96 Käyttäjää paikalla!
0.0073318481445312
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: Vuoden 1999 2: •• •• 3: VALTIOPAIVAT 4: 5: 6: 7: 8: Asiakirjat 9: B2 10: Kertomukset 9-1111999 vp 11: 12: 13: 14: 15: EDUSKUNTA 16: 17: HELSINKI 18: ISSN 0783-9847 19: OY EDITA AB, HELSINKI2000 20: Valtiopäiväasiakirjasarjan käyttäjälle 21: 22: 23: Valtiopäiväasiakirjat on vuoden 1975 II valtio- on jaettu eri osiin (A-F) sen mukaan, mistä asia- 24: päiviltä lähtien sidottu sarjaksi, jossa asiakirjat kirjatyypistä on kysymys. 25: 26: 27: 28: ASIAKIRJAT A-F 29: 30: A-osat: lepäämäänjätetyt lakiehdotukset (LJL) 31: vahvistamatta jääneet lait (VJL) 32: hallituksen esitykset (HE) 33: hallituksen kirjelmät 34: eduskunnan tarkastettaviksi saatetut ase- 35: tukset (A) ja valtioneuvoston päätökset 36: (VNP) 37: E-osat: 38: valtioneuvoston kirjelmät (U-kirjelmät ja 39: valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuskir- lakialoitteet (LA) 40: jelmät VN) toivomusaloitteet 1.3.2000 saakka (TA) 41: toimenpidealoitteet (TPA), 1.3.2000 lähtien 42: talousarvioaloitteet (TAA) 43: B-osat: lisätalousarvioaloitteet (LTA) 44: eduskunnalle annetut kertomukset (K) 45: F-osat: 46: C-osat: kirjalliset kysymykset (KK) ja niihin anne- 47: valiokuntiin käsiteltäviksi lähetetyistä asi- tut valtioneuvoston jäsenten vastaukset 48: oista laaditut valiokuntien mietinnöt (VM) keskustelualoitteet (KA) 49: ja lausunnot (VL) välikysymykset (VK), 1.3.2000 lähtien 50: 51: D-osat: Valtiopäiväasiakirjasarjan A-F-osista ilmes- 52: eduskunnan vastaukset (EV) ja kirjelmät tyy vaihteleva määrä numeroituja osia sen mu- 53: (EK) kaan, paljonko asioita valtiopäivillä on tullut vi- 54: valtioneuvoston selonteot (VNS) ja tiedon- reille. Jokaisessa osassa on myös sisällysluettelo. 55: annot(VNT) A-, B-, C- ja D-osat julkaistaan myös ruotsin 56: puhemiesneuvoston ehdotukset (PNE) kielellä. Ruotsinkielisinä tehdyt aloitteet ja kir- 57: puhemiesneuvoston laatimat luettelot jalliset kysymykset sidotetaan suomenkielisiin 58: (PNL) E- ja F-osiin. 59: 60: 61: 62: 63: 200448 64: PÖYTÄKIRJAT 65: 66: Pöytäkirjoissa ovat painettuina täysistuntojen ruotsinkielinen lyhennelmä Protokoll sam- 67: pöytäkirjat (PTK). Pöytäkirjoista julkaistaan mandrag (PR). 68: 69: 70: HAKEMISTO 71: 72: Hakemisto jakautuu asiahakemistoon ja henkilö- nisteet, joissa asiasana esiintyy. Tunnisteen avul- 73: hakemistoon. la asiakirjan voi etsiä myös asialuettelosta. 74: Asiahakemisto sisältää valtiopäiväasioiden 1) Henkilöhakemistossa ovat tiedot kaikista kan- 75: asialuettelon ja 2) asiasanaston. sanedustajien ja valtioneuvoston jäsenten valtio- 76: 1) Asialuettelossa ovat asiakirjatyypeittäin päivätoimista sekä heidän täysistunnoissa pitä- 77: vireille tulleet valtiopäiväasiat käsittelyvaihetie- mistään puheenvuoroista. Henkilöhakemiston 78: toineen numerojärjestyksessä. Asialuettelon puheenvuoroluettelossa on viittaukset pöytäkir- 79: alussa on myös kerrottu, miten asiakirjat jakaan- jan sivuille, joilta löytyvät kunkin edustajan val- 80: tuvat eri sidoksiin. tiopäiväasioiden eri käsittelyvaiheista käyttämät 81: 2) Asiasanastossa on aakkosjärjestyksessä puheenvuorot. 82: olevien hakusanojen alla niiden asiakirjojen tun- Hakemisto julkaistaan myös ruotsinkielisenä. 83: 84: 85: INTERNET 86: 87: Valtiopäiväasiakirjat tallennetaan Internetiin löytyvät myös tiedot valtiopäiväasioiden käsitte- 88: sekä suomen- että ruotsinkielisinä heti niiden lyvaiheista. Asiakirjasarjan osia voi myös laina- 89: valmistuttua. Eduskunnan Internet-osoite on ta kirjastoista joko niiden omista kokoelmista tai 90: http://www.eduskunta.fi. Samasta osoitteesta kaukolainana. 91: SISÄLLYSLUETTELO 92: 93: 94: 95: Kertomukset 9-11/1999 vp K 10/1999 vp 96: Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toimin- 97: K 9/1999 vp nastaan vuonna 1998 98: Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus oi- 99: keuskanslerin virkatoimista ja lain noudattamis- K 11/1999 vp 100: ta koskevista havainnoista vuodelta 1998 Valtiontilintarkastajain kertomus vuodelta 1998 101: K 9/1999vp 102: 103: 104: 105: 106: VALTIONEUVOSTON OIKEUSKANSLERIN 107: 108: 109: KERTOMUS 110: OIKEUSKANSLERIN VIRKATOIMISTA JA LAIN 111: NOUDATTAMISTA KOSKEVISTA 112: HAVAINNOISTA 113: 114: ANNETTU 115: VUODELTA 1998 116: 117: 118: 119: 120: HELSINKI 1999 121: ISSN 0356-3200 122: 123: OY EOITA AB. HELSINKI1999 124: TASAVALLAN PRESIDENTILLE JA EDUSKUNNALLE 125: 126: Hallitusmuodon 48 §:n mukaisesti kunnioitta- toimintalohkon yleiskuvaus ja selostus toimintaa 127: vasti annan Tasavallan Presidentille ja Eduskun- koskevista säännöksistä sekä samalla kerrottu 128: nalle kertomuksen oikeuskanslerin virkatoimista toiminnasta johtuneet toimenpiteet ja siinä teh- 129: ja lain noudattamista koskevista havainnoista dyt havainnot. 130: vuonna 1998. Oikeuskanslerinviraston toiminnan yleiskat- 131: Kertomusvuoden alkupuolella oikeuskansle- sauksenjälkeen on selostettu oikeuskanslerin toi- 132: rin virkaa on hoitanut oikeustieteen tohtori Jor- mintaa valtioneuvostossa. Seuraavassa jaksossa 133: ma S. Aalto, joka siirtyi eläkkeelle 31.3.1998. käsitellään perus- ja ihmisoikeuksien toteutumi- 134: Tasavallan Presidentti nimitti 13.3.1998 oikeus- sen valvontaa. Laillisuusvalvontaa koskevissa 135: kansleriksi allekirjoittaneen kansanedustaja, ho- jaksoissa on kerrottu ensiksi yleisiin tuomioistui- 136: vioikeudenneuvos, oikeustieteen lisensiaatti, va- miin ja syyttäjä-, poliisi- ja ulosottotoimeen sekä 137: ratuomari Paavo Nikulan 1.4.1998 alkaen. Val- muuhun oikeudenhoitoon kohdistuneesta val- 138: tiopäiväjärjestyksen 9 §:n nojalla edustajantoi- vonnastaja senjälkeen erikseen valtionhallinnon 139: meni samalla lakkasi nimityksen johdosta. ja muun hallinnon laillisuusvalvonnasta eri hal- 140: Apulaisoikeuskanslerina on toiminut vara- linnonalojen mukaisessa järjestyksessä. Asian- 141: tuomari Jukka Pasanen. Apulaisoikeuskansleri ajajalaitoksen valvonnasta on oma jaksonsa. 142: on estyneenä ollessani hoitanut oikeuskanslerin Laillisuusvalvontaa koskevien jaksojen jäl- 143: tehtäviä. keen on erikseen esitetty eräitä oikeuskanslerin ja 144: Apulaisoikeuskanslerin varamieheksi, joka apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja, joilla on kat- 145: apulaisoikeuskanslerin estyneenä ollessa hoitaa sottu olevan yleistä ja periaatteellista merkitystä 146: hänen tehtäviään, Tasavallan Presidentti on ja joita laajuutensa vuoksi ei ole sijoitettu kerto- 147: 27.2.1998 edelleen määrännyt oikeuskanslerin- muksen aikaisempien jaksojen yhteyteen. 148: viraston kansliapäällikön, oikeustieteen lisensi- Viimeisenä jaksona kertomuksessa on liiteosa, 149: aatti Klaus Helmisen. Kertomusvuoden aikana johon on sisällytetty tilastollisia tietoja oikeus- 150: hän on oikeuskanslerin kutsusta hoitanut apu- kanslerinviraston toiminnasta sekä virkasyyte- 151: laisoikeuskanslerin tehtäviä yhteensä 116 päivää. asioista. 152: Oikeuskanslerin nyt annettavassa kertomuk- Kertomuksen lopussa on asiahakemista sekä 153: sessa on selostettu oikeuskanslerin toimintaa luettelo oikeuskanslerinviraston henkilökunnas- 154: pääasiallisesti eri toimintamuotojen mukaisesti. ta. 155: Kertomuksen jaksoihin on sisällytetty kunkin 156: 157: Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1999 158: 159: 160: Oikeuskansleri Paavo Nikula 161: 162: 163: 164: 165: Kansliapäällikkö Klaus Helminen 166: 167: 168: 169: 170: 292071C 171: SISÄLLYSLUETTELO 172: 173: Sivu Sivu 174: Tasavallan presidentille ja eduskunnalle ... ... .... ... .. 3 2.3. Listojen tarkastamiseen liittyvistä 175: tehtävistä .. ............................................. 24 176: 2.3.1. Tarkastuksesta aiheutuneista 177: 1. Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston toi- 178: toimenpiteistä............................. 24 179: mintaan.......................................................... 9 180: 2.3.2. Eräät listojen tarkastamiseen 181: 1.1. Keskeiset toiminta-alueet....................... 9 182: liittyvät kanteluasiat ................... 26 183: 1.1.1. Valtioneuvoston valvonta.......... 9 184: 2.4. Kiljalliset lausunnot ja esitykset ............ 28 185: 1.1.2. Lausuntojen antaminen.............. 10 186: 2.5. Muut lausunnot ja kannanotot.............. 36 187: 1.1.3. Perus- ja ihmisoikeuksien 188: valvonta..................................... 10 189: 1.1.4. Syyttäjäntehtävät ....................... 10 3. Perus- ja ihmisoikeusasiat .. ......... ...... .. ..... ... ... . 40 190: 1.1.5. Kanteluasioiden tutkiminen ...... 10 3.1. Yleisiä näkökohtia ..... .. ....... ... ... .. ......... .. 40 191: 1.1.6. Rangaistustuomioiden tarkastus 11 3.2. Perus- ja ihmisoikeudet valtioneuvoston 192: 1.1. 7. Asianajajien valvonta ................. 11 valvonnassa ........................................... 40 193: 1.1.8. Oikeuskanslerin ja eduskunnan 3.3. Perus- ja ihmisoikeudet muun viran- 194: oikeusasiamiehen tehtävien jako 11 omaistoiminnan valvonnassa .. ... ... ..... .... 41 195: 1.2. Lukumäärätietoja toiminnasta .............. 11 196: 1.3. Tarkastusmatkat ja tutustumiskäynnit . 12 197: 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta 49 198: 1.4. Kansainväliset yhteydet sekä vierailut .. 14 199: 4.1. Yleiskatsaus ........................................... 49 200: 1.4.1. Vierailut ulkomaille.................... 14 201: 4.1.1. Kantelut ..................................... 49 202: 1.4.2. Vierailut oikeuskanslerin- 203: 4.1.2. Tarkastustoimi ........................... 50 204: virastoon ......... .. ... ..... ........ .... .. .. . 16 205: 4.2. Tuomioistuimiin kohdistuneet kantelut 206: 1.5. Toiminta ja talous.................................. 16 207: ja muut valvontatoimet .......................... 51 208: 1.5.1. Talous ........................................ 16 209: 4.2.1. Virkasyyteasiat ........................... 51 210: 1.5.2. Koulutus ......... .. ... .... .......... ..... .. . 16 211: 4.2.2. Esitykset..................................... 52 212: 1.5.3. Tiedotus ..................................... 17 213: 4.2.3. Huomautukset ........................... 53 214: 1.5.4. Muuta toimintaa ........................ 17 215: 4.2.4. Käsitykset .................................. 54 216: 1.6. Viraston organisaatio ja henkilöstö ...... 18 217: 4.2.5. Muut kannanotot....................... 59 218: 1.6.1. Organisaatio............................... 18 219: 4.3. Rangaistustuomioiden tarkastaminen... 61 220: 1.6.2. Henkilöstö ................................. 18 221: 4.3.1. Yleistä........................................ 61 222: 4.3.2. Huomautukset ........................... 61 223: 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa .. .... .. ..... .. .... . 19 4.3.3. Käsitykset .................................. 62 224: 2.1. Yleiskatsaus ........................................... 19 4.4. Purkuesitykset korkeimmalle oikeudelle 64 225: 2.2. Esittelylistojen tarkastaminen ...... ... ....... 20 4.4.1. Oikeuskanslerille tehtyjen kante- 226: 2.2.1. Tarkastuksen kohteista .............. 20 lujen johdosta............................. 64 227: 2.2.2. Euroopan unionin jäsenyys ....... 21 4.4.2. Rangaistustuomioiden tarkasta- 228: 2.2.3. Jäsenyyteen liittyviä tapauksia .. 21 misesta aiheutunut purkuesitys . 64 229: 6 230: 231: Sivu Sivu 232: 4.4.3. Syyttäjän aloitteeseen perustuneet 6.7.2. Huomautus................................ 86 233: esitykset rangaistustuomioiden 6.7.3. Käsitykset.................................. 87 234: purkamiseksi .. ... .. .. ... ... ... ........ ... . 64 6.7.4. Muut kannanotot....................... 88 235: 4.4.4. Korkeimman oikeuden 6.8. Kauppa- ja teollisuushallinto ................. 88 236: vastaukset .................................. 64 6.8.1. Käsitys ....................................... 88 237: 6.9. Sosiaali- ja terveyshallinto ..................... 88 238: 6.9.1. Esitykset..................................... 88 239: 5. Muun oikeudenhoidon laillisuusvalvonta .... ... ... 65 240: 6.9.2. Huomautus ................................ 90 241: 5.1. Yleiskatsaus ........................................... 65 242: 6.9.3. Käsitykset .................................. 90 243: 5.2. Syyttäjäntoimen laillisuusvalvonta ....... 66 244: 6.9.4. Muut kannanotot....................... 95 245: 5.2.1. Syytemääräyksiä ........................ 66 246: 6.10. Työhallinto ............................................ 97 247: 5.2.2. Ohjeet ja käsitykset.................... 67 248: 6.1 0.1. Virkasyyteasia ............................ 97 249: 5.3. Poliisitoimen laillisuusvalvonta .............. 68 250: 6.10.2. Käsitykset.................................. 97 251: 5.3.1. Ohjeet ja käsitykset .................... 68 252: 6.1 0.3. Muut kannanotot....................... 98 253: 5.4. Ulosottotoimen laillisuusvalvonta ........ 70 254: 6.11. Ympäristöhallinto ................................. 99 255: 5.4.1. Huomautukset ........................... 70 256: 6.11.1. Esitys .... .. ... .. .. ........ .. ... ....... ... ... .. 99 257: 5.4.2. Käsitykset .................................. 70 258: 6.11.2 Huomautus................................ 99 259: 5.4.3. Muut kannanotot....................... 71 260: 6.11.3. Käsitykset .................................. 100 261: 5.5. Muu oikeudenhoito ja oikeushallinto ... 71 262: 6.11.4. Muu kannanotto ........................ 104 263: 5.5.1. Käsitys ....................................... 71 264: 7. Muun hallinnon laillisuusvalvonta ................... 105 265: 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta .. ........ .. . ..... 72 7.1. Yleiskatsaus ........................................... 105 266: 6.1. Yleiskatsaus ....... ....... ........ .. ........ .. ......... 72 7.2. Kunnallishallinto ................................... 106 267: 6.1.1. Yleistä .. .. ... .... .......... ... ... .... ....... .. 72 7 .2.1. Yleishallinto .... .. .... ........... .. .... .. .. 106 268: 6.1.2 Kantelut ..................................... 72 7.2.1.1. Huomautus ................... 106 269: 6.2. Ulkoasiainhallinto ................................. 74 7.2.1.2. Käsitykset ..................... 106 270: 6.2.1. Huomautus ................................ 74 7.2.1.3. Muut kannanotot .......... 109 271: 6.2.2. Käsitykset .................................. 75 7.2.2. Opetushallinto ............................ 110 272: 6.3. Sisäasiainhallinto ja puolustushallinto .. 76 7.2.2.1. Käsitykset ..................... 110 273: 6.3.1. Esitykset..................................... 76 7.2.3. Sosiaali- ja terveyshallinto .......... 110 274: 6.3.2. Käsitykset .............................. .... 78 7 .2.3.1. Käsitykset ..................... 110 275: 6.3.3. Muut kannanotot....................... 79 7.2.4. Ympäristöhallinto ...................... 111 276: 6.4. Valtiovarainhallinto ............................... 80 7.2.4.1. Käsitys . .. ...... .. ... .... ... ... .. 111 277: 6.4.1. Esitys ......................................... 80 7.2.4.2. Muu kannanotto ........... 111 278: 6.4.2. Käsitykset .................................. 80 7.2.5. Muu erityishallinto ..................... 112 279: 6.4.3. Muut kannanotot....................... 82 7.2.5.l.Käsitys .......................... 112 280: 6.5. Opetushallinto ....................................... 82 7.3. Kirkollishallinto .................................... 112 281: 6.5.1. Käsitykset .................................. 82 7.3.1. Käsitykset .................................. 112 282: 6.5.2. Muut kannanotot....................... 83 7.4. Ahvenanmaan itsehallinto ..................... 112 283: 6.6. Maa- ja metsätaloushallinto .................. 83 7.5. Saamelaisasiain neuvottelukunta ........... 112 284: 6.6.1. Virkasyyteasiat .. ....... ... .... ... ... .. ... 83 285: 6.6.2. Esitys ......................................... 83 8. Asianajajalaitoksen valvonta . ...... ..... .. ....... ... ... 114 286: 6.6.3. Käsitykset .................................. 84 8.1. Yleisiä näkökohtia................................. 114 287: 6.6.4. Muut kannanotot....................... 85 8.1.1. Asianajajaliiton jäsenyydestä .... 114 288: 6.7. Liikennehallinto .................................... 86 8.1.2. Asianajajan velvollisuudet ja 289: 6.7.1. Esitys......................................... 86 hyvä asianajajatapa .................... 114 290: 7 291: 292: Sivu Sivu 293: 8.2. Valvonta ja kurinpitojärjestelmä ............ 114 10. Liiteosa ......................................................... 176 294: 8.2.1. Kurinpitolautakunta .................. 114 10.1. Tilastollisia tietoja oikeuskanslerin- 295: 8.2.2. Valvonta- ja kurinpitoasiat ....... 115 viraston toiminnasta .............................. 176 296: 8.2.3. Kurinpitojärjestelmästä .............. 115 10.2. Tilastollisia tietoja virkasyytteistä .. ... ..... 179 297: 8.2.4. Tiedot virallisilta syyttäjiltä ....... 115 298: 8.3. Oikeuskanslerin suorittaman valvonnan Asiahakemisto 1998 .. .... ... ... .. ...... .. ..... .. ... .... .. ...... 180 299: sisältö .................................................... 115 300: 8.3.1. Sovellettavista säännöksistä ja Oikeuskanslerinviraston henkilökunta 301: valvontamenettelystä .................. 115 31.12.1998 .......................................................... 188 302: 8.3.2. Muutoksenhaku kurinpitopää- 303: töksistä ... ... .. .... ........... .... .. . ... .... ... ... ..... .. 117 Kuvat 304: 8.3.3. Kurinpitomenettelyn käynnistä- 1. Saapuneet ja ratkaistut kantelut 1989- 305: minen ......................................... 117 1998 ...................................................... . 12 306: 8.4. Yleiset oikeusavustajat .......................... 119 2. Tutkituista kanteluista aiheutuneet toi- 307: 8.5. Tilastot .................................................. 119 menpiteet 1998 ...................................... . 13 308: 3. Hallituksen esitykset ja EU-asiat 1996-- 309: 1998 ...................................................... . 19 310: 4. Tuomioistuimiin kohdistuneet kantelut 311: 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeus- 1996--1998 ........................................... . 51 312: kanslerin ratkaisuja . .......... ...... ... . ....... ...... ...... 121 5. Syyttäjä-, poliisi- ja ulosottoviranomai- 313: 9.1. Valvonta-asetuksen sisällön tarkistamis- siin kohdistuneet kantelut 1996--1998 .. 66 314: tarve ...................................................... 121 6. Valtionhallintoon kohdistuneet kantelut 315: 9.2. Yhteisöverolakiehdotuksen käsittelystä 135 hallinnonaloittain 1996--1998 ............... 74 316: 9.3. Työehtosopimuksen yleissitovuutta 7. Kunnallis- ja kirkollisviranomaisia kos- 317: koskevat valmisteluasiakirjat ................. 146 keneet kantelut 1994-1998 ................... 106 318: 9.4. Natura 2000 -ohjelman valmistelusta .... 162 8. Oikeuskansleria käsittelevät asianajajia 319: 9.5. Ympäristöviranomaisten menettely ja ja yleisiä oikeusavustajia koskeneet 320: Natura 2000 -ohjelma ............................ 168 kantelut 1996--1998 .............................. 116 321: 9.6. Työministeriön tilaama viestintätutki- 9. Asianajajiastaja yleisistä oikeusavustajia 322: mus ........................................................ 172 oikeuskanslerille tehtyjen kantelujen 323: aiheuttamat toimenpiteet 1998 ............... 117 324: 9 325: 326: 327: 328: 329: 1. Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston toimintaan 330: 331: 1.1. Keskeiset toiminta-alueet jalla tapahtuvasta valtioneuvoston valvonnasta 332: sekä viranomais- ja julkistoiminnan laillisuuden 333: Oikeuskanslerista ja oikeuskanslerin tehtävis- valvonnasta. Edelleen siinä on säännöksiä muis- 334: tä on säädetty hallitusmuodon (HM) 37 ja 46--- ta oikeuskanslerin toimialaan kuuluvista asiois- 335: 48 §:ssä sekä valtioneuvoston oikeuskanslerin ta. Ohjesäännössä on myös jakso asiain ratkaise- 336: ohjesäännössä (OKOS, 169711992). Oikeuskans- misesta sekä oikeuskanslerin ja apulaisoikeus- 337: leri valvoo valtioneuvoston toiminnan laillisuut- kanslerin sijaisuuteen liittyvistä järjestelyistä. 338: ta ja on myös muun viranomais- ja julkistoimin- Yksityiskohtaisemmat määräykset oikeuskans- 339: nan laillisuuden valvoja (HM 46 §:n 1 mom.). lerin ja apulaisoikeuskanslerin välisestä työn- 340: Oikeuskansleri on ollut ylin syyttäjäviran- jaosta ovat oikeuskanslerinviraston työjärjestyk- 341: omainen 1.12.1997 asti, jolloin ylimmän syyttä- sessä. 342: jän tehtävät siirtyivät valtakunnansyyttäjälle. Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinvirastossa 343: Oikeuskansleri on edelleen virkarikosasioissa kertomusvuonna käsitellyistä asioista on koh- 344: erityissyyttäjä, joka voi laillisuusvalvontaansa dassa 1.2. sekä 10. jaksossa. 345: kuuluvassa asiassa ajaa syytettä tai määrätä syyt- 346: teen nostettavaksi virkarikoksesta (HM 46 §:n 347: 2 mom., 198/1997). 348: Oikeuskansleria avustaa apu1aisoikeuskansle- 1.1.1. Valtioneuvoston valvonta 349: ri, joka tarvittaessa hoitaa hänen tehtäviään. 350: Apulaisoikeuskanslerilla on varamies, joka apu- Oikeuskanslerin velvollisuus valvoa valtio- 351: laisoikeuskanslerin estyneenä ollessa hoitaa hä- neuvoston toiminnan lainmukaisuutta ilmenee 352: nen tehtäviään. hallitusmuodon 47 §:n 1 momentista. Yksityis- 353: Hallitusmuodon 46 §:n 1 momentin mukaan kohtaisemmin asiasta säädetään valtioneuvos- 354: oikeuskanslerin tulee valvoa, että viranomaiset ton oikeuskanslerin ohjesäännössä (OKOS 3 ja 355: ja virkamiehet tehtävissään sekä julkisyhteisön 4 §). Ohjesäännön 3 §:ssä veivoitetaan oikeus- 356: työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaes- kansleri valvomaan, että asioita valtioneuvostos- 357: saan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuu- sa käsiteltäessä toimitaan laillisesti. Oikeuskans- 358: tensa niin, ettei kenenkään laillisia oikeuksia lou- lerin tulee olla läsnä valtioneuvoston istunnoissa 359: kata. Hallitusmuodon 46 §:n 1 momenttiin vuon- ja esiteltäessä asioita tasavallan presidentille val- 360: na 1995 tehdyn lisäyksen (969/1995) mukaan oi- tioneuvostossa. Ohjesäännön 4 §:ssä säädetään 361: keuskansleri tehtäväänsä hoitaessaan valvoo niistä toimenpiteistä, joihin oikeuskansleri val- 362: myös perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien vontaa suorittaessaan voi ryhtyä. Käytännössä 363: toteutumista.Erityissäännöksiä oikeuskanslerin valvonnan painopiste on ennakollisessa valvon- 364: valvontatehtävistä on lisäksi asianajajista anne- nassa, joka tapahtuu siten, että oikeuskansleri 365: tussa laissa (496/1958) asianajajien toiminnan etukäteen tarkastaa valtioneuvoston yleisistun- 366: valvonnan osalta. non ja tasavallan presidentin esittelyjen esittely- 367: Viranomais- ja julkistoiminnan laillisuuden listoja liitteineen. Valvonnan piiriin kuuluvat 368: valvonnassa voidaan erottaa useita toiminta- myös ED-asioita koskevat valtioneuvoston 369: muotoja. Tähän valvontaan kuuluvat valtioneu- eduskunnalle lähettämät kirjelmät, joista sääde- 370: voston toiminnan valvominen, lausuntojen anta- tään valtiopäiväjärjestyksen 4 a luvussa (15511 371: minen tasavallan presidentille, valtioneuvostolle 1994). Tässä tarkoitettujen asioiden valmistelu 372: ja ministeriöille, kanteluasioiden tutkiminen ja oikeuskanslerinvirastossa on valtioneuvosto- 373: rangaistustuomioiden tarkastaminen. asiain osaston tehtävänä. 374: Valtioneuvoston oikeuskanslerin ohjesään- Valtioneuvoston valvontaa on selostettu tar- 375: nössä säädetään tarkemmin hallitusmuodon no- kemmin kertomuksen 2. jaksossa. 376: 2 28207!C 377: 10 1. Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston toimintaan 378: 379: 1.1.2. Lausuntojen antaminen kertomuksiin sisällytetään oma jakso perusoi- 380: keuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. 381: Edelliseen valvontatehtävään liittyy läheisesti Tämä asiakokonaisuus on nyt sijoitettu kerto- 382: oikeuskanslerin lausuntojen antaminen. Halli- muksen 3. pääjaksoksi. 383: tusmuodon 48 §:n 2 momentin mukaan oikeus- 384: kanslerin on annettava tasavallan presidentille ja 385: valtioneuvostolle tietoja ja lausuntoja. Valtio- 1.1.4. Syyttäjäntehtävät 386: neuvoston on ymmärretty käsittävän myös eri 387: ministeriöt. Lausuntopyynnöt tulevatkin pää- Oikeuskansleri oli ylin syyttäjä 1.12.1997 asti, 388: asiallisesti ministeriöiden taholta. jolloin tämä tehtävä siirtyi perustetun valtakun- 389: Hallitusmuodossa tarkoitettujen lausuntojen nansyyttäjän viran haltijalle. Valtakunnansyyt- 390: lisäksi oikeuskanslerilta pyydetään muiden lau- täjä johtaa oikeusministeriön hallinnonalaan 391: sunnonantajatahojen tavoin lausuntoja erilaisis- kuuluvaa yleisten syyttäjien keskushallintoviran- 392: ta säädösvalmisteluhankkeista, erityisesti rikos-, omaisena toimivaa valtakunnansyyttäjänviras- 393: prosessi-, hallinto- ja valtiosääntöoikeuden alal- toa. Uudistus tuli voimaan 1.12.1997. Samalla 394: ta. Lausunnon antaminen on tällöin oikeuskans- toteutettiin myös se järjestely, että poliisin teke- 395: lerin harkinnassa. Lausunto on pyritty antamaan miksi epäiltyjen rikosten esitutkinnassa tutkin- 396: erityisesti laillisuusvalvonnan kannalta tärkeistä nanjohtajana toimii syyttäjä. 397: säädösvalmisteluhankkeista. Valtakunnansyyttäjänviraston t01mmnan 398: Oikeuskanslerin lausuntoja ja kannanottoja aloittamisen yhteydessä ne oikeuskanslerinviras- 399: on selostettu jäljempänä 2. jaksossa ja eräitä tossa vireillä olleet asiat, jotka kuuluivat valta- 400: myös 9. jaksossa. kunnansyyttäjän käsiteltäviin, siirrettiin oikeus- 401: kanslerin päätöksellä valtakunnansyyttäjänvi- 402: rastoon. Siirtämisestä säädettiin valtakunnan- 403: 1.1.3. Perus- ja ihmisoikeuksien valvonta syyttäjänvirastosta annetun asetuksen (209/ 404: 1997) 15 §:n 5 momentissa. Tämänjälkeenkin on 405: Hallitusmuodon 46 §:n 1 momenttiin tehtiin noudatettu samaa käytäntöä eli vastaavissa ta- 406: vuonna 1995 lisäys, jossa oikeuskanslerin tehtä- pauksissa on kanteluasioita siirretty valtakun- 407: väksi on asetettu valvoa myös perusoikeuksien nansyyttäjänviraston käsiteltäviksi. Kertomus- 408: ja ihmisoikeuksien toteutumista. Velvoite ote- vuoden aikana siirrettiin valtakunnansyyttäjän- 409: taan huomioon erityisesti valtioneuvoston val- virastoon 26 kanteluasiaa. 410: vontaa koskevissa asioissa ja kanteluasioissa Oikeuskansleri on hallitusmuodon 46 §:n 411: sekä harkittaessa asioiden ottamista oma-aloit- 1 momentin (198/1997) mukaan edelleen erityis- 412: teisesti tutkittaviksi. Perusoikeussäännöksiä so- syyttäjä virkamiesten virkarikoksia koskevissa 413: velletaan myös sillä tavoin, että esimerkiksi kan- asioissa. Oman alaryhmänsä näistä muodostavat 414: teluratkaisujen perusteluissa tarvittaessa viita- tuomareiden tekemiksi epäillyt virkarikokset 415: taan asianomaisiin hallitusmuodon II luvun py- Oikeuskanslerin ohjesäännön 8 a §:n (983/1997) 416: käliin. mukaan oikeuskansleri ratkaisee syyttäjänä ne 417: Vastaavasti otetaan huomioon Suomea vel- tuomareita koskevat virkasyyteasiat, jotka kor- 418: voittavien kansainvälisten ihmisoikeussopimus- kein oikeus tai hovioikeus käsittelee ensimmäise- 419: ten sopimusmääräykset. Tämä tarkoittaa erityi- nä oikeusasteena. Tuomareiden epäiltyjen virka- 420: sesti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaa- virheiden käsittelyä oikeuskanslerinvirastossa 421: miseksi tehtyä yleissopimusta eli Euroopan neu- selostetaan jäljempänä jaksossa 4.1.2. 422: voston ihmisoikeussopimusta, joka on tullut 423: Suomen osalta voimaan vuonna 1990, mutta 424: myös alaltaan rajoitetumpia yleissopimuksia, 1.1.5. Kanteluasioiden tutkiminen 425: jotka koskevat esimerkiksi syrjinnän poistamista 426: tai lapsen oikeuksia. Viranomais- ja muun julkistoiminnan lailli- 427: Eduskunnan perustuslakivaliokunta on pe- suutta oikeuskansleri valvoo muun muassa käsit- 428: rusoikeusuudistusta koskeneessa mietinnössään telemällä tähän toimintaan kohdistuvia kantelu- 429: (PeVM 25- 1994 vp.) lausunut uudistuksen ja (OKOS 6-8 §).Yksityiset henkilöt tai yhteisöt 430: hengen mukaista olevan, että asianomaisten lail- voivat kannella oikeuskanslerille, kun he katso- 431: lisuusvalvojien - oikeuskanslerin ja eduskun- vat, että heidän laillisia oikeuksiaan on loukattu. 432: nan oikeusasiamiehen - vuosittaisiin toiminta- Kantetuja saapui vuonna 1998 yhteensä 1 330. 433: 1.2. Lukumäärätietoja toiminnasta 11 434: 435: Oikeuskanslerin ohjesäännön 6 ja 7 §:ssä sää- 1958). Asianajajiin kohdistunut valvonta muo- 436: detään kantetujen käsittelystä ja 8 §:ssä niistä toi- dostuu Suomen Asianajajaliiton hallituksen val- 437: menpiteistä, joihin kantelun johdosta voidaan vonta-asioissa tekemien päätösten sekä liiton ku- 438: ryhtyä. Asia on tutkittava,josjoku tekee kirjalli- rin pitolautakunnan tekemien kurinpitopäätös- 439: sen kanteluun oikeuskanslerin valvontavaltaan ten tarkastamisesta, johon kuuluu muutoksen- 440: kuuluvan henkilön tai yhteisön menettelyn joh- hakemisen harkinta, sekä asianajajia koskevien 441: dosta ja on perusteita epäillä lainvastaista tai kantetujen tutkimisesta. 442: virheellistä menettelyä tapahtuneen tai jos oi- Asianajajien valvonnasta on kerrottu jäljem- 443: keuskansleri muutoin havaitsee olevan aihetta pänä kertomuksen 8. jaksossa. 444: puuttua menettelyyn. Käsiteltäväksi tulleessa 445: asiassa hankitaan oikeuskanslerin tarpeelliseksi 446: katsoma selvitys. 1.1.8. Oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeus- 447: Vuonna 1995 muutetun OKOS 6 §:n mukaan asiamiehen tehtävien jako 448: oikeuskansleri ei tutki kantelua, joka koskee yli 449: viisi vuotta vanhaa asiaa, ellei kantelun tutkimi- Valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskun- 450: seen ole erityistä syytä. Koska vanhentumisaika nan oikeusasiamiehen tehtävienjaosta säädetään 451: ei ole ehdoton, se ei estä niiden asioiden tutkimis- vuoden 1991 alussa voimaan tulleessa laissa 452: ta, jotka pidemmästäkin ajasta huolimatta vaati- (ns. tehtäväjakolaki, 1224/1990). 453: vat selvittämistä asian vakavuuden tai luonteen Tehtäväjakolain 1 §:ssä luetellaan asiat, jotka 454: vuoksi. Selostetun säännöksen nojalla jätettiin oikeuskansleri siirtää eduskunnan oikeusasia- 455: vuonna 1998 tehtyjä kanteluja tutkimatta 27 ta- miehen käsiteltäviksi, jollei oikeuskansleri katso 456: pauksessa. erityisistä syistä tarkoituksenmukaiseksi, että 457: Oikeuskanslerinvirastoon on kertomusvuon- asia ratkaistaan oikeuskanslerinvirastossa. Pää- 458: na tullut myös lukuisia yksityisten kansalaisten sääntöisesti siirrettäviä asioita ovat: 1) puolus- 459: tekemiä puhelintiedusteluja erilaisista asioista. tusvoimia sekä sotilas- ja rajavartiotehtävissä 460: Yksityiset kansalaiset ovat tehneet tiedusteluja palvelevia koskevat asiat, 2) pakkokeinolaissa 461: omissa asioissaan sekä sivullisina ajankohtaisista (450/1987) tarkoitettua kiinniottamista, pidättä- 462: asioista. Neuvoja annetaan oikeuskanslerin toi- mistä, vangitsemista ja matkustuskieltoa sekä 463: mivallasta sekä oikeuskanslerille tehtävien kan- säilöönottamista tai muuta vapaudenriistoa kos- 464: telujen vireillepanosta ja käsittelystä. Jos asia ei kevat asiat samoin kuin 3) asiat, jotka koskevat 465: kuulu oikeuskanslerin toimivaltaan, pyritään vankiloita ja muita sellaisia laitoksia, joihin hen- 466: neuvomaan, mille viranomaiselle tai taholle asia kilö on otettu vastoin tahtoaan. Myös vankien ja 467: kuuluu. muiden vapautta vailla olevien tekemät kantelut 468: Kertomuksen 4.-7. sekä 9.jaksoihin sisältyy kuuluvat siirrettäviin asioihin. 469: selostuksia kantetuihin annetuista ratkaisuista ja Tehtäväjakolain 3 §:n nojalla oikeuskansleri 470: niistä aiheutuneista toimenpiteistä. ja oikeusasiamies voivat keskinäisesti siirtää 471: muun asian, jos siirtämisen voidaan arvioida no- 472: peuttavan asian käsittelyä tai kun se on muusta 473: 1.1.6. Rangaistustuomioiden tarkastus erityisestä syystä perusteltua. 474: Kertomusvuonna siirrettiin oikeusasiamiehel- 475: Oikeuskanslerin tehtäviin kuuluu ohjesään- le kaikkiaan 73 kantelua. Oikeusasiamies puoles- 476: nön mukaan (OKOS 9 §) tarkastuttaa tuomituis- taan siirsi oikeuskanslerille 9 kanteluasiaa. 477: ta rangaistuksista tehtyjä ilmoituksia. Tätä tar- 478: kastustehtävää varten virastoon lähetetään tuo- 479: mioita koskevia päätös- ja täytäntöönpanoasia- 1.2. Lukumäärätietoja toiminnasta 480: kirjoja, joiden tarkastuksesta aiheutuneista toi- 481: menpiteistä on tarkemmin kerrottu kertomuksen Seuraavassa tarkastellaan tilastolukujen va- 482: 4. jaksossa. lossa oikeuskanslerinviraston toimintaa kerto- 483: musvuoden aikana (suluissa vuoden 1997 vastaa- 484: vat luvut). 485: 1.1.7. Asianajajien valvonta Kertomusvuoden aikana saapui 1 330 (1 061) 486: kanteluasiaa ja ratkaistiin 1 180 (1 297) kantelu- 487: Oikeuskanslerin tehtävästä valvoa asianajajia asiaa. Oikeuskanslerin varsinaisia omia aloitteita 488: säädetään asianajajista annetussa laissa (496/ otettiin tutkittaviksi 32 (29) ja rangaistustuo- 489: 12 1. Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston toimintaan 490: 491: mioiden tarkastuksenjohdosta pantiin vireille 80 osaston virkamiesten kanssa käydyssä keskuste- 492: (66) asiaa. lussa tuli muun ohella esille kysymys kansainvä- 493: Kanteluasioissa tehtiin ns. toimenpideratkai- listen sopimusten valmistelusta. Vuoden 1995 494: suja 133 (152). Toimenpideratkaisujen prosentu- alusta sopimusten valmistelu oli valtioneuvos- 495: aalinen osuus tutkittaviksi otetuista kantelu- tosta annetun lain ja valtioneuvoston ohjesään- 496: asioista oli 15 (14 %). Vuonna 1998 tehdyn selvi- nön muutosten johdosta siirtynyt ulkoasiainmi- 497: tyksen mukaan kaikkien kantetujen ratkaisuai- nisteriöitä asianomaisille ministeriöille, paitsi 498: kojen mediaani oli n. 11 viikkoa ja keskiarvo n. jos sopimukseen liittyi merkittäviä ulko- tai tur- 499: 22 viikkoa. vallisuuspoliittisia tekijöitä. Ulkoasiainministe- 500: Kirjallisia lausuntoja tasavallan presidentille, riön asiana oli koordinoida valmistelua ja pitää 501: valtioneuvostolle tai ministeriölle annettiin 17 sopimusrekisteriä. Sopimusten ilmoittamisessa 502: (24). ulkoasiainministeriölle oli ilmennyt jossakin 503: Kertomusvuoden lopussa oli vireillä 573 (395) määrin puutteita. Useat ministeriöt toimittivat 504: kanteluasiaa ja 50 (53) muuta valmisteltaviksi sopimusluonnokset ulkoasiainministeriöön 505: jaettua asiaa eli yhteensä 623 (448) asiaa. muodollisen puolen tarkastamista varten. 506: Kuvasta 1 on nähtävissä saapuneiden ja rat- Käynnin aikana keskusteltiin myös toiminnasta 507: kaistujen kantetujen lukumäärien kehitys viimei- valtionasiamiehenä Euroopan yhteisöjen tuo- 508: sen 10 vuoden aikana. Eri toimenpiteiden pro- mioistuimessa, vastineiden laatimisesta EU:n 509: sentuaaliset osuudet selviävät kuvasta 2. Yksi- komission Suomea vastaan käynnistämissä val- 510: tyiskohtaisemmat tilastot kertomusvuoden toi- vonta-asioissa ja ihmisoikeusasioiden käsittelys- 511: minnasta ovat liiteosan kohdassa 10.1. tä. 512: 2) Apulaisoikeuskansleri Pasanen teki 16.3. 513: 1998 tarkastuksen Etelä-Suomen lääninhallituk- 514: 1.3. Tarkastusmatkat ja tutustumis- sen toimipaikkaan Hämeenlinnassa. Maaherran 515: käynnit selostettua läänin olosuhteita ja kansliapäällikön 516: suoritettua lääninhallituksen yleisesittelyn apu- 517: 1) Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen tu- laisoikeuskanslerille esiteltiin sosiaali- ja terveys- 518: tustui 20.2.1998 ulkoasiainministeriön oikeudel- osaston, sivistysosaston, kilpailu- ja kuluttaja- 519: lisen osaston toimintaan. Osastopäällikön ja osaston, kehittämis- ja viestintäyksikön, poliisi- 520: 521: 522: Kuva 1. 523: 524: 525: Saapuneet ja ratkaistut kantelut 1989-1998 526: 1600 527: II Saapuneet 528: 1400 0 Ratkaistut 529: 1200 530: 531: 1000 532: 533: 800 534: 535: 600 536: 537: 400 538: 539: 200 540: 541: 0 542: 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 543: 1.3. Tarkastusmatkat ja tutustumiskäynnit 13 544: 545: Kuva2. 546: 547: Tutkituista kantaluista aiheutuneet 548: toimenpiteet 1998 549: Esitys 550: 6% 551: 552: 553: Huomautus 554: 7% 555: 556: Käsittelyn 557: aikana korjattu 558: 6% 559: 560: 561: 562: Muu toimenpide 563: Käsitys tai ohje 9% 564: 72% 565: 566: 567: 568: 569: osaston, oikeushallinto-osaston, liikenneosaston tegraatiokehityksen vaikutusta tullitoimeen, tul- 570: ja pelastusosaston toimintaa. Lääninhallituk- limenettelyjä, verotukseen liittyviä oikeuturva- 571: seen kuuluvat Hämeenlinnan toimipaikan lisäksi kysymyksiä, valvonta- ja tarkastustoimintaa 572: Helsingin ja Kouvolan alueelliset palveluyksiköt. sekä tullirikostutkintaa. Piiritullikamarissa apu- 573: Näiden henkilöstön edustajien kanssa keskustel- laisoikeuskansleri tutustui tarkastus- ja valvon- 574: tiin uudistuksen vaikutuksista. Lääninhallituk- tatoimintaan. Tullipiirin käsityksen mukaan yh- 575: sen toiminta-ajatuksen ydin on toimia alueensa teistoiminta poliisin ja rajavartiolaitoksen kans- 576: monialaisena asiantuntijavirastona, joka toteut- sa oli sujunut hyvin. 577: taa valtakunnallisia ja alueellisia tavoitteita lää- 4) Apulaisoikeuskansleri Pasanen tutustui 578: nin asukkaiden tarpeiden mukaisesti. 9.6.1998 Helsingin satamalaitokseen, joka on 579: Toiminnallisesti lääninhallitus on seitsemän kunnallinen liikelaitos. Käydyissä keskusteluissa 580: eri ministeriön alainen. Etelä-Suomen lääninhal- käsiteltiin satamalaitoksen organisatorista ase- 581: lituksessa on muihin lääninhallituksiin verrattu- maa Helsingin kaupungin satamalautakunnan 582: na paljon yleishallintotehtäviä. Tarkastuksen ai- alaisena sekä sataman hallintoa ja toimintaa. 583: kana keskusteltiin mm. lääninhallituksen mah- Länsisatamassa tutustuttiin matkustaja- ja tava- 584: dollisuuksista kuntien laillisuusvalvontaan, jota raliikenteen järjestelyihin sekä vaarallisten ainei- 585: uusi kuntalaki on rajoittanut. Opetustoimen den säilytykseen. 586: osalta tulivatesiin Vantaan opettajien lomautuk- 5) Apulaisoikeuskansleri Pasanen teki 17.- 587: sista tehdyt kantelut ja kysymys ruotsin kielen 18.8.1998 Keski-Pohjanmaalle tarkastusmat- 588: asemasta läänin sivistystoimessa. Poliisiosastolla kan, jolla hän tutustui Kaustisen kihlakunnan 589: tehtiin selkoa kihlakuntahallinnon järjestelyistä poliisilaitokseen, Kaustisen kunnan hallintoon 590: ja yhteistoiminta-alueisiin liittyvistä kysymyksis- ja sivistyspalveluihin, Keski-Pohjanmaan liit- 591: tä. toon, Pietarsaaren kaupungin hallintoon ja Pie- 592: 3) Apulaisoikeuskansleri Pasanen tutustui tarsaaren kihlakunnanvirastoon. Kihlakunnan- 593: 27.4.1998 tullihallitukseen ja Eteläisen tullipiirin virastojen osalta voitiin yleisenä arviona esittää, 594: piiritullikamariin Helsingissä. Tullihallituksessa että niissä oli organisaation ja varojen puitteissa 595: käydyissä keskusteluissa kosketeltiin mm. tulli- onnistuttu järjestämään ja hoitamaan asiat jous- 596: yhteistoimintaa naapurimaiden kanssa, tullilai- tavalla ja järkevällä tavalla. Osanottajat totesi- 597: toksen ja rajavartiolaitoksen tehtäväjakoa, in- vat, että yhteysmatkat esimiehiin läänintasolla 598: 14 1. Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston toimintaan 599: 600: ovat hankalat ja pitkät ja että varsinkin ruotsin- ma-ja elinkeinokeskuksessa nousi esiin mm. ky- 601: kieliset ovat olleet tyytymättömiä välimatkoihin. symys hankkeiden toteutumisen rahoitukseen 602: Aluehallinnosta todettiin, että Länsi-Suomen ja liittyvistä hallinnollisista ongelmista. Työvoima- 603: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskusten Kok- ja elinkeinokeskukset eivät vielä ole tilivirastoja. 604: kolan toimistoissa hoidettiin eräiden asioiden Koska määrärahat vielä budjetoidaan hallin- 605: valmistelu ja päätöksenteko, kun taas niiden nonaloittain ja kun kukin yksikkö on tulosvas- 606: yleinen hallinnointi oli hajautettu Vaasaan ja tuullinen omalle ministeriölleen, tuloksellisuutta 607: Ouluun. Esitettiin se näkemys, että maakuntalii- arvioidaan liian ahtaasti eikä koko keskuksen 608: ton muodostavien kuntien tulisi olla rakenteel- toiminnan tuloksellisuuden näkökulmasta. 609: taan sillä tavoin yhteneväisiä, että alueen kehit- 8) Apulaisoikeuskansleri Pasanen teki 9.- 610: täminen voisi tapahtua yhteistoimin ilman sisäis- 10.11.1998 Satakuntaan tarkastusmatkan, jonka 611: tä rakenteellista intressiristiriitaa. Tämä olisi tär- aikana hän tutustui Satakunnan työvoima- ja 612: keää myös EU:n toimielinten kanssa hoidetta- elinkeinokeskukseen, Satakunnan maanmittaus- 613: van aluekehitysyhteistyön kannalta. toimistoon, Lounais-Suomen ympäristökeskuk- 614: 6) Apulaisoikeuskansleri Pasanen teki 7.- sen Satakunnan toimistoon, Satakunnan maa- 615: 8.9.1998 tarkastusmatkan Kaakkois-Suomeen. seutukeskukseen, Lounais-Suomen metsäkes- 616: Hän tutustui Raja- ja merivartiokoulun Imatral- kuksen Satakunnan toimistoon, Kankaanpään 617: la sijaitsevaan toimipaikkaan, Kaakkos-Suomen kihlakunnanvirastoon ja Porin kihlakunnan 618: rajavartioston esikuntaan Imatralla, Nuijamaan ulosottoviraston Kankaanpäässä sijaitsevaan 619: tulli- ja raja-asemaan, Pelkolan rajavartioase- palvelutoimistoon. Lisäksi apulaisoikeuskansle- 620: maan sekä Kiteen kaupunginvirastoon ja Kiteen ri vieraili Niinisalon varuskunnassa, jossa tutus- 621: kihlakunnanvirastoon. Rajavartiolaitoksen yk- tuttiin oli YK-koulutuskeskuksen toimintaan ja 622: siköissä apulaisoikeuskanslerille selostettiin lai- kansainvälisen valmiusjoukon koulutukseen 623: toksen koulutusjärjestelyjä, rajavartiolaitoksen sekä varusmiesten palvelusaikauudistukseen. 624: yhteistoimintaa poliisin ja tullin kanssa sekä Työvoima- ja elinkeinokeskuksessa apulaisoi- 625: rajavalvontaan liittyviä ongelmia. Saatiin myös keuskanslerille selostettiin erityisesti EU-tukijär- 626: selostus tullin toiminnasta sekä poliisin, tullin ja jestelmiin liittyviä kysymyksiä. Maanmittaustoi- 627: rajavartiolaitoksen yhteistyöstä. Kiteellä kes- mistossa käsiteltiin erityisesti uuden maakaaren 628: kusteltiin mm. Keski-Karjalan seutukunnan toi- vaikutuksia lohkomiseenja siihen liittyviä kiinni- 629: minnasta, kuntien yhteistyöstä ja näiden yhtei- tysjärjestelyjä. 630: sestä kehittämistoiminnasta. Kihlakunnanviras- 631: tossa käytiin keskusteluja mm. kihlakunnan- 632: syyttäjän kanssa uudistetusta rikosprosessime- 1.4. Kansainväliset yhteydet sekä vierai- 633: nettelystä. lut 634: 7) Oikeuskansleri Paavo Nikula teki 21.- 635: 22.9.1998 tarkastusmatkan Turkuun, jossa hän 1.4.1. Vierailut ulkomaille 636: tutustui Länsi-Suomen lääninhallitukseen, Tu- 637: run ja Porin lääninoikeuteen ja Varsinais-Suo- 1) Oikeuskansleri Paavo Nikula ja kanslia- 638: men työvoima- ja elinkeinokeskukseen. Läänin- päällikkö Klaus Helminen vierailivat 11.5.1998 639: hallituksessa keskusteltiin ennen muuta läänin- Ruotsin oikeuskanslerin kansliassa, joka joulu- 640: uudistuksen alueellisesta toteutumisesta ja vai- kuussa 1997 on muuttanut nykyisiin peruskorjat- 641: kutuksista. Lääninhallituksen Turussa sijaitse- tuihin tiloihinsa Tukholman Riddarholmenilla 642: van toimipaikan ohessa sillä on palveluyksiköt sijaitsevassa 1700-luvun puolivälissä rakenne- 643: Vaasassa, Tampereella ja Jyväskylässä. Oikeus- tussa "Överkommissariens hus" -rakennuksessa. 644: kanslerille tehtiin selkoa lääninhallituksen eri Hans Regner avustajineen selosti Ruotsin oi- 645: osastojen tehtävistä ja toiminnasta. Turun ja Po- keuskanslerin toimintaa. Eniten työkapasiteettia 646: rin lääninoikeudella ja Vaasan lääninoikeudella vaativat tehtävät ovat valtioon kohdistettujen 647: on yhteinen tuomiopiiri, Länsi-Suomen tuomio- vahingonkorvausvaateiden sovittelua koskevat 648: piiri, minkä avulla on mahdollista ta sata juttuti- asiat sekä painovapausasiat. Vahingonkorvaus- 649: lannetta. Kuitenkaan ei ole ollut tarpeen suorit- asioissa oikeuskansleri tekee valtiota sitovia so- 650: taa asioiden siirtoja näiden lääninoikeuksien vintoehdotuksia ja edustaa valtiota korvausoi- 651: kesken. Uusi hallintolainkäyttölaki on lisännyt keudenkäynneissä silloin, kun korvausta vaati- 652: suullisten käsittelyiden määrää. Lääninoikeu- nut ei tyydy sovintoehdotukseen. Painovapaus- 653: dessa ei ollut varsinaista jutturuuhkaa. Työvoi- asioissa oikeuskansleri on virallisen syytteen nos- 654: 1.4. Kansainväliset yhteydet sekä vierailut 15 655: 656: tamisesta yksinomaisesti päättävä viranomai- maan oikeuskanslerin toiminnassa, muutoksia 657: nen. Lähes kuolleeksi kirjaimeksi on jäänyt oi- Suomen oikeuskanslerin toiminnan sääntelyssä 658: keuskanslerin velvollisuus antaa hallitukselle sekä työnjaosta oikeusasiamiehen kanssa ja 659: neuvoja oikeudellisissa kysymyksissä. Sitä vas- suunnitelma oikeusasiamiesfunktion toteuttami- 660: toin hallitus osoittaa oikeuskanslerille selvitys- sesta Viron oikeuskanslerinviraston toiminnas- 661: tehtäviä ("utredningar"),jotka usein ovat laajoja sa. 662: ja työläitä. Viimeisin tällainen selvitystehtävä 4) Oikeuskansleri Nikula osallistui ulkominis- 663: koski julkishallinnon valvontajärjestelyjä. Sekä teri Tarja Halosen matkaseurueessa 13.-18.9. 664: Ruotsin että Suomen oikeuskanslerille kuuluvia 1998 HongKongiin, Macaoon ja Pekingiin teh- 665: tehtäviä ovat julkishallinnon laillisuusvalvonta tyyn viralliseen vierailuun. Suomen pääkonsulin- 666: lähinnä kanteluasioita ratkaisemaliaja asianaja- virastossa Hong Kongissa oli järjestetty tapaa- 667: jien valvonta. minen viiden sellaisen kansalaisjärjestön edusta- 668: 2) Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen ja jien kanssa, jotka toimivat ihmisoikeuksien edis- 669: esittelijäneuvos Jukka Okko vierailivat 23.- tämiseksi. Hong Kongissa valtuuskunta tapasi 670: 26.5.1998 Euroopan oikeusasiamiehen toimis- myös oikeusministerin ja Hong Kongin lakiasää- 671: tossa Strasbourgissa sekä tutustuivat Euroopan tävän neuvoston jäseniä. Macaossa keskustelut 672: neuvoston ihmisoikeustuomioistuimen ja -toimi- koskivat Macaon tulevaa siirtymistä Kiinalle. 673: kunnan sekä ihmisoikeusdirektoraatin toimin- Pekingissä valtuuskunta tapasi Kiinan ulkoasi- 674: taan. Euroopan oikeusasiamies Jacob Söderman ainministerin, uuden oikeusministerin, korkeim- 675: selosti kanteluasioiden käsittelyä toimistossaan. man oikeuden varapresidentin ja Pekingin asian- 676: Euroopan neuvoston ihmisoikeusdirektoraatti ajajayhdistyksen edustajia. Keskusteluissa käsi- 677: on ihmisoikeuksien toteutumista jäsenmaissa teltiin muun muassa ihmisoikeuskysymyksiä, 678: seuraava valvontaelin, joka epäkohtia havaites- joita vierailun isännät ottivat esille myös oma- 679: saan voi kääntyä ministerikomitean puoleen. aloitteisesti, sekä maan oikeusvaltiokehitystä. 680: Ministerikomitea puolestaan on toimivaltainen 5) Apulaisoikeuskansleri Pasanen osallistui 681: asioimaan asianomaisen maan hallituksen kans- 28.-30.9.1998 Moskovassa pidettyyn kansalli- 682: sa. Ihmisoikeustuomioistuimeen tutustumisen sen strategian ohjelmaan liittyvään Venäjä-semi- 683: yhteydessä siellä valmistelijoina toimivat laki- naariin. Seminaarin osanottajat vierailivat Venä- 684: miehet Leif Berg ja Vilja Kutvonen selostivat jän valtion duumassa ja hallituksen alaisessa 685: valitusten käsittelymenettelyä. Lisäksi he tekivät kansantalouden akatemiassa, joissa venäläiset 686: selkoa uudistettavana olevasta toimielinjärjestel- asiantuntijat esittivät katsaukset ajankohtaisista 687: mästä, jossa nykyisten kahden valituselimen ti- asioista. Apulaisoikeuskansleri yhdessä oikeus- 688: lalle tulee yksi yhtenäinen ja kokopäiväinen tuo- ministeriön kansliapäällikö Kirsti Rissasen 689: mioistuin. Uuden tuomioistuimen ohjesääntö oli kanssa vieraili Venäjän federaation pääproku- 690: valmisteilla. Apulaisoikeuskansleri vieraili myös raattorinvirastossa, jossa isäntänä oli pääproku- 691: Suomen pysyvässä Euroopan neuvoston edus- raattorin ensimmäinen sijainen Juri Tschaikka. 692: tustossa. 6) Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen osal- 693: 3) Oikeuskansleri Nikulanjohdolla 18 oikeus- listui Maltalla 6.10.1998 järjestettyyn Euroopan 694: kanslerinviraston virkamiestä osallistui Viron oikeusasiamiesjärjestön (EOI) Euroopan kansal- 695: oikeuskanslerinviraston tiloissa pidettyyn viras- listen oikeusasiamiesten tapaamiseen. Kokouk- 696: tojen yhteisesti järjestämään seminaariin sen keskeisenä aiheena oli Maltan yliopiston pre- 697: 10.6.1998. Matkaan osallistui lisäksi edellinen fessorin Edward Warringtonin laatima tutkimus 698: oikeuskansleri Jorma S. Aalto. Oikeuskansleri eri maiden laillisuusvalvojien kertomuksista. 699: Nikula alusti Suomen perustuslain uudistamises- Warrington esitteli tutkimuksensa, minkä jäl- 700: ta ja perustuslakiehdotukseen sisältyvistä lailli- keen seurasi vilkas keskustelu aiheesta. Toisena 701: suusvalvontaa koskevista säännöksistä. Viron aiheena oli kysymys yhteistyöstä kansainvälisen 702: oikeuskansleri Eerik-Juhan Truuväli alusti Vi- oikeusasiamiesjärjestön IOI:n kanssa. Suomen 703: ron perustuslain muutossuunnitelmista ja erityi- oikeuskansleri on jäsenenä sekä EOI:ssä että 704: sesti siihen sisältyvistä oikeuskanslerin toimintaa IOI:ssä. Oikeusasiamiestapaamista seurasi 705: koskevista säännösehdotuksista. Seminaarissa ns. pyöreän pöydän istunto, jossa aiheina olivat 706: käsiteltiin lisäksi seuraavia teemoja: Suomen oi- pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeudet, 707: keuskanslerinviraston kokemuksia Euroopan in- vapautensa menettäneiden henkilöiden oikeudet 708: tegraatioprosessista, Viro ja Euroopan integraa- sekä kysymys Euroopan oikeusasiamisten yh- 709: tio, perusoikeuksien suojelemisesta kummankin teistyöstä Euroopan neuvoston kanssa. 710: 16 1. Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston toimintaan 711: 712: 7) Euroopan oikeusasiamies Södermanin jalta keskusteltiin ajankohtaisista oikeudellisista 713: kansallisten laillisuusvalvojien yhdyshenkilöille kysymyksistä, kanteluasioiden tilanteesta, syyt- 714: Brysselissä 22.-23.11.1998 järjestämään semi- täjäasioiden käsittelystä valtakunnansyyttäjän- 715: naariin osallistui oikeuskanslerinviraston edus- viraston perustamisen jälkeen sekä julkisuusky- 716: tajana esittelijäneuvos Eva-Brita Björklund. Se- symyksistä ja tiedottamisesta. 717: minaarissa käsiteltiin ED-oikeuden kansallista 9) Naisjuristit r.y:n parikymmenhenkinen 718: implementointia sekä kysymystä ihmisten oi- ryhmä tutustui oikeuskanslerinvirastoon 9.11. 719: keusturvasta. 1998. 720: 721: 722: 1.4.2. Vierailut oikeuskanslerinvirastoon 1.5. Toiminta ja talous 723: 1) Intian parlamentin eettinen komitea pu- 1.5.1. Talous 724: heenjohtajansa S.B. Chavan'in johdolla teki 725: 18.5.1998 tutustumiskäynnin oikeuskanslerinvi- Valtioneuvoston kanslia hoitaa osittain oi- 726: rastoon. keuskanslerinviraston kirjanpito- ja maksatus- 727: 2) Burundin perustuslakityöryhmä vieraili oi- tehtävät. Valtioneuvoston kanslian 1. 7.1998 voi- 728: keuskanslerinvirastossa 3.6.1998. maan tullut taloussääntö sisältää oikeuskansle- 729: 3) Venäjän federaation pääprokuraattori Juri rinvirastoa koskevia määräyksiä, jotka oikeus- 730: Iljits Skuratov seurueineen vieraili Helsingissä kansleri puolestaan on hyväksynyt. Taloussään- 731: 4.-7.6.1998. Isäntinä olivat oikeuskansleri Paa- nön mukaan viraston osastoille osoitetaan määrä- 732: vo Nikula ja valtakunnansyyttäjä Matti Kuusi- rahoja, joiden käytöstä päättää osastopäällikkö. 733: mäki. Vieraat tutustuivat oikeuskansleriviras- Oikeuskanslerinviraston käytössä on Prosit/ 734: toon, oikeusministeriöön, korkeimpaan oikeu- Open taloushallintojärjestelmä, jota käytetään 735: teen ja valtakunnansyyttäjänvirastoon. Oikeus- budjetin suunnitteluun ja määrärahojen käytön 736: kanslerinvirastossa valtuuskunnalle selostettiin seurantaan ja tietojen siirtoon valtioneuvoston 737: oikeuskanslerin tehtäviä sekä oikeuskanslerinvi- kanslialle. Lisäksi kertomusvuonna on valmistel- 738: raston organisaatiota ja toimintamuotoja. Pää- tu yhdessä valtioneuvoston kanssa siirtymistä 739: prokuraattori Skuratov tapasi myös tasavallan uuteen palkanlaskentajärjestelmään. 740: presidentti Martti Ahtisaaren. Valtion talousarviossa oikeuskanslerinviras- 741: 4) Eurooppalainen komitea kidutuksen ja ton määräraha on 23. pääluokan 03.luvussa. 742: epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai ran- Vuodelle 1998 viraston toimintamenoihin oli 743: gaistuksen estämiseksi teki toisen määräaikais- momentille 21 myönnetty yhteensä 11 558 000 744: tarkastuksen Suomeen 7.-17.6.1998. Komitean markkaa (siirtomääräraha 2 v.). Momentin 745: edustajat vierailivat varapuheenjohtaja Ingrid määrärahasta ja edelliseltä vuodelta siirtyneestä 746: Lycke Ellengrenin johdolla oikeuskanslerinvi- määrärahasta käytettiin 9 305 277 markkaa 747: rastossa 9.6.1998. Tapaamisessa käsiteltiin ko- 30 vakinaisessa virassa olleen ja 6 eripituisissa 748: mitean ja oikeuskanslerin tehtäväpiireihin kuu- määräaikaisissa virkasuhteissa olleen henkilön 749: luvia kysymyksiä. palkkauksiin. Muihin toimintamenoihin käytet- 750: 5) Eduskunnan perustuslakivaliokunta pu- tiin 2 269 337 markkaa. 751: heenjohtajansa Ville Itäiän johdolla vieraili Lisäksi valtiovarainministeriö on integraatio- 752: 25.8.1998 oikeuskanslerinvirastossa. Valiokun- valmennusmäärärahoista myöntänyt oikeus- 753: nalle selostettiin oikeuskanslerin toimintaa val- kanslerinviraston käyttöön määrärahan ED- 754: tioneuvoston toiminnan laillisuusvalvojana, avustajan palkkaamiseksi. 755: kanteluasioiden käsittelyä ja viraston suoritta- 756: maan yleisöneuvontaa. Alustusten jälkeen seura- 757: si vilkas keskustelu. 1.5.2. Koulutus 758: 6) Itämeren valtioiden 18-jäseninen työryhmä 759: vieraili 29.9.1998 oikeuskanslerinvirastossa. Kertomusvuonna viraston henkilöstön koulu- 760: 7) Pykälä r.y:n oikeusapuvaliokunta vieraili tus perustui oikeuskanslerinviraston henkilöstö- 761: oikeuskanslerinvirastossa 13.10.1998. koulutussuunnitelmaan, johon sisältyivät koulu- 762: 8) Oikeuskansleri Nikulan kutsusta vieraili tuksen yleiset periaatteet sekä vuoden 1998 kou- 763: Oikeustoimittajat r.y:n jäseniä oikeuskanslerin- lutussuunnitelma. Oikeuskansleri oli 26.1.1998 764: virastossa 3.11.1998. Lyhyiden alustusten poh- hyväksynyt suunnitelman. 765: 1.5. Toiminta ja talous 17 766: 767: Oikeuskanslerinviraston henkilöstökoulutuk- tiedotusvälineitä kysymyksissä, jotka koskevat 768: sen tavoitteena on viraston toimintaa. Pyrkimyksenä on, että tiedo- 769: - turvata toiminnan tehokkuus, jatkuvuus tus olisi tehokasta ja korkealaatuista niin sisällöl- 770: ja henkilöstön ammatillinen pätevyys lisesti kuin teknisestikin. 771: - parantaa toiminnan tuloksellisuutta Tiedotus toteutuu käytännössä monin eri ta- 772: - edistää organisaation kehittämistä ja uu- voin. Vuosittain toistuva tiedotuksen muoto on 773: distusalttiutta oikeuskanslerin kertomuksen julkaiseminen 774: - tukea henkilöstön itsensäkehittämistä ja suomeksi ja ruotsiksi. Kertomuksen avulla 775: urakehitystä sekä eduskunta saa oikeuskanslerin toiminnasta sel- 776: - tukea henkilökiertoa. vityksen, jolla voi olla merkitystä muutoinkin 777: Koulutustarpeita luovat oikeudellisen ja kuin eduskunnan suorittaman valvonnan kan- 778: muun ammattitaidon kehittäminen eri tehtävä- nalta. Kertomus on tarkoitettu tiedonlähteeksi 779: sektoreilla, oikeuskanslerinviraston kehittämis- myös viranomaisille sekä yleisölle ja tiedotusvä- 780: suunnitelmat ja hallinnon yleiset kehittämispyr- lineille. 781: kimykset, viraston toiminnan kannalta olennais- Kuluneena vuonna kertomuksesta tehtiin ly- 782: ten tieteenalojen tutkimuksen seuraaminen ja hennelmä myös englanninkielisenä. Tähän pää- 783: tutkimustulosten hyödyntäminen, automaatti- dyttiin sen vuoksi, että kansainvälinen yhteistyö 784: sen tietojenkäsittelyoja muiden työskentelytapo- ja kontaktit ovat jatkuvasti lisääntyneet. 785: jen kehittäminen sekä henkilöstöhallinnon kehit- Lehdistötiedotteita julkistettiin vuoden aika- 786: täminen ja turvallisuuskysymykset. EU-asiat ja na yhteensä 18 kappaletta. Niiden välityksellä 787: kansainvälistyminen ovat myös muodostuneet tieto julkista mielenkiintoa herättävistä asioista 788: merkittäväksi erityisasiantuntemusta edellyttä- haluttiin saattaa nopeasti tiedotusvälineiden 789: väksi asiaryhmäksi. Koska hallitusmuodossa oi- käyttöön. Tiedotteet siirrettiin julkistamisen jäl- 790: keuskanslerin tehtäväksi on asetettu valvoa pe- keen myös viraston kotisivuille Internet-verk- 791: rusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteteutumis- koon, josta ne olivat lähes yhtä nopeasti yleisön 792: ta, on pyritty hyödyntämään tätä aihepiiriä kos- saatavilla. 793: kevaa koulutustarjontaa. Tiedotteiden jakelu on perinteisesti tapahtu- 794: Oikeuskanslerinvirasto on itse järjestänyt nut valtioneuvoston tiedotusyksikön kautta. 795: koulutusta hovioikeusmenettelyn, ulosottolain- Kertomusvuonna perinteisen jakelun rinnalle 796: säädännön ja ympäristölainsäädännön uudis- kehitettiin sähköpostin välityksellä toimiva jake- 797: tuksista sekä valtioneuvostooja hallinnon esteel- lujärjestelmä. Sen avulla toimitukset saivat tie- 798: lisyyskysymyksistä. Useat henkilöstöön kuulu- dotteet käyttöönsä yleensä välittömästi niiden 799: vat ovat osallistuneet oman ammattialansa jat- julkistamishetkellä. Uuteenjärjestelmään siirryt- 800: kokoulutuskursseihin ja -tilaisuuksiin sekä opin- täessä myös tiedotteen jakeluverkostoa laajen- 801: tomatkoihin. Oikeuskanslerinvirastosta on osal- nettiin. 802: Iistuttu ministeriöiden yhteisesti järjestämään Virastoa koskeviin puhelimitse tehtyihin tie- 803: esittelymenettely-ja ED-koulutukseen. Viraston dusteluihin vastasivat edelleen kirjaamon ja tie- 804: tietojärjestelmien käyttökoulutusta on myös jär- dotuksen lisäksi myös puhelinneuvontaa antavat 805: jestetty. lakimiesesittelijät sekä muu henkilökunta tar- 806: Virastossa kielitaitoa tarvitseville on kustan- peen mukaan. Internet-sivujen ja sähköpostin 807: nettu kielikoulutusta. Lisäksi on tuettu kielten kautta tulevat tiedustelut lisääntyivät. 808: omaehtoista opiskelua. Julkiseen käyttöön päätyivät myös valtion oi- 809: Oikeuskanslerinviraston esittelijäitä osallistui keudelliseen säädöstietopankkiin, Finlexiin, vie- 810: 9.10.1998 Kouvolassa järjestetyille XI tuomari- dyt ratkaisut. Tietopankin Foka-nimiseen tieto- 811: päiville. kantaan kerätään vuosittain selosteita virastossa 812: tehdyistä ratkaisuista. Tietokanta sisältää yli 813: 1 200 ratkaisuselostetta. 814: 1.5.3. Tiedotus 815: 816: Tiedonvälityksen tarkoituksena on turvata vi- 817: rastossa tehtävän laillisuusvalvonnan läpinäky- 1.5.4. Muuta toimintaa 818: vyyden ja avoimuuden sekä näin myös riittävän 819: tiedonsaannin perusoikeuden toteutumista. Tie- Kansliapäällikkö Klaus Helminen on toimi- 820: dotuksen tehtävänä on palvella kansalaisia ja nut pysyvänä asiantuntijana oikeusministeriön 821: 822: 3 292071C 823: 18 1. Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston toimintaan 824: 825: vuonna 1995 asettamassa esitutkinta- ja pakko- asiain osastolle sekä tuomioistuinlaitoksen vir- 826: keinolain muutosehdotuksia valmistelevassa kamiehiä koskevat virkasyyteasiat, rangaistus- 827: työryhmässä. tuomioiden tarkastamisen ja valmistelee osaston 828: Valtioneuvosto on 12.1.1995 määrännyt ED- toimialaan kuuluvat lausunnot. Hallintoyksikkö 829: asioiden komiteaan varsinaiseksi jäseneksi oi- käsittelee viraston sisäistä hallintoa ja taloutta, 830: keuskanslerinviraston kansliapäällikkö Helmi- henkilöstökoulutusta ja tiedotusta sekä viraston 831: sen ja varajäseneksi esittelijäneuvos Eva-Brita kansainvälistä yhteistoimintaa koskevat asiat. 832: Björklundin. ED-asioiden komitea on ulkoasi- Oikeuskanslerinviraston työjärjestyksessä on 833: ainministeriön yhteydessä toimiva ED-asioiden tarkempia määräyksiä oikeuskanslerin ja apu- 834: valmistelun yhteensovittamista varten asetettu laisoikeuskanslerin työnjaosta, virkamiesten teh- 835: neuvoa-antava toimielin (valtioneuvoston ohje- tävistä ja sijaisuuksista, asioiden ratkaisemisesta 836: säännön 49 b §, 1596/1994). Björklund on lisäksi sekä viraston johtoryhmästä. 837: jäsenenä komitean alaisessa oikeudellisten kysy- 838: mysten valmistelujaostossa. Hän on jäsenenä 839: myös valtiovarainministeriön 17.4.1996 asetta- 1.6.2. Henkilöstö 840: man EMD-projektin lainsäädäntötyöryhmässä. 841: Oikeuskanslerinviraston ED -koordinaattorina Oikeuskanslerinvirastossa oli kertomusvuo- 842: toimi esittelijä Irma Tolmunen. den päättyessä henkilökuntaa oikeuskanslerin ja 843: apulaisoikeuskanslerin lisäksi seuraavasti: kans- 844: liapäällikkö, kaksi esittelijäneuvosta osastopääl- 845: 1.6. Viraston organisaatio ja henkilöstö likkönä, kolme esittelijäneuvosta, neuvotteleva 846: virkamies, neljä vanhempaa oikeuskanslerinsih- 847: 1.6.1. Organisaatio teeriä, kolme nuorempaa oikeuskanslerinsihtee- 848: riä, kaksi esittelijää, henkilöstösihteeri, tieto- 849: Oikeuskanslerin tehtävissä ja toimivallassa suunnittelija, neljä osastosihteeriä, atk-suunnit- 850: vuonna 1997 tapahtuneiden muutosten yhtey- telija, kirjaaja, toimistosihteeri, kaksi tekstinkä- 851: dessä annettiin 7.11.1997 uusi asetus oikeuskans- sittelijää, ylivirastomestari, virastomestari ja 852: lerinvirastosta (984/1997), jolla myös muutettiin vahtimestari. 853: viraston organisaatiota. Asetuksen 2 §:n mukaan Lisäksi oikeuskanslerinvirastossa oli ED- 854: virastossa on valtioneuvostoasiain osasto, oike- avustaja ja sivutoiminen esittelijä sekä ajalla 855: usvalvontaosasto ja hallintoyksikkö. Kanslia- 4.5.-14.9.1998 kolmen kuukauden jaksoissa 856: päällikkö toimii samalla hallintoyksikön päällik- harjoittelijoina kaksi oikeustieteen ylioppilasta 857: könä. Kummankin osaston päällikkönä toimii Helsingin ja Turun yliopistoista. 858: esittelijäneuvos osastopäällikkönä. Oikeuskans- Kertomusvuoden päättyessä viraston palve- 859: lerille kuuluvaa ratkaisuvaltaa käyttävät oikeus- luksessa oli kaikkiaan 32 virkamiestä. Henkilös- 860: kansleri ja apulaisoikeuskansleri ovat osastojaon töstä oli ylempää oikeustieteellistä tutkintoa 861: ulkopuolella. edellyttävässä virassa oikeuskanslerin ja apulais- 862: Yksityiskohtaisemmat määräykset organisaa- oikeuskanslerin ohella 16 lakimiestä. 863: tiosta ja yksikköjen tehtävistä sisältyvät oikeus- Organisatorisesti henkilökunta jakautui seu- 864: kanslerin 14.11.1997 antamaan oikeuskanslerin- raavasti: Valtioneuvostoasiain osastossa oli neljä 865: viraston työjärjestykseen. Valtioneuvostoasiain lakimiesesittelijää, ED-avustaja ja osastosihtee- 866: osaston tehtävänä on käsitellä valtioneuvoston ri. Oikeusvalvontaosastolle oli sijoitettu 10 laki- 867: valvontaa koskevat asiat ja valmistella tähän teh- miesesittelijää, yksi osa-aikainen lakimiesesitteli- 868: tävään liittyvät lausunnot, käsitellä asianajajien jä ja kolme osastosihteeriä. Hallintoyksikössä 869: ja yleisten oikeusavustajien valvontaa koskevat toimi kaksi lakimiesesittelijää, henkilöstösihtee- 870: asiat sekä kansainväliset asiat ja ED-asioiden ri, tietosuunnittelija ja kahdeksan muuta virka- 871: kansallista valmistelua koskevat asiat. Oikeus- miestä. Virkamiesten sijoittamisesta osastoihin 872: valvontaosasto käsittelee kantelut sekä tuomio- ja yksiköihin päättää oikeuskansleri. 873: istuinten valvontaa ja muuta laillisuusvalvontaa Luettelo oikeuskanslerinviraston henkilökun- 874: koskevat asiat,jolleivät ne kuulu valtioneuvosto- nasta on kertomuksen liitteenä. 875: 19 876: 877: 878: 879: 880: 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa 881: 882: 2.1. Yleiskatsaus Valtioneuvoston yleisistunnossa käsiteltiin 883: vuonna 1998 yhteensä 1 980 asiaa (edellisenä 884: Oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtio- vuonna 2 155). Tasavallan presidentti teki valtio- 885: neuvostossa laillisen käsittelyjärjestyksen ja voi- neuvostossa 1 364 (1 468) päätöstä. Valtioneu- 886: massa olevien säännösten noudattamista. Oi- voston yleisistuntoja oli 65 (60) ja tasavallan pre- 887: keuskanslerin on myös annettava tasavallan pre- sidentin esittelyjä 47 (48). Hallituksen lakiesityk- 888: sidentille ja valtioneuvostolle tietoja ja lausunto- siä oli 282 (250). Ratkaisutoimintaan liittyi 89 889: ja. (65) valtioneuvoston kirjelmää, joilla ED-asioita 890: Valvontatehtävän hoitamiseksi oikeuskansle- saatettiin eduskunnan käsiteltäviksi. Valtioneu- 891: ri tutustuu ennakolta valtioneuvoston yleisistun- voston toiminnan valvonta vaati siten viikottain 892: non ja tasavallan presidentin esittelyistunnon huomattavan osan oikeuskanslerin ja häntä 893: esittelylistoihin. Valtioneuvoston raha-asiainva- avustavien esittelijöiden työajasta. Hallituksen 894: liokunnassa käsiteltävien asioiden esittelylistoja esitysten ja ED-asioiden lukumäärien kehitys 895: seurataan niin ikään mahdollisten oikeudellisten kolmen viime vuoden ajalta on nähtävissä kuvas- 896: näkökohtien selvittämiseksi. ATK-pohjaisessa ta 3. 897: valtioneuvoston päätöksentekojärjestelmässä Oikeuskansleri tai hänen sijastaan apulaisoi- 898: välitetyt esittelylista-asiakirjat tulostetaan oi- keuskansleri ovat säännönmukaisesti olleet läsnä 899: keuskanslerinvirastossa paperimuotoon. Lista- valtioneuvoston yleisistunnoissa ja tasavallan 900: tarkastus edellyttää usein neuvotteluja ministeri- presidentin esittelyissä samoin kuin hallituksen 901: öiden virkamiesten kanssa sekä ennakkolausun- neuvotteluissa ja ns. iltakoulussa. 902: tojen antamista esittelyyn tuleviin asioihin liitty- Oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin 903: vistä oikeuskysymyksistä. kirjallisia lausuntoja ja muita kannanottoja on 904: selostettu tämän jakson kohdissa 2.4. ja 2.5. 905: 906: 907: 908: Kuva3. 909: 910: 911: Hallituksen esitykset ja EU-asiat 1996-1998 912: 300 913: 250 1111 Hallituksen esitykset 914: 915: 200 •EU-asiat 916: 150 917: 100 918: 50 919: 0 920: 1996 1997 1998 921: 20 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa 922: 923: 2.2. Esittelylistojen tarkastaminen myös delegointisäännöksiin. Asetusehdotuksia 924: koskevat esittelymuistiot ovat tasoltaan kirjavia. 925: Esittelylistojen tarkastuksessa on puututtu Varsin usein on todettu, että asetusehdotuksia ei 926: yksittäistapauksissa esiintyneisiin sekä asiallisiin ole saatettu oikeusministeriön tarkastustoimis- 927: että muodollisiin virheisiin ja puutteisiin. Esitte- ton tarkastettavaksi. 928: lijöihin on otettu yhteyttä viikoittain lukuisia Virkanimityksiä koskevissa asioissa on melko 929: kertoja. Varsin usein esittelylistaluonnos on en- usein jouduttu puuttumaan esittelymuistion si- 930: nen esittelyä toimitettu oikeuskanslerinvirastoon sältöön sen johdosta, että siinä ei ole asianmukai- 931: ennakkokannanottoa varten. sesti arvioitu, täyttävätkö hakijat säädetyt kel- 932: poisuusvaatimukset, tai suoritettu vertailua ha- 933: kijoiden kesken. Nimitysasioiden perusteena ole- 934: vat hakemusasiakirjat eivät ole oikeuskanslerin- 935: 2.2.1. Tarkastuksen kohteista virastossa. Sen johdosta esittelylistojen arviointi 936: joudutaan tekemään listan ja muistion perusteel- 937: Eduskunnalle annettavien hallitusten esitys- la esittelijän vastatessa tietojen oikeellisuudesta. 938: ten osalta on kuten aikaisemminkin kiinnitetty Muutamissa tapauksissa listoja on jouduttu 939: huomiota lakiehdotuksen säätämisjärjestystä poistamaan tai korjaamaan sen johdosta, että 940: koskevaan kysymykseen. Tarkastukseen käytet- eräiden hakijoiden osalta kelpoisuusvaatimusten 941: tävissä olevan lyhyen ajan vuoksi perusteelliseen arviointi on ollut virheellinen. Jos nimitysasiassa 942: säädösehdotuksen tarkastamiseen ei ole mahdol- on tehty kantelu, joka melko usein koskee viran- 943: lisuuksia. Lähinnä on tarkastettu, onko säätä- hakijan ansioiden käsittelyä tai hakijoiden ver- 944: misjärjestystä koskevaa kysymystä käsitelty tar- tailua, se voi johtaa lisäselvityksen hankkimi- 945: vittaessa asianmukaisesti ja onko tulkinnanva- seen, esimerkiksi hakemusasiakirjojen tarkas- 946: raisessa tapauksessa tämä tuotu esille. Tyypillisiä tukseen. 947: ovat perustuslain säätämisjärjestystä edellyttä- Virkamieslain 8 a §:n mukaan lain 26 §:ssä tar- 948: vät esitykset. Tarkastuksessa on havaittu useita koitettuun virkaan nimitettävän on ennen nimit- 949: tapauksia, joissa säätämisjärjestystä koskevaa tämistään annettava selvitys ensiksi mainitussa 950: kysymystä on käsitelty puutteellisesti taikka ei lainkohdassa luetelluista sidonnaisuuksista, joil- 951: lainkaan, vaikka se olisi ollut tarpeellista. Eräissä la voi olla merkitystä arvioitaessa hänen edelly- 952: tapauksissa on katsottu aiheelliseksi esittää halli- tyksiään hoitaa viran tehtäviä. Useassa nimitys- 953: tuksen esityksen täydentämistä lausumalla, että asiassa oikeuskansleri on katsonut, että ilmoite- 954: esityksestä olisi suotavaa hankkia eduskunnan tuista sidonnaisuuksista tai osasta niistä syntyi 955: perustuslakivaliokunnan lausunto. Esille ovat epäilys siitä, että virkaan nimitettävä menettäisi 956: tulleet myös voimaantulosäännökset ja niihin puolueettomuutensa. Sidonnaisuuksista oli niin 957: liittyvät taannehtivuusongelmat. ollen luovuttava. 958: Kansainvälisiä sopimuksia koskevien esittely- Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta anne- 959: listojen osalta on joissakin tapauksissa jouduttu tun lain 4 §:n (206/95) mukaan valtion komiteois- 960: pyytämään esittelymuistioon kannanottoa siitä, sa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toi- 961: vaatiiko sopimuksen hyväksyminen eduskunnan mielimissä tulee olla naisia ja miehiä kumpiakin 962: myötävaikutusta. vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä 963: Hallituksen esitystenjohdosta annettuja edus- muuta johdu. Kysymys kiintiöperiaatteen nou- 964: kunnan vastauksia koskevia listoja on tarkastet- dattamisesta on listatarkastuksessa ollut jatku- 965: tu myös sen varmistamiseksi, että vastaukset on vasti esillä. Monessa tapauksessa on esillä ollut 966: esitelty laillisessa ajassa ja että listoihin on sisälly- myös kysymys siitä, onko valtioneuvosto esit- 967: tetty eduskunnan lausumat. täessään jäsenten nimittämistä viraston tai lai- 968: Asetusehdotusten osalta on pyritty tarkasta- toksen johto- tai hallintoelimeen noudattanut 969: maan, etteivät säännökset ole ristiriidassa lainta- tasa-arvolain 4 §:n 3 momentin vaatimusta siitä, 970: soisten säännösten kanssa. Eräissä tilanteissa on että toimielimessä tulee olla tasapuolisesti sekä 971: tullut harkittavaksi säädöstasokysymys siitä, naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta 972: onko asetuksella säätäminen ehdotetuista sei- johdu. 973: koista lainkaan mahdollista vai olisiko säännök- Kysymykseen ministereiden esteellisyydestä 974: set esitettävä lain tasoisina eduskunnan hyväk- on kertomusvuonna kuten aikaisemminkin jou- 975: syttäviksi. Asetusehdotusten ja valtioneuvoston duttu melko usein ottamaan kantaa. 976: päätösehdotusten osalta on kiinnitetty huomiota 977: 2.2. Esittelylistojen tarkastaminen 21 978: 979: 2.2.2. Euroopan unionin jäsenyys käsittelyssä ollut noudattanut valtiopäiväjärjes- 980: tyksen 54 b §:n ja 54 d §:n säännöksiä ED-asioi- 981: Valtioneuvostossa käsiteltävissä Euroopan den toimittamisesta eduskuntakäsittelyyn viipy- 982: unioniin liittyvissä asioissa on ollut usein kyse mättä sekä eduskunnan informoimisesta asioi- 983: valtioneuvoston ja eduskunnan vuorovaikutuk- den käsittelyvaiheista unionissa. Valiokunta oli 984: sesta sekä eduskunnan vaikutusmahdollisuuksi- lisäksi katsonut, ettei valtioneuvosto ollut 985: en turvaamisesta. Euroopan unionin asioiden myöskään noudattanut velvollisuuttaan tarvit- 986: käsittelystä säädetään valtiopäiväjärjestyksen tavin varaomin estää asian ratkaisemista Eu- 987: 4 a luvussa. roopan unionin neuvostossa ennen kuin edus- 988: Valtiopäiväjärjestyksen 4 a luvussa (erityisesti kunta oli lausunut siitä kantansa. Eduskunta oli 989: 54 b §:ssä) säädettyyn menettelyyn liittyvissä päinvastoin asetettu jo tapahtuneiden tosiasiain 990: asioissa on kiinnitetty huomiota siihen, että Eu- eteen. Asian johdosta valiokunta kiinnitti tois- 991: roopan yhteisön säädös- ja sopimusehdotukset tamiseen valtioneuvoston vakavaa huomiota 992: on asianmukaisesti toimitettu eduskunnalle. valtiopäiväjärjestyksen säännöksiin eduskun- 993: Esittelijäiden huomiota on useita kertoja kiinni- nan osallistumisesta Euroopan unionissa pää- 994: tetty siihen, että säännöksessä tarkoitetut kirjel- tettävien asioiden kansalliseen valmisteluun. 995: mät on viipymättä toimitettava eduskunnalle. Asian vakavuuden vuoksi ja kun tapahtunutta 996: Lisäksi on kiinnitetty huomiota kirjelmien liittee- ei valiokunnan käsityksen mukaan voitu pitää 997: nä olevien muistioiden selvyyteen ja siihen, että Suomen ED-jäsenyyden alkuvaiheen ongelmis- 998: ne sisältäisivät selvityksen ehdotuksen suhteesta ta johtuvana, valiokunta saattoi asian pöytäkir- 999: Suomen lainsäädäntöön. Muistiosta tulee ilmetä janotteella valtioneuvoston oikeuskanslerin tie- 1000: myös valtioneuvoston kanta ehdotukseen. Tar- toon niitä toimenpiteitä varten, joihin se antaa 1001: vittaessa on myös valvottu, että eduskunnan aihetta. 1002: suostumuksen hankkimisesta mainitaan muis- Oikeuskanslerin ratkaisussa 13.8.1998 todet- 1003: tiossa. tiin, että hallituksen ja eduskunnan vuorovaiku- 1004: Eräiden kansallisten säädösehdotusten osalta tusta Euroopan unionissa päätettävissä asioissa 1005: on selvitetty niiden suhdetta EY-säädöksiin. sääntelevien säännösten tarkoituksena on erityi- 1006: Asiasta on eräissä tapauksissa vaadittu esittely- sesti ollut varmistaa, että eduskunta saa mahdol- 1007: muistioihin tarkennuksia. lisuuden vaikuttaa Suomea edustavan ministerin 1008: toimintaan, kun Euroopan unionin neuvostossa 1009: päätetään uusista säädöksistä. Valtiopäiväjärjes- 1010: 2.2.3. Jäsenyyteen liittyviä tapauksia tyksen 54 b §:ssä asetettu velvoite toimittaa vii- 1011: pymättä eduskunnalle ehdotus Euroopan unio- 1012: 1) Direktiiviehdotusta koskevan kirjelmän nin neuvostossa päätettäväksi säädökseksi on 1013: viivästyminen oikeudellinen velvoite, joka valtioneuvoston on 1014: otettava huomioon sekä toiminnassaan maan si- 1015: Valtioneuvosto oli 25.9.1997 ympäristöminis- säisesti että Euroopan unionin toimielimissä. 1016: teriön esittelystä lähettänyt valtiopäiväjärjestyk- Tämän velvoitteen täyttäminen edellyttää, 1017: sen 54 b §:ään viitaten eduskunnalle kirjelmän että vastuuministeriö säädösehdotuksen saavut- 1018: Euroopan yhteisöjen komission 28.5.1997 teke- tua välittömästi selvittää, onko ehdotus saatetta- 1019: mästä nk. luontodirektiivin 92/43/ETY muutos- va eduskunnan käsiteltäväksi. Ministeriön viit- 1020: ehdotuksesta. Siinä esitettiin täydennettäväksi taus yleiseen loma-aikaan ei riittänyt perusteeksi 1021: direktiivin luontotyyppien ja lajien luettelo ns. asian viipymiselle, koska eduskunta järjestää 1022: boreaalisen vyöhykkeen luontotyypeilläja lajeil- työskentelynsä itse ja tarvitsee sille perustuslain 1023: la Suomen ja Ruotsin tekemien täydennysehdo- mukaan kuuluvat tiedot oikeassa ajassa. Ympä- 1024: tusten mukaisesti. Euroopan yhteisöjen komissio ristöministeriön olisi näin ollen saatuaan 1025: oli antanut direktiiviehdotuksen 28.5.1997 ja val- 6.6.1997 tiedon komission luontodirektiivin täy- 1026: tioneuvosto oli toimittanut sen eduskuntaan vas- dennysehdotuksesta välittömästi tullut selvittää 1027: ta 25.9.1997. Asia oli ratkaistu Euroopan unio- sekä ehdotuksen käsittelyaikataulu Euroopan 1028: nin neuvostossa 27 .l 0.1997 eli silloin, kun se vielä unionissa että määritellä lopullinen kantansa eh- 1029: oli eduskunnan käsiteltävänä. dotuksen suhteesta valtiopäiväjärjestyksen 1030: Käsitellessään 31.10.1997 kysymyksessä ole- 54 b §:ssä säädettyyn tiedonantovelvollisuuteen 1031: vaa kirjelmää eduskunnan suuri valiokunta oli ja viipymättä toimia tämän mukaisesti. Tässä 1032: katsonut, ettei valtioneuvosto tämän tapauksen yhteydessä ministeriön olisi myöskin tullut ottaa 1033: 22 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa 1034: 1035: huomioon, että kysymys oli Suomen omasta edellyttämällä tavalla viivytyksettä, mitä ko. ta- 1036: aloitteesta, joka oli omiaan vaikuttamaan Suo- pauksessa oli pidettävä vakavana laiminlyönti- 1037: men edustajien toimintaan Euroopan unionin nä. Valiokunta edellytti valtioneuvoston huoleh- 1038: toimielimissä. Ympäristöministeriö ei ollut toi- tivan asianmukaisin varaumin, ettei asiaa rat- 1039: minut tämän velvollisuutensa mukaisesti niin kaista neuvostossa ennen kuin eduskunta oli 1040: määrätietoisesti kuin olisi ollut mahdollista. muodostanut kantansa ehdotukseen. Valiokun- 1041: Olennaista oli, että direktiivin muutoksen hyväk- ta lähetti 25.9.1998 tämän kantansa tiedoksi 1042: symisen aikataulua Euroopan unionissa ei ollut myös valtioneuvoston oikeuskanslerille. 1043: saatu selvitettyä. Suuren valiokunnan oikeuskanslerin tietoon 1044: Laiminlyönnin seurauksena eduskunta oli saattaman asian johdosta oli oikeuskanslerinvi- 1045: asetettu tapahtuneiden tosiasioiden eteen, koska raston kansliapäällikkö valtioneuvoston kans- 1046: Euroopan neuvosto oli tehnyt päätöksen ehdo- liapäälliköiden kokouksessa 3.11.1998 oikeus- 1047: tuksesta sen käsittelyn ollessa vielä kesken Suo- kanslerin kehotuksesta pyytänyt kansliapäälli- 1048: men eduskunnassa. Huomioon ottaen, mitä sel- köitä valvomaan, että ministeriöissä toimitaan 1049: vityksessä oli kokonaisuudessaan ilmennyt valtiopäiväjärjestyksen 54 b §:n mukaisesti ja 1050: muun muassa asian aikaisemmasta käsittelystä myös informoidaan eduskuntaa mahdollisen vii- 1051: Suomessa sekä tiedonkulusta Euroopan unionin veen syystä (34/20/98). 1052: toimielimen ja jäsenvaltioiden välillä, asia ei an- 1053: tanut aihetta muihin toimenpiteisiin kuin että 1054: ympäristöministeriön huomiota kiinnitettiin val- 3) Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen jäsenen 1055: tiopäiväjärjestyksen 54 b §:ään sisältyvän oikeu- ym. määrääminen (VNK) 1056: dellisen velvoitteen tarkkaan ja asianmukaiseen 1057: noudattamiseen. Valtioneuvoston kanslia oli lähettänyt oikeus- 1058: Oikeuskansleri lähetti lisäksi kaikkien minis- kanslerille tiedoksi valtioneuvoston ohjesäännön 1059: teriöiden kansliapäälliköille tiedoksi jäljennök- muutosluonnosta koskevan lausuntopyynnön. 1060: sen ratkaisustaan hänen siitä ilmenevän kannan- Oikeuskansleri totesi 5.11.1998, että voimassa 1061: oton saattamiseksi niiden virkamiesten tietoon, olevan valtioneuvoston ohjesäännön 5 §:n 1062: joiden tehtäviin ratkaisussa tarkoitettujen asioi- 11 kohdassa Iueteitiin ne Euroopan yhteisöjen 1063: den valmistelu kuuluu (45/20/97). toimielimet, joihin valtioneuvoston yleisistunto 1064: nimeää Suomenjäsenehdokkaan tai jäsenet. Lu- 1065: etteloon sisältyi myös maininta ehdokkaiden 1066: 2) Säädösehdotusta koskevan kirjelmän viivästy- esittämisestä Euroopan yhteisöjen tuomioistui- 1067: minen meen ja yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuo- 1068: mioistuimeen. 1069: Toisessa tapauksessa valtioneuvosto oli Euroopan yhteisöjen perustaruissopimuksen 1070: 17.9.1998 liikenneministeriön esittelystä lähettä- 167 artiklan mukaan yhteisön tuomioistuimen 1071: nyt valtiopäiväjärjestyksen 54 b §: ään viitaten jäsenet ja julkisasiamiehet nimitetään jäsenval- 1072: eduskunnalle kirjelmän Euroopan yhteisöjen ko- tioiden yhteisellä sopimuksella. Sama päätök- 1073: mission ehdotuksesta raskaiden tavarakuljetus- sentekomenettely koskee myös yhteisön ensim- 1074: ajoneuvojen ajorajoituksia koskevien sääntöjen mäisen oikeusasteen tuomioistuimenjäsenten ni- 1075: yhdenmukaistamisesta ja ehdotuksesta laaditun mittämistä. 1076: muistion (U 58/1998 vp.). Edellä kerrottu Euroopan unionin toimielin- 1077: Käsitellessään 25.9.1998 ko. kirjelmää edus- järjestelmän ulkopuolella hallitusten välisellä so- 1078: kunnan suuri valiokunta oli todennut, että Eu- pimuksella tapahtuva tuomioistuimen jäsenen ja 1079: roopan yhteisöjen komissio oli antanut direktii- julkisasiamiehen nimittämistä koskeva päätös 1080: viehdotuksen 11.3.1998. Ehdotuksen mukaan kuuluu hallitusmuodon 33 §:n mukaan tasaval- 1081: kansalliset täytäntöönpanesäännökset piti antaa lan presidentin toimivaltaan. 1082: jo ennen kuluvan vuoden 1998 loppua ja niiden Edellä lausutun perusteella oikeuskansleri 1083: piti tulla voimaan viimeistään 1.7.1999. Ehdotet- katsoi, että vireillä olevan valtioneuvoston ohje- 1084: tu direktiivi edellytti muutoksia lainsäädäntöön säännön muutoksen yhteydessä oli tehtävä muu- 1085: mm. koska se kaventaisi kunnallista itsemäärää- tos ohjesäännön 5 §:n 11 kohtaan siinä mainittu- 1086: misoikeutta. ja tuomioistuinehdokkaita koskevan määräyk- 1087: Valiokunta katsoi, ettei asiaa ollut lähetetty sen poistamiseksi (30/20/98). 1088: eduskuntaan valtiopäiväjärjestyksen 54 b §:n 1089: 2.2. Esittelylistojen tarkastaminen 23 1090: 1091: 4) Rahanvaihtojakson lyhentäminen Suomen lunastaa niroellisarvosta ne setelit, jotka eivät 1092: siirtyessä yhteiseen rahaan (VM) enää ole laillisia maksuvälineitä, sovelletaan 1093: kymmenen vuoden ajan sitä, kun rahalain nojal- 1094: Oikeuskansleri Paavo Nikulan kirje valtiova- la liikkeeseen lasketut setelit ovat lakanneet ole- 1095: rainministeriölle 3.9 .1998, dnro 18/20/98 masta laillisia maksuvälineitä. Vastaava säännös 1096: kolikoiden osalta on metallirahasta annetun lain 1097: Valtiovarainministeriö oli pyytänyt lausuntoa 5 §:n 2 momentissa. 1098: rahanvaihtojakson lyhentämisestä. Lausunto- Perustuslakivaliokunta oli käsitellessään val- 1099: pyynnössä todettiin, että euromääräiset setelit ja tioneuvoston 15.5.1997 eduskunnalle antamaa 1100: kolikot lasketaan liikkeelle 1.1.2002. Kansallis- selontekoa Suomen osallistumisesta yhteiseen 1101: ten seteleiden ja kolikoiden on korvauduttava euroalueeseen (VNS 411997 vp.) arvioinut halli- 1102: täysin euroilla ja senteillä enintään kuuden kuu- tusmuodon 72 §:n muuttamistarpeen. Valiokun- 1103: kauden kuluessa mainitusta päivästä. Markan ta oli todennut ensinnäkin, että hallitusmuodon 1104: asema laillisena maksuvälineenä lakkaa siis vii- 72 § menettää asteittain oikeudellista merkitys- 1105: meistään 30.6.2002. Tätä enintään kuuden kuu- tään sitä mukaa kuin talous- ja rahaliiton kol- 1106: kauden mittaista rahanvaihtojaksoa on mahdol- mannen vaiheen toteuttaminen etenee (Pe VL 18/ 1107: lista lyhentää kansallisella päätöksellä. 1997 vp.). 1108: Ilmeistä on, ettei eri maissa ole mahdollisuutta Valiokunta oli edelleen todennut, että EU- 1109: päästä yhdenmukaiseen ratkaisuun. Suomessa liittymissopimuksen voimaansaattamislain sää- 1110: rahan vaihtumisen oletetaan tapahtuvan varsin täminen supistetussa perustuslainsäätämisjärjes- 1111: nopeasti. Rahanvaihtojakson lyhentämiseen on tyksessä oli tehnyt poikkeuksen useasta hallitus- 1112: katsottu liittyvän sekä taloudellisia että käytän- muodon säännöksestä, mukaan luettuna myös 1113: nön etuja. 72 §. Valiokunta oli lausunut, että vaikka halli- 1114: Rahanvaihtojakson pituuden määrääminen tusmuodon 72 §:n muuttaminen ei ole valtio- 1115: on lausuntopyynnössä katsottu tavalliseen raha- sääntöoikeudellisesti edellytys yhteiseen rahaan 1116: uudistukseen verrattavaksi asiaksi, jolloin Suo- siirtymiselle, on perustuslain selkeyden turvaa- 1117: men Pankki päättää markkamääräisten setelien miseksi valtiosääntöpoliittisesti asianmukaista ja 1118: ja valtiovarainministeriö markka- ja pennimää- perusteltua muuttaa perustuslain tekstiä tältä 1119: räisten kolikoiden osalta milloin niiden asema osin Suomen yhteiseen rahaan osallistumisen 1120: laillisena maksuvälineenä lakkaa. vuoksi. Valiokunta oli katsonut, että hallitus- 1121: Lausunnossa todetaan, että rahanvaihtojak- muodon 72 §:n muutoksen pitäisi olla voimassa 1122: son lyhentäminen tarkoittaa, että kansalliset se- viimeistään siinä vaiheessa, jolloin kansallinen 1123: telit ja kolikot lakkaavat olemasta laillisia mak- raha ei enää ole laillinen maksuväline. Valiokun- 1124: suvälineitä tiettynä päivänä jo ennen 1. 7.2002. nan käsityksen mukaan muutos oli luontevim- 1125: Rahalain kumoamisesta 27.3.1998 annetun min toteutettavissa vireillä olevan perustuslain 1126: lain (215/1998) 2 §:n 2 momentin mukaan kumo- kokonaisuudistuksen yhteydessä, jossa tähdä- 1127: tun rahalain (358/1993) 14 §:n 1 momenttia so- tään siihen, että uusi perustuslaki tulisi voimaan 1128: velletaan setelien osalta 30.6.2002 saakka. Sano- 1.3.2000 (PeVL 18/1997). 1129: tun rahalain säännöksen mukaan Suomen Pank- Edellä esitetyn johdosta oikeuskansleri totesi, 1130: ki voi päättää setelien lakkauttamisesta laillisina että harkittaessa rahalain ja metallirahasta anne- 1131: maksuvälineinä. Kolikoiden osalta säädetään tun lain säännösten nojalla tehtäviä kansallisen 1132: 27.3.1998 annetussa laissa metallirahasta (216/ rahan voimassa oloa koskevia päätöksiä, on 1133: 1998). Lain 6 §:n 2 momentin mukaan metallira- asianmukaista ottaa huomioon, mitä perustusla- 1134: hat, jotka ovat laillisia maksuvälineitä lain voi- kivaliokunnan edellä selostetussa lausunnossa 1135: maan tulleessa olleiden säännösten nojalla, pysy- on hallitusmuodon 72 §:stä todettu. 1136: vät laillisina maksuvälineinä, kunnes lain 5 §:n 1137: 1 momentin nojalla toisin päätetään. Mainitun 1138: 5 §:n 1 momentin nojalla asianomainen ministe- 5) Euroopan keskuspankin johtokunnan kokoon- 1139: riö voi Euroopan yhteisön lainsäädännön nojalla panosta päättäminen (VM) 1140: päättää metallirahojen lakkauttamisesta laillisi- 1141: na maksuvälineinä. Euroopan keskuspankin johtokunnan ko- 1142: Rahalain kumoamisesta annetun lain 2 §:n koonpanoa koskeva päätös kuului hallitusten 1143: 2 momentin 7 kohdan mukaan rahalain 14 §:n välisenä sopimuksena tasavallan presidentin toi- 1144: 2 momenttia Suomen Pankin velvollisuudesta mivaltaan. Asiasta lähemmin kohdassa 2.3.1.3. 1145: 24 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa 1146: 1147: 6) Natura 2000 -verkostoa koskeva valtioneuvos- suutalautakunnan asevelvollisuusasiassa anta- 1148: ton päätösluonnos (YM) maan päätökseen saa hakea muutosta valitta- 1149: malla kutsunta-asiain keskuslautakuntaan. Kes- 1150: Oikeuskansleri Paavo Nikula on antanut pää- kuslautakunnan päätös on lopullinen. 1151: tösluonnoksesta lausunnon ympäristöministeri- Asevelvollisuuslain 37 a §:n (19/1998)mukaan 1152: ölle (dnro 21120/98). Lausunnosta tarkemmin kutsunta-asiain keskuslautakunnassa on lainop- 1153: kohdassa 2.4.8. pinut puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, joilla 1154: on kokemusta tuomarin toimessa, sekä viisi 1155: muuta jäsentä, joista kolmen on oltava oikeustie- 1156: 2.3. Listojen tarkastamiseen liittyvistä teen kandidaatin tutkinnon suorittaneita ja kah- 1157: tehtävistä den asevelvollisuusasioihin perehtyneitä, vähin- 1158: tään everstiluutnantin arvoisia upseereita. Jäse- 1159: 2.3.1. Tarkastuksesta aiheutuneista toimenpiteis- nistä enintään kolme saa olla puolustusministe- 1160: tä riön hallinnonalan palveluksessa olevia. Keskus- 1161: lautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on pu- 1162: Toimenpiteistä mainitaan esimerkkeinä seu- heenjohtaja tai varapuheenjohtaja, yksi upseeri- 1163: raavat tapaukset. jäsen sekä muita jäseniä siten, että puolustusmi- 1164: nisteriön hallinnonalan edustajat eivät muodosta 1165: 1) Varojen myöntäminen lisätalousarviossa läsnä olevien enemmistöä. Keskuslautakunnan 1166: (PLM) asettamisesta ja toimikaudesta säädetään ase- 1167: tuksella. 1168: Vuoden 1998 talousarvion momentin 24.99. 22 Lainkohta lisättiin asevelvollisuuslakiin edus- 1169: Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpito- kunnassa käsiteltäessä hallituksen esitystä laiksi 1170: menot (arviomääräraha) päätösosaan sisältyi asevelvollisuuslain muuttamisesta (HE 184/ 1171: seuraava kappale: "Mikäli Suomen hallitukselle 1997 vp.). Kutsunta-asiain keskuslautakunnan 1172: esitetään pyyntö uuden rauhanturvajoukon lä- kokoonpanosta oli aikaisemmin säädetty asevel- 1173: hettämisestä YK:ntai ETY J :n rauhanturvaaruis- vollisuuslain soveltamisesta annetun asetuksen 1174: tehtäviin ja Suomen hallitus päättää rauhantur- (63/1951) 8 §:ssä. Sen mukaan keskuslautakun- 1175: vajoukon asettamisesta, uuden rauhanturvajou- nassa on lainoppinut puheenjohtaja ja varapu- 1176: kon aiheuttamiin menoihin saa käyttää tälle mo- heenjohtaja, joilla on kokemusta tuomarintoi- 1177: mentille myönnettyjä määrärahoja." Vastaava messa, sekä neljä muuta jäsentä,joista kahden on 1178: teksti sisältyi momentin 27.30.21 YK:n ja oltava lainoppineita ja kahden asevelvollisuus- 1179: ETYJ:n rauhanturvaamistoiminnan toiminta- asioihin perehtynyttä vähintään esiupseerin ar- 1180: menot (arviomääräraha) päätösosaan. voista upseeria. 1181: Valtioneuvostossa oli 17.6.1998 esillä Suomen Perustuslakivaliokunta totesi, että keskeinen 1182: osallistuminen Bosnia-Hertsegovinan rauhan- valtiosääntöoikeudellinen kysymys oli, oliko 1183: turvaoperaation (SFOR) jatko-operaatioon. Ta- kutsunta-asiain keskuslautakunta sillä tavoin 1184: sa vallan presidentin esittelyssä asia oli 18 .6.1998. riippumaton kuin HM 16 §:n 1 momentissa tar- 1185: Listamuistion mukaan operaatioon osallistumi- koitetaan. Perusoikeusuudistuksen perustelujen 1186: nen edellytti varojen myöntämistä lisätalousarvi- mukaan (HE 309/1993 vp., s. 74/I) lainkäyttöeli- 1187: ossa. Kustannusten johdosta oli esitetty pyyntö men riippumattomuusvaatimuksena on tarkoi- 1188: em. momenttien määrärahojen ylittämisestä. tettu paitsi toimielimen riippumattomuutta suh- 1189: Kun talousarvion em. momenttien päätös- teessa toimeenpanovaltaan, myös sen riippumat- 1190: osaan sisältyvien perustelujen mukaan ko. arvio- tomuutta suhteessa asian eri osapuoliin. Valio- 1191: määrärahoja sai käyttää uuden rauhanturvajou- kunnan käsityksen mukaan jälkimmäinen vaati- 1192: kon aiheuttamiin menoihin, ei valtioneuvoston mus ei täysin täyttynyt keskuslautakunnan osal- 1193: tarvinnut tehdä periaatepäätöstä rauhanturvaa- ta, koska sen kokoonpanosääntely avoimuudes- 1194: ruisoperaatiosta aiheutuvien kustannusten sisäl- saan jättää sen mahdollisuuden, että jopa puolet 1195: lyttämisestä lisätalousarvioon. lautakunnan jäsenistä tulee puolustushallinnos- 1196: ta. Tällöin sitä olisi luonnehdittava hallinnon- 1197: 2) Kutsunta-asiain keskuslautakunnan kokoon- alan sisäiseksi toimielimeksi (vrt. Pe VL 22/ 1198: pano(PLM) 1997 vp.). 1199: Valiokunnan käsityksen mukaan lakiehdotus 1200: Asevelvollisuuslain 37 §:n (19/1988) mukaan oli tältä osin ristiriidassa HM 16 §:n 1 momentin 1201: pääesikunnan, sotilasläänin esikunnan tai kut- kanssa. Tavallisen lainsäädäntöjärjestyksen 1202: 2.3. Listojen tarkastamiseen liittyvistä tehtävistä 25 1203: 1204: käyttämisen edellytyksenä olijoko avata kutsun- Valtioneuvosto asetti 29.1.1998 keskuslauta- 1205: ta-asiain keskuslautakunnan päätöksiin valitus- kunnan uuden listan mukaisena. Jäseniksi ei ol- 1206: mahdollisuus korkeimpaan hallinto-oikeuteen lut ehdotettu J.U:ta eikä myöskään K.A:ta. 1207: tai muuttaa lautakunnan kokoonpanosäännök- 1208: siä niin, että ne takaavat puolustushallinnon ul- 1209: kopuolisille jäsenille enemmistön. Jälkimmäises- 3) Euroopan keskuspankin johtokunnan kokoon- 1210: sä vaihtoehdossa keskuslautakunta toimisi pe- panosta päättäminen (VM) 1211: rustuslain edellyttämänä riippumattomana lain- 1212: käyttöelimenä ja toteuttaisi HM 16 §:n 1 mo- Euroopan keskuspankin (EKP) johtokunnan 1213: mentissa säädettyä perusoikeutta. Tällöin ko- kokoonpanosta ja nimittämismenettelystä on 1214: koonpanosäätely on nostettava asetuksesta lain määrätty Euroopan yhteisön perustamissopi- 1215: tasoon sen periaatteen johdosta, että perusoi- muksen 109 a artiklassa sekä perustamissopi- 1216: keuksien käyttämisen kannalta keskeisistä sei- muksen Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja 1217: koista on säädettävä lailla (esim. PeVL 31/ Euroopan keskuspankin perussääntöä koskevan 1218: 1997 vp.).- Niin kuin edellä on kerrottu valio- pöytäkirjan 50 artiklassa. 1219: kunnan lausunto johti 37 a §:n lisäämiseen la- Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapu- 1220: kiin. heenjohtaja ja neljä muuta jäsentä. Jäsenet nimi- 1221: Oikeustieteellisessä kirjallisuudessa (Pellon- tetäänjäsenvaltioiden hallitusten valtion- tai hal- 1222: pää, Euroopan ihmisoikeussopimus, s. 3 17) on litusten päämiesten tasolla tekemällä yhteisellä 1223: todettu, että läheinen organisatorinen yhteys toi- sopimuksella. Päätös tehdään neuvoston anta- 1224: mielimen ja osapuolena olevan viranomaisen vä- man suosituksen sekä Euroopan parlamentin ja 1225: lillä saattaa asettaa tuomioistuimen riippumatto- EKP:n neuvoston lausuntojen perusteella. 1226: muuden osapuolten ja yleisön silmissä ihmisoike- Johtokuntaa ensimmäistä kertaa nimitettäes- 1227: ussopimuksen 6 (1) artiklan vastaisella tavalla sä - eli EKP:ta perustettaessa - neuvoston 1228: kyseenalaiseksi. suositus edeltää Euroopan parlamentin lausun- 1229: Keskuslautakunnan jäseniksi oli valtioneu- toa ja EKP:n sijasta lausunnon antaa Euroopan 1230: voston listassa 22.1.1998 ehdotettu kahden up- rahapoliittinen instituutti (ERI). 1231: seerijäsenen lisäksi varatuomari K.A:ta, hallitus- Suomen valtiosäännön kannalta johtokunnan 1232: neuvos P.P:tä (puolustusministeriö) ja osasto- kokoonpanoa koskeva päätös kuului Euroopan 1233: päällikkö J.U:ta (rajavartiolaitoksen esikunta). unionin toimielinjärjestelmän ulkopuolella teh- 1234: K.A. oli pääesikunnan asessorin virasta eläkkeel- tävänä hallitusten välisenä sopimuksena hallitus- 1235: lä; hän oli ollut keskuslautakunnan jäsen ainakin muodon 33 §:n mukaan tasavallan presidentin 1236: vuodesta 1978. Puheenjohtajaksi ja varapuheen- toimivaltaan. 1237: johtajaksi ehdotetuista ei ollut kysymys. Tasavallan presidentti valtuutti 15.5.1998 1238: Listan johdosta heräsi kysymys, oliko lauta- pääministeri Paavo Lipposen hyväksymään 1239: kunta ehdotetussa muodossa ihmisoikeussopi- EKP:n johtokunnan jäsenten nimittämistä kos- 1240: muksen 6 (1) artiklan ja HM 16 §:n 1 momentin kevan yhteisen sopimuksen. 1241: kannalta riippumaton, koska jäseneksi oli ehdo- 1242: tettu rajavartiolaitoksessa palvelevaaJ.U:ta. Ra- 4) Irtisanomismenettelyn kohteena olevien 1243: javartiolaitoksesta annetun lain 8 §:n mukaan virkamiesten täsmentäminen (VM) 1244: asevelvollisia koulutetaan myös rajavartiolai- 1245: toksessa. Tämän johdosta J.U. näytti olevansa- Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi 1246: massa asemassa kuin puolustusministeriön hal- valtion virkamieslain muuttamisesta (HE 174/ 1247: linnonalalla olevat henkilöt, jotka edustavat ase- 1998) oli ehdotettu muun ohella lain 26 § muutet- 1248: velvollisten asioita haitavaa viranomaista. Oi- tavaksi siten, että sitä sovellettaisiin myös minis- 1249: keuskanslerin kannanoton mukaan ehdotettua teriön osastopäällikköä virka-asemaltaan vas- 1250: kokoonpanoa ei mainitusta syystä voinut hyväk- taaviin virkamiehiin. Ehdotuksen mukaan pykä- 1251: syä. lässä mainitut virkamiehet voidaan sen lisäksi, 1252: Oikeuskansleri kiinnitti asian esittelijän huo- mitä lain 25 §:n 2 momentissa säädetään, irtisa- 1253: miota myös siihen, että K.A:n jäsenyys oli arve- noa, kun siihen on syytä. 1254: luttava asia. Tämän johdosta saatettiin kysyä, Oikeuskanslerin vaatimuksesta 15.10.1998 eh- 1255: vaarantuiko lautakunnan riippumattomuus, dotettua 26 §:ää oli virkamiesten oikeusturva 1256: kun otettiin huomioon K.A:n virka ja pitkäaikai- huomioon ottaen täydennettävä lisäyksellä "si- 1257: nen lautakunnan jäsenyys. ten kuin asetuksella tarkemmin säädetään", kos- 1258: 1259: 4 292071C 1260: 26 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa 1261: 1262: ka lakiehdotuksen perusteluista ei selvästi ilmen- talousarvio oli julkaistu 8.4.1998. Eduskunta oli 1263: nyt, mitä virkamiehiä ehdotetussa lainkohdassa päättänyt, että lisätalousarviota sovellettiin 1264: tarkoitettiin. 9.4.1998 alkaen. 1265: Valtioneuvosto teki 8.4.1998 osakkeiden siir- 1266: tämistä koskevan päätöksen ja oikeutti kauppa- 1267: 5) Virkamiehen kelpoisuusvaatimukset ja ja teollisuusministeriön suorittamaan osakkei- 1268: sidonnaisuudet (VM) den siirtoon liittyvät sopimus- ja muut järjestelyt 1269: aikaisintaan 9.4.1998. 1270: Valtiovarainministeriöön oli perustettu suun- 1271: nitellun rahoitusmarkkinaosaston päällikön teh- 1272: tävien hoitamista varten osastopäällikön virka. 7) Virkamiehen sidonnaisuudet (KTM) 1273: Listasta ilmeni, että osastoa ei ollut vielä perus- 1274: tettu. Valtiovarainministeriöstä annetun asetuk- Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapääl- 1275: sen (988/1997) 4 §:n 3 kohdan mukaan osasto- likön virkaan nimitettäväksi esitetyn henkilön 1276: päällikön kelpoisuusvaatimuksena on muun tuli oikeuskanslerin kannan mukaan kilpailu- ja 1277: ohella perehtyneisyys osaston toimialaan. sijoitusnäkökohdat huomioon ottaen luopua 1278: Oikeuskanslerin kannanoton 15.1.1998 mu- seuraavista luottamus- ja hallintotehtävistä: 1279: kaisesti rahoitusmarkkinaosasto perustettiin val- - Arsenal Oy:n hallituksen jäsen 1280: tiovarainministeriön työjärjestyksessä ennen ni- - Alko-Yhtiöt Oy:n hallituksen jäsen 1281: mitysasian esille tuloa valtioneuvoston yleisis- - Kansaneläkelaitoksen lisätyn hallituksen 1282: tunnossa. jäsen 1283: Rahoitusmarkkinaosaston toimiala muodos- - Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen val- 1284: tui asioista, jotka koskivat 1) luottolaitoksia, tuuskunnan jäsen 1285: säästökassatoimintaa harjoittavia osuuskuntia, - Kuntien eläkevakuutuksen sijoitusneuvot- 1286: rahastoyhtiöitä ja panttilainauslaitoksia; 2) ar- telukunnan jäsen 1287: vopaperipörssitoimintaa, optioyhteisötoimintaa Seuraavista tehtävistä ei tarvinnut luopua: 1288: ja arvopaperinvälitysliikkeitä sekä arvopaperi- - Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen 1289: markkinalainsäädäntöä; 3) rahoitusmarkkina- jäsen 1290: valvontaa koskevaa lainsäädäntöä; 4) valuutta- - Valtion ydinjätehuoltorahaston johtokun- 1291: lainsäädäntöä; 5) rahajärjestelmää; 6) Suomen nan varapuheenjohtaja 1292: Pankkia; 7) Suomen itsenäisyyden juhlarahastoa Ennen valtioneuvoston istuntoa 11.6.1998 1293: sekä 8) valtion vakuusrahastoa. asianomainen antoi sidonnaisuuksistaan luopu- 1294: Virkaan nimitettäväksi esitetty omisti osake- mista koskevan sitoumuksen. Tasavallan presi- 1295: yhtiön, jonka toimialana oli taloudellinen kon- dentti nimitti hänet ko. virkaan 18.6.1998. 1296: sultointi ja selvitystoiminta. Osakeyhtiö, jonka 1297: toimitusjohtajana hän myös oli, oli äskettäin pe- 1298: rustettu eikä sillä ollut ollut toimintaa. 8) Urheilijoiden eläke- ja tapaturmaturvan 1299: Valtiovarainministeriön oli vaadittava vir- järjestäminen (STM) 1300: kaan nimitettäväksi esitetyltä sitoumus siitä, et- 1301: tei hän toimiessaan osastopäällikkönä harjoitta- Oikeuskansleri Paavo Nikulan kirje sosiaali- 1302: nut po. osakeyhtiön nimissä ansiotoimintaa. Si- ja terveysministeriölle (18/51/98), ks. tarkemmin 1303: toumuksesta oli kerrottava esittelymuistiossa. kohta 6.9. 1304: 1305: 1306: 6) Lisätalousarvioon perustuva osakkeiden 2.3.2. Eräät listojen tarkastamiseen liittyvät 1307: siirtäminen (KTM) kanteluasiat 1308: 1309: Lisätalousarvioon perustuvat osakkeiden siir- 1) Yhteisöverolakiehdotuksen käsittelystä (SM, 1310: tämistä koskevat toimenpiteet olivat mahdollisia VM) 1311: aikaisintaan sinä päivänä, josta alkaen lisätalo- 1312: usarviota sovellettiin. Usean kansanedustajan tekemässä kantelussa 1313: Eduskunta oli lisätalousarviossa antanut val- oli kysymys lainvalmistelun asianmukaisuudesta 1314: tioneuvostolle valtuudet siirtää valtion omista- ns. yhteisöveroasiassa. Oikeuskansleri Paavo 1315: mat A Oy:n osakkeet B Oy:n omistukseen. Lisä- Nikulan päätös on 9. jaksossa s. 135 (630/1/98) 1316: 2.3. Listojen tarkastamiseen liittyvistä tehtävistä 27 1317: 1318: 2) Valtuus asetuksen antamiseen (OPM) muassa neuvottelusta oppilaan huoltajan kanssa 1319: sekä tarpeellisten tutkimusten tekemisestä oppi- 1320: Oikeuskansleri Paavo Nikulan päätös laalle ennen erityisopetukseen ottamista tai siir- 1321: 17.11.1998 Suomen Kuntaliiton kirjoituksen tämistä. 1322: johdosta, dnro 1113/1/98 Perusopetuslakiehdotuksen 17 §:n 4 momen- 1323: tin kohdalla on hallituksen esityksen perusteluis- 1324: Kuntaliiton kantelun johdosta oikeuskansleri sa mainittu edelleen, että sanotun momentin 1325: on tehnyt seuraavat ratkaisun. mukaan asetuksella voidaan säätää esimerkiksi 1326: opetusryhmien enimmäiskoosta vaikeasti vam- 1327: maisten ja sairaiden oppilaiden opetuksessa. 1328: Säännöksistä Tässä kohden on viitattu voimassa olevassa pe- 1329: ruskouluasetuksessa säädettyyn opetusryhmän 1330: Perusopetuslain 4 luvussa ovat säännökset enimmäiskokoon pidennetyn oppivelvollisuu- 1331: opetuksesta. Näihin kuuluu myös erityisopetusta den piirissä oleville vammaisille ja vaikeimmin 1332: koskeva 17 §.Lain 25 §puolestaan sijoittuu oppi- kehitysvammaisille annettavassa opetuksessa. 1333: velvollisuutta sekä oppilaan oikeuksia ja velvolli- Sivistysvaliokunnan (SiVM 3/1998 vp) ehdo- 1334: suuksia koskevaan 7 lukuun. 17 §:n 1 momentin tuksesta perusopetuslakiehdotuksen 17 §:n 1335: mukaan lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuk- 4 momentti muutettiin hallintovaliokunnan lau- 1336: sia omaavalla oppilaalla on oikeus saada erityis- sunnon (Ha VL 8/1998 vp) mukaisesti siten, että 1337: opetusta muun opetuksen ohessa. momentin alkuun lisättiin viittaus hallintome- 1338: Perusopetuslain 17 §:n 2 momentin mukaan, nettelylakiin. Momenttiin tehty toinen muutos 1339: jos oppilaalle ei vammaisuuden, sairauden, kehi- oli tekninen. 1340: tyksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön Lakiehdotuksen 30 §:n osalta sivistysvalio- 1341: taikka muun niihin verrattavan syyn vuoksi voi- kunta totesi, että se oli keskustellut mahdollisesta 1342: da antaa opetusta muuten, tulee oppilas ottaa tai ryhmäkoon säätelystä. Valiokunta oli kuitenkin 1343: siirtää erityisopetukseen. päätynyt siihen, ettei ryhmäkokoja tullut laissa 1344: Lain 17 §:n 4 momentin ensimmäisen virkkeen tai asetuksessa täsmällisesti säännellä, koska ha- 1345: mukaan asetuksella säädetään, sen lisäksi, mitä luttiin turvata opetuksen tavoitteista lähtevä ryh- 1346: hallintomenettelylaissa (598/1982) on säädetty, mäkokomäärittely. Valiokunta katsoi, että jous- 1347: menettelystä otettaessa tai siirrettäessä oppilas tava säännös opetusryhmien tasosta tuli ottaa 1348: 2 momentissa tarkoitettuun opetukseen. Lain lain tasolle ja ehdotti sen vuoksi lisättäväksi 1349: 17 §:n 4 momentin toisen virkkeen mukaan ope- 30 §:ään uuden 2 momentin. 1350: tusryhmien muodostamisesta 25 §:n 2 momentis- Lakiehdotuksen tarkempia säännöksiä koske- 1351: sa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden vaa 48 §:ää perusteltiin hallituksen esityksessä 1352: piirissä oleville oppilaille annettavassa opetuk- lyhyesti, että pykälään sisältyy "yleinen asetuk- 1353: sessa säädetään asetuksella. senantovaltuutus". Sivistysvaliokunta ei puuttu- 1354: Ehdotetun asetuksen 2 §:n 2 momentin lain- nut tähän säännökseen. 1355: mukaisuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huo- 1356: miota myös lain 30 §:n 2 momentin säännökseen, 1357: joka sisällytettiin perusopetuslakiin sivistysva- Arviointia 1358: liokunnan mietinnön perusteella. Säännöksen 1359: mukaan opetusryhmät tulee muodostaa siten, Perusopetuslain entytsopetusta koskevaan 1360: että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuun- 17 §:ään, sen 4 momentin toiseen virkkeeseen on 1361: nitelmissa asetetut tavoitteet. sisällytetty valtuus säätää asetuksella opetusryh- 1362: Hallituksen esityksessä eduskunnalle koulu- mien koosta. Opetusryhmien muodostaminen 1363: tusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/ koskee lain sanamuodon mukaan 25 §:n 2 mo- 1364: 1997 vp) on perusteluissa esitetty perusopetusla- mentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvolli- 1365: kiehdotuksen 17 §:n 2 momentin kohdalla muun suuden piirissä olevia oppilaita. Momentin en- 1366: ohella, että pykälän 2 momentissa tarkoitetun simmäisessä virkkeessä on kysymys 17 §:n 2 mo- 1367: erityisopetuksen antaminen edellyttää kuten ny- mentissa tarkoitettuun opetukseen otetuista tai 1368: kyisin hallinnollista päätöstä, jolla oppilas ote- siirretyistä oppilaista. Lakiteksti voidaan valmis- 1369: taan tai siirretään erityisopetukseen. Perusope- teluasiakirjojen perusteella tulkita siten, että näi- 1370: tuksesta annettavassa asetuksessa oli pykälän den oppilaiden osalta säädetty asetuksenanto- 1371: 4 momentin nojalla tarkoitus säätää muun valtuus koskee pelkästään erityisopetukseen ot- 1372: 28 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa 1373: 1374: tamisessa tai siirtämisessä noudatettavaa menet- Kuopion yliopistolla voisi olla apteekki Kuopion 1375: telyä. kaupungissa. Oikeuskansleri Paavo Nikulan 1376: Lain 17 §:n 4 momentissa on asetuksenanto- päätös on 6.9.4. jaksossa (1189/1/98). 1377: valtuus opetusryhmien muodostamisesta siis ra- 1378: joitettu koskemaan vain tiettyjä, muita kuin 1379: 2 momentissa tarkoitettuja oppilaita. Näitä lain 1380: 17 §:n 2 momentissa tarkoitettuja oppilaita kos- 1381: keva asetuksenantovaltuus on rajoitettu puoles- 2.4. Kirjalliset lausunnot ja esitykset 1382: taan koskemaan vain erityisopetukseen ottami- 1383: sen tai siirtämisen menettelyä, mutta ei opetus- 1) Valtioneuvoston periaatepäätöksen käyttämi- 1384: ryhmien kokoa. seen liittyviä epäkohtia (VNK) 1385: Käsitykseni mukaan ei liene perusteltavissa 1386: tulkinta, jonka mukaan lain 17 §:n 2 momentissa 1387: tarkoitettuun opetukseen otettujen tai siirretty- Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen kirje 1388: jen oppilaiden opetusryhmistä voitaisiin säätää valtioneuvoston kanslialle 27 .2.1998, dnrot 182/ 1389: asetuksella lain 48 §:n yleisen asetuksenantoval- 1197 ja 3/20/97 1390: tuuden nojalla. Totean, että oikeustieteellisessä 1391: kirjallisuudessa on yleisvaltuuden mahdollisuu- 1392: teen erityisvaltuuden ohella yleensä suhtauduttu VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄ- 1393: kielteisesti. Lain 17 §:n 4 momentin ensimmäisen TÖKSESTÄ 1394: virkkeen asetuksenautovalta on yksilöitynä tyh- 1395: jentävä kohteena olevien pykälän 2 momentissa Valtioneuvoston esityslistoja tarkastettaessa 1396: tarkoitettujen oppilaiden osalta. ja kanteluasioita tutkittaessa on oikeuskanslerin- 1397: virastossa aika ajoin kiinnitetty huomiota siihen 1398: epäselvyyteen, jota on ilmennyt valtioneuvoston 1399: Johtopäätös periaatepäätösten käyttämisessä. Asian selven- 1400: tämiseksi ja oikeusvarmuuden parantamiseksi 1401: Perusopetuslain asetuksenantovaltuutta kos- olen jäljempänä kosketellut eräitä valtioneuvos- 1402: kevan 48 §:n yleissäännöksen sekä erityistilantei- ton periaatepäätöksen käyttämiseen liittyviä nä- 1403: ta koskevien 17 §:n 4 momentin asetuksenanto- kökohtia. 1404: valtuuksien tulkinnanvaraisuudesta ja eri tulkin- 1405: tavaihtoehdoista edellä esitetyn perusteella pää- 1406: dyn siihen, että ehdotetun perusopetusasetuksen Yleistä 1407: 2 §:n 2 momentin säännöksen antamiseen ei ole 1408: laissa olevaa valtuutta. Valtioneuvoston ohjesäännön (1522/1995) 1409: Saatan käsitykseni opetusministeriön tietoon 5 §:n 5) kohdan mukaan valtioneuvoston yleisis- 1410: ja asianmukaisia toimenpiteitä varten. tunnossa käsitellään ja ratkaistaan periaate- ja 1411: suunnittelupäätökset valtioneuvoston ja eri hal- 1412: linnonalojen tehtävien ja toiminnan ohjaamises- 1413: Tasavallan presidentti antoi 20.11.1998 perus- ta ja järjestämisestä. 1414: opetusasetuksen, johon ei sisältynyt kantelun Tässä asetuksenkohdassa mainittujen valtio- 1415: kohteena ollutta 2 §:n 2 momentin säännöstä. neuvoston periaatepäätösten oikeudellista luon- 1416: Hallitus antoi esityksen perusopetuslain muutta- netta on kuvattu niin, että ne ovat lähinnä poliit- 1417: misesta siten, että kysymyksessä ollut opetusryh- tisia kannanottoja. Sellaisina ne ovat valmistele- 1418: mien koon sääntely asetuksella olisi tullut mah- via päätöksiä, joiden jälkeen toimivaltaiset val- 1419: dolliseksi. Eduskunta hyväksyi esityksen ja lain- tioelimet tekevät tarvittavat lopulliset päätökset 1420: muutos vahvistettiin, minkä jälkeen asetus an- laillisessajärjestyksessä tuolloin voimassa olevan 1421: nettiin 31.12.1998. lainsäädännön tai periaatepäätöksen edellyttä- 1422: män lainsäädännön muutosten mukaisesti. Peri- 1423: 3) Apteekkioikeuden myöntämistä koskeva aatepäätöksillä ei ole katsottu olevan välittömiä 1424: lakiesitys (STM) oikeudellisia vaikutuksia kansalaisiin. Valtio- 1425: neuvosto voi halutessaan ottaa periaatepäätök- 1426: Suomen Apteekkariliiton kantelu koski laki- sen tarkoittamiin asioihin uuden, toisenlaisen 1427: ehdotusta lääkelain muuttamiseksi siten, että kannan. 1428: 2.4. Kirjalliset lausunnot ja esitykset 29 1429: 1430: Havaintoja oikeuskäytännöstä Johtopäätöksiä 1431: 1432: Valtioneuvosto on viime vuosina tehnyt peri- Sanotun sisältöisiä periaatepäätöksiä valmis- 1433: aatepäätöksen nimellä eräitä päätöksiä, joiden teltaessa on tullut kiinnittää asianmukaista huo- 1434: lainmukaisuus on normaalissa muutoksenhaku- miota näkökohtiin ja säännöksiin, jotka koske- 1435: menettelyssä saatettu korkeimman hallinto-oi- vat asianomaisten maanomistajien etujen ja oi- 1436: keuden tutkittavaksi. Tällaisia periaatepäätök- keuksien huomioon ottamista. Niinpä maan- 1437: siä ovat olleet ainakin päätös 20.12.1990 valta- omistajia on tullut hallintomenettelylain (598/ 1438: kunnallisesta rantojensuojeluohjelmasta ja pää- 1982) 15 §:n nojalla kuulla. Edellä kerrotuissa 1439: tös 27.6.1996 vanhojen metsien suojelusta. korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa 1440: Valtakunnallista rantojensuojeluohjelmaa omaksutun kannan mukaan niissä mainituilla 1441: koskeva periaatepäätös sisälsi 127 ranta-aluetta periaatepäätöksillä on ollut myös sellaisia oikeu- 1442: ja noin 8 000 kilometriä rantaviivaa. Rantojen- dellisia vaikutuksia, että päätökset ovat olleet 1443: suojeluohjelmaan kuuluvat alueet oli mainittu valituskelpoisia, joten ne annetaan tiedoksi sillä 1444: ohjelman liitteessä. Luonnonsuojelulain (71/ tavoin kuin tiedoksiannosta hallintoasioissa an- 1445: 1923) mukaisiin toimenpiteisiin on tarkoitus ryh- netussa laissa (232/1966) on säädetty valituskel- 1446: tyä vain maanomistajan aloitteesta tai mikäli poisten päätösten tiedoksiantamisesta. 1447: alueella ryhdytään rakennushankkeisiin tai mui- Tarkasteltaessa eräiden kanteluasioiden pe- 1448: hin suojeluarvoa vahingoittaviin toimiin. Erästä rusteella ja muutoin kuulemisen järjestämistä ja 1449: periaatepäätöksestä tehtyä valitusta ratkaistes- tiedoksiantamista mainittuja periaatepäätöksiä 1450: saan korkein hallinto-oikeus katsoi päätökses- koskevissa asioissa on voitu todeta, että kuulemi- 1451: sään 22.6.1992 taltio nro 2456, että periaatepää- nen on yleensä asianmukaisesti järjestetty, mutta 1452: tös oli valituskelpoinen. Ratkaisu on otettu kor- päätösten tiedoksiantamisessa on ollut puutteita. 1453: keimman hallinto-oikeuden vuosikirjaan Tämä on ilmeisesti johtunut siitä, että periaate- 1454: 1992 A 1 ja ratkaisun otsikko kuuluu näin: päätösten on katsottu olleen sellaisia, ettei niihin 1455: "Kun otettiin huomioon valtioneuvoston te- ole voinut hakea muutosta. Asianmukaisen tie- 1456: kemän valtakunnallisen rantojensuojeluohjel- doksiantamisen puuttumisesta johtunee, että 1457: man hyväksymistä koskevan päätöksen alueiden korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehtyjen vali- 1458: käyttöön kohdistuvat vaikutukset, päätöksellä tusten lukumäärät ovat olleet maanomistajien 1459: katsottiin olevan sellaista oikeudellista merkitys- suureen lukumäärään nähden yllättävän pienet: 1460: tä, että se oli HVaL 3 §:ssä tarkoitettu päätös, rantojensuojeluohjelmasta neljä valitusta ja van- 1461: josta asianosainen, joka katsoi päätöksen Iouk- hojen metsien suojeluohjelmasta yksi valitus. 1462: kaavan oikeuttaan, sai tehdä valituksen." Asianmukaisten tiedoksiantotoimenpiteiden 1463: Vanhojen metsien suojeluohjelmaa koskevan puute on omiaan johtamaan oikeudelliseen epä- 1464: periaatepäätöksen 4. kohdassa on todettu, että varmuuteen päätösten täytäntöönpanon ja jat- 1465: Etelä-Suomen vanhojen metsien suojelemiseksi kotoimenpiteiden osalta, koska valitusaika alkaa 1466: perustetaan luonnonsuojelualueet päätöksen liit- kulua päätöksen tiedoksiantamisesta. Päätös, jo- 1467: teenä olevassa luettelossa mainituille yksityis- hon voidaan joltakin osin hakea valittamalla 1468: mailla oleville alueille. Alueet pyritään säilyttä- muutosta, ei saa siltä osin lainvoimaa. Muutok- 1469: mään koskemattomina siten, että niiden luon- senhaku valtioneuvoston hyväksymien luonnon- 1470: nonvarainen kehitys turvataan. Alueiden yhtei- suojeluohjelmien johdosta on nyttemmin tullut 1471: nen pinta-ala on noin 8 530 hehtaaria. Esittely- nimenomaisesti säänneilyksi uuden luonnonsuo- 1472: muistion mukaan kohteita oli tuossa vaiheessa jelulain (1 096/1996) 61 §:ssä. 1473: kaikkiaan 209. 1474: Periaatepäätöksestä tehdyssä valituksessa 1475: maanomistaja vaati, että hänen omistamaansa Esitys 1476: tilaan kuuluva metsämaa tulee jättää suojelu- 1477: suunnitelman ulkopuolelle. Valitusta korkeim- Totean, että raja sellaisen valtioneuvoston pe- 1478: massa hallinto-oikeudessa käsiteltäessä ei ollut riaatepäätöksen nimellä tehtävän päätöksen, 1479: kiistaa valituskelpoisuudesta. Korkein hallinto- joka sisältää kansalaisiin ulottuvia oikeudellisia 1480: oikeus tutki valituksen ja ratkaisi asian päätök- vaikutuksia, ja tavanomaisen hallintopäätöksen 1481: sellään 26.6.1997 taltio nro 1616 (dnro 2697/4/ välillä saattaa helposti hämärtyä. Periaatepäätös 1482: 96). on edelleenkin käyttökelpoinen päätöksenteko- 1483: muoto, kun otetaan huomioon tämän kirjeen 1484: 30 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa 1485: 1486: alussa selostetut näkökohdat. Periaatepäätöksiä ton ratkaistavaksi säädetyt asiat tulisi valtioneu- 1487: valmisteltaessa tulisi kuitenkin riittävässä mää- vostosta annetun lain (1120/1993) ja valtioneu- 1488: rin kiinnittää huomiota siihen, sisältääkö päätös voston ohjesäännön nojalla käsitellä valtioneu- 1489: puheena olevan kaltaisia oikeudellisia vaikutuk- voston yleisistunnossa (35/20/98). 1490: sia, joihin kytkeytyy valitusmahdollisuus. Joulu- 1491: kuun 1 päivänä 1996 voimaan tulleen hallinto- 1492: lainkäyttölain (586/1996) 14 §:n mukaan myös 4) Lausunto hallintotuomioistuintyöryhmän 1493: valtioneuvoston päätökseen tulee nyttemmin liit- ehdotuksesta hallinto-oikeuslaiksi (0 M) 1494: tää valitusosoitus, milloin päätös on sellainen, 1495: että siitä saa valittaa. Periaatepäätöstä koskevan Oikeusministeriölle on annettu lausunto hal- 1496: valtioneuvoston esityslistan liitteenä olevassa lintotuomioistuinryhmän ehdotuksesta hallinto- 1497: muistiossa olisi käsiteltävä päätöksen vaikutuk- oikeuslaiksi. Tarkoituksena oli korvata lääninoi- 1498: sia tältä osin. Saattaisi olla aiheellista myös har- keudet kahdeksalla alueellisella hallinto-oikeu- 1499: kita, onko tapauksessa, jossa valtioneuvoston della. Apulaisoikeuskansleri on arvioidessaan 1500: päätös on valituskelpoinen, asianmukaista enää esitystä kiinnittänyt 16.6.1998 huomiota erityi- 1501: edes puhua periaatepäätöksestä. sesti perusoikeuksien toteutumiseen. Koska 1502: Kunnioittavasti saatan edellä esitetyt valtio- tämä ja oikeusturvanäkökohdat muutoinkin oli 1503: neuvoston periaatepäätöstä ja sen käyttämistä otettu huomioon, apulaisoikeuskanslerilla ei ol- 1504: koskevat näkökohdat valtioneuvoston kanslialle lut huomauttamista ehdotuksen johdosta ( 16/20/ 1505: tiedoksi ja samalla ehdotan harkittavaksi asian 98). 1506: saattamista sopivalla tavalla ministeriöiden tie- 1507: toon. 5) Lausunto asevelvollisten palvelusajasta (PLM) 1508: 1509: Esityksen perustella valtioneuvoston kanslia Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen lausun- 1510: on 5.3. 1998 lähettänyt apulaisoikeuskanslerin to puolustusministeriölle 24.8.1998, dnro 22/20/ 1511: kirjeen ministeriöille tiedoksi ja otettavaksi huo- 98 1512: mioon valmisteltaessa valtioneuvoston periaate- 1513: päätöksiä. Lausuntopyyntö 1514: 1515: Puolustusministeriö on esittänyt, että varus- 1516: 2) Lausunto valtioneuvoston päätöksentekojär- miesten palvelusaikoja koskevia asevelvollisuus- 1517: jestelmän (PT J) asialistan julkistamisesta lain säännöksiä muutettiin 16.1.1998 annetulla 1518: ennakkoon (VNK) lailla (19/1998), joka tuli voimaan 1.2.1998. Uu- 1519: siksi palvelusajoiksi säädettiin lain 5 §:ssä 180, 1520: Lausunnossaan valtioneuvoston kanslialle oi- 270 ja 362 päivää. Palvelusaikamuutokseen liit- 1521: keuskansleri 7.10.1998 totesi, ettei ollut oikeudel- tyviä säännöksiä on sovellettu vuoden 1998 toi- 1522: lista estettä sille, että atk-pohjaisen valtioneuvos- sesta saapumiserästä (6.7 .1998) lukien. Siirtymä- 1523: ton päätöksentekojärjestelmän suppean asialis- vaiheessa sovelletaan siten kahta palvelusaika- 1524: tan tiedot, jotka eivät sisällä tietoja asian järjestelmää. 1525: esittelymuistiosta tai päätösehdotuksesta, julkis- Kysymyksessä olevaan lakiin sisältyy seuraa- 1526: tettaisiin jo ennen valtioneuvoston yleisistuntoa va siirtymäsäännös. 1527: ja tasavallan presidentin esittelyä. Kysymys oli "Tämän lain 5 §:n, 15 §:n 2 momentin, 16 §:n 1528: asiakirjajulkisuuslain perusteella viranomaisen 1 momentinja 33 §:n 5 momentin säännöksiä so- 1529: harkintaan kuuluvasta asiasta (26/20/98). velletaan niihin asevelvollisiin, jotka määrätään 1530: ensimmäistä kertaa astumaan palvelukseen 1531: 6 päivänä heinäkuuta 1998 tai sen jälkeen. Ennen 1532: 3) Valtioneuvoston ohjesäännön soveltaminen sanottua päivää, mutta tämän lain voimaantulon 1533: (VNK) jälkeen palvelukseen astuvien samoin kuin tä- 1534: män lain voimaan tullessa palveluksessa olevien 1535: Oikeuskansleri on valtioneuvoston kanslialle asevelvollisten palvelusaika määräytyy tämän 1536: 26.11.1998 antamassaan lausunnossa pitänyt pe- lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännös- 1537: rusteltuna lausuntopyynnössä esitettyä tulkintaa ten mukaisesti." 1538: siitä, että eräät perusopetuslaissa (628/1998), lu- Palvelukseen on 6.7.1998 astunut noin 1539: kiolaissa (629/1998) ja ammatillisesta koulutuk- 2 000 asevelvollista, joiden palvelusaika on pää- 1540: sesta annetussa laissa (630/1998) valtioneuvos- esikunnalle epäselvä. Näiden asevelvollisten pal- 1541: 2.4. Kirjalliset lausunnot ja esitykset 31 1542: 1543: velukseenastumispäiväksi on alunperin kutsun- samaan kutsuotatilaisuuteen osallistuneista ase- 1544: tatoimituksessa määrätty aikaisempi ajankohta velvollinen A on uuden palvelusaikajärjestelmän 1545: kuin 6.7.1998, mutta lykkäys tai palvelukseenas- ja B vanhan piirissä, vaikka kumpikaan ei ole 1546: tumiserän siirto on muuttanut varsinaisen palve- aloittanut palvelustaan ennen uuden palvelusai- 1547: lukseenastumisen monissa tapauksissa useitakin kajärjestelmän voimaantuloa. 1548: vuosia myöhemmäksi eli 6.7.1998 tapahtuvaksi. Puolustusministeriö on tiedustellut, onko mi- 1549: Vastaavia tapauksia, joissa palvelukseenastumi- nisteriön edellä esittämä tulkintalinja oikea. 1550: nen tulee tapahtumaan 6.7.1998 jälkeen, arvioi- 1551: daan olevan yhteensä noin 6 000. 1552: Lainmuutoksen siirtymäsäännöksen määrit- Lausunto 1553: telyä "määrätään ensimmäistä kertaa astumaan 1554: palvelukseen" voidaan tulkita kahdella tavalla. Lausuntonani esitän seuraavaa. 1555: Sen voidaan katsoa tarkoittavan myös sellaista Asevelvollisuuslain muuttamista koskevan 1556: kutsun ta toimituksen yhteydessä annettua palve- lain siirtymäsäännöksen ensimmäisen virkkeen 1557: lukseenastumismääräystä, joka sittemmin saa- sanamuoto "- - - määrätään ensimmäistä kertaa 1558: dun lykkäyksen vuoksi ei ole konkretisoitunut astumaan palvelukseen - - -" saattaa olla tulkin- 1559: ennen 6.7.1998, taikka konkreettista määräystä nallinen niiden asevelvollisten kohdalla, joiden 1560: astua palvelukseen 6.7.1998 tai sen jälkeen. palvelukseenastumispäiväksi on ensimmäistä 1561: Puolustusministeriön tarkoituksena on tulki- kertaa määrätty 6. 7.1998 aikaisempi ajankohta, 1562: ta siirtymäsäännöstä siten, että palvelukseenas- muttajoiden tosiasiallinen palvelukseenastumis- 1563: tumismääräys, joka laillisesta syystä eli myönne- päivä on laiiiisen syyn takia 6.7.1998 tai myö- 1564: tyn lykkäyksen tai eränsiirron johdosta ei ole hempi. Voidaan kysyä, mikä merkitys lykkäyk- 1565: velvoittanut palvelukseenastumiseen ennen sellä tai palvelukseenastumiserän siirrolla on 1566: 6.7.1998, ei pysytä asianomaista ns. vanhojen säännöksen soveltamisessa. 1567: palvelusaikojen piirissä. Toisaalta siirtymäsäännöksen toisesta virk- 1568: Näin ollen ainoastaan niiden asevelvollisten, keestä ilmenee selvästi, että vanha palvelusaika- 1569: jotka ovat jo ehtineet aloittaa tai olisivat olleet järjestelmä koskee palveluksessa jo olevien lisäk- 1570: velvollisia aloittamaan palveluksensa (karkurit) si ainoastaan niitä asevelvollisia, jotka astuvat 1571: ennen 6. 7.1998, kokonaispalvelusaika olisi van- palvelukseen ennen 6.7.1998. Siirtymäsäännös 1572: han järjestelmän mukaisesti 240, 285 tai 330 päi- näyttää siten olevan sisäisesti ristiriitainenkin. 1573: vää riippumatta siitä, onko heidän palveluksensa Asevelvollisuuslain muuttamista koskevassa 1574: ollut yhtäjaksoista vai välillä keskeytynyttä. hallituksen esityksessä (HE 18411997 vp) on to- 1575: Näin kaikki ne asevelvolliset, jotka ovat asian- dettu, että palvelusaikamuutokseen liittyviä 1576: mukaisesti astuneet palvelukseen ensimmäisen säännöksiä sovellettaisiin vuoden 1998 toisesta 1577: kerran 6. 7. 1998 tai sen jälkeen, palvelisivat saapumiserästä lähtien. Lain siirtymäsäännöstä 1578: uusien palvelusaikojen mukaan. ei ole lähemmin perusteltu. 1579: Jollei tällaiseen tulkintaan voida mennä, ei Eduskunnan perustuslakivaliokunta on ko- 1580: voida taata asevelvollisten yhdenvertaisen kohte- rostanut sitä, että perusteltavissa olevista lain 1581: lun toteutumista. Esimerkiksi opiskelun vuoksi tulkintavaihtoehdoista on valittava sellainen, 1582: myönnetty lykkäys voijohtaa erilaiseen lopputu- joka parhaiten edistää perusoikeuksien tarkoi- 1583: lokseen yksinomaan lykkäysasian käsittelyyn tuksen toteutumista (1994 vp- Pe VM 25- HE 1584: liittyvistä syistä. Mikäli asevelvollinen A on esit- 309/1993 vp). Niin kuin puolustusministeriö on 1585: tänyt todistuksen opiskelustaan, hänelle on kut- todennut asiassa on kysymys asevelvollisten yh- 1586: suotatilaisuudessa myönnetty lykkäys määrä- denvertaisesta kohtelusta. 1587: ajaksi. Jos asevelvollinen B on kutsuotatilaisuu- Pidän oikeana puolustusministeriön tulkin- 1588: dessa ilmoittanut pyrkivänsä johonkin oppilai- taa, jonka mukaan palvelukseenastumismäärä- 1589: tokseen ja mahdollisesti sinne päästyään olevan- ys, joka laillisesta syystä ei ole velvoittanut astu- 1590: sa lykkäyksen tarpeessa, niin asianomaiselle on maan palvelukseen ennen 6. 7.1998, ei pysytä asi- 1591: annettu palvelukseenastumismääräys. Opiskelu- anomaista vanhojen palvelusaikojen piirissä. 1592: paikan saatuaan asianomaiselle on sitten myön- Päinvastainen tulkinta merkitsisi sitä, että sa- 1593: netty lykkäysja palvelukseenastumismääräys on maan aikaan palvelukseen astuvista asevelvolli- 1594: samalla peruutettu. sista osa olisi vanhojen ja osa uusien palvelusai- 1595: Mikäli edellä tarkoitettu perusoikeusmyöntei- kojen piirissä. Sellainen ajatus ei voi sisältyä pal- 1596: nen tulkintavaihtoehto ei ole mahdollinen, niin velusaikajärjestelmän muutokseen. 1597: 32 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa 1598: 1599: 6) Lausunto eräiden metsäkeskusten suoritteiden Valtioneuvosto päätti 19.9.1991 oikeuttaa 1600: maksullisuudesta (MMM) liikenneministeriön perustamaan Turun 1601: Asennuspaja Oy -nimisen osakeyhtiön. Valtio- 1602: Maa- ja metsätalousministeriölle 28.8.1998 neuvoston 17.10 1991 tekemän päätöksen mu- 1603: antamassaan lausunnossa apulaisoikeuskansleri kaan Turun Asennuspaja Oy:lle siirrettävästä ja 1604: on katsonut, ettei metsälain (1093/1996) 14 §:ssä siirretystä omaisuudesta merkittiin päätöksessä 1605: tarkoitettua metsäkeskukselle tehtävää metsän- mainittu määrä lainaehdoin annetuksi. Valtion 1606: käyttöilmoitusta eikä myöskään metsäkeskuk- saatava oli maksettava takaisin päätöksestä il- 1607: sen hyväksymää suojametsäalueen hakkuu- ja menevän aikataulun mukaisesti. T AP-Yhtiöt Oy 1608: uudistamissuunnitelmaa voitu määrätä valtion on Turun Asennuspaja Oy:n jatkaja. Valtiokont- 1609: maksuperustelain (15011992) 4 §:n perusteella tori on hoitanut kysymyksessä olevan saatavan 1610: maksuttomiksi. Metsänkäyttöilmoituksen osal- perintää. Vuonna 1993 T AP-Yhtiöt Oy oli hake- 1611: ta ei myöskään voitu soveltaa valtion maksupe- nut lainan vakuuksien uudelleen järjestelyjä, ja 1612: rustelain 6 §:n 3 momentin säännöstä, jonka mu- valtiokonttori oli kääntynyt asiassa liikennemi- 1613: kaan maksu julkisoikeudellisesta suoritteesta nisteriön puoleen. 1614: voidaan määrätä perittäväksi suoritteen oma- Liikenneministeriö oli kirjeessään 21.1.1994 1615: kustannusarvoa alempana tai jättää kokonaan valtiokanttorille muun ohella esittänyt, että lii- 1616: perimättä, jos siihen muun muassa ympäristön- kenneministeriöllä ei ollut enää mitään suoritet- 1617: suojelullisista syistä on perusteltua syytä. tuun yhtiöittämiseen ja osakkeiden luovuttami- 1618: Lausunnossa on pidetty perusteltuna valtio- seen tai harjoitettuun liiketoimintaan liittyviä 1619: varainministeriön asiassa esittämää kantaa, jon- tehtäviä. Toisaalta valtiokonttorin tehtäviin 1620: ka mukaan suojametsäalueen hakkuu- ja uudis- kuuluivat mm. valtion saamien vakuuksien hoi- 1621: tamissunnitelman osalta viimeksi mainittua lain- taminen ja järjestelyt, joista T AP-Yhtiöt Oy:n 1622: kohtaa voitiin soveltaa, mikäli suunnitelmaan hakemuksessa oli kysymys. Liikenneministeriö 1623: liittyi ympäristönsuojelullisia tavoitteita. Lau- oli kirjeessään siirtänyt Turun Asennuspajan yh- 1624: sunnossa on vielä todettu, että metsänkäyttöil- tiöittämiseen ja myyntiin liittyvät vakuuskysy- 1625: moituksen tekemiselle säädetystä määräajasta mykset kokonaisuudessaan valtiokonttorin hoi- 1626: myönnetty poikkeuslupa oli maksullinen (20/20/ dettavaksi. Tämän jälkeen valtiokonttori oli 1627: 98). suostunut velkojain etuoikeusjärjestyksen muut- 1628: tamiseen. 1629: T AP-Yhtiöt Oy oli 1.10.1997 jättänyt valtio- 1630: 7) Lausunto toimivaltaisesta ministeriöstä varainministeriöön valtioneuvostolle osoitetun 1631: hakemusasiassa ym. (LM) hakemuksen, jossa se oli esittänyt, että osa kysy- 1632: myksessä olevasta perustaruislainasta ja koroista 1633: Oikeuskansleri Jorma S. Aallon lausunto lii- muutettaisiin pääomalainaksi ja muu osa muu- 1634: kenneministeriölle 16.1.1998 dnro 42/20/97 tettaisiin hakemuksessa esitetyllä tavalla. Samal- 1635: la yhtiö on pyytänyt, että valtio luopuisi eräänty- 1636: Lausuntopyynnössä on kysymys siitä, mikä neille erille laskettavan viivästyskoron perimises- 1637: ministeriö on toimivaltainen käsittelemään tä. 1638: T AP-Yhtiöt Oy:n valtioneuvostolle osoittaman Valtiovarainministeriö oli 16.10.1997 päivä- 1639: hakemuksen lainan uudelleen järjestelystä ja tyssä kirjeessään (VM 6/23/97) selostanut Turun 1640: pääomalainan myöntämisestä. Lausuntopyyn- Asennuspajan muuttamiseen osakeyhtiöksi liit- 1641: nön johdosta on pyydetty valtiovarainministe- tyviä tapahtumia ja tällöin muun ohella toden- 1642: riön ja valtiokonttorin lausunnot. Liikennemi- nut, että liikenneministeriö oli vuosina 1992 ja 1643: nisteriö on antanut niidenjohdosta vastineen. 1993 antanut Turun Asennuspaja Oy:n valtiolle 1644: olevan lainan järjestelyihin liittyviä ohjeita val- 1645: Taustatietoa tiokonttorille, joka on toiminut teknisenä lainan 1646: hoitajana. 1647: Entinen valtion budjettisidonnaisena teolli- Kirjeessä selostetunjohdosta sekä ottaen huo- 1648: suuslaitoksena toiminut Turun Asennuspaja yh- mioon Turun Asennuspajan osakeyhtiöksi 1649: tiöitettiin ja yksityistettiin vuonna 1991 Turun muuttamisesta aiheutuvista toimenpiteistä anne- 1650: Asennuspajan osakeyhtiöksi muuttamisesta ai- tun lain (113811991) 1 ja 2 §:n, valtion lainanan- 1651: heutuvista toimenpiteistä annetun lain (1138/ nosta ja valtiontakauksesta annetun lain (449/ 1652: 1991) nojalla. 1988) sekä valtion talousarviosta annetun ase- 1653: 2.4. Kirjalliset lausunnot ja esitykset 33 1654: 1655: tuksen 66 h §:n 1 momentin 3 kohdan (600/1997) pajan velka on alustavasti merkitty liikennemi- 1656: säännökset, valtiovarainministeriö oli siirtänyt nisteriön kohdalle, mutta tämä johtuu liikenne- 1657: T AP-Yhtiöt Oy:n hakemuksen hallintomenette- ministeriön mielestä toistaiseksi puhtaasti tilitek- 1658: lylain 8 §:n mukaisesti liikenneministeriölle käsi- nisistä syistä, koska velan alkuperäinen myöntä- 1659: teltäväksi. jä oli liikenneministeriö. 1660: Edellä olevan perusteella liikenneministeriö 1661: on katsonut, ettei asia enää kuulunut liikennemi- 1662: Liikenneministeriön lausuntopyyntö nisteriön käsiteltäväksi etenkin, kun valtiokont- 1663: tori on sittemmin hoitanut asiaa itsenäisesti. 1664: Liikenneministeriö on esittänyt, että asiassa Koska valtiovarainministeriön perusteet 1665: on kysymys sähköalan liikkeen velka- ja vastuu- asian siirtämiseksi ovat tulkinnanvaraiset, liiken- 1666: järjestelyistä ja valtion saatavien järjestelystä. neministeriö on pyytänyt oikeuskanslerin kan- 1667: Liikenneministeriön toimiala määräytyy valtio- nanottoa siitä, 1668: neuvoston ohjesäännön (1522/1995) 22 §:n nojal- 1) kuuluuko kyseinen asia liikenneministe- 1669: la. Kysymyksessä olevasta pykälästä ei löydy riön vai jonkun muun ministeriön, esimerkiksi 1670: kohtaa, jonka perusteella liikenneministeriö olisi valtiovarainministeriön käsiteltäväksi, ja 1671: asiassa toimivaltainen ministeriö. 2) millä päätöksentekotasolla velan mahdolli- 1672: Valtioneuvoston ohjesäännön 19 §:n 1 mo- sesta muuttamisesta joko kokonaan tai osittain 1673: mentin II kohdan mukaan valtiovarainministe- pääomalainaksi olisi päätettävä, kun otetaan 1674: riölle kuuluvat muun ohella valtion lainanotto huomioon Turun Asennuspajan osakeyhtiöksi 1675: ja velka sekä valtion takaukset, takuut ja niihin muuttamisesta aiheutuvista toimenpiteistä anne- 1676: verrattavat sitoumukset. Liikenneministeriön tun lain 2 §:n 2 momentti. 1677: käsityksen mukaan Turun Asennuspajaa koske- 1678: vat asiat ovat tulleet siirretyiksi kokonaan val- Oikeuskanslerin lausunto 1679: tiokonttorin hoidettavaksi viimeistään liikenne- 1680: ministeriön kirjeellä 21.1.1994 eikä valtiokoot- Valtioneuvostosta annetun lain 4 §:n (374/ 1681: torilla ole ollut siirron suhteen huomautettavaa. 1967) mukaan, milloin syntyy epäilystä siitä, 1682: Tätä käsitystä on vahvistanut se, että valtio- minkä ministeriön käsiteltäviin jokin asia kuu- 1683: konttori on kirjeen jälkeen itsenäisesti hoitanut luu, ratkaisee kysymyksen valtioneuvosto. Lain- 1684: asiaa. Itsenäinen linja näkyy muun muassa sii- kohtaa täydentää valtioneuvoston ohjesäännön 1685: nä, että valtiokonttori on sopinut velan vakuuk- 10 §:n 1 kohta, jonka mukaan valtioneuvoston 1686: sien etuoikeusjärjestelyistä tavalla, joka on risti- yleisistunnossa ratkaistaan epäselvyydet siitä, 1687: riidassa alkuperäisen velkakirjan ehtojen kans- minkä ministeriön käsiteltäviin jokin asia kuu- 1688: sa. luu, sekä tarvittaessa asian määräämin en valmis- 1689: Myös asian luonne viittaa valtiovarainminis- teltavaksi yhteisesti kahdessa tai useammassa 1690: teriön toimialaan, koska kysymyksessä on velan ministeriössä. Kysymys toimivaltaisesta ministe- 1691: järjestelyihin kuuluva, puhtaasti valtiontalouden riöstä olisi siten tarpeen vaatiessa mahdollista 1692: hoitoon kuuluva toimenpide. saattaa valtioneuvoston yleisistunnon ratkaista- 1693: Turun Asennuspaja kuului liikenneministeri- vaksi. 1694: ön toimialaan sen myyntiajankohtana, mutta Syksyllä 1991 voimassa olleen valtioneuvos- 1695: nykyisin myydyn yhtiön toimintaa jatkavalla ton ohjesäännön 22 §:ssä, joka koski liikennemi- 1696: T AP-Yhtiöt Oy:llä ei ole yhteyttä liikenneminis- nisteriön käsiteltäviin kuuluvia asioita, ei maini- 1697: teriön toimialaan. On epäselvää, koskeeko laki ta Turun Asennuspajaa. Valtion tulo- ja menoar- 1698: valtion lainanannosta ja valtiontakauksesta vioissa vuosille 1991 ja 1992 (31.95) on sen sijaan 1699: (449/1988) esillä olevaa tapausta, koska kysymys selkeästi katsottu Turun Asennuspajan kuulu- 1700: ei ole lain 1 §:ssä tarkoitetusta, valtion talousar- van liikenneministeriön hallinnonalaan. Elo- 1701: viosta osoitetusta määrärahasta myönnetystä kuun 16 päivänä 1991 annetussa laissa Turun 1702: lainasta. Valtion talousarviosta annetun asetuk- Asennuspajan osakeyhtiöksi muuttamisesta ai- 1703: sen 66 h §:n 1 momentin 3 kohdan (600/1997) heutuvista toimenpiteistä (1138/1991) on myös 1704: mukaan kunkin ministeriön tuotto- ja kululas- nimenomaisesti esitetty, että Turun Asennuspaja 1705: kelmassa tai taseessa tai niiden liitteenä on ilmoi- kuuluu liikenneministeriön hallinnonalaan. Sen 1706: tettava viraston ja laitoksen myöntämät, varain- mukaisesti liikenneministeriö on suorittanut toi- 1707: hoitovuoden päättyessä voimassa olleet lainat menpiteitä, joihin on myös sisältynyt lainan 1708: eriteltyjä. Taseen luonnoksessa Turun Asennus- myöntäminen Turun Asennuspaja Oy:lle. Tähän 1709: 1710: 5 292071C 1711: 34 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa 1712: 1713: on annettu nimenomainen valtuus kysymyksessä On myös syytä kiinnittää huomiota valtioneu- 1714: olevan lain 2 §:n 3 momentissa. vostosta annetun lain 8 §:n 1 momenttiin. Sen 1715: Lainan, jota ei vielä ole maksettu takaisin, mukaan yleisistunnossa ratkaistavaksi voidaan 1716: myöntäjänä on ollut liikenneministeriö, ja T AP- yksittäistapauksessa siirtää muutoin ministeriön 1717: Yhtiöt Oy:n 1.10.1997 päivätty valtioneuvostolle päätettäväksi kuuluva asia,jos sen katsotaan ole- 1718: osoitettu hakemus liittyy tähän liikenneministe- van niin laajakantoineo tai periaatteellisesti tär- 1719: riön toimenpiteeseen. keä, että se olisi ratkaistava yleisistunnossa. Siir- 1720: Ottaen huomioon valtioneuvoston ohjesään- tämisestä päättää yleisistunto pääministerin tai 1721: nön 13 §:n 1 momentin säännöksen ja valtiova- asianomaisen ministerin esityksestä. 1722: rainministeriön ja valtiokonttorin lausunnoissa Liikenneministeriön esittämän päätöksente- 1723: esitetyn, näyttäisi siltä, että T AP-Yhtiöt Oy:n kotasoa koskevan kysymyksen osalta totean, 1724: hakemuksen käsittely kuuluu liikenneministe- että TAP-Yhtiöt Oy:n hakemuksessa tarkoitettu 1725: riön toimialaan. Kysymys toimialasta on kuiten- asia ei sisälly valtioneuvoston ohjesäännön 5- 1726: kin jossain määrin tulkinnanvarainen. 10 §:ssä lueteltuihin asioihin. Hakemus on näin 1727: Liikenneministeriön lausuntopyynnössä on ollen valtioneuvoston ohjesäännön 11 §:n nojalla 1728: viitattu Turun Asennuspajan osakeyhtiöksi käsiteltävä ja ratkaistava liikenneministeriössä. 1729: muuttamisesta aiheutuvista toimenpiteistä anne- Valtioneuvoston yleisistunnon käsiteltäväksi 1730: tun lain 2 §:n 2 momenttiin ja tiedusteltu T AP- hakemus voisi tulla vain, mikäli asiassa voitaisiin 1731: Yhtiöt Oy:n valtioneuvostolle osoittaman hake- soveltaa valtioneuvostosta annetun lain 8 §:ää. 1732: muksen päätöksentekotasoa. Tällä ilmeisesti tar- 1733: koitetaan sitä, olisiko hakemus käsiteltävä val- 8) Lausunto Natura 2000 -verkostoa koskevasta 1734: tioneuvoston yleisistunnossa vai liikenneministe- valtioneuvoston päätösluonnoksesta (YM) 1735: riössä. 1736: Mainitun lain 2 §:n 1 momentin mukaan val- Oikeuskansleri Paavo Nikulan kirje 12.8.1998 1737: tioneuvoston asiana on määrätä luovutettavan ympäristöministerille, dnro 21/20/98 1738: omaisuuden arvo ja luovutuksen ehdot. Pykälän 1739: 2 momentin mukaan valtioneuvosto määrää Natura 2000-verkostoa koskeva valtioneuvos- 1740: myös muista osakeyhtiön perustamiseen liitty- ton päätösluonnos 1741: vistä järjestelyistä. 1742: Valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöi- Kuluvan kuun 5. päivänä pidetyn Hallituksen 1743: den toimivallanjakoa koskeva yleissäännös on iltakoulun käsiteltäväksi olijaettu 31.7.1998 päi- 1744: hallitusmuodon 40 §:n 2 momentissa (1193/ vätty luonnos valtioneuvoston päätökseksi Eu- 1745: 1993). Sen mukaan yleisistunnossa ratkaistaan roopan yhteisön Natura 2000 -verkoston Suo- 1746: laajakantoiset ja periaatteellisesti tärkeät asiat men ehdotuksen hyväksymisestä. 1747: sekä ne muut asiat, joiden merkitys sitä vaatii. Iltakoulussa ympäristöministeriön taholta 1748: Ratkaisuvallan järjestämisen perusteista muu- esitettiin päätösluonnoksen sivulle 81 kohtaan 1749: toin säädetään lailla. Tarkemmat säännökset rat- "12. Jatkovalmistelutoimet" lisättäväksi seuraa- 1750: kaisuvallasta annetaan asetuksella. Asetuksella va alleviivattu tekstikohta: Valtioneuvoston pää- 1751: tässä tarkoitetaan valtioneuvoston ohjesääntöä. tös ehdotetuista Natura 2000 -alueista toimite- 1752: Valtioneuvostosta annetun lain (1120/1993) taan Euroopan yhteisöjen komissiolle ulkoasi- 1753: 5-8 §:ään sisältyvät toimivaltaa koskevat sään- ainministeriön toimesta sen jälkeen, kun valitus- 1754: nökset. Merkittävä esillä olevan kysymyksen aika valtioneuvoston päätöksestä on kulunut 1755: kannalta on lain 7 §, jonka mukaan valtioneu- umpeen. Ne yksittäiset alueet, joihin kohdistuu 1756: vostolle hallitusmuodon 40 §:n 1 momentin mu- valituksia, ilmoitetaan komissiolle ehdollisina. 1757: kaan kuuluvat hallitus- ja hallintoasiat ratkais- Samalla komissiolle toimitetaan ... 1758: taan asianomaisessa ministeriössä, jollei niitä 1759: laissa tai asetuksessa säädetä ratkaistavaksi yleis- 1760: istunnossa. Lausuntopyyntö 1761: Voimassa olevan valtioneuvoston ohjesään- 1762: nön (1522/1995) 11 §:n mukaan valtioneuvostol- Ympäristöministeri Pekka Haavisto on 1763: le ja ministeriöille kuuluvat asiat, joita 5-10 §:n 6.8.1998 päivätyssä kirjoituksessaan viitannut 1764: mukaan ei ole käsiteltävä ja ratkaistava yleisis- valtioneuvoston päätösluonnokseen ja pyytänyt 1765: tunnossa, ratkaistaan asianomaisessa ministe- oikeuskanslerin arviota kansallisen oikeuden ja 1766: riössä sen mukaan kuin valtioneuvostosta anne- yhteisön oikeuden välisestä suhteesta mahdolli- 1767: tussa laissa säädetään. sessa tilanteessa, jossa Suomesta Euroopan yh- 1768: 2.4. Kirjalliset lausunnot ja esitykset 35 1769: 1770: 1771: teisöjen komissiolle toimitettavaan ehdotukseen kanssa luonnos yhteisön tärkeinä pitämien aluei- 1772: Natura 2000 -alueista liitettäisiin kotimaisen tuo- den luetteJoksi ja sen jälkeen hyväksyä luettelo 1773: mioistuinkäsittelyn turvaava varauma. luontodirektiivin 21 artiklassa kerrottua menet- 1774: Ympäristöministeriöstä on 7.8.1998 saatu lau- telyä noudattaen (direktiivin 4 artikla). Direktii- 1775: suntopyyntöön liittyvää selvitystä, muun muas- vin 21 artiklassa säädetyin edellytyksin asia saat- 1776: sa Natura 2000 -luettelon käsittelystä Euroopan taajoutua Euroopan unionin neuvoston ratkais- 1777: yhteisöjen komissiossa. tavaksi. 1778: Euroopan yhteisöjen komissio on 7.4.1998 Kirjallisuudessa on katsottu, ettei komissio 1779: päättänyt nostaa Euroopan yhteisöjen tuomiois- voi sisällyttää luetteloon kohdetta, joka ei ole 1780: tuimessa Suomea vastaan kanteen luontodirek- kansallisessa luettelossa. Poikkeuksena tästä on 1781: tiivin (neuvoston direktiivi 92/43/ETY) noudat- luontodirektiivin 5 artiklassa säädetty menette- 1782: tamattajättämisestä. Suomi on saanut 10.7.1998 ly. 1783: komissiolta virallisen huomautuksen lintudirek- Direktiivin 5 artiklassa säädetty poikkeusme- 1784: tiivin (neuvoston direktiivi 79/409/ETY) määrä- nettely koskee tapausta, jossa komissio katsoo 1785: ysten laiminlyönnistä. kansallisesta luettelosta puuttuvan artiklassa 1786: määritellyn alueen. Jäsenvaltion ja komission on 1787: tällöin aloitettava neuvottelut. Jos erimielisyyttä 1788: Menettelysäännöksistä ei ole ratkaistu, komissio toimittaa Euroopan 1789: unionin neuvostolle ehdotuksen alueen valitse- 1790: Luonnonsuojelulain (1 096/1996) 64 §:n 1 mo- misesta yhteisön tärkeänä pitämäksi alueeksi. 1791: mentin mukaan Euroopan yhteisön Natura 2000 Neuvosto päättää asiasta yksimielisesti. 1792: -verkosto Suomessa koostuu lintudirektiivin pe- Kirjallisuudessa on todettu, että direktiivin 1793: rusteella Euroopan yhteisöjen komissiolle ilmoi- 5 artiklan mukainen neuvottelumenettely mah- 1794: tetuista linnustonsuojelualueista (ns. SPA- dollistaa sen, että jäsenvaltio voi estää jonkin 1795: alueet) ja alueista, jotka komissio tai neuvosto alueen suojelun jättämällä sen pois kansallisesta 1796: Iuontodirektiivin perusteella on hyväksynyt yh- luettelosta, koska päätöksenteko neuvostossa ta- 1797: teisön tärkeinä pitämiksi alueiksi (ns. SCI- pahtuu yksimielisesti. Toisaalta on huomattava, 1798: alueet). että komissio voi perustaruissopimuksen 169 ar- 1799: Valtioneuvoston yleisistunnon asiana on tiklan nojalla saattaa Euroopan yhteisöjen tuo- 1800: tehdä Euroopan yhteisöjen komissiolle ehdotus mioistuimen käsiteltäväksi kysymyksen siitä, 1801: Natura 2000 -verkostoon sisällytettävistä Suo- onko jäsenvaltio laatinut luettelon luontodirek- 1802: men alueista. Ennen asian käsittelyä on asian- tiivin mukaisesti. 1803: asaisille varattava tilaisuus huomautusten teke- 1804: miseen (luonnonsuojelulain 8 §:n 3 momentti ja Arviointia 1805: 64 §:n 2 momentti). Valtioneuvoston päätökses- 1806: tä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen Lausuntopyynnössä tarkoitettaneen valtio- 1807: (lain 61 §:n 1 momentti ja 64 §:n 3 momentti). neuvoston päätösluonnoksen edellä selostettua 1808: Menettelyllisesti Suomen alueiden liittäminen kohtaa, jonka mukaan valitusten kohteena ole- 1809: Euroopan yhteisön Natura 2000 -verkostoon ta- vat alueet ilmoitettaisiin ehdollisina. 1810: pahtuu siten kahdessa vaiheessa. Ensin valtio- Kysymyksessä oleva valtioneuvoston päätös 1811: neuvosto tekee kansallisen lainsäädännön mu- sisältää Natura 2000 -verkostoa koskevan kan- 1812: kaisesti ehdotuksen verkostoon liitettävistä sallisen ehdotuksen. Valtioneuvoston tulee ottaa 1813: SPA- ja SCI-alueista, minkä jälkeen asia siirtyy päätökseensä kaikki luonnonsuojelulain 10 lu- 1814: Euroopan yhteisöjen toimielimille. vun edellytykset täyttävät alueet, jotka valtio- 1815: Lintudirektiivin nojalla valtioneuvoston pää- neuvoston mielestä kuuluvat kysymyksessä ole- 1816: töksessä komissiolle ilmoitetut SPA-alueet kuu- vien direktiivien mukaan suojeltaviin alueisiin. 1817: luvat välittömästi Euroopan yhteisön Natura Asiassa ei kuitenkaan voida sivuuttaa muutok- 1818: 2000 -verkostoon (luontodirektiivin 3 artikla). senhakua koskevia säännöksiä. 1819: Näiden alueiden sisällyttäminen Natura 2000 - Mikäli valtioneuvoston päätöksestä on tehty 1820: verkostoon tapahtuu näin ollen pelkästään val- korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituksia, ei 1821: tioneuvoston päätökseen sisältyvän ilmoituksen päätöstä voida pitää lopullisena kansallisena eh- 1822: perusteella. dotuksena niiden alueiden osalta, joita valitukset 1823: Luontodirektiivin tarkoittamien SCI-aluei- koskevat. Kansallinen ehdotus täyttää tämän 1824: den osalta menettely on toinen. Komission asia- vaatimuksen vasta valitusten tultua ratkaistuik- 1825: na on laatia yhteisymmärryksessä jäsenvaltion si. Valitukset saattavat koskea paitsi kysymystä, 1826: 36 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa 1827: 1828: onko jokin alue poistettava Natura 2000 -verkos- muissa kohdissa, erityisesti 24 §:n perusteluissa. 1829: tosta tai lisättävä siihen, myös väitettyjä menette- Oli pidetty itsestään selvänä, että esitys saatettai- 1830: lyvirheitä. siin myös perustuslakivaliokunnan käsiteltäväk- 1831: Edellä esitetyn perusteella ne alueet, joihin si. 1832: kohdistuu valituksia, on otettava huomioon ko- Oikeuskansleri totesi, että ehdotettujen sään- 1833: missiolle valtioneuvoston päätöksestä tehtäväs- nösten tulkinta edellytti tavallista suuremmassa 1834: sä ilmoituksessa. Samalla komissiolle olisi selos- määrin paneutumista esityksen perusteluihin. 1835: tettava Suomen hallinto-oikeudellinen oikeus- Erityisesti tämä koski 24 §:n mukaan salassa pi- 1836: suojajärjestelmä. dettäviä asiakirjoja. Säännöksiä lukiessa ei voi- 1837: Ilmoituksen suhteen on käytettävissä kaksi nut välttyä vaikutelmalta, että salassa pidettävi- 1838: vaihtoehtoa. en asiakirjojen ryhmiin sisältyy sellaisiakin yksit- 1839: Ensimmäisen vaihtoehdon mukaan komis- täisiä asiakirjoja, joiden salassapitoon ei ole ai- 1840: siolle ilmoitettaisiin valtioneuvoston päätös ko- hetta. Vahinkoedellytyslausekkeet ovat keskei- 1841: konaisuudessaan, mutta ilmoitukseen sisältyisi siä tulkittaessa, millä edellytyksillä tiettyyn sa- 1842: selvitys niistä alueista, joista on tehty valitus lassapidettävien asiakirjojen ryhmään kuuluva 1843: korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Samalla olisi yksittäinen asiakirja onkin julkinen. Tulkintaon- 1844: mainittava, että kansallinen ehdotus ei vielä gelmia saattaa aiheuttaa se, että vahinkoedelly- 1845: voi koskea näitä alueita. Näin menetellen ko- tyslausekkeita on kahta tyyppiä sen mukaan, 1846: missio saisi tiedon kaikista valtioneuvoston onko olettamana asiakirjan julkisuus vai ei. 1847: päätökseen sisältyvistä alueista, jolloin se voisi Eräät 24 §:n luettelosäännöksessä käytetyt mää- 1848: arvioida Suomen toimia direktiivien toimeen- reet ovat vaikeasti tulkittavia, esimerkiksi 3 ja 1849: panossa. 6 kohdissa käytetty "leimautuminen". Suhteelli- 1850: Toinen vaihtoehto olisi ilmoittaa komissiolle sen avoimia säännöksiä ovat ainakin 9 ja 15 koh- 1851: ensi vaiheessa vain ne alueet,joista valitusta ei ole dat. 1852: tehty. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkais- Hallitusmuodon 10 §:n 2 momentin perusoi- 1853: tua valitukset Suomen viranomaiset lähettäisivät keussäännöksen mukaan pääsääntönä on viran- 1854: tarvittavat lisäilmoitukset Vaarana on, että ko- omaisten asiakirjojen julkisuus. Julkisuutta saa- 1855: missio ehkä katsoisi direktiivien edellyttämien daan rajoittaa vain välttämättömistä syistä. Ar- 1856: luetteloiden toimittamisen edelleen viivästyvän. vioinnissa on samanaikaisesti otettava huo- 1857: Toisaalta tämä vaihtoehto merkitsisi sitä, että mioon muutkin perusoikeussäännökset, erityi- 1858: alueiden sisällyttäminen Natura 2000 -verkos- sesti yksityisyyden suojaa koskeva hallitusmuo- 1859: toon ennenaikaisesti estyisi. don 8 §. Oikeuskansleri lausui lisäksi, että sil- 1860: Molemmat vaihtoehdot ovat sinänsä perustel- mällä on pidettävä myös niitä perusoikeussään- 1861: tuja, ja valinta niiden välillä kuuluu valtioneu- nöksiä, joihin nojautuen julkiselta vallalta voi- 1862: voston harkintavaltaan. daan edellyttää toimia rikosten torjumiseksi ja 1863: selvittämiseksi sekä itse kunkin taloudellisen 1864: turvallisuuden suojaamiseksi. Näistä lähtökoh- 1865: dista oikeuskansleri päätyi siihen, ettei hänellä 1866: 2.5. Muut lausunnot ja kannanotot toimivaltansa puitteissa ollut perusteita esittää, 1867: että laki ei joidenkin tiettyjen salassapitosään- 1868: 1) Kannanotot julkisuuslainsäädännön uudista- nösten osalta täyttäisi julkisuuden rajoittamisen 1869: misehdotuksesta välttämättömyysedellytystä ja ettei sitä sen 1870: vuoksi voitaisi säätää yksinkertaisessa säätämis- 1871: Oikeuskansleri Paavo Nikula oli 4.12.1998 järjestyksessä. 1872: kuultavana eduskunnan perustuslakivaliokun- Oikeuskansleri tarkasteli yksityiskohtaisem- 1873: nassa HE:een 30/1998 vp sisältyvästä ehdotuk- min eräitä 24 §:n rajoitusperusteita. Alkupuolen 1874: sesta laiksi viranomaisten toiminnan julkisuu- kohdissa ei ole kysymys yksityisen ihmisen hen- 1875: desta. kilökohtaisista asioista. Pykälän l kohdassa voi- 1876: Oikeuskansleri lausui lakiehdotuksesta muun si ehkä olla samantapainen vahinkoedellytyslau- 1877: muassa seuraavaa: seke kuin 2 kohdassa. Ongelmallisimpia ovat 1878: Esityksen ollessa oikeuskanslerinviraston lis- kohdat, joissa käytetään ilmaisuja "politiikka" ja 1879: tatarkastuksessa oli kiinnitetty erityisesti huo- "markkinat". Vaikkakinjotkut ll-13 kohdissa 1880: miota säätämisjärjestykseen. Sitä oli perusteltu tarkoitetut rajoitukset täyttävät välttämättö- 1881: esityksessä tavanomaisella paikalla yksityiskoh- myyskriteerin, säännökset ehdotetussa muodos- 1882: taisten perustelujen lopuksi, mutta myös eräissä saan näyttäisivät antavan mahdollisuuden myös 1883: 2.5. Muut lausunnot ja kannanotot 37 1884: 1885: perusteettomaan salailuun. Kohdassa 13 voisi mukaan 20 kohta koskee mm. Suomen Asian- 1886: olla vahinkoedellytyslauseke ja II sekä 13 koh- ajajaliiton hallussa olevia kurinpitoasiaa koske- 1887: dissa voitaisiin täyttää täsmällisempiä ilmaisuja, via asiakirjoja. Asiasta on asianajajista annetun 1888: mikäli sellaiset on löydettävissä. lain 6 §:n 1 momentin lopussa erityissäännös, 1889: Esityksessä mainitaan, että lait on tarkoitettu jonka katsotaan koskevan myös oikeuskansle- 1890: saattaa voimaan noin puolen vuoden kuluttua rinvirastoa, kun käsitellään asianajajakantelua. 1891: niiden hyväksymisestä ja vahvistamisesta. Oi- Koska asianajajalakia ei tässä yhteydessä esitetä 1892: keuskansleri lausui, että tämä aika saattaa käy- muutettavaksi, kyseiset asiakirjat lienevät salas- 1893: tännön kannalta olla liian lyhyt. Uusi julkisuus- sa pidettäviä samassa laajuudessa kuin tähänkin 1894: lainsäädäntö aiheuttaa mittavan kouluttautu- asti. 1895: mistarpeen kaikissa viranomaisissa. Perehdyttä- Eräitä henkilökohtaisia, varsin arkaluontoisia 1896: minen vaatii aikaa ja edellyttää sellaista erityis- tietoja koskevat 26 ja 27 kohtien rajoitussään- 1897: asiantuntevaa kouluttaja- ja kirjoittajahenkilös- nökset ovat tervetulleita. Apulaisoikeuskansleri 1898: töä, jota tällä hetkellä ei liene riittävästi. oli vuonna 1991 tehnyt oikeusministeriölle tä- 1899: Oikeuskansleri on lisäksi viitannut oikeus- mänsisältöisen esityksen nuorten henkilötutkin- 1900: kansleri Jorma S. Aallon aikaisempiin lausuntoi- taa koskevien asiakirjojen osalta, ks. vuoden 1901: hin julkisuuslainsäädännön uudistamisehdotuk- 1991 kertomus s.78-79. 1902: sista, ks. vuoden 1992 kertomus s.26--27 ja vuo- Julkisuuslakiehdotuksen ja samassa yhteydes- 1903: den 1994 kertomus s.27-28. sä eräiltä osin muutettavaksi ehdotetun oikeu- 1904: Oikeuskanslerinviraston kansliapäällikkö denkäynnin julkisuudesta annetun lain (945/ 1905: Klaus Helminen oli samasta hallituksen esityk- 1984) säännösten suhde ei kaikissa tapauksissa 1906: sestä kuultavana eduskunnan hallintovaliokun- ole selvä. Tähän kansliapäällikkö kiinnitti huo- 1907: nassa 6.10.1998 ja lakivaliokunnassa 21.10.1998. miota erityisesti ollessaan lakivaliokunnassa 1908: Hän lausui mm. seuraavaa: kuultavana (14/21/98). 1909: Julkisuuslakiehdotuksen 6 §:n 3 momentin 1910: mukaan asianosaisen tulisi saada tieto asiakirjan 1911: sisällöstä ennen sen julkiseksituloa. Periaate on 1912: kannatettava, mutta sen toteuttaminen käytän- 2) Lausunto virkasyyteforumsäännösten uudista- 1913: nössä ei aina ole ongelmaton. misesta (OM) 1914: Lakiehdotuksen 14 §:n 4 momentin mukaan 1915: tiedon saantia asiakirjasta koskeva pyyntö viran- Oikeuskansleri Jorma S. Aallon kirje 1916: omaiselle on ratkaistava viivytyksettä eli heti tai 26.1.1998 oikeusministeriölle, dnro 54/20/97 1917: muutaman päivän sisällä. Tähän nähden ongel- 1918: mallisilta näyttävät ehdotetut yhden ja kahden 1919: kuukauden määräajat. Lausuntopyyntö 1920: Ehdotuksen 23 §:n 1 momentissa olisi mainit- 1921: tava myös, että momentissa mainittu henkilö ei Oikeusministeriö on viitekirjeellä pyytänyt oi- 1922: saa luvatta paljastaa harkinnanvaraisesti julki- keuskanslerin lausuntoa virkasyyteforumien uu- 1923: sen eli ei vielä julkisen asiakirjan sisältöä. Esityk- distamistyöryhmän mietinnöstä. 1924: seen sisältyy lakiehdotus rikoslain 40 luvun 6 §:n Työryhmä on esittänyt ylimpien hallintovir- 1925: kumoamisesta. Sen perusteluissa lausutaan, että kamiesten virkasyytteen oikeuspaikkaa koske- 1926: harkinnanvaraisesti julkisen asiakirjan luvaton vien säännösten kumoamista erillisellä lailla si- 1927: paljastaminen voi tulla rangaistavaksi rikoslain ten, että syytteet käsiteltäisiin ensimmäisessä as- 1928: 40 luvun 10 tai II §:n yleissäännöksen nojalla. teessa hovioikeuden sijasta käräjäoikeudessa. 1929: Rangaistavuus edellyttää kuitenkin, että virka- Voimaan jäisivät säännökset, joiden mukaan 1930: miehen sanotunlainen menettely on jossakin käräjäoikeuden tuomareita ja henkilökuntaan 1931: säännöksessä nimenomaan kielletty. kuuluvia, erityistuomioistuinten ja lääninoi- 1932: Kansliapäällikkö arvosteli lisäksi eräitä julki- keuksien tuomareita sekä paikallis- ja valtion- 1933: suuslakiehdotuksen 24 §:n rajoitus perusteita. syyttäjiä syytetään virkarikoksista hovioikeu- 1934: Rajoitusperusteiden 6 kohta sisältää sinänsä ter- dessa. Myös korkeimpien oikeuksien ja hovioi- 1935: vetulleen säännöksen kanteluasioista. Siinä olisi keuksien esittelijöiden virkasyytteet käsiteltäisiin 1936: ehkä otettava huomioon myös kantelijan suo- edelleen hovioikeudessa. 1937: jaaminen leimautumiselta. Kohdan suhde esitut- Työryhmä on vielä ehdottanut, että vesiylioi- 1938: kinta-asiakirjoja koskevaan 3 kohtaan on tul- keuden ja työtuomioistuimen jäsenten virkasyy- 1939: kinnanvarainen. Pykälän erityisperustelujen teforumiksi säädettäisiin hovioikeus. 1940: 38 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa 1941: 1942: 1943: Lausunto ja että esityksen mukainen oikeudenkäyntime- 1944: nettely hovioikeuden ensimmäisenä oikeusas- 1945: Hovioikeus on aikanaan säädetty valtioneu- teena käsittelemissä asioissa ei pääsääntöisesti 1946: vostossa esittelijöinä toimivien virkamiesten vir- poikkeaisi alioikeudessa noudatettavasta me- 1947: kasyyteforumiksi ilmeisesti sen johdosta, että nettelystä. 1948: heidän virkatoimintansa liittyy ylimmän halli- Työryhmä on todennut vanhentuneeksi näke- 1949: tusvallan käyttämiseen. Hovioikeuden säätämi- myksen, jonka mukaan kysymys virkasyytteen 1950: nen oikeuskanslerinviraston esittelijöiden vir- oikeuspaikasta liittyisi viran ja viraston asemaan 1951: kasyyteforumiksi puolestaan perustunee siihen, ja arvonantoon valtiokoneistossa ja yhteiskun- 1952: että heidän virkatoimintansa liittyy oikeuskans- nassa yleensä. Olen samaa mieltä. 1953: lerille kuuluvaan ylimpään laillisuusvalvontaan, Edellä esitetyn johdosta ja viitaten muutoin 1954: joka kohdistuu erityisesti valtioneuvoston ja ta- työryhmän perusteluihin en näe estettä sille, että 1955: savallan presidentin toimintaan. valtioneuvostossa esittelijöinä toimivien virka- 1956: Erilaisia käsityksiä voidaan esittää siitä, olisi- miesten ja oikeuskanslerinviraston esittelijöiden 1957: ko hovioikeus säilytettävä edellä mainittujen vir- yhtä hyvin kuin muidenkin korkeimpien virka- 1958: kamiesten virkasyyteforumina. Hovioikeuden miesten virkasyyteforumina olisi käräjäoikeus. 1959: säilyttämistä virkasyyteforumina voitaneen 1960: puoltaa virkamiesten virkatoiminnan yhteydellä 1961: ylimmän hallitusvallan/ylimmän laillisuusval- 3) Säädöstason valinta (VM) 1962: vonnan käyttöön. Perusteluina voidaan myös 1963: viitata käsiteltävien asioiden laatuun ja siihen, Valtiovarainministeriölle on ilmoitettu lau- 1964: että osa asioista on salaisia. suntopyynnön johdosta 9.9.1998 kanta, jonka 1965: Käräjäoikeuden säätämistä kysymyksessä mukaan arvopaperimarkkinalain 2 luvun 1966: olevien- ja myös muiden ylimpien virkamiesten 4 a §:ään sisältyvä valtuutus tarkempien määrä- 1967: - virkasyyteforumiksi voidaan puoltaa sillä, ysten antamisesta asetuksella (tarjous- ja listal- 1968: että virkasyyterikokset ratkaistaisiin samassa leottoesitteiden vastavuoroiseen tunnustami- 1969: järjestyksessä kuin muut rikosasiat. Viittaan hal- seen liittyvä menettely) voidaan muuttaa kysei- 1970: litusmuodon (969/1995) 5 §:n 1 momenttiin, jon- sen säännöksen muuttamisen yhteydessä tapah- 1971: ka mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edes- tuvaksi ministeriön päätöksellä (24/20/98). 1972: sä. Yhdenvertaisuusperiaate ei toteudu täysi- (VM) 1973: määräisesti, mikäli kaikilla ei ole mahdollisuutta 1974: samanlaiseen oikeudenkäyntiin. Kaikilla tulisi 1975: myös olla oikeus samojen oikeusasteiden käyttä- 4) Ministeriöiden kansliapäälliköiden sidonnai- 1976: miseen. Jos hovioikeus on ensimmäinen oikeus- suuksista (MMM) 1977: aste, se merkitsee sitä, että muutoksenhakujärjes- 1978: telmästä jää pois yksi oikeusaste. Mikäli kysy- Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäälli- 1979: mystä tarkastellaan virkasyyteasian vastaajan kölle Reino Uroselle annetussa lausunnossa 1980: kannalta, hänen oikeusturvansa lisääntyisi, jos 19.11.1998 oikeuskansleri katsoi, että kanslia- 1981: virkasyyteasian käsittely alkaisi jo käräjäoikeu- päällikön kahdeksasta luottamus- ja hallintoteh- 1982: dessa. Jos virkasyyteasia osoittautuisi laajaksi tai tävästä kolme oli sellaista, jotka saattoivat muo- 1983: vaikeaksi, voidaan käräjäoikeuden kokoonpa- dostaa valtion virkamieslain 8 a §:n (60411997) 1984: noa laajentaa oikeudenkäymiskaaren 2 luvun mukaisen sidonnaisuuden. Lausunnossa todet- 1985: 2 §:n 1 momentin nojalla. tiin, että ministeriön ylimmän virkamiehen, 1986: Virkasyyteforumin muuttamista käräjäoikeu- kansliapäällikön viran tehtäväalue on laaja. Mi- 1987: deksi voidaan perustella myös sillä, että nisteriön kansliapäällikön sidonnaisuuksien ar- 1988: 1.10.1997 on tullut voimaan laki oikeudenkäyn- vioimisessa ei voida vetäytyä pelkästään sen 1989: nistä rikosasioissa (689/1997). Oikeudenkäynti- muodollisoikeudellisen perusteen taakse, että 1990: menettelyn järjestäminen suulliseksi, välittö- asianomaisen järjestön ja yhteisön valtionapua 1991: mäksi ja keskitetyksi on parantanut vastaajan koskevat päätökset ja siihen liittyvät valvonta- 1992: asemaa. tehtävät kuuluvat ministeriön asianomaiselle 1993: Tosin on todettava, että eduskunnassa on osastolle. Valtion ylimpien virkamiesten sidon- 1994: parhaillaan käsiteltävänä Hallituksen esitys naisuuksien ilmoittamista koskevan lainsäädän- 1995: eduskunnalle oikeudenkäymiskaaren ja eräiden nön tavoitteena on ollut valtionhallinnon avoim- 1996: muiden lakien muuttamisesta (HE 33/1997 vp) muuden lisääminen sekä kansalaisten luotta- 1997: 2.5. Muut lausunnot ja kannanotot 39 1998: 1999: muksen turvaaminen hallinnon riippumatto- heenjohtajuutta, Vermon Ravirata Oy:n halli- 2000: muuteen ja puolueettomuuteen. tuksen puheenjohtajuutta ja Suomen Kalankas- 2001: Raviurheilun keskusjärjestö Suomen Hippos vattajaliitto ry:n puheenjohtajuutta voitiin pitää 2002: ry sekä ravirata- ja ravikilpailutoimintaa ylläpi- valtion virkamieslain 8 a §:ssä tarkoitetun sidon- 2003: tävä Vermon Ravirata Oy saattoivat kilpailla sa- naisuuden muodostavina tehtävinä,joista luopu- 2004: masta hevosurheilun edistämiseen tarkoitetusta mista työnantaja maa- ja metsätalousministeriö 2005: valtionavusta muiden yhteisöjen kanssa. Kalan- voi edellyttää. 2006: kasvattajaliitto ry:n osalta kysymys saattoi olla Samassa yhteydessä valtiovarainministeriön 2007: myös intressiristiriidasta muiden kalatalouden valtiosihteerille oikeuskanslerin kantana ilmoi- 2008: edistämismäärärahasta valtionapua saavien ta- tettiin, että hänen luottamustehtävänsä 4H-sää- 2009: hojen välillä. Huomioon ottaen ministeriön ylim- tiön hallituksessa ja Suomen 4H-liitonjohtokun- 2010: män virkamiehen, kansliapäällikön viran tehtä- nan puheenjohtajana eivät muodostaneet valtion 2011: väalueen laajuus ja mainittujen yhdistysten ja virkamieslain 8 a §:ssä tarkoitettua sidonnai- 2012: yhtiön asema alansa keskeisinä yhteisöinä oi- suutta. Säätiö ei saanut valtionapua ja keskuslii- 2013: keuskansleri katsoi, että kysymyksessä olevaan ton valtionapuasiat kuuluivat maa- ja metsäta- 2014: ministeriön kansliapäällikön virkaan kuulumat- lousministeriölle (23/20/98). 2015: tomia Suomen Hippos ry:n valtuuskunnan pu- 2016: 40 2017: 2018: 2019: 2020: 2021: 3. Perus- ja ihmisoikeusasiat 2022: 2023: 3.1. Yleisiä näkökohtia Perusoikeusuudistusta koskevassa mietinnös- 2024: sä eduskunnan perustuslakivaliokunta (PeVM 2025: Oikeuskanslerin tehtäväkentässä perus- ja ih- 25/1994 vp.) piti uudistuksen hengen mukaisena, 2026: misoikeuksiin liittyvät kysymykset tulevat esille että ylimpien lainvalvojien vuosittaisiin toimin- 2027: sekä yleisessä viranomaistoiminnan laillisuusval- takertomuksiin sisällytetään oma jakso perus- ja 2028: vonnassa että valtioneuvoston toiminnan lailli- ihmisoikeuksien toteutumisen valvonnasta. Täs- 2029: suusvalvonnassa. tä on oikeuskanslerin kertomuksessa aikaisem- 2030: Suomen perusoikeussäännökset uudistettiin min ollut erilliset alajaksot valtioneuvoston val- 2031: kokonaisuudessaan 1.8.1995 voimaan tulleella vontaa koskevassa jaksossa. Tänä vuonna kerto- 2032: lailla Suomen hallitusmuodon muuttamisesta mukseen on sisällytetty tämä erillinen pääjakso, 2033: (969/1995). Uudistuksella nykyaikaistettiin ja jossa selvitetään oikeuskanslerin tehtäviä ja toi- 2034: täsmennettiin perusoikeusjärjestelmää ja lisättiin menpiteitä perus- ja ihmisoikeusasioissa. 2035: perustuslain piiriin useita perusoikeuksia. Perus- 2036: oikeuksien henkilöllistä soveltamisalaa laajen- 2037: nettiin vastaamaan lisääntyvän kansainvälisty- 3.2. Perus- ja ihmisoikeudet valtioneu- 2038: misenja yhdentymisen vaatimuksia. Pääsäännön voston valvonnassa 2039: mukaan perusoikeudet koskevat Suomen kansa- 2040: laisten lisäksi kaikkia muitakin Suomen oikeu- Valtioneuvoston valvonnassa on mm. kiinni- 2041: denkäytön piirissä olevia henkilöitä. Uudistuk- tetty huomiota hallitusmuodon 16 §:n säännök- 2042: sella on kotimainen perusoikeusjärjestelmä py- seen lainkäyttö- ja hallintomenettelyjen oikeus- 2043: ritty saattamaan sisällöltään kansainvälisten ih- turvatakeista. Valtioneuvoston on omassa toi- 2044: misoikeusvelvoitteiden mukaiseksi. Näin ollen minnassaan otettava huomioon säännöksellä 2045: valvonnassa molemmat ulottuvuudet liittyvät turvattujen oikeuksien piiriin kuuluvien virka- 2046: luontevasti toisiinsa. toiminnan lainmukaisuutta ja puolueettomuut- 2047: Tavoitteena on perusoikeuksien yleisen ase- ta sekä käsittelyn objektiivisuutta koskevien pe- 2048: man vahvistaminen oikeusjärjestyksessämme li- riaatteiden vaatimukset. Sen lisäksi valtioneu- 2049: säämällä niiden merkitystä hallinnossa ja tuo- voston on huolehdittava siitä, etteivät sen pää- 2050: mioistuimessa. Julkisen vallan tehtävänä on, tökset esim. toimielinten kokoonpanosta johda 2051: paitsi turvata, myös edistää perus- ja ihmisoi- tilanteeseen, jossa voi syntyä epäilyksiä virka- 2052: keuksien toteuttamista. Tämän tavoitteen mu- toiminnan puolueettomuudesta. Esimerkkinä 2053: kaisesti lisättiin uudistuksen yhteydessä oikeus- tällaisesta tapauksesta on kohdassa 2.3.1.2 se- 2054: kanslerin tehtävien määrittelyn sisältävään halli- lostettu kutsunta-asiain keskuslautakunnan ko- 2055: tusmuodon 46 §:ään nimenomainen säännös hä- koonpanoa koskeva asia. Kysymys oli ehdote- 2056: nen velvollisuudestaan valvoa perus- ja ihmisoi- tun kokoonpanon mahdollisesta ristiriidasta 2057: keuksien toteutumista. Säännös ei sinänsä laa- hallitusmuodon 16 §:ssä turvattujen oikeuden- 2058: jenna oikeuskanslerin valvontatehtävää, mutta mukaisen lainkäytön ja hyvän hallinnon vaati- 2059: perusoikeus- ja ihmisoikeusvalvonnan merkitys musten kanssa. 2060: korostuu. Käytännössä perus- ja ihmisoikeudet useim- 2061: Oikeuskanslerin tehtäviin kansalaisten oi- miten aktualisoituvat säädösvalmistelun valvon- 2062: keussuojan valvojana ovat vanhastaan kuulu- nassa. Tällöin tulevat sekä hallitusmuodon pe- 2063: neet perusoikeudet ja niistä johtuvat periaatteet. rusoikeuksien että kansainvälisten ihmisoikeus- 2064: Tämän mukaisesti on valvonnassa kiinnitetty sopimusten velvoitteiden sisältö ja vaatimukset 2065: huomiota lainmukaisuuden sekä hyvän ja asian- harkittaviksi. Valtioneuvoston esittelylistojen 2066: mukaisen lainkäytön ja hallinnon vaatimuksiin. tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota siihen, 2067: Oikeuskanslerin ratkaisuissa on tarvittaessa vii- että myös lakiehdotuksen suhdetta perus- ja ih- 2068: tattu perusoikeussäännöksiin tai ihmisoikeuksia misoikeussäännöksiin on tarvittaessa selvitetty 2069: koskeviin sopimusmääräyksiin. hallituksen esitysten perusteluissa. Mikäli on ol- 2070: 3.3. Perus- ja ihmisoikeudet muun viranomaistoiminnan valvonnassa 41 2071: 2072: lut epäilyksiä siitä, ettei ehdotus ole täysin sopu- liittyvät kysymykset ovat usein tulleet käsiteltä- 2073: soinnussa perus- ja ihmisoikeussäännösten kans- viksi kanteluratkaisujen yhteydessä. Seuraavas- 2074: sa, esitystä on tarvittaessa vaadittu täydennettä- sa jaksossa on ryhmittäin esitetty ratkaisuja, jois- 2075: väksi lausumalla, jonka mukaan esityksessä olisi sa on otettu kantaa yhdenvertaisuutta, vapausoi- 2076: suotavaa hankkia eduskunnan perustuslakiva- keuksia, yksityisyyden suojaa, omaisuuden suo- 2077: liokunnan lausunto. jaa, perusturvatakeita, oikeudenmukaista oikeu- 2078: Hallitusmuodon 6 a §:ään kirjatut legaliteetti- denkäyntiä ja hyvää hallintoa koskeviin perusoi- 2079: periaatteen vaatimukset ovat usein tulleet arvioi- keuksiin liittyviin kysymyksiin. 2080: taviksi valtioneuvoston valvonnassa. Esimerkki- Viimeaikaisen kansainvälisen ja kansallisen 2081: nä voidaan mainita rikossäännösten kirjoitta- oikeuskehityksen myötä perus- ja ihmisoikeuk- 2082: mistavalle asetettavat selkeysvaatimukset. Li- sien sisältö ja merkitys ovat selkiintyneet. Tästä 2083: säksi ovat tulleet esille valituskieltoihin ja sään- on ollut seurauksena, että perus- ja ihmisoikeu- 2084: nösten mahdolliseen taannehtivuuteen liittyvät det ovat tulleet osaksi tavanomaista oikeusjärjes- 2085: ongelmat. Valituskieltojen yhteydessä on huo- telmäämme ja että niihin vedotaan subjektiivisia 2086: miota kiinnitetty henkilön oikeuteen saada lain- oikeuksia sisältävinä säännöksinä. Perusoikeus- 2087: käyttöpäätös myös monissa julkisoikeudellisiksi uudistusta koskevissa esitöissä on myös nimen- 2088: luonnehdittavissa asioissa. Kysymykseen sää- omaan edellytetty, että tuomioistuimet ja hallin- 2089: döstasosta on jouduttujatkuvasti ottamaan kan- toviranomaiset ratkaisujensa perusteluissa viit- 2090: taa, mm. sen johdosta, että yksilön oikeuksista ja taavat perusoikeussäännöksiin, jos niiden sovel- 2091: velvollisuuksista tulee säätää lain tasolla. taminen tulee kysymykseen. 2092: Valtioneuvoston valvonnassa tulee myös esille Edellä kerrottu kehitys on johtanut siihen, että 2093: perusoikeuksien toteutuminen ja turvaaminen perus- ja ihmisoikeusvalvonta on korostunut oi- 2094: EY:n lainsäädännön valmistelua ja hyväksymis- keuskanslerin yleisessä viranomaisvalvonnassa 2095: tä koskevassa päätöksenteossa. Valvonnassa ja että se kuuluu olennaisena osana kanteluiden 2096: kiinnitetään huomiota, paitsi EY-oikeuden vel- käsittelyyn. Viranomaisvalvontaa koskevien 2097: voitteisiin, myös Suomen oikeusjärjestyksen ja kanteluratkaisujen perusteluissa on usein viitattu 2098: yksilön oikeusturvan vaatimuksiin. EY -säädös- perus- ja ihmisoikeuksia koskeviin säännöksiin 2099: ten kansallisessa toimeenpanossa on otettava ja sopimusmääräyksiin sekä niiden sovaltamis- 2100: huomioon EY-lainsäädännön tavoitteiden to- käytäntöön. Kanteluasioissa, joissa kanteluiden 2101: teutumisen ohella myös perus- ja ihmisoikeuk- tekijät ovat perusteluissaan viitanneet joihinkin 2102: sien turvaaminen. perus- ja ihmisoikeuksiin, on ratkaisuissa pää- 2103: EY-säädösten edellyttämien rangaistussään- sääntöisesti otettu kantaa kysymykseen niiden 2104: nösten käsittelyn yhteydessä nousevat edellä ker- soveltamisesta asiaan. 2105: rotun legaliteettiperiaatteen rangaistussäännös- Tarkasteltaessa kanteluratkaisuja niissä har- 2106: ten kirjoitustavalle asettamat vaatimukset usein kittaviksi tulleiden yksittäisten perus- ja ihmisoi- 2107: esiin. Kriminalisoinnin sisältävässä säännökses- keuksien kannalta on todettavissa, että hallitus- 2108: sä tulee olla asiallinen luonnehdinta rangaista- muodon 16 §:n säännös lainkäytön ja hallinnon 2109: vaksi tarkoitetusta teosta. Yksityiskohtaisem- turvatakeista on usein tullut arvioitavaksi. Sovel- 2110: min määrittelemättömiin blankokriminalisoin- tamisongelmia näyttää tuottavan myös hallitus- 2111: teihin liittyviä ongelmia on usein esiintynyt EY- muodon 5 §:ään kirjattu yhdenvertaisuusperiaa- 2112: säädösten edellyttämien rikossäännösten yhtey- te. 2113: dessä. Ministeriöiden huomiota on myös kiinni- 2114: tetty siihen, että henkilöllä on oikeus saada lain- Yhdenvertaisuus lain edessä 2115: käyttöpäätös silloin, kun on kysymys hänen EY- 2116: oikeudesta johtuvista oikeuksistaan ja velvolli- 1) Urheilijoiden eläke- ja tapaturmaturvan 2117: suuksistaan. järjestäminen 2118: 2119: Hallitusmuodon 5 §:ssä turvatusta yhdenver- 2120: 3.3. Perus- ja ihmisoikeudet muun viran- taisuusperiaatteesta sekä 12 §:ssä turvatusta 2121: omaistoiminnan valvonnassa omaisuudensuojasta oli kysymys urheilijoiden 2122: eläke- ja tapaturmaturvan järjestämistä koske- 2123: Viranomaisten ja virkamiesten sekä muiden vassa asiassa. Uusi asetus urheilijoiden eläke- ja 2124: julkista tehtävää suorittavien toiminnan valvon- tapaturmaturvan järjestämisestä (27511998) tuli 2125: nassa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen voimaan 1.5.1998. 2126: 2127: 6 29207IC 2128: 42 3. Perus- ja ihmisoikeusasiat 2129: 2130: Oikeuskansleri tarkasteli 29.4.1998 lähettä- 3) Epäilty ikäsyrjintä työhönotossa 2131: mässään kirjeessä asian säädöstasoa sekä siihen 2132: liittyviä oikeusturvakysymyksiä. Asetuksen 1 §:n Hallitusmuodon 5 §:n yhdenvertaisuusperiaa- 2133: 1 momentin mukaan seuran tai yhteisön on jär- te tuli ottaa huomioon työhönotossa siten, ettei 2134: jestettävä urheilijalle vakuutuksella kohtuullinen yli 50-vuoden ikäisiä henkilöitä saateta työnha- 2135: turva vanhuuden sekä tapaturmasta johtuvan kijoina muita epäedullisempaan asemaan. Kun- 2136: vammautumisen tai kuoleman varalle, siinä ta- nallisen liikelaitoksen johtoryhmän kokouksessa 2137: pauksessa, että urheilijalla on seuran tai yhteisön käsitellyt ja siellä laaditut asiakirjat viittasivat 2138: kanssa sopimus, jossa on sovittu, että urheilija siihen, että sanotun laitoksen työhönotossa saat- 2139: saa urheilemisesta veronalaista palkkiota vuo- toi olla aihetta epäillä työsyrjintää. Apulaisvalta- 2140: dessa tai pelikaudessa vähintään 56 640 mark- kunnansyyttäjän tekemän syyteharkintaratkai- 2141: kaa. Asetuksen 1 §:n 2 momentin mukaan saman sun mukaan näyttöä rikoksesta ei kuitenkaan 2142: verran ansaitsevan urheilijan on järjestettävä elä- ollut. Epäilyjä ja käsityksiä mahdollisesta ikäsyr- 2143: keturvansa vakuutuksella itse, mikäli hänellä ei jinnästä oli hallitusmuodon 5 §:n 2 momentin 2144: ole sopimusta seuran tai yhteisön kanssa. säännös huomioon ottaen silti pidettävä arvelut- 2145: Säännökset asettavat urheilijat eri asemaan tavina. 2146: riippuen seuran tai yhteisön kanssa tehdyn sopi- Apulaisoikeuskansleri katsoi mainitun perus- 2147: muksen olemassaolosta. Lisäksi velvollisuus va- oikeussäännöksen edellyttävän, että kaupungin- 2148: kuutuksen ottamiseen vaikuttaa sellaiseen ur- hallitus ja sen alaisten liikelaitosten johtohenki- 2149: heilijan varallisuuteen, jolla ei ole sopimusta seu- löt toimivat niin, etteivät toimielinten menettely- 2150: ran tai yhteisön kanssa. Edelleen kyseessä oleval- tavat anna aihetta epäillä ikäsyrjintää. Ks. myös 2151: la asetuksella on myös säädetty määrätyille ur- kohta 7.2.2.2. (93/1/97). 2152: heilijoille velvollisuus vakuutuksen ottamiseen. 2153: Vakiintuneen käytännön mukaan yksilön oi- 2154: keuksien ja velvollisuuksien perusteista on sää- 2155: dettävä laintasoisesti (18/51/98). 4) Psykoterapeutin ikään perustuvasta rajoituk- 2156: sesta 2157: 2158: 2) Työttömyysturvan ulottuvuus Kansaneläkelaitoksen tekemän päätöksen 2159: mukaan se ei enää Kansanelälaitoksen järjestä- 2160: Hallitusmuodon 5 §:n yhdenvertaisuusperiaa- mästä kuntoutuksesta annetun lain mukaisessa 2161: te tuli ottaa huomioon työttömyysturvalain 5 § kuntoutustoiminnassaan osta kuntoutuspalvelu- 2162: 2 momentin tulkinnassa siten, että eri alojen ja yli 65-vuotiailta psykoterapeuteilta. 2163: työttömiä ei asetettaisi erilaiseen asemaan. Työt- Apulaisoikeuskansleri on todennut viitaten 2164: tömyysturvalain 5 §:n 2 momentin (680/1997) sosiaali- ja terveysminiteriön asiasta antamaan 2165: mukaan henkilön on katsottava olevan työmark- lausuntoon, että keskeisellä sijalla palvelujen 2166: kinoiden käytettävissä sellaisen etukäteen työ- tuottajia, kuntouttajia, valittaessa tulee olla tera- 2167: voimatoimistolle ilmoittamansa, satunnaisen ja peutin pätevyys, ammattitaito ja yhteistyökyky 2168: lyhyen ulkomaanmatkan ajalta, jonka aikana ja että lääketieteellisesti ja kuntoutuksen näkö- 2169: hän on tavoitettavissa ja kykenee kohtuullisessa kulmasta asiaa arvioiden Kansaneläkelaitoksen 2170: ja tavanomaisessa ajassa ottamaan vastaan työtä taholta ei oltu esitetty riittäviä perusteita sille, 2171: tai koulutusta. että terapeutin ikää voitaisiin käyttää poissulke- 2172: Helsingin työvoimatoimisto oli soveltanut vana valintaperusteena kuntouttajien valinnas- 2173: säännöstä siten, että esimerkiksi merialalla, jossa sa. 2174: työpaikat täytetään välittömästi, ei työttömyys- Apulaisoikeuskanslerin ratkaisun mukaan 2175: päivärahaoikeuden säilyttäminen ulkomaan- Kansaneläkelaitoksen päätös ei ollut sopusoin- 2176: matkan ajalta olisi mahdollista. Apulaisoikeus- nussa Suomen Hallitusmuodon 5 §:n syrjintä- 2177: kanslerin varamies totesi päätöksessään, että kieltosäännöksen kanssa. Koska kuitenkin Kan- 2178: työvoimatoimiston tulkinta säännöksestä oli saneläkelaitoksella on lakisääteinen oikeus päät- 2179: liian jyrkkä ottaen huomioon myös perustusla- tää, mistä se hankkii kuntoutuspalvelut kuntou- 2180: kivaliokunnan asiasta antaman lausunnon (15/ tustoimintaansa varten, asia ei antanut aihetta 2181: 1997 vp.), jossa oli korostettu yhdenvertaisuus- muuhun kuin että apulaisoikeuskansleri on saat- 2182: periaatteen merkitystä säännöstä sovellettaessa tanut käsityksensä Kansaneläkelaitoksen tie- 2183: (874/1/97). toon (284/1/97). 2184: 3.3. Perus- ja ihmisoikeudet muun viranomaistoiminnan valvonnassa 43 2185: 2186: 5) Sikiötutkimuksen kustannusvertailosta Puolustusministeriö oli asettanut 18.12.1997 2187: aluevalvontatoimikunnan, jonka tehtävänä oli 2188: Vammaisen lapsen koulutuksesta ja sosiaali- selvittää aluevalvontalainsäädännön nykytila ja 2189: huollosta aiheutuvien kustannusten ja sikiötutki- siinä esiintyvät muutos- ja kehitystarpeet Rat- 2190: muksen kustannusten vertailu ei ole sopusoin- kaisun mukaan ADIZ-vyöhykettä koskevien ra- 2191: nussa Suomen Hallitusmuodon 5 §:n tarkoituk- joitusten suhde liikkumisvapautta koskeviin pe- 2192: sen kanssa. rus- ja ihmisoikeussäännöksiin voidaan parhai- 2193: Apulaisoikeuskanslerin kanteluun antaman ten arvioida aluevalvontalainsäädännön selvittä- 2194: ratkaisun mukaan lääkärin tekemän laskelman misen yhteydessä aluevalvontatoimikunnassa. 2195: laatimisessa oli, asiaa eettisenä kysymyksenä ar- Ratkaisussa esitetyt näkökohdat saatettiin puo- 2196: vioiden, toimittu taitamattomasti. Tapahtuneen lustusministeriön tietoon huomioon otetta- 2197: kaltaista vertailua ei voida pitää hyväksyttävänä, vaksi toimikunnan valmistelutyössä. Ks. kohta 2198: sensijaan sikiöseulonnat sinänsä eivät ole ristirii- 6.3.2.1. (1129/1/96) 2199: dassa perusoikeussäännösten kanssa (425/1/98). 2200: 2201: 8) Lasten oikeuksien huomioonottaminen diplo- 2202: 6) Kootalaisen muutoksenhakuoikeus maattipassia peruotettaessa 2203: 2204: Hallitusmuodon 5 §:n yhdenvertaisuusperiaa- Hallitusmuodon 7 §:ssä säädetään liikkumis- 2205: tetta sovellettiin asiassa, jossa oli kyse kunnallis- vapaudesta, johon vaikuttavat passilain sään- 2206: ten luottamushenkilöiden mahdollisuudesta nökset. Ulkoasiainministeriö oli, isän peruutet- 2207: käyttää muutoksenhakukeinoja. Kaupunginval- tua suostumuksensa diplomaattipassien antami- 2208: tuusto oli antanut kahdelle lautakunnanjäsenel- seen vanhempiensa yhteisessä huollossa olleille 2209: le kuntalain 32 §:n nojalla vakavan varoituksen, alaikäisille lapsilleen, peruuttanut lasten passit 2210: koska nämä olivat valtuuston mielestä perus- kuulematta äitiä, jonka huoltoon lapset oli mää- 2211: teettomasti ja osin taitamattomastikin hakeneet rätty. Korkein hallinto-oikeus oli kumonnut ul- 2212: muutosta toimielimen päätöksiin. Apulaisoike- koasiainministeriön päätöksen ja palauttanut 2213: uskansleri lausui päätöksessään, että myös luot- asian sille uudelleen käsiteltäväksi. Ulkoasiain- 2214: tamushenkilölle tulee kuulua oikeus käyttää ministeriö oli peruuttanut toistamiseen passit, 2215: muutoksenhakukeinoja ja että tosiasiallista tosin vasta määräajan kuluttua. 2216: mahdollisuutta käyttää tätä oikeutta ei saa välil- Hallitusmuodon 5 §:n 3 momentin mukaan 2217: lisestikään rajoittaa. Lisäksi ratkaisussa todet- huomioon otettava lasten etu puolsi sellaista tul- 2218: tiin, että valtuustolla ei ollut kuntalain säännös- kintaa, että passien peruuttamisesta kokonaan 2219: ten perusteella toimivaltaa antaa kyseistä varoi- luovuttiin, jotta lapsilla olisi mahdollisuus asua 2220: tusta (605/1/97). käräjäoikeuden heidän huoltajakseen määrää- 2221: män äitinsä kanssa. Apulaisoikeuskansleri on 2222: saattanut ulkoasiainministeriölle tiedoksi asiassa 2223: lausumansa käsityksen. Ks. myös kohta 6.2.2.2. 2224: Liikkumisvapaus (27611/97) 2225: 2226: 7) Ilmailorajoitukset 2227: Oikeus yksityisyyteen 2228: Hallitusmuodon 7 §:n liikkumisvapautta kos- 2229: kevaa perusoikeussäännöstä sovellettiin ilma- 9) Työhönottotestaukset 2230: puolustuksen tunnistusvyöhykkeen (ADIZ-vyö- 2231: hyke) ilmailurajoituksista tehtyyn kanteluun an- Hallitusmuodon 8 §:ssä turvattuun oikeuteen 2232: netussa apulaisoikeuskanslerin varamiehen rat- yksityiselämän suojasta viitattiin apulaisoikeus- 2233: kaisussa. ADIZ-vyöhykkeestä säädetään ilmai- kanslerin ratkaisussa, joka annettiin psykologin 2234: lulta rajoitetuista alueista annetun asetuksen suorittamasta työhönottotestauksesta tehtyyn 2235: (1227/1995) 6 §:ssä. Asetus on annettu ilmailu- kanteluun. Työnhakijoiden testaukseen liittyi 2236: lailla (281/1995) kumotun vanhan ilmailulain sekä työnhakijan oikeuksiin ja yksityisyyden 2237: (595/1964) 6 §:n nojalla. Ilmailulaitos määrää si- suojaan että työnantajan/testaajan liiketaloudel- 2238: säasiainministeriötä ja puolustusministeriötä lisia/liikesalaisuuksiin liittyviä näkökohtia. Rat- 2239: kuultuaan vyöhykkeen tarkemmat rajat. kaisu saatettiin oikeusministeriön tietoon sen 2240: 44 3. Perus- ja ihmisoikeusasiat 2241: 2242: harkitsemiseksi, edellyttävätkö työnhakijoiden jalle ei ollut käräjäoikeuden kansliassa annettu 2243: testausjärjestelmät erityissääntelyä vai riittääkö tietoja lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä viiden 2244: yleislaki eli ehdotettu henkilötietolaki (52/1/96). kiinteistön osalta ilman lainhuuto- ja rasitusto- 2245: distusten lunastamista. 2246: 10) Kirjesalaisuuden loukkaamattomuus Perusoikeussäännöksen ja yleisten asiakirjain 2247: julkisuudesta annetun lain 6 §:n mukaan jokai- 2248: Asianosaisen posti oli useaan otteeseen jaettu sella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta. 2249: ulkopuolisen kanssa samaan jättölaatikkoon il- Maakaaren 7 luvun 2 §:n mukaan lainhuuto- ja 2250: man että hänen ja postilaitoksen kesken olisi kiinnitysrekisterin tiedot ovat julkisia. 2251: sovittu asiasta. Apulaisoikeuskansleri on pää- Apulaisoikeuskanslerin varamiehen ratkai- 2252: töksessään todennut, että vaikka tämä menettely sussa todettiin, että tiedot olisi voitu antaa esi- 2253: perustui vanhaan käytäntöön, sitä ei kirjesalai- merkiksi suullisesti muuta virkatoimintaa hait- 2254: suuden loukkaamattomuuden kannalta ollut pi- taamatta. Ratkaisussa viitattiin myös julkisuus- 2255: dettävä asianmukaisena. Se, että asianosaiset oli- lainsäädännön uudistamista koskevaan hallituk- 2256: vat mahdollisesti omalla passiivisuudellaan vai- sen esitykseen (HE 30/1998 vp), jossa kuvataan 2257: kuttaneet tällaisen käytännön syntymiseen, ei ai- menettelytapoja annettaessa tietoja julkisista re- 2258: nakaan olennaisesti voinut vaikuttaa asian arvi- kistereistä (351/1/97). 2259: ointiin erimielisyyksien sattuessa. Tapaukseen 2260: sovellettaviksi tulevilla laki- ja asetustasoa alem- 2261: millakin normeilla voi olla merkitystä hallitus- Yhdistymisvapaus 2262: muodossa säädetyn kirjesalaisuuden loukkaa- 2263: mattomuuden turvaamisessa (863/1/96). 13) Järjestäytymättömän työntekijän asema 2264: 2265: Eräässä ammattiliiton jäsenlehdessä oli selos- 2266: Sananvapaus ja julkisuusperiaate tettu liiton hallituksen päätöstä, jonka mukaan 2267: liiton jäsenten tuli kieltäytyä työskentelemästä 2268: 11) Poliisin antama poisturuismääräys asianomaisen alan järjestäytymättömien työnte- 2269: kijöiden kanssa. Hallitusmuodon 10 a §:n yhdis- 2270: Kantelussa oli katsottu poliisin antamanaan tymisvapautta ja 15 §:n työvoiman suojelua kos- 2271: poisturuismääräyksellä rajoittaneen turkisliik- keviin säännöksiin viitaten kansanedustaja pyysi 2272: keen edustalla lentolehtisiä jaelleiden kolmen oikeuskanslerin kannanottoa ammattijärjestön 2273: henkilön hallitusmuodon 10 §:ssä perusoikeute- menettelystä, joka tosiasiallisesti estää järjestäy- 2274: na turvattua sananvapautta. tymättömien työntekijöiden työskentelyn asian- 2275: Liikkeenharjoittajan mukaan lentolehtisten omaisella alalla. 2276: jakelijat olivat haitanneet hänen elinkeinotoi- Vastauksessaan 8.9.1998 oikeuskansleri viit- 2277: mintaansa. Apulaisoikeuskanslerin varamiehen tasi yhdistymisvapautta koskevan hallitusmuo- 2278: ratkaisussa todettiin, että tilanteessa oli vallinnut don 10 a §:n 2 momentin perusteluihin (HE 309/ 2279: ristiriita sananvapauden käyttämisen (HM 10 §) 1993 vp), jonka mukaan ammatillisen järjestäy- 2280: ja niinikään perusoikeutena suojatuo elinkeinon tymisvapauden turvaaminen, merkitsee myös 2281: harjoittamisen vapauden (HM 15 § 1) välillä. Sa- sitä, ettei vapautta käyttävälle saa aiheutua siitä 2282: nanvapauteen sisältyvää oikeutta kirjallisten tie- haitallisia seuraamuksia. Siten osallistuminen tai 2283: dotteiden jakamiseen ei saa käyttää siten, että osallistumatta jättäminen ammattiyhdistystoi- 2284: sillä loukataan toisen oikeutta elinkeinon har- mintaan ei ole hyväksyttävä peruste esimerkiksi 2285: joittamiseen. työstä erottamiseen tai erilaiseen kohteluun työ- 2286: Ratkaisun mukaan kantelujen kohteena olleet elämässä. Lisäksi työntekijöiden syrjintä on työ- 2287: poliisimiehet olivat toimineet heille lain nojalla sopimuslain 17 §:n 3 momentin perusteella lain- 2288: kuuluvien toimivaltuuksien ja harkintavallan vastaista ja lainvastaista menettelyä vastaan on 2289: puitteissa ja noudattaneet toimenpiteissään po- säädetty rikoslain 11 luvun 9 §:ssä rangaistusuh- 2290: liisilain 2 §:n 3 momentin periaatteita (993/1/97). ka. Työsopimuslain noudattamisen valvonta 2291: kuuluu lain 55 §:n mukaisesti työsuojeluviran- 2292: 12) Lainhuuto-ja kiinnitysrekisterin julkisuus omaisille. 2293: Oikeuskansleri totesi, että ammattiliiton halli- 2294: Hallitusmuodon 10 §:n 2 momentin säännöstä tuksen päätöksen mukainen menettely voi louka- 2295: asiakirjajulkisuudesta sovellettiin lainhuuto- ja ta hallitusmuodon 10 a §:ssä perusoikeutena tur- 2296: kiinnitysrekisteriä koskevassa asiassa. Kanteli- vattua yhdistymisvapautta ja oikeutta olla kuu- 2297: 3.3. Perus- ja ihmisoikeudet muun viranomaistoiminnan valvonnassa 45 2298: 2299: lumatta johonkin yhdistykseen (negatiivinen yh- maanomistusoikeuden ja ILO:n alkuperäiskan- 2300: distymisvapaus) taikka hallitusmuodon 15 §:ssä sasopimuksen ratifiointiedellytysten selvittämi- 2301: turvattua perusoikeutta työhön. Ammattiliiton seksi. Eduskunta ja sen eri valiokunnat olivat eri 2302: tai yksityisoikeudellisen työnantajan menettelyn yhteyksissä korostaneet selvityksen tärkeyttä. 2303: tutkiminen ei kuitenkaan perusoikeusvalvon- Maanomistuksen selvittäminen oli vuonna 1993 2304: nankaan osalta kuulu oikeuskanslerin toimival- annettu silloisen saamelaisvaltuuskunnan tehtä- 2305: taan. Perusoikeusuudistuksen yhteydessä halli- väksi. Työ oli kuitenkin siihen osoitettujen ja 2306: tusmuodon 46 §:n 1 momenttiin (969/1995) kir- käytettävissä olevien voimavarojen johdosta 2307: jattu perusoikeuksien valvontatehtävä liittyy oi- edistynyt hitaasti ja pysähtynyt (1 029/1/97). 2308: keuskanslerin tehtäviin viranomaistoiminnan 2309: laillisuuden valvojana. Hallitusmuodon 46 §:n 2310: muutoksen yksityiskohtaisten perustelujen (HE Oikeus perusturvaan 2311: 309/1993 vp) mukaan uusi säännös ei sinänsä 2312: laajenna oikeuskanslerin valvontatehtävää, mut- 16) Asumismenojen omavastuuosuus 2313: ta korostaa perus- ja ihmisoikeusvalvonnan 2314: osuutta tämän valvonnan kokonaisuudessa (861/ Kantelukirjoituksessa oli tiedusteltu toimeen- 2315: 1/98). tulolain (1412/ 1997) 7 §:n 2 momentissa säädetyn 2316: toimeentulotuen perusasaan sisällytetyn asumis- 2317: menojen seitsemän prosentin omavastuuosuu- 2318: Omaisuuden suoja den perustuslainmukaisuutta. 2319: Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa on todet- 2320: 14) Erityisperusteiset kalastusoikeudet tu, että perustuslakivaliokunta oli lausunnos- 2321: saan (nro 31/1997 vp) sosiaali- ja terveysvalio- 2322: Hallitusmuodon 12 §:ssä turvatusta omaisuu- kunnalle hallituksen esityksestä 217/1997 vp 2323: den suojasta oli kysymys valtion vesialueisiin laiksi toimeentulotuesta sekä laiksi sosiaalihuol- 2324: kohdistuvia erityisperusteisia kalastusoikeuksia tolain ja -asetuksen eräiden säännösten kumoa- 2325: koskeneissa kahdessa kantelussa. Asiassa oli misesta arvioinut kyseistä omavastuuosuutta 2326: epäselvyyttä kolmen pohjoisen kunnan alueella HM 15 a §:n kannalta. 2327: sijaitsevien kantatilojen kalastusoikeuksien siir- Lausunnon mukaan omavastuuosuus ei si- 2328: tymisestä osittamalla syntyneille uusille tiloille. nänsä ollut ristiriidassa HM 15 a §:n kanssa, 2329: Kantelijat katsoivat, että heillä oli kiinteistö- vaan siitä voitiin säätää tavallisessa lainsäätämis- 2330: kaupan ehtojen mukaan edellä mainittu erityis- järjestyksessä (307/1198). 2331: perusteinen kalastusoikeus. Metsähallitus val- 2332: tion vesialueen haltijana oli kuitenkin tehnyt 2333: päätöksen, jonka mukaan erityisperusteinen ka- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti 2334: lastusoikeus ei voi määräalan kaupan yhteydessä 2335: siirtyä osittamalla syntyneelle lohkotilalle, ellei 17) Tuomioistuinten valvonta 2336: kantatila samalla luovu sille kuuluvasta kalastus- 2337: oikeudesta. Erityisperusteisten kalastusoikeuksi- Apulaisoikeuskansleri kiinnitti hovioikeuksi- 2338: en osalta ei kalastusoikeuden jaosta ollut sään- en tarkastusviskaalien huomiota siihen, että kä- 2339: nöksiä. räjäoikeuksien valvonnassa olisi syytä seurata 2340: Apulaisoikeuskanslerin kantetuihin antamat hallitusmuodon 16 §:n perusoikeussäännöksessä 2341: ratkaisut lähetettiin maa- ja metsätalousministe- turvatuo oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin 2342: riölle tiedoksi sen arvioimiseksi, antaako asia toteutumista lainkäyttötoiminnassa. Selostus 2343: aihetta toimenpiteisiin esimerkiksi lainsäädän- asiasta voi sisältyä hovioikeusasetuksen 23 §:n 2344: nön selkeyttämiseksi erityisperusteisten kalas- 2 momentin nojalla laadittavaan kertomukseen, 2345: tusoikeuksien tunnustamiseksi (490/1/96 ja 882/ jonka hovioikeuden on toimitettava oikeuskans- 2346: 1/97). lerille (9/51/98). 2347: 2348: 2349: 15) Saamelaisten kotiseutualue 18) Tuomarin esteellisyys 2350: 2351: Oikeusministeriölle on tehty esitys toimenpi- Käräjäoikeuden laamanni, joka samaan ai- 2352: teisiin ryhtymisestä mahdollisen saamelaisten kaan oli ollut paikallisen osuuspankin hallinto- 2353: 46 3. Perus- ja ihmisoikeusasiat 2354: 2355: neuvoston jäsen ja varapuheenjohtaja, oli käsi- 20) Tuomion perusteleminen 2356: tellyt ja ratkaissut velallisen velkajärjestelyä kos- 2357: kevan asian. Velallisen velkamäärältään suurin Hallitusmuodon 16 §:n perusoikeussäännök- 2358: yksittäinen velkoja oli ollut sama osuuspankki. sessä oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä ja 2359: Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan to- hyvästä hallinnosta on yhtenä näiden osa-aluee- 2360: dennut, että laamannin mahdollista esteellisyyttä na mainittu oikeus saada perusteltu päätös. Oi- 2361: ei voida varsinkaan nykyoloissa tulkita pelkäs- keudenkäymiskaaressa säädetään tuomioiden 2362: tään jo varsin vanhentuneena pidetyn oikeuden- perustelemisesta. Kantelussa oli arvosteltu kihla- 2363: käyruiskaaren 13 luvun 1 §:n mukaisesti, vaan kunnanoikeuden menettelyä kiinteistönkaupas- 2364: asiassa on lisäksi otettava huomioon Euroopan ta johtuvaa vahingonkorvausta koskevassa 2365: neuvoston ihmisoikeussopimus. Tämä ilmenee asiassa. Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa to- 2366: ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuista, samoin dettiin, että huomioon ottaen asian laajuus, mo- 2367: kuin korkeimman oikeuden antamista tuomarin nimutkaisuus ja riitaisuus kihlakunnanoikeuden 2368: esteellisyysperusteita koskevista uudemmista olisi tullut perustella päätöksensä yksityiskohtai- 2369: päätöksistä. Ks. myös kohta 4.2.4.11. (14/50/98). semmin ja laajemmin kuin mitä se oli päätökses- 2370: sään tehnyt. Käräjätuomarin huomiota kiinni- 2371: tettiin tuomioiden perustelemiseen riittävän yk- 2372: sityiskohtaisesti oikeudenkäymiskaaren edellyt- 2373: 19) Esittelijän esteellisyys tämällä tavalla (679/1196). 2374: 2375: Hallitusmuodon 16 § 1 momentin säännös oi- 21) Syyttömyysolettama 2376: keudenmukaisesta oikeudenkäynnistä ja hyvästä 2377: hallinnosta edellyttää, että lainkäytössä ja hallin- Kantelussa oli pidetty virheellisenä tuomioka- 2378: nossa asioiden ratkaisuun osallistuvat virkamie- pitulin kurinpitoasiamiehen päätöstä olla aloit- 2379: het ovat puolueettomia. Kantelussa oli katsottu, tamatta kurinpitomenettelyä pappia vastaan. 2380: että luonnonsuojelulain mukaisen toimenpide- Kantelijan käsityksen mukaan pappi oli erään 2381: kiellon asettamista koskevassa valitusasiassa oikeusjutun yhteydessä esittänyt totuuden vas- 2382: ympäristöministeriössä päätöksen esitellyt vir- taisen lausuman. Pappia oli sanotussa jutussa 2383: kamies oli ollut esteellinen, koska hän oli jo aikai- syytetty lievästä petoksesta, mutta käräjäoikeus 2384: semmin ottanut kantaa samaan asiaan esitelles- ja syyttäjän valituksen johdosta myös hovioikeus 2385: sään ministeriön myönteisen vastauksen läänin- oli lainvoimaisesti hylännyt syytteen. 2386: hallituksen tiedusteluun, joka koski toimenpide- Apulaisoikeuskanslerin päätöksessä kiinnitet- 2387: kiellon asettamista. tiin huomiota oikeudenmukaista oikeudenkäyn- 2388: Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa todettiin, tiä koskevan hallitusmuodon 16 §:n perusoikeus- 2389: että kyseessä oli valituksen käsittely hallintolain- säännöksen kattamiin, Euroopan ihmisoikeus- 2390: käytön mukaisessa menettelyssä. Tällöin esteelii- sopimuksessa ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia 2391: syyteen on sovellettu oikeudenkäymiskaaren oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopi- 2392: 13 luvun 1 §:n esteellisyysperusteita. Aikaisem- muksessa mainittuihin rikoksesta syytetylle kuu- 2393: min tarkoituksenmukaisuusvalituksen käsittelyä luviin oikeuksiin. Näihin kuuluu muun muassa 2394: ei kuitenkaan pidetty lainkäyttönä, vaan hallin- syyttömyysolettama eli oikeus tulla pidetyksi 2395: totoimintana. Esteellisyydestä hallintotoimin- syyttömänä, kunnes syyllisyys on laillisesti näy- 2396: nassa säädetään hallintomenettelylain 10 §:n tetty toteen. Lisäksi rikosoikeudenkäynnissä on 2397: 1 momentissa. Ratkaisussa katsottiin, että huo- voimassa periaate, jonka mukaan syytetyllä ei 2398: mioon ottaen edellä mainitut esteellisyyttä kos- ole totuudessapysymisvelvollisuutta (1185/1/96). 2399: kevat säännökset kyseinen virkamies ei ollut es- 2400: teellinen osallistumaan valitusasian käsittelyyn 22) Oikeudenkäyntikulut 2401: ministeriössä. 2402: Esteellisyyskysymyksiä tulisi kuitenkin tar- Euroopan neuvoston ministerikomitea oli 2403: kastella entistä tiukemmin ottaen huomioon to- määrännyt Suomen hallituksen maksamaan Eu- 2404: siasiallisen esteellisyyden ja yleisön luottamuk- roopan ihmisoikeussopimuksen loukkauksen 2405: sen merkityksen. Vastaavassa tilanteessa olisi johdosta kohtuullisena hyvityksenä 30 000 2406: suotavaa jatkossa menetellä niin, että lausunnon Ruotsin kruunua ja oikeudenkäyntikulujen kor- 2407: valmistellut virkamies pidättäytyisi valitusasian vauksena 40 000 kruunua eli yhteensä 70 000 2408: käsittelystä. Ks. kohta 6.11.2. (121511/96) kruunua. 2409: 3.3. Perus- ja ihmisoikeudet muun viranomaistoiminnan valvonnassa 47 2410: 2411: Kantelijan mielestä Suomen valtion tulee kor- Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa on kiinni- 2412: vata hänelle asian selvittämisestä aiheutuneet to- tetty terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen 2413: siasialliset kulut, ottaen huomioon, että hänellä huomiota siihen, että asioita, joissa on kysymys 2414: oli ollut mukana lakimiesavustaja asian käsitte- henkilön vapauden menettämisestä, tulisi käsi- 2415: lyssä Euroopan ihmisoikeustoimikunnan istun- tellä erityisen kiireellisinä ja samalla muutoinkin 2416: nossa. Avustaja oli saanut ihmisoikeustoimikun- kaikin tavoin pyrkiä siihen, että henkilön vapau- 2417: nalta korvauksen vain matkoista, majoituksesta denmenetysaika ei viranomaismenettelyn viiväs- 2418: ja päivärahaa. Kantelija oli ilmoituksensa mu- tyessäkään jatku pitempään kuin on ehdotto- 2419: kaan suorittanut omista varoistaan po. asianaja- masti välttämätöntä. Ks. myös kohta 6.9.4. (11 2420: jalle 40 000 kruunua. 21/98). 2421: Apulaisoikeuskansleri on katsonut, että kan- 2422: telijaon asiaa ihmisoikeustoimikunnassa käsitel- 2423: täessä voinut esittää vaatimuksensa hänelle ai- 25) Viivästyminen riita-asian käsittelyssä 2424: heutuneiden kulujen, mukaanlukien oikeusavun 2425: hankkimisesta aiheutuneiden kulujen osalta. Kahden riita-asian käsitteleminen oli viivästy- 2426: Tiedossa ei ollut, mitä kantelija oli vaatinut ja nyt muun muassa siitä syystä, että käräjätuoma- 2427: mitä po. 40 000 kruunun korvaus kattoi. Minis- rin virkaa oli jouduttu hoitamaan vakinaisen 2428: terikomitean päätöksen perusteella valtio ei kui- tuomarin sairauden vuoksi sijaisuuksina eri hen- 2429: tenkaan ollut velvollinen maksamaan kantelijal- kilöiden toimesta. Kirjallisen valmistelunjälkeen 2430: le enempää kuin mitä ministerikomitea oli mää- asioissa ei ollut tapahtunut mitään toimenpiteitä 2431: rännyt. Kantelijan mahdolliset ylimenevät vaati- noin yhden vuoden kymmenen kuukauden aika- 2432: mukset tuli toteuttaa säännönmukaisessa järjes- na. 2433: tyksessä oikeudenkäyntiteitse (580/1/97). Käräjätuomarin tehtäviä hoitaneiden kahden 2434: käräjätuomarin huomiota kiinnitetty asioiden 2435: käsittelyn edellyttämäänjoutuisuuteen. Hallitus- 2436: 23) Syyteharkinnan viipyminen muodon 16 §:ään sisältyvän perusoikeussään- 2437: nöksen mukaanjokaisella oli oikeus saada asian- 2438: Hallitusmuodon 16 §:n perusoikeussäännök- sa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheeton- 2439: sessä oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä ja ta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuo- 2440: hyvän hallinnon takeista turvataan oikeus asioi- mioistuimessa tai muussa viranomaisessa. 2441: denjoutuisaan käsittelyyn. Johtavalla kihlakun- Apulaisoikeuskanslerin ratkaisu on selostettu 2442: nansyyttäjällä oli ollut laaja rikosjuttu syytehar- laajemmin kohdassa 4.2.4.9. (24/50/97) 2443: kinnassa kaikkiaan neljän vuoden ajan ilman, 2444: että hän olisi saanut sitä useasta kehotuksesta 2445: huolimatta ratkaistuksi. Ratkaisun tekemistä oli Hyvän hallinnon takeet 2446: kylläkin viivyttänyt pyydetyn asiantuntijalau- 2447: sunnon viivästyminen. Kun lausuntoa ei ollut 26) Esteellisyys oikaisuvaatimusta käsiteltäessä 2448: kahden vuoden kuluessa toimitettu, pyyntö oli 2449: peruutettu. Juttu oli siis ollut syyttäjällä ratkaisu- Kaupungin teknisen lautakunnan ja asunto- 2450: kypsä ilmeisesti lähes kahden vuoden ajan. Oi- toimenjohtajan tietoon on saatettu apulaisoi- 2451: keuskansleri totesi ratkaisussaan 5.1.1998, että keuskanslerin varamiehen kannanotto, jonka 2452: syyteharkinta-aika oli muodostunut kohtuutto- mukaan asuntotoimenjohtaja oli ollut esteeilinen 2453: man pitkäksi ja että menettelyä ei voitu pitää toimimaan esittelijänä käsiteltäessä lautakun- 2454: hyvän syyttäjätavan eikä hyvän hallintotavan nassa oikaisuvaatimusta hänen tekemistään asu- 2455: mukaisena (71/62/96). kasvalintaa koskevista päätöksistä. Euroopan 2456: ihmisoikeustuomioistuimen käytäntö antaa ai- 2457: heen lähteä siitä, ettei tuomarilla tai muulla vir- 2458: 24) Syytetyn mielentilaa koskeva lausunto kamiehellä saa olla ennakkokäsitystä tai etukä- 2459: teiskantaa asiassa (subjektiivinen puolueetto- 2460: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus oli an- muus) ja että oikeutetut epäilyt puolueettomuu- 2461: tanut vangittuna olevan syytetyn mielentilaa desta ovat poissuljettuja (objektiivinen puolueet- 2462: koskevan lausunnon, joka oli toimitettu käräjä- tomuus). 2463: oikeudelle vasta kolmen viikon kuluttua mielen- Asia oli kuitenkin tulkinnanvarainen, koska 2464: tilatutkimuksen päättymisestä. vastaavanlaisista tilanteista oli erisuuntaisia vali- 2465: 48 3. Perus- ja ihmisoikeusasiat 2466: 2467: tusasteiden ratkaisuja. Lääninoikeus oli tässä ta- lainkäyttölain 82 §:n 1 momentin siirtymäsään- 2468: pauksessa katsonut esteellisyyden olleen olemas- nöksen mukaan lakia ei sovelleta valitukseen, 2469: sa ja kumonnut asiaa koskevan päätöksen. Lau- joka tehdään ennen lain voimaantuloa annetusta 2470: takunta oli valittanut ratkaisusta korkeimmalle päätöksestä. 2471: hallinto-oikeudelle (42911/97). Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa on todet- 2472: tu, että valituksen yli kolme ja puoli vuotta kestä- 2473: nyt käsittelyaika on ollut kohtuuttoman pitkä. 2474: 27) Menettely maidon lisäkiintiöhakemusten Ratkaisussa on viitattu hallitusmuodon 16 §:n 2475: käsittelyssä (969/1995) perusoikeussäännökseen, jonka mu- 2476: kaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitel- 2477: Maaseutuelinkeinopiirin menettelystä mai- lyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivy- 2478: don lisäkiintiöitä ja emolehmäpalkkiokiintiötä tystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomiois- 2479: koskevien hakemuksien käsittelyssä tehtyyn tuimessa tai muussa viranomaisessa. Ks. kohta 2480: kanteluun annetussa apulaisoikeuskanslerin rat- 6. 7.2. (1 055/1/96). 2481: kaisussa viitattiin hallitusmuodon 16 §:n perus- 2482: oikeussäännökseen, jonka 1 momentin mukaan 2483: jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi 29-30) Asian käsittelyn viivästyminen 2484: asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä 2485: toimivaltaisessa viranomaisessa. Pykälän 2 mo- Hallitusmuodon 16 §:ssä turvatusta oikeudes- 2486: mentin mukaan käsittelyn julkisuus sekä oikeus ta asioiden joutuisaan käsittelyyn oli kyse myös 2487: tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea yhdistyksen rekisteröintiä koskevassa asiassa, 2488: muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen jossa patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysre- 2489: oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet tur- kisterin ja ulkoministeriön huomiota kiinnitet- 2490: vataan lailla. Hallintomenettelylain 24 §:n 1 mo- tiin asioiden riittävän joutuisaan käsittelyyn. 2491: mentin mukaan päätös on perusteltava ilmoitta- Hakemukset kahden yhdistyksen rekisteröimi- 2492: malla sen perusteena olevat pääasialliset tosisei- seksi olivat saapuneet yhdistysrekisteriin 2493: kat sekä säännökset ja määräykset. 25.1.1994. Yhdistysten säännöistä oli pyydetty 2494: Maaseutuelinkeinopiirit ovat 1. 7.1997 alkaen lausuntoa ulkoasiainministeriöitä 10.8.1994 ja 2495: työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosas- 15.8.1994. Lausunnot oli annettu vasta 2496: toja. Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan 27.1.1998. Lausuntopyynnössä ei ollut ollut 2497: kiinnittänyt työvoima- ja elinkeinokeskuksen määräaikaa, eikä yhdistysrekisteri ollut tiedus- 2498: maaseutuosaston huomiota asioiden käsittelyn tellut asian viipymistä ulkoasiainministeriöstä. 2499: edellyttämään joutuisuuteen ja siihen, että pää- Ulkoministeriö ei ollut myöskään ilmoittanut, 2500: tökset oli perusteltava hallintomenettelylain että lausuntoa ei ollut tarpeen antaa. 2501: edellyttämällä tavalla. Ks. myös kohta 6.6.3.2. Apulaisoikeuskanslerin varamies totesi käsit- 2502: (233/1/96). telyajan, yli neljä vuotta, olleen huomattavan 2503: pitkä. Yhdistysrekisterin huomiota kiinnitettiin 2504: myös oikeaan menettelytapaan lausunnon hank- 2505: 28) Tielaitoksen keskushallintoon tehdyn valituk- kimisessa. Ulkoasiainministeriön menettely ei 2506: sen käsittelyaika ollut myöskään hyvän hallintotavan mukaista 2507: (84911/97). 2508: Kantelijat olivat 20.7.1994 tehneet valituksen Toisessa asiassa kiinnitetty veroviraston ja ve- 2509: tielaitoksen keskushallinnolle tiepiirin 4. 7.1994 rotuksen oikaisulautakunnan huomiota siihen, 2510: tekemästä päätöksestä yrityksensä tieopasteita että hallitusmuodon 16 §:ssä tarkoitettu oikeus 2511: koskevassa asiassa. Valitus oli ratkaistu saada asiansa käsitellyksi ilman aiheetonta viivy- 2512: 12.2.1998. Tiepiirien päätöksistä tehtyjen vali- tystä viranomaisessa, tuli ottaa huomioon perin- 2513: tusten käsittely siirtyi 1.12.1996 hallintolainkäyt- töveron lykkäyshakemusta siirrettäessä ja 2514: tölain tultua voimaan läänin oikeuteen. Hallinto- käsiteltäessä. Ks. myös kohta 6.4.3. (69/1/98). 2515: 49 2516: 2517: 2518: 2519: 2520: 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta 2521: 2522: 4.1. Yleiskatsaus nöksen mukaan uutta lakia sovelletaan vain sel- 2523: laisiin riita-asioihin, joissa käräjäoikeuden rat- 2524: 4.1.1. Kantelut kaisu annetaan 1.5.1998 jälkeen. Rikosasioihin 2525: lakia sovelletaan, jos asia, jossa muutosta hae- 2526: Oikeuskansleri valvoo tuomioistuimien toi- taan, on käräjäoikeudessa ollut käsiteltävä nou- 2527: minnan laillisuutta tutkimalla kanteluja ja otta- dattaen oikeudenkäynnistä rikosasioissa annet- 2528: malla asioita käsiteltäväksi myös omasta aloit- tua lakia ja jos ratkaisu siinä on annettu tai julis- 2529: teestaan. Vuonna 1998 oikeuskanslerille tehtiin tettu tämän lain voimaantulon jälkeen. Hovioi- 2530: 207 sellaista kantelua, jotka joko kokonaan tai keuden ensimmäisenä asteena käsiteltäviin asioi- 2531: osaksi koskivat yleisten tuomioistuinten menet- hin lakia sovelletaan, jos asia on tullut vireille 2532: telyä. Hallintotuomioistuinten menettelystä teh- po. lain voimassa ollessa. 2533: tiin 25 kanteluaja erityistuomioistuinten osalta Oikeuskansleri puuttuu tuomioistuinlaitok- 2534: 43 kantelua. Kaikkia tuomioistuintyyppejä kos- sen kohdalla sellaisiin oikeudenkäyntiongelmiin, 2535: keneiden kantelujen määrä on huomattavasti li- jotka lookkaavat ihmisten oikeusturvaa. Tyypil- 2536: sääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna. linen tapaus on asioiden viipyminen. Myös muut 2537: Tuomiovaltaa käyttävät hallitusmuodon mu- menettelyyn liittyvät seikat kuten tuomion pe- 2538: kaan riippumattomat tuomioistuimet. Sen vuok- rusteleminen, asianosaisen kuuleminen ja esteel- 2539: si niiden lainkäyttötoiminnan valvonta muodos- Iisyyskysymykset ovat antaneet aihetta toimen- 2540: tuu käytännössä suppeammaksi kuin hallintotoi- piteisiin. Oikeuskanslerille tehdyissä tämän jak- 2541: mintaan kohdistuva. Tuomioistuinten lainkäyt- son alaan kuuluvissa kanteluissa on ollut kysy- 2542: töön kohdistuvassa valvonnassa oikeuskansleri mys eriJaatoisista asioista, pääasiassa tuomiois- 2543: voi puuttua yleensä vain menettelyä koskeviin tuinten ratkaisujen sisällöstä sekä oikeuden- 2544: virheisiin sekä perus- ja ihmisoikeuksia loukkaa- käyntimenettelystä. Ne ovat aiheuttaneet huo- 2545: vaan toimintaan. Mikäli lainkäytössä havaitaan mautuksen hovioikeuden jäsenille salassapito- 2546: yleisiä epäkohtia, niiden korjaamiseksi tehdään säännösten vastaisesta menettelystä todistajien 2547: Iainsäädän töesi tys. nimien ja erään todistajan terveydentilaa koske- 2548: Alioikeuksien yhtenäistäminen ja riita-asioi- vien tietojen julkisuutta koskevassa asiassa ja 2549: den oikeudenkäyntimenettelyn uudistus tulivat vastaavasti käräjätuomarille tapauksessa, jossa 2550: voimaan vuonna 1993. Oikeudenkäyntimenette- oli kysymys kiinnityksen kuolettamisesta ilman 2551: ly rikosasioissa on uudistettu vuonna 1997. Me- pantinhaltijan suostumusta. 2552: nettely on järjestetty suulliseksi, välittömäksi ja Käsitysten Iausumisiin on ollut aihetta mm. 2553: keskitetyksi. Keskeiset noudatettavaa menette- tapauksissa, joissa oli kysymys haastehakemuk- 2554: lyä koskevat säännökset on otettu lakiin oikeu- sen toimittamisesta käräjäoikeudelle sähköisenä 2555: denkäynnistä rikosasioissa (689/1997), joka tuli viestinä, siviilioikeudenkäynnin järjestämisestä 2556: voimaan 1.10.1997. siten, ettei asian käsitteleminen ole täysin keskey- 2557: Muutoksenhakua hovioikeuteen ja asian kä- tyneenä tuomarin vaihtumista koskevissa tilan- 2558: sittelyä hovioikeudessa koskevat säännökset uu- teissa, rikosprosessilain ennakollisesta sovelta- 2559: distettiin lailla (165/1998), joka tuli voimaan misesta, isyyden vahvistamista koskevien sään- 2560: 1.5.1998. Koska Suomi ei voinut vuonna 1990 nöksien soveltamisesta ottolapseen, käräjätuo- 2561: taata ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suo- marin menettelystä ulosmittausvalituksen käsit- 2562: jasta tehdyn yleissopimuksen mukaista oikeutta telyssä sekä maaoikeustuomarin menettelystä 2563: suulliseen käsittelyyn, sopimukseen oli tehty maaoikeuden istunnossa. 2564: suullista käsittelyä koskeva varauma. Se on em. Hallintotuomioistuinten toimintaan vaikut- 2565: lainsäädännön johdosta peruutettu hovioikeuk- taa hallintolainkäyttölaki (586/1996). Se on tul- 2566: sien osalta asetuksella (285/1998). Siirtymäsään- lut voimaan 1.12.1996 ja sisältää keskeiset sään- 2567: 2568: 7 29207IC 2569: 50 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta 2570: 2571: nökset valituksesta ja eräistä muista hallinto- töönpanossa, yhdyskuntapalvelua koskevissa 2572: oikeudellisista oikeusturvakeinoista sekä niiden asioissa sekä ajokiellon määräämisen osalta. 2573: käsittelyssä noudatettavasta menettelystä. Laki Toimenpiteet ilmenevät tarkemmin jaksosta 2574: on oikeudenkäymiskaareenja hallintomenettely- 4.3. Tarkastustoiminta on johtanut myös kor- 2575: lakiin rinnastettava yleislaki ja sillä kumottiin keimmalle oikeudelle tehtyyn purkuesitykseen 2576: muutoksenhausta hallintoasioissa 24.3.1950 an- ehdonalaisen vapauden menettämistä koske- 2577: nettu laki (154/1950) sekä ylimääräisestä muu- vassa asiassa. 2578: toksenhausta hallintoasioissa 1.4.1966 annettu Hovioikeudet toimittavat oikeuskanslerille 2579: laki (200/1966). Hallintolainkäyttö lakia ei sovel- tiedoksi tarkastusviskaaliensa laatimat tarkas- 2580: leta valitukseen eikä alistukseen, joka tehdään tuskertomukset ja ilmoittavat lisäksi tietoonsa 2581: ennen lain voimaantuloa annetusta päätöksestä, tulleista seikoista, jotka saattavat johtaa virka- 2582: eikä tällaisen asian käsittelyyn valituksen joh- syytteen nostamiseen hovioikeudessa. Lakiin 2583: dosta ylemmässä valitusviranomaisessa. Kerto- yleisistä syyttäjistä (199/1997) sisältyy säännös, 2584: musvuoden aikana on yhä enenevässä määrin jonka mukaan syytteen nostamisesta tuomarin 2585: alkanut esiintyä tapauksia, joissa hallintolain- tekemästä virkarikoksesta päättää oikeuskansle- 2586: käyttölaki on tullut oikeuskanslerin laillisuusval- ri tai eduskunnan oikeusasiamies. 2587: vontatoiminnassa arvioitavaksi. Suullista käsit- Muutoksenhakua hovioikeuteen ja asiain kä- 2588: telyä koskevan sääntelyn uudistaminen hallinto- sittelyä hovioikeudessa koskevien uusien sään- 2589: lainkäyttölaissa on merkinnyt sitä, että Suomen nösten mukaan hovioikeuden ensiasteena käsit- 2590: Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaan telemien rikosasioiden osalta tulevat sovelletta- 2591: tekemä varauma oikeudesta suulliseen käsitte- vaksi käräjäoikeuskäsittelyä vastaavat säännöt. 2592: lyyn on voitu poistaa yleisten hallintotuomiois- Kirjallinen menettely virkasyyteasioissa tullee 2593: tuinten osalta (1067/1996). olemaan vähäisempää kuin aikaisemmin, joskin 2594: Kuvasta 4 ilmenee tuomioistuimiin kohdistu- selvät ja riidattomat ensimmäisen asteen 2595: neiden kantelujen lukumäärien kehitys 1996-- virkarikosasiat käsiteltäneen hovioikeudessa 2596: 1998. edelleen kirjallisesti. Hovioikeudessa ensiasteena 2597: käsiteltävissäjutuissa on vastaajan vaatimukses- 2598: ta järjestettävä suullinen käsittely. 2599: 4.1.2. Tarkastustoimi Suurin osa oikeuskanslerinvirastossa vuonna 2600: 1998 vireille tulleista tuomareiden virkavalvon- 2601: Oikeuskanslerinviraston omasta aloitteesta ta-asioista on alkanut ennen hovioikeusmenette- 2602: suoritettu tuomioistuimiin kohdistuva laillisuus- lyä koskevan prosessiuudistuksen voimaantuloa, 2603: valvonta on tapahtunut tarkastamaila niiden ri- jolloin asiat on ollut käsiteltävä aikaisempien 2604: kosasioissa antamia tuomioita. Vankeusrangais- säännösten nojalla. Tuomareiden virkasyyte- 2605: tuksen täytäntöönpanosta annetun asetuksen asioiden osalta ongelmaksi on käytännössä muo- 2606: 17 §:n (139/1986) nojalla oikeusrekisterikeskus dostunut virkasyyteasian tutkinnan järjestämi- 2607: lähettää oikeuskanslerin antamien ohjeiden mu- nen erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa asian- 2608: kaisesti kuukausittain tarkastettaviksi jäljennök- omistaja rikosjuttunsa oikeudessa hävittyään te- 2609: set saamistaan päätösilmoituksista. Apulaisoi- kee tuomaria vastaan rikosilmoituksen suoraan 2610: keuskanslerin 7.11.1997 antaman tarkastussuun- paikallispoliisille. Järjestelmä on otettu kerto- 2611: nitelman mukaan oikeusrekisterikeskukselle oli musvuonna virastossa pohdittavaksi. Tuomarei- 2612: ilmoitettu, että sen tuli vuoden 1998 osalta nou- den virkasyyteasioita on tullut vuonna 1998 vi- 2613: dattaa sille ohjeeksi ilmoitettua muutettua pää- reille oikeuskanslerinvirastossa myös siten, että 2614: tösilmoitusten lähettämisjärjestystä. asioista on tänne ilmoitettu valtakunnansyyttä- 2615: Vuonna 1998 oikeuskanslerinvirastoon toi- jänviraston, paikallissyyttäjän, lääninhallituk- 2616: mitettiin tarkastettavaksi vankeusrangaistuksia sen poliisitarkastajan ja poliisikomisarion toi- 2617: koskevia päätösilmoituksia 6 025 kappaletta. mesta (dnrot 4-5/50/98, 19/50/98 ja 25-28/50/ 2618: Havaitut virheet ovat antaneet aihetta huo- 98). 2619: mautuksiin ja käsitysten lausumisiin. Yhteisen Apulaisoikeuskansleri ja oikeuskanslerinvi- 2620: vankeusrangaistuksen määräämistä koskevissa raston lainkäyttöasioiden esittelijät ovat kerto- 2621: useissa tapauksissa on asiaan puututtu. Virhei- musvuoden helmikuun 9. ja 10. päivinä osallistu- 2622: tä on havaittu myös mm. vapaudenmenetys- neet Kouvolan hovioikeudessa hovioikeuksien ja 2623: ajan vähentämisessä, koetusajan pituuden mää- oikeuskanslerinviraston neuvottelupäiville. Ti- 2624: räämisessä, ehdollisen rangaistuksen täytän- laisuuden teemana oli käräjäoikeuksien valvoo- 2625: 4.2. Tuomioistuimiin kohdistuneet kantelut ja muut valvontatoimet 51 2626: 2627: ta. Siellä esitettiin mm. selostukset hovioikeuksi- vien säännösten soveltamiseen ja maakaariuu- 2628: en tarkastustoiminnasta ja tuomioistuinten val- distuksen toimimiseen käytännössä on kiinnitet- 2629: vonnasta osana laillisuusvalvontaa. Lisäksi käsi- ty tarkastusviskaalien huomiota. 2630: teltiin uutta rikosprosessimenettelyä, hovioike- 2631: usprosessiuudistuksen käynnistymistä sekä hovi- 2632: oikeusprosessiuudistusta ja uutta rikosprosessi- 4.2. Tuomioistuimiin kohdistuneet 2633: menettelyä korkeimman oikeuden ja syyttäjän kantelut ja muut valvontatoimet 2634: näkökulmasta. Vastaavanlainen tilaisuus järjes- 2635: tettiin ensimmäisen kerran vuonna 1995 yhdessä 4.2.1. Virkasyyteasiat 2636: Rovaniemen hovioikeuden kanssa. 2637: Hovioikeuksien osuutta alioikeuksien tarkas- 1-2) Syyttäjän puhevallan valvominen suullises- 2638: tamisessa ja valvonnassa on painotettu. Tähän sa käsittelyssä 2639: liittyen apulaisoikeuskansleri on kehottanut ho- 2640: vioikeuksia ja niiden tarkastusviskaaleja kiinnit- Hovioikeus toimitti asianomistajien nosta- 2641: tämään erityisesti huomiota perus- ja ihmisoike- massa tuomareita koskevassa virkasyyteasiassa 2642: usvalvontaan lainkäyttötoiminnassa, jutturuuh- suullisen käsittelyn. Apulaisoikeuskansleri, joka 2643: kiinja käsittelyaikoihin sekä oikeudenkäyntime- ei ollut yhtynyt asianomistajien rangaistusvaati- 2644: nettelyä koskevien säännösten soveltamiseen mukseen, määräsi nuoremman oikeuskanslerin- 2645: niissä käräjäoikeuksissa, joissa näiltä osin oli ha- sihteerin valvomaan käsittelyssä syyttäjän puhe- 2646: vaittu puutteita. Lisäksi hän on kiinnittänyt huo- valtaa (11/50/97). 2647: miota kiinteistöasioiden ruuhkautumiseen kärä- Toisessa tapauksessa hovioikeus toimitti asi- 2648: jäoikeudessa ja siihen, että laamannin tehtävänä anomistajan nostamassa käräjäoikeuden laa- 2649: viraston päällikkönä on huolehtia käräjäoikeu- mannia koskevassa virkasyyteasiassa suullisen 2650: den hallinnosta ja siitä, että asioiden käsittelemi- käsittelyn. Apulaisoikeuskansleri, joka ei ollut 2651: selle tarpeelliset edellytykset kuten riittävät hen- asiasta antamassaan lausunnossa yhtynyt asian- 2652: kilöstöresurssit, koulutus ja töiden järkevä orga- omistajan rangaistusvaatimukseen, pyysi valta- 2653: nisointi on järjestetty. Myös käräjäoikeuksille syyttäjänvirastoa määräämään valtionsyyttäjän 2654: tulleisiin uusiin tehtäväryhmiin kuten muutok- valvomaan julkista kannevaltaa ja ryhtymään 2655: senhakua ulosottomiehen menettelystä koske- syyttäjänä tarvittaessa toimenpiteisiin (29/50/ 2656: 98). 2657: 2658: Kuva4. 2659: 2660: Tuomioistuimiin kohdistuneet kantelut 1996-1998 2661: 2662: II Yleisen tuomioistuimen 2663: menettely, rikosasiat 2664: 1998 2665: OYieisen tuomioistuimen 2666: menettely, riita-asiat 2667: 2668: • Hallintotuomioistuimen 2669: 1997 menettely 2670: 2671: • Erityistuomioistuimen 2672: menettely 2673: 2674: 1996 2675: 2676: 2677: 2678: 0 50 100 150 200 2679: 52 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta 2680: 2681: 3) Asianomistajien tekemät rikosilmoitukset 2) Alioikeuksien tarkastaminen 2682: tuomioistuinten jäsenistä 2683: Hovioikeusasetuksen 23 §:n 2 momentin mu- 2684: Paikallissyyttäjä oli ilmoittanut oikeuskansle- kaisesti oikeuskanslerille lähetetyistä tarkastus- 2685: rinvirastoon asianomistajan notaarista tekemäs- kertomuksista on ilmennyt, että eräissä käräjäoi- 2686: tä rikosilmoituksesta. Toisessa tapauksessa po- keuksissa asiat olivat ruuhkautuneet varsinkin 2687: liisikomisario oli ilmoittanut oikeuskanslerinvi- velkajärjestelyasioiden, laajojen riita-asioiden ja 2688: rastoon asianomistajan käräjätuomarista teke- riitaisiksi muuttuneiden velkomusta koskevien 2689: mästä rikosilmoituksesta. Apulaisoikeuskansle- asioiden kohdalla siten, että ratkaisujen viipymi- 2690: rin kirjeillä pyydettiin selvitykset epäillyiltä ja sestä oli aiheutunut jo sinällään lainkäytön tason 2691: rikosilmoitusten tekijöille varattiin tilaisuus an- laskemista. 2692: taa vastineet saatujen selvitysten johdosta. Kos- Toiseen hovioikeuspiiriin kuuluvassa käräjä- 2693: ka ei ollut esitetty todennäköisiä syitä sen tueksi, oikeudessa oli havaittu puutteellisuuksia riita- 2694: että tuomioistuinten jäsenet olisivat virkatoimis- asioiden oikeudenkäyntimenettelyä koskevia 2695: saan syyllistyneet lainvastaiseen tai muuten vir- säännöksiä sovellettaessa. Käräjäoikeuden huo- 2696: heelliseen menettelyyn, apulaisoikeuskanslerilla miota oli kiinnitetty muun muassa siihen, että 2697: ei ollut syytä määrätä esitutkintaa suoritettavak- prosessinjohtoa tuli harjoittaa myös valmistelun 2698: si. Asiat eivät antaneet aihetta muihinkaan toi- kirjallisessa vaiheessa. Eräitä käräjäoikeuksia 2699: menpiteisiin (26 ja 27/50/98). tarkastettaessa oli havaittu, että kahden kunnan 2700: holhouskirjoista puuttui merkintä holhouskirjo- 2701: 4) Tuomitsemisesta yli syytteen ja lautamiehen jen tarkastamisesta, jota paitsi oli ilmennyt 2702: vastuusta puutteita holhouskirjojen saattamisesta ajan ta- 2703: salle. 2704: Oikeuskanslerin kertomuksissa 1996 (s. 56) ja Apulaisoikeuskansleri on kehottanut hovioi- 2705: 1997 (s. 63) mainitussa asiassa korkein oikeus ei keuksia tulevissa tarkastuksissaan seuraamaan 2706: ole 27.5.1998 antamassaan tuomiossa muuttanut asioiden käsittelemistä ja jutturuuhkaa niissä 2707: hovioikeuden tuomiota pääasiaratkaisun osalta käräjäoikeuksissa, joissa käsittelyajat olivat ve- 2708: (241/1/96). nyneet liian pitkiksi. Samoin tuli seurata oikeu- 2709: denkäyntimenettelyä koskevien säännösten so- 2710: veltamista siinä käräjäoikeudessa, jossa sovelta- 2711: 4.2.2. Esitykset misen osalta oli havaittu puutteita. Lisäksi tuli 2712: seurata, että holhouskirjat tarkistettiin ja saatet- 2713: 1) Perus- ja ihmisoikeusvalvonta lainkäyttötoi- tiin ajan tasalle. 2714: minnassa Kiinteistöasioiden ruuhkautumiseen eräässä 2715: käräjäoikeudessa oli kiinnitetty huomiota myös 2716: Apulaisoikeuskansleri on hallitusmuodon aikaisempina vuosina. Apulaisoikeuskansleri on 2717: 46 §:n 1 momentin mukaan oikeuskanslerille ottanut käräjäoikeutta koskevan asian tutkitta- 2718: kuuluvaan laillisuusvalvontatehtävään liittyen vaksi erikseen (13/50/98). 2719: kiinnittänyt hovioikeuksien tarkastusviskaalien Apulaisoikeuskansleri on kiinnittänyt hovioi- 2720: huomiota siihen, että käräjäoikeuksien valvon- keuksien tarkastusviskaalien huomiota myös sii- 2721: nassa olisi syytä seurata perus- ja ihmisoikeuk- hen, että käräjäoikeuskäynneillä on syytä yleises- 2722: sien toteutumista lainkäyttötoiminnassa. Samal- ti keskustella maakaariuudistuksen toimimisesta 2723: la on kehotettu tarkastustyössä valvomaan kärä- käytännössä ja myös tarpeellisten tietojen toimit- 2724: jäoikeuksille tulleita uusia tehtäväryhmiä. Vii- tamisesta maanmittaustoimistoille. Koska asias- 2725: meksi mainitussa suhteessa apulaisoikeuskansle- sa oli kysymys myös ATK-järjestelmien kehittä- 2726: ri on viitannut 1.12.1996 voimaan tulleeseen misestä, tarkastusviskaaleille lähetetty kirje on 2727: muutoksenhakua ulosottomiehen menettelystä toimitettu tiedoksi myös oikeusministeriölle (27/ 2728: koskevaan ulosottolain 10 luvun (197/1996),jon- 51198). 2729: ka mukaan ulosotonhaltijan tehtävät lakkautet- 2730: tiin ja toimivalta siirtyi käräjäoikeuksille (713/ 3) Yhteiseen hakemukseen annetun päätöksen 2731: 1996). Jaksot em. asioista voidaan sisällyttää ho- toimittaminen asianosaisille 2732: vioikeusasetuksen 23 §:n 2 momentin nojalla laa- 2733: dittavaan, oikeuskanslerille tiedoksi toimitetta- Puolisot olivat hakeneet avioeroa yhteisellä 2734: vaan kertomukseen (9/51/98). hakemuksella käräjäoikeudelta. Asiassa annettu 2735: 4.2. Tuomioistuimiin kohdistuneet kantelut ja muut valvontatoimet 53 2736: 2737: päätös oli toimitettu vain toiselle heistä, eikä 10 vuotta päätöksenantopäivästä. Hovioikeuden 2738: toinen osapuoli ollut saanut ratkaisusta viralli- tuomiossa oli lievennetty raastuvanoikeuden sa- 2739: sesti tietoa. Hänen mielestään avioeropäätös olisi lassapitomääräystä niin, että sen ratkaisuosaan 2740: pitänyt saattaa tiedoksi myös hänelle. sisältyneet todistajien nimet ja erään todistajan 2741: Käräjäoikeuden antaman selvityksen ja terveydentilaa koskevat tiedot olivat tulleet julki- 2742: oikeusministeriön lausunnon mukaan käytäntö- siksi. Oikeuskanslerille tehdyn kantelun mukaan 2743: nä oli, että puolisoiden hakiessa avioeroa yhtei- salassapitoaika oli vastoin Euroopan ihmisoike- 2744: sellä hakemuksella päätös toimitettiin vain yhtei- ussopimusta ja hovioikeuden jäsenet olivat toi- 2745: sen hakemuksen ensimmäiselle allekirjoittajalle. mineet vastoin salassapitosäännöksiä. 2746: Yhden hakemuksen perusteella tehdyn ratkaisun Korkein oikeus oli apulaisoikeuskanslerin ha- 2747: osalta syntyy velvollisuus lunastaa toimituskirja kemuksesta (ks. OK:n kertomus 1997 koh- 2748: vain kerran. Päätöksen saajan edellytettiin saat- ta 4.5.1.) kumonnut hovioikeuden tuomion sa- 2749: tavan asian edelleen tiedoksi muille osallisille. lassapitomääräyksen osalta katsottuaan Euroo- 2750: Asiasta ei ollut tarkempia säännöksiä. pan ihmisoikeustuomioistuimen 25.2.1997 anta- 2751: Apulaisoikeuskansleri on esittänyt oikeusmi- maan päätökseen viitaten määräyksen perustu- 2752: nisteriölle, että se ryhtyisi Iainsäädännöllisiin toi- neen ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Kor- 2753: miin, jotta yhteisen avioerohakemuksen tehneet kein oikeus oli määrännyt asiaan liittyvän oikeu- 2754: puolisot ja muutkin saman hakemuksen allekir- denkäyntiaineiston hovioikeuden ja raastuvan- 2755: joittaneet saisivat tiedon asian ratkaisusta. Tar- oikeuden soveltamia lainkohtia sekä tuomiolau- 2756: vetta avioerosta ilmoittamisen tehostamiseen selmia lukuunottamatta pidettäväksi salassa 2757: saattoi ilmetä myös niissä tapauksissa,joissa vain 40 vuotta raastuvanoikeuden päätöspäivästä lu- 2758: toinen osapuoli on harkinta-ajan jälkeen vaati- kien. Lisäksi korkein oikeus oli määrännyt, ettei 2759: nut eroa. Tuomioistuinhenkilökunnalle annetta- salassapitoaikana tuomiolauselmista ilmeneviä 2760: villa ohjeilla sekä tuomareille suunnatussa kou- asianomaisten nimiä ja henkilötunnuksia saanut 2761: lutuksessa oli myös mahdollista tähdentää asian- ilmaista ulkopuolisille. Apulaisoikeuskansleri on 2762: osaisten opastamista noudatettavasta menette- syytetoimenpiteisiin ryhtymättä huomauttanut 2763: lystä (83411/96). vastaisen varalle hovioikeuden jäseniä heidän 2764: menettelynsä virheellisyydestä salassapitosään- 2765: nösten soveltamisessa ja saattanut heidän tie- 2766: 4) Käräjäoikeuksien lautamiesten esteellisyyttä toonsa korkeimman oikeuden edellä mainitun 2767: koskevista säännöksistä purkupäätöksen varteenotettavaksi vastaisessa 2768: toiminnassa (25211/96). 2769: Oikeuskanslerin kertomuksessa 1997 (s. 63- 2770: 64) mainittu esitys on oikeusministeriöstä saa- 2771: dun tiedon mukaan tarkoitus ottaa huomioon 2) Kiinnityksen kuolettaminen ilman pantinhalti- 2772: tuomarin esteellisyyssäännösten muuttamisen jan suostumusta 2773: yhteydessä (25/51197). 2774: Käräjätuomari oli kuolettanut eläkeoikeuden 2775: kiinnityksen ilman kiinnityksenhaltijan suostu- 2776: musta. Apulaisoikeuskansleri on kanteluasiaan 2777: antamassaan ratkaisussa todennut, että käräjä- 2778: 4.2.3. Huomautukset tuomari oli kuolettaessaan kiinnityksen edellä 2779: kerrotusta puutteesta huolimatta menetellyt lain 2780: 1) Hovioikeuden jäsenten salassapitosäännösten säännöksen vastaisesti. Käräjätuomaria huo- 2781: vastainen menettely mautettu hänen virheellisestä menettelystään. 2782: Lisäksi ratkaisussa oli todettu, että pääpiirtei- 2783: Hovioikeuden tuomion salassapitomääräyk- sen menettelyä koskevan neuvonnan antaminen 2784: sen nojalla raastuvanoikeuden päätöksessä mai- siitä, miten virheellisestä virkatoimesta johtunut 2785: nittu sekä hovioikeudessa kertynyt oikeuden- vahinko voidaan korvata, kuului viranomaisten 2786: käyntiaineisto oli hovioikeuden tuomiota lu- yleisiin virkavelvollisuuksiin. Oikeusministeriö 2787: kuunottamatta pidettävä salassa 10 vuotta. oli eräissä selvissä tapauksissa hakemuksesta 2788: Raastuvanoikeus oli määrännyt, että oikeuden- maksanut korvauksen tuomarin virheellisestä 2789: käyntiaineisto sovellettuja lainkohtia ja tuomio- menettelystä aiheutuneesta vahingosta (786/1/ 2790: lauselmaa lukuunottamatta oli pidettävä salassa 97). 2791: 54 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta 2792: 2793: 4.2.4. Käsitykset AA:n mukaan käsittelystä jäi sellainen vaiku- 2794: telma, että maaoikeustuomari oli jo ennalta 2795: 1) Maksutonta oikeudenkäyntiä koskenut pyyntö päättänyt asian. Oikeudenkäyntikuluvaatimuk- 2796: tuomion purkamista koskevan asian yhteydessä sia tiedusteltiin vain siltä osa puolelta, joka voitti 2797: asian. 2798: Kantelukirjoituksessa oli ollut muun ohella AA:n mielestä myös maaoikeustuomarin 2799: kysymys siitä, että korkeimmalta oikeudelta oli käyttäytyminen sekä istunnossa että sen jälkeen 2800: haettu lainvoiman saaneen tuomion purkamista. oli ollut epäoikeudenmukaista, provosoivaa ja 2801: Purkuhakemuksessa oli pyydetty myös maksu- loukkaavaa. AA:n tiedusteltua tuomion julista- 2802: tonta oikeudenkäyntiä ja oikeudenkäyntiavusta- misen jälkeen maaoikeuden jäsenten nimiä Am- 2803: jan määräämistä. Sen liitteenä oli ollut hakemus berla oli ensin käskenyt ulos, mutta hetken kulut- 2804: maksuttoman oikeudenkäynnin saamiseksi sekä tua oli vastannut, että pöytäkirjassa, joka toimi- 2805: vakuutus hakijan varallisuudesta ja elatusvelvol- tetaan myöhemmin, on heidän nimensä. AA:n 2806: lisuudesta. Korkeimman oikeuden päätöksessä, kysymykseen, eikö nimiä voi saada heti tietoon, 2807: jolla oli purkuhakemus hylätty, ei ollut lausuttu Amberla oli uudelleen kieltäytynyt käyttäen voi- 2808: mitään maksuttoman oikeudenkäynnin pyyn- makasta puhetapaaja uhannut poliisin kutsumi- 2809: nöstä. sella. AA on ilmoittanut saaneensa 29.10.1996 2810: Korkeimman oikeuden jaoston huomiota on pöytäkirjan puheena olevasta istunnosta. Pöytä- 2811: kiinnitetty siihen, että sen päätös ei ollut asian- kirja maksoi 35 markkaa. 2812: mukainen siltä osin kuin siinä olijäänyt käsittele- 2813: mättä maksutonta oikeudenkäyntiä koskenut 2814: pyyntö. Korkein oikeus on sittemmin apulaisoi- 2815: keuskanslerin tekemän selvityspyynnön johdos- RATKAISU 2816: ta myöntänyt hakijalle maksuttoman oikeuden- 2817: käynnin taannehtivasti sekä määrännyt oikeu- Maaoikeuden istunnosta 2818: denkäyntiavustajan ja avustajalle maksettavan 2819: palkkiota (249/1/98). Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan ei 2820: ole käynyt ilmi todennäköisiä syitä sen epäilyn 2821: tueksi, että maaoikeustuomari Amberla tai 2822: 2) Maaoikeustuomarin menettely maaoikeuden muutkaan maaoikeudenjäsenet olisivat omaksu- 2823: istunnossa neet asiassa sellaisen ennakkoasenteen, että asiaa 2824: voitiin pitää käytännössä päätettynä jo maaoi- 2825: Lyhennysote apulaisoikeuskansleri Jukka Pa- keuden istunnon alkaessa. 2826: sasen päätöksestä 18.3.1998, dnro 1181/1/96 Huomioon ottaen jakolain 331 §:n ja oikeu- 2827: denkäymiskaaren 14luvun 6 §:n säännökset 2828: KANTELUKIRJOITUS maaoikeustuomari maaoikeuden puheenjohta- 2829: jana on vastannut maaoikeuden istunnon kulun 2830: AA on 5.12.1996 päivätyssä, oikeuskanslerin- järjestämisestä ja järjestyksen pitämisestä istun- 2831: virastoon toimittamassaan kirjoituksessa ja nossa. Selvityksen mukaan maaoikeustuomari 2832: 8.1.1997 päivätyssä lisäkirjoituksessa kannellut Amberla oli järjestyksen yllä pitämiseksi joutu- 2833: Etelä-Suomen maaoikeuden III jaoston maaoi- nut ojentamaan erästä läsnä ollutta henkilöä. 2834: keustuomarin Martti Amberlan menettelystä Ottaen huomioon maaoikeuden lautamiesten 2835: maaoikeuden käsitellessä 22.10.1996 yksityistie- kertomukset asiassa ei ole saatu sellaista muuta 2836: toimituksesta TN:o 209474 tehtyjä valituksia. selvitystä, josta tarkemmin ilmenisi, millaisia sa- 2837: Toimitus koski pääsytien järjestämistä Laat- nontoja ja millaista äänensävyä Amberla oli 2838: taansyrjän tilalle RN :o 1:51 Asikkalan kunnan tuossa tilanteessa käyttänyt. Amberlan käyttäy- 2839: Pulkkilan kylässä. tyminen ei kuitenkaan ole ollut ainakaan sen 2840: AA on kertonut, että maaoikeuden istuntoon laatuista, että se olisijäänyt lautamiesten mieleen 2841: ei ollut kutsuttu toimituksen hakijaa Laattaan- jotenkin poikkeuksellisena tilanne huomioon ot- 2842: syrjän tilan omistajaa, jolle harkinnan alaisen taen. 2843: tien tieyksiköistä kohdistunee kaikissa vaihtoeh- Maaoikeustuomarilla on ollut oikeus ja vel- 2844: doissa noin 80 %. Vielä maaoikeuden istunnossa vollisuus valvoa järjestystä istuntohuoneessa 2845: yritettiin hakijaa tuloksetta kutsua, mutta puhe- myös maaoikeuden tuomion julistamisen jäl- 2846: linnumerosta puuttui yksi numero. Poissaolasta keenkin, kun asian käsittely on päättynyt. Tässä 2847: huolimatta istunto pidettiin ja päätös tehtiin. tarkoituksessa hän oli voinut kehottaa AA:ta 2848: 4.2. Tuomioistuimiin kohdistuneet kantelut ja muut valvontatoimet 55 2849: 2850: poistumaan käsittelyn jälkeen. Tämän tilanteen Asiasta tehtyyn kanteloon antamassaan rat- 2851: osalta ei ole kattavaa selvitystä Amberlan käyt- kaisussa apulaisoikeuskansleri on todennut ole- 2852: täytymisestä. Kuitenkin tuossa yhteydessä esitet- van tulkinnanvaraista, voidaanko käräjätuoma- 2853: ty uhkaus poliisin kutsumisesta paikalle vaikut- rin katsoa kerrotoissa olosuhteissa menetelleen 2854: taa AA:n toiminta ja olosuhteet huomioon ot- oikeudenkäymiskaaren l5luvun 3 §:n 2 momen- 2855: taen liiotellulta. Pidän ilmeisenä, että asianomai- tin säännöksen vastaisesti. Toisaalta käräjätuo- 2856: nen henkilö kokee uhkauksen, joka sisältää mah- marin huomiota on kiinnitetty siihen, että tuo- 2857: dollisuuden voimakeinojen käyttämiseen, tuol- marin tulisi suhtautua varoen asianosaisten asia- 2858: laisessa tilanteessa loukkaavana. miehenä tai avustajana tuomioistuimissa toimi- 2859: miseen (8/50/98). 2860: 2861: Lopputoteamukset ja toimenpiteet 4) Haastehakemuksen toimittaminen sähköisenä 2862: viestinä 2863: Todennäköisiä syitä sen tueksi, että maaoike- 2864: ustuomari Amberla olisi kirjoituksissa tarkoite- Käräjäoikeudessa vireillä olleessa yhtiöko- 2865: tuissa asioissa menetellyt lainvastaisesti tai vir- kouksen päätöksen moittimista koskeneessa 2866: heellisesti ei ole käynyt ilmi. Amberlan esittämää asiassa oli kysymys sellaisesta kanteesta,joka on 2867: uhkaosta poliisin kutsumisesta voidaan kuiten- asunto-osakeyhtiölain (809/1991) 47 §:n 2 mo- 2868: kin pitää jossain määrin harkitsemattomana. mentin mukaan pääsääntöisesti pantava vireille 2869: Totean, että tuomioistuimen istunnon aikana kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemi- 2870: läsnä olevat henkilöt muodostavat käsityksensä sestä. Kantelun kohteena olleessa riita-asiassa oli 2871: tuomioistuimen toiminnan asianmukaisuudesta jäänyt epäselväksi ajankohta, jolloin haasteha- 2872: ja tasapuolisuudesta erityisesti puheenjohtajan kemus oli saapunut tuomioistuimen kansliaan. 2873: suorittamien toimenpiteiden pohjalta. Tällöin Asiakirjavihkoon tehtyjen merkintöjen mukaan 2874: erilaisen luonteen, taustan ja koulutuksen omaa- haastehakemus olisi saapunut käräjäoikeuteen 2875: vat henkilöt saattavat kiinnittää huomiota erilai- ensin telefaxilla. Kun telefaxilla toimitettu haas- 2876: siin istunnon aikana esille tulleisiin seikkoihin ja tehakemus oli ilmeisesti ollut epäselvä, käräjäoi- 2877: päätyä niiden osalta erilaisiin arvioihin. Näistä keudesta oli pyydetty lähettämään haastehake- 2878: yksilöllisistä eroavaisuoksista huolimatta voi- mus vielä postitse. Vireilletuloajankohdaksi oli 2879: daan pitää ilmeisenä, että eri asianosaisten luot- merkitty se päivä, jolloin haastehakemus oli saa- 2880: tamus tuomioistuimeen riippuu olennaisesti sii- punut postitse käräjäoikeuden kansliaan, vaikka 2881: tä, miten heitä tuomioistuimessa kohdellaan. asia voi tulla vireille myös sähköisellä viestillä. 2882: Tähän seikkaan on myös maaoikeustuomari Kun haastehakemus saadaan toimittaa kärä- 2883: Amberla osaltaan kiinnittänyt huomiota. Li- jäoikeudelle myös lähettämällä se telekopiona, 2884: säyksenä siihen voidaan viitata myös vanhoihin telefax-laite on sijoitettava käräjäoikeudessa 2885: tuomarin ohjeisiin (22. kohta), joissa on koros- niin, että puutteellisina saapuneita viestejä voi- 2886: tettu sitä, että "Tuomarin pitää sävyisästi puhu- daan pyytää täydennettäväksi mahdollisimman 2887: tella niitä ,jotka tulevat Oikeuden eteen; muutoin nopeasti. Myös puutteellisina saapuneet viestit 2888: luullaan, ettei hän tuomitse oikein, ja sellaisen tulee säilyttää, jotta vireilletuloajankohdasta ei 2889: luulon saapi se, jota pahoin puhutellaan." syntyisi epäselvyyttä. Käräjäoikeuden tietoon 2890: Katson, ettei asia anna puoleltani aihetta mui- saatettu apulaisoikeuskanslerin käsitys käräjäoi- 2891: hin toimenpiteisiin kuin että lähetän jäljennök- keuteen saapuvan asiankirjaliikenteen hoitami- 2892: sen tästä päätöksestä maaoikeustuomari Amber- sesta (915/ 1/96). 2893: lalle tiedoksi. 2894: 5) Menettely sotilashenkilölle annettavan 2895: 3) Tuomarin toimiminen asianosaisen asiamiehe- rikoshaasteen tiedoksiannossa 2896: nä 2897: Puolustusvoimien upseeri oli haastettu kärä- 2898: Käräjätuomari oli toisessa käräjäoikeudessa jäoikeuteen vastaajaksi vapaa-aikana tapahtu- 2899: vireilläolevan riita-asian kirjalliseen valmiste- neesta rattijuopumuksesta. Haasteasiaa hoita- 2900: luun liittyen vastaajan asiamieheksi ilmoitettuna nut käräjäoikeuden käräjäviskaali ja haasteen 2901: laatinut ja käräjäoikeudelle toimittanut kirjalli- tiedoksiantanut haastemies eivät olleet huolehti- 2902: sen vastineen. Käräjätuomarilla ei kertomansa neet siitä, että vastaaja olisi kutsuttu tuomioistui- 2903: mukaan ollut aikomusta esiintyä vastaajan asia- meen asianomaisen joukko-osaston eli tässä ta- 2904: miehenä asiaa tuomioistuimessa käsiteltäessä. pauksessa pääesikunnan välityksellä. Pääesikun- 2905: 56 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta 2906: 2907: nan ja puolustusministeriön ollessa tietämättö- johdosta muuttanut päätöstä määräten lapsen 2908: miä rikoshaasteesta tasavallan presidentti oli äidin huoltoon. Hovioikeus ei antanut määräys- 2909: määrännyt upseerin toiseen tehtävään. Rattijuo- tä tapaamisoikeudesta, koska isää ei oltu asiasta 2910: pumusasian julkitulon jälkeen tehtävään mää- kuultu. 2911: räys oli peruutettuja upseeri oli määrätty erityis- Hovioikeuden käsitellessä ja ratkaistessa asi- 2912: tehtäviin. anosaisten lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta 2913: Upseerin haastamismenettelyä koskenut asia koskevaa juttua vuonna 1994 sovellettiin tuol- 2914: otettiin apulaisoikeuskanslerin aloitteesta tutkit- loin voimassa olleen oikeudenkäymiskaaren 2915: tavaksi. Hankittujen selvitysten perusteella osa- säännöksiä. Suullisen käsittelynjärjestämiseen ei 2916: syynä virheelliseen menettelyyn oli saattanut olla ollut lain mukaan velvollisuutta, vaikka hovioi- 2917: se, että vastaaja oli itse kiirehtinyt rikosasian keus kumosi alioikeuden päätöksen. Hovioikeu- 2918: käsittelyä ja hän oli alunperin lupautunut nouta- den menettelyä voidaan arvostella siinä, että se 2919: maan haasteen itse käräjäoikeudesta. Pääesikun- ratkaisi asian varaamatta huoltajuuden menettä- 2920: nan hankkimat selvitykset osoittivat, että sotilas- neelle vanhemmalle tilaisuutta tulla kuulluksi 2921: henkilöiden tuomioistuimeen kutsumista koske- lasten tapaamis- ja luonapito-oikeuden toteutta- 2922: vista erityissäännöksistä oli yleisemminkin epä- misesta, kunjuuri huoltajuutta koskeva lausuma 2923: tietoisuutta ja epäyhtenäisyyttä soveltamiskäy- muuttui. Hovioikeudella olisi ollut perusteltua 2924: tännössä. aihetta käyttää oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 2925: Päätöksessään apulaisoikeuskansleri kiinnitti 6 §:n 2 momentissa (661/1978) säädettyä selvi- 2926: käräjäoikeuden huomiota siihen, että sen kaikilla tyksen hankkimisoikeuttaan. Apulaisoikeus- 2927: haasteasioita haitavilla henkilöillä on tieto soti- kansleri on kiinnittänyt hovioikeudenjäsenten ja 2928: lashenkilöiden tuomioistuimeen kutsumisesta esittelijän huomiota asianosaisen kuulemisen 2929: annetuista erityissäännöksistä. Samassa asiassa merkitykseen muutoksenhakuasioissa (219/1/ 2930: tehty lainsäädäntöaloite sisältyy kertomuksen 97). 2931: 6. osaan (6/51/98). 2932: 8) Asianomistajan vaatimusten kirjaamatta 2933: 6) Käsittelypäivän siirrosta tuli hyvissä ajoin jättäminen 2934: ilmoittaa asianosaisille 2935: Käräjäoikeudessa oli käsitelty velallisen epä- 2936: Kantelija oli ollut käräjäoikeudessa vastaaja- rehellisyys -asiaa ja yksi kolmesta vastaajana ol- 2937: na velkomusasiassa. Kantajan pyynnöstä asian leista oli haastettu myös asianomistajaksi erään 2938: käsittely oli lykätty jatkettuun valmisteluistun- kommandiittiyhtiön edustajana. Puheenjohtaja- 2939: toon, koska kantaja halusi esittää selvitystä, joka na toimineelta käräjätuomarilta oli jäänyt mer- 2940: ei ollut vielä valmis. Käsittelyä lykättäessä oli kitsemättä kommandiittiyhtiö asianomistajana 2941: sovittu, että mikäli kantajanselvitys ei valmistui- oikeudenkäynnin pöytäkirjaan ja samoin olijää- 2942: si jatkettuun valmisteluistuntoon mennessä ja nyt kysymättä asianomistajan edustajalta vaati- 2943: näin ollen käsittelypäivän siirtäminen olisi edel- mukset vastaajia kohtaan. Asianomistajan edus- 2944: leen tarpeen, kantaja ilmoittaisi tästä hyvissä tajana toiminut ei liioin ollut ilmoittanut käsitte- 2945: ajoin käräjäoikeudelle istunnon siirtämiseksi. lyn aikana itse vaatimuksiaan. 2946: Kantajan ilmoitus oli tullut niin myöhään, että Myöhemmin hovioikeus on hylännyt velalli- 2947: vastaajaa ei ollut tavoitettu puhelimitse eikä kir- sen epärehellisyys -syytteet, koska syyttäjällä ei 2948: jeitse, ja hän oli saapunut turhaan käräjäoikeu- ollut syyteoikeutta asiassa. Kommandiittiyhtiö 2949: teen. oli lakannut myös olemasta, joten asia oli menet- 2950: Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa kiinnitet- tänyt itse pääasiassa merkityksensä. Käräjäoi- 2951: tiin valmisteluistunnon puheenjohtajan huomio- keuden puheenjohtajan olisi tullut merkitä pöy- 2952: ta istuntopäivien määräämiseen ja kutsujen toi- täkirjaan asianomistajaksi myös kyseinen kom- 2953: mittamiseen siten, että tieto käsittelypäivän siir- mandiittiyhtiö sekä tiedustella läsnäolleelta 2954: rosta voidaan tarvittaessa varmasti ja riittävän kommandiittiyhtiön edustajalta vaatimukset 2955: hyvissä ajoin toimittaa asianosaiselle (124/1/97). vastaajia kohtaan (98811/96). 2956: 2957: 7) Asianosaisen kuuleminen tapaamisoikeutta 2958: koskevassa asiassa 9) Päätöksen riittämätön perusteleminen 2959: 2960: Alioikeus oli määrännyt avioeron yhteydessä Kantelussa oli arvosteltu kihlakunnanoikeu- 2961: lasten huollon isälle. Hovioikeus oli valituksen den menettelyä kiinteistönkaupasta johtuvaa 2962: 4.2. Tuomioistuimiin kohdistuneet kantelut ja muut valvontatoimet 57 2963: 2964: vahingonkorvausta koskevan asian käsittelyssä. Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa on todet- 2965: Kantelijaja hänen vaimonsa olivat vuonna 1988 tu, että kokonaisuutena arvioiden oli asioiden 2966: myyneet pari vuotta aikaisemmin rakennutta- käsitteleminen kestänyt liian pitkään. Käsittelyn 2967: mansa omakotitalokiinteistön. Vuonna 1991 os- viipymistä kerrotussa määrin ei voitu pitää koh- 2968: tajat olivat haastaneet heidät oikeuteen vaatien tuullisena siinäkään tapauksessa, että otetaan 2969: vahingonkorvausta korjauskustannuksista, jot- huomioon käräjäoikeuden jutturuuhkaa koske- 2970: ka olivat aiheutuneet rakennuksessa havaituista va selvitys sekä vakinaisen tuomarin sairaudesta 2971: vaurioista. Vauriot olivat johtuneet lattian aiheutunut käräjätuomarin viran hoitaminen si- 2972: alustan täytöstä ja sen tiivistämisestä puutteelli- jaisuuksina eri henkilöiden toimesta. 2973: sesti. Vt. käräjätuomareina toimineiden tuomarien 2974: Myyjät olivat kihlakunnanoikeudessa paljok- huomiota on kiinnitetty asioiden käsittelyn edel- 2975: suneet vaaditun vahingonkorvauksen määrää, ja lyttämäänjoutuisuuteen. Tilanteissa, joissa ei ol- 2976: esittäneet näyttöä siitä, että korjauskustannuk- lut varmaa, että sama tuomari voisi toimittaa 2977: set olivat muodostuneet ylisuuriksi. Kihlakun- asian käsittelyn siviiliprosessin edellyttämin ta- 2978: nanoikeuden päätöksen perusteluissa oli katsot- voin loppuun saakka, oli pyrittävä järjestämään 2979: tu, että ostajien käyttämä korjaustapa oli ollut menettely siten, ettei asian käsitteleminen tuona 2980: perusteltu ja että kustannukset olivat todistajan- aikana ollut täysin keskeytyneenä ja ettei asian 2981: lausuntojen mukaan olleet asianmukaiset ja to- käsitteleminen kohtuuttomasti viivästy. 2982: sittein osoitetut. Ostajien esittämiä kustannuksia Lisäksi laamannin tehtävänä viraston päällik- 2983: ei ollut perustellusti saatettu epäilyksenalaiksi. könä oli huolehtia siitä, että vastaavanlaisissa 2984: Asia oli ratkaistu kihlakunnanoikeudessa tapauksissa asiat käsitellään kohtuullisessa ajas- 2985: kantajien vaatimusten mukaisesti. Hovioikeus sa. Samoin tuli aina olla tiedossa, kenen tuoma- 2986: oli pysyttänyt kihlakunnanoikeuden päätöksen, rin vastuulla jokin vireillä oleva asia oli (24/50/ 2987: eikä korkein oikeus ollut myöntänyt asiassa vali- 97). 2988: tuslupaa. Kantelijan ja hänen vaimonsa tekemä 2989: hakemus lainvoimaisen päätöksen purkamiseksi 2990: oli vireillä korkeimmassa oikeudessa. 11) Käräjätuomarin menettely ulosmittausvali- 2991: Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan kat- tuksen käsittelyssä 2992: sonut, että kyseessä olevan asian kaltaisessa laa- 2993: jassa ja monimutkaisessa jutussa kihlakunnanoi- Käräjätuomarin huomiota on kiinnitetty vas- 2994: keuden olisi tullut päätöksensä perusteluissa yk- taisen varalle lainmukaiseen menettelyyn ulos- 2995: sityiskohtaisemmin lausua siitä, mihin näyttöön mittausvalituksen käsittelyssä. Velallisen ja väi- 2996: tuomittu vahingonkorvaus oli eri kohdiltaan pe- tetyn sivullisomistajan valitettua ulosmittaukses- 2997: rustunut. Muun muassa vahingonkorvauksen ta käräjäoikeus oli pyytänyt velkoja! ta lausuntoa 2998: määrä oli muodostunut oikeudenkäynnissä rii- heidän esittämästään lisäkirjelmästä. Siinä oli 2999: taiseksija siitä oli esitetty ristiriitaista todistelua. tuotu esiin, että velalliselta ulosmitattu saatava 3000: Tuomioistuimen olisi tullut perusteluissaan lau- oli siirretty sivulliselle. Velkoja oli aikaisemmin 3001: sua, millä yksilöidyllä todistetulla vahingonkor- vastannut valitukseenja vaatinut sen hylkäämis- 3002: vauksen määrä oli tullut miltäkin osin toteen tä, mutta ei ollut antanut lausuntoa lisäkirjel- 3003: näytetyksi. Kihlakunnanoikeuden puheenjohta- mästä. Käräjäoikeus oli katsonut, että koska vel- 3004: jana toimineen käräjätuomarin huomiota kiinni- koja ei ollut vastannut tuohon lausumapyyn- 3005: tetty päätösten perustelemiseen riittävän yksi- töön, erimielisyys oli ratkaistava vastapuolen 3006: tyiskohtaisesti oikeudenkäymiskaaren edellyttä- toivomuksen mukaisesti. Käräjäoikeus oli ku- 3007: mällä tavalla (679/1/96). monnut ulosmittauksen. 3008: Hovioikeus oli velkojan valituksesta kumon- 3009: nut käräjäoikeuden päätöksen. Hovioikeus oli 3010: 10) Riita-asian käsittelyn viipyminen katsonut, ettei vastaamatta jättäminen merkin- 3011: nyt sitä, että asia olisi tullut riidattomaksi vastoin 3012: Käräjätuomarin virkaa oli jouduttu hoita- velkojan aikaisempaa kiistämistä tai että asia 3013: maan vakinaisen tuomarin sairauden vuoksi si- olisi ollut ratkaistavissa sillä prosessuaalisella 3014: jaisuuksina eri henkilöiden toimesta. Kirjallisen perusteella, ettei muutoksenhaun perusteen jo 3015: valmistelunjälkeen kahdessa riita-asiassa ei ollut aikaisemmin riitauttanut velkoja ollut antanut 3016: tapahtunut mitään toimenpiteitä noin yhden pyydettyä lausumaa. Asia oli siirretty ratkaista- 3017: vuoden kymmenen kuukauden aikana. vaksi eri oikeudenkäynnissä. 3018: 3019: 8 29207JC 3020: 58 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta 3021: 3022: Asiassa hankitun oikeusministeriön lausun- Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa on kiinni- 3023: non mukaan pyrkimyksenä on ulosmittausvali- tetty laamannin huomiota sen kehityksen seuraa- 3024: tusvaiheessa antaa aineellisesti oikea ratkaisu. miseen, minkä Suomen tuomioistuimet nyttem- 3025: Vastauksen puuttuminen ei vaikuta tähän seik- min ovat uudemmassa ratkaisukäytännössään 3026: kaan. Lakiteksti ja sen perustelut eivät anna sijaa tuomarin esteellisyysperusteiden osalta omaksu- 3027: tulkinnalle, jonka mukaan soveltamalla esim. oi- neet. Ks. myös kohta 3.3.18. (14/50/98) 3028: keudenkäymiskaaren 12luvun säännöksiä voi- 3029: taisiin luopua tästä pyrkimyksestä. 13) Kiinteistöasioiden ruuhkautuminen käräjäoi- 3030: Apulaisoikeuskansleri on katsonut, että muu- keudessa 3031: toksenhaku rakentuu perusmenettelyn pohjalle. 3032: Ulosmittausasiassa tehtyyn sivullisen valituk- Hovioikeuden alioikeuksien tarkastamisesta 3033: seen on pyrittävä antamaan aineelliseen totuu- laatimasta kertomuksesta oli ilmennyt, että 3034: teen tähtäävä ratkaisu, eikä vastapuolen vas- eräässä käräjäoikeudessa kiinteistöasioiden rästi 3035: tauksen puuttuminen vaikuta tähän seikkaan. oli marraskuussa 1997 ollut 4 085 asiaa. Kiinni- 3036: Tätä edellyttää ulosottovalituksen käsittelyssä tysten ATK-tallennusten tarkastus oli ollut edel- 3037: noudatettava virallistoimintaisuus (28/51/97 ja leen kesken kymmenen kunnan osalta. 3038: 11/50/98). Kiinteistöasioiden ruuhkautumiseen oli kiinni- 3039: tetty huomiota jo aikaisempina vuosina esim. 3040: edelliseltä vuodelta laaditussa tarkastuskerto- 3041: 12) Tuomarin esteellisyydestä velkajärjestelyä muksessa. 3042: koskevassa asiassa Oikeuskanslerinviraston hankkimista selvi- 3043: tyksistä oli ilmennyt, että tuossa käräjäoikeudes- 3044: Käräjäoikeuden laamanni, joka samaan ai- sa ei ollut ollut kiinteistöasioista vastaavaa kärä- 3045: kaan oli ollut paikallisen osuuspankin hallinto- jätuomaria 1.12.1993-31.12.1996 välisenä aika- 3046: neuvoston jäsen ja varapuheenjohtaja, oli na. Vaikeudet kiinteistöasioiden hoitamisessa 3047: 21.3.1997 käsitellyt ja ratkaissut velallisen velka- olivat johtuneet paitsi asioiden suuresta määräs- 3048: järjestelyä koskevan asian. Velallisen velkamää- tä myös siitä, että osa asioista oli laajoja ja han- 3049: rältään suurin yksittäinen velkoja oli ollut sama kalia ratkaista. Lisäksi kiinteistöasioiden hoita- 3050: osuuspankki, joka oli vastustanut velkajärjeste- miseksi ei ollut riittävästi henkilökuntaa ottaen 3051: lyä. Laamanni oli antamassaan päätöksessä hy- huomioon, että sitä olisi tuolloin tullut myös 3052: lännyt velkajärjestelyhakemuksen. Hovioikeus kouluttaa kiinteistöasioiden ratkaisemiseen. 3053: oli velallisen valituksen johdosta 12.2.1998 anta- Kiinteistötietojärjestelmän käyttöönotto, ver- 3054: massaan päätöksessä katsonut laamannin esteei- rattuna muihin käräjäoikeuksiin oli viivästynyt 3055: liseksi osallistumaan asian käsittelyyn ja ratkai- noin 1-2 vuotta. Osaltaan tämä oli johtunut 3056: semiseen. tallennusvirheistä, mutta myös käräjätuomarei- 3057: Hovioikeus on toimittanut asian oikeuskans- den asennoitumisesta tarkastustyöhön. Asian 3058: lerille mahdollista syyteharkintaa varten. Anta- korjaamiseksi oli käyty oikeusministeriön kans- 3059: massaan ratkaisussa apulaisoikeuskansleri on sa useita neuvotteluja. Viimeistään vuoden lop- 3060: todennut, että laamannin menettely, kun hän oli puun mennessä päästiin tilanteeseen, jossa kiin- 3061: paikallisen osuuspankin hallintoneuvoston jäse- teistötietojärjestelmä oli käräjäoikeudessa käy- 3062: nenä ja varapuheenjohtajana käsitellyt ja rat- tössä. 3063: kaissut asian, ei ole ollut selvästi oikeudenkäy- Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan to- 3064: ruiskaaren 13 luvun 1 §:ssä säädettyjen tuomarin dennut, että laamannin tehtävänä viraston pääl- 3065: esteellisyysperusteiden vastaista. Toisaalta taas likkönä oli huolehtia käräjäoikeuden hallinnos- 3066: tuomarin esteellisyyttä ei voida varsinkaan nyky- ta ja siitä, että asioiden käsittelemiselle tarpeelli- 3067: oloissa tulkita pelkästään sanotun, jo varsin van- set edellytykset kuten riittävät henkilöresurssit, 3068: hentuneena pidetyn säännöksen mukaisesti, koulutus sekä töiden järkevä organisointi on 3069: vaan asiassa on lisäksi otettava huomioon Eu- järjestetty. Käräjäoikeudessa noudatettua me- 3070: roopan neuvoston ihmisoikeussopimus. Tämä il- nettelyä voitiin arvostella. Käräjätuomareiden 3071: menee ihmisoikeustuomioistuimen sopimuksen lisätyöksi kokemaa kiinteistötietojärjestelmän 3072: artikloita soveltaessaan antamista ratkaisuista, käyttöönottamiseen liittyvää tarkastustyötä oli 3073: samoin kuin korkeimman oikeuden antamista toisaalta pidettävä tärkeänä virkatehtävänä. 3074: tuomarin esteellisyysperusteita koskevista uu- Selvityksistä esiin tuoduista hankaluuksista oli 3075: demmista päätöksistä. ollut seurauksena kiinteistöasioiden ruuhkautu- 3076: 4.2. Tuomioistuimiin kohdistuneet kantelut ja muut valvontatoimet 59 3077: 3078: minen ja henkilöstöongelmia. Nyttemmin ristä ilmanlainhuuto-ja rasitustodistusten lunas- 3079: kiinnitysasioiden rästi oli huomattavasti alentu- tamista. 3080: nut. Maakaaren 7 luvun 2 §:n mukaan lainhuuto- 3081: Laamannin huomiota on kiinnitetty niihin ja kiinnitysrekisterin tiedot ovat julkisia. Halli- 3082: edellä apulaisoikeuskanslerin mainitsemiin vel- tusmuodon 10 §:n 2 momentinja yleisten asiakir- 3083: vollisuuksiin, joista hänen tuli viraston päällik- jain julkisuudesta annetun lain 6 §:n mukaan jo- 3084: könä huolehtia. Samoin käräjätuomareiden huo- kaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakir- 3085: miota on kiinnitetty edellä lausuttuun käräjätuo- jasta. Ratkaisussa on viitattu myös julkisuuslain- 3086: mareiden menettelyn osalta (24/5 I/98). säädännön uudistamista koskevaan hallituksen 3087: esitykseen (HE 30/1998 vp), jossa kuvataan me- 3088: nettelytapoja annettaessa tietoja julkisista rekis- 3089: 14) Lisäselvityksen vaatiminen lainhuutoasiassa tereistä. 3090: Kantelija oli pyytänytlainhuuto-ja kiinnitys- 3091: Lainhuutohakemuksen vastaanottanut kärä- rekisterin tietoja viidestä kiinteistöstä. Ratkai- 3092: jäoikeuden toimistosihteeri oli lykännyt hake- sun mukaan tiedot olisi voitu antaa esimerkiksi 3093: muksen käsittelyä ja vaatinut ostajia hankki- suullisesti muuta virkatoimintaa haittaamatta 3094: maan myyjäpuolelta tarkemman kirjallisen va- (35 I/I/97). 3095: kuutuksen siitä, olivatko kauppakirjassa maini- 3096: tut haltijavelkakirjat luovutettu ostajille vastik- 3097: keetta ja olivatko ostajat kaupan yhteydessä ot- 16) Kunnallisvalituksen käsittelyajasta lääninoi- 3098: taneet vastatakseen jostain kiinteistöön liittyväs- keudessa 3099: tä velasta. 3100: Käräjäoikeuden toimistosihteerin ja käräjä- Lääninoikeuden huomiota on kiinnitetty sii- 3101: tuomarin menettelyä koskevaan asiaan antamas- hen että, huomioon ottaen määräaikaista kun- 3102: saan ratkaisussa apulaisoikeuskansleri ei pitänyt nan toimielintä koskevassa valitusasiassa odo- 3103: lainhuutohakemuksen perusteeksi esitetyn kaup- tettavissa olevan päätöksen merkitys kunnan 3104: pakirjan sisältöä ja sanamuotoa, kauppakirjan hallintoon ja sen toimivuuteen, on tarkoituksen- 3105: kaikki kaupanehdot huomioon ottaen, lainhuu- mukaista, että valituksessa esitettyjen vaatimus- 3106: don myöntämisen ja leimaveron määrän kannal- ten perusteet ja menestyminen suhteessa oikeus- 3107: ta kovin tulkinnanvaraisena tai oikeudellisesti käytäntöön arvioidaan melko välittömästi, jotta 3108: ongelmallisena. Mahdollisen velkavastuun siir- valtuuston päätöksen selkeän kumoamisperus- 3109: tymistä koskenut epätietoisuus olisi voitu hoitaa teen ollessa kyseessä, päätös olisi mahdollista 3110: muutoinkin kuin vaatimalla ostajia hankkimaan kumota toimielimen toimikauden aikana. 3111: myyjäpuolelta käräjäoikeudessa edellytetyn mu- Apulaisoikeuskanslerin mukaan tavoitteena tu- 3112: kainen kirjallinen vakuutus tai ilmoitus. Asian lisi olla, että kunnan toimielinvalitukset läänin- 3113: oltua näinkin selvä lainhuutoasiaa käsitellyt kä- oikeudessa saataisiin päätökseen toimielimen 3114: räjäoikeuden virkamies olisi voinut alunperin toimikauden aikana, jotta valituksen ratkaisemi- 3115: käyttää kyselyoikeuttaan ja hakijan ollessa lain- nen ei käytännössä menettäisi merkitystään 3116: huuto- ja leimaveroasioihin perehtymätön maal- (912/l/97). 3117: likko joustavalla tavalla tiedustella velkavastuun 3118: siirtymisasiaa suoraan kauppakirjan laatineelta 3119: myyjäpuolen edustajalta, kuten asiassa oli lopul- 4.2.5. Muut kannanotot 3120: ta meneteltykin. 3121: Käräjäoikeuden asianomaisten virkamiesten 1) Virkamiehen asiallinen käyttäytyminen 3122: tietoon saatettu käsitys hakemusasioissa nouda- 3123: tettavan palveluperiaatteen mukaisesta asiakas- Henkilö oli kirjoituksessaan esittänyt, että kä- 3124: myönteisestä menettelytavasta lainhuutoasioi- räjätuomari oli käyttänyt puhelimessa epäasial- 3125: den käsittelyssä (40/51197). lista kieltä. Apulaisoikeuskansleri on ratkaisus- 3126: saan todennut, että valtion virkamieslain (750/ 3127: 1994) 14 §:n 2 momentin mukaan virkamiehen 3128: 15) Lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin julkisuus on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edel- 3129: lyttämällä tavalla. Saman lain 45 §:n mukaan 3130: Käräjäoikeuden kansliasta ei ollut annettu tämä velvollisuus koski myös tuomareita viran- 3131: kantelijalle tietojalainhuuto-ja kiinnitysrekiste- toimituksessa (3/50/97). 3132: 60 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta 3133: 3134: 2) Tuomioistuinten jäseniä vastaan tehty rikosil- 4) Henkilökohtainen kuuleminen uskottua miestä 3135: moitus määrättäessä 3136: 3137: Henkilö oli ollut asianosaisena lapsensa huol- Käräjäoikeus oli määrännyt kantelijalle hä- 3138: toa koskevassa asiassa, jonka osalta käräjäoi- nen suostumukseensa perustuen uskotun mie- 3139: keus, hovioikeus ja korkein oikeus olivat anta- hen. Koska ei ollut syytä epäillä suostumuksen 3140: neet ratkaisunsa. Asiaan oli liittynyt lapsen huos- pätevyyttä, käräjäoikeus oli katsonut, ettei hä- 3141: taanotto, jonka osalta lääninoikeus oli antanut nen henkilökohtainen kuulemisensa ollut tar- 3142: ratkaisun. peen. Kantelija oli kannellut käräjäoikeuden 3143: Asian tuomioistuimissa hävittyään henkilö oli päätöksestä hovioikeuteen, joka oli katsonut, et- 3144: tehnyt poliisilaitokselle rikosilmoitukset asiaa tei oikeudenkäyntimenettelyssä ollut tapahtunut 3145: käsitelieitä ja siinä ratkaisun antaneita käräjä- virhettä. Ratkaisu oli perustunut korkeimman 3146: tuomaria ja hovioikeuden jäseniä sekä lääninoi- oikeuden aikaisemmin 12.12.1995 antamassa 3147: keuden jäseniä vastaan. Läänin poliisitarkastaja tuomiossa nro 5101 omaksuttuun kantaan, että 3148: oli toimittanut rikosilmoitukset oikeuskanslerille uskottua miestä määrättäessä ei ollut noudatet- 3149: sen ratkaisemiseksi, olisiko asiassa suoritettava tava holhouslain 18 §:n säännöstä holhottavaksi 3150: esitutkinta. esitetyn henkilökohtaisesta kuulemisesta. Kan- 3151: Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan to- telija oli pyytänyt valituslupaa korkeimmalta oi- 3152: dennut, että asiassa on ollut kysymys sekavasta keudelta. Sen käsittely oli vielä kesken. 3153: ja monivaiheisesta lapsen huoltoriidasta. Rikos- Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa oli todet- 3154: ilmoituksissa ei ole esitetty todennäköisiä perus- tu korkeimman oikeuden yllä mainitun tuomion 3155: teita sen tueksi, että tuomioistuinten jäsenet olisi- perustuneen siihen, että uskotun miehen mää- 3156: vat virkatoimissaan menetelleet lainvastaisesti. rääminen, toisin kuin holhouksen alaisuuden ol- 3157: Yksinomaan se seikka, että asianosainen on tyy- lessa kysymyksessä, ei rajoittanut henkilön oi- 3158: tymätön tuomioistuimen antamiin ratkaisuihin keutta määrätä omaisuudestaan tai tehdä sopi- 3159: tai että hän omasta puolestaan ei halua niitä muksia tai muita oikeustoimia. Hallitusmuodon 3160: mitenkään hyväksyä, ei ole osoituksena siitä, että 1.8.1995 voimaan tulleen perusoikeusuudistuk- 3161: ratkaisuja olisi pidettävä lainvastaisina tai vir- sen jälkeen tuomioistuimen kuulemisvelvolli- 3162: heellisinä. Tämän vuoksi apulaisoikeuskansleri suutta uskottua miestä määrättäessä saatetaan 3163: ei ole määrännyt asiassa esitutkintaa suoritetta- arvioida eri lähtökohdista käsin (160/1/98). 3164: vaksi (4/50/98). 3165: 5) Isyyden vahvistamista koskevien säännöksien 3166: soveltaminen ottolapseen 3167: 3) Rikosprosessilain ennakollinen soveltaminen 3168: Kantelun tehnyt henkilö oli tunnustanut ole- 3169: Käräjätuomari oli järjestänyt rikosasiassa vansa avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen 3170: suullisen valmistelun ennen oikeudenkäynnistä isä. Lapsen äiti oli solminut avioliiton toisen hen- 3171: rikosasioissa annetun lain (689/1997) 5 luvun kilön kanssa, jonka viimeksi mainitun ja lapsen 3172: voimaan tuloa. Paikalle oli kutsuttu ainoastaan välille oli 1963 vahvistettu ottolapsisuhde, jota ei 3173: syytetyn ja asianomistajan asianajajat. ollut siirretty vuoden 1980 jälkeen säädetyn lap- 3174: Kanteluun antamassaan ratkaisussa apulais- seksiottamisesta annetun lain (153/1985) alaisuu- 3175: oikeuskansleri on todennut, että rikosasioiden teen. Ottoisä oli sittemmin kuollut. Käräjäoikeus 3176: oikeudenkäyntimenettelyä koskevat säännökset oli hylännyt isyyden tunnustamisen, koska isyys- 3177: tulivat voimaan 1.10.1997 eli sen jälkeen kun lain säännöksiä tunnustamisesta ei tässä tapauk- 3178: kantelussa tarkoitettua asiaa oli käsitelty käräjä- sessa voitu soveltaa. 3179: oikeudessa. Uutta oikeudenkäyntimenettelyä oli Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan to- 3180: osittain sovellettu ja sitä myös suositeltiin sovel- dennut, että ottolapsista annettu laki (208/1925) 3181: lettavaksi jo ennen lain voimaan tuloa. Käräjä- oli voimassa 31.12.1979 saakka. Lapseksi otta- 3182: tuomarin menettelyä toimittaa asiassa suullinen misesta annettu laki (3211979) oli voimassa 3183: valmistelu edellä kerratuin tavoin ei voitu pitää 1.1.1980-30.4.1985. Nyt voimassa olevan lap- 3184: virheellisenä. Valmistelun toimittamisesta sekä seksiottamisesta annetun lain (153/1985) 56 §:n 3185: siitä, ketä valmisteluistuntoon kutsuttiin, päättä- mukaan ennen vuotta 1980 vahvistettuun otto- 3186: minen oli kuulunut tuomioistuimen harkintaan lapsisuhteeseen oli sovellettava eräin laissa mai- 3187: (393/1/97). nituin poikkeuksin silloin voimassa ollutta lakia. 3188: 4.3. Rangaistustuomioiden tarkastaminen 61 3189: 3190: Kuitenkin ottovanhemmalla oli ollut mahdolli- johdosta asiaa voitaneen tulkita siten, että isyys- 3191: suus pyytää hakemuksella tuomioistuiota vah- lain säännöksiä avioliiton ulkopuolella synty- 3192: vistamaan, että ottolapsisuhteeseen oli sovellet- neen lapsen isyyden vahvistamisesta ei voida so- 3193: tava uuden lain säännöksiä. Näin ei ollut tässä veltaa ottolapsiin ottolapsisuhteen perustamisen 3194: tapauksessa menetelty ja ottolapsisuhteeseen tuli jälkeen. 3195: tämän vuoksi soveltaa ottolapsista annettua la- Asiassa oli ollut kysymys edellä kerrottujen 3196: kia (208/1925). osittain monimutkaistenkin säännösten sovelta- 3197: Vuoden 1980 alusta voimaan tulleessa laissa misesta käytäntöön, ja asian ratkaiseminen kuu- 3198: lapseksiottamisesta (32/1979) omaksuttiin otto- lui viime kädessä tuomioistuimelle (65l/l/98). 3199: lapsisuhteen purkamattomuuden periaate. Peri- 3200: aate ulotettiin koskemaan välittömästi myös ai- 3201: kaisempia, ennen lain voimaan tuloa vahvistettu- 6) Todistajan asema välimiesmenettelyssä 3202: ja ja siten vanhan lain alaisia, ottolapsisuhteita. 3203: Lainsäädännössämme ei ole nimenomaan Kantelussa oli kysymys tuomioistuimen me- 3204: säännöksiä siitä, voidaanko isyyslain mukaisia nettelystä rikosasiassa, jossa välimiesmenettelys- 3205: isyyden vahvistamista koskevia säännöksiä so- sä kuullulle todistajalle oli vaadittu rangaistusta 3206: veltaa sellaiseen avioliiton ulkopuolella synty- mm. perättömästä lausumasta. Asiassa antamas- 3207: neeseen lapseen nähden, joka on otettu ottolap- saan ratkaisussa apulaisoikeuskansleri on toden- 3208: seksi ennen kuin isyys on vahvistettu. Isyyslakia nut, että todistajankuuleminen valan velvoituk- 3209: (700/1975) koskevassa hallituksen esityksessä sin ei ole mahdollista välimiesoikeudessa, vaan 3210: (90/l974 vp.) kuitenkin todetaan, että lasta ei osapuolet voivat halutessaan kuulustuttaa todis- 3211: voida enää adoption jälkeen pitää isyyden vah- tajaa valan tai totuusvakuutuksen nojalla tuo- 3212: vistamista koskevien säännösten kannalta avio- mioistuimessa. Välimiesmenettelyssä annettua 3213: liiton ulkopuolella syntyneenä lapsena. Esityk- todistajankertomusta ei pidetty rikoslain 17 lu- 3214: sen mukaan ottolapsiin ei voida soveltaa isyy- vun 1 ja 5 §:ssä (57711948) tarkoitetuin tavoin 3215: den vahvistamista koskevia säännöksiä niin tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa an- 3216: kauan kuin ottolapsisuhde oli voimassa. Otto- nettuna,jotta perättömän lausuman tunnusmer- 3217: lapsisuhteen purkamattomuuden periaatteen kistö voisi täyttyä (34/l/97). 3218: 3219: 3220: 4.3. Rangaistustuomioiden tarkastaminen 3221: 4.3.1. Yleistä 3222: 3223: Toimenpiteet havaittujen virheiden johdosta 3224: 3225: Syyte Huomautus Käsitys tai ohje 3226: 3227: 1994 1995 1996 1997 1998 1994 1995 1996 1997 1998 1994 1995 1996 1997 1998 3228: 3229: Tuomarit 1 - - - - 10 6 5 4 9 17 8 18 II 23 3230: 3231: 3232: 4.3.2. Huomautukset koslain 2 luvun 2 §:n 2 momentin säännöstä. 3233: Kaksi ehdottomista vankeusrangaistuksista oli 3234: 1-4) Yhteisten vankeusrangaistusten määräämi- tuomittu nuorena henkilönä tehdystä rikoksista 3235: nen mutta päätöksessä ei ollut ilmoitettu niitä paina- 3236: via syitä, joita ehdollisesta rangaistuksesta anne- 3237: Vastaaja oli tuomittu kolmeen erilliseen van- tun lain 1 §:n 2 momentissa edellytetään vastaa- 3238: keusrangaistukseen samalla kertaa tuomittavina jan tuomitsemiseksi ehdottomaan vankeusran- 3239: olleista rikoksista, vaikka niistä olisi tullut mää- gaistukseen alle 18-vuotiaana tekemästään ri- 3240: rätä yhteinen rangaistus. Tuomitut alle kolmen koksesta. Käräjätuomarille oli huomautettu me- 3241: kuukauden mittaiset vankeusrangaistukset oli nettelyn virheellisyydestä (38/3/98). 3242: määrätty täysin kuukausin ja päivin vastoin ri- 3243: 62 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta 3244: 3245: Toisessa tapauksessa oli yhteistä vankeusran- käräjäoikeuteen palautetussa jutussa vastaajat 3246: gaistusta tuomittaessa alitettu rikoslain 50 luvun oli tuomittu uudelleen samaan rangaistukseen 3247: 2 §:ssä (1304/1993) törkeälle huumausainerikok- kuin ensimmäisessä käräjäoikeuden tuomioissa 3248: selle säädetty erityinen l vuoden vähimmäisran- (30/3/98). 3249: gaistus vastoin rikoslain 7 luvun 2 §:n 2 moment- 3250: tia. Lisäksi samassa jutussa kolmelle tuomitulle 3251: määrätyt ehdollisen vankeusrangaistuksen koe- 8) Yhdyskuntapalvelun vähimmäismäärän 3252: tusajat oli määrätty ehdollisesta rangaistuksesta aUttaminen 3253: annetun lain 3 §:ssä säädettyä kolmen vuoden 3254: enimmäisaikaa pidemmiksi (51/3/98). Käräjätuomaria on huomautettu menettelyn 3255: Edelleen käräjätuomari oli menetellyt virheel- virheellisyydestä, kun tuomitulle määrätty yh- 3256: lisesti tapauksessa, jossa yhteistä vankeusran- dyskuntapalvelurangaistuksen pituus alitti yh- 3257: gaistusta määrättäessä oli alitettu rikoslain 50 lu- dyskuntapalvelulle säädetyn IDinimirangaistuk- 3258: vun 2 §:ssä (130411993) törkeälle huumausaineri- sen (74/3/98). 3259: kokselle säädetty erityinen 1 vuoden vähimmäis- 3260: rangaistus vastoin rikoslain 7 luvun 2 § 2 mo- 3261: menttia (697/1991) (57 ja 63/3/98). 9) Vapaudenmenetysajan vähentäminen 3262: 3263: Rikoslain ?luvun 6 §:n (697/1991) nojalla 3264: 5) Ehdollisen vankeusrangaistuksen täytäntöön- määrättyyn yhteiseen vankeusrangaistukseen si- 3265: pano sältyneestä aiemmasta rangaistuksesta rikoslain 3266: 3 luvun 11 §:n nojalla vähennettyä vapaudenme- 3267: Käräjätuomari oli menetellyt virheellisesti, netysaikaa ei ollut vähennetty myöhemmin tuo- 3268: kun aikaisempi ehdollinen rangaistus oli määrät- mitusta ehdollisesta vankeusrangaistuksesta. Li- 3269: ty täytäntöönpantavaksi, vaikka nyt syyksi luet- säksi syyksi luetun teon osalta vapaudenmene- 3270: tua tekoa ei ollut tehty ehdollisen vankeusran- tysaika oli merkitty virheellisesti (33/3/98). 3271: gaistuksen koetusaikana. Korkein oikeus on sit- 3272: temmin purkanut virheellisen päätöksen (67/3/ 3273: 98). 4.3.3. Käsitykset 3274: 3275: 1-4) Vankeusrangaistuksen määrääminen 3276: 6) Ajokieltoon määrääminen ja ehdollisen 3277: vankeusrangaistuksen koetusajan pituus Käräjäoikeuden laamannin huomiota on kiin- 3278: nitetty huolellisuuteen ja tarkkuuteen rikoslain 3279: Käräjäoikeuden puheenjohtaja oli menettelyt 2 luvun 2 §:n säännösten noudattamisessa. Kah- 3280: virheellisesti tieliikennelain 75 §:n 1 momentin delle eri vastaajalle tuomitut alle kolmen kuu- 3281: (676/1990) ja ehdollisista rangaistuksista anne- kauden pituiset vankeusrangaistukset oli ilmoi- 3282: tun lain 3 §:n soveltamisessa. Tuomioistuin ei tettu täysin kuukausin (62/3/98). 3283: ollut kahdessa eri tuomiossa antanut ajokieltoa Kolmen kuukauden vankeusrangaistus oli 3284: koskevaa lausumaa, vaikka tuomitut olivat muutamassa tapauksessa tuomittu täysin päivin 3285: muun ohella syyllistyneet törkeään rattijuopu- vastoin rikoslain 2luvun 2 §:n (69711991) 2 mo- 3286: mukseen tai rattijuopumukseen. Lisäksi toisessa mentin säännöstä (11, 14 ja 55/3/98). 3287: tuomiossa oli ehdollisen vankeusrangaistuksen 3288: koetusaika määrätty päättymään vastaavana 5-9) Yhteisen vankeusrangaistuksen määräämi- 3289: päivänä kolmen vuoden kuluttua koetusajan al- nen 3290: kamisesta eli yhtä päivää liian pitkäksi (15/3/98). 3291: Käräjäoikeuden päätöksessä oli määrätty yh- 3292: teinen vankeusrangaistus rikoksista, joista osa 3293: 7) Palaotetussa rikosjutussa määrätty koetusai- oli tehty konkurrenssin katkaisseen ehdottoman 3294: ka vankeusrangaistustuomion jälkeen. Hovioikeus 3295: oli sittemmin määrännyt kaksi erillistä yhteistä 3296: Kahden vastaajan osalta ehdollisen vankeus- vankeusrangaistusta (42/30/97). 3297: rangaistuksen koetusaika oli määrätty päätty- Toisessa tapauksessa yhteinen vankeusran- 3298: mään ennen tuomioiden julistamispäivää, kun gaistus oli määrätty rikoksista, joista yksi oli 3299: 4.3. Rangaistustuomioiden tarkastaminen 63 3300: 3301: tehty konkurrenssin katkaisseen ehdottoman 15) Koetusajan pituus ja pöytäkirjan korjaami- 3302: vankeustuomion jälkeen (43/30/97). nen 3303: Yhteinen vankeusrangaistus oli määrätty ri- 3304: koksista, joista yksi oli tehty konkurrenssin kat- Käräjätuomarin huomiota on kiinnitetty sii- 3305: kaisseen ehdottoman vankeusrangaistustuo- hen, että ehdollisen vankeusrangaistuksen koe- 3306: mionjälkeen. Rikoslain 7 luvun 6 §:ää on sittem- tusaika oli määrätty ehdollisesta rangaistuksesta 3307: min muutettu rikoslain 7 luvun muuttamisesta annetun lain 3 §:ssä säädettyä yhden vuoden 3308: annetulla lailla (751/1997), joka tuli voimaan määräaikaa lyhyemmäksi. Lisäksi yhden vastaa- 3309: 1.10.1997 (36/3/98). jan osalta oli jäänyt tekemättä merkintä hyväk- 3310: Syyksiluetuista teoista ja vastaajalle aikaisem- sytystä tyytymättömyyden ilmoituksesta pöytä- 3311: min annetusta tuomiosta oli määrätty yhteinen kirjaan. Kun rikosasiassa annettu tuomio oli vie- 3312: vankeusrangaistus vastoin rikoslain 7 luvun 1 ja lä tuolloin osa pöytäkirjaa, käräjäoikeuden pu- 3313: 6 §:n (751/1998) säännöksiä (7113/98). heenjohtaja oli vastuussa pöytäkirjan sisällöstä 3314: Vastaaja oli tuomittu kahteen erilliseen van- (29/3/98). 3315: keusrangaistukseen samalla kertaa tuomittavina 3316: olleista teoista (75/3/98). 16) Yhteisen sakkorangaistuksen määrääminen 3317: 3318: Yhteistä sakkorangaistusta ei ollut tuomittu 3319: 10) Yhdyskuntapalvelun muuntaminen vankeu- rikoslain 7luvun 3 §:n 1 momentin (697/1991) 3320: deksi mukaisesti. Yhteinen sakkorangaistus olisi tullut 3321: tuomita ehdollisen vankeusrangaistuksen ohella 3322: Tuomittu ei ollut aloittanut yhdyskuntapalve- tuomitusta oheissakosta ja päätöksessä maini- 3323: lun suorittamista määrätyssä ajassa. Päätökses- tusta muusta sakosta (16/3/98). 3324: sä,jolla 70 tuntia yhdyskuntapalvelua oli muun- 3325: nettu vankeudeksi, ei ollut määrätty yhdyskunta- 3326: palvelun sijasta suoritettavan vankeusrangais- 17-19) Vapaudenmenetysajan vähentäminen 3327: tuksen pituutta. 3328: Käräjäoikeuden puheenjohtajana toimineen Käräjäoikeuden laamannin tietoon on saatet- 3329: notaarin huomiota kiinnitetty yhdyskuntapalve- tu oikeuskanslerin tuomioistuinten laillisuusval- 3330: lua muunnettaessa vankeudeksi sovellettavaan vonnan nojalla toimitetussa tarkastuksessa ha- 3331: oikeaan merkitseruistapaan ratkaisusta laaditta- vaittu virhe rangaistustuomiossa. Vakiintuneen 3332: vaan tuomiolauselmaan (29/30/97). oikeuskäytännön mukaan vapaudenmenetysai- 3333: kaa vähennettäessä viimeiseksi vähennettäväksi 3334: päiväksi on katsottu, mikäli syytetty päästetään 3335: 11-14) Ehdottoman rangaistuksen tuomitsemi- vapaaksi, vapaaksi päästämistä edeltävä päivä. 3336: nen Tapauksessa rikoslain 3 luvun II §:n nojalla oli 3337: tuomitusta rangaistuksesta vähennetty myös se 3338: Käräjätuomarin huomiota on kiinnitetty huo- päivä, jona syytetty oli päästetty vapaaksi (52/3/ 3339: lellisuuteen ja tarkkuuteen ehdollisesta rangais- 98) 3340: tuksesta annetun lain 1 §:n 2 momentin sovelta- Toisessa tapauksessa käräjäoikeus vastoin ri- 3341: misessa. Vastaajat oli tuomittu ehdottomiin van- koslain 3 luvun II §:ää ei ollut vähentänyt tuomi- 3342: keusrangaistuksiin nuorina henkilöinä tekemis- tuista rangaistuksista vapaudenmenetystä vas- 3343: tään rikoksista, mutta tuomiossa ei ollut ilmoi- taavaa aikaa, vaikka esitutkintapöytäkirjassa oli 3344: tettu painavia syitä, joita edellytetään vastaajan ollut merkintä, että kolme tuomittua olivat olleet 3345: tuomitsemiseksi ehdottomaan vankeusrangais- rikoksen johdosta vapautensa menettäneinä yh- 3346: tukseen alle 18-vuotiaana tekemistään rikoksista täjaksoisesti vähintään yhden vuorokauden. Ho- 3347: (6, 26 ja 28/3/98). vioikeus oli sittemmin vähentänyt tuomituista 3348: Sama puute toistui päätöksessä, jossa ei ollut sakkorangaistuksista vapaudenmenetystä vas- 3349: ilmoitettu niitä painavia syitä, joita ehdollisesta taavan ajan (41/30/97). 3350: rangaistuksesta annetun lain 1 §:n 2 momentissa Kolmannessa tapauksessa oli rikoslain 3 lu- 3351: edellytetään vastaajan tuomitsemiseksi ehdotto- vun II §:n mukainen vapaudenmenetysaika las- 3352: maan vankeusrangaistukseen alle 18-vuotiaana kettu täysin päivin, vaikka vakiintuneen oikeus- 3353: tekemästään rikoksesta (31/3/98). käytännön mukaan se olisi tullut laskea kuukau- 3354: sin ja päivin (33/30/97). 3355: 64 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta 3356: 3357: 20-21) Tuomiolauselman sisältö 4.4.2. Rangaistustuomioiden tarkastamisesta 3358: aiheutunut purkuesitys 3359: Käräjätuomarin huomiota on kiinnitetty sii- 3360: hen, että tuomiolauselman kohtaan syyksi luetut Käräjäoikeus oli lainvoimaisella tuomiolla 3361: rikokset ei ollut merkitty riittäviä tietoja aikai- määrännyt vastaajalle ehdottoman vankeusran- 3362: semmin syyksi luetuista rikoksista (44/30/97). gaistuksen ja samassa yhteydessä hänet oli mää- 3363: Toisessa tapauksessa tuomittu oli ensimmäi- rätty menettämään ehdonalainen vapaus, vaikka 3364: sen syyksi luetuista teoista tehdessään ollut 15 syyksiluetut teot oli tehty ennen ehdonalaisen 3365: vaan ei 18 vuotta täyttänyt, mutta tuomiossa ei vapauden alkamista (66/3/98). 3366: ollut sovellettu rikoslain 3 luvun 2 §:n säännöstä 3367: eikä myöskään todettu, että kysymyksessä oli 3368: ollut nuori henkilö (19/3/98). 4.4.3. Syyttäjän aloitteeseen perustuneet esityk- 3369: set rangaistustuomioiden purkamiseksi 3370: 22-23) Ajokieltoon määrääminen 3371: Syyttäjän aloitteeseen perustuneita esityksiä ei 3372: Käräjätuomarin huomiota on kiinnitetty tie- vuonna 1998 saapunut. 3373: liikennelain 75 §:n 1 momentin (676/1990) nou- 3374: dattamiseen liikennerikosasioissa. Vastaajat oli- 3375: vat syyllistyneet mm. törkeään rattijuopumuk- 4.4.4. Korkeimman oikeuden vastaukset 3376: seen. Tuomioistuin ei ollut kuitenkaan määrän- 3377: nyt vastaajia ajokieltoon (41/3/98 ja 68/3/98). Vuoden 1997 esitykset (dnrot 51, 64 ja 69/611/ 3378: 97), jotka olivat edellistä oikeuskanslerin kerto- 3379: musta laadittaessa vielä ratkaisematta, ovat joh- 3380: 4.4. Purkuesitykset korkeimmalle oikeu- taneet tarkoitettuun tulokseen. Korkein oikeus 3381: delle antoi vastauksensa myös tapauksiin 70 sekä 56/ 3382: 611197. 3383: 4.4.1. Oikeuskanslerille tehtyjen kantelujen Vuoden 1998 esityksen (dnro 66/3/98) korkein 3384: johdosta oikeus purki ja poisti siltä osin kuin käräjäoikeu- 3385: den tuomiolla oli määrätty menetetyksi vastaa- 3386: Vuonna 1998 kantelujenjohdosta ei purkuesi- jan ehdonalainen vapaus. 3387: tyksiä ole tehty. 3388: 65 3389: 3390: 3391: 3392: 3393: 5. Muun oikeudenhoidon laillisuusvalvonta 3394: 3395: 5.1. Yleiskatsaus kohdistuneen kantelun perusteella apulaisoi- 3396: keuskansleri on arvostellut syyksitukevaa syyttä- 3397: Oikeudenhoitoon laajemmassa mielessä lue- mättäjättämispäätöstä,jossa epäillyn menettelyä 3398: taan syyttäjä-, poliisi- ja ulosottotoimi. Eri oike- olisi pitänyt arvioida paitsi petosrikoksen kan- 3399: udenhoitoviranomaisten toimenpiteet, kuten nalta myös rikoslain 40 luvun säännöksissä tar- 3400: tuomioistuinten toiminnan lisäksi syyttäjän, po- koitettuna virkavelvollisuuden rikkomisena. Oi- 3401: liisin ja ulosottoviranomaisten menettely, tule- keuskansleri on omasta aloitteestaan puuttunut 3402: vat usein arvioitaviksi oikeuskanslerinvirastossa johtavan kihlakunnansyyttäjän menettelyyn syy- 3403: tutkittavina olevissa asioissa. Niihin kohdistu- teharkinta-asian viivästyttyä kohtuuttoman pit- 3404: vaa laillisuusvalvontaa käsitellään tässä jaksos- kään ja saattanut asian valtakunnansyyttäjän 3405: sa. tietoon toimenpiteitä varten. 3406: Syyttäjätoimintaa koskeviin asioihin ylim- Oikeudenhoitoviranomaisia koskevista kan- 3407: mällä tasolla vaikuttanut merkittävä muutos oli teluista suuren alaryhmän ovat muodostaneet 3408: valtakunnansyyttäjän toiminnan aloittaminen poliisin menettelyä koskevat kantelut, niin kuin 3409: 1.12.1997. Tämä on vähentänyt oikeuskanslerin edellisinäkin vuosina. Poliisiin kohdistuneita 3410: osuutta syyttäjätoiminnan valvonnassa, koska kantetuja on kertomusvuonna tullut tutkittavik- 3411: syyttäjien valvonta on säädetty yhdeksi valta- si 154 (135 vuonna 1997). Niissä on useimmiten 3412: kunnansyyttäjän tehtävistä. Valtakunnansyyttä- ollut kysymys poliisin menettelystä epäillyn ri- 3413: jänvirastosta annetun asetuksen (209/1997) no- koksen tutkintaa suorittavana esitutkintaviran- 3414: jalla ne oikeuskanslerinvirastossa vireillä olleet omaisena. Näiltä osin on lausuttu käsitykset esi- 3415: asiat, jotka kuuluivat valtakunnansyyttäjän kä- tutkinnan suorittamisen edellytyksiä, esitutkin- 3416: siteltäviin, siirrettiin valtakunnansyyttäjänviras- nan suorittamatta jättämistä, esitutkinnan vii- 3417: toon. Oikeuskanslerinvirastosta on siten siirretty västymistä ja esitutkintaan liittyvän kuulustelu- 3418: valtakunnansyyttäjänvirastoon vuonna 1997 yh- kertomuksen luovuttamista koskevissa asioissa. 3419: teensä 65 asiaa. Saatujen selvitysten mukaan lää- Poliisin menettely perusoikeuksien käyttämisen 3420: ninsyyttäjät puolestaan olivat 1.12.1997 siirtä- ristiriitatilanteessa, kun turkisliikkeen edustalla 3421: neet valtakunnansyyttäjänviraston käsiteltäviksi oli pidetty mielenosoitus, on ollut arvioitavana. 3422: kantelu- ym. asioita yhteensä 24 asiaa. Apulaisoikeuskansleri on kiinnittänyt huomiota 3423: Myöskin 1.12.1997 jälkeen saapuneita syyttä- poliisin virkatehtäviinja toimivaltaan tapaukses- 3424: jän toimintaa koskevia kanteluita on oikeus- sa, jossa pakkokeinovaltaa oli käytetty muuhun 3425: kanslerinvirastosta siirretty valtakunnansyyttä- kuin laissa edellytettyyn tarkoitukseen. Poliisin 3426: jälle, silloin kun toiminnan valvonta asiassa on menettely lupahallintoviranomaisena on antanut 3427: yleisistä syyttäjistä annetun lain ja valtakunnan- aihetta kiinnittää huomiota hakijan ohjaukseen 3428: syyttäjänvirastosta annetun asetuksen nojalla ajokorttiasiassa. 3429: kuulunut ja soveltunut hänen tehtäviinsä. Poliisien tekemiksi epäiltyjen rikosten esitut- 3430: Eräät kantelut, ennen muuta vankikantelut, kintaa johtaa esitutkintalain 14 §:n 2 momentin 3431: on siirretty eduskunnan oikeusasiamiehen käsi- mukaan 1.12.1997lukien syyttäjä. Valtakunnan- 3432: teltäviksi valtioneuvoston oikeuskanslerin ja syyttäjä on tätä varten määrännyt syyttäjät ja 3433: eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta heidän toimialueensa. Hän voi määrätä yksittäis- 3434: annetun lain (1224/1990) nojalla. tapauksessa myös muun syyttäjän johtamaan 3435: Kertomusvuoden aikana oikeuskanslerinvi- poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkintaa. 3436: rastoon on tullut tutkittaviksi 63 sellaista kante- Ulosottoviranomaisia koskevia kanteluita on 3437: tua (163 vuonna 1997), jotka ovat kohdistuneet tullut kertomusvuonna vireille 44 (37 vuonna 3438: syyttäjien toimintaan. Vuonna 1998 valtakun- 1997). Ne ovat koskeneet pääasiassa menettelyä 3439: nansyyttäjälle siirrettiin 30 asiaa. Syyttäjään ulosotossa. Ulosottotoimen laillisuusvalvonnan 3440: 9 292071C 3441: 66 5. Muun oikeudenhoidon laillisuusvalvonta 3442: 3443: alalla on huomautukset annettu tapauksissa, jot- 5.2. Syyttäjäntoimen laillisuusvalvonta 3444: ka koskivat kauppakirjan antamista ostajalle 3445: pakkohuutokaupassa sekä ulosottovalituksen 5.2.1. Syytemääräyksiä 3446: johdosta annetun selvityksen viipymistä. Vii- 3447: meksi mainittu tapaus antoi aihetta myös käsi- 1) Suomen rajojen ylikulkemisesta annettujen 3448: tyksen lausumiseen lääninhallitukselle siitä, että määräysten rikkominen 3449: sen tuli kiinnittää huomiota asetettujen määräai- 3450: kojen seurantaan. Käsitys on lausuttu myös ta- Oikeuskanslerin kertomuksessa 1997 (s. 52) 3451: pauksessa,jossa oli kysymys pöytäkirjan laatimi- mainitussa asiassa Kouvolan hovioikeus ei ole 3452: sesta ja kauppahinnan jaosta pakkohuutokau- 9.6.1998 antamassaan tuomiossa nro 687 muut- 3453: passa. Ulosoton alalla ovat lisäksi olleet tarkas- tanut käräjäoikeuden tuomiota. Hovioikeuden 3454: tettavina tapaukset, joissa oli kysymys ulosotto- tuomio ei ole lainvoimainen (879 ja 898/1/96). 3455: miehen rahatilityksestä hakijan asiamiehelle ja 3456: täytäntöönpanotoimien joutuisuudesta sakko- 3457: rangaistuksen täytäntöönpanoasiassa. 2) Syyte työsopimuslakirikkomuksesta 3458: Muun oikeudenhoidon alalla oikeuskansleri 3459: on tarkastellut kysymystä vankipotilaiden van- Oikeuskanslerin kertomuksessa 1997 (s. 52- 3460: kilan ulkopuolisen sairaanhoidon korvausvas- 53) mainitussa asiassa Kouvolan hovioikeus ei 3461: tuusta ja pitänyt tarpeellisena, että asia järjestet- ole 30.6.1998 antamassaan tuomiossa muuttanut 3462: täisiin nykyistä selkeämmin säädösteitse. käräjäoikeuden tuomiota. Hovioikeuden tuomio 3463: Kuvassa 5 on esiteltylukumäärittäinsyyttäjä-, ei ole lainvoimainen, sillä korkein oikeus on 3464: poliisi- ja ulosottoviranomaisiin vuosina 1996- 22.10.1998 myöntänyt vastaajalle valitusluvan 3465: 1998 kohdistuneet kantelut. Suurin osa syyttäjä- (3/21/97). 3466: viranomaisia koskeneista kanteluista siirrettiin 3467: vuonna 1998 valtakunnansyyttäjänviraston tut- 3468: kittaviksi. 3469: 3470: 3471: 3472: 3473: Kuva 5. 3474: 3475: 3476: Syyttäjä-, poliisi ja ulosottoviranomaisiin kohdistuneet kantelut 3477: 1996-1998 3478: 3479: 180 II Syyttäjäviranomaisen 3480: 160 menettely 3481: 140 • Poliisiviranomaisen 3482: 120 menettely 3483: 100 o Ulosottoviranomaisen 3484: 80 menettely 3485: 60 3486: 40 3487: 20 3488: 0 3489: 1996 1997 1998 3490: 5.2. Syyttäjäntoimen laillisuusvalvonta 67 3491: 3492: 5.2.2. Ohjeet ja käsitykset man, että hän olisi useasta kehotuksesta huoli- 3493: matta saanut juttua ratkaistuksi. Ratkaisun teke- 3494: 5.2.2.1. Syyttäjään kohdistuneet kantelut mistä oli kyllä osaltaan viivyttänyt se, että kes- 3495: kusrikospoliisi oli pyytänyt asiantuntijalausun- 3496: Syyttäjän syyksilukeva syyttämättäjättämispää- toa, joka pyyntö oli kuitenkin peruutettu, kun 3497: tös luvattua lausuntoa ei ollut kahteen vuoteen toi- 3498: mitettu. Asia oli siten, ottaen huomioon maini- 3499: Johtava kihlakunnansyyttäjä oli päättänyt tun asiantuntijalausunnon turhaksi osoittautu- 3500: jättää syytteen nostamatta kaupunginsihteerin nut odottaminenkin, ollut syyttäjällä ratkaisu- 3501: syyksi epäillyssä matkalaskuväärinkäytöksiä kypsä ilmeisesti ainakin lähes kahden vuoden 3502: koskevassa rikosjutussa,jonka osalta syyttäjä oli ajan. 3503: syyttämättäjättämispäätöksessään katsonut Viranomaistoiminnan ylimpänä laillisuusval- 3504: kaupunginsihteerin menettelyllään syyllistyneen vojana oikeuskansleri on ratkaisussaan 5.1.1998 3505: rikoslain 36 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitet- todennut, että syyteharkinta-aika on kokonai- 3506: tuun petokseen. Syyttäjä kuitenkin oli rikoslain suudessaan muodostunut kohtuuttoman pitkäk- 3507: voimaanpanemisesta annetun asetuksen tuolloin si, eikä tällaista viivyttelyä voida pitää hyväksyt- 3508: voimassaolleen 15 a §:n säännöksen 1 kohdan tävänä sen enempää hyvän syyttäjätavan kuin 3509: (ns. kohtuusperuste) nojalla jättänyt syytteen hyvän hallintotavankaan kannalta. Asiaa arvioi- 3510: nostamatta epäiltyä vastaan ko. rikoksesta. taessa on otettava huomioon myös syyttäjäntoi- 3511: Epäilty puolestaan ei ollut R VA 15 b §:n 3 mo- minnan yleiseen uskottavuuteen ja asetettujen 3512: mentin mukaisella tavalla saattanut syyllisyyt- tulostavoitteiden toteutumiseen liittyvät näkö- 3513: tään koskevaa ratkaisua tuomioistuimen käsitel- kohdat. Kun syyttäjien toiminnan ensisijainen 3514: täväksi. valvonta on 1.12.1997 alkaen siirtynyt valtakun- 3515: Asiasta tehtyyn kanteluun antamassaan rat- nansyyttäjänviraston tehtäväksi, oikeuskansleri 3516: kaisussa apulaisoikeuskansleri on todennut, että on saattanut sanotun asian valtakunnansyyttä- 3517: syyttäjän päätöksessä on käsitelty vain epäillyn jän tietoon asianmukaisia toimenpiteitä varten. 3518: syyksi väitettyä petosta. Syyttäjä ei ole päätök- Oikeuskanslerin ratkaisusta ilmenevä kan- 3519: sessään ottanut huomioon sitä seikkaa, että nanotto on saatettu myös johtavan kihlakunnan- 3520: epäillyn menettelyä olisi tullut arvioida myös ri- syyttäjän tietoon (7l/62/96). 3521: koslain 40 luvun säännöksissä tarkoitettuna vir- 3522: kavelvollisuuden rikkomisena tai tuottamuksel- 3523: lisena virkavelvollisuuden rikkomisena. Syyttäjä 5.2.2.3. Rangaistusmääräysmenettelyn valvonta 3524: ei ole petosrikoksen osalta tekemässään ratkai- 3525: sussa ylittänyt hänelle kuuluvan harkintavallan 1-2) Rangaistusvaatimuksen vastustaminen 3526: rajoja, mutta edellytyksenä syyksilukevan syyt- 3527: tämättäjättämispäätöksen käyttämiselle tällai- Kihlakunnanvirastossa oli laiminlyöty ilmoit- 3528: sessa tapauksessa kuitenkin on ollut, että syyttä- taa rangaistusvaatimuksen vastustamisesta sää- 3529: jä on ennen päätöksen tekemistään varmistunut detyin tavoin. Tästä oli seurannut, että rangais- 3530: siitä, että epäilty myöntää syyllistyneensä hänelle tusvaatimus oli vahvistettu, vaikka vastaaja oli 3531: syyksi luettuihin matkalaskuväärinkäytöksiin. vastustanut rangaistusvaatimusta. Käräjäoikeu- 3532: Asiasta olisi ollut syytä hankkia senkaltainen desssa syyttäjä oli luopunut syytteestä, joten lau- 3533: luotettava ja riittävä selvitys, ettei ratkaisua voi- sunnon antaminen asiasta oli rauennut. Oikeus- 3534: taisi enää jälkeenpäin kyseenalaistaa (l 034/1 /97). rekisterikeskuksesta saadun tiedon mukaan kä- 3535: räjäoikeuden päätöksen johdosta täytäntöönpa- 3536: noa asiassa ei jatketa. 3537: 5.2.2.2. Oikeuskanslerinviraston omasta aloit- Johtavaa kihlakunnansyyttäjää kehotettu 3538: teesta kiinnittämään alaistensa huomiota rangaistus- 3539: määräysten vastustaruisasioiden käsittelyssä 3540: Syyteharkinnan viivästymistä koskeva asia vaadittavaan huolellisuuteen ja tarkkuuteen (20/ 3541: saatettu valtakunnansyyttäjän tietoon 31/97). 3542: Apulaissyyttäjä ei ollut saanut tietoa, että ran- 3543: Johtavalla kihlakunnansyyttäjänä oli ollut gaistusvaatimusta oli vastustettu.Tämän vuoksi 3544: törkeää veropetosta koskeva laaja rikosjuttu syy- rangaistusmääräys oli annettu, vaikka epäilty oli 3545: teharkinnassa kaikkiaan neljän vuoden ajan il- saattanut asian tuomioistuimen käsiteltäväksi. 3546: 68 5. Muun oikeudenhoidon laillisuusvalvonta 3547: 3548: Johtavaa kihlakunnansyyttäjää kehotettiin 19 ja 7 §:ään viitaten, toistaiseksi kieltäytynyt 3549: kiinnittämään alaistensa huomiota rangaistus- pyydettyä jäljennöstä luovuttamasta. Kieltäyty- 3550: määräysten vastustaruisasioiden käsittelyssä mistä oli perusteltu siten, että tiedon antaminen 3551: vaadittavaan huolellisuuteen ja tarkkuuteen (12/ ko. asianosaisjulkisesta asiakirjasta olisi aiheut- 3552: 31197). tanut haittaa esitutkinnalle, joka oli ollut aivan 3553: alussa. Sittemmin kuulustelukertomuksen jäl- 3554: jennös oli esitutkinnan edistyttyä toimitettu 3555: 5.3. Poliisitoimen laillisuusvalvonta asianosaiselle. 3556: Asiasta tehtyyn kanteluun antamassaan rat- 3557: 5.3.1. Ohjeet ja käsitykset kaisussa apulaisoikeuskansleri on katsonut, ettei 3558: rikoskomisarion menettelyä, ottaen huomioon 3559: 5.3.1.1. Poliisiin kohdistuneet kantelut erityisesti esitutkintalain ll §:n säännös, ole pi- 3560: dettävä sinänsä virheellisenä. Ratkaisussa on li- 3561: 1) Poliisin menettely perusoikeuksien käyttämi- säksi todettu rikoskomisarion selvityksessään 3562: sen ristiriitatilanteessa toisaalta esittäneen, että kysymys oli ollut Asiak- 3563: JulkL 19 §:n 1 momentissa tarkoitetusta ei-julki- 3564: Oikeuskanslerinvirastoon saapuneessa kante- sesta asiakirjasta, jonka sisällöstä rikoskomisari- 3565: lossa oli arvosteltu poliisin menettelyä tilantees- on mukaan olisi voitu tutkinnanjohtajan toimes- 3566: sa, jossa poliisi oli antanut poisturuismääräyk- ta kertoa esimerkiksi suullisesti asianosaiselle tai 3567: sen turkisliikkeen edustalla lentolehtisiä jaelleil- tämän asiamiehelle. Jos kuulustelun sisältö ker- 3568: le kolmelle henkilölle. Kantelussa oli katsottu ran olisi voitu kertoa suullisesti, niin silloin ei 3569: poliisin rajoittaneen näiden henkilöiden perus- liene ollut estettä myöskään sille, että asianosai- 3570: oikeutena turvattua sananvapautta. Kantelun selle olisi pyynnöstä luovutettu jäljennös hänen 3571: kohteena olleessa tilanteessa liikkeenharjoittaja kuulustelukertomuksestaan (528/1197). 3572: oli kutsunut poliisit paikalle katsoen lentolehtis- 3573: ten jakelijoiden haittaavan elinkeinotoimintaan- 3574: sa. 3) Hakijan ohjauksesta ajokorttiasiassa 3575: Kantelun johdosta antamassaan ratkaisussa 3576: apulaisoikeuskanslerin varamies on katsonut ky- Poliisilaitos oli myöntänyt kantelijalle ajo- 3577: seessä olevassa tilanteessa vallinneen ristiriidan korttiluvan. Kantelijane oli kuitenkin syntynyt 3578: lentolehtisten jakelijoiden sananvapauden käyt- sellainen väärä käsitys, että poliisilaitos oli 3579: tämisen ja turkisliikkeen liikkeenharjoittajien myöntänyt hänelle ajokortin, jonka saisi noutaa 3580: niinikään perusoikeutena suojatun elinkeinova- poliisilaitoksesta tiettynä päivänä. Väärinkäsi- 3581: pauden harjoittamisen välillä. Ilmaisuvapauteen tyksen syntymiseen olivat vaikuttaneet muun 3582: sisältyvää oikeutta kirjallisten tiedotteiden (len- ohella ajoneuvohallintokeskuksen harhaanjoh- 3583: tolehtisten) jakamiseen ei saa käyttää siten, että tavasti laadittu lomake ja poliisilaitokselta kan- 3584: sillä loukataan toisen oikeutta elinkeinon har- telijalle annettu virheellisen tiedon sisältänyt li- 3585: joittamiseen. puke. 3586: Ratkaisussa on todettu kantelun kohteena ol- Apulaisoikeuskanslerin varamies on kiinnit- 3587: leiden poliisimiesten toimineen heille lain nojalla tänyt poliisilaitoksen huomiota siihen, että lo- 3588: kuuluvien toimivaltuuksien ja harkintavallan makkeen harhaanjohtavuudesta huolimatta ajo- 3589: puitteissa ja noudattaneen toimenpiteissään po- korttilupahakemuksen tekijälle on annettava tie- 3590: liisilain 2 §:n 3 momentin periaatteita (993/1/97). liikennelain 70-71 §:n mukainen ohjaus ajokor- 3591: tin saamisesta. Siten ajokorttilupaa koskevaa ha- 3592: 2) Esitutkintaan liittyvän kuulustelukertomuksen kemusta jätettäessä hakijalle voidaan kyllä il- 3593: luovuttaminen moittaa, mistä ja milloin ajokortti on noudetta- 3594: vissa, mutta ajankohdan on selvästi kerrottava 3595: Henkilöä oli poliisiasemalla kuulusteltu ri- riippuvan laissa säädettyjen edellytysten täytty- 3596: kosasiassa syylliseksi epäiltynä. Henkilön asia- misestä (627/1/97). 3597: mies oli seuraavana päivänä pyytänyt poliisilta 3598: jäljennöksen kuulustelukertomuksesta, mutta 3599: tutkinnanjohtajana toiminut rikoskomisario oli 4) Esitutkinnan suorittamisen edellytykset 3600: välittömästi lähettämässään kirjallisessa vasta- 3601: uksessa, esitutkintalain 11 §:ään ja AsiakJulkL Keskusrikospoliisin läntisen osaston Ahve- 3602: 5.3. Poliisitoimen laillisuusvalvonta 69 3603: 3604: nanmaan yksikkö oli suorittanut esitutkinnan 6) Esitutkinnan viivästyminen 3605: tullijohtajan rikosilmoituksen johdosta. Tulli- 3606: johtaja oli tehnyt rikosilmoituksen Nya Åland- Poliisilaitokselle tehdyssä rikosilmoituksessa 3607: lehdessä olleen lehtijutun johdosta. Hän epäili, oli epäilty ilmiannetun syyllistyneen varkauteen 3608: että ahvenanmaalainen lakimies olisi syyllistynyt ja herjaukseen. Poliisilaitos ei ollut, asianomista- 3609: julkiseen rikoksen kehottamiseen, kun tämä oli jan kiirehtimisistä huolimatta, ryhtynyt asiassa 3610: lausunut käsityksiään Ahvenanmaan tullin me- toimenpiteisiin ennen kuin vasta yhden vuoden 3611: nettelystä tavaroiden verottamisesta silloin, kun yhdeksän kuukauden kuluttua, jolloin parin päi- 3612: niitä tuotiin muista ED-maista Ahvenanmaalle. vän aikana oli kuulusteltu rikoksesta epäiltyä, 3613: Selvitysten mukaan ei ollut objektiivisia syitä asianomistajaa ja yhtä todistajaa. Esitutkinta- 3614: epäillä lakimiehen syyllistyneen rikokseen lausu- pöytäkirja oli toimitettu syyttäjälle, joka oli syy- 3615: essaan käsityksensä tullin verotusasiasta, josta teharkinnassaan katsonut varkautena ilmoitetun 3616: oli Uudenmaan lääninoikeuden häntä puoltava teon näpistykseksi ja herjauksena ilmoitetun 3617: ei lainvoimainen ratkaisu. Apulaisoikeuskansle- teon solvaukseksi. Syyteoikeus näistä teoista oli 3618: rin varamies on lausunut käsityksenään, että ta- ollut vanhentunut jo silloin, kun esitutkintapöy- 3619: pauksesta olisi tullut ensin täyttää S-ilmoitus ja täkirja oli tullut syyttäjälle. 3620: tehdä alustavaa tutkintaa varsinaisen esitutkin- Poliisin menettelystä tehtyyn kanteluun anta- 3621: nan edellytysten selvittämiseksi (980/1/96). massaan ratkaisussa apulaisoikeuskansleri on 3622: kiinnittänyt tutkinnan suorittaneen rikosyli- 3623: konstaapelin ja tutkinnanjohtajana toimineen 3624: 5) Esitutkinnan suorittamatta jättäminen komisarion huomiota poliisin velvollisuuteen 3625: suorittaa esitutkinta ilman aiheetonta viivästy- 3626: Yhdistyksen hallituksen jäsenet olivat yhdis- mistä (947/1/97). 3627: tyksen puolesta toimittaneet poliisille kirjelmän, 3628: jossa eräs henkilö oli ilmiannettu rikoksesta. Esi- 3629: tutkinta asiassa oli päättynyt yhdistyksen sittem- 5.3.1.2. Oikeuskanslerinviraston omasta aloit- 3630: min peruutettua ilmoituksensa. Po. henkilö oli teesta 3631: tämän jälkeen pyytänyt tutkimaan, olivatko yh- 3632: distyksen kirjelmän allekirjoittajat syyllistyneet Poliisin virkatehtävät ja toimivalta 3633: hänen kunniansa loukkaamiseen. Tutkinnanjoh- 3634: tajana toiminut rikoskomisario oli päättänytjät- Liikkuvan poliisin partio oli pysäyttänyt 3635: tää esitutkinnan toimittamatta, koska henkilö oli maantiellä erään osakeyhtiön toimitusjohtajan 3636: saanut yhdistyksen kirjelmän sisällöstä riittävän virka-auton ja kysynyt autonkuljettajalta ajo- 3637: tiedon jo kuulustelujensa yhteydessä, joten korttia ja rekisteriotetta, minkä jälkeen poliisi- 3638: asianomistajarikoksen syyteoikeus oli vanhentu- mies oli todennut, että autosta ei olisi ollut mak- 3639: nut. settu autoveroa. Sen vuoksi poliisi oli vaatinut, 3640: Kanteluratkaisussa apulaisoikeuskanslerin että auto ajettaisiin poliisiauton saattamana lä- 3641: varamies on todennut, että asiassa on asianosais- heiseen kaupunkiin. Vähän ennen kaupungin 3642: ten eroavien näkemysten vuoksi jäänyt epäsel- keskustaa oli kuitenkin käännytty läheisen kar- 3643: väksi, minkälaiset tiedot henkilö tosiasiassa oli tanon suuntaan. Kartanossa olivat toimitusjoh- 3644: kuulustelutilaisuuksissa saanut kyseisen kirjel- tajan työtoverit olleet vastaanottamassa johta- 3645: män sisällöstä. Esitutkinnan suorittamattajättä- jaansa juhliakseen hänen myöhemmin samalle 3646: minen asianomistajarikoksen syyteoikeuden eri- viikolle sattuvaa 50-vuotispäivää. 3647: tyiseen vanhentumisaikaan perustuen edellyttää, Asiassa hankitun selvityksen mukaan johta- 3648: että asiassa jälkeenpäinkin on riidattomasti to- jan työtoverit olivat ennakolta ottaneet yhteyttä 3649: dettavissa, että asianomistaja todella on aika- liikkuvan poliisin päivystävään komisarioon ja 3650: naan saanut riittävät tiedot rikoksesta ja sen teki- hänen kanssaan sopineet siitä, että poliisipartio 3651: jästä. Syyteoikeuden vanhentumiseen liittyvät pysäyttäisi johtajan auton jonkin "muodollisen 3652: tulkintakysymykset yleensä kuuluvat paremmin- syyn" vuoksi ja veisi tämän sanotulle juhlapai- 3653: kin syyttäjäviranomaisen harkittaviksi kuin esi- kalle. Autonkuljettaja puolestaan oli ollut tietoi- 3654: tutkintaviranomaisen esitutkinnan yhteydessä nen kyseisestä järjestelystä. 3655: arvioitaviksi. Sanotut näkökohdat on saatettu Asian johdosta antamassaan ratkaisussa apu- 3656: tutkinnanjohtajaoja kuulustelijantietoon (70/1/ laisoikeuskansleri on todennut, että poliisimiehet 3657: 98). olivat näennäisesti virkatehtävää suorittaessaan 3658: 70 5. Muun oikeudenhoidon laillisuusvalvonta 3659: 3660: olleet osallisina yksityisen juhlatilaisuuden jär- määräajan päättymisestä. Saadun selvityksen 3661: jestämiseen. Poliisin toimenpide oli kohdistunut mukaan ulosottomies ei ollut ilmoittanut määrä- 3662: ulkopuoliseen yksityishenkilöön, jolle oli pyritty ajan ylityksestä ulosotonhaltijalle ja vasta kun 3663: antamaan sellainen kuva, että asiassa todella oli- lääninhallituksesta oli kiirehditty asiaa ulosotto- 3664: si ollut kysymys poliisille kuuluvan virkatehtä- mies oli toimittanut sille pyydetyt selvitykset. Vii- 3665: vän suorittamisesta. Poliisille poliisilain mukaan pyminen oli osaltaanjohtunut avustavan ulosot- 3666: kuuluvaa pakkokeinovaltaa ei saa käyttää muu- tomiehen laiminlyönnistä antaa pyydetty selitys 3667: hun kuin laissa edellytettyyn tarkoitukseen. Po- ja siitä, että avustava ulosottomies oli pidättänyt 3668: liisilla ei poliisilain perusteella ole myöskään oi- asiakirjat itsellään. Ulosottomiestä on huomau- 3669: keutta antaa virka-apua yksityishenkilöön koh- tettu menettelyn virheellisyydestä laiminlyötäes- 3670: distuvan sanotun kaltaisen toimenpiteen suorit- sä avustavan ulosottomiehen valvontavelvolli- 3671: tamiseksi. suus ja viivyteltäessä ilman hyväksyttävää syytä 3672: Apulaisoikeuskanslerin käsityksen mukaan selvityksen antamisessa ulosotonhaltijalle ( 1038/ 3673: poliisin menettelyä po. tapauksessa on pidettävä 1197). 3674: epäasianmukaisena. Sen vuoksi ratkaisussa on 3675: liikkuvan poliisin huomiota kiinnitetty poliisin 3676: virkatehtäviä ja toimivaltaa koskeviin kannanot- 5.4.2. Käsitykset 3677: tohin (11151/98). 3678: 1) Ulosmittausvalituksen määräajan puutteelli- 3679: Edellä selostettu kanta on sittemmin saatettu nen seuranta 3680: liikkuvan poliisin henkilöstön tietoon. 3681: Lääninhallitus oli lähettänyt valitusasiakirjat 3682: ulosottomiehelle kuulemismenettelyä varten. 3683: 5.4. Ulosottotoimen laillisuusvalvonta Saadun selvityksen mukaan lääninhallituksessa 3684: seurattiin välipäätöksissä asetettuja määräaikoja 3685: 5.4.1. Huomautukset korkeintaan puolivuosittain. Osittain määräai- 3686: kojen puutteellisen seurannan vuoksi ulosotto- 3687: 1) Kauppakirjan antaminen pakkohuutokaupassa miehelle toimitettua selvityspyyntöä oli alettu 3688: kiirehtiä vasta yli vuoden kuluttua asetetun mää- 3689: Kihlakunnanvouti oli vastoin ulosottolain räajan päättymisestä. Ulosmittausvalituksen ko- 3690: 5 luvun 48 §:n 1 momentin säännöstä antanut konaiskäsittelyaikaan, joka oli ollut noin 1 vuosi 3691: pakkohuutokauppaostajalle kauppakirjan, jo- 7 kuukautta, olivat osaltaan vaikuttaneet läänin- 3692: hon pakkohuutokauppa oli merkitty lainvoimai- hallituksen esittelijäiden vaihtuvuus ja asioiden 3693: seksi, vaikka velallinen oli valittanut toimitetusta ruuhkautuminen. Kun kysymys oli ollut ulosmit- 3694: pakkohuutokaupasta lääninhallitukselle. Osta- tausvalituksesta ja kun asiassa oli määrätty täy- 3695: jalle oli kauppakirjan perusteella myönnetty lain- täntöönpane keskeytettäväksi, käsittely oli kes- 3696: huuto. Lääninhallitus hylkäsi sittemmin pakko- tänyt varsin pitkään. Apulaisoikeuskanslerin 3697: huutokaupasta tehdyn valituksen, hovioikeus ei päätöksessä on lääninhallituksen, erityisesti oi- 3698: muuttanut lääninhallituksen päätöstä ja korkein keushallintopäällikön, huomiota kiinnitetty ase- 3699: oikeus ei myöntänyt valituslupaa. Apulaisoi- tettujen määräaikojen puutteelliseen seurantaan, 3700: keuskansleri kihlakunnanvoutia on huomautet- epäyhtenäisiin toimintatapoihin määräaikojen 3701: tu menettelyn virheellisyydestä (453/1197). seurannassa sekä asioiden käsittelyssä edellytet- 3702: tävään joutuisuuteen (1 038/1/97). 3703: 2) Ulosmittausvalituksen johdosta annetun 3704: selvityksen viipyminen 2) Pöytäkirjan laatiminen ja kauppahinnan jako 3705: pakkohuutokaupassa 3706: Avustavan ulosottomiehen toimittamasta 3707: ulosmittauksesta oli valitettu ulosotonhaltijalle. Huutokaupan toimittanut nimismies oli kiin- 3708: Lääninhallitus oli lähettänyt valitusasiakirjat teistön pakkohuutokaupassa tehnyt käsin pape- 3709: ulosottomiehelle kuulemismenettelyä varten. reille muistiinpanojen luonteisia merkintöjä vel- 3710: Lääninhallituksen välipäätöksessä asetetusta kojainkeskustelusta ja toimitetusta huutokau- 3711: kahden kuukauden määräajasta huolimatta pasta. Antamassaan selvityksessä nimismies on 3712: ulosottomies oli toimittanut pyydetyt selvitykset kertonut tavallisesti pitäneensä ns. konseptipöy- 3713: ulosotonhaltijalle yli vuoden kuluttua asetetun täkirjaa ja vain tarvittaessa hän oli laatinut erilli- 3714: 5.4. Ulosottotoimen laiJJisuusvalvonta 71 3715: 3716: sen puhtaaksikirjoitetun pöytäkirjan. Nimismies kohdistaminen tältä osin vain toiseen velalliseen 3717: oli sittemmin laatinut varsinaisen pöytäkirjan. oli pitkittänyt saamisen perintää. 3718: Toisessa kiinteistön pakkohuutokaupassa nimis- Ottaen huomioon sakkorangaistuksen täy- 3719: mies ei ollut ulosottolain 5 luvun 44 §:n 1 mo- täntöönpanosta annetussa asetuksessa säädetty 3720: mentin mukaisesti ennen huutokaupan päätty- joutuisuusvaatimus sekä ulosmitattujen varojen 3721: mistä antanut tietoa paikasta ja ajasta, jolloin tilitykselle asetettu määräaika silloiset nimis- 3722: kauppasumma tultiin jakamaan. Ulosotonhalti- miespiirit olisivat jo aikaisemmin voineet ryhtyä 3723: ja määräsi sittemmin valituksenjohdosta täytän- toimenpiteisiin jäännössaatavan perimiseksi 3724: töönpanon keskeytettäväksi. Nimismiehen huo- suoraan toiselta yhteisvelalliselta. Nykyiselle 3725: miota kiinnitetty siihen, että ulosottomiehen tu- kihlakunnanviraston ulosotto-osastolle on saa- 3726: lee ulosottolain 3 luvun 32 §:n mukaisesti pitää tettu tiedoksi huomiot täytäntöönpanotoimilta 3727: varsinaista pöytäkirjaa kaikesta toimittamas- edellytettävästä joutuisuudesta (1 09/1197). 3728: taan täytäntöönpanosta ja että pöytäkirjaan on 3729: tehtävä ainakin säädöksissä edellytetyt merkin- 3730: nät (557/1/97). 3731: 5.5. Muu oikeudenhoito ja oikeushallinto 3732: 5.4.3. Muut kannanotot 5.5.1. Käsitys 3733: 3734: 1) Ulosottomiehen rahatilitys hakijan asiamiehel- Vankilan ulkopuolisen sairaanhoidon korvaus- 3735: le vastuusta 3736: 3737: Velkoja oli asiamiestä käyttäen hakenut täy- Kantelussa oli kysymys siitä, että 1. 7.1995 voi- 3738: täntöönpanoa ulosottoteitse. Kun ulosotossa maantulleen vankeinhoitoasetuksenja oikeusmi- 3739: 2.1.1984 ja 31.12.1995 kertyneitä varoja ei voitu nisteriön vankeinhoito-osaston vankiloille lähet- 3740: tilittää asiamiehelle ennen kuin hän oli esittänyt tämän kirjeen nojalla vankilat olivat kieltäyty- 3741: valtakirjan, asiamies oli toimittanut silloiseen ni- neet maksamasta vankipotilaiden ulkopuolista 3742: mismiespiiriin velkojan vasta 5.5.1996 allekir- sairaanhoitoa. Näiden kustannusten korvaus- 3743: joittaman valtakirjan. Valtakirjan tulee olla sillä vastuu oli siten siirtynyt valtiolta kunnille. 3744: tavalla yksilöity, että asiamies valtuutetaan siinä Päätöksessään 28.9.1998 oikeuskansleri on to- 3745: myös ulosmitattujen varojen vastaanottamiseen. dennut, että voimassa olevat säännökset eivät 3746: Tämä viivästyminen ei ollut sinänsä ollut asian- anna riittävän yksiselitteistä perustaa korvaus- 3747: mukaista velkojan kannalta, mutta se oli ainakin kysymysten ratkaisuille. Vaikka korkein hallin- 3748: osaksi johtunut myös velkojan asiamiehestä. to-oikeus oli sen käsiteltävänä olleessa tapauk- 3749: Nykyiselle kihlakunnanviraston ulosotto-osas- sessa ratkaissut korvauskysymyksen kuntien hy- 3750: tolle on saatettu tiedoksi apulaisoikeuskanslerin väksi ja vaikka sanotun päätöksen seurauksena 3751: tekemät havainnot menettelystä ulosottomiehen oikeusministeriön vankeinhoito-osasto oli anta- 3752: rahatilityksessä (404/1 /96). nut vankiloille menettelyohjeet sanottujen kus- 3753: tannusten korvaamiseksi valtion varoista, oi- 3754: 2) Täytäntöönpanotoimien joutuisuus sakkoran- keuskansleri on pitänyt korvausvastuun nykyis- 3755: gaistuksen täytäntöönpanossa tä selkeämpää sääntelyä tarpeellisena. Vankipo- 3756: tilaan ulkopuolisesta sairaanhoidosta johtuvien 3757: Ulosottomiesten perittävinä oli ollut rikostuo- kustannusten korvausvastuun tulisi ensisijaisesti 3758: mio, jolla kaksi syytettyä oli yhteisvastuullisesti määräytyä vankeinhoitoa koskevan lainsäädän- 3759: velvoitettu korvaamaan valtiolle valtion varoista nön perusteella. Tätä tukee se, että rangaistuksen 3760: suoritetut todistajanpalkkiot. Lääninhallitus oli täytäntöönpano jatkuu myös vangin ollessa van- 3761: hakenut päätöksen täytäntöönpanoa, kun vain kilan ulkopuolisessa sairaalahoidossa ja vanki 3762: toinen yhteisvelallisista oli suorittanut oman on tällöin vankilan vastuulla tarpeellisen valvon- 3763: osuutensa. Ulosottoviranomaiset olivat pyrki- nan alaisena. Mikäli korvausvelvoitteen siirtä- 3764: neet perimään toiselta velalliselta hänen osuut- mistä kunnille pidettäisiin perusteltuna, siirrosta 3765: taan yhteisvastuullisesti maksettavaksi tuomi- tulee tällöin oikeuskanslerin kannan mukaan 3766: tusta saatavasta ja osittain onnistuneet täytän- kuntalain 2 §:n 1 momentin edellyttämin tavoin 3767: töönpanotoimissa. Täytäntöönpanotoimien säätää laintasolla (2/21196). 3768: 72 3769: 3770: 3771: 3772: 3773: 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta 3774: 3775: 6.1. Yleiskatsaus piteitä. Viraston tiedottajana toimiva tietosuun- 3776: nittelija on lisäksi vastannut viraston organisaa- 3777: 6.1.1. Yleistä tiota ja toimintaa koskeviin yleisluonteisiin tie- 3778: dusteluihin. 3779: Kertomuksen tässä jaksossa käsitellään lailli- 3780: suusvalvontaa, joka kohdistuu muuhun valtion- 3781: hallintoon kuin edellä 4. ja 5. jaksoissa käsiteltyi- 6.1.2. Kantelut 3782: hin oikeudenhoitoviranomaisiin. Oikeuskansle- 3783: rin tehtävänä on kaikkien valtionhallintoon kuu- Kertomusvuonna tehdyt valtionhallinnon 3784: luvien viranomaisten, myös valtionhallinnon lai- laillisuusvalvontaan liittyneet kantelut ovat kat- 3785: tosten sekä johto-, lauta- ja neuvottelukuntien taneet kaikki keskeiset valtionhallinnon alat, ku- 3786: toiminnan lainmukaisuuden valvonta. Sen sijaan ten tämän kertomuksen loppujakson tilastotieto- 3787: valtion omistamien osakeyhtiöiden valvonnan ei ja koskevassa kohdassa 10.1 on esitetty. 3788: ole katsottu kuuluvan oikeuskanslerille, ellei ky- Oikeuskanslerille tehdyt kantelut kohdistui- 3789: symyksessä oleva toiminta tarkoita julkisen teh- vat suuruusjärjestyksessä lueteltuina seuraavien 3790: tävän hoitamista. Merkittävä osa opetus-, so- hallinnonalojen viranomaisten menettelyyn (su- 3791: siaali-, terveys- ja ympäristöhallinnosta kuuluu luissa vastaavat kantelujen lukumäärät vuodelta 3792: kunnille. Näihin kohdistuvaa laillisuusvalvontaa 1997): sosiaaliviranomaiset 126 (86), terveyden- 3793: selostetaan seuraavan jakson kohdassa 7.2. ja sairaanhoitoviranomaiset 62 (51), veroviran- 3794: Oikeuskanslerin suorittama valtionhallinnon omaiset 59 (41 ), maa- ja metsätalousviranomai- 3795: laillisuusvalvonta tapahtuu ensisijaisesti tutki- set 25 (21), työviranomaiset 24 (25), liikennevi- 3796: malla kansalaisten tekemiä kanteluja. Ne voivat ranomaiset 15 (7) ja opetusviranomaiset 14 (14) 3797: kohdistua useamman kuin yhden hallinnonalan kantelua. 3798: viranomaisten toimintaan. Myös seuraamalla Valtionhallinnon laillisuusvalvonnassa kerto- 3799: tiedotusvälineissä esillä olleita asioita ja tekemäl- musvuonna annetuista ratkaisuista mainitaan 3800: lä tarkastusmatkoja on hankittu oikeuskanslerin yhteenvedonomaisesti kunkin hallinnonalan 3801: valvontatehtävän hoidon kannalta tarpeellista seuraavat esimerkkitapaukset. 3802: tietoa. Oikeuskanslerinvirastolta kysellään Ulkoasiainhallinnon alalla asioiden käsittelyn 3803: asioista myös suullisesti. Silloin on keskustelussa viivästyminen on antanut aihetta kannanottoi- 3804: oikeuskanslerinviraston esittelijän tai muun vir- hin. Oikeuskansleri on kiinnittänyt ulkoasiain- 3805: kamiehen kanssa tapauksen laadun mukaan se- ministeriön huomiota tarpeellisen huolellisuu- 3806: lostettu sovellettavia oikeussäännöksiä taikka den ja joutuisuuden noudattamiseen esiteltäessä 3807: neuvottu, minkä viranomaisen puoleen asiassa valtioneuvostolle ja tasavallan presidentille edus- 3808: voi kääntyä, tai annettu muuta opastusta. kunnan kirjelmiä. Ulkoasiainministeriön menet- 3809: Yhteydenotot ovat muuten koskeneet muun telyä lausunnon antajana yhdistyksen rekiste- 3810: muassa yleisissä tuomioistuimissa vireillä olevia röintiasiassa on arvosteltu, koska se oli osaltaan 3811: asioita ja päätöksiä, joissa on vielä käytettävissä johtanut rekisteröintihakemuksen käsittelyn vii- 3812: säännönmukainen muutoksenhakutie, oikeu- västymiseen. Apulaisoikeuskansleri on puuttu- 3813: denkäyntiavustajien menettelyä, asiakirjojenjul- nut ulkoasiainministeriön menettelyyn diplo- 3814: kisuuskysymyksiä sekä eri hallintoviranomais- maattipassiasiassa sen vuoksi, ettei kuulemisvel- 3815: ten toimintaa ja päätöksiä. Oikeuskanslerin toi- vollisuutta ollut noudatettu eikä valitusoikeuden 3816: mivaltaan kuulumattomat tiedustelut ovat kos- edellytyksiä diplomaattipassia koskevista ulko- 3817: keneet lähinnä pankkien ja muiden rahoitus- asiainministeriön päätöksistä selvitetty. 3818: markkinoilla toimivien menettelyä. Yhteiskun- Sisäasiainministeriön ja puolustusministeriön 3819: nallisista ongelmista, vireillä olevista säädös- hallinnonalalla apulaisoikeuskansleri on tehnyt 3820: muutoksista sekä puutteellisiksi tai virheellisiksi esityksen Suomen alueen valvonnasta ja sen alu- 3821: koetuista säädöksistä on esitetty kansalaismieli- eellisen koskemattomuuden turvaamisesta anne- 3822: 6.1. Yleiskatsaus 73 3823: 3824: tun asetuksen sisällön tarkistamiseksi. Myös il- tomana painostuksena ja puuttumisena sanan- 3825: mailurajoituksia ilmapuolustuksen tunnistus- vapauteen. Lisäksi on arvioitu metsäkauriiden 3826: vyöhykkeellä (ADIZ) on tarkasteltu, koska ne tuontiin liittyvää maa- ja metsätalousministe- 3827: saattoivat aiheuttaa tarpeetonta haittaa siviili- riön menettelyä. 3828: ilmailutoiminnalle. Oikeuskansleri on lausunut Liikennehallinnon osalta apulaisoikeuskans- 3829: Sisäasiainministeriölie käsityksensä arpajais- ja leri on huomauttanut tielaitoksen keskushallin- 3830: rahapelitoiminnan julkista valvontaa koskevien nolle laiminlyönnistä ratkaista sille tehty valitus 3831: lisäsäännösten tarpeesta. Apulaisoikeuskansleri kohtuullisessa ajassa. Tielaitoksen huomiota on 3832: puolestaan on arvioinut veikkauspelin valvojan myös kiinnitetty puutteellisten ja ristiriitaisten 3833: menettelyä yksittäisessä tapauksessa tämän vah- tietojen antamisesta johtuvaan tielaitoksen vas- 3834: vistettua virheellisen arvontatuloksen. tuuseen tiehankkeen kiinteistön omistajalle aihe- 3835: Valtiovarainhallinnon alalla oikeuskansleri uttamasta vahingosta. Käsityksen lausumiseen 3836: on kiinnittänyt valtiovarainministeriön huomio- liikennehallinnon alalla on ollut aihetta tapauk- 3837: ta puutteisiin yhteisöverolakiehdotuksen perus- sissa, joissa oli kysymys katsastustoimiluvan 3838: teluissa valtioneuvoston antamien hallituksen myöntämisestä, hyvästä hallintotavasta postin- 3839: esitysten laatimisohjeiden noudattamisessa lain jakelua koskevaa asiaa käsiteltäessä, EY:n televi- 3840: taloudellisten vaikutusten ilmoittamisen osalta. siodirektiivin noudattamisesta ja ajoneuvohal- 3841: Apulaisoikeuskansleri on lausunut käsityksensä lintokeskuksen lomakkeen harhaanjohtavuu- 3842: rehujen rasva- ja valkuaisverolain kumoamisesta desta. 3843: Suomen liittyessä Euroopan unioniin. Hän on Kauppa- ja teollisuushallinnon alalla on ollut 3844: niin ikään kiinnittänyt rahoitusvalvontaviran- aihetta kiinnittää kuluttaja-asiamiehen huomio- 3845: omaisten huomiota notariaattitoimintaa koske- ta hänelle tehdyn ilmoituksen käsittelyn viivästy- 3846: vien pankeille annettujen ohjeiden noudattami- miseen sekä tapauksen käsittelyn yhteydessä il- 3847: seen sekä arvioinut rahalaitoksen menettelyä sen menneisiin puutteisiin hyvän hallinnon ja palve- 3848: kieltäydyttyä tilin avaamisesta. luperiaatteen noudattamisessa. 3849: Veroviranomaisten toiminta on antanut aihet- Sosiaali- ja terveyshallinnon alalla oikeus- 3850: ta lukuisiin kannanottoihin. Käsityksiä on lau- kansleri on joutunut puuttumaan ministerin ja 3851: suttu perintöveron lykkäyshakemuksen siirtämi- esittelevän virkamiehen menettelyihin huomau- 3852: sestä, veroviraston menettelystä konkurssin ha- tuksenaja käsityksen lausumisena työehtosopi- 3853: kemisessa, asiakirjojen katoamisesta verotoimis- muksen yleissitovuutta koskevien laskelmien ja 3854: tossa, huolellisuuden noudattamisesta verotus- muiden valmisteluasiakirjojen tarkoitushakui- 3855: asian käsittelyssä sekä verovalituksesta ja vero- suudestaja puutteellisuudesta. Hän on myös ar- 3856: noikaisusta annettujen säännösten noudattami- vioinut apteekkioikeuden myöntämistä koske- 3857: sesta. Apulaisoikeuskansleri on myös arvioinut vaa lakiesitystä Suomen Apteekkariliiton teke- 3858: verotarkastusmenettelyä ja hyvää verotarkastus- män kantelun johdosta. Oikeuskansleri on teh- 3859: tapaa. nyt sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen ur- 3860: Opetushallinnon alalla on kiinnitetty huomio- heilijoiden eläke- ja tapaturmaturvan järjestämi- 3861: ta lääninhallituksen opetus- ja kulttuuriosaston sestä. Apulaisoikeuskansleri on arvioinut oike- 3862: päällikön menettelyyn virantäyttöasiassa sekä usturvaa työhönottotestauksessa. Käsityksiin 3863: terveydenhuolto-oppilaitoksen opiskelijan arvi- sosiaali- ja terveyshallinnon alalla on ollut aihet- 3864: ointiin. ta mm. tapauksissa,jotka koskivat Kansaneläke- 3865: Maa- ja metsätaloushallinnon alalla apulais- laitoksen järjestämää kuntoutusta ja työtervey- 3866: oikeuskansleri on tehnyt maa- ja metsätalous- denhuollon oikeusturvakeskuksen pysyvien 3867: ministeriölle esityksen erityisperusteisen kalas- asiantuntijoiden lausuntoja sekä eräitä työttö- 3868: tusoikeuden selvittämisestä. Huomiota on jou- myyskassoja koskevia kysymyksiä. Myös useat 3869: tuisuuden ja perustelujen kannalta kiinnitetty menettelyä koskevat seikat kuten kirjallisiin tie- 3870: maidon lisäkiintiöitä ym. koskevien hakemus- dusteluihin vastaaminen, asiakirjojen huolelli- 3871: ten käsittelyyn sekä maataloustukien haku- ja nen käsittely, mielentilaa koskevan lausunnon 3872: täyttöohjeiden laatimisessa vaadittavaan tark- viivästyminen sekä asiakaspalvelu Kansaneläke- 3873: kuuteen. Maa- ja metsätalousministerin menet- laitoksen paikallistoimistossa ovat antaneet ai- 3874: tely on antanut oikeuskanslerille aihetta arvos- heen käsitysten lausumisiin. 3875: teluun, koska ministerin toimintaa Suomen Työhallinnon alalla oikeuskansleri on tarkas- 3876: Hippos ry:tä ja Kuninkuusraveja sekä eläinsuo- tellut työministeriön menettelyä asiassa, jossa 3877: jelua koskevassa asiassa oli pidettävä sopimat- ministeriö oli tilannut viestintätutkimuksen si- 3878: 3879: 10 292071C 3880: 74 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta 3881: 3882: dosryhmäviestintänsä kehittämiseksi. Työlli- jempänä tarkemmin esitettäviin toimenpiteisiin 3883: syyslain tukityöllistämistä ja työttömyysturva- tai kannanottoihin. 3884: lain työssäoloehtoa koskevien säännösten ta- Kuvasta 6 on nähtävissä valtionhallintoon 3885: voitteita ja työsuojelutarkastuksen periaatteita vuosina 1996-1998 kohdistuneiden kantelujen 3886: sekä työvoimatoimikunnan puheenjohtajalle lukumäärät hallinnonaloittain. Viranomaiskan- 3887: asetettavia kelpoisuusehtoja on niin ikään arvioi- teluja koskevat pylväät kuvaavat niiden kantelu- 3888: tu. jen lukumääriä, jotka kohdistuvat muihin viran- 3889: Ympäristöhallinnon alalla vanhojen metsien omaisiin kuin ministeriöihin. 3890: suojeluohjelman valmistelu ja toteuttaminen 3891: ovat antaneet aihetta toimenpiteisiin. Apulaisoi- 3892: keuskansleri on lisäksi tarkastellut kysymystä 6.2. Ulkoasiainhallinto 3893: ympäristöministeriön esittelijän esteellisyydestä 3894: hallintovalitusta käsiteltäessä. 6.2.1. Huomautus 3895: Kertomusvuonna jatkuneen Euroopan yhtei- 3896: sön Natura 2000 -verkostoa koskevan Suomen Viivästyminen eduskunnan kirjelmän esittelyssä 3897: ehdotuksen valmisteluun on liittynyt useita kan- 3898: teluita. Apulaisoikeuskansleri on ottanut kantaa Oikeuskansleri Paavo Nikulan kirje ulko- 3899: ehdotuksen loppuun saattamiseen. Oikeuskans- asiainministeriölle 23.6.1998, dnro 15/51/98 3900: lerin esittämiin erilaisiin käsityksiin ja kannanot- 3901: toihin oli puolestaan ollut aihetta mm. tapauksis- 3902: sa, jotka koskivat luontoselvitysten riittävyyttä, EDUSKUNNANVASTAUSKIRJELMÄN 3903: tietolomakkeiden sisältöä, muistutus- ja lausun- ESITTELYN VIIVÄSTYMINEN 3904: tokoosteiden julkisuutta, kuuleruisaineiston täy- 3905: dentämistä ja ruotsinkielisen tausta-aineiston Ulkoasiainministeriöstä on esitelty 12.3.1998 3906: puuttumista. valtioneuvostolle ja 13.3.1998 tasavallan presi- 3907: Tässä jaksossa käsiteltävät valtionhallinnon dentille eduskunnan 9.6.1997 päivätty kirjelmä 3908: laillisuusvalvontaa koskevat edellä viitatut sekä Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan 3909: muut asiat ovat antaneet aihetta seuraaviin jäl- Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleisko- 3910: 3911: 3912: 3913: Kuva 6. 3914: 3915: 3916: Valtionhallintoon kohdistuneet kantelut hallinnonaloittain 3917: 1996-1998 3918: •Valtioneuvosto ja ministeriöt 3919: 160 3920: • Sosiaaliviranomaiset 3921: 140 3922: 120 DTerveys- ja 3923: sairaanhoitoviranomaiset 3924: 100 cveroviranomaiset 3925: 80 3926: • Työviranomaiset 3927: 60 3928: IlMaa- ja 3929: 40 metsatalousviranomaiset 3930: 20 • Opetusviranomaiset 3931: 3932: 0 a Liikenneviranomaiset 3933: 1996 1997 1998 3934: 6.2. Ulkoasiainhallinto 75 3935: 3936: kouksen toiminnasta vuonna 1995 antaman ker- eduskunnan kirjelmien asianmukaiseen käsitte- 3937: tomuksen johdosta. Eduskunta oli hyväksynyt lyyn ja määräaikojen noudattamiseen. 3938: ulkoasiainvaliokunnan mietinnön ja lähettänyt 3939: sen kirjelmän ohessa tiedoksi hallitukselle. Ulkoasiainministeriön selvitys 3940: Eduskunnan kirjelmä oli saapunut valtioneu- 3941: voston kirjaamoon 11.6.1997. Ulkoasiainminis- Ulkoasiainministeriö on esittänyt, että se oli 3942: teriön arkistoon se oli leiman mukaan siirretty 20.10.1995 päivätyllä yleiskirjeellä nro HAL-52 3943: 13.6.1997. kehottanut esittelijöitään kiinnittämään erityistä 3944: huomiota asianmukaiseen menettelyyn esiteltä- 3945: SELVITYSPYYNTÖ essä eduskunnan kirjelmillä ilmoitettuja edus- 3946: kunnan päätöksiä. 3947: Kun kysymyksessä olevan kirjelmän esittelys- 3948: sä oli ilmeisesti viivytelty, apulaisoikeuskansleri RATKAISU 3949: on 17.3.1998 päivätyllä kirjeellä pyytänyt ulko- 3950: asiainministeriötä toimittamaan oikeuskansle- Totean, että eduskunnan kirjelmät tulevat 3951: rinvirastoon sen tai niiden virkamiesten selvityk- hallituksen tietoon vasta sitten, kun ne on asian- 3952: set, joiden tehtäviin on kuulunut eduskunnan mukaisesti esitelty valtioneuvostolle ja tasaval- 3953: kirjelmän esittely hallitukselle. lan presidentille. Valtiosääntökäytäntö edellyt- 3954: tää, että ne saatetaan hallituksen tietoon ilman 3955: SELVITYS tarpeetonta viivytystä. Tätä vaatimusta ei ole 3956: noudatettu esillä olevassa tapauksessa, jossa ky- 3957: Ulkoasiainministeriö on 23.4.1998 päivätyn symyksessä oleva kirjelmä on sen saavuttua ul- 3958: kirjeensä (HELD773-36) ohella toimittanut ul- koasiainministeriöön arkistoitu ja vasta valtio- 3959: koasiainministeriön poliittisen osaston ihmisoi- neuvoston kanslian puututtua asiaan esitelty hal- 3960: keusyksikön päällikön Ann-Marie Nyroosin sel- litukselle. Esitetyn selvityksen perusteella kirjel- 3961: vityksen. män arkistoiminen näyttää johtuneen tilapäisen 3962: henkilöstön erehdyksestä. 3963: Yksikön päällikön Ann-Marie Nyroosin selvitys Edeltäjäni, oikeuskansleri Jorma S. Aalto on 3964: lähettänyt ulkoasiainministeriölle 20.5.1996 päi- 3965: Nyroos on esittänyt, että kysymyksessä ole- vätyn kirjeen (Dnro 15/51/96). Kirjeessä on 3966: van eduskunnan kirjelmän esittely kuului minis- muun ohella todettu, että oikeuskansleri oli 3967: teriön poliittisen osaston ihmisoikeusyksikölle. useaan kertaan joutunut puuttumaan ulkoasi- 3968: Euroopan neuvosto-asiat siirtyivät ihmisoikeus- ainministeriöstä tapahtuvaan eduskunnan kirjel- 3969: yksikköön 1.1 0.1996, joten Euroopan neuvoston mien esittelyyn ja että laiminlyöntejä oli tapahtu- 3970: Suomen valtuuskunnan Euroopan neuvoston nut, vaikka ulkoasiainministeriö oli kiinnittänyt 3971: parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta esittelijöidensä huomiota asiaan (ministeriön 3972: annettavan kertomuksen esittely oli ensimmäistä yleiskirjeet HAL-22 vuodelta 1993 ja HAL-52 3973: kertaa ihmisoikeusyksikön vastuulla. vuodelta 1995). Kirjeen mukaan ulkoasiainmi- 3974: Eduskunnan kirjelmä oli saapunut yksikköön nisteriön tulisi luoda ja ylläpitää tehokas ja myös 3975: Euroopan neuvostosta vastaavan virkamiehen käytännössä toimiva seurantajärjestelmä. 3976: ollessa vuosilomalla. Yksikön huomattavan työ- Edellä esitetynjohdosta ja viitaten mainittuun 3977: paineen ja henkilöstövajeen johdosta virkamie- kirjeeseen kiinnitän ulkoasiainministeriön huo- 3978: hen sijaisuutta ei ollut kyetty hoitamaan minis- miota vastaisen varalle tarpeellisen huolellisuu- 3979: teriön pysyvien virkamiesten toimesta, vaan yk- den ja joutuisuuden noudattamiseen esiteltäessä 3980: sikössä oli jouduttu turvautumaan tilapäistyö- valtioneuvostolle ja tasavallan presidentille edus- 3981: voimaan. Kirjelmä oli sen johdosta erheellisesti kunnan kirjelmiä. 3982: arkistoitu. 3983: Eduskunnan kirjelmän esittelyn laiminlyönti 3984: oli todettu vasta helmikuun lopussa 1998, kun 6.2.2. Käsitykset 3985: valtioneuvoston kanslia oli tiedustellut asiasta. 3986: Yksikössä oli ryhdytty välittömästi toimenpitei- 1) Asian käsittelyn viivästyminen 3987: siin asian viemiseksi esittelyyn. 3988: Tapahtuneen virheellisen menettelyn käytyä Kahden yhdistyksen rekisteröintiä koskevat 3989: ilmi oli yksikön henkilöstön huomiota kiinnitetty hakemukset olivat saapuneet patentti- ja rekiste- 3990: 76 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta 3991: 3992: rihallituksen yhdistysrekisteriin 25.1.1994. Yh- van oikeuttansa, tehdä valituksen, mikäli laissa 3993: distysten säännöt oli lähetetty ulkoasianministe- tai asetuksessa ei ollut toisin säädetty. Saman lain 3994: riölle lausunnolle 10.8.1994 ja 15.8.1994. Ulko- 12 §:n 1 momentin mukaan päätökseen, johon 3995: asiainministeriö oli antanut lausuntonsa vasta saatiin hakea muutosta, oli liitettävä valitusosoi- 3996: 27.1.1998. tus. Valtioneuvoston ja sen ministeriöiden pää- 3997: Asiakirjojen mukaan yhdistysrekisteri ei ollut töksiin oli liitettävä valitusosoitus ainoastaan sil- 3998: asettanut ulkoasiainministeriön lausuntopyyn- loin kun niin oli erikseen säädetty. Ks. myös jak- 3999: nölle määräaikaa. Yhdistysrekisteri ei myöskään so 3.3.8 (27611/97) 4000: ollut tiedustellut asian viipymistä ulkoasiainmi- 4001: nisteriössä. Osittain tästä syystä rekisteröintiha- 4002: kemusten käsittelyaika oli viivästynyt. Käsittely- 6.3. Sisäasiainhallinto ja puolustushal- 4003: aika, yli neljä vuotta, oli huomattavan pitkä. linto 4004: Hyvän hallintotavan mukaista on, että viran- 4005: omainen esittää siltä lausuntoa pyytäneelle toi- 6.3.1. Esitykset 4006: selle viranomaiselle kantansa myös siitä, että var- 4007: sinaista lausuntoa ei asiasta ole tarpeellista an- 1) Valvonta-asetuksen sisällön tarkistaruistarve 4008: taa. Ulkoasiainministeriö ei ollut antanut pyy- 4009: dettyä lausuntoa, koska huomauttamista yhdis- Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen kirje 4010: tysten sääntöihin ei ollut, eikä myöskään ilmoit- valtioneuvostolle 2.1.1998 dnro 64311/96 4011: tanut, että lausuntoa ei anneta. Ulkoasiainminis- 4012: teriön menettelystä oli osaltaan aiheutunut rekis- Erään kanteluasian yhteydessä olen arvioinut 4013: teröintiä koskevien hakemusten käsittelyn vii- Suomen alueen valvonnasta ja sen alueellisen 4014: västyminen. Ulkoasiainministeriön menettely koskemattomuuden turvaamisesta annetun ase- 4015: asiassa ei apulaisoikeuskanslerin varamiehen tuksen (1069/1989) säännöksiä. Asiassa onhan- 4016: mielestä ollut hyvän hallintotavan mukainen. kittu sisäasiainministeriön, puolustusministe- 4017: Tämän vuoksi ulkoasianministeriön huomiota riön, oikeusministeriön, ulkoasiainministeriön ja 4018: kiinnitettiin oikeaan menettelytapaan tämänkal- pääesikunnan lausunnot. Tällöin olen kiinnittä- 4019: taisessa asiassa ks. myös kohdat 3.3.29 ja 6.8.1.2. nyt huomiota muun ohella seuraaviin seikkoihin: 4020: (849/1/97). 4021: Suoja-alueet 4022: 4023: 2) Kuuleminen ja valitusoikeus diplomaattipassi- Asetuksen 4 §:n mukaan valtioneuvosto voi 4024: asiassa alueellisen koskemattomuuden valvonnan tehos- 4025: tamiseksi määrätä valtakunnan turvallisuuden 4026: Ulkoasiainministeriön hallinto-osaston pääl- vuoksi tärkeitä alueita erityisiksi suoja-alueiksi 4027: likön sijaisen ja asian esitelleen lähetystöneuvok- sekä antaa ulkomaalaisten samoin kuin ulko- 4028: sen huomiota kiinnitetty kuulemisvelvollisuuden maisten alusten ja ilma-alusten niillä liikkumista 4029: noudattamiseen diplomaattipassiasioita käsitel- ja oleskelua koskevia määräyksiä. 4030: täessä sekä tarpeellisen huolellisuuden noudatta- Asetus annettiin puolustusvoimista annetun 4031: mista selvitettäessä valitusoikeuden edellytyksiä lain (40211974) 2a §:ssä ( 572/1988) olevan valtuu- 4032: diplomaattipassiasioissa annetuista ulkoasiain- tussäännöksen nojalla 1989. Säännöksessä ei ol- 4033: ministeriön päätöksistä. lut ulkomaalaisten liikkumisvapauden rajoitta- 4034: Lasten isän peruotettua suostumuksensa dip- miseen oikeuttavaa valtuutusta, mutta tuolloin 4035: lomaattipassin antamiseen alaikäisille lapsilleen liikkumisvapauden katsottiin perusoikeutena 4036: ulkoasiainministeriö oli peruuttanut heidän pas- olevan turvattu vain Suomen kansalaisille. 4037: sinsa kuulematta hallintomenettelylain 15 §:n Perusoikeusuudistuksen voimaantulon 4038: edellyttämällä tavalla lasten toisena yhteishuol- 1.8.1995 jälkeen hallitusmuodon 7 §:ssä säädetty 4039: tajana ollutta äitiä. Lisäksi peruuttamispäätök- liikkumisvapaus koskee myös Suomessa lailli- 4040: siin oli liitetty ilmoitus valituskiellosta, vaikka sesti oleskelevia ulkomaalaisia. Perusoikeusuu- 4041: niistä oli valitusoikeus. Tuolloin sovellettavana distuksen voimaantulo edellyttää, että vanha 4042: olleen muutoksenhausta hallintoasioissa anne- lainsäädäntö saatetaan vastaamaan uudistettu- 4043: tun lain (154/1950) 4 §:n 1 momentin mukaan jen perusoikeussäännösten vaatimuksia. Liikku- 4044: valtioneuvoston ja ministeriön päätöksestä saat- misvapauden, myös ulkomaalaisten, rajoituksis- 4045: toi asian osainen, joka katsoi päätöksen loukkaa- ta on säädettävä eduskunnan hyväksymällä lail- 4046: 6.3. Sisäasiainhallinto ja puolustushallinto 77 4047: 4048: la noudattaen samalla niitä periaatteita, jotka 2) Sotilashenkilöiden tuomioistuimeen kutsumis- 4049: perusoikeusuudistuksen yhteydessä eduskun- ta koskevat säännöt 4050: nassa nimenomaisesti todettiin (PeVM 25/ 4051: 1994 vp). Lyhennysote apulaisoikeuskansleri Jukka Pa- 4052: sasen kirjeestä SM:lle ym. 25.9.1998, dnro 6/51/ 4053: 98 4054: Yleiset rajoitukset 4055: Sotilashenkilöiden tuomioistuimeen kutsumi- 4056: Asetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan ulko- sesta annettuja erityissäännöksiä ei riittävästi 4057: maalainen ei saa Suomen alueella ilman puolus- tunneta tai säännöksiä ei sovelleta oikealla taval- 4058: tusministeriön lupaa mm. I) suorittaa kartoitus- la. Pääesikunnan hankkimien selvitysten perus- 4059: ta tai merenmittaustarkoituksessa tapahtuvaa teella voidaan todeta, että eräistä sotilas- ja sivii- 4060: luotausta; eikä 4) suorittaa vedenalaisia tutki- liviranomaisten välisistä suhteista rauhan aikana 4061: muksia tai töitä. Il.ll.l922 annetun asetuksen (265/ 1922) 5 §:n 2 4062: Yhteisön oikeuden kannalta asiaa tarkastellen momentin soveltamisessa on yleisemminkin il- 4063: mainittuihin toimiin sisältyy sellaista, joka sel- mennyt laiminlyöntiä, epätietoisuutta ja eriäviä 4064: västi on perusteltua rajoittaa maanpuolustuksen tulkintoja. 4065: ja valtakunnan alueellisen koskemattomuuden Sotilashenkilöiden tuomioistuimeen kutsumi- 4066: turvaamisella, ilman että kyseessä olisi syrjintä. sessa vallitsevaa epäselvää tilannetta ja kutsu- 4067: Rajoitussäännökset ovat kuitenkin asetuksen mismenettelyssä todettuja laiminlyöntejä ja epä- 4068: tarkoitusperien kannalta katsoen varsin laaja- yhtenäistä käytäntöä ei voida pitää hyväksyttä- 4069: alaisia ja ylimalkaisia. Yhteisön oikeuden edel- vänä. Asiassa hankittujen selvitysten ja lausunto- 4070: lyttämien suhteellisuus- ja syrjimättömyysperi- jen valossa näyttää siltä, että asiantilaan ei ole 4071: aatteiden noudattaminen näyttää jäävän yksin- saatavissa korjausta pelkästään tuomioistuinten 4072: omaan lupakäytännön varaan. Tätä ei voida pi- tiedoksiantoasioista huolehtivan henkilöstön 4073: tää hyväksyttävänä. koulutukseen ja opastukseen liittyvin toimin. 4074: Kysymys näyttää olevan lähinnä asianomaisen 4075: lainsäädännön selkeydestä. 4076: Ulkomaalaisen käsite Sotilashenkilöiden tuomioistuimeen kutsu- 4077: mista koskenut oikeudenkäymiskaaren II luvun 4078: Asetuksessa ei määritellä ulkomaalaisen käsi- 24 § (1056/199I) on oikeudenkäymiskaaren II 4079: tettä. Kun yhteisön oikeudessa "ulkomaalaisel- luvun säännösten uudistamisen yhteydessä ku- 4080: la" on eri merkitys kuin mitä sanalle Suomessa mottu (69011997). Tuossa yhteydessä oikeuden- 4081: yleisesti annetaan, on tilanne aiheuttanut tulkin- käymiskaaren Il luvun 27 §:ään jäi tuomioistui- 4082: taongelmia. miin kutsumista koskeva yleinen viittaussäännös 4083: muualla laissa annettuihin erityissäännöksiin. 4084: Tämän tuomioistuimeen kutsumista koskevan 4085: Toimenpide-ehdotus uudistetun lainsäädännön ohella sovellettavana 4086: on edelleen vuodesta 1922 lukien muuttamatto- 4087: Esitän, että valtioneuvosto ryhtyisi tarvitta- mana voimassa ollut eräistä sotilas- ja siviilivi- 4088: viin toimiin ranomaisten välisistä suhteista rauhan aikana 4089: I) Suomen alueen valvonnasta ja sen alueelli- annetun asetuksen 5 §:n 2 momentti. Sanotun 4090: sen koskemattomuuden turvaamisesta annetun asetuksen muidenkin säännösten soveltuvuus 4091: asetuksen 4 §:ssä olevien rajoitusten säätämiseksi nykyiseen lainsäädäntöön olisi mielestäni syytä 4092: lailla, nykyistä olennaisesti tarkemmin, ottaa selvitettäväksi. 4093: 2) asetuksen 3 §:n 2 momentin 1 ja 4 kohtien Sotilashenkilöiden tuomioistuimeen kutsu- 4094: täsmentämiseksi, ja mista koskevien erityissäännösten tarpeellisuu- 4095: 3) ulkomaalaisen käsitteen määrittelemiseksi den ja tarvittavina pidettävien säännösten ajan- 4096: asetuksessa. tasaisuuden arviointi ja säännösten uudistami- 4097: nen on perusteltua ainakin seuraavista syistä: 4098: Puolustusministeriö on asettanut 18.I2.I997 1) Haasteen tiedoksiannosta tulee käsitykseni 4099: aluevalvontatoimikunnan, jonka tehtävänä on mukaan säätää lailla, vaikka kysymys ei ole ah- 4100: selvittää aluevalvontalainsäädännön nykytila ja taassa mielessä henkilön oikeuksista tai velvolli- 4101: siinä esiintyvät muutos- ja kehitystarpeet suuksista, vaan määräyksestä viranomaiselle. 4102: 78 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta 4103: 4104: Asia kuuluu lain alaan, koska haaste sinänsä las-ja poliisiviranomaisten välisestä toimivallas- 4105: asettaa pakkokeinojen uhalla velvoitteita haas- ta ja virka-avusta. Mahdollista on, että voimassa 4106: tettavalleja tiedoksianto on olennainen osa haas- oleva asetus eräistä sotilas- ja siviiliviranomais- 4107: tetta. Ei ole pidettävä asianmukaisena jättää ten välisistä suhteista rauhan aikana olisi koko- 4108: asiaa vuonna 1922 muodollisesti oikein annetun naan uusittava. 4109: asetuksen varaan. 4110: 2) Haasteita ja muita oikeudenkäynnin tie- Puolustusministeriö on asettanut 25.11.1998 4111: doksiantoasioita hoitava syyttäjä- ja tuomiois- työryhmän selvittämään eräistä sotilas- ja siviili- 4112: tuinhenkilöstö on velvollinen menettelemään viranomaisten suhteista rauhan aikana annetun 4113: virkatehtävissään voimassa olevien säännösten asetuksen (265/ 1922) ja siihen liittyvien erityisesti 4114: mukaisesti. Toiselta puolen on voitava edellyt- sotilaiden tuomioistuimeen kutsumista koske- 4115: tää, että syyttäjäviranomaisten ja tuomioistuin- vien sääntelyjen uudistus tarpeen. Selvityksen pe- 4116: ten perustoimintoihin kuuluvia tiedoksiantoteh- rusteella työryhmä laatii ehdotuksen tarvittavis- 4117: täviä koskeva lainsäädäntö on ajantasaista ja ta lainsäädäntötoimista. 4118: selkeää, jotta kaikilla näitä tehtäviä hoitavilla 4119: syyttäjä- ja tuomioistuinvirkamiehillä on käy- 3) Arpajais- ja rahapelitoiminnan julkista 4120: tännössä mahdollisuudet hoitaa virkatehtävänsä valvontaa koskevien lisäsäännösten tarve 4121: myös tältä osin voimassa olevan lainsäädännön 4122: mukaisesti ja yhdenmukaisesti. Kantetua tutkittaessa on havaittu, että veik- 4123: 3) Tuomioistuimeen lain nojalla saapuroaan kausasetuksessaja totopeliasetuksessa tarkoitet- 4124: velvoitettavien kansalaisten on voitava luottaa tujen hevoskilpailujen valvontaa ei ole säädetty 4125: siihen, että tuomioistuimeen kutsumisessa mene- minkään viranomaisen tehtäväksi. Valvonnasta 4126: tellään lain mukaisesti. Sellainen erityislainsää- huolehtii Suomen Hippos ry. Oikeuskansleri ei 4127: däntöön perustuva menettely, että rikosasiassa ole toimivaltainen arvioimaan sen menettelyä 4128: epäillyn vastaajan haaste annetaan tiedoksi työn- tässä suhteessa. 4129: antajatahon välityksellä, on vastaajan kannalta Tämän johdosta oikeuskansleri on sisäasiain- 4130: yleisesti ottaen kielteistä. Kansalaiset voivat ministeriö He tiedoksi toimittamassaan päätök- 4131: odottaa, että tällaiset kielteiset vaikutukset koh- sessä 5.1.1998 todennut, että luvanvaraiseen ar- 4132: distuvat kaikkiin asianomaisen erityislainsää- pajais- ja rahapelitoimintaan liittyvätjulkiset int- 4133: dännön piiriin kuuluviin kansalaisiin yhdenver- ressit edellyttävät, että toimintaan liitetään jon- 4134: taisesti. Tämän vuoksi on edellytettävä, että eri- kinasteista julkista valvontaa. Julkinen luotetta- 4135: tyisesti kutsuttaessa henkilöä vastaajaksi rikos- vuus edellyttäisi, että sisäisen valvonnan täyden- 4136: asiassa menettely on lainmukainen ja kaikille täjänä veikkaustoiminnan ja totopelien kohteena 4137: yhdenmukainen. olevien hevoskilpailujen julkisluonteisesta val- 4138: 4) Jonkin virkamies- tai muun henkilöryh- vonnasta olisi tarpeellisia säännöksiä (883/1/96). 4139: män, kuten esimerkiksi sotilashenkilöiden, tuo- 4140: mioistuimeen kutsumisesta annetuilla erityis- 4) Toimenpiteisiin ryhtyminen kuntalain 7 §:n 4141: säännöksillä on jokin asianomaiseen henkilöryh- 1 momentin johdosta 4142: män erityisasemaan liittyvä peruste, jonka vuok- 4143: si yleisiä tiedoksiantosäännöksiä ei ole pidettävä Oikeuskanslerin kertomuksessa 1997 (s. 90- 4144: riittävinä. Jos tuomioistuimeen kutsumisesta an- 91 ja s. 181-184) mainitun kunnallisiajärjestys- 4145: netut erityissäännökset jätetään yleisesti huo- sääntöjä koskevan esityksenjohdosta sisäasiain- 4146: mioon ottamatta tai niitä sovelletaan virheelli- ministeriön poliisiosastossa on käynnistetty sel- 4147: sesti, asianomaisten erityissäännösten alkuperäi- vitystyö asettamalla 26.5.1998 hanke selvittä- 4148: nen tarkoitus jää saavuttamatta. mään asiaa. Hankkeen määräaika on 15.6.1999 4149: Edellä olevaan ja valtioneuvoston oikeus- (37 /62/96). 4150: kanslerin ohjesäännön (1697/1992) 15 §:ään vii- 4151: taten esitän, että oikeusministeriö, sisäasiainmi- 4152: nisteriö ja puolustusministeriö ryhtyvät sellaisiin 6.3.2. Käsitykset 4153: lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin, jotka ovat 4154: tarpeen sotilashenkilöiden tuomioistuimeen kut- 1) Ilmailorajoitukset ilmapuolustuksen tunnistus- 4155: sumisessa havaittujen epäkohtien ja epäyhtenäi- vyöhykkeellä 4156: sen menettelyn poistamiseksi. Samassa yhteydes- 4157: sä olisi laajemminkin selvitettävä kysymys soti- Kantelukirjoituksessa oli katsottu, että ilmai- 4158: 6.3. Sisäasiainhallinto ja puolustushallinto 79 4159: 4160: lumääräykset ilmailun rajoittamisesta ilmapuo- se näkökohta, että jollei nimilautakunnan lau- 4161: lustuksen tunnistusvyöhykkeellä (ADIZ) aiheut- suntoa pyydetä, siitä seuraa, ettei hakemuksesta 4162: tivat tarpeetonta haittaa ilmailutoiminnalle. tiedoteta julkisesti. Silloin mahdollisuus tehdä 4163: Ilmapuolustuksen tunnistusvyöhykkeestä muistutus hakemusta vastaan syrjäytyy (18/1/ 4164: säädetään ilmailulta rajoitetuista alueista anne- 98). 4165: tun asetuksen (1227/1995) 6 §:ssä. Asetus on an- 4166: nettu ilmailulailla (281/1995) kumotun vanhan 4167: ilmailulain (595/1964) 6 §:n 1 momentin nojalla. 4168: Vuoden 1995 ilmailulain 93 §:n 4 momentin no- 6.3.3. Muut kannanotot 4169: jalla annetussa ilmailuasetuksen (118/1996) 4170: 3 §:ssä säädetään, että kumotun ilmailulain no- 1) Nimen rekisteröiminen väestötietojärjestel- 4171: jalla ilmailulta rajoitetuista alueista annettua mään 4172: asetusta on edelleen noudatettava. Ilmailulaitos, 4173: kuultuaan sisäasiainministeriötä ja puolustusmi- Kantelija oli arvostellut sitä, että hänen suku- 4174: nisteriötä, määrää ADIZ-vyöhykkeen tarkem- nimeään ei pystytty kirjoittamaan väestötietojär- 4175: mat rajat. Vyöhykkeen ylläpito perustuu rajavar- jestelmässä oikein, vaan nimessä olevan ii-kirjai- 4176: tiolaitoksen ja erityisesti puolustusvoimien tar- men tilalla käytettiin u-kirjainta. 4177: peeseen valvoa ilmaliikennettä Suomen alueelli- Väestörekisterikeskuksen mukaan väestötie- 4178: sen koskemattomuuden turvaamiseksi. tojärjestelmän tietotekninen uudistaminen oli 4179: Hallitusmuodon 7 §:n (969/1995) mukaan liik- meneillään siten, että todennäköisesti touko- 4180: kumisvapaus on turvattu perusoikeutena. Perus- kuussa 1999 otettaisiin käyttöön uusi tietokanta. 4181: oikeuden rajoitusten tulee perustua lakiin, ja ra- Tämän jälkeen väestötietojärjestelmässä olisi 4182: joittaminen on sallittua vain hyväksyttävillä pe- käytössä laajempi merkkivalikoima, muun 4183: rusteilla. Euroopan ihmisoikeussopimuksen liik- muassa ii-kirjain. 4184: kumisvapautta koskevassa 4 lisäpöytäkirjan Apulaisoikeuskanslerin varamiehen ratkaisun 4185: 2 artiklassa on todettu, että liikkumisvapautta mukaan lähtökohtana oli pidettävä sitä, että vä- 4186: voidaan erityisalueilla rajoittaa lain nojalla ja estötietojärjestelmään talletettujen nimien tulee 4187: demokraattisen yhteiskunnan yleisen edun ni- olla oikein kirjoitettuja. Puutteellisesti merkitty- 4188: missä. jä nimiä oli yli 40 000. Väestörekisterikeskus oli 4189: Puolustusministeriö on asettanut 18.12.1997 ollut tietoinen ongelmasta, mutta väestötietojär- 4190: aluevalvontatoimikunnan, jonka tehtävänä on jestelmän uudistaminen oli ollut monivuotinen 4191: selvittää aluevalvontalainsäädännön nykytila ja hanke. Tämän johdosta ja kun lainvastaista tai 4192: siinä esiintyvät muutos- ja kehitystarpeet. virheellistä menettelyä ei ole ilmennyt, asia ei ole 4193: Ratkaisussa on lausuttu, että ADIZ-vyöhyk- antanut aihetta enempään (637/1/97). 4194: kettä koskevien rajoitusten suhde liikkumisva- 4195: pautta koskeviin perus- ja ihmisoikeussäännök- 4196: siin voidaan parhaiten arvioida aluevalvonta- 4197: lainsäädännön selvittämisen yhteydessä alueval- 2) Veikkauspelin valvojan menettelyn arviointi 4198: vontatoimikunnassa. Ratkaisussa esitetyt näkö- 4199: kohdat saatettiin puolustusministeriön tietoon Sisäasiainministeriön määräämä valvoja oli 4200: otettavaksi huomioon aluevalvontatoimikunnan Speden Spelit -nimisen veikkauspelin arvonnas- 4201: valmistelutyössä. Ks. myös jakso 3.3.7 (1129/11 sa vahvistanut virheellisen arvontatuloksen. Val- 4202: 96). vojan -joka ei ole virkamies, mutta jota voi- 4203: daan pitää hallitusmuodon 46 §:n 1 momentissa 4204: tarkoitettuna julkisen tehtävän hoitajana- me- 4205: 2) Nimilautakunnan lausunnon hankkiminen nettelyn oli katsottava johtuneen inhimillisestä 4206: nimenmuutosasiassa erehdyksestä. Valvoja oli korjannut virheen heti 4207: kun se oli havaittu. Sisäasiainministeriö oli veik- 4208: Lääninhallituksen päätöksestä vastuullisten kaustoiminnan valvonnasta vastuussa olevana 4209: virkamiesten huomiota kiinnitetty nimilauta- ministeriönä ryhtynyt asiassa tarpeellisiin ja riit- 4210: kunnan lausunnon hankkimiseen sukunimen täviin toimenpiteisiin. Tämän vuoksi ja kun ar- 4211: muutoshakemusta käsiteltäessä. Tästä pääsään- pajaislainsäädännön kokonaisuudistus on par- 4212: nöstä säädettyjä poikkeuksia on tulkittava sup- haillaan vireillä, ei ollut perusteita enää puuttua 4213: peasti. Harkinnassa on otettava huomioon myös valvojan virheelliseen menettelyyn (38/51/97). 4214: 80 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta 4215: 4216: 4217: 6.4. Valtiovarainhallinto Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan halli- 4218: tuksen esityksestä antamassa mietinnössä 4219: 6.4.1. Esitys (VaVM 90/1994 vp) on todettukäyneen ilmi, että 4220: kuukausi oli rehujen kompensaation osalta liian 4221: Valtion irtaimen omaisuuden luovuttaminen lyhyt aika. Tämän vuoksi valiokunta oli ehdotta- 4222: nut, että rasva- ja valkuaisveron kantaminen lo- 4223: Oikeuskanslerin kertomuksessa 1997 (s. 93) petettaisiin jo 12.11.1994 lähtien. Laki eräiden 4224: mainitun esityksen johdosta valtiovarainministe- valmisteveroista annettujen lakien kumoamises- 4225: riö on 13.11.1997 asettanut työryhmän, joka on ta vahvistettiin 29.12.1994, ja se tuli voimaan 4226: 29.5.1998 päivätyssä työryhmämuistiossa 14/98 1.1.1995. 4227: ehdottanut, että valtion irtaimen omaisuuden Apulaisoikeuskanslerin päätöksessä on todet- 4228: luovuttamisesta säädettäisiin laintasoisesti (34/ tu, että lait tulee pyrkiä valmistelemaan ja vahvis- 4229: 51/97). tamaan hyvissä ajoin ennen niiden voimaantu- 4230: loajankohtaa. Viranomaisilla on niistä tiedotta- 4231: misvelvollisuus. Tiedottamisen on oltava teho- 4232: 6.4.2. Käsitykset kasta ja kaikkien ratkaisun vaikutuspiirissä ole- 4233: vien on saatava riittävät tiedot asiasta. Yhtiö ei 4234: 1) Rehujen rasva- ja valkuaisverolain kumoami- ollut saanut tulevasta lainmuutoksesta riittävästi 4235: nen Suomen liittyessä Euroopan unioniin ja täsmällistä tietoa niin ajoissa, että se olisi voi- 4236: nut ainakin vähentää varastossaan olleita veroa- 4237: Kantelussaan eräs yhtiö oli kertonut käyttä- sisältäviä tuotteita, joista veroa ei enää palautet- 4238: vänsä tuotannossaan raaka-aineena tuotteita, taisi. Sen voi näin katsoa joutuneen muita yrittä- 4239: joista 12.11.1994 asti oli peritty valtiolle rehujen jiä huonompaan asemaan. Menettely rehujen 4240: rasva- ja valkuaisveroa. Eräiden valmisteveroista rasva- ja valkuaisveron poistamisessa on perus- 4241: annettujen lakien kumoamisesta annetun lain tunut eduskunnan lainsäädäntövaltansa perus- 4242: (1476/1994) mukaan rasva- ja valkuaisveroa ei teella hyväksymään lakiin. Päätöksessä on viitat- 4243: tullut suorittaa tuotteista, jotka oli luovutettu tu valmisteverotuslain veronhuojennusta koske- 4244: tullivalvonnasta tai viety valmistuspaikalta vaan 50 §:ään,jonka mukaan mahdollisesta suo- 4245: 12.11.1994 tai sen jälkeen. Yhtiöllä oli ollut va- ritetun valmisteveron alentamisesta tai poistami- 4246: rastossaan ennen 12.11.1994 hankittuja tuottei- sesta päättää tullihallitus tai valtiovarainministe- 4247: ta, jotka sisälsivät rasva- ja valkuaisveroa yh- riö (656/1196). 4248: teensä yli 300 000 markkaa. Yhtiön veroista 4249: Turun piiritullikamarille tekemä palautushake- 4250: mus oli hylätty sillä perusteella, että raaka-aineet 2) Veroviraston menettely konkurssiin hakemi- 4251: oli hankittu ennen 12.11.1994. Yhtiö oli pyytänyt sessa 4252: oikeuskansleria tutkimaan, onko sen oikeustur- 4253: vaa loukattu lain voimaantulosäännösten toteut- Oikeuskansleri totesi 29.5.1998 käsitykse- 4254: tamisessa. nään, että konkurssimenettelyä ei tulisi käyttää 4255: Hallituksen esityksessä eduskunnalle niin kuin Kaakkois-Suomen veroviraston veron- 4256: 14.10.1994 valmisteverotusta koskevaksi lain- kantoyksikkö oli todennut, pelkästään siihen 4257: säädännöksi (HE 237/1994 vp) on todettu, että tarkoitukseen, että selvitetään veroviraston tie- 4258: valmisteverotukseen liittyvä lainsäädäntö oli eh- tokantaan verovelvolliselle muina suhteina mer- 4259: dotettu kokonaisuudessaan uudistettavaksi Suo- kittyjen yhtiöiden vaikutus verovelvollisen ve- 4260: men mahdollisen Euroopan unionin jäsenyyden ronmaksukäyttäytymiseen. Verottajalla on mah- 4261: vuoksi. Mm. rehujen rasva- ja valkuaisverosta dollisuus omien rekistereidensä kautta selvittää 4262: luovuttaisiin. Valtioneuvoston maa- ja puutar- näiden muiden yhtiöiden verotukset ja verojen ja 4263: hatalouden kansallista EY -sopeutustukea kos- maksujen laiminlyönnit (908/1197). 4264: kevan periaatepäätöksen mukaan elintarvikete- 4265: ollisuudelle, kaupalle ja valtion viljavarastolle 4266: kompensoitiin ED-jäsenyydestä johtuva varas- 3) Perintöveron Iykkäyshakemuksen siirtäminen 4267: tojen arvonalennus. Rasva- ja valkuaisveron piti 4268: hallituksen esityksen mukaan poistua 1.12.1994 Verovelvollinen oli tehnyt perintöverotustaan 4269: alkaen. koskevan oikaisuhakemuksen oikaisulautakun- 4270: 6.4. Valtiovarainhallinto 81 4271: 4272: nalle, joka oli päätöksessään hylännyt oikaisu- hennysten atk-käsittelyssä ja verovelvolliselle 4273: vaatimuksen, mutta oli ilmoittanut siirtävänsä osoitettuja tiedusteluja tehtäessä. Verotoimis- 4274: oikaisuvaatimuksen perintöveron lykkäyshake- toon tullutta lääninoikeudelle osoitettua valitus- 4275: muksena Uudenmaan verovirastolle. Hakemus ta ei ollut matkakustannusten vähentämisen 4276: ei ollut saapunut veroviraston perimisyksikköön osalta käsitelty silloisen verotuslain 93 c §:n mu- 4277: ennen kuin oikeuskanslerinviraston selvitys- kaisesti oikaisuvaatimuksena, verovelvolliselle 4278: pyynnönjohdosta asiaa oli ruvettu selvittämään. kuuluva vähennys oli jäänyt verovalmistelussa 4279: Lykkäyshakemuksen siirtäminen Uuden- asianmukaisesti tallentamatta atk:lle ja verovel- 4280: maan verovirastolle oli sinänsä hyvän hallintota- volliselle oli lähetetty samasta asiasta kaksi tie- 4281: van mukainen. Hakemuksen siirto oli kuitenkin dustelua, vaikka ensimmäiseen niistä oli jo asian- 4282: kestänyt yli kaksi kuukautta, josta johtuen hake- mukaisesti vastattu (769/1/97). 4283: muksen käsittely oli pitkittynyt ja päätöstä en- 4284: simmäisen maksuerän osalta ei ollut pystytty an- 4285: tamaan ennen eräpäivää. Lykkäyshakemusten 7) Tulliviranomaisten toimittama tupakkatuot- 4286: luonteen vuoksi hakemukset tulisi käsitellä jou- teiden hävittäminen 4287: tuisasti ja joka tapauksessa hyvissä ajoin ennen 4288: veronmaksun eräpäivää. Uudenmaan veroviras- Kantelossa oli paheksuttu sitä, että tullin ta- 4289: ton ja verotuksen oikaisulautakunnan huomiota kavarikoimia tupakkatuotteita ei enää myydä 4290: kiinnitettiin oikeaan menettelytapaan tämänkal- huutokaupalla, vaan ne hävitetään polttamalla. 4291: taisessa asiassa (69/1198). Ratkaisussaan 8.10.1998 oikeuskansleri on to- 4292: dennut ensiksi, että tulliviranomaiset ovat pysy- 4293: 4) Verovalituksen käsittely oikaisuvaatimuksena neet lakiin perustuvan harkintavaltansa rajoissa 4294: luopuessaan tupakkatuotteiden huutokauppaa- 4295: Verotoimiston huomiota kiinnitetty tarpeelli- misesta. Toiseksi hän on lausunut, että tupakka- 4296: sen huolellisuuden noudattamiseen verovalituk- tuotteiden hävittämisessä on toimittu valtiova- 4297: sen käsittelyä oikaisuvaatimuksena koskevalta rainministeriön 1989 antaman määräyksen mu- 4298: osalta. Verotoimisto ei ollut käsitellyt uudelleen kaisesti. Tämä määräys on perustunut vuoden 4299: toimitetusta verotuksesta lääninoikeudelle teh- 1978 tullilakiin, joka on kumottu 1.1.1995 lu- 4300: tyä valitusta oikaisuvaatimuksena, vaikka niin kien. Hävittäminen edellyttää nykyisin vuoden 4301: olisi pitänyt verotuslain 93 c §:nja verotusmenet- 1994 tullilain 35 §:n 2 momentin mukaan valtio- 4302: telystä annetun lain 68 §:n säännösten mukaan varainministeriön päätöstä tai ohjeita. EU-sään- 4303: menetellä (914/1/97). nöksistä ei johdu, etteikö sanottua kansallista 4304: säännöstä olisi sovellettava. Näin ollen oikeus- 4305: 5) Asiakirjojen katoaminen verotoimistossa kansleri on pitänyt asianmukaisena, että kumou- 4306: tuneen määräyksen sijasta tupakkatuotteiden 4307: Verotoimistoon lähetetyt veronoikaisupää- hävittämisessä nojaudutaan vastaisuudessa pää- 4308: töstä koskevat asiakirjat olivat kadonneet vero- tökseen tai ohjeisiin, jotka valtiovarainministe- 4309: toimistossa ja asia oli tullut ilmi vasta lääninoi- riö tullilain 35 §:n 2 momentin nojalla antaa (559/ 4310: keuden tiedustelun johdosta. Lääninoikeus oli 1/97). 4311: päätöksessään korvannut asianosaiselle aiheutu- 4312: neet valituksen käsittelyn kannalta tarpeelliset 4313: kopiointi- ja postituskulut. 8) Rahalaitosten valvontaa koskevat ohjeet 4314: Apulaisoikeuskanslerin päätöksessä on todet- 4315: tu verotoimiston informaatiojärjestelmän puut- Pankkitarkastusviraston toimiaikanaan 4316: teellisuus ja lausuttu käsitys viranomaiselle saa- vuonna 1983 antaman ohjeen mukaan notariaat- 4317: puvien asiakirjojen käsittelyn asianmukaisuu- titoimeksiantaa koskevat sopimukset oli tehtävä 4318: desta (664/1/97). kirjallisina. Rahalaitos oli ohjeen vastaisesti 4319: vuonna 1988 tehnyt tällaisen sopimuksen suulli- 4320: 6) Huolellisuus verotusasian käsittelyssä sesti. Koska kysymys oli ollut ohjeesta eikä mää- 4321: räyksestä, rahalaitokselle ei ollut syntynyt oikeu- 4322: Verotoimiston huomiota kiinnitetty tarpeelli- dellisesti sitovaa velvollisuutta kirjallisen muo- 4323: sen huolellisuuden noudattamiseen verovalituk- don noudattamiseen. Ohje on lainsäädännössä 4324: sia ja oikaisuvaatimuksia käsiteltäessä, verovä- (vrt.laki viranomaisten määräyksiä ja ohjeita 4325: 4326: 4327: II 292071C 4328: 82 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta 4329: 4330: koskevista toimenpiteistä 3 §:n 2 momentti, 573/ 2) Verotarkastuksessa noudatettava menettely 4331: 1989) määritelty siten, että sillä tarkoitetaan vi- 4332: ranomaisen päättämiä yleisiä sääntöjä, jotka ei- Verotarkastajat olivat suorittaneet yritykseen 4333: vät ole velvoittavia. Tätä ohjeen käsitemääritel- kohdistuvaa verotarkastusta. Kantelun mukaan 4334: mää on ollut noudatettava myös aikaisemmin. heillä epäiltiin olleen puolueellinen ennakkoasen- 4335: Apulaisoikeuskansleri on kiinnittänyt Pank- ne. Tämä oli ilmennyt mm. eri tahoille tehdyissä 4336: kitarkastusviraston tilalle tulleen Rahoitustar- kyselyissä ja tiedusteluissa. Ne olivat verovelvol- 4337: kastuksen huomiota siihen, että rahoitusvalvon- lisen mielestä olleet tarpeettomia ja sopimatto- 4338: taviranomaisen (tässä tapauksessa menettely mia sekä haitanneet liiketoimintaa. 4339: koski silloista Pankkitarkastusvirastoa) olisi Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan arvi- 4340: asianmukaista valvontavelvollisuutensa puitteis- oinut verotarkastusmenettelyä. Verotarkastajat 4341: sa tullut tähdentää rahalaitoksille kirjallisen olivat verotarkastusta varten keränneet tietoja 4342: muodon noudattamisen tarpeellisuutta notari- useista eri lähteistä. Tähän heillä oli ollut vero- 4343: aattitoimintaa koskevan ohjeen alaisissa tapauk- tusmenettelylain (1558/1995) 2 ja 3 lukuun sisäl- 4344: sissa (1 024/1197). tyvien verovelvollisen ilmoittamisvelvollisuutta 4345: ja sivullisen tiedonantovelvollisuutta koskevien 4346: säännösten nojalla oikeus. Hyvälle verotarkas- 4347: 9) Rahalaitoksen kieltäytyminen tilin avaamises- tukselle on tunnusomaista mm. se, että tosiseikat 4348: ta ja erityiset tarkastushavainnot selvitetään perus- 4349: teellisesti verovelvollisilta ja ulkopuolisilta kerät- 4350: Pankki oli henkilön luottotietoihin vedoten tyjen tietojen perusteella. 4351: kieltäytynyt avaamasta hänelle käyttötiliä. Verotarkastusmenettely on sekä suullista että 4352: Asiassa oli käännytty Rahoitustarkastuksen kirjallista. Verotarkastuksessa ilmenneen tosisei- 4353: puoleen. Rahoitustarkastus oli viitannut tilin kaston ja sen merkityksen arvioinnista sekä ta- 4354: avaamisesta kieltäytymistä koskevaan yleiskan- paukseen liittyvien verolain säännösten oikeu- 4355: nanottoonsa. Pankki oli vastannut asianomaisel- dellisista tulkinnoista verotarkastajilla on oikeus 4356: le ja Rahoitustarkastus valvojana oli hyväksynyt ja velvollisuuskin esittää omat johtopäätöksen- 4357: sen menettelyn. sä. Verovelvollisella on mahdollisuus tuoda esiin 4358: Pankeilla ei ole lain mukaan sopimuspakkoa omat vastanäyttönsä ja näkemyksensä. Verotar- 4359: tilin avaamisessa. Jos pankki kieltäytyy avaa- kastajat eivät olleet ylittäneet harkintavaltaansa, 4360: masta tiliä, sen tulee asiakkaan vaatiessa kertoa toimineet vastoin verovalvonnan tarkoitusta ei- 4361: kieltäytymisensä perustelut. Siitä, miten kysy- vätkä käyttäytyneet epäasianmukaisesti, sopi- 4362: mys tilin avaamisesta olisi lainsäädäntöteitse jär- mattomasti tai virheellisesti po. verotarkastuk- 4363: jestettävä, voidaan esittää erisuuntaisia näke- sen yhteydessä (323/1198). 4364: myksiä. Erityisesti rajatapaukset voivat olla on- 4365: gelmallisia. Asiakkaansuojan lisäksi myös vää- 4366: rinkäytösten mahdollisuus tulee ottaa huo- 4367: mioon. 6.5. Opetushallinto 4368: Apulaisoikeuskanslerin päätös on lähetetty 4369: valtiovarainministeriölle otettavaksi huomioon 6.5.1. Käsitykset 4370: asiaan liittyvässä seurannassa ja lainsäädäntöä 4371: kehitettäessä. Lisäksi ratkaisu, jossa todetaan 1) Menettely virantäyttöasian yhteydessä 4372: Postipankki Oy:n jättäneen sovitun valvonta- 4373: käytännön vastaisesti vastaamatta asiakkaan tie- Virantäyttöasiaa varten oli pyydetty läänin- 4374: dusteluun, on lähetetty tiedoksi Rahoitustarkas- hallituksen opetus- ja kulttuuriosaston päälliköl- 4375: tukselle sekä kuluttaja-asiamiehelle (969/1197). tä lausunto. Osastopäällikkö oli lähettänyt kun- 4376: nanjohtajalle telefaksilla muodoltaan lääninhal- 4377: lituksen osaston lausunnon, mutta kieltänyt kun- 4378: 6.4.3. Muut kannanotot nanjohtajaa antamasta sitä kunnanhallituksen 4379: kokouksen pöytäkirjaan liitettäväksi. Kunnan- 4380: 1) Yhteisöverolakiehdotuksen käsittelystä johtaja oli toiminut tämän mukaisesti. 4381: Apulaisoikeuskansleri on päätöksessään to- 4382: Oikeuskansleri Paavo Nikulan päätös koko- dennut sanotuntaisen lausunnon antamisen si- 4383: naisuudessaan on 9. jaksossa s. 135 (63011/98). nänsä tavanomaiseksi. Mainitun kiellon osalta 4384: 6.6. Maa- ja metsätaloushallinto 83 4385: 4386: osastopäällikön menettelyä oli kuitenkin pidet- heille lain mukaan kuuluvan harkintavallan ra- 4387: tävä hyvän hallintotavan vastaisena. joissa (1 026/1/97). 4388: Lausunnossa oli katsottu, että eräs viranhaki- 4389: ja, joka hakuajan päättymiseen mennessä oli 4390: suorittanut tarvittavaan korkeakoulututkintoon 6.6. Maa- ja metsätaloushallinto 4391: kuuluvat arvosanat, mutta ei ollut vielä saanut 4392: tutkintotodistusta, oli pätevä virkaan. Tältä osin 6.6.1. Virkasyyteasiat 4393: apulaisoikeuskansleri on todennut, että vakiin- 4394: tuneen käytännön mukaisesti virantäytön yhtey- Oikeuskanslerin kertomuksissa 1995 (s. 84-- 4395: dessä korkeakoulututkinto katsotaan suorite- 85)ja 1997 (s. 96) mainitun Metsäkeskus Tapion 4396: tuksi tutkintotodistuksen osoittamana päivänä. toimihenkilöitä koskevan asian osalta korkein 4397: Jos hakijalta puuttuu ennen hakuajan päättymis- oikeus ei ole vielä antanut ratkaisua (411/1/94). 4398: tä annettu tutkintotodistus, hänen hakukelpoi- 4399: suudessaan on sellainen puute, joka ei ole hallin- 4400: tomenettelylain 9 §:ssä tarkoitetulla täydennys- 6.6.2. Esitys 4401: menettelyllä korjattavissa (1182/1196). 4402: Erityisperusteisen kalastusoikeuden selvittämi- 4403: 2) Opintojen arviointi sestä 4404: 4405: Opetushallitus oli terveydenhuolto-oppilai- Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen kirje 4406: toksen opiskelijan kantelun johdosta antamas- maa- ja metsätalousministeriölle 27 .5.1998, dnro 4407: saan ratkaisussa kiinnittänyt huomiota ai- 490/1/96 ja 88211/97 4408: kuisopiskelijalle laadittavaan henkilökohtaiseen 4409: opiskeluohjelmaan ja uusintakokeiden lukumää- AA ja BB ovat osoittaneet oikeuskanslerille, 4410: rään. Opiskelija oli kannellut opintojensa ar- AA 24.5.1996 päivätynja BB 17.10.1997 päivä- 4411: vioinnista myös lääninhallitukselle. Apulaisoi- tyn kirjoituksen. Kirjoitukset ovat johtuneet 4412: keuskansleri on päätöksessään kiinnittänyt lää- Metsähallituksen laajennetun johtoryhmän ko- 4413: ninhallituksen huomiota opetushallituksen rat- kouksessa 8.5.1995 omaksumasta kannasta, joka 4414: kaisussa esitettyihin näkökohtiin (52/1197). koskee kolmen pohjoisen kunnan alueella sijait- 4415: sevien kantatilojen valtion vesialueisiin kohdis- 4416: tuvien erityisperusteisten kalastusoikeuksien 4417: 6.5.2. Muut kannanotot siirtymistä osittamalla syntyneille tiloille. AA:lla 4418: on vapaa-ajan asunto Enontekiölläja BB:llä Ina- 4419: 1-2) Korkeakoulun virantäyttömenettelyn rissa. 4420: arviointia Metsähallitus on antanut siltä pyydetyt lau- 4421: sunnot 7.1.1997 ja 9.2.1998 päivätyillä kirjeil- 4422: Korkeakoulun professorin viran alaa tai teh- lään. Ne sisältävät varsin seikkaperäisen selos- 4423: täväpiiriä ei ollut muutettu tai täsmennetty en- tuksen asiasta. Metsähallitus on, todeten että 4424: nen virantäyttötoimenpiteisiin ryhtymistä. Kor- asian ratkaisemista varten ei ollut saatu tuo- 4425: keakoulun opetus- ja tutkimusneuvosto oli vi- mioistuinratkaisuja eikä sopiminenkaan näytä 4426: rantäytön yhteydessä esittänyt asiantuntijoille mahdolliselta, esittänyt, että siinä ryhdyttäisiin 4427: täsmentäviä kysymyksiä. Menettelyä ei voitu pi- toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi. 4428: tää olennaisena poikkeamisena alkuperäisestä Kanteluasioita käsiteltäessä on sittemmin 4429: virantä yttöselosteesta (666/1197). tullut 1.1.1998 voimaan kalastuslain muutos 4430: Korkeakoulun professorin virkaa täytettäessä (1212/1997). Sitä koskeva hallituksen esitys 4431: kysymys asiantuntijalausunnon perusteluvelvol- nro 143/1997 vp on annettu eduskunnalle poh- 4432: lisuuden noudattamisesta ja käytännöllisen pe- joisten kuntien vesialueita koskevien piirirajan- 4433: rehtymisen tehtäväalaan toteamisesta oli ollut käyntien (vesipiirirajankäyntien) tultua suorite- 4434: jossakin määrin tulkinnanvarainen. Apulaisoi- tuiksi. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on 4435: keuskansleri on erään hakijan tekemän kantelun antanut esityksestä lausuntonsa (PeVL nro 27/ 4436: johdosta antamassaan ratkaisussa katsonut, että 1997 vp) sekä maa- ja metsätalousvaliokunta 4437: tieteellinen neuvosto tehdessään virkaehdotuk- mietintönsä (MmVM nro 13/1997 vp) Mietin- 4438: sen ja rehtori hyväksyessään tieteellisen neuvos- nössään maa- ja metsätalousvaliokunta lausui 4439: ton sanotun päätöksen olivat pysyneet asiassa mm. näin: "Vesipiirirajankäyntitoimitukset, 4440: 84 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta 4441: 4442: 4443: joissa suurin osa alueen vesialueista tuli valtion tään syytä olettaa, että raveissa, erityisesti Ku- 4444: omistukseen, ovat nyttemmin tulleet lainvoi- ninkuusraveissa olisi jotakin epäilyttävää eläin- 4445: maisiksi ja talokohtaiset erityisperusteiset kalas- suojelun näkökulmasta. 4446: tusoikeudet on niissä selvitetty. Valiokunnan Oikeuskansleri on katsonut, että maa- ja met- 4447: saamasta selvityksestä käy ilmi, että myös jako- sätalousministerin toimintaa oli pidettävä hänen 4448: Kuntien yhteisten vesialueiden osakasluettelot asemalleen sopimattomana painostuksenaja pe- 4449: on pääsääntöisesti tehty. Jatkotoimituksissa sel- rusoikeusnäkökulmasta puuttumisena sananva- 4450: vitetään vielä vesipiirirajankäynneissä myönnet- pauteen. Tämä koski kirjeen sisältöä siltä osin 4451: tyjen erityisperusteisten kalastusoikeuksien kuin kirjeessä oli edellytetty (vaikkakin "toivo- 4452: osalta (vesipiirirajankäynnissä on saatettu muksena") ryhdyttäväksi toimenpiteisiin henki- 4453: myöntää talolle oikeus kalastaa toisen lohko- löä kohtaan hänen esittämänsä, ammattiin liitty- 4454: kunnan alueella tai valtion vesialueella) miten vän ja eläinsuojelullisesti perusteleman näke- 4455: nautintaoikeudet jakaantuvat talojen kesken ja myksen johdosta (44211/97). 4456: talojen sisällä, ja mahdollisesti se, mikä on vesi- 4457: alueen omistusoikeuden ja nautintaoikeuden 4458: suhde". 2) Menettely maidon lisäkiintiöitä ym. koskevien 4459: Kanteluita käsitellessäni olen päätynyt siihen, hakemusten käsittelyssä 4460: ettei Metsähallituksen toiminnan osalta ollut kir- 4461: joitusten perusteella käynyt ilmi sellaista, johon Kantelijoiden hakemukseen maidon lisäkiin- 4462: oikeuskanslerin tulisi puuttua. tiöiden saamiseksi oli annettu hylkäävä päätös 4463: Metsähallituksen lainsäädännön selkiinnyttä- lähes kahden vuoden käsittelyajan jälkeen. Apu- 4464: mistä koskevan esityksenjohdosta olen todennut laisoikeuskanslerin ratkaisussa todettiin, että kä- 4465: seuraavaa. Esityksen ratkaiseminen vaatii sel- sittelyaika oli ollut kohtuuttoman pitkä. Lisäksi 4466: laista kalastusolojen tuntemusta, jota ei ole tätä hylkäävä päätös oli perusteltu puutteellisesti si- 4467: kanteluasiaa käsiteltäessä ollut käsillä. Asialla ten, että kaikkia ratkaisuun vaikuttaneita seik- 4468: on käytännössä yhteyksiä kiinteistönmuodosta- koja ja niille annettua oikeudellista merkitystä ei 4469: mislainsäädäntöön. Metsähallitus toimii maa- ja ollut mainittu päätöksen perusteluissa. 4470: metsätalousministeriön hallinnonalalla, jolle Kantelijoiden hakemus emolehmäpalkkio- 4471: sekä kalataloutta että maanmittaus-,jako-, kart- kiintiön vahvistamiseksi oli myös hylätty maa- 4472: ta- ja rekisterilaitosta koskevat asiat kuuluvat. seutuelinkeinopiirissä. Kantelijoiden valituksen 4473: Kalastusasioihin liittyy yleensä myös yhteiskun- johdosta maaseutuelinkeinojen valituslautakun- 4474: tapoliittisia näkökohtia, joiden käsitteleminen ei ta oli palauttanut asian maaseutuelinkeinopiiriin 4475: kuulu oikeuskanslerin toimivaltaan. uudelleen käsiteltäväksi. Asiaa ei ollut ratkaistu 4476: Tämän vuoksi lähetän jäljennökset kantelui- yli vuosi palautuspäätöksen tekemisen jälkeen. 4477: hin antamistani ratkaisuista ministeriölle tiedok- Maaseutuelinkeinopiirin päätös emolehmäpalk- 4478: si. Ministeriön harkittavaksi jää, millaisiin lisä- kiokiintiötä koskevan hakemuksen hylkäämises- 4479: selvityksiin, esitykseen tai muihin toimenpiteisiin tä oli myös perusteltu puutteellisesti, mihin seik- 4480: asia sen puolelta antaa aihetta. kaan maaseutuelinkeinojen valituslautakunta- 4481: kin oli kiinnittänyt huomiota. Yli vuoden pituis- 4482: ta käsittelyaikaa palautuspäätöksen tekemisestä 4483: 6.6.3. Käsitykset oli pidettävä kohtuuttoman pitkänä. 4484: Maaseutuelinkeinopiirit ovat 1.7.1997 alkaen 4485: 1) Ministerin asemaan soveltumaton menettely työvoima- ja elinkeinokeskusten maatalousosas- 4486: toja. Apulaisoikeuskansleri on kiinnittänyt työ- 4487: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä voima- ja elinkeinokeskuksen maatalousosaston 4488: oli Suomen Hippos ry:n valtuuskunnan puheen- huomiota asioiden käsittelyn edellyttämään jou- 4489: johtajalle osoittamassaan kirjeessä edellyttänyt tuisuuteen ja siihen, että päätökset oli perustelta- 4490: yhdistyksen hallintoelimiltä henkilöä vastaan va hallintomenettelylain edellyttämällä tavalla 4491: toimenpiteitä. Perusteena oli, että tämä (eläinlää- (233/1/96). 4492: käri) oli sanomalehden yleisönosastossa julki- 4493: tuonut käsityksensä siitä, että kolmen kilpailun 3) Maataloustukien haku- ja täyttöohjeet 4494: ajaminen Kuninkuusraveissa kahtena päivänä 4495: oli ristiriidassa uuden eläinsuojelulain tiukan tul- Maa- ja metsätalousministeriön tulotukiyk- 4496: kinnan kanssa. Ministerin mielestä ei ollut mi- sikkö oli laatinut viljelijöille jaetut Vuoden 1996 4497: 6.6. Maa- ja metsätaloushallinto 85 4498: 4499: maataloustukien haku- ja täyttöohjeet. Niissä oli sitä ennen peuroja ei tulisi tuoda maahan. Minis- 4500: kansallisen kotieläintuen (siirtymäkauden koti- teriö ei ollut tehnyt asiassa hallintomenettelylais- 4501: eläintuen) saamisen edellytykseksi mainittu että sa ja tuolloin noudatettavana olleessa muutok- 4502: hakijalla tulee 15.5.1996 olla hallinnassaan maa- senhausta hallintoasioissa annetussa laissa edel- 4503: talouden harjoittamiseen käytettyä peltoa vähin- lytettyä päätöstä. 4504: tään kolme hehtaaria. Asianomaisessa valtio- Apulaisoikeuskansleri on todennut ratkaisus- 4505: neuvoston päätöksessä oli säädetty, että pelto- saan, että aiottu tuonti ei ollut sinänsä luvanva- 4506: alavaatimus koski maa- ja puutarhatalouden rainen, mutta edellytti kuitenkin asetettujen eh- 4507: harjoittamiseen vuonna 1996 käytettävää peltoa. tojen ja menettelymuotojen noudattamista. 4508: Näin vaatimus oli ilmaistu myös ministeriön Asiassa olijossain määrin tulkinnanvaraista, oli- 4509: yleiskirjeessä. Sanonnallisesti ero ei ole suuren ko henkilöllä ollut tarkoitus tiedustella ministe- 4510: suuri, mutta periaatteessa ja käytännössä eroa- riön suhtautumista asiaan yleisesti vaiko pyytää 4511: vuudella on merkitystä. asiassa yksilöity valituskelpoinen hallintopäätös. 4512: Syy siihen, miksi ohjeiden teksti poikkesi val- Ministeriön olisi ollut syytä antaa hallintopää- 4513: tioneuvoston päätöksen sanamuodosta, ei ole töksen sisältävä valituskelpoinen ratkaisu, koska 4514: käynyt selville. Eräänä syynä yhtäältä ohjeiden pyyntö oli otsikoitu hakemukseksija kannanotto 4515: kirjoitustapaan ja toisaalta lukijan asiassa hel- vaikutti konkreettisesti kysyjän oikeusasemaan 4516: posti omaksumaan käsitykseen saattaa olla siinä, asianosaisena. Vaihtoehtoisesti olisi käynyt 4517: että edellisenä vuonna säännösten mukaan siirty- päinsä tiedustella häneltä pyyntönsä tarkoitusta. 4518: mäkauden kotieläinkohtaisen tuen saamisen Käsitys siitä, että tehtyyn hakemukseen on 4519: edellytyksenä oli, että tuottaja hallitsi 1.5.1995 annettava hallintomenettelylaissa edellytetty 4520: (sittemmin 15.5.1995) maa-ja puutarhatalouteen päätös ja meneteltävä siinä säädetyllä tavalla 4521: käytettyä peltoa. Näihin säännöksiin ei siis sisäl- saatettu tiedoksi maa- ja metsätalousministeriön 4522: tynyt nimenomaista vaatimusta pellon käyttämi- eläinlääkintä- ja elintarvikeosastolle (78l/l/96). 4523: sestä tuotantoon vuonna 1995. Tämä antaa ai- 4524: heen olettaa, että Vuoden 1996 Haku- ja täyttö- 4525: ohjeet oli kirjoitettu aikaisemmalta pohjalta ja 4526: ottamatta huomioon säädöstasolla vuodelle 6.6.4. Muut kannanotot 4527: 1996 tehtyä tarkennusta. 4528: Tuottajajärjestön tekemään kanteluun anta- 1) Lisäeläkkeen leikkaamisesta eläkesäännön 4529: massaan ratkaisussa apulaisoikeuskansleri on muutoksella 4530: todennut, että vuosittain muuttuvat säädökset 4531: ovat omiaan lisäämään lainsäädännön vaikea- Eläke-Tapion eläkesäännön muuttamiseen 4532: selkoisuutta. Tämä lisää myös vaatimuksia perustuvasta lisäeläkkeiden leikkaamisesta teh- 4533: muuttuvia säädöksiä koskevalle tiedottamiselle. tyyn kanteluun antamassaan ratkaisussa apu- 4534: Maa- ja metsätalousministeriön huomiota on laisoikeuskansleri on katsonut, ettei asia vaati- 4535: kiinnitetty puheena olevan kaltaisten haku- ja nut oikeuskanslerin toimenpiteitä sen jälkeen 4536: täyttöohjeiden kirjoittamisessa vaadittavaan kun maa- ja metsätalousministeriö oli metsäkes- 4537: tarkkuuteen, ettei virheellisiä tulkintoja tukien kuksista ja metsätalouden kehittämiskeskukses- 4538: saamisen edellytyksistä ja sitä kautta oikeuden- ta annetun lain 14 §:n 2 momentin nojalla hyväk- 4539: menetyksiä pääsisi syntymään (70/1/97). synyt eläkesäännön muutoksen (16/1/98). 4540: 4541: 4542: 4) Metsäkauriiden tuonti 2) Avustuksen myöntämiseen liittyvästä harkin- 4543: nasta 4544: Henkilö oli pyytänyt maa- ja metsätalousmi- 4545: nisteriöitä lupaa tuoda Suomeen luonnosta pyy- Kalastuskunnan järjestämästä kalastusmat- 4546: dettäviä metsäkauriita Ruotsista ja Ahvenan- kailusta oli aiheutunut maanomistajalle monen- 4547: maalta. Ministeriön eläinlääkintä- ja elintarvike- laista haittaaja häiriötä. Puheena olevan projek- 4548: osasto oli tämän johdosta merkinnyt hänet tuo- tin toteuttaminen oli ollut mahdollista kalastus- 4549: jarekisteriin ja ilmoittanut hänelle kirjeellä tästä kunnalle ja kyläyhteisölle myönnetyn EU -osa- 4550: seikasta sekä tuontiehdoista. Myöhemmin hä- rahoitteisen avustuksen nojalla. 4551: nelle oli toiselle kirjeellä ilmoitettu siitä, että peu- Ratkaisussaan apulaisoikeuskansleri on to- 4552: rojen tuontiehdot tulisivat muuttumaan ja että dennut, että silloisen maaseutuelinkeinopiirin 4553: 86 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta 4554: 4555: harkinta oli avustuksen myöntämisessä ja ehto- Apulaisoikeuskanslerin varamies on esittänyt, 4556: jen asettamisessa kohdistunut lähinnä siihen, että ajoneuvohallintokeskus tekisi tarvittavat 4557: että hanke oli hyväksytyn ohjelman mukainen ja korjaukset sanottuun lomakkeeseen (62711/97). 4558: se toteutettiin sen mukaisesti. Ottaen huomioon 4559: asiassa saadun selvityksen ei ollut käynyt ilmi, 4560: että maaseutuelinkeinopiirissä olisi määräraha- 2) Lainsäädännön ristiriidan poistamisesta 4561: hakemusta käsiteltäessä syyllistytty virheellisenä 4562: pidettävään menettelyyn. Oikeuskanslerin kertomuksessa 1997 (s. 99) 4563: Edelleen ratkaisussa on todettu, että kalastus- mainitussa ajassa (5/21/97) esitys on johtanut lu- 4564: matkailun yhteydessä mahdollisesti esiintyvät vanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun 4565: rikkomukset tulisi pyrkiä estämään jo ennakolta. lain joukkoliikennepalvelujen tuottamista ja 4566: Tätä käsitystä tukisi myös se, että nykyinen työ- hankkimista sekä sopimuksia hinnoista koske- 4567: voima- ja elinkeinopiiri vastaisuudessa tutustuu van 4 §:n muuttamiseen 15.5.1998 lukien (301/ 4568: hanketta koskevaan toimintasuunnitelmaan ja 1998). 4569: sen toteuttamiseen käytännössä ja arvioi, mitä 4570: mahdollisia epäkohtia ja haittoja siitä saattaa 4571: aiheutua yksityisille. Sikäli kuin aihetta ilmenee, 6.7.2. Huomautus 4572: tulisi hakijalta vaatia toimintasuunnitelman täy- 4573: dennyksenä selvitys siitä, miten hankkeen toteut- Tielaitoksen keskushallinto ei ratkaissut vali- 4574: tamisessa hakijan toimesta valvotaan ja varmis- tusta kohtuullisessa ajassa 4575: tetaan, ettei yksityistä oikeutta loukata (711/1/ 4576: 97). Kantelijat olivat 20.7.1994 tehneet valituksen 4577: tielaitoksen keskushallinnolle tiepiirin 4. 7.1994 4578: tekemästä päätöksestä yrityksensä tieopasteita 4579: koskevassa asiassa. Kirjoituksessa oikeuskansle- 4580: 6.7. Liikennehallinto rille 6.11.1996 kantelijat olivat todenneet, että 4581: valitusta ei ollut vieläkään käsitelty. Tielaitoksen 4582: 6.7.1. Esitys keskushallinto on antanut asiassa 17.12.1996 4583: päivätyn selvityksen. Selvityksessä valituksen 4584: 1) Ajoneuvohallintokeskuksen lomakkeen käsittelyn viipymistä on selitetty palvelukohtei- 4585: harhaanjohtavuudesta den viitoitusta koskevien ohjeiden uudistustyöl- 4586: lä. Asia tultaisiin uusia ohjeita sovellettaessa pa- 4587: Erään poliisilaitoksen menettelyä koskevan lauttamaan tiepiiriin uudelleen käsiteltäväksi. 4588: kantelun tutkinnan yhteydessä ilmeni,, että ajo- Kantelun johdosta on otettu useita kertoja 4589: neuvohallintokeskuksen "Ajokorttilupahake- yhteyttä tielaitoksen keskushallintoon sekä tehty 4590: mus" -niminen lomake oli laadittu harhaanjoh- kaksi kirjallista lisäselvityspyyntöä. Valitus oli 4591: tavasti. Poliisin täytettäväksi kuuluvassa lomak- ratkaistu 12.2.1998. Valitus oli osittain hylätty ja 4592: keen osassa ei ollut lainkaan kohtaa,josta ilmeni- osittain palautettu tiepiiriin uudelleen käsiteltä- 4593: si, minkälainen ratkaisu oli tehty ajokorttilupaa väksi. 4594: koskevassa asiassa. Tieliikennelain 70 § edellyt- Valitusasian valmistelija oli työsopimussuh- 4595: tää nimenomaista päätöstä ajokorttilupaa kos- teessa tielaitokseen. Ratkaisussa on todettu, että 4596: kevaan hakemukseen. Toisaalta lomakkeessa oli valitusasian valmistelu on julkisen tehtävän hoi- 4597: kohta ajokortin "myöntämisestä", vaikka tielii- tamista, johon rikoslain 40 luvun mukainen jul- 4598: kennelain 71 §:n mukaan poliisi luovuttaa ajo- kisyhteisön työntekijän vastuu ulottuu. Asian 4599: kortin sellaiselle ajokorttiluvan saaneelle, joka valmistelija on selvityksessään todennut, että 4600: täyttää lainkohdassa säädetyt ehdot. Lomak- hän ei ollut saanut valmisteltua päätöstä valituk- 4601: keessa voi sinänsä olla tiedot sen ajokortin lajista seen, eikä myöskään pyydettyjä lisäselvityksiä. 4602: yms. seikoista,joka tultiin luovuttamaan hakijal- Hänen yksikkönsä päällikkö ei ollut ollut tietoi- 4603: le sen jälkeen, kun hän täytti kaikki tieliikenne- nen lisäselvityspyynnöstä. 4604: lain 71 §:n edellytykset. Harhaanjohtavaa oli ajo- Tiepiirien päätöksistä tehtyjen valitusten kä- 4605: korttilupahakemuksen johdosta ilmoittaa, että sittely siirtyi 1.12.1996 hallinto lainkäyttölain tul- 4606: ajokortti oli "myönnetty", vaikka samassa yh- tua voimaan lääninoikeuksiin. Hallintolainkäyt- 4607: teydessä mainittaisiinkin vaatimus kuljettajan- tölain 82 §:n l momentin siirtymäsäännöksen 4608: tutkinnosta. mukaan tätä lakia ei sovelleta valitukseen, joka 4609: 6.7. Liikennehallinto 87 4610: 4611: tehdään ennen lain voimaantuloa annetusta pää- keuskanslerille oli lausuttu, asia ei tielaitoksen 4612: töksestä. virkamiesten osalta antanut apulaisoikeuskans- 4613: Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa on todet- l~~ille aihetta virkavalvonnallisiin toimenpitei- 4614: tu, että valituksen yli kolme ja puoli vuotta kestä- sun. 4615: nyt käsittelyaika on ollut kohtuuttoman pitkä. Yleiseltä kannalta on kuitenkin kiinnitetty tie- 4616: Lisäksi pyydettyjä lisäselvityksiä ei toimitettu laitoksen keskushallinnon huomiota siihen, että 4617: jatkettuunkaan määräaikaan mennessä. Valtio- hyvään hallintotapaan myös tämänkaltaisissa 4618: neuvoston oikeuskanslerin ohjesäännön (16271 hankkeissa kuului antaa asianasaisille tieto niistä 4619: 1992) 17 §:n 2 momentin mukaan oikeuskansle- mahdollisista muutoksista hankkeen suunnitte- 4620: rilla on valvontatehtävässään oikeus saada salas- lussa, jotka saattoivat vaikuttaa heidän oikeuk- 4621: sapitomääräysten estämättä tarpeellisia tietoja ja siinsa ja velvollisuuksiinsa. Mainittu seikka tulisi 4622: selvityksiä kaikilta valvontavaltaansa kuuluvilta ottaa huomioon tielaitoksen hankeorganisaa- 4623: viranomaisilta, yhteisöiltä ja henkilöiltä. Apu- tioita kehitettäessä (288/1196). 4624: laisoikeuskanslerin 24.10.1997 päivätty lisäselvi- 4625: tyspyyntö oli jäänyt kokonaan kirjaamatta. 4626: Tielaitoksen keskushallinnossa yksikön pääl- 2) Menettely katsastustoimilupaa myönnettäessä 4627: likkö oli antanut asian valmistelijalle kirjallisen 4628: varoituksen tehtävien pitkäaikaisesta ja vaka- Liikenneministeriön myönnettyä komman- 4629: vasta laiminlyönnistä. Apulaisoikeuskansleri diittiyhtiölle katsastustoimiluvan oli tullut ilmi 4630: huomautti vastaisen varalle asian valmistelijaa seikkoja, joista saattoi muodostua perusteltu 4631: hänen laiminlyönnistään oikeuskanslerin viras- olettama esteellisyydestä tai vastaavasta. Samas- 4632: toon pyydettyjen lisäselvitysten toimittamisessa. sa kiinteistössä, missä toimiluvan mukaista toi- 4633: Yksikön päällikön huomiota kiinnitettiin asioi- mintaa oli tarkoitus ryhtyä harjoittamaan, sijait- 4634: den riittävän joutuisankäsittelyn sekä asiakirja- sivat luvan saaneen yhtiömiehen lähisukulaisten 4635: liikenteen edellyttämän huolellisuuden valvon- kuljetus- ja korjaamoalan yritykset. 4636: taan. Lisäksi tielaitoksen keskushallinnon huo- Apulaisoikeuskansleri katsoi, että ministeriön 4637: miota kiinnitettiin asioiden käsittelyn edellyttä- kantaa, jonka mukaan ilmenneillä uusilla tiedoil- 4638: määnjoutuisuuteen samoin kuin myös kirjaami- la ei olisi ollut merkitystä toimilupa-asian loppu- 4639: sessa ja selvityspyyntöihin vastaamisen valvon- tuloksen kannalta, ja kannan tueksi esitettyjä 4640: nassa ilmenneisiin puutteisiin (1055/1196). perusteita ei voitu pitää lainvastaisina. Hyvään 4641: hallintoon tällaisissa tapauksissa kuitenkin kuu- 4642: luu, että viranomaiset pyrkivät toimivallassaan 4643: olevin keinoin vaikuttamaan siihen, ettei tällaisil- 4644: 6.7.3. Käsitykset le olettamille löydy asiallisia perusteita. Ajoneu- 4645: vohallintokeskuksen edellytettiin seuraavan ti- 4646: 1) Tielaitoksen vastuu tiehankkeen kiinteistön lannetta ja ministeriön ilmoittavan valvonnan 4647: omistajalle aiheuttamasta vahingosta yhteydessä tehdyistä havainnoista (1197/1/96). 4648: 4649: Kantelussa oli kysymys tielaitoksen virka- 4650: miesten antamista ristiriitaisista tiedoista kos- 3) Hyvästä hallintotavasta postinjakelua koske- 4651: kien tulevaa tielinjausta. Tiehankkeen kiinteis- vaa asiaa käsiteltäessä 4652: tön omistajalle aiheuttamat menetykset oli lain- 4653: voimaisessa tietoimituksessa määrätty korvatta- Postitoimintalain 22 §:n sanamuodon mu- 4654: vaksi kantelijalle. Kantelija oli erityisesti katso- kaan postilaitoksen on annettava henkilölle 4655: nut, että tielaitos oli julkista valtaa käyttäessään opastusta, jos hän aikoo hakea itseään koske- 4656: ilmoitettuaan ensin kantelijalle, ettei sillä ollut vaan seikkaan Telehallintokeskuksen ratkaisua. 4657: tarvetta rakentaa tien pohjoispuolelle, laiminlyö- Asiassa ei ollut näytetty, että asianosainen olisi 4658: nyt ilmoittaa uusista suunnitelmistaan välittö- jotenkin osoittanut aikovansa hakea tällaista rat- 4659: mästi. kaisua. Postilaitoksen ja asianosaisen välillä val- 4660: Tielaitokselta oli asian eri vaiheissa annettu linneet erimielisyydet huomioon ottaen apulais- 4661: kiinteistön omistajalle ristiriitaista tietoa tielin- oikeuskansleri on pitänyt hyvän hallintotavan 4662: jauksesta. Huomioon ottaen mitä asiassa anne- kannalta asianmukaisena, että postilaitoksen 4663: tuissa tuomioistuinten ratkaisuissa oli todettu ja henkilöstön olisi sopivalla tavalla tullut kertoa 4664: mitä tielaitoksen virkamiesten selvityksissä oi- asianosaiselle mainitussa lainkohdassa säädetys- 4665: 88 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta 4666: 4667: tä mahdollisuudesta saattaa asia Telehallinto- teisiin. Viranomaisten ja virkamiesten tulee luo- 4668: keskuksen käsiteltäväksi (863/1/96). tettavasti vastata heille tehtyihin asioiden käsit- 4669: telyvaihetta ja käsittelyaikaa koskeviin tieduste- 4670: luihin. Käsittelyn vaatimasta ajasta on pyrittävä 4671: 6.7 .4. Muut kannanotot ilmoittamaan paikkansa pitävä arvio. Jos käsit- 4672: tely näyttää viivästyvän, on hyvän hallintotavan 4673: EY:n televisiodirektiivin noudattamisesta mukaista ilmoittaa viivästymisen pääasialliset 4674: syyt. Huomiota on kiinnitetty myös asioiden kir- 4675: EY:n televisiodirektiivin (89/552/ETY) nou- jaamiseen ja asiakirjojen arkistointiin säännös- 4676: dattamista erityisesti mainosten sijoittamisen ten ja määräysten edellyttämällä tavalla, koska 4677: osalta koskevaan kanteluun antamassaan ratkai- siinäkin oli ilmennyt puutteita (188/l/98). 4678: sussa apulaisoikeuskansleri on todennut, että 4679: MTV Oy:lle 2.9.1993 myönnettyyn, sittemmin 4680: uudelleen perustetulle MTV Oy:lle 21.8.1997 2) Asian käsittelyn viivästyminen 4681: siirrettyyn toimilupaan sisältyi ehto, jonka mu- 4682: kaan yhtiö oli velvollinen noudattamaan ohjel- Kahden yhdistyksen rekisteröintiä koskevat 4683: matoiminnassaan televisiodirektiivin määräyk- hakemukset olivat saapuneet patentti- ja rekiste- 4684: siä. Asiassa ei ollut ilmennyt, että toimiluvan rihallituksen yhdistysrekisteriin 25.1.1994. Yh- 4685: noudattamista valvova liikenneministeriö olisi distysten säännöt oli lähetetty ulkoasianministe- 4686: laiminlyönyt tehtävänsä. riölle lausunnolle 10.8.1994 ja 15.8.1994. Ulko- 4687: Ratkaisussa on myös todettu, että Euroopan asiainministeriö oli antanut lausuntonsa vasta 4688: yhteisöjen komissio oli lähettänyt Suomelle 27.1.1998. 4689: 22.9.1997 televisiodirektiivin soveltamisalaa kos- Asiakirjojen mukaan yhdistysrekisteri ei ollut 4690: kevan huomatuksen ja että hallituksen esityk- asettanut ulkoasiainministeriön lausuntopyyn- 4691: seen eduskunnalle televisio- ja radiotoimintaa nölle määräaikaa. Yhdistysrekisteri ei myöskään 4692: koskevaksi lainsäädännöksi (HE 34/1998 vp) si- ollut tiedustellut asian viipymistä ulkoasiainmi- 4693: sältyvän ehdotuksen laiksi televisio- ja radiotoi- nisteriössä. Osittain tästä syystä rekisteröintiha- 4694: minnasta 22 §:ään on otettu mainosten sijoittelua kemusten käsittelyaika oli viivästynyt. Käsittely- 4695: koskevat säännökset direktiivin mukaisina (556/ aika, yli neljä vuotta, oli huomattavan pitkä. 4696: l/98). Apulaisoikeuskanslerin varamies kiinnitti vas- 4697: taisen varalle yhdistysrekisterin huomiota oi- 4698: keaan menettelytapaan lausunnon hankkimises- 4699: 6.8. Kauppa- ja teollisuushallinto sa sekä saattoi yhdistysrekisterin tietoon käsityk- 4700: sensä asioiden käsittelemisestä riittävällä joutui- 4701: 6.8.1. Käsitys suudella (84911/97). 4702: 4703: 1) Kuluttaja-asiamiehelle tehdyn ilmoituksen 4704: käsittely 6.9. Sosiaali- ja terveyshallinto 4705: Kuluttaja-asiamiehen huomiota on kiinnitet- 6.9.1. Esitykset 4706: ty sähköliittymän hinnoittelun oikeellisuutta 4707: koskevan ilmoitusasian käsittelyn viivästymi- 1) Urheilijoiden eläke- ja tapaturmaturvan 4708: seen. Kannanoton saaminen kuluttaja-asiamie- järjestämisestä 4709: helle tehtyyn selvityspyyntöön oli kestänyt yli 4710: kaksi vuotta kolme kuukautta. Tämän jälkeen Oikeuskansleri Paavo Nikulan kirje 29.4.1998 4711: asia oli päätetty. Sen tultua uudelleen vireille sosiaali- ja terveysministeriölle, dnro 18/51/98 4712: jatkokäsittely uudella diarionumerolla oli kestä- 4713: nyt yli vuoden kuusi kuukautta. Ongelma, jota Urheilijoiden pakollista vakuutusta koskevat 4714: tiedustelu koski, oli laaja, monitahoinen ja vai- säännökset sisällytettiin vuonna 1995 työnteki- 4715: keasti selvitettävä. Asiaa oli hoidettu hyväksyttä- jäin eläkelakiin (39511961) ja tapaturmavakuu- 4716: vien käsittelyperiaatteiden mukaan. tuslakiin (60811948). Työntekijäin eläkelain 1 §:n 4717: Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa on kiinni- 2 momentin (372/1995) mukaan laki ei koske 4718: tetty huomiota tapauksessa hyvän hallinnon ja urheilemista. Sitä koskeva eläketurva on järjes- 4719: palveluperiaatteen kannalta ilmenneisiin puut- tettävä erikseen vakuutuksella siten kuin asetuk- 4720: 6.9. Sosiaali- ja terveyshallinto 89 4721: 4722: sella tarkemmin säädetään ottaen huomioon eri vat erimielisyydet ratkaistaisiin yleisessä tuomio- 4723: urheilulajit ja urheilijoiden vuositulot Tapatur- istuimessa. 4724: mavakuutuslain 2 §:n 3 momentti (374/1995) on Aikaisemmin voimassa olleeseen asetukseen 4725: vastaavan sisältöinen. Samassa yhteydessä muu- 537/1995 sisältyi vakuuttamisvelvollisuuden lai- 4726: tetun yrittäjien eläkelain (468/1969) 1 §:n 4 mo- minlyöntiä koskeva 3 §. Sen mukaan vakuutta- 4727: mentin (37311995) mukaan laki ei koske urheile- misvelvollisuuden laiminlyönyt urheiluseura tai 4728: mista. liikuntajärjestö on velvollinen korvaamaan 4729: Työntekijäin eläkelain 1 §:n 2 momentinja ta- 1 §:ssä tarkoitetun turvan puuttumisesta aiheu- 4730: paturmavakuutuslain 2 §:n 3 momentin nojalla tuvan vahingon.- Vastaavaa säännöstä ei ole 4731: on 12.4.1995 annettu asetus urheilijoiden eläke- voimassa olevassa asetuksessa. 4732: turvan ja tapaturmaturvan järjestämisestä (537/ 4733: 1995). 4734: Sosiaali- ja terveysministeriöstä on esitelty Asetuksen arviointia 4735: 9.4.1998 annettu uusi asetus urheilijoiden eläke- 4736: ja tapaturmaturvan järjestämisestä (275/1998). Urheilijoiden oikeusturvan kannalta kysy- 4737: Asetus, jolla on kumottu asetus 53711995, tulee myksessä oleva asetus on eräiltä osin ongelmalli- 4738: voimaan 1.5.1998. nen. Valtioneuvoston listatarkastuksessa pidin 4739: asiaa kuitenkin sen verran tulkinnanvaraisena, 4740: ettei minulla ollut syytä puuttua asetuksen sisäl- 4741: Asetuksen sisällöstä töön. Asiaan vaikutti myös se, että asetuksen 4742: tarkoituksena on parantaa urheilijoiden tapatur- 4743: Urheilijoiden eläke- ja tapaturmaturvan jär- maturvan tasoa, mikä olisi jäänyt toteutumatta, 4744: jestämisestä annetun asetuksen 1 §:n 1 momentin jos asetuksen antamista olisi lykätty. 4745: mukaan, jos urheilijan ja urheiluseuran, liikunta- Pidän kuitenkin asianmukaisena tarkastella 4746: järjestön tai muun vastaavan yhteisön välillä on vielä perusteellisemmin urheilijoiden eläke- ja ta- 4747: sovittu, että urheilija saa urheilemisesta veron- paturmaturvan järjestämisen säädöstasoa sekä 4748: alaista palkkiota vuodessa tai pelikaudessa vä- asiaan liittyviä oikeusturvakysymyksiä. Tässä 4749: hintään 56 640 markkaa, seuran tai yhteisön on tarkoituksessa esitän seuraavat näkökohdat. 4750: järjestettävä hänelle vakuutuksella kohtuullinen Ensinnäkin kiinnitän huomiota säädöstasoon 4751: turva vanhuuden sekä tapaturmasta johtuvan asetuksen 1 §:n 2 momentin osalta. Säännökses- 4752: vammautumisen ja kuoleman varalta. sä,jollaista ei ole sisältynyt aikaisempaan asetuk- 4753: Säännös vastaa sisällöltään urheilijoiden elä- seen 53711995, on yksilöurheilijalle säädetty va- 4754: keturvan ja tapaturmaturvan järjestämisestä an- kuuttamisvelvollisuus. Yksilöurheilijan on näin 4755: netun aiemman asetuksen (537/1995) 1 §:n 1 mo- ollen itse järjestettävä sosiaaliturvansa. Tilanne 4756: menttia. on toinen sellaisen urheilijan kohdalla, joka on 4757: Asetuksen 1 §:n 2 momentissa on aiempaan tehnyt sopimuksen urheiluseuran tai muun yhtei- 4758: asetukseen verrattuna uusi säännös. Sen mu- sön kanssa. Asetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan 4759: kaan, jos urheilija, jolla ei ole 1 momentissa tar- tällaisen urheilijan vakuuttamisvelvollisuus kuu- 4760: koitettua sopimusta, saa urheilemisesta kalente- luu seuralle tai yhteisölle. Sosiaaliturvanjärjestä- 4761: rivuodessa veronalaista tuloa vähintään 56 640 minen tällä tavoin vastaa siten työntekijäin elä- 4762: markkaa, hänen on järjestettävä vakuutuksella kelaissa ja tapaturmavakuutuslaissa omaksuttua 4763: itselleen 1 momentissa tarkoitettu turva. periaatetta. 4764: Asetuksen 4 §:ään sisältyvät säännökset ase- Vakiintuneen käytännön mukaan yksilön oi- 4765: tusta koskevien soveltamis-erimielisyyksien rat- keuksien ja velvollisuuksien perusteista on sää- 4766: kaisemisesta. 1os vakuutusturvan järjestämisestä dettävä laintasoisesti. Viittaan myös perusoike- 4767: tai sisällöstä syntyy epäselvyyttä, asianomainen usuudistukseen. Eduskunnan perustuslakivalio- 4768: voi pyytää asiasta urheilun keskusjärjestöjen ja kunta on tuossa yhteydessä (1994 vp - 4769: Suomen Olympiakomitean perustaman urheilun PeVM 25 -HE 309/1993 vp) korostanut sitä, 4770: oikeusturvalautakunnan tai välimiesmenettelyn että perusoikeuksien rajoitusten tulee perustua 4771: lausunnon. Jos asia koskee tapaturmavakuutus- eduskunnan säätämään lakiin. Tähän liittyy 4772: turvaa, siitä on pyydettävä ensin Tapaturmava- kielto delegoida perusoikeuksien rajoittamista 4773: kuutuslaitosten liiton lausunto. koskevaa toimivaltaa lakia aiemmalle säädösta- 4774: Esittelymuistiossa on todettu, että viime kä- solle. Näin ollen voidaan kysyä, tekevätkö 4775: dessä vakuutusturvaa ja sen järjestämistä koske- työntekijäin eläkelain ja tapaturmavakuutuslain 4776: 4777: 12 292071C 4778: 90 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta 4779: 4780: alussa viittaamani valtuutussäännökset mah- 6.9.2. Huomautus 4781: dolliseksi velvoittaa asetuksella yksittäistä ur- 4782: heilijaa vakuuttamaan eläke- ja tapaturmatur- Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskevien 4783: vansa. Puheena olevien lakien mukaiset turva- laskelmien ja muun valmistelun puutteellisuudes- 4784: järjestelmät perustuvat siihen, että työnantaja ta 4785: huolehtii palveluksessaan olevien vakuuttami- 4786: sesta. Tämän voidaan hyvin katsoa vastaavan Lyhennysote oikeuskansleri Paavo Nikulan 4787: asetuksen 1 §:n 1 momentin mukaista järjestel- päätöksestä 26.5.1998, dnro 911/1/97 on 9. jak- 4788: mää, mutta poikkeavan 2 momentin mukaises- sossa s. 146. 4789: ta. 4790: Yksilöurheilijalle asetettu velvollisuus vakuu- 4791: tuksen ottamiseen vaikuttaa urheilijan varalli- 6.9.3. Käsitykset 4792: suuteen. Kysymyksessä olevan velvollisuuden 4793: voidaan siten katsoa liittyvän hallitusmuodon 1) Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntou- 4794: 12 §:ssä säädettyyn omaisuudensuojaan. tuksesta 4795: Edellä esitetyn perusteella mielestäni tulisi sel- 4796: vittää, olisiko yksilöurheilijan velvollisuudesta Lyhennysote apulaisoikeuskansleri Jukka Pa- 4797: puheena olevan kaltaisen vakuutuksen ottami- sasen päätöksestä 28.1.1998 dnro 284/1/97 4798: seen säädettävä laintasoisesti. 4799: Toiseksi, kiinnitän huomiota kysymykseen 4800: vakuutusturvaa ja sen järjestämistä koskevien KANTELUKIRJOITUS 4801: erimielisyyksien ratkaisemiseen, josta on säädet- 4802: ty asetuksen 4 §:ssä. Totean myös, ettei urheilijan N.N. on 5.3.1997 päivätyllä kirjeellä lähettä- 4803: eläke- ja tapaturmaturvajärjestelmässä ole otettu nyt oikeuskanslerille tiedoksi Kansaneläkelai- 4804: huomioon urheiluseuran vakuuttamisvelvolli- toksen terveys- ja toimeentuloturvaosastolle 4805: suuden laiminlyöntiä. osoittamansa kirjelmän. Kirjelmässä on kysy- 4806: Edellä mainitut kysymykset, erityisesti va- mys psykoterapiapalvelujen ostamisesta ja ensi- 4807: kuuttamisvelvollisuuden laiminlyönti, liittyvät sijaisesti kuntoutuslinjalla tehdystä päätöksestä. 4808: oleellisesti urheilijan oikeusturvaan. Tilannetta Kansaneläkelaitoksen 1.4.1996 päivätyllä, kun- 4809: verrattuna esimerkiksi työntekijäin eläkelain oi- toutuspäällikkö Jouko Waalin ja kehittämis- 4810: keusturvajärjestelmään ei kuitenkaan voida pi- päällikkö Mirjami Airaksisen allekirjoittamalla 4811: tää tyydyttävänä. Sosiaali- ja terveysministeriön kirjeellä psykoterapeuteille oli ilmoitettu, että yli 4812: tulisi sen vuoksi vielä harkita toimenpiteitä ur- 65-vuotiaiden terapeuttien potilaateivät voi saa- 4813: heilijan oikeusturvan parantamiseksi ottaen da Kansaneläkelaitoksen kuntoutustukea psy- 4814: myös huomioon asianmukaisen säädöstason (18/ koterapiaan. N.N. on katsonut menettelyn ikä- 4815: 51/98). syrjinnäksi. 4816: N.N. on kirjelmässään kiinnittänyt huomiota 4817: siihen, että ratkaisu on vastoin Suomen sairaus- 4818: 2) Oikeusturvasta työhönottotestauksessa vakuutusjärjestelmässä omaksuttuja yleisiä peri- 4819: aatteita. Periaatteessa potilas voi kääntyä kenen 4820: Psykologin suorittamasta työhönottotestauk- lääkärin puoleen tahansa ja lääkärillä, jolla on 4821: sesta tehtyyn kanteluun antamassaan ratkaisus- ammatinharjoittamisoikeus, on oikeus olla mu- 4822: sa apulaisoikeuskansleri on todennut asiassa ole- kana sairausvakuutusjärjestelmässä. Kansanelä- 4823: van ensinnäkin kysymys työnhakijan oikeuksista kelaitoksen ratkaisu on vastoin sekä potilaan 4824: ja yksityisyyden suojasta. Toisaalta asiaan liittyi että lääkärin oikeuksia. Ratkaisu edellyttää poti- 4825: työnantajan/testaajan liiketaloudellisia/liikesa- laan selvittävän, kuuluuko lääkäri niiden lääkä- 4826: laisuuksia koskevia näkökohtia. Tämän vuoksi reiden piiriin, joiden hoidosta sairausvakuutus 4827: olisi syytä harkita, edellyttävätkö työnhakijoi- myöntää palautusta vai ei. Yksityislääkäreillä ei 4828: den testausjärjestelmät jonkinasteista erityis- ole "eläke-eroamisikää", eikä näin ole perustel- 4829: sääntelyä vai riittääkö yleislaki,henkilötietolaki, tua sulkea heitä pois sairausvakuutuksen piiristä 4830: jonka kaltaista henkilötietotoimikunta on mie- niin kauan kuin heillä on oikeus harjoittaa lääkä- 4831: tinnössään ehdottanut. Tässä tarkoituksessa on rintointa. 4832: kanteluratkaisu saatettu myös oikeusministeriön 4833: tietoon (52/1/96). 4834: 6.9. Sosiaali- ja terveyshallinto 91 4835: 4836: RATKAISU män (esimerkiksi naiset, lapset, vähemmistöt) 4837: asemaa ja olosuhteita parantavia toimia. 4838: Yhdenvertaisuudesta perusoikeutena 4839: 4840: Suomen Hallitusmuodon 5 §:n (969/1995) Kuntoutusta koskevista säännöksistä 4841: 1 momentin mukaan kaikki ihmiset ovat yhden- 4842: vertaisia lain edessä ja oikeutettuja yhtäläiseen Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntou- 4843: lain suojaan. Pykälän 2 momentin mukaan ke- tuksesta annetun lain (610/1991) 1 §:n mukaan 4844: tään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta aset- mainitussa laissa säädetään vakuutettujen kun- 4845: taa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kie- toutuksen korvaamisesta ja järjestämisestä. Lain 4846: len, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, ter- 2 §:ssä säädetään vajaakuntoisen ammatillisesta 4847: veydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön kuntoutuksesta ja 3 §:ssä vaikeavammaisten lää- 4848: liittyvän syyn perusteella. kinnällisestä kuntoutuksesta. Kansaneläkelai- 4849: Hallituksen esityksessä perustuslakien perus- toksen on järjestettävä muussa kuin julkisessa 4850: oikeussäännösten muuttamisesta (HE 309/ laitoshoidossa olevalle vaikeavammaiselle hen- 4851: 1993 vp.) on muun ohella todettu yhdenvertai- kilölle pykälässä mainittujen edellytysten täytty- 4852: suuden ja syrjintäkiellon osalta seuraavaa. essä kuntoutusjaksoja, jotka ovat tarpeen hänen 4853: "Itsenäisenä ihmisoikeutena yhdenvertaisuus työnsä tai toimintakykynsä säilyttämiseksi tai 4854: ja syrjinnän kielto sisältyvät kansalaisoikeuksia parantamiseksi. 4855: ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen Lain 4 §:n mukaan Kansaneläkelaitos voi kor- 4856: yleissopimuksen 26 artiklaan. Sen mukaan kaik- vata ja järjestää lisäksi muuta kuin 2 ja 3 §:n 4857: ki ihmiset ovat oikeudellisesti yhdenvertaisiaja mukaista ammatillista tai lääkinnällistä kuntou- 4858: oikeutettuja ilman minkäänlaista syrjintää yhtä- tusta. 4859: läiseen lain suojaan. Tässä suhteessa lailla on Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntou- 4860: kiellettävä kaikki syrjintä ja taattava kaikille tuksesta annetun asetuksen (1161/1991) 7 §:n no- 4861: henkilöille yhtäläinen ja tehokas suojelu rotuun, jalla Kansaneläkelaitos voijärjestää kuntoutuk- 4862: ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, sen joko tuottamalla kuntoutuspalvelut itse tai 4863: poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalli- hankkimalla niitä muilta palvelujen tuottajilta. 4864: seen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuu- Kuntoutujalle tai hankitun kuntoutuspalvelun 4865: teen, syntyperään tai muuhun asemaan perustu- tuottajalle korvataan kuntoutuksesta aiheutuvat 4866: vaa syrjintää vastaan". tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. 4867: Hallituksen esityksessä on lueteltu kiellettyinä 4868: erotteluperusteina sukupuoli, ikä, alkuperä, kie- 4869: li, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila ja Ammattihenkilöstöä koskevista säännöksistä 4870: vammaisuus. Esityksessä on myös todettu, että 4871: "luettelon muodostaminen kattavaksi on edellyt- Valtion virkamieslain (750/1994) 35 §:ssä sää- 4872: tänyt, että näihin rinnastetaan muut henkilöön detään virkamiesten eroamisiästä. Sen mukaan 4873: liittyvät syyt". virkamiesten yleinen eroamisikä on 65 vuotta. 4874: Yllä mainittu syrjintäsäännös ei hallituksen Tuomariin sovelletaan 67 vuoden eroamisikää. 4875: esityksen mukaan kiellä kaikenlaista erontekoa Pykälässä säädetään lisäksi, että asetuksella 4876: ihmisten välillä, vaikka erottelu perustuisi syrjin- voidaan säätää, että virassa, jonka laatu sitä vaa- 4877: täsäännöksessä nimenomaan mainittuun syy- tii, eroamisikä on yleistä eroamisikää alempi 4878: hyn. Hallituksen esityksen mukaan "olennaista kuin myös siitä, että painavista syistä ja virka- 4879: on, voidaanko erottelu perustella perusoikeus- miehen suostumuksella virkamies voi jatkaa 4880: järjestelmän kannalta hyväksyttävällä tavalla. eroamisiän jälkeen määräajan tai toimikautensa 4881: Tämä ilmenee myös valitusta sanamuodosta "il- loppuun kuitenkin enintään yhden vuoden ajan. 4882: man hyväksyttävää perustetta asettaa muihin Kansaneläkelain 20 §:n (103/1982) 1 momen- 4883: nähden eri asemaan". Perustelulie asetettavat tin mukaan kansaneläkkeenä maksetaan van- 4884: vaatimukset ovat erityisesti säännöksessä luetel- huuseläkettä 65 vuotta täyttäneelle tai varhen- 4885: tujen kiellettyjen erotteluperusteiden kohdalla nettua vanhuuseläkettä 60 vuotta täyttäneelle 4886: kuitenkin korkeat". vakuutetulle, viimeksimainitulle siten alennettu- 4887: Hallituksen esityksen mukaan säännös ei es- na kuin laissa on tarkemmin säädetty. 4888: täisi tosiasiallisen tasa-arvon turvaamiseksi tar- Terveydenhuollon ammattihenkilöistä anne- 4889: peellista positiivista erityiskohtelua eli tietyn ryh- tun lain (559/1994) 28 §:n mukaan, jos terveyden- 4890: 92 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta 4891: 4892: huollon ammattihenkilö on iän, sairauden, päih- kysymys ikäsyrjinnästä. Suomen Psykiatriyhdis- 4893: teiden väärinkäytön tai muun syyn vuoksi käy- tyksen oikeuskanslerille tiedoksi lähettämässä 4894: nyt kykenemättömäksi toimimaan ammatissaan, kannanotossa puolestaan on katsottu, että Kan- 4895: terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi rajoit- saneläkelaitoksen päätös on ristiriidassa tervey- 4896: taa laillistetun ammattihenkilön ammatinhar- denhuollossa vallitsevien periaatteiden kanssa. 4897: joittamisoikeutta toistaiseksi tai poistaa sen tois- Asiassa hankitussa sosiaali- ja terveysministe- 4898: taiseksi tai toistaiseksi peruuttaa luvan saaneen riön lausunnossa on todettu, että keskeisellä si- 4899: ammattihenkilön ammatinharjoi ttamisluvan jalla palvelujen tuottajia valittaessa tulisi olla te- 4900: taikka kieltää nimikesuojattua ammattihenkilöä rapeutin pätevyys, ammattitaito ja yhteistyöky- 4901: toistaiseksi käyttämästä asetuksella säädettyä ky. Lääketieteellisesti ja kuntoutuksen näkökul- 4902: terveydenhuollon ammattihenkilön ammattini- masta ei ole perusteita sille, että pelkästään ikää 4903: mikettä. voitaisiin käyttää poissulkevana valintakriteeri- 4904: nä. Sosiaali- ja terveysministeriön kannan mu- 4905: kaan esitettyjen lausuntojen perusteella tera- 4906: Psykoterapiapalvelujen ostamisesta Kansanelä- peutin ikää yksinomaisena korvattavuuden ra- 4907: kelaitoksen kuntoutuksena jaavana tekijänä ei voida pitää tarkoituksenmu- 4908: kaisena. 4909: Käsiteltävänä olevassa asiassa on kysymys Arvioitaessa Kansaneläkelaitoksen päätöstä, 4910: Kansaneläkelaitoksen terveys- ja toimeentulo- jolla se on rajannut hankkimiensa psykoterapia- 4911: turvaosaston kuntoutuslinjan 1.4.1996 päivätyl- palvelujen ostamisen iän perusteella, totean seu- 4912: lä "Psykoterapiapalvelujen ostaminen Kelan raavaa. 4913: kuntoutuksena" -otsikoidulla kirjeellä psykote- Toteuttaessaan Kansaneläkelaitoksen järjes- 4914: rapeuttien tietoon saatetusta kuntoutuslinjan tämästä kuntoutuksesta annetun lain mukaisena 4915: päätöksestä, jonka mukaan "silloin kun tera- kuntoutuksena psykoterapiaa Kansaneläkelai- 4916: peutti on täyttänyt yleisen vanhuuseläkeiän toksellaon-kuten Kansaneläkelaitoksen selvi- 4917: 65 vuotta, ei hänen toteuttamaansa terapiaa voi- tyksessäkin on todettu -Kansaneläkelaitoksen 4918: da aloittaa enää Kelan kuntoutuksena 30.4.1996 järjestämästä kuntoutuksesta annetun asetuksen 4919: jälkeen. Alkaneet psykoterapiajaksot ko. tera- 7 §:n suoma oikeutus psykoterapiapalvelujen os- 4920: peutit voivat hoitaa loppuun". tamiseen yksityisiltä psykoterapeuteilta. 4921: Yllä olevaan psykoterapiapalvelujen rajoituk- Asettamalla 65 vuoden ikärajan valintaperus- 4922: seen Kansaneläkelaitoksen selvitysten mukaan teeksi valitessaan kuntoutuspsykoterapeutteja 4923: on ollut useita syitä. Selvityksissä on mainittu Kansaneläkelaitos on kuitenkin asettanut tera- 4924: tällaisina syinä Kansaneläkelaitoksen terapioista peutit iän perusteella eri asemaan. Suomen Halli- 4925: saama palaute, se, että on tarkoituksenmukaista, tusmuodon 5 §:n mukaan ketään ei saa ilman 4926: että kuntoutuja ja kuntouttaja kuuluvat samaan hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan iän 4927: ikäryhmään, sekä se, että yli 65-vuotiaiden toi- perusteella. Valtion virkamieslain mukaan ylei- 4928: meentulo on muutoinkin turvattu samoin kuin nen eroaruisikä virkamiehillä on 65 vuotta. Sen 4929: myös se, että päätöksellä on tavoiteltu entistä sijaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä an- 4930: parempaa kuntoutuksen onnistumista ja tulok- netussa laissa ei ole säädetty nimenomaista eroa- 4931: sellisuutta sekä kuntoutujan asiakas- ja oikeus- misikää, vaan "eroamisikä" määräytyy tervey- 4932: turvan toteutumista. Päättäessään, ettei palvelu- denhuollon ammattihenkilön ammatissa toimi- 4933: ja osteta vanhuuseläkeiässä olevilta terapeuteil- miseen kykeneväisyyden perusteella. 4934: ta, Kansaneläkelaitos on todennut käyttäneensä Edellä sanottuun viitaten voi esimerkinluotoi- 4935: oikeuttaan määritellä hankinnan ehdot ottaen sesti todeta, että terveydenhuollon ammattihen- 4936: huomioon kuntoutujan edut sekä kuntoutustoi- kilö, jonka virkasuhde on päättynyt eroami- 4937: minnan tehokkuus, taloudellisuus ja tarkoituk- sikään, on kelpoinen toimimaan edelleen yksityi- 4938: senmukaisuus. senä ammatinharjoittajana niin kauan kuin hän 4939: on kykenevä ammatillisesti eikä Terveydenhuol- 4940: lon oikeusturvakeskus ole puuttunut hänen oi- 4941: Psykoterapeutteja koskevan päätöksen arvioin- keuksiinsa. Ammatinharjoittamislupa ei ole si- 4942: tia dottu kansaneläkelain mukaiseen vanhuuseläke- 4943: oikeuteen. 4944: N.N:n mukaan Kansaneläkelaitoksen psyko- Hallitusmuodon 5 § edellyttää, että mikäli 4945: terapeutin ikään pohjautuvassa päätöksessä on henkilö asetetaan eri asemaan, siihen on oltava 4946: 6.9. Sosiaali- ja terveydenhallinto 93 4947: 4948: hyväksyttävä peruste. Tekemäänsä ratkaisua ja että lääketieteellisesti ja kuntoutuksen näkö- 4949: Kansaneläkelaitos on perustellut muun ohella kulmasta asiaa arvioiden Kansaneläkelaitoksen 4950: psykoterapiahoidoista saamailaan palautteella. taholta ei ole esitetty riittäviä perusteita sille, että 4951: Kansaneläkelaitos ei tarkemmin ole esittänyt lu- terapeutin ikää voitaisiin käyttää poissulkevana 4952: kuja palautteen määrästä eikä myöskään kieltei- valintaperusteena kuntouttajien valinnassa. 4953: sen palautteen kohteena olevien yli 65-vuotiai- Näin ollen katson, että Kansaneläkelaitoksen 4954: den psykoterapeuttien määrästä. psykoterapeuttien ikään pohjautuvaa päätöstä ei 4955: Mikäli kielteinen palaute on kohdistunut tois- voida hallitusmuodon syrjintäsäännös huo- 4956: tuvasti samoihin Terveydenhuollon oikeusturva- mioon ottaen pitää hyväksyttävänä. Koska kui- 4957: keskuksen valvontavallan piiriin kuuluviin tera- tenkin sovellettavien, edellä mainittujen kuntou- 4958: peutteihin, ei voi pitää oikeana menettelyä, että tusta koskevien säännösten nojalla Kansanelä- 4959: joidenkin yli 65-vuotiaiden toiminnan seurauk- kelaitoksella on oikeus päättää, mistä se hankkii 4960: sena Kansaneläkelaitos päättää hallinnollisella kuntoutuspalveluja järjestämäänsä kuntoutus- 4961: ohjeelia laajemmasta rajoituksesta. Oikeampi toimintaa varten, Kansaneläkelaitoksen menet- 4962: toimintaan puuttumis- ja rajoittamismenettely - tely ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin tahol- 4963: olisi mielestäni se, että mikäli Kansaneläkelai- tani kuin että saatan käsitykseni Kansaneläkelai- 4964: toksen tietoon on toistuvasti tullut terapeutin toksen tietoon. Tässä tarkoituksessa lähetän täs- 4965: ammatinharjoittamisoikeuteen vaikuttavaa kiel- tä päätöksestä jäljennöksen Kansaneläkelaitokse 4966: teistä asiakaspalautetta, Kansaneläkelaitos saat- le. 4967: taisi palautteen edelleen terapeutin toimintaa Tämän päätöksen toimitan myös sosiaali- ja 4968: valvovan Terveydenhuollon oikeusturvakeskuk- terveysministeriön tietoon. Päätöksestä lähete- 4969: sen tietoon. täänjäljennös lisäksi Suomen Psykiatriyhdistyk- 4970: Myöskään muita Kansaneläkelaitoksen esit- selle. 4971: tämiä ikärajoitukseen johtaneita perusteita ei 4972: mielestäni voida pitää riittävänä ja hyväksyttä- 2) Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen 4973: vänä perusteena yli 65-vuotiaiden psykotera- pysyvien asiantuntijoiden lausunnoista 4974: peuttien poissulkemiseen Kansaneläkelaitoksen 4975: järjestämää kuntoutusta autavien terapeuttien Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen 4976: joukosta. Kansaneläkelaitoksen psykoterapeut- huomiota kiinnitetty siihen, että oikeusturvakes- 4977: tien kohdalla tekemä ja edellä kerratuin tavoin kuksen olisi tullut - todettuaan lausuntopyyn- 4978: perustelema ikärajoitusta koskeva päätös ei ole töjen määrän kasvun - tapahtunutta nopeam- 4979: mielestäni sopusoinnussa syrjintäsäännöksen min ryhtyä arvioimaan kysymyksessä olleen lää- 4980: kanssa. ketieteenalan asiantuntijoiden lukumäärän lisää- 4981: Katsoisin lisäksi, että sanotulla rajoituspää- misen tarvetta. Toisaalta vireillä olevan oikeu- 4982: töksellä on mahdolliset haittavaikutuksensa denkäynnin vaikutus oikeusturvakeskukselle 4983: myös kuntoutettavien asiakas- ja oikeusturvan osoitettujen lausuntopyyntöjen käsittelyjärjes- 4984: kannalta. Kun päätöksen mukaan psykotera- tykseen tulisi asiamukaisesti ottaa huomioon ar- 4985: pian aloittaminen kuntoutuksena yli 65-vuo- vioitaessa lausuntopyyntöjen keskinäistä kiireel- 4986: tiaan terapeutin hoidossa ei ole mahdollista Kan- lisyysjärjestystä suhteessa asiantuntijoiden luku- 4987: saneläkelaitoksen järjestämänä kuntoutuksena, määrään. 4988: joutuu kuntoutettava,joka haluaisi palata aikai- Apulaisoikeuskansleri on kanteluun antamas- 4989: sempaan hoitosuhteeseen tai joka haluaisi iäk- saan ratkaisussa myös todennut, että kun on 4990: käämmän terapeutin hoitoon, toiveitaan vastaa- kysymys asiantuntijalausunnosta,jolla on vaiku- 4991: mattomaan hoitosuhteeseen. Tällä seikalla puo- tusta vireillä olevaan oikeudenkäyntiin, oikeus- 4992: lestaan saattaa kuntoutuksen kannalta olla kiel- turvakeskuksen tulisi, vaikka asiantuntijalau- 4993: teinen vaikutus. sunnon antajalle ei sinänsä asetettaisikaan ehdo- 4994: tonta määräaikaa, saattaa lausunnon antajan 4995: tietoon tämä kiireellisyysperuste ja ilmoittaa 4996: Lopputoteamus aika,johon mennessä olisi toivottavaa saada lau- 4997: sunto. Ratkaisussa on painotettu lisäksi sitä, että 4998: Totean sosiaali- ja terveysministeriön lausun- oikeusturvakeskuksen tulisi kiinnittää asiantun- 4999: toon viitaten, että keskeisellä sijalla palvelujen tijan huomiota säännökseen, jonka mukaan py- 5000: tuottajia, kuntouttajia, valittaessa tulee olla tera- syväksi asiantuntijaksi suostunut on velvollinen 5001: peutin pätevyys, ammattitaito ja yhteistyökyky antamaan edustamaansa alaa koskevaa asian- 5002: 94 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta 5003: 5004: tuntija-apua oikeusturvakeskukselle ja että vain 5) Asiakirjojen huolellisesta käsittelystä 5005: perustellussa poikkeustapauksessa, kuten esteel- 5006: lisyystilanteissa, asiantuntija voi kieltäytyä Sosiaali- ja terveysministeriö ei ollut vastan- 5007: asiantuntijatehtävästä (496/1197). nut yksityisen henkilön kirjeeseen ,jonka ministe- 5008: riön alaisen viranomaisen Stakesin virkamies oli 5009: asiakirjojen mukaan siirtänyt ministeriön käsi- 5010: 3) Kirjallisiin tiedusteluihin vastaaminen teltäväksi. Asiaa kantelunjohdosta selvitettäessä 5011: ilmeni, että kirjettä ei ollut koskaan diarioitu 5012: Yksityishenkilön sosiaali- ja terveysministe- saapuneeksi ministeriössä; sitä ei ollut diarioitu 5013: riölle osoittamaan, ministeriön Terveydenhuol- myöskään Stakesissa. Kirjeen kohtaloa ei pystyt- 5014: lon oikeusturvakeskukselle siirtämään kirjeeseen ty enemmälti selvittämään. Kirjoittajalle oli 5015: oli vastattu yli kolme vuotta myöhemmin. Ter- asian selvittelyn yhteydessä lähetetty asiallinen 5016: veydenhuollon oikeusturvakeskuksen tietoon on vastaus kirjeeseensä. Samalla ministeriö oli kiin- 5017: saatettu apulaisoikeuskanslerin varamiehen kan- nittänyt Stakesin huomiota erityisesti kirjaami- 5018: teluratkaisuun sisältyvä käsitys oikeusturvakes- sen tärkeyteen erilaisia kirjeitä vastaanotettaessa 5019: kuksessa vireillä olevien asioiden käsittelyaiko- ja niitä siirrettäessä. 5020: jen seurannasta ja tarpeellisiin toimenpiteisiin Apulaisoikeuskansleri on, todeten hyvään 5021: ryhtymisestä käsittelyaikojen pitkittyessä (451/11 hallintotapaan kuuluvan yleissäännön olevan, 5022: 98). että viranomaiselle tulleisiin kirjeisiin vastataan, 5023: kiinnittänyt sekä sosiaali- ja terveysministeriön 5024: 4) Mielentilaa koskevan lausunnon viivästyminen että Stakesin huomiota erityisesti yksityisiltä 5025: kansalaisilta tulevien asiakirjojen huolelliseen 5026: Käräjäoikeus oli vanginnut rikoslain 34luvun käsittelyyn (782/1197). 5027: 1 §:ssä tarkoitetusta tuhotyöstä ynnä muusta 5028: syytettynä olevan henkilön ja määrännyt hänen 5029: mielentilansa tutkittavaksi. Terveydenhuollon 6) Asiakaspalvelusta Kansaneläkelaitoksen 5030: oikeusturvakeskus oli mielentilatutkimuksen paikallistoimistossa 5031: päätyttyä antanut syytetyn mielentilaa koskevan 5032: lausunnon, joka kuitenkin oli vasta kolme viikon Kansaneläkelaitoksen paikallistoimiston asia- 5033: kuluttua lausuntoon merkitystä päiväyksestä kassihteerin menettely oli saattanutjossain mää- 5034: postitse saapunut käräjäoikeudelle. Käräjäoi- rin aiheuttaa kantelussa esitetyn kaltaisia väärin- 5035: keus oli heti lausunnon saatuaan jatkanut rikos- käsityksiä selvitettäessä asiakkaan hakeman 5036: asian käsittelyä ja määrännyt syytetyn vapautet- etuuden saamisen edellytyksiä ja maksetun etuu- 5037: tavaksi. Tuomiessaan käräjäoikeus oli syytetylle den takaisinperintää. Jotta vältyttäisiin väärin- 5038: tuomitusta ehdottomasta vankeusrangaistukses- käsityksiltä asiakkaalle esitettyjen kysymysten 5039: ta määrännyt vähennettäväksi myös sanotun aiheellisuudesta, virkamiesten kysymykset tulisi 5040: kolmen viikon ajan. riittävästi perustella (301/1198). 5041: Asiassa antamassaan ratkaisussa apulaisoike- 5042: uskansleri on todennut, että Terveydenhuollon 5043: oikeusturvakeskus oli toiminut säännösten mu- 7) Työttömyyskassan jäsenyydestä ja jäsenmak- 5044: kaisella tavalla. Lopullisen lausunnon valmistu- sujen perinnästä 5045: minen oli kuitenkin kestänyt lähes 3 viikkoa, mi- 5046: hin viivästymiseen olivat olleet syynä useat yh- Työttömyyskassalain mukaan kassan jäse- 5047: teensattuma!, joista johtuen lopullista lausuntoa nyys alkaa aikaisintaan siitä päivästä, jona kas- 5048: ei ollut saatu nopeammin kirjoitettua. Ratkai- san jäsenyyttä on kirjallisesti haettu. Apulaisoi- 5049: sussa on kiinnitetty Terveydenhuollon oikeus- keuskansleri on kanteluun antamassaan päätök- 5050: turvakeskuksen huomiota siihen, että tämänkal- sessä painottanut sosiaali- ja terveysministeriön 5051: taisia asioita, joissa on kysymys henkilön vapau- asemaa työttömyyskassojen toiminnan valvoja- 5052: den menettämisestä, tulisi käsitellä erityisen kii- na ja on kehottanut ministeriötä seuraamaan, 5053: reellisinä ja samalla muutoinkin kaikin tavoin että työttömyyskassa,joka oli perinyt erheellises- 5054: pyrkiä siihen, että henkilön vapaudenmenetysai- ti jäsenmaksua myös ajalta ennen jäsenen kirjal- 5055: ka ei viranomaismenettelyn viivästyessäkään jat- listajäsenyyshakemusta, palauttaa sanotut mak- 5056: ku pitempään kuin on ehdottomasti välttämä- sut asianomaiselle (33711/96). 5057: töntä. ( l/21198) 5058: 6.9. Sosiaali~ ja terveyshallinto 95 5059: 5060: ,. Muut kannanotot sen, jossa oli pyydetty tutkimaan, olivatko Hei~ 5061: singin yliopiston apteekille myönnetyt Suomen 5062: 1.pteekkioikeuden myöntämistä koskeva valtion varoista rahoitettavat tuet Rooman sopi- 5063: .iesitys muksen artiklan 92(1) tai muiden artiklojen vas~ 5064: taisia sekä ryhtymään toimenpiteisiin tukijärjes~ 5065: Oikeuskansleri Paavo Nikulan päätös telmän lakkauttamiseksi. 5066: 1.12.1998, dnro ll89/l/98 Hallituksen esitykseen sisältyi myös oikeudel- 5067: lisia ongelmia, jotka tulisi selvittää ennen valtio~ 5068: neuvostokäsittelyä. Helsingin yliopiston apteek- 5069: EHDOTUS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI kioikeus perustui Turun Akatemialta Helsingin 5070: yliopistolle vuonna 1755 siirtyneisiin oikeuksiin. 5071: Sosiaali~ ja terveysministeriön esittelystä aiot- Apteekin oikeudellinen asema liittyi hallitus~ 5072: tiin 25.11.1998 saattaa valtioneuvoston yleisis- muodon 77 §:ssä säädettyyn yliopiston itsehallin- 5073: tunnon käsiteltäväksi ehdotus Hallituksen esi- to-oikeuteen. Tämän vuoksi lääkelain 42 §:ssä 5074: tykseksi Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja säädettiin Helsingin yliopiston oikeudesta pitää 5075: 52 §:n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 §:n yhtä apteekkia Helsingin kaupungissa. Kuopion 5076: muuttamisesta. yliopiston apteekkioikeus ei voinut johtua sa- 5077: Esityksessä ehdotettiin lääkelakia (395/1987) masta perusteesta. Helsingin yliopistolla oli 5078: muutettavaksi siten, että Kuopion yliopistolla myös 16 sivuapteekkia. 5079: voisi olla apteekki Kuopion kaupungissa. Ap~ Lääkelain 41 §:ssä oli säädetty perusteet uu- 5080: teekkioikeuden myötä Kuopion yliopisto pystyi- den apteekin perustamiselle. Lakiesitys oli risti~ 5081: si järjestämään farmasian opintoihin liittyvän riidassa lainsäädännössä järjestetyn apteekin pe~ 5082: käytännön harjoittelun omassa yliopiston toi- rustamismenettelyn kanssa ja muodosti poik- 5083: mintaan kiinteästi liittyvässä apteekissa samoin keuksen, jolla ei ollut perusteita. Lain 41 §:n mu- 5084: kuin Helsingin yliopisto voi tehdä siellä farma- kaan apteekki voitiin perustaa lääkkeiden saata~ 5085: siaa opiskelevien kohdalla. Lisäksi Kuopion yli~ vuuden sitä edellyttäessä. Näin ei ollut Kuopion 5086: opisto voisi käyttää omaa apteekkia farmasian tapauksessa. Ainoana perusteluna esityksessä oli 5087: tutkimustoiminnassa. Mikäli Kuopion yliopis- Kuopion yliopiston tulojen turvaaminen. Tämä 5088: tolle myönnettäisiin oikeus pitää apteekkia, luo- ei voinut olla lääkelainsäädännön mukainen pe~ 5089: vuttaisi Helsingin yliopisto Kuopiossa sijaitse- rustelu. 5090: van sivuapteekkiosa Kuopion yliopistolle. Lää- Kysymyksessä oleva apteekkioikeusasia oli 5091: kelakia ehdotettiin lisäksi muutettavaksi siten, sitä paitsi valmistelematon. Liittoa ei ollut kuultu 5092: että siinä säädettäisiin Helsingin yliopiston sivu- asiasta. 5093: apteekkien määrä samaksi, joka sillä nyt oli. 5094: Apteekkimaksusta ehdotettiin säädettäväksi, HANKITTU SELVITYS 5095: että maksu suoritettaisiin Kuopion yliopistolle. 5096: Ehdotettu lääkelain 42 §:n 1 momentin sisältö Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asias~ 5097: olisi seuraavanlainen: ta 25.11.1998 päivätyn lausunnon (dnro 77/05/ 5098: "Helsingin yliopistolla on oikeus pitää yhtä 98). 5099: apteekkia Helsingin kaupungissa ja Kuopion yli- Suomen Apteekkariliitto on 25.11.1998 toi~ 5100: opistolla yhtä apteekkia Kuopion kaupungissa. mittanut oikeuskanslerinvirastoon jäljennöksen 5101: Näiden apteekkien tehtävänä on lääkkeiden Euroopan yhteisöjen komissiolle lähettämästään 5102: myynnin ohella farmasian opetukseen liittyvän valituskirjelmästä. Jäljennös siitä on toimitettu 5103: harjoittelun ja lääkehuoltoon liittyvän tutkimuk- täältä sosiaali- ja terveysministeriöön. 5104: sen toteuttaminen." Kysymyksessä oleva hallituksen lakiesitys on 5105: poistettu esittelystä ennen valtioneuvoston yleis- 5106: istuntoa 25.11.1998. 5107: KIRJOITUS Sosiaali- ja terveysministeriö on lausunnos~ 5108: saan esittänyt, että yliopistoapteekkitoiminnan 5109: Suomen Apteekkariliitto on 23.11.1998 päivä~ edellytyksistä oli vuonna 1997 laadittu selvitys~ 5110: tyssä kirjoituksessa esittänyt, että lakiesitystä ei miesraportti Yliopistoapteekkitoiminnan edelly~ 5111: tulisi antaa, koska yliopistoapteekkikysymys oli tykset (STM 1997:5). Ministeriössä ei ollut tietoa 5112: selvittämättä. Liitto oli tehnyt Euroopan yhtei~ siitä, oliko komissio ollut Suomen Apteekkarilii- 5113: söjen komissiolle 30.10.1998 päivätyn valituk- ton valituksen johdosta yhteydessä Suomen vi~ 5114: 96 6. Valtionballinnon laillisuusvalvonta 5115: 5116: ranomaisiin tai muutoinkaan ryhtynyt selvittä~ Lakiesityksen perusteluja on (,9• 5117: mään asiaa. Mikäli komissiolle lähetetyllä kir~ myös siten, että esitykseen on sisällyt 5118: jeellä olisi se seuraus, että kirjeessä tarkoitetussa ja terveysministeriön kannanotto,jon \~ 5119: asiassa ei saisi ryhtyä esimerkiksi lainsäädännöl~ komissiolle tehty valitus ja siinä esitet. \~ 5120: lisiin toimenpiteisiin ennen kuin asia on käsitelty eivät estä lääkelain ja apteekkimaksusta 5121: loppuun EU-tasolla, voitaisiin tällä tulkinnalla lain muuttamista ehdotetuna tavalla. 5122: estää asioiden eteenpäinvieminen. Tällaista nä~ 5123: kemystä ministeriö ei voinut hyväksyä. 5124: Niin kuin liitto oli todennut Kuopion yliopis- RATKAISU 5125: ton apteekkioikeus ei perustuisi hallitusmuodon 5126: 77 §:ään. Apteekkioikeuden perustana olisi lää- Olen sosiaali- ja terveysministeriön kanssa sa 5127: kelakiin sisällytettävä säännös. Menettely ei vaa- maa mieltä siitä, että Euroopan yhteisöjen ko- 5128: tinut hallitusmuodossa olevaa valtuutusta. Estei- missiolle tehty valitus, joka koskee Helsingin yli- 5129: tä ei voinut olla sille, että lailla erikseen säädettiin opiston apteekkioikeutta, ei voi estää kysymyk- 5130: poikkeus lääkelain 41 §:n pääsäännöstä. Lakiin sessä olevan lakiesityksen antamista. Viime kä- 5131: voitiin myös sisällyttää säännös Helsingin yli- dessä eduskunnan asiana on arvioida, mikä mer- 5132: opiston sivuapteekkien määrästä. kitys valituksella ja siinä esitetyillä väitteillä on 5133: Lakiesitystä oli valmisteltu yli vuoden. Suo- lakiesityksen käsittelyssä. 5134: men Apteekkariliittoa ei ollut kuultu, mutta lii- Lääkelain 41 §:ssä on säädetty uuden apteekin 5135: ton toimitusjohtaja oli saanut lakiesitysluonnok- perustamisen edellytyksistä. Oikeudellista estet- 5136: sen 11.11.1998, ja hänen kanssaan oli keskusteltu tä ei ole ehdotetulle menettelylle, jonka mukaan 5137: asiasta. lain tasoisesti ilmaistusta säännöstä säädettäisiin 5138: Ministeriö on katsonut, ettei kirjoituksessa samoin lain tasoisesti poikkeus. Nähdäkseni 5139: ollut esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella hyvä lainsäädäntötapa olisi kuitenkin edellyttä- 5140: kysymyksessä olevaa lakiesitystä ei voitaisi an- nyt sitä, että ehdotettuun lääkelain 42 §:ään olisi si- 5141: taa. sällytetty maininta siitä, että lainkohta on poik- 5142: keus 41 §:n säännöstä. 5143: Edellä olevan perusteella ja kun Suomen Ap- 5144: VASTINE teekkariliiton kirjoituksen perusteella ei ole tul- 5145: lut ilmi muitakaan seikkoja, jotka muodostaisi- 5146: Suomen Apteekkariliitto on 1.12.1998 päivä- vat oikeudellisen esteen kysymyksessä olevan, 5147: tyssä vastineessaan edelleen ollut sitä mieltä, ettei edellä kerrotuin tavoin täydennetyn lakiesityk- 5148: lakiesitystä tulisi käsitellä valtioneuvostossa en- sen antamiselle, minulla ei ole aihetta enempiin 5149: nen kuin asiaan liittyvät oikeudelliset seikat oli toimenpiteisiin asiassa. 5150: selvitetty. Asiassa tulisi pyytää lääkelaitoksen, 5151: oikeusministeriön ja kilpailuviraston sekä lääke- 5152: alan järjestöjen lausunnot. 2) Sosiaali- ja terveysministeriön toimivallasta 5153: Kantelussa oli kysymys Keskinäisen Henkiva- 5154: LISÄSELVITYS kuutusyhtiö Kalevan eläkevakuutuskannan siir- 5155: tämisestä Henkivakuutusyhtiö Sammolle ja sii- 5156: Suomen Apteekkariliiton kirjoitukseen pereh- hen liittyvästä vakuutusten käsittämien etujen 5157: dyttyäni olen edellyttänyt, että sosiaali- ja ter- turvaamisesta. Apulaisoikeuskansleri on kante- 5158: veysministeriö täydentää lakiesitysluonnosta. luun antamassaan ratkaisussa todennut, että saa- 5159: Ministeriö on 1.12.1998 toimittanut minulle uu- dun selvityksen mukaan vakuutuskannan siirtä- 5160: den luonnoksen. Lakiesityksen perusteluja on mistä koskevan luovutussopimuksen hyväksy- 5161: täydennetty maininnalla siitä, että Helsingin ja misestä oli päätetty yksimielisesti kummankin 5162: Kuopion yliopistoilla olisi oikeus pitää apteekkia yhtiön hallintoelimissä eikä vakuutuskannan 5163: suoraan lain perusteella. Tällöin Kuopion yli- luovutussopimuksenjohdosta oltu tehty muistu- 5164: opiston apteekki voitaisiin perustaa ilman lääke- tusta. Sen perusteella, mitä kertyneistä asiakir- 5165: lain 40 §:ssä tarkoitettua lääkelaitoksen lupaa tai joista oli käynyt ilmi, sosiaali- ja terveysministe- 5166: selvittämättä erikseen lääkelain 41 §:ssä säädet- riön vakuutusosasto oli säännösten edellyttämäl- 5167: tyjen uuden apteekin perustamista koskevien pe- lä tavalla sille kuuluvan toimivallan nojalla käsi- 1 5168: 5169: 5170: rusteiden olemassaoloa. tellyt asian ja antanut suostumuksensa vakuutus- 1 5171: 6.10. Työhallinto 97 5172: 5173: kannan siirtämistä koskevaan hakemukseen. liiton välillä tehtävään palvelusopimukseen. 5174: Suostumuspäätöksestä ei oltu valitettu. Apulaisoikeuskansleri on kanteluun antamas- 5175: Niiltä osin kuin kantelossa oli kysymys Keski- saan ratkaisussa katsonut, ettei ollut syytä puut- 5176: näisen Henkivakuutusyhtiö Kalevan eläkeva- tua työttömyyskassojen toimintaa valvovan mi- 5177: kuutuksenottajille maksetusta korvauksesta, nisteriön hyväksymään käytäntöön. Mainittu 5178: ratkaisussa on katsottu, ottaen huomioon sen, käytäntö ei ole ristiriidassa työttömyyskassalain 5179: mitä vakuutusosasto on selvityksessään esittänyt 1 §:n 3 momenttiin sisältyvän kassan riippumat- 5180: periaatteista, joita sen on suostumuksen anta- tomuusvaatimuksen kanssa (202/1/97). 5181: mista harkitessaan ollut otettava huomioon sekä 5182: vakuutuskannansiirtoon osallistuvien vakuutus- 5183: yhtiöiden vakavaraisuuden että kannansiirrosta 6.10. Työhallinto 5184: suoritettavan korvauksen suhteen, ettei vakuu- 5185: tusosasto ollut ylittänyt sille päätöksenteossa 6.10.1. Virkasyyteasia 5186: kuuluvaan harkintavaltaansa (287/1/97). 5187: VirheeUinen menettely palkkiolaskutosta koske- 5188: 3) Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen vassa asiassa 5189: organisaatiosta 5190: Oikeuskanslerin kertomuksissa 1996 (s. 96)ja 5191: Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen or- 1997 (s. 105) mainitussa asiassa korkein oikeus ei 5192: ganisaatiossa on kysymys kansallisen hallintovi- ole 16.11.1998 antamanaan päätöksessä 5193: ranomaisen organisaatiosta, josta päättäminen nro 3554 myöntänyt vastaajille valituslupaa. 5194: kuuluu Euroopan unionissa jäsenvaltion omaan Hovioikeuden tuomio jää siis pysyväksi (30/62/ 5195: toimivaltaan. Apulaisoikeuskansleri on yhtynyt 96). 5196: kanteluasiassa antamassaan ratkaisussa tähän 5197: sosiaali- ja terveysministeriön lausunnossa esit- 5198: tämään kantaan (28/1/97). 6.1 0.2. Käsitykset 5199: 5200: 4) Kuolemansyyn selvittämisestä 1) Työvoimatoimikunnan puheenjohtajalle 5201: asetettavat kelpoisuusehdot 5202: Kantelossa ei pidetty hyväksyttävänä sitä, että 5203: potilaan kuolemasta kotona tuli ilmoittaa polii- Työvoimatoimikunnasta annetun asetuksen 5204: siviranomaisille, jotka sitten saattavat pyytää tie- mukaan puheenjohtajana ja hänen varamiehi- 5205: toja kuolemantapauksesta. Kantelun mukaan nään toimivat tehtävään määrätyt työvoimatoi- 5206: lääkärin tai muun vastaavan tulisi selvittää omai- miston virkamiehet. Puheenjohtajalle ja varapu- 5207: sille menettelytavat tulevassa tilanteessa. Ottaen heenjohtajalle ei ole määritelty kelpoisuusehtoja. 5208: huomioon kuolemansyyn selvittämisestä anne- Apulaisoikeuskanslerin kanteluasiassa antamas- 5209: tut säännökset ja erityisesti sen, että terveyden- sa ratkaisussa on työvoima- ja elinkeinokeskuk- 5210: huollon sekä poliisitoimen taholta oli tuotu esiin sen työvoimaosaston ja työvoimatoimiston huo- 5211: pyrkimys ja tavoite annettavissa ohjeistuksissa miota kiinnitetty siihen, että vaihdettaessa tehtä- 5212: korostaa hienotunteisuutta kanssakäymisessä vään määrättyä henkilöä kesken toimikauden 5213: vainajan omaisten kanssa, apulaisoikeuskansleri hyvä hallintotapa edellyttää asianomaisen suos- 5214: oli katsonut, ettei asia tässä vaiheessa vaatinut tumusta tai hänen tehtävänsä hoidon epäasialli- 5215: oikeuskanslerin puuttumista asiaan (1065/1/96). suuteen liittyvää syytä. Myös hallinnon järjeste- 5216: lyyn liittyvät seikat voivat olla yleisenä perustee- 5217: 5) Työttömyyskassojen riippumattomuudesta na muutoksille. Työvoimatoimikunnan puheen- 5218: johtajuutta on pidettävä sekä ihmisten oikeus- 5219: Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosas- turvan että siihen liittyvien tehtävien yhteiskun- 5220: ton hyväksymän käytännön mukaan työttö- nallisen merkittävyyden huomioon ottaen sellai- 5221: myyskassa ja sen toimialalla toimiva ammattiliit- sena, että kelpoisuusvaatimusten asettamista 5222: to voivat hoitaa yhteisesti joitain hallinnollisia voitaisiin pitää perusteltuna (1027/1/97). 5223: toimintoja silloin kun se on taloudellisesti perus- 5224: teltua. Veloituksissa noudatettavista kustannus- 2) Työvoimaviranomaisen menettely 5225: ten jakoperusteista tehdyt sopimukset on tällöin 5226: ministeriön ohjeiden mukaan kirjattava kassan Työttömyysturvalain 5 §:n 2 momenttia oli 5227: hallituksen pöytäkirjaan tai erilliseen kassan ja muutettu lailla (680/1997) siten, että henkilön on 5228: 5229: 13 292071C 5230: 98 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta 5231: 5232: katsottava olevan työmarkkinoiden käytettävis- donnaisen työttömyysturvan piiriin pääsy edel- 5233: sä sellaisen etukäteen työvoimatoimistolle il- lytti muutoksen mukaan 1.1.1997 lukien 6 kuu- 5234: moittamansa, satunnaisen ja lyhyen ulkomaan- kauden sijasta 10 kuukauden työssäoloa. Työ- 5235: matkan ajalta, jonka aikana hän on tavoitettavis- voimatoimisto oli pidentänyt projektiin osallis- 5236: sa ja kykenee kohtuullisessa ja tavanomaisessa tuneiden työllisyysjakson 6 kuukaudesta 10 kuu- 5237: ajassa ottamaan vastaan työtä tai koulutusta. kaudeksi, jotta nämä odotustensa mukaisesti 5238: Helsingin työvoimatoimisto oli soveltanut lain pääsisivät ansiosidonnaiselle työttömyyspäivä- 5239: säännöstä ottaen huomioon hallituksen esityk- rahalle. 5240: sessä (88/1997 vp) lausutun, että esimerkiksi me- Apulaisoikeuskansleri on kiinnittänyt työvoi- 5241: rialalla,jossa työpaikat täytetään välittömästi, ei matoimiston huomiota tukityöllistämistä koske- 5242: työttömyyspäivärahaoikeuden säilyttäminen vien säännösten tavoitteisiin (877/1/96). 5243: olisi ulkomaanmatkan osalta mahdollista. Pe- 5244: rustuslakivaliokunta oli lausunnossaan (15/ 5245: 1997 vp) todennut, että valtiosääntöoikeudelli- 5246: sen yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta oli syy- 4) Työsuojelutarkastuksen periaatteista 5247: tä huomata, että työttömyysturvalakiehdotuk- 5248: sen 5 §:n 2 momentin säännös oli kirjoitettu yleis- Työsuojelutarkastuksen suorittanut työsuoje- 5249: pätevään muotoon eikä siinä asetettu esimerkiksi lupiirin työsuojeluinsinööri oli 1) jättänyt tilai- 5250: joitakin työttömien ryhmiä eri asemaan toisten suudesta ilmoittamisen yksityisen yhdistyksen 5251: kanssa. Valiokunta korosti yhdenvertaisuusperi- edustajan tehtäväksi, 2) merkinnyt työsuojelu- 5252: aatteen merkitystä ja tärkeyttä myös säännöstä tarkastuksesta laatimaansa pöytäkirjaan sano- 5253: sovellettaessa. Soveltamiskäytännössä tuli valio- tun yhdistyksen kaksi edustajaa tarkastuksen 5254: kunnan mielestä estää se, että joidenkin alojen osanottajiksi asiantuntijoina, ja 3) vaatinut kah- 5255: työttömiltä tarkoitetunlaiset ulkomaanmatkat den läsnä olleen henkilön poistumista tilaisuu- 5256: olisivat tosiasiallisesti kiellettyjä. desta. 5257: Apulaisoikeuskanslerin varamies totesi pää- Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan ar- 5258: töksessään, että lakia sovellettaessa on kiinnitet- vioinut työsuojeluinsinöörin menettelyn seuraa- 5259: tävä huomiota paitsi lain sanamuotoon myös vasti: Työsuojeluinsinöörin 1 kohdassa kerrottu 5260: lain esitöihin. Työvoimatoimiston tulkinta työt- menettely oli hyvän hallintotavan vastaista. Toi- 5261: tömyysturvalain 5 §:n 2 momentin osalta, perus- seksi asian tutkinnan perusteella oli pidettävä 5262: tuslakivaliokunnan kannanotto huomioon ot- selvänä, että 2 kohdassa mainitut henkilöt olivat 5263: taen, oli liian yksioikoinen ja jyrkkä. Viranomai- olleet tarkastuksessa mukana erään osanottajan 5264: sen tuli myös tiedottaa tämän kaltaisesta muu- avustajina. Työsuojeluinsinöörin ei ollut katsot- 5265: toksesta ja sitä koskevista aineellisista säännök- tava menetelleen asianmukaisesti, kun hän mer- 5266: sistä. Neuvot annetaan voimassa olevien sään- kitsi mainitut henkilöt pöytäkirjaan asiantunti- 5267: nösten perusteella, jolloin tulkintakysymyksissä joiksi. Kolmanneksi kun yhdellä osanottajana ei 5268: on noudatettava tarpeellista varovuutta. Myös tiedonkulussa olleiden puutteiden vuoksi ollut 5269: neuvontatoiminnassa on otettava huomioon ollut avustajaa, tilanne oli yhdenvertaisuusperi- 5270: edellä esitetyt näkökohdat työttömyysturvalain aatteen kannalta muodostunut arveluttavaksi 5271: 5 §:n 2 momentin tulkinnasta (874/1/97). tarkastustilaisuudessa, jossa toisella osapuolella 5272: oli tosiasiallisesti ollut kaksi avustajaa (620/1/ 5273: 97). 5274: 5275: 3) Työllisyyslain tukityöllistämistä koskevien 5276: säännösten tavoitteista 6.10.3. Muut kannanotot 5277: 5278: Työvoimatoimisto oli järjestänyt pitkään 1) Työministeriön tilaama viestintätutkimus 5279: työttöminä olleille rakennusalan ammattilaisille 5280: korjausrakentamisen koulutusprojektin, johon Työministeriö oli antanut viestintäalan yri- 5281: liittyi työharjoittelu sekä työllistämistuella ta- tykselle tehtäväksi suorittaa yhteistyössä kans- 5282: pahtuva kuuden kuukauden työjakso. Koulu- saan tutkimuksen työministeriön sidosryhmä- 5283: tuksen alettua alkuvuodesta ja kesällä 1996, viestinnän kehittämiseksi. Tutkimukseen sisältyi 5284: muutettiin syksyllä 1996 työttömyysturvalain mm. sen arviointi, miten tiedotusvälineissä oli 5285: työssäoloehtoa koskevaa säännöstä. Ansiosi· käsitelty työvoimapoliittista uudistusta. Tutki- 5286: 6.11. YmpäristöhaiJinto 99 5287: 5288: muksen osana oli arvioinnit siitä, miten eräät 3) Euroopan oikeusasiamiehen valtioneuvoston 5289: lehdet ja osa niiden toimittajista olivat suhtautu- oikeuskanslerille siirtämä kantelu 5290: neet uudistukseen. Oikeuskansleri totesi 5291: 26.10.1998, että nämä ovat selvityksen Iaatijan Euroopan oikeusasiamies Jacob Söderman oli 5292: päätelmiä. Tiedonvälityksessä ministeriön on vi- oikeuskanslerinvirastoon 22.12.1997 saapuneel- 5293: ranomaisena noudatettava eri tiedotusvälineiden la kirjeellään, keskinäiseen sopimukseen viitaten, 5294: ja niiden toimittajien osalta tasapuolisuutta, mi- siirtänyt Euroopan oikeusasiamiehelle saapu- 5295: hin selvityksen arvolataukset tai muutkaan tu- neen kantelukirjoituksen valtioneuvoston oi- 5296: lokset eivät saa vaikuttaa. keuskanslerin käsiteltäväksi. Euroopan oikeus- 5297: Henkilö oli oikeuskanslerille tekemässään asiamies ei ollut ollut toimivaltainen käsittele- 5298: kantelussa esittänyt, ettei tutkimustehtävän an- mään kantelua, koska se koski kansallisten vi- 5299: taminen kyseiselle yritykselle ja sen konsultille ranomaisten, mm. työvoimahallinnon menette- 5300: ollut ollut laillista, tarpeellista eikä yhteiskunnal- lyä (1 044/I/97). Kantelun ratkaisusta ilmoitettiin 5301: lisesti ja taloudellisesti perusteltua. Tutkimuk- aikanaan oikeusasiamiehelle. 5302: seen liittyvien yksityiskohtien, etenkin lehtiä ja 5303: toimittajia koskevien vertailujen, tultua ilmi asia 5304: oli herättänyt laajaltijulkista huomiota ja siitä oli 6.11. Ympäristöhallinto 5305: kirjoitettu sanomalehdissä. Tutkimusta kohtaan 5306: esitetyn arvostelun perusteet liittyivät osaksi 6.11.1. Esitys 5307: epäilyksiin Suomen hallitusmuodon II luvussa 5308: (969/1995) säädettyjen perusoikeuksien loukkaa- Suojeluohjelmia koskevista valtioneuvoston 5309: misesta tai niiden vaarantumisesta. Tutkimusta periaatepäätöksestä 5310: oli arvosteltu myös konsultin henkilöön liittyen. 5311: Oikeuskansleri on katsonut kanteluun anta- Apulaisoikeuskansleri on ratkaissut vanhojen 5312: massaan ratkaisussa, ettei asiaan liittynyt seikko- metsien suojeluohjelman valmistelua ja toteutta- 5313: ja, joita olisi pidettävä ihmisten yhdenvertaisuu- mista koskevan kantelun (ks. kohta 6.11.2.1). 5314: den, sananvapauden, hyvän hallintotavan tai Samalla apulaisoikeuskansleri on erillisissä kir- 5315: muidenkaan perusoikeuksien vastaisina ja siten jeissä kiinnittänyt paitsi ympäristöministeriön 5316: oikeudellisesti kiellettyinä. myös valtioneuvoston kanslian huomiota eräi- 5317: Oikeuskansleri Paavo Nikulan asiaa koskeva siin valtioneuvoston periaatepäätöstä koskeviin 5318: päätös on kokonaisuudessaan jaksossa 9., ja sen käyttämisessä huomioon otettaviin näkö- 5319: ks. sivu 172 (314/1 /98). kohtiin. Näitä seikkoja on selostettu valtioneu- 5320: voston kanslialle osoitetussa kirjeessä (ks. koh- 5321: ta 2.4). Valtioneuvoston kanslian harkittavaksi 5322: on ehdotettu, että kirjeessä esitetyt näkökohdat 5323: 2) Työllisyysmäärärahojen alueellisesta jaosta saatetaan sopivalla tavalla muidenkin ministeri- 5324: öiden tietoon (182/1/97 ja 3/20/97). 5325: Työministeriön tai valtiovarainministeriön 5326: menettelyssä liittyen työllisyysmäärärahojen 5327: alueelliseen jakoon ei ilmennyt sellaista virheel- 6.11.2. Huomautus 5328: listä menettelyä tai muuta, mikä olisi edellyttänyt 5329: oikeuskanslerin toimenpiteitä. Kanteluun anta- 1) Havaintoja vanhojen metsien suojeluohjelman 5330: massaan ratkaisussa apulaisoikeuskansleri on valmistelusta ja toteuttamisesta 5331: päätynyt tähän näkemykseen painottaen toisaal- 5332: ta eduskunnan päätösvaltaa valtion talousarvion Vanhojen metsien suojeluasian valmistelua 5333: ja samalla puheena olevien määrärahojen suh- koskevaa kanteluasiaa käsiteltäessä ilmeni, että 5334: teen, toisaalta kantelunjohdosta hankituista lau- silloinen lääninhallitus ei ollut noudattanut ym- 5335: sunnoista esille tulleita valtionhallinnon tavoit- päristöministeriön kehotusta kuulla asianomai- 5336: teita työllisyyden hoidossa ja pyrkimyksiä par- sia maanomistajia suojelutyöryhmän ehdotuk- 5337: haaseen mahdolliseen tulokseen pääsemiseksi sesta. Ympäristökeskus ei ollut kuullut asian- 5338: työllisyysmäärärahojen alueellisessa jaossa sa- omaista maanomistajaa myöskään ehdotukseen 5339: moin kuin myös sitä, että asiassa on kysymys tehdyn lisäyksen johdosta. Ympäristökeskus ei 5340: myös julkisenja yksityisen sektorin yhteistoimin- ollut noudattanut ympäristöministeriön keho- 5341: nasta työllisyyden parantamiseksi (195/I/98). tusta saattaa valtioneuvoston sittemmin asiassa 5342: 100 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta 5343: 5344: tekemä periaatepäätös asianomaisten maan- lääninhallituksen tiedusteluun, joka koski toi- 5345: omistajien tiedoksi. Ympäristökeskusta on vas- menpidekiellon asettamista. 5346: taisen varalle huomautettu menettelyn virheeni- NN on katsonut, että häntä on kohdeltu epä- 5347: syydestä. oikeudenmukaisesti ja on pyytänyt, että asia tut- 5348: Edellä lausutun johdosta ympäristöministe- kitaan. 5349: riölle on esitetty alaistensa viranomaisten menet- 5350: telyn valvonnan tehostamisen tarpeellisuutta. Li- Apulaisoikeuskansleri on 19.12.1996 ratkais- 5351: säksi ministeriön huomiota on kiinnitetty suoje- sut kantelun Keski-Suomen lääninhallituksen 5352: luohjelman valituskelpoisuuteen ja siitä aiheutu- ympäristöosaston ja sen ylitarkastajan osalta. 5353: vien asianmukaisten tiedoksiautotoimenpiteiden Päätöksessä oli toimenpidekieltoasian käsitte- 5354: puutteellisuuteen. Myös toimenpidekieltoasiassa lyn osalta esitetty eräitä havaintoja, jotka eivät 5355: tehdyn valituksen käsittelystä tehdyt havainnot kuitenkaan olleet sen laatuisia, että ne olisivat 5356: on saatettu ministeriön tietoon, samoin kuin antaneet puoleltani aihetta enempiin toimenpi- 5357: maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaati- teisiin. 5358: muksen huomioon ottaminen suojeluohjelmaa Muulta osalta eli sikäli kuin kantelussa oli 5359: valmisteltaessa. kysymys vanhemman hallitussihteerin Hannu 5360: Ympäristökeskuksen tietoon on saatettu käsi- Karjalaisen väitetystä esteellisyydestä, asia ero- 5361: tys suojeluohjelman valmistelusta ilmoittamises- tettiin ratkaistavaksi hankittavan lisäselvityksen 5362: sa noudatetun järjestyksen epäonnistuneesta va- jälkeen myöhemmin. 5363: linnasta, kun valmistelusta oli ilmoitettu kol- 5364: mannelle taholle ennen maanomistajaa,ja maan- 5365: omistajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen RATKAISU 5366: huomioon ottamisesta suojeluohjelmaa valmis- 5367: teltaessa. Ympäristökeskuksen ylitarkastajan Esteellisyyttä koskevista säännöksistä 5368: huomiota on kiinnitetty esteellisyyssääntöjen 5369: tarkkaan harkintaan ja noudattamiseen. (182/1/ Kyseeseen tulevia säännöksiä tarkasteltaessa 5370: 97 ja 3/20/97). lähtökohtana on, että kysymys on valituksen kä- 5371: sittelystä hallintolainkäytön mukaisessa menet- 5372: telyssä. Hallintolainkäytössä on sovellettu oi- 5373: 6.11.3. Käsitykset keudenkäymiskaaren tuomarin esteellisyyttä 5374: koskevia säännöksiä osana laillista oikeuden- 5375: 1) Ministeriön esittelijän esteellisyydestä hallin- käyntijärjestystä. Tämä on tarkoittanut sitä, että 5376: tovalitusta käsiteltäessä hallintolainkäytössä on noudatettu oikeuden- 5377: käymiskaaren 13 luvun 1 §:n esteellisyysperus- 5378: Lyhennysjäljennös apulaisoikeuskanslerin teita ja myös sitä säännöksestä ilmenevää periaa- 5379: Jukka Pasasen kirjeestä ympäristöministeriölle tetta, että esteellisen henkilön on jäävättävä it- 5380: 5.3.1998, dnro 1215/1/96 sensä. 5381: Oikeudenkäymiskaaren 13luvun 1 §:n mu- 5382: NN on oikeuskanslerille 17.5.1995 osoitta- kaan tuomari on esteellinen mm. silloin: 5383: massaan kirjoituksessa kannellut silloisen Keski- - jos tuomari on asianosaisen vastapuoli, 5384: Suomen lääninhallituksen ja erityisesti sen ym- - jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisillaan 5385: päristöosaston ylitarkastajan menettelystä luon- on asiassa osa, 5386: nonsuojelulain (71/1923) mukaisen toimenpide- - jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisillaan 5387: kiellon asettamisessa. Kirjoituksesta lähemmin on asiasta erinomaista hyötyä tai vahinkoa odo- 5388: ilmenevin perustein NN on myös arvostellut lää- tettavana, 5389: ninhallituksen toimenpidekieltoa koskevassa va- - jos tuomari toisessa oikeudessa on ollut 5390: litusasiassa korkeimmalle hallinto-oikeudelle samassa asiassa tuomarina tai 5391: antamaa lausuntoa 12.12.1994 nro YA-856. NN -jos tuomari jonkin oikeuden käskyläisenä 5392: on myös katsonut, että toimenpidekieltoasiassa on päättänyt jotakin siihen asiaan kuuluvaa. 5393: lopullisen päätöksen ympäristöministeriössä esi- Tarkoituksenmukaisuusvalituksen käsittelyä 5394: tellyt silloinen vanhempi hallitussihteeri Hannu ei kuitenkaan aikaisemmin ole pidetty lainkäyt- 5395: Karjalainen oli ollut jäävi, koska hän oli ottanut tönä, vaan hallintotoimintana, jossa ylempi vi- 5396: jo aikaisemmin kantaa toimenpidekieltoasiaan ranomainen voi muuttaa alemman viranomaisen 5397: esitellessään ministeriön myönteisen vastauksen antaman päätöksen oman käsityksensä mukai- 5398: 6.11. Ympäristöhallinto 101 5399: 5400: seksi (näin Merikoski: Suomenjulkisoikeus pää- mioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oi- 5401: piirteittäin 3. painos, s. 43). Hallintoasian käsit- keuksistaan ja velvollisuuksistaan. 5402: telyä viranomaisessa taas koskee hallintomenet- Yleisten tuomioistuinten oikeuskäytännössä 5403: telylaki (59811982), joka 1 §:n 2 momentin mu- on perusteltu esteellisyyttä koskevia ratkaisuja 5404: kaan nimenomaisesti ei koske hallintolainkäyt- kansalaisen oikeudella saada asiansa käsitellyksi 5405: töä. Hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentissa puolueettomassa tuomioistuimessa (ks. Tuoma- 5406: on lueteltu viisi yksilöityä esteellisyysperustetta, rin esteellisyyttä koskevan työryhmän ehdotus 5407: joita täydentää momentin 6) kohdassa oleva 31.3.1996). 5408: yleislauseke: "Virkamies on esteeilinen myös, jos Edellä lausuttuun viitaten joudutaan viime 5409: luottamus hänen puolueettomuutensa muusta kädessä arvioimaan sitä,olisiko asianomainen 5410: erityisestä syystä vaarantuu". ministeriön esittelijä lääninhallituksen menetel- 5411: Hallintomenettelylain 11 §:ssä säädetään es- tyä ministeriön lausunnossa esittämän kannan- 5412: teellisyyden vaikutuksista, että esteellisenä ei saa oton mukaisesti kykenevä käsittelemään ja rat- 5413: käsitellä asiaa eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, kaisemaan valitusasian ennakkoluulottomastija 5414: paitsi milloin esteellisyys asian laadun vuoksi ei tasapuolisesti. 5415: voi vaikuttaa ratkaisuun tai asian käsittelyä ei 5416: voida lykätä. Toimenpidekieltoasioiden käsittelystä 5417: Se, että ministeriössä tapahtuvassa menette- 5418: lyssä on kysymys hallintovalituksen käsittelys- Ympäristöministeriön toimialasta ja tehtävis- 5419: tä, puoltaisi sitä, että esittelijän esteellisyyttä tä luonnonsuojelun alalla on ollut säännöksiä 5420: harkittaessa olisi tarkastelu aloitettava oikeu- kyseisenä aikana muun muassa valtioneuvoston 5421: denkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n esteellisyyspe- ohjesäännössä (995/1943), ympäristöministeri- 5422: rusteista, jotka sinänsä ovat jo jääneet ajastaan östä annetuissa asetuksissa (326/1993 ja 54/1995) 5423: jälkeen. Se, että asian ratkaisu ministeriössäkin sekä luonnonsuojelulaissa (71/1923). Luonnon- 5424: viime kädessä ydinolemukseltaan on hallinto- suojelulain 16 d §:n 1 momentin (672/1991) mu- 5425: toimintaa, antaisi perusteita tarkastella tilannet- kaan luonnonsuojelun ylinjohto ja ohjaus kuu- 5426: ta myös hallintomenettelylain 10 §:n esteelli- luivat ympäristöministeriölle. Saman pykälän 2 5427: syysperusteiden kannalta. Säännökset eivät sul- momentin mukaan lääninhallitus edisti ja valvoi 5428: je pois toisiaan. Jäljempänä onkin tarkasteltaes- luonnonsuojelua läänissä. 5429: sa virkamiehen esteellisyyttä ja sopivaisuutta Luonnonsuojelulain 18 §:n 1 momentin (672/ 5430: osallistua valitusasian käsittelyyn otettu huo- 1991) mukaan valtiolla oli oikeus suojelualueen 5431: mioon molemmat esteellisyyssäännökset sekä muodostamista varten lunastaa kiinteää omai- 5432: niiden takana olevat periaatteet toisiaan täyden- suutta ja erityisiä oikeuksia siinä järjestyksessä 5433: täen. kuin kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuk- 5434: Mainituilla periaatteilla on sekä hallintolain- sien lunastuksesta annetussa laissa (603/1977, lu- 5435: käyttöasioiden että hallintoasioiden osalta sa- nastuslaki) säädettiin. Saman pykälän 2 momen- 5436: mantapainen tavoite. Niillä pyritään turvaa- tin mukaan lääninhallitus saattoi kieltää väliai- 5437: maan asioiden käsittelyn puolueettomuus. Sään- kaisesti, enintään kahdeksi vuodeksi, alueen 5438: nöksillä pyritään mm. lisäämään yleisön luotta- sellaisen käyttämisen, joka voi vaarantaa lunas- 5439: musta siihen, että asian käsittelyyn ja ratkaisemi- tuksen tarkoituksen. 5440: seen vaikuttavat vain hyväksyttävät asialliset pe- Pakkolunastuksesta päättäminen kuului val- 5441: rusteet. Subjektiiviseen puolueettomuuteen kuu- tioneuvoston ohjesäännön 11 d §:n 10 kohdan 5442: luu, että kansalaiset voivat luottaa toiminnan mukaan valtioneuvoston yleisistunnon päätettä- 5443: puolueettomuuteen ja asiallisuuteen. Asian kä- viin asioihin. Esittely tapahtui ympäristöministe- 5444: sittelyyn osallistuvan virkamiehen tulee menetel- riöstä. 5445: lä niin, että hänen menettelyään ei ole yleisön 5446: silmin aihetta epäillä (objektiivinen puolueetto- Esteellisyydestä ministeriön käsitellessä siirret- 5447: muus). tyä valitusasiaa 5448: Huomiota voidaan vielä kiinnittää Euroopan 5449: neuvoston ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan Asiassa saadun selvityksen mukaan puheena 5450: 1) kohtaan, jonka mukaan jokaisella on oikeus oleva määräala sijaitsi Koivonlahden pohjukas- 5451: kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen sa, joka lääninhallituksen käyttämää ilmaisua 5452: ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti peruste- noudattaen oli osa rantojensuojeluohjelman ra- 5453: tussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuo- jausta. Alueelle suunniteltujen rakennustoimen- 5454: 102 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta 5455: 5456: piteiden johdosta oli lääninhallituksessa herän- 1 momentin 6) kohdan säännökset sekä ministe- 5457: nyt kysymys toimenpidekiellon antamiseksi. Ot- riölle luonnonsuojeluasioissa kuuluvat ohjaus- ja 5458: taen huomioon, että suojelun toteuttamiseen liit- valvontatehtävät asiassa ei ole käynyt todennä- 5459: tyvät toimenpiteet olivat jakaantunet eri viran- köiseksi, että hallitusneuvos Hannu Karjalainen 5460: omaisten kesken ja että asia oli ollut epäselvä, on olisi tuolloin voimassaolleen lainsäädännön mu- 5461: ilmeistä, että lääninhallituksen harkintaan toi- kaan ollut esteellinen osallistumaan valitusasian 5462: menpidekiellon antamisessa oli vaikuttanut se käsittelemiseen ministeriössä. 5463: seikka, miten ympäristöministeriössä suhtaudu- Totean kuitenkin, että kehitys viime aikoina 5464: taan suojeluasiaan. Käytännössä ministeriön on ollut sen suuntainen, että esteellisyyskysy- 5465: kanta lienee ollut ratkaiseva. myksiä tulisi tarkastella entistä tiukemmin. Täs- 5466: Ministeriölle taas ei ole ollut yhdentekevää se, sä yhteydessä on korostettu mm. tosiasiallisen 5467: asetetaanko alue toimenpidekieltoon vai ei, kos- esteellisyyden huomioimista ja yleisön luotta- 5468: ka toimenpidekieltoon asettaminen määräaikoi- muksen merkitystä. Tämän vuoksi ja milloin es- 5469: neen on turvannut ministeriölle kuuluvien suoje- teellisyysepäily kohdistuu yhteen ja samaan hen- 5470: lu- ja lunastustoimenpiteiden suorittamisen. kilöön, eikä ministeriöön yleensä valitusviran- 5471: Lääninhallituksen ja ministeriön toimenpiteet omaisena, olisi mielestäni suotavaa menetelläjat- 5472: ovat muodostaneet kokonaisuuden. Ottaen huo- kossa niin, että vastaavassa tilanteessa lausun- 5473: mioon ministeriön omat intressit asiassa, lausun- non valmistellut virkamies pidättäytyisi mahdol- 5474: to on korostanut ministeriön ohjaavaa ja valvo- lisen valitusasian käsittelystä, ottaen kuitenkin 5475: vaa roolia luonnonsuojeluasioissa. huomioon sen, mitä jäljempänä selostettavasta 5476: Asiassa saadun selvityksen mukaan ministe- lainsäädännön muutoksista johtuu. 5477: riössä noudatetun käytännön mukaan sama vir- Lopuksi viittaan siihen, että hallintolainkäy- 5478: kamies, joka tuntee asian parhaiten, hoitaa tön sekä esteellisyysperusteiden säätelyssä on ol- 5479: yleensä myös kaikki samaan asiaan liittyvät toi- lut kehittämisen tarvetta. Tilannetta on korjan- 5480: menpiteet. Tämä hallinnon sisäinen järjestely, nut osaltaan 1.12.1996 voimaan tullut hallinto- 5481: jota sinänsä voidaan pitää tarkoituksenmukaise- lainkäyttölaki (58611996). Lain soveltamisalaa 5482: na ja toimivana, ei kuitenkaan ota riittävästi koskevassa 1 §:n 2 momentissa säädetään: "Tätä 5483: huomioon mahdollista esteellisyyttä ja sen vai- lakia sovelletaan myös, kun hallintoasiassa teh- 5484: kutuksia. tyyn päätökseen haetaan muutosta valittamalla 5485: Asia kiteytyy siihen, voidaanko edellä käyvän tai ylimääräisenä muutoksenhakukeinolla hal- 5486: lausunnon antamista toimenpidekiellon anta- lintoviranomaiselta tai muutoksenhakuasioita 5487: mista koskevassa asiassa pitää sellaisena erityise- käsittelemään perustetulta lautakunnalta tai 5488: nä syynä, että luottamuksen nykyisen hallitus- muulta tähän rinnastettavalta erityiseltä viran- 5489: neuvos Hannu Karjalaisen puolueettomuuteen omaiselta". Lain kommentaarissa (Hallberg- 5490: voidaan katsoa vaarantuneen. Ignatius - Kanninen: Hallintolainkäyttölaki 5491: Mielestäni on varsin vahvat perusteet epäillä, s. 49) on lausuttu, että "hallintolainkäyttölakia 5492: että asiansa tunteva esittelijä, joka lausunnon sovelletaan valitukseen silloinkin, kun valitus on 5493: antamisvaiheessa on vakaasti ollut toimenpide- tehtävissä ja se nojautuu tarkoituksenmukai- 5494: kiellon antamisen kannalta, voisi omaksua toi- suusperusteeseen ..... Samaten valtioneuvoston 5495: menpidekieltoa koskevan valituksen käsittelyssä käsitellessä KHO:n sille KHOL 5 §:n 1 momen- 5496: toisenlaisen kannan. Tämä johtunee nimen- tin nojalla siirtämää valitusasiaa se noudattaa 5497: omaan siitä, että kun olosuhteissa ei ole tapahtu- hallinto lainkäyttölakia." 5498: nut mitään muutoksia, mitään syytä oikeana pi- Hallintolainkäyttölakiin on otettu säännös 5499: detyn käsityksen muuttamiseen ei ole olemassa. tuomarin esteellisyydestä (76 §). Siihen ei kuiten- 5500: On ilmeistä, että lausunnon muodossa esitetty kaan sisälly uusia esteellisyysperusteita, vaan on 5501: käsitys on vaikeuttanut asian arviointia puolu- tyydytty viittaamaan lyhyesti oikeudenkäymis- 5502: eettomasti ja ennakkovaikutteista vapaasti vali- kaaren 13 luvun 1 §:n säännökseen, koska oli tie- 5503: tusta ratkaistaessa. dossa, että tuomarin esteellisyyttä koskevat 5504: säännökset olivat valmisteilla (siitä tarkemmin 5505: edellä mainittu Tuomarin esteellisyyttä koske- 5506: Lopputoteamukset ja toimenpiteet van työryhmän ehdotus; Oikeusministeriön lain- 5507: valmisteluosastonjulkaisu 211996). Yleisesti voi- 5508: Ottaen huomioon oikeudenkäymiskaaren daan todeta, että yleisten tuomioistuinten oi- 5509: 13 luvun 1 §:n ja hallintomenettelylain 10 §:n keuskäytäntö sekä myös ehdotetut tuomarin es- 5510: 6.11. Ympäristähallinto 103 5511: 5512: teellisyysperusteet ovat lähentyneet hallintome- 6) Natura 2000 -ohjelma ja kuulemisaineisto 5513: nettelylain mukaisia perusteita. 5514: Edellä lausutut näkökohdat saatan hallitus- Oikeusministeri on 5.10.1998 kiinnittänyt ym- 5515: neuvos Hannu Karjalaisen sekä ympäristöminis- päristöministeriön huomiota siihen, että puut- 5516: teriön tietoon. Myös oikeusministeriölle lähetän teellinen ja epätarkka kuuleruisaineisto on saat- 5517: jäljennöksen päätöksestä tiedoksi. Muihin toi- tanut vaikeuttaa muistutusten tekoa ja jopa joh- 5518: menpiteisiin ei asia puoleltani ole antanut aihet- taa siihen, ettei muistutusta oltu tehty. Tällöin ei 5519: ta. ole toteutunut se tarkoitus, joka mahdollisuudel- 5520: la muistutusten tekemiseen on ollut. Muistutuk- 5521: silla on voitu antaa ympäristöviranomaisille tar- 5522: 2) Huolellisuus esiteltäessä asioita valtioneuvos- kempia tietoja ja oikaista virheellisiä tietoja. 5523: tolle Muistutusten muodossa tapahtuva kuuleminen 5524: on voinut palvella tarkistetun ehdotuksen teke- 5525: Esittelijän huomiota kiinnitetty tarpeellisen mistä. 5526: huolellisuuden noudattamiseen esiteltäessä Ympäristöministeriön huomiota kiinnitetty 5527: asioita valtioneuvostolle. Esittelijä ei ollut saapu- myös kuuleruisaineiston jälkeenpäin tapahtunee- 5528: nut valtioneuvoston yleisistuntoon (39/51/97). seen täydentämiseen liittyviin näkökohtiin. Se, 5529: missä määrin kuuleruisaineistoa on voitu kuule- 5530: misen aikana täydentää, riippunee siitä, millaisia 5531: 3) Natura 2000 -ohjelman saattaminen loppuun täydennyksiä oli tehty. Maanomistajan tietämät- 5532: tä tapahtunut täydennys on saattanut olla sen 5533: Lyhennysote apulaisoikeuskansleri Jukka Pa- laatuinen, että tieto siitä olisi johtanut toisenlai- 5534: sasen päätöksestä 6.5.1998, on 9.jaksossa s. 162 seen muistutukseen kuin mitä alkuperäisen kuu- 5535: (474/1/97). leruisaineiston perusteella tehty muistutus oli. 5536: Tällöin muistutus ei enää vastaisi muistuttajan 5537: käsitystä asiasta. Koska kuulemisen tarkoitukse- 5538: 4) Ympäristöviranomaisten menettely ja Natura na on saada selville maanomistajan käsitykset 5539: 2000 -ohjelma asiasta, kuuleruisaineiston hyvässäkin uskossa 5540: tapahtuva täydentämisen jälkikäteen on saatta- 5541: Oikeuskansleri Paavo Nikulan ratkaisu koko- nut viedä pohjan pois kuulemiselta ja saattanut 5542: naisuudessaan on jaksossa 9., s. 168 (144/1/98). sitenjohtaa tekemään virheellisiäjohtopäätöksiä 5543: muistutusten perusteella (259/1/98). 5544: 5545: 5) Natura 2000 -ohjelmassa käytetty tietolomake 5546: 7) Ympäristökeskuksen laiminlyönti päätöksen 5547: Ympäristöministeriön tietoon saatettu oi- tiedoksiantamisessa 5548: keuskanslerin käsitys 5.10.1998 siitä, että laajaa 5549: suojelukohdetta koskevan tietolomakkeen käyt- Ympäristökeskukselle tekemässään valituk- 5550: tö oli saattanut vaikeuttaa maanomistajan mah- sessa kantelija oli vaatinut muutosta kunnanhal- 5551: dollisuuksia saada käsitys oman alueensa suoje- lituksen päätökseen, jolla oli myönnetty beto- 5552: lun tarpeesta ja sen perusteista. Puheena oleva nialan yrittäjälle maa-aineslain mukainen lupa. 5553: Inarinjärveä koskeva tietolomake koski noin Ympäristökeskus oli hylännyt valituksen. 5554: 900 neliökilometrin aluetta. Tietolomakkeelle Ympäristökeskus ei kuitenkaan huolehtinut 5555: tehtyjä merkintöjä voitiin pitää varsin ylimalkai- siitä, että valittaja olisi välittömästi saanut tiedon 5556: sina yksittäisen rantakiinteistön kannalta. Voi- ympäristökeskuksen julkipanon jälkeen anta- 5557: tiin myös epäillä, missä määrin kuuleruisaineis- masta päätöksestä. Mainitun erehdyksen joh- 5558: ton perusteella oli kunnassa tai alueellisessa ym- dosta kantelijalle ei syntynyt oikeuden menetys- 5559: päristökeskuksessa viranomaisvoimin voitu riit- tä, koska korkein hallinto-oikeus oli palauttanut 5560: tävän tarkasti selvittää maanomistajalle hänen menetetyn määräajan ja ratkaissut kantelijan te- 5561: kiinteistönsä suojeluun liittyviä seikkoja. Ilmeis- kemän valituksen. Kantelijan itsensä oli tarvin- 5562: tä on, että tällaisella suurella kohdealueella olisi nut tätä hakea. Apulaisoikeuskansleri on kiinnit- 5563: ollut tarvetta pyrkiä pienemmin aluekokonai- tänyt ympäristökeskuksen huomiota siihen, että 5564: suuksin yksityiskohtaisempaan esitystapaan päätöksestä asianmukaisesti annetaan tieto asi- 5565: (446/1/98). anasaisille (726/1/97). 5566: 104 5567: 5568: 8) Lakisääteisen toimielimen asettaminen suttuihin lakisääteisen toimielimen asettamista 5569: koskeviin näkökohtiin (18211/98). 5570: Urho Kekkosen kansallispuistosta annetun 5571: asetuksen mukaan kansallispuistolla on kolmek- 5572: si vuodeksi kerrallaan asetettu neuvottelukunta. 6.11.4. Muu kannanotto 5573: Vanhan neuvottelukunnan toimikausi päättyi 5574: 31.12.1996. Tämän jälkeen kansallispuistolla ei Natura 2000 -ohjelma ja tausta-aineisto 5575: ollut neuvottelukuntaa vuoden 1997 aikana, 5576: vaikka kansallispuistosta annetun asetuksen Alueellisen ympäristökeskuksen tietoon saa- 5577: (229/1983) 5 § sitä edellytti. tettu oikeuskanslerin kannanotto, joka koskee 5578: Ympäristöministeriön asiassa antamasta sel- kuuleruisaineiston tausta-aineiston kieltä. Sitä, 5579: vityksestä ei ilmennyt, miksi se oli ryhtynyt toi- että nähtävillä olleen kuulemisaineiston valmis- 5580: menpiteisiin uuden neuvottelukunnan asettami- telussa käytetty tausta-aineisto oli olemassa vain 5581: seksi vasta 5.7.1997. Kun uusi neuvottelukunta suomen ja englannin kielellä, voitiin pitää puut- 5582: oli asetettu 12.3.1998, oli asettamismenettelykin teena ruotsinkielisen asianosaisen kannalta. Asi- 5583: kestänyt kahdeksan kuukautta. anosaisen näkökulmasta tilannetta voitiin tar- 5584: Ottaen toisaalta huomioon puheena olevan kastella oikeusturvakysymyksenä, varsinkin, jos 5585: asetukseen perustuvan toimielimen pysyvyyden kyseisessä kuulemisaineistossa oli viitattu tausta- 5586: ja toisaalta sen, että toimielimen muodostavat aineistoon, joka ei ollut saatavilla osaksikaan 5587: jäsenet ja varajäsenet kutsutaan kerrallaan kol- ruotsin kielellä. Tällöin olisi voitu menetellä niin, 5588: meksi vuodeksi, voidaan lähtökohtana toimieli- että asianosainen olisi saanut ruotsin kielellä riit- 5589: men vaihtuessa pitää sellaista menettelyä, että täväksi arvioidun yhteenvedon niistä tutkimuk- 5590: toimenpiteisiin uuden toimielimen asettamiseksi sista, joilla oli merkitystä hänen alueensa kannal- 5591: ryhdytään niin hyvissä ajoin, että uusi toimielin ta (417/1/98). 5592: voidaan nimittää ja se voi aloittaa työnsä vanhan Lisäksi oikeuskansleri on 5. ja 8.10.1998 rat- 5593: toimielimen toimikauden päätyttyä. Apulaisoi- kaissut viisi muuta Natura 2000 -suojeluohjel- 5594: keuskansleri on todennut, että neuvottelukun- maan liittyvää kantetua (417, 433, 484, 790, 791 5595: nan asettaminen oli viivästynyt, ja on kiinnittä- ja 1009/1/98). 5596: nyt ympäristöministeriön huomiota edellä lau- 5597: 105 5598: 5599: 5600: 5601: 5602: 7. Muun hallinnon laillisuusvalvonta 5603: 5604: 7 .1. Yleiskatsaus Kunnallisen itsehallinnon alueen laillisuusval- 5605: vontaratkaisuista voidaan esimerkkeinä mainita 5606: Valtionhallinnon valvonnan ohella oikeus- seuraavat. 5607: kanslerin tehtäviin kuuluu myös itsehallinto- Esteellisyyssäännösten noudattamatta jättä- 5608: kuntien toiminnan valvonta. Tämän valvonnan minen on antanut aiheen huomautukseen kun- 5609: kohteina ovat kunnallinen itsehallinto, uskonto- nanjohtajalle. Kahdessa tapauksessa myös kun- 5610: kuntien itsehallinto ja Ahvenanmaan maakunta- nallisen luottamushenkilön huomiota on kiinni- 5611: hallinto. Oikeuskanslerin valvonnan kohteena tetty esteellisyyssäännösten tarkkaan noudatta- 5612: voi olla ainoastaan menettelyn laillisuus. Tarkoi- miseen. Kunnan tiedottamisvelvoitteen laimin- 5613: tuksenmukaisuuden alaan kuuluvat kysymykset lyöminen, asiakirjajulkisuussäännösten noudat- 5614: eivät kuulu oikeuskanslerin valvontatoimivallan tamatta jättäminen ja päätöksistä asianmukai- 5615: piiriin. sesti ilmoittamatta jättäminen ovat kunnallis- 5616: Kertomusvuonna itsehallintokuntien lailli- kanteluissa olleet perusteina asianomaisen viran- 5617: suusvalvonnassa suurimman osan ovat muodos- omaisen huomion kiinnittämiselle lainmukai- 5618: taneet kunnallishallinnon eri osa-alueiden toi- seen menettelyyn. 5619: mintoihin liittyneet kantelut. Yleistä merkitystä on lisäksi ratkaisulla, jossa 5620: Kunnallisviranomaisten menettelyä koskenei- on käsitelty kunnallisen luottamushenkilön ase- 5621: den kanteluiden määrä on kasvanut huomatta- maa ja muutoksenhakuoikeutta kunnallisten toi- 5622: vasti edelliseen vuoteen verrattuna. Kertomus- mielinten päätöksiin. Lisäksi on syytä mainita 5623: vuonna näitä kantetuja on saapunut yhteensä 94 ratkaisu, jolla sosiaalilautakunnan tietoon oli 5624: (56 vuonna 1997). saatettu käsitys sosiaalitoimen velvollisuudesta 5625: Kunnalliseen päätöksentekoon liittyvät este- paneutua Haagin sopimukseen perustuvaan las- 5626: ellisyyskysymykset ovat edelleenkin olleet ongel- ten palauttamiseen liittyviin kysymyksiin, jotta 5627: ma-alue. Useissa kantelukirjoituksissa on pyy- sosiaaliviranomaisten puoleen kääntynyttä van- 5628: detty oikeuskansleria puuttumaan kunnallisvi- hempaan osattaisiin opastaa oikein. 5629: ranomaisen tai luottamusmiehen toimintaan sil- Uskontokuntien itsehallinnon laillisuusval- 5630: lä perusteella, että toimintaa on pidetty esteelli- vonnan alaan kuuluvia kanteluja on kertomus- 5631: syyssäännösten vastaisena. vuonna tullut tutkittavaksi 9 (5 vuonna 1997). 5632: Sosiaalitoimen alueen kanteluissa on ollut Vuoden aikana ratkaistut kantelut (6) ovat liitty- 5633: useimmiten kysymys toimeentulotuesta. Toi- neet kaikki evankelisluterilaiseen kirkkoon. 5634: meentulotukijärjestelmä on uudistettu 1.3.1998 Tuomiokapitulin kurinpitoasiamiehen menette- 5635: voimaan tulleilla säädöksillä, lailla toimeentulo- lystä antamassaan päätöksessä on lausuttu käsi- 5636: tuesta (1412/1997), lailla sosiaalihuoltolain ja - tys ihmisoikeusnäkökohtien huomioon ottami- 5637: asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta sesta kantelun tutkinnassa. Käsiteltävänä on niin 5638: (1413/1997) ja toimeentulotuesta annetulla ase- ikään ollut kysymys hyvän hallintotavan vaati- 5639: tuksella (66/1998). Uudistus on merkinnyt toi- muksista koiehdin keräämisessä asianomaisten 5640: meentulotukea koskevan sääntelyn selkeyttämis- pappien tietoon. 5641: tä ja perusoikeusuudistukseen liittyen säädösta- Kertomusvuonna oikeuskanslerille tehdyistä 5642: son nostamista. Toimeentulotuen saamisen pe- kanteluista kaksi on liittynyt Ahvenanmaan 5643: rusteiden selkeyttämisestä huolimatta uudistus ei maakuntaan. Toinen on koskenut kielikysymys- 5644: ainakaan vielä kertomusvuonna ole vaikuttanut täja toinen virkojen täyttämistä Ahvenanmaalla. 5645: toimeentulotukea koskeneiden kantelujen mää- Kunnallis- ja kirkollisviranomaisiin kohdistu- 5646: rää vähentävästi. neiden kantelujen lukumäärän kehitys vuosina 5647: 1994-1998 on nähtävissä kuvassa. 5648: 5649: 14 292071C 5650: 106 7. Muun hallinnon laillisuusvalvonta 5651: 5652: 5653: Kuva 7. 5654: 5655: Kunnallis- ja kirkollisviranomaisia koskeneet kantelut 5656: 1994-1998 5657: 5658: lill Kunnallishallinto 5659: 1998 0 Kirkollishallinto 5660: 5661: 5662: 1997 5663: 5664: 5665: 1996 5666: 5667: 5668: 1995 5669: 5670: 5671: 1994 5672: 5673: 0 20 40 60 80 100 5674: 5675: 5676: 5677: 5678: 7.2. Kunnallishallinto vaa selvitystä. Virkamiehen ei tule esitellä kolle- 5679: giaalisen viranomaisen kannanottoa hänen 5680: 7.2.1. Yleishallinto omaa menettelyään koskevaan kanteluun, vaan 5681: antaa menettelynsä johdosta henkilökohtainen 5682: 7.2.1.1. Huomautus selvityksensä (97111/97). 5683: 5684: Esteellisyyssäännösten noudattamatta jättäminen 7.2.1.2. Käsitykset 5685: kunnanhallituksessa 5686: 1) Kunnallisten luottamushenkilöiden asemasta 5687: Kunnanjohtajalle on apulaisoikeuskanslerin 5688: päätöksellä huomautettu menettelyn virheeni- Kaupunginvaltuusto oli katsonut, että kaksi 5689: syydestä asiakirjojen antamatta jättämisen ja es- lautakunnan jäsentä oli perusteettomasti ja osin 5690: teellisyyssäännösten noudattamatta jättämisen taitamattomastikin hakenut muutosta toimieli- 5691: osalta. men päätöksiin. Sen vuoksi valtuusto oli katsot- 5692: Kunnanhallituksen jäsenellä oli ollut oikeus tuaan, että koko lautakunnan erottamista oli pi- 5693: kantelun tekijänä ja myös asemansa perusteella dettävä liian ankarana toimenpiteenä, antanut 5694: saada nähtäväkseen asiakirjat kunnanhallituk- asianomaisille jäsenille kuntalain 32 §:n nojalla 5695: sessa käsiteltävässä salassa pidettävässä kunnan vakavan varoituksen. 5696: sosiaalitoimeen liittyvässä kanteluasiassa. Kun- Apulaisoikeuskansleri on katsonut, ettei kau- 5697: nanjohtaja oli vastuussa siitä, ettei tietoa asiakir- punginvaltuuston harkittavaksi saattanut tulla 5698: joista ollut mainitulle kunnanhallituksen jäsenel- kuntalain 21 §:ssä säännelty lautakunnan erotta- 5699: le annettu. Kunnanjohtajaa oli myös pidettävä minen luottamuksen menettämisen perusteella, 5700: esteellisenä esittelemään kunnanhallitukselta ta- koska luottamus oli pelkästään horjunut, mitä ei 5701: pauksessa pyydettyä oikeuskanslerille annetta- pykälässä mainita erottamisen perusteena. 5702: 7.2. Kunnallishallinto 107 5703: 5704: Edelleen on katsottu, että asiaa ratkaistaessa sia eräiden toimenpiteiden suorittamiseen ja ti- 5705: oli jäänyt vähemmälle huomiolle se seikka, että lannut asiakirjan. Tiedusteluihin ei ollut vastattu 5706: luottamushenkilöiden menettelyn on tullut liit- eikä asiakirjaa toimitettu. 5707: tyä jollakin tavalla toimintaan luottamustehtä- Asiassa saadun selvityksen perusteella apu- 5708: vässä. Myös luottamushenkilöille kuuluu oikeus laisoikeuskansleri on todennut, että kunta ei ol- 5709: muutoksenhakukeinojen käyttämiseen. Ottaen lut kaikissa tapauksissa ryhtynyt asianmukaisek- 5710: huomioon muutoksenhakumahdollisuuden kes- si katsottaviin toimenpiteisiin sille kuuluvan vel- 5711: keisen merkityksen oikeusturvajärjestelmässä, ei voitteen täyttämiseksi vastaamalla kirjeisiin si- 5712: luottamushenkilöidenkään tosiasiallisia mah- sältyviin asialliseksi katsottaviin tiedusteluihin, 5713: dollisuuksia muutoksenhakukeinojen käyttämi- joskin tiedusteluissa kosketeltuja asioita oli aina- 5714: seen saa rajoittaa välillisestikään sellaisilla kei- kin osaksi käsitelty tai ainakin voitu käsitellä 5715: noilla, jotka eivät liity suoranaisesti valitusme- myöhemmin pidetyissä sopimuspuolten välisissä 5716: nettelyyn. Tältä osin on viitattu mahdollisuuteen neuvotteluissa. 5717: vaatia oikeudenkäyntikulujen korvaamista ja Edelleen kunta oli kunnanvaltuuston päätök- 5718: valittajan velvollisuuteen maksaa asianmukaiset sellä supistanut kunnan yleisen vesi- ja viemäri- 5719: oikeudenkäyntimaksut. laitoksen toiminta-aluetta niin, että yhtiön kaup- 5720: Päätyessään vakavan varoituksen antamiseen pakirjalla ostamat määräalat jäivät pois toimin- 5721: valtuusto oli käyttänyt sellaista seuraamusta, ta-alueesta. Korkein hallinto-oikeus oli päätök- 5722: jota kuntalain 32 § ei tunne ja jonka antamiseen sellään katsonut, että kunnanvaltuusto oli asias- 5723: valtuustolla ei ole ollut säännöksiin perustuvaa sa käyttänyt harkintavaltaansa muuhun tarkoi- 5724: toimivaltaajajota myös sen antamista edeltävän tuksen kuin mihin sitä olisi tullut käyttää. Tältä 5725: kuntalain 22 §:ssä tarkoitetun menettelyn sisältä- osin valtuuston päätös on ollut lainvastainen ja 5726: män välillisen painostusvaikutuksen johdosta ei siitä ovat vastuussa lähinnä ne virkamiehet ja 5727: voida pitää hyväksyttävänä. luottamushenkilöt, jotka olivat kunnanhallituk- 5728: Edellä lausutun johdosta apulaisoikeuskans- sessa ja -valtuustossa esittäneet ja päättäneet toi- 5729: leri on katsonut, että paitsi kaupunginvaltuuston minta-alueen supistamisesta. 5730: päätös, myös tilapäisen valiokunnan ja kaupun- Viimeksi mainitun menettelyn moitittavuutta 5731: ginhallituksen esitykset vakavan varoituksen an- arvioitaessa ei voitu kuitenkaan sivuuttaa sitä 5732: tamiseksi eivät ole olleet asianmukaisia. Ottaen seikkaa, että asiaa valmisteltaessa oli neuvoteltu 5733: huomioon, että asian valmistelussa oli pyritty Suomen Kuntaliiton kanssa, eikä sitä, että lää- 5734: varmistumaan toimenpiteen laillisuudesta, ei sa- ninoikeus oli hylännyt kunnanvaltuuston pää- 5735: nottu virheellisyys ollut sen laatuinen, että se töksestä tehdyn valituksen ja korkeimman hal- 5736: tässä vaiheessa lääninoikeuden kumottua kau- linto-oikeuden päätös oli äänestyspäätös yhden 5737: punginvaltuuston päätöksen, antaisi aihetta hallintoneuvoksen ollessa sitä mieltä, ettei lää- 5738: muihin toimenpiteisiin kuin että kaupunginhalli- ninoikeuden päätöstä ollut syytä muuttaa. Näis- 5739: tuksen ja -valtuuston huomiota on kiinnitetty sä oloissa ei kunnanvaltuuston päätöksestä ilme- 5740: edellä lausuttuun (605/1/97). nevää lainvastaisuutta voitu pitää sen laatuisena, 5741: että päätökseen myötävaikuttaneet virkamiehet 5742: ja luottamushenkilöt olivat rikkoneet asiassa vir- 5743: 2) Kunnallisten viranomaisten velvollisuuksista ja ka velvollisuutensa. Niinikään on voitu todeta, 5744: harkintavallan käyttämisestä että sittemmin on kunnassa ryhdytty, joskin hi- 5745: taanlaisesti, toimenpiteisiin laillisen olotilan pa- 5746: Kunta ja yhtiö olivat tehneet kiinteistönkau- lauttamiseksi. 5747: pan, jossa ne olivat sitoutuneet puolin ja toisin Edellä lausutun johdosta apulaisoikeuskans- 5748: erilaisiin velvoitteisiin. Kunnan taholla kauppaa leri on 5749: oli luonnehdittu eräänlaiseksi aluerakentamisso- 1) muistuttanut asianomaisia kunnallisia vi- 5750: pimukseksi. Sittemmin sopimuspuolten välille ranomaisia velvollisuudesta asianmukaisesti kä- 5751: oli syntynyt erimielisyyksiä ja riitaisuuksia, jotka sitellä niille osoitetut kirjeet ja vastata asian laa- 5752: koskivat mm. sitä, millaisia velvoitteita tarkkaan dun edellyttämällä tavalla niihin sisältyviin tie- 5753: ottaen oli syntynyt, ja sitä, missä järjestyksessä dusteluihin ja asiakirja tilauksiin, sekä 5754: velvoitteita ja muita toimenpiteitä tulisi ryhtyä 2) kiinnittänyt sanottujen viranomaisten huo- 5755: toteuttamaan. miota siihen, että lakia tulisi soveltaa sen tarkoi- 5756: Yhtiö oli osoittanut kunnanhallitukselle usei- tuksen mukaisesti, mikä sillä on (986/1/96). 5757: ta kirjeitä,joissa oli tiedusteltu kunnan aikomuk- 5758: 108 7. Muun hallinnon laillisuusvalvonta 5759: 5760: 3) Asian käsittely kunnan viranomaisissa esittelijä ei saa sivuuttaa virantäyttöasioissa pää- 5761: tösvallan käyttäjää. Nimenomaan virantäyttö- 5762: Kunnanhallituksen jäsen oli selvitysten mu- menettelyä varten hankittuja olennaisia asiakir- 5763: kaan ollut toteuttamassa ja edistämässä polun joja ei tule jättää pöytäkirjasta pois. 5764: rakentamista ennen asian hallinnollista käsitte- Kunnanhallituksen tietoon on saatettu käsitys 5765: lyä kunnan toimielimissä. Luottamushenkilön viranhakijan hakukelpoisuudesta tilanteessa, 5766: puolueettomuuden oli katsottu vaarantuneen jossa viranhakija on suorittanut kaikki korkea- 5767: niin, että hän oli esteellinen kysymyksessä ole- koulututkintoon vaadittavat arvosanat ennen vi- 5768: vassa asiassa. Ympäristökeskus oli palauttanut ran hakuajan päättymistä, mutta saa tutkintoto- 5769: asian kunnanhallitukselle uutta käsittelyä varten. distuksen vasta sen jälkeen (1182/1/96). 5770: Apulaisoikeuskansleri on kanteluasiassa an- 5771: tamassaan ratkaisussa todennut, että kunnan- 5772: hallituksen edustaja ei olisi saanut esteellisenä 6) Kunnallisten säännösten ja ohjeiden puute 5773: olla läsnä teknisen lautakunnan kokouksissa 5774: häntä itseään koskevaa asiaa käsiteltäessä, eikä Kunnansihteerille tuomitusta rangaistustuo- 5775: myöskään osallistua kunnanhallituksessa tapah- miosta oli tuomioistuin lähettänyt tiedon asian- 5776: tuneeseen asian käsittelyyn. Asianomaisen luot- omaisen kunnan nimikirjanpitäjälle. Asiasta ei 5777: tamushenkilön huomiota on kiinnitetty esteelli- ollut ilmoitettu edelleen kunnanhallitukselle. 5778: syyssäännösten tarkkaan noudattamiseen kau- Apulaisoikeuskansleri on katsonut, että tieto- 5779: pungin toimielimissä (7811/96). jen antamisesta viran tai toimen haltijan syyttä- 5780: mistä koskevista jutuista annetun asetuksen 5781: 4 §:n tarkoitusperät huomioon ottaen hyvään 5782: 4) Esteellisyyssäännösten noudattamisesta hallintotapaan kuuluu, että kysymyksen ollessa 5783: johtavasta virkamiehestä on tällaisesta ilmoituk- 5784: Kanteluun antamassaan ratkaisussa apulais- sesta ilman nimenomaisia normejakin annettava 5785: oikeuskansleri on katsonut, ettei ollut asianmu- tieto kunnanhallitukselle. Sääntelyllä on tarkoi- 5786: kaista eikä suotavaa, että henkilö,jota lääninhal- tettu varata kunnallishallinnossa esimiesten li- 5787: litukselle tehtävä kunniamerkkiesitys koski, oli säksi myös asianomaisille luottamuselimille 5788: itse osallistunut sekä kunniamerkkitoimikunnan mahdollisuus ryhtyä toimivaltaansa kuuluviin 5789: että kunnanhallituksen kokouksessa esitystä toimenpiteisiin virkamiestä kohtaan. Nimikirja- 5790: koskevan ehdotuksen tekemiseen. Vaikka asias- lain säätäminen ei ole muuttanut tätä tarkoitus- 5791: sa oli kysymys vasta esityksestä lääninhallituk- ta. 5792: selle, menettely oli ristiriidassa esteellisyyssään- Nimikirjanpitäjän menettelyyn ei puututtu, 5793: nöksiin sisältyvien periaatteiden ja esteettömyys- kun hän oli noudattanut vakiintunutta käytän- 5794: vaatimusten kanssa. Ratkaisussa on kiinnitetty töä asiassa, josta ei ollut asianmukaisia kunnalli- 5795: asianomaisen luottamushenkilön huomiota este- sia säännöksiä tai ohjeita. Kunnanhallituksen 5796: ellisyyssäännöksiin ja painotettu niiden huolel- tietoon on saatettu tämä puute (99111/97). 5797: lista ja asiallista noudattamista kunnallishallin- 5798: nossa (796/1/96). 5799: 7) Asiakirjajulkisuussäännösten soveltamisesta ja 5800: päätöksestä ilmoittamisesta 5801: 5) Menettely virantäyttöasian yhteydessä 5802: Kaupungin viranomaisten menettelyä koske- 5803: Kunnanjohtaja oli virantäyttöasiaa varten vassa kantelussa oli kysymys kaupungin luotta- 5804: pyytänyt lääninhallituksen opetus- ja kulttuuri- mushenkilöistä laaditusta luettelosta ja oikeu- 5805: osaston päälliköltä lausunnon. Osastopäällikkö desta saada siitä tietoja. Kaupunginhallinnossa 5806: oli antanut telefaksilla muodoltaan lääninhalli- luettelo oli katsottu ei-julkiseksi asiakirjaksi eikä 5807: tuksen osaston lausunnon, mutta kieltänyt kun- siitä siten ollut annettu tietoja niitä pyytäneelle 5808: nanjohtajaa antamasta sitä kunnanhallituksen toimittajalle. Apulaisoikeuskansleri on ratkai- 5809: kokouksen pöytäkirjaan liitettäväksi. Kunnan- sussaan katsonut, että luetteloa oli pidettävä 5810: johtaja oli toiminut tämän mukaisesti. kaupungin omaan käyttöön laadittuna sisäisenä 5811: Apulaisoikeuskansleri on päätöksessään kiin- viranomaisselvityksenä, ei julkisena asiakirjana 5812: nittänyt kunnanjohtajan huomiota siihen, että -kuten asia oli kaupunginhallinnossa tulkittu- 5813: 7.2. Kunnallishallinto 109 5814: 5815: kin - , mutta että kielteinen päätös olisi tullut 2) Kunnanhallituksen ja viranhaltijan asemasta 5816: tiedon pyytäjälle antaa kirjallisena, valituskel- viranhaltijan menettelyä selvitettäessä 5817: poisena päätöksenä. 5818: Kaupunginhallituksen huomiota on kiinnitet- Kunnanhallituksella on keskeinen asema kun- 5819: ty edellä mainittuun samoin kuin myös siihen, nanhallinnossa päätettäessä erilaisista toimenpi- 5820: että hyvän hallintotavan mukaista olisi ollut, että teistä silloin, kun viranhaltijan epäillään syyllis- 5821: kaupunginhallitukselle asiasta tehdyn kantelun tyneen virheelliseen menettelyyn virantoimituk- 5822: käsittelyn lopettamista olisi tullut ilmoittaa kan- sessa. Näin ollen voidaan pitää asianmukaisena, 5823: teluntekijälle (707/1197). että kunnanhallitus saa riittävän ajoissa tiedon 5824: viranhaltijaa koskevasta kantelusta ja sen perus- 5825: teena olevasta asiasta. Asiaan perehtyessään 5826: 8) Tietojen antaminen kunnanhallituksessa kunnanhallitus saa väistämättä tietoonsa myös 5827: käsiteltävässä kanteluasiassa sellaisia kantelun perusteena olevia sosiaalitoi- 5828: men alaan kuuluvia tietoja, joita salassapitovel- 5829: Kunnanhallituksen huomiota kiinnitetty es- vollisuus koskee. Sen vuoksi kunnanhallituksen 5830: teellisyyssäännösten noudattamiseen ja tietojen tulee asiaa käsitellessään ottaa salassapitoa kos- 5831: antamiseen kunnanhallituksen jäsenelle kunnan- kevat säännökset huomioon. 5832: hallituksessa käsiteltävässä kanteluasiassa. Edelleen ratkaisussa on todettu, että kaiken 5833: Kysymys oli myös siitä, voiko kunta tehdä viranomaistoiminnan perusta on hallitusmuo- 5834: laillisesti yleispäätöksen oikeudenkäyntikulujen don 92 §:n 1 momentin vaatimus hallinnon lain- 5835: vaatimisesta kaikilta asiansa häviäviltä asian alaisuudesta. Kun virkamies käyttää julkista 5836: laadusta riippumatta. Hallintolainkäyttölain valtaa, häneltä vaaditaan toimissaan korostet- 5837: (58611996) 74 §:n 3 momentin säännös ja hallin- tua luotettavuutta. Virkamiehen virkavastuulla 5838: non lainalaisuuden periaate edellyttävät, ettei antamiin 1ausumiin liittyy luotettavuusoletta- 5839: kunta voi yleisesti päättää tulevansa kaikissa ta- ma. Tilanne muuttuu ongelmallisemmaksi sil- 5840: pauksissa vaatimaan sen päätöksestä valittaneil- loin, jos virkamies joutuu jälkikäteen rikosoi- 5841: ta asiansa häviäviltä yksityisiltä asianosaisilta keudellisen vastuun uhalla selvittämään virka- 5842: oikeudenkäyntikulujen tuomitsemista. Sen si- toimiaan. 5843: jaan kunnalla on oikeus, tutkittuaan kunkin ta- Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa on todet- 5844: pauksen olosuhteet ja harkittuaan kulukorvaus- tu, että oikeuskansleriviraston suorittama asian 5845: säännösten soveltamista siihen, harkintavaltan- selvittäminen eli tässä tapauksessa kehotukset 5846: sa puitteissa esittää yksittäinen kuluvaatimus selvityksen ja lisäselvityksen antamiseen eivät ole 5847: (971/1/97). olleet esitutkintaa. Selitysvaatimus puolestaan 5848: tarkoittaa puolustautumistajo todetun virheeni- 5849: syyden johdosta. On katsottu, että virkamies on 5850: tällöin jo siinä määrin syytteen uhan alaisena, 5851: 7.2.1.3. Muut kannanotot että hänellä tuolloin on mahdollisuus vedota sel- 5852: laisiin näkökohtiin, jotka tukevat hänen toimin- 5853: 1) Menettely kaupunginvaltuuston kokouksessa taansa. Voidaan kuitenkin katsoa, että tällöinkin 5854: virkamiestä sitoo totuudessa pysymisvelvolli- 5855: Kantelussa katsottiin, että kaupunginvaltuu- suus mm. siinä, ettei hän voi esimerkiksi vedota 5856: tettu oli toiminnallaan estänyt muiden valtuutet- olemattomiin tapahtumiin tai päivämääriin (228/ 5857: tujen työskentelyä pitämällä valtuuston kokouk- 1/97). 5858: sissa ylipitkiä puheenvuoroja. Kaupunginval- 5859: tuusto oli hyväksynyt uuden työjärjestyksen, 5860: koska luottamushenkilöiden puheenvuorojen 3) Kunnan velvollisuudesta tiedottaa 5861: käyttöä oli haluttu tiukentaa. Valtuutettu oli va- 5862: littanut valtuuston päätöksestä läänin oikeuteen, Kuntalain 29 §:ssä korostetaan tiedottamista 5863: joka katsoi, että työjärjestykseen sisältyi sanan- vireillä olevista ja valmisteluvaiheessa olevista 5864: vapauden rajoitus. asioista. Säännöksessä korostetaan myös tiedot- 5865: Koska työjärjestyksen muutoksen lainmukai- tamista tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuk- 5866: suus oli vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudes- sista. Asukkaille on tiedotettava minkälaisia 5867: sa, asia ei antanut apulaisoikeuskanslerin taholta päätöksiä on tehty ja minkälaisia vaikutuksia 5868: aihetta toimenpiteisiin (110111/96). niillä on asukkaiden jokapäiväiseen elämään. 5869: 110 7. Muun hallinnon laillisuusvalvonta 5870: 5871: Kantelijoiden asiassa ei ollut mitään sellaista, 7.2.3. Sosiaali- ja terveyshallinto 5872: minkä perusteella asiaa ei olisi voinut käsitellä 5873: julkisena. (230/1197). 7.2.3.1. Käsitykset 5874: 5875: 1-2) Oikeudesta toimeentulotukeen 5876: 4) Kanteluasian siirtämisestä lääninhallitukselle 5877: Sosiaalilautakunnan huomiota on kiinnitetty 5878: Kaupunginhallitukselle osoitettujen, sosiaali- toimeentulotukea koskevien säännösten sovelta- 5879: viranomaisten menettelyä koskeneiden kantetu- misessa tarkkuuteen ja huolelliseen harkintaan, 5880: jen siirtäminen lääninhallituksen käsiteltäväksi jotta säännösten tarkoitus toteutuisi. Sosiaali- 5881: oli apulaisoikeuskanslerin mukaan ollut perus- lautakunta oli vasta lääninoikeuden kumottua 5882: teltua huomioon ottaen toisaalta lääninhallituk- sen antaman kielteisen päätöksen ja palautettua 5883: selle kuuluva toimi- ja valvontavalta sosiaalihal- asian uudelleen lautakunnalle tehnyt hakijalle 5884: linnon alueella, toisaalta lääninhallituksen oi- myönteisen toimeentulotukipäätöksen. Läänin- 5885: keus tutkia kantelun johdosta kunnan sosiaali- oikeuden kumoama sosiaalilautakunnan kieltei- 5886: toimen menettelyn laillisuutta (7/1197). nen päätös oli perustunut siihen, että mikäli haki- 5887: ja olisi ollut työssä, eikä olisi jäänyt vapaaehtoi- 5888: selle vuorotteluvapaalle, hakija olisi pystynyt 5889: 7.2.2. Opetushallinto hankkimaan toimeentulonsa. Lautakunta ei ol- 5890: lut ottanut huomioon sitä, että hakija oli saanut 5891: 7.2.2.1. Käsitykset kielteisen päätöksen koulutusrahahakemuk- 5892: seensa,johon hakija oli luullut olevansa oikeutet- 5893: 1) Kunnan vastuu koulurakennuksen terveyshai- tu, eikä sitä, että vuorotteluvapaajaksoa ei ollut 5894: toista mahdollista keskeyttää, joista seikoista johtuen 5895: hakijan toimeentulotuen tarve oli tullut ilmeisek- 5896: Kunnan toimielinten menettelyä on arvosteltu si (120/1198). 5897: terveydensuojelulaissa kunnalle asetettujen vel- Toisessa tapauksessa sosiaalilautakunta oli 5898: voitteiden puutteellisesta täyttämisestä. henkilön toimeentulotukitarvetta arvioidessaan 5899: Koulurakennus oli kärsinyt rakennusvirheistä ottanut tuloina huomioon myös ulosoton koh- 5900: johtuneista haitoista, joista merkittävin olijatku- teena olevat tulot. Lääninoikeus oli valituksen 5901: va homesienen aiheuttama terveyshaitta. Kunta johdosta katsonut, että tuloiksi oli katsottava 5902: oli suorittanut korjaustöitä koulurakennuksessa, vain ulosoton jälkeen jäävä osuus. Sosiaalilauta- 5903: mutta ne eivät olleet poistaneet homehaittoja. kunnan huomiota on kiinnitetty lääninoikeuden 5904: Tapauksen arvioinnissa on otettu huomioon se, tulkintaan asiassa (666/1/96). 5905: että homeongelmista kärsivien rakennusten sa- 5906: neeraaminen on osoittautunut käytännössä vai- 3) Lasten huoltajien oikeusasemasta ja Haagin 5907: keaksi (119511/96). sopimuksen soveltamisesta 5908: 5909: Lasten ranskalainen isä oli kannellut sosiaali- 5910: 2) Epäilty ikäsyrjintä työhönotossa ja terveystoimen viranomaisten menettelystä 5911: asiassa, jossa oli kysymys ilman hänen suostu- 5912: Kaupunginhallituksen ja kunnallisen liikelai- mustaan Ranskasta Suomeen tuotujen lasten 5913: toksen toimitusjohtajan huomiota on kiinnitetty huoltajien oikeusasemasta ja lasten palauttami- 5914: siihen, että viranomaisten ja kunnallisten liikelai- sesta takaisin kotimaahansa Ranskaan. Kante- 5915: tosten johtohenkilöiden tulisi pyrkiä vaikutta- lun käsittelyssä ilmenneiden seikkojen johdosta 5916: maan alaisensa organisaation toimielinten me- apulaisoikeuskanslerin varamies on saattanut 5917: nettelytapoihin, niin etteivät ne antaisi aihetta sosiaalitoimen tietoon käsityksensä, jonka mu- 5918: epäillä ikäsyrjintää. Kaupungin alaisen ammatil- kaan oli ilmeisen tarpeellista, että Haagin sopi- 5919: lisen aikuiskoulutuskeskuksen johtoryhmän ko- mukseen perustuvaan lasten palauttamiseen liit- 5920: kouksessa laaditut ja siellä käsitellyt asiakirjat tyviin kysymyksiin sosiaalitoimen taholla paneu- 5921: viittasivat siihen, että yli 50 vuoden iällä saattoi duttaisiin niin, että sosiaalitoimen puoleen kään- 5922: olla työntekijöitä valittaessa sellaista merkitystä, tyvälle vanhemmalle olisi mahdollisuus perustel- 5923: että sen ikäiset henkilöt joutuivat työnhakijoina lusti selvittää tilanne ja antaa hänelle asian edel- 5924: muita epäedullisempaan asemaan. (93/1/97). lyttämät menettelyohjeet. 5925: 7.2. Kunnallishallinto 111 5926: 5927: Kantelu on antanut aiheen ottaa kantaa myös sekaantunut osia toisen potilaan sairauskerto- 5928: lausuntoon, jonka psykologi oli antanut lapses- muksista. Potilasasiakirjojen asianmukaiseen 5929: ta. Lapsen etuun ja tulevaisuuteenkin merkittä- laatimiseen ja erityisesti niiden huolelliseen säi- 5930: västi vaikuttavia lausuntoja ei tule laatia lapsen lyttämiseen kiinnitettiin huomiota (413/1196). 5931: toisen vanhemman osalta puutteelliseksijääneen 5932: tutkimustiedon pohjalta (1174/1196). 5933: 5934: 7.2.4. Ympäristöhallinto 5935: 4) Sosiaalilautakunnan kokouspöytäkirjan 5936: julkisuudesta ja nähtäville panosta 7.2.4.1. Käsitys 5937: 5938: Sosiaalilautakunnan huomiota on kiinnitetty Tilapäisen rakennusluvan aiheuttaman tilanteen 5939: siihen, että sen tulee valvoa päätöstensä nähtävil- seuraaminen kunnassa 5940: le panoa ja niistä tiedottamista sekä huolehtia 5941: siitä, että kulloinkin tiedotustoiminnasta vastaa- Kantelijan suostumuksella oli naapuritonttia 5942: valla viranhaltijalla on selkeät ohjeet salassapito- varten myönnetty lupa tilapäisen uudisraken- 5943: säännöksistä. Apulaisoikeuskanslerin ratkaisu nuksen rakentamista varten. Eräistä naapuruus- 5944: oli annettu kanteluun, jossa oli ollut kysymys suhteista annettuun lakiin sisältyy säännöksiä 5945: siitä, että sosiaalilautakunnan pöytäkirjan näh- niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä, mikä- 5946: täville panon yhteydessä julkisuuteen oli vahin- li toiminnasta saattaa aiheutua naapureille tai 5947: gossa saatettu myös pöytäkirjan ei-julkinen osa ympäristölle laissa mainittuja haitallisia seuraa- 5948: (542/1197). muksia. 5949: Kantelussa oli arvosteltu kantelijan kiinteis- 5950: tön rajalla tapahtuvaa liikennettä. Kunnan vi- 5951: 5) Sosiaalitoimen asiakasneuvonnasta ja opas- ranomaiset olivat velvollisia seuraamaan tilan- 5952: tuksesta netta kiinteistölla ja sen ympäristössä. Jos toi- 5953: minta aiheutti terveydellistä haittaa tai kielteisiä 5954: Perusturvalautakunnan huomiota kiinnitetty seuraamuksia ympäristölle, kunnan viranomais- 5955: asiakkaiden opastuksessa ja neuvonnassa riittä- ten oli ryhdyttävä tarvittaessa sellaisiin toimen- 5956: vään selkeyteen niin, ettei asiakkaalle syntyisi piteisiin, joihin osoittautui olevan aihetta. Apu- 5957: virheellisiä käsityksiä toimeentulotukiasian kä- laisoikeuskansleri on saattanut vastaisen varalle 5958: sittelystä sekä oikaisu- ja muutoksenhakumenet- edellä mainitun kunnanhallituksen tietoon (437/ 5959: telystä. Kanteluasian käsittelyssä on ilmennyt, 1198). 5960: että asiakkaan opastuksessa olleet puutteellisuu- 5961: det olivat johtaneet erheelliseen menettelytapaan 5962: muutoksenhakumenettelyssä (818/l/97). 5963: 7.2.4.2. Muu kannanotto 5964: 5965: 6) Virka-apupyynnöstä potilaan sairaalatutki- Esteellisyys oikaisuvaatimusta käsiteltäessä 5966: muksiin toimittamiseksi 5967: Kaupungin teknisen lautakunnan ja asunto- 5968: Sosiaali- ja terveyskeskuksen sekä terveyskes- toimenjohtajan tietoon on saatettu apulaisoike- 5969: kuslääkärin huomiota kiinnitetty siihen, että po- uskanslerin varamiehen kannanotto, jonka mu- 5970: liisille osoitetuissa virka-apupyynnöissä käytet- kaan asuntotoimenjohtaja oli ollut esteeilinen 5971: tävien lomakkeiden tulee olla ajan tasalla niin, toimimaan esittelijänä käsiteltäessä lautakun- 5972: että ne vastaavat senhetkistä tilannetta niin sää- nassa oikaisuvaatimusta hänen tekemistään asu- 5973: dösviittausten kuin myös hoitopaikkaa koske- kasvalintaa koskevista päätöksistä. 5974: van merkinnän osalta (629/l/97). Asia oli kuitenkin tulkinnanvarainen, koska 5975: vastaavanlaisista tilanteista oli erisuuntaisia vali- 5976: 7) Potilasasiakirjojen asianmukainen laatiminen tusasteiden ratkaisuja. Lääninoikeus oli tässä ta- 5977: ja säilyttäminen pauksessa katsonut esteellisyyden olleen olemas- 5978: sa ja kumonnut asiaa koskevan päätöksen. Lau- 5979: Potilaan sairaalahoitojaksolta ei ollut laadittu takunta oli valittanut ratkaisusta korkeimmalle 5980: lääkärin loppulausuntoa. Potilasasiakirjoihin oli hallinto-oikeudelle (429/l/97). 5981: 112 7. Muun hallinnon laillisuusvalvonta 5982: 5983: 7 .2.5. Muu erityishallinto 6 artiklan 2 kohdasta ilmenevään syyttömyyso- 5984: lettamaan sekä rikosoikeudenkäynnissä voimas- 5985: 7.2.5.1. Käsitys sa olevaan periaatteeeseen, jonka mukaan syyte- 5986: tyllä ei ole totuudessapysymisvelvollisuutta niin 5987: Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallituksen kuin muilla asianosaisilla (1185/1/96). 5988: tekemä vuokrankorotus 5989: 5990: Vuokrien korotusta koskeva kuntayhtymän 2) Menettelytavat koiehdin keruun yhteydessä 5991: hallituksen päätös oli valmisteltu ikäänkuin ky- 5992: seessä olisi ollut vanhan luontaissuoritussään- Seurakunnan kirkossa oli kerätty uskonnolli- 5993: nön mukaiset palvelussuhdeasunnoksi vuokra- selle yhdistykselle kolehteja, jotka olivat perus- 5994: tut huoneistot. Kyseessä eivät kuitenkaan olleet tuneet kirkkoherran antamaan suulliseen lu- 5995: mainittua tarkoitusta varten vuokratut huoneis- paan. Kantelun johdosta antamassaan ratkai- 5996: tot eikä tehdyissä uusituissa vuokrasopimusten sussa apulaisoikeuskanslerin varamies on toden- 5997: ehdoissa ollut mainintaa siitä, että asuntojen nut, että kirkkoherra oli näin toimiessaan pysy- 5998: vuokrataso oli vähintään luontoisetuarvojen mi- nyt hänelle asiassa kuuluvan harkintavallan ra- 5999: nimitasolla. Näin ollen mainittu vuokrien koro- joissa ja että kysymyksessä olevien kolehtien yh- 6000: tusmenettely ei vastannut asuinhuoneistojen teydessä ei ollut havaittavissa lainvastaista me- 6001: vuokrauksesta annetun lain (481/1995) 27 §:n nettelyä. 6002: mukaista menettelyä. Asiassa noudatetut menettelytavat eivät kui- 6003: Sairaanhoitopiirin hallitus kumosi kokouk- tenkaan kaikilta osin olleet olleet hyvän hallin- 6004: sessaan omistuksessaan olevien asuntojen vuok- totavan mukaisia. Ei ollut asianmukaista, että 6005: rien korotusta koskevan päätöksen. Vuokralai- kirkkoherran edellä mainittua lupaa ei ollut sel- 6006: sille palautettiin vuokrien korotukset siltä osin, keästi saatettu kaikkien niiden seurakunnan 6007: kuin ne oli toteutettu voimassa olevien vuokraso- työntekijöiden tietoon, jotka olivat mukana sa- 6008: pimusehtojen vastaisesti. notuissa tapahtumissa. Seurakunnan tiloissa ko- 6009: Oikeuskansleri on 3.9.1998 kiinnittänyt sai- lehdin muodossa suoritettavat rahankeräykset, 6010: raanhoitopiirin hallituksen huomiota vuokran- joihin seurakunnan työntekijät osallistuvat, 6011: korotuksista annettujen säännösten täsmälliseen edellyttävät tarkastellussa tilanteessa määrä- 6012: noudattamiseen (819/1/97). muotoisempaa kerättyjen rahojen käsittelyä ja 6013: edelleen luovutusta kuin mitä oli tapahtunut 6014: (730/1/97). 6015: 6016: 7 .3. Kirkollishallinto 6017: 7 .4. Ahvenanmaan itsehallinto 6018: 7.3.1. Käsitykset 6019: Ahvenanmaan itsehallintoviranomaisten 6020: 1) Ihmisoikeusnäkökohtien huomioon ottaminen osalta ei kertomusvuoden aikana ole ollut aihetta 6021: kantelun tutkinnassa toimenpiteisiin. 6022: 6023: Tuomiokapitulin kurinpitoasiamies oli päät- 6024: tänyt olla aloittamatta kurinpitomenettelyä pap- 7 .5. Saamelaisasiain neuvottelukunta 6025: pia vastaan. Kantelija oli pitänyt päätöstä vir- 6026: heellisenä muun ohella siksi, että kantelijan käsi- Saamelaisten maanomistuksen selvittämisestä 6027: tyksen mukaan kyseinen pappi oli erään oikeus- 6028: jutun yhteydessä esittänyt totuuden vastaisen Apulaisoikeuskansleri on tehnyt oikeusminis- 6029: lausuman. Asiakirjoista ilmeni, että sanotussa teriölle on esityksen toimenpiteisiin ryhtymisestä 6030: jutussa pappia oli syytetty lievästä petoksesta, mahdollisen saamelaisten maanomistusoikeu- 6031: mutta käräjäoikeus oli hylännyt syytteen. Syyttä- den ja ILO:n alkuperäiskansasopimuksen ratifi- 6032: jän valitettua myös hovioikeus oli lainvoimaisesti ointiedellytysten selvittämiseksi. Eduskunta ja 6033: hylännyt syytteen. sen eri valiokunnat olivat eri yhteyksissä koros- 6034: Kantelijane annetussa apulaisoikeuskanslerin taneet selvityksen tärkeyttä. Maanomistuksen 6035: päätöksessä on kiinnitetty huomiota muun ohel- selvittäminen oli vuonna 1993 annettu silloisen 6036: la Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen saamelaisvaltuuskunnan tehtäväksi. Työ on kui- 6037: 7.5. Saamelaisasiain neuvottelukunta 113 6038: 6039: tenkin siihen osoitettujen ja käytettävissä olevien le. Elokuun 1 päivänä 1995 voimaan tulleen pe- 6040: voimavarojen johdosta edistynyt hitaasti ja on rusoikeusuudistuksen myötä Suomen hallitus- 6041: nyttemmin pysähtynyt. muodon 46 §:n 1 momenttiin tehdyn muutoksen 6042: Saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa ja saame- mukaan oikeuskanslerin velvollisuutena on val- 6043: laisasioiden yhteensovittamista koskevat asiat voa myös perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien 6044: ovat 1.1.1995 lukien siirtyneet oikeusministeriö!- toteutumista (1029/1197). 6045: 6046: 6047: 6048: 6049: 15 292071C 6050: 114 6051: 6052: 6053: 6054: 6055: 8. Asianajajalaitoksen valvonta 6056: 6057: 8.1. Yleisiä näkökohtia 8.1.2. Asianajajan velvollisuudet ja hyvä asian- 6058: ajajatapa 6059: 8.1.1. Asianajajaliiton jäsenyydestä 6060: Asianajajista annetun 5 §:n mukaan asianaja- 6061: Kertomuksen tässä jaksossa selostetaan asi- jan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänel- 6062: anajajalaitokseen kohdistuvaa valvontaa. Suo- le uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan 6063: messa voi periaatteessa kuka tahansa ammatik- noudattaa hyvää asianajajatapaa. Määriteltäes- 6064: seen edustaa, avustaaja neuvoa yleisöä oikeudel- sä tällä tavoin asianajajan yleisiä velvollisuuksia 6065: lisissa asioissa, kunhan hän täyttää oikeudenkäy- on otettu huomioon sekä asiakkaan etu että ylei- 6066: miskaal"en 15luvun 2 §:ssä säädetyt oikeuden- nen etu. Yleisen edun on mm. katsottu vaativan, 6067: käyntiasiamiehen ja -avustajan yleiset kelpoi- että asianajajan on toiminnassaan mahdolli- 6068: suusvaatimukset. Ammattinimitystä "asianaja- suuksiensa mukaan pyrittävä edistämään hyvää 6069: ja" saa kuitenkin käyttää ainoastaan Suomen oikeuden hoitoa. 6070: Asianajajaliiton jäsen. Hyvän asianajajatavan sisältöä on tarkemmin 6071: Asianajajista 12.12.1958 annetun lain (496/ määritelty Suomen Asianajajaliiton liittoko- 6072: 1958) mukainen oikeuskanslerin valvonta koh- kouksessa 9.6.1972 vahvistetuissa hyvää asian- 6073: distuu asianajajiin. Lain 1 §:n mukaan asianajaja ajajatapaa koskevissa ohjeissa. Ne sisältävät 6074: on se, joka on maan yleisenä asianajajayhdistyk- muun muassa määräyksiä asianajajan työstä, 6075: senä toimivan Suomen Asianajajaliiton, jäsene- asianajotoimistosta ja sen järjestelystä, asianajo- 6076: nä merkitty asianajajaluetteloon. Asianajajalii- tehtävän vastaanottamisesta, torjumisesta ja sii- 6077: ton jäseneksi on hyväksyttävä lakimies, jolla tä luopumisesta, asianajajan ja päämiehen väli- 6078: koulutuksensa lisäksi on käytännön kokemusta sistä kysymyksistä samoin kuin asianajajan suh- 6079: ja taitoa. Lisäksi Suomen Asianajajaliiton sään- teesta vastapuoleen sekä tuomioistuimiin ja mui- 6080: nöissä edellytetään (312/1985), että asianomai- hin viranomaisiin. 6081: nen on suorittanut Asianajajaliiton hallituksen 6082: nimeämän tutkintolautakunnan toimeenpane- 6083: roan asianajajatutkinnon. 8.2. Valvonta ja kurinpitojärjestelmä 6084: Asianajajien valvonta kuuluu ensisijassa ja 6085: pääasiallisesti Suomen Asianajajaliiton omille 8.2.1. Kurinpitolautakunta 6086: toimielimille. Asianajajaliiton hallituksen ohella 6087: valvonnasta huolehtii (laissa 197/1992) kurinpi- Asianajajista annetun lain 6 §:n mukaan 6088: tolautakunta, jonka jäseninä on, paitsi asianaja- Asianajajaliiton hallituksen on valvottava, että 6089: jia, myös kaksi asianajajakuntaan kuulumatonta asianajajat esiintyessään tuomioistuimessa tai 6090: henkilöä. Oikeuskanslerilla on asianajajien val- muun viranomaisen luona sekä muussakin toi- 6091: vonnassa tärkeä osa yleisen edun valvojana. Jo- minnassa täyttävät velvollisuutensa asianajaja- 6092: kainen kansalainen voi kääntyä joko Asianajaja- na. 6093: liiton tai oikeuskanslerin puoleen, jos hän kat- Asianajajista annetun lain 6 a §:n (197/92) 6094: soo, että asianajaja on laiminlyönyt velvollisuu- mukaan kurinpitoasiat käsittelee ja ratkaisee ku- 6095: tensa tai menetellyt hyvän asianajajatavan vas- rinpitolautakunta. Yhdistyksen jäsenen erotta- 6096: taisesti. mista koskeva päätös on kuitenkin hallituksen 6097: 8.3. Oikeuskanslerin suorittaman valvonnan sisältö 115 6098: 6099: vahvistettava. Asianajajaliiton valtuuskunnan normin vastaisesta teosta tai laiminlyönnistä 6100: valitsemaan kurinpitolautakuntaan kuuluu pu- taikka muusta asianajajalle kuuluvan velvolli- 6101: heenjohtaja ja kahdeksan muuta jäsentä. Kah- suuden rikkomisesta, seuraa varoitus tai huo- 6102: den jäsenen tulee olla asianajajakuntaan kuulu- mautus. Asianhaarojen ollessa raskauttavia, 6103: mattomia ja heidän soveltuvuudestaan lauta- asianajaja on erotettava liitosta. 6104: kunnan jäseniksi on ennen valintaa saatava Eräissä tapauksissa, joissa kurinpitolautakun- 6105: oikeusministeriön lausunto. Suomen Asianajaja- · ta on katsonut, että asianajaja on syyllistymättä 6106: liiton hallituksesta riippumattoman erillisen ku- varsinaiseen kurinpitorikkomukseen menetellyt 6107: rinpitolautakunnan perustamisella on pyritty li- toisin kuin olisi ollut paikallaan, kurinpitolauta- 6108: säämään valvonnan uskottavuutta ja yleisön ar- kunta on kiinnittänyt asianajajan huomiota oi- 6109: vostusta asianajajakuntaa kohtaan. keaan menettelyyn. 6110: 6111: 8.2.4. Tiedot virallisilta syyttäjiltä 6112: 8.2.2. Valvonta- ja kurinpitoasiat 6113: Oikeuskanslerin valvontatehtävän suoritta- 6114: Asianajajien kurinpitoasiat ja muut valvonta- mista varten on virallisten syyttäjien, mikäli 6115: asiat on eroteltu toisistaan (203/1992). asianajajaa on syytetty tuomioistuimessa rikok- 6116: Kurinpitoasioina tulevat suoraan vireille sesta, joka on omiaan vaikuttamaan hänen kel- 6117: asianajajan päämiehen kantelutja oikeuskansle- poisuuteensa asianajajana tai alentamaan asian- 6118: rin tai tuomioistuimen ilmoitukset. Kurinpitoasi- ajajakunnan arvoa, toimitettava oikeuskansleril- 6119: at käsittelee kurinpitolautakunta. Muut kantelut le tieto syytteestä ja tuomioistuimen päätöksestä. 6120: sekä epäilykset ja arvelut siitä, että asianajaja on Samasta syystä on oikeuskanslerille toimitettava 6121: laiminlyönyt velvollisuutensa tai menetellyt hy- jäljennös syyttäjän päätöksestä, jolla asianajaja 6122: vän asianajajatavan vastaisesti, tulevat liiton hal- on jätetty syyttämättä. 6123: lituksen käsiteltäviksi valvonta-asioina. Valvon- Oikeuskansleri on antanut virallisille syyttäjil- 6124: ta-asiana tulee siten käsiteltäväksi myös vasta- le 4.6.1986 asiaa koskevat ohjeet. Valtakunnan- 6125: puolen avustajaa koskeva kantelu. Hallitus voi syyttäjänviraston kanssa on sovittu, että asian- 6126: joko päättää, että valvonta-asia ei anna aihetta ajajia koskevat syyteharkintapäätökset lähete- 6127: toimenpiteisiin tai että kysymyksessä on kurinpi- tään edelleen oikeuskanslerinvirastoon. 6128: toasia, joka on käsiteltävä kurinpitolautakun- Vuonna 1998 syyttäjät toimittivat oikeuskans- 6129: nassa. lerille seitsemän ilmoitusta asianajajiin kohdistu- 6130: Asianajajaliitosta eroaminen ei keskeytä alka- neista syytteistä ja kahdeksan ilmoitusta syyttä- 6131: nutta kurinpitomenettelyä, vaan se käydään lop- mättäjättämispäätöksistä. Vastaavat luvut 6132: puun. Jos asianajajan havaitaan menetelleen vel- vuonna 1997 olivat viisi ja 14. 6133: vollisuutensa vastaisesti, annetaan lausunto siitä, 6134: mikä seuraamushakemus olisi hänelle tullut. 6135: 8.3. Oikeuskanslerin suorittaman 6136: valvonnan sisältö 6137: 8.2.3. Kurinpitojärjestelmästä 6138: 8.3.1. Sovellettavista säännöksistä ja valvonta- 6139: Jos asianajajan havaitaan menetelleen velvol- menettelystä 6140: lisuutensa vastaisesti, hänet on tuomittava kurin- 6141: pitorangaistukseen. Kurinpidollisia rangaistuk- Asianajajien valvonta liittyy sekä oikeuskans- 6142: sia ovat asianajajista annetun lain 7 §:n mukaan lerille kuuluvaan yleiseen laillisuusvalvontaan 6143: huomautus, varoitus,julkinen varoitus ja liitosta että edellä selostettuun valvonta- ja kurinpitojär- 6144: erottaminen. jestelmään. Lainsäädäntömme lähtökohtana on 6145: Asianajaja, joka tahallisesti tekemällä vää- vapaa ja itsenäinen asianajajakunta, jonka tulee 6146: ryyttä tai muutoin menettelemällä epärehellisesti voida sivuvaikutteista vapaana vain lakia ja hy- 6147: asianajajana syyllistyy törkeään rikkomukseen, vää asianajajatapaa noudattaen valvoa päämie- 6148: on erotettava liitosta. Ainoastaan asianhaarojen hensä etua ja oikeutta. Seurauksena tästä peri- 6149: ollessa lieventävät voidaan hänelle erottamisen aatteesta on, että asianajajien ammatillinen val- 6150: sijasta antaa varoitus. vonta kuuluu ensisijaisesti Suomen Asianajajalii- 6151: Lieveromistä rikkomuksista, esimerkiksi lain ton omille toimielimille, hallitukselle ja hallituk- 6152: tai sopimusvelvollisuuden rikkomisesta, tapa- sesta riippumattomalle kurinpitolautakunnalle. 6153: 116 8. Asianajajalaitoksen valvonta 6154: 6155: Asianajajan itsenäinen asema heijastuu myös anajajalla on muutoksenhakuoikeus ainoastaan 6156: oikeuskanslerin suorittaman valvonnan sisäl- sellaiseen päätökseen, jolla hänelle on määrätty 6157: töön. Oikeuskansleri valvoo, että asianajaja täyt- julkinen varoitus tai hänet on erotettu Asianaja- 6158: tää velvollisuutensa asianajajana, mutta oikeus- jaliitosta. 6159: kanslerilla ei ole mahdollisuutta puuttua itse Henkilöllä, joka on tehnyt kantelun tai ilmoi- 6160: asianajajan työhön tai määrätä hänelle kurinpi- tuksen asianajajaa vastaan, ei ole asianosaisase- 6161: dollista seuraamusta. Oikeuskanslerin on kuiten- maa kurinpitomenettelyssä eikä hänellä ole 6162: kin katsottu voivan asianajajakantelun ratkai- myöskään muutoksenhakuoikeutta kurinpito- 6163: sussa lausua käsityksensä asianajajan toimeksi- asiassa annettuun päätökseen. 6164: annon hoitotavasta ja tällä tavoin kiinnittämällä Oikeuskanslerilla on asianajajalain 10 §:n 6165: asianajajan huomiota oikeaan menettelyyn 1 momentin mukaan oikeus hakea muutosta jä- 6166: omalta osaltaan edistää hyvän asianajajatavan senyyttä koskevissa asioissa ja kurinpitoasioissa 6167: sisällön määrittelemistä. annettuihin päätöksiin. Kurinpitoasioiden val- 6168: Käytännössä Suomen Asianajajaliiton ensisi- vontaa varten oikeuskansleri saa jäljennöksen 6169: jainen valvontavastuu ilmenee siten, että kaikista Asianajajaliiton kurinpitopäätöksistä. 6170: asianajajakantelut, joiden tueksi on esitetty to- Kurinpitopäätös lähetetään samanaikaisesti 6171: dennäköisiä syitä ja joita oikeuskansleri ei suo- myös kantelun tai ilmoituksen tehneelle henkilöl- 6172: raan ratkaise, siirretään asianajajista annetun le. Jos hän katsoo, että kurinpitoasiaa ei ole käsi- 6173: lain 6 §:ään viitaten Asianajajaliiton käsiteltävik- telty asianmukaisesti tai on tyytymätön päätök- 6174: si. Oikeuskanslerilla on siten aloitevalta kurinpi- seen, hän voi kääntyä oikeuskanslerin puoleen, 6175: tomenettelyn käynnistämisessä ja myös toimival- joka ottaa esitetyt näkökohdat huomioon harki- 6176: ta jäsenyysasioissa. Oikeuskanslerin vaatimuk- tessaan mahdollista muutoksenhakua kurinpito- 6177: sesta Asianajajaliitossa vireille tulevat asiat me- päätökseen. 6178: nevät liiton kurinpitolautakunnan käsiteltäviksi. Oikeuskansleri saa tiedon myös kaikista 6179: Kuvassa 8 on esitetty asianajajiin ja yleisiin Asianajajaliiton hallituksen päätöksellä ratkais- 6180: oikeusavustajiin kohdistuneiden kantetujen lu- tuista valvonta-asioista. Valvontapäätösten li- 6181: kumäärät kolmen viime vuoden ajalta. Kantetu- säksi hankitaan tarvittaessa käyttöön valvonta- 6182: jen aikaansaamien toimenpiteiden osuudet pro- asian asiakirjat. Asianajajaliiton hallituksen pää- 6183: sentteina selviävät kuvasta 9. töksellä ratkaistuihin valvonta-asioihin ei voida 6184: Asianajajiin kohdistuva valvonta- ja kurinpi- hakea valittamalla muutosta, mutta oikeuskans- 6185: tojärjestelmä on kehitetty eräänlaiseksi tutkinta- leri voi saattaa hallituksen päätöksellä ratkaistun 6186: menettelyksi, jossa muutoksenhakuoikeutta on asian edelleen liiton kurinpitolautakunnassa kä- 6187: muiden paitsi oikeuskanslerin osalta laissa rajoi- siteltäväksi. 6188: tettu. Kurinpitomenettelyn kohteena olleella asi- 6189: 6190: Kuva 8. 6191: 6192: Oikeuskanslerin käsittelemät asianajajia ja yleisiä 6193: oikeusavustajia koskeneet kantelut 1996-1998 6194: 6195: 6196: 1!1 Kohteena 6197: 1998 asianajaja 6198: 6199: •Kohteena yleinen 6200: oikeusavustaja 6201: 1997 6202: 6203: 6204: 1996 6205: 6206: 6207: 0 20 40 60 80 100 6208: 8.3. Oikeuskanslerin suorittaman valvonnan sisältö 117 6209: 6210: Kuva 9. 6211: 6212: Asianajajista ja yleisistä oikeusavustajista oikeuskanslerille 6213: tehtyjen kantelujen aiheuttamat toimenpiteet 1998 6214: 6215: Kurinpitomenettelyn 6216: käynnistäminen 6217: Ei aihetta 11% 6218: toimenpiteisiin 41 % 6219: 6220: Muu toimenpide 6221: ----- 6% 6222: 6223: 6224: 6225: Ei aihetta 6226: toimenpiteisiin, 6227: mutta ollut 6228: Asianajajaliiton 6229: käsiteltävänä 42% 6230: 6231: 6232: 6233: 6234: 8.3.2. Muutoksenhaku kurinpitopäätöksistä todisteluaineistoa esittämättä tai hoitaneen asiaa 6235: muutoin tehottomasti. Toisaalta vastapuolen 6236: Oikeuskanslerin yleiseen laillisuusvalvontaan asianajajan voidaan väittää painostaneen kan- 6237: liittyvä asianajajavalvonta toteutuu lähinnä telijaa taijohtaneen häntä harhaan taikka mene- 6238: asianajajakanteluiden yhteydessä. Oikeuskans- telleen muutoin hyvän asianajajatavan vastaises- 6239: lerinvirastoon lähetetyistä Asianajajaliiton ku- ti. Tämäntyyyppiset asianajajiin kohdistetut 6240: rinpito- ja valvontapäätöksistä ja kansalaisten moitteetja väitteet ratkaistaan useimmiten, asiaa 6241: oikeuskanslerille lähettämistä kantelukirjoituk- Asianajajaliittoon siirtämättä, suoraan tuomio- 6242: sista voidaan saada kuva hyvän asianajajatavan istuimen menettelyä koskevan ratkaisun yhtey- 6243: sisällöstä ja toteutumisesta. dessä. 6244: Oikeuskanslerille lähetettyjen kantelukirjoi- 6245: tuksien perusteella voidaan rajata joitakin kan- 6246: salaisten ongelmallisina kokemia asianajotoi- Hovioikeuden päätös valitusasiassa 6247: minnan alueita. Niistä voidaan mainita mm. 6248: konkurssivelallisten tekemät konkurssiasioiden Oikeuskanslerin vuoden 1997 kertomuksen 6249: pitkittymistä ja muuta konkurssipesän toimihen- sivulla 122 on selostettu muutoksenhakua, joka 6250: kilöiden menettelyä koskevat kantelut. Tyypilli- koski Suomen Asianajajaliiton kurinpitolauta- 6251: siä ovat myös kuolinpesien selvittämisen ja perin- kunnan 16.5.1997 tekemää päätöstä nro 16996. 6252: nönjaon viipymistä koskevat kantelut. Niiden Helsingin hovioikeus on 7.4.1998 autamaliaan 6253: taustalla on usein pesänosakkaiden keskinäiset päätöksellä nro 1032 pysyttänyt kurinpitolau- 6254: erimielisyydet kuolinpesän hoitoon ja omaisuu- takunnan päätöksen (92/4/97). 6255: den realisointiin liittyvissä asioissa. 6256: Oikeudenkäyntiavustajien ja -asiamiesten me- 6257: nettelyä koskevien kantelukirjoitusten taustalla 8.3.3. Kurinpitomenettelyn käynnistäminen 6258: voidaan usein nähdä asiakkaan pettymys tuo- 6259: mioistuimen ratkaisun lopputulokseen. Tällaiset Oikeuskansleri on kertomusvuonna käynnis- 6260: kantelut koskevat yleensä siviiliasioita. Oikeu- tänyt kurinpitomenettelyn lähettämällä Suomen 6261: denkäyntiin liittyvissä asianajajakanteluissa on Asianajajaliiton käsiteltäväksi oikeuskanslerille 6262: usein kysymys siitä, että asiakas katsoo oman saapuneita kanteluita yhteensä seitsemän kappa- 6263: asianajajan jättäneen jotain olennaisen tärkeää letta. 6264: 118 8. Asianajajalaitoksen valvonta 6265: 6266: Lisäksi kurinpitomenettely on käynnistetty nusvirheiden korjaamisasiassa suoritetun poliisi- 6267: seuraavissa kolmessa ratkaistussa valvonta- tutkinnan pöytäkirja ja asian ratkaisseen Helsin- 6268: asiassa. gin hovioikeudenjaoston 28.5.1997 antama lau- 6269: sunto. Oikeudenkäynnin vastaajapuolen hake- 6270: 1) Valtuutuksen sisältö muksesta korkein oikeus oli päätöksellään 6271: 10.9.1998 uuden selvityksen perusteella purka- 6272: Kuolinpesän pesänselvittäjäksi määrätty nut Helsingin hovioikeuden 28.12.1995 antaman 6273: asianajaja oli kuolinpesän toisen osakkaan kir- tuomion vastaajien maksettavaksi tuomittuun 6274: jallisesta pyynnöstä hakenut itsensä pesänjaka- vahingonkorvaukseen sisältyvien korjaustyön 6275: jaksi välittömästi pesänselvityksen päätyttyä. palkkakustannusten 296 640 markan ja oikeu- 6276: Asianajaja oli liittänyt hakemukseensa kuolinpe- denkäyntikulujen 60 000 markan osalta. 6277: sän toisen osakkaan aikaisemmin antaman valta- Oikeudenkäynnin vastaajan oikeuskanslerille 6278: kirjan. Valtakirjan antanut pesän osakas oli kir- 21.8.1998 tekemään kante1uun dnro 843/l/98 an- 6279: joituksessaan 2.3.1998 Suomen Asianajajaliiton tamassaan ratkaisussa apulaisoikeuskansleri 6280: hallitukselle ja kantelukirjoituksessaan 12.8. päätti nyttemmin saatuun uuteen asiakirja-ai- 6281: 1998 oikeuskanslerille todennut, että valtakirja neistoon ja selvitykseen viitaten saattaa Suomen 6282: oli annettu toiseen tarkoitukseen ja asianajaja oli Asianajajaliiton hallituksen päätöksellä 6283: käyttänyt sitä pesänjakajan hakemuksessa ilman 31.1.1997 ratkaistun asian Asianajajaliiton ku- 6284: osakkaan lupaa. Osakas olisi vastustanut pesän- rinpitolautakunnan käsiteltäväksi. Kurinpito- 6285: jaon aloittamista ennenaikaisena, jos häntä olisi menette1yssä tuli tutkia oikeudenkäynnin kanta- 6286: asiassa kuultu. Kantelukirjoituksen mukaan japuolen asianajajan menettely erityisesti siinä, 6287: osakas olisi halunnut siirtää perinnönjakoa sen oliko hän ennen oikeudellisiin toimiin ryhtymistä 6288: vuoksi, että osakkaanja hänen perinnöstä luopu- ilmoittanut vastapuolelle päämiehensä vaati- 6289: neen sisarensa välinen velkariita-asia olisi tullut muksista ja varannut hänelle kohtuullisen har- 6290: ratkaista ensin. kinta-ajan ja tilaisuuden asian Sovinnolliseen sel- 6291: Koska osakas ja pesänjakajaksi määrätty vittämiseen (tapaohjeet 34 §)ja siinä oliko asian- 6292: asianajaja olivat antaneet valtakirjan käytöstä ja ajaja johtanut vastapuolta harhaan vaatimalla 6293: osakkaan suostumuksesta selkeästi toisistaan häneltä korvauksia sellaisista korjaustyön pa1k- 6294: eriäviä lausumia ja koska osakas oli kantelus- kakustannuksista, jotka asianajaja tiesi peruste- 6295: saan oikeuskanslerille esittänyt uusia perustelui- iltaan tai määriltään joltakin osin virheellisiksi 6296: ta pesänjakotoimien siirtämiselle, oikeuskansleri tai joiden todenperäisyyden tarkistamiseen hä- 6297: päätti 15.10,1998 saattaa Suomen Asianajajalii- nellä olisi ollut erityinen aihe (tapaohjeet 37 §ja 6298: ton hallituksen päätöksellä 12.6.1998 ratkaistun 42 §) (843/1/98). 6299: asian Asianajajaliiton kurinpitolautakunnan kä- 6300: siteltäväksi (816/1/98). 6301: 3) Osituksen toimittaminen 6302: 6303: 2) Menettely vahingonkorvausasiassa Suomen Asianajajaliitolle osoittamassaan kir- 6304: joituksessa kantelija oli kertonut joutuneensa 6305: Rakennusvirheistä johtuneen vahingonkor- vaikeuksiin asianajaja J.S:n laatiman osituskir- 6306: vausoikeudenkäynnin vastaajana ollut kiinteis- jan puutteellisuuden vuoksi myydessään henki- 6307: tön myyjä oli 18.10.1996 kannellut oikeuden- löautonsa. Kirjoituksenjohdosta oli tullut vireil- 6308: käynnin kantajapuolen asianajajan menettelystä le valvonta-asia. 6309: Suomen Asianajajaliiton hallitukselle, jonka Suomen Asianajajaliiton hallitukselle anta- 6310: päätöksen 31.1.1997 §50 mukaan valvonta-asia massaan selvityksessä J.S. oli kertonut, että hän 6311: ei antanut aihetta enempiin toimenpiteisiin. oli myöhemmin kutsunut koolle osituksen täy- 6312: Oikeudenkäynnin vastaaja oli kannellut sekä dennyskokouksen ja täydentänyt ositusta 6313: apulaisnimismiehen syyttämättäjättämispäätök- ko. henkilöauton osalta. Suomen Asianajajalii- 6314: sestä (dnro 961/l/96) että vahingonkorvausasian ton hallitus oli tämän jälkeen katsonut, ettei 6315: ratkaisseen kihlakunnanoikeuden menettelystä po. asia antanut aihetta enempiin toimenpitei- 6316: (dnro 679/1/96) oikeuskanslerille. Asianajajaval- siin. Oikeuskanslerinvirasto oli asianmukaisella 6317: vonta-asian jälkeen apulaisoikeuskanslerin pää- tavalla saanut tiedon päätöksestä ja apulais- 6318: töksillä 25.11.1997 ja 20.5.1998 ratkaistujen kan- oikeuskansleri oli katsonut, ettei päätös antanut 6319: teluasioiden yhteydessä oli käytettävissä raken- aihetta toimenpiteisiin. 6320: 8.5. Tilastot 119 6321: 6322: Oikeuskanslerinvirastoon myöhemmin saa- tenäinen oikeusapujärjestelmä. Uusi lainsäädän- 6323: puneessa kirjoituksessa kantelija oli kertonut tö, jolla korvattiin aikaisemmat maksutonta oi- 6324: joutuneensa uudelleen vaikeuksiin J.S:n suoritta- keudenkäyntiä ja yleistä oikeusapua koskevat 6325: man osituksen puutteellisuuden vuoksi. Tällä säännökset, tuli voimaan 1.6.1998. Oikeusapu on 6326: kertaa hän oli vaikeuksissa veroviranomaisten luonteeltaan asianajopalvelua ja tavoitteena on, 6327: kanssa, koska hän ei ollut voinut esittää luotetta- että toiminta täyttää asianajotoiminnalle asetet- 6328: vaa selvitystä siitä, mihin arvoon eräät omaisuus- tavat vaatimukset. Yleisen oikeusavustajan tulee 6329: erät oli osituksessa arvioitu. kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asian- 6330: Myöhemmän kirjoituksen perusteella apulais- ajajatapaa ja hän on tältä osin Suomen Asianaja- 6331: oikeuskansleri katsoi asiassa olevan aihetta ku- jaliiton ja oikeuskanslerin valvonnan alaisena. 6332: rinpitomenettelyssä arvioida J.S:n suorittamaa Lisäksi on todettava, että yleiset oikeusavustajat 6333: ositusta kokonaisuudessaan sen seikan selvittä- ovat jo aikaisemmin kunnallisina virkamiehinä 6334: miseksi, oliko tämä menetellyt asiassa velvolli- kuuluneet myös oikeuskanslerin yleisen lailli- 6335: suuksiensa mukaisesti asianajajana. Tämän suusvalvonnan piiriin. Uuden lainsäädännön 6336: vuoksi kirjoitus liitteineen lähetettiin Suomen mukaan yleiset oikeusavustajat ovat valtion vir- 6337: Asianajajaliiton hallitukselle (60/l/98). kamiehiä ja tällä perusteella oikeuskanslerin ylei- 6338: sen laillisuusvalvonnan alaisia. Tähän valvon- 6339: taan kuuluvat kanteluasiat ratkaistaan tavalli- 6340: 8.4. Yleiset oikeusavustajat sessa järjestyksessä oikeuskanslerin virastossa. 6341: 6342: Lailla yleisestä oikeusavusta (6.2.1998/104) ja 6343: siihen liittyvällä lainsäädännöllä luotiin uusi yh- 6344: 6345: 6346: 6347: 8.5. Tilastot 6348: Suomen Asianajajaliiton käsittelemä! kurinpitoasiat v. 1998 6349: 6350: Kanteluita ja aloitteita Määrätyt seuraamukset 6351: liitosta olisi huomion 6352: käsitelty hylätty toimen- erotta- erotettu julkinen varoitus huomau- kiinnit- 6353: piteitä minen liitosta varoitus tus täminen 6354: 6355: 122 64 56 3 2 - 22 25 3 6356: 6357: 6358: 6359: 6360: Suomen Asianajajaliiton hallituksen käsittelemä! valvonta-asiat v. 1998 6361: 6362: Kanteluita Siirretty kurinpitolautakunnan käsiteltäväksi Ei ollut aihetta enempiin toimenpiteisiin 6363: 6364: 153 54 99 6365: 120 8. Asianajajalaitoksen valvonta 6366: 6367: Oikeuskanslerin käsittelemät asiat v. 1998 6368: 6369: Kante- Kantelun Kantelun aiheuttamat toimenpiteet 6370: luita kohteena 6371: 6372: yleinen Siirretty Muuhun toimen- Ei ollut aihetta 6373: käsitelty asian- oikeus- Suomen Asian- piteeseen toimenpiteisiin 6374: ajaja avustaja ajajaliiton ryhtyminen 6375: käsiteltäväksi 6376: 6377: yleinen yleinen 6378: asian- oikeus- asian- asian- oikeus- 6379: ajaja avustaja asianajaja ajaja avustaja 6380: 6381: 64 53 II 5 2 4 44 9 6382: 121 6383: 6384: 6385: 6386: 6387: 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 6388: 6389: 9.1. Valvonta-asetuksen sisällön tarkis- nökset ovat selvästi Rooman sopimuksen vastai- 6390: tamistarve sia. 6391: Valvonta-asetuksen 3 §:n 2 momentin 2 ja 6392: Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen päätös 3 kohdassa säädetään kielto ilman puolustusmi- 6393: 2.1.1998, dnro 643/1/96 nisteriön lupaa toisaalta suorittaa ilmakuvausta 6394: valtionilma-aluksestaja muutoinkin kuvata soti- 6395: laallisesti tärkeitä kohteita ja toisaalta suorittaa 6396: 1 KANTELUKIRJOITUS ilmasta tapahtuvaa tutkimustoimintaa sotilaalli- 6397: sesti tärkeällä alueella. Näiden säännösten kyt- 6398: Varatuomari CJ on oikeuskanslerille 9. 7.1996 kentä Rooman sopimukseen näyttää olevan se, 6399: osoittamassaan kirjoituksessa arvostellut Suo- että kyse on kohteista ja alueista, jotka ovat tär- 6400: men alueen valvonnasta ja sen alueellisen koske- keitä sotilaalliselta näkökannalta. EY-tuomiois- 6401: mattomuuden turvaamisesta annetun asetuksen tuimen käytännön perusteella asiaa arvioiden tä- 6402: (1 069/1989, jäljempänä "valvonta-asetus") sään- mänlaatuinen yleinen kielto ei kuitenkaan ole 6403: nöksiä, jotka rajoittavat Suomessa oleskelevien Rooman sopimuksen mukainen. 6404: ulkomaalaisten vapaata liikkuvuutta. CJ:n mu- Valvonta-asetuksen 4 §:ssä säädetään suoja- 6405: kaan säännökset ovat ristiriidassa yhteisön oi- alueista. Tämäkin säännös on luonteeltaan ylei- 6406: keuden ja Suomen hallitusmuodon säännösten nen. Se koskee kaikkia ulkomaalaisia ilman mi- 6407: kanssa. Hän on esittänyt seuraavaa. tään yksilöllistä harkintaa. Tämän vuoksi on 6408: syytä epäillä, onko säännös sopusoinnussa Roo- 6409: man sopimuksen kanssa. Lisäksi on epäselvää, 6410: Asetuksen suhde yhteisön oikeuteen kuinka suuri säännöksen tarkoittama alue saat- 6411: taa olla. 6412: Vapaata liikkuvuutta koskevista Rooman 6413: sopimuksen III osaston artikloista ilmenee pää- 6414: periaate, että erityiskohtelu kansalaisuuden pe- Hallitusmuodon muutoksen vaikutus 6415: rusteella on kielletty. EY-tuomioistuin on päät- 6416: tänyt artikloista tehtäviä poikkeuksia arvioides- Hallitusmuodon 1.8.1995 voimaan tulleen 6417: saan, että mielivaltainen erikoiskohtelu ei ole 7 §:n muutoksen jälkeen myös maassa laillisesti 6418: sallittua. oleskelevilla ulkomaalaisilla on oikeus vapaasti 6419: Valvonta-asetuksen 2 §:ssä säädetään asetuk- liikkua maassa ja oikeus vapaasti valita asumis- 6420: sen soveltamisalasta ja valvonnan kohteista sekä paikkansa. Poikkeuksia tähän voidaan tehdä 6421: 8 §:ssä sotilashenkilöstön ja -ajoneuvon maahan- lailla; oikeutta ei siis voida rajoittaa asetuksella. 6422: tulosta ja oleskeluluvasta. Nämä säännökset Kun hallitusmuodossa ei määrätä siitä, milloin 6423: ovat yleisen luonteensa puolesta ristiriidassa va- henkilö oleskelee laillisesti maassa, ei voida vaa- 6424: paasta liikkuvuudesta annettujen Rooman sopi- tia, että henkilön pitäisi olla täällä pysyvästi asu- 6425: muksen säännösten kanssa. va. 6426: Valvonta-asetuksen 3 §:n 2 momentin 1 ja Hallitusmuodon 92 §:n 2 momenttiin nojau- 6427: 4 kohdassa säädetään kielto ilman puolustusmi- tuen voidaan tehdä johtopäätös, että valvonta- 6428: nisteriön lupaa toisaalta suorittaa kartoitusta tai asetusta ei saa soveltaa niiltä osin kuin se rajoit- 6429: merenmittaustarkoituksessa tapahtuvaa luo- taa Suomessa laillisesti oleskelevien ulkomaalais- 6430: tausta ja toisaalta suorittaa vedenalaisia tutki- ten Iiikkumisvapautta. Tämä koskee ainakin val- 6431: muksia tai töitä. Kumpikin kielletty tehtävä on vonta-asetuksen 4 §:ää. Säännösten epämääräi- 6432: luonteeltaan ei-sotilaallista. Kielto on täysin mie- sen sisällön takia myös 3 §:n osalta näyttää ole- 6433: livaltainen eikä sille ole mitään perusteita. Sään- van ristiriitaa hallitusmuodon 7 §:n kanssa. 6434: 6435: 16 292071C 6436: 122 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 6437: 6438: Toimenpidepyyntö Yhteisön oikeuden vakiintuneen tulkintaperi- 6439: aatteen mukaan ihmisten vapaata liikkuvuutta 6440: CJ on esittänyt, että voidaan rajoittaa esim. yleisen järjestyksen ja 6441: - oikeuskansleri ryhtyy toimenpiteisiin, jot- turvallisuuden turvaamiseksi. Tähän perustuva 6442: ta valvonta-asetus muutettaisiin tai mahdollisesti rajoittaminen on sallittua myös niillä aloilla, jot- 6443: kumottaisiin niin, että kansallinen oikeusjärjes- ka kuuluvat Euroopan yhteisöjen toimivaltuuk- 6444: telmä edellä mainituissa suhteissa saatetaan so- siin. 6445: pusointuun hallitusmuodon ja yhteisön oikeu- Myös perusoikeusuudistuksen esitöissä (HE 6446: den kanssa, ja että 309/1993 vp) todetaan, että vapaaseen liikku- 6447: - oikeuskansleri saattaisi asianomaisten vi- vuuteen voidaan kohdistaa rajoituksia välttä- 6448: ranomaisten tietoon, että valvonta-asetuksen mättömistä turvallisuuteen ja yleiseen järjestyk- 6449: säännöksiä, jotka ovat ristiriidassa hallitusmuo- seen liittyvistä syistä. 6450: don 7 §:n ja yhteisön oikeuden kanssa, ei saa 6451: soveltaa. 6452: 2.2 OIKEUSMINISTERIÖN LAUSUNTO 6453: 6454: 2 HANKITUT LAUSUNNOT Oikeusministeriö on ylijohtaja Pekka Nurmen 6455: ja lainsäädäntöneuvos Sami Mannisen 15.8.1996 6456: Kirjoituksen johdosta on pyydetty lausunnot allekirjoittamassa lausunnossa todennut muun 6457: sisäasiainministeriöitä ja puolustusministeriöltä. ohella seuraavaa. 6458: Sisäasiainministeriö on antanut 30.8.1996 päivä- 6459: tyn lausunnon. Puolustusministeriö on antanut 6460: 5.9.1996 päivätyn lausunnon, johon on liitetty 2.2.1 Kantelun kohteena oleva sääntely 6461: ministeriön oikeusministeristöitä (15 .8.1996), ul- 6462: koasiainministeriöltä (22.8.1996) ja pääesikun- Laki puolustusvoimista (4021/74) 6463: nalta (30.8.1996) hankkimat lausunnot. 6464: Kantelukirjelmässä tarkoitettu asetus on an- 6465: nettu puolustusvoimista annetun lain (402174) 6466: 2.1 SISÄASIAINMINISTERIÖN LAUSUN- 2a §:ssä (572/88) säädetyn erityisen valtuutus- 6467: TO säännöksen nojalla. Säännöksen mukaan sa- 6468: man lain 2 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista 6469: Sisäasiainministeriö on poliisiylijohtaja Olli puolustusvoimien tehtävistä sekä niitä suoritet- 6470: Urposen ja neuvottelevan virkamiehen Ismo taessa käytettävistä voima- ja pakkokeinoista 6471: Atosuon 30.8.1996 allekirjoittamassa lausunnos- säädetään asetuksella ja määrätään lisäksi val- 6472: sa todennut muun ohella seuraavaa. tioneuvoston tai puolustusministeriön päätök- 6473: Ministeriön käsityksen mukaan Suomen sellä. Asetuksella säädetään niin ikään alueval- 6474: alueen valvonnasta ja sen alueellisen koskemat- vontaa koskevien säännösten ja määräysten rik- 6475: tomuuden turvaamisesta annettu asetus (1069/ komisesta tuomittavista rangaistusseuraamuk- 6476: 89) ei ole ristiriidassa yhteisön oikeuden kanssa, sista. 6477: koska siihen ei sisälly määräyksiä, jotka kuulu- Valtuutussäännöksessä tarkoitettuihin puo- 6478: vat Euroopan yhteisöjen toimivaltaan. Euroo- lustusvoimien tehtäviin kuuluvat valtakunnan 6479: pan yhteisöillä ei ole toimivaltaa asioissa, jotka maa- ja vesialueen sekä ilmatilan valvonnasta 6480: koskevat jäsenvaltioiden alueellisen koskematto- huolehtiminen yhteistoiminnassa muiden val- 6481: muuden turvaamista. vontaviranomaisten kanssa (2 §:n 1 kohta) sekä 6482: Yhteisön oikeus sisältää määräyksiä henkilöi- valtakunnan alueellisen koskemattomuuden tur- 6483: den vapaasta liikkuvuudesta. Rooman sopimuk- vaaminen tarvittaessa voimakeinoja käyttäen 6484: sen 8a artiklan mukaanjokaisella unionin kansa- (2 §:n 2 kohta).Valtuutusssäännös on lisätty 6485: laisella on oikeus vapaasti liikkua ja oleskella puolustusvoimista annettuun lakiin vuonna 1988 6486: jäsenvaltioiden alueella. Tämä oikeus pätee kui- tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä säädetyllä 6487: tenkin niillä ehdoilla ja niillä rajoituksilla, joita lailla puolustusvoimista annetun lain muuttami- 6488: Rooman sopimuksessa tai jossakin muualla yh- sesta (572/88). Lisäyksen tarkoituksena oli nos- 6489: teisön oikeudessa on. Artiklan soveltaminen on taa aikaisemmin asetuksella ja sitäkin alemmalla 6490: siten riippuvainen yhteisön oikeuden muista säädöstasolla annettujen säännösten säädösta- 6491: säännöksistä tai määräyksistä. soa erityisesti voima- ja pakkokeinojen sekä 6492: 9.1. Valvonta-asetuksen sisällön tarkistaruistarve 123 6493: 6494: määräysten rikkomisesta tuomittavien rangais- keistä suoja-alueista vahvistamalla suoja-alueita 6495: tusseuraamusten osalta (ks. HE 203/1987 vp. ja koskevat maantieteelliset koordinaatit. 6496: PuVM 2/1988 vp.). Valtioneuvoston päätös sisältää myös ulko- 6497: maalaisia ja ulkomaisia aluksia koskevia Iiikku- 6498: mis- ja oleskelurajoituksia. Päätöksen 4 §:n 6499: Asetus 1069/89 1 momentin mukaan ulkomaalainen tai ulko- 6500: mainen alus ei saa mennä suoja-alueelle eikä oles- 6501: Suomen alueen valvonnasta ja sen alueellisen kella siellä ilman asianmukaista lupaa. Päätök- 6502: koskemattomuuden turvaamisesta annetun ase- sen 4 §:n 2 momentissa on määrätty lupa-ano- 6503: tuksen (1069/89) 2 §:n 1 momentin mukaan ase- muksen toimittamisesta ja siinä noudatettavista 6504: tusta sovelletaan ulkomaalaiseen sotilashenki- määräajoista. Päätöksen 4 §:n 3 momentin mu- 6505: löön ja sotilasosastoon sekä ulkomaisiin sotilas- kaan ulkomainen alus saa kuitenkin -jollei val- 6506: ajoneuvoihin, valtionaluksiin ja valtionilma- vontaviranomainen toisin määrää - ilman lupaa 6507: aluksiin. Asetuksen eräitä säännöksiä sovelle- käyttää merikarttoihin merkittyjä yleisiä väyliä 6508: taan myös muuhun ulkomaalaiseen sekä ulko- suoraan purjehdukseen suoja-alueen kautta tar- 6509: maiseen alukseen ja ilma-alukseen (2 §:n peettomasti pysähtymättä. Jollei puolustusmi- 6510: 2 mom.). nisteriö yksittäistapauksessa toisin määrää, saa 6511: Asetuksen 3 §:n 1 momentin mukaan ulko- ulkomaalainen samoin kuin ulkomainen alus 6512: maalainen ei saa Suomen alueella toimeenpanna päätöksen 6 §:n mukaan liikkua päätöksen 6513: sotilaallisia harjoituksia eikä suorittaa sotilaal- 4 §:ssä tarkoitettujen väylien ulkopuolella ai- 6514: lista tiedustelua. noastaan sotilasläänin esikunnan myöntämällä 6515: Asetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan ulko- luvalla. 6516: maalainen ei saa Suomen alueella ilman puolus- Päätöksen 5 §:ssä määrätään ulkomaisen 6517: tusministeriön lupaa suorittaa 1) kartoitusta tai aluksen pysähtymisestä ja ankkuroitumisesta 6518: merenmittaustarkoituksessa tapahtuvaa luo- suoja-alueella. Säännöksen mukaan ulkomainen 6519: tausta, 2) ilmakuvausta valtionilma-aluksesta alus saa suoja-alueella pysähtyä ja ankkuroida 6520: eikä muutoinkaan kuvata sotilaallisesti tärkeitä vain,jos se on merenkulun turvallisuuden, ylivoi- 6521: kohteita, 3) ilmasta tapahtuvaa tutkimustoimin- maisen esteen tai hätätilanteen takia välttämä- 6522: taa sotilaallisesti tärkeällä alueella, eikä 4) ve- töntä. Muu kuin ulkomainen valtionalus saa kui- 6523: denalaisia tutkimuksia tai töitä. tenkin enintään 48 tunnin ajaksi tilapäisesti ank- 6524: Asetuksen 4 §:n mukaan valtioneuvosto voi kuroida tai kiinnittyä suoja-alueella tarkoitettui- 6525: alueellisen koskemattomuuden valvonnan tehos- hin merikarttoihin merkityillä ankkuri- ja kiin- 6526: tamiseksi määrätä valtakunnan turvallisuuden nittymispaikoilla. 6527: vuoksi tärkeitä alueita erityisiksi suoja-alueiksi 6528: sekä antaa ulkomaalaisten samoin kuin ulko- 6529: maisten alusten ja ilma-alusten liikkumista ja 2.2.2 Sääntelyn suhde hallitusmuodon säännök- 6530: oleskelua koskevia määräyksiä. siin 6531: Asetuksen 8 §:n mukaan vieraan valtion soti- 6532: lashenkilön ja sotilasosaston sekä sotilasajoneu- Liikkumisvapaus (hallitusmuodon 7 §:n 1 mo- 6533: von maahantulo ja maassa oleskelu on sallittu mentti) 6534: vain sopimuksen tai puolustusministeriön myön- 6535: tämän luvan perusteella. Hallitusmuodon 7 §:n 1 momentti (969/95) si- 6536: sältää yleissäännöksen maan sisäisestä liikku- 6537: misvapaudesta ja oikeudesta valita asuinpaikka. 6538: Valtioneuvoston päätös 318/90 Säännöksen mukaan Suomen kansalaisella ja 6539: maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella 6540: Valtioneuvosto on puolustusvoimista anne- on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkan- 6541: tun lain 2a §:n (572/88)ja Suomen alueen valvon- sa. 6542: nasta ja sen alueellisen koskemattomuuden tur- Säännös ei sisällä rajoituslauseketta. Tästä 6543: vaamisesta annetun asetuksen (1069/89) 4 §:n huolimatta hallitusmuodon 7 §:n 1 momentin 6544: nojalla antamallaan päätöksellä Suomen alueella yleissäännöksessä turvattua liikkumisvapautta 6545: olevista suoja-alueista sekä ulkomaisten alusten ei ole tarkoitettu ehdottomaksi oikeudeksi. Liik- 6546: liikkumisesta ja oleskelusta niillä (318/90) mää- kumisvapautta voidaan rajoittaa, mutta tällöin 6547: rännyt valtakunnan turvallisuuden vuoksi tär- on noudatettava perusoikeuksien rajoittamista 6548: 124 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 6549: 6550: koskevia yleisiä oppeja. Perusoikeuksien yleis- menevät rajoitukset sotilaallisten suoja-alueiden 6551: ten rajoitusoppien keskeiset vaatimukset voi- kaltaisilla alueilla (ks. Pellonpää, Euroopan ih- 6552: daan eduskunnan perustuslakivaliokunnan pe- misoikeussopimus, 1991, s. 386). 6553: rusoikeusuudistuksesta antaman mietinnön 6554: pohjalta tiivistää seuraavasti (ks. PeVM 25/1994 6555: vp., s.5): Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto (hallitusmuo- 6556: - Perusoikeusrajoitusten tulee perustua don 5 §:n 1 ja 2 momentti) 6557: eduskunnan säätämään lakiin. Tähän liittyy 6558: kielto delegoida perusoikeuksien rajoittamista Hallitusmuodon 7 §:ssä turvattu liikkumisva- 6559: koskevaa toimivaltaa lakia aiemmalle säädösta- paus suojaa paitsi Suomen kansalaisia myös Suo- 6560: solle. messa laillisesti oleskelevia ulkomaalaisia. Läh- 6561: - Rajoitusten on oltava tarkkarajaisia ja riit- tökohtana tulee siten olla, että liikkumisvapautta 6562: tävän täsmällisesti määriteltyjä. Rajoitusten rajoitettaessa Suomen kansalaisia ja Suomessa 6563: olennaisen sisällön tulee ilmetä laista. laillisesti oleskelevia ulkomaalaisia kohdellaan 6564: - Rajoitusperusteiden tulee olla hyväksyttä- yhdenvertaisesti. 6565: viä. Rajoittamisen tulee olla painavan yhteis- Yhdenvertaisen kohtelun vaatimus on vahvis- 6566: kunnallisen tarpeen vaatima. tettu myös hallitusmuodon 5 §:n 1 momentin yh- 6567: - Tavallisella lailla ei voida säätää perusoi- denvertaisuussäännöksessä,jonka mukaan ihmi- 6568: keuden ytimeen ulottuvaa rajoitusta. set ovat yhdenvertaisia lain edessä. 6569: - Rajoitusten tulee olla suhteellisuusvaati- Yleistä yhdenvertaisuussäännöstä täydentää 6570: muksen mukaisia eli välttämättömiä hyväksyttä- hallitusmuodon 5 §:n 2 momentissa säädetty syr- 6571: vän tarkoituksen saavuttamiseksi. jintäkielto, jonka mukaan ketään ei saa ilman 6572: - Perusoikeuksia rajoitettaessa on huoleh- hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan al- 6573: dittava riittävistä oikeusturvajärjestelyistä. kuperän ja eräiden muiden säännöksessä mainit- 6574: - Rajoitukset eivät saa olla ristiriidassa Suo- tujen seikkojen perusteella. Säännös ei kuiten- 6575: men kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kaan kiellä kaikenlaista erontekoa ihmisten välil- 6576: kanssa. lä, vaikka erottelu perustuisi syrjintäsäännökses- 6577: Perusoikeussäännöksiä tulee tulkita yhden- sä nimenomaan mainittuun syyhyn. Olennaista 6578: mukaisesti ihmisoikeuksien kanssa niin, että vain on, voidaanko erottelu perustella perusoikeus- 6579: (Euroopan) ihmisoikeussopimuksen asianomai- järjestelmän kannalta hyväksyttävällä tavalla. 6580: sen sopimusmääräyksen mukaan hyväksyttävät Perustelulie asetettavat vaatimukset ovat erityi- 6581: rajoitusperusteet voivat olla vastaavan perusoi- sesti säännöksessä lueteltujen kiellettyjen erotte- 6582: keussäännöksen sallittuja rajoitusperusteita. luperusteiden kohdalla kuitenkin korkeat (ks. 6583: Liikkumisvapauden rajoituksia arvioitaessa on HE 309/1993 vp., s. 44). 6584: näin ollen kiinnitettävä huomiota myös Euroo- Euroopan ihmisoikeussopimuksen 14 artik- 6585: pan ihmisoikeussopimuksen 4 lisäpöytäkirjan lassa vahvistetun syrjintäkiellon tulkintakäytän- 6586: 2 artiklan 1, 3 ja 4 kappaleeseen: nössä on lähdetty siitä, ettei syrjinnästä ole kysy- 6587: 1. Jokaisella, joka on laillisesti jonkin valtion mys, jos erilaiselle kohtelulle esitetään objektiivi- 6588: alueella, on oikeus liikkumisvapauteen tällä nen ja kohtuullinen oikeutusperuste. Lisäksi 6589: alueella ja vapaus valita asuinpaikkansa. edellytetään suhteellisuusperiaatteen noudatta- 6590: mista. Erilainen kohtelu ei siten saa olla epäsuh- 6591: 3. Näiden oikeuksien käytölle ei saa asettaa teessa sillä tavoiteltuihin päämääriin. 6592: muita kuin sellaisia rajoituksia, jotka ovat lain 6593: mukaisia ja välttämättömiä demokraattisessa 6594: yhteiskunnassa kansallisen tai yleisen turvalli- 6595: suuden takia, yleisen järjestyksen ylläpitämisek- Asetuksen 4 §:ään perustuvat liikkumisvapau- 6596: si, den rajoitukset 6597: 6598: 4. Oikeuksia, jotka on määritelty 1 kappalees- Valtioneuvoston päätöksellä 318/1990 määrä- 6599: sa, voidaan erityisalueilla samoin rajoittaa lain tyillä erityisillä suoja-alueilla on ulkomaalaisen 6600: nojalla ja demokraattisen yhteiskunnan yleisen ja ulkomaisen aluksen liikkuminen ja oleskelu 6601: edun nimissä. määrätty luvanvaraiseksi. Tällaista luvanvarais- 6602: Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että yh- tamista on pidettävä hallitusmuodon 7 §:ssä Suo- 6603: dessä 2 artiklan 3 ja 4 kappale sallivat pitkälle messa laillisesti oleskelevalle ulkomaalaiselle tur- 6604: 9.1. Valvonta-asetuksen sisällön tarkistamistarve 125 6605: 6606: vatun liikkumisvapauden rajoituksena, jota on 2.2.3 Perusoikeusrajoituksia koskeva lailla 6607: arvioitava perusoikeuksien rajoittamista koske- säätämisen vaatimus 6608: vien yleisten oppien kannalta. 6609: Sen sijaan asetuksen 3 §:ssä säädetyt yleiset Puheena olevat liikkumisvapauden rajoituk- 6610: rajoitukset eivät oikeusministeriön mielestä sel- set perustuvat puolustusvoimista annetun lain 6611: laisinaan rajoita liikkumisvapautta, vaan kartoi- 2a §:n valtuutussäännökseen. Sanamuotonsa 6612: tusta, luotausta ja muita säännöksessä mainittu- mukaan säännös ei sisällä ulkomaalaisten liikku- 6613: ja toimintoja. misvapauden rajoittamiseen oikeuttavaa valtuu- 6614: tusta. Valtuutussäännöstä säädettäessä liikku- 6615: misvapaus oli perusoikeutena turvattu vain Suo- 6616: Rajoitusperusteen hyväksyttävyys men kansalaisille. Siten ulkomaalaisten liikku- 6617: misvapautta koskevien rajoitusten säädöstasoon 6618: Liikkumisvapauden rajoituksista on asetuk- ei tuolloin katsottu tarpeelliseksi kiinnittää huo- 6619: sen 4 §:n mukaisesti määrätty valtakunnan miota. 6620: alueellisen koskemattomuuden valvonnan te- Perusoikeusuudistuksen voimaantulon jäl- 6621: hostamiseksi ja ne koskevat valtakunnan tur- keen hallitusmuodon 7 §:ssä vahvistettu liikku- 6622: vallisuuden vuoksi tärkeitä erityisiä suoja-aluei- misvapaus suojaa myös Suomessa laillisesti oles- 6623: ta. kelevia ulkomaalaisia. Siten myös ulkomaalais- 6624: Valtakunnan alueellista koskemattomuutta ja ten liikkumisvapauden rajoituksista on säädettä- 6625: valtakunnan turvallisuutta on oikeusministeriön vä eduskunnan hyväksymällä lailla. Lailla säätä- 6626: käsityksen mukaan pidettävä hyväksyttävinä misen vaatimukseen liittyy kielto delegoida pe- 6627: liikkumisvapauden rajoitusperusteina sekä Eu- rusoikeuksien rajoittamista koskevaa toimival- 6628: roopan ihmisoikeussopimuksen (4 lisäpöytäkir- taa lakia aiemmalle säädöstasolle (erit. liikku- 6629: jan 2 artiklan 3 kappale) että hallitusmuodon misvapauden osaltaks. myös PeVL 11/1990 vp.). 6630: 5 §:n 2 momentissa vahvistetun syrjintäkiellon Lailla säädettyjen rajoitusten tulee lisäksi olla 6631: kannalta. Ulkomaalaiselle voidaan - suhteelli- tarkkarajaisia ja riittävän täsmällisesti määritel- 6632: suusvaatimuksen puitteissa- asettaa pitemmäl- tyjä. Rajoitusten olennaisen sisällön tulee ilmetä 6633: le meneviä liikkumisvapauden rajoituksia kuin laista. 6634: Suomen kansalaisille. Oikeusministeriön mielestä puolustusvoimis- 6635: ta annetun lain 2a §:ään nojautuva sääntely ei 6636: perusoikeusuudistuksen voimaantulon jälkeen 6637: Suhteellisuusvaatimus täytä liikkumisvapauden rajoituksia koskevaa 6638: lailla säätämisen vaatimusta. 6639: Liikkumis- ja oleskelurajoitukset koskevat Perustuslakivaliokunnan kannan mukaan en- 6640: tarkasti määritettyjä ja merikarttoihin merkitty- nen perusoikeusuudistuksen voimaantuloa sää- 6641: jä erityisiä suoja-alueita. Näillä alueilla liikku- dettyjen lakien säännöksiä ei kuitenkaan voida 6642: mista tai oleskelua ei ole ulkomaalaisiltakaan hallitusmuodon 92 §:n perusteella jättää sovelta- 6643: kielletty kokonaan. matta. Valiokunta toisaalta huomautti perusoi- 6644: Oikeusministeriön käsityksen mukaan pu- keusmyönteisen laintulkinnan periaatteesta 6645: heena olevia liikkumisvapauden rajoituksia (Pe VM 25/1994 vp., s. 7). Hallitusmuodon 7 §:ssä 6646: voidaan pitää suhteellisuusvaatimuksen mukai- turvattu liikkumisvapaus tulee siten ottaa asian- 6647: sina eli välttämättöminä hyväksyttävän tarkoi- mukaisesti huomioon puolustusvoimista anne- 6648: tuksen (valtakunnan alueellinen koskematto- tun lain 2a §:n nojalla annettuja säännöksiä tul- 6649: muus ja valtakunnan turvallisuus) saavuttami- kittaessa ja sovellettaessa. 6650: seksi. Perusoikeusuudistuksen voimaantulo edellyt- 6651: Oikeusministeriön käsityksen mukaan liikku- tää kuitenkin sitä, että vanha lainsäädäntö saate- 6652: misvapauden rajoitukset pysyttelevät myös Eu- taan vastaamaan uudistettujen perusoikeussään- 6653: roopan Ihmisoikeussopimuksen 4 lisäpöytäkir- nösten vaatimuksia. Perustuslakivaliokunnan 6654: jan 2 artiklan 4 kappaleen puitteissa. Rajoitukset mielestä lainsäädännön uudistustyöhön on ryh- 6655: koskevat sotilaallisia erityisalueita ja tällaisille dyttävä pikaisesti niissä tapauksissa, joissa risti- 6656: alueille valtio voi asettaa pitkällekin meneviä riitoja uusien perusoikeussäännösten kanssa voi- 6657: liikkumisvapauden rajoituksia demokraattisen daan epäillä ilmenevän (PeVM 25/1994 vp., 6658: yhteiskunnan yleisen edun nimissä. s. 6-7). 6659: 126 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 6660: 6661: Oikeusministeriön käsityksen mukaan erityi- Liikkumisvapauden sisällöstä 6662: siä suoja-alueita ja niillä liikkumista ja oleskelua 6663: koskevista tarpeellisista rajoituksista tulisikin Liikkumisvapauden katsotaan sisältävän sekä 6664: säätää olennaisesti nykyistä tarkemmin lailla. oikeuden päästä maahan että oikeuden poistua 6665: maasta. Jäsenvaltioilla on oikeus vaatia, että 6666: maahantulijana ja maasta poistuvalla on voimas- 6667: sa oleva passi tai henkilöllisyystodistus. Henki- 6668: löllisyyden toteamista pidemmälle menevät toi- 6669: menpiteet merkitsevät liikkuvuuden rajoittamis- 6670: 2.2.4 Liikkumisvapautta koskevat yhteisön ta. Jäsenvaltiot voivat rajoittaa henkilöiden va- 6671: oikeuden yleiset säännöt paata liikkuvuutta kuitenkin silloin, kun on pe- 6672: rusteltu syy epäillä valtion yleisenjärjestyksen tai 6673: Rooman sopimuksen 3 artiklan c kohdan mu- turvallisuuden taikka kansanterveyden olevan 6674: kaan henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevat uhattuna. 6675: esteet on poistettava EY:n jäsenvaltioiden välil- Jos kansalliset liikkumisvapautta rajoittavat 6676: lä. Voimassa olevan yhteisön oikeuden säännös- säännökset koskevat ainoastaan ulkomaalaisia, 6677: ten mukaan vapaa liikkuvuus koskee ainoastaan yhteisön oikeuden tarkoittama syrjintä on mah- 6678: jäsenvaltioiden kansalaisia ja heidän perheenjä- dollinen. Yksinomaan ulkomaalaisia koskevia 6679: seniään. valtakunnan sisäisiä liikkumisrajoituksia voi- 6680: Henkilöiden vapaata liikkuvuutta säännel- daan antaa yhteisön oikeuden hyväksymillä or- 6681: lään perustaruissopimuksen 48-66 artikloissa ja dre public -perusteilla, jos voidaan samanaikai- 6682: niitä täydentävissä johdetun oikeuden säännök- sesti täyttää ordre public -perusteiden sovelta- 6683: sissä. Säännöksiä on perinteisesti tulkittu siten, mista rajoittavien yhteisön oikeuden yleisten pe- 6684: että säännösten soveltaminen on sidottu talou- riaatteiden, kuten suhteellisuusperiaatteen, vaa- 6685: dellisen toiminnan edellytykseen. Pääsääntö on, timukset (asia 36175 Rutili). 6686: että artiklojen tarkoittama liikkumisvapaus kos- 6687: kee ainoastaan henkilöitä, jotka harjoittavat ta- 6688: loudellista toimintaa. Rajoitusperusteet 6689: Kaikkia unionin kansalaisia koskevasta liik- 6690: kumisvapaudesta on määräykset perustaruisso- Vapaan liikkuvuuden yleisenä edellytyksenä 6691: pimuksen 8a artiklassa. Henkilöiden vapaata on unionin jonkin jäsenvaltion kansalaisuus. Oi- 6692: liikkuvuutta koskevien 48-66 artiklojen sään- keuden erityiset edellytykset vaihtelevat henkilö- 6693: nöksistä poiketen yhteisön perustaruissopimuk- ryhmittäin työntekijöiden, itsenäisten ammatin- 6694: sen 8a artikla ei sisällä taloudellisen toiminnan ja elinkeinonharjoittajien ja muiden henkilöiden 6695: edellytystä. Artikla laajentaa liikkumisvapautta osalta. Kaikkien henkilöryhmien osalta samat 6696: koskemaan kaikkia unionin kansalaisia. rajoitusperusteet ovat yleinen järjestys ja turval- 6697: Perustamisopimuksen 8a artiklan ja 48- lisuus sekä kansanterveydelliset seikat (ns. ordre 6698: 66 artiklojen säännöksillä turvattua liikkumisva- public -perusteet). Määräykset rajoituksista on 6699: pautta ei ole tarkoitettu ehdottomaksi oikeudek- annettu perustaruissopimuksen 48 artiklan 6700: si. Liikkumisvapautta voidaan rajoittaa perusta- 3 kohdassa, 56 artiklan 1 kohdassaja66 artiklas- 6701: misopimuksessa määrätyillä hyväksyttävillä pe- sa. 6702: rusteilla. Unionin kansalaisten liikkumisvapaut- Rajoitusperusteet antavat jäsenvaltioille oike- 6703: ta koskevassa 8a artiklassa ei ole määräyksiä ra- uden estää henkilön maahantulo, karkottaa 6704: joitusperusteista. Koska 8a artikla on luonteel- tämä alueeltaan tai eräin edellytyksin rajoittaa 6705: taan yleissäännös, sitä sovellettaessa on nouda- henkilön liikkumista valtion alueella. Käytän- 6706: tettava muualla perustaruissopimuksessa annet- nössä ne muodostavat poikkeuksen yhdessä yh- 6707: tuja erityismääräyksiä liikkumisvapauden rajoi- teisön oikeuden keskeisessä periaatteessa, yh- 6708: tusperusteista ja niiden soveltamisen edellytyk- denvertaisen kohtelun periaatteesta, sillä niitä ei 6709: sistä. Tämän tulkintaperiaatteen mukaisesti sa- sovelleta valtion omiin kansalaisiin. Mikäli (ai- 6710: mat seikat, jotka oikeuttavat 48-66 artiklojen noastaan) ulkomaalaisen henkilön liikkumista 6711: nojalla rajoittamaan liikkumisvapautta yhteisön valtion sisällä rajoitetaan, rajoituksen tulisi pe- 6712: alueella, soveltuvat myös 8a artiklan tarkoitta- rustua lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin. Ra- 6713: miin tapauksiin. joitukset tulisi voida perustella objektiivisesti hy- 6714: 9.1. Valvonta-asetuksen sisällön tarkistamistarve 127 6715: 6716: väksyttävillä perusteilla ja käytettävissä olevista muuden turvaamiseksi suoritettavista toimenpi- 6717: keinoista tulisi valita Iiikkumisvapautta vähiten teistä. Maanpuolustukselliset ja alueelliseen kos- 6718: rajoittava keino. kemattomuuteen liittyvät kysymykset eivät 6719: myöskään ole sellaisia tekijöitä, jotka kuuluisivat 6720: osana yhteisön keskeiseen tavoitteeseen, talou- 6721: Ordre public -rajoitusperusteen soveltamisen delliseen yhdentymiseen. 6722: edellytyksistä Asetuksen (1 069/89) soveltamisala jää yhtei- 6723: sön toimivallan ulkopuolelle. Yhteisön oikeus 6724: Yhteisön oikeudessa ei ole yhtenäisesti määri- voi kuitenkin tulla sovellettavaksi liikkumisva- 6725: telty ordre public -käsitettä, vaan yleisen järjes- pautta koskeviin rajoitusperusteisiin yleisen syr- 6726: tyksenja turvallisuuden määrittely jää pääasialli- jintäkiellon kautta. Jos ei voida osoittaa, että 6727: sesti valtion omaan harkintaan. Yhteisön tuo- rajoitus on välttämätön nimenomaan alueellisen 6728: mioistuimen mukaanjäsenvaltiot voivat periaat- koskemattomuuden turvaamiseksi ja jos rajoi- 6729: teessa määritellä yleisen järjestyksen tai turvalli- tukset eivät koske Suomen kansalaisia, on syrjin- 6730: suuden asettamat vaatimukset omien tarpeiden- nän mahdollisuus olemassa. 6731: sa mukaan (asia 30/77 Bouchereau). 6732: Suhteellisuusperiaatteen mukaan rajoitukset 6733: eivät saa olla liiallisia suhteessa niiden lopulliseen Asetuksen 2 §:n säännökset soveltamisalasta 6734: tavoitteeseen. Rajoitusten tulee laadultaan olla 6735: oikeassa suhteessa tavoitteena olevaan päämää- Kantelukirjelmässä esiin otettu tapaus (soti- 6736: rään nähden. Käytettävissä olevista menettely- lashenkilön taloudellisen toiminnan harjoittami- 6737: tai kontrollikeinoista tulee periaatteen mukaan sesta) näyttäisi annettujen tietojen valossajäävän 6738: valita liikkumisvapautta vähiten rajoittava keino yhteisön oikeuden soveltamisalan ulkopuolelle. 6739: (asia 36/75 Rutili, asia 30/77 Bouchereau ja asia Jos yhteisön oikeuden kuitenkin katsottaisiin so- 6740: 115&116/81 Adoui & Cornuaille). veltuvan esimerkkinä otettuun tapaukseen, on 6741: Yhteisön tuomioistuimen linjaa ohjaa myös huomattava, että yhteisön oikeuden tarkoitta- 6742: yhdenvertaisen kohtelun periaate. Tämä syrji- maa liikkumisvapautta voivat rajoittaa ordre 6743: mättömyysperiaate vaikuttaa pääasiassa silloin, public -perusteet, kuten yleiseen järjestykseen ja 6744: kun henkilö jo oleskelee asianomaisessa valtios- turvallisuuteen liittyvät seikat. 6745: sa. Oleskeluluvan saaneen henkilön oleskeluoi- 6746: keutta ei voida pääsäännön mukaan rajoittaa 6747: alueellisesti. Sääntö ei kuitenkaan koske tilan- Asetuksen 3 §:ssä asetetut yleiset rajoitukset 6748: teita, joissa on kyse oleskeluoikeuden epäämi- 6749: sestä tai rajoittamisesta valtion suvereniteettiin Yhteisön oikeus ei aseta lähtökohtaista estettä 6750: liittyvistä syistä, kuten maanpuolustuksellisista sille, että Suomen aluetta koskevaa kartoitustyö- 6751: syistä. Myös tiettyjen sotilaallisesti tärkeiden tä tai vastaavaa toimenpidettä suoritetaan luvan- 6752: alueiden erityisrajoitukset voivat olla perustel- varaisesti. Näin on erityisesti, jos voidaan perus- 6753: tuja- siinäkin tapauksessa, että vastaavia alue- tella, ettei vähemmän rajoittavaa toimenpidettä 6754: rajoituksia ei sovellettaisi valtion omiin kansa- päämäärä huomioon ottaen ole. Suhteellisuuspe- 6755: laisiin. riaatteen ja syrjimättömyyden asettamat velvoit- 6756: teet voidaan toteuttaa lupakäsittelyssä. Tällöin 6757: lupia myönnettäessä otetaan huomioon yhteisön 6758: 2.2.5 Asetus (1 069/89) ja liikkumisvapautta oikeuden asettamat velvoitteet. 6759: koskevat yhteisön oikeuden säännökset Eri asia on, että lupahakemusten käsittelyn 6760: yhteisön oikeuden mukaisuus saattaisi olla ai- 6761: Yhteisön toimivallasta ja siihen liittyvistä heellista varmistaa laatimalla kirjalliset ohjeet 6762: seikoista lupien myöntämis- ja epäämisperusteiksi. Täl- 6763: löin hakijalle voitaisiin osoittaa, että perusteet 6764: Euroopan yhteisöllä on toimivalta antaa yli- ovat objektiiviset eivätkä perustu yksinomaan 6765: kansallisia säännöksiä ainoastaan asioissa, joissa viranomaisen harkintavaltaan (asia 339/87 ko- 6766: jäsenvaltiot ovat nimenomaisesti luovuttaneet missio v. Alankomaat ja asia 59/89 komissio v. 6767: yhteisölle toimivaltaa. Voimassa olevan yhteisön Saksa). 6768: oikeuden mukaan yhteisöllä ei ole toimivaltaa Asetuksen 3 §:n 2 momentin sisältöä ja muo- 6769: säätää jäsenvaltioiden alueellisen koskematta- toilua voitaisiin harkita arvioitavaksi uudelleen. 6770: 128 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 6771: 6772: Säännös on voimassa olevassa muodossaan jos- Ulkomaalaisen käsite 6773: sakin määrin ongelmallinen. Ensinnäkään sään- 6774: nöksessä (ja asetuksessa muutoinkin) esiintyvää Asetuksessa (1069/89) ei ole määritelty ulko- 6775: ulkomaalaisen käsitettä ei ole määritelty, mikä maalaisen käsitettä. Puute saattaa aiheuttaa tiet- 6776: aiheuttaa tiettyjä soveltamisongelmia. Toiseksi tyjä ongelmia soveltamistilanteessa. 6777: momentin 1 ja 4 kohtien osalta ongelmalliseksi Yhteisön oikeudessa sekä erityisesti unioniso- 6778: voi osoittautua, jos kohdissa tarkoitettujen toi- pimuksen myötä "ulkomaalaisella" Euroopan 6779: menpiteiden suorittamista ei ole rajoitettu Suo- unionissa tarkoitetaan tavallisesti unionin ulko- 6780: men kansalaisten osalta. Jos vielä voidaan osoit- puolistenjäsenvaltioiden kansalaisia. Tämä kos- 6781: taa, että tiettyjä kartoitus- tai luotaustoimenpi- kee myös Suomea unioniin liittymisen jälkeen. 6782: teitä voitaisiin tehdä alueellisen koskematto- Kotimaisissa säännöksissä ulkomaalainen on 6783: muuden vaarantumatta (esim. merikortteja tai määritelty esimerkiksi ulkomaalaislaissa (378/ 6784: yleisön käytössä olevan liikunta-alueen kartta), 91). Asetuksessa olisi selvyyden vuoksi syytä 6785: säännöksen asettaman rajoituksen tarpeellisuus määritellä ulkomaalaisen käsite tai korvata il- 6786: ei ole selvä. maus jollakin selkeämmällä tavalla. 6787: 6788: Johtopäätökset 6789: Asetuksen 4 §:ssä tarkoitetut suoja-alueet 6790: Oikeusministeriön käsityksen mukaan asetus 6791: Yhteisön oikeus ei lähtökohtaisesti estä jäsen- Suomen alueen valvonnasta ja sen alueellisen 6792: valtioita määräämästä tiettyjä valtakunnan tur- koskemattomuuden turvaamisesta (1069/89) ei 6793: vallisuuden vuoksi tärkeitä alueita erityisiksi ole ristiriidassa yhteisön oikeuden kanssa. Joi- 6794: suoja-alueiksi, joilla liikkumisvapautta rajoite- denkin pykälien osalta asetuksen sisältöä ja muo- 6795: taan. Yhteisön oikeuden hyväksymät liikkumis- toilua voitaisiin kuitenkin tarkistaa (3 ja 4 §). 6796: vapautta koskevat rajoitusperusteet muodosta- 6797: vat poikkeuksen myös yhteisön oikeuden tar- 6798: koittamasta yhdenvertaisen kohtelun periaat- 2.3 ULKOASIAINMINISTERIÖN LAU- 6799: teesta. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden pe- SUNTO 6800: rusteella annettavia liikkumisvapautta koskevia 6801: poikkeuksia voidaan antaa myös siten, että ne Ulkoasiainministeriö on osastopäällikkö Hol- 6802: eivät koske valtion omia kansalaisia. Kaikki ra- ger Rotkirchin 21.8.1996 allekirjoittamassa 6803: joitukset on kuitenkin voitava perustella objek- muistion muotoon laaditussa lausunnossa esit- 6804: tiivisilla seikoilla ja aina tulisi varmistaa, ettei tänyt muun ohella seuraavaa. 6805: vähemmän rajoittavia keinoja voida päämäärä 6806: huomioon ottaen käyttää. 6807: Asetuksen 4 §:n säännökset ovat perustelta- 2.3.1 Euroopan ihmisoikeussopimuksen neljäs 6808: vissa yhteisön oikeuden hyväksymillä rajoituspe- lisäpöytäkirja 6809: rusteilla. 6810: Euroopan ihmisoikeussopimuksen neljännen 6811: lisäpöytäkirjan 2 artikla sisältää kirjoituksen 6812: Sotilashenkilöitä ja -ajoneuvoja koskeva kannalta merkittäviä määräyksiä: 6813: asetuksen säännös (8 §) "1. Jokaisella, joka on laillisesti jonkin valtion 6814: alueella, on oikeus liikkumisvapauteen tällä 6815: Yhteisön oikeuden kannalta ei ole lähtökoh- alueella ja vapaus valita asuinpaikkansa. 6816: taista estettä sille, että 8 §:ssä tarkoitetuista sei- 2. Jokainen on vapaa lähtemään mistä tahan- 6817: koista päätetään luvanvaraisesti. Perusteet ja sa maasta, myös omastaan. 6818: edellytykset ovat samat kuin edellä 3 §:n kohdal- 3. Näiden oikeuksien käytölle ei saa asettaa 6819: la on esitetty. Asetuksen 8 §:n osalta voidaan muita kuin sellaisia rajoituksia, jotka ovat lain 6820: lisäksi todeta, että säännöksessä tarkoitetut sei- mukaisia ja välttämättömiä demokraattisessa 6821: kat näyttäisivät perinteisesti kuuluvan yleisen yhteiskunnassa kansallisen tai yleisen turvalli- 6822: järjestyksen ja turvallisuuden käsitteen piiriin. suuden takia, yleisen järjestyksen ylläpitämisek- 6823: Asetuksen 8 §:n säännökset ovat perustelta- si, rikosten ehkäisemiseksi, terveyden tai moraa- 6824: vissa yhteisön oikeuden hyväksymillä rajoituspe- lin suojaamiseksi tai muiden yksilöiden oikeuk- 6825: rusteilla. sien ja vapauksien suojelemiseksi. 6826: 9.1. Valvonta-asetuksen sisällön tarkistaruistarve 129 6827: 6828: 4. Oikeuksia, jotka on määritelty 1 kappalees- 2.3.4 EY-oikeus 6829: sa, voidaan erityisalueilla samoin rajoittaa lain 6830: nojalla ja demokraattisen yhteiskunnan yleisen Rooman sopimuksen 48 artiklan tarkoitus on 6831: edun nimissä." turvata työntekijöiden vapaa liikkuvuus yhtei- 6832: IV pöytäkirjan 2(1) artiklassa ilmaisu "lailli- sön alueella, 52-58 artiklan jäsenvaltioiden 6833: sesti" viittaa kyseisen valtion kansalliseen lain- kansalaisten sijoittautumisoikeus toisen jäsen- 6834: säädäntöön. Kansallinen laki ja kansalliset vi- valtion alueelle ja 59-66 artiklan palvelujen va- 6835: ranomaiset määrittelevät ne ehdot, joilla henki- paa liikkuvuus. Kaikkien näiden artiklojen pe- 6836: lön oleskelun katsotaan täyttävän laillisuuden rustana on syrjimättömyyden periaate, ts. ED- 6837: vaatimukset. Valtion oman kansalaisen oleskelu maiden kansalaisia ei saa asettaa kansalaisuuden 6838: valtion alueella on automaattisesti laillista. Eu- perusteella eriarvoiseen asemaan. 6839: roopan ihmisoikeussopimuksen valvontaelimet Em. oikeuksia voidaan rajoittaa, jos rajoituk- 6840: ovat ratkaisukäytännössään todenneet, että ul- set tapahtuvat kansallisuudesta riippumatta eli 6841: komaalaisella ei ole pääsääntöisesti oikeutta tul- ne kohdistuvat sekä kyseisen maan kansalaisiin 6842: la maahan, asua maassa tai jäädä tiettyyn maa- että muiden ED-maiden kansalaisiin samalla ta- 6843: han. valla. Toiseksi rajoitukset ovat mahdollisia, jos 6844: ne eivät kohdistu työvoimaan tai vaikuta sijoit- 6845: tautumisoikeuteen tai palveluiden liikkuvuu- 6846: 2.3.2 Hallitusmuodon määräykset teen. 6847: Hallituksen esityksen hallitusmuodon 7 §:n Lisäksi työntekijöiden vapaata liikkuvuutta 6848: koskeva 48 artikla, sijoittautumisoikeutta kos- 6849: 1 momenttia koskevissa perusteluissa todetaan, 6850: keva 56 artikla ja palvelujen vapaata liikkuvuut- 6851: että liikkumisvapauden asema perusoikeutena ta koskeva 66 artiklan viittaussäännös sisältävät 6852: merkitsee, että kyseisen oikeuden rajoitusten on kaikki oikeuden rajoittaa näitä vapauksia yleisen 6853: perustuttava lakiin. Rajoitusten tulee myös täyt- 6854: järjestyksen, turvallisuuden tai kansanterveyden 6855: tää säännöksen tulkintakäytännössä tarkemmin vuoksi perustelluista syistä. Vapautta ei saa ra- 6856: määräytyvät ehdot rajoituksen välttämättömyy- 6857: joittaa taloudellisista syistä. EY:n tuomioistuin 6858: den ja hyväksyttävyyden suhteen. Rajoitusten 6859: on todennut, että yleisen järjestyksen ja turvalli- 6860: sallittavuutta arvioitaessa on otettava huomioon suuden vuoksi huomioonotettavat seikat voivat 6861: myös perusoikeussuojan ja kansainvälisten ih- vaihdella eri maissa ja eri ajankohtina. 6862: misoikeussopimusten määräysten yhteisvaiku- 6863: Aluevalvonta-asetuksen tarkoitus ei ole ra- 6864: tus ja tulkinnallinen sopeuttaminen toisiinsa. joittaa liikkumista taloudellisista syistä. Lisäksi 6865: Aikaisemmasta laista poiketen hallitusmuo- 6866: sotilashenkilöiden liikkumisen rajoittaminen ei 6867: don uuteen 7 §:n 1 momenttiin ei ole kirjoitettu rajoita työvoiman liikkuvuutta. 6868: näkyviin lakivarausta. Ilman lakivaraosta kirjoi- Aluevalvonta-asetuksessa asetetaan rajoituk- 6869: tettujakaan perusoikeuksia ei ole tarkoitettu eh- sia tietyille tutkimuksille. Näillä rajoituksilla 6870: dottomiksi oikeuksiksi, vaan kysymys niiden ra- 6871: saattaa olla välillisesti taloudellisia vaikutuksia. 6872: joittamisesta ratkaistaan perusoikeuksia koske- Oleellista on kuitenkin, että rajoituksia ei ole 6873: vien yleisten oppien mukaisesti. säädetty taloudellisista syistä, vaan Suomen tur- 6874: vallisuuden takaamiseksi. 6875: 2.3.3 YK:n merioikeusyleissopimus 6876: 6877: Aluevalvonta-asetuksen 3 §:n 2 momentin 2.4 PÄÄESIKUNNAN LAUSUNTO 6878: 4 kohdan osalta on kiinnitetty huomiota eräisiin- 6879: Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleisso- Pääesikunta on pääesikunnan päällikön Matti 6880: pimuksen (SopS 50/96) määräyksiin. Yleissopi- Kopran ja asessori Kaarina Buure-Hägglundin 6881: muksen 245 artiklan mukaan rantavaltiolla on 30.8.1996 allekirjoittamassa lausunnossa esittä- 6882: aluemerellään täysivaltaiset oikeudet meritieteel- nyt muun ohella seuraavaa. 6883: lisen tutkimuksen harjoittamiseen. Tutkimusta 6884: voidaan tehdä vain rantavaltion nimenomaisella 6885: suostumuksella ja sen määräämillä ehdoilla. Hal- 2.4.1 Perusvapauksista ja niiden rajoituksista 6886: lituksen esityksessä (HE 12/1996 vp.) viitataan 6887: 245 artiklan kohdalla nimenomaan aluevalvon- Suvereenilla valtiolla on kansainvälisesti tun- 6888: ta-asetuksen 3 §:n 2 momentin 4 kohtaan. nustettu oikeus alueellisen koskemattomuuden 6889: 6890: 17 292071C 6891: 130 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 6892: 6893: turvaamiseen sekä alueensa valvontaan. Valtion lan 2 kappale. Sen mukaan ulkomaalaisen aluk- 6894: alueen valvonnan ja koskemattomuuden turvaa- sen katsotaan uhkaavan rantavaltion rauhaa, 6895: miseksi voidaan valtion alueella oleskelevien va- yleistä järjestystä tai turvallisuutta, jos se ryhtyy 6896: pauksia, jopa perusvapauksia, tietyin ehdoin ra- kyseisen valtion aluemerellä mm. suorittamaan 6897: joittaa. Yhtenä rajoitusperusteena on yleisesti tutkimuksia tai mittauksia tai muuta toimintaa, 6898: hyväksytty kansallisen tai yleisen turvallisuuden joka ei suoraan liity kauttakulkuun. 6899: ja järjestyksen ylläpitäminen (liikkumisvapau- Asetuksen 3 §:n 2 momentin tarkoituksena ei 6900: den osalta esim. Euroopan ihmisoikeussopimuk- ole kieltää säännöksessä mainittua toimintaa 6901: sen 4. lisäpöytäkirjan 2 artiklan kappale 3, Roo- kokonaan, vaan ainoastaan alistaa toiminta vi- 6902: man sopimuksen artiklat 48 (kappale 3), 56 (kap- ranomaisten oikeutetulle kontrollille. Lupame- 6903: pale 1) ja 66 sekä Suomessa yleisesti perusoi- nettely on olennainen osa oikeusturvajärjestel- 6904: keuksien osalta eduskunnan perustuslakivalio- mää, jolla varmistetaanjokaiselle haetulle luvalle 6905: kunnan perusoikeusuudistusmietinnössä (PeVM asianmukainen käsittely. Lupamenettely mah- 6906: 2511994 vp.) esitetty. Perusoikeuksien rajoitus- dollistaa tehokkaan tapauskohtaisen harkinnan, 6907: ten tulee aina perustua lakitasoiseen säädösteks- jolloin oikeuksien rajoittaminen kohdistuu vain 6908: tiin, niiden tulee olla välttämättömiä päämäärän siihen toimintaan, joka objektiivisesti perustellen 6909: saavuttamiseksi sekä niiden tulee rajoittaa oi- vaarantaa Suomen turvallisuutta. 6910: keuksia ainoastaan sen verran kuin päämäärän 6911: saavuttamiseksi on ehdottomasti tarpeen. 6912: 2.4.4 Asetuksen 4 § 6913: 6914: 2.4.2 Asetus (1069/89) ja sen lakiperusta Suoja-alueiksi määrätään vain valtakunnan 6915: turvallisuuden kannalta tärkeitä alueita. Tällä 6916: Asetuksella Suomen alueen valvonnasta ja sen hetkellä suoja-alueita on vain sotilaallisten koh- 6917: alueellisen koskemattomuuden turvaamisesta teiden yhteydessä. Alueiden lukumäärä on vä- 6918: (1069/89) on organisoitu laaja valvontaviran- häinen (22 kpl) ja ne ovat pinta-alaltaan suhteel- 6919: omaisten yhteistoiminta aluevalvonnan tehtä- lisen pieniä. 6920: vien suorittamiseksi. Ulkomaalaisten liikkumavapautta suoja- 6921: Laissa puolustusvoimista (402174) on valtuu- alueilla rajoitetaan vain sen verran kuin se on 6922: tussäännös (2a §), johon asetus (1 069/89) perus- ehdottoman välttämätöntä. Merellä sijaitsevien 6923: tuu. Valtuutussäännöksessä mainitaan nimen- suoja-alueiden läpi saa kulkea vapaasti merikart- 6924: omaisesti valtakunnan alueen valvomiseksi sekä toihin merkittyjä virallisia väyliä pitkin ja niillä 6925: sen koskemattomuuden turvaamiseksi tarvitta- saa ankkuroida tietyin ehdoin. Ulkomaalaisen 6926: vien keinojen säätämisestä asetuksella. oleskelua suoja-alueilla ei ole muutenkaan koko- 6927: naan kielletty. Liikkuminen suoja-alueilla on ai- 6928: noastaan alistettu lupamenettelyn alaiseksi. 6929: 2.4.3 Asetuksen 3 § 6930: 6931: Asetuksen 3 §:n 2 momentin luvanvaraiseksi 2.4.5 Asetuksen 2 ja 8 § 6932: säätelemät toiminnat ovat luonteeltaan sellaisia, 6933: ettei niiden suorittamista voida ilman minkään- Asetuksessa (1 069/89) tarkoitetaan sotilas- 6934: laista kontrollia sallia muille kuin Suomen kan- henkilöllä nimenomaan oman maansa aseellisten 6935: salaisille. voimien palveluksessa olevaa henkilöä, joka pu- 6936: Kontrolloimaton merialueiden luotaus tai keutuu virka-asemaansa osoittavaan virkapu- 6937: muu vedenalainen tutkimustoiminta nykyaikai- kuun. Tällöin puku osoittaa, että henkilö on esi- 6938: sella kalustolla saattaisi paljastaa esim. osia Suo- sijaisesti oman valtionsa aseellisten voimien vi- 6939: men vedenalaisesta valvontajärjestelmästä tai rallinen edustaja, ei yksityishenkilö, jonka tar- 6940: miinoittamiseen soveltuvat alueet. Vastaavasti koituksena on harjoittaa taloudellista toimintaa. 6941: ilma-aluksesta suoritettu, nykyaikaisin välinein Vieraaseen univormuun pukeutuva henkilö ei 6942: tehtävä kuvaus tai muu tutkimustoiminta saat- voi toimia Suomessa toisen palveluksessa työnte- 6943: taisi paljastaa sotilaskohteistamme turvallisuu- kijänä tai yksityisenä yrittäjänä. Toisaalta henki- 6944: den kannalta tärkeitä tietoja. lö voi vaivatta esiintyä siviiliasussa saapuessaan 6945: Edellä mainittua tukee myös YK:n merioi- maahan tai täällä oleskellessaan. Tällöin kysees- 6946: keusyleissopimuksen (SopS 49-50/96) 19 artik- sä olevaa säädöstä ei sovelleta. 6947: 9 .1. Vaivoota-asetuksen sisäJJön tarkistamistarve 131 6948: 6949: Kaikkien Suomen kansalaisten ei voida olet- valvontaa koskevan lainsäädännön lähtökohta- 6950: taa erottavan vierasta univormua suomalaisten na on nimenomaan valtakunnan turvallisuus. 6951: viranomaisten käyttämistä virkapuvuista. Pel- Yhteisöllä ei ole toimivaltaa säätää toimenpiteis- 6952: kästään vieraan valtion univormussa esiintyvän tä, joihin ryhdytään tarkoituksena turvata jäsen- 6953: henkilön vapaa, viranomaisten tietämättä tapah- valtioiden alueellinen koskemattomuus. 6954: tuva oleskelu Suomessa aiheuttaa uhkatekijän 6955: yleiselle turvallisuudelle ja järjestykselle. 6956: 2.5.2 Asetuksen suhde Suomen hallitusmuo- 6957: toon 6958: 2.5 PUOLUSTUSMINISTERIÖN LAUSUN- 6959: TO Hallitusmuodon 7 §:n 1 momentin yleisellä 6960: säännöksellä turvataan liikkumisvapaus Suo- 6961: Puolustusministeriö on puolustusministeri messa Suomen kansalaisille ja ulkomaalaisille, 6962: Anneli Tainan ja hallitusneuvos Pekka Pitkäsen jotka oleskelevat laillisesti maassa. Liikkumisva- 6963: 5.9.1996 allekirjoittamassa lausunnossa toden- pautta ei ole tarkoitettu ehdottomaksi oikeudek- 6964: nut muun ohella seuraavaa. si. Tätä oikeutta voidaan rajoittaa tietyissä olo- 6965: suhteissa. Rajoitusten tulee mm. perustua lakiin 6966: ja ne eivät saa olla ristiriidassa ihmisoikeuksia 6967: 2.5.1 Asetuksen suhde yhteisön oikeuden koskevien kansainvälisten sopimusten kanssa. 6968: säännöksiin Euroopan ihmisoikeussopimuksen 4 lisäpöytä- 6969: kirjan 2 artiklan perusteella sallitaan valtion 6970: Rooman sopimuksessa säädettyä vapaata liik- alueella laillisesti oleskelevaa henkilöä koskevia 6971: kuvuutta voidaan rajoittaa yleiseen järjestyk- liikkumisvapauden rajoituksia kun rajoitukset 6972: seen, turvallisuuteen tai kansanterveyteen liitty- ovat lainmukaisia ja demokraattisessa yhteis- 6973: villä syillä. Vapautta ei saa rajoittaa taloudellisis- kunnassa välttämättömiä huomioon ottaen val- 6974: ta syistä. EY-tuomioistuin on todennut, että ne tion turvallisuus ja yleinen järjestys. Tämän on 6975: olosuhteet, jotka on otettava huomioon arvioita- katsottu tarkoittavan esim. rajoituksia sotilaalli- 6976: essa yleistä järjestystä ja turvallisuutta voivat silla erityisalueilla. 6977: vaihdella eri maissa ja eri ajankohtina. Jäsenval- Puolustusministeriön käsityksen mukaan suo- 6978: tioilla on oikeus tietyssä määrin itse päättää ra- ja-alueilla voimassa olevat liikkumisvapauden 6979: joitusten sisällöstä. Tällöin on kuitenkin suhteel- rajoitukset eivät ole aineellisessa suhteessa risti- 6980: lisuusperiaate otettava huomioon. riidassa hallitusmuodon 7 §:n ulkomaalaisille 6981: Yleisesti ottaen asetuksen 3 §:n 2 momentissa turvaaman liikkumisvapauden kanssa. Samoin 6982: tarkoitetut toimenpiteet tai 8 §:n säännös lupa- voidaan todeta, että liikkumisvapauden sääntely 6983: velvollisuudesta kun on kysymys sotilashenki- voidaan perustella niillä rajotusperusteilla, jotka 6984: löiden ja sotilasajoneuvojen saapumisesta maa- yhteisön oikeus tuntee. 6985: han ja oleskelusta maassa, eivät ole ristiriidassa 6986: yhteisön oikeuden kanssa. Tarkoituksena ei ole 6987: kokonaan kieltää säännöksissä mainittua toi- 6988: mintaa vaan ainoastaan Suomen alueellisen 2.5.3 Johtopäätös 6989: koskemattomuuden valvonnan yhteydessä 6990: kontrolloida tiettyjä toimintoja. Kontrolloima- Koska asetus annettiin ennen kuin Suomi liit- 6991: ton merialueiden luotaus tai muu vedenalainen tyi Euroopan unioniin, ei käsitettä ulkomaalai- 6992: tutkimustoiminta nykyisillä laitteilla voi johtaa nen ole määritelty tai käännetty ruotsiksi sopu- 6993: siihen että esim. veden alla sijaitsevien valvon- soinnussa yhteisön oikeuden määritelmän kans- 6994: tajärjestelmien osia tai miinoitukseen soveltuvia sa. 6995: alueita paljastuisi. Vastaavalla tavalla voi valo- Vaikka Suomen alueen valvonnasta annettua 6996: kuvaus tai muu lentokoneesta tapahtuva tutki- asetusta ja säännöksiä suoja-alueista puolustus- 6997: mustoiminta paljastaa tietoja, jotka ovat tär- ministeriön käsityksen mukaan edelleen voidaan 6998: keitä sotilaallisten kohteidemme turvallisuudel- soveltaa, tulee ministeriö myöskin vastaisuudes- 6999: le. sa kiinnittämään tarpeellista huomiota suoja- 7000: On siis mahdollista rajoittaa oleskelua tietyillä alueita koskevien säännösten säädöstasoon ja 7001: suoja-alueilla, jos se on välttämätöntä yleisen ulkomaalaiskäsitteen sisältöön Suomen alueen 7002: järjestyksen tai turvallisuuden kannalta. Alue- valvonnasta annetussa asetuksessa. 7003: 132 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 7004: 7005: 3 VASTINEPYYNTÖ sotilasosastolle ja sotilasajoneuvolle myöntää 7006: puolustusministeriö, luvan sotilashenkilölle pää- 7007: CJ:lle on varattu tilaisuus vastineen antami- esikunta. 7008: seen hankituista lausunnoista. Hän ei kuiten- 7009: kaan ole antanut vastinetta. 7010: Merkitään, että Euroopan unionin hallitusten 4.1.2 Hallitusmuodon 7 §:n 1 momentissa 7011: välisessä kokouksessa 16.-17.6.1997 hyväksyt- säädetystä liikkumisvapaudesta 7012: ty ja 2.10.1997 Amsterdamissa allekirjoitettu 7013: sopimus tulee täydentämään ja muuttamaan Hallitusmuodon 7 §:n 1 momentin (969/1995) 7014: unionin perussopimuksia. Tässä päätöksessä ei mukaan Suomen kansalaisella ja maassa laillises- 7015: ole otettu huomioon näitä täydennyksiäja muu- ti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liik- 7016: toksia. kua maassa ja valita asuinpaikkansa. 7017: Perusoikeusuudistuksen yhteydessä eduskun- 7018: nan perustuslakivaliokunta totesi (PeVM 25, 7019: 4RATKAISU 1994 vp. s. 4), että "Osassa esityksen säännöksis- 7020: tä asianomainen perusoikeus on turvattu oikeu- 7021: 4.1 VALVONTA-ASETUKSEN SUHDE den muodossa ilman nimenomaista lakivarausta 7022: HALLITUSMUOTOON tai rajoituslauseketta. Tällä tavoin kirjoitettuja- 7023: kaan perusoikeuksia ei pääsääntöisesti ole tar- 7024: 4.1.1 Asetuksen keskeinen sisältö koitettu ehdottomiksi oikeuksiksi, vaan kysy- 7025: mys niiden rajoittamisesta ratkaistaan perusoi- 7026: Suomen alueen valvonnasta ja sen alueellisen keuksia koskevien yleisten oppien mukaisesti." 7027: koskemattomuuden turvaamisesta annetun ase- Perustuslakivaliokunta on mietinnössään yksi- 7028: tuksen 2 §:n 1 momentin mukaan asetusta sovel- tyiskohtaisesti luetellut yleisiä rajoittamista kos- 7029: letaan ulkomaalaiseen sotilashenkilöön ja soti- kevia vaatimuksia (s. 5). 7030: lasosastoon sekä ulkomaisiin sotilasajoneuvoi- Perustuslakivaliokunta on todennut (s. 5) 7031: hin, valtionaluksiin ja valtionilma-aluksiin. Ase- erääksi vaatimukseksi sen, että rajoitusperustei- 7032: tuksen eräitä säännöksiä sovelletaan myös muu- den tulee olla hyväksyttäviä. Tällöin valiokunta 7033: hun ulkomaalaiseen sekä ulkomaiseen alukseen on lausunut muun ohella: "Hyväksyttävyyden 7034: ja ilma-alukseen (2 mom.). arvioinnissa merkitystä voi olla esimerkiksi Eu- 7035: Asetuksen 3 §:n 1 momentin mukaan ulko- roopan ihmisoikeussopimuksen vastaavanlaista 7036: maalainen ei saa Suomen alueella toimeenpanna oikeutta koskevilla määräyksillä, ainakin siltä 7037: sotilaallisia harjoituksia eikä suorittaa sotilaal- osin kuin niihin sisältyy tyhjentävä luettelo ih- 7038: lista tiedustelua. Pykälän 2 momentin mukaan misoikeuksien hyväksyttävistä rajoitusperus- 7039: ulkomaalainen ei saa Suomen alueella ilman teista. Perusoikeussäännöksiä on perusteltua 7040: puolustusministeriön lupaa 1) suorittaa kartoi- tulkita yhdenmukaisesti ihmisoikeuksien kanssa 7041: tusta tai merenmittaustarkoituksessa tapahtu- niin, että vain ihmisoikeussopimuksen asian- 7042: vaa luotausta; 2) suorittaa ilmakuvausta valtion- omaisen sopimusmääräyksen mukaan hyväk- 7043: ilma-aluksesta eikä muutoinkaan kuvata soti- syttävät rajoitusperusteet voivat olla vastaavan 7044: laallisesti tärkeitä kohteita; 3) suorittaa ilmasta perusoikeussäännöksen sallittuja rajoitusperus- 7045: tapahtuvaa tutkimustoimintaa sotilaallisesti tär- teita." 7046: keällä alueella; eikä 4) suorittaa vedenlaisia tut- Euroopan ihmisoikeussopimuksen 4 lisäpöy- 7047: kimuksia tai töitä. täkirjan liikkumisvapautta koskevan 2 artiklan 7048: Asetuksen 4 §:n mukaan valtioneuvosto voi 3 kappaleessa todetaan sallituiksi rajoituksiksi 7049: alueellisen koskemattomuuden valvonnan tehos- vain sellaiset, jotka ovat lain mukaisia ja välttä- 7050: tamiseksi määrätä valtakunnan turvallisuuden mättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kan- 7051: vuoksi tärkeitä alueita erityisiksi suoja-alueiksi sallisen tai yleisen turvallisuuden takia, yleisen 7052: sekä antaa ulkomaalaisten samoin kuin ulko- järjestyksen ylläpitämiseksi, rikosten ehkäisemi- 7053: maisten alusten ja ilma-alusten liikkumista ja seksi, terveyden ja moraalin suojaamiseksi tai 7054: oleskelua koskevia määräyksiä. muiden yksilöiden oikeuksien ja vapauksien suo- 7055: Asetuksen 8 §:n mukaan vieraan valtion soti- jelemiseksi. Artiklan 4 kappaleen mukaan liik- 7056: lashenkilön ja sotilasosaston sekä sotilasajoneu- kumisvapautta voidaan erityisalueilla samoin ra- 7057: von maahantulo ja maassaoleskelu on sallittu joittaa lain nojalla ja demokraattisen yhteiskun- 7058: vain sopimuksen tai luvan perusteella. Luvan nan yleisen edun nimissä. 7059: 9.1. Valvonta-asetuksen sisällön tarkistaruistarve 133 7060: 7061: Hallitusmuodon 7 §:n 1 momentissa säädetty mentin mukaista oikeutta yhdenvertaiseen koh- 7062: liikkumisvapaus ei siis rajoituslausekkeen puut- teluun. 7063: tumisesta huolimatta ole siten ehdoton, etteikö Valvonta-asetuksen 4 §:n mukaiset rajoitukset 7064: sitä tietyin edellytyksin voisi rajoittaa. on toteutettu käytännössä valtioneuvoston anta- 7065: malla päätöksellä Suomen alueella olevista suo- 7066: ja-alueista sekä ulkomaisten alusten liikkumises- 7067: 4.1.3 Muut hallitusmuodon säännökset (5 §) ta ja oleskelusta niillä (318/1990). Siitä ilmenevän 7068: perusteella totean, että järjestelmä täyttää mie- 7069: Hallitusmuodon 5 §:n 1 momentin yleisen yh- lestäni hyvin suhteellisuusperiaatteen vaatimuk- 7070: denvertaisuussäännöksen mukaan ihmiset ovat set. Ulkomaalaisten liikkumisvapautta ei rajoite- 7071: yhdenvertaisia lain edessä. Pykälän 2 momentin ta enempää kuin on välttämätöntä 4 §:n mukais- 7072: syrjintäkiellon mukaan ketään ei saa ilman hy- ten tarkoitusperien saavuttamiseksi. 7073: väksyttävää perustetta asettaa eri asemaan suku- 7074: puolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, va- 4.1.5 Kysymys säädöstasosta 7075: kaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vam- 7076: maisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn Valvonta-asetuksen 4 §:ssä tarkoitetut liikku- 7077: perusteella. misvapauden rajoitukset perustuvat puolustus- 7078: Perusoikeusuudistuksen yhteydessä todettiin voimista annetun lain 2 a §:n (572/1988) valtuu- 7079: (HE 309/1993 vp. s. 44), että "pykälä ei toisaalta tussäännökseen. Sen mukaan lain 2 §:n 1 ja 7080: kieltäisi kaikenlaista erontekoa ihmisten välillä, 2 kohdassa tarkoitetuista puolustusvoimien teh- 7081: vaikka erottelu perustuisi syrjintäsäännöksessä tävistä sekä niitä suoritettaessa käytettävistä voi- 7082: nimenomaan mainittuuun syyhyn. Olennaista ma- ja pakkokeinoista säädetään asetuksella ja 7083: on, voidaanko erottelu perustella perusoikeus- määrätään lisäksi valtioneuvoston tai puolustus- 7084: järjestelmän kannalta hyväksyttävänä tavalla. ministeriön päätöksellä. Asetuksella säädetään 7085: --- Perustelulie asetettavat vaatimukset ovat eri- myös aluevalvontaa koskevien säännösten ja 7086: tyisesti säännöksessä lueteltujen kiellettyjen erot- määräysten rikkomisesta tuomittavista rangais- 7087: teluperusteiden kohdalla kuitenkin korkeat." tusseuraamuksista. Edellä mainittuihin puolus- 7088: Euroopan ihmisoikeussopimuksen 14 artik- tusvoimien tehtäviin kuuluvat valtakunnan maa- 7089: lassa vahvistetun syrjintäkiellon vakiintuneen ja vesialueen sekä ilmatilan valvonnasta huoleh- 7090: tulkintakäytännön mukaan syrjinnästä ei ole ky- timinen yhteistoiminnassa muiden valvontavi- 7091: symys, jos erilaiselle kohtelulle esitetään objektii- ranomaisten kanssa sekä valtakunnan alueellisen 7092: vinen ja kohtuullinen oikeutusperuste, joka li- koskemattomuuden turvaaminen tarvittaessa 7093: säksi täyttää suhteellisuusperiaatteen vaatimuk- voimakeinoja käyttäen. 7094: set. Perusoikeusuudistuksen voimaantulon (1.8. 7095: Näin ollen ei myöskään ole ehdotonta kieltoa 1995) jälkeen ulkomaalaisen liikkumisvapaus 7096: kohdella ihmisia eri tavoin hallitusmuodon 5 §:n perustuu hallitusmuodon 7 §:n 1 momentin sään- 7097: 2 momentissa säädetyillä perusteillakin. nökseen. Tämän oikeuden rajoituksista on sää- 7098: dettävä lailla. Muita perusoikeusuudistuksen jäl- 7099: keen noudatettavia tähän liittyviä periaatteita 7100: 4.1.4 Arvio valvonta-asetuksen 4 §:stä ovat kielto delegoida perusoikeuksien rajoitta- 7101: mista koskevaa toimivaltaa lakia aiemmalle sää- 7102: Säännös on selvä rajoitus hallitusmuodon döstasolle, vaatimus lailla säädettyjen rajoitus- 7103: 7 §:n 1 momentissa säädettyyn liikkumisvapau- ten tarkkarajaisuudesta ja riittävästä täsmälli- 7104: teen ja hallitusmuodon 5 §:n 2 momentissa sää- syydestä sekä vaatimus rajoitusten olennaisen 7105: dettyyn samanlaisen kohtelun periaatteeseen. sisällön ilmeneruisestä laista. 7106: Sen sijaan en katso, että valvonta- asetuksen 3 §:n Näin ollen valvonta-asetuksen 4 §:n mukainen 7107: 2 momentissa säädetyissä tapauksissa olisi kysy- järjestely ei enää ole perusoikeusjärjestelmän 7108: mys liikkumisvapauden varsinaisesta rajoittami- mukainen. Kun vanha lainsäädäntö on saatetta- 7109: sesta. va vastaamaan uudistettujen perusoikeussään- 7110: Valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja nösten vaatimuksia, katson oikeusministeriön 7111: valtakunnan turvallisuus ovat mielestäni hyväk- kantaan yhtyen, että erityisiä suoja-alueita ja 7112: syttäviä perusteita, joiden nojalla voidaan rajoit- niillä liikkumista ja oleskelua koskevista tarpeel- 7113: taa hallitusmuodon 7 §:n 1 momentin mukaista lisista rajoituksista tulisi säätää olennaisesti ny- 7114: liikkumisvapauttaja hallitusmuodon 5 §:n 2 mo- kyistä tarkemmin lailla. 7115: 134 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 7116: 7117: 4.1.6 Asetuksen 4 §:n soveltamisesta perusoike- lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin, niitä olisi 7118: usuudistuksen voimaantulon jälkeen voitava perustella objektiivisesti hyväksyttävillä 7119: perusteilla ja käytettävistä keinoista tulisi valita 7120: Perustuslakivaliokunta on huomauttanut liikkumisvapautta vähiten rajoittava. 7121: (PeVM 25, 1994 vp. s. 7) siitä, että perusoikeus- Ensi sijassa valtion omaan harkintaan jää 7122: uudistuksen kanssa ristiriidassa olevia lakeja ei yleisen järjestyksen ja turvallisuuden määrittely. 7123: voida hallitusmuodon 92 §:n nojalla jättää sovel- Tuomioistuinkäytännöstä ilmenevät yleiset peri- 7124: tamatta. Tällöin on kuitenkin otettava huo- aatteet on kuitenkin otettava huomioon. 7125: mioon valiokunnan esittämä perusoikeusmyön- 7126: teisen laintulkinnan periaate. 4.2.2 Yleisiä näkökohtia 7127: Tähän kantaan yhtyen katson, että ennen 7128: 4.1.5 kohdassa tarkoittamieni lainmuutosten ai- Lähtökohtana on, että Euroopan yhteisöllä 7129: kaansaamistakin viranomaisten on puolustus- on toimivalta antaa ylikansallisia säännöksiä ai- 7130: voimista annetun lain 2 a §:n nojalla annettuja noastaan asioissa, joissa jäsenvaltiot ovat nimen- 7131: säännöksiä soveltaessaan otettava asianmukai- omaisesti luovuttaneet yhteisölle toimivaltaa. 7132: sesti huomioon hallitusmuodon 7 §:n 1 momen- Yhteisöllä ei ole toimivaltaa säätää jäsenvaltioi- 7133: tissa ulkomaalaisille säädetty liikkumisvapaus. den alueellisen koskemattomuuden turvaami- 7134: seksi suoritettavista toimenpiteistä. Valvonta- 7135: asetuksen soveltamisala jää siten yhteisön toimi- 7136: 4.2 VALVONTA-ASETUKSEN SUHDE vallan ulkopuolelle. 7137: YHTEISÖN OIKEUTEEN Sanotut jäsenvaltioiden toimenpiteet eivät 7138: kuitenkaan saa olla siten mitoitettuja ja suunnat- 7139: 4.2.1 Liikkumisvapautta koskevista säännöksis- tuja, että voitaisiin puhua syrjinnästä. Liikku- 7140: tä yhteisön oikeudessa misvapauden rajoituksia joudutaan siten arvioi- 7141: maan myös yhteisön oikeuden yleisen syrjintä- 7142: Rooman sopimuksen 3 artiklan c kohtaan si- kiellon kannalta. 7143: sältyy yleisluonteinen julistus siitä, että henkilöi- 7144: den vapaata liikkuvuutta koskevat esteet on 7145: poistettava EY :n jäsenvaltioiden väliltä. 4.2.3 Erityisesti valvonta-asetuksen säännöksis- 7146: Henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta on tä 7147: säännöksiä perustamissopimuksen 48-66 artik- 7148: loissa. Tällöin on kyse lähinnä henkilöistä, jotka Maanpuolustuksen ja valtakunnan alueelli- 7149: harjoittavat taloudellista toimintaa. Perustamis- sen koskemattomuuden turvaamisen voidaan 7150: sopimuksen 8a artiklassa ovat kaikkia unionin mielestäni selvästi katsoa kuuluvan yleinenjär- 7151: kansalaisia koskevat liikkumisvapautta koske- jestys ja turvallisuus -käsitteen piiriin. 7152: vat säännökset. Tämän mukaisesti katson, että valvonta-ase- 7153: Liikkumisvapautta voidaan rajoittaa 48 artik- tuksen 2 § (soveltamisala ja valvonnan kohteet), 7154: lan 3 kohdassa, 56 artiklan 1 kohdassa ja 66 ar- 4 § (suoja-alueet) ja 8 § (sotilashenkilöstön ja - 7155: tiklassa tarkoitetuilla perusteilla. Keskeinen ra- ajoneuvon maahantulo- ja oleskelulupa) sisältä- 7156: joitusperuste on yleisen järjestyksen tai turvalli- mät liikkumisvapauden rajoitukset ovat perus- 7157: suuden turvaaminen. Tämä rajoitusperuste tulee teltavissa yhteisön oikeuden hyväksymillä rajoi- 7158: vakiintuneen tulkinnan mukaan kysymykseen tusperusteilla. Säännökset eivät myöskään ole 7159: myös 8a artiklan mainitsemissa tapauksissa, ristiriidassa yleisen syrjintäkiellon kanssa. 7160: vaikka artiklassa ei olekaan nimenomaisia mää- Valvonta-asetuksen 3 §:n 2 momentissa ei ole 7161: räyksiä rajoitusperusteista. kysymys varsinaisesta liikkumisvapauden rajoit- 7162: Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen mukai- tamisesta. Momentin 2 kohdassa (ilmakuvaus 7163: nen pääsääntö on, että kotimaan kansalaisia ja valtionilma-aluksesta, sotilaallisesti tärkeiden 7164: ulkomaalaisia ei saa kohdella eri tavoin. Edellä kohteiden kuvaus muutenkin) ja 3 kohdassa (il- 7165: mainitut rajoitusperusteet antavat mahdollisuu- masta tapahtuva tutkimustoiminta sotilaallisesti 7166: den poiketa tästä. Ulkomaalaisten henkilöiden tärkeällä alueella) tarkoitetun toiminnan rajoit- 7167: liikkumista valtion sisällä rajoitettaessa edellyte- taminen on kuitenkin perusteltua maanpuolus- 7168: tään myös yhteisön tuomioistuimen oikeuskäy- tuksen ja valtakunnan alueellisen koskematto- 7169: tännöstä ilmenevien periaatteiden noudattamis- muuden turvaamisella, eikä rajoittamista voida 7170: ta. Näiden mukaan rajoitusten tulisi perustua pitää myöskään syrjintänä. 7171: 9.2. Yhteisöverolakiehdotuksen käsittelystä 135 7172: 7173: Valvonta-asetuksen 3 §:n 2 momentin 1 koh- tarkoittamiini lainsäädäntötoimiin (4.1.5) ja val- 7174: dassa (kartoitus, merenmittaustarkoituksessa ta- vonta-asetuksen muuttamiseen (4.2.3 ja 4.3). 7175: pahtuva luotaus)ja4 kohdassa (vedenalaiset tut- Puolustusministeriölle ja Sisäasiainministeriölie 7176: kimukset ja työt) rajoitusten alaisiksi säädetyt lähetän jäljennöksen tästä päätöksestäni tarvit- 7177: toimet ovat periaatteessa ei-sotilaallisia. Tällai- taviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi 4.1.6-kohdas- 7178: siin toimiin sisältyy sellaista, joka selvästi on pe- sa tarkoitetussa asiassa. Lisäksi lähetän jäljen- 7179: rusteltua rajoittaa maanpuolustuksen ja valta- nöksen päätöksestäni tiedoksi oikeusministeri- 7180: kunnan alueellisen koskemattomuuden turvaa- ölle ja ulkoasiainministeriölle. 7181: misella, ilman että kyseessä olisi syrjintä. Rajoi- 7182: tussäännökset ovat kuitenkin valvonta-asetuk- 7183: sen tarkoitusperien kannalta katsoen varsin laa- 9.2. Yhteisöverolakiehdotuksen käsitte- 7184: ja-alaisia ja ylimalkaisia. Yhteisön oikeuden lystä 7185: edellyttämien suhteellisuus- ja syrjimättömyys- 7186: periaatteiden noudattaminen näyttää jäävän yk- Oikeuskansleri Paavo Nikulan päätös 7187: sinomaan lupakäytännön varaan. En pidä tätä 17.12.1998, dnro 630/1/98 7188: riittävänä. Momentin 1 ja 4 kohtien asiasisältöä 7189: tulisi täsmentää. 7190: 1. KANTELU 7191: 7192: 4.3 ULKOMAALAISEN KÄSITE VAL VON- Oikeuskanslerille 17.6.1998 yhteisesti osoitta- 7193: T A-ASETUKSESSA massaan kirjoituksessa kansanedustaja Arja 7194: Alho ja 12 muuta kansanedustajaa ovat pyytä- 7195: Valvonta-asetuksessa ei määritellä ulkomaa- neet oikeuskansleria selvittämään sekä sisäasi- 7196: laisen käsitettä. Kun yhteisön oikeudessa "ulko- ainministeriössä että valtiovarainministeriössä 7197: maalaisella" on eri merkitys kuin mitä sanalle suoritetun lainvalmistelun asianmukaisuutta 7198: Suomessa yleisesti annetaan, on tilanne aiheutta- ns. yhteisöveroasiassa. Lakiehdotuksen, joka si- 7199: nut tulkintaongelmia. Ulkomaalaisen käsite tu- sältyi hallituksen esitykseen eduskunnalle veron- 7200: lisikin asianmukaisesti määritellä asetuksessa. tilityslaiksi ja laiksi tuloverolain 124 §:n muutta- 7201: misesta (HE 54/1998 vp.), perusteluissa oli mai- 7202: nittu yhteisöveron jakoperusteiden muutoksen 7203: 4.4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPI- merkitsevän Helsingin kaupungille 130 miljoo- 7204: TEET nan markan veromenetystä. Kuitenkin 5.6.1998 7205: oli tullut tietoon, että Helsingin menetys olisi yli 7206: Olen edellä päätynyt siihen yleisarvioon, että 800 miljoonaa markkaa. Alho ja muut allekir- 7207: Suomen alueen valvonnasta ja sen alueellisen joittajat ovat pyytäneet tutkimaan, mistä syystä 7208: koskemattomuuden turvaamisesta annettu ase- tätä tietoa ei ollut toimitettu välittömästi edus- 7209: tus ei asiasisällöltään ole ristiriidassa Suomen kunnalle. Kyseinen laki oli ollut parhaillaan 7210: hallitusmuodon tai yhteisön oikeuden kanssa. eduskunnan käsittelyssä ja valiokunnan mietin- 7211: Olen kuitenkin päätynyt seuraaviin arvioihin, nössä oli ollut jopa todettuna, ettei valiokunta 7212: jotka mielestäni edellyttävät viranomaistoimen- vielä ollut saanut kyseisiä konserniverotuksen 7213: piteitä: muutokseen liittyviä laskelmia. Alho ym. ovat 7214: - Valvonta-asetuksen 4 §:ssä olevat rajoi- pyytäneet selvittämään, olivatko asian valmiste- 7215: tukset edellyttävät säätämistä lailla, nykyistä lusta vastanneet valtioneuvoston jäsenet olleet 7216: olennaisesti tarkemmin (4.1.5) tietoisia laskelmista ja jos olivat olleet, mistä 7217: - Viranomaisten on puolustusvoimista an- syystä he eivät olleet parlamentarismin periaat- 7218: netun lain 2a §:n nojalla annettuja säännöksiä teiden mukaisesti toimittaneet kyseistä tietoa vii- 7219: soveltaessaan otettava asianmukaisesti huo- pymättä eduskunnalle. 7220: mioon hallitusmuodon 7 §:n 1 momentissa ulko- 7221: maalaisille säädetty liikkumisvapaus (4.1.6) 7222: - Valvonta-asetuksen 3 §:n 2 momentin 1 ja 2. KANTELUN KOHTEENA OLEVA 7223: 4 kohtien asiasisältöä tulee täsmentää (4.2.3) ESITYS 7224: - Ulkomaalaisen käsite valvonta-asetukses- 7225: sa tulee määritellä (4.3) Hallitus antoi 8.5.1998 eduskunnalle esityksen 7226: Esitän valtioneuvostolle, että se ryhtyisi edellä verontilityslaiksi ja laiksi tuloverolain 124 §:n 7227: 136 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 7228: 7229: muuttamisesta (HE N:o 54/1998 vp.). Siinä eh- költä ja vero-osaston osastopäälliköltä olen vaa- 7230: dotettiin mm., että kuntien ja seurakuntien yhtei- tinut selvitykset siitä, miten lakiehdotusten val- 7231: söveronjako-osuuksien laskentaperusteet uudis- mistelua valtiovarainministeriössä yleensä ja eri- 7232: tettaisiin. Kunnille tuleva yhteisövero jaettaisiin tyisesti tässä tapauksessa oli seurattu ja valvottu. 7233: siten, että yhdessä kunnassa toimivalle yhteisölle Olen hankkinut asiassa selvityksen myös valtio- 7234: maksuunpantu vero olisi sijaintikunnan jako- varainministeriön budjettiosaston silloiselta 7235: osuuden laskentaperusteena. Useassa kunnassa päälliköltä budjettipäällikkö Erkki Virtaselta. 7236: toimivalle yhteisölle maksuunpantu vero jaettai- Ministeri Skinnarilta olin pyytänyt kantelusta 7237: siin yhteisön toimipaikkakuntien kesken toimi- lausunnon. Siinä oli ilmoitettava, oliko ja miten 7238: paikkojen henkilöstömäärien suhteessa. Konser- hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyn aikana 7239: niavustuslain mukaisessa konsernisuhteessa ole- yhteisöveronjakoa ja uusien laskentaperusteiden 7240: ville yhteisöille maksuunpantu vero jaettaisiin taloudellisten vaikutusten selvittämistä ja edus- 7241: konserniin kuuluvien yhteisöjen kunnittaisten kunnalle ilmoittamista käsitelty ministeritasolla, 7242: henkilöstömäärien suhteessa. Säännös yksittäis- sekä oliko asiaa valmistelleille virkamiehille an- 7243: ten kuntien ja seurakuntien jako-osuuksista si- nettu tätä koskevia ohjeita. 7244: sältyi ehdotuksen 13 §:ään. Olen osoittanut selvityspyynnön myös sisäasi- 7245: Hallituksen esityksen sivuilla 12-13 kerrot- ainministeriölle. Sisäasiainministeriön tuli hank- 7246: tiin esityksen taloudellisista vaikutuksista. Lu- kia asiaa käsitelleiltä virkamiehiltään selvitys. 7247: kuun ottamatta konsernisuhteessa olevien yhtei- Asianomaisen ministerin sisäasiainministeriössä 7248: söjen verojen jakamista esityksessä ehdotettujen tuli omassa lausunnossaan ilmoittaa, oliko ja 7249: laskentaperusteiden mukaisia koelaskelmia oli miten hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyn 7250: tehty vuoden 1995 tietojen pohjalta. Yhteisöve- aikana sisäasiainministeriössä käsitelty ministe- 7251: ron tuottoa oli mitattu sen määränä asukasta ritasolla lakiehdotuksen valmisteluun liittyviä 7252: kohden. Muutoksia oli arvioitu myös yhteisöve- yhteisöveronjakoa ja uusien laskentaperusteiden 7253: ron määrän muutoksena asukasta kohden. taloudellisten vaikutusten selvittämistä ja edus- 7254: Eduskunnan hallintovaliokunta arvioi esitys- kunnalle ilmoittamista koskevia kysymyksiä. 7255: tä 2.6.1998 päivätyssä lausunnossaan (HaVL 9/ 7256: 1998 vp.). Siinä todettiin mm., että uudistuksen 7257: tietopohja oli sikäli puutteellinen, että konsernei- 4. HANKITUT SELVITYKSET JA VASTI- 7258: hin liittyvät tiedot eivät olleet olleet laskelmia NEET 7259: tehtäessä valmiina. Mahdolliset järjestelmän 7260: korjaustoimenpiteet oli toteutettava heti, jos sii- Kirjoituksen johdosta valtiovarainministe- 7261: hen ilmenee perusteita. Myös eduskunnan valtio- riön virkamiehet, kansliapäällikkö, valtiosihteeri 7262: varainvaliokunta totesi 5.6.1998 päivätyssä mie- Raimo Sailas, budjettipäällikkö, silloinen finans- 7263: tinnössään (VaVM 18/1998 vp.) uudistuksen tie- sineuvos Timo Viherkenttä, silloinen budjetti- 7264: topohjan sikäli puutteelliseksi, että konserneihin päällikkö Erkki Virtanen, vero-osaston päällik- 7265: liittyvät tiedot eivät olleet olleet laskelmia teh- kö Lasse Arvela ja vanhempi finanssisihteeri 7266: täessä valmiina. Valiokunnan mielestä hallituk- Merja Taipalus sekä sisäasiainministeriön neu- 7267: sen oli seurattava uudistuksen vaikutuksia erityi- votteleva virkamies Martti Kallio ovat antaneet 7268: sesti tältä osin. Valtiovarainvaliokunta kuitenkin selvityksensä. Ministerit Jouko Skinnarija Jouni 7269: ehdotti, että lakiehdotus tältä osin hyväksyttäi- Backman ovat antaneet lausuntonsa. Kansan- 7270: siin muuttumattomana. edustaja Arja Alho ja hänen myötäpuolensa ovat 7271: antaneet asiassa vastineensa. 7272: 7273: 3. OIKEUSKANSLERIN SELVITYSPYYN- 7274: NÖT 4.1 Valtiovarainministeriön virkamiesmenettely 7275: 7276: Olen osoittanut kantelun johdosta ministeri 4.1.1 Osastopäällikkö Viherkentän ja finanssi- 7277: Jouko Skinnarille valtiovarainministeriöön sel- sihteeri Taipaluksen selvitys 7278: vityspyynnön. Asiassa tuli hankkia lakia valmis- 7279: telieilta valtiovarainministeriön virkamiehiltä Silloinen finanssineuvos, nykyinen budjetti- 7280: selvitys yhteisöveron jaon taloudellisten vaiku- päällikkö Timo Viherkenttä ja vanhempi finans- 7281: tusten selvittämisestä ja kantelussa esitetyistä sisihteeri Merja Taipalus ovat esittäneet yhteises- 7282: väitteistä. Valtiovarainministeriön kansliapäälli- ti antamassaan 10.8.1998 päivätyssä selvitykses- 7283: 9.2. Yhteisöverolakiehdotuksen käsittelystä 137 7284: 7285: sä, että he olivat valtiovarainministeriön osalta laskelmat, joihin myöhempiä myös konsernitie- 7286: valmistelleet kysymyksessä olevaa lakia. Yhtei- toja sisältäneitä laskelmia sittemmin oli verrattu. 7287: sön tuloveron kuntaosuuden jakoperusteiden Konsernitietoja sisältävien laskelmien puuttumi- 7288: uudistamista oli valmisteltu aluksi sisäasiainmi- nen oli ollut esillä sekä hallintovaliokunnan että 7289: nisteriön 11.6.1997 asettamassa yhteisövero- valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä. Valtiova- 7290: osuustyöryhmässä (Sisäasiainministeriön työ- rainministeriön edustaja oli esittänyt arvionaan 7291: ryhmämuistio 1/l998). Työryhmälle oli laadittu valtiovarainvaliokunnassa 26.5.1998, että kon- 7292: verovuoden 1995 tietojen perusteella koelaskel- sernitietoja sisältävien koelaskelmien valmistu- 7293: mia työryhmän ehdotusten vaikutuksista eri minen kestäisi muutaman viikon. Hallintovalio- 7294: kuntien asemaan. Laskelmiin oli sisällytetty kunta oli todennutkin Iausunnossaanja valtiova- 7295: myös ennuste yhteisöveron tuoton arvioidusta rainvaliokunta mietinnössään, että uudistuksen 7296: valtakunnallisesta kasvusta verovuoden 1995 jäl- tietopohja oli sikäli puutteellinen, että konsernei- 7297: keen. Työryhmän luovutettua muistionsa val- hin liittyvät tiedot eivät olleet laskelmia tehtäessä 7298: mistelua oli jatkettu virkatyönä hallituksen ta- valmiina. Valtiovarainvaliokunta oli katsonut 7299: louspoliittisen ministerivaliokunnan ohjaukses- mietinnössään, että hallituksen olisi seurattava 7300: sa. Koska yhteisöveron jakoperusteista sääde- uudistuksen vaikutuksia erityisesti tältä osin. Itse 7301: tään verolainsäädännössä, hallituksen esityksen asian, konsernirakenteiden huomioonottamisen, 7302: lopullinen valmistelu ja esittely olivat kuuluneet hallintovaliokunta oli katsonut lausunnossaan 7303: valtiovarainministeriölle, vaikka työryhmäval- olevan "keskeinen uudistuksen tavoitteita, oi- 7304: mistelu oli tehty sisäasiainministeriön työryh- keudenmukaisia jakoperusteita toteuttava ele- 7305: mässä. mentti". 7306: Talouspoliittinen ministerivaliokunta oli esit- Viherkentän ja Taipaluksen selvityksessä to- 7307: tänyt, että jako-osuuksien määräytymisperus- detaan edelleen, että lakiesitys oli hyväksytty 7308: teissa otetaan huomioon myös konsernisuhde. eduskunnassa ensimmäisessä käsittelyssä 9.6. ja 7309: Tämän jälkeen oli ryhdytty selvittämään mah- toisessa käsittelyssä 10.6. Konsernitietoja sisältä- 7310: dollisuuksia sisällyttää konsernisuhde koelaskel- neet koelaskelmat olivat ehtineet kansanedusta- 7311: miin. Verohallinnossa ei kuitenkaan ollut ollut jien käyttöön ennen kolmatta käsittelyä, jossa 7312: saatavissa sellaisia konsernitietoja, joita koelas- lakiesitys oli hyväksytty 17.6. äänin 134-14. 7313: kelmiin olisi tarvittu. Toissijaisena mahdollisuu- Kansanedustaja Arja Alhon ym. kirjoituksessa 7314: tena tulivat kysymykseen Tilastokeskuksen kon- esitetyssä Helsingin kaupunkia koskevassa ver- 7315: sernitiedot. Niihin liittyi kuitenkin ongelmia ja tailussa tarkoitettiin ilmeisesti juuri konsernitie- 7316: heikkouksia puheena olevan tarkoituksen kan- toja sisältämättömien ja niitä sisältävien koelas- 7317: nalta. Valtiovarainministeriö oli kuitenkin pyy- kelmien välistä eroa. Jos vertailu perustui näihin 7318: tänyt 28.5.1998 päivätyllä kirjeellä Tilastokes- koelaskelmiin, luvut ilmeisesti viittasivat vero- 7319: kukselta konsernirakenteen sisältävät koelaskel- vuoden 2001 yhteisöverokertymään. Lukuihin ei 7320: mat. Hallituksen esitystä 8.5.1998 annettaessa ei tällöin sisälly se, että yhteisöveron määrän alene- 7321: .ollut ollut käytettävissä tietoja siitä, miten kon- minen koelaskelmien mukaisesti lisäisi Helsingil- 7322: sernien käsittely kokonaisuuksina olisi vaikutta- le tulevia valtionosuuksia 211 miljoonalla mar- 7323: nut verovuoden 1995 tietojen pohjalta laadittui- kalla. 7324: hin koelaskelmiin. Myöskään ei ollut ollut vielä Konsernitietoja sisältäneiden laskelmien val- 7325: selvää käsitystä siitä, olisiko mahdollisuutta teh- mistumisesta Viherkenttä ja Taipalus ovat to- 7326: dä sellaiset koelaskelmat, että niiden tekeminen denneet, että Tilastokeskus oli aloittanut sieltä 7327: olisi mielekästä tietopohjan vanhentuneisuus ja saatujen tietojen mukaan pyydettyjen laskelmien 7328: puutteellisuus huomioon ottaen. Konsernikäsit- teon viikolla 23 (1.6.1998 alkaneella viikolla) ja 7329: telyä koskevien koelaskelmien puuttumista ei pi- tehnyt ensimmäisen Excel-muotoisen tulostetau- 7330: detty sellaisena syynä, jonka vuoksi hallituksen lukkopohjan perjantaina 5.6.1998. Tällöin taulu- 7331: esityksen antamista olisi ollut aihetta viivästyt- kon päiväys oli määritelty kiinteäksi, joten se ei 7332: tää. ollut muuttunut, kun lopulliset valmiit laskelmat 7333: Eduskuntakäsittelyn osalta Viherkenttä ja myöhemmin oli sijoitettu tulostepohjaan. Las- 7334: Taipalus ovat todenneet, ettei hallituksen esityk- kelmissa esiintyvä päiväys 5.6.1998 ei siten tar- 7335: seen sisältynyt yksittäisiä kuntia koskevia nume- koittanut laskelmien valmistumispäivämäärää. 7336: roita. Eduskunnan valtiovarainvaliokuntakäsit- Tilastokeskuksen laskelmat olivat saapuneet 7337: telyssä sisäasiainministeriön edustaja olijakanut sähköpostitse valtiovarainministeriöön ja sisä- 7338: tuolloin käytettävissä olleet kuntakohtaiset koe- asiainministeriöön keskiviikkona l 0.6. Tietojen 7339: 7340: 18 292071C 7341: 138 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 7342: 7343: otsikointia oli tarkistettu myöhemmin samana tojen perusteella, joita oli käytettävissä. Uudis- 7344: päivänä. Tilastokeskuksen toimittamat laskel- tusta valmisteltaessa näitä olivat olleet vuotta 7345: mat olivat olleet valtiovarainministeriön vero- 1995 koskeneet vero- ja yritystiedot. 7346: osaston osastopäälliköllä paperitulosteena käy- Kyseessä oli kaikkiaan rakenteellinen, pysy- 7347: tettävissä torstaina 11.6. väksi tarkoitettu muutos, jonka jälkeen kuntien 7348: Tilastokeskuksen laskelmat olivat koskeneet osuudet yhteisöverotuottoon eivät enää olleet 7349: sitä, miten yhteisöveron uusiin jakoperusteisiin vakiot, vaan seuraavat jatkuvasti ja suoraan ja- 7350: sisältyvä ns. yritystoimintaerä jakautui kuntien koperusteina olevien tekijöiden kehittymistä. On 7351: kesken vuoden 1995 tiedoin. Laskelmiin ei sisäl- luonnollista, että tällaisesta uudistuksesta pää- 7352: tynyt mm. metsäerän vaikutuksia jako-osuuden tettäessä annetaan ratkaiseva merkitys uuden 7353: määräytymisessä, yhteisöveron kasvuennustetta järjestelmän perusteiden asialliselle kestävyydel- 7354: eikä vaikutuksia verotuloihin perustuvien val- le eikä yksittäisten kuntien yksittäisten vuosien 7355: tionosuuksien tasausten määriin. Sisäasiainmi- verokertymille. Konsernitietojen puuttuminen 7356: nisteriössä oli aloitettu torstaina 11.6. yhteisöve- koelaskelmista olikin avoimesti todettu paitsi 7357: ron kasvuennusteeseen perustuva vertailulasken- hallituksen esityksessä, myös hallintovaliokun- 7358: ta konsernirakennetietojen vaikutuksista yritys- nan lausunnossa ja valtiovarainvaliokunnan 7359: toimintaerän jakaantumiseen ja jatkolaskenta mietinnössä. 7360: muiden tekijöiden huomioonottamiseksi. Las- 7361: kelmat olivat valmistuneet sisäasiainministe- 4.1.2 Osastopäällikkö Arvelan selvitys 7362: riöstä saatujen tietojen mukaan ensimmäisin osin 7363: 12.6. ja myös verotuloihin perustuvaan valtion- Vero-osaston päällikkö, ylijohtaja Lasse Ar- 7364: osuuksien tasaukseen aiheutuvat vaikutukset vela on esittänyt 11.8.1998 päivätyssä selvityk- 7365: mukaan lukien 16.6. sessään, että hän oli ollut myötävaikuttamassa 7366: Viherkenttäja Taipalus ovat todenneet laskel- hankkeen käynnistämiseen ja tapaan, jolla se oli 7367: mista, että valtiovarainministeriössä pidettiin it- toteutettu. Työryhmätyön ja sitä seuranneen 7368: sestään selvänä lähtökohtana sitä, että taloudel- lainvalmistelun aikana Arvela oli saanut rapor- 7369: listen vaikutusten arviointi on lainvalmistelussa tin työn edistymisestä viikottain osaston johto- 7370: keskeisessä asemassa. Yhteisöveron jakoperus- ryhmässä. Hän oli osallistunut asiantuntijana 7371: teita uudistettaessa oli kuitenkin alun perin ollut kaikkiin kolmeen hallituksen talouspoliittisen 7372: lähdettävä siitä, ettei varsinaisten ennusteiden ministerivaliokunnan kokoukseen, joissa uudis- 7373: tekeminen uudistuksen vaikutuksista ollut mah- tusta oli käsitelty. Viimeisen, 14.4.1998 pidetyn 7374: dollista. Yhteisöveron tuoton kehityksen ennus- kokouksen aineistoon kuuluneessa vero-osaston 7375: taminen koko maan tasolla oli osoittautunut hy- muistiossa todettiin etusivulla lihavaidulla kirja- 7376: vin vaikeaksi, eikä sen ennustamista kunnittain sinlajilla huomautuksena, että konsernin käsitte- 7377: ollut ainakaan valtiovarainministeriön vero- ly yhtenä kokonaisuutena vaikutti merkittävästi 7378: osastolla pidetty mitenkään mahdollisena. Uu- jako-osuuksiin ja saattoi olla vaikutuksiltaan 7379: distuksessa oli kyseessä ennen kaikkea pysyvä erittäin merkittäväjoillekin yksittäisille kunnille. 7380: rakenteellinen muutos: siirtyminen järjestel- Tässä vaiheessa vaikutuksia ei ollut mahdollista 7381: mään, jossa kuntien yhteisöverotuotto seuraa laskea. 7382: yhteisöjen verotettavien tulojen kehitystä ja yh- Konsernien yhdistäminen oli työryhmävai- 7383: teisöjen toiminnan jakautumista eri kuntien kes- heessa hylätty, mutta siihen oli päädytty asian 7384: ken. Sentyyppisessä järjestelmässä ennustetta- käsittelyssä ministerivaliokunnassa. Kun ratkai- 7385: vuus on pysyvästi kuntien kannalta huonompi su oli löytynyt, Arvela oli antanut Merja Taipa- 7386: kuin tähänastisessa järjestelmässä, jossa yhteisö- lukselle suostumuksen työn teettämiselle Tilasto- 7387: veron jako-osuudet kuntien kesken ovat olleet keskuksessa. Saatuaan uudet laskelmat torstai- 7388: vakiot ja kunkin kunnan yhteisöverotuotto on iltapäivänä 11.6. Arvela oli lähettänyt niistä vä- 7389: ollut riippuvainen vain valtakunnallisesta koko- littömästi kappaleet ministeri Skinnarille. Hän 7390: naistuotosta. Reaaliaikaiseen tietoon perustuvan oli liittänyt mukaan lähetteen, jossa oli kiinnitet- 7391: jaon oikeudenmukaisuusetuja oli kuitenkin uu- ty huomiota erityisesti Helsingin aleneviin vero- 7392: distuksen valmistelussa ja käsittelyssä pidetty tuloihin. Samansisältöisen viestin ja laskelmat 7393: tuntuvasti vanhan järjestelmän ennustettavuus- Arvela oli lähettänyt samanaikaisesti valtiova- 7394: etuja suurempina. Erityisesti kuntien edustajat rainministeri Niinistölle. 7395: olivat kuitenkin pitäneet uudistusta valmistelta- Arvela on esittänyt, että yhteisöveron jakope- 7396: essa tärkeänä koelaskelmien tekemistä niiden tie- rusteiden uudistus oli toteutettu kulloinkin saa- 7397: 9.2. Yhteisöverolakiehdotuksen käsittelystä 139 7398: 7399: tavissa olleen parhaan mahdollisen tiedon poh- 4.1.4 Valtiosihteeri Sailaksen selvitys 7400: jalta. Poliittisia päätöksiä tehtäessä- niin halli- 7401: tuksessa kuin eduskunnassa - olivat olleet tie- Kansliapäällikkö, valtiosihteeri Raimo Sailas 7402: dossa myös ne rajoitukset, joiden vallitessa asiaa on esittänyt 19.8.1998 päivätyssä selvitykses- 7403: oli harkittu. Kuntakohtaiset vaikutusarviot täl- sään, että hänen tehtäviinsä kuului mm. vastata 7404: laisessa asiassa eivät voi koskaan edes muistuttaa siitä, että lakiehdotusten valmistelu valtiovarain- 7405: tarkkuudeltaantavanomaisia hallituksen esityk- ministeriössä hoidetaan asianmukaisella tavalla. 7406: seen sisältyviä arvioita esityksen taloudellisista Tämä tapahtui pääsääntöisesti siten, että Sailas 7407: vaikutuksista. seurasija valvoi varsinkin keskeisten ja taloudel- 7408: lisesti merkittävien lakiehdotusten valmistelua 7409: keskustelemalla osastopäälliköiden, yksikön 7410: 4.1.3 Silloisen budjettipäällikön Virtasen päälliköiden ja tarvittaessa muiden valmisteluun 7411: selvitys osallistuvien virkamiesten kanssa. Verontilitys- 7412: lain muutosesityksen valmistelu oli tapahtunut 7413: Valtiovarainministeriön silloinen budjetti- sisäasiainministeriön asettamassa laajapohjai- 7414: päällikkö Erkki Virtanen on esittänyt 9.11.1998 sessa työryhmässä, jossa valtiovarainministeriöl- 7415: päivätyssä selvityksessään, ettei yhteisöveroa lä oli ollut edustus. Sailas oli keskustellut työryh- 7416: koskevien asioiden valmistelu suoranaisesti kuu- män työn aikana useita kertoja valtiovarainmi- 7417: lunut valtiovarainministeriön budjettipäällikön nisteriötä edustaneen työryhmän jäsenen sekä 7418: virkatehtäviin. Koska kysymyksessä kuitenkin osastopäällikkö Arvelan kanssa työn etenemises- 7419: oli ollut sekä valtiontalouden että koko julkisen tä. Työryhmä oli saanut aikaan yksimielisen 7420: talouden kannalta hyvin merkittävä asia, Virta- raportin. Valtiovarainministeriön näkökulmasta 7421: nen oli seurannut hankkeen valmistelua kiinteäs- kyseessä oli kuntien välinen verotulojen jako. 7422: ti. Lisäksi hän oli osallistunut hankkeen käsitte- Työllä ei siten ollut välitöntä valtiontaloudellista 7423: lyyn mm. talouspoliittisen ministerivaliokunnan intressiä. 7424: sihteerinä ja kunnallistalouden ja -hallinnon Sailas on korostanut, että talouspoliittiselle 7425: neuvottelukunnan talousjaoston puheenjohtaja- ministerivaliokunnalle oli tuotu painokkaasti 7426: na. esiin, ettei päätöksentekohetkellä ollut käytössä 7427: Laskelmien valmistumisesta ja käyttöön saa- kuntakohtaisia laskelmia. Tämä oli näkynyt sii- 7428: misesta kesäkuussa 1998 Virtanen on esittänyt, nä, että talouspoliittisen ministerivaliokunnan 7429: että hän oli kuullut uusista laskelmista ja alusta- 14.4.1998 pidetyssä kokouksessa käsittelyn poh- 7430: vista tuloksista ensimmäisiä tietoja perjantaina jana olleessa vero-osaston muistiossa oli kiinni- 7431: 12.6.1998 käydessään kahvilla Kauppatorilla. tetty lihavoidulla kirjasinlajilla huomiota siihen, 7432: Lisätietoja hän oli saanut lähinnä käytäväkes- että konsernin käsittely yhtenä kokonaisuutena 7433: kusteluissa vielä samana päivänä. Virtanen oli vaikutti merkittävästi jako-osuuksiin ja saattoi 7434: pyytänyt laskelmat käyttöönsä heti maanantai- olla vaikutuksiltaan erittäin merkittävä joillekin 7435: aamuksi. Viikonlopun aikana hän oli analysoi- yksittäisille kunnille. Tuossa vaiheessa vaikutuk- 7436: nut tilannetta ja tullut siihen tulokseen, että mi- sia ei ollut mahdollista laskea. 7437: nisteriön johtoa tulisi - eduskuntakäsittelyn ti- 7438: lanne huomioon ottaen- välittömästi informoi- 4.2 Ministeri Skinnarin lausunto 7439: da. Saatuaan laskelmat aamulla 15.6.1998 Virta- 7440: nen oli soittanut välittömästi ministeri Sauli Nii- Ministeri Jouko Skinnari on esittänyt 7441: nistön erityisavustajalle Cardiffiin ja kertonut 28.8.1998 päivätyssä lausunnossaan, että asia oli 7442: tilanteen. Keskustelun jälkeen hän oli faksannut herättänyt laajaa yhteiskunnallista keskustelua. 7443: kuntakohtaiset laskelmat avustajalle, joka oli Suomen Kuntaliitto oli antanut asiassa oman 7444: antanut ne edelleen Niinistölle. Samana aamuna kannanottonsa. Jotta hallituksen näkökulmasta 7445: Virtanen oli toimittanut vastaavat tiedot myös realistinen ehdotus olisi voitu antaa eduskunnal- 7446: ministeri Jouko Skinnarin erityisavustajalle. le, asia oli viety laajakantoisuutensa vuoksi Skin- 7447: Molempien erityisavustajien kanssa käymissään narin toimesta talouspoliittiseen ministerivalio- 7448: keskusteluissa Virtanen oli kiinnittänyt huomio- kuntaan 3.2.1998. Eri vaiheiden jälkeen ministe- 7449: ta nimenomaan Helsinkiä koskevien lukujen rit Niinistö, Skinnari ja Backman oli määrätty 7450: muutoksiin. Tämän jälkeen hän oli katsonut valmistelemaan kokonaisratkaisu. Asiaa oli kä- 7451: omalta osaltaan informoineensa päättäjiä riittä- sitelty 14.4.1998. Laki oli päätetty viedä eteen- 7452: västi. päin talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan ja 7453: 140 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 7454: 7455: eduskuntaan. Yhteisöveron konsernijakautuma- Käytyjen keskustelujen jälkeen Skinnarin ta- 7456: selvityksen oli todettu tulevan vuoden 1997 osal- voitteena oli ollut mahdollisimman nopeasti saa- 7457: ta ensi vuodenvaihteessa. da aikaan sellainen hallituksen kokous, jossa oli- 7458: Yhteisövero-osuutta koskeva hallituksen esi- si voitu tehdä päätöksiä mahdollisista muutok- 7459: tys (HE 54/1998 vp.) oli annettu keskustelutta sista hallituksen esitykseen. Tämä olisi edellyttä- 7460: eduskunnalle 8.5.1998. Yhteisöveron osalta oli nyt lakiehdotuksen vetämistä pois eduskunnas- 7461: todettu hallituksen esityksessä sivulla 12: "Lu- ta. Toinen vaihtoehto oli ollut siirtää asian käsit- 7462: kuun ottamatta konsernisuhteessa olevien yhtei- telyä ilman lakimuutoksia syksyyn. Kolmas 7463: söjen verojen jakamista esityksessä ehdotettujen vaihtoehto oli hallituksen alkuperäinen tarkoitus 7464: laskentaperusteiden mukaisia koelaskelmia on viedä lakiesitykset läpi ennen eduskunnan kesä- 7465: tehty vuoden 1995 tietojen pohjalta." Hallituk- lomaa. Jotta asioiden selvittämiseksi olisi saatu 7466: sen lakiehdotukseen ei sisältynyt mitään lukuja lisäaikaa, Skinnari oli ollut yhteydessä eduskun- 7467: konsernijakautumasta yksittäisten kuntien, eikä nan pääsihteeriin ja sittemmin eduskunnan pu- 7468: esimerkiksi Helsingin osalta, vaikka näin julki- hemieheen. Hän oli esittänyt hallituksen esityk- 7469: suudessa moneen otteeseen oli väitetty. Myös- sen poistamista eduskunnan täysistunnon päivä- 7470: kään valtiovarainvaliokunnan verojaostossa tai järjestyksestä. Näin oli myös tehty. 7471: hallintovaliokunnassa ei valtiovarainministeriön Keskiviikkona 17 .6. Skinnari oli neuvotellut 7472: taholta lukuja ollut esitetty. pääministerin kanssa tilanteesta. Tämän jälkeen 7473: Hallituksen esitystä oli käsitelty hallintovalio- hän oli ollut yhteydessä SDP-eduskuntaryhmän 7474: kunnassa ja valtiovarainvaliokunnan verojaos- puheenjohtajaan Erkki Tuomiojaan, joka oli 7475: tossa normaalilla tavalla. Skinnarin tietoon ei pyytänyt häntä hallituspuolueitten eduskunta- 7476: eduskuntakäsittelyn aikana ollut tullut myös- ryhmien neuvotteluun heti täysistunnon alettua 7477: kään mitään erityistä. Valtiovarainvaliokunnan klo 10. Tuossa neuvottelussa Skinnarin selvitys- 7478: verojaoston ja hallintovaliokunnan jäseniltä ten pohjalta hallituspuolueitten eduskuntaryh- 7479: Skinnari oli tiedustellut säännöllisesti asian ete- mien puheenjohtajat olivat päättäneet esittää 7480: nemistä, koska tarkoitus oli ollut saada laki käsi- hallitukselle asian siirtämistä syksyyn erityisesti 7481: tellyksi ennen kesälomien alkamista. Näissäkään Helsinki-ongelman vuoksi. Skinnari oli saatta- 7482: yhteyksissä ei ollut tullut mitään uutta yhteisöve- nut asian pääministerin tietoon, joka olijärjestä- 7483: ron osalta. Normaaliin valiokuntatyöskentelyyn nyt hallituksen neuvottelun. Siinä oli päätetty, 7484: kuuluu, että virkamiehet antavat kaiken avun ja että lakiesitykset vietäisiin läpi ennen eduskun- 7485: toimittavat tarpeellisia lisäselvityksiä valiokun- nan kesälomaa. 7486: nalle. Näin valtiovarainministeriön virkamiehet Seuraavassa ryhmien puheenjohtajien koko- 7487: olivat tehneetkin. uksessa keskustelua oli jatkettu. Asian siirtämi- 7488: Skinnari oli kutsuttu kuultavaksi valtiova- nen syksyyn oli ollut esillä pääasiassa erityisesti 7489: rainvaliokunnan verojaostoon keskiviikoksi 3.6. Helsinki-kysymyksen vuoksi. Hallituksen uudes- 7490: Esillä olivat tuolloin kaikki eduskunnan käsitel- sa neuvottelussa oli päätetty esittää ryhmänjoh- 7491: tävinä olleet verolait. Ennen Skinnarin kuulemis- tajille asian siirtämistä syksyyn. Ryhmänjohtajat 7492: ta ministeriössä oli pidetty neuvottelu. Siinäkään olivat hyväksyneet tämän. Ryhmänjohtaja Kor- 7493: ei yhteisöveron osalta ollut ilmennyt mitään uut- honen oli ilmoittanut eriävästä kannastaan. Hal- 7494: ta. lituksen esitys oli poistettu listalta. Asian siirtä- 7495: Eduskunnan puhemiesneuvosto oli päättänyt minen syksyyn ei kuitenkaan tyydyttänyt eräitä 7496: käsitellä kaikki verolait ensimmä~~essä ja toisessa eduskuntaryhmiä. Hallituspuolueiden eduskun- 7497: käsittelyssä tiistaina 9.6.1998. Aänestykset oli taryhmät olivat päättäneet, että asia käsitellään 7498: suoritettu seuraavana päivänä 10.6. klo 14 alka- heti, eikä sitä siirretä syksyyn. Seuraavan tors- 7499: neessa istunnossa. Maanantaina 15.6. n. klo 18 tain aamutunteina 18.6. yhteisövero-osuuksia 7500: Skinnari oli saapunut ministeriöön tekemäitään koskeva lakiesitys oli tullut hyväksytyksi kol- 7501: maakuntavierailulta. Tällöin hän oli saanut kä- mannessa käsittelyssä. Sitä vastaan oli äänestä- 7502: siinsä Arvelan 11.6.1998 päivätyllä kirjeellä lä- nyt 14 kansanedustajaa. 7503: hettämät koelaskelmat Tilastokeskuksesta yhtei- Skinnari on esittänyt, että yhteisövero-osuuk- 7504: söveron kuntajakautuman osalta. Skinnari oli sia koskeva lakiesitys oli valmisteltu ja käsitelty 7505: päättänyt tuolloin, että seuraavana päivänä asia valtiovarainministeriössä, talouspoliittisessa mi- 7506: tulee selvittää ja ryhtyä sen vaatimiin toimenpi- nisterivaliokunnassa, valtioneuvostossa, edus- 7507: teisiin. Asian kolmas käsittely olisi iltapäivällä kunnan täysistunnoissa ja sen eri valiokunnissa 7508: klo 14. ja eduskuntaryhmissä sillä huolellisuudella ja 7509: 9.2. Yhteisöverolakiehdotuksen käsittelystä 141 7510: 7511: avoimuudella, jota hyvä lainsäädäntötyö edellyt- nan verojaostossa 26.5.1998 ja hallintovaliokun- 7512: ti. Yhteisövero-osuuksien kuntakohtaista jaotte- nassa 27.5.1998 esittämässään muistiossa, että 7513: lua tarkemmin ilmentävä vuoden 1997 verotieto- konsernien verojen jaolla toisella tavalla kuin 7514: jen pohjalta tietokoneelle loppuvuodesta ajetta- koelaskelmissa "saattaa olla joidenkin kuntien 7515: va aineisto antaisi luotettavimmat tiedot yhteisö- jako-osuuksiin huomattavia vaikutuksia". Hal- 7516: veron jakautumisesta konsernien osalta. Tämä lintovaliokunta oli maininnutkin lausunnossaan, 7517: asia oli tehty valtiovarainministeriön taholta sel- että uudistuksen tietopohja oli sikäli puutteelli- 7518: väksi asian käsittelyn eri vaiheissa. Tilastokes- nen, että konserneihin liittyvät tiedot eivät olleet 7519: kuksen vuoden 1995 verotietojen pohjalle perus- laskelmia tehtäessä valmiina. 7520: tuvat lähinnä suuntaa antavat tiedot olivat olleet Tilastokeskus oli ryhtynyt tekemään valtiova- 7521: käytettävissä vasta valiokuntakäsittelyn ja edus- rainministeriön 28.5.1998 kirjaaman pyynnön 7522: kunnan toisen käsittelyn jälkeen. mukaisesti uusia laskelmia, joissa konserni en ve- 7523: Heti kun uusia, vaikkakin hyvin vaillinaisia rot otettiin huomioon lakiesityksen mukaisesti. 7524: tietoja oli ollut saatavissa, Skinnari oli esittänyt Tilastokeskus oli 10.6.1998 toimittanut Sisäasi- 7525: asian vetämistä pois eduskunnan päiväjärjestys- ainministeriölie ja valtiovarainministeriölle 7526: listalta. Käytännössä lainsäädäntötyötä johta- nämä laskentatiedot. Niiden pohjalta Kallio oli 7527: valle hallitukselle oli järjestetty näin mahdolli- teetättänyt laskelmat samana päivänä. Tilasto- 7528: suus tehdä omat johtopäätöksensä. Asian siirtä- keskus oli toimittanut tiedot samana päivänä 7529: minen syksyyn olisi mahdollistanut muitakin uudestaan, otsikointiin tehdyn korjauksen vuok- 7530: vaihtoehtoja. Hallituspuolueitten eduskuntaryh- si. Laskelmien teko oli aloitettu 11.6.1998 uudes- 7531: mät olivat kuitenkin päättäneet toisin. Vaikka taan. Tilastokeskuksen tiedot muodostivat vain 7532: eduskunnan viimeisenä työpäivänä ja yönä asiat osan (joskin suuritöisemmän) sisäasiainministe- 7533: olivat edenneet monivaiheisestija uusia kääntei- riön laskelmista ja yhteisöveron ehdotetuista 7534: tä saaden, kaikki oli tapahtunut laillisesti ja par- määräytymisperusteista, joten niiden perusteella 7535: lamentaaristen menettelytapojen mukaisesti. ei voitu suoraan nähdä uudistuksen vaikutuksia. 7536: Eduskunta oli päättänyt lähes yksimielisesti hy- Ministeriön ensimmäiset koelaskelmat kon- 7537: väksyä hallituksen esityksen ja tasavallan presi- serniratkaisun vaikutuksista olivat valmistuneet 7538: dentti oli lakiehdotukset vahvistanut. 12.6.1998. Kallio oli informoinut sisäasiainmi- 7539: nisteriössä ministeri Jouni Backmania alustavas- 7540: ti ja luvannut laskelmat uudistuksen kokonais- 7541: 4.3 Sisäasiainministeriön virkamiesmenettely vaikutuksista heti viikonvaihteenjälkeen 15.6 tai 7542: 16.6.1998. Laskelmien lopputulos oli ollut pää- 7543: Sisäasiainministeriön neuvotteleva virkamies osin selvillä 15.6.1998. Laskelmat uudistuksen 7544: Martti Kallio on esittänyt 10.8.1998 päivätyssä kokonaisvaikutuksista mukaan lukien yhteisö- 7545: selvityksessään, että hän oli sisäasiainministeri- veromuutosten vaikutukset kuntien verotulota- 7546: ön puolelta ollut vastuussa laskelmista ja asian sauksiin olivat valmistuneet 16.6.1998. Kallio oli 7547: käsittelystä virkamiestasolla. Sisäasiainministe- toimittanut tulostetut tiedot valtiovarainministe- 7548: riön asettama yhteisövero-osuustyöryhmä oli riöön ministeri Jouko Skinnarin erityisavustajal- 7549: saanut 28.1.1998 valmiiksi selvityksensä kuntien le henkilökohtaisesti 16.6.1998. Koska lasken- 7550: yhteisövero-osuuksien muuttamisesta. Sen jäl- nan mukainen yhteisöveron muutos aiemmista 7551: keen asiaa koskevan verontilityslain valmistelu- laskelmista oli ollut Helsingin osalta huomatta- 7552: vastuu oli ollut valtiovarainministeriöllä. Laskel- van suuri, Kallio oli samana päivänä informoi- 7553: mia yhteisöverouudistuksen vaikutuksista oli nut laskelmien alustavista tuloksista myös Hel- 7554: kuitenkin laadittu edelleen sisäasiainministeriös- singin kaupungin rahoitusjohtajaa. 7555: sä. Niitä oli tarkennettu sitä mukaa kuin uusia 7556: päätöksiä oli tehty tai uusia verotustietoja oli 7557: saatu. Laskelmat oli aina tehty mahdollisimman 4.4 Ministeri Backmanin lausunto 7558: nopeasti. 7559: Ennen lakiesityksen valiokuntakäsittelyä ei Ministeri Jouni Backman on esittänyt 7560: ollut ollut käytettävissä tietoja sen laskemiseksi, 26.8.1998 päivätyssä lausunnossaan, että yhtei- 7561: miten hallituksen esityksen mukainen yrityskon- söveron kuntien keskinäisen jakosuhteen muu- 7562: sernien verojen jako vaikuttaisi kuntakohtaisiin tosta oli valmisteltu sisäasiainministeriön alai- 7563: vero-osuuksiin. Sisäasiainministeriön asiantun- sessa, Backmanin 11.6.1997 asettamassa työryh- 7564: tijana Kallio oli todennut valtiovarainvaliokun- mässä, joka oli jättänyt mietintönsä 28.1.1998. 7565: 142 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 7566: 7567: Tämän jälkeen asiaa oli käsitelty hallituksen tehty välittömästi tilastokeskuksen toimitettua 7568: talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa pohjaksi tarvittavat laskentatiedot. Varsinaista 7569: 3.2.1998, joka oli linjannut uudistuksen keskei- merkitystä vuosittain yksittäisten kuntien osalta 7570: sen sisällön. Sen jälkeen varsinainen lainvalmis- merkittävästikin muuttuvilla laskelmilla oli vas- 7571: telu oli ollut valtiovarainministeriön vero-osas- ta vuoden 1997 tiedoilla, joiden perusteella mak- 7572: ton vastuulla. Koelaskelmien valmistelupyyntö setaan ennakot vuodelle 1999. Nämä tiedot val- 7573: ja aikataulutus oli tehty valtiovarainministeriön mistunevat vuoden 1998 lopulla. 7574: toimeksiannosta. Sisäasiainministeriö oli anta- Backman oli henkilökohtaisesti kuullut en- 7575: nut asiantuntija-apua lain yksityiskohtien ja koe- simmäisen vuoden 1995 tietoihin perustuvan ar- 7576: laskelmien osalta. Lakiesitys oli ollut talouspo- vion lakiesityksen kunnittaisesta vaikutuksesta 7577: liittisen ministerivaliokunnan käsittelyssä uudes- puhelimitse ministeriönsä virkamieheltä Kallioi- 7578: taan saatujen lausuntojen jälkeen 31.3.1998 sekä ta perjantaina 12.6.1998. Lopullisen koelaskel- 7579: 14.4.1998,jolloin oli muutettu eräitä uudistuksen man oli arvioitu valmistuvan seuraavan viikon 7580: yksityiskohtia. Lain varsinaisen valmistelun alussa. Koelaskelmat olivat valmistuneet tiistai- 7581: osalta Backman oli saanut yleisinformaatiota, na 16.6.1998. Backmanin toimeksiannosta hä- 7582: mutta hän ei ollut varsinaisesti osallistunut val- nen erityisavustajansa oli ollut asiasta yhteydessä 7583: misteluun. Eduskuntakäsittelyn osalta hän ei ol- maanantaina 15.6.1998 valmistelusta vastaavaan 7584: lut ollut ao. valiokunnan kuultavana eikä ollut veroministerin erityisavustajaan. 7585: osallistunut salikeskusteluun. Tiedottaminen eduskuntaan oli tapahtunut 7586: Jo lain valmisteluvaiheessa oli Backmanin ennen asian kolmatta käsittelyä eduskunnassa. 7587: mukaan ollut yleisessä tiedossa, että hallituksen Toisaalta eduskunnan toinen käsittely oli päätty- 7588: esittämä tapa jakaa konsernien maksama yhtei- nyt jo 10.6.1998. Tuolloin koelaskelmaa ei vielä 7589: sövero kuntien kesken konserniin kuuluvien yri- oltu tehty, eikä Backmanin tiedossa silloin ollut 7590: tysten työpaikkamäärien mukaisessa suhteessa ollut sellaista asiaan vaikuttavaa tietoa, jonka 7591: vaikuttaisi yksittäisten kuntien saamaan jako- hän olisi voinut toimittaa taijättää toimittamatta 7592: osuuteen. Sisäasiainministeriön virkamies Mart- eduskunnalle. Backman oli ollut 5.-10.6.1998 7593: ti Kallio oli todennut eduskunnan valiokuntakä- Lontoossa ja Glasgowssa eikä ollut osallistunut 7594: sittelyyn toimittamassaan lausunnossa yleisen tuona aikana yhteisöverolain valmisteluun, kä- 7595: arvion, että konserneja koskevalla uudistuksella sittelyyn eikä tiedottamiseen. 7596: saattaisi olla huomattaviakin vaikutuksia yksit- 7597: täisten kuntien yhteisövero-osuuteen. Mietin- 7598: nössään valtiovarainvaliokunta oli todennut, 4.5 Kansanedustaja Alhon ym. vastine 7599: että "uudistuksen tietopohja on sikäli puutteelli- 7600: nen, että konserneihin liittyvät tiedot eivät olleet Kansanedustaja Arja Alho ja hänen myötä- 7601: laskelmia tehtäessä valmiina" (Va VM 18/ puolensa ovat esittäneet 30.9.1998 päivätyssä 7602: 1988 vp., s. 3). vastineessaan, että lainvalmistelussa on keskeise- 7603: Hallituksen lakiesitystä eduskunnalle annet- nä periaatteena taloudellisten vaikutusten ar- 7604: taessa oli tarkkojen vaikutusten ilmoittaminen viointi. Hyvään hallintotapaan kuuluu seurata 7605: ollut mahdotonta. Lain voimaan tulemisen jäl- kiinteästi eduskunnan käsittelyä ja huolehtia sii- 7606: keisen ensimmäisen verovuoden 1999 lopulliset tä, että eduskunnan tekemät päätökset syntyvät 7607: kuntien yhteisövero-osuudet saadaan selville asianmukaisten ja ajantasaisten tietojen perus- 7608: vasta ko. vuoden verotuksen valmistumisen jäl- teella. Asiaa oli valmisteltu normaalisti työryh- 7609: keen, jolloin on myös oltava selvillä yritysten mässä, joka oli johtunut yksimieliseen esityk- 7610: konsernirakenne ja kunta- ja yrityskohtainen seen. Talouspoliittinen ministerivaliokunta oli 7611: työpaikkatilasto. Ko. tiedot ovat käytettävissä päätynyt kuitenkin myöhemmin yllättäen siihen, 7612: vasta noin vuosi verovuoden 1999 päättymisen että kuntakohtaisissa jako-osuuksien määräyty- 7613: jälkeen. misperusteissa otetaan huomioon konsernisuh- 7614: Eduskuntakäsittelyn aikana sisäasiainminis- de. Hallituksen talouspoliittinen ministerivalio- 7615: teriössä oli valmistunut valtiovarainministeriön kunta oli ilman valmistelua päättänyt ottaa yh- 7616: toimeksiannosta tehty koelaskelma uudistuksen teisöverotuksen jako-osuuksien uudistamiseen 7617: kuntakohtaisista vaikutuksista vuoden 1995 ti- osia, jotka olivat tehneet entistä vaikeammaksi ja 7618: lastoaineiston perusteella. Tätäkään aineistoa ei suorastaan mahdottomaksi arvioida kuntakoh- 7619: ollut ollut täydellisenä (mm. konsernien purka- taisia vaikutuksia. Tästä syystä hallitus olijoutu- 7620: minen) aiemmin käytettävissä. Koelaskelma oli nut antamaan eduskunnalle poikkeuksellisen ve- 7621: 9.2. Yhteisöverolakiehdotuksen käsittelystä 143 7622: 7623: rolakiesityksen, jossa oli todettu taloudellisten myksiä. Eduskunnalle annettavien hallituksen 7624: laskelmien olleen puutteellisia ja joiden oli arvioi- esitysten sisältö on hallituksen poliittisessa har- 7625: tu (26.5.) olevan valmiina muutamassa viikossa. kinnassa. Eduskunta käsittelee esitykset sille 7626: Normaalisti verolait annetaan budjettilakeina ylimpänä valtioelimenä kuuluvan toimivallan 7627: syksyllä. mukaisesti. Lakien sisällöstä päättäminen kuu- 7628: Kuntaliitosta oli toimitettu eräälle eduskun- luu ylimpien valtioelinten välisen toimivaltajaon 7629: nan hallintovaliokunnan jäsenelle faxin kautta mukaan viime kädessä eduskunnalle, joka valtio- 7630: kuntakohtaiset laskelmat ajallisesti niin, että ne päiväjärjestyksen mukaisesti ratkaisee myös la- 7631: saattoivat olla osan kansanedustajista käytössä kiehdotusten käsittelyjärjestyksen. 7632: ennen lain toista käsittelyä. Valiokunnassa ei ole Oikeuskanslerin tehtävänä on hallitusmuo- 7633: yhtään helsinkiläistä kansanedustajaa. Tämä don 46 §:n 1 momentin (969/1995) mukaan val- 7634: saattoi merkitä sitä, että Helsinkiä koskevat tie- voa, että viranomaiset ja virkamiehet tehtävis- 7635: dot oli päätetty salata jossakin laskelmien teko- sään sekä julkisyhteisön työntekijät ja muutkin 7636: tai valmistusvaiheessa. Vaikka tämä jäisi pelkäs- julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia 7637: tään arvailujen varaan, oli selvää, että laskelmien ja täyttävät velvollisuutensa niin, ettei kenen- 7638: valmistuttua hallituksessa asiasta vastaavat mi- kään laillisia oikeuksia loukata. Oikeuskansleri 7639: nisterit Skinnari ja Backman eivät olleet ryhty- valvoo valtioneuvostonkin toimintaa. Tehtä- 7640: neet talouspoliittisen ministerivaliokunnan edel- väänsä hoitaessaan oikeuskansleri valvoo myös 7641: lyttämiin toimiin suurten erojen tasaamiseksi, perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumis- 7642: vaikka he kiistatta olivat saaneet uudet tiedot ta. Valvonta kattaa oikeudelliset asiat. Oikeus- 7643: ennen eduskunnan lopullista käsittelyä. Hallitus- kansleri ei voi toimivaltansa rajoissa puuttua 7644: ryhmien välisissä neuvotteluissa 17.6. oli käynyt siihen, miten hallitus käyttää poliittista harkin- 7645: ilmeiseksi, että asiantuntemus laskelmista ja niit- taa. 7646: ten tulkinnoista oli ollut lähes pelkästään minis- 7647: teri Backmanin varassa. Näin ollen hänellä oli 7648: asiassa erityinen vastuu, vaikkei hän ollutkaan 5.2 Yhteisöverolakiesityksen antaminen 7649: asian esittelevä ministeri. Valtiovarainvaliokun- 7650: taa ei ollut informoitu uusista laskelmista, vaikka Hallituksen esityksessä (HE 54/1998 vp.) eh- 7651: saatujen selvitysten perusteella tiedot olivat käy- dotettiin säädettäväksi laki, jolla muutettai- 7652: tettävissä ennen lain kolmatta käsittelyä. Vaikut- siin kuntien yhteisöveronjako-osuuksia uudista- 7653: ti ilmeiseltä, ettei uusia tietoja olisi kerrottukaan, malla niiden IaskentaperusteeL Tällaisella lailla 7654: elleivät ne olisi olleet lehdissä. on keskeinen merkitys julkistaloudelle yleensä ja 7655: Alhon ym. mielestä oli vaikea ymmärtää, että sillä saattaa olla yksittäisten kuntien taloudelle 7656: lainvalmistelusta vastaava hallitus antautui täy- huomattavia vaikutuksia. Hallituksen esityk- 7657: sin tunteiden valtaan joutuneen eduskunnan seen sisältyvän lakiehdotuksen viranomaisval- 7658: edessä, vaikka hallituksen esityksen perusteet ja mistelu oli tapahtunut valtiovarainministeriöoja 7659: tehtyjen laskelmien tulkinnat olivat osoittautu- sisäasiainministeriön yhteistyönä. Asia oli esitel- 7660: neet ristiriitaisiksi ja epävarmoiksi. Toimivan ty valtiovarainministeriöstä. Lain perusteet oli 7661: parlamentarismin kannalta hallituksen olisi vält- kerrottu eduskunnalle annetussa esityksessä, jol- 7662: tämätöntä todeta tapahtuneet faktamuutokset ja loin oli kuvattu uusi järjestelmä. Tietoja esityk- 7663: sen tulisi valmistella uusi esitys työryhmän yksi- sen taloudellisista vaikutuksista oli myös ilmoi- 7664: mielisen esityksen pohjalta. tettu. 7665: Hallitusmuodon 18 §:n 2 momentin mukaan 7666: esitysehdotukset lain säätämiseksi laatii valtio- 7667: 5. RATKAISU neuvosto. Lakiehdotuksen sisältö ja sen peruste- 7668: leminen ovat valtioneuvoston tarkoituksenmu- 7669: Tämän asian olen tutkinut. kaisuusharkinnan varassa. Kiinnitän kuitenkin 7670: huomiota siihen, että valtioneuvosto on päätök- 7671: sellään 12.11.1992 antanut kaikille ministeriöille 7672: 5.1 Yleistä ja valtioneuvoston kanslialle hallituksen esitys- 7673: ten laatiruisohjeet (ne korvasivat jo 29.10.1980 7674: Lakien säätämisen tarpeellisuuden harkitse- annetut vastaavat ohjeet). 7675: minen ja niiden sisällön määrittely ovat yhteis- Valtioneuvosto tähdentää ohjeiden noudatta- 7676: kuntapoliittisia tarkoituksenmukaisuuskysy- misen tärkeyttä, jotta eduskunta saisi tarpeelliset 7677: 144 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 7678: 7679: tiedot sen käsiteltäväksi annetuista lakiehdotuk- eduskunnalle antamaan esitykseen liittyvä myö- 7680: sista. Ohjeissa lausutaan esityksen taloudellisten hemmin ilmenevä oleellinen uusi tieto sekä muu 7681: vaikutusten perusteluista muun muassa, että ta- esityksen arviointiin vaikuttava informaatio, 7682: loudellisia seikkoja kuvaavan tiedon monipuoli- joka ei ilmene itse esityksestä, on hallituksen ta- 7683: suus ja luotettavuus ovat edellytyksenä sille, että holta eduskunnalle ilmoitettava. Sisäasiainmi- 7684: esityksen taloudellisiin seuraamuksiin voidaan nisteriön virkamiesasiantuntija neuvotteleva vir- 7685: varautua valtion ja kuntien sekä muiden yksiköi- kamies Martti Kallio olikin eduskunnan valio- 7686: den talouden hoidossa. Sellaisissa tapauksissa, kuntakäsittelyissä 26.5.1998 ja 27.5.1998 kiinnit- 7687: joissa taloudellisia vaikutuksia ei voida luotetta- tänyt yleisarvionaan huomiota konsernien vero- 7688: vasti selvittää, ohjeiden mukaan on perusteluissa jenjaon huomattaviin vaikutuksiin kuntienjako- 7689: selostettava kustannusten muodostumiseen vai- osuuden kannalta. Valtiovarainministeriön 7690: kuttavat seikat ja arvio taloudellisista vaikutuk- edustaja oli valiokunnassa 26.5.1998 ilmoittanut, 7691: sista. että konsernitietoja sisältävien koelaskelmien 7692: Hallitus ja sen ministerit olivat päättäneet, valmistuminen kestäisi muutaman viikon. Täy- 7693: että po. esitys annetaan eduskunnalle riippumat- dellisemmät uudet tiedot eivät vielä tuolloin ei- 7694: ta siitä, ettei konsernisuhteen verovaikutuksista vätkä myöskään lakiehdotuksen sisällöstä edus- 7695: ollut selvyyttä. Valtiovarainministeriöllä ja sisä- kunnassa päätettäessä olleet olleet valtiovarain- 7696: asiainministeriöllä ei ollut aihetta epäillä lakieh- ministeriön tai sisäasiainministeriön käytettävis- 7697: dotuksen valmistelua varten saamiensa tuolloin sä. Niistä oli laskelmien valmistuttua ilmoitettu 7698: käytettävissään olleiden muiden laskenta- ja ti- eduskunnalle mahdollisimman pian. 7699: lastotietojen oikeellisuutta. Mitä asian eduskuntakäsittelyyn tulee, niin 7700: Tässä asiassa kysymys on siitä, miten esitetään eduskunnalla, sen valiokunnilla ja yksittäisillä 7701: valtioneuvoston antamien ohjeiden mukaisesti kansanedustajilla on käytettävissään valtiopäi- 7702: perustelut sellaiselle hallituksen esitykselle, jon- väjärjestyksessä säännellyt menettelytavat kaik- 7703: ka vaikutuksista on puutteellista tai epävarmaa kien tarpeellisina pitämiensä tietojen vaatimisek- 7704: tietoa, sekä siitä, millä tavoin eduskunnalle laki- si hallitukselta päätöksentekoaan varten. Edus- 7705: esityksen käsittelyn aikana annetaan ehdotuksen kunta oli käsitellyt asiaa Valiokunnissaanja täys- 7706: harkintaan vaikuttavaa uutta tietoa. istunnossa, jolloin kantelussa kerrotut seikat oli- 7707: Asiaa talouspoliittisessa ministerivaliokun- vat olleet eduskunnan arvioitavina. Valiokunta- 7708: nassa 14.4.1998 käsiteltäessä vero-osaston muis- käsittelyssä olivat asiantuntijoina kuullut minis- 7709: tiossa oli korostaen todettu, että konsernin käsit- teriöiden edustajat lausuneet, että konserneihin 7710: tely yhtenä kokonaisuutena vaikutti merkittä- liittyvät tiedot eivät olleet olleet laskelmia tehtä- 7711: västi jako-osuuksiin ja saattoi olla vaikutuksil- essä valmiina ja että konsernien verojen jaolla 7712: taan erittäin merkittävä joillekin yksittäisille saattoi olla joidenkin kuntien jako-osuuksiin 7713: kunnille. Tätä näkökantaa ei ole otettu hallituk- huomattavia vaikutuksia. Eduskunnalla oli ollut 7714: sen esityksen perusteluihin. Niissä todetaan vain, mahdollisuus puuttuvien laskentatietojen joh- 7715: että koelaskelmia on tehty vuoden 1995 tietojen dosta päättää lakiesityksen käsittelystä ja esillä 7716: pohjalta lukuun ottamatta konsernisuhteessa olikin ollut vaihtoehto siirtää käsittely myöhem- 7717: olevien yhteisöjen verojen jakamista. Käsitykse- pään ajankohtaan. Eduskunta oli kuitenkin 7718: ni mukaan talouspoliittiselle ministerivaliokun- 18.6.1998 hyväksynyt hallituksen esitykseen si- 7719: nalle esitetynjako-osuuksien vaikutuksen arvion sältyvän lakiehdotuksen. Tasavallan presidentti 7720: toistaminen hallituksen esityksen perusteluissa on vahvistanut 10.7.1998lain (532/1998) ja se on 7721: olisi ollut parhaiten sopusoinnussa hallituksen tullut voimaan 1.8.1998. 7722: esitysten laatiruisohjeen kanssa. Maininnan jät- Oikeuskanslerin toimivaltaan ei kuulu puut- 7723: täminen pois perusteluista ei näin ollen vastaa tua eduskunnassa noudatettuun menettelyyn, 7724: sitä, mitä valtioneuvosto itse on ohjeissaan hy- josta eduskunta ja sen omat elimet päättävät. 7725: vältä lainvalmistelulta edellyttänyt. Siltä osin kuin hallituksen esityksen perusteluja 7726: voidaan esitysten laatiruisohjeiden kannalta pi- 7727: tää jako-osuuksien mahdollisten vaikutusten 7728: 5.3 Lakiehdotuksen eduskuntakäsittely osalta puutteellisina, asiantilaan on tullut käsi- 7729: tykseni mukaan riittävä korjaus kun neuvottele- 7730: Hallituksen esityksen antamisen jälkeen asian va virkamies Kallio on kiinnittänyt asiaan huo- 7731: arvioinnissa on otettava huomioon eduskunta- miota eduskunnan valiokuntakäsittelyssä 26. ja 7732: käsittelyyn liittyvät näkökohdat. Hallituksen 27.5.1998. 7733: 9.2. Yhteisöverolakiehdotuksen käsittelystä 145 7734: 7735: 5.4. Ministerien menettely vontaa pidän ainakin tässä tapauksessa ministe- 7736: rin edellä selostetun oikeudellisen vastuun ulko- 7737: Valtioneuvostonjäsen on toimistaan sekä po- puolelle jäävänä. 7738: liittisessa että oikeudellisessa vastuussa. Valtio- 7739: neuvosto ja sen ministerit tekevät pääasiassa sel- 7740: laisia päätöksiä, joihin liittyy keskeisesti poliittis- 5.5 Virkamiesten menettely 7741: luonteista harkintaa. Ministerin poliittista vas- 7742: tuuta voidaan tämän vuoksi pitää ensisijaisena Ensisijainen virkamiesvastuu kyseisen lain 7743: vastuumuotona. Oikeudellisen vastuun on tar- valmistelusta ja lakiehdotukseen liittyvien lisä- 7744: koitettu tulevan kysymykseen niissä tapauksissa, tietojen antamisesta eduskunnalle on ollut val- 7745: jotka ilmenevät ns. ministerivastuulaista eli tiovarainministeriöllä. Myös sisäasiainministe- 7746: eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvos- riö on ollut vastuussa siltä osin kuin sieltä käsin 7747: tonjäsentenja oikeuskanslerin sekä eduskunnan oli osallistuttu lain valmisteluun tai annettu tieto- 7748: oikeusasiamiehen virkatointen lainmukaisuutta ja eduskunnalle. Selvityksistä ilmenee, että asian 7749: annetusta laista (274/l922). käsittelyyn osallistuneet virkamiehet ovat valtio- 7750: Ministerin poliittinen vastuu liittyy parlamen- neuvoston ministerivaliokunnalle sekä eduskun- 7751: tarismin periaatteeseen. Suomen Hallitusmuo- nan valiokuntakäsittelyssä kertoneet konserni- 7752: don 36 §:n (575/l987) mukaan valtioneuvoston laskelmien puuttumisesta ja uudistuksen mah- 7753: jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta. dollisista huomattavista vaikutuksista joidenkin 7754: Valtiopäiväjärjestyksessä on säännöksiä niistä kuntien jako-osuuksiin. He ovat myös toimitta- 7755: keinoista, joilla eduskunta voi osoittaa luotta- neet tiedot valmistuneista laskelmista viivytyk- 7756: muksensa tai sen puutteen valtioneuvoston toi- settä asianomaisille ministereille. Näin ollen kat- 7757: mintaan kokonaisuudessaan tai yksittäisen mi- son, etteivät lain valmisteluun osallistuneet val- 7758: nisterin menettelyyn. Poliittisen ministerivas- tiovarainministeriön ja sisäasiainministeriön vir- 7759: tuun toteuttaminen tapahtuu eduskunnan enem- kamiehet ole menetelleet konserniasiasta aiheu- 7760: mistöpäätöksellä. tuvien vaikutusten osalta virheellisesti esityksen 7761: Ministerin oikeudellisen vastuun osalta halli- valmistelussa eivätkä tietojen antamisessa edus- 7762: tusmuodon 43 §:n 1 momentissa säädetään, että kunnalle. 7763: valtioneuvoston jäsenet ovat virkatoimistaan Myöskään valtiovarainministeriön kanslia- 7764: eduskunnalle vastuunalaiset. Tämä vastuu on päällikkö Raimo Sailas, silloinen budjettipäällik- 7765: rangaistusvastuuta. Sen edellytyksistä ja toteut- kö Erkki Virtanen ja vero-osaston päällikkö Las- 7766: tamismenettelystä säädetään ministerivastuu- se Arvela eivät ole toimineet virkavelvollisuuk- 7767: laissa. Valtioneuvoston jäsen voidaan panna siensa vastaisella tavalla. 7768: syytteeseen ainoastaan sellaisesta virkatoimin- 7769: taan liittyvästä lainvastaisesta menettelystä, jota 5.6 Johtopäätökset 7770: tarkoitetaan ministerivastuulain 7 §:ssä. 7771: Ministerivastuulain 7 §:n mukaan lainvas- Ministerit Skinnari ja Backman eivät ole toi- 7772: taisena menettelynä, josta valtioneuvoston jäsen mineet asiassa oikeudellisen ministerinvastuunsa 7773: voidaan panna syytteeseen, pidetään sitä, että vastaisesti. Myöskään valtiovarainministeriön ja 7774: hän on sisäasiainministeriön virkamiehet eivät ole mene- 7775: - ollut virkatoimessaan avullisena ilmeiseen telleet virheellisesti. 7776: laittomuuteen tai sitä edistänyt, Totean kuitenkin, että kysymyksessä olevan 7777: - maan ilmeiseksi vahingoksi tahallansa hallituksen esityksen perustelut taloudellisten 7778: väärinkäyttänyt virka-asemaansa, mikä menet- vaikutusten osalta on jätetty niukemmiksi kuin 7779: tely on katsottava virkarikokseksi, taikka esityksen poliittisessa valmistelussa ministeriva- 7780: - muutenjossakin virkatoimessaan menetel- liokunnan käsittelyssä ollut aineisto on antanut 7781: lyt selvästi lainvastaisesti. aiheen. Asiantilaan on saatu korjaus virkamies- 7782: Käytettävissäni olevista selvityksistä ilmenee, ten ollessa kuultavina eduskunnan valiokunnis- 7783: että ministerit Jouko Skinnarija Jouni Backman sa. Tämän vuoksi ja kun asiassa ei ole tullut esille 7784: eivät ole viivytelleet tietoonsa saamiensa laskel- muuta sellaista, mihin oikeuskanslerin olisi puu- 7785: mien antamista edelleen tiedoksi eduskuntaan. tuttava, kantelu ei ole johtanut puoleltani enem- 7786: He eivät ole menetelleet asiassa oikeudellisen mi- piin toimenpiteisiin kuin että saatan valtiova- 7787: nisterivastuunsa vastaisella tavalla. Hallituksen rainministeriön tietoon käsitykseni valtioneu- 7788: esitysten laatimisohjeiden noudattamisen vai- voston antamien hallituksen esitysten laatimis- 7789: 19 292071C 7790: 146 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 7791: 7792: ohjeiden noudattamisesta tässä asiassa. Lähetän sosiaali- ja terveysministeriön menettelystä 7793: päätökseni tiedoksi myös oikeusministeriölle, kuorma-autoalan työehtosopimuksen yleissito- 7794: josta ohjeet on esitelty valtioneuvostolle. vuutta koskeneessa kannanottoasiassa. Kirjoi- 7795: tuksen mukaan Suomen Yrittäjät ry:n jäseninä 7796: on kaikkiaan noin 75 000 yritystä, joista noin 7797: 31 000 on työnantajayrityksiä. Näistä työnanta- 7798: jayrityksistä huomattavan suuri osa on yrityksiä, 7799: 9.3. Työehtosopimuksen yleissitovuutta joissa on noudatettava alan työehtosopimusta 7800: koskevat valmisteluasiakirjat työsopimuslain 17 §:ssä tarkoitetun yleissitovuu- 7801: den perusteella. 7802: Lyhennysote oikeuskansleri Paavo Nikulan 7803: päätöksestä 26.5.1998, dnro 91111/97 7804: 1.2.1 STM:n yleissitovuuskannanoton oikeu- 7805: dellinen merkitys 7806: KANTELUKIRJOITUKSET 7807: Kantelukirjoituksessa on kerrottu, kuinka so- 7808: 1.1 J .A:n kantelukirjoitus siaali- ja terveysministeriö joutuu työsuojeluval- 7809: vonnasta vastuullisena viranomaisena valvonta- 7810: J.A. on oikeuskanslerille 28.10.1997 osoitta- tehtäväänsä varten käytännössä ottamaan kan- 7811: massaan kantelukirjoituksessa julkisessa sanassa taa siihen, mitä työehtosopimuksia on mahdolli- 7812: esitettyihin tietoihin viitaten todennut, että mi- sesti noudatettava yleissitovuuden perusteella 7813: nisteri Terttu Huttu-Juntunen oli vastoin sosiaa- sellaisissa yrityksissä, jotka eivät kuulu työehto- 7814: li- ja terveysministeriössä työsuojeluasioista vas- sopimuksen tehneeseen tai sopimukseen myö- 7815: taavan virkamiehen näkemystä päättänyt, että hemmin sitoutuneeseen työnantajayhdistykseen. 7816: auto- ja kuljetusalan kuorma-autonkuljettajia Vaikka kysymyksen työehtosopimuksen yleissi- 7817: koskeva Auto- ja Kuljetusalan Ammattiliitto tovuudesta voi sitovasti ratkaista vain yleinen 7818: ry:n sekä Teollisuus- ja Työnantajat ry:een km~ tuomioistuin, ministeriön kannanotoilla on käy- 7819: luvan alan työnantajaliiton välistä työehtosopi- tännössä erittäin painava merkitys. Työsuojelu- 7820: musta oli pidettävä työsopimuslain 17 §:n mu~ai tarkastajat perustavat oman toimintansa tähän 7821: sena yleissitovana työehtosopimuksena. Sellaista kannanottoon. Myös työehtosopimuksen yleissi- 7822: työehtosopimusta on myös työnantajaliittoon tovuuskysymyksen ratkaisevat tuomioistuimet 7823: kuulumattomien työnantajien sovellettava. Pää- ottavat ministeriön kannanoton huomioon. Mi- 7824: töksen tehneen ministerin tiedossa oli ollut, että nisteriön yleissitovuuskannanotolla ratkaistaan 7825: ministerin alaisen sosiaali- ja terveysministeriön käytännössä myös se, mitä työehtoja yritysten 7826: työsuojeluosaston laskelmien mukaan mainitun työsuhteissa noudatetaan. 7827: työehtosopimuksen piiriin kuului noin 30 pro- 7828: senttia alan työntekijöistä. 7829: J.A. on kantelukirjoituksessaan viitannut työ- 1.2.2 STM:n yleissitovuuskannanoton sisällöl- 7830: ehtosopimuksen yleissitovuutta koskeviin oike- listä arviointia 7831: ustieteellisiin kirjoituksiin ja korkeimman oikeu- 7832: den ratkaisuun, joiden mukaan työehtosopimus- Sosiaali- ja terveysministeriö oli päätöksellään 7833: ta on pidettävä yleissitovana, jos sen piiriin nor- 3.10.1997 (dnro 8/733/97) katsonut, että Autolii- 7834: maalisitovuuden vallitessa kuuluu noin 50 pro- kenteen Työnantajaliiton sekä Auto- ja Kuljetus- 7835: senttia alan työntekijöistä. alan Työntekijäliiton 17.10.1995 allekirjoittama 7836: J.A. on pyytänyt oikeuskansleria tutkimaan kuorma-autoalan työehtosopimus on yleissito- 7837: ministeri Terttu Huttu-Juntusen menettelyn lain- va. Päätöksessä oli viitattu myös siihen, että alan 7838: mukaisuuden. työehtosopimus oli ollut yleissitova yhdenjaksoi- 7839: sesti 1.1.1971 lukien. Päätöksellä ei näin ollen 7840: otettu kantaa vain päätöksentekohetkellä vallin- 7841: 1.2 Suomen Yrittäjät ry:n kantelukirjoitus neeseen tilanteeseen, vaan myös sitä edeltänee- 7842: seen 1.1.1971-3.10.1997 yli 26 vuoden ajanjak- 7843: Myös toimitusjohtaja J.J:n ja johtaja R.V:n soon. 7844: 3.11.1997 allekirjoittamassa Suomen Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosas- 7845: Yrittäjät ry:n kantelukirjoituksessa on kysymys to oli tätä ennen 25.8.1997 päätynyt siihen, että 7846: 9.3. Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskevat valmisteluasiakirjat 147 7847: 7848: kyseistä työehtosopimusta ei ollut pidettävä työnantajaliitonkaan arvioita ei tässä asiassa voi 7849: yleissitovana. Ratkaisun perusteet oli esitetty pitää puolueettomina, mikä edelleen korostaa 7850: 29.5.1997 päivätyssä ministeriön työsuojeluosas- viranomaisten vastuuta lukumäärätietojen oi- 7851: ton muistiossa. Ministeriön työsuojeluosaston keellisuuden selvittämisessä. 7852: kannanoton jälkeen ministeri Terttu Huttu-Jun- 7853: tunen oli ottanut asian itse ratkaistavakseen. 7854: Oikeudellisena arviona sosiaali- ja terveysmi- 1.2.3 STM:n yleissitovuuskannanoton peruste- 7855: nisteriön kannanotosta Suomen Yrittäjät ry:n luista 7856: kirjoituksessa on todettu seuraavaa: 7857: Vaikka oikeudellisesti sitova ratkaisuvalta Sosiaali- ja terveysministeriön yleissitovuus- 7858: työehtosopimuksen yleissitovuudesta kuuluu kannanotossa 3.10.1997 oli ainoastaan viitattu 7859: tuomioistuimelle, on viranomaisenkin ottaes- käytettävissä olleisiin tilastotietoihin ja muuhun 7860: saan kantaa asiaan tehtävä ratkaisunsa noudat- yleissitovuutta tarkentavaan tietoon. Päätökses- 7861: taen voimassa olevaa oikeutta. Asian ratkaisu on tä puuttuivat perustelut eli niiden tosiseikkojen 7862: perusteiltaan oikeudellinen. Suomen Yrittäjät toteaminen, joihin se oli perustunut. 7863: ry:n kirjoituksessa on tältä osin viitattu ministeri Jos ministerin tekemän ratkaisun pohjana oli 7864: Huttu-Juntusen tiedustelun johdosta laadittuun ollut jokin perusteluasiakirja tai laskelma, se oli 7865: oikeuskanslerinviraston muistioon 24.9.1997, tullut julkiseksi asiakirjojen julkisuudesta anne- 7866: joka koski ministerin oikeutta ottaa työehtosopi- tun lain 5 §:n mukaan heti kun päätös oli tehty. 7867: muksen yleissitovaksi toteamista koskeva asia Kun tällaista muistiota ei ollut ministeriön kir- 7868: itse ratkaistavakseen (pidätysoikeus). jaamosta saatavana eikä sellaista ollut yhdistyk- 7869: Yhdistyksen kirjoituksen mukaan sosiaali- ja selle erikseen pyydettäessäkään esitetty, on selvi- 7870: terveysministeriön työsuojeluosaston aikaisempi tettävä, onko päätöksenteon pohjana ylipäätään 7871: 25.8.1997 tehty kannanotto oli perusteltu ollut selkeitä ja luotettavia laskelmia. 7872: 29.5.1997 päivätyssä muistiossa, joka oli toimi- Sosiaali- ja terveysministeriön yleissitovuus- 7873: tettu työmarkkinajärjestöjen ohella myös Suo- kannanottoasian 3.10.1997 esitellyt neuvotteleva 7874: men Yrittäjät ry:n arvioitavaksi. Muistiossa oli virkamies Kallio ei ollut asiaa puhelimitse 7875: selostettu, mistä lähteistä ja miten laskien työ- 7.10.1997 tiedusteltaessa valmis antamaan yhdis- 7876: suojeluosaston päätöksen perusteena käytetyt tyksen käyttöön kirjallisia laskelmia tai muuta 7877: työntekijämäärät oli saatu. Myös ministeriön ta- kirjallista perustelua ratkaisulle. Sen sijaan hän 7878: lousosastolla oli tehty omia yleissitovuuslaskel- oli kertonut, että päätöksen pohjaksi oli otettu 7879: mia, joissa oli päädytty samaan lopputulokseen lähinnä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton 7880: kuin työsuojeluosaston laskelmissa. esittämä arvio työnantajaliittoon kuuluneiden 7881: Kun sosiaali- ja terveysministeriön 3.10.1997 yritysten työntekijämäärästä, joka olisi ollut 7882: tekemässä yleissitovuusratkaisussa oli päädytty 6 500-7 200. Autoliikenteen työnantajaliitto oli 7883: päinvastaiseen lopputulokseen ja kun ministe- Kallion mukaan ilmoittanut, että työntekijä- 7884: riön uutta ratkaisua ei ollut tosiseikoilla perustel- määrä olisi ollut enintään 6 300. Sopimusalan 7885: tu, on syntynyt epäilys, oliko ratkaisu tehty voi- työntekijöiden kokonaismääräksi oli päätöstä 7886: massa olevaa lakia noudattaen. Edellisten laskel- tehtäessä arvioitu vajaat 14 000 työntekijää. 7887: mien lähtötietoja ei ollut ministeriön uudessa Yhdistyksen kantelukirjoituksen mukaan on 7888: kannanotossa osoitettu objektiivisin kriteerein jäänyt epäselväksi, oliko sosiaali- ja terveysmi- 7889: virheellisiksi. Alan kokonaistyöntekijämäärä oli nisteriön ratkaisu 3.10.1997 tehty tarkoituksen- 7890: ministeriön myöhemmän yleissitovuuskannan- mukaisuus- vai oikeusharkinnalla. Jos se oli teh- 7891: oton esittelijän, neuvottelevan virkamiehen Juk- ty oikeusharkinnalla, on jäänyt edelleen epäsel- 7892: ka Kallion mukaan arvioitu vajaaksi 14 OOO:ksi, väksi, mihin tosiseikkoihin päätös oli perustu- 7893: kun se työsuojeluosaston edellä mainitussa muis- nut. Esittämättä ovat jääneet perustelut sekä 7894: tiossa esitetyn tuoreimman tilaston mukaan oli kannanotolle siitä, että kyseinen työehtosopimus 7895: 15 936 työntekijää. Autoliikenteen Työnantaja- on ollut päätöksentekohetkellä sitova, että pe- 7896: liittoon kuuluvien yritysten sopimusalalla työs- rustelut yleissitovuuden olemassaololle 7897: kentelevien työntekijöiden määräksi oli Kallion 1.1.1971-3.10.1997 välisenä aikana, mihin pää- 7898: mukaan puolestaan otettu lähinnä Auto- ja Kul- töksessä on viitattu. 7899: jetusalan Työntekijäliiton arvioima työntekijöi- Työehtosopimuksen toteaminen yleissitovak- 7900: den lukumäärä. Suomen Yrittäjät ry:n käsityk- si tietyn hetken työntekijälukumäärien perusteel- 7901: sen mukaan alan työntekijäliiton enempää kuin la ei voi merkitä sitä, että sopimuksen olisi kat- 7902: 148 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 7903: 7904: sottava olleen yleissitova jo aikaisemminkin esi- 1 momentissa. Sen mukaan työnantajan on työ- 7905: merkiksi sopimuskauden alusta, jollei yleissito- sopimuksessa ja työsuhteessa muuten noudatet- 7906: vuuden edellytysten osoiteta jo aikaisempanakin tava vähintään niitä palkka- ja muita ehtoja, 7907: ajankohtana täyttyneen. Myöskään se, että työ- jotka kyseessä olevasta tai siihen lähinnä rinnas- 7908: ehtosopimus on joskus aiemmin todettu yleissi- tettavasta työstä asianomaisen alan yleiseksi kat- 7909: tovaksi, ei ole osoitus siitä, että sopimus olisi sottavassa valtakunnallisessa työehtosopimuk- 7910: edelleen yleissitova, jollei muuta näytetä. Minis- sessa on noudatettavaksi määrätty. 7911: teri Huttu-Juntunen oli kuitenkin tiedotteessaan Yleissitovalie työehtosopimukselle on säädet- 7912: 11.9.1997 perustanut silloisen käsityksensä kuor- ty laissa kolme tunnusmerkistötekijää. Yleissito- 7913: ma-autoalan työehtosopimuksen yleissitovuu- valta työehtosopimukselta edellytetään, että se 7914: desta tällaiseen perusteeseen. on: 1) asianomaisen työaJan, 2) valtakunnallinen 7915: Suomen Yrittäjät ry:ä ei ollut sosiaali- ja ter- ja 3) yleiseksi katsottava työehtosopimus. 7916: veysministeriön 3.10.1997 tekemän yleissito- Kaikki mainitut yleissitovan työehtosopi- 7917: vuuskannanoton yhteydessä kuultu, vaikka pää- muksen tunnusmerkistötekijät ovat avoimia ja 7918: töksen vaikutukset tulivat koskemaan juuri jär- käytännössä usein varsin tulkinnanvaraisia. Eri- 7919: jestön edustamia yrityksiä. Hyvään hallintokäy- tyisesti sen selvittäminen, onko tarkasteltavana 7920: täntöön kirjoituksen mukaan olisi kuulunut, että oleva työehtosopimus lainkohdassa tarkoitettu 7921: tämäntyyppisessä asiassa olisi noudatettu hallin- "asianomaisen alan" työehtosopimus ja onko 7922: tomenettelylain 15 §:n mukaista kuulemisvelvoi- sopimus "yleiseksi katsottava", edellyttää asian- 7923: tetta, vaikka asiassa ei ollutkaan kysymys tietyn omaisen työalan ja sen työehtosopimuskentän 7924: asianosaisen oikeudesta. Ratkaisu oli kuitenkin perusteellista tuntemista ja usein vaikeasti toteu- 7925: vaikuttanut välittömästi yhdistyksen jäseninä tettavissa olevia tilastollisia selvityksiä sekä nii- 7926: olevien yritysten oikeusasemaan. den pohjalta tehtävää tulkintaa. 7927: Työehtosopimuksen "yleiseksi katsottava" 7928: - tunnusmerkistötekijän osalta kysymys on 7929: 1.2.4 Yhdistyksen kanteluvaatimukset ensinnäkin siitä, että lainkohdan soveltaja tie- 7930: tää, mitä työehtosopimuksen yleiseksi katsotta- 7931: Kun sillä seikalla, millä tavoin työehtosopi- vuus käsitteellisesti tarkoittaa. Sen jälkeisenä 7932: musten yleissitovuuden arvioiminen sosiaali- ja tehtävänä on asianomaisen työehtosopimuksen 7933: terveysministeriössä tapahtuu, on Suomen sitovuusastetta koskevan tilastollisen ja kysei- 7934: Yrittäjät ry:een kuuluvien työnantajayritysten sen työalan sopimuskenttää koskevan oikeudel- 7935: kannalta erittäin suuri merkitys, yhdistys on pyy- lisen aineiston perusteella selvittää, onko asian- 7936: tänyt, että oikeuskansleri selvittäisi: omaista työehtosopimusta pidettävä työsopi- 7937: 1) Onko sosiaali- ja terveysministeriö tehnyt muslain 17 §:ssä tarkoitetulla tavalla yleissito- 7938: edellä mainitun yleissitovuusratkaisunsa vana. Tulkintatilanteet vaihtelevat työ- ja sopi- 7939: 3.10.1997 noudattaen voimassa olevaa lainsää- musaloittain. Asianmukaisen tilastollisen ja oi- 7940: däntöä ja onko päätöksenteko vastannut niitä keudellisen selvityksen jälkeen voidaan useissa 7941: vaatimuksia, joita oikeuskanslerinviraston alus- tapauksissa selvästi ja riidattomasti todeta, 7942: sa mainitussa muistiossa 24.9.1997 on esitetty ja onko asianomaista työehtosopimusta pidettävä 7943: 2) Onko sosiaali- ja terveysministeriö mainit- yleissitovana sopimuksena. Joillakin työ- ja so- 7944: tua päätöstä tehdessään menetellyt asianmukai- pimusaloilla - kuten kuorma-autoliikenteessä 7945: sesti jättäessään perustelematta päätöksen ja -työehtosopimuksen yleissitovuuskysymyksen 7946: kieltäytyessään esittämästä perusteluita kirjalli- ratkaisu edellyttää kuitenkin muita aloja huo- 7947: sessa muodossa ulkopuolisille. mattavasti yksityiskohtaisempia laskelmia ja 7948: työehtosopimuskenttää koskevia oikeudellisia 7949: selvityksiä sekä niihin sisältyvien arvionvarais- 7950: ten ja tulkinnanvaraisten osakysymysten analy- 7951: 6RATKAISU sointia. 7952: Kantelukirjoituksissa tarkoitetussa kuorma- 7953: 6.1 TSL:n säännös yleissitovasta työehtosopi- autoalan työehtosopimuksen yleissitovuutta 7954: muksesta koskevassa asiassa on kysymys erityisesti siitä, 7955: onko kyseinen kuorma-autoalan työehtosopi- 7956: Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskeva mus työsopimuslain 17 §:ssä tarkoitettu "yleisek- 7957: säännös on työsopimuslain (320/1970) 17 §:n si katsottava" työehtosopimus. Siihen kytkeytyy 7958: 9.3. Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskevat valmisteluasiakirjat 149 7959: 7960: eräiden työntekijäryhmien osalta kysymys 6.1.2 Oikeuskirjallisuudessa esitettyjä tulkinta- 7961: "asianomaisesta alasta" eli kysymys siitä, onko ohjeita 7962: tiettyjäjäljempänä mainittavia työntekijäryhmiä 7963: pidettävä kuorma-autoalan työntekijöinä. Työehtosopimuksen yleissitovuusasiaa ovat 7964: ennen korkeimman oikeuden edellä mainittua 7965: vuonna 1974 annettua ratkaisua käsitelleet Antti 7966: Suviranta (esitelmä työsopimuslaista 7967: 6.1.1 TSL:n yleissitovuussäännöksen tarkoitus 27.11.1970) ja Kaarlo Sarkko (Defensor Legis 7968: ja valtiopäiväasiakirjat 1972, s. 39-). 7969: Suviranta on tuolloin uutta työsopimuslakia 7970: Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskevan koskevassa esitelmässään todennut, että lakieh- 7971: työsopimuslain 17 §:n 1 momentin tulkinnassa dotuksen eduskuntakäsittelyssä lakiin otettu 7972: on ensimmäisenä haettava johtoa lainsäännök- työehtosopimuksen yleissitovuutta koskeva työ- 7973: sen tarkoituksesta. Työsopimuslain 17 § on sopimuslain 17 § on erittäin tärkeä, mutta toi- 7974: yleissäännös työnantajan velvollisuuksista. Työ- saalta erittäin vaikea ja erittäin tulkinnanvarai- 7975: sopimuslain 17 §:n 3 momenttiin on kirjattu nen säännös. Suviranta ei ole uutta työsopimus- 7976: työnantajan yleinen velvollisuus kohdella työn- lakia koskevassa yleisesityksessään käsitellyt tar- 7977: tekijäitään tasapuolisesti. Työsopimuslain kemmin yleissitovan työehtosopimuksen määrit- 7978: 17 §:n 1 ja 2 momentin säännöksissä on kysymys telykriteerejä ja muita työsopimuslain 17 §:n 1- 7979: työnantajan velvollisuudesta noudattaa työsopi- 2 momenttien avoimia tulkintakysymyksiä. Työ- 7980: muksissa ja työsuhteissa muuten vähintään tiet- ehtosopimuksen yleiseksi katsottavuudesta Su- 7981: tyjä minimiehtoja. Työsopimuslain 1 §:ään kir- viranta on todennut, että jos alalla on useita 7982: jatun työsopimussuhteen perusluonteen mukai- työehtosopimuksia, niin mikään muu ei voi olla 7983: sesti työnantajaa sitovat työsuhteen ruinimieh- yleissitova sopimus kuin se, jonka piiriin jo nor- 7984: dot koskevat erityisesti työntekijälle maksetta- maalisti kuuluu eniten työntekijöitä. Tämä ei 7985: vaa palkkaa. kuitenkaan vielä riitä. Voi olla, että kaikkien alan 7986: Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskeva työehtosopimusten piiriin kuuluu alan työnteki- 7987: säännös tuli työsopimuslakiin lakiehdotuksen jöistä 10 -20 prosenttia, jolloin mikään niistä ei 7988: (HE 228/1969 vp) eduskuntakäsittelyssä. Sään- tulisi yleissitovaksi. Yleissitovuuden rajaa ei lais- 7989: nöksen tarkoituksena on ollut turvata tietyt ta ilmene, mutta Suvirannan mukaan voidaan 7990: palkka- ja muut työsuhde-etuudet sellaisillekin lähteä siitä, että jos noin 50 prosenttia kuuluu 7991: työntekijöille, joiden työnantajia työehtosopi- jonkin työehtosopimuksen piiriin normaalisito- 7992: mus ei ole sitonut. Eduskunnan sosiaalivalio- vuuden mukaan, niin työehtosopimus olisi yleis- 7993: kunta piti mietinnössään (SoVM 33/1969 vp) sitova. 7994: epätyydyttävänä hallituksen esityksen mukais- Sarkon mukaan lähtökohtana on pidettävä 7995: ta säännöstä, joka olisi merkinnyt sitä, että sitä, että ainoa kriteeri, jolla työehtosopimusten 7996: työnantaja, jota työehtosopimus ei sitonut, oli- yleisyyttä voidaan mitata, on kyseiseen työehto- 7997: si voinut edelleenkin vapaasti sopia työntekijäl- sopimukseen työehtosopimuslain 4 §:n 1 mo- 7998: le maksettavasta palkasta. Valiokunta piti tär- mentin mukaan sidottujen ja sen soveltamispii- 7999: keänä, että kaikille työntekijöille, siitä riippu- riin työehtosopimuslain 4 §:n 2 momentin perus- 8000: matta, oliko työnantaja työehtosopimuksen si- teella kuuluvien työntekijöiden lukumäärän ver- 8001: toma vai ei, maksetaan ainakin tietty vähim- taaminen koko alan työntekijöiden lukumää- 8002: mäispalkka. rään. Mitään muuta kriteeriä ei hänen nähdäk- 8003: Työsopimuslain 17 §:n 1 momentti otettiin seen ole olemassa, mikäli yleisyydelle halutaan 8004: työsopimuslakiin eduskunnan sosiaalivaliokun- antaa jokin merkityssisältö. 8005: nan esittämässä muodossa. Säännöksen tarkoi- Työehtosopimuksen yleisyyttä mitattaessa 8006: tusta koskevaa lausumaa lukuunottamatta va- on se työehtosopimus, jonka piiriin kuuluu 8007: liokunnan mietintöön kirjatut perustelut ovat eniten kyseisen alan työntekijöitä työsopimus- 8008: työsopimuslain 17 §:n 1 momentin tulkintaa aja- lain 17 §:n 1 momentin mukaan yleisin kyseisen 8009: tellen niukat. Kysymystä siitä, millainen työehto- alan työehtosopimuksista. Tämä ei kuitenkaan 8010: sopimus on "yleiseksi katsottava" enempää kuin vielä riitä täyttämään työsopimuslain 8011: muitakaan yleissitovan työehtosopimuksen tun- 17 §:n 1 momentin yleisyysvaatimusta. Yleissito- 8012: nusmerkistötekijöitä ei ole sosiaalivaliokunnan vuuden on Sarkon mukaan nimittäin katsottava 8013: mietinnössä tarkemmin käsitelty. edellyttävän myöskin, että kyseinen työehtosopi- 8014: 150 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 8015: 8016: mus on yleinen suhteessa koko kenttään. Tulkin- teella työehtosopimusta on pidettävä alalla 8017: nassa on näin kiinnitettävä huomiota myös täl- "yleisenä". Kun lakiteksti on näin tulkinnanva- 8018: laisen työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuu- rainen, joudutaan yksittäisten oikeusriitojen 8019: luvien työntekijöiden lukumäärän ja koko alan ratkaisupakkotilanteessa tulkintoihin, jotka ei- 8020: työntekijöiden lukumäärän väliseen suhteeseen. vät suoranaisesti perustu lakitekstiin, vaan Kos- 8021: Kirjoituksesta lähemmin ilmenevin perustein kisen mukaan esimerkiksi yleiseen kielenkäyt- 8022: Sarkko on Suvirannan kantaan yhtyen katsonut, töön, niinkuin tässä sanan "yleinen" tulkintaan. 8023: että työehtosopimusta on pidettävä yleissitova- Hakulinen on kommentissaan esittämillään pe- 8024: na, jos sen piiriin normaalisitovuuden mukaan rusteilla päätynyt siihen, että kun työsopimus- 8025: kuuluu noin 50 prosenttia alan työntekijöistä. laissa ei ole annettu konkreettista tulkintaohjet- 8026: Tuomioistuimen harkintaan jää sen ratkaisemi- ta, on puutteellisen lain tulkinnassa aihetta 8027: nen, voidaanko ja missä tapauksissa työehtoso- omaksua tulkinta, jonka mukaan työehtosopi- 8028: pimusta pitää yleissitovana, vaikka sidottuisuus musta ei voida julistaa yleissitovaksi, ellei siihen 8029: jäisikin hieman alle 50 prosentin. sidottujen työnantajien työssä ole vähintään 8030: puolet sopimuksen soveltamispiiriin kuuluvista 8031: työntekijöistä. 8032: Kari-Pekka Tiitinen (Oikeus 3/1974) on tar- 8033: 6.1.3 Korkeimman oikeuden ratkaisu ja sen kastellut korkeimman oikeuden ratkaisua kriitti- 8034: jälkeisiä kirjoituksia sesti. Hän on kirjoituksessaan tarkastellut työso- 8035: pimuslain 17 §:ään otetun yleissitovuussäännök- 8036: Korkeimman oikeuden 17.5.1974 antamassa sen tarkoitusta ja säännöksessä olevaa työehto- 8037: työntekijän palkkasaatavaa ja työehtosopimuk- sopimuksen yleisyys -kriteeriä työsopimusla- 8038: sen yleissitovuutta koskevassa ratkaisussa (KKO kiehdotuksen eduskunta-asiakirjojen valossa. 8039: 1974 II 44) on ollut kysymys siitä, oliko valoku- Eduskunnan enemmistön mukaan oli tärkeätä, 8040: vausliikkeen palveluksessa olleella työntekijällä että kaikille työntekijöille, siitä riippumatta onko 8041: oikeus vähintään päätöksessä mainitun myyjien työnantaja työehtosopimuksen sitoma vai ei, 8042: ja varastotyöntekijäin palkkoja koskeneen työ- maksetaan ainakin tietty vähimmäispalkka. Tii- 8043: ehtosopimuksen mukaiseen palkkaukseen. Kuo- tisen mukaan perinteisen lainopin kannaltakin 8044: pion raastuvanoikeus päätöksessään 24.6.1971 näyttäisi melko selvältä, että kyseisten lainkoh- 8045: ja Itä-Suomen hovioikeus tuomiossaan 7.9.1972 tien tulkinnassa pitäisi poliittisen päätöksenteki- 8046: olivat veivoittaneet työnantajan maksamaan jän eli eduskunnan enemmistön selvästi, joskin 8047: kantajalle työehtosopimukseen perustuneen verraten yleisessä muodossa ilmaisemalle pyrki- 8048: palkkasaatavan. Raastuvanoikeuden ja hovioi- mykselle antaa ratkaiseva merkitys. Tiitinen on 8049: keuden ratkaisuissa ei ollut lähemmin käsitelty viitannut sosiaali- ja terveysministeriön 8050: työsopimuslain 17 §:n 1 momentin yleiseksi kat- 24.9.1971 eli ennen korkeimman oikeuden pää- 8051: sottavuus -tunnusmerkkiä. töstä ammattientarkastajille antamiin ohjeisiin, 8052: Korkein oikeus totesi, että työsopimuslain joiden mukaan yleiseksi katsottavuus merkitsee 8053: 17 §:n 1 momentin säännöksessä oli yleissitovat- lähinnä sitä, että asianomaisen alan kahdesta tai 8054: ta työehtosopimukselta katsottava edellytetyn useammasta työehtosopimuksesta on noudatet- 8055: sellaista edustavuutta asianomaisella alalla, että tava sitä, jonka sitovuus on laajin. Oikeuskirjalli- 8056: sopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen so- suudessa tähän ei ole kuitenkaan Tiitisen mu- 8057: veltamispiiriin, huomioon ottaen työehtosopi- kaan tyydytty. 8058: muslain 4 §:n säännökset, kuului ainakin noin Tiitinen on kirjoituksessaan kiinnittänyt huo- 8059: puolet alan työntekijöistä. Korkeimman oikeu- miotaan myös siihen, että korkeimman oikeuden 8060: den päätös syntyi äänestyksen jälkeen, mutta ää- päätökseen kirjattujen yleissitovuuskriteereiden 8061: nestys ei koskenut kysymystä työehtosopimuk- seurauksena yleissitovan työehtosopimuksen 8062: sen yleisyydestä. olemassaolo riippuu ensisijaisesti työnantajien 8063: Korkeimman oikeuden jaostoratkaisuna teh- järjestäytymisasteesta. Mitä heikommin työnan- 8064: tyä ennakkopäätöstä kommentoineet Pirkko K. tajat ovat järjestäytyneet, sitä todennäköisem- 8065: Koskinen (Lakimiesl974, s. 516-) ja Y.J. Ha- pää on, että asianomaista työehtosopimusta ei 8066: kulinen (Defensor Legis 1974, s. 53-) pitivät voitaisi pitää yleiseksi katsottavana. Lainsäätä- 8067: työsopimuslain 17 §:n 1 momentin yleissito- jän ensisijaisena tarkoituksena on kuitenkin ollut 8068: vuussäännöstä varsin tulkinnanvaraisena. Laki työsopimuslain 17 §:n säännöksellä turvata juuri 8069: ei ilmoita niitä tunnusmerkkejä, joiden perus- järjestäytymättömien työnantajien työntekijöitä 8070: 9.3. Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskevat valmisteluasiakirjat 151 8071: 8072: työntekijöiden omasta järjestäytyneisyydestä tieneuvoston ohjesäännön 24 ja 25 §:n muutok- 8073: riippumatta. sella (221/1997). 8074: Korkeimman oikeuden mainitun päätöksen 8075: jälkeen ilmestyneessä kirjassaan Sarkko (Työoi- 8076: keus, Yleinen osa 1980, s. 253) on edellä maini- 6.3 STM:n yleissitovuuskannanoton oikeudelli- 8077: tussa artikkelissa toteamaansa kantaa tarken- sesta luonteesta 8078: taen todennut, että niissä tapauksissa, joissa 8079: työehtosopimuksen sidottuisuuden prosentti- Työsopimuslaissa ei ole säännöksiä työsopi- 8080: määrä jää alle viidenkymmenen, olisi tuomiois- muslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettujen 8081: tuimen yksittäistapauksissa kiinnitettävä huo- yleissitovien työehtosopimusten määrittelemi- 8082: miota myös alan yleiseen järjestäytymiseen. sessä noudatettavasta menettelystä. Oikeusrii- 8083: Sarkko on kirjassaan katsonut, että rajatapauk- toina työsopimuslain 17 §:n mukaista yleissito- 8084: sissa työehtosopimusta voidaan pitää yleisenä vaa työehtosopimusta ja sen mukaisia palkka- ja 8085: sitä helpommin mitä pienempi alan yleinen jär- muita etuuksia koskevat asiat ovat tavallisia 8086: jestäytyneisyys on, vaikka normaalisidonnai- yleisten tuomioistuinten tuomiovaltaan kuulu- 8087: suuden prosenttimäärä jäisikin jonkin verran via yksityisoikeudellisia riita-asioita. Sosiaali- ja 8088: alle viidenkymmenen. Sarkko on kuitenkin ko- terveysministeriön ja muiden työsuojeluviran- 8089: rostanut, että tämä kriteeri on täysin sekundää- omaisten toimivalta ja tehtävät työehtosopimus- 8090: rinen suhteessa Suvirannan esittämään kritee- ten yleissitovuusasioissa perustuvat yksinomaan 8091: riin. työsopimuslain 55 §:n yleiseen valvontasään- 8092: nökseen. 8093: Työsuojeluvalvonnan toimeenpanoa koske- 8094: vat säännökset ovat työsuojelun valvonnasta ja 8095: 6.2 STM :n toimivaltaa koskevista säännöksistä muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetussa 8096: laissa (13111973) ja sen nojalla annetuissa sää- 8097: Sosiaali- ja terveysministeriön toimivalta työ- döksissä. Myöskään niissä ei ole nimenomaisia 8098: ehtosopimusten yleissitovuutta koskevissa oikeusohjeita siitä, mitä työehtosopimusten 8099: asioissa perustuu työsopimuslain 55 §:n yleiseen yleissitovuussäännöksen valvontaan sisällölli- 8100: valvontasäännökseen, jonka mukaan työsopi- sesti kuuluu tai miten valvontaviranomaisen toi- 8101: muslain noudattamista valvovat [ammattientar- mivalta yleissitovuussäännöksen valvonnassa 8102: kastusviranomaiset] (nykyisin) työsuojeluviran- määräytyy. Tässä suhteessa kysymykseen tulevia 8103: omaiset. Säännöksen 2 momentin mukaan työ- yleisempiä säännöksiä voisivat olla lähinnä työ- 8104: suojeluviranomaisten on valvontatehtäväänsä suojeluviranomaisten tarkastus- ja tietojensaan- 8105: suorittaessaan toimittava kiinteässä yhteistyössä tioikeutta sekä työsuojeluviranomaisen ohjaus- 8106: niiden työnantajain ja työntekijäin yhdistysten ja neuvontavelvollisuutta sekä viranomaisen 8107: kanssa, joiden tekemän valtakunnallisen työeh- sekä toisaalta työnantajan ja työntekijöiden yh- 8108: tosopimuksen määräyksiä kysymyksessä olevas- teistoimintaa koskevat työsuojelun valvontalain 8109: sa työsopimuksessa tai työsuhteessa muuten olisi ja -asetuksen säännökset. 8110: noudatettava. Työsuojeluvalvonnan käytännön tason toi- 8111: Työsopimuslakia koskevaan hallituksen esi- meenpanotehtävistä ovat viranomaispuolella 8112: tykseen ei sisältynyt työsopimuslain valvonta- huolehtineet pääasiallisesti työsuojelupiirien 8113: säännöstä. Edellä mainittu työsuojeluviran- työsuojelutoimistot ja niiden virkamiehet. Niillä 8114: omaisten valvontatehtävää sekä valvontaviran- on ollut myös työsopimuslain valvontaan kuulu- 8115: omaisten ja työmarkkinajärjestöjen välistä yh- via työehtosopimusten yleissitovuuteen liittyviä 8116: teistoimintaa koskeva säännös lisättiin työsopi- valvonta- ja ohjaustehtäviä. Työsuojelupiirien 8117: muslakiin lakiehdotuksen eduskuntakäsittelyssä virkamiehet ovat pyydettäessä selvittäneet ja an- 8118: eduskunnan sosiaalivaliokunnan mietinnön mu- taneet kannanottoja asianomaisen työehtosopi- 8119: kaisena. muksen yleissitovuuteen liittyvistä kysymyksistä 8120: Työsopimuslain noudattamisen valvontateh- ja työsuojelupiirien virkamiehiä on myös kuultu 8121: tävät ovat kuuluneet sosiaali- ja terveysministe- todistajina väitettyyn yleissitovaan työehtosopi- 8122: riölle 1.4.1997 lukien, jolloin työsuojeluhallinto mukseen perustuvissa palkkasaatavaoikeuden- 8123: siirrettiin työministeriön hallinnonalalta sosiaa- käynneissä. 8124: li- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Ministe- Tässä yhteydessä oikeudellisesti merkityksel- 8125: riöiden välinen toimialamuutos toteutettiin vai- listä on, että työehtosopimusten yleissitovuus 8126: 152 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 8127: 8128: syntyy välittömästi työsopimuslain 17 §:n 1 mo- myös ministeriö on asiaa selvittävän ja lausun- 8129: mentin perusteella. Työehtosopimusten yleissi- toja antavan asiantuntijaviranomaisen asemas- 8130: tovuusasioissa ei ole järjestelmää, jossa jokin jul- sa. 8131: kisoikeudellinen elin, esimerkiksi sosiaali- ja ter- 8132: veysministeriö, julistaisi edellytykset täyttävät 8133: työehtosopimukset yleissitoviksi. Sosiaali- ja ter- 6.4 Kuorma-autoalan TES:n yleissitovuusasian 8134: veysministeriön ja työsuojelupiirien asianomai- virkamiesvalmistelun arviointia 8135: set virkamiehet ovat työehtosopimusten yleissi- 8136: tovuusasioissa näin ollen asiaa selvittävän ja lau- 6.4.1 STM:n työsuojeluosaston aikaisemmat 8137: suntoja antavan asiantuntijaviranomaisen ase- laskelmat 8138: massa. Työsuojeluviranomaisten tehtävänä on 8139: ollut pyydettäessä antaa työntekijöille tai työn- Puheena oleva eri työehtosopimusten yleissi- 8140: antajille taikka heidän edustajilleen tietoja ja tovuuden selvitystyö on käynnistetty työministe- 8141: asiantuntijaselvityksiä sekä niihin perustuvia riön työsuojeluosaston kirjeellä 21.1.1997 dnro 8142: lausuntoja siitä, onko asianomaista työehtosopi- 4027/535/97TM, joka on koskenut yleistä työeh- 8143: musta pidettävä yleissitovana riidan kohteena tosopimusten yleissitovuusselvitystä. Sitä koske- 8144: olevassa tapauksessa. Tuomioistuimessa jom- va työministeriön kirje on sisällöltään ja tehtävä- 8145: man kumman asianosaisen puolelta esitetty lau- rajaukseltaan edellä kohdassa 6.3 todettujen pe- 8146: suma tai todistelu voidaan vastatodistelulla aina ruslähtökohtien mukainen. Ensinnäkin työehto- 8147: kumota. sopimusten yleissitovuuskriteereistä on kirjeessä 8148: Tärkeimpinä syinä sille, että työehtosopi- todettu, että työehtosopimusten yleissitovuutta 8149: musten yleissitovuutta koskevat selvitykset ja arvioidaan, kuten ennenkin, korkeimman oikeu- 8150: yleissitovuuskannanotot on käytännössä keski- den ratkaisusta (KKO 1974 II 44) ilmenevän pe- 8151: tetty työsuojeluhallinnon keskusviranomaiselle, riaatteen mukaisesti. Ministeriön yleissitovuus- 8152: sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosas- arvion sisällöllisistä perusteista on kirjeessä to- 8153: tolle, on saadun selvityksen mukaan ollut työ- dettu, että kysymys on selvitystyöstä, joka perus- 8154: ehtosopimusasioiden oikeudelliseen ja tilastolli- tuu lukuisista eri lähteistä hankittaviin mahdolli- 8155: seen asiantuntemukseen ja yleissitovuuskan- simman luotettaviin tietoihin alan työntekijöi- 8156: nanottojen yhtenäisyyteen liittyvät näkökoh- den sekä työehtosopimuksen soveltamispiiriin 8157: dat. Työsopimuslain noudattamisen valvonta kuuluvien työntekijöiden määrästä. 8158: poikkeaa muutoinkin varsinaisen työsuojelu- Edellä olevaan ja asiakirjoista ilmenevään sel- 8159: lainsäädännön valvontatehtävistä, koska ensik- vitykseen viitaten katson, että työministeriö ja 8160: simainitussa on kysymys työnantajan ja työn- 1.4.1997 lukien sosiaali- ja terveysministeriön 8161: tekijän väliseen sopimussuhteeseen perustuvien työsuojeluosasto ovat menetelleet työministe- 8162: velvollisuuksien noudattamisen valvonnasta. riön työsuojeluosaston kirjeellä 21.1.1997 vireille 8163: Viranomaisvalvonnan sisällöllinen yhtenäisyys pannun yleissitovuusselvityksen käynnistämises- 8164: ja valvontatoiminnan perustana olevien selvi- sä ja selvityksen tehtävänrajauksessa toimival- 8165: tysten laadinnassa tarvittava erityisasiantunte- tuuksiensa rajoissa ja muutoinkin asianmukai- 8166: mus ovat valvontatoimien kohteiden oikeustur- sesti. 8167: van ja hallintotoiminnan rationaalisen toteutta- Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosas- 8168: misen kannalta hyväksyttäviä perusteita keskit- ton yleissitovuusselvityksen sisältökysymyksistä 8169: tää yleissitovien työehtosopimusten määrittä- asiakirjoista ilmenee, että ministeriön työsuoje- 8170: miseen liittyvät selvitystehtävät ministeriöön. luosaston vanhemman hallitussihteerin Sirpa 8171: Työsopimuslaissa tai muualla laissa ei ole kui- Kaittolan yleissitovuuslaskelman 29.5.1997 poh- 8172: tenkaan erityissäännöksiä ministeriön, tai aikai- jalukuja on saatu muun ohella Auto- ja Kuljetus- 8173: semmin työsuojeluhallinnon keskusvirastona alan Työntekijäliitto ry:n kirjallisesta ilmoituk- 8174: toimineen työsuojeluhallituksen, toimivallasta sesta 6.3.1997. Sen mukaan toimialan työnteki- 8175: tai tehtävistä työsopimuslain 17 §:n 1 momentin jöiden määrä vuonna 1993 oli 14 832ja työnanta- 8176: yleissitovuussäännöksen valvonnassa. Työmi- jaliiton jäsenyritysten palveluksessa olleiden 8177: nisteriön ja 1.4.1997 lukien sosiaali- ja terveys- työntekijöiden määrä oli 5 414 (työntekijäpuolen 8178: ministeriön ja sen työsuojeluosaston toimival- ilmoittama luku). Lisäksi Kaittolan laskelmassa 8179: tuudet ja tehtävät työehtosopimusten yleissito- on mainittu työssäkäyntitilastoon perustuvat 8180: vuusvalvonnassa ovat näin ollen samanlaisia työntekijöiden määrät vuosina 1994 ja 1995 sekä 8181: kuin muillakin työsuojeluviranomaisilla, eli vertailutietona työnantajapuolelta saatu ilmoi- 8182: 9.3. Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskevat valmisteluasiakirjat 153 8183: 8184: tus työnantajaliiton jäsenyritysten palveluksessa Asiakirjojen perusteella näyttää siltä, että kaikis- 8185: olleiden työntekijöiden määrästä (4 600) vuoden sa muissakin kuorma-autoalan työehtosopimuk- 8186: 1996 alkupuolella. sen yleissitovuuslaskelmissa on toimialan koko- 8187: Lisäksi Kaittolan muistioon sisältyy oikeudel- naistyöntekijämäärään otettu alan yksityisen 8188: linen kannanotto niistä kuorma-autoalalla työs- sektorin työnantajien palveluksessa olevat työn- 8189: kentelevistä erityisryhmistä, joiden lukumäärä tekijät. 8190: on tullut vähentää alan työntekijöiden kokonais- Kaittolan uudempi laskelma 15.9.1997 poh- 8191: määrästä. Näitä ovat olleet säiliöautoliikenteen jautuu vuoden 1993 osalta samoihin lähtötietoi- 8192: työntekijät (1 IOO)ja tavarankuljetuksessa toimi- hin kuin edellinen laskelma. Uutta myöhemmäs- 8193: vien kuljetusliikkeiden huoltokorjaamohenki- sä laskelmassa on yleissitovuuslaskelma vuodel- 8194: löstö (1 600). Perusteena vähentämiselle on ollut ta 1994 ja vuoden 1995 osalta on työntekijöiden 8195: se, että kummallakin työntekijäryhmällä (yht. kokonaismäärä noin tuhat työntekijää edellistä 8196: 2 700) on ollut oma työehtosopimus. Kaittolan Iaskelmaa vähemmän. Myös Kaittolan myöhem- 8197: muistioon on kirjattu myös oikeudellinen kan- män laskelman 15.9.1997lopputulos osoitti, että 8198: nanotto niiden työntekijäryhmien vähentämises- kuorma-autoalan työehtosopimuksen sitovuus- 8199: tä, joiden vähentämistä työntekijäliitto oli vaati- aste on vuosina 1993-1995 jäänyt selvästi alle 8200: nut (kaupan ja elintarviketeollisuuden kuljetus- 50 prosentin. 8201: yritysten ja kuljetusliikkeiden terminaalityönte- Sosiaali- ja terveysministeriön talous- ja suun- 8202: kijöiden työntekijät, 700 + 600). Kuljetuksensa nitteluosastolla 5.9.1997 laaditut vertailulaskel- 8203: yhtiöittäneiden kaupan ja elintarviketeollisuu- mat olivat lopputulokseltaan yhdenmukaiset 8204: den yritysten työntekijöitä ei voitu muistion mu- hallitussihteeri Kaittolan laatimien laskelmien 8205: kaan vähentää, koska työntekijät työskentelivät kanssa. Ministeriön talous- ja suunnitteluosas- 8206: tieliikenteen tavarankuljetuksen alalla ja koska tolla laaditut, tietyllä vaihteluvälillä ilmaistuihin 8207: toimintaa yhtiöitetyissä yrityksissä ei voitu pitää työntekijämääräarvioihin (haarukointi) perustu- 8208: omana alanaan eikä myöskään kaupan alana. vat vertailulaskelmat eivät osoittaneet, että kuor- 8209: Kuljetusliikkeiden terminaalityöntekijöitä ei ma-autoalan työehtosopimuksen sitovuusaste 8210: voitu vähentää sen vuoksi, että he kuuluivat tie- vuosina 1993-1995 olisi ollut noin 50 prosent- 8211: liikenteen tavarankuljetuksen toimialalle ja hei- tia. 8212: hin myös sovellettiin kuorma-autoalan työehto- Yhteenvetona voidaan hallitussihteeri Sirpa 8213: sopimusta. Kaittolan sekä sosiaali- ja terveysministeriön ta- 8214: Näihin ja Kaittolan muistiosta tarkemmin ii- lous- ja suunnitteluosaston laatimista kuorma- 8215: meneviin muihin lähtötietoihin perustuva laskel- autoalan työehtosopimuksen yleissitovuutta 8216: ma osoitti, että kuorma-autoalan työehtosopi- koskevista laskelmista todeta, että ne ovat pe- 8217: muksen piiriin kuului selvästi alle 50 prosenttia rustuneet laskenta-ajankohtana käytettävissä 8218: kuorma-autoalan työntekijöiden kokonaismää- olleisiin tilastoihin ja alan työmarkkinajärjes- 8219: rästä. töiltä saatuihin järjestäytyneiden työnantajien 8220: Hallitussihteeri Sirpa Kaittolan myöhempi työntekijämääriin. Vaihtoehtoisia laskelmia on 8221: muistio ja laskelma 15.9.1997 sisältää ensinnä- laadittu sekä työnantaja- että työntekijäjärjes- 8222: kin tarkennuksen,jonka mukaan työssäkäyntiti- töitä saatujen järjestäytyneiden työnantajien 8223: lastossa palkansaajat on jaettu työnantajasekto- työntekijämäärien pohjalta. Myöhemmin kante- 8224: rin mukaan julkiseen sektoriin, valtioenemmis- luasioiden valmistelun yhteydessä on ilmennyt, 8225: töisiin osakeyhtiöihin sekä yksityiseen sektoriin. että kuorma-autoalan kokonaistyöntekijämää- 8226: Alan työntekijöiden määrä on muistion mukaan ränä on pidetty alan yksityisen sektorin työnan- 8227: laskettu yksityisen sektorin työntekijöiden mää- tajien palveluksessa olevien työntekijöiden yh- 8228: rän perusteella. Tältä osin on todettava, että kan- teismäärää, eikä edellä mainittujen valtioenem- 8229: teluasiassa hankittujen lisäselvitysten mukaan mistöisten kuljetusyritysten työntekijämääriä 8230: (STM:n työsuojeluosaston lausunto 14.1.1998) ole otettu laskelmissa huomioon. Tällä nyttem- 8231: ainakin kaksi valtionenemmistöistä kuljetusalan min todetulla virheellisyydellä ei ole kuitenkaan 8232: yritystä, Oy Pohjolan Liikenne Ab ja Trans- ollut vaikutusta yleissitovuuskannanoton lop- 8233: point Oy Ab ovat järjestäytyneet Autoliikenteen putulokseen, koska valtioenemmistöisten kulje- 8234: työnantajaliittoon. Ainakin näiden valtioenem- tusyritysten työntekijöiden lisääminen alan 8235: mistöisten kuljetusyritysten työntekijämäärät työntekijöiden kokonaismäärään ei olisi lisän- 8236: 720 (1993) ja 1 052 (1995) olisi näin ollen tullut nyt vaan vähentänyt työehtosopimuksen sito- 8237: sisällyttää työntekijöiden kokonaismäärään. vuusastetta. 8238: 8239: 20 292071C 8240: 154 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 8241: 8242: 6.4.2 Neuvottelevan virkamiehen Jukka Kallion määrästä vähentää. Kallion alkuperäisen 9-si- 8243: yleissitovuuslaskelmat vuisen muistion laskelmissa on tehty vaihtoehto- 8244: laskelmia sillä perusteella, että vähennettäviä 8245: Myös neuvottelevan virkamiehen Jukka Kal- työntekijäryhmiä on muitakin kuin äsken maini- 8246: lion 3.10.1997 päivätyissä muistioissa ja niihin tut ryhmät.Vähennettävien työntekijäryhmien 8247: kirjatuissa laskelmissa on selvitetty ensinnäkin työntekijöiden yhteismäärä on vaihdellut laskel- 8248: kuorma-autoalan työehtosopimuksen sitovuus- missa mainitusta 2 700 työntekijästä 4 500 työn- 8249: astetta eli sitä, kuinka suuri osuus toimialan ko- tekijään. Sosiaali- ja terveysministeriön arkis- 8250: konaistyöntekijämäärästä on ollut kuorma-au- toon luovutetussa muistion ?-sivuisessa versiossa 8251: toalan työehtosopimukseen sidottujen järjestäy- on kuitenkin yksiselitteisesti ilmoitettu, että toi- 8252: tyneiden työnantajien palveluksessa. Kallion las- mialan kokonaistyöntekijämäärästä vähennettä- 8253: kelmissa on näin ollen ollut kysymys samojen viä työntekijöitä" on" 4 000 työntekijää ja Kallio 8254: asioiden selvittämisestä kuin hallitussihteeri on sisällyttänyt kyseiseen muistioansa sen mu- 8255: Kaittolan edellä mainituissa laskelmissa ja so- kaiset laskelmat. 8256: siaali- ja terveysministeriön talous- ja suunnitte- Yhteenvetona ja arviona neuvottelevan virka- 8257: luosaston rinnakkaislaskelmissa. Myös Kallion miehen Jukka Kallion 3.10.1997 päivättyihin al- 8258: laskelmien lähtökohtana on ollut vuoden 1995 kuperäiseen 9-sivuiseen muistioon ja siitä muo- 8259: työssäkäyntitilaston osoittama toimialan työnte- kattuun ?-sivuiseen muistioon sisältyvistä yleissi- 8260: kijämäärä 19 881 työntekijää. Muut laskelmien tovuuslaskelmista sekä yleissitovuusasian val- 8261: lopputuloksen kannalta merkitykselliset suureet mistelussa noudattamasta menettelystä voidaan 8262: ovat sitävastoin perustuneet, niinkuin Kallio it- todeta seuraavaa: 8263: sekin toteaa, olettamiin ja arvioihin. Kallio on Ministeri päättää hänen päätettävikseen kuu- 8264: laskenut työehtosopimuksen sitovuusastetta luvat asiat ministeriön virkamiesesittelijän esit- 8265: olettaenjärjestäytyneiden työnantajien työnteki- telystä. Asian ja ratkaisuehdotuksen esittelyä 8266: jöiden määräksi laskentahetkellä 6 000-7 000 edeltää asian valmistelu. Esittelijän tehtävänä 8267: työntekijää. Kallion alkuperäisen 3.10.1997 päi- on perehtyä valmisteltavana olevaan asiaan ja 8268: vätyn 9-sivuisen muistion mukaan olettamat pe- selvittää eri ratkaisuvaihtoehdot ottaen huo- 8269: rustuivat työmarkkinajärjestöjen "käsitykseen" mioon asian ratkaisuun vaikuttava tosiasia-ai- 8270: työnantajajärjestön jäsentyönantajien työnteki- neisto ja lainsäädäntö. Ministeriön virkamies- 8271: jöiden määristä. Kirjallista vahvistusta näille valmistelun ja asian mahdollisesti edellyttämien 8272: olettamille ei ollut esitetty. Kallion alkuperäises- välitoimien jälkeen esittelijän asiana on tehdä 8273: sä 9-sivuisessa muistiossa 3.10.1997 on eräänä ratkaisuehdotus ja samalla antaa ministerille tie- 8274: laskennallisena vaihtoehtona syksyn 1997 työn- dot ratkaisun asiallisista ja oikeudellisista perus- 8275: tekijämäärästä esitetty työnantajaliiton arvio teista. Esittelijän suorittama asian valmistelu on 8276: 5 700, mutta tähän arvioon perustuva laskelma merkityksellistä kahdelta kannalta. Asioiden 8277: on myöhemmästä niin ikään 3.10.1997 päivätys- valmistelun ja esittelystä tapahtuvan päätöksen- 8278: tä ?-sivuisesta muistiostajätetty pois. Laskelmia teon tarkoituksena on ensinnäkin edistää pää- 8279: on Kallion myöhemmässä muistiossa karsittu, ja töksentekoa ja poistaa päätöksenteon epävar- 8280: järjestäytyneiden työnantajien työntekijöiden muustekijöitä. Toisaalta kysymys on sen turvaa- 8281: määrästä on todettu, että se "on" 6 600-7 000. misesta, että asia ratkaistaan sisällöllisesti oi- 8282: Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön arkistoon kein. 8283: luovutetun muistion ?-sivuisesta versiosta on Asian kunnollinen valmistelu on laajan asia- 8284: poistettu muistion 9-sivuiseen alkuperäisversi- aineiston pohjalta oikeudellisilla perusteilla rat- 8285: oon sisältyvä asianmukaisena ja perusteltuna pi- kaistavissa asioissa sekä päätöksentekijän että 8286: dettävä maininta siitä, että työmarkkinajärjestö- asian ratkaisun oikeellisuuden kannalta erityisen 8287: jen käsityksiin työnantajaliiton jäsenyritysten tärkeää. Työehtosopimuksen yleissitovuuden 8288: työntekijämääristä on suhtauduttava tietyllä va- määrittelyä koskevassa asiassa kysymys on laa- 8289: raumalla. jojen tilastollisten ja muiden asia-aineistojen 8290: Hallitussihteeri Sirpa Kaittolan laskelmissa pohjalta oikeudenisin perustein tehtävästä rat- 8291: oli esitetty oikeudelliset perustelut sille, mitkä kaisusta. Ministeriön yleissitovuuskannanoton 8292: työntekijäryhmät (säiliöautoalan ja kuljetusliik- merkittävät taloudelliset vaikutukset huomioon 8293: keiden huoltokorjaamaiden työntekijät, yht. ottaen yleissitovuusasian valmistelun on oltava 8294: 2 700) ja millä perusteella (oma työehtosopimus) ammatillisesti korkeatasoista. Virkamiesvalmis- 8295: voitiin kuorma-autoalan kokonaistyöntekijä- telun vaatimukset olivat tässä tapauksessa erityi- 8296: 9.3. Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskevat valmisteluasiakirjat 155 8297: 8298: sesti korostuneet, kun asia oli poikkeuksellisesti työnantajien työntekijöiden määrästä, voidaan 8299: mennyt ministerin ratkaistavaksi. todeta, että edellä kohdassa 6.4.1 mainittujen so- 8300: Neuvottelevan virkamiehen Jukka Kallion siaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston 8301: valmistelutoiminnasta voidaan ensinnäkin tode- selvitysten jälkeen laaditut neuvottelevan virka- 8302: ta, että kuorma-autoalan kokonaistyöntekijä- miehen Jukka Kallion yleissitovuuslaskelmat 8303: määrästä tehtävien työntekijäryhmien vähentä- ovat perustuneet laskelmien lopputulokseen vai- 8304: misperuste on ollut ainoastaan säiliöautoalan kuttavilta olennaisilta osin arvioihin ja oletta- 8305: työntekijöiden ja huoltokorjaamotyöntekijöiden miin, joiden tueksi ei ole voitu saada oikeudelli- 8306: (yht. 2 700) osalta riidaton. Yleissitovuuslaskel- sesti hyväksyttävää vahvistusta. 8307: mien pohjatiedoista ei sitävastoin ole saatavissa On selvää, että työehtosopimuksen yleissito- 8308: suoraan vastausta siihen, onko kaupan ja elintar- vuuslaskelmiin niinkuin muihinkin samantyyp- 8309: viketeollisuuden erillisten kuljetusyritysten työn- pisiin tilastollisiin ja oikeudellisiin selvityksiin si- 8310: tekijät sekä kuljetusliikkeiden omissa varastoissa sältyy aina joitakin arvionvaraisia ja tulkinnan- 8311: ja terminaaleissa työskentelevät työntekijät voitu varaisia osakysymyksiä. Arvion- ja tulkinnanva- 8312: vähentää kokonaistyöntekijämäärästä. Kysy- raisuudet on kuitenkin laskelma-asiakirjoissa 8313: mys eri työntekijäryhmien vähentämismahdolli- avoimesti todettava ja tehtävä erillisiä laskelmia 8314: suudesta on luonteeltaan oikeudellinen. Kuten sisällöltään erilaisten mutta objektiivisesti hy- 8315: kanteluasiassa hankitusta sosiaali- ja terveysmi- väksyttävinä pidettävien lähtötietojen perusteel- 8316: nisteriön työsuojeluosaston lausunnosta la (haarukointi), kuten esimerkiksi ministeriön 8317: 14.1.1998 ilmenee, jonkin työntekijäryhmän vä- talous- ja suunnitteluosaston vertailulaskelmissa 8318: hentämistä koskevien oikeudellisten johtopää- on tehty. Asianmukaisiin lähtötietoihin perustu- 8319: tösten tekemiseksi on ollut otettava huomioon viita osin jo neuvottelevan virkamiehen Jukka 8320: muun muassa kyseisten työntekijäryhmien työ- Kallion oman 9-sivuisen muistion laskelmista 8321: alaa, työehtosopimuskäytäntöä ja työehtosopi- olisi voitu todeta, että niidenkään mukaan kuor- 8322: muslain 4 §:n tulkintaa koskevia oikeudellisia ma-autoalan työehtosopimuksen sitovuusaste ei 8323: näkökohtia. Näkemyserojen seurauksena Kallio ole yltänyt 50 prosenttiin. Asiakirjoista ja saa- 8324: oli omissa laskelmissaan vähentänyt kuorma-au- duista selvityksistä kuitenkin ilmenee, että minis- 8325: toalan kokonaistyöntekijämäärästä 1 300 työn- teri Terttu Huttu-Juntusen yleissitovuuskannan- 8326: tekijää (4 000-2 700) enemmän kuin mitä so- otto 3.10.1997 on perustunut lähinnä niihin Juk- 8327: siaali- ja terveysministeriön alkuperäisissä yleis- ka Kallion 9-sivuisen muistion vaihtoehtolaskel- 8328: sitovuuslaskelmissa oli tehty. miin (ks. Kallion 7-sivuisen muistion laskelmat), 8329: Edellä olevaan sekä asiakirjoista ilmeneviin joiden lopputulos on ollut työehtosopimuksen 8330: tietoihin ja hankittuihin selvityksiin viitaten kat- yleissitovuusarvioinnin kannalta edullisin eli 8331: son, että neuvottelevan virkamiehen Jukka Kal- joissa sopimukseen sidottujen järjestäytyneiden 8332: lion ei olisi tullut tehdä mainittujen työntekijä- työnantajien työntekijämääräksi on saatu lä- 8333: ryhmien työalaa ja työehto-oikeudellista asemaa hemmäs 50 prosenttia tai sen yli. Tällainen val- 8334: koskevissa oikeudellista erityistietämystä edel- mistelutoiminta ei mitenkään täytä taloudellisil- 8335: lyttävissä kysymyksissä omia arviointejaan ja ta vaikutuksiltaan merkittäviltä työehtosopi- 8336: kannanmäärityksiään, joille ei ole voitu osoittaa muksen yleissitovuuslaskelmilta edellytettäviä 8337: oikeudellisesti päteviä perusteita. Hänen olisi tul- huolellisuus- ja tarkkuusvaatimuksia eikä asioi- 8338: lut tukeutua niissä ministeriön työsuojeluosas- den viranomaisvalmistelussa edellytettävää ob- 8339: ton työoikeuden asiantuntijoiden kantaan. jektiivisuuden vaatimusta. 8340: Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskevan 8341: laskelman kaksi tärkeintä ja vaikuttavinta lähtö- 8342: tietoa ovat: a) kyseisen toimialan kokonaistyön- 6.4.3 Yleissitovuuden tulkinnailista uudelleen- 8343: tekijämäärä ja b) toimialan järjestäytyneiden määrittelyä 8344: työnantajien palveluksessa olevien työntekijöi- 8345: den määrä. Kun otetaan huomioon Kallion las- Neuvottelevan virkamiehen Jukka Kallion 8346: kelmissaan tekemät eräiden työntekijäryhmien yleissitovuusselvityksen tilastollisen osuuden li- 8347: vähennykset ja ylisuuriksi osoittautuneet alun säksi on tässä yhteydessä puututtava hänen laati- 8348: perinkin perusteettomat arviot toimihenkilöiden mansa yleissitovuusselvityksen muihinkin, lähin- 8349: määrästä (oikea määrä 11 prosenttia) sekä vah- nä oikeudellisiin, perusteisiin. Kuten edellä on 8350: vistamauomiin ilmoituksiin perustuvat oletta- todettu, työministeriön kirjeellä 2l.l.l997 käyn- 8351: mat ja arviot työnantajajärjestöön kuuluvien nistetyn yleissitovuusselvityksen sisällöllisenä 8352: 156 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 8353: 8354: perustana on ollut korkeimman oikeuden pää- Työntekijäliiton allekirjoittama työehtosopimus 8355: tökseen (KKO 19741I 44) kirjatut yleissitovan oli arvioitu yleissitovaksi jo 1.1.1971 lukien, voi- 8356: työehtosopimuksen määrittelykriteerit. Kallio daan pitää lähinnä mennyttä aikaa koskevana 8357: on kuitenkin omassa 3.10.1997 päivätyssä 9-si- kuvailevana näkemyksenä kyseisen työehtosopi- 8358: vuisessa valmistelumuistiossaan (s. 8) ja sosiaali- muksen yleissitovuudesta, koska asiaa ei ollut 8359: ja terveysministeriön arkistoon luovutetussa ?- aikaisemmin valvontaviranomaisten laskelmilla 8360: sivuisessa muistiossaan (s. 5) pitänyt ministeriön taikka muutoinkaan selvitetty. Työehtosopi- 8361: työsuojeluosaston mainittuja peruslähtökohtia muksen yleissitovuusselvitys ja sen perusteella 8362: ja arviointiperusteita "vallitsevassa tilanteessa tehtävä kannanotto voi koskea vain kyseistä 8363: virheellisinä". Kallion itse määrittelemien yleissi- ajankohtaa. Määrittelyajankohdan tietojen pe- 8364: tovuuden arviointiperusteiden mukaan "alan rusteella tehtävällä yleissitovuuskannanotolla ei 8365: yleiset kehityspiirteet ja sen erityisluonne edellyt- voi olla taannehtivaa vaikutusta. Mennyttä ai- 8366: tävät yleissitovuuden arvioinnin suhteuttamista kaa kuvailevalla lausumalla ei voi liioin olla oi- 8367: työssäkäymisen kokonaistilanteeseen ja käytet- keudellista merkitystä arvioitaessa työehtosopi- 8368: tävissä olevien tietojen kokonaisarvioon". Myös muksen työsopimuslain 17 §:n mukaista yleissi- 8369: alan työmarkkinaosapuolten omat "käsitykset" tovuutta määrittelyhetkellä ja siitä eteenpäin. 8370: tuli Kallion mukaan ottaa riittävästi huomioon. Kuten edellä on todettu, työehtosopimuksen 8371: On totta, että perusasetelma korkeimman oi- yleissitovuutta koskevien riita-asioiden ratkaisu 8372: keuden mainitulla päätöksellä ratkaistussa valo- kuuluu yleisille tuomioistuimille. Työsopimus- 8373: kuvaamaalaa koskeneessa oikeusriidassa on ol- lain 17 §:n yleissitovuussäännöksen soveltami- 8374: lut erilainen kuin kuorma-autoalalla. Työehto- nen ja tulkinta kussakin yksittäistapauksessa on 8375: sopimustoiminta ja työelämän perusrakenteet siten tuomioistuimen tehtävä. Käytettävissä ei 8376: ylipäätään ovat toukokuussa 1974 annetun kor- ole tuomioistuinratkaisua, jonka perusteluista il- 8377: keimman oikeuden päätöksen jälkeen monin ta- menisi, että työsopimuslain 17 §:n 1 momentissa 8378: voin muuttuneet. Lisäksi voidaan todeta, että olevaa käsitettä "yleiseksi katsottava" työehto- 8379: joillakin työpaikoilla tai työaloilla on käytännön sopimus on siinä tulkittu muulla tavoin kuin mitä 8380: tasolla voitu soveltaa yleissitovina sellaisiakin korkeimman oikeuden mainitusta ratkaisusta il- 8381: työehtosopimuksia, joiden yleissitovuutta ei ole menee. Lain säännöksen vakiintuneen tulkinta- 8382: varsinaisesti todettu. Kysymys on tuolloin kui- linjan muuttaminen ei kuulu asianomaisen lain 8383: tenkin ollut siitä, että asianomaista työehtosopi- yleisvalvonnasta huolehtivalle hallinnolliselle 8384: musta on työsopimusosapuolien välisessä suh- valvontaviranomaiselle. Tämän vuoksi myös so- 8385: teessa pidetty yleissitovana, eikä asiaa ole haluttu siaali- ja terveysministeriön samoin kuin muiden 8386: saattaa riidanalaisena tuomioistuimen tutkitta- työsuojeluviranomaisten tulee työsopimuslain 8387: vaksi tai työehtosopimuksen yleissitovuutta ei 55 §:ään perustuvassa työsopimuslain 17 §:n 8388: ole oikeudenkäynnissä nimenomaisesti kiistetty. 1 momentin yleissitovuussäännöksen valvonnas- 8389: Sosiaali- ja terveysministeriön suorittamassa saan ja säännöksen materiaalisten tunnusmerkis- 8390: työehtosopimusten yleissitovuusvalvonnassa ei tötekijöiden täyttymistä koskevissa kannan- 8391: ole kuitenkaan kysymys joidenkin työalojen va- otoissaan pitäytyä aikaisemmin omaksuttuihin 8392: kiintuneiden käytäntöjen kirjaamisesta, vaan ja valvontakäytännössä vakiintuneisiin määrit- 8393: asianmukaisiin viranomaisselvityksiin perustu- telykriteereihin. 8394: vasta työehtosopimuksen yleissitovuustunnus- Neuvotteleva virkamies Jukka Kallio on 8395: merkkien täyttymistä koskevasta asiantuntija- muistioissaan (s. 8 ja s. 5) esittänyt työsopimus- 8396: kannanotosta. Työsopimuslain valvontaviran- lain 17 §:n yleissitovuussäännöksen soveltami- 8397: omaisen yleissitovuusselvitykseen ja lausuntoon sesta ja tulkinnasta omia, aikaisemmasta selvästi 8398: turvaudutaan juuri silloin, kun työsopimuksen poikkeavia näkemyksiä, joiden varaan hänen 8399: osapuolena olevalla työnantajana ja työntekijäl- esittelystään tehty sosiaali- ja terveysministeriön 8400: lä tai heidän edustajillaan on selkeästi toisistaan yleissitovuuskannanotto 3.10.1997 on osaltaan 8401: poikkeavat näkemykset asianomaisen työehto- rakentunut. Yleissitovalta työehtosopimukselta 8402: sopimuksen yleissitovuudesta ja sen palkka- ja edellytettävän sitovuusasteen osalta Kallio on 8403: muiden ehtojen noudattamisesta kyseisessä työ- itse asiassa esittänyt uudet aikaisemmasta sovel- 8404: suhteessa. tamiskäytännöstä selvästi poikkeavat yleissito- 8405: Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysministeriön van työehtosopimuksen määrittelykriteerit Täl- 8406: 3.10.1997 päi vätyn yleissitovuuskannanoton tä osin on tarpeen todeta, ettäjosjonkin yksittäi- 8407: viittausta siihen, että Auto- ja Kuljetusalan sen työalan erityispiirteet antaisivat joltakin osin 8408: 9.3. Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskevat valmisteluasiakirjat 157 8409: 8410: aihetta työehtosopimusten yleissitovuuden ma- ranomaisena alemmille työsuojeluviranomaisille 8411: teriaalisten tunnusmerkistötekijöiden uudelleen- antamasta lausunnosta. Kysymys ei ole ollut yk- 8412: arviointiin, niin asian selvittäminen ja työehtoso- sittäisestä kannanotosta, vaan kuorma-autoalan 8413: pimusten yleissitovuussäännöksen oikeudellisen työehtosopimuksen yleissitovuusasia on ollut 8414: tulkinnan täsmentäminen edellyttäisi oikeudel- yksi osa 140-200 työehtosopimusta käsittäväs- 8415: lista arviointia ja toimenpiteitä vähintään sosiaa- tä yleisestä yleissitovuusselvityksestä. Selvitysten 8416: li- ja terveysministeriön asianomaisen osaston - lopputulokset (yleissitovuus on todettu/ei todet- 8417: työsuojeluosaston - tasolla. Työehtosopimusten tu) on kirjattu työsuojelupiireille jaettuun luette- 8418: yleissitovuustunnusmerkkien yleisempi uudel- loon ja työsuojeluhallinnon tietorekisteriin. 8419: leen määrittely kuuluu tuomioistuimiiie siltä osin Sosiaali- ja terveysministeriön asianomaisten 8420: kuin asia voidaan ratkaista oikeudellisella tul- virkamiesten menettelyn lainmukaisuuden arvi- 8421: kinnalla, tai sitten lainsäätäjälle. oinnissani lähden siitä, että asiakirjain julkisuu- 8422: Työsopimuslain noudattamisen valvonta on desta annetun lain (83/195 1) jaottelun mukaisesti 8423: lain 55 §:ssä osoitettu myös työmarkkinaosa puo- tarkasteltuna yksittäisen työehtosopimuksen 8424: lille. Pykälän 2 momentin mukaan viranomais- yleissitovuutta koskeva ministeriön kannanotto 8425: ten on valvontatehtäväänsä suorittaessaan toi- 3.10.1997 on lain 3 §:n mukainen merkintäluette- 8426: mittava kiinteässä yhteistyössä työnantajien ja loon ja koko yleissitovuusluettelo on saman lain- 8427: työntekijöiden yhdistysten kanssa. Tämä koskee kohdan mukainen viranomaisten kirjeenvaih- 8428: myös työsopimuslain 17 §:n yleissitovuuskan- toon kuuluva toimituskirja. Merkintä yksittäisen 8429: nanottoa. Kallion laskelmien lopputulos ja hä- työehtosopimuksen yleissitovuudesta on tullut 8430: nen esittämänsä työsopimuslain yleissitovuus- julkiseksi heti kun se on tehty ja koko luettelo 8431: säännöksen uudet tulkintanäkökohdat huo- kun se on allekirjoitettu taikka sen asianomaiset 8432: mioon ottaen olisi ollut hyvän hallinnon kannal- tiedot on määrätty merkittäviksi työsuojeluhal- 8433: ta asianmukaista, että työmarkkinaosapuolille linnon tietorekisteriin. 8434: olisi varattu tilaisuus tulla kuulluksi niistä. Yleissitovuusluettelo sellaisenaan tai siihen 8435: Sen tyyppisessä työehtosopimuksen yleissito- kirjattu valvontaviranomaisen kannanotto jon- 8436: vuustunnusmerkkien väljentämisessä kuin mitä kin yksittäisen työehtosopimuksen yleissitovuu- 8437: Kallio on tässä yhteydessä tehnyt, kysymys olisi desta ei ole hallintomenettelylain (598/1982) 8438: koko yleissitovuussäännöksen perustavaa laatua 24 §:ssä tarkoitettu hallintopäätös, joka on pe- 8439: olevasta oikeudellisesta uudelleenarvioinnista, rusteltava. 8440: jonka omaksuminen käytäntöön itse asiassa teki- Työehtosopimusten yleissitovuuskannanot- 8441: si tarpeettomaksi ja hyödyttömäksi nykyisen tojen laskennalliset ja oikeudelliset perusteet il- 8442: työehtosopimusten sitovuusasteeseen rakentu- menevät yksittäisten työehtosopimusten sito- 8443: van yleissitovuusvalvonnan. Tältä osin neuvotte- vuusastetta koskevista muistioista ja laskelmista. 8444: leva virkamies Jukka Kallio ei ole pysynyt siinä, Tällaiset työehtosopimusten yleissitovuuskan- 8445: mitä hänen toimivaltaansa ja tehtäviinsä on yk- nanottojen valmisteluasiakirjat puolestaan ovat 8446: sittäisen työehtosopimuksen yleissitovuutta kos- asiakirjajulkisuuslain 5 §:ssä tarkoitettuja viran- 8447: kevan asian esittelijänä kuulunut ja mihin hänel- omaisen omassa keskuudessa syntyneitä muis- 8448: lä sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosas- tioita, laskelmia ja asian ratkaisuehdotuksen si- 8449: ton yksittäisenä virkamiehenä on ollut asiallisia sältäviä ei-julkisia asiakirjoja. Asiakirjajulki- 8450: edellytyksiä. Hänen toimittamassaan valmiste- suuslain 5 §:n vakiintuneen tulkinnan mukaan 8451: lussa ei myöskään ole noudatettu työsopimuslain lainkohdassa tarkoitetut hallinnon sisäiset viran- 8452: 55 §:n yhteistoimintavelvoitetta niin tarkoin kuin omaisselvitykset eivät tule julkisiksi päätöksen- 8453: asian laatu huomioon ottaen olisi ollut perustel- teon jälkeenkään, vaan tietojen antaminen tällai- 8454: tua. sista valmisteluasiakirjoista on viranomaisen 8455: harkinnassa. Työehtosopimusten yleissitovuus- 8456: 6.4.4 Yleissitovuuskannanoton perusteleminen selvitysten asiakirjoista on kuitenkin todettava, 8457: ja valmisteluasiakirjojen julkisuus että yleissitovuuskannanotto ja sen valmistelu- 8458: asiakirjat liittyvät kiinteästi yhteen. Yleissito- 8459: Kuten edellä päätöksen kohdassa 6.3 on to- vuuskannanoton lopputulos on pelkkä merkintä 8460: dettu, sosiaali- ja terveysministeriön 3.10.1997 yleissitovuusluettelossa tai työhallinnon tietore- 8461: päivätyssä kuorma-autoalan työehtosopimuk- kisterissä. Yleissitovuuskannanoton asialliset ja 8462: sen yleissitovuusratkaisussa on kysymys ministe- oikeudelliset perusteet ja kannanoton perustelut 8463: riön työsopimuslain noudattamisen valvontavi- ilmenevät sen valmisteluasiakirjoista. 8464: 158 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 8465: 8466: Yleissitovuuskannanotto on yhtäältä hallin- suhtautua Suomen Yrittäjät ry:n pyyntöön 8467: non sisäinen lausuntoasia, mutta toisaalta sillä myönteisesti ja yleissitovuuskannanoton jälkeen 8468: on käytännössä pitkälle menevä välitön vaikutus luovuttaa yleissitovuuskannanoton perustana 8469: asianomaisen alan työsuhteissa. Yleissitovuus- ollut muistio yhdistykselle. 8470: kannanoton hallinnon ulkopuolinen vaikutus Asia on kuitenkin sikäli ongelmallinen, että 8471: voi ilmetä siten, että kannanotto otetaan työsopi- asiakirjoissa on kaksi samalle päivälle 3.10.1997 8472: muksia solmittaessa sellaisenaan huomioon tai päivättyä neuvottelevan virkamiehen Jukka Kal- 8473: yleissitovuuskannanottoon vedotaan työsuhde- lion laatimaa muistiota asiasta. Kallio on lisäsel- 8474: riidassa todistelukeinona. Eri työalojen työehto- vityksessään 8.1.1998 oikeuskanslerille toden- 8475: sopimusten käytännön sovellettavuuden ja työ- nut, että asiakirjoissa oleva 3.10.1997 päivätty 9- 8476: elämän vakauden kannalta on tärkeää, että työ- sivuinen muistio oli sisäistä valmistelua varten 8477: markkinoilla vallitsee luottamus lakiin perustu- laadittu luonnos, joka ei ollut tarkoitettu julki- 8478: vaa viranomaisvalvontaa kohtaan. Valvontavi- suuteen. Muistio oli viimeistelty ja ja muotoiltu 8479: ranomaisen yleissitovuuskannanottoa ei voida lyhyemmäksi (7 sivua) siten, että siihen olijätetty 8480: tehdä ilman asianomaisen työehtosopimuksen ne pääkohdat, joihin ministerin päätös oli perus- 8481: sitovuusastetta koskevia laskelmia ja työalaa tunut. 8482: koskevaa oikeudellista selvitystä. Toisaalta il- Asiakirjoista ja saaduista selvityksistä ilme- 8483: man mainittuja selvityksiä voisi työmarkkina- nee, että Jukka Kallion laajempi 9-sivuinen muis- 8484: kentän luottamus ministeriön yleissitovuuskan- tio on se asiakirja, joka on ollut käytettävissä 8485: nanoton oikeellisuuteen jäädä käytännössä var- ministeri Terttu Huttu-Juntusen tehdessä yleissi- 8486: sin vähäiseksi. Myös työsuhdeasioiden käytän- tovuuskannanottonsa 3.10.1997. Näin ministeri 8487: nön hoidon kannalta on tärkeää, että työsuhteen on voinut tehdä yleissitovuusratkaisunsa erilai- 8488: osapuolilla tai heidän edustajillaan on ristiriitati- siin työntekijämäärien arvioihin ja olettamiin 8489: lanteissa mahdollisuus saada tieto niistä valmis- pohjautuvien laskelmien perusteella. Lisäksi laa- 8490: teluasiakirjoista, joihin viranomaislausuntona jempi muistio on sisältänyt vaihtoehtoisia laskel- 8491: annettu yleissitovuuskannanotto on perustunut. mia työehtosopimuksen sitovuusasteesta, kun 8492: Asiakirjajulkisuuslain 19 §:ssä (601/1982) tar- muistiosta ilmenevät työntekijäryhmät on vä- 8493: koitetulla asianosaisella on asiakirjajulkisuus- hennetty työntekijöiden kokonaismäärästä. 8494: lain 3 a luvun säännösten mukainen asianosaisen Näin kyseinen laajempi muistio sisältää täydelli- 8495: oikeus saada tieto asiakirjasta, jos se voi tai on semmät tiedot siitä aineistosta, joka on ollut mi- 8496: voinut vaikuttaa asian käsittelyyn. Asianosaisen nisterin käytössä hänen ratkaistessa asian ja se 8497: tietojensaantioikeus on asiakirjajulkisuuslain antaa muutoinkin oikeamman kuvan päätöksen- 8498: 3 a luvussa säädetty varsin laajaksi. tekotilanteesta. 8499: Kuorma-autoalan työehtosopimuksen yleissi- Kallion oikeuskanslerille antaman lisäselvi- 8500: tovuutta koskevan sosiaali- ja terveysministeriön tyksen mukaan yleissitovuusratkaisun perustelu- 8501: yleissitovuuskannanoton 3.10.1997 valmistelu- muistiosta on kaksi versiota, koska perustelu- 8502: asiakirjojen julkisuutta koskeva asia on voitu muistion mahdollinenjulkisempi käyttö edellytti 8503: valitusteitse saattaa hallintotuomioistuimen, vii- muistion tiedottavan luonteen esilletuomista. 8504: me kädessä korkeimman hallinto-oikeuden rat- Tältä osin on todettava, että on asianmukaista ja 8505: kaistavaksi. Asiaa voidaan pitää sekä mainittu- suositeltavaakin, että vaikutuksiltaan laajojen 8506: jen valmisteluasiakirjojen yleisöjulkisuuden että tai yleisöä kiinnostavien viranomaisratkaisujen 8507: Suomen Yrittäjät ry:n asianosaisaseman kannal- yhteydessä laaditaan erillisiä tiedotteita tai muu- 8508: ta tulkinnanvaraisena. Viranomaismenettelyn ta yleistä tiedotusta palvelevaa materiaalia. Täs- 8509: lainmukaisuutta koskevana tulkinnallisena oh- tä Jukka Kallion 7-sivuisessa muistiossa ei ole 8510: jeena päätyisin yllä olevaan viitaten kuitenkin kuitenkaan ollut kysymys. Ministeriön yleissito- 8511: siihen, että sosiaali- ja terveysministeriön vuuskannanoton jälkeen 9-sivuisesta muistiosta 8512: 3.10.1997 tekemä varsinainen yleissitovuuskan- lyhentämällä laaditusta 7-sivuisesta muistiosta 8513: nanotto ja sen perustana ollut ja yleissitovuus- oli ensinnäkin jätetty pois toteamus siitä, että 8514: kannanoton perustelut sisältävä samalle päivälle kummastakaan yleissitovuuskannanoton oi- 8515: päivätty neuvottelevan virkamiehen Jukka Kalli- keellisuuden kannalta ratkaisevasta lähtötiedos- 8516: on muistio ovat liittyneet toisiinsa sillä tavoin, ta (alan työntekijöiden kokonaismäärä ja järjes- 8517: että yleissitovuuskannanoton valmistelusta vas- täytyneiden työnantajien työntekijöiden määrä) 8518: tanneen ja asiassa esittelijänä toimineen neuvot- ei ollut saatavissa tarkkoja, täysin luotettavia ja 8519: televan virkamiehen Jukka Kallion olisi tullut ristiriidattornia lukuja, vaan laskelmat perustui- 8520: 9.3. Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskevat valmisteluasiakirjat 159 8521: 8522: vat arvioihin ja olettamiin. Myös 9-sivuisen neessa oikeuskanslerinviraston muistiossa 8523: muistion sisältämät vaihtoehtolaskelmat oli 7- 24.9.1997 tähdennettiin ministeriön yleissito- 8524: sivuisesta muistiosta jätetty pois ja tähän muis- vuusselvityksen ja yleissitovuuskannanoton oi- 8525: tioon oli valikoitu lähinnä sellaisia, niin ikään keudellista luonnetta. Jo tuolloin ministerille ja 8526: arvioihin ja olettamiin perustuvia laskelmia, joi- muistion saaneille sosiaali- ja terveysministeriön 8527: den lopputulos näytti tavoiteltavan tuloksen virkamiehille korostettiin sitä, että kysymys on 8528: kannalta edullisimmalta. Myös esitystapansa työsopimuslain noudattamista valvovan valvon- 8529: puolesta Jukka Kallion 7-sivuinen muistio antaa taviranomaisen oikeudellisesta lausunnosta. Mi- 8530: kaikkia valmisteluasiakirjoja tuntemattomalle nisteriön yleissitovuuskannanoton oikeudellinen 8531: sellaisen virheellisen käsityksen, että ministeriön luonne ja sen suuri todistusarvo huomioon ot- 8532: yleissitovuuskannanotto 3.1 0.1997olisi tehty 7- taen muistiossa edelleen korostettiin, että yleissi- 8533: si-vuisessa muistiossa esitettyjen tietojen perus- tovuuskannanoton sisältö ei saa riippua siitä, 8534: teella ja muistio olisi siten asiakirjajulkisuuslain mikä taho kannanoton tekee. Siitä, että ministeri 8535: 5 §:n mukainen asian ratkaisua varten laadittu oli poikkeuksellisesti päättänyt ottaa tämän yk- 8536: sisäinen viranomaisselvitys. sittäisen työehtosopimuksen yleissitovuutta kos- 8537: Jukka Kallion 7-sivuinen muistio ei voi olla kevan lausuntoasian itse ratkaistavakseen ei seu- 8538: äsken mainitun lainkohdan mukainen asian rat- raa, että työsopimuslain 55 §:n mukaisesta yleis- 8539: kaisua varten laadittu viranomaisselvitys sen- valvonnasta osaltaan huolehtivan sosiaali- ja ter- 8540: kään vuoksi, että muistiota ei ollut yleissitovuus- veysministeriön toimivaltuudet ja tehtävät olisi- 8541: ratkaisua tehtäessä vielä olemassa. Muistio oli vat olleet jollakin tavoin laajemmat kuin silloin, 8542: laadittu vasta ministerin yleissitovuusratkaisun kun yleissitovuusmäärittely tapahtuu, kuten 8543: 3.10.1997 jälkeen ja se oli ilmeisesti vasta loka- yleensä, ministeriön työsuojeluosaston tasolla. 8544: kuun 1997 lopulla toimitettu sosiaali- ja terveys- Kysymys työsopimuslain 17 §:ään sisältyvän työ- 8545: ministeriön kirjaamoon sen jälkeen kun peruste- ehtosopimusten yleissitovuussäännöksen tun- 8546: luasiakirjoja oli toistuvasti tiedusteltu. Jos ky- nusmerkistötekijöistä ei ole ollut poliittinen tai 8547: seessä olisi ollut Kallion lisäselvityksessään mai- yhteiskunnallinen kannanotto, vaan myös asian 8548: nitsema tiedotuksellisia tarpeita palveleva asia- ratkaistavakseen ottaneen ministerin osalta se on 8549: kirja, olisi sekin tullut olla valmis ja saatavilla ollut voimassa olevan lain soveltamista ja tulkin- 8550: välittömästi asian ratkaisun jälkeen. taa koskeva oikeudellinen kysymys. 8551: Edellä olevaan ja asiakirjoista ilmenevään sel- Ministerin ratkaistaviksi saatetaan ministe- 8552: vityksiin viitaten katson, että neuvottelevan vir- riön toimialaan kuuluvien laajojen yhteiskunta- 8553: kamiehen Jukka Kallion menettely siinä, että poliittista harkintaa ja kannanmäärittelyjä sisäl- 8554: hän oli asian esittelijänä ministerin yleissitovuus- tävien kehittämispäätösten lisäksi lukuisa määrä 8555: kannanoton 3.10.1997 jälkeen laatinut ministe- sidotun oikeudellisen harkinnan piiriin kuuluvia 8556: rin ratkaisun perusteet ja perustelut sisältävästä yksittäispäätöksiä. Viimeksimainituissa päätök- 8557: 9-sivuisesta valmistelumuistiostaan erillisen asia- sentekotilanteissa ministeriitä ei voida edellyttää 8558: sisällöltään niukemman muistion ja jälkikäteen kaikkien asiaryhmien perusteellista asiantunte- 8559: toimittanut sen sosiaali- ja terveysministeriön musta eikä hänellä ole myöskään käytännön 8560: arkistoon ja saataville ei ole ollut hyvän hallinto- mahdollisuuksia asioiden omatoimiseen yksi- 8561: menettelyn mukaista. tyiskohtaiseen selvittämiseen ja tietojen oikeelli- 8562: suuden tarkastamiseen. Yleisesti voidaan todeta, 8563: että ministerin- samoin kuin muidenkin esitte- 8564: 6.5 Ministeri Terttu Huttu-Juntusen menettely lystä asioita ratkaisevien päätöksentekijöiden - 8565: on voitava varsin pitkälle luottaa siihen, että 8566: Edellä päätöksen kohdassa 2.4 mainitussa oi- asioita valmistelevien virkamiesten esittelystä 8567: keuskanslerin viraston muistiossa esitetyillä pe- ministerin ratkaistaviksi saatettavat asiat on val- 8568: rusteilla ministeri Terttu Huttu-Juntusella on ol- misteltu sisällöllisesti ja oikeudellisesti asianmu- 8569: lut valtioneuvostolain 10 §:n (1120/1993) nojalla kaisesti ja oikein. 8570: oikeus ottaa kyseinen asia ratkaistavakseen (pää- Ministeri Terttu-Huttu Juntusella on ollut 8571: tösvallan pidätysoikeus). Ratkaisun tekeminen mahdollisuus saada käyttöönsä kaikki kuorma- 8572: kuorma-autoalan työehtosopimuksen yleissito- autoalan työehtosopimuksen yleissitovuusasias- 8573: vuutta koskevassa asiassa on näin ollenkuulunut sa kertynyt aikaisempi valmisteluaineisto (edellä 8574: ministeri Terttu-Huttusen toimivaltaan. päätöksen pääjakso 2). Asian esittelijän, neuvot- 8575: Ministerin päätöksenteko-oikeutta koske- televan virkamiehen Jukka Kallion varsinaisena 8576: 160 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 8577: 8578: esittelyasiakirjana on ollut 3.10.1997 päivätty 9- ja ministerin yleissitovuuskannanoton 3.10.1997 8579: sivuinen muistio. Ministeri Huttu-Juntusella on pohjana olevat selvitykset ovat koskeneet samaa 8580: niiden pohjalta ollut asiasisällöltään riittävät tie- asiaa ja ne on tehty samantyyppisten tilastollis- 8581: dot ja selvitykset päätöksentekoaan varten. Mai- ten laskelmien perusteella. Muutoksia noin puo- 8582: nituista asiakirjoista on toisaalta ilmennyt sisäl- len vuoden välisenä ajanjaksona olisi voinut tulla 8583: lölliset eroavuudet sosiaali- ja terveysministeriön lähinnä järjestäytyneiden työnantajien ja niiden 8584: työsuojeluosaston aikaisempien valmisteluasia- palveluksessa olevien työntekijöiden lukumää- 8585: kirjojen ja neuvottelevan virkamiehen Jukka rän osalta. Ministerin yleissitovuuskannanoton 8586: Kallion myöhempien laskelmien välillä. Eroa- perusteena olevassa 9-sivuisessa muistiossaan 8587: vuuksien taustalla on ollut erilaisia arvioita ja (s. 8) 3.10.1997 ja lisäselvityksessään 8.1.1998 oi- 8588: olettamia alan työntekijöiden lukumäärästä sekä keuskanslerille (s. 3) neuvotteleva virkamies Juk- 8589: toisistaan poikkeavia oikeudellisia näkemyksiä ka Kallio on perustellut järjestäytyneiden työn- 8590: yleissitovuuslaskelman piiriin kuuluvista työnte- antajien palveluksessa olevan työntekijämäärän 8591: kijäryhmistä (ks. edelläjakso 6.4.2). Kun sosiaa- kasvua kuorma-autoalan työmarkkinatapahtu- 8592: li- ja terveysministeriön työsuojeluosaston las- milla kesällä ja syksyllä 1997. Lisäselvitykses- 8593: kelmien mukaan (hallitussihteeri Kaittola 29.5. sään Kallio on kirjalliseen eduskuntakysymyk- 8594: ja 15.9.1997) kuorma-autoalan työehtosopimuk- seen 23.10.1997 annettuun ministeri Terttu Hut- 8595: sen sitovuusaste ei yltänyt lähelle 50 prosenttia tu-Juntusen vastaukseen viitaten todennut, että 8596: tai sen yli, mutta Kallion myöhempien laskelmi- kuorma-autoalalla työskentelee järjestäytynei- 8597: en (9-sivuinen muistio 3.10.1997) mukaan mai- den työnantajien palveluksessa "nyt" arviolta 8598: nittu raja tiettyjen laskennallisten lähtökohtien 6 300-7 200 työntekijää. Kuitenkin Jukka Kal- 8599: vallitessa ylittyi, on katsottava, että ministeri lion 3.10.1997 päivätyn 7-sivuisen muistion läh- 8600: Huttu-Juntunen on yleissitovuusratkaisussaan töolettaman (s. 4) mukaan järjestäytyneiden 8601: hyväksynyt Kallion laskelmien perustana olleet kuorma-autoyrittäjien palveluksessa olleiden 8602: työntekijöiden lukumäärätiedot ja muut yleissi- työntekijöiden määrä olisi jo vuonna 1993 ollut 8603: tovuuslaskelman lopputulokseen olennaisesti 6 500-7 000 työntekijää. Asiakirjoissa olevan 8604: vaikuttavat lähtökohdat. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton 6.3.1997 8605: Ministeri Terttu Huttu-Juntuselle laaditussa antaman yrityskohtaiseen selvitykseen perustu- 8606: oikeuskanslerinviraston muistiossa 24.9.1997 to- van kirjallisen ilmoituksen mukaan ALT:njäsen- 8607: dettiin, että uusiin yleissitovuuslaskelmiin ei voi- yritysten palveluksessa oli tuolloin 5 414 työnte- 8608: da vedota, ellei objektiivisin kriteerein osoiteta, kijää. Nämä ministeriön eri asiakirjoihin sisälty- 8609: että aikaisempien laskelmien lähtötiedot tai las- vät tiedot järjestäytyneiden työnantajien työnte- 8610: kentaperusteet ovat olleet virheellisiä. Asiakirjo- kijämääristä ovat ilmeisessä ristiriidassa keske- 8611: jen ja kantetuihin hankittujen yksilöityjen selvi- nään. 8612: tysten valossa tällaista ei ole voitu todeta. Huo- Järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa 8613: mioon ottaen, että työsuojeluasioiden asiantun- olevien työntekijöiden lukumäärä on työalan 8614: tijaosastolla, sosiaali- ja terveysministeriön työ- kokonaistyöntekijämäärän ohella ratkaiseva 8615: suojeluosastolla, oli jo laadittu kaksi selvitystä ja lähtötieto asianomaisen työehtosopimuksen si- 8616: laskelmaa kuorma-autoalan työehtosopimuksen tovuuslaskelman kannalta. Kuorma-autoalan 8617: yleissitovuudesta ja ministeriön talous- ja suun- työehtosopimuksen yleissitovuutta koskevista 8618: nitteluosasto oli laatinut omat rinnakkaislaskel- valmisteluasiakirjoista selväpiirteisesti ilmenee, 8619: mansa ja kun eriävät näkemykset olivat koske- että järjestäytyneiden työnantajien työntekijä- 8620: neet myös yleissitovuuslaskelman lopputulok- määristä eri vuosilta esitetyt luvut ovat olleet 8621: seen vaikuttavia oikeudellisia kysymyksiä (eräi- keskenään ristiriitaisia ja epäluotettavia. Tämän 8622: den työntekijäryhmien vähentäminen; ks. edellä vuoksi katson, että yleissitovuusasian ratkaista- 8623: kohdat 2.3.1 ja 2.5.2), ministerin olisi tullut en- vakseen ottaneen ministeri Terttu Huttu-Juntu- 8624: nen asian ratkaisua selvittää laskelmien pohjatie- sen ei olisi tullut hyväksyä mainittuja lukuja ja 8625: toja ja oikeudellisia kysymyksiä koskevat eriävät yleisluontoisia arvioitajärjestäytyneiden työnan- 8626: näkemykset yhdessä työsuojeluosaston johdon tajien työntekijämäärän kasvusta sellaisenaan. 8627: ja myös asian aikaisemmasta valmistelusta vas- Asian sisällöllisen merkittävyyden huomioon ot- 8628: tanneiden työsuojeluosaston virkamiesten kans- taen hänen olisi tullut huolehtia siitä, että tämä ja 8629: sa. muut yleissitovuuskannanoton aineellisen luo- 8630: Keväällä 1997 tehdyt sosiaali- ja terveysminis- tettavuuden kannalta keskeisimmät laskentatie- 8631: teriön työsuojeluosaston yleissitovuusselvitykset dot olisi ennen asian ratkaisua luotettavasti selvi- 8632: 9.3. Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskevat valmisteluasiakirjat 161 8633: 8634: tetty ja ministeriön valmistelulaskelmat olisi laa- työnantaja- ja työntekijäjärjestöihin, jota työso- 8635: dittu näin saatujen tietojen mukaisesti. pimuslain valvonnassa lain 55 §:n mukaan on 8636: edellytettävä. Kallio ei ole näiltä osin täyttänyt 8637: velvollisuuksiaan ministeriön esittelijänä. 8638: 6.6 Toimenpiteeni 1.3 Lopputuloksiltaan epävarmoina pidettä- 8639: vien laskelmiensa jälkeen Kallio oli määritellyt 8640: Toimivallassani on arvioida sosiaali- ja ter- omia työsopimuslain 17 §:n 1 momentissa tar- 8641: veysministeriössä suoritetun Autoliikenteen koitetun yleissitovan työehtosopimuksen mää- 8642: Työnantajaliiton sekä Auto- ja Kuljetusalan rittelykriteereitä, joissa hän oli pitänyt aikaisem- 8643: Työntekijäliiton 17.10.1995 allekirjoittaman man vakiintuneen soveltamiskäytännön mukais- 8644: kuorma-autoalan työehtosopimuksen yleissito- ta vaatimusta vähintään noin 50 prosentin sito- 8645: vuutta koskevan asian valmistelu- ja ratkaisume- vuusasteesta tässä tapauksessa vääränä. 8646: nettelyn lainmukaisuutta. Sen sijaan tehtäväni ei 1.4 Kallio oli ministerin yleissitovuusratkai- 8647: ole ottaa kantaa siihen, onko kysymyksessä ole- sun jälkeen laatinut ratkaisun perustana olleesta 8648: va työehtosopimus yleissitova vai ei. valmisteluasiakirjasta erillisen asiasisällöltään 8649: Asiassa todetun virheellisen menettelyn joh- huomattavasti suppeamman asiakirjan, joka an- 8650: dosta olen päätynyt seuraaviin toimenpiteisiin: taa virheellisen kuvan asian valmistelusta ja yleis- 8651: Olen edellä päätökseni jaksoissa 6.4.2 ja 6.4.4 sitovuusratkaisun asiallisista perusteista. 8652: katsonut yleissitovuusasian esittelijän, neuvotte- 1.5 Asiakirjajulkisuuslain tarkoitusta olisi 8653: levan virkamiehen Jukka Kallion menetelleen nähdäkseni parhaiten vastannut se, että Kallio 8654: virheellisesti seuraavalla tavalla: olisi luovuttanut ministerin 3.10.1997 tekemän 8655: 1.1 Sen jälkeen kun sosiaali- ja terveysministe- yleissitovuuskannanoton valmistelumuistionjäl- 8656: riön työsuojeluosastolla suoritetun eräiden työn- jennöksen SuomenYrittäjät ry:lle, koska yleissi- 8657: tekijäryhmien työalaa ja työehto-oikeudellista tovuusluetteloon merkitty yleissitovuuskannan- 8658: asemaa koskevan selvityksen perusteella oli pää- otto ja sen asialliset ja oikeudelliset perusteet 8659: dytty siihen, että työntekijöiden kokonaismää- sekä ratkaisun perustelut sisältävä valmistelu- 8660: rästä voitiin vähentää yhteensä 2 700 työnteki- muistio liittyivät toisiinsa. 8661: jää, Kallio oli tehnyt eräiden muiden työntekijä- Asiassa saadun selvityksen perusteella annan 8662: ryhmien vähentämisestä omia perusteettornia edellä kohdassa 1.1-1.4 kenotusta virheellises- 8663: kannanmäärityksiään, joiden perusteella vähen- tä menettelystä neuvottelevalle virkamiehelle 8664: nettävien työntekijöiden määrä oli noussut yh- Jukka Kalliolie huomautuksen sekä saatan Kal- 8665: teensä 4 OOO:een työntekijään. lion tietoon käsitykseni asiakirjajulkisuuslain oi- 8666: 1.2 Kallion uudet yleissitovuuslaskelmat pe- keanlaisesta soveltamisesta kohdassa 1.5 maini- 8667: rustuivat laskelmien lopputulokseen vaikuttavil- tussa asiassa. 8668: ta olennaisilta osin tarkistamattomiin arvioihin Päätöksen jaksossa 6.5 olen katsonut, että 8669: ja olettamiin. Vaihtoehtolaskelmista oli ilman yleissitovuusasian ratkaistavakseen ottanut mi- 8670: objektiivisesti hyväksyttäviä perusteita otettu nisteri Terttu Huttu-Juntunen on menetellyt 8671: yleissitovuuskannanoton perusteeksi lähinnä sel- epäasianmukaisesti, kun hän ei ollut vaatinut 8672: laiset laskelmat, joiden lopputulos oli yleissito- tarkempia selvityksiä yleissitovuusasian ratkai- 8673: vuusarvioinnin kannalta edullisin. suun vaikuttaneista tilastollisia ja oikeudellisia 8674: Yleissitovuusasian esittelijänä Kallion velvol- kysymyksiä koskeneista valmisteluasiakirjojen 8675: lisuutena on ollut valmistella asia hankitun ai- eroavaisuuksistaja siitä voitiinko Kallion laskel- 8676: neiston pohjalta siten, että erilaisten vaihtoehto- miin sisältyneitä lukuja järjestäytyneiden työn- 8677: laskelmien yhteydessä asian ratkaisijalle olisi an- antajien työntekijämäärästä ja sen kasvusta pi- 8678: nettu tietoa siitä, mitä esitetyistä vaihtoehtolas- tää luotettavina, vaikka asiassa tehtyjen aikai- 8679: kelmista oli pidettävä asiassa saadun, joiltakin sempien selvitysten perusteella niiden oikeelli- 8680: osin puutteellisen tai tulkinnanvaraisen, tilastol- suutta oli perusteita epäillä. Asiassa saadun sel- 8681: lisen ja oikeudellisen aineiston perusteella sisäl- vityksen perusteella kiinnitän ministeri Huttu- 8682: löltään lähinnä oikeana. Kohdissa 1.1 ja 1.2 mai- Juntusen huomiota siihen, että taloudellisilta 8683: nitut laskelmat on kuitenkin tehty tarkoitusha- vaikutuksiltaan merkittävien hallintoasioiden 8684: kuisesti, eikä lopputuloksiltaan edullisimpien ratkaisun on perustuttava riittävän täsmällisiin 8685: laskelmien tueksi ole esitetty tilastollisesti ja oi- ja objektiivisesti hyväksyttävinä pidettäviin las- 8686: keudellisesti päteviä perusteita. Kallio ei ole kelmiin ja oikeudellisiin selvityksiin. (sivut 39- 8687: myöskään huolehtinut sellaisesta yhteistyöstä 40) 8688: 8689: 21 29207IC 8690: 162 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 8691: 8692: Lähetän jäljennökset tästä päätöksestä edellä lulain ja sillä täytäntöönpantujen direktiivien 8693: ilmenevässä tarkoituksessa ministeri Terttu Hut- edellyttämällä tavalla, ja toisaalta siitä, onko 8694: tu-Juntuselle ja neuvottelevalle virkamiehelle luonnonsuojelulain säätämisessä otettu riittäväs- 8695: Jukka Kalliolle. ti huomioon direktiivien asettamat vaatimukset 8696: Jäljennöksen päätöksestäni toimitan myös erityisesti verkoston toteuttamisen osalta. 8697: asiassa lausunnon antaneille sosiaali- ja terveys- Sittemmin on muistutusten ja vastineiden 8698: ministeriölle ja sen työsuojeluosastolle tiedoksi. sekä ministerityöryhmän työn tuloksena ympä- 8699: ristöministeriössä tapahtuneen jatkovalmistelun 8700: jälkeen valmistunut tarkistettu ehdotus. Jatko- 8701: 9.4. Natura 2000 -ohjelman valmistelusta valmistelun aikana alkuperäistä ehdotusta oli 8702: tarkistettu lukuisissa kohdissa. Tarkistetun eh- 8703: Lyhennysote apu1aisoikeuskans1eri Jukka Pa- dotuksen pohjalta on käynnistetty muistutuksen 8704: sasen päätöksestä 6.5.1998, dnro 474/1/97 tekijöiden jatkokuuleminen ja lausuntojen hank- 8705: kiminen. Tämän jälkeen ehdotus viimeistellään 8706: ja tuodaan valtioneuvoston yleisistunnon rat- 8707: 1 KANTELUKIRJOITUS kaistavaksi. 8708: Oikeuskanslerinvirastossa vakiintuneen käy- 8709: Maataloustuottajain Etelä-Hämeen liitto ja tännön mukaisesti oikeuskansleri ei ilman eri- 8710: 15 muuta maataloustuottajain liittoa ovat oi- tyistä aihetta puutu viranomaisten käsiteltävinä 8711: keuskanslerille 29.4.1997 osoittamassaan kirjoi- oleviin asioihin. Tällaisena erityisenä aiheena 8712: tuksessa kiinnittäneet huomiota Natura 2000 - voidaan tässä tapauksessa pitää sitä, että kysy- 8713: verkoston valmisteluun liittyvään maanomista- mys on luonnonsuojelulain 64 §:n ja 8 §:n sekä 8714: jien kuulemiseen ja verkoston suunniteltuun to- valtioneuvoston ohjesäännön (1522/1995) 8 §:n 8715: teuttamiseen. Näiden seikkojen osalta oli kirjoi- 3 kohdan mukaan valtioneuvoston yleisistun- 8716: tuksen mukaan ilmennyt epäselvyyttä. nossa esille tulevan asian valmistelusta. Hallitus- 8717: muodon 46 §:n 3 momentin nojalla oikeuskans- 8718: leri on vakiintuneesti läsnä yleisistunnossa. Pu- 8719: heena olevan asian laadusta ja laajuudesta joh- 8720: 1.4 Toimenpidepyyntö tuen on perusteltua, että oikeuskanslerinviras- 8721: tossa etukäteen perehdytään yleisistunnossa esil- 8722: Kirjoituksessa on pyydetty le tulevaan asiaan. 8723: a) toimenpiteitä Natura 2000 -verkoston kuu- Edellä lausutun perusteella on tarkastelussa 8724: lemisen uudelleen järjestämiseksi direktiivin mu- jäljempänä kerratuin tavoin pyritty kiinnittä- 8725: kaisesti, jotta maanomistajien oikeusturva voi- mään huomiota siihen, onko asiassa tuotu esiin 8726: taisiin taata, ja että tai muutoin havaittu sellaisia seikkoja, jotka oli- 8727: b) oikeuskansleri vaikuttaisi valtioneuvostos- sivat esteenä asian käsittelylle valtioneuvoston 8728: sa siihen, että se antaisi hallituksen esityksen yleisistunnossa, ja millaisiin korjaus- tai täyden- 8729: eduskunnalle luonnonsuojelulain muuttamiseksi tämistoimenpiteisiin mainitunlaisten seikkojen 8730: niin, että lakiin otettaisiin erityiset Natura -ver- johdosta mahdollisesti on ollut aihetta. Asian 8731: koston toteuttamissäännökset. valmistelua on seurattu 14.4.1998 saakka, jolloin 8732: ympäristöministeriö julkisti tarkistetun, lähes 8733: poliittiseen yksimielisyyteen perustuvan ehdo- 8734: tuksen. 8735: 6RATKAISU Natura 2000 -verkoston laatimiseen liittyviä 8736: seikkoja on tarkasteltu jäljempänä kohdissa 8737: 6.1 Natura 2000 -verkostosta ja kantelun 6.2.-6.4. Natura -verkoston toteuttamista on 8738: rajaamisesta kosketeltu kohdassa 6.5. 8739: 8740: Maataloustuottajain liittojen kantelu kohdis- 8741: tuu Natura 2000 -ohjelmaan kahdella tavalla. 6.2 Ehdotuksen laatimisesta ja siihen liittyvästä 8742: Toisaalta kysymys on siitä, oliko puheena olevaa kuulemisesta 8743: Natura -verkostoa koskevaa ehdotusta (tai eh- 8744: dotusluonnosta) ympäristöministeriössä laadit- Kun etsitään vastausta siihen, mitä Natu- 8745: taessa (valmisteltaessa) menetelty luonnonsuoje- ra 2000 -verkostoa koskevan ehdotuksen laati- 8746: 9.4. Natura 2000 -ohjelman valmistelusta 163 8747: 8748: misessa on noudatettava, lienevät luonnonsuoje- tarpeen. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon, 8749: lulain säännöksistä lain 64 §:n 2 momentti ja 8 § mitä ympäristöministeriön lausunnossa on esi- 8750: tärkeimmät. Lain 64 §:n 2 momentissa oleva viit- tetty, ei kuulemisen osalta ole tältä osin käynyt 8751: taus lain 8 §:ään ei kuitenkaan viimeksi mainitun ilmi sellaista, johon oikeuskanslerin tulisi puut- 8752: lainkohdan sisällön niukkuudesta johtuen anna tua. 8753: paljon johtoa. Viittaus osoittaa lähinnä ympäris- Maataloustuottajain liittojen vastineessa on 8754: töministeriölle laatimisessa kuuluvan toimival- esitetty, että erään alueellisen ympäristökeskuk- 8755: lan. Hallituksen esityksessä nro 79/l996vp.,jolta sen toimialueella oli jäänyt asianomaisen sano- 8756: pohjalta luonnonsuojelulaki on säädetty, tode- malehden varaan se, julkaistaanko luonnonsuo- 8757: taan kuitenkin tältä osin (s. 46) , että (Suomen) jelulain 64 §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus 8758: ehdotus on eräänlainen luonnonsuojeluohjelma, kuulutuksesta sanomalehdessä. Totean, että il- 8759: minkä vuoksi sen laatimisesta olisi soveltuvin moituksen julkaiseminen kuuluu osana laissa 8760: osin voimassa, mitä luonnonsuojeluohjelmasta säädettyyn kuulemismenettelyyn. Viranomaisten 8761: on säädetty. Erityissäännöksen mukaan asian- on siten tullut ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin 8762: osaisten kuuleminen tapahtuisi kuitenkin kuulu- ilmoitusten julkaisemiseksi ja sen valvomiseksi, 8763: tusmenettelyllä. Hallituksen esityksen peruste- että näin tapahtuu. Ilmoituksen julkaisematta 8764: luissa on lain 8 §:n osalta lausuttu (s. 29), että jättämistä voidaan arvioida kuuleruismenettelyn 8765: luonnonsuojeluohjelman laatiruismenettelyä lainmukaisuuden kannalta. 8766: koskee hallintomenettelylaki. Se, että ilmoituksen julkaiseminen on jäänyt 8767: Edellä lausutun johdosta ja koska Natura - sanomalehden varaan, viittaa julkaisemisen 8768: verkoston kuulemisen tiedoksiautotapaa koske- maksuttomuuteenjollakin viranomaisen ja sano- 8769: va erityissäännös ei vaikuta sen kuuleruisaineis- malehden sopimaila tavalla. Menettelytapa ko- 8770: ton sisältöön, joka luonnonsuojelulain 64 §:n rostaa viranomaisen velvollisuutta valvoa julkai- 8771: 2 momentin mukaan on ollut nähtävillä kuule- semista. Ensisijainen vastuu ilmoituksen julkai- 8772: mista varten, näyttää tästä seuraavan, että ver- semisesta, tai paremminkin julkaisematta jäämi- 8773: koston laatimisessa voidaan tältä osin ottaa huo- sestä, on näissä tapauksissa asianomaisilla ym- 8774: mioon hallintomenettelylain 15 §:n 1 momentin päristöviranomaisilla. Vastineessa ei ole tarkem- 8775: säännöksestä ilmenevät periaatteet. Lainkoh- min yksilöity tapausta eikä kerrottu, oliko ilmoi- 8776: dassa tarkoitettuna ratkaisuna voidaan pitää tus jäänyt julkaisematta. Tämän vuoksi katson, 8777: Suomen ehdotusta Natura -verkostoksi. ettei asia anna aihetta enempään puoleltani kuin 8778: Edellä mainitut luonnonsuojelulain sekä myös että kiinnitän ympäristöministeriön huomiota 8779: luonnonsuojeluasetuksen luonnonsuojeluohjel- asiaan. 8780: man laatimista koskevat säännökset ovat varsin 8781: niukat. Johtoa siihen, millaisilla selvityksillä voi 8782: olla merkitystä Natura -verkostoa koskevaan 8783: ratkaisuun, voidaan hakea soveltuvin osin siitä, 6.2.2 Tiedotustilaisuudet 8784: mitä luontodirektiivissä ja lintudirektiivissä sekä 8785: niiden liitteissä on säädetty ehdotuksen laatimi- Luonnonsuojelulaissa ei ole säännöksiä tiedo- 8786: sesta, ja ottaa se tarpeellisessa määrin huomioon tustilaisuuksienjärjestämisestä Natura 2000 -eh- 8787: arvioitaessa kuuleruisaineiston riittävyyttä. dotuksesta. Asiassa saadun selvityksen mukaan 8788: Näistä selvityksistä ja tiedoista lisää jäljempänä alueelliset ympäristökeskukset olivat järjestäneet 8789: kohdassa 6.3.3. lähes 200 yleisötilaisuutta (tiedotustilaisuutta), 8790: minkä lisäksi ympäristökeskusten virkamiehiä 8791: oli osallistunut lukuisiin muiden tahojenjärjestä- 8792: 6.2.1 Kuulemista ja kuulutuksen sanomalehdes- miin keskustelu- ja tiedotustilaisuuksiin. Niiden 8793: sä ilmoittamista koskevasta menettelystä kuntien valinta, joissa ympäristökeskuksen tilai- 8794: suudet järjestettiin, oli jäänyt ympäristökeskus- 8795: Asiassa saadun selvityksen mukaan maan- ten harkintaan. 8796: omistajien kuuleminen ympäristöministeriön eh- Kirjoituksessa ei ole väitetty eikä asiakirjoista 8797: dotuksesta oli järjestetty luonnonsuojelulain ole käynyt ilmi, että yleisötilaisuuksia järjestet- 8798: 64 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla kuulutta- täessä paikkakuntien valinta olisi tapahtunutjo- 8799: malla. Tämä yleistiedoksiauto on säädetty yksin- tenkin epäasianmukaisesti. Jos kunnassa ei ollut 8800: omaiseksi tiedoksiantotavaksi. Henkilökohtai- järjestetty yleisötilaisuutta, maanomistajana on 8801: nen tiedoksiauto kuulemista varten ei ole ollut ollut mahdollisuus saada ympäristökeskukselta 8802: 164 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 8803: 8804: tietoja puhelimitse. Perusteita sille, että maan- Luontotyyppien ym. sijainnista ilmoittaminen 8805: omistajien mahdollisuudet tietojen saamiseen 8806: ympäristökeskukselta olisivat vaarantuneet, ei Ilmoitukseen, että Natura -verkostoon ehdol- 8807: mielestäni ole käynyt ilmi. la olevalla kohteena on asianmukaisia suojelta- 8808: via luontotyyppejä, lajeja tai elinympäristöjä, 8809: liittyy vaatimus, että maanomistajan pannessa 8810: kiistaan puheena olevan kaltaiset tiedot ympäris- 8811: 6.3 Suojeluohjelman laajuudesta töviranomaisten tulee voida osoittaa puheena 8812: olevien luontotyyppien ym. sijainti. Tilannetta 8813: 6.3.1 Ehdotus alueiden ottamisesta ehdolle asianomaisen maanomistajan kannalta katsot- 8814: Natura 2000 -verkostoon taessa ei voida pitää tyydyttävänä, ellei hänelle 8815: ole ilmoitettu myös tietoja sijaintipaikoista. 8816: Otsikon alla käsitellään kohteiden ottamista Huolimatta ympäristöministeriön lausunnos- 8817: nähtävillä olleeseen ehdotukseen muutoin kuin sa olevasta ilmoituksesta, että maanomistajalle 8818: valintaperusteiden soveltamisen kannalta. Valin- asianosaisena ilmoitetaan tiedot sijaintipaikois- 8819: taperusteiden soveltamiseen palataan jäljempä- ta, asian laatu ja esitetyt väitteet antavat aiheen 8820: nä kohdassa 6.3.3. otaksua, että ilmoittaminen on paikoitellen saat- 8821: tanut olla vastahakoista. Katson, ettei asia anna 8822: puoleltani aihetta enempään kuin että kiinnitän 8823: Luontotyyppien ym. sijainti alueella ympäristöministeriön huomiota asiaan. 8824: 8825: Maataloustuottajain liittojen vastineessa esi- 8826: merkkitapauksena mainitun Asikkalan Aurin- Alueiden rajauksista 8827: kovuoren osalta oli tietolomakkeessa, josta Hä- 8828: meen ympäristökeskus on toimittanut tänne jäl- Maataloustuottajain liittojen vastineessa esi- 8829: jennöksen, luontodirektiivin luontotyypeiksi tetty käsitys, että Natura-alueiden rajaukset ei- 8830: mainittu harjujen havumetsäiset luontotyypit vät suojelun kannalta ole olleet oikeassa suhtees- 8831: (95 %)ja boreaaliset lehdot (5 %). Nämä molem- sa luontotyyppien tai lajien esiintymisaloihin, 8832: mat on mainittu 27.10.1997 annetussa neuvoston vaikuttaa perustellulta, koska jatkovalmistelun 8833: direktiivissä luontotyyppien sekä luonnonvarai- aikana rajauksia on tarkistettu lähes joka toises- 8834: sen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun sa kohteessa. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon 8835: direktiivin 92/43/ETY mukauttamisesta tieteen verkostoon ehdolla olevien alueiden lukuisuu- 8836: ja tekniikan kehitykseen. Direktiivillä on korvat- den ja väitteen yleisluontoisuuden, väitettä ei ole 8837: tu direktiivin 92/43/ETY liitteet 1ja II. Jäsenval- voitu ottaa kantelun yhteydessä tutkittavaksi. 8838: tioilla on ollut velvollisuus saattaa direktiivin Totean myös, että kysymys alueen rajauksesta 8839: edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset mää- kansallisella tasolla voijoutua vielä punnittavak- 8840: räykset voimaan 31.12.1997 mennessä. Direktiivi si sitä koskevan valituksen yhteydessä. Tällöin 8841: perustuu Ruotsin ja Suomen tekemään muutos- ympäristöviranomaisten tulee vastatessaan vali- 8842: esitykseen. tukseen pystyä perustelemaan kohteen rajaus. 8843: Ympäristöministeriössä laaditun kuulutuksen Katson, ettei asia anna puoleltani aihetta enem- 8844: mukaan kunnanvirastossa nähtävillä olleeseen pään kuin että saatan lausumani ympäristömi- 8845: kuulemisaineistoon oli sisältynyt myös nisteriön tietoon. 8846: em. boreaalista vyöhykettä koskeva luontodi- 8847: rektiivin liitteiden täydennysehdotus. Sen sijaan 8848: alueen tietolomakkeeseen ei näytä sisältyvän Aikaisemmat luonnonsuojeluohjelmat ja -alueet 8849: mainintaa siitä, että siinä mainitut luontotyypit 8850: perustuivat vasta täydennysehdotukseen, joka ei Ajatus jo hyväksyttyihin luonnonsuojeluoh- 8851: kuulemisen aikaan ollut voimassa. Mielestäni jelmiin sisältyvien alueiden sisällyttämisestä 8852: olisi tietolomakkeessa tullut selvyyden vuoksi huomattavilta osiltaan Natura 2000 -verkos- 8853: mainita tästä seikasta, koska se on saattanut vai- toon oli ilmaistu jo hallituksen esityksessä nro 8854: kuttaa muistutuksen tekemiseen ja sisältöön. 79/1996 vp., jolta pohjalta luonnonsuojelulaki 8855: Katson, ettei asia anna puoleltani aihetta muu- on säädetty. Siirtämisellä on verkoston kannalta 8856: hun kuin että kiinnitän ympäristöministeriön ilmeisen suuri merkitys, sillä jo perustetut suoje- 8857: huomiota asiaan. lualueet ja vielä toteuttamauomiin suojeluohjel- 8858: 9.4. Natura 2000 -ohjelman valmistelusta 165 8859: 8860: miin sisältyvät alueet muodostavat valtaosan luontodirektiivin Iiitteen II lajit, lintudirektiivin 8861: verkoston pinta-alasta, siitäkin huolimatta, ettei liitteen 1 linnut ja eräitä muita keskeisiä tietoja. 8862: siirtäminen ole tapahtunut sellaisenaan. Täällä nähtävillä olleista yksittäisistä tietolo- 8863: Totean, että luonnonsuojelulaki tai asian- makkeista on voitu havaita, että niissä oli esitetty 8864: omaiset direktiivit eivät siirtämistä edellytä. havaintotietoja, joiden tarkoituksena on ollut 8865: Alueen ottamista Natura-verkostoon koskevat osoittaa po. Natura -alueilla olevan sellaisia liit- 8866: samat säännökset ja edellytykset riippumatta sii- teiden mukaisia ominaisuuksia, jotka ehdotuk- 8867: tä, sisältyykö se aiempaan suojeluohjelmaan vai seen sisällytettäviltä kohteilta vaaditaan. Alueen 8868: ei. Oikeussuojan kannalta näkökohdalla on lä- kuvaukselle oli varattu oma kohtansa, jossa on 8869: hinnä merkitystä vielä toteutumattomiin luon- voitu vaihtelevin tavoin esittää lähinnä yleisluon- 8870: nonsuojeluohjelmiin sisältyvillä yksityismailla. toisia arvioita alueen merkityksestä suojelun 8871: Toistan sen, mitä on esitetty edellisen kappaleen kannalta. Tarkempia alueiden valintaa koskevia 8872: loppuosassa rajausten tarkistuksista ja ympäris- arviointeja ei näillä tietolomakkeilla ole ilmeises- 8873: töviranomaisille kuuluvasta perusteluvelvolli- tikään esitetty eikä lomakkeen sisällön suunnit- 8874: suudesta. Saatan tämänkin lausuman ympäristö- telu huomioon ottaen ilmeisesti ole ollut tarkoi- 8875: ministeriön tietoon. tus esittääkään. 8876: Vastinekirjoituksessa on pidetty kuule- 8877: misaineiston sisältöä tältä osin liian suppeana. 8878: 6.3.2 Vaatimus ehdotuksen sisällön rajaamises- Vastineessa on katsottu, että luontodirektiivin 8879: ta ensisijaisesti suojeltaviin luontotyyppeihin ja liitteen III A-B -kohtien mukaiset yksilöidyt 8880: lajeihin eritellyt tiedot ja yleisarvioinnit ja C -kohdan 8881: mukainen arviointi alueiden suhteellisesta merki- 8882: Ottaen huomioon, mitä ympäristöministeriön tyksestä, jotka tulee aikanaan esittää Euroopan 8883: lausunnossa on esitetty ja mitä luonnonsuojelu- yhteisöjen komissiolle Suomen ehdotuksen yh- 8884: lain 64 §:n momentin 2 kohdasta ja luontodirek- teydessä, olisi tullut olla esillä. Kysymys on siitä, 8885: tiivin 4 artiklan 1 kohdasta ilmenee, ehdotuksen ovatko nämä sellaisia selvityksiä, jotka voivat 8886: ja sen varaan rakentuvan verkoston tulisi sisältää vaikuttaa asian ratkaisuun ja joista maanomista- 8887: yhteisön tärkeinä pitämiä luontotyyppejä ja yh- jaa sen vuoksi olisi tullut kuulla. 8888: teisön tärkeinä pitämien lajien esiintymispaikko- Kun otetaan huomioon Natura -verkoston 8889: ja niin, että niiden suotuisa suojelutaso turva- rakennetta koskevat näkökohdat ja siihen otetta- 8890: taan. Vaikka kirjoituksessa tarkoitetusta luonto- via alueita koskevat valintaperusteet, on ilmeis- 8891: direktiivin asianomaisesta 4 artiklan 2 kohdasta tä, että verkostoon ehdolle ottamista on edeltä- 8892: (tai sen käännöksestä) voisi saada sellaisen käsi- nyt jonkinlainen etukäteisarviointi, johon liittyy 8893: tyksen, että ehdotus voitaisiin rajata vain ensisi- yleensä alueiden vertailua. Tähän nähden ja kos- 8894: jaisesti suojeltaviin luontotyyppeihin ja ensisijai- ka maanomistajia oli kuultu sen johdosta, että 8895: sesti suojeltavien lajien esiintymispaikkoihin, heidän alueensa oli otettu ehdolle verkostoon, 8896: tämä ei kuitenkaan direktiivin muu sisältö huo- vastineessa esitetty käsitys tarkempien valintape- 8897: mioon ottaen näytä olevan tarkoitus, koska ensi- rusteiden ilmoittamisesta vaikuttaa perustellul- 8898: sijaisesti suojeltavat luontotyypit ja lajit ovat ta. 8899: vain osa yhteisön tärkeinä pitämistä luontotyy- Toisaalta voidaan huomauttaa, että kysymys 8900: peistä ja lajeista. on ollut vasta ehdotusluonnoksesta,jolloin käsi- 8901: tykset alueiden merkityksestä eivät välttämättä 8902: olleet vielä täsmentyneet siten kuin lopullisessa 8903: 6.3.3 Valintaperusteiden soveltamistiedot ehdotuksessa. Natura -verkosto on valtakun- 8904: nallinen. Sen muodostamiseen vaikuttavat mo- 8905: Nähtävillä ollutta ehdotusta koskevan kuulu- net seikat, ei vähiten kysymys sen laajuudesta 8906: tuksen mukaan kuulemisaineistoon sisältyivät ottaen huomioon, että direktiivit yleensä mää- 8907: ehdotuksen laatimista koskevat perusteet ja räävät vain minimitason. Eri alueiden vertailu 8908: alueiden valintaperusteet. Maanomistajilla on si- edellyttää yksityiskohtaisia tietoja muiden 8909: ten ollut mahdollisuus tutustua tähän aineistoon maanomistajien alueita koskevista valintaperus- 8910: kunnan virastossa. teista ja niiden soveltamisesta. Kysymys on sel- 8911: Mitä erityisesti tietolomakkeeseenja sen sisäl- laisista potentiaalisista kohteista, jotka eivät ol- 8912: töön tulee, tietolomakkeella oli varattu kohdat, leet sisältyneet nähtävillä olleeseen ehdotukseen. 8913: joissa ilmoitettiin luontodirektiivin luontotyypit, Käytännössä vaatimuksen toteuttaminen tar- 8914: 166 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 8915: 8916: koittaisi sitä, kun kysymys on verkoston muo- Ympäristöministeriön lausunnossa on katsot- 8917: dostamisesta, että laatimisen yhteydessä olisi sel- tu, että po. näkökohdat ja erityispiirteet tulee 8918: vitetty kaikki ne alueet, joilla esiintyy jokin ottaa huomioon vasta harkittaessa valmiin ver- 8919: po. luontotyyppi tai laji tai joka muodostaa po. koston muuttamista. Perusteita käsitykselle saat- 8920: elinympäristön. Kuulemisen yhteydessä olisi tie- taisi löytyä yhteisölainsäädännön soveltamista 8921: dot näistä muista kuin ehdotukseen sisältyvistä koskevasta tapauksesta C-57/89 Leybucht Dy- 8922: alueista voineet olla nähtävillä jokaisessa kun- kes. Sen puolesta, että säännös koskee myös val- 8923: nanvirastossa, jossa ehdotuksen mukaisia koh- mistelua, puhuu se, että se liittyy muihin verkos- 8924: teita oli. ton laatimista koskeviin 2 artiklan kohtiin, ja 8925: Edellä esitetyt näkökohdat osoittavat, että tapaukset C-355/90, Marismas de Santona; ja C 8926: kysymys kuulemisaineiston puutteellisuudesta 44/95, Lappel Bank. 8927: vastineessa esitetyllä perusteella on vähintään Epäselväksi jää, millä tavoin 2 artiklan 3 koh- 8928: tulkinnanvarainen. Vastinekirjoituksesta ei näh- ta tulisi ottaa valmistelussa huomioon. Se, että 8929: däkseni kuitenkaan ole käynyt ilmi, miten em. kansallisen luettelon laatimisessa etusijalla ovat 8930: tietojen tai arviointien puute olisi estänyt tai mer- luonnontieteelliset näkökohdat, käy kuitenkin 8931: kittävästi heikentänyt mahdollisuuksia muistu- ilmi sekä sanotun 2 artiklan 1 ja 2 kohdista että 8932: tusten tekemiseen. luettelon laatimista koskevista muista säännök- 8933: Edellä lausuttu ei sinänsä tarkoita sitä, etteikö sistä. Sitä osoittaa myös tapaus C-355/90, Maris- 8934: Natura -ehdotusta valmisteltaessa ja kuulemista mas de Santona. 8935: järjestettäessä olisi saattanut olla hyödyllistä tar- Erityisen kaikkia kohteita (verkostoa) koske- 8936: kemmin paneutua puheena olevaan asiaan ja van kokonaisselvityksen ja arvioinnin laatimista 8937: pyrkiä esittämään ehdotukseen otettuja kohteita ei ole edellytetty, vaan kysymys on kohteittaises- 8938: koskevia tietoja ja niihin perustuvia arviointeja. ta tarkastelusta. Kun otetaan huomioon se, että 8939: Katson, ettei asia anna aihetta enempään puolel- kohteiden valinnassa etusijalla ovat luonnontie- 8940: tani kuin että saatan edellä lausumani ympäristö- teelliset näkökohdat, tästä näyttää seuraavan, 8941: ministeriön tietoon. että selvitys osoittautuu tarpeelliseksi silloin, kun 8942: Lopuksi totean, että kysymys saattaajossakin esimerkiksi luonnontieteelliset ja taloudelliset 8943: muodossa tulla esiin vielä, jos valtioneuvoston näkökohdat vaikuttavat etukäteen arvioiden 8944: päätöksestä tehdään valituksia. Natura 2000 - olevan yhtä painavia, ja erityisesti silloin, kun 8945: verkostoa ja siihen sisältyviä kohteita koskevia taloudelliset seikat painavat päätöksenteossa 8946: valituksia ratkaistaessa selviää, mikä on maan- luonnontieteellisiä seikkoja enemmän. Sikäli 8947: omistajan ja luonnonsuojelulain 64 §:n 3 mo- kuin kuulemisen yhteydessä oli esitetty puheena 8948: mentissa ja 61 §:ssä säädetyn yhteisön valitusoi- olevia 2 artiklan 3 kohdassa mainittuja näkö- 8949: keuden laajuus ja sisältö. kohtia tai erityispiirteitä, ympäristöviranomais- 8950: ten kannanotto niihin pitäisi näkyä muistutuk- 8951: seen annetussa vastineessa. Muistutuksessa esite- 8952: 6.3.4 Selvitysten ja arviointien suorittaminen tyt näkökohdat ovat saattaneet olla niin paina- 8953: via, että ne ovat tai olisivat antaneet aiheen selvi- 8954: Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset tyksen tekemiseen. 8955: vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset Todennäköisiä syitä sen tueksi, että laadit- 8956: erityispiirteet taessa kuultavana ollutta ehdotusta olisi laimin- 8957: lyöty hankkia jonkinlainen Natura -verkostoa 8958: Otsikko viittaa luontodirektiivin 2 artiklan koskeva kokonaisselvitys, ei ole käynyt ilmi. 8959: 3 kohtaan. Se on samansisältöinen säännös kuin Kantelun yleisluonteisuudesta johtuen ei ole 8960: luonnonsuojelulain 2 §. Myös lintudirektiivin mahdollista enemmälti puuttua siihen, olisiko 8961: 2 artiklassa on vastaava sisältö. jonkin yksittäisen Natura -kohteen osalta taas 8962: Luontodirektiivin 2 artiklan 3 kohdan mukai- ollut aiheellista hankkia kohdekohtainen selvi- 8963: sesti toteutetuilla toimenpiteillä otetaan huo- tys. 8964: mioon po. taloudelliset ym. vaatimukset sekä 8965: alueelliset ja paikalliset erityispiirteet. Säännös 8966: sijaitsee otsikon "Määritelmät" alla. Noudate- Ympäristövaikutusten arviointia koskeva 8967: tusta kirjoitustavasta johtuen se voidaan lukea menettely 8968: niin, että direktiivin mukaiset toimenpiteet koh- 8969: distuvat sekä verkoston valmisteluun että ver- Asiassa saadun selvityksen mukaan ympäris- 8970: koston muuttamiseen. töministeriö on kuulemisen jälkeen hankkinut 8971: 9.4. Natura 2000 -ohjelman valmistelusta 167 8972: 8973: ministerityöryhmän työskentelyä varten Natu- toimenpiteisiin. Asiantilasta huolimatta maan- 8974: ra 2000 -verkoston vaikutuksia koskevan ar- omistajalla on ollut mahdollisuus muistutukses- 8975: vioinnin, jota tarkoitetaan ympäristövaikutus- saan esittää omat vaatimuksensa alueen käytön 8976: ten arvioinnista annetun lain 24 §:n 1 momentis- osalta. 8977: sa. Kysymys on viranomaiselle kuuluvasta ylei- 8978: sestä ohjelmia ja suunnitelmia koskevasta selvi- 8979: tysvelvollisuudesta, johon ei sovelleta lain 2 lu- 6.4 Uudelleen kuuleminen 8980: vun säännöksiä arviointimenettelystä. 8981: Totean, että mainitusta lain 24 §:n 1 momen- Totean, että maataloustuottajain liitot ovat 8982: tista ei ilmene, missä vaiheessa valmistelua selvi- perustelleet uudelleen kuulemista kantelukirjoi- 8983: tys ja arviointi olisi suoritettava. Tässä mielessä tuksessa kuuleruisaineiston puutteellisuudella ja 8984: se on jäänyt viranomaisen harkintaan. Harkin- vastineessa lisäksi sillä, että luonnonsuojelulain 8985: taan on saattanut vaikuttaa se seikka, ettei arvi- 64 §edellyttää kaksivaiheista kuulemista. 8986: ointiin, toisin kuin lain 2 luvussa säädettyyn ar- Yleisesti voidaan todeta, että ehdotuksen laa- 8987: viointimenettelyyn, liity sitä vastaavaa kuuleruis- timiseen kuuluu olennaisena osana asianosaisten 8988: menettelyä arviointiselostuksesta. Tarkasteltaes- kuuleminen. Tarkasteltaessa kuulemisen suhdet- 8989: sa puheena olevaa 29.1.1998 päivättyä versiota, ta muuhun valmisteluun voidaan todeta, että 8990: voidaan todeta, että se on yleisluonteinen koko- kuulemisen ajoittamisella on merkitystä. Varhai- 8991: naisselvitys ja arviointi. Se ei sisällä kohdekohtai- sessa vaiheessa suoritettavaa kuulemista on pe- 8992: sia tietoja ja arviointeja. Näin ollen maanomista- rusteltu lähinnä sillä, että se on asianosaisen kan- 8993: jien kuuleminen siitä ei näin jälkikäteen arvioi- nalta edullista, koska tuolloin on vielä mahdolli- 8994: den ilmeisestikään olisi osoittautunut hyödylli- suudet vaikuttaa asioiden kulkuun. Myöhemmin 8995: seksi. tapahtuvaa kuulemista on perusteltu sillä, että 8996: Todennäköisiä syitä sen tueksi, että puheena valmisteluvaiheessa on suoritettu tutkimuksia ja 8997: olevaa selvitystä hankittaessa olisi menetelty hankittu selvityksiä, joita voidaan käyttää kuu- 8998: moitittavasti, ei ole käynyt ilmi. lemisessa. Tällöin myös ratkaisuvaihtoehtoja on 8999: hahmottunut. 9000: Luonnonsuojelulain 64 §:n 2 momentin mu- 9001: 6.3.5 Tiedot toteuttamisesta kaan kuuleminen suoritetaan ympäristöministe- 9002: riön ehdotuksesta. Lainkohdassa ei edellytetä 9003: Saadun selvityksen mukaan nähtävillä ollutta kaksivaiheista kuulemista. Kaksivaiheista kuule- 9004: ehdotusta koskevaan kuulemiseen liittyvässä mista ei puolla sekään, että ehdotuksen laatimis- 9005: asiakirja-aineistossa oli esitetty, kuinka Natu- ta koskevat näkökohdat ja ehdotuksen sisällölle 9006: ra 2000 -verkosto ja siihen sisältyvät eri kohteet asetettavat vaatimukset ovat jo ennakkoon tie- 9007: on tarkoitus toteuttaa. Toteuttamiskeinon valin- dossa. Vaatimus kuulemisesta lopullisesta ehdo- 9008: nalla onkin yksittäistapauksessa ilmeistä merki- tuksesta taas ei ole loppuun asti harkittu sen 9009: tystä maanomistajan oikeusaseman muotoutu- vuoksi, että tällöin kuulemisessa saatua palautet- 9010: miseen vastaisuudessa. Maanomistajan kannalta ta ei aina voitaisi ottaa huomioon. Kuuleruis- 9011: on ollut olennaista tietää, mitä suojelu käytän- ajankohta on jäänyt ympäristöministeriön har- 9012: nössä tulee merkitsemään. kintaan. Kuulemisen ajankohtaa valittaessa on 9013: Asiassa saadun selvityksen mukaan väite, että epäilemättä ollut merkitystä Natura -verkoston 9014: maanomistajien on ollut vaikeaa Natura -ver- valmistelua koskevilla seikoilla. Mielestäni kuu- 9015: koston monimutkaisuuden ja toteuttamiskeino- lemisen ajoittamisen suhteen ei ole huomautetta- 9016: jen moninaisuuden johdosta hahmottaa ja muo- vaa. 9017: dostaa selkeää kuvaa siitä, mitä he alueillaan Edellä on eräissä kohdin esitetty erinäisiä mui- 9018: saavat tehdä ja mitä eivät, vaikuttaa uskottaval- ta Natura 2000 -verkoston laatimiseen liittyviä 9019: ta. Se, että ympäristöviranomaisetkaan eivät ole havaintoja ja lausumia, jotka eri tavoin liittyvät 9020: voineet ainakaan kaikissa tapauksissa tyydyttä- asian valmisteluun ja kuulemisaineistoon. Ne ei- 9021: västi selvittää asiaa, lienee johtunut siitä, ettei vät kuitenkaan ole sen laatuisia, että minulla 9022: asia ole tuossa vaiheessa ollut selvä heillekään. niiden johdosta olisi ollut perusteita esittää kuu- 9023: Tilannetta ei voi näiltä osin pitää tyydyttävä- lemisenjärjestämistä uudelleen. Toisaalta on kai- 9024: nä. Sitä ei mielestäni voida kuitenkaan lukea kille muistutuksen tekijöille varattu vielä tilai- 9025: ympäristöviranomaisten viaksi ainakaan sillä ta- suus lausua mielipiteensä muistutukseen anne- 9026: voin, että se antaisi puoleltani aihetta joihinkin tusta vastineesta. Siitä käy ilmi, miten muistutus 9027: 168 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 9028: 9029: on otettu huomioon jatkovalmistelussa. Kysy- na olevan liitteen täydennysehdotuksen mukai- 9030: mys ei ole varsinaisesta uudelleen kuulemisesta, sia, 9031: vaan paremminkin jatkokuulemisesta. ympäristöministeriön tietoon saatetun lausu- 9032: man koskien alueen rajaukseen liittyviä näkö- 9033: kohtia, 9034: 6.5 Toteuttaminen ympäristöministeriön tietoon saatetun lausu- 9035: man, joka sisältää näkökohtia aikaisempien 9036: Natura 2000 -verkoston toteuttaminen tar- luonnonsuojeluohjelmien mukaisten alueiden 9037: koittaa käytännössä aikanaan tapahtuvaa luon- liittämisestä Natura 2000 -verkostoon ja 9038: todirektiivin mukaisten yhteisön tärkeinä pitä- ympäristöministeriön huomion kiinnittämi- 9039: mien alueiden (ns. SIC -alueet) muuttamista eri- sen alueen luontotyyppien ym. sijainnista ilmoit- 9040: tyisten suojelutoimien alueiksi (ns. SAC -alueik- tamiseen sekä 9041: si) ja lintudirektiivin tarkoittamien erityisten 6.3.3 kohdassa ympäristöministeriön tietoon 9042: suojelualueiden (Special Protection Area, saatetun lausuman, että tietolomakkeissa olisi 9043: ns. SPA -alue) muodostamista. Kysymys erityis- mahdollisuuksien mukaan tullut ilmoittaa kan- 9044: ten suojelutoimien alueiden ja erityisten suojelu- sallisen luettelon laatimisessa huomioon otetta- 9045: alueiden muodostamisesta on jäänyt kansalli- via tietoja ja arviointeja. 9046: seen harkintaan, kunhan luontodirektiivin 6 ar- Mitä 1.4 kohdassa esitettyyn toimenpide- 9047: tiklan 1 kohdassa tarkoitetut "tarvittavat suoje- pyyntöön tulee, niin edellä esitetyt sinänsä tärkei- 9048: lutoimenpiteet" ja lintudirektiivin 4 artiklan nä pidettävät oikeudelliset menettelytavat eivät 9049: 1 kohdassa tarkoitettu erityisten suojelualueiden merkitse sitä, että asiassa olisi ilmennyt perustei- 9050: muodostaminen ja kohteen suojelu saadaan ta laajaan maanomistajien kuulemiseen uudel- 9051: (ajallaan) suoritettua. leen tai esityksen tekemiseen luonnonsuojelulain 9052: Luonnonsuojelulain 68 § sisältää säännöksen muuttamiseksi. 9053: Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta tietyn 9054: ajan kuluessa. Toteuttaminen tapahtuu luon- 9055: nonsuojelulain 65 ja 66 §:n mukaisessa järjestyk- 6. 7 Toimenpiteet 9056: sessä. Muualle luonnonsuojelulakiin ei sisälly 9057: toteuttamissäännöksiä. Kysymys erityislainsää- Tämä päätöskappale lähetetään Maatalous- 9058: dännön soveltamisesta Natura 2000 -verkoston tuottajain Etelä-Hämeen liitolle. Liiton tulisi 9059: luomisessa on luonnonsuojelulakia koskevan saattaa sen sisältö mu iden allekirjoittajien tie- 9060: hallituksen esityksen nro 79/1996 vp. mukainen. toon. 9061: Eduskuntakäsittelyn aikana antoi esityksestä Jäljennöksen tästä päätöksestä lähetän ympä- 9062: ympäristövaliokunta mietintönsä ja mm. perus- ristöministeriölle. Muihin toimenpiteisiin kirjoi- 9063: tuslakivaliokunta ja lakivaliokunta lausuntonsa. tukset eivät puoleltani ole antaneet aihetta. 9064: Mietinnössä ja lausunnoissa (YmVM nro 8, 9065: PeVL nro 21ja La VL nro 12/1996 vp) ei asetettu 9066: järjestelyä kyseenalaiseksi. Katson, ettei minulla 9067: tässä vaiheessa ole perusteita esittää luonnon- 9.5. Ympäristöviranomaisten menettely 9068: suojelulain muuttamista. ja Natura 2000 -ohjelma 9069: Oikeuskansleri Paavo Nikulan kirje H.S:IIe 9070: 6.6 Päätöslauselma 5.10.1998, dnro 144/1/98 9071: 9072: Tämä päätös sisältää: 9073: 6.2.1 kohdassa ympäristöministeriön huo- 1. KIRJOITUKSENNE 9074: mion kiinnittämisen menettelyyn, jossa kuulu- 9075: tuksesta ilmoittaminen sanomalehdessä oli jää- Kirjoitus 17.2.1998 9076: nyt lehden varaan, 9077: 6.3.1 kohdassa ympäristöministeriön huo- Oikeuskanslerille osoittamassanne kirjoituk- 9078: mion kiinnittämisen siihen, että ilmoitettaessa sessa Te olette kertonut, että Omistamaanne 9079: alueella olevista luontodirektiivin liitteen mukai- maata oli otettu ehdolle valmisteilla olevaan 9080: sista luontotyypeistä olisi selvyyden vuoksi tullut Natura 2000 -verkostoon. Asiasta ei ollut kerrot- 9081: mainita, että tuolloin luontotyypit olivat puhee- tu etukäteen eikä ympäristökeskuksesta ollut 9082: 9.5. Ympäristöviranomaisten menettely ja Natura 2000 -ohjelma 169 9083: 9084: muutenkaan otettu yhteyttä. Olitte turhaan pyy- man hallinto-oikeuden 1.7.1998 antamaan pää- 9085: tänyt ympäristökeskukselta tarkempia tietoja tökseen,jonka mukaan tiedot tulee maanomista- 9086: niistä nimenomaisista suojeluarvoista, joita tilal- jalle antaa, ja luonnonsuojelulain 64 §:ään sekä 9087: lanne on. Tietoja olisitte tarvinnut tekemäänne hallintomenettelylain 15 ja 17 §:ään, joiden mu- 9088: muistutusta varten. Sittemmin ympäristökes- kaan tietojen tulee olla saatavilla kuuleruisaika- 9089: kuksessa oli laadittu muistutuksen johdosta vas- na ilman, että maanomistaja joutuu niitä pyytele- 9090: tine, joka oli julistettu salaiseksi. mään. Mielestänne kuulemista ei ollut toimitettu 9091: Olette tiedustellut, oliko Natura -verkostoeh- laillisesti. 9092: dotuksen valmistelussa menetelty lain mukaisesti Puheena olevat tietolomakkeet ovat sellaisia, 9093: ja oliko siinä otettu huomioon myös Euroopan joihin olisi tullut kerätä tiedot suojelun perusteis- 9094: yhteisön luontodirektiivin 92/43/ETY vaatimuk- ta maanomistajakohtaisesti. Ne olivat olleet ole- 9095: set mm. paikallisista olosuhteista. massa jo vuodesta 1994. Näitä asiakirjoja ei ollut 9096: esillä kuulemisen yhteydessä eikä niitä ole esitet- 9097: ty sen jälkeenkään. Nämä olisivat olleet niitä 9098: Kirjoitus 28.4.1998 tietoja, joita maanomistajille olisi tullut antaa 9099: pyytämättäkin. 9100: Lisäkirjoituksessa olette kertonut, että val- Huomautatte, että Natura-ohjeiden mukaan 9101: misteluun liittyvät keskeiset asiakirjat olivat pakollisia tietoja ovat mm. Natura-kohteiden 9102: edelleen ympäristöviranomaisten hallussa eikä arviointi niiden edustavuuden ja merkittävyyden 9103: niitä ollut kuuleruistilaisuuksissa ja maanomista- kannalta. Nämä tiedot löytyvät tietolomakkeis- 9104: jille toimitetuissa vastineissa. Tällaisia asiakirjo- ta. Suomalaisille kuuluu Euroopan unionin jä- 9105: ja ovat tietolomakkeet,jotka ko. direktiivin mu- senvaltion kansalaisina yhtäläinen oikeus tieto- 9106: kaan sisältävät kaikki tiedot suojeltavista kasvi- jen saamiseen kuin muidenkin jäsenvaltioiden 9107: ja eläinlajeista sekä luontotyypeistä. Mielestänne kansalaisille. Tähän liittyen olette vielä huo- 9108: tämä tarkoittaa kaksien asiakirjojen olemassa- mauttanut, että Suomessa on Naturan osalta 9109: oloa; toiset esiteltiin kuuleruistilaisuuksissa ja luontodirektiiviä tiukempi lainsäädäntö. Luon- 9110: toiset lähetetään Euroopan yhteisöjen komissiol- nonsuojelulain mukainen heikentämiskielto on 9111: le. Tietolomakkeet ovat koko Natura-hankkeen tiukempi kuin luontodirektiivi edellyttää. Tämä- 9112: keskeisimmät asiakirjat niiden sisältämien tieto- kin asettaa suomalaiset muiden jäsenvaltioiden 9113: jen vuoksi. Ilman niitä muistutusten ja valitusten kansalaisia heikompaan asemaan. 9114: teko lajeja ja luontotyyppejä koskevista ympä- 9115: ristöviranomaisten väitteistä on mahdotonta. 9116: Maanomistajalle ei ole varattu todellista tilai- Kirjoitus 1.10.1998 9117: suutta esittää mielipidettään, joka voisi vaikut- 9118: taa asian ratkaisuun. Tässä lisäkirjoituksessa olette vielä kiinnittä- 9119: Olette myös huomauttanut, että ette ollut saa- nyt huomiota siihen, että Natura 2000 -verkos- 9120: nut tietoa siitä, kuka oli suorittanut alueenne toon ehdotetuilta alueilta oli laadittu tietoloma- 9121: inventoinnin ja milloin se oli tapahtunut. ke, jossa oli osaksi käytetty yksinomaan englan- 9122: Pyydätte oikeuskansleria selvittämään, olivat- nin ja latinan kieltä. Näitä tietolomakkeita ei 9123: ko ympäristöministeriö tai ympäristökeskukset ollut aikaisemmin annettu maanomistajien näh- 9124: rikkoneet hallintomenettelylakia tai muita lakeja täväksi. Valtioneuvoston päätöksen antamisen 9125: verkostoehdotusta valmistellessaan. Kirjoituk- jälkeen julkipannuissa asiakirjoissa on ympäris- 9126: seen olette liittänyt jäljennöksen vastineesta. töministeriön tai alueellisten ympäristökeskus- 9127: ten laatimia suomenkielisiä tieto lomakkeita, jot- 9128: ka on päivitetty syyskuulle 1998 asti, joten ne 9129: Kirjoitus 15.7.1998 eivät ole voineet olla käytettävissä valtioneuvos- 9130: ton päätöstä tehtäessä. 9131: Tähän lisäkirjoitukseen olette liittänyt jäljen- Vieraskieliset tietolomakkeet ovat ns. EU-tie- 9132: nökset kuulemiseen liittyvästä tietolomakkeesta, tolomakkeita. Niissä on maanomistajan kannal- 9133: kartasta ja niistä tietolomakkeista, joita asiassa ta olennaista tietoa, koska ne sisältävät peruste- 9134: olisi tullut käyttää (liitteet 1-3), sekä lausunut lut, joiden nojalla alueita esitetään Natura-koh- 9135: seuraavaa. teiksi. Kielilainsäädäntö edellyttää, että asiakir- 9136: Kuulemisen aikana ette ollut saanut tarkkaa jat ovat suomen kielellä. Asiakirjojen olisi tullut 9137: tilakohtaista tietoa. Olette viitannut korkeim- olla nähtävillä jo muistutusten tekovaiheessa, 9138: 9139: 22 292071C 9140: 170 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 9141: 9142: jolloin maanomistajat olisivat voineet ottaa kan- valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen, on 9143: taa niiden sisältämiin tietoihin. Suomenkieliset otettava huomioon Euroopan yhteisöjen komis- 9144: tietolomakkeet poikkeavat monissa kohdin siolle tehtävässä ilmoituksessajoko mainitsema1- 9145: maanomistajille lähetetyistä asiakirjoista. Val- la, että kansallinen ehdotus ei koske valitusten 9146: tioneuvoston päätös on katkaissut hallintome- kohteina olevia alueita, tai jättämällä nämä 9147: nettelyn asiassa, koska asianosaisilla on valitus- alueet pois ilmoituksesta. 9148: oikeus. Maanomistajilla ei ole ollut mahdolli- 9149: suutta lausua mieltään selostuksista, jotka on 9150: laadittu valtioneuvoston päätöksen jälkeen. 9151: 4. RATKAISU 9152: 9153: 2. KANTELUASIAN SIIRTO Totean seuraavaa. 9154: 9155: Sittemmin on käynyt ilmi, että Te olette toi- 9156: mittanut samasanaiset kirjoitukset myös edus- 4.1. Arviointia 9157: kunnan oikeusasiamiehelle. Oikeusasiamies on 9158: 11.5.1998 päivätyllä kirjeellään siirtänyt nuo kir- 1) Etukäteiskuuleminen. Asiakirjoista saata- 9159: joitukset oikeuskanslerin käsiteltäviksi. Kirjoi- van selvityksen mukaan alueelliset ympäristö- 9160: tuksia on seurannut oikeusasiamiehen kansliaan keskukset olivat Natura 2000 -verkostoa koske- 9161: hankittu Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen van kansallisen ehdotuksen valmistelua varten 9162: vapaamuotoinen kommentti kirjoituksen tehneet omat ehdotuksensa ympäristöministe- 9163: 17.2.1998 johdosta ja jäljennös tekemästänne riölle. Valmistelun tuossa vaiheessa ei maan- 9164: muistutuksesta. omistajia ollut kuultu. Luonnonsuojelulain 9165: (1 096/1996) 64 §:n 2 momentissa tarkoitettu 9166: maanomistajien kuuleminen (7 .4.-6.6.1997) oli 9167: 3. KÄYTÖSSÄ OLLUT SELVITYS järjestetty vasta ympäristöministeriön alustavas- 9168: ta Natura-verkostoehdotuksesta. 9169: Käsillä ovat kantelu- ja siirtoasiakirjojen li- Todennäköisiä syitä sen tueksi, että ympäris- 9170: säksi olleet mm.: tökeskus olisi menetellyt asiassa virheellisesti, ei 9171: 1) jäljennös korkeimman hallinto-oikeuden ole käynyt ilmi. Ympäristökeskuksen menettelyä 9172: päätöksestä 1.7.1998 nro 1276 ja sen perusteena voidaan pitää myös kuulemisvaiheen valmistelu- 9173: olevat asiakirjat dnro 1139/1/98, na. 9174: 2) ympäristöministerin 15.7.1998 päivätyllä 2) Suojeluarvojen selvittäminen maanomistajal- 9175: kirjeellään dnro 10/032/98 ja sen liitteillä antama le. Asiakirjoihin sisältyvien tietojen mukaan 9176: selvitys M.S:n kanteluun dnro 43311/98,jossa on (Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen kirje 9177: kysymys mm. kaksien asiakirjojen olemassaolos- 20.2.1998 oikeusasiamiehen kanslialle) 9178: ta, ja po. Valkeajärven harjualue on valtakunnallisesti 9179: 3) valtioneuvoston yleisistunnon esityslista, arvokas harjualue, joka kuuluu valtakunnalli- 9180: jonka liitteenä olleen päätösehdotuksen pohjalta seen harjujensuojeluohjelmaan. Rajaus on ohjel- 9181: valtioneuvosto on ympäristöministeriön esitte- man mukainen. Perusteista ja suojelutavasta on 9182: lystä 20.8.1998 hyväksynyt Euroopan yhteisön ollut Teidänkin tilojenne osalta maininta myös 9183: Natura 2000 -verkostoa koskevan Suomen ehdo- kuulemisasiakirjoissa. 9184: tuksen. Kirjoituksessa esitetty moite siitä, ettei tar- 9185: Edellä mainitussa ympäristöministeriön selvi- kempia tietoja suojeluarvoista ollut pyydettäes- 9186: tyksessä 15.7.1998 on yleisesti ja seikkaperäisesti säkään esitetty, jää enemmälti selvittämättä. 9187: selvitelty eri lomakkeiden käyttöä ynnä muita 3) lnventointitiedot. Se, että tietoja alueen in- 9188: seikkoja. Selvitys soveltuu tältä osin vastauksek- ventoijasta ja inventointiajankohdasta ei ole il- 9189: si myös Teidän kanteluunne. Sen vuoksi en ole moitettu, näyttäisi viittaavan siihen, ettei erityis- 9190: hankkinut erikseen selvitystä kantelunne johdos- tä inventointia ollut suoritettu Natura-valmiste- 9191: ta, vaan lähetän tiedoksenne jäljennöksen tuosta lun yhteydessä. Tämä johtunee siitä, että Natu- 9192: selvityksestä. ra-verkostoon oli otettu olemassa olevat luon- 9193: Viittaan vielä lausuntooni (dnro 21/20/98) val- nonsuojelualueet ja valtakunnallisten luonnon- 9194: tioneuvostolle 12.8.1998. Lausunnon mukaan suojeluohjelmien alueet pääasiallisesti sellaise- 9195: valtioneuvoston päättämät Natura-alueet, joista naan. Koska näiden alueiden luontoarvoja on jo 9196: 9.5. Ympäristöviranomaisten menettely ja Natura 2000 -ohjelma 171 9197: 9198: aikanaan selvitelty, on ilmeistä, että ympäristö- uinoikeuden asiassa antaman vastaavan päätök- 9199: keskuksissa on voimavaroja suunnattu uusien sen 5.2.1998 voidaan asiaa pitää sen verran tul- 9200: Natura-kohteiden tutkimiseen. Näin ollen pu- kinnanvaraisena, ettei ympäristökeskuksen me- 9201: heena olevan kaltaisten vanhojen kohteiden tut- nettely tuossa asiassa anna puoleltani aihetta 9202: kiminen uudelleen on saattanut jäädä vähem- enempään, vaikka korkein hallinto-oikeus on sit- 9203: mälle huomiolle. Ympäristöhallinnon vastinee- temmin asettunut päinvastaiselle kannalle. 9204: seen on kuitenkin ympäristöministeriöstä Mitä Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen 9205: 30.10.1997 tulleen ohjeen mukaan merkitty ym- mahdolliseen menettelyyn asiassanne tulee, kir- 9206: päristökeskuksessa työskentelevän yhteyshenki- joituksenne on tältä osin siinä määrin yksilöimä- 9207: lön nimi. tön, ettei sitä voi ottaa tutkittavaksi. 9208: Katson, ettei asia anna aihetta enempään puo- 5) Väite kaksien asiakirjojen olemassaolosta. 9209: leltani muuhun kuin siihen toteamukseen, että Tältä osin viittaan edellä mainittuun ympäristö- 9210: ympäristöviranomaisilla on vastuu siitä, että ministeriön selvitykseen 15.7.1998 dnro 10/032/ 9211: Natura-verkostoon otettu kohde aiemmista ja 98. 9212: todennäköisesti muita tarkoituksia varten teh- Mielestäni siitä saa varsin seikkaperäisen ko- 9213: dyistä luontoselvityksistä riippumatta täyttää konaiskuvan asiasta. 9214: myös Naturasta aiheutuvat vaatimukset. Itse menettelyn osalta jää jossain määrin as- 9215: 4) Asiakirjajulkisuudesta. Asiakirjoista saata- karruttamaan kysymys siitä, olisiko kuulemisen 9216: van selvityksen mukaan ympäristökeskuksissa yhteydessä maanomistajille tullut varata tilai- 9217: oli kuulemisajan jälkeen laadittu kohteittaiset suus lausua mielensä alustavasta verkostoehdo- 9218: koosteet muistutuksista ja lausunnoista. Kooste tuksesta laajemmin kuin mitä tapahtui. Sen ohel- 9219: sisälsi mm. muistutusten pääasiallisen sisällön, la, että kunkin verkostoon ehdolla olleen alueen 9220: lyhennelmän lausunnoista, luonnoksen vasti- on tullut täyttää valintaedellytykset, verkoston 9221: neeksija toimenpide-ehdotuksen. Kooste oli tar- valmistelussa ovat korostuneet sellaiset alueiden 9222: koitettu ympäristökeskuksen ja ympäristöminis- keskinäistä valintaa ja vertailua koskevat näkö- 9223: teriön käyttöön. Koosteluonnokset valmistuivat kohdat, joilla voidaan katsoa olevan merkitystä 9224: syksyllä 1997 ja toimitettiin ympäristöministeri- yksityisen maanomistajien kannalta. 9225: öön ehdotuksenjatkovalmistelua varten. Lopul- Valmistelun päätyttyä ja valtioneuvoston teh- 9226: liset vastineet laadittiin ympäristökeskuksissa tyä päätöksen 20.8.1998 ei minulla ole kuiten- 9227: ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti sitten kaan aihetta enemmälti puuttua asiaan. 9228: kun ehdotusta käsittelevä Natura-ministerityö- 6) Valtioneuvoston päätöksen julkistaminen. 9229: ryhmä oli määritellyt oman linjauksensa. Tämän Tänne 1.10.1998 toimittamanne lisäkirjoitus liit- 9230: vuoksi 14.4.-8.5.1998 suoritettua jatkokuule- tyy viranomaisten menettelyyn valtioneuvoston 9231: mista varten valmisteltua vastinetta on luonneh- päätöksen jälkeen. 9232: dittu ympäristöhallinnon vastineeksi. Viittaan siihen, mitä ympäristöministeriön 9233: Totean, että asiakirjoista saatavan selvityksen selvityksessä on lausuttu siitä, että puheena ole- 9234: mukaan puheena olevia asiakirjoja ei ollut julis- vat Euroopan yhteisöjen komission 18.12.1996 9235: tettu tai määrätty salassa pidettäviksi. Niiden vahvistamatja sille toimitettavat ilmoituslomak- 9236: julkiseksi tulo on määräytynyt yleisten asiakirjo- keet oli alunperinkin tarkoitus täyttää vasta val- 9237: jen julkisuudesta annetun lain säännösten mu- tioneuvoston päätöksen jälkeen ja että lomak- 9238: kaisesti ja ottaen erityisesti huomioon lain 19 §:n keet olivat englannin kielellä. Lisäksi viittaan 9239: säännökset yksityisen oikeudesta asiakirjaan si- Natura 2000 -päätösehdotuksen sivulla 79 ole- 9240: ten kuin korkeimman hallinto-oikeuden päätök- van mainintaan siitä, että mainituilla lomakkeilla 9241: sestä 1. 7.1998 lähemmin ilmenee. ei ilmoiteta nähtävillä olleesta tietolomakkeesta 9242: Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen si- poikkeavia, maanomistajan oikeudellista ase- 9243: sällöstä voidaan tehdä se johtopäätös, että jat- maa muuttavia tietoja, ellei maanomistajaa ole 9244: kovalmistelun aikana asianosaisella on ollut oi- kuultu muutoksista. Täytäntöönpanovaikutus 9245: keus saada jäljennökset niistä hänen aluettaan perustuu vain päätökseen ja sen liitteisiin. 9246: koskevista po. asiakirjoista,jotka ovat olleet val- Suomenkielisten tietolomakkeiden osalta viit- 9247: miina tarvitsematta odottaa jatkokuulemisen al- taan siihen, että ympäristöministeriön selvityk- 9248: kamista. Tähän nähden Uudenmaan ympäristö- sen mukaan tietokantaa oli tarkoitus päivittää 9249: keskuksen asiakirjajulkisuuden tulkintaa olla myöhemminkin. Totean kuitenkin, että kiinteis- 9250: antamatta tietoja asiakirjoista voidaan pitää vir- töänne kokeva tietolomake 2.9.1998 ei nähdäk- 9251: heellisenä. Ottaen huomioon Uudenmaan lää- seni poikkea tietolomakkeesta 26.3.1997. 9252: 172 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 9253: 9254: 4.2. Lopputoteamus vään hallintoon ei kuulu, että julkisuutta pyri- 9255: tään jakamaan vuohiin ja lampaisiin. Lisäksi 9256: Valtioneuvoston tehtyä 20.8.1998 päätöksen T.P. on tiedustellut, oliko työministeriöllä ollut 9257: Natura 2000 -verkoston Suomen ehdotuksen hy- hyväksyttävät perusteet julistaa Iivarin raportti 9258: väksymisestä kysymys valtioneuvoston päätök- ei-julkiseksi asiakirjaksi. 9259: senja sen valmistelun laillisuudesta voidaan saat- 9260: taa säännönmukaisessa järjestyksessä korkeim- 9261: man hallinto-oikeuden tutkittavaksi. Missä mää- 2. HANKITUT SELVITYKSET 9262: rin tuossa yhteydessä on mahdollisuus esittää 9263: vaatimuksia, jotka nojautuvat muihinkin seik- Kirjoituksen johdosta on työministeriön tie- 9264: koihin, jää asianomaisen valittajan omaan har- dotuspäällikkö Karri Varmo antanut selvityksen 9265: kintaan. Totean, että päätöksen mukaan ehdotus ja työministeriö lausunnon. T.P. on antanut nii- 9266: suhteessa Euroopan yhteisöön ei koske niitä alu- hin vastineen. Selvitystä ja lausuntoa on täyden- 9267: eita, joista mahdollisesti valitetaan korkeimpaan netty eräiltä osin. Tutkimusta koskevat asiakirja- 9268: hallinto-oikeuteen. Näillä ja muilla edellä lausu- jäljennökset on lisäksi hankittu tänne nähtäviksi. 9269: tuilla perusteilla ei kirjoituksenne ole johtanut 9270: enempään puoleltani. 9271: 2.1. Tiedotuspäällikkö Varmon selvitykset 9272: 9273: Tiedotuspäällikkö Karri Varmo on esittänyt, 9274: 9.6. Työministeriön tilaama viestintätut- että työministeri oli määrännyt 28.11.1996 selvi- 9275: kimus tysmiehet uudistamaan työvoimapoliittista jär- 9276: jestelmää. Jo tuolloin oli todettu, että mittavan 9277: Oikeuskansleri Paavo Nikulan päätös uudistuksen viestintään olisi kiinnitettävä poik- 9278: 26.10.1998, dnro 31411/98 keuksellisen suurta huomiota. Alkuvuonna 1997 9279: oli käyty työministeriön ja Grey Eminencen välil- 9280: lä keskusteluja siitä, miten uudistuksen tiedotus 9281: 1. KANTELU olisi syytä hoitaa. Niiden tuloksena Grey Emi- 9282: nence oli tehnyt 22.4.1997 tarjouksen työministe- 9283: Oikeuskanslerille 1.4.1998 osoittamassaan riön sidosryhmäviestinnän kehittämiseksi. Vies- 9284: kirjoituksessa T.P. on pyytänyt tutkimaan, oli- tintähankkeen valmistelu oli käynnistetty jo vuo- 9285: vatko työministeri Liisa Jaakonsaari ja työminis- den 1997 alussa, mutta lopullinen päätös sen 9286: teriön virkamiehet syyllistyneet lainvastaiseen tai toteuttamiseksi oli tehty nopeasti Grey Eminen- 9287: muutoin moitittavaan menettelyyn Ulpu Iivarin cen tarjouksen jälkeen. 9288: Grey Eminencen konsulttina työministeriölle te- Työvoimapolitiikan kokonaisuudistus oli tul- 9289: kemän raportin yhteydessä. T.P. on tiedustellut, lut voimaan vuoden 1998 alussa. Se olisi merkit- 9290: vastasiko Iivarin tekemä työ siitä maksettua tävyydeltään ja onnistuessaan vaikuttavuudel- 9291: 220 000 mk:n korvausta ja voitiinko selvitystä taan erittäin tärkeä hallitusohjelman työllisyy- 9292: pitää hyvän hallintotavan mukaisena. Ministeri den puolittamistavoitteen toteutumiselle. Uudis- 9293: Jaakonsaari oli julkisuudessa perustellut ulko- tuksen sisällön perillemeno oli haluttu toteuttaa 9294: puolisen konsultin käyttöä sillä, etteivät työmi- sellaisen yhteistyötahon kanssa, josta työminis- 9295: nisteriön omat resurssit olisi riittäneet selvityk- teriöllä oli jo kokemusta. Grey Eminence Oy oli 9296: sen tekemiseen. Asiassa olisi T.P:n mukaan tut- ollut aikaisemmin työministeriön yhteistyö- 9297: kittava, pitikö tämä perustelu paikkansa vai voi- kumppani. Grey Eminence oli asettanut nyt 9298: tiinko katsoa ministerin puoluetoveria suositun po. projektiin tiimin, jota johti toimitusjohtaja 9299: ilman tarjouskilpailua annetulla konsulttitehtä- Taneli Hallanaro itse. Tiimiin kuuluivat myös 9300: vällä. viestintäsuunnittelijat Eila Tuomola ja Ulpu Ii- 9301: Iltalehden 1.4.1998 julkaiseman tiedon mu- vari, jotka olivat Grey Eminencen valintoja. 9302: kaan mainittu selvitys sisälsi mustan listan toi- Työministeriö oli arvioinut, että tällaisella tiimil- 9303: mittajista ja lehdistä, jotka olivat suhtautuneet lä olisi hyvää kokemusta yhteiskunnallisesta 9304: kriittisesti tai kielteisesti työvoimapolitiikan uu- viestinnästä. Työministeriön mielestä edellä mai- 9305: distukseen. Mikäli tämä piti paikkansa, koko nitut syyt muodostivat julkisista hankinnoista 9306: toimeksianto oli sananvapautta loukkaava ja annetun lain 5 §:n mukaisen erityisen syyn palve- 9307: hyvän hallintotavan vastainen. Avoimeen ja hy- lun ostamiseen ilman tarjouskilpailua. 9308: 9.6. Työministeriön tilaama viestintätutkimus 173 9309: 9310: Työvoimapoliittinen kokonaisuudistus oli 2.3. T.P:n vastine 9311: valmisteltu työministeriössä. Ulkopuolisen kon- 9312: sultin avulla oli saatu puolueeton arvio omasta T.P. on esittänyt 31.7.1998 päivätyssä vasti- 9313: työstä. Oman työn arviointi olisi ollut työminis- neessaan, että Ulpu Iivarin puolueettomuuden 9314: teriön virkamiehille vaikeaa. Oman hallinnon ul- oli katsottava perustellusti olleen alunpitäenkin 9315: kopuolisten asiantuntijoiden käyttö tärkeiden vaarantunut. Hän oli saman puolueenjäsen kuin 9316: yhteiskunnallisten uudistusten onnistumisen työministeri ja työministeriön kansliapäällikkö 9317: edistämiseksi oli perusteltua. Uuden palvelun ja oli toiminut myös sosialidemokraattisen puo- 9318: markkinoinnin vaikutusten seuranta oli tarpeel- lueen puoluesihteerinä ja kansanedustajana. 9319: lista ja normaalia kaikissa nykyaikaisissa organi- Tämä olosuhde oli väistämättä ollut vaikutta- 9320: saatioissa, myös julkishallinnossa. massa siihen, ettei hänellä taustansa vuoksi ollut 9321: Työministeriö oli noudattanut viestintähank- ollut mahdollisuutta kriittisten ja puolueettomi- 9322: keeseen liittyvien asiakirjojen osalta voimassa en arvioiden tekemiseen. Todelliseksi tarkoituk- 9323: olevia lakeja ja asetuksia. Yleisten asiakirjojen seksi konsulttitoimeksiannon solmimiselle Iiva- 9324: julkisuudesta annetun lain 5 §:n mukaan asiakir- rin kanssa ilman tarjouskilpailua jäi T.P:n mie- 9325: ja,joka on valmisteltavana viranomaisella, ei ole lestä pyrkimys tukityöllistää hänet mittavin 9326: vielä julkinen. Viranomaisen sisäiseen käyttöön palkkioin varmistamaan työvoimapoliittisen ko- 9327: tarkoitetut asiakirjat ovat ei-julkisia. Tietojen konaisuudistuksen perillemenoa. Vastaavan 9328: antaminen niistä on viranomaisen harkinnassa. työn olisi voinut hoitaa yhtä puolueettomasti ja 9329: Viestintähankkeeseen liittyvät asiakirjat olivat ulkopuolisena työministeriön virkakunta. T.P:n 9330: sisäiseen käyttöön tarkoitettuja asiakirjoja. Työ- mukaan työministeriö oli toiminut vastoin julki- 9331: ministeriö oli 2.4.1998 päättänyt antaa ne julki- sista hankinnoista annettua lakia. 9332: suuteen. Työministeriö oli käyttänyt sille kuulu- Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan työmi- 9333: vaa harkintavaltaa yleisten asiakirjojenjulkisuu- nisteriö oli julistanut ensin Ulpu Iivarin työn ei- 9334: desta annetun lain mukaisesti. julkiseksi asiakirjaksi. Julkistaminen oli tapahtu- 9335: nut vasta sen jälkeen, kun useassa eri mediassa oli 9336: esitetty tätä vastaan kovaa kritiikkiä. Julkisuu- 9337: 2.2. Työministeriön lausunto 9338: desta annettu laki ei tuntenut tällaista periaatet- 9339: Työministeriö on esittänyt 11.6.1998 päivätys- ta. 9340: sä, 21.9.1998 täydennetyssä lausunnossaan, että T.P:n mielestä oli katsottava, että työministeri 9341: työvoimapoliittisen kokonaisuudistuksen osalta Liisa Jaakonsaari oli menetellyt vähintään har- 9342: oli haluttu varmistaa viestintähankkeen onnistu- kitsemattomasti antaessaan mainitun konsultti- 9343: minen. Toisena syynä hallinnon ulkopuolisen ta- tehtävän Ulpu Iivarin Grey Eminence Oy:n kon- 9344: hon käyttämiseen oli ollut uudistuksen arvioin- sulttina suoritettavaksi ilman asianmukaista tar- 9345: nin tasapuolisuuden varmistaminen. Työminis- jouskilpailua. Myös työstä maksettua palkkaa 9346: teriön käsityksen mukaan tutkimuksesta mak- oli pidettävä suoritettuun työmäärään nähden 9347: settu korvaus oli ollut oikeassa suhteessa siitä täysin kohtuuttomana. Julkisuudessa olleiden 9348: saatuun hyötyyn. Hallinnon ulkopuolisten tietojen mukaan Iivarin toimeksianto oli käsittä- 9349: asiantuntijatahojen erityistietojen tai -taitojen nyt ennen kaikkea noin 100 lehden lukemisen ja 9350: käyttäminen ei voinut olla hyvän hallintotavan pisteytetyn yhteenvedon tekemisen niiden asian 9351: vastaista varsinkaan tapauksissa, jolloin oli ha- käsittelytavasta sen mukaan, miten ne olivat työ- 9352: luttu varmistaa yhteiskunnallisesti merkitykselli- voimapoliittiseen uudistukseen suhtautuneet. 9353: sen uudistuksen onnistuminen. Ulpu Iivarin vali- Tällaisen työn olisi T.P:n mukaan voinut tehdä 9354: koituminen yhdeksi tutkimuksen tekijöistä oli ministeri Jaakonsaari itse päivälehtiä lukiessaan 9355: seurausta siitä, ettei työministeriö ollut ollut kai- tai kuka tahansa työministeriön virkamies. Työ- 9356: kilta osin tyytyväinen Konsulttiyhtiö Grey Emi- ministeriö oli tältä osin mahdollisesti syyllistynyt 9357: nence Oy:n kanssa tehtyyn aiempaan yhteistyö- valtion varojen väärinkäyttämiseen. 9358: hön, mistä oli myös ilmoitettu yhtiölle. Työmi- 9359: nisteriö on, toistaen Varmon selvityksissä esite- 9360: tyt näkökohdat, katsonut työministerin ja asiaa 9361: käsitelleiden virkamiesten menetelleen viestintä- 3. RATKAISU 9362: hankkeeseen liittyvissä asioissa voimassa olevien 9363: lakien ja asetusten mukaisesti noudattaen hyvää Tämän asian olen tutkinut. 9364: hallintotapaa. 9365: 174 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 9366: 9367: 3.1. Yleistä 3.2. Perusoikeusnäkökulma ja sen vaikutus 9368: 9369: Työministeriössä oli valmisteltu vuoden 1998 Useat tutkimusta kohtaan esitetyn arvostelun 9370: alusta voimaan tullut työvoimapolitiikan uudis- perusteista liittyvät epäilyksiin Suomen hallitus- 9371: tus. Sen onnistumista oli pidetty tärkeänä halli- muodon II luvussa (969/1995) säädettyjen perus- 9372: tusohjelman toteutumisen kannalta. Työministe- oikeuksien loukkaamisesta tai niiden vaarantu- 9373: riö oli vuonna 1997 antanut Grey Eminence misesta. Hallitusmuodon 5 §:n mukaan ihmiset 9374: Oy:lle tehtäväksi suorittaa yhteistyössä työmi- ovat yhdenvertaisia lain edessä. Hallitusmuodon 9375: nisteriön kanssa tutkimuksen työministeriön si- 8 §:ssä säädetään, että henkilötietojen suojasta 9376: dosryhmäviestinnän kehittämiseksi. Siihen sisäl- säädetään tarkemmin lailla. Hallitusmuodon 9377: tyi mm. sen arviointi, miten tiedotusvälineissä oli 10 §:n nojalla jokaisella on sananvapaus. Siihen 9378: käsitelty uudistusta. Menettelyyn kuului, että sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa 9379: Grey Eminence nimeää työministeriön käyttöön tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään 9380: projektiryhmän. Tutkimuksen viimeisenä osana ennakolta estämättä. Saman säännöksen nojalla 9381: oleva työllisyysreformin analyysi on 46-sivuinen viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut 9382: ja selvitys on päivätty 4.8.1997. Sen osana olivat tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta 9383: mm. vertailevat pisteytetyt arvioinnit siitä, miten ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen 9384: eräät lehdet ja osa niiden toimittajista olivat suh- rajoitettu. Hallitusmuodon 16 §:n 2 momentin 9385: tautuneet uudistukseen (4liuskaa). mukaan hyvän hallinnon takeet turvataan lailla. 9386: T.P. on kantelussaan ja vastineessaan kerro- Yleisesti voidaan todeta, että selvitykset, jotka 9387: tuilla useilla eri perusteilla katsonut, ettei tutki- kartoittavat tiedotusvälineiden suhtautumista 9388: mustehtävän antaminen Grey Eminence Oy:lle ja yhteiskunnallisiin uudistushankkeisiin, edusta- 9389: sen konsultille Ulpu Iivarilie ollut ollut laillista, vat nykyisin tarpeellista ja hyödyllistä pyrkimys- 9390: tarpeellista eikä yhteiskunnallisesti ja taloudelli- tä ymmärtää ja hallitajulkisuuteen liittyviä kysy- 9391: sesti tai muutenkaan perusteltua. Asiaan liittyi myksiä. Tässä tapauksessa tulokset ovat työmi- 9392: hänen mielestään poliittista suosintaa, joten sel- nisteriölle väline pyrittäessä edesauttamaan uu- 9393: vitys ei voinut olla puolueeton. Tutkimukseen distuksen onnistumista. Työministeriön esittä- 9394: liittyvien yksityiskohtien, mm. lehtiä ja toimitta- mät sekä itse tutkimuksesta ilmenevät seikat ja 9395: jia koskevien vertailujen tultua ilmi asia oli herät- näkökohdat huomioon ottaen ei ole perusteita 9396: tänyt laajalti julkista huomiota ja siitä oli kirjoi- katsoa, että po. selvitys olisi tehty työministeriön 9397: tettu sanomalehdissä. Oli arveltu, että toimek- toimivaltuuksille ja tehtävälle vieraassa tarkoi- 9398: siantoon ja tutkimuksen tekemiseen saattoi liit- tuksessa. 9399: tyä yhteiskunnallisia ja oikeudellisia epäkohtia. Tutkimusta on arvosteltu Ulpu Iivarin henki- 9400: Asiassa oli kiinnitetty huomiota sananvapauden löön liittyen. Hän on entinen Suomen Sosialide- 9401: ja yhdenvertaisuuden vaarantumiseen. Tutki- mokraattisen puolueen puoluesihteeri sekä Suo- 9402: mus loi ministeriölle valmiuksia kohdella viesti- men ja Euroopan parlamenttien jäsen, jonka 9403: miä ja toimittajia keskenään eriarvoisella tavalla. Grey Eminence - työministeriön kiistäessä 9404: Myös kansalaisten mahdollisuudet saada tasa- myötävaikutuksensa - oli nimennyt osalliseksi 9405: puolisesti tietoa saattoivat vaarantua. Tutki- projektiryhmään. Hän on toiminut ryhmässä yh- 9406: muksen tekemistä oli arvosteltu Ulpu Iivarin teiskuntasuhteiden asiantuntijana. Laillista es- 9407: henkilön vuoksi puoluesidonnaisuudesta. Oli tettä tähän ei ole ollut. Nykyisten esteellisyys- 9408: katsottu, ettei tällainen tutkimus voinut olla ob- säännösten ja niiden vakiintuneen tulkinnan pe- 9409: jektiivinen. Asiassa oli myös epäilty, ettei selvi- rusteella ei voida asettaa sääntöä, jonka mukaan 9410: tyksen tekeminen ollut ollut tarkoituksenmu- ministeri tai virkamies olisi yleisesti esteeilinen 9411: kaista tai tarpeellista eikä yhteiskunnallisesti hy- osallistumaan samaan puolueeseen kuuluvaa 9412: väksyttävää. Oli arveltu, ettei toiminta ollut ollut henkilöä koskevaan päätöksentekoon. Saman 9413: hyvän hallintotavan mukaista. Huomiota oli puolueenjäsenyydellä saattaa kuitenkin olla täy- 9414: kiinnitetty myös julkisuus- ja tietosuojakysy- dentävääja esteellisyyden aiheutumista vahvista- 9415: myksiin. Esille oli noussut julkisten varojen käy- vaa merkitystä, jos sen lisäksi päätöksentekijän 9416: tön hyväksyttävyys tällaisiin tarkoituksiin. Huo- ja päätöksestä hyötyvän välillä olisi erityisen 9417: miota oli kiinnitetty siihenkin, ettei asiassa ollut kiinteä, esimerkiksi taloudellinen tai henkilökoh- 9418: järjestetty tarjouskilpailua. tainen suhde taikka lojaaliteettivelvoite, kuten 9419: eduskunnan perustuslakivaliokunta on lausunut 9420: (PeVM 6/1998 vp.). Tällaisen kiinteän yhteyden 9421: 9.6. Työministeriön tilaama viestintätutkimus 175 9422: 9423: olemassaolosta työministeriön ja puolueen em. 3.4. Tarjouskilpailun tarpeellisuus 9424: luottamustehtävät jättäneen Ulpu Iivarin välillä 9425: ei ole näyttöä. Tutkimuksen tekeminen oli annettu Grey 9426: Selvityksessä on tullut esille lukuarvoin pistey- Eminence Oy:lle ilman tarjouskilpailua. Tätä 9427: tettyjä sekä positiivisia (+) että negatiivisia (-) kysymystä on tarkasteltava julkisista hankin- 9428: seikkoja toimittajien ja lehtien suhtautumisessa noista annetun lain (1505/1992) nojalla. Sanotun 9429: tutkittavaan asiaan(" Arvolataus lehdittäinja ar- lain 5 §:ää on muutettu 19.12.1997 annetulla lail- 9430: volataus toimittajittain"). Nämä ovat selvityk- la (1247/1997) ja muutos on tullut voimaan 9431: sen Iaatijan päätelmiä. Tiedonvälityksessä minis- 1.3.1998. Voimaantulosäännöksen mukaan uu- 9432: teriön on viranomaisena noudatettava eri tiedo- den lain soveltuvuus riippuu siitä, onko hankin- 9433: tusvälineiden ja niiden toimittajien osalta tasa- tailmoitus julkaistu tai hankintamenettely muu- 9434: puolisuutta, mihin selvityksen arvolataukset tai toin käynnistetty ennen lain voimaantuloa. Grey 9435: muutkaan tulokset eivät saa vaikuttaa. Asiassa Eminencen kirjallinen tarjous asiassa oli tehty 9436: kertyneiden tietojen ja lausuntojen sekä itse selvi- 22.4.1997 ja tutkimus oli valmistunut 4.8.1997. 9437: tyksen perusteella en ole havainnut selvitykseen Näin ollen po. tapauksessa on sovellettava aikai- 9438: liittyvän seikkoja, joita olisi pidettävä ihmisten sempaa lakia. Sen mukaan hankinnassa on käy- 9439: yhdenvertaisuuden, sananvapauden, hyvän hal- tettävä hyväksi olemassa olevat kilpailumahdol- 9440: lintotavan tai muidenkaan perusoikeuksien vas- lisuudet. Hankinta voidaan kuitenkin tehdä il- 9441: taisina ja siten oikeudellisesti kiellettyinä. Kysy- man tarjouskilpailua erityisistä syistä. 9442: mys on toiminnasta, jota on arvioitava ensisijai- Aikaisemman lain perustelujen mukaan (HE 9443: sesti yhteiskunnallisin perustein. Tämä koskee 154/1992 vp., s. 12-13) erityisenä syynä voidaan 9444: myös kysymystä siitä, mikä merkitys Ulpu Iiva- pitää mm. hankinnan vähäistä arvoa ja tarjous- 9445: rin henkilöllisyydellä ja mahdollisilla poliittisilla kilpailun järjestämisestä aiheutuvia kohtuutto- 9446: suhteilla ja sidonnaisuuksilla on ollut tutkimus- man suuria hallinnollisia kustannuksia. Vähäi- 9447: työn kannalta. sen arvon suuruus ratkaistaan esitöiden mukaan 9448: Mitä tulee tutkimuksen julkisuuteen, niin ky- kussakin tilanteessa erikseen. Kaikkia tapauksia 9449: symys on ollut selvityksestä, jonka on tehnyt kattavaa arvoa ei voida laissa määritellä. Oikeus- 9450: työministeriön toimeksiannosta Grey Eminence. kirjallisuudessa on katsottu, että tarjouskilpai- 9451: Tällaista selvitystä koskevien tietojen julkistami- lunjärjestämisvelvollisuutta koskevia poikkeuk- 9452: nen on asiakirjojenjulkisuutta koskevan lainsää- sia on tulkittava suppeasti. Siinä on myös todet- 9453: dännön mukaan työministeriön tarkoituksen- tu, että EY:n tuomioistuimen ja kansallisen asiaa 9454: mukaisuusharkinnassa. Tiedot oli sittemmin koskevan oikeuskäytännön vähäisyyden vuoksi 9455: varsin pian annettu julkisuuteen. Tietosuojaval- hyväksyttäviä poikkeustilanteita on vaikea mää- 9456: tuutettu oli tietosuojan osalta selvittänyt asiaa ja ritellä edeltä käsin. Kantelun kohteena olevan 9457: katsonut, ettei kysymyksessä ollut henkilörekis- hankinnan arvo (180 000 markkaa ja lisäksi ar- 9458: teri. vonlisävero) on selvästi alittanut EY:n oikeudes- 9459: sa säädetyn kynnysarvon. 9460: Edellä sanotuilla perusteilla ja huomioon ottaen 9461: lainsäädännön joustavuus tältä osin sekä tutki- 9462: 3.3. Taloudelliset seikat muksen erityisosaamista edellyttävä luonne ja työ- 9463: ministeriön esittämät syyt katson, ettei työministe- 9464: Ministeriö on voinut eduskunnan myöntä- riö ole ylittänyt harkintavaltaansa asiassa. 9465: mien määrärahojen puitteissa taloudellisen tar- 9466: koituksenmukaisuusharkinnan nojalla päättää, 3.5. Johtopäätökset 9467: oliko po. kaltaisen selvityksen teettäminen ulko- 9468: puolisella ollut tarpeellista. Harkintaoikeus kos- Edellä ilmenevillä perusteilla katson, ettei 9469: kee myös sen arvioimista, miten suuri korvaus asiassa ole menetelty valtioneuvoston oikeus- 9470: työstä oli ollut perusteltua maksaa. Myönnetty- kanslerin ohjesäännön 6§:ssä (1117/1995) tar- 9471: jen määrärahojen käyttö on tapahtunut ministe- koitetulla tavalla lainvastaisesti tai virheellisesti. 9472: riölle itselleen kuuluvan tulosvastuullisen talou- Siltä osin kuin kysymyksessä oleva toiminta 9473: dellisen harkintavallan mukaan. Tämä ei ole oi- on mahdollisesti liittynyt työministerin poliitti- 9474: keudellinen kysymys, joten oikeuskanslerin toi- seen vastuuseen totean, että asian selvittäminen 9475: mivallassa ei ole puuttua asiaan näiltä osin. ei kuulu oikeuskanslerin toimivaltaan. 9476: T.P:n kantelu ei johda puoleltani toimenpitei- 9477: siin. 9478: 176 9479: 9480: 9481: 9482: 9483: 10. Liiteosa 9484: 9485: 10.1. Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinviraston toiminnasta 9486: Oikeuskanslerinvirastossa vuonna 1998 käsiteltävänä olleiden asiain kokonaislukumäärä sekä 9487: jakautuminen vireilletulon, laadun ja aiheutuneen toimenpiteen mukaan 9488: 9489: Vuonna 1998 vireille tulleet asiat 9490: 9491: 9492: 1. Yksityisten kantelut 9493: 9494: 1. Yksityisten kanteluja 1 ) •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 1330 9495: 9496: Kertomusvuonna vireille tulleet kanteluasiat koskivat seuraavia asiaryhmiä: 9497: 9498: 1) valtioneuvoston tai ministeriön menettelyä ............................................................ . 146 9499: 2) yleisen tuomioistuimen menettelyä rikosasiassa .................................................... . 35 9500: 3) yleisen tuomioistuimen menettelyä muussa asiassa ............................................... . 172 9501: 4) hallintotuomioistuimen menettelyä ........................................................................ . 25 9502: 5) erityistuomioistuimen menettelyä ........................................................................... . 43 9503: 6) syyttäjäviranomaisen menettelyä ............................................................................ . 63 9504: 7) poliisiviranomaisen menettelyä .............................................................................. . 154 9505: 8) ulosottoviranomaisen menettelyä ........................................................................... . 44 9506: 9) vankeinhoitoviranomaisen menettelyä .................................................................. . 7 9507: 10) muun oikeushallintoviranomaisen menettelyä ...................................................... .. 6 9508: 11) ulkoasiainhallintoviranomaisen menettelyä ........................................................... . 1 9509: 12) läänin- ja muun sisäasiainhallintoviranomaisen menettelyä ................................... . 35 9510: 13) puolustushallintoviranomaisenmenettelyä ............................................................. . 9 9511: 14) veroviranomaisen menettelyä ................................................................................. . 59 9512: 15) muun valtiovarainviranomaisen menettelyä .......................................................... .. 27 9513: 16) opetusviranomaisen menettelyä ............................................................................. . 14 9514: 17) maa- ja metsätalousviranomaisen menettelyä ...................................................... . 25 9515: 18) liikenneviranomaisen menettelyä ........................................................................... . 15 9516: 19) kauppa- ja teollisuusviranomaisen menettelyä ....................................................... . 12 9517: 20) sosiaaliviranomaisen menettelyä ............................................................................ . 126 9518: 21) terveyden- ja sairaanhoitoviranomaisen menettelyä ............................................ .. 62 9519: 22) työviranomaisen menettelyä ................................................................................... . 24 9520: 23) ympäristöviranomaisen menettelyä ........................................................................ . 17 9521: 24) kunnallisviranomaisen menettelyä ......................................................................... . 94 9522: 25) kirkollisviranomaisen menettelyä ........................................................................... . 9 9523: 26) muun viranomaisen tai tai julkista tehtävää hoitavan menettelyä .......................... . 116 9524: 27) asianajajan ja yleisen oikeusavustajan menettelyä .................................................. . 77 9525: 28) yksityishenkilön tekemää rikosta ........................................................................... . 5 9526: 29) yksityisoikeudellista asiaa ...................................................................................... . 23 9527: 30) muunlaista asiaa ..................................................................................................... . 9528: - - - - - - 1575 9529: 130 9530: -- 9531: 1 9532: ) Eräissä näistä on kysymys yhtä useammasta asiasta tai viranomaisesta. 9533: 10.1. Tilastollisia tietoja oikeuskanslerin toiminnasta 177 9534: 9535: 2. Ratkaisujen tulokset 9536: 9537: 2.1. Tutkitut asiat 9538: 9539: 1) syyte tai kurinpitotoimi ........................................................................................... . 0 9540: 2) huomautus vastaisen varalle ................................................................................... . 8 9541: 3) esitys viranomaiselle tai tuomioistuimelle .............................................................. . 7 9542: 4) käsityksen lausuminen tai ohje viranomaiselle ....................................................... . 83 9543: 5) muuhun toimenpiteeseen ryhtyminen ..................................................................... . 11 9544: 6) käsittelyn aikana tapahtunut korjaus tai oikaisu ................................................... . 7 116 9545: 9546: Asiassa ei tapahtunut toimenpidettä, koska 9547: 9548: 7) virheellistä menettelyä ei todettu ............................................................................ . 492 9549: 8) virheellistä menettelyä koskevan kantelun tueksi ei ollut esitetty todennäköisiä 9550: syitä ......................................................................................................................... _ _1_3_5___6_2_7 9551: Yhteensä .................................................................................................................. _ _ _ _ _ _7_4_3 9552: 9553: 2.2. Tutkimattajätetyt asiat 9554: 9555: Kantelua ei asiallisesti tutkittu, koska siinä esitetty asia: 9556: 9557: 1) ei kuulunut oikeuskanslerin toimivaltaan .............................................................. .. 88 9558: 2) oli vireillä toimivaltaisessa viranomaisessa tai siinä oli käytettävissä säännön- 9559: mukainen muutoksenhakutie ................................................................................. . 81 9560: 3) siirrettiin eduskunnan oikeusasiamiehelle .............................................................. . 73 9561: 4) siirrettiin toimivaltaisen viranomaisen tutkittavaksi ............................................... . 55 9562: 5) oli niin epäselvä, ettei sitä voitu tutkia ................................................................... . 51 9563: 6) raukesi kantelun peruuttamisen takia tai muulla perusteella .................................. . 63 9564: 7) koski yli viisi vuotta vanhaa asiaa .......................................................................... . 27 438 9565: Kanteluja ratkaistiin yhteensä ................................................................................ . 1181 9566: 9567: II. Viranomaisaloitteiset asiat 1) 9568: 9569: 1. Asian laatu 9570: 9571: 1) ilmoitus rikoksesta tai muusta virheellisestä menettelystä.................................... 240 9572: 2) lausunto- tai muun kannanoton pyyntö .................................................................. 50 9573: 3) muu toimenpide-esitys ............................................................................................. ______305 9574: 15 .:..._ 9575: 9576: Yhteensä . .......... .. .. .... ...... .. ...... .... ... ... ......... ..... ... ... .... . .. .... .. ...... .. ... .... ... ...... .... .... ... ... 305 9577: ------- 9578: 2. Ratkaisujen tulokset 9579: 9580: 1) syyte tai kurinpitotoimi ........................................................................................... . 0 9581: 2) huomautus vastaisen varalle ................................................................................... . 0 9582: 3) esitys viranomaiselle tai tuomioistuimelle .............................................................. . 3 9583: 4) käsityksen lausuminen tai ohje viranomaiselle ..................................................... . 9 9584: 5) muuhun toimenpiteeseen ryhtyminen ..................................................................... . 7 9585: 6) kirjallinen lausunto tasavallan presidentille, valtioneuvostolle tai ministeriölle ..... . 17 9586: 7) muu kannanotto ...................................................................................................... - - - 18- - -54- 9587: 8) ei toimenpidettä ...................................................................................................... . 244 244 9588: ------- 9589: Yhteensä ................................................................................................................. . 298 9590: ------- 9591: 1) Eräissä näistä on kysymys yhtä useammasta asiasta tai viranomaisesta 9592: 9593: 23 292071C 9594: 178 10. Liiteosa 9595: 9596: 111. Oma-aloitteiset asiat 1) 9597: 9598: 1. Asian laatu 9599: 9600: 1) varsinaiset aloitteet ................................................................................................. . 32 9601: 2) rangaistustuomioiden tarkastuksesta vireillepannut asiat ...................................... . 80 112 9602: 3) tuomioistuimiin ja hallintoviranomaisiin kohdistuneet tarkastukset .................... . 10 10 9603: Yhteensä ................................................................................................................ . 9604: - - - - - - -122- 9605: 2. Ratkaisujen tulokset 9606: 9607: 1) syyte tai kurinpitotoimi ........................................................................................... . 0 9608: 2) huomautus vastaisen varalle ................................................................................... . 10 9609: 3) esitys viranomaiselle tai tuomioistuimelle ............................................................... . 4 9610: 4) käsityksen lausuminen tai ohje viranomaiselle ....................................................... . 33 9611: 5) muuhun toimenpiteeseen ryhtyminen ..................................................................... . 2 9612: 6) käsittelyn aikana tapahtunut korjaus tai oikaisu .................................................... . 4 53 9613: 7) ei toimenpidettä ...................................................................................................... . 58 9614: 8) tuomioistuimiin ja hallintoviranomaisiin kohdistuneet tarkastukset ...................... . 10 68 9615: Yhteensä ................................................................................................................. . 121 9616: 9617: 9618: Vuonna 1998 käsiteltävinä olleiden asioiden kokonaismäärä ja käsittely 9619: 9620: 1. Vireillä olleet asiat vuonna 1998, joista oli 9621: 9622: vuonna 1996 tulleita asioita .................................................................................... . 97 9623: vuonna 1997 tulleita asioita .................................................................................... . 414 511 9624: vuonna 1998 tulleita asioita .................................................................................... . 1801 9625: Yhteensä ................................................................................................................. . 2312 9626: -------- 9627: 2. Vireillä olleista asioista on vuonna 1998 9628: 9629: käsitelty lopullisesti asioita ..................................................................................... . 1599 9630: Seuraavaan vuoteen siirtynyt 9631: vuonna 1997 tulleita asioita .................................................................................... . 77 9632: vuonna 1998 tulleita asioita .................................................................................... . 627 704 9633: Yhteensä ................................................................................................................. . 2303 9634: -------- 9635: 10.2. Tilastollisia tietoja virkasyytteistä I79 9636: 9637: 10.2. Tilastollisia tietoja virkasyytteistä kaisun osalta seuraavan taulukon mukaisesti. Tilasto 9638: on laadittu tuomioistuinten tietojen antamisesta vi- 9639: Ne virkasyytteet, jotka korkein oikeus, hovioikeudet ran- tai toimenhaltijan syyttämistä koskevista jutuista 9640: ja alioikeudet vuonna 1998 ovat lainvoimaisesti rat- 22 päivänä lokakuuta 1926 annetun asetuksen (272/ 9641: kaisseet, ovat eri viran- ja toimenhaltijaryhmien osalta 26) 3 §:n mukaisesti oikeuskanslerille lähettämien pää- 9642: jakautuneet oikeusasteen, virkasyytteen laadun ja rat- tösjäljennösten perusteella. 9643: 9644: 9645: 9646: 9647: Oikeusaste Virkasyytteen Ratkaisu 9648: laatu 9649: -~ 9650: c,., "" 9651: """'c"' "§ " 9652: & " ..g.b & "":ä 9653: ""' "" ·oZB5 ""' " 9654: -e" g 9655: """ ""'""" ""'""' ·ä::; s::: "'"'" 9656: Virkamiehet ~ 9657: 0 c.E 9658: tl 9659: 0 9660: " "0 & ~ 9661: ~ ·;: ~ 9662: ""'"c 9663: ~=ro öi 9664: "ö 9665: "0 0 ;g ""' 9666: c Ei 0 "' s 0 9667: E -~ 9668: 9669: "ö -~ 9670: ">, 9671: ~ä 9672: ~ 9673: r.n:~ 9674: ""' 9675: ·c ~ 9676: ·;: ~ 9677: " 9678: tl " 9679: g"' 9680: 0. ~ öi ""'~ 9681: "il ""'"ö ~§' "'""' 9682: '"' ?" iil~ _,."'·- 9683: 'c ~.~ " "§ 3 ~ s 9684: ""' ""§ ~ 9685: <V 0 9686: ~ ·;: :; "ö :~ :.:;; 9687: -;;; '-'=ro ""'"" 9688: ... 9689: ""' ""'""' ""§ ;;:, :; " 9690: ::E" ;>" 9691: 0 9692: ~ 9693: '"' -l'" ...... ;;."' "' ::E" 9694: 0 0 ,;: ~ 9695: ::.: :t ::.: 0 9696: "' "' " > 9697: "' >'~ :t 9698: E- ;> E- 9699: "' 9700: Käräjätuomarit ............... 6 2 3 3 4 6 2 9701: Muut tuomarit ................ 9 2 I 6 4 II 9702: 3 9703: Syyttäjät .......................... 2 I 3 9704: Poliisit ............................. 6 l 5 6 9705: Vankeinhoitolaitos .......... 9706: Puolustusvoimat .............. 6 6 3 3 9707: Lääninhallinto ................. I I I 9708: Verohallinto .................... 2 2 2 9709: Muut valtion virkamiehet 10 8 2 I 2 3 I7 3 3 7 7 9710: Kunnalliset virkamiehet .. 4 II 6 3 I I 3 18 3 8 2 l 9 9711: Kirkon virkamiehet ......... 2 I 2 3 2 I l 9712: Muut virkavastuun alaiset 9713: Yhteensä ......................... 32 39 10 4 2 10 IO 8 6 53 8 14 I 3 5 44 9 0 9714: 180 9715: 9716: 9717: 9718: 9719: ASIAHAKEMISTO 1998 9720: 9721: Sivu Sivu 9722: Ahvenanmaa Asianajajalaitoksen valvonta 9723: - esitutkinnan edellytykset......................... 68 -asianaJaJan velvollisuudet ja hyvä 9724: - metsäkauriiden tuonti............................. 85 asianajajatapa ........................................ . 114 9725: -itsehallinto.............................................. 112 -valvonta- ja kurinpitojärjestelmä ........... . 114 9726: - kurinpitolautakunta ............................... . 114 9727: Ajokielto - sovellettavista säännöksistä ................... . 115 9728: - määrääminen . .. .... .. .... .... ........ .. ... ... ... ...... 62, 64 - muutoksenhakuasioita ........................... . 117 9729: - tiedot virallisilta syyttäjiltä ..................... . 115 9730: Ajokorttiasia - kurinpitomenettelyn käynnistäminen 9731: -hakijan ohjaus ........................................ 68 valtuutuksen sisältöä koskevassa asiassa 118 9732: - " - vahingonkorvausasiassa ..... 118 9733: Ajoneuvohallintokeskus - " - osituksen toimittamisasiassa 118 9734: -lomakkeen harhaanjohtavuus ................. 86 9735: Asumismenot 9736: Apteekkioikeus - omavastuuosuus .................................... . 45 9737: -myöntämistä koskeva lakiesitys .............. 28, 95 9738: Avustus 9739: Asetus - myöntämiseen liittyvästä harkinnasta ..... 85 9740: - valtuus antamiseen.................................. 27 9741: Diplomaattipassi 9742: -lasten oikeuksien huomioon ottaminen .. . 43 9743: Arpajais- ja rahapelitoiminta - kuuleminen ja valitusoikeus ................... . 76 9744: - lisäsäännösten tarve ............................... . 78 9745: Direktiivi, direktiiviehdotus 9746: Asevelvollisuuslaki - kirjelmän viivästyminen ......................... . 21,22 9747: -lausunto asevelvollisten palvelusajasta .... 30 - televisiodirektiivin noudattamisesta ....... . 88 9748: 9749: Asiakaspalvelu Eduskunnan kirjelmä 9750: - Kansaneläkelaitoksen paikallistoimis- -viivästyminen kirjelmän esittelyssä ........ . 74 9751: tossa........................................................ 94 9752: Eduskunnan oikeusasiamies 9753: Asiakirja - oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen 9754: - katoaminen verotoimistossa .................. . 81 tehtävien jako ........................................ . II 9755: -huolellinen käsittely ............................... . 94 9756: - potilasasiakirjan laatiminen ja säilyttä- Ehdollinen vankeusrangaistus 9757: minen ..................................................... . 111 - täytäntöönpano ..................................... . 62 9758: - julkisuussäännösten soveltamisesta ........ . 108 - koetusajan pituus ................................... . 62 9759: 9760: Asialista Eläketurva 9761: -lausunto valtioneuvoston asialistan - urheilijoiden .. ...... .. ..... .... ...... .... ... ... ......... 26, 41, 9762: ennakkoon julkistamisesta ..................... . 30 88 9763: Esittelijä 9764: Asiamies - esteellisyys .. .. ........... ....... .. .... ..... ...... ...... .. 46, 100 9765: - tuomarin toimiminen asiamiehenä ......... . 55 -huolellisuus............................................. 103 9766: 181 9767: 9768: Sivu Sivu 9769: E);ittelylista Hallintovalitus 9770: - listatarkastuksessa havaittuja virheitä ja - esteellisyydestä hallintovalitusta käsitel- 9771: puutteita ................................................ . 20 täessä ..................................................... . 100 9772: - tarkastuksesta aiheutuneista toimenpi- 9773: teistä ...................................................... . 24 Hovioikeus 9774: -listojen tarkastamiseen liittyvät kantelu- -jäsenten salassapitosäännösten vastainen 9775: asiat ....................................................... . 26 menettely ............................................... . 53 9776: 9777: E);itutkinta Ihmisoikeusasiat ks. 9778: - kuulustelukertomuksen luovuttaminen .. . 68 Perus- ja ihmisoikeusasiat 9779: - suorittamatta jättäminen ....................... . 69 9780: - viivästyminen ......................................... . 69 Ikä 9781: -suorittamisen edellytykset ...................... . 68 - poissulkevana valintaperusteena ............ . 42 9782: 9783: E);teellisyys Ikäsyrjintä 9784: - tuomarin . ... .. ... ... ... ..... .. .... ... ....... ... ..... ..... 45, 58 - työhönotossa ........ .......... ... .... .. ..... ... ....... 42, II 0 9785: - esittelijän .. .... ........ .. ........ .. .. ..... ...... ....... ... 46, 100 9786: - oikaisuvaatimusta käsiteltäessä ............... 47, II! llmailurajoitukset 9787: - lautamiehen .. .... .... ... ....... ... .... ... ....... .... ... 53 -ilmapuolustuksen tunnistusvyöhykkeellä 43, 78 9788: - esteellisyyssäännöksistä .......................... 106, 108 9789: Irtisanomismenettely 9790: Euroopan keskuspankki -kohteena olevien virkamiesten täsmentä- 9791: -johtokunnan kokoonpanosta.................. 23, 25 minen ..................................................... . 25 9792: 9793: Isyys 9794: Euroopan oikeusasiamies 9795: - vahvistamisesta ...................................... . 60 9796: -kantelun siirtäminen............................... 99 9797: Joukkoliikennepalvelut 9798: Euroopan unioni 9799: -esitys lainsäädännön ristiriidan poista- 9800: -jäsenyys .................................................. 21 9801: misesta ................................................... . 86 9802: - direktiiviehdotusta koskevan kirjelmän 9803: viivästyminen.......................................... 21 9804: Julkisuus 9805: - säädösehdotusta koskevan kirjelmän 9806: -lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin ............. . 44 9807: viivästyminen ... .......... ............ ....... ........ .. 22 9808: - rahanvaihtojakson lyhentäminen ............ 23 9809: Julkisuuslainsäädäntö 9810: -Euroopan keskuspankin johtokunnan 9811: -kannanotot uudistamisehdotuksesta ...... . 36 9812: kokoonpanosta päättäminen .................. 23, 25 9813: -lausunto Natura 2000 -verkostoa koske- 9814: Kalastus 9815: vasta päätösluonnoksesta ............ ........... 24, 34 9816: - erityisperusteiset kalastusoikeudet ......... . 45 9817: -esitys erityisperusteisen kalastusoikeuden 9818: Euroopan yhteisöjen tuomioistuin selvittämisestä ........................................ . 83 9819: -jäsenen määräämisestä............................ 22 9820: Kansaneläkelaitos 9821: Haagin sopimus - kuntoutuksesta ...................................... . 90 9822: - soveltamisesta ........................................ . IlO - asiakaspalvelusta ................................... . 94 9823: -ikään perustuva rajoite .......................... . 42 9824: Haaste 9825: Kansliapäällikkö 9826: - haastehakemuksen tOimittamisesta 9827: sähköisenä viestinä ................................ . -lausunto sidonnaisuuksista .................... . 38 9828: 55 9829: - virheellisestä menettelystä rikoshaas- Katsastus 9830: teen tiedoksiannossa .............................. . 55 -menettely toimilupaa myönnettäessä ..... . 87 9831: Hallinto-oikeuslaki Kauppakirja 9832: -lausunto työryhmän ehdotuksesta ......... . 30 -antaminen pakkohuutokaupassa ........... . 70 9833: 182 9834: 9835: Sivu Sivu 9836: Kaupunginvaltuusto - uskottua miestä määrätessä .............. 0000 . . 60 9837: - menettely kokouksessa 0 00 00000 ooooooo 0 0 0000 0 00 0 000 109 - diplomaattipassiasiassa 00 . . . . . . . . . . . . . . . . . . 00 . . . . 0 76 9838: 9839: Kiinnitys Kuulustelukertomus 9840: - kuolettamisesta 0 0 0 0 0 0 . . 0 0 . . oo o o , . 0 0 . . oo oo . . 0 0 . . . . 0 0 0 0 0 53 - luovuttamisesta .......................... 00 . . . . . . . . . . 0 68 9841: 9842: Kiinteistöasiat Käräjäoikeus 9843: -ruuhkautumisesta käräjäoikeudessa ...... o 58 - tarkastaminen 0 0 .. 0 ........ 0 0 .. o 0 ...... 0 0 .... 0 . . oo .... 0 52 9844: 9845: Kirjaaminen Käräjätuomari 9846: -asianomistajan vaatimusten kirjaamaHa -menettely ulosmittausvalituksen käsitte- 9847: jättäminen oooooOOOoooooooOoooooooOoo . . . . . . o . . oooooooooooo 56 lyssä oo . . . . o . . o o , . . . . . oooo . . . . . . . . . . . . o o o o o . . . . . . 0 . . 0 0 0 " " 0 0 57 9848: 9849: Kirjesalaisuus Käsittelyaika 9850: -loukkaamattomuudesta .................... 000000 44 - kunnallisvalitus lääninoikeudessa ...... oo . . o 59 9851: 9852: Koetusaika Käsittelypäivä 9853: - palautetussa rikosjutussa määrätty .... 00 . . 0 62 - siirrosta ilmoittaminen .......................... .. 56 9854: -pituudesta .. oooooooooooooOooooooOooooooo . . o . . . . oooooooooo 62,63 9855: Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri 9856: Koiehti -julkisuus.................................................. 44, 59 9857: -menettelystä keruun yhteydessä .... 00........ 112 9858: Lainkäyttötoiminta 9859: Koulu - perus- ja ihmisoikeusvalvonta ............ 00000 52 9860: - rakennuksen terveyshaitta .. oo . . . . . . . . 0 0 . . . . . . . . 110 9861: Lapsi 9862: Kuluttaja-asiamies - oikeuksien huomioimisesta ............ 00 0000 . . 0 43 9863: -ilmoituksen käsittely ........ 00 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0 88 - huoltajien oikeusasemasta .............. 0000 . . . . 110 9864: 9865: Kunnallinen säännös Lautamies 9866: - puutteesta 0 0 0 .. o 0 0 00 0 0 0 .. 0 .. 0 0 . . . . . . 0 . . 0 . . . . 000 0 0 . . 00 0 0 0 0 108 -vastuusta ooooooooooooooooooooooooOOOOOOooooOoOOoooooooOOoo 52 9867: - esteellisyyttä koskevista säännöksistä .... 0 53 9868: Kunnallisvalitus 9869: - käsittelyajasta lääninoikeudessa .... 00 . . . . . . . . 59 Lisäeläke 9870: -leikkaamisesta eläkesäännön muutoksella 85 9871: Kunnanhallitus 9872: -tietojen antaminen kanteluasiassa .......... 0 109 9873: -asemasta OoooooOOOooooooOOOoooOoooOoooOooOOOoooOOooOoooooO 109 Lisätalousarvio 9874: -rauhanturvajoukkojen ylläpitomenot .... 0 24 9875: Kuntalaki - osakkeiden siirtäminen .................. 00 . . . . . . 0 26 9876: -selvitystyö esityksen johdosta ...... 00 . . . . . . . . 0 78 9877: Lomake 9878: Kuntoutus - harhaanjohtavuudesta ...................... oo . . . . 86 9879: - Kansaneläkelaitoksen järjestämä 00.......... 90 9880: Luottamushenkilö 9881: Kuolemansyy - kunnallisten luottamushenkilöiden 9882: -selvittämisestä .. 00 . . . . . . 00 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0 97 asemasta ooooooOOOOOOOoooOOOOOooooooOOOoooooooOooooooooooo 106 9883: 9884: Kutsunta-asiain keskuslautakunta Lääninhallitus 9885: -kokoonpanosta .......... 0000 . . . . . . 00 . . . . . . . . . . . . . . . . 0 24 - kanteluasian siirto .......................... 000000000 110 9886: 9887: Kuuleminen Lääninoikeus 9888: - tapaamisoikeutta koskevassa asiassa 00 . . . . 56 - kunnallisvalituksen käsittelyajasta .... 00 . . . . 59 9889: 183 9890: 9891: ~ru ~ru 9892: Maaoikeus Nimi 9893: -tuomarin menettely maaoikeuden istun- - rekisteröiminen väestötietojärjestelmään 79 9894: nossa ...................................................... . 54 -lausunnon hankkiminen muutosasiassa .. 79 9895: 9896: Maataloustuki Nimilautakunta 9897: -haku- ja täyttöohjeet .............................. . 84 -lausunnon hankkiminen nimenmuu- 9898: tosasiassa ............................................... . 79 9899: Maito 9900: -menettely lisäkiintiöhakemusten käsit- Oikaisuvaatimus 9901: telyssä .. .. .. ... ... ... ... . ... .......... ..... .. ... ....... .... 48, 84 - esteellisyys oikaisuvaatimusta käsitel- 9902: lessä ....................................................... . 47 9903: Maksullisuus 9904: - metsäkeskuksen suoritteiden, lausunto ... 32 9905: Oikeudenkäynti 9906: Metsä -maksutonta oikeudenkäyntiä koskenut 9907: -vanhojen metsien suojeluohjelman val- pyyntö ................................................... . 54 9908: mistelusta .. .... ... .... . ...... ... ..... ..... ... ... .... ... .. 99 9909: -havaintoja suojeluohjelman toteuttami- Oikeudenkäyntikulut 9910: sesta........................................................ 99 -Suomen hallituksen maksettavaksi mää- 9911: rätyt ....................................................... . 46 9912: Metsäkauris 9913: -tuonti ..................................................... . 85 Oikeusturva 9914: - työhönottotestauksessa .......................... . 90 9915: Metsäkeskus 9916: -lausunto eräiden suoritteiden maksulli- Omaisuus 9917: suudesta ................................................. . 32 -valtion omaisuuden luovuttamismenet- 9918: Mielentila telystä .................................................... . 80 9919: -syytetyn mielentilaa koskeva lausunto .... 47 9920: - mielentilaa koskevan lausunnon viiväs- Omavastuuosuus 9921: tyminen .................................................. . 94 - asumismenojen ...................................... . 45 9922: 9923: Ministeri Opinnot 9924: - ministerin asemaan soveltumaton - arvioinnista ............................................ . 83 9925: menettely ............................................... . 84 9926: Osake 9927: Ministeriö -valtion omistamien osakkeiden siirtä- 9928: -lausunto toimivallasta hakemusasiassa ... 32 misestä ................................................... . 26 9929: -lausunto kansliapäälliköiden sidonnai- 9930: suuksista ................................................ . 38 Ottolapsi 9931: -isyyden vahvistamista koskevien saan- 9932: Muutoksenhakuoikeus nösten soveltaminen ............................... . 60 9933: - kuntalaisen ............................................. 43 9934: Pakkohuutokauppa 9935: Määräaika - kauppakirjan antaminen ........................ . 70 9936: - ulosmittausvalituksen puutteellinen -pöytäkirjan laatiminen ........................... . 70 9937: seuranta ................................................. . 70 - kauppahinnan jako ................................ . 70 9938: 9939: Natura 2000 -ohjelma Palkkiolaskutus 9940: -lausunto päätösluonnoksesta .................. 24, 34 - virheellinen menettely ............................ . 97 9941: -ohjelman saattaminen loppuun ............... 103, 165 9942: - ympäristöviranomaisen menettely ........... 103, 168 Palvelusaika 9943: - tietolomake ... ... ... ..... .. .... .. .... ....... ....... ..... 103 -asevelvollisten, lausunto ......................... . 30 9944: - kuulemisaineisto . ......... ....... ... ... ... .... .. ..... 103 9945: - tausta-aineisto......................................... 104 Pankki ks. Rahalaitos 9946: 184 9947: 9948: Sivu Sivu 9949: Perintövero Rahanvaihtojakso 9950: -lykkäyshakemuksen siirtäminen ............ . 80 -lyhentäminen Suomen siirtyessä yhteiseen 9951: rahaan .................................................... 23 9952: Perus- ja ihmisoikeusasiat 9953: -valvonta ................................................. . 10 Rakennuslupa 9954: -valtioneuvoston valvonnassa ................. . 40 -tilapäinen................................................ 111 9955: - muun viranomaistoiminnan valvonnassa 41 9956: - yhdenvertaisuus lain edessä .................... . 41 Rangaistusvaatimus 9957: - liikkumisvapaus ..................................... . 43 - vastustaminen ......... .. .. .. ... .... ........... ...... .. 67 9958: - sananvapaus .......................................... . 44 9959: - yhdistymisvapaus ................................... . 44 Rehu 9960: - omaisuuden suoja .................................. . 45 -rehujen rasva- ja valkuaisverolain kumoa- 9961: - oikeus perusturvaan ............................... . 45 misesta.................................................... 80 9962: -oikeudenmukainen oikeudenkäynti ....... . 45 9963: Rikosilmoitus 9964: -hyvän hallinnon takeet ........................... . 47 9965: -tuomioistuinten jäsenistä ........................ 52, 60 9966: - perus- ja ihmisoikeusvalvonta lainkäyttö- 9967: toiminnassa ............................................ . 52 Rikosprosessilaki 9968: - poliisin menettely ................................... . 68 - ennakollinen soveltaminen...................... 60 9969: 9970: Poisturuismääräys Ruuhkautuminen ks. myös Viipyminen 9971: - poliisin antama ...................................... . 44 - kiinteistöasiat käräjäoikeudessa .............. 58 9972: 9973: Poliisi Saamelaiset 9974: -poliisin antama poistumismääräys ......... . 44 - kotiseutualue ......................................... . 45 9975: -menettely perusoikeuksien käyttämisen -maanomistuksen selvittämisestä ............ . 112 9976: ristiriitatilanteessa .................................. . 68 9977: - virkatehtävät ja toimivalta ..................... . 69 Sakkorangaistus 9978: -yhteisen sakkorangaistuksen määrää- 9979: Postinjakelu minen ..................................................... . 61 9980: -hyvästä hallintotavasta .......................... . 87 -täytäntöönpanon joutuisuus .................. . 71 9981: 9982: Potilas Sidonnaisuus 9983: - virka-apupyynnöstä tutkimuksiin toimit- - virkamiesten .......................................... . 26 9984: tamiseksi ................................................ . 111 - kansliapäälliköiden ................................ . 38 9985: 9986: Potilasasiakirja ks. Asiakirja Sikiötutkimus 9987: - kustannusvertailusta ... ... ... .... ....... ... ... .... . 43 9988: Psykoterapeutti 9989: -ikään perustuvasta rajoituksesta ............ . 42 Sosiaalilautakunta 9990: - kokouspöytäkirjan julkisuudesta ........... . 111 9991: Purkuesitys 9992: - ehdonalaisen vapauden menettämisestä .. 64 Sosiaalitoimi 9993: - asiakasneuvonnasta ... ....... ... ... ... ... .......... 111 9994: Päätös 9995: -toimittamisesta asianosaisille ................. . 52 Suojeluohjelma 9996: - vanhojen metsien ................................... . 99 9997: Pöytäkirja 9998: - korjaaminen ........................................... . 63 Suomen rajat 9999: -laatiminen pakkohuutokaupassa ........... . 70 - ylikulkemisesta annettujen määräysten 10000: rikkominen ............................................ . 66 10001: Rahalaitos 10002: -valvontaa koskevat ohjeet ...................... . 81 Suullinen käsittely 10003: -kieltäytyminen tilin avaamisesta ............ . 82 - syyttäjän puhevallan valvominen ........... . 51 10004: 185 10005: 10006: Sivu Sivu 10007: Syyteharkinta -vastuu tiehankkeen aiheuttamasta 10008: - viipyminen ............................................. . 47 vahingosta ............................................. . 87 10009: -asia saatettu valtakunnansyyttäjän 10010: tietoon ................................................... . 67 Todistaja 10011: - asema välimiesmenettelyssä ................... . 61 10012: Syyttäjä 10013: - puhevallan valvominen .......................... . 51 Toimeentulotuki 10014: -oikeudesta toimeentulotukeen ................ 110 10015: Syyttäjäntehtävät 10016: - siirto oikeuskanslerilta valtakunnan- Toimielin 10017: syyttäjälle ............................................... . 10 - asettamisesta .......................................... . 104 10018: 10019: Syyttämättä jättäminen Toimivalta 10020: -syyttäjän syyksilukeva syyttämättäjättä- -ministeriön hakemusasiassa, lausunto .... . 32 10021: mispäätös ............................................... . 67 -kaupunginvaltuuston ............................. . 43 10022: -sosiaali- ja terveysministeriön ................ . 96 10023: Syyttömyysolettama 10024: -syytetyn oikeutena ................................. . 46 Tulliviranomainen 10025: - tupakkatuotteiden hävittäminen ............ . 81 10026: Säädösehdotus 10027: - kirjelmän viivästyminen ......................... . 22 Tuomari 10028: - esteellisyys .............................................. . 45 10029: Säädöstaso - toimiminen asianosaisen asiamiehenä .... . 55 10030: -kanta valinnasta ..................................... . 38 10031: Tuomio 10032: Tapaamisoikeus - perusteleminen ....................................... . 46 10033: - asianosaisen kuulemisesta ...................... . 56 -riittämätön perusteleminen .................... . 56 10034: 10035: Tapaturmaturva Tuomioistuin 10036: - urheilijoiden ........... .. ... ... .... .... .. .... .... ....... 26, 41, -valvonta ................................................. . 45 10037: 88 -jäseniä vastaan tehty rikosilmoitus ........ . 60 10038: Televisiodirektiivi 10039: -noudattamisesta ..................................... . 88 Tuomiolauselma 10040: - sisältö ....... .... ... ....... ...... ........ ......... .... ... ... 64 10041: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 10042: -asiantuntijoiden lausunnoista ................ . 93 Tuomitseminen 10043: - organisaatiosta ....................................... . 97 - yli syytteen ............................................. . 52 10044: -ehdottomaan rangaistukseen ................. . 63 10045: Terveyshaitta 10046: -kunnan vastuusta ................................... . 110 Tupakkatuotteet 10047: - tulliviranomaisten toimittama hävittä- 10048: Tiedoksiauto minen...................................................... 81 10049: - virheellisestä menettelystä ...................... . 55 10050: -laiminlyönti tiedoksiannossa .................. . 103 Työehtosopimus 10051: - yleissitovuudesta ..................................... 90, 146 10052: Tiedotus 10053: -kunnan tiedotusvelvollisuudesta ............ . 109 Työhönottotestaus 10054: - erityissääntelyn tarve harkittavaksi ........ . 43 10055: Tiedustelu - oikeusturvasta ........................................ . 90 10056: - vastaamisesta .. .... .. .... ........ .. ........ ............ 94 10057: Työllisyyslaki 10058: Tielaitos - tukityöllistämistä koskevien säännösten 10059: -valituksen käsittelyaika ........................... 48, 86 tavoitteista ............................................. . 98 10060: 10061: 24 292071C 10062: 186 10063: 10064: Sivu Sivu 10065: Työllisyysmääräraha Vaitioneuvoston kirjelmä 10066: - alueellisesta jaosta .................................. . 99 -viivästyminen.......................................... 21, 22 10067: 10068: Työntekijä Vaitioneuvoston ohjesääntö 10069: - järjestäytymättömän asema ................... . 44 -lausunto soveltamisesta........................... 30 10070: 10071: Työsopimuslakirikkomus Valtioneuvoston periaatepäätös 10072: -syyte ....................................................... . 66 -lausunto .................................................. 28, 99 10073: 10074: Työsuojelutarkastus Valtioneuvoston päätöksentekojärjestelmä 10075: -periaatteista ........................................... . 98 -lausunto asialistan julkaisemisesta ennak- 10076: koon....................................................... 30 10077: Työttömyyskassa 10078: -jäsenyydestä ja jäsenmaksujen perinnästä 94 Valtuus 10079: -riippumattomuudesta ............................ . 97 - asetuksen antamiseen ... .... ..... ..... ... .......... 27 10080: 10081: Työttömyysturva Valvonta-asetus 10082: - ulottuvuus .............................................. . 42 -sisällön tarkistamistarve .......................... 76, 121 10083: 10084: Työttömyysturvalaki Vankeusrangaistus 10085: - työssäoloehtoa koskevien säännösten -yhteiseen vankeusrangaistukseen mää- 10086: tavoitteista ............................................. . 98 rääminen ....... ..... .. .... .. ..... . .............. .. ... ... . 61, 62 10087: - määräämisestä ......... ....... ... ... .... ... ........... 61 10088: Työvoimatoimikunta 10089: -puheenjohtajan kelpoisuusehdoista ........ . 97 Vankipotilas 10090: -sairaanhoidon korvausvastuusta............. 71 10091: Työvoimaviranomainen 10092: - menettely lain tulkinnassa ..................... .. 97 Vapaudenmenetysaika 10093: - vähentäminen .... ... .......... ..... .. ..... .......... .. 62, 63 10094: Ulosmittausvalitus 10095: - käräjätuomarin menettely ...................... . 57 Veikkauspeli 10096: - selvityksen viipyminen ........................... . 70 -valvojan menettelyn arviointi ................. . 79 10097: - määräajan puutteellinen seuranta .......... . 70 10098: Velkajärjestely 10099: Ulosottomies - tuomarin esteellisyydestä ....................... . 58 10100: - rahatilitys ................................................ 71 10101: Verotarkastus 10102: Urheilija -noudatettava menettely .......................... . 82 10103: - eläke- ja tapaturmaturvan järjestäminen . 26, 41, 10104: 88 Verotus 10105: Valitus -huolellisuus verotusasian käsittelyssä ..... . 81 10106: - käsittelyaika ........................................... . 48 - veroviraston menettely konkurssiin 10107: hakemisessa ........................................... . 80 10108: Valitusoikeus 10109: - diplomaattipassiasiassa .......................... . 76 Verovalitus 10110: - käsittely oikaisuvaatimuksena ............... . 81 10111: Valtakunnansyyttäjä 10112: - syyteharkinnan viivästyminen saatettu Verovirasto 10113: tietoon ................................................... . 67 -menettely konkurssiin hakemisessa ........ . 80 10114: -asioiden siirtäminen valtakunnansyyt- 10115: täjänvirastoon ........................................ . 10, 50, Viestintätutkimus 10116: 65 - työministeriön tilaama ........................... . 99 10117: 187 10118: 10119: Sivu Sivu 10120: Viipyminen, viivästyminen Virkasyyteforum 10121: - valtioneuvoston kirjelmän 00 oOO . . o o o o 0 00 oO 00 o o o o 21,22 -lausunto säännösten uudistamisesta OOOOoOOO 37 10122: -riita-asian käsittelyn ...... 00000000000000000000000000 47 10123: -asian käsittelyn oooooooooooooooo . . . . . . . . oooooooooo . . ooo 48, 75, Vuokrankorotus 10124: 86 - sairaanhoitopiirin kuntayhtymän halli- 10125: - syyteharkinnan .. 00 . . 0 0 0 0 . . 0 0 0 0 0 0 . . . . 00 0 0 0 0 . . o o o o o o o o o 67 tuksen tekemä 00 . . 00 00 . . . . 00 00 00 . . . . 00 0 0 00 . . 00 00 0 0 00 00 0 112 10126: - esitutkinnan o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o . . . . oo . . oo 69 10127: -eduskunnan kirjelmän esittelyn .. oo . . o o o o o o o o o 74 Väestötietojärjestelmä 10128: - kuluttaja-asiamiehelle tehdyn ilmoi- - nimen rekisteröiminen .. oo . . oo . . . . oo . . . . oo . . 00 . . . . 79 10129: tuksen OOoo000000o0000000 . . 000000 . . 00000000ooOoOoOOooOoooOOo 88 10130: -mielentilaa koskevan lausunnon .... 00 . . 00 . . 0 74 Välimiesmenettely 10131: - ulosmittausasiaan liittyvän selvityksen .. oo 70 - todistajan asemasta 00 . . oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 OOOOoOOOOO 00 0 0 0 0 0 61 10132: - kiinteistöasioiden käräjäoikeudessa .. 00 . . . . 58 10133: Yhdistysrekisteri 10134: Viranhaltija - lausuntopyynnöstä .. oo . . oo . . . . oo . . OOoOOOOOOOoOOO . . . . 75 10135: - asemasta ja menettelystä 00 . . . . . . . . o o o o . . . . 0 0 0 0 0 0 0 109 10136: Yhdyskuntapalvelu 10137: Virantäyttö - vähimmäismäärän alittaminen .. 00 . . . . oOOOOO 00 62 10138: -menettelystä virantäytön yhteydessä 0000000 82 -muuntaminen vankeudeksi .. oo . . o o o o . . . . o o o o o o o 63 10139: -korkeakoulun virantäyttömenettelyn 10140: arviointia ooooooooooOOooOOooOOOoOOOOOOOOOOOOOOOOoooooooooo 83 Yhteinen hakemus 10141: -yhteiseen hakemukseen annetun päätök- 10142: Virkamies, viranomainen sen tiedoksiannosta ...... 0000000000 00000000 ooooooooo 52 10143: - kelpoisuusvaatimukset .............. oo . . . . . . o o o o . . 26 10144: - sidonnaisuudet ooooooooo . . . . . . . . . . . . . . ooOOoOOOOoOoOoOOo 26 Yhteisö verolakiehdotus 10145: - asiallinen käyttäytyminen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 OOOOOOoOOO 0 59 -käsittelystä o o o o o o . . . . o o o o o o o O o o o o o O o o . . . . . . OOOOOOoOOOOOOO 26, 82, 10146: -velvollisuuksista ja harkintavallan 135 10147: käyttämisestä 0 0 00 0 0 o o o 0 ooOOoOO 0 OOoOo . . 0 0 0 0 0 . . 0 . . oo . . o 00 107 Yleissitovuus 10148: -asian käsittelystä kunnan viranomaisissa 108 -työehtosopimuksen oooOooOOoooooo . . . . oooooo . . ooooooo 90, 146 10149: 10150: Virkasyyteasia 10151: - Metsäkeskus Tapion toimihenkilöitä 10152: koskien oOOooooooooooOOooOOOOOOOOOOOO . . . . . . o . . ooOoooooooooo 83 10153: 188 10154: 10155: Oikeuskanslerinviraston henkilökunta 31.12.1998 10156: 10157: 10158: Valtioneuvostoasiain osasto 10159: 10160: Osastopäällikkö, esittelijäneuvos ............................... . Saloranta, Olli, varatuomari 10161: Esittelijäneuvos ......................................................... . Björklund, Eva-Brita, varatuomari 10162: Neuvotteleva virkamies ............................................. . Hiekkataipale, Risto, varatuomari 10163: Esittelijä .................................................................... . Tolmunen, Irma, varatuomari 10164: ED-avustaja .............................................................. . Sarja, Mikko, oikeustieteen lisensiaatti 10165: Osastosihteeri ............................................................ . Ahotupa, Eeva, varanotaari 10166: 10167: 10168: Oikeusvalvontaosasto 10169: 10170: Osastopäällikkö, esittelijäneuvos ............................... . Liusvaara, Harri, varatuomari 10171: Esittelijäneuvos ......................................................... . Okko, Jukka, varatuomari 10172: Arjola, Marja-Leena, varatuomari 10173: Vanhemmat oikeuskanslerinsihteerit ......................... . Snellman, Jorma, varatuomari 10174: Avela, Marja, varatuomari 10175: Vasenius, Heikki, varatuomari 10176: Joutsiniemi, Marja-Leena, varatuomari 10177: Nuoremmat oikeuskanslerinsihteerit ......................... . Vuoristo, Merja, varatuomari 10178: Kääriäinen-Malkoc;:, Kaija, varatuomari 10179: Hallenberg-Roine, Kaisa, varatuomari 10180: Sivutoiminen esittelijä ............................................... . Huhtala, Erkki, varatuomari 10181: Osastosihteerit ........................................................... . Tanner Heli, varanotaari 10182: Rantala, Eeva, varanotaari 10183: Tuomikko, Helena, varanotaari 10184: 10185: 10186: H aliintoyksikkö 10187: 10188: Osastopäällikkö, kansliapäällikkö.............................. Helminen, Klaus,oikeustieteen lisensiaatti, 10189: varatuomari 10190: Esittelijä .................................................................... . Hervonen, Johanna, varatuomari 10191: Henkilöstösihteeri ..................................................... . Virkkunen, Marjukka, varanotaari 10192: Tietosuunnittelija ...................................................... . Sive, Pia, valtiotieteen maisteri 10193: ATK-suunnittelija ..................................................... . Jääskeläinen, Helena 10194: Kirjaaja ..................................................................... . Ratajärvi, Tuula 10195: Toimistosihteeri ......................................................... . Seppäläinen, Arja 10196: Nyberg, Ira 10197: Tekstinkäsittelijät ...................................................... . Vaihevuori, Riitta 10198: Reponen, Merja 10199: Ylivirastomestari ....................................................... . Utriainen, Saku 10200: Virastomestari ........................................................... . Järvinen, Kari 10201: Vahtimestari .............................................................. . Rosendahl, Markku 10202: K 10/1999 vp 10203: 10204: 10205: 10206: 10207: EDUSKUNNAN 10208: OIKEUSASIAMIEHEN 10209: KERTOMUS TOIMINNASTAAN 10210: VUONNA 1998 10211: 10212: 10213: 10214: 10215: HELSINKI1999 10216: ISSN 0356-2999 10217: OY EOITAAB, HELSINK11999 10218: EDUSKUNNALLE 10219: 10220: 10221: 10222: 10223: Eduskunnan oikeusasiamiehenä on kertomus- Hallitusmuodon 49 §:n mukaan oikeusasiamie- 10224: vuonna 1998 toiminut allekirjoittanut korkeim- hen toimintakertomuksen tulee käsitellä oikeus- 10225: man oikeuden oikeusneuvos, oikeustieteen lisen- asiamiehen toimintaa, lainkäytön tilaa sekä oi- 10226: siaatti, varatuomari Lauri Lehtimaja, jonka keusasiamiehen lainsäädännössä havaitsemia 10227: Eduskunta 21.11.1997 valitsi tähän tehtävään puutteita. 10228: uudelleen nelivuotiskaudeksi l.l.l998 Oikeusasiamiehen toimintakertomuksen ko- 10229: 31.12.2001. Olen toiminut eduskunnan oikeus- koonpanoa ja systematiikkaa on viime vuosina 10230: asiamiehenä 1.10.1995 alkaen. uudistettu. Olen pyrkinyt ottamaan huomioon 10231: Apulaisoikeusasiamiehinä ovat kertomus- Eduskunnalta saatua palautetta sekä kansan- 10232: vuonna toimineet oikeusasiamiehen kanslian edustajien esittämiä toivomuksia. Niinpä kerto- 10233: kansliapäällikkö, oikeustieteen lisensiaatti Riit- muksen yleiskatsauksellisuutta on lisätty ja yk- 10234: ta-Leena Paunio ja 1.9.1998 alkaen oikeusasia- sittäisiä tapausselostuksia on tiivistetty. Kerto- 10235: miehen kanslian esittelijäneuvos, oikeustieteen muksessa koetetaan antaa kuva laillisuusval- 10236: tohtori, varatuomari Jaakko Jonkka. vonnan kokonaisuudesta eikä ainoastaan ns. toi- 10237: Eduskunta valitsi Paunion2l.1l.1995 apulais- menpidetapauksista. Kerrotaan myös oikeus- 10238: oikeusasiamieheksi nelivuotiskaudeksi 1.1.1996 asiamiehen toimivallan rajoista sekä siitä, miksi 10239: 31.12.1999. Hänen varamiehenään on oikeusasiamies ei ole katsonut voivansa puuttua 10240: 31.8.1998 saakka toiminut oikeusasiamiehen joihinkin asioihin. 10241: kanslian kansliapäällikön tehtäviä tuolloin hoi- Oikeusasiamiehen toimintaa selostetaan ker- 10242: tanut Jonkka, jonka Eduskunta 21.11.1995 va- tomuksessa asiaryhmittäin. Tarkoituksena on 10243: litsi apulaisoikeusasiamiehen varamieheksi neli- samalla antaa yleiskuva kustakin sellaisesta 10244: vuotiskaudeksi 1.1.1996-31.12.1999. Jonkka on asiaryhmästä tai hallinnonalasta, jolla on ollut 10245: kertomusvuoden aikana hoitanut varamiehenä kertomusvuonna merkittävä osuus oikeusasia- 10246: apulaisoikeusasiamiehen tehtäviä yhteensä 29 miehen laillisuusvalvonnassa. 10247: päivänä. Hallitusmuodossa oikeusasiamiehen kerto- 10248: Kertomusvuoden syyskuun alusta aloitti toi- mukselta edellytetty yleinen selonteko"lainkäy- 10249: mintansa toinen apulaisoikeusasiamies, jonka tön tilasta" on aikaisemmissa kertomuksissa jää- 10250: virka perustettiin 11.12.1997 annetulla lailla hal- nyt melko ohueksi. Käsillä olevassa kertomuk- 10251: litusmuodon 49 §:n muuttamisesta (1113/97). sessa on lisätty tätä ainesta. Uutta on erityisesti 10252: Samalla lakkautettiin apulaisoikeusasiamiehen se, että tärkeimmistä asiaryhmistä tai laillisuus- 10253: varamiesjärjestelmä. Uuteen apulaisoikeusasia- valvonnan kohteena olevista hallinnonaloista 10254: miehen virkaan Eduskunta valitsi 2.6.1998 tuol- kerrotaan yksittäisten tapausselostusten lisäksi 10255: loin apulaisoikeusasiamiehen varamiehenä toi- myös yleisiä havaintoja, erityisesti siitä, mitä 10256: mineen J onkan. uusia paineita on kullakin alalla kohdistunut 10257: 10258: 10259: 10260: 3 10261: ihmisten oikeusturvaan sekä minkälaisista asi- saan. Tiedon hankinnassa tarjoaa apuaan oikeus- 10262: oista ja miksi ihmiset ovat yleensä kannelleet asiamiehen kanslian tiedotussihteeri (puh. 09 - 10263: oikeusasiamiehelle. 432 3335, e-mail: ilta.helkama@eduskunta.fi). 10264: Perus- ja ihmisoikeuksien valvontaa koskevas- Kertomuksen eri jaksojen esitystavassa saat- 10265: sa luvussa taas esitellään kootusti niitä perus- ja taa esiintyä epäyhtenäisyyttä. Tämä johtuu sii- 10266: ihmisoikeuksia koskevia ongelmanasetteluja ja tä, että oikeusasiamiehelle kuuluvia asioita on 10267: kannanottoja, joita oikeusasiamiehen ja apulais- ollut ratkaisemassa kolme eri henkilöä, allekir- 10268: oikeusasiamiesten kertomusvuonna ratkaise- joittanut oikeusasiamies sekä edellä mainitut 10269: miin asioihin tai muuhun toimintaan on sisälty- kaksi apulaisoikeusasiamiestä, kunkin ratkaisi- 10270: nyt. Perus- ja ihmisoikeusjaksossa seurataan jan vastatessa omien ratkaisuselosteidensa laati- 10271: hallitusmuodon perusoikeusluvun systematiik- misesta. Kukin ratkaisija myös vastaa hänelle 10272: kaa. Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ar- keskinäisen asiajaon mukaan kuuluvan asiaryh- 10273: vioidaan myös yleiseltä kannalta. män tai hallinnonalan ja siihen kertomusvuonna 10274: Lakikielen vaikeatajuisuus on usein ollut kohdistuneen laillisuusvalvonnan yleisesittelys- 10275: päänsäryn aiheena ja kritiikin kohteena. Tässä tä. 10276: kansanedustajille tarkoitetussa kertomuksessa Hallitusmuodon 49 §:n 4 momentin ja edus- 10277: on pyritty lukijaystävälliseen esitystapaan, sil- kunnan oikeusasiamiehen johtosäännön 8 §:n 10278: läkin uhalla, että oikeudellisen analyysin perin- mukaisesti annan kunnioittavasti Eduskunnalle 10279: pohjaisuudesta on paikoin jouduttu tinkimään. kertomukseni eduskunnan oikeusasiamiehen toi- 10280: Kertomusta laadittaessa on lähdetty siitä, että minnasta sekä lainkäytön tilasta ja lainsäädän- 10281: tutkimuksellisiin tai vastaaviin tarkoituksiin nössä havaituista puutteista kuin myös lakien ja 10282: täsmällistä ja dokumentoitua tietoa tarvitsevat muiden säännösten noudattamisesta sekä perus- 10283: voivat halutessaan tutustua oikeusasiamiehen ja ihmisoikeuksien toteutumisesta oikeudenhoi- 10284: päätöksiin ja kannanottoihin koko laajuudes- dossa ja hallinnossa vuonna 1998. 10285: 10286: 10287: 10288: 10289: Helsingissä 15.8.1999 10290: 10291: 10292: 10293: 10294: Oikeusasiamies Lauri Lehtimaja 10295: 10296: 10297: 10298: 10299: Kansliapäällikkö Ilkka Rautio 10300: SISÄLLYS 10301: 10302: 10303: 10304: 10305: SISÄLLYS 10306: 10307: 1 PUHEENVUOROT 17 10308: Oikeusasiamies Lauri Lehtimaja: 10309: Riippumattomuus ei ole eristäytymistä 17 10310: 10311: Apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio: 10312: Laki velvoittaa myös julkista valtaa 21 10313: 10314: Apulaisoikeusasiamies Jaakko Jonkka: 10315: V ankeinhoito ja perusoikeudet 24 10316: 10317: 2 KATSAUS VUOTEEN 1998 27 10318: Yleisarvio 27 10319: Organisaatiomuutosten vuosi 27 10320: Kantelut ja omat aloitteet 28 10321: Oikeusasiamiehen toimenpiteet 30 10322: Tarkastukset 32 10323: Muu toiminta 32 10324: Lausunnot ja kuulemiset 33 10325: Kansainvälinen toiminta 34 10326: Vuoden tapahtumia 35 10327: * Toimintakertomuksen luovutus 35 10328: *Koulutus 35 10329: * Kotimaisia vierailuja 36 10330: * Ulkomaisia vierailuja 36 10331: 10332: Oikeusasiamiehen kanslian henkilökunta 36 10333: 10334: 3 PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 40 10335: Perus- ja ihmisoikeudet kertomusvuonna 1998 40 10336: Perus- ja ihmisoikeusnäkökulma laillisuusvalvonnassa 41 10337: * Ihmisarvon loukkaamattomuus 42 10338: * Yhdenvertaisuus lain edessä 43 10339: * Elämä, vapaus, koskemattomuus ja turvallisuus 44 10340: * Rikosoikeuden laillisuusperiaate 46 10341: * Liikkumisvapaus ja asuinpaikan valinta 46 10342: 10343: 5 10344: SISÄLLYS 10345: 10346: 10347: 10348: 10349: * Yksityiselämä, kunnia, kotirauha ja viestintäsalaisuus 46 10350: * Sananvapaus ja taliennejulkisuus 47 10351: * Yhdistymisvapaus 49 10352: * Vaali- ja osallistumisoikeudet 49 10353: *Omaisuuden suoja 50 10354: * Oikeus opetukseen 51 10355: *Oma kieli ja kulttuuri 51 10356: * Työ, ammatti ja elinkeino 52 10357: * Sosiaaliturva 53 10358: * Oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja hyvä hallinto 54 10359: A) oikeus saada asiansa käsitellyksi viranomaisessa 55 10360: B) oikeussuojakeinojen tehokkuus 56 10361: C) asian käsittelyn joutuisuus 56 10362: D) asianosaisen kuuleminen 58 10363: E) päätösten perusteleminen 58 10364: F) huolellisuus asioiden käsittelyssä 59 10365: G) neuvontavelvollisuus 60 10366: H) rikosprosessuaaliset oikeusturvatakeet 61 10367: 1) viranomaisten ja virkatoiminnan uskottavuus 61 10368: J) virkamiesten esteellisyys 63 10369: K) virkamiesten käytös 64 10370: 10371: Yhteenveto 65 10372: 10373: 4 TELEKUUNTELUN, TELEVALVONNAN JA TEKNISEN 10374: KUUNTELUN KÄYTTÖ VUONNA 1998 66 10375: 10376: 10377: 5 LAILLISUUSVALVONTA ASIARYHMITIÄIN 73 10378: 10379: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 73 10380: 10381: Yleistä 73 10382: Tuomioistuimet ja oikeushallinto kertomusvuonna 1998 73 10383: Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta 74 10384: Tarkastukset 76 10385: Lausunnot 76 10386: * Alueelliset hallinto-oikeudet 76 10387: * Tuomioistuinlaitoksen kehittäminen 76 10388: * Oikeudenkäyntikulut 78 10389: 10390: 10391: 10392: 6 10393: SISÄLLYS 10394: 10395: 10396: 10397: 10398: Ratkaistut kantalut ja omat aloitteet 79 10399: * Hovioikeuden jäsenten esteellisyys 79 10400: * Viivästys vangitsemispäätöksen toimittamisessa 82 10401: * Julkisuusasian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa 83 10402: * Asianosaisen kuuleminen takavarikkoasiassa 83 10403: * Selvittäjien palkkiot velkajärjestelyssä 84 10404: * Oikeus äidinkielen käyttöön rikosoikeudenkäynneissä 85 10405: * Väliaikaisen turvaaruistoimen myöntäminen 92 10406: * Vieraskieliset oikeudenkäyntiasiakirjat 93 10407: * Asianosaisen kuuleminen hakemusasiassa 94 10408: * Todistajan odotusaika käräjäoikeudessa 94 10409: * Korkeimman oikeuden päätöksen perustelemista koskevia 10410: ratkaisuja 96 10411: * Käräjätuomarin kunnalliset luottamustoimet 98 10412: * Mielentilatutkimusasiakirjojen salassapito 100 10413: * Oikeudenkäyntiaineiston valokuvauspyyntö 102 10414: * Riippumattomien tuomarien erimielisyys 103 10415: *Syyttäjän esteellisyys ja käräjäoikeuden päätösneuvottelu 104 10416: 10417: Syyteasiat aikaisemmilta vuosilta 105 10418: *Vesioikeuden jäsenten kestitys 105 10419: 10420: VANKEINHOITO 106 10421: Yleistä 106 10422: Vankiloihin kohdistuva laillisuusvalvonta 106 10423: Hallinnon oikeustilasta 106 10424: Tarkastukset 107 10425: Ratkaistut kantalut ja omat aloitteet 109 10426: * Huumetestin suorittaminen työsiirtolassa 109 10427: * Vangin omien vaatteiden käytön kieltäminen 110 10428: * Tutkintavangin eristäminen ja päätöksen perusteleminen 111 10429: * Vangin matkakustannusten korvaaminen 112 10430: * Vangin siirto laitoksesta toiseen 112 10431: * Vangin oikeus ulkoiluun 113 10432: * Huumausainetestistä tiedottaminen 113 10433: * Erityisvalvottu tapaaminen ja vangin kuljettaminen kahlehdittuna 113 10434: *Eristäminen kehonsisäisen huumeidenkuljetusepäilyn vuoksi 115 10435: * Poisturuisluvan peruuttamisen perusteleminen 115 10436: * Vangin haltuun annettava vaatetus 116 10437: 10438: 10439: 10440: 7 10441: SISÄLLYS 10442: 10443: 10444: 10445: 10446: POLIISI 117 10447: Yleistä 117 10448: Poliisiasiat laillisuusvalvonnassa 117 10449: Poliisin toimintaympäristöä koskevia lainsäädäntömuutoksia 117 10450: Tarkastukset 117 10451: Ratkaistut kantalut ja omat aloitteet 120 10452: * Esitutkinnan viivästyminen 120 10453: * Rangaistusvaatimuksen ilmoittaminen asianomistajalle 121 10454: * Esitutkinnan suorittaminen 121 10455: * Rikosilmoituksen kirjaaminen 122 10456: * Rikosilmoituksen vastaanottaminen 122 10457: * Kiinniottaminen, kotietsintä ja takavarikko 123 10458: * Päihtyneenä kiinniotetun toimittaminen hoitoon 126 10459: * Poliisin toimenpiteiden mitoittaminen 127 10460: * Poliisin päivystysrekisterijärjestelmä 128 10461: * Poliisin haltuunottamat aseet 129 10462: * Kotietsinnän toimittaminen rangaistuksen täytäntöönpanoa varten 130 10463: * Esitutkinnan kesto ja ampuma-aseluvan peruuttaminen 131 10464: * Esitutkinnan päättäminen 131 10465: * Kiinnioton ja säilössäpidon peruste 132 10466: * Puhalluskokeesta kieltäytyminen liikennevalvonnassa 133 10467: *Suomen poliisin toiminta Virossa 134 10468: * Esitutkinnan aloittaminen ja poliisimiehen sivutoimi 135 10469: * Henkilön tunnistaminen esitutkinnassa 139 10470: * Vastaaminen esitutkinnan loppulausuntoa koskevaan pyyntöön 139 10471: * Lainkohdan ilmoittaminen 140 10472: * Kansanedustajan tiedonsaantioikeus 140 10473: * Esitutkinnan viivästyminen ja syyteharkinnan asianmukaisuus 141 10474: 10475: SYYTIÄJÄLAITOS 143 10476: Yleistä 143 10477: Syyttäjien toimintaympäristön muutoksista 143 10478: Syyttäjälaitokseen kohdistuva laillisuusvalvonta 143 10479: Tarkastukset 144 10480: Lausunto 145 10481: * Virkasyyteasioiden oikeuspaikat 145 10482: Ratkaistut kantalut ja omat aloitteet 145 10483: * Syyteharkinnan viipyminen 145 10484: 10485: 10486: 8 10487: SISÄLLYS 10488: 10489: 10490: 10491: 10492: * Syyteoikeuden vanhentuminen syyteharkinnan aikana 146 10493: * Viivästys asianomistajarikoksen tutkinnassa ja syyteharkinnassa 146 10494: * Syyttäjän läsnäolovelvollisuus oikeuskäsittelyssä 147 10495: 10496: ULOSOTTO JA MAKSU KYVYTTÖMYYSMENETTEL YT 148 10497: Ulosotto 148 10498: Velkajärjestely 149 10499: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 149 10500: * Puolison nimi ja henkilötunnus velkajärjestelyasiakirjoissa 149 10501: * Ulosottomiehen menettely pankkitakausasiassa 150 10502: *Väliaikaisesta täytäntöönpanokiellosta ilmoittaminen 151 10503: 10504: SOSIAALIHUOLTO 153 10505: Yleistä 153 10506: Toimeentulotuki 153 10507: Muu sosiaalihuolto 153 10508: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 154 10509: * Opiskelijan oikeus toimeentulotukeen 154 10510: * Kehitysvammaisen kohtelu laitoksessa 156 10511: * Vaikeavammaisten kuljetuspalveluja koskevia ratkaisuja 156 10512: * Asiakirjojen antaminen asianosaiselle viivytyksettä 159 10513: * Työttömyyspäivärahan suuruus toimeentulotukilaskelmassa 159 10514: * Toimeentulotuki asumismenoihin ja asuinpaikan valinta 161 10515: * Toimeentulotukea koskevien ohjeiden lainmukaisuus 161 10516: * Oikeus välttämättömään toimeentuloon 162 10517: * Sosiaalilautakunnan tuomioistuimelle antama selvitys 165 10518: * Velvollisuus tehdä päätös toimeentulotuesta 166 10519: * Toimeentulotuen takaisinperintä 167 10520: * Oikeus ilmaista yksityinen tai perheen salaisuus 168 10521: 10522: SOSIAALIVAKUUTUS 170 10523: Yleistä 170 10524: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 171 10525: * Valtiokonttorin korvauspäätöksen perusteleminen 171 10526: * Valtiokonttorin menettely eläkeasian käsittelyssä 171 10527: * Äitiys- ja vanhempainrahaa koskevan päätöksen perusteleminen 172 10528: * Kansaneläkelaitoksen tiedottamisvelvollisuus 173 10529: * Ulkomailla tilapäisesti oleskelevien sosiaaliturva 173 10530: * Kuolinpesälle kuuluvan takautuvan eläkesaamisen maksaminen 175 10531: 10532: 9 10533: SISÄLLYS 10534: 10535: 10536: 10537: 10538: LAPSEN OIKEUDET 177 10539: Lapsen oikeuksia koskevien asioiden keskittäminen 177 10540: Lapsen oikeuksia koskeva laillisuusvalvonta 177 10541: Kehitysnäkymiä 177 10542: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 178 10543: * Lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoasian käsittely 178 10544: * Huostaanotetun lapsen ja hänen vanhempiensa yhteydenpidon 10545: rajoittamisesta koskevia ratkaisuja 179 10546: * Lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva selvitys 182 10547: * Käräjäoikeuden määräämän huoltajan oikeus saada lapsi luokseen 183 10548: * Kansaneläkelaitoksen menettely lapsen kuntoutusasiassa 184 10549: * Lapsen tapaamisoikeuden toteutuminen 184 10550: *Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen 10551: täytäntöönpanoa koskevan lain valmistelu 185 10552: * Huostaanotetun lapsen huoltosuunnitelma ja oikeusapu 186 10553: * Sosiaaliviranomaisen velvollisuus kertoa Haagin sopimuksesta 188 10554: 10555: TERVEYDENHUOLTO 190 10556: Yleistä 190 10557: Tarkastukset 190 10558: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 191 10559: *Alaikäisten tahdosta riippumaton hoito 191 10560: * Kuolintodistuksen antamisen viivästyminen 192 10561: * Potilaan kotiuttaminen sairaalasta 193 10562: * Psykoterapeuttien ikäsyrjintä 194 10563: * Psykiatrisen potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittaminen 195 10564: * Virkalääkärin esteellisyys 197 10565: * Tiedonsaanti Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen diaarista 199 10566: * Valitusosoitus asiakirjajulkisuutta koskevassa asiassa 201 10567: * Sairaanhoitokustannusten korvaaminen 201 10568: * Viivästys lääkärin vastaanottotoimintojen tarkastamisessa 203 10569: * Potilasturvallisuus sairaankuljetuksessa 204 10570: * Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen neuvontavelvollisuus 205 10571: * Virkamiehen kielenkäyttö 205 10572: * Epäasiallinen merkintä potilasasiakirjoissa 206 10573: * Eristämisen käyttö psykiatrisessa sairaalahoidossa 206 10574: 10575: 10576: 10577: 10578: 10 10579: SISÄLLYS 10580: 10581: 10582: 10583: 10584: SOTILASASIAT JA PUOLUSTUSHALLINTO 211 10585: Yleistä 211 10586: Sotilasoikeudenhoito 211 10587: Kertomusvuoden uudistuksia 212 10588: Kantelut 212 10589: Tarkastukset 213 10590: Tulevaisuudennäkymiä 214 10591: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 215 10592: * Sotilaspoliisien ylimitoitettu voimankäyttö 215 10593: * Ilmavoimien lentokoneen käyttö lomamatkalla 216 10594: * Varusmiesten puutteellinen valvonta 217 10595: 10596: Syyteasiat aikaisemmilta vuosilta 218 10597: * V ammantuottamus hiihtohinauksen yhteydessä 218 10598: * Vammantuottamus napa1m-harjoituksen yhteydessä 219 10599: 10600: OPETUS 220 10601: Yleistä 220 10602: Tarkastus 220 10603: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 221 10604: *Opettajan kuuleminen 221 10605: * Asiantuntijalausuntojen julkisuus 221 10606: *Kunnan opetustoimen salassapitosäännös 221 10607: *Päätöksen antaminen asiakirjan salassapitämisestä 222 10608: * Tuntiopettajan palkan takaisinperiminen 223 10609: * Tietokonejärjestelmien ja tietoliikenneverkon käytön valvonta 224 10610: * Opettajien voimalaitosvierailu 226 10611: * Oppilasasuntolan valvonta 227 10612: * Opettajien lomautusten aikaiset opetusjärjestelyt 228 10613: 10614: YLEISET KUNNALLISASIAT 231 10615: Yleistä 231 10616: Kunnallishallinnon piirteitä 231 10617: Yleisiin kunnallisasioihin kohdistuva laillisuusvalvonta 231 10618: Tulevaisuudennäkymät 232 10619: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 233 10620: * Terveysvalvonnan tasapuolisuus 233 10621: 10622: 10623: 11 10624: SISÄLLYS 10625: 10626: 10627: 10628: 10629: * Sivutoimi-ilmoitusten julkisuus 233 10630: *Yleisen oikeusavustajan riippumattomuus 234 10631: * Varavaltuutetun kutsuminen kunnanvaltuuston kokoukseen 234 10632: *Oikeusasiamiehen toimivalta ja kunnallinen yhtiö 236 10633: * Kunnallisen päätöksenteon avoimuus 236 10634: *Julkisten asiakirjojen saatavuus 237 10635: * Oikaisupyynnön peruutus ja kunnanjohtajan esteellisyys 237 10636: 10637: TYÖ JA TYÖVOIMA 241 10638: Yleistä 241 10639: Tarkastukset 241 10640: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 242 10641: * Työvoimapoliittisen lausunnon antamista koskevia ratkaisuja 242 10642: * Kuuleminen työttömyysturvalautakunnassa 244 10643: * Päivärahahakemuksen täyttäminen 244 10644: * Työvoimatoimiston kirje työttömälle työnhakijalle 245 10645: * Tiedottaminen työvoimakoulutuksesta 245 10646: * Huolellisuus työttömyysturvahakemuksen käsittelyssä 246 10647: *Työttömän työnhakijan postiosoitetiedot 246 10648: * Työmarkkinatuen suorittaminen 247 10649: 10650: VEROTUS 249 10651: Yleistä 249 10652: Toimintaympäristö ja sen muutokset 249 10653: Verotukseen kohdistuva laillisuusvalvonta 249 10654: Tulevaisuudennäkymät 250 10655: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 251 10656: * Verottajan vastuu ennakon maksuunpanovirheistä 251 10657: * Perusteettoman ulosottomaksun korvaaminen 251 10658: * Omistajanvaihdos ja moottoriajoneuvovero 252 10659: * V erovalituksen käsittelyn viivästyminen lääninoikeudessa 252 10660: * Kohtuullinen vastineaika verotarkastuksessa 253 10661: * Tullihallituksen epäselvä tiedote 253 10662: * V erovelvollisen kuuleminen 254 10663: * Lääninveroviraston aiheeton konkurssihakemus 254 10664: * Ennakkoratkaisujen perusteleminen 255 10665: 10666: 10667: 10668: 10669: 12 10670: SISÄLLYS 10671: 10672: 10673: 10674: 10675: ULKOMAALAISASIAT 256 10676: Yleistä 256 10677: Ulkomaalaislainsäädännön muutokset 256 10678: Muutokset Ulkomaalaisvirastossa 256 10679: Ulkomaalaisviraston kertomusvuoden tilastolukuja 257 10680: Ulkomaalaisasioita koskeva laillisuusvalvonta 257 10681: Tulevaisuudennäkymät 257 10682: Tarkastus 257 10683: Lausunnot 258 10684: * Ulkomaalaislain muuttaminen (HE 50/1998 vp. ja laki 537/99) 258 10685: * Konsulipalvelulakia koskeva ehdotus 258 10686: 10687: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 258 10688: * Syrjintä oleskelulupaa myönnettäessä 258 10689: * Passin pistokoetarkastus 259 10690: 10691: LIIKENNE JA VIESTINTÄ 261 10692: 10693: Yleistä 261 10694: Toimintaympäristö ja sen muutokset 261 10695: Liikennettä ja viestintää koskeva laillisuusvalvonta 10696: Tulevaisuudennäkymät 261 10697: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 261 10698: * Postipalvelun siirtäminen asiamiespostille 261 10699: * Paikallisradiotoiminnan valvontasanktiot 263 10700: * Paikallisradiotoiminnan valvonta 263 10701: *Virkamiehen käytös ja kirjeeseen vastaaminen 264 10702: * Liikenneluvan peruuttaminen 264 10703: * Yleisradiolähetyksen vastaanottomahdollisuus 265 10704: * Asunnottoman oikeus telepalveluihin 265 10705: 10706: YMPÄRISTÖASIAT 267 10707: 10708: Yleistä 267 10709: Ympäristöasioihin kohdistuva laillisuusvalvonta 267 10710: Tulevaisuudennäkymät 268 10711: 10712: 10713: 10714: 10715: 13 10716: SISÄLLYS 10717: 10718: 10719: 10720: 10721: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 268 10722: *Tiedottaminen kaavoitusasiassa ja virkamiehen esteellisyys 268 10723: * Jätemaksua koskeva vapautushakemus 270 10724: * Virkatodistuksen julkisuus 270 10725: * Natura-tiedottamisen avoimuus 271 10726: * Ympäristöministerin sananvapaus 271 10727: * Jätehuoltotiedotteen sisältö 272 10728: * Maakuntajohtajan sivutoimen asianmukaisuus 272 10729: * Toimenpidepyyntöön vastaaminen 273 10730: * Rantakaava-asian käsittelyn viivästyminen 274 10731: * Asianosaisen kuuleminen poikkeuslupamenettelyssä 275 10732: * Rakennustarkastajan tarkastuksesta ilmoittaminen 275 10733: * Liikkumisesteisten tasa-arvoisuus 276 10734: * Yhdenvertaisuus jätelain soveltamisessa 277 10735: * Kunnanvaltuutetun esteellisyys kaavoitusasiassa 278 10736: 10737: KIELIASIAT 279 10738: Yleistä 279 10739: Laillisuusvalvonta kieliasioissa 279 10740: Lausunnot 280 10741: * Saamelaiskäräjistä annettu laki 280 10742: * Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva puiteyleissopimus 280 10743: 10744: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 280 10745: * Työttömyyskassan päätös työttömyysturvaa koskevissa asioissa 280 10746: * Yhdenvertaisuus maanomistajien kuulemisessa 281 10747: * Passintarkastusaseman opasteet ja passintarkastajien nimilaput 281 10748: * Esitutkinta ja rikosoikeudenkäynti käräjäoikeudessa 282 10749: * Oikeus äidinkielen käyttöön oikeudenkäynnissä rikosasiassa 284 10750: 10751: MUUT ASIAT 285 10752: Lausunnot 285 10753: * V aitioyhteisön hallintopolitiikka 285 10754: * "Tietoturvallisuus ja laki" -selvitys 287 10755: * Holhouslainsäädännön uudistaminen 287 10756: 10757: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 288 10758: * Piispaan kohdistuva harhaoppiväite 288 10759: * Holhottavaksi esitetyn henkilön kuuleminen 288 10760: * Tasa-arvolain noudattaminen 290 10761: 10762: 10763: 14 10764: SISÄLLYS 10765: 10766: 10767: 10768: 10769: * Terveydenhoidon korvaaminen ulkoasiainhallinnossa 292 10770: * EU -asiakirjojen saatavuus kansalliskielillä 293 10771: * Tavara-arpajaisten toimeenpano 295 10772: * JHTT-lautakunnan jäsenten esteellisyys 297 10773: *Avoimuus ja kuuleminen säädösvalmistelussa 298 10774: * Tulliasemalla tarkastettavien odotustila 299 10775: * Papin asumisvelvollisuus ja kurinpitorangaistuksen merkitseminen 300 10776: * Oikeusasiamiehen toimivalta yksityisoikeudellisessa sopimus- 10777: suhteessa 301 10778: *Virkojen täyttäminen 301 10779: * Ennakkoäänestysmahdollisuus ulkomailla kunnallisvaaleissa 302 10780: * Yksityisen kirjeen avaaminen 303 10781: * Vaalilainsäädännön muotomääräysten noudattaminen 304 10782: * Kirjeiden diariointi ministeriössä 304 10783: * Poronhoidosta aiheutuvat vahingot 305 10784: *Puolue- ja lehdistötukien jakaminen 306 10785: * Yritystoiminnan edistäminen 307 10786: 10787: 10788: 6 LIITTEET 308 10789: 10790: * Tilastotietoja oikeusasiamiehen käsiteltävinä olleista asioista ja 10791: ratkaisuista 308 10792: 10793: *Luettelo oikeusasiamiehen antamista lausunnoista vuonna 1998 314 10794: * Asiahakemisto 316 10795: 10796: 10797: 10798: 10799: Kertomuksessa käytetään lyhenteitä OA (oikeusasiamies) ja AOA (apulais- 10800: oikeusasiamies) silloin, kun viitataan viranhaitijoihin henkilökohtaisesti. 10801: Sanalla "oikeusasiamies" taas viitataan eduskunnan oikeusasiamieheen vi- 10802: ranomaisena ja instituutiona. 10803: 10804: 10805: 15 10806: PUHEENVUOROT 10807: 10808: 10809: 10810: 10811: OIKEUSASIAMIES LAURI LEHTIMAJA 10812: 10813: 10814: RIIPPUMATTOMUUS El OLE ERISTÄYTYMISTÄ 10815: Ylimmät laillisuusvalvojat ovat viime vuosi- 10816: na poikkeuksellisen usein joutuneet ottamaan 10817: kantaa virkamiesten esteellisyyksiin, sivutoi- 10818: miin ja kaksoisrooleihin. Tässäkin toimintaker- 10819: tomuksessa pohditaan mm. tuomarin osallistu- 10820: mista kunnallispolitiikkaan, lääninpoliisineu- 10821: voksen asemaa pankin johtokunnassa ja maa- 10822: kuntajohtajan sivutointa kunnan kaavoituskon- 10823: sulttina. Aiemmin on keskusteltu mm. tuoma- 10824: rien välimiestehtävistä. Pitäisikö tällaisiin asioi- 10825: hin puuttua vai ei? 10826: Laista ei löydy kaikkiin tapauksiin selkeätä 10827: vastausta. Harmaalla vyöhykkeellä joudutaan 10828: kysymään, onko sivutoimi virkamiehelle sopiva, 10829: aiheuttaako se esteellisyyden päätoimessa, hait- 10830: taako se muuten päätoimen asianmukaista hoi- 10831: tamista tai vaarantaako se luottamusta virka- 10832: miehen puolueettomuuteen viranhoidossa. Sa- 10833: nalla sanoen: horjuttaako se hänen riippumatto- 10834: muuttaan virkamiehenä? Mutta miten voidaan 10835: riippumattomuutta ja puolueettomuutta mita- 10836: ta? KUVA: JUSSI AALTO 10837: 10838: 10839: 10840: Epäilyt koetaan loukkaavina objektiivisen virkamiehen. Ei ole nähty tarvetta 10841: Nämä kysymykset kuohuttavat virkamiesten yleisesti kyseenalaistaa tuomarien ja virkamies- 10842: tunteita. Puolueettomuuteen kohdistuvat epäi- ten sivutoimia ja sidonnaisuuksia, kunhan ei ole 10843: lyt koetaan loukkaavina. Muistutetaan virka- ollut kysymys laissa erikseen luetelluista esteelli- 10844: miesten perusoikeuksista: virka-ajan jälkeen vir- syyksistä. Esteellisyyskysymyksetkin on totuttu 10845: kamiehilläkin pitäisi olla oikeus harjoittaa yksi- näkemään lähinnä teknisinä ja mustavalkoisina. 10846: tyistä elinkeinoa sekä osallistua yhdistystoimin- Ns. harmaalla vyöhykkeellä on luotettu subjek- 10847: taan ja yhteisten asioiden hoitamiseen. tiiviseen korvienväli -testiin: virkamies on esteei- 10848: Näihin aikoihin asti tuomarien ja virkamies- linen silloin,jos hän itse tuntee itsensä sellaiseksi. 10849: ten riippumattomuutta, puolueettomuutta ja Itsestään selvänä on pidetty myös sitä, että 10850: lahjomattomuutta on pidetty itsestään selvinä virkamies jäävää itsensä heti sellaisesta virka- 10851: asioina. On ajateltu, että viime kädessä virkava- tehtävästä, jossa hän sivutointensa tai sidonnai- 10852: lan vannominen tekee subjektiivisesta ihmisestä suuksiensa vuoksi tuntee itsensä esteelliseksi. 10853: 10854: 10855: 17 10856: PUHEENVUOROT 10857: 10858: 10859: 10860: 10861: Puolueettomuusodotuksille on herkistytty asiaa. Tapauskohtainen jäävääminen ei kuiten- 10862: Oikeus- ja hallintokulttuuri on kuitenkin kaan aina onnistu. Mitä korkeammasta ja vaiku- 10863: muuttunut tällä vuosikymmenellä. Suomi on liit- tusvaltaisemmasta virkamiehestä on kysymys, 10864: tynyt Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja Eu- sitä vaikeampaa on paeta vastuuta siirtämällä 10865: roopan unioniin. Eurooppalaiset vaikutukset kiusallisia tehtäviä muille. Viraston johdon kyt- 10866: ovat herkistäneet julkiseen vallankäyttöön koh- kökset tarttuvat helposti koko virastoon. Jää- 10867: distuvia puolueettomuusodotuksia. väysherkkyys voi myös olla omiaan demoralisoi- 10868: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tuoma- maan muutenkin ylikuormitettua työyhteisöä. 10869: rien osalta kehittänyt ns. objektiivisen puolueet- Virkamiehen ei tulisi jäävätä itseään pelkästään 10870: tomuustestin: enää ei riitä, että tuomari on tosi- mukavuudenhalusta. 10871: asiallisesti puolueeton, vaan virkatoiminnan Tietenkin on selvää, ettei mikä tahansa sub- 10872: puolueettomuuden tulee myös näkyä ulospäin. jektiivinen epäluulo tai peräti vainoharha voi 10873: Sen tulee olla uskottavaa myös ulkopuolisen nä- horjuttaa luottamusta virkamieheen eikä siten 10874: kökulmasta. anna oikeudellisessa mielessä aihetta jääväämi- 10875: Nykyeurooppalaisen ajattelun mukaan kan- seen. Epäilyjen tulee olla objektiivisesti perustel- 10876: salainen ei ole enää velvollinen luottamaan tuo- tuja: niiden täytyy olla omiaan vaikuttamaan 10877: mariin pelkästään sen takia, että tämä on saanut myös ulkopuoliseen, normaalilla järjellä ja elä- 10878: viran ja vannonut tuomarinvalansa. Tämä mer- mänkokemuksella varustettuun tarkkailijaan. 10879: kitsee, että tuomarin riippumattomuutta ja puo- Silti on tärkeätä muistaa, että jo pelkkä epäily 10880: lueettomuutta on nykyään lupa arvioida myös voi riittää luottamuksen horjuttamiseen. Ei 10881: kansalaisnäkökulmasta, alhaalta ylöspäin, eikä auta, että virkamies itse "korviensa välissä" 10882: vain tuomarin itsensä kannalta. tietää olevansa riippumaton ja puolueeton. 10883: Korkein oikeus onkin nyttemmin Euroopan Tätä lienee monen vanhan polven virkamiehen 10884: ihmisoikeustuomioistuimen kannanottoja seura- vaikeata ymmärtää ja vielä vaikeampaa hyväk- 10885: ten tiukentanut suhtautumista tuomarien esteel- syä. 10886: lisyyskysymyksiin. Vaatimus objektiivisesta 10887: puolueettomuudesta on samalla heijastunut Nykyvirkamies toimii ristipaineissa 10888: myös hallintovirkamiehiin, joskaan heiltä ei voi Tälle vuosikymmenelle on ollut ominaista 10889: vaatia samanasteista riippumattomuutta ja puo- myös julkisen hallinnon rakenteiden muuttumi- 10890: lueettomuutta kuin tuomareilta. nen. Julkisen ja yksityisen sektorin rajat ovat 10891: Tämän vuosikymmenen ajattelussa onkin hämärtyneet. Osa julkisen hallinnon tehtävistä 10892: olennaista se, että pyritään turvaamaan nimen- on yksityistetty. Jäljelle jääneisiin virkamiehiin 10893: omaan luottamusta virkamiehen riippumatto- kohdistuu ristiriitaisia paineita: toisaalta vaadi- 10894: muuteen ja puolueettomuuteen, ei ainoastaan taan entistä enemmän tulosta ja tehokkuutta, 10895: virkatoiminnan tosiasiallista tasapuolisuutta. toisaalta taas korostetaan päätöksenteon avoi- 10896: muutta ja puolueettomuutta. 10897: Jäävääminen ei aina onnistu Erityisen hankalia tilanteita syntyy silloin, 10898: Usein riittää epäluulojen hälventämiseksi se, jos esimerkiksi laitoksen toimintaa valvovan vi- 10899: että virkamies yksittäisissä virkatehtävissä jää- raston virkamiehiä määrätään valvottavan lai- 10900: vää itsensä ja vetäytyy käsittelemästä tiettyä toksen johtotehtäviin: tällaista kaksoisroolia 10901: 10902: 10903: 18 10904: PUHEENVUOROT 10905: 10906: 10907: 10908: 10909: saatetaan perustella toimintojen tehostamisella, poliisin ja verohallinnon korkeiden virkamiesten 10910: mutta toisaalta voidaan ulkopuolisen näkökul- osallistumista liike-elämään. 10911: masta kyseenalaistaa koko asetelman uskotta- Olen samaa mieltä siinä, että virkamiehen on 10912: vuus. Eihän kukaan voi valvoa itseään. Mutta hyödyllistä ymmärtää elämää ja sivistää itseään 10913: päädytäänkö tällöin kenties siihen, että asioihin monipuolisesti. En kuitenkaan usko, että run- 10914: perehtynyt henkilö vaihdetaan asioihin perehty- saat sivutoimet ja -elinkeinot ovat tuomarille tai 10915: mättömään henkilöön, vain muodon vuoksi? muulle julkista valtaa käyttävälle korkealle vir- 10916: Kärjistäen onkin kysytty: paljonko puolueetto- kamiehelle välttämättä paras tapa avartaa ym- 10917: muudesta kannattaa tuloksen huonontumisena märrystään tai hankkia kokemusta. Kysymys ei 10918: maksaa? ole pelkästään siitä, että nämä aiheuttaisivat 10919: Yksityisen sektorin arvomaailmasta käsin varsinaista esteellisyyttä konkreettisissa virka- 10920: koko kysymyksenasettelu saattaa tuntua oudol- tehtävissä. Näinhän ei välttämättä aina tapah- 10921: ta. Eikö yrityksen "omistajalla" pitäisi aina olla du. Ne voivat kuitenkin luoda pysyviä lojaliteet- 10922: vapaa oikeus osallistua omistamansa yrityksen tisuhteita, jotka taas ovat omiaan nakertamaan 10923: operatiiviseen johtamiseen? Ongelmana on kui- yleisön luottamusta julkisen vallankäytön riip- 10924: tenkin se, ettei julkista valtaa käyttävää julkis- pumattomuuteen. 10925: yh teisöä voida kokonaan rinnastaa liiketaloudel- 10926: liseen toimijaan. Julkinen valta on aina kansalta Virkamiesten rooli on muuttunut 10927: saatua valtaa. Demokratia ei toimi, jolleivät Aikaisemmin on nähty koko yhteiskunnan 10928: kansalaiset luota edusmiehiinsä, julkisen vallan kannalta jopa arvokkaaksi, että tuomarien ja 10929: käyttäjiin. Kansalaisten luottamuksen arvoa ei muiden korkeiden virkamiesten ammattitietoja 10930: voi mitata rahassa eikä sitä voi kirjata taseisiin. ja -taitoja on voitu hyödyntää monissa erilaisissa 10931: Kuitenkin on varmaa, että luottamuksesta kan- tehtävissä esimerkiksi kunnallis-, järjestö- ja 10932: nattaa maksaa. Luottamus kuuluu osana nyky- elinkeinoelämässä. Ja jollei entisajan vallesman- 10933: aikaiseen oikeusturvaan. ni olisi yksityisesti hoitanut perunkirjoituksia ja 10934: Hallintoneuvos Ahti Rihto on käyttänyt osu- lainhuutoja, ne olisivat jääneet usein hoitamatta 10935: vaa kielikuvaa: tehokkuus ja oikeusturva ovat - ihmisten vahingoksi. 10936: hallinnon tuli ja vesi, joita molempia tarvitaan Tänä päivänä tilanne on kuitenkin nähdäkse- 10937: mutta joita ei voi samanaikaisesti maksimoida. ni hieman toinen. Koulutetusta väestä ei ole enää 10938: Kun toista lisätään, toinen kärsii. On vain sovi- puutetta. Asiantuntevaa oikeusapua on jo lähes 10939: tettava ne optimaalisesti yhteen. kaikkien ulottuvilla. Toisaalta lainkäytön ja jul- 10940: kishallinnon tehtävät ovat vaikeutuneet ja 10941: Sivutoimia perustellaan oppimisella 10942: muuttuneet myös ajankäytön kannalta entistä 10943: Virkamiehen sivutoimia ja luottamustehtäviä vaativimmiksi. Viranomaisten suhteet muuhun 10944: puolustetaan usein myös sillä, että niissä opitaan yhteiskuntaan ovat puolestaan monimutkaisem- 10945: "ymmärtämään elämää" ja että ne antavat "per- pia kuin aikaisemmin. Kun samalla puolueetto- 10946: spektiiviä" viranhoitoon. Kauhuskenariona esi- muusodotukset ovat tiukentuneet, virkamiesten 10947: tetään vastakohta, jossa virkamies eristetään pitäisi mielestäni tarkoin harkita, mihin he va- 10948: norsunluutorniin. Näillä argumenteilla on puo- paa-aikanaan ryhtyvät- sikäli kuin jollekin va- 10949: lustettu mm. tuomarien välimiestehtäviä sekä paa-aikaa jää. 10950: 10951: 10952: 19 10953: PUHEENVUOROT 10954: 10955: 10956: 10957: 10958: Norsunluutornia ei silti tarvita ja kuulua, kunhan muistavat olevansa virkamie- 10959: Tällä en suinkaan tarkoita sitä, että virka- hiä, palvelevansa meitä kaikkia veronmaksajia. 10960: miesten tuli,i eristäytyä norsunluuntorniin. Puolueettomuusepäilyihin on suhtauduttava va- 10961: Päinvastoin. On tärkeätä, että virkamiehet kavasti, koska ne ovat usein epäluottamuksen 10962: käyttävät sananvapauttaan ja osallistuvat yh- oireita. Epäluulojen aiheita kannattaa jo enna- 10963: teiskunnalliseen keskusteluun. He saavat näkyä kolta minimoida. 10964: 10965: 10966: 10967: 10968: 20 10969: PUHEENVUOROT 10970: 10971: 10972: 10973: 10974: APULAISOIKEUSASIAMIES RIITTA-LEENA PAUNIO 10975: 10976: 10977: LAKI VELVOITTAA MYÖS JULKISTA VALTAA 10978: 10979: Laki velvoittaa yksityisiä ihmisiä monin ta- 10980: voin. V elvoitteisiin liittyvät yleensä seuraamuk- 10981: set, joilla varmistetaan niiden toteutuminen. 10982: Mutta täyttääkö julkinen valta velvoitteensa esi- 10983: merkiksi sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen pal- 10984: veluiden järjestämisessä? Toteutuvatko yksi- 10985: tyisten ihmisten oikeudet lain mukaisinaja mi- 10986: ten voidaan varmistua siitä, että näin tapahtuu? 10987: Julkisen vallan yksikkö, joka vastaa sosiaali-, 10988: terveys- ja sivistystoimen palveluiden järjestä- 10989: misestä, on kunta. Yksityisen ihmisen oikeudet 10990: kunnan palveluihin ovat yksilöllisiä eli subjektii- 10991: visia oikeuksia tai oikeuksia, joita toteutetaan 10992: tarpeen ja käytettävissä olevien määrärahojen 10993: puitteissa. Kunnan velvollisuus järjestää palve- 10994: luita on vastaavasti joko ns. erityinen tai yleinen. 10995: Kunnalla on erityinen järjestäruisvelvollisuus 10996: silloin kun yksityisen ihmisen oikeus palveluun 10997: on turvattu laissa subjektiivisena oikeutena. 10998: Tämä merkitsee mm sitä, että kunnan on myön- 10999: nettävä subjektiivisena oikeutena turvattu pal- 11000: KUVA: JUSSI AALTO 11001: velu riippumatta sitä varten talousarviossa vara- 11002: tusta määrärahasta. Myös yleisen järjestäruis- sinomaan siitä syystä, että kyseessä on juuri edel- 11003: velvollisuuden piiriin kuuluvien palveluiden jär- lä sanotun kaltainen subjektiivinen oikeus, joka 11004: jestäminen on tosin kunnan lakisääteinen tehtä- on lisäksi poikkeuksellisen selkeä sikäli, että se ei 11005: vä ja kunnan on osoitettava voimavaroja myös ole tarve- tai muusta harkinnasta riippuvainen 11006: näihin palveluihin, mutta talousarvion määrära- vaan se kuuluu kaikille tietynikäisten lasten van- 11007: harajoitukset voidaan etuuksien myöntämisessä hemmille. 11008: ottaa huomioon. Kunnalla puolestaan on velvollisuus (määrä- 11009: Toteutuvatko siis yksityisten ihmisten sub- rahoista riippumatta) järjestää palvelujärjestel- 11010: jektiiviset oikeudet sosiaali- ja terveydenhuollon mänsä sellaiseksi, että tämä oikeus toteutuu. 11011: palveluissa ja miten voidaan varmistua, että Mutta entä, ellei kunta jostakin syystä täytä 11012: näin tapahtuu? velvoitettaan? Mitä sellaisia seuraamuksia on, 11013: Otan esimerkiksi pienten lasten vanhempien joilla voidaan varmistaa, että se täyttää velvoit- 11014: oikeuden saada lapselleen päivähoitopaikka niin teensa ja yksityisten ihmisten lakiin perustuva 11015: halutessaan. Valitsen tämän esimerkin tässä yk- subjektiivinen oikeus toteutuu? 11016: 11017: 11018: 21 11019: PUHEENVUOROT 11020: 11021: 11022: 11023: 11024: Olen useiden pienten lasten päivähoitoon liit- sen oikeuskäytännön valossa varsin epävarmoil- 11025: tyvien kanteluiden johdosta tutkinut, mitä kei- ta. 11026: noja yksityisillä ihmisillä, tässä tapauksessa Myös esimerkiksi rikosoikeudellisen vastuun 11027: pienten lasten vanhemmilla on saada oikeutensa kohdentaminen saattaa olla käytännössä lähes 11028: toteutetuksi silloin kun palvelua ei järjestetä lain mahdotonta, koska päivähoitolain vastaiseen ti- 11029: edellyttämällä tavalla sekä mitä keinoja toisaal- laan kunnassa silloin kuin tällainen tila vallitsee, 11030: ta valtiolla on varmistua siitä, että näin tapah- vaikuttavat yleensä kovin monet tekijät ja rat- 11031: tuu. kaisut kunnan organisaatiossa useiden vuosien 11032: Valtiovallan keinot ovat lähinnä ne, että lää- ajalta. 11033: ninhallitus voi sosiaali- ja terveydenhuollon Lopputulos on siis nähdäkseni se, että yksi- 11034: suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain tyisten ihmisten subjektiivisten oikeuksien to- 11035: nojalla määrätä valtionavun saajan noudatta- teuttamiseksi ei nykyisellään näytä olevan ole- 11036: maan lakiin perustuvaa velvoitettaan. Tiedossa- massa tehokkaita keinoja tällaisessa tilanteessa. 11037: ni ei kuitenkaan ole, että lääninhallitukset olisi- Kunta näyttää siis selviävän velvoitteidensa lai- 11038: vat käyttäneet tätä mahdollisuutta. Sosiaali- ja minlyönnistä ilman seuraamuksia silloinkin, kun 11039: terveysministeriön perusturvalautakunta voi kyse on sen erityisen järjestäruisvelvollisuuden 11040: antaa kunnalle suosituksen siitä, missä ajassa piiriin kuuluvista velvoitteista. 11041: palvelujärjestelmässä olevat puutteet tulee kor- Aina oikeus tiettyyn palveluun ei ole yhtä 11042: jata, jos se havaitsee, että järjestelmässä on kun- yksiselitteinen. Esimerkiksi keskeisessä sivistyk- 11043: nasta johtuvasta syystä vakavia puutteita. Pe- sellisessä oikeudessa eli oikeudessa perusopetuk- 11044: rusturvalautakunnan suositus ja seuranta ei kui- seen, opetuksen laajuus, muoto ja sisältö voivat 11045: tenkaan ole esim. päivähoitoasiassa johtanut vel- vaihdella siinä määrin, että on vaikeata arvioida, 11046: voitteiden täyttämiseen eikä siis subjektiivisen toteutuuko oikeus perusopetukseen. Tämä on 11047: oikeuden toteutumiseen. tullut selkeästi esille tutkittaessa kanteluita, jot- 11048: Yksityisen ihmisen keinot eivät ole sen va- ka kohdistuivat opettajien lomautusten aikaisiin 11049: kuuttavampia. Talousarviopäätöksestä kunta- opetusjärjestelyihin. Vaikka jokaisella koulu- 11050: lainen voi tehdä kunnallisvalituksen, mutta ikäisellä lapsella on suoraan hallitusmuotoon pe- 11051: luonteensa vuoksi sen merkitys on vähäinen esi- rustuva oikeus saada perusopetusta, opetus voi- 11052: merkiksi päivähoidon hakijan kannalta. Sosiaa- daan toteuttaa laajuudeltaan ja laadultaan niin 11053: litoimen päätös lapsen päivähoitoon ottamisesta monella tavoin, että opetuksen oikeuden toteu- 11054: voidaan saattaa lääninoikeuden tutkittavaksi, tumista on vaikeata arvioida. 11055: mutta vaikka lääninoikeus vahvistaisi oikeuden On selvää, että lainsäädäntömme velvoittaa 11056: päivähoitoon, tällaisenkin päätöksen toteutta- asianmukaisen opetuksen antamiseen myös lo- 11057: miseksi puuttuvat tehokkaat keinot. Oikeuskäy- mautusten aikana. On mielestäni myös selvää, 11058: täntöä ei ole siitä, voiko lääninhallitus asettaa että sellaiset lomautuksista johtuvat väliaikaiset 11059: kuntien valtionosuuslain nojalla uhkasakon kun- opetusjärjestelyt, joilla tosiasiallisesti heikenne- 11060: nan veivoittamiseksi päivähoitopaikan järjestä- tään perusopetuksen laatua ja määrää, vaaran- 11061: miseen siihen oikeutetulle. Mahdollista on luon- tavat tämän oikeuden toteutumista, eivätkä ne 11062: nollisesti hakea vahingonkorvausta mutta me- ole sopusoinnussa hallitusmuotomme julkiselle 11063: nestymisen mahdollisuudet vaikuttavat vähäi- vallalle asettaman velvoitteen kanssa turvata 11064: 11065: 11066: 11067: 22 11068: PUHEENVUOROT 11069: 11070: 11071: 11072: 11073: aktiivisin toimin perusoikeuksien toteutuminen. rin, että se heikentää ja vaarantaa lasten oikeut- 11074: Toisaalta kannan ottaminen oikeuden toteutu- ta saada perusopetusta. 11075: miseen yksittäisissä tapauksissa edellyttää pe- Sellaisia tehokkaita keinoja ei näytä olevan, 11076: rehtymistä yksittäisen koulun ja kunnan lomau- joilla subjektiiviset oikeudet voitaisiin varmasti 11077: tusten aikaisiin mutta myös niiden aikaisempiin toteuttaa ja varmistaa laiminlyönnin tapahdut- 11078: ja myöhempiin opetusjärjestelyihin. Tällaisesta tua, että julkinen valta täyttää niitä vastaavat 11079: perehtymisestä huolimatta on varsin vaikeata velvoitteensa. 11080: selvittää ja arvioida sitä, onko oikeus perusope- Miten tähän asiantilaan tulisi suhtautua? Itse 11081: tukseen toteutunut vai ei. Vaikka kuluvan vuo- näen asian samalla tavoin kuin useat puoleeni 11082: den alusta voimaan tulleilla uusilla koululaeilla päivähoitoasiassa ja opettajien lomautusten joh- 11083: on selkeytetty oikeutta perusopetukseen, edellä dosta kääntyneet vanhemmat: Tällainen asianti- 11084: sanotut ongelmat oikeuden toteutumisen arvi- la ei vastaa ihmisten käsitystä oikeudenmukai- 11085: oinnissa eivät ole poistuneet. suuden toteutumisesta. 11086: Molemmissa esimerkeissäni on kysymys julki- Mielestäni asiantilalla saattaa olla laajoja lain 11087: sen vallan velvollisuudesta toteuttaa erityisen kunnioitukseen, yhteiskunta- ja oikeusjärjestyk- 11088: järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva vel- sen legitimiteettiin ja sen uskottavuuteen liitty- 11089: voitteensa. Velvoitetta ei kuitenkaan syystä tai viä vaikutuksia. Tästäkin syystä nykyisen lain- 11090: toisesta ole täytetty: joko niin, että päivähoito- säädännön suomien keinojen nykyistä tehok- 11091: paikkaa ei lainkaan järjestetä tai niin, että ope- kaampi käyttö on välttämätöntä mutta myös 11092: tuksen määrästä ja laadusta tingitään siinä mää- lainsäädäntötoimet saattavat olla tarpeen. 11093: 11094: 11095: 11096: 11097: 23 11098: PUHEENVUOROT 11099: 11100: 11101: 11102: 11103: APULAISOIKEUSASIAMIES JAAKKO JONKKA 11104: 11105: 11106: 11107: 11108: VANKEINHOITO JA PERUSOIKEUDET 11109: 11110: Suomen vankiloissa on vajaat 3 000 vankia. 11111: Vuosittain vankilaolojen kanssa joutuu tutta- 11112: vuutta tekemään yhteensä kuutisentuhatta van- 11113: keus-, tutkinta-ja sakkovankia. Tämä joukko ei 11114: ole suuri eikä yhteiskunnallisesti vaikutusvaltai- 11115: nen. Vapautensa menettäneet ovat kuitenkin ih- 11116: misryhmä, jonka olojen ja oikeuksien toteutumi- 11117: sen valvominen on erityisen tärkeää. Se on tär- 11118: keää paitsi yksilön oikeusturvasyistä myös ran- 11119: gaistusjärjestelmän legitimiteetin kannalta. 11120: Laitoksiin suljettujen kohtelu on perus- ja ih- 11121: misoikeuksien toteutumisen koetinkiviä. 11122: 11123: Vankeuden sisältö 11124: Rangaistusten täytäntöönpano on lain mu- 11125: kaan järjestettävä siten, että rangaistuksena on 11126: pelkästään vapaudenmenetys. Muita rajoituksia 11127: voidaan käyttää siinä määrin kuin laitoksessa 11128: pitämisen varmuus ja laitoksen järjestys vaati- 11129: vat (laki rangaistusten täytäntöönpanosta lluku 11130: 3 § 2 mom.). 11131: KUVA: JUSSI AALTO 11132: Nykyisellään vankien asemaa ja oikeuksia 11133: koskeva säännöstö on monimutkainen, säädös ta- 11134: soltaan ongelmallinen ja sisällöllisesti osin van- tännössä varsin pitkälle määrittävät oikeusmi- 11135: hentunut ja ristiriitainenkin. Kokonaisuus on nisteriön päätökset. Tämä asiantila selittyy 11136: vaikeaselkoinen, ja monet vankien oikeustur- osaksi sillä, että aikaisemmin vangin oikeuksiin 11137: vaan ja oloihin merkittävästi vaikuttavat sään- puuttumisen katsottiin voitavan perustaa ns.lai- 11138: nökset ovat väijyydessään tulkinnanvaraisia. tosvaltaan. Nykyisin on pidettävä selvänä- vii- 11139: Lain tasoisten säädösten - kuten rangaistusten meistään perusoikeusuudistuksen jälkeen- että 11140: täytäntöönpanoa koskevan lain - ohella van- tällaisen toimivallan tulee perustua lakiin. 11141: keinhoidosta on annettu huomattava määrä ase- Vangeista valtaosa on vaikeasti moniongel- 11142: tuksia ja oikeusministeriön päätöksiä. maisia, ja työkykyisiä on vähän. Vankienjoukko 11143: Pidän perusoikeusnäkökulmasta ongelmalli- on muutoinkin toisenlainen kuin rangaistusten 11144: sena, että vankeuden tosiasiallisen sisällön käy- täytäntöönpanolakia säädettäessä. Aikaisem- 11145: 11146: 11147: 24 11148: PUHEENVUOROT 11149: 11150: 11151: 11152: 11153: min suurimman vankiryhmän muodostivat siihen, että huoli tässä suhteessa ei ole aivan 11154: omaisuusrikoksiin syyllistyneet. Nykyisin suurin aiheeton. 11155: vankiryhmä on väkivaltarikoksista tuomitut, ja Tämän vuoksi teetin keväällä 1999 vankiloi- 11156: huumausainerikoksiin syyllistyneiden määrä den kurinpitokäytäntöä koskevan selvityksen. 11157: kasvaa. Tulosten analysointi on vielä kesken. Alustavasti 11158: Tämä kehitys asettaa uudenlaisia vaatimuk- voidaan todeta, että epäyhtenäisyyttä jossakin 11159: siatäytäntöönpanon sisällölle. Työnteon rinnalle määrin esiintyy. Vertailua- samoin kuin käy- 11160: -ja ohikin- nousevat muut osallisturuismuodot tännön yhdenmukaistaruistakin-vaikeuttaa to- 11161: kuten koulutus ja erityisesti erilaiset kuntoutuk- sin laitosten erilaisuus. Joka tapauksessa selvitys 11162: set. Tarkastuksilla olen saattanut havaita, että antaa aiheen johtopäätökseen, että kurinpito- 11163: laitoksissa on uudet haasteet pyritty ottamaan käytäntöön tulee kiinnittää huomiota niin van- 11164: vakavasti. Uudenlaisia kuntoutus- ja terapiaoh- keinhoitolaitoksen sisällä kuin ulkopuolisessa 11165: jelmia on joko jo käytössä tai suunnitteilla. Täl- laillisuusvalvonnassa. Hallitusmuodon yhden- 11166: laisten vankeinhoidollisten ohjelmien uusintari- vertaisuusperiaatteen toteutumisen kannalta on 11167: kollisuutta ehkäisevään vaikutukseen suhtaudu- tärkeää, että kurinpito laitoksissa tapahtuu yh- 11168: taan nykyisin optimistisemmin kuin vielä joita- tenäisten kriteerien mukaan. 11169: kin vuosia sitten. Tarve ja keinot näyttävät siten Kurinpitomenettelyyn johtaneiden tekojen 11170: ainakin osittain kohtaavan. tutkimisen ja seuraamusten määräämisen tulisi 11171: Täytäntöönpanon sisältöä koskevaa säännös- myös tapahtua soveltaen yleisiä rikosprosessuaa- 11172: töä ja sen uudistustarpeita on aiheellista tarkas- lisia periaatteita, joihin kuuluvat tehokkaat oi- 11173: tella myös tässä mainittujen muutosten valossa, keusturvatakeet. Tämän seikan merkitystä ko- 11174: pitäen mielessä se oikeusturvanäkökohta, että rostaa vielä se, että rikkomukseen syylliseksi to- 11175: arvioidulla terapian tarpeella ei tule murentaa teamisesta aiheutuu- kurinpitorangaistuksen li- 11176: vapaudenmenetyksen keston ennustettavuutta. säksi- yleensä myös vangin asemaan vaikutta- 11177: via muita haittoja: muun muassa pääsy avolai- 11178: Kurinpidossa oikeusturvaongelmia tokseen, poistumisluvalle tai siviilityöhön voi 11179: V angille voidaan määrätä kurinpitorangais- vaikeutua. 11180: tus laitoksen järjestyksen rikkomisesta taikka Erityisen vakavana oikeusturvapuutteena pi- 11181: poistumisluvan, siviilityöluvan tai opintoluvan dän sitä, että vangeilla on kurinpitorangaistuk- 11182: ehtojen rikkomisesta. Kurinpitorangaistus voi- sista vankeinhoitoasetuksen 75 §:n mukaan vain 11183: daan niin ikään määrätä vankilassa tehdystä sel- hyvin rajoitettu muutoksenhakumahdollisuus. 11184: laisesta rikoksesta, josta rikosprosessissa seuraisi Tällainen asetukseen sisältyvä muutoksenhaku- 11185: vain sakkorangaistus. oikeuden rajoitus on hallitusmuodon 16 §:n va- 11186: V ankeinhoidossa kurinpito on perinteisesti lossa ongelmallinen. Myös eduskunnan perustus- 11187: nähty osana vankilan johtajan ja johtokunnan lakivaliokunta on äskettäin todennut, että ny- 11188: itsenäistä toimi- ja harkinta valtaa. Tämä yhdes- kyiset muutoksenhakusäännökset pitäisi ottaa 11189: sä muutoksenhakumahdollisuuksien puuttumi- kiireellisesti arvioitaviksi (Pe VL 12/1998 vp. ). 11190: sen kanssa herättää kysymyksen kurinpitokäy- Samoin Euroopan neuvoston alainen kidutuksen 11191: tännön yhdenmukaisuudesta eri vankiloissa. vastainen komitea on kiinnittänyt asiaan huo- 11192: Kantelu- ja tarkastushavainnot ovat viitanneet miota. 11193: 11194: 11195: 11196: 25 11197: PUHEENVUOROT 11198: 11199: 11200: 11201: 11202: Vankilasta kadulle? Moniongelmaisten vankilasta vapautuneiden 11203: Jokainen vanki vapautuu ennemmin tai myö- jälkihuolto on vakava haaste kuntien ja valtion 11204: hemmin- ja valitettavan usein suoraan kadulle. eri viranomaisten yhteistyölle - niin uusintari- 11205: On arvioitu, että puolet vangeista vapautuu kollisuuden ehkäisemiseksi kuin ihmisarvoisen 11206: asuunottomiksi ja yleensä työttömiksi. Normaa- elämän turvaamiseksi. 11207: lit työllisyys- ja sosiaalipalvelut ovat osoittautu- Vankilasta vapautuminen on kriittinen ajan- 11208: neet heidän kohdallaan riittämättömiksi. Kri- kohta. Siinä vaiheessa helposti hyvät suunnitel- 11209: minaalihuoltoyhdistyksen toimintakertomus mat unohtuvat ja toimivakin kuntoutusohjelma 11210: vuodelta 1998 toteaa karusti, että vankilasta va- katkeaa. Tarvitaan yksilöllisesti harkittuja tuki- 11211: pautuneiden mahdollisuudet saada kuntien toimia. Epäilemättä niihin tulee kuulua joissakin 11212: vuokra-asuntoja ovat edelleen huonontuneet. tapauksissa myös valvonta "motivaatiota tuke- 11213: Kriminaalihuoltoyhdistyksen mukaan monilla maan". Senkin sisältöä on syytä pohtia. 11214: paikkakunnilla heillä ei ole mahdollisuutta pääs- 11215: tä edes asuntojonoon, koska he eivät täytä mää- Lopuksi 11216: riteltyjä asukasvalintakriteereitä. Olen edellä esittänyt joitakin perusteluja sille, 11217: Rikoksentorjunnan neuvottelukunta sum- miksi vankeuden ja ehdonalaisen vapauden sekä 11218: maa tilanteen: Suomi on harvoja maita, joissa ei siihen mahdollisesti liittyvän valvonnan sisällöt 11219: ole vapautuneiden vankien erityistä huollollista olisi tärkeää ottaa perusoikeushengessä koko- 11220: järjestelmää (Turvallisuustalkoot. Oikeusminis- naisvaltaisen tarkastelun alle. Tämä olisi myös 11221: teriö. Yleisen osaston julkaisuja 2/1999). rikoslain kokonaisuudistuksen luonteva jatke. 11222: 11223: 11224: 11225: 11226: 26 11227: KATSAUS VUOTEEN 1998 11228: 11229: 11230: 11231: 11232: 2. EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN 11233: TOIMINTA VUONNA 1998 11234: 11235: YLEISARVIO Uuden asiajaon mukaan OA Lehtimaja rat- 11236: kaisee asiat, jotka koskevat: 11237: -periaatteellisesti merkittäviä kysymyksiä 11238: Kertomusvuotta leimasivat organisaatio- 11239: - valtioneuvostoa ja korkeimpia oikeuksia 11240: muutokset. Syyskuun 1998 alusta siirryttiinkah- 11241: - muita ylimpiä valtioelimiä 11242: den apulaisoikeusasiamiehen järjestelmään (laki 11243: - tuomioistuimia 11244: 1113/97). Samalla luovuttiin apulaisoikeusasia- 11245: -puolustuslaitosta ja rajavartiolaitosta 11246: miehen varamiesjärjestelmästä ja vahvistettiin 11247: - ulkoasiainhallintoa 11248: kanslialle uusi työjärjestys. Tämä aiheutti monia 11249: - ympäristöhallintoa 11250: muutoksia kanslian työtavoissa. 11251: -maa- ja metsätaloutta 11252: Saapuneiden kantelujen lukumäärä pysyi lä- 11253: -liikennettä ja viestintää 11254: hes edellisvuoden tasolla. Tuomioistuinkantelut 11255: -kauppaa ja teollisuutta 11256: olivat edelleen ratkaistujen asioiden suurin asia- 11257: -alue- ja paikallishallintoa 11258: ryhmä, nyt vielä selvemmin kuin edellisvuonna. 11259: - ulkomaalaisia. 11260: Ns. toimenpideratkaisujen lukumäärä säilyi osa- 11261: puilleen entisellään, mutta ratkaistujen kantelui- 11262: AOA Paunio ratkaisee asiat, jotka koskevat: 11263: den kokonaismäärässä ei päästy edellisvuoden 11264: - sosiaaliturvaa 11265: tasolle. Kanteluita saapui enemmän kuin niitä 11266: -terveyttä 11267: ehdittiin ratkaista. 11268: -asunto-oloja 11269: Uuden apulaisoikeusasiamiehen eli kolman- 11270: -opetusta, tiedettä ja kulttuuria 11271: nen päätoimisen ns. ratkaisijan saamisen vaiku- 11272: - työhallintoa 11273: tus alkoi kuitenkin näkyä loppuvuodesta. Rat- 11274: - yleistä virkamiesoikeutta 11275: kaistujen kanteluiden keskimääräinen käsittely- 11276: - siviilipalvelusta 11277: aika oli kertomusvuonna 9,6 kuukautta. 11278: -siirtolaisuutta 11279: -lapsen oikeuksia 11280: -kirkkoa 11281: ORGANISAATIOMUUTOSTEN 11282: -holhousta 11283: VUOSI - oikeusapua 11284: - tietosuojaa, tietohallintoa, tietoliikennettä 11285: Toiseksi päätoimiseksi apulaisoikeusasiamie- 11286: - tilastotointa 11287: heksi eduskunta valitsi apulaisoikeusasiamiehen 11288: - kielilainsäädäntöä 11289: varamiehenä toimineen kansliapäällikkö Jaakko 11290: -Ahvenanmaan itsehallintoa. 11291: Jonkan 1.9.1998 alkaneeksi neljän vuoden toimi- 11292: kaudeksi. Uuden työjärjestyksen nojalla oikeus- 11293: asiamies määräsi 1.9.1998 lukien asiajaosta rat- 11294: kaisijoiden kesken. 11295: 11296: 11297: 27 11298: KATSAUS VUOTEEN 1998 11299: 11300: 11301: 11302: 11303: AOA Jonkka ratkaisee asiat, jotka koskevat: oikeusasiamiehen) heille määräämiä tehtäviä. 11304: - vankeinhoitoa ja rangaistusten täytäntöön- Näin muodostetuilla jaostoilla on myös koulu- 11305: panoa tukseen ja työn ohjaukseen liittyviä tehtäviä. 11306: - kriminaalihuoltoa Uusi järjestelmä on havaittu toimivaksi ja tar- 11307: - oikeusrekistereitä koituksenmukaiseksi. 11308: - rikoksentekijäin luovuttamista Oikeusasiamiehen johtosääntö on peräisin 11309: -poliisia vuodelta 1920, joskin sitä on usein jouduttu tar- 11310: - syyttäjälaitosta kistamaan. Tällä hetkellä se on suurelta osin van- 11311: - ulosottoa, konkurssia, velkajärjestelyä hentunut. Kertomusvuoden aikana kansliassa 11312: -verotusta onkin valmisteltu myös ehdotus uudeksi oikeus- 11313: -tullia asiamiehen johtosäännöksi, jossa on jo otettu 11314: -yleistä järjestystä ja turvallisuutta huomioon myös 1.3.2000 voimaan tulevaksi 11315: - onnettomuustutkintaa suunniteltu uusi perustuslaki. Johtosääntöuu- 11316: - väestönsuojelua distus on tarkoitus toteuttaa yhdessä perustusla- 11317: -palo- ja pelastusasioita kiuudistuksesta johtuvan eduskunnan muiden 11318: - väestökirjanpitoa johto- ja ohjesääntöjen uudistamisten kanssa. 11319: - saamelaisasioita ja poronhoitoa. Nykyisen johtosäännön varassa on arvioitu voi- 11320: tavan tulla toimeen uuden perustuslain voi- 11321: Yllä oleva asiajako on pääsääntönä voimassa, maantuloon saakka. 11322: jollei oikeusasiamies yksittäistapauksissa päätä 11323: asioiden jakamisesta toisin. 11324: Aikaisemmin kaikki kanslian lakimiesesitteli- KANTELUT JA OMAT ALOITIEET 11325: jät ovat olleet kummankin ratkaisijan (oikeus- 11326: asiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen) yhtei- Oikeusasiamiehen on johtosääntönsä mukaan 11327: sessä käytössä aina kustakin ratkaistavasta asi- tutkittava kantelu, mikäli on perusteita epäillä, 11328: asta riippuen. Tätä järjestelmää rasitti koordi- että hänen valvontaansa kuuluva virkamies tai 11329: naation puute, etenkin silloin, kun kumpikin rat- viranomainen taikka muu julkista tehtävää hoi- 11330: kaisija osoitti yhtaikaa samalle lakimiesesitteli- tava on syyllistynyt lainvastaiseen tai virheelli- 11331: jälle kiireellisiä tehtäviä. Ratkaisijoiden luku- seen menettelyyn. Keskeinen osa oikeusasiamie- 11332: määrän noustessa kolmeen järjestelmää oli pak- hen harjoittamasta laillisuusvalvonnasta onkin 11333: ko muuttaa. Uuden työjärjestyksen mukaisesti yksityisten ihmisten tekemien kanteluiden käsit- 11334: oikeusasiamies onkin osoittanut kummankin telemistä. Kantelut vievät oikeusasiamiehen ja 11335: apulaisoikeusasiamiehen käyttöön heille kuulu- apulaisoikeusasiamiesten työajasta yhä suurem- 11336: viin asiaryhmiin erikoistuneita lakimiesesitteli- man osan. Yleisesti voidaan todeta kanteluasioi- 11337: jöitä osan lakimiesesittelijöistä jäädessä oikeus- den vaikeutuneen ja monimutkaistuneen. Kan- 11338: asiamiehen omaan käyttöön. teluiden laatuun ja käsittelytapaan on vaikutta- 11339: Käytännössä kanslian lakimiesesittelijät ovat nut myös perusoikeusuudistuksen yhteydessä oi- 11340: jakautuneet kolmeen jaostoon ja suorittavat ny- keusasiamiehelle uskottu erityistehtävä eli pe- 11341: kyään kukin pääasiassa vain yhden ratkaisijan rus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvomi- 11342: (oikeusasiamiehen tai jomman kumman apulais- nen. 11343: 11344: 11345: 11346: 28 11347: KATSAUS VUOTEEN 1998 11348: 11349: 11350: 11351: 11352: Oikeusasiamies vm puuttua myös omasta Kahdeksan suurimman kohderyhmän osalta 11353: aloitteestaan epäkohtiin, jotka tulevat hänen tie- ratkaisujen (sekä kantelujen että omien aloittei- 11354: toonsa esimerkiksi tarkastusten yhteydessä tai den ja lausuntojen) määrät olivat kertomus- 11355: tiedotusvälineiden kautta. Tällainen oma-aloit- vuonna seuraavat (suluissa prosentuaalinen 11356: teinen toiminta on etenkin perus- ja ihmisoikeuk- osuus kaikista ratkaistuista asioista): 11357: sien valvontatehtävän kannalta tärkeää. Sitä on Tuomioistuimet 410 (17 %) 11358: kuitenkin viime vuosina jouduttu kanteluruuh- Sosiaaliviranomaiset 357 (15 %) 11359: kan purkamistarpeen vuoksi rajoittamaan. Poliisiviranomaiset 242 (10 %) 11360: Kertomusvuoden aikana oikeusasiamiehen Terveysviranomaiset 166 (7 %) 11361: käsiteltäväksi tuli kaikkiaan 2 560 uutta asiaa. Kunnalliset viranomaiset 108 (5 %) 1 11362: Näistä oli kanteluita 2 507, lausuntopyyntöjä eri V ankeinhoitoviranomaiset 93 (4 %) 11363: viranomaisilta 21 ja omina aloitteina vireille tul- Veroviranomaiset 91 (4 %) 11364: leita asioita 32. Edellisvuonna kanteluasioita oli Ympäristöviranomaiset 86 (4 %) 11365: 2 561, lausuntopyyntöjä 19 ja omia aloitteita 46. Yhteensä 1 553 (66 %) 11366: Vuonna 1996 vastaavat luvut olivat 2 544, 14 ja Luvut kuvaavat vuoden 1998 aikana ratkais- 11367: 34. tujen asioiden määrää. 11368: Asioita ratkaistiin kertomusvuonna yhteensä Edellä mainitut asiaryhmät olivat suurimpia 11369: 2 361. Näistä kanteluasioiden määrä oli 2 310. myös edellisvuonna, vaikka ryhmien keskinäi- 11370: Omana aloitteena vireille tulleita asioita ratkais- nen järjestys jonkin verran muuttuikin. Tuo- 11371: tiin 28. Lausuntoja annettiin 23 kappaletta. mioistuinasioiden lisäksi myös kunnallisiin vi- 11372: Vuonna 1997 ratkaistiin 2 624 kantelua ja 33 ranomaisiin kohdistuvien kanteluratkaisujen 11373: omana aloitteena vireille tullutta asiaa sekä an- suhteellinen osuus lisääntyi vuoteen 1997 verrat- 11374: nettiin 17lausuntoa. Vuonna 1996 vastaavat lu- tuna. Toisaalta vankeinhoitoa ja verotusta kos- 11375: vut olivat 2 322, 14 ja 28. kevat ratkaisut vähentyivät selvästi. 11376: Kertomusvuoden aikana yli vuoden vanhojen Eri asiaryhmien määrällinen vertailu ei sellai- 11377: kanteluiden määrä lisääntyi kahdeksallakymme- senaan anna oikeaa kuvaa kanteluiden aiheutta- 11378: nellä. Vuoden 1997 lopussa ratkaisemattomia masta työmäärästä. Esimerkiksi tuomioistui- 11379: asioita oli 1 544, kertomusvuoden lopussa 1 743. miinja veroviranomaisiin kohdistuneet kantelut 11380: ovat usein muutoksenhakutyyppisiä, eikä oi- 11381: keusasiamiehellä ole mahdollisuutta niissä tehdä 11382: paljoakaan. Moni yksittäinen asia voi kuitenkin 11383: TUOMIOISTUINRATKAISUT vaatia runsaastikin selvitystyötä, kuten esimer- 11384: SUURIN ASIARYHMÄ 11385: kiksi ruotsin kielen käyttöä tuomioistuimissa 11386: Kertomusvuonna suunmman asiaryhmän sekä eristämiskäytäntöä psykiatrisessa sairaan- 11387: muodostivat tuomioistuimia koskevat kantelu- hoidossa koskevat omat aloitteet, joihin liittyi 11388: ratkaisut. Seuraavaksi eniten ratkaistiin sosiaali- myös empiirisiä selvityksiä. 11389: viranomaisia, poliisia ja terveysviranomaisia Kertomusvuonna saapuneiden asioiden mää- 11390: koskevia kantelu ja. rästä ei ole käytettävissä tarkkoja tilastoja, kos- 11391: 11392: 1 Kunnallisilla viranomaisilla viitataan tässä lähinnä kunnan yleishallintoon. Esimerkiksi kunnallinen sosiaali-, terveys-, 11393: opetus- ja ympäristötoimi on tilastoitu erikseen. 11394: 11395: 11396: 29 11397: KATSAUS VUOTEEN 1998 11398: 11399: 11400: 11401: 11402: ka kantelun kohdistuminen tiettyyn hallinnon- asiamiehen virallinen moite, jota kutsutaan huo- 11403: alaan ei aina ilmene kantelun diaaritiedoista. mautukseksi. Siitä on säädetty eduskunnan oi- 11404: Kantelut ovat usein siinä määrin jäsentymättö- keusasiamiehen johtosäännön 7 §:ssä. Huomau- 11405: mästi laadittuja, että arvostelun täsmällinen tus ei ole oikeudellisessa mielessä rangaistus, ku- 11406: kohde selviää vasta niitä lopullisesti ratkaistaes- ten esimerkiksi tuomioistuimen antama varoi- 11407: sa. Asian tilastomerkinnöistä päätetäänkin vasta tus, mutta käytännössä se usein koetaan sellai- 11408: ratkaisun tekemisen yhteydessä. Voidaan kui- seksi. Sen vuoksi huomautusta ei anneta, jollei 11409: tenkin arvioida, että kertomusvuonna saapui menettelyn virheellisyydestä ole varmuutta. 11410: eniten tuomioistuimia, sosiaaliviranomaisia ja Jos oikeusasiamiehen toteamaan virheelliseen 11411: poliisiviranomaisia koskevia kanteluja. menettelyyn liittyy lieventäviä asianhaaroja tai 11412: menettelyn virheellisyys on oikeudellisesti tul- 11413: kinnanvarainen, oikeusasiamies voi tyytyä huo- 11414: mautuksen sijasta ainoastaan lausumaan käsi- 11415: OIKEUSASIAMIEHEN 11416: tyksensä viranomaisen menettelyn virheellisyy- 11417: TOIMENPITEET 11418: destä tai oikeasta lain tulkinnasta taikka vastai- 11419: sen varalle kiinnittämään viranomaisen tai vir- 11420: TOIMENPITEISTÄ YLEENSÄ 11421: kamiehen huomiota johonkin seikkaan, esimer- 11422: Oikeusasiamiehen toimenpiteillä tarkoitetaan kiksi hyvän hallinnon periaatteisiin. Käsitysten 11423: niitä keinoja, joilla oikeusasiamies reagoi havait- lausumisesta tai huomion kiinnittämisestä ei ole 11424: semiinsa epäkohtiin. Ankarin reaktiokeino on missään erikseen säädetty, vaan nämä reaktio- 11425: virkasyytteen nostaminen. Virkasyytteiden mää- muodot ovat pitkäaikaisen käytännön luomia. 11426: rä on kuitenkin ollut suhteellisen pieni, osaksi Oikeusasiamiehen käsitys voi olla luonteel- 11427: siitäkin syystä, että rikoslaki ei (vuonna 1989 taan joko moittiva tai pelkästään ohjaava. Vaikka 11428: säädetyn muutoksen jälkeen) enää määrittele käsityksen lausuminen saattaa tuntua toimenpi- 11429: kaikkia virkavirheitä rangaistaviksi virkarikok- teenä lievältä, oikeusasiamiehen käsityksiin on 11430: siksi kuten aikaisemmin. Virkasyyte tulee ny- kuitenkin käytännössä suhtauduttu vakavasti. 11431: kyään kysymykseen vain vakaviksi katsotuissa Sen vuoksi niillä on voitu parantaa oikeusturvaa 11432: tapauksissa. etenkin ennalta ehkäisevästi. 11433: Lievempien rikkeiden osalta laillisuusvalvon- Oikeusasiamies voi tehdä myös esityksen lain- 11434: nan painopiste on siirtynyt rikosoikeudellisesta säädännön, oikeudenhoidon tai hallinnon kehit- 11435: arvioinnista muuhun arvosteluun. Viranomais- tämiseksi, erityisesti milloin laeissa tai asetuksis- 11436: toimintaa arvioidaan ensisijaisesti perus- ja ih- sa on puutteellisuuksia taikka epäselviä tai risti- 11437: misoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Oi- riitaisia säännöksiä. Esitys voi koskea myös voi- 11438: keusasiamiehen moitteen tehoa lisää siihen usein massa olevien oikeusohjeiden tarkistamista pe- 11439: liittyvä julkisuus. Moitteen tavoite ei kuitenkaan rus- ja ihmisoikeuksien aktiiviseksi edistämisek- 11440: ole rankaisullinen, vaan sillä tähdätään virhei- si. Lainsäädäntöä koskeva esitys osoitetaan aina 11441: den toistumisen ehkäisyyn ja ohjaukseen vastai- valtioneuvostolle. Sen tekeminen perustuu oi- 11442: sen varalle. keusasiamiehen johtosäännön 8, 8 a ja 9 §:iin, 11443: Selvästi lainvastaisesta tai virheellisestä me- joskin näissä säännöksissä puhutaan "huomau- 11444: nettelystä seuraa pääsäännön mukaan oikeus- tuksista, ehdotuksista ja ilmoituksista". Käytän- 11445: 11446: 11447: 11448: 30 11449: KATSAUS VUOTEEN 1998 11450: 11451: 11452: 11453: 11454: nössä näitä on kuitenkin totuttu kutsumaan toimenpidekynnyksen aleneminen saattaa liit- 11455: yleisnimellä oikeusasiamiehen esityksiksi. tyä myös perus- ja ihmisoikeusnäkökulman pai- 11456: Oikeusasiamies saa runsaasti pyyntöjä myös nottumiseen. Vaikkei jokin viranomaismenette- 11457: viranomaisen ratkaisun muuttamiseksi tai jon- ly perinteisessä mielessä antaisikaan laillisuus- 11458: kin asian uudelleen käsittelemiseksi, esimerkiksi valvojalle aihetta puuttua asiaan, perus- ja ih- 11459: väärän tuomion purkamiseksi tai jonkin harkin- misoikeusnäkökulma saattaa paljastaa siinä uu- 11460: nanvaraisen edun myöntämiseksi kohtuuttoman sia kysymyksenasetteluja, jotka mahdollisesti 11461: vaikeaan tilanteeseen joutuneelle kansalaiselle. vaativat oikeusasiamieheltä huomiota. 11462: Valitettavan harvoissa tapauksissa on kuiten- Kahdeksan suurimman asiaryhmän osalta 11463: kaan oikeudellisia edellytyksiä pyynnön esittä- toimenpideratkaisujen osuus kaikista kyseistä 11464: jän auttamiseen. Usein on kysymys asianajolli- asiaryhmää koskevista ratkaisuista oli seuraava 11465: sen avun pyytämisestä. Asianajoilisten neuvojen (vrt. sivulla 29 olevaan asiaryhmien kokonais- 11466: tai muun oikeusavun antaminen ei kuitenkaan määriä koskevaan järjestykseen). 11467: kuulu oikeusasiamiehen toimenkuvaan. On kat- 11468: sottu vakiintuneesti, että oikeusasiamiehen teh- V ankeinhoitoviranomaiset 18% 11469: tävänä on ensisijaisesti valvoa julkisen vallan- Kunnalliset viranomaiset 16% 11470: käytön laillisuutta ja ettei hän tässä tiukan puo- Ympäristöviranomaiset 14% 11471: lueettomassa roolissaan voi lähteä oikeusavusta- V eroviranomaiset 13% 11472: jana ajamaan yhden ihmisen tai eturyhmän sosi- Sosiaaliviranomaiset 13% 11473: aalisia tai oikeudellisia asioita. Poliisiviranomaiset 12% 11474: Terveysviranomaiset 8% 11475: Tuomioistuimet 6% 11476: 11477: KERTOMUSVUODEN TOIMENPITEET 11478: Näiden lukujen perusteella ei ole kuitenkaan 11479: Kertomusvuonna annettiin yhdeksän huo- syytä tehdä kovin pitkälle meneviä päätelmiä 11480: mautusta. Käsityksiä (sekä moittiviaettä ohjaa- sen enempää valvonnan tehokkuudesta kuin hal- 11481: via) lausuttiin yhteensä 210 tapauksessa. Käsi- linnonalan ongelmistakaan. Ensinnäkin on muis- 11482: tysten osuus kaikista toimenpideratkaisuista oli tettava, että oikeusasiamiehen tutkittavaksi va- 11483: kertomusvuonna 90,5 %. Eri käsitystyyppejä, likoituu vain vähäinen osa koko viranomaistoi- 11484: moiuivaa ja ohjaavaa, ei ole tilastoissa eroteltu. minnasta. On myös huomattava, että selvästi 11485: Esityksiä lainsäädännön, oikeudenhoidon tai suurin osa toimenpideratkaisuista on ollut aino- 11486: hallinnon kehittämiseksi tehtiin 13 asiassa. astaan käsitysten lausumisia ja huomion kiinnit- 11487: Näitä kaikkia ns. toimenpideratkaisuja oli tämisiä. Nämä eivät, kuten edellä on todettu, 11488: vuonna 1998 yhteensä 232, mikä on 9,8 prosent- välttämättä vielä kerro virheellisestä menette- 11489: tia kaikista ratkaisuista. Edellisenä vuonna vas- lystä. Kysymys on saattanut olla myös oikeus- 11490: taava prosenttiosuus oli 8,9 %. Vuonna 1997 asiamiehen laintulkintasuosituksesta tai toimin- 11491: vastaava prosenttiosuus oli 7,8% ja vuonna 1995 nan ohjauksesta vastaisen varalle. 11492: vain 7,7 %. Muutoksen suunta viittaa siis siihen, Oikeusasiamiehen toiminnan vaikutuksia ei 11493: että yhä useammassa asiassa on katsottu olevan kuitenkaan ole perusteltua arvioida pelkästään 11494: joko moitteen tai ohjauksen tarvetta. Tämä ns. toimenpideratkaisujen määrän perusteella. 11495: 11496: 11497: 11498: 31 11499: KATSAUS VUOTEEN 1998 11500: 11501: 11502: 11503: 11504: Useinkin viranomaisen virhe oikaistaan tai ha- keskiseen luottamukselliseen keskusteluun OI- 11505: vaittu epäkohta korjataan viranomaisen omasta keusasiamiehen kanssa. Myös muihin virastoihin 11506: aloitteesta heti, kun oikeusasiamies on siihen ja laitoksiin on tehty tarkastuksia, mikäli niissä 11507: puuttunut esimerkiksi viranomaiselle osoitetun käsitellään ihmisten oikeusturvan kannalta mer- 11508: selvityspyynnön muodossa tai jo ennen sitä. kittäviä asioita. Etenkin sosiaali- ja terveysalan 11509: Tämä on luonnollisesti kantelijan itsensä kannal- laitoksiin on tehty paljon tarkastuksia. Tarkas- 11510: ta toivottavin ratkaisu, joskaan korjausta ei ole tuksilla havaitaan usein epäkohtia, joita otetaan 11511: tilastoitu oikeusasiamiehen omaksi "toimenpi- oikeusasiamiehen omana aloitteena selvitettä- 11512: teeksi". Näitä viranomaisen tai virkamiehen väksi. Tarkastuksilla on myös ennalta ehkäisevä 11513: omasta aloitteesta tapahtuneita korjauksia tilas- tehtävänsä. 11514: toitiin kertomusvuonna 44 tutkitussa asiassa. Oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamiehet te- 11515: Oikeusasiamiehen kannanotot voivat olla kivät kertomusvuonna tarkastuksia yhteensä 61 11516: kantelijoille hyödyksi myös silloin, kun lainvas- kohteeseen. Näistä kertyi tarkastuspäiviä 41. 11517: taista tai virheellistä menettelyä ei ole havaittu. Edellisvuonna tarkastuskohteita oli 55 ja tarkas- 11518: Moni kantelija näet haluaa kantelullaan ensisi- tuspäiviä 45. Toisen apulaisoikeusasiamiehen 11519: jaisesti vastauksen siihen, onko hänen asiassaan myötä tarkastustoiminta on lisääntymässä. 11520: tapahtunut virhe vai ei. Oikeusasiamiehen kiel- 11521: teinenkin kannanotto hälventää kantelijan epä- 11522: tietoisuuden ja on siten omiaan selkeyttämään MUU TOIMINTA 11523: tilannetta. 11524: Joskus on kysymys myös siitä, että "keskuste- ULKOINEN TIEDOTUS 11525: luyhteys" viranomaisen ja kansalaisen välillä on Oikeusasiamiehen kannanottojen tärkeä vai- 11526: syystä tai toisesta katkennut. Oikeusasiamiehel- 11527: kutuskanava on niiden asianmukainen tiedotta- 11528: le tehty kantelu ja oikeusasiamiehen selvitys- 11529: minen. Oikeusasiamiehen kansliassa on pyritty 11530: pyyntö viranomaiselle voi parhaimmillaan pa- mahdollisimman avoimeen ja asiakasystävälli- 11531: lauttaa tämän yhteyden, ilman että oikeusasia- seen tiedotuskäytäntöön. Useimmista toimenpi- 11532: miehen tarvitsee edes lausua omaa kantaansa deratkaisuista laaditaan toimintakertomusta 11533: tapahtuneesta. varten kertomusseloste, joka toimitetaan heti 11534: myös eduskunnan perustuslakivaliokunnalle. 11535: Tärkeimmistä ratkaisuista ja kannanotoista teh- 11536: TARKASTUKSET dään lisäksi lehdistötiedote, joka on löydettävissä 11537: internetin kautta eduskunnan kotisivulta 11538: Kanteluiden ja omien aloitteiden ohella oi- (www.eduskunta.fi). 11539: keusasiamiehen tarkastukset muodostavat pe- Ratkaisuista tiedotetaan tapauskohtaisen 11540: rinteisesti tärkeän osan oikeusasiamiehen työstä. harkinnan mukaan lisäksi sellaisille tahoille, joi- 11541: Johtosääntö velvoittaa oikeusasiamiehen suorit- den arvioidaan olevan erityisen kiinnostuneita 11542: tamaan tarkastuksia etenkin vankiloissa ja muis- jostakin tietystä asiasta tai kannanotosta. Täl- 11543: sa suljetuissa laitoksissa sekä puolustusvoimien laisen ns. täsmätiedotuksen kohderyhmiä ovat 11544: yksiköissä. Vangeille, varusmiehille ja eri laitok- muun muassa eduskunnan asianomaiset valio- 11545: siin sijoitetuille on aina varattu tilaisuus kahden- kunnat, kyseisen alan keskeiset viranomaiset, 11546: 11547: 11548: 32 11549: KATSAUS VUOTEEN 1998 11550: 11551: 11552: 11553: 11554: tutkimuslaitokset ja yksittäiset tutkijat, aika- lakimiesten työ ei näy kantelu- ja toimenpideti- 11555: kausjulkaisut ja kansalaisjärjestöt. Oikeudelli- lastoissa, mutta käytännössä sillä on suuri merki- 11556: sesti erityisen merkityksellisistä kannanotoista tys osana oikeusasiamiehen palvelutehtävää. 11557: laaditaan lisäksi ns. Finlex-seloste. Oikeusasia- 11558: mies on järjestänyt myös julkisia tiedotustilai- SÄHKÖPOSTI 11559: suuksia mm. toimintakertomuksen luovutuksen Uutena yhteydenottomuotona ovat tulleet 11560: yhteydessä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolelle sähköpostitse lähetetyt viestit, jotka voivat olla 11561: suuntautuneiden tarkastusmatkojen yhteydessä sekä erilaisia tiedusteluja että varsinaisia kante- 11562: on järjestetty yleisötilaisuuksia, joissa oikeus- luja. Johtosäännön mukaan kantelu oikeusasia- 11563: asiamies on kertonut toiminnastaan ja varannut miehelle on tehtävä aina kirjallisesti, mutta käy- 11564: ihmisille aikaa kahdenkeskisiin keskusteluihin tännössä tästä muotovaatimuksesta on joustettu 11565: heidän oikeusongelmistaan. kantelijan eduksi hyväksymällä myös sähköpos- 11566: Ulkoista tiedottamista ovat täydentäneet oi- tikantelut. Sähköpostitse tulleisiin viesteihin on 11567: keusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten an- pyritty yksinkertaisissa tapauksissa vastaamaan 11568: tamat haastattelut, useat esitelmätilaisuudet ja heti sähköpostiosoitteeseen, mikä usein onkin ai- 11569: laillisuusvalvontaan liittyvät kirjoitukset. Esi- noa lähettäjän antama yhteystieto. Merkittävät 11570: telmiä on pidetty erityisalojen koulutustilai- kantelupäätökset annetaan kuitenkin edelleen 11571: suuksissa ja seminaareissa. Kohderyhminä ovat kirjallisesti, vaikka kantelu olisikin alun perin 11572: useimmiten olleet alalla toimivat virkamiehet ja lähetetty sähköpostitse. 11573: päätöksentekijät. Kertomusvuonna esitelmäti- 11574: laisuuksien painopiste on ollut sosiaali- ja tervey- 11575: denhuoltoviranomaisten toimialueella. LAUSUNNOT JA KUULEMISET 11576: Oikeusasiamies osallistuu lainsäädännön ja 11577: LAKIMIESPÄIVYSTYS 11578: oikeusjärjestelmän kehittämiseen myös anta- 11579: Kanslian esittelijät ovat hoitaneet vuorollaan malla valtioneuvostolle ja ministeriöille niiden 11580: päivystävän lakimiehen tehtäviä. Päivystävä pyynnöstä kirjallisia lausuntoja komiteamietin- 11581: lakimies on antanut ihmisille kanteluiden teke- nöistä ym. ehdotuksista. Lausunnot on pyritty 11582: miseen liittyviä neuvoja sekä henkilökohtaisesti yleensä rajaamaan oikeusasiamiehen omaa toi- 11583: että puhelimitse. Asianajoilisia ohjeita ei yleensä mintaa tai ihmisten oikeusturvaa ja perusoike- 11584: voida antaa, koska sellaisen oikeusavun antami- uksia koskeviin yleisiin kysymyksiin. Kertomus- 11585: nen kuuluu pikemminkin asianajajille ja yleiselle vuonna oikeusasiamies on antanut tällaisia lau- 11586: oikeusaputoimelle. Yksinkertaisia oikeudellisia suntoja yhteensä 24, joista oikeusministeriölle 9. 11587: neuvoja on kuitenkin annettu mahdollisuuksien Oikeusasiamies tai hänen määräämänsä edus- 11588: mukaan. taja on kutsuttu asiantuntijana kuultavaksi eri 11589: Puhelimitse asiakkaat kääntyivät kanslian lainvalmisteluhankkeita valmisteleviin elimiin. 11590: päivystävien lakimiesten puoleen kertomusvuo- Eduskunnan eri valiokunnat ovat niin ikään 11591: den aikana noin 1 300 kertaa, mikä oli jonkin kuulleet oikeusasiamiestä tai hänen edustajaan- 11592: verran edellisvuotta vähemmän. Tiedustelut sa, kun kysymys on ollut oikeusasiamiestä tai 11593: koskivat lähinnä sosiaali- ja poliisiviranomaisten laillisuusvalvontaa läheisesti koskevista lainsää- 11594: sekä tuomioistuinten menettelyä. Päivystävien däntöasioista. 11595: 11596: 11597: 33 11598: KATSAUS VUOTEEN 1998 11599: 11600: 11601: 11602: 11603: Oikeusasiamies, apulaisoikeusasiamiehet ja KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 11604: kanslian edustajat ovat vuoden 1998 aikana ol- 11605: leet eduskunnan valiokunnissa kuultavina seu- Oikeusasiamiehellä on säännöllisiä kansainvä- 11606: raavasti. lisiä tapaamisia sekä Pohjoismaiden ja Euroopan 11607: OA Lehtimaja oli kuultavana lakivaliokun- tasolla että maailmanlaajuisesti. Ulkomailla on 11608: nassa 29.4.1998 sekä perustuslakivaliokunnassa osoitettu suurta kiinnostusta pohjoismaista oi- 11609: 28.8.1998 hallituksen esityksestä uudeksi Suo- keusasiamiesinstituutiota kohtaan. Suomen oi- 11610: men Hallitusmuodoksi. Lisäksi Lehtimaja oli pe- keusasiamieheltä pyydetään toistuvasti tietoja 11611: rustuslakivaliokunnan kuultavana 4.12.1998 ja käytännön neuvoja uusien oikeusasiamiehen 11612: hallituksen esityksestä laiksi viranomaisten toi- virkojen tai sitä vastaavien elinten perustami- 11613: minnan julkisuudesta ja siihen liittyviksi laeiksi. seksi ja kehittämiseksi eri puolilla maailmaa. 11614: AOA Paunio oli perustuslakivaliokunnan OA Lehtimaja alusti Tbilisissä Georgiassa 22. 11615: kuultavana 17.3.1998 rangaistusten täytäntöön- - 24.3.1998 Georgian oikeusasiamiehen ja Euroo- 11616: panosta annetun lain, tutkintavankeudesta an- pan neuvoston järjestämässä seminaarissa, jossa 11617: netun lain, pakkokeinolain 5a luvun ja kansan- käsiteltiin oikeusasiamiehen roolia ihmisoikeuk- 11618: terveyslain 14 §:n muuttamista koskevan halli- sien valvojana. 11619: tuksen esityksen johdosta. OA Lehtimaja vieraili Ankarassa 25. - 11620: AOA Jonkka oli lakivaliokunnan kuultavana 29.3.1998 Turkin ihmisoikeusasioista vastaavan 11621: 23.9.1998 hallituksen esityksestä valtion talous- ministerin kutsumana kertomassa oikeusasia- 11622: arvioksi vuodelle 1999 syyttäjälaitoksen resurssi- miehen toiminnasta Suomessa sekä vastaamassa 11623: en osalta. Hallintovaliokunnan kuultavana hän Turkin oikeusasiamieshanketta valmistelevan 11624: oli 6.10.1998 hallituksen esityksestä laiksi viran- työryhmän kysymyksiin. Vierailunsa aikana OA 11625: omaisten toiminnan julkisuudesta ja siihen liit- Lehtimaja tapasi myös Turkin parlamentin ih- 11626: tyviksi laeiksi. Lisäksi Jonkka oli lakivaliokun- misoikeusvaliokunnan puheenjohtajan sekä kor- 11627: nan kuultavana 14.10.1998 rangaistusten täy- keimman oikeuden ja perustuslakituomioistui- 11628: täntöönpanosta annetun lain, tutkintavankeu- men presidentit. 11629: desta annetun lain, pakkokeinolain ja kansanter- OA Lehtimaja osallistui Brysselissä 11630: veyslain muuttamista koskevan hallituksen esi- 11.12.1998 Belgian flaamilaisen parlamentin oi- 11631: tyksen johdosta. keusasiamiehen valitsemista varten perustetun 11632: Kansliapäällikkö Rautio ja vanhempi oikeus- lautakunnan kutsuttuna asiantuntijajäsenenä 11633: asiamiehensihteeri Leppänen olivat lakivalio- viranhakijoiden haastatteluun ja arviointiin. 11634: kunnan kuultavina 23.10.1998 hallituksen esi- AOA Paunio alusti Itämeren valtioiden neu- 11635: tyksestä laiksi viranomaisten toiminnan julki- voston demokratia-työryhmän seminaarissa 11636: suudesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Helsingissä 1.12.1998. 11637: Nuorempi oikeusasiamiehensihteeri Tantti- OA Lehtimaja ja AOA Paunio osallistuivat 11638: nen-Laakkonen oli hallintovaliokunnan kuulta- Pohjoismaisten oikeusasiamiesten kokoukseen 11639: vana 5.11.1998 hallituksen esityksestä holhous- Tukholmassa 11.- 13.6.1998 sekä Euroopan oi- 11640: lain uudistamiseksi. keusasiamiesten vuosikokoukseen sekä Euroo- 11641: pan neuvoston jäsenvaltioidensa oikeusasiamie- 11642: 11643: 11644: 11645: 11646: 34 11647: KATSAUS VUOTEEN 1998 11648: 11649: 11650: 11651: 11652: hille järjestämään Round Table- seminaariin 6.- ja luentotilaisuuksia ajankohtaisista lainsäädän- 11653: 9.10.1998 Maltalla. nön muutoksista ja muista laillisuusvalvontaan 11654: Esittelijäneuvos Kallio alusti 16.2.1998 liittyvistä asioista. Henkilökunta on osallistunut 11655: Georgian hallituksen edustajille ulkoasiainminis- myös kanslian ulkopuolisiin koulutustilaisuuk- 11656: teriössä järjestetyssä tilaisuudessa ja esittelijä- sun. 11657: neuvos Kuopus alusti Euroopan Neuvoston ja Oikeusasiamies lakimiesesittelijöineen osallis- 11658: Viron oikeusministeriön 18. - 19.9.1998 Tallin- tui 8.4.1998 oikeusministeriön lainvalmistelu- 11659: nassa järjestämässä seminaarissa. osaston kutsusta oikeusministeriössä järjestet- 11660: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Länsisyr- tyyn keskustelutilaisuuteen, missä käsiteltiin oi- 11661: jä osallistui Itämeren valtioiden neuvoston jär- keusministeriön ajankohtaisia lainsäädäntö- 11662: jestämään, Itämeren alueen valtioiden ihmisoi- hankkeita. 11663: keuskysymyksiä käsitelleeseen kokoukseen 13.- Oikeusasiamies järjesti 2.6.1998 eduskunnan 11664: 14.2.1998 Kööpenhaminassa sekä Euroopan oi- auditoriossa EY -oikeutta ja laillisuusvalvontaa 11665: keusasiamiehen 23.-24.11.1998 Brysselissä kan- koskevan seminaarin, jossa alustajina toimivat 11666: sallisten oikeusasiamiesinstituutioiden yhteys- tuomari LeifSev6n Euroopan yhteisöjen tuomio- 11667: henkilöille ja Euroopan komission paikallisedus- istuimesta, Principal Legal Adviser Richard 11668: tustojen juristeille järjestämään seminaariin. Wainwright Euroopan komissiosta, hallintoneu- 11669: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Ekblom- vos Ahti Rihto korkeimmasta hallinto-oikeudes- 11670: Wörlund osallistui Kansainvälisen eurooppaoi- ta, lainsäädäntöneuvos Jaana Jääskeläinen oi- 11671: keuden yhdistyksen (FIDE) Tukholmassa 3. - keusministeriöstä ja vanhempi oikeusasiamie- 11672: 6.6.1998 järjestämään kongressiin, jossa hän esit- hensihteeri Anne Ekblom- Wörlund. Osanottajia 11673: ti Suomea koskevan raportin oikeusasiamiehen oli kutsuttu muun muassa korkeimmista oikeuk- 11674: roolista Euroopan yhteisöoikeuden näkökulmas- sista, oikeusministeriöstä ja oikeuskanslerinvi- 11675: ta. rastosta. 11676: Oikeusasiamies henkilökuntineen (23 henkeä) 11677: VUODEN TAPAHTUMIA osallistui Viron oikeuskanslerin kutsusta viro- 11678: lais-suomalaiseen laillisuusvalvontaseminaariin 11679: TOIMINTAKERTOMUKSEN LUOVUTUS Tallinnassa 20.8.1998. Seminaarin jälkeen oli 11680: osanottajille järjestetty tutustumismatka Saa- 11681: Oikeusasiamies luovutti toimintakertomuk- 11682: renmaalle, missä oikeusasiamies tapasi mm. Saa- 11683: sensa vuodelta 1997 eduskunnan puhemiehelle 11684: renmaan läänin maaherran ja keskusteli aluehal- 11685: Riitta Uosukaiselle 3.9.1998. Luovutuksen jäl- 11686: linnon kysymyksistä Virossa ja Suomessa. Saa- 11687: keen järjestettiin lehdistölle tiedotustilaisuus 11688: renmaan matka toimi samalla henkilökunnan 11689: kansliassa. Tiedotustilaisuuden erityisteemana 11690: virkistysmatkana. 11691: oli oikeusasiamiesinstituutioiden tulevaisuuden 11692: haasteet. Muusta kansliassajärjestetystä koulutuksesta 11693: mainittakoon: 11694: ulkoasiainneuvos Holger Rotkirch ja lainsää- 11695: KOULUTUS 11696: däntöneuvos Arto Kosonen kertoivat 14.1.1998 11697: Kertomusvuonna on edellisvuosien tapaan Euroopan neuvoston ihmisoikeusvalvonnan 11698: järjestetty kansliassa henkilökunnalle koulutus- ajankohtaisista kysymyksistä, valtiovarainmi- 11699: 11700: 11701: 35 11702: KATSAUS VUOTEEN 1998 11703: 11704: 11705: 11706: 11707: nisteriön neuvotteleva virkamies Matti Salminen heena olivat oikeusasiamiehen suorittamat tar- 11708: alusti 27.1.1998 palvelusitoumuksista, sosiaali- kastukset sairaaloihin, vankiloihin ja poliisilai- 11709: ja terveysministeriön lainsäädäntöneuvos Riitta- toksiin. U zbekistanin tasavallan oikeusasiamie- 11710: Maija ]outtimäki kertoi 10.2.1998 Euroopan so- hen Saiora Rashidovan Paunio tapasi eduskun- 11711: siaalisesta peruskirjasta, tutkija Juhani Korttei- nassa 18.9.1998. 11712: nen Helsingin yliopistosta luennoi 27.2.1998 Oikeusasiamiehen kansliassa vieraili lisäksi 11713: ajankohtaisista ihmisoikeuskysymyksistä, kärä- Ranskan senaatin virkamiehiä 16.9.1998 ja Kri- 11714: jätuomari Eija Iivonen Helsingin käräjäoikeu- mm kansanedustuslaitoksen virkamiehiä 11715: desta kertoi 13.3.1998 kokemuksistaan Euroo- 17.9.1998. 11716: pan ihmisoikeustoimikunnan harjoittelijana, OA Lehtimaja isännöi Meksikon ulkoasiain- 11717: tutkija Maija Sakslin piti 24.4.1998 esityksen ministerille, suurlähettiläs Rosario Greenille tä- 11718: yksilön sosiaaliturvaa määrittelevästä EY -ase- män Suomen vierailun yhteydessä 21.11.1998 11719: tuksesta (1408/71), dosentti Liisa Nieminen alus- järjestetyn lounaan. 11720: ti 20.10.1998 eurooppalaisesta sosiaalioikeudesta 11721: ja dosentti Sami Mahkonen 18.12.1998 perhe- 11722: elämän suojasta. OIKEUSASIAMIEHEN 11723: KANSLIAN HENKILÖKUNTA 11724: 11725: KOTIMAISIA VIERAILUJA Kertomusvuoden lopussa oikeusasiamiehen 11726: kanslian vakinaiseen henkilökuntaan kuului 11727: Eduskunnan perustuslakivaliokunta vieraili 11728: kansliapäällikkö, neljä esittelijäneuvosta, viisi 11729: oikeusasiamiehen kansliassa 6.3.1998. 11730: vanhempaa oikeusasiamiehensihteeriä, kuusi 11731: Keskusrikospoliisin tutkinnanj oh taj akurssin 11732: nuorempaa oikeusasiamiehensihteeriä, tiedotus- 11733: osanottajat vierailivat AOA Jonkan luona 11734: sihteeri (virkavapaalla), kaksi tarkastajaa, kol- 11735: 22.10.1998. 11736: me notaaria, arkistonhoitaja, kirjaaja ja apulais- 11737: Vuoden poliisi Tapani Mannersuo kävi terveh- 11738: kirjaaja, kaksi osastosihteeriä sekä kolme toimis- 11739: dyskäynnillä AOA Jonkan luona 30.10.1998. 11740: tosihteeriä eli yhteensä 30 henkilöä. 11741: Kansliapäällikkö vastaa kanslian hallinnosta 11742: ja henkilöstöasioista sekä esittelee myös periaat- 11743: ULKOMAISIA VIERAILUJA teellisesti tärkeitä kantelu- ja lausuntoasioita. 11744: OA Lehtimajan luona vieraili Burundin tasa- Kansliapäällikkö Paunion tultua valituksi vuo- 11745: vallan parlamenttivaltuuskunta 3.3.1998, Lun- den 1996 alusta apulaisoikeusasiamieheksi vir- 11746: din yliopiston Raoul Wallenberg-instituutin kaa on hoitanut määräaikaisena esittelijäneuvos 11747: kansainvälisen ihmisoikeuskurssin osanottajat Jaakko Jonkka 31.8.1998 saakka ja l.9.1998läh- 11748: 7 .5.1998, Intian parlamentin eettinen komitea tien oikeusasiamiehen kansliassa siihen saakka 11749: 18.5.1998 ja Burundin tasavallan perustuslakia esittelijäneuvoksena toiminut Ilkka Rautio. 11750: valmisteleva lakimiesryhmä 27.5.1998. Eduskunnan valittua J onkan vuoden 1996 11751: Euroopan neuvoston alaisen kidutuksen vas- alusta apulaisoikeusasiamiehen varamieheksi 11752: taisen komitean (CPT) kolme jäsentä vierailivat hän on oikeusasiamiehen eri kutsusta toiminut 11753: AOA Paunion luona 9.6.1998. Keskustelun ai- lyhyehköjä aikoja kerrallaan myös tässä tehtä- 11754: 11755: 11756: 36 11757: KATSAUS VUOTEEN 1998 11758: 11759: 11760: 11761: 11762: KUVA JUSSI AALTO 11763: Oikeusasiamiehen kanslian henkilökunta elokuussa 1999 11764: 11765: vässä ennen nimittämistään toiseksi apulaisoi- Apulaisoikeusasiamies on estynyt hoitamasta 11766: keusasiamieheksi. Tällöin hän on ollut virkava- tehtäväänsä myös silloin, kun hän on puolestaan 11767: paana kansliapäällikön tehtävästä. Varamies- joutunut hoitamaan oikeusasiamiehen tehtäviä 11768: määräyksiin on turvauduttu apulaisoikeusasia- tämän poissaolon vuoksi. Kertomusvuonna Jon- 11769: miehen "estyneenä ollessa", minkä on tulkittu kalie kertyi varamiespäiviä 31.8.1998 mennessä 11770: tarkoittavan paitsi apulaisoikeusasiamiehen yhteensä 29. Varamiesjärjestelmästä luovuttiin 11771: loma-aikoja myös tämän tosiasiallista poissaoloa toisen apulaisoikeusasiamiehen aloittaessa viras- 11772: kansliasta esimerkiksi virkamatkojen takia. saan 1.9.1998. 11773: 11774: 11775: 37 11776: KATSAUS VUOTEEN 1998 11777: 11778: 11779: 11780: 11781: Kanslian vakinaiset lakimiesesittelijät jakau- - OTK, VTK Aila Linnakangas 11782: tuvat kolmeen ryhmään: esittelijäneuvoksiin Määräaikaista nuoremman oikeusasiamiehen 11783: sekä vanhempiin ja nuorempiin oikeusasiamie- virkasuhdetta on kertomusvuonna hoitanut: 11784: hensihteereihin. - dosentti, OTT Jussi Pajuoja (1.4.1998 alka- 11785: Vakinaisia esittelijäneuvoksia ovat: en) 11786: -dosentti, OTT, VT Jorma Kuopus Ylimääräisen esittelijän määräaikaisessa vir- 11787: - VT Eero Kallio kasuhteessa ovat toimineet: 11788: - VT Raino Marttunen - vanhempi lääninsihteeri VT Tuula Aantaa 11789: -dosentti, OTT, VT Jaakko Jonkka (kanslia- (5.10.1998 alkaen) 11790: päällikkönä 31.8.1998 saakka ja sen jälkeen - OTK Merja Haaranen (15.7.1998 alkaen) 11791: apulaisoikeusasiamiehenä) - VT Nina Meincke (1.4.- 31.8.1998) 11792: Määräaikaista esittelijäneuvoksen virkasuh- -dosentti, OTT, VTK Liisa Nieminen 11793: detta ovat kertomusvuonna hoitaneet: (1.12.1998 alkaen) 11794: - vanhempi oikeusasiamiehensihteeri, VT - VT Rauno Niemenoja (6.4.1998 alkaen) 11795: Lea Haapkylä - dosentti, OTT Jussi Pajuoja (31.3.1998 11796: - lainsäädäntöneuvos, käräjätuomari Ilkka saakka) 11797: Rautio (31.8.1998 saakka) - OTL Pasi Pölönen (1.10.- 31.12.1998) 11798: Vakinaisia vanhempia oikeusasiamiehensihtee- - VT Minna V erronen 11799: reitä ovat: Kanteluruuhkan purkamista varten on kerto- 11800: - VT Lea Haapkylä (esittelijäneuvoksena musvuonna palkattu myös sivutoimisia tunti- 11801: koko vuoden) paikkaisia lakimiesesittelijöitä. Näissä tehtävis- 11802: - VT Henrik Åström sä ovat toimineet eripituisia aikoja: 11803: - VT Harri Ojala - vanhempi lääninsihteeri, VT Tuula Aantaa 11804: - VT Riitta Länsisyrjä - OTK Merja Haaranen 11805: - OTK Erkki Hännikäinen - kihlakunnansyyttäjä, OTL, VT Päivi Hir- 11806: Määräaikaista vanhemman oikeusasiamie- velä 11807: hensihteerin virkasuhdetta ovat kertomusvuon- - käräjätuomari, nuorempi oikeussihteeri VT 11808: na hoitaneet: Eija Iivonen 11809: -nuorempi oikeussihteeri VT Anne Ekblom- -nuorempi hallintosihteeri, VT Marja-Liisa 11810: Wörlund (31.8.1998 saakka) Judström 11811: - nuorempi hallintosihteeri VT Liisa Heikkilä - VT Nina Meincke 11812: - OTT, VT Tatu Leppänen (1.9.1998 alkaen) -dosentti, OTT, VTK Liisa Nieminen 11813: Vakinaisia nuorempia oikeusasiamiehensihtee- - tutkija, OTK Maija Sakslin 11814: reitä ovat: - eduskuntasihteeri, VT Maija-Leena Paavo- 11815: - VT Kari Muukkonen la 11816: - VT Maija-Leena Paavola (virkavapaana) VT Nina Meincke on toiminut myös määrä- 11817: - VT Mirja Tamminen aikaisessa tutkijan virkasuhteessa (1.2. - 31.3. 11818: - OTK Kaija Tanttinen-Laakkonen 1998). 11819: - VT Juha Haapamäki (virkavapaana Lakimiesesittelijöillä on yleensä omat erikois- 11820: 20.4.1998 alkaen) alansa, joita koskevia asioita heille pääasiassa 11821: 11822: 11823: 38 11824: KATSAUS VUOTEEN 1998 11825: 11826: 11827: 11828: 11829: annetaan esiteltäväksi. Uusia esittelijöitä otetta- Vakinaisia tarkastajia ovat: 11830: essa pyritään siihen, että kanslian henkilökun- -Kari Huttunen 11831: nassa olisi mahdollisimman monipuolista ja kat- -Astrid Geisor-Goman (15.10.1998 alkaen) 11832: tavaa asiantuntemusta eri aloilta. Tarkastajan määräaikaisessa virkasuhteessa 11833: Tiedotussihteerin tehtävänä on huolehtia on toiminut rikosylikonstaapeli Veli-Erkki Yli- 11834: kanslian sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta risku (31.3.1998 saakka). 11835: sekä mediasuhteista. Viran vakinainen haltija Arkistonhoitajana on toiminut VN Marja-Lii- 11836: FK Ilta Helkama on ollut kertomusvuonna vir- sa Pärssinen, kirjaajana Liisa Keinänen, apulais- 11837: kavapaana ja toiminut Euroopan oikeusasiamie- kirjaajana HN Taru Koskiniemi sekä toimis- 11838: hen tiedotussihteerinä Strasbourgissa. Tiedotus- tosihteereinä Päivi Karhu, Kirsti Bärlund ja Lee- 11839: sihteerin tehtäviä on kertomusvuonna hoitanut na Helin. 11840: määräaikaisessa tiedottajan virkasuhteessa toi- Apulaiskirj aaj an määräaikaisessa virkasuh- 11841: minut osastosihteeri Päivi Ahola. Samalla hän on teessa on toiminut toimistosihteeri Anneli Han- 11842: toiminut myös AOA Paunion sihteerinä. gaslahti (21.12.1998 alkaen). 11843: Kanslian erilaisissa tukitehtävissä toimii kol- Osastosihteerin määräaikaisessa virkasuh- 11844: me notaaria ja kaksi rikospoliisikoulutuksen saa- teessa ovat toimineet: 11845: nutta tarkastajaa. Kantelumäärien lisääntyessä - apulaiskirjaaja HN Taru Koskiniemi 11846: myös heitä on jouduttu muiden tehtäviensä ohel- (2.9.1998 alkaen) 11847: la käyttämään kanteluasioiden esittelemiseen. -toimistosihteeri Päivi Karhu (1.2.1998 al- 11848: Notaareja ovat: kaen) 11849: - VN Raili Kerrman (samalla myös OA Lehti- Toimistosihteerin määräaikaisessa virkasuh- 11850: majan sihteeri) teessa on toiminut puhelinvaihteenhoitaja Niina 11851: - VN Irmeli Kurenmaa Hed (1.2.1998 alkaen). 11852: - HN Helena Rahko 11853: 11854: 11855: 11856: 11857: 39 11858: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 11859: 11860: 11861: 11862: 11863: 3. PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 11864: 11865: 11866: 11867: PERUS- JA IHMISOIKEUDET Suomesta tehdään runsaasti ihmisoikeusvali- 11868: KERTOMUSVUONNA 1998 tuksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. 11869: Väkilukuumme nähden olemme aivan kärjessä 11870: Ihmisoikeudet verrattuna muihin Euroopan neuvoston jäsen- 11871: maihin. Tämä ei kuitenkaan välttämättä kerro 11872: Kertomusvuosi oli ihmisoikeuspoliittisesti 11873: huonosta ihmisoikeuskulttuurista- päinvastoin. 11874: merkittävä: 10.12.1998 tuli kuluneeksi 50 vuotta 11875: Mitä paremmin ihmiset osaavat perätä oikeuk- 11876: siitä, kun YK:n yleiskokous hyväksyi ihmisoi- 11877: siaan, sitä parempaan suuntaan kehittyy myös 11878: keuksien yleismaailmallisen julistuksen. Kan- 11879: ihmisoikeustilanne. Demokraattinen oikeus- 11880: sainvälisen rikostuomioistuimen perustaminen 11881: valtio vaatii kansalaisiltaan aktiivisuutta. Se 11882: merkitsi puolestaan pitkäaikaisen ihmisoikeus- 11883: vaatii herkkää korvaa myös julkiselta vallalta: 11884: poliittisen tavoitteen toteutumista. 11885: kritiikkiä ei ole pelkästään siedettävä, vaan sitä 11886: Suomen hallitus antoi Eduskunnalle on myös kuunneltava. 11887: 11.11.1998 ensimmäistä kertaa ihmisoikeuspo- Euroopan unionin on todettu tarjoavan Suo- 11888: liittisen selonteon. Sen mukaan Suomen ihmisoi- melle entistä keskeisemmän kanavan toimia ih- 11889: keuspolitiikan painopistealueita ovat naisten, misoikeuksien puolesta. Kertomusvuonna ratifi- 11890: lasten, vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen oidussa Amsterdamin sopimuksessa on vahviste- 11891: suojelu. Samalla korostettiin ihmisoikeuksien tu unionin sitoutumista vapauden, demokratian 11892: yleismaailmallisuutta ja jakamaHornuutta sekä ja oikeusvaltion periaatteisiin sekä ihmisoikeuk- 11893: niiden merkitystä osana laajaa turvallisuuskäsi- sien ja perusvapauksien kunnioittamiseen, ko- 11894: tettä. rostaen erityisesti yleistä syrjintäkieltoa ja pe- 11895: Euroopan ihmisoikeussopimuksen valvonta- rusoikeuksien sosiaalista ulottuvuutta. Amster- 11896: järjestelmää uudistettiin ja tehostettiin: entiset damin sopimuksen määräykset tulivat voimaan 11897: valvontaelimet korvattiin 1.11.1998 alkaen py- 1.5.1999. 11898: syvästi ja täyspäiväisesti toimivalla uudella ih- Euroopan unionin jäsenenä Suomi joutuu en- 11899: misoikeustuomioistuimella. Euroopan neuvos- tistä rohkeammin ottamaan kantaa myös muita 11900: tossa tehdyt vähemmistösopimukset, kansallis- maita koskeviin ihmisoikeuskysymyksiin. Suo- 11901: ten vähemmistöjen suojelua koskeva puiteyleis- men ihmisoikeuspoliittinen aloitteellisuus on li- 11902: sopimus sekä alueellisia kieliä ja vähemmistökie- sääntynyt kaikilla aloilla. Suomen entistä korke- 11903: liä koskeva eurooppalainen peruskirja, tulivat ampi profiili kansainvälisessä ihmisoikeuspolitii- 11904: Suomen osalta voimaan, edellinen 1.2.1998 ja kassa edellyttää myös oman ihmisoikeustilan- 11905: jälkimmäinen 1.3.1998. Euroopan sosiaalisen pe- teen kunnossa pitämistä, muuten politiikka me- 11906: ruskirjan valvontajärjestelmää tehostava ns. nettää uskottavuutensa. Vaikka Suomessa ei ole- 11907: järjestökanteluja koskeva lisäpöytäkirja tuli kaan ilmennyt kansainvälisen tai edes eurooppa- 11908: Suomen osalta voimaan 1.2.1998. laisen vertailun valossa kovin dramaattisia ih- 11909: 11910: 40 11911: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 11912: 11913: 11914: 11915: 11916: misoikeusloukkauksia, ihmisoikeuksien kansain- PERUS- JA IHMISOIKEUSNÄKÖKULMA 11917: väliset valvontaelimet samoin kuin hallituksista LAILLISUUSVALVONNASSA 11918: riippumattomat ihmisoikeusjärjestöt ovat kiin- Perusoikeuksilla tarkoitetaan hallitusmuodos- 11919: nittäneet eräisiin suomalaisiin ilmiöihin kriittistä sa yksilölle turvattuja oikeuksia. lhmisoikeuksil- 11920: huomiota kertomusvuotta koskevissa ihmisoike- la taas tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaisia 11921: usra porteissaan. kaikille ihmisille kuuluvia perustavanlaatuisia 11922: Amnesty lnternationalin vuosiraportissa moi- oikeuksia, jotka on turvattu Suomea kansainvä- 11923: tittiin Suomea mm. siviilipalvelusmiesten pit- lisesti velvoittavissa ja yleensä joko lailla tai ase- 11924: kästä palvelusajasta, romaniväestön syrjinnäs- tuksella valtionsisäisesti voimaan saatetuissa 11925: tä, turvapaikanhakijoiden säilyttämisestä polii- kansainvälisissä sopimuksissa. 11926: sin tiloissa sekä vankeusrangaistukseen tuomit- Elokuussa 1995 voimaan tulleen perusoikeus- 11927: semisesta syytetyn poissaollessa. Euroopan tur- uudistuksen (969/95) yhteydessä perus- ja ihmis- 11928: vallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) si- oikeuksia lähennettiin toisiinsa sekä sisällöllises- 11929: toumusten noudattamista valvovan Helsinki-lii- ti, tulkinnallisesti että valvonnallisesti. Tavoit- 11930: ton vuosiraportissa taas puututtiin Suomen osal- teena oli lisätä perus- ja ihmisoikeuksien suoraa 11931: ta mm. Suojelupoliisin turvallisuuslausuntoihin, sovellettavuutta tuomioistuimissa ja muissa vi- 11932: poliisin romanirekisteriin sekä viranomaisten ranomaisissa sekä parantaa myös yksityisen ih- 11933: passiivisuuteen rasismin ja etnisen syrjinnän tor- misen mahdollisuutta vedota perus- ja ihmisoi- 11934: junnassa. Samoin mainittiin saamelaisten asema keuksiinsa käytännön lainsoveltamistilanteissa. 11935: ja metsähallituksen hakkuut poronhoitoalueella. Tänä päivänä kansalliset perusoikeudet ja kan- 11936: Myös Helsinki-liitto puuttui siviilipalvelusmies- sainväliset ihmisoikeudet muodostavat Suomes- 11937: ten kohteluun. sa kummatkin toisiaan täydentävän oikeudelli- 11938: sen suojajärjestelmän. Niillä on keskeinen merki- 11939: Perusoikeudet tys laillisuusvalvonnassa. 11940: Eduskunta hyväksyi Suomen uuden perustus- Hallitusmuodon 49 §:n 2 momenttiin lisättiin- 11941: lain 4.6.1999 ja se tulee voimaan 1.3.2000. Perus- kin maininta siitä, että tehtäväänsä hoitaessaan 11942: oikeusuudistuksessa vuonna 1995 vahvistettu eduskunnan oikeusasiamies valvoo myös perus- 11943: perusoikeusluettelo siirtyi lähes sellaisenaan uu- oikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. V al- 11944: den perustuslain 2 luvuksi. Perusoikeuksien täs- tioneuvoston oikeuskanslerin osalta vastaava li- 11945: mentämistä on jatkettu mm. uudistamalla julki- säys tehtiin hallitusmuodon 46 §:ään. Lainmuu- 11946: suus- ja salassapitosäännöstö sekä säätämällä toksilla haluttiin korostaa perus- ja ihmisoikeus- 11947: henkilötietolaki ja kokoontumislaki. Sananva- näkökulman tärkeyttä laillisuusvalvonnassa. 11948: pautta koskevan lainsäädännön sekä hallintolain Hallituksen esityksen johdosta antamassaan 11949: valmistelua on jatkettu. mietinnössä eduskunnan perustuslakivaliokunta 11950: Perusoikeuksista on käyty viime aikoina myös (PeV 25/1994 vp.) edellytti, että eduskunnan oi- 11951: kriittistä keskustelua. On korostettu, etteivät keusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskans- 11952: perusoikeudet ole patenttiratkaisu yhteiskunnan lerin kertomuksiin sisällytetään jakso perusoi- 11953: ongelmiin: niillä ei voida oikeudellisesti taata sel- keuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. 11954: laista, mihin yhteiskunnan voimavarat tai poliit- Perus- ja ihmisoikeudet "läpäisevät" koko lail- 11955: tinen tahto eivät riitä. lisuusvalvonnan kentän. Lähes kaikissa oikeus- 11956: 11957: 11958: 41 11959: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 11960: 11961: 11962: 11963: 11964: asiamiehen kannanotoissa voidaan erottaa pe- ta kidutuskieltoa ennen vuoden 1995 perusoi- 11965: rus- ja ihmisoikeusnäkökulma. Tämän näkökul- keusuudistusta. Kidutuksen lainvastaisuutta on 11966: man ja sen merkityksen havainnollistamiseksi on pidetty itsestään selvänä. Tätä kuvastaa sekin, 11967: tärkeätä saada läpileikkaus siitä, minkälaisia pe- ettei oikeusasiamiehen tietoon ole tullut epäilyjä 11968: rus- ja ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksen- virkamiesten harjoittamasta kidutuksesta, aina- 11969: asetteluja kertomusvuonna on ilmennyt ja min- kaan siinä mielessä kuin tämä käsite on oikeudel- 11970: kälaisiin oikeusasiamiehen kannanottoihin ne lisesti määritelty. 11971: ovat antaneet aiheita. Sitä vastoin ihmisarvoon liittyvät näkökohdat 11972: Jäljempänä luodaan siten yhteenvedonomai- ovat usein olleet oikeusasiamiehen kannanotto- 11973: nen katsaus siihen, miten perus- ja ihmisoikeus- jen taustalla, vaikkei ihmisarvoon olisi aina ni- 11974: näkökulma on ilmennyt oikeusasiamies (OA) menomaisesti viitattukaan. Valtion virkamies- 11975: Lehtimajan sekä apulaisoikeusasiamiesten lain 14 §:n 2 momentin mukaan virkamiehen on 11976: (AOA) Paunion ja Jonkan harjoittamassa lailli- käyttäydyttävä virkamiesasemansa edellyttä- 11977: suusvalvonnassa kertomusvuoden aikana ja mällä tavalla. Tähän sisältyy luonnollisesti myös 11978: minkälaisia konkreettisia ongelmia on tällöin se, ettei virkamies saa omalla käytöksellään lou- 11979: noussut esiin. Katsauksessa viitataan sekä sellai- kata kenenkään ihmisarvoa. Ihmisten kohtelun 11980: siin kannanottoihin, joita on muualla tässä ker- on oltava "asiallista", kuten ihmisarvon kunnioi- 11981: tomuksessa erikseen tarkemmin selostettu, että tuksen ajatus mahtipontisuutta välttävässä vir- 11982: muihin kannanottoihin. kakielessä usein vaatimattomasti ilmaistaan (ks. 11983: Tapausviittauksissa pyritään kiteyttämään se esim. esitutkintalain 24 §). 11984: perus- tai ihmisoikeuksiin liittyvä huomio tai Sotaväen simputus on ilmiö, johon oikeusasia- 11985: kannanotto, jota asianomainen laillisuusvalvoja mies on aika ajoin joutunut puuttumaan varus- 11986: on kussakin tapauksessa itse pitänyt olennaise- miesten kohtelua valvoessaan. OA Lehtimaja on 11987: na. Tarkoituksena ei ole antaa tilastotietoja eri- korostanut erityisesti kantahenkilökuntaan kuu- 11988: tyyppisistä kannanotoista vaan ainoastaan se- luvien esimiesten vastuuta siitä, että simputus- 11989: lostaa kannanottojen ominaispiirteitä ja hah- perinteet katkaistaan. Kysymys ei ole pelkäs- 11990: mottaa niiden kokonaiskuvaa. tään ulkokohtaisen valvonnan järjestämisestä 11991: Katsauksen jäsentely noudattaa hallitusmuo- vaan myös asenteihin vaikuttamisesta (469/2/97 11992: don (HM) perusoikeussystematiikkaa. Esitysta- ks. s. 217). 11993: pa on pääosiltaan sama, jota sovellettiin jo toi- AOA Paunio on puolestaan selvityksessään 11994: mintakertomuksissa vuosilta 1996 ja 1997. eristämisen käytöstä psykiatrisessa sairaalahoi- 11995: dossa korostanut sitä, että vaikka potilas olisi 11996: Ihmisarvon loukkaamattomuus eristetty lainmukaisilla perusteilla, saattaa eris- 11997: (HM 1 §ja 6 §:n 2 momentti) tämisen toteutus kokonaisuutena, ottaen huo- 11998: Valtion on turvattava ihmisarvon loukkaa- mioon esimerkiksi eristystilat ja potilaan vaate- 11999: mattomuus yhteiskunnassa. Ketään ei saa kidut- tus, loukata potilaan ihmisarvoa (1893/4/97 ks. s. 12000: taa eikä kohdella ihmisarvoa loukkaavasti. 206). Hän on arvostellut myös kehitysvammais- 12001: Tämä on kaikkien perus- ja ihmisoikeuksien ten epäinhimillistä kohtelua laitoksissa, joissa 12002: lähtökohta. Ihmisarvon kunnioittamisvelvolli- heidät on pantu ruokailemaan wc-tuolissa tai 12003: suus on ankkuroitu kulttuuriperintöömme. sidottu siihen jotta hoitajat voisivat käydä kah- 12004: Suomen lainsäädännössä ei ollut nimenomais- villa (839/4/96 ks. s. 156). 12005: 12006: 42 12007: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 12008: 12009: 12010: 12011: 12012: Yhdenvertaisuus lain edessä (HM 5 §) erityistarpeisiin tulisi kiinnittää huomiota posti- 12013: Ihmisten yhdenvertainen kohtelu on oikeus- toimipaikkojen verkkoa harvennettaessa. Kai- 12014: järjestelmämme kulmakiviä. Yhdenvertaisuus killa tulisi olla yhtäläinen oikeus postin peruspal- 12015: klassisessa merkityksessään tarkoittaa saman- veluihin (307/4/96). OA Lehtimaja arvosteli 12016: laista kohtelua samanlaisissa asioissa. Hallitus- myös kaupunkia siitä, että liikkumisesteisten 12017: muodon yhdenvertaisuussäännös kieltää asetta- tarpeista oli tingitty uimahallin peruskorjauksen 12018: masta ihmisiä tai ihmisryhmiä ilman hyväksyt- yhteydessä (109/4/96 ks. s. 276). 12019: tävää perustetta toisia edullisempaan tai epä- AOA Paunio on puolestaan eristämisen käyt- 12020: edullisempaan asemaan. töä psykiatrisessa sairaalahoidossa koskevassa 12021: Ihmisten yhdenvertaisuus ei kuitenkaan mer- selvityksessään kiinnittänyt huomiota siihen, 12022: kitse sitä, että kaikilla on oltava samat velvolli- että eristämisen tavat vaihtelevat voimakkaasti 12023: suudet ja samat oikeudet. Meillä on korostettu eri lääneissä. Hän on korostanut sitä, että sairaa- 12024: sitä, että julkisen vallan velvollisuutena on edis- loiden erilaiset hoitokäytännöt ja -perinteet saat- 12025: tää tosiasiallista tasa-arvoa yhteiskunnassa. Ns. tavat loukata yhdenvertaisuusperiaatetta (1893/ 12026: hyväksyttävä yhteiskuntaintressi voi tällöin oi- 4/97 ks. s. 206). 12027: keuttaa ihmisten eritaisenkin kohtelun. Viime AOA Paunio kiinnitti huomiota myös iän pe- 12028: kädessä lainsäätäjän tai sen, jolle lainsäädäntö- rusteella tapahtuvaan syrjintään tapauksessa, 12029: valtaa on kussakin asiassa delegoitu, asiana on jossa oli kysymys Kansaneläkelaitoksen päätök- 12030: arvioida ne yleiset hyväksyttävät perusteet, jot- sestä olla ostamatta terapiapalveluita yli 65-vuo- 12031: ka kulloinkin oikeuttavat asettamaan ihmiset tiailta psykoterapeuteilta. Näiden palvelujen 12032: erilaiseen asemaan. Tämä mutkistaa yhdenver- tuottajat pitäisi valita yksinomaan pätevyyden, 12033: taisuusperiaatteen oikeudellisen merkityksen ar- ammattitaidon ja yhteistyökyvyn perusteella 12034: vioimista käytännön tilanteissa. Laillisuusval- (1373/4/96 ks. s. 194). 12035: vojan onkin usein vaikea vetää rajaa toisaalta Sukupuolten tasa-arvon edistämisestä on halli- 12036: oikeudellisten ja toisaalta yhteiskuntapoliittis- tusmuodossa nimenomaisesti säädetty. OA Leh- 12037: ten näkökohtien välillä, etenkin silloin, kun pu- timaja katsoi valtiovarainministerin menetelleen 12038: hutaan yhteiskunnallisen tasa-arvon suunnitel- tasa-arvolain vastaisesti, kun tämä valtio-omis- 12039: mallisesta edistämisestä tietyillä elämänalueilla tajan edustajana valitsi Postipankki Oy:n hallin- 12040: eikä pelkästään klassisen syrjintäkiellon rikko- toneuvoston uusiksi jäseniksi pelkästään miehiä. 12041: misesta. Hän arvosteli myös valtiovarainministeriötä asi- 12042: Yhdenvertaisuusnäkökohtiin vedotaan oi- an puutteellisesta valmistelusta sen pyytäessä 12043: keusasiamiehelle tulevissa kanteluissa hyvin eduskuntaryhmiä nimeämään ehdokkaita hal- 12044: usein. Oikeusasiamies on ottanut kertomusvuon- lintoneuvoston uusiksi jäseniksi (847/4/95 ks. s. 12045: na kantaa yhdenvertaisuuden toteutumiseen 290). 12046: mm. seuraavissa ratkaisuissaan. Toisessa tapauksessa oli kysymys ulkoasiain- 12047: Erityisesti vammaisten oikeutta yhdenvertai- hallinnon palveluksessa olevien henkilöiden oi- 12048: seen kohteluun on painotettu. Julkisen vallan keudesta saada työnantajaltaan korvausta ulko- 12049: asiana on mm. helpottaa vammaisten asiointia maanpalvelun aikana ilmeuneen raskauden ja 12050: julkisissa tiloissa. OA Lehtimaja muistutti liiken- synnytyksen aiheuttamista kustannuksista. OA 12051: neministeriötä siitä, että liikuntarajoitteisten Lehtimaja kiinnitti ulkoasiainministeriön huo- 12052: 12053: 12054: 12055: 43 12056: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 12057: 12058: 12059: 12060: 12061: miota siihen, ettei ketään saisi raskauden ja syn- luyritysten huomiota perusoikeussuojan asetta- 12062: nytyksen takia asettaa eri asemaan terveyden- miin minimivaatimuksiin telepalveluiden toimi- 12063: huoltokustannusten korvaamisessa. Sukupuol- tusehdoista määrättäessä (225114/96 ks. s. 265). 12064: ten tasa -arvoa loukkaavia syrjiviä käytäntöj ä oli Jätelaki (1072/1993) toi haja-asutusalueet ja 12065: vältettävä. Lisäksi oli tässä yhteydessä otettava sitä kautta myös vapaa-ajan asunnot järjestetyn 12066: huomioon se erityinen perusoikeussuoja, joka jätteenkuljetuksen piiriin. Uudet velvoitt.eet 12067: lain mukaan kuuluu lapselle ja perheelle (2557/4/ ovat aiheuttaneet runsaasti epätietoisuutta koh- 12068: 95 ks. s. 292). telun yhdenvertaisuudesta eri kunnissa. OA Leh- 12069: Eräässä kantelussa oli kysymys samaa suku- timaja arvosteli mm. sitä, että kunta asetti oman 12070: puolta olevan avoparin väitetystä syrjinnästä kunnan vakinaiset asukkaat ja ulkopaikkakun- 12071: Ulkomaalaisviraston oleskelulupakäytännössä, talaiset perusteettomasti eriarvoiseen asemaan, 12072: ottaen huomioon, ettei tällaisella parilla ollut mitä tuli vapaa-ajan asuntojen velvollisuuteen 12073: lain mukaan edes teoreettista mahdollisuutta liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen (534/4/ 12074: solmia oleskeluluvan saamista helpottavaa avio- 96 ks. s. 277). Toisessa tapauksessa oli taas kysy- 12075: liittoa kuten ns. heteropareilla. OA Lehtimaja mys jätehuoltoyrittäjien yhdenvertaisesta koh- 12076: kuitenkin katsoi, etteivät samaa sukupuolta ole- telustajätehuoltoa koskevassa kunnallisessa tie- 12077: vat avoparit toistaiseksi nauttineet Euroopan dottamisessa (127/4/96 ks. s. 272). 12078: ihmisoikeussopimuksen mukaan yhtä pitkälle OA Lehtimaja on ottanut kantaa yhdenvertai- 12079: menevää perhe-elämän suojaa kuin heteroparit. suusongelmiin myös yritystoiminnan julkisessa 12080: Ulkomaalaisvirasto ei ollut OA:n mielestä syyl- edistämisessä (1883/4/98 ks. s. 307), puolue- ja 12081: listynyt väitetyllä perusteella syrjintään tai lehdistötukien jakamisessa (832/4/96 ks. s. 306), 12082: muutoinkaan ylittänyt harkintavaltaansa (310/ liikennelupien peruuttamisessa (469/4/96 ks. s. 12083: 4/97 ks. s. 258). 264 ), televisiolupamaksujen perimisessä (866/4/ 12084: Rotusyrjintää koskevat kantelut näyttävät li- 97 ks. s. 265), aiheettomasti perittyjen ulosotto- 12085: sääntyneen. Eräässä tapauksessa afrikkalaista maksujen korvaamisessa (10/2/97 ks. s. 251) ja 12086: syntyperää oleva Suomen kansalainen epäili, velkajärjestelyasioiden selvittäjänpalkkioiden 12087: että hän oli Ruotsiin matkustaessaan joutunut määräämisessä (257/4/96 ks. s. 84). 12088: passin pistokoetarkastukseen pelkästään ihon- AOA Paunio on puolestaan muistuttanut yh- 12089: värinsä perusteella. OA Lehtimaja muistutti ra- denvertaisuusnäkökohdasta terveydenhoitokus- 12090: j avartiolaitoksen esikuntaa siitä, että passintar- tannusten korvaamiskäytännössä (1132/4/96). 12091: kastajien oli pistokoetarkastuksissa vältettävä Hän on arvostellut myös ammatillisten oppilai- 12092: sellaista käyttäytymistä, jota perustellusti saa- tosten antaman opetuksen maksuttomuutta kos- 12093: tettiin epäillä syrjintäkiellon vastaiseksi (2188/4/ kevaa säädöspohjaa, joka vaillinaisuutensa 12094: 96 ks. s. 259). vuoksi on johtanut epäyhtenäisiin ja yhdenver- 12095: Asunnottomuuden vaikutuksesta julkisten pal- taisuutta loukkaaviin maksukäytäntöihin (2200/ 12096: velujen saatavuuteen on silloin tällöin kanneltu. 4/97). 12097: OA Lehtimaja katsoi, ettei kiinteän asunto-osoit- 12098: teen ilmoittamista voitu asettaa yleiseen matka- Elämä, vapaus, koskemattomuus 12099: viestinverkkoon liittymisen ehdoksi. Yhdenver- ja turvallisuus (HM 6 § 1) 12100: taisen kohtelun varmistamiseksi OA kiinnitti lii- Perusoikeusuudistuksen yhteydessä koottiin 12101: kenneministeriön ja asiassa kuuitujen telepalve- henkilöön kohdistuvat ns. fyysiset perusoikeudet 12102: 12103: 44 12104: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 12105: 12106: 12107: 12108: 12109: samaan yhteyteen. Perusoikeussuoja on laajen- kohtaisen vapauden ja koskemattomuuden mer- 12110: nettu koskemaan nimenomaisesti myös henkilö- kitykseen myös rikosprosessuaalisten pakkokei- 12111: kohtaista koskemattomuutta ja turvallisuutta nojen käytössä (1819/4/96 ks. s. 123), päihtynei- 12112: eikä ainoastaan perinteisen määritelmän mukai- den käsittelyssä (90/4/97 ks. s. 132) ja vangeille 12113: sesti yksilön henkeä ja vapautta. Tämä kuvastaa suoritettavissa henkilönkatsastuksissa (136/4/97 12114: nykyaikaista käsitystä fyysisen perusoikeussuo- ks. s. 113). 12115: jan laaja-alaisuudesta. AOA Paunio viittasi julkisen vallan velvolli- 12116: Fyysisten perusoikeuksien turvaamisessa on suuteen suojata ihmisiä rikoksilta ja muistutti 12117: kaksi ulottuvuutta: toisaalta julkisen vallan on ammatillista kurssikeskusta sen vastuusta huo- 12118: pidättäydyttävä itse loukkaamasta näitä oi- lehtia oppilasasuntolansa järjestyksestä sekä op- 12119: keuksia, toisaalta sen on luotava olosuhteet, jois- pilaiden perusturvallisuudesta (603/4/96 ks. s. 12120: sa nämä perusoikeudet nauttivat mahdollisim- 227). AOA Jonkka on puolestaan kiinnittänyt 12121: man hyvää suojaa myös yksityisiä loukkauksia huomiota vankien eristämiskäytäntöön huumei- 12122: vastaan. Jälkimmäisestä ulottuvuudesta on ky- denkuljetusepäilyjä koskevissa tapauksissa (6211 12123: symys mm. suojattaessa ihmisiä rikollisuutta 4/97 ja 2517/4/96 ks. s. ll5). 12124: vastaan. Rikosoikeusjärjestelmän tehokkuus on Henkilökohtaiseen vapauteen kuuluu myös 12125: tässä mielessä sekin perustavanlaatuinen perus- tahdonvapaus ja itsemääräämisoikeus. Koska 12126: ja ihmisoikeuskysymys. holhottavaksi julistaminen merkitsee itsemää- 12127: Henkilön fyysisten perusoikeuksien toteutu- räämisoikeuteen puuttumista, menettelyn huo- 12128: misen kannalta erityisen herkkiä aloja ovat polii- lellisuudelle sekä holhottavaksi julisteHavan oi- 12129: sin pakko- ja voimakeinot sekä olosuhteet sulje- keusturvalle oli AOA Paunion mukaan asetetta- 12130: tuissa laitoksissa. Nämä kuuluvat perinteisesti va poikkeuksellisen korkeat vaatimukset (18114/ 12131: oikeusasiamiehenharjoittaman laillisuusvalvon- 96 ks. s. 288). 12132: nan ydinalueeseen. OA Lehtimaja on puolestaan korostanut, että 12133: OA Lehtimaja arvosteli vartiotehtävää hoita- julkisella vallalla on yleinen velvollisuus mini- 12134: neiden varusmiessotilaspoliisien ylimitoitettua moida kaikista henkilökohtaista vapautta rajoit- 12135: voimankäyttöä näiden ottaessa siviilihenkilön tavista toimenpiteistä aiheutuvia tarpeettomia 12136: kiinni ja pannessa tämän käsirautoihin. OA kiin- haittoja. OA arvosteli erityisesti rikosasioiden 12137: nitti pääesikunnan huomiota sotilaspoliisien riit- todistajien kohtelua käräjäoikeuksissa. Pitkät 12138: tämättömään koulutukseen ja voimakeinojen odotusajat sekä niihin liittyvä epävarmuus ja 12139: käyttöä koskevaan puutteelliseen ohjeistukseen puutteellinen informointi merkitsivät käräjäoi- 12140: (2695/4/95 ks. s. 215). keuteen todistajiksi haastetuille omasta tahdosta 12141: AOA Paunio selvitti puolestaan eristämisen riippumatonta tosiasiallista vapauden rajoitusta 12142: käyttöä psykiatrisessa sairaalahoidossa ja koros- (1439/4/98 ks. s. 94). 12143: ti tarvetta sen rajoittamiseen nykyisestä. Eristä- Henkilökohtainen vapaus ja koskemattomuus 12144: minen ei saa jatkua kauemmin kuin on välttämä- on ollut keskeisesti esillä myös psykiatrisissa sai- 12145: töntä eikä päätös tahdosta riippumattomasta raaloissa, poliisilaitoksissa ja vankiloissa teh- 12146: hoidosta sinänsä oikeuta rajoittamaan henkilön dyissä tarkastuksissa. Poliisikohteiden tarkas- 12147: muita perus- ja ihmisoikeuksia (1893/2/97 ks. s. tuksilla on erityishuomion kohteena ollut tuo- 12148: 206). AOA Paunio on ottanut kantaa henkilö- mioistuinkontrollin ulkopuolelle jäävien henki- 12149: 12150: 12151: 12152: 45 12153: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 12154: 12155: 12156: 12157: 12158: lökohtaiseen vapauteen kohdistuvien pakkokei- suutta asua kiinteässä osoitteessa. Asunnotto- 12159: nojen kuten kiinniottojen ja pidätysten käyttö. man henkilön oikeusturvaan ja mm. oikeuteen 12160: AOA Jonkka on arvostellut näiden päätösten käyttää matkaviestimiä on jo edellä viitattu yh- 12161: perusteluissa havaitsemiaan puutteita (ks. s. 118 denvertaisuutta ja sananvapautta koskevissa 12162: -119). jaksoissa (225114/96 ks. s. 265). 12163: 12164: Rikosoikeuden laillisuusperiaate (HM 6a §) Yksityiselämä, kunnia, kotirauha ja viestin- 12165: täsalaisuus (HM 8 §) 12166: Yksi oikeusvaltion perusperiaatteita on, että 12167: ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuo- Perusoikeusuudistuksen yhteydessä säädettiin 12168: mita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, oikeudesta yksityiselämän suojaan uutena pe- 12169: jota ei tekohetkellä ole säädetty laissa rangaista- rusoikeutena, jonka esikuvana olivat vastaavat 12170: vaksi. Tätä kutsutaan rikosoikeudelliseksi lailli- määräykset kansainvälisissä ihmisoikeussopi- 12171: suusperiaatteeksi. Perusoikeusuudistuksen yh- muksissa. Oikeutta yksityiselämän (eli yksityi- 12172: teydessä siitä otettiin nimenomainen säännös syyden) suojaan täydentävät siihen läheisesti 12173: hallitusmuotoon. liittyvät perusoikeudetkuten oikeus kunniaan ja 12174: Rikosoikeuden laillisuusperiaatetta AOA Pau- kotirauhaan sekä luottamuksellisen viestin suo- 12175: nio korosti tapauksessa, jossa liikennevalvontaa jaan. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artik- 12176: suorittavan poliisimiehen määräämästä puhal- lassa on yksityiselämään rinnastettu nimenomai- 12177: luskokeesta kieltäytyneelle henkilölle oli annettu sesti myös perhe-elämä. Myös henkilötietojen 12178: rangaistusmääräys. Hänen mukaansa puhallus- suoja on mainittu hallitusmuodossa osana yksi- 12179: kokeesta kieltäytymisestä ei voitu rangaista, tyiselämän suojaa. 12180: koska teko ei lain mukaan täyttänyt minkään Yksityiselämää suojattaessa joudutaan usein 12181: rikoksen tunnusmerkistöä (1289/4/96 ks. s. 133). vaikeisiin intressivertailuihin, kun muiden perus- 12182: oikeuksien, esimerkiksi sananvapauden ja siihen 12183: Liikkumisvapaus ja asuinpaikan liittyvänjulkisuusperiaatteen, turvaaminen vaa- 12184: valinta (HM 7 § ) tii tietynasteista yksityiselämään puuttumista. 12185: Liikkumisvapauden eri ulottuvuuksista on pe- OA Lehtimaja ei pitänyt sopivana, että tulli- 12186: rusoikeusuudistuksen yhteydessä säädetty entis- asemalla käytettiin tarkastettavien henkilöiden 12187: tä yksityiskohtaisemmin. Suomen kansalaisella odotustilana lasiseinäistä koppia, jonka ohitse 12188: ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella maahan tuleva liikenne kulki. OA:n mukaan tar- 12189: on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkan- kastettavilla oli oikeus tulla suojatuiksi ulkopuo- 12190: sa. listen uteliaisuudelta ja epäluuloilta (133/4/98 ks. 12191: Kirkkolaissa on säädetty papin velvollisuudes- s. 299). 12192: ta asua virka-asunnossa. Tätä asumispakkoa AOA Paunio puolestaan arvosteli sitä, että ko- 12193: koskevaan kanteluun antamassaan vastauksessa tietsinnän kohteena olevan asunnon haltija pois- 12194: OA Lehtimaja totesi, että asumispakkosäännös- tettiin kotietsinnänajaksi puolipukeisena kerros- 12195: tä oli asuinpaikan valintaa rajoittavana tulkitta- talon rappukäytävään (10114/96 ks. s. 127). 12196: va suppeasti (767/4/97 ks. s. 300). Vangit saattavat esimerkiksi laitosturvallisuu- 12197: Oikeus asuinpaikan valintaan merkitsee myös den vuoksi joutua sietämään yksityiselämänsä 12198: sitä, ettei kellään ole lakiin perustuvaa velvolli- rajoittamista. AOA Paunio katsoi, etteivät van- 12199: 12200: 12201: 12202: 46 12203: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 12204: 12205: 12206: 12207: 12208: keinhoitoviranomaiset olleet ylittäneet harkin- ratkaisussaan hän korosti, että säännöstä, joka 12209: tavaltaansa kieltäessään vankia käyttämästä oikeuttaa kunnan opetustoimen palveluksessa 12210: vankilassa moottoripyöräklubin tunnusliivejä, olevan henkilön poikkeuksellisesti luovuttamaan 12211: ottaen huomioon, ettei kiellolla ollut puututtu salassapidettäviä tietoja, ei voida tulkita laajen- 12212: ainakaan perusoikeuksien ydinalueeseen (1408/ tavasti (2415/4/95 ks. s. 221). 12213: 4/96 ks. s. 110). Tapauksessa, jossa valtion mielisairaalan yli- 12214: Kotirauhan ja perhe-elämän suojaan puuttu- lääkäri oli rajoittanut potilaan ja tämän lakimie- 12215: vista viranomaistoimista pitää säätää lailla. hen välisiä puhelimitse tapahtuneita yhteyden- 12216: AOA Paunion mukaan kotietsintää ei ollut lupa ottoja, AOA Paunio painotti psykiatrisen poti- 12217: suorittaa pelkästään henkilön noutamiseksi ran- laan oikeutta pitää yhteyttä lakimieheensä (800/ 12218: gaistuslaitokseen, koska tällainen kotietsintä ei 4/96 ks. s. 195). 12219: perustunut lakiin (134/4/96 ks. s. 130). Hän piti Viestintäsalaisuuden suojasta oli kysymys ta- 12220: ongelmallisena myös lastensuojeluasetuksessa pauksessa, jossa holhouslautakunnan puheen- 12221: säädettyjä vanhempien ja huostaan otettujen johtaja oli holhottavan kirjeen luvatta avaamal- 12222: lasten välisen yhteydenpidon rajoituksia, koska la pyrkinyt estämään testamentin hävittämisen. 12223: niillä puututtiin perhe-elämän suojaan ilman Hän oli perustellut menettelyään sillä, että oi- 12224: lain suomaa valtuutusta (1179/2/98 ks. s. 179, keudenmukaisuus oli tärkeämpi arvo kuin lailli- 12225: 813/4/96 ja 289/4/97 ks. s. 180 sekä 140114/96 ks. suus. AOA Paunio arvosteli menettelyä ja muis- 12226: s. 182). AOA Paunio on kiinnittänyt huomiota tutti siitä, että yhteiskunnallista oikeudenmu- 12227: perhe- ja yksityiselämän suojaan myöslasten ja kaisuutta toteutettiin parhaiten juuri ihmisten 12228: vanhempien välistä tapaamista koskevissa risti- perusoikeuksia kunnioittamalla (947/4/97 ks. s. 12229: riitatilanteissa, missä sosiaaliviranomaisten tu- 303). 12230: lee kohdella eri osapuolia mahdollisimman tasa- AOA Paunio arvioi luottamuksellisen viestin 12231: puolisesti (1273/4/97 ks. s. 184). suojaa myös korkeakoulun tietokoneverkossa lä- 12232: Henkilötietojen suojasta oli kysymys mm. hetettyjen sähköpostiviestien osalta ja totesi, 12233: kantelussa, jossa arvosteltiin velkajärjestelyn että tietokonejärjestelmien ylläpitohenkilökun- 12234: hakijalle asetettua velvollisuutta ilmoittaa haki- nalla voi olla sinänsä hyväksyttävä syy valvoa 12235: jan kanssa yhteistaloudessa elävien perheen- näitä viestejä mutta sähköpostiviesteihin puut- 12236: jäsenten nimet ja henkilötunnukset. OA Lehti- tumisen muoto ja laajuus täytyy olla riittävän 12237: maja ei pitänyt tätä yksityisyyden loukkaukse- tarkkarajaisesti määritelty (2049/4/96 ks. s. 224). 12238: na, ottaen huomioon, että vaadituilla tiedoilla Yksityiselämän suoja on ollut esillä ja sitä on 12239: saattoi olla merkitystä velallisen maksukykyä erityisesti korostettu myös AOA Paunion psy- 12240: selvitettäessä (305/4/98 ks. s. 149). kiatrisiin sairaaloihin tekemillä tarkastuksilla. 12241: AOA Paunio on ottanut kantaa salassapito- 12242: suojaan viranomaisten välisessä tietojenvaihdos- Sananvapaus ja taliennejulkisuus 12243: (HM 10 §) 12244: sa. Yleinen tietojensaantioikeus ei hänen mu- 12245: kaansa vielä oikeuta automaattisesti murtamaan Sananvapauteen kuuluu oikeus paitsi ilmaista 12246: tietojen antajan salassapitovelvollisuutta, vaan ja julkistaa myös vastaanottaa tietoja, mielipi- 12247: tilanteet on harkittava tapauskohtaisen intressi- teitä ja viestejä kenenkään ennakolta estämättä. 12248: vertailun pohjalta (1017/4/96 ks. s. 168). Eräässä Sananvapaudesta on säädetty sekä hallitusmuo- 12249: 12250: 12251: 12252: 47 12253: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 12254: 12255: 12256: 12257: 12258: dossa että kansainvälisissä ihmisoikeussopimuk- viestinverkkoihin, on yhteydessä sananvapau- 12259: sissa lähes samansisältöisesti. den toteutumiseen. Tämä tulisi ottaa telepalve- 12260: Sananvapauteen liittyy läheisesti oikeus tal- luiden toimitusehtojen yleisistä perusteista mää- 12261: Iennejulkisuuteen eli oikeus saada tietoja viran- rättäessä huomioon (225114/96 ks. s. 265). Leh- 12262: omaisen hallussa olevasta asiakirjasta tai muusta distötuen osalta OA Lehtimaja katsoi, ettei se 12263: tallenteesta. Taliennejulkisuus on kotimaista pe- eräiden kantelijoiden väittämin tavoin loukan- 12264: rua oleva perusoikeussäännös. Se ilmentää myös nut sananvapautta. Lehdistötuki oli päinvastoin 12265: Euroopan unionissa parhaillaan ajankohtaista tarkoitettu monipuolistamaan viestintää ja tur- 12266: avoimuus- eli transparenssiajattelua. vaamaan yhteiskunnassa käytävää keskustelua 12267: Sananvapauskanteluissa on ollut usein kysy- (832/4/96 ks. s. 306). 12268: mys nimenomaan virkamiehen sananvapaudes- Edelleen OA Lehtimaja totesi, että yleisradio- 12269: ta. Virkamiehellä on lähtökohtaisesti sama sa- lähetysten vastaanottamismahdollisuuden tur- 12270: nanvapaus kuin muillakin kansalaisilla. Sanan- vaaminen kuului viime kädessä julkiselle vallalle 12271: vapauden mahdolliset rajoitukset voivat johtua (866/4/97 ks. s. 265). Paikallisen ääniyleisradio- 12272: joko hoidettavan viran luonteesta tai virkamie- toiminnan valvonnan osalta hän muistutti siitä, 12273: heltä vaadittavista yleisistä käyttäytymisnor- että toimiluvan rikkomistapauksissa huomau- 12274: meista. tusta ankarammat sanktiot saattoivat merkitä 12275: Oikeusasiamiehelle kanneltiin mm. maaherran puuttumista sananvapauteen. Sen vuoksi liiken- 12276: kaunokirjallisesta toiminnasta, jota pidettiin vir- neministeriön valvonnallisia valtuuksia oli tul- 12277: ka-asemaan nähden sopimattomana. OA Lehti- kittava mieluummin suppeasti kuin laajasti 12278: maja kuitenkin totesi, ettei kaunokirjallinen (2312/4/96 ja 163/4/96 ks. s. 263). 12279: harrastus ollut haitannut maaherran virkatehtä- Eräässä kantelussa arvosteltiin opettajien 12280: vien hoitamista eikä se ollut muutoinkaan risti- ydinvoimalaitokselle tekemää tutustumisvierai- 12281: riidassa maaherran virkavelvollisuuksien kanssa lua, jonka isäntänä oli ydinpolttoaineen loppusi- 12282: (900/4/98). joitusta valmisteleva yhtiö. Vierailun pelättiin 12283: V aitioneuvoston jäsenen sananvapaudesta oli vaarantavan opettajien puolueettomuutta ope- 12284: kysymys tapauksessa, jossa kanneltiin ympäris- tustoimessa. OA Lehtimaja korosti, että sanan- 12285: töministerin julkisuudessa esittämistä, kalankas- vapauteen kuuluu myös tietojen ja mielipiteiden 12286: vatuselinkeinon päästöjä arvostelleista lausun- vastaanottaminen. Tutustumisvierailu oli pi- 12287: noista. OA Lehtimaja korosti, että poliittisten kemminkin omiaan edistämään paikkakunnalla 12288: puheenvuorojen osalta valtiovallan tulisi suh- käytävää ajankohtaista ydinjätekeskustelua 12289: tautua erityisen pidättyvästi sananvapauden ra- (2372/4/97 ks. s. 226). 12290: joittamiseen. Myös kalankasvattajilla oli oikeus Taliennejulkisuutta koskevia kanteluita on 12291: osallistua samaan julkiseen keskusteluun (2612/ tullut oikeusasiamiehelle paljon, joskin useimmi- 12292: 4/97 ks. s. 271). ten kantelijalla on vielä ollut mahdollisuus käyt- 12293: Toisaalta oikeusasiamies on joutunut otta- tää yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun 12294: maan kantaa myös julkisen vallan yleiseen vel- lain 8 §:ssä säädettyä oikeuskeinoa eli saattaa 12295: vollisuuteen edistää sananvapautta. OA Lehti- asia toimivaltaisen viranomaisen ratkaistavaksi. 12296: maja totesi, että yleisten telepalveluiden saata- Tällöin oikeusasiamies on ohjannut kantelijan 12297: vuus, esimerkiksi mahdollisuus liittyä matka- yleensä käyttämään ensisijaisesti tätä oikeuskei- 12298: 12299: 12300: 12301: 48 12302: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 12303: 12304: 12305: 12306: 12307: noa (ks. esim. dnro 2129/4/97 s. 102). Monissa määräyksen välinen suhde oli epäselvä. OA:n 12308: asiakirjajulkisuutta koskevissa kanteluissa on mukaan julkisuusintressi on yleensä suurempi 12309: kuitenkin ollut kysymys asian käsittelyajasta. oikeudenkäynnissä kuin muussa viranomaistoi- 12310: Asiakirjajulkisuuslain mukaan viranomaisen on minnassa. Sen vuoksi saattaisi olla aiheellista 12311: käsiteltävä asia "viipymättä". antaa tuomioistuimille muita viranomaisia 12312: OA Lehtimaja on todennut julkisuusasian kä- enemmän harkintavaltaa sen suhteen, voidaan- 12313: sittelynopeudelle asetetun vaatimuksen vaihte- ko joidenkin asiakirjojen salassapidosta poiketa, 12314: levan sen mukaan, onko kysymyksessä ensi as- kun ne esitetään julkisessa oikeudenkäynnissä. 12315: teen ratkaisu vai valituksen käsittely muutok- OA saattoi havaintonsa julkisuuslakiehdotusta 12316: senhakuasteessa (2196/4/97 ks. s. 83). Erityisesti tuolloin käsitelleen eduskunnan hallintovalio- 12317: hän on korostanut sitä, että julkisuusperiaate kunnan tietoon (1513/4/97 ks. s. 100). 12318: toteutuu pitkälti tiedotusvälineiden kautta. Sen 12319: vuoksi tiedotusvälineiden nopea tiedontarve olisi Yhdistymisvapaus 12320: (HM 10 a §:n 2 momentti) 12321: pyrittävä ottamaan huomioon. OA kiinnitti kau- 12322: punginhallituksen huomiota siihen, että julki- Perusoikeusuudistuksen yhteydessä säädettiin 12323: suuskysymykset olisi voitava käsitellä asianmu- kokoontumis- ja yhdistymisvapaudesta entistä 12324: kaisesti ja viivytyksettä myös vastuullisten vi- täsmällisemmin. Myös mielenosoitusoikeus- ja 12325: ranhaltijoiden loma-aikoina (1541/4/96 ks. s. ammatillinen yhdistymisvapaus turvattiin ni- 12326: 237). menomaisesti. Yhdistymisvapauden osana mai- 12327: Eräässä tapauksessa OA Lehtimaja antoi polii- nittiin myös oikeus olla kuulumatta yhdistyk- 12328: silaitokselle huomautuksen sen johdosta, ettei se seen eli ns. negatiivinen yhdistymisvapaus. 12329: ollut toimittanut kansanedustajalle tämän pyy- Eräässä kantelussa katsottiin valtioneuvoston 12330: tämiä jäljennöksiä julkisesta asiakirjasta. OA to- jakaman puoluetuen Ioukkaavan negatiivista 12331: tesi julkisuusperiaatteella olevan erityinen pai- yhdistymisvapautta niiden veronmaksajien osal- 12332: noarvo silloin, kun kansanedustaja ilmoitti edus- ta, jotka eivät kuuluneet poliittisiin puolueisiin. 12333: tajantehtävässään tarvitsevansa tietoa viran- OA Lehtimaja oli kuitenkin toista mieltä. Hän 12334: omaisen toiminnasta (422ja 1306/4/98 ks. s.140). katsoi negatiivisen yhdistymisvapauden kannal- 12335: OA Lehtimaja arvosteli kunnallisia viranomai- ta olennaiseksi sen, että puolueisiin ei ole pakko 12336: sia lakiin perustumattomista julkisuustulkin- kenenkään liittyä eikä myöskään kenenkään toi- 12337: noista mm. sivutoimi-ilmoitusten (66114/96 ks. s. meentulo tai hyvinvointi voi riippua puoluejäse- 12338: 233) ja rakentamista koskevan poikkeuslupaha- nyydestä. Tästä ei puoluetuessa ollut kysymys 12339: kemuksen (539/4/98 ks. s. 270) osalta. Tuomiois- (832/4/96 ks. s. 306). 12340: tuimessa käsiteltävien rikosasioiden oikeuden- 12341: Vaali- ja osallistumisoikeudet (HM 11 §) 12342: käyntiaineiston julkisuudesta oli taas kysymys 12343: mielentilatutkimusasiakirjoja ja surmatun hen- Ns. poliittiset oikeudet eli vaali- ja osallistu- 12344: kilön valokuvia koskevissa asioissa (1513/4/97 ks. misoikeudet on mielletty yhä selvemmin yksilön 12345: s. 100 ja 2129/4/97 ks. s. 102). perusoikeuksiksi. Tätä kuvastaa sekin, että ns. 12346: Yleisenä havaintonaan OA Lehtimaja totesi, KP-sopimuksen nimessä rinnastetaan kansalais- 12347: että laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden ja oikeudet ja poliittiset oikeudet. Perusoikeusuu- 12348: tuomioistuimen erikseen antaman salassapito- distuksen yhteydessä näistä poliittisista osallis- 12349: 12350: 12351: 49 12352: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 12353: 12354: 12355: 12356: 12357: tumisoikeuksista on otettu erityinen säännös piti esimerkiksi tärkeänä, että kyläläisille olisi 12358: hallitusmuotoon. ajoissa kerrottu Suomen Posti Oy:n suunnitel- 12359: Äänestysoikeus koskee vain hallitusmuodossa mista lakkauttaa kylän postikonttori ja tarjota 12360: erikseen mainittuja, esimerkiksi Suomen kansa- postin peruspalvelut asiamiespostin välityksellä. 12361: laisia valtiollisissa vaaleissa. Tämän ohella julki- Hallintomenettelylain kuuleruissäännöstä olisi 12362: selle vallalle on asetettu velvollisuus edistää jo- tällaisessa tapauksessa voitu tulkita laajentavas- 12363: kaisen yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteis- ti (446/4/96 ks. s. 261). 12364: kunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itse- Erityistä puolueettomuutta edellyttävissä am- 12365: ään koskevaan päätöksentekoon. Erityissään- mateissa tai tehtävissä toimivien henkilöiden voi 12366: nöksessä on mainittu nimenomaan elinympäris- olla käytännössä joskus pakko rajoittaa omaa 12367: töä koskevasta vaikutusmahdollisuudesta (HM yhteiskunnallista osallistumistaan. OA Lehtima- 12368: 14a §:n 2 mom). Perusoikeustasoinen osallistu- ja on pohtinut esimerkiksi tuomarin osallistumi- 12369: ruismahdollisuus on keskeisen tärkeä oikeudelli- sesta kunnallispolitiikkaan aiheutuvia käytän- 12370: nen väline pyrittäessä demokraattiseen kansa- nön ongelmia (1023/4/96 ks. s. 98). 12371: laisyhteiskuntaan. On tärkeätä, että myös kunnalliselämässä toi- 12372: Osallistuvan kansalaistoiminnan edellytykse- mivat luottamushenkilöt mieltävät tehtävänsä 12373: nä on käytännössä, että julkinen valta tiedottaa kunnallisen demokratian toteuttajina ja kansa- 12374: asioista riittävän aktiivisesti ja avoimesti. Eri- laisten poliittisten oikeuksien edistäjinä. OA 12375: tyisen tärkeätä tämä on silloin, kun kysymys on Lehtimaja arvosteli kunnanvaltuuston puheen- 12376: ihmisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin vaikutta- johtajaa siitä, että tämä oli kieltäytynyt kutsu- 12377: vien hankkeiden valmistelusta. OA Lehtimaja masta kunnanvaltuutetun sijaista osallistumaan 12378: muistutti ympäristöministeriä avoimen tiedotta- erään poliittisesti hankalan asian käsittelyyn. 12379: misen tärkeydestä N atura-alueita koskevassa OA katsoi, ettei valtuuston puheenjohtajalla ole 12380: julkisessa keskustelussa (376/4/98 ks. s. 271) ja tehtävässään laillista oikeutta poliittiseen takti- 12381: kiinnitti kaupunginhallituksen huomiota avoi- kointiin. Hänen tulee vastata siitä, että kuntalai- 12382: muuteen kunnallisissa kaavoitus- ja rakentamis- set saavat äänensä kuuluviin lain edellyttämin 12383: asioissa (1474/4/95 ks. s. 268). tavoin (1506/4/95 ks. s. 234). 12384: Säädösvalmistelun avoimuuteen ovat kiinnit- Vaalioikeuksien osalta OA Lehtimaja on kiin- 12385: täneet huomiota sekä OA Lehtimaja (2095 ja nittänyt oikeusministeriön huomiota siihen, että 12386: 2113/4/97 ks. s. 298) että AOA Paunio (588/4/96 myös ulkomailla tulee olla riittävästi ennakkoää- 12387: ks. s. 185). Niillä ihmisillä, joita valmisteltavat nestyspaikkoja (2452/4/96 ks. s. 302). OA on 12388: lait koskevat, on oikeus tulla hankkeiden johdos- myös muistuttanut kaupungin keskusvaalilau- 12389: ta kuulluiksi mahdollisimman varhaisessa vai- takuntaa vaalilainsäädännössä vahvistettujen 12390: heessa. Tiedottaminen on tärkeätä myös sen menettelytapojen ja muotomääräysten huolelli- 12391: vuoksi, että he voisivat arvioida lakiehdotusten sesta noudattamisesta. Erityinen tarkkuus on 12392: todennäköisiä vaikutuksia omaan toimintaansa näissä asioissa perusteltua paitsi oikean vaalitu- 12393: ja elinkeinoonsa. loksen myös yleisen luottamuksen turvaamiseksi 12394: On huolestuttavaa, jos yksilön vaikutusmah- (907/4/95 ks. s. 304). 12395: dollisuudet vähenevät julkisen hallinnon yksi- 12396: tyistäruiskehityksen seurauksena. OA Lehtimaja 12397: 12398: 12399: 12400: 50 12401: PERUS -JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 12402: 12403: 12404: 12405: 12406: Omaisuuden suoja (HM 12 §) subjektiivisena perusoikeutena. Lisäksi kaikilla 12407: Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulkinta- on oltava yhtäläinen mahdollisuus saada myös 12408: käytännössä on sovellettu omaisuuden suojan muuta opetusta ja kehittää itseään varattomuu- 12409: osalta laajaa harkintamarginaalia, mutta tämä den sitä estämättä. Tämä merkitsee elinikäisen 12410: ei ole luonnollisestikaan voinut heikentää kansal- koulutuksen periaatteen tunnustamista perusoi- 12411: lisella tasolla myönnettyä vastaavaa suojaa. keutena. Kysymys ei kuitenkaan tältä osin ole 12412: Omaisuuden suoja onkin perinteisesti ollut vah- subjektiivisesta oikeudesta vaan julkisen vallan 12413: va kotimaisessa oikeuskäytännössä. velvollisuudesta luoda ihmisille edellytyksiä 12414: Omaisuuden suoja joutuu usein intressiristirii- kouluttaa ja kehittää itseään, kukin kykyjensä 12415: taan jonkin toisen perusoikeuden kanssa. Tällai- ja tarpeidensa mukaan. Myös tieteen, taiteen ja 12416: nen tilanne syntyy esimerkiksi ympäristöä suo- ylimmän opetuksen vapaudesta on säädetty pe- 12417: jeltaessa. Tällöin omaisuuden suojaa on jouduttu rusoikeustasolla. 12418: tarkastelemaan yhdessä HM 14a §:n luonnon Oikeus koulutukseen on tunnustettu myös 12419: monimuotoisuutta ja ympäristön terveellisyyttä kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, mm. 12420: koskevan "kilpailevan" perusoikeussäännöksen Euroopan ihmisoikeussopimuksen ensimmäises- 12421: kanssa. Kahta eri suuntiin vaikuttavaa perusoi- sä lisäpöytäkirjassa ja lapsen oikeuksia koske- 12422: keussäännöstä on punnittava vastakkain. vassa yleissopimuksessa. 12423: Myös "konkretisoituneet" saaruisoikeudet Peruskoulun luokanopettajien säästösyistä ta- 12424: nauttivat omaisuudensuojaa. OA Lehtimaja kui- pahtuneet ·lomautukset ovat kertomusvuonna 12425: tenkin katsoi, ettei velkajärjestelyasiassa määrä- johtaneet oikeusasiamiehelle tehtyihin moniin 12426: tyn selvittäjän oikeus tulevaisuudessa määräy- kanteluihin. AOA Paunio katsoi, että subjektii- 12427: tyvään palkkioon kuulunut omaisuudensuojan vinen oikeus perusopetukseen rajoittaa tällaisten 12428: piiriin (257/4/96 ks. s. 84). lomautusten käyttämistä ja velvoittaa asianmu- 12429: Usein on ollut kysymys omaisuuden erilaisten kaisen opetuksen antamiseen myös lomautusten 12430: käyttörajoitusten kohtuullisuudesta. OA Lehti- aikana. Lomautuksista johtuvat väliaikaiset 12431: maja otti kantaa käytetyn auton uuden omista- opetusjärjestelyt ovat omiaan tosiasiallisesti hei- 12432: jan oikeusasemaan tilanteessa, jossa edellinen kentämään perusopetuksen laatua ja määrää. 12433: omistaja oli laiminlyönyt moottoriajoneuvove- AOA:n mukaan tällaiset heikennykset eivät ole 12434: ron maksamisen eikä uusi omistaja saanut sen sopusoinnussa hallitusmuodon perusoikeussään- 12435: takia käyttää autoa (9/2/97 ks. s. 252). AOA nösten eivätkä myöskään lapsen oikeuksia kos- 12436: J onkka puolestaan totesi, että oikeus laiduntaa kevan yleissopimuksen kanssa (1416/4/98 ks. s. 12437: poroja korvauksetta toisen omistamalla maalla 228). 12438: merkitsee maanomistajan kannalta omaisuuden- 12439: suojan rajoittamista. Tämä näkökohta asetti 12440: Oma kieli ja kulttuuri (HM 14 §) 12441: omat vaatimuksensa porojen aiheuttamien va- Hallitusmuodossa on turvattu paitsi suomenja 12442: hinkojen korvausjärjestelmän toimivuudelle ruotsin kielten yhdenvertainen asema maan kan- 12443: (405/4/95 ks. s. 305). salliskielinä myös saamelaisten, romanien ja 12444: muiden ryhmien kielelliset ja kulttuuriset oikeu- 12445: Oikeus opetukseen (HM 13 §) det. Kielellisillä oikeuksilla on kytkentöjä mui- 12446: Maksuton perusopetus turvataan jokaiselle hin, erityisesti yhdenvertaisuutta, sananvapaut- 12447: 12448: 12449: 51 12450: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 12451: 12452: 12453: 12454: 12455: ta, opetusta sekä oikeudenmukaista oikeuden- kielen käyttöön passintarkastuspaikalla olevissa 12456: käyntiä ja hyvää hallintoa koskeviin perusoi- opasteissa ja passintarkastajien ammattinimik- 12457: keuksiin. p,,rusoikeusuudistuksen yhteydessä keestä kertovissa nimilapuissa (2587/2/98 ks. s. 12458: velvollisuus huolehtia maan suomen-ja ruotsin- 281). 12459: kielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskun- OA Lehtimaja taas arvosteli ympäristökeskus- 12460: nallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mu- ta siitä, että kaksikielisellä alueella julkisesti näh- 12461: kaan ulotettiin koko "julkiseen valtaan" eikä ai- täville asetetun, Natura-hankkeeseen liittyvän 12462: noastaan valtioon. Hallinnon rakennemuutok- ehdotuksen kartta-aineiston värisymbolit oli se- 12463: sen ja yksityistäruiskehityksen jatkuessa tällä lostettu vainsuomenkielellä (254/4/98 ks. s. 281 ). 12464: laajennuksella voidaan ennustaa olevan huomat- Kansainvälistymisestä ja etenkin Euroopan 12465: tava merkitys. unionin jäsenyydestä johtuen tulee yhä useam- 12466: Kielilainsäädäntöä ja kielellisiä oikeuksia kos- min tilanteita, joissa kansalliskielemme joutuvat 12467: kevat asiat on kertomusvuonna keskitetty oi- kotimaassakin kilpailemaan vieraiden kielten 12468: keusasiamiehen kansliassa omaksi asiaryhmäk- kanssa. 12469: seen (ks. s. 279). Eräässä kantelussa oli kysymys siitä, että ulko- 12470: OA Lehtimaja otti lehtikirjoituksen perusteel- maalaisen vastaajan rikosasiassa tekemä valitus 12471: la omasta aloitteestaan tutkittavakseen kielelli- oli käsitelty muutoksenhakuasteissa suoraan 12472: sen tasa-arvon toteutumisen rikosoikeudenkäyn- englanninkielisten asiakirjojen pohjalta. OA 12473: neissä, erityisesti mitä tuli ruotsin kielen ase- Lehtimaja katsoi, ettei tähän ollut laillista estet- 12474: maan kaksikielisillä alueilla, ja totesi nykytilan- tä, mikäli tuomioistuimissa oli riittävä taito ym- 12475: teen huolestuttavaksi. Hän katsoi myös, että märtää asianomaista kieltä (1008/4/96 ks. s. 93). 12476: tuomarien puutteellinen kielitaito saattoi joskus Jokaisella kansanedustajalla on oltava yhtä- 12477: vaarantaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin läinen mahdollisuus osallistua valtiopäivätyö- 12478: saamisen. OA suositteli oikeusministeriölle pa- hön. Sen vuoksi OA Lehtimaja painotti kansan- 12479: rannustoimia ja kiirehti kielilainsäädännön uu- edustajien oikeutta saada EU -asioissa kaikki tar- 12480: distamista (1776/4/96 ks. s. 85). peellinen tieto omalla äidinkielellään. Toisaalta 12481: Myös AOA Paunio on kiinnittänyt huomiota hän korosti myös eduskunnan oikeutta saada 12482: kielellisten oikeuksien ja oikeudenmukaisen oi- mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tietoa 12483: keudenkäynnin yhteensovittamisvaikeuksiin, ED-asioiden valmistelusta. Virallisten suomen- 12484: esimerkiksi tilanteessa, jossa asian käsittelyä kielisten käännösten odottaminen saattoi joskus 12485: jouduttiin käräjäoikeudessa lykkäämään tulkin merkitä viivästystä, jolloin alkuperäisiä EU- 12486: hankkimiseksi (2158/4/96 ks. s. 284). asiakirjoja oli voitava toimittaa eduskunnalle 12487: AOA Paunio on korostanut jokaisen oikeutta myös vieraskielisinä (712/4/97 ks. s. 293). 12488: saada perustoimeentuloa turvaavia palveluja 12489: omalla kielellään. Eräässä tapauksessa oli kysy- Työ, ammatti ja elinkeino (HM 15 §) 12490: mys työttömyysturvaa koskevista työttömyys- Perusoikeusuudistuksen yhteydessä turvattiin 12491: kassan ratkaisuista (1265/2/98 ks. s. 280). Hän on jokaiselle oikeus lain mukaan hankkia toimeen- 12492: kiinnittänyt huomiota myös rikoksesta epäillyn tulonsa valitsemailaan työllä, ammatilla tai elin- 12493: oikeuteen käyttää omaa kieltään esitutkinnassa keinolla. Yhtenä lähtökohtana on ollut yrittämi- 12494: (2377/2/98 ks. s. 282) sekä suomen ja ruotsin sen vapauden periaate ja yleensäkin yksilön oma 12495: 12496: 12497: 52 12498: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 12499: 12500: 12501: 12502: 12503: aktiivisuus toimeentulonsa hankkimisessa. Pe- vat toimia kunnan tilintarkastajina, kysymys oli 12504: rusoikeussäännös asettaa julkiselle vallalle tältä tavallaan myös elinkeinolupa-asiasta. Tutkin- 12505: osin turvaamis- ja edistämisvelvoitteen. toon hyväksyminen merkitsi tosiasiallisesti elin- 12506: Elinkeinovapauteen kuuluu olennaisesti myös keinoluvan myöntämistä. Tämä oli otettava 12507: kaikkien elinkeinojen ja elinkeinonharjoittajien huomioon tutkintoasioista päättävän lautakun- 12508: tasapuolinen kohtelu julkisen vallan taholta. OA nan jäsenten puolueettomuutta arvioitaessa 12509: Lehtimaja korosti tämän huomioon ottamista, (1454/4/96 ks. s. 297). 12510: kun yritystoimintaa valtiovallan taholta julki- 12511: sesti tuetaan (1883/4/98 ks. s. 307). Kunnan huo- Sosiaaliturva (HM 15a §) 12512: miota OA kiinnitti siihen, ettei jätehuoltoyrittä- Perusoikeusuudistuksen yhteydessä otettiin 12513: jiä tullut kohdella eriarvoisesti sopimusperustei- hallitusmuotoon säännös (15a §), johon koottiin 12514: sesta jätteenkuljetuksesta tiedotettaessa (127/4/ keskeiset sosiaaliset perusoikeudet. Oikeusasia- 12515: 96 ks. s. 272). miehelle tulevista kanteluista suuri osa kohdis- 12516: Yrityssaneerausmenettelyssä joudutaan vai- tuu sosiaali- ja terveysviranomaisiin, mistä syys- 12517: keisiin rajanvetoihin, kun huomioon otetaan tä sosiaalisia perusoikeuksia koskevat säännök- 12518: myös kilpailevien yrittäjien oikeutettu huoli kil- set ovat oikeusasiamiehen työssä keskeisiä. 12519: pailun vääristymisestä. OA Lehtimaja otti kan- Perusoikeusuudistus on tuonut uusia paino- 12520: taa luvanvaraista tavaraliikenteen harjoittamis- tuksia sosiaaliturvaa koskevaan laillisuusval- 12521: ta koskevan vakavaraisuusvaatimuksen ja yri- vontaan. Aikaisemmin on kysymys ollut paljolti 12522: tyssaneerauksen tavoitteiden yhteensovittami- menettelytapojen asianmukaisuuden seuraami- 12523: seen sekä kiinnitti liikenneministeriön huomiota sesta. Kun uusissa perusoikeussäännöksissä kui- 12524: yhdenvertaisuusperiaatteen tärkeyteen liikenne- tenkin on asetettu julkiselle vallalle aineellista 12525: lupaharkinnassa (469/2/96 ks. s. 264). sosiaaliturvaa koskevia velvoitteita, näkyy tämä 12526: Elinkeinojen luvanvaraisuutta koskeva sään- laillisuusvalvonnassa kannanottoina myös so- 12527: telyjättää joskus toivomisen varaa. Eräässä kan- siaaliturvan aineellista sisältöä koskeviin kysy- 12528: telussa oli kysymys siitä, että arpajaislakiin pe- myksiin. 12529: rustuvalla lupakäytännöllä tosiasiallisesti rajoi- Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmis- 12530: tettiin tavara-arpajaisten käytännön tehtävissä arvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus 12531: avustavien yritysten elinkeinovapautta. OA välttämättömään toimeentuloon ja huolenpi- 12532: Lehtimaja korosti, että arpajaistoiminnan lu- toon. Toimeentuloon liittyvät oikeusturvaongel- 12533: vanvaraisuuden rajat pitäisi nykyistä selkeäm- mat ovat viime vuosina olleet oikeusasiamiehen 12534: min määritellä laissa (1207/4/97 ks. s. 295). huomion kohteena erityisesti siitä syystä, että 12535: Elinkeinovapauteen voidaan puuttua myös toimeentulotuesta on tehty runsaasti kanteluita. 12536: piilorajoituksin, joiden tunnistaminen on tärkeä- Laista ei ilmene yksiselitteisesti, milloin henki- 12537: tä mm. julkisen vallankäytön puolueettomuuden lön ei katsota kykenevän hankkimaan välttämä- 12538: varmistamiseksi. Eräässä kantelussa väitettiin, töntä toimeentuloaan. Tämä jättää harkintaval- 12539: että julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan taa toimeentulotuesta päättäville viranomaisil- 12540: tutkintoon osallistumista koskeva valintamenet- le, etenkin silloin, kun on kysymys tuen hakijan 12541: tely oli puolueellinen. OA Lehtimaja totesi, että omien toimien ja valintojen vaikutuksesta asi- 12542: koska vain mainitun tutkinnon suorittaneet voi- aan. Tästä syystä AOA Paunio ei pitänyt perus- 12543: 12544: 12545: 53 12546: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 12547: 12548: 12549: 12550: 12551: turvalautakunnan tulkintaa lainvastaisena sen heutuvien kustannusten korvaamisessa joudut- 12552: hylätessä toimeentulotukihakemuksen sillä pe- tiin säästämään (2557/4/95 ks. s. 292). AOA 12553: rusteella, että hakija ei ollut kehotuksista huoli- J onkka on puolestaan vankilatarkastusten yh- 12554: matta luopunut kannattamattomasta yritystoi- teydessä kiinnittänyt terveyspalveluiden saata- 12555: minnastaan ja hakeutunut ensisijaisena tuki- vuuteen erityistä huomiota. Tärkeänä näkökoh- 12556: muotona pidettävän työttömyysturvan piiriin. tana AOA Paunio on korostanut perustoimeen- 12557: Hänen mielestään toisenlainen tulkinta olisi kui- tuloa turvaavien tukitoimien oikea-aikaisuutta. 12558: tenkin paremmin turvannut oikeuden välttä- Hän arvosteli mm. työmarkkinatuen suorittami- 12559: mättömään toimeentuloon (1768/4/96 ks. s. 162, sen viivästymistä (1649/4/96 ks. s. 247). 12560: 1966/4/96 ks. s. 166). Samoin on julkiselle vallalle annettu perustus- 12561: AOA Paunio on erityisesti korostanut toimeen- lailliseksi tehtäväksi edistää jokaisen oikeutta 12562: tulotuen hakijan todellisten olosuhteiden huo- asuntoon. Tämä voidaan ottaa yhtenä laintul- 12563: mioon ottamista, kun arvioidaan tämän oikeutta kintaperusteena huomioon muun muassa hää- 12564: välttämättömään toimeentuloon. Hän arvosteli dön laillisia edellytyksiä harkittaessa. OA Lehti- 12565: mm. sitä, että toimeentulotukilaskelmassa oli maja antoi huomautuksen käräjätuomarille, 12566: otettu huomioon myös hakijan laskennallinen joka oli väliaikaisena turvaamistoimena riittä- 12567: tulo sairauspäivärahaa tai työkyvyttömyyselä- mättömin perustein velvoittanut kantelijat heti 12568: kettä koskevan hakemuksen vireillä ollessa häädön uhalla muuttamaan asunnostaan (1587/ 12569: (1725/4/96 ks. s. 167). Ongelmana AOA Paunio 4/96 ks. s. 92). 12570: piti myös sitä, että toimeentulotuen myöntämis- Sisällöllisesti perustoimeentulo on kuitenkin 12571: perusteet saattoivat vaihdella arvaamattomasti viime kädessä aikaan ja kulttuuriin sidottu käsi- 12572: (1141/4/98 ks. s. 159). te. OA Lehtimaja on kiinnittänyt huomiota esi- 12573: Toimeentulotukea koskevaa kaupungin ohjet- merkiksi yleisten telepalvelujen merkitykseen ih- 12574: ta AOA Paunio arvosteli siitä, että se oli omiaan misten perustoimeentulon ulottuvuuksia arvioi- 12575: tarpeettomasti rajoittamaan perusoikeutena taessa. Joillekin ihmisille nämä palvelut saatta- 12576: turvattua oikeutta välttämättömään toimeentu- vat olosuhteista riippuen muodostua välttämät- 12577: loon (1593/4/96 ks. s. 161). Erään kantelun joh- tömäksi osaksi sosiaalista perusturvaa (2251/4/ 12578: dosta hän totesi, ettei sosiaalilautakunta voinut 96 ks. s. 265). 12579: asettaa toimeentulotuen myöntämisen ehdoksi 12580: sitä, että tuen hakija muuttaa asunnostaan. Täl- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja 12581: lainen ehto ei perustunut lakiin (1918/4/96 ks. s. hyvä hallinto (HM 16 §) 12582: 161). Oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ja hyvää 12583: HM 15a §:ssä on erikseen taattu jokaiselle oi- hallintoa koskeva säännös on otettu hallitus- 12584: keus perustoimeentulon turvaan mm. työttö- muotoon vasta perusoikeusuudistuksen yhtey- 12585: myyden, sairauden ja lapsen syntymän perus- dessä. Sen esikuvana on Euroopan ihmisoikeus- 12586: teella. OA Lehtimaja kiinnitti ulkoasiainministe- sopimuksen 6 artikla. Kotimainen perusoikeus- 12587: riön huomiota perusoikeusnäkökohtien asetta- säännös on kuitenkin soveltamisalaltaan laajem- 12588: miin reunaehtoihin, kun ulkoasiainhallinnon pal- pi: siihen kuuluu myös hallintomenettely eri vi- 12589: veluksessa olevien henkilöiden ulkomaanpalve- ranomaisissa eikä ainoastaan lainkäyttö tuomio- 12590: lun aikaisesta raskaudesta ja synnytyksestä ai- istuimissa. 12591: 12592: 12593: 12594: 54 12595: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 12596: 12597: 12598: 12599: 12600: Hyvä hallinto on käsitteenä avoin. Siihen kuu- valvonnan ydinaluetta. Näin ollen on luonnollis- 12601: luvat periaatteet eivät ole ennakolta tyhjentä- ta, että juuri HM 16 §on useimmin ollut oikeus- 12602: västi määriteltävissä. Hyvän hallinnon sisältö asiamiehen huomion kohteena. Kotimaisessa oi- 12603: muuttuu samalla kun ihmisten välistä kanssa- keuskulttuurissa on verrattain uutta, että viran- 12604: käymistä koskevat kulttuuriset normit muuten- omaismenettelyyn liittyvää oikeusturvaa yli- 12605: kin muuttuvat. päänsä pidetään perus- ja ihmisoikeuskysymyk- 12606: Monissa ulkomaisissa oikeusjärjestyksissä hy- senä. 12607: vää hallintotapaa ei ole lainkaan oikeudellistettu Seuraavassa mainitaan eräitä oikeudenmukai- 12608: samoin kuin meillä HM 16 §:ssä. Hyvää hallinto- sen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon osa- 12609: tapaa pidetään pelkästään sofi law -tyyppisenä alueita, jotka ovat kertomusvuonna olleet oi- 12610: "pehmeänä" käyttäytymisnormina, jonka nou- keusasiamiehen työssä eniten esillä. 12611: dattamista valvovat ainoastaan ombudsman 12612: -tyyppiset elimet, eivät sen sijaan tuomioistui- A) oikeus saada asiansa käsitellyksi viran- 12613: met. Esimerkiksi Euroopan unionin oikeusasia- omaLsessa 12614: miehen tehtäväksi on määritelty "hallinnollisten 12615: epäkohtien" (maladministration) tutkiminen. HM 16 § turvaa jokaiselle toisaalta yleisen oi- 12616: Hallinnollinen epäkohta tarkoittaa hänen mu- keuden saada asiansa käsitellyksi tuomiois- 12617: kaansa huonoa tai puutteellista hallintoa. Siitä tuimessa tai muussa viranomaisessa, toisaalta 12618: on kyse, "jos toimielin ei tee jotakin, jota sen olisi erityisen oikeuden saada oikeuksiaan ja velvolli- 12619: pitänyt tehdä, jos se tekee sen väärin tai jos se suuksiaan koskeva päätös nimenomaan tuomiois- 12620: tekee jotakin, jota sen ei olisi pitänyt tehdä". tuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöeli- 12621: Näin laaja määritelmä kattaisi Suomessa myös men käsiteltäväksi. Jälkimmäinen oikeus siis 12622: rangaistavaksi säädettyjä virkavelvollisuuden vastaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 ar- 12623: rikkomisia. Suomen järjestelmälle onkin omi- tiklan turvaamaa oikeutta oikeudenkäyntiin eli 12624: naista se, että virkamiehen rangaistuksella te- access to court -periaatetta, joka tulee kysymyk- 12625: hostettuihin yleisiin virkavelvollisuuksiin kuu- seen vain ns. civil right -tyyppisten oikeuksien 12626: luu noudattaa hyvän hallinnon periaatteita. yhteydessä. Eräitä esimerkkejä siitä, minkälai- 12627: Rangaistusuhan ulkopuolelle jää hyvästä hallin- sissa tilanteissa oikeus viranomaiskäsittelyyn on 12628: nosta poikkeaminen kuitenkin siinä tapauksessa, tullut kertomusvuonna ajankohtaiseksi: 12629: että tekoa pidetään rikoslain määrittelemällä ta- Oikeusasiamiehelle kannellaan usein siitä, et- 12630: valla "kokonaisuutena arvostellen vähäisenä". teivät viranomaiset vastaa niille osoitettuihin 12631: Euroopan unionin oikeusasiamies on äskettäin pyyntöihin tai tiedusteluihin. Viranomaisten 12632: laatinut luonnoksen hyvää hallintomenettelyä suhtautumisen on väitetty olevan tässä suhtees- 12633: koskeviksi ohjeiksi noudatettaviksi unionin toi- sa ylimielistä. OA Lehtimaja sekä AOA Paunio ja 12634: mielinten ja yleisön välisissä suhteissa. Myös AOA Jonkka ovat toistuvasti korostaneet hy- 12635: Euroopan neuvoston piirissä on koottu hallinto- vään hallintoon kuuluvan, että viranomaiselle 12636: menettelyä koskevat periaatteet yhtenäiseksi osoitettuihin kirjeisiin myös vastataan kohtuul- 12637: ohjeistoksi. lisessa ajassa, mikäli yhteydenotot ovat asiallisia 12638: Viranomaismenettelyyn liittyvä oikeusturva ja on pääteltävissä, että kirjeenlähettäjä odottaa 12639: on perinteisesti ollut oikeusasiamiehen laillisuus- vastausta (1087/4/96 ks. s. 274. Ks myös 1370/4/ 12640: 12641: 12642: 12643: 55 12644: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 12645: 12646: 12647: 12648: 12649: 97 ja 2062/4/98). Kirjalliseen pyyntöön on yleen- B) oikeussuojakeinojen tehokkuus 12650: sä annettava kirjallinen vastaus siitä huolimatta, 12651: että asiassa on jo vastattu suullisesti (1375/4/97). Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 ja 13 ar- 12652: Jos näin ei voida tehdä, pitäisi ainakin ilmoittaa tiklan tulkintakäytännössä on korostettu oikeus- 12653: syy, miksi kirjallista vastausta ei anneta (1194/4/ suojan tehokkuuden vaatimusta. Oikeussuojan 12654: 97). tarpeessa olevan ihmisen kannalta ei riitä, että 12655: "Asian käsitteleminen" on tässä yhteydessä tuomioistuin tai muu viranomainen ottaa hänen 12656: ymmärrettävä laajasti. Kysymyksen ei tarvitse asiansa käsiteltäväksi ja antaa siinä päätöksen. 12657: olla jostakin viranomaisen toimivaltaan muodol- Julkisen vallan on huolehdittava myös siitä, että 12658: lisesti kuuluvasta asiasta. Ratkaisevaa on ni- lainvoimaisia päätöksiä noudatetaan ja että pää- 12659: menomaan se, voidaanko olosuhteista päätellä tökset voidaan tarvittaessa panna täytäntöön. 12660: asianomaisen odottavan vastausta (249114/97 ks. On myös tärkeätä, ettei väliaikaisilla turvaa- 12661: s. 273). Pelkästään se, että viranomainen itse mistoimilla tehdä tyhjäksi vastapuolen mahdol- 12662: pitää kansalaisen esiintuomaa asiaa toisarvoise- lisuutta oikeuksiensa tehokkaaseen puolustami- 12663: na, ei oikeuta vastaamatta jättämiseen (2735/4/ seen itse pääasiassa. OA Lehtimaja antoi käräjä- 12664: 97 ks. s. 264 ). tuomarille huomautuksen sen johdosta, että kä- 12665: OA Lehtimaja moitti poliisilaitosta 16.8.1999 räjäoikeus oli häätöasiassa suostunut väliaikai- 12666: siitä, ettei kansanedustajan lähettämään kirjalli- seen turvaamistoimeen ilman laillisia edellytyk- 12667: seen tiedusteluun ollut vastattu (422 ja 1306/4/98 siä (1587/4/96 ks. s. 92). 12668: ks. s. 140). Kirjeisiin vastaamisen varmistami- Edelleen OA Lehtimaja kiinnitti huomiota sii- 12669: seksi OA Lehtimaja esitti, että myös valtioneu- hen, että velkajärjestelylain nojalla annetuista 12670: voston jäsenelle henkilökohtaisesti osoitetut väliaikaisista täytäntöönpanokielloista huoli- 12671: mutta ministeriöön lähetetyt kirjeet diarioitai- matta oli ulosmitattua omaisuutta myyty pak- 12672: siin ministeriössä asianmukaisesti, jollei kysy- kohuutokaupalla. OA katsoi velallisen oikeustur- 12673: mys ole selvästi yksityisluonteisesta yhteyden- van ja viime kädessä koko oikeudenkäytön te- 12674: otosta ministeriin (869/4/96 ks. s. 304). hokkuuden kärsivän siitä, jollei ulosottoviran- 12675: Tuomiokapitulia OA Lehtimaja arvosteli siitä, omainen saanut ajoissa tietoa tuomioistuimen 12676: ettei se ollut tutkinut sille tehtyä kirjallista kan- määräämästä täytäntöönpanon keskeytyksestä 12677: telua piispan syyllistymisestä harhaoppiin (188/ (1036/2/98 ks. s. 151). 12678: 4/96 ks. s. 288), kunnanhallitusta taas laimin- Joidenkin oikeuskeinojen tosiasiallinen tehok- 12679: lyönnistä vastata jätemaksusta vapauttamista kuus riippuu siitä, kuinka nopeasti niihin voi- 12680: koskevaan hakemukseen (7114/98 ks. s. 270) sekä daan turvautua. OA Lehtimaja arvosteli käräjä- 12681: käräjätuomaria sen johdosta, ettei tämä ollut tuomaria siitä, että vangitsemiskantelun teke- 12682: antanut valituskelpoista päätöstä toimittajan mistä varten tilattu vangitsemispäätöksen jäl- 12683: pyyntöön saada valokuvata rikosasian oikeuden- jennöslähetettiin 2.luokan postissa, joka saapui 12684: käyntiasiakirjoja (2129/4/97 ks. s. 102). perille vasta viiden päivän kuluttua (1551/4/97 12685: AOA Jonkka puolestaan arvosteli esitutkin- ks. s. 82). Toisaalta esimerkiksi kuulemismenet- 12686: nanjohtajaa laiminlyönnistä vastata rikoksesta telyn tehokkuus voi riippua siitä, varataanko 12687: epäillyn pyyntöön, että tämä saisi antaa esitut- kuulemiseen riittävästi aikaa (ks. jälj. D-kohta). 12688: kintalain mukaisen loppulausunnon (1723/4/96). Oikeudenkäytön tehokkuus vaatii myös sitä, 12689: 12690: 12691: 56 12692: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 12693: 12694: 12695: 12696: 12697: että todistajia kohdellaan tuomioistuimissa sittelemässä uskotun miehen määräämistä kos- 12698: asianmukaisesti. Jos todistajien saatavuus huo- kevassa hakemusasiassa (1563/4/96), kunnan vi- 12699: nonee, myös tuomioistuimen mahdollisuudet to- ranomaisten käsittelemissä asiakirjajulkisuus- 12700: tuuden selvittämiseen heikkenevät. OA Lehti- asioissa (66l/4/96 ks. s. 233 ja 154l/4/96 ks. s. 12701: maja moitti käräjäoikeutta erityisesti todistajien 237), kunnanhallituksille osoitettuihin kirjeisiin 12702: pitkistä odotusajoista ja huonosta informoiunis- vastaamisessa (2232/4/96 ja 2127/4/97) sekä sisä- 12703: ta (1439/4/98 ks. s. 94). asiainministeriön poliisiosastolle osoitettuun kir- 12704: jeeseen vastaamisessa (492/4/98) ja lääninverovi- 12705: C) asian käsittelyn joutuisuus rastossa tapahtuneen tallennusvirheen korjaa- 12706: misessa (863/4/96 ks. s. 254). 12707: HM 16 §:n mukaan asia on käsiteltävä toimi- Ylimpien tuomioistuinten käsittelyaikojen 12708: valtaisessa viranomaisessa "ilman aiheetonta osalta OA Lehtimaja viittasi siihen, että myös 12709: viivytystä", kun taas Euroopan ihmisoikeusso- perustelujen laatuun on panostettava aikaa ja 12710: pimuksen 6 artikla velvoittaa tuomioistuimessa voimavaroja, ottaen huomioon, että ratkaisuilla 12711: tapahtuvaan oikeudenkäyntiin "kohtuullisen voi olla ohjausvaikutusta muissa samanlaisissa 12712: ajan kuluessa". Oikeusasiamies on nähnyt sään- tapauksissa (2196/4/97 ks. s. 83). Edelleen hän 12713: nökset ensisijaisesti periaateluonteisina velvoit- totesi, etteivät kansalaisten itsensä asioittensa 12714: teina: kaikissa asioissa on pyrittävä mahdollisim- käsittelylle asettamat määräajat voi sitoa viran- 12715: man joutuisaan käsittelyyn. Joutuisuusperiaat- omaisia (735/4/98). 12716: teeseen on sen vuoksi usein kiinnitetty viran- AOA Paunio puolestaan arvosteli asian käsit- 12717: omaisen huomiota ohjausmielessä myös silloin, telyn viivästymistä mm. syyteharkinnassa (988/ 12718: kun varsinaisesta virkavelvollisuuden rikkomi- 4/97 ks. s. 145), poliisin suorittamassa esitutkin- 12719: seksi leimattavasta menettelystä ei konkreetti- nassa (2485/4/96 ks. s. 120) ja rikosilmoituksen 12720: sessa tapauksessa olekaan ollut kysymys. kirjaamisessa (1782/4/97 ks. s. 122), kuolintodis- 12721: OA Lehtimaja on kertomusvuonna kiinnittä- tuksen antamisessa (1745/4/97 ks. s. 192), lapsen 12722: nyt huomiota joutuisankäsittelyn vaatimukseen tapaaruisoikeuden täytäntöönpanossa (826/4/96 12723: muun muassa seuraavissa asioissa: ks. s. 178) ja työministeriölle osoitetun tutkinta- 12724: käräjäoikeuden käsittelemissä riita-asioissa pyynnön käsittelyssä (1293/4/98). Hän arvosteli 12725: (337/4/98, 71l/4/98, 294/4/96), lääninoikeuden viivästyksistä myös työvoimatoimistoa työvoi- 12726: käsittelemässä verovalitusasiassa (2673/4/97 ks. mapoliittisen lausunnon antamisessa (1268/4/96 12727: s. 252) ja kunnalliskanteluasiassa (272 ja 309/4/ ks. s. 244) ja lääninlääkäriä terveydenhuollon 12728: 98), vesioikeuden käsittelemässä lupa-asiassa ammattihenkilöstön vastaanottotoimintojen 12729: (ll77/4/98), verotoimiston käsittelemässä lähde- tarkastamisessa (1239/2/97 ks. s. 203) . Edelleen 12730: verokorttihakemusasiassa (297 /4/97), lääninhal- hän moitti eläkeasian käsittelyn viivästystä Val- 12731: lituksen käsittelemässä arpajaislupahakemusasi- tiokonttorissa ja korosti sitä, ettei viranomaistoi- 12732: assa (1207/4/97 ks. s. 295), ympäristökeskuksen minnan seurauksena saa syntyä etuuksien mene- 12733: käsittelemässä toimenpidekieltoasiassa (1370/4/ tyksiä (2330/4/96 ks. s. 171). 12734: 97) ja rantakaava-asiassa (1087/4/96 ks. s. 274), AOA Jonkka taas arvosteli asian käsittelyn 12735: teknisten palvelujen lautakunnan käsittelemäs- viivästystä mm. syyteharkinnassa (718/4/96 ja 12736: sä tieyksiköiden vahvistamista koskevassa hake- 1322/4/97 ks. s. 146), verotusmenettelyssä (1608/ 12737: musasiassa (1577/4/97), holhouslautakunnan kä- 4/98) sekä poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen 12738: 12739: 57 12740: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 12741: 12742: 12743: 12744: 12745: esitutkinnassa (2614/4/97 ks. s. 141). AOA Jonk- tuimessa tapahtuvan lainkäytön ulkopuolelle. 12746: ka on poliisilaitosten tarkastusten yhteydessä Hallintomenettelyn osalta kuulemisesta on m- 12747: yleisemminkin kiinnittänyt huomiota esitutkin- menomaan säädetty hallintomenettelylain 15 12748: nassa tapahtuneisiin viivästyksiin. Tutkittava- §:ssä. 12749: na on paraikaa tapauksia, joissa viivästys on Oikeusasiamies on kertomusvuonna ottanut 12750: johtanut syyteoikeuden vanhentumiseen. kuulemisperiaatteeseen kantaa mm. seuraavissa 12751: Yleispiirteenä voidaan todeta, että oikeusasia- tapauksissa. 12752: mies on pyrkinyt tapauskohtaisesti selvittämään OA Lehtimaja arvosteli ympäristökeskusta sii- 12753: viivästysten syyt ja monesti myös suosittamaan tä, ettei se ollut varannut loma-asuntoa varten 12754: parannuskeinoja tai ainakin kiinnittämään haettua poikkeuslupaa koskevassa asiassa haki- 12755: ylemmän viranomaisen huomiota voimavarojen jalle tilaisuutta selityksen antamiseen kaupun- 12756: puutteellisuuteen. Asioiden käsittelyn on havait- ginhallituksen lausunnon johdosta ennen poik- 12757: tu viivästyneen mm. seuraavista syistä: työruuh- keuslupahakemuksen ratkaisua (1635/4/98 ks. s. 12758: kista sekä puutteellisista henkilö- ja muista voi- 275). Käräjäoikeutta hän moitti siitä, että lapsen 12759: mavaroista, virastojen organisaatiomuutoksista, huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa 12760: lainsäädännön muuttumisesta ja uusiin järj estel- oli annettu väliaikainen määräys lasten asumi- 12761: miin kouluttautumisesta, virkamiesten sairaslo- sesta perustelematta sitä, miksi lasten isää ei 12762: mista, tietojenkäsittelyjärjestelmien puutteista ollut kuultu asiassa (698/4/97 ks. s. 94). OA katsoi 12763: tai asioiden ketjuuntumisesta eli liittymisestä käräjäoikeuden menetelleen virheellisesti myös 12764: muihin vielä ratkaisematta oleviin asioihin. Oi- velallisen epärehellisyyttä koskevassa rikosasias- 12765: keusasiamies on suosittanut parannuskeinoina sa, jossa pakkokeinolain mukaista takavarikko- 12766: mm. voimavarojen lisäämistä, työnjohdon, val- aikaa oli jatkettu ja syytteen nostamiselle varat- 12767: vonnan ja asioiden eri käsittelyvaiheiden seuran- tua määräaikaa pidennetty varaamatta rikok- 12768: nan tehostamista, henkilökohtaisen virkavas- sesta epäiliylle tilaisuutta tulla tämän johdosta 12769: tuun näkyvämpää kohdentamista, hallintome- kuulluksi (2013/4/95 ks. s. 83). 12770: nettelylain 21 §:n mukaisten määräaikojen aset- OA Lehtimaja katsoi hyvän hallinnon periaat- 12771: tamista sekä tavoitteellisten käsittelyaikojen si- teen puoltavan sitä, että postikonttorin asiakkai- 12772: sällyttämistä tulostavoitesopimuksiin. On ko- ta kuultaisiin ennen postikonttorin lakkautta- 12773: rostettu myös sitä, että asianosaisille tulisi antaa, mista ja postin peruspalvelujen siirtämistä asia- 12774: mikäli mahdollista, viran puolesta väliaikatieto- miespostille, siitä huolimatta, ettei laki tai Suo- 12775: ja odotettavissa olevista viivästyksistä asioiden men Posti Oy:n toimilupa tähän nimenomaisesti 12776: käsittelyssä. velvoittanut (446/4/96 ks. s. 261). 12777: Kuulemisen tarkoitus voi toteutua vain siinä 12778: D) asianosaisen kuuleminen tapauksessa, että kuulemiselle varattu määräai- 12779: ka on olosuhteisiin nähden kohtuullinen. OA 12780: Asianosaisen kuuleminen ilmentää keskeistä Lehtimaja arvosteli lääninverovirastoa siitä, 12781: ihmisoikcusperiaatetta, jonka painoarvo on Eu- että verotarkastuksen kohteelle oli annettu tar- 12782: roopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa koske- kastuskertomuksen johdosta pyydetyn vasti- 12783: van tulkintakäytännön vaikutuksesta entises- neen jättämiseksi aikaa ainoastaan vajaa vuoro- 12784: tään lisääntynyt ja heijastunut myös tuomiois- kausi (2268/4/96 ja 2254/4/96 ks. s. 254). 12785: 12786: 12787: 12788: 58 12789: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 12790: 12791: 12792: 12793: 12794: AOA Paunio puolestaan korosti, että opetta- tyjen mielentilatutkimusasiakirjojen salassapi- 12795: jalle tulee varata tilaisuus lausua hänen sijoitus- dosta olisi ollut suositeltavaa tehdä perusteltu 12796: kouluaan koskevista kouluviraston suunnitel- päätös käräjäoikeudessa (1513/4/97 ks. s. 100). 12797: mista (1056/4/96 ks. s. 221). Hän arvosteli myös AOA Paunio arvosteli korkeimman oikeuden 12798: työttömyysturvalautakuntaa siitä, että se oli menetetyn määräajan palauttamista koskevassa 12799: ratkaissut työttömyysturvaa koskevan valituk- asiassa antaman kielteisen päätöksen perustelu- 12800: sen varaamatta valittajalle tilaisuutta vastineen ja, jotka olivat ilmeisesti sinänsä vakiintuneen 12801: antamiseen (1268/4/96 ks. s. 244). käytännön mukaiset. Hänen mielestään peruste- 12802: lukäytäntö oli kuitenkin yksilöimätöntä, mikä ei 12803: E) päätösten perusteleminen ollut enää ainakaan kaikissa tapauksissa hyväk- 12804: syttävää (2527/4/96 ks. s. 96). 12805: Päätösten perustelemisvelvollisuus ei ole SI- AOA Paunio arvosteli perustelujen puutteelli- 12806: nänsä uusi asia, mutta siihen on viime vuosina suutta myös työvoimapoliittisen lausunnon 12807: ryhdytty suhtautumaan entistä vakavammin. (2150/4/96ks. s. 243), vaikeavammaisenhenkilön 12808: Tämä johtuu erityisesti Euroopan ihmisoikeus- kuljetuspalveluja koskevan päätöksen (2618/4/ 12809: sopimuksen tulkintakäytännössä kehitetyistä oi- 96 ks. s. 157), Kansaneläkelaitoksen äitiys- ja 12810: keudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteista. vanhempainrahaa koskevan päätöksen (1215/4/ 12811: Ne koskevat tosin vain tuomioistuinmenettelyä, 96 ks. s. 172), tutkintavangin valvomaUoman 12812: mutta niiden vaikutus on heijastunut myös hal- tapaamisen peruuttamispäätöksen (ll65 ja 12813: lintomenettelyyn. Perusteluissa ei ole tärkeätä 1492/4/96 ks. s. ll1 ), lasten huoltoa ja tapaamis- 12814: ainoastaan määrä vaan myös ja nimenomaan oikeutta koskevan selvityksen (2104/4/96 ks. s. 12815: laatu. 182), lasten tapaamisoikeutta koskevan läänin- 12816: Viime vuosina oikeusasiamiehelle on kanneltu hallituksen päätöksen (59114/96) sekä Valtio- 12817: usein viranomaisratkaisujen puutteellisista pe- konttorin korvauspäätöksen (808/4/96 ks. s. 171) 12818: rusteluista. Hallinnon ja oikeuslaitoksen asiak- osalta. 12819: kaiden vaatimustaso on noussut. Ihmisille ei AOA Jonkka puolestaan kiinnitti poliisin huo- 12820: enää riitä, että he saavat kuulla ratkaisun loppu- miota siihen, että oikeudellisesti veivoittavaksi 12821: tuloksen. He haluavat myös tietää, miten siihen tarkoitetussa määräyksessä tulisi mainita lain- 12822: on päädytty ja millä perusteilla. Päätöksen pe- kohta, johon määräys perustuu (2561/4/96 ks. s. 12823: rusteluista on käytävä ilmi sen perusteena olevat 140). Hän arvosteli myös vangin poistumisluvan 12824: pääasialliset tosiseikat sekä säännökset ja määrä- peruutuspäätöksen perusteluja, koska ne antoi- 12825: ykset. Päätökset on perusteltava siten, että niis- vat erheellisen kuvan peruutuksen syistä (ll3/4/ 12826: tä käy yksiselitteisesti ilmi, mihin asianomainen 96). AOA J onkka on erityisesti korostanut perus- 12827: on oikeutettu tai velvoitettu. telujen avoimuutta, koska tämä lisää päätöksen- 12828: OA Lehtimaja kiinnitti käräjäoikeuden huo- teon uskottavuutta. Mitä harkinnanvaraisempi 12829: miota siihen, että korkeimman oikeuden ennak- ratkaisu, sitä avoimempaa perusteina se vaatii 12830: kopäätöksen sisältämästä tulkintaohjeesta poik- (200114/96 ks. s. 131). 12831: keaminen yleensä vaatii tuomioistuimelta erityi- 12832: siä perusteluja (2013/4/95 ks. s. 83). Samoin hän 12833: katsoi, että käräjäoikeudelle rikosasiassa esitet- 12834: 12835: 12836: 59 12837: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 12838: 12839: 12840: 12841: 12842: F) huolellisuus asioiden käsittelyssä hemmin uudestaan maksuun (1614/4/96). Avus- 12843: tava ulosottomies oli laiminlyönyt siirtää ulosot- 12844: Asioiden käsittelyn asianmukaisuuteen sisäl- toasian oikealle paikkakunnalle täytäntöönpa- 12845: tyy myös yleinen huolellisuusvelvollisuus. Vir- noa varten (258/4/97). Ulosottoperinnässä kerty- 12846: kavastuun kohdentamisen kannalta olisi tärkeä- neestä sakon suorituksesta ei ollut ilmoitettu 12847: tä, että virheiden syntyhistoria kyetään j älkikä- syyttäjälle, jolloin ronuntorangaistus oli määrät- 12848: teen selvittämään. Isoissa organisaatioissa tämä ty käräjäoikeudessa virheellisesti (1351/4/96). 12849: tuottaa kuitenkin vaikeuksia. Yliopiston hammaslääketieteen laitos oli laati- 12850: OA Lehtimaja on kertomusvuonna kiinnittä- nut viranhakijoista virheellisen yhteenvedon 12851: nyt viranomaisten ja virkamiesten huomiota (2507/4/96). Ilmavoimien lentokoneen käyttöä 12852: asianmukaisen huolellisuuden noudattamiseen koskeviin asiakirjoihin oli tehty virheellisiä mer- 12853: mm. seuraavissa asioissa: kintöjä eikä siviilihenkilöiden kuljetukseen vaa- 12854: Käräjäoikeuden tuomio rikosasiassa oli jäänyt dittavia asianmukaisia lupia ollut hankittu (598/ 12855: vahingonkorvauksen osalta tulkinnanvaraiseksi 4/96 ks. s. 216). 12856: (240114/97). Lääninveroviraston kirjaamisme- AOA Paunio kiinnitti viranomaisten ja virka- 12857: nettelyn puutteellisuus oli johtanut aiheetto- miesten huomiota asianmukaisen huolellisuuden 12858: maan konkurssihakemukseen (863/4/96 ks. s. noudattamiseen mm. seuraavissa asioissa. 12859: 254). Patentti- ja rekisterihallituksesta oli vas- Työttömyysturvahakemuksen käsittelemises- 12860: tattu huolimattomasti toiminimeä koskevan re- sä tapahtuneen huolimattomuuden vuoksi työt- 12861: kisterihakemuksen vireilläoloa koskevaan tie- tömyysturvan peruspäivärahan maksaminen 12862: dusteluun (2076/4/97). Ulkomaalaisvirasto oli viivästyi (1704/4/96 ks. s. 246). Työvoimapoliitti- 12863: epähuomiossa jättänyt vastaamatta kansalai- nen lausunto sisälsi virheellisiä tietoja (1196/4/96 12864: suusasiaa koskevaan kirjeeseen (1000/4/97). Ve- ks. s. 242). Lääninvankilansairaanhoitaja ei ollut 12865: rotoimisto erehtyi lomakkeesta, jolla se kehotti toimittanut ohjeiden mukaisesti vangin virtsa- 12866: asiakasta täydentämään lähdeverokorttihake- näytettä tutkittavaksi (2341/4/96 ks. s. 109). 12867: mustaan (297/4/97). Luonnonsuojelulakia koske- Päihtyneen tarkkailu poliisilaitoksella oli puut- 12868: van hallituksen esityksen perusteluihin oli jää- teellista (747/4/96 ks. s. 126). Vaikeavammaisen 12869: nyt epätarkkuuksia (376/4/98 ks. s. 271). Kau- esittämää vaatimusta kuljetuspalvelumatkojen 12870: punginvaltuuston kokouksen nimenhuutolista määrästä ei ollut merkitty asiakirjoihin (2617/4/ 12871: oli ollut virheellinen (861 ja 152114/97). Liikenne- 96 ks. s. 156). Perusturvalautakunnan sihteeri ei 12872: lupahakemusta koskevassa lääninhallituksen ollut huolehtinut, että kokoustietoja pyytänyt 12873: esittelymuistiossa oli ollut virheellinen tieto po- henkilö sai pyytämänsä tiedot (1768/4/96 ks. s. 12874: liisilaitoksen kannanotosta hakemukseen (2019/ 162). AOA Paunio painotti erityisesti, että so- 12875: 4/95). Käräjäoikeuden kirjaamisjärjestelmässä siaalilautakunnan tuomioistuimelle antama sel- 12876: oli puutteita ja asiakirjoja epäiltiin kadonneeksi vitys on laadittava huolellisesti ja tuotava siinä 12877: (143114/97). Verotoimisto oli määrännyt veron esiin totuudenmukaisesti kaikki sen tekemiseen 12878: ennakon virheellisesti, mistä oli aiheutunut vero- vaikuttaneet seikat (1060/4/98 ks. s. 165) sekä 12879: velvolliselle taloudellisia vaikeuksia (134114/96 että työttömän työnhakijan ilmoittamat posti- 12880: ks. s. 251). Toinen verotoimisto oli erehdyksessä osoitetiedot on pidettävä ajantasaisina (1569/4/ 12881: palauttanut veroa ja pannut palautuksen myö- 96 ks. s. 246). 12882: 12883: 12884: 60 12885: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 12886: 12887: 12888: 12889: 12890: G) neuvontavelvollisuus neuvontavelvollisuuteen lisäksi mm. seuraavissa 12891: tapauksissa: Kansaneläkelaitoksen tuli lapsen 12892: Hyvään hallintoon kuuluu muun muassa se, kuntoutusasiassa tiedottaa vanhemmille fysiote- 12893: että viranomaiset neuvovat hallinnon asiakkaita rapeutin vuosiloman ajankohdasta (1839/4/96 12894: toimivaltaansa kuuluvissa asioissa. Kysymys ei ks. s. 184). Sosiaaliviranomaisen piti informoida 12895: ole asianajollisten neuvojen antamisesta, vaan huostaanotetun lapsen vanhempaa siitä, mitä 12896: lähinnä siitä, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia mahdollisuuksia tällä oli hakea muutosta lapsen- 12897: ihmisillä on ja miten heidän pitäisi menetellä sa tapaamista koskeviin rajoituksiin (2620/4/96 12898: saadakseen asiansa vireille ja vaatimuksensa tut- ks. s. 182). Terveydenhuollon oikeusturvakes- 12899: kituiksi. kuksen asiana oli ohjata asiakasta pyytämään 12900: Hyvään hallintoon kuuluu tiedottaa myös uu- kirjallisesti viranomaisratkaisua asiakirjan julki- 12901: sien lakien ja määräysten sisällöstä. OA Lehti- suudesta (2089/4/96 ks. s. 199). 12902: maja arvosteli tullihallituksen tiedotetta siitä, 12903: että se oli ollut omiaan antamaan erheellisen kä- H) rikosprosessuaaliset oikeusturvatakeet 12904: sityksen muuttoautolle määrättävän autoveron 12905: perusteista. Tiedotteiden tuli olla niin yksiselit- Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa 12906: teisiä, ettei veroseuraamuksista syntynyt vääriä on erikseen lueteltu rikoksesta syytetylle kuulu- 12907: mielikuvia (1153/4/96 ks. s. 253). vat vähimmäisoikeudet. Ne kuuluvat myös HM 12908: AOA Paunion mielestä työvoimakoulutusta 16 §:n piiriin, vaikkei niitä ole kotimaisessa perus- 12909: koskevasta kurssiesitteestä ei ilmennyt riittävän oikeusluettelossa samalla tavoin yksilöity. 12910: selvästi, että koulutukseen hakeutumiseen oli OA Lehtimaja kiinnitti poliisilaitoksen huo- 12911: velvollisuus, jonka laiminlyönnistä seurasi lain miota siihen, että rikoksesta epäillyn tulisi aina 12912: mukaan taloudellisia menetyksiä (1785/4/96 ks. saada tieto rangaistusvaatimuksesta ennen mui- 12913: s. 245). Hän kiinnitti myös poliisin huomiota ta asianosaisia (1769/4/95 ks. s. 121 ). Tuomioka- 12914: rikosilmoituksen tekijän riittävään informoimi- pitulia OA Lehtimaja arvosteli siitä, että papin 12915: seen tämän oikeuksista (2522/4/96 ks. s. 122) sekä nimikirjaan tehdystä kurinpitorangaistusta kos- 12916: poliisin velvollisuuteen tiedottaa selkeästi siitä, kevasta merkinnästä ei ilmennyt rangaistuksen 12917: että esitutkinnassajo päätetyn asian tutkintaa ei lainvoimaisuuden puuttuminen. OA totesi rikos- 12918: käynnistetä uudelleen (2403/4/97). prosessuaalisen syyttömyysoletuksen merkitse- 12919: AOA Paunion mukaan Terveydenhuollon oi- vän, ettei ketään saa kohdella rikokseen syyllise- 12920: keusturvakeskuksen tuli tiedottaa myös hallin- nä ennen syyllisyyden lopullisesti vahvistavaa 12921: nonalaansa kuuluvista aineellisista säännöksis- tuomiota (767 /4/97 ks. s. 300). 12922: tä, joskaan toisten ED-maiden käytäntöjen sel- AOA Jonkka puolestaan katsoi poliisin mene- 12923: ville ottaminen ei kuulunut sen tehtäviin (153/4/ telleen rikoksen esitutkinnassa virheellisesti, kun 12924: 97 ks. s. 205). Samoin hän korosti sosiaaliviran- poliisi salli todistajan ja asianomistajan olla läs- 12925: omaisten velvollisuutta kertoa lasten vanhem- nä toistensa kuulusteluissa. Puolueeton totuu- 12926: mille Haagin kansainvälisen lapsikaappaussopi- den selvittäminen olisi vaatinut toisistaan riip- 12927: muksen merkityksestä lasten tapaaruisoikeudes- pumattomien kuulustelukertomusten hankki- 12928: ta sovittaessa (596/4/96 ks. s. 188). mista (2442/4/96 ks. s. 139). AOA Jonkka arvos- 12929: AOA Paunio kiinnitti huomiota viranomaisten teli poliisia myös siitä, että esitutkinta oli päätet- 12930: 12931: 12932: 12933: 61 12934: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 12935: 12936: 12937: 12938: 12939: ty keskeyttää ennen todistajien kuulemista ta. Virkamiehen tulisi pidättäytyä kaikesta sel- 12940: (1453/4/97 ks. s. 131). laisesta toiminnasta, joka voi heikentää luotta- 12941: musta virkatoiminnan puolueettomuuteen ja ob- 12942: I) viranomaisten ja virkatoiminnan uskottavuus jektiivisuuteen. 12943: OA Lehtimaja katsoi, että liikepankin valvo- 12944: Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan jan tehtävä ei soveltunut yleisessä tuomiois- 12945: ilmentämälle ajattelulle on ominaista, että oi- tuimessa toimivalle vakinaiselle tuomarille. Tuo- 12946: keussuojaa antavan viranomaistoiminnan on ol- marin pysyvä loj aliteettiside pankkiin on omiaan 12947: tava myös ulkonaisesti uskottavaa. Euroopan vaikeuttamaan tuomarinviran hoitoa. Sitä vas- 12948: ihmisoikeustuomioistuimen kiteyttämän sään- toin tuomarin on voitava yksityishenkilönä ta- 12949: nön mukaan ei riitä, että oikeus tapahtuu; sen vanomaisissa yhteyksissä asioida pankkien kans- 12950: täytyy myös näkyä tapahtuvan. Vaikka Euroo- sa (2219/4/96 ks. s. 79). Toisessa tapauksessa OA 12951: pan ihmisoikeussopimuksen 6 artikla koskeekin Lehtimaja piti kyseenalaisena sitä, että läänin- 12952: vain tuomioistuinmenettelyä, sama ajattelutapa poliisineuvos toimi pankin johtokunnan puheen- 12953: on heijastunut myös hallintomenettelyyn. Tätä johtajana. Ongelma ajankohtaistui tilanteessa, 12954: ilmentää sekin, että HM 16 §:ssa oikeudenmukai- jossa poliisin epäiltiin viivyttävän pankin vuok- 12955: nen oikeudenkäynti ja hyvä hallinto on yhdistet- raamassa kiinteistössä tapahtuneeksi epäillyn 12956: ty samaan perusoikeussäännökseen. Kysymys paritusrikoksen tutkinnan aloittamista (2036/4/ 12957: on viime kädessä siitä, että demokraattisessa yh- 97 ks. s. 135). Hän piti myös suositeltavana, että 12958: teiskunnassa kaiken julkisen vallankäytön on vakinaisen tuomarinviran haltijat mahdolli- 12959: nautittava ihmisten luottamusta. suuksiensa mukaan välttäisivät merkittäviä po- 12960: Uskottavuusvaatimus koskee yhtäältä oikeus- liittisia luottamustoimia ainakin omaan tuomio- 12961: suojakoneiston rakenteita ja toisaalta sen toi- piiriinsä kuuluvissa kunnissa (1023/4/96 ks. s. 12962: mintaa yksittäistapauksissa. Esimerkiksi tuo- 98). 12963: marien virka-aseman on oltava valtiosääntöoi- Edelleen OA Lehtimaja arvosteli sitä, että 12964: keudellisesti riippumaton, minkä lisäksi tuoma- kuntayhtymän maakuntajohtaja oli sivutoimi- 12965: rien on käsiteltävä asiat puolueettomasti ja luot- sena konsulttina hoitanut kuntayhtymään kuu- 12966: tamusta herättävällä tavalla. Ulkonaisten seik- luvan kunnan kaavoitusasioita. Maakuntajobta- 12967: kojen takia ei saa syntyä perusteltua aihetta j an toimenkuvaan kuului ottaa kantaa myös 12968: epäillä viranomaisen tai virkamiehen puolueet- kunnalliseen maankäyttöön. Sivutoimen ongel- 12969: tomuutta. Tällöin on otettava huomioon sekin, mallisuutta ei poistanut se, että maakuntajohta- 12970: antaako virkamiehen aiempi toiminta tai hänen ja oli jäävännyt itsensä kyseistä kuntaa koske- 12971: jokin erityinen suhteensa asiaan objektiivisesti vissa asioissa. Kysymys oli viime kädessä siitä, 12972: arvioiden perusteltua aihetta epäillä hänen ky- miltä kytkös näytti ulospäin (1930/4/95 ks. 12973: kyään toimia puolueettomasti. s. 272). 12974: Viranhoidon uskottavuus ja luottamus sen Kunnan palveluksessa ollutta yleistä oikeus- 12975: puolueettomuuteen riippuu usein siitä, miten sel- avustajaa OA Lehtimaja moitti siitä, että tämä 12976: keästi asianomaisen virkamiehen virkamiesrooli oli toiminut esittelijänä kunnan sivistyslauta- 12977: on erotettavissa hänen muista rooleistaan sekä kunnan kokouksessa. Etenkin pienessä ja syrjäi- 12978: viran ulkopuolisista sivutoimista ja harrastuksis- sessä kunnassa yleisen oikeusavustajan oli syytä 12979: 12980: 12981: 12982: 62 12983: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 12984: 12985: 12986: 12987: 12988: korostaa riippumattomuuttaan kunnasta ja sen sia menettelytapoja, jotka voivat herättää epä- 12989: hallinnosta (1895/4/95 ks. s. 234). luuloja (1320/4/97 ks. s. 104). 12990: OA Lehtimaja piti epäasianmukaisena myös OA Lehtimaja ei myöskään pitänyt asianmu- 12991: sitä, että poliisilaitoksen toimistosihteeri oli toi- kaisena sitä, että ilmavoimien majurin käyttöön 12992: minut Arpajaiskeskus ry:n sivutoimisena sihtee- oli luovutettu lentokone tämän lomaillessa per- 12993: rinä ja ilmoittanut tällöin yhteystiedoissaan po- heensä kanssa, siitä huolimatta, että majuri oli 12994: liisilaitoksen osoitteen (1207/4/97 ks. s. 295). sitoutunut eräisiin valmiustehtäviin myös lo- 12995: Julkisessa keskustelussa on viime aikoina esi- mansa aikana. OA:n mukaan jo puolustusvoimi- 12996: tetty huolta erityisesti tuomiovallan käytön us- en toiminnan uskottavuus vaati, ettei koskaan 12997: kottavuudesta ja väitetty luottamuksen tuo- synny epäselvyyttä siitä, liittyivätkö puolustus- 12998: mioistuinlaitokseen horjuneen. Tämä on antanut voimien kalustolla suoritetut lennot virantoimi- 12999: myös oikeusasiamiehelle aiheen suhtautua eri- tukseen vai lomanviettoon (598/2/96 ks. s. 216). 13000: tyisen vakavasti sellaisiin ilmiöihin, jotka voivat Kunnallisen päätöksenteon uskottavuudesta 13001: heikentää tätä luottamusta. Tuomioistuinten ar- oli kysymys tapauksessa, jossa peruskorjaustyön 13002: vovallan ja puolueettomuuden varmistaminen kilpailuttamista koskevaa neuvottelumuistiota 13003: on Euroopan ihmisoikeussopimuksessa sopimus- ei ollut annettu tiedoksi korjaustyöstä päättävil- 13004: valtioille nimenomaisesti asetettu velvoite. le kaupungin luottamuselimille. OA Lehtimaja 13005: Oikeusasiamiehelle kanneltiin nyttemmin jo painotti luottamuksen säilymisen edellyttävän 13006: lakkautetun mutta aikanaan riippumattomana hallinnon avoimuutta (1950/4/96 ks. s. 236). Toi- 13007: lainkäyttöelimenä toimineen turvapaikkalauta- sessa kanteluasiassa oli taas kysymys terveystar- 13008: kunnan jäsenten keskinäisistä erimielisyyksistä. kastajan kunnalliselle kiinteistöyhtiölle antami- 13009: Vastauksessaan OA Lehtimaja totesi koko tuo- en korjauskehotusten noudattamisen valvonnas- 13010: mioistuinlaitoksen nauttiman luottamuksen ja ta ja ennen kaikkea tämän valvonnan uskotta- 13011: arvovallan kannalta olevan tärkeätä, että tuo- vuudesta. OA Lehtimaja kiinnitti kaupungin 13012: marit myös itse kunnioittavat toistensa riippu- huomiota siihen, että korjauskehotusten noudat- 13013: mattomuutta, siitä huolimatta, että he asiakysy- tamista tuli valvoa samalla tavalla riippumatta 13014: myksissä saattavat olla jyrkästikin eri mieltä. siitä, kuka tai mikä taho rakennuksen omisti 13015: Tuomarikulttuuriin kuuluu kollegiaalisen eri- (2158/4/95 ks. s. 233). 13016: mielisyyden suvaitseminen (198/4/96 ks. s. 103). 13017: Virkamiesten ei tulisi antaa aihetta virkatoi- J) virkamiesten esteellisyys 13018: miensa asianmukaisuutta koskeviin aiheetto- 13019: miinkaan epäluuloihin. OA Lehtimaja arvosteli Julkisen hallinnon esteellisyyskysymyksiin 13020: käräjäoikeuden puheenjohtajaa siitä, että tämä suhtaudutaan nykyään selvästi tiukemmin kuin 13021: oli oikeudenkäyntiä nopeuttaakseen tehnyt eräi- aikaisemmin. Tämä johtuu osaksi Euroopan ih- 13022: tä oikeudenkäyntiin liittyviä ratkaisuja ilman misoikeustuomioistuimen tuomarinjäävejä kos- 13023: muodollisia päätösneuvotteluja. OA:n mukaan kevista linjauksista, jotka ovat heijastuneet 13024: menettelysääntöjen tarkka noudattaminen oi- myös julkiseen hallintoon. 13025: keudenkäynnissä oli omiaan vakuuttamaan OA Lehtimaja katsoi käräjäoikeuden menetel- 13026: myös ulkopuolisia päätöksenteon asianmukai- leen virheellisesti, kun se oli jättänyt toimival- 13027: suudesta. Siksi on aihetta välttää poikkeukselli- taansa kuulumattomana tutkimatta syyttäjän 13028: 13029: 13030: 13031: 63 13032: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 13033: 13034: 13035: 13036: 13037: esteellisyyttä koskevan väitteen (1320/4/97 ks. s. OA Lehtimaja ei pitänyt asianmukaisena 13038: 104). myöskään sitä, että Suomen Kuntaliiton omista- 13039: Liikepankin konttorin valvojana toimivaa ho- maa tilintarkastusyhtiötä edustaneet henkilöt 13040: vioikeudenlaamannia OA Lehtimaja piti esteelli- olivat julkishallinnon ja -talouden tilintarkastus- 13041: senä käsittelemään hovioikeudessa sellaisia riita- lautakunnan jäseninä osallistuneet päätöksente- 13042: asioita, joissa sama pankki oli asianosaisena koon, joka oli koskenut myös heidän edustaman- 13043: (2219/4/96 ks. s. 79). sa yhtiön kilpailijoiden oikeutta osallistua julkis- 13044: OA Lehtimaja otti kantaa myös kaupungin- hallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkin- 13045: valtuutettuna toimivan käräjätuomarin esteelii- toon (1454/4/96 ks. s. 297). 13046: syyteen kaupunkia vastaan ajetussa riita-asias- AOA Paunio puolestaan arvosteli sitä, että vir- 13047: sa. Hän piti esteellisyyttä tapauskohtaisesti kalääkäri osallistui potilaansa määräämiseen 13048: mahdollisena, kun otettiin huomioon kaikkien tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaa- 13049: puolueettomuusepäilyjä herättäneiden seikko- lahoitoon, kun kysymys oli lääkärin yksityisvas- 13050: jen yhteisvaikutus. Samassa asiassa oli kysymys taanotonaan säännöllisesti hoitamasta potilaas- 13051: käräjätuomarin puolison esteellisyydestä kau- ta (638/4/96 ks. s. 197). 13052: punginsihteerin virassaan (1023/4/96 ks. s. 98). 13053: Luonnonsuojeluarvoja selvittävään työryh- K) virkamiesten käytös 13054: mään kunnan edustajana nimettyä kunnanval- 13055: tuutettua OA Lehtimaja ei pitänyt esteellisenä Virkamiehen toimintaa kohtaan tunnettavaan 13056: tähän tehtävään, vaikka tämä omisti maata sel- luottamukseen liittyy läheisesti myös virkamie- 13057: vityksen kohteena olleella alueella. Kysymys ei hen käytös sekä virassa että sen ulkopuolella. 13058: ollut yksityiskohtaisesta kaavoituksesta ja kun- Valtion virkamieslain 14 §:n mukaan virkamie- 13059: nanvaltuutettu oli valittu työryhmään nimen- hen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä 13060: omaan maanomistajana sekä paikallisten olojen edellyttämällä tavalla. Vaatimukset voivat siis 13061: tuntijana (454/4/96 ks. s. 278). jonkun verran vaihdella virka-asemasta riip- 13062: Sitä vastoin eräässä toisessa asiassa OA Lehti- puen. Minimivaatimuksena voidaan kuitenkin 13063: maja katsoi apulaiskaupunginjohtajan olleen es- pitää ihmisten välisessä normaalissa kanssakäy- 13064: teellinen edustamaan kaupunkia rakennuttaja- misessä edellytettyjä hyviä käytöstapoja. Läh- 13065: konsernin kanssa käydyissä rakentamis- jakaa- tökohtana on asianosaisten tasapuolinen kohte- 13066: voitusneuvotteluissa, kun tämä oli aiemmin ollut lu. Virkamiesten käytöksestä kannellaan useim- 13067: rakennuttajayhtiön hallintoneuvoston jäsenenä. miten juuri sen takia, että käytöksen katsotaan 13068: Tässä tapauksessa olisi OA:n mielestä pitänyt tavalla tai toisella ilmentävän puolueellista asen- 13069: olla erityisen varovainen esteellisyyskysymyk- netta. 13070: sessä, ottaen huomioon rakennuttajan ja paikal- Yleisenä periaatteena OA Lehtimaja on koros- 13071: listen asukkaiden väliset erimielisyydet (1474/4/ tanut, että virkamiehen tulee aina, myös itse 13072: 95 ks. s. 268). joutuessaan arvostelun kohteeksi, ottaa huo- 13073: Kunnanvaltuuston puheenjohtajan menette- mioon ne vaatimukset, jotka laki asettaa hänen 13074: lyä OA Lehtimaja piti virheellisenä, kun tämä oli omalle käyttäytymiselleen (2735/4/97 ks. s. 264). 13075: kunnanhallituksen kokouksessa osallistunut lau- Poliisipäällikölle hän huomautti siitä, että tä- 13076: sunnon laatimiseen häntä itseään koskevassa män eräässä kanteluasiassa oikeusasiamiehelle 13077: kanteluasiassa (1506/4/95 ks. s. 234). antama lausunto oli ollut sävyltään ylimielinen 13078: 13079: 64 13080: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 13081: 13082: 13083: 13084: 13085: Ja epäasiallinen (422 ja 1306/4/98 ks. s. 140). mielessä sekä laillisuusvalvojan että lainkäyttä- 13086: Käräjätuomaria OA Lehtimaja muistutti velvol- jän toimintaympäristö on tällä vuosikymmenel- 13087: lisuudesta kohdella oikeudenkäynnin osapuolia lä muuttunut: voimassa oleva oikeus "löytyy" 13088: huomaavaisesti (2225/4/98). yhä harvemmin yhdestä valmiista lakipykälästä 13089: AOA Paunio puolestaan arvosteli työvoima- kuten joskus aikaisemmin. 13090: toimiston työttömälle työnhakijalle lähettämän Oikeusasiamiehen yllä kuvattujen kannanot- 13091: kirjeen sisältöä ja korosti, että tekstin tulee olla tojen perusteella ei luonnollisestikaan voida esit- 13092: myös tyyliltään asiallista (2415/4/96 ks. s. 245). tää tyhjentävää kokonaisarviota perus- ja ihmis- 13093: Hän kiinnitti työvoimatoimiston huomiota oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Esiin nos- 13094: myös asiakaspalvelua hoitavan virkamiehen kie- tetut tapaukset saattavat osaksi näyttää vähä- 13095: lenkäytön asiallisuuteen (444/4/97). Apulaisyli- pätöisiltäkin, mutta tällöin on muistettava, että 13096: lääkäriä AOA Paunio moitti tämän hänelle kan- oikeusasiamiehen kannanotoilla on useimmiten 13097: teluasiassa antamasta lausunnosta, jossa tämä ennalta ehkäisyyn tähtäävä ohjauspyrkimys. 13098: oli esittänyt kärkevää arvostelua kantelijasta Kaikkien kannanottojen aiheena ei ole ollut edes 13099: (333/4/97 ks. s. 205). viranomaisen virheelliseksi katsottava menette- 13100: ly vaan ainoastaan oikeusasiamiehen huoli pe- 13101: rusoikeuksien mahdollisesta vaarantumisesta 13102: YHTEENVETO muissa samankaltaisissa tapauksissa. 13103: Yllä olevan läpileikkauksen perusteella VOI- Perus- ja ihmisoikeusjuridiikka ei saa jäädä 13104: daan havaita, että oikeusasiamiehen kannan- pelkiksi ulkoa opituiksi viittauksiksi perusoi- 13105: otoissa on useimmiten kysymys viranomaisten keussäännöksiin ja ihmisoikeussopimuksiin. On 13106: menettelytapoihin, ei niinkään aineellisiin oi- aiheellisesti korostettu, että perus- ja ihmisoi- 13107: keuskysymyksiin liittyvistä ongelmista. Tämä keuksien tulisi heijastua myös virkamieskunnan 13108: johtuu jo lainkäytön ja laillisuusvalvonnan väli- arvoissa ja ajattelutavoissa. Tarvitaan uuden- 13109: sestä työnjaosta. Aineelliset oikeuskysymykset laista ammattietiikkaa ja ammatillista osaamis- 13110: tulevat yleensä tuomioistuinten ratkaistaviksi. ta. 13111: Oikeusasiamiehen perus- ja ihmisoikeuskan- Oikeuskulttuurimme kehityksen kannalta on 13112: nanotoissa on usein myös oikeuspoliittisia paino- toivottavaa, että perus- ja ihmisoikeudet vast- 13113: tuksia. Tämä ei suinkaan merkitse laillisuusval- edes yhä selvemmin nähtäisiin luonnollisena osa- 13114: vonnan politisoimista. On kuitenkin kysyttävä, na tavallisten ihmisten arkipäivää. Oikeusasia- 13115: toteutuvatko perus- ja ihmisoikeudet myös käy- miehen työssä painottuu juuri tämä näkökulma. 13116: tännössä eivätkä ainoastaan paperilla. Tässä 13117: 13118: 13119: 13120: 13121: 65 13122: TELEKUUNTELUN YM KÄYTTÖ 13123: 13124: 13125: 13126: 13127: 4. TELEKUUNTELUN, TELEVALVONNAN 13128: JA TEKNISEN KUUNTELUN KÄYTTÖ 13129: VUONNA 1998 13130: Telekuuntelun ja -valvonnan sekä teknisen suojaamiseksi muun muassa lainsäädäntötoi- 13131: kuuntelun käytön valvonta min. Rikoslainsäädännön lisäksi on huolehditta- 13132: Telekuuntelulla tarkoitetaan yleisen telever- va siitä, että viranomaisilla on riittävän tehok- 13133: kon kautta teleliittymään tulevan tai siitä lähte- kaat keinot rikosten selvittämiseksi. Tässä suh- 13134: vän viestin kuuntelua tai tallentamista salaa teessa hallitusmuodon 6 ja 8 §:n välillä vallitsee 13135: viestin sisällön selvittämiseksi. tietty vastakkaisten tavoitteiden synnyttämä 13136: Televalvonnalla tarkoitetaan salassa pidettä- jännite. 13137: vien tunnistaruistietojen hankkimista yleisessä Jännitteen laukaisemiseksi on yksityisyyteen 13138: televerkossa olevaan teleliittymään tulevista tai puuttuminen rajoitettu tilanteisiin, joissa sitä 13139: siitä lähtevistä televiesteistä, sekä teleliittymän vaatii erityinen yhteiskunnallinen turvallisuus- 13140: tilapäistä sulkemista. Tunnistaruistiedoilla tar- intressi. Luvan antaminen yksityisyyttä voi- 13141: koitetaan sellaisia tietoja, jotka mahdollistavat makkaimmin rajoittavien pakkokeinojen käyt- 13142: televiestinnän osapuolten henkilöllisyyden sel- töön on uskottu tuomioistuimille. Pakkokeino- 13143: vittämisen ja tunnistamisen. Tällaisia tietoja jen käyttöedellytykset on lainsäädännössä on 13144: ovat mm. telepäätteen osoitetiedot, puhelinnu- pyritty määrittelemään mahdollisimman selke- 13145: mero, teleyhteyksien tapahtuma-ajat ja kesto ästi. 13146: sekä tieto matkapuhelimen sijainnista. Telekuuntelun ja -valvonnan sekä teknisen 13147: Tekninen kuuntelu tarkoittaa sellaisen keskus- kuuntelun käyttö on erityisen valvonnan kohtee- 13148: telun tai suullisen viestin kuuntelua tai tallenta- na. Pakkokeinolain (PKL) 5a luvun 15 §:n mu- 13149: mista salaa teknisellä laitteella, joka ei ole ulko- kan sisäasiainministeriön tulee valvoa telekuun- 13150: puolisten tietoon tarkoitettu ja johon kuuntelija teluun ja -valvontaan sekä tekniseen tarkkailuun 13151: ei itse osallistu. Tekniseen tarkkailuun kuuluu kuuluvien toimenpiteiden suorittamista. Minis- 13152: teknisen kuuntelun lisäksi myös tekninen katselu teriön tulee antaa eduskunnan oikeusasiamiehel- 13153: ja tekninen seuranta. le vuosittain kertomus telekuuntelun ja -valvon- 13154: Telekuuntelu ja televalvonta merkitsevät nan sekä teknisen kuuntelun käytöstä. 13155: puuttumista hallitusmuodon 8 §:ssä turvattuun Sisäasiainministeriöllä on vastaavanlainen ra- 13156: luottamuksellisen viestin suojaan. Teknisellä portointivelvollisuus teknisen kuuntelun käytön 13157: kuuntelulla ja katselulla taas kajotaan hallitus- osalta rikoksia ennaltaehkäisevässä tiedustelu- 13158: muodon 8 §:ssä säädettyyn kotirauhan suojaan. toiminnassa poliisilain 33 §:n 3 momentin perus- 13159: Niin hallitusmuoto kuin kansainväliset ihmisoi- teella. Poliisilla on poliisilain 31 §:n 1 momentin 13160: keussopimuksetkin mahdollistavat puuttumisen nojalla oikeus käyttää teknistä tarkkailua, tekni- 13161: mainittuihin perusoikeuksiin tietyin edellytyk- nen kuuntelu mukaan lukien, jos sen avulla voi- 13162: sin. Hallitusmuodon 6 §:ssä säädetty oikeus hen- daan perustellusti odottaa saatavan rikoksen tor- 13163: kilökohtaiseen turvallisuuteen sinänsä jo edellyt- jumiseksi tarvittavia tietoja. Puolustusministe- 13164: tää valtiolta aktiivista toimintaa turvallisuuden riön tulee poliisin tehtävien suorittamisesta puo- 13165: 13166: 13167: 66 13168: TELEKUUNTELUN YM KÄYTTÖ 13169: 13170: 13171: 13172: 13173: lustusvoimissa annetun lain 5 §:n 2 momentin pakkokeinojen käyttö tapahtunut lain edellyttä- 13174: nojalla antaa oikeusasiamiehelle vuosittainen mällä tavalla tai onko se laajuudeltaan asettunut 13175: kertomus puolustusvoimissa suoritetusta tekni- lainsäätäjän tarkoittamalle tasolle. Myöskään 13176: sestä kuuntelusta. kuuntelukieltojen aktualisoitumisesta ja nou- 13177: Ministeriöt saavat tietonsa pakkokeinojen dattamisesta ei ole saatavilla tarkkoja tietoja. 13178: käytöstä laadittavista pöytäkirjoista (PKL 8 §). Tällainen arvio vaatisi riittävän laajan tapaus- 13179: Pöytäkirjassa on mainittava mm. kuuntelun tai kohtaisen tutkimuksen suorittamista, mikä ei ole 13180: valvonnan kohde, tutkittava rikos ja pakkokei- laillisuusvalvonnalle kuuluva tehtävä. Oikeus- 13181: non käyttöaika sekä ilmoitettava lain edellyttä- asiamiehen seuranta onkin painottunut nykyisen 13182: mien jälkitoimenpiteiden suorittamisesta. raportoinnin kehittämiseen. Tavoitteena on ollut 13183: Oikeusasiamiehelle annettavat kertomukset kertomuksen kattavuuden ja luotettavuuden 13184: siis koskevat teknisen tarkkailun osalta vain tek- sekä eri vuosilta olevien kertomusten vertailta- 13185: nisen kuuntelun käyttöä. Tekninen katselu ja vuuden parantaminen. Lisäksi on pyritty kerto- 13186: tekninen seuranta jäävät tämän raportointivel- musten perustana olevan pöytäkirjan kehittämi- 13187: vollisuuden ulkopuolelle. seen sellaiseksi, että se mahdollisimman hyvin 13188: Sisäasiainministeriön kertomus telekuuntelun ohjaisi myös jälkitoimenpiteiden asianmukai- 13189: ja -valvonnan sekä teknisen kuuntelun käytöstä seen suorittamiseen. 13190: saapui oikeusasiamiehelle 23.4.1999. Kertomus Sisäasiainministeriön ja oikeusasiamiehen vä- 13191: sisältää tietoja myös tullin harjoittamasta te- lillä on keskusteltu raportoinnissa ilmenneistä 13192: lekuuntelusta ja -valvonnasta. Puolustusminis- ongelmista, kuten nykyisen valvontamenetel- 13193: teriö on puolestaan ilmoittanut, että myöskään män työläydestä ja hitaudesta sekä valvonnan 13194: vuonna 1998 ei puolustusvoimissa ollut käytetty kehittämisestä. 13195: teknistä kuuntelua. Kertomusvuonna telekuuntelunja -valvonnan 13196: Oikeusasiamiehen tehtävästä telekuuntelun ja sekä teknisen kuuntelun käytön seuranta on kuu- 13197: -valvonnan sekä teknisen kuuntelun käytön val- lunut AOA Pauniolie 1.1. - 31.8.1998 ja sen jäl- 13198: vonnassa ei ole erikseen säädetty. Nykyistä val- keen AOA Jonkalle. 13199: vontaa voidaan kuvata pääasiassa valvonnan 13200: valvonnaksi. Oikeusasiamiehelle annetut kerto- Tuomioistuinten tehtävä 13201: mukset antavat yleiskuvan siitä, kuinka laajasti Telekuuntelua ja televalvontaa voidaan käyt- 13202: ja millaisten rikosten selvittämiseksi po. pakko- tää ainoastaan tuomioistuimen päätöksen nojal- 13203: keinoja on käytetty, ja miten lain edellyttämistä la. Teknisestä kuuntelusta päättää esitutkinnan 13204: velvoitteista, kuten materiaalin hävittämisestä johtaja, mutta hänen on alistettava tämä päätös 13205: ja pakkokeinon käytöstä ilmoittamisesta on huo- vuorokauden kuluttua toimivaltaiselle esimie- 13206: lehdittu. Lisäksi ne sisältävät arvion käytön helleen. Teknisen kuuntelun käyttö on siis esitut- 13207: hyödyllisyydestä. Oikeusasiamies saa omalla tar- kintaviranomaisen itsensä päätettävissä. Tilan- 13208: kastustoiminnallaan ja kantelujen välityksellä ne muuttui kuitenkin osittain 1.6.1999 teknisen 13209: lisätietoja telekuuntelun ja -valvonnan sekä tek- kuuntelun soveltamisedellytysten laajennuksen 13210: nisen kuuntelun käytöstä. (366/1999) tultua voimaan. Uuden säännöksen 13211: Oikeusasiamiehen saaman tiedon pohjalta ei mukaan myös teknisestä kuuntelusta päättää 13212: ole mahdollista yleisesti arvioida sitä, onko po. tuomioistuin sellaisissa tilanteissa, joissa kuunte- 13213: 13214: 13215: 67 13216: TELEKUUNTELUN YM KÄYTTÖ 13217: 13218: 13219: 13220: 13221: lulaite on tarkoitus sijoittaa epäillyn käyttä- en. Ministeriön kertomuksessa todetaan lisäksi, 13222: mään ajoneuvoon tai siihen tilaan, jossa epäilty että joissakin tapauksissa tuomioistuimet ovat 13223: oleskelee. hylänneet sellaiset pakkokeinovaatimukset, joi- 13224: Tuomioistuimen tulee yhtäältä todeta, täytty- den tarkoituksena on ollut selvittää, mitkä puhe- 13225: vätkö telekuuntelun tai televalvonnan muodolli- lut ovat välittyneet tietyn tukiaseman kautta. 13226: set (esim. tutkittavan rikoksen vakavuuteen liit- 13227: tyvät) edellytykset, ja toisaalta harkita pakko- Kantelut ja oikeusasiamiehen tarkastukset 13228: keinon tarpeellisuus ko. rikoksen esitutkinnassa. Oikeusasiamiehelle on viime vuosina saapunut 13229: Laki edellyttää, että kuuntelulla saatavilla tie- vuosittain muutamia kanteluita, joissa on epäil- 13230: doilla voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä mer- ty viranomaisten syyllistyneen laittomaan sala- 13231: kitys rikoksen selvittämiselle. Päätyessään lu- kuunteluun. Vuonna 1998 saapui kaksi tällaista 13232: van myöntämiseen tuomioistuimen tulee määrä- kantelua. Mainituissa kanteluissa ei ilmennyt 13233: tä mm. luvan voimassaoloaika ja määritellä toi- perusteita epäillä lainvastaista menettelyä. 13234: menpiteen kohteena olevat teleliittymät ja hen- Apulaisoikeusasiamiesten poliisikohteisiin te- 13235: kilöt. kemillä tarkastuksilla on kiinnitetty huomiota 13236: Tuomioistuimet tekevät ratkaisunsa esitutkin- muiden pakkokeinojen käytön ohella telekuunte- 13237: taviranomaisten vaatimuksesta. Rikoksesta lunja -valvonnan sekä teknisen tarkkailun käyt- 13238: epäiltyä tai liittymän haltijaa ei kuulla vaati- töön. Tarkastuksilla tullaan edelleenkin korosta- 13239: muksen johdosta. Tuomioistuimen ratkaisu pe- maan näiden pakkokeinojen käytön edellyttä- 13240: rustuu vaatimuksen esittäjän toimittamaan ma- mää tarkkuutta ja huolellisuutta sekä lain edel- 13241: teriaaliin ja virkamiestahon kuulemiseen. lyttämää harkintaa niihin turvautumisessa. 13242: 13243: Hylätyt lupavaatimukset Telekuuntelu 13244: Sisäasiainministeriön kertomukseen ei sisälly Sisäasiainministeriön kertomuksesta ilmenee, 13245: tietoa hylättyjen vaatimusten lukumäärästä. että tuomioistuimet ovat myöntäneet poliisille 13246: Kertomuksen mukaan tuomioistuimet ovat pää- luvan telekuuntelun suorittamiseksi yhteensä 13247: sääntöisesti myöntäneet tutkinnanjohtajien esit- 230 kertaa (12 kertaa v. 1997). Kuunneltuja tele- 13248: tämät telekuuntelu- ja televalvontahakemukset. liittymiä on ollut yhteensä 222 kappaletta (21 13249: Ministeriö on toimittanut oikeusasiamiehelle kappaletta v. 1997). Poliisiyksiköt ovat pyytä- 13250: jäljennökset kahdesta kertomuskautena hylä- neet keskusrikospoliisilta virka-apua telekuunte- 13251: tystä televalvontalupavaatimuksesta. Toisessa lun suorittamiseksi 155 kertaa. Samassa pyyn- 13252: tapauksessa tuomioistuin oli hylännyt televal- nössä on saattanut olla useita tuomioistuimen 13253: vontavaatimuksen, koska luvan myöntämiselle myöntämiä lupia. Osa kuunnelluista liittymistä 13254: ei ollut laissa mainittuja perusteita tutkittavana on ollut kuuntelussa useita kertoja eri lupien (ns. 13255: olevan rikoksen rangaistusasteikon vuoksi. Toi- jatkolupien) perusteella. 13256: sessa taas oikeus katsoi, ettei televalvonnan Telekuuntelun keskimääräinen kesto on ollut 13257: käyttöä voitu pitää puollettavana rikoksen tör- 26 vuorokautta. Vuonna 1997 se oli 18 vuoro- 13258: keys, rikoksen selvittämisen tärkeys sekä pakko- kautta. Sisäasiainministeriö katsoo kertomuk- 13259: keinon käytöstä rikoksesta epäiliylle tai muille sessaan, että erityisesti tutkittaessa törkeää huu- 13260: aiheutuva oikeuksien loukkaus huomioon otta- mausainerikollisuutta on kuunteluajan oltava 13261: 13262: 13263: 68 13264: TELEKUUNTELUN YM KÄYTTÖ 13265: 13266: 13267: 13268: 13269: riittävän pitkä, jotta huumausaineidenlevittäjä- tökset koskevat teleliittymän omistajaa tai halti- 13270: organisaatio, rahoittajat ja kaikki osalliset saa- jaa, eikä vaatimuksista tai päätöksistä ilmene 13271: daan paljastetuiksi. kaikki tutkittavana olevasta rikoksesta epäillyt. 13272: Tuliilta saatujen tietojen mukaan tuomioistui- Käytettävissä olevien seurantatietojen mukaan 13273: met ovat myöntäneet tullille vuoden 1998 aikana epäiltyjen määrä oli vähintään 747 kappaletta 13274: kuusi telekuuntelulupaa (yksi vuonna 1997). vuonna 1998. Tämän lisäksi noin 10 tapauksessa 13275: tuomioistuimet olivat myöntäneet televalvonta- 13276: Televalvonta luvan asianomistajan teleliittymään. 13277: Televalvonnan laajuutta voidaan kuvata nel- Eniten televalvontalupia myönnettiin huu- 13278: jällä eri tavalla. Yksi peruste on tuomioistuinten mausainerikosten (84 lupaa) ja törkeiden huu- 13279: myöntämien televalvontalupien määrä, toinen mausainerikosten (285 lupaa) tutkintaan. Eri 13280: valvonnan kohteena olleiden teleliittymien mää- huumausainerikoksiin myönnettyjen lupien 13281: rä, kolmas televalvontaa hyväksikäyttäen tut- osuus kaikista luvista oli siis noin 49 %. Muista 13282: kittujen rikosilmoitusten määrä ja neljäs rikok- rikoksista suurin ryhmä olivat törkeät varkaudet 13283: sesta epäiltyjen henkilöiden määrä näissä rikok- (176lupaa). Näiden lisäksi yli 10 lupaa myönnet- 13284: sissa. V ertailukelpoisimman tiedon vuosittaisis- tiin murhien (23 lupaa), tappojen (19 lupaa), 13285: ta vaihteluista antavat ilmeisesti myönnettyjen törkeiden ryöstöjen (26lupaa), törkeiden kätke- 13286: lupien ja valvottujen teleliittymien määrät. misrikosten (14 lupaa), törkeiden petosten (13 13287: Sisäasiainministeriön kertomuksen mukaan lupaa), törkeiden rahanväärennysten (12 lupaa) 13288: tuomioistuimet olivat myöntäneet poliisille lu- ja alkoholirikosten (20 lupaa) esitutkintaan. 13289: van televalvonnan suorittamiseksi 756 kertaa Televalvonnan kesto on vaihdellut muutamas- 13290: (468 kertaa v.1997). Televalvonnankohteena oli ta minuutista yli puoleentoista vuoteen. Tuomio- 13291: yhteensä 1 059 teleliittymää (743 liittymää v. istuinten myöntämien televalvontalupien keski- 13292: 1997). Myönnetyt televalvontaluvat koskivat määräinen kesto vuonna 1998 on ollut 120 vuoro- 13293: 854 matkapuhelinliittymää ja 205 kiinteälinjais- kautta (vuodelta 1997 keskimääräistä kestoa ei 13294: ta liittymää. ollut laskettu). Laajojen ja pitkäkestoisten rikos- 13295: Vuoden 1998 seurantatiedoista ei ilmene yksi- sarjojen selvittämiseksi tutkinnanjohtajat ovat 13296: selitteisesti, kuinka monen eri rikosilmoituksen usein hakeneet jatkolupia. 13297: esitutkinnassa televalvontaa on käytetty, koska Tullilie on myönnetty yhteensä 63 televalvon- 13298: osassa tapauksista tutkittavana on ollut lukuisia talupaa (48 lupaa v. 1997). Televalvontaa on 13299: rikosnimikkeitä käsittäviä rikossarjoja. Tällöin käytetty huumausainerikosten, törkeiden vero- 13300: tuomioistuinten päätöksissä on usein mainittu petosten ja ammattimaisen tai tavanomaisen 13301: vain tutkittavana olevan juttusarjan törkeim- alkoholipitoisen aineen salakuljetuksen esitut- 13302: mät rikosnimikkeet eikä välttämättä muita tut- kintaan. 13303: kintaan liittyviä rikoksia. Sisäasiainministeriön 13304: arvion mukaan televalvontaa kuitenkin olisi 13305: Tekninen kuuntelu 13306: käytetty noin 500 eri rikosilmoituksen esitutkin- Teknistä kuuntelua ei vuonna 1998 käytetty 13307: nassa (272 rikosilmoituksen v. 1997). kertaakaan esitutkinnassa eikä myöskään polii- 13308: Myöskään rikoksesta epäiltyjen tarkka määrä silain 31 §:n 1 momentin mukaisessa tiedustelu- 13309: ei käy ilmi täsmällisesti, koska televalvontapää- toiminnassa. Myöskään tulli ei ole ilmoittanut 13310: 13311: 13312: 69 13313: TELEKUUNTELUN YM KÄYTTÖ 13314: 13315: 13316: 13317: 13318: suorittaneensa teknistä kuuntelua vuonna 1998. mukaan televalvonnalla on ollut ratkaiseva tai 13319: Teknisen kuuntelun toteuttamisen esteenä pide- tärkeä merkitys rikosasian selvittämiselle 66 13320: tään poliisilaissa ja pakkokeinolaissa mainittua %:ssa tapauksista (70 %:ssa v. 1997). 13321: kieltoa sijoittaa kuuntelulaitetta kohteen kanssa Suurin hyöty telekuuntelun ja -valvonnan 13322: samaan tilaan. Pakkokeinolain teknisen tarkkai- käytöllä oli tutkinnanjohtajien arvioiden mu- 13323: lun edellytyksiä kuitenkin muutettiin 1.6.1999 kaan ollut tutkittaessa törkeitä huumausaineri- 13324: voimaan tulleella lailla (366/1999). Uuden sään- koksia, huumausainerikoksia ja törkeitä ryöstö- 13325: nöksen mukaan kuuntelulaite saadaan tarpeen jä. Myös törkeitä varkauksia tutkittaessa te- 13326: vaatiessa sijoittaa samaan tilaan tarkkailtavan lekuuntelusta ja -valvonnasta oli ollut hyötyä 13327: kanssa. Vakituisessa asuinkäytössä oleviin tiloi- useissa tapauksissa, mutta tämän rikostyypin 13328: hin kuuntelulaitetta ei kuitenkaan saa sijoittaa. kohdalla oli myös runsaasti tehottomaksi osoit- 13329: Poliisi on suorittanut teknistä kuuntelua aino- tautuneita pakkokeinon käyttökertoja. Ratkai- 13330: astaan ns. rynnäkkötapauksissa (poliisilain 31 seva tai tärkeä merkitys tällä pakkokeinolla arvi- 13331: §:n 3 momentti). Tällaisista tilanteista ei kuiten- oitiin olleen huumausainerikoksissa 74 % :ssa 13332: kaan lain mukaan tarvitse tehdä erikseen ilmoi- tapauksia, törkeissä ryöstöissä 65 %:ssa tapauk- 13333: tusta sisäasiainministeriölle. sista ja törkeissä varkauksissa 45 %:ssa tapauk- 13334: sia. Törkeissä varkauksissa oli näiden pakkokei- 13335: Pakkokeinojen tarpeellisuuden arviointi nojen käyttö arvioitu kokonaan merkityksettö- 13336: Telekuuntelun ja -valvonnan sekä teknisen mäksi 29 %:ssa tapauksista. 13337: kuuntelun käytön edellytyksiin kuuluu, että Seurantatietojen perusteella on vaikea arvioi- 13338: pakkokeinoilla saatavilla tiedoilla voidaan olet- da sitä, onko pakkokeinojen käyttö rajoittunut 13339: taa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen sel- tapauksiin, joissa tiedoilla on perustellusti voitu 13340: vittämiselle (PKL 5a luvun 2, 3 ja 4 §). olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen 13341: Sisäasiainministeriön vuonna 1998 antaman selvittämiselle. Seurantatiedoista ei esim. voi 13342: määräyksen mukaisesti tutkinnanjohtajien on päätellä, olisiko sama tai vastaava tieto ollut 13343: tullut ilmoittaa käytetyn pakkokeinon merki- mahdollista saada jotakin muuta (lievempää) 13344: tyksellisyys. Pääsääntöisesti nämä ihnoitukset pakkokeinoa tai menettelyä käyttäen. Asian sel- 13345: on tehty, mutta eräistä vuoden 1998 ilmoituksis- vittäminen vaatisi nykyisin käytettävissä olevia 13346: ta merkityksellisyystieto kuitenkin puuttuu esi- seurantatietoja perusteellisempaa selvittelyä. 13347: tutkinnan tai pakkokeinon käytön vielä ollessa Tässä suhteessa ratkaisevaa on se, miten perus- 13348: kesken. teellisesti lupa-asioita käsitellään tuomiois- 13349: Telekuuntelua tutkinnanjohtajat ovat pitä- tuimissa ja miten lupapäätöksiä on oikeuskäy- 13350: neet lähes kaikissa tapauksissa - ja erityisesti tännössä perusteltu. 13351: törkeiden huumausainerikoksien kohdalla- rat- 13352: kaisevana tai tärkeänä. 13353: Pakkokeinon käytöstä ilmoittaminen 13354: Televalvontaa tutkinnanjohtajat ovat pitä- Telekuuntelun ja -valvonnan sekä teknisen 13355: neet ratkaisevana tai tärkeänä 240 tapauksessa, kuuntelun käytöstä on sen lopettamisen jälkeen 13356: vähäisenä 78 tapauksessa ja merkityksettömänä ilmoitettava rikoksesta epäiliylle säädetyssä 13357: 46 tapauksessa. Merkityksellisyysarvio puuttuu ajassa, jollei tuomioistuin tutkinnallisista syistä 13358: 157 seuranta tiedosta. Tutkinnanjohtajien arvion päätä, että ilmoitus saadaan tehdä myöhemmin 13359: 13360: 13361: 70 13362: TELEKUUNTELUN YM KÄYTTÖ 13363: 13364: 13365: 13366: 13367: taijättää kokonaan tekemättä (PKL 5a luvun l l vontalupien kohteena olleiden rikosten määrä on 13368: §:n 2 momentti). noussut edeltävästä 272 rikoksesta noin 500 ri- 13369: Tuomioistuimet ovat eräissä tapauksissa kokseen. Televalvonnan kohteena olleiden tele- 13370: myöntäneet lupia lykätä ilmoituksen tekemistä liittymien määrä on noussut 1 059 kappaleeseen 13371: tai jättää ilmoitus tekemättä. Syynä on ollut (743 kpl v. 1997). Matkapuhelinliittymien suh- 13372: rikostutkinnan keskeneräisyys tai tutkinnan liit- teellinen osuus kaikista televalvontaluvista on 13373: tyminen laajaan rikoskokonaisuuteen. noussut huomattavasti edellisvuodesta. Myös 13374: tullin suorittamassa tutkinnassa oli vuonna 1998 13375: Tallenteiden hävittäminen vastaavantasoista lupapäätösten kasvua. 13376: ja ylimääräisen tiedon käyttö Toistaiseksi televalvontalupien määrä on ollut 13377: Pakkokeinojen käytöstä kertyneet tallenteet jatkuvassa nousussa. Vuonna 1998 televalvonta- 13378: on lain mukaan ensi tilassa tarkastettava (PKL lupien lukumääräinen nousu oli selvästi edeltä- 13379: 5a luvun 12 §). Telekuuntelulla tai teknisellä viä vuosia nopeampaa. 13380: kuuntelulla saatu ns. ylimääräinen tieto, joka ei Telekuuntelun käytön osalta kasvu on kuiten- 13381: liity rikokseen tai koskee muuta rikosta kuin sitä, kin ollut suurinta. Kun vuonna 1997 myönnet- 13382: jonka tutkintaan telekuuntelulupa tai teknistä tiin yhteensä 13lupaa ja vuonna 1996 vain kolme 13383: kuuntelua koskeva päätös koskee, on yleensä tar- lupaa, vuonna 1998 myönnettiin peräti 230 te- 13384: kastuksen jälkeen hävitettävä tai poistettava lekuuntelulupaa. Tulli käytti telekuuntelua kuu- 13385: tallenteelta. Tieto saadaan kuitenkin eräissä ta- sikertaa vuonna 1998 (1lupa v.1997). Telekuun- 13386: pauksissa säilyttää ja tallettaa esitutkintaviran- telun käytön merkittävään lisääntymiseen on 13387: omaisen rekistereihin (PKL 5a luvun 13 §). vaikuttanut se, että aiemmin käyttöä rajoitta- 13388: Telekuuntelusta, televalvonnasta ja teknisestä neet tekniset vaikeudet ovat vähentyneet. Te- 13389: tarkkailusta pidettävään pöytäkirjaan on mer- lekuuntelua voidaan nykyään kohdistaa myös 13390: kittävä tiedot tallenteiden tarkastamisesta, säi- osaan matkaviestimistä. Telekuuntelun käyttö 13391: lyttämisestä ja hävittämisestä sekä tiedot muun oli ennen vuotta 1998 käytännössä lähes olema- 13392: rikoksen selvittämiseksi luovutetusta aineistos- tonta teknisten esteiden takia. 13393: ta. Myös tieto näiden toimenpiteiden suorittajas- Teknistä kuuntelua ei edelleenkään ole käytet- 13394: ta ja niiden ajankohdasta on merkittävä. ty kertaakaan, mutta tältä osin tilanteessa on 13395: Sisäasianministeriön kertomuksen mukaan odotettavissa muutos pakkokeinolain muutok- 13396: vuonna 1998 tarkoitetut merkinnät oli tehty sen tultua voimaan 1.6.1999. Lainmuutoksenjäl- 13397: asianmukaisesti. Sisäasiainministeriö on koros- keen tarkkailulaitteen saa sijoittaa samaan ti- 13398: tanut pöytäkirj amerkinnän tärkeyttä sekä rikos- laan kuunneltavan kanssa, jolloin tekninen 13399: asiaan liittymättömien tallenteiden hävittämis- kuuntelu esim. hotellihuoneissa ja ajoneuvoissa 13400: velvollisuutta. tulee pääsääntöisesti mahdolliseksi. 13401: Kertomuksen perusteella telekuuntelu ja -val- 13402: Kokoavia havaintoja vonta muodostavat nykyaikaisen huumerikos- 13403: Televalvontalupien määrä on aikaisemmin ollut torjunnan perustasta merkittävän osan. Erityi- 13404: 400 - 500 vuodessa. Kertomusvuonna poliisille oli sesti huumausainerikollisuuden lisääntyminen 13405: myönnetty televalvontalupia selvästi aikaisem- on omiaan lisäämään telekuuntelun ja -valvon- 13406: paa enemmän eli 756 kappaletta. Myös televal- nan käyttöä. Sisäasiainministeriö katsoo te- 13407: 13408: 13409: 13410: 71 13411: TELEKUUNTELUN YM KÄYTTÖ 13412: 13413: 13414: 13415: 13416: lekuuntelun ja -valvonnan soveltuvan hyvin esi- tiedon hävittämistä koskevia velvoitteita. Tut- 13417: tutkintaan. Niiden käyttämisellä saadaan usein kinnanjohtajille asetettiin raportointivelvolli- 13418: rikosprosessin jatkokäsittelyn kannalta ratkaise- suus myös tuomioistuimen hylkäämistä lupaha- 13419: via tietoja nopeasti ja edullisesti. kemuksista. 13420: Saatujen tietojen perusteella telekuuntelua ja Sisäasiainministeriön on nykyisin mahdollista 13421: -valvontaa koskevien pakkokeinovaatimusten saada entistä kattavampia tietoja valvontateh- 13422: hylkääminen on poikkeuksellista. Ilman erityis- tävänsä hoitamiseksi. Määräysten voi myös olet- 13423: tä selvitystä on kuitenkin vaikea arvioida, onko taa lisäävän tarkkuutta ja huolellisuutta pakko- 13424: lupakynnys tuomioistuimissa asettunut lakia keinojen käytössä. Nimenomaisesta määräykses- 13425: säädettäessä ajatellulle tasolle. tään huolimatta sisäasiainministeriö ei ole saa- 13426: nut vuodelta 1998 täsmällisiä tietoja tuomiois- 13427: Valvonnan kehittäminen tuinten hylkäävistä päätöksistä. Tältä osin tie- 13428: Vuoden 1997lopulla oikeusasiamiehen ja sisä- donhankintaa on syytä edelleen tehostaa. 13429: asiainministeriön välillä käytiin neuvotteluja te- Oikeusasiamiehen ja sisäasiainministeriön vä- 13430: lekuuntelun ja -valvonnan sekä teknisen kuunte- lillä 31.5.1999 käydyssä neuvottelussa ministe- 13431: lun valvonnan kehittämisestä. Tavoitteena oli riön puolelta ilmoitettiin tavoitteena olevan te- 13432: saada aikaisempaa kattavarumat ja vertailukel- lekuuntelua ja -valvontaa koskevien tuomiois- 13433: poisemmat tilastotiedot myönnetyistä luvista ja tuimelle osoitettavien vaatimusten, pakkokeino- 13434: niiden käytöstä sekä lisätä jälkitoimien rapor- pöytäkirjojen ja sisäasiainministeriölle toimitet- 13435: tointivelvollisuutta siten, että pakkokeinojen tavien seurantatietojen siirtäminen osaksi polii- 13436: käytöstä ilmoittamisesta ja ylimääräisten tieto- sin rikosilmoitus- ja virka-apujärjestelmää (ns. 13437: jen käytöstä sekä hävittämisestä saataisiin aikai- RIKI-järjestelmä). Tällä menettelyllä saataisiin 13438: sempaa tarkemmat tiedot. Neuvotteluissa sisä- nykyistä luotettavarumat tiedot puheena olevis- 13439: asiainministeriön tietoon saatettiin myös perus- ta pakkokeinoista. Uusi järjestelmä nopeuttaisi 13440: tuslakivaliokunnan mietinnössään 2/1998 vp. to- ja helpottaisi valvontaa ja raportointia. 13441: teama tarve saada tietoja myös hylätyistä pak- Nykyinen valvontajärjestelmä kaipaa edelleen 13442: kokeinovaatimuksista. kehittämistä. Ministeriön kaavailemat uudistuk- 13443: Sisäasiainministeriön poliisiosasto antoi set olisi syytä toteuttaa mahdollisimman nopeas- 13444: 7.1.1998 uudet määräykset telekuuntelun, -val- ti. On syytä selvittää myös se, onko telekuunte- 13445: vonnan ja teknisen tarkkailun suorittamisesta lun ja -valvonnan käytön merkityksellisyydestä 13446: poliisissa. Määräykset täsmensivät ylimääräisen koottavissa nykyistä konkreetimpaa tietoa. 13447: 13448: 13449: 13450: 13451: 72 13452: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 13453: 13454: 13455: 13456: 13457: 5. LAILLISUUSVALVONTA ASIARYHMITTAIN 13458: 13459: 13460: TUOMIOISTUIMET JA set. Oikeudenkäyntimenettelyä rikosasioissa 13461: koskeva uusi lainsäädäntö oli tullut voimaan 13462: OIKEUSHALLINTO 13463: 1.10.1997, joten se oli kertomusvuonna edelleen 13464: sisäänajovaiheessa käräjäoikeuksissa. Uudistus 13465: YLEISTÄ 13466: oli toinen osa laajaa alioikeusuudistusta, joka 13467: "Tuomioistuinasioiksi" on tilastoitu yleensä riita-asioiden osalta oli tullut voimaan jo vuonna 13468: sellaiset asiat, jotka lähinnä koskevat itse tuo- 1993. 13469: mioistuinmenettelyä tai tuomioistuinten hallin- Muutoksenhakua ja oikeudenkäyntiä hovioi- 13470: toa, ja lainkäyttöasiat, joita ei ole millään muulla keuksissa koskevan lainsäädännön uudistus tuli 13471: perusteella tilastoitu erillisiin asiaryhmiin (esi- voimaan toukokuun alussa 1998. Uusi menettely 13472: merkiksi sekalaiset riita- ja rikosasiat). Jos kan- ei ehtinyt vielä kertomusvuonna täysimääräises- 13473: telu on koskenut esimerkiksi veroasiaa lääninoi- ti käynnistyä hovioikeuksissa. Uudistuksen jäl- 13474: keudessa tai ulosottoasiaa käräjäoikeudessa, se keen hovioikeuksissa on järjestetty aiempaa use- 13475: on tilastoitu joko verotus- tai ulosottoasioihin. ammin suullisia käsittelyjä. Suomi saattoikin 13476: Näin ollen voidaan todeta, että tuomioistuimiin uudistuksen myötä peruuttaa Euroopan ihmisoi- 13477: tavalla tai toisella kohdistuvia kanteluita on lu- keussopimuksen 6 artiklaan tehdyn varauman 13478: kumääräisesti paljon enemmän kuin oikeusasia- siltä osin kuin se koski oikeutta suulliseen käsitte- 13479: miehen tilastoista ensi näkemältä arvaisi. lyyn hovioikeudessa. 13480: Oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten Hallintotuomioistuimissa on sovellettu uutta 13481: välisen asiajaon mukaan tuomioistuimet ja oi- hallintolainkäyttölakia joulukuusta 1996 läh- 13482: keushallinto kuuluvat OA Lehtimaja/le. Tämän tien. Kertomusvuoden joulukuussa eduskunta 13483: asiaryhmän pääesittelijänä on toiminut vanhem- hyväksyi hallinto-oikeuslain, jolla perustetaan 13484: pi oikeusasiamiehensihteeri Anne Ekblom- Wör- 1.11.1999 lukien nykyisten lääninoikeuksien ti- 13485: lund 31.8.1998 saakka ja sen jälkeen vanhempi lalle yleisiksi ensiasteen hallintotuomioistuimiksi 13486: oikeusasiamiehensihteeri Tatu Leppänen. kahdeksan alueellista hallinto-oikeutta. Oikeus- 13487: ministeriössä on lisäksi vireillä eräiden erityis- 13488: tuomioistuinten asemaa koskevia uudistushank- 13489: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO keita. 13490: KERTOMUSVUONNA 1998 Riita-asioissa ongelmaksi on nähty kasvaneet 13491: oikeudenkäyntikulut. On esitetty epäilyksiä sii- 13492: Tuomioistuinlaitos oli kertomusvuonna mer- 13493: tä, onko varsinkaan keskituloisilla enää varaa 13494: kittävien uudistusten ja uudistushankkeiden 13495: hakea oikeutta. Oikeudenkäyntikulujen kor- 13496: kohteena. Tuomioistuinten toiminta, mm. tur- 13497: vausvelvollisuutta koskevien säännösten tarkis- 13498: vallisuuskysymykset, olivat myös tiedotusväli- 13499: taminen hyväksyttiin vuoden 1998 valtiopäivien 13500: neiden kasvaneen mielenkiinnon kohteena. 13501: loppuvaiheessa. Vuoden 1998 joulukuussa oi- 13502: Yleisten tuomioistuinten toimintaa leimasivat 13503: keusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtä- 13504: oikeudenkäyntimenettelyä koskeneet uudistuk- 13505: 13506: 73 13507: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 13508: 13509: 13510: 13511: 13512: väksi tuli laatia ehdotus riita-asian oikeuden- Tuomioistuimia koskeneet kanteluasiat olivat 13513: käyntimenettelyä käräjäoikeudessa koskevien kertomusvuonna - toisena vuotena peräkkäin - 13514: säännösten tarkistamiseksi. suurin asiaryhmä. Tuomioistuimia koskeneita oi- 13515: Yleistä oikeusapua koskeva lainsäädäntöuu- keusasiamiehen ratkaisuja (kanteluita, omia 13516: distus tuli voimaan 1.6.1998, jolloin oikeusapu- aloitteita ja lausuntoja) oli yhteensä 410 eli 17 % 13517: toimistot siirtyivät kunnilta valtion ylläpidettä- kaikista ratkaisuista. Omia aloitteita oli kolme ja 13518: viksi. Samanaikaisesti otettiin käyttöön julkisen ne kaikki koskivat yleisiä tuomioistuimia. Tuo- 13519: puolustajan järjestelmä rikos asioissa. Syytteestä mioistuimia koskeneiden kanteluasioiden abso- 13520: vapautetun oikeus oikeudenkäyntikulujen kor- luuttinen määrä pieneni siten hieman vuoden 13521: vaukseen tuli voimaan vuoden 1999 alusta (ks. 1997 lukumäärästä 449, mutta niiden suhteelli- 13522: EOA:n kertomus 1996 s. 51). Oikeusministeriö nen osuus kaikista ratkaisuista pysytteli samassa 13523: asetti vuonna 1998 oikeusaputoimikunnan, jon- n. 17 %:ssa. 13524: ka tehtäväksi tuli valmistella ehdotus uudeksi Toisaalta toimenpideratkaisujen osuus näistä 13525: yleiseksi oikeusapujärjestelmäksi. kaikista tuomioistuimia koskeneista ratkaisuista 13526: Myös tuomarin asemaan on kohdistunut muu- oli vain 6 %, mikä oli selvästi vähemmän kuin 13527: tospaineita. Hallituksen esitys tuomareiden si- keskimääräinen toimenpideprosentti 9,8. Edel- 13528: vutoimien muuttamisesta luvanvaraisiksi kui- lisenä vuotena vastaavat luvut olivat 7 %ja 8,9 13529: tenkin raukesi kertomusvuoden 1998 valtiopäi- %. Tuomioistuinkanteluissa toimenpideratkai- 13530: villä, mutta uusi esitys (HE 26/1999 vp.) annet- sujen osuus oli jopa pienentynyt, vaikka toimen- 13531: tiin 5. 7.1999. Oikeusministeriössä on vireillä mm. pideratkaisujen osuus oli keskimäärin kasvanut. 13532: tuomareiden nimittämistä, koulutusta ja esteei- Luvuista ei kuitenkaan ole syytä tehdä liian 13533: lisyyttä koskevien säännösten uudistaminen (ks. pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kantelijoiden 13534: EOA:n kertomus 1996 s. 67). subjektiivisesta tyytymättömyydestä kantelui- 13535: den määrä joka tapauksessa kertoo, vaikka ai- 13536: hetta oikeusasiamiehen toimenpiteisiin olikin 13537: TUOMIOISTUIMIIN KOHDISTUVA verraten harvoin. Vaikeampi kysymys on se, 13538: LAILLISUUSVALVONTA mistä tuomioistuimiin kohdistuvan tyytymättö- 13539: myyden lisääntyminen on viime vuosina aiheu- 13540: Oikeusasiamiehen tehtävänä on valvoa, että 13541: tunut. Missä määrin kysymys on ollut oikeustur- 13542: myös tuomioistuimet ja tuomarit noudattavat 13543: van aidosta huonontumisesta ja missä määrin 13544: lakia sekä täyttävät velvollisuutensa. Tähän 13545: lähinnä kansalaisten aktivoitumisesta tai oikeu- 13546: kuuluu erityisesti sen seuraaminen, että jokaisel- 13547: denhoitoon kohdistuvista aiheettomistakin epä- 13548: le perus- ja ihmisoikeutena turvattu oikeus oi- 13549: luuloista? 13550: keudenmukaiseen oikeudenkäyntiin myös käy- 13551: Oikeusasiamiehen puoleen kääntyvillä oikeu- 13552: tännössä toteutuu. Tuomioistuimiin kohdistu- 13553: denkäyntien asianosaisilla on usein liiallisia odo- 13554: van laillisuusvalvonnan ei katsota Ioukkaavan 13555: tuksia oikeusasiamiehen mahdollisuuksista 13556: tuomioistuinten valtiosääntöoikeudellisesti riip- 13557: puuttua heidän asiaansa. Oikeusasiamies ei voi 13558: pumatonta asemaa. Käytännössä on jopa päin- 13559: vaikuttaa tuomioistuimessa vireillä olevan asian 13560: vastoin: laillisuusvalvonnan keinoin voidaan 13561: ratkaisuun eikä muuttaa tuomioistuimen ratkai- 13562: puuttua myös ilmiöihin, jotka vaarantavat tuo- 13563: sua. Muutosta on haettava Rormaalia muutok- 13564: mioistuinten riippumattomuutta. 13565: 13566: 13567: 74 13568: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 13569: 13570: 13571: 13572: 13573: senhakutietä, yleensä ylemmältä tuomioistui- s1ssa vain kiinnittämään tuomarin huomiota 13574: melta. asioiden joutuisan käsittelyn merkitykseen 13575: Oikeusasiamiehen tuomioistuimiin kohdistuva osana oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. 13576: laillisuusvalvonta on suuntautunut erityisesti Tuomarin käytöstä ja asiakkaiden kohtelua 13577: sellaisille oikeusturvan "katvealueille", jotka koskevia kanteluita oli myös jonkin verran. En- 13578: jäävät muiden oikeuskeinojen tavoittamatto- tistä suullisempi ja vapaamuotoisempi oikeuden- 13579: miin. Tyypillisiä esimerkkejä ovat asioiden käsit- käynti sovintopyrkimyksineen on lisännyt tuo- 13580: telyn viipyminen sekä tuomarin käytös ja asiak- marin henkilökohtaista vuorovaikutusta oikeu- 13581: kaiden kohtelu. denkäynnin osapuolten kanssa, jolloin myös 13582: Tuomioistuimiin kohdistuvassa laillisuusval- kanssakäymiseen mahdollisesti liittyvät viestin- 13583: vonnassa on keskitytty menettelyllisiin oikeus- täongelmat tulevat helpommin esille. Väitettyjä 13584: turvatakeisiin. Näkökulmana on ollut erityisesti käytösvirheitä on usein vaikeata näyttää jälki- 13585: sen arviointi, onko oikeus oikeudenmukaiseen oi- käteen toteen. Vaikkei "käytöskantelu" johtaisi- 13586: keudenkäyntiin toteutunut. Esimerkiksi tuo- kaan oikeusasiamiehen toimenpiteisiin, tällaisel- 13587: mioistuimen ratkaisun perusteleruistapaa voi- la kantelulla voi kuitenkin olla merkitystä tuo- 13588: daan tarkastella tältä kannalta, vaikka ratkai- marin tietoon saatettuna asiakaspalautteena. 13589: sun materiaaliseen sisältöön ei otettaisikaan kan- Vaikka kanteluväitteitä ei sellaisenaan voitaisi- 13590: taa. kaan näyttää toteen, oikeusasiamies voi kuiten- 13591: Tyypillisiä tuomioistuinkanteluita, jotka eivät kin ohjaavassa mielessä kiinnittää huomiota tuo- 13592: voi johtaa oikeusasiamiehen toimenpiteisiin, marin asianmukaisen käyttäytymisen tärkey- 13593: ovat kantelut, joissa vain halutaan muutosta teen. Oikeudenkäynnin asianosaisten kohtelusta 13594: tuomioistuimen harkintavaltansa rajoissa teke- yleensä riippuu, kokeeko henkilö itse saaneensa 13595: mään ratkaisuun tai joissa pyydetään oikeus- oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin. 13596: asiamiestä puuttumaan tuomioistuimessa vireil- Todistajien kohtelusta tulisi kantaa erityistä 13597: lä olevaan asiaan. Oikeusasiamiehelle kannellaan huolta, koska todistaruisvelvollisuus on nykyisin 13598: usein myös sellaisista yksityisoikeudellisista rii- varsin raskas etenkin rikosjutuissa: todistajaa 13599: ta-asioista, joiden tutkiminen kuuluisi oikeas- kuulusteliaan esitutkinnassa, käräjäoikeudessa 13600: taan käräjäoikeudelle. Kansalaiset yrittävät (mahdollisesti useamman kerran) sekä entistä 13601: usein käyttää oikeusasiamiehen kansliaa jonkin- useammin vielä hovioikeudessa. Todistamiseen 13602: laisena oikeudenkäynnin tai muutoksenhaun saattaa liittyä myös turvallisuusriskejä. 13603: vaihtoehtona, ehkäpä juuri lisääntyneiden m- Tuomarin väitettyä esteellisyyttä ja yleisem- 13604: keudenkäyntikulujen pelossa. minkin sivutoimia koskevia kanteluita oli kerto- 13605: Asioiden käsittelyn viipyminen tuomiois- musvuonna yhä enemmän. Lisäksi tulivat esille 13606: tuimissa oli kertomusvuonna kanteluiden valos- mm. asianosaisten kuulemiseen, tuomioistuinten 13607: sa edelleen jossakin määrin ongelma. Useassa ratkaisujen perustelemiseen ja oikeudenkäynti- 13608: tapauksessa kysymys oli riita-asian valmistelun asiakirjojen julkisuuteen liittyviä kysymyksiä 13609: viipymisestä käräjäoikeudessa. Tahallista vii- sekä kielikysymyksiä (Oikeudesta äidinkielen 13610: vyttelyä ei kuitenkaan ilmennyt, vaan käsittelyn käyttöön rikosoikeudenkäynneissä ks. s. 85). 13611: kesto johtui usein mm. käräjätuomareiden työ- 13612: määristä. Oikeusasiamies tyytyi näissä tapauk- 13613: 13614: 13615: 13616: 75 13617: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 13618: 13619: 13620: 13621: 13622: TARKASTUKSET Alueellisia hallinto-oikeuksia kehitettäessä on 13623: tärkeätä ottaa huomioon, että vain resursseil- 13624: Tarkastuksia on tehty yksittäisiin tuomioistui- 13625: taan riittävän vahvat ensimmäisen asteen hallin- 13626: miin, kun siihen on ollut erityistä aihetta esimer- 13627: totuomioistuimet voivat täyttää hallitusmuo- 13628: kiksi kanteluista ilmitulleiden tietojen perusteel- 13629: don 16 §:ssä asetetut vaatimukset. Alueellisten 13630: la. Muutoin tuomioistuimia on pyritty tarkasta- 13631: hallinto-oikeuksien lukumäärä ei saisi kuiten- 13632: maan resurssien sallimissa rajoissa, ottaen huo- 13633: kaan nousta kovin suureksi. Muuten vaaraune- 13634: mioon myös tarkastusten alueellinen tasapuoli- 13635: taan sekä uuden järjestelmän nauttima arvoval- 13636: suus. 13637: ta että sen mahdollisuus yhdenmukaiseen lain- 13638: Kertomusvuonna oikeusasiamies tarkasti Tu- 13639: käyttöön. Alueellisen yhdenvertaisuuden näkö- 13640: run ja Vaasan hovioikeudet sekä Mustasaaren, 13641: kulmasta on toki tärkeätä, että oikeuspalvelut 13642: Vaasan ja Forssan käräjäoikeudet. Tarkastuksil- 13643: ovat tasapuolisesti saatavilla koko maassa. 13644: la kiinnitettiin erityistä huomiota mm. tuomarei- 13645: Tämä on kuitenkin nykyisen tiedonsiirtoteknii- 13646: den sivutoimiin ja esteellisyyskysymyksiin sekä 13647: kan sekä nopeutuneiden liikenneyhteyksien ai- 13648: prosessiuudistusten toimivuuteen käytännössä. 13649: kana järjestettävissä muutoinkin kuin perusta- 13650: Kertomusvuoden lopulla oikeusasiamiehen tule- 13651: malla monia hallinnollisesti itsenäisiä ja omava- 13652: van tarkastustoiminnan painopisteeksi asetet- 13653: raisia tuomioistuinyksikköjä. Tuomioistuinlai- 13654: tiin erityisesti rikosprosessiuudistuksen seuran- 13655: toksen voimavaroja pitäisi panostaa itse lain- 13656: ta. Syynä tähän olivat julkisuudessa esitetyt, 13657: käyttöpalvelujen laatuun ja saatavuuteen eikä 13658: osin kielteiset tiedot uudistuksen käynnistymi- 13659: raskaan oikeushallintokoneiston ylläpitämiseen 13660: sestä. Ongelmaksi oli nähty ennen muuta pääkä- 13661: ja hallinnoimiseen. 13662: sittelyiden runsas peruuntuminen suurissa kau- 13663: OA totesi olevan tärkeää, että hallintolain- 13664: pungeissa ja tämän myötä asioiden käsittelyn 13665: käyttöasian asianosaisille käytännössä taataan 13666: mahdollinen hidastuminen. 13667: tosiasiallinen mahdollisuuslausua näkökantansa 13668: Tuomioistuinten tarkastukset 1998 tarvittaessa myös suullisesti. Tästä syystä saat- 13669: taisi olla syytä nimenomaisesti mainita myös hal- 13670: Turun hovioikeus.................... 25.2.1998 13671: linto-oikeuksien liikkumisvelvollisuudesta sinne 13672: Vaasan hovioikeus .................. 19.5.1998 ' 13673: missä niitä kulloinkin tarvitaan. 13674: Vaasan käräjäoikeus ja 13675: OA Lehtimajan kirje oikeusministeriölle 13676: Mustasaaren käräjäoikeus ....... 20.5.1998 13677: 6.8.1998, dnro 1007/4/98 13678: Forssan käräjäoikeus .............. 11.11.1998 13679: 13680: TUOMIOISTUINLAITOKSEN 13681: KEHITTÄMINEN 13682: LAUSUNNOT 13683: Oikeusministeriö pyysi oikeusasiamieheltä 13684: lausuntoa tuomioistuinlaitoksen kehittämistä 13685: ALUEELLISET HALLINTO-OIKEUDET 13686: koskevasta perusselvityksestä ("Tuomioistuimet 13687: Oikeusasiamies antoi oikeusministeriölle lau- 2000-luvulle - ajatuksia ja ideoita kehittämis- 13688: sunnon hallintotuomioistuintyöryhmän ehdo- vaihtoehdoista"). 13689: tuksesta hallinto-oikeuslaiksi. OA Lehtimaja to- OA Lehtimajan mielestä oli myönteistä, että 13690: tesi lausuntonaan mm. seuraavan. oikeusministeriö pyrki virittämään ennakkoluu- 13691: 13692: 13693: 76 13694: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 13695: 13696: 13697: 13698: 13699: lotonta keskustelua tuomioistuinlaitoksen tule- Asianosaisen suoja huonoa oikeusapua vastaan 13700: vaisuudesta. Perusselvitys keskittyi arvioimaan on nykyisessä järjestelmässä kuitenkin melko 13701: tuomioistuinlaitoksen organisatorista kehittä- heikko. Tuomioistuimet voisivat OA:n mielestä 13702: mistä. Perus- ja ihmisoikeusvaatimusten kuten nykyistä aktiivisemmin valvoa oikeudenkäynti- 13703: tuomioistuinten riippumattomuuden tuomiois- avustajien toimien asianmukaisuutta. 13704: tuinorganisaatiolle ja -menettelylle asettamia Oikeusasiamiehelle tulleista kanteluista ilme- 13705: edellytyksiä olisi kuitenkin ollut syytä arvioida nee usein epäilyksiä tuomarien puolueettomuut- 13706: laajemmin myös periaatetasolla. OA korosti, että ta kohtaan. Tuomarin asema yhteiskunnassa ja 13707: riippumattomuuden tulisi olla tosiasiallista, ei tuomarin erilaisten yhteiskunnallisten sidosten 13708: vain nimellistä. Tuomiovallan käyttöä ei tulisi vaikutus tuomioistuimen nauttimaan luotta- 13709: uskoa sellaisille elimille, jotka eivät todellisuu- mukseen olisi tullut ottaa perusselvityksessä laa- 13710: dessa täytä riippumattomuusvaatimusta. Jon- jemman tarkastelun kohteeksi. Puolueetto- 13711: kin viranomaisen nimittäminen tuomioistuimek- muutta koskevat epäilykset perustuvat usein 13712: si ei vielä tee siitä tuomiovallan riippumatonta myös tuomarin käyttäytymiseen oikeudenkäyn- 13713: käyttäjää. Tämä näkemys ilmenee myös Euroo- nin aikana. OA:n käsityksen mukaan tulisi entis- 13714: pan ihmisoikeustuomioistuimentulkintakäytän- tä enemmän kiinnittää tuomareiden huomiota 13715: nöstä. OA kaipasi lainkäyttöön vaikuttavien prosessin johtamistapaan. 13716: keskeisten periaatteiden kokonaisvaltaista poh- Samoin olisi syytä panostaa tuomioiden perus- 13717: dintaa, ottaen erityisesti huomioon suomalaisen telujen kirjoittamiseen. Perustelut ovat nykyään 13718: oikeuskulttuurin ominaispiirteet ja sen lainkäy- huomattavasti aikaisempaa yksityiskohtaisem- 13719: tölle asettamat reunaehdot. pia ja laajempia sekä avoimempia. Uusi kirjoi- 13720: OA piti tärkeänä, että hallitusmuodon jokai- tustapa on kuitenkin johtanut osaksi myös vai- 13721: selle takaama oikeus saada asiansa käsitellyksi keatajuisuuteen. Perustelut ovat usein niin pit- 13722: tuomioistuimessa oli mahdollista myös ns. keski- kiä, että asianosaisten on vaikea löytää heitä 13723: tuloisille ilman kohtuutonta kuluriskiä. Mm. ak- itseään kiinnostavaan ongelmaan vastausta, 13724: tiivisella prosessinjohdolla ja julkisen oikeusapu- vaikka se jossakin muodossa olisi perusteluissa 13725: järjestelmän kilpailukykyä lisäämällä voidaan esitettykin. OA:n mielestä kaivattiin periaatteel- 13726: alentaa oikeudenkäyntien kustannustasoa. Oi- lista pohdiskelua siitä, minkälaisia aineksia tuo- 13727: keudenkäyntimenettely tulisi säilyttää sellaise- mioistuimen päätösten perustelujen tulisi ja mitä 13728: na, että yksityinen kansalainen mahdollisimman niiden ei tulisi sisältää. 13729: usein kykenisi itsekin huolehtimaan asiastaan Korkeimman oikeuden kielteisten valituslupa- 13730: tuomioistuimessa. päätösten perustelemistaoli OA:n mielestä aihet- 13731: OA:n havaintojen mukaan kansalainen on kui- ta joissakin tapauksissa harkita. Näiden peruste- 13732: tenkin usein menettänyt mahdollisuutensa oi- lujen ei tarvitsisi olla laajoja, mutta perustelemi- 13733: keudenmukaisen lopputuloksen saamiseen sen nenolisi tarpeen ainakin silloin, kun valitusluvan 13734: vuoksi, ettei asiaa ole alun perin kyetty ajamaan hakija esittää asiallisia syitä hakemuksensa tuek- 13735: oikein. On ilmeistä, että joissakin tapauksissa si. Perusteleminen lisäisi myös tietoa valituslu- 13736: asianosaisten olisi syytä käyttää avustajaa jopa pajärjestelmästä ja saattaisi siten jatkossa jopa 13737: nykyistä useammin. OA ei ollut silti vakuuttu- vähentää turhien valituslupahakemusten mää- 13738: nut ns. avustajapakon välttämättömyydestä. rää. 13739: 13740: 13741: 13742: 77 13743: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 13744: 13745: 13746: 13747: 13748: OA kannatti toimikunnan ehdotusta tuomiois- periaatteisiin, koska tämä luultavasti entises- 13749: tuinlaitoksen sisäisestä valvontajärjestelmästä, tään vaikenttaisi näiden periaatteiden omaksu- 13750: johon kuuluisi osana myös kurinpitomenettely. mista. Toimikunnan ehdotukset menettelysään- 13751: Tuomioistuinlaitokseen kohdistuu ajoittain nösten tarkistamisesta siviiliprosessin keventä- 13752: myös sellaista arvostelua, joka ei anna aihetta miseksi, mm. siirtämällä oikeudenkäynnin pai- 13753: virkasyytteisiin mutta joka silti pitäisi saattaa nopistettä enemmän pääkäsittelyyn, olivat 13754: tuomioistuimen tai sen piirissä ammattietiikkaa OA:n mielestä pääosin oikeansuuntaisia. 13755: valvovan elimen arvioitavaksi. OA totesi toimikunnan korostavan turhankin 13756: OA Lehtimajan kirje oikeusministeriölle voimakkaasti sopimusvapauden peruslähtökoh- 13757: 11.8.1998, dnro 603/4/98 taa asianajopalkkioissa. Oikeudenkäyntiasia- 13758: miehenä tai -avustajana toimiessaan asianajajal- 13759: la tai muulla lakimiehellä on myös julkisoikeu- 13760: OIKEUDENKÄYNTIKULUT dellisesti sävyttyneitä velvollisuuksia. Asianaja- 13761: jalaitos on tavallaan "oikeudenhoidon orgaani". 13762: Oikeusministeriö pyysi oikeusasiamieheltä Asianajajien eräissä muissa tehtävissä korostu- 13763: lausuntoa oikeudenkäyntikulutoimikunnan lop- neempi liiketoiminta-ajattelu näyttää levinneen 13764: pumietinnöstä. myös oikeudenkäynteihin. OA:n mielestä eten- 13765: OA Lehtimaja totesi lausunnossaan, että jo- kään syytetyn puolustaminen rikosjutussa ei voi 13766: kaisen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyn- kuitenkaan olla pelkkää liiketoimintaa. 13767: tiin on turvattu perus- ja ihmisoikeutena. Koh- Asianajopalkkioita koskevat toimikunnan eh- 13768: tuuttoman suuret oikeudenkäyntikulut eivät saa dotukset olivat sinänsä kannatettavia. Niiden 13769: estää tämän perusoikeuden toteutumista. Oi- riittävyyttä voitiin kuitenkin epäillä, koska ai- 13770: keusasiamiehelle tulleista kanteluista on voitu nakaan tavallinen kansalainen ei pysty aidosti 13771: havaita, että kansalaiset kokevat kulutaakan kilpailuttamaan asianajopalvelujen tarjoajia. 13772: hyvin raskaana. Oikeusasiamiehen kansliaa yri- OA:n mielestä jatkovalmistelussa tuli arvioida 13773: tetään yhä useammin käyttää jonkinlaisena myös sitä vaihtoehtoa, että oikeudenkäyntiin 13774: "köyhän käräjäpaikkana" eli kansalainen kään- liittyviä asianajopalkkioita jollakin tavalla sään- 13775: tyy oikeusasiamiehen puoleen riita-asiassa, jon- neltäisiin. 13776: ka tutkiminen kuuluisi oikeastaan yleiselle tuo- Toimikunnan ajatus julkisen oikeusavun ulot- 13777: mioistuimelle. Tällainen kehitys on kansalaisten tamisesta keskituloisten saataville oli tervetul- 13778: oikeusturvan kannalta huolestuttava. OA kan- lut. OA piti tärkeänä myös vaihtoehtoisten rii- 13779: natti mietinnön tavoitetta alentaa asianosaisten danratkaisumenettelyjen kehittämistä, mutta 13780: oikeudenkäyntikuluja. Samalla oli kuitenkin muistutti samalla siitä, että jokaisella on kuiten- 13781: huolehdittava oikeudenkäynnin varmuudesta ja kin perustuslakiin ja kansainvälisiin ihmisoike- 13782: oikeudenmukaisuudesta. ussopimuksiin perustuva oikeus saattaa asiansa 13783: OA:n käsityksen mukaan riita-asiain uuden oi- tuomioistuimen käsiteltäväksi. 13784: keudenkäyntimenettelyn ongelmat olivat johtu- OA Lehtimajan kirje oikeusministeriölle 13785: neet enemmänkin uusien menettelysäännösten 10.12.1998, dnro 2230/4/98 13786: käytännön soveltamisesta kuin säännöksistä si- 13787: nänsä. Mahdollisessa lainmuutoksessa olisi kui- 13788: tenkin varottava kajoamasta liikaa keskeisiin 13789: 13790: 78 13791: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 13792: 13793: 13794: 13795: 13796: RATKAISTUT KANTELUT erityisesti mitä tulee kanssakäymiseen vireillä 13797: JA OMAT ALOITTEET olevien asioiden asianosaisten kanssa. 13798: Tuomarikin joutuu yksityishenkilönä sään- 13799: HOVIOIKEUDEN JÄSENTEN nönmukaisesti sellaisiin oikeussuh teisiin, joissa 13800: ESTEELLISYYS toinen osapuoli voi olla jossakin tuomarin hoita- 13801: massa oikeudenkäynnissä asianosaisena tai tulla 13802: Asianajaja oli toiminut liikepankin asiamiehe- 13803: sellaiseksi. Useimmat päivittäiseen elämään 13804: nä Rovaniemen hovioikeudessa ratkaistuissa 13805: kuuluvat sopimukset ja tavanomaiset oikeustoi- 13806: kahdessa riita-asiassa. Hän pyysi oikeusasia- 13807: met tehdään kuitenkin vakioehtojen mukaisesti. 13808: miestä tutkimaan, 13809: Niillä ei ole vaikutusta tuomarin puolueetto- 13810: l) oliko asioiden käsittelyyn osallistunut hovi- 13811: muutta kohtaan tunnettavaan luottamukseen, 13812: oikeudenneuvos menetellyt väärin hakiessaan 13813: vaikka toinen osapuoli olisikin asianosaisena jos- 13814: lainaa asianosaisena olleesta liikepankista riita- 13815: sakin tuomarin hoitamassa tuomioistuinasiassa. 13816: asioiden ollessa hovioikeudessa vireillä, sekä 13817: Tuomarin puolueettomuus voi sitä vastoin 13818: 2) oliko asioiden käsittelyssä puheenjohtajana 13819: vaarantua, jos kysymys on tuomarin kannalta 13820: toiminut hovioikeudenlaamanni ollut esteeilinen 13821: merkittävästä taloudellisesta tai muusta ratkai- 13822: sen takia, että hän oli kyseisenä aikana ollut 13823: susta ja asia edellyttää henkilökohtaista neuvot- 13824: asianosaisena olleen pankin konttorin valvojana. 13825: telua ratkaisun ehdoista neuvottelukumppanin 13826: OA Lehtimaja esitti kannanottonaan seuraa- 13827: ollessa samalla asianosaisena tuomarin hoita- 13828: van. 13829: massa riita-asiassa. On mahdollista, että tuoma- 13830: Hovioikeuden jäsen pankin asiakkaana rin on yksityishenkilönä pakko käydä jonkin 13831: asianosaistahon kanssa neuvotteluja edellä ku- 13832: Virkamiehen on myös yksityishenkilönä väl- 13833: vatuissa olosuhteissa. Esimerkiksi tarve pankki- 13834: tettävä sellaista menettelyä, joka vaarantaa vir- 13835: lainojen hankkimiseen voi ilmetä juuri silloin, 13836: katehtävän asianmukaista hoitamista tai hei- 13837: kun tuomari hoitaa pankkia koskevaa asiaa vir- 13838: kentää luottamusta virkatoiminnan puolueetto- 13839: kansa puolesta. Tapauksesta riippuen tuomari 13840: muuteen. Virkamiehen tehtävän laadusta riip- 13841: voi tulla jopa esteelliseksi jatkamaan asian käsit- 13842: puu, kuinka suuria vaatimuksia nämä velvoit- 13843: telyä. 13844: teet asettavat virkamiehen toiminnalle viran ul- 13845: Tällaisia tilanteita pitäisi kuitenkin mahdolli- 13846: kopuolella. Lähtökohtaisesti virkamiehellä on 13847: suuksien mukaan välttää. Onkin syytä yleisesti 13848: samat perusoikeudet ja -vapaudet kuin muillakin 13849: korostaa, että tuomarien tulisi olla myös talou- 13850: ihmisillä. 13851: dellisesti mahdollisimman riippumattomia. 13852: Tuomarin virkaan liittyy merkittävää julkisen 13853: Tämä on tärkeätä lainkäyttöä kohtaan tunnetun 13854: vallan käyttöä. Tuomiovallan riippumatto- 13855: luottamuksen turvaamiseksi. Etenkin pieneh- 13856: muutta on lainsäädännössä ja Euroopan ihmisoi- 13857: köllä paikkakunnalla tuomari saattaa helposti 13858: keustuomioistuimen oikeuskäytännössä nimen- 13859: joutua tilanteisiin, joissa tuomarin yksityisroolia 13860: omaisesti suojattu. Tuomarin virka on erityisen 13861: ja virkaroolia on vaikeata erottaa toisistaan. 13862: altis epäluuloille, jotka koskevat puolueetto- 13863: Tämä antaa tuomarille aiheen erityiseen valp- 13864: muuden vaarantumista. Tämä asettaa tuomarin 13865: pauteen myös kaikessa yksityisessä kanssakäy- 13866: virkaa hoitavalle myös yksityiselämässä tavan- 13867: misessä. 13868: omaista suuremman varovaisuusvelvollisuuden, 13869: 13870: 13871: 79 13872: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 13873: 13874: 13875: 13876: 13877: Kantelun tarkoittamassa tapauksessa hovioi- lueettomuus tarkoittaa sitä, ettei tuomarilla saa 13878: keudenneuvos oli yhdessä vaimonsa kanssa käy- olla ennakkokäsitystä tai etukäteiskantaa rat- 13879: nyt liikepankin konttorissa neuvotteluja lainasta kaistavassa asiassa, puhumattakaan tietoisesta 13880: ja pankkitakauksista. Lainaa haettiin hovioikeu- pyrkimyksestä edistää oikeudenkäynnin toisen 13881: denneuvoksen vaimolle ja takaukset oli tarkoi- osapuolen etua. Ei kuitenkaan riitä, että tuomari 13882: tettu vaimon omistamalle kommandiittiyhtiölle, on tosiasiallisesti puolueeton, vaan toiminnan 13883: jossa hovioikeudenneuvos oli äänettömänä yh- puolueettomuuden tulee lisäksi olla uskottavaa 13884: tiömiehenä. Samanaikaisesti hovioikeudenneu- myös ulkopuolisen näkökulmasta. Tämän jäl- 13885: vos oli tuomarina kahdessa riita-asiassa, joissa kimmäisen vaatimuksen sanotaan ilmentävän 13886: sama pankki oli asianosaisena. Kysymys oli ollut objektiivista puolueettomuutta. 13887: perheyhtiön kannalta erityisen tärkeistä laina- Arvioitaessa puolueettomuutta viimeksi mai- 13888: neuvotteluista. Tämä oli ollut omiaan korosta- nitulta kannalta on muun ohella otettava huo- 13889: maan tilanteen poikkeuksellisuutta, mikä oli ai- mioon, antaako tuomarin aikaisempi toiminta 13890: nakin periaatteessa lisännyt hovioikeudenneu- tai hänen jokin erityinen suhteensa asianosaiseen 13891: voksen rooliristiriitaa toisaalta pankin asiakkaa- objektiivisesti katsoen asianosaiselle aiheen pelä- 13892: na ja toisaalta riippumattomana tuomarina tä luottamuksen puolueettomuuteen vaarantu- 13893: pankkia koskevissa asioissa. van. Tällaisella tarkastelulla suojataan sitä luot- 13894: Saatu selvitys ei kuitenkaan antanut aihetta tamusta, jota tuomioistuinten tulee nauttia kan- 13895: epäillä hovioikeudenneuvoksen syyllistyneen salaisten keskuudessa (ks. esim. KKO 1995:185, 13896: tässä asiassa sellaiseen epäasialliseen menette- 1996:80, 1996:81 ja 1997:194). 13897: lyyn, johon oikeusasiamiehen olisi pitänyt puut- Liikepankin valvoja ei kuulu pankin lakimää- 13898: tua. OA kiinnitti silti hovioikeudenneuvoksen räisiin hallintoelimiin samalla tavalla kuin sääs- 13899: huomiota siihen, että edellä kuvatuissa olosuh- töpankin isännät tai osuuspankin hallintoneu- 13900: teissa tuomarin tulisi erityisen tarkasti huolehtia vosto (vrt. KKO 1996:80 ja 81). Liikepankin val- 13901: riippumattomuuttaan ja puolueettomuuttaan vojan aseman synnyttämä lojaliteettiside muis- 13902: kohtaan tunnetun luottamuksen säilymisestä. tuttaa kuitenkin käytännössä säästöpankin ja 13903: osuuspankin mainittujen elimien jäsenyyden 13904: Hovioikeudenlaamanni luomaa lojaliteettisidettä. Luottamustehtävien 13905: liikepankin valvojana oikeudelliset erot johtuvat osaltaan myös yritys- 13906: Oikeudenkäymiskaaressa ei ole säädetty tuo- muotojen eroista. 13907: marin esteellisyydestä pelkästään sillä perusteel- Euroopan ihmisoikeussopimuksen autonomi- 13908: la, että tuomari on jossakin lojaliteetti- tai riip- nen tulkintaperiaate merkitsee, ettei tuomarin 13909: puvuussuhteessa oikeudenkäynnin asianosai- objektiivista puolueettomuutta arvioitaessa voi- 13910: seen. Esteellisyyssääntelyä täydentää kuitenkin da panna ratkaisevaa painoa niille juridisille 13911: Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artikla ja määritelmille, joita hänen luottamustehtävilleen 13912: Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sitä kos- annetaan kansallisessa oikeudessa. Aatteellinen 13913: keva oikeuskäytäntö. lojaliteettiside ei välttämättä riipukaan luotta- 13914: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on erotta- mustehtävän oikeudellisesta luonteesta, joskin 13915: nut tuomioistuimen puolueettomuuden arvioin- tällä on luonnollisesti merkitystä kokonaisar- 13916: nissa toisaalta subjektiivisen ja toisaalta objek- vioinnin kannalta. 13917: tiivisen puolueettomuuden. Subjektiivinen puo- 13918: 13919: 80 13920: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 13921: 13922: 13923: 13924: 13925: Vaikka liikepankin valvoja ei säästöpankin pelkkä asiakassuhde. Hovioikeudenlaamamniiml 13926: isäntien ja osuuspankin hallintoneuvoston ta- puolueettomuutta arvioitaessa oli kiinnitettiiwäi 13927: voin kuulu pankin hallintoelimiin, hänen edelly- huomiota paitsi hänen tosiasialliseen vaikulllll&- 13928: tetään kuitenkin osallistuvan pankin markkina- mahdollisuuteensa asiassa myös siihen. JJÖJrltii 13929: aseman parantamiseen ja muutenkin tarjoavan kuvan ulkopuolinen voi perustellusti muodos-11lllal 13930: asiantuntemustaan pankin toiminnan edistämi- pankin ja sen valvojan välisestä Jojaliteenisitt- 13931: seksi. Vaikkei valvoja osallistukaan pankin ope- tä. 13932: ratiiviseen toimintaan, häneltä vaaditaan silti Hovioikeudenlaamannin olisi OA:n mieles-11äi 13933: sitoumus, jonka mukaan hänen on pidettävä sa- ollut syytä ottaa puheena olevassa tapa~ 13934: lassa tietoonsa tulevat pankkisalaisuuden piiriin huomioon erityinen lojaliteettisiteensä .kyseift~tm 13935: kuuluvat - myös pankin asiakkaita koskevat - pankkiin ja sen vuoksi katsoa itsensä est~ 13936: tiedot. käsittelemään ja ratkaisemaan asiaa, jossa pamulk- 13937: Säästöpankin isännän ja osuuspankin hallinto- ki oli asianosaisena. 13938: neuvoston jäsenen tehtävään verrattuna liike- Tuomarin esteellisyyttä koskeva lainsäädäiimltiii 13939: pankin konttorin valvojan tehtävään sisältyy oli kuitenkin vanhentunutta ja oikeustila oli tDdllhlll! 13940: kuitenkin selvästi vähemmän tosiasiallista vai- tapahtuma-aikana tulkinnanvarainen_ T - - . 13941: kutusvaltaa pankin asioihin. Valvojan velvolli- rin esteellisyyttä koskeva oikeuskäytäntö oo viit~ 13942: suudet pankkia kohtaan ovat silti osaksi saman- lä hakemassa uomiaan. 13943: kaltaisia kuin säästöpankin ja osuuspankin mai- Tähän nähden OA katsoi, ettei hovioikeu.il!enr- 13944: nituilla elimillä. laamanni ollut kuitenkaan syyllistynyt vilrlkamii- 13945: Liikepankin ja sen valvojan välille muodostuu kokseen, vaikka hän ei ollutkaan pitänyt itseiiäim 13946: joka tapauksessa lojaliteettiside, jolla on merki- pankin valvojana esteellisenä puheena ~ 13947: tystä tuomarina toimivan valvojan puolueetto- asioissa, joissa pankki on ollut asianosaine-ml.. 0.& 13948: muutta arvioitaessa. Jos pankin valvoja toimii saattoi käsityksensä esteellisyyssäänniiisteu ~ 13949: tuomarina asiassa, jossa asianosaisena on sama kinnasta hovioikeudenlaamannin tietoon_ 13950: pankki, jonka "myönteistä yrityskuvaa" hän on 13951: sitoutunut edistämään "omassa vaikutuspiiris- Liikepankin valvojan tehtävä tuomariillll 13952: sään", saattaa vastapuolelle oikeutetusti syntyä 13953: sivutoimena 13954: tällaisen tuomarin puolueettomuutta koskeva Kantelun yhteydessä nousseet kysym~ amr- 13955: epäilys. Lähtökohtana on pidettävä, että tuoma- toivat kuitenkin OA:lle aiheen yleisnnmii!!!lJlciin, 13956: ri on tällöin esteeilinen käsittelemään ja ratkaise- pohtia liikepankin valvojan tehtävän sonJluw- 13957: maan riita-asiaa,jossa hänelle valvojan tehtävän vuutta tuomarin sivutoimeksi. 13958: antanut pankki on asianosaisena. Mahdollista luottamuksen vaarantumis-1tat 0m 13959: OA:n mielestä arvioitava objektiivisin penliS'Iteiiru.. 13960: Hovioikeudenlaamannin tapaus Pankeilla on yleisissä tuomioistuimissa tOO!-ttw- 13961: Riippumatta siitä, miten hovioikeudenlaa- vasti vireillä asioita, joissa ne ovat asian~. 13962: manni itse oli kokenut tehtävänsä tai miten hän Sen vuoksi on ilmeistä, että yleisten tuoJJDJiimfu- 13963: oli sitä tosiasiallisesti hoitanut, pankin valvojan tuinten tuomarit melko säännönmukaisesti sa~at 13964: asema oli ainakin ulkopuolisen silmin katsottuna vat ratkaistavakseen asioita, joissa pankit «~!Valli 13965: kiinnittänyt hänet pankkiin läheisemmin kuin asianosaisina. Tähän nähden on ongebnalliiM!at. 13966: 13967: 13968: 81 13969: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 13970: 13971: 13972: 13973: 13974: jos vakinaisella tuomarilla on pysyvä lojaliteetti- postissa vasta viiden päivän kuluttua. Kantelija 13975: side johonkin yksityiseen pankkiin. Tuomarinvi- arvosteli käräjätuomaria viivyttelystä. 13976: ran hoito vaikeutuu, jos tuomarin on säännön- OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- 13977: mukaisesti todettava itsensä esteelliseksi käsitte- van. 13978: lemään jonkin pankin asioita. Siihen nähden, Oikeusministeriön antaman virkapostia koske- 13979: että liikepankin valvoja on sitoutunut edistä- van ohjeen mukaan muuta kuin 2. luokan postia 13980: mään oman pankkinsa markkina-aseman paran- käytetään vain, jos viranomaisen tehtävien 13981: tumista ja viestimään omalle pankilleen myös asianmukainen hoitaminen sitä välttämättä 13982: sen kilpailijoiden toimenpiteistä, OA piti ongel- edellyttää. Ministeriön ohjeessa korostetaan, 13983: mallisella myös sitä, että jonkin pankin valvoja- että oikeudenkäynnin sujuvuus tai oikeuden- 13984: na toimiva tuomari osallistuu oman pankkinsa käynnin osapuolten oikeusturva eivät saa vaa- 13985: kilpailijoita koskevien asioiden ratkaisemiseen. rantua. 13986: Virkamiesten sivutoimia koskevilla rajoituk- OA:n mukaan tuomioistuimen tulee omasta 13987: silla pyritään osaltaan myös siihen, etteivät sivu- aloitteestaan lähettää asiakirjat l. luokan pos- 13988: toimista johtuvat sidonnaisuudet vaarantaisi vi- tina tai telefaksilla kiireelliseksi tietämissään 13989: ranomaisten puolueettomuutta ja etenkään luot- asioissa. V angitsemisasiassa tehdyt kantelut 13990: tamusta viranomaisten puolueettomuuteen. Ne ovat jo lainkin mukaan kiireellisiä asioita. 13991: tähtäävät tältä osin samaan päämäärään kuin Se, että kantelupäätöksen liittäminen kante- 13992: esimerkiksi virkamiehen esteellisyyttä koskevat lun oheen ei ole kantelun tutkimisen muodollinen 13993: säännökset. edellytys, ei vaikuta asiaan. On selvää, että kan- 13994: Kun pankin valvojan tehtävästä aiheutui tuo- telun asianmukainen laatiminen yleensä vaatii 13995: marille toistuvia esteellisyyksiä ja kun tällainen yksityiskohtaista tutustumista vangitsemispää- 13996: kytkös yksityiseen rahalaitokseen oli muutenkin töksen perusteluihin. Tämän vuoksi on tärkeää, 13997: omiaan kyseenalaistamaan tuomarin puolueet- että vangitsemispäätös on kirjallisena asian- 13998: tomuuskuvaa, OA päätyi katsomaan, ettei tällai- osaisten saatavissa välittömästi päätöksen teke- 13999: nen sivutoimi soveltunut ainakaan yleisessä tuo- misen jälkeen. V angitsemiskantelun tosiasialli- 14000: mioistuimessa toimivalle vakinaiselle ammatti- nen merkitys oikeussuojakeinona heikentyy, mi- 14001: tuomarille. OA saattoi tämän käsityksensä kor- käli vangitsemisasioita ei kaikissa käsittelyvai- 14002: keimman oikeuden tietoon. heissa hoideta erityisen joutuisasti. 14003: OA Lehtimajan päätös 15.1.1998, dnro 2219/4/ OA piti virheellisenä sitä, että vangitsemispää- 14004: 96 tös oli tässä tapauksessa lähetetty kantelijan 14005: asiamiehelle 2. luokan postina. Käräjätuomarin 14006: olisi tullut huolehtia päätöksen nopeammasta 14007: VIIVÄSTYS VANGITSEMISPÄÄTÖKSEN toimittamisesta kantelijan asiamiehelle. 14008: TOIMITTAMISESSA OA saattoi käräjätuomarin tietoon käsityk- 14009: sensä tämän virheellisestä menettelystä. Lisäksi 14010: Kantelijan asiamies tilasi Riihimäen käräjäoi- 14011: OA otti erikseen selvitettäväksi oikeusministe- 14012: keuden puheenjohtajana toimineelta käräjätuo- 14013: riön hallinnonalaa koskevan virkalähetysohjeen 14014: marilta jäljennöksen päämiehensä vangitsemis- 14015: uudistamistarpeen. 14016: päätöksestä hovioikeudelle tehtävää kantelua 14017: OA Lehtimajan päätös 23.2.1998, dnro 155114/ 14018: varten. Päätös saapui asiamiehelle 2. luokan 14019: 97 14020: 14021: 82 14022: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 14023: 14024: 14025: 14026: 14027: JULKISUUSASIAN KÄSITTELY KORKEIM- Tässä tapauksessa oli kuitenkin ollut kysymys 14028: MASSA HALLINTO-OIKEUDESSA valitusasian käsittelystä korkeimmassa hallinto- 14029: Toimittaja kanteli siitä, ettei korkein hallinto- oikeudessa eikä ensi asteen viranomaisratkaisus- 14030: oikeus ollut käsitellyt ns. Hawk-vastakauppoja ta. Asia oli ollut laaja ja oikeudellisesti vaikea. 14031: koskevien asiakirjojen julkisuutta koskeuutta Valitusasian käsittelyyn korkeimmassa hallinto- 14032: toimittajan valitusta viipymättä. Asian käsitte- oikeudessa käytetty puolentoista vuoden aika ei 14033: lyyn oli kulunut noin puolitoista vuotta. ollut kokonaisuutena arvioiden ollut niin pitkä, 14034: OA Lehtimaja lausui kannanottonaan seuraa- että oikeusasiamiehellä olisi ollut aihetta puut- 14035: van. tua asiaan. 14036: Ratkaisutoiminnan joutuisuus on tärkeätä, OA Lehtimajankirje 23.2.1998, dnro 2196/4/97 14037: mutta samalla on huolehdittava siitä, että asiat 14038: selvitetään perusteellisesti. Ylimmissä tuomiois- ASIANOSAISEN KUULEMINEN 14039: tuimissa on luonnollisesti pantava erityistä pai- TAKAVARIKKOASIASSA 14040: noa päätöksen perustelujen laadulle, ottaen huo- 14041: Kantelijaa epäiltiin velallisen epärehellisyy- 14042: mioon, että ratkaisuilla on usein ohjausvaikutus- 14043: destä. Poliisi haki pakkokeinolain 4luvun ll §:n 14044: ta myös muissa samankaltaisissa tapauksissa. 14045: 2 momentin nojalla takavarikkoajan jatkamista. 14046: Nämä oikeusturvan ainesosat on kussakin ta- 14047: Espoon käräjäoikeus ei kutsunut kantelijaa 14048: pauksessa sovitettava yhteen. Myös joutuisuus- 14049: kuultavaksi, kun syytteen nostamista koskevaa 14050: vaatimus on suhteutettava kunkin asian laatuun 14051: määräaikaa poliisin pyynnöstä pidennettiin. 14052: ja laajuuteen sekä tapauksen ominaispiirteisiin. 14053: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- 14054: Yleisten asiakirjainjulkisuudesta annetun lain 14055: van. 14056: 8 §:n 2 momentin mukaan asiakirjajulkisuutta 14057: Pakkokeinolaissa ei ole säännöstä kuuleruisvel- 14058: koskeva asia on viipymättä käsiteltävä. Julki- 14059: vollisuudesta siinä tapauksessa, että poliisiviran- 14060: suusperiaatteen toteutuminen edellyttää käy- 14061: omainen hakee syytteen nostamiselle varatun 14062: tännössä, että tarvittavat tiedot saadaan joutui- 14063: määräajan pidennystä. Korkein oikeus on katso- 14064: sasti. Tämä pätee erityisesti silloin, kun kysymys 14065: nut (KKO 1994:83), että rikoksesta epäillylle, 14066: on julkisesta tiedonvälityksestä. Tietolähteet 14067: jota takavarikko koski, on, mikäli mahdollista, 14068: menettävät nopeasti uutisarvonsa. 14069: varattava tilaisuus tulla kuulluksi takavarikko- 14070: Mainittuun lainkohtaan sisältyvän joutuisuus- 14071: aikaa jatkettaessa. Korkeimman oikeuden kan- 14072: velvoitteen on katsottu tarkoittavan sekä ensi 14073: nanotto ilmentää entistä tiukempaa suhtautu- 14074: asteen viranomaisratkaisua asiakirjan julkisuu- 14075: mista asianosaisen kuuleruisperiaatteeseen osana 14076: desta että myös tästä ratkaisusta tehdyn valituk- 14077: oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Tätä edel- 14078: sen käsittelyä muutoksenhakuasteessa. Ensi as- 14079: lyttää mm. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 14080: teen ratkaisulta edellytetään suurempaa joutui- 14081: artiklaa koskeva Euroopan ihmisoikeustuomio- 14082: suutta kuin valitusasian käsittelyltä. Ensi asteen 14083: istuimen tulkintakäytäntö. 14084: ratkaisu pitää tällaisessa asiassa tehdä joko välit- 14085: Tässä tapauksessa ei ollut edes väitetty, ettei 14086: tömästi samana päivänä tai tavanomaista vai- 14087: kantelijaa olisi voitu kuulla. Käräjätuomari ei 14088: keamman asian ollessa kyseessä muutaman päi- 14089: kuitenkaan OA:n mielestä esittänyt hyväksyttä- 14090: vän kuluessa, mikäli asian käsittelylle edellä sa- 14091: vää syytä korkeimman oikeuden ennakkopää- 14092: notulla tavalla ei ole ylivoimaisia käytännön es- 14093: töksen sisältämästä tulkintaohjeesta poikkeami- 14094: teitä. 14095: 14096: 83 14097: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 14098: 14099: 14100: 14101: 14102: seen. Käräjäoikeus perusteli menettelyään sillä, oli suostumusta antaessaan voinut perustellusti 14103: .että esitutkinta oli ollut vielä kesken, että taka- odottaa saavansa vanhojen normien mukaisen 14104: w.arikoitua materiaalia oli tarvittu erikoistilin- palkkion. 14105: 1tal'kastuksen suorittamisessa ja että takavari- OA Lehtimaja esitti kannanottonaan seuraa- 14106: llwssa oli ollut kyse lähinnä konkurssiin mennei- van. 14107: ,dlen yritysten kirjanpitomateriaalista, jolla ei ol- Selvittäjien palkkioita koskeva oikeusministe- 14108: llut sellaista merkitystä epäillyille, että heitä olisi riön määräys vaikuttaa tulkintaohjeena palk- 14109: <0illut syytä kuulla asiassa. Kysymyksessä oli laa- kion arviointiin, vaikka sillä ei ole tuomioistuinta 14110: jfa :talousrikosasia. sitovaa vaikutusta. Tuomioistuimen on lain mu- 14111: OA katsoi, että tässä tapauksessa kuulemisti- kaan määrättävä "kohtuullinen" palkkio. Tähän 14112: llaåsuuden varaaminen olisi joka tapauksessa ol- on selvittäjän voitava luottaa, kun hän suostuu 14113: lllllit ibmisoikeusmyönteinen tulkintavaihtoehto. tehtävään. Jos oikeusministeriö antaisi asiasta 14114: !Espoon käräjäoikeus menetteli OA:n mielestä "kohtuuttomia" eli lainvastaisia määräyksiä, 14115: wiilt:heellisesti siinä, ettei se ollut varannut kante- tuomioistuin ei saisi niitä noudattaa. Tämä joh- 14116: llijallle tilaisuutta tulla kuulluksi ennen takava- tuu jo hallitusmuodon 92 §:n lainalaisuusperiaat- 14117: oiilklkQajan jatkamista koskevan asian ratkaise- teesta. 14118: mlliista. Joissakin tapauksissa selvittäjän työ oli voinut 14119: Olosuhteista oli kuitenkin pääteltävissä, ettei alkaa jo ennen ministeriön uuden määräyksen 14120: <oii!keudenkäyntivirhe ollut vaikuttanut takava- voimaantuloa. Määräyksen tosiasialliset vaiku- 14121: !liilkllmasian lopputulokseen. Kantelijaa kuultiin tukset eivät ole tällöin ulottuneet vain tulevai- 14122: 1Dl_yi@hemm.in käsiteltäessä hänen omaa hakemus- suudessa tehtävään työhön vaan tavallaan myös 14123: lta:ul takavarikon kumoamiseksi. Nämä seikat jo tehtyyn työhön. Tämä olisi otettava selvittä- 14124: <011letlliin huomioon virheen moitittavuutta ar- jän palkkiota harkittaessa huomioon. 14125: wiioo!ta<essa. Jos selvittäjäksi suostuvalla henkilöllä ei ole 14126: OA kiinnitti käräjäoikeuden huomiota vastai- ollut kohtuullisia edellytyksiä etukäteen arvioi- 14127: ;semt varalle asianosaisen kuuleruisperiaatteen tär- da tehtävästä tulevan korvauksen suuruusluok- 14128: lkieyt~Jren samoin kuin siihen, että korkeimman kaa, hän on voinut perusteettomasti joutua eri- 14129: ,I!Jiillool»denennakkopäätöksen sisältämästä tulkin- arvoiseen asemaan niiden kanssa, joiden osalta 14130: ~taolllajjoosta poikkeaminen vaatii yleensä tuo- korvaustasoa sääntelevää määräystä ei ole muu- 14131: m006tuimelta erityisiä perusteluja. tettu määräyksen ja maksatuksen välillä. 14132: OA Lehtimajan päätös 18.3.1998, dnro 2013/4/ Selvittäjän määrää kuitenkin aina tuomiois- 14133: 19}"5) tuin, joten kysymys ei ole sopimussuhteesta. Oi- 14134: keus tietynsuuruiseen korvaukseen ei ole siten 14135: syntynyt sopimusperusteisesti. Tuomioistuin 14136: SELVITTÄJIEN PALKKIOT 14137: VELKAJÄRJESTELYSSÄ vahvistaa korvauksen vasta jälkikäteen, tosiasi- 14138: allisesti tehdyn työn mukaan. 14139: V arat:uomari arvosteli oikeusministeriön uutta Selvittäjälle tulevan palkkion määrää ei ole 14140: muiiiiir.iyst:ä., jolla selvittäjien palkkiota yksityis- etukäteen vahvistettu eikä sitä ole voitukaan 14141: lbmlkilön velkajärjestelyasioissa hänen mieles- vahvistaa. Sen vuoksi ei voida katsoa, että selvit- 14142: ltiiiimlalennettiin taannehtivin vaikutuksin. Kan- täjälle olisi syntynyt oikeusministeriön määrä- 14143: ltldliijja katsoi, että selvittäjäksi suostuva henkilö yksen perusteella oikeus tietynsuuruiseen, joskin 14144: 14145: 84 14146: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 14147: 14148: 14149: 14150: 14151: vasta myöhemmin vahvistettavaan palkkioon. KannanottonaanOA totesi mm. seuraavan. 14152: Oikeus tulevaisuudessa määräytyvään palk- 14153: kioon ei vielä kuulu omaisuudensuojan piiriin. Toteutuuko kielellisen tasa-arvon tavoite? 14154: OA korosti oikeusvarmuuden ja yhdenvertai- Tuomarien nykyinen tosiasiallinen kielitaito ei 14155: suusnäkökohtien vaativan, että selvittäjällä oli kaikissa tapauksissa riitä turvaamaan ruotsin- 14156: jo suostumusta antaessaan oltava edellytykset kielisten asioiden lainmukaista käsittelyä. Riski 14157: arvioida sitoumuksensa taloudellisia vaikutuk- on sitä suurempi, mitä monimutkaisemmasta 14158: sia. Oikeusministeriön uusi määräys ei saisi en- asiasta on kysymys. Vastaava ongelma voi ilme- 14159: nalta arvaamattomalla tavalla muuttaa niitä tä suomenkielisessä asiassa, jossa joku asianosai- 14160: perusteita, joilla jo ennen sen voimaantuloa an- nen on ruotsinkielinen tai jossa kuullaan ruotsin- 14161: nettujen sitoumusten perusteella tehtävästä kielistä todistajaa. 14162: työstä maksettavan korvauksen kohtuullisuutta Käräjäoikeuden puheenjohtajan puutteellinen 14163: lain mukaan arvioidaan. OA saattoi käsityksensä oikeudenkäyntikielen taito voi aiheuttaa ainakin 14164: oikeusministeriön tietoon vastaisen varalle. kolmentyyppisiä ongelmia: l) puheenjohtaja ei 14165: OA Lehtimajan päätös 7.4.1993, dnro 257/4/96 itse ymmärrä tai tule riittävästi ymmärretyksi; 14166: 2) puheenjohtaja ei kykene huolehtimaan siitä, 14167: OIKEUS ÄIDINKIELEN KÄYTTÖÖN että oikeudenkäynnin muut osapuolet, lautamie- 14168: RIKOSOIKEUDENKÄYNNEISSÄ het mukaan luettuina, ymmärtävät tai tulevat 14169: riittävästi ymmärretyiksi; taikka 3) puheenjoh- 14170: Eräässä sanomalehtiartikkelissa väitettiin, 14171: taja ei saa riittävän täsmällistä kokonaiskuvaa 14172: että Helsingin käräjäoikeudessa pyritään erityi- 14173: käsiteltävästä asiasta eikä sen vuoksi kykene 14174: sesti rikosasioissa käyttämään oikeudenkäynti- 14175: johtamaan prosessia oikeudenmukaisen oikeu- 14176: kielenä suomea silloinkin kun vastaajan äidinkie- 14177: denkäynnin vaatimukset täyttäväHä tavalla. 14178: li on ruotsi. Artikkelissa haastateltujen asianaja- 14179: Oikeudellisesti vaikea tai jotakin erityisalaa 14180: jien mukaan rikosasian ruotsinkielinen vastaaja 14181: koskeva juttu asettaa tuomarin omalle kielitai- 14182: tyytyy yleensä mieluummin suomenkieliseen oi- 14183: dolle korkeat vaatimukset. Kaikkia "kouluruot- 14184: keudenkäyntiin kuin haluaa tulla leimatuksi 14185: sin" varassa olevia alituomareita saattaa olla vai- 14186: hankalaksi, vaikka vastaajalla olisi oikeus vaatia 14187: keata kouluttaa hallitsemaan ruotsin kieltä niin 14188: oikeudenkäyntikieleksi ruotsia ja vaikka hänen 14189: syvällisesti, että kielitaito riittäisi vaativimpien- 14190: olisi helpompi käyttää ja ymmärtää ruotsia kuin 14191: kin ruotsinkielisten juttujen asianmukaiseen kä- 14192: suomea. 14193: sittelemiseen. Suomenkielisissäkinkäräjäoikeuk- 14194: OA Lehtimaja otti rikosoikeudenkäyntien kie- 14195: sissa saattaa tulla käsiteltäväksi yksittäisiä jut- 14196: likysymykset omana aloitteena selvitettäväk- 14197: tuja, joissa jonkun asianosaisen tai todistajan 14198: seen. Hän pyysi Turun, Vaasan ja Helsingin ho- 14199: kuulemiseksi ja ymmärtämiseksi tuomarin tulisi 14200: vioikeuden presidenteiltä selvityksen kunkin ho- 14201: osata ruotsia varsin hyvin. 14202: vioikeuspiirin käräjäoikeuksien kaksikielisissä 14203: OA katsoi ruotsinkielisten juttujen pienen 14204: tuomiopiireissä toimivien käräjätuomareiden ja 14205: määrän viittaavan vahvasti siihen, että ruotsin 14206: lautamiesten tosiasiallisesta kielitaidosta, oikeu- 14207: kielen käyttämiseen oikeutetut asianosaiset 14208: denkäyntikielen valintaa koskevista menettely- 14209: usein luopuvat tästä oikeudestaan. Yhtenä syy- 14210: tavoista sekä suomen ja ruotsin kielen käytön 14211: nä ruotsin kielen käytön vähäisyyteen lienee se, 14212: yleisyydestä rikosoikeudenkäynneissä. 14213: 14214: 14215: 85 14216: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 14217: 14218: 14219: 14220: 14221: että kaksikielisissä käräjäoikeuksissa on samassa hallitusmuodosta ilmenevä kielellisen tasa-arvon 14222: jutussa usein sekä suomen- että ruotsinkielisiä tavoite ei kaikilta osin toteudu nykyisissä rikos- 14223: asianosaisia. Tällöin pääkielen valinta määräy- oikeudenkäynneissä. On myös ilmeistä, että jois- 14224: tyy kielilain mukaan osaksi tarkoituksenmukai- sakin tapauksissa tuomarien puutteellinen kieli- 14225: suusperusteilla, mikä johtanee monessa tapauk- taito vaarantaa oikeudenmukaisen oikeuden- 14226: sessa suomen kielen valitsemiseen. Tämä ei si- käynnin saamisen. Näin voi käydä siitä riippu- 14227: nänsä osoita, että valinta olisi tapahtunut jon- matta, käyttääkö asianosainen omaa kieltään 14228: kun painostuksesta. On näet ilmeistä, että var- vai joutuuko hän tuomarin huonon kielitaidon 14229: sinkin kaksikieliset asianosaiset usein pitävät vuoksi käyttämään toista kansalliskieltä. 14230: pienempänä ongehnana käyttää suomen kieltä Täydellisesti ruotsin kieltä osaavien tuomarei- 14231: kuin vaarantaa asian joutuisa mutta silti riittä- den määrä on nopeasti laskenut. Kun oikeuden- 14232: vän perusteellinen käsittely tuomarin puutteelli- käyntiuudistukset samanaikaisesti asettavat to- 14233: sen kielitaidon vuoksi. Näin katsottaneen turval- siasialliselle kielitaidolle olennaisesti aikaisem- 14234: lisimmaksi menetellä ainakin vaikeissa asioissa. paa suuremmat vaatimukset, kerrottu kehitys 14235: Osasyynä saattaa myös olla hyvin ruotsia taita- on muodostumassa vakavaksi uhaksi sekä oikeu- 14236: vien oikeudenkäyntiavustajien puute kaksikieli- delle kielelliseen tasa-arvoon että oikeudelle oi- 14237: sillä alueilla. keudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. 14238: OA:n tekemän kyselyn perusteella hovioikeuk- 14239: sien tietoon ei ollut tullut tapauksia, joissa ruot- Rikosoikeudenkäynnin kielikysymysten 14240: sinkielistä syytettyä olisi taivutettu tai painos- perusoikeuskytkennät 14241: tettu hyväksymään suomi oikeudenkäyntikie- Kysymys oikeudenkäynnissä käytettävästä 14242: leksi. Tämä ei tietenkään sulkenut pois sitä mah- kielestä ei liity ainoastaan omaa kieltä koskevaan 14243: dollisuutta, että tällaista kaikesta huolimatta kielelliseen perusoikeuteen. Kielivalinnoista 14244: esiintyi. saattaa riippua myös se, voidaanko oikeuden- 14245: Kantelujen ja julkisuudessa esitettyjen kan- käyntiä ylipäänsä pitää hallitusmuodossa ja Eu- 14246: nanottojen perusteella vaikuttaa siltä, että ruot- roopan ihmisoikeussopimuksessa tarkoitetulla 14247: sinkieliset syytetyt usein kokevat oikeudenkäyn- tavalla oikeudenmukaisena. 14248: nin ilmapiirin kannalta itselleen edullisemmaksi Oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuuden olen- 14249: valita oikeudenkäyntikieleksi suomen kielen naisiin ainesosiin kuuluu osapuolten prosessuaa- 14250: kuin pitää kiinni oikeudestaan käyttää ruotsin linen tasa-arvo ( equality of arms) ja siihen liitty- 14251: kieltä. On vaikeata arvioida, miten usein tällai- vä osapuolten kuulemisen periaate ( audiatur et 14252: seen johtopäätökseen on vaikuttanut tuomarin altera pars). Oikeudenkäynnin osapuolella tulee 14253: oma asenne, vaikkapa vain äänensävyt, ihneet ja olla mahdollisuus esittää asiansa olosuhteissa, 14254: eleet. OA:n käsityksen mukaan tuomarin ei sovi jotka eivät aseta häntä vastapuoltaan epäedulli- 14255: millään tavoin rohkaista rikosasian vastaajaa sempaan asemaan. Näiden vaatimusten toteutu- 14256: luopumaan hänelle kuuluvista kielellisistä oi- minen edellyttää, että asianosaiset ovat myös 14257: keuksista. Päinvastoin tuomarin velvollisuutena kielellisesti tasavahvassa asemassa. 14258: on nimenomaisesti muistuttaa häntä näistä oi- Kielellisten oikeuksien ja oikeudenmukaisen 14259: keuksista, mikäli aihetta ilmenee. oikeudenkäynnin turvaaminen ovat toisiinsa 14260: Näyttää joka tapauksessa kiistattomalta, että kietoutuneita tavoitteita. Ongelmana on se, et- 14261: 14262: 14263: 86 14264: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 14265: 14266: 14267: 14268: 14269: teivät nämä tavoitteet ole käytännössä aina vält- valinnoista: asianajaja saattaa käytännön syistä 14270: tämättä samansuuntaisia vaan joskus jopa kään- neuvoa päämiestään luopumaan hänelle kuulu- 14271: teisiä. Toista korostamalla voidaan toista hei- vasta oikeudesta käyttää äidinkieltään. On si- 14272: kentää. Näin voi tapahtua silloin, jos tuomiois- nänsä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kan- 14273: tuimella itsellään ei ole valmiuksia taata kunnol- nalta tärkeätä, että oikeudenkäynnin osapuolel- 14274: lista oikeudenkäyntiä vastaajan äidinkielellä. la säilyy tämä valinnan mahdollisuus; toisaalta 14275: Jos esimerkiksi oikeudenkäynnin asianosainen on epäkohta, jos järjestelmä systemaattisesti pa- 14276: pitää tiukasti kiinni oikeudestaan oman kielen kottaa tällaisiin valintoihin. 14277: käyttöön silloinkin, kun muiden asianosaisten ja Erityisen huolestuttavaa on, jos asianosaisen 14278: myös tuomioistuimen jäsenten tämän kielen tai- pitää kielivalinnassaan ottaa huomioon sekin, 14279: to on heikko, asianosaiselle kuuluva oikeus oikeu- ettei valinta olisi tuomarille kiusallinen. Asian- 14280: denmukaiseen oikeudenkäyntiin voi tosiasialli- osainen saattaa pelätä kielivalinnan vaikuttavan 14281: sesti vaarantua. Hän voi tosin vaivatta ilmaista siihen, miten tuomari suhtautuu häneen. Tämä 14282: itseään omalla kielellään, mutta viestien perille pelko voi yksinään ratkaista kieli valinnan, vaik- 14283: meno jää epävarmaksi. Tämä vastaavasti vaa- ka asianosaisen oma kielitaito ja ymmärryskyky 14284: rantaa hänen oikeutensa tulla kuulluksi ja ym- puoltaisivatkin toisenlaista ratkaisua. 14285: märretyksi oikeudenkäynnissä. Myös oikeuden- OA totesi olevan syytä muistaa, etteivät kaikki 14286: käynnin joutuisuus voi kärsiä asianomaiselle suomenruotsalaiset ole kaksikielisiä. Huomatta- 14287: tuomioistuimelle harvinaisemman oikeuden- va osa ruotsia äidinkielenään puhuvista suoma- 14288: käyntikielen valinnasta. laisista ei osaa lainkaan suomea ja vielä useam- 14289: Jos asianosainen taas luopuu oikeudestaan mansuomenkielen taito on niin vajavainen, ettei 14290: käyttää omaa kieltänsä ja hyväksyy oikeuden- se mitenkään riitä suomenkielisen oikeuden- 14291: käyntikieleksi muun kielen, hän joutuu kielelli- käynnin seuraamiseen, puhumattakaan siihen 14292: sesti alakynteen, varsinkin jos vastapuoli ja tuo- osallistumisesta. Näiden henkilöiden osalta ky- 14293: mari puhuvat omana kielenään kumpikin jäl- symys lainmukaisesta oikeudenkäyntikielestä on 14294: kimmäistä kieltä. Asianosaisen omasta taidosta selvä, tarkasteltiinpa asiaa kielellisten oikeuk- 14295: puhua ja ymmärtää tätä kieltä silloin riippuu, sien tai oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin nä- 14296: missä määrin hänen oikeutensa tulla kuulluksi kökulmasta. 14297: yhdenvertaisesti muiden asianosaisten kanssa 14298: vaarantuu. 14299: Asiaa mutkistaa vielä se, ettei kielivalinnoissa Oikeudenkäynnin eri 14300: ole kysymys pelkästään kielellisen viestinnän osapuolten kielitaidosta 14301: teknisestä sujuvuudesta. Niihin liittyy myös voi- Kieliongelmat eivät rajoitu vain tuomarin ja 14302: makkaita psykologisia ja symbolisia latauksia. asianosaisten väliseen viestintään. Jos käräjäoi- 14303: Ihmisillä on taipumus samaistua toisiin ihmisiin keuden lautamiehet eivät ymmärrä oikeuden- 14304: kielen perusteella. Oikeudenkäyntikielen valin- käynnissä käytettyä kieltä, heidän mahdollisuu- 14305: nassa on siten usein kysymys myös luottamuk- tensa suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti jää 14306: sesta tuomioistuimen ja oikeudenkäytön puo- riippumaan siitä, kuinka hyvin puheenjohtaja 14307: lueettomuuteen. pystyy tulkkaamaan heille tuomioistuimessa 14308: Joskus on kysymys myös asianajotaktisista käytetyt puheenvuorot. Epätarkka tulkkaus 14309: 14310: 14311: 14312: 87 14313: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 14314: 14315: 14316: 14317: 14318: heikentää lautamiesten mahdollisuutta itsenäi- Oikeudenkäyntiuudistus ja 14319: seen päätöksentekoon. kielitaitovaatimus 14320: Lautamiesten asema riippumattomina tuoma- OA katsoi uuden oikeudenkäyntimenettelyn 14321: reina kärsii muutenkin siitä, että oikeudenkäyn- asettavan kielitaidolle huomattavasti aikaisem- 14322: nin viestintä välittyy heille toisen käden kautta. paa korkeammat vaatimukset. Pääasiallinen oi- 14323: Kun puheenjohtaja tulkkaa toisten puheenvuo- keudenkäyntiaineisto esitetään aina suullisesti. 14324: roja, hän saattaa, mahdollisesti tiedostamat- Asianosainen ja hänen avustajansa eivät enää 14325: taankin, painottaa itse tärkeitä pitämiään seik- voi lukea etukäteen valmisteltuja kirjelmiä, vaan 14326: koja ja vivahteita. Lautamiesten kielitaidon ra- heidän on kyettävä esittämään näkemyksensä 14327: joittuneisuus voi siten vaarantaa oikeudenkäyn- suullisesti, ilman paperia. Heidän on oikeuden- 14328: nin oikeudenmukaisuuden. käynnin kuluessa kyettävä välittömästi reagoi- 14329: Rikosasioissa myös syyttäjän puutteellinen maan esitettyihin väitteisiin ja oikeudenkäyn- 14330: kielitaito aiheuttaa ongelmia. Syyttäjä saattaa nissä ilmenneisiin seikkoihin, kuten todistajien 14331: esimerkiksi jättää tarpeellisia kysymyksiä esittä- tai asiantuntijoiden lausumiin. Heillä ei ole 14332: mättä tai ei kykene muotoilemaan niitä riittävän myöskään mahdollisuutta käsittelyn lopussa an- 14333: hyvin. Tuomari ei voi uudessa rikosoikeuden- taa kirjallista loppupuheenvuoroa kuten aikai- 14334: käyntimenettelyssä enää "korjata" syyttäjän semmin, vaan loppupuheenvuoronkin tulee olla 14335: toiminnan puutteita kuten joskus aikaisemmin. suullinen. 14336: Oikeudenkäynnin asianosaisen ja hänen avus- OA piti ilmeisenä, ettei tuomareiden kielitaito- 14337: tajansa yhteistyön toimivuus on yksi oikeuden- vaatimuksista aikoinaan säädettäessä ole varau- 14338: mukaisen oikeudenkäynnin tärkeä edellytys. Jos duttu nykyisenkaltaisiin suullisiin oikeuden- 14339: päämies avustajansa puutteellisen kielitaidon käynteihin. Toimintaympäristö on tässä mieles- 14340: vuoksi ei voi tuntea tämän täysin ymmärtävän sä olennaisesti muuttunut. Sitä paitsi useimmat 14341: häntä tai kykenevän välittämään toisille hänen nykyiset tuomarit ovat käyneet koulua aikana, 14342: ajatuksiaan, hän ei luonnollisestikaan voi luottaa jolloin kielten opetuksessa muutenkin painotet- 14343: oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuuteen. tiin lähinnä kirjallisen esityksen ymmärtämistä. 14344: Myöstodistajan kuulemisessa on riittävä kieli- 14345: taito välttämätön. Jos todistajaa kuullaan muul- Laki ei riitä turvaamaan kielitaitoa 14346: la kuin hänen äidinkielellään, on olemassa vaara, Epäkohdat eivät ole ratkaistavissa pelkästään 14347: ettei todistaja kykene ilmaisemaan itseään täs- muistuttamalla tuomareita kielilain asettamista 14348: mällisesti. Jos hän taas puhuu äidinkieltään, hä- velvollisuuksista. Ongelmat eivät johdu aina- 14349: nen lausumiensa sisällön välittyminen tätä kieltä kaan ensisijaisesti tuomareiden haluttomuudes- 14350: taitamattomille asianosaisille ja tuomioistuimen ta käyttää ruotsin kieltä. Perusongelmana on 14351: jäsenille riippuu viime kädessä puheenjohtajan monien tuomareiden kohdalla yksinkertaisesti 14352: kyvystä ymmärtää todistajaa ja tulkata muille- liian heikko ruotsin kielen taito - etenkin nykyi- 14353: kin tämän kertomaa. Todistajien kuuleminen on sen oikeudenkäyntimenettelyn asettamiin anka- 14354: kielellisesti erityisen vaativaa, koska viestien oi- riin vaatimuksiin nähden. 14355: kea ymmärtäminen edellyttää usein myös pai- Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan monenlaisia 14356: kallisten murteiden ja kulttuuristen vivahteiden toimenpiteitä. Ruotsin kieltä hyvin taitavien 14357: tajua. Tämä asettaa viestien vastaanottajan tuomareiden erikoisosaaminen olisi pyrittävä 14358: "kouluruotsin tai -suomen" kovalle koetukselle. 14359: 14360: 88 14361: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 14362: 14363: 14364: 14365: 14366: hyödyntämään nykyistä tehokkaammin. Samal- vän hyvää kielitaitoa. Vastaava järjestely on jo 14367: la tuomareiden ruotsin kielen taitoa olisi yleisesti käytössä eräissä hovioikeuksissa. Oikeusministe- 14368: syytä parantaa. Ruotsinkielisten tuomareiden ja riön 3.3.1998 julkaisemassa perusselvityksessä 14369: muiden lakimiesten määrää olisi kyettävä lisää- "Tuomioistuimet 2000-luvulle" on katsottu, että 14370: mään. Lisäksi pitäisi selvittää mahdollisuuksia kielellistä tasa-arvoa voitaisiin jopa parantaa, 14371: lisätä tulkkauksen käyttämistä oikeudenkäyn- jos nykyistenkäräjäoikeuksien kokoa mm. tällai- 14372: neissä. sen järjestelyn mahdollistamiseksi suurenne- 14373: taan. 14374: Tuomareiden ruotsin kielen taidon OA kuitenkin muistutti, että juttujen ohjaami- 14375: tehokas hyödyntäminen nen tietylle tuomarille voi olla periaatteellisesti 14376: Kaksikielisissä käräjäoikeuksissa toimivat, ongelmallista satunnaisten tuomioistuinten kiel- 14377: ruotsin kieltä hyvin osaavat tuomarit voisivat lon kannalta. Yksittäistapauksessa ei saa tehdä 14378: käsitellä nykyistä enemmänkin ruotsinkielisiä poikkeuksia yleisten tuomioistuinten lain mu- 14379: tai ns. kaksikielisiä asioita, jolloin heiltä vastaa- kaan määräytyvästä toimivallasta. Tämä peri- 14380: vasti voitaisiin vähentää suomenkielisiä juttuja. aate sisältyy myös oikeudenmukaisen oikeuden- 14381: Olisi tarvetta selvittää, voitaisiinko tuomarin käynnin edellytyksiin. Perus- ja ihmisoikeus- 14382: kielitaitoon perustuvaa juttujen ohjautumista määräykset eivät kuitenkaan OA:n mielestä voi 14383: tehostaa. asettaa estettä sellaisille lakisääteisille järjeste- 14384: Käräjäoikeuslain mukaan käräjäoikeuteen lyille, joiden tarkoituksena on optimaalisesti tur- 14385: voidaan nimittäämääräajaksi ylimääräisiä kärä- vata sekä kielelliset oikeudet että oikeus oikeu- 14386: jätuomareita, jos se on tarpeen käsiteltävien asi- denmukaiseen oikeudenkäyntiin kaksikielisessä 14387: oiden lukumäärän tai laadun vuoksi taikka yhteiskunnassa. 14388: muusta erityisestä syystä. Käräjäoikeuslaki Tuomarijärjestelyt olisi joka tapauksessa luo- 14389: mahdollistaa myös puheenjohtajan tai jäsenen tava sellaisiksi, etteivät ne loukkaisi satunnaisen 14390: määräämisen saman hovioikeuspiirin toisesta tuomioistuimen asettamista koskevaa kieltoa. 14391: käräjäoikeudesta tai hovioikeudesta, kun riita- Olisi huolehdittava siitä, ettei asianosaisilla olisi 14392: asiaa käsitellään kolmen tuomarin kokoonpanos- yksittäistapauksissa mahdollisuutta vaikuttaa 14393: sa. siihen, kuka heidän asiaansa kulloinkin määrä- 14394: OA:n mielestä olisi syytä selvittää, onko vas- tään tuomariksi. 14395: taavankaltaista laintasoista ratkaisua mahdol- 14396: lista käyttää myös poikkeuksellisen vaativien, Kielivaatimusten ennakointi 14397: täydellistä ruotsin kielen taitoa edellyttävien ri- Ruotsin kielen taitoa vaativien juttujen ohjaa- 14398: kosasioiden vuoksi. Voitaisiinko esimerkiksi ho- minen edellyttää, että juttujen vaatimasta kieli- 14399: vioikeuspiireittäin varautua ohjaamaan ruotsia taidosta tiedetään etukäteen. Näin ei aina ole. 14400: äidinkielenään puhuvia tuomareita tuomioistui- Rikosasioissa tämä johtuu usein siitä, että jutun 14401: mesta toiseen? esitutkintapöytäkirja on kokonaan suomenkieli- 14402: Ainakin isoissa tuomioistuimissa olisi ilmeises- nen, vaikka joku kuultavista olisikin ruotsinkie- 14403: ti mahdollista ohjata erityistä kielitaitoa vaati- linen. Viimeksi mainittu havainto viittaa siihen, 14404: vat rikosasiat etukäteen määrätyille osastoille, ettei kielilakia kyetä aina noudattamaan myös- 14405: joilla toimiviita tuomareilta vaadittaisiin riittä- kään esitutkinnassa. 14406: 14407: 14408: 89 14409: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 14410: 14411: 14412: 14413: 14414: Oikeudenkäyntikielen lainmukaisen määräy- Tuomareiden ruotsin kielen 14415: tymisen kannalta on tärkeätä, että jo esitutkin- taidon kehittäminen 14416: tavaiheessa tehdyt kielivalinnat ovat oikeita. OA piti nykyisen tuomarikunnan ruotsin kie- 14417: Niissäkin tapauksissa, joissa poikkeukselliselle len taidon kehittämistä välttämättömänä. Kieli- 14418: kielivalinnalle on esitutkintavaiheessa ollut taidon nykyinen taso ei turvaa hallitusmuodon 14419: asianmukaiset perusteet, tulisi esitutkintapöytä- ja kielilain tavoitteiden toteutumista. Asianmu- 14420: kirjasta selvästi ilmetä, jos jollakin asianosaisella kaisella koulutuksella ja harjoituksella on ilmei- 14421: on toinen äidinkieli kuinpöytäkirjassa on käytet- sesti saavutettavissa sellainen kielitaito, että äi- 14422: ty. Tämän tiedon avulla niin virallinen syyttäjä dinkielenään suomea puhuva tuomari nykyistä 14423: kuin tuomioistuinkin voisivat nykyistä parem- useammin kykenisi selviämään ainakin helpoh- 14424: min turvata kielilain mukaisen menettelyn itse kojen ruotsin kielen taitoa vaativien asioiden kä- 14425: oikeudenkäynnissä. Nykyinen käytäntö voi aset- sittelystä. Ongelmana on pikemminkin se, ettei 14426: taa rikosasiassa vastaajaksi haastettavan vaike- suomenkielisillä tuomareilla ole nykyisellään 14427: aan tilanteeseen, jos tämä ei kykene riittävästi riittävää motivaatiota ruotsin kielen taitonsa 14428: ymmärtämään hänelle toimitetun haasteasiakir- parantamiseen. 14429: jan sisältöä eikä myöskään osaa tai rohkene vaa- Viime vuosina alioikeusuudistus ja muut pro- 14430: tia omalle kielelleen käännettyä asiakirj aa. sessiuudistukset ovat vieneet valtaosan tuoma- 14431: Oikeudenkäyntikieltä koskeva vaatimus tulee rien koulutukseen käytettävästäajasta ja voima- 14432: joskus käräjäoikeudelle yllätyksenä. Tämä voi varoista. Lainkäytön kansainvälistyminen on li- 14433: johtaa jutun lykkäämiseen, jotta se saataisiin sännyt tarvetta ja harrastusta vieraiden kielten 14434: riittävän kielitaitoisen tuomarin käsiteltäväksi. opiskeluun. OA kuitenkin korosti, että kaksikie- 14435: Tästä aiheutuu ylimääräistä vaivaa ja kuluja lisellä virka-alueella toimivassa yleisessä tuomio- 14436: asianosaisille. Myös tällaisten seurausten välttä- istuimessa kotimaisten kielten riittävän hallin- 14437: miseksi on tarpeen luoda toimiva järjestelmä kie- nan pitäisi edelleen olla tuomarien ensisijaisena 14438: livaatimuksien ennakoimiseksi. koulutustavoitteena, mitä kieltenopiskeluun tu- 14439: Oikeudenkäymiskaaren mukaan tuomioistui- lee. Tämän vuoksi ruotsin kielen koulutukseen 14440: men on toimitettava riita-asian valmistelu siten, olisi tarpeen panostaa nykyistä enemmän. 14441: että asia voidaan käsitellä pääkäsittelyssä yhtä- Oikeudenkäyntiuudistuksen johdosta tuoma- 14442: jaksoisesti. Tällöin tulisi jo valmisteluvaiheessa rikunnassa on ollut kiinnostusta myös pohjois- 14443: selvittää asian käsittelyssä tarvittava kielitaito. maiseen virkamiesvaihtoon. Tätä toimintaa on 14444: Samoin mahdollisesta tulkkauksen tarpeesta oli- OA:n mielestä perusteltua jatkaa ja mahdolli- 14445: si syytä neuvotella jo tässä vaiheessa. suuksien mukaan tehostaakin. 14446: Rikosasioissa ei ole samanlaista valmistelua Hyvän kielitaidon hankkiminen merkitsee 14447: kuin riita-asioissa, mutta niissäkin on lain mu- huomattavaa ponnistusta. Tällainen lisätyö tuli- 14448: kaan huolehdittava siitä, että asia on mahdollis- si voida tehdä osaksi virkatyönä. On kuitenkin 14449: ta käsitellä keskitetysti. OA:n mielestä syyttäjän selvää, ettei kunnollisen kielitaidon hankkimi- 14450: tulisi huolehtia siitä, että tuomioistuimella on jo seen tarvittavaa aikaa voida kokonaan ottaa 14451: etukäteen mahdollisimman tarkka tieto myös muusta työpanoksesta, vaan se vaatii myös va- 14452: asian käsittelyn vaatimasta kielitaidosta ja oi- paa-ajan käyttöä. Ruotsin kielen opiskelua tulisi 14453: keudenkäyntikielen valintaan vaikuttavista sei- kannustaa myös taloudellisesti. OA:n mielestä 14454: koista. tuomareiden palkkauksessa olisi perusteltua har- 14455: 14456: 90 14457: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 14458: 14459: 14460: 14461: 14462: kita sellaista kielilisäjärjestelmää, joka lisäisi Tulkin käyttö 14463: motivaatiota kielitaidon parantamiseen. Nykyisin odotetaan, että muodollisen kielitai- 14464: Nykyiset kielitaitovaatimukset täyttävä tuo- tovaatimuksen täyttävä puheenjohtaja hoitaa 14465: mari kykenee huolehtimaan ainakin yksinker- itse paitsi prosessinjohdon myös tarvittavan 14466: taisten asioiden käsittelystä ruotsiksi. Sen sijaan tulkkauksen. OA piti tätä odotusta nykyoloissa 14467: on havaittu, että asiakirjojen laatimisessa ruot- ongelmallisena. 14468: siksi on ilmennyt näissäkin asioissa suuria vai- Oikeusturva voi vaarantua, jos puheenjohtaja 14469: keuksia. OA:n mielestä olisi syytä selvittää, voi- kielitaitonsa puutteista huolimatta yrittää paitsi 14470: taisiinko tuomareita tukea ruotsinkielisten asia- johtaa prosessia myös itse huolehtia tulkkaami- 14471: kirjojen laatimisessa esimerkiksi tarjoamalla kes- sesta. Kysymys ei ole pelkästään siitä, miten 14472: kitetysti asiantuntevaa käännösapua tai mah- tulkkaus puheenjohtajalta onnistuu, vaan myös 14473: dollisuutta saattaa asiakirjan kieliasu kieliasian- siitä, miten tulkin tehtävä ylipäänsä sopii kärä- 14474: tuntijan tarkastettavaksi. jäoikeuden puheenjohtajan rooliin ja miten se 14475: vaikuttaa muuhun prosessinjohtoon. 14476: Ruotsin kieltä osaavien tuomareiden Puheenjohtajan tulisi keskittyä huolelliseen 14477: määrän lisääminen 14478: prosessin johtamiseen. Heipoissa asioissa tarvit- 14479: Ruotsin kieltä hyvin osaavista lakimiehistä on tava tulkkaaminen ei liene kovin vaativaa, jos 14480: yleisesti puutetta. Ruotsinkielisten tuomareiden tuomarilla itsellään on riittävä kielitaito. Sen 14481: määrä tuomioistuimissa on nopeasti vähenty- sijaan oikeudellisesti vaikeissa asioissa, joiden 14482: nyt. Jos kehitys jatkuu tällaisena, ongelmat tule- käsittely edellyttää laajaa todistelua, tulkkaa- 14483: vat lisääntymään. mistehtävä voi kohtuuttomasti sitoa tuomarin 14484: OA piti erityisen tärkeänä sitä, että kielitaidol- energiaa ja keskittymistä. On myös pelättävissä, 14485: le pannaan asianmukainen paino tuomarien vir- että tuomarin asema ulkopuolisena, osapuolista 14486: kanimityksissä. Kun uudistettu oikeudenkäynti- riippumattomana ratkaisijana hämärtyy, jos 14487: menettely vaatii tuomareilta entistä varmempaa hän joutuu itse selostamaan syyttäjän tai puo- 14488: oikeudenkäyntikielen hallintaa ja kun myös tuo- lustuksen perusteluja jollekin tuomioistuimen 14489: mioiden perustelujen tasolle asetetaan entistä jäsenelle tai asianosaiselle. Varsinkin vivahde- 14490: korkeammat vaatimukset, pitäisi tämän näkyä tarkkaa selvittelyä vaativassa jutussa voi joku 14491: myös virkaylennysperusteiden punninnassa. osapuoli kokea tuomarin tulkkauksen toista osa- 14492: Kummankin kansalliskielen täydellinen hallinta puolta suosivaksi. Laajassa ja oikeudellisesti vai- 14493: on huomattava ansio, kun kysymyksessä on tuo- keassa jutussa tulkin tehtävä ei ole sopusoinnus- 14494: marinviran täyttäminen kaksikielisellä virka- sa tuomarin aseman ja tuomariita vaaditun puo- 14495: alueella. lueettoman roolin kanssa. 14496: Oikeudenkäyntikielen asianmukaisen valin- OA:n mielestä olisi avoimesti myönnettävä 14497: nan turvaaminen edellyttää, että ruotsinkielistä myös se tosiasia, että muodolliset kielitaitovaati- 14498: oikeusapua on riittävästi saatavilla. OA piti tär- mukset täyttävä mutta "kouluruotsin" varassa 14499: keänä sitä, että oikeudenkäyntiavustajaa mak- toimiva käräjäoikeuden puheenjohtaja saattaa 14500: suUoman oikeudenkäynnin saaneelle asianosai- ainakin vaikeimmissa ruotsinkielisissä jutuissa 14501: selle määrättäessä kiinnitetään huomiota myös tarvita asiantuntevaa kielellistä tukea. Ei voi 14502: avustajan kielitaitoon. tulla kysymykseen, että tällaista tukea antaa 14503: 14504: 14505: 91 14506: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 14507: 14508: 14509: 14510: 14511: puheenjohtajalle "vapaaehtoisesti" oikeuden- olisi kuitenkin se, että tällainen henkilö olisi oi- 14512: käynnin joku muu osapuoli, esimerkiksi syyttäjä keudenkäynnin osapuolista riippumaton. 14513: tai asianosaisen avustaja, vaikka tällaistakin il- 14514: meisesti käytännössä tapahtuu. Oikeusasiamiehen esitys 14515: V aikeissa jutuissa ilmenevien kieliongelmien OA esitti valtioneuvostolle, että oikeusminis- 14516: ratkaisemiseksi tulisi selvittää mahdollisuudet teriö asettaisi työryhmän tai muun elimen selvit- 14517: käyttää ulkopuolista tulkkia nykyistä useam- tämään kielellisen tasa-arvon toteutumista ri- 14518: min. Tarpeellisen tulkkiavun saatavuus antaisi kosoikeudenkäynneissä ja erityisesti ruotsin kie- 14519: puheenjohtajalle kieliasiassa lisää varmuutta ja len käyttöön liittyviä ongelmia sekä tekemään 14520: lisäisi hänen riippumattomuuttaan. Samalla se ehdotukset tarvittaviksi toimenpiteiksi. Työssä 14521: olisi omiaan poistamaan niitä psykologisia estei- tulisi ottaa huomioon myös poliisin ja syyttäjien 14522: tä, joiden on havaittu aiheuttavan paineita vali- kielitaitoon liittyvät ongelmat ja niiden vaikutus 14523: ta oikeudenkäyntikieleksi pikemminkin puheen- tuomioistuinten kielivalintoihin. Lisäksi tulisi 14524: johtajan kuin vastaajan oma kieli. kiirehtiä vaikeaselkoisen ja monilta osin vanhen- 14525: Ulkopuolisen tulkin käyttö on kuitenkin kieli- tuneen kielilainsäädäntömme uudistamista ny- 14526: poliittisesti kiistanalainen asia. Tulkin käytön kyajan vaatimuksia vastaavaksi. 14527: voidaan pelätä tosiasiallisesti "vapauttavan" OA Lehtimajan kirje valtioneuvostolle 14528: tuomarit kielilain heille asettamista vaatimuk- 24. 4.1998, dnro 177 6/2/96 14529: sista ja siten vesittävän virallisen kaksikielisyy- 14530: den ideologiaa. 14531: Oikeusministeriö ilmoitti 7.1.1999, että se on 14532: OA korostikin sitä, ettei edellä tulkin käytöstä 14533: asettanut työryhmän selvittämään ruotsia äidinkie- 14534: lausuttu vähentänyt tarvetta kehittää suomen- 14535: lenään puhuvien henkilöiden mahdollisuuksia asi- 14536: kielisten tuomarien omaa ruotsin kielen taitoa. 14537: oida äidinkielellään tuomioistuimissa. Työryh- 14538: Tuomarin tulisi toki itsensä ymmärtää asian- 14539: män tulee saada työnsä valmiiksi vuoden 1999 lop- 14540: osaisten puheenvuorot, esitettiinpä ne suomeksi 14541: puun mennessä. Lisäksi ministeriö on tehostanut jo 14542: tai ruotsiksi. Tuomarin itsensä - ja varsinkin 14543: aiemmin aloitettua, erityisesti tuomareille suunnat- 14544: oikeuden puheenjohtajan - pitäisi olla tulkin 14545: tua ruotsinkielen koulutusta. 14546: varassa mahdollisimman vähän. Silloinkin kun 14547: Valtioneuvosto asetti 26.8.1999 komitean val- 14548: tulkkia tarvitaan, tuomarin tulisi kyetä myös 14549: mistelemaan kielilain ja siihen liittyvän sääntelyn 14550: oma-aloitteisesti oikaisemaan tulkkauksen mah- 14551: uudistamista. 14552: dollisia epätarkkuuksia. 14553: Ulkopuolinen tulkki voisi kuitenkin varmistaa 14554: viestien kielellisen perille menon oikeudenkäyn- 14555: nin osapuolten välillä sekä vapauttaa puheen- 14556: johtajan keskittymään hänelle oikeudenkäyn- VÄLIAIKAISEN TURVAAMISTOIMEN 14557: MYÖNTÄMINEN 14558: nissä kuuluvaan tuomarintehtävään. Koska ky- 14559: symys olisi lähinnä käräjäoikeuden kielellisestä Kantelijat arvostelivat sitä, että Espoon kärä- 14560: avustamisesta eikä varsinaisesta tulkkauksesta, jäoikeus oli väliaikaisena turvaamistoimena vel- 14561: saattaisikin ehkä olla havainnollisempaa puhua voittanut heidät riittämättömin perustein heti 14562: käräjäoikeuden "kielellisestä avustajasta" tai häädön uhalla muuttamaan asuinhuoneistos- 14563: "kielitukihenkilöstä" kuin tulkista. Olennaista taan. 14564: 14565: 92 14566: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 14567: 14568: 14569: 14570: 14571: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- vakuuden asettamiseen kykenemättömäksi. Y:. 14572: van. kuuden asettamisesta ei voi vapautua pelkäis11äiäin.• 14573: jomman kumman edellytyksen täyttyesrii. 14574: Haitan vaara turvaamistoimen Oikeuskirjallisuudessa on korostettu v:.d.- 14575: myöntämisen edellytyksenä den asettamisvelvollisuuden tärkeyttä val$11:. 14576: Oikeudenkäymiskaaren 7luvun 3 §:n mukaisen puolen oikeussuojan takeena. Tämän vuol.H ~ 14577: turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä kijan tulisi esittää selkeää näyttöä ta1ou~m 14578: on haitan vaara eli vaara siitä, että vastapuoli kantokykynsä riittämättömyydestä suh11~tessa•. 14579: käyttäytymisellään heikentää hakijan oikeuden vakuuden todennäköiseen määrään. Erit~~ 14580: toteutumista taikka vähentää sen arvoa tai mer- kun kysymys on väliaikaisesta turvaamiS'I!0~ 14581: kitystä. Oikeuskäytännössä on omaksuttu se mesta, on vaadittu tältä osin painavaa sdvirtlys~ 14582: kanta, että haitan vaaran olemassaolosta riittää tä. Vapautuksen on katsottu voivan olla vaiirll 14583: pelkkä hakijan väite ja tuomioistuimen arvio erittäin poikkeuksellista. 14584: siitä, että vaara ei ole ollut varsin epätodennäköi- Tässä tapauksessa käräjäoikeus vapautti lhlaJii,_ 14585: nen. jat vakuuden asettamisvelvollisuudesta. Y ai)!IQ,_- 14586: Hakemuksessa ei kuitenkaan ollut edes väitet- uttamista perusteltiin vain sillä, että h~Jit 14587: ty, että tällainen haitan vaara olisi ollut olemassa oikeutta voitiin pitää ilmeisen perustehu111a!. 14588: puheena olevassa tapauksessa. Käräjätuomarin Käräjätuomari katsoi selityksessään, e111ii lua- 14589: mukaan hakijat olivat esittäneet hänelle käräjä- kijan varallisuuden huomioon ottaminen ollii.ii @IJ.. 14590: oikeuden kansliassa suullisesti huolestumisensa lut ristiriidassa vakuuden asettamisen tad9\iinuk- 14591: omaisuuden säilymisestä. He olivat kertoneet, sen kanssa. Hän perusteli menettelyään silläi, e1!1!ä' 14592: että vastapuoli saattaisi viedä mukanaan tietty- hakijat olivat perheeliisiä asuntovelalli&ia. Asia- 14593: jä huoneistoon kuuluvia kotitalouslaitteita. kirjoista ei kuitenkaan ilmennyt, että hakija1r 14594: Hakemuksen tulee kuitenkin lain mukaan olla olisivat itse perustelleet vapauttamista koskevaa; 14595: kirjallinen. Sen suullinen täydentäminen on pyyntöään tähän viitaten. 14596: mahdollista vain joko suullisen valmistelun is- Näin ollen hakijat oli vapautettu valklllll!llden 14597: tunnossa tai pääkäsittelyssä, ei sen sijaan kans- asettamisvelvollisuudesta ilman että laiissal säiä'- 14598: liakäsittelyssä. Hakemuksen puutteen korjaami- detyt edellytykset olivat täyttyneet. OA latseii 14599: seen määräajassa voidaan kylläkin varata haki- käräjätuomarin menetelleen tältäkin osi]m llam- 14600: jalle tilaisuus. vastaisesti ja antoi hänelle huomautuksen. 14601: OA katsoi käräjätuomarin menetelleen vir- OA Lehtimajan päätös 5.5.1998, dJDO ]5JSi7/4J 14602: heellisesti myöntäessään väliaikaisen turvaa- 96 14603: mistoimen ilman, että hakijat olisivat kirjallises- 14604: ti täydentäneet hakemustaan haitan vaaran 14605: osalta. VIERASKIELISET 14606: OIKEUDENKÄYNTIASIAKIRJAT 14607: Vakuuden asettamisesta vapauttaminen Ulkomaalainen kantelija ei ollut käsitykse.~l~Säl 14608: Tuomioistuin voi vapauttaa hakijan vakuuden mukaan saanut rikosasian vastaajana oikeuden- 14609: asettamisvelvollisuudesta vain, jos hänen oikeu- mukaista oikeudenkäyntiä Helsingin hovioikeu:- 14610: tensa on ilmeisen perusteltu ja hänet havaitaan dessa ja korkeimmassa oikeudessa. Hänen vali- 14611: 14612: 14613: 93 14614: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 14615: 14616: 14617: 14618: 14619: tuskirjelmänsä oli laadittu englannin kielellä, lapsen aseman suojaamiseksi pidettävä tarpeelli- 14620: jota kieltä asiaa käsitelleet tuomarit eivät kante- sena ja asia on kiireellinen. 14621: lijan epäilyksen mukaan hallinneet riittävästi. Kuulemisen tarpeellisuuden arvioiminen yk- 14622: OA Lehtimaja lausui kannanottonaan seuraa- sittäisessä asiassa kuuluu tuomioistuimen har- 14623: van. kintavaltaan. Oikeusasiamies ei voi puuttua tuo- 14624: Lain mukaan suomalaisessa tuomioistuimessa mioistuimen harkintavaltansa puitteissa teke- 14625: käytetään maan kansalliskieliä, suomea tai ruot- mään ratkaisuun, jollei ilmene, että tuomioistuin 14626: sia. Koska kantelijan englanninkielisinä jättä- on väärinkäyttänyt sille kuuluvaa harkintaval- 14627: mien asiakirjojen sisällöstä ei kuitenkaan ollut taa tai muutoin menetellyt lainvastaisesti. 14628: ilmennyt epäselvyyttä, asia voitiin käsitellä Oikeus tulla kuulluksi on yksi oikeudenmukai- 14629: muutoksenhakuasteissa suoraan englanninkie- sen oikeudenkäynnin tärkeä osa. Myös hakemus- 14630: listen asiakirjojen pohjalta. Tämä ratkaisu oli asioiden käsittelyssä on lähtökohtaisesti nouda- 14631: ollut omiaan säästämään sekä aikaa, vaivaa että tettava kuulemisperiaatetta. Vastapuolen kuule- 14632: kustannuksia. ruisvelvollisuudesta voidaan poiketa ainoastaan 14633: Asiassa ei ollut ilmennyt perusteita epäillä, et- erityisestä syystä. 14634: tei asian käsittelyyn osallistuneilla tuomioistuin- Kantelussa tarkoitetussa asiassa käräjäoikeus 14635: ten jäsenillä tai esittelijöillä olisi ollut riittävää ei ollut väliaikaista määräystä koskevassa pää- 14636: taitoa ymmärtää asiakirjoissa käytettyä kieltä. töksessään perustellut sitä, miksi määräys annet- 14637: OA katsoi, ettei asiassa ollut menetelty virheelli- tiin ilman että vastapuolelle olisi varattu tilai- 14638: sesti. suus tulla kuulluksi asiassa. Ratkaisusta ei siten 14639: OA Lehtimajankirje 12.8.1998, dnro 1008/4/96 käynyt ilmi sellaista erityistä syytä, jonka perus- 14640: teella vastapuolen kuuleruisvelvollisuudesta olisi 14641: voitu poiketa. Käräjäoikeuden ratkaisu oli tältä 14642: ASIANOSAISEN KUULEMINEN osin ainakin perusteluiltaan puutteellinen, mitä 14643: HAKEMUSASIASSA OA piti menettelyvirheenä. 14644: OA saattoi käsityksensä käräjäoikeuden me- 14645: Kantelija arvosteli Jämsän käräjäoikeutta sii- 14646: nettelyn virheellisyydestä sen puheenjohtajan 14647: tä, että lapsen huoltoa ja tapaaruisoikeutta kos- 14648: tietoon ja kiinnitti Jämsän käräjäoikeuden huo- 14649: kevassa asiassa oli annettu väliaikainen määräys 14650: miota vastaisen varalle ratkaisujen asianmukai- 14651: lasten asumisesta ilman että kantelijaa olisi las- 14652: seen perustelemiseen. 14653: ten isänä kuultu hakemuksen johdosta. 14654: OA Lehtimajan päätös 14.8.1998, dnro 698/4/ 14655: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- 14656: 97 14657: van. 14658: Lapsen huollosta ja tapaaruisoikeudesta anne- 14659: tussa laissa ei ole nimenomaista säännöstä siitä, 14660: voidaanko lasten asumista koskeva väliaikainen TODISTAJAN ODOTUSAIKA 14661: KÄRÄJÄOIKEUDESSA 14662: määräys antaa ennen kuin vastapuolelle on va- 14663: rattu tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Oikeuskir- Kantelija oli kutsuttu todistajaksi Helsingin 14664: jallisuudessa on katsottu, että väliaikainen mää- käräjäoikeuteen rikosasian pääkäsittelyyn kello 14665: räys voidaan antaa ilman että vastapuolelle on 13.00. Odotettuaan jutun käsittelyn aloittamista 14666: varattu tilaisuutta tulla kuulluksi, jos sitä on useita tunteja hän joutui poistumaan kello 17 .20, 14667: 14668: 14669: 94 14670: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 14671: 14672: 14673: 14674: 14675: koska hän ei ollut varautunut odottamaan iltaan epävarmuus vielä huomattavaa lisähaittaa. Täs- 14676: asti. Uudessa istunnossa hänet tuomittiin uhka- tä johtuu tuomioistuimille velvollisuus suunni- 14677: sakkoon esteettömästä poissaolosta todistajana. tella käräjäoikeuden odotusjärjestelyt sellaisiksi, 14678: Kantelija arvosteli odotusajan pituutta ja hänel- että todistajille aiheutuvia haittoja voidaan te- 14679: le tuomittua uhkasakkoa. hokkaasti minimoida. 14680: OA Lehtimaja lausui kannanottonaan seuraa- Tuomioistuimen on järjestettävä istuntopäi- 14681: van. vät siten, että asianosaisille ja todistajille ei ai- 14682: Tuomitessaan kantelijan uhkasakkoon käräjä- heuteta tarpeetonta ajanhukkaa ja vaivaa. Is- 14683: oikeus oli käyttänyt sille lain mukaan kuuluvaa tuntopäivä on jo etukäteen suunniteltava siten, 14684: harkintavaltaa. Rikosasian todistajana toimimi- että päivän juttumäärä ei kasva liian suureksi. 14685: nen on kansalaisvelvollisuus. Tämä sisältää Kutsut on porrastettava riittävästi. 14686: muun muassa velvollisuuden saapua kutsuttaes- Kun juttuja on käsiteltävänä paljon, on aina 14687: sa tuomioistuimeen kutsussa ilmoitettuna päivä- mahdollista, että niiden käsittely viivästyy jos- 14688: nä ja kellonaikana sekä tarvittaessa odottaa aina takin ennalta-arvaamattomasta syystä. Tästä ja 14689: niin kauan, kunnes kyseisen jutun käsittely alkaa arvioidusta uudesta aikataulusta tulee kuitenkin 14690: ja todistaja kutsutaan istuntosaliin todistamaan. tiedottaa juttujensa esille tuloa odottaville hen- 14691: Todistajan poistuminen luvatta ennen käsittelyn kilöille esimerkiksi päivystävän haastemiehen 14692: alkua aiheuttaa sen, että pääkäsittely on peruu- välityksellä. Samalla tulisi heiltä tiedustella 14693: tettava ja sille on määrättävä uusi käsittelypäi- mahdollisia erityisiä kiireellisyysperusteita, jol- 14694: vä. Tämä viivästyttää ja hankaloittaa asian rat- loin suunnitellusta käsittelyjärjestyksestä voi- 14695: kaisemista. taisiin tarvittaessa poiketa. 14696: Toisaalta OA korosti tuomioistuinlaitoksen OA katsoi, että kantelija oli joutunut todista- 14697: vastuuta siitä, että todistajalle kuuluvat perusoi- jana odottamaan jutun käsittelyn alkamista 14698: keudet tulevat otetuiksi huomioon. Oikeuden- kohtuuttoman pitkään. Tilanne olisi voitu vält- 14699: mukaiseen oikeudenkäyntiin kuuluu myös todis- tää, jos hänelle olisi hyvissä ajoin kerrottu muut- 14700: tajien asianmukainen ja huomaavainen kohtelu. tuneesta aikataulusta ja tarvittaessa joustettu 14701: Jollei näin menetellä, todistajien saatavuus to- ennalta ilmoitetusta käsittelyjärjestyksestä. Kä- 14702: dennäköisesti huononee. Erityisesti rikosasian räjäoikeuden yhteydenpito kantelijaan oli ollut 14703: todistajana toimiminen on kansalaisvelvollisuu- kantelunalaisessa tapauksessa puutteellista. 14704: tena raskas mutta oikeuden toteutumiseksi aivan OA saattoi käsityksensä Helsingin käräjäoi- 14705: välttämätön. Julkisella vallalla ei ole varaa koh- keuden tietoon ja vastaisen varalle huomioon 14706: della todistajiksi haastettuja kansalaisia välinpi- otettavaksi. 14707: tämättömästi. OA Lehtimajan kirje 8.9.1998, dnro 1439/4/98 14708: Julkisella vallalla on yleinen velvollisuus mini- 14709: moida kaikista henkilökohtaista vapautta rajoit- 14710: tavista toimenpiteistä aiheutuvia tarpeettomia 14711: haittoja. Rikosasian todistajalle käräjäjutun 14712: esilletulon odotus merkitsee hänen omasta tah- 14713: dostaan riippumatonta tosiasiallista vapauden 14714: rajoitusta ja tämän odotuksen pituuteen liittyvä 14715: 14716: 14717: 14718: 95 14719: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 14720: 14721: 14722: 14723: 14724: KORKEIMMAN OIKEUDEN PÄÄTÖKSEN Menetetyn määräajan palauttamista 14725: PERUSTELEMISTA KOSKEVIA koskeva asia 14726: RATKAISUJA 14727: Kantelija arvosteli korkeimman oikeuden eräi- 14728: Valituslupaa koskeva asia den jäsenten menettelyä välimiesmenettelyssä, 14729: Kantelija arvosteli valituslupa-asiansa käsit- jossa hän oli ollut asianosaisena. Välimiesoikeu- 14730: telyä korkeimmassa oikeudessa muun muassa den puheenjohtajana oli toiminut eräs oikeus- 14731: sen vuoksi, että kielteistä päätöstä ei perusteltu. neuvos ja välimiehet nimenneen Keskuskauppa- 14732: AOA Paunio viittasi vastauksessaan kanteli- kamarin välityslautakunnan jäseninä oli ollut 14733: jalle oikeudenkäymiskaaren 24luvun 3 §:n sään- mm. kaksi oikeusneuvosta. 14734: nökseen, jonka mukaan jokaiseen tuomioon tulee Kantelijalle kielteisen välitystuomion antami- 14735: panna esille selvästi ne pääsyyt ja se lainkohta, sen jälkeen, noin vuoden kuluttua, oli tullut ilmi 14736: joihin paatos perustuu. Hän totesi, että seikkoja, joiden vuoksi hän oli epäillyt välimies- 14737: korkein oikeus ei perustele kielteisiä valituslupa- oikeuden jäsenenä toimineen asianajajan olleen 14738: päätöksiään ja että laissa säädetty perusteluvel- esteellinen. Tällä perusteella kantelija oli hake- 14739: vollisuus ei koske nimenomaisesti valituslupa- nut korkeimmalta oikeudelta menetetyn määrä- 14740: päätöksiä. ajan palauttamista välitystuomion moitekan- 14741: AOA totesi myös, että valituslupa-asioissa teh- teen vireille panemiseksi. Korkein oikeus oli hy- 14742: tyjen ratkaisujen perustelematta jättämistä on lännyt hakemuksen. 14743: arvosteltu yleisemminkin ja että hänen mieles- Kantelija arvosteli kirjoituksissaan korkeinta 14744: tään kielteisen valituslupapäätöksen perustele- oikeutta siitä, että se ei ollut perustellut päätös- 14745: matta jättäminen on ongelmallista, koska asian- tään. 14746: osaiset eivät voi ilman perusteluja tietää, miksi AOA Paunio totesi päätöksessään, että kor- 14747: valituslupa on evätty. kein oikeus oli ratkaissut asian sille lain mukaan 14748: AOA totesi pitävänsä kielteisten valituslupa- kuuluvan harkintavallan nojalla. Hän ei ryhty- 14749: päätösten perustelemattomuutta epätyydyttä- nyt arvioimaan päätöksen lopputulosta eikä sen 14750: vänä ja ilmoitti toivovansa, että käytäntö tulee perustelujen materiaalista sisältöä. Kantelu an- 14751: vastedes muuttumaan. Kun kyseessä on kieltei- toi kuitenkin aiheen arvioida päätöksen peruste- 14752: nen kannanotto laissa erikseen mainittujen lupa- lutapaa tuomioistuinten ratkaisujen perustele- 14753: perusteiden olemassaoloon, olisi hänen mieles- ruisvelvollisuuden kannalta. 14754: tään asianmukaista, että ne näkökohdat, jotka Oikeus saada perusteltu päätös on turvattu 14755: tässä arvioinnissa ovat olleet keskeisesti vaikut- hallitusmuodon 16 §:ssä. Euroopan ihmisoikeus- 14756: tamassa, saatettaisiin päätöksessä valitusluvan sopimuksen 6 artiklan ei ole katsottu olevan sovel- 14757: pyytäjän tietoon. lettavissa ylimääräisen muutoksenhaun kaltaisis- 14758: Erityisesti hallitusmuodon 16 §:n säännös an- sa menettelyissä, koska tällöin ei päätetä artiklan 14759: taa AOA:n mielestä aihetta arvioida asiaa näin. tarkoittamalla tavalla hakijan "oikeuksista ja 14760: Hän ei kuitenkaan pitänyt korkeimman oikeu- velvollisuuksista". AOA:n mielestä hallitusmuo- 14761: den menettelyä lainvastaisena. don 16 § sitä vastoin on sovellettavissa, koska se 14762: AOA Paunion kirje 15.9.1998, dnro 1240/4/96 edellyttää "asian" asianmukaista käsittelyä tuo- 14763: mioistuimessa tai muussa viranomaisessa. 14764: AOA:n mielestä oikeudenkäymiskaaren 24 lu- 14765: 14766: 14767: 14768: 96 14769: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 14770: 14771: 14772: 14773: 14774: vun sisältämät oikeusohjeet tuomion perustele- Menetetyn määräajan palauttamista koske- 14775: misvelvollisuudesta ja perustelujen sisällöstä van ratkaisun perusteluissa tulee arvioida ensin- 14776: koskevat soveltuvin osin myös menetetyn mää- näkin tarpeellisin osin, ovatko ne seikat, joihin 14777: räajan palauttamista koskevan korkeimman oi- hakemuksessa on vedottu, näytetty toteen ja 14778: keuden päätöksen perustelemista,joskin tämä on millä perusteella. Toiseksi tulee arvioida avoi- 14779: jossakin määrin tulkinnanvaraista. mesti, minkä vuoksi kyseiset seikat täyttävät tai 14780: AOA lausui kannanottonaan mm. seuraavan. eivät täytä oikeudellisesti oikeudenkäymiskaa- 14781: "Korkein oikeus on kyllä perustellut päätök- ressa säädetyt määräajan palauttamisen edelly- 14782: sensä. Perustelut ovat kuitenkin sisällöltään ää- tykset. 14783: rimmäisen niukat. Niissä lausutaan vain, että Paitsi hakijalle myönteinen, myös kielteinen 14784: hakijat eivät ole esittäneet sellaisia erittäin pai- ratkaisu yleensä voidaan ja tulee perustella yksi- 14785: navia syitä, joiden johdosta olisi perusteita pa- löidysti, vaikka korkein oikeus onkin näissä 14786: lauttaa määräaika kanteen nostamiselle. Vä- asioissa ainoa oikeusaste. Hakijalle on tärkeätä 14787: hemmistöön jäänyt jäsen puolestaan on lähes tietää, minkä vuoksi ne seikat, joihin hän on 14788: yhtä niukoin perusteluin katsonut, että tällaisia vedonnut, eivät ole johtaneet myönteiseen lop- 14789: syitä oli esitetty. putulokseen. 14790: Päätöksen perustelujen sisältöä voidaan pitää Yksilöimättömät perustelut jättävät hakijan 14791: puutteellisena. Hakemuksessa oli vedottu yksi- epätietoiseksi, mikä saattaa johtaa uusiin hake- 14792: löidysti niihin seikkoihin, joiden vuoksi yhden muksiin ja esimerkiksi pyyntöihin esittelijän 14793: välimiehen epäiltiin olleen esteellinen. Edelleen muistion ei-julkisen osan saamiseksi, kuten tässä- 14794: hakemuksessa oli esitetty, että tieto tästä oli saa- kin tapauksessa. Toisaalta hakija saattaa perus- 14795: tu vasta vuoden kuluttua. Näitä hakemuksen teluista havaita, että hän ei ollut osannut vedota 14796: perusteita ei ole päätöksen perusteluissa arvioitu oikeaan seikkaan hakemuksen perusteena. 14797: lainkaan. Kielteisen ratkaisun perusteluilla on vielä laa- 14798: Päätöksen perustelut ovat ilmeisesti menete- jempaakin merkitystä. Ihmiset saavat peruste- 14799: tyn määräajan palauttamista koskevissa kieltei- luista tietoa siitä, millä perusteilla menetettyä 14800: sissä ratkaisuissa vakiintuneesti noudatetun määräaikaa ei palauteta. Perusteluilla on merki- 14801: käytännön mukaiset. Voidaan kuitenkin kysyä, tystä myös oikeuslaitosta kohtaan tunnetun ylei- 14802: onko tällainen käytäntö enää ainakaan kaikissa sen luottamuksen kannalta. 14803: tapauksissa hyväksyttävä etenkin, kun oikeus Viime kädessä perustelujen riittävä laatu ja 14804: saada perusteltu päätös on nimenomaisesti tur- laajuus riippuvat tilanteesta. Kun hakija on ve- 14805: vattu perusoikeutena. Oikeudenkäymiskaari donnut hakemuksensa tueksi seikkoihin, jotka 14806: edellyttää yksilöityjä perusteluja. Tuomioistuin- eivät ole selvästi perusteettomia, ratkaisun asi- 14807: ten ratkaisujen riittävään perustelemiseen on vii- anmukainen perusteleminen edellyttää näiden 14808: me vuosina kiinnitetty muutoinkin huomiota eri seikkojen arviointia perusteluissa." 14809: yhteyksissä mm. korkeimman oikeuden useissa AOA:n mielestä olisi ollut asianmukaista ar- 14810: ennakkopää töksissä. vioida hakemuksessa vedottuja perusteita yksi- 14811: Perustelujen tarpeellinen sisältö riippuu kysy- löidysti päätöksen perusteluissa. Hänen mieles- 14812: myksessä olevasta ratkaisusta ja viime kädessä tään tällainen yksilöimätön perustelukäytäntö ei 14813: konkreettisesta tapauksesta. enää ollut ainakaan kaikissa tapauksissa hyväk- 14814: 14815: 14816: 14817: 97 14818: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 14819: 14820: 14821: 14822: 14823: syttävä, kun otettiin huomioon hallitusmuodon piteisiin, kuin että hän korosti korkeimman oi- 14824: ja oikeudenkäymiskaaren sisältämät oikeusoh- keuden jäsenten ja esittelijöiden sivutoimien il- 14825: jeet. Hän saattoi käsityksensä korkeimman oi- moitusvelvollisuuden koskevan mahdollisia mui- 14826: keuden tietoon. takin valtion virkamieslain 18 §:n tarkoittamia 14827: AOA katsoi lisäksi, että ratkaisun perustele- sivutoimia kuin välimiestehtäviä. Hän kiinnitti 14828: mista koskevien oikeudenkäymiskaaren sään- korkeimman oikeuden huomiota siihen, että kor- 14829: nösten soveltuvuus ylimääräistä muutoksenha- keimman oikeuden ohjeesta ilmeneviä periaat- 14830: kua koskeviin korkeimman oikeuden ratkaisui- teita yksilöidystä sivutoimi-ilmoituksesta tulee 14831: hin oli jossakin määrin tulkinnanvaraista. Hän soveltaa myös mahdollisista muista sivutoimista 14832: saattoi tämän käsityksensä oikeusministeriön ilmoittamiseen. 14833: tietoon. AOA Paunion päätös 20.11.1998, dnro 2527/4/ 14834: Kantelija myös arvosteli välimiesoikeuden pu- 96 14835: heenjohtajana sekä Keskuskauppakamarin väli- 14836: tyslautakunnan jäseninä toimineita oikeusneu- 14837: voksia siitä, että nämä eivät olleet tehneet sivu- 14838: toimi-ilmoituksia näistä tehtävistä. Lisäksi hän KÄRÄJÄTUOMARIN KUNNALLISET 14839: arvosteli yleisemminkin korkeimman oikeuden LUOTTAMUSTOIMET 14840: jäsenten välimiestehtäviä ja niiden valvontaa. 14841: Kantelija oli vaatinut Porin kaupungilta va- 14842: Saadun selvityksen mukaan kyseiset oikeus- 14843: hingonkorvausta sen johdosta, että hän katsoi 14844: neuvokset eivät olleet tehneet sivutoimi-ilmoi- 14845: poikansa kuolleen sairaankuljetustehtävässä ol- 14846: tuksia kantelussa tarkoitetuista tehtävistään. 14847: leen palomiehen liian kovien otteiden vuoksi. 14848: Tehtävät olivat sittemmin päättyneet, paitsi 14849: Asian oli käsitellyt Porin käräjäoikeudessa kärä- 14850: että toinen oikeusneuvos oli edelleen Keskus- 14851: jätuomari, joka tuolloin oli Porin kaupunginval- 14852: kauppakamarin välityslautakunnan jäsen. Tä- 14853: tuutettu ja myös Porin terveyslautakunnan jä- 14854: män tehtävän sisällöstä ja siitä mahdollisesti 14855: sen. Kantelijan korvausvaatimus oli hylätty ja 14856: maksettavasta palkkiosta ei ollut esitetty tar- 14857: kantelija oli velvoitettu korvaamaan kaupungin 14858: kempaa selvitystä. 14859: oikeudenkäyntikulut. Käräjätuomarin aviopuo- 14860: AOA totesi, että sivutoimi-ilmoitusten puuttu- 14861: liso, joka oli Porin kaupunginsihteeri, oli myö- 14862: minen oli ilmeisesti johtunut korkeimmassa oi- 14863: hemmin edustanut kaupunkia, kun samaa asiaa 14864: keudessa noudatetun sivutoimien ilmoituskäy- 14865: käsiteltiin potilasvahinkolautakunnassa. Kante- 14866: tännön yleisestä väljyydestä. Oikeuskansleri on 14867: lija pyysi oikeusasiamiestä tutkimaan, olivatko 14868: puuttunut välimiestehtävien ilmoituskäytän- 14869: käräjätuomari ja hänen miehensä olleet esteelli- 14870: töön päätöksellään (28.8.1997, dnro 244/1197), 14871: siä kyseisissä virkatoimissaan. 14872: jonka johdosta korkein oikeus oli uudistanut si- 14873: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- 14874: säiset ohjeensa. Ehdotetun uuden lainsäädännön 14875: van. 14876: mukaan kaikki korkeimman oikeuden jäsenten 14877: ja esittelijöiden sivutoimet olisivat luvanvarai- 14878: Käräjätuomarin menettely 14879: sia. 14880: Tämän vuoksi AOA katsoi, että kantelu ei tältä Valtuusto käyttää kunnassa ylintä päätösval- 14881: osin antanut hänelle enää aihetta muihin toimen- taa. Se ratkaisee kuitenkin vain tärkeimmät kun- 14882: 14883: 14884: 14885: 98 14886: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 14887: 14888: 14889: 14890: 14891: taa koskevat asiat. V altaosassa käytännön asioi- Ei voida vaatia, että oikeudenkäynnin asian- 14892: ta ratkaisuvalta on delegoitu kaupunginhallituk- osaisella olisi tarkka käsitys tuomarin luotta- 14893: selle, eri hallintokunnille ja lautakunnille. V al- mus- tai sivutoimen merkityksestä oikeuden- 14894: tuutetun tehtävänä on osallistua ennen kaikkea käynnin puolueettomuutta arvioitaessa. Sellais- 14895: kunnan yleiseen johtamiseen sekä päättää kun- ta aiheetonta puolueettomuusepäilyä, joka joh- 14896: nan toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteis- tuu puutteellisista mutta helposti tarkistettavis- 14897: ta. sa olevista tiedoista, ei kuitenkaan voida pitää 14898: Valtuutettu edustaa kuntalaisia. Hän ei ole perusteltuna. 14899: luottamustoimessaan kunnan palveluksessa eikä Käräjätuomarin aviomies ei ollut osallistunut 14900: myöskään työsuhteeseen rinnastettavana taval- asian käsittelyyn kaupungin elimissä ennen kä- 14901: la kenenkään johdon ja valvonnan alaisena. Val- räjäoikeuden tuomion antamista. Pelkästään se 14902: tuutetun ei tarvitse osoittaa lojaalisuutta kun- seikka, että käräjätuomarin puoliso työskenteli 14903: nan virkamiesjohtoa kohtaan. Vaikka valtuutet- tuomarin ratkaiseman jutun asianosaisen palve- 14904: tu joutuukin tehtävässään huolehtimaan myös luksessa, ei vielä oikeuttanut epäilemään tuoma- 14905: kunnan taloudellisesta menestyksestä, knutalai- rin puolueettomuutta. 14906: sen ja kunnan välisessä ristiriitatilanteessa hänen Luottamusta tuomarin puolueettomuuteen 14907: ei voida odottaa ajavan aina kunnan etua. Nämä saattaa kuitenkin horjuttaa myös usean sellaisen 14908: valtuutetun ja kunnan suhdetta koskevat seikat seikan yhteisvaikutus, joista mikään ei yksinään 14909: ovat yleisesti tiedossa. antaisi perusteltua aihetta epäillä tuomarin puo- 14910: Kaupunginvaltuuston tehtävien luonne huo- lueettomuutta. 14911: mioon ottaen ei ole perusteltua katsoa, että val- Tässä asiassa käräjätuomarilla oli ollut useita 14912: tuustonjäsenyys sinänsä synnyttäisi valtuuston erilaisia kytkentöjä Porin kaupungin hallintoon. 14913: jäsenen ja kaupungin välille sellaisen yhteyden, Oikeutta hakevan kansalaisen näkökulmasta 14914: joka vaarantaisi valtuuston jäsenen objektiivi- tuomarin kuuluminen asian vastapuolena olevan 14915: suuden hänen käsitellessään tuomarina kaupun- kaupungin valtuustoon ja sen muihin päätöksen- 14916: kia koskevia asioita. Käräjätuomari ei siten ole tekoelimiin oli omiaan samaistamaan hänet kan- 14917: ollut yksin valtuuston jäsenyytensä johdosta es- salaisen silmissä pitkälti kunnan intresseihin. 14918: teellinen toimimaan kuntaa koskevassa riita- Näin siitä huolimatta, että valtuutetut valitaan 14919: asiassa käräjäoikeuden puheenjohtajana, kun tekemään kunnan toimintaa koskevia päätöksiä 14920: asiaa tarkastellaan ulkopuolisten puolueetto- kaikkien kuntalaisten eduksi eikä yksinomaan 14921: muusodotusten näkökulmasta. valvomaan kunnan välittömiä yhteisöllisiä etu- 14922: Vahingonkorvausvaatimuksen käsittely e1 ja. Saman henkilön käyttäessä sekä tuomioval- 14923: lähtökohtaisesti kuulu valtuustolle. Kyseistä taa että kunnallista päätösvaltaa voi ymmärret- 14924: korvausvaatimusta olikin käsitelty kaupungin tävästi syntyä epäily siitä, että kunnalliset int- 14925: pelastuslautakunnassa, jonka jäsen käräjätuo- ressit heijastuvat myös tuomiovallan käytössä. 14926: mari ei ollut. Terveyslautakunta ei ollut käsitel- OA:n käsityksen mukaan olisi tässä tapaukses- 14927: lyt asiaa. Käräjätuomarin jäsenyys terveyslau- sa voitu perustellusti katsoa, että käräjätuomari 14928: takunnassa ei sekään sinänsä antanut perustel- oli puolueettomuusepäilyjä herättäneiden seik- 14929: tua aihetta epäillä hänen puolueettomuuttaan kojen yhteisvaikutuksen johdosta ollut esteeili- 14930: korvausasiassa. nen ratkaisemaan asiaa, jossa Porin kaupunki oli 14931: 14932: 14933: 14934: 99 14935: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 14936: 14937: 14938: 14939: 14940: as1anosa1sena. Tuomarin esteellisyys tällaisessa valppautta esteellisyyssääntöjen tulkinnassa. 14941: tapauksessa oli kuitenkin tulkinnanvarainen ra- Yleisen tason menettelyohjeita on vaikeata vah- 14942: jatapaus. Käräjätuomari oli puheena olevassa vistaa, koska esteellisyysratkaisut ovat viime 14943: esteellisyyskysymyksessä käyttänyt hänelle tuo- kädessä tapauskohtaisia. Näitä kysymyksiä olisi 14944: marina lain mukaan kuuluvaa harkintavaltaa kuitenkin syytä pohtia tarkoin oikeusministe- 14945: eikä ollut perusteita katsoa, että hän olisi käyttä- riössä vireillä olevassa tuomarin esteellisyyttä 14946: nyt tätä harkintavaltaa väärin. koskevien säännösten uudistamisessa." 14947: Asia antoi OA:lle kuitenkin aiheen seuraavaan OA saattoi käsityksensä käräjäoikeuden, kor- 14948: yleisluonteiseen huomioon. keimman oikeuden ja oikeusministeriön tietoon. 14949: "Kunnanvaltuutettu koetaan lähtökohtaisesti 14950: tiettyjen ryhmäetujen puolustajaksi. Kunnallis- Kaupunginsihteerin menettely 14951: politiikassa eri puolueilla ja valtuustoryhmillä on Kaupunginsihteerin osallistuminen korvaus- 14952: usein selkeitä ryhmätavoitteita, jotka leimaavat asian käsittelyyn kaupungin elimissä oli ollut 14953: myös ryhmiin kuuluvia valtuutettuja. Sellaisis- muodollinen. Hän ei ollut käyttänyt asiassa pää- 14954: sakin asioissa, joissa kunta ei ole osapuolena, tösvaltaa eikä myöskään osallistunut asian val- 14955: valtuutetun voi odottaa ottavan huomioon edus- misteluun tai vaikuttanut kaupungin kannan 14956: tamansa ryhmän ajamat edut. Jos valtuutettu muodostumiseen asiassa. Potilasvahinkolauta- 14957: toisaalta tuomarina joutuu ratkaisemaan asian, kunnalle antamassaan lausunnossa kaupunki ai- 14958: joka on hänen edustamansa ryhmän etujen kan- noastaan viittasi asiassa aikaisemmin esittä- 14959: nalta merkittävä, voi ulkopuolisissa ymmärret- määnsä sekä vetosi käräjäoikeudenja hovioikeu- 14960: tävästi syntyä epäily siitä, että tuomarin valtuu- den ratkaisuihin. 14961: tetun roolissa ajama linja heijastuu myös tuo- Oli sinänsä ymmärrettävää, että kantelij a 14962: miovallan käyttöön. Kysymys voi olla esimer- saattoi hämmentyä todetessaan kaupungin lau- 14963: kiksi kunnan työllisyyden kannalta merkittä- sunnon toiseksi allekirjoittajaksi käräjätuoma- 14964: vään yritykseen liittyvästä riidasta, jossa kunta rin puolison. OA katsoi kuitenkin, ettei kaupun- 14965: ei välttämättä ole edes asianosaisena. ginsihteeri ollut esteeilinen varmentamaan apu- 14966: Tuomarin tehtävä on erityisen herkkä puo- laiskaupunginjohtajan nimissä annettua kau- 14967: lueettomuutta koskeville epäilyille. Tuomarin pungin lausuntoa. 14968: riippumattomuuden turvaamiseksi saattaisi olla OA Lehtimajan päätös 17.9.1993, dnro 1023/4/ 14969: nykyoloissa suositeltavaa, että vakinaisen tuo- 96 14970: marinviran haltijat mahdollisuuksiensa mukaan 14971: välttäisivät merkittäviä poliittisia luottamustoi- 14972: mia ainakin omaan tuomiopiiriinsä kuuluvissa MIELENTILATUTKIMUSASIAKIRJOJEN 14973: SALASSAPITO 14974: kunnissa. 14975: Toisaalta on muistettava, että hallitusmuodon Iltapäivälehden toimittaja kanteli siitä, että 14976: ll §:n takaamat poliittiset osallistumisoikeudet Pieksämäen käräjäoikeuden laamanni oli mää- 14977: kuuluvat pääsäännön mukaan myös tuomarin rännyt tappoa koskeneen rikosasian oikeuden- 14978: virassa toimiville. Tuomari voi itse vähentää po- käynnissä syytetylle tehdyn mielentilatutki- 14979: liittisesta osallistumisestaan mahdollisesti ai- muksen lausuntoehdotuksen salaiseksi perustele- 14980: heutuvia ongelmia, mikäli hän osoittaa riittävää matta päätöstään, merkitsemättä sitä pöytäkir- 14981: 14982: 14983: 14984: 100 14985: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 14986: 14987: 14988: 14989: 14990: jaan tai asettamatta salassapidolle määräaikaa. salassapitokysymyksestä olisi tehty perustelu 14991: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- päätös, joka olisi nimenomaisesti merkitty pöy- 14992: van. täkirjaan. Tätä menettelyvaihtoehtoa puolsi 14993: Asiassa oli kysymys siitä, voidaanko mielenti- myös se, että oikeus saada perusteltu päätös on 14994: latutkimuksen lausuntoehdotus pitää erityis- turvattu jokaiselle perusoikeutena. 14995: lainsäädännön nojalla salassa silloinkin, kun se Oikeusasiamies saattoi käsityksensä laaman- 14996: esitetään tuomioistuimelle rikosasiassa ja asian nin menettelystä tämän tietoon ja vastaisen va- 14997: suullinen käsittely on julkinen, vai onko salassa- ralta huomioon otettavaksi. 14998: pidosta tällöinkin erikseen määrättävä oikeu- Yleisenä havaintonaan OA totesi, että laissa 14999: denkäynnin julkisuudesta annetun lain mukai- säädetyn salassapitovelvollisuuden ja oikeuden- 15000: sesti asettamalla salassapidolle enintään 40 vuo- käynnin julkisuudesta annetun lain mukaisen 15001: den määräaika. tuomioistuimen antaman salassapitomääräyk- 15002: Mikäli katsottiin, että salassapidosta olisi tul- sen välinen suhde on ollut jossakin määrin epäsel- 15003: lut erikseen määrätä oikeudenkäynnin julkisuu- vä. Tuomioistuinkäytännössä on katsottu ylei- 15004: desta annetun lain mukaisesti, oli selvää, että sesti, että julkisessa oikeudenkäynnissä kaikki 15005: salassapidosta ja sen määräajasta olisi myös tul- tuomioistuimelle annetut asiakirjat ovat julki- 15006: lut tehdä nimenomainen, perusteltu päätös ja sia, jollei tuomioistuin erikseen määrää niitä sa- 15007: merkitä se pöytäkirjaan. lassa pidettäviksi. Toisin sanoen: salassa pidettä- 15008: Laamanni oli kuitenkin ilmoittanut tulkin- vänkin asiakirjan esittäminen julkisessa oikeu- 15009: neensa asiakirjajulkisuuslainsäädäntöä siten, denkäynnissä "murtaa" sen salassapidon. OA 15010: että salassapitovelvollisuus johtui suoraan eri- herätti kysymyksen, oliko uudessa julkisuuslaki- 15011: tyislainsäädännöstä. Tässä tapauksessa syyte- ehdotuksessa tarkoitettu etääntyä tästä julki- 15012: tyn avustaja oli esittänyt salassapidosta nimen- suusmyönteisestä tulkintakäytännöstä. Kun jul- 15013: omaisen pyynnön, jota muut asianosaiset eivät kisuusperiaate on hallitusmuodon mukaisesti 15014: olleet vastustaneet ja jonka käräjäoikeus oli suul- pääsääntö, siitä tehtävistä poikkeuksista olisi 15015: lisesti hyväksynyt. Päätöstä ei ollut merkitty OA:n mielestä säädettävä riittävän yksiselittei- 15016: pöytäkirjaan. Toimittajalla oli edelleen mahdol- sesti laissa. 15017: lisuus saada käräjäoikeudelta perusteltu päätös OA kysyi edelleen, oliko julkista oikeuden- 15018: salassapidosta pyytämällä asiakirja nähtäväk- käyntiä perusteltua yleisesti rinnastaa asiakirjo- 15019: seen. jen salassapitovelvollisuuden osalta muuhun vi- 15020: OA ei pitänyt laamannin menettelyä lainvas- ranomaistoimintaan lakiehdotuksessa tarkoite- 15021: taisena tai selvästi virheellisenä mutta totesi kui- tussa laajuudessa. 15022: tenkin, että kysymys oli tulkinnanvarainen. Ta- Julkisuusintressi on yleensä suurempi oikeu- 15023: pahtuma-aikana voimassa olleessa oikeudenkäy- denkäynnissä kuin muussa viranomaistoimin- 15024: miskaaressa ei ollut nimenomaisia säännöksiä nassa. Oikeudenkäynnin ja oikeudenkäyntiasia- 15025: käräjäoikeuden rikosasian pöytäkirjan sisällöstä kirjojen julkisuudella on huomattava merkitys 15026: eikä rikosasiassa tehtävän päätöksen perustele- mm. oikeuslaitosta kohtaan tunnetun yleisen 15027: misesta, vaan menettelytavat olivat vakiintu- luottamuksen kannalta. Näihin seikkoihin ei la- 15028: neen käytännön varassa. OA:n mielestä olisi ollut kiehdotuksen perusteluissa ollut OA:n mielestä 15029: parempi menetellä niin, että tulkinnanvaraisesta kiinnitetty riittävää huomiota. 15030: 15031: 15032: 15033: 101 15034: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 15035: 15036: 15037: 15038: 15039: OA esitti yhtenä mahdollisuutena sen, että Jutun asiakirjoja ei ollut oikeudenkäynnissä 15040: tuomioistuimille annettaisiin muita viranomai- julistettu salaisiksi. Kansliahenkilökunta oli an- 15041: sia enemmän tapauskohtaista harkintavaltaa tanut toimittajalle vain mustavalkoisia valoko- 15042: poiketa joidenkin asiakirjatyyppien salassapi- piota rikoksen uhrin valokuvista. Käräjätuomari 15043: dosta, kun kysymyksessä on julkinen oikeuden- oli valtion virkamieslain mukaiseen vaitiolovel- 15044: käynti. OA saattoi julkisuuslakiehdotusta tuol- vollisuuteen vedoten kieltäytynyt antamasta lu- 15045: loin käsitelleen hallintovaliokunnan tietoon ja paa valokuvien reprokuvaukseen. Käräjätuoma- 15046: harkittavaksi, oliko julkisessa oikeudenkäynnis- ri oli kertomansa mukaan katsonut, että musta- 15047: sä annettujen asiakirjojen salassapitovelvolli- valkokopion antamisella oli täytetty asiakirja- 15048: suuden tiukentaminen kaikilta osin perusteltua julkisuuslain mukainen velvollisuus antaa julki- 15049: ja olisiko ehdotettuja säännöksiä joka tapaukses- sesta asiakirjasta "virallinen jäljennös". Käräjä- 15050: sa syytä tältä osin selkiyttää. tuomari ei ollut antanut erillistä kirjallista pää- 15051: OA Lehtimajankirje 23.9.1998, dnro 1513/4/97 töstä tästä ratkaisustaan eikä hän ollut myös- 15052: kään vastannut päätoimittajan myöhemmin lä- 15053: Lakivaliokunta kiinnitti lausunnossaan (La VL 15054: hettämään kirjalliseen pyyntöön saada asiassa 15055: 14/1998 vp) ja hallintovaliokunta mietinnössään 15056: kirjallinen päätös. 15057: (HaVM 31/1998 vp. s 23) asiaan huomiota. Oi- 15058: Päätoimittaja katsoi, että reprokuvauspyyntö 15059: keudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 9 §: n 2 15060: oli nimenomaan tarkoitettu pyynnöksi saada jul- 15061: momentin sanamuotoa selvennettiin muutoksella, 15062: kinen oikeudenkäyntiasiakirja jäljennettäväksi. 15063: joka tulee voimaan yhtaikaa uuden julkisuuslain 15064: Reprokuvan ottaminen oli kantelijan mukaan 15065: kanssa 1.12.1999. Lainmuutoksen mukaan viit- 15066: vain yksi tekninen tapajäljentää asiakirja. Väril- 15067: taussäännöksin erikseen luetellut asiakirjat, mm. 15068: linen valokopiokin olisi käynyt lehdelle, mutta ei 15069: mielentilatutkimusasiakirjat, "on pidettävä salas- 15070: sen sijaan mustavalkokopio, joka ei ollut riittä- 15071: sa ilman tuomioistuimen päätöstäkin, jollei tuo- 15072: vän selvä. 15073: mioistuin asiaan liittyvän painavan yleisen edun 15074: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- 15075: vuoksi toisin päätä". Lisäksi valiokunnat katsoi- 15076: van. 15077: vat, että oikeudenkäynnin julkisuussäännökset tu- 15078: Reprokuvauspyyntöön olisi pitänyt viipymät- 15079: lee ottaa erikseen omana asianaan selvitettäviksi ja 15080: tä antaa asiakirjajulkisuuslain 8 §:n 1 momentis- 15081: suoritettavan tutkimuksen perusteella kokonaan 15082: sa tarkoitettu valituskelpoinen päätös. Kysymys 15083: uudelleen kirjoitettaviksi. 15084: näytti kuitenkin olleen siitä, että käräjätuomari 15085: oli tulkinnut reprokuvauspyynnön eri tavalla 15086: kuin päätoimittaja. Käräjätuomari kertoi lähte- 15087: OIKEUDENKÄYNTIAINEISTON neensä siitä, että lehden edustaja oli jo saanut 15088: VALOKUVAUSPYYNTÖ 15089: asiakirjajulkisuuslain edellyttämät jäljennökset 15090: Lehden päätoimittaja kanteli siitä, että Raase- ja että reprokuvauspyyntö ei enää perustunut 15091: porin käräjäoikeuden käräjätuomari oli kieltä- asiakirjaj ulkisuuslakiin. 15092: nyt lehden valokuvaajaa ottamasta käräjäoikeu- Puheena olevasta rikosasiasta oli sittemmin 15093: den arkistossa ns. reprokuvaa murhaa koskevan valitettu hovioikeuteen, jossa asia oli vireillä. 15094: rikosasian oikeudenkäyntiaineistoon sisältyneis- Päätoimittajalla oli edelleen oikeus esittää valo- 15095: tä, surmatun henkilön valokuvista. kuvien reprokuvauspyyntö hovioikeudelle. Asia- 15096: 15097: 15098: 15099: 102 15100: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 15101: 15102: 15103: 15104: 15105: kysymyksen ratkaisu ja muutoksenhakutie oli- oikeus toteutuu ja myös näkyy toteutuvan. Tuo- 15106: vat siis avoinna, joten oikeusasiamiehellä ei ollut marien ei tarvitse kantaa huolta siitä, miten lain- 15107: aihetta lausua reprokuvauksen sallittavuudesta. käyttöratkaisut mahdollisesti vaikuttavat viras- 15108: OA katsoi käräjätuomarin menetelleen vir- ton julkisuuskuvaan. 15109: heellisesti siinä, että hän ei ollut antanut päätoi- Riippumattoman lainkäyttöelimen jäsenten 15110: mittajalle kirjallisesti tämän pyytämää päätöstä keskinäinen erimielisyys ei ole sinänsä harvinais- 15111: jäljennösten ottamista koskevassa asiassa. OA ta. Tuomarikollegion jäsenet ovat kuitenkin riip- 15112: viittasi hallitusmuodon 16 §:n 1 momenttiin, jon- pumattomia myös toistensa mielipiteistä. Eriä- 15113: ka mukaan jokaisella oli oikeus saada asiansa vän mielipiteen ilmoittaminen ei vielä sisällä väi- 15114: käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta tettä siitä, että toista mieltä olevat kollegat olisi- 15115: viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa viran- vat menetelleet vastoin lakia. Tämä vastaa länsi- 15116: omaisessa. maisessa oikeusvaltiossa yleisesti omaksuttua 15117: OA saattoi käsityksensä käräjätuomarin me- käsitystä riippumattomien tuomarien keskinäi- 15118: nettelyn virheellisyydestä käräjäoikeuden laa- sestä suhteesta. Tuomioistuinlaitoksen nautti- 15119: mannin ja käräjätuomarin tietoon. man luottamuksen ja arvovallan kannalta on 15120: OA Lehtimajan päätös 7.12.1998, dnro 2129/4/ tärkeätä, että tuomarit myös itse kunnioittavat 15121: 97 toistensa riippumattomuutta, siitä huolimatta, 15122: että he asiakysymyksessä saattavat olla jyrkästi- 15123: kin eri mieltä. 15124: RIIPPUMATTOMIEN TUOMARIEN Kantelussa tarkoitetussa tapauksessa turva- 15125: ERIMIELISYYS paikkalautakunnan erimieliset jäsenet olivat 15126: esittäneet omia havaintojaan ja käsityksiään, 15127: Turvapaikkalautakunnan puheenjohtaja pyy- 15128: jotka olivat poikenneet puheenjohtajan havain- 15129: si kantelussaan tutkimaan, olivatko kolme tur- 15130: noista ja käsityksistä. Kysymys oli siitä, miten 15131: vapaikkalautakunnan jäsentä menetelleet heille 15132: he itse arvioivat turvapaikkalautakunnassa tuol- 15133: virkamiehenä ja tuomarina kuuluvien velvolli- 15134: loin käsiteltävänä ollutta asiaa. OA katsoi, ettei 15135: suuksien mukaan esittäessään erääseen juttuun 15136: heillä ollut ainoastaan oikeus vaan myös tuoma- 15137: liittyvässä eriävässä mielipiteessään väitteitä 15138: rin vastuusta johtuva velvollisuus ratkaista asia 15139: puheenjohtajan toiminnan lainvastaisuudesta. 15140: oman näkemyksensä mukaisesti ja laatia näke- 15141: OA Lehtimaja totesi ratkaisussaan seuraavan. 15142: mystään selvittävät perustelut mahdollisimman 15143: Turvapaikkalautakunta, joka nyttemmin on 15144: avoimesti ja seikkaperäisesti. 15145: lakkautettu, on toiminut riippumattomana lain- 15146: Kun jäsenten eriävää mielipidettä ei ollut 15147: käyttöelimenä. Sen jäsenet ovat toimineet tuo- 15148: myöskään muotoiltu puheenjohtajaa henkilö- 15149: marin vastuulla. 15150: kohtaisesti loukkaavaan muotoon, OA katsoi, 15151: Riippumaton tuomari ei saa antaa asiaan kuu- 15152: etteivät turvapaikkalautakunnan jäsenet olleet 15153: lumattomien seikkojen vaikuttaa oikeudelliseen 15154: menetelleet lainvastaisesti tai virheellisesti. 15155: päätöksentekoonsa. Tuomioistuinten ja niitä 15156: OA Lehtimajankirje 31.12.1998, dnro 198/4/96 15157: vastaavien riippumattomien lainkäyttöelinten 15158: tehtävänä on selvittää tosiasiat ja huolehtia 15159: asianosaisten oikeusturvasta. Tärkeintä on, että 15160: 15161: 15162: 15163: 103 15164: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 15165: 15166: 15167: 15168: 15169: SYYTTÄJÄN ESTEELLISYYS JA Koska voimassa oleva oikeus oli syyttäjien este- 15170: KÄRÄJÄOIKEUDEN ellisyyttä koskeviha osin ollut tapahtuma-aika- 15171: PÄÄTÖSNEUVOTIELU 15172: na tulkinnanvarainen, OA ei pitänyt käräjäoi- 15173: Kantelija arvosteli Helsingin käräjäoikeutta keuden menettelyä suorastaan virheellisenä. 15174: siitä, että se oli jättänyt toimivaltaansa kuulu- Hän saattoi kuitenkin käsityksensä lain oikeasta 15175: mattomana tutkimatta syyttäjän esteellisyyttä tulkinnasta käräjätuomarin tietoon vastaisen 15176: koskevan väitteen. varalle. 15177: Kantelu koski myös sitä, että syyttäjän esteei- 15178: lisyyttä ja maksutonta oikeudenkäyntiä koske- Päätösneuvottelujen väitetty laiminlyönti 15179: vat päätökset oli tehty välittömästi ilman että 15180: Selvityksen mukaan käräjäoikeus oli käynyt 15181: oikeuden jäsenet olisivat käyneet asiasta neuvot- 15182: päätösneuvottelun syyttäjän esteellisyyttä kos- 15183: telua ja että puheenjohtaja olisi selostanut lauta- 15184: kevassa asiassa jo etukäteen ennakoidessaan sitä 15185: miehille oikeusohjeet. 15186: mahdollisuutta, että kantelija toistaa jo aikai- 15187: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- 15188: semmin esittämänsä väitteen. Kun näin olikin 15189: van. 15190: istunnossa tapahtunut, käräjäoikeus oli voinut 15191: Syyttäjän esteellisyyttä koskevan antaa päätöksensä ilman että tuossa vaiheessa oli 15192: väitteen tutkiminen enää pidetty muodollista päätösneuvottelua. 15193: Sekä tuomioistuimen jäsenten että syyttäjän OA totesi, että kun tuomioistuimen on päätet- 15194: esteettömyys on oikeudenmukaisen rikosoikeu- tävä oikeudenkäynnissä ratkaistavasta asiasta, 15195: denkäynnin keskeinen edellytys. Syyttäjän on päätöksenteon tulee tapahtua it~e oikeuden- 15196: ensisijaisesti itse huolehdittava siitä, ettei hän käynnissä. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, 15197: ryhdy asiaan, jossa hän on esteellinen. Hänen että tuomioistuimen jäsenet voivat etukäteen 15198: tulee ilmoittaa esteellisyydestään sille esimiehel- keskustella asiasta keskenään myös oikeuden- 15199: le, joka määrää hänelle sijaisen. Vaikka syyttä- käynnin ulkopuolella. Tällaiset esineuvottelut 15200: jän velvollisuutena onkin ensisijaisesti itse tode- voivat jopa nopeuttaa oikeudenkäyntiä kaikkien 15201: ta mahdollinen esteellisyytensä, on tuomioistui- osapuolten eduksi. Toisaalta on kuitenkin tär- 15202: men kuitenkin vastattava siitä, että oikeuden- keätä välttää sellaisia poikkeuksellisia menette- 15203: käynti on myös kokonaisuutena oikeudenmukai- lytapoja, jotka ovat omiaan herättämään oikeu- 15204: nen. Oikeuskirjallisuudessa onkin katsottu, että denkäynnin osapuolten epäluuloja päätöksen- 15205: myös syyttäjien esteellisyysperusteet ovat eh- teon asianmukaisuutta kohtaan. Tässäkin pätee 15206: dottomia ja että tuomioistuimen olisi sen vuoksi se, ettei päätöksenteon asianmukaisuus sinänsä 15207: otettava ne viran puolesta huomioon. riitä. Myös ulkoisten menettelytapojen on oltava 15208: Käräjäoikeuden ei olisi pitänyt ilmoittamil- sellaisia, että päätöksenteon asianmukaisuus on 15209: laan perusteilla jättää tutkimatta väitettä syyt- ulkopuolistenkin havaittavissa ja että tuomiois- 15210: täjän esteellisyydestä. Toisaalta on huomattava, tuinta kohtaan tunnettu luottamus ei kärsi. Täs- 15211: ettei syyttäjien esteellisyydestä ole ollut kirjoite- tä huolehtiminen kuuluu olennaisena osana oi- 15212: tussa laissa selkeitä oikeusohjeita ennen yleisistä keudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. 15213: syyttäjistä annettua 1.12.1997 voimaan tullutta Oikeudenkäymiskaaren ja muiden menettely- 15214: lakia. Kantelussa tarkoitettuna aikana tämä lakien tarkka noudattaminen oikeudenkäynnis- 15215: uusi lainsäädäntö oli vasta ollut muotoutumassa. sä on omiaan vakuuttamaan oikeudenkäynnin 15216: 15217: 15218: 104 15219: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 15220: 15221: 15222: 15223: 15224: osapuolia siitä, että oikeudenkäynnissä tapahtu- mattava, että oikeudenmukaiseen oikeuden- 15225: va päätöksenteko on objektiivista ja oikeuden- käyntiin kuuluu myös oikeudenkäynnin tarpeet- 15226: mukaista. Samalla se yleensä edistää oikeaan toman viivytyksen välttäminen. 15227: lopputulokseen pääsemistä. OA katsoi, ettei käräjäoikeuden menettely ko. 15228: Koska tosiasiallinen päätösneuvottelu oli asi- tapauksessa ollut suorastaan virheellinen. Hän 15229: assa jo käyty, OA katsoi, ettei käräjätuomari piti silti tärkeänä, että yleisön läsnä ollessa ta- 15230: ollut menetellyt suorastaan virheellisesti, vaikka pahtuva "kuiskausneuvottelu" ei saa luoda sala- 15231: uutta muodollista päätösneuvottelua ei ollut- myhkäisyyden vaikutelmaa. Jos asiassa on to- 15232: kaan enää erikseen pidetty. Olisi kuitenkin ollut dellista neuvoteltavaa, neuvottelu on syytä pitää 15233: yleisen luottamuksen säilyttämiseksi parempi niin kuin oikeudenkäynnin julkisuudesta anne- 15234: menetellä siten, että uusi päätösneuvottelu olisi tun lain 7 §:ssä on säädetty. 15235: joka tapauksessa ainakin muodollisesti pidetty. OA saattoi käsityksensä käräjätuomarin tie- 15236: Toinen vaihtoehto olisi ollut toimia niin, että toon ja kiinnitti hänen huomiotaan vastaisen 15237: käräjäoikeuden puheenjohtaja olisi avoimesti varalle edellä esittämiinsä näkökohtiin oikeu- 15238: kertonut jo käydystä neuvottelusta ja siitä, ettei denkäynnin oikeudenmukaisuudelle asetettavis- 15239: esitetyn väitteen kohdalla ollut ilmennyt sellais- ta vaatimuksista. 15240: ta uutta perustetta, joka olisi antanut aiheen OA Lehtimajan päätös 31.12.1998, dnro 1320/ 15241: uuteen päätösneuvotteluun. 4/97 15242: Maksutonta oikeudenkäyntiä koskeva päätös 15243: oli taas tehty istuntosalissa yleisön ja asianosais- 15244: SYYTEASIAT AIKAISEMMILTA 15245: ten läsnä ollessa siten, että päätösneuvottelu oli 15246: VUOSILTA 15247: käyty istunnossa maksuUoman oikeudenkäyn- 15248: nin hakemusta koskevien asiakirjojen perusteel- 15249: VESIOIKEUDEN JÄSENTEN KESTITYS 15250: la. Puheenjohtaja oli ainoastaan suun liikkein ja 15251: kuiskauksin tiedustellut muiden oikeuden jäsen- OA Lehtimaja kehotti valtakunnansyyttäjää 15252: ten mielipidettä asiasta. määräämään valtiosyyttäjän ajamaan virkasyy- 15253: OA totesi, että päätös maksutonta oikeuden- tettä Pohjois-Suomen vesioikeuden puheenjoh- 15254: käyntiä koskevissa asioissa oli pääsääntöisesti tajaa ja kahta vesioikeudenjäsentä vastaan tuot- 15255: rutiininomaista ja vakiintuneen käytännön mu- tamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomises- 15256: kaan tapahtuvaa ratkaisutoimintaa. Etenkin ta. OA:n ratkaisu on selostettu vuoden 1997 ker- 15257: niissä tapauksissa, joissa maksuUoman oikeu- tomuksessa s. 91 - 102. 15258: denkäynnin etu myönnetään, ei päätös yleensä 15259: edellytä laajempaa päätösneuvottelua. Päätök- Helsingin hovioikeus tuomitsi 20.11.1998 vesioi- 15260: senteko istunnossa, käräjäyleisön läsnä ollessa, 15261: keuden puheenjohtajan tuottamuksellisesta virka- 15262: on tämäntyyppisissä asioissa sangen tavallista. velvollisuuden rikkomisesta 20 päiväsakkoon eli 15263: Joskaan kuvatunlainen päätöksenteko ei tiu- 15264: maksamaan sakkoa yhteensä 5 400 markkaa sekä 15265: kan muodolliselta kannalta vastaa lain muoto- kaksi vesioikeuden jäsentä varoitukseen. Asiasta 15266: määräyksiä, palvelee se rutiininomaisesti rat- 15267: on valitettu korkeimpaan oikeuteen, jossa se on 15268: kaistavissa tapauksissa prosessin sujuvuutta edelleen vireillä. 15269: eikä loukkaa kenenkään oikeusturvaa. On huo- 15270: 15271: 15272: 15273: 105 15274: VANKEINHOITO 15275: 15276: 15277: 15278: 15279: VANKEINHOITO (18 % ). Toimenpideprosenteista ei kuitenkaan 15280: ole syytä tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä 15281: muun muassa tapausten lukumääräisen vähäi- 15282: syyden vuoksi. 15283: YLEISTÄ 15284: Kertomusvuonna ratkaistuissa asioissa kan- 15285: Vankeinhoidonasioiden ratkaisijana on neltiin oikeusasiamiehelle hyvin erilaisista asiois- 15286: 31.8.1998 saakka ollut AO A Riitta-Leena Paunio ta. Eniten kritiikkiä vangit kohdistivat kohte- 15287: ja l.9.1998lukien AOA Jaakko ]onkka. Pääesit- luunsa vankilassa ja pakkokeinojen käyttöön. 15288: telijänä on kertomusvuonna ollut vanhempi oi- Nämä kantelut koskivat muun muassa vankitilo- 15289: keusasiamiehensihteeri Harri Ojala. jen ja vankien tarkastamista sekä eristämistä 15290: rangaistuslaitoksessa. Vangit kantelivat myös 15291: Vankiloihin kohdistuva laillisuusvalvonta vankilassa saamastaan terveydenhoidosta ja si- 15292: Vankeinhoidon valvonta on yksi oikeusasia- joittamisestaan rangaistuslaitokseen sekä siir- 15293: miehen laillisuusvalvonnan painopistealueista. roista toiseen vankilaan. Useatkantelut koskivat 15294: Oikeusasiamiehen tulee johtosääntönsä mukaan yhteyksiä rangaistuslaitoksen ulkopuolelle, ku- 15295: toimittaa tarkastuksia erityisesti vankiloissa ja ten poistumislupia, kirjeenvaihdon tarkastamis- 15296: muissa suljetuissa laitoksissa. Oikeuskanslerin ja ta ja puhelimen käyttöä laitoksessa sekä tapaa- 15297: oikeusasiamiehen tehtävien jaosta annetun lain misjärjestelyjä. Osa vankien kanteluista koski 15298: perusteella vankien kantelut ovat keskittyneet muiden viranomaisten, kuten poliisin ja tuomio- 15299: viimeksi mainitulle. Vuosittain oikeuskanslerin istuinten menettelyä. V aukiluvun määrän vähe- 15300: virastosta siirretäänkin useita vankikanteluita neminen ja laitosten rakennuskannan paranemi- 15301: oikeusasiamiehen käsiteltäväksi. nen on vähentänyt laitosolosuhteita koskevia 15302: Laillisuusvalvonnan merkitystä vankeinhoi- kanteluita. 15303: don kannalta korostaa se, että vankien oikeuksia Euroopan neuvoston alainen kidutuksen vas- 15304: koskevat ratkaisut ja heihin laitoksissa kohdiste- tainen komitea vieraili kertomusvuoden aikana 15305: tut toimenpiteet ovat pääosin sellaisia, joista Suomessa. Komitean kolme jäsentä vieraili myös 15306: vangilla ei ole mahdollisuutta valittaa. Vangin AOA Paunion luona. Hän selosti komitealle oi- 15307: lähes ainoaksi mahdollisuudeksi saada ratkaisun keusasiamiehen tarkastustoimintaa muun muas- 15308: tai toimenpiteen laillisuus selvitettyä jää kante- sa vankiloissa ja keskusteli tarkastushavainnois- 15309: leminen oikeusasiamiehelle tai- jos kysymys on taan komitean kanssa. 15310: rangaistuslaitoksen menettelystä- myös oikeus- 15311: ministeriön vankeinhoito-osastolle. 15312: Oikeusasiamiehen kansliaan on perinteisesti Hallinnonalan oikeustilasta 15313: tullut runsaasti vankien kanteluja. Ratkaistujen Rangaistusten täytäntöönpanon ja tutkinta- 15314: vankikanteluiden määrä ja erityisesti niiden suh- vankien käsittelyn keskeiset periaatteet on kir- 15315: teellinen osuus kaikkien ratkaistujen kantelui- jattu lakiin rangaistusten täytäntöönpanosta ja 15316: den määrässä on tosin vähentynyt viime vuosi- lakiin tutkintavankeudesta. Ensin mainittu laki 15317: na. Kertomusvuonna ratkaistuja asioita oli va- on vanha ja sitä on uudistettu useasti, muun 15318: jaat sata. Toimenpiteisiin johtaneiden asioiden muassa varsin laajasti vuonna 1975. Sen jälkeen 15319: prosentuaalinen osuus oli vankiasioissa korkein lakia on uudistettu osittain useita eri kertoja. 15320: 15321: 15322: 106 15323: VANKEINHOITO 15324: 15325: 15326: 15327: 15328: Kertomusvuoden aikana hallitus antoi edus- mäen keskusvankila 29.9.1998 ja Pohjois-Karja- 15329: kunnalle esityksen laeiksi rangaistusten täytän- lan lääninvankila 5.11.1998. 15330: töönpanosta annetun lain, tutkintavankeudesta Vuoden 1998 lopulla AOA Jonkka vieraili oi- 15331: annetun lain, pakkokeinolain ja kansanterveys- keusministeriön vankeinhoito-osastolla. Käyn- 15332: lain muuttamisesta (HE 10/1998). Ehdotetut nin yhteydessä keskusteltiin laitostarkastuksilla 15333: muutokset on pääosin sittemmin hyväksytty la- esille tulleista kysymyksistä. Tilaisuudessa käy- 15334: eilla (364-367/1999), jotka tulivat voimaan tiin keskustelua myös muista vankeinhoitoon 15335: 1.6.1999. Uudistuksen tavoitteena on parantaa liittyvistä ajankohtaisista asioista. AOA Jonkal- 15336: laitosturvallisuutta sekä tehostaa huumansaine- Ie selostettiin vankeinhoito-osaston tarkastustoi- 15337: kontrollia vankiloissa. mintaa laitoksissa, muun muassa erityistarkas- 15338: Uudistus mahdollistaa aikaisempaa jousta- tuksia. Tarkastusten yhteydessä vangeilta oli 15339: vamman ja tehokkaamman kontrollin. Muun löydetty erilaisia luvattomia esineitä. 15340: muassa vankilan johtajalle tuli toimivalta mää- Vankiloiden tarkastuksilla kiinnitettiin eri- 15341: rätä henkilönkatsastus vangille sekä mahdolli- tyistä huomiota vankiloiden tiloihin ja niiden 15342: suus suorittaa osastokohtaisia erityistarkastuk- kuntoon sekä vankien asuinolosuhteisiin ja sul- 15343: sia vankiloissa ja toimittaa niiden yhteydessä jettujen sekä eristysosastojen olosuhteisiin ja 15344: henkilöntarkastuksia kaikille osastolla oleville perhetapaamistiloihin, vankien yhteyksiin lai- 15345: vangeille. Myös vangin sellin tekninen kuuntelu toksen ulkopuolelle ja niiden valvontaan, van- 15346: ja tekninen katselu mahdollistettiin. kien terveydenhoitoon ja mahdollisuuksiin va- 15347: Lainuudistuksen tuomat mahdollisuudet paa-ajan toimintoihin sekä laitosten kurinpito- 15348: puuttua aikaisempaa laajemmin ja syvemmin käytäntöön. 15349: vankien oikeuksiin antavat aiheen seurata valp- Keskeistä tarkastuksilla oli vankien mahdolli- 15350: paasti vankien oikeusturvan toteutumista uusia suus keskustella henkilökohtaisesti AOA:n kans- 15351: säännöksiä sovellettaessa. On myös oletettavaa, sa. Tätä mahdollisuutta käyttikin yhteensä 45 15352: että uudet säännökset tulevat näkymään vanki- vankia. Kymmenkunta vankia jätti keskustelun 15353: kanteluiden määrässä. yhteydessä erillisen kantelun. Tarkastusten yh- 15354: teydessä AOA on myös keskustellut paitsi laitok- 15355: sen johdon myös henkilöstön edustajien kanssa. 15356: TARKASTUKSET Jäljempänä selostetaan lyhyesti havaintoja eri 15357: Oikeusasiamiesten tarkastustoiminta on kes- tarkastuskohteissa. 15358: keisesti kohdistunut vankiloihin samoin kuin Turun lääninvankilan tarkastuksella käydyis- 15359: muihin suljettuihin laitoksiin sekä varuskuntiin. sä keskusteluissa laitoksen johdon kanssa tuli 15360: Ainakin suuret keskusvankilat on pyritty tarkas- esille Kakolanmäen kohtalon jatkuva epävar- 15361: tamaan kahden vuoden välein. muus, mikä on vaikeuttanut laitoksen rakennus- 15362: AOA Paunio tarkasti vuonna 1998 seuraavat kannan kehittämistä. Henkilökunnan työtyyty- 15363: vankilakohteet: Turun lääninvankila 24.3.1998, väisyyden kerrottiin olevan huono. Siihen oli 15364: Helsingin keskusvankila 28.4.1998, Keravan useita syitä; osin työympäristö osin se, että orga- 15365: nuorisovankila ja Järvenpään avovankilaosasto nisaation tavoitteet eivät olleet ajan tasalla. 15366: 5.5.1998. AOA Jonkka tarkasti seuraavat koh- Myös sillä oli vaikutusta, että eräitä irtisanomi- 15367: teet: Sulkavan kurssikeskus 10.9.1998. Riihi- sia oli ollut vuonna 1997. 15368: 15369: 15370: 15371: 107 15372: VANKEINHOITO 15373: 15374: 15375: 15376: 15377: Henkilöstön edustajien mukaan huonosta hen- Laitoksen huomiota oli kiinnitetty asiaan jo 15378: kilöstösuunnittelusta oli seurauksena, että van- AOA:n varamies Jonkan tarkastuksella vuonna 15379: gin vieminen oikeuteen aiheutti heti heijastus- 1996. Myös vankeinhoito-osasto oli omalla tar- 15380: vaikutuksia muihin valvontatehtäviin-joko si- kastuksellaan puuttunut asiaan. 15381: ten, että toiminta muussa pisteessä oli lopetetta- Sulkavan kurssikeskuksen johtaja toi keskus- 15382: va tai siten, että muut vangit oli jätettävä val- telussa esille näkemyksensä siitä, että päihty- 15383: vonnatta. myksen seuraus vangille ko. laitoksessa, joka on 15384: Tilanahtauden kannalta laitoksen taholta esi- kokonaisuudessaan päihteetön, on kovempi kuin 15385: tettiin eräänä vaihtoehtona eräiden toimintotilo- sellaisessa laitoksessa, jossa on erillinen päihde- 15386: jen yhteiskäyttöä Turun keskusvankilan kanssa. osasto, koska vanki joudutaan siirtämään laitok- 15387: Keravan nuorisovankilassa ilmeni, että laitok- sesta suljettuun laitokseen. Hänen mielestään 15388: sessa oli edelleen 4-6 hengen sellejä, joiden käyt- siirto vaikutti vankeihin demoralisoivasti. 15389: tämisestä tulisi pyrkiä eroon. AOA Paunio piti Riihimäen keskusvankilan tarkastuksella tuli 15390: epäkohtana sitä, että nuoriso-osaston selleissä ei esille, että huumeongelma oli vaikeutunut laitok- 15391: ollut WC:tä. Vartijakutsujärjestelmä - joka sessa. Kurinpitoasioiden määrä oli kuitenkin 15392: mahdollisti ympärivuorokautisen pääsyn WC:n edelleen vähentynyt. Keskustelussa ei saatu sel- 15393: -tosin auttoi tilanteeseen. vyyttä näiden vastakkaisten asioiden ristirii- 15394: Keravan nuorisovankilan alaisuuteen kuulu- taan. Henkilöstö valitti yksintyöskentelyn ai- 15395: van Järvenpään avo-osaston vapaa-ajantoimin- heuttavan turvattomuutta. 15396: nat olivat niukat. Toimintojen järjestämistä Pohjois-Karjalan lääninvankilassa todettiin 15397: avovankilaosastolle rajoitti laitoksen päällikön horjuvuutta seuraamuksien määräämisessä ku- 15398: mukaan henkilöstön vähyys. Ilmeni myös, että rinpitoasioissa. AOA Jonkka kiinnitti laitoksen 15399: oli tarvetta ottaa enemmän huomioon romaani- johtajan huomiota siihen, että järjestysrikko- 15400: kulttuurin erityispiirteet vankien sijoittelussa. muksesta voitiin samalla kertaa määrätä kurin- 15401: Laitoksen työtiloissa oli ilmennyt homevaurioita pitorangaistuksena yksinäisyyden ohella vain oi- 15402: ja altistumista homeelle. keuksien menetys. Myöskään avolaitoksesta 15403: Helsingin keskusvankilan tarkastuksella to- poistamista koskevan seuraamuksen ohessa ei 15404: dettiin, että vankilan itäisen selliosaston perus- voinut määrätä varoitusta. Varoitus on vaihto- 15405: korjaus oli juuri valmistunut. Laitokseen oli ra- ehtoinen seuraamus myös määräaikaisen vanki- 15406: kennettu myös erityisturvaosasto, jonka tilat oli- laan siirron yhteydessä. 15407: vat väljät ja asianmukaiset. Sen sijaan peruskor- 15408: jausta odottavan pohjoisselliosaston tilat ha- 15409: vaittiin epätyydyttäviksi. Tilojen siisteyden suh- 15410: teen oli tosin tapahtunut parannusta. Koska 15411: vankilan tiloihin oli odotettavissa korjauksia 15412: AOA Paunio ei katsonut olevan aihetta huo- 15413: mauttamiseen. 15414: Keskusvankilan kurinpitopäiväkirj amerkin- 15415: nöissä AOA Paunio piti liian epätarkkana käy- 15416: tettyä ilmaus ta" laitosjärjestyksen rikkominen". 15417: 15418: 15419: 15420: 108 15421: VANKEINHOITO 15422: 15423: 15424: 15425: 15426: Vankeinhoidon tarkastukset 1998 tymisestä lenkkipolulla sekä seuraavana päivänä 15427: suoritettuun maastontarkastukseen, jossa oli 15428: Turun lääninvankila .................. 24.3.1998 mukana tullin huumeohjaaja ja huumekoira. 15429: Helsingin keskusvankila ............. 28.4.1998 Työsiirtolan selvityksen mukaan lenkkipolun 15430: Keravan nuorisovankila ja luota löydettiin kaksi litteää sätkänjämää, joissa 15431: Järvenpään avovankilaosasto .... 5.5.1998 oli hasismuruja. 15432: Sulkavan kurssikeskus ............... 10.9.1998 Kantelijaa ja hänen seurassaan olleita avolai- 15433: Riihimäen keskusvankila ........... 29.9.1998 tosvankeja pyydettiin antamaan virtsanäyte il- 15434: Pohjois-Karjalan lääninvankila . 5.11.1998 lalla tapahtuneen jälkeisenä päivänä, jolloin 15435: Oikeusministeriön vankein- epäillystä huumausaineen käytöstä oli siis kulu- 15436: hoito-osasto ............................... 9.12.1998 nut noin vuorokausi. Saatu selvitys viittaa sii- 15437: hen, että kantelijan päihtymystila ei testihetkel- 15438: lä ollut sillä tavoin ilmeinen, että hänen tavan- 15439: omainen toimintakykynsä olisi selvästi rajoittu- 15440: nut. 15441: RATKAISTUT KANTELUT 15442: Suoritetussa virtsakokeessa saatiin kolme ker- 15443: JA OMAT ALOITIEET 15444: taa positiivinen tulos BZO, joka tarkoittaa bent- 15445: sodiatsepiinin johdannaisia. Hasiksen käyttöä ei 15446: ilmennyt. Virtsanäyte lähetettiin Turun läänin- 15447: HUUMETESTIN SUORITTAMINEN vankilaan, josta se oli edelleen tarkoitus toimit- 15448: TYÖSII RTOLASSA taa Kansanterveyslaitoksen tutkittavaksi. Toi- 15449: Kantelija kertoi menettäneensä avolaitospaik- sin kuin vankeinhoito-osaston määräykset edel- 15450: kansa Kastelholman työsiirtolassa varmenta- lyttävät, positiivista näytettä ei kuitenkaan toi- 15451: mattoman huumetestin vuoksi ja pyysi oikeus- mitettu lääninvankilasta Kansanterveyslaitok- 15452: asiamiehen toimia. selle. 15453: Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston päih- Kansanterveyslaitokselta saatujen tietojen 15454: tymystilan toteamista koskevien määräysten mukaan käytetyn virtsatestin luotettavuus 15455: mukaan virtsanäytettä tai puhalluskoetta ei vaihtelee testattavasta aineesta riippuen 96- 100 15456: vaadita, jos päihtymystila on ulkonaisista mer- %välillä. Luotettavuus on alhaisin bentsodiatse- 15457: keistä päätellen ilmeinen. Tällöin on riittävää, piineilla, joilla se on 96 %. Testin käyttöä koske- 15458: että kaksi henkilökuntaan kuuluvaa tekemiensä van tutkimuksen mukaan myös laboratoriokou- 15459: ja kirjaamiensa havaintojen perusteella toteaa lutusta vailla olevat henkilöt kykenevät suorit- 15460: päihtymystilan. Niissä tapauksissa, joissa päih- tamaan testin luotettavasti, vaikka yksittäista- 15461: tymystilaa epäillään, mutta se ei ole ilmeinen, on pauksessa virhemahdollisuus on olemassa. 15462: tehtävä virtsa- tai puhalluskoe. Positiivinen virt- Testin osalta on huomattava, että erityisesti 15463: sanäyte on määräysten mukaan lähetettävä aina hasiksen käyttö on mahdollista peittää testissä. 15464: Kansanterveyslaitoksen vahvistettavaksi. Kansanterveyslaitokselta saadun tiedon mu- 15465: Kantelijan kohdalla huumeiden käyttöä kos- kaan tämä voi tapahtua suhteellisen helposti 15466: keva epäily perustui tehtyihin havaintoihin kan- käytettävillä aineilla ja menetelmillä. 15467: telijan ja kahden muun avolaitosvangin käyttäy- AOA Paunio totesi, että välitön näyttö kante- 15468: 15469: 15470: 15471: 109 15472: VANKEINHOITO 15473: 15474: 15475: 15476: 15477: lijan päihtymystilasta oli heikko, joten päihty- AOA Paunion päätös 27.1.1998, dnro 2341/4/ 15478: mystilaa koskeva näyttö perustui merkittäväitä 96 15479: osin varmentamattomaan testitulokseen ja 15480: maastohavaintoihin. Vaikka AOA:n käsityksen 15481: mukaan oikeusministeriön istunto ei ylittänyt VANGIN OMIEN VAATTEIDEN 15482: harkintavaltaansa avolaitosmääräyksen peruut- KÄYTÖN KIELTÄMINEN 15483: taessaan, asiassa olisi hänen käsityksensä mu- 15484: Tutkintavanki arvosteli kantelussaan van- 15485: kaan voitu päätyä toiseenkin lopputulokseen. 15486: keinhoitoviranomaisia siitä, että hänen ei sallita 15487: Lisäksi AOA katsoi Turun lääninvankilan sai- 15488: käyttää edustamansa Hells Angels Finland -ni- 15489: raanhoitajan menetelleen virheellisesti siinä, et- 15490: misen moottoripyöräklubin tunnusliivejä Uu- 15491: tei hän ollut toimittanut vankeinhoito-osaston 15492: denmaan lääninvankilassa. 15493: ohjeiden mukaisesti kantelijan virtsanäytettä 15494: Tutkintavankeudesta annetun lain mukaan 15495: Kansanterveyslaitoksen tutkittavaksi. 15496: tutkintavangin vapautta on rajoitettava vain sii- 15497: Kantelun yhteydessä AOA kiinnitti oikeusmi- 15498: nä määrin kuin vangitsemisen tarkoitus sekä 15499: nisteriön vankeinhoito-osaston huomiota siihen , 15500: vankilassa pitämisen varmuus ja järjestyksen 15501: että avolaitosmääräyksen peruuttamista ja tä- 15502: säilyminen edellyttävät. Lain mukaan tutkinta- 15503: hän liittyvää suoritetun ajan menettämistä on 15504: vanki saa käyttää omia vaatteitaan. Lisäksi tut- 15505: pidettävänä ankarana seuraamuksena. Koska 15506: kin ta vanki saa lain mukaan pitää hallussaan 15507: tämä seuraamus voi aiheutua teoista, joista muu- 15508: mukanaan tuomansa ja myöhemmin saamansa 15509: toin ei aiheudu minkäänlaista rangaistusluon- 15510: omaisuuden, jollei hallussapidosta aiheudu hait- 15511: teista seuraamusta (alkoholin aiheuttama tavan- 15512: taa laitoksen järjestykselle. 15513: omainen päihtymys) tai seuraamus on lievä (esi- 15514: V ankeinhoito-osasto oli maaliskuussa 1996 ke- 15515: merkiksi hasiksen satunnainen käyttö), vankien 15516: hottanut, että laitostenjohtajat kieltävät vanke- 15517: oikeusturvan kannalta on olennaista, että päih- 15518: ja käyttämästä sellaisia erilaisten tunnusten ja 15519: tymyksen toteaminen tapahtuu riittävän luotet- 15520: ryhmiin kuulumisen ulkoisia symboleita, jotka 15521: tavana tavalla. 15522: aiheuttavat häiriötä ja vaarantavat laitosturval- 15523: AOA:n käsityksen mukaan vangin päihtymys- 15524: lisuutta. Kirjeessä oli erikseen korostettu, että 15525: tilan toteamisessa on lähdettävä siitä, että huu- 15526: kiellolla ei saa rajoittaa vangille perustuslaissa 15527: melaboratorion varmentama testi on olennaisesti 15528: turvattujen perusoikeuksien käyttämistä. 15529: luotettavampi kuin ulkonaisten merkkien perus- 15530: AOA Paunio totesi, että vankeinhoitoviran- 15531: teella tapahtuva havainnointi. Tästä syystä ul- 15532: omaisten velvollisuus on taata vankien turvalli- 15533: koisiin merkkeihin perustuva päihtymystilan to- 15534: suus ja laitosjärjestyksen säilyminen vankilassa. 15535: teaminen voi tulla kysymykseen vain silloin, kun 15536: Tämä velvollisuus perustuu viime kädessä halli- 15537: päihtymystila on tapahtumahetkellä todella il- 15538: tusmuodon 6 §:ssä säädettyyn oikeuteen henkilö- 15539: meinen ja kiistaton. 15540: kohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuu- 15541: Vastaisen koulutuksen ja ohjauksen varalle 15542: teen. Se velvoittaa vankeinhoitoviranomaisia 15543: AOA kiinnitti vankeinhoito-osaston huomiota 15544: myös sellaiseen ennalta ehkäisevään toimintaan 15545: voi~ 15546: siihen, että pikatestien tulokset ohjeiden mukai- 15547: jolla vankien turvallisuus ja laitosjärjestys 15548: sesti varmennetaan ja että tämä on henkilökun- 15549: daan turvata. 15550: nan tiedossa. 15551: 15552: 15553: 15554: 110 15555: VANKEINHOITO 15556: 15557: 15558: 15559: 15560: Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun Hän ei katsonut, että vankeinhoito-osaston 15561: lain esitöistä ilmenee, että vankien omaisuuden edellä mainitulla kirjeellään tai Uudenmaan lää- 15562: hallussapitoa koskevat säännökset on tarkoitet- ninvankilan kieltäessään tuon kirjeen nojalla 15563: tu koskemaan myös vaatteita. AOA piti perustel- moottoripyöräkerhojen tunnusliivien käytön 15564: tuna sitä vankeinhoito-osaston tulkintaa, että ylittäneen harkintavaltansa tai käyttäneen sitä 15565: sama koskee myös tutkintavankeudesta annet- väärin. Kantelu ei antanut aihetta toimenpitei- 15566: tua lakia. Tähän nähden myös tutkintavangin snn. 15567: omien vaatteiden hallussapitoa voitaisiin rajoit- AOA Paunion kirje 19.2.1998, dnro 1408/4/96 15568: taa, mikäli hallussapidosta aiheutuu haittaa lai- 15569: toksen järjestykselle tutkintavankeudesta anne- 15570: tun lain 7 §:n tarkoittamalla tavalla. TUTKINTAVANGIN ERISTÄMINEN JA 15571: PÄÄTÖKSEN PERUSTELEMINEN 15572: Asiaa harkittaessa oli AOA:n mukaan otettava 15573: huomioon se, missä määrin kiellolla käyttää Tutkintavanki kanteli oikeusasiamiehelle mm. 15574: moottoripyöräklubien tunnusliivejä puututaan eristämisestään Helsingin lääninvankilassa. 15575: vankien perusoikeuksiin. Kielto voi merkitä Selvityksen mukaan tutkintavanki oli kahteen 15576: puuttumista lähinnä yksityisyyden, mielipiteen eri otteeseen viety eristysosastolle tarkkailtavak- 15577: tai yhdistymisvapauden suojaan. si noin kahdeksi vuorokaudeksi, koska oli ollut 15578: Tältä osin AOA totesi, että vaikka henkilö voi perusteita epäillä hänen laittaneen suuhunsa jo- 15579: pitää menettelyä vakavana puuttumisena hänen tain kiellettyä. Lähinnä tämän epäiltiin olevan 15580: vapauspiiriinsä, ei tälle voida antaa asian ar- huumausainetta. 15581: vioinnissa ratkaisevaa merkitystä. Hän katsoi, AOA Paunio katsoi, että kantelijan vieminen 15582: ettei kiellolla objektiivisesti arvioiden puututa tarkkailtavaksi ei ollut sinänsä lainvastaista, 15583: ainakaan perusoikeuksien ydinalueeseen. Kun mutta hän piti tarkkailuaikoja pitkinä. Hänen 15584: otetaan huomioon kiellon vaikutus sen kohteena käsityksensä mukaan olisi ollut eristämistä pe- 15585: oleviin vankeihin muutoinkin, hän katsoi, että se rustellumpaa ilmoittaa poliisille mahdollista 15586: voidaan perustaa kieltämättä jonkin verran tul- henkilöntarkastusta varten, mikäli vankeinhoi- 15587: kinnanvaraiseen tutkintavankeudesta annet- toviranomaiset olisivat edelleen epäilleet rikosta, 15588: tuun lakiin tutkintavankien osalta ja rangaistus- lähinnä huumausaineen hallussapitoa, senkin 15589: ten täytäntöönpanosta annettuun lakiin muiden jälkeen, kun kävi ilmeiseksi, ettei kantelija päih- 15590: vankien kohdalla. Näin on asianlaita erityisesti tynyt. 15591: siitä syystä, että rajoituksella pyritään turvaa- AOA:n käsityksen mukaan olisi myös asian- 15592: maan nimenomaisesti toisten vankien perusoi- mukaista, että tämäntyyppisestä eristämisestä 15593: keutena suojattua turvallisuutta. olisi nykyistä tarkemmat säännökset. Tällaisia 15594: AOA ei pitänyt käytettävissään olevan selvi- säännöksiä olikin esitetty hallituksen esityksessä 15595: tyksen nojalla perustelemattomana vankeinhoi- 10/1998. 15596: toviranomaisten käsitystä siitä, että moottori- AOA arvosteli lisäksi sitä, että kantelijan val- 15597: pyöräkerhojen tunnusliivien käyttö vankilassa vomaUoman tapaamisen peruuttamispäätöksen 15598: voi aiheuttaa pelkoja muissa vangeissa ja syn- perustelut oli kirjattu puutteellisesti. Hän saat- 15599: nyttää uhkaavaa ilmapiiriä sekä ääritapauksissa toi käsityksensä Helsingin lääninvankilan johta- 15600: provosoida väkivaltaisuuksia. jan tietoon. 15601: 15602: 15603: 15604: 111 15605: VANKEINHOITO 15606: 15607: 15608: 15609: 15610: AOA Paunion päätös 17.3.1998, dnrot 1165 ja keusministeriön vankeinhoito-osaston huomiota 15611: 1492/4/96 siihen, että mahdollisuus matkakustannusten 15612: korvaukseen omalla autolla vankilaan tultaessa 15613: ja sieltä palattaessa saatetaan vankeinhoitolai- 15614: VANGIN MATKAKUSTANNUSTEN toksen vastaisessa koulutuksessa ja ohjauksessa 15615: KORVAAMINEN asianmukaisesti henkilöstön ja vankien tietoon. 15616: AOA Paunion päätös 27.4.1998, dnro 2682/4/ 15617: Kantelija kertoi, ettei hänelle korvattu rahana 15618: 97 15619: matkakustannuksia hänen saapuessaan vanki- 15620: laan suorittamaan rangaistustaan eikä hänen 15621: vapautuessaan vankilasta. Kantelija matkusti 15622: sekä tulo- että paluumatkan henkilöautolla ja VANGIN SIIRTO LAITOKSESTA TOISEEN 15623: vaatii korvaamaan matkakustannukset halvim- Kantelija anoi siirtoa Turun keskusvankilasta 15624: man yleisen kulkuneuvon taksan mukaisesti. Mikkelin lääninvankilaan päästäkseen huume- 15625: V ankeinhoitoasetuksen 77 §:n mukaan ran- vieroituskurssille. Hänet siirrettiin Mikkelin lää- 15626: gaistuslaitokseen saapuvan ja sieltä vapautuvan ninvankilaan, mutta kantelijan mukaan siirto oli 15627: vangin matkakustannukset Suomen alueella turha, koska huumevieroituskurssia ei Mikkelin 15628: maksetaan valtion varoista. Oikeusministeriön lääninvankilassa järjestetty. Lääninvankilassa 15629: vankeinhoito-osaston ohjeen mukaan omalla au- oli vain päihteetön osasto, jolle kantelijaa ei voi- 15630: tolla vankilaan saapuvan ja sieltä poistuvan van- tu sijoittaa. Omasta pyynnöstään kantelija siir- 15631: gin matkakustannukset korvataan yleisten kul- rettiin takaisin Turun keskusvankilaan. 15632: kuneuvojen taksan mukaisesti. Kantelijan ta- AOA:n varamies J onkka totesi, että kantelijan 15633: pauksessa näin ei menetelty. Hänen poistuessaan siirtoanomuksesta ilmeni selvästi hänen halunsa 15634: vankilasta oman auton kustannuksia ei korvat- päästä huumevieroituskurssille. Toisaalta siirto- 15635: tu. Vankilaan matkustaessaan kantelija oli saa- anomuksen perusteella oli ilmeistä, ettei kanteli- 15636: nut kotipaikkakuntansa alitäytäntöönpanij alta ja ollut tietoinen Mikkelin lääninvankilan päih- 15637: käyttöönsä junalipun. teettömän osaston toimintaperiaatteista ja siitä, 15638: AOA Paunio totesi, että N aarajärven varavan- ettei siellä järjestetä erityisiä huumevieroitus- 15639: kilan johtaja menetteli virheellisesti kieltäytyes- kursseja. 15640: sään vastoin oikeusministeriön ohjetta korvaa- AOA:n varamiehen mukaan siirtoanomusta 15641: masta kantelijan omalla autolla suorittaman ko- käsiteltäessä olisi ollut hyvän hallintotavan mu- 15642: timatkan matkakustannuksia. kaista tiedottaa kantelijalle riittävän selkeästi 15643: Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston selvi- Mikkelin lääninvankilan tilanteesta. AOA:n va- 15644: tyksen mukaan N aarajärven varavankila maksoi ramies saattoi käsityksensä Turun keskusvanki- 15645: sittemmin vaaditut kotimatkakustannukset. Li- lan ja Mikkelin lääninvankilan johtajan tietoon. 15646: säksi vankeinhoito-osasto kehotti suorittamaan AOA:n varamies Jonkan päätös 29.7.1998, 15647: kantelijalle julkisen liikenteen mukaisen matka- dnro 1222/4/98 15648: korvauksen hänen matkastaan vankilaan. 15649: AOA saattoi käsityksensä Naarajärven vara- 15650: vankilan johtajan virheellisestä menettelystä 15651: hänen tietoonsa. Tämän lisäksi hän kiinnitti oi- 15652: 15653: 15654: 112 15655: VANKEINHOITO 15656: 15657: 15658: 15659: 15660: VANGIN OIKEUS ULKOILUUN saattoi käyttää siviilissä alkoholia, mutta päih- 15661: teettömälle osastolle ilmoittautuessaan hän ei 15662: Vanki kanteli mm. siitä, että vankimielisairaa- 15663: saa olla alkoholin vaikutuksen alaisena. Koska 15664: lassa hoidettavana olevan vangin päivittäinen 15665: huumausaineiden käyttö on Suomessa kielletty, 15666: ulkoilu kestää joskus vain puoli tuntia. 15667: vastaavaa lupaa niiden käyttöön ei ollut voitu 15668: Vangilleon vankeinhoitoasetuksen 16 §:n mu- 15669: antaa. 15670: kaan järjestettävä tilaisuus ulkoilla ja harjoittaa 15671: Vaikka vankeinhoitoviranomaisten menette- 15672: sopivaa liikuntaa vähintään tunti päivässä. Oi- 15673: lyssä tässä tapauksessa ei ilmennyt lainvastai- 15674: keusministeriön vankeinhoito-osaston käsityk- 15675: suutta tai virheellisyyttä, AOA Paunio kiinnitti 15676: sen mukaan vangin oikeus ulkoiluun on ehdoton 15677: vankeinhoitoviranomaisten huomiota huumaus- 15678: ja se kiinnitti vankimielisairaalan ylilääkärin 15679: ainetestistä tiedottamiseen. 15680: huomiota päivittäiseen ulkoiluajan pituuteen. 15681: Hänen mukaansa saadusta selvityksestä ei il- 15682: AOA Paunion käsityksen mukaan vankeinhoi- 15683: mennyt, oliko kantelijalle tiedotettu siitä, että 15684: to-osaston näkemys vankimielisairaalassa ole- 15685: huumausainetesti antaa positiivisen tuloksen 15686: van vangin oikeudesta ulkoiluun oli oikea. Koska 15687: myös jonkin aikaa huumeiden käytön lopettami- 15688: vankeinhoito-osasto oli jo kiinnittänyt vanki- 15689: sen jälkeen ajan pituuden vaihdellessa aineen 15690: mielisairaalan ylilääkärin huomiota asiaan, asia 15691: mukaan. Vaikka huumeiden käyttö on Suomessa 15692: ei hänen taholtaan antanut aihetta muuhun kuin 15693: kiellettyä, kyseisestä seikasta olisi AOA:n mu- 15694: että hän lähetti jäljennöksen päätöksestään van- 15695: kaan syytä mainita erityisesti tapauksissa, joissa 15696: keinhoito-osastolle ja vankimielisairaalan ylilää- 15697: päihteettömälle osastolle tullaan suoraan siviilis- 15698: kärille tiedoksi. 15699: tä kuten tässäkin tapauksessa. 15700: AOA Paunion päätös 7.8.1998, dnro 1202/4/98 15701: AOA saattoi käsityksensä oikeusministeriön 15702: vankeinhoito-osaston ja asianomaisen vankilan 15703: tiedoksi. 15704: HUUMAUSAINETESTISTÄ AOA Paunion päätös 17.8.1998, dnro 1022/4/ 15705: TIEDOTTAMINEN 98 15706: Kantelija tuli Hämeenlääninvankilan alaiselle 15707: Toijalan päihteettömälle vankilaosastolle ran- 15708: gaistustaan suorittamaan. Hänelle tehtiin hänen ERITYISVALVOTTU TAPAAMINEN 15709: saapumispäivänään huumausainetesti, jonka tu- JA VANGIN KULJETTAMINEN 15710: KAHLEHDITTUNA 15711: los oli positiivinen. Kantelijan jo aikaisemmin 15712: allekirjoittaman päihteettömyyssitoumuksen Kantelija arvosteli mm. sitä, että Uudenmaan 15713: mukaisesti hänet siirrettiin lääninvankilaan K yl- lääninvankilan vartiopäällikkö oli erityisvalvo- 15714: mäkoskelle. Kantelijan mukaan hänelle oli van- tussa tapaamisessa tehnyt vangille ansan. 15715: kilasta kerrottu, että hän voisi ennen osastolle Saadun selvityksen mukaan erityisvalvotussa 15716: tuloaan käyttää päihteitä. tapaamistilassa oli rakennusvirhe, joka mahdol- 15717: Saadun selvityksen mukaan kantelijalle oli listi luvattomien aineiden ja esineiden välittämi- 15718: useita kertoja sekä kirjallisesti että suullisesti sen. Havaittuaan rakennusvirheen vartiopääl- 15719: ilmoitettu huumausainetestistä ja puhallusko- likkö merkitsi aukon ns. ansamusteella. Erityis- 15720: keesta. Kantelijalle oli myös kerrottu, että hän valvotun tapaamisen jälkeen erään vangin todet- 15721: 15722: 15723: 113 15724: VANKEINHOITO 15725: 15726: 15727: 15728: 15729: tiin tahrineen kätensä musteeseen ja hän myönsi tia, ellei se ole tarpeen karkaamisen estämiseksi 15730: kuulustelussa aikoneensa vastaanottaa tapaajal- kuljetuksen aikana tai sellaisen väkivaltaisuuden 15731: taan aukon kautta huumausainetta. Tapaamisen hillitsemiseksi, jota ei ole saatu estetyksi muilla 15732: jälkeen aukko tukittiin. keinoin ja josta saattaa aiheutua vaaraa vangin 15733: Hallinnossa noudatettava tarkoitussidonnai- itsensä tai muiden henkilöiden turvallisuudelle 15734: suuden periaate sisältää velvollisuuden käyttää tai huomattavaa vahinkoa omaisuudelle. Kah- 15735: toimivaltaa vain siihen tarkoitukseen, johon se lehtimista ei ole jatkettava kauemmin kuin on 15736: on määritelty tai muutoin tarkoitettu käytettä- välttämätöntä. Oikeusministeriön vankeinhoi- 15737: väksi. Tämän periaatteen vastaista menettelyä to-osasto korostaa yleiskirjeessään (346/4/19/ 15738: pidetään yleensä harkintavallan väärinkäyttönä 26.6.1980), että kahlehtimisen tarvetta on har- 15739: (Olli Mäenpää: Hallinto-oikeus, 1991, s. 158- kittava erikseen jokaisessa yksittäistapauksessa. 15740: 159). Raskaampaa kahlehtimistapaa kuin tilanne 15741: AOA Paunio totesi, että silloin kun on mahdol- välttämättä edellyttää ei saa käyttää. 15742: lista valita preventiivisten eli ennalta ehkäise- Eräässä aikaisemmassa AOA:n ratkaisussa 15743: vien toimenpiteiden ja repressiivisten, jälkikä- (dnro 1384/4/93, 28.7.1994) on pidetty virheelli- 15744: teisseuraamuksiin perustuvien valvontakeinojen senä sitä, että käsiraudoitus oli vankikuljetuksis- 15745: välillä, oli syytä pyrkiä käyttämään ensin mai- sa pääsääntönä. AOA Pirkko K. Koskinen katsoi 15746: nittuja. Tässä tapauksessa kysymys oli huumei- tuolloin, että kahlehtiminen on poikkeuksellinen 15747: den ja luvattomien esineiden kuljettamisen estä- toimenpide, johon tulee turvautua vain silloin, 15748: misestä. Koska aukon tukkiminen samalla esti kun sen on harkittu olevan välttämätöntä tietys- 15749: pysyvästi kielletyn toiminnan, AOA:n mukaan sä yksittäistapauksessa. 15750: olisi tullut mahdollisimman nopeasti päätyä tä- Tässä tapauksessa AOA Paunio totesi käsityk- 15751: hän ratkaisuun. senään, että vaikka henkilönkatsastukseen kul- 15752: Näin ollen AOA katsoi, vankilahenkilökunta ei jettaminen eroaisikin luonteeltaan tavanomai- 15753: olisi vain voinut, vaan sen olisi ensisijaisesti pitä- sista kuljetustilanteista, kahlehtiminen myös 15754: nyt päätyä asiassa toisenlaiseen ratkaisuun. henkilönkatsastukseen vietäessä tulisi suorittaa 15755: Asiaa oli käsitelty oikeusministeriön vankeinhoi- nimenomaan tapauskohtaisen harkinnan perus- 15756: to-osastossa, jonka mukaan valvontahenkilö- teella. Lisäksi hän totesi, että kantelija läänin- 15757: kunta olisi voinut päätyä myös toisenlaiseen rat- vankilan omankin käytännön vastaisesti myös 15758: kaisuun. tuotiin takaisin käsiraudoissa, vaikka vankilan 15759: Kantelija arvosteli myös sitä, että henkilön- johtajan selvityksen mukaan tähän ei ollut pe- 15760: katsastukseen kuljetettaessa ja sieltä takaisin rusteita. 15761: tuotaessa häntä pidettiin käsiraudoissa. AOA saattoi käsityksensä oikeusministeriön 15762: Saadun selvityksen mukaan Uudenmaan lää- vankeinhoito-osaston ja Uudenmaan lääninvan- 15763: ninvankilan käytäntönä on, että vanki viedään kilan tietoon. 15764: henkilönkatsastukseen kahlittuna. Sen sijaan AOA Paunion päätös 2.9.1998, dnrot 136/4/97 15765: paluumatkalla ei käytetä kahleita, jollei kahleh- ja 995/4/98 15766: timiseen ole erityisiä perusteita. 15767: Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun 15768: lain 2 luvun ll §:n mukaan vankia ei saa kahleh- 15769: 15770: 15771: 15772: 114 15773: VANKEINHOITO 15774: 15775: 15776: 15777: 15778: ERISTÄMINEN KEHONSISÄISEN Vastaavan kannanoton AOA Jonkka esitti 15779: HUUMEIDENKULJETUSEPÄILYN VUOKSI myös toisessa Pelson keskusvankilassa tapahtu- 15780: Kantelija arvosteli Pelson keskusvankilan me- nutta eristämistä koskevassa asiassa. 15781: nettelyä tarkkailuselliin sijoittamista koskevassa Eristämispäätökseen liittyviä asiakirjoja läpi- 15782: asiassa. Henkilökunta oli saanut vihjeen, jonka käydessään AOA kiinnitti huomiota myös var- 15783: mukaan kantelija yrittäisi salakuljettaa vanki- tiopäällikön vastauksiin, jotka tämä oli antanut 15784: laan kehonsisäisesti huumeita. Tästä syystä var- kantelijan "vangin asiansa esittämislomakkeel- 15785: tiopäällikkö antoi luvan eristää kantelija kame- la" tekemiin kysymyksiin. Ilmeni, että vartio- 15786: ravalvottuun eristysselliin, jossa oli kuivakäy- päällikkö oli vastannut vangin kysymyksiin toi- 15787: mälä. Kantelija oli eristettynä neljä päivää. Kan- sin kuin AOA:lle antamassaan selvityksessä. 15788: telija katsoi, että kysymyksessä oli lainvastaises- AOA:n mukaan vartiopäällikön vastaukset 15789: ti suoritettu henkilönkatsastus. olivat omiaan antamaan kantelijalle virheellisen 15790: AOA Jonkka totesi, että Pelson keskusvanki- kuvan eristämispäätöksen suorittamisesta ja ni- 15791: lan vartiopäällikkö eristi kantelijan ilman voi- milehteen tehdystä merkinnästä. AOA ei pitänyt 15792: massa olevan lain tukea kehonsisäisen huumei- vartiopäällikön vastauksia hyvän hallintotavan 15793: denkuljetusepäilyn vuoksi. mukaisina, minkä käsityksensä hän saattoi Pel- 15794: son keskusvankilan tietoon. 15795: Menettelyn moitittavuutta arvioidessaan 15796: AOA Jonkan päätös 23.11.1998, dnro 621/4/97 15797: AOA kuitenkin otti huomioon ne perusteet, joilla 15798: hallituksen esityksessä laeiksi rangaistusten täy- 15799: täntöönpanosta annetun lain, tutkintavankeu- POISTUMISLUVAN PERUUTTAMISEN 15800: desta annetun lain, pakkokeinolain ja kansanter- PERUSTELEMINEN 15801: veyslain muuttamisesta (HE I0/1998 vp.) ehdo- Kantelija oli tyytymätön siihen, että hän sai 15802: tetaan henkilönkatsastusmenettelyn yksinker- sopimattomasta käytöksestään kurinpitoran- 15803: taistamista pyrittäessä ehkäisemään huumeiden gaistuksen lisäksi useita muitakin seuraamuksia, 15804: kulkeutuminen rangaistuslaitoksiin. Vaikka ky- kuten jo myönnetyn poistumisluvan menettämi- 15805: seiset lakiin ehdotetut muutokset eivät tehneet sen. Poistumislupapäätöksen peruuttaminen oli 15806: vartiopäällikön menettelyä oikeutetuksi, ne vai- perusteltu puutteellisesti siten, että siitä sai er- 15807: kuttivat sen moitittavuusarviointiin. heellisen vaikutelman peruutuspäätöksen syys- 15808: AOA otti toimenpiteitä harkitessaan huo- tä. Peruuttaminen perustui kuitenkin kokonais- 15809: mioon myös sen, että oikeusministeriön vankein- harkintaan ja siihen, ettei kantelijan osalta lupa- 15810: hoito-osasto oli Pelson keskusvankilan johtajalle ehtojen noudattamista voitu enää pitää riittävän 15811: osoittamassaan kirjeessä jo kiinnittänyt vaka- varmana, mihin arviointiin oli vaikuttanut kan- 15812: vaa huomiota voimassa olevan lain noudattami- telijan sopimaton käytös. 15813: seen. Koska oikeusministeriön vankeinhoito-osasto 15814: Näin ollen asia ei antanut aihetta muuhun kuin oli kiinnittänyt ao. virkamiehen huomiota pää- 15815: että AOA saattoi käsityksensä vartiopäällikön tösten asianmukaisempaan perustelemiseen asia 15816: menettelyn virheellisyydestä hänen tietoonsa ei antanut AOA Jonkalie aihetta toimenpiteisiin. 15817: vastaisen varalle. AOA lähetti kuitenkin jäljennöksen vastaukses- 15818: AOA Jonkan päätös 11.9.1998, dnro 2517/4/96 taan tiedoksi asianomaiselle virkamiehelle. 15819: AOA Jonkan kirje 30.9.1998, dnro 1133/4/96 15820: 15821: 15822: 115 15823: VANKEINHOITO 15824: 15825: 15826: 15827: 15828: VANGIN HALTUUN ANNETIAVA siitä ei voida olettaa olevan ilmeistä karkaamis- 15829: VAATETUS 15830: vaaraa. Näin ollen omien vaatteiden käytön suh- 15831: Kantelija katsoi, että Turun keskusvankilan teen pääsääntönä on, että vankien on annettava 15832: menettely ei ole tasapuolista päätettäessä siitä, käyttää omia vaatteitaan, jos laissa mainittuja 15833: mitä vaatetusta annetaan vankien haltuun. esteitä ei ole. 15834: Selvityksessään vankilan talousmestari kertoo AOA katsoi, ettei Turun keskusvankilan ta- 15835: p1taneensä periaatteenaan, että esimerkiksi lousmestarin noudattama periaate vastaa lain 15836: omaa verryttelypukua ei anneta vangin haltuun, tarkoitusta, vaikkakin oman verryttelyasun 15837: koska omat vaatteet voivat vain täydentää ei- käytön kieltäminen saattaa olla tapauskohtai- 15838: vätkä korvata vankipukua. sesti perusteltua esimerkiksi karkaamisvaaran 15839: AOA Jonkka totesi, että rangaistusten täytän- vuoksi. AOA saattoi käsityksensä Turun keskus- 15840: töönpanosta annetun lain mukaan rangaistuslai- vankilan tietoon. 15841: toksessa on vangille annettava asianmukainen AOA Jonkan päätös 16.10.1998, dnro 2080/4/ 15842: vaatetus. Vangin on annettava käyttää omia 97 15843: vaatteitaan, jos ne ovat hyvässä kunnossa ja jos 15844: 15845: 15846: 15847: 15848: 116 15849: POLIISI 15850: 15851: 15852: 15853: 15854: POLIISI keusasiamiehen toimenpiteisiin. Vuonna 1998 15855: poliisikanteluista 12 % johti toimenpideratkai- 15856: suun. Syynä keskimääräistä suurempaan toi- 15857: YLEISTÄ menpideprosenttiin saattaa olla poliisitoiminnan 15858: Poliisiasioiden ratkaisijana on 31.8.1998 saak- luonne. Poliisi joutuu puuttumaan ihmisten oi- 15859: ka ollut AOA Riitta-Leena Paunio ja 1.9.1998 keuksiin syvällekäyvästi, mikä usein tapahtuu 15860: lukien AOA Jaakko Jonkka. Hallinnonalan pää- nopeita ratkaisuja vaativissa tilanteissa. On kui- 15861: esittelijänä on kertomusvuonna ollut nuorempi tenkin muistettava, että toimenpideprosenteista 15862: oikeusasiamiehensihteeri Jussi Pajuoja. ei ole syytä tehdä pitkälle meneviä poliisitoimin- 15863: nan yleiseen arviointiin liittyviä johtopäätöksiä. 15864: Poliisiasiat laillisuusvalvonnassa Luvut ovat tällaiseen liian pieniä. 15865: Keskeisiä poliisikanteluiden kohteita ovat esi- 15866: Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaistavaksi 15867: tutkinta ja pakkokeinot. Tyypillisiä esitutkintaa 15868: tulee pääosa ylimmille laillisuusvalvojille osoite- 15869: koskevia kanteluita ovat rikosilmoituksen vas- 15870: tuista poliisikanteluista. Eräänä syynä tähän 15871: taanottamista ja kirjaamista, esitutkinnan vii- 15872: ovat oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen tehtä- 15873: västymistä, keskeyttämistä ja toimittamatta 15874: vien jakoa koskevan lain säännökset, joiden mu- 15875: jättämistä käsittelevät kantelut. Pakkokeino- 15876: kaan kiinniottamista, pidättämistä, vangitse- 15877: kantelut kohdistuvat tyypillisesti mm. kotietsin- 15878: mista, matkustuskieltoa, säilöönottoa ja muuta 15879: töihin, takavarikoihin ja pidättämisen edelly- 15880: vapaudenriistoa koskevat tapaukset oikeuskans- 15881: tyksiin. 15882: leri siirtää yleensä oikeusasiamiehelle. 15883: Poliisikantelut ovat määrällisesti yksi suurim- Poliisin toimintaympäristöä koskevia 15884: pia kanteluryhmiä. Niiden osuus oikeusasiamie- lainsäädäntömuutoksia 15885: hen ratkaisemista kanteluista on viime vuosina 15886: Poliisin toimintaympäristöön vaikuttavia kes- 15887: ollut 10- 15 %. Vuonna 1998 ratkaistuja poliisi- 15888: keisiä muutoksia viime vuosilta ovat mm. olleet 15889: kanteluita oli 242; edellisenä vuonna vastaava 15890: vuoden 1996 kihlakuntauudistus ja vuoden 1997 15891: luku oli 331. 15892: laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa. 15893: Yhtenä syynä poliisikanteluiden määrän las- 15894: Vuoden 1998 aikana voimaan tulleista lainsää- 15895: kuun on todennäköisesti ollut se, että poliisimies- 15896: däntömuutoksista ovat poliisikanteluissa esiin- 15897: ten tekemiksi epäiltyjen rikosten tutkinta uudis- 15898: tyneet mm. uusi ampuma-aselaki ja passilain 15899: tettiin loppuvuodesta 1997 voimaan tulleilla esi- 15900: muutokset. 15901: tutkintalain muutoksilla. Poliisimiehen teke- 15902: Näiden lainmuutosten toimivuutta on pyritty 15903: mäksi epäillyn rikoksen esitutkintaa johtaa aina 15904: seuraamaan poliisilaitosten tarkastuksilla. 15905: virallinen syyttäjä lukuun ottamatta rikesakko- 15906: ja rangaistusmääräysasioita. Silloin kun ihmiset 15907: harkitsevat kantelun ja rikosilmoituksen teke- TARKASTUKSET 15908: misen välillä, on ilmeistä, että uuden järjestel- 15909: Tarkastuskohteet 15910: män myötä aikaisempaa yleisemmin päädytään 15911: rikosilmoitukseen. AOA Paunio tarkasti vuonna 1998 seuraavat 15912: Poliisikantelut näyttävät tilastojen valossa poliisikohteet: Itä-Suomen lääninhallituksen po- 15913: johtavan hieman keskimääräistä useammin oi- liisiosasto 10.3.1998, Mikkelin kihlakunnan polii- 15914: 15915: 15916: 117 15917: POLIISI 15918: 15919: 15920: 15921: 15922: silaitos10.3.1998, Itä-Suomen lääninhallituksen kestoon. Lisäksi tuli esille kiinniottoperusteiden 15923: Kuopion alueellinen palveluyksikkö 11.3.1998, asianmukaisuus eräässä yksittäistapauksessa, 15924: Kuopion seudun kihlakunnan poliisilaitos jonka AOA Paunio otti tutkittavaksi erillisenä 15925: 11.3.1998, Saarijärven kihlakunnan poliisilaitos asiana. Mikkelin poliisilaitoksen tarkastuksessa 15926: 4. 6.1998 ja Äänekosken kihlakunnan poliisilaitos todettiin henkilöstöhallinnon ongelmat. 15927: 4.6.1998. AOA Jonkka tarkasti seuraavat koh- Saarijärven kihlakunnan poliisilaitoksen tar- 15928: teet: Juvan kihlakunnan poliisilaitos ja Sulkavan kastuksella AOA Paunio totesi, että yksityisoi- 15929: paikallistoimisto 10.9.1998, Lahden kihlakun- keudellisten vaateiden selvittäminen uudessa ri- 15930: nan poliisilaitos 27.10.1998, Itä-Suomen läänin- kosoikeudenkäynnissä on merkinnyt tutkinta- 15931: hallituksen Joensuun alueellinen palveluyksikkö aikojen pidentymistä ja poliisin työmäärän kas- 15932: 5.11.1998, Joensuun kihlakunnan poliisilaitos vua. Hän esitti, että henkilöstön työpaikkakou- 15933: 6.11.1998 ja Vantaan kihlakunnan poliisilaitos lutuksessa paneuduttaisiin poliisilakiperusteisiin 15934: 26.11.1998. kiinniottoaikoihin ja kiinnioton oikeaan peruste- 15935: Tarkastusteemoina ovat olleet mm. poliisin ja lemiseen. 15936: syyttäjän yhteistoiminta rikosprosessissa, polii- Äänekosken kihlakunnan poliisilaitoksen tar- 15937: sipalveluiden alueellinen saatavuus sekä poliisin kastuksessa A 0 A Paunio edellytti rikostu tkij alla 15938: yhteistoiminta läänien alueella. Erityistä huo- avoinna olleiden vanhojen asioiden saattamista 15939: miota on kiinnitetty sellaisten vapauteen puut- loppuun. Poliisilaitoksen ilmoituksen mukaan 15940: tuvien pakkokeinojen käyttöön, jotka eivät jou- tämä tapahtui syyskuun 1998loppuun mennes- 15941: du tuomioistuinkontrolliin. Näitä ovat kiin- sä. Lisäksi AOA Paunio katsoi, että poliisivanki- 15942: niotot ja pidätykset, jotka muodostavat poliisin lan vartijavahtimestareita oli ohjattava poliisi- 15943: suorittamista vapauteen kohdistuvista pakko- lain kiinniottoperusteiden ja säilytysaikojen 15944: keinoista valtaosan. Myös esitutkinnan joutui- asianmukaiseen noudattamiseen. 15945: suus ja tutkinnan lopettamispäätökset ovat ol- Juvan kihlakunnan poliisilaitoksen tarkastuk- 15946: leet seurannan kohteina samoin kuin uuden ri- sessa AOA Jonkka kiinnitti huomiota poliisilaki- 15947: kosprosessin esitutkinnalle asettamien vaati- perusteisten kiinniottojen ja esitutkinnan lopet- 15948: musten yleinen seuranta. tamispäätösten perustelemiseen ja esitti asian 15949: Apulaisoikeusasiamiehen suorittamissa tar- ottamista esille työpaikkakoulutuksessa. 15950: kastuksissa tehdyistä havainnoista voidaan mai- Lahden kihlakunnan poliisilaitoksen tarkas- 15951: nita seuraavat. tuksen yhteydessä AOA Jonkka totesi, että ta- 15952: Itä-Suomen lääninhallituksen poliisiosaston lousrikostoimistossa oli useita yli vuoden vireillä 15953: tarkastuksessa AOA Paunio kiinnitti huomiota olleita juttuja, joiden tutkintaa ei oltu vielä eh- 15954: siihen, että läänin poliisitoimessa tehtäväjaot ja ditty aloittaa. Toimiston rikoskomisariolta pyy- 15955: yhteistoiminta entisten lääninosastojen välillä dettiin asiasta selvitystä. Selvityksessään rikos- 15956: vaikuttivat kehittymättömiltä. komisario esitti, että syyteoikeuden vanhentu- 15957: Itä-Suomen läänin Kuopion alueellisen palve- miset olivat uhkana, ellei tutkinta tilannetta saa- 15958: luyksikön tarkastuksessa AOA Paunio katsoi, da korjatuksi tutkijaresurssien lisäyksellä tai 15959: että yksikön toiminnan kannalta johtosuhteet ja muilla järjestelyillä. Tarkastuksessa AOA Jonk- 15960: asiajako olisi läänissä selkeytettävä. ka myös kiinnitti huomiota siihen, että kiinniot- 15961: Kuopion seudun kihlakunnan poliisilaitoksella toilmoituksissa oli eräissä tapauksissa käytetty 15962: kiinnitettiin huomiota eräiden esitutkintojen epäasiallista kieltä. 15963: 15964: 118 15965: POLIISI 15966: 15967: 15968: 15969: 15970: Itä-Suomen läänin Joensuun alueellisen palve- jatkettiin poliisivankiloiden erillistä tarkastus- 15971: luyksikön ja Joensuun kihlakunnan poliisilaitok- toimintaa, josta on yksityiskohtaisesti kerrottu 15972: sen tarkastuksissa haluttiin tietoja erityisesti vuoden 1997 vuosikertomuksessa. Apulaisoi- 15973: paikallisesta skiniongelmasta ja poliisin rasis- keusasiamiehen määräyksestä poliisiasioihin pe- 15974: minvastaisesta työstä. Ilmeni, että Joensuun po- rehtynyt esittelijä ja tarkastaja tarkastivat Vih- 15975: liisilaitoksella on tartuttu vakavasti kyseisiin din, Lohjan ja Raaseporin poliisivankilat 15976: ongelmiin. Tämä tuli esiin niin poliisilaitoksen 26.5.1998 ja Vammalan poliisivankilan 18.11. 15977: johdon kuin henkilökunnankin kanssa keskustel- 1998. 15978: taessa. 15979: Vantaan kihlakunnan poliisilaitoksen tarkas- Yhteenveto tarkastushavainnoista 15980: tuksessa AOA Jonkka totesi, että keskeneräisiä Tarkastushavainnossa on merkillepantavaa, 15981: vanhoja juttuja oli huomattavan paljon ja eräis- että huomattavan monessa tapauksessa on kiin- 15982: sä tapauksissa rikos oli esitutkinnan aikana van- nitetty huomiota poliisilain mukaisten kiinniot- 15983: hentunut. Poliisilaitoksen selvityksen mukaan tojen perusteisiin, kirjaamiseen ja säilössäpitoai- 15984: jutturuuhkan purkamiseksi poliisilaitos on pe- koihin sekä viitattu työpaikkakoulutuksen tar- 15985: rustamassa projektiryhmää. Tilanteen seuraami- peeseen näissä asioissa. Havaituista ongelmista 15986: seksi AOA Jonkka ilmoitti, että Vantaan rikos- pyydettiin sisäasiainministeriön poliisiosastolta 15987: tutkinnan tilanne tarkastetaan erikseen uudel- lausunto 13.2.1998 (dnro 381/3/97). Näiden pak- 15988: leen kesällä 1999, jolloin harkitaan mahdollisesti kokeinojen seurantaa jatketaan edelleen. Tarkoi- 15989: tarvittavia jatkotoimia. tus on riittävän havaintoaineiston pohjalta har- 15990: Vantaan poliisilaitoksen tarkastuksen ennak- kita mahdollisesti tarvittavia jatkotoimia. K y- 15991: kotoimenpiteenä oli pyydetty listausta kaikista symys on keskeiseen perusoikeuteen- vapauteen 15992: yli vuoden aktiivitutkinnassa olleista jutuista. -kohdistuvasta pakkokeinosta. 15993: Tarkastuksessa ilmeni, että pyydettyä materiaa- Syynä mainittuihin ongelmiin näyttäisi alus- 15994: lia ei kaikilta osin ennakolta toimitettu eikä tavien havaintojen mukaan olevan mm. koulu- 15995: myöskään esitetty tarkastuksen yhteydessä. tuksen puutteellisuus ja ATK:nkäyttöön liitty- 15996: AOA J onkka otti selvitettäväksi, miksi poliisilai- vät ongelmat. Yhtenä syynä saattaa myös olla 15997: tos ei toimittanut pyydettyjä tietoja. Selvitys se, että poliisilaissa säilössäpitoajat ovat eri tilan- 15998: osoitti, että kysymys ei ollut tarkoituksellisesta teissa keskenään erilaiset. Henkilön suojaami- 15999: pimittämisestä vaan inhimillisestä erehdyksestä. sessa ja rikoksen estämisessä säilöönoton enim- 16000: Tapaus antoi kuitenkin aiheen kiinnittää tarkas- mäisaika on 24 tuntia, kotirauhan suojaamisessa 16001: tustoiminnan yhteydessä huomiota siihen, että ja päihtyneen säilöönotossa 12 tuntia ja etsintä- 16002: kaikki pyydetty etukäteismateriaali saadaan kuulutetun kiinniottamisen yhteydessä esiintyy 16003: asianmukaisesti. Etukäteen hankittu aineisto kuuden tunnin saapuvillaoloaika. Lisäksi säilös- 16004: kun muodostaa mm. poliisilaitosten tarkastus- säpitoaikoihin liittyy poikkeussäännöksiä, jotka 16005: ten keskeisen rungon. koskevat yön yli säilössäpitämistä. 16006: Edellä mainittujen poliisilaitosten tarkastus- Poliisilain säilössäpitoajat muodostavat sns 16007: ten yhteydessä on tarkastettu myös laitosten po- huomattavan epäyhtenäisen järjestelmän, mikä 16008: liisivankilat, joissa olleille pidätetyille on järjes- on myös laillisuusvalvonnan kannalta ongelmal- 16009: tetty mahdollisuus keskusteluun apulaisoikeus- lista. Koska kysymys on perusoikeutena suojat- 16010: asiamiehen kanssa. Lisäksi vuoden 1998 aikana tuun henkilökohtaiseen vapauteen puuttumises- 16011: 16012: 119 16013: POLIISI 16014: 16015: 16016: 16017: 16018: ta, olisi suotavaa, että tätä koskevat poliisilain RATKAISTUT KANTELUT 16019: säilössäpitoajat muodostaisivat selkeän kokonai- JA OMAT ALOITTEET 16020: suuden. Tehtyjen tarkastushavaintojen ja kante- 16021: luiden perusteella näin ei tällä hetkellä ole, koska 16022: ESITUTKINNAN VIIVÄSTYMINEN 16023: säilössäpitoaikoja koskevat poliisilain säännök- 16024: set tuottavat jatkuvasti runsaasti soveltamison- Kantelija arvosteli oikeusasiamiehelle osoitta- 16025: gelmia. massaan kantelussa kahden esitutkinnan viipy- 16026: mistä Helsingin poliisilaitoksella. 16027: Poliisihallinnon tarkastukset 1998 Esitutkinnan viivytyksetön toimittaminen on 16028: AOA Paunion käsityksen mukaan erityisesti 16029: Itä-Suomen lääninhallituksen syylliseksi epäillyn kannalta tärkeää, jotta tämä 16030: poliisiosasto ............................. 10.3.1998 ei joudu olemaan tarpeettoman kauaa rikoksesta 16031: Mikkelin kihlakunnan epäillyn asemassa, vaan että asia etenee joutui- 16032: poliisilaitos............................... 10.3.1998 sasti virallisen syyttäjän ja mahdollisesti tuo- 16033: Itä-Suomen lääninhallituksen Kuo- mioistuimen ratkaistavaksi. 16034: pion alueellinen palveluyksikkö 11.3.1998 Esitutkinnan hyväksyttävä kesto riippuu tut- 16035: Kuopion seudun kihlakunnan kittavan asian erityispiirteistä, muun muassa sen 16036: poliisilaitos............................... 11.3.1998 laadusta ja laajuudesta. Olosuhteet, esimerkiksi 16037: Vihdin kihlakunnan poliisi- käytettävissä olevat resurssit, voivat myös joh- 16038: laitoksen poliisivankila ............. 26.5.1998 taa siihen, että tehtäviä asetetaan poliisilain 3 §:n 16039: Raaseporin kihlakunnan poliisi- tarkoittamalla tavalla tärkeysjärjestykseen, jol- 16040: laitoksen poliisivankila ............. 26.5.1998 loin vähemmän kiireelliseksi arvioitujen tehtä- 16041: Lohjan kihlakunnan poliisilaitoksen vien hoitaminen voi siirtyä. Yleistä enimmäisai- 16042: poliisivankila ........................... 26.5.1998 kaa esitutkinnalle ei voida määrittää lukuun 16043: Saarijärven kihlakunnan ottamatta syyteoikeuden vanhentumisaikoja. 16044: poliisilaitos .............................. . 4.6.1998 AOA katsoi, että tässä tapauksessa asioiden 16045: Äänekosken kihlakunnan tutkijana toiminut vanhempi rikoskonstaapeli ei 16046: poliisilaitos .............................. . 4.6.1998 ollut esittänyt hyväksyttäviä perusteita sille, 16047: Juvan kihlakunnan poliisilaitos ja että sinänsä perustellusti yhdessä toimitetut esi- 16048: Sulkavan palvelutoimisto ......... 10.9.1998 tutkinnat olivat kestäneet, toinen noin 2,5 ja 16049: Lahden kihlakunnan poliisilaitos 27.10.1998 toinen 3 vuotta. AOA viittasi erityisesti siihen, 16050: Itä-Suomen lääninhallituksen Joen- että selvityksen mukaan asioissa ei ollut touko- 16051: suun alueellinen palveluyksikkö 5.11.1998 kuun 1993 ja maaliskuun 1994 välisenä aikana 16052: Joensuun kihlakunnan poliisilaitos toimitettujen kuulustelujen jälkeen toimitettu 16053: ja poliisivankila........................ 6.11.1998 muita varsinaisia tutkintatoimenpiteitä kuin 16054: Vammalan kihlakunnan poliisi- yksi, lähinnä muodollinen asianomistajakuulus- 16055: laitoksen poliisivankila .. . .. . . .. . ... 18.11.1998 telu helmikuussa 1996, ennen kuin esitutkinta- 16056: Vantaan kihlakunnan pöytäkirjat oli kesäkuussa 1996 toimitettu viral- 16057: poliisilaitos............................... 26.11.1998 liselle syyttäjälle. Lisäksi vanhempi rikoskons- 16058: taapeli oli selvityksen mukaan laiminlyönyt vii- 16059: 16060: 16061: 120 16062: POLIISI 16063: 16064: 16065: 16066: 16067: vytyksettä toimittaa kaupunginviskaalin pyytä- katsotulle tiedoksi ennen kuin asianomistaja saa 16068: män lisä tutkinnan. siitä tiedon. 16069: AOA saattoi vanhemman rikoskonstaapelin OA Lehtimajan kirje 16.2.1998, dnro 1769/4/95 16070: tietoon käsityksensä siitä, että tämä oli vastoin 16071: esitutkintalain 6 §:ää laiminlyönyt toimittaa ky- 16072: symyksessä olevat esitutkinnat ilman aiheetonta ESITUTKINNAN SUORITTAMINEN 16073: viivytystä. Hämeenlinnan poliisilaitokselle tekemässään 16074: AOA Paunion päätös 20.1.1998, dnro 2485/4/ 16075: esitutkintapyynnössä kantelija katsoi, että 16076: 96 erään oppilaitoksen toiminnassa ilmeni selvästi 16077: virheellisiä ja määräysten vastaisia menettelyjä 16078: siirrettäessä sen toimintaa valtiolta kuntayhty- 16079: RANGAISTUSVAATIMUKSEN ILMOITTA- mälle. Hän pyysi poliisia selvittämään, olivatko 16080: MINEN ASIANOMISTAJALLE 16081: oppilaitoksen johtokunta, rehtori ja kaupungin 16082: Liikennevahinkoon syylliseksi epäilty oli saa- virkamiehet syyllistyneet viranomaistoimillaan 16083: nut tietää vastapuolelta, tämän vaatiessa hänel- ja laiminlyönneillään rangaistaviin tekoihin. 16084: tä vahingonkorvausta, että poliisi oli katsonut Poliisilaitoksen rikoskomisario ei suorittanut 16085: hänet yksin syylliseksi. Syylliseksi epäilty kan- asiassa esitutkintaa. Hän esitti perusteenaan esi- 16086: teli siitä, ettei Vantaan poliisilaitos ollut ilmoit- tutkintalain 2 §:n 2 momentin mukaisen toimen- 16087: tanut asiasta ensin hänelle itselleen. piteistä luopumisen. 16088: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- AOA Paunion mukaan kyseistä lainkohtaa ei 16089: van. voitu soveltaa käsiteltävään tapaukseen, koska 16090: Laissa ei ole säännöksiä siitä, missä järjestyk- se edellyttää, että tekijän syyllisyys on selvä. 16091: sessä samaan asiaan liittyvät useat rangaistus- AOA:n mukaan virkavelvollisuuksien sisällön 16092: vaatimukset on annettava tiedoksi tai milloin yksityiskohtainen selvittäminen on edellytykse- 16093: asianomistajalle kerrotaan siitä, keneen rangais- nä sille, että perustellusti voidaan päätyä siihen 16094: tusvaatimus kohdistetaan. Usein asia ilmenee tulokseen, ettei ole syytä epäillä rikoslain 40 lu- 16095: jo tiedusteltaessa asianomistajan suostumusta vun 10 tai II §:n mukaista virkavelvollisuuksien 16096: rangaistusmääräysmenettelyyn. Tämä tieto on rikkomista. Tätä selvitystyötä ei käsiteltävässä 16097: asianomistajalle tärkeä mahdollisten vahingon- tapauksessa kuitenkaan tehty, minkä myös tut- 16098: korvausvaatimusten esittämisen kannalta. kinnanjohtajana toiminut rikoskomisario selvi- 16099: Rikoksesta epäillyn tulisi kuitenkin saada tieto tyksessään myönsi. Rikoskomisario totesi, että 16100: rangaistusvaatimuksesta ennen muita asianosai- siinä tapauksessa, että esitutkinta olisi päätetty 16101: sia. Rangaistusvaatimuksesta ei tulisi kertoa suorittaa, tutkinnassa "olisi pitänyt tapahtu- 16102: asianomistajalle, ennen kuin se on annettu tie- mien lisäksi selvittää kaikki ne säännökset ja 16103: doksi epäillylle. Käytännössä yleensä menetel- määräykset, joista kunkin virkamiehen virkavel- 16104: läänkin niin, että epäilty saa asiasta ensimmäise- vollisuus muodostuu. Myöskin vastuun kohden- 16105: nä tiedon. taminen ja virkamiesten valvontavelvollisuuden 16106: OA kiinnitti Vantaan poliisilaitoksen huomio- selvittäminen olisi ollut suuritöistä." 16107: ta siihen, että rangaistusvaatimus olisi pyrittävä AOA:n käsityksen mukaan esitutkintapyyn- 16108: aina, mikäli mahdollista, antamaan syylliseksi nössä ja opetushallituksen tilintarkastuskerto- 16109: 16110: 16111: 121 16112: POLIISI 16113: 16114: 16115: 16116: 16117: muksissa esitettyjä väitteitä oppilaitoksen vir- AOA saattoi käsityksensä Helsingin kihlakun- 16118: heellisistä ja määräysten vastaisista menettelyis- nan poliisilaitoksen ja tutkinnanjohtajana toimi- 16119: tä ei voitu poissulkea niiden tietojen ja selvitys- neen rikoskomisarion tietoon. 16120: ten perusteella, jotka tutkinnanjohtajalla oli AOA Paunion päätös 24.2.1998, dnro 1782/4/ 16121: käytössään, kun hän teki päätöksen siitä, ettei 97 16122: esitutkintaa suoriteta. 16123: Näin ollen esitutkinnan toimittamatta jättä- 16124: mistä ei AOA:n mukaan voitu perustella esitut- RIKOSILMOITUKSEN VASTAAN- 16125: kintalain 2 §:n 1 momentilla, koska syyllisyysky- OTTAMINEN 16126: symystä ei ollut lainkaan selvitetty. 16127: Taksinkuljettajana toimiva kantelija kertoi 16128: AOA katsoi, että tutkinnanjohtaja toimi vir- 16129: ottaneensa yöllä Helsingistä kaksi miestä kulje- 16130: heellisesti siinä, että hän jätti esitutkinnan suo- 16131: tettavakseen ja vieneensä heidät Vantaalle. Van- 16132: rittamatta mainitsemillaan perusteilla. Menette- 16133: taalla toinen miehistä poistui juosten ja myös 16134: lyn moitittavuuden suhteen AOA kuitenkin tote- 16135: toinen yritti paeta maksamatta. Kantelijan pyy- 16136: si, että saadun selvityksen mukaan kysymys oli 16137: täessä maksua mies löi häntä nyrkillä poskeen ja 16138: opetukseen liittyvien hankintojen kustannus- 16139: juoksi pakoon. 16140: vastuun jakautumista koskevista näkemyserois- 16141: Kantelija kertoi menneensä tekemään asiasta 16142: ta valtion ja kuntayhtymän välillä eivätkä ne 16143: rikosilmoituksen Helsingissä Pasilan poliisitalon 16144: olleet esittäneet asiassa rikos- tai vahingonkor- 16145: päivystykseen, jossa rikosilmoitusta ei hänen 16146: vausvaatimuksia oppilaitoksen luovutuksen ai- 16147: mukaansa suostuttu ottamaan vastaan, vaan 16148: kaiselle johtokunnalle tai rehtorille. 16149: hänet ohjattiin tekemään rikosilmoitus V antaal- 16150: AOA:n Paunion päätös 24.2.1998, dnro 2697/4/ 16151: le. 16152: 9~ 16153: Helsingin poliisilaitoksella ei voitu selvittää, 16154: kuka ohjasi kantelijan Vantaalle. Rikosilmoitus- 16155: ten vastaanottotehtävissä kyseisenä aikana toi- 16156: mineet poliisimiehet vakuuttivat, että mikäli ta- 16157: RIKOSILMOITUKSEN KIRJAAMINEN 16158: paus olisi osunut heidän kohdalleen, he olisivat 16159: Kantelussa arvosteltiin Helsingin kihlakunnan kirjanneet rikosilmoituksen ja lähettäneet sen 16160: poliisilaitoksen toimintaa rikosilmoituksen kir- faksilla Vantaalle. AOA Paunio totesi, että Hel- 16161: jaamisen yhteydessä. Ilmoitus oli kirjattu vasta singin poliisin menettely ohjata kantelija Van- 16162: vuosi ilmoituksen tekemisen jälkeen. taalle on esitutkinnasta ja pakkokeinoista anne- 16163: AOA Paunion käsityksen mukaan tutkinta- tun asetuksen 2 §:n vastaista ja myös vastoin 16164: pyyntö oli kirjattu Helsingin kihlakunnan polii- hyvän yleisöpalvelun periaatetta. Hänen mu- 16165: silaitoksen rikososaston kirjaamossa ohjeiden kaansa selvyyttä ei ollut siitä, kuka ohjeen antoi 16166: mukaisesti ja toimitettu tutkinnanjohtajaksi mutta ilmeistä oli, että joku Helsingin poliisilai- 16167: määrätylle rikoskomisariolle, jonka olisi tullut toksen henkilökuntaan kuuluva menetteli näin. 16168: kirjata asiasta joko rikos- tai sekalaisilmoitus. AOA saattoi käsityksensä Helsingin poliisilai- 16169: Näin oli asianlaita siitä huolimatta, että asian toksella tapahtuneesta virheellisestä menettelys- 16170: selvittämisestä ja tutkinnasta oli sinänsä huoleh- tä poliisilaitoksen tietoon otettavaksi huomioon 16171: dittu asianmukaisesti. vastaisessa ohjauksessa ja koulutuksessa. 16172: 16173: 16174: 122 16175: POLIISI 16176: 16177: 16178: 16179: 16180: Lisäksi kantelija kertoi, että hänen mennes- olivat kantelun ratkaisuhetkellä vireillä hovioi- 16181: sään Vantaan poliisilaitokselle, rikosilmoitusta ei keudessa. 16182: otettu asianmukaisesti vastaan. Poliisilaitoksen 16183: päivystäjä totesi hänelle muun muassa, että Kiinniottaminen 16184: "asia ei kuulu poliisille". 16185: Kantelussa katsottiin mm., että tapahtuma- 16186: AOA katsoi päivystäneen ylikonstaapelin me- 16187: aikaan 15-vuotiaan kantelijan kiinniottamiseen 16188: netelleen virheellisesti vastaanottaessaan rikosil- 16189: ei ollut laillisia perusteita. Myöskään hänen luo- 16190: moitusta. Päivystäjän ilmaisu saattoi antaa il- 16191: naan toimitetulla kotietsinnällä ei kantelun mu- 16192: moituksen tekijälle väärän kuvan poliisin toimi- 16193: kaan ollut laillisia perusteita. Kantelija oli ollut 16194: vallasta tai luoda vaikutelman siitä, ettei poliisi 16195: kiinniotettuna noin 23 tuntia kaksi viikkoa tut- 16196: ollut kiinnostunut hoitamaan virkavelvollisuuk- 16197: kittavina olevien eduskunnassa sattuneiden ta- 16198: siinsa kuuluvaa tehtävää erityisesti tilanteessa, 16199: pahtumien jälkeen toimitetun kuulustelunsa yh- 16200: jossa rikosilmoituksentekijää ei ollut ensin riittä- 16201: teydessä. Hänen asunnossaan oli toimitettu koti- 16202: västi informoitu hänen oikeuksistaan ja asiaan 16203: etsintä, jossa oli takavarikoitu julisteita, lehti- 16204: kuuluvista säännöksistä. 16205: leikkeitä, poliisin Oy Stockmann Ab:n vastaisiksi 16206: Toimenpiteitä harkitessaan AOA otti kuiten- 16207: katsomia paperilappuja, "suoran toiminnan esi- 16208: kin huomioon sen, että ylikonstaapelin esimies 16209: te" sekä muita eläinten oikeuksiin ja turkistarha- 16210: oli jo kiinnittänyt huomiota käytettyyn ilmai- 16211: ukseen liittyviä "paperilappuja". Tätä samoin 16212: suun ja menettelyyn. 16213: kuin toisen kantelijan samantyyppiseen omai- 16214: AOA kiinnitti myös Vantaan poliisilaitoksen 16215: suuteen kohdistettua takavarikkoa vaadittiin 16216: huomiota siihen, että henkilökuntaa koulute- 16217: kumottavaksi Helsingin käräjäoikeudessa, joka 16218: taanjaohjataan rikosilmoituksen vastaanotossa 16219: hylkäsi vaatimuksen. Helsingin hovioikeus ku- 16220: noudatettavassa menettelyssä. 16221: mosi takavarikot. Poliisi oli jo aiemmin palautta- 16222: AOA Paunion päätös 5.3.1998, dnro 2522/4/96 16223: nut osan takavarikoidusta omaisuudesta. 16224: AOA Paunio totesi, että kantelijan kiinnipitä- 16225: minen yli 12 tuntia oli edellyttänyt, että pidättä- 16226: KIINNIOTIAMINEN, KOTIETSINTÄ JA misen edellytykset olivat täyttyneet. Tässä ta- 16227: TAKAVARIKKO 16228: pauksessa oli siten arvioitava sitä, oliko ollut 16229: Useat henkilöt kantelivat Helsingin poliisilai- todennäköisiä syitä epäillä kantelijan syyllisty- 16230: toksen menettelystä kahdessa esitutkinnassa. neen julkisen kotirauhan rikkomiseen eli virasto- 16231: Toisessa oli kysymys eduskunnan yleisölehterillä avustajien antamien poistumiskäskyjen noudat- 16232: sattuneista tapahtumista, joiden vuoksi uutta tamatta jättämiseen. 16233: metsälakia käsitellyt eduskunnan täysistunto Esitutkinnassa ilmi tulleiden seikkojen nojalla 16234: keskeytettiin ja joita tutkittiin julkisen kotirau- ei AOA:n käsityksen mukaan ollut perustelema- 16235: han rikkomisena. Toisessa oli kysymys Oy Stock- tonta katsoa, että ainakin joidenkin henkilöiden 16236: mann Ab:tä herjaavina pidettyjen painotuottei- voitiin todennäköisin syin epäillä laiminlyöneen 16237: den levittämisestä, mitä oli tutkittu julkisena noudattaa virastoavustajien poistumiskehotuk- 16238: herjauksena. sia. Käytettävissä olleen selvityksen perusteella 16239: Virallinen syyttäjä nosti molempien em. esi- ei AOA:n mukaan kuitenkaan voitu lähteä siitä, 16240: tutkintojen perusteella useita syytteitä, jotka että kaikki lehterillä olleet henkilöt olisivat me- 16241: 16242: 16243: 123 16244: POLIISI 16245: 16246: 16247: 16248: 16249: netelleet näin. Poistumiskehotuksen noudatta- yksilöidymmin tapahtumia ja eri henkilöiden 16250: matta jättäminen oli hänen mielestään arvioita- mahdollista osallisuutta niihin kuin katsoa kaik- 16251: va erikseen kunkin henkilön kohdalta. kien virastoavustajien yleisölehteriltä poista- 16252: Asiaa arvioitaessa oli AOA:n mukaan otettava mien henkilöiden syyllistyneen julkisen kotirau- 16253: huomioon, että esitutkinnassa ei voida edellyttää han rikkomiseen. 16254: varmuutta tutkittavan teon rikosoikeudellisesta Rikoskomisarion menettelyä arvioidessaan 16255: arvioinnista tai edes siitä, onko teko ylipäätään AOA otti kuitenkin huomioon lain näyttökyn- 16256: rikos. Varsinkin esitutkinnan alkuvaiheessa teon nystä koskevan ilmaisun tulkinnanvaraisuuden 16257: arviointi voidaanjoutua tekemään kiireessä suh- ja myös sen, että rikoskomisarion päätöksen pe- 16258: teellisen vähäisen selvityksen perusteella. rusteena olleiden tosiseikkojen näyttöarvoa ei 16259: Vaikka esitutkinnassa valittu rikosnimike ei voida tarkasti määritellä. Tämän vuoksi hän ei 16260: sido myöhemmässä rikos prosessissa, sillä on mer- katsonut rikoskomisarion menetelleen lainvas- 16261: kitystä erityisesti pakkokeinojen käytön edelly- taisesti, vaikka toisenlainen ratkaisu eli kanteli- 16262: tyksiä arvioitaessa. Pakkokeinojen käyttö on jan kiinnipitäminen enintään 12 tuntia, olisi hä- 16263: yleensä sidottu epäillyn rikoksen rangaistusas- nen mielestään ollut tässä tilanteessa perustel- 16264: teikkoon. Muun muassa tästä syystä esitutkin- lumpi. 16265: nassa tulee AOA:n mukaan huolellisesti arvioida AOA totesi lisäksi, että alle 18-vuotiaan pidät- 16266: se, minkä rikoksen tunnusmerkistön tutkittavan tämistä olisi mahdollisuuksien mukaan vältettä- 16267: teon katsotaan täyttävän. Varsinkin henkilö- vä. Sama koskee myös pitempiaikaisia kiinniot- 16268: kohtaiseen vapauteen kohdistuvien pakkokeino- toja. Kysymys on tältäkin osin kuitenkin siinä 16269: jen kohdalla tämä huolellisuusvelvollisuus on määrin tulkinnanvarainen, että AOA ei voinut 16270: AOA:n mielestä erityisen korostunut. Pakkokei- katsoa rikoskomisarion menetelleen lainvastai- 16271: nojen edellytysten väljä tulkinta on omiaan ve- sesti. 16272: sittämään hallitusmuodon takaamien perusoi- 16273: keuksien suojaa. Kotietsintä 16274: AOA:n mielestä olisi ollut perustellumpaa pää- Kantelussa väitettiin myös, että esitutkintojen 16275: tyä siihen, että ei ollut todennäköisiä syitä epäillä yhteydessä toimitetuissa kotietsinnöissä ja taka- 16276: kantelijan jättäneen poistumiskehotuksen nou- varikoissa oli toimittu lainvastaisesti. 16277: dattamatta tai että tämä muutoinkaan olisi syyl- Edellä tarkoitetun kantelijan luona suoritetun 16278: listynyt julkisen kotirauhan rikkomiseen kuin kotietsinnän osalta pakkokeinolakia oli AOA:n 16279: tulkita tilannetta kuten rikoskomisario oli teh- mukaan tulkittava siten, että kotietsinnän edel- 16280: nyt. Tuolloin tiedossa olleet seikat eivät AOA:n lytyksenä oli, että henkilöä epäiltiin todennäköi- 16281: mielestä puhuneet vahvasti kantelijan syyllisyy- sin syin rikoksesta. AOA oli kantelijan kiinniot- 16282: den puolesta. toa arvioidessaan katsonut, ettei ollut todennä- 16283: AOA totesi erityisesti, että tutkittavasta ta- köisiä syitä epäillä kantelijaa julkisen kotirauhan 16284: pahtumasta oli kulunut jo yli kaksi viikkoa, kun rikkomisesta. Tämän vuoksi hän katsoi, että täl- 16285: kiinniottamisesta päätettiin. Kysymys ei siis ol- tä osin myöskään kotietsinnän edellytykset eivät 16286: lut odottamatta eteen tulleesta kiireellisestä har- olleet täyttyneet. 16287: kintatilanteesta. Varsinkin tähän nähden rikos- Vaikka kysymys oli eri pakkokeinon käyttämi- 16288: komisarion olisi hänen mielestään tullut arvioida sestä kuin kiinniotossa, kotietsintä on AOA:n 16289: 16290: 16291: 124 16292: POLIISI 16293: 16294: 16295: 16296: 16297: käsityksen mukaan perustunut rikoskomisarion määrää painokirjoituksen pantavaksi takavarik- 16298: samoin perustein tekemään harkintaan siitä, että koon, jos siihen on syytä. Virallisella syyttäjällä 16299: oli todennäköisiä syitä epäillä kantelijaa julkisen ja poliisipäälliköllä on valta, milloin painokirjoi- 16300: kotirauhan rikkomisesta, joten menettelyn moi- tus on sisällykseltään rikollinen, toimittaa taka- 16301: tittavuutta arvioitaessa oli otettava huomioon varikkoonpano oikeusministeriön määräyksettä, 16302: edellä kiinniottamisen kohdalla mainitut seikat. mutta hänen on viimeistään vuorokauden kulu- 16303: essa ilmoitettava takavarikosta oikeusministe- 16304: Takavarikko riölle, jonka puolestaan on alistettava se oikeu- 16305: Takavarikoiden osalta AOA totesi ensin, että den tutkittavaksi tai määrätä se peruutettavak- 16306: rikoskomisarion selvityksen mukaan takavari- si. Kun rikos ei ole virallisesti syytteeseen panta- 16307: kot tehtiin julkisen kotirauhan rikkomista koske- va, saa takavarikkoonpanon toimittaa ainoas- 16308: van esitutkinnan yhteydessä toimitetuissa koti- taan asianomistajan pyynnöstä. 16309: etsinnöissä ja tämän vuoksi atk-teknisistä syistä AOA piti selvänä, että mikäli painokirjoitus 16310: tämä rikos on merkitty takavarikon perusteeksi, takavarikoidaan todisteena rikosasiassa tai siitä 16311: vaikka takavarikoitu omaisuus on tosiasiassa syystä, että se on rikoksella joltakulta viety, nou- 16312: liittynyt epäiltyyn Oy Stockmann Ab:hen koh- datetaan pakkokeinolain säännöksiä. Tällöin ei 16313: distuneeseen julkiseen herjaukseen. siis tarvittaisi oikeusministeriön määräystä ta- 16314: AOA:n mukaan takavarikkopöytäkirja tulee kavarikosta tai asianomistajan pyyntöä asian- 16315: kuitenkin laatia siten, että takavarikon perus- omistajarikosten osalta, vaan takavarikosta esi- 16316: teeksi merkitään oikea epäilty rikos. Virkatoi- tutkinnassa päättäisi pidättämiseen oikeutettu 16317: mien kirjaamisen keskeinen tarkoitus on oikeus- virkamies. Näin on AOA:n mukaan asianlaita 16318: turvan lisääminen. Tämä päämäärä jää AOA:n siitä syystä, että painokirjoitusten erityissäänte- 16319: mukaan saavuttamatta, mikäli kirjaamista ei lyn tarkoitus on turvata sananvapautta ja paino- 16320: tehdä oikein. Takavarikon kohteeksi joutuneella kirjoitusten erityinen suojaaminen perustuu nii- 16321: onAOA:n mukaan oikeus saada tietää pakkokei- den sisältöön eikä niihin esineinä sinänsä. Niitä ei 16322: non todelliset perusteet. Se voi olla hänelle erityi- AOA:n käsityksen mukaan ole pidettävä edellä 16323: sen tärkeää esimerkiksi, jotta hän voi harkita, todetuissa tilanteissa eri asemassa kuin muita- 16324: onko syytä saattaa asia tuomioistuimen harkit- kaan asiakirjoja tai esineitä. 16325: tavaksi. Sen sijaan silloin kun takavarikko perustuu 16326: Lisäksi AOA totesi pakkokeinolain ja painova- painokirjoituksen rikolliseen sisältöön (pakko- 16327: pauslain takavarikkosäännösten suhteesta seu- keinolain peruste "tuomioistuin julistaa menete- 16328: raavaa. tyksi"), on AOA:n käsityksen mukaan noudatet- 16329: Pakkokeinolain mukaan esine voidaan takava- tava painovapauslain takavarikkoa koskevia 16330: rikoida, jos on syytä olettaa, että se voi olla säännöksiä. Tällöin on nimittäin kysymys ni- 16331: todisteena rikosasiassa tai on rikoksella joltakul- menomaan painovapauslain erityisesti suojaa- 16332: ta viety taikka että tuomioistuin julistaa sen masta painokirjoituksen sisällöstä. 16333: menetetyksi. Lain 4 luvun mukaan takavarikos- Tässä tapauksessa takavarikot oli toimitettu 16334: ta on tuon luvun säännösten lisäksi noudatetta- pöytäkirjojen mukaan todisteiden hankkimisek- 16335: va, mitä siitä on erikseen säädetään. si. Selvityksen mukaan takavarikoita oikeudessa 16336: Painovapauslain mukaan oikeusministeriö käsiteltäessä oli vedottu myös siihen, että tuo- 16337: 16338: 16339: 125 16340: POLIISI 16341: 16342: 16343: 16344: 16345: mioistuin voi julistaa takavarikoidun omaisuu- toimittaa ilman asianomistajan pyyntöä sillä pe- 16346: den menetetyksi. rusteella, että tuomioistuin voi julistaa esineet 16347: AOA totesi olevan epäselvää, mitkä yksittäi- menetetyksi. Tämän lisäksi takavarikot olisi tul- 16348: sistä takavarikoiduista asiakirjoista oli katsotta- lut kumota tapahtunutta aikaisemmin, koska 16349: va painovapauslain tarkoittamiksi painokirjoi- todistelu asiassa olisi kohtuudella voitu turvata 16350: tuksiksi, vaikkakin oli ilmeistä, että osa takava- muilla, kantelijoiden oikeuksiin vähemmän 16351: rikoiduista asiakirjoista oli tällaisia painokirjoi- puuttuvalla tavalla. 16352: tuksia. Niitä ei edellä kohdassa todetuista syistä Rikoskomisarion menettelyä arvioidessaan 16353: olisi AOA:n mielestä saanut takavarikoida ilman AOA otti huomioon säännösten tulkinnanvarai- 16354: painovapauslain mukaista asianomistajan eli Oy suuden lisäksi sen, että Helsingin käräjäoikeus ei 16355: Stockmann Ab:n pyyntöä sillä perusteella, että kantelijoiden vaatimuksista huolimatta kumon- 16356: tuomioistuin voi julistaa ne menetetyksi. Selvi- nut kyseisiä takavarikkoja, eikä myöskään Hel- 16357: tyksen mukaan asianomistaja ei ollut pyytänyt singin hovioikeus pitänyt takavarikkoja ilmeisen 16358: takavarikkoa. lainvastaisina, vaikka se kumosikin ne sillä pe- 16359: Takavarikot olivat kuitenkin perustuneet rusteella, että ne eivät enää olleet tarpeen. Hän 16360: myös siihen, että oli ollut syytä olettaa takavari- saattoi rikoskomisarion tietoon esittämänsä kä- 16361: koidun omaisuuden olevan todisteena rikosasias- sitykset tämän menettelystä kiinnipitämisen ja 16362: sa, jolloin asianomistajan takavarikkopyyntö ei kotietsinnän perusteiden harkinnassa sekä taka- 16363: AOA:n käsityksen mukaan ollut tarpeen. varikon voimassapitämisessä ja sen kirjaamises- 16364: Tältä osin hän totesi, että pakkokeinolain mu- sa. 16365: kaan takavarikko on kuruottava niin pian kuin se AOA Paunion päätös 30.3.1998, dnro 1819/4/ 16366: ei enää ole tarpeen. Selvityksen mukaan takava- 96 16367: rikoitu omaisuus oli ollut sen laatuista, että sen 16368: tallentaminen esimerkiksi valokopioimaHa olisi PÄIHTYNEENÄ KIINNIOTETUN 16369: TOIMITTAMINEN HOITOON 16370: AOA:n mielestä ollut varsin helppoa, koska ai- 16371: neistokaan ei ollut kovin laaja. Kantelijan isä otettiin kiinni häiriöpäihtymyk- 16372: Tämän vuoksi hän katsoi, ettei kysymyksessä sen nojalla ja toimitettiin säilöön selviämään. 16373: olevaa omaisuutta ollut ollut tarpeen pitää todis- Päihtyneiden säilytyksestä vastuussa olleet yli- 16374: tusaineistolla takavarikossa ainakaan niin pit- konstaapeli ja vartijavahtimestari tunsivat hen- 16375: kään kuin oli tapahtunut. Takavarikoidun omai- kilön entuudestaan ja arvioivat hänen huonon 16376: suuden tallentaminen todisteeksi mahdollista kuntonsa johtuneen pitkäaikaisesta alkoholin 16377: myöhempää oikeudenkäyntiä varten olisi hänen käytöstä. Ylikonstaapelin mukaan säilöönotettu 16378: käsityksensä mukaan tullut toimittaa viipymät- itse totesi myös, ettei hänellä ollut mitään hätää. 16379: tä takavarikon jälkeen, jolloin omaisuus olisi tul- Hänen terveydentilansa alkoi kuitenkin heiken- 16380: lut palauttaa omistajalleen, kun asianomistaja ei tyä ja 7,5 tunnin kuluttua säilöönotosta hänet 16381: ollut pyytänyt aineiston takavarikointia. Tätä havaittiin makaamassa käpertyneenä sellin lat- 16382: menettelyä olisi puoltanut myös se, että takava- tialla. Noin 20 minuuttia tämän havainnon jäl- 16383: rikolla tosiasiallisesti myös jossakin määrin puu- keen hälytettiin apua, mutta tämän jälkeen pi- 16384: tuttiin kantelijoiden sananvapauteen. kaisesti saadusta avusta huolimatta hän meneh- 16385: AOA katsoi, että takavarikkoa ei olisi saanut tyi. 16386: 16387: 16388: 126 16389: POLIISI 16390: 16391: 16392: 16393: 16394: AOA Paunio totesi selvitykseen nojautuen, POLIISIN TOIMENPITEIDEN 16395: että henkilön tarkkailua säilössäolon aikana ei MITOITTAMINEN 16396: suoritettu päihtyneiden käsittelystä annetun Kantelija oli häirinnyt poliisin toimittamaa 16397: lain vastaisella tavalla. Perusteltua ei myöskään kotietsintää käyttäytyen uhkaavasti ja antaen 16398: ollut päätyä johtopäätökseen, että vartioiunista ohjeita asunnosta löytyneistä tavaroista seuras- 16399: vastanneet virkamiehet olisivat laiminlyöneet saan olleelle henkilölle. Poliisi laittoi kantelijalle 16400: seurata henkilön vointia. käsiraudat ja hänet poistettiin asunnosta rappu- 16401: AOA totesi kuitenkin, että henkilön tervey- käytävään, jossa hän oli poliisin selvityksen mu- 16402: dentilan heikentyminen oli vastoin päihtyneen kaan alushousuihin pukeutuneena noin kaksi- 16403: henkilön olotilan normalisoitumista ja ilmaisi kymmentä minuuttia. Tuona aikana ohi kulki 16404: välitöntä avun tarvetta. Erityisesti näin oli selvityksen mukaan yksi henkilö. 16405: asianlaita siinä vaiheessa, kun säilöönotosta oli AOA Paunio totesi päätöksessään, etteivät po- 16406: kulunut jo seitsemän tuntia. AOA:n mukaan liisit menetelleet virheellisesti päättäessään pois- 16407: henkilön terveydentilasta tehdyt havainnot oli- taa kantelijan kotietsinnän toimituspaikasta. 16408: sivat edellyttäneet päihtyneiden käsittelystä AOA piti myös saadun selvityksen perusteella 16409: annetun lain 2 §:ssä tarkoitettuja toimenpiteitä olosuhteisiin nähden puolustettavana sitä, että 16410: jopa ennen havaintoa hänen makuulla olostaan. kantelijalle laitettiin toimenpiteen turvaamisek- 16411: Viimeistään hänet olisi tullut toimittaa hoitoon si käsiraudat. Asiassa ei tältä osin hänen käsityk- 16412: sen jälkeen kun hänet havaittiin makaamassa sensä mukaan loukattu suhteellisuusperiaatetta. 16413: käpertyneenä sellin lattialla. AOA:n käsityksen AOA piti sen sijaan poliisin menettelyä erä- 16414: mukaan ylikonstaapelin olisi tuolloin tullut hä- asianmukaisena siltä osin kuin kantelijaa pidet- 16415: lyttää apua heti. tiin rappukäytävässä ainoastaan alushousuihin 16416: Päihtyneiden käsittelystä annetun lain 2 §:n pukeutuneena mahdollisten ohikulkijoiden näh- 16417: mukaan päihtynyt on viipymättä toimitettava tävillä. AOA:n mukaan toimenpiteen voitiin kat- 16418: sairaalahoitoon tai ryhdyttävä muuhun hänen soa loukanneen kantelijan yksityisyyttä ja rikko- 16419: tilansa vaatimaan toimenpiteeseen, mikäli hä- neen vähimmän haitan periaatetta. Vaikka AOA 16420: nen terveydentilansa antaa siihen aihetta. Säilös- ei pitänyt virheenä kantelijan poistamista rap- 16421: säpidon aikana päihtynyttä on mahdollisuuksien pukäytävään, hän katsoi, että se olisi edellyttä- 16422: mukaan tarkkailtava. Hänelle on mahdollisuuk- nyt, että kantelijan olisi sallittu pukeutua joko 16423: sien mukaan annettava hänen päihtymysasteen- ennen kuin hänet poistettiin huoneistosta tai vii- 16424: sa ja terveydentilansa edellyttämä hoito ja muu meistään rappukäytävässä ollessaan. 16425: käsittely (5 §). Kotietsinnän suorittajaksi oli määrätty Es- 16426: AOA saattoi käsityksensä päihtyneiden käsit- poon nimismiespiirin vanhempi rikoskonstaape- 16427: telystä annetun lain 2 §:n huolellisesta noudatta- li, jonka olisi AOA:n mielestä tullut kenttätoi- 16428: misesta Ikaalisten kihlakunnan poliisilaitoksen minnasta vastaavana poliisimiehenä huolehtia 16429: ylikonstaapelin ja poliisilaitoksen tietoon. siitä, että kantelijaa kohdellaan asianmukaisesti. 16430: AOA Paunion kirje 8.4.1998, dnro 747/4/96 AOA saattoi käsityksensä menettelyn epäasian- 16431: mukaisuudesta vanhemman rikoskonstaapelin 16432: tietoon. 16433: AOA Paunion päätös 20.4.1998, dnro 10114/96 16434: 16435: 16436: 127 16437: POLIISI 16438: 16439: 16440: 16441: 16442: POLIISIN PÄIVYSTYSREKISTERI- AOA:n selvityspyynnön tarkoituksena oli tut- 16443: JÄRJESTELMÄ 16444: kia, voisiko poliisin päivystysrekisterijärjestel- 16445: AOA Paunio teki sisäasiainministeriön poliisi- mä toimia ennalta ehkäisevästi eräänä laillisuus- 16446: osastolle selvityspyynnön 1.12.1997 mielenter- valvonnan apuvälineenä. Jos päivystysrekisteri- 16447: veyspotilaiden kuljettamista koskevista rekiste- järjestelmään on kirjattu laillisuusvalvonnan 16448: rimerkinnöistä. Selvityspyyntö liittyi hänen kannalta oleelliset tiedot mielenterveyspotilai- 16449: kanteluasiassa tekemäänsä päätökseen (dnro den kuljettamisesta, päivystysrekisterin perus- 16450: 1555/4/96), jossa hän otti kantaa mielenterveys- teella on mahdollista seurata lain noudattamista 16451: potilaiden kuljettamiseen. Päätöksessään AOA koko maassa. 16452: totesi, että mielenterveyslain 31 §:n mukaan tut- AOA:n selvityspyynnön johdosta poliisiosasto 16453: kimukseen kuljettaminen kuuluu ensisijaisesti toimitti tiedot kaikista poliisin päivystysrekiste- 16454: terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneille hen- rijärjestelmään koodilla 33 (mielisairas) marras- 16455: kilöille ja että poliisin virka-apu voi olla luonteel- kuussa 1997 merkityistä tapauksista. Oikeus- 16456: taan vain avustavaa. Yksinomaan poliisin toi- asiamiehen kansliassa suoritetussa tutkimukses- 16457: menpitein terveyskeskukseen toimittaminen voi sa havaittiin, että laillisuusvalvonnan kannalta 16458: tapahtua vain mielenterveyslain 30 §:n mukaisis- riittävät tiedot oli kirjattu 82 %:iin tapauksista. 16459: sa erittäin kiireellisissä tapauksissa. Suoritetun tutkimuksen perusteella AOA tote- 16460: Mielenterveyspotilaiden kuljettamisessa ko- si, että päivystysrekisteri muodosti laillisuusval- 16461: rostuvat sekä terveydenhoidolliset että perusoi- vonnan kannalta uuden ja merkittävän välineen 16462: keuksiin liittyvät näkökulmat. Kuljettamista ja että pääosassa mielenterveystapauksia rekis- 16463: koskevien mielenterveyslain säädösten ajatukse- teri sisälsi riittävät tiedot noudatetun menette- 16464: na on, että hoitoa tarvitsevan henkilön tulisi lyn lainmukaisuuden arvioimiseksi. Jotta polii- 16465: mahdollisimman varhaisessa vaiheessa päästä sin päivystysrekisterijärjestelmän avulla voitai- 16466: tekemisiin ensisijaisesti terveydenhuoltohenkilö- siin kattavasti suorittaa laillisuusvalvontaa, 16467: kunnan kanssa, jolla on koulutuksensa puolesta AOA piti kuitenkin tärkeänä, että kaikissa ta- 16468: parhaat edellytykset asianmukaiseen hoitoon pauksissa rekisteristä olisi suoraan luettavissa 16469: saattamiseen. laillisuusvalvonnan kannalta olennaiset seikat 16470: Mielenterveyspotilaiden kuljettaminen muo- joko teksti- tai koodimuodossa. 16471: dostaa myös perusoikeuksien kannalta herkän Tästä syystä AOA pyysi sisäasiainministeriön 16472: tilanteen. Kun henkilö kuljetetaan mielenter- poliisiosastoa esittämään käsityksensä siitä, voi- 16473: veyslain perusteella terveyskeskukseen tai muu- daanko päivystysrekisterijärjestelmää edelleen 16474: hun sairaanhoidon toimintayksikköön, hänen kehittää laillisuusvalvonnan tarpeet paremmin 16475: henkilökohtaiseen vapauteensa ja koskematto- kattavaksi. 16476: muuteensa puututaan tilanteessa, jossa hänen Sisäasiainministeriön poliisiosasto totesi 16477: mielenterveyden tilastaan ei useinkaan vielä ole 3. 6.1998 antamassaan vastauksessa, että päivys- 16478: lääkärin tutkimukseen perustuvaa tarkkaa tie- tysrekisterijärjestelmän tehtäväkoodia 33 (mieli- 16479: toa. Siksi perusoikeuksien ja niiden valvonnan sairas) kehitetään sillä tavoin, että tehtäväkoo- 16480: kannalta on tärkeää, että käytettävissä on mah- diin 33lisätään seuraavat tarkentimet: 16481: dollisimman kattava ja tarkka tieto tällaisista 16482: kuljetuksista. 16483: 16484: 16485: 128 16486: POLIISI 16487: 16488: 16489: 16490: 16491: 33 Mielisairas POLIISIN HALTUUNOTIAMAT ASEET 16492: 33 1 Toimintavelvollisuus Kantelija, joka asui Ruotsissa, oli määrätty 16493: 33 2 Kuljettaminen sairaalaan isänsä uskotuksi mieheksi. Kun isä muutti van- 16494: 33 3 Palauttaminen sairaalaan hainkotiin, luovutti kantelija kuusi isälle kuulu- 16495: 33 4 Tutkimuksen turvaaminen vaa ampuma-asetta poliisin säilöön. Kantelija 16496: Poliisiosaston vastauksessa todettiin, että kos- 16497: sopi poliisin kanssa, että aseet olisivat poliisin 16498: ka poliisin päivystysrekisterijärjestelmässä teh- säilössä siihen saakka, kunnes hän löytäisi niille 16499: tävän pääluokka 33 edellyttää aina tarkentavaa 16500: uuden omistajan. Tuusulan nimismiespiirin apu- 16501: tietoa tehtävän laadusta, päivystäjä joutuu oi- 16502: laisnimismies antoi hänelle todistuksen, jonka 16503: kean tarkentimen merkitsemiseksi tiedustele- 16504: mukaan aseet pidettäisiin poliisin säilössä siihen 16505: maan partioita tehtävää täydentäviä ja yksilöi- 16506: saakka kunnes kantelija oli löytänyt aseille osta- 16507: viä tietoja. jan. Kantelija arvosteli sitä, että hänen nimis- 16508: Tehtäväkoodin 33 ensimmäinen tarkennin 16509: miespiirin säilöönjättämänsä aseet oli sittemmin 16510: kattaa mielenterveyslain 30 §:n mukaisen poliisin 16511: myyty poliisin huutokaupalla, josta hän ei ollut 16512: toimintavelvollisuuden. Toinen tarkennin, kul- saanut ilmoitusta. 16513: jettaminen sairaalaan, tarkoittaa mielenterveys- Tuusulan apulaisnimismies oli selvityksen mu- 16514: lain 31 §:n 1 momentin mukaista kuljettamisessa kaan kesäkuussa 1994 allekirjoittanut päätök- 16515: avustamista. Kolmas tehtäväkoodi, palauttami- sen, jonka mukaan kantelijan isälle kuuluneet 16516: nen sairaalaan, merkitsee mielenterveyslain 31 16517: aseet otettiin poliisin haltuun. Aseet tuli 16518: §:n 2 momentin mukaista henkilön sairaalaan päätöksen mukaan säilyttää siihen saakka, kun- 16519: palauttamista. Neljäs tarkennin kuvaa tutki- 16520: nes kantelija löytäisi aseille ostajan kuitenkin 16521: muksen turvaamistilannetta, jossa lääkäri poti- elokuun 1994loppuun saakka. 16522: laan väkivaltaisuuden vuoksi pyytää poliisia po- Apulaisnimismies päätti heinäkuun 1994 alus- 16523: tilaan tapaamispaikalle, terveyskeskukseen tms. sa peruuttaa kantelijan isän aseenkantoluvat. 16524: turvaamaan tutkimuksen suorittamisen. Hän ilmoitti päätöksestä kantelijalle sekä tiedot- 16525: AOA Paunion kirje sisäasiainministeriön polii- 16526: ti mahdollisuudesta valittaa päätöksestä. 16527: siosastolle 27 .4.1998, dnro 2411/2/97 Kantelija ei hyväksynyt, että aseita säilytet- 16528: täisiin ainoastaan elokuun 1994 loppuun saakka 16529: Vastauksessaan 3. 6.1998 sisäasiainministeriön ja pyysi apulaisnimismiestä antamaan todistuk- 16530: poliisiosasto ilmoitti, että vastaavat koodijärjestel- sen, jonka mukaan poliisi säilyttäisi aseet siihen 16531: män muutokset toteutetaan myös hätäkeskustieto- saakka kunnes hän oli löytänyt aseille ostajan. 16532: järjestelmässä, joka on käytössä neljällä kokeilu- Apulaisnimismies suostui tähän. Apulaisnimis- 16533: alueella. Tämän johdosta koodimuutokset on polii- mies ilmoitti olleensa tietoinen siitä, että hänen 16534: siosaston toimesta saatettu tiedoksi hätäkeskusjär- kantelijalle antamansa todistus ei perustunut la- 16535: jestelmästä vastaavalle sisäasiainministeriön pe- kiin. Hän oli hallinnon palveluperiaatteeseen vii- 16536: lastusosastolle. taten kuitenkin pitänyt todistuksen antamista 16537: perusteltuna. 16538: AOA Paunio totesi kannanottonaan mm. seu- 16539: raavaa. 16540: Ampuma-aseista ja ampumatarpeista annetun 16541: 16542: 16543: 129 16544: POLIISI 16545: 16546: 16547: 16548: 16549: asetuksen (34/1933) 24 §ei antanut mahdollisuut- vaavat lähinnä rikoksen selvittämistä. Pakko- 16550: ta sen ajanjakson pidentämiseen, jonka jälkeen keinolain kotietsintä voidaan toimittaa muun 16551: omistusoikeus poliisin haltuunottarniin aseisiin muassa kiinniotettavan, pidätettävän tai vangit- 16552: siirtyy valtiolle. Näin ollen ei ollut mahdollista tavan löytämiseksi. Kotietsinnän toimittaminen 16553: poiketa asetuksen yksiselitteisestä säännöksestä henkilön noutamiseksi rangaistuslaitokseen toi- 16554: viittaamalla hallinnon palveluperiaatteeseen. mittamista varten ei hänen nähdäkseen perustu- 16555: Tämä johtaisi hallinnossa noudatettavan tasa- nut lakiin. Koska kotietsinnällä puututaan pe- 16556: puolisen kohtelun periaatteen vaarantamiseen. rusoikeutena suojattuun kotirauhaan, tulee koti- 16557: Apulaisnimismiehen kantelijalle antama todis- etsinnän aina perustua lakiin. 16558: tus oli ristiriidassa ampuma-aseista ja ampuma- AOA:n mukaan näin ollen ei ollut hyväksyttä- 16559: tarpeista annetun asetuksen 24 §:n kanssa ja oli vää, että kantelijan noutamiseksi rangaistuslai- 16560: omiaan myös synnyttämään väärinkäsityksiä tokseen toimitettiin kotietsintä. 16561: aseiden omistusoikeudesta sekä luomaan perus- Poliisin menettely asiassa perustui selvityksen 16562: teettornia odotuksia kantelijalle. mukaan vakiintuneeseen poliisikäytäntöön. 16563: AOA totesi aseet myydyn huutokaupalla yli Koska velvollisuus toimittaa tuomittu viipymät- 16564: vuosi sen jälkeen, kun poliisi oli ottanut aseet tä suorittamaan rangaistustaan perustuu lakiin 16565: haltuun. Asetuksen 24 §:n mukaan omistusoikeus rangaistusten täytäntöönpanosta ja poliisin teh- 16566: aseisiin oli kuitenkin siirtynyt valtiolle 30 päivää tävänä on antaa laissa säädettyä virka-apua 16567: sen jälkeen kun aseen omistaja oli saanut tiedon muulle viranomaiselle, AOA tyytyi saattamaan 16568: aseiden hallussapitoon oikeuttavien lupien pe- käsityksensä kotietsintää koskevan päätöksen 16569: ruuttamisesta. Tämä oli tapahtunut heinäkuus- virheellisyydestä poliisin tietoon. 16570: sa 1994. Nimismies ei ollut AOA:n käsityksen Kotietsinnän yhteydessä poliisit avasivat kan- 16571: mukaan menetellyt lainvastaisesti kun hän oli telijan olinpaikkaan liittyvien tietojen hankki- 16572: antanut myydä aseet huutokaupalla vuosi niiden miseksi mm. keittiön laatikon. Tältä osin AOA 16573: haltuunoton jälkeen. viittasi oikeuskirjallisuudessa omaksuttuun nä- 16574: AOA saattoi käsityksensä Tuusulan silloisen kemykseen, jonka mukaan toimitettaessa kotiet- 16575: apulaisnimismiehen tietoon. sintää henkilön tavoittamiseksi ei samalla ole 16576: AOA Paunion päätös 28.5.1998, dnro 905/4/96 sallittua penkoa komeroita tai muita säilytystilo- 16577: ja, ellei ole edellytyksiä kotietsintään myös esi- 16578: neen löytämiseksi. Hän piti poliisin menettelyä 16579: KOTIETSINNÄN TOIMITTAMINEN RAN- tältä osin kyseenalaisena. 16580: GAISTUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOA AOA arvosteli poliisia myös siitä, että poliisi ei 16581: VARTEN toimittanut kantelijalle tietoa toimitetusta koti- 16582: Riihimäen nimismiespiirin poliisit toimittivat etsinnästä eivätkä vastanneet asianmukaisesti ja 16583: viipymättä kantelijan tiedusteluun kotietsinnän 16584: kotietsinnän kantelijan kotona tavoittaakseen 16585: hänet rangaistuslaitokseen toimittamiseksi sa- syistä. 16586: kon muuntorangaistuksen täytäntöönpanoa AOA Paunion päätös 18.6.1998, dnro 134/4/96 16587: varten. 16588: AOA Paunio totesi päätöksessään, että pakko- 16589: keinolain kotietsintää koskevat säännökset tur- 16590: 16591: 16592: 130 16593: POLIISI 16594: 16595: 16596: 16597: 16598: ESITUTKINNAN KESTO JA AMPUMA- Laajaakin harkintavaltaa on käytettävä OI- 16599: ASELUVAN PERUUTIAMINEN keudellisesti hyväksyttävien kriteerien mukai- 16600: Juvan poliisin suorittama esitutkinta kesti sesti. Lopputuloksen oikeellisuuden ja harkinta- 16601: noin kolme ja puoli vuotta. vallan käyttöä ohjanneiden periaatteiden hy- 16602: AOA:n varamies Jonkka totesi, että kihlakun- väksyttävyyden jälkikäteisarvioinnin mahdol- 16603: ta-uudistuksen, rikosilmoitusjärjestelmän puut- listaminen asettaa vaatimuksia ratkaisun perus- 16604: teellisuuksien, henkilöstön vaihtumisen ja polii- telemiselle. Avoin perusteleminen on mm. pää- 16605: sin yhteistoiminta-alueella käytössä olleen oh- töksenteon uskottavuuden kannalta tärkeää. Ul- 16606: jeistuksen ja tutkintakäytännön vuoksi esitut- kopuolinen ei voi varmistua harkintavallan käy- 16607: kinnan valvonta oli pettänyt. tön asianmukaisuudesta käytännöllisesti kat- 16608: Tutkinnanjohtajana toiminut komisario oli soen muutoin kuin perusteluja arvioimalla. Mitä 16609: mainituista olosuhteista ja tutkijalle antamis- enemmän rajatapauksesta on kysymys, sitä 16610: taan selvitysmääräyksistä huolimatta vastuussa enemmän myös perusteluihin on kiinnitettävä 16611: esitutkinnan viivästymisestä. Myös tutkijana huomiota. 16612: toimineen ylikonstaapelin menettely oli virheel- Nyt oli kyseessä rajatapaus. Tästä johtuen 16613: listä. myös luvan peruuttamaHa jättämiseen kohdis- 16614: Tutkinnanjohtajan ja tutkijan menettelyn tui erityinen perusteluvastuu, minkä käsityksen- 16615: moitittavuuden astetta arvioidessaan AOA:n sä AOA:n varamies saattoi Lappeenrannan polii- 16616: varamies otti huomioon edellä mainitut olosuh- siviranomaisten tietoon. 16617: teet ja käynnissä olleet muutokset, joiden vuoksi AOA:n varamies Jonkan päätös 26.6.1998, 16618: mahdollisuudet esitutkinnan valvontaan olivat dnro 2001/4/96 16619: myös sittemmin parantuneet. 16620: Kantelija arvosteli samaan esitutkintaan liit- 16621: ESITUTKINNAN PÄÄTIÄMINEN 16622: tyen Lappeenrannan poliisiviranomaisten me- 16623: nettelyä ampuma-aseluvan peruuttamatta jät- Haminan kihlakunnan poliisilaitoksella oli 16624: tämisessä. tutkittavana yhtiökokouksessa tapahtuneeksi 16625: Tapahtumahetkellä voimassa olleessa lainsää- väitetty solvausrikos. Esitutkinnassa kuultiin 16626: dännössä poliisiviranomaisilla oli erittäin laaja asianomistajaa ja syylliseksi epäiltyä. Tutkin- 16627: harkintavalta peruutettaessa ampuma-aseen nanjohtaja teki sen jälkeen päätöksen esitutkin- 16628: hallussapitoa koskevaa lupaa. Vaikka ei voitu- nan lopettamisesta. 16629: kaan osoittaa, että Lappeenrannan poliisiviran- AOA:n varamiehen käsityksen mukaan tut- 16630: omaiset olisivat lupa-asiaa harkitessaan ylittä- kinnan lopettamista ei olisi tullut tehdä ennen 16631: neet heille säännösten mukaan kuuluvan harkin- todistajien kuulemista. Esitutkinnassa ei ollut 16632: tavallan, heidän olisi tullut paremmin perustella vielä selvitetty esitutkintalain edellyttämällä ta- 16633: näkemyksensä, että kyseinen henkilö täyttää valla, ettei rikosta ollut tehty tai ettei ketään 16634: menettelystään huolimatta aseen hallussapidon voitu panna syytteeseen. 16635: edellytykset. Selvitys nimittäin osoitti, että am- AOA:n varamies Jonkan päätös 3.7.1998, dnro 16636: puma-asetta oli käytetty tavalla, joka vakavasti 1453/4/97 16637: kyseenalaisti sen, täyttääkö kyseinen henkilö 16638: aseen hallussapidon edellytyksiä. 16639: 16640: 16641: 131 16642: POLIISI 16643: 16644: 16645: 16646: 16647: KIINNIOTON JA SÄILÖSSÄPIDON maton liikennekäyttäytyminen, uhmaava käy- 16648: PERUSTE tös poliisia kohtaan hänet pysäytettäessä ja vas- 16649: Kantelija katsoi joutuneensa poliisin mielival- tustus, minkä vuoksi kantelijaa rangaistiin hai- 16650: taisten toimenpiteiden kohteeksi, jotka olivat tanteosta virantoimituksessa olevalle virkamie- 16651: epäsuhteessa hänen tekemäänsä rikkomukseen. helle. Säilössäpidon kestoa poliisipäällikkö pe- 16652: Kantelija ajoi Oulussa yöllä polkupyörällä rusteli sillä, että kantelija olisi todennäköisesti 16653: päin punaista liikennevaloa. Hän kieltäytyi il- jatkanut häiriköintiään, jos hänet olisi laskettu 16654: moittamasta henkilöllisyyttään hänet pysäyttä- heti vapaaksi. 16655: neelle poliisipartiolle. Käräj äoikeus tuomitsi Tästä AOA totesi, että silloin kun poliisilain 20 16656: kantelijan sittemmin liikennerikkomuksesta ja §:n 3 momentin mukaisesti kiinniotto tapahtuu 16657: haitanteosta virantoimituksessa olevalle virka- häiriön tai vaaran aiheuttamisen perusteella, 16658: miehelle, koska hän oli laittanut käsin ja jaloin lähtökohtana on poliisilain 20 §:n 2 momentti, 16659: vastaan poliisipartion suorittaessa hänelle tur- jonka mukaan kysymys on huomattavasta häi- 16660: vallisuustarkastusta ja käsiraudoittaessa hänet riöstä tai välittömästä vaarasta yleiselle järjes- 16661: poliisiasemalle kuljettamista varten. tykselle ja turvallisuudelle. Hänen mielestään oli 16662: Kantelija otettiin kiinni klo 1.05 ja pidettiin tulkinnanvaraista, muodostivatko kantelijan 16663: säilössä klo 10.10 saakka aamulla eli vapauden- vähäinen liikennerikkomus ja vastaanhangoitte- 16664: menetyksensä kesto oli 9 tuntia 5 minuuttia. lun muodossa tapahtunut haitanteko virantoi- 16665: Poliisin selvityksen mukaan vapaudenmenetyk- mituksessa olevalle virkamiehelle huomattavan 16666: sen perusteena olivat poliisilain mukainen rikok- häiriön tai välittömän vaaran edellytykset. 16667: silta ja häiriöiltä suojaaminen sekä päihtyneiden AOA:n mukaan kiinnioton suhteen olisi voitu 16668: käsittelystä annetun lain mukainen kiinniotto. perustellusti tulla toiseen lopputulokseen, kun 16669: AOA Paunio totesi päätöksessään, että kante- otetaan huomioon hallitusmuodon 6 §:n turvaa- 16670: lijan päihtymysaste ei ollut selvityksen mukaan ma henkilökohtaisen vapauden ja koskematto- 16671: sillä tasolla, johon päihtyneiden käsittelyä kos- muuden periaate sekä poliisilain 2 §:ssä ilmaistu 16672: kevan lain mukainen säilöönotto yleensä perus- periaate, jonka mukaan poliisi ei saa puuttua 16673: tuu. Päihtymystilan asteesta kertoi osaltaan se, kenenkään oikeuksiin enempää kuin on tarpeen. 16674: ettei kantelijaa epäilty liikennejuopumuksesta. Säilössäpidon kestosta AOA totesi, että poliisi- 16675: Koska kiinniotetun on annettava poistua heti, lain 20 §:n 3 momentissa säilössäpitoaika sido- 16676: kun kiinnioton tarve on lakannut, kantelijan säi- taan häiriön tai vaaran aiheuttamista koskevaan 16677: lössäpitoa yli yhdeksän tunnin ajan ei AOA:n todennäköisyysarvioon. Todennäköisyysarvio 16678: mukaan voitu perustella päihtymyksellä. on lähtökohdiltaan ongelmallinen siksi, että ky- 16679: Koska kantelijan henkilöllisyys todettiin polii- symys on tulevaisuutta koskevasta, vapautumis- 16680: siasemalla, myös tältä osin säilössäpidon peruste tilanteen jälkeistä aikaa koskevasta arviosta. 16681: lakkasi AOA:n käsityksen mukaan välittömästi Asiaan liittyvän arvionvaraisuuden vuoksi säi- 16682: henkilöllisyyden selvittyä. lössäpidon kestosta päätettäessä on oikeusturva- 16683: Poliisin selvityksen mukaan säilössäpidon pe- syistä oltava korostetun varovaisia ja kiinnitet- 16684: rusteena oli lisäksi poliisilain 20 §:n 3 momentin tävä erityistä huomiota hallitusmuodon 6 §:n ja 16685: mukainen häiriön tai vaaran aiheuttaminen. Po- poliisilain 2 §:n periaatteisiin. 16686: liisin mukaan sitä ilmensivät kantelijan piittaa- AOA totesi käsityksenään, että Oulun poliisi- 16687: 16688: 16689: 132 16690: POLIISI 16691: 16692: 16693: 16694: 16695: viranomaisten olisi tullut kiinnittää erityistä ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita 16696: huomiota hallitusmuodon 6 §:n turvaamaan hen- rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei 16697: kilökohtaisen vapauden ja koskemattomuuden tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. 16698: suojaan joko niin, että kantelijaa ei lainkaan olisi Pakkokeinolain 6 luvun 3 §:n mukaan poliisi- 16699: otettu säilöön tai niin, että hänet olisi päästetty mies voi määrätä moottorikäyttöisen ajoneuvon 16700: säilöstä mahdollisimman pian. Hän saattoi käsi- kuljettajan kokeeseen, joka tehdään tämänmah- 16701: tyksensä Oulun poliisilaitoksen ja asiassa toimi- dollisesti nauttiman alkoholin tai muun huumaa- 16702: neiden poliisimiesten tietoon. Poliisipäällikön van aineen toteamiseksi. Säännöksen mukaan 16703: tietoon hän saattoi käsityksensä otettavaksi kokeesta kieltäytynyt on velvollinen alistumaan 16704: huomioon henkilökunnan koulutuksessa ja oh- pakkokeinolain 5 luvun 9 §:ssä tarkoitettuun 16705: jauksessa. henkilönkatsastukseen. Käytännössä henkilön- 16706: AOA Paunion päätös 14.8.1998, dnro 90/4/97 katsastuksella tässä yhteydessä tarkoitetaan ve- 16707: rikoetta. 16708: AOA Paunion mukaan puhalluskokeesta kiel- 16709: PUHALLUSKOKEESTA KIELTÄYTYMINEN täytyminen ei täytä minkään rikoksen tunnus- 16710: LIIKENNEVALVONNASSA 16711: merkistöä. Tästä syystä kantelijalle ei olisi tullut 16712: Kantelija kieltäytyi liikkuvan poliisin liiken- antaa rangaistusmääräystä. 16713: nevalvonnassa suorittamasta puhalluskokeesta. Tällä perusteella AOA katsoi nimismiehen po- 16714: Konstaapelit eivät havainneet kantelijassa liisimiehille antaman ohjeen olleen lainvastai- 16715: merkkejä alkoholin taikka muiden huumaavien nen, kun nimismies ilmoitti poliisimiehille, että 16716: tai päihdyttävien aineiden nauttimisesta. Kan- kantelijalle tulisi antaa tiedoksi rangaistusvaati- 16717: telija vaati nähtäväkseen lainkohdan, joka vel- mus haitanteosta virantoimituksessa olevalle 16718: voittaa hänet alistumaan puhalluskokeeseen. virkamiehelle. Nimismiehen sijaisen AOA katsoi 16719: Hänet toimitettiin paikallisen nimismiehen pu- menetelleen lainvastaisesti antaessaan mainitun 16720: heille. rangaistusmääräyksen. AOA antoi Nousiaisen 16721: Nimismies tuli siihen johtopäätökseen, ettei piirin silloiselle nimismiehelle ja hänen sijaise- 16722: ollut syytä viedä kuljettajaa verikokeeseen, kos- naan toimineelle Varatuomarilie huomautuksen 16723: ka ulkonaisen tarkastelun perusteella vaikutti heidän virheellisestä menettelystään. 16724: selvältä, ettei tämä ollut päihtynyt tai huumaan- AOA kiinnitti myös sisäasiainministeriön huo- 16725: tunut. Kuljettajan edelleen kieltäytyessä puhal- miota poliisikoulutuksen sisältöön, koska asiassa 16726: luskokeesta, nimismies ilmoitti konstaapeleille oli käynyt ilmi, että liikkuvan poliisin konstaape- 16727: käsityksenään, ettei ole tarvetta viedä kantelijaa lit olivat epätietoisia siitä, miten puhalluskokees- 16728: verikokeeseen, mutta että hänelle tulisi antaa ta kieltäytymiseen tuli suhtautua. 16729: tiedoksi rangaistusvaatimus haitanteosta viran- AOA haki myös rangaistuksen purkua kor- 16730: toimituksessa olevalle virkamiehelle. Tämän joh- keimmalta oikeudelta. Hänen käsityksensä mu- 16731: dosta konstaapeli antoi kantelijalle tiedoksi ran- kaan kantelijalle annettu rangaistusmääräys 16732: gaistusvaatimuksen. haitanteosta virantoimituksessa olevalle virka- 16733: Nimismiehen sijainen määräsi kantelijalle sak- miehelle oli perustunut ilmeisesti väärän lain so- 16734: korangaistuksen rangaistusvaatimuksen mukai- veltamiseen. Tämän vuoksi hän saattoi asian 16735: sesti. Rangaistus sai lainvoiman. korkeimman oikeuden käsiteltäväksi mahdollis- 16736: Suomen hallitusmuodon 6 a §:n mukaan ketään ta rangaistusmääräyksen purkamista varten. 16737: 16738: 133 16739: POLIISI 16740: 16741: 16742: 16743: 16744: AOA Paunion päätös 31.8.1998, dnro 1289/4/ dennäköisiä syitä epäillä hänen syyllistyneen 16745: 96 ja kirje korkeimmalle oikeudelle 31.8.1998, rattijuopumukseen. 16746: dnro 1732/2/98 Kantelu ei tämän vuoksi antanut aihetta 16747: AOA:n toimenpiteisiin. 16748: AOA Paunion kirje 31.8.1998, dnro 1047/4/97 16749: Korkein oikeus purki päätöksellään 1.6.1999 16750: (nro 1374) kantelijalle annetun rangaistusmäärä- 16751: yksen. SUOMEN POLIISIN TOIMINTA VIROSSA 16752: Suomen poliisiviranomaiset olivat noutaneet 16753: Sama kantelija kieltäytyi toistamiseen poliisin kantelijan kuorma-auton Virosta Suomeen ja ta- 16754: liikennevalvonnassa suorittamasta puhallusko- kavarikoineet sen täällä. Kantelija pyysi oikeus- 16755: keesta. Poliisimiehet toimittivat hänet tuolloin asiamiestä tutkimaan Suomen poliisiviran- 16756: verikokeeseen, määräsivät väliaikaiseen ajokiel- omaisten menettelyn lainmukaisuuden auton 16757: toon ja ottivat poliisin haltuun hänen ajokorttin- noutamisessa Virosta. 16758: sa. Kantelija katsoi tässä tapauksessa poliisin Erään yhtiön konkurssipesän toimitsijamies 16759: toimittaneen hänet verikokeeseen sillä perusteel- oli pyytänyt Parikkalan nimismiespiirin virka- 16760: la, että hän kieltäytyi puhalluskokeesta. V eriko- apua yhtiöltä vuokrasopimuksella haltuun saa- 16761: keen tulos oli nolla promillea. V erikokeen tulok- dun auton palauttamiseksi konkurssipesään. 16762: sen varmistuttua kantelijalle palautettiin hänen Esitutkinnassa oli ilmennyt, ettei autoa ollut- 16763: ajokorttinsa. kaan vuokrattu, vaan se oli myyty ja että oli 16764: Poliisimiehet kertoivat verikokeeseen toimit- todennäköisiä syitä epäillä auton myyntiin liit- 16765: tamisen perustuneen rattijuopumusepäilyyn. tyvän velallisen rikoksen. 16766: Tämän epäilynsä poliisimiehet olivat perusta- Poliisi oli saanut tietoonsa, että auto oli Viros- 16767: neet siihen, että kantelija oli pysäyttänyt auton- sa. Viron poliisilta oli pyydetty virka-apua auton 16768: sa tien sivuun risteysalueelle havaittuaan poliisin palauttamiseksi Suomeen. Auton noutaminen 16769: suorittavan puhalluskokeita autoilijoille. Lisäksi Virosta tapahtui siten, että suomalainen poliisi- 16770: kantelija oli käyttäytynyt hermostuneesti ja ver- ryhmä matkusti Viroon ja meni yhdessä Tallin- 16771: baalisesti aggressiivisesti poliisin puhuttaessa nan poliisin kanssa auton sijaintipaikalle Tallin- 16772: häntä. Toinen poliisimiehistä kertoi tapahtuma- nan eteläpuolella. Ryhmällä oli mukanaan au- 16773: aikaan olleensa flunssassa, mistä syystä hän ei toon Suomessa teetetyt vara-avaimet. Suomalai- 16774: ollut voinut tehdä havaintoja alkoholin tuoksus- nen poliisi oli käynnistänyt auton näitä avaimia 16775: ta. käyttämällä. Käynnistämiseen oli tarvittu avuk- 16776: AOA Paunio totesi vastauksessaan kantelijal- si paikallisen poliisin hankkima kuorma-auto, 16777: le, että puhalluskokeesta kieltäytynyt on velvol- josta oli saatu lisävirtaa. Suomalainen poliisi oli 16778: linen alistumaan verikokeen ottamiseen. V eriko- ajanut auton sen jälkeen Tallinnan satamaan, 16779: keeseen määräämisen edellytyksenä on, että kul- josta se oli tuotu laivalla Suomeen. Täällä auto 16780: jettajan todennäköisin syin epäillään syyllisty- oli takavarikoitu. 16781: neen rattijuopumukseen. Poliisimiehiltä saadun Saadun selvityksen mukaan Suomen poliisin 16782: selvityksen mukaan verikokeeseen toimittami- Virossa tekemät toimet olivat tapahtuneet pai- 16783: nen ei ollut perustunut kantelijan puhallusko- kallisen poliisiviranomaisen kanssa yhteistyössä 16784: keesta kieltäytymiseen vaan siihen, että oli to- ja sen hyväksyminä. 16785: 16786: 134 16787: POLIISI 16788: 16789: 16790: 16791: 16792: Kantelussa kerrotun tapahtuman aikaan ke- Yhteistyön yleiseksi edellytykseksi tuli lisäksi 16793: väällä 1994 Suomella ja Virolla ei ollut sopimusta asettaa se, etteivät suomalaiset poliisit millään 16794: poliisiviranomaisten välisestä yhteistyöstä. Suo- tavalla myötävaikuttaneet sellaisten toimenpi- 16795: mi oli sittemmin, 7.6.1995 tehnyt Viron kanssa teiden suorittamiseen, jotka olisivat olleet vas- 16796: sopimuksen yhteistyöstä rikosten torjunnassa, toin Suomessa yleisesti hyväksyttyjä oikeusperi- 16797: mikä sopimus oli saatettu asetuksella voimaan aatteita. 16798: 12.10.1995 alkaen (58/1995). Viro oli lisäksi liit- Saatu selvitys ei viitannut siihen, että Suomen 16799: tynyt osapuoleksi Euroopan neuvoston keski- poliisi olisi tässä tapauksessa rikkonut Suomen 16800: näistä oikeusapua rikosasioissa koskevaan yleis- lainsäädäntöä tai ryhtynyt Virossa muihin kuin 16801: sopimukseen, jonka myös Suomi on ratifioinut. paikallisen poliisin johdolla suoritettuihin toi- 16802: AOA Paunio totesi, ettei poliisiviranomaisten miin. Asiassa ei ole tullut ilmi sellaista syytä, 16803: yhteistyötä koskevan sopimuksen puuttuminen joka olisi edellyttänyt Suomen poliisilta pidät- 16804: sinänsä estänyt poliisiyhteistyötä Suomen ja Vi- täytymistä yhteistyöstä. 16805: ron välillä. Oikeusapua oli mahdollista vastaan- AOA totesi, ettei oikeusasiamiehen toimival- 16806: ottaa myös sopimuksettomassa tilassa, jos pyyn- taan kuulu arvioida, oliko Viron poliisi menetel- 16807: nön kohteena oleva valtio sitä antoi. Viron polii- lyt sitä velvoittavien säännösten mukaisesti. 16808: sin oikeus antaa virka-apua samoin kuin virka- Edellä lausutuilla perusteilla AOA ei pitänyt 16809: avun pyytämisessä ja antamisessa Virossa nou- Suomen poliisin menettelyä virheellisenä. Hän 16810: datettavat menettelytavat määräytyivät Viron totesi kuitenkin, että poliisin toimiessaan tällai- 16811: lainsäädännön mukaan. sessa säädännäisesti epävarmassa tilanteessa tuli 16812: Suomen poliisin toiminta toisen valtion alueel- noudattaa erityistä varovaisuutta sen suhteen, 16813: la edellytti kuitenkin aina lähtökohtaisesti asian- että toiminta on Suomen ja toimintamaan lain- 16814: omaisen valtion hyväksymistä. Suomen poliisi ei säädännön mukaista ja että suoritettavista toi- 16815: voinut käyttää toimivaltuuksiaan Suomen menpiteistä on etukäteen yksiselitteisesti sovit- 16816: alueen ulkopuolella, ellei asianomaisen valtion tu. Hän korosti myös sitä perusperiaatetta, että 16817: kanssa ollut siitä erikseen sovittu. Suomen poliisin toimivalta rajoittuu Suomen 16818: Sisäasiainministeriön poliisiosaston ja keskus- alueelle, jollei laajemmalle toimivallalle ole sopi- 16819: rikospoliisin lausuntojen mukaan keskusrikospo- mus- tai muuta perustetta. 16820: liisi oli pyytänyt Viron poliisilta virka-apua au- AOA Paunion päätös 31.8.1998, dnro 617/4/96 16821: ton palauttamiseksi. Päätöksen auton luovutta- 16822: misesta Virosta ja sen siirtämisestä säilytyspai- 16823: kastaan satamaan laivattavaksi oli tehnyt Viron 16824: ESITUTKINNAN ALOITTAMINEN JA 16825: POLIISIMIEHEN SIVUTOIMI 16826: poliisi. Lausuntojen mukaan Suomen poliisi ei 16827: ollut tehnyt tutkinta- tai pakkotoimenpiteitä OA Lehtimaja otti tiedotusvälineissä käydyn 16828: Suomen alueen ulkopuolella. keskustelun, erään televisio-ohjelman sekä kan- 16829: AOA:n mielestä tällaisessa yhteistyössä lähtö- sanedustajien kirjallisten kysymysten vuoksi 16830: kohdaksi oli asetettava se, että Suomen poliisin omasta aloitteestaan tutkittavakseen väitteen 16831: toiminta tapahtuu Viron viranomaisten asetta- siitä, että poliisi ei olisi ryhtynyt riittävän aktii- 16832: mien edellytysten mukaisesti. V astuu Viron lain- visesti selvittämään epäiltyä paritusrikosta Kot- 16833: säädännön noudattamisesta virka-avun antami- kassa, Valkealassa ja Lapinjärvellä sijaitsevissa 16834: sessa kuului virka-apua antaneille poliisimiehille. majoitusliikkeissä. 16835: 16836: 135 16837: POLIISI 16838: 16839: 16840: 16841: 16842: Tiedotusvälineiden mukaan näissä maJOitus- Vaikka paritusta ei kaikkeen prostituutioon 16843: liikkeissä oli harjoitettu ilmeisen ohjattua prosti- aina liittyisikään, oli OA kuitenkin eri mieltä 16844: tuutiota. Sitä olivat harjoittaneet erään matka- ministeriön kanssa siitä, voitiinko Valkealassa 16845: toimiston Venäjältä säännönmukaisin väliajoin harjoitettua prostituutiota pitää viitteenä pari- 16846: kuljettamat naiset. Tavanomaisia turisteja näi- tusrikoksesta. Koska selvitysten mukaan turisti- 16847: hin matkaseurueisiin ei yleensä ollut kuulunut, matkojen todellinen luonne oli ollut poliisin tie- 16848: vaan majoitusliikkeet olivat olleet lähes yksin- dossa, olisi paritusepäilyä koskevan esitutkinnan 16849: omaan prostituoitujen käytössä. Toiminta oli ol- käynnistäminen myös Valkealassa ollut OA:n 16850: lut varsin näkyvää ja paikkakunnilla toiminnan mielestä jo aikaisemmin aiheellista. 16851: luonne oli ollut yleisesti tiedossa. OA otti kuitenkin huomioon sen, että käytän- 16852: Julkisuudessa oli epäilty, että esitutkinnan nössä paritusta koskevia säännöksiä oli sovellet- 16853: aloittamisen viipymisen syynä Valkealassa olisi tu vain harvoin ja että rikoksen tunnusmerkistö 16854: ollut toimintaan käytetyn kiinteistön omistus- oli tulkinnanvarainen. Poliisi oli sekä Kotkan 16855: suhteet. Kiinteistön omisti paikallinen pankki, että Valkealan ja Lapinjärven tapauksissa suo- 16856: joka oli vuokrannut sen majoitusliikkeen harjoit- rittanut epäillyn parituksen todistamiseksi pit- 16857: tajalle. Pankin johtokunnan sivutoimisena pu- källistä tarkkailutoimintaa. OA:n mielestä ei ol- 16858: heenjohtajana toimi Kymen läänin lääninpoliisi- lut sinänsä aihetta epäillä poliisin ilmoitusta 16859: neuvos. OA arvioi tässä yhteydessä yleisemmin- tarkkailun tarpeellisuudesta ennen varsinaisen 16860: kin poliisin johtotehtävissä toimivien henkilöi- esitutkinnan aloittamista. Tästä huolimatta pel- 16861: den sivutoimien asianmukaisuutta. kästään rikoksen selvittämisen ja toteennäyttä- 16862: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- misen vaikeus ei voinut olla riittävä syy lykätä 16863: van. esitutkinnan aloittamista. 16864: 16865: Esitutkinnan aloittaminen Lääninpoliisineuvoksen kaksoisrooli 16866: Poliisin on toimitettava esitutkinta, kun teh- pankki- ja poliisimiehenä 16867: dyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä Esitutkinnan operatiivinen johtaminen ei kuu- 16868: epäillä, että rikos on tapahtunut. Esitutkinta on lunut lääninpoliisineuvoksen tehtäviin. Sen si- 16869: toimitettava ilman aiheetonta viivytystä. jaan hänen tehtäviinsä lääninjohdossa toimiva- 16870: Sisäasiainministeriön lausunnon mukaan pros- na paikallispoliisin yksiköiden esimiehenä kuului 16871: tituution näkyvä harjoittaminen ei kuitenkaan vastata alueellaan poliisin voimavarojen suun- 16872: sinänsä riitä perusteeksi epäillä, että toimintaan taamisesta, toiminnan ohjaamisesta ja valvon- 16873: liittyisi paritusta. Paritusrikoksen toteen näyt- nasta. Poliisin lääninjohdon velvollisuutena oli 16874: täminen on ministeriön mukaan vaikeata. huolehtia siitä, että rikosten ennalta estämiseen, 16875: OA puolestaan totesi, etteivät näyttövaikeu- selvittämiseen ja syyteharkintaan saattamiseen 16876: det kuitenkaan saa johtaa paritusrikoksen vä- liittyvät poliisin velvollisuudet kyettiin hoita- 16877: hättelyyn. Kysymyksessä on rikoslaji, jonka yh- maan. 16878: teydet järjestäytyneeseen rikollisuuteen ovat Selvityksen perusteella ei ollut osoitettavissa, 16879: tunnetut. Tässä mielessä se on ilmiö, jonka tor- että pankin johtokunnan puheenjohtajana toi- 16880: junta kuuluu keskeisesti poliisin lakisääteisiin minut lääninpoliisineuvos olisi vaikuttanut esi- 16881: velvollisuuksiin. tutkinnan käynnistymisen lykkääntymiseen 16882: 16883: 16884: 136 16885: POLIISI 16886: 16887: 16888: 16889: 16890: taikka että hän olisi tässä asiassa käyttänyt vir- sia sidoksia, jotka antavat aiheen kytkeä poliisin 16891: ka-asemaansa oman etunsa tai pankin edun edis- prostituutioon. Niinpä lääninpoliisineuvoksen- 16892: tämiseen. Asiaa voitiin kuitenkin tarkastella kin olisi tullut mieltää ristiriita poliisimiehen ja 16893: myös siltä kannalta, miten koko läänin poliisi- pankkimiehen roolien välillä ja tarvittaessa luo- 16894: henkilöstön esimiehen kiinteä sidos pankkiin oli pua jälkimmäisestä, jollei hänellä ollut keinoja 16895: mahdollisesti vaikuttanut esitutkinnan operatii- lopettaa pankin kiinteistössä harjoitettua laaja- 16896: visesta puolesta vastaavan poliisijohdon haluk- mittaista prostituutiotoimintaa. OA:n mielestä 16897: kuuteen osoittaa aktiivisuutta esitutkinnan lääninpoliisineuvoksen jäsenyys pankin johto- 16898: käynnistämiseksi ja prostituutiotoiminnan taus- kunnassa ei ollut olosuhteet huomioon ottaen 16899: tojen selvittämiseksi. ollut virkamiesoikeudellisesti asianmukaista. 16900: Poliisiorganisaatio on luonteeltaan hierarkki- Esitutkinta olikin sittemmin johtanut siihen, 16901: nen. Tällaiselle organisaatiolle ei liene helppoa että lääninpoliisineuvos ja pankin johtokunnan 16902: ryhtyä sellaisiin virkatoimiin, jotka johtaisivat muut jäsenet asetettiin syytteeseen paritusrikok- 16903: organisaation esimiehen vaikeuksiin tai kiusalli- sesta. Syyte kuitenkin hylättiin. 16904: siin tilanteisiin, olkoonpa, että päätösvalta muo- Siihen nähden, että lääninpoliisineuvokselle oli 16905: dollisesti kuuluisi organisaation toimivaltaiselle myönnetty pankkitoimintaa varten sivutoimilu- 16906: yksikölle eikä esimiehelle itselleen. pa eikä sivutoimen ollut voitu havaita muuten 16907: OA piti mahdollisena, että lääninpoliisineu- vaikuttaneen hänen virkatehtäviensä hoitami- 16908: voksen sidoksella pankkiin oli ollut tosiasiallista seen, OA katsoi, ettei lääninpoliisineuvos ollut 16909: vaikutusta esitutkinnan aloittamiskynnyksen toiminut sillä tavalla lainvastaisesti tai virheelli- 16910: ylittymiseen. Ainakin oli mahdollista, että asia sesti, että eduskunnan oikeusasiamiehellä olisi 16911: oli ulkopuolisten silmissä herättänyt tämän- mahdollisuutta puuttua asiaan. Lääninpoliisi- 16912: suuntaisia epäilyksiä. neuvoksen olisi kuitenkin virka-asemansa vuoksi 16913: Lääninpoliisineuvoksen olisi täytynyt näissä tullut harkita myös sitä vaihtoehtoa, että hän 16914: olosuhteissa ymmärtää, että kokonaistilanne oli olisi kokonaan luopunut pankin johtokunnan jä- 16915: ollut hänelle läänin korkeimpana poliisiviran- senyydestä. 16916: omaisena erityisen ongelmallinen. Majoitusliik- 16917: keeseen ja tätä kautta omistajapankkiin liittyvä Pankin hallituksen jäsenyys 16918: prostituutiotoiminta oli ollut yleisessä tiedossa ja poliisimiehen sivutoimena: 16919: poliisin tarkkailtavana. Vaikkei varsinainen pa- 16920: yleisiä havaintoja 16921: ritusepäily vielä tässä vaiheessa olisikaan ulottu- Virkamiesten sivutoimia koskevilla rajoituk- 16922: nut pankin johtokuntaan saakka, oli jo pelkäs- silla pyritään turvaamaan viranomaisten puolu- 16923: tään prostituutiotoiminnan yhdistäminen pank- eettomuus ja kansalaisten luottamus viran- 16924: kiin ja pankin johtokunnan puheenjohtajuuden omaisten puolueettomuuteen. Sivutoimista joh- 16925: kautta läänin poliisijohtoon varsin kiusallinen tuvien sidonnaisuuksien vuoksi virkamies ei saa 16926: asm. tulla esteelliseksi tehtävässään eikä sivutoimi saa 16927: Vaikkei prostituutiota olekaan kriminalisoitu, vaarantaa kansalaisten luottamusta tehtävän 16928: tällaista elinkeinoa pidetään yhteiskunnassam- hoitamisen tasapuolisuuteen. 16929: me hyvän tavan vastaisena. Sen vuoksi poliisi- Pankin hallituksen tehtävänä on pankin toi- 16930: miehen pitäisi aktiivisesti välttää kaikkia sellai- minnan johto. Hallituksen jäsentä sitoo salassa- 16931: 16932: 16933: 16934: 137 16935: POLIISI 16936: 16937: 16938: 16939: 16940: pitovelvollisuus ja häntä koskee henkilökohtai- taloudellista valtaa ja osallistuu monin eri tavoin 16941: nen vahingonkorvausvelvollisuus pankille tahal- toiminta-alueensa elinkeinoelämään ja muuhun 16942: lisesti tai huolimattomuudesta aiheutetuista va- taloudelliseen toimintaan. Ei ole harvinaista, 16943: hingoista. Pankin hallituksen jäsenyys luo siten että pankin edut ovat ristiriidassa yksityisten 16944: huomattavasti kiinteämmän lojaliteetin pank- ihmisten etujen kanssa. Kuitenkin poliisi on ole- 16945: kia kohtaan kuin esimerkiksi säästöpankin isän- massa kaikkia kansalaisia varten. On tärkeätä, 16946: nän tai liikepankin konttorin valvojan asema. että poliisin tasapuolisuuteen voidaan luottaa 16947: Säästöpankin isäntä tai konttorin valvoja eivät joka tilanteessa. Tämän tavoitteen kanssa sopii 16948: osallistu laitoksen operatiiviseen johtamiseen huonosti yhteen se, että poliisin etu samaistetaan 16949: kuten pankin hallituksen jäsenet. pankin edun kanssa. Puolueettomuusepäilyjä 16950: Silti jo säästöpankin isännän ja liikepankin voidaan odottaa syntyvän esimerkiksi silloin, 16951: valvojan tehtäviin on katsottu liittyvän ongel- kun poliisin on puututtava elinkeinoelämän ja 16952: mia, erityisesti kun kysymys on ollut tuomarin taloudellisen vallankäytön piirissä ilmenevään 16953: roolista. Korkeimman oikeuden ratkaisussa rikollisuuteen. 16954: KKO 1996:80 todettiin lautamiehen toimiminen Poliisimiesten sivutoimiin on tähän asti suh- 16955: säästöpankin isännistössä tuomarin esteellisyy- tauduttu vapaamielisesti. Pankkitoimintaan 16956: den kannalta pulmalliseksi kysymykseksi. Liike- osallistumista on saatettu pitää jopa hyödyllise- 16957: pankin konttorin valvojan tehtävää OA on pitä- nä. Yhteiskunnan ilmapiiri ja ihmisten odotuk- 16958: nyt yleisessä tuomioistuimessa toimivalle vaki- set ovat kuitenkin muuttumassa. Virkamiehiltä 16959: naiselle ammattituomarille soveltumattomana odotetaan entistä tiukempaa puolueettomuutta. 16960: sivutoimena (OA:n päätös, dnro 2219/4/96 ks. Yhdenvertaisuus lain edessä on entistä tärkeäm- 16961: s. 79). pi perusoikeus. 16962: OA:n mukaan on selvää, että poliisimiehille Yhä enemmän korostetaan puolueettomuuden 16963: kuuluvat lähtökohtaisesti samat perusoikeudet niin sanottua objektiivista puolta: ei riitä, että 16964: kuin muillekin ihmisille, mitä tulee vapaa-ajan virkamies itse uskoo tai tietää olevansa puoluee- 16965: viettoon. Toisaalta on yhtä selvää, että poliisin ton. Puolueettomuuden tulee näkyä myös ulos- 16966: asemasta johtuu myös yksityiselämää ja vapaa- päin. Virkakoneiston on kannettava huolta myös 16967: ajan harrastuksia koskevia tosiasiallisia rajoi- yleisestä puolueettomuuskuvastaan. 16968: tuksia. Pelkästään se mahdollisuus, että poliisimiehen 16969: Poliisimiesten sivutoimiin kohdistuu vastaa- sivutoimi saattaisi vaarantaa virkatehtävän 16970: via ongelmia kuin tuomareiden sivutoimiin. Po- asianmukaisen hoitamisen, on omiaan heikentä- 16971: liisin toimintaan liittyy näkyvä julkisen vallan mään kansalaisten luottamusta poliisin toimin- 16972: käyttö. Yhteiskunnallisen asemansa ja valtuuk- taan. Poliisiorganisaation hierarkkisuudesta ai- 16973: siensa vuoksi poliisi kuuluu siihen viranomaisten heutuu erityisiä odotuksia nimenomaan poliisin 16974: ryhmään, jonka toiminnan puolueettomuudelle johtotehtävissä toimiville. Esimerkiksi läänin 16975: ja tasapuolisuudelle on asetettava tavanomaista poliisiorganisaationjohtaja ei voi yleensä poistaa 16976: korkeammat vaatimukset. Vaatimus korostuu sivutoimestaan mahdollisesti aiheutuvaa puo- 16977: johtotehtävissä toimivien poliisimiesten kohdal- lueellisuusepäilyä pelkästään vetäytymällä jon- 16978: la. kin yksittäisen asian käsittelystä. Johtajan val- 16979: Pankki käyttää yhteiskunnassa merkittävää vonta- ja ohjaaruisvelvollisuus säilyy, vaikka jo- 16980: 16981: 16982: 16983: 138 16984: POLIISI 16985: 16986: 16987: 16988: 16989: kin häneen liittyvä asia olisikin vireillä. J ohtajal- lyttänyt, että asianomistajalta ja todistajalta oli- 16990: la on tosiasiallisia vaikutusmahdollisuuksia joh- si hankittu itsenäiset ja toisistaan riippumatto- 16991: tamassaan organisaatiossa toimivien poliisimies- mat kuulustelukertomukset ja tunnistamiset. 16992: ten asemaan, vaikkei johtaja yksittäiseen opera- Erityisen tärkeää tämä olisi ollut tässä tapauk- 16993: tiiviseen asiaan muodollisesti puuttuisikaan. Sen sessa, koska kuulustelun tarkoituksena nimen- 16994: vuoksi poliisiorganisaation johtotehtävissä toi- omaan oli ollut selvittää, tunnistavatko asian- 16995: mivien tulisi olla erityisen varovaisia ottaessaan omistaja ja todistaja epäillyn pahoinpitelijän 16996: itselleen sivutoimia. heille esitetystä valokuvasta. 16997: Yhteenvetona OA totesi, että kiinteä kytkös Tutkija oli menetellyt virheellisesti sekä ase- 16998: pankkiin voi olla omiaan kyseenalaistamaan po- mansa ja tehtäviensä vastaisesti myös vältelles- 16999: liisin puolueettomuuskuvaa ja toimintavapaut- sään todistajakutsun tiedoksiottamista. Tutkija 17000: ta. Pankin hallituksen tai vastaavan elimen jäse- oli poistunut työpaikaltaan syytä ilmoittamatta 17001: nyys saattaa olla ongelmallinen sidos ainakin vaikka oli sopinut haastemiehen kanssa, että olisi 17002: poliisin johtotehtävissä toimivalle virkamiehel- tavoitettavissa vastaanottaakseen kutsun todis- 17003: le. tajaksi. 17004: OA saattoi käsityksensä sisäasiainministeriön AOA saattoi vanhemman rikoskonstaapelin 17005: ja lääninpoliisineuvoksen tietoon. tietoon käsityksensä menettelyn virheellisyydes- 17006: OA Lehtimajan päätös 27.10.1998, dnro 2036/ tä. 17007: 2/97 AOA Jonkan päätös 12.11.1998, dnro 2442/4/ 17008: 96 17009: Sisäasiainministeriön pyynnöstä oikeusasia- 17010: mies antoi 26.2.1999lausunnon (141/4/99) polii- 17011: sin taloudellisia sidonnaisuuksia selvittäneen työ- 17012: ryhmän mietinnöstä. Sisäasiainministeriö vahvisti VASTAAMINEN ESITUTKINNAN LOPPU- 17013: LAUSUNTOA KOSKEVAAN PYYNTÖÖN 17014: 1. 7.1999 suosituksen poliisihallinnon virkamies- 17015: ten sivutoimista. Suositus on voimassa 1.8.1999 Kantelija arvosteli keskusrikospoliisin Rova- 17016: alkaen. niemen yksikön menettelyä esitutkinnassa. Hä- 17017: nelle ei ollut pyynnöstään huolimatta annettu 17018: mahdollisuutta loppulausunnon antamiseen suo- 17019: ritetun lisätutkinnan johdosta eikä hänen tätä 17020: HENKILÖN TUNNISTAMINEN koskevaan kirjalliseen pyyntöönsä ollut edes vas- 17021: ESITUTKINNASSA 17022: tattu. 17023: Kantelija arvosteli Oulun poliisilaitoksella toi- AOA Jonkka totesi kannanottonaan seuraa- 17024: mitettua esitutkintaa mm. epäillyn henkilön van. 17025: tunnistamisjärjestelyjen osalta. Lisäksi hän ar- Loppulausunnon pyytäminen ei ole lain mu- 17026: vosteli jutun tutkijaa siitä, että tämä oli pakoil- kaan pakollista. Selvitys osoitti, että lisätutkin- 17027: lut kutsua saapua todistajaksi oikeudenkäyntiin. nassa oli kantelijan osalta kysymys seikoista, 17028: AOA Jonkka totesi, että tutkija oli menetellyt joihin tällä oli ollut mahdollisuus antaa loppu- 17029: virheellisesti saliiessaan asianomistajan ja todis- lausunto jo aiemmin. 17030: tajan olla läsnä toistensa kuulusteluissa. Asian- Näin ollen rikosylikomisario ei ollut menetellyt 17031: mukainen ja puolueeton selvittäminen olisi edel- lainvastaisesti tai virheellisesti, kun hän ei ollut 17032: 17033: 17034: 139 17035: POLIISI 17036: 17037: 17038: 17039: 17040: varannut kantelijalle tilaisuutta antaa loppulau- KANSANEDUSTAJAN 17041: suntoa enää lisätutkinnan johdosta. Hyvä viran- TIEDONSAANTIOIKEUS 17042: omaiskäytäntö olisi kuitenkin edellyttänyt, että Kansanedustaja oli kirjeellä pyytänyt Jyväs- 17043: tutkinnanjohtaja olisi vastannut kantelijan kylän poliisilaitosta lähettämään jäljennöksen 17044: pyyntöön saada antaa loppulausunto. AOA saat- liikennevahinkoa koskevasta esitutkintapöytä- 17045: toi tämän käsityksensä tutkinnanjohtajan tie- kirjasta, koska kansanedustajien keskuudessa 17046: toon. asiasta "vallitsi epätietoisuutta". Hän oli toivo- 17047: AOA Jonkan päätös 28.12.1998, dnro 1723/4/96 nut asiakirjoja "veloituksetta kansanedustajien 17048: käyttöön" ja kehottanut lähettämään ne liiken- 17049: nevahingon asianosaiselle suoraan, jotta tämä 17050: LAINKOHDAN ILMOITTAMINEN voisi liittää niihin oman lausuntonsa ja toimittaa 17051: ne edelleen eduskuntaan. 17052: Kantelija kertoi, että hänelle oli annettu kes- 17053: Poliisilaitos ei ollut toimittanut pyydettyjä 17054: kusrikospoliisin Turun yksikön rikosylikomisa- 17055: asiakirjoja eikä myöskään vastannut kansan- 17056: rion määräyksestä kirjallinen kielto ilmaista 17057: edustajalle. Apulaispoliisipäällikkö ilmoitti sen 17058: kuulustelussa ilmi tulleita seikkoja. Kirjallisessa 17059: sijaan liikennevahingon asianosaiselle: "Poliisi- 17060: kiellossa ei ollut mainintaa siitä, mihin lainkoh- 17061: laitos toteaa, että kolariasiaanne on käsitelty 17062: taan toimenpide perustui ja mitkä olivat seura- 17063: mielestämme jo riittävästi." 17064: ukset kiellon rikkomisesta. Kielto oli merkitty 17065: Poliisilaitos oli perustellut kieltäytymistä 17066: olemaan voimassa toistaiseksi. 17067: myös sillä, että kansanedustaja oli pyytänyt 17068: Esitutkintalain mukaan tällainen kielto voitiin 17069: asiakirjoja maksutta. Se oli katsonut, ettei kan- 17070: antaa. AOA J onkka totesi, että esitutkinnasta ja 17071: sanedustajalla ollut lain mukaan oikeutta saada 17072: pakkokeinoista annetun asetuksen mukaan tässä 17073: maksuttornia jäljennöksiä julkisista asiakirjois- 17074: tarkoitetusta kiellosta olisi tullut käydä ilmi kiel- 17075: ta. Poliisilaitos ei ollut kuitenkaan ilmoittanut 17076: lon voimassaoloaika ja seuraukset kiellon rikko- 17077: tästä kannastaan kansanedustajalle vaan oli 17078: misesta. Kiellon perusteena olevaa lainkohtaa ei 17079: olettanut kantelijan kansanedustajana tuntevan 17080: asetuksessa nimenomaisesti ole määrätty ilmoi- 17081: valtion maksuperustelain sisällön. Poliisilaitok- 17082: tettavaksi, mutta AOA piti kuitenkin asianmu- 17083: sen mukaan kantelijalla oli kansanedustajana ol- 17084: kaisena, että oikeudellisesti veivoittavassa pää- 17085: lut saataviHaan alan paras asiantuntemus. Tä- 17086: töksessä mainitaan myös päätöksen normatiivi- 17087: män johdosta poliisilaitos ei ollut katsonut tar- 17088: nen perusta. 17089: peelliseksi myöskään neuvoa kantelijaa asiassa 17090: AOA saattoi käsityksensä rikosylikomisarion 17091: hallintomenettelylain 4 §:n mukaisesti. 17092: tietoon. Lisäksi hän saattoi päätöksensä sisä- 17093: Kansanedustaja kanteli asiasta oikeusasiamie- 17094: asiainministeriön poliisiosastolle tiedoksi ja otet- 17095: helle. Kantelun johdosta antamassaan lausun- 17096: tavaksi huomioon rikosilmoitusjärjestelmää ke- 17097: nossa poliisipäällikkö ilmoitti asiakirjapyynnön 17098: hitettäessä. 17099: olleen osan jatkuvaa prosessia, jota oli jo "kylläs- 17100: AOA Jonkan päätös 28.12.1998, dnro 256114/96 17101: tymiseen asti selvitelty". 17102: OA Lehtimaja esitti kannanottonaan seuraa- 17103: van. 17104: Pyydetty esitutkintapöytäkirja oli ollut julki- 17105: 17106: 17107: 140 17108: POLIISI 17109: 17110: 17111: 17112: 17113: nen eikä poliisilla ollut ilmoittamallaan perus- tos olisi joka tapauksessa vastannut kansanedus- 17114: teella oikeutta kieltäytyä antamasta tietoja täl- tajalle tämän kirjeeseen sekä samalla ilmoittanut 17115: laisesta asiakirjasta. asiakirjojen maksullisuutta koskevasta kannas- 17116: Julkisuusperiaatteen tavoitteena on julkisen taan. 17117: vallankäytön tehokas valvonta. Käsillä olleessa OA katsoi poliisilaitoksen menetelleen virheel- 17118: tapauksessa kansanedustaja oli pyytänyt poliisi- lisesti siinä, ettei se ollut vastannut kansanedus- 17119: viranomaiselta jäljennöksiä julkisista asiakir- tajan kirjalliseen tiedusteluun eikä ollut toimit- 17120: joista selvittääkseen viranomaistoiminnan oi- tanut siltä pyydettyjä jäljennöksiä julkisesta 17121: keellisuuden. Eduskunnan tehtäviin kuuluu asiakirjasta. Lisäksi OA piti poliisilaitoksen oi- 17122: myös julkisen hallinnon valvonta. Tämä edellyt- keusasiamiehelle antamaa selvitystä ja erityises- 17123: tää tehokasta mahdollisuutta viranomaistoi- ti poliisipäällikön lausuntoa sävyltään ylimieli- 17124: mintaa koskevien tietojen saantiin. Vaikka val- senä ja epäasiallisena. 17125: tiopäiväjärjestyksen 53 §:ssä säädetty yleinen OA antoi poliisilaitokselle huomautuksen sen 17126: oikeus saada tietoja asiakirjoja koskeekin vain edellä mainitusta virheellisestä menettelystä. 17127: eduskunnan valiokuntia eikä yksittäistä kansan- OA Lehtimajan päätös 29.12.1998, dnrot 422 17128: edustajaa, myös yksittäisellä kansanedustajalla ja 1306/4/98 17129: on käytössään laaja mahdollisuus tietojen han- 17130: kintaan mm. valtiopäiväjärjestyksen 37 §:ssä 17131: tarkoitettujen suullisten ja kirjallisten kysymys- ESITUTKINNAN VIIVÄSTYMINEN JA 17132: SYYTEHARKINNAN ASIANMUKAISUUS 17133: ten kautta. 17134: OA:n mielestä julkisuusperiaatteella oli erityi- Kantelija arvosteli Turun poliisilaitoksen toi- 17135: nen painoarvo silloin, kun kansanedustaja il- mittaman esitutkinnan viipymistä. Lisäksi hän 17136: moitti edustajantehtävässään tarvitsevansa tie- arvosteli Turun kihlakunnansyyttäjän syytehar- 17137: toa viranomaisen toiminnasta. Tällaisessa tilan- kintaa sekä Länsi-Suomen läänin lääninsyyttä- 17138: teessa julkisuusperiaate voi velvoittaa viran- jän kantelun johdosta tekemää päätöstä. 17139: omaista myös oma-aloitteeseen tiedottamiseen. Kyse oli kahden poliisin tekemäksi epäillystä 17140: On muistettava, että hallitusmuodon 16a §:ssä pahoinpitelystä. Asianomistajaa oli kuultu heti 17141: asetetaan julkiselle vallalle aktiivinen velvolli- rikosilmoituksen tekohetkellä, mutta syyllisiksi 17142: suus perusoikeuksien turvaamiseen. Tähän kuu- epäiltyjä poliisimiehiä ja todistajia vasta lähes 17143: luu myös se, että viranomainen kantaa huolta kaksi vuotta myöhemmin. Kihlakunnansyyttäjä 17144: julkisuusperiaatteen mahdollisimman tehok- teki sittemmin asiassa syyttämättäjättämispää- 17145: kaasta toteutumisesta. töksen katsoen toisen poliisimiehen osalta lievän 17146: Kansanedustajan oikeudesta saada maksutta pahoinpitelyn syyteoikeuden vanhentuneen esi- 17147: jäljennöksiä viranomaisten hallussa olevista tutkinnan aikana ja toisen osalta pahoinpitelyn 17148: asiakirjoista ei ole erikseen säädetty. Se, että jääneen näyttämättä. 17149: poliisilaitos ei katsonut voivansa antaa kansan- Rikoskomisario tutkinnanjohtajana ja van- 17150: edustajan pyytämiä asiakirjajäljennöksiä veloi- hempi rikoskonstaapeli tutkijana eivät olleet 17151: tuksetta, ei oikeuttanut poliisilaitosta kokonaan esittäneet hyväksyttäviä perusteita sille, että esi- 17152: kieltäytymäänjäljennösten antamisesta. Hyvän tutkinta kesti lähes kaksi vuotta. AOA Jonkka 17153: hallinnon periaate olisi vaatinut, että poliisilai- korosti, että poliisin tekemäksi epäiltyjen rikos- 17154: 17155: 17156: 17157: 141 17158: POLIISI 17159: 17160: 17161: 17162: 17163: ten asianmukainen ja joutuisa tutkiminen on en- voa esitutkinnan asianmukaista etenemistä. 17164: siarvoisen tärkeää. Tällaisissa tilanteissa voi Syyteharkinnan osalta AOA katsoi, että kihla- 17165: mm. helposti syntyä epäluuloja tutkinnan puo- kunnansyyttäjän ja lääninsyyttäjän olisi tullut 17166: lueettomuutta kohtaan. Tällaisten epäilyjen tor- arvioida poliisimiesten menettelyä myös virkari- 17167: jumiseksi onkin sittemmin poliisimiesten teke- koksen tunnusmerkistön valossa. Syyttäjien olisi 17168: miksi epäiltyjen rikosten tutkinnanjohto siirret- lievää pahoinpitelyä koskevassa syyteharkin- 17169: ty syyttäjälle. Kun tapahtuma-aikaan tutkin- nassa tullut myös ottaa huomioon rikoslain 8 17170: nanjohto oli vielä kuulunut poliisille eli esitutkin- luvun 4 §:n oikeusohje rikosten syyteoikeuden 17171: ta hoidettiin kokonaisuudessaan poliisiorgani- vanhenemisesta. 17172: saation sisällä, oli tutkinnanjohtajana toiroineel- AOA Jonkan päätös 31.12.1998, dnro 2614/4/ 17173: Ia rikoskomisariolla erityinen aihe seurata ja val- 97 17174: 17175: 17176: 17177: 17178: 142 17179: SYYTIÄJÄLAITOS 17180: 17181: 17182: 17183: 17184: SYYTTÄJÄLAITOS yleisiä määräyksiä ja ohjeita. Samassa yhteydes- 17185: sä luovuttiin väliportaan syyttäjistä. 17186: YLEISTÄ Organisaatiouudistus merkitsi laillisuusval- 17187: vonnan kannalta sitä, että myös maan korkein 17188: Syyttäjäasiat kuuluivat OA Lehtimajalle elo- syyttäjäviranomainen tuli oikeusasiamiehen 17189: kuun loppuun saakka, jonka jälkeen ne siirtyivät valvonnan piiriin. Aikaisemmin näin ei ollut, 17190: organisaatiomuutoksen yhteydessä AOA Jonkan koska oikeusasiamiehellä ei ollut oikeutta valvoa 17191: ratkaistaviksi. Samaan aikaan syyttäjäasioiden oikeuskanslerin virkatoimia myöskään syyttäjä- 17192: pääesittelijäksi määrättiin esittelijäneuvos Eero laitoksen johtamisen osalta. 17193: Kallio. Samassa yhteydessä muutettiin myös esitut- 17194: Syyttäjäasioita ovat yleisiä syyttäjiä koskevat kintalakia siten, että syyttäjät toimivat tutkin- 17195: kantelut. Niinpä esimerkiksi sotilasoikeuden- nanjohtajina poliisien tekemiksi epäiltyjen rikos- 17196: käynnissä syyttäjinä toimivia sotilaslakimiehiä ten tutkinnassa. Tällä tavalla voidaan välttää 17197: koskevat kantelut katsotaan puolustuslaitosta tutkinnan puolueettomuuteen kohdistuvia epäi- 17198: koskeviksi asioiksi. lyjä. Uudistus tulee todennäköisesti vähentä- 17199: Rajanveto siinä, mihin asiaryhmään kantelu mään näitä asioita koskevia kanteluita. 17200: kuuluu, ei ole aina yksiselitteistä. Syyttäjiä kos- Oikeudenkäynti rikosasioissa uudistettiin lo- 17201: kevissa kanteluissa on usein kanneltu myös polii- kakuun alusta 1997. Uudistus lisää syyttäjän 17202: sin menettelystä. Samoin tuomioistuimia ja po- merkitystä rikosprosessissa. Oikeudenkäyntime- 17203: liisia koskevissa kanteluissa on saatettu käsitellä nettely hovioikeudessa uudistui toukokuun alus- 17204: myös syyttäjän menettelyä. Pääsääntönä on ol- ta 1998. Suulliset käsittelyt ovat tämän uudis- 17205: lut kantelun sijoittaminen siihen ryhmään mihin tuksen jälkeen lisääntyneet hovioikeuksissa. 17206: se eniten painottuu. Kun jokaisesta ratkaisusta Rangaistusmääräysten antaminen oli jo aikai- 17207: on tehty vain yksi tilastomerkintä, syyttäjän semmin siirretty tuomioistuimilta syyttäjille. 17208: menettelyä koskevia kanteluita on jonkin verran 17209: tilastoitua enemmän. Syyttäjälaitokseen kohdistuva 17210: laillisuusvalvonta 17211: Syyttäjien toimintaympäristön Suurin osa syyttäjiin kohdistetuista kanteluis- 17212: muutoksista ta koskee syyteharkintaa, etenkin sen lopputu- 17213: Syyttäjälaitos on ollut viime vuosina uudistus- losta, mutta jonkin verran myös ratkaisujen vii- 17214: ten kohteena. Syyttäjäorganisaation uudistus pymistä ja perusteluja. 17215: alkoi paikalliselta tasolta kihlakuntauudistuk- Oikeusasiamies ja valtakunnansyyttäjä ovat 17216: sella. Laki kihlakunnansyyttäjistä tuli voimaan pyrkineet välttämään syyttäjien päällekkäistä 17217: 1.12.1996. Ylimmän syyttäjäviranomaisen teh- valvontaa ja samojen asioiden tutkimista. Käy- 17218: tävät siirtyivät 1.12.1997 valtioneuvoston oi- tännöksi on muotoutunut, että oikeusasiamie- 17219: keuskanslerilta valtakunnansyyttäjälle. Valta- helle tehdyt syyteharkintaa koskevat ns. muu- 17220: kunnansyyttäjän tehtäväksi tuli muun muassa toksenhakutyyppiset kantelut on siirretty valta- 17221: syyttäjien toiminnan yleinen johtaminen ja ke- kunnansyyttäjälle, mikäli kysymys on ollut 17222: hittäminen sekä syyttäjien valvonta. Hänellä on muusta kuin virkarikoksesta. V altakunnansyyt- 17223: myös oikeus antaa syyttäjien toimintaa koskevia täjä voi toimivaltansa puitteissa suorittaa tällöin 17224: 17225: 17226: 17227: 143 17228: SYYTIÄJÄLAITOS 17229: 17230: 17231: 17232: 17233: uuden syyteharkinnan, mihin oikeusasiamiehel- rittamaan syyteharkintaan virkarikosasioissa 17234: lä ei ole mahdollisuutta. Oikeusasiamies voi täl- sekä missä vaiheessa ylimpien laillisuusvalvojien 17235: laisessa tapauksessa vain arvioida syyttäjän toi- katsotaan ottaneen tällaisen syyteharkinnan it- 17236: minnan lainmukaisuuden. Näiden syyteharkin- selleen. Tähän liittyy myös laajempi kysymys 17237: takanteluiden siirtäminen on siten kantelijan ko- laillisuusvalvontakanteluiden ja virkasyyte- 17238: konaisedun mukaista. asioiden suhteuttamisesta toisiinsa esimerkiksi 17239: Kertomusvuonna 1998 syyttäjiä koskevia kan- uutta julkisuuslakia tulkittaessa. Nämä ovat ky- 17240: teluratkaisuja oli 52. Lisäystä edellisen vuoteen symyksiä, joihin joudutaan lähitulevaisuudessa 17241: oli jonkin verran (vuonna 1997 oli 38 tapausta). ottamaan kantaa. 17242: Viisi tapausta johti toimenpiteisiin, kolmessa ta- 17243: pauksessa syynä oli viivästyminen syyteharkin- 17244: nassa. Ainoastaan yhdessä tapauksessa arvostel- 17245: TARKASTUKSET 17246: tiin itse syyteharkinnan asianmukaisuutta. Yh- 17247: dessä tapauksessa oli kysymys syyttäjän paikalla Oikeusasiamies on tarkastanut syyttäjänviras- 17248: olosta asianomistajan itsenäisesti ajaman viralli- toja suhteellisen harvoin. Syyttäjäuudistuksen 17249: sen syytteen alaisen asian oikeudenkäynnissä. toteuduttua voidaan syyttäjälaitoksen sisäisen 17250: Valtakunnansyyttäjälie siirrettiin 15 kantelua. valvonnan mahdollisuuksien arvioida entises- 17251: Kertomusvuonna syyttäjälaitos ja vasta pe- tään parantuneen, joten oikeusasiamiehen kans- 17252: rustettu valtakunnansyyttäjän virasto joutuivat lian resurssien tarkoituksenmukaisen käytön 17253: ajoittain kovankin arvostelun kohteeksi julki- kannalta syyttäjätarkastuksien merkittävä li- 17254: suudessa. Tämä heijastui myös kertomusvuoden säys tuskin tulee ajankohtaiseksi. Toki niitä edel- 17255: kanteluissa. Keväällä 1998 oli julkisuudessa mm. leen on tarkoitus jossakin määrin jatkaa. Toimi- 17256: esillä, että valtakunnansyyttäjä olisi epäasialli- vaksi on osoittautunut paikallisen syyttäjänvi- 17257: sesti puuttunut Turun kihlakunnansyyttäjän raston ja poliisilaitoksen tarkastaminen samalla 17258: Tommi Teurin syyteharkintaan Nostokonepal- kertaa, jolloin saadaan tietoa mm. poliisin ja 17259: velu Oy:n asiassa. Asiasta tehtiin useita kantelui- syyttäjän yhä tärkeämmäksi käyvästä yhteis- 17260: ta, joissa esitettiin epäilyjä valtakunnansyyttä- työstä. Näin pystytään myös hahmottamaan 17261: jän toimintaa kohtaan. Vuoden 1999 puolella paremmin kuvaa esitutkinnan ja syyttäjäntoi- 17262: antamassaan päätöksessä (12.4.1999, mm. dnro minnan mahdollisista ongelmista. 17263: 1062/4/98) OA Lehtimaja totesi epäilyt perus- Syyttäjätarkastusten painopisteiksi ovat- yh- 17264: teettomiksi. Sen sijaan hän arvosteli syyttäjäor- teistyökysymysten lisäksi- muotoutuneet syy- 17265: ganisaation epäselviä sisäisiä toimivaltasuhteita. teharkinnan joutuisuuden seuranta, syyttämät- 17266: Uusi syyttäjälainsäädäntö ja valtakunnan- täjättämispäätösten perustelujen taso sekä ri- 17267: syyttäjän viran perustaminen ovat herättäneet kosprosessiuudistuksen tavoitteiden toteutumi- 17268: kysymyksiä myös oikeusasiamiehen ja oikeus- nen syyttäjän työssä. Aiheellista on myös seura- 17269: kanslerin syyttäjäntehtävien koordinoinnista ta asianomistajan yksityisoikeudellisen vaati- 17270: suhteessa yleiseen syyttäjäntoimeen. Erilaisia musten esittämiskäytäntöä. 17271: tulkintoja on ehditty esittää mm. siitä, missä AOA Jonkka tarkasti kertomusvuonna yhden 17272: tapauksissa ja millä tavalla ylimmät laillisuus- syyttäjäviranomaisen, Joensuun kihlakunnan 17273: valvojat voivat puuttua yleisten syyttäjien suo- syyttäjänviraston 6.11.1998. Tähän yhdistyi sa- 17274: 17275: 17276: 17277: 144 17278: SYYTIÄJÄLAITOS 17279: 17280: 17281: 17282: 17283: maila kertaa toteutettu Joensuun poliisilaitok- mahdollista ratkaista tarkoituksenmukaisem- 17284: sen tarkastus. min muulla tavalla kuin poikkeamaila normaa- 17285: Tarkastuksella selvitettiin erityisesti koke- lista oikeusastejärjestyksestä. 17286: muksia uudesta rikosoikeudenkäyntimenettelys- OA Lehtimajan kirje oikeusministeriölle 17287: tä. Tarkastus mm. osoitti, että Joensuun kihla- 2.2.1998, dnro 2659/4/97 17288: kunnan syyttäjät ajoivat asianomistajien vaati- 17289: muksia aina kuin se oli mahdollista. Tämä on - 17290: paitsi rikoksen uhrin oikeussuojan kannalta mer- RATKAISTUT KANTELUT 17291: kityksellistä - myös omiaan tehostamaan rikos- JA OMAT ALOITIEET 17292: asiain oikeudenkäynnin joutuisuutta. 17293: SYYTEHARKINNAN VIIPYMINEN 17294: 17295: Kantelija kertoi eduskunnan oikeusasiamiehen 17296: LAUSUNTO 17297: kansliaan huhtikuussa 1997 saapuneessa kirjoi- 17298: tuksessaan, että hän oli tehnyt tammikuussa 17299: VIRKASYYTEASIOIDEN OIKEUSPAIKAT 17300: 1995 rikosilmoituksen sisarensa kuolemaan joh- 17301: Oikeusministeriö pyysi oikeusasiamieheltä taneista tapahtumista ja että asian käsittely vii- 17302: lausuntoa virkasyyteasioiden oikeuspaikkojen pyi edelleen Kokemäen kihlakunnanviraston 17303: virkasyytefoorumien uudistamistyöryhmän johtavalla kihlakunnansyyttäjällä. 17304: mietinnöstä. Saadun selvityksen mukaan rikosilmoituksen 17305: OA Lehtimaja kannatti virkarikossyytteiden johdosta suoritettiin esitutkinta, joka tuli syyte- 17306: oikeuspaikkoja koskevan hajanaisen säännöstön harkintaan loka-marraskuussa 1995. Johtava 17307: selkiyttämistä. Mietinnön mukaan pääsäännöksi kihlakunnansyyttäjä teki toukokuussa 1997 17308: tulisi se, että virkamiestä syytetään virkarikok- syyttämättäjättämispäätöksen epäillyistä tuot- 17309: sesta yleisessä alioikeudessa. Virkasyytteen nos- tamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomises- 17310: tamista suoraan ylemmissä oikeusasteissa voi- ta ja kuolemantuottamuksesta. 17311: daan joissakin tapauksissa puoltaa sillä, että Johtava kihlakunnansyyttäjä totesi antamas- 17312: asian käsittely olisi ylemmässä oikeudessa puo- saan selvityksessä syyn syyteharkinnan viiväs- 17313: lueettomampaa ja omiaan herättämään enem- tymiseen olleen unohduksen sekä sen, että hän 17314: män luottamusta. Rikosprosessuaalisesti tär- oli ja on yhä edelleen, ensin syyttäjän teknisenä 17315: keää on nimenomaan ensi asteessa tapahtuvan apulaisena ja sittemmin syyttäjänä, mukana Sa- 17316: käsittelyn uskottavuus, koska siinä tapahtuu lon käräjäoikeudessa käytävässä, asiakirjama- 17317: näytön vastaanottaminen tuoreeltaan. Poik- teriaalihaan ja syytettyjen lukumääräitä hyvin 17318: keukset pääsäännöstä pitäisi vahvistaa kuiten- laajassa oikeudenkäynnissä. Lisäksi hänen hoi- 17319: kin laintasoisesti. dettavanaan oli oman syyttäjäpiirinsä rikos- 17320: OA totesi pitävänsä työryhmän ehdottamia asiat ja tuolloin vielä erinäinen määrä poliisi- 17321: poikkeuksia normaalista oikeusastejärjestykses- asioita. 17322: tä yleisesti ottaen asianmukaisina. Yleisten syyt- V aitioneuvoston oikeuskansleri oli asettanut 17323: täjien osalta hän kuitenkin herätti kysymyksen, syyttäjien tulostavoitteiksi kuuden kuukauden 17324: olisiko kihlakunnansyyttäjien virkasyytefooru- syyteharkintaa koskevan rajan. Oikeuskanslerin 17325: miin mahdollisesti liittyvät esteellisyysongelmat mukaan syyteharkinta saa kestää kauemmin 17326: 17327: 17328: 145 17329: SYYTTÄJÄLAITOS 17330: 17331: 17332: 17333: 17334: vain perustellusta, erityisestä syystä. Nämä oi- syyteoikeus oli jo näiden osalta vanhentunut. 17335: keuskanslerin kannanotot velvoittavat syyttä- AOA Jonkka totesi, että virallisella syyttäjällä 17336: jää syyteharkintaa suorittaessaan. on velvollisuus syyteharkinnan joutuisaan suo- 17337: AOA Paunio viittasi hallitusmuodon 16 §:n ja rittamiseen siten, että rikoksen syyteoikeus ei 17338: valtion virkamieslain 14 §:n säännöksiin ja totesi, pääse vanhenemaan. Laajan ja monia rikosepäi- 17339: että syyteharkinnan joutuisuus on perusoikeuk- lyjä sisältävän esitutkinta-aineiston syytehar- 17340: sien toteutumisen kannalta tärkeätä. Tarkkoja kinnassa on otettava huomioon tapauskohtaiset 17341: aikarajoja syyteharkinnalle ei luonnollisesti voi- kiireellisyysasteet. Tarvittaessa syyttäjän tulee 17342: da asettaa. Sen hyväksyttävissä oleva kesto riip- tehdä osittainen syyteharkinta. 17343: puu yksittäistapauksen ominaispiirteistä, esi- Lähtökohtana on, että syyteharkinta on mah- 17344: merkiksi asian laajuudesta ja laadusta. Tässä ta- dollinen vain valmiin esitutkinnan perusteella. 17345: pauksessa syyteharkinta oli kestänyt noin puoli- Vaikka esitutkinta vielä jatkuisi toisten rikosten 17346: toista vuotta. AOA katsoi, että syyteharkinta oli tutkimiseksi, tulisi syyteharkinta silti suorittaa 17347: kestänyt liian kauan, minkä johtava kihlakun- sellaisesta epäillystä rikoksesta, jonka osalta esi- 17348: nansyyttäjä oli itsekin myöntänyt. AOA:n käsi- tutkinta jo on valmis ja jonka syyteoikeus on 17349: tyksen mukaan johtavan kihlakunnansyyttäjän vanhenemassa. Syyteharkinta on lisäksi tehtävä 17350: olisi muista työtehtävistään huolimatta tullut niin hyvissä ajoin, että rikoksen asianomistajalle 17351: ratkaista asia nopeammin. Menettelyn moititta- jää riittävästi aikaa itsenäiseen syytteen nosta- 17352: vuutta arvioitaessa oli kuitenkin otettava huo- miseen. 17353: mioon myös ne muut lukuisat ja myös vaativat Tässä tapauksessa esitutkinta oli ollut valmis 17354: tehtävät, joihin johtava kihlakunnansyyttäjä syyteharkintaa varten asianomistajarikosten 17355: selityksessään viittasi. osalta. Näin ollen apulaisnimismiehen olisi tullut 17356: AOA saattoi käsityksensä johtavan kihlakun- tältä osin suorittaa syyteharkinta sekä riittävän 17357: nansyyttäjän menettelyn virheellisyydestä hä- ajoissa ilmoittaa asianomistajalle päätökses- 17358: nen tietoonsa ja kiinnitti hänen huomiotaan syy- tään. 17359: teharkinnan joutuisuuteen. AOA Jonkan päätös 29.10.1998, dnro 718/4/96 17360: AOA Paunion päätös 23.1.1998, dnro 988/4/97 17361: 17362: 17363: VIIVÄSTYS ASIANOMISTAJARIKOKSEN 17364: SYYTEOIKEUDEN VANHENTUMINEN TUTKINNASSA JA SYYTEHARKINNASSA 17365: SYYTEHARKINNAN AIKANA 17366: Kantelija arvosteli Nurmeksen nimismiespii- 17367: Kantelija arvosteli Kerimäen apulaisnimis- rin viivyttelyä asianomistajarikoksen tutkinnas- 17368: miestä siitä, että tämä oli käyttänyt asianomis- sa ja syyteharkinnassa. 17369: tajarikosten syyteharkintaan niin pitkän ajan, Selvityksen mukaan esitutkinta päätettiin 17370: että rikosten syyteoikeus oli vanhentunut. Epäil- noin vuoden päästä sen aloittamisesta eli heinä- 17371: tyjen asianomistajarikosten syyteharkinta oli kuussa 1996. Apulaisnimismies kuitenkin piti 17372: suoritettu laajan ja aikaavievän talousrikos- juttua itsellään "lausuntoa varten" ja siirsi jutun 17373: vyyhdin syyteharkinnan yhteydessä. Apulaisni- syyttäjän diaariin vasta tammikuussa 1997 eli 17374: mismies oli tehnyt syyttämättäjättämispäätök- samana päivänä, jolloin rikoksen syyteoikeus 17375: sen asianomistajarikoksista sen jälkeen, kun vanheni. 17376: 17377: 17378: 146 17379: SYYTIÄJÄLAITOS 17380: 17381: 17382: 17383: 17384: AOA Jonkka totesi, että rikoksen syyteoikeus vireille panemassa virallisen syytteen alaisessa 17385: vanheni apulaisnimismiehen viivyttelyn johdos- rikosjutussa. 17386: ta ja saattoi käsityksensä apulaisnimismiehen AOA Jonkka katsoi, että koska oikeudenkäyn- 17387: tietoon. nin kuluessa voi tulla esille sellaista uutta näyt- 17388: AOA Jonkan päätös 17.12.1998, dnro 1322/4/ töä, joka tekee perustelluksi uuden arvioinnin 17389: 97 syytekynnyksen ylittymisestä, ei julkista kanne- 17390: valtaa hevin voida ajatella valvottavan muutoin 17391: kuin oikeudenkäyntiin osallistumalla. Julkisen 17392: SYYTTÄJÄN LÄSNÄOLOVELVOLLISUUS edun valvominen puolestaan merkitsee muiden- 17393: OIKEUSKÄSITTELYSSÄ 17394: kin julkisten intressien kuin kannevallan valvo- 17395: Kantelija arvosteli Jämsän johtavan kihla- mista, kuten esim. käsittelyn asianmukaisuuden 17396: kunnansyyttäjän menettelyä mm. sen vuoksi, valvomista siinä määrin kuin se kuuluu virallisen 17397: että tämä oli jäänyt saapumatta oikeuden istun- syyttäjän tehtäviin. 17398: toihin käsiteltäessä kantelijan asianomistajana Näin ollenjohtavan kihlakunnansyyttäjän oli- 17399: ajamaa virallisen syytteen alaista rikosasiaa. si tullut olla läsnä asianomistajan ajamassa oi- 17400: Asiassa oli aiemmin tehty syyttämättäjättämis- keudenkäynnissä. Menettelyn moitittavuutta 17401: päätös riittävän näytön puutteen vuoksi. arvioidessaan AOA kuitenkin otti huomioon, 17402: Kihlakunnansyyttäjä perusteli oikeudesta että mainitut säännökset eivät ole olleet täysin 17403: pois jäämistään sillä, että hänen mukaansa asias- yksiselitteisiä sen suhteen, millä tavalla viralli- 17404: sa ei ollut odotettavissa uutta näyttöä oikeuden- sen syyttäjän tulee julkista etua ja kannevaltaa 17405: käynnin kuluessa. valvoa. AOA saattoi käsityksensä johtavan kih- 17406: Tapahtuma-aikaan voimassa olleiden säännös- lakunnansyyttäjän tietoon. 17407: ten mukaan virallisen syyttäjän tuli valvoa jul- AOA Jonkan päätös 31.12.1998, dnro 1264/4/ 17408: kista kannevaltaa ja julkista etuaasianomistajan 97 17409: 17410: 17411: 17412: 17413: 147 17414: ULOSOTTO JA MAKSUKYVYTTÖMYYSMENETTELYT 17415: 17416: 17417: 17418: 17419: ULOSOTTO JA suuttaan ulosoton ulkopuolelle laajennettiin. Sa- 17420: malla säädettiin palkan ja eläkkeen ulosmittauk- 17421: MAKSU KYVYTTÖMYYS- seen vapaakuukausijärjestelmä. 17422: MENETTELYT Joulukuun 1998 alusta tuli voimaan verojen ja 17423: maksujen perimistä koskeva lainmuutos. Sillä 17424: Tähän asiaryhmään on ulosotto-ja konkurssi- pyrittiin ehkäisemään tilanteita, joissa hakemus 17425: asioiden lisäksi luettu yrityssaneerausmenette- täytäntöönpanon kieltämisestä tai keskeyttämi- 17426: lyä ja yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevat sestä hylätään, mutta kuitenkin verotusta myö- 17427: asiat. hemmin olennaisesti muutetaan verovalitukseen 17428: Näiden asioiden ratkaisijana on kertomus- annetulla päätöksellä. Hakemuksen hylkäämi- 17429: vuonna toiminut tammikuusta elokuuhun OA nen tuli mahdolliseksi vain, jos se on ilmeisen 17430: Lehtimaja ja syyskuun alusta AOA ]onkka sekä aiheeton. 17431: pääesittelijänä vanhempi oikeusasiamiehensih- Ulosottolainsäädännön kokonaisuudistus jat- 17432: teeri Riitta Länsisyrjä. kuu osauudistusten kautta. Vuoden 1999 aikana 17433: tuli voimaan merkittäviä säädösmuutoksia, jot- 17434: ka koskevat muun muassa elatusavun perintää 17435: ULOSOTTO 17436: (voimaan 1.1.1999) ja keinotekoisia ulosoton 17437: Ulosottolainsäädännön kokonaisuudistus on välttämiseksi tehtyjä järjestelyjä (voimaan 17438: edennyt vaiheittain. Sekä organisaatiota että 1.6.1999). 17439: toimintaa koskevia säännöksiä on muutettu vas- Amsterdamin sopimuksen tultua voimaan oi- 17440: taamaan paremmin ajan vaatimuksia. keudellinen yhteistyö myös yksityisoikeudellisis- 17441: Paikallishallintouudistukseen kytkeytynyt sa asioissa kuuluu yhteisöoikeuden alaan. Euroo- 17442: ulosottolainsäädännön uudistuksen ensimmäi- pan Unionin neuvostossa käsitellään paraikaa 17443: nen vaihe tuli voimaan 1.12.1996. Tuolloin pe- aloitetta maksukyvyttömyysmenettelyjä koske- 17444: rustettiin itsenäinen kihlakuntajakoon perustu- vaksi EY -asetukseksi. Suomen osalta asetus kos- 17445: va organisaatio. Myös ulosoton muutoksenhaku- kisi konkurssi- ja yrityssaneerausmenettelyä. 17446: järjestelmä muuttui, kun ensimmäiseksi valitus- Laillisuusvalvonnalla on ulosotonkin kohdalla 17447: asteeksi tuli käräjäoikeus ja ulosotonhaltijan toissijaisen ja täydentävän oikeussuojakeinon 17448: tehtävät lakkautettiin. Lapsen huoltoa ja tapaa- asema. Ulosottomiehen päätökseen tyytymättö- 17449: misoikeutta koskeva täytäntöönpano siirtyi sa- mällä asianosaisella on käytettävissään normaa- 17450: maan aikaan käräjäoikeudelle. lina muutoksenhakukeinona valitus käräjäoi- 17451: Vuoden 1997 aikana tuli voimaan muutoksia, keuteen. Ulosottomiehen menettelystä voi myös 17452: joiden tarkoituksena oli toisaalta ulosoton tehos- kannella lääninhallitukseen. Oikeusasiamiehelle 17453: taminen ja toisaalta velallisen oikeusturvan pa- kannellaan usein sellaisissa asioissa, joissa sään- 17454: rantaminen: ulosottoviranomaisten tiedonsaan- nönmukaista valitusmahdollisuutta ei ole käy- 17455: tioikeutta laajennettiin, ulosottoviranomaisen tetty. Osassa kanteluita pyritään saamaan muu- 17456: alueellista toimivaltaa tehtiin joustavammaksi tosta tuomioistuimen päätökseen, vaikka vali- 17457: ja ulosottolakiin lisättiin säännökset sivullisen tustie on käyty loppuun. 17458: hallinnassa olevan omaisuuden ulosmittaukses- Ulosottotilanteen ahdistavuus velallisen kan- 17459: ta. Niin ikään velallisen oikeutta erottaa omai- nalta yhdistyneenä ulosottoa leimaavaan pakko- 17460: 17461: 17462: 17463: 148 17464: ULOSOTTO JA MAKSUKYVYTTÖMYYSMENETTELYT 17465: 17466: 17467: 17468: 17469: toimintoisuuteen heijastuu luonnollisesti oikeus- mies on joutunut sen vuoksi tarkastelemaan 17470: asiamiehen käsiteltäviksi tulevien kanteluiden myös lainsäädännöllisiä ja lakisystemaattisia 17471: sisältöön. Kertomusvuonna 1998 ratkaistuista kysymyksiä sekä tekemään näitä koskevia esi- 17472: kanteluista monessa arvosteltiin ulosottovirka- tyksiä (esim. väliaikaisen maksukiellon tiedoksi- 17473: miesten käytöstä ja velallisen mielestä tarpeetto- annosta ulosottoviranomaiselle ks. s. 151). 17474: man pakon käyttöä. Suhteellisuusperiaatteen OA Lehtimajan oikeusministeriölle vuonna 17475: merkitys ja sisältö tuli arvioitavaksi useassa ta- 1997 tekemä esitys kunnallisen velkaneuvonnan 17476: pauksessa. Monet kantelijat arvostelivat ulosot- ohjauksen ja valvonnan tehostamisesta on kerto- 17477: tomiehen menettelyä niissä tapauksissa, joissa musvuonna johtanut ministeriössä selvitystyö- 17478: velalliselle oli myönnetty velkajärjestely tai hän hön. OA esitti myös harkittavaksi, miten velka- 17479: oli hakenut sitä. Kanneltiin myös kiinteistön neuvontaa voitaisiin yhtenäistää (ks. EOA:n ker- 17480: pakkohuutokaupoista: Myytiinkö kiinteistö tomus vuodelta 1997, s. 241- 242). Selvitysmies- 17481: "pilkkahintaan" ? Vaikuttiko myyntihintaan ten ehdotusten ensimmäinen osa valmistui lop- 17482: väitetty puutteellisuus pakkohuutokauppakuu- puvuodesta 1998. Siinä käsitellään velkaneuvon- 17483: lutuksessa? nan organisoimista ja rahoitusta. Oikeusministe- 17484: Perus- ja ihmisoikeusulottuvuus on ulosotto- riö asetti maaliskuussa 1999 työryhmän laati- 17485: asioissa monesti konkreettisesti esillä. Esimer- maan selvitysmiesten ehdotuksen ja siitä annet- 17486: kiksi velallisen luona tapahtuvassa ulosottoyri- tujen lausuntojen pohjalta ehdotusta hallituksen 17487: tyksessä joudutaan myös pohtimaan kotirau- esitykseksi laiksi velkaneuvonnasta. Ehdotus 17488: haan puuttumisen edellytyksiä. valmistui heinäkuussa 1999. 17489: Ulosottoa koskevia kanteluita on oikeusasia- 17490: miehelle tehty vuosittain n. 50 - 70. Kertomus- 17491: vuonna ulosottokanteluja tehtiin 60. Ulosottoa RATKAISTUT KANTELUT 17492: koskevia ratkaisuja annettiin 58, joista ns. toi- JA OMAT ALOITTEET 17493: menpidetapauksia oli neljä. 17494: PUOLISON NIMI JA HENKILÖTUNNUS 17495: VELKAJÄRJESTELY VELKAJÄRJESTELYASIAKIRJOISSA 17496: 17497: Velkajärjestelyä koskevia kanteluita on vuo- Kantelija arvosteli sitä, että yksityishenkilön 17498: sittain tullut käsiteltäväksi lähes 40. Kertomus- velkajärjestelyä koskevissa asiakirjoissa vaadi- 17499: vuonna tällaisia kanteluita ratkaistiin 41. taan ilmoitettavaksi velkajärjestelyn hakijan 17500: Useimmiten oli kysymys kantelijan tyytymät- kanssa yhteistaloudessa elävien avio- tai avopuo- 17501: tömyydestä tuomioistuimen lainkäyttöratkai- lison ja lasten nimet sekä puolison henkilötun- 17502: suun: kantelijoiden mielestä heidän esittämään- nus. Hänen mielestään tämä vaaransi yksityi- 17503: sä näyttöä ei otettu asianmukaisesti huomioon syyden suojaa. 17504: tai päätös koettiin yleisesti kohtuuttomaksi ja OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- 17505: epäoikeudenmukaiseksi. Oikeusasiamies ei täl- van. 17506: laisissa tapauksissa yleensä voi toimivaltansa Henkilörekisteriin saa tallettaa vain sellaisia 17507: puitteissa auttaa kantelijoita. henkilötietoja, jotka rekisterin käyttötarkoituk- 17508: Velkajärjestelylaki on uusi säännöstö, jossa on sen kannalta ovat tarpeellisia. Arvioitaessa velal- 17509: vielä erinäisiä "sisäänajo-ongelmia". Oikeusasia- lisen maksuvaraa tulee ottaa huomioon myös 17510: 17511: 17512: 149 17513: ULOSOTIO JA MAKSUKYVYTIÖMYYSMENETIELYT 17514: 17515: 17516: 17517: 17518: elatusvelvollisuudet. Tämän vuoksi velallisen pi- - päätyessään palauttamaan takauksen pankil- 17519: tää velkajärjestelyssä ilmoittaa myös puolison le - arvioinut, että takaus ei turvannut kanteli- 17520: tulot. Näin tapahtuu sekä silloin, kun vain toinen joiden saatavaa, vaikka se oli tuohon tarkoituk- 17521: puoliso hakee velkajärjestelyä, että myös silloin, seen eli torjuntavakuudeksi aikanaan ilmeisesti 17522: kun molemmat puolisot ovat hakijoina. hyväksytty. Pankkitakaus oli sanamuodoltaan 17523: Avopuolison tuloilla, vaikkakaan ne eivät vai- jossain määrin tulkinnanvarainen. 17524: kuta velkajärjestelyssä samalla tavoin kuin avio- AOA:n mukaan ulosottomiehen menettelyn 17525: puolison tulot, voi olla merkitystä velallisen perusteltavuutta arvioitaessa oli otettava huo- 17526: maksukyvyn arvioinnin kannalta. Yhteistalous mioon se, mitä oikeusvaikutuksia ratkaisulla oli 17527: avopuolison kanssa vaikuttaa siihen, minkälaisia osapuolten oikeusturvan kannalta. 17528: menoja voidaan hyväksyä velallisen menoiksi. Selvityksessä ei ilmennyt, että ulosotossa olisi 17529: OA katsoi, että perheenjäsenten nimien ilmoit- nimismiespiirissä ollut mitään saatavaa, joka 17530: taminen velkajärjestelyhakemuksessa täyttää liittyisi vastaajien väliseen oikeussuhteeseen. 17531: tiedon vaatimiselle asetetun tarpeellisuusvaati- Suorituksen vaatiminen pankilta ei siten näyttä- 17532: muksen. Myöskään henkilötunnuksen vaatimi- nyt selvityksen mukaan voineen vaarantaa ve- 17533: nen velkajärjestelyhakemuksessa tai maksuoh- lallisen oikeusturvaa. 17534: jelmassa ei ollut OA:n mielestä lainvastaista. Takaajan oikeusturvan suojaamiseksi ulosot- 17535: OA Lehtimajan kirje 2.9.1998, dnro 305/4/98 tolain 3 luvun 20 a §:ssä oli tuolloin säännös 17536: takaajan oikeudesta kanteella vaatia takaisin- 17537: saantia tuomioistuimessa silloin, kun takaussi- 17538: ULOSOTTOMIEHEN MENETTELY toumuksen nojalla oli suoritettu ulosmittaus. 17539: PANKKITAKAUSASIASSA Kantelijoiden oikeusturvan kannalta ulosotto- 17540: Kantelijat arvostelivat Raision ulosottoviran- miehen menettelystä seurasi, että tuolloin voi- 17541: omaisten menettelyä tuomion täytäntöönpanos- massa olleen ulosottolain 9luvun l §:n mukainen 17542: sa. Heidän mielestään nimismies menetteli vir- valitus ulosottomiehen menettelystä ei asian lop- 17543: heellisesti palauttaessaan takaajalle täytäntöön- puun saattamisen jälkeen olisi enää voinut me- 17544: panon perusteena olleen oikeudenkäynnin vas- nestyä. 17545: taajien ulosottomiehelle antaman vakuuden, Ulosottomiehen olisi tullut punnita osapuolten 17546: vaikka sen olisi kantelijoiden mielestä torjunta- oikeusturvanäkökohtia toisin kuin selvityksen 17547: vakuutena tullut turvata heidän ulosotossa ol- mukaan tapahtui. Koska kysymys takauksen si- 17548: leen saamisensa toiselta vastaajalta. tovuudesta oli tulkinnanvarainen, olisi ollut pe- 17549: Velallinen oli esittänyt ulosottomiehelle, että rusteltua esittää pankkitakauksen perusteella 17550: vakuus ei turvannut kantelijoiden saatavaa, vaatimus takaajalle, jonka intressissä olisi ollut 17551: vaan oli annettu velallisy htiön ja sen omistajien, esittää mahdollinen väite ja perusteet vastuun 17552: eli mainittujen kanssavelallisten, välisten vel- puuttumiselle vakuuden antamisen ilmeisestä 17553: voitteiden vakuudeksi. tarkoituksesta- eli täytäntöönpanon torjunnas- 17554: AOA Jonkan mukaan ulosottomiehellä oli toi- ta - huolimatta. 17555: mivaltansa puitteissa ollut oikeus arvioida va- AOA saattoi käsityksensä takauksen palautta- 17556: kuuden pätevyyttä eli sitä, turvasiko takaus miseen liittyneen arvioinnin puutteista ulosotto- 17557: kantelijoiden saatavaa. Ulosottomies oli tuolloin miehen tietoon. 17558: 17559: 17560: 150 17561: ULOSOTTO JA MAKSUKYVYTTÖMYYSMENETTELYT 17562: 17563: 17564: 17565: 17566: Asiassa käytyä kirjeenvaihtoa ei kaikilta osin vasta päätöksestä siirtynyt asianosaiselta tuo- 17567: löytynyt kihlakunnanviraston arkistosta. Ulos- mioistuimelle. 17568: ottomiehen mukaan kysymyksessä olevat erik- Kanteluita tutkittaessa oli käynyt ilmi, että 17569: seen nimismiespiirin kassakaapissa säilytetyt käräjäoikeudet olivat ryhtyneet itse ilmoitta- 17570: asiakirjat oli kihlakunnanvirastoon siirryttäessä maan väliaikaista kieltoa koskevista päätöksis- 17571: arkistoitu, mutta niiden sijoituspaikkaa ei et- tään paitsi kieltoa hakeneelle velalliselle myös 17572: sinnöistä huolimatta löydetty. ulosottoviranomaiselle, siitä huolimatta, ettei 17573: AOA kiinnitti ulosottomiehen huomiota huo- laki ole tähän nimenomaisesti velvoittanut. Ve- 17574: lellisuuteen asiakirjojen säilyttämisessä. lallisille näyttää syntyneen käsitys, että juuri 17575: AOA Jonkan päätös 6.10.1998, dnro 1770/4/96 käräjäoikeuden velvollisuutena on ilmoittaa täy- 17576: täntöönpanon keskeyttämisestä ulosottoviran- 17577: omaiselle. 17578: OA piti oikeustilaa velallisen oikeusturvan 17579: VÄLIAIKAISESTA TÄYTÄNTÖÖN- kannalta epätyydyttävänä. Käräjäoikeuksien 17580: PANOKIELLOSTA ILMOITTAMINEN 17581: tosiasiallinen ilmoittamiskäytäntö oli ollut 17582: Oikeusasiamiehelle oli kanneltu siitä, että kä- omiaan herättämään velallisten luottamusta sii- 17583: räjäoikeuden velkajärjestelylain nojalla anta- hen, että ulosottoviranomaisille ilmoitetaan väli- 17584: masta väliaikaisesta täytäntöönpanokiellosta aikaisesta kiellosta viran puolesta. Korkeimman 17585: huolimatta ulosmitattua omaisuutta oli myyty oikeuden ratkaisussa (1997: 191) oli kuitenkin ää- 17586: pakkohuutokaupalla. Tieto täytäntöönpanon nestyksen jälkeen katsottu, ettei laki sittenkään 17587: keskeyttämisestä pakkohuutokaupan kuulutta- velvoittanut tuomioistuinta tällaiseen ilmoitta- 17588: misen jälkeen ei ollut tullut ulosottoviranomai- m1seen. 17589: sen tietoon ennen pakkohuutokaupan toimitta- OA korosti, että viime kädessä julkisen vallan 17590: mista. asiana on kantaa vastuu oikeudenkäytön tehok- 17591: Kanteluidenjohdosta OA Lehtimaja otti oma- kuudesta. Se, että pakkohuutokauppoja oli tosi- 17592: na aloitteenaan selvitettäväksi, oliko näissä ti- asiallisesti toimitettu tuomioistuimen antamasta 17593: lanteissa tarvetta parantaa pakkohuutokauppa- täytäntöönpanokiellosta huolimatta, oli joka ta- 17594: velallisen oikeusturvaa ja vaatiko asia mahdolli- pauksessa ei-toivottava lopputulos paitsi velalli- 17595: sesti lain täsmentämistä tai tarkistamista. sen oikeusturvan myös koko oikeuslaitoksen nä- 17596: OA Lehtimaja lausui kannanottonaan seuraa- kökulmasta. 17597: van. Kun lainsäätäjän tarkoituksena oli ollut jättää 17598: Lainsäätäjän tietoisena ratkaisuna on ollut, ulosottoviranomaiselle tehtävä ilmoitus täytän- 17599: että velkajärjestelylain mukaista väliaikaista töönpanokiellon hakijan huoleksi, heräsi kysy- 17600: kieltoa koskevasta päätöksestä ilmoittaminen mys, oliko tämä pelisääntö sittenkään saatettu 17601: jää velallisen tehtäväksi. Yksittäistapauksissa riittävän selkeästi velallisten tietoon. Korkeim- 17602: saattaa kuitenkin esiintyä epätietoisuutta tiedon man oikeuden perusteluista sekä asiassa esite- 17603: välittämisestä ja tuomioistuimen vastuusta, ot- tyistä eriävistä mielipiteistä ilmeni, että lakia oli 17604: taen esimerkiksi huomioon, että ulosoton muu- tältä osin pidetty tulkinnanvaraisena. Korkeim- 17605: toksenhaku-uudistuksen yhteydessä on ilmoitta- man oikeuden kannanoton jälkeen ilmoittamis- 17606: minen täytäntöönpanon keskeyttämistä koske- vastuun sääntely näyttäisi olevan yksityishenki- 17607: 17608: 17609: 17610: 151 17611: ULOSOTTO JA MAKSUKYVYTTÖMYYSMENETTELYT 17612: 17613: 17614: 17615: 17616: lön velkajärjestelyssä päinvastainen kuin yrityk- voi ymmärtää, miten hänen täytyy tällaisessa 17617: sen saneerausmenettelyssä ja ulosoton muutok- tilanteessa toimia estääkseen täytäntöönpanon. 17618: senhaussa, mikä saattoi sekin osaltaan lisätä OA esitti valtioneuvoston harkittavaksi ehdot- 17619: hämmennystä. tamiaan lainsäädäntö- ja muita toimenpiteitä 17620: OA:n mielestä olisi syytä ainakin harkita ni- velallisen oikeusturvan parantamiseksi pakko- 17621: menomaista säännöstä, jonka mukaan käräjäoi- täytäntöönpanon keskeytystilanteessa. 17622: keuden olisi viran puolesta ilmoitettava myös OA Lehtimajan kirje valtioneuvostolle 17623: antamastaan väliaikaisesta täytäntöönpanokiel- 24.11.1998, dnro 1036/2/98 17624: losta asianomaiselle ulosottoviranomaiselle. Täl- 17625: lainen ilmoitus tulisi tehdä asian kiireellisyyden Oikeusasiamiehen esityksen johdosta oikeusmi- 17626: vuoksi heti nopeimmalla ja tehokkaimmalla ta- nisteriö on 26.2.1999 vahvistanut velkajärjestely- 17627: valla, kuten puhelimitse, telekopiona tai sähkö- hakemuksen uudet suomen-ja ruotsinkieliset kaa- 17628: postitse, sekä lisäksi toimittamalla päätös viipy- vat. Hakemuslomakkeen kohtaan "Väliaikainen 17629: mättä lähetin viemänä tai postitse. Harkittaessa kielto ja täytäntöönpanon keskeyttäminen" on lisät- 17630: ilmoittamisvastuun siirtämistä tuomioistuimelle ty teksti "Huom! Jos tuomioistuin määrää väliai- 17631: olisi toisaalta arvioitava, mitä oikeusvaikutuksia kaisen kiellon, hakijan on itse ilmoitettava kiellosta 17632: ilmoituksen mahdollisella epäonnistumisella olisi ulosottoviranomaiselle". Vastaavan sisältöinen li- 17633: mm. huutokauppaostajan oikeusaseman ja jul- säys on tehty hakemuksen täyttöohj eeseen sekä väli- 17634: kisyhteisön vastuun kannalta. aikaista kieltoa koskevan päätöksen asiakirjapoh- 17635: Joka tapauksessa pitäisi väliaikaista täytän- jaan. Täydennyksellä ei ole tarkoitettu luopua siitä 17636: töönpanokieltoa hakeneille velallisille nykyistä käytännöstä, että myös käräjäoikeudet ilmoittavat 17637: selkeämmin tiedottaa siitä, että on viime kädessä itse kiellosta ulosottoviranomaiselle. - Lainsäädän- 17638: heidän itsensä asiana ilmoittaa kiellosta mahdol- nön mahdollinen muutos tältä osin ei ole vielä toteu- 17639: lisimman pian ulosottoviranomaisille. Asiasta tunut. 17640: täytyisi kertoa niin selvästi, että maallikkokin 17641: 17642: 17643: 17644: 17645: 152 17646: SOSIAALIHUOLTO 17647: 17648: 17649: 17650: 17651: SOSIAALIHUOLTO koskevien lainsäädäntömuutosten tavoite oli 17652: siirtää painopistettä perusturvassa ensisijaisiin 17653: Yleistä etuuksiin. 17654: Toimeentulotukea koskevia kanteluita on ollut 17655: Sosiaalihuoltoon kohdistuvissa kanteluissa on runsaasti käsiteltävänä kuluvan vuosikymme- 17656: kysymys ensisijaisesti kuntien järjestämistä so- nen aikana. Kertomusvuonna niitä ratkaistiin 17657: siaalitoimen palveluista: useimmiten toimeentu- lähes sata. Päätökset koskivat mm. opiskelijan ja 17658: lotuesta, vammaispalveluista, lastensuojelusta, 17659: yrittäjän oikeutta toimeentulotukeen. Työttö- 17660: pienten lasten päivähoidosta, kotipalveluista, 17661: myyspäivärahan huomioon ottaminen toimeen- 17662: omaishoidosta jne. tulotuessa on ollut esillä monissa kanteluissa 17663: Sosiaalihuolto kuuluu kanslian tilastoryhmit- myös uuden lain aikana. Myös menettely toi- 17664: telyssä sosiaaliasioiden kokonaisuuteen, josta se 17665: meentulotukea myönnettäessä, erityisesti haki- 17666: muodostaa merkittävän osan. Runsas puolet eli jan oikeus saada päätös hakemukseensa, hake- 17667: lähes 200 kaikista sosiaaliasioista koski kuntien musten käsittelyajat sekä sosiaaliviranomaisten 17668: sosiaalitointa. Toimenpiteisiin näissä asioissa on 17669: oikeus pyytää hakijaa esittämään tilitietonsa 17670: johtanut noin 10 prosenttia asioista. ovat olleet usein esillä. 17671: Toinen suuri asiakokonaisuus tässä tilastoryh- 17672: mässä on sosiaalivakuutus, jota esitellään jäl- 17673: jempänä erikseen. Sosiaalihuolto kuten muutkin Muu sosiaalihuolto 17674: sosiaaliasiat kuuluvat AOA Pauniolie kanslian V ammaispalvelua koskevia kanteluita ratkais- 17675: työjärjestyksen mukaan. Sosiaalihuoltoon koh- tiin kertomusvuonna myös useita. Niissä oli ky- 17676: distuvien kanteluasioiden pääesittelijä oli kerto- symys yleisimmin kuljetuspalveluista (mm. kun- 17677: musvuonna nuorempi oikeusasiamiehensihteeri nan oikeus järjestää palvelut ns. kutsuohjatun 17678: Aila Linnakangas. joukkoliikenteen avulla, oikeus lähikuntiin ta- 17679: Jäljempänä kuvataan lyhyesti sosiaalihuoltoa pahtuviin kuljetuksiin), mutta esillä ovat olleet 17680: koskevaa laillisuusvalvontaa. Kuitenkin lasten- myös mm. erityisravintokustannusten korvaa- 17681: suojelua ja sosiaaliviranomaisten toimia lasten minen, yksityisen palvelutalon olosuhteet, kuu- 17682: huoltoon ja tapaaruisoikeuteen liittyvissä asiois- lovammaisten tulkkipalvelut sekä monet muut 17683: sa käsitellään erikseenjaksossa lapsen oikeuksien vammaispalveluun liittyvät kysymykset. 17684: valvonta. Toimeentulotuen ja vammaispalvelun ohella 17685: on kanneltu runsaasti myös pienten lasten päivä- 17686: Toimeentulotuki hoidosta. Mm. useat espoolaiset vanhemmat 17687: Toimeentulotuella turvataan hallitusmuodos- ovat kääntyneet oikeusasiamiehen puoleen. 17688: sa jokaiselle yksilöllisenä oikeutena turvattua Kanteluiden johdosta on pyritty yksityiskohtai- 17689: välttämätöntä toimeentuloa. Kertomusvuoden sesti selvittämään vastuukysymyksiä päivähoi- 17690: tärkein lainsäädäntöuudistus tällä alueella oli tovelvoitteen laiminlyönnin johdosta. Tähän 17691: laki toimeentulotuesta, joka tuli voimaan liittyviä ongelmia AOA Paunio on käsitellyt pu- 17692: 1.3.1998. Toimeentulotuen myöntämisen perus- heenvuorossaan tämän kertomuksen s. 21. Eräi- 17693: teet siirrettiin tuolloin lain tasolle. Tämän sekä tä sosiaalihuoltoon liittyviä toimenpideratkaisu- 17694: asumistukea, työttömyysturvaa ja opintotukea ja on käsitelty jäljempänä. 17695: 17696: 17697: 17698: 153 17699: SOSIAALIHUOLTO 17700: 17701: 17702: 17703: 17704: Sosiaalitoimen tarkastukset 1998 meentulotuen ulkopuolelle. Opiskelija on oikeu- 17705: tettu saamaan toimeentulotukea samojen perus- 17706: Pääjärven kuntoutuskeskus ja teiden mukaan kuin muutkin hakijat sosiaali- 17707: Kauppilan hoitokodit ............. . 12.5.1998 huoltolain 30 §:ssä säädetyillä edellytyksillä. So- 17708: Esko on palvelukeskus ............ . 26.5.1998 siaalihuoltolaissa tai muissa toimeentulotukea 17709: Suojarinteen kuntayhtymän koskevissa säännöksissä ei ole myöskään rajoi- 17710: palvelukeskus ........................ . 3.6.1998 tuksia tuen saamisen kestolle. 17711: Honkalammen kuntayhtymä .. 27.10.1998 Toimeentulotuki on yksityisen henkilön toi- 17712: Kolpeneen palvelukeskus ....... . 29.10.1998 meentuloa viimekädessä turvaava yhteiskunnan 17713: Kangasalan toimintakeskus ... . 9.11.1998 tuki. Ennen toimeentulotuen myöntämistä on 17714: Rauhaniemen huumepysäkki .. 9.11.1998 varmistuttava siitä, ettei hakijalla ole muita 17715: Metsolan perhetukikeskus ...... . 9.11.1998 mahdollisuuksia toimeentulonsa turvaamiseen. 17716: Nervi-yksikkö ........................ . 9.11.1998 Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä 17717: on opintotuki. 17718: Sosiaalihuoltolain 30 §:stä ei kuitenkaan yksi- 17719: RATKAISTUT KANTELUT selitteisesti ihnene, onko toimeentulotuen suh- 17720: JA OMAT ALOITTEET detta sosiaalihuoltolain 30 §:n 1 momentissa mai- 17721: nittuihin ensisijaisempiin elatuksen hankkimis- 17722: OPISKELIJAN OIKEUS tapoihin arvioitava hakijan konkreettisista olo- 17723: TOIMEENTULOTUKEEN suhteista lähtien vai niistä riippumatta. Sään- 17724: Kantelija tiedusteli, voidaanko opiskelijan toi- nöksestä ei yksiselitteisesti ilmene, mitä toimeen- 17725: meentulotuki hylätä, vaikka opintolainaa ei saa tulotuen viimesijaisuus tarkoittaa esimerkiksi 17726: pankista. silloin, kun henkilö ei voi koko opiskeluaikanaan 17727: Kantelijan kertoman mukaan hänelle kertyi saada tarpeen mukaista toimeentuloaan opinto- 17728: vuokravelkaa toimeentulotuen hylkäämisen tuella. Säännös jättää avoimeksi sen, voidaanko 17729: vuoksi. Hän oli hakenut avustusta myös seura- ja milloin toimeentulotuki voidaan hylätä sillä 17730: kunnasta. Seurakunnan avustus jäi kuitenkin perusteella, että hakija ei ole ryhtynyt toimenpi- 17731: kantelijan mukaan saamatta seurakuntasisaren teisiin saadakseen tarpeen mukaisen toimeentu- 17732: saatua johtavalta sosiaalityöntekijäitä tiedon, lonsa muilla säännöksessä tarkoitetuilla tavoilla 17733: että hän olisi saanut opintolainan. Opintolaina eli ansiotyöllä tai sen puuttuessa viime kädessä 17734: oli kuitenkin edelleen saamatta kantelijan kir- työttömyysturvan avulla. 17735: joittaessa oikeusasiamiehelle. Hallituksen esityksessä sosiaalihuoltolaiksi to- 17736: AOA Paunio totesi opiskelijan oikeudesta toi- detaan, että toimeentulotuen tarve saattaa ai- 17737: meentulotukeen seuraavaa. heutua tilapäisesti myös jostain erityisestä syys- 17738: Toimeentulotuki täydentää muita sosiaalitur- tä. Tällaisena syynä voi hallituksen esityksen 17739: vajärjestelmiä sekä turvaa toimeentulon niille mukaan olla esimerkiksi lyhytaikainen työttö- 17740: henkilöille, jotka jäävät muiden etuuksien ulko- myys, sairaus tai muu vastaava yllättävä tapah- 17741: puolelle tai jotka eivät saa muista järjestelmistä tuma. Myös opiskelu voi hallituksen esityksen 17742: tukea riittävän nopeasti. Sosiaalihuoltolain mu- mukaan aiheuttaa henkilölle sellaisia ennalta ar- 17743: kaan mitään henkilöryhmää ei voi jättää toi- vaamattomia lisäkuluja, joista hän ei kykene 17744: 17745: 17746: 154 17747: SOSIAALIHUOLTO 17748: 17749: 17750: 17751: 17752: suoriutumaan ilman yhteiskunnan apua. Halli- omaisilla. Sellaisessakin tapauksessa, jossa jää- 17753: tuksen esityksen mukaan tällöin olisi välttämä- minen vailleensisijaisia etuuksia johtuu henkilön 17754: töntä, että tuen tarpeessa olevalle henkilölle näis- omasta menettelystä, on tosiasialliseen elatuksen 17755: sä yksittäistapauksissa annettaisiin tarpeeseen puutteeseen joutuneella henkilöllä oikeus saada 17756: nähden riittävä tuki. toimeentulotukea. 17757: Kuten hallituksen esityksestä ilmenee, toi- AOA totesi, että sosiaali- ja terveysministeriön 17758: meentulotuen tarpeen ajateltiin sosiaalihuolto- oppaissa esitetty näkemys toimeentulotuen vii- 17759: lain säätämisen aikaan jäävän yleensä lyhytai- mesijaisuudesta opiskelun aiheuttaman pitkäai- 17760: kaiseksi työttömyyden, sairauden ja opiskelun kaisen toimeentulotuen tarpeen osalta on siis 17761: aiheuttamissa tilanteissa. Yhteiskunnallisissa ja osittain ristiriitainen. Myöskään oikeuskäytäntö 17762: taloudellisissa olosuhteissa on kuitenkin sosiaali- eri lääninoikeuksissa ei AOA:n havaintojen mu- 17763: huoltolain säätämisen jälkeen tapahtunut muu- kaan ole ollut sosiaalihuoltolain 30 §:n tulkinnas- 17764: toksia. Toimeentulotuen saamisen kesto on sa- sa tässä suhteessa yhtenäinen. Samankin läänin- 17765: manaikaisesti pidentynyt. oikeuden tulkinnat ovat hänen havaintojensa 17766: Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa vuo- mukaan saattaneet eräissä lääninoikeuksissa 17767: delta 1994 todettiin, että opiskelijakin voijoutua muuttua sosiaalihuoltolain voimassa ollessa. Tä- 17768: tilanteeseen, jossa hänellä ei ole käytettävissään hän lienevät vaikuttaneet yhteiskunnassa ja ta- 17769: varoja omaan tai perheensä elatukseen. Oppaan loudessa tapahtuneiden muutosten ohella myös 17770: mukaan kunta oli tällöin velvollinen antamaan 1.8.1995 voimaan tulleet uudet hallitusmuodon 17771: toimeentulotukea opiskelijalle samoin perustein perusoikeussäännökset. Hallitusmuodon 15 a §:n 17772: kuin muullekin avun tarpeessa olevalle. Oppaas- 1 momentissa taataan jokaiselle, joka ei kykene 17773: sa todettiin myös, että sellaisessakin tapaukses- hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää 17774: sa, jossa jääminen vaille ensisijaisia etuuksia joh- turvaa, oikeus välttämättömään toimeentuloon 17775: tuu henkilön omasta menettelystä, on tosiasialli- ja huolenpitoon. 17776: seen elatuksen puutteeseen joutuneella henkilöl- Oikeuskäytännön muuttumisen osalta AOA 17777: lä oikeus saada toimeentulotukea. viittasi korkeimman hallinto-oikeuden päätök- 17778: Sosiaali- ja terveysministeriön uudessa toi- seen 17.9.1996 (taltionumero 2900). Korkein hal- 17779: meentulotukea koskevassa oppaassa vuodelta linto-oikeus purki lääninoikeuden ja sosiaalilau- 17780: 1997 todetaan, että jos pankki esimerkiksi luot- takunnan päätökset ilmeisesti väärän lain sovel- 17781: tohäiriöistä johtuen ei anna opiskelijalle opinto- tamisen perusteella, koska opiskelija ei voinut 17782: lainaa, on perusteltua ottaa tämä tilanne tilapäi- saadun selvityksen perusteella saada opintolai- 17783: sesti huomioon toimeentulotukea myönnettäes- naa eikä sitä voitu näin ollen lukea hänen käytet- 17784: sä, jotta opiskelija voi järjestää lainaa korvaavan tävissä oleviin tuloihinsa ja varoihinsa. 17785: muun rahoituksen opinnoilleen. Sen sijaan opin- Vuonna 1995 voimassa olleen toimeentulotuen 17786: tojen rahoittaminen pitkäaikaisesti toimeentulo- yleisistä perusteista annetun valtioneuvoston 17787: tuella ei ole perusteltua luottohäiriötapauksissa- päätöksen 6 §:n mukaan tuloina otettiin toimeen- 17788: kaan muun muassa opiskelijoiden tasavertaisuu- tulotukea määrättäessä huomioon henkilön ja 17789: den näkökulmasta. Toisaalta oppaassa todetaan, perheeseen kuuluvien tosiasiassa käytettävissä 17790: että viimesijainen vastuu asiakkaan toimeentu- olevat tulot. Tuloina ei siis voitu toimeentulotu- 17791: lon turvaamisesta on kuitenkin sosiaaliviran- kea määrättäessä ottaa huomioon sellaisia tulo- 17792: 17793: 17794: 17795: 155 17796: SOSIAALIHUOLTO 17797: 17798: 17799: 17800: 17801: Ja, joita henkilö ei tosiasiassa saa. Vain siinä Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun 17802: tapauksessa, että sosiaalilautakunnalla olisi oi- lain 42 §:n mukaan erityishuollossa olevaan hen- 17803: keus toimeentulotukea koskevien säännösten pe- kilöön saadaan soveltaa pakkoa vain siinä mää- 17804: rusteella kokonaan hylätä hakijan toimeentulo- rin kuin erityishuollon järjestäminen tai toisen 17805: tuki, voidaan hänelle myöntää toimeentulotukea henkilön turvallisuus välttämättä vaatii. 17806: sellaisenkin laskelman perusteella, joka ei perus- AOA Paunio totesi, että pakon käytön tarkoi- 17807: tu hänen tosiasiassa saamiinsa tuloihin. Kysy- tuksena tulee aina olla kehitysvammaisen henki- 17808: mys on tällöin sosiaalihuoltolain 31 §:n mukaises- lön itsensä tai muiden asukkaiden ja henkilökun- 17809: ta ehkäisevästä toimeentulotuesta, jota kunta nan suojaaminen. Pakon käyttö tulee rajoittaa 17810: myöntää itse päättämiensä perusteiden mukai- vähimpään mahdolliseen ja ainoastaan tilantei- 17811: sesti. siin, joissa muut keinot ovat osoittautuneet riit- 17812: Kun otettiin huomioon sosiaalihuoltolain 30 tämä ttömiksi. 17813: §:n sanamuodon väljyys, epäyhtenäinen oikeus- Saamiensa selvitysten valossa AOA piti asuk- 17814: käytäntö sekä ministeriön osittain ristiriitainen kaan käsien sitomista, liikkumisen estämistä ja 17815: ohjeistus, AOA katsoi, ettei kantelijan toimeen- enstex-pukineiden käyttöä asukkaan itsensä tai 17816: tulotukipäätökset antaneet aihetta muuhun muiden asukkaiden ja henkilökunnan suojaami- 17817: kuin että hän kiinnitti Rovaniemen kaupungin sen kannalta perusteltuina. Sen sijaan hän ei 17818: sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaalipalvelu- pitänyt hyväksyttävänä sitä, että asukas oli jä- 17819: jaoston ja viranhaltijoiden huomiota oikeuskäy- tetty yksin sidottuna wc-istuimelle samanaikai- 17820: tännön muuttumisesta esittämäänsä ja tältä osin sesti, kun hoitajat olivat kahvilla. Hän piti epä- 17821: erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden asianmukaisena ja kehitysvammaisen inhimilli- 17822: 17.9.1996 tekemään päätökseen. sen kohtelun kannalta virheellisenä myös sitä, 17823: AOA Paunion päätös 25.2.1998, dnro 1016/4/ että asukas oli joutunut ruokaillessaan istumaan 17824: 95 wc/suihkutuolissa. 17825: AOA saattoi käsityksensä kehitysvammaisen 17826: kohtelussa toteamastaan epäasianmukaisuudes- 17827: KEHITYSVAMMAISEN KOHTELU ta Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kun- 17828: LAITOKSESSA tayhtymän johtajan sekä muiden kehitysvam- 17829: maisen hoidosta vastaavien hoitajien tietoon. 17830: Kehitysvammaistenohjaaja arvosteli kante- 17831: AOA Paunion päätös 27.2.1998, dnro 839/4/96 17832: lussaan Tahkokankaan palvelukeskuksessa asu- 17833: van kehitysvammaisen kohtelua ja pakon käyt- 17834: töä laitoksessa. 17835: Kantelijan mielestä hoitajat sitoivat kehitys- VAIKEAVAMMAISTEN 17836: vammaisen asukkaan kädet tarpeettomasti wc- KULJETUSPALVELUJA 17837: KOSKEVIA RATKAISUJA 17838: käyntien yhteydessä ja estivät häntä liikkumas- 17839: ta pyörätuolilla osastolla. Kantelija kertoi lisäk- 17840: si, että kyseinen kehitysvammainen joutui ruo- Kuljetuspalvelujen rajaaminen 17841: kaillessaan istumaan wc/suihkutuolissa ja käyt- Kantelijalle oli myönnetty viranhaltijan pää- 17842: tämään enstex-kankaasta valmistettuja vaattei- töksellä vaikeavammaisen kuljetuspalveluna 12 17843: ta. Kantelijan mielestä tähän ei ollut tarvetta. yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa pelkäs- 17844: 17845: 17846: 156 17847: SOSIAALIHUOLTO 17848: 17849: 17850: 17851: 17852: tään oman asuinkunnan alueelle. Kantelijan kunnan alaisten viranhaltijoiden huomiota vel- 17853: mielestä hänelle olisi vammaispalveluasetuksen vollisuuteen tarkoin merkitä hakijan suullisesti 17854: 6 §:n nojalla tullut myöntää 18 yhdensuuntaista esittämät vaatimukset asiakirjaan. Samoin hän 17855: matkaa kuukaudessa. Kuljetuksia ei olisi hänen saattoi Kotkan sosiaali- ja terveyslautakunnan 17856: mielestään myöskään tullut rajata ainoastaan alaisten viranhaltijoiden tietoon käsityksensä 17857: oman asuinkunnan alueella tapahtuviin kulje- siitä, että vaikeavammaisen oikeutta käyttää 17858: tuksiin. vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja 17859: Selvityksestä ilmeni, että kantelija oli yksilöi- ei saa rajata koskemaan vain oman asuinkunnan 17860: nyt kuukausittaisen kuljetuspalvelumatkojensa alueelle tehtäviä matkoja. 17861: tarpeen hakemuksessaan kuudeksitoista. Sosiaa- Koska Kotkan kaupungissa oli sosiaali- ja ter- 17862: li- ja terveyslautakunnan mukaan kantelija oli veyslautakunnan mukaan sittemmin luovuttu 17863: sittemmin muuttanut sen suullisesti kahdeksi- käytännöstä myöntää vaikeavammaiselle henki- 17864: toista. Tästä ei tosin ollut mainintaa asiakirjois- lölle kuljetuspalveluja ainoastaan oman asuin- 17865: sa. kunnan alueelle, asia ei antanut AOA:lle aihetta 17866: AOA Paunio totesi ratkaisussaan, että vaikea- muihin toimenpiteisiin. 17867: vammaisella henkilöllä on oikeus saada vam- AOA Paunion päätös 6.5.1998, dnro 2617/4/96 17868: maispalvelulain nojalla kuljetuspalveluna va- 17869: paa-ajan matkoja vähintään 18 yhdensuuntaista Hakemuksen hylkääminen 17870: matkaa kuukaudessa. Koska AOA:lla ei ollut pe- Kanteli ja pyysi oikeusasiamiehen toimenpitei- 17871: rusteita epäillä selvityksessä kerrottua suullista tä saadakseen valituskelpoisen päätöksen vai- 17872: sopimusta kahdestatoista matkasta hän katsoi, keavammaisen kuljetuspalveluja koskevassa 17873: että kunta ei ollut tässä tapauksessa velvollinen asiassaan. 17874: myöntämään kuljetuspalvelumatkoja ilmoitet- Kantelijalle oli myönnetty vammaispalvelu- 17875: tua tarvetta enempää. Koska hallintomenettely- lain mukaisena vaikeavammaisen kuljetuspalve- 17876: lain 20 §:n mukaan suullisesti esitetty vaatimus, luina 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa 17877: joka saattaa vaikuttaa asian ratkaisuun, on mer- ajalle vuonna 1993. Kesäkuussa 1993 Kotkan 17878: kittävä asiakirjaan, olisi kantelijan suullisesti il- sosiaali- ja terveyslautakunnan vammaispalve- 17879: moittama kuljetuspalvelumatkojen muuttunut lutoimisto oli lähettänyt kaikille kuljetuspalve- 17880: määrä kuitenkin tullut AOA:n käsityksen mu- luiden piirissä olleille tiedustelun kuljetuspalve- 17881: kaan merkitä kuljetuspalveluhakemukseen. luiden tarpeesta vuonna 1994. Tiedustelulomak- 17882: Kuljetuspalvelujen ulottuvuuden osalta AOA keesta ilmeni, että kaupunki oli tarkoittanut tie- 17883: katsoi, että kantelijan matkoja ei olisi tullut raja- dustelulomakkeen olevan samalla vuotta 1994 17884: ta ainoastaan oman asuinkunnan alueella toteu- koskeva kuljetustukihakemus. Kantelija oli vas- 17885: tettaviksi. Myös korkein hallinto-oikeus on sit- tannut tiedusteluun tarvitsevansa 16 yhden- 17886: temmin katsonut, että vammaisella on oikeus suuntaista matkaa kuukaudessa. 17887: käyttää hänelle kuuluvat matkat valintansa Vastauksena hakemukseensa kantelija oli saa- 17888: mukaan joko asuinkunnassa tai vammaispalve- nut kotipalvelutoimiston viranhaltijan päätök- 17889: luasetuksen 4 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa sen, jossa hänelle oli myönnetty sosiaalihuolto- 17890: lähikunnissa. lain mukaisena kuljetuspalveluna 16 yhdensuun- 17891: AOA kiinnitti Kotkan sosiaali- ja terveyslauta- taista matkaa kuukaudessa. Päätökseen ei ollut 17892: 17893: 17894: 157 17895: SOSIAALIHUOLTO 17896: 17897: 17898: 17899: 17900: merkitty, että vammaispalvelulain mukainen AOA saattoi Kotkan kaupungin sosiaaliviran- 17901: kuljetuspalveluhakemus oli samalla hylätty. omaisten tietoon näkemyksensä hallintomenet- 17902: AOA Paunio viittasi päätöksessään hallitus- telylain 23 ja 24 §:n vastaisesta menettelystä 17903: muodon 16 §:ssä jokaiselle taattuun oikeuteen kantelijan asiassa. Hän kiinnitti samalla sosiaali- 17904: saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti. Hän ja terveyslautakunnan huomiota sen velvollisuu- 17905: totesi, että asiassa ei voinut olla epäselvyyttä teen valvoa, että lautakunnan alaiset viranhalti- 17906: siitä, että kantelija oli tarkoittanut hakea vam- jat saavat asianmukaisesti tietoonsa heidän toi- 17907: maispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua. Sil- mintaansa liittyvät oikeusasiamiehen päätökset. 17908: tä osin kuin viranhaltija oli tarkoittanut hylätä Koska kantelijalle oli sittemmin 5.9.1997luki- 17909: kantelijan vammaispalvelulain mukaisen kulje- en myönnetty vammaispalvelulain mukaista 17910: tuspalvelua koskevan hakemuksen, olisi viran- kuljetuspalvelua ja koska Kotkan sosiaali- ja ter- 17911: haltijan pitänyt tehdä tässä yhteydessä hylkää- veysviraston vs. hallintopäällikön mukaan Kot- 17912: vä päätös. Edelleen päätöksessä olisi tällöin pitä- kassa oli nyt muutettu menettelyä siten, että 17913: nyt todeta ne perusteet, miksi kantelijan ei kat- mikäli vammaispalvelulain mukaisia kuljetus- 17914: sottu enää täyttäneen vaikeavammaisen kulje- palveluja ei myönnetä, tehdään asiasta tältä osin 17915: tuspalvelun saamisen edellytyksiä. erikseen hylkäävä päätös, asia ei antanut 17916: AOA katsoi, että viranhaltijan sosiaalihuolto- AOA:lle aihetta muihin toimenpiteisiin. 17917: lain nojalla antama päätös ei täyttänyt hallinto- AOA Paunion päätös 16.6.1998, dnro 2618/4/ 17918: menettelylain vaatimuksia mikäli sillä oli tarkoi- 96 17919: tettu hylätä vammaispalvelulain mukainen kul- 17920: jetustuki. AOA totesi lisäksi myös edeltäjänsä Kuljetuspalvelujen keskeyttäminen 17921: kiinnittäneen vastaavanlaista tapausta koske- Kahdessa eri kantelussa arvosteltiin Kotkan 17922: neessa ratkaisussaan vuonna 1995 Kotkan so- kaupungin sosiaalityöntekijän menettelyä vai- 17923: siaali- ja terveyslautakunnan viranhaltijoiden keavammaisen kuljetuspalveluja koskevassa 17924: huomiota velvollisuuteen noudattaa hallintome- asiassa. 17925: nettelylain päätöksen sisältöä ja päätöksen pe- Kummallekin kantelijalle oli usean vuoden 17926: rustelemista koskevia säännöksiä. Jäljennös pää- ajan myönnetty vammaispalvelulain mukaisia 17927: töksestä oli tuolloin lähetetty Kotkan sosiaali- ja vaikeavammaisen kuljetuspalveluja. Touko- 17928: terveyslautakunnan tietoon. Tästä huolimatta kuussa 1998 Kotkan kaupungin vammaispalve- 17929: kantelijalle oli myönnettysosiaali-ja terveyslau- lutoimisto oli lähettänyt kantelijoille kirjeen kul- 17930: takunnan selvityksen mukaan vuonna 1996 ja jetuspalveluihin oikeuttavien taksitositteiden 17931: vielä 1.1. - 31.3.1997 väliselle ajalle kuljetuspal- toimittamisen mahdollisesta keskeyttämisestä 17932: velut sosiaalihuoltolain mukaisina ilman, että kesäkuun alusta lukien sillä perusteella, että hei- 17933: hänen vammaispalvelulakiin perustuvaan hake- dän käyttämiään taksitositteita ei ollut palautu- 17934: mukseensa olisi annettu päätöstä. nut kunnan laskutukseen. Kantelijoiden mieles- 17935: AOA katsoi, että viimeistään edeltäjänsä tä lakiin perustuvaa oikeutta ei voida lakkauttaa 17936: 12.12.1995 tekemän ja Kotkan sosiaali- ja terve- kirjeellä. Asiasta olisi heidän mielestään tullut 17937: yslautakunnalle lähettämän päätöksen jälkeen tehdä erikseen valituskelpoinen päätös. Kanteli- 17938: kantelijan kuljetustukihakemus olisi ilman ai- jat pyysivät oikeusasiamiehen kiireellisiä toi- 17939: heetonta viivytystä tullut käsitellä vammaispal- menpiteitä etuutensa säilyttämiseksi. 17940: velulain nojalla. 17941: 17942: 158 17943: SOSIAALIHUOLTO 17944: 17945: 17946: 17947: 17948: AOA Paunio katsoi ratkaisuissaan, että kan- Asiakirjojen julkisuudesta annetun lain mu- 17949: telijoilta ei ollut poistettu heidän oikeuttaan kul- kaan ratkaisu asiakirjojen julkisuudesta on teh- 17950: jetuspalveluihin. Sosiaalityöntekijän kirjeen sa- tävä viipymättä. AOA Paunion käsityksen mu- 17951: namuodosta oli AOA:n näkemyksen mukaan kaan tämä tarkoittaa sitä, että asia on ratkaista- 17952: kuitenkin saattanut saada sellaisen käsityksen, va välittömästi samana päivänä tai tavanomais- 17953: että oikeus kuljetuspalvelujen saamiseen mah- ta vaikeamman asian ollessa kyseessä muutaman 17954: dollisesti keskeytyy, mikäli pyydettyä selvitystä päivän kuluessa pyynnön esittämisestä, mikäli 17955: ei toimiteta vammaispalvelutoimistoon. Kirje ei asian käsittelylle ei ole ylivoimaisia käytännön 17956: AOA:n mielestä ollut tässä suhteessa riittävän esteitä. Tämän johdosta Helsingin kaupungin 17957: selkeä. Kun otettiin kuitenkin huomioon se, että sosiaaliviraston olisi pitänyt antaa asiakkaalle 17958: kantelijat olivat pyydetyn selvityksen toimitet- hänen pyytämänsä asiakirjajäljennökset nope- 17959: tuaan saaneet kuljetuspalveluihinsa oikeuttavat amm1n. 17960: taksitositteet, kantelut eivät antaneet AOA:lle AOA saattoi Helsingin kaupungin sosiaalivi- 17961: aihetta toimenpiteisiin. raston tietoon edellä esitetyn käsityksen. 17962: AOA korosti kuitenkin ratkaisuissaan, että AOA Paunion päätös 2.6.1998, dnro 677/4/96 17963: mikäli viranhaltija katsoo, että hakija ei enää 17964: täytä vaikeavammaisen kuljetuspalvelun saami- 17965: sen edellytyksiä, hänen tulee tehdä asiasta hyl- TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAN SUURUUS 17966: käävä päätös. Viranhaltijan on tällöin perustel- TOIMEENTULOTUKILASKELMASSA 17967: tava päätöksensä hallintomenettelylain 23 §:n ja 17968: Kantelija oli tyytymätön Riihimäen perustur- 17969: 24 §:n mukaan tosiasioilla. Päätökseen tulee 17970: valautakunnan viranhaltijan tekemään toi- 17971: myös liittää ohjeet sen saattamisesta sosiaalilau- 17972: meentulotukilaskelmaan, jossa hänen käytettä- 17973: takunnan käsiteltäväksi. Vammaisen henkilön 17974: vissä olevina tuloinaan otettiin huomioon huhti- 17975: oikeutta kuljetuspalveluihin ei AOA:n näkemyk- 17976: kuussa 1998 keskimääräisen suuruinen työttö- 17977: sen mukaan voida lakkauttaa tai keskeyttää kir- 17978: myyspäiväraha 2 064 markkaa 21,5 päivältä las- 17979: jeellä. 17980: kettuna. Maaliskuun toimeentulotukilaskelmas- 17981: AOA:n kirjeet 31.8.1998, dnrot 1159/4/98 ja 17982: sa hänen tuloinaan oli otettu huomioon työttö- 17983: 1160/4/98 17984: myyspäivärahaa 1 920 markkaa. Kantelijan kä- 17985: sityksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö oli 17986: antanut asiassa toimeentulotukilain vastaisia 17987: ASIAKIRJOJEN ANTAMINEN ohjeita. 17988: ASIANOSAISELLE VIIVYTYKSETTÄ 17989: AOA Paunio totesi kannanottonaan seuraa- 17990: Kantelija pyysi 27.9.1994 Helsingin kaupun- van. 17991: gin sosiaaliviraston työntekijöiltä jäljennöksiä Työttömyysturvalain 22 §:n mukaan peruspäi- 17992: häntä koskevista muistiinpanoista, joita oli teh- värahan täysi määrä oli 21.12.1997 asti 118 17993: ty lapsen tapaamisoikeusasian yhteydessä käy- markkaa ja l.l.1998lukien 120 markkaa päiväl- 17994: dyissä neuvotteluissa. Hänelle toimitettiin jäl- tä. Työttömyyspäivärahaa maksetaan keski- 17995: jennös yhtä neuvottelua koskevista muistiinpa- määrin 21,5 päivältä kuukaudessa, kun otetaan 17996: nosta 5.10.1994 ja lopuista, useita neuvotteluja huomioon koko kalenterivuoden aikana makse- 17997: käsittävistä muistiinpanoista, 28.10.1994. tut työttömyyspäivärahat. 17998: 17999: 18000: 159 18001: SOSIAALIHUOLTO 18002: 18003: 18004: 18005: 18006: Maaliskuun 1998 alusta voimaan tulleen toi- kiksi lyhyen työttömyysjakson aikana tai työt- 18007: meentulotukilain 11 §:n mukaan tuloina otetaan tömyyspäivärahan maksamisen muutoin vaih- 18008: huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettä- dellessa keskimääräistä enemmän, tulee hakijan 18009: vissä olevat tulot. Säännöksen sanamuoto on edun niin vaatiessa ottaa huomioon nimenomaan 18010: sama kuin aikaisemmassa toimeentulotukea kos- hakemuskuukauden aikana maksetut tulot. 18011: keneessa toimeentulotuen yleisistä perusteista Hyväksyessään uuden toimeentulotukilain 18012: annetussa valtioneuvoston päätöksessä. eduskunta edellytti, että toimeentulotukea kos- 18013: Toimeentulotukilain 15 §:ssä säädetään tulojen kevassa ohjeistuksessa todetaan, että huomioon 18014: jaksottamisesta. Säännöksen mukaan tulot ja otettavien tulojen osalta tulolaskelmassa huomi- 18015: varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota oidaan tältä osin ainoastaan todelliset tulot. 18016: koskevana toimeentulotuki määrätään. Tulo voi- Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa toi- 18017: daan kuitenkin säännöksen mukaan jakaa eriin meentulotuen soveltajille (Oppaita 1998:2) tode- 18018: otettavaksi huomioon useampana toimeentulotu- taan, että työttömyyspäivärahat maksetaan 18019: en määräämisen ajanjaksona, jos se tulon kerta- yleensä siten, että ensimmäinen erä suoritetaan 18020: luonteisuus taikka sen saamisen peruste tai käyt- kahden viikon työttömyysjaksolta ja tämän jäl- 18021: tötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista. keen päivärahat maksetaan neljän viikon jak- 18022: AOA:n mielestä toimeentulotukilain ll ja 15 soissa. Pitkäaikaistyöttömän osalta vuoden ai- 18023: §:n sanamuodon mukaan on tulkinnanvaraista, kana on siten yksi sellainen kalenterikuukausi, 18024: voidaanko kuukausittain vaihteleva työttö- jonka aikana hänelle maksetaan kaksi 20 päivän 18025: myyspäiväraha ottaa pitkäaikaisen toimeentu- päivärahasuoritusta. Työttömyyspäiväraha voi- 18026: lotuen saajan osalta huomioon keskimääräisen daan siten oppaan mukaan jakaa kuukausittai- 18027: suuruisenaja tehdä tämän laskelman perusteella siin eriin niin, että keskimääräisenä kertoimena 18028: toimeentulotukipäätös useammalle kuukaudelle käytetään 21,5 päivää. 18029: vai määrätäänkö toimeentulotuki joka kuukau- Erityisesti työttömyysjakson alkaessa, lyhyen 18030: delle erikseen juuri sen kuukauden aikana makse- työttömyysjakson aikana tai työttömyyspäivä- 18031: tun työttömyyspäivärahan mukaisesti. rahan maksamisen muutoin vaihdellessa keski- 18032: Hän totesi kuitenkin, että toimeentulotukilain määräistä enemmän, tulisi hakijan tosiasialliset 18033: säännökset ovat väljät ja suovat soveltajalleen tulot ottaa oppaan mukaan huomioon kuukau- 18034: harkintavaltaa. Tätä harkintavaltaa ei hänen den aikana, jotta hänen oikeutensa saada tukea 18035: mielestään lähtökohtaisesti ylitetä, vaikka työt- ei edellä tarkoitetusta työttömyyspäivärahan 18036: tömyyspäiväraha otetaan huomioon pidemmäl- kaavamaisesta jaksottamisesta johtuen kaven- 18037: tä ajalta jaksotettuna keskimääräisen suuruise- tuisi tai vaarantuisi. 18038: na, silloin kun kysymyksessä on pitkään säännöl- Kansaneläkelaitoksen selvityksen mukaan 18039: lisesti työttömyyspäivärahaa ja toimeentulotu- kantelijalle maksettiin maalis-huhtikuussa kol- 18040: kea saanut henkilö. me 1920 markan työttömyyspäivärahaerää (3.3., 18041: Hän korosti vielä, että toimeentulotukilaskel- 31.3. ja 28.4.1998). Maaliskuussa käytetyn las- 18042: massa voidaan ottaa huomioon ainoastaan hen- kentatavan jatkaminen huhtikuussa olisi hänen 18043: kilön todelliset tulot. Edellä mainitulla tavalla kohdallaan merkinnyt, että huhtikuussa hänen 18044: jaksotettujen keskimääräisten tulojenkin on siis tuloinaan olisi voitu ottaa huomioon kaksi työt- 18045: perustuttava aina todellisiin tuloihin. Esimer- tömyyspäivärahaerää. 18046: 18047: 18048: 18049: 160 18050: SOSIAALIHUOLTO 18051: 18052: 18053: 18054: 18055: AOA ei pitänyt työttömyyspäivärahan jaksot- toon kerrotuissa olosuhteissa, koska kantelijalla 18056: tamista edellä mainitulla tavalla pitkään työttö- olisi näin menetellessään ollut mahdollisuus saa- 18057: mänä olleen ja säännöllisesti työttömyyspäivä- da asumismenonsa kokonaan hyväksytyiksi toi- 18058: rahaa saaneen henkilön kohdalla virheellisenä, meentulotukeen oikeuttaviksi menoiksi. AOA:n 18059: mikäli henkilö todellisuudessa on saanut työttö- näkemyksen mukaan lautakunta sen sijaan ylitti 18060: myyspäivärahaa kyseisen määrän. Näin oli kan- toimivaltansa veivoittaessaan kantelijan muut- 18061: telijan kohdalla ollut asianlaita. Hän ei pitänyt tamaan asunnostaan, koska tällainen veivoitta- 18062: myöskään sosiaali- ja terveysministeriön oppaas- minen ei perustunut lakiin. 18063: sa esitettyä näkemystä työttömyyspäivärahan AOA:n mielestä kunnan tuleekin esillä olleen 18064: jaksottamisesta toimeentulotukilain ll ja 15 §:n kaltaisessa tilanteessa pidättäytyä pyrkimyksis- 18065: vastaisena. tä määräyksin vaikuttaa asukkaansa asuinpai- 18066: AOA totesi kuitenkin, että hänen nähdäkseen kan valintaan. Voimassa olevien säännösten pe- 18067: ei kuitenkaan ole hyväksyttävää, että viimesijai- rusteella kunnalla on sen sijaan oikeus harkita, 18068: sen toimeentuloturvan myöntämisperusteet mikä on toimeentulotuen hakijan asumismeno- 18069: vaihtelevat ennalta arvaamattomasti, kuten jen tarpeellinen suuruus. Tämä ei kuitenkaan 18070: kantelijan osalta maalis-huhtikuussa 1998 ta- vaikuta hakijan oikeuteen valita asuinpaikkan- 18071: pahtui. Kun kuitenkin otetaan huomioon, ettei sa. 18072: harkintavaltaa ollut ilmennyt käytetyn kanteli- AOA saattoi käsityksensä sosiaalilautakunnan 18073: jan vahingoksi, hän ei katsonut aiheelliseksi virheellisestä menettelystä vastaisen varalle lau- 18074: puuttua asiaan enempää. takunnan tietoon. 18075: AOA Paunion päätös 10.6.1998, dnro 1141/4/ AOA saattoi lautakunnan tietoon lisäksi käsi- 18076: 98 tyksensä hallintomenettelylain päätöksen sisäl- 18077: töä (23 §)ja päätöksen perustelemista (24 §) kos- 18078: kevien säännösten soveltamisesta myös sosiaali- 18079: TOIMEENTULOTUKI ASUMISMENOIHIN huollon kotipalveluja koskevassa päätöksenteos- 18080: JA ASUINPAIKAN VALINTA sa. 18081: AOA Paunion päätös 31.8.1998, dnro 1918/4/ 18082: Hausjärven sosiaalilautakunta velvoitti toi- 18083: 96 18084: meentulotukea koskeneessa päätöksessään kan- 18085: telijan muuttamaan perheineen pienempään 18086: asuntoon, jossa asumiskustannukset olisivat 18087: kohtuulliset. Lautakunta oli useampaan kertaan TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVIEN 18088: OHJEIDEN LAINMUKAISUUS 18089: ja jo pari vuotta aikaisemmin kehottanut kant- 18090: elijaa tekemään näin. Kantelija asui viiden ala- Kantelija pyysi selvittämään Vantaan sosiaa- 18091: ikäisen lapsensa kanssa 226 neliömetrin suurui- li- ja terveyslautakunnan toimeentulotukiohjei- 18092: sessa omakotitalossa, josta aiheutuneet asumis- den lainmukaisuuden siltä osin kuin ne koskivat 18093: kustannukset veivät noin puolet perheen kuu- yksityisiin psykoterapiakustannuksiin myönnet- 18094: kausituloista. tävää toimeentulotukea. 18095: AOA Paunion käsityksen mukaan sosiaalilau- Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnan vuon- 18096: takunta ei menetellyt virheellisesti kehottaes- na 1995 hyväksymissä toimeentulotuen m yöntä- 18097: saan kantelijaa hakeutumaan pienempään asun- mistä koskevissa ohjeissa todettiin (kohdassa 18098: 18099: 18100: 161 18101: SOSIAALIHUOLTO 18102: 18103: 18104: 18105: 18106: 4.2.8), että psykoterapiakustannuksia korvataan terveydenhuollon lääkärin lähetteen perusteella, 18107: toimeentulotukena vain poikkeustapauksissa. hänellä saattoi olla oikeus saada toimeentulotu- 18108: Ohjeiden mukaan hoitoa korvaavat ensisijaisesti kea hoidon kustannuksiin. Tällöin tuli selvittää 18109: terveydenhuolto, sairausvakuutus ja Kansanelä- julkisen terveydenhuollon mahdollisuudet hoi- 18110: kelaitos. Tällöin tarpeen ja hoitopaikan määrit- don järjestämiseen. Mikäli hoitoa ei ollut voitu 18111: telee julkisen terveydenhuollon lääkäri (terveys- järjestää julkisen terveydenhuollon kautta joko 18112: keskus, mielenterveys toimisto, Peij as ). Toi- omana toimintana tai antamalla maksusitou- 18113: meentulotukena voitiin ohjeen mukaan huomioi- mus, ja hoito oli ollut hakijalle tarpeellinen ja 18114: da Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraisena kiireellinen, myönnettiin kustannuksiin toi- 18115: kuntoutuksena myöntämän psykoterapian oma- meentulotukea. 18116: vastuuosuudet samalta ajalta, jolle Kansanelä- AOA saattoi käsityksensä toimeentulotuen 18117: kelaitoksen myöntämä korvaus kohdistuu. myöntämisperusteista Vantaan sosiaali- ja ter- 18118: AOA Paunio totesi, että Kansaneläkelaitos veyslautakunnan tietoon. Sosiaali- ja terveyslau- 18119: myöntää psykoterapiaan varoja Kansaneläke- takunta kumosi sittemmin ohjeet kokonaisuu- 18120: laitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetus- dessaan uuden toimeentulotukilain voimaan tu- 18121: sa laissa (610/91) määrätyillä edellytyksillä. Toi- lon johdosta. 18122: meentulotukea puolestaan myönnetään tarpeel- AOA Paunion päätös 30.9.1998, dnro 1593/4/ 18123: lisiksi harkittuihin terveydenhuoltomenoihin. 96 18124: Hän korosti, että koska toimeentulotuki on vii- 18125: mesijainen Kansaneläkelaitoksen myöntämään 18126: kuntoutukseen nähden, myös muiden kuin Kan- OIKEUS VÄLTTÄMÄTTÖMÄÄN 18127: saneläkelaitoksen kuntoutusta saavien henkilöi- TOIMEENTULOON 18128: den toimeentulotuen tarve oli tutkittava erik- 18129: Kantelija oli hakenut toimeentulotukea säh- 18130: seen ja päätös tehtävä yksittäistapauksittain ni- 18131: kön liittymismaksuun joulukuusta 1995 lukien 18132: menomaan heidän olosuhteidensa perusteella. 18133: useita kertoja Forssan perusturvalautakunnalle 18134: AOA:n käsityksen mukaan ohje ei ollut psyko- 18135: osoittamissaan kirjeissä ja oikaisuvaatimuksissa 18136: terapiakustannusten osalta yksiselitteisen sel- 18137: sekä valituksissaan lääninoikeudelle. Hän sai 18138: keä. Ohjeesta saattoi saada sen käsityksen, että 18139: asiasta perusturvalautakunnan päätöksen vasta 18140: toimeentulotukea yksityisiin psykoterapiakus- 18141: lokakuussa 1996 lääninoikeuden palautettua 18142: tannuksiin voitiin myöntää vain Kansaneläke- 18143: vaatimuksen perusturvalautakunnan käsiteltä- 18144: laitoksen järjestämää kuntoutusta saaville hen- 18145: väksi. 18146: kilöille. Ohje oli hänen mielestään tältä osin omi- 18147: Hän ei saanut päätöstä myöskään joulukuussa 18148: aan ohjaamaan viranhaltijoita menettelyyn, jos- 18149: 1995 esittämäänsä takautuvaa toimeentulotu- 18150: sa hakijoiden oikeutta saada toimeentulotukea 18151: kea koskeneeseen toimeentulotukihakemukseen. 18152: rajoitettiin säännösten vastaisesti. 18153: Hän oli pyytänyt tammikuussa 1996 tiedot 18154: Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta tarkisti 18155: asiansa käsittelyyn perusturvalautakunnassa 18156: syyskuussa 1997 toimeentulotukea koskevia oh- 18157: osallistuneista, mutta ei ollut vielä syyskuun 18158: jeitaan. Psykoterapian osalta uusissa ohjeissa 18159: 1996 alkuun mennessä saanut pyytämiään pöy- 18160: todettiin, että mikäli henkilö oli saanut psykote- 18161: täkirj anotteita. 18162: rapiaa yksityiseltä psykoterapeutilta julkisen 18163: Perusturvalautakunta oli hylännyt kantelijan 18164: 18165: 18166: 162 18167: SOSIAALIHUOLTO 18168: 18169: 18170: 18171: 18172: hakemuksen saada toimeentulotukea 1.9.1996 tyksen mukaan lain vastaisesti, kun se ei tehnyt 18173: lukien, koska hän ei ollut kehotuksista huolimat- päätöstä tai tarvittaessa siirtänyt vaatimusta 18174: ta luopunut kannattamattomasta yritystoimin- toimeentulotuen saamisesta sähkön liittymis- 18175: nastaan ja hakeutunut ensisijaisena pidettävän maksuun ja takautuvaan toimeentulotukeen vi- 18176: työttömyysturvan piiriin. Kantelijan mukaan ranhaltijan käsiteltäväksi. Hän piti sähkön liit- 18177: hänen hallitusmuodossa turvattu oikeutensa tymismaksua koskevan vaatimuksen käsittele- 18178: välttämättömään toimeentuloon vaarantui. mättä jättämistä kantelijan toistuvasti esittä- 18179: mistä vaatimuksista huolimatta erityisen moitit- 18180: Velvollisuudesta käsitellä asia tavana. 18181: AOA antoi Forssan perusturvalautakunnalle 18182: AOA Paunio viittasi hallitusmuodon 16 §:n ja 18183: huomautuksen lainvastaisesta menettelystä ja 18184: hallintomenettelylain 23 ja 24 §:n säännöksiin ja 18185: kiinnitti lautakunnan huomiota hallintomenet- 18186: totesi käsityksenään, että hallintoviranomaisten 18187: telylain 8 §:n mukaiseen velvollisuuteen siirtää 18188: on tehtävä päätös toimivaltaiselle viranomaisel- 18189: asian käsittely tarvittaessa toimivaltaiselle vi- 18190: le tehtyyn, lakiin perustuvaan sosiaaliturva- 18191: ranomaiselle. 18192: etuutta koskevaan hakemukseen. Tämä kuuluu 18193: Ainakinkantelijan 5.12.1995 ja 3.1.1996 perus- 18194: asian asianmukaiseen käsittelyyn ja turvaa halli- 18195: turvalautakunnalle osoittamat hakemukset oli- 18196: tusmuodossa edellytetyn henkilön oikeuden saa- 18197: vat olleet myös sosiaalityöntekijän käsiteltävä- 18198: da oikeuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen 18199: nä. Sosiaalityöntekijä menettelikin AOA:n käsi- 18200: tutkittavaksi. Sosiaalihuoltolain 45 §:ään sisäl- 18201: tyksen mukaan virheellisesti, kun hänjätti teke- 18202: tyy lisäksi säännös viranhaltijan päätöksestä so- 18203: mättä päätöksen sähkön liittymismaksuunja ta- 18204: siaalihuoltoa koskevassa asiassa. kautuvaan toimeentulotukeen haetun tuen osal- 18205: AOA totesi, että kantelijan toimeentulotuki- 18206: ta. Hän kiinnitti sosiaalityöntekijän huomiota 18207: hakemusten käsittelyä oli tosin vaikeuttanut se, 18208: viranhaltijan velvollisuuteen tehdä toimeentulo- 18209: että hän oli esittänyt uusia hakemuksia perustur- 18210: tukihakemusten johdosta sosiaalihuoltolain 45 18211: valautakunnalle osoittamissaan kirjeissä ja pe- 18212: §:n mukainen päätös. 18213: rusturvalautakunnalle tekemiensä oikaisuvaati- 18214: musten yhteydessä eikä suoraan sille viranhalti- Oikeudesta toimeentulotukeen ja 18215: jalle, jolle ensi asteen päätöksenteko asiassa on hallitusmuodossa turvattuun 18216: kunnan johtosäännön mukaan kuulunut. välttämättömään toimeentuloon 18217: Perusturvalautakunta oli kuitenkin ollut vel- Hallitusmuodon 15 a §:n 1 momentin mukaan 18218: vollinen siirtämään hallintomenettelylain 8 §:sää jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisar- 18219: ilmenevä oikeusohje huomioon ottaen asian- voisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus 18220: omaisen viranhaltijan käsiteltäväksi ne hake- välttämättömään toimeentuloon ja huolenpi- 18221: mukset, joita se ei ollut ollut toimivaltainen itse toon. 18222: käsittelemään ensi asteena. Hallitusmuodon 16 Perustuslakivaliokunta käsitteli hallitusmuo- 18223: §:ssä jokaiselle turvattu oikeus saada asiansa kä- don 15 a §:n 1 momentin sisältöä 1.3.1998 voi- 18224: sitellyksi viivytyksettä tuomioistuimessa tai maan tulleen toimeentulotukilain säätämisen 18225: muussa viranomaisessa ei ollut AOA:n mielestä yhteydessä. Se totesi toimeentulotukilakia kos- 18226: kantelijan kohdalla toteutunut. kevassa lausunnossaan ensinnäkin (PeVL 311 18227: Perusturvalautakunta menetteli AOA:n käsi- 1997 vp, s. 2-3), että muista taloudellisista ja 18228: 18229: 163 18230: SOSIAALIHUOLTO 18231: 18232: 18233: 18234: 18235: sosiaalisista perusoikeuksista poiketen hallitus- käytettävissään tuloja tai varoja toimeentuloon- 18236: muodon 15 a §:n 1 momentin säännöstö on laadit- sa, kun perusturvalautakunta hylkäsi hänen ha- 18237: tu yksilöllisen oikeuden muotoon. Tämä perusoi- kemuksensa kokonaan 1. 9.1996 lukien. Toisaal- 18238: keussäännös koskee kaikkia ja on ehdoton. ta perusturvalautakunta oli ennen hylkäävää 18239: Perustuslakivaliokunta totesi edelleen, että päätöstä myöntänyt hänelle toimeentulotukea 18240: säännös on tarkoitettu sillä tavoin toissijaiseksi, usean kuukauden ajan ja turvannut hänelle näin 18241: että se tulee sovellettavaksi vasta, jos henkilö ei tilaisuuden hakeutua ensisijaisena pidettävien 18242: kykene hankkimaan tällaista turvaa omalla toi- toimeentuloa turvaavien etuuksien piiriin. 18243: minnallaan. Toimeentulotuen ja hallitusmuodon Hallitusmuodon 15 a §:n 1 momentin sanamuo- 18244: 15 a §:n 1 momentin yhteydestä perustuslakiva- don tulkinnanvaraisuus huomioon ottaen AOA 18245: liokunta totesi, että toimeentulotukea voidaan ei pitänyt perusturvalautakunnan menettelyä, 18246: käytännössä pitää hallitusmuodossa tarkoitetun kun se hylkäsi kantelij an hakemuksen sillä perus- 18247: ihmisarvoisen elämän edellyttämän toimeentu- teella, että hän ei ollut kehotuksista huolimatta 18248: lon ja huolenpidon takuuna siltä osin kuin turvaa luopunut kannattamattomasta yritystoiminnas- 18249: annetaan rahamääräisinä suorituksina, vaikka taan ja hakeutunut ensisijaisena pidettävän 18250: niitä ei voida samaistaa. työttömyysturvan piiriin, sillä tavoin lainvas- 18251: AOA totesi, että hallitusmuodon 15 a §:n 1 taisena, että hän olisi katsonut voivansa puuttua 18252: momentista tai lain esitöistä ei ilmene yksiselit- asiaan. 18253: teisesti, milloin henkilön ei katsota kykenevän Sosiaalihuoltolain 30 §:n tulkinnasta edellä 18254: hankkimaan välttämätöntä toimeentuloaan. mainitussa tilanteessa hän totesi kuitenkin, että 18255: Säännöksestä ei ilmene yksiselitteisesti myös- sosiaali- ja terveysministeriön toimesta kesällä 18256: kään, mikä vaikutus on sillä, että henkilö on 1998 tehdyistä selvityksistä käy ilmi, että läänin- 18257: omalla toiminnallaan tai valinnoillaan aiheutta- oikeudet olivat vuonna 1997 muuttaneet tulkin- 18258: nut sen, että hän ei kykene saamaan välttämä- taansa verrattuna vuoden 1996 aikana tehtyihin 18259: töntä toimeentuloaan. päätöksiin siten, että oikeutta toimeentulotu- 18260: Hallitusmuodon 15 a §:n 1 momentin valossa ei keen oli lähes kaikissa tapauksissa harkittu haki- 18261: siis ole riidatonta, katsotaanko työkykyisen yrit- jan käytettävissä olevien tulojen ja varojen pe- 18262: täjän, jonka yritystoiminta ei turvaa hänelle edes rusteella riippumatta siitä, oliko hakija hakeutu- 18263: välttämätöntä toimeentuloa, kykenevän kuiten- nut ensisijaisena pidettävän etuutensa eli työttö- 18264: kin saamaan välttämättömän toimeentulonsa myysturvan piiriin. 18265: omalla toiminnallaan hakeutumalla työttömäksi AOA totesi omana käsityksenään, että vuoden 18266: työnhakijaksi ja työttömälle tarkoitetun sosiaa- 1997 päätösten mukainen laintulkinta turvasi 18267: liturvan piiriin. aikaisempaa paremmin hallitusmuodossa turva- 18268: AOA totesi käsityksenään, että perusturvalau- tun oikeuden välttämättömään toimeentuloon. 18269: takunta on ollut velvollinen hallitusmuodon Perusturvalautakunta olikin sittemmin Hämeen 18270: säännöksen mukaan toimeentulotuesta päättä- lääninoikeuden kumottua lautakunnan hylkää- 18271: essään ottamaan huomioon sen, että oikeus vält- vän päätöksen ja palautettua asian lautakunnal- 18272: tämättömään toimeentuloon turvataan jokaisel- le uudelleen käsiteltäväksi, myöntänyt kanteli- 18273: le, joka ei kykene sitä itse hankkimaan. jalle toimeentulotukea 1.9.1996 lukien, vaikka- 18274: Asiakirjojen mukaan kantelijalla ei tosin ollut kin alennettuna. Uuden toimeentulotukilain voi- 18275: 18276: 18277: 18278: 164 18279: SOSIAALIHUOLTO 18280: 18281: 18282: 18283: 18284: maan tultua 1.3.1998 lukien se oli myöntänyt tapaaruisoikeutta koskevassa asiassa antama sel- 18285: kantelijalle toimeentulotukea täysimääräisenä. vitys on olosuhdeselvitys, jonka tarkoituksena 18286: AOA Paunion päätös 28.10.1998, dnro 1768/4/ on antaa tuomioistuimelle asian ratkaisemiseksi 18287: 96 tarpeelliset tosiasiatiedot. Sosiaalitoimella on 18288: tässä ensi sijassa tiedon hankkijan ja välittäjän 18289: Forssan perusturvalautakunta ilmoitti rooli. Tuomioistuimen tulee selvityksen pohjalta 18290: 26.11.1998, että se on päätöksellään 24.11.1998 saada perheen ja lapsen olosuhteista niin katta- 18291: hylännyt kantelijan anomuksen takautuvasta toi- vat ja luotettavat tiedot, että se voi tehdä ratkai- 18292: meentulotuesta maalis-marraskuulle 1995, koska sunsa asiassa itsenäisesti. Selvitystä tehneiden 18293: toimeentulotuki on viimesijainen toimeentulon viranhaltijoiden omat mielipiteet siitä, miten 18294: muoto, ja vuonna 1998 tehtävällä päätöksellä ei asia tulisi järjestää, eivät ole selvityksen välttä- 18295: voida turvata asiakkaan toimeentuloa vuodelle mätön osa eivätkä milloinkaan saisi olla sen pää- 18296: 1995. Asiakkaan voidaan katsoajärjestäneen vuo- asiallinen sisältö. 18297: den 1995 maalis-marraskuun aikaisen toimeentu- Sosiaalilautakunnan käräjäoikeudelle anta- 18298: lonsa muulla tavoin. malla selvityksellä lapsen huollosta ja tapaaruis- 18299: oikeudesta on käytännössä suuri merkitys rat- 18300: kaisua harkittaessa. Käräjäoikeus joutuu perus- 18301: tamaan ratkaisunsa pitkälti selvityksessä esiin- 18302: SOSIAALILAUTAKUNNAN tuotuihin seikkoihin. Tämän vuoksi AOA:n mu- 18303: TUOMIOISTUIMELLE ANTAMA SELVITYS 18304: kaan on erityisen tärkeää, että selvitys laaditaan 18305: Kantelija arvosteliJalasjärven kunnan sosiaa- huolellisesti ja puolueettomasti ja että siinä tuo- 18306: lityöntekijän menettelyä. Tämä oli kantelijan daan selvästi ja totuudenmukaisesti esiin kaikki 18307: mielestä esittänyt tuomioistuimelle antamas- sen tekemiseen vaikuttaneet seikat. 18308: saan selvityksessä mielipiteensä lasten huoltoa ja Kun selvitys on tehty yhteistyössä toisen so- 18309: tapaaruisoikeutta koskevassa asiassa, vaikka ei siaalilautakunnan kanssa sen vuoksi, että tämä 18310: ollut tutkinut asiaa lainkaan. Jalasjärven sosiaa- tuntee asianosaisten olosuhteet paremmin, tuo- 18311: lilautakunta oli tehnyt selvityksen yhteistyössä mioistuimen selvityspyynnön vastaanottaneen 18312: toisen kunnan perheneuvolan kanssa, koska per- sosiaalilautakunnan tulisi AOA:n mukaan suh- 18313: heneuvola tunsi perheen olot paremmin. tautua varovaisesti oman mielipiteen ilmaisemi- 18314: Sosiaalityöntekijä oli esittänyt selvityksessä seen huollosta ja tapaamisoikeudesta. AOA:n 18315: mielipiteenään, että isä tulisi yhteishuoltajuu- näkemyksen mukaan tämä voi olla perusteltua 18316: dessa osallistumaan lapsia koskevaan päätöksen- lähinnä silloin, kun sillä on lausuntonsa tueksi 18317: tekoon lasten edun mukaisesti. Lisäksi sosiaali- muita tosiasioita kuin selvityksen varsinaisesti 18318: työntekijä oli selvityksessään lausunut, että las- tehneellä viranomaisella on ollut. 18319: ten ja isän tapaamisia koskevissa tilanteissa mo- AOA kiinnitti huomiota siihen, että selvityk- 18320: lemmat vanhemmat ovat olleet häneen yhtey- sessä tulisi pyrkiä selkeään ja yksiselitteiseen kie- 18321: dessä puhelimitse ja toimistokäynnein useita ker- lenkäyttöön ja katsoi sosiaalityöntekijän mene- 18322: toja. telleen virheellisesti siinä, ettei tämä ollut selvi- 18323: AOA Paunio totesi ratkaisussaan, että sosiaali- tystä käräjäoikeudelle laatiessaan noudattanut 18324: lautakunnan tuomioistuimelle lapsen huoltoa ja riittävää huolellisuutta ja täsmällisyyttä kerto- 18325: 18326: 18327: 18328: 165 18329: SOSIAALIHUOLTO 18330: 18331: 18332: 18333: 18334: essaan tapaamisistaantoisen vanhemman kans- omaiselle tehtyyn asianomaisen viranomaisen on 18335: sa. tehtävä päätös sosiaaliturvaa koskevaan hake- 18336: AOA Paunion päätös 3.12.1998, dnro 1060/4/ mukseen. 18337: 98 Viranhaltijan tekemään toimeentulotukea 18338: koskevaan päätökseen tyytymättömällä on so- 18339: siaalihuoltolain 45 §:n mukaan oikeus saada pää- 18340: VELVOLLISUUS TEHDÄ PÄÄTÖS tös sosiaalilautakunnan tai vastaavan kunnan 18341: TOIMEENTULOTUESTA 18342: toimielimen käsiteltäväksi, jos hän 14 päivän 18343: Kantelija oli hakenut toimeentulotukea vuo- kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan sitä vaatii. 18344: den 1996 tammikuun alusta puhelimitse Sipoon Hallintomenettelylain 17 §:n 1 momentin mu- 18345: sosiaalilautakunnasta Kansaneläkelaitoksen kaan viranomaisen on huolehdittava asian sel- 18346: keskeytettyä häneltä lapsilisien ja lasten koti- vittämisestä. Mainitun pykälän 2 momentin mu- 18347: hoidon tuen maksamisen. Kantelijan mukaan kaan asianosaisen on tarvittaessa esitettävä sel- 18348: sosiaalityöntekijä ilmoitti hänelle, ettei tukea vitystä vaatimuksensa perusteista. Muiden sel- 18349: myönnetä ennen kuin Kansaneläkelaitoksen sel- vitysten hankkiminen kuuluu viranomaiselle. 18350: vitys valmistuu. Kantelija ei saanut päätöstä Sosiaalihuoltolain 40 §:n 1 momentin mukaan 18351: tammikuulle hakemansa toimeentulotuen osal- sosiaalihuollon asiakkaan on annettava viran- 18352: ta. haltijalle ja lautakunnalle ne tiedot, jotka ovat 18353: Sosiaalityöntekijä totesi selvityksessään, että välttämättömiä sosiaalihuollon toteuttamisessa. 18354: hän oli selvittänyt kantelijan oikeutta toimeen- Sosiaalityöntekijän menettelyä AOA arvioi 18355: tulotukeenjoulukuun ja tammikuun osalta. Jou- seuraavasti. 18356: lukuun tuloylijäämäksi hän oli saanut 2 961 Vuoden 1998 helmikuun loppuun voimassa ol- 18357: markkaa ja tammikuun alijäämäksi 169 mark- leen sosiaalihuoltolain 30 §:n mukaan toimeentu- 18358: kaa. Hän oli kehottanut kantelijaa toimittamaan lotukea oli oikeutettu saamaan henkilö, joka ei 18359: Kansaneläkelaitokselle sen pyytämät selvitykset voinut saada tarpeenmukaista toimeentuloaan 18360: ja hakemaan senjälkeen uudestaan toimeentulo- muulla säännöksessä tarkoitetulla tavalla. Toi- 18361: tukea. Hän oli varannut kantelijalle sosiaalitoi- meentulotuen viimesijaisuudesta hänen nähdäk- 18362: mistoon ajan, mutta se oli peruuntunut, koska seen johtui, että ennen tuen myöntämistä oli 18363: kantelija ei ollut mennyt Kansaneläkelaitokselle varmistuttava siitä, ettei hakijalla ollut mitään 18364: selvittämään asioitaan. muita mahdollisuuksia toimeentulonsa turvaa- 18365: Asian selvittämisestä ja oikeudesta saada pää- miseen. Sosiaalityöntekijä ei AOA:n mielestä 18366: tös AOA Paunio totesi seuraavan. menetellytkään virheellisesti kehottaessaan 18367: Jokaisella on hallitusmuotomme 16 §:n mu- kantelijaa menemään Kansaneläkelaitokselle 18368: kaan oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksi- selvittämään keskeytyksissä olleiden etuuksien- 18369: aan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun sa maksamista. 18370: riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväk- Sosiaalityöntekijä oli todennut selvitykses- 18371: si. Hallintomenettelylain 23 ja 24 §:ssä säädetään sään, että kantelijalle varattu aika sosiaalitoi- 18372: päätöksen sisällöstä ja perusteluista. Edellä mai- mistoon peruuntui. Selvitystä ei saatu kuiten- 18373: nituista hallitusmuodon ja hallintomenettelylain kaan siitä, kenen toimesta aika peruuntui. AOA 18374: säännöksistä seuraa, että toimivaltaiselle viran- totesi, että mikäli aika peruuntui kantelijan toi- 18375: 18376: 18377: 18378: 166 18379: SOSIAALIHUOLTO 18380: 18381: 18382: 18383: 18384: mesta, oli sosiaalityöntekijällä ollut hänen näh- tystoiminnan ylläpitämisen tarkoituksenmukai- 18385: däkseen perusteltu syy olettaa kantelijan tar- suus oli ollut vaikeasti arvioitavissa, koska kan- 18386: koittaneen tammikuun toimeentulotukihake- telija oli saanut useita kielteisiä päätöksiä sekä 18387: muksensa raukeavan eikä päätöstä toimeentulo- sairauspäiväraha- että eläkehakemuksiinsa. Sel- 18388: tuen myöntämisestä tai hylkäämisestä näin ollen vityksen mukaan oikaisupäätös tehtiin, koska 18389: ollut tarvinnut tehdä. Muussa tapauksessa so- kantelijan työkyvystä oli saatu oleellista uutta 18390: siaalityöntekijä menetteli virheellisesti, kun hän tietoa. 18391: ei tehnyt päätöstä kantelijan oikeudesta toi- AOA totesi päätöksessään, että sosiaaliviras- 18392: meentulotukeen tammikuussa 1996. ton viranhaltija oli velvollinen hallitusmuodon 18393: Kantelija kävi sosiaalitoimistossa henkilökoh- 15 a §:n 1 momentin säännöksen mukaan toi- 18394: taisesti 7.2.1996, jolloin hänelle myönnettiin toi- meentulotuesta päättäessään varmistumaan sii- 18395: meentulotukea elatustuen maksupäivään tä, että kantelijan oikeus välttämättömään toi- 18396: 9.2.1996 asti. AOA ei katsonut aiheelliseksi puut- meentuloon turvataan, ellei hän kykene sellaista 18397: tua tammikuun toimeentulotukihakemuksen kä- itse hankkimaan. Selvityksen mukaan kanteli- 18398: sittelyyn enempää. Hän kiinnitti kuitenkin Si- jalla ei tosiasiassa ollut ollut käytettävissään tu- 18399: poon sosiaalilautakunnan viranhaltijoiden huo- loja tai varoja välttämättömään toimeentuloon- 18400: miota velvollisuuteen tehdä päätös toimeentulo- sa, koska hänelle oli kuukausittain laskettu toi- 18401: tukea koskevassa asiassa. meentulotukilaskelmassa sellaista laskennallista 18402: AOA Paunion päätös 4.12.1998, dnro 1966/4/ tuloa, jota hän ei todellisuudessa saanut. Sosiaa- 18403: 96 liviraston näkemyksen mukaan tämä oli johtu- 18404: nut siitä, että kantelija ei ollut hakeutunut ensisi- 18405: jaisena pidettävien toimeentuloa turvaavien 18406: TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ 18407: etuuksien toisin sanoen ensisijaisesti työttö- 18408: Oikeus välttämättömään myysturvan piiriin. Kantelijan näkemyksen 18409: toimeentulotukeen mukaan hän oli ollut tuon ajan lääkärin todistuk- 18410: Yksityisyrittäjänä toiminut kantelija kertoi, sen perusteella työkyvytön. 18411: että hänelle myönnetystä toimeentulotuesta oli AOA:n mielestä viranhaltijan päätökset oli 18412: vähennetty laskennallisena tulona viideltä kuu- tehty sosiaalihuoltolain 30 §:n suoman harkinta- 18413: kaudelta 2 029 markkaa, vaikka hän ei ollut vallan puitteissa, kun otetaan huomioon sosiaali- 18414: saanut palkkaa tai muutakaan tuloa vaan hän oli huoltolain 30 §:n sanamuodon väljyys, sen sovel- 18415: ollut lääkärin todistuksen perusteella työkyvy- tamisesta vuonna 1996 tiedoksi saatu epäyhte- 18416: tön. näinen oikeuskäytäntö sekä sosiaali- ja terveys- 18417: AOA Paunion pyydettyä selvitystä Haminan ministeriön tulkinnanvarainen ohjeistus. 18418: kaupungin Sosiaalitoimistosta ilmoitettiin, että AOA totesi käsityksenään kuitenkin, että kan- 18419: kantelijan asiassa oli tehty oikaisupäätös kah- telijan toimeentulotukilaskelmassa ei olisi tullut 18420: deksalta kuukaudelta ja että hänelle oli myön- ottaa huomioon laskennallista tuloa sinä aikana, 18421: netty aikaisemmin myönnetyn tuen lisäksi toi- jolloin hänellä oli vireillä sairauspäivärahaa tai 18422: meentulotukea siten, että oikaisupäätöksessä ei työkyvyttömyyseläkettä koskeva hakemus ja 18423: ollut mukana mitään laskennallista yritystuloa. niiden tueksi esitetyt lääkärintodistukset sairau- 18424: Selvityksen mukaan kantelijan työkyky ja yri- destaan. Tällä ratkaisulla olisi turvattu kanteli- 18425: 18426: 18427: 18428: 167 18429: SOSIAALIHUOLTO 18430: 18431: 18432: 18433: 18434: janoikeus välttämättömään toimeentuloon pa- OIKEUS ILMAISTA YKSITYINEN 18435: remmin kuin viranhaltijan tekemällä ratkaisulla. TAI PERHEEN SALAISUUS 18436: Koska kantelijan asia oli korjaantunut viranhal- Kantelijan mukaan sosiaalilautakunta ja so- 18437: tijan sittemmin tekemällä oikaisupäätöksellä, siaalijohtaja olivat antaneet lääninoikeudelle ja 18438: kirjoitus ei tältä osin antanut aihetta muihin korkeimmalle hallinto-oikeudelle kantelijaa kos- 18439: toimenpiteisiin kuin että AOA saattoi käsityk- kevia, lain mukaan salassa pidettäviä tietoja. 18440: sensä sosiaalilautakunnalle tiedoksi. Lautakunnan lääninoikeudelle antamassa seli- 18441: tyksessä ja siihen liitetyssä sosiaalijohtajan lää- 18442: Toimeentulotuen takaisin periminen ninhallitukselle samasta asiasta antamassa lau- 18443: Kantelijalle oli myönnetty toimeentulotukea sunnossa oli tuotu esiin muun muassa se, että 18444: heinäkuuksi 590 markkaa. Päätöksessä ei ollut kantelija oli ollut usean vuoden ajan kaupungin 18445: mainintaa toimeentulotuen takaisinperinnästä. sosiaalitoimiston asiakas. Lisäksi oli tuotu esiin 18446: Sosiaalityöntekijän syyskuussa tekemässä pää- kantelijan saaman toimeentulotuen markka- 18447: töksessä todettiin, että aikaisemmin myönnet- määrä ja mainittu erikseen lääke- ja terveyden- 18448: tyyn heinäkuun toimeentulotukeen peritään huoltomenojen osuus siitä. 18449: korvaus heinäkuun eläkkeestä. Kantelun johdosta annetuissa lausunnoissa ja 18450: Koska takaisinperinnästä ei ollut merkintää selvityksissä kiistettiin, että lautakunnan pu- 18451: heinäkuussa tehdyssä päätöksessä, takaisinpe- heenjohtaja tai sosiaalijohtaja olisivat ilmaisseet 18452: rintä ei AOA:n käsityksen mukaan ollut sosiaali- laittomasti kantelijaa koskevia salassa pidettä- 18453: huoltolain ja oikeuskäytännön mukainen. AOA viä tietoja. 18454: katsoi, että sosiaalityöntekijän lähettämät ilmoi- AOA Paunio viittasi ratkaisussaan Euroopan 18455: tukset eläkelaitoksille etuuden takaisinperinnäs- ihmisoikeussopimuksen 8 artiklaan, jonka mu- 18456: tä eivät olleet asian oikeudellisessa arvioinnissa kaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja per- 18457: tässä suhteessa merkityksellisiä. AOA saattoi he-elämäänsä kohdistuvaa kunnioitusta, ja 18458: Haminan kaupungin sosiaalilautakunnan tie- YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia 18459: toon käsityksensä siitä, että toimeentulotuen ta- koskevan yleissopimuksen 17 artiklaan, jonka 18460: kaisinperiminen oli sosiaalihuoltolain ja oikeus- mukaan kenenkään yksityiselämään ei saa puut- 18461: käytännön vastaista. Hän pyysi sosiaalilauta- tua mielivaltaisesti ja laittomasti. 18462: kuntaa ilmoittamaan vuoden 1999 tammikuun AOA kiinnitti huomiota myös sosiaalihuolto- 18463: loppuun mennessä mahdollisista toimistaan asi- lain 57 §:ään, jonka mukaan kunnan palvelukses- 18464: assa. sa olevat ja kunnan luottamushenkilöt eivät saa 18465: AOA Paunion päätös 16.12.1998, dnro 1725/4/ ilman asianomaisen lupaa ilmaista yksityistä tai 18466: 96 perheen salaisuutta, josta he ovat asemansa ja 18467: tehtäviensä perusteella saaneet tietää. Tämä ei 18468: Haminan kaupungin sosiaalilautakunta ilmoit- kuitenkaan estä asian ilmaisemista sille, jolla vi- 18469: ti 22.1.1999, että kantelijalle on tammikuussa 1999 ran puolesta on oikeus saada asiasta tieto. Lisäksi 18470: tehdyllä viranhaltijapäätöksellä palautettu häneltä hän kiinnitti huomiota yleisten asiakirjain julki- 18471: aiheettomasti toimeentulotuen korvaukseksi peritty suudesta annetun lain 23 §:ään, jonka mukaan 18472: eläke 590 markkaa. salassa pidettävää asiakirjaa ei saa näyttää eikä 18473: jäljennöstä saa antaa muille kuin tuomioistuimil- 18474: 18475: 18476: 18477: 168 18478: SOSIAALIHUOLTO 18479: 18480: 18481: 18482: 18483: Ie tai muulle viranomaiselle, milloin niillä on vi- Tulkinnanvaraisernpi kysymys oli se, oliko so- 18484: ran tai julkisen toimen puolesta oikeus saada siitä siaalilautakunnalla oikeus ilmaista kantelijan 18485: tieto. asiakassuhde sosiaalitoimistoon. Sosiaalilauta- 18486: AOA korosti, että sosiaalihuoltolain 57 §:ssä ei kunnan mielestä kantelijan asiakassuhde sosiaa- 18487: säännellä sitä, milloin viranomaisella on oikeus litoimistoon oli keskeinen seikka, jolla arvioitiin 18488: saada viran puolesta tieto salassa pidettävästä hänen oikeuttaan saada tutustua tutkimusluvan 18489: asiasta. Lähtökohtana on pidettävä, että salassa nojalla kaupungin sosiaalitoimen asiakirjoihin. 18490: pidettäviä tietoja voidaan luovuttaa vain sellai- Tieto oli lautakunnan mielestä tarpeen myös lää- 18491: selle viranomaiselle tai muulle julkisia tehtäviä ninoikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudel- 18492: hoitavalle, jolla on erikseen säädetty oikeus saa- le. 18493: da tietoja. Pelkästään yleinen säännös velvolli- AOA korosti, että eräs keskeinen syy kanteli- 18494: suudesta antaa tai oikeudesta saada virka-apua janpoikkeukselliseen suhteeseen sosiaalitoimeen 18495: ei siten yleensä riitä perusteeksi luovuttaa salai- oli lautakunnan näkemyksen mukaan juuri hä- 18496: sia tietoja. Viranomaisen oikeus tietoihin on rat- nen asiakassuhteensa sinne. Tätä seikkaa oli arvi- 18497: kaistava tapauksittain. Tällöin on punnittava oitu myös korkeimman hallinto-oikeuden kah- 18498: vastakkain toisaalta salassapitoa perustelevia den jäsenen jättärnissä eriävissä mielipiteissä. 18499: näkökohtia kuten yksityisyyden suojaa ja toi- Tämä oikeutti AOA:n mielestä päättelemään, 18500: saalta niitä intressejä, jotka tukevat tietojen an- että sosiaalitoimen menettelynsä tueksi esittä- 18501: tamista. mistä näkökohdista asiakassuhteella on nimen- 18502: AOA:n mielestä lääninoikeuden ja korkeim- omaisesti ollut merkitystä ratkaistaessa kysy- 18503: man hallinto-oikeuden oikeus saada tietoa myös mystä kantelijan oikeudesta saada tutustua kau- 18504: salassa pidettävästä asiasta on perusteltavissa pungin sosiaalitoimen asiakirjoihin. 18505: hallintolainkäytössä noudatettavalla selvittä- AOA mielestä tulkinnanvaraisessa tilanteessa 18506: rnisperiaatteella, josta ei kuitenkaan ollut laissa olisi kuitenkin tullut pyrkiä siihen, että salassa 18507: nimenomaista säännöstä ennen 1.12.1996 voi- pidettäviä tietoja ei olisi paljastettu. Hän ei kui- 18508: maan tullutta hallintolainkäyttölakia. Oikeus tenkaan pitänyt sosiaalitoimen menettelyä tältä 18509: saada tietoa salassa pidettävistä asioista ei ole osin lainvastaisena. 18510: kuitenkaan luonteeltaan yleinen, vaan se on pe- AOA päätyi siihen, että sosiaalilautakunnan 18511: rusteltava erikseen kussakin yksittäistapaukses- puheenjohtaja ja sosiaalijohtaja olivat rnenetel- 18512: sa ja rajattava välttärnättömään tarpeeseen. leet virheellisesti siinä, että he olivat vastoin sosi- 18513: Kantelun kohteena olevassa tapauksessa tämä aalihuoltolain 57 §:n säännöksiä ilmaisseet kant- 18514: tarkoitti sitä, että periaatteessa lääninoikeudella elijaa koskevia salassa pidettäviä tietoja (kante- 18515: ja korkeimmalla hallinto-oikeudella oli oikeus lijan saarnan toimeentulotuen määrä ja tervey- 18516: saada salassa pidettäviä tietoja, jos ne olivat denhuoltornenot). Hän saattoi käsityksensä 18517: välttämättömiä asian selvittämiseksi. Lieksan sosiaalilautakunnan ja sosiaalijohtajan 18518: AOA:n käsityksen mukaan kantelijan saaman tietoon. 18519: toimeentulotuen markkamäärän palj astarniselle AOA Paunion päätös 29.12.1998, dnro 1017/4/ 18520: ei voinut tuossa yhteydessä olla perustetta, ei 96 18521: myöskään tiedolle siitä, miten suuri osa hänen 18522: saamastaan toimeentulotuesta meni terveyden- 18523: huolto- ja lääkekuluihin. 18524: 18525: 169 18526: SOSIAALIVAKUUTUS 18527: 18528: 18529: 18530: 18531: SOSIAALIVAKUUTUS että juuri sosiaalivakuutuslainsäädännön vai- 18532: keaselkoisuuden vuoksi päätökset tulisi perustel- 18533: Yleistä la erityisen hyvin. 18534: Sosiaalivakuutuksella tarkoitetaan lakisäätei- Hän on jo aiemmin saattanut myös valtioneu- 18535: sesti järjestettyä pakollista vakuutusta sosiaalis- voston tietoon havaintonsa eläkelaitosten pää- 18536: ten riskien varalta. Sosiaalivakuutuksen etuudet tösten puutteellisista perusteluista ja kiinnittä- 18537: liittyvät yleensä tilanteisiin, joissa ansiotyö on nyt huomiota siihen, että päätöksiä autavilla 18538: estynyt. muutoksenhakuasteilla tulee olla riittävät voi- 18539: Oikeusasiamiehen kansliaan vuonna 1998 tul- mavarat sen turvaamiseksi, että yksilöllisesti pe- 18540: leista sosiaalivakuutuskanteluista kohdistui suu- rustellut päätökset voidaan antaa kohtuullisessa 18541: rin osa eläkkeisiin sekä sairausvakuutuslain, kan- käsittelyajassa. Valtioneuvosto on todennut vas- 18542: saneläkelain ja tapaturmavakuutuslain mukai- tauksessaan tähän esitykseen, että kukin minis- 18543: siin etuuksiin. Kanteluja tuli myös sotilasvam- teriö, jonka toimialalla jokin muutoksenhakuelin 18544: malain mukaisista korvausasioista. Työttö- eläkeasioissa toimii, on ilmoittanut kiinnittä- 18545: myysturvaan liittyviä kanteluja käsitellään erik- neensä ja kiinnittävänsä jatkossakin huomiota 18546: seen s. 242-248. päätösten perustelemiseen. 18547: Arviolta lähes puolet kertomusvuonna käsitel- Kertomusvuonna on erityisesti seurattu tietty- 18548: lyistä sosiaaliasioista koski sosiaalivakuutusta. jen muutoksenhakuasteiden päätöksiä ja havait- 18549: Asiaryhmän ratkaisijana toimii AOA Paunio ja tu, että vakuutusoikeuden ja kuntien eläkelauta- 18550: pääesittelijänä esittelijäneuvos Lea Haapkylä. kunnan päätösten perusteluissa on tapahtunut 18551: Yleisin arvostelun aihe näissä asioissa on se, myönteistä kehitystä. Myös tarkastuslautakun- 18552: että kantelija ei ole saanut etuutta, johon hän ta on ilmoittanut jatkossa kehittävänsä peruste- 18553: mielestään olisi ollut oikeutettu taikka että lukäytäntöään siten, että se paremmin täyttää 18554: etuus, joka hänelle on myönnetty ei ole riittävän hyvälle päätökselle asetettavat vaatimukset. 18555: suuri. Usein esiintyvä tyytymättömyyden aihe Kertomusvuoden päätöksissä on kiinnitetty 18556: on se, että työkyvyttömyyseläkehakemus hylä- huomiota myös muutoin hyvään hallintoon. 18557: tään vakuutuslaitoksen taikka muutoksenhaku- Myös virkamiesten käyttäytymiseen ja asiakkai- 18558: asteiden asiantuntijalääkäreiden kannanoton den kohtelun asiallisuuteen sekä asiakkaiden 18559: perusteella, vaikka eläkkeenhakijan hoitava lää- neuvontaan ja ohjaukseen on kiinnitetty huo- 18560: käri on ollut sitä mieltä, että hakija on työkyvy- miota. Samoin asioiden käsittelyn joutuisuus ja 18561: tön. Oikeusasiamiehen ratkaisuissa päädytään tapahtuneet viivästykset ovat olleet ratkaisuissa 18562: kuitenkin näiden kanteluiden osalta useimmiten esillä kuten aikaisempinakin vuosina. 18563: siihen, että viranomainen on ratkaissut asian sille Sosiaalivakuutuksen asiaryhmässä ei ole ta- 18564: lain mukaan kuuluvan harkintavallan puitteis- pahtunut suuria lainsäädännöllisiä muutoksia 18565: sa. kertomusvuonna. Sen sijaan ihmisten vapaa liik- 18566: Kantelijoiden tyytymättömyys on useinseura- kuminen on tuonut uusia ulottuvuuksia sosiaali- 18567: usta siitä, että sosiaaliturvalainsäädäntö on mo- turvan alueelle. Kantelut, joissa arvostellaan vi- 18568: nimutkainen ja vaikeaselkoinen. AOA Paunio on ranomaisten menettelyä etuusasioissa ulkomaille 18569: usein kiinnittänyt huomiota sosiaalivakuutuk- muuton takia taikka Suomeen paluun yhteydes- 18570: sen säännösten monimutkaisuuteen sekä siihen, sä ovat lisääntyneet. Euroopan sosiaalinen pe- 18571: 18572: 18573: 18574: 170 18575: SOSIAALIVAKUUTUS 18576: 18577: 18578: 18579: 18580: ruskirja, pohjoismainen sosiaaliturvasopimus, ratkaisuun. Päätöksen perusteluilla on keskeinen 18581: Suomen ja muiden maiden väliset kahdenkeskei- merkitys muutoksenhakuoikeuden käyttämisen 18582: set sosiaaliturvasopimukset samoin kuin sosiaali- kannalta. Perustelut ohjaavat kiinnittämään 18583: turva-asetus (ETY) n:o 1408171, joka käsittelee muutoksenhakemuksessa huomiota niihin seik- 18584: sosiaaliturvajärjestelmien soveltamista Euroo- koihin, joilla on merkitystä muutoksenhakua 18585: pan Unionin alueella liikkuviin palkattuihin ratkaistaessa. Riittävät perustelut saattavat 18586: työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin myös vähentää tarpeetonta muutoksenhakua. 18587: ja heidän perheenjäseniinsä, tuovat mukanaan Seikkaperäiset perustelut voivat lisätä luotta- 18588: uusia piirteitä sosiaaliturva-asioihin ja se käy musta ratkaisujen sisältöön. 18589: ilmi myös kanteluasioissa. AOA saattoi V aitiokonttorin tietoon käsityk- 18590: Yksittäisiä toimenpideratkaisuja sosiaaliva- sensä, jonka mukaan sotilasvammalain nojalla 18591: kuutusta koskevissa asioissa on selostettu jäljem- annetut elinkorkoa koskevat päätökset tulee pe- 18592: pänä. rustella asianmukaisesti. 18593: AOA Paunion päätös 13.2.1998, dnro 808/4/96 18594: 18595: 18596: RATKAISTUT KANTELUT 18597: JA OMAT ALOITTEET 18598: VALTIOKONDORIN MENETIELY 18599: VAL TIOKONTIORIN KORVAUS- ELÄKEASIAN KÄSITIEL YSSÄ 18600: PÄÄTÖKSEN PERUSTELEMINEN 18601: Kantelija arvosteli Valtiokonttorin menette- 18602: Kantelija arvosteli Tapaturmaviraston (ny- lyä sen johdosta, että hänen edesmenneen puoli- 18603: kyisin V altiokonttori) sotilasvammalain mukais- sonsa työeläkelakien mukaisen eläkehakemuk- 18604: ta elinkorkoa koskevaa päätöstä, koska siitä ei sen käsittely kesti neljä vuotta. 18605: käynyt ilmi millä perusteella vaatimukset oli Valtiokonttori myönsi kantelijan puolisolle 18606: hylätty. valtion eläkelain mukaisen yksilöllisen varhais- 18607: AOA Paunio totesi käsityksenään, että Tapa- eläkkeen 1.10.1993 lukien. V aitiokonttorin olisi 18608: turmaviraston päätöksestä ei käynyt ilmi perus- tullut eläkelaitosten välisen sopimuksen mukai- 18609: teita, joilla ratkaisuun kantelijan asiassa oli pääs- sesti jakaa hakemus myös LEL Työeläkekassal- 18610: ty. Hän viittasi hallintomenettelylain (598/82) le, koska kantelijan puolisolla oli ollut työsuhtei- 18611: 24 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan päätös on ta myös yksityisen työnantajan palveluksessa. 18612: perusteltava ilmoittamalla sen perusteena olevat Nämä työsuhteet olisivat oikeuttaneet työeläke- 18613: pääasialliset tosiseikat sekä säännökset ja määrä- lakien mukaiseen yksilölliseen varhaiseläkkee- 18614: ykset. Päätökset on perusteltava asianmukaises- seen. V aitiokonttori ei kuitenkaan tehnyt tätä 18615: ti ja niistä tulee käydä ilmi, mihin asianomainen ilmoitusta, minkä seurauksena kantelijan puoli- 18616: on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia so ei saanut LEL-eläkettä. Asia havaittiin vasta 18617: muuten on ratkaistu. kantelijan puolison elokuussa 1996 tapahtuneen 18618: AOA totesi, että päätösten perusteleminen on kuoleman jälkeen, kun kantelija haki Valtio- 18619: tärkeää ennen kaikkea asianosaisten oikeustur- konttorista perhe-eläkettä. Hakemus jaettiin 18620: van kannalta. Asianosaisen on saatava tietää, vasta tuolloin LEL Työeläkekassaan, joka 18621: mitkä seikat ovat johtaneet häntä koskevaan myönsi LEL-eläkkeen taannehtivasti 1.10.1993 18622: 18623: 18624: 171 18625: SOSIAALIVAKUUTUS 18626: 18627: 18628: 18629: 18630: lukien viivästyskorotuksineen ja maksoi sen ko- uudestaan ja hylkäsi vanhempainrahahakemuk- 18631: konaisuudessaan kuolinpesälle. sensa samoilla perusteilla kuin ensi vaiheessakin. 18632: AOA Paunio viittasi hallitusmuodon 16 §:ään AOA Paunio totesi, että paikallistoimiston ei 18633: ja totesi, että yksittäisen kansalaisen oikeuksia ja olisi tullut käsitellä vanhempainraha-asiaa ensi 18634: etuuksia käsiteltäessä tulee menetellä siten, että vaiheessa laisinkaan, koska asiaan liittyvä äitiys- 18635: oikeusturva toteutuu. Erityisen tärkeää tehtä- rahahakemus oli edelleen käsittelemättä. Kun 18636: vien asianmukaisessa suorittamisessa on se, ettei paikallistoimisto antoi vanhempainraha-asiassa 18637: viranomaistoiminnon seurauksena synny etuuk- uuden päätöksen, olisi päätöksestä viimeistään 18638: sien menetyksiä. Tehtävän asianmukainen hoi- tuolloin pitänyt käydä ilmi ne seikat, millä perus- 18639: taminen olisi edellyttänyt, että työkyvyttö- teella hakemus hylättiin. Uudessa päätöksessä 18640: myyseläkehakemus olisi jaettu LEL Työeläke- olisi lisäksi tullut antaa asianmukainen selvitys 18641: kassalle viivytyksettä. siitä, miksi asia käsiteltiin uudestaan. 18642: AOA huomautti Valtiokonttoria sen laimin- AOA viittasi hallintomenettelylain 24 §:n 1 18643: lyönnistä. momenttiin, jonka mukaan päätös on perustelta- 18644: AOA Paunion päätös 17.6.1998, dnro 2330/4/ va ilmoittamalla sen perusteena olevat pääasial- 18645: 96 liset tosiseikat sekä säännökset ja määräykset. 18646: Hän totesi, että päätösten perusteleminen on tär- 18647: keää ennen kaikkea asianosaisten oikeusturvan 18648: ÄITIYS- JA VANHEMPAINRAHAA kannalta, koskahakijan on saatava tietää, mitkä 18649: KOSKEVAN PÄÄTÖKSEN seikat ovat johtaneet häntä koskevaan ratkai- 18650: PERUSTELEMINEN suun. Päätöksen perusteluilla on keskeinen mer- 18651: kitys muutoksenhakuoikeuden käyttämisen 18652: Kantelija arvosteli muun muassa Kansanelä- 18653: kannalta, sillä perustelut ohjaavat kiinnittä- 18654: kelaitoksen Tuusulan paikallistoimiston menet- 18655: mään muutoksenhakemuksessa huomiota niihin 18656: telyä sairausvakuutuslain mukaista vanhempai- 18657: seikkoihin, joilla on merkitystä muutoksenhakua 18658: nrahaa koskevassa asiassa. Paikallistoimisto an- 18659: ratkaistaessa. Riittävät perustelut saattavat li- 18660: toi asiassa kaksi eri päätöstä, joita kumpaakaan 18661: säksi vähentää tarpeetonta muutoksenhakua ja 18662: ei kantelijan mielestä ollut perusteltu asianmu- 18663: seikkaperäiset perustelut lisäävät luottamusta 18664: kaisesti. 18665: myös ratkaisujen sisältöön. 18666: Kantelijan vanhempainrahahakemus hylät- 18667: AOA saattoi Kansaneläkelaitoksen Tuusulan 18668: tiin paikallistoimiston päätöksellä. Kantelija va- 18669: paikallistoimiston tietoon käsityksensä, jonka 18670: litti asiasta sosiaalivakuutuslautakuntaan, joka 18671: mukaan paikallistoimiston päätökset kantelijan 18672: kuitenkin kumosi valituksenalaisen päätöksen ja 18673: vanhempainraha-asiassa olivat puutteellisesti 18674: palautti asian takaisin paikallistoimistolle käsi- 18675: perustellut. 18676: teltäväksi. Kantelija valitti asiasta vielä tarkas- 18677: AOA Paunion päätös 18.6.1998, dnro 1215/4/ 18678: tuslautakuntaan päätöksessä olleen valitusosoi- 18679: 96 18680: tuksen mukaisesti. Tarkastuslautakunta puoles- 18681: taan jätti valituksen tutkimatta ja totesi, että 18682: sosiaalivakuutuslautakunta ei ollut antanut sel- 18683: laista asiaratkaisua, johon voitaisiin hakea muu- 18684: tosta. Paikallistoimisto käsitteli asian tällä välin 18685: 18686: 18687: 172 18688: SOSIAALIVAKUUTUS 18689: 18690: 18691: 18692: 18693: KANSANELÄKELAITOKSEN siaaliturvasopimuksen nojalla noudatettavasta 18694: TIEDOTTAMISVELVOLLISUUS menettelystä tarkemmin jo eläkepäätöksen yh- 18695: Kantelijat arvostelivat kirjoituksessaan Kan- teydessä. Ainakin käsillä olevassa tapauksessa 18696: saneläkelaitoksen Helsingin Käpylän toimiston tarkempaa informaatiota toimitettiin eläkkeen- 18697: menettelyä heille myönnettyjen työkyvyttö- saajille vasta heidän pyynnöstään. Vastaavan 18698: myyseläkkeiden uudelleen laskemisessa. tyyppisiltä pettymyksiltä pystyttäisiin ehkä 18699: Kansaneläkelaitoksen mukaan Ruotsista Suo- vastaisuudessa välttymään, jos laskelman sisäl- 18700: meen muuttaneiden kantelijoiden eläkkeiden uu- tävän eläkepäätöksen mukana eläkkeensaajalle 18701: delleen laskeminen perustui pohjoismaisen so- annettaisiin myös yksityiskohtaista tietoa eläk- 18702: siaaliturvasopimuksen 27 artiklaan. Kyseisessä keen uudelleen laskemisessa noudatetusta me- 18703: tapauksessa eläkkeiden laskeminen oli suoritettu nettelystä. 18704: siten kuin Pohjoismaiden koordinaatioryhmä oli AOA Paunion päätös 2.12.1998, dnro 83/4/97 18705: sopinut meneteltävän sopimuksen kansaneläk- 18706: keitä koskevassa siirtymävaiheessa. 18707: Menettelyyn kuuluu muun muassa ns. yhteen- ULKOMAILLA TILAPÄISESTI 18708: OLESKELEVIEN SOSIAALITURVA 18709: vetopäätös, jossa eläkettä maksava maa määrää 18710: ajankohdan, josta molemmat maat panevat uu- Kaksi kantelijaa arvosteli Kansaneläkelaitok- 18711: delleen laskemista koskevan päätöksensä tä ytän- sen menettelyä sen johdosta, että heidät oli pois- 18712: töön. Tässä tapauksessa tällaisen päätöksen teki tettu Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan 18713: Ruotsi. Tämän jälkeen eläkkeen myöntävä maa piiristä, vaikka he ovat Suomen kansalaisia. 18714: vähentää takautuvista eläke-eristään aikaisem- Toinen kantelija työskenteli syyskuusta 1994 18715: min eläkettä maksaneen maan suorittaman liika- alkaen tilapäisesti Saudi-Arabiassa sikäläisen 18716: maksun. työnantajan palveluksessa. Hänen käydessään 18717: AOA Paunio totesi vastauksessaan kantelijoil- kesällä 1996 lomalla Helsingissä hän jätti Kan- 18718: le, että Kansaneläkelaitoksen Käpylän toimisto saneläkelaitokselle hakemuksen asumiseen pe- 18719: oli toiminut kantelijoiden eläkkeistä päättäes- rustuvan sosiaaliturvan piiriin ottamisesta. Kan- 18720: sään voimassa olevan lain mukaan. Hän totesi, saneläkelaitos päätti, että kantelija pidetään 18721: että säännökset ovat varsin teknisluontoisia, jo- Suomessa asuvana yhden vuoden ajan syyskuus- 18722: ten päätöksiä tehtäessä Kansaneläkelaitoksella ta 1994 syyskuuhun 1995. Tämän jälkeiseltä 18723: ei ollut ollut asiassa harkintavaltaa eikä sen olisi ajalta hänen hakemuksensa hylättiin, koska hän- 18724: ollut mahdollista päätyä asiassa toisenlaiseen tä ei oleskelun, asumisen ja työskentelyn perus- 18725: lopputulokseen. Pohjoismaisen sosiaaliturvaso- teella voitu enää pitää Suomessa vakinaisesti 18726: pimuksen kyseiset säännökset samoin kuin siir- asuvana. 18727: tymävaihetta koskevat menettelyohjeet ovat Toinen kantelija kertoi työskennelleensä tou- 18728: kuitenkin varsin vaikeaselkoisia. Tästä syystä kokuusta 1994 elokuuhun 1996 ulkomailla suo- 18729: eläkkeensaajan saattaa olla vaikeata ymmärtää, malaisen työnantajansa lähettämänä työnteki- 18730: miten hänen eläkkeensä on määrätty. jänä. Hän totesi säilyttäneensä koko ulkomailla 18731: AOA piti perusteltuna, että Kansaneläkelaitos työskentelynsä ajan pysyvän siteen Suomeen. 18732: tiedottaisi eläkkeensaajille yleisemminkin eläk- Huhtikuussa 1996 hän haki Kansaneläkelaitok- 18733: keiden uudelleen laskemisessa pohjoismaisen so- selta korvausta lääkärinpalkkiosta, jolloin ilme- 18734: 18735: 18736: 173 18737: SOSIAALIVAKUUTUS 18738: 18739: 18740: 18741: 18742: ni, että hänet oli poistettu Suomen sosiaaliturva- ajan tosiasiallisesti oleskelee täällä vähintään 18743: lainsäädännön piiristä, koska hän oli oleskellut puolet ajasta. 18744: ulkomailla yli vuoden. Soveltamisalan soveltamiskäytännössä on il- 18745: Molemmat kantelijat ilmaisivat lisäksi tyyty- mennyt epäkohtia ja muutostarpeita niin Suo- 18746: mättömyytensä sen johdosta, että heidät pois- meen muuttavien henkilöiden kuin tilapäisesti 18747: tettiin Suomen sosiaaliturvan piiristä ilman, että ulkomailla oleskelevien Suomessa asuvien sosiaa- 18748: heille ilmoitettiin asiasta. liturvan määräytymisperusteissa. Tästä syystä 18749: Asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsää- sosiaali- ja terveysministeriö asetti 2.2.1998 työ- 18750: dännön soveltamisesta annetun lain (soveltamis- ryhmän, jonka tuli tehdä ehdotus soveltamisala- 18751: alalaki, 1573/93) 3 §:n mukaan sosiaaliturvalain- lain kiireellisimmin toteutettavista muutoksista. 18752: säädäntöä sovellettaessa henkilön katsotaan asu- Lisäksi työryhmän tuli tehdä ehdotus jatkoval- 18753: van Suomessa, jos hänellä on täällä varsinainen mistelun suoritustavasta ja aikataulusta. Työ- 18754: asunto ja koti ja jos hän jatkuvasti pääasiallisesti ryhmä jätti muistionsa 25.6.1998. 18755: oleskelee täällä. Saman lain 4 §:n mukaan sosiaa- Työryhmän muistion pohjalta hallitus antoi 18756: liturvalainsäädäntöä sovelletaan aikana, jona 13.11.1998 esityksen eduskunnalle laiksi asumi- 18757: Suomessa asuva henkilö tilapäisesti oleskelee ul- seen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön so- 18758: komailla, kuitenkin enintään yhden vuoden ajan veltamisesta annetun lain muuttamisesta (HE 18759: siitä, kun hän lähti maasta. 255/98 vp. ). Hallituksen esityksessä on useita 18760: Jos suomalainen työnantaja lähettää Suomes- ehdotuksia soveltamisalalain muuttamiseksi ja 18761: sa asuvan henkilön ulkomaille vuotta pitemmäk- soveltamiskäytännössä ilmenneiden ongelmien 18762: si ajaksi suorittamaan työtä samalle työnanta- ratkaisemiseksi. 18763: jalle, työnantajan kanssa samaan taloudelliseen Esityksen mukaan Suomen sosiaaliturvalain- 18764: kokonaisuuteen kuuluvaan ulkomaiseen emo- tai säädännön piiriin voisivat Kansaneläkelaitoksen 18765: tytäryritykseen taikka sellaiseen yritykseen, jos- päätöksellä kuulua ulkomailla oleskelun ajan 18766: sa työnantajalla on määräämisvaltaa, Kansan- edelleen henkilöt, jotka suomalainen työnantaja 18767: eläkelaitos voi lain 7 §:n mukaan sen estämättä on lähettänyt ulkomaille tai jotka ovat ulkomail- 18768: mitä 3 ja 4 §:ssä säädetään, päättää hakemukses- la lähetystyö- tai kehitysyhteistyötehtävissä 18769: ta, että tällaiseen henkilöön sovelletaan edelleen taikka opiskelevat tai tekevät tutkimustyötä ul- 18770: sosiaaliturvalainsäädäntöä eläkelaitoksen pää- komailla. Ehdotuksen mukaan Kansaneläkelai- 18771: töksessään määräämän ajan. tos antaisi päätöksen Suomen asumisperusteisen 18772: Lain 12 §:n mukaan henkilöllä on oikeus saada sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta enin- 18773: päätös siitä, pidetäänkö häntä sosiaaliturvalain- tään viideksi vuodeksi. Edellytyksenä olisi aina, 18774: säädäntöä sovellettaessa Suomessa asuvana. että henkilöllä on kiinteät siteen Suomeen. Aikaa 18775: Lain 13 §:n mukaan Kansaneläkelaitoksen pää- voitaisiin pidentää viisi vuotta kerrallaan, jos 18776: tökseen saa hakea muutosta tarkastuslautakun- henkilöllä on edelleen kiinteät siteet Suomeen. 18777: nalta ja vakuutusoikeudelta. AOA Paunio totesi kannanottonaan, että vaik- 18778: Soveltamisalalaissa, joka tuli vOimaan ka hallituksen esitys eduskunnalle soveltamis- 18779: 1.1.1994, on siis määritelty, mitä asumisella tar- alalain muuttamisesta tulee korjaamaan useita 18780: koitetaan. Henkilön katsotaan oleskelevan pää- ilmenneistä epäkohdista, puutteita on edelleen 18781: asiallisesti Suomessa, jos hän useamman vuoden ainakin päätöksentekomenettelyyn liittyen. Ul- 18782: 18783: 18784: 18785: 174 18786: SOSIAALIVAKUUTUS 18787: 18788: 18789: 18790: 18791: komaille muuttajat eivät esimerkiksi saa riittä- KUOLINPESÄLLE KUULUVAN 18792: västi tietoa siitä, miten pitkään he kuuluvat Suo- TAKAUTUVAN ELÄKESAAMISEN 18793: MAKSAMINEN 18794: men sosiaaliturvan piiriin. 18795: Kansaneläkelaitos saa yleisimmin tiedon hen- Kantelija arvosteli kirjoituksessaan Kansan- 18796: kilön ulkomaille muuttamisesta väestörekisteri- eläkelaitoksen käytäntöä maksaa kuolinpesälle 18797: ilmoituksen perusteella. Kansaneläkelaitos ottaa kuuluvat korvaukset vainajan yhdelle sukulai- 18798: kuitenkin muuttajaan yhteyttä vain, jos hänellä selle ilman muiden sukulaisten kirjallista valtuu- 18799: on Kansaneläkelaitoksessa hakemus vireillä tai tusta. Noudatettu menettely perustui Kansan- 18800: hänelle on myönnetty etuus, jota parhaillaan eläkelaitoksen pitkäaikaiseen käytäntöön. 18801: maksetaan. Henkilön ulkomailla oleskelun syyt Kela-etuuksien toimeenpano-ohjeissa lähde- 18802: ja perusteet on näissä tapauksissa selvitetty tar- tään siitä, että etuus, jota ei etuudensaajan kuo- 18803: kemmin ja sen jälkeen tehty tarpeelliset päätök- leman vuoksi ole voitu maksaa hänelle itselleen, 18804: set oikeudesta sosiaaliturvaan. Mikäli henkilöllä kuuluu hänen kuolinpesälleen. Ohjeiden mukaan 18805: ei ole vireillä mitään etuusasiaa, häneen ei oteta takautuvat erät maksetaan yleensä kuolinpesän 18806: yhteyttä. hoitajan ilmoittamalle pankkitilille tai vainajan 18807: AOA totesi, että nykyisen menette! yn seurauk- tilille, ellei tiliä ole lopetettu. Edelleen ohjeissa 18808: sena henkilöt saattavat tietämättään jäädä sosi- lähdetään siitä, että jos vainajalta jäi leski, tämä 18809: aaliturvan soveltamispiirin ulkopuolelle. Tästä oletetaan kuolinpesän hoitajaksi ja eläke-erät 18810: syystä sosiaaliturvaan kuulumisesta tulisi antaa maksetaan hänelle ilman eri hakemusta. Muu- 18811: päätös siinä vaiheessa, kun henkilö muuttaa en- toin takautuvat erät maksetaan henkilölle, joka 18812: simmäistä kertaa Suomeen tai palaa Suomeen hakemuksessa vakuuttaa olevansa kuolinpesän 18813: asumaan. Henkilölle, joka on muuttanut ulko- hoitaja. Hakemuksessa on mainittava sukulai- 18814: maille ja jonka yhteystiedot ovat olemassa, tulisi suussuhde vainajaan. Sukuselvitystä tai valta- 18815: myös antaa kirjallinen tieto sosiaaliturvan mää- kirjaa pesän osakkailta ei ohjeiden mukaan tarvi- 18816: räytymisperusteista. Hänen tulisi lisäksi saada ta. 18817: asiasta päätös sen jälkeen, kun tosiasiatiedot on Kansaneläkelaitos viittasi lausunnossaan nii- 18818: selvitetty. hin käytännön ongelmiin, joihin törmättäisiin, 18819: AOA kiinnitti huomiota edellä kerrottuihin jos kuolinpesän hoitajaa vaadittaisiin aina esit- 18820: epäkohtiin ja esitti, että ministeriö ryhtyisi toi- tämään pesän osakkaiden valtakirjat. Kansan- 18821: menpiteisiin niiden korjaamiseksi. Hän pyysi eläkelaitoksen olisi vaadittava kuolinpesän hoi- 18822: ministeriötä ilmoittamaan 31.12.1999 mennessä, tajalta valtakirjojen lisäksi myös vainajan peru- 18823: mihin toimenpiteisiin se on esityksen johdosta kirja. Sen vaatiminen olisi Kansaneläkelaitoksen 18824: mahdollisesti ryhtynyt. mielestä epätarkoituksenmukaista ja byrokraat- 18825: AOA Paunion päätökset 10.12.1998, dnrot tista erityisesti, koska kyse on yleensä melko 18826: 1816 ja 1921/4/96 sekä 2387/2/98 pienistä rahallisista intresseistä. 18827: AOA Paunion käsityksen mukaan Kansanelä- 18828: kelaitoksen toimintaohjeiden laillisuus on ky- 18829: seenalainen hallintomenettelylain valossa. Hal- 18830: lintomenettelylain 6 §:n 2 momentin mukaan hal- 18831: lintomenettelyssä saa käyttää asiamiestä tai 18832: 18833: 18834: 18835: 175 18836: SOSIAALIVAKUUTUS 18837: 18838: 18839: 18840: 18841: avustajaa. Asiamiehen on esitettävä valtakirja, AOA katsoi Kansaneläkelaitoksen menetelleen 18842: ellei hänen oikeutensa toimia päämiehen puoles- virheellisesti siinä, että se oli maksanut kuolinpe- 18843: ta ole epäilyksetön ilman valtakirjaakin. Tämä sälle kuuluneen takantuvan eläkesaamisen vai- 18844: säännös koskee ensisijaisesti niitä tapauksia, jois- najan yhdelle perilliselle ilman muiden perillisten 18845: sa asiamies esiintyy vakuutetun valtuuttamana kirjallista valtuutusta. Tuossa yksittäisessä ta- 18846: eläkettä haettaessa. pauksessa noudatetun menettelyn moitittavuut- 18847: AOA:n mielestä säännös on sovellettavissa ta arvioidessaan AOA otti kuitenkin huomioon 18848: myös niissä tilanteissa, joissa kuolinpesän osakas sen, että menettely perustui Kansaneläkelaitok- 18849: toimii kuolinpesän puolesta eläkeoikeuden siir- sessa vuosikymmeniä noudatettuun käytäntöön 18850: ryttyä kuolinpesälle. Hänellä tulee olla muiden ja virastossa laadittuihin toimeenpano-ohjeisiin. 18851: pesänosakkaiden valtakirjat-siitä riippumatta, Hän saattoi käsityksensä Kansaneläkelaitoksen 18852: onko hän samalla kuolinpesän hoitaja. Hallinto- tietoon. 18853: menettelylain 6 §:n 2 momentissa mainittu poik- AOA Paunion päätös 7.12.1998, dnro 1055/4/ 18854: keussäännös ei ainakaan säännönmukaisesti ole 97 18855: sovellettavissa silloin kun on kyse kuolinpesän 18856: hoitajasta. 18857: 18858: 18859: 18860: 18861: 176 18862: LAPSEN OIKEUDET 18863: 18864: 18865: 18866: 18867: LAPSEN OIKEUDET keää. Esimerkiksi opettajien lomautuksen aikai- 18868: nen opetuksen järjestely on aivan keskeisesti lap- 18869: sen oikeuksiin liittyvä kysymys, mutta nämä 18870: Lapsen oikeuksia koskevien 18871: asioiden keskittäminen kantelut on ryhmitelty kuitenkin opetusta kos- 18872: keviksi. 18873: Päättäessään toisen apulaisoikeusasiamiehen 18874: Muita lasten oikeuksia koskevia kanteluita on 18875: viran perustamisesta eduskunta totesi samalla, 18876: ratkaistu kertomusvuonna noin 60. Näistä lähes 18877: että lapsen oikeuksia koskevat asiat tulisi määrä- 18878: 40 koski tuomioistuinten sekä sosiaaliviran- 18879: tä oikeusasiamiehen tai jomman kumman apu- 18880: omaisten ja lääninhallitusten menettelyä huol- 18881: laisoikeusasiamiehen ratkaistaviksi. Hallituksen 18882: toon ja tapaaruisoikeuteen liittyvissä riita-asiois- 18883: esityksessä toisen apulaisoikeusasiamiehen viran 18884: sa. Usein näissä kanteluissa epäiltiin sosiaalivi- 18885: perustamiseksi todettiin, että tarkoituksena ei 18886: ranomaisten menettelyn tasapuolisuutta. So- 18887: olisi tältä osin laajentaa tai muuttaa oikeusasia- 18888: siaaliviranomaisten menettelyn arviointi lapsi- 18889: miehen toimivaltaa. Lapsiasioiden keskittämi- 18890: asioissa on usein vaikeaa. Menettelyn tasapuoli- 18891: sen katsottiin kuitenkin voivan parantaa lasten 18892: suutta on yleensä arvioitu sen perusteella, ovatko 18893: oikeuksien huomioon ottamista laillisuusvalvon- 18894: sosiaaliviranomaiset tavanneet ja kuulleet mo- 18895: nassa, kun lapsioikeudellisille näkökohdille anne- 18896: lempia vanhempia tasapuolisesti, onko lasta 18897: taan aikaisempaa suurempi paino. Keskittämi- 18898: kuultu sekä onko sosiaaliviranomaisten selvitys 18899: nen ei kuitenkaan merkitse ns. lapsiasiamiehen 18900: asianmukaisesti perusteltu. 18901: viran perustamista. 18902: Lastensuojeluviranomaisiin kohdistuvia kan- 18903: Kanslian 1.9.1998 voimaan tulleen uuden työ- 18904: teluja ratkaistiin 18. Näissä oli kysymys huos- 18905: järjestyksen mukaan lapsen oikeuksia koskevat 18906: taanotosta sekä lapsen ja hänen läheisensä yh- 18907: asiat ovat kuuluneet AOA Paunion tehtäviin. 18908: teydenpidosta ja sen rajoittamisesta. Näitä kan- 18909: Asioiden esittelyvastuu oli ensisijaisesti nuorem- 18910: teluita tutkittaessa kävi ilmi, että lasten ja hei- 18911: malla oikeusasiamiehensihteerillä A ila Linna- 18912: dän läheistensä yhteydenpitoa rajoitettiin tosi- 18913: kankaalla. 18914: asiallisesti myös ilman että asiasta tehtiin vali- 18915: tuskelpoista päätöstä. Sosiaaliviranomaisten 18916: Lapsen oikeuksia koskeva 18917: laillisuusvalvonta keskuudessa oli epätietoisuutta siitä, milloin pää- 18918: tös yhteydenpidon rajoittamisesta on tehtävä. 18919: Koska lapsen oikeudet ilmenevät monissa yh- 18920: Asiassa tehtyä esitystä valtioneuvostolle lasten- 18921: teyksissä, lapsen oikeuksien näkökulma tulee ot- 18922: suojelulain selkiyttämisestä sekä joitakin toi- 18923: taa huomioon kaikessa viranomaistoiminnassa, 18924: menpideratkaisuja on selostettu tarkemmin jäl- 18925: eikä yksinomaan lastensuojeluun liittyvissä 18926: jempänä (ks. s. 179 -). 18927: asioissa. Lapsen oikeuksien näkökulma onkin 18928: muistettava kaikkea sellaista viranomaistoimin- 18929: taa arvioitaessa, jonka vaikutukset kohdistuvat 18930: Kehitysnäkymiä 18931: lapsiin. Kertomusvuoden syksyllä pyrittiin myös ar- 18932: Arviointi sen suhteen, ryhmitelläänkö kantelu vioimaan ja suunnittelemaan sitä, millä tavoin 18933: keskeisesti lapsen oikeuksia koskevaksi vai jo- lapsen oikeuksia voitaisiin laillisuusvalvonnassa 18934: honkin viranomaiseen kohdistuvaksi, on tapaus- ottaa aikaisempaa painokkaammin huomioon. 18935: kohtaista, eikä rajanveto tässä suhteessa ole sel- Mannerheimin lastensuojeluliiton edustajat kä- 18936: 18937: 18938: 177 18939: LAPSEN OIKEUDET 18940: 18941: 18942: 18943: 18944: vivät AOA Paunion luona keskustelemassa las- Kantelija arvosteli lääninhallitusta siitä, ettei 18945: ten ongelmista. Hän on esittelijöineen käynyt hän ollut saanut sovittelupöytäkirjaa nähtäväk- 18946: myös Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskuk- seen. Lisäksi hän arvosteli lääninhallituksen 18947: sessa tutustumassa lapsiaiheiseen tutkimus- ja määräämää sovittelij aa siitä, ettei tämä ollut 18948: selvitystyöhön. tehnyt lastensuojelulain 40 §:n mukaista ilmoi- 18949: Kanteluiden suuri määrä ei toistaiseksi näyt- tusta, vaikka tämän tiedossa oli ollut lapsen väite 18950: täisi antavan mahdollisuutta erityiseen paino- häneen kohdistuneesta väkivallasta. Kantelija 18951: tukseen lapsen oikeuksien oma-aloitteisessa lail- arvosteli myös asian pitkää käsittelyaikaa. 18952: lisuusvalvonnassa. Joka tapauksessa kuluvan AOA Paunio totesi sovittelupöytäkirjan ole- 18953: vuoden tarkastustoiminnassa lapsen oikeudet van lähtökohtaisesti sellainen asiakirja, josta 18954: ovat keskeinen teema ja myös tarkastuksen koh- asianosaiselle tulee antaa viran puolesta tilaisuus 18955: teissa tämä painotus näkyy. lausua. Sovittelukertomus joko kumoaa tai vah- 18956: Kertomusvuoden syksyllä AOA Paunio tar- vistaa asianosaisten väitteet ja ratkaisu tehdään 18957: kasti marraskuussa 1998 Tampereen kaupungin pitkälti siihen pohjautuen. Yksittäistapauksessa 18958: lastensuojelulaitoksista Rauhaniemen huume- tulee aina harkita, sisältääkö sovittelukertomus 18959: klinikan ja Metsolan perhetukikeskuksen sekä sellaista ratkaisuun vaikuttavaa tai muuta 18960: tutustui samalla Tampereen kaupungin lasten- asianosaisen kannalta merkittävää tietoa, jonka 18961: suojelutyöhön. Pitkäniemen psykiatrisen sairaa- johdosta se olisi annettava viran puolesta tiedok- 18962: lan tarkastuksen yhteydessä tarkastettiin sen si. Kun sovittelukertomus tässä sisälsi tietoja, 18963: nuoriso-osasto. jotka kantelijan olisi ollut tarpeellista saada tie- 18964: toonsa, olisi se tullut antaa hänelle viran puolesta 18965: tiedoksi. 18966: RATKAISTUT KANTELUT AOA esitti käsityksenään, että sovittelupöytä- 18967: JA OMAT ALOITTEET kirjaan tulee aina perustella, miksi lastensuojelu- 18968: lain 40 §:n mukaiseen ilmoitukseen ei ole aihetta, 18969: jos saadussa selvityksessä viitataan lapsen fyysi- 18970: LAPSEN TAPAAMISOIKEUDEN 18971: sen koskemattomuuden loukkaukseen joko lap- 18972: TÄYTÄNTÖÖNPANOASIAN KÄSITTELY 18973: sen itsensä kertomana tai muutoin. AOA totesi, 18974: Turun ja Porin lääninhallituksessa oli vireillä että sovittelijan harkinnassa on kuitenkin viime- 18975: lasten tapaaruisoikeuden täytäntöönpanoa kos- kädessä se, onko hänen tietoonsa saama seikka 18976: keva asia. Lääninhallitus oli asettanut kantelijal- lapseen kohdistuneesta mahdollisesta väkival- 18977: le täytäntöönpanon tehosteeksi uhkasakon. Täy- lasta sellainen, että lastensuojelun tarve on lain 18978: täntöönpanoa koskevan asian yhteydessä oli toi- tarkoittamalla tavalla ilmeinen. 18979: mitettu lapsen huollosta ja tapaaruisoikeudesta AOA piti ll kuukauden mittaista käsittelyai- 18980: annetun lain mukainen sovittelu, minkä yhtey- kaa liian pitkänä ottaen huomioon asian laatu ja 18981: dessä sovittelupöytäkirjaan oli kirjattu sellaisia lapsen etu. 18982: lapsen fyysisen koskemattomuuden loukkauk- Hän saattoi esittämänsä käsitykset Länsi-Suo- 18983: seen liittyviä, lapsen itsensä kertomia seikkoja, men lääninhallituksen sekä sovittelijan tietoon. 18984: jotka saattoivat olla asian käsittelyn kannalta AOA Paunion päätös 27.4.1998, dnro 826/4/96 18985: tai lastensuojelulain näkökulmasta merkityksel- 18986: lisiä. 18987: 18988: 178 18989: LAPSEN OIKEUDET 18990: 18991: 18992: 18993: 18994: HUOSTAANOTETUN LAPSEN JA velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistui- 18995: HÄNEN VANHEMPIENSA men tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen 18996: YHTEYDENPIDON RAJOITIAMISTA 18997: KOSKEVIA RATKAISUJA ratkaistavaksi. Tämä voi toteutua vain silloin, 18998: kun vanhempi tai muu lapselle läheinen saa oi- 18999: Lastensuojelulain säännösten keuttaan koskevan päätöksen. 19000: muutostarve 19001: AOA piti perusoikeusnäkökulmasta ongelmal- 19002: Useita kanteluita viime vuosina tutkittaessa lisena myös sitä, että lastensuojeluasetuksen 9 19003: oli havaittu puutteita sosiaaliviranomaisten me- §:ssä on säädetty yhteydenpidon rajoittamisen 19004: nettelyssä päätettäessä lastensuojelulain edellyt- edellytyksistä, vaikka sekä hallitusmuodossa 19005: tämästä yhteydenpidosta ja sen rajoittamisesta että Euroopan ihmisoikeussopimuksessa on sel- 19006: vanhempien ja huostaanotettujen lasten välillä. keästi ilmaistu, että perhe-elämään kohdistuvaa 19007: Monet kantelijoista olivat kokeneet yhteydenpi- kunnioitusta voidaan rajoittaa vain lailla. 19008: toa tosiasiallisesti rajoitetun lastensuojelulain 11 AOA esitti valtioneuvostolle, että lastensuoje- 19009: §:n nojalla tehdyssä huoltosuunnitelmassa il- lulain säädöksiä täsmennettäisiin siten, että niis- 19010: man, että heille olisi tästä rajoituksesta annettu sä tilanteissa, joissa vanhempi osoittaa tavalla 19011: päätöstä. tai toisella olevansa tyytymätön huoltosuunni- 19012: AOA Paunio otti omasta aloitteestaan selvitet- telmassa tapaamisista tehtyyn ratkaisuun, hä- 19013: täväkseen toteutuuko näissä asioissa hallitus- nelle tulisi lain mukaan aina antaa valituskelpoi- 19014: muodon 16 §:n periaate saada oikeuksiaan ja vel- nen päätös ja tulkinnanvaraisissa tilanteissa oh- 19015: vollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen jata sen pyytämiseen. Hän pyysi ilmoittamaan 19016: tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen rat- mahdollisista toimista asiassa vuoden 1998 lop- 19017: kaistavaksi sekä ovatko yhteydenpidon rajoitta- puun mennessä. 19018: mista koskevat säännökset lainsäädännössämme AOA Paunion kirje valtioneuvostolle 9.6.1998, 19019: asianmukaiset. dnro 1179/2/98 19020: AOA korosti, että yksityis- ja perhe-elämä 19021: ovat keskeisiä perus- ja ihmisoikeuksia, joita tur- 19022: Sosiaali- ja terveysm~msterw ilmoitti 19023: vataan niin kansainvälisissä ihmisoikeussopi- 19024: 18.12.1998, että sen asettaman Sijaishuollon pak- 19025: muksissa kuin hallitusmuodossamme. Tällaiseen 19026: kotyöryhmän loppuraportti valmistuu vuoden 1998 19027: oikeuteen puuttumisen edellytyksille sekä puut- 19028: loppuun mennessä. Työryhmän tehtävänä on ollut 19029: tumisessa noudatettavalle menettelylle tulee 19030: mm. arvioida lastensuojelulain tarkoittamien huos- 19031: asettaa korkeat vaatimukset. Tämän vuoksi hän 19032: taanotetun lapsen ja hänen vanhempiensa tai mui- 19033: piti tärkeänä, että yhteydenpidon rajoittamises- 19034: den lapselle läheisten henkilöiden välisen yhteyden- 19035: ta tehdään lakiin perustuva päätös aina kun yh- 19036: pidon rajoittamista koskevien säännösten sovelta- 19037: teydenpidon määrästä ja tai sen toteuttamisesta 19038: misen nykytilaa ja muutostarpeita. Lisäksi minis- 19039: syntyy vähäisintäkin erimielisyyttä. AOA:n 19040: teriössä on valmistavasti käynnistetty lastensuoje- 19041: mielestä tulkinnanvaraisissa tilanteissa sosiaali- 19042: lulain ja siihen läheisesti liittyvän lainsäädännön 19043: viranomaisten tulisi myös aina ohjata asianosais- 19044: muutosvalmistelu. 19045: ta tällaisen päätöksen pyytämiseen. 19046: AOA painotti, että hallitusmuodon 16 §:n no- 19047: jalla jokaisella on oikeus saada oikeuksiaan ja 19048: 19049: 19050: 19051: 179 19052: LAPSEN OIKEUDET 19053: 19054: 19055: 19056: 19057: Päätös yhteydenpidon rajoittamisesta AOA:n käsityksen mukaan kantelijan tapaa- 19058: Kantelijan ja hänen Helsingin sosiaalilauta- misen peruuttamisessa ei ollut kysymys lasten- 19059: kunnan humtassa olevan lapsensa yhteydenpi- suojelulain 19 §:n mukaisesta lapsen hoitoon liit- 19060: toa oli rajoitettu lastensuojelulain 25 §:n perus- tyvästä tapaamisten järjestelystä, vaan nimen- 19061: teella siten, että hänellä ja lapsella oli yksi tapaa- omaan yhteydenpidon rajoittamisesta. Jos kysy- 19062: miskerta jokaneljäs viikko lastenkodissa. Kante- mys on tapaamisten rajoittamisesta, on asian- 19063: lija mukaan sosiaalityöntekijä oli ilmoittanut omaisen viranomaisen tehtävä päätös rajoitta- 19064: hänelle ensin puhelimitse ja sitten kirjeitse, että misesta oma-aloitteisesti. 19065: seuraava sovittu tapaaminen oli peruutettu. Ta- AOA totesi kuitenkin, että rajanveto ei ole aina 19066: paamisen peruuttamisesta ei tehty valituskel- selvä sen suhteen, milloin kysymys on yhteyden- 19067: poista päätöstä. pidon rajoittamisesta, ja milloin tavanomaisista 19068: AOA Paunio totesi, että hallitusmuodon 16 §:n lapsen hoidon ja huolenpidon vaatimista tapaa- 19069: mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsi- misjärjestelyistä. Lastensuojelulain 19 ja 25 §:n 19070: tellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta vii- säännökset eivät ole tältä osin yksiselitteiset. 19071: vytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomiois- Valituskelpoinen päätös asiassa on AOA:n käsi- 19072: tuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus tyksen mukaan kuitenkin tehtävä aina silloin, 19073: saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva kun tapaamisista on syntynyt erimielisyys viran- 19074: päätös tuomioistuimen tai muun riippumatto- omaisten ja tapaamiseen oikeutettujen välillä. 19075: man tuomioistuimen käsiteltäväksi. AOA:n käsityksen mukaan asianomaisen vi- 19076: Sosiaalilautakunnalla on lastensuojelulain 19 ranomaisen olisi pitänyt tehdä tapaamisen pe- 19077: §:n mukaan huostaanoton tarkoituksen toteutta- ruuttamisesta lastensuojelulain 25 §:ssä ja lasten- 19078: miseksi oikeus päättää huostassa olevan lapsen suojeluasetuksen 9 §:ssä tarkoitettu valituskel- 19079: hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta poinen päätös, jotta isä olisi voinut saattaa viime 19080: huolenpidosta sekä olinpaikasta. Sosiaalilauta- kädessä lääninoikeuden ratkaistavaksi, oliko ta- 19081: kunnan tulee kuitenkin pyrkiä yhteistoimintaan paamisen peruuttamiseen olemassa lastensuoje- 19082: lapsen vanhempien ja muiden huoltajien kanssa. lulain 25 §:n mukainen syy. AOA kiinnitti sosiaa- 19083: AOA totesi käsityksenään, että lapsen hoidon li- ja terveysjaoston sekä sen viranhaltijoiden 19084: ja huolenpidon käytännön järjestämisestä voi huomiota velvollisuuteen tehdä valituskelpoinen 19085: johtua, että tapaamiseen oikeutettujen henkilöi- päätös yhteydenpidon rajoittamista koskevissa 19086: den kanssa sovittuja tai yhteydenpidon rajoitta- asioissa. 19087: mispäätöksessä määrättyjä tapaamisia joudu- AOA Paunion päätös 11.6.1998, dnro 813/4/96 19088: taan muuttamaan tai peruuttamaan. Näin voi 19089: hänen mukaansa tapahtua esimerkiksi lapsen Tieto lapsen sijaisperheestä ja 19090: sairastumisen tai muun yllättävän tapahtuman 19091: yhteydenpidon rajoittaminen 19092: vuoksi. Mikäli tapaamisaikojen muuttamisesta Kantelijat arvostelivat muun ohella sitä, että 19093: tai peruuttamisesta ei päästä yhteisymmärryk- heille ei ollut kerrottu heidän Savonlinnan kau- 19094: seen, on asiassa kuitenkin tehtävä valituskelpoi- pungin sosiaalilautakunnan huostassa olevien 19095: nen päätös, jotta asianomainen voi saattaa lää- lastensa sijaisperheeksi valitun perheen nimeä. 19096: ninoikeuden ratkaistavaksi, oliko tapaamisen Sosiaaliviranomaisten selvitysten mukaan 19097: peruuttamiseen tai muuttamiseen perusteltu kantelun tekijöille oli varattu tilaisuus tavata 19098: syy. 19099: 19100: 180 19101: LAPSEN OIKEUDET 19102: 19103: 19104: 19105: 19106: lastensa sijaisperheeksi suunnitellun perheen vanhempiaan ja muita läheisiään ja totesi, että 19107: vanhemmat. He eivät kuitenkaan saapuneet sosiaalilautakunnan on aktiivisesti tuettava lap- 19108: mainittuun tilaisuuteen. Suunnitellun perheko- sen yhteydenpito-oikeuden toteutumista. Tämä 19109: tisijoituksen rauettua ei sijaisperheen nimen ker- velvoite sisältää AOA:n näkemyksen mukaan 19110: tomiselle katsottu olevan enää perusteita. Tiedon velvoitteen edistää eri yhteydenpitotapoja ja ta- 19111: antaminen jälkikäteen ei myöskään ollut sosiaa- paamisten järjestämistä. 19112: liviranomaisten käsityksen mukaan lasten edun AOA totesi, että huostaanoton tarkoituksen 19113: kannalta tarpeellista. toteutumisesta kuitenkin johtuu, että lapsen ja 19114: AOA Paunio totesi päätöksessään, että salas- hänelle läheisten henkilöiden yhteydenpito ei voi 19115: sapidettävyys lastensuojelussa perustuu sosiaali- olla kokonaan rajoittamatonta. Sosiaalilauta- 19116: huoltolain 57 §:ään. Hänen näkemyksensä mu- kunnalla on lastensuojelulain 19 §:n 1 momentin 19117: kaan perhehoitajalain tarkoittaman sijaisper- perusteella huostaanoton tarkoituksen toteutta- 19118: heen nimen ilmoittaminen ei ole ilman pätevää miseksi oikeus päättää lapsen hoidosta, kasva- 19119: syytä sosiaalihuoltolain nojalla salassapidettävä tuksesta, valvonnasta, muusta huolenpidosta ja 19120: tieto. olinpaikasta. Yhteydenpidosta lasten ja heille 19121: Saamansa selvityksen perusteella viranomais- läheisten henkilöiden kesken päätetään huolto- 19122: ten ei olisi hänen mielestään tullut tässä tapauk- suunnitelmassa, joka on lastensuojelulain II §:n 19123: sessa kieltäytyä ilmoittamasta kantelun tekijöil- mukaan tehtävä perhe- ja yksilökohtaisessa las- 19124: le sijaisperheen nimeä. Joka tapauksessa heille tensuojelussa, jollei kyseessä ole tilapäinen neu- 19125: olisi tullut ilmaista, millä perusteella kyseistä vonta ja ohjaus. Huoltosuunnitelma on AOA:n 19126: tietoa ei katsottu voitavan antaa heille. Eri asia näkemyksen mukaan tehtävä siinäkin tapauk- 19127: on, että sosiaalilautakunta voi lastensuojelulain sessa, että huoltaja on kieltäytynyt osallistumas- 19128: 25 §:n mukaisesti päättää, että lapsen olinpaik- ta sen laatimiseen. 19129: kaa huostassapidon aikana ei ilmaista vanhem- AOA totesi lisäksi, että mikäli asianomainen 19130: mille tai huoltajille. on tyytymätön sosiaaliviranomaisten huolto- 19131: AOA saattoi käsityksensä sijaisperheen nimen suunnitelmassa tai muutoin esittämään yhtey- 19132: ilmoittamisesta sosiaalilautakunnan ja sen alais- denpidon määrään tai tapaan tulee yhteydenpi- 19133: ten viranhaltijoiden tietoon. don rajoittamisesta tehdä päätös. Tätä on 19134: Kantelijat arvostelivat myös sitä, että vanhem- AOA:n näkemyksen mukaan edellytettävä, jotta 19135: pien ja lasten välinen yhteydenpito ei ollut toteu- hallitusmuodon 16 §:ssä säädetty oikeus saada 19136: tunut vanhempia tyydyttävällä tavalla. Kante- oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös 19137: lun tekijät olivat toivoneet, että yhteydenpito tuomioistuimen käsiteltäväksi voisi toteutua. 19138: olisi toteutettu järjestämällä lapsille kotilomia. Koska kantelun tekijät olivat saadun selvityk- 19139: Selvityksen mukaan lapsille ei ollut laadittu sen mukaan selkeästi ilmaisseet tyytymättö- 19140: huoltosuunnitelmia. Asiassa ei ollut tehty kahta myytensä heidän ja lastensa välisiin tapaamisiin, 19141: kotitapaamista koskevaa viranhaltijapäätöstä asiassa olisi AOA:n käsityksen mukaan pitänyt 19142: lukuun ottamatta yhteydenpidon rajoittamista tehdä valituskelpoinen päätös tilanteen selvittä- 19143: koskevaa päätöstä. miseksi ja jotta kantelijat olisivat voineet saat- 19144: AOA viittasi päätöksessään lastensuojelulain taa tosiasiallisesti toteutetut tapaaruisjärjestelyt 19145: 24 §:ssä lapselle turvattuun oikeuteen tavata lääninoikeuden ratkaistavaksi. 19146: 19147: 19148: 19149: 181 19150: LAPSEN OIKEUDET 19151: 19152: 19153: 19154: 19155: AOA saattoi näkemyksensä huoltosuunnitel- heisiään, on yhteydenpidon rajoittamisesta teh- 19156: man laatimisvelvollisuudesta sosiaalilautakun- tävä tällöin päätös. 19157: nan ja sen alaisten viranhaltijoiden tietoon. Sa- AOA saattoi käsityksensä Helsingin sosiaalivi- 19158: malla hän kiinnitti sosiaalilautakunnan ja sen raston tietoon. 19159: alaisten viranhaltijoiden huomiota velvollisuu- AOA Paunion päätös 20.7.1998, dnro 1401/4/ 19160: teen tehdä päätös yhteydenpitoa koskevissa 96 19161: asioissa. Myös eräässä toisessa tapauksessa lapsen oi- 19162: AOA Paunion päätös 12.11.1998, dnro 289/4/ keus tavata äitiään oli kirjattu sosiaalilautakun- 19163: 97 nan vahvistamaan huoltosuunnitelmaan. Äiti 19164: kuitenkin ilmaisi kantelussaan, että huoltosuun- 19165: Sosiaal ivi ra noma isten nitelma ei vastannut hänen tahtoaan tapaamis- 19166: neuvontavelvollisuus ten määrästä. Sosiaaliviranomaisten mukaan 19167: Huostaanotettujen lasten oikeus tavata äi- huoltosuunnitelma oli tehty yhteysymmärryk- 19168: sessä äidin kanssa. 19169: tiään ja isoäitiään oli kirjattu sosiaalilautakun- 19170: AOA Paunio totesi kantelun johdosta teke- 19171: nan vahvistamaan huoltosuunnitelmaan. Isoäiti 19172: mässään päätöksessä, että sosiaaliviranomaisten 19173: oli esittänyt oman toivomuksensa tapaamispäi- 19174: tulee epäselvissä tapauksissa aina aktiivisesti tie- 19175: viksi, mutta lopullisessa huoltosuunnitelmassa 19176: dustella vanhemmalta tämän näkemystä esitet- 19177: tästä toivomuksesta oli jouduttu poikkeamaan. 19178: tyihin tapaamisten määrään. AOA korosti eri- 19179: Huoltosuunnitelmaan kirjatut tapaamiset olivat 19180: tyisesti sitä, että asianosaisille tulisi aina ilmoit- 19181: myös osin jääneet toteutumatta joko sijaisper- 19182: taa hänen oikeudestaan pyytää päätöstä yhtey- 19183: heen tai lasten äidin ja isoäidin menojen vuoksi. 19184: denpidon rajoittamisesta, mikäli on epävar- 19185: Isoäiti ja äiti ovat ilmaisseet tyytymättömyy- 19186: muutta siitä, onko hän tyytymätön huoltosuun- 19187: tensä sekä huoltosuunnitelmassa kirjattujen ta- 19188: nitelmaan kirj attuihin tapaamisiin. 19189: paamisten määrään että näiden tapaamisten to- 19190: AOA saattoi käsityksensä Helsingin sosiaalivi- 19191: teutumiseen. Sosiaalilautakunta puolestaan kat- 19192: raston tietoon. 19193: soi huoltosuunnitelmaan kirjatuista tapaamisis- 19194: AOA Paunion päätös 20.7.1998, dnro 2620/4/ 19195: ta sovitun. 19196: AOA Paunio totesi päätöksessään, että viran- 96 19197: omaisten neuvontavelvollisuus korostuu ta- 19198: pauksissa, joissa asianosaisten ja sosiaaliviran- 19199: omaisten käsitykset siitä, onko tapaamisista LASTEN HUOLTOA JA 19200: päästy huoltosuunnitelmaa laadittaessa sopi- TAPAAMISOIKEUTTA KOSKEVA 19201: SELVITYS 19202: mukseen, poikkeavat toisistaan. AOA korosti 19203: sitä, että tällaisissa tapauksissa asianosaisille tu- Jyväskylän sosiaali- ja terveyslautakunnan 19204: lisi aina ilmoittaa hänen oikeudestaan pyytää käräj äoikeudelle antama selvitys lasten huollos- 19205: päätöstä yhteydenpidon rajoittamisesta. Hän il- ta ja tapaamisoikeudesta oli puutteellinen sikäli, 19206: moitti niin ikään kantanaan, että mikäli sij aisko- että siinä esitettyä näkemystä lasten huollon ja 19207: din elämänrytmi tosiasiallisesti rajoittaa tai vaa- asumisen määräämisestä ei ollut perusteltu. 19208: rantaa lapselle kuuluvaa ja huoltosuunnitelmas- Sosiaalityöntekijät esittivät lasten huollon ja 19209: sa sovittua oikeutta tavata vanhempiaan tai lä- asumisen määräämistä isälle. Perusteluna oli, 19210: 19211: 19212: 182 19213: LAPSEN OIKEUDET 19214: 19215: 19216: 19217: 19218: että isä pystyi sillä hetkellä turvaamaan lasten kaan esittänyt lapselle vaihtoehtoista huoltajaa. 19219: huollon ja hoidon. Selvityksestä ei ilmennyt, mi- Kantelija pyysi, sen jälkeen kun hänet oli käräjä- 19220: hin perustui käsitys siitä, että isä pystyi turvaa- oikeuden päätöksellä määrätty huoltajaksi, so- 19221: maan lasten huollon ja hoidon. Selvityksessä on siaali- ja terveysjaostolta huostaanottopäätök- 19222: kuitenkin esitettävä ne perusteet, joihin sosiaali- sen purkamista. Jaosto piti huostaanoton kui- 19223: viranomaisen arvioinnit perustuvat. tenkin edelleen voimassa. 19224: AOA Paunio totesi käsityksenään, että perus- AOA Paunio totesi kannanottonaan mm. seu- 19225: telujen puuttuessa jäi epäselväksi, nojautuiko raavaa. 19226: selvitys asiallisiin ja objektiivisiin perusteisiin. Lapsen huollosta ja tapaaruisoikeudesta anne- 19227: Virkatoiminnassa tulee noudattaa hallintovi- tun lain 4 §:n nojalla huoltajalla on oikeus päät- 19228: ranomaisten harkintavaltaa rajoittavaa niin sa- tää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikas- 19229: nottua objektiviteettiperiaatetta. Tämä periaate ta sekä muista lapsen henkilökohtaisista asioista. 19230: merkitsee, että viranomaisen päätöksenteon ja Huoltajan oikeutta päättää lapsen asuinpaikasta 19231: toiminnan on oltava puolueetonta sekä objektii- on pidettävä eräänä keskeisenä seikkana huolta- 19232: visesti perusteltavissa. jalle uskotun päätösvallan piirissä. 19233: AOA kiinnitti Jyväskylän sosiaali- ja terveys- Sosiaalilautakunnan ratkaisu lapsen huostaan 19234: lautakunnan huomiota siihen, että lapsen huol- ottamisesta ja toisaalta tuomioistuimen ratkaisu 19235: toa ja tapaaruisoikeutta koskevissa selvityksissä huoltajan määräämisestä lapselle ovat itsenäisiä, 19236: on ilmettävä ne perusteet, joihin sosiaaliviran- toisistaan erillisiä ratkaisuja. Sosiaalilautakunta 19237: omaisten tekemät arvioinnit perustuvat. Hän voi laissa säädetyin edellytyksin päättää lapsen 19238: kiinnitti samalla sosiaali- ja terveyslautakunnan huostaanotosta ja sijoittamisesta huoltajuudesta 19239: huomiota yleensä salassapitosäännösten tark- riippumatta. 19240: kaan ja huolelliseen noudattamiseen. AOA lausui käsityksenään, että tilanteessa, 19241: AOA Paunion päätös 31.8.1998, dnro 2104/4/ jossa huostaanotetulle lapselle määrätään uusi 19242: 96 huoltaja, sosiaalilautakunnan tulisi arvioida uu- 19243: delleen, täyttyvätkö huostaanoton perusteet 19244: edelleen lastensuojelulain 16 §:n nojalla. Huolta- 19245: KÄRÄJÄOIKEUDEN MÄÄRÄÄMÄN jan ja lapsen oikeudet tulevat AOA:n mielestä 19246: HUOLTAJAN OIKEUS SAADA LAPSI turvatuiksi lastensuojelulain 16 ja 20 §:n sään- 19247: LUOKSEEN 19248: nöksiä noudattamalla sekä hallintomenettely- 19249: Lapsi oli otettu Helsingin kaupungin sosiaali- lain 4 §:n edellyttämän neuvontavelvollisuuden 19250: lautakunnan huostaan äidin vakavan, sittemmin täyttämisellä. 19251: kuolemaan johtaneen sairauden seurauksena, ja AOA totesi, että tällaisissa tilanteissa sosiaali- 19252: sijoitettu tuttavaperheen luokse. Kantelija, lap- lautakunnan tulisi täyttää hallintomenettelylain 19253: sen isoäiti, määrättiin hakemuksensa mukaisesti mukainen neuvontavelvollisuutensa ottamalla 19254: käräjäoikeuden päätöksellä lapsen huoltajaksi. oma-aloitteisesti yhteyttä uuteen huoltajaan, 19255: Sosiaalilautakunta vastusti kantelijan määrää- selvittämällä tilanne hänen kanssaan ja tarvitta- 19256: mistä lapsen huoltajaksi mm. sillä perusteella, essa ohjaamalla häntä hakemaan huostaanotto- 19257: että lapsen oli parempi asua tuttavaperheen kuin päätöksen purkamista. Viimekätinen harkinta- 19258: kantelijan luona. Sosiaalilautakunta ei kuiten- valta sen suhteen, täyttyvätkö huostaanoton 19259: 19260: 19261: 19262: 183 19263: LAPSEN OIKEUDET 19264: 19265: 19266: 19267: 19268: perusteet ja onko huostaanotto lapsen edun mu- asian ratkaisemista varattava tilaisuus antaa se- 19269: kaista, on kuitenkin aina sosiaaliviranomaisilla. lityksensä asiassa olevista sellaisista selvityksis- 19270: AOA korosti, että huoltajan vaihtuessa tulee tä, jotka voivat vaikuttaa asian ratkaisuun. 19271: lapsen sijoittamiseen tyytymätöntä huoltajaa Hallitusmuodon ja hallintomenettelylain 19272: ohjata hallintomenettelylain neuvontavelvoit- säännökset olisivat edellyttäneet, ettäkantelijat 19273: teen mukaisesti vaatimaan huostassapidon lo- olisivat saaneet tiedon terapeutin vaihtumisesta 19274: pettamista. Hallintomenettelylain asettama riittävän ajoissa. Vaikka kuntoutujalla itsellään 19275: neuvontavelvollisuus korostuu AOA:n mielestä taikka hänen vanhemmillaan ei ole oikeutta vali- 19276: erityisesti tilanteessa, jossa lapsen huoltaja on ta terapeuttia, tulisi erityisesti lasten kohdalla 19277: vaihtunut kokonaan. ottaa vanhempien toiveet mahdollisuuksien mu- 19278: Ratkaisussaan AOA korosti myös, että vastus- kaan huomioon ja pyrkiä takaamaan terapiasuh- 19279: taessaan lapsen huoltajuutta käräjäoikeudessa teen jatkuvuus. Mikäli terapiasuhdetta ei syystä 19280: sosiaalilautakunnan tulisi tarkoin harkita, mitä tai toisesta voida jatkaa, tulisi tieto mahdollises- 19281: vastustamisella tavoitellaan ja onko tämä tavoi- ta terapeutin vaihtumisesta ilmoittaa vanhem- 19282: te saavutettavissa paremmin jollain muulla kei- mille hyvissä ajoin. 19283: noin. Pelkästään se seikka, että lapsen on parem- Hyvän hallinnon periaatteet olisivat lisäksi 19284: pi asua muualla kuin huoltajansa luona, ei vält- edellyttäneet, että paikallistoimisto olisi selvittä- 19285: tämättä aina ole riittävä tai lapsen edun mukai- nyt milloin uusi fysioterapeutti oli vuosilomalla, 19286: nen peruste huoltajuuden vastustamiselle. jotta kuntoutettavan terapiasuhteeseen ei olisi 19287: AOA saattoi käsityksensä Helsingin sosiaalivi- tullut katkoa. 19288: raston tietoon. AOA saattoi Kansaneläkelaitoksen Maarian- 19289: AOA Paunion päätös 18.9.1998, dnro 996/4/96 haminan paikallistoimiston tietoon käsityksen- 19290: sä, jonka mukaan toimiston menettely ei täyttä- 19291: nyt näiltä osin hyvän hallinnon vaatimuksia. 19292: KANSANELÄKELAITOKSEN MENETTELY AOA Paunion päätös 14.10.1998, dnro 1839/4/ 19293: LAPSEN KUNTOUTUSASIASSA 96 19294: 19295: Kantelijat olivat tyytymättömiä sen johdosta, 19296: että Kansaneläkelaitoksen paikallistoimisto 19297: vaihtoi heidän tyttärensä fysioterapeuttia kuule- LAPSEN TAPAAMISOIKEUDEN 19298: TOTEUTUMINEN 19299: matta vanhempia. Lisäksi he arvostelivat sitä, 19300: että uusi fysioterapeutti oli vuosilomalla ajan- Kantelu kohdistui Espoon sosiaaliviranomais- 19301: kohtana, jolloin terapiasuhteen tuli käynnistyä. ten menettelyyn, jotka eivät olleet kantelun mu- 19302: Tämän seurauksena heidän tyttärensä terapiaan kaan tukeneet isää tämän entisen vaimonsa 19303: tuli kuukauden mittainen katko. kanssa (avioeron yhteydessä) tekemän lasten 19304: AOA Paunio totesi kannanottonaan seuraa- huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan sopimuk- 19305: van. sen toteutumiseksi käytännössä. 19306: Hallitusmuodon 16 §:n 2 momentin mukaan AOA Paunio totesi ratkaisussaan, että asiaa 19307: oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän koskevan lainsäädännön lähtökohta on selvästi, 19308: hallinnon takeet turvataan lailla. Hallintome- että lapsen etu on asetettava kaikessa etusijalle. 19309: nettelylain 15 §:n mukaan asianosaisille on ennen Näin on asianlaita myös pyrittäessä turvaamaan 19310: 19311: 19312: 184 19313: LAPSEN OIKEUDET 19314: 19315: 19316: 19317: 19318: lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhem- pien avioeron heidän vanhempisuhteelleen aihe- 19319: pansa, jonka luona hän ei asu. Lapsen vanhem- uttamista vaurioista. 19320: milta edellytetään laissa "keskinäistä yhteisym- AOA kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, että 19321: märrystä" ja "lapsen edun silmällä pitämistä" tuontyyppisissä ristiriitatilanteissa, joissa on 19322: tapaamisen toteutumiseksi. kyse hyvin tärkeistä perus- ja ihmisoikeuksista, 19323: Lapsen etu on lähtökohtana sekä YK:nlapsen kaikkien osapuolten oikeudet on pyrittävä tur- 19324: oikeuksien sopimuksessa että laissa lapsen huol- vaamaan mahdollisimman hyvin. Tätä edellyte- 19325: losta ja tapaamisoikeudesta. Kummassakin pyri- tään myös hallitusmuodon 16 a §:n 1 momentissa. 19326: tään turvaaman myös lapsen oikeus tavata van- AOA korosti, että viranomaisten tulee pyrkiä 19327: hempansa, jonka luona hän ei asu. edistämään mainitun päämäärän toteutumista 19328: Lisäksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 hyvin tietoisesti, myös neuvoin ja ohjein. 19329: artiklaa on tulkittu sillä tavoin, että perhe- ja AOA Paunion päätös 19.10.1998, dnro 1273/4/ 19330: yksityiselämän suojaan luetaan kuuluvaksi 97 19331: myös erossa asuvan vanhemman oikeus tavata 19332: lastaan. Tämän oikeuden toteutumiseksi aikai- 19333: sempaa paremmin säädettiin Suomessa laki lap- LAPSEN HUOLTOA JA 19334: sen huoltoa ja tapaaruisoikeutta koskevan pää- TAPAAMISOIKEUTTA KOSKEVAN 19335: töksen täytäntöönpanosta vuonna 1996. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOA 19336: AOA korosti, että sosiaaliviranomaisilla ei lain KOSKEVAN LAIN VALMISTELU 19337: mukaan ollut kyseisessä tapauksessa kovin pal- Joukko kantelijoita arvosteli 1.12.1996 voi- 19338: jon mahdollisuuksia vaikuttaa asiassa, jos se maan tulleen lain (laki lapsen huoltoa ja tapaa- 19339: vanhempi, jonka luona lapsi asui, ei ollut halukas ruisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpa- 19340: yhteistyöhön toisen vanhemman kanssa. Sosiaa- nosta) valmistelua oikeusministeriössä. Lakieh- 19341: liviranomaisilla ei ole lain mukaan mahdollisuut- dotus valmisteltiin heidän mielestään puutteelli- 19342: ta pakottaa äitiä tuomaanlapsia tapaamisiin, jos sesti ja yksipuolisesti virkatyönä lapsiasiantun- 19343: tämä ei ole siihen halukas. Tämän sosiaaliviran- temus sivuuttaen, lakiehdotuksesta järjestetyssä 19344: omaiset toivat tiedoksi kantelijalle useissa kir- kuuleruistilaisuudessa kuultiin yksipuolisesti oi- 19345: jeissään. keuslaitoksen edustajia, kuulemisen yhteydessä 19346: AOA:n mielestä Espoon kaupungin sosiaalivi- esitettyjä muutoksia ei otettu riittävästi huo- 19347: ranomaiset olivat kyseisessä tapauksessa monin mioon eivätkä lakiehdotusta oikeusministeriössä 19348: eri tavoin lain heille myöntämien valtuuksien valmistelleet virkamiehet perehtyneet heidän 19349: puitteissa pyrkineet edistämään lasten etua ja mielestään riittävästi siihen, miten voimassa ol- 19350: myös lasten isän tapaaruisoikeuden toteutumis- leen täytäntöönpanolain uhkasakkojärjestelmää 19351: ta. Siten hän ei katsonut sosiaaliviranomaisten käytännössä sovellettiin ja mitkä olivat lain vai- 19352: laiminlyöneen virkatehtäviensä hoitoa kyseises- kutukset sen kohteeksi joutuneisiin lapsiin. 19353: sä tapauksessa. Päin vastoin he olivat monin eri AOA Paunio totesi ratkaisussaan mm. seuraa- 19354: tavoin pyrkineet luomaan edellytyksiä tapaa- vaa. 19355: ruisoikeuden toteutumiselle. Viranomaiset olivat Lapsen oikeuksia koskevan kansainvälisen 19356: myös kehottaneet osapuolia ryhtymään perheso- yleissopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen mukaan 19357: vitteluun, jotta lapset pääsisivät eroon vanhem- kaikissa julkisen ja yksityisen sosiaalihuollon, 19358: 19359: 19360: 185 19361: LAPSEN OIKEUDET 19362: 19363: 19364: 19365: 19366: tuomioistuinten, hallintoviranomaisten ja lain- suuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan 19367: säädäntöelinten toimissa, jotka koskevat lapsia, ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksen- 19368: on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. tekoon. AOA:n näkemyksen mukaan tässä halli- 19369: Artiklan 2 kappaleen mukaan sopimusvaltiot si- tusmuodon säännöksessä ilmaistun velvoitteen 19370: toutuvat takaamaan lapselle hänen hyvinvoin- mukaista on se, että kansalaisia, ja erityisesti 19371: nilleen välttämättömän suojelun ja huolenpidon niitä kansalaisia, joita lakiehdotus koskee, kuul- 19372: ottaen huomioon hänen vanhempiensa, laillisten laan lainvalmistelussa mahdollisimman laajasti. 19373: huoltajiensa tai muiden hänestä oikeudellisessa Lääninhallituksille kuuluneiden ulosottotoi- 19374: vastuussa olevien henkilöiden oikeudet ja velvol- men lainkäyttötehtävien lakkauttaminen 19375: lisuudet. l.12.1996lukien osana ulosottotoimen kokonais- 19376: Sopimuksen 9 artiklan mukaan sopimusvaltiot uudistusta aiheutti tarpeen siirtää myös lapsen 19377: kunnioittavat lapsen oikeutta pitää henkilökoh- huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat ulosoton- 19378: taisia suhteita ja suoria yhteyksiä säännöllisesti haltijan täytäntöönpanotehtävät pois lääninhal- 19379: kumpaankin vanhempaansa, paitsi jos se on lap- lituksilta. Kun otetaan huomioon tämä oikeus- 19380: sen edun vastaista. Lisäksi sopimuksen 18 artik- ministeriön lainvalmistelutehtävä sekä ministe- 19381: lan mukaan sopimusvaltiot pyrkivät parhaansa riön toimesta ennen lakiehdotuksen jättämistä 19382: mukaan takaamaan sen periaatteen tunnustami- järjestetty eri tahojen laaja kuuleminen AOA ei 19383: sen, että vanhemmat vastaavat yhteisesti lapsen katsonut lainvalmistelussa ilmeuneen virhettä. 19384: kasvatuksesta ja kehityksestä. Lapsen edun on Hän totesi vielä, vaikka eduskunnan toimin- 19385: määrättävä heidän toimintaansa. nan valvonta ja arviointi ei kuulu hänen toimi- 19386: Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen valtaansa, että myös lain eduskuntakäsittelyssä 19387: 8 artiklan mukaan jokaisella on oikeus nauttia järjestettiin vielä laaja kuuleminen sekä lakiva- 19388: yksityis- ja perhe-elämäänsä kohdistuvaa kun- liokunnassa että sosiaali- ja terveysvaliokunnas- 19389: nioitusta. Tähän on katsottu sisältyvän myös sa. 19390: erossa asuvan vanhemman oikeus tavata las- AOA ei katsonut oikeusministeriön menette- 19391: taan. lhmisoikeustuomioistuin katsoi tapaukses- lyssä sen valmistellessa lakia tulleen esille sellais- 19392: sa Hokkanen v. Suomi (23.9.1994, A 299-A) Suo- ta, mikä olisi edellyttänyt hänen puoleltaan toi- 19393: men viranomaisten rikkoneen perhe-elämän suo- menpiteitä. 19394: jaa koskevaa artiklaa, koska ne eivät olleet riittä- AOA Paunion kirje 27.11.1998, dnro 588/4/96 19395: vän tehokkaasti panneet täytäntöön päätöstä, 19396: jonka nojalla isällä oli oikeus tavata isovanhem- 19397: pien huollossa olevaa lastaan. HUOSTAANOTETUN LAPSEN 19398: HUOLTOSUUNNITELMA JA OIKEUSAPU 19399: AOA totesi, että oikeusministeriö oli ollut vel- 19400: vollinen hallituksen esitystä valmistellessaan ot- Vuonna 1981 syntynyt kantelija oli vaatinut 19401: tamaan huomioon myös edellä mainitut ihmisoi- Helsingin kaupunkia mm. ottamaan hänet huos- 19402: keussopimusten määräykset. Hallituksen esityk- taan, sijoittamaan hänet perhehoitoon halua- 19403: sessä todetaan (s. 19) näin tapahtuneenkin eikä maansa sukulaisperheeseen ja maksamaan per- 19404: AOA:llä ollut aihetta tältä osin puuttua asiaan. heelle hoitokorvauksen sekä tekemään hänen 19405: Julkisen vallan tulee hallitusmuodon 11 §:n 3 osaltaan huoltosuunnitelman. Kantelija kertoi 19406: momentin mukaan edistää yksilön mahdolli- vielä, että Helsingin sosiaaliviranomaiset eivät 19407: 19408: 19409: 19410: 186 19411: LAPSEN OIKEUDET 19412: 19413: 19414: 19415: 19416: auttaneet häntä saamaan oikeudellista apua tukitoimena kyseiseen sukulaisperheeseen. 19417: asiassaan. AOA:n mukaan Helsingin sosiaaliviranomai- 19418: silla on ollut harkintavalta siinä, oliko kantelija 19419: Velvollisuus tehdä huoltosuunnitelma Helsingin sosiaaliviranomaisten järjestämän yk- 19420: AOA Paunio totesi seuraavan. silö- tai perhekohtaisen lastensuojelun tarpeessa 19421: Lastensuojelulain 11 §velvoittaa sosiaalilauta- tätä ennen asuessaan sukulaisperheessä. Myös 19422: kunnan tekemään huoltosuunnitelman tilapäis- huoltosuunnitelman tekemisen tarpeellisuus on 19423: tä ohjausta ja neuvontaa lukuun ottamatta ja näin ollut kuulunut sosiaaliviranomaisten har- 19424: tarkistamaan sen tarpeen mukaan. Sen sijaan kintavaltaan. Omana käsityksenään AOA totesi 19425: lastensuojelulaissa tai -asetuksessa ei ole sään- kuitenkin, että huoltosuunnitelma olisi saatta- 19426: nöksiä siitä, minä ajankohtana huoltosuunnitel- nut olla aiheellista tehdä ensimmäisen kerran jo 19427: ma on tehtävä. Hallituksen esityksestä lasten- kevään 1995 aikana, jolloin lapselle tarjottiin 19428: suojelulaiksi ilmenee, että huoltosuunnitelma on avohuollon tukitoimena mahdollisuutta siirtyä 19429: ennen kaikkea suunnitelmallisen sosiaalityön Outamon vastaanottokotiin. 19430: apuväline. Näin olleen sen tekemisen tarkemman AOA kiinnitti Helsingin sosiaaliviraston viran- 19431: ajankohdan määrääminen kuuluu lastensuojelu- haltijoiden huomiota velvollisuuteen tehdä las- 19432: viranomaisten harkintavaltaan, johon oikeus- tensuojelulain 11 §:ssä tarkoitettu huoltosuunni- 19433: asiamies ei voi puuttua. telma. 19434: Huoltosuunnitelman tekemisen edellytyksenä 19435: on AOA:n näkemyksen mukaan se, että asian- Velvollisuus ohjata lasta 19436: omainen on yksilö- tai perhekohtaisen lastensuo- oikeudellisen avun saantiin 19437: jelun tarpeessa. Sosiaaliviranomaiset eivät näin Tältä osin AOA totesi seuraavan. 19438: ollen ole velvollisia tekemään huoltosuunnitel- Lastensuojelulain 10 §:n 3 momentin mukaan 19439: maa yksinomaan asianomaisen vaatimuksesta, lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on 19440: jos hän tai hänen perheensä ei sosiaaliviran- valvottava lapsen edun toteuttamista, avustet- 19441: omaisten arvion mukaan ole lastensuojelutoi- tava virkansa puolesta lasta sekä ohjattava hän- 19442: menpiteiden tarpeessa tai jos tarvittavat toimen- tä tarvittaessa saamaan riittävää apua. 19443: piteet eivät sosiaaliviranomaisten mielestä vielä Hallituksen esityksessä lastensuojelulain 19444: ole riittävästi selvillä huoltosuunnitelman teke- muuttamiseksi todetaan, että siinäkin tilantees- 19445: mistä varten. sa, että sosiaalityöntekijän ja nuoren välillä val- 19446: Kantelija oli tullut lastensuojelun asiakkaaksi litsee oleellinen näkemysero lastensuojelutoimi- 19447: tammikuussa 1995. Helsingin sosiaaliviranomai- en tarpeellisuuden tai muun asioiden hoidon suh- 19448: set olivat tarjonneet hänelle keväällä 1995 mah- teen, on sosiaalityöntekijän avustettava nuorta 19449: dollisuutta mennä Outamon vastaanottokotiin. hänen puhevaltansa käytössä. Mikäli näkemys- 19450: Kesällä 1995 hän kuitenkin siirtyi huoltajansa ero koskee lapsen oikeudelliseen asemaan liitty- 19451: suostumuksella asumaan sukulaisperheeseen viä päätöksiä, niiden muuttamista tai niiden joh- 19452: Leppävirralle. dosta tehtäviä valituksia, merkitsee avustami- 19453: Kantelijan osalta laadittiin ensimmäinen huol- nen hallituksen esityksen mukaan lähinnä sitä, 19454: tosuunnitelma 2.7.1996 senjälkeen kun oli tehty että sosiaalityöntekijä ohjaa nuoren kunnallisen 19455: päätös siitä, että hänet sijoitetaan avohuollon oikeusavustajan tai muun lainkäyttöön perehty- 19456: 19457: 19458: 19459: 187 19460: LAPSEN OIKEUDET 19461: 19462: 19463: 19464: 19465: neen asiantuntijan puoleen riittävän oikeudelli- sään konsulaattiin, että mikäli kantelija on yh- 19466: sen avun saamiseksi. teydessä sinne lastensa passiasiassa, konsulaatis- 19467: Helsingissä marraskuussa 1995 pidetyssä neu- ta otettaisiin yhteyttä lasten äitiin. Sosiaalityön- 19468: vottelussa olivat läsnä sosiaalityöntekijöiden li- tekijän kirjoittamassa kirjeessä todettiin lisäksi, 19469: säksi kantelija, hänen huoltajansa sekä hänen että kantelijan esittämien uhkailujen vuoksi on 19470: sukulaisiaan. Sukulainen oli neuvottelussa pyy- pelättävissä, että kantelija yrittää saada lapset 19471: tänyt yleisen oikeusaputoimiston osoitetta, jotta merkityksi omaan passiinsa ja näin pois maasta 19472: lapselle voidaan ryhtyä hakemaan edunvalvo- vastoin äidin tahtoa. 19473: jaa. Oikeusaputoimiston osoite oli annettu suku- Sama sosiaalityöntekijä oli kirjoittanut myös 19474: laiselle. liikkuvalle poliisille ja todennut, että kantelija oli 19475: AOA totesi, että lapsen asioista vastaava so- tuolloin ollut Suomessa viikon vierailulla ja käyt- 19476: siaalityöntekijä oli velvollinen ohjaamaan lapsen täytynyt tänä aikana erittäin uhkaavasti perhet- 19477: henkilökohtaisesti oikeusaputoimistoon oikeu- tään kohtaanjauhannut viedä lapsensa Sveitsiin 19478: dellisen avun saamiseksi. Kun kuitenkin otetaan vaikka väkisin. 19479: huomioon, että lapsi oli läsnä silloin, kun yleisen AOA Paunio totesi käsityksenään, että sosiaa- 19480: oikeusaputoimiston osoite annettiin sukulaiselle, lityöntekijän olisi pitänyt kirjeissään tuoda sel- 19481: ei sosiaalityöntekijällä AOA:n mielestä ollut pe- keästi esille kenen aloitteesta hän toimii ja mistä 19482: rusteltua aihetta epäillä, etteikö oikeusaputoi- kirjeessä esitetyt tiedot ovat peräisin. Sosiaali- 19483: miston osoite olisi tullut lapsen tietoon. työntekijän olisi pitänyt tuoda selkeästi esiin, 19484: Asiakirjoista ei ilmennyt, että lapsen ja hänen mihin väitteet kantelijan väkivaltaisuudesta pe- 19485: huoltajansa välillä olisi ollut sellaista eturistirii- rustuivat. AOA mielestä sosiaalityöntekijä me- 19486: taa, joka olisi edellyttänyt sosiaalityöntekijää netteli virheellisesti, kun hän ei tuonut kirjeis- 19487: ryhtymään toimenpiteisiin huoltajasta erillisen sään selkeästi esille edellä mainittuja seikkoja. 19488: asiamiehen hankkimiseksi. AOA katsoi, ettei so- Kantelijalle oli selvinnyt keväällä 1994, että 19489: siaalityöntekijä laiminlyönyt lastensuojelulain hänen vaimonsa ja lapsensa eivät palaakaan hä- 19490: 10 §:n 3 momentin mukaista velvollisuuttaan nen luokseen Sveitsiin, jossa perhe oli aiemmin 19491: neuvoa ja ohjata lasta oikeudellisen avun saami- asunut. Kantelija oli tehnyt Suomessa asuvan 19492: sessa. puolisona kanssa väliaikaisen sopimuksen lasten 19493: Muilta osin kantelu ei antanut aihetta toimen- asumisesta lokakuussa 1994. 19494: piteisiin. Ennen sopimuksen allekirjoittamista kanteli- 19495: AOA Paunion päätös 30.11.1998, dnro 1011/4/ jalla oli etukäteen sovittu tapaaminen sosiaalivi- 19496: 96 rastossa, jossa näytti tarkoituksena olleen kes- 19497: kustella kantelijan tilanteesta ylipäätään ja hä- 19498: nen mahdollisuuksistaan tavata lapsiaan. Kan- 19499: SOSIAALIVIRANOMAISEN telijan mielestä häntä olisi pitänyt informoida 19500: VELVOLLISUUS KERTOA HAAGIN tuossa tapaamisessa Suomessa 1.8.1994 voimaan 19501: SOPIMUKSESTA 19502: tulleesta Haagin sopimuksesta. 19503: Sveitsissä asuva kantelija arvosteli sosiaali- Tältä osin AOA totesi mm. seuraavaa. 19504: työntekijän kirjoittamaa kirjettä maansa konsu- Sosiaalihuoltoasetuksen 17 §:n mukaan sosiaa- 19505: laattiin. Sosiaalityöntekijä oli pyytänyt kirjees- lilautakunnan on huolehdittava siitä, että tar- 19506: 19507: 19508: 19509: 188 19510: LAPSEN OIKEUDET 19511: 19512: 19513: 19514: 19515: peellisissa asiayhteyksissä lapsen vanhemmille sen tarkoituksena on halu suojata lasta kansain- 19516: selostetaan, miten lapsen huollosta ja tapaaruis- välisesti lapsen luvattoman poisviemisen tai pa- 19517: oikeudesta annetun lain (361/83) mukaan van- lauttamatta jättämisen haitallisilta vaikutuksil- 19518: hemmat voivat sopia lapsen huollosta ja tapaa- ta ja saattaa voimaan menettelyj ä, joiden tarkoi- 19519: misoikeudesta. Sosiaalilautakunnan on myös tuksena on turvata lapsen pikainen palauttami- 19520: huolehdittava siitä, että tarvittaessa vanhempia nen valtioon, jossa lapsella on asuinpaikka, sekä 19521: ohjataan ja avustetaan lapsen huoltoa ja tapaa- turvata tapaaruisoikeuden suojaaminen. 19522: ruisoikeutta sekä lapsen elatusta koskevien kir- Koska kantelija ei ollut tietoinen Haagin sopi- 19523: jallisten sopimusten tekemisessä. muksesta eikä siten oikeuksistaan ja velvolli- 19524: Lapsen huollosta ja tapaaruisoikeudesta anne- suuksistaan lapsiaan kohtaan allekirjoittaessaan 19525: tun lain muuttamisesta, 4.3.1994 annetulla, lokakuussa 1994 sopimuksen, AOA katsoi sosiaa- 19526: 1.8.1994 voimaan tulleella lailla (186/94) lakiin liviranomaisten menettelyllään heikentäneen 19527: sisällytettiin säännökset lapsen palauttamisesta lasten edun toteutumista kyseisessä asiassa. 19528: Haagissa 25.10.1980 kansainvälisestä lapsikaap- Menettelyn moitittavuutta arvioidessaan 19529: pauksesta tehdyn yksityisoikeuden alaa koske- AOA otti kuitenkin huomioon sen, että sosiaali- 19530: van yleissopimuksen nojalla. lautakunta ei ollut lokakuussa päivätyn sopi- 19531: AOA:n käsityksen mukaan sosiaaliviraston oli- muksen vahvistava viranomainen. Hän kiinnitti 19532: si pitänyt lokakuussa 1994 pidetyssä neuvotte- sosiaaliviraston huomiota velvollisuuteen selvit- 19533: lussa tuoda esille Suomessa 1.8.1994 voimaan tää vanhemmille lapsen huoltoa koskevan sopi- 19534: tullut Haagin sopimus. Haagin sopimuksen läh- muksen merkitystä ja oikeusvaikutuksia. 19535: tökohtana on luja vakuuttuneisuus siitä, että AOA Paunion päätös 29.12.1998, dnro 596/4/ 19536: lapsen etu on kaikkein tärkeimmällä sijalla lap- 96 19537: sen huoltoa koskevissa kysymyksissä. Sopimuk- 19538: 19539: 19540: 19541: 19542: 189 19543: TERVEYDENHUOLTO 19544: 19545: 19546: 19547: 19548: TERVEYDENHUOLTO tämisen laajuudesta. Eristämisen käyttöä selvi- 19549: tettiin perehtymällä kaikkien psykiatristen sai- 19550: raaloiden eristämistä koskeviin tietoihin ja selvi- 19551: YLEISTÄ 19552: tyksiin vuodelta 1996. Eristämistä todettiin käy- 19553: Oikeusasiamiehen toimivaltaan kuuluu julki- tettävän erittäin paljon yleensä ja myös leposi- 19554: sen terveydenhuollon laillisuusvalvonta. Sen si- teitten käyttö oli laajaa ja se vaihteli selkeästi 19555: jaan itsenäisesti ammattiaan harjoittavien ter- alueittain. Yksittäisissä tapauksissa tuli ilmi 19556: veydenhuollon ammattihenkilöiden ja yksityis- lainvastaisuuksia: eristämistä ilman tahdosta 19557: ten terveydenhuollon palvelujen tuottajien toi- riippumattoman hoidon päätöstä, eristämistä 19558: minnan valvonta ei kuulu oikeusasiamiehen toi- syillä, jotka viittasivat toimenpiteen rangaistus- 19559: mivaltaan. Terveydenhuoltoa koskevat asiat luonteeseen, epäyhtenäistä päätöksentekoa ja 19560: kuuluvat kanslian työjärjestyksen mukaan AOA eristämisen seurantaa sekä jo kumottuun mieli- 19561: Paunion tehtäviin. Pääesittelijänä näissä asiois- sairaslakiin perustuvia ohjeita. Tässä asiassa teh- 19562: sa toimii nuorempi oikeusasiamiehensihteeri tyä päätöstä kuten muitakin toimenpideratkai- 19563: Kaija Tanttinen-Laakkonen. suja on selostettu tarkemmin jäljempänä. 19564: Kertomusvuonna ratkaistiin terveydenhuol- Terveydenhuoltoa kohdistuvan laillisuusval- 19565: toon kohdistuvia kanteluita 166. Toimenpiderat- vonnan kannalta tärkeä lainsäädäntöuudistus 19566: kaisujen osuus näistä oli 8 prosenttia. oli kertomusvuonna potilaan asemasta ja oikeuk- 19567: Kantelut koskevat usein keskeisiä terveyden- sista annetun lain muutos, jolla perustettiin val- 19568: huollon järjestämiseen sekä potilaan oikeuksiin takunnallinen terveydenhuollon eettinen neu- 19569: liittyviä kysymyksiä: terveyspalvelujen saata- vottelukunta. Sen tehtävänä on käsitellä tervey- 19570: vuutta, hoitoon pääsyä, hoidon laatua ja ihmis- denhuoltoon ja potilaan asemaan liittyviä eetti- 19571: ten kohtelua, mahdollisuutta päättää itsenäisesti siä kysymyksiä periaatteelliselta kannalta ja an- 19572: omaa terveyttään koskevista ratkaisuista sekä taa niistä suosituksia. 19573: varsin usein myös tiedonsaantia. Myös kerto- 19574: musvuonna kantelut ovat koskeneet näitä kysy- 19575: myksiä. 19576: TARKASTUKSET 19577: Oikeusasiamiehen tehtävänä on erityisesti val- 19578: voa ns. suljetuissa laitoksissa olevien oloja ja Kertomusvuonna tarkastettiin Uudenmaan 19579: kohtelua. Tämä tuo terveydenhuoltoon kohdis- sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Jorvin sairaa- 19580: tuvaan laillisuusvalvontaan keskeiseksi paino- lan psykiatrinen yksikkö, Kainuun sairaanhoito- 19581: pisteeksi tahdosta riippumattoman psykiatrisen ja erityishuoltopiirin kuntayhtymän Kainuun 19582: erikoissairaanhoidon. Käytännössä tämä mer- keskussairaalan psykiatrian osastot, Etelä-Poh- 19583: kitsee tällaista hoitoa autavien sairaaloiden tar- janmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän psy- 19584: kastamista ja myös oma-aloitteista toimintaa kiatrian tulosalue Seinäjoen sairaalassa ja Pir- 19585: tällä alueella. kanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Pit- 19586: Kertomusvuonna tutkittiin omana aloitteena käniemen sairaala. Tarkastuksilla kiinnitettiin 19587: laajasti eristämisen käyttöä psykiatrisessa sai- erityistä huomiota alaikäisten potilaiden hoidon 19588: raalahoidossa. Aiheen asian tutkimiseen antoi- toteuttamiseen mielenterveyslaissa tarkoitetulla 19589: vat tarkastuksilla tehdyt havainnot, julkisuu- tavalla. 19590: dessa esitetyt tutkimustulokset sekä tiedot eris- Psykiatrista erikoissairaanhoitoa autavien sai- 19591: 19592: 19593: 190 19594: TERVEYDENHUOLTO 19595: 19596: 19597: 19598: 19599: raaloiden tarkastuksien tavoitteita ja toteutta- viiden-kuuden hengen huoneessa potilailla ei ol- 19600: mistapaa on kuvattu laajemmin oikeusasiamie- lut mahdollisuutta intimiteettisuojaan. 19601: hen kertomuksessa 1997 s. 193-194. 19602: Pitkäniemen sairaala 19603: Jorvin sairaala 19604: Lasten- ja nuorisopsykiatrisia sairaansijoja il- 19605: Jorvin sairaalan käyttöä on ohjannut psykiat- moitettiin olevan aivan liian vähän. Sairaansijo- 19606: rian poliklinikka psykoosityöryhmineen, joka on j en kysyntä ylittijatkuvasti tarjonnan. Alaikäis- 19607: tutkinut keskitetysti kaikki sairaalahoitoon lä- ten oikeutta lain mukaiseen hoitopaikkaan ei sai- 19608: hetetyt potilaat. Potilaiden ja heidän läheistensä raalan ilmoituksen mukaan ole pystytty turvaa- 19609: välisestä yhteydenpidosta todettiin, että kun maan. Sairaalassa on myös oikeuspsykiatriset 19610: psykiatrista sairaalahoitoa annetaan erikoissai- osastot, joilla suoritetaan mielentilatutkimuksia 19611: raanhoidon toimintayksikössä, jossa psykiatria sekä hoidetaan vaarallisia ja vaikeahoitoisia po- 19612: on yksi erikoisala muiden erikoisalojen joukossa, tilaita. 19613: yhteydenpidon rajoitukset eivät korostu samalla 19614: tavalla kuin perinteisessä psykiatrisessa sairaa- Psykiatristen sairaaloiden 19615: lassa. tarkastukset 1998 19616: 19617: Kainuun keskussairaalan Jorvin sairaalan psykiatrinen 19618: psykiatrian osastot klinikka.................................. 7.4.1998 19619: Psykiatrian erikoislääkäreistä ilmoitettiin sai- Kainuun keskussairaalan 19620: raanhoitopiirissä olevan pulaa. Alaikäisten poti- psykiatrian osastot.................. 23.4.1998 19621: laiden hoidon toteutumisessa laissa edellytetyllä Psykiatrian tulosalue 19622: tavalla odotettiin parantumista nuorisopsykiat- Seinäjoen sairaalassa............... 27.5.1998 19623: rin viran tullessa täytetyksi. Koska psykiatrian Pitkäniemen sairaala............... 4.11.1998 19624: tulosalue sijaitsee Kainuun keskussairaalassa 19625: Kajaanin kaupungissa, potilaiden ja omaisten 19626: välisen yhteydenpidon ilmoitettiin olevan vilk- RATKAISTUT KANTELUT 19627: kaampaa kuin aikaisemmin Salmijärven sairaa- JA OMAT ALOITTEET 19628: lassa, josta psykiatrian osastot olivat vuonna 19629: 1994 - 1995 siirtyneet keskussairaalaan. ALAIKÄISTEN TAHDOSTA 19630: RIIPPUMATON HOITO 19631: Psykiatrian tuloalue AOA Pauniolie tulleista kantelukirjoituksista 19632: Seinäjoen sairaalassa 19633: ja hänen psykiatrisiin sairaaloihin tekemissään 19634: Sairaalassa ilmoitettiin olevan jatkuva läpi- tarkastuksissa oli ilmennyt, että alaikäisiä henki- 19635: vuotinen jono. Lapsia ja nuoria ilmoitettiin hoi- löitä sijoitettiin psykiatriseen hoitoon aikuisten 19636: dettavan laissa edellytetyllä tavalla omilla osas- osastoille. Lisäksi potilaiden kuulemismenettely 19637: toillaan erillään aikuisista. Akuuttipsykiatrian ja vakavan mielenterveydenhäiriön määrittely 19638: osaston kunnostuksen todettiin olevan erittäin vaikutti epäyhtenäiseltä. Tämän vuoksi hän tut- 19639: tarpeellinen ja välttämätön. Osaston kolmessa ki alaikäisten psykiatrisen tahdosta riippumat- 19640: suuressa entisen Törnävän sairaalan aikaisessa toman hoidon järjestämistä ja antoi asiassa pää- 19641: 19642: 19643: 191 19644: TERVEYDENHUOLTO 19645: 19646: 19647: 19648: 19649: töksen 31.12.1997 (dnro 1052/2/96). Päätöstä on hallitusten hankkivan sairaanhoitopiireiltä tie- 19650: selostettu vuoden 1997 kertomuksessa s. 204 - dot epäkohtien korjaamisesta (toimenpiteet, ai- 19651: 207. Tuossa päätöksessään AOA saattoi sosiaali- kataulu) ja sairaanhoitopiirien ehdotukset ala- 19652: ja terveysministeriön, sosiaali- ja terveysalan ikäisten tahdosta riippumattoman hoidon tur- 19653: tutkimus- ja kehittämiskeskuksen, lääninhalli- vaamiseksi 28.2.1999 mennessä. 19654: tusten sekä sairaanhoitopiirien tietoon edellä sa- Ministeriö ilmoitti uudistaneensa 1.12.1998 19655: notut käsityksensä alaikäisten mielenterveyspo- antamallaan päätöksellä tahdosta riippumatto- 19656: tilaiden hoidon järjestämisen puutteista sekä sii- maan mielisairaalahoitoon määräämiseen käy- 19657: tä, että alaikäisten potilaiden tahdonvastainen tettävät lomakkeet. Uusien lomakkeiden tarkoi- 19658: hoito tulee toteuttaa erillään aikuisista ja että tuksena on ohjata lomakkeiden käyttäjiä toimi- 19659: tästä voidaan poiketa vain, mikäli poikkeamisen maan mielenterveyslain säännösten mukaisesti. 19660: harkitaan olevan lapsen edun mukaista. Hän Ministeriö on myös pyytänyt Sosiaali- ja ter- 19661: saattoi sosiaali- ja terveysministeriön tietoon veysalan tutkimus- ja kehittämiskeskusta selvit- 19662: myös käsityksensä siitä, että perusoikeuksien to- tämään mielenterveyslain 8 §:n 2 momentissa 19663: teutuminen edellyttää sen selvittämistä, onko käytetyn vakavan mielenterveydenhäiriön kä- 19664: vakavan mielenterveydenhäiriön käsitettä mah- sitteen täsmentämismahdollisuudet ja tekemään 19665: dollista täsmentää laissa. Vielä hän saattoi sosi- ehdotuksen tarvittaviksi lainsäädäntömuutok- 19666: aali- ja terveysministeriön tietoon käsityksensä siksi 31.3.1999 mennessä. 19667: kuntiin kohdistuvan valvonnan kehittämisestä, Ministeriö selvittää, olisiko tarkoituksenmu- 19668: jotta voitaisiin nykyistä täsmällisemmin määri- kaista joiltakin osin keskittää alaikäisten psy- 19669: tellä, mitä terveydenhoidon lainsäädäntö edel- kiatrista hoitoa antamalla ministeriön määräys 19670: lyttää kunnilta alaikäisten mielenterveyspotilai- erityistason sairaanhoidosta. 19671: den hoidon lainmukaisessa järjestämisessä. Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa julkais- 19672: AOA pyysi sosiaali- ja terveysministeriötä il- seensa toimenpideohjelman "Terveydenhuolto 19673: moittamaan 30.6.1998 mennessä, mihin toimen- 2000-luvulle", johon sisältyy muun muassa ter- 19674: piteisiin ratkaisu oli antanut aihetta. veydenhuollon eettinen arviointi ja ohjaus, poti- 19675: Sosiaali- ja terveysministeriö esitti 14.12.1998 laan aseman vahvistaminen, väestöryhmittäis- 19676: vastauksessaan mm. seuraavan. ten palvelujen uudistaminen sekä ammatillisen 19677: Ministeriö korosti vastauksessaan, että läänin- osaamisen kehittäminen terveydenhuollossa. 19678: hallitusten valvontatehtävään kuuluu oma- 19679: aloitteisesti seurata ja valvoa lain noudattamista 19680: muun muassa psykiatrisessa hoidossa. Läänin- KUOLINTODISTUKSEN 19681: ANTAMISEN VIIVÄSTYMINEN 19682: hallitusten toimenpiteet jo pitkään niiden tiedos- 19683: sa olleen epäkohdan korjaamiseksi ovat olleet Kantelija arvosteli elokuussa 1997 kirjoituk- 19684: vähäisiä. Asiaa on käsitelty ministeriön ja lää- sessaan eduskunnan oikeusasiamiehelle, ettei 19685: ninhallitusten välisissä vuoden 1999 tulossopi- hän ollut useista pyynnöistään huolimatta saa- 19686: musneuvotteluissa. Ministeriö edellyttää, että nut Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen lai- 19687: lääninhallitukset jatkossa seuraavat alaikäisten tokselta lopullista kuolintodistusta poikansa 19688: psykiatrisen hoidon järjestämisen lainmukai- kuolinsyystä. 19689: suutta ja ryhtyvät tarvittaessa tarpeellisiin toi- Selvityksen mukaan kantelijan poika oli kuol- 19690: menpiteisiin. Ministeriö on edellyttänyt läänin- lut 27.9.1996. Oikeuslääketieteen laitoksen pro- 19691: 19692: 192 19693: TERVEYDENHUOLTO 19694: 19695: 19696: 19697: 19698: fessori suoritti 4.10.1996 hänelle oikeuslääketie- tiin Malmin sairaalaan sairaankuljetusajoneu- 19699: teellisen ruumiinavauksen ja antoi samana päi- volla hänen loukattuaan päänsä. Potilas todet- 19700: vänä väliaikaisen kuolintodistuksen hautaaruis- tiin päihtyneeksi ja hänen päälaellaan ollut haa- 19701: ta varten sekä lähetti poliisille palautteen ruu- va ommeltiin. Hän pääsi tuolloin poistumaan 19702: miinavauksessa todetuista löydöksistä. Ruu- päivystysvastaanotolta terveydenhoitohenkilö- 19703: miinavauslausunto ja lopullinen kuolintodistus kunnan huomaamatta. Hänet toimitettiin uu- 19704: annettiin 12.9.1997. delleen Malmin sairaalaan kaksi päivää myö- 19705: Professori totesi antamassaan selvityksessä hemmin. Hänen tajunnantasonsa todettiin sil- 19706: ruumiinavauslausunnon ja lopullisen kuolinto- loin aiemmasta alentuneeksi ja hänelle suoritet- 19707: distuksen antamisen kestäneen normaalista käy- tiin pään tietokonekerroskuvaus, jossa havait- 19708: tännöstä poiketen kohtuuttoman kauan. Keston tiin aivovamma. Hänet toimitettiin välittömästi 19709: syiksi hän ilmoitti tapauksen monimutkaisuu- Töölön sairaalaan. Töölön sairaalassa häntä 19710: den, lisäselvitysten hankkimisen ja muut muun tarkkailtiin ja hänen tilaansa seurattiin. Hänet 19711: muassa valtion aluehallinnon uudistuksesta joh- lähetettiin viikon kuluttua Malmin sairaalaan 19712: tuneet työkiireet. jatkohoitoon, koska hänen tilansa ei edellyttänyt 19713: Ruumiinavauslausunnon ja lopullisen kuolin- leikkaushoitoa tai muutakaan vaativaa eri- 19714: todistuksen antaminen kesti siis noin vuoden. tyishoitoa eikä häntä toisaalta voitu kuitenkaan 19715: Asiakirjoista käytettävissä olevan selvityksen vielä kotiuttaa sekavuutensa vuoksi. Malmin sai- 19716: perusteella AOA Paunio katsoi, että ruumiin- raalasta potilas kotiutettiin seuraavana päivänä. 19717: avauslausunnon ja lopullisen kuolintodistuksen Hänet löydettiin kotoaan kuolleena kahden päi- 19718: antaminen oli kestänyt liian kauan, minkä pro- vän kuluttua. 19719: fessori oli itsekin myöntänyt. Valtion virkamies- Potilaan tutkimuksista ja hoidosta Malmin 19720: lain (750/94) 14 §:n mukaan virkamiehen on suo- sairaalassa päivystysvastaanotolla AOA Paunio 19721: ritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivy- totesi Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen 19722: tyksettä. Menettelyn moitittavuutta arvioidessa lausuntoon yhtyen, että potilaan valvontaa voi- 19723: oli kuitenkin otettava huomioon myös ne muut daan pitää riittämättömänä, koska potilas pääsi 19724: tehtävät, joihin professori selvityksessään viitta- poistumaan päivystysvastaanotolta. Hän totesi 19725: si. AOA saattoi käsityksensä menettelyn virheei- myös, että hoidon ja huolenpidon tarpeessa ole- 19726: lisyydestä tämän tietoon ja kiinnitti huomiota van potilaan asianmukainen valvonta kuuluu 19727: vastaisen varalle virkatehtävien suorittamisen potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa 19728: joutuisuuteen. tarkoitettuun laadultaan hyvään terveyden- ja 19729: AOA Paunion päätös 26.1.1998, dnro 1745/4/97 sairaanhoitoon. 19730: Eri asia on, että potilas voi halutessaan kieltäy- 19731: tyä hänelle ehdotetuista tai jo aloitetuista tutki- 19732: POTILAAN KOTIUTTAMINEN muksista ja hoidoista. Tällöinkin potilasta on 19733: SAIRAALASTA 19734: hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kans- 19735: Kantelija arvosteli eduskunnan oikeusasiamie- saan muulla lääketieteellisesti hyväksytyllä ta- 19736: helle osoittamissaan kirjoituksissa edesmenneen valla. Koska oikeusturvakeskus oli jo todennut 19737: aikuisen poikansa tutkimuksia ja hoitoa 5.- 15. potilaan valvonnan olleen puutteellinen ja saat- 19738: 6.1995 välisenä aikana Malmin sairaalassa. tanut tämän käsityksensä Malmin sairaalan lää- 19739: Selvityksen mukaan kantelijan poika toimitet- ketieteellisestä toiminnasta vastaavan johtajan 19740: 19741: 193 19742: TERVEYDENHUOLTO 19743: 19744: 19745: 19746: 19747: tietoon, asia ei tältä osin antanut AOA:lle aihetta teen vastainen, sisälsi ikäsyrjintää, rajoitti en- 19748: enempään. tyisesti psykologin koulutuksen saaneen psyko- 19749: Potilaan hoidosta Malmin sairaalassa sen jäl- terapeutin ammatinharjoittamisoikeuksia ja oli 19750: keen, kun hänet oli siirretty sinne Töölön sairaa- myös asiakkaiden kannalta perusteeton. 19751: lasta AOA totesi yhtyen Terveydenhuollon oi- Kansaneläkelaitos ilmoitti, että päätökseen 19752: keusturvakeskuksen pysyvän asiantuntijan lau- olla ostamatta psykoterapiapalveluja 65 vuotta 19753: suntoon, että kyseistä hoitokertaa voidaan ar- täyttäneiltä psykoterapeuteilta, olivat vaikutta- 19754: vostella. neet: 19755: AOA perusteli käsitystään seuraavasti. Huo- 1) kuntoutusasiakkailta saatu palaute, 19756: mioon ottaen potilaan vakava aivovamma, se 2) se, että on pidetty tarkoituksenmukaisena, 19757: että hän Malmin sairaalaan tullessaan oli sekava että kuntoutuja ja kuntouttaja kuuluvat sa- 19758: ja että ajoittainen sekavuus mainitaan myös maan ikäryhmään, 19759: Töölön sairaalan hoitoyhteenvedossa, potilaan 3) se, että 65 vuotta täyttäneiden psykotera- 19760: kotiuttamista sairaalasta ei voida pitää riittävän peuttien toimeentulo on järjestetty vanhuus- 19761: perusteltuna. eläkkeenä eikä Kansaneläkelaitoksen käyttä- 19762: Potilaan kotiuttamista suunniteltaessa olisi miä yhteiskunnan varoja ole välttämätöntä 19763: tullut ottaa myös huomioon se seikka, että yli- käyttää ammattitulon hankkimiseen, 19764: opistollinen keskussairaala oli vasta edellisenä 4) minkä lisäksi päätöksellä on tavoiteltu en- 19765: päivänä todennut hänet niin sekavaksi, ettei se tistä parempaa kuntoutuksen onnistumista ja 19766: voinut kotiuttaa häntä, vaan nimenomaan lähet- tuloksellisuutta sekä kuntoutujan asiakas- ja 19767: ti hänet jatkohoitoon Malmin sairaalaan. Ko- oikeusturvan toteutumista. 19768: tiuttamista koskevaa ratkaisua tehtäessä olisi Kansaneläkelaitoksen ilmoituksen mukaan 19769: tullut kiinnittää huomiota myös potilaan selviy- päätös kohdistui kaikkiin niihin psykoterapiaa 19770: tymiseen kotona sairautensa ja vaikeiden elä- antaviin henkilöihin, jotka olivat saaneet oikeu- 19771: mänhallintaongelmiensa vuoksi. den käyttää psykoterapeutin ammattinimikettä 19772: AOA katsoi Malmin sairaalassa menetellyn eikä yksinomaan psykologeihin. Kansaneläkelai- 19773: potilaan hoidossa virheellisesti siten, että hänet tos totesi, että sillä on lakiin perustuva oikeus 19774: kotiutettiin sairaalasta liian varhain, minkä käsi- määritellä kuntoutustoiminnassaan tarvittavien 19775: tyksensä hän saattoi Malmin sairaalan asian- palvelujen sisältö sekä tahot, joilta palveluita 19776: omaisen osastonlääkärin tietoon. hankitaan. 19777: AOA Paunion päätös 27.2.1998, dnro 1098/4/96 Sosiaali- ja terveysministeriön lausunnon mu- 19778: kaan lääketieteellisesti ja kuntoutuksen näkö- 19779: kulmasta terapeutin ikää yksinomaisena korvat- 19780: PSYKOTERAPEUTTIEN IKÄSYRJINTÄ 19781: tavuuden rajaavana tekijänä ei voida pitää tar- 19782: Kantelija arvosteli Kansaneläkelaitoksen ke- koituksenmukaisena, vaan keskeisellä sijalla pal- 19783: väällä 1996 tekemää päätöstä olla ostamatta velujen tuottajia valittaessa tulisi olla terapeutin 19784: psykoterapiapalveluja yleisen vanhuuseläkeiän pätevyys, ammattitaito ja yhteistyökyky. Tä- 19785: saavuttaneilta, 65 vuotta täyttäneiltä psykote- hän näkemykseen yhtyi lausunnossaan myös so- 19786: rapeuteilta. Kantelijan mukaan päätös oli Suo- siaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskes- 19787: men hallitusmuodon yhdenvertaisuusperiaat- kus. 19788: 19789: 19790: 19791: 194 19792: TERVEYDENHUOLTO 19793: 19794: 19795: 19796: 19797: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus puoles- AOA totesi lisäksi, että vaikka päätöksellä ei 19798: taan totesi, että terveydenhuollon ammattihen- rajoitettu 65 vuotta täyttäneiden psykotera- 19799: kilöistä annetussa laissa ei ole asetettu ikärajoja, peuttien oikeutta harjoittaa ammattiaan nimi- 19800: joiden sivuuttamisen jälkeen terveydenhuollon kesuojattulla psykoterapeuttina, päätös merkit- 19801: ammattihenkilöillä ei olisi enää oikeutta harjoit- si kuitenkin varsin merkittävää tosiasiallista ra- 19802: taa ammattiaan. Oikeusturvakeskuksen näke- joitusta jokaisen perusoikeutena turvattuun oi- 19803: myksen mukaan on erittäin ongelmallista aset- keuteen lain mukaan hankkia toimeentulonsa 19804: taa ikärajoja ammatinharjoittamiselle, koska sa- valitsemailaan ammatilla. Tässä tapauksessa va- 19805: manikäisten henkilöiden työkyky saattaa monis- littu ammatti oli psykoterapeutin ammatti, jossa 19806: ta syistä johtuen olla hyvinkin erilaista. oikeutta ammatinharjoittamiseen nimikesuojat- 19807: Kansaneläkelaitoksen valtuutetut katsoivat, tulla terveydenhuollon ammattihenkilönä ei ole 19808: että Kansaneläkelaitoksella on kansaneläkelai- sidottu kansaneläkelain mukaiseen vanhuuselä- 19809: toksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun keikään, vaan asianomaisen henkilön kykyyn 19810: asetuksen 7 §:n nojalla oikeus päättää, mistä se harjoittaa kyseistä ammattia. 19811: hankkii kuntoutuspalveluja, ja että päätöstä Kansaneläkelaitoksen ilmoittamia syitä ei voi- 19812: tehdessään Kansaneläkelaitos on pyrkinyt otta- tu AOA:n mielestä pitää hallitusmuodon 5 §:ssä 19813: maan huomioon asiakkaiden näkökulman. tarkoitettuina hyväksyttävinä perusteina kysei- 19814: Selvityksen mukaan Kansaneläkelaitos oli kui- selle ikärajoitusta koskevalle päätökselle. Hän 19815: tenkin 10.3.1998 lukien muuttanut päätöstään katsoi, että vaikka Kansaneläkelaitoksella on 19816: siten, että ikärajoitus oli poistettu. kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuk- 19817: AOA Paunio totesi päätöksessään mm., että sesta annetun asetuksen 7 §:n mukaan oikeus 19818: päättäessään olla hankkimatta terapiapalveluita päättää palvelujen järjestämistavasta, palvelu- 19819: 65 vuotta täyttäneiltä psykoterapeuteilta Kan- jen järjestämistapaa koskeva päätös ei saa olla 19820: saneläkelaitos oli asettanut nämä psykoterapeu- sisällöltään ristiriidassa hallitusmuodon ikäsyr- 19821: tit muihin nähden eri asemaan iän perusteella. jinnän kieltävän perusoikeussäännöksen kanssa. 19822: Tästä syystä olikin arvioitava, voitiinko katsoa AOA katsoi Kansaneläkelaitoksen menetelleen 19823: olevan olemassa sellaisia hallitusmuodon 5 §:ssä virheellisesti asiassa ja saattoi käsityksensä me- 19824: tarkoitettuja hyväksyttäviä perusteita, jotka oi- nettelyn virheellisyydestä Kansaneläkelaitoksen 19825: keuttivat tällaiseen menettelyyn. Samoin oli ar- tietoon. 19826: vioitava, mikä merkitys Kansaneläkelaitoksen AOA Paunion päätös 22.5.1998, dnro 1373/4/96 19827: järjestämästä kuntoutuksesta annetun asetuk- 19828: sen 7 §:lle tuli tässä yhteydessä antaa. 19829: AOA viittasi sosiaali- ja terveysministeriön PSYKIATRISEN POTILAAN 19830: lausuntoon, jonka mukaan lääketieteellisesti ja ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN 19831: RAJOITIAMINEN 19832: kuntoutuksen näkökulmasta terapeutin ikää yk- 19833: sinomaisena korvattavuuden rajaavana tekijänä Potilaan lakimies arvosteli muun muassa poti- 19834: ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Keskeisel- laaseen Vanhan Vaasan sairaalassa kohdistettu- 19835: lä sijalla palvelujen tuottajia valittaessa tulee ja itsemääräämisoikeuden rajoituksia. 19836: olla terapeutin pätevyys, ammattitaito ja yhteis- Saadun selvityksen mukaan erilaistumatonta 19837: työkyky. jakomielitautia sairastava potilas oli ollut sairaa- 19838: 19839: 19840: 19841: 195 19842: TERVEYDENHUOLTO 19843: 19844: 19845: 19846: 19847: lassa hoidettavana yhtäjaksoisesti marraskuusta sin tarkastaa ja pidättää sairaalassa, pykälän 3 19848: 1992 lähtien. Hänen hoitoaan oli selvityksen momentissa mainittujen tahojen osoittamat lä- 19849: mukaan toteutettu hänen vaikea psyykkinen sai- hetykset on kuitenkin aina toimitettava viipy- 19850: rautensa huomioon ottaen mahdollisimman pal- mättä tarkastamattomina perille. Sanamuoton- 19851: jon vapauksia antaen. Selvityksestä ilmeni, että sa mukaisesti pykälän 3 momentti suojaa tark- 19852: sairaalan henkilökunnalle oli annettu ohje olla kailuun otetulle tai hoitoon määrätylle osoitetut 19853: yhdistämättä potilaalle hänen lakimiehensä pu- kirjeet tai muut lähetykset. 19854: heluja. Nämä puhelut tuli ohjeen mukaan yhdis- Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan 19855: tää sairaalan silloiselle ylilääkärille. Annetun oh- mukaan kirjeenvaihtoon artiklan tarkoittamas- 19856: jeen mukaisesti potilaan lakimiehen kaksi puhe- sa mielessä kuuluu myös viestintä puhelimitse. 19857: lua potilaalle yhdistettiin kesällä 1994 sairaalan Mielenterveyslain säännöstä tuleekin AOA:n kä- 19858: ylilääkärille eikä potilaalle. sityksen mukaan tulkita siten, että se kattaa 19859: Sairaalan silloisen ylilääkärin antaman selvi- myös erityisasemassa olevien mainittujen taho- 19860: tyksen mukaan puhelimen käyttöä joudutaan jen puhelimitse tapahtuvan yhteydenoton tark- 19861: rajoittamaan vapautta rajoittavissa laitoksissa kailuun otettuun tai hoitoon määrättyyn. Näin 19862: käytännön syistä esimerkiksi puhelujen keston ollen hänen käsityksensä mukaan tällaista yh- 19863: vuoksi tai muusta syystä (esim. yhteydenpito teydenottoa ei saa rajoittaa. 19864: rikolliseen toimintaan) tai potilaan psyykkisen Sairaalan silloinen ylilääkäri oli AOA:n käsi- 19865: tilan vuoksi. Ylilääkäri totesi edelleen, että poti- tyksen mukaan toiminut virheellisesti rajoittaes- 19866: laan vastaanottaessa puhelun huonossa psyy kki- saan potilaan lakimiehen puhelimitse tapahtu- 19867: sessä tilassa saattaa syntyä oleellisia väärinym- neita yhteydenottoja. Ylilääkäri ilmoitti selvi- 19868: märryksiä, jotka voivat ahdistaa potilasta ja tyksessään perustelleensa rajoittamispäätök- 19869: huonontaa hänen tilaansa. Ylilääkäri kertoo sel- siään edellä mainituilla hoidollisilla näkökohdil- 19870: vittäneensä kyseiselle lakimiehelle edellä mainit- la. Näitä näkökohtia ylilääkäri ei kuitenkaan 19871: tuja hoidollisia näkökulmia puhelimitse tapah- pystynyt yksilöimään, varsinkaan kun hän ei 19872: tuvassa yhteydenpidossa haluamatta vähim- ollut merkinnyt niitä potilaan sairauskertomuk- 19873: mässäkään määrin loukata potilaan oikeustur- seen, mikäli olisi AOA:n käsityksen mukaan ollut 19874: vaa. tarpeellista. 19875: AOA Paunio totesi, että itsemääräämisoikeu- Sairaalan nykyisen johtavan lääkärin antami- 19876: den rajoituksista säädetään mielenterveyslain 28 en kirjallisten, yksiselitteisten ohjeiden mukaan 19877: §:ssä ja että säännös koskee psykiatrista sairaala- asianajajan ja lakimiehen puhelinsoitot yhdiste- 19878: hoitoaja siis myös valtion mielisairaalassa annet- tään aina potilaalle. Nämä ohjeet ovat AOA:n 19879: tavaa hoitoa. mielestä sopusoinnussa Euroopan ihmisoikeus- 19880: AOA:n mukaan mielenterveyslain 28 §:n 3 mo- sopimuksen 8 artiklan ja mielenterveyslain 28 §:n 19881: mentissa korostetaan valvovien viranomaisten, 3 momentin sekä tapahtumisenjälkeen voimaan 19882: lainkäyttöviranomaisten ja oikeusavustajien eri- tulleen hallitusmuodon 8 §:n kanssa. 19883: tyisasemaa itsemääräämisoikeuksia rajoitettaes- Uudet perusoikeussäännökset huomioon ot- 19884: sa. Vaikka tarkkailuun otetulle tai hoitoon mää- taen mielenterveyslain 28 §:ssä säädetään AOA:n 19885: rätylle saapuvat kirjeet tai muut lähetykset voi- käsityksen mukaan puutteellisesti itsemäärää- 19886: daan pykälän 2 momentissa säädetyin edellytyk- misoikeuden rajoittamisesta. Perusoikeuksien 19887: 19888: 19889: 19890: 196 19891: TERVEYDENHUOLTO 19892: 19893: 19894: 19895: 19896: rajoittamisen tulee perustua lakiin. Koska mie- AOA Paunio arvioi ratkaisussaan kysymystä 19897: lenterveyslain 28 §:n säännöksiä itsemääräämis- toisaalta tahdosta riippumattoman ja toisaalta 19898: oikeuden rajoittamisesta ei AOA:n mielestä voi- vapaaehtoisen psykiatrisen sairaalahoidon osal- 19899: da pitää perusoikeuksien rajoittamisen oikeudel- ta. 19900: lisia edellytyksiä täyttävänä, hän oli jo erään AOA totesi asiakirjoista saamansa selvityksen 19901: toisen kanteluratkaisun yhteydessä esittänyt so- perusteella, että ylilääkäri oli ottanut kyseisen 19902: siaali- ja terveysministeriölle (30.12.1997, dnro potilaan tarkkailuun ja tehnyt kolmantena päi- 19903: 2704/2/97), että se ryhtyisi toimenpiteisiin sään- vänä tämän jälkeen asianomaisen osastonlääkä- 19904: nöksen muuttamiseksi niin, että siitä ilmenisi rinlaatiman tarkkailulausunnon perusteella pää- 19905: selkeästi kyseisen perusoikeuden rajoituksen laa- töksen, jonka mukaan edellytyksiä potilaan hoi- 19906: juus ja sen täsmälliset edellytykset. toon määräämiseen hänen tahdostaan riippu- 19907: Hän totesi tässä yhteydessä, että kyseistä sää- matta ei ollut. Kun otettiin huomioon mielenter- 19908: dösmuutosta valmistellessaan ministeriö ottanee veyslain ja hallintomenettelylain esteellisyys- 19909: huomioon myös tarpeen säätää mielenterveys- säännökset ylilääkärin olisi AOA:n näkemyksen 19910: lain 28 §:n 3 momentissa mainittujen erityisase- mukaan hoitoon määräämisestä päättävänä lää- 19911: massa olevien tahojen puhelimitse tapahtuvasta kärinä tuolloin tullut pidättyä tekemästä vii- 19912: yhteydenotosta tarkkailuun otettuun tai hoitoon meksi mainittua päätöstä. Tämän ylilääkäri oli 19913: määrättyyn. itsekin myöntänyt. 19914: AOA esitti sairaalan silloiselle ylilääkärille kä- Mitä tulee ylilääkärin osallistumiseen potilaan 19915: sityksensä tämän virheellisestä menettelystä. psykiatriseen sairaalahoitoon määräämismenet- 19916: Päätöksessä arvioitiin myös valtion mielisai- telyyn kaiken kaikkiaan, AOA totesi, että saa- 19917: raalaan ottamista koskevan päätöksen valitus- dun selvityksen mukaan ylilääkäri otti potilaan 19918: kelpoisuutta. kerran tarkkailuun, laati kerran hänestä tarkkai- 19919: AOA Paunion päätös 16.6.1998, dnro 800/4/96 lulausunnon, määräsi kerran hänet tahdosta riip- 19920: pumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon, 19921: teki kolmesti kielteisen hoitoonmääräämispää- 19922: VIRKALÄÄKÄRIN ESTEELLISYYS 19923: töksen ja päätti kerran tahdosta riippumatto- 19924: Kantelija pyysi oikeusasiamiestä tutkimaan, man hoidon lopettamisesta. 19925: osallistuiko Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin AOA totesi käsityksenään, ettei liene epätaval- 19926: kuntayhtymän Paiholan sairaalan ylilääkäri es- lista, että virkalääkäri hoitaa potilastaan tämän 19927: teellisenä yksityisvastaanotolla hoitaruansa po- tahdon mukaisesti sekä yksityisvastaanotonaan 19928: tilaan hoitoa koskevien päätöksien tekemiseen että julkisen terveydenhuollon toimintayksikös- 19929: sairaalassa. Kantelijan mielestä psykiatrisen sai- sä. Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa potilas- 19930: raalan ylilääkäri on esteeilinen tekemään poti- ta hoidettaessa on kuitenkin otettava huomioon, 19931: laan hoitoa koskevia päätöksiä sairaalassa, jos eri että psyykkisesti sairaan henkilön mahdollisuu- 19932: hoitomuotoja harkittaessa yhtenä vaihtoehtona det vapaaseen ja riippumattomaan tahdonmuo- 19933: on potilaan hoito lääkärin omalla yksityisvas- dostukseen voivat olla ainakin ajoittain rajoite- 19934: taanotolla. Kantelijan mukaan valtiovallan tuli- tut. Silloinkunryhdytään potilaan psykiatriseen 19935: SI vahvistaa yksityisvastaanottotoiminnassa sairaalahoitoon määräämismenettelyyn, poti- 19936: noudatettavat periaatteet. laan vapaa tahto puuttuu. Tällaisen potilaan 19937: 19938: 19939: 19940: 197 19941: TERVEYDENHUOLTO 19942: 19943: 19944: 19945: 19946: hoitaminen asettaa virkalääkärin toiminnalle Kuntien palveluksessa olevien lääkärien yksi- 19947: korkeat eettiset vaatimukset. tyisvastaanottotoiminta viranhoidon ohella on 19948: AOA:n käsityksen mukaan saattaisi olla perus- laajalle levinnyt, työnantajien hyväksymä va- 19949: teltua, että virkalääkäri pidättyisi osallistumas- kiintunut käytäntö. Oikeusturvakeskuksen käsi- 19950: ta potilaan psykiatriseen sairaalahoitoon mää- tyksen mukaan tämä käytäntö on valtakunnalli- 19951: räämismenettelyyn silloin, kun on kysymys lää- sesti epäyhtenäinen, mikä johtuu siitä, että kun- 19952: kärin yksityisvastaanotonaan säännöllisesti ja nissa ja kuntayhtymissä sovelletaan asianomai- 19953: jatkuvasti hoitamasta potilaasta. sia säännöksiä eri tavalla. Yksityisvastaanotto- 19954: AOA totesi päätöksessään myös, että hoitoon toiminnan ja lääkärin sairaalatoiminnan tai ter- 19955: ottamisessa ja siinä noudatettavassa etusijajär- veyskeskustoiminnan yhteensovittaminen saat- 19956: jestyksessä on otettava huomioon periaatteita, taisi oikeusturvakeskuksen käsityksen mukaan 19957: joilla on oikeudellista merkitystä. Eräs tällainen vaatia selkeyttämistä käytännön yhdenmukais- 19958: periaate on vaatimus virkamiesten esteettömyy- tamiseksi ja eri osissa maata asuvien potilaiden 19959: destä. Esteellisyyssäännösten yleisenä tarkoi- saattamiseksi yhdenvertaiseen asemaan. 19960: tuksena on taata yksittäistapauksessa toiminnan AOA totesi tältä osin seuraavan. 19961: objektiivisuus. Virkamiehen henkilökohtaiset si- "Vaikka sivutoimien pitämisen valvonta ja 19962: donnaisuudet ja vaikuttimet eivät saa vaikuttaa mahdollinen rajoittaminen ovat ensisijaisesti 19963: hänen toimintansa sisältöön. kunnallisen työnantajan asia, josta määrätään 19964: Mitä tulee ylilääkärin tekemiin päätöksiin, jot- tarkemmin kunnan tai kuntayhtymän virka- 19965: ka koskivat potilaan vapaaehtoista hoitoa, AOA säännössä, pidän mahdollisena, että yksityisvas- 19966: totesi, että saadun selvityksen mukaan ylilääkäri taanottotoiminnan ja lääkärin sairaalatoimin- 19967: oli kerran lähettänyt potilaan yksityisvastaan- nan tai terveyskeskustoiminnan yhteensovitta- 19968: otoltaan sairaalaan, kerran suorittanut hänelle minen vaatii Terveydenhuollon oikeusturvakes- 19969: tulotutkimuksen ja neljästi päättänyt hänen va- kuksen esittämistä syistä selkeyttämistä. Ter- 19970: paaehtoisen hoidon lopettamisestaan. veydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa 19971: Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella laissa (559/94) on lääkärin ammatin harjoitta- 19972: AOA katsoi, ettei ylilääkäriä hänen käsityksensä mista koskevien tarkempien määräysten antami- 19973: mukaan voitu näissä vapaaehtoista hoitoa kos- seen oikeuttava valtuutussäännös." 19974: kevissa ratkaisuissa pitää esteellisenä. AOA:n AOA saattoi ylilääkärin sekä sosiaali- ja ter- 19975: mukaan luottamus virkalääkärin puolueetto- veysministeriön tietoon käsityksensä yksityis- 19976: muuteen saattaa kuitenkin yksittäistapauksissa vastaanottotoiminnan ja lääkärin sairaalatoi- 19977: vaarautua sen johdosta, että hän osallistuu jat- minnan ja terveyskeskustoiminnan yhteensovit- 19978: kuvasti saman psykiatrista hoitoa tarvitsevan tamisesta. Hän pyysi ministeriötä ilmoittamaan 19979: potilaan hoitoa koskevaan päätöksentekoon toi- 31.12.1998 mennessä toimenpiteistä, joihin se on 19980: saalta sairaalassa ja toisaalta hoitaa tätä yksi- asiassa ryhtynyt. 19981: tyisvastaanotonaan sairaalahoidon väliaikoina. AOA Paunion päätös 18.6.1998, dnro 638/4/96 19982: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus oli lau- 19983: sunnossaan todennut yksityisvastaanottotoi- Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti 17.3.1999 19984: mintaa koskevan käytännön yhdenmukaistami- vastauksessaan virkalääkäreiden sivutoimien val- 19985: sesta seuraavaa. vonnasta seuraavaa. 19986: 19987: 19988: 198 19989: TERVEYDENHUOLTO 19990: 19991: 19992: 19993: 19994: Ministeriö toteaa korkeimman hallinto-oikeuden Asia siirrettiin viraston lakimiehelle, joka ilmoit- 19995: ratkaisun (KHO: 1995-A-28, äänestys 5-2) saat- ti toimittajalle samansisältöisen kantansa. Toi- 19996: taneen johtaa liian suureen varovaisuuteen kunnal- mittaja pyysi lakimiestä soittamaan kantelukir- 19997: listen virkamiesten sivutoimien kieltämisessä. Mi- joituksen laatijalle, joka olisi voinut kertoa val- 19998: nisteriön käsityksen mukaan sivutoimien kieltämi- tuuttaneensa hänet tiedustelemaan asiaa, ja an- 19999: nen pitäisi tarvittaessa olla mahdollista esimerkiksi toi kyseisen henkilön puhelinnumeron. 20000: sellaisessa tilanteessa, jossa terveydenhuollon am- AOA Paunio totesi kanteluun antamassaan 20001: matinharjoittajalla on tosiasiallinen vaikuttamis- päätöksessä mm. seuraavaa. 20002: mahdollisuus potilasvirtoihin, vaikka hän ei olisi- 20003: kaan tulosvastuullisessa asemassa. 20004: Ministeriö ei pidä tarkoituksenmukaisena uusi- Diaarimerkintöjen julkisuus ja salassapito 20005: en määräysten tai ohjeiden antamista virkalääkä- Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 20006: reiden sivutoimista terveydenhuollon ammattihen- 13 §:n nojalla potilasasiakirjoihin sisältyvät tie- 20007: kilöistä annetun lain nojalla. Sen sijaan ministeriö dot ovat salassa pidettäviä. Terveydenhuollon 20008: pitää suotavana kunnallisten terveyspalvelujen ammattihenkilöstö tai muu terveydenhuollon 20009: tuottajien yhteistoimintaa ja lääkäreiden palkkaus- toimintayksiköissä työskentelevä taikka sen teh- 20010: järjestelmän uudistamista tätä tukevaksi. Kaksois- täviä suorittava henkilö ei voi ilman potilaan 20011: roolien houkuttavuutta voitaisiin vähentää julkisen kirjallista suostumusta antaa sivulliselle potilas- 20012: sektorin täydennyskoulutuksen kehittämisellä, vir- asiakirjoihin sisältyviä tietoja. Valtion virkamies 20013: kaehtosopimusten mukaisten vapaa-aikojen tur- on myös valtion virkamieslain 17 §:n nojalla vel- 20014: vaamisella sijaisten käytön avulla, perus- ja eri- vollinen pitämään salassa salassapidettäväksi 20015: koistumiskoulutusmäärien lisäämisellä työmark- määrättyjä tai yleensäkin toisen terveydentilaa 20016: kinoilta poistuvaa lääkärimäärää vastaavaksi sekä koskevia tietoja. Kun jokin asia on salassa pidet- 20017: sairausvakuutusjärjestelmän kehittämisellä. tävä, koskee tämä asiakirjajulkisuuslain 16 §:n 20018: Kunnallisen työnantajan mahdollisuutta harki- mukaan siihen liittyviä asiakirjoja. 20019: ta työntekijän sivutoimen haitallisuutta tulisi mi- Kun diaarimerkinnät sisältävät salassa pidet- 20020: nisteriön näkemyksen mukaan laajentaa kunnalli- täviä tietoja, ne eivät ole julkisia eikä diaarista 20021: sia virkamiehiä koskevia säännöksiä tai virkasään- saa aiheutua salassa pidettävän tiedon paljastu- 20022: töjä muuttamalla. mista. Saadun selvityksen mukaan nyt kysy- 20023: myksessä olevassa asiassa diaari sisälsi edellä sa- 20024: notun perusteella salassa pidettäväksi luokitelta- 20025: via tietoja potilaasta ja hänen hoitosuhteestaan. 20026: TIEDONSAANTI TERVEYDENHUOLLON Näin ollen AOA katsoi, että Terveydenhuollon 20027: OIKEUSTURVAKESKUKSEN OlAARISTA 20028: oikeusturvakeskuksen lakimiehen tulkinta ky- 20029: Toimittaja soitti Terveydenhuollon oikeustur- seessä olleiden diaaritietojen salaisuudesta ei ol- 20030: vakeskukseen tarkistaakseen, oliko sinne jätetty lut virheellinen sikäli kuin salassa pidettävyys 20031: kantelukirjoitus, jonka kopion hän oli aiemmin koski tietoja potilaan nimestä ja hänen hoitosuh- 20032: saanut haltuunsa sen laatijalta. Oikeusturvakes- teestaan. K ysytyistä tiedoista sen sijaan kanteli- 20033: kuksen kirjaamon henkilökunta kieltäytyi kerto- jan nimi ja kantelun saapumisajankohta eivät 20034: masta asiaa vedoten salassapitosäännöksiin. hänen näkemyksensä mukaan ole potilaan ase- 20035: 20036: 20037: 199 20038: TERVEYDENHUOLTO 20039: 20040: 20041: 20042: 20043: masta ja oikeuksista annetun lain tai asiakirja- toon jätetty hänen saamansa kopion mukainen 20044: julkisuuslain nojalla salassa pidettäviä. kantelu vai ei. 20045: Lakimies kertoi selvityksessään, että oikeus- 20046: turvakeskus ei pääsääntöisesti luovuta puheli- 20047: Asianosaisjulkisuus 20048: messa kantelijalle tai hänen avustajalleen salassa 20049: Lakimies totesi selvityksessään muun ohella pidettäviä tietoja. Hän kertoi ilmoittaneensa toi- 20050: myös, että lapsen vanherumaHa ei ole yksin- mittajalle, ettei pyydettyä tietoa voida ilmoittaa 20051: omaan vanhemmuutensa perusteella oikeutta toimittajalle puhelimitse ilman asianosaisen 20052: saada potilasasiakirjoihin kirjattuja lapsen ter- suostumusta. Lakimies kertoo soittaneensa kan- 20053: veydentilaa koskevia tietoja. Hänen tulee laki- telun tehneelle henkilölle toimittajalta saamaan- 20054: miehen käsityksen mukaan olla myös lapsensa sa puhelinnumeroon useamman kerran tavoitta- 20055: huolta ja tai hänellä tulee olla oikeus tietoon asia- matta ketään. 20056: kirjajulkisuuslain 19 §:n 1 momentissa määritel- AOA:n mielestä toimittajan esittämää pyyn- 20057: lyn asianosaisuuden perusteella. töä ei olisi voitu toteuttaa paljastamatta salassa 20058: AOA:n mielestä tässä asiassa ei kuitenkaan pidettävää tietoa potilaasta ja hoitosuhteen ole- 20059: ollut vanhemman osalta kysymys potilasasiakir- massaolosta. Näin ollen salassa pidettävän tie- 20060: joihin kirjattujen lapsen terveydentilaa koske- don antamiselle asetettu vaatimus kirjallisesta 20061: vien salassa pidettävien tietojen luovuttamises- pyynnöstä ja valtuutuksesta oli asiakirjain julki- 20062: ta. Kysymys oli siitä, oliko lapsen vanherumaHa suuslain 7 §:n ja potilaan asemasta ja oikeuksista 20063: kantelun tekijänä asianosaisen oikeus tietoon annetun lain 13 §:n mukainen ja tarpeellinen tur- 20064: hänen lähettämänsä kantelukirjoituksen sisällön va henkilötietojen suojalle. 20065: kirjaamisesta ja kirjelmän saapumisesta viras- Selvityksestä ilmeni myös, että lakimies oli 20066: toon. ohjannut toimittajan soittamaan viraston apu- 20067: AOA:n käsityksen mukaan tieto asian vireille laisjohtajalle asiakirjojen luovuttamisesta. Hal- 20068: tulosta koskee kantelijan etua, oikeutta tai vel- lintomenettelylain 4 §:n mukaisen yleisen neu- 20069: vollisuutta siten kuin asiakirjajulkisuuslain 19 vontavelvollisuuden perusteella lakimiehen olisi 20070: §:n 1 momentista tarkoitetaan. Näin ollen hän kuitenkin tullut ohjata toimittaja kirjallisesti 20071: piti virheellisenä lakimiehen ja Terveydenhuol- pyytämään asiakirjajulkisuuslain 8 §:n mukaista 20072: lon oikeusturvakeskuksen tässä asiassa esittä- valituskelpoista viranomaisratkaisua asiakirjan 20073: mää käsitystä siitä, ettei kantelukirjoituksen oi- julkisuuteen ja esittämään tässä vaiheessa asian- 20074: keusturvakeskukselle jättänyt henkilö olisi ollut omistajan kirjallisen valtuutuksen. 20075: oikeutettu asianomistajana saamaan tietoa asian Tältä osin AOA katsoi lakimiehen laiminlyö- 20076: vireille tulosta. neen neuvontavelvollisuutensa ja menetelleen si- 20077: ten virheellisesti. 20078: Lakimiehen menettely 20079: AOA saattoi käsityksensä lakimiehen menette- 20080: Lakimiehen selvityksen mukaan toimittaja oli lyn virheellisyydestä hänen tietoonsa. Hän saat- 20081: puhelimitse tiedustellut ensiksi kirjaajalta ja sit- toi myös Terveydenhuollon oikeusturvakeskuk- 20082: temmin lakimieheltä, oliko nimeltä mainittu lap- sen ja lakimiehen tietoon käsityksensä diaaritie- 20083: sen äiti kannellut Terveydenhuollon oikeustur- tojen julkisuudesta ja asiainosaisjulkisuudesta 20084: vakeskukselle lapsen hoidosta. Toimittajan ker- tässä asiassa. 20085: toman mukaan hän oli tiedustellut, oliko viras- AOA Paunion päätös 18.6.1998, dnro 2089/4/96 20086: 20087: 200 20088: TERVEYDENHUOLTO 20089: 20090: 20091: 20092: 20093: VALITUSOSOITUS ASIAKIRJAJULKI- saalta selvästi lisännyt potilaiden tarvetta ha- 20094: SUUTTA KOSKEVASSA ASIASSA keutua yksityislääkäreiden vastaanotoille. 20095: Kantelija arvosteli kantelussaan Jyväskylän Yksityislääkäri oli määrännyt kantelijalle suo- 20096: kaupungin K yllön terveysaseman ylilääkärin ritettavaksi laboratoriotutkimuksen, jota varten 20097: menettelyä kirjeen julkistamista koskevassa häneltä otettiin näyte Kokemäen terveyskeskuk- 20098: asiassa. sessa. Näytettä ei tutkittu terveyskeskuksessa, 20099: Kantelijan mukaan ylilääkäri kieltäytyi luo- vaan se lähetettiin tutkittavaksi yksityiseen tut- 20100: vuttamasta hänelle jäljennöstä hallussaan ole- kimuslaboratorioon. Se laskutti potilaalta näyt- 20101: vasta kantelijaa koskevasta kirjeestä, vaikka teen tutkimuksesta aiheutuneet kustannukset 20102: kantelija oli useita kertoja pyytänyt sitä häneltä. 209 markkaa. 20103: Ylilääkäri teki kieltäytymisensä johdosta kirjal- Kantelija haki korvausta kustannuksista, 20104: lisen päätöksen. Päätökseen liittämänsä valitus- mutta Kansaneläkelaitoksen paikallistoimisto 20105: osoituksen mukaan hakijalla oli mahdollisuus hylkäsi hakemuksen, koska tutkimuksen tarve 20106: valittaa ratkaisusta lääninoikeuteen. oli todettuja määräys annettu terveyskeskukses- 20107: AOA Paunio totesi, että päätökseen liitetty sa ja koska tutkimus kuului sen mukaan julkisen 20108: valitusosoitus oli yleistenasiakirjain julkisuudes- terveydenhuollon kustannettaviksi valtionapu- 20109: ta annetun lain 8 §:n vastainen ja siten virheelli- na saaduilla varoilla. Kantelija valitti päätökses- 20110: nen. Hänen käsityksensä mukaan ylilääkärin oli- tä Lounais-Suomen vakuutusalueen sosiaaliva- 20111: si tullut ohjata hakija pyytämään viranomais- kuutuslautakuntaan, joka hylkäsi valituksen. 20112: ratkaisu sosiaali- ja terveyslautakunnalta, jonka Kantelija haki laboratoriotutkimuksesta ai- 20113: päätöksestä hakijalla oli mahdollisuus valittaa heutuneiden kustannusten korvaamista myös 20114: lääninoikeuteen. kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnalta, 20115: AOA saattoi käsityksensä valitusosoituksen mutta sekään ei korvannut kustannuksia. Kau- 20116: virheellisyydestä ylilääkärin tietoon. punginhallitus pysytti lautakunnan päätöksen. 20117: AOA Paunion päätös 29.9.1998, dnro 228114/ Turun ja Porin lääninoikeus hylkäsi kantelijan 20118: 96 valituksen, koska kunta ei ollut rikkonut velvol- 20119: lisuuttaan sairaanhoidon järjestämisessä eikä 20120: kysymys myöskään ollut sosiaali- ja terveyden- 20121: SAIRAANHOITOKUSTANNUSTEN huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta anne- 20122: KORVAAMINEN 20123: tun lain 4 §:n 4 kohdassa tarkoitetusta kunnan 20124: Kokemäen terveyslautakunta oli tehnyt pää- hankkimasta palvelusta. 20125: töksen, jonka mukaan terveyskeskuksessa tut- Sosiaali- ja terveysministeriö totesi antamas- 20126: kittiin myös yksityislääkäreiden määräämät la- saan lausunnossa, että sairausvakuutuksen osal- 20127: boratoriotutkimukset. Ne tutkimukset, joita ei ta asiakirjoista ilmenevä ratkaisu on voimassa 20128: voitu tehdä terveyskeskuksessa, lähetettiin pää- olevan oikeuskäytännön mukainen. Käytännös- 20129: töksen mukaan yksityisiin laboratorioihin, jotka sä tämä merkitsee sitä, että yksityisellä sektorilla 20130: laskuuivat tutkimuksen hinnan suoraan poti- tehtyjen tutkimusten kustannukset voivat jois- 20131: laalta. Päätös tehtiin, koska yksityinen lääkäri- sakin yksittäisissä tapauksissa jäädä kokonaan 20132: keskus paikkakunnalla oli lopettanut varsinai- asiakkaan maksettaviksi. Tällaista tilannetta ei 20133: sen laboratoriotoiminnan. Lääkäripula oli toi- ministeriön mukaan voida pitää hyväksyttävä- 20134: 20135: 20136: 20137: 201 20138: TERVEYDENHUOLTO 20139: 20140: 20141: 20142: 20143: nä ja sen korjaaminen tulee ottaa huomioon lain- Kansalaisten sosiaaliturvaan ja terveyden- 20144: säädäntöä kehitettäessä. huoltoon liittyvien säännösten tulee AOA:n mie- 20145: AOA Paunio kiinnitti kanteluun antamassaan lestä olla niin täsmällisiä ja yksiselitteisiä, ettei 20146: päätöksessä huomiota siihen, että nyt esillä ole- nyt esillä olevan kaltaisia tulkintaerimielisyyk- 20147: vassa tapauksessa sosiaali- ja terveydenhuollon siä ja haittoja synny. 20148: suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain Koska kantelijan kuten useiden muidenkin va- 20149: säännös (4 §)ja sairausvakuutuslain säännös (ll kuutettujen kohdalla sairausvakuutuslain ll a 20150: a §)olivat johtaneet sellaisiin tulkintoihin, joista §:n soveltaminen oli osoittautunut ongelmalli- 20151: oli aiheutunut asiakkaalle haittaa siten, että hän seksi, AOA piti säännöksen selkeyttämistä ja 20152: oli joutunut itse maksamaan yksityislääkärin täydentämistä välttämättömänä, jotta vakuu- 20153: määräämän ja terveyskeskuksessa otetun näyt- tettujen oikeusturva sairaanhoitokustannusten 20154: teen tutkimuksesta yksityisessä laboratoriossa korvaamisessa varmentuisi. Säännöksen tulkin- 20155: aiheutuneet sairaanhoitokustannukset saamatta taa ei hänen nähdäkseen voitu jättää Kansanelä- 20156: korvauksia Kansaneläkelaitokselta tai julkisesta kelaitoksen soveltamisohjeiden varaan. 20157: terveydenhuollosta. AOA totesi, että ministeriön tiedossa jo pit- 20158: Kansaneläkelaitos oli katsonut, ettei asiakas kään olleen lainsäädännöllisen epäkohdan pois- 20159: ollut oikeutettu sairausvakuutuslain mukaiseen taminen vaatii kiireellisiä toimenpiteitä. Hän 20160: korvaukseen, koska laboratoriotutkimuksen pyysi ministeriötä ryhtymään näihin toimenpi- 20161: osalta oli kokonaisuudessaan kysymys julkisen teisiin, koska lainsäädäntö oli johtanut kanteli- 20162: terveydenhuollon toiminnasta, jonka kustan- jankohdalla ja saattoi johtaa muissakin tapauk- 20163: nuksiin sairausvakuutus ei voinut osallistua. sissa siihen, että lääkärin määräämiä potilaalle 20164: Kunta oli puolestaan katsonut, ettei kyseinen välttämättömiä terveydenhoidon kustannuksia 20165: näytteenotto kuulunut kunnan järjestäruisvas- ei joissakin yksittäisissä tapauksissa korvattaisi 20166: tuuseen ja oli tämän vuoksi kieltäytynyt korvaa- lainkaan potilaalle hänestä riippumattomista 20167: masta kustannuksia. palvelujen järjestelyihin liittyvistä syistä. Tätä 20168: AOA totesi, että tässä puutteellisen ja epäsel- AOA ei voinut pitää ihmisten yhdenvertaisen 20169: vän lainsäädännön soveltamistilanteessa hän ei kohtelun kannalta hyväksyttävänä. 20170: voinut tapahtuneesta huolimatta pitää Kan- AOA esitti sosiaali- ja terveysministeriölle kä- 20171: saneläkelaitoksen, Lounais-Suomen vakuutus- sityksensä asiasta Ja pyysi ilmoittamaan 20172: alueen sosiaalivakuutuslautakunnan, Koke- 31.3.1999 mennessä toimistaan asiassa. 20173: mäen kunnan terveyslautakunnan tai Turun ja AOA Paunion päätös 21.10.1998, dnro 1132/4/ 20174: Porin lääninoikeuden menettelyä lainvastaisena. 96 20175: Hänen mielestään ei voitu kuitenkaan pitää lain- Ks. myös AOA Paunion kitje sosiaali- ja ter- 20176: kaan hyväksyttävänä sitä lopputulosta, että veysministeriölle 21.10.1998, dnro 2124/2/98 20177: asiakas joutuu lääkärin määräämiin välttämät- 20178: tömiin tutkimuksiin hakeutuessaan maksamaan 20179: Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti 24.3.1999 20180: itse näistä tutkimuksista aiheutuneet kustan- 20181: toimenpiteinään seuraavan. 20182: nukset, koska kunnallinen ja valtiollinen kor- 20183: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 20184: vausjärjestelmä eivät ole lain puutteellisuuden ja 20185: annettua lakia (734/1992) muutettiin 1.1.1999 20186: epäselvyyden vuoksi päässeet yksimielisyyteen 20187: voimaan tulleella lailla (976/ 1998) siten, että yksi- 20188: laintulkinnasta. 20189: 20190: 202 20191: TERVEYDENHUOLTO 20192: 20193: 20194: 20195: 20196: tyislääkärin lähetteellä terveyskeskuksissa tehtävis- että Terveydenhuollon oikeusturvakeskus oli 20197: tä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista voi- 16.5.1994 pyytänyt Uudenmaan lääninhallitus- 20198: daan periä asiakkaalta maksu. Vastaavasti muu- ta toimittamaan oikeusturvakeskukselle lausun- 20199: tettiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmak- non erään lääkärin vastaanottotoiminnan tar- 20200: suista annettua asetusta (9121199 2) lisäämällä sii- kastamisesta. Lausuntoa oli pyydetty 31.8.1994 20201: hen uusi 8 b § ( 772/1998). mennessä. Tarkastus toimitettiin kuitenkin vas- 20202: Asiakasmaksulain ja -asetuksen muutoksilla on ta 3.1.1995 ja tarkastuskertomus laadittiin 20203: potilaan kannalta arvioituna tilanne osin selkeyty- 31.3.1996. Lääninhallitus lähetti 9.4.1996 lau- 20204: nyt siten, että voimassa olevien säännösten mukaan sunnon tarkastuksesta oikeusturvakeskukselle. 20205: yksityislääkärin lähetteen perusteella terveyskes- Oikeusturvakeskus totesi 10.11.1997 apulaisoi- 20206: kuksessa tehdyistä laboratoriotutkimuksista voi- keusasiamiehelle asian selvittämisen yhteydessä 20207: daan periä asiakasmaksuasetuksen mukainen antamassaan lausunnossa, että kahden hammas- 20208: maksu. Näillä muutoksilla on myös lisätty ja jous- lääkärin vastaanottoja ei ollut tuolloin vieläkään 20209: tavoitettu julkisen ja yksityisen terveydenhuollon tarkastettu, vaikka oikeusturvakeskus oli jo elo- 20210: keskinäistä yhteistyötä. kuussa 1995 pyytänyt lääninhallitusta tarkasta- 20211: Sairausvakuutuslain 11 a §:n ja sosiaali- ja maan heidän vastaanottonsa. 20212: terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudes- Oikeusturvakeskus totesi lausunnossaan 20213: ta annetun lain 4 §:n keskinäiseen toimivuuteen myös, että se oli kiinnittänyt jo pidempään huo- 20214: liittyviä mahdollisia muutos- ja kehittämistarpeita miota siihen, että Uudenmaan läänin alueen lää- 20215: on tarkoituksenmukaista tarkastella samassa yhtey- käreiden vastaanottotoimintojen tarkastamiset 20216: dessä, kun sosiaali- ja terveysministeriössä jatke- olivat viivästyneet. Se oli myös esittänyt asiasta 20217: taan julkisen terveydenhuollon ja sairausvakuutus- huolestumisensa muun muassa läänin maaher- 20218: korvausjärjestelmän välisen rajanvedon selkeyttä- ralle. Oikeusturvakeskuksen mukaan asiassa ei 20219: mistä lähinnä avo- ja laitoshoitoon liittyvän asiako- ollut voitu todeta tapahtuneen toivottua kor- 20220: konaisuuden yhteydessä. jaantumista siitä huolimatta, että toinen läänin- 20221: lääkäri oli nimitetty virkaan. 20222: Asianomaisen lääninlääkärin antaman selvi- 20223: tyksen ja selityksen mukaan viivästymiset lää- 20224: käreiden vastaanottojen tarkastamisessa ja tar- 20225: VIIVÄSTYS LÄÄKÄRIN kastuslausuntojen laatimisessa johtuivat pää- 20226: VASTAANOTTOTOIMINTOJEN asiassa silloisen Uudenmaan lääninhallituksen 20227: TARKASTAMISESSA 20228: suuresta työmäärästä suhteessa käytettävissä 20229: AOA Paunio otti omana aloitteena tutkitta- olevaan tarkastushenkilöstöön. 20230: vakseen, miksi Terveydenhuollon oikeusturva- Saadun selvityksen perusteella AOA totesi, 20231: keskuksen Uudenmaan lääninhallitukselta pyy- että lääkärin vastaanottotoiminnan tarkastami- 20232: tämät terveydenhuollon ammattihenkilöiden nen tarkastuslausunnon laatimisineen kesti lähes 20233: vastaanottotoimintojen tarkastamiset olivat vii- kaksi vuotta ja hammaslääkärin runsaat kaksi ja 20234: västyneet asetetuista määräajoista kohtuutto- puoli vuotta. Toisen hammaslääkärin vastaanot- 20235: masti. totoiminnan tarkastamista koskevaan pyyntöön 20236: Erästä kantelua tutkittaessa oli käynyt ilmi, vastaaminen kesti lähes kaksi ja puoli vuotta. 20237: 20238: 20239: 20240: 203 20241: TERVEYDENHUOLTO 20242: 20243: 20244: 20245: 20246: Oikeusturvakeskuksen käsityksen mukaan POTI LASTURVALLISUUS 20247: Uudenmaan lääninhallitukselta pyydettyjen 20248: SAIRAANKULJETUKSESSA 20249: vastaanottotoimintojen tarkastamisten viiväs- Kantelija tiedusteli, onko laitonta antaa poti- 20250: tymiset olivat pitkittäneet kyseisen lääkärin ja laalle lääkkeitä sairaankuljetuksen aikana, jos 20251: hammaslääkäreiden toiminnan asianmukaisuu- lääkkeiden antajana on muu kuin lääkäri tai jos 20252: den arviointia oikeusturvakeskuksessa eikä mah- lääkkeiden antajalla ei ole lääkärin myöntämää 20253: dollista potilasturvallisuuden vaarantumista ol- lupaa. 20254: lut myöskään voitu eräissä tapauksissa sulkea Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen sel- 20255: pois. vityksen mukaan suurin osa sairaankuljettajista 20256: AOA:n käsityksen mukaan kyseisten tervey- ei kuulu terveydenhuollon ammattihenkilöihin, 20257: denhuollon ammattihenkilöiden vastaanottotoi- vaan he ovat saaneet alalle pätevöittäväksi tar- 20258: mintojen tarkastamiset tarkastuslausuntojen koitettua kurssimuotoista koulutusta. Käytän- 20259: laatimisineen olivat kestäneet kohtuuttoman tönä on ollut, että lääkäri on antanut omalla 20260: pitkään. vastuullaan henkilökohtaisia lupia sairaankulje- 20261: Hän totesi, että lääninlääkärin näiden virka- tushenkilöstölle suorittaa tiettyjä tehtäviä. Lu- 20262: tehtävien suorittamisen viivästymiseen olivat pamenettelyä koskevien valtakunnallisten suosi- 20263: osittain vaikuttaneet hänestä riippumattomat tusten puuttuminen on koettu ongelmalliseksi. 20264: syyt, kuten hänellä tuolloin ollut suuri työmäärä Oikeusturvakeskuksen selvityksen mukaan so- 20265: toimintayksikön päällikön tehtävineen. Tästä siaali- ja terveysministeriön asettama ensihoito- 20266: huolimatta lääninlääkärin olisi AOA:n käsityk- työryhmä oli selvittänyt sairaankuljetuksen ti- 20267: sen mukaan tullut suorittaa nyt esillä olevat lannetta Suomessa. Työryhmä oli ehdottanut 20268: vastaanottotoimintojen tarkastukset huomatta- ensihoito-ja sairaankuljetustehtävissä toimivien 20269: vasti tapahtunutta nopeammin. Näin olisi tullut koulutus- ja osaamistason nostamista sekä alalla 20270: menetellä erityisesti siitä edellä mainitusta syys- toimivien saattamista nykyistä laajemmin ter- 20271: tä, että näiden tehtävien joutuisalia suorittami- veydenhuollon ammattihenkilöistä annetun 20272: sella on merkitystä potilasturvallisuudelle. Lää- lainsäädännön piiriin. 20273: ninlääkäri ei ollut esittänyt perusteita sille, että Asiassa saadun selvityksen perusteella AOA 20274: hän oli asettanut muut virkatehtävänsä tärkeys- Paunio totesi omana käsityksenään, ettei sai- 20275: järjestyksessä kyseisten tarkastusten edelle. raankuljetuksessa vallitsevaa, edellä kuvattua 20276: AOA antoi lääninlääkärille huomautuksen hä- tilannetta voitu pitää potilasturvallisuusnäkö- 20277: nen edellä selostetusta menettelystään, jota AOA kohdat huomioon ottaen tyydyttävänä. 20278: piti valtion virkamieslain 14 §:n vastaisena. Sa- Hän totesi edelleen, että koska sosiaali- ja ter- 20279: malla hän kiinnitti lääninlääkärin huomiota vas- veysministeriö oli jo kehottanut oikeusturvakes- 20280: taisen varalle virkatehtävien suorittamisen jou- kusta selvittämään sairaankuljettajan ammat- 20281: tuisuuteen sekä siihen, että tehtävät tulee aset- tiin johtavan koulutuksen ja pätevyyden, sai- 20282: taa niiden laadun vaatimaan tärkeysjärjestyk- raankuljettajien rekisteröimistä koskevat järjes- 20283: se en. telyt sekä tarvittavat lainsäädäntöä koskevat 20284: AOA Paunion päätös 12.10.1998, dnro 1239/2/ muutokset ja koska tämä selvittelytyö oli par- 20285: 97 haillaan meneillään, asia ei antanut hänelle tässä 20286: vaiheessa aihetta enempään. 20287: 20288: 20289: 204 20290: TERVEYDENHUOLTO 20291: 20292: 20293: 20294: 20295: AOA Paunion päätös 26.10.1998, dnro 780/4/ tä, vaikka hallintomenettelylain 4 §:n palvelupe- 20296: 98 riaate koskeekin nimenomaisesti ainoastaan me- 20297: nettelyllisiä seikkoja. Käsityksensä tueksi hän 20298: viittasi mm. oikeuskirjallisuudessa omaksuttuun 20299: TERVEYDENHUOLLON 20300: OIKEUSTURVAKESKUKSEN tulkintaan. 20301: NEUVONTAVELVOLLISUUS AOA totesi, että virkamiehet ovat hänen käsi- 20302: tyksensä mukaan mahdollisuuksiensa mukaan 20303: Kantelija arvosteli kirjoituksessaan Tervey- 20304: pyrkineet antamaan kantelijalle informaatiota 20305: denhuollon oikeusturvakeskusta siitä, että hä- 20306: siinä määrin kuin heillä on sitä ollut ja sikäli kuin 20307: nelle oli annettu virheellisiätietoja liittyen hänen 20308: asia on kuulunut oikeusturvakeskuksen toimi- 20309: suorittamansa hammaslääkärin tutkinnon jäl- 20310: alaan. Yksityiskohtainen toisten ED-maiden 20311: keisen käytännön palvelun suorittamiseen Iso- 20312: käytäntöjen selville ottaminen yksityisen henki- 20313: Britanniassa. Täksi palveluksi Terveydenhuol- 20314: lön käytännön palvelun toteuttamiseksi ei kui- 20315: lon oikeusturvakeskus hyväksyy, paitsi Suomes- 20316: tenkaan hänen mielestään kuulunut oikeustur- 20317: sa, myös muussa EU- tai ETA-valtiossa suorite- 20318: vakeskuksen virkamiesten tehtäviin. 20319: tun vastaavan palvelun. Koska kantelijalla ei 20320: AOA korosti, että palveluperiaate toteutuu 20321: ollut oikeutta harjoittaa itsenäisesti hammaslää- 20322: hänen mielestään tällaisissa tapauksissa parhai- 20323: kärin ammattia, hänelle tuli vaikeuksia paikalli- 20324: ten sitä kautta että tietoja tarvitsevaa kehote- 20325: sen työpaikan saannissa Iso-Britanniassa, ja hän 20326: taan kääntymään Suomessa sijaitsevan kyseisen 20327: joutui suorittamaan orientoivaa vaihetta vas- 20328: valtion edustuston tai asianomaisen alan ammat- 20329: taavan palvelun palkattomassa tehtävässä. Hän 20330: tijärjestön puoleen kuten Terveydenhuollon oi- 20331: olisi ilmoituksensa mukaan voinut hakea paikal- 20332: keusturvakeskuksen mukaan onkin tapana teh- 20333: lista "house officer" -työtä opetussairaaloista, jos 20334: dä. 20335: hän olisi tiennyt tästä mahdollisuudesta. Hänen 20336: AOA Paunion päätös 6.11.1998, dnro 153/4/97 20337: mielestään kyseisen käytännön tunteminen tai 20338: ainakin asioista selvän ottaminen olisi kuulunut 20339: Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle. 20340: VIRKAMIEHEN KIELENKÄYTTÖ 20341: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ilmoitti 20342: antaneensa kantelijalle ne tiedot, jotka sillä oli Kantelossa oli kysymys kantelijan hoidon 20343: käytettävissään. Sen mukaan tiedot osoittautui- asianmukaisuudesta Päijät-Hämeen keskussai- 20344: vat myöhemmin valitettavasti paikkansa pitä- raalassa. Kantelun johdosta apulaisoikeusasia- 20345: mättömiksi. Se katsoi kuitenkin tehneensä asias- miehelle antamassaan selvityksessä apulaisyli- 20346: sa parhaansa, vaikka ammatinharjoittamisoi- lääkäri oli todennut kantelijan olevan "valehte- 20347: keuksien myöntämisten yksityiskohtia koske- leva ja umpikiero huijari" ja että "varsin usein 20348: vien tietojen hankkiminen eri maiden osalta ei potilaan soittaessa on ollut vaikeata saada hänen 20349: sinänsä kuulukaan sen toimialaan. puheestaan selvää, tällaista mongerrusta kuulee 20350: AOA Paunio totesi ratkaisussaan, että hallin- usein niillä, jotka ovat joutuneet ottamaan alko- 20351: to-oikeudellisiin periaatteisiin kuuluva palvelu- holia tai ovat voimakkaan lääkeainehuumauk- 20352: periaate tarkoittaa sitä, että virkamiehen tulee sen vaikutuksen alaisina." 20353: mahdollisuuksiensa mukaan tiedottaa myös hal- Kantelijan hoitoa koskevat väitteet eivät an- 20354: linnonalaan kuuluvista aineellisista säännöksis- taneet aihetta toimenpiteisiin. AOA Paunio tote- 20355: 20356: 20357: 205 20358: TERVEVDENHUOLTO 20359: 20360: 20361: 20362: 20363: si kuitenkin apulaisylilääkärin lausuman johdos- oli kirjattu seuraava merkintä: "Potilas vaikut- 20364: ta, että hallitusmuodon 16 §:n mukaanjokaisella taa älyllisesti heikkolahjaiselta eikä kumppanin- 20365: on oikeus saada asiansa asianmukaisesti käsitel- sa taso kummoiselta tunnu". 20366: lyksi. Tähän kuuluu oleellisena osana virkamie- Lääninhallituksen samassa asiassa antamassa 20367: hen hyvä ja asianmukainen käytös kaikkia asiak- päätöksessä oli lausuttu, ettei veljen sairausker- 20368: kaitaan kohtaan niin kirjallisesti kuin suullisesti tomuksessa ollut syytä arvioida kantelijan älyk- 20369: asioita käsiteltäessä. Hallitusmuodon säännök- kyystasoa. Lääninhallitus oli kiinnittänyt ylilää- 20370: set velvoittavat kaikkia virkamiehiä. kärin huomion siihen, että potilasasiakirjoihin 20371: Julkinen virka edellyttää lisäksi aina julkista tulee merkitä vain niiden käyttötarkoituksen 20372: luotettavuutta. Tähän kuuluu oleellisena osana kannalta tarpeellisia tietoja. 20373: puolueettomuusvaatimus. Puolueettomuutta AOA Paunio totesi kanteluun antamassaan 20374: edellyttää myös hallitusmuodon 5 §:n säännös, vastauksessa voivansa yhtyä lääninhallituksen 20375: jonka mukaan kaikkia on kohdeltava virkatoi- päätöksessä esiin tuotuihin käsityksiin. Myös- 20376: minnassa yhdenvertaisesti. Puolueettomuusvaa- kään kantelun johdosta asiaa selvitettäessä ei 20377: timus koskee kaikkea virkatoimintaa. ilmennyt seikkoja, joiden johdosta kantelijasta 20378: Apulaisylilääkärin lausuntoa oli pidettävä sä- olisi ollut syytä kirjata käsityksiä veljen sairaus- 20379: vyltään epäasiallisena. Mikäli asiakkaasta on kertomukseen. 20380: aiheellista esittää arvostelevia käsityksiä, tulee Koska lääninhallitus oli kiinnittänyt ylilääkä- 20381: sekin esittää mahdollisimman asiallisesti. Sitä rin huomiota asiaan, AOA tyytyi saattamaan 20382: paitsi apulaisylilääkärin esittämä kärkevä arvos- jäljennöksen ratkaisustaan ylilääkärin tietoon. 20383: telu ei ollut kantelijan hoidon asianmukaisuudes- AOA Paunion päätös 16.11.1998, dnro 1483/4/ 20384: ta esittämien väitteiden tutkimiseksi tarpeen. 97 20385: AOA katsoi, ettei apulaisylilääkärin lausuma 20386: täytä virkamiehen käyttäytymiseltä edellytettä- ERISTÄMISEN KÄYTTÖ PSYKIATRISESSA 20387: viä ja asian asianmukaisen käsittelyn vaatimuk- SAIRAALAHOIDOSSA 20388: sia edes siinä tapauksessa, että lausunnossa esite- Asia 20389: tyille näkemyksille olisi perusteita. Hän kiinnitti 20390: AOA Paunio otti 17.9.1997 omasta aloittees- 20391: apulaisylilääkärin huomiota siihen, että virka- 20392: taan tutkittavaksi eristämisen käytön psykiatri- 20393: miehen tulee tilanteesta riippumatta pyrkiä puo- 20394: sessa sairaalahoidossa. 20395: lueettomuuteen ja asiallisuuteen. 20396: Asian tutkittavaksi ottamiseen antoivat ai- 20397: AOA Paunion päätös 16.11.1998, dnro 333/4/ 20398: heen eräät tarkastuksilla tehdyt havainnot sekä 20399: 97 20400: julkisuudessa esitetyt tutkimustulokset ja tiedot 20401: eristämisen laajuudesta. Koska eristäminen mer- 20402: EPÄASIALLINEN MERKINTÄ kitsee erityisen voimakasta vapauden ja koske- 20403: POTI LASASIAKIRJOISSA 20404: mattomuuden rajoitusta ja sitä tulisi tästä syys- 20405: Paiholan sairaalan ylilääkäri oli tehnyt kante- tä käyttää rajoitetusti, AOA katsoi aiheelliseksi 20406: lijan veljen potilasasiakirjoihin merkinnän kan- selvittää valtakunnallisesti eristämisen käyttöä 20407: telijan älykkyydestä tämän käydessä veljensä psykiatrisessa sairaalahoidossa. 20408: kanssa noutamassa sairaalasta veljeä koskevia Eristämisen käyttöä selvitettiin perehtymällä 20409: potilasasiakirjoja. Veljen sairauskertomukseen kaikkien psykiatristen sairaaloiden eristämistä 20410: 20411: 20412: 206 20413: TERVEYDENHUOLTO 20414: 20415: 20416: 20417: 20418: koskeviin tietoihin ja selvityksiin vuodelta 1996. Eristäminen on selvityksen mukaan keskeinen 20419: Nämä tiedot ja selvitykset koskivat eristämisen ja erittäin laajalti käytetty itsemääräämisoikeu- 20420: tapoja ja syitä, eristämisten kestoa ja määrää, den rajoitus tahdosta riippumattomassa psykiat- 20421: eristämistä koskevaa päätöksentekomenettelyä, risessa sairaalahoidossa. Sitä on pidettävä vaka- 20422: eristämiseen liittyviä menettelytapoja (eristämi- vana puuttumisena hallitusmuodossa turvat- 20423: sen tiloja ja turvallisuutta, eristyksessä olevan tuun henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemat- 20424: potilaan seurantaa ja eristämisestä potilasasia- tomuuteen sekä ihmisen itsemääräämisoikeu- 20425: kirjoihin tehtäviä merkintöjä), sairaaloiden eris- teen ja sitä tulisi tästä syystä käyttää erittäin 20426: tämisohjeita sekä lääninhallitusten arvioita eris- rajoitetusti. 20427: tämisen käytöstä. Eristäminen on mielenterveyslain 28 §:n mu- 20428: AOA totesi päätöksessään muun muassa seu- kaan mahdollista tarkkailuun otetun tai hoitoon 20429: raavaa. määrätyn potilaan kohdalla tilanteessa, jossa 20430: hänen sairautensa hoito tai hänen turvallisuu- 20431: Yleisiä havaintoja tensa tai toisen henkilön turvallisuus sitä välttä- 20432: Selvityksestä kävi ilmi, että eristämistä käyte- mättä vaatii. Vaikka mielenterveyslain 28 §:n 20433: tään varsin runsaasti ja että sitä käytetään myös säännöksessä itsemääräämisoikeuden rajoituk- 20434: hyvin pitkäaikaisesti. Eristämiskertoja oli eri set rajataan edellä mainitulla tavalla, jättää 20435: sairaanhoitopiirien ja valtion mielisairaaloissa säännös kuitenkin sen soveltajille laajan tulkin- 20436: vuonna 1996 yhteensä yli 14 000. Pisimmillään tamahdollisuuden. Säännöksen tulkintaongel- 20437: eristämiset kestivät kuukausia. Samoin selvityk- mia eivät ole poistaneet säännöksen soveltami- 20438: sessä tuli ilmi, että sairaaloiden hoitokäytännöis- sen tulkinta-avuksi annetut sairaalakohtaiset, 20439: tä ja -perinteistä johtuen potilas saatetaan sa- epäyhtenäiset ohjeet. 20440: manlaisessa tilanteessa eristää toisissa sairaalois- 20441: sa aina lepositeisiin, toisissa eristyshuoneeseen. Puutteet eristämisen käytössä 20442: Lepositeisiin eristämisiä oli kunnallisissa psy- Puutteina sairaaloiden menettelyssä havait- 20443: kiatrisissa sairaaloissa muissa lääneissä kuin tiin muun muassa seuraavaa. 20444: Länsi-Suomen läänissä yli puolet kaikista eristä- 20445: misistä ja sitä näytetään siis käytetyn säännölli- Edellytykset 20446: sesti eristämisen tapana. Valtion mielisairaalois- Selvitysten mukaan joissakin yksittäisissä sai- 20447: sa potilaita sen sijaan eristettiin lepositeisiin vä- raaloissa eristettiin omasta tahdostaan hoidetta- 20448: hän. vaksi otettuja potilaita, mitä on pidettävä lain- 20449: vastaisena menettelynä, koska ainoastaan tark- 20450: Oikeudellisia lähtökohtia 20451: kailuun otettu tai hoitoon määrätty potilas saa- 20452: Mielenterveyslain perusteella henkilö voidaan daan lain mukaan eristää. Tällaista lainvastaista 20453: ottaa tarkkailuun tai määrätä tahdosta riippu- menettelyä tuli kuitenkin ilmi selvityksen yhtey- 20454: mattamaan hoitoon. Tällainen päätös merkitsee dessä vain yksittäisissä tapauksissa. 20455: pitkälle menevää puuttumista henkilön oikeuk- 20456: Tavat 20457: siin. Se ei kuitenkaan oikeuta potilaan eristämi- 20458: seen eikä hänen muiden perus- ja ihmisoikeuk- Samoin havaittiin, että eristämisen tapa riip- 20459: siensa rajoittamiseen. puu paljolti sairaaloiden hoitokäytännöistä ja 20460: 20461: 20462: 207 20463: TERVEYDENHUOLTO 20464: 20465: 20466: 20467: 20468: -perinteistä ja että potilas saatetaan samanlaisis- teen ja koskemattomuuteen kuin eristäminen on. 20469: sa tilanteissa eristää toisissa sairaaloissa aina le- Ollakseen lainmukainen eristämisen peruste, esi- 20470: positeisiin, toisissa eristyshuoneeseen. merkiksi rauhattomuuteen, sekavuuteen tai ää- 20471: Laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoi- nekkyyteen tulee liittyä muiden potilaiden vaka- 20472: toon ei kuitenkaan kuulu se, että eristämisen vaa häirintää tai potilasta uhkaava vaara joutua 20473: tapa valitaan rutiininomaisesti asianomaisessa tällaisen häiriköinnin vuoksi muiden potilaiden 20474: laitoksessa vallitsevan hoitokäytännön tai -pe- väkivallan kohteeksi. 20475: rinteen mukaan. Terveydenhuollon oikeusturva- Potilaan yhteistyökyvyttömyys, hoitokieltei- 20476: keskuksen asiantuntijalausunnon mukaan lepo- syys tai epäsosiaalisuus eivät myöskään oikeuta 20477: siteiden tarkoituksena on estää levotonta potilas- eristämään potilasta. Eristämisen syyksi kirjat- 20478: ta vahingoittamasta itseään eristyksen aikana. tu "potilaan eristäminen sairaalaan tulovaihees- 20479: Potilaan eristämisessä lepositeisiin tulisi siten sa poliisin käsiraudoissa tuomana" kuvaa AOA:n 20480: olla erittäin pidättyväinen niiden potilaille mah- mukaan eristämisen automatiikkaa, mitä ei 20481: dollisesti aiheuttamien riskien vuoksi. AOA:n myöskään voida pitää lainmukaisena ellei tilan- 20482: käsityksen mukaan lääkärin tulisikin valita poti- teeseen liity sellaista potilaan oman tai muiden 20483: laan eristämisen tapa kussakin yksittäistapauk- turvallisuuden uhkaa, joka oikeuttaa eristämi- 20484: sessa huolellisesti arvioimansa potilaan hoidolli- seen. 20485: sen tarpeen mukaan. AOA totesi, että yksittäiset sanat eivät usein- 20486: kaan anna tosiasiallista kuvaa niistä syistä, jotka 20487: johtavat eristämiseen. Tämän vuoksi tällä ta- 20488: Tahdosta riippumattomassa hoidossa olevan voin kuvatuista eristämisen syistä ei voidakaan 20489: tai tarkkailuun otetun henkilön eristäminen on tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Toisaalta 20490: lain mukaan sallittua vain siinä määrin kuin po- ne voivat kuitenkin kuvastaa myös sitä, että 20491: tilaan sairauden hoito tai hänen turvallisuutensa eristäminen tapahtuu tosiasiallisesti perusteilla, 20492: tai toisen henkilön turvallisuus välttämättä vaa- jotka ovat lainvastaisia. 20493: tii. Selvityksen yhteydessä tuli esille runsaasti Hän korosti, että perusoikeuksia rajoittavaa 20494: sellaisia eristämisen syitä, joita tulee perusoike- lainsäädäntöä tulee aina tulkita suppeasti ja että 20495: usnäkökulmasta arvioida kriittisesti. Sellaisia eristämisen syitä koskevat kirjaukset tulee tehdä 20496: eristämisen syitä, joita ei voida pitää sellaisenaan mahdollisimman tarkoin ja huolellisesti. Esimer- 20497: lainmukaisina, ellei niihin liity muita tässä mai- kiksi eristämisen syyksi ilmoitettua "muuta syy- 20498: nitsemaUomia tekijöitä, ovat esimerkiksi varas- tä" ei voida pitää lainmukaisena. 20499: taminen, WC:n tukkiminen, karkausyritys. Tä- 20500: mänkaltaisten merkintöjen perusteella näyttää Päätöksenteko 20501: siltä, että eristämistä on tällaisissa tilanteissa Selvityksessä kävi ilmi myös, että eristämises- 20502: käytetty rangaistustarkoituksessa lainvastaises- tä ei päätä aina käytännön tilanteissa lääkäri. 20503: ti. Rangaistusluontoisen vapaudenriiston voi AOA:n mukaan lääkärin lain mukaisiin tehtäviin 20504: määrätä ainoastaan tuomioistuin. Myös esimer- kuuluu eristämisestä päättäminen. Tämä edel- 20505: kiksi potilaan rauhattomuus, sekavuus tai ää- lyttää lääkärin henkilökohtaisesti tutkivan poti- 20506: nekkyys eivät ainakaan kaikissa tilanteissa voi laan. Tämän vuoksi ei voida pitää asianmukaise- 20507: sellaisenaan olla lainmukaisia syitä niin voimak- na, että lääkäri, äkkitilanteita lukuun ottamat- 20508: kaalle puuttumiselle henkilökohtaiseen vapau- ta, antaa luvan potilaan eristämiseen puhelimit- 20509: 20510: 208 20511: TERVEYDENHUOLTO 20512: 20513: 20514: 20515: 20516: se. Kun potilas on jouduttu äkkitilanteessa eris- erittäin huolellisesti ja selkeästi. Tämä koskee 20517: tämään, lääkärin tulee mahdollisimman pian erityisesti eristämisen syiden kirjaamista. 20518: saapua tutkimaan potilas ja päättää eristämises- 20519: tä ja sen tavasta. Eristämistä koskeva lainsäädäntö 20520: Menettely Myös lainsäädännössä todettiin puutteita. 20521: AOA on jo aikaisemmin erääseen kanteluun 20522: AOA totesi päätöksessään vielä, että selvitys- 20523: antamassaan päätöksessä todennut, että mie- 20524: ten mukaan eristäminen näytetään eristämisoh- 20525: lenterveyslain 28 §:n säännöstä ei voida pitää 20526: jeiden mukaisesti toteutettavan turvallisesti ja 20527: perusoikeuksien rajoittamisen oikeudellisia edel- 20528: potilasta vahingoittamatta. Tarkastetuissa sai- 20529: lytyksiä täyttävänä ja esittänyt tuossa yhtey- 20530: raaloissa eristystilat eivät kuitenkaan ole aina 20531: dessä sosiaali- ja terveysministeriölle, että se ryh- 20532: olleet asianmukaisia. Eristystilan asianmukai- 20533: tyisi toimenpiteisiin säännöksen muuttamiseksi 20534: suudella on huomattava merkitys arvioitaessa 20535: niin, että laista ilmenisi selkeästi perusoikeuden 20536: sitä, onko potilaan eristäminen kokonaisuudes- 20537: rajoituksen laajuus ja sen täsmälliset edellytyk- 20538: saan toteutettu siten, että se on ihmisarvon mu- 20539: set. Säädösmuutosta valmistellaankin ministe- 20540: kaista kohtelua ja laadultaan hyvää terveyden- 20541: riössä parhaillaan virkatyönä. 20542: ja sairaanhoitoa. Tämä edellyttää, että eristysti- 20543: Eristämisen käyttöä nyt tutkittaessa tuli jäl- 20544: la on hyvässä kunnossa oleva ikkunallinen tila, 20545: puhdas, raikas, tuuletettu ja riittävän lämmin, leen selkeästi ilmi, että säännöksestä tulisi ny- 20546: asianmukaisin vuode- ja suojavaattein, mahdol- kyistä täsmällisemmin käydä ilmi ne perusteet, 20547: lisesti muutoinkin, varustettu, ja josta potilaalla joilla tahdosta riippumattomassa hoidossa ole- 20548: myös on aina niin halutessaan mahdollisuus saa- van potilaan perusoikeuksia voidaan rajoittaa 20549: da yhteys soittokellolla tai muutoin hoitohenki- sekä se, että näiden rajoitusten sisältö ja laajuus 20550: tulisi käydä ilmi säännöksestä. Tämän mukaises- 20551: lökuntaan. Ihmisarvoiseen kohteluun ja hyvään 20552: ti laista tulisi ilmetä eristämisen edellytykset, 20553: terveyden- ja sairaanhoitoon kuuluu myös, että 20554: eristämisen tavat, eristämisestä päättäminen, 20555: potilas eristetään riittävästi ja inhimillisesti vaa- 20556: eristämisen kesto ja eristämistä koskevan pää- 20557: tetettuna. 20558: töksen voimassaolo sekä eristetyn potilaan seu- 20559: Seuranta rantaan liittyvät keskeiset menettelytavat. 20560: Eristetyn potilaan seurannan todettiin sairaa- AOA:n näkemyksen mukaan lainsäädännön 20561: loissa toteutetun toisistaan poikkeavilla tavoilla. muuttaminen on tässä suhteessa tarpeen tahdos- 20562: Esimerkiksi lepositeisiin eristetyn potilaan hy- ta riippumattomassa psykiatrisessa sairaalahoi- 20563: vinvoinnin ja turvallisuuden seurantaa koskevat dossa olevien potilaiden perusoikeuksien turvaa- 20564: ohjeet ovat hyvinkin epäyhtenäisiä. Potilaan miseksi. 20565: hyvinvoinnin seurannassa eristämismerkinnät 20566: ovat tärkeä osa potilaan ja hoitohenkilökunnan Taloudellisten voimavarojen 20567: oikeusturvaa. Yksityiskohtaiset merkinnät ovat 20568: vaikutus eristämiseen 20569: välttämättöminä eristämisen käytön valvonnan AOA totesi päätöksessään myös, että ensta- 20570: kannalta ja arvioitaessa eristämisellä saavutet- misten määrää voidaan vähentää ja psykiatri- 20571: tuja tavoitteita. Myöhempien tulkintavaikeuksi- sessa sairaalahoidossa hoidon laatua parantaa 20572: en poissulkemiseksi merkinnät tulisi tehdä myös monin erilaisin toimin. Sosiaali- ja terveysminis- 20573: 20574: 20575: 209 20576: TERVEYDENHUOLTO 20577: 20578: 20579: 20580: 20581: teriö on lausunnossaan viitannut mm. psykiatri- lisi ilmetä eristämisen edellytykset, eristämisen 20582: pulan poistamiseen ja henkilökunnan koulutuk- tavat, eristämisestä päättäminen, eristämisen 20583: seen. kesto ja eristämistä koskevan päätöksen voimas- 20584: Potilaalla on lain mukaan oikeus laadultaan saolo sekä eristetyn potilaan seurantaan liittyvät 20585: hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Hallitus- keskeiset menettelytavat. Hänen nähdäkseen 20586: muodon mukaan jokaisella on oikeus turvallisuu- lainsäädännön muuttaminen on tässä suhteessa 20587: teen ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. tarpeen tahdosta riippumattomassa psykiatri- 20588: Julkisella vallalla on velvollisuus turvata perus- sessa sairaalahoidossa olevien potilaiden perusoi- 20589: j a ihmisoikeuksien toteutuminen. Eräs keskeinen keuksien turvaamiseksi. 20590: keino, jolla tämä voi tapahtua on taloudellisten Hän esitti samalla sosiaali- ja terveysministe- 20591: voimavarojen kohdentaminen. riölle, että se ryhtyisi yhdessä Sosiaali- ja terve- 20592: Muun muassa riittävillä henkilöstöresursseilla ysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kanssa 20593: ja asianmukaisilla tilaratkaisuilla saatetaan vä- toimenpiteisiin valtakunnallisen luotettavan ti- 20594: hentää eristämisten määrää ja toisaalta mahdol- lastoinnin luomiseksi ja muiden tarpeellisten tie- 20595: listaa eristämisen turvallisuus ja potilaan oikeus tojen keräämiseksi eri sairaanhoitopiirien henki- 20596: saada laadultaan hyvää terveyden- ja sairaan- löstöresursseista ja niiden vaikutuksesta eristä- 20597: hoitoa. Tätä käsitystä riittävien henkilöstöre- miseen. Tällaisia tietoja tarvittaisiin hänen näh- 20598: surssien ja asianmukaisten tilaratkaisujen merki- däkseen voimavaroja koskevan päätöksenteon 20599: tyksestä tukevat AOA:n tarkastuksilla tekemät perusteena. 20600: havainnot ja tässä asiassa saadut asiantuntija- Hän kiinnitti ministeriön huomiota myös sii- 20601: lausunnot. hen, että sen tulisi selventää valtion toimielinten 20602: Puutteena on kuitenkin pidettävä sitä, että kuntiin kohdistuvan valvonnan sisältöä mielen- 20603: käytettävissä ei ole luotettavaa valtakunnallista terveystyön alueella. Hän oli jo alaikäisten psy- 20604: tilastointia ja tietoja eri sairaanhoitopiirien hen- kiatrista tahdosta riippumatonta hoitoa ja sen 20605: kilöstöresursseista eikä niiden vaikutuksesta ongelmia koskevassa päätöksessä 31.12.1997 20606: eristämisen käyttöön. Tällaisia tietoja tarvittai- kiinnittänyt ministeriön huomiota asiaan, tuol- 20607: siin voimavaroja koskevan päätöksenteon perus- loin alaikäisten hoidon valvonnan osalta. 20608: teena. Joka tapauksessa riittävien henkilöstöre- Hän saattoi lisäksi käsityksensä eristämisen 20609: surssien ja asianmukaisten tilaratkaisujen merki- käytössä havaitsemistaan puutteista sairaaloissa 20610: tyksen huomiotta jättämistä voimavaroja kos- sosiaali- ja terveysministeriön, Terveydenhuol- 20611: kevassa päätöksenteossa ei voida pitää julkisen lon oikeusturvakeskuksen, Sosiaali- ja terveys- 20612: vallan perusoikeuksien turvaamisvelvoitteen alan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen, läänin- 20613: mukaisena. hallitusten, Ahvenanmaan maakunnan, sairaan- 20614: hoitopiirien ja psykiatrista sairaalahoitoa auta- 20615: Toimenpiteet vien toimintayksiköiden tietoon. 20616: AOA saattoi käsityksensä mielenterveyslain Sosiaali- ja terveysministeriötä pyydettiin il- 20617: 28 §:n täsmentämistarpeesta sosiaali- ja terveys- moittamaan 31.10.1999 mennessä, mihin toi- 20618: ministeriön tietoon ja pyysi, että se ottaisi menpiteisiin päätös on antanut aihetta. 20619: AOA:n käsityksen huomioon valmisteltaessa AOA Paunion päätös 31.12.1998, dnro 1893/2/ 20620: säädösmuutoksia mielenterveyslakiin. Laista tu- 97 20621: 20622: 20623: 20624: 210 20625: SOTILASASIAT JA PUOLUSTUSHALLINTO 20626: 20627: 20628: 20629: 20630: SOTILASASIAT JA sen maaraaminen kurinpitomenettelyssä ei ole 20631: 20632: PUOLUSTUSHALLINTO enää mahdollista. Muutos johtui perusoikeusuu- 20633: distuksesta, jonka yhteydessä henkilökohtaisen 20634: koskemattomuuden ja vapauden suojasta sää- 20635: Yleistä 20636: dettiin entistä yksityiskohtaisemmin. Perusoi- 20637: Oikeusasiamiehen tulee johtosääntönsä 10 §:n keusnäkökulman katsottiin edellyttävän, että 20638: mukaan seurata erityisesti varusmiesten kohte- vapaudenmenetyksen sisältävän rangaistuksen 20639: lua ja suorittaa tarkastuksia puolustuslaitoksen voi määrätä vain tuomioistuin. 20640: eri yksiköissä. Oikeuskanslerin ja oikeusasiamie- Sotilassyytteitä käsiteltiin käräjäoikeuksissa 20641: hen tehtävien jaosta annetun lain mukaan oi- kertomusvuonna 4 75 kpl. Arestirangaistuksia 20642: keuskanslerin on yleensä siirrettävä puolustus- tuomittiin vain 13 varusmiehelle. Helsingin ja 20643: voimia, rajavartiolaitosta ja rauhanturvaaruis- Rovaniemen käräjäoikeuksissa sekä Helsingin 20644: henkilöstöä sekä sotilasoikeudenkäyntiä koske- hovioikeudessa käsiteltiin yhteensä neljää oikeus- 20645: vat asiat oikeusasiamiehelle. Käytännössä oi- asiamiehen määräyksestä nostettua sotilassyyte- 20646: keusasiamies on siten maassamme ainoa puolus- asiaa (ks. EOA:n kertomus 1996 s. 70- 74 sekä 20647: tusvoimien ulkopuolinen varusmiesten ja mui- kertomus 1997 s. 220-221 ja 224- 225). Kaikissa 20648: den sotilashenkilöiden oikeuksien valvoja. Kan- päädyttiin rangaistuksen tuomitsemiseen. 20649: sainvälisten vertailujen valossa on melko harvi- Oikeusministeriön asettama sotilassyyttäjä- 20650: naista, että puolustusvoimiin ylipäänsä kohdis- työryhmä on mietinnössään 14.4.1999 on ehdot- 20651: tuu tällaista riippumatonta ulkopuolista valvon- tanut sotilasoikeudenkäyntimenettelyn uudista- 20652: taa. Euroopan neuvoston äskettäin julkaistussa mista siten, että syyttäjän tehtävät sotilasrikok- 20653: raportissa mainitaan Suomi, Ruotsi ja Saksa sia koskevissa asioissa vastedes siirrettäisiin soti- 20654: malliesimerkkeinä niistä maista, joissa varus- laslakimiehiltä kihlakunnansyyttäjille. Sotilas- 20655: miesten oikeuksien ulkopuolinen valvonta on lakimiesten aseman ja tehtävien on katsottu so- 20656: asianmukaisesti järjestetty. pivan huonosti syyttäjätehtävien hoitamiseen 20657: Oikeusasiamiehen kansliassa katsotaan soti- nykyisessä organisaatiossa, jossa viralliset syyt- 20658: lasasioihin kuuluvaksi myös rintamasotilastun- täjät ovat yleensä päätoimisia ja organisatorises- 20659: nuksia samoin kuin sisäasiainministeriön alaista ti riippumattomia. Uudistuksen tarkoituksena 20660: mutta sotilaallisesti järjestettyä rajavartiolai- on edistää luottamusta syyttäjien puolueetto- 20661: tosta koskevat asiat. Sen sijaan sotilasvamma- muuteen. 20662: asiat on tilastoitu sosiaaliturvan piiriin. Voimassa olevan rikoslain 45luvun 26 §:n mu- 20663: Oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten kaan sotilaan poliittinen toiminta on tietyissä 20664: välisen tehtäväjaon mukaan sotilasasiat ja puo- tapauksissa rangaistavaa. Sotilas ei saa ilman 20665: lustushallinto kuuluvat OA Lehtimaj alle. Tämän esimiehensä lupaa osallistua puolueen tai puolue- 20666: asiaryhmän pääesittelijänä on toiminut esitteli- poliittisen yhdistyksen julkiseen tilaisuuteen tai 20667: jäneuvos Raino Marttunen. muuhun kokoukseen siten, että hän pitää alus- 20668: tuksia tai esitelmiä taikka lausuu mielipiteitä 20669: Sotilasoikeudenhoito 20670: puoluepoliittisista asioista. Tämä sotilaan sanan- 20671: Sotilaskurinpitolakia muutettiin kertomus- vapautta rajoittava kriminalisointi on ehdotettu 20672: vuoden alusta lukien siten, että arestirangaistuk- poistettavaksi (HE 17/1999 vp. ). Sitä vastoin on 20673: 20674: 20675: 20676: 211 20677: SOTILASASIAT JA PUOLUSTUSHALLINTO 20678: 20679: 20680: 20681: 20682: katsottu. että puolustusvoimien sotilastehtävis- Kantelut 20683: sä palvt'lcvan kantahenkilökunnan poliittista Kertomusvuonna varusmiespalveluksen suo- 20684: osallisturni.~ta ja toimintaa on voitava rajoittaa, ritti runsaat 26 000 varusmiestä. Lisäksi vajaat 20685: koska puolustusvoimien on kyettävä toteutta- 500 naista suoritti vapaaehtoisen asepalveluk- 20686: maan tehtävänsä poliittisista voimasuhteista sen. Palveluksen keskeyttäneitä oli kertomus- 20687: riippumatta. Rangaistavaa olisi siis edelleen vuonna 6,9% palvelukseen astuneista. Siviilipal- 20688: muuten kuin asevelvollisena palvelevien sotilai- velukseen hakeutui noin 2 400 asevelvollista. 20689: den kuuluminen jäsenenä poliittiseen puoluee- Sotilasasioista ovat kannelleet oikeusasiamie- 20690: seen taikka puoluepoliittista toimintaa harjoit- helle sekä puolustusvoimien ja rajavartiolaitok- 20691: tavaan tai sitä tukevaan yhdistykseen. sen vakinainen henkilökunta että varusmiehet, 20692: OA Lehtimaja antoi ehdotuksesta 3.4.1998 oi- joskus myös varusmiesten vanhemmat. Kerto- 20693: keusministeriölle lausunnon (dnro 519/4/98), jos- musvuonna ratkaistiin 44 sotilaskantelua. Niistä 20694: sa hän piti yhdistymisvapauden rajoitusta ehdo- yli puolet koski muita kuin varusmiesten asioita. 20695: tetussakin laajuudessa ongelmallisena. OA:n Kantelukynnys on varusmiehille edelleen melko 20696: mielestä yhdistymisvapautta kaventavaa perus- korkea. Usein he katsovat parhaaksi kääntyä 20697: oikeusrajoitusta voitaisiin pitää valtakunnan oikeusasiamiehen puoleen vasta palveluksensa 20698: turvallisuuden kannalta tarpeellisena amoas- päättyessä tai sen jo päätyttyä. 20699: taan ylemmän upseeriston kohdalla. Varusmiesten kantelut ovat kuitenkin olleet 20700: selvästi keskimääräistä useammin aiheellisia. 20701: Kertomusvuoden uudistuksia Esimerkiksi kolmena edellisenä vuonna oikeus- 20702: Puolustusvoimien organisaatiossa tapahtui asiamiehen antamista yhteensä viidestä syyte- 20703: kertomusvuonna useita muutoksia. Varusmies- määräyksestä peräti neljä on koskenut sotilas- 20704: koulutus Oulussa ja Vaasassa lopetettiin koko- asioita ja niistä kolmessa on ollut kysymys juuri 20705: naan. Merivoimat, rannikkotykistö ja rannikko- varusmiesten kohtelusta. 20706: jalkaväki yhdistyivät 1.7.1998 yhdeksi puolus- Varusmiesten kantelut liittyvät yleensä hei- 20707: tushaaraksi. dän yleiseen kohteluunsa tai heille määrättyihin 20708: V aitioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspo- kurinpitoseuraamuksiin. Huomattava osa kan- 20709: liittisen selonteon 17.3.1997 (VNS 111997 vp) teluista koskee lääkintähuoltoa ja erityisesti sai- 20710: mukaisesti varusmiesten palvelusaikoja ja kou- raiden varusmiesten kohtelua. Silloin tällöin on 20711: lutusta uudistettiin kertomusvuoden 1998 heinä- kanneltu myös simputusilmiöistä. Simputuspe- 20712: kuun saapumiserästä lukien. Asevelvollisuuslain rinteet tosin vaikuttavat enimmäkseen varus- 20713: mukaan palvelusajan pituus on nykyään 180, miesten omassa piirissä, mutta oikeusasiamies on 20714: 270 tai 362 päivää. Uudella palvelusaikajärjes- korostanut vakinaisen henkilökunnan valvonta- 20715: telmällä on pyritty tasaamaan koulutettavien vastuuta. Varusmiehen kantelu voi koskea myös 20716: määrää ja optimoimaan varuskuntakapasiteetin siviilielämään tai taloudellisiin huoliin liittyviä 20717: käyttöaste. Varusmiespalvelusta tiivistettiin ja asioita. Useissa tapauksissa oikeusasiamies ottaa 20718: johtajakoulutuksen sisältöä uudistettiin. Pyrki- varusmiesten asioita selvitettäväkseen varus- 20719: myksenä oli, että varusmieskoulutusta voitaisiin kuntatarkastusten yhteydessä käytyjen luotta- 20720: entistä paremmin hyödyntää myös siviiliopin- muksellisten keskustelujen perusteella. 20721: noissa ja ammattiin valmistuttaessa. Tyypilliset varusmiesten kantelut, joihin ei 20722: 20723: 20724: 212 20725: SOTILASASIAT JA PUOLUSTUSHALLINTO 20726: 20727: 20728: 20729: 20730: yleensä laillisuusperustein voida puuttua, koske- tä tai ajan muuten salliessa. Varusmiesten kanssa 20731: vat palvelusajan pituutta, ylentämistä, palve- käydyillä keskusteluilla on sekä symbolinen että 20732: luspaikkaa tai muuta sotilaskäskyllä ratkaista- ennalta ehkäisevä merkityksensä. Suurissa va- 20733: vaa asiaa. Myöskään varusmiesten päivärahaa, ruskunnissa on tosin ollut hankalaa löytää sellai- 20734: toimeentulotukea tai muita taloudellisia asioita siaaikoja ja puitteita, joissa kaikilla varusmiehil- 20735: koskevissa kysymyksissä ei ole juuri voitu aut- lä olisi yhtäläinen tilaisuus tulla tapaamaan oi- 20736: taa. Varusmiesten sosiaalisen aseman paranta- keusasiamiestä. Oikeusasiamies on kuitenkin ko- 20737: minen kuuluu pikemminkin poliittisille päättä- rostanut, että nämä tapaamiset tulisi järjestää 20738: jille. varusmiehille niin vaivattomiksi kuin mahdollis- 20739: Lukuisat organisaatiomuutokset heijastuivat ta. Tässä on joskus ilmennyt ongelmia, jos varus- 20740: puolustusvoimien vakinaisen henkilökunnan miehen on esimerkiksi tarvinnut pyytää vapau- 20741: kertomusvuonna tekemissä kanteluissa. Työn- tusta muusta palveluksesta voidakseen tavata 20742: antajan menettelyä arvosteltiin muun muassa oikeusasiamiestä. 20743: siirtojen yhteydessä. Kanteluita tehtiin myös Varusmiesten kanssa käydyissä keskusteluissa 20744: palkkausta koskevista sekä muista virkaehto- on usein tullut esille asioita, jotka oikeusasiamies 20745: ja työehtosopimusmenettelyssä ratkaistavista ottaa henkilökuntaan kuuluvien esimiesten 20746: asioista. Työ- ja virkaehtoriitoihin oikeusasia- kanssa puheeksi tarkastuksen ns. loppukeskuste- 20747: mies ei ole kuitenkaan yleensä katsonut mahdol- lussa. Monet pienehköt ongelmat tulevat jo tällä 20748: liseksi puuttua. hoidetuiksi. Jos kysymys on periaatteellisista 20749: Myös rintamasotilastunnuksia koskevia kan- asioista vakavista epäkohdista, oikeusasiamies 20750: teluita on edelleen tehty. Kantelijoiden hake- käynnistää tarkastuksen jälkeen erillisen selvi- 20751: mukset oli yleensä hylätty joko sillä perusteella, tysmenettelyn. 20752: että riittävää selvitystä tunnukseen oikeuttavas- Kertomusvuoden erityisiä tarkastusteemoja 20753: ta sotatoimiin osallistumisesta ei ollut esitetty, on ollut erityisesti naisten vapaaehtoinen asepal- 20754: tai sen vuoksi, että hakemus oli tehty vasta rinta- velus sekä erilaisiin vähemmistöihin kuuluvien 20755: sotilastunnuksesta annetussa asetuksessa asete- varusmiesten kohtelu. Naisten läsnäolosta va- 20756: tun viimeisen määräajan 31.12.1994 jälkeen. ruskunnissa on ainakin toistaiseksi saatu voitto- 20757: puolisesti myönteistä palautetta. Vähemmistö- 20758: Tarkastukset jen syrjintää ei varuskuntatarkastuksilla ole juu- 20759: Tarkastuksia puolustusvoimissa ja rajavartio- ri havaittu. Samoin on pyritty erityisesti seuraa- 20760: laitoksessa suoritettiin kertomusvuonna pää- maan palvelusaikauudistuksen vaikutuksia ja 20761: sääntöisesti niihin varuskuntiin, jotka oli vii- siitä saatuja kokemuksia varusmiesten näkökul- 20762: meksi tarkastettu vuonna 1995 (ks. erill. luette- masta. Palaute on ollut etupäässä myönteistä, 20763: lo). Varuskuntatarkastuksia on pyritty tehosta- joskin kuuden kuukauden palvelus on vaatinut 20764: maan ja ajallisesti tiivistämään. Tärkeintä on koulutusohjelman tiivistämistä melko tiukka- 20765: ollut tarjota nimenomaan varusmiehille tilaisuus tahtiseksi. Tämä on puolestaan joissakin varus- 20766: luottamukselliseen keskusteluun oikeusasiamie- kunnissa lisännyt varusmiesten rasitusvammoja. 20767: hen kanssa. Vakinaiselle henkilökunnalle vastaa- Tarkastusten yhteydessä oikeusasiamies on 20768: via keskustelutilaisuuksia on järjestetty varus- perinteisesti keskittynyt erityisesti sotilasoikeu- 20769: kuntatarkastusten yhteydessä vain eri pyynnös- denhoidon seurantaan. V altaosa varusmiesten 20770: 20771: 20772: 20773: 213 20774: SOTILASASIAT JA PUOLUSTUSHALLINTO 20775: 20776: 20777: 20778: 20779: syyksi luetuista teoista on ollut lieviä palvelusri- Tulevaisuudennäkymiä 20780: koksia ja poissaolorikoksia. Kurinpitoasioissa ei Perusoikeusuudistuksen jälkeen sotilailla on 20781: ole todettu merkittäviä virheellisyyksiä. Selvästi poikkeusoloja lukuun ottamatta samat perusoi- 20782: yleisin seuraamusmuoto on ollut poistumiskielto. keudet kuin muillakin kansalaisilla. Sotilaita 20783: Varusmiesten kohteluun liittyviä vakavia epä- koskevassa lainsäädännössä samoin kuin puolus- 20784: kohtia ei ole tarkastusten yhteydessä tullut ilmi. tusvoimien yleisessä palvelusohjesäännössä on 20785: Keski-Suomen rykmentissä varusmiehet tosin kuitenkin edelleen useita yksittäisiä rajoituksia, 20786: arvostelivat sotilaslääkärin epäasiallista käyt- joita on pidetty perusoikeusnäkökulmasta ongel- 20787: täytymistä. Asia on tällä hetkellä tuomioistui- mallisina. Pääesikunnassa ryhdyttiinkin kerto- 20788: men käsiteltävänä. Myös Kainuun prikaatissa musvuonna selvittämään, mitkä yleisessä palve- 20789: useat varusmiehet arvostelivat erään yksikön lusohjesäännössä mainituista rajoituksista ovat 20790: päällikön käyttäytymistä mm. lomia myönnet- mahdollisesti ristiriidassa esimerkiksi liikkumis- 20791: täessä. Tämänkin asian käsittely on vielä kesken. ja sananvapauden, henkilökohtaisen koskemat- 20792: Varusmiesten kanssa käydyissä keskusteluissa tomuuden suojan sekä uskonnonvapauden kans- 20793: tulivat usein esille myös palvelusturvallisuuteen sa. Oikeusasiamies on kertomusvuoden jälkeen 20794: liittyvät kysymykset. Varusmiehet arvostelivat ottanut kantaa mm. varusmiesten hiusten pi- 20795: joidenkin esimiesten suhtautumista lääkärin tuutta koskevan kanteluun. Odotettavissa on, 20796: vastaanotolle hakeutuviin varusmiehiin. Oikeus- että tämäntyyppisiä "periaatteellisia perusoike- 20797: asiamies korosti, että varusmiehillä on aina oi- uskanteluita" tulee oikeusasiamiehelle jatkossa- 20798: keus päästä lääkärin luo esimiehille syytä ilmoit- kin. 20799: tamatta. Esille tuli myös lomiin ja kurinpitoseu- 20800: raamuksiin liittyviä kysymyksiä. Varusmiesten Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen 20801: taloudellinen asema tuli usein puheeksi. tarkastukset 1998 20802: Tarkastusten yhteydessä oikeusasiamies on 20803: Hangon rannikkopatterista .. 3.2.1998 20804: tutustunut myös varusmiesten palvelusjärjeste- 20805: Hämeen rykmentti .............. . 12.2.1998 20806: lyihin. Varusmiesten valvontaa alokkaiden pal- 20807: Karjalan Prikaati ................ . 4.3.1998 20808: velukseen astuessa ja ennen varusmiesten kotiu- 20809: Savon Prikaati .................... . 5.3.1998 20810: tumista on monissa varuskunnissa vahvennettu 20811: Vaasan rannikkopatterista .. . 20.5.1998 20812: siten, että yksiköissä on aina paikalla myös hen- 20813: Ilmavoimien teknillinen 20814: kilökuntaan kuuluva valvoja. Tämä on ollut sel- 20815: koulu .................................. . 17.11.1998 20816: keä parannus etenkin simputusperinteiden kitke- 20817: Ilmavoimien koelentokeskus 17.11.1998 20818: mistä ajatellen. 20819: Keski-Suomen rykmentti .... . 18.11.1998 20820: Tarkastusten yhteydessä on käynyt ilmi varus- 20821: Kainuun Prikaati ................ . 30.11.1998 20822: miestoimikuntien tärkeä rooli varusmiesten pal- 20823: Kainuun rajavartiosto ........ . 1.12.1998 20824: velusolosuhteita kehitettäessä. V arusmiestoimi- 20825: kuntien edustajat ovat maininneet oikeusasia- 20826: miehelle usein myös sellaisista epäkohdista, jois- 20827: ta muut varusmiehet eivät ole jostain syystä 20828: halunneet kertoa. Myös papin ja sosiaalikuraat- 20829: torin kanssa käydyt keskustelut ovat olleet tär- 20830: keitä. 20831: 20832: 214 20833: SOTILASASIAT JA PUOLUSTUSHALLINTO 20834: 20835: 20836: 20837: 20838: RATKAISTUT KANTELUT Voimakeinojen käyttö kuitenkin edellyttää, 20839: JA OMAT ALOITTEET että sotilas kohtaa vastarintaa, mikäli kyseessä ei 20840: ole pakenemistilanne. Kantelija oli kiinniottoti- 20841: SOTILASPOLIISIEN YLIMITOITETTU lanteessa pantu käsirautoihin, vaikkei hän ollut 20842: VOIMANKÄYITä tehnyt vastarintaa. Aikaisemmin samana päivä- 20843: nä tapahtunutta pakenemista ja siinä yhteydes- 20844: Kantelija kertoi joutuneensa perusteetta soti- 20845: sä kuuituja uhkailuja ei voitu OA:n mielestä pi- 20846: laspoliisien kiinniottamaksi ollessaan tarkkaile- 20847: tää sellaisena laissa tarkoitettuna vastarintana 20848: massa lintuja alueella, jossa ei ollut näkynyt soti- ' 20849: joka olisi oikeuttanut voimakeinojen käyttöön 20850: lasalueen merkintöjä. Kantelija epäili sotilaspo- 20851: enää viisi tuntia myöhemmässä kohtaamistilan- 20852: liisien ylittäneen toimivaltansa. 20853: teessa. Lisäksi kiinniotto oli tapahtunut sotilas- 20854: Asiassa selvisi, että Helsingin varuskunnan 20855: alueen ulkopuolella. Kysymyksessä olevaa puo- 20856: kahden varusmiessotilaspoliisin partio oli ha- 20857: lustusvoimien omistamaa maa-aluetta ei tosin 20858: vainnut puolustusvoimien varastoluolan lähis- 20859: ollut tapahtuma-aikaan selkeästi merkitty eikä 20860: töllä seisoneen kantelijan. Tämä oli tarkkaillut 20861: siellä liikkumista ollut ulkopuolisilta sinänsä 20862: sotilaspoliiseja kiikarilla. Sotilaspoliisit olivat 20863: kielletty. Kantelijan käyttäytyminen oli kuiten- 20864: kysyneet henkilötietoja kantelijalta, joka oli kui- 20865: kin ollut sen verran poikkeuksellista, että häneen 20866: tenkin juossut karkuun uhkauksia huudellen. 20867: oli ymmärrettävästi suhtauduttu vakavasti. 20868: Myöhemmin samana päivänä vahvennettu so- 20869: OA katsoi sotilaspoliisien toimineen virheelli- 20870: tilaspoliisipartio oli mennyt uudelleen alueelle 20871: sesti ottaessaan kantelijan kiinni ja pannessaan 20872: tavoittamaan kantelijaa, jonka oli epäilty har- 20873: hänet käsirautoihin. OA kiinnitti huomiota sii- 20874: joittaneen jonkinlaista tiedustelua. Tämä olikin 20875: hen, että sotilaspoliisien koulutus oli ollut tilan- 20876: tavattu eräässä tienristeyksessä puolustusvoi- 20877: teeseen nähden riittämätöntä. On tärkeätä, että 20878: mien omistaman maa-alueen ulkopuolella. Yksi 20879: sotilaspoliisit, jotka tehtävissään joutuvat käyt- 20880: sotilaspoliiseista oli käskenyt kantelijan maahan 20881: tämään voimakeino ja, tietävät ne perusteet, joil- 20882: ja pannut hänet käsirautoihin. Kantelija ei ollut 20883: la henkilökohtaiseen koskemattomuuteen on 20884: vastustellut kiinniottoa. Tämän jälkeen sotilas- 20885: lupa puuttua. 20886: poliisit olivat kutsuneet poliisin paikalle. Kante- 20887: OA totesi myös, että tapahtuma-aikaan voi- 20888: lija oli päästetty vapaaksi sen jälkeen kun hänen 20889: massa olleessa ohjeistuksessa ei ollut riittävän 20890: henkilötietonsa oli selvitetty. 20891: selkeästi määritelty vartiotehtävässä toimivan 20892: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- 20893: sotilaan toimivallan rajoja eikä riittävästi koros- 20894: van. 20895: tettu voimankäytössä aina huomioon otettavaa 20896: Sotilaspoliiseilla tai muillakaan sotilashenki- 20897: suhteellisuusperiaatetta. Voimakeinojen käyttö 20898: löillä ei ole yleisiä siviilihenkilöihin kohdistuvia 20899: ei saa missään tilanteessa olla automaattista 20900: toimivaltuuksia. Vartiotehtävää suorittavalla ' 20901: vaan sen tulee olla oikeassa suhteessa suojelta- 20902: sotilaalla on kuitenkin oikeus käyttää tilanteen 20903: vaan etuun nähden. Voimakeinoja ei saa käyt- 20904: vaatimia voimakeinoja vartioitavalle alueelle 20905: tää, jos ne johtaisivat suojeltavana olevaan 20906: tulleita henkilöitä kohtaan. Toimivaltuudet ei- 20907: etuun nähden kohtuuttomiin seurauksiin. Oh- 20908: vät tällöin välttämättä rajoitu pelkästään soti- 20909: jeistuksen sanamuodosta oli kuitenkin pääteltä- 20910: lasalueelle. 20911: vissä, että yhteistyöhalukkuuttakin osoittavat 20912: 20913: 20914: 20915: 215 20916: SOTILASASIAT JA PUOLUSTUSHALLINTO 20917: 20918: 20919: 20920: 20921: henkilöt olisi kiinni otettaessa lähes automaatti- na myös majurin sukulaisia, joiden kuljettami- 20922: sesti pantava käsirautoihin. seen hänellä ei kuitenkaan ollut ilmavoimien esi- 20923: OA saattoi käsityksensä sotilaspoliisien ylimi- kunnan lupaa. Lisäksi lentoa koskevissa asiakir- 20924: toitetusta voimankäytöstä ja sotilaspoliisitoi- joissa oli virheellisiä merkintöjä. 20925: mintaa koskevan ohjeistuksen tarkistustarpees- Ilmavoimien esikunnan lausunnon mukaan 20926: ta pääesikunnan ja Kaartin jääkärirykmentin lentueen päälliköllä oli ollut toimivalta ja hyväk- 20927: komentajan tietoon sekä kiinnitti huomiota syttävät perusteet luvan antamiseen, huomioon 20928: myös sotilasalueiden riittävän selkeään merkit- ottaen, että majuri oli joutunut palvelustehtä- 20929: semiseen. OA pyysi pääesikuntaa ilmoittamaan viensä vuoksi muuttamaan aikaisemmin sovitun 20930: kertomusvuoden loppuun mennessä, mitä edis- lomamatkansa järjestelyjä ja olemaan lentopal- 20931: tystä näissä asioissa oli tapahtunut. veluvalmiudessa myös lomansa aikana. Luvan 20932: OA Lehtimajan päätös 9.6.1998, dnro 2695/4/ saamiseen matkustajien kuljettamiseen ei ilmei- 20933: 95 sesti olisi ollut estettä, jos sitä olisi pyydetty. 20934: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- 20935: van. 20936: Pääesikunta ilmoitti 2. 7.1999, että sotilaspolii- 20937: Oli sinänsä outoa, että puolustusvoimien ka- 20938: sien uusi koulutusohje "Sotilaspoliisikomppanian 20939: lustoa katsottiin voitavan luovuttaa henkilö- 20940: opas" on parhaillaan viimeisteltävänä ja se on tar- 20941: kunnan käyttöön "lomamatkalle". K ysymykses- 20942: koitus saattaa maavoimien ohjesääntötoimikun- 20943: sä näyttäisi olleen tosiasiallinen luontaisetu, joka 20944: nan käsittelyyn kuluvan vuoden elo-syyskuussa. 20945: oli suoritettu korvauksena työnantajan toivo- 20946: Opas on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2000 alus- 20947: mista ylimääräisistä työjärjestelyistä. Menette- 20948: ta. Myös kiellettyjen sotilasalueiden merkitsemistä 20949: lyn tavoite oli valtiotyönantajan näkökulmasta 20950: koskeva ohjeistus on pääesikunnassa valmistelta- 20951: sinänsä hyväksyttävä, mikäli kysymyksessä oli 20952: vana. 20953: ollut ainoa keino annettujen virkatehtävien hoi- 20954: tamiseksi käytettävissä olevalla niukalla työvoi- 20955: malla. 0 A:n mielestä oli kuitenkin vaikeata pitää 20956: ILMAVOIMIEN LENTOKONEEN hyvään hallintoon kuuluvana sitä, että loma- 20957: KÄYTTÖ LOMAMATKALLA 20958: matka merkittiin esimiehen harkinnan mukaan 20959: OA Lehtimajan Utin varuskunnassa 13.3.1996 virkatehtävänä hoidettavaksi "lentosuunnistus- 20960: suorittaman tarkastuksen yhteydessä oli tullut tehtäväksi", vaikka lentojen tosiasiallisena tar- 20961: esiin epäily siitä, että Kuljetuslentolaivueessa koituksena oli ollut mahdollistaa majurin lento- 20962: palvellut majuri olisi käyttänyt vuosilomallaan palveluvalmius hänen lomansa aikana. Tällaiset 20963: luvatta ilmavoimien lentokonetta. OA otti asian poikkeusjärjestelyt hämärsivät käsityksiä virka- 20964: omana aloitteenaan tutkittavaksi. vastuusta ja aiheuttivat ulkopuolisissa epäluulo- 20965: Asiassa selvisi, että majuri oli lomansa aikana ja. 20966: lentänyt ilmavoimien lentokoneella Utista Iva- Majurin OA katsoi menetelleen virheellisesti 20967: loon, Ivalosta Kittilään sekä sieltä Rovaniemen siinä, että tämä oli tehnyt osaksi puutteellisia ja 20968: kautta Uttiin. Lento oli tapahtunut majurin esi- osaksi virheellisiä merkintöjä lentosuoritusilmoi- 20969: miehen luvalla ja lentotehtäväksi oli määritelty tukseen sekä laiminlyönyt hankkia sukulaisten 20970: lentosuunnistustehtävä. Lennolla oli ollut muka- kuljettamiseen ilmavoimien lentokoneessa tar- 20971: 20972: 20973: 20974: 216 20975: SOTILASASIAT JA PUOLUSTUSHALLINTO 20976: 20977: 20978: 20979: 20980: vittavan luvan ja huolehtia koneen lentokelpoi- merkintöjen täsmällinen tekeminen vähensi vaa- 20981: suustarkastusta koskevien asianmukaisten mer- raa tarkastusten laiminlyömisestä. 20982: kintöjen tekemisestä Ivalossa. OA pyysi pääesikuntaa ilmoittamaan vuoden 20983: Menettelyn moitittavuutta arvioidessaan OA 1998 loppuun mennessä, mihin periaatelinjauk- 20984: otti huomioon, että lennot olivat perustuneet siin tai käytännön toimiin oikeusasiamiehen esit- 20985: työnantajan kanssa sovittuun poikkeukselliseen tämät näkökohdat olivat mahdollisesti antaneet 20986: järjestelyyn. Työnantajan toivomuksesta majuri aihetta. 20987: oli joustanut omista lomasuunnitelmistaan ja OA Lehtimajan päätös 24.8.1998, dnro 598/2/ 20988: saanut vastineeksi luvan käyttää ilmavoimien 96 20989: lentokonetta lomamatkallaan. Tästä oli kuiten- 20990: kin OA:n mukaan saattanut aiheutua epäsel- 20991: Pääesikunta ilmoitti 4.12.1998, että lentokone- 20992: vyyttä siitä, mikä lentojen perimmäinen luonne 20993: teknisten tarkastusten suoritusoikeutta ja voimas- 20994: oli ollut: olivatko ne olleet lomanviettoa vai vir- 20995: saoloa koskevaa ohjeistusta on selkeytetty. Lisäksi 20996: katehtävien hoitamista. Tämä epäselvyys oli 20997: lentopalveluksen johtamisessa on otettu käyttöön 20998: puolestaan voinut osaltaan vaikuttaa lupia, il- 20999: uusittu raportointijärjestelmä ja lentävien joukko- 21000: moituksia ja merkintöjä koskevan kurin löysty- 21001: osastojen ( vast) konetarkastajien tehtäviin on lisät- 21002: miseen. 21003: ty velvollisuus valvoa lentokelpoisuutta koskevien 21004: OA saattoi käsityksensä majurin menettelyn 21005: kuittausten suoritusta ja oikeellisuutta. 21006: virheellisyydestä tämän tietoon. Samalla hän 21007: kiinnitti vastaisen varalle Ilmavoimien esikun- 21008: nan huomiota siihen, että ilmavoimien lentoka- 21009: luston käyttö kaipaisi nykyistä selkeämpää oh- VARUSMIESTEN PUUTTEELLINEN 21010: VALVONTA 21011: jeistusta. OA:n mielestä ei saisi milloinkaan syn- 21012: tyä epäselvyyttä siitä, oliko lentotehtävää suo- Tiedotusvälineissä kerrottiin Suomenlahden 21013: rittava henkilö virantoimituksessa vai ei. Tällä laivastossa tapahtuneesta varusmiesten keski- 21014: seikalla on vaikutusta niin asianomaisen henki- näisestä välienselvittelystä, jonka yhteydessä 21015: lön velvollisuuksiin kuin vastuuseenkin mahdol- varusmiesjohtajien epäiltiin syyllistyneen esi- 21016: lisen vahingon sattuessa. Lisäksi se vaikuttaa miesasemansa väärinkäyttämiseen. Asiassa oli 21017: puolustusvoimien toiminnan uskottavuuteen ul- suoritettu esitutkinta ja varusmiesjohtajia vas- 21018: kopuolisten silmissä. taan oli nostettu syytteitä. OA Lehtimaja otti 21019: OA painotti myös sitä, että kaikissa tilanteissa omana aloitteenaan tutkittavaksi, millä tavoin 21020: noudatetaan asianmukaista huolellisuutta lento- varusmiesjohtajia oli kantahenkilökunnan ta- 21021: tehtäviin liittyvien lupien, ilmoitusten ja mer- holta valvottu sekä miten ja missä vaiheessa 21022: kintöjen suhteen. Jo lentoturvallisuuden kannal- ilmitulleisiin sirnputustapauksiin oli puututtu. 21023: ta oli tärkeätä, että ilmavoimien lentokoneen OA kehotti pääesikuntaa suorittamaan asiassa 21024: käytön tarkoitus tehdään asianomaiselle käyttä- lisä tutkinnan, koska oli epäiltävissä, ettei varus- 21025: jälle selväksi ja että lentoreitti sekä tieto koneen miesjohtajia ollut riittävän selkeästi varoitettu 21026: miehistöstä ja matkustajista on aina tarkasti kir- epäasiallisista menettelytavoista. Lisätutkinnas- 21027: jattu. Lentokoneen turvatarkastusohjeita tuli sa kuultiin virkarikoksiin syyllisiksi epäiltyinä 21028: noudattaa erityisen huolellisesti. Vaadittavien Suomenlahden laivaston komentajaa ja yhtä- 21029: 21030: 21031: 21032: 217 21033: SOTILASASIAT JA PUOLUSTUSHALLINTO 21034: 21035: 21036: 21037: 21038: toista muuta kantahenkilökuntaan kuuluvaa. Suomenlahden laivastossa ei ollut OA:n mieles- 21039: Raaseporin käräjäoikeus tuomitsi vuonna tä suhtauduttu riittävän vakavasti siellä ilmitul- 21040: 1997 yhteensä seitsemän varusmiesalikersanttia leisiin simputustapauksiin. Toimenpiteet simpu- 21041: palvelusrikoksista ynnä muusta sakkorangais- tusperinteen katkaisemiseksi eivät olleet olleet 21042: tuksiin. Pääesikunnan päällikön mukaan kanta- riittävän tehokkaita. Esitutkinnassa ei kuiten- 21043: henkilökuntaan kuuluvien syyllisyydestä ei sen kaan ollut saatu riittävää näyttöä sellaisesta val- 21044: sijaan ollut saatu lisätutkinnassa sellaista näyt- vontavelvollisuuden laiminlyönnistä, joka olisi 21045: töä, että ketään olisi voitu panna syytteeseen. antanut OA:lle tässä tapauksessa aiheen nostaa 21046: OA Lehtimaja lausui kannanottonaan seuraa- virkasyytteitä kantahenkilökuntaan kuuluneita 21047: van. esimiehiä vastaan. 21048: Pääesikunnan simputuksen estämisestä anta- OA:n elokuussa 1997 Suomenlahden laivastos- 21049: man pysyväisohjeen mukaan jokainen esimies oli sa suorittaman tarkastuksen yhteydessä oli käy- 21050: vastuussa siitä, ettei hänen alaisessaan joukossa nyt ilmi, että nyttemmin oli ryhdytty tehostet- 21051: esiintynyt simputusta. Yleisen palvelusohje- tuihin toimenpiteisiin epäasiallisten menettely- 21052: säännön mukaan esimiehen vallan kaikenlainen tapojen poistamiseksi. Laivastosta oli toimitettu 21053: väärinkäyttö, samoin kuin voimassa olevien pääesikuntaan raportit, joissa oli selostettu sim- 21054: määräysten ja hyvien tapojen vastainen sekä putuksen ehkäisemiseksi laaditun toimenpideoh- 21055: ihmisarvoa Ioukkaavan menettelyn käyttämi- jelman toteutumista. Raporttien mukaan esi- 21056: nen kurin ylläpitokeinona oli kielletty. miesaseman väärinkäyttöön liittyviä tapauksia 21057: Simputusluonteista toimintaa oli esiintynyt ei ollut enää tullut ilmi. 21058: Suomenlahden laivastossa jo useasti ennen vuo- Huomioon ottaen asiassa jo suoritetut toimen- 21059: den 1997 tapahtumia. Myös OA Söderman oli piteet ja asian edelleen käynnissä oleva seuranta 21060: aikanaan puuttunut asiaan ja arvostellut varus- OA katsoi riittäväksi saattaa käsityksensä va- 21061: miesten valvonnan laiminlyöntejä. Tämä oli OA rusmiesjohtajien valvonnassa esiin tulleista lai- 21062: Lehtimajan mielestä asettanut kantahenkilö- minlyönneistä Merivoimien esikunnan ja Suo- 21063: kuntaan kuuluville esimiehille jatkossa koroste- menlahden meripuolustusalueen komentajan tie- 21064: tun valvontavelvollisuuden. Se oli merkinnyt toon. OA kiinnitti samalla Merivoimien esikun- 21065: aktiivista selonotto- ja toimimisvelvollisuutta nan huomiota simputusperinteen katkaisemises- 21066: simputusperinteen katkaisemiseksi. ta esittämiinsä näkökohtiin. 21067: Kantahenkilökunta ei voinut välttää vastuu- OA Lehtimajan päätös 30.9.1998, dnro 469/2/ 21068: taan pelkästään sillä jo aikaisempien simputus- 97 21069: tapahtumien yhteydessä kuullulla selityksellä, 21070: ettei varusmiesten valvontaa voitu säästösyistä 21071: järjestää enempää. Kysymys ei ollut pelkästään 21072: SYYTEASIAT AIKAISEMMILTA 21073: ulkokohtaisen valvonnan järjestämisestä, vaan VUOSILTA 21074: myös sotilaallisen joukon asenteihin vaikuttami- 21075: sesta ja oikean hengen luomisesta. OA Lehtimaja 21076: VAM MANTUOTTAM US 21077: HIIHTOHINAUKSEN YHTEYDESSÄ 21078: korosti, että simputusperinteen katkaiseminen 21079: sotilaallisessa organisaatiossa oli viime kädessä OA Lehtimaja kehotti nostamaan syytteen 21080: tahdon asia. Tietenkin oli kysymys myös johta- Suomenlahden laivastossa palvelevaa kapteenia 21081: mistaidosta. vastaan sotilaaseen kohdistuneesta vamman- 21082: 21083: 218 21084: SOTILASASIAT JA PUOLUSTUSHALLINTO 21085: 21086: 21087: 21088: 21089: tuottamuksesta ja palvelusrikkomuksesta. OA:n vastaan sotilaaseen kohdistuneesta vamman- 21090: ratkaisu on selostettu vuoden 1997 kertomukses- tuottamuksesta ja palvelusrikkomuksesta. OA:n 21091: sa s. 220- 221. ratkaisu on selostettu vuoden 1997 kertomukses- 21092: sa s. 224-225. 21093: 21094: Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kapteenin 21095: 16.9.1998 syytteen mukaisesti varoitukseen. Tuo- Lapin käräjäoikeus tuomitsi 15.4.1998 yliluut- 21096: mio on lainvoimainen. nantin palvelusrikkomuksesta varoitukseen. Tuo- 21097: mitun ja asianomistajan valitusten johdosta Hel- 21098: singin hovioikeus muutti tuomiollaan 18.9.1998 21099: käräjäoikeuden päätöstä siten, että yliluutnantti 21100: VAMMANTUOTTAMUS tuomittiin syytteen mukaisesti myös sotilauseen 21101: NAPALM-HARJOITUKSEN 21102: YHTEYDESSÄ kohdistuneesta vammantuottamuksesta 25 päivä- 21103: sakkoon eli maksamaan sakkoa yhteensä 3 025 21104: OA Lehtimaja kehotti nostamaan syytteen markkaa. 21105: Jääkäriprikaatissa palvelevaa yliluutnauttia 21106: 21107: 21108: 21109: 21110: 219 21111: OPETUS 21112: 21113: 21114: 21115: 21116: OPETUS mä yhdenvertaisuus lain edessä, kun eräissä kun- 21117: nissa opettajia lomautetaan usean viikon ajaksi, 21118: YLEISTÄ toteutuuko oikeus maksuttomaan perusopetuk- 21119: seen, kun opettajat lomautetaan usean viikon 21120: ajaksi sekä kuinka pitkäksi ajaksi opettajat voi- 21121: Opetusalaan kuuluvat oikeusasiamiehen lailli- 21122: daan lomauttaa siten, että julkisen vallan voi- 21123: suusvalvonnassa opetukseen ja kulttuuritoimeen 21124: daan vielä katsoa turvaavan mainitun perusoi- 21125: liittyvät asiat. Asiat koskevat siten niin perus- 21126: keuden hallitusmuodon edellyttämällä tavalla. 21127: koulun oppilaita, opiskelijoita, oppilaiden van- 21128: Tätä päätöstä kuten joitakin muitakin opetus- 21129: hempia ja oppilaitosten henkilöstöä kuin myös 21130: alaa koskevia toimenpideratkaisuja on selostettu 21131: opetustyön organisointia ja sivistystyön rahoi- 21132: jäljempänä. 21133: tusta. 21134: Opetusalaa koskeneet, kertomusvuonna rat- 21135: Opetusalaa koskevat kantelut kuuluvat kans- 21136: kaistut kantelut käsittelivät lisäksi opetustoi- 21137: lian työjärjestyksen mukaisesti AOA Pauniolle. 21138: men hallintoa sekä opettajien virantäyttöjä ja 21139: Esittelijäneuvos Jorma Kuopus on vastannut 21140: palkkausta, ammatillisen kurssikeskuksen oppi- 21141: kertomusvuonna pääosin opetusalan asioiden 21142: lasasuntolan valvontaa, oppilaasta perusopetuk- 21143: valmistelusta ja esittelystä. 21144: sen yhteydessä kerättyjä tietoja sekä opetustoi- 21145: Opetusalan kanteluita ratkaistiin vuonna 1998 21146: men asiakirjojen salassapitoa, koulukuljetuksia, 21147: kaikkiaan 49. Niiden suhteellinen osuus kaikista 21148: oppilasarvostelua tai koulujen opetustyön uudel- 21149: vuonna 1998 ratkaistuista kanteluista oli siten 21150: leenjärjestelyjä. Perusopetuksen ohella myös 21151: vain 2,1 prosenttia. Nämä kantelut ovat muodos- 21152: korkeakoulujen virkajärjestelyt ja nimitysrat- 21153: taneet viime vuosina 50 - 70 asian ryhmän rat- 21154: kaisut olivat kertomusvuonna esillä. 21155: kaistuista kanteluista. Suhteellisen suuri määrä 21156: ' Peruskoululaki ja muut keskeiset opetusalan 21157: noin viidennes, kanteluista johti kertomusvuon- 21158: säädökset uudistettiin vuonna 1998. Uudet kou- 21159: na toimenpiteisiin. 21160: lutusta koskevat lait tulivat voimaan vuoden 21161: Kanteluiden lukumäärä ei kuitenkaan anna 21162: 1999 alusta. Uusien lakien myötä koulutuksen 21163: kuvaa esillä olleiden asioiden merkityksestä lap- 21164: järjestäjän vapaus ja vastuu kasvavat. Uutena 21165: sille ja perheille tai koulutyön käytännön ongel- 21166: velvoitteena kuntien on arvioitava opetusta. Nii- 21167: mista. Vuonna 1998 olivat nimittäin esillä oi- 21168: den on myös taattava oppilaille turvallinen opis- 21169: keusasiamiehelle tehdyissä kanteluissa kuten 21170: keluympäristö ja oikeus saada opetussuunnitel- 21171: yleisemminkin julkisuudessa useissa kunnissa ta- 21172: man mukaista opetusta jokaisena koulun työpäi- 21173: pahtuneet peruskoulujen opettajien lomautuk- 21174: vänä. 21175: set ja niiden vaikutus koulu työlle. 21176: Vuoden 1998 alkupuolella sekä valtioneuvos- 21177: ton oikeuskanslerille että eduskunnan oikeus- 21178: asiamiehelle tehtiin lukuisia kanteluita opetta- TARKASTUS 21179: jien lomautuksista. Oikeusasiamiehelle näitä 21180: kanteluita saapui 15. Näistä osa oli oikeuskansle- OA Lehtimaja suoritti 19.5.1998 tarkastuksen 21181: rin oikeusasiamiehelle siirtämiä. Vaasan yliopistossa tutustuen erityisesti sen oi- 21182: AOA Paunio otti periaateratkaisussaan kan- keustieteelliseen opetukseen sekä muiden kor- 21183: taa siihen, toteutuuko hallitusmuodon edellyttä- keakoulujen kanssa harjoitettuun yhteistyöhön. 21184: 21185: 21186: 220 21187: OPETUS 21188: 21189: 21190: 21191: 21192: RATKAISTUT KANTELUT asiantuntijalausuntoja. Lisäksi hän oli kasvatus- 21193: JA OMAT ALOITTEET tieteiden tiedekunnalle osoitetulla kirjeellään 21194: pyytänyt näitä lausuntoja tai kielteisessä ta- 21195: OPETTAJAN KUULEMINEN pauksessa päätöksen asiassa. 21196: Selvitysten mukaan kantelija oli saanut tiede- 21197: Opettaja arvosteli Espoon kaupungin Laurin- 21198: kunnan kansliassa nähdäkseen pyytämänsä lau- 21199: lahden koulun rehtorin menettelyä uuteen sijoi- 21200: sunnot ja hän oli saanut niistä sittemmin tiede- 21201: tuskouluun määräämisessä. Rehtori oli tehnyt 21202: kuntaneuvoston varajäsenenä jäljennökset syys- 21203: Espoon koulutoimenjohtajalle esityksen luokan- 21204: kuussa 1996. 21205: opettajan siirrosta ilman, että opettajaa olisi en- 21206: AOA Paunio totesi päätöksessään, että tiede- 21207: nakkosuunnitelman laatimisessa erikseen kuul- 21208: kuntasihteeri oli toiminut yleisten asiakirjain jul- 21209: tu. Opettaja arvosteli rehtoria myös koulun joh- 21210: kisuudesta annetun lain 7 §:n 1 momentin ja 7a 21211: tamisen ongelmista. 21212: §:n vastaisesti kieltäytyessään antamasta kopioi- 21213: AOA Paunio katsoi hallintomenettelylain 1 §:n 1 21214: ta lausunnoista. Samoin dekaani oli menetellyt 21215: momenttiin ja 15 §:ään viitaten aiheelliseksi täh- 21216: virheellisesti antaessaan ohjeen, jonka mukaan 21217: dentää käsityksenään rehtorille ja koulutoimen- 21218: ja vastoin yleisten asiakirjain julkisuudesta an- 21219: johtajalle sitä, että ennen opettajan sijoituskou- 21220: netun lain 7 §:n 1 momenttia kantelijalle kieltäy- 21221: lua koskevien muutoksien merkitsemistä suunni- 21222: dyttiin antamasta virantäyttöprosessin kesken- 21223: telmaan tulee asianomaista opettajaa kuulla. 21224: eräisyyteen vedoten kopioita asiantuntijalau- 21225: Opettajalle tulee varata tilaisuus lausua hänen 21226: sunnoista. 21227: palvelussuhteensa suunnitelluista järjestelyistä. 21228: Menettely oli virheellistä myös siinä, että kan- 21229: Kun sanottua koulua koskeneita hallinnollisia 21230: telijalle ei annettu lain edellyttämällä tavalla 21231: epäkohtia oli muutoin jo selvitetty Espoon kou- 21232: viipymättä päätöstä kieltäytymisestä antaa 21233: lutuslautakunnan, koulun johtokunnan ja kou- 21234: asiakirjat. Tiedekuntasihteeri oli lisäksi tiedus- 21235: lutoimenjohtajan taholta, ei asia antanut aihetta 21236: tellut professorilta tämän pyytämien asiakirjo- 21237: muihin toimenpiteisiin. 21238: jen käyttötarkoitusta. 21239: AOA Paunion päätös 27.4.1998, dnro 1056/4/96 21240: Tiedekuntasihteeri ja dekaani olivat käsitelleet 21241: pyyntöjä virantäyttömenettelyn kulkuun liitty- 21242: ASIANTUNTIJALAUSUNTOJEN vänä asiakirjojen jakelua koskevana pyyntönä, 21243: JULKISUUS eikä pyyntönä julkisten asiakirjojen saamiseksi 21244: siten kuin AOA:n mielestä oli ollut asianlaita. 21245: Professori arvosteli Joensuun yliopiston kas- 21246: AOA saattoi käsityksensä dekaanin ja tiede- 21247: vatustieteiden tiedekunnan tiedekuntasihteeriä 21248: kuntasihteerin tietoon. 21249: ja dekaania siitä, että hänelle ei ollut pyynnöistä 21250: AOA Paunion päätös 27.4.1998, dnro 1448/4/96 21251: huolimatta annettu julkisia, virantäyttöön liit- 21252: tyneitä asiantuntijalausuntoja. 21253: Tiedekunnassa oli ollut kesällä 1996 täytettä- KUNNAN OPETUSTOIMEN 21254: SALASSAPITOSÄÄN NÖS 21255: vänä aikuiskasvatuksen alaan kuuluvan apulais- 21256: professorin virka. Kantelija oli pyytänyt suulli- Kantelija kertoi kantelussaan muun ohella, 21257: sesti tiedekunnan tiedekuntasihteeriitä apulais- että erityiskoulun opettaja oli ilmaissut koulun 21258: professorin viran kolmesta hakijasta annettuja henkilökunnalle ja kunnan kouluviranomaisille 21259: 21260: 21261: 221 21262: OPETUS 21263: 21264: 21265: 21266: 21267: kantelijan tytärtä koskevia salassa pidettäviä loin, kun tämä on perusteltua oppilaan opetuk- 21268: tietoja. Kysymys oli lastensuojelulain 40 §:ssä sen järjestämiseen liittyvistä syistä. Asiassa ei 21269: tarkoitetuista tiedoista siitä, että lapsi oli lasten- ollut ilmennyt, että opettaja tai koulun viran- 21270: suojelun tarpeessa, joista opettajan on tämän omaiset olisivat puheena olevassa tilanteessa 21271: lain mukaan viipymättä ilmoitettava sosiaali- harkinneet kantelijan tyttären opetuksen järjes- 21272: lautakunnalle. tämistä. 21273: AOA Paunio totesi ratkaisussaan tältä osin, AOA katsoi, että opettaja oli menetellyt vas- 21274: että kunnan opetustoimen hallinnosta annetun toin kunnan opetustoimen hallinnosta annetun 21275: lain 6 §:n 1 momentti lähtee siitä, että kunnan lain salassapitosäännöstä. Hän totesi kuitenkin, 21276: palveluksessa olevalla on vaitiolovelvollisuus sii- että salassapitosäännös on tulkinnanvarainen. 21277: tä, mitä hän on opetustoimeen liittyviä tehtäviä Menettelyn moitittavuutta arvioidessaan hän 21278: hoitaessaan saanut tietää oppilaan taikka hänen otti lisäksi huomioon, että koulun johtajaa ja 21279: perheenjäsenensä henkilökohtaisista oloista. koulutoimenjohtajaa ovat koskeneet kunnan 21280: Tästä salassapitovelvollisuudesta on säädetty opetustoimen hallinnosta annetun lain salassapi- 21281: poikkeus lain 6 §:n 2 momentissa. Tämän sään- tosäännös. 21282: nöksen mukaan muun muassa opettajat saavat AOA saattoi käsityksensä salassapitosäännök- 21283: antaa toisilleen sekä kunnan hallintoelimille op- sen tulkinnasta opettajan tietoon. 21284: pilaan koulunkäynnin asianmukaisen järjestä- AOA Paunion päätös 8.5.1998, dnro 2415/4/95 21285: misen edellyttämät välttämättömät tiedot. 21286: Lainvalmisteluasiakirjojen mukaan tietojen luo- 21287: vutusmahdollisuus koskisi vain opetuksen järjes- PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN ASIAKIRJAN 21288: SALASSAPITÄM ISESTÄ 21289: tämiseen liittyviä toimenpide-ehdotuksia sekä 21290: niitä taustatietoja, jotka ovat välttämättömiä Opettaja arvosteli kantelussaan Naantalin 21291: näiden ehdotusten toteuttamiseksi. kaupungin sivistystoimenjohtajan menettelyä 21292: Opettaja oli vedonnut siihen, että kantelijan muun ohella siinä, kun tämä ei ollut antanut 21293: tytärtä koskevilla tiedoilla oli oleellinen merkitys hänelle kouluviraston pöytäkirjoja ja päätöksiä 21294: opetuksen järjestämiselle ja että hän sen vuoksi niistä kokouksista, joissa koulutuslautakunta oli 21295: oli oikeutettu kertomaan niistä koulun johtajalle käsitellyt Naantalin lyseon lukion entisen rehto- 21296: ja koulutoimenjohtajalle. Opettaja ei kuiten- rin toimintaa. 21297: kaan ollut lähemmin selvittänyt millaisista kou- Sivistystoimenjohtaja oli kirjeessään kieltäy- 21298: lunkäynnin järjestämiseen liittyvistä toimenpi- tynyt antamasta opettajan pyytämiä asiakirjoja 21299: teistä oli ollut kysymys. hänelle. Hän ei ollut liittänyt opettajalle kirjalli- 21300: Kunnan opetustoimen hallinnosta annetun sesti antamaansa vastaukseen muutoksenhaku- 21301: lain 6 §:n 2 momentti muodostaa poikkeuksen ohjetta. Sivistystoimenjohtaja oli kuitenkin sit- 21302: pykälän 1 momentissa säädetystä salassapitovel- temmin lähettänyt opettajalle viranhaltijan 21303: vollisuudesta, eikä sitä sen vuoksi AOA:n mu- päätöksen olla luovuttamatta koulutuslauta- 21304: kaan voi tulkita laajentavasti. Säännöstä on tul- kunnan pöytäkirjanotteita. Päätös sisälsi ohja- 21305: kittava niin, että se oikeuttaa opettajan anta- uksen oikaisuvaatimuksen tekemisestä 14 päi- 21306: maan muutoin salassa pidettäviä tietoja sään- vän kuluessa tiedoksisaannista kaupungin kou- 21307: nöksessä määritellyille tahoille ainoastaan sil- lutuslautakunnalle. 21308: 21309: 21310: 21311: 222 21312: OPETUS 21313: 21314: 21315: 21316: 21317: AOA Paunio lausui kannanottonaan seuraa- julkisuuslakia koskevasta hallituksen esityksestä 21318: vaa. HE 30/1998 (s. 71 ). Näistä syistä asia ei tältä osin 21319: Yleisten asiakirjain julkisuudesta annettu laki johtanut muuhun kuin että hän saattoi sivistys- 21320: edellyttää, että mikäli asiakirjapyyntöön ei voi- toimenjohtajan tietoon käsityksensä asiassa. 21321: da suostua, kielteisestä ratkaisusta tulee viran- AOA Paunion päätös 3.8.1998, dnro 1330/4/96 21322: omaisen antaa asiakirjan pyytäjälle kirjallinen 21323: päätös tai viranhaltijan ollessa kyseessä ohjaus 21324: päätöksen pyytämiseksi, jotta henkilöllä olisi 21325: mahdollisuus valittaa päätöksestä säännönmu- TUNTIOPETTAJAN PALKAN TAKAISIN- 21326: PERIMINEN 21327: kaista muutoksenhakutietä käyttäen. 21328: Sivistystoimenjohtaja, jolta opettaja oli kah- Peruskoulun tuntiopettaja arvosteli Espoon 21329: desti pyytänyt asiakirjoja, ei ollut tehnyt tai kaupungin koulutuskeskuksen menettelyä pal- 21330: voinutkaan itsenäisesti tehdä yleisten asiakirjain kan muuttamista ja takaisinperimistä koskevas- 21331: julkisuudesta annetun lain 8 §:n 1 momentin sa astassa. 21332: mukaista, muutoksenhakukelpoista päätöstä. Kantelija oli toiminut määräaikaisena tunti- 21333: Koska hän viranhaltijana kieltäytyi antamasta opettajana. Vuosittain tehtyjen päätösten perus- 21334: pyydettyjä asiakirjoja, hänen olisi tullut ohjata teella hänen palkkansa määräytyi opetusalan 21335: opettajaa tällaisen päätöksen saamiseksi. Tiedon kunnallisen virkaehtosopimuksen mukaisesti. 21336: pyytäjälle annettava neuvonta ja ohjaus, jota Päätöksissä ei ollut mainintaa palkkaluokasta. 21337: tähdennetään myös hallintomenettelylain 4 ja 24 Kantelijalle oli maksettu virkaehtosopimusta so- 21338: a §:ssä (589/96), oli puuttunut sivistystoimenjoh- vellettaessa farmaseutin tutkinnon perusteella C 21339: tajan opettajalle osoittamasta kirjeestä. Sivis- 38 palkkaluokan mukaan määräytyvää palkkaa 21340: tystoimenjohtaja ei ollut ohjannut opettajaa 1.10.1995 saakka ja sen jälkeen C 35 palkkaluo- 21341: myöskään vastatessaan hänelle puhelimitse. kan mukaista palkkaa, koska farmaseutin tut- 21342: Kuntalain 89 ja 94 §:n huomioon ottaen AOA kintoa virkaehtosopimusta sovellettaessa ei enää 21343: katsoi, että sivistystoimenjohtaja oli keväällä pidettykään korkeakoulututkintona. Kantelijal- 21344: 1997 menetellyt yleisten asiakirjain julkisuudes- le ilmoitettiin puhelimitse lokakuussa 1995 palk- 21345: ta annetun lain 8 §:n vastaisesti, kun hän ei ollut, kausperusteen muuttumisesta ja hänelle lähet- 21346: kieltäydyttyään antamasta opettajan pyytämiä tiin myös vastaava palkkalaskelma. Lisäksi hä- 21347: asiakirjoja antanut opettajalle neuvontaa ja oh- nelle lähetettiin asiasta kirjallinen ilmoitus, jon- 21348: jausta muutoksenhakukelpoisen hallintopäätök- ka mukaan häneltä peritään liikaa maksettua 21349: sen saamiseksi. palkkaa takautuvasti 1.8.1992 alkaen. 21350: Sivistystoimenjohtaja oli sittemmin antanut Peruskoululain 61 §:n mukaan aiheettomasti 21351: opettajalle ohjauksen valituskelpoisen päätök- maksettu palkka saadaan periä takaisin siten, 21352: sen saamiseksi ja asian saattamiseksi kaupungin että se vähennetään seuraavien palkanmaksujen 21353: koulutuslautakunnan käsiteltäväksi. yhteydessä tuntiopettajan palkasta, jos tunti- 21354: AOA totesi vielä, että menettelytapa voimas- opettaja on edelleen saman koulun tai saman 21355: saolevan lainpohjalta puheena olevan kaltaisissa kunnan palveluksessa. Takaisinperintää aloitet- 21356: tilanteissa on jossain määrin tulkinnanvarainen taessa on sen perusteet ja takaisinperittävä mää- 21357: ja edellyttää täsmentämistä, kuten ilmenee myös rä ilmoitettava tuntiopettajalle. 21358: 21359: 21360: 21361: 223 21362: OPETUS 21363: 21364: 21365: 21366: 21367: AOA Paunion käsityksen mukaan takaisinpe- AOA Paunio esitti kannanottonaan asiassa 21368: rimisestä oli ilmoitettu peruskoululain tarkoitta- mm. seuraavan. 21369: malla tavalla. AOA katsoi kunnalla olleen oikeus Hallitusmuodon 8 §:n 2 momentti turvaa luot- 21370: muuttaa palkka ja periä aiheettomasti maksettu tamuksellisen viestin salaisuutta. Sen ensisijaise- 21371: palkka takaisin eikä hän pitänyt noudatettua na tarkoituksena on suojata luottamukselliseksi 21372: menettelyä lainvastaisena. tarkoitetun viestin sisältö ulkopuolisilta (HE 21373: AOA totesi päätöksessään lisäksi, että perus- 309/1993 vp.). Toisaalta säännös antaa turvaa 21374: koululaki nykyisessä muodossaan mahdollistaa muillekin tällaista viestiä koskeville tiedoille, 21375: palkan takaisinperimisen ilman edeltävää perin- kuten esimerkiksi tunnistamistiedoille. Säännös 21376: täpäätöstä, mutta toisaalta peruskoululaissa ei turvaa hallituksen esityksen perustelujen mu- 21377: ole säännöksiä takaisinperimisen oikeussuojakei- kaan jokaiselle oikeuden luottamukselliseen vies- 21378: noista. AOA:n käsityksen mukaan peruskoulula- tintään ilman, että ulkopuoliset saavat oikeudet- 21379: ki on omiaan aiheuttamaan epäselvyyttä sekä tomasti tiedon hänen lähettämiensä tai hänelle 21380: asianosaisten että viranomaisten keskuudessa osoitettujen luottamuksellisten viestien sisällös- 21381: niin palkan takaisinperimistä koskevan perintä- tä. Kysymyksessä on molempien viestinnän osa- 21382: päätöksen kuin oikaisumahdollisuuden ja vali- puolten perusoikeus. 21383: tusoikeuden suhteen. Luottamuksellisen viestin suojaa koskeva 21384: Hän saattoi käsityksensä palkan takaisinperi- säännös on muotoiltu mahdollisimman laajaksi 21385: misen oikeussuojakeinojen epäselvästä tilasta silmällä pitäen jatkuvasti kehittyviä uusia vies- 21386: opetusministeriön tietoon. tinnän muotoja. Se koskee myös viestintää erilai- 21387: AOA Paunion päätös 5.8.1998, dnro 499/4/96 sissa tietoverkoissa ja siten myös sähköpostia. 21388: Arvioitaessa työnantajan, tässä tapauksessa 21389: korkeakoulun oikeutta puuttua sähköpostivies- 21390: tintään sen tietoverkoissa on olennaista, että hal- 21391: TIETOKONEJÄRJESTELMIEN JA TIETO- litusmuodon säännös suojaa luottamuksellista 21392: LIIKENNEVERKON KÄYTÖN VALVONTA 21393: viestintää nimenomaan oikeudettomalta puut- 21394: Teknillisen korkeakoulun tietokonejärjestel- tumiselta. 21395: mien ja tietoliikenneverkon käytön sääntöjen Eräästä perustuslakivaliokunnan kannanotos- 21396: mukaan Teknillisen korkeakoulun tietokonejär- ta saa johtoa sille, miten oikeudettomuutta tulisi 21397: jestelmien ylläpitohenkilökunnalla on velvolli- arvioida. Perustuslakivaliokunta arvioi nimit- 21398: suuksicnsa hoitamiseksi lupa valvoa, rajoittaa ja täin lausunnossaan 47/1996 vp. säännöstä tcle- 21399: säädellä tietokonejärjestelmien ja tietoliikenne- laskun maksamiseen velvollisen oikeudesta saa- 21400: verkon käyttöä sekä tarvittaessa kopioida, siir- da teleyritykseltä kaikki laskun määräytymiseen 21401: tää, poistaa tai lukea koneissa tai verkoissa ole- liittyvät tunnistamistiedot. Säännös sisältyi hal- 21402: vaa tietoa. lituksen esitykseen telemarkkinalaiksi, joka oli 21403: Tämä määräys oli kantelijan mukaan ristirii- tuolloin eduskunnan käsiteltävänä. Valiokun- 21404: dassa hallitusmuodon 8 §:ssä turvatun luotta- nan käsityksen mukaan tätä ehdotusta ei tullut 21405: muksellisen viestin suojan kanssa siltä osin kuin arvioida suoraan suhteessa hallitusmuodon 8 §:n 21406: kysymys on tietokoneverkossa lähetetyistä säh- 3 momentissa sallittuihin perusteisiin rajoittaa 21407: köpostiviesteistä. lailla luottamuksellisen viestin suojaa. Nämä ra- 21408: 21409: 21410: 21411: 224 21412: OPETUS 21413: 21414: 21415: 21416: 21417: joitusperusteet koskivat valiokunnan käsityksen tojärjestelmien käyttäjät ovat siten tietoisia val- 21418: mukaan ensisijaisesti julkisen vallan taholta ta- vonnasta. Teknillisen korkeakoulun säännöt ja 21419: pahtuvia puuttumisia. Valiokunta arvioi, että käyttölupaa koskeva hakemusmenettely lähte- 21420: laskun maksamisvelvollisuus muodostaa sinänsä vät siis siitä, että käyttäjä on tietoinen valvon- 21421: hyväksyttävän perusteen ehdotetunlaiselle nasta ja luvan hakiessaan antaa suostumuksensa 21422: säännökselle, joka oli lisäksi sisällöltään riittä- siihen. 21423: vän tarkkarajainen perusoikeusrajoitusten sallit- Sen arvioimisessa, voidaanko kyseistä si- 21424: tavuutta koskevien yleisten edellytysten kannal- toumusta pitää oikeudettomuusarvioinnin kan- 21425: ta. nalta merkityksellisenä, on olennaista, miten 21426: Työnantajan sähköpostiviestintään puuttu- valvonta tai muu puuttuminen on määritelty 21427: mista arvioitaessa voidaan siis lähteä siitä, että säännöissä ja ohjeissa. 21428: työnantajalla saattaa olla hyväksyttävä peruste Edellä sanotun johdosta AOA arvioi Teknilli- 21429: puuttua työntekijän ja tässä tapauksessa myös sen korkeakoulun sääntöjä. Tässä arvioinnissa 21430: opiskelijan sähköpostiviestintään, mutta puut- hän kiinnitti huomiota säännöissä erityisesti seu- 21431: tumisen muoto ja laajuus täytyy olla riittävän raaviin seikkoihin: 21432: tarkkarajaisesti määritelty. - onko sähköpostin käyttö yksilöity säännöissä 21433: Rikoslain 38 luvun 3 §:ssä rangaistavaksi sää- riittävän selvästi? 21434: detty viestintäsalaisuuden loukkaus edellyttää, - onko viestiin puuttumisen tarkoitus ilmaistu 21435: että teko on oikeudeton. Oikeudetonta ei luon- riittävän selvästi? 21436: nollisesti voi olla sellainen tiedon hankkiminen - onko viestin sisältöön tutustuminen ja muu 21437: televiestistä, johon on lailla säädetty oikeus. viestiin puuttuminen välttämätöntä tarkoituk- 21438: Myös oikeuttamisperuste voi poistaa teon oikeu- sen toteuttamiseksi? 21439: denvastaisuuden. Sellainen peruste voi asiaa kos- - onko säännöissä riittävän yksilöidyt määrä- 21440: kevan hallituksen esityksen (94/1993 vp) mu- ykset viestien poistamisesta? 21441: kaan olla esimerkiksi loukatun suostumus. Esi- - sekä, onko puuttumiseen oikeutettu henkilö- 21442: tyksessä todetaan kuitenkin, että perusoikeuden piiri eli ylläpitohenkilöstö täsmennetty riittäväs- 21443: suojan näkökulmasta suostumuksen vaikutuk- ti? 21444: seen on suhtauduttava hyvin pidättyvästi. Säännöt eivät AOA:n mielestä olleet perusoi- 21445: Luottamuksellisen viestin perustuslain suojan keutena turvatun luottamuksellisen viestin suo- 21446: toteutuminen Teknillisen korkeakoulun sään- jan tai henkilörekisterilain hyvän rekisteritavan 21447: nöissä on siis riippuvainen siitä, arvioidaanko edellyttämällä tavalla riittävän täsmällisiä vies- 21448: puuttuminen oikeudettomaksi vai ei. Tässä ar- teihin puuttumisen tarkoituksen, ylläpitohenki- 21449: vioinnissa on merkitystä ainakin käyttäjän suos- lökunnan henkilöpiirin ja lukematta olevien vies- 21450: tumuksella, sähköpostin käytön määrittelyllä tien käsittelyn osalta. Myös sähköpostin käyttöä 21451: sekä sillä, miten verkon ylläpitämiseksi välttä- yksityisluontoisten viestien lähettämiseen tulisi 21452: mättömät toimet on määritelty. hänen mielestään täsmentää. Myöskään sähkö- 21453: Kaikki Teknillisen korkeakoulun henkilökun- postiviestien lukemiselle ei ollut saadun selvityk- 21454: taan kuuluvat ja opiskelijat allekirjoittavat sen perusteella Teknillisen korkeakoulun ilmoit- 21455: käyttölupahakemuksen, jossa he sitoutuvat nou- taman käyttötarkoituksen mukaista välttämä- 21456: dattamaan annettuja ohjeita ja määräyksiä. Tie- töntä tarvetta. 21457: 21458: 21459: 21460: 225 21461: OPETUS 21462: 21463: 21464: 21465: 21466: AOA saattoi edellä esittämänsä käsityksen railua,jonka oli osaksi kustantanut ydinpolttoai- 21467: Teknillisen korkeakoulun tietokonej ärj esteimien neen loppusijoitusta valmisteleva yhtiö. Kuhmo 21468: ja tietoliikenneverkon käytön sääntöjen puut- oli yksi ydinjätteen loppusijoituspaikaksi ehdo- 21469: teellisuuksista Teknillisen korkeakoulun rehtorin tetuista kunnista. Kantelija epäili vierailun vaa- 21470: tietoon. rantaneen opettajien puolueettomuutta opetus- 21471: AOA totesi vielä, että tietoverkkoja koskeva toimessa. 21472: sääntely on tähän asti puuttunut lainsäädännös- Opettajien matka oli ollut yksi yhtiön järjestä- 21473: tämme kokonaan. Hallitus onkin 18.6.1998 anta- mistä tutustumismatkoista, joille osallistuviita 21474: nut eduskunnalle esityksen laiksi yksityisyyden perittiin yleensä noin sadan markan maksu. 21475: suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tieto- Muilta osin matkan kustansi yhtiö. Vierailun en- 21476: turvasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE sisijaisena tarkoituksena oli ollut lisätä tietoa 21477: 85/1998 vp.). Lailla on tarkoitus perinteisten te- ydinvoimasta ja siten osaltaan edistää Kuhmos- 21478: lepalvelujen ohella säännellä sähköpostia ja sa käytävää ydinjätekeskustelua. 21479: muuta televiestintää internetin välityksellä. OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- 21480: Lakiesityksessä ei kuitenkaan oteta kantaa sii- van. 21481: hen, mitkä ovat työnantajan oikeudet työnteki- "Yhtiön omistussuhteet ja tehtävä huomioon 21482: jöidensä sähköpostiviestien käsittelyssä. ottaen on ilmeistä, että yhtiö tukemalla ydinvoi- 21483: Työministeriössä on puolestaan valmisteilla malaan tehtäviä tutustumismatkoja ja levittä- 21484: hallituksen esitys lainsäädännöksi yksityisyyden mällä ydinvoiman käyttöön liittyvää tietoutta 21485: suojasta työelämässä. Myöskään tämän esityk- pyrkii luomaan kuhmolaisten keskuudessa ydin- 21486: sen ei ole tarkoitus koskea työnantajan oikeuk- voimalle suotuisaa ilmapiiriä. Matkalle osallistu- 21487: sien sisältöä. jien tavoitteena taas on ollut saada lisätietoa 21488: Koska televiestintää koskevien lainsäädäntö- ydinvoimasta. Tällainen tietämys on nähdäkseni 21489: uudistusten jälkeenkin työnantajan oikeus ollut opettajan tehtävissä tärkeää erityisesti 21490: puuttua työntekijöiden sähköpostiviestien sisäl- mitä tulee Kuhmossa käytyyn ydinjätteen sijoi- 21491: töön jää vaille sääntelyä, oli AOA:n mielestä tusta koskevaan keskusteluun. Kunkin osanotta- 21492: aihetta selvittää erikseen tarvetta säännellä jan saama henkilökohtainen etu on ollut talou- 21493: työnantajan valvontaoikeutta. Oppilaitoksen delliselta arvoltaan melko vähäinen ja vastaava 21494: tietoverkon käyttöön liittyvien erityiskysymys- etu olisi ilmeisesti ollut heidän saatavissaan myös 21495: ten sääntelytarve tulisi hänen nähdäkseen myös opettajan tehtävästä riippumatta. 21496: selvittää erikseen. AOA otti asian omana aloit- Opettajan tehtävään ei sisälly sellaista päätös- 21497: teenaan (dnro 2016/2/98) selvitettäväkseen ja valtaa, jonka puolueettomuus voisi tällaisen tu- 21498: pyysi lausunnon opetus- ja työministeriöltä. tustumiskäynnin johdosta vaarantua. Y dinvoi- 21499: Asian käsittely on kesken. malaan tutustuminen on opettaj ankin tehtävissä 21500: AOA Paunion päätös 28.8.1998, dnro 2049/4/96 hyödyksi eikä tutustuminen sinänsä johda ydin- 21501: voimalle myönteiseen tai kielteiseen asennoitu- 21502: miseen. Ydinvoiman tuottamiseen ja käyttöön 21503: OPETTAJIEN VOIMALAITOSVIERAILU 21504: liittyvistä ongelmista on tarjolla niin runsaasti 21505: Kantelija arvosteli Kuhmon kaupungin opet- sekä ydinvoimalle kriittistä että myönteistä in- 21506: tajien Olkiluodon voimalaitokselle tekemää vie- formaatiota, ettei voida lähteä siitä, että tällai- 21507: 21508: 21509: 21510: 226 21511: OPETUS 21512: 21513: 21514: 21515: 21516: nen tutustumismatka vaarantaisi opettajalta huomattavan paljon järjestysongelmia. Asunto- 21517: opetuksessa vaadittavaa tasapuolisuutta. lassa ei ollut iltaisin eikä viikonloppuisin muuta 21518: Käsitykseni mukaan kerrotulla tavalla toteu- valvontaa kuin kotipuhelimella tavoitettavissa 21519: tetun tutustumiskäynnin ei voida katsoa heiken- ollut päivystävä opettaja. Viikonloppuvalvonta 21520: täneen luottamusta matkalle osallistuneiden oli lähinnä oppilaiden itsensä vastuulla. 21521: opettajien puolueettomuuteen opetustoimessa. Asuntolan ongelmia ja järjestyshäiriöitä oli 21522: Päinvastoin voidaan katsoa, että myös ydinvoi- käsitelty säännöllisesti koulutuskeskuksen hal- 21523: maa koskevan tiedon hankkiminen kuuluu jokai- lintoelinten kokouksissa. Opetushallituksen ope- 21524: selle hallitusmuodon 10 §:ssä sananvapautena tusneuvos kävi huhtikuussa 1995 rehtorin kut- 21525: turvattuun oikeuteen vastaanottaa tietoja, mie- susta tarkastuskäynnillä koulutuskeskuksessa ja 21526: lipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta vaati heti sen jälkeen rehtorin kanssa käymäs- 21527: estämättä. Kun tiedonhankinnan tarkoituksena sään keskustelussa välittömiä toimenpiteitä 21528: on ollut nimenomaan edistää paikkakunnalla asuntolan ongelmien poistamiseksi. Rehtori ja 21529: ajankohtaista ydinjätekeskustelua, puheena ole- johtokunta kiinnittivät erityistä huomiota vii- 21530: va tutustumismatka on samalla myös ollut konloppuvalvonnan järjestämisen tarpeellisuu- 21531: omiaan edistämään kuntalaisten mahdollisuuk- teen ja toimenpiteisiin kuitenkin vasta huhti- 21532: sia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja kuussa 1996 asuntolassa tapahtuneen henkiri- 21533: vaikuttaa heitä itseään koskevaan päätöksente- koksen jälkeen. 21534: koon." Suomen hallitusmuodon 6 §:n 1 momentin mu- 21535: OA katsoi, että tutustumismatkaan osallistu- kaan jokaisella on oikeus elämään sekä henkilö- 21536: neet opettajat eivät olleet menetelleet lainvastai- kohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuu- 21537: sesti tai virheellisesti. teen. Hallituksen esityksessä eduskunnalle halli- 21538: OA Lehtimajan päätös 12.11.1998, dnro 2372/ tusmuodon perusoikeussäännösten muuttami- 21539: 4/97 sesta (HE 309/1993 vp.) todetaan, että turvalli- 21540: suuden nimenomainen mainitseminen hallitus- 21541: muodossa korostaa julkisen vallan positiivisia 21542: toimintavelvoitteita yhteiskunnan jäsenten suo- 21543: OPPILASASUNTOLAN VALVONTA 21544: jaamiseksi rikoksilta ja muilta heihin kohdistu- 21545: Kantelija arvosteli Lapin ammatillisia kurssi- viha oikeudenvastaisilta teoilta, olivatpa tekijät 21546: keskuksia asuntoloiden valvonnan laiminlyömi- julkisen vallan käyttäjiä tai yksityisiä tahoja. 21547: sestä. Tämän seurauksena oli hänen mukaansa Valtion virkamieslain 14 §:n mukaan virkamie- 21548: ilmennyt yöaikaisia järjestyshäiriöitä ja alkoho- hen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti 21549: linkäyttöä. ja viivytyksettä. Saamelaisalueen koulutuskes- 21550: AOA Paunio totesi päätöksessään, että selvi- kuksen rehtorin tehtävänä on johtokunnan alai- 21551: tysten perusteella ei ollut perusteita epäillä, että sena johtaa, valvoa ja suunnitella koulutuskes- 21552: Lapin ammatillisten kurssikeskusten oppilas- kuksen toimintaa. Ammattikasvatushallituksen 21553: asuntoloiden valvonnassa olisi yleisesti tapahtu- ohjeiden mukaan ammatillisella oppilaitoksella 21554: nut laiminlyöntejä. Kuitenkin saamelaisalueen on asuntolassa asuvien oppilaiden valvontavas- 21555: koulutuskeskuksen Inarin asuntolassa oli ilmen- tuu. 21556: nyt sen toiminnan alusta, elokuusta 1993 alkaen AOA katsoi, että puutteet asuntolan valvon- 21557: 21558: 21559: 21560: 227 21561: OPETUS 21562: 21563: 21564: 21565: 21566: nassa johtivat pitkään jatkuneeseen epäjärjes- tetty joko lainkaan tai riittävästi. Oppilaitoksella 21567: tykseen ja ongelmiin. Saamelaisalueen koulutus- oli siis käytettävissään keinoja puuttua häiriöi- 21568: keskuksen johtokunta ja rehtori, jotka AOA:n hin myös voimavarojen niukkuuden huomioon 21569: käsityksen mukaan olivat vastuussa riittävän ottaen. 21570: valvonnan toteuttamisesta, viittasivat mm. sii- Asuntolaa ylläpitäväitä oppilaitokselta voitiin 21571: hen, että oppilaitoksella ei ollut riittäviä voima- kohtuudella edellyttää vastuuta perusturvalli- 21572: varoja toteuttaa valvontaa riittävässä laajuu- suudesta ja -järjestyksen ylläpitämisestä asunto- 21573: dessa sekä siihen, että viimeisimmät asuntolatoi- lassa. AOA:n käsityksen mukaan rehtorin ja joh- 21574: mintaa koskevat ohjeet, joiden mukaan oppilai- tokunnan, jotka oppilaitoksen puolelta olivat 21575: tos toimi, olivat peräisin ammattikasvatushalli- vastuussa toimenpiteistä ja valvonnan toteutta- 21576: tuksen ajalta vuosilta 1933 ja 1935. misesta, toimet eivät olleet olleet riittäviä vaati- 21577: AOA totesi näiden seikkojen johdosta ensinnä, musten täyttämiseksi. AOA saattoi käsityksensä 21578: että voimavarojen niukkuus saattoi perustellusti Saamelaisalueen kurssikeskuksen rehtorin ja j oh- 21579: vaikuttaa oppilaitoksen henkilökunnan käytet- tokunnan tietoon. 21580: tävyyteen oppilasvalvonnassa. AOA totesi kui- AOA Paunion päätös 31.12.1993, dnro 603/4/96 21581: tenkin, että valtion oppilaitosten opetushenki- 21582: löstön palvelussuhteen ehtojen mukaan Saame- 21583: OPETTAJIEN LOMAUTUSTEN AIKAISET 21584: laisalueen koulutuskeskuksen opettajien opetus- 21585: OPETUSJÄRJESTELYT 21586: velvollisuuteen luettavana tehtävänä oli oppilas- 21587: asuntolan valvominen 3 - 3 viikkotuntia oppilai- Kaksi kansanedustajaa kanteli siitä, että kym- 21588: den määrästä riippuen. Selvitysten mukaan menet Suomen kunnat olivat taloudellisiin syihin 21589: opettajia ei ollut velvoitettu suorittamaan val- vedoten vuonna 1993 1omauttaneet useiksi vii- 21590: vontakäyntejä oma-aloitteisesti Inarin asunto- koiksi peruskoulujen opettajia. He pyysivät tut- 21591: lassa, vaikka asuntolan viikonloppuhäiriöt ja kimaan, toteutuuko hallitusmuodon edellyttä- 21592: valvontakäyntien tarpeellisuus olivat yleisesti mä yhdenvertaisuus lain edessä, kun eräissä kun- 21593: tiedossa. nissa opettajia lomautetaan usean viikon ajaksi. 21594: Kuitenkin oppilaitos oli pyrkinyt ja myös pys- Edelleen he pyysivät selvittämään, toteutuuko 21595: tynyt myöhemmässä vaiheessa toteuttamaan kaikissa kunnissa oikeus maksuttomaan perus- 21596: asuntolan turvallisuutta parantavia järjestelyjä, opetukseen, kun opettajat lomautetaan usean 21597: jotka eivät aiheuttaneet joko lainkaan tai mai- viikon ajaksi, kuinka pitkäksi ajaksi opettajat 21598: nittavia kustannuksia. Näistä voitiin mainita voidaan lomauttaa siten, että julkisen vallan voi- 21599: asuntolan lukitusjärjestelyt sekä oppilashuollon daan vielä katsoa turvaavan mainitun perusoi- 21600: ja opiskelijoiden omaan vastuuseen liittyvät toi- keuden hallitusmuodon edellyttämällä tavalla 21601: met. Mutta ennen kaikkea oppilaitoksella oli sekä toimiiko julkinen valta maassamme kan- 21602: AOA:n mukaan mahdollisuus puuttua häiriöihin sainvälisten sitoumustemme tai sopimustemme 21603: ryhtymällä toimiin niitä opiskelijoita kohtaan, mukaisesti lomauttaessaan opettajia ja vaaran- 21604: jotka olivat aiheuttaneet häiriöitä. taessaan näin opetuksen määrän ja tason. 21605: AOA:n mukaan kaikki edellä mainitut keinot AOA Paunio totesi päätöksessään oikeudesta 21606: olivat oppilaitoksen käytettävissä, mutta niitä ei perusopetukseen mm. seuraavaa. 21607: ollut noin kahden ja puolen vuoden aikana käy- Hallitusmuodossa on turvattu jokaiselle yksi- 21608: 21609: 21610: 21611: 228 21612: OPETUS 21613: 21614: 21615: 21616: 21617: löllisenä oikeutena oikeus maksuttomaan perus- Hallitusmuoto ja opetustoimen lainsäädäntö 21618: opetukseen. Hallitusmuodossa turvatun perus- rajoittavat siis lomautusten toteuttamista ja vel- 21619: opetuksen laajuudesta ja sisällöstä säädetään pe- voittavat asianmukaisen opetuksen antamiseen 21620: ruskoululaissa. Sen mukaan kunta on velvollinen lomautusten aikana. Lomautuksen vaikutukset 21621: järjestämään sen alueella asuville oppivelvolli- opetukseen riippuvat lomautuksen aikaisista 21622: suusikäisille peruskouluopetusta tai huolehti- opetusjärjestelyistä. Tämän vuoksi opetusjärjes- 21623: maan siitä, että oppivelvollisuusikäisillä on tilai- telyjä tulee tarkastella ja arvioida jokaisessa 21624: suus saada peruskouluopetusta vastaavaa ope- opettajia lomauttavassa kunnassa ja koulussa 21625: tusta. Laissa on säädetty peruskoulun lukuvuo- erikseen. Tästä syystä AOA totesi, että hän ei voi 21626: den työpäivien määrästä. Kunta ei voi omilla tässä yhteydessä yleisellä tasolla ottaa yksityis- 21627: päätöksillään vähentää työpäivien määrää. Pe- kohtaisesti kantaa yksittäisten lomautusten ai- 21628: ruskouluasetus sisältää puolestaan säännökset kaisiin opetusjärjestelyihin. Se edellyttäisi pe- 21629: opetustuntien vähimmäismäärästä eri vuosiluo- rehtymistä kunkin opettajia lomauttaneen kun- 21630: killa ja valtioneuvoston päätös peruskoulun tun- nan ja koulun opetusjärjestelyihin lomautuksen 21631: tijaosta vähimmäistuntimäärät eri oppiaineissa. aikana ja sen jälkeen. 21632: Kuntien itsehallinto ei oikeuta kuntia päätöksil- Yleisellä tasolla voidaan kuitenkin todeta, että 21633: lään sivuuttamaan hallitusmuodossa turvattuja sellaiset lomautuksista johtuvat väliaikaiset ope- 21634: perusoikeuksia. tusjärjestelyt, joilla tosiasiallisesti heikennetään 21635: Arvioitaessa oikeutta perusopetukseen merki- perusopetuksen laatua ja määrää, eivät ole lap- 21636: tyksellisiä ovat myös hallitusmuodon säännös sen edun mukaisia. Opetuksen määrän ja laadun 21637: ihmisten yhdenvertaisuudesta sekä julkisen val- heikentäminen on AOA:n näkemyksen mukaan 21638: lan velvollisuudesta turvata perusoikeuksien to- lapsen edun vastaista. Näin ollen sellaisten julki- 21639: teutuminen. Samoin on merkitystä mm. lapsen sen vallan tointen, jotka johtavat tällaisiin hei- 21640: oikeuksia koskevalla yleissopimuksella, jonka kennyksiin, ei AOA:n mukaan voida katsoa ole- 21641: mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaali- van sopusoinnussa sen lapsen oikeuksia koske- 21642: huollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten van yleissopimuksen keskeisen vaatimuksen 21643: tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat kanssa, jonka mukaan kaikissa lapsia koskevissa 21644: lapsia, on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen hallintoviranomaisten toimissa on otettava ensi- 21645: etu. Suomi on sopimuksessa sitoutunut mm. an- sijaisesti huomioon lapsen etu. Opetusta määräl- 21646: tamaan pakollista perusasteen koulutusta, jonka lisesti ja laadullisesti tosiasiallisesti heikentävät 21647: tulee olla maksutta kaikkien saatavilla sekä edis- järjestelyt eivät ole hänen käsityksensä mukaan 21648: tämään koulunkäynnin säännöllisyyttä. myöskään sopusoinnussa myöskään hallitus- 21649: Saatujen tietojen mukaan vuonna l997lomau- muotomme julkiselle vallalle asettaman velvoit- 21650: tettiin yhteensä noin l 500 peruskoulun opetta- teen kanssa turvata aktiivisin toimin perusoi- 21651: jaa yhteensä 47 kunnassa. Vuonna l998lähes 50 keuksien toteutuminen. 21652: kuntaa Iomautti peruskoulun opettajia. Kunnis- AOA totesi vielä yleisellä tasolla, että yhden- 21653: ta 28 toteutti lomautuksia vielä syksyllä 1998. vertainen oikeus opetukseen vaarantuu, kun vä- 21654: Enimmillään lomautukset kestivät 29 päivää liaikaisia opetusj ärj estelyj ä toteutetaan eri pitui- 21655: Vantaan kaupungissa, jossa ne koskivat noin 20 sina ja erilaisin tavoin. Vaikka kuntien järjestä- 21656: 700 oppilasta. mä opetus ei nykyiselläänkään liene saman- 21657: 21658: 21659: 21660: 229 21661: OPETUS 21662: 21663: 21664: 21665: 21666: tasoista kaikkialla, on se kuitenkin perinteisesti Vuoden 1999 alussa vOimaan tulevat uudet 21667: ollut ainakin määrällisesti mitaten samanlaista koululait selkeyttävät tilannetta siten, että oppi- 21668: eri osissa maata. Näin ollen erityisesti pitkään lailla on koulun työpäivinä oikeus saada opetus- 21669: jatkuvat lomautusten aikaiset erilaiset opetus- suunnitelman mukaista opetusta sekä oppilaan- 21670: järjestelyt ovat omiaan lisäämään epätasa-arvoa ohjausta. Lisäksi annetaan uusia säännöksiä ope- 21671: opetuksen laadun ja määrän suhteen. Tämän ei tusryhmien muodostamisesta ja oikeudesta tur- 21672: voida katsoa edistävän yhdenvertaisuutta ja oi- valliseen opiskeluympäristöön. Nämä täsmen- 21673: keudenmukaisuutta yhteiskunnassa. nykset selkeyttävät oikeutta perusopetukseen. 21674: Yleisesti AOA totesi myös, että opettajien lo- Tyydyttävänä ei voida kuitenkaan pitää sitä, 21675: mautusten aikana oppilaille ei voida myöntää että perusopetuksen oikeuden toteuttamiseksi ja 21676: vapautusta opettajien lomautusten vuoksi ja asianmukaisten opetusjärjestelyjen turvaami- 21677: ajaksi. Tällainen päätös merkitsisi tosiasiassa seksi lasten vanhemmat joutuvat koulu- ja opet- 21678: koulun työpäivien määrän vähentämistä. tajakohtaisesti kantelu- tai oikeudenkäyntiteitse 21679: Oikeus perusopetukseen ei voi tulla turvatuksi peräämään lastensa oikeuksia. On siten ilmeistä, 21680: myöskään siten, että oppilaat työskentelevät it- että keinoja kuntien lakiin perustuvien palvelu- 21681: senäisesti ilman ohjausta usean työpäivän ajan. jen arvioimiseen on tarpeen kehittää. 21682: Opetukseen kuuluu vuorovaikutus oppilaan ja AOA:n käsityksen mukaan perusopetuksen oi- 21683: opettajan välillä. Itsenäisesti työskenteleväHä keuden toteuttamiseksi hallitusmuodon 13 §:ssä 21684: oppilaalla ei ole mahdollisuutta saada neuvoja ja sekä perusopetusta koskevassa lainsäädännössä 21685: ohjausta. Opettajan vastuu oppilaista edellyttää edellytetyllä tavalla 21686: myös tosiasiallista mahdollisuutta valvoa oppi- 1) kuntien on menojen supistamisen kohdenta- 21687: laita. Oppilaiden yksinomaan kirjallisista tehtä- misessa huolehdittava siitä, että lakisääteisistä 21688: vistä koostuvaa itsenäistä tuntityöskentelyä il- maksuttoman perusopetuksen velvoitteista pi- 21689: man vuorovaikutusta opettajan kanssa ei voida detään kiinni ja että mahdolliset tilapäiset ope- 21690: pitää peruskoululaissa tarkoitettuna opetukse- tusjärjestelyt eivät tosiasiallisesti heikennä ope- 21691: na, jos ohjaamatonta työskentelyä on päivittäin tuksen määrää eikä laatua; 21692: useiden viikkojen ajan. 2) lääninhallitusten tulee valvoa kuntalain 8 21693: Hän arvioi myös, että pitkiä, esimerkiksi usean §:n nojalla opetuksen toteutumista sekä tarvit- 21694: viikon mittaisia väliaikaisia opetusjärjestelyjä taessa ryhtyä valtion viranomaisten käytettävis- 21695: on vaikeata toteuttaa siten, että peruskoululain- sä oleviin toimenpiteisiin, minkä lisäksi 21696: säädännön vaatimukset opetuksen sisällöstä voi- 3) opetusministeriön on huolehdittava siitä, 21697: daan täyttää. että perusopetuksen määrälliset ja laadulliset 21698: AOA totesi päätöksessään vielä seuraavaa. velvoitteet ovat niin selkeät, että niiden toteutu- 21699: Opettajien lomautusten vaikutukset opetuk- mista voidaan valvoa, niistä raportoida yksiselit- 21700: seen ovat osoittaneet, että peruskoululain puit- teisesti sekä ryhtyä mahdollisten laiminlyöntien 21701: teissa lomautuksista aiheutuvien mahdollisten johdosta tarpeellisiin toimenpiteisiin virkavas- 21702: perusoikeuksien loukkaustenkaan estämiseksi ei tuun toteuttamiseksi. 21703: ole olemassa riittäviä ja tehokkaita keinoja. Osit- AOA saattoi nämä käsityksensä opetusminis- 21704: tain tämä johtuu siitä, että hallitusmuodossa teriön ja lääninhallitusten tietoon. 21705: turvattua oikeutta perusopetukseen ei ollut lailla AOA Paunion päätös 31.12.1998, dnro 1416/4/ 21706: täsmennetty riittävän yksityiskohtaisesti. 98 21707: 21708: 230 21709: YLEISET KUNNALLISASIAT 21710: 21711: 21712: 21713: 21714: YLEISET KUNNALLISASIAT dettiin uudella 1.7.1996 voimaan tulleella, kun- 21715: nallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta an- 21716: netulla lailla (484/1996). Taustalla oli hallitus- 21717: YLEISTÄ muodon 15 §,jonka mukaan ketään ei saa erottaa 21718: työstä ilman lakiin perustuvaa syytä. Aikaisem- 21719: "Yleisiksi kunnallisasioiksi" on tilastoitu lä- min kunnan viranhaltijan oikeusasemasta oli 21720: hinnä kuntien ja kuntayhtymien yleishallintoa määrätty vain kunnan virkasäännössä. 21721: kuten luottamushenkilöiden vaaleja, kunnallisia Kunnan hallinnossa noudatetaan myös hallin- 21722: johtosääntöjä ja kunnan taloutta sekä keskus- tomenettelylakia. Kunnallishallinnon erityis- 21723: hallinnon viranhaltijoiden nimittämistä, irtisa- piirteiden vuoksi on kuitenkin esimerkiksi esteei- 21724: nomista, Iomauttamista ja sivutoimia kuin myös lisyyttä koskeva sääntely eräiltä osin väljempää 21725: esteellisyyttä, asiakirjajulkisuutta sekä kunnal- kuin valtion hallinnossa. 21726: lista päätöksenteko- ja hallintomenettelyä kos- 21727: kevat asiat. Kunnallisten sosiaali-, terveys-, ope- 21728: tus-, holhous- ja ympäristöviranomaisten toi- Yleisiin kunnallisasioihin 21729: miin kohdistuvat kantelut on taas yleensä tilas- kohdistuva laillisuusvalvonta 21730: toitu omiin asiaryhmiinsä. Rajanveto on kuiten- Kunnan viranomaisen päätökseen tyytymät- 21731: kin liukuva. Jos kantelussa korostuu esim. kun- tömällä asianosaisella kuin myös jokaisella kun- 21732: nan itsehallintoon liittyvä kysymys, se on voitu nan jäsenellä on kuntalain mukaan käytettävis- 21733: tilastoida yleiseksi kunnallisasiaksi siitä huoli- sään kunnallisvalitus, jota edeltää yleensä oi- 21734: matta, että kantelu on kohdistunut jonkin eri- kaisumenettely. Erityislakien mukaan kysy- 21735: tyisalan viranomaiseen. mykseen voi tulla myös hallintovalitus. Lisäksi 21736: Kertomusvuonna asiaryhmän ratkaisijana on kunnanhallitus valvoo kunnanvaltuuston pää- 21737: toiminut OA Lehtimaja ja pääesittelijänä van- tösten laillisuutta. Lääninhallitus voi kantelun 21738: hempi oikeusasiamiehensihteeri Liisa Heikkilä. johdosta tutkia, onko kunta toiminut voimassa 21739: olevien lakien mukaan. 21740: Oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin harjoit- 21741: tama laillisuusvalvonta täydentää kunnallishal- 21742: Kunnallishallinnon piirteitä linnon omaa oikeussuojajärjestelmää. Jälkim- 21743: Hallitusmuodon 51 §:n mukaan kuntien hallin- mäiseen kuuluvien oikeussuojakeinojen runsaus 21744: non tulee perustua kansalaisten itsehallintoon. ja erityisesti valitusoikeuden laajuus kuitenkin 21745: Kunnan hallinnossa noudatetaan yleensä kunta- vähentävät kuntalaisten tarvetta kääntyä ylim- 21746: lakia (365/1995), joka tuli voimaan 1.7.1995. pien laillisuusvalvojien puoleen. Toisaalta on 21747: Kuntalailla lisättiin kuntien toimintavapautta huomattava, että esimerkiksi kunnallisvalituk- 21748: erilaisten kuntakohtaisten ratkaisujen mahdol- sessa valitusviranomaisen toimivalta rajoittuu 21749: listamiseksi ja vähennettiin valtion kuntiin koh- virheellisen päätöksen kumoamiseen ja asian pa- 21750: distuvaa valvontaa. Kunnan asukkaiden osallis- lauttamiseen kunnallisille päättäjille. Erilaisissa 21751: tumis- ja vaikuttamiskeinoista säädetään kunta- "umpikujatilanteissa", joihin saattaa sisältyä 21752: laissa aikaisempaa yksityiskohtaisemmin. paikallisia arvovaltaristiriitojakin, oikeusasia- 21753: Kunnallisen viranhaltijan oikeusasemasta sää- miehen puuttuminen asiaan voi usein osoittau- 21754: 21755: 21756: 21757: 231 21758: YLEISET KUNNALLISASIAT 21759: 21760: 21761: 21762: 21763: tua knutalaisen kannalta tervetulleeksi ratkai- Keskeisiä ongelma-alueita ovat olleet päätök- 21764: suksi. senteon puolueettomuus ja avoimuus sekä hy- 21765: Oikeusasiamiehen laillisuusvalvonta voi koh- vään hallintoon liittyvät kysymykset. Moni kan- 21766: distua vain virkatoimintaan tai julkisten tehtä- telija pyrkii kantelullaan "vauhdittamaan" jota- 21767: vien hoitamiseen. "Julkisen tehtävän" määritte- kin asiaa, joka on jo vireillä muussa viranomai- 21768: lyssä on ilmennyt rajanveto-ongelmia erityisesti sessa. Kantelusta voi olla apua, jos kysymys on 21769: kunnallishallintoa yksityistettäessä. Oikeusasia- aiheettomasta viivytyksestä asian käsittelyssä, 21770: mies on katsonut, että esim. osakeyhtiömuotoi- mutta yleensä lähdetään siitä, ettei oikeusasia- 21771: sestikin harjoitettava kunnallinen asuntotuotan- mies puutu muualla vireillä oleviin asioihin. 21772: to voi kuulua laillisuusvalvonnan piiriin siltä osin Päättyneissä asioissa taas esiintyy muutoksen- 21773: kuin sitä harjoitetaan julkisen palvelun luontei- hakutyyppisiä kanteluja, joissa arvostellaan 21774: sena, muussa kuin puhtaasti liiketaloudellisessa paitsi alkuperäistä hallintopäätöstä myös kaik- 21775: mielessä, ja se perustuu, suoraan tai välillisesti, kia niitä valitusasteita, joissa asiaa on käsitelty. 21776: kunnalle laissa asetettuihin velvoitteisiin. Yleen- On kuitenkin selvää, ettei oikeusasiamies ole yli- 21777: sä kunnallisten vuokratalo- ja energiayhtiöiden määräinen muutoksenhakuaste eikä siten voi ot- 21778: liiketoiminnan hoitamiseen osallistuminen ei taa päättynyttä asiaa uuteen käsittelyyn. Tällai- 21779: kuitenkaan ole julkisten tehtävien hoitamista sissa kanteluasioissa tutkitaan yleensä vain me- 21780: eikä siten kuulu oikeusasiamiehen laillisuusval- nettelyn laillisuus. Tutkinnan laajuus riippuu 21781: vontaan (ks. EOA:n kert 1997 s. 223). luonnollisesti kantelijan esittämien väitteiden 21782: Yleisiä kunnalliskanteluja on kertomusvuonna laadusta. 21783: ratkaistu 108. Viidessätoista tapauksessa oli ai- Oikeusasiamiehen keskeinen panos yleisissä 21784: hetta oikeusasiamiehen arvosteluun tai muihin kunnallisasioissa lienee viime vuosina ollut siinä, 21785: toimenpiteisiin. Kunnalliskantelujen määrä li- että kunnallisia päättäjiä ja viranhaltijoita on 21786: sääntyi suhteellisesti edelliseen vuoteen verrat- muistutettu perus- ja ihmisoikeuksien heidän toi- 21787: tuna. Pidemmälläkin aikavälillä niiden luku- minnalleen asettamista reunaehdoista. Luku- 21788: määrä on jonkin verran lisääntynyt. Toimenpi- määräisesti useimmin on ollut kysymys hyvän 21789: deprosentti on ollut suhteellisen korkea verrattu- hallinnon periaatteiden noudattamisesta kunta- 21790: na muihin asiaryhmiin. tasolla. Sitä vastoin oikeusasiamies on pyrkinyt 21791: Yleisissä kunnallisasioissa on kysymys yleensä olemaan puuttumatta asioihin, jotka kuuluvat 21792: kunnallisesta päätöksentekomenettelystä, esteel- kunnallisen itsehallinnon piiriin. 21793: lisyyskysymyksistä, viranhaltijoiden asemasta 21794: ja sivutoimista sekä asioiden viipymisestä, asia- 21795: kirjojen ja päätöksenteon julkisuudesta sekä 21796: Tulevaisuudennäkymät 21797: yleensä hallintomenettelystä. Kantelut ovat osin Kuntien itsehallinto on kunnan asukkaiden it- 21798: kohdistuneet myös julkisen vallan käyttöä kos- sehallintoa, jossa jokaisella on oltava mahdolli- 21799: keviin rajanvetotilanteisiin. Kantelijoina ovat suus osallistua häntä itseään ja hänen lähipii- 21800: yleensä olleet kuntalaiset omassa asiassaan tai riään koskevien asioiden käsittelyyn. Laillisuus- 21801: kunnan jäseninä mutta myös kunnalliset luotta- valvonnassa korostunevat tulevaisuudessakin 21802: mushenkilöt. Kantelut ovat kohdistuneet sekä kunnallishallinnon avoimuus sekä kuntalaisten 21803: luottamushenkilöiden että kunnan viranhaltijoi- mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kuntansa 21804: den toimiin. 21805: 21806: 232 21807: YLEISET KUNNALLISASIAT 21808: 21809: 21810: 21811: 21812: hallintoon. Laillisuusvalvonnan keskeisenä ta- päällikkö perusteli viivästystä tietojen antami- 21813: voitteena tulee olemaan kuntien ja kuntalaisten sessa sillä, että asia oli ollut tulkinnanvarainen ja 21814: yhdenvertaisuuden sekä kunnallisen demokra- henkilökunnan oikeussuojantarve oli vaatinut 21815: tian edistäminen. asian juridista selvittämistä. 21816: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- 21817: van. 21818: Lain mukaan on pyyntö saada tieto yleisestä 21819: RATKAISTUT KANTELUT asiakirjasta käsiteltävä "viipymättä". OA katsoi 21820: JA OMAT ALOITIEET olevan tärkeää, että lakia tulkittiin erityisen tiu- 21821: kasti, kun kysymys oli tiedotusvälineen edusta- 21822: TERVEYSVALVONNAN TASAPUOLISUUS jan perustellusta tiedontarpeesta. Jollei tietoa 21823: voida antaa, tästäkin on ilmoitettava "viipymät- 21824: Tampereen kaupungin terveystarkastaja oli 21825: tä". 21826: antanut kunnalliselle kiinteistöosakeyhtiölle sen 21827: Kielteisen vastauksen saaminen toimittajan 21828: asuntoja koskevia korjauskehotuksia. Kanteli- 21829: asiakirjapyyntöön oli tässä tapauksessa kestänyt 21830: janmukaan kaupungin viranomaiset olivat lai- 21831: viisi työpäivää. OA:n mielestä laissa asetettu 21832: minlyöneet valvoa, oliko korjauskehotuksia nou- 21833: vaatimus viivytyksettömästä käsittelystä olisi 21834: datettu. 21835: edellyttänyt ratkaisun tekemistä jo samana tai 21836: OA Lehtimajan mukaan terveysvalvonnan 21837: ainakin seuraavana työpäivänä. Siinäkin ta- 21838: tuli tarvittaessa tarkastuksin valvoa korjauske- 21839: pauksessa, että asian nopeampi ratkaiseminen ei 21840: hotusten noudattamista. OA kiinnitti kaupungin 21841: olisi ollut mahdollista, olisi ollut hyvän hallinto- 21842: viranomaisten huomiota siihen, että korjausten 21843: tavan mukaista ilmoittaa toimittajalle välittö- 21844: suorittamista tuli valvoa samalla tavalla siitä 21845: mästi, että asian selvittäminen vaati lisäaikaa. 21846: riippumatta, kuka tai mikä taho rakennuksen 21847: OA katsoi hallintopäällikön menetelleen vir- 21848: omisti. 21849: heellisesti siinä, ettei tämä ollut lain edellyttämin 21850: OA Lehtimajan päätös 18.3.1998, dnro 2158/4/ 21851: tavoin käsitellyt viipymättä toimittajan pyyn- 21852: 95 töä saada tieto yleisestä asiakirjasta. Sivutoimi- 21853: ilmoitusten julkisuuden osalta OA totesi, ettei 21854: näitä asiakirjoja voitu pitää asiakirjajulkisuus- 21855: SIVUTOIMl-ILMOITUSTEN JULKISUUS 21856: lain 5 §:ssä tarkoitettuina "viranomaisen omassa 21857: Toimittaja kanteli siitä, että Espoon kaupun- keskuudessa syntyneinä" muina selvityksinä. Si- 21858: gin teknisen keskuksen hallintopäällikkö oli kiel- vutoimi-ilmoitukset olivat siten julkisia asiakir- 21859: täytynyt antamasta nähtäväksi keskuksen vi- joja. 21860: ranhaltijoiden sivutoimi-ilmoituksia. Toimittaja OA saattoi käsityksensä hallintopäällikön me- 21861: piti asiakirjoja julkisina. Hän arvosteli myös nettelyn virheellisyydestä hänen tietoonsa sekä 21862: asiakirjapyynnön käsittelyn kestoa. Espoon kaupunginhallituksen tietoon ja kiinnitti 21863: Hallintopäällikkö oli kantelun tekemisen jäl- vastaisen varalle Espoon kaupunginhallituksen 21864: keen antanut toimittajalle jäljennökset pyyde- huomiota yleisiä asiakirjoja koskevien pyyntö- 21865: tyistä asiakirjoista. Tietojen katsottiin olevan jen nopeaan käsittelyyn. 21866: harkinnanvaraisesti julkistettavissa. Hallinto- OA Lehtimajan kirje 14.4.1998, dnro 661/4/96 21867: 21868: 21869: 21870: 233 21871: YLEISET KUNNALLISASIAT 21872: 21873: 21874: 21875: 21876: YLEISEN OIKEUSAVUSTAJAN tenkin välttää sellaista toimintaa, joka olisi anta- 21877: RIIPPUMATTOMUUS nut aiheen samaistaa hänet kuntaanjasen intres- 21878: Kantelija moitti Utsjoen kunnan yleistä OI- seihin. Tämän vuoksi OA katsoi, että Utsjoen 21879: keusavustajaa siitä, että tämä oli toiminut esitte- yleisen oikeusavustajan olisi mieluummin tullut 21880: lijänä kunnan sivistyslautakunnan kokouksessa pidättäytyä myös nyt kysymyksessä olevasta 21881: peruskoulun rehtorin tehtävien väliaikaista hoi- esittelytehtävästä sivistyslautakunnassa. 21882: tamista koskevassa asiassa vakinaisen esittelijän OA saattoi käsityksensä Utsjoen kunnan ylei- 21883: ollessa esteellinen. Kantelijan mielestä yleisen sen oikeusavustajan tietoon. 21884: oikeusavustajan ei pitänyt sekaantua kunnan OA Lehtimajan päätös 29.5.1998, dnro 1895/4/ 21885: asioihin. 95 21886: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- 21887: van. Yleinen oikeusaputoimi siirtyi 1.6.1998 lukien 21888: Kunnan viranhaltijana toimivalta yleiseltä oi- kunnilta valtiolle. Yleisistä oikeusavustajista tuli 21889: keusavustajalta on vaadittu yleisesti riippumat- tällöin valtion virkamiehiä (Laki valtion oikeus- 21890: tomuutta kunnan hallintoelimistä. Siitä on voi- aputoimistoista 106/1998). 21891: nut aiheutua ongelmia, jos oikeusavustaja on 21892: toiminut oman virkansa ohella kunnan muun 21893: viranhaltijan sijaisena. Erityisesti on katsottu 21894: luottamuksen yleisen oikeusavustajan riippu- 21895: mattomuuteen voivan vaarautua silloin, jos hä- 21896: VARAVALTUUTETUN KUTSUMINEN 21897: KUNNANVALTUUSTON KOKOUKSEEN 21898: nen asiakkaansa vastapuolena on ollut asian- 21899: omainen kunta. Kantelun tarkoittamana aikana Pedersören kunnanvaltuuston varavaltuutet- 21900: voimassa olleesta laista ei kuitenkaan voitu joh- tu arvosteli kunnanvaltuuston puheenjohtajaa 21901: taa nimenomaista kieltoa tilapäisten viransijai- siitä, ettei tämä ollut kutsunut kantelijaa val- 21902: suuksien hoitamiseen. tuuston kokouksesta esteellisenä poistuneen val- 21903: Sivistyslautakunnassa esittelijänä toimiminen tuutetun sijalle, kun valtuuston kokouksessa oli 21904: oli koskenut vain yhtä asiaa, joka ei ilmeisesti käsitelty keskioluen vähittäismyynnin vapaut- 21905: ollut konkreettisesti haitannut yleisen oikeus- tamista koskevaa anomusta. Puheenjohtaja oli 21906: aputoiminnan hoitamista. Jos se kuitenkin olisi ollut tietoinen siitä, että varavaltuutettu suhtau- 21907: aiheuttanut esteellisyystilanteen, oikeusavusta- tui, päinvastoin kuin puheenjohtaja itse, myön- 21908: jan olisi tullut osoittaa oikeusavun hakija kään- teisesti keskioluen vähittäismyynnin vapautta- 21909: tymään jonkun asianajajan tai toisen kunnan misanomukseen. Kantelija epäili, että puheen- 21910: oikeusaputoimiston puoleen. Utsjoen maantie- johtaja oli sen vuoksi halunnut estää hänen osal- 21911: teelliseen sijaintiin nähden tämä olisi kuitenkin listumisensa asian käsittelyyn valtuustossa. 21912: saattanut aiheuttaa hankaluuksia. Kantelija kiinnitti huomiota myös valtuuston 21913: Pienessä ja syrjäisessä kunnassa yleisen oikeus- puheenjohtajan läsnäoloon kunnanhallituksen 21914: avustajan tuli erityisesti varoa antamasta sellais- kokouksessa, kun kanteluasiaa käsiteltiin. Hän 21915: ta kuvaa, että hän oli työnantajaansa nähden katsoi puheenjohtajan olleen esteellisen. 21916: samassa asemassa kuin kunnan muutkin virka- OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- 21917: miehet. Yleisen oikeusavustajan oli syytä muu- van. 21918: 21919: 21920: 21921: 234 21922: YLEISET KUNNALLISASIAT 21923: 21924: 21925: 21926: 21927: Varavaltuutetun kutsuminen Esteellisyys kanteluasian käsittelyssä 21928: Julkisen vallan on edistettävä yksilön mahdol- Apulaisoikeusasiamies oli pyytänyt Pedersö- 21929: lisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimin- ren kunnanhallitusta toimittamaan selvityksen 21930: taan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan pää- ja antamaan lausunnon kantelun johdosta. Sa- 21931: töksentekoon. Kunnanvaltuuston puheenjohta- malla apulaisoikeusasiamies oli kehottanut kun- 21932: ja edustaa tehtävässään julkista valtaa. Hän on nanhallitusta kuulemaan valtuuston puheenjoh- 21933: velvollinen menettelemään niin, että kunnalli- tajaa asiassa. Valtuuston puheenjohtaja oli toi- 21934: nen demokratia toteutuu myös käytännössä. mittanut kunnanhallitukselle kirjallisen selvi- 21935: Kuntalaiset saavat yhteisistä asioista päätet- tyksen. Hän oli myös osallistunut kunnanhalli- 21936: täessä äänensä kuuluviin parhaiten siten, että tuksen kokoukseen, jossa asiaa käsiteltiin. Ko- 21937: esteellisen valtuutetun tilalle aina kutsutaan va- kouksessa puheenjohtaja oli suullisesti selosta- 21938: ravaltuutettu, milloin se suinkin on käytännössä nut kirjallisesti antamaansa selvitystä, johon 21939: mahdollista. kunnanhallitus omassa lausunnossaan viittasi. 21940: Valtuuston puheenjohtajan mukaan asiassa ei OA:n mielestä kunnanhallitus saattoi itse 21941: ollut ollut tarpeellista kutsua varavaltuutettua päättää, miten se hankki selvityksen kunnanval- 21942: asian käsittelyyn. Hänen mielestään laki ei vel- tuuston puheenjohtajalta. Vaikka tämä oli anta- 21943: voittanut siihen. Puheenjohtaja kiisti sen, että nut kunnanhallitukselle kirjallisen selvityksen, ei 21944: hän olisi poliittista syistä jättänyt kutsumatta ollut estettä sille, että kunnanhallitus kuuli pu- 21945: varavaltuutetun keskiolutasian käsittelyyn. Hä- heenjohtajaa myös suullisesti. Sen sijaan val- 21946: nen mielestään laki tosin antoi puheenjohtajalle tuuston puheenjohtaja ei voinut OA:n mielestä 21947: mahdollisuuden harkintansa mukaan "taktikoi- osallistua kunnanhallituksen kokoukseen silloin, 21948: da" varavaltuutetun kutsumisessa. Hän katsoi, kun käsiteltiin itse kunnanhallituksen lausuntoa, 21949: että poliittinen taktikointi oli "moraalisesti ja ottaen huomioon, että puheenjohtaja oli kante- 21950: eettisesti paheksuttavaa" mutta "silti laillista". lun kohteena ja siten asianosainen. Vaikka kun- 21951: Tältä osin OA oli eri mieltä. Valtuuston pu- nanhallitus oli tyytynyt lausuntonaan vain viit- 21952: heenjohtaja, joka ratkaisee varavaltuutetun taamaan valtuuston puheenjohtajan selvityk- 21953: kutsuruistarpeen jonkin asian äänestystulosta seen, OA katsoi puheenjohtajan menetelleen vir- 21954: ennakoiden, käyttää OA:n mielestä väärin har- heellisesti, kun tämä oli esteellisyydestään huoli- 21955: kintavaltaansa ja syyllistyy siten virkavelvolli- matta osallistunut lausuntoasian käsittelyyn 21956: suutensa rikkomiseen. kunnanhallituksessa. 21957: Tässä tapauksessa jäi kuitenkin vastoin pu- OA saattoi käsityksensä kunnanvaltuuston 21958: heenjohtajan kiistämistä näyttämättä, että puheenjohtajan tietoon ja kiinnitti hänen huo- 21959: tämä itse olisi tällä tavalla taktikoinut. V araval- miotaan siihen, että kunnanvaltuuston puheen- 21960: tuutetulla oli lain mukaan oikeus osallistua asian johtajan virkavelvollisuutena oli edistää kunnal- 21961: käsittelyyn esteellisen valtuutetun sijasta. Pu- lista demokratiaa ja huolehtia kuntalaisille pe- 21962: heenjohtaja ei voinut näissä olosuhteissa estää rusoikeutena kuuluvan poliittisen osallisturuis- 21963: varavaltuutettua osallistumasta keskiolutasian oikeuden toteutumisesta. 21964: käsittelyyn. Puheenjohtaja oli OA:n mielestä OA Lehtimajan päätös 16.10.1998, dnro 1506/ 21965: menetellyt asiassa virheellisesti. 4/95 21966: 21967: 21968: 21969: 21970: 235 21971: YLEISET KUNNALLISASIAT 21972: 21973: 21974: 21975: 21976: OIKEUSASIAMIEHEN TOIMIVALTA JA linnon piiriin. OA ei voinut siihen puuttua, ellei 21977: KUNNALLINEN YHTIÖ samalla ollut kysymys julkisen vallan väärinkäy- 21978: Oikeusasiamiehelle kanneltiin siitä, että Van- töstä. Kaupungin päättäjien taholta ei ollut näy- 21979: taan kaupungin omistama vuokrataloyhtiö oli tetty annetun yhtiön johdolle yhtiöoikeudellises- 21980: palkannut yhtiön toimitusjohtajan tehtävästä ti sitovia ohjeita entisen toimitusjohtajan uudel- 21981: luottamuspulan takia erotetun henkilön määrä- leen palkkaamiseksi. Asiassa ei ollut ilmennyt 21982: ajaksi projektitehtäviin. Kantelija epäili tarkoi- perusteita epäillä sellaista julkisen vallan väärin- 21983: tuksena olleen, että entinen toimitusjohtaja saisi käyttöä, johon eduskunnan oikeusasiamiehellä 21984: määräaikaisen työsuhteen jälkeen ansiosidon- olisi mahdollisuutta puuttua. 21985: naista työttömyyskorvausta. Kantelussa pyy- OA Lehtimajan päätös 19.11.1998, dnro 1599/ 21986: dettiin tutkimaan menettelyn laillisuus ja mo- 4/96 21987: raalinen oikeutus. 21988: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- 21989: van. KUNNALLISEN PÄÄTÖKSENTEON 21990: AVOIMUUS 21991: Hallitusmuodon 49 §:n 2 momentin mukaan 21992: eduskunnan oikeusasiamies on toimivaltainen Oikeusasiamiehelle kanneltiin siitä, että Turun 21993: tutkimaan ainoastaan oikeudellisia, ei sitä vas- kaupungin kokonaan omistaman vuokrataloyh- 21994: toin moraalisia kysymyksiä. Näin siitä huolimat- tiön peruskorjaustyössä oli pyritty välttämään 21995: ta, että myös moraaliset näkökohdat voivat osal- julkisista hankinnoista annetun lain edellyttä- 21996: taan vaikuttaa lakien tulkintaan. mää kilpailuttamista. Kantelijoiden mukaan oli 21997: Kunnallisen vuokrataloyhtiön henkilöstöhal- valtiovarainministeriön, Turun kaupungin ja 21998: linnon järjestäminen oli ensisijaisesti yhtiön si- yhtiön välisestä neuvottelusta laadittu muistio 21999: säinen asia, joka ei liittynyt julkisen tehtävän tässä tarkoituksessa jätetty saattamatta tiedoksi 22000: hoitamiseen. Samoin yhtiön entisen toimitusjoh- rakennushankkeista päättäville kaupungin luot- 22001: tajan uudelleen paikkaaminen ja hänen palkas- tamuselimille. 22002: taan sopiminen olivat kuuluneet osakeyhtiön OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- 22003: hallituksen toimivaltaan. Hallitus vastasi näistä van. 22004: toimenpiteistään osakeyhtiön omistajille yhtiö- Hallitusmuodon 16 §:n 2 momentissa turvat- 22005: oikeudellisin perustein. Oikeusasiamiehen val- tuihin hyvän hallinnon takeisiin kuuluu myös 22006: vontavalta ei siten ulottunut asian tähän puo- päätöksenteon mahdollisimman suuri avoimuus 22007: leen. Oikeusasiamiehelle ei kuulunut myöskään sekä pyrkimys turvata yleinen luottamus hallin- 22008: sen tutkiminen, oliko entinen toimitusjohtaja totoiminnan asianmukaisuuteen. 22009: kantelussa vihjatuin tavoin pyrkinyt hankki- Asiakirjojen tiedoksi saattamisesta kaupungin 22010: maan työttömyyskorvausta epäasiallisin perus- luottamuselimille ei ollut tyhjentäviä säännök- 22011: tein. Kysymys ei tältä osin ollut virkatoimesta siä. Turun kaupungissa vakiintuneen käytännön 22012: eikä julkisen tehtävän hoitamisesta. mukaan kaikkia asioita ei saatettu erikseen tie- 22013: Vantaan kaupunki käytti puolestaan omista- doksi. Muutoinkin tiedoksi saattaminen tapah- 22014: javaltaa omistamassaan osakeyhtiössä. Tällai- tui osittain vapaamuotoisesti. 22015: nen vallankäyttö kuului viime kädessä hallitus- Tässä tapauksessa oli ollut kysymys neuvotte- 22016: muodon 51 §:ssä säännellyn kunnallisen itsehal- lusta, jonka johdosta valtiovarainministeriö oli 22017: 22018: 22019: 236 22020: YLEISET KUNNALLISASIAT 22021: 22022: 22023: 22024: 22025: peruuttanut kilpailuneuvostoon saattamansa, kirja on annettava viranomaisen luona luetta- 22026: yhtiön puheena olevaa hanketta koskeneen ha- vaksi ja jäljennettäväksi, mikäli se tilan puolesta 22027: kemuksen. Yhtiön korjaustyöstä oli myöhem- tai virkatoimintaa haittaamatta käy päinsä. 22028: minjärjestetty urakkakilpailu. Muistiota ei ollut Kiinteistöpalvelukeskuksessa ei ollut selkeästi 22029: kuitenkaan merkitty kaupungin kiinteistö- ja ra- määrätty siitä, kenelle virkamiehelle asiakirjojen 22030: kennustoimen lautakunnan tiedoksi. esittämisestä päättäminen tuolloin kuului. Hy- 22031: OA:n mielestä olisi ollut hyvän hallinnon peri- vän hallinnon takeet edellyttivät, että myös vir- 22032: aatteen mukaista saattaa kyseinen asiakirja ai- kamiesten vuosilomien tai sijaisuuksien aikana 22033: nakin neuvottelun lopputuloksen osalta lauta- olisi selkeästi määrätty, kuka tai ketkä päättävät 22034: kunnan tietoon, jotta lautakunta olisi vastedes asiakirjojen ja tallenteiden julkisuudesta. Sijais- 22035: voinut vastaavanlaisten peruskorjaushankkei- järjestelyistä tuli huolehtia siten, että julkisuus- 22036: den osalta ottaa rakennushankkeiden kilpailut- asian käsittely voi tapahtua viipymättä myös 22037: tamista koskevat velvoitteet asianmukaisesti vastuullisten virkamiesten loma-aikoina. Sit- 22038: huomioon. Kaupunginhallitus oli vasta kanteli- temmin asiantila oli kaupungin ilmoituksen mu- 22039: joiden sille osoittaman selvityspyynnönjohdosta kaan korjaantunut. 22040: antamassaan päätöksessä korostanut lautakun- OA lausui käsityksenään: "Julkisuusperiaate 22041: nalle, että kilpailuttamismahdollisuudet tuli toteutuu pitkälti tiedotusvälineiden kautta. Jul- 22042: myös käyttää hyväksi. kisuusperiaatteeseen kuuluu se, että tiedon saan- 22043: OA saattoi tämän käsityksensä kaupunginhal- ti järjestetään julkiselle sanalle asianmukaisella 22044: litukselle tiedoksi. tavalla. Nykyaikaiseen tiedonvälitykseen kuu- 22045: OA Lehtimajan päätös 20.11.1998, dnro 1950/ luu myös nopeus. Jotta julkisuuslainsäädännön 22046: 4/96 tavoitteet toteutuisivat, olisi viranomaisten 22047: otettava tiedotusvälineiden nopea tiedontarve 22048: riittävästi huomioon myös käytännössä. Hy- 22049: JULKISTEN ASIAKIRJOJEN SAATAVUUS vään hallintoon kuuluu, että tietoa tarvitsevaan 22050: tiedotusvälineen edustajaan suhtaudutaan pal- 22051: Toimittaja kanteli siitä, että Espoon kaupun- 22052: veluhenkisesti, siitä huolimatta, että tiedonhan- 22053: gin kiinteistöpalvelukeskus oli kieltäytynyt an- 22054: kinnassa avustaminen ei voi kaikissa olosuhteis- 22055: tamasta toimittajan nähtäväksi asuntotuotan- 22056: sa olla aivan vaivatonta." 22057: toyksikön matkalaskuja. Kiinteistöpalveluyksi- 22058: Tämän käsityksensä OA saattoi vastaisen va- 22059: kön päällikön sijaisena toiminut tonttipäällikkö 22060: ralle Espoon kaupunginhallituksen sekä kaupun- 22061: oli vedonnut viikonloppuun ja pyydetyn aineis- 22062: gin kiinteistöpalvelukeskuksen tietoon. 22063: ton sijaintiin lukituissa tiloissa. 22064: OA Lehtimajan kirje 25.11.1998, dnro 154114/ 22065: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- 22066: 96 22067: van. 22068: Hallitusmuodon 10 §:n 2 momentin mukaan 22069: viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut 22070: tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta OIKAISUPYYNNÖN PERUUTUS JA 22071: KUNNANJOHTAJAN ESTEELLISYYS 22072: ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen 22073: rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julki- Kantelijat arvostelivat muun muassa sitä, että 22074: sesta asiakirjasta ja tallenteesta. Julkinen asia- Äetsän vs. kunnanjohtaja peruutti ilman kun- 22075: 22076: 22077: 237 22078: YLEISET KUNNALLISASIAT 22079: 22080: 22081: 22082: 22083: nanhallituksen päätöstä kunnan lääninhallituk- asioiden ulkopuolella. Menettelyä ei heidän mu- 22084: selle tekemän oikaisuvaatimuksen kunnan val- kaansa kuitenkaan tuossa vaiheessa pöytäkirjat- 22085: tionosuusselvitystä vuodelta 1992 koskeneeseen tu, koska julkiseksi tulon katsottiin voivan va- 22086: lääninhallituksen päätökseen. Heidän mieles- hingoittaa kunnan etua. 22087: tään vs. kunnanjohtaja ylitti asiassa toimival- Vaikka kunnanhallituksen jäsenet ovat pitä- 22088: tansa, vaikkakin kunnanhallitus hyväksyi me- neet tarpeellisena käsitellä kokouksessaan me- 22089: nettelyn jälkikäteen päätöksellään. nettelyä oikaisuvaatimusasiassa, ei tällä voida 22090: Kantelijoiden mielestä kunnanhallituksen esit- katsoa olleen oikeudellista merkitystä, koska 22091: telijänä toiminut vs. kunnanjohtaja oli myös es- päätöksenteossa ei ollut noudatettu kunnallis- 22092: teellinen, kun hän esitteli kunnanhallituksen ko- lain säännöksiä muun muassa pöytäkirjaamises- 22093: kouksessa kunnanvaltuuston päätöksen vastai- ta. Näin ollen asiassa esitetyn selvityksen perus- 22094: sesti asian, joka koski lisäselvityksien hankkimis- teella ei voida päätyä siihen johtopäätökseen, 22095: ta valtionosuusasiassa. Kunnanhallitus päätti että vs. kunnanjohtajan menettely olisi perustu- 22096: pyytää selvityksiä vain asian valmistelusta ja nut kunnanhallituksen päätökseen peruuttaa oi- 22097: hankkeen toteuttamisesta vastanneilta eikä ta- kaisuvaatimus. 22098: kaisinperinnän valvomatta jättämisestä vastan- Kunnanhallitus kuitenkin hyväksyi sittemmin 22099: neilta virkamiehiltä. kokouksessaan vs. kunnanjohtajan menettelyn 22100: AOA Paunio totesi kannanottonaan mm. seu- asianmukaisessa järjestyksessä. Näin ollen 22101: raavaa. AOA:lla ei ollut aihetta puuttua vs. kunnanjoh- 22102: tajan menettelyyn oikaisuvaatimuksen peruut- 22103: tamisessa. 22104: Oikaisupyynnön peruutus Oikaisuvaatimuksen peruuttamiseen liittyi 22105: Kunnallislain mukaan kunnanjohtajalla oli oi- lääninhallituksen virkamiesten sekä kunnan 22106: keus käyttää puhevaltaa kunnanhallituksen edustajien välillä käyty neuvottelu valtionosuu- 22107: puolesta. Se antoi toimivallan myös ratkaisun den takaisinperinnän syistä ja jatkomenettelys- 22108: tekemiseen puhevallan käyttämisestä. Kunnan- tä. V s. kunnanjohtaja laati neuvottelusta muis- 22109: johtaja saattoi kuitenkin tarvita asiasta kunnan- tion, joka merkittiin salaiseksi. 22110: hallituksen kannanoton. Oikeuskirjallisuudessa AOA totesi siltä osin kuin muistiota oli muun 22111: on esitetty, että kunnanjohtaja voi itse ratkaista muassa kunnanhallituksen kokouksen pöytäkir- 22112: sen, käytetäänkö ja miten kunnan puhevaltaa, jassa käsitelty salaisena, että muistio ei sisältä- 22113: vain milloin asia sinänsä on luonteeltaan ja mer- nyt mitään sellaista tietoa, jota olisi lain mukaan 22114: kitykseltään sellainen, että sen ratkaiseminen on tullut käsitellä salaisena. Sen sijaan yleisten asia- 22115: katsottava olevan hänen toimivaltansa rajoissa. kirjain julkisuudesta annetun lain 5 §:n nojalla 22116: V s. kunnanjohtaja ja asiassa kuullut kunnan- muistio on kuitenkin ollut ainoastaan luvanva- 22117: hallituksen jäsenet ja kokouksen pöytäkirjanpi- raisesti julkinen. 22118: täjä kertoivat selvityksessään, että oikaisuvaati- AOA saattoi tämän käsityksensä kunnanhalli- 22119: muksen peruuttamista oli käsitelty kunnanhalli- tuksen ja vs. kunnanjohtajan tietoon sekä niiden 22120: tuksen kokouksessa jo ennen peruuttamista kos- kunnanhallituksen jäsenten ja virkamiesten tie- 22121: keneen kirjeen lähettämistä ja että kunnanhalli- toon, joita oli kuultu asiasta. 22122: tus olisi päättänyt peruuttamisesta ns. lista- 22123: 22124: 22125: 22126: 238 22127: YLEISET KUNNALLISASIAT 22128: 22129: 22130: 22131: 22132: Kunnanvaltuuston päätös lisäselvityksen Kantelijoiden mielestä vs. kunnanjohtaja oli 22133: hankkimisesta ja päätöksen esteeilinen esitellessään lisäselvityspyynnön 22134: täytäntöönpane 22135: kunnanhallituksessa, koska kunnanvaltuuston 22136: Kantelijat arvostelivat vs. kunnanjohtajaa sii- vaatimus lisäselvityksestä koski heidän mieles- 22137: tä, että hän olisi esitellyt kunnanvaltuuston teke- tään myös häntä. V s. kunnanjohtaja totesi selvi- 22138: män päätöksen lisäselvityksen hankkimisesta tyksessään, että hän ei katso olleensa jäävi, kos- 22139: virheellisesti kunnanhallitukselle. Kantelijoiden ka lisäselvitystä ei ollut pyydetty häneltä. 22140: mukaan kunnanhallitus oli tämän vuoksi pääty- AOA:n käsityksen mukaan vs. kunnanjohta- 22141: nyt pyytämään selvitystä vain valtionosuus- jan on kuitenkin täytynyt mieltää jättäessään 22142: hankkeen valmistelijoilta ja hankkeen toteutta- esittelynsä avoimeksi, että hän on voinut kuulua 22143: misessa mukana olleilta, ei kaikilta asian käsitte- kunnanvaltuuston tarkoittamaan henkilöpiiriin 22144: lijöiltä, siis myös vs. kunnanjohtajalta. oikaisuvaatimuksen käsittelyyn osallistuneena 22145: Saadun selvityksen perusteella AOA katsoi, henkilönä. 22146: että kunnanvaltuuston päätös lisäselvityksen Asianosainen on hallintomenettelylain 10 §:n 1 22147: hankkimisesta oli tulkinnanvarainen. Kysymys momentin 1 kohdan nojalla esteellinen käsittele- 22148: näyttäisi olleen ensi sijassa sen selvittämisestä, mään asiaa. Tässä lainkohdassa on kysymys osal- 22149: oliko asiassa vielä mahdollista esimerkiksi yli- lisuusjäävistä. Tällöin asian ratkaisu koskee vir- 22150: määräisin muutoksenhakukeinoin saada valtion- kamiehen tai hänen lähisukulaisensa oikeutta, 22151: osuus palautetuksi kunnalle. Kunnanvaltuusto etua tai velvollisuutta. 1os lisäselvityspyyntöä 22152: oli kunnanhallituksen esityksestä poikkeavassa koskeneen asian ratkaisun katsotaan koskeneen 22153: ratkaisussaan jättänyt nimeämättä tarkemmin välittömästi vs. kunnanjohtajaa, oli hän hallin- 22154: ne henkilöt, joiden kuuleminen olisi tarpeellista tomenettelylain 10 §:n 1 momentin 1 kohdan 22155: muutoksenhakumahdollisuuksien selvittämisek- nojalla esteeilinen esittelemään asiaa kunnanhal- 22156: si. Kunnanvaltuusto katsoi myös sittemmin pää- lituksessa. 22157: töksessään, ettei hankittu selvitys antanut aihet- Asian tulkinnanvaraisuudesta johtuu, että es- 22158: ta lisätoimenpiteisiin. teellisyysperusteena voisi tulla kysymykseen 22159: V s. kunnanjohtaja oli selvityksessään toden- myös hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin 2 22160: nut jättäneensä esittelyn "avoimeksi" kunnan- kohdan mukainen intressijäävi. V s. kunnanjoh- 22161: valtuuston päätöksen tulkinnanvaraisuuden tajalla oli joka tapauksessa odotettavissa erityis- 22162: vuoksi. tä hyötyä siitä, että lisäselvityspyyntö kohdis- 22163: Kunnanhallitus sen sijaan teki päätöksen, jos- tettaisiin vain hankkeen toteutusvaiheessa käsit- 22164: sa nämä virkamiehet yksilöitiin. Tosin kunnan- telyyn osallistuneisiin. Esittely, vaikkakin ilman 22165: hallituksenkin päätös selvityksen hankkimisesta yksilöityä ratkaisuehdotusta, ei AOA:n mielestä 22166: oli tulkinnanvarainen muun muassa siltä osin myöskään ollut sellaista asian käsittelyä, ettei se 22167: kuin siinä mainittiin "kyseisenä aikana" kunnan- olisi asian laadun vuoksi voinut vaikuttaa käsit- 22168: johtajan virassa olleelta hankittavasta selvityk- telyyn. 22169: sestä. AOA katsoi, että vs. kunnanjohtajan esi- Esteellisyyssäännöksillä pyritään suojaamaan 22170: tystä tai kunnanhallituksen päätöstä ei voida hallintomenettelyn puolueettomuutta ja objek- 22171: pitää selvästi kunnanvaltuuston päätöksen vas- tiivisuutta. Yleisen luottamuksen turvaamiseksi 22172: taisena ja siten virheellisenä. esteellisyys tulee aina ottaa huomioon, vaikkei se 22173: 22174: 22175: 22176: 239 22177: YLEISET KUNNALLISASIAT 22178: 22179: 22180: 22181: 22182: olisikaan konkreettisesti vaikuttanut hallinto- valtuuston päätöksen tulkinnanvaraisuuden. 22183: toimiin tai -päätöksiin. Tästä syystä hän tyytyi saattamaan käsityksen- 22184: Näin ollen AOA katsoi, että silloisen vs. kun- sä vs. kunnanjohtajan menettelyn virheellisyy- 22185: nanjohtajan olisi tullut esteellisenä pidättäytyä destä Äetsän kunnanhallituksen ja vs. kunnan- 22186: asian esittelystä kunnanhallituksessa ja muista johtajan tietoon. 22187: kunnanvaltuuston päätöksen täytäntöönpano- AOA Paunion päätös 30.11.1998, dnro 1946/4/ 22188: toimista. 96 22189: Hänen menettelynsä moitittavuutta arvioi- 22190: dessaan AOA otti kuitenkin huomioon kunnan- 22191: 22192: 22193: 22194: 22195: 240 22196: TYÖ JA TYÖVOIMA 22197: 22198: 22199: 22200: 22201: TYÖ JA TYÖVOIMA lusta, asian käsittelyajasta ja sen liiallisesta kes- 22202: tosta toistuvat usein. Myös oikeus saada työvoi- 22203: maviranomaisten palveluja omalla äidinkielellä 22204: ja työttömyysturvan takaisinperintä on ollut 22205: YLEISTÄ kertomusvuonna esillä. 22206: Oikeusasiamiehen kanslian työjärjestyksen Työvoimatoimikuntien menettelyyn työvoi- 22207: mukaan työvoimahallintoa, työttömyysturvaa mapoliittisten lausuntojen antamisessa kohdis- 22208: ja muun muassa työsuojeluviranomaisten toi- tuu toistuvasti kanteluita. Menettelyn puutteita 22209: mintaa koskevien asioiden käsittely kuuluu AOA koskevien väitteiden lisäksi kanteluissa on tuotu 22210: Paunion tehtäviin. Asioiden valmistelusta vas- toistuvasti esille epäily siitä, että työvoimatoimi- 22211: taa pääosin nuorempi oikeusasiamiehensihteeri kunnan päätöksenteossa työntekijän ja työnan- 22212: tajan asema eivät olisi tasa-arvoisia. Kysymys 22213: Kari Muukkonen. 22214: Oikeusasiamiehen kansliassa ratkaistiin kerto- on tällöin näytön arvioimisesta sen suhteen, onko 22215: musvuonna noin sata sellaista kantelua, joissa oli työntekijä asettanut sellaisia rajoituksia, jotka 22216: kysymys ensisijaisesti työvoimahallintoa ja estävät tarjotun työn vastaanottamisen työ- 22217: työttömyysturvaa koskevista asioista. Uusien markkinoilla yleisesti sovellettavin ehdoin tai, 22218: kanteluiden lukumäärä oli samaa suuruusluok- onko henkilö kieltäytynyt vastaanottamasta 22219: kaa. Vaikka työvoimahallinto tilastoryhmänä laissa sanotun kaltaista työtä ilman pätevää syy- 22220: tä. 22221: on paljon pienempi, hallinnonalainen ryhmittely 22222: merkitsee sitä, että esim. työttömyysturvaa kos- Työttömyysturvan ohella kantelut koskevat 22223: kevia kanteluita tilastoidaan myös sosiaaliviran- etupäässä velvollisuutta osallistua työvoima- 22224: omaiset-tilastoryhmään. Ratkaisuista toimenpi- koulutukseen, koulutuksenjärjestelyjä sekä kou- 22225: teisiin johti noin 13 prosenttia. lutusta koskevaa tiedottamista. Jonkin verran 22226: Useimmat näistä kanteluista koskivat kerto- kanteluita kohdistuu myös työvoimatoimistojen 22227: musvuonna kuten aikaisemminkin työttömän toimiin työttömien työnhakijoiden työllistämi- 22228: työnhakijan oikeutta työttömyysturvaan ja ne sessä sekä menettelyyn työllistämistukia koske- 22229: kohdistuivat asioiden käsittelyyn niin Kansan- vissa asioissa. 22230: eläkelaitoksessa, työttömyyskassoissa, työttö- 22231: myysturvalautakunnassa kuin vakuutusoikeu- 22232: TARKASTUKSET 22233: dessa. Kantelijat ovat etupäässä tyytymättömiä 22234: etuusasiassa annettuihin ratkaisuihin. Etuusrat- AOA perehtyi kertomusvuonna myös tarkas- 22235: kaisujen sisältöön oikeusasiamiehellä ei ole yleen- tuksilla työvoimaviranomaisten toimintaan. Ai- 22236: sä mahdollisuutta puuttua. Usein kantelijalla on heen tähän antoivat erityisesti työvoimatoimi- 22237: vielä mahdollisuus saattaa asia muutoksenhaku- kuntien työhön kohdistuneet kantelut. 22238: teitse ratkaistavaksi, mihin kantelijaa myös aina Tarkastusten kohteina olivat Varsinais-Suo- 22239: ohjataan. men työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoima- 22240: Monet kantelut koskevat kuitenkin myös me- osasto sekä Turun, Kajaanin, Paltamon ja Hel- 22241: nettelyä työttömyysturvaa koskevan asian kä- singin työvoimatoimistot. Tarkastuksilla pyrit- 22242: sittelyssä. Kysymykset neuvontavelvollisuudes- tiin erityisesti selvittämään työvoimaviran- 22243: ta ja sen mahdollisista puutteista, asiakaspalve- omaisten toimintaa työvoimapoliittisten lausun- 22244: 22245: 22246: 241 22247: TYÖ JA TYÖVOIMA 22248: 22249: 22250: 22251: 22252: tojen antamiseksi tarvittavan näytön hankkimi- tän vihertyöntekijäkurssille keväällä 1996 ja 22253: sessa ja sen arvioimisessa. hankki kesäksi Italiasta harjoittelupaikan. Pie- 22254: Työvoimaviranomaisten näkemys asiassa oli, laveden työvoimatoimisto, jossa kantelija oli 22255: että kaikki mahdollinen saatavissa oleva selvitys työnhakijana, antoi 22.4.1996 Kansaneläkelai- 22256: asiassa hankitaan eikä selvityksen hankkimises- toksen Pielaveden paikallistoimistolle työvoima- 22257: sa tai näytön arvioimisessa juurikaan ole ongel- poliittisen lausunnon, jonka mukaan kantelij a on 22258: mia lukuun ottamatta yrittäjiä. Kaikissa työvoi- 1.5. - 15.10.1996 välisen ajan ulkomaan työhar- 22259: matoimistoissa pidettiin yrittäjien työttömyys- joittelussa Italiassajaon oikeutettu tuolta ajalta 22260: turvaan liittyvien asioiden selvittämistä vaikea- ylläpito- ja majoituskorvaukseen. Mikkelin työ- 22261: naja runsaasti aikaa vievänä. Erityisen työläänä voimapiirin toimisto ilmoitti kuitenkin Pielave- 22262: pidettiin sen selvittämistä, milloin yritystoimin- den työvoimatoimistolle 26.4.1996, että kurssin 22263: ta voitiin katsoa keskeytetyksi tai lopetetuksi. hankintasopimuksen mukaan koulutukseen ei 22264: Työttömyysturvaa koskevan lainsäädännön kuulu työharjoittelua kotimaassa tai ulkomailla. 22265: usein toistuvat muutokset heijastuvat niin kan- Kantelija arvosteli työvoimaviranomaisten 22266: teluissa kuin työttömyysturvaa koskevassa rat- toimintaa asiassaan. 22267: kaisukäytännössä. Se tuli selkeästi esille myös Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta an- 22268: suoritetuilla tarkastuksilla. Ratkaisukäytäntö ei nettuun lakiin perustuva ulkomailla tapahtuva 22269: ehdi muotoutua ohjaamaan ensi asteen päätök- koulutus on mahdollista vain silloin, kun lain 14 22270: sentekoa. §:ssä tarkoitetussa koulutuksen hankintasopi- 22271: muksessa on nimenomaisesti maininta siitä, että 22272: Työhallinnon tarkastukset 1998 koulutukseen kuuluu ulkomaankoulutusj aksoj a. 22273: Näin ei ollut tässä tapauksessa asianlaita. 22274: Varsinais-Suomen työvoima- ja AOA Paunio totesi kannanottonaan, että Pie- 22275: elinkeinokeskus ...................... . 24.3.1998 laveden työvoimatoimisto menetteli virheellises- 22276: Turun työvoimatoimisto ........ . 24.3.1998 ti antaessaan 22.4.1996 työvoimapoliittisen lau- 22277: Helsingin työvoimatoimisto ... . 2.4.1998 sunnon, jonka mukaan kantelija oli oikeutettu 22278: Kajaanin työvoimatoimisto ... . 22.4.1998 majoitus- ja ylläpitokorvaukseen ulkomaan työ- 22279: Paltamon työvoimatoimisto .. .. 22.4.1998 harjoittelussa Italiassa, vaikka koulutuksen han- 22280: kintasopimukseen ei kuulunut ulkomaan koulu- 22281: tusjaksoja. Hän totesi myös, että siltä osin kuin 22282: lausunnon syntyyn vaikutti työvoimahallinnon 22283: tietojärjestelmän tietojen tallentamismahdolli- 22284: RATKAISTUT KANTELUT suuksien tuolloiset, sittemmin jo korjatut puut- 22285: JA OMAT ALOITTEET teellisuudet, hän ei voinut lukea virheellisen lau- 22286: sunnon syntymistä Pielaveden työvoimatoimis- 22287: TYÖVOIMAPOLIITTISEN LAUSUNNON ton syyksi. 22288: ANTAMISTA KOSKEVIA RATKAISUJA 22289: AOA kiinnitti tapahtuneen johdosta vastaisen 22290: Virheellisyys työvoimapoliittisessa varalle Pielaveden työvoimatoimiston huomiota 22291: lausunnossa siihen, että työvoimapoliittisia lausuntoja an- 22292: Kantelija osallistui Mikkelin työvoimapiirin nettaessa tulee olla erityisen tarkka ja huolelli- 22293: Suomen Urheiluopistolta hankkimalle golfken- nen. 22294: 22295: 242 22296: TYÖ JA TYÖVOIMA 22297: 22298: 22299: 22300: 22301: AOA Paunion päätös 18.3.1998, dnro 1196/4/ määrätyn työttömyyspäivärahan määrä nousi 22302: 96 huomattavan suureksi. 22303: AOA huomautti Helsingin työvoimatoimistoa 22304: Laiminlyönti antaa työvoimapoliittinen siitä, että se oli laiminlyönyt antaa viipymättä 22305: lausunto työvoimapoliittisen lausunnon. 22306: Kantelukirjoituksen mukaan Helsingin työ- AOA Paunion päätös 2.6.1998, dnro 1286/4/96 22307: voimatoimisto antoi vasta 23.7.1993 työvoima- 22308: poliittisen lausunnon Kansaneläkelaitokselle sii- 22309: tä, että kantelijan työnhaku ei ollut ollut voimas- Työvoimapoliittisen lausunnon 22310: sa 30.1.1992 jälkeen. 22311: perusteleminen 22312: Työttömyysturvalain (602/1984) 4 §:n 1 mo- Kantelija arvosteli Lohjan työvoimatoimikun- 22313: mentin mukaan työttömyyspäivärahaan on oi- nan menettelyä sen johdosta, että hänelle annet- 22314: keus työvoimatoimistoon ilmoittautuneella, ko- tua työvoimapoliittista lausuntoa ei ollut perus- 22315: koaikatyötä hakevalla, työkykyisellä työttömäl- teltu. Työvoimatoimikunta oli todennut työvoi- 22316: lä henkilöllä, joka on työmarkkinoiden käytettä- mapoliittisen lausunnon perusteluosassa ainoas- 22317: vissä ja jolle ei ole voitu osoittaa työtä tai jota ei taan, että päätös oli yksimielinen. 22318: ole voitu osoittaa koulutukseen. Työttömyystur- AOA Paunio totesi, että hallitusmuodon 16 §:n 22319: valain 4 §:n 2 momentin (1367/1990) mukaan mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsi- 22320: työttömyysturvan saajan on ilmoittauduttava tellyksi asianmukaisesti toimivaltaisessa viran- 22321: työvoimatoimistolle sen määräämällä tavalla omaisessa. Lailla turvataan mm. jokaisen oikeus 22322: säilyttääkseen oikeutensa työttömyysturvaan. saada perusteltu päätös. 22323: Työministeriö on työttömyysturvasta Hallintomenettelylain (598/1982) 24 §:n mu- 22324: 20.2.1991 antamissaan ohjeissa (Dno Ol/91) to- kaan päätös on perusteltava ilmoittamalla sen 22325: dennut, että koska työvoimapoliittinen lausunto perusteena olevat pääasialliset tosiseikat sekä 22326: on voimassa toistaiseksi, on maksajalle viipy- säännökset ja määräykset. Hallintomenettely- 22327: mättä ilmoitettava työttömyyspäivärahaan vai- lain 14- 28 §:ää noudatetaan, jos hallintomenet- 22328: kuttavista seikoista. Tämä ministeriön ohje oli telyssä on päätettävä jonkun edusta, oikeudesta 22329: voimassa 1.3.1991 - 31.3.1994. tai velvollisuudesta. Kuitenkin hallintomenette- 22330: AOA Paunio totesi, että kantelija ei uusinut lylakia koskevan hallituksen esityksen (HE 81/ 22331: työnhakuaan 30.1.1992. Hänen työnhakunsa oli 1981 vp.) mukaan myös sellaista viranomaisen 22332: siten ollut voimassa vain tuohon päivään asti. antamaa lausuntoa, jolla tietty asiantila ratkais- 22333: Työministeriön edellä mainitun ohjeen mukaan taan päätöksen antajaa sitovasti, pidetään lmi- 22334: työttömyysturvan maksajalle oli viipymättä il- tenkin ratkaisuna, johon sovelletaan hallintome- 22335: moitettava työttömyyspäivärahaan vaikutta- nettelylain säännöksiä. 22336: vista seikoista. Tästä huolimatta Helsingin työ- Näin ollen työvoimatoimikunnan työttömyys- 22337: voimatoimisto antoi vasta 23.7.1993 Kansanelä- turvan saamisen työvoimapoliittisista edellytyk- 22338: kelaitokselle lausunnon siitä, että kantelijan sistä antama ja työttömyyskassaa sitova lausun- 22339: työnhaku oli ollut voimassa vain 30.1.1992 asti. to tulee edellä todetun nojalla perustella ilmoit- 22340: Työvoimatoimiston menettelystä seurasi, että tamalla sen perusteena olevat tosiseikat sekä 22341: kantelijalta sittemmin takaisin perittäväksi säännökset ja määräykset. 22342: 22343: 22344: 22345: 243 22346: TYÖ JA TYÖVOIMA 22347: 22348: 22349: 22350: 22351: AOA katsoi, että työvoimatoimikunnan kan- kun lautakunnassa on arvioitu, ettei muutoksen- 22352: telijalle <Hltama työvoimapoliittinen lausunto ei hakijaa erikseen tarvitse kuulla työttömyystur- 22353: ollut perubidtu hallintomenettelylaissa tarkoite- valain 39 §:n 4 momentissa säädetyn perusteella 22354: tulla tavoin. Päätöksestä eivät ilmenneet pää- viran puolesta. 22355: töksen perusteena olevat tosiseikat, joille asian Selvitysten mukaan työttömyysturvalauta- 22356: ratkaisu perustui. kunnassa meneteltiin tässä asiassa lautakunnas- 22357: AOA korosti, että työvoimatoimikunta, an- sa yleisesti noudatettavan käytännön vastaises- 22358: taessaan työttömyyskassaa sitovan työvoima- ti, kun kantelijalle ei annettu tilaisuutta tarvitta- 22359: poliittisen lausunnon, perustelee ratkaisunsa hal- essa antaa vastinetta työttömyysturvalauta- 22360: lintomenettelylaissa edellytetyllä tavalla ja siis kunnassa vireillä olleessa asiassa. Selvitysten 22361: siten, että asianosaiselle selviää, miksi kysymyk- mukaan tämä oli tapahtunut epähuomiossa. 22362: sessä olevaan lopputulokseen on päädytty. Hän AOA kiinnitti vastaisen varalle työttömyys- 22363: saattoi käsityksensä Lohjan työvoimatoimikun- turvalautakunnan huomiota asioiden käsittelys- 22364: nan tietoon ja kiinnitti sen huomiota velvollisuu- sä noudatettavaan huolellisuuteen. 22365: teen perustella työvoimapoliittiset lausunnot AOA Paunion päätös 23.3.1998, dnro 1268/4/ 22366: asianmukaisesti. 96 22367: AOA Paunion päätös 16.12.1998, dnro 2150/4/ 22368: 96 22369: PÄIV ÄRAHAHAKEM U KSE N 22370: TÄYTTÄMINEN 22371: KUULEMINEN TYÖTIÖMYYSTURVA- Kantelija oli tyytymätön siihen, ettei Kouvo- 22372: LAUTAKU N NASSA 22373: lan paikallistoimisto hyväksynyt työttömyys- 22374: Kantelija arvosteli työttömyysturvalautakun- turvalain edellyttämää selvitystä hänen tulois- 22375: nan menettelyä työttömyysturvaansa koskevan taan lyijykynällä kirjoitettuna. Hän totesi, ettei 22376: valituksen käsittelemisessä. Työttömyysturva- Kansaneläkelaitoksen antamissa ohjeissa ole 22377: lautakunta ei ollut vastannut hänen telekopio- mainintaa siitä, miten päivärahahakemus tulee 22378: teitse tekemäänsä vastinepyyntöön vaan oli rat- täyttää. Hänen mielestään kysymys oli työttö- 22379: kaissut valituksen häntä kuulematta. män henkilön nöyryyttämisestä ja asian käsitte- 22380: Työttömyysturvalain (602/1984) 39 §:n 4 mo- lyn tarpeettomasta viivyttelystä. 22381: mentin mukaan, jos muutoksenhaun yhteydessä AOA Paunio totesi kannanottonaan seuraa- 22382: tulee esille sellaista uutta selvitystä, joka ei ole van. 22383: ollut muutoksenhakijan tiedossa, on hänelle va- Asiakirjat tulee laatia ja säilyttää asianmukai- 22384: rattava tilaisuus tulla selvityksen johdosta kuul- sesti. Kansalaisen oikeuksia ja etuuksia käsiteltä- 22385: luksi. essä virkamiesten tulee menetellä siten, että kan- 22386: Työttömyysturvalautakunnan toimistopäälli- salaisten oikeusturva toteutuu. Tämä tarkoittaa 22387: kön ilmoituksen mukaan muutoksenhakijalle muun muassa sitä, että virkamiesten tulee mene- 22388: annetaan työttömyysturvalautakunnan toimin- tellä virkatoimissaan asianmukaisesti ja tasa- 22389: nassa yleisesti noudatettavan käytännön mu- puolisesti. Virkamiesten käyttäytymisen ja 22390: kaan kuitenkin aina mahdollisuus tulla kuulluk- asiakkaiden kohtelun tulee myös olla asiallista ja 22391: si, jos muutoksenhakija tätä pyytää, silloinkin kunnioittavaa. 22392: 22393: 22394: 244 22395: TYÖ JA TYÖVOIMA 22396: 22397: 22398: 22399: 22400: Vaikka asiakirjojen arkistokelpoisuuden var- tettujen kirjeiden tulee olla myös tyyliltään 22401: mistaminen on tärkeää, olisivat hyvän hallinnon asiallisia ja asiakasta arvostavia. 22402: asianmukaisen kohtelun vaatimukset edellyttä- Vaikka työvoimatoimiston lähettämän kirjeen 22403: neet, että kantelijan selvitys olisi tullut hyväk- sävy ei kaikilta osin ole perinteisen virkakielen 22404: syä lyijykynällä täytettynä. Tätä näkemystä mukaista, AOA katsoi, ettei sitä voida pitää epä- 22405: puolsi lisäksi se, että sosiaalietuudet tulee rat- asianm ukaisena. 22406: kaista ilman tarpeetonta viivytystä. AOA Paunion kirje 1.6.1998, dnro 2415/4/96 22407: AOA saattoi käsityksensä paikallistoimiston 22408: tietoon. 22409: AOA Paunion päätös 1.6.1998, dnro 2280/4/96 TIEDOTTAMINEN TYÖVOIMA- 22410: KOULUTUKSESTA 22411: Kantelija arvosteli Kotkan työvoimatoimis- 22412: TYÖVOIMATOIMISTON KIRJE ton menettelyä työttömyysturvaansa koskevas- 22413: TYÖTTÖMÄLLE TYÖNHAKIJALLE 22414: sa asiassa. Työvoimatoimiston hänelle lähettä- 22415: Kantelija arvosteli työvoimatoimiston lähet- mä, koulutusta koskeva ilmoituskirje oli ollut 22416: tämän kirjeen sisältöä ja siinä käytettyjä ilmai- hänen mielestään niin epätarkka, ettei hän ollut 22417: suja. Kirjeen teksti: "Tämä (työnhakuprojekti) ymmärtänyt, että hän saattaisi menettää työttö- 22418: on tarjous, mistä Sinä et voi kieltäytyä, vain myysturvansa määräajaksi, ellei ilmoittautuisi 22419: mitä?" ei ollut kantelijan mielestä asianmukai- koulutukseen. 22420: nen. Kantelija arvosteli erityisesti sanontaa tar- Työvoimatoimisto oli lähettänyt kantelijalle 22421: jous, jolla yleensä tarkoitetaan sitä, että henkilö kirjeen kahden viikon koulutuskurssista Työn- 22422: voi joko hyväksyä tai hylätä sen. Koska tarjouk- haku reaaliaikaan. Kurssi oli tarkoitettu pitkäai- 22423: sesta kieltäytymisestä olisi ollut seurauksena kaistyöttömille ja sen tarkoitus oli muun muassa 22424: työttömyysturvan menetys, ei kantelijan mieles- antaa työnhaku valmiuksia. Kirjeessä mainostet- 22425: tä kysymyksessä ollut tarjous vaan painostus. tiin kurssia ennen kokemattomana tilaisuutena 22426: AOA Paunio totesi, että työttömyysturvalain harjoitella työnhakutilanteita ammattilaisten 22427: (602/84) 4 §:n 2 momentin mukaan työttömyys- opastuksella ja todettiin, että "hakeutumalla 22428: turvansaajan on säilyttääkseen oikeutensa työt- koulutukseen osoitat aktiivisuutesi työnhakija- 22429: tömyysturvaan ilmoittauduttava työvoimatoi- na ja estät työttömyysturvasi joutumisen työ- 22430: mistolle sen määräämällä tavalla. voimatoimikunnan käsittelyyn." Muuta infor- 22431: Saadun selvityksen mukaan tästä velvoittees- maatiota koulutukseen hakeutumisen laimin- 22432: ta ja sen laiminlyönnin seuraamuksista ilmoite- lyönnin seurauksesta kirjeeseen tai siihen liitty- 22433: taan kaikille työttömille työnhakijoille jo ilmoit- vään Työvoimakoulutustiedot-asiakirjaan ei si- 22434: ta uturuisvaiheessa. sältynyt. 22435: Viranomaisten lähettämien kirjeiden sisällöstä AOA Paunion näkemyksen mukaan työvoima- 22436: ja sanamuodosta ei ole olemassa yksityiskohtai- toimiston kirjeessä ollut informaatio asiasta oli 22437: sia määräyksiä. On kuitenkin selvää, että tekstin epätarkka ja puutteellinen. Hänen mukaansa 22438: tulee olla asiallista ja täsmällistä. Erityisen tär- työvoimatoimiston kirjeessä kurssille hakeutu- 22439: keää on se, ettei synny väärinkäsityksiä ja sen matta jättämisen seuraamuksia ei ollut ilmaistu 22440: myötä etuuksien menetyksiä. Asiakkaille osoi- riittävän selvästi. Silloin kun koulutukseen ha- 22441: 22442: 22443: 245 22444: TYÖ JA TYÖVOIMA 22445: 22446: 22447: 22448: 22449: keutumiseen on velvollisuus, jonka laiminlyön- tellyksi asianmukaisesti toimivaltaisessa viran- 22450: nistä seuraa lain mukaan taloudellisia menetyk- omaisessa ja että asioiden käsittelyn asianmukai- 22451: siä, on hänen mielestään edellytettävä, että jo- suuteen sisältyy myös yleinen huolellisuusvelvol- 22452: kaisessa tällaista koulutusta koskevassa ilmoi- lisuus. Tämän velvollisuuden mukaisesti viran- 22453: tuskirjeessä tulee selkeästi sekä lakiin viittaamal- omaisen on käsiteltävä huolellisesti sen hallussa 22454: la että muutoin ilmoittaa vastaanottajalle vel- olevia asiakirjoja. Erityisen tärkeätä on, että hal- 22455: vollisuudesta hakea koulutukseen ja sen laimin- litusmuodon 15 a §:n 2 momentissa turvattuun 22456: lyömisen seuraamuksista. perustoimeentulon turvaan kuuluvan työttö- 22457: AOA saattoi käsityksensä Kotkan työvoima- myysturvan peruspäivärahan suorittaminen ei 22458: toimiston tietoon ja kiinnitti vastaisen varalle viivästy viranomaisen toiminnan johdosta. 22459: sen huomiota asianmukaisen ja riittävän tiedot- Kantelijan työttömyysturvahakemus oli jou- 22460: tamisen tärkeyteen työttömyysturva-asioissa. tunut toisen henkilön asiakirjoihin ilmeisestä 22461: AOA Paunion päätös 22.10.1998, dnro 1785/4/ erehdyksestä. Toimisto oli jo pahoitellut hakijal- 22462: 96 le tapahtunutta ja ilmoittanut pyrkivänsä pa- 22463: rempaan palveluun. Tästä syystä AOA tyytyi 22464: kiinnittämään toimiston huomiota velvollisuu- 22465: HUOLELLISUUS TYÖTIÖMYYSTURVA- teen käsitellä asiakirjoja huolellisesti. 22466: HAKEMUKSEN KÄSIDELYSSÄ AOA Paunion päätös 13.11.1998, dnro 1704/4/ 22467: 96 22468: Kantelija arvosteli Kansaneläkelaitoksen Sisä- 22469: Savon vakuutuspiirin Suonenjoen toimiston me- 22470: nettelyä työttömyysturvahakemuksensa käsit- 22471: telemisessä. Kantelija kertoi, että hänen avio- TYÖTIÖMÄN TYÖNHAKIJAN POSTI- 22472: OSOITETIEDOT 22473: puolisonsa jätti hakemuksen hänen puolestaan 22474: toimistoon 19.7.1996. Tiedustellessaan 9.8.1996 Kantelijan mukaan Tampereen työvoimatoi- 22475: toimistosta asiansa käsittelyä, hänelle ilmoitet- misto lähetti hänelle keväällä 1995 ilmoituksia 22476: tiin, ettei hakemusta ollut jätetty sinne. Tämän avoimista työpaikoista hänen kesäosoitteeseensa 22477: vuoksi kantelija joutui tekemään uuden hake- Sahalahteen, vaikka hän oli jo neljä kuukautta 22478: muksen samassa asiassa. aiemmin ilmoittanut osoitteekseen Tampereella 22479: Selvitysten mukaan kantelijan hakemus oli sijaitsevan osoitteen. Kantelija oli työttömänä 22480: epähuomiossa joutunut toisen saman nimisen työnhakijana asioinut sekä Kangasalan että 22481: henkilön asiakirjojen joukkoon. Kadoksiin jou- Tampereen työvoimatoimistossa. 22482: tunut hakemus oli löytynyt 16.8.1996. Paikallis- Selvityksen mukaan Tampereen työvoimatoi- 22483: toimisto teki samana päivänä päätöksen, jolla se misto lähetti huhtikuussa 1995 kaksi työtarjous- 22484: myönsi kantelijalle päivärahan ajalle 21.6. - kirjettä kantelijan perustiedoissa mainittuun 22485: 31.7.1996. Kantelija sai hänelle kuuluneen perus- osoitteeseen Sahalahdella. Tämä ei ollut osoite, 22486: päivärahan, mutta sen maksaminen viivästyi ta- minkä kantelija oli ilmoittanut Tampereen työ- 22487: pahtuneen johdosta 12 päivää. voimatoimiston Hervannan sivutoimistoon tam- 22488: AOA Paunio totesi, että hallitusmuodon 16 §:n mikuussa 1995 siksi osoitteeksi, mistä hän oli 22489: mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsi- postin tavoitettavissa. Työvoimaviranomaisten 22490: 22491: 22492: 22493: 246 22494: TYÖ JA TYÖVOIMA 22495: 22496: 22497: 22498: 22499: kantelijaa koskevissa perustiedoissa oli myös 21.4.1995 alkaen, mikäli hän muutoin täyttää 22500: merkittynä, että Tampereella sijaitsevalla osoit- työmarkkinatuen saamisen edellytykset. V akuu- 22501: teella ei ole tekemistä kantelijan kanssa. tusoikeus palautti asian Vantaan paikallistoi- 22502: AOA Paunio totesi pitävänsä työttömyystur- mistolle päätöksestä aiheutuvia toimenpiteitä 22503: vaa hakevan henkilön oikeusturvan kannalta varten. 22504: ensisijaisen tärkeänä, että työnhakijan osoitetie- Vakuutusoikeus postitti 17.9.1996 päätöksen- 22505: dot pidetään asianmukaisina hänen perustiedois- sä Kansaneläkelaitoksen Vantaan paikallistoi- 22506: saan. Koska kantelija itse oli ilmoittanut Tampe- mistolle. Päätöksen mukaan se toimitettiin tie- 22507: reella sijaitsevan osoitteen osoitteeksi, josta hän doksi kantelijalle, Vantaan sosiaalivakuutustoi- 22508: oli postin tavoitettavissa, ei tätä tietoa olisi tullut mikunnalle, Kansaneläkelaitoksen paikallistoi- 22509: AOA:n käsityksen mukaan muuttaa ilman kan- mistolle ja työttömyysturvalautakunnalle. 22510: telijan suostumusta, kuten nyt oli selvitysten Vakuutusoikeuden päätös saapui Vantaan pai- 22511: mukaan tapahtunut. Sitä ei pystytty selvittä- kallistoimistoon 19.9.1996. Saatuaan päätöksen 22512: mään, missä työvoimatoimistossa kantelijan pe- paikallistoimisto ei ollut yhteydessä Vantaan 22513: rustietoihin tehtiin Sahalahden osoitetta koske- työvoima toimikuntaan, jonka tuli antaa kanteli- 22514: va merkintä ja merkintä siitä, että Tampereella jan asiassa uusi työvoimapoliittinen lausunto. 22515: sijaitsevalla osoitteella ei ole tekemistä kanteli- Selvityksen mukaan paikallistoimistossa jäätiin 22516: jan kanssa. odottamaan työvoimatoimikunnan uutta työ- 22517: AOA kiinnitti vastaisen varalle Kangasalan ja voimapoliittista lausuntoa, koska paikallistoi- 22518: Tampereen työvoimatoimiston huomiota siihen, mistossa oltiin siinä käsityksessä, että työvoima- 22519: että työnhakijan oikeusturvan kannalta on tär- toimikunta saa vakuutusoikeuden päätöksestä 22520: keätä pitää oikeina ja ajantasaisina hakijan il- tiedon samalla tavoin kuin se saa työttömyystur- 22521: moittamat postiosoitetiedot. Hän saattoi käsi- valautakunnan ratkaisuista. 22522: tyksensä tiedoksi Kangasalan ja Tampereen työ- Vakuutusoikeus ei kuitenkaan AOA:n saaman 22523: voimatoimistoille. tiedon mukaan yleensä toimita työttömyystur- 22524: AOA Paunion päätös 14.12.1998, dnro 1569/4/ va-asiassa antamaansa päätöstä työvoimaviran- 22525: 96 omaisille. 22526: Kansaneläkelaitoksen Vantaan toimistossa 22527: havaittiin vasta kantelijan kirjoitettua asiasta 22528: oikeusasiamiehelle, että tieto vakuutusoikeuden 22529: TYÖMARKKINATUEN SUORITTAMINEN 22530: päätöksestä ei ollut mennyt työvoimatoimiston 22531: Kantelija arvosteli Kansaneläkelaitoksen Van- tiedoksi. Tämän johdosta paikallistoimistosta ol- 22532: taan paikallistoimistoa siitä, että se ei ollut suo- tiin välittömästi yhteydessä työvoimatoimis- 22533: rittanut hänelle työmarkkinatukea, vaikka va- toon. 22534: kuutusoikeus oli niin määrännyt lähes viisi kuu- Vantaan työvoimatoimikuntaantoikin asiassa 22535: kautta aikaisemmin. työvoima poliittisen lausunnon 5.2.1997 Ja 22536: Selvityksen mukaan vakuutusoikeus muutti 26.2.1997, minkä jälkeen Kansaneläkelaitoksen 22537: päätöksellään 29.8.1996 työttömyysturvalauta- paikallistoimisto suoritti 27.2.1997 kantelijalle 22538: kunnan päätöstä ja määräsi Kansaneläkelaitok- työmarkkinatuen 21.4.- 29.5.1995 väliseltä ajal- 22539: sen suorittamaan kantelijalle työmarkkinatukea ta. 22540: 22541: 22542: 22543: 247 22544: TYÖ JA TYÖVOIMA 22545: 22546: 22547: 22548: 22549: AOA Paunio totesi, että on erityisen tärkeätä, toa ollut mainittu päätöksessä. AOA:n mukaan 22550: että hallitusmuodon 15 a §:ssä turvattuun perus- asian käsitteleminen viivästyi paikallistoimistos- 22551: toimeentulon turvaan kuuluvan työmarkkina- sa tavalla, mikä ei ole hyväksyttävää. Hän saat- 22552: tuen suorittaminen ei viivästy viranomaisen toi- toi käsityksensä tästä Kansaneläkelaitoksen 22553: minnan johdosta. Hän katsoi selvityksen perus- Vantaan paikallistoimiston tietoon. 22554: teella, että Kansaneläkelaitoksen paikallistoi- Kansaneläkelaitoksen lausunnon mukaan lai- 22555: miston olisi tullut toimittaa vakuutusoikeuden tos tulee kiinnittämään paikallistoimistojen huo- 22556: päätös tiedoksi Vantaan työvoimatoimikunnal- miota siihen, että ne toimittavat vakuutusoikeu- 22557: le, koska vakuutusoikeuden päätöksessä oli mai- den päätökset tiedoksi työvoimatoimistoille. 22558: nittu ne tahot, joille päätös oli toimitettu tiedoksi AOA Paunion päätös 18.12.1998, dnro 1649/4/ 22559: eikä työvoimatoimikuntaa tai työvoimatoimis- 96 22560: 22561: 22562: 22563: 22564: 248 22565: VEROTUS 22566: 22567: 22568: 22569: 22570: VEROTUS Kertomusvuonna 1998 säädettiin useita vero- 22571: lakien muutoksia. V erotusmenettelystä annet- 22572: tuun lakiin lisättiin verovelvollisen oikeusturvaa 22573: parantavia säännöksiä: luottamusperiaate, vero- 22574: YLEISTÄ 22575: tuksen viivästysseuraamusten kohtuullistamis- 22576: Tähän asiaryhmään luetaan sekä välillinen mahdollisuus, kohtuullisen määräajan asetta- 22577: että välitön verotus. Muiden kuin veroviran- ruisvelvoite verovelvolliselle häntä kuultaessa, 22578: omaisten perimiä veroluonteisia julkisia maksuja asian selvittämisvelvollisuuden jakautumisperi- 22579: koskevia asioita on tilastoitu myös muihin asia- aate, näytön arviointiperiaate ja verotuspäätök- 22580: ryhmiin. sen perustelemisvelvollisuus. Verotarkastuksia 22581: Verotusasioiden ratkaisijana on kertomus- koskevaan menettelyyn toi parannuksen kerto- 22582: vuonna toiminut tammikuusta elokuuhun OA musvuonna säädetty uusi asetus verotusmenet- 22583: Lehtimaja ja syyskuun alusta AOA Jonkka sekä telystä, johon otettiin tarkastuksessa noudatet- 22584: pääesittelijänä vanhempi oikeusasiamiehensih- tavat pääperiaatteet. Lisäksi verohallituksessa 22585: teeri Liisa Heikkilä. on valmisteilla hyvää verotarkastustapaa koske- 22586: va ohjeisto. 22587: Toimintaympäristö ja sen muutokset Kertomusvuonna muutettiin myös välittömän 22588: verotuksen muutoksenhakua koskevia säännök- 22589: Tuskin mikään muu julkinen vallankäyttö 22590: siä. Oikaisulautakuntien läheistä liittymistä oi- 22591: koskettaa yhtä laajasti yksityistä kansalaista 22592: kaisun kohteena olevia verotuspäätöksiä teke- 22593: kuin verotus. Sen vuoksi verotukselta voidaan 22594: viin, verovirastojen yksikköinä toimiviin vero- 22595: edellyttää erityistä selkeyttä ja ennakoitavuut- 22596: toimistoihin oli pidetty ongelmallisena. Nyt oi- 22597: ta. Myös verotuksen joutuisuus on tärkeää, kos- 22598: kaisulautakunnan puheenjohtajuus on erotettu 22599: ka verovelvollisen on voitava selvittää suunnit- 22600: verojohtajan virasta erilliseksi päätoimeksi. Sa- 22601: telemiensa varallisuusjärjestelyjen ehkä useana 22602: malla oikaisulautakunnat on säädetty veroviras- 22603: vuonna toistuvat veroseuraamukset mahdolli- 22604: tokohtaisiksi. Muutosten odotetaan myös no- 22605: simman varhaisessa vaiheessa. Verotukseen liit- 22606: peuttavan oikaisukäsittelyä. 22607: tyy myös korostettu lakisidonnaisuuden vaati- 22608: mus. 22609: V erohallinnossa on viime vuosina kehitetty Verotukseen kohdistuva laillisuusvalvonta 22610: verotusmenettelyä verolajikohtaisesta verotta- Verotukseen kohdistuva laillisuusvalvonta 22611: misesta enemmän yksittäisen verovelvollisen ko- täydentää veroasioiden jo ennestään kattavaa 22612: konaistilanteen huomioon ottavaksi järjestel- oikeussuojajärjestelmää. Hallintotuomioistui- 22613: mäksi. V erotus ta toimittavia perusyksikköjä milla on veroasioissa parempi mahdollisuus kuin 22614: 1.9.1997 jälkeen ovat olleet entisistä lääninvero- useissa muissa asioissa huolehtia kansalaisten oi- 22615: virastoista muodostetut alueelliset verovirastot, keusturvasta, koska verotuspäätösten muutok- 22616: joita vuoden 1999 alusta on kahdeksan. Niiden senhakuajat ovat pitkiä. Tämä vähentää tarvet- 22617: lisäksi Helsingissä on toiminut vuoden 1998 alus- ta turvautua muihin oikeussuojakeinoihin. Toi- 22618: ta konserniverokeskus, joka keskittyy suurim- saalta verotuksen massamenettely sekä verolain- 22619: pien konserni en ja kansainvälistä toimintaa har- säädännön jatkuva muuttuminen ja sen vaikea- 22620: joittavien yritysten verotukseen. selkoisuus saattavat lisätä virheiden mahdolli- 22621: 22622: 22623: 249 22624: VEROTUS 22625: 22626: 22627: 22628: 22629: suutta ja siten erityistä tarvetta myös yleiseen tehtävissä kanteluissa yhä useammin arvostel- 22630: laillisuusvalvontaan. laan myös yksittäisen verotuspäätöksen asiasi- 22631: Kertomusvuonna oikeusasiamies ratkaisi ve- sältöä tai pyydetään kannanottoa jonkin sään- 22632: rotusta koskevia kanteluja 89 ja omana aloittee- nöksen tulkintaan. Kattavasta muutoksenhaku- 22633: na tutkittuja asioita kaksi. Ratkaistuista asioista järjestelmästä johtuen oikeusasiamiehellä on 22634: oli ns. toimenpideratkaisuja 13 %. Ratkaistujen vain harvoin tarvetta puuttua verotuksen sub- 22635: samoin kuin vireille tulleiden uusien kanteluiden stanssikysymyksiin. Useissa tapauksissa hän 22636: kokonaismäärä on edellisestä vuodesta jonkin joutuu viittaamaan siihen, että asiassa voidaan 22637: verran vähentynyt, joskaan eroa ei voida havaita hakea vielä muutosta säännönmukaisin muutok- 22638: pitkällä aikavälillä. Toimenpideprosentti oli kor- senhakukeinoin, tai kertomaan, että oikeusasia- 22639: keampi kuin aikaisempina vuosina ja korkeahko mies ei vakiintuneen käytäntönsä mukaan ota 22640: myös verrattuna muihin asiaryhmiin. tutkittavakseen asiaa, jota koskeva muutoksen- 22641: V erovelvolliset kantelevat useimmiten vero- haku on jo vireillä. V eroviranomaiset oikaisevat 22642: tus-, verotarkastus-, oikaisu- ja tuomioistuinme- virheellisen menettelynsä usein myös itse, heti 22643: nettelyistä, verotusta koskevien ohjeiden vaikea- kun oikeusasiamies on pyytänyt niiltä kantelun 22644: selkoisuudesta sekä päätösten perustelemisesta. johdosta selvitystä. 22645: Myös itse veron määräämisestä on kanneltu. V erotusmenettelyn massaluonne antaa lailli- 22646: Vuoden 1998 kantelut kohdistuivat melko tasai- suusvalvonnalle erityisen leimansa. Niinpä on 22647: sesti verotusta toimittavien eri viranomaisten, usein jouduttu puuttumaan esim. kysymykseen 22648: erityisesti verotoimistojen ja verovirastojen, siitä, kenellä on viime kädessä vastuu verotuksen 22649: mutta myös piiritullikamareiden, tullihallituk- oikeellisuudesta. Verottaja on mielellään koros- 22650: sen ja ajoneuvohallintokeskuksen toimintaan. tanut verovelvollisen velvollisuutta reagoida ha- 22651: Kantelut koskevat usein verotusratkaisuja, vaitsemiinsa virheisiin itse. Oikeusasiamies on 22652: joista on vielä mahdollisuus hakea muutosta va- puolestaan painottanut verotuksen laillisuus- 22653: litusteitse, taikka muutoksenhakuviranomaises- vaatimusta. V eroviranomaisilla on velvollisuus 22654: sa jo vireillä olevaa tai sen jo päättämää asiaa. valvoa viran puolesta, ettei verovelvollisille ai- 22655: Lisäksi kannellaan asioiden viipymisestä. Joissa- heudu lakiin perustumattomia veroseuraamuk- 22656: kin tapauksissa kantelun tarkoituksena saattaa sia. Verottajan virheiden korjaamista ei voida 22657: olla oman asian "vauhdittaminen" muussa vi- jättää pelkästään verovelvollisen oman aloitteel- 22658: ranoma1sessa. lisuuden varaan (ks. 1341/4/96 s. 251). 22659: Oikeusasiamies on verotusasioissa useimmiten 22660: puuttunut hyvän hallinnon yleisiin ongelmiin, 22661: TULEVAISUUDENNÄKYMÄT 22662: kuten menettelyn joutuisuuteen ja huolellisuu- 22663: teen, oikeuskeinojen tehokkuuteen, osapuolten Kantelujen määrä pysynee samansuuruisena. 22664: asianmukaiseen kuulemiseen ja päätösten perus- Euroopan yhteisöjen oikeuden vaikutus, joka 22665: telemiseensekä erityisesti hallinnon palveluperi- vaikeuttaa erityisesti välillisen verotuksen koko- 22666: aatteen noudattamiseen, esimerkiksi veroneu- naisuuden hallintaa, painottunee tulevaisuudes- 22667: vonnan ongelmiin ja tiedotteiden selkeyteen. sa kanteluissa entistä enemmän. Esimerkiksi 22668: V erosäännösten runsaus ja osin vaikeaselkoi- käytettyinä maahantuotujen autojen verotuk- 22669: suus on johtanut siihen, että oikeusasiamiehelle sessa näyttää olevan tällä hetkellä ongelmia. 22670: 22671: 22672: 22673: 250 22674: VEROTUS 22675: 22676: 22677: 22678: 22679: RATKAISTUT KANTELUT JA lopullinen vero vastaavat toisiaan mahdollisim- 22680: OMAT ALOITIEET man hyvin. 22681: Maksun jaksottamisella ja ajoittamisella on 22682: verovelvollisen kannalta oleellista merkitystä 22683: VEROTTAJAN VASTUU ENNAKON maksukyvyn muutosten vuoksi. V erovelvollisen 22684: MAKSUUNPANOVIRHEISTÄ on voitava etukäteen varautua veronmaksuun ja 22685: ottaa se huomioon oman taloutensa suunnitte- 22686: Kantelijan veron ennakko oli määrätty Van- 22687: lussa. Näin oli ollut myös kantelijan tapauksessa 22688: taan verotoimistossa virheellisesti. Ennakkoa ei 22689: siitäkin huolimatta, että hän oli saanut pyytä- 22690: ollut lainkaan maksuunpantu kunnallisveron 22691: määnsä maksunlykkäystä. 22692: osalta. Myös kunnallisverotuksen yksinhuoltaja- 22693: OA kiinnitti veroviranomaisten huomiota vas- 22694: vähennyksen osalta oli tapahtunut virhe. Virhei- 22695: taisen varalle siihen, että vastuuta verottajan 22696: den seurauksena ennakko ei ollut riittävä katta- 22697: virheiden korjaamisesta ei voida jättää ainoas- 22698: maan lopullista veroa. Kantelijalle oli aiheutu- 22699: taan verovelvollisen oman aloitteellisuuden va- 22700: nut kohtuuttomia taloudellisia vaikeuksia ja 22701: raan. 22702: merkintä luottotietorekisteriin. 22703: OA Lehtimajan päätös 17.2.1998, dnro 134l/4/ 22704: Maksuunpanovirheiden syytä ei enää ollut 22705: 96 22706: mahdollista varmuudella selvittää. V eroviran- 22707: omaiset korostivat sitä, että kantelija ei itse ollut 22708: reagoinut virheisiin. V eroviranomaisten mukaan 22709: verotuksen massaluonteisuus tuli tulevaisuu- PERUSTEETTOMAN ULOSOTTOMAKSUN 22710: KORVAAMINEN 22711: dessa entisestään korostumaan veroilmoitukset- 22712: tomaan verotukseen siirryttäessä. Sen vuoksi ve- OA Lehtimaja oli kiinnittänyt kantelujen yh- 22713: rovelvollisten oma reagointi muodostui entistä teydessä huomiota siihen, että veroviranomais- 22714: tärkeämmäksi. ten virheistä johtuneesta veron perusteettomas- 22715: OA Lehtimaja esitti kannanottonaan seuraa- ta ulosottoperinnästä suoritettua ulosottomak- 22716: van. sua ei ole verolainsäädännössä määrätty korvat- 22717: V eroviranomaisilla on velvollisuus valvoa vi- tavaksi verovelvolliselle. 22718: ran puolesta, ettei verovelvolliselle aiheudu la- OA totesi kannanottonaan seuraavaan. 22719: kiin perustumattomia veroseuraamuksia. Verot- Aiheettomasti perityn ulosottomaksun kor- 22720: tajan virheiden korjaamista ei voida jättää ai- vaaminen verovelvolliselle riippuu nykyään ve- 22721: noastaan verovelvollisen oman aloitteellisuuden roviranomaisten kohtuusharkinnasta. Korvauk- 22722: varaan. selle ei ole myöskään vahvistettu mitään menet- 22723: Verotusmenettelyn massaluonteisuus ja vero- telymuotoa. OA:n mielestä korvausvelvollisuu- 22724: tuspäätösten koneellinen maksuunpano epäile- desta ja sen toteuttamistavasta voitaisiin vast- 22725: mättä lisää tarvetta verovelvollisten omaan edes säätää esimerkiksi veronkantoasetuksessa. 22726: valppauteen ja reagointiin erilaisissa virheta- Tämä takaisi nykytilannetta paremmin hallitus- 22727: pauksissa. Verotuksen lainalaisuusvaatimus kui- muodon 5 §:ssä turvatun yhdenvertaisuusperi- 22728: tenkin edellyttää, että veroviranomainen viran aatteen toteutumisen. 22729: puolesta noudattaa ennakonkin määräämisessä OA esitti valtioneuvostolle, että asiasta sääde- 22730: sellaista huolellisuutta, että veron ennakko ja tään asetuksentasoisesti joko erikseen tai valtio- 22731: 22732: 22733: 251 22734: VEROTUS 22735: 22736: 22737: 22738: 22739: neuvoston sopivaksi harkitsemassa yhteydessä. auton edelliselle omistajalle. Hän ei voinut valit- 22740: OA Lehtimajan kirje valtioneuvostolle taa verosta eikä hakea vapautusta sen maksusta. 22741: 21.4.1998, dnro 10/2/97 Näin ollen niissä tilanteissa, joissa auton ostajan 22742: voitiin katsoa kohtuudella täyttäneen oman se- 22743: lonottovelvollisuutensa, tulisi lainsäädännössä 22744: Valtiovarainministeriö ilmoitti 19.10.1998, että 22745: varata mahdollisuus erityisestä syystä sallia au- 22746: esitys oli lähetetty verohallitukselle lausunnolle. 22747: ton käyttö veron laiminlyönnistä huolimatta. 22748: Veronkantoasetukseen oli suunnitteilla tarvittavat 22749: OA esitti valtiovarainministeriölle, että se so- 22750: menettelysäännökset korvauksen maksamisesta. 22751: pivaksi harkitsemassaan yhteydessä ryhtyisi toi- 22752: menpiteisiin moottoriajoneuvoverolain tarkista- 22753: miseksi tältä osin. 22754: OMISTAJANVAIHDOS JA MOOTTORI- OA Lehtimajan kirje valtiovarainministeriölle 22755: AJONEUVOVERO 10.6.1998, dnro 9/2/97 22756: 22757: OA Lehtimaja otti selvitettäväkseen käytetyn 22758: auton uuden omistajan oikeusasemaan moottori- 1.1.1999 voimaan tulleessa laissa moottoriajo- 22759: ajoneuvoverolain kannalta. Erään kanteluasian neuvoverosta annetun lain muuttamisesta (1161/ 22760: yhteydessä oli ilmennyt, että auton aikaisempi 1998) säädetään mm. ajoneuvon käytön sallimises- 22761: omistaja oli laiminlyönyt rekisterimuutosilmoi- ta poikkeuksellisesti, vaikka vero on suorittamatta. 22762: tuksen tekemisen ja moottoriajoneuvoveron 22763: maksamisen. Tästä oli seurannut, että auton uu- 22764: della omistajalla ei ollut mahdollisuutta käyttää VEROVALITUKSEN KÄSITTELYN 22765: VIIVÄSTYMINEN LÄÄNINOIKEUDESSA 22766: ostamaansa autoa ennen kuin hän oli maksanut 22767: kyseisen veron. Näin oli siitä huolimatta, että Kantelija arvosteli verovalituksensa noin 3 v 22768: hän ei itse ollut verovelvollinen. OA:n mielestä 5 kkkestänyttä käsittelyä Turun ja Porin läänin- 22769: auton uuden omistajan oikeusasema ei ollut täl- oikeudessa. 22770: laisessa tilanteessa täysin tyydyttävä. Selvityksen mukaan asian käsittely oli viiväs- 22771: Auton käytön estolla rajoitettiin yksilön mah- tynyt lääninoikeudessa vireillä olleiden asioiden 22772: dollisuutta omaisuutensa käyttöön. Perusoi- runsaan määrän takia. Asioiden käsittelyaikaa 22773: keuksien rajoituksiin tulisi yleensä suhtautua pi- oli nyttemmin onnistuttu lyhentämään. Keski- 22774: dättyvästi. Joskin valtion verosaatavan turvaa- määräinen käsittelyaika vuonna 1997 oli enää 6,4 22775: minen oli tässä tapauksessa rajoitusperusteena kuukautta. 22776: sinänsä hyväksyttävä, auton käytön estävä OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- 22777: moottoriajoneuvoverolain säännös oli OA:n mie- vaan. 22778: lestä kovin ehdoton ja saattoi yksittäistapauksis- Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi 22779: sa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen. asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. 22780: Koska auton uusi omistaja ei itse ollut mootto- Verovalitusten ketjuuntumisen estämiseksi ja 22781: riajoneuvolain tarkoittamassa mielessä verovel- asioihin liittyvän taloudellisen merkityksen 22782: vollinen, hänellä ei myöskään ollut käytettävis- vuoksi ne tulisi pyrkiä käsittelemään mahdolli- 22783: sään niitä oikeussuojakeinoja, jotka kuuluivat simman joutuisasti. 22784: 22785: 22786: 22787: 252 22788: VEROTUS 22789: 22790: 22791: 22792: 22793: Yli kolme vuotta kestänyt valituksen käsitte- tomus. Lisäksi lopullisen tarkastuskertomuksen 22794: lyaika lääninoikeudessa oli liian pitkä. Huoli- perusteella toimitettiin välittömästi ennakkope- 22795: matta siitä, että asia oli vaatinut keskimääräistä rinnän maksuunpano. 22796: enemmän selvittelyä, verovalitus olisi tullut kä- Uutta kuulemista lopullisen tarkastuskerto- 22797: sitellä joutuisammin. muksen pohjalta voitiin siten pitää tarpeellisena. 22798: OA kiinnitti lääninoikeuden huomiota verova- Jotta kuuleminen olisi riittävän tehokas, on 22799: litusasioiden käsittelyn joutuisuuteen. asianosaiselle varattava todellinen tilaisuus lau- 22800: OA Lehtimajan päätös 10.6.1998, dnro 2673/4/ sua asiasta. Riippumatta asian laadusta yhtä 22801: 97 vuorokautta ei voida pitää hallintomenettelylain 22802: 21 §:ssä tarkoitettuna kohtuullisena määräaika- 22803: na kirjallisen vastineen laatimiseen. 22804: KOHTUULLINEN VASTINEAIKA VERO- OA katsoi, että lääninverovirasto oli menetel- 22805: TARKASTUKSESSA lyt virheellisesti määrätessään yhtiölle tarkas- 22806: tuskertomuksen johdosta annettavan vastineen 22807: Kantelija arvosteli Uudenmaan lääninverovi- 22808: määräajaksi tiedoksisaamista heti seuraavan 22809: raston tarkastusyksikköä siitä, että verotarkas- 22810: päivän. 22811: tuksen kohteena olleelle yhtiölle oli annettu tar- 22812: 0 A kiinnitti Uudenmaan veroviraston (entisen 22813: kastuksesta tehtyyn lopulliseen tarkastuskerto- 22814: lääninveroviraston) huomiota vastaisen varalle 22815: mukseen vastineaikaa ainoastaan vajaa vuoro- 22816: siihen, että hyvän hallintotavan mukainen kuu- 22817: kausi. 22818: lemismenettely edellyttää kohtuullisen määrä- 22819: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- 22820: ajan varaamista vastineen antamiseen. 22821: van. 22822: OA Lehtimajan päätös 22.6.1998, dnro 2254/4/ 22823: V erotarkastus on osa verotusmenettelyä, jossa 22824: 96 22825: kuulemissäännöksillä pyritään takaamaan tosi- 22826: seikastoltaan oikeat verotuspäätökset. Hyvä 22827: hallintotapa vaatii verovelvollisen riittävää kuu- 22828: TULLIHALLITUKSEN EPÄSELVÄ TIEDOTE 22829: lemista verotarkastuksen yhteydessä. Oikein to- 22830: teutettuna kuuleminen takaa verovelvollisen oi- Kantelij a kertoi ostaneensa Venäjällä työssä 22831: keusturvan jo verotusmenettelyn varhaisessa ollessaan henkilöauton, josta hän Suomeen pala- 22832: vaiheessa. tessaan joutui maksamaan ennakoimaansa pal- 22833: Lääninverovirasto perusteli yhtiölle määrät- jon suuremman autoveron. Hän oli luottanut 22834: tyä lyhyttä määräaikaa vastineen antamiseen tullihallituksen tiedotteesta saamiinsa tietoihin. 22835: sillä, että yhtiötä oli kuultu jo eri vaiheissa sekä OA Lehtimaja lausui kannanottonaan seuraa- 22836: tarkastuksen yhteydessä että asiaan liittyvissä van. 22837: esitutkinnoissa. Lisäksi korostettiin sitä, että Tullihallituksen tiedote muuttotavaroiden 22838: velkojien etujen turvaaminen vaati tavanomais- tuonnista Suomeen oli ollut sisällöltään epäselvä. 22839: ta nopeampia toimenpiteitä omaisuuden hävit- Tiedotteessa ei lainkaan selitetty verotuksen 22840: tämisvaaran vuoksi. pohjana käytettävän verotusarvon perusteita. 22841: Lopullinen tarkastuskertomus ei kuitenkaan Se oli ollut omiaan saattamaan lukijan erheelli- 22842: ollut täysin samansisältöinen kuin alustava ker- seen käsitykseen muuttoauton autoverosta suh- 22843: 22844: 22845: 22846: 253 22847: VEROTUS 22848: 22849: 22850: 22851: 22852: teessa uuden auton kuluttajahintaan Suomessa. AOA Jonkka katsoi Kempeleen verotoimiston 22853: Hyvän hallintotavan mukaista on, että viran- menetelleen virheellisesti siinä, ettei verovelvol- 22854: omainen antaa asianosaisille ja muillekin neuvo- lista kuultu ja saattoi käsityksensä verotoimis- 22855: ja viranomaisen toimialaan kuuluvassa asiassa. ton menettelyn virheellisyydestä verohallituk- 22856: Julkisella vallalla on velvollisuus huolehtia sään- sen ja Kempeleen verotoimiston tietoon. 22857: nösten selkeydestä ja niitä koskevan riittävän Toimenpiteitä harkitessaan AOA otti huomi- 22858: tiedon antamisesta. oon sen, että verohallitus ja Oulun verovirasto 22859: Tullihallitus oli sittemmin täsmentänyt tiedo- olivat ilmoittaneet kiinnittävänsä huomiota asi- 22860: tettaan. Autoveron määräämisessä käytettävän aan koulutuksessaan ja ohj eistuksessaan. Lisäksi 22861: verotusarvon perusteita ei kuitenkaan vieläkään uudessa verotusmenettelylaissa on aiempaa sel- 22862: ollut erikseen selvitetty. OA:n mielestä myös nii- vempi kuulemiseen velvoittava säännös. 22863: den selvittäminen olisi verovelvollisen kannalta AOA Jonkan päätös 1.9.1998, dnro 1502/4/96 22864: olennaista, koska juuri ne olivat verotuksen läh- 22865: tökohta. 22866: OA kiinnitti tullihallituksen huomiota siihen, LÄÄNINVEROVIRASTON AIHEETON 22867: että tullin asiakkaiden neuvontaa palvelevien KONKURSSIHAKEMUS 22868: ohjeiden ja esitteiden tuli olla sisällöltään yksise- 22869: Kantelija arvosteli Kaakkois-Suomen läänin- 22870: litteisiä ja riittävän informatiivisia. Tullimak- 22871: verovirastoa siitä, että se oli käräjäoikeudessa 22872: suista ja veroista tiedotettaessa tuli yleisestikin 22873: hakenut kantelijan yhtiön konkurssiin ennakon- 22874: huolehtia siitä, ettei veroseuraamuksista synty- 22875: pidätys- ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja 22876: nyt verovelvollisille vääriä mielikuvia. 22877: koskevasta saa tavasta, jonka yhtiö oli lääninve- 22878: OA Lehtimajan päätös 3.8.1998, dnro 1153/4/ 22879: rovirastolle jo maksanut. 22880: 96 22881: Lääninveroviraston aiheeton konkurssihake- 22882: mus on johtunut lääninverovirastossa tapahtu- 22883: VEROVELVOLLISEN KUULEMINEN 22884: neesta kahdesta maksupäivää koskeneesta tal- 22885: Kempeleen verotoimisto maksuunpani kante- lennusvirheestä. Tämän vuoksi yhtiö oli perus- 22886: lijan pidätystodistukseen merkityn mutta työn- teettomasti asetettu konkurssiin. 22887: antajan valtiolle tilittämättä jättämän ennakon- OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- 22888: pidätyksen. V erotoimisto ei kuullut kantelijaa van. 22889: ennen maksuunpanoa, koska käsitteli asiaa pel- Virheiden korjaamista ei voida jättää ainoas- 22890: kästään veron suorittamisen laiminlyöntinä. taan verovelvollisten oman aloitteellisuuden va- 22891: V erovelvollisen kuulemisesta ei ollut verotus- raan, vaan itse rekisteröintijärjestelmän toimi- 22892: laissa nimenomaista säännöstä. V erotoimiston vuus virheiden vaikutusten minimoimiseksi tuli- 22893: olisi kuitenkin tullut kuulla verovelvollista otta- si varmistaa. 22894: en huomioon verotuslain 55 §:ssä ja hallintome- Virheiden korjaaminen oli tässä tapauksessa 22895: nettelylain 15 §:ssä ilmenevät oikeusohjeet. Vero- viivästynyt, koska maksujen päivitysajoja oli 22896: velvollisen ennakonpidätyksen jättäminen hy- ollut vain kerran viikossa. Lääninveroviraston 22897: väksilukematta aiheutti nimittäin määrältään selvityksen mukaan järjestelmää oli sittemmin 22898: suuren maksuunpanon. Pidätys vastasi kanteli- kehitetty niin, että maksujen päivitysajot kanto- 22899: janvuoden työansiota. rekisteriin olivat nopeutuneet. 22900: 22901: 22902: 254 22903: VEROTUS 22904: 22905: 22906: 22907: 22908: OA saattoi käsityksensä maksujen kirjaamis- oli yksi lainsäädäntöalueista, joka oli harmoni- 22909: menettelyn puutteellisuudesta Kaakkois-Suo- soinnin kohteena Euroopan unionin alueella. 22910: men veroviraston tietoon. Samalla hän kiinnitti Harmonisointi oli toteutettu pääosin neuvoston 22911: sen huomiota vastaisen varalle huolellisuuteen antamilla direktiiveillä. Perustamissopimuksen 22912: kirjausmenettelyssä sekä joutuisuuteen virhei- lojaliteettivelvoitteen ja Euroopan yhteisöjen 22913: den korjaamisessa. tuomioistuimen oikeuskäytännöllään muovaa- 22914: OA Lehtimajan päätös 9.9.1998, dnro 863/4/96 mien oikeusperiaatteiden mukaan alueilla, joille 22915: Euroopan yhteisössä oli säädetty direktiivejä, 22916: jäsenvaltioiden kansallisia hallintopäätöksiä ei 22917: aina voitu perustaa pelkästään kansallisiin sään- 22918: ENNAKKORATKAISUJEN nöksiin. 22919: PERUSTELEMINEN 22920: Tätä taustaa vasten kantelunalainen ohje oli 22921: Kantelija arvosteli Lapin lääninveroviraston muotoiltu liian kategoriseksi, vaikka ohjeen tar- 22922: osastopäällikön ohjetta, jonka mukaan arvonli- koituksena ei asiakirjoista saadun selvityksen 22923: säverotusta koskevien ennakkoratkaisujen pe- mukaan ollut kieltää ottamasta huomioon Eu- 22924: rusteluina tuli käyttää vain Suomen verolakien roopan yhteisön arvonlisäverosta antamia direk- 22925: säännöksiä. tiivejä ja niihin liittyvää oikeuskäytäntöä. 22926: Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, ns. AOA Jonkan päätös 10.11.1998, dnro 1914/4/ 22927: Rooman sopimuksen, mukaan arvonlisäverotus 96 22928: 22929: 22930: 22931: 22932: 255 22933: U LKOMAALAISASIAT 22934: 22935: 22936: 22937: 22938: ULKOMAALAISASIAT asiainministeriössä valmistella esitystä ulko- 22939: maalaislain muuttamiseksi. Se annettiin edus- 22940: kunnalle kertomusvuoden 1998 toukokuussa 22941: Yleistä 22942: (HE 50/1998 vp.). Nyttemmin 1.5.1999 voimaan 22943: Ns. ulkomaalaishallinto jakautuu usealle en tulleessa ulkomaalaislain muutoksessa tehostet- 22944: hallinnonalalle (sisä- ja ulkoasiainhallinto, työ- tiin maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoi- 22945: hallinto, sosiaali- ja terveyshallinto ). Oikeusasia- den oikeusturvaa mm. korostamalla hallintome- 22946: miehen kansliassa ulkomaalaisasioiksi luetaan nettelylain merkitystä ulkomaalaisasioissa. 22947: ulkomaalaislakiin ja -asetukseen sekä kansalai- Muutoksenhaku laajennettiin koskemaan kaik- 22948: suuslakiin liittyvät kantelut, jotka yleensä kos- kia Suomessa tehtäviä lupapäätöksiä. Ulkomaa- 22949: kevat ulkomaalaisten maahantuloa, maastaläh- laislakiin lisättiin myös perheenyhdistämistä 22950: töä sekä oleskelua ja työntekoa. Kantelukohtei- koskevat säännökset. Ulkomaalaislain muutok- 22951: na ovat useimmiten lupa- ja lausuntoviranomai- sessa korjattiin monia epäkohtia, joihin OA Leh- 22952: set, etenkin sisäasiainministeriö, Ulkomaalaisvi- timaja oli jo 31.12.1996 antamassaan, ulkomaa- 22953: rasto, poliisi tai ulkomaanedustustot sekä raja- laisten oikeusturvaa koskevassa päätöksessään 22954: valvontaa suorittava rajavartiolaitos. Ulkomaa- kiinnittänyt huomiota (ks. EOA:n kertomus 22955: laisasioihin ei sitä vastoin tilastoida kaikkia 1996 s. 180- 182). 22956: asioita, jotka ylipäänsä koskevat muuta kuin Tärkeä uudistus oli myös kertomusvuoden elo- 22957: Suomen kansalaista. Rajanveto ulkomaalaisasi- kuussa voimaan tullut kansalaisuuslain muutos, 22958: an ja muun asian välillä voi olla häilyvä, esimer- jolla päätösvalta kansalaisuusasioissa siirrettiin 22959: kiksi silloin, kun on kysymys maahanmuuttajien Tasavallan Presidentiltä Ulkomaalaisvirastolle. 22960: kotouttamisesta. Samalla kansalaisuutta koskeviin päätöksiin tuli 22961: Oikeusasiamiehen ja a pulaisoikeusasiamiesten mahdollisuus hakea muutosta Uudenmaan lää- 22962: välisen asiajaon mukaan ulkomaalaisasiat kuu- ninoikeudelta. Muutoksella pyrittiin nopeutta- 22963: luvat OA Lehtimajalle. Tämän asiaryhmän pää- maan kansalaisuushakemusten kohtuuttoman 22964: esittelijänä on toiminut esittelijäneuvos Raino pitkään kestävää käsittelyä, johon sekä oikeus- 22965: Marttunen. kansleri että oikeusasiamies olivat joutuneet 22966: kiinnittämään huomiota. 22967: Ulkomaalaislainsäädännön 22968: muutokset 22969: Kertomusvuoden alusta lukien lakkautettiin Muutokset Ulkomaalais- 22970: muutoksenhakuelimenä ulkomaalaisasioissa toi- virastossa 22971: minut turvapaikkalautakunta ja sille kuuluneet OA Lehtimaja puuttui vuonna 1997 Ulkomaa- 22972: asiat siirrettiin Uudenmaan lääninoikeudelle. laisviraston työjohdollisiin epäkohtiin. Sisä- 22973: Lautakunnan lakkauttamista esitti aikanaan jo asiainministeriö on kartoittanut näitä ongelmia 22974: OA Söderman (ks. EOA:n kertomus vuodelta mm. ulkopuolisen konsulttiselvityksen perus- 22975: 1995 s. 44). teella. Kertomusvuonna Ulkomaalaisviraston 22976: Valtioneuvoston hyväksyttyä 16.10.1997 peri- johto vaihtui ja myös viraston organisaatioon 22977: aatepäätöksen hallituksen maahanmuutto- ja tehtiin muutoksia. Kansalaisuus-, maahanmuut- 22978: pakolaispoliittiseksi ohjelmaksi alettiin sisä- to-ja turvapaikka-asiat saivat omat yksikkönsä, 22979: 22980: 22981: 256 22982: ULKOMAALAISASIAT 22983: 22984: 22985: 22986: 22987: samoin viestintä- ja asiakaspalvelu sekä oikeus- mistä. Joskus kantelun kohteena oli myöskään- 22988: ja maatietopalvelu. Muutoksella pyrittiin asioi- nytyspäätöksen toteuttamistapa, virkamiesten 22989: den nopeampaan käsittelyyn sekä aiempaa avoi- asenteellinen suhtautuminen, asiakaspalvelun 22990: mempaan ja aktiivisempaan tiedottamiseenkuin taso, puutteet avustajan ja tulkin käytössä sekä 22991: myös selkeämpään neuvontaan. Uudistukset perheenyhdistämiseen liittyvät ongelmat. 22992: ovat olleet oikeusasiamiehen näkökulmasta ter- Tyypillinen kantelu, johon oikeusasiamies ei 22993: vetulleita, koska Ulkomaalaisviraston ja sen yleensä voi puuttua, koskee esimerkiksi kielteistä 22994: edeltäjien hallinnolliset ongelmat ovat toistuvas- viisumipäätöstä. Myös lainvoimaisesti ratkais- 22995: ti työllistäneet oikeusasiamiestä. tuihin turvapaikka- ja oleskelulupaa koskeviin 22996: asioihin ei laillisuusvalvojan ole juuri ollut mah- 22997: dollista puuttua. Kysymys on tältä osin pitkälti 22998: harkinnanvaraisista ratkaisuista. 22999: Ulkomaalaisviraston kertomusvuoden 23000: tilastolukuja 23001: Kansalaisuushakemusten käsittelyaika oli ker- Tulevaisuudennäkymät 23002: tomusvuonna edelleenkin keskimäärin 2 vuotta 7 23003: Suomen liityttyä Euroopan Unioniin ovat ns. 23004: kuukautta. Tämä oli lähes vuosi vähemmän kuin 23005: kolmannen pilarin oikeus- ja sisäasiat olleet ene- 23006: pahimpien ruuhkien aikana. Vireillä olevien kan- 23007: nevässä määrin keskustelun kohteena. EU:n 23008: salaisuushakemusten määrä kertomusvuoden 23009: alueelle ollaan rakentamassa yhtenäistä käytän- 23010: päättyessä oli noin 6 500 hakemusta. Kansalai- 23011: töä maahanmuutto- ja turvapaikka-asioissa. 23012: suushakemusten ruuhkaa saatiin puretuksi 900 23013: Turvapaikkahakemusten määrä koko EU:n 23014: hakemuksella ja kansalaisuus myönnettiin yh- 23015: alueella lisääntyi kertomusvuonna peräti 20 pro- 23016: teensä 3 550 hakijalle. 23017: senttia. Dublinin, Amsterdamin ja Schengenin 23018: Turvapaikanhakijoiden määrä oli kertomus- 23019: sopimukset ovat aiheuttaneet ja tulevat jatkos- 23020: vuonna l 272 henkilöä, mikä oli enemmän kuin 23021: sakin aiheuttamaan muutoksia Suomen ulko- 23022: parina aikaisempana vuonna. Turvapaikka 23023: maalaislainsäädäntöön sekä asettamaan kasva- 23024: myönnettiin seitsemälle ja oleskelulupa 372 hen- 23025: via haasteita maamme ulkomaalaisasioita käsit- 23026: kilölle. Turvapaikkahakemusten käsittely kesti 23027: televille viranomaisille. Unionin ulkorajan pi- 23028: kertomusvuonna yhden vuoden eli neljä kuu- 23029: tuus Suomen kohdalla on omiaan lisäämään 23030: kautta vähemmän kuin edellisenä vuonna. 23031: maamme viranomaisten vastuuta unionin yhtei- 23032: Ulkomaalaisasioita koskeva sen ulkomaalaispolitiikan toteutumisesta. Nämä 23033: laillisuusvalvonta muutokset tulevat luultavasti myös vastedes nä- 23034: kymään kotimaisessa laillisuusvalvonnassa. 23035: Ulkomaalaiskanteluita saapui oikeusasiamie- 23036: helle kertomusvuonna noin 30 kappaletta, mikä 23037: on vain runsas l %kanslian kaikista kanteluista. 23038: Monet kantelut ulkomaalaisasioissa ovat kuiten- TARKASTUS 23039: kin olleet laajoja ja juridisesti keskimääräistä 23040: vaikeampia. OA Lehtimaja suoritti 25. - 26.3.1998 tarkas- 23041: Useimmat oikeusasiamiehelle tulleet kantelut tuksen Suomen Ankarassa olevassa suurlähetys- 23042: koskivat lupahakemusten käsittelyn viivästy- tössä. Tämä tapahtui samassa yhteydessä, kun 23043: 23044: 23045: 257 23046: U LKOMAALAISASIAT 23047: 23048: 23049: 23050: 23051: hän Turkin ihmisoikeusministerin kutsusta vie- OA Lehtimaja piti yhtenäisen konsulipalvelu- 23052: raili Ankarassa kertomassa oikeusasiamies-insti- lain säätämistä hyödyllisenä ja kansalaisten oi- 23053: tuutiosta (ks. s. 34). OA perehtyi erityisesti viisu- keusturvaa parantavana. Konsulipalveluja kos- 23054: mi- ja oleskelulupahakemuksien käsittelyyn. kevat säännökset olivat hajallaan useissa eri 23055: Nämä asiat työllistivät suurlähetystöä huomat- säännöksissä. Kanteluasioiden käsittelyn yhtey- 23056: tavasti. dessä oli tullut ilmi, että konsulipalveluiden sisäl- 23057: löstä ja saatavuudesta oli epäselvyyttä. Yhtenäi- 23058: nen laintasoinen normisto oli omiaan poistamaan 23059: LAUSUNNOT näitä epäselvyyksiä. Luonnoksessa oli korostettu 23060: hallintomenettelylain palveluperiaatteen nou- 23061: ULKOMAALAISLAIN MUUTTAMINEN dattamista, mitä OA piti hyvänä. Konsulipalve- 23062: (HE 50/1998 vp. ja laki 537 /99) luihin oikeutettujen henkilöiden piiriä määrät- 23063: Sisäasiainministeriö pyysi oikeusasiamiehen täessä oli pyrittävä niin yksiselitteisiin ja tarkka- 23064: lausuntoa ulkomaalaislakia koskevista ulkomaa- rajaisiin määrittelyihin, ettei soveltamiskäytän- 23065: laisten oikeusturvaa parantavista muutosehdo- tö tule mielivaltaiseksi. Ihmisten yhdenvertai- 23066: tuksista. nen kohtelu oli voitava varmistaa. 23067: OA Lehtimaja totesi ulkomaalaislain muutos- OA Lehtimajan kirje ulkoasiainministeriölle 23068: ehdotusten täyttävän sen minimitason, jota pe- 8.12.1998, dnro 220114/98 23069: rusoikeussäännökset ja kansainväliset ihmisoi- 23070: keussopimukset ulkomaalaislainsäädännöltä 23071: edellyttivät. Perus- ja ihmisoikeussäännösten 23072: merkitys punnittiin kuitenkin viime kädessä la- RATKAISTUT KANTELUT 23073: kia sovellettaessa. Laillisuusvalvonnassa oli JA OMAT ALOITIEET 23074: usein pantu merkille, että ulkomaalaishallinnon 23075: perinteinen yhteys poliisihallintoon heijastui SYRJINTÄ OLESKELULUPAA 23076: myös virkamiesten tavassa hahmottaa ongelmia MYÖNNETTÄESSÄ 23077: ja etsiä niihin oikeudellisia ratkaisuja. Perus- ja Kantelija kertoi samaa sukupuolta olevan avo- 23078: ihmisoikeusmyönteisen laintulkintaperiaatteen puolisonsa hakeneen Venäjältä oleskelulupaa 23079: merkitystä oli tästä syystä erityisesti korostetta- Suomeen. Oleskelulupa oli evätty, koska pari ei 23080: va ulkomaalaislakia sovellettaessa. ollut asunut riittävän kauan samassa taloudessa. 23081: OA Lehtimajan kirjeet sisäasiainministeriölle Ulkomaalaisviraston mukaan oleskeluluvan 23082: 21.1.1998, dnro 2692/4/97 ja 17 .4.1998, dnro 786/ myöntämisen edellytyksenä oli pidetty, että ul- 23083: 4/98 komaalainen on elänyt avioliitonomaisissa olo- 23084: suhteissa Suomessa asuvan henkilön kanssa noin 23085: yhden vuoden. Tätä vaatimusta oli sovellettu 23086: KONSULIPALVELULAKIA KOSKEVA samalla tavalla sekä samaa sukupuolta että eri 23087: EHDOTUS 23088: sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteisiin. 23089: Ulkoasiainministeriö pyysi oikeusasiamieheltä Kantelijan mielestä oleskelulupakäytäntö oli sil- 23090: lausuntoa konsulipalvelulakia koskevasta ehdo- ti omiaan syrjimään samaa sukupuolta olevia 23091: tuksesta. pareja, koska näillä ei ollut, päinvastoin kuin 23092: 23093: 23094: 258 23095: ULKOMAALAISASIAT 23096: 23097: 23098: 23099: 23100: heteroseksuaalisissa parisuhteissa, mahdolli- Luonnollisestikaan kansallisessa lainsäädännös- 23101: suutta solmia avioliittoa, jolloin oleskeluluvan sä ei ole estettä omaksua pidemmälle menevää 23102: myöntämisen edellytyksenä ei olisi tarvittu yh- syrjintäsuojaa kuin Euroopan ihmisoikeussopi- 23103: den vuoden yhdessä asumista. muksessa, joka tähtää vain eurooppalaisen mini- 23104: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- mitason turvaamiseen. 23105: van. OA Lehtimajan kirje 28.8.1998, dnro 310/4/97 23106: Maahantuloluvan epäämisen on joissakin ta- 23107: pauksissa katsottu Ioukkaavan Euroopan ihmis- 23108: Oikeusministeriön asettama työryhmä on 23109: oikeussopimuksen 8 artiklassa tarkoitettua per- 23110: 1. 6.1999 luovuttanut oikeusministerille mietintön- 23111: he-elämän suojaa. Artiklan soveltamiskäytän- 23112: sä, jossa ehdotetaan, että samaa sukupuolta oleville 23113: nössä on perheeksi katsottu myös aviopari. A vio- 23114: kumppaneille annetaan lakiin perustuva oikeus 23115: liitonomaisissa olosuhteissa eläminen voi sekin 23116: rekisteröidä eli viruilistaa parisuhteensa. Virallis- 23117: saada sopimuksen tarjoamaa suojaa, joskaan so- 23118: tetulla parisuhteella olisi pääosin samat oikeusvai- 23119: pimusvaltiolla ei ole velvollisuutta joka suhtees- 23120: kutukset kuin avioliiton solmimisella. 23121: sa rinnastaa toisaalta avioliittoon perustuvaa ja 23122: toisaalta siihen perustumatonta perheyhteyttä 23123: toisiinsa. 23124: PASSIN PISTOKOETARKASTUS 23125: OA:n mielestä avio- ja avoparien erilainen koh- 23126: telu oleskelulupakäytännössä ei sinänsä loukan- Afrikkalaista syntyperää oleva Suomen kansa- 23127: nut yhdenvertaisuusperiaatetta. Lupaharkin- lainen arvosteli Vaasan sataman passintarkasta- 23128: nassa oli viime kädessä kysymys perheyhteyden jaa, joka oli vaatinut häntä esittämään passinsa 23129: vakiintuneisuuden arvioinnista. Ilmeisesti oli ennen Ruotsin laivaan nousemista. Kantelija 23130: katsottu, että aviosuhde edusti keskimäärin va- kertoi passintarkastajan sanoneen, että kantelija 23131: kiintuneempaa perheyhteyttä kuin ns. avosuh- ei vaikuttanut Euroopan unionin kansalaiselta 23132: de. tumman ihonvärinsä vuoksi. 23133: Euroopan ihmisoikeussopimuksen soveltamis- Rajavartiolaitoksen esikunnan lausunnossa 23134: käytännössä ei ole toistaiseksi annettu samaa kiistettiin, että kantelija olisi joutunut esittä- 23135: sukupuolta olevien välisille parisuhteille yhtä mään passin pelkästään ihonvärinsä vuoksi. Pas- 23136: pitkälle menevää perhe-elämän suojaa kuin ns. sintarkastajat olivat vain "mieltäneet" kohdista- 23137: heteroparisuhteille. Ihmisoikeussopimus ei val- vansa pistokokeen henkilöön, joka "saattoi olla 23138: litsevan tulkintakäytännön mukaan oikeudelli- kolmannen maan kansalainen". He olivat kui- 23139: sesti sinänsä velvoita sopimusvaltioita järjestä- tenkin saattaneet omalla käytöksellään synnyt- 23140: mään samaa sukupuolta oleville pareille mahdol- tää sellaisen mielikuvan, että ihonvärillä oli ollut 23141: lisuutta solmia avioliitto. OA ei siten yhtynyt vaikutusta kantelijan joutumiseen pistokokee- 23142: kantelijan näkemykseen siitä, että avioliiton seen. 23143: mahdollisuuden puuttuminen merkitsisi Euroo- OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- 23144: pan ihmisoikeussopimuksen 14 artiklan mukais- van. 23145: ta syrjintää. Hän totesi kuitenkin jäävän nähtä- Lain mukaan Suomen kansalaisen on alistutta- 23146: väksi, mihin suuntaan Euroopan ihmisoikeusso- va passin pistokoetarkastukseen myös toiseen 23147: pimuksen tulkintakäytäntö vastedes kehittyy. pohjoismaahan matkustaessaan. Selvää kuiten- 23148: 23149: 23150: 23151: 259 23152: U LKOMAALAISASIAT 23153: 23154: 23155: 23156: 23157: kin on, ettei tällaiseen pistokoetarkastukseen va- tokoetarkastuksissa kohdeltava kaikkia henki- 23158: likoituminen saa tapahtua syrjiväliä perusteella. löitä asiallisesti ja tasapuolisesti sekä vältettävä 23159: Pistokokeeseen ei saa valita ketään pelkästään sellaista käyttäytymistä, jota ulkopuolisilla olisi 23160: ihonvärinsä perusteella. aihetta epäillä syrjintäkiellon vastaiseksi. 23161: OA kiinnitti rajavartiolaitoksen esikunnan OA Lehtimajan kirje 26.11.1998, dnro 2188/4/ 23162: huomiota siihen, että passintarkastajien on pis- 96 23163: 23164: 23165: 23166: 23167: 260 23168: LIIKENNE JA VIESTINTÄ 23169: 23170: 23171: 23172: 23173: LIIKENNE JA VIESTINTÄ Liikennettä ja viestintää koskeva 23174: laillisuusvalvonta 23175: Yleistä Liikennettä ja viestintää koskevia kanteluja ja 23176: omia aloitteita ratkaistiin kertomusvuonna 51, 23177: Tähän asiaryhmään on tilastoitu lähinnä sel- 23178: joista toimenpiteisiin johti 9 kantelua eli 17,6 %. 23179: laiset asiat, jotka liittyvät liikenneministeriön 23180: Yleisiä kantelun aiheita ovat olleet mm. liikenne- 23181: toimialaan. Oikeusasiamiehen ja apulaisoikeus- 23182: lupa-asiat. Erityisesti ilmailulaitoksen toimin- 23183: asiamiesten välisen asiajaon mukan liikennettä 23184: taan on viime aikoina kohdistunut paljon kante- 23185: ja viestintää koskevat asiat kuuluvat OA Lehti- 23186: luita. Viestinnän puolella kantelut ovat taas 23187: majalle. Tämän asiaryhmän pääesittelijänä on 23188: useimmiten koskeneet posti-, tele- ja yleisradio- 23189: toiminut esittelijäneuvos Raino Marttunen. 23190: toimintaa. Kertomusvuonna on otettu kantaa 23191: Toimintaympäristö ja sen muutokset mm. paikallisradiotoiminnan valvontaan, posti- 23192: konttorien lakkauttamisiin ja yleisten telepalve- 23193: Liikenteen ja viestinnän sektorilla yksityisty- 23194: luiden tarjoamiseen. 23195: miskehitys on ollut leimaa-antava piirre. Tämä 23196: on oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnassa puo- Tulevaisuudennäkymät 23197: lestaan heijastunut toimivallan rajausongelmi- 23198: Liikenteen ja viestinnän merkitys osana perus- 23199: na. Julkisen ja yksityisen välinen rajanveto on 23200: oikeusturvaa tulee todennäköisesti entisestään 23201: ollut erityisen hankalaa posti- ja teletoiminnan 23202: kasvamaan. Kysymys ei ole pelkästään klassis- 23203: piirissä. Julkiselle vallalle asetettu perus- ja ih- 23204: ten vapausoikeuksien kuten liikkumis- ja sanan- 23205: misoikeuksien edistämisvelvoite kuitenkin puol- 23206: vapauden turvaamisesta vaan myös sosiaalisen 23207: taisi "julkisen tehtävän" verraten laajaa tulkin- 23208: hyvinvoinnin ehdoista. On tärkeätä, että lailli- 23209: taa. Usein laillisuusvalvonta ilmenee myös "val- 23210: suusvalvonnan keinoista huolehditaan myös yk- 23211: vonnan valvontana" eli käytännössä liikennemi- 23212: sityistyvässä ja ylikansallistuvassa toimintaym- 23213: nisteriöön tai Yleisradio Oy:n hallintoneuvos- 23214: päristössä. 23215: toon kohdistuvana. 23216: Erityisesti viestintää koskeva lainsäädäntö on 23217: ollut viime aikoina vilkasta. Siihen on vaikutta- RATKAISTUT KANTELUT 23218: nut sekä viestintäteknologian nopea kehitys että JA OMAT ALOITTEET 23219: Euroopan yhdentyminen. Eduskunta antoi ker- 23220: tomusvuoden lokakuussa lain televisio- ja radio- POSTIPALVELUN SIIRTÄMINEN 23221: ASIAMIESPOSTILLE 23222: toiminnasta (744/98) sekä lain valtion televisio- 23223: ja radiorahastosta (745/98), joilla korvattiin ra- Suomen Posti Oy oli lakkauttanut postikont- 23224: diolaitteista vuodelta 1927 ja kaapelilähetystoi- torin Asikkalan kunnan Kalkkisten kylässä ja 23225: minnasta vuodelta 1987 olevat lait sekä niiden siirtänyt postipalvelun kaupan yhteydessä toi- 23226: nojalla annetut säännökset. Lait tulivat voimaan mivalle asiamiespostille. Palvelujen laatu oli 23227: 1.1.1999. Eduskunnalle annettiin kertomus- kantelijoiden mielestä heikentynyt. He arvosteli- 23228: vuonna myös hallituksen esitys laiksi yksityisyy- vat myös sitä, että asiamiespostista sai ainoas- 23229: den suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan taan postin peruspalveluihin kuuluvia lähetyk- 23230: tietoturvasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi siä. Muiden lähetysten kotiinkuljetuksen aiheut- 23231: (HE 85/1998 vp.). tamat lisäkulut olivat heidän käsityksensä mu- 23232: 23233: 23234: 261 23235: LIIKENNE JA VIESTINTÄ 23236: 23237: 23238: 23239: 23240: kaan ristiriidassa alueellisen yhdenvertaisuuden Postitoimintalaki velvoittaa em. seikkojen 23241: kanssa. Kantelijat epäilivät, että liikenneminis- ohella ottamaan huomioon myös postitoiminnan 23242: teriö oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. kokonaisuuden eli postitoiminnan sujuvuuden ja 23243: Se ei ollut myöskään turvannut kansalaisten riit- jatkuvuuden koko maassa. Lakia säädettäessä 23244: tävää kuulemista Kalkkisten postikonttorin lak- on pyritty myös siihen, että postitoiminta koko- 23245: kauttamisen yhteydessä. naisuutena rahoittaa itse itsensä. Postitoimin- 23246: Liikenneministeriö puolestaan totesi, että nan yleinen ohjaus ja kehittäminen kuuluu lii- 23247: Kalkkisten kylän asukkaat saivat kaikki samat kenneministeriölle. 23248: postipalvelut asiamiespostista kuin he olivat saa- Kantelijoiden mukaan postipalvelujen laatu 23249: neet postikonttoristakin. Kylän postikonttorin olisi postikonttoriin verrattuna heikompi silloin 23250: lakkauttamisesta oli tiedotettu normaalin käy- kun kysymys on kaupan tiloihin sijoitetusta asia- 23251: tännön mukaisesti. Asiasta oli ensin kerrottu pos- miespostista. Palvelujen täyttä samankaltai- 23252: tikonttorin henkilöstölle ja kunnalle. Kun kor- suutta ei kuitenkaan voida edes periaatteessa 23253: vaavat palvelut oli saatu järjestetyksi, posti- vaatia. Lainsäätäjän kanta on ollut, että posti- 23254: konttorin lakkauttamisesta oli tiedotettu myös palvelut tulee koko maassa turvata ainoastaan 23255: asiakkaille. kohtuullisesti samantasoisina. Ne voidaan tarjo- 23256: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- ta joko postikonttorin taikka asiamiespostin vä- 23257: van. lityksellä. 23258: Postipalvelujen saatavuus ei riipu niinkään sii- 23259: Oikeusasiamiehen toimivalta tä, missä muodossa postitoiminnan harjoittaja 23260: Oikeusasiamiehellä ei ole toimivaltaa siltä osin organisoi palvelutuotantonsa, kuin siitä, että 23261: kuin kysymys on postitoimintalain soveltamis- palvelut on tosiasiallisesti turvattu riittävässä, 23262: alan ulkopuolelle jäävistä lähetyksistä. Niiden peruspalvelut kattavassa laajuudessa. Nimen- 23263: välittämistä ei pidetä lain tarkoittamana posti- omaan tähän on Suomen Posti Oy toimiluvas- 23264: toiminnan harjoittamisena eikä muullakaan pe- saan velvoitettu. 23265: rusteella julkisena tehtävänä. Tällaisia lähetyk- Kalkkisten kylän asiamiespostista sai kaikki 23266: siä ovat peruspalveluun kuulumattomat, ns. ras- samat palvelut kuin postikonttoristakin. Asiassa 23267: kaammat postilähetykset. ei ilmennyt, että peruspalvelujen osalta kustan- 23268: nukset taikka palvelujen saatavuus olisivat poi- 23269: Liikenneministeriön valvontatehtävä kenneet muun maan tasosta. 23270: OA katsoi, ettei liikenneministeriö ollut val- 23271: Postitoimintalain tarkoituksena on ollut var- 23272: vontaviranomaisena tältä osin menetellyt asias- 23273: mistaa, että postipalvelujen saatavuus ja kus- 23274: sa virheellisesti. 23275: tannusten tasavertaisuus toteutuvat erityisesti 23276: harvaan asutuilla seuduilla. Yhtäläisin ja tasa- 23277: puolisin ehdoin järjestettävä yleinen postipalve- 23278: lu merkitsee sitä, että palvelut ovat saatavissa Kansalaisten kuuleminen 23279: kohtuullisesti samantasoisina ja -hintaisina riip- Hallitusmuodossa on turvattu hyvän hallin- 23280: pumatta asiakkaasta ja alueellisista tekijöistä. non takeet, joihin kuuluu mm. hallinnon asiak- 23281: Tämä ei edellytä, että palvelut olisivat kaikkien kaan oikeus tulla kuulluksi. Samoin asetetaan 23282: saatavilla täysin kustannuksista riippumatta. julkiselle vallalle velvollisuus edistää yksilön 23283: 23284: 23285: 262 23286: LIIKENNE JA VIESTINTÄ 23287: 23288: 23289: 23290: 23291: mahdollisuuksia vaikuttaa häntä itseään koske- harjoittamiseen myönnetyn toimiluvan ehtojen 23292: vaan päätöksentekoon. noudattamisen valvonnassa. 23293: Hallintomenettelylakia sovelletaan hallinto- OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- 23294: asian käsittelyyn viranomaisessa. Hallintome- van. 23295: nettelylain soveltamisalaa on kuitenkin OA:n V aitioneuvoston paikallisen ääniyleisradiotoi- 23296: mielestä tulkittava laajasti, kun kysymys on jul- minnan harjoittamiseen myöntämän toimiluvan 23297: kisten palveluiden yksityistämisestä. Hallinto- ehtojen mukaan ohjelmissa säännöllisesti esiin- 23298: päätökselle on ominaista, että lakia sovelletaan tyvien henkilöiden ääntä ei saanut käyttää mai- 23299: yksittäistapaukseen. Tällainen päätös sisältää noksissa. Liikenneministeriö oli antanut toimilu- 23300: yleensä konkreettista hallintoasiaa koskevan van haltijalle huomautuksen kyseisen toimilupa- 23301: ratkaisun, joka sitoo sekä viranomaista että ehdon rikkomisen johdosta. Liikenneministeriö 23302: asianosaista. Hallintoasian käsittelyä ei sitä vas- oli harkintavaltansa rajoissa katsonut lupaeh- 23303: toin ole julkisten palvelujen toteuttamiseen kuu- don rikkomisen niin vähäiseksi, että ankaram- 23304: luva tosiasiallinen toiminta eivätkä myöskään piin toimiin ei ollut aihetta. OA ei katsonut lii- 23305: niihin liittyvät yksityisoikeudelliset toimet. kenneministeriön menetelleen virheellisesti. 23306: Kysymys asiamiespostiin siirtymistä koske- Huomautusta ankarampia keinoja harkittaessa 23307: van päätöksen oikeudellisesta luonteesta on tul- tuli muistaa, että nämä merkitsisivät puuttumis- 23308: kinnanvarainen. Tällöin on syytä valita se tul- ta hallitusmuodossa turvattuun sananvapau- 23309: kintavaihtoehto, joka parhaiten edistää perusoi- teen, jonka rajoitusten tulisi aina perustua lain 23310: keuksien toteutumista. Päätöksellä, jolla posti- tasoiseen säännökseen. 23311: konttori on korvattu asiamiespostilla, on puutut- OA Lehtimajan kirje 30.9.1998, dnro 2312/4/96 23312: tu peruspalvelun vakiintuneeseen antamista- 23313: paan ja -paikkaan. Sitä ei tällöin voida pitää 23314: yksinomaan "tosiasiallisena toimintana". PAIKALLISRADIOTOIMINNAN VALVONTA 23315: OA saattoi liikenneministeriön tietoon käsi- 23316: Kantelija arvosteli paikallisen ääniyleisradio- 23317: tyksensä, että Kalkkisten kylän tapauksessa olisi 23318: toiminnan harjoittamiseen myönnetyn toimilu- 23319: ollut hyvän hallinnon periaatteen mukaista va- 23320: van valvontaa, koska liikenneministeriö ei ollut 23321: rata kyläläisille mahdollisuus tulla kuulluiksi en- 23322: ryhtynyt toimenpiteisiin paikallisradiotoimin- 23323: nen postikonttorin lakkauttamisesta ja asiamies- 23324: nan harjoittajan väitetyn maksukyvyttömyy- 23325: postin siirtymisestä tehtäviä lopullisia ratkaisu- 23326: den johdosta. Liikenneministeriö oli katsonut, 23327: ja, vaikka laki tai Suomen Posti Oy:lle myönnet- 23328: ettei yleisradiotoiminnan harjoittajan talouden 23329: ty toimilupa ei olisi tähän suoranaisesti velvoit- 23330: valvonta kuulunut sen tehtäviin. 23331: tanutkaan. 23332: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- 23333: OA Lehtimajan kirje 22.6.1998, dnro 446/4/96 23334: van. 23335: Liikenneministeriö valvoo yleisradiotoimin- 23336: nan harjoittajalle myönnetyn toimiluvan ehto- 23337: PAIKALLISRADIOTOIMINNAN jen noudattamista. Kantelussa tarkoitetun toi- 23338: VALVONTASANKTIOT 23339: miluvan ehdoissa mainittiin ainoastaan, että 23340: Kantelija arvosteli liikenneministeriötä tehot- yleisradiotoiminnan harjoittajan joutuessa kon- 23341: tomuudesta paikallisen ääniyleisradiotoiminnan kurssiin toimilupa lakkasi välittömästi. OA kat- 23342: 23343: 23344: 263 23345: LIIKENNE JA VIESTINTÄ 23346: 23347: 23348: 23349: 23350: soi sananvapauden periaatteesta johtuvan, että kamiehen tulee aina, myös itse joutuessaan ar- 23351: yleisradiotoimintaan kohdistuvia valvonnallisia vostelun kohteeksi, ottaa huomioon ne vaati- 23352: valtuuksia on tulkittava mieluummin suppeasti Inukset, jotka laki asettaa hänen omalle käyttäy- 23353: kuin laajasti. Yleisradiotoiminnan harjoittajan tymiselle." 23354: taloudelliset vaikeudet eivät voi sellaisenaan oi- OA Lehtimajankirje 10.11.1998, dnro 2735/4/97 23355: keuttaa valtiovaltaa puuttumaan muuten lailli- 23356: sesti harjoitettuun yleisradiotoimintaan. 23357: OA Lehtimajan kirje 1.10.1998, dnro 163/4/96 LIIKENNELUVAN PERUUTTAMINEN 23358: Kuljetusyhtiöllä oli ollut niin suuri määrä ve- 23359: roja ja maksuja ulosottoperinnässä, ettei yhtiön 23360: VIRKAMIEHEN KÄYTÖS JA KIRJEESEEN voitu enää katsoa täyttävän liikenneluvan saa- 23361: VASTAAMINEN 23362: misen edellytyksiä. Sillä seikalla, että yhtiössä oli 23363: Kantelija arvosteli liikenneministeriön virka- määrätty aloitettavaksi yrityksen saneeraukses- 23364: miestä ylimielisestä käytöksestä sekä siitä, että ta annetun lain mukainen saneerausmenettely, ei 23365: tämä olijättänyt vastaamatta kantelijan kirjee- korkeimman hallinto-oikeuden mukaan ollut 23366: seen. vaikutusta arvioitaessa yhtiön vakavaraisuutta 23367: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- liikenneluvan myöntämisedellytysten kannalta. 23368: van. Liikennelupien voimassaolo oli kuitenkin kulje- 23369: V akiintuneesti on katsottu, että myös muilla tusyhtiön yritystoiminnan välttämätön edelly- 23370: kuin asianosaisilla on oikeus muutoinkin kuin tys. Liikennelupien peruuttamisen vuoksi yritys- 23371: omassa intressissään lähestyä viranomaista saneeraus epäonnistui ja yhtiö joutui konkurs- 23372: asioissa, jotka koskevat sen tehtäviä. Hyvän hal- snn. 23373: lintotavan mukaista on tällöin vastata kirjalli- Tämä herätti kysymyksen luvanvaraiseen ta- 23374: sesti asiakkaan riittävän yksilöityyn ja sisällöl- varaliikenteeseen vaadittavan vakavaraisuus- 23375: tään asialliseen kirjalliseen tiedusteluun erityi- vaatimuksen ja yrityssaneerausmenettelyn ta- 23376: sesti silloin, kun vastausta on nimenomaisesti voitteiden yhteensovittamisen vaikeudesta. 23377: toivottu. Kantelijan mukaan korkeimman hallinto-oikeu- 23378: Kantelija oli kuitenkin jo a1emmm saanut den laintulkinta johtaisi käytännössä siihen, että 23379: osaan tiedustelemistaan asioista suullisen vas- luvanvaraista tavaraliikennettä harjoittava 23380: tauksen. Erillisen kirjallisen vastauksen tarpeel- yrittäjä jäisi yrityssaneerausmahdollisuuden ul- 23381: lisuus jäi tällöin tapauskohtaisesti harkittavaksi. kopuolelle. Jos vakavaraisuutta arvioitiin pel- 23382: Hyvään hallintotapaan kuitenkin kuuluu, että kästään ulosotossa olevien velkojen perusteella 23383: viranomainen ainakin ilmoittaa kansalaiselle ottamatta huomioon saneerausmenettelyn aloit- 23384: syyn, miksi pyydettyä kirjallista vastausta e1 tamista, yrityssaneeraus oli jo ennalta tuomittu 23385: katsota voitavan antaa. epäonnistumaan. 23386: OA totesi yleisenä periaatteena seuraavan: Liikenneministeriö kuitenkin katsoi, että yri- 23387: "Virkamiesten on vältettävä ylimielistä suhtau- tyssaneerausmenettelyn tavoitteet olivat pää- 23388: tumista heitä lähestyviin kansalaisiin silloinkin, sääntöisesti toteutuneet liikennelupamenettelys- 23389: kun kansalaisen esiintuoma huoli on virkamie- sä. Ministeriön tiedossa ei ollut ratkaisua, jossa 23390: hen oman käsityksen mukaan toisarvoinen. Vir- lupaviranomainen olisi evännyt liikenneluvan 23391: 23392: 23393: 264 23394: LIIKENNE JA VIESTINTÄ 23395: 23396: 23397: 23398: 23399: alalla jo olevalta yrittäjältä saneerausohjelman johon katsotaan kuuluvan paitsi tietojen ilmaise- 23400: vahvistamisen jälkeen. Ministeriö katsoi, ettei- minen ja julkistaminen myös niiden vastaanotta- 23401: vät myöskään EU:n direktiivien vakavaraisuus- minen. OA totesi kansalaisten yhdenvertaisen 23402: vaatimukset olleet esteenä sille, että yrityssanee- kohtelun edellyttävän, että samaa palvelumak- 23403: rausmenettelyn aloittaminen otetaan kansalli- sua vastaan tulee saada ainakin lähes samanta- 23404: sessa lainsäädännössä huomioon. Esille tulleet soinen palvelu. Kantelijan tapauksessa Yleisra- 23405: ongelmatilanteet oli tyydyttävästi kyetty selvit- dio Oy oli kuitenkin tehnyt parhaansa näkyvyys- 23406: tämään viranomaisten välisellä yhteistyöllä. ongelman ratkaisemiseksi. 23407: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- OA Lehtimajankirje 29.12.1998, dnro 866/4/97 23408: van. 23409: Viranomaisella on liikennelupaharkinnassa 23410: vakavaraisuusvaatimuksen osalta laaja harkin- ASUNNOTIDMAN OIKEUS TELEPALVE- 23411: tavalta. Tämän harkinnan puitteissa joudutaan LUIHIN 23412: tapauskohtaisesti punnitsemaan myös keske- 23413: Kantelija arvosteli sitä, että matkaviestin- 23414: nään ristiriitaisia tavoitteita. Toisaalta on otet- 23415: verkkoja ylläpitävät teleyritykset kieltäytyivät 23416: tava huomioon yrityssaneerauksen kohteena ole- 23417: liittymäsopimuksen tekemisestä hänen kans- 23418: van liikenteenharjoittajan perusoikeutena tur- 23419: saan, koska hänellä ei ollut kiinteää asunto-osoi- 23420: vattu oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemal- 23421: tetta. 23422: Iaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Tältä kan- 23423: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- 23424: nalta on tärkeää, että elinkelpoista yritystoimin- van. 23425: taa kyetään jatkamaan. Toisaalta on otettava 23426: huomioon myös alalla kilpailevien yrittäjien oi- Oikeusasiamiehen toimivalta 23427: keutettu huoli kilpailun vääristymisestä. 23428: Yleisiä telepalveluita tarjoavat telepalveluyri- 23429: OA kiinnitti liikenneministeriön huomiota 23430: tykset eivät ole viranomaisia eivätkä julkisyhtei- 23431: kaikkien liikenneluvan haltijoiden yhdenvertai- 23432: söjä. Telemarkkinalaissa on kuitenkin velvoitet- 23433: sen kohtelun tärkeyteen. 23434: tu julkinen valta huolehtimaan siitä, että tele- 23435: OA Lehtimajan päätös 29.12.1998, dnro 469/2/ 23436: verkkoja ja telepalveluita on kohtuullisin ehdoin 23437: 96 23438: kaikkien käyttäjien saatavilla koko maassa. Te- 23439: lepalveluyrityksille on puolestaan asetettu vel- 23440: YLEISRADIOLÄHETYKSEN VASTAANOT- vollisuus huolehtia siitä, että käyttäjien saatavil- 23441: TOMAHDOLLISUUS 23442: la on telemarkkinalaissa säädetyt vaatimukset 23443: Kantelija tiedusteli, oliko Yleisradio Oy:llä oi- täyttävä tosiasiallinen mahdollisuus televiestin- 23444: keus periä televisiolupamaksu myös silloin, kun tään. 23445: ohjelmia ei voitu lähetyksen huonon kuvan laa- Lainsäätäjän lähtökohtana on se, että jokaisel- 23446: dun takia pitää katselukelpoisena. la on oikeus liittyä yleiseen televerkkoon ja käyt- 23447: OA Lehtimaja totesi ratkaisussaan, ettei mak- tää sitä. Yleisten telepalveluiden tarjoamista 23448: sua voitu sovitella kuvan laadun mukaan. Yleis- voidaankin pitää ns. julkisena tehtävänä, ottaen 23449: radiolähetysten vastaanottamismahdollisuuden erityisesti huomioon, että sananvapauden toteu- 23450: turvaaminen kuuluu viime kädessä julkiselle val- tuminen voi riippua näiden palveluiden tosiasial- 23451: lalle. Kysymys on tältä osin sananvapaudesta, lisesta saatavuudesta. 23452: 23453: 23454: 265 23455: LIIKENNE JA VIESTINTÄ 23456: 23457: 23458: 23459: 23460: Liittymäsopimuksen kuten muidenkin yksi- että sananvapauden loukkauksesta voi olla kysy- 23461: tyisoikeudellisten sopimusten ehtojen tulkinta mys myös sellaisessa tapauksessa, jossa on syrji- 23462: kuuluu viime kädessä yleisen tuomioistuimen rii- vin perustein evätty mahdollisuus jonkin viestin- 23463: ta-asiana ratkaistavaksi. Yleiseen televerkkoon tävälineen käyttöön. Sananvapaus kuuluu asun- 23464: liittymistä koskevan sopimuksen ehtoja on kui- nottomallekin. 23465: tenkin mahdollista arvioida myös perusoikeus- Asiassa saadun selvityksen mukaan asian- 23466: näkökulmasta. Ylimitoitetuilla sopimusehdoilla omainen telepalveluyritys ei ollut kieltäytynyt 23467: voidaan näet vesittää sananvapauteen liittyvää solmimasta liittymäsopimusta asunnottoman 23468: perusoikeussuojaa. Telemarkkinalaissa edellyte- kantelijan kanssa, mutta se oli asettanut liitty- 23469: tään sopimusehdoilta "kohtuullisuutta". Tähän miselle vakuutta koskevan ehdon. OA piti ym- 23470: kohtuullisuuteen voi myös oikeusasiamies ottaa märrettävänä telepalveluyritysten pelkoa siitä, 23471: kantaa. että asiakkaan asunto-osoitteen puuttuminen li- 23472: OA Lehtimaja painotti kuitenkin, että liitty- säisi yrityksen luottotappioriskiä. Tämä riski 23473: mäsopimusten ehtojen arviointi kuluttajansuo- voitiin kuitenkin torjua vaatimalla asiakkaalta 23474: jalain näkökulmasta ei kuulunut oikeusasiamie- vakuuksia tai ennakkomaksuja. Nämä luotto- 23475: hen toimivaltaan. Kuluttaja-asiamies valvoo, tappion välttämiseen tähtäävät varokeinot eivät 23476: että toimitusehdot täyttävät kuluttajansuoja- kuitenkaan saa olla sillä tavalla ylimitoitettuja, 23477: lain määräykset. että ne tosiasiallisesti estäisivät vähävaraista 23478: henkilöä turvautumasta perusoikeussuojan kan- 23479: Asunnottomuuden vaikutus yleiseen nalta välttämättömiksi katsottuihin yleisiin tele- 23480: televerkkoon liityttäessä palveluihin. Olosuhteista riippuen yleiset tele- 23481: Asunnottomallakin henkilöllä on oikeus yh- palvelut saattavat muodostua joillekin ihmisille 23482: denvertaiseen kohteluun lain edessä. Laki ei vel- välttämättömiksi paitsi sananvapauden myös 23483: voita ketään asumaan vakinaisessa tai edes tila- sosiaalisen perusturvan näkökulmasta. 23484: päisessä asunto-osoitteessa. Vakinaisen asunto- Yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi OA 23485: osoitteen ilmoittamista ei voida sinänsä asettaa kiinnitti liikenneministeriön ja kanteluasiassa 23486: myöskään teleliittymää koskevan sopimuksen kuuitujen telepalveluyritysten huomiota kaikille 23487: syntymisen ehdoksi. Tällainen menettely louk- ihmisille kuuluvan perusoikeussuojan asettamiin 23488: kaisi yhdenvertaisuusperiaatetta, koska kysy- ruinimivaatimuksiin telepalveluiden toimituseh- 23489: mys on lain kaikille turvaamien yleisten telepal- doista ja niiden yleisistä perusteista määrättäes- 23490: velujen saatavuudesta eikä asunnottomuudesta sä. 23491: ole erikseen säädetty rajoitusperusteena. Euroo- OA Lehtimajan päätös 31.12.1998, dnro 2251/ 23492: pan ihmisoikeustuomioistuin onkin katsonut, 4/96 23493: 23494: 23495: 23496: 23497: 266 23498: YMPÄRISTÖASIAT 23499: 23500: 23501: 23502: 23503: YMPÄRISTÖASIAT tettiin heitä tekemään luonnonsuojelulaissa tar- 23504: koitettuja muistutuksia. 23505: Yleistä Suomessa Natura-ehdotuksesta tehtiin eri vai- 23506: heissa yhteensä n. 14 000 muistutusta. Monet 23507: Ympäristöasioiksi on tilastoitu lähinnä kaa- hakivat Natura-muistutukselleen "tukea" teke- 23508: voitus- ja rakentamisasiat sekä luonnon- ja ym- 23509: mällä oikeusasiamiehelle samansisältöisen kan- 23510: päristönsuojelu-, ympäristölupa-, jätehuolto- ja telun. Näille kantelijoille voitiin kuitenkin yleen- 23511: vesiasiat. Näitä asioita käsitellään kuitenkin 23512: sä vastata vain toteamalla, että kysymys oli vi- 23513: monissa eri viranomaisissa. Rajanveto etenkin 23514: reillä olevasta asiasta, johon ympäristökeskus ja 23515: yleisiin kunnallisasioihin on ollut liukuva. ympäristöministeriö tulevat ottamaan kantaa, 23516: Asiajaon mukaan ympäristöasiat kuuluvat OA minkä jälkeen valtioneuvosto päättäisi Suomen 23517: Lehtimajalle ja niiden pääesittelijänä on kerto- ehdotuksesta EU:lle Natura 2000 -verkostoksi. 23518: musvuonna toiminut vanhempi oikeusasiamie- Varsin yleisesti N atura-kanteluissa kiisteltiin 23519: hensihteeri Erkki Hännikäinen. alueen suojeluarvot tai arvosteltiin esitettyjä 23520: aluerajauksia. Monet Natura-kantelut koskivat 23521: Ympäristöasioihin kohdistuva kuitenkin itse hallintomenettelyä kuten ehdo- 23522: laillisuusvalvonta tuksen valmistelua, maanomistajien kuulemista, 23523: Ympäristöasiat olivat kertomusvuonna kah- valtioneuvoston päätöksen tiedoksiautoa tai 23524: deksanneksi suurin asiaryhmä. Ratkaistuja kan- pöytäkirjanotteiden maksullisuutta. Erityisen 23525: teluita oli 86 eli noin neljä prosenttia kaikista tyytymättömiä oltiin viralliseen tiedottamiseen 23526: ratkaisuista. Määrä pysyi jotakuinkin samana sekä alueen suojeluarvoja koskevien tila- ja 23527: edellisiin vuosiin verrattuna. maanomistajakohtaisten tietojen saatavuuteen. 23528: Kantelut koskivat yleensä kunnallisia ympä- Pelättiin myös päätösvallan siirtymistä pois 23529: ristöviranomaisia mutta myös alueellisia ympä- Suomesta. Moni Naturaa vastustanut maan- 23530: ristökeskuksia ja ympäristöministeriötä sekä yk- omistaja vaati maittensa poistamista jo hyväk- 23531: sittäisiä muita ympäristöviranomaisia. Monet sytyistä suojeluohjelmista. 23532: kantelut olivat muutoksenhakutyyppisiä eli oi- Jäteasioissa taas arvosteltiin etenkin jätemak- 23533: keusasiamieheltä haettiin apua sen jälkeen kun suja sekä kesämökkiläisten velvollisuutta liittyä 23534: kaikki säännönmukaiset muutoksenhakukeinot uuden jätelain mukaiseen järjestettyyn jätteen- 23535: oli käytetty loppuun. kuljetukseen. Tyytymättömiä oltiin oman kun- 23536: Kertomusvuonna kanneltiin eniten N atura nan asukkaiden ja vieraspaikkakuntalaisten eri- 23537: 2000 -verkostoa ja vuonna 1994 voimaan tullutta arvoiseen kohteluun näissä asioissa. Myös ns. 23538: jätelakia koskevissa asioissa. Myös rakennusval- EKO-maksuista kanneltiin. Usein arvosteltiin 23539: vonta ja rakennusluvat ovat perinteisesti olleet itse jätelakia eikä vain sitä soveltavia viranomai- 23540: paljon esillä. sia. Oikeusasiamies ei yleensä havainnut jäte- 23541: N atura-asiasta tuli oikeusasiamiehelle puhe- asioissa lainvastaista menettelyä eräitä syrjiviä 23542: lintiedusteluja lähes päivittäin. Tietoja annettiin käytäntöjä lukuun ottamatta. Kantelujen run- 23543: Naturasta yleensä ja etenkin sen oikeusvaiku- saus ja kuntien epäyhtenäinen käytäntö sitä vas- 23544: tuksista. Ennen kaikkea kerrottiin kyselijöille toin herättivät epäilyksen, että jätelaki on sää- 23545: ympäristöviranomaisten yhteystietoja ja opas- döksenä vaikeaselkoinen eikä sen tavoitteista ja 23546: 23547: 23548: 23549: 267 23550: YMPÄRISTÖASIAT 23551: 23552: 23553: 23554: 23555: keinoista ole ehkä parhaalla mahdollisella taval- ovat saaneet moitetta lähinnä yleiseen hallinto- 23556: la onnistuttu tiedottamaan. menettelyyn liittyvissä asioissa kuten laimin- 23557: Rakennusvalvontaa ja rakennuslupia koske- lyönneistä vastata kirjeisiin ja tiedusteluihin 23558: vissa asioissa erilaiset homeongelmat olleet run- sekä erilaisista viivästyksistä asioiden käsitte- 23559: saasti esillä. Yhä useammin rakennusvalvonta- lyssä. OA puuttui myös ympäristöministeriön 23560: viranomaisia syytetään rakennusvirheistä ja ho- tiedottamiseen Natura-asiassa ja maanomista- 23561: mevaurioista sen jälkeen, kun kaikki muut mah- jien kuulemiseen suojeluohjelmaa laadittaessa. 23562: dolliset vastuutahot on käyty ensin läpi. Moni 23563: katsoo rakennustarkastajan olevan vastuussa jo- Tulevaisuudennäkymät 23564: kaisen työvaiheen valvonnasta ja siitä, että kaik- Natura-valituksiin odotetaan korkeimman 23565: ki tarpeelliset katselmukset on pyydetty ajal- hallinto-oikeuden päätöksiä vuoden 1999loppu- 23566: laan. Tällöin kuitenkin unohdetaan rakennusval- puolella. Mikäli valituksia hylätään runsaasti, 23567: vonnan luonne ja tarkoitus. Vuoden 2000 alusta odotettavissa voi olla lisää kanteluita myös oi- 23568: voimaan tuleva uusimaankäyttö-ja rakennusla- keusasiamiehelle. Nähtäväksi jää, mikä vaikutus 23569: ki osaltaan selkeyttänee vastuukysymyksiä tältä vuoden 2000 alusta voimaan tulevalla uudella 23570: OSin. maankäyttö-ja rakennuslailla on ympäristökan- 23571: Kaavoitusta koskevat kantelut ovat usein liit- teluiden määrään. 23572: tyneet kaavan sisältöön tai kunnan kaavoitus- 23573: velvollisuuteen. Ottaen huomioon kunnille ra- 23574: kennuslain mukaan kuuluvan varsin laajan har- 23575: RATKAISTUT KANTELUT 23576: kintavallan, oikeusasiamies ei kuitenkaan voi 23577: JA OMAT ALOITTEET 23578: laillisuusvalvojana yleensä puuttua näihin kysy- 23579: myksiin. 23580: TIEDOTTAMINEN KAAVOITUSASIASSA 23581: Luonnonsuojelukantelut ovat usein liittyneet JA VIRKAMIEHEN ESTEELLISYYS 23582: vanhojen suojeluohjelmien toteuttamiseen ja 23583: toimenpidekieltoihin. Yleensä on arvosteltu vi- Kantelijat arvostelivat Espoon kaupunkia 23584: ranomaisten menettelytapoja ja asioiden käsitte- puutteellisesta tiedottamisesta ns. Puropuiston 23585: lyn viivästymistä. Tyytymättömiä on oltu myös alueen asemakaavaa koskevassa asiassa. Lisäksi 23586: viranomaisten niukkaanjamyöhäiseen tiedotta- he epäilivät, että rakennuttajayrityksen hallin- 23587: miseen. Tämän on usein todettu liittyvän siihen, toelimissä toiminut apulaiskaupunginjohtaja oli 23588: että viranomaiset haluavat turvata suojeluarvo- ollut esteeilinen edustamaan Espoon kaupunkia 23589: jen säilymisen myös asioiden valmisteluvaihees- rakennuttajakonsernin kanssa vuosina 1993- 23590: sa. 1995 käydyissä Puropuiston rakentamis- jakaa- 23591: Kertomusvuonna ratkaistuista ympäristökan- voitusasiaa koskevissa neuvotteluissa. 23592: teluista ainoastaan 13 johti toimenpiteisiin. V al- OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- 23593: taosa näistä koski kunnallisia viranomaisia. van. 23594: Tämä selittynee sillä, että suurin osa ympäristö- 23595: asioista käsitellään nykyään kunnissa. OA Lehti- 23596: Avoimuus ja aktiivinen tiedottaminen 23597: maja on arvostellut viranomaistoimintaa mm. Tässä tapauksessa oli kysymys kaupunginval- 23598: jätehuoltoasioissa ja ympäristöterveydenhuol- tuutettujen informoiunista sen suhteen, voitiin- 23599: lon valvonnassa. Alueelliset ympäristökeskukset ko lainvoimaiseen rakennuslupaan jälkikäteen 23600: 23601: 268 23602: YMPÄRISTÖASIAT 23603: 23604: 23605: 23606: 23607: vaikuttaa asemakaavan muutoshankkeella. OA oli jo keväällä 1995 ja viimeistään kesällä 1995 23608: ei todennut kaupungin viranhaltijoiden menette- kärjistynyt siinä määrin, että Espoon kaupungin 23609: lyä virheelliseksi mutta korosti kuitenkin vastai- viranhaltijoilla oli OA:n mielestä ollut erityistä 23610: sen varalle sitä, että julkisen vallan tehtävänä on aihetta varovaisuuteen esteellisyyskysymyksis- 23611: edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yh- sä, ottaen huomioon myös kaupungin tilintar- 23612: teiskunnalliseen toimintaan sekä häntä itseään kastajien esteellisyydestä jo edellistä vuotta kos- 23613: ja hänen elinympäristöään koskevaan päätök- keneessa kertomuksessaan esittämät käsitykset. 23614: sentekoon. Kunnan toimielinten tulee sen vuoksi Luottamus apulaiskaupunginjohtajan puolueet- 23615: pyrkiä kaavoitus- ja rakentamisasioissa avoi- tomuuteen oli kerrotuissa olosuhteissa erityisesti 23616: muuteen ja riittävän aktiiviseen tiedottamiseen. kesällä 1995 vaarantunut. 23617: Tämä oli tärkeätä demokratian toteutumisen Apulaiskaupunginjohtajan jäsenyys raken- 23618: kannalta. nuttajayhtiön hallintoneuvostossa ei ollut ehkä 23619: sinänsä riittänyt horjuttamaan hänen riippu- 23620: mattomuuttaan kaupungin viranhaltijana. Se oli 23621: Apulaiskaupunginjohtajan esteellisyys kuitenkin ollut omiaan heikentämään hänen us- 23622: Esteellisyyttä koskevat säännökset pyrkivät kottavuuttaan kaupunkia edustavana neuvotte- 23623: suojaamaan hallintomenettelyn puolueetto- lijana, kun vastapuolena oli ollut rakennuttaja- 23624: muutta ja objektiivisuutta. Yleisen luottamuk- yhtiön edustama konserni ja kun Puropuiston 23625: sen turvaamiseksi esteellisyys tulee aina ottaa asia oli ollut luonteeltaan ja julkisuusarvoltaan 23626: huomioon, vaikkei se olisikaan konkreettisesti erityisen herkkä. Näissä olosuhteissa apulaiskau- 23627: vaikuttanut hallintotoimiin tai -päätöksiin. punginjohtajan olisi OA:n mielestä jo keväällä 23628: Espoon kaupungin teknisen toimialan apulais- 1995 pitänyt joko pyytää ero rakennuttajayh- 23629: kaupunginjohtaja oli toiminut Puropuisto-hank- tiön hallintoneuvoston jäsenyydestä tai koko- 23630: keen rakennuttajayhtiön hallintoneuvoston jä- naan pidättäytyä käsittelemästä Puropuiston 23631: senenä vuosina 1993 - 1995. Tästä asemastaan asiaa kaupungin virkamiehenä. OA katsoi apu- 23632: huolimatta hän oli kaupungin virkamiehenä toi- laiskaupunginjohtajan menetelleen virheellisesti 23633: minut neuvottelijana, asiantuntijana, valmiste- siinä, että tämä oli kaupungin virkamiehenä es- 23634: lijana ja tiedottajana Puropuistoasiassa. Tosin teellisyydestään huolimatta osallistunut Puro- 23635: tämän asian varsinaiset esittelytehtävät oli ke- puiston asian käsittelyyn. 23636: väällä 1995 siirretty toiselle apulaiskaupungin- Menettelyn moitittavuutta arvioidessaan OA 23637: johtajalle. otti kuitenkin huomioon, että apulaiskaupungin- 23638: Hallintoneuvoston jäsenyys ei vielä tuolloin johtaja oli toiminut yhtiön hallintoneuvoston 23639: voimassa olleen hallintomenettelylain 10 §:n 1 jäsenenä vain valvoakseen ns. halpakorkoista 23640: momentin 5 kohdan mukaan muodostanut ns. asuntotuotantoa kaupunginhallituksen toimek- 23641: yhteisöjääviä. Tapausta oli kuitenkin arvioitava siannosta. Niissä hallintoneuvoston kokouksissa, 23642: hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin 6 koh- joihin apulaiskaupunginjohtaja oli osallistunut, 23643: dan ns. yleislausekkeen valossa. Sen mukaan vir- ei ollut käsitelty Puropuiston asiaa. 23644: kamies on esteeilinen myös silloin, jos luottamus OA saattoi käsityksensä esteellisyyssäännös- 23645: hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä ten soveltamisesta apulaiskaupunginjohtajan 23646: syystä vaarantuu. Puropuiston asiassa raken- tietoon ja kiinnitti samalla Espoon kaupungin- 23647: nuttajan ja paikallisten asukkaiden erimielisyys hallituksen huomiota vastaisen varalle siihen, 23648: 23649: 269 23650: YMPÄRISTÖASIAT 23651: 23652: 23653: 23654: 23655: ettei kaupungin viranhaltijoiden puolueetto- temaksut ja että kantelija oli maksanut taksan 23656: muudesta saisi vastaavissa tilanteissa syntyä mukaan määräytyneen jätemaksun tekemättä 23657: epäilyksiä. Puheena olevan kaltaisissa aluera- maksun määräämisestä ja maksuunpanosta erik- 23658: kentajanja alueen asukkaiden välisissä ristiriita- seen muistutusta. 23659: tilanteissa olisi sen vuoksi jo kaupungin neuvot- OA katsoi kunnanhallituksen menetelleen 23660: teluedustajia valittaessa otettava huomioon hal- asiassa virheellisesti ja kehotti kunnanhallitusta 23661: lintomenettelylain asettamat puolueettomuus- ilmoittamaan hänelle määräajassa, mihin toi- 23662: vaatimukset. menpiteisiin se oli ryhtynyt hakemuksen käsitte- 23663: OA Lehtimajan päätös 16.3.1998, dnro 1474/4/ lemiseksi. 23664: 95 OA Lehtimajan päätös 17.3.1998, dnro 7l/4/98 23665: 23666: Luhangan kunnanhallitus ilmoitti 14.4.1998 23667: JÄTEMAKSUA KOSKEVA VAPAUTUS- käsitelleensä asian kokouksessaan 6.4.1998. Kos- 23668: HAKEMUS 23669: ka vapautushakemuksesta ei ollut ilmennyt mitään 23670: Kantelija oli pyytänyt Luhangan kunnanhalli- perustetta, mikä olisi oikeuttanut jätemaksun alen- 23671: tukselta vapautusta jätemaksusta. Vastausta tamiseen, kunnanhallitus oli päättänyt olla myön- 23672: hakemukseen ei ollut annettu, kun kantelija oli tämättä vapautusta jätehuoltomaksusta. 23673: aikanaan maksanut jätemaksun eikä hän ollut 23674: tehnyt muistutusta jätemaksun johdosta. Kan- 23675: telija odotti silti vastausta hakemukseensa. 23676: VIRKATODISTUKSEN JULKISUUS 23677: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- 23678: van. Turun kaupungille oli jätetty rakentamista 23679: Jätelaissa ei ollut nimenomaisesti säädetty koskeva poikkeuslupahakemus, johon oli tar- 23680: mahdollisuudesta hakea vapautusta jätemaksus- peettomasti liitetty hakijan virkatodistus. Kun 23681: ta ja tällaisen hakemuksen käsittelyssä nouda- naapuri oli halunnut tutustua hakemukseen, 23682: tettavasta menettelystä. Jätelaki tunsi ainoas- kaupungin kiinteistö- ja rakennustoimen kaavoi- 23683: taan mahdollisuuden määrätä jätemaksutaksas- tusosaston viranhaltija oli kieltäytynyt näyttä- 23684: ta poiketen. mästä hakemusasiakirjoissa ollutta virkatodis- 23685: Jos jätteen haltija kuitenkin pyytää poikkea- tusta. Naapuri kanteli julkisen asiakirjan salaa- 23686: mista taksasta tai vaikkapa kokonaan vapautus- misesta. 23687: ta jätemaksusta, asiasta on tehtävä erikseen pää- OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- 23688: tös, jonka perusteella määräytyvästä jätemak- van. 23689: susta annetaan jätteen haltijalle maksulippu. Hakemukseen liitetty virkatodistus oli lain 23690: Maksuvelvollisella on tämän jälkeen oikeus teh- mukaan tullut julkiseksi asiakirjaksi. Virkatodis- 23691: dä muistutus asiassa jätemaksun määräämisestä tuksen julkisuuteen ei vaikuttanut se, että se oli 23692: ja maksuunpanosta päättävälle kunnan viran- ollut asiassa selvityksenä tarpeeton. Näin ollen 23693: omaiselle. kaupungin viranhaltija oli menetellyt virheelli- 23694: Kunnanhallituksen ei olisi OA:n mielestä pitä- sesti kieltäytyessään näyttämästä virka todistus- 23695: nyt katsoa kantelijan vapautushakemuksen tul- ta. 23696: leen sillä käsitellyksi, että kunnanhallitus oli OA piti menettelyä arvioitaessa kuitenkin lie- 23697: vahvistanut kunnassa yleensä noudatettavat jä- ventävänä seikkana sitä, että kaikki poikkeuslu- 23698: 23699: 23700: 270 23701: YMPÄRISTÖASIAT 23702: 23703: 23704: 23705: 23706: van hakijaa koskevat tarpeelliset tiedot ilmeni- tekoon. Tästä perusoikeusperiaatteesta voidaan 23707: vät jo hakemuskaavakkeesta. Tämän vuoksi asia johtaa viranomaisille velvollisuus mahdollisim- 23708: ei antanut OA:lle aihetta muihin toimenpiteisiin man avoimeen tiedottamiseen, kun on kysymys 23709: kuin että hän saattoi käsityksensä asiakirjan jul- ihmisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin vaikutta- 23710: kisuudesta kunnan viranomaisten tietoon. vien hankkeiden valmistelusta. 23711: OA Lehtimajan päätös 17.3.1998, dnro 539/4/98 Yhteiskunnallisessa keskustelussa mielletään 23712: kansallinen itsemääräämisoikeus monella eri ta- 23713: valla aina keskustelijasta riippuen. Kansallisen 23714: NATURA-TIEDOTIAMISEN AVOIMUUS ja ylikansallisen päätöksenteon välinenraja ei ole 23715: täysin selvä. Pitää sinänsä paikkansa, että Suo- 23716: Lappilainen rakennusmestari kanteli ympäris- 23717: men viranomaiset päättävät luonnonsuojelulain 23718: töministerin 9.2.1998lähetetyssä televisio-ohjel- 23719: soveltamisesta Suomessa. Kun Euroopan yhtei- 23720: massa antamasta haastattelusta. Kysymys oli 23721: sön direktiivit velvoittavat Suomea EU:n jäsen- 23722: siitä, voiko Suomi itse päättää, mitä N atura- 23723: valtiona, valtiovalta joutuu kuitenkin kaikessa 23724: alueilla saa tehdä ja voiko Suomi lakkauttaa suo- 23725: N atura-alueita koskevassa käytännön päätök- 23726: jelun kansallisella päätöksellään. Kantelijan 23727: senteossaan ottamaan huomioon Euroopan yh- 23728: mielestä ympäristöministeri oli antanut virheel- 23729: teisöjen tuomioistuimen päätökset direktiivien 23730: listä tietoa kertoessaan, että N atura-verkostoon 23731: tulkinnasta ja soveltamisesta. Sen vuoksi kansal- 23732: hyväksyttävät maa- ja vesialueet voidaan pois- 23733: linen päätöksenteko joutuu viime kädessä tosi- 23734: taa siitä kansallisella päätöksellä. 23735: asiallisesti mukautumaan ylikansallisen tuomio- 23736: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- 23737: istuimen tulkintoihin. 23738: van. 23739: Avoimeen tiedottamiseen olisi OA:n mielestä 23740: Ministeri lähti haastattelulausunnossaan siitä, 23741: kuulunut myös tämän kertominen. Tieto oli olen- 23742: että Euroopan yhteisön asianomaiset direktiivit 23743: nainen, kun keskusteltiin siitä, kuka tosiasialli- 23744: oli saatettu Suomessa voimaan luonnonsuojelu- 23745: sesti päätti N atura-alueiden käytöstä sen jäl- 23746: lailla ja että Natura-alueiden suojelu perustui 23747: keen, kun ne oli hyväksytty Natura-verkostoon. 23748: siten luonnonsuojelulakiin. Ministerin haastatte- 23749: OA kiinnitti ympäristöministerin huomiota 23750: lussa antama tieto ei ollut sinänsä virheellistä. 23751: avoimen tiedottamisen periaatteeseen sekä ym- 23752: Ministeri viittasi OA:lle antamassaan selvityk- 23753: päristöministeriön huomiota huolellisuuteen hal- 23754: sessä myös eräisiin luonnonsuojelulakia koske- 23755: lituksen esitysten perustelujen laatimisessa. 23756: van hallituksen esityksen perusteluissa oleviin 23757: OA Lehtimajan kirje 17.4.1998, dnro 376/4/98 23758: epätarkkuuksiin, jotka olivat saattaneet osal- 23759: taan vaikuttaa haastattelijan kysymyksenaset- 23760: teluun. 23761: YMPÄRISTÖMINISTERIN SANANVAPAUS 23762: Haastattelulausuman sisältöä voitiin kuiten- 23763: kin arvioida myös tiedottamisen avoimuuden Ympäristöministeri esitti Suomenlahden sini- 23764: näkökulmasta. Hallitusmuodon mukaan julki- leväesiintymien yhteydessä kesällä 1997 julki- 23765: sen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdol- suudessa näkemyksiään kalankasvatuksen pääs- 23766: lisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimin- tojen ympäristövaikutuksista Saaristomeren 23767: taan sekä vaikuttaa häntä itseään ja erityisesti alueella sekä tarvittavista toimenpiteistä näiden 23768: hänen elinympäristöään koskevaan päätöksen- päästöjen vähentämiseksi. Kalankasvattajia 23769: 23770: 23771: 271 23772: YMPÄRISTÖASIAT 23773: 23774: 23775: 23776: 23777: edustanut yhdistys katsoi ministerin lausuntojen järjestää sopimusperusteisesti siten, että kunkin 23778: aiheuttaneen vahinkoa kalanviljelyelinkeinolle. jätteen haltijan tuli itse tehdä sopimus jätteen- 23779: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- kuljettajan kanssa. Jokaisella jätehuoltoyrittä- 23780: van. jällä oli yhtäläinen oikeus tarjota kuljetuspalve- 23781: Ministerin lausunnoissa oli kysymys valtioneu- luja kyseisellä alueella. Kunnanrakennusmesta- 23782: voston jäsenelle kuuluvasta sananvapauden rin tiedotteessa ei kerrottu, että kukin voi itse 23783: käyttämisestä ja yhteiskunnalliseen keskuste- valita, minkä jätehuoltoyrittäjän kanssa hän te- 23784: luun osallistumisesta. Euroopan ihmisoikeustuo- kee sopimuksen. Kirjeestä oli mahdollisuus saada 23785: mioistuin on sananvapautta koskevissa ratkai- myös se käsitys, että sopimus kehotettiin teke- 23786: suissaan katsonut, että nimenomaan poliittisten mään juuri kirjeessä mainitun jätehuoltoyrittä- 23787: mielenilmaisujen ja yleisiä asioita koskevan kes- jän kanssa. Kun kunnanrakennusmestarina sat- 23788: kustelun osalta valtiovallan tuli suhtautua eri- tumalta oli vielä sama sukunimi kuin tiedottees- 23789: tyisen pidättyvästi sananvapauden rajoittami- sa mainitulla jätehuoltoyrittäjällä, kunnanra- 23790: seen. Esittämistään mielipiteistä ministerillä oli kennusmestarin kirje oli saattanut johtaa ulko- 23791: luonnollisesti valtioneuvoston jäsenelle kuuluva puolisen siihen käsitykseen, että kunnan viran- 23792: poliittinen vastuu. Tähän puuttuminen ei kui- haltija pyrki virassaan epäasiallisin perustein 23793: tenkaan kuulunut eduskunnan oikeusasiamiehen suosimaan alan yhtä yrittäjää. 23794: toimivaltaan. OA kiinnitti vastaisen varalle kunnanraken- 23795: Myös kantelun tehneellä yhdistyksellä oli halli- nusmestarin huomiota asianmukaiseen varovai- 23796: tusmuodon ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen suuteen tiedotteiden laatimisessa. Niistä ei saisi 23797: turvaama oikeus osallistua samaan keskusteluun syntyä väärinkäsityksiä asiassa vallitsevan sopi- 23798: ja tuoda siinä esiin omat näkemyksensä asiasta, musvapauden suhteen. Jätteenkuljetuksia ei tu- 23799: myös siltä osin kuin ne poikkesivat ympäristömi- lisi ohjata millekään tietylle jätehuoltoyrittäjäl- 23800: nisterin mielipiteistä. le. OA piti asiassa kuitenkin lieventävänä asian- 23801: OA Lehtimajankirje 24.4.1998, dnro 2612/4/97 haarana sitä, että kunnanrakennusmestari ei ol- 23802: lut ilmeisesti tarkoittanut loukata jätteen halti- 23803: joiden sopimusvapautta vaan ainoastaan antaa 23804: JÄTEHUOLTOTIEDOTTEEN SISÄLTÖ heille hyödyllistä informaatiota. Tiedotteessa ni- 23805: meltä mainittu jätehuoltoyrittäjä oli näet käy- 23806: Loma-asunnon omistaja kanteli Multian kun- 23807: tännössä ainoa yrittäjä, joka tuolloin suoritti jät- 23808: nan kunnanrakennusmestarin hänelle lähettä- 23809: teenkuljetuksia kyseisellä alueella. 23810: mästä jätehuoltotiedotteesta. Siinä oli ilmoitettu 23811: OA Lehtimajan päätös 6.5.1998, dnro 127/4/96 23812: yhden jätehuoltoyrittäjän nimi ja yhteystiedot 23813: sekä kerrottu, että järjestettyyn jätteenkulje- 23814: tukseen liittyminen kävi parhaiten ottamalla tä- 23815: hän yrittäjään yhteyttä. Kantelijan mukaan MAAKUNTAJOHTAJAN SIVUTOIMEN 23816: ASIANMUKAISUUS 23817: kunnan rakennusmestari yritti rajoittaa hänen 23818: vapaata sopimuksenteko-oikeuttansa. Kantelija arvosteli sitä, että Hämeen liitto - 23819: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- nimisen kuntayhtymän maakuntajohtaja oli 23820: van. useiden vuosien ajan hoitanut sivutoimenaan 23821: Jätteenkuljetus oli Multian kunnassa päätetty konsulttina kuntayhtymään kuuluvan Jokiois- 23822: 23823: 23824: 272 23825: YMPÄRISTÖASIAT 23826: 23827: 23828: 23829: 23830: ten kunnan kaavoitustehtäviä, vaikka maakun- kuuluvan kunnan kaavoitusasioita. Seutukaa- 23831: tajohtaja kuntayhtymän virkamiehenä joutui voitus kuuluu kuntayhtymän rakennuslain mu- 23832: ottamaan kantaa myös kunnalliseen maankäyt- kaisiin tehtäviin. Seutukaava tulee ottaa huo- 23833: töön. Kantelija piti järjestelyä virkamiehen puo- mioon myös rakennuskaavaa laadittaessa. Kun- 23834: lueettomuuden kannalta kyseenalaisena. tayhtymän tulee rakennusasetuksen mukaan an- 23835: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- taa tarvittaessa lausuntoja kuntien rakennus- 23836: van. kaavahankkeista. 23837: Kansalaisten luottamus asioiden käsittelyn Sivutoimia koskevat säännökset ja määräyk- 23838: puolueettomuuteen on tullut yhä tärkeämmäksi set ovat kuitenkin yleisluontoisia ja tulkinnan- 23839: mittapuuksi hallinnon laatua ja viranomaistoi- varaisia. Maakuntajohtajalla oli ollut sivutoi- 23840: minnan asianmukaisuutta sekä esteellisyyskysy- men hoitamiseen asianmukainen sivutoimilupa. 23841: myksiä arvioitaessa. Yhä useammin joudutaan Selkeitä esteellisyystilanteita ei ollut syntynyt, 23842: ottamaan huomioon se, mikä ulkopuolisen arvio- kun maakuntajohtaja oli jäävännyt itsensä Jo- 23843: miehen käsitys on virkatoiminnan puolueetto- kioisten kuntaa koskevissa asioissa. Sen vuoksi 23844: muudesta. Euroopan ihmisoikeussopimuksen hänen menettelyään ei voitu OA:n mielestä pitää 23845: tultua Suomessa voimaan on ryhdytty korosta- lain vastaisena. 23846: maan periaatetta, jonka mukaan virkatoimin- Hämeen liiton liittohallituksen ei OA:n mu- 23847: nan puolueettomuuden tulee näkyä myös ulos- kaan olisi kuitenkaan tullut ainakaan enää vuon- 23848: päin. Oikeuskäytäntö esteellisyyden suhteen on na 1995 myöntää maakuntajohtajalle sivutoimi- 23849: tiukentunut. Vaikka ihmisoikeussopimuksen 6 lupaa samaan kuntayhtymään kuuluvan kun- 23850: artikla koskeekin nimenomaisesti vain tuomiois- nan kaavoitustehtäviin. Maakuntajohtaja olikin 23851: tuinmenettelyä, sopimuksen tulkinnoilla on vai- kesällä 1996luopunut tästä sivutoimestaan. 23852: kutusta myös hallintomenettelyn esteellisyysar- OA kiinnitti Hämeen liiton liittohallituksen 23853: viointeihin. huomiota vastaisen varalle siihen, etteivät sivu- 23854: Virkamiesten sivutoimia koskevilla rajoituk- toimista johtuvat sirlounaisuudet saa vaarantaa 23855: silla pyritään siihen, etteivät sivutoimista johtu- luottamusta liiton viranhaltijoiden puolueetto- 23856: vat sirlounaisuudet vaarantaisi luottamusta vi- muuteen. 23857: ranomaisten puolueettomuuteen. Edellä lausut- OA Lehtimajan päätös 15.5.1998, dnro 1930/4/ 23858: tu huomioon ottaen myös sivutoimiin tulee suh- 95 23859: tautua aiempaa varovaisemmin. Virkamiehen 23860: asemasta ja virkatehtävien laadusta osaltaan 23861: riippuu, miten suuria rajoituksia virkamiehen 23862: TOIMENPIDEPYYNTÖÖN VASTAAMINEN 23863: toiminnalle viran ulkopuolella voidaan asettaa. 23864: Varsinkin johtavassa asemassa olevien virka- Kantelijat olivat kysyneet maanmittauslai- 23865: miesten tulee erityisen tarkasti varoa sivu toimia, toksen maanmittausneuvokselta, voisiko maan- 23866: jotka ovat omiaan vaarantamaan kansalaisten mittauslaitos tehdä korkeimmalle oikeudelle esi- 23867: luottamusta heidän puolueettomuuteensa pää- tyksen lainvoimaisen maanmittaustoimituksen 23868: virkaa hoidettaessa. purkamiseksi. Tämä oli kehottanut kantelijoita 23869: OA:n mielestä kuntayhtymän maakuntajoh- suorituttamaan käräjäoikeudessa todistajan 23870: tajan asemaan ja tehtäviin sopi huonosti se, että kuulemisen ja toimittamaan todistajanlausun- 23871: tämä maksua vastaan hoiti kuntayhtymään non sitten hänelle. Kantelijat olivatkin hankki- 23872: 23873: 273 23874: YMPÄRISTÖASIAT 23875: 23876: 23877: 23878: 23879: neet todistajanlausunnon ja toimittaneet sen sit- OA saattoi käsityksensä oikeasta menettelyta- 23880: temmin eläkkeelle jääneelle maanmittausneu- vasta maanmittauslaitokselle tiedoksi vastaisen 23881: vokselle. Asiaa ei ollut kuitenkaan kirjattu varalle. 23882: maanmittauslaitoksessa vireillä olevaksi eikä sii- OA Lehtimajan päätös 9.6.1998, dnro 2491/4/ 23883: nä ollut ryhdytty toimenpiteisiin yli vuoteen. 97 23884: Kantelijat katsoivat, että todistajanlausunto oli 23885: jo ehtinyt purkuperusteena "vanhentua" virka- 23886: miesten viivyttelyn johdosta, koska purkuhake- 23887: muksen tekemiselle säädetty yhden vuoden mää- RANTAKAAVA-ASIAN KÄSITIELYN 23888: VIIVÄSTYMINEN 23889: räaika oli kulunut umpeen. 23890: OA Lehtimaja esitti kannanottonaan seuraa- Rantakaavan vahvistamista hakenut maan- 23891: van. omistaja arvosteli Etelä-Savon ympäristökes- 23892: Hyvään hallintoon kuuluu, että kirjeisiin, tie- kusta asian käsittelyn viivästymisestä, asioiden 23893: dusteluihin ja toimenpidepyyntöihin vastataan väärästä priorisoinnista ja siitä, että ympäristö- 23894: siitä riippumatta, onko jokin asia muodollisesti keskus ei ollut vastannut hänen kirjallisiin tie- 23895: kirjattu viranomaisessa vireillä olevaksi. Kante- dusteluihinsa. 23896: lijoiden asiassa oli olennaista se, että asiakirjoista OA Lehtimaja esitti kannanottonaan seuraa- 23897: ja eläkkeelle jääneen maanmittausneuvoksen van. 23898: seuraajalleen jättämästä viestistä sekä muista Rakennuslain mukaan maanomistajalla on oi- 23899: olosuhteista oli pääteltävissä, että kantelijat keus saada rantakaava viivytyksettä vahviste- 23900: odottivat maanmittauslaitoksen toimenpiteitä tuksi, jos se on laadittu rakennuslaissa säädetyllä 23901: tai ainakin vastausta asiassa. Kantelijat tuskin tavalla. Rantakaavan vahvistamisasian käsitte- 23902: olisivat hankkineet heille huomattavia kustan- ly oli tässä tapauksessa kestänyt ympäristökes- 23903: nuksia aiheuttauutta todistajanlausuntoa ja toi- kuksessa vuoden ja kahdeksan kuukautta ilman, 23904: mittaneet sitä maanmittausneuvokselle, jollei että siinä oli puoleentoista vuoteen suoritettu 23905: näin olisi ollut. mitään välitoimia. Asiaa ei ollut OA:n mielestä 23906: Kantelijoiden asiamies oli vielä pyytänyt käsitelty rakennuslain edellyttämällä tavalla vii- 23907: maanmittausneuvosta palauttamaan todista- pymättä. 23908: janlausunnon, jos purkuesitystä ei jostain syystä Rakennuslaissa ei sen sijaan vaadita poikkeus- 23909: tehtäisi. Vähimmäisedellytyksenä olisi tällöin ol- lupa-asioiden käsittelemisestä kiireellisenä. Y m- 23910: lut, että maanmittauslaitos olisi palauttanut to- päristökeskus oli kuitenkin ilmoittanut asetta- 23911: distajanlausunnon ilmoituksin, että se ei ollut neensa poikkeuslupa-asiat käsittelyjärjestykses- 23912: nähnyt asiassa olevan edellytyksiä purkuesityk- sä rantakaavojen edelle. Perusteluna se oli ve- 23913: sen tekemiseen. donnut poikkeuslupahakemusten suureen mää- 23914: Sen valvominen, ettei purkuhakemuksen teke- rään. Tämä ei kuitenkaan OA:n mielestä yleisesti 23915: miselle säädetty vuoden määräaika umpeutunut, oikeuttanut käsittelemään poikkeuslupahake- 23916: ei kuitenkaan ollut yksinomaan maanmittauslai- muksia ennen rantakaava-asioita. Ympäristö- 23917: toksen vastuulla. Kantelijoilla oli ollut itsellään- keskus oli siten priorisoinut poikkeuslupa-asiat 23918: kin mahdollisuus hakea korkeimmalta oikeudel- väärin suhteessa rantakaavoihin. 23919: ta purkua, mistä heille oli aikaisemmin huo- Ympäristökeskus ei ollut myöskään vastannut 23920: mautettukin. kantelijan tiedusteluihin asian käsittelyvaihees- 23921: 23922: 274 23923: YMPÄRISTÖASIAT 23924: 23925: 23926: 23927: 23928: ta ja ratkaisuajankohdasta. OA:n mukaan hy- nen vaatimukseen rinnastettava kannanotto, 23929: vään hallintoon kuului, että kirjeisiin ja kirjalli- joka voi vaikuttaa asian ratkaisuun. Ympäristö- 23930: siin tiedusteluihin vastataan, jos ne ovat asialli- keskus olikin kaupunginhallituksen lausunnon 23931: sia ja on pääteltävissä, että asianomainen odotti mukaisesti sisällyttänyt poikkeuslupapäätök- 23932: vastausta. Vastaamatta jättämisen perusteeksi seensä rakennuksen käyttötarkoituksen muutta- 23933: ei riittänyt se, että esimerkiksi asian ratkaisuai- mista koskevan ehdon. 23934: kataulua koskevaan tiedusteluun voi olla vaikea- Kantelija ei ollut hakemuksessaan itse esittä- 23935: ta antaa täsmällistä vastausta. nyt tällaista käyttötarkoituksen muuttamista. 23936: OA saattoi käsityksensä Etelä-Savon ympäris- Kyseessä oli kantelijan kannalta olennainen 23937: tökeskukselle ja ympäristöministeriölle tiedoksi. ehto, johon hän ei ollut ennalta varautunut. Pe- 23938: OA Lehtimajan päätös 1.9.1998, dnro 1087/4/ rusteluksi kantelijan kuulematta jättämiselle ei 23939: 96 tällöin riittänyt se, että poikkeuslupapäätöksissä 23940: oli yleisesti asetettu ehto entisen lomarakennuk- 23941: sen purkamisesta tai käyttötarkoituksen muut- 23942: ASIANOSAISEN KUULEMINEN tamisesta talousrakennukseksi, kun kysymys oli 23943: POIKKEUSLUPAMENETTELYSSÄ rakennuspaikan säilyttämisestä yhtenä kokonai- 23944: suutena. 23945: Kantelija oli hakenut Pohjois-Karjalan ympä- 23946: Asiassa ei ollut edes väitetty, että kantelijan 23947: ristökeskukselta poikkeuslupaa loma-asunnon 23948: kuuleminen olisi ollut hallintomenettelylain tar- 23949: rakentamiseen. Hän arvosteli sitä, että ympäris- 23950: koittamalla tavalla ilmeisen tarpeetonta tai että 23951: tökeskus ei ollut varannut hänelle tilaisuutta se- 23952: asian ratkaisemista ei olisi voitu lykätä kanteli- 23953: lityksen antamiseen kaupunginhallituksen lau- 23954: jan kuulemiseksi. Näin ollen ympäristökeskuk- 23955: sunnon johdosta ennen poikkeuslupahakemuk- 23956: sen olisi tullut varata hallintomenettelylain mu- 23957: sen ratkaisua. 23958: kaisesti kantelijalle tilaisuus selityksen antami- 23959: OA Lehtimaja lausui kannanottonaan seuraa- 23960: seen kaupunginhallituksen lausunnon johdosta 23961: van. 23962: ennen asian ratkaisua. 23963: Asianosaisen kuuleminen kuuluu olennaisena 23964: OA saattoi käsityksensä Pohjois-Karjalan ym- 23965: osana hyvän hallinnon periaatteisiin. Hallinto- 23966: päristökeskukselle tiedoksi. Samalla hän kiinnit- 23967: menettelylain mukaan asianosaiselle on ennen 23968: ti ympäristökeskuksen huomiota vastaisen va- 23969: asian ratkaisemista varattava tilaisuus selityk- 23970: ralle asianosaisen kuulemisperiaatteeseen. 23971: sen antamiseen muiden tekemistä vaatimuksista 23972: OA Lehtimajan päätös 15.9.1998, dnro 1635/4/ 23973: ja sellaisista selvityksistä, jotka voivat vaikuttaa 23974: 98 23975: asian ratkaisuun. 23976: Ympäristökeskukset eivät olleet hallinto- 23977: käytännössään juuri myöntäneet poikkeuslupia 23978: vastoin kunnan kielteistä lausuntoa tai siinä ase- RAKENNUSTARKASTAJAN TARKASTUK- 23979: SESTA ILMOITTAMINEN 23980: tettuja ehtoja. Kaupunginhallitus oli antanut 23981: kantelijan poikkeuslupahakemuksesta lausun- Asunto-osakeyhtiö arvosteli sitä, ettei Perniön 23982: non, jossa se oli edellyttänyt tilan entisen päära- kunnan rakennustarkastaja ollut ilmoittanut 23983: kennuksen käyttötarkoituksen muuttamista ta- yhtiön rakennuksen sisätiloissa suoritetusta tar- 23984: lousrakennukseksi. Kysymyksessä oli ollut sellai- kastuksesta rakennuslain mukaisesti vähintään 23985: 23986: 23987: 275 23988: YMPÄRISTÖASIAT 23989: 23990: 23991: 23992: 23993: vuorokautta aikaisemmin rakennuksen omista- Kouvolan kaupungin rakennustarkastaja oli 23994: jalle ja haltijalle. myöntänyt kaupungille luvan uimahallin perus- 23995: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- korjaukseen, jonka yhteydessä oli tarkoitus pa- 23996: van. rantaa liikkumisesteisten mahdollisuuksia käyt- 23997: Rakennustarkastaja oli menetellyt vastoin ra- tää hallia. Myöhemmin kaupunki kuitenkin haki 23998: kennuslain nimenomaista säännöstä. Rakennus- poikkeuslupaa liikkumisesteisiä koskevasta ra- 23999: laissa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden tarkoi- kennusasetuksen 80 §:n säännöksestä sen johdos- 24000: tuksena oli kuitenkin lähinnä suojata rakennuk- ta, että kaupunki halusi kustannussyistä jättää 24001: sen omistajan ja haltijan kotirauhaa rakennuk- pois mm. vammaishissit sekä luopua allastasoon 24002: sen huonetiloihin kohdistuviita yllättäviltä tar- johtavan luiskan rakentamisesta. Hakemusta 24003: kastuksilta. Kysymyksessä olevan asunto-osa- perusteltiin muun muassa kaupungin taloudelli- 24004: keyhtiön entinen asuinkerrostalo oli ollut asuma- sella tilanteella ja sillä, että kaupungissa oli jo 24005: ton, kun rakennustarkastaja oli suorittanut tar- toinen uima halli, jossa liikkumisesteisten tarpeet 24006: kastuksen. Rakennuksen haltija oli vapaaehtoi- oli otettu huomioon. Kaupunginhallitus myönsi 24007: sesti päästänyt rakennustarkastajan sisään. Ra- poikkeusluvan. 24008: kennuksen sisällä oltiin suorittamassa kunnos- OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- 24009: tustöitä, joiden tarkoituksena oli rakennuksen van. 24010: osan käyttötarkoituksen muuttaminen kahvi- Vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen jälkeen 24011: laksi. Näissä olosuhteissa tarkastuksen suoritta- on korostettu vammaisten henkilöiden oikeutta 24012: mista siitä etukäteen ilmoittamatta ei OA:n mie- yhdenvertaiseen kohteluun yhteiskunnan kaikil- 24013: lestä voitu pitää erityisen moitittavana. la aloilla. Hallitusmuodon mukaan ketään ei saa 24014: OA ei katsonut rakennustarkastajan syyllisty- ilman hyväksyttävää perustetta asettaa vam- 24015: neen sellaiseen virheelliseen menettelyyn, johon maisuuden perusteella eri asemaan. Pyrkimykse- 24016: hänellä olisi ollut aihetta puuttua. nä on maksimoida tosiasiallista tasa-arvoa, mikä 24017: OA Lehtimajan päätös 16.9.1998, dnro 1778/4/ vaatii julkiselta vallalta myös aktiivisia toimen- 24018: 97 piteitä. Lain mukaan kunnan on huolehdittava 24019: siitä, että kunnan yleiset palvelut soveltuvat 24020: myös vammaiselle henkilölle. Kun kysymys on 24021: LIIKKUMISESTEISTEN TASA-ARVOISUUS 24022: julkisten palvelutilojen saavutettavuudesta, 24023: Kantelija katsoi Kouvolan kaupungin laimin- pyrkimys liikkumisesteisten mahdollisimman 24024: lyöneen liikkumisesteisten huomioon ottamisen suureen tasa-arvoisuuteen tulee ottaa huomioon 24025: myöntäessään kaupungin uimahallin peruskor- myös vanhojen rakennusten peruskorjaus- ja 24026: jauksen yhteydessä poikkeusluvan rakennusase- muutostöissä. 24027: tuksen 80 §:n säännöksestä. Sen mukaan julkis- Rakennuslaki jättää kunnalle kuitenkin har- 24028: yhteisön hallinto- ja palvelurakennusten sekä kintavaltaa poikkeuslupaa koskevassa päätök- 24029: sellaisten liike- ja palvelutilojen, joihin tasa-ar- senteossa. Kouvolan tapauksessa ei voitu osoit- 24030: von näkökulmasta kaikilla on oltava mahdolli- taa, että kaupunginhallitus olisi ylittänyt har- 24031: suus päästä, tulee soveltua myös niiden henkilöi- kintavaltansa. Poikkeuslupapäätöksen peruste- 24032: den käyttöön, joiden kyky liikkua tai muutoin lut eivät silti olleet OA:n mielestä asianmukaiset. 24033: toimia on rajoittunut. Oli tasa-arvon näkökulmasta kyseenalaista, että 24034: 24035: 24036: 24037: 276 24038: YMPÄRISTÖASIAT 24039: 24040: 24041: 24042: 24043: peruskorjauskustannusten karsinta oli kohdistu- seen, olipa kesäasunnon haltijan vakituinen 24044: nut juuri liikkumisesteisten tarpeisiin. asunto samassa kunnassa tai muualla. Lain sana- 24045: OA saattoi käsityksensä tiedoksi Kouvolan muodon mukaan jätteen haltijan on liityttävä 24046: kaupunginhallitukselle. "alueella järjestettyyn" jätteenkuljetukseen. 24047: OA Lehtimajan päätös13.1l.1998, dnro 109/4/ Tämä tarkoittaa, ettäjätteenhaltijan on liityttä- 24048: 96 vä juuri kiinteistön sijaintialueelia järjestettyyn 24049: j ä tteenkulj etukseen. 24050: Vapautushakemuksia koskevassa oikeuskäy- 24051: tännössä on yleisesti omaksuttu erittäin tiukka 24052: YHDENVERTAISUUS JÄTELAIN SOVEL- linja sen suhteen, milloin jätteen määrää on pi- 24053: TAMISESSA 24054: dettävä poikkeuksellisen vähäisenä. Ristiinan 24055: Ristiinan kunnan kesäasukas kanteli siitä, että kunta näyttää kuitenkin omien knutalaistensa 24056: kunta oli asettanut kunnan vakinaiset asukkaat osalta kokonaan luopuneen tästä jätteen vähäi- 24057: ja ulkopaikkakuntalaiset eriarvoiseen asemaan syysvaatimuksesta vapautuksen myöntämisen 24058: haja-asutusalueiden jätehuollossa. Kunnan il- ehtona. 24059: moituksen mukaan omassa käytössä olevasta Ihmisten yhdenvertaisuus lain edessä tarkoit- 24060: kesäasunnosta ei perittäisi erillistä jätemaksua, taa sitä, että viranomaisen tulee soveltaa lakeja 24061: mikäli jätteen haltijan vakituinen asunto oli Ris- asettamatta ihmisiä eri asemaan muilla kuin 24062: tiinan kunnan alueella. Tällaisessa tapauksessa laista ilmenevillä perusteilla. Kunnanhallitus on 24063: kesäasuunolle olisi haettava poikkeuslupaa jää- perustellut oman kunnan vakinaisten asukkai- 24064: dä järjestetyn jätteenkuljetuksen ulkopuolelle. den tekemien vapautushakemusten erityiskohte- 24065: Lupa myönnettäisiin ehdolla, että jätteen haltija lua sillä, että oman kunnan asukas osallistuu 24066: kuljettaisi jätteensä vakituisen asuntonsa jät- kunnan jätehuollon kokonaiskustannuksiin jo 24067: teenkeräyspisteeseen. kunnallisverotuksen kautta ja että jätemaksun 24068: OA Lehtimaja esitti kannanottonaan seuraa- periminen sekä vakituisen asunnon että kesä- 24069: van. asunnon osalta merkitsisi "käytännössä kaksin- 24070: Jätelain 11 §:n mukaan jätteen haltijan on lii- kertaista maksua samasta jätteestä". Jätelaki ei 24071: tyttävä alueella järjestettyyn jätteenkuljetuk- kuitenkaan tunne tällaista vapautusperustetta. 24072: seen. Kunta voi kuitenkin päättää, että järjestet- Jätteen haltijan velvollisuus liittyä järjestettyyn 24073: tyyn jätteenkuljetukseen ei tarvitse liittyä, jos jätteenkuljetukseen on asunto- tai kiinteistökoh- 24074: jätteen määrä on poikkeuksellisen vähäinen ja tainen. Kesäasunnolla ja vakituisella asunnolla 24075: jos jätteen haltija järjestää itse jätehuollon. syntyvät jätteet eivät ole jätelain tarkoittamassa 24076: Edellytykset vapautuksen myöntämisestä on mielessä "samaa" jätettä, vaikka kysymys olisi- 24077: harkittava kunkin asunnon tai kiinteistön osalta kin samasta henkilöstä jätteen haltijana. 24078: erikseen. OA piti Ristiinan kunnanhallituksen lausun- 24079: Jätelaki toi haja-asutusalueet ja sitä kautta nosta ilmenevää kunnan periaatekantaa jätelain 24080: myös vapaa-ajan asunnot järjestetynjätteenkul- 11 §:n vastaisena. Oman kunnan asukkaita pe- 24081: jetuksen piiriin. Tällöin ei ollut tarkoituksena, rusteettomasti suosiessaan se loukkasi myös hal- 24082: että kesäasunnon jätteet säännönmukaisesti kul- litusmuodon 5 §:ssä jokaiselle turvattua oikeutta 24083: jetettaisiin vakituisen asunnon keräilypistee- yhdenvertaiseen kohteluun lain edessä. 24084: 24085: 24086: 24087: 277 24088: YMPÄRISTÖASIAT 24089: 24090: 24091: 24092: 24093: OA saattoi käsityksensä jätelain oikeasta tul- OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- 24094: kinnasta Ristiinan kunnanhallituksen tietoon ja van. 24095: pyysi kunnanhallitusta ilmoittamaan v. 1998 Kunnanvaltuutettu oli toiminut työryhmässä 24096: loppuun mennessä, mihin toimenpiteisiin se oli rikoslain 2 luvun 12 §:n 1 momentin 2 kohdassa 24097: ryhtynyt asiassa. tarkoitetulla virkavastuulla. Häneen oli sovellet- 24098: OA Lehtimajan päätös 13.11.1998, dnro 534/4/ tava hallintomenettelylain esteellisyyttä koske- 24099: 96 via säännöksiä. 24100: Kun arvioidaan kunnanvaltuutetun esteelli- 24101: syyttä kaavoituksessa, on yleensä kiinnitettävä 24102: Ristiinan kunnanhallitus ilmoitti 28.1.1999, 24103: huomiota siihen, muuttaako kaava olemassa ole- 24104: että se oli 18.1.1999 päättänyt kohtelevansa vast- 24105: vaa tilannetta maata omistavan kunnanvaltuu- 24106: edes kaikkia järjestetystä jätteenkuljetuksesta va- 24107: tetun kohdalla. Maata omistava valtuutettu on 24108: pautusta hakeneita jätteen haltijoita samojen lähtö- 24109: yleensä katsottu esteelliseksi osallistumaan 24110: kohtien mukaan ja samoja periaatteita noudattaen. 24111: maankäytön yksityiskohtaista suunnittelua kos- 24112: OA :n päätöstä käsiteltiin useissa tiedotusvälineis- 24113: kevan kaavan valmisteluun. Sen sijaan yleispiir- 24114: sä ja Suomen Kuntaliiton julkaisuissa. Monet 24115: teisemmän kaavan, esimerkiksi yleiskaavan kä- 24116: kunnat muuttivat omia asukkaitaan suosinuttu va- 24117: sittelyssä esteellisyys on tulkinnanvaraisempi. 24118: pautuskäytäntöään OA :n päätöksen johdosta. 24119: Nyt puheena olevan työryhmän työssä ei ollut 24120: kysymys yksityiskohtaisesta kaavoituksesta. 24121: Työryhmän raporttia oli tosin käytetty hyväksi 24122: KUNNANVALTUUTETUN ESTEELLISYYS muun ohella yleiskaavoituksessa, maanvaihdos- 24123: KAAVOITUSASIASSA sa ja N atura-selvityksissä. Kunnanhallitus oli 24124: valinnut kunnanvaltuutetun työryhmään ni- 24125: Kantelija arvosteli sitä, että Sipoon kunnan- 24126: menomaan maanomistajien edustajana ja pai- 24127: hallitus oli nimennyt lääninhallituksen asetta- 24128: kallisten olosuhteiden asiantuntijana. Näissä 24129: maan, luonnonsuojeluarvoja selvittävään työ- 24130: olosuhteissa kunnanvaltuutettu ei ollut OA:n 24131: ryhmään kunnan edustajaksi kunnanvaltuute- 24132: mielestä esteellinen. 24133: tun, joka itse omisti maata työryhmäselvityksen 24134: OA Lehtimajankirje 20.11.1998, dnro 454/4/96 24135: kohteena olleella alueella. 24136: 24137: 24138: 24139: 24140: 278 24141: KIELIASIAT 24142: 24143: 24144: 24145: 24146: KIELIASIAT ja ohjeiden saatavuudesta ruotsinkielellä. Monet 24147: kielikantelut kohdistuvat poliisiin ja tuomiois- 24148: tuimiin mutta myös vero-, ympäristö- ja tervey- 24149: denhuoltoviranomaisiin. Vastedes lienee odotet- 24150: Yleistä tavissa yhä enemmän myös sellaisia kielikante- 24151: Suomenruotsalaiset kansankäräjät (Svenska luita, joissa on kysymys Suomen kansalliskielten 24152: Finlands Folkting) järjesti keväällä 1998 Suo- asemasta suhteessa Euroopan unionin virallisiin 24153: men kaksikielisyyttä ja kielilainsäädännön nou- kieliin. 24154: dattamisen valvontaa koskevan seminaarin. Kertomusvuonna oikeusasiamiehelle osoitet- 24155: Täällä tuotiin esille mm. ajatus erityisen kieli- tiin vain seitsemän varsinaista kielikantelua. 24156: asiamiehen viran perustamisesta. OA Lehtimaja Nämä kohdistuivat muun muassa rikoksesta 24157: piti kuitenkin parempana vaihtoehtona, että epäillyn oikeuteen käyttää äidinkieltään esitut- 24158: kielellisten oikeuksien valvonta säilytetään osa- kinnassa ja tuomioistuimessa, asiakkaan oikeu- 24159: na yleistä perusoikeusvalvontaa. Samalla hän teen saada työttömyyskassapäätös äidinkielel- 24160: kuitenkin korosti tarvetta tehostaa kielilain nou- lään sekä passintarkastuksen opasteiden ja nimi- 24161: dattamista koskevaa laillisuusvalvontaa. Tähän lappujen kieleen. Kantelut havaittiin monessa 24162: liittyy ajatus kieliasioiden keskittämisestä tapauksessa aiheellisiksi. 24163: omaksi asiaryhmäkseen myös oikeusasiamiehen Kertomusvuonna tuli 1.2.1998 voimaan kan- 24164: toiminnassa. Kielikantelut on aikaisemmin luo- sallisten vähemmistöjen suojelua koskeva Eu- 24165: kiteltu muiden kanteluiden tavoin lähinnä sen roopan neuvoston puiteyleissopimus. Sopimuk- 24166: hallinnonalan mukaan, johon kukin kantelu koh- sen täytäntöönpanosta antamassaan lausunnos- 24167: distuu. sa OA Lehtimaja totesi muun muassa, että oi- 24168: Kieliasioiksi luokitellaan nykyään sellaiset keusasiamiehen tähänastisessa toiminnassa ehkä 24169: asiat, joissa on kysymys hallitusmuodon 14 §:ssä näkyvin vähemmistöoikeuksiin liittyvä ongel- 24170: turvatusta oikeudesta käyttää omaa kieltään, ma-alue oli ruotsin kielen asema erityisesti kieli- 24171: suomea tai ruotsia, sekä yleisemminkin kielellis- lain soveltamisen kannalta. 24172: ten oikeuksien turvaamisesta. Hallitusmuodon Kertomusvuonna AOA Paunio otti omana 24173: 14 §:n 3 momentissa mainitaan erityisesti saame- aloitteena tutkittavaksi rikoksesta epäillyn oike- 24174: laiset ja romanit sekä viittomakieltä käyttävät. uden käyttää esitutkinnassa omaa kieltään sekä 24175: Oikeusasiamiehen kanslian l. 9.1998 voimaan ruotsinkielisten poliisipalvelujen saatavuuden 24176: tulleen uuden työjärjestyksen mukaan kieliasiat yleisemminkin. AOA Jonkka otti omana aloit- 24177: kuuluvat AOA Paunion käsiteltäviin asioihin. teena selvitettäväkseen sisäasiainministeriön po- 24178: Kieliasioiden pääesittelijänä on toiminut van- liisitoimintaa koskevan ohjeistuksen soveltami- 24179: hempi oikeusasiamiehensihteeri Henrik Åström. sen Ahvenanmaalla sekä näiden ohjeiden saata- 24180: vuuden ruotsin kielellä. Näiden asioiden käsitte- 24181: ly on vielä kesken. 24182: Laillisuusvalvonta kieliasioissa 24183: Kielikantelut ovat useimmiten koskeneet ruot- 24184: sinkielisen palvelun ja informaation väitettyjä 24185: puutteita. Monesti on ollut kysymys määräysten 24186: 24187: 24188: 279 24189: KIELIASIAT 24190: 24191: 24192: 24193: 24194: LAUSUNNOT kanteluista oli vain noin parin prosentin luokkaa. 24195: Oikeusasiamiehen tähänastisessa toiminnassa 24196: SAAMELAISKÄRÄJISTÄ ANNETTU LAKI ehkä näkyvin vähemmistöoikeuksiin liittyvä on- 24197: gelma-alue oli ruotsin kielen asema erityisesti 24198: Oikeusministeriö pyys• oikeusasiamieheltä 24199: kielilain soveltamisen kannalta. Oli havaittavis- 24200: lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi 24201: sa, että lainsäädännön tasolla asiat näyttivät ole- 24202: Eduskunnalle laiksi saamelaiskäräjistä annetun 24203: van kunnossa, mutta lain ja todellisuuden välillä 24204: lain muuttamisesta. 24205: oli juopaa. Myös saamelaisten oikeudet olivat 24206: OA Lehtimaja suhtautui myönteisesti siihen, 24207: olleet oikeusasiamiehen pohdittavina. Kantelui- 24208: että saamelaismääritelmä muuttuisi lähtökoh- 24209: ta oli tullut sekä saamelaisjärjestöjen että ns. 24210: diltaan kieliperusteiseksi. Asiassa olisi pyrittävä 24211: perinnelappalaisten taholta. 24212: pohjoismaisittain mahdollisimman yhtenäiseen 24213: OA Lehtimajan kirje ulkoasiainministeriölle 24214: sääntelyyn. Samoin OA piti hyvänä sitä, että 24215: 29.12.1998, dnro 2220/4/98 24216: saamelaiskäräjien vaaliluettelon julkisuutta li- 24217: sättäisiin. 24218: OA Lehtimajan kirje oikeusministeriölle 24219: 8.4.1999, dnro 632/4/98 RATKAISTUT KANTELUT 24220: JA OMAT ALOITTEET 24221: 24222: KANSALLISTEN VÄHEMMISTÖJEN TYÖTTÖMYYSKASSANPÄÄTÖS 24223: SUOJELUA KOSKEVA PUITEYLEIS- TYÖTTÖMYYSTURVAA KOSKEVISSA 24224: SOPIMUS ASIOISSA 24225: Ulkoasiainministeriö pyysi oikeusasiamieheltä Eräässä tutkittavana olleessa kanteluasiassa 24226: lausuntoa kansallisten vähemmistöjen suojelua kävi ilmi, että työttömyysturvaa koskevassa 24227: koskevan puiteyleissopimuksen täytäntöönpa- asiassa kantelun tehnyt henkilö sai kahdesti 24228: nosta. omalta työttömyyskassaltaan suomenkielisen 24229: OA Lehtimaja totesi, että puiteyleissopimuk- päätöksen, vaikka hän oli ruotsinkielinen. Tä- 24230: sen välitön valtionsisäinen merkitys Suomen män lisäksi työttömyyskassa selvittäessään kan- 24231: kannalta ei ollut kovin dramaattinen, ottaen telijan kassasta erottamista oli pyytänyt häneltä 24232: huomioon, että Suomen oikeusoloissa kansallis- selvityksen suomenkielellä. Näin oli siitä huoli- 24233: ten vähemmistöjen suojelu oli yleensä taattu pa- matta, että kyseinen työttömyyskassa antaa il- 24234: remminkin kuin puiteyleissopimus minimitasoi- moituksensa mukaan säännönmukaisesti jäseni- 24235: sesti edellytti. Puiteyleissopimus nosti kuitenkin ään koskevat päätökset heidän omalla kielellään, 24236: vähemmistöoikeuksien suojan entistä tärkeäm- joko suomeksi tai ruotsiksi. 24237: mäksi osaksi eurooppalaista ihmisoikeusjärjes- Hallitusmuodon mukaan jokaisen oikeus käyt- 24238: telmää. Tässä mielessä sopimus oli epäilemättä tää tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa 24239: omiaan välillisesti korostamaan vähemmistöoi- asiassaan omaa kieltään, joko suomeatai ruotsia, 24240: keuksien asemaa myös Suomen oloissa. sekä saada toimituskirja tällä kielellä turvataan 24241: Vähemmistöryhmiä koskevien, erityisesti vä- lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan 24242: hemmistöoikeuksiin painottuvien kanteluiden suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistykselli- 24243: osuus kaikista oikeusasiamiehelle saapuneista sistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlais- 24244: 24245: 24246: 280 24247: KIELIASIAT 24248: 24249: 24250: 24251: 24252: ten perusteiden mukaan. Säännös edellyttää myyskassojen työttömyysturvaa koskevat pää- 24253: paitsi näiden kielten muodollista yhdenvertaista tökset omalla äidinkielellään joko suomeksi tai 24254: kohtelua, myös suomen-ja ruotsinkielisen väes- ruotsiksi. 24255: tön tosiasiallisen tasa-arvon turvaamista. Kieli- AOA Paunion kirje valtioneuvostolle 24256: lain mukaan Suomen kansalaisella on oikeus 10.6.1998, dnro 1265/2/98 24257: omassa asiassaan tai asiassa, jossa häntä kuul- 24258: laan, käyttää omaa kieltänsä, suomeatai ruotsia 24259: tuomioistuimessa tai muussa valtion viranomai- YHDENVERTAISUUS MAANOMISTAJIEN 24260: sessa. KUULEMISESSA 24261: Työttömyyskassat eivät ole viranomaisia ei- 24262: Ruotsinkielinen maanomistaja kanteli snta, 24263: vätkä kielilain säännökset sellaisenaan velvoita 24264: että Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella 24265: työttömyyskassoja. Työttömyyskassuihin ei so- 24266: nähtäville asetetun Natura 2000 -ehdotusta kos- 24267: velleta myöskään hallintomenettelylain sään- 24268: kevan täydennysehdotuksen kartta-aineiston 24269: nöksiä. 24270: värisymbolit oli selostettu vain suomen kielellä. 24271: Vaikka kielilain säännökset eivät edellä sano- 24272: Ympäristökeskus oli sittemmin täydentänyt 24273: tun mukaisesti velvoita työttömyyskassoja, 24274: karttoja ruotsinkielisillä selostuksilla. Se oli il- 24275: AOA piti tärkeänä, että ne omalta osaltaan huo- 24276: moittanut uudelleen ehdotuksen nähtävillä olos- 24277: lehtisivat hallitusmuodossa turvatun kielellisen 24278: ta ja pidentänyt nähtävilläoloaikaa yhdellä vii- 24279: yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Hän piti eri- 24280: kolla. 24281: tyisen tärkeänä oikeutta käyttää äidinkieltä ja 24282: OA Lehtimaja kiinnitti ympäristökeskuksen 24283: saada sillä toimituskirja asiassa, jossa on kysy- 24284: huomiota siihen, että kaksikielisillä alueilla näh- 24285: mys sosiaalisiin perusoikeuksiin kuuluvan perus- 24286: täville asetettavien ehdotusten tulisi olla koko- 24287: toimeentulon turvaamisesta. Hänen käsityksen- 24288: naisuudessaan luettavissa molemmilla kansallis- 24289: sä mukaan kun kyse on lakiin perustuvasta pe- 24290: kielillä. Vain siten voidaan kaikkia maanomista- 24291: rustoimeentulon turvaan kuuluvasta työttö- 24292: jia kuulla tasapuolisella tavalla. 24293: myysturvasta, tulee oikeus asioida äidinkielellä 24294: OA Lehtimajan kirje 4.11.1998, dnro 254/4/98 24295: ja saada sillä päätös turvata lain mukaan siitä 24296: riippumatta, huolehtiiko työttömyysturvan to- 24297: teuttamisesta viranomainen vai työttömyyskas- 24298: PASSINTARKASTUSASEMAN OPASTEET 24299: sa. 24300: JA PASSINTARKASTAJIEN NIMILAPUT 24301: AOA:n näkemyksen mukaan myös suomen-ja 24302: ruotsinkielisen väestön tosiasiallisen tasa-arvon Kantelija ilmaisi tyytymättömyytensä sen 24303: turvaaminen edellyttää, että jokaisella on oikeus johdosta, että passintarkastusasemilla olevissa 24304: saada omalla äidinkielellään myös työttömyys- opasteissa ja passintarkastajien ammattinimi- 24305: turvaa koskevat työttömyyskassan ratkaisut. kettä kuvaavissa nimilapuissa on ainoastaan 24306: Tämä oikeus ei voi olla työttömyyskassan nou- englanninkielinen teksti. Nämä eivät kantelijan 24307: dattaman käytännön varassa kuten nyt on asian- mielestä täytä kielilainsäädännössä tällaisille 24308: laita. opasteille asetettuja vaatimuksia. 24309: Hän esitti valtioneuvostolle, että lainsäädän- AOA Paunio totesi kannanottonaan seuraa- 24310: nöllä turvataan jokaisen oikeus saada työttö- van. 24311: 24312: 24313: 24314: 281 24315: KIELIASIAT 24316: 24317: 24318: 24319: 24320: Passintarkastus on viranomaistoimintaa ja esitutkintapöytäkirjaa e1 laadittu ruotsiksi. 24321: passintarkastuspaikoilla olevat opasteet voidaan Kantelija, jonka äidinkieli oli ruotsi, oli esittänyt 24322: rinnastaa kielilain (148/22) 10 §:ssä tarkoitettui- poliisikuulustelussa vaatimuksen tulla kuulluksi 24323: hin ilmoituksiin ja kuulutuksiin. Passintarkas- ruotsiksi. 24324: tuspaikat on tarkoitettu palvelemaan kaikkia Kantelija arvosteli kihlakunnansyyttäjää sii- 24325: siellä asioivia henkilöitä. Passintarkastuspaikal- tä, että hänelle annettiin haastetodistus ja luet- 24326: la olevilla ilmoituksilla ja kuulutuksilla on kat- tiin syyte suomeksi. Turun käräj äoikeutta kante- 24327: sottava tarkoittavan myös niitä opasteita, joita lija arvosteli siitä, että juttu käsiteltiin oikeudes- 24328: laissa tarkoitetut viranomaiset käyttävät yleisöä sasuomenkielellä ja tuomio julistettu suomeksi. 24329: palvellessaan. AOA Paunio totesi kannanottonaan seuraa- 24330: Passintarkastuspaikalla olevien opasteiden ja van. 24331: ammattinimikettä kuvaavien nimilappujen tu- Turun kihlakunta muodostaa kaksikielisen 24332: lee olla kieliasultaan yksiselitteiset ja täyttää virka-alueen, jonka enemmistön kieli on suomi. 24333: myös kielilainsäädännössä tällaisille opasteille Kaksikielisellä virka-alueella on tuomioistuimen 24334: asetetut vaatimukset. Opasteissa ja nimikkeissä ja muun viranomaisen kielilain 6 §:n mukaan 24335: tulee tästä syystä olla suomen-tai ruotsinkieliset annettava toimituskirja rikosasiassa vastaajan 24336: taikka sekä suomen- että ruotsinkieliset tekstit. kielellä. AOA:n mukaan esitutkintapöytäkirjaa 24337: Myös hallitusmuodon 14 §:n 3 momentissa asete- ei kuitenkaan voitu pitää kielilain 6 §:ssä tarkoi- 24338: tut vaatimukset tulee täyttyä. tettuna toimituskirjana. Selvityksen mukaan 24339: AOA korosti päätöksessään myös sitä, että esitutkinta-aineisto oli kuitenkin haastetodis- 24340: kaikkia asiakkaita tulisi mahdollisuuksien mu- tuksen ja syytekirjelmän sekä sittemmin myös 24341: kaan palvella siten, että he tulevat kielen puoles- käräjäoikeuden päätöksen liitteenä. 24342: ta ymmärretyksi. Koska Turun kihlakunta ja Turun käräjäoi- 24343: AOA pyysi kanteluasian tutkinnan yhteydessä keus olivat kielilaissa tarkoitettuja viranomaisia 24344: esiin tulleiden seikkojen johdosta sisäasiainmi- kaksikielisellä virka-alueella ja koska tutkittava 24345: nisteriötä ilmoittamaan 31.3.1999 mennessä, mi- oli pyytänyt tulla kuulluksi ruotsiksi, olisi polii- 24346: hin toimenpiteisiin se on ryhtynyt täyttääkseen sin AOA:n käsityksen mukaan esitutkinnassakin 24347: kielilainsäädännössä opasteille ja ammattinimi- tullut ennakoida, että asia käsiteltäisiin esitut- 24348: kettä kuvaaville nimilapuille asetetut vaatimuk- kinnan jälkeen ruotsiksi. Hän ei kuitenkaan pitä- 24349: set. nyt poliisin menettelyä lainvastaisena. Esitut- 24350: AOA Paunion päätös 18.12.1998, dnro 1746/4/ kinta-asiakirjojen laatiminen kahdella kielellä ei 24351: 96 sekä kirjeet sisäasiainministeriölle sekä raja- AOA:n mukaan täysin vastannut kielilain tavoi- 24352: vartiolaitoksen esikuntaan, dnro 2587/2/98 tetta varmistaa tutkittavan oikeusturva. 24353: AOA:n käsityksen mukaan haaste, syytekirjel- 24354: mä sekä käräjäoikeuden päätös olisi tullut kieli- 24355: ESITUTKINTA JA RIKOSOIKEUDEN- lain säännösten perusteella laatia vastaajan kie- 24356: KÄYNTI KÄRÄJÄOI KE U DESSA 24357: lellä, ruotsin kielellä. Kihlakunnansyyttäjä me- 24358: Kantelija arvosteli Turun kihlakunnan polii- netteli siten kielilain vastaisesti, kun hän ei laati- 24359: sia, joka oli ottanut hänet kiinni epäiltynä ratti- nut haastetta eikä syytekirjelmää ruotsin kielel- 24360: juopumuksesta siitä, että poliisikuulustelussa lä. 24361: 24362: 24363: 24364: 282 24365: KIELIASIAT 24366: 24367: 24368: 24369: 24370: Selvityksen perusteella oli pääteltävissä, että AOA:n mukaan hallitusmuodon 16 §,joka tur- 24371: käräjäoikeuden puheenjohtaja oli tietoinen vas- vaa jokaiselle oikeudenmukaisen oikeudenkäyn- 24372: taajan äidinkielestä. Oikeudenkäyntikieli oli sel- nin sekä kielilain säännökset syytetyn oikeudesta 24373: vityksen mukaan ollut suomi, koska syytetty oli käyttää äidinkieltään oikeudenkäynnissä, tar- 24374: ilmoittanut ymmärtävänsä suomea ja koska hän koittivat ensisijaisesti varmistaa, että syytetty 24375: oli ilmoittanut hyväksyvänsä puheenjohtajan ymmärtää ja voi seurata oikeudenkäyntiä sekä 24376: ehdotuksen, jonka mukaan hän puhuisi ruotsia että hänellä on edellytykset puolustautua. 24377: oikeuden puheenjohtajan ja syyttäjän käyttäes- Käräjäoikeuden puheenjohtajan ehdotus 24378: sä suomea. Käräjäoikeuden puheenjohtajan esi- käyttää oikeudenkäynnin aikana kahta kieltä ei 24379: tys perustui hänen mukaansa menettelyn tarkoi- AOA:n käsityksen mukaan vaarantanut syyte- 24380: tuksenmukaisuuteen. tyn oikeusturvaa sillä tavoin, että hänelle ei olisi 24381: AOA totesi, että kielilain mukaan Suomen turvattu hänen oikeuttaan oikeudenmukaiseen 24382: kansalaisella on tuomioistuimessa ja muussa val- oikeudenkäyntiin. AOA totesi selvityksen osoit- 24383: tion viranomaisessa oikeus käyttää omaa kiel- tavan, että syytetty oli myöntänyt syyllisyyten- 24384: tään, suomea taikka ruotsia, sekä omassa asias- sä ja että juttu vaikutti suhteellisen selvältä sekä 24385: saan että asiassa, jossa häntä kuullaan. Kansalai- että syytetty hallitsi suomen kielen. Tästä riip- 24386: nen saattoi tällä perusteella sekä puhua omaa pumatta oli kuitenkin selvää, että aina ei voida 24387: kieltään asiaa käsiteltäessä että antaa viran- ennakoida oikeudenkäynnin lopputulosta. 24388: omaiselle omalla kielellään laadittuja asiakirjoja. AOA kiinnitti syyttäjän ja käräjäoikeuden kä- 24389: Oikeus oman kielen käyttämiseen ei riipu siitä, räjätuomarin huomiota vastaisen varalle siihen, 24390: mitä kieltä oikeudenkäynnissä muuten käyte- että kielilain tarkoittaman viranomaisen tulee 24391: tään. tehtäviensä hoidossa viran puolesta ottaa huo- 24392: AOA totesi, että koska Turun käräjäoikeus oli mioon kielilain säännökset. 24393: kielilaissa tarkoitettu viranomainen kaksikieli- Hän kiinnitti Turun kihlakunnan poliisilaitok- 24394: sellä virka-alueella ja koska syytetyn äidinkieli sen poliisipäällikön huomiota siihen, että esitut- 24395: oli ruotsi, olisi oikeudenkäynti kielilain säännös- kinta-asiakirjojen laatiminen asiassa ei täysin 24396: ten perusteella tullut tapahtua syytetyn äidin- vastannut pyrkimystä tutkittavan oikeusturvan 24397: kielellä, ruotsin kielellä. Käräjäoikeuden puheen- varmistamiseksi. 24398: johtajan olisi ensi sijassa tullut johtaa oikeuden- AOA:n mukaan kantelu osoitti, että jo esitut- 24399: käyntiä ruotsinkielellä tai siirtää juttu puheen- kinnan yhteydessä tulee huomioida tutkittavan 24400: johtajalle, joka olisi voinut johtaa oikeuden- äidinkieli ja luoda takeet kielellisten oikeuksien 24401: käynninruotsiksi. Käräjäoikeuden puheenjohta- ottamiseksi huomioon niin esitutkinnassa kuin 24402: jan tehtäviin ei AOA:n käsityksen mukaan kuu- asian mahdollisessa myöhemmässä oikeuskäsit- 24403: lunut tehdä ehdotuksia, jotka merkitsivät syyte- telyssä. Hän esitti erillisessä pyynnössä sisä- 24404: tyn kielellisten oikeuksien rajoittamista ja sitä, asiainministeriölle, että ministeriö selvittäisi, 24405: että syyttäjä ja oikeuden puheenjohtaja eivät miten tutkittavan äidinkieli ja hänen kielelliset 24406: noudattaneet kielilain säännöksiä. Käräjäoikeu- oikeutensa huomioidaan rikoksen esitutkinnan 24407: den puheenjohtaja menetteli kielilain vastaisesti yhteydessä. 24408: myös siinä, kun oikeudenkäynnin pöytäkirjaa ei AOA Paunion päätös 31.12.1998, dnro 2250/4/ 24409: laadittu vastaajan kielellä ruotsin kielellä. 96 ja kirje sisäasiainministeriölle, dnro 2377/2/98 24410: 24411: 24412: 24413: 283 24414: KIELIASIAT 24415: 24416: 24417: 24418: 24419: OIKEUS ÄIDINKIELEN KÄYTTÖÖN OIKEU- AOA totesi kuitenkin selvityksen osoittaneen 24420: DENKÄYNNISSÄ RIKOSASIASSA jutussa tapahtuneen todistajankuulustelun sekä 24421: Kantelijaa syytettiin syksyllä 1996 liikenne- laajaksi että kielellisesti vaativaksi. Hänen mu- 24422: rikkomuksesta Lohjan käräjäoikeudessa. Kun kaansa käräjäoikeuden puheenjohtajina toimi- 24423: hän vaati asian käsittelyä äidinkielellään, ruot- neet olivat kielilain 4 §:n sekä kielilain täytän- 24424: sin kielellä, jouduttiin juttu lykkäämään tulkin töönpanosta annetun asetuksen 6 §:n nojalla voi- 24425: hankkimista varten, koska mm. oikeuden pu- neet päättää tulkin hankkimisesta, vaikka heillä 24426: heenjohtaja ei hallinnut ruotsin kieltä. Kun kä- itsellään olisi lain mukaan tullut olla tulkkauksen 24427: sittely jatkui, jouduttiin juttu taas lykkäämään, hoitamiseen tarvittava taito. He eivät siis mene- 24428: koska tulkkia ei ollut hankittu istuntotilaisuu- telleet virheellisesti, kun he päättivät lykätä asi- 24429: teen. an käsittelyn tulkin hankkimiseksi. 24430: Kantelija pyysi oikeusasiamiestä selvittämään Jutun ensimmäisessä käsittelyssä puheenjoh- 24431: mm. menettelivätkö alioikeudessa puheenjohta- tajana toimineen henkilön menettely oli AOA:n 24432: jina toimineet virheellisesti, kun he eivät kyen- mukaan kuitenkin ristiriidassa hallitusmuodon 24433: neet käsittelemään juttua ruotsin kielellä. 16 §:n kanssa, jonka säännöksen mukaan jokai- 24434: AOA Paunio totesi kannanottonaan seuraa- sella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asian- 24435: van. mukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä, koska 24436: Kielilain (148/1922) 3 §:nmukaan Suomen kan- puheenjohtaja oli laiminlyönyt hänelle kuuluvan 24437: salaisilla on tuomioistuimessa tai muussa valtion velvollisuuden hankkia tulkki oikeuden seuraa- 24438: viranomaisessa oikeus käyttää omaa kieltään, vaan istuntoon. 24439: suomea tai ruotsia sekä omassa asiassaan että AOA katsoi lieventäväksi asianhaaraksi sen, 24440: asiassa, jossa häntä kuullaan. Kansalainen voi etteivät käräjäoikeuden puheenjohtajina toimi- 24441: tällä perusteella sekä puhua omaa kieltään asiaa neet henkilöt selvityksen mukaan olleet tietoisia 24442: käsiteltäessä että antaa viranomaisille asiaa kos- ruotsinkielisten asioiden käsittelyssä käräjäoi- 24443: kevia omalla kielellään laadittuja asiakirjoja. keudessa noudatettavasta menettelystä. Käräjä- 24444: Oikeus oman äidinkielen käyttämiseen ei riipu oikeuden laamanni oli selvityksen yhteydessä il- 24445: siitä mitä kieltä oikeudenkäynnissä muuten käy- moittanut olleensa vastuussa siitä, ettei tietoa 24446: tetään. ollut jaettu näille puheenjohtajille. Hän oli sit- 24447: Valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitai- temmin antanut erityisen ohjeen ruotsinkielen 24448: dosta annetun lain (149/1922) 1 §:n mukaan kärä- käyttämisestä rikosasioissa Lohjan kä~äjäoikeu 24449: jäoikeuden puheenjohtajalta vaaditaan maan dessa. Ohjeiden mukaan mm. rikosjutut jaetaan 24450: toisen kielen suullista ja kirjallista taitoa. AOA:n käräjäoikeuden kaksikieliselle käräjätuomarille. 24451: mukaan Lohjan käräjäoikeudessa jutun kahdes- AOA saattoi käsityksensä jutun ensimmäises- 24452: sa ensimmäisessä käsittelyssä toimineilla pu- sä käsittelyssä toimineen puheenjohtajan vir- 24453: heenjohtajilla olisi tullut olla sellainen kielitaito, heellisestä menettelystä tämän tietoon. 24454: jolla he kielilain täytäntöönpanosta annetun ase- AOA Paunion päätös 31.12.1998, dnro 2158/4/ 24455: tuksen (312/1922) 6 §:n edellyttämällä tavalla 96 24456: itse olisivat voineet toimia tulkkeina. 24457: 24458: 24459: 24460: 24461: 284 24462: MUUTASIAT 24463: 24464: 24465: 24466: 24467: MUUT ASIAT viä olisi hoidettava ministeriöissä normaaleina 24468: viranomaisteh tä vinä. 24469: Erityisalojen valtuutettuja ja asiamiehiä ovat 24470: kuluttaja -asiamies, tasa -arvovaltuutettu, tieto- 24471: LAUSUNNOT 24472: suoja valtuutettu, ulkomaalaisvaltuutettu Ja 24473: konkurssiasiamies. Lisäksi on ollut puhetta myös 24474: VALTIOYHTEISÖN HALLINTOPOLITIIKKA 24475: lapsiasiamiehen, vähemmistövaltuutetun, syr- 24476: Valtiovarainministeriö pyysi oikeusasiamie- jintäasiamiehen, vammaisasiamiehen, kieliasia- 24477: hen lausuntoa valtioyhteisön hallintopolitiikkaa miehen ja päihdeasiamiehen virkojen perustami- 24478: koskevasta keskushallintotyöryhmän muistiosta sesta. Erityisalojen valtuutettujen tehtävänä on 24479: (VM 25/97). yleensä edistää jonkin erityisen ryhmän etuja ja 24480: OA Lehtimaja totesi lausuntonaan mm. seu- oikeuksia tai seurata ja valvoa jonkin erityislain- 24481: raavan. säädännön soveltamista sekä joskus myös avus- 24482: taa syrjinnän tai muun huonon kohtelun koh- 24483: Yleistä teeksi joutuneita. Erityisalojen valtuutetut ovat 24484: Käynnissä oleva hallinnon yksityistäminen ns. ombudsman-tyyppisiä sektorikohtaisia val- 24485: vaikuttaa merkittävästi myös laillisuusvalvon- vontaviranomaisia, joilta edellytetään operatii- 24486: taan. Oikeusasiamiehen tehtävänä on valvoa vista riippumattomuutta. 24487: viranomaisten ja virkamiesten sekä julkisyhtei- Oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen on useis- 24488: sön työntekijöiden ohella myös muita "julkista sa eri yhteyksissä ennenkin ehdotettu sijoitetta- 24489: tehtävää" hoitavia. Käytännössä tämä lailli- vaksi erityisalojen valtuutettuja. Oikeusasia- 24490: suusvalvonnan raja-alue, jota perinteinen virka- mies on kuitenkin johdonmukaisesti vastustanut 24491: vastuu ei kata, on aiheuttanut tulkinnanvaraisia näitä ehdotuksia, koska oikeusasiamiehen ja eri- 24492: tilanteita perus- ja erityispalveluja autavien yh- tyisalojen valtuutettujen asema ja tehtävien 24493: tiöiden osalta esim. teletoiminnassa. Normien luonne ovat erilaisia. Oikeusasiamiehen toimi- 24494: väheneminen ja niiden muuttuminen esim. tieto- valta rajoittuu virkamiehiin ja muihin julkista 24495: tekniikan käyttöä koskeviksi suosituksiksi on tehtävää hoitaviin. Yksityinen sektori ei sellaise- 24496: niinikään omiaan heikentämään laillisuusval- naan kuulu oikeusasiamiehen valvontaan. Eri- 24497: vonnan tehoa. Laillisuusvalvonnalta vaaditaan tyisalojcn valtuutettujen toimivalta ei sitä vas- 24498: näissä olosuhteissa joustavuutta ja uudistumis- toin määräydy samalla tavalla. Nämä valvovat 24499: kykyä. kukin omalla sektorillaan yleensä myös yksityis- 24500: ten tahojen, esimerkiksi elinkeinonharjoittajien 24501: toimintaa. 24502: Erityisalojen valtuutetut Oikeusasiamiehen toimivallasta ja toimenku- 24503: Keskushallintotyöryhmän muistion mukaan vasta on jo nykyisin ajoittain epätietoisuutta 24504: oli selvitettävä, mitä asianomaisten ministeriöi- yleisön keskuudessa. Oikeusasiamiehen rooli hä- 24505: den yhteydessä nykyisin olevia ns. erityisalojen märtyisi entisestään, jos samaan yhteyteen tulisi 24506: valtuutettujen ja asiamiesten tehtäviä voitaisiin vielä erityisalojen valtuutettuja, joilla kullakin 24507: koota eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian olisi erikseen määräytyvä toimivalta ja toimen- 24508: yhteyteen ja mitä valtuutettujen nykyisiä tehtä- kuva. 24509: 24510: 24511: 24512: 285 24513: MUUT ASIAT 24514: 24515: 24516: 24517: 24518: Oikeusasiamies on myös syyttäjäviranomai- Tällä hetkellä eduskunnan oikeusasiamiehellä 24519: nen omaan toimivaltaansa kuuluvissa virkari- ja valtioneuvoston oikeuskanslerilla on tasaver- 24520: kosasioissa. Tämä edellyttää häneltä ehdotonta tainen suhde ylimpinä laillisuusvalvojina. Kum- 24521: puolueettomuutta. Päinvastoin kuin erityisalo- pikaan ei valvo toinen toistaan, mutta kumpikin 24522: jen valtuutetut, oikeusasiamies ei voi syyttäjän- valvoo erityisalojen valtuutettuja. Jos jälkim- 24523: roolissaan toimia jonkin erityisryhmän avustaja- mäiset siirrettäisiin oikeusasiamiehen kanslian 24524: na ja edunvalvojana. Oikeusasiamiehen puo- yhteyteen, tämä perinteinen ja toimivaksi ha- 24525: lueettomuuskuva virkarikosten syyttäjänä kär- vaittu tasapaino järkkyisi. Oikeusasiamies ei 24526: sisi, jos erityisalojen edunvalvojia sijoitettaisiin enää voisi uskottavasti valvoa erityisalojen val- 24527: hänen kansliansa yhteyteen. tuutettuja, jos nämä olisivat hänen kansliansa 24528: Oikeusasiamiehen toiminta-ajatus perustuu yhteydessä toimivia kollegoja. Ilmeisesti ei 24529: nykyisellään keskeisesti siihen, että oikeusasia- myöskään oikeuskansleri enää voisi valvoa eri- 24530: mies on tietty henkilö eikä vain kasvoton virasto, tyisalojen valtuutettuja, jos nämä toimisivat oi- 24531: jossa on leegio erilaisia toimistoja ja virkamiehiä. keusasiamiehen "yhteydessä". Uudessa asemas- 24532: Tällaista "ihmiskasvoista" profiilia on myös kan- saan erityisalojen valtuutetut saattaisivat va- 24533: sainvälisessä keskustelussa pidetty ombudsman- pautua kokonaan heihin kohdistuvasta ulkopuo- 24534: instituutioiden olennaisen tärkeänä piirteenä. lisesta laillisuusvalvonnasta. 24535: Raskasta byrokratiaa on vältetty. Toinen mahdollisuus olisi se, että valtioneu- 24536: Jos eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia pai- voston oikeuskansleri jäisi käytännössä ainoaksi 24537: sutetaan isoksi laillisuusvalvontavirastoksi, jos- ylimmäksi laillisuusvalvojaksi. Tämä taas mer- 24538: sa olisi paljon erityyppisiä tehtäviä suorittavia kitsisi eduskunnan oikeusasiamiehen ja siten 24539: osastoja ja erilaisin toimivaltuuksin varustettuja myös eduskunnan vaikutusvallan heikennystä. 24540: virkamiehiä, hämärtyisi edellä mainittu toimin- Kansainvälisessä ombudsman-vertailussa erityis- 24541: ta-ajatus. Monimutkaisen viraston hallinto vaa- alojen valtuutetut ovat yleensä erillään parla- 24542: tisi oman byrokratiansa. Oikeusasiamiehen mentaarisista oikeusasiamiehistä. Tämä takaa 24543: kansliaa ei saisi sen vuoksi paisuttaa liian suurek- sen, että myös erityisalojen valtuutettuja valvo- 24544: si. Tällöin olisi vaarana, että asiakasläheisyys ja taan uskottavasti. Esimerkiksi muissa pohjois- 24545: sen vaatima herkkyys hukkuu hallintoon ja by- maissa on pidetty selvänä, että parlamentaariset 24546: rokratiaan. oikeusasiamiehet ovat operatiivisesti ja organi- 24547: Erityisalojen valtuutetut edustavat kukin satorisesti erillään erityisalojen valtuutetuista ja 24548: oman suppean alansa syvällistä asiantuntemus- ylimmän laillisuusvalvojan roolissaan valvovat 24549: ta. Tätä asiantuntemusta ja sen edellyttämiä viimeksi mainittuja. 24550: henkilöyhteyksiä on helpointa ylläpitää asian- OA Lehtimajan mielestä eri ministeriöiden yh- 24551: omaisen ministeriön yhteydessä. Ylimmät lailli- teydessä toimivien erityisalojen valtuutettujen 24552: suusvalvojat toimivat sitä vastoin yleisinä lin- asemaa on syytä selvittää, jolloin pohdittavaksi 24553: janvetäjinä perus- ja ihmisoikeuksien toteutu- tulee myös näiden suhde ylimpiin laillisuusvalvo- 24554: mista valvottaessa. On tärkeätä, että myös eri- jiin. Samoin on tärkeätä, että erityisalojen val- 24555: tyisalojen valtuutetut kuuluvat heidän valvon- tuutettujen operatiivinen riippumattomuus tur- 24556: taansa. Tämä takaa mahdollisimman yhtenäisen vataan riittävän hyvin. Sen vuoksi näiden tulee 24557: perus- ja ihmisoikeuskäytännön. olla organisatorisesti riittävän itsenäisiä. Ihmis- 24558: 24559: 24560: 24561: 286 24562: MUUTASIAT 24563: 24564: 24565: 24566: 24567: ten oikeusturvan näkökulmasta on kuitenkin pe- tietojenkäsittely- tai tietoverkkopalveluita atk- 24568: rusteltua, että erityisalojen valtuutettujen toi- palveluyritykseltä. Tämän sopimussuhteen ul- 24569: minnasta voidaan viime kädessä kannella ylim- kopuolella oleva kansalainen ei yleensä saa kor- 24570: mille laillisuusvalvojille samalla tavoin kuin mui- vausta virheistä tai vahingoista ainakaan tältä 24571: denkin viranomaisten toiminnasta. Oikeusasia- yritykseltä. Viranomainen voi puolestaan vedota 24572: miehen nykyisten toimintamahdollisuuksien siihen, että se oli menetellyt tavanomaisen huo- 24573: turvaamiseksi ja uskottavuuden säilyttämiseksi lellisesti valitessaan luotettavaa palvelu yritystä. 24574: on tärkeätä, että oikeusasiamiehen kanslian yh- Tietoturvallisuutta koskevissa järjestelyissä 24575: teyteen ei sijoiteta erityisalojen valtuutettuja tai luotetaan nykyisin erilaisiin tietoturvakartoi- 24576: muitakaan sellaisia erityisviranomaisia, jotka tuksiin, konsultteihin ja sopimuspohjaisiin atk- 24577: nykyisellään kuuluvat oikeusasiamiehen valvot- varakeskuspalveluihin. Liikeyrityksillä on mer- 24578: taviin. kittävä osuus tietoturvallisuuden ylläpidossa. 24579: OA Lehtimajan kirje valtiovarainministeriölle Mikäli nämä järjestelyt jonkin ennalta arvaa- 24580: 9.1.1993, dnro 2596/4/97 mattoman syyn vuoksi pettävät, on julkisen hal- 24581: linnon asiakas usein käytännössä vailla lain suo- 24582: jaa. 24583: "TIETOTURVALLISUUS JA LAKI" OA piti tarpeellisena, että atk-palvelusopimus- 24584: -SELVITYS ten ja tietoturvallisuussuositusten rinnalle sää- 24585: detään erityinen tietoturvallisuuslaki, jolla tur- 24586: Valtiovarainministeriö pyysi oikeusasiamie- 24587: vataan perusoikeuksien toteutuminen ja hyvän 24588: heltä lausuntoa Tietoturvallisuus ja laki -selvi- 24589: hallinnon periaate myös muuttuvassa toiminta- 24590: tyksestä ja erityisesti tietoturvallisuuslain säätä- 24591: ympäristössä. Samalla voitaisiin määrätä, minkä 24592: mistarpeesta. 24593: viranomaisen tehtäväksi tulisi vastata tietotur- 24594: OA Lehtimaja kiinnitti lausunnossaan huo- 24595: vallisuuden koordinoinnista. 24596: miota ihmisten perusoikeuksien toteutumisen ja 24597: OA Lehtimajan kirje valtiovarainministeriölle 24598: tietoturvallisuuden väliseen suhteeseen. Tieto- 24599: 17.3.1993, dnro 150/4/93 24600: tekniikan lisääntyvä käyttö julkishallinnossa on 24601: vaikuttanut myös hallinnon asiakkaiden oikeus- 24602: asemaan. Laillisuusvalvonnan kannalta on eri- 24603: tyisen tärkeätä, että julkishallinnon atk-toimin- HOLHOUSLAINSÄÄDÄNNÖN 24604: UUDISTAMINEN 24605: not perustuvat selkeisiin ja sitoviin normeihin, 24606: että vastuut palvelutuotannossa määritellään ja Oikeusministeriö pyysi oikeusasiamieheltä 24607: että julkisuus ja salassapito toteutetaan jousta- lausuntoa holhouslakityöryhmän mietinnöstä. 24608: vasti. Tietoverkoissa tarjottavien julkisten pal- OA Lehtimaja piti holhouslain ehdotettua uudis- 24609: veluiden tulisi olla luotettavia. tusta tarpeellisena ja kiireellisenä. Hän totesi 24610: Hallinnon rakennemuutos ja uudentyyppiset lausunnossaan rrtm. seuraavan. 24611: organisaatiot sekä atk-alan suositukset ovat Holhoustointa järjestettäessä kohdataan usein 24612: osoittautuneet ongelmallisiksi hallinnon perin- yhteensovittamisongelmia toisaalta klassis Len 24613: teisen valvottavuuden ja tarkastettavuuden vapausoikeuksien ja toisaalta sosiaalisten perus- 24614: kannalta. Laillisuusvalvonnan ala kapenee, kun oikeuksien välillä. Lakiehdotuksessa on asian- 24615: hallintoviranomainen tilaa sopimuspohjaisesti mukaisesti korostettu sitä, ettei kenenkään toi- 24616: 24617: 24618: 287 24619: MUUT ASIAT 24620: 24621: 24622: 24623: 24624: mintakelpoisuutta tule rajoittaa enempää kuin RATKAISTUT KANTELUT 24625: hänen etunsa vuoksi on välttämätöntä, ja toi- JA OMAT ALOITTEET 24626: saalta sitä, että holhouslainsäädännön tulee an- 24627: taa riittävästi suojaa niille, joilla ei ole edellytyk- PIISPAAN KOHDISTUVA HARHAOPPI- 24628: siä itse valvoa taloudellisia tai omaa henkilöään VÄITE 24629: koskevia etujaan ja oikeuksiaan. 24630: Pappi oli kirjallisesti vaatinut Porvoon hiippa- 24631: Uudet edunvalvontaa koskevat käsitteet 24632: kunnan tuomiokapitulilta toimenpiteitä katsoen 24633: "edunvalvoja" ja "päämies" ovat omiaan vähen- 24634: Porvoon piispan syyllistyneen harhaoppiin, kun 24635: tämään voimassa olevan lainsäädännön käsittei- 24636: tämä oli osallistunut ns. Porvoon sopimuksen 24637: siin ehkä liittyviä kielteisiä asenteita ja leimaa- 24638: tekemiseen. Tuomiokapituli oli jättänyt papin 24639: vuutta. Termi "edunvalvonta" on sinänsä osuva, 24640: vaatimuksen väärälle viranomaiselle osoitettuna 24641: mutta sen ehdotettu käyttöyhteys vaatii OA:n 24642: tutkimatta, koska tuomiokapituli ei ollut anta- 24643: mielestä totuttelua. 24644: nut piispalle kyseistä toimeksiantoa. Pappi kan- 24645: Holhoustoimen valtiollistamiseen on aihetta, 24646: teli tuomiokapitulin menettelystä oikeusasia- 24647: ottaen erityisesti huomioon, että holhoustoi- 24648: miehelle. 24649: meen liittyy merkittäviä oikeusturvakysymyk- 24650: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- 24651: siä. Holhoustoimen kenttä tarvitsee tuekseen 24652: van. 24653: ohjaavan, opastavan ja valvovan valtakunnalli- 24654: Kirkkolain 5 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan 24655: sen keskusjohdon. Koska holhousasioita hoitaisi- 24656: tuomiokapituli voi pidättää papin pappisviran 24657: vat eri viranomaiset, näiden välisen yhteistyön 24658: toimittamisesta, jos tämä ei ole pysynyt kirkon 24659: ja koordinoinnin tarve korostuu käytännössä. 24660: tunnustuksessa. Tätä säännöstä sovelletaan 24661: Ehdotettu järjestelmä kuitenkin parantanee lail- 24662: myös piispaan. 24663: lisuusvalvonnan tehoa verrattuna nykytilantee- 24664: Tuomiokapitulin ei olisi siten tullut ilmoitta- 24665: seen. 24666: mallaan perusteella jättää sille osoitettua kirjoi- 24667: Täysi-ikäisen henkilön oikeusturvan kannalta 24668: tusta tutkimatta. Sen olisi pitänyt ottaa kantaa 24669: saattaisi olla paikallaan harkita, tulisiko uuteen 24670: kysymykseen, edellyttikö papin kirjoitus tuo- 24671: lakiin ottaa erityinen säännös edunvalvontatar- 24672: miokapitulilta kirkkolain 5luvun 3 §:n 2 momen- 24673: vetta koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta. Jos- 24674: tin mukaisia toimenpiteitä vai ei. 24675: kus olisi näet hyödyllistä, jos viranomainen tekisi 24676: OA saattoi tuomiokapitulille tiedoksi käsityk- 24677: holhousviranomaiselle ilmoituksen edunvalvon- 24678: sensä sen menettelyn virheellisyydestä. 24679: nan tarpeessa olevasta henkilöstä. Tällaisen il- 24680: OA Lehtimajan päätös 19.1.1998, dnro 188/4/ 24681: moituksen saatuaan holhousviranomaisen tulisi 24682: 96 24683: selvittää asia. Esimerkiksi monien vanhusten, 24684: mielenterveyspotilaiden ja kehitysvammaisten 24685: edellytykset huolehtia eduistaan ja oikeuksis- 24686: taan voivat olla hyvinkin huonoja ilman että HOLHOTTAVAKSI ESITETYN HENKILÖN 24687: KUULEMINEN 24688: holhousviranomaisella olisi asiasta tietoa. 24689: OA Lehtimajan kirje oikeusministeriölle 17 .4. Kantelija pyysi tutkimaan, olivatko mm. Il- 24690: 1998, dnro 658/4/98 majoen kunnan holhouslautakunnan, sosiaali- 24691: lautakunnan, sosiaalijohtajan sekä terveyskes- 24692: 24693: 24694: 24695: 288 24696: MUUTASIAT 24697: 24698: 24699: 24700: 24701: kuslääkärin toimet olleet lainmukaisia hänen äi- puolestaan edellyttävät, että kaikille holhotta- 24702: tinsä holhoukseen liittyvissä toimenpiteissä. Li- vaksi esitetyn henkilön lapsille varataan tasa- 24703: säksi hän tiedusteli oikeusasiamiehen kantaa sii- puolisesti tilaisuus tulla kuulluksi. 24704: hen, ovatko holhooja ja sosiaaliviranomaiset Kanteluasiassa lääkärinlausunnot osoittivat 24705: menetelleet oikein siirtäessään potilaan kotihoi- AOA:n mukaan, että holhottavaksi esitetyn hen- 24706: dosta suljetulle dementiaosastolle potilasta hoi- kilön kuuleminen ei olisi ollut hänen terveydenti- 24707: taneiden asiantuntijalääkäreiden lausunnoista lansa vuoksi mahdotonta. AOA korosti, että 24708: huolimatta. kuuleminen on asian valmisteluvaiheessa erityi- 24709: sen tärkeää silloin kun on todennäköistä, että 24710: Holhottavaksi esitetyn henkilön ja hänen holhottavaksi haettavaa henkilöä ei kuulla tuo- 24711: omaistensa kuuleminen mioistuimessa. Sekä Seinäjoen käräjäoikeus että 24712: AOA Paunio viittasi päätöksessään hallitus- Vaasan hovioikeus oli kuullut kaikkia holhotta- 24713: muodon l §:ään, jossa turvataan ihmisarvon vaksi julistetun henkilön lapsia eikä ollut katso- 24714: loukkaamattomuus sekä yksilön vapaus ja oi- nut tarpeelliseksi hänen itsensä kuulemista. 24715: keudet. Hänen mukaansa säännös turvaa jokai- Tämän vuoksi AOA tyytyi saattamaan käsi- 24716: selle muiden oikeuksien käyttämisen perustana tyksensä kuulemisen tärkeydestä ja menettelys- 24717: olevan itsemääräämisoikeuden, johon puuttu- sä tältä osin asian valmistelussa olleesta puut- 24718: mista holhottavaksi julistaminen merkitsee. Sen teesta Ilmajoen kunnan holhouslautakunnan, 24719: vuoksi holhottavaksi julistamismenettelyn lain- sosiaalilautakunnan ja sosiaalijohtajan tietoon. 24720: mukaisuudelle ja huolellisuudelle sekä holhotta- 24721: vaksi julistettavan henkilön oikeusturvalle on 24722: Lääkärin valinta 24723: asetettava poikkeuksellisen korkeat vaatimuk- AOA totesi päätöksessään myös, että holhotta- 24724: set. vaksi julistettavanhenkilön oikeusturva edellyt- 24725: AOA totesi, että holhottavaksi julistamista tää, että hänen terveydentilaansa koskeva lau- 24726: koskevassa menettelyssä kuulemisen tarkoituk- sunto pyydetään ensisijaisesti lääkäriltä, johon 24727: sena on toteuttaa henkilön itsemääräämisoikeus. hänellä on ollut pitkäaikainen hoitosuhde. Eri- 24728: Sen avulla varmistutaan siitä, että holhottavaksi tyisen perusteltua tämä on silloin kun hoitava 24729: julisteHavan henkilön oma käsitys holhouksen lääkäri on kysymyksessä olevan erikoisalan lää- 24730: tarpeellisuudesta ja holhoojan henkilöstä voi- käri. Yksin se seikka, että lääkäriä on esittänyt 24731: daan päätöstä tehtäessä ottaa huomioon. Lisäksi joku riitaisen asian osapuolista ei AOA:n mukaan 24732: sen avulla saadaan myös tietoa henkilön kyvystä tee lääkärinlausuntoa epäluotettavaksi tai lau- 24733: huolehtia itseään ja omaisuuttaan koskevista sunnon antajaa puolueelliseksi. Lääkäri ei saa 24734: asioista. viranomaiselle lausuntoa antaessaan toimia ke- 24735: Kuulemisen tarkoituksena, samoin kuin hol- nenkään asiamiehenä. ] os kuitenkin on olemassa 24736: hottavaksi julistamisen tarkoituksena on turva- erityisiä syitä olettaa, että hoitavan lääkärin lau- 24737: ta se, ettei henkilön etu vaarannu. Siksi AOA:n sunto ei ole luotettava, tulee lausuntoa pyytää 24738: mukaan vain painavat syyt voivat tehdä hyväk- joltakulta muulta lääkäriltä. 24739: syttäväksi sen, ettei henkilöä itseään kuulla. Täl- AOA:n mukaan lääkärin valinnalla ja hänen 24740: lainen syy on esimerkiksi henkilön terveydentila. antamansa lausunnon sisällöllä on sitä suurempi 24741: Menettelyn puolueettomuus ja objektiivisuus merkitys oikeusturvan kannalta, mitä todennä- 24742: 24743: 24744: 289 24745: MUUTASIAT 24746: 24747: 24748: 24749: 24750: köisempää on, että henkilöä, jonka holhottavak- AOA korosti, että henkilön terveydentilaa kos- 24751: si julistamisesta on kyse, ei tulla henkilökohtai- kevan arvion tekeminen edellyttää yleensä lää- 24752: sesti kuulemaan asian käsittelyn aikana. Koska kärin ja potilaan tapaamista. Mikäli lausunto 24753: kanteluasiassa lausunnon antaneella terveyskes- sisältää vain tietoja potilasasiakirjoista, aikai- 24754: kuksen ylilääkärillä oli käytössään pitkältä ajal- semmista lääkärinlausunnoista ja niihin perustu- 24755: ta potilaan lääkärintodistukset sekä erikoissai- van arvion, saattaa lausunnon antaminen 24756: raanhoidossa tehtyjen uusimpien dementiatutki- AOA:n mukaan olla mahdollista antaa tapaa- 24757: musten tulokset ja hän tunsi potilaan tilanteen matta potilasta. 24758: aikaisempien hoitokontaktien perusteella, ei Lääkärinlausunnon luotettavuus edellyttää 24759: AOA:lla ollut huomautettavaa lääkärin valin- kuitenkin, että siitä käy selvästi ilmi, milloin 24760: nan osalta. lausunnon antaja tapasi potilaan ja se, mikä mer- 24761: AOA totesi kuitenkin, että jos holhousasiassa kitys lausunnossa mainituilla, mahdollisesti tois- 24762: sosiaalilautakunnan lausunnon valmistelijalla ten lääkäreiden aikaisempiin merkintöihin pe- 24763: on käytössään muidenkin lääkäreiden potilaasta rustuvilla tiedoilla on arvioitaessa henkilön to- 24764: antamia lausuntoja, joilla saattaa olla asian rat- dennäköistä terveydentilaa lausunnon antamis- 24765: kaisemiseen vaikutusta, tulee myös nämä saat- hetkellä. 24766: taa sosiaalilautakunnan tietoon. Vain näin on Kantelun tarkoittamasta lääkärinlausunnosta 24767: ratkaisijalla mahdollisuus arvioida, mikä merki- ei käynyt selvästi ilmi, että arvio potilaan tervey- 24768: tys lausunnoille on annettava. Koska kaikki dentilasta oli tehty häntä tapaamatta. Siinä ei 24769: asiassa esitetyt lääkärinlausunnot olivat olleet myöskään todettu, mikä merkitys tälle seikalle 24770: ainakin tuomioistuimen käytettävissä, ei AOA:n tai tapaamisesta kuluneelle ajalle oli lausunnon 24771: mukaan se seikka, ettei sosiaalijohtaja ollut toi- antajan mielestä annettava henkilön terveyden- 24772: mittanut kaikkia hänelle toimitettuja lääkärin- tilaa arvioitaessa. 24773: lausuntoja sosiaalilautakunnalle, edellyttänyt AOA katsoi, ettei puutteilla kuitenkaan ollut 24774: AOA:n taholta toimenpiteitä. asian lopputuloksen kannalta merkitystä ja tyy- 24775: tyi sen vuoksi saattamaan käsityksensä lääkärin- 24776: lausunnon sisällöstä ja potilaan tapaamisen mer- 24777: Lääkärinlausunnon antaminen 24778: kityksestä Ilmajoen kunnan terveyskeskuksen 24779: AOA:n mukaan lääkärinlausunnon antamista ylilääkärin tietoon. 24780: voidaan arvioida käyttämällä niitä vaatimuksia AOA Paunionpäätös 3.2.1998, dnro 18114/96 24781: ja periaatteita, joita lääkintöhallitus on aika- 24782: naan edellyttänyt lääkärinlausunnoita hol- 24783: housasioissa yleiskirjeessä 193417.10.1987, vaik- 24784: TASA-ARVOLAIN NOUDATTAMINEN 24785: ka yleiskirje ei olekaan enää voimassa. 24786: Sen mukaan lääkärinlausunnon tulee perustua Kantelija arvosteli valtiovarainministerin me- 24787: lausunnon antavan lääkärin lausunnon laatimi- nettelyä Postipankki Oy:n hallintoneuvoston 24788: sen ajankohtana suorittamaan tutkittavan hen- uusien jäsenten valinnassa naisten ja miesten 24789: kilökohtaiseen tutkimukseen, riippumatta siitä, tasa-arvosta annetun lain (tasa-arvolain) kan- 24790: tunteeko lausunnonantaja tutkittavan aikaisem- nalta. 24791: man hoitosuhteen perusteella. Hallintoneuvostosta oli erovuorossa neljä 24792: 24793: 24794: 24795: 290 24796: MUUTASIAT 24797: 24798: 24799: 24800: 24801: eduskuntaryhmien nimeämää hallintoneuvos- tahoja nimeämään edustajia toimielimeen, tulisi 24802: ton jäsentä, jotka kaikki olivat miehiä. V altiova- näitä pyytää nimeämään sekä nais- että mieseh- 24803: rainministeriö oli pyytänyt eduskuntaryhmiä ni- dokas kutakin paikkaa kohti. OA totesi, että 24804: meämään uudet ehdokkaansa hallintoneuvos- vaikka tasa-arvolaki ei sinänsä velvoittanut Pos- 24805: toon. Valtiovarainministeriö ei ollut erikseen tipankki Oy:n yhtiökokousta, se velvoitti kuiten- 24806: pyytänyt nimeämään mies- tai naisehdokkaita. kin niitä viranomaisia ja virkavastuulla toimivia 24807: Eduskuntaryhmät nimesivät erovuorossa olleet henkilöitä, jotka virkatehtävänään edustivat 24808: henkilöt uudelleen. Vakiintuneen käytännön Suomen valtiota yhtiökokouksessa. 24809: mukaan yhtiökokouksen harkintavalta hallinto- Lain edellyttämää tasapuolista edustusta ei 24810: neuvoston jäseniä valittaessa rajoittui käytän- täytä pelkästään yhden naisen tai yhden miehen 24811: nössä eduskuntaryhmien nimeämiin ehdokkai- mukana oleminen monijäsenisessä hallintoneu- 24812: siin. Valtiovarainministeri oli kuitenkin toimies- vostossa. Tasapuolisen edustuksen vaatimukses- 24813: saan yhtiökokouksessa 27.3.1995 Suomen val- ta voidaan kuitenkin poiketa erityisestä syystä. 24814: tion edustajana valinnut hallintoneuvostonjäse- Sukupuolten tasa-arvoa koskevan lainsäädän- 24815: niksi muut erovuorossa olleet entiset jäsenet uu- nön tarkoituksena on ollut nimenomaan muut- 24816: delleen paitsi yhden miehen tilalle toisen miehen. taa vallitsevia käytäntöjä. Mikäli ns. vakiintu- 24817: Hallintoneuvoston sukupuolijakaumaksi tuli si- neesta käytännöstä pidetään kiinni, ei lainsää- 24818: ten se, että 12 jäsenestä vain yksi oli nainen. dännön tavoitteena oleva tasapuolisen edustuk- 24819: OA Lehtimaja lausui kannanottonaan seuraa- sen vaatimus toteudu. Sen vuoksi vakiintunutta 24820: van. käytäntöä ei voida pitää sellaisena erityisenä 24821: Tasa-arvolain 1.3.1995 voimaan tulleen 4 §:n 1 syynä, joka oikeuttaisi poikkeamaan lain edellyt- 24822: momentin (206/95) mukaan viranomaisten tulee tämästä tasapuolisesta edustuksesta. 24823: edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ta- Se seikka, että henkilö on aikaisemmin toimi- 24824: voitteellisesti ja suunnitelmallisesti ja erityisesti nut kyseessä olevassa elimessä ja tällä tavoin 24825: muuttamalla niitä olosuhteita, jotka estävät hankkinut tehtävään liittyvää asiantuntemusta 24826: tasa-arvon toteutumista. Säännös asettaa viran- ja kokemusta, voi sitä vastoin olla erityinen syy 24827: omaisille yleisen velvollisuuden edistää tasa-ar- poiketa tasapuolisen edustuksen periaatteesta. 24828: voa siten, että miehet ja naiset voivat tasaveroi- Enemmistösukupuolta edustavan henkilön uu- 24829: sesti osallistua yhteiskunnalliseen päätöksente- delleenvalinta ei kuitenkaan OA:n mukaan saa 24830: koon. Tasa-arvon edistäminen tulee sisällyttää muodostua automaattiseksi ratkaisuksi. Mie- 24831: entistä selkeämmin myös kaikkeen valmistelu- luummin olisi pyrittävä löytämään täydennyk- 24832: työhön. seksi sellaisia vähemmistösukupuolen edustajia, 24833: Jos valtioenemmistöisellä yhtiöllä on hallinto- joilla myös on tarvittava asiantuntemus. 24834: neuvosto, tulee siinä tasa-arvolain mukaan olla 24835: Ministerin menettely 24836: tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei eri- 24837: tyisistä syistä muuta johdu. Mikäli elinten aset- Tasapuolisen edustuksen vaatimuksesta poik- 24838: tamista edeltää ehdokkaiden nimeäminen, olisi keamiseen oikeuttava erityinen syy on aina ni- 24839: miesten ja naisten tasapuolista edustusta koske- menomaisesti yksilöitävä ja siihen vetoaminen 24840: va vaatimus otettava huomioon jo ehdokasaset- on perusteltava. Kantelun tarkoittamassa ta- 24841: telussa. Jos viranomaiset pyytävät ulkopuolisia pauksessa ministeri ei ollut esittänyt sellaista eri- 24842: 24843: 24844: 24845: 291 24846: MUUT ASIAT 24847: 24848: 24849: 24850: 24851: tyistä syytä, jonka vuoksi tasa-arvolain asetta- kohti. Ministeriö olisi myös voinut pyytää edus- 24852: maa tasapuolisen edustuksen vaatimusta ei olisi kuntaryhmiltä lausunnon siitä, oliko aliedustet- 24853: voitu noudattaa hallintoneuvoston täydennys- tuna olevaa sukupuolta edustavia ehdokkaita ol- 24854: vaalin yhteydessä. Sen vuoksi OA katsoi, että lut ylipäänsä käytettävissä. Näiden lausuntojen 24855: valtiovarainministeri oli toimiessaan Suomen perusteella olisi voitu todeta ne erityiset syyt, 24856: valtion edustajana Postipankki Oy:n yhtiökoko- jotka mahdollisesti oikeuttivat poikkeamaan ta- 24857: uksessa menetellyt tasa-arvolain 4 §:n 3 momen- sapuolisen edustuksen vaatimuksesta. Koska 24858: tin vastaisesti valitessaan uusiksi jäseniksi hal- valtiovarainministeriö ei ollut osaltaan huolehti- 24859: lintoneuvostoon vain miehiä, vaikka sen kahdes- nut siitä, että tällaiset erityiset syyt olisi nimen- 24860: tatoista jäsenestä ennestään vain yksi oli edusta- omaan voitu todeta ja yksilöidä, OA katsoi, että 24861: nut naissukupuolta. OA:n mukaan olisi ollut eri- myös valtiovarainministeriö oli toiminut tasa- 24862: tyisen perusteltua odottaa, että tasa-arvolakiin arvolain 4 §:n vastaisesti. 24863: sisältyvä tasapuolisen edustuksen vaatimus olisi Menettelyn moitittavuutta arvioidessaan OA 24864: tullut valintatilanteessa huomioon otetuksi, kun otti huomioon sen, että tasa-arvolain 4 §:n 3 24865: yhtiökokous poikkesi etukäteen parlamentaari- momentti oli ollut voimassa vainvajaan kuukau- 24866: sesti valmistelluista henkilövalinnoista valitse- den ennen puheena olevaa täydennysvaalia ja 24867: malla eduskuntaryhmän nimeämän entisenjäse- henkilövalintojen valmistelu oli todennäköisesti 24868: nen tilalle kokonaan uuden henkilön. tapahtunut jo ennen lainmuutoksen voimaantu- 24869: loa. Kysymyksessä saattoi siten olla vain siirty- 24870: Ministeriön menettely mävaiheen ongelma. Saadun tiedon mukaan 24871: Tasa-arvovaltuutetun lausunnon mukaan val- käytäntöä onkin sittemmin muutettu. 24872: tiovarainministeriö ei ollut hallintoneuvoston OA saattoi käsityksensä menettelyn virheelli- 24873: täydennysvaalia valmistellessaan toiminut tasa- syydestä valtiovarainministeriön ja tuolloin mi- 24874: arvolain mukaisesti, koska se ei ollut pyrkinyt nisterinä toimineen henkilön tietoon sekä kiinnit- 24875: vaalin valmisteluvaiheessa toteuttamaan lain ti valtiovarainministeriön huomiota vastaisen 24876: tavoitteita niiden mahdollisuuksien puitteissa, varalle siihen, että valtioenemmistöisten yhtiöi- 24877: joita sillä olisi ollut käytettävinään. den hallintoelimissä tulee tasa-arvolain mukaan 24878: OA totesi, että viranomaisten on aktiivisesti olla tasapuolisesti sekä naisia että miehiä. 24879: toimittava aliedustettuna olevan sukupuolen OA Lehtimajan päätös 4.2.1998, dnro 847/4/95 24880: osuuden lisäämiseksi, kunnes tosiasiallinen tasa- 24881: arvo on toteutunut. On selvää, että valtiovarain- 24882: ministeriö ei voi sanella ehtoja eduskuntaryh- TERVEYDENHOIDON KORVAAMINEN 24883: U LKOASIAI NHALLI N NOSSA 24884: mien henkilövalinnoille. Yhtä selvää on kuiten- 24885: kin myös se, ettei ministeriö voi väistää omaa Yhdysvaltalainen lääkäri arvosteli Suomen ul- 24886: vastuutaan tasa-arvolain tavoitteiden toteutu- koasiainministeriön palveluksessa Yhdysvallois- 24887: misesta omalla hallinnonalallaan. sa olevien henkilöiden raskaudesta ja synnytyk- 24888: OA:n mielestä valtiovarainministeriön olisi sestä aiheutuvien kustannusten korvauskäytän- 24889: kantelun tarkoittamassa tapauksessa tullut pyy- töä. 24890: tää eduskuntaryhmiä nimeämään sekä mies- että Ulkoasiainministeriö oli kehottanut työnteki- 24891: naisehdokas kutakin hallintoneuvostopaikkaa jäitään synnyttämään Suomessa. Mikäli henkilö 24892: 24893: 24894: 292 24895: MUUTASIAT 24896: 24897: 24898: 24899: 24900: ei ollut tätä halunnut, ministeriö oli korvannut siihen, ettei luoda syrjiviä käytäntöjä. Lisäksi on 24901: kulut Suomen kustannustason mukaan. Tapauk- muistettava se erityinen perusoikeussuoja, joka 24902: set oli pyritty käsittelemään yksittäistapauksi- hallitusmuodon mukaan kuuluu perheelle ja lap- 24903: na, mutta lähtökohtana oli kuitenkin ollut kus- selle. 24904: tannusten säästäminen. Mikäli synnyttävälle äi- Tosin päätöksenteossa on aina otettava huo- 24905: dille olisi aiheutunut lentomatkasta terveydelli- mioon yksittäistapausten erilaisuus. Pitkään leu- 24906: nen riski, synnytyksen tapahtumista Suomessa tomatkaan saattaa sisältyä vakavia terveydelli- 24907: ei ollut vaadittu. siä riskejä. Nämä voivat tapauksesta riippuen 24908: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- asettaa reunaehtoja kustannusten säästämiselle. 24909: van. OA katsoi, ettei ollut aihetta epäillä ulko- 24910: Lain mukaan valtion virkamiesten terveyden- asiainministeriön ylittäneen sille lain mukaan 24911: huolto kustannetaan ulkomaisessa asemamaassa kuuluvaa harkintavaltaa, mutta kiinnitti kui- 24912: järjestettynä vain siihen ajankohtaan saakka tenkin ministeriön huomiota säästöharkintaa ra- 24913: kuin sen järjestämistä ulkomailla on ollut pidet- joittaviin näkökohtiin. 24914: tävä perusteltuna, edellyttäen, että terveyden- OA Lehtimajankirje 16.3.1998, dnro 2557/4/95 24915: huolto voidaanjärjestää tarkoituksenmukaisem- 24916: min Suomessa. Tässä harkinnassa on otettava 24917: huomioon sairauden laatu ja hoidosta aiheutu- EU-ASIAKIRJOJEN SAATAVUUS 24918: KANSALLISKIELILLÄ 24919: neet kokonaiskustannukset. 24920: Laki antaa ulkoasianministeriölle laajan har- Kansanedustaja arvosteli sitä, että kauppa- ja 24921: kintavallan päätettäessä asemamaassa järjeste- teollisuusministeriön eduskunnan suurelle valio- 24922: tyn terveydenhuollon kustannusten korvaami- kunnalle toimittamasta Euroopan unionin kil- 24923: sesta. Tässä tarkoituksenmukaisuusharkinnassa pailupolitiikan vertikaalisia rajoituksia käsitte- 24924: voidaan ottaa huomioon paitsi sairauden laatu levästä vihreästä kirjasta ei ollut käytettävissä 24925: myös hoidosta aiheutuneet kokonaiskustannuk- suomenkielistä käännöstä. Kantelija katsoi, ettei 24926: set ja niiden rajoittamiseen tähtäävät näkökoh- kansanedustajilla ollut mahdollisuutta muodos- 24927: dat. taa varmaa ja luotettavaa käsitystä vieraalla 24928: Päätöksenteossa on kuitenkin ennen kaikkea kielellä saadusta informaatiosta. 24929: painotettava perusoikeusnäkökohtia ja hallinto- Kauppa- ja teollisuusministeriössä oli laadittu 24930: toimintaa yleisesti ohjaavia oikeudellisia peri- vihreästä kirjasta suomeksi muistion muotoinen 24931: aatteita. Viranomaisen harkintavaltaa rajoittaa tiivistelmä, joka annettiin eduskunnalle saman- 24932: muun muassa yhdenvertaisuusperiaate. Tämä aikaisesti kuin itse asiakirja englanninkielisenä. 24933: edellyttää, ettei ketään ainakaan raskaudesta tai Tämä oli johtunut siitä, että suomenkielistä ver- 24934: synnytyksestä johtuvasta syystä saateta eri ase- siota ei vielä tuossa vaiheessa ollut. Euroopan 24935: maan terveydenhuoltokustannusten korvaami- unionin komissio oli ilmoittanut vihreän kirjan 24936: sessa. Julkinen valta on velvollinen edistämään antamisen yhteydessä, että sitä koskevat kom- 24937: sukupuolten tasa-arvoa työelämässä. Näistä mentit tuli toimittaa komissiolle tiettyyn määrä- 24938: syistä nimenomaan raskaudesta ja synnytykses- aikaan mennessä. 24939: tä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta pää- Kun vihreää kirjaa käsiteltiin eduskunnan ta- 24940: tettäessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota lousvaliokunnan kokouksessa, asia pantiin suo- 24941: 24942: 24943: 24944: 293 24945: MUUTASIAT 24946: 24947: 24948: 24949: 24950: menkielisen aineiston puuttumista koskevan nan käyttöön suomenkielinen tiivistelmä. Tämä 24951: muistutuksen johdosta pöydälle siksi, kunnes toimitettiin eduskunnalle valtiopäiväjärjestyk- 24952: vihreä kirja olisi käännetty kotimaisille kielille. sen 54 e §:ssä tarkoitettuna selvityksenä. Selvi- 24953: Kauppa- ja teollisuusministeriö toimitti kuiten- tyksen liitteeksi oheistettiin myös alkuperäinen 24954: kin asiakirjan suomenkielisen version eduskun- ED-asiakirja englanninkielisenä versiona. 24955: nalle vielä samana päivänä. Se jaettiin talousva- Kielilain mukaan hallituksen selvitykset edus- 24956: liokunnanjäsenille seuraavan päivän kokoukses- kunnalle on annettava suomeksija ruotsiksi. Sen 24957: sa. sijaan tulkinnanvaraista on, ulottuuko tämä 24958: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- vaatimus myös eduskunnalle annettavien selvi- 24959: van. tysten liitteisiin. Oikeusministeriön lausunnon 24960: Kansanedustajalla on oikeus saada myös ED- mukaan suomen ja ruotsin kieltä koskeva vaati- 24961: asioissa kaikki tarpeellinen tieto omalla äidinkie- mus ei välttämättä koskenut selvitysten liitteitä. 24962: lellään. ED -asioiden ylikansallinen luonne ja nii- Eduskunnalle annettu selvitys ei sen vieraskie- 24963: den valmistelun monikielisyys kuitenkin vai- lisestä liitteestä huolimatta ollut OA:n mielestä 24964: keuttavat kansalliskielisten versioiden oikea-ai- lainvastainen, mikäli olennainen tieto selvityk- 24965: kaista saatavuutta. Näin tullee olemaan vast- sen kohteena olleesta ED-asiasta oli onnistuttu 24966: edeskin siitä huolimatta, että suomen-ja ruotsin- sisällyttämään suomenkieliseen tiivistelmään. 24967: kielisten ED-asiakirjojen saatavuutta on nykyi- Ongelmallisena OA piti kuitenkin sitä, että selvi- 24968: sellään yleisesti ottaen pidetty kohtuullisen hy- tykseen oheistettu alkuperäisasiakirja oli ollut 24969: vänä. ainoastaan niiden kansanedustajien luettavissa, 24970: Toisaalta on kansanvallan toteutumisen kan- jotka olivat osanneet asianomaista vierasta kiel- 24971: nalta tärkeätä, että eduskunta saa ED -asioiden tä. Tämä oli ollut omiaan saattaman kansan- 24972: valmistelusta tietoa mahdollisimman varhaises- edustajat eriarvoiseen asemaan ja siten loukkaa- 24973: sa vaiheessa. Suuri valiokunta onkin painottanut maan yhdenvertaisuuden periaatetta. 24974: (SuVL 3/1995 vp.) valtioneuvoston velvollisuut- Toisaalta ei olisi ollut järkevää lykätä selvityk- 24975: ta saattaa ED-asiat oikea-aikaisesti eduskunnan sen antamista kiireeilisessä asiassa pelkästään 24976: käsiteltäväksi siten, että eduskuntaa ei missään virallisen käännöksen odottamiseksi, kun asia- 24977: olosuhteissa aseteta tapahtuneiden tosiasioiden kirjan olennaisesta sisällöstä voitiin joka tapauk- 24978: eteen sen enempää Suomen hallituksen neuvotte- sessa informoida eduskuntaa. Vieraskielisen al- 24979: lukantojen muovaamisen kuin unionissa tehtä- kuperäisasiakirj an poisjättäminen eduskunnalle 24980: vän päätöksen sisällönkään suhteen. Tästä on annetusta selvityksestä olisi tuskin sekään rat- 24981: aiheutunut valtioneuvostolle valintatilanteita: kaissut ongelmaa. Tällainen menettely olisi su- 24982: toimitetaanko eduskunnalle heti selvitys sellai- pistanut eduskunnan käyttöön saatetun tiedon 24983: sestakin ED-asiasta, jota koskevista alkupe- kokonaismäärää ja olisi myös olennaisesti hei- 24984: räisasiakirjoista ei ole vielä saatavana kansallis- kentänyt eduskunnan mahdollisuuksia kontrol- 24985: kielisiä käännöksiä, vai odotetaanko käännösten loida sille annetun kansalliskielisen selvityksen 24986: valmistumista? luotettavuutta. 24987: Kantelun tarkoittamassa asiassa ongelma rat- Oikeusministeriön mukaan ns. vihreät kirjat 24988: kaistiin niin, että vieraskielisestä asiakirjasta ovat keskusteluasiakirjoja, joissa esitetään ED :n 24989: laadittiin valtioneuvostossa laadittu eduskun- komission suunnitteleman säädöshankkeen ylei- 24990: 24991: 24992: 24993: 294 24994: MUUTASIAT 24995: 24996: 24997: 24998: 24999: siä suuntaviivoja. Vihreät kirjat ovat lähinnä OA saattoi käsityksensä tiedoksi valtioneuvos- 25000: keino kartoittaa komission suunnittelemasta ton kanslialle, ulkoasiainministeriölle, oikeusmi- 25001: hankkeesta vallitsevia näkemyksiä. Niiden nisteriölle sekä kauppa- ja teollisuusministeriöl- 25002: kääntämisestä EU:n virallisille kielille huolehti- le. 25003: vat EU:n omat toimielimet. Vihreiden kirjojen OA Lehtimajan kirje 18.3.1998, dnro 712/4/97 25004: erillinen kääntäminen Suomessa ei olisi oikeus- 25005: ministeriön mielestä välttämättä tarkoituksen- 25006: mukaista eikä edes tarpeellista, koska eduskun- TAVARA-ARPAJAISTEN TOIMEENPANO 25007: nan tiedonsaanti voidaan turvata myös kirjoitta- Kantelija epäili tavara-arpajaisten toimeenpa- 25008: malla alkuperäisasiakirjaa koskevia perusteelli- nemista koskevien lupahakemusten käsittelyn 25009: sia muistioita ja tiivistelmiä. puolueettomuutta ja katsoi, että lupakäytännöl- 25010: Vihreiden kirjojen virallisen käännöksen odot- lä rajoitetaan perusteettomasti tavara-arpajais- 25011: taminen voisi viivästyttää eduskunnalle annet- ten käytännön tehtävissä avustavien yritysten 25012: tavaa selvitystä. Näin olisi ilmeisesti käynyt täs- elinkeinon harjoittamisen vapautta. Kantelija 25013: säkin tapauksessa. Eduskuntaa oli kuitenkin py- kiinnitti erityisesti huomiota rahankeräys- ja ta- 25014: ritty informoimaan itse asiasta jo mahdollisim- vara -arpa j aislautakunnan lausun tomenettelyyn 25015: man varhaisessa vaiheessa. sekä lautakunnan jäsenten sidonnaisuuksiin. 25016: OA ei pitänyt kauppa- ja teollisuusministeriön Kantelussa oli kysymys myös Helsingin poliisi- 25017: menettelyä tässä asiassa lainvastaisena tai sillä laitoksen virkamiehen sivutoimesta Arpajaiskes- 25018: tavoin virheellisenä, että eduskunnan oikeus- kus ry:n sihteerinä. 25019: asiamiehellä olisi ollut aihetta puuttua asiaan. OA Lehtimaja esitti kannanottonaan seuraa- 25020: OA katsoi kysymyksen olevan viime kädessä van. 25021: erilaisten intressien painotuksesta ja punninnas- 25022: ta tilanteessa, missä vastakkain olivat yhtäältä Rahankeräys- ja tavara-arpajaislautakun- 25023: eduskunnan oikeus saada mahdollisimman nope- 25024: nan lausunnot 25025: asti tietoa EU -asioiden valmistelusta ja toisaalta Elinkeinon harjoittamisen vapaus on perusoi- 25026: perustuslaeissa säädetty vaatimus suomen ja keus, jota voidaan rajoittaa vain lailla. Arpajais- 25027: ruotsin kielen käytöstä eduskunnalle annettavis- ten järjestäminen oli arpajaislailla säädetty lu- 25028: sa asiakirjoissa. Kysymyksessä oli myös kansan- vanvaraiseksi toiminnaksi. Rahankeräys- ja ta- 25029: edustajien yhdenvertainen mahdollisuus osallis- vara-arpajaislautakunnan tehtävänä oli antaa 25030: tua valtiopäivätyöhön. tavara-arpajaisasioissa lausuntoja arpajaisten 25031: OA totesi, että kysymys eduskunnalle valtio- tarkoituksenmukaisuudesta yleisen edun kan- 25032: päiväjärjestyksen 54 e §:n nojalla annettavien nalta. Lopullisesti lupa-asiat ratkaistiin läänin- 25033: selvitysten liiteasiakirjojen kääntämisestä oli hallituksissa. 25034: lainsäädännön valossa toistaiseksi avoin. Oikeus- Aikaisemmin katsottiin, että suurarpajaistoi- 25035: ministeriön ja ulkoasiainministeriön lausunnois- mintaa voitiin julkisen intressin kannalta järjes- 25036: sa mainitut järjestelyt- tiivistelmien laatiminen tää riittävän luotettavasti vain jos Arpajaiskes- 25037: ja kielivaraumat- olivat yleensä riittäviä niissä kus ry suoritti arpajaisten toimeenpanoon liitty- 25038: tapauksissa, joissa täydellistä käännöstä ei välit- vätkäytännön tehtävät. Vuoden 1970 alusta voi- 25039: tömästi ollut käytettävissä. maan tulleen tavara-arpajaisasetuksen mukaan 25040: 25041: 25042: 25043: 295 25044: MUUT ASIAT 25045: 25046: 25047: 25048: 25049: yhdistyksen virallinen asema suurarpajaisten Sen jälkeen kun Arpajaiskeskus ry:n julkisoi- 25050: järjestäjänä kuitenkin poistettiin. Suurarpajais- keudellinen erityisasema oli lakannut vuonna 25051: ten tarpeellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden 1970, lainsäädännöstä ei OA:n mielestä enää saa- 25052: arvioiminen yleisen edun kannalta siirrettiin nut tukea sille tulkinnalle, että ainoastaan Arpa- 25053: Arpajaiskeskus ry:ltä ensin tavara-arpajaistoi- jaiskeskus ry:n jäsenjärjestöt olisivat olleet ylei- 25054: mikunnalle ja edelleen sittemmin perustetulle sen edun kannalta riittävän luotettavia arpajais- 25055: rahankeräys- ja tavara-arpajaislautakunnalle. ten käytännöllisiksi toimeenpanijoiksi. 25056: Arpajaislaissa ei ollut täsmällisesti määritelty Ottaen huomioon lainsäädännön tulkinnanva- 25057: tavara-arpaJaistoiminnan luvanvaraisuuden raisuuden, lautakunnan esittämät harkintape- 25058: ulottuvuutta eli voitiinko tämän katsoa ulottu- rusteet ja käytännöllisiksi toimeenpanijoiksi esi- 25059: van myös arpajaisten käytännönjärjestämisessä tettyjen toistaiseksi vähäisen määrän OA ei kui- 25060: mukana oleviin tahoihin. Tulkintavaikeuksia ai- tenkaan katsonut rahankeräys- ja tavara-arpa- 25061: heutti se, ettei "käytännöllisen toimeenpanijan" jaislautakunnan ylittäneen harkintavaltaansa 25062: käsitettä ollut laissa määritelty. Epäselvyyttä oli lausuntoja antaessaan. OA korosti, että luvanva- 25063: syntynyt myös siitä, oliko ainoastaan rahankerä- raisen arpajaistoiminnan rajat tulisi kaikilta osil- 25064: ys- ja tavara-arpajaislautakunnalla oikeus mää- ta määritellä arpajaislaissa. Sääntelyn pitäisi ko- 25065: rätä käytännöllinen toimeenpanija vai oliko lää- konaisuudessaan olla mahdollisimman selkeätä, 25066: ninhallituksella tässäkin suhteessa itsenäinen jotta voitaisiin varmistaa ennustettava ja yh- 25067: harkinta valta. denvertainen kohtelu kaikille osapuolille. 25068: Selvityksen mukaan rahankeräys- ja tavara- 25069: arpajaislautakunta oli kuitenkin lausunnoissaan Rahankeräys- ja tavara-arpajaislauta- 25070: puoltanut suurarpajaisten käytännöllisiksi toi- 25071: kunnan jäsenen esteellisyys 25072: meenpanijoiksi vain Arpajaiskeskus ry:n jäsen- Rahankeräys- ja tavara-arpajaislautakunnan 25073: järjestöjä. Lautakunta oli perustellut tätä sillä, yksi jäsen, jonka valtioneuvosto oli nimittänyt 25074: että käytännölliseksi toimeenpanijaksi haluttiin puolueiden asettamista ehdokkaista, toimi Arpa- 25075: hyväksyä vain sääntöjensä mukaan yleishyödyl- jaiskeskus ry:n jäsenjärjestön palveluksessa 25076: listä toimintaa harjoittavia yhteisöjä, jotka eivät myyntipäällikkönä. Hänet oli valittu edusta- 25077: jakaneet "osinkoa" jäsenilleen tai osakkailleen. maan rahankeräys- ja tavara-arpajaisasetuksen 25078: Tämän katsottiin parhaiten takaavan arpajais- l §:ssä vaadittua "aatteelliseen toimintaan pe- 25079: lainsäädännön periaatteiden toteutumisen eli rehtyneisyyttä". 25080: tuoton ohjautumisen yleishyödyllisiin tarkoi- Lautakunnan kokoonpanossa oli OA:n mu- 25081: tuksiin. kaan ilmeisesti pyritty jo ennakolta ottamaan 25082: Lautakunnalla oli joka tapauksessa laaja har- huomioon, että aatteelliseen toimintaan pereh- 25083: kintavalta sen suhteen, oliko arpajaisten käytän- tyneillä asiantuntijajäsenillä saattoi olla tiettyjä 25084: nölliseksi toimeenpanijaksi esitetty yhteisö ylei- intressikytköksiä. Tässä asetelmassa asiantunti- 25085: sen edun kannalta riittävän luotettava tähän jajäsenten henkilökohtaista esteellisyyttä ei voi- 25086: tehtävään. Harkintavaltaa ohjasivat luonnolli- tu arvioida yhtä ankarasti kuin virkamiesten 25087: sesti yleiset hallinto-oikeudelliset periaatteet eli kohdalla. lntressikytkökset eivät kuitenkaan 25088: yhdenvertaisuus, objektiivisuus, tarkoitussidon- saaneet horjuttaa lautakunnan sisäistä tasapai- 25089: naisuus ja suhteellisuus. noa, jota sen henkilökokoonpanoa koskevalla 25090: 25091: 25092: 25093: 296 25094: MUUT ASIAT 25095: 25096: 25097: 25098: 25099: säännöksellä oli pyritty turvaamaan. Juuri tämä teerinä toimiessaan hän oli ilmoittanut yhteys- 25100: tasapaino nähtiin takuuna siitä, että lautakun- tiedoikseen virkapaikkansa osoitteen. 25101: nan antamassa lausunnossa erisuuntaiset näke- OA totesi, että valtion virkamiehen ei tulisi 25102: mykset lopulta tasoittuvat ja että lausunto siten käyttää virka-asemaansa hyväkseen, kun hän 25103: kokonaisuutena edusti hallintotoiminnalta vaa- hoiti paikallista sivutointa. Virkapaikan osoit- 25104: dittavaa objektiivisuutta. teen ilmoittaminen ei ollut asianmukaista. Tämä 25105: Asiaa oli kuitenkin mahdollista tulkita myös oli omiaan antamaan ulkopuolisille sen kuvan, 25106: toisin. Kun kysymyksessä oli laajaan tarkoituk- että sivutointa koskevat yhteydenotot olivat 25107: senmukaisuusharkintaan perustuvasta lausun- mahdollisia myös virka-aikana ja että virkamies 25108: nosta, ihmisten luottamusta hallinnon puolueet- voi siten käyttää virka-aikaa myös sivutoimensa 25109: tomuuteen ei voitu varmistaa arvioimalla asiaa hoitamiseen. 25110: pelkästään lautakunnan työn lopputuloksen Lisäksi nimenomaan poliisilaitoksen osoitteen 25111: valossa. Lisäksi lausunto jouduttiin antamaan käyttäminen loi tässä tapauksessa ulkopuolisille 25112: asiasta, missä luvanvaraisen toiminnan ulottu- sen virheellisen kuvan, että Arpajaiskeskus ry 25113: vuus oli epäselvä. Uskottavan käsittelyn varmis- liittyi jollakin tavoin arpajaisten viralliseen val- 25114: tamiseksi piti silloin ottaa huomioon myös lauta- vontaan. 25115: kunnan jäsenten omakohtaiset kytkökset. OA saattoi tämän käsityksensä Helsingin polii- 25116: Esteellisyyssäännösten tarkoituksena oli suo- silaitoksen ja asianomaisen virkamiehen tietoon. 25117: jata ihmisten luottamusta hallintoasioita käsit- OA Lehtimajan päätös 19.3.1998, dnro 1207/4/ 25118: televien henkilöiden puolueettomuuteen estä- 97 25119: mällä mahdollisten ulkopuolisten intressien vai- 25120: kutus hallintotoimintaan. Lautakunnan jäsenen 25121: sidos yhteisöön, jonka lautakunta oli hyväksy- JHTT-LAUTAKUNNAN JÄSENTEN 25122: ESTEELLISYYS 25123: nyt arpajaisten käytännölliseksi toimeenpani- 25124: jaksi, saattoi vaarantaa luottamuksen lautakun- J ulkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslau- 25125: nanjäsenen puolueettomuuteen ja aiheuttaa hal- takunta (JHTT-lautakunta) oli hylännyt kante- 25126: lintomenettelylain 10 §:n 1 momentin 6 kohdassa lijan hakemuksen julkishallinnon ja -talouden 25127: tarkoitetun esteellisyyden. OA:n mielestä ei ollut tilintarkastajan tutkintoon (JHTT-tutkintoon) 25128: asianmukaista, että arpajaislupa-asioita lauta- osallistumisesta. Kaksi JHTT-lautakunnan jä- 25129: kunnan jäsenenä käsitteli tällainen henkilö. sentä toimivat samalla Suomen Kuntaliiton 25130: OA saattoi nämä käsityksensä rahankeräys- ja omistaman tilintarkastusyhtiön hallituksen jä- 25131: tavara-arpajaislautakunnan sekä sisäasiainmi- seninä, toinen myös sen toimitusjohtajana. 25132: nisteriön tietoon ja vastaisen varalle huomioon Kan telij a katsoi näidenjäsenten olleen esteelli- 25133: otettaviksi. siä käsittelemään, ei vain kyseisen tilintarkastus- 25134: yhtiön työntekijöiden vaan myös yhtiön potenti- 25135: Poliisilaitoksen virkamies Arpajaiskeskus aalisten kilpailijoiden hakemuksia JHTT-tut- 25136: ry:n sihteerinä kintoon osallistumiseksi. Rajoitettaessa tutkin- 25137: Helsingin poliisilaitoksen toimistosihteeri oli toon osallistuvien määrää rajoitetaan samalla 25138: työnantajansa luvalla toiminut Arpajaiskeskus markkinoilla toimivien tilintarkastajien määrää, 25139: ry:n sivutoimisena sihteerinä. Lautakunnan sih- mikä taas oli kantelijoiden mukaan omiaan vah- 25140: 25141: 25142: 25143: 297 25144: MUUTASIAT 25145: 25146: 25147: 25148: 25149: vistamaan lautakunnan jäsenten edustaman ti- tarkoituksena on suojata ihmisten luottamusta 25150: lintarkastusyhtiön omaa kilpailuasemaa. hallintoasioita käsittelevien henkilöiden puolu- 25151: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- eettomuuteen estämällä mahdollisten ulkopuo- 25152: van. listen intressien vaikutus hallintotoimintaan. 25153: JHTT -lautakunnan kokoonpanon sääntelyssä Voimakas sidonnaisuus yhteen tilintarkastusta 25154: on pyritty takaamaan vankka kokemus julkises- harjoittavaan yhtiöön voi vaarantaa luottamuk- 25155: ta hallinnosta ja julkistalouden tilintarkastuk- sen tällaisen lautakunnan jäsenen puolueetto- 25156: sesta. Lautakunnan jäsenistä kolme on lain mu- muuteen ja aiheuttaa samalla hallintomenettely- 25157: kaan määrättävä kuntien keskusjärjestöjen esi- lain 10 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun 25158: tyksestä. esteellisyyden, silloinkin, kun kysymyksessä ei 25159: JHTT-järjestelmä ei ole pelkkä tutkintojärjes- ole saman lainkohdan 5 kohdassa tarkoitettu ns. 25160: telmä. Koska JHTT -tutkinto on edellytyksenä yhteisöjäävi. Tästä syystä ei ollut asianmukais- 25161: kunnan tilintarkastajana toimimiselle, kysymys ta, että Kuntaliiton omistamaa tilintarkastusyh- 25162: on myös elinkeinolupa-asiasta. JHTT-lautakun- tiötä edustaneet henkilöt olivat JHTT -lautakun- 25163: ta käyttää julkista valtaa päättäessään JHTT- nan jäseninä osallistuneet päätöksentekoon, joka 25164: tutkintoon pääsystä ja tutkintosuorituksen hy- oli koskenut oikeutta osallistua JHTT-tutkin- 25165: väksymisestä. JHTT-tutkinnon hyväksytty toon ja tutkintosuoritusten hyväksymistä. 25166: suorittaminen on lakisääteisenä pätevyysvaati- Kun heidän ei kuitenkaan ollut edes väitetty 25167: muksena kunnallisiin tilintarkastustehtäviin. tosiasiallisesti menetelleen kantelijan tapaukses- 25168: Näiden palvelujen tarjoaminen on myös Kunta- sa puolueellisesti ja kun heidän jäsenyyttään lau- 25169: liiton omistaman tilintarkastusyhtiön pääasialli- takunnassa oli voitu perustella myös tehtävän 25170: sena toimialana. vaatimalla erityisellä asiantuntemuksella, OA ei 25171: Kun JHTT-tutkintoon hyväksyminen rinnas- katsonut tässä tapauksessa menetellyn sillä ta- 25172: tuu tosiasiallisesti elinkeinoluvan myöntämi- voin virheellisesti, että oikeusasiamiehen olisi 25173: seen, ei voida pitää asianmukaisena, että JHTT- tullut puuttua asiaan. OA kiinnitti kuitenkin 25174: lautakunnassa on edustettuina yhden alalla toi- yleisellä tasolla huomiota JHTT-lautakunnan 25175: mivan kaupallisen yrityksen johto- ja toimihen- jäseniltä vaadittavaan puolueettomuuteen. 25176: kilöitä. JHTT -lautakunnan jäseninä he joutuvat OA saattoi käsityksensä valtiovarainministe- 25177: ratkaisemaan myös mainitun yrityksen julkis- riön ja JHTT-lautakunnan tietoon ja vastaisen 25178: hallinnon tilintarkastusmarkkinoilla toimivien varalle huomioon otettavaksi. 25179: potentiaalisten kilpailijoiden tai näiden työnte- OA Lehtimajan päätös 26.6.1998, dnro 1454/4/ 25180: kijöiden hakemuksia päästä osallistumaan 96 25181: JHTT-tutkintoon. Tämä ei anna uskottavaa ku- 25182: vaa JHTT-lautakunnan käyttämän harkinta- 25183: vallan puolueettomuudesta. Ratkaisevaa ei ole AVOIMUUS JA KUULEMINEN SÄÄDÖS- 25184: VALMISTELUSSA 25185: pelkästään se, että lautakunta tosiasiallisesti toi- 25186: mii ja itse tuntee toimivansa puolueettomasti, Hallituksen esityksessä oikeusapulaiksi ja sii- 25187: vaan myös se, miltä lautakunnan toiminta näyt- hen liittyväksi lainsäädännöksi (HE 132/1997 25188: tää ulospäin. vp.)samoin kuin sitä edeltäneessä komiteamie- 25189: Hallintomenettelylain esteellisyyssäännösten tinnössä (KM 1997:1) esitettiin, että julkista oi- 25190: 25191: 25192: 25193: 298 25194: MUUTASIAT 25195: 25196: 25197: 25198: 25199: keusapua saavalle voitaisiin tuomioistuimessa kään sellaiseen yhdistykseen, jonka edustavuus 25200: käsiteltävässä asiassa määrätä avustajaksi ai- olisi ollut riittävä. 25201: noastaan oikeusavustaja tai asianajaja. Vain eri- Ministeriön antamasta selvityksestä ilmeni, 25202: tyisestä syystä avustajaksi voitaisiin määrätä että lainsäädäntöhankkeesta oli pyydetty lau- 25203: muu oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorit- sunto Suomen Lakimiesliitolta. Kun puheena 25204: tanut henkilö. Ehdotus olisi toteutuessaan mer- olevat lakimiehet voivat olla ja todennäköisesti 25205: kinnyt muutosta voimassa olleeseen järjestel- monet olivatkin jäseninä Suomen Lakimiesliiton 25206: mään, jonka mukaan maksuUoman oikeuden- jäsenyhdistyksissä, OA katsoi, että heitä oli siten 25207: käynnin saaneelle voitiin pääsääntöisesti määrätä ainakin välillisesti kuultu. 25208: avustajaksi myös muu lakimies kuin asianajaja. Muutoin hallituksen esityksen valmistelu oli 25209: Kantelija katsoi, että hallituksen esitystä oli OA:n mielestä ollut riittävän avointa. Hallituk- 25210: valmisteltu julkisuudelta piilossa, ja huomautti, sen esityksen antamista oli edeltänyt komitea- 25211: että lainvalmistelussa ei ollut kuultu asianajotoi- vaihe. Oikeusministeriö oli pyytänyt komitean 25212: mintaa harjoittavia mutta Suomen Asianajaja- mietinnöstä lausuntoja tai varannut tilaisuuksia 25213: liittoon kuulumattomia lakimiehiä. lausuntojen antamiseen varsin laajasti. Saaduis- 25214: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- ta lausunnoista oikeusministeriö oli laatinut tii- 25215: van. vistelmän. Jatkovalmistelun tuloksena synty- 25216: Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön neestä luonnoksesta hallituksen esitykseksi oi- 25217: mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen keusministeriö oli vielä pyytänyt vielä erikseen 25218: toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koske- lausunnot. Oikeusministeriö oli myös tiedotta- 25219: vaan päätöksentekoon. Avoimuus ja kuuleminen nut hankkeesta mm. komiteamietinnön luovut- 25220: ovat myös säädösvalmistelussa olennaisesti oi- tamisen yhteydessä. 25221: keusvaltioon ja demokratiaan liittyviä periaat- Oikeusministeriö oli käyttänyt sille kuuluvaa 25222: teita. Kansalaisilla ja elinkeinonharjoittajilla on harkintavaltaa päättäessään niistä tahoista, joil- 25223: oikeus saada tietää heidän toimintaansa vaikut- ta pyydettiin lausunto tai joille varattiin tilai- 25224: tavan lainsäädännön valmistelusta. Heille on suus lausunnon antamiseen. OA:n mielestä ei ol- 25225: myös riittävän aikaisessa vaiheessa varattava lut perusteita epäillä, että ministeriö olisi käyttä- 25226: tilaisuus ilmaista käsityksensä tällaisista ehdo- nyt tätä harkintavaltaa lainvastaisesti tai vir- 25227: tuksista sekä arvionsa ehdotuksen todennäköi- heellisesti. 25228: sistä vaikutuksista heidän omaan toimintaansa. OA Lehtimajan päätös 13.8.1998, dnrot 2095 25229: Komiteamietinnössä ja hallituksen esityksessä ja 2113/4/97 25230: ehdotettu lainsäädäntömuutos olisi koskenut 25231: huomattavaa lakimiesryhmää ja oletettavasti 25232: vaikuttanut merkittävästi näiden lakimiesten TULLIASEMALLA TARKASTETTAVIEN 25233: ODOTUSTILA 25234: toimintaan oikeudenkäyntiavustajina. Siten oli- 25235: si periaatteessa ollut asianmukaista kuulla sää- Kantelija arvosteli sitä, että Vaalimaan tulli- 25236: dösvalmistelun aikana myös tätä lakimiesryh- asemalla tarkastettavien henkilöiden odotustila- 25237: mää edustavaa tahoa. Kuuleminen olisi kuiten- na oli lasiseinäinen koppi, jonka ohitse maahan 25238: kin ollut käytännössä hankalaa, kun puheena tuleva liikenne kulki. 25239: olevat lakimiehet eivät tuolloin kuuluneet mihin- Tullihallituksen mukaan järjestely johtui tulli- 25240: 25241: 25242: 25243: 299 25244: MUUT ASIAT 25245: 25246: 25247: 25248: 25249: aseman tilan ja valvontahenkilöstön puutteesta. kaan - voinut sinänsä loukata ihmisoikeussopi- 25250: Putkan ohella kyseinen lasiseinäinen tila oli tulli- musta vaan vasta säännöksen sellainen sovelta- 25251: asemalla ainoa tila, jossa voitiin valvoa, ettei minen, jonka konkreettinen lopputulos oli risti- 25252: asiakas poistunut asian selvittämisen ollessa kes- riidassa sopimusmääräysten kanssa. Kirkkoher- 25253: ken. ran tapauksessa tuomiokapituli oli myöntänyt 25254: Tullihallituksen mukaan lasiseinät olisi ollut hänelle vapautuksen asumisvelvollisuudesta, jo- 25255: mahdollista peittää esimerkiksi sälekaihtimin. ten sopimusrikkomuksesta ei hänen kohdallaan 25256: Syyksi siihen, että näin ei ole menetelty, ilmoitet- voinut olla kysymys. 25257: tiin valvonnan tarpeen lisääntyminen, koska Sitä paitsi ihmisoikeussopimuksessa turvattu 25258: odotustilaan ei tällöin olisi ollut suoraa näköyh- asuinpaikan valinnan oikeus ei ole ehdoton, vaan 25259: teyttä asiakaspalvelutiskiltä. se sallii tietyin edellytyksin valinnan vapauden 25260: OA Lehtimaja viittasi ns. vähimmän haitan ja rajoituksia. Kirkkolain asumisvelvollisuutta 25261: hienotunteisuuden periaatteisiin. Niistä johtuu, koskeva sääntely täytti OA:n mielestä nämä ra- 25262: että tutkinnan kohteita pitäisi suojata kiusalli- joituksille asetetut edellytykset. Asumisvelvolli- 25263: selta julkisuudelta. Toimenpiteiden kohteina ole- suudesta on säädetty kirkkoherran tavoitetta- 25264: via henkilöitä tulisi kohdella niin, etteivät he vuuden turvaamiseksi, mikä taas on kirkkoher- 25265: aiheettomasti joutuisi ulkopuolisten uteliaisuu- ran viran palveluluonne ja seurakuntalaisten oi- 25266: den ja epäluulon alaisiksi. Siksi myös odotustila- keutetut tarpeet huomioon ottaen luonnollinen 25267: järjestelyissä tulisi noudattaa hienotunteisuus- pyrkimys. 25268: periaatetta. Odotustilat pitäisi suojata, mikäli Toisaalta OA korosti, että asuinpaikan valin- 25269: mahdollista, sillä tavoin, että niissä olevat henki- taa koskevia perus- ja ihmisoikeussäännöksiä ra- 25270: löt eivät joutuisi ohi kulkevien matkustajien kat- joittavana kirkkolain asumispakkosäännöstä on 25271: seiden kohteeksi. OA saattoi tämän käsityksensä käytännössä tulkittava perusoikeusmyönteisesti 25272: tullihallituksen ja Vaalimaan tulliaseman tie- eli suppeasti. Saadun selvityksen mukaan asu- 25273: toon. misvelvollisuudesta olikin myönnetty joustavas- 25274: OA Lehtimajan päätös 31.8.1998, dnro 133/4/ ti vapautuksia niissä tapauksissa, joissa viran 25275: 98 asianmukaisen hoitamisen ei ollut katsottu vaa- 25276: tivan viranhaltijan asumista virka-asunnossa. 25277: 25278: 25279: PAPIN ASUMISVELVOLLISUUS JA Nimikirjamerkintä 25280: KURINPITORANGAISTUKSEN 25281: MERKITSEMINEN Kirkkoherra kanteli myös siitä, että Kuopion 25282: tuomiokapitulin notaari oli merkinnyt lainvoi- 25283: Papin asumisvelvollisuus maa vailla olleen kurinpitorangaistuksen hänen 25284: Kirkkoherra katsoi, että papin asumisvelvolli- nimikirjatietoihinsa. Kirkkoherra katsoi tämän 25285: suutta virka-asunnossa koskeva kirkkolain sään- olevan ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopi- 25286: nös loukkasi Euroopan ihmisoikeussopimuksessa muksen kanssa. 25287: jokaiselle turvattua oikeutta valita vapaasti Tuomiokapituli viittasi nimikirjalain ja -ase- 25288: asuinpaikkansa. tuksen säännöksiin, joissa velvoitettiin merkitse- 25289: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan, ettei mään myös lainvoimaa vailla oleva rangaistus 25290: pelkkä lain säännös- ainakaan pääsäännön mu- nimikirjaan. Lainvoimaisuuden merkitseruisestä 25291: 25292: 25293: 300 25294: MUUTASIAT 25295: 25296: 25297: 25298: 25299: ei ollut erikseen mainittu. Asetuksessa ja kirkko- 25300: Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin 25301: hallituksen yleiskirjeessä oli kielletty tekemästä 25302: 1.10.1998 antaman ilmoituksen mukaan se on esit- 25303: nimikirjaan siihen kuulumattomia merkintöjä. 25304: tänyt kirkkohallitukselle nimikirjaohjeidensa tar- 25305: Tästä tuomiokapituli päätteli, ettei sillä ollut 25306: kentamista siten, että rangaistuksesta nimikirjaan 25307: edes oikeutta merkitä lainvoimaa koskevaa tie- 25308: merkittäviin tietoihin lisättäisiin tieto myös ran- 25309: toa näkyviin. 25310: gaistuksen lainvoimaisuudesta. 25311: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- 25312: van. 25313: Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvattu 25314: OIKEUSASIAMIEHEN TOIMIVALTA 25315: syyttömyysoletuksen periaate ei tarkoita ainoas- YKSITYISOIKEUDELLISESSA 25316: taan sitä, että syyttäjän on rikosasiassa pystyt- SOPIMUSSUHTEESSA 25317: tävä näyttämään toteen rikossyyte, vaan myös 25318: Kantelija arvosteli Valtion teknillisen tutki- 25319: sitä, ettei ketään saa kohdella rikokseen syyllise- 25320: muskeskuksen (VTT) menettelyä erään proto- 25321: nä ennen syyllisyyden lopullisesti vahvistavaa 25322: tyyppilaitteen rakentamisesta solmitun sopi- 25323: oikeuden tuomiota. Lainvoimaa vailla olevan 25324: muksen toimeenpanossa. 25325: kurinpitorangaistuksen merkitseminen nimikir- 25326: OA Lehtimaja totesi oikeusasiamiehen toimi- 25327: jaan ei ole sinänsä ongelmallista, mutta olennais- 25328: vallan osalta kannanottonaan seuraavan. 25329: ta on se, että nimikirjamerkinnästä käy ilmi lain- 25330: Oikeusasiamies on toimivaltainen tutkimaan 25331: voimaisuuden puuttuminen. Tämä on asian- 25332: julkisyhteisön menettelyä myös yksityisoikeu- 25333: omaisen oikeusturvan kannalta tärkeä tieto. 25334: dellisessa sopimussuhteessa. Hän voi puuttua 25335: Syyttömyysoletuksen periaate korostaa tämän 25336: asiaan kuitenkin yleensä vain niissä tapauksissa, 25337: tiedon näkyvää ilmoittamista erityisesti sellaisis- 25338: joissa kysymys on julkisen vallan väärinkäytös- 25339: sa yhteyksissä, joissa on vaara rikoksesta syyte- 25340: tä, esimerkiksi silloin, kun sopimussuhteessa py- 25341: tyn kielteiseen leimautumiseen. Nimikirja on yk- 25342: ritään käyttämään hyväksi julkisyhteisöä edus- 25343: silön maineen ja kunnian kannalta tärkeä tiedos- 25344: tavan henkilön virkamiesasemaa tai julkisoikeu- 25345: to. 25346: dellisen osapuolen vaikutusmahdollisuuksia. 25347: OA:n mukaan nimikirjalain perus- ja ihmisoi- 25348: Sama koskee tilannetta, jossa virkamiesasemaan 25349: keusmyönteinen tulkinta edellytti, että nimikir- 25350: liittyvää tietoa tai sen mukanaan tuomaa julkis- 25351: jamerkinnästä käy selvästi ilmi, oliko kurinpito- 25352: ta luottamusta käytetään hyväksi johtamalla 25353: rangaistus saanut lainvoiman vai ei. Asetuksella 25354: vastapuolta harhaan julkisyhteisön toimista tai 25355: tai muilla lakia alemmanasteisilla soveltamisoh- 25356: mahdollisuuksista. Itse sopimusehtojen tulkinta 25357: jeilla kuten kirkkohallituksen yleiskirjeellä ei 25358: ei kuitenkaan kuulu oikeusasiamiehelle vaan vii- 25359: voitu syrjäyttää Euroopan ihmisoikeussopimuk- 25360: me kädessä tuomioistuimelle riita-asiana ratkais- 25361: sen veivoittavia sopimusmääräyksiä. 25362: tavaksi. 25363: OA saattoi käsityksensä Kuopion tuomiokapi- 25364: OA Lehtimajan päätös 9.9.1998, dnro 863/4/96 25365: tulin nimikirjakäytännön virheellisyydesta kirk- 25366: kohallituksen ja tuomiokapitulin tietoon. Tuo- 25367: miokapitulin tuli ilmoittaa oikeusasiamiehelle 25368: VIRKOJEN TÄYTIÄMINEN 25369: 31.10.1998 mennessä, mihin toimenpiteisiin se oli 25370: ryhtynyt OA:n kannanoton johdosta. Kantelija kertoi, että Geologian tutkimuskes- 25371: OA Lehtimajan päätös 8.9.1998, dnro 767/4/97 kuksessa oli usean vuoden ajan täytetty virkoja 25372: 25373: 301 25374: MUUTASIAT 25375: 25376: 25377: 25378: 25379: pitkillä väliaikaisilla määräyksillä sekä eräitä kuului osana myös tehokas ja julkinen hakume- 25380: vakinaisia virkoja ilman julkista hakua. nettely. 25381: Asiassa hankitun selvityksen nojalla AOA AOA Paunion päätös 15.10.1998, dnro 2662/4/ 25382: Paunio lausui kannanottonaan, että virkojen 96 25383: täyttö väliaikaisjärjestelyin oli jatkunut tutki- 25384: muskeskuksessa huomattavan pitkään. Kun kui- 25385: tenkin otettiin huomioon tutkimuskeskuksessa ENNAKKOÄÄNESTYSMAHDOLLISUUS 25386: ULKOMAILLA KUNNALLISVAALEISSA 25387: samalla meneillään ollut organisaatiouudistus, 25388: tutkimuskeskus ei ollut menetellyt asiassa lain- Kantelija kertoi olleensa työssä Egyptissä vuo- 25389: vastaisesti. AOA korosti kuitenkin, että virka- den 1996 kunnallisvaalien aikana. Hän arvosteli 25390: mieslain tarkoituksena ei ollut, että virkoja täy- sitä, ettei Suomen Kairon suurlähetystössä ollut 25391: tettiin määräajaksi toistuvasti ja runsaasti, vaan järjestetty mahdollisuutta ennakkoäänestyk- 25392: menettelyä tuli käyttää ainoastaan rajoitetusti seen. 25393: ja niissä yksittäisissä tapauksissa, joissa menet- OA Lehtimaja lausui kannanottonaan seuraa- 25394: telyyn oli olemassa perusteltu syy. van. 25395: Selvityksen mukaan eräät uuden organisaatio- Perusoikeusuudistuksen yhteydessä vuonna 25396: rakenteen mukaiset vakinaiset virat julistettiin 1995 turvattiin kunnallinen äänioikeus ihmisten 25397: haettavaksi siten, että hakuilmoitukset olivat perusoikeutena. Oikeusministeriön asiana oli 25398: esillä vain tutkimuskeskuksen ilmoitustauluilla. huolehtia, että tämä perusoikeus jo vuoden 1996 25399: AOA lausui tältä osalta kannanottonaan, että kunnallisvaalien yhteydessä toteutui. 25400: nimittäminen vakinaisiin virkoihin voi tapahtua Oikeusministeriön lausunnossa kuitenkin to- 25401: vain haettavaksi julistamismenettelyn kautta, dettiin, että ennakkoäänestyksen järjestäminen 25402: mihin puolestaan tulisi sisältyä tehokas ja julki- ulkomailla oli ollut "teknisesti hankalaa" ja ettei 25403: nen hakuilmoitus. Juuri mahdollisimman ylei- äänioikeuden käyttäminen vaaleissa sitä paitsi 25404: sesti tiedotettu hakuilmoitus takaa virkojen ollut pakollista. OA:n mielestä tämä perustelu ei 25405: täyttämisen julkisuuden ja samalla sen, että kuitenkaan oikeuttanut laiminlyömään kunnal- 25406: kaikki kysymykseen tulevat hakijat saavat asi- lisen äänioikeuden tehokasta toteuttamista. Ky- 25407: asta tiedon. symys oli tältä osin perusoikeudesta, jonka toteu- 25408: AOA lausui käsityksenään, että tutkimuskes- tumisen turvaaminen on hallitusmuodon 16 a §:n 25409: kuksen olisi ollut perusteltua julkistaa hakuil- mukaan julkisen vallan erityisenä velvollisuute- 25410: moitukset vakinaisiin virkoihin tapahtunutta na. 25411: laajemmin. Hän katsoi kuitenkin, että keskus ei OA ei myöskään pitänyt asianmukaisena, että 25412: ollut menetellyt lainvastaisesti, kun otettiin huo- oikeusministeriö tässä yhteydessä vetosi äänioi- 25413: mioon sen menettelylleen esittämät perusteet, keuden käyttämisen vapaaehtoisuuteen. Halli- 25414: mm. sen, että vaadittava asiantuntemus tällä tusmuodon ll §:n 3 momentin mukaan julkisen 25415: alalla oli parhaiten hankittavissa tutkimuskes- vallan tehtävänä on nimenomaan edistää yksilön 25416: kuksen palveluksessa. AOA tyytyi kiinnittä- mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen 25417: mään huomiota siihen, että hyvän hallinnon toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koske- 25418: vaatimukset edellyttävät mahdollisimman vaan päätöksentekoon. Jollei julkinen valta tur- 25419: avointa ja julkista virkojen täyttämistä, mihin vaa äänioikeutetuille edes tehokasta mahdolli- 25420: 25421: 25422: 25423: 302 25424: MUUTASIAT 25425: 25426: 25427: 25428: 25429: suutta äänioikeuden käyttämiseen, vapaaehtoi- pimuksen 17 artiklaan, jonka mukaan kenen- 25430: suus jää näennäiseksi. Tästä kärsii viime kädessä kään kirjeenvaihtoon ei saa puuttua mielivaltai- 25431: kansanvaltainen järjestelmämme. sesti tai laittomasti sekä Euroopan ihmisoikeus- 25432: Epäkohta on nyttemmin 8.10.1998 voimaan sopimuksen 8 artiklaan, jonka mukaan jokaisella 25433: tulleella uudella vaalilailla (714/98) korjattu. OA on oikeus nauttia kirjeenvaihtoansa kohdistuvaa 25434: kiinnitti oikeusministeriön huomiota kunnalli- kunnioitusta. 25435: sen äänioikeuden tehokkaaseen turvaamiseen. AOA kiinnitti huomiota myös holhouslakiin 25436: Tämä edellytti, että ennakkoäänestyspaikkoja vuonna 1995 lisättyyn 35 a §:ään. Sen mukaan 25437: on myös ulkomailla vastedes käytännössä riittä- holhoojalla on oikeus avata ilman holhottavan 25438: västi. suostumusta sellaisia holhottavalle saapuneita 25439: OA Lehtimajan kirje 19.11.1998, dnro 2452/4/ kirjeitä, joiden voidaan lähettäjän nimen tai 25440: 96 muun erityisen seikan perusteella päätellä koske- 25441: van asiaa, josta holhoojan tulee huolehtia. Lain 25442: 70 §:n 2 momentin mukaan myös uskotun miehen 25443: YKSITYISEN KIRJEEN AVAAMINEN 25444: toimeen nähden on noudatettava mitä holhouk- 25445: Kantelu kohdistui Lappeenrannan holhous- sesta on säädetty. Siten mainitut 35 a §:n sään- 25446: lautakunnan puheenjohtajan ja sihteerin menet- nökset oikeudesta avata kirje ovat samoin edelly- 25447: telyyn. He avasivat suljetun kirjeen, joka oli tyksin sovellettavissa myös uskottuun mieheen. 25448: osoitettu henkilölle, jolle käräjäoikeus oli mää- AOA:n käsityksen mukaan Suomen voimassa 25449: rännyt uskotun miehen. Kirjeen päällä olleen olevasta lainsäädännöstä ei löydy perusteita, 25450: tekstin mukaan kirje sisälsi henkilön laatiman joka oikeuttaisi holhouslautakunnan tai sen pu- 25451: testamentin. Kantelijan mielestä lautakunnan heenjohtajan taikka sihteerin avaamaan sellai- 25452: puheenjohtajalla ja sihteerillä ei ollut holhous- sen henkilön kirjeen, jolle oikeus oli määrännyt 25453: lain nojalla oikeutta avata kirjettä. uskotun miehen. Lautakunnalle laissa myönne- 25454: Holhouslautakunnan puheenjohtaja perusteli tyistä toimivaltuuksista ei hänen mielestään voi- 25455: päätöstään neuvoa lautakunnan sihteeriä avaa- da johtaa tuollaista oikeutta. Päinvastoin tuol- 25456: maan kirje sillä, että näin haluttiin estää testa- laisen valtuuden pitäisi olla määritelty laissa hy- 25457: mentin hävittäminen. Myös lautakunnan sihtee- vin täsmällisesti. 25458: ri perusteli toimiaan pyrkimyksellä estää testa- Kyseisessä tapauksessa ei edes uskotulla mie- 25459: mentin hävittäminen. Hän viittasi myös testa- hellä ollut oikeutta avata kirjettä. Tämä oli pää- 25460: mentin tekijän etuun ja totesi, että kun laillisuus teltävissä siitä, että holhouslain muutosta koske- 25461: ja oikeudenmukaisuus ovat ristiriidassa keske- neessa hallituksen esityksessä 16/1995 vp. koros- 25462: nään, tulee oikeudenmukaisuus ottaa ensiksi tettiin nimenomaisesti, että oikeus kirjeiden 25463: huomioon. avaamiseen oli tarkoitus rajata koskemaan vain 25464: AOA Paunio viittasi ratkaisussaan hallitus- sellaisia kirjeitä, joiden voitiin lähettäjän nimen 25465: muodon 8 §:n 2 momenttiin, jonka mukaan kir- tai muun erityisen seikan nojalla päätellä koske- 25466: jesalaisuus on loukkaamaton. Tällä suojataan van asiaa, josta holhoojan tai uskotun miehen 25467: sekä kirjeen lähettäjää että myös sen vastaanot- tulee huolehtia. Koska kyseessä oli testamentti, 25468: tajaa. Edelleen hän viittasi YK:n kansalaisoi- ei kirje edellyttänyt AOA:n mukaan uskotun 25469: keuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleisso- miehen toimia. 25470: 25471: 25472: 25473: 303 25474: MUUT ASIAT 25475: 25476: 25477: 25478: 25479: AOA katsoi holhouslautakunnan puheenjoh- vaalitoimitsija menee. Lisäksi kantelija kertoi, 25480: tajan ja sihteerin menetelleen lainvastaisesti, en- että keskusvaalilautakunnassa oli äänioikeutta 25481: siksi mainitun siinä, että hän antoi lautakunnan koskeva merkintä tehty vaalikuoriin vasta vaali- 25482: sihteerille selvästi lainvastaisen toimintaohjeen, kuoria vaalipiirin keskuslautakunnalle postitet- 25483: viimeksi mainitun siinä, että hän avasi kirjeen taessa. 25484: vastoin lain nimenomaisia säännöksiä. OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- 25485: Hän totesi vielä, että hallitusmuodossa turva- van. 25486: tut perusoikeudet heijastava yhteiskunnan pe- Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja e1 25487: rusarvoja. Samanlainen merkitys on myös kan- menetellyt lainmukaisesti, kun hän ei saattanut 25488: sainvälisin sopimuksin turvatuilla ihmisoikeuk- kotiäänestyksen toimittajien valintaa keskus- 25489: silla. Oikeusjärjestyksen tehtävä on turvata näi- vaalilautakunnan päätettäväksi. Keskusvaali- 25490: den arvojen toteutuminen yhteiskuntaelämässä lautakunta oli kuitenkin ollut tietoinen puheen- 25491: mahdollisimman hyvin. Antamalla perusoikeuk- johtajansa jo aikaisemmissa vaaleissa noudatta- 25492: sille mahdollisimman hyvää suojaa sekä lakia masta menettelytavasta ja oli sen käytännössä 25493: säädettäessä että myös lain soveltamisessa pyri- ilmeisesti hyväksynyt. 25494: tään samalla yhteiskunnallisen oikeudenmukai- Keskusvaalilautakunta ei myöskään menetel- 25495: suuden toteutumiseen. Antamalla turvaa perus- lyt lainmukaisesti siinä, ettei äänioikeutta koske- 25496: tuslaissa ja Suomea sitovissa kansainvälisissä ih- vaa merkintää tehty vaalikuoreen samalla kun 25497: misoikeussopimuksissa turvatulle kirj esalaisuu- ennakkoäänestys merkittiin vaaliluetteloon. 25498: delle on tässä kyseisessä tapauksessa edistetty Uurnassa säilytetyt äänestyskuoret olivat kui- 25499: oikeudenmukaisuuden toteutumista. tenkin kaikki hyväksyttyjä kuoria. Selostettu 25500: Hän antoi puheenjohtajalle ja sihteerille huo- käytäntö huomioon ottaen OA:lla ei ollut perus- 25501: mautuksen lainvastaisesta menettelystä. teita epäillä, että äänestyksen lopputulos olisi 25502: AOA Paunion päätös 22.12.1998, dnro 947/4/ noudatetun käytännön takia olennaisesti vaa- 25503: 97 rantunut. 25504: OA kiinnitti Jämsän kaupungin keskusvaali- 25505: lautakunnan huomiota vaalilainsäädännössä 25506: VAALILAINSÄÄDÄNNÖN MUOTOMÄÄ- vahvistettujen menettelytapojen ja muotomää- 25507: RÄYSTEN NOUDATTAMINEN räysten huolelliseen noudattamiseen. Näissä asi- 25508: oissa erityinen tarkkuus on perusteltua paitsi oi- 25509: Kantelija arvosteli sitä, että Jämsän kaupun- 25510: kean vaalituloksen myös yleisen luottamuksen ja 25511: gin keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja oli 25512: uskottavuuden turvaamiseksi. 25513: vuoden 1995 eduskuntavaalien yhteydessä sopi- 25514: OA Lehtimajan päätös 28.12.1998, dnro 907/4/ 25515: nut suoraan vaalitoimikunnan puheenjohtajan 25516: 95 25517: kanssa kotiäänestysten hoitamisesta. Lain mu- 25518: kaan oli kuitenkin keskusvaalilautakunnan asia- 25519: na määrätä vaalitoimikunnan jäsenistä ja vara- 25520: KIRJEIDEN DIARIOINTI MINISTERIÖSSÄ 25521: jäsenistä ne henkilöt, jotka huolehtivat kotona 25522: tapahtuvasta ennakkoäänestyksestä. Keskus- Kantelijat arvostelivat sitä, ettei heidän kaup- 25523: vaalilautakunnan puheenjohtajan tehtävänä oli pa- ja teollisuusministerille lähettämäänsä kir- 25524: puolestaan määrätä, kenen äänestäjän luo kukin jeeseen ollut lainkaan vastattu. Selvityksen mu- 25525: 25526: 25527: 304 25528: MUUTASIAT 25529: 25530: 25531: 25532: 25533: kaan kauppa- ja teollisuusministeri oli siirtänyt ja metsätaloudelle. Jos poroja hoidetaan poron- 25534: asian valtiovarainministeriön käsiteltäväksi. hoitolain vastaisesti, maanomistajan tai vahin- 25535: Kirje oli ilmeisesti lähetetty suoraan silloiselle koa kärsineen on ilmoitettava asiasta paliskun- 25536: valtiovarainministerille eikä tällaista kirjettä ol- nalle, jonka tulee toimittaa porot välittömästi 25537: lut ministeriössä diarioitu. pois. 25538: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- Korvauksen poron aiheuttamasta vahingosta 25539: van. maksaa se paliskunta, jonka alueella vahinko on 25540: Hyvään hallintoon kuuluu, että viranomaisel- tapahtunut. Mikäli vahingonkorvauksesta ei 25541: le osoitettuun asialliseen kirjalliseen tiedusteluun pystytä sopimaan, riita on saatettava poronhoi- 25542: myös vastataan. Diaarimerkintöjen puuttumi- tolain mukaisen arvioimislautakunnan käsitel- 25543: sen takia tässä asiassa ei ollut kuitenkaan voitu täväksi. Vasta arvioimislautakunnan päätöksen 25544: jälkikäteen selvittää, minne kantelijoiden kirje jälkeen asia voidaan saattaa käräjäoikeuden kä- 25545: oli valtiovarainministeriössä joutunut ja kenen siteltäväksi nostamalla kanne kahden kuukau- 25546: vastuulla siihen vastaaminen oli ollut. den määräajassa. 25547: OA kiinnitti valtiovarainministeriön huomiota Kantelua tutkittaessa tuli esille ongelmia sään- 25548: vastaisen varalle siihen, että myös ministerille nösten soveltamisessa etenkin poronhoitoalueen 25549: henkilökohtaisesti osoitettujen kirjeiden saapu- eteläisimmissä osissa. Esim. Suomussalmen ni- 25550: minen tulisi ministeriössä asianmukaisesti diari- mismies totesi lausunnossaan, että alueella teh- 25551: oida, jollei kysymys ole selvästi yksityisluontoi- tiin vuosittain yli 20 ilmoitusta poliisille porojen 25552: sesta kirjeestä. esiintymisistä viljelysmailla ja metsänhoitoalu- 25553: OA Lehtimajan kirje 29.12.1998, dnro 869/4/96 eilla. 25554: Saadusta selvityksestä voitiin lisäksi päätellä, 25555: että korvausten arvioimisjärjestelmää kohtaan 25556: PORONHOIDOSTA AIHEUTUVAT tunnetaan porottomien maanomistajien keskuu- 25557: VAHINGOT dessa epäluottamusta. AOA Jonkka totesi, että 25558: mahdollisen epäluottamuksen lisääntyessä on 25559: Ylä-Kainuun ja Iijokiseudun porottomien yh- 25560: vaarana, että virallisen järjestelmän käyttämi- 25561: distys kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle sii- 25562: sestä luovutaan. 25563: tä, että porot aiheuttavat jatkuvasti vahinkoa 25564: Oikeus laiduntaa poroja korvauksetta merkit- 25565: metsänistutukselle ja maanviljelykselle yhdis- 25566: see rasitetta yksityisille maanomistajille ja näin 25567: tyksen toimialueella. 25568: poikkeusta hallitusmuodon 12 §:ssä turvatusta 25569: Vuodesta 1990 voimassa olevassa poronhoito- 25570: yksityisomaisuuden suojasta. Vahinkojen kor- 25571: laissa on säännökset siitä, miten menetellään po- 25572: vausjärjestelmän toimivuus ja luottamus siihen 25573: ronhoidosta maanomistajille aiheutuvien haitto- 25574: on siten perusoikeusnäkökulmastakin tärkeää. 25575: jen estämiseksi sekä porojen aiheuttamien vahin- 25576: Jo poronhoitolakia 1990 säädettäessä pystyt- 25577: kojen arvioimiseksi ja korvaamiseksi. 25578: tiin arvioimaan, että poronhoidon ja maa- ja 25579: Poronhoitolain mukaan poroja on hoidettava 25580: metsätalouselinkeinon yhteen sovittamisessa 25581: siten, etteivät ne pääse viljelyksille ilman maan- 25582: etenkin poronhoitoalueen eteläosissa voi tulla 25583: omistajan lupaa eivätkä aiheuta vahinkoa met- 25584: vaikeuksia. Eduskunta edellyttikin, että hallitus 25585: sänuudistusaloilla oleville taimikoille tai muu- 25586: selvittää maatalouden ja maanomistajien tar- 25587: toinkaan aiheuta tarpeettomasti vahinkoa maa- 25588: 25589: 25590: 305 25591: MUUTASIAT 25592: 25593: 25594: 25595: 25596: peet Oulun läänin ja Etelä-Lapin maatalousval- liittisille ryhmittymille yhtäläiset taloudelliset 25597: taisilla alueilla sekä seuraa tiiviisti vahinkojen lähtökohdat toiminnan harjoittamiseen. Sen on 25598: estämistä ja vahingonkorvauksia koskevien katsottu edistävän riippumattomuutta yksityi- 25599: säännösten soveltamista. sistä intresseistä. 25600: Poronhoitolain vaikutusten seurantaa varten Kantelussa mainittua lehdistötukeakin on 25601: perustettu työryhmä antoi muistionsa 1992. paitsi vastustettu myös puolustettu eri perusteil- 25602: Korvausjärjestelmän toimivuudesta oli kuiten- la. Sen on katsottu olevan demokratian kannalta 25603: kin tuolloin vasta erittäin vähän kokemuksia. välttämätön viestinnän monipuolisuuden ja sel- 25604: Työryhmä ehdotti, että maa- ja metsätalous- laisen yhteiskunnallisen keskustelun turvaami- 25605: ministeriö nimeäisi porotalouden ja sen sidosryh- seksi, jota markkinatalous ei vapaimmillaan ky- 25606: mien piiristä seuranta- ja yhteistyöryhmän. kenisi yksin säilyttämään. Tässä mielessä sen on 25607: Maa- ja metsätalousministeriö ei tällaista työ- katsottu pikemminkin edistävän kuin tukahdut- 25608: ryhmää nimennyt. AOA katsoi, että poronhoito- tavan sananvapautta. 25609: lain oltua nyt voimassa kahdeksan vuotta arvi- Puoluetuen rahoittaminen verovaroin ei sinän- 25610: oinnin edellytykset ovat aivan toista luokkaa. sä loukkaa puolueisiin sitoutumattoman veron- 25611: AOA:n mukaan porotalouden maa- ja metsäta- maksajan yhdistymisvapautta. Veronmaksaja 25612: loudelle aiheuttamien vahinkojen estämistä ja joutuu osallistumaan monen muunkin sellaisen 25613: korvaamista koskevien säännösten soveltamis- yhteiskunnallisen hankkeen rahoittamiseen, jota 25614: käytännön seurantaa tulisi tehostaa. AOA saat- hän ei ehkä itse katso tarvitsevansa tai jota hän ei 25615: toi käsityksensä maa- ja metsätalousministeriön edes hyväksy. Esimerkiksi asepalveluksesta kiel- 25616: tietoon. täytynyt joutuu kuitenkin veronmaksajana osal- 25617: AOA Jonkan päätös 30.12.1998, dnro 405/4/95 listumaan myös puolustusvoimien ylläpitämi- 25618: seen. Yhdistymisvapauden kannalta olennaista 25619: on se, että puolueisiin ei ole pakko liittyä eikä 25620: kenenkään toimeentulo tai hyvinvointi voi riip- 25621: PUOLUE- JA LEHDISTÖTUKIEN pua puoluejäsenyydestä. 25622: JAKAMINEN 25623: Kantelussa mainitut yhdenvertaisuusperiaate 25624: Yhteensä 61 henkilön allekirjoittamassa kan- sekä yhdistymis- ja sananvapaus ovat hallitus- 25625: telussa arvosteltiin valtioneuvoston puolue- ja muotomme keskeisiä perusoikeuksia. V aitioval- 25626: lehdistötukien jakamista koskevia päätöksiä. lan tulee toimenpiteillään edistää näiden perusoi- 25627: Niiden katsottiin Ioukkaavan yhdenvertaisuutta keuksien toteutumista. Perusoikeuksien toteut- 25628: ja sananvapautta. tamiskeinoista voidaan olla perustellustikin eri 25629: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- mieltä. On viime kädessä yhteiskuntapoliittinen 25630: van. kysymys, millä tavalla perusoikeuksia käytän- 25631: Poliittisen kansanvallan katsotaan käytännös- nön tasolla edistetään. OA:n tehtävänä ei ole 25632: sä toteutuvan pääasiassa puolueiden välityksel- ottaa kantaa näihin yhteiskuntapoliittisiin lin- 25633: lä. Puolue- ja lehdistötukea on myös perusteltu jauksiin. Vaaleissa jokainen äänioikeutettu kan- 25634: sillä, että julkinen tuki edistää kansalaisten ja salainen voi ilmaista oman käsityksensä siitä, 25635: kansalaisryhmien yhdenvertaisuutta. mihin suuntaan hän haluaa yhteiskuntaamme ja 25636: Puoluetuen on katsottu takaavan kaikille po- sen perusoikeusturvaa kehitettävän. 25637: 25638: 25639: 25640: 306 25641: MUUTASIAT 25642: 25643: 25644: 25645: 25646: Kantelussa tarkoitettuja valtioneuvoston pää- Kera Oyj:n tehtävänä on edistää vain kannat- 25647: töksiä ei voitu OA:n mielestä pitää sillä tavoin tavaa yritystoimintaa. Laissa luetellaan ne toi- 25648: hallitusmuodon vastaisena tai muutoinkaan vir- mialat, joita ei tueta. Tupakkateollisuutta ei ole 25649: heellisenä, että OA:lla olisi aihetta niihin puut- erikseen suljettu pois tuettavien toimialojen jou- 25650: tua. kosta. 25651: OA Lehtimajankirje 3l.l2.1998, dnro 832/4/96 Jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa 25652: valitsemaliaan työllä, ammatilla ja elinkeinolla. 25653: Mikäli jokin elinkeino nimenomaisesti haluttai- 25654: siin sulkea pois yritystoiminnan julkisen edistä- 25655: YRITYSTOIMINNAN EDISTÄMINEN 25656: misen piiristä, tulisi asiasta säätää lailla. Tupak- 25657: Kantelija arvosteli sitä, että Kera Oyj rahoitti kateollisuuden kansanterveydellisiä haittoja 25658: sikaritehtaan perustamista. Kantelija vetosi sii- koskeva tutkimustieto ei sellaisenaan oikeuta 25659: hen, että tupakointi on terveydelle vahingollista. kohtelemaan tupakkateollisuutta eriarvoisesti 25660: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- muuhun tuettavaan yritystoimintaan nähden. 25661: van. Kantelijan arvostelema rahoituspäätös on vii- 25662: Kera Oyj:n tarkoituksena on toimia yritystoi- me kädessä sellainen julkisen tuen kohdentami- 25663: minnan edistämiseksi ja kehittämiseksi sekä alu- seen liittyvä yhteiskuntapoliittinen kysymys, jo- 25664: eiden kehittämisestä annetussa laissa säädetty- hon oikeusasiamies ei toimivaltansa rajoissa voi 25665: jen tavoitteiden toteuttamiseksi. Tämä on sellai- laillisuusvalvojana ottaa kantaa. 25666: nenjulkinen tehtävä, joka kuuluu oikeusasiamie- OA Lehtimajan kirje 31.12.1998, dnro 1883/4/ 25667: hen valvontavaltaan. 98 25668: 25669: 25670: 25671: 25672: 307 25673: OIKEUSASIAMIEHEN KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT 25674: 25675: 25676: 25677: 25678: TILASTOTIETOJA OIKEUSASIAMIEHEN TOIMINNASTA 25679: 25680: 25681: KERTOMUSVUODEN 1998 ASIAT 25682: 25683: 25684: Käsiteltävinä olleet kantelut, omat aloitteet ja lausuntopyynnöt yhteensä 4104 25685: 25686: Vuodelta 1995 siirtyneet asiat 26 25687: Vuodelta 1996 siirtyneet asiat 473 25688: Vuodelta 1997 siirtyneet asiat 1 045 25689: Vuonna 1998 vireille tulleet asiat 2 560 25690: • Kantelut oikeusasiamiehelle 2 457 25691: • Oikeuskanslerilta siirtyneet kantelut 50 25692: • Oikeusasiamiehen omat aloitteet 32 25693: • Oikeusasiamieheltä pyydetyt lausunnot 21 25694: 25695: Ratkaistut asiat 2 361 25696: 25697: Kantelut 2 310 25698: Omat aloitteet1l 28 25699: Lausuntopyynnöt 23 25700: 25701: Seuraavaan vuoteen siirtyneet asiat 1 743 25702: 25703: Vireillä vuodelta 1996 118 25704: Vireillä vuodelta 1997 446 25705: Vireillä vuodelta 1998 1179 25706: 25707: Muut käsitellyt asiat 187 25708: 25709: Tarkastukset 2l 61 25710: Kanslian hallintoasiat 58 25711: Oikeusasiamiehelle lähetetyt virkasyytepäätökset 68 25712: 25713: 25714: 25715: lJ Asian tutkittavaksi ottaminen oikeusasiamiehen omasta aloitteesta johtui 5 tapauksessa sanomalehdissä 25716: julkaistuista kirjoituksista 25717: 2 25718: ) Tarkastuspäiviä 45 25719: 25720: 25721: 25722: 25723: 308 25724: OIKEUSASIAMIEHEN KÄSITEL TÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT 25725: 25726: 25727: 25728: 25729: RATKAISTUT ASIATVIRANOMAISITTAIN VUONNA 1998 25730: Kantelu- ja lausuntoasiat 2 333 25731: • Sosiaaliviranomaiset 354 25732: • Poliisiviranomaiset 235 25733: 407 25734: . 25735: • Tuomioistuimet 25736: 299 25737: . yleiset tuomioistuimet 25738: 49 25739: . erityistuomioistuimet 25740: hallintotuomioistuimet 59 25741: • V ankeinhoitoviranomaiset 92 25742: • Terveydenhuoltoviranomaiset 161 25743: • Kunnalliset viranomaiset 108 25744: • Ympäristöviranomaiset 86 25745: • V eroviranomaiset 89 25746: • Ulosottoviranomaiset 58 25747: • Opetusviranomaiset 49 25748: • Työviranomaiset 50 25749: • Liikenne- ja viestintäalan viranomaiset 50 25750: • Ulkomaalaisviranomaiset 32 25751: • Sotilasviranomaiset 42 25752: • Maa- ja metsäviranomaiset 37 25753: • Syyttäjäviranomaiset 52 25754: • Kirkolliset viranomaiset 10 25755: • Muut viranomaiset 254 25756: • Muut julkista tehtävää hoitavat (viranomaisia ja 25757: virkamiehiä lukuun ottamatta) 3 25758: • Yksityishenkilöt 164 25759: 25760: Omat aloitteet 28 25761: • Sosiaaliviranomaiset 3 25762: • V ankeinhoitoviranomaiset 1 25763: • Sotilasviranomaiset 2 25764: • Poliisiviranomaiset 7 25765: • Tuomioistuimet 3 25766: • yleiset tuomioistuimet 3 25767: • Terveydenhuoltoviranomaiset 5 25768: • V eroviranomaiset 2 25769: • Liikenne- ja viestintäalan viranomaiset 1 25770: • Opetusviranomaiset 2 25771: • Oikeusministeriö 1 25772: • Sisäasiainministeriö 1 25773: 25774: Ratkaistut asiat yhteensä 2 361 25775: 25776: 25777: 309 25778: OIKEUSASIAMIEHEN KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT 25779: 25780: 25781: 25782: 25783: TOIMENPITEET RATKAISTUISSA ASIOISSA VUONNA 1998 25784: KANTELUT~~~~~~~~~~~--~~~~~~~~~--- 2 310 25785: Toimenpiteeseen johtaneet ratkaisut ____________ 25786: • esitys -------------------------~ 1 25787: •huomautus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 8 25788: • käsitys - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 204 25789: • käsittelyaikana tapahtunut korjaus - - - - - - - - - - - - - - - 43 25790: Asiassa ei aiheutunut toimenpidettä, koska 25791: • virheellistä menettelyä ei todettu 341 25792: • ei perusteita epäillä virheellistä menettelyä _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ 960 25793: Kantelua ei tutkittu, koska 25794: • ei kuulunut oikeusasiamiehen valvontavaltaan _ _ _ _ _ _ _ _ __ 212 25795: • oli vireillä toimivaltaisessa viranomaisessa 25796: tai muutoksenhakumahdollisuus käyttämättä _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ 300 25797: • ei yksilöity - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 83 25798: • siirto oikeuskanslerille - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 11 25799: • siirto valtakunnansyyttäj älle 15 25800: • siirto muulle viranomaiselle 6 25801: • tapahtumasta oli kulunut yli 5 vuotta 32 25802: • raukesi muulla perusteella 94 25803: OMAT ALOITTEET _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ 28 25804: • esitys 1l 12 25805: •huomautus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 1 25806: • käsitys - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 6 25807: • käsittelyaikana tapahtunut korjaus 1 25808: • lainvastaista tai virheellistä menettelyä ei todettu _ _ _ _ _ _ _ __ 5 25809: • ei perusteita epäillä virheellistä menettelyä 2 25810: • siirto oikeuskanslerille - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 1 25811: LAUSUNNOT _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ 23 25812: • Valtiovarainministeriölle - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 5 25813: • Oikeusministeriölle 9 25814: • Ulkoasiainministeriölle - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 4 25815: • Sisäasiainministeriölie - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 25816: • Liikenneministeriölle 1 25817: • Lääkelaitokselle 1 25818: • Opetusministeriölle - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 1 25819: 25820: RATKAISTUT ASIAT YHTEENSÄ 2 361 25821: 25822: 1 25823: i Lisäksi yhdessä asiassa käsitys 25824: 25825: 25826: 310 25827: OIKEUSASIAMIEHEN KÄSITEL TÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT 25828: 25829: 25830: 25831: 25832: SAAPUNEET JA RATKAISTUT ASIAT KUUKAUSITIAIN VUONNA 1998 25833: 25834: 25835: 25836: 25837: Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 25838: 25839: 25840: Saapuneet asiat Ratkaistut asiat 25841: 25842: 25843: 25844: 25845: RATKAISUT VUONNA 1998: SUURIMMAT ASIARYHMÄT 25846: 25847: D tuomioistuimet (410) 25848: • sosiaaliviranomaiset (357) 25849: 25850: • poliisiviranomaiset (242) 25851: 25852: • terveysviranomaiset (166) 25853: 25854: D kunnalliset viranomaiset (108) 25855: 25856: • vankeinhoitoviranomaiset (93) 25857: 25858: • veroviranomaiset (91) 25859: 25860: D ympäristöviranomaiset (86) 25861: 25862: 25863: 25864: 25865: 311 25866: OIKEUSASIAMIEHEN KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT 25867: 25868: 25869: 25870: 25871: SAAPUNEET JA RATKAISTUT ASIAT VUOSINA 1979-1998 25872: 25873: 25874: 25875: 25876: 1979 -80 -81 -82 -83 -84 -85 -86 -87 -88 -89 -90 -91 -92 -93 -94 -95 -96 -97 -98 25877: 25878: 25879: - - - - - Saapuneet asiat - - - - - Ratkaistut asiat 25880: 25881: 25882: 25883: ASIAT VUOSINA 1979-1998, JOTKA OVAT JOHTANEET ESITYKSIIN VIRANOMAISILLE 25884: TAI KORJAUKSEEN KANTELUN KÄSITTELYN AIKANA 25885: 25886: 25887: 25888: 25889: 1979 -80 -81 -82 -83 -84 -85 -86 -87 -88 -89 -90 -91 -92 -93 -94 -95 -96 -97 -98 25890: 25891: 25892: 25893: 25894: •• Esitys viranomaisille 25895: 25896: 25897: Käsittelyaikana tapahtunut korjaus 25898: 312 25899: OIKEUSASIAMIEHEN KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT 25900: 25901: 25902: 25903: 25904: VIRKASYYTTEEN, KURINPITOMENEITELYN, HUOMAUTUKSEN TAI KÄSITYKSEN 25905: ANTAMISEEN JOHTANEET ASIAT VUOSINA 1979-1998 25906: 25907: 25908: 25909: 25910: 1979 -80 -81 -82 -83 -84 -85 -86 -87 -88 -89 -90 -91 -92 -93 -94 -95 -96 -97 -98 25911: 25912: 25913: • Virkasyyte Huomautus ja käsitys • Käsitys 25914: 25915: 25916: D Kurinpitomenettely • Huomautus 25917: 25918: 25919: 25920: 25921: 313 25922: LAUSUNNOT 25923: 25924: 25925: 25926: 25927: LUETTELO OIKEUSASIAMIEHEN ANTAMISTA LAUSUNNOISTA VUONNA 1998 25928: 25929: 25930: 25931: 9.1.1998 lausunto valtiovarainministeriölle 3.4.1998 lausunto oikeusministeriölle (dnro 25932: (dnro 2596/4/97) valtioyhteisön 519/4/98) rikoslakiprojektin johto- 25933: hallintopolitiikkaa koskevasta kes- ryhmän ehdotuksesta rikoslain so- 25934: kushallintotyöryhmän muistiosta tilasrikoksia koskevan luvun uu- 25935: (VM 25/97) distamiseksi 25936: 2l.l.l998 lausunto sisäasiainministeriölle 8.4.1998 lausunto oikeusministeriölle (dnro 25937: (dnro 2692/4/97) ulkomaalaislakia 632/4/98) luonnoksesta hallituksen 25938: koskevista ulkomaalaisten oikeus- esitykseksi Eduskunnalle laiksi 25939: turvaa parantavista muutosehdo- saamelaiskäräjistä annetun lain 25940: tuksista muuttamisesta 25941: 28.l.l998 lausunto liikenneministeriölle 17.4.1998 lausunto oikeusministeriölle (dnro 25942: (dnro 99/4/98) komission tiedonan- 658/4/98) holhouslakityöryhmän 25943: nosta konvergenssistä COM mietinnöstä "Holhouslainsäädän- 25944: (97)623 nön uudistaminen" 25945: 2.2.1998 lausunto oikeusministeriölle (dnro 17.4.1998 lausunto oikeusministeriölle (dnro 25946: 2659/4/97) virkasyyteasioiden oi- 714/4/98) oikeudenkäyntikulutoi- 25947: keuspaikkojen virkasyytefooru- mikunnan välimietinnöstä 25948: mien uudistamistyöryhmän mie- (1998:3) 25949: tinnöstä 17.4.1998 lausunto sisäasiainministeriöHe 25950: 27.2.1998 lausunto oikeusministeriölle (dnro (dnro 786/4/98) ulkomaalaislakia 25951: 322/4/98) perustuslain voimaanpa- koskevista ulkomaalaisten oikeus- 25952: llotyöryhmän muistiosta "Uuden turvaa parantavista muutosehdo- 25953: perustuslain voimaantulojärjeste- tuksista 25954: lyt ja lainsäädännön muutostar- 28.4.1998 lausunto ulkoasiainministeriölle 25955: peet" (dnro 32114/98) Suomea koskevan 25956: 13.3.1998 lausunto valtiovarainministeriölle kolmannen määräaikaisraportin 25957: (dnro 118/4/98) ministeriön työ- antamisesta kidutuksen vastaisen 25958: ryhmämuistiosta 34/97 "Selvitys sopimuksen (SopS 60/89) toteutta- 25959: valtion maksuperustelain sovelta- misesta Suomessa 25960: misen ongelmakohdista" 14.7.1998 lausunto opetusministeriölle (dnro 25961: 16.3.1998 lausunto valtiovarainministeriölle 895/4/98) elokuvien ennakkotar- 25962: (dnro 201/4/98) ministeriön työ- kastustoimikunnan mietinnöstä 25963: ryhmämuistiosta 10/97 "Valtion 1998:6 25964: tietosuoritteiden maksu perusteet" 6.8.1998 lausunto oikeusministeriölle (dnro 25965: 17.3.1998 lausunto valtiovarainministeriölle 1007/4/98) hallintotuomioistuin- 25966: (dnro 150/4/98) Tietoturvallisuus työryhmän ehdotuksesta hallinto- 25967: ja laki -selvityksestä oikeuslaiksi 25968: 25969: 25970: 314 25971: LAUSUNNOT 25972: 25973: 25974: 25975: 25976: 11.8.1998 lausunto oikeusministeriölle (dnro 28.12.1998 lausunto Lääkelaitokselle (dnro 25977: 603/4/98) tuomioistuinlaitoksen 2538/4/98) eläimillä tehtäviä lääke- 25978: kehittämistä koskevasta perussel- tutkimuksia koskevasta määräys- 25979: vityksestä "Tuomioistuimet 2000- luonnoksesta 25980: luvulle, ajatuksia ja ideoita kehit- 29.12.1998 lausunto ulkoasiainministeriölle 25981: tämisvaih toehdoista" (dnro 2220/4/98) kansallisten vä- 25982: 27.11.1998 lausunto valtiovarainministeriölle hemmistöjen suojelua koskevan 25983: (dnro 2259/4/98) ehdotuksesta val- puiteyleissopimuksen täytäntöön- 25984: tionhallinnon tietoturvallisuuden panosta 25985: kehittämistä koskevaksi uudeksi 31.12.1998 lausunto ulkoasiainministeriölle 25986: valtioneuvoston periaatepäätök- (dnro 2405/4/98) alueellisia kieliä 25987: seksi tai vähemmistökieliä koskevan eu- 25988: 8.12.1998 lausunto ulkoasiainministeriölle rooppalaisen peruskirjan täytän- 25989: (dnro 220 l/4/98) konsulipalvelula- töönpanosta 25990: kia koskevasta ehdotuksesta 25991: 10.12.1998 lausunto oikeusministeriölle (dnro 25992: 2230/4/98) oikeudenkäyntikulutoi- 25993: mikunnan loppumietinnöstä (KM 25994: 1998:8) 25995: 25996: 25997: 25998: 25999: 315 26000: ASIAHAKEMISTO 26001: 26002: 26003: 26004: 26005: ASIAHAKEMISTa 26006: 26007: Sivu Sivu 26008: Alaikäinen 26009: ks. lapsi 26010: Eduskuntavaalit 26011: Ampuma-ase vaalilainsäädännön muotomääräys- 26012: poliisin haltuunottamat aseet............. 129 ten noudattaminen............................. 304 26013: 26014: Asiakirja Eduskunnan oikeusasiamies 26015: valitusosoitus asiakirjajulkisuutta kos- toimivalta ja kunnallinen yhtiö.......... 236 26016: kevassa asiassa................................... 201 toimivalta postitoiminnan arvioimi- 26017: epäasiallinen merkintä potilasasiakir- sessa ................................................... 261 26018: joissa .................................................. 206 toimivalta telepalveluasioissa ............. 265 26019: asiakirjajulkisuus ...................... 221, 270 toimivalta yksityisoikeudellisessa sopi- 26020: julkisten asiakirjojen saatavuus ......... 237 mussuhteessa ..................................... 301 26021: ED-asiakirjojen saatavuus kansallis- 26022: Elinkeinon harjoittaminen 26023: kielellä .............................................. . 293 - liikenneluvan peruuttaminen ............. 264 26024: viivästys asiakirjojen antamisessa ..... . 159 26025: oikeudenkäyntiaineiston valokuvaus- Eristäminen 26026: pyyntö .............................................. . 102 eristämisen käyttö psykiatrisessa sai- 26027: viivästys julkisuusasian käsittelyssä raanhoidossa ...................................... 206 26028: korkeimmassa hallinto-oikeudessa ..... . 83 tutkintavangin eristäminen ................ ll1 26029: mielentilatutkimusasiakirjojen salas- eristäminen kehonsisäisen huumeiden- 26030: sapito ................................................ . 100 kuljetusepäilyn vuoksi ....................... ll5 26031: kansanedustajan tiedonsaantioikeus 26032: esitutkintapöytäkirjasta ................... . 140 26033: Esitutkinta 26034: syytetyn oikeus käyttää äidinkieltään 282 26035: poliisin velvollisuus vastata asiakirja- 26036: vastaaminen esitutkinnan loppulau- 26037: pyyntöön .......................................... . 140 26038: suntoa koskevaan pyyntöön ............... 139 26039: päätöksen antaminen asiakirjan salas- 26040: henkilön tunnistaminen esitutkinnassa 139 26041: sapitämisestä .................................... . 222 26042: esitutkinnan päättäminen.................. 131 26043: Asuinpaikka viivästys ................ 120, 131, 135, 141, 146 26044: toimeentulotuen hakijan asuinpaikan- toimittamatta jättäminen .................. 121 26045: valinta .............................................. 161 26046: papin asumisvelvollisuus virka-asun- 26047: Esteellisyys 26048: virkamiehen 79, 98, 104, 197, 237, 268, 272 26049: nossa .................................................. 300 26050: kunnanvaltuutetun esteellisyys kaavoi- 26051: Diaari tusasiassa . . . . . ... . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . .. . . . 278 26052: tiedonsaanti Terveydenhuollon oikeus- rahankeräys- ja tavara-arpajaislauta- 26053: turvakeskuksen diaarista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 199 kunnan jäsenten esteellisyys ............... 295 26054: 26055: 26056: 316 26057: ASIAHAKEMJSTO 26058: 26059: 26060: 26061: 26062: Sivu Sivu 26063: JHTT -lautakunnan jäsenten esteelli- tullihallituksen epäselvä tiedote auto- 26064: syys ................................................... 297 verosta............................................... 253 26065: kunnanhallituksen puheenjohtajan es- työvoimapoliittisen lausunnon perus- 26066: teellisyys osallistua asian käsittelyyn . 234 teleminen . . . . .. . . .. . . .. . . . . . . . . . .. . . .. . .. . . . . . . . . . . . 243 26067: asiallinen virkakieli työvoimatoimiston 26068: Euroopan unioni 26069: asiakirjojen saatavuus kansalliskielellä 293 kirjeessä ............................................. 245 26070: asiakkaan asianmukainen kohtelu ...... 244 26071: Hallintomenettely opettajan kuuleminen ennen uutta 26072: Terveydenhuollon oikeusturvakeskuk- sijoitusta............................................ 221 26073: sen neuvontavelvollisuus EU -maiden 26074: käytännöistä ...................................... 205 Hallintopolitiikka 26075: virkamiehen kielenkäyttö................... 205 oikeusasiamiehen lausunto valtioyhtei- 26076: kunnallisen päätöksenteon avoimuus . 236 sön hallintopolitiikkaa koskevasta kes- 26077: toimenpidepyyntöön vastaaminen ..... 273 kushallintotyöryhmän muistiosta ...... 285 26078: oikeus saada asiansa käsitellyksi ........ 270 26079: Henkilökohtainen koskemattomuus 26080: asianosaisen kuuleminen poikkeuslupa- 26081: eristämisen käyttö psykiatrisessa sai- 26082: menettelyssä ...................................... 275 26083: raanhoidossa . . . .. . . .. . . . . . . ... . . . . . . . . .. . . . .. . . .. . 206 26084: kirjeiden diariointi ministeriössä ........ 304 26085: vangin kuljettaminen kahlehdittuna.. 113 26086: lapsen kuntoutusasia .......................... 184 26087: tutkintavangin omien vaatteiden 26088: sosiaaliviranomaisten neuvontavelvol- 26089: käytön kieltäminen ............................ 110 26090: lisuus ........................................... 179, 188 26091: V aitiokonttorin korvauspäätöksen Henkilökohtainen turvallisuus 26092: perusteleminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. .. . . . 1 71 tutkintavangin omien vaatteiden 26093: perusturvalautakunnan velvollisuus käytön kieltäminen............................ 110 26094: käsitellä asia ...................................... 162 26095: työmarkkinatuen suorittaminen......... 24 7 Henkilökohtainen vapaus 26096: äitiys- ja vanhempainrahaa koskevan eristämisen käyttö psykiatrisessa 26097: päätöksen perusteleminen .................. 172 sairaanhoidossa . .. . . .. . . .. . . . . . . . . . .. . ... .. . .. . . . 206 26098: kuolinpesälle kuuluvan takantuvan 26099: Henkilötunnus 26100: eläkesaamisen maksaminen yhdelle 26101: puolison nimi ja henkilötunnus velka- 26102: perilliselle . . . . . . .. . . .. . . . . . .. . . .. . . . . .. .. . . . . . . . . . . . . 17 5 26103: järjestelyasiakirjoissa ......................... 149 26104: poliisin velvollisuus vastata asiakirja- 26105: pyyntöön . . . .. . .. . . . .. . . . . ... . . . . .. . .. . .. . . . . . . ... . . 140 Holhous 26106: kansalaisten kuuleminen postikont- holhottavaksi esitetyn ja hänen omais- 26107: torin lakkauttamisesta ....................... 261 tensa kuuleminen . . . .. . . . . . . . . . .. . . . . . .. . .. . .. . . 288 26108: velvollisuus vastata kirjeeseen............ 264 yksityisen kirjeen avaaminen holhous- 26109: virkamiehen käytös............................ 264 lautakunnan puheenjohtajan ja sihtee- 26110: tuomiokapitulin velvollisuus vastata rin toimesta . . ... . .. . . .. . . .. . . .. . . . . . . . . . .. . .. . . .. . 303 26111: piispaan kohdistuvaan harhaoppiväit- oikeusasiamiehen lausunto holhouslaki- 26112: teeseen . . . .. . . . . . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . .. . . .. . . 288 työryhmän mietinnöstä...................... 287 26113: 26114: 317 26115: ASIAHAKEMISTO 26116: 26117: 26118: 26119: 26120: Sivu Sivu 26121: Hovioikeus tiedottaminen päihteettömälle osastolle 26122: ks. tuomioistuin rangaistustaan suorittamaan tulevalle 113 26123: Huolellisuus 26124: Julkisuus 26125: lainvalmistelussa ................................ 271 26126: tiedonsaanti Terveydenhuollon oikeus- 26127: verottajan vastuu ennakon maksuun- 26128: turvakeskuksen diaarista . . . . . . . . ... . . . . . . . . 199 26129: panovirheestä .................................... 251 26130: virkatodistuksen julkisuus ................. 270 26131: lääninveroviraston aiheeton konkurssi- 26132: julkisten asiakirjojen saatavuus ......... 237 26133: hakemus ............................................ 254 26134: sivutoimi-ilmoitusten julkisuus .......... 233 26135: virheellisyys työvoimapoliittisessa lau- 26136: oikeudenkäyntiaineiston valokuvaus- 26137: sunnossa . . . . . . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . 242 26138: pyyntö ............................................... 102 26139: muutoksenhakijan kuulematta jättä- 26140: viivästys julkisuusasian käsittelyssä 26141: minen epähuomiossa työttömyystur- 26142: korkeimmassa hallinto-oikeudessa . . . . . . 83 26143: valautakunnassa ................................ 244 26144: mielentilatutkimusasiakirjat oikeu- 26145: työttömyysturvahakemuksen käsitte- 26146: denkäynnissä ..................................... 100 26147: lyssä .................................................. 246 26148: kansanedustajan tiedonsaantioikeus esi- 26149: Huolto ja tapaamisoikeus tutkintapöytäkirjasta ........................ 140 26150: lapsen tapaamisoikeuden toteutu- virantäyttöön liittyneiden asiantun- 26151: minen ................................................ 184 tijalausuntojenjulkisuus .................... 221 26152: lapsen tapaamisoikeuden täytäntöön- 26153: panoasian käsittely . . . .. . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . 178 Kaavoitus 26154: kunnanvaltuutetun esteellisyys kaa- 26155: huostaanotetun lapsen huoltosuunni- 26156: voitusasiassa ........... ........................... 278 26157: telma ja oikeusapu ............................. 186 26158: lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta Kansanedustaja 26159: koskevan päätöksen täytäntöönpanoa kansanedustajan tiedonsaantioikeus 26160: koskevan lain valmistelu .................... 185 esitutkintapöytäkirjasta .................... 140 26161: käräjäoikeuden määräämän huoltajan 26162: oikeus saada lapsi luokseen................. 183 Kansaneläkelaitos 26163: lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta psykoterapeuttien ikäsyrjintä ............ 194 26164: koskeva selvitys ................................. 182 lapsen kuntoutusasia .......................... 184 26165: tiedottamisvelvollisuus eläkkeiden 26166: Huostaanotto uudelleen laskemisessa noudatettavasta 26167: lastensuojelulain säännösten muutos- 26168: menettelystä ...................................... 173 26169: tarve .................................................. 179 26170: työmarkkinatuen suorittaminen......... 24 7 26171: päätös yhteydenpidon rajoittamisesta 180 26172: äitiys- ja vanhempainrahaa koskevan 26173: tieto lapsen sijaisperheestä ja yhteyden- 26174: päätöksen perusteleminen ... ............... 172 26175: pidon rajoittaminen ........................... 180 26176: kuolinpesälle kuuluvan takantuvan 26177: Huumetesti eläkesaamisen maksaminen . . . . . . . . . . . . . . . . 17 5 26178: huumetestin suorittaminen työsiirto- huolellisuus työttömyysturvahake- 26179: lassa ................................................... 109 muksen käsittelyssä ........................... 246 26180: 26181: 26182: 318 26183: ASIAHAKEMISTO 26184: 26185: 26186: 26187: 26188: Sivu Sivu 26189: Kera Oyj Konsulipalvelu 26190: sikaritehtaan perustamisen rahoitta- 26191: oikeusasiamiehen lausunto konsulipal- 26192: minen ................................................ 307 26193: velulakia koskevasta ehdotuksesta . . . . . . . . . . . . 258 26194: 26195: Keskusvaalilautakunta Korkeakoulu 26196: vaalilainsäädännön muotomääräysten tietokonejärjestelmien ja tietoliikenne- 26197: noudattaminen ........... ............ ... ........ 304 verkon käytön valvonta ..................... 224 26198: Korkein hallinto-oikeus 26199: Kieli ks. tuomioistuin 26200: passintarkastusaseman opasteet ja pas- Korkein oikeus 26201: sintarkastajien nimilaput ................... 281 ks. tuomioistuin 26202: oikeus äidinkielen käyttöön oikeuden- 26203: Kotietsintä 26204: käynnissä rikosasiassa ................... 85, 284 26205: edellytykset ........ ............................... 124 26206: syytetyn oikeus käyttää äidinkieltään 26207: kotietsinnän suorittaminen rangaistuk- 26208: esitutkinnassa ja käräjäoikeudessa ..... 282 26209: sen täytäntöönpanoa varten............... 130 26210: työttömyyskassan päätös työttömyys- 26211: turvaa koskevissa asioissa äidinkielellä 280 Kuljetuspalvelut 26212: - vaikeavammaisten kuljetuspalvelut ... 156 26213: ED-asiakirjojen saatavuus kansallis- 26214: kielellä ................ ....... ............... ......... 293 Kunta 26215: vieraskieliset oikeudenkäyntiasiakirjat 93 kunnallisen päätöksenteon avoimuus . 236 26216: oikeusasiamiehen lausunto kansallisten jätemaksua koskeva vapautus- 26217: vähemmistöjen suojelua koskevan pui- hakemus .............. ........................... ... 270 26218: teyleissopimuksen täytäntöönpanosta 280 oikeus saada asiansa käsitellyksi ........ 270 26219: oikeusasiamiehen lausunto luonnok- yhdenvertaisuus jätelain soveltami- 26220: sesta hallituksen esitykseksi Eduskun- sessa ................................................... 277 26221: nalle laiksi saamelaiskäräjistä annetun liikkumisesteisten tasa-arvoisuus ....... 276 26222: lain muuttamisesta ....... ..................... 280 kunnanvaltuutetun esteellisyys kaavoi- 26223: yhdenvertaisuus maanomistajien kuule- tusasiassa ........ ............................... .... 278 26224: misessa............................................... 281 maakuntajohtajan sivutoimen asian- 26225: mukaisuus ........ .................................. 272 26226: Kiinniotto yleisen oikeusavustajan riippumat- 26227: edellytykset ................... ............. ....... 123 tomuus ............................. ................. 234 26228: päihtyneenä kiinniotetun toimitta- terveysvalvonnan tasapuolisuus ......... 233 26229: minen hoitoon .................................... 126 jätehuoltotiedotteen sisältö ................ 272 26230: kiinnioton ja säilössäpidon peruste ..... 132 oikeusasiamiehen toimivalta ja kunnal- 26231: linen yhtiö .............. ........... ................ 236 26232: Kirjesalaisuus tiedottamisen avoimuus kaavoitus- 26233: yksityisen kirjeen avaaminen holhous- asiassa ............................................... 268 26234: lautakunnan puheenjohtajan ja sih- apulaiskaupunginjohtajan esteellisyys 26235: teerin toimesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. .. . 303 kaavoitusasiassa ................................ 268 26236: 26237: 26238: 319 26239: ASIAHAKEMISTO 26240: 26241: 26242: 26243: 26244: Sivu Sivu 26245: oikaisupyynnön peruutus ja kunnan- Laillisuusvalvonta 26246: johtajan esteellisyys ........................... 237 oikeusasiamiehen lausunto valtioyh- 26247: kunnan opetustoimen salassapito- teisön hallintopolitiikkaa koskevasta 26248: säännös .............................................. 221 keskushallintotyöryhmän muistiosta .. 285 26249: opettajien lomautusten aikaiset ope- Lapsi 26250: tusjärjestelyt...................................... 228 lapsen kuntoutusasia .......................... 184 26251: varavaltuutetun kutsuminen kunnan- lapsen tapaaruisoikeuden toteutu- 26252: valtuuston kokoukseen ...................... 234 minen ................................................ 178 26253: lapsen tapaaruisoikeuden täytäntöön- 26254: Kunnallisvaalit panoasian käsittely .. .. .... .... .. .... .. .. .. .. .. 178 26255: ennakkoäänestysmahdollisuus ulko- huostaanotetun lapsen huoltosuunni- 26256: mailla kunnallisvaaleissa .. .... .. .. .. .. .. .... 302 telma ja oikeusapu ............................. 186 26257: lapsen huoltoa ja tapaaruisoikeutta 26258: Kuolintodistus koskevan päätöksen täytäntöönpanoa 26259: kuolintodistuksen antamisen viiväs- koskevan lain valmistelu .................... 185 26260: tyminen .. .... .. .. .. .. .. .... .... .. .. .... .. .. .. .. .. ... 192 käräjäoikeuden määräämän huoltajan 26261: oikeus saada lapsi luokseen................. 183 26262: Kuuleminen lapsen huoltoa ja tapaaruisoikeutta 26263: asianosaisen kuuleminen poikkeuslupa- koskeva selvitys ................................. 182 26264: menettelyssä ...................................... 275 lastensuojelulain säännösten muutos- 26265: holhottavaksi esitetyn ja hänen omais- tarve .................................................. 179 26266: tensa kuuleminen .. .... .... .. .. .... .. .. .. .. .. ... 288 päätös yhteydenpidon rajoittamisesta 180 26267: verovelvollisen kuuleminen .. .... .... .... .. 254 tieto lapsen sijaisperheestä ja yhtey- 26268: säädösvalmistelussa .. .... .... .... .. .. .. .. .. ... 298 denpidon rajoittaminen...................... 180 26269: asianosaisen kuuleminen hakemus- alaikäisten tahdosta riippumaton 26270: asiassa ............................................... 94 hoito .................................................. 191 26271: kansalaisten kuuleminen postikont- 26272: torin lakkauttamisesta ....................... 261 26273: Liikenneministeriö 26274: paikallisradiotoiminnan valvonta- 26275: asianosaisen kuuleminen takavarik- 26276: sanktiot ............................................. 263 26277: koasiassa . . .. . .. . . .. . .. . ... . . . . . .. . . .. . .. . . .. . . .. . .. . 83 26278: kohtuullinen vastineaika verotarkas- Liikennelupa 26279: tuksessa ............................................. 253 liikenneluvan peruuttaminen ........ ..... 264 26280: kuuleminen työttömyysturvalauta- 26281: Luottamuksellinen viesti 26282: kunnassa . .. . .. . . .. . .. . . .. . . . . . .. . . .. . . .. . .. . . .. . .. . . 244 26283: tietokonejärjestelmien ja tietoliiken- 26284: opettajan kuuleminen ennen uutta 26285: neverkon käytön valvonta korkea- 26286: sijoitusta............................................ 221 26287: kouluissa . .. . . .. . . .. . .. . . . . . .. . . .. . . .. .. . . . . . . . . . . . .. 224 26288: 26289: Käräjäoikeus Lääkäri 26290: ks. tuomioistuin - virkalääkärin esteellisyys .. .. .. .. .. .... .. ... 197 26291: 26292: 26293: 26294: 320 26295: ASIAHAKEMISTO 26296: 26297: 26298: 26299: 26300: Sivu Sivu 26301: viivästys vastaanottotoimintojen tar- Nimikirja 26302: kastamisessa .. . . .. . . .. .. . . . . .. . . . . . . . . . .. . . . . . . .. . 203 kurinpitorangaistuksen merkitseminen 26303: nimikirjaan ........................................ 300 26304: Lääkärinlausunto 26305: Oikeudenkäynti 26306: merkitys holhousasiassa ..................... 288 26307: oikeus äidinkielen käyttöön oikeuden- 26308: käynnissä rikosasiassa ................... 85, 284 26309: Lääninhallitus 26310: syyttäjän velvollisuus olla läsnä asian- 26311: viivästys vastaanottotoimintojen 26312: omistajan ajaman virallisen syytteen 26313: tarkastamisessa . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . .. . 203 26314: alaisen jutun oikeuskäsittelyssä .......... 14 7 26315: asianosaisen kuuleminen sovittelu- 26316: asianosaisen kuuleminen hakemus- 26317: kertomuksen johdosta........................ 178 26318: asiassa ............................................... 94 26319: lapsen tapaamisoikeuden täytäntöön- 26320: vieraskieliset oikeudenkäyntiasiakirjat 93 26321: panoasian käsittelyn viivästyminen . .. 178 26322: oikeusasiamiehen lausunto oikeuden- 26323: Lääninoikeus käyntikulutoimikunnan välimietin- 26324: ks. tuomioistuin nöstä .................................................. 78 26325: 26326: Lääninverovirasto Oikeuspaikka 26327: aiheeton konkurssihakemus . . . . .. . . . .. . . . . 254 oikeusasiamiehen lausunto virkasyy- 26328: teasioiden oikeuspaikkojen virkasyy- 26329: Matkakustannukset tefoorumien uudistamistyöryhmän 26330: vangin matkakustannusten korvaa- mietinnöstä . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . .. . 145 26331: minen ................................................ 112 26332: Opetustoimi 26333: Mielenterveyslaki opettajien voimalaitosvierailu ............ 226 26334: eristämisen käyttö psykiatrisessa kunnan opetustoimen salassapito- 26335: sairaanhoidossa . . . . . . .. . . . ... . .. ... . . . . . . .. . . . . . . 206 säännös .............................................. 221 26336: psykiatrisen potilaan itsemääräämis- tietokonejärjestelmien ja tietoliiken- 26337: oikeuden rajoittaminen...................... 195 neverkon käytön valvonta ..... ............ 224 26338: oppilasasuntolan valvonta . . . . . . . . . . . . .. . . . 227 26339: Natura 26340: opettajien lomautusten aikaiset opetus- 26341: N atura-tiedottamisen avoimuus......... 271 26342: järjestelyt .......................................... 228 26343: yhdenvertaisuus maanomistajien 26344: tuntiopettajan palkan takaisinperi- 26345: kuulemisessa ...................................... 281 26346: minen ................................................ 223 26347: Neuvontavelvollisuus 26348: Opiskelija 26349: Terveydenhuollon oikeusturvakes- 26350: oikeus toimeentulotukeen.. .. . . .. . . . . . . . . . . . 154 26351: kuksen neuvontavelvollisuus 26352: ED-maiden käytännöistä ................... 205 Oppilaitos 26353: sosiaaliviranomaisten neuvontavelvol- oppilasasuntolan valvonta ................. 227 26354: lisuus ................................................. 182 opettajan kuuleminen ........................ 221 26355: 26356: 26357: 26358: 321 26359: ASIAHAKEMISTO 26360: 26361: 26362: 26363: 26364: Sivu Sivu 26365: Paikallisradiotoiminta korkeimman oikeuden ennakkopää- 26366: valvonta ............................................ 263 töksen sisältämästä tulkintaohjeesta 26367: poiketessa . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . .. . .. . . . . .. . . . . . . . 83 26368: Palveluperiaate työvoimapoliittisen lausunnon peruste- 26369: Terveydenhuollon oikeusturvakes- leminen . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . 243 26370: kuksen neuvontavelvollisuus 26371: ED-maiden käytännöistä ................... 205 Poliisi 26372: syytetyn oikeus käyttää äidinkieltään 26373: Palvelusrikkomus esitutkinnassa . . . . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . 282 26374: vammantuottamus hiihtohinauksen vastaaminen esitutkinnan loppulau- 26375: yhteydessä ......................................... 218 suntoa koskevaan pyyntöön............... 139 26376: vammantuottamus napa1m- lainkohdan ilmoittaminen . . . . . . . . ... . . . . . . . 140 26377: harjoituksen yhteydessä..................... 219 henkilön tunnistaminen esitutkinnassa 139 26378: esitutkinnan päättäminen.................. 131 26379: Perusteleminen esitutkinnan viivästys 120, 131, 135, 141, 146 26380: tutkintavangin valvomaUoman tapaa- virkapaikan yhteystietojen ilmoitta- 26381: misen peruuttamista koskevan pää- minen sivutoimessa ............................ 295 26382: töksen perusteleminen . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . 111 poliisin velvollisuus vastata asiakirja- 26383: korkeimman oikeuden päätöksen perus- pyyntöön . . . .. . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . . . . .. . .. . . . . .. . . . 140 26384: teleminen valituslupa-asiassa ............. 96 rangaistusvaatimuksen ilmoittaminen 26385: korkeimman oikeuden päätöksen perus- asianomistajalle ................................. 121 26386: teleminenmenetetyn määräajan palaut- poliisimiehen sivutoimi ...................... 135 26387: tamista koskevassa asiassa . . . . . . . . . . . . . . .. . 96 kiinniottamisen edellytykset ........... ... 123 26388: poistumisluvan peruuttamisen perus- kotietsinnän edellytykset ................... 124 26389: teleminen ........................................... 115 takavarikon voimassapitäminen ja sen 26390: ampuma-aseluvan peruuttamis- kirjaaminen ....................................... 125 26391: päätöksen perusteleminen .................. 131 poliisin toimenpiteiden mitoittaminen 127 26392: ennakkoratkaisujen perusteleminen ... 255 puhalluskokeesta kieltäytyminen....... 133 26393: lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta verikokeeseen määrääminen ............... 134 26394: koskevan selvityksen perusteleminen . 182 kotietsinnän suorittaminen rangais- 26395: V aitiokonttorin korvauspäätöksen tuksen täytäntöönpanoa varten......... 130 26396: perusteleminen ................................... 171 viivästys rikosilmoituksen kirjaa- 26397: äitiys- ja vanhempainrahaa koskevan m1sessa .............................................. . 122 26398: päätöksen perusteleminen .............. .... 172 poliisin päivystysrekisterijärjestelmä . 128 26399: asianosaisen kuulematta jättämisestä rikosilmoituksen vastaanottaminen .... 122 26400: hakemusasiassa .. . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . .. . . . . . . 94 esitutkinnan suorittaminen................ 121 26401: mielentila tutkim usasiakirj oj en Suomen poliisin toiminta Virossa ....... 134 26402: salassapidosta päätettäessä käräjä- päihtyneenä kiinniotetun toimitta- 26403: oikeudessa .......................................... 100 minen hoitoon.................................... 126 26404: 26405: 26406: 26407: 322 26408: ASIAHAKEMISTO 26409: 26410: 26411: 26412: 26413: Sivu Sivu 26414: kiinnioton ja säilössäpidon peruste ..... 132 opettajien voimalaitosvierailu ............ 226 26415: poliisin haltuunottamat aseet............. 129 poliisimiehen sivutoimi ...................... 135 26416: 26417: Poronhoito Puolustusvoimat 26418: poronhoidosta aiheutuvat vahingot ... 305 varusmiesten puutteellinen valvonta .. 217 26419: ilmavoimien lentokoneen käyttö loma- 26420: Posti 26421: matkalla ............................................ 216 26422: postipalvelun siirtäminen asiamies- 26423: sotilaspoliisien ylimitoitettu voiman- 26424: postille ............................................... 261 26425: käyttö ................................................ 215 26426: Postipankki Oy vammantuottamus hiihtohinauksen 26427: tasa-arvolain noudattaminen Posti- yhteydessä ......................................... 218 26428: pankki Oy:n hallintoneuvoston uusien vammantuottamus napalmharjoi- 26429: jäsenten valinnassa ............................ 290 tuksen yhteydessä .............................. 219 26430: 26431: Potilas Päätös 26432: eristämisen käyttö psykiatrisessa sosiaalilautakunnan velvollisuus tehdä 26433: sairaanhoidossa .. .. .. .. .... .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 206 päätös yhteydenpidon rajoittamisesta 180 26434: liian varhainen kotiuttaminen sairaa- velvollisuus tehdä päätös toimeentulo- 26435: lasta ................................................... 193 tuesta ................................................. 166 26436: potilasturvallisuus sairaankulje- velvollisuus tehdä päätös oikeuden- 26437: tuksessa . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . .. . . .. . . . . . 204 käyntiaineiston valokuvauspyynnöstä 102 26438: epäasiallinen merkintä potilasasia- velvollisuus antaa päätös asiakirjan 26439: kirjoissa ............................................. 206 salassapitämisestä .............................. 222 26440: psykiatrisen potilaan itsemääräämis- ks. myös perusteleminen 26441: oikeuden rajoittaminen ...................... 195 26442: alaikäisten tahdosta riippumattoman Rahankeräys- ja tavara-arpajais- 26443: lautakunta 26444: hoito .................................................. 191 26445: - jäsenten esteellisyys ........................... 295 26446: Psykiatrinen sairaanhoito 26447: Rajavartiolaitos 26448: eristämisen käyttö psykiatrisessa 26449: passintarkastusaseman opasteet ja 26450: sairaanhoidossa .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 206 26451: passintarkastajien nimilaput .............. 281 26452: potilaan itsemääräämisoikeuden rajoit- 26453: passin pistokoetarkastus ............ ........ 259 26454: taminen ............................................. 195 26455: alaikäisen tahdosta riippumaton hoito 191 Rakennustarkastaja 26456: Puhalluskoe - tarkastuksesta ilmoittaminen ............. 275 26457: - puhalluskokeesta kieltäytyminen ....... 133 26458: Rangaistusvaatimus 26459: Puolueettomuus - ilmoittaminen asianomistajalle .......... 121 26460: 26461: yleisen oikeusavustajan ...................... 234 Rantakaava 26462: terveysvalvonnan tasapuolisuus ......... 233 - käsittelyn viivästyminen.................... 27 4 26463: 26464: 26465: 323 26466: ASIAHAKEMISTO 26467: 26468: 26469: 26470: 26471: Sivu Sivu 26472: Rikosilmoitus kunnan opetustoimen salassapitosään- 26473: viivästys rikosilmoituksen kirjaami- nöksen noudattaminen ....................... 221 26474: sessa ................................................... 122 26475: vastaanottaminen .............................. 122 26476: Sivutoimi 26477: Saamelaiset välimiesoikeudessa toimivien korkeim- 26478: oikeusasiamiehen lausunto luonnok- man oikeuden jäsenten sivutoimi-ilmoi- 26479: sesta hallituksen esitykseksi Eduskun- tukset ................................................ 98 26480: nalle laiksi saamelaiskäräjistä annetun maakuntajohtajan sivutoimen asianmu- 26481: lain muuttamisesta ............................ 280 kaisuus.............. ... . . . . . . . . ... . .. . .. . . . . ... . ... . . 272 26482: tuomarin sivutoimen soveltuvuudesta 79 26483: Sairaala sivutoimi-ilmoitusten julkisuus .......... 233 26484: potilaan liian varhainen kotiutta- poliisin virkapaikan yhteystietojen 26485: minen ................................................ 193 ilmoittaminen sivutoimessa .. .. ............ 295 26486: poliisimiehen sivutoimi pankin hallituk- 26487: Sairaanhoito 26488: sessa ................................................... 135 26489: sairaanhoitokustannusten korvaa- 26490: minen ............................................... . 201 26491: terveydenhoidon korvaaminen ulko- Sosiaalihuolto 26492: asiainhallinnossa .. .. .. .. .. .... .... .... .... .... .. 292 oikeus saada työttömyyskassan päätös 26493: päihtyneenä kiinniotetun toimit- työttömyysturvaa koskevissa asioissa 26494: taminen hoitoon................................. 126 äidinkielellä .. .. .. .. .. .. .. .. .. .... .. .. ...... .. .... . 280 26495: lapsen kuntoutusasia .......................... 184 26496: Sairaankuljetus sosiaaliviranomaisten neuvontavelvol- 26497: potilasturvallisuus ............................. 204 lisuus ......................................... 179, 188 26498: lapsen tapaaruisoikeuden toteutu- 26499: Salassapito 26500: minen ................................................ 184 26501: sosiaalilautakunnan ja sosiaalijohtajan 26502: lapsen tapaaruisoikeuden täytäntöön- 26503: oikeus ilmaista yksityinen tai perheen 26504: panoasian käsittely .. .. .. .... .. .. .... .... .... .. 178 26505: salaisuus ............................................ 168 26506: huostaanotetun lapsen huoltosuunni- 26507: mielentilatutkimusasiakirjojen salas- 26508: telma ja oikeusapu ............................. 186 26509: sapito ................................................. 100 26510: käräjäoikeuden määräämän huoltajan 26511: päätöksen antaminen asiakirjan salas- 26512: oikeus saada lapsi luokseen ................. 183 26513: sapitämisestä ..................................... 222 26514: lapsen huoltoa ja tapaaruisoikeutta 26515: Sananvapaus koskeva selvitys ................................. 182 26516: ympäristöministerin sananvapaus ...... 271 lastensuojelulain säännösten muutos- 26517: puolue- ja lehdistötukien jakaminen ... 306 tarve .................................................. 179 26518: opettajien oikeus osallistua voimalaitos- päätös yhteydenpidon rajoittamisesta 180 26519: vierailuun .. . .. . . .. . . . . . . .. . .. . .. . . .. . . .. . ... . .. . . . . 226 tieto lapsen sijaisperheestä ja yhtey- 26520: paikallisradiotoiminnan valvominen .. 263 denpidon rajoittaminen...................... 180 26521: asunnottoman oikeus telepalveluihin . 265 kehitysvammaisen kohtelu laitoksessa 156 26522: 26523: 26524: 324 26525: ASIAHAKEMISTa 26526: 26527: 26528: 26529: 26530: Sivu Sivu 26531: tiedottamisvelvollisuus eläkkeiden Syyteoikeus 26532: uudelleen laskemisessa noudatettavasta syyteoikeuden vanhentuminen syyte- 26533: menettelystä ....... ............................... 171 harkinnan aikana . . .. . . .. . . .. . ... . ... . .. . .. . . .. . 146 26534: vaikeavammaisten kuljetuspalvelut ... 156 26535: Syyttäjä 26536: velvollisuus tehdä päätös toimeentulo- 26537: velvollisuus olla läsnä asianomistajan 26538: tuesta ................................................. 166 26539: ajaman virallisen syytteen alaisen jutun 26540: toimeentulotuki asumismenoihin ja 26541: oikeuskäsittelyssä . . . . . . .. . . . . ... . . ... .. . . . . .. . . 14 7 26542: hakijan asuinpaikan valinta ............... 161 26543: esteellisyys ......................................... 104 26544: oikeus välttämättömään toimeen- 26545: tuloon ........................................ 162, 167 Säädösvalmistelu 26546: toimeentulotuen takaisinperintä ........ 167 avoimuus ja kuuleminen säädösval- 26547: työmarkkinatuen suorittaminen......... 24 7 mistelussa . . . . . .. . . .. . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 298 26548: sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväk- 26549: symien toimeentulotukea koskevien Takaisinperintä 26550: ohjeiden lainmukaisuus...................... 161 tuntiopettajan palkan takaisinperi- 26551: minen ................................................ 223 26552: työttömyyspäivärahan suuruus toi- 26553: meentulotukilaskelmassa ................... 159 Takavarikko 26554: sosiaalilautakunnan tuomioistuimelle asianosaisen kuuleminen takavarikko- 26555: antama selvitys.................................. 165 asiassa ............................................... 83 26556: oikeus ilmaista yksityinen tai perheen voimassapitäminen ja kirjaaminen..... 125 26557: salaisuus ............................................ 168 26558: opiskelijan oikeus toimeentulotukeen. 154 Tasa-arvo 26559: tasa-arvolain noudattaminen Posti- 26560: Sosiaaliturva pankki Oy:n hallintoneuvoston uusien 26561: ulkomailla tilapäisesti oleskelevien jäsenten valinnassa ............................ 290 26562: sosiaaliturva ...................................... 173 ks. myös yhdenvertaisuus 26563: Suhteellisuusperiaate 26564: Tavara-arpajaiset 26565: poliisin toimittaessa kotietsintää ........ 127 26566: - toimeenpano . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . ... . . . . . . . . . 295 26567: - kiinnioton ja säilössäpidon peruste ..... 132 26568: Telepalvelut 26569: Suomen Posti Oy 26570: oikeusasiamiehen toimivalta telepal- 26571: postipalvelun siirtäminen asiamies- 26572: veluasioissa . . .. . . .. . . .. . . . . . . .. . . . . . . . . . .. . . . . . . . .. 265 26573: postille .......................... ..................... 261 26574: asunnottoman oikeus telepalveluihin . 265 26575: Syrjintä 26576: - passin pistokoetarkastus .................... 259 Terveydenhoito 26577: ks. myös yhdenvertaisuus ks. sairaanhoito 26578: 26579: Syyteharkinta Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 26580: viivästys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 145, 146 neuvontavelvollisuus EU -maiden käy- 26581: asianmukaisuus .................................. 141 tännöistä.............. .. . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . . . .. . . . 205 26582: 26583: 26584: 325 26585: ASIAHAKEMISTa 26586: 26587: 26588: 26589: 26590: Sivu Sivu 26591: tiedonsaanti Terveydenhuollon oikeus- Toimivalta 26592: turvakeskuksen diaarista 199 oikeusasiamiehen toimivalta ja kunnal- 26593: linen yhtiö ......................................... 236 26594: Tiedottaminen oikeusasiamiehen toimivalta postitoi- 26595: tiedottaminen kaavoitusasiassa .......... 268 26596: minnan arvioimisessa ......................... 261 26597: Natura-tiedottamisen avoimuus ......... 271 oikeusasiamiehen toimivalta telepal- 26598: tiedottamisen avoimuus kaavoitus- veluasioissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . 265 26599: asiassa . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . . 268 oikeusasiamiehen toimivalta yksityis- 26600: tiedottamisvelvollisuus eläkkeiden oikeudellisessa sopimussuhteessa ........ 301 26601: uudelleen laskemisessa noudatettavasta Suomen poliisin toiminta Virossa ....... 134 26602: menettelystä . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . . . 171 26603: tullihallituksen epäselvä tiedote auto- 26604: Tulli 26605: tulliasemalla tarkastettavien odotus- 26606: verosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . 253 26607: tila ..................................................... 299 26608: tiedottaminen työvoimakoulutuksesta 245 26609: tullihallituksen epäselvä tiedote auto- 26610: Tietoliikenne verosta ............................................... 253 26611: tietokonejärjestelmien ja tietoliikenne- 26612: verkon käytön valvonta korkeakou- 26613: Tuomioistuin 26614: korkeimman oikeuden päätöksen perus- 26615: luissa ................................................. 224 26616: teleminen valituslupa-asiassa ............. 96 26617: Tietoturva korkeimman oikeuden päätöksen perus- 26618: oikeusasiamiehen lausunto Tietotur- teleminenmenetetyn määräajan palaut- 26619: vallisuus ja laki -selvityksestä sekä tieto- tamista koskevassa asiassa . . . . . . .. . . . . .. . . . 96 26620: turvallisuuslain säätämistarpeesta ..... 287 oikeus äidinkielen käyttöön oikeuden- 26621: käynnissä rikosasiassa ........ 85, 282, 284 26622: Todistaja 26623: hovioikeuden jäsenten esteellisyys ...... 79 26624: todistajanodotusaika käräjäoikeudessa 94 26625: tuomarin sivutoimen soveltuvuudesta 79 26626: Toimeentulotuki velkajärjestelylain nojalla annetusta 26627: velvollisuus tehdä päätös toimeentulo- väliaikaisesta täytäntöönpanokiellosta 26628: tuesta ................................................. 166 ilmoittaminen .................................... 151 26629: toimeentulotuki asumismenoihin ja asianosaisen kuuleminen hakemus- 26630: asuinpaikan valinta ........................... 161 asiassa ............................................... 94 26631: oikeus välttämättömään toimeen- viivästys vangitsemispäätöksen toi- 26632: tuloon ......................................... 162, 167 mittamisessa...................................... 121 26633: toimeentulotuen takaisinperintä ........ 167 käräjäoikeuden päätösneuvottelu ....... 104 26634: sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväk- käräjätuomarin kunnalliset luottamus- 26635: symien toimeentulotukea koskevien toimet................................................ 98 26636: ohjeiden lainmukaisuus...................... 161 oikeudenkäyntiaineiston valokuvaus- 26637: työttömyyspäivärahan suuruus toi- pyyntö ............................................... 102 26638: meentulotukilaskelmassa ................... 159 viivästys julkisuusasian käsittelyssä 26639: opiskelijan oikeus toimeentulotukeen. 154 korkeimmassa hallinto-oikeudessa...... 83 26640: 26641: 26642: 326 26643: ASIAHAKEMISTO 26644: 26645: 26646: 26647: 26648: Sivu Sivu 26649: vieraskieliset oikeudenkäyntiasiakirjat 93 huolellisuus työttömyysturvahake- 26650: riippumattomien tuomarien erimie- muksen käsittelyssä ........................... 246 26651: lisyys ................................................ . 103 työttömän työnhakijan postiosoite- 26652: todistajanodotusaika käräjäoikeu- tiedot ................................................. 246 26653: dessa ................................................. . 94 päivärahahakemuksen täyttäminen 26654: mielentilatutkimusasiakirjojen lyijykynällä ....................................... 244 26655: salassapito ........................................ . 100 26656: Työttömyysturva 1autakunta 26657: väliaikaisen turvaamistoimen myöntä- 26658: kuuleminen työttömyysturva- 26659: minen ............................................... . 92 26660: lautakunnassa .................................... 244 26661: verovalituksen käsittelyn viivästy- 26662: minen lääninoikeudessa ..................... . 252 Työvoimatoimikunta 26663: asianosaisen kuuleminen takavarikko- työvoimapoliittisen lausunnon 26664: asiassa .............................................. . 83 perusteleminen ................................... 243 26665: oikeusasiamiehen lausunto oikeuden- 26666: Työvoimatoimisto 26667: käyntikulutoimikunnan välimietin- 26668: virheellisyys työvoimapoliittisessa lau- 26669: nöstä .................................................. 78 26670: sunnossa . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 242 26671: oikeusasiamiehen lausunto hallinto- 26672: tiedottaminen työvoimakoulutuksesta 245 26673: tuomioistuintyöryhmän ehdotuksesta 26674: asiallinen virkakieli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 245 26675: hallinto-oikeuslaiksi ........................... 76 26676: laiminlyönti työvoimapoliittisen 26677: oikeusasiamiehen lausunto tuomioistuin- 26678: lausunnon antamisessa....................... 243 26679: laitoksen kehittämistä koskevasta perus- 26680: työttömän työnhakijan postiosoite- 26681: selvityksestä ...................................... 76 26682: tiedot ................................................. 246 26683: vesioikeuden jäsenten kestitys ............ 105 26684: Ulkomaalainen 26685: Tuomiokapituli - syrjintä oleskelulupaa myönnettäessä 258 26686: kurinpitorangaistuksen merkitseminen 26687: nimikirjaan .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 300 Ulosotto 26688: piispaan kohdistuvan harhaoppiväit- ulosottomiehen menettely pankkita- 26689: teen tutkiminen ................................. 288 kausasiassa ..... ................................... 150 26690: velkajärjestelylain nojalla annetusta 26691: Tutkintavankeus väliaikaisesta täytäntöönpanokiellosta 26692: tutkintavangin eristäminen ja pää- ilmoittaminen .................................... 151 26693: töksen perusteleminen . . . . . . . . . . . . . . . .. . .. . . . . 111 perusteettoman ulosottomaksun kor- 26694: omien vaatteiden käytön kieltäminen 110 vaaminen ........................................... 251 26695: 26696: Työttömyysturva Uskottu mies 26697: oikeus saada työttömyyskassan päätös 26698: - yksityisen kirjeen avaaminen .. ........... 303 26699: äidinkielellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . 280 26700: työmarkkinatuen suorittaminen......... 24 7 Vaalit 26701: työttömyyspäivärahan suuruus toi- ks. kunnallisvaalit, eduskuntavaalit, 26702: meentulotukilaskelmassa ................... 159 äänestäminen 26703: 26704: 26705: 327 26706: ASIAHAKEMISTO 26707: 26708: 26709: 26710: 26711: Sivu Sivu 26712: Valitusosoitus vangin siirto laitoksesta toiseen.......... 112 26713: asiakirjajulkisuutta koskevassa asiassa 201 poisturuisluvan peruuttamisen perus- 26714: Valtiokonttori teleminen .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 115 26715: korvauspäätöksen perusteleminen ...... 171 vangin haltuun annettava vaatetus.... 116 26716: - viivästys eläkeasian käsittelyssä......... 171 26717: Varusmiespalvelus 26718: Valtioneuvosto varusmiesten puutteellinen valvonta.. 217 26719: ympäristöministerin sananvapaus ...... 271 sotilaspoliisien ylimitoitettu voiman- 26720: Natura-tiedottamisen avoimuus ......... 271 käyttö ................................................ 215 26721: puolue- ja lehdistötukien jakaminen ... 306 vammantuottamus hiihtohinauksen 26722: lapsen huoltoa ja tapaaruisoikeutta yhteydessä ......................................... 218 26723: koskevan päätöksen täytäntöönpanoa vammantuottamus napa1m-harjoituk- 26724: koskevan lain valmistelu oikeusminis- sen yhteydessä ................................... 219 26725: teriössä ............................................. . 185 26726: Velkajärjestely 26727: Vammaisuus väliaikaisesta täytäntöönpanokiellosta 26728: yhdenvertaisuuden huomioiminen 26729: ilmoittaminen .................................... 151 26730: vanhojen rakennusten peruskorjaus- 26731: selvittäjän palkkiot velkajärjestelyssä 84 26732: ja muutostöissä.................................. 276 26733: puolison nimi ja henkilötunnus velka- 26734: kehitysvammaisen kohtelu laitoksessa 156 26735: järjestelyasiakirjoissa ......................... 149 26736: vaikeavammaisten kuljetuspalvelut ... 156 26737: Verikoe 26738: Vangitseminen 26739: - verikokeeseen määrääminen ............... 134 26740: viivästys vangitsemispäätöksen toi- 26741: mittamisessa .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .... .. 82 Verotus 26742: ennakkoratkaisujen perusteleminen ... 255 26743: Vankeinhoito 26744: verovelvollisen kuuleminen ................ 254 26745: tutkintavangin eristäminen ja pää- 26746: verovalituksen käsittelyn viiväs- 26747: töksen perusteleminen.. .... .... .. .. .. .. .. .. .. 111 26748: tyminen lääninoikeudessa .................. 252 26749: huumetestin suorittaminen työsiirto- 26750: verottajan vastuu ennakon maksuun- 26751: lassa ................................................... 109 26752: panoviiveestä ..................................... 251 26753: vangin oikeus ulkoiluun ..................... 113 26754: tullihallituksen epäselvä tiedote auto- 26755: ansan laatiminen erityisvalvotussa 26756: verosta............................................... 253 26757: tapaamisessa ja vangin kuljettaminen 26758: omistajanvaihdos ja moottoriajoneuvo- 26759: kahlehdittuna .................................... 113 26760: vero ................................................... 252 26761: huumausainetestistä tiedottaminen.... 113 26762: perusteettoman ulosottomaksun kor- 26763: tutkintavangin omien vaatteiden 26764: vaaminen ........................................... 251 26765: käytön kieltäminen............................ 110 26766: kohtuullinen vastineaika verotarkas- 26767: vangin matkakustannusten korvaa- 26768: tuksessa .................... ......................... 253 26769: mtnen ................................................ 112 26770: eristäminen kehonsisäisen huumeiden- Vesioikeus 26771: kuljetusepäilyn vuoksi ....................... 115 ks. tuomioistuin 26772: 26773: 328 26774: ASIAHAKEMISTa 26775: 26776: 26777: 26778: 26779: Sivu Sivu 26780: Viivästys yleisen oikeusavustajan riippumat- 26781: kuolintodistuksen antamisessa .. . .. . .. ... 192 tomuus .............................................. 234 26782: lääkärin vastaanottotoimintojen tar- tuomarin sivutoimen soveltuvuudesta 79 26783: kastamisessa .. . .. . . . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . .. .. . .. . . . 203 lapsen tapaaruisoikeuden täytäntöön- 26784: rantakaava-asiankäsittelyssä ............. 274 panoasian käsittelyssä........................ 178 26785: asiakirjapyynnön käsittelyssä ............ 233 sosiaaliviranomaisten neuvontavelvol- 26786: syyteharkinnassa ............................... 145 lisuus ................................................. 182 26787: esitutkinnassa ..... 120, 131, 135, 141, 146 käräjätuomarin kunnalliset luottamus- 26788: valtiokonttorin menettely eläkeasian toimet................................................ 98 26789: käsittelyssä ........................................ 171 riippumattomien tuomarien erimieli- 26790: suoritettaessa työmarkkinatukea ....... 24 7 syys ................................................... 103 26791: asiakirjojen antamisessa............ 159, 221 velvollisuus vastata kirjeeseen............ 2G4 26792: vangitsemispäätöksen toimittamisessa 82 virkamiehen käytös............................ 264 26793: julkisuusasian käsittelyssä korkeim- asumisvelvollisuus virka-asunnossa.... 300 26794: massa hallinto-oikeudessa .................. 83 26795: verovalituksen käsittelyssä läänin- Virkasyyte 26796: oikeudessa.......................................... 252 oikeusasiamiehen lausunto virkasyyte- 26797: rikosilmoituksen kirjaamisessa ........... 122 asioiden oikeuspaikkojen virkasyyte- 26798: työvoimapoliittisen lausunnon anta- foorumien uudis tamistyöryhmän 26799: misessa............................................... 243 mietinnöstä .. .. . . .. . . .. . . . . . . . . . . . .. . . .. . . . . . . . . . . . 145 26800: 26801: Virka-asunto 26802: Virkatodistus 26803: papin asumisvelvollisuus virka-asun- 26804: - julkisuus ...................................... ...... 270 26805: nossa ................................................. . 300 26806: 26807: Virkakieli Virkavastuu 26808: asiallinen virkakieli .. . .. . . . . . . . . . . .. . .. . .. . .. . . 245 ilmavoimien lentokoneen käyttö loma- 26809: matkalla ............................................ 216 26810: Virkamies 26811: esteellisyys .. 79, 98,104,197,237,268,272 Virkojen täyttäminen 26812: virkamiehen kielenkäyttö................... 205 väliaikaisilla määräyksillä ja ilman 26813: välimiesoikeudessa toimivien korkeim- julkista hakua ................................ .... 301 26814: man oikeuden jäsenten sivutoimi-ilmoi- 26815: tukset ................................................ 98 Vähemmistöryhmät 26816: velvollisuus vastata toimenpidepyyn- oikeusasiamiehen lausunto kansallis- 26817: töön ................................................... 273 ten vähemmistöjen suojelua koskevan 26818: velvollisuus vastata tiedusteluun ....... 274 puiteyleissopimuksen täytäntöön- 26819: rakennustarkastajan tarkastuksesta panosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 280 26820: ilmoittaminen .................................... 275 26821: maakuntajohtajan sivutoimen asian- Yhdenvertaisuus 26822: mukaisuus..... .. . .. . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . .. . . 272 - psykoterapeuttien ikäsyrjintä ............ 194 26823: 26824: 26825: 329 26826: ASIAHAKEMISTO 26827: 26828: 26829: 26830: 26831: Sivu Sivu 26832: sairaanhoitokustannusten korvaami- tulliasemalla tarkastettavien odotus- 26833: nen, kun potilas lähetettiin terveys- tila..................................................... 299 26834: keskuksen päätöksen mukaisesti yksi- 26835: tyisiin laboratorioihin ........................ 201 26836: Yksityisyyden suoja 26837: jätelain soveltamisessa ....................... 277 puolison nimi ja henkilötunnus velka- 26838: yhdenvertaisuuden huomioiminen järjestelyasiakirjoissa ......................... 149 26839: vanhojen rakennusten peruskorjaus- 26840: ja muutostöissä .................................. 276 26841: yleisradiolähetyksen vastaanotto- Yleinen oikeusavustaja 26842: mahdollisuus .. . .. . . .. . . . . . . .. . . . . . . . . . .. . . .. . . . . . . 265 - riippumattomuus .......................... ..... 234 26843: ilmoitettaessa jätehuoltoyrittäjistä 26844: jätehuoltotiedotteessa ........................ 272 Yleisradio Oy Ab 26845: puolue- ja lehdistötukien jakaminen ... 306 yleisradiolähetyksen vastaanottomah- 26846: terveydenhoidon korvaaminen ulko- dollisuus............... .. . . . . .. . . . .. . . . . . . . .. . . . . . . . . 265 26847: asiainhallinnossa .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . . 292 26848: asunnottoman oikeus telepalveluihin . 265 26849: Yliopisto 26850: samaa sukupuolta olevan parin 26851: virantäyttöön liittyneiden asiantuntija- 26852: syrjintä oleskelulupaa myönnettäessä 258 26853: lausuntojen julkisuus ......................... 221 26854: perusteettoman ulosottomaksun kor- 26855: vaaminen ........................................... 251 26856: opettajien lomautusten aikaiset opetus- Ympäristökeskus 26857: järjestelyt .......................................... 228 rantakaava-asian viivästyminen ........ 274 26858: yhdenvertaisuus maanomistajien asianosaisen kuuleminen poikkeus- 26859: kuulemisessa ................................ ...... 281 lupamenettelyssä ............................... 275 26860: 26861: Yhdistymisvapaus 26862: puolue- ja lehdistötukien jakaminen ... 306 Äänestäminen 26863: ennakkoäänestysmahdollisuus ulko- 26864: Yksityiselämän suoja mailla kunnallisvaaleissa . . . . . . . . .. . . . .. . . . . . 302 26865: psykiatrisen potilaan itsemääräämis- vaalilainsäädännön muotomääräysten 26866: oikeuden rajoittaminen...................... 195 noudattaminen .................................. 304 26867: 26868: 26869: 26870: 26871: 330 26872: K 11/1999 vp 26873: 26874: 26875: 26876: 26877: Va 1ti on ti 1i ntarkastaja i n 26878: 26879: keriOITIUS 26880: 26881: 26882: 26883: 26884: HELSINKI 1 999 26885: ISSN 0355-2535 26886: OY EDITA AB, HELSINK11999 26887: EDUSKUNNALLE 26888: 26889: Vuosiksi 1996-1999 valitut valtiontilintar- kunnalle valtiontilintarkastajain johtosäännön 26890: kastajat antavat täten kunnioittavasti Edus- 6 §:ssä määrätyn kertomuksen. 26891: 26892: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1999 26893: 26894: 26895: 26896: 26897: ;/~L,L/ 26898: Lauri Metsämäki 26899: 26900: 26901: 26902: ~~ Oiva Savela 26903: 26904: 26905: ~11:1~ . 26906: Kari Myllyniemi 26907: 26908: 26909: /.~ 26910: Mauri Lehmusta 26911: SISÄLLVSLUETTELO 26912: 26913: Sivu Sivu 26914: 26915: Vuoden 1998 valtiontilintarkastajien toiminta 7 Puolustusministeriön hallinnonala ................. 129 26916: Puolustusministeriön alainen tutkimus-, 26917: Yleinen osa .......................................................... 12 kehitys- ja tietotekniikkatoiminta ..... .... 129 26918: Vuoden 1998 tilinpäätöksen vertailu vuo- Ilmavoimien tila ja toiminta .. ..... ... ... .. .. ... .. 136 26919: den 1997 tilinpäätökseen ..................... 12 26920: Vuoden 1998 tilinpäätöksen vertailu ta- Valtiovarainministeriön hallinnonala ... ..... ... .. 142 26921: lousarvioon ....... ........ ................ ............ 13 Valtion kiinteistöhallinto ........................... 142 26922: Määrärahojen ylitykset ...... .... ........... ......... 19 Hallinnonalojen kansainvälisten yhteis- 26923: Valtion kirjanpidon uudistus ja tilinpäätös työmäärärahojen käyttö .... .. ... .... ..... .. .... 147 26924: vuodelta 1998 ............. .. ..... ...... .............. 20 Valtion talousarvion ulkopuoliset rahas- 26925: Valtionvelka ............. ....... .. ..................... .... 22 tot........................................................... 169 26926: Valtion lainananto ja korkotukilainat ....... 28 Naisten ja miesten välisen tasa-arvon edis- 26927: Valtion ja kuntien välinen ohjausmekanis- täminen ... ... ... ... ..... .. .... ... .. .... ... ... .... .... ... 188 26928: mi kansalaisen peruspalvelujen turvaa- Tullitoimi ... . .... .... ... .... ..... .... .. ... .... .. . .... .... .. .. 196 26929: jana........................................................ 35 26930: Valtiontalouden tarkastusviraston tarkas- Opetusministeriön hallinnonala ..... .... .... ..... ... . 220 26931: tuskertomukset.. .. .... . .... .. ... .. .... .. ... .... ..... 43 Yliopisto-opetus . .. .. .... ..... . . ... .... .... .. ..... ... .. . 220 26932: Yleissivistävä opetus ..... .... .. ... .... .... ... .... ... . 230 26933: Valtioneuvosto..................................................... 45 Perusopetuksessa annettava erityisopetus 236 26934: Talousneuvosto ...... ... .. .... .. ... ..................... 45 Liikuntatoimi . ... ... ... .... .. ... .... ... .... .... . ...... .. ... 245 26935: Tiedottaminen ja viestintä valtionhallin- 26936: nossa...................................................... 47 26937: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 254 26938: Metsäntutkimuslaitoksen toiminta . .... . .. .... 254 26939: Ulkoasiainministeriön hallinnonala .. .. .... .... ... 55 26940: Metsästyskorttivarojen käyttö .. ...... .. .... ... ... 262 26941: Ulkoasiainministeriön henkilöstö- ja palk- 26942: Kalastuslain toimivuus............................... 266 26943: kakysymyksiä ...... .. ....... ..... .. .... ..... .. .. ..... 55 26944: Suomen kauppasuhteet Etelä-Amerik- 26945: kaan....................................................... 67 Liikenneministeriön hallinnonala ................... 273 26946: Tielaitoksen toiminta ... .... .... ... .. .. .... . ...... .. .. 273 26947: Oikeusministeriön hallinnonala ...................... 75 Satamaverkon laajuus ja kehittämissuun- 26948: Seuraamusjärjestelmän kehittäminen .. .... . 75 nitelmat............ .. . .. .... .. ... .. .... ... .. .. .. ..... .... 286 26949: Vankeinhoidon kehittäminen .............. ..... 87 26950: Kriminaalihuollon kehittäminen .. ......... .... 99 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- 26951: ala..................................................................... 291 26952: Sisäasiainministeriön hallinnonala ........ .. ...... 106 Kansainvälistyminen ja markkinointi ....... 291 26953: Euroopan komission valvonta-asetuksen Pk-yrityspoliittinen ohjelma .. ......... ........ ... 305 26954: (2064/97) vaikutuksia rakennerahasto- Töhrintärikosten torjunta .......................... 309 26955: jen varojen käyttöön ... .. ..... .... ..... .. .. ... .. . 106 26956: Rakennerahastohankkeiden arviointia si- Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 312 26957: säasiainministeriön hallinnonalalla .... .. 114 Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen 26958: Arpajaislain ja rahankeräyslain uudista- turvaaminen.......................................... 312 26959: mistarpeet .............................................. 121 Valtion koulukodit .. .. ... .. ... ... ... .. ... .... ... .. .. ... 327 26960: 26961: 26962: 26963: 292055K 5 26964: Sivu Sivu 26965: Työministeriön hallinnonala ............................. 333 Valtiontilintarkastajien rahoittama tutkimus- 26966: Työllisyyden kehitys.................................. 333 toiminta ... ...... .. ... .. .. .... .. .. .... ... .. .... .. .... ... .... .... .... 387 26967: Työttömien työntekijöiden ammattitaidon Esteellisyys hallinnossa . ... .... ..... .. .. .. ..... .. .. . 387 26968: ja koulutuksen kehittäminen................ 345 Peruspalvelut ja kansalaisten toimeentulo 26969: murroksessa .......................................... 389 26970: Ympäristöministeriön hallinnonala ................. 352 Julkinen sektori, yrittäjyys ja työllistämi- 26971: Vesiensuojelu ............................................. 352 nen......................................................... 390 26972: Alueellisten ympäristökeskusten toiminta 358 EU:n rakennerahastohankkeet: käytäntö 26973: ja vaikutukset .. ... .. .. ... .. .. .. ....... .. ... .... .... . . 392 26974: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt.................. 367 Laatujohtaminen julkishallinnon strategia- 26975: Yleiskatsaus .. .. .. ... ...... ... .. .... ... .... ..... .... ... .. .. 367 na OECD-maissa .... ... .... ... ...... .. ... .. .. . ... . . 392 26976: Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden Julkisen velan, erityisesti valtion velan 26977: johdon ja henkilöstön optio- ja muut hallinta eräissä EU-maissa . .. ... .. ......... .. . 394 26978: kannustusjärjestelmät ..... ......... .. . ...... ... .. 376 26979: 26980: 26981: 26982: 26983: 6 26984: Vuoden 1998 valtiontilintarkastajien toiminta 26985: 26986: Valtiontilintarkastajat to. Valtiontilintarkastajien ensimmäistä tarkas- 26987: tusjaostoa on avustanut kanslian 1 jaosto, johon 26988: Tämän eduskunnalle vuodelta 1998 annettavan ovat kuuluneet tarkastusneuvos Asko Valkosa- 26989: valtiontilintarkastajain kertomuksen laatimi- lo JHTT, ylitarkastajat Kari Kauppinen, Kaj Lai- 26990: seen ovat osallistuneet valtiontilintarkastajain ne (28.2.1999 asti) ja Seppo Niemi 05.4.1999 26991: puheenjohtaja Lauri Metsämäki, varapuheen- lukien) sekä tarkastaja Marjaana Solanne. 26992: johtaja Oiva Savela, valtiontilintarkastajat Jorma Valtiontilintarkastajien toista tarkastusjaostoa 26993: Rantanen ja Håkan Malm sekä valtiontilintar- on avustanut kanslian II jaosto, johon ovat 26994: kastaja, kansanedustaja Kari Myllyniemi. Edus- kuuluneet tarkastusneuvos Ilkka Tenhiälä 26995: kunnan valitsemat valtiontilintarkastajien vara- ]HTT, ylitarkastajatJarmo Laine ja Senja Koleh- 26996: jäsenet, kansanedustaja Matti Vähänäkki, JHTT mainen sekä tarkastaja Marjatta Mylly. 26997: Iivo Polvi, kunnanjohtaja Raimo Liikkanen, Valtiontilintarkastajien tarkastustoimintaa 26998: kansliapäällikkö Osmo Kurola ja kansanedus- palvelevasta tutkimustoiminnasta on vastannut 26999: taja Toimi Kankaanniemi, eivät ole osallistuneet tarkastusneuvos Mauri Lehmusta. Valtion- 27000: kertomuksen laatimiseen. osuusjärjestelmää koskevaa erillisprojektia on 27001: Tarkastustoimintaansa varten valtiontilin- hoitanut määräaikainen ylitarkastaja Nora 27002: tarkastajat ovat olleet jakaantuneina kahteen Grönholm 1.4.1999 lukien. Tästä projektista 27003: tarkastusjaostoon. Ensimmäiseen jaostoon ovat laadittu kertomusosuus sisältyy tämän kerto- 27004: kuuluneet Metsämäki, Malm ja Myllyniemi sekä muksen yleiseen osaan. 27005: toiseen Savela ja Rantanen. Valtiontilintarkastajien kokousten sihteerinä 27006: Perustuslakiuudistukseen liittyen vuosiksi on toiminut hallintoylitarkastaja Jorma Syväoja 27007: 1996-1999 valitut valtiontilintarkastajat hyväk- eläkkeelle siirtymiseensä asti 28.2.1999 ja 27008: syivät kokouksessaan 9.3.1999 ehdotuksen uu- 1.3.1999 lukien hallintoylitarkastaja Kaj Laine. 27009: deksi johtosäännökseen, joka on toimitettu Hallintoylitarkastaja on vastannut myös suun- 27010: eduskunnan puhemiesneuvostolle. nittelutehtävistä sekä kanslian yleisjaoston toi- 27011: minnoista apunaan tarkastaja Tuija Myllyvuori, 27012: Valtiontilintarkastajain kanslia apulaistarkastaja Jaana Holmberg ja toimisto- 27013: sihteerit Marja Huovila ja Ulla Taari sekä viras- 27014: Valtiontilintarkastajien apuna toimii kanslia, toavustaja Jari Räsänen. Kanslia toimii vuokra- 27015: jossa on 15 pysyvää virkaa. Kanslian esimiehe- tiloissa osoitteessa Annankatu 44 A. 27016: nä on toiminut tarkastusneuvos Mauri Lehmus- 27017: 27018: 7 27019: Yhteistoiminta Valtiontalouden tarkastus- kohdistuvan tarkastuksen yhteydessä esille 27020: viraston kanssa otettavat, kaikkia hallinnonaloja koskevat selvi- 27021: tysaiheet ja hallinnonaloittaiset erityiskysymyk- 27022: Yhteistoiminta Valtiontalouden tarkastusviras- 27023: set. Näitä koskevat selvityspyynnöt käsiteltiin 27024: ton kanssa on jatkunut entiseen tapaan siten, 27025: valtiontilintarkastajien kokouksissa ja lähetet- 27026: että vuoteen 1998 kohdistuvan tarkastustoimin- 27027: tiin ministeriöille ja virastoille joulukuussa 1998. 27028: nan suuntaamisesta on neuvoteltu tarkastusvi- 27029: Valtiontilintarkastajat päättivät vuotta 1998 kos- 27030: raston johdon kanssa. Valtiontalouden tarkas- 27031: kevasta tarkastussuunnitelmastaan lopullisesti 27032: tusviraston siirtyminen eduskunnan yhteyteen 27033: kokouksessaan 15.12.1998. Valtiontilintarkasta- 27034: viimeistään 1.1.2001 on myös johtanut lukuisiin 27035: jat aloittivat piiri- ja paikallishallinnon tarkas- 27036: neuvotteluihin tarkastusjärjestelmän kehittämi- 27037: tukset lokakuussa 1998 ja ministeriöiden tarkas- 27038: sestä ja mahdollisista uusista yhteistyömuodois- 27039: tukset helmikuussa 1999. 27040: ta. Yksi esimerkki tästä on tarkastusviraston 27041: Kotimaiset tarkastusmatkat tehtiin Länsi- ja 27042: edustajien osallistuminen valtiontilintarkasta- 27043: Itä-Suomen sekä Oulun lääneihin. Länsi-Suo- 27044: jain kansliassa vireillä olevaan valtionosuusjär- 27045: men lääniin 21.-22.10.1998 tehdyn tarkastus- 27046: jestelmää koskevaan projektiin. 27047: matkan kohteina olivat Länsi-Suomen läänin- 27048: Tarkastusvirasto on toimittanut valtiontilin- 27049: hallituksen Jyväskylän alueellisen palveluyksi- 27050: tarkastajille kaikki antamansa kertomukset seli- 27051: kön (maaherra Heikki Koski) ohella seuraavat 27052: tyksineen, lausuntoineen ja päätöksineen. Vuo- 27053: virastot ja laitokset: Keski-Suomen työvoima- ja 27054: den 1998 tarkastusta koskevan valtiontilintar- 27055: elinkeinokeskus (johtaja Pasi Mäkinen), Työ- 27056: kastajien toimikauden aikana tarkastusvirasto 27057: voimaopisto (rehtori Anita Keskinen), Vapo Oy 27058: antoi kaikkiaan 126 tarkastuskertomustaan, 27059: (toimitusjohtaja Esko Muhonen), Keski-Suo- 27060: selvitystään, lausuntoaan tai aloitettaan tiedoksi 27061: men tiepiiri (tiejohtaja Erkki Myllylä), Keski- 27062: valtiontilintarkastajille. Tarkastuskertomuksista 27063: Suomen työsuojelupiiri (piiripäällikkö Hannu 27064: on luettelo tämän kertomuksen yleisessä osas- 27065: Mäkinen), Metsähallituksen Länsi-Suomen alue 27066: sa. Valtiontilintarkastajain kanslia on yhteis- 27067: (aluejohtaja Pekka Saarikoski), Keski-Suomen 27068: toiminnassa eduskunnan atk-yksikön ja Val- 27069: liitto (maakuntajohtaja Erkki Järvelä), Keski- 27070: tiontalouden tarkastusviraston kanssa siirtänyt 27071: Suomen hätäkeskus (hätäkeskuksen päällikkö 27072: tarkastusviraston julkisen tekstitietokannan 27073: Jukka Jalasvuori), Jyväskylän yliopisto (rehtori 27074: kansanedustajien käyttöön eduskunnan tieto- 27075: Aino Sallinen), Keski-Suomen ympäristökeskus 27076: järjestelmään. 27077: (ympäristökeskuksen johtaja Risto Palokangas) 27078: ja Keski-Suomen verovirasto (alueverojohtaja 27079: Valtiontilintarkastajien tarkastustoiminta Erkki Myyryläinen). 27080: Itä-Suomen lääniin 4.-5.11.1998 tehdyn tar- 27081: Valtiontilintarkastajat päättivät kokouksessaan kastusmatkan kohteina olivat Itä-Suomen lää- 27082: 26.5.1998 loppuvuotta 1998 koskevasta toimin- ninhallituksen Kuopion alueellisen palveluyk- 27083: nastaan ja siihen liittyvistä tarkastusmatkoistaan sikön (maaherra Pirjo Ala-Kapee) ohella seu- 27084: syyskaudella 1998. Syksyn 1998 aikana valtion- raavat virastot ja laitokset: Pohjois-Savon työ- 27085: tilintarkastajat käsittelivät kahdessa kokoukses- voima- ja elinkeinokeskus (johtaja Jaakko Ke- 27086: saan vuoteen 1998 kohdistuvan tarkastustoi- koni), Kera Oyj (toimitusjohtaja Lauri Palojärvi), 27087: minnan suuntaamista ja painopistealueita. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 27088: Joulukuussa 1998 pitämissään kokouksissa (sairaanhoitopiirin johtaja Matti Pulkkinen), 27089: valtiontilintarkastajat päättivät vuoteen 1998 Metsähallituksen Itä-Suomen alue (aluejohtaja 27090: 27091: 8 27092: Markku Vainio), Savo-Karjalan tiepiiri (suunnit- 17.2.1999 Liikenneturva (hallintoneuvoston 27093: telupäällikkö Petri Keränen), Savon liitto (maa- puheenjohtaja Tom Westergård) 27094: kuntajohtaja Antti Mykkänen), Valtion kiinteis- 19.2.1999 Puolustusministeriö (puolustus- 27095: tölaitoksen Itä-Suomen kiinteistöalue (raken- ministeri Anneli Taina) 27096: nuspäällikkö Pekka Vantila), Kuopion yliopisto 24.2.1999 Opetusministeriö (kansliapäällik- 27097: (rehtori Petteri Paronen), Pohjois-Savon ympä- kö Vilho Hirvi) 27098: ristökeskus (johtaja Markku Henttonen) ja Kar- 3.3.1999 Oikeusministeriö (oikeusministe- 27099: jalan lennosto (lennoston komentaja Heikki ri Jussi Järventaus) 27100: Lyytinen). 5.3.1999 Valtiovarainministeriö (kanslia- 27101: Oulun lääniin 18.-19.11.1998 tehdyn tar- päällikkö Raimo Sailas) 27102: kastusmatkan kohteina olivat Oulun lääninhal- 10.3.1999 Tullihallitus (pääjohtaja Tapani 27103: lituksen (maaherra Eino Siuruainen) ohella seu- Erling) 27104: raavat virastot ja laitokset: Pohjois-Pohjanmaan 12.3.1999 Tielaitos (ylijohtaja Eero Karja- 27105: liitto (maakuntajohtaja Pentti Lampinen), Ou- luoto) 27106: lun yliopisto (rehtori Lauri Lajunen), Pohjoisen 17.3.1999 Sosiaali- ja terveysministeriö 27107: maanpuolustusalueen esikunta (esikuntapääl- (kansliapäällikkö Markku Lehto) 27108: likkö Paavo Tyynelä), Pohjois-Pohjanmaan ym- 24.3.1999 Ympäristöministeriö (kansliapääl- 27109: päristökeskus (johtaja Mauno Rönkkömäki), likkö Sirkka Hautojärvi) 27110: Valtion kiinteistölaitoksen Pohjois-Suomen 26.3.1999 Kauppa- ja teollisuusministeriö 27111: kiinteistöalue (aluejohtaja Risto Rautiola), Kai- (kauppa- ja teollisuusministeri 27112: nuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kunta- Antti Kalliomäki) 27113: yhtymä (hallituksen puheenjohtaja Antti Ervas- 31.3.1999 Suomen Ulkomaankauppaliitto, 27114: ti), Kainuun liitto (maakuntajohtaja Hannes Finpro (toimitusjohtaja Seppo 27115: Kemppainen), Kainuun työvoima- ja elinkeino- Härkönen) 27116: keskus (johtaja Alpo Jokelainen) ja Sotkamon 7.4.1999 Pääesikunta (pääesikunnan pääl- 27117: kunta (kunnanjohtaja Erkki Vähämaa). likkö Matti Kopra) 27118: Ulkoasiainhallinnon tarkastukseen liittyvä 9.4.1999 Valtion kiinteistölaitos (pääjohtaja 27119: tarkastusmatka tehtiin Brasiliaan, Argentiinaan, Pertti Tuominen) 27120: Chileen, Peruun ja Venezuelaan 15.- 14.4.1999 Sisäasiainministeriö (ylijohtaja 27121: 31.1.1999. Tämän lisäksi valtiontilintarkastajat Pekka Kilpi) 27122: ja kanslian henkilökunta osallistuivat 23.- 16.4.1999 Valtioneuvoston kanslia (valtio- 27123: 25.8.1999 järjestettyyn tarkastus- ja seminaari- sihteeri Rauno Saari) 27124: matkaan Viinaan. 21.4.1999 Metsäntutkimuslaitos (ylijohtaja 27125: Valtiontilintarkastajat ovat edellä mainittujen Eljas Pohtila) 27126: lisäksi toimittaneet seuraavat tarkastukset: 23.4.1999 Maa- ja metsätalousministeriö 27127: (kansliapäällikkö Reino Uronen) 27128: 5.2.1999 Opetushalllitus (pääjohtaja Jukka 28.4.1999 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- 27129: Sarjala) ja kehittämiskeskus (pääjohtaja 27130: 10.2.1999 Ulkoasiainministeriö (alivaltiosih- Vappu Taipale) 27131: teerit Kirsti Lintonen ja Eero Salo- 5.5.1999 Liikenneministeriö (kansliapääl- 27132: vaara) likkö Juhani Korpela) 27133: 12.2.1999 Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 7.5.1999 Väestörekisterikeskus (ylijohtaja 27134: (johtaja Tapio Lappi-Seppälä) Ritva Viljanen) 27135: 27136: 9 27137: 19.5.1999 Työministeriö (kansliapäällikkö totyöryhmän mietinnöstä, 6/1999 ja 1.7.1999 27138: Pertti Sorsa) valtiovarainministeriölle lausunnon luonnok- 27139: 21.5.1999 Sonera Oyj (toimitusjohtaja Aulis sesta valtiovarainministeriön päätökseksi JHTT- 27140: Salin) tutkintoon vaadittavasta käytännön kokemuk- 27141: 4.6.1999 VR-Yhtymä Oy (pääjohtaja Henri sesta. 27142: Kuitunen) Lisäksi valtiontilintarkastajain kanslia antoi 27143: 9.11.1998 eduskunnan kanslian ohjelmatyöryh- 27144: Tarkastustoiminnassa esille tulleita kysy- mälle lausunnon valtiontilintarkastajien johto- 27145: myksiä on käsitelty kunkin hallinnonalan yh- säännön uudistarnistarpeesta ja 26.1.1999 edus- 27146: teydessä. Valtiontilintarkastajat ovat seuranneet kunnan perustuslakivaliokunnalle lausunnon 27147: myös aiempina vuosina tekemiensä muistu- hallituksen esityksestä laiksi Suomen Hallitus- 27148: tusten ja huomautusten huomioon ottamista muodon voimaantulojärjestelyistä (HE 75/1998 27149: valtionhallinnossa. Ministeriöiden yhteyshenki- vp). 27150: löiden kanssa on arvioitu tarkastusten sujuvuut- 27151: ta ja ongelmakohtia yhteisessä kokouksessa Tutkimustoiminta 27152: 1.12.1998. 27153: Valtiontilintarkastajat aloittivat kertomus- Vuonna 1998 rahoitetun tutkimustoiminnan tu- 27154: osuuksien käsittelyn huhtikuun lopulla 1999, ja loksia selostetaan tarkemmin kertomuksen vii- 27155: kertomuksen valmistelu päättyi lokakuussa meisessä luvussa. Vuonna 1999 valtiontilintar- 27156: 1999. Tätä kertomusta valmistellessaan valtion- kastajilla on ollut käytettävissään yhteensä 27157: tilintarkastajat ovat pitäneet 27 kokousta. 500 000 mk tutkimustoimintaan. Näillä varoilla 27158: Yksityisten kansalaisten ja järjestöjen kan- valtiontilintarkastajat päättivät käynnistää seu- 27159: nanottoja, selvityspyyntöjä ja aloitteita on val- raavat tutkimushankkeet: 27160: tiontilintarkastajille tullut 8. - Valtionosuusjärjestelmä kansalaisten pe- 27161: Tätä kertomusta valmistellessaan valtiontilin- rusoikeuksien toteuttamisen välineenä. Tutki- 27162: tarkastajat ovat perehtyneet myös Hallituksen mus kuntien valtionosuusjärjestelmän toimi- 27163: kertomukseen valtiovarain hoidosta ja tilasta, vuudesta opetus- sekä sosiaali- ja terveystoi- 27164: jonka aineisto on ollut valtiontilintarkastajien men valtionosuuksien osalta, Tampereen yli- 27165: käytettävissä. Valtiontilintarkastajat eivät ole opisto, professori Veli Karhu 27166: havainneet kertomuksessa erityistä huomautta- -Yliopiston ulkoinen rahoitus ja sen hallin- 27167: mista. ta, Jyväskylän yliopisto, professori Salme Näsi 27168: - Rakennerahastovarojen väärinkäytösten 27169: Lausunnot yleisyys Suomessa ja väärinkäytösten eh- 27170: käiseminen, Tampereen yliopisto, professori 27171: Vuosiksi 1996-1999 valitut valtiontilintarkasta- Arvo Myllymäki 27172: jat antoivat 1.9.1998 valtiovarainministeriölle - Oulun läänin kuntien taloudellisen ase- 27173: lausunnon luonnoksesta valtiovarainministe- man vaikutus erikoissairaanhoidon palvelujen 27174: riön päätökseksi JHTT-tutkintoon vaadittavista käyttöön, Oulun yliopisto, professori Pirjo Koi- 27175: opinnoista, 10.11.1998 eduskunnan perustusla- vukangas 27176: kivaliokunnalle lausunnon hallituksen esityk- - Kuntien laskennallista valtionosuusjärjes- 27177: sestä uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi (HE 1/ telmää koskevien tutkimusten, selvitysten ja 27178: 1998 vp), 19.5.1999 Sisäasiainministeriölie lau- arviointien peruskartoitus, Tampereen yliopis- 27179: sunnon Rakennerahastojen valvonta- ja hallin- to, professori Veli Karhu. 27180: 27181: 10 27182: Koulutus Kansainvälinen toiminta 27183: 27184: Valtiontilintarkastajain kansliassa on aloitettu Ruotsin valtiontalouden tarkastusviraston 27185: henkilökunnan koulutus- ja osaamisstrategian (Riksrevisionsverket) tarkastuspäällikkö Bo 27186: laadinta sellaisen koulutustarjonnan löytämi- Hillman, osastopäällikkö Meta Boethius ja tar- 27187: seksi, joka mahdollisimman hyvin vastaa kans- kastaja Mikael Granholm kävivät 29.4.1999 tu- 27188: lian erityistarpeita. tustumassa valtiontilintarkastajien oikeusminis- 27189: Valtiontilintarkastajat ja heidän kansliansa teriön hallinnonalaa koskeviin tarkastuksiin. 27190: henkilökunta ovat osallistuneet Tampereen Yli- Tutkija Joke De Carte Belgiasta (Public Ma- 27191: opiston Täydennyskoulutuskeskuksen järjestä- nagement Centre of the Catholic University of 27192: mille julkistalouden tarkastajien neuvottelupäi- Leuven) haastatteli 16.12.1998 tarkastusneuvos 27193: ville 2.-3.6.1999. Tämän lisäksi valtiontilintar- Mauri Lehmustoa ja ylitarkastaja Kaj Lainetta 27194: kastajain kanslian henkilökunta on osallistunut Suomen valtiontilintarkastusjärjestelmästä. Leh- 27195: erilaisiin mm. eduskunnan, Hallinnon kehittä- musta on osallistunut edelleen eduskunnan 27196: miskeskuksen, Valtiontalouden tarkastusviras- nimeämänä ECPRD:n makrotaloudellisen työ- 27197: ton sekä Suomen Kuntaliiton järjestämiin kou- ryhmän työskentelyyn. Tähän työhön liittyen 27198: lutustilaisuuksiin ja seminaareihin. järjestettiin 27.3.1998 ECPRD:n makrotalouden 27199: seminaari Suomessa. 27200: 27201: 27202: 27203: 27204: 11 27205: Yleinen osa 27206: 27207: 27208: 27209: 27210: Vuoden 1998 tilinpäätöksen vertailu vuoden musvuonna 194 292,0 Mmk. Lisäystä edellisestä 27211: 1997 tilinpäätökseen vuodesta oli siis 6 914,2 Mmk (4 %). Vuoden 1997 27212: alijäämä oli 2 709,9 Mmk ja kertomusvuoden ylijää- 27213: Valtion tulot olivat v. 1997 184 668,0 Mmk ja kerto- mä 5 383,4 Mmk. Tilinpäätösluvut osastoittain ja 27214: musvuonna 199 675,4 Mmk, joten ne lisääntyivät pääluokittain vuosilta 1997 ja 1998 ilmenevät seu- 27215: edellisestä vuodesta 15 007,4 Mmk:lla (8 %). Val- raavasta taulukosta. 27216: tion menot olivat v. 1997 187 377,9 Mmk ja kerto- 27217: 27218: 27219: Lisäykset 27220: Osasto/Pääluokka 1997 1998 Vähennykset- 27221: mk mk mk % 27222: Tulot 27223: 11 Os. Verot ja veronluontaiset tulot 134 219 374 209,90 147 999 903 451,13 13 780 529 241,23 10 27224: 12 Os. Sekalaiset tulot 33 200 188 991,00 39 250 386 663,01 6 050 197 672,01 18 27225: 13 Os. Korkotulot ja voiton tuloutukset 3 943 468 615,03 5 315166 428,16 1 371 697 813,13 35 27226: 15 Os. Lainat 13 304 958 278.73 7 109 962 289,69 -6 194 995 989,04 -47 27227: Tulot yhteensä 184 667 990 094,66 199 675 418 831,99 15 007 428 737,33 8 27228: Menot 27229: 21 Pl. Tasavallan Presidentti 30 953 158,59 48 864 024,35 17 910 865.76 58 27230: 22 Pl. Eduskunta 270 790 834.43 304 014 597,98 33 223 763,55 12 27231: 23 Pl. Valtioneuvosto 191 939 082,23 196 089 706,08 4 150 623,85 2 27232: 24 Pl. Ulkoa siainministeriö 3 125 843 034,41 3 347182108.78 221 339 074,37 7 27233: 25 Pl. Oikeusministeriö 2 704 962 758,98 2 894 134 155.44 189 171 396.46 7 27234: 26 Pl. Sisä asiainministeriö 6 215 828 048,12 6 518 027 367,34 302 199 319,22 5 27235: 27 Pl. Puolustusministeriö 10112 409171.70 10 472 908 941,09 360 499 769,39 4 27236: 28 Pl. Valtiovarainministeriö 27 547 027 030,61 28 467 77 4 545,98 920 747 515,37 3 27237: 29 Pl. Opetusministeriö 26 188 404 699,29 26 581 334 464,35 392 929 765,06 2 27238: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriö 12 697 171 027,21 12 656 845 801,25 -40 325 225,96 0 27239: 31 Pl. Liikenneministeriö 8 253 481 803,52 7 722 748 890,26 -530 732 913,26 -6 27240: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriö 4 566 797 540,36 5 036 375 231,66 469 577 691,30 10 27241: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriö 45 213 807 566,85 42 997 941 770,47 -2 215 865 796,38 -5 27242: 34 Pl. Työministeriö 13 445 555 993,85 13 557 462 163,69 111 906 169,84 1 27243: 35 Pl. Ympäristöministeriö 3 729 088 205,47 3 752 650 847,21 23 562 641.74 1 27244: 36 Pl. Valtionvelka 23 083 797 747,78 29 737 674 072,51 6 653 876 324,73 29 27245: Menot yhteensä 187 377 857 703.40 194 292 028 688.44 6 914 170 985,04 4 27246: Ylijäämä 5 383 390 143,55 27247: Alijäämä 2 709 867 608,7 4 27248: 27249: 27250: 27251: Tulot 6 545,7 Mmk:lla Cl3 %), arvonlisäveron tuotto 27252: Tulot kasvoivat kertomusvuonna edelliseen vuo- 4 061,3 Mmk:lla (9 %), polttoaineveron tuotto 1 410 27253: teen verrattuna kaikissa muissa osastoissa paitsi Mmk:lla (10 %) ja autoveron tuotto 1 049,4 Mmk:lla 27254: osastossa 15 Lainat. Tulot osastossa 11, Verot ja (25 %). Sekalaiset tulot olivat edelliseen vuoteen 27255: veronluonteiset tulot, kasvoivat 13 780,5 Mmk verrattuna 6 050,2 Mmk (18 %) suuremmat. Eniten 27256: (10 %). Kasvu johtui ennen muuta siitä, että tulo- ja tähän vaikutti luvun Muut sekalaiset tulot momentti 27257: varallisuusveron tuotto kasvoi edellisestä vuodesta Tulot osakemyynneistä, jolle kertyi 11 145,9 Mmk. 27258: 27259: 27260: 12 27261: Tämä oli 9 545,8 Mmk enemmän kuin edellisenä työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot 27262: vuonna. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tu- ja EU:n rakennetuki sekä Maa- ja puutarhatalouden 27263: lot alenivat kertomusvuonna edelliseen vuoteen tulotuki (osa EU) menot olivat kertomusvuonna 27264: verrattuna 2 920,6 Mmk (15 o/o) pääasiassa siksi, että yhteensä 209,4 Mmk edellisvuotista suuremmat. 27265: momentin Valtiovarainministeriön hallinnonalan Liikenneministerön menot olivat 530,7 Mmk 27266: muut tulot tuotto jäi 2 388,6 Mmk (87 o/o) pienem- (6 o/o) pienemmät kuin v. 1997. Tämä johtui pää- 27267: mäksi kuin v. 1997. asiassa Merenkulkulaitoksen menojen pienenemi- 27268: Suhteellisesti eniten tulot kasvoivat osastossa 13, sestä 435,5 Mmk:lla. Tielaitoksen menot pienenivät 27269: Korkotulot ja voiton tuloutukset, sillä ne olivat 47,3 Mmk:lla. 27270: kertomusvuonna 1 371,7 Mmk (35 o/o) edellisvuo- Sosiaali- ja terveysministeriön menot olivat 27271: tisia suuremmat. Tämä johtui pääasiassa osinkotu- 2 215,9 Mmk (5 o/o) edellisvuotista pienemmät. 27272: lojen kasvusta 1141,4 Mmk:lla (60 o/o). Lisäksi korot Työttömyysturvan menot olivat kertomusvuonna 27273: talletuksista tuottivat 232,3 Mmk (14 o/o) edellisvuo- 2 009,5 Mmk pienemmät kuin v. 1997, eläkevakuu- 27274: tista enemmän. tusmenot 343,2 Mmk pienemmät ja kuntien järjes- 27275: Osaston 15, Lainat, tulot vähenivät edelliseen tämän sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet 27276: vuoteen verrattuna 6 195,0 Mmk:lla (47 o/o), sillä ja korvaukset 787,6 Mmk pienemmät kuin edellise- 27277: valtion nettolainanotto oli kertomusvuonna 5 995,3 nä vuonna, mutta valtion osuus sairausvakuutus- 27278: Mmk (49 o/o) pienempi kuin v. 1997. laista johtuvista menoista oli v. 1998 1 082,7 Mmk 27279: suurempi kuin v. 1997. 27280: Menot 27281: Menot kasvoivat suhteellisesti eniten Tasavallan Vuoden 1998 tilinpäätöksen vertailu 27282: Presidentin pääluokassa, jossa ne nousivat 58 o/o:lla talousarvioon 27283: (17,9 Mmk:lla) 48,9 Mmk: aan, sillä perusparannuk- 27284: siin käytettiin kertomusvuonna 18,0 Mmk edellis- Varsinaisen talousarvion lisäksi, jossa tulojen lop- 27285: vuotista enemmän. Markkamääräisesti eniten me- pusumma oli 188 620 717 000 mk ja menojen 27286: not lisääntyivät Valtionvelan pääluokassa, jossa 188 619 174 000 mk, annettiin kertomusvuonna 27287: menot kasvoivat 6 653,9 Mmk:lla (29 o/o) 29 737,7 kaksi lisätalousarviota. Niissä hyväksyttiin 27288: Mmk:aan. Tämä johtui markkamääräisen velan tuloihin lisäystä 8 418 325 000 mk ja menoihin 27289: korkomenojen kasvusta 6 792,4 Mmk:lla (63 o/o). 8 414 024 800 mk. Talousarvioon merkityt tulot 27290: Menot pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna olivat siten kaikkiaan 197 039 042 000 mk ja menot 27291: maa- ja metsätalousministeriön, liikenneministe- 197 033 198 800 mk, joten budjetoidut tulot olivat 27292: riön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon- 5 843 200 Mmk menoja suuremmat. Tilinpäätöksen 27293: aloilla. mukaan tuloja kirjattiin 199 675 418 831,99 Mmk ja 27294: Maa- ja metsätalousministeriön menot olivat v. menoja 194 292 028 688,44 Mmk. Ylijäämä oli siis 27295: 1998 40,3 Mmk pienemmät kuin v. 1997. Luvun 5 383 390 143,55 Mmk. 27296: Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon ta- Seuraavassa on otettu tarkasteltavaksi ne mo- 27297: sapainottaminen (osa EU) menot olivat kertomus- mentit, joiden tilinpäätös eroaa talousarviosta vä- 27298: vuonna 331,7 Mmk (36 %) pienemmät kuin v. 1997. hintään 100 Mmk tai 10 o/o ja 10 Mmk. Lisätalousar- 27299: Toisaalta lukujen Maa- ja metsätalousministeriö, vioiden lisäykset ja vähennykset on otettu huo- 27300: mioon vertailussa. 27301: Tulot v. 1998 27302: 27303: Talousarvion sekä siihen tehtyjen muutosten mukaan Tilinpäätöksen Ylitys 27304: mukaan Alitus- 27305: Osasto Varsinainen Muutokset Yhteensä 27306: talousarvio 27307: mk mk mk mk mk % 27308: 27309: 11 Verot ja veron- 27310: luonteiset tulot 139 464 000 000 7 090 000 000 146 554 000 000 147 999 903 451,13 1 445 903 451,13 1 27311: 12 Sekalaiset tulot 30 071 937 000 10 028 325 000 40 100 262 000 39 250 386 663,01 -849 875 336,99 -2 27312: 13 Korkotulot ja 27313: voiton 27314: tuloutukset 3 071 099 000 1 640 000 000 4 711 099 000 5 315166 428,16 604 067 428,16 13 27315: 15 Lainat 16 013 681 000 -10 340 000 000 5 673 681 000 7 109 962 289,69 1 436 281 289,69 25 27316: Yhteensä 188 620 717 000 8 418 325 000 197 039 042 000 199 675 418 831,99 2 636 376 831,99 1 27317: 27318: 27319: 27320: 13 27321: 11 Os. Verot ja veronluontaiset tulot johtuu metallirahan arvioitua suuremmasta kysyn- 27322: Tuloja arvioitiin kertyvän 146 554,0 Mmk, mutta nästä. Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttamisesta 27323: tilinpäätöksen mukaan kertymä oli 1 445,9 Mmk olivat tilinpäätöksen mukaan 2 726,4 Mmk, mikä 27324: (1 %) suurempi. Tulo- ja varallisuusveron tuotto oli oli 106,4 Mmk (4 %) arvioitua enemmän. Kerto- 27325: arvioitu 55 100,0 Mmk:ksi. Tilinpäätöksen mukaan musvuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa mo- 27326: tulot olivat kuitenkin 1 531,8 Mmk (3 %) suurem- mentille lisättiin 590,0 Mmk. Ylitys aiheutui pää- 27327: mat. Kertomusvuoden toisessa lisätalousarviossa omasijoitusten korosta. Koronmaksu ja sen määrä 27328: momentille lisättiin 2 970,0 Mmk. Korkotulojen ovat sidoksissa pääomasijoitusten takaisinmak- 27329: lähdeverojen tuotto jäi 113,4 Mmk (14 %) pienem- suun, jonka tapahtumahetkeä on vaikea ennakoi- 27330: mäksi kuin ennakoitu 800,0 Mmk. Tilinpäätöksen da. Euroopan unionin traditionaalisten varojen 27331: ja talousarvion välisen eron aiheuttaa lähdeverollis- kantopalkkiot (EU) olivat tilipäätöksen mukaan 27332: ten talletusten kannan supistuminen ja korkotason 92,9 Mmk, mikä oli 12,9 Mmk (16 %) ennakoitua 27333: madaltuminen. enemmän. 27334: Arvonlisäveron tuotto arvioitiin varsinaisessa ta- Momentille Takaisinperittävät arvonlisäveropa- 27335: lousarviossa 46 700,0 Mmk:ksi, mutta toisessa lisä- lautukset kertyi 138,9 Mmk (3 %) vähemmän kuin 27336: talousarviossa tuloarviota lisättiin 3 500,0 Mmk:lla arvioidut 4 545,0 Mmk. Arvonlisäveropalautukset 27337: eli 50 200,0 Mmk:ksi. Tilinpäätöksen mukaan tulot kunnille peritään takaisin palautusvuotta seuraava- 27338: olivat kuitenkin 49 660,1 Mmk eli 539,9 Mmk (1 %) na vuonna. Ero johtuu lähinnä tilitysviiveistä. Val- 27339: ennakoitua pienemmät. tiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot oli- 27340: Talousarviossa arvioitiin makeisveroa kertyvän vat tilinpäätöksen mukaan 364,8 Mmk, mikä oli 27341: 160,0 Mmk. Kertymä oli kuitenkin 25,6 Mmk (16 %) 263,8 Mmk (261 %) arvioitua enemmän. Ylityksistä 27342: suurempi. Polttoaineveron tuotto oli arvioitu 220,0 Mmk aiheutuu swap-hyvitysten ylittymisestä 27343: 15 200,0 Mmk:ksi. Tulot olivat 106,0 Mmk (1 %) ja 37,6 Mmk on liikenneverkkoinvestointeihin 27344: suuremmat eli 15 306,0 Mmk. Syynä oli energiave- osoitettua TEN-korkotukea. Kertomusvuoden 27345: ron korotus kertomusvuoden loppupuolella. Koro- swap-hyvitysten budjettiluvun ja toteutuman väli- 27346: tuksesta osa kohdistui jo kertomusvuodelle. Auto- nen erotus aiheutuu valuuttakurssien ja korkotason 27347: veroa oli arvioitu kertyvän 4 980,0 Mmk. Veroa muutoksista. Budjetoituihin lukuihin on käytetty 27348: kertyi kuitenkin 279,3 Mmk (6 %) enemmän eli budjettivuotta edeltävän kesän valuuttakursseja ja 27349: 5 259,3 Mmk. Tilinpäätöksen mukaan arpajaisve- korkoja. Kyseiset swapit ovat erääntyneet vasta 27350: roa kertyi 49,1 Mmk (13 %) enemmän kuin budje- seuraavana vuonna, jolloin korot ja valuutat ovat 27351: toidut 380,0 Mmk. Momentille Muut verotulot oli muuttuneet. Lisäksi erotus johtuu ei-budjetoiduista 27352: arvioitu kertyvän 10,0 Mmk, mutta tulot olivat 28,2 swap-hyvityksistä, jotka liittyvät ennenaikaisesti 27353: Mmk (282 %) pienemmät. Momentille tuloutetaan takaisionostenavaan 1,5 mrd. USD:n suuruiseen 27354: tai momentilta veloitetaan kaikki sellaiset budjetin lainaan. Valtiolla on eräiden lainasopimusten mu- 27355: kassavirrat, joilla ei ole omaa momenttia. Kyseiset kaan oikeus maksaa ennenaikaisesti takaisin laino- 27356: maksujen oikaisut kohdistuvat ennen vuotta 1998 ja, ja kertomusvuonna valtio käytti mahdollisuuden 27357: voimassa olleisiin veroperusteisiin. Muun muassa maksaa ennenaikaisesti takaisin kyseisen USD-lai- 27358: tuontitulli poistui talousarviosta vuoden 1997 lo- nan, joka olisi erääntynyt v. 1999. Laina oli vaihdet- 27359: pussa. tu neljään eri valuutanvaihtosopimukseen, joista 27360: kolme sopimusta purettiin. Sopimusten puruista 27361: 12 Os. Sekalaiset tulot tuloutui valtiolle ylimääräisiä swap-hyvityksiä. 27362: Osaston tulot olivat 849,9 Mmk (2 %) pienemmät Opintotukitoiminnan tulot arvioitiin 158,0 27363: kuin arvioidut 40 100,3 Mmk. Puolustusministeriön Mmk:ksi, mutta tilinpäätöksen mukaan ne olivat 27364: hallinnonalan muut tulot olivat tilinpäätöksen mu- 29,7 Mmk (19 %) suuremmat. Opintotukien palau- 27365: kaan 52,7 Mmk (109 %) suuremmat kuin arvioidut tukset ylittivät budjetoidun 30,5 Mmk:lla, korkotu- 27366: 48,3 Mmk. Tähän oli syynä se, että torjuntahävittä- lot 3,3 Mmk:lla ja takausvastuiden lyhennykset 1,0 27367: jähankinnan maksujärjestelyistä aiheutuvia satun- Mmk:lla. Takausvastuusaatavien lisäys sen sijaan 27368: naisia tuloja kertyi 32,9 Mmk ja YK suoritti korvauk- jäi 5,1 Mmk budjetoitua pienemmäksi. 27369: sia Suomelle 20,2 Mmk. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston oh- 27370: Valtiovarainministeriön hallinnonalan metallira- jausosastosta saatavat tulot (EU) oli arvioitu 677,3 27371: hatulojen kertymäksi oli arvioitu 16,0 Mmk. Kerty- Mmk:ksi, mutta ne olivat 470,4 Mmk (69 %) pie- 27372: mä oli kuitenkin 12,6 Mmk (79 %) suurempi eli 28,6 nemmät eli 206,9 Mmk. Syynä tähän oli se, että 27373: Mmk. Ylityksestä n. 3 Mmk aiheutui Suomenlinnan budjetointi tapahtuu ohjelmien perusteella. Tulo- 27374: juhlarahan liikkeeseen laskusta. Muilta osin ylitys kertymä perustuu hankkeiden toteuttamisaikatau- 27375: 27376: 27377: 14 27378: luun, johon valtio ei voi vaikuttaa. EU:n kalatalou- kasteltuna valtion palkkaturvamenot ja -tulot vas- 27379: den ohjaamisen rahoitusvälineeltä saatavat tulot taavat toisiaan. 27380: (EU) olivat tilinpäätöksen mukaan 4,9 Mmk, mikä Ympäristöministeriön hallinnonalan muita tulo- 27381: oli 38,1 Mmk (89 o/o) arvioitua vähemmän. Suurin ja kertyi tilinpäätöksen mukaan 8,9 Mmk, mikä oli 27382: osa EU:n rahoitusosuudesta tuloutuu ns. single 16,5 Mmk (65 %) arvioitua vähemmän. Budjetoitua 27383: commitment -periaatteella eli koko ohjelmakauden vähäisempi määrä johtui EU:n ympäristörahaston 27384: osuus kolmena eränä ohjelmien toteutumisen mu- (LIFE) maksujen myöhentymisestä, mikä pääosin 27385: kaan. Budjetointi perustuu vuotuisiin tasaeriin vii- johtui siitä, ettei uusia luonnonsuojeluhankkeita 27386: den vuoden aikana. Natura 2000:n myöhästymisen johdosta hyväksytty 27387: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan rahoitettavaksi kertomusvuonna. 27388: muita tuloja kertyi 145,5 Mmk, mikä oli 35,9 Mmk Muista sekalaisista tuloista sakkorahojen tuotto 27389: (33 o/o) arvioitua enemmän. Ylitys johtui Kemijoki jäi 55,5 Mmk 09 o/o) pienemmäksi kuin budjetoidut 27390: Oyj:n osakkeiden myynnin budjetoimattomasta 300,0 Mmk. Valtiolle tilitettävät veronlisäykset ja 27391: korkotulosta, mikä oli n. 41,3 Mmk. Sosiaali- ja viivekorot tuottivat 331,1 Mmk, mikä oli 118,9 Mmk 27392: terveysministeriön hallinnonalalla valtionapujen (26 %) ennakoitua vähemmän. Kertomusvuoden 27393: palautuksia oli arvioitu kertyvän 193,0 Mmk. Vuo- tuloarvio osoittautui liian korkeaksi. Vuoden 1999 27394: den 1998 toisessa lisätalousarviossa momentille tuloarvio on 300,0 Mmk. Momentille Menorästien ja 27395: Valtionapujen palautukset tuli lisäystä 123,0 Mmk. siirrettyjen määrärahojen peruutukset arvioitiin ker- 27396: Tilinpäätöksen mukaan tulot olivat 51,8 Mmk tyvän 1 030,0 Mmk. Tilinpäätöksen mukaan mo- 27397: (27 o/o) ennakoitua suuremmat. Tilinpäätöksen mu- mentille kertyi tuloja 877,6 Mmk, mikä oli 152,4 27398: kaan tulot kertyvät pääasiassa seuraavien meno- Mmk 05 %) ennakoitua vähemmän. Menorästien ja 27399: momenttien valtionosuuksista: Valtion osuus yrittä- siirrettyjen määrärahojen peruutuksina kertomus- 27400: jien eläkelaista johtuvista menoista (33.19.52), Val- vuoden tilinpäätöksessä merkittiin lähes 60% tulok- 27401: tionosuus työttömyyskassoille (33.17.50) ja Työttö- si joulukuun kirjanpitovientien yhteydessä. Tämä 27402: myysturvalain mukainen perusturva (33.17 .51). osoittaa, että kysymyksessä ei ole varsinainen tulo- 27403: Suurin osa kertyneistä tuloista muodostuu Eläke- arvio. Virastot ja laitokset lähtevät siitä, että siirty- 27404: turvakeskukselle v. 1997 liikaa maksettujen enna- neet määrärahat pystytään käyttämään ennen nii- 27405: koiden (157,7 Mmk) palautuksista. Arvioinnin ylit- den vanhentumista. Kun sitten näin ei käykään, ne 27406: tyminen aiheutui valtionosuuteen vaikuttavien ns. on säännösten mukaan peruttava. Tuloarviolukua 27407: avoimien maksujen osuuden myönteisestä kehi- arvioitaessa kyseessä on jokin aiempien vuosien 27408: tyksestä samalla, kun myös maksutuloarvio tarken- keskiarvo ja tieto siirtyvien määrärahojen määrästä. 27409: tui. Työttömyyskassoille maksettuja enoakkoja pa- Valtiolle Valtion eläkerahaston ulkopuolella tu- 27410: lautui 47,2 Mmk ja Kansaneläkelaitokselle makset- loutettavia korvauksia kertyi 75,3 Mmk. Tämä oli 27411: tuja 25,7 Mmk. 10,3 Mmk (16 o/o) ennakoitua enemmän. Ero talous- 27412: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvion ja toteutuman välillä johtui kertakorvausten 27413: muita tuloja oli arvioitu kertyvän 1,3 Mmk. Tuloja laskutuksesta. Tulot osakemyynnistä oli arvioitu 27414: kertyi kuitenkin 180,9 Mmk, mikä oli 179,6 Mmk 10 400,0 Mmk:ksi. Tilinpäätöksen mukaan ne oli- 27415: (13 817 o/o) arvioitua enemmän. Ero johtui Alko- vat 11 145,9 Mmk eli 745,9 Mmk (7 %) suuremmat. 27416: yhtiön osinkojen (176,6 Mmk) kirjaamisesta vahin- Kertomusvuoden toisessa lisätalousarviossa mo- 27417: gossa väärälle momentille. Oikea momentti olisi metille lisättiin 8 400,0 Mmk. Osakemyyntitulojen 27418: ollut 13.03.01 Osinkotulot. arviointi on hankalaa ja markkinatilanteen otolli- 27419: Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot (EU) suutta on lähes mahdotonta arvioida edellisvuoden 27420: olivat 795,7 Mmk (85 o/o) pienemmät kuin arvioidut syksyllä talousarvioesitystä laadittaessa. Tulot Imat- 27421: 937,4 Mmk. Syynä tuloarvion alittumiseen oli Eu- ran Voima Oy:n ja Neste Oy:n osakemyynneistä 27422: roopan sosiaalirahasto -ohjelmien toteutuksen vii- arvioitiin 500 Mmk:ksi, mutta momentille ei kerty- 27423: västyminen arvioidusta aikataulusta. Palkkaturva- nyt tilinpäätöksen mukaan lainkaan tuloja. Tuloar- 27424: maksujen palautuksia kertyi 103,5 Mmk. Arvio oli vio lisättiin talousarvioon kertomusvuoden ensim- 27425: 12,5 Mmk (11 %) suurempi. Tuloarvion alitus johtui mäisessä lisätalousarviossa. Tulojen arvioitiin ker- 27426: siitä, että palkkaturvaa jouduttiin maksamaan mo- tyvän valtion omistamien tai lunastamien Imatran 27427: mentilta 34.99.50 arvioitua vähemmän. Työttö- Voima Oy:n ja Neste Oy:n vähemmistöosakkaiden 27428: myysvakuutusrahasto korvaa valtiolle vuosittain omistamien osakkeiden myynnistä energia-alan 27429: jälkikäteen palkkaturvana maksettujen ja työnanta- uudelle holdingyhtiölle. Vastaavat menot oli mer- 27430: jilta tai niiden konkurssipesiitä takaisinperittyjen kitty momentille 32.50.89 Imatran Voima Oy:n ja 27431: pääomamäärien erotuksen. Siten jälkikäteen tar- Neste Oy:n vähemmistöosakkaiden omistamien 27432: 27433: 27434: 15 27435: osakkeiden ostaminen valtiolle. Osto- tai lunastus- valtion lainoista liikelaitoksille arvioitiin 28,1 27436: toimiin ei tarvinnut ryhtyä, joten momentin käyttö Mmk:ksi. Momentille kertyi kuitenkin 16,3 Mmk 27437: jäi nollaksi ja samasta syystä tulo kertymättä. (58 %) arvioitua enemmän. Tuloarvion ylitys aiheu- 27438: tui lähinnä Ilmailuhallituksen ylimääräisestä lyhen- 27439: 13 Os. Korkotulot ja voiton tulootokset nyksestä. Momentin Muiden lainojen lyhennykset 27440: Tulot olivat 604,1 Mmk 03 %) suuremmat kuin tulot olivat tilinpäätöksen mukaan 731,9 Mmk, 27441: arvoitu 4 711,1 Mmk. Momentille Korot muista mikä oli 186,3 Mmk (34 %) ennakoitua enemmän. 27442: lainoista kertyi 46,4 Mmk (63 %) enemmän kuin Valtion nettolainanotto oli budjetoitu 5 100,0 27443: arvioidut 74,3 Mmk. Korot muista lainoista kertyvät Mmk:ksi, mutta se oli 1 233,6 Mmk (24 %) ennakoi- 27444: valtion 16 eri viraston ja laitoksen tileille kertyneistä tua suurempi. Kertomusvuoden toisessa lisätalous- 27445: korkotuloista. Lainasaatavat ja niistä kertyvät korot arviossa tuloja osakemyynnistä arvioitiin kertyvän 27446: ovat ao. virastojen ja laitosten taseissa. Niillä on Soneran osakkeiden myynnistä 4 600 Mmk. Lisäta- 27447: tieto lainakannasta, lyhennysaikataulusta ja kerty- lousarvion eduskuntakäsittelyn aikana Soneran 27448: vistä koroista. osakkeiden myyntitulo oli tiedossa, minkä vuoksi 27449: Korot talletuksista tuottivat 647,0 Mmk (50%) momentin tuloarviota korotettiin vielä 2 500 27450: enemmän kuin arvioidut 1 300,0 Mmk. Valtion Mmk:lla. Fortum Oy:n osakkeiden myyntiin suh- 27451: kassavarojen määrä oli vielä kertomusvuoden ke- tautui talouspoliittinen ministerivaliokunta lisäbud- 27452: säkuun loppuun mennessä keskimäärin 18,4 mrd. jetin antamisvaiheessa kielteisesti markkinaolosuh- 27453: mk alemmalla tasolla kuin vastaavana aikana v. teiden vuoksi. Markkinoiden muuttuessa päätös 27454: 1997. Loppuvuodesta mm. lainanoton runsaudesta myynnistä kuitenkin tehtiin, ja lisätalousarvion 27455: johtuva kassavarojen määrä nousi syys-joulukuus- momenttia korotettiin vielä 1 300 Mmk:lla. Osake- 27456: sa 40 mrd. mk:n tasolle, mikä oli pääasiallisin syy myyntituloihin tuli lisäystä yhteensä 8 400 Mmk. 27457: tuloarvion ylittymiselle. Nettolainanotto oli jo ehtinyt nousta huomattavasti 27458: lopullista tarvetta suuremmaksi. Jokin määrä liik- 27459: 15 Os. Lainat keeseen laskettuja valtion lainoja markkinoilta on- 27460: Osaston tulot olivat 1 436,3 Mmk (25 %) suurem- nistuttiin kuitenkin ostamaan takaisin ja näin supis- 27461: mat kuin arvioidut 5 673,7 Mmk. Takaisinmaksut taa ylisuureksi muodostunutta nettolainanottoa. 27462: 27463: 27464: Menot v. 1998 27465: Talousarvion sekä siihen tehtyjen muutosten mukaan Tilinpäätöksen Ylitys 27466: Pääluokka Varsinainen Muutokset Yhteensä mukaan Säästö- 27467: talousarvio 27468: mk mk mk mk mk o/o 27469: 21TP 46 963 000 3 881 000 50 844 000 48 864 024,35 -1 979 975,65 -4 27470: 22 EK 305 415 000 3 840 000 309 255 000 304 014 597,98 -5 240 402,02 -2 27471: 23VN 195 908 000 1 583 000 197 491 000 196 089 706,08 -1 401 293,92 -1 27472: 24 UM 3 304 167 000 141 843 000 3 446 010 000 3 347 182 108.78 -98 827 891,22 -3 27473: 25OM 2 828 154 000 63 150 000 2 891 304 000 2 894 134 155.44 2 830 155,44 0 27474: 26 SM 6 402 418 000 123 520 000 6 525 938 000 6 518 027 367,34 -7 910 632,66 -0 27475: 27 PLM 10111130 000 361 600 000 10 472 730 000 10 472 908 941,09 178 941,09 0 27476: 28VM 27 944 501 000 425 347 800 28 369 848 800 28 467 774 545,98 97 925 745,98 0 27477: 29 OPM 25 967 786 000 688 721 000 26 656 507 000 26 581 334 464,35 -75 172 535,65 -0 27478: 30MMM 12 372 935 000 309 062 000 12 681 997 000 12 656 845 801,25 -25 151198.75 -0 27479: 31 LM 7 348 768 000 375 682 000 7 724 450 000 7 722 748 890,26 -1 701 109,74 -0 27480: 32 KTM 4 565 009 000 1 180 302 000 5 745 311 000 5 036 375 231 ,66 -708 935 768,34 -12 27481: 33 STM 44 918 517 000 -1136 982 000 43 781 535 000 42 997 941 770,4 7 -783 593 229,53 -2 27482: 34 TM 13 323 689 000 520 461 000 13 844 150 000 13 557 462 163,69 -286 687 836,31 -2 27483: 35 YM 3 470 814 000 284 014 000 3 754 828 000 3 752 650 847,21 -2 177 152.79 -0 27484: 36 Valtionvelka 25 513 000 000 5 068 000 000 30 581 000 000 29 737 67 4 072,51 -843 325 927,49 -3 27485: Yhteensä 188 619 174 000 8 414 024 800 197 033 198 800 194 292 028 688,44 -2741170111,56 -1 27486: 27487: 27488: 27489: Seuraavassa käsitellään niitä momentteja, joiden sekä 31 ei kertomusvuonna sisältynyt näitä ehtoja 27490: tilinpäätös eroaa talousarviosta vähintään 100 Mmk täyttäviä menojen ylityksiä tai säästöjä. 27491: tai 10% ja 10 Mmk. Pääluokkiin 21-23 ja 25-27 27492: 27493: 27494: 16 27495: 24 Pl. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 1999 talousarviosta, koska valtion eläkerahastosta 27496: Menot olivat tilinpäätöksen mukaan 3 347,2 Mmk annetun lain (1372/1989) muuttamisen johdosta 27497: ja jäivät 98,8 Mmk (3 %) pienemmiksi kuin arvioi- valtio ei enää v. 1999 maksa korkoa rahaston 27498: dut 3 446,0 Mmk. Eräät jäsenmaksut ja rahoitus- valtion keskuskirjanpidossa olevan yhdystilin va- 27499: osuudet jäivät 61,0 Mmk (19 %) pienemmiksi kuin roille. Verosta vapautuksen johdosta takaisin mak- 27500: ennakoidut 313,2 Mmk. Suurimmat poikkeamat setut verot oli arvioitu 22,0 Mmk:ksi, mutta ne 27501: sisältyivät kohtiin maksuosuus YK:n talousarvioon, olivat 17,5 Mmk (80 %) pienemmät. 27502: maksuosuus YK:n rauhanturvajoukoille sekä mak- 27503: suosuudet ETYJ:n talousarvioihin. Näistä jäi yh- 29 Pl. Opetusministeriön hallinnonala 27504: teensä käyttämättä 52,8 Mmk. Maksuosuuden mää- Menot jäivät 75,1 Mmk pienemmiksi kuin ennakoi- 27505: rää YK:n talousarvioon on vaikea arvioida, koska tu 26 656,5 Mmk. Aikuisopintoraha oli budjetoitu 27506: YK:n yleiskokous ei vielä tässä arviointivaiheessa 120,0 Mmk:ksi, mutta siitä jäi käyttämättä 32,2 Mmk 27507: ole tehnyt päätöstä vuoden 1998 budjettinsa suu- (27 %). Edellisenä vuonna aikuisopintorahaa jäi 27508: ruudesta. Samoin Yhdysvaltain dollarin kurssin käyttämättä 55 Mmk (32 %). Aikuisopintorahan 27509: muutoksilla on vaikutusta maksuosuuden suuruu- käyttäjien määrä on vuosi vuodelta vähentynyt 27510: teen. Kurssin aiheuttamaan muutokseen voidaan lukuvuoden 1992-93 30 893 henkilöstä lukuvuo- 27511: kuitenkin paremmin varautua esim. tekemällä den 1997-98 7 396 henkilöön, ja tarkoitukseen 27512: muutosehdotus hallituksen esitykseen vielä edus- varattua arviomäärärahaa on pienennetty. Käyttäji- 27513: kuntavaiheessa, kuten ulkoasiainministeriö tekikin en määrä on kuitenkin vähentynyt arvioitua enem- 27514: vuoden1999 talousarvioon liittyen. Maksuosuutta män. Vuonna 1997 vähentyminen johtui mm. opin- 27515: YK:n rauhanturvajoukoille on vielä vaikeampi ar- totukilain muutoksesta, jolla aikuisopintorahan 27516: vioida kuin maksuosuutta YK:n talousarvioon, kos- myöntämisehtoja tiukennettiin. Muutosten seu- 27517: ka operaatioita on vaikea etukäteen ennustaa. rauksena opiskelijoita on siirtynyt muiden järjestel- 27518: Maksuosuudeksi ETY]:n talousarvioihin budjetoi- mien, kuten esim. normaalin opintotuen ja vuorot- 27519: tiin 23,4 Mmk, mutta määrärahan käyttö jäi 19,0 telukorvauksen piiriin. 27520: Mmk:aan. Suurin poikkeama (15 Mmk) tämän sel- Korkeakouluopiskelijoiden ateriatukeen oli 27521: vitysosan käyttösuunnitelman kohdassa aiheutui, myönnetty 78,0 Mmk, mutta määrärahasta jäi käyt- 27522: kun varauduttiin Vuoristo-Karabahin rauhanturva- tämättä 14,7 Mmk (19 %). Määrärahaan oli lisätty 27523: operaatioon, joka ei toteutunut. Poikkeamaa vä- 8,0 Mmk vuoteen 1997 verrattuna ammattikorkea- 27524: hensi se, että vastaavasti ETYJ-instituutioihin ja kouluopiskelijoiden määrän kasvun johdosta. Lu- 27525: pitkäaikaisiin valtuuskuntiin oli budjetoitu ainoas- kioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoi- 27526: taan 8,3 Mmk. ETY]:n toiminta entisellä Jugoslavian den koulumatkatuki oli arvioitu 140,0 Mmk:ksi, 27527: alueella aiheutti tälle menokohdalle 18,7 Mmk:n mutta määrärahaa käytettiin 16,0 Mmk (11 %) vä- 27528: menot. hemmän. 27529: 27530: 28 Pl. Valtiovarainministeriön hallinnonala 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon- 27531: Menot olivat 97,9 Mmk suuremmat kuin arvioitu ala 27532: 28 369,8 Mmk. Kehitysyhteistyöstä ja lähialueyh- Menot olivat tilinpäätöksen mukaan 25,2 Mmk 27533: teistyöstä aiheutuvat arvonlisäveromenot jäivät pienemmät kuin arvioitu 12 682,0 Mmk. Maaseutu- 27534: 15,0 Mmk pienemmiksi kuin ennakoitu 50,0 Mmk. elinkeinotoiminnan korkotukeen käytettiin tilin- 27535: Kahdenvälisen kehitysyhteistyön aiheuttamaa ar- päätöksen mukaan 141,3 Mmk, mikä oli 33,7 Mmk 27536: vonlisäveroa maksettiin 30,0 Mmk ja lähialueyh- arvioitua vähemmän. 27537: teistyöstä aiheutuvaa arvonlisäveroa 5,0 Mmk. 27538: Vuoden 1999 talousarviossa momentille on myön- 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- 27539: netty 40,0 Mmk. ala 27540: Suomen maksuosuudet Euroopan unionille oli- Menot jäivät 708,9 Mmk (12 %) pienemmiksi kuin 27541: vat 5 985,9 Mmk, mikä oli 215,9 Mmk (4 %) budje- ennakoitu 5 745,3 Mmk. Kansainvälisten järjestöjen 27542: toitua enemmän. Näistä arvonlisäveropohjaan pe- jäsenmaksut ja rahoitusosuudet oli arvioitu 47,1 27543: rustuvat maksut ylittivät arvion 198,2 Mmk:lla (7 %) Mmk:ksi, mutta määrärahasta säästyi 13,4 Mmk 27544: ja brunokansantuloon perustuvat maksut 17,7 (28 %). Imatran Voima Oy:n ja Neste Oy:n vähem- 27545: Mmk:lla. mistöosakkaiden omistamien osakkeiden ostami- 27546: Korkoa Valtion eläkerahastolle maksettiin 10,5 seksi valtiolle oli ensimmäisessä lisätalousarviossa 27547: Mmk (26 %) vähemmän kuin arvioidut 40,0 Mmk. budjetoitu 500,0 Mmk, mutta arviomääräraha jäi 27548: Momentti ja sen määräraha on poistettu vuoden kokonaan käyttämättä, koska osto- ja lunastustoi- 27549: 27550: 27551: 2 292055K 17 27552: miin ei tarvinnut ryhtyä. Energiatuen (osa EU) 70,0 Työvoimapalvelujen erityismenot olivat tilinpää- 27553: Mmk:n määrärahasta säästyi 20,2 Mmk (29 %). töksen mukaan 52,1 Mmk, ja ne jäivät 16,7 Mmk 27554: Toisessa lisätalousarviossa määrärahaa oli jo vä- (24 %) ennakoitua pienemmiksi. 27555: hennetty 8,0 Mmk:lla. Momentin Yritysten kansain- 27556: välistyminen (osa EU) 184,0 Mmk:n määrärahasta 35 Pl. Ympäristöministeriön hallinnonala 27557: jäi käyttämättä 18,6 Mmk (10 %). Toisessa lisäta- Menot olivat 2,2 Mmk pienemmät kuin ennakoitu 27558: lousarviossa momentille oli myönnetty lisäystä 25,0 3 754,8 Mmk. Koskiensuojelulain mukaiset korva- 27559: Mmk. ukset olivat tilinpäätöksen mukaan 10,3 Mmk. Ar- 27560: vio oli ollut 34,7 Mmk (77 %) suurempi. Siirto 27561: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala Valtion asuntorahastoon ylitti budjetoidut 55,0 27562: Menot oli arvioitu 43 781,5 Mmk:ksi. Tilinpäätök- Mmk 34,8 Mmk:lla (63 %). Ylitys johtui Valtion 27563: sen mukaan ne olivat 783,6 Mmk (2 %) pienemmät. asuntorahaston yhdystilillä oleville varoille makset- 27564: Valtionosuus työttömyyskassoille arvioitiin varsi- tavan koron suorittamisesta. Korko on lain mukaan 27565: naisessa talousarviossa 4 057,0 Mmk:ksi. Toisessa tuloutettu rahastoon vuosittain jälkikäteen helmi- 27566: lisätalousarviossa määrärahasta vähennettiin 557,0 kuun loppuun mennessä. Vuoden 1999 alusta lakia 27567: Mmk, mutta siitä jäi tilinpäätöksen mukaan vielä on muutettu niin, että asuntorahaston valtion kes- 27568: käyttämättä 355,8 Mmk (10 %). kuskirjanpidossa olevan yhdystilin varoille makset- 27569: Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista tavasta korosta luovutaan. 27570: menoista arvioitiin varsinaisessa talousarviossa 27571: 1 730,0 Mmk:ksi, mutta toisessa lisätalousarviossa 36 Pl. Valtionvelka 27572: momentilta vähennettiin 450,0 Mmk. Menot jäivät Tilinpäätöksen mukaan menot olivat 843,3 Mmk 27573: kuitenkin vielä 193,5 Mmk (15 %) arvioitua pie- (3 %) pienemmät kuin budjetoitu 30 581,0 Mmk. 27574: nemmiksi. Markkamääräisen velan korkomenot aliuivat ar- 27575: vioidut 18 520,0 Mmk 958,6 Mmk:lla. Palkkiot ja 27576: 34 Pl. Työministeriön hallinnonala muut menot valtionvelasta olivat tilinpäätöksen 27577: Tilinpäätöksen mukaan menot olivat 13 557,5 mukaan 389,6 Mmk, mikä oli 70,6 Mmk (22 %) 27578: Mmk, mikä oli 286,7 Mmk (2 %) arvioitua vähem- arvioitua enemmän. 27579: män. Palkkaperusteinen työllistämistuki valtion- 27580: hallinnolle ylitti budjetoidut 609,9 Mmk 197,4 27581: Mmk:lla (32 %). Työministeriö päätti 18.2.1999 saa- Edellä on käsitelty niitä momentteja, joiden tilin- 27582: tuaan valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnalta päätös eroaa talousarviosta vähintään 100 Mmk tai 27583: puoltavan lausunnon, että vuoden 1998 ko. mo- 10% ja 10 Mmk. Seuraavissa tapauksissa tulojen 27584: mentin arviomäärärahaa saadaan ylittää 215,0 lisäys tai vajaus ja vastaavasti menojen ylitys tai 27585: Mmk:lla. Ylityksen kattamiseksi vähennettiin mo- säästö on jäänyt 10 Mmk:aa pienemmäksi, mutta 27586: mentin Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille sen on vähintään 50 %. 27587: ja kuntayhtymille arviomäärärahasta 215,0 Mmk. 27588: 27589: 27590: 27591: 27592: 18 27593: Momentti Talousarvion Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 27594: ja siihen teh- mukaan suurempi 27595: tyjen muutos- pienempi- 27596: ten mukaan 27597: 1 000 mk 1 000 mk % 27598: Tulot 27599: 12 25 99 Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot 500,0 1 277,1 777,1 155 27600: 12 26 99 Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tulot 2 000,0 5 701,2 3 701,2 185 27601: 12 27 21 Puolustusministeriön hallinnonalan metsätalouden 27602: tulot 6 500,0 12777,8 6 277,8 97 27603: 12 27 22 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot 0,0 148,0 148,0 27604: 12 29 01 Opetusministeriön tulot 6 600,0 16 566,8 9 966,8 151 27605: 12 29 43 Ylioppilastutkintolautakunnan tulot 50,0 1 668,9 1 618,9 3 238 27606: 12 30 70 Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot 1 648,0 3 302,2 1 654,2 100 27607: 12 30 98 Siemenperunakeskuksen tulot 68,0 -435,6 -503,6 -741 27608: 12 31 52 Telehallintokeskuksen tulot 733,0 1 464,5 731,5 100 27609: 12 31 58 Radanpidon tulot 4 500,0 9 881,9 5 381,9 120 27610: 12 35 27 Suomen ympäristökeskuksen tulot 750,0 48,9 -701,1 -93 27611: 12 35 40 Asuntotoimen tulot 300,0 1 223,2 923,2 308 27612: 12 39 03 Oikaisurahat 100,0 0,0 -100,0 -100 27613: 12 39 09 Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysrahat sekä 27614: sosiaaliturvamaksut 10 000,0 3411,2 -6 588,8 -66 27615: 27616: Menot 27617: 24 99 93 Kurssivaihtelut 100,0 2 452,8 2 352,8 2 353 27618: 27 99 93 Kurssivaihtelut 100,0 13,5 -86,5 -87 27619: 28 81 02 Eräät muut palkat ja virkasuhteen ehtoja koskevat 27620: päätökset 1 000,0 0,0 -1 000,0 -100 27621: 28 81 95 Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita varten 27622: talousarvioon ei ole erikseen merkitty määrärahaa 100,0 0,0 -100,0 -100 27623: 28 81 96 Edeltä arvaamattomat tarpeet 1 000,0 0,0 -1 000,0 -100 27624: 28 82 43 Luottotappiokorvaus Postipankki Oy:lle 4 000,0 258,4 -3 741,6 -94 27625: 28 84 66 Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen 27626: sitoumusten lunastaminen 3 500,0 1 590,5 -1 909,5 -55 27627: 29 93 95 Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot 100,0 0,0 -100,0 -100 27628: 31 58 87 Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset 6 000,0 2 828,6 -3171,4 -53 27629: 32 32 21 Toimintamenot 3 142,0 -3 598,7 -6 740,7 -215 27630: 32 50 60 Siirrot valtiontakuurahastoon ja vientitakuu- 27631: korvaukset 1 000,0 0,0 -1 000,0 -100 27632: 32 56 21 Toimintamenot 366,0 -26,6 -392,6 -107 27633: 32 85 48 Korkotuki julkisesti tuetuille vientiluotoille 10 000.0 4,7 -9 995,3 -100 27634: 33 21 53 Rintamaveteraanien varhaiseläke 100,0 1,8 -98,2 -98 27635: 33 32 38 Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja 27636: terveyspalvelujen eräisiin käyttökustannuksiin 9 000,0 800,0 -8 200,0 -91 27637: 33 32 39 Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja 27638: terveyspalvelujen eräisiin perustamis- 27639: kustannuksiin 6 000,0 453.4 -5 546,6 -92 27640: 33 57 42 Valtion korvaus pienyrittäjien vuosiloma- 27641: järjestelmän kustannuksiin 100,0 0,0 -100,0 -100 27642: 27643: 27644: 27645: 27646: Määrärahojen ylitykset Arviomäärärahojen ylitykset 27647: Seuraavasta taulukosta käy pääluokittain ilmi ar- 27648: Kiinteiden ja siirtomäärärahojen ylitykset viomäärärahojen lukumäärä kertomusvuonna ja 27649: Kertomusvuoden tilinpäätökseen ei sisälly yhtään se, kuinka monta niistä on ylitetty, sekä ylitysten 27650: kiinteän tai siirtomäärärahan ylitystä. Valtiokontto- suuruus tuhansina markkoina ja prosentteina ver- 27651: rin keskuskirjanpidon seurantaraporttien mukaan ratuna talousarviossa sekä lisätalousarvioissa osoi- 27652: kertomusvuoden aikana on tapahtunut muutamia tettuihin vastaavien momenttien määriin. 27653: siirtomäärärahojen ylityksiä, jotka on ennen tilin- 27654: päätöstä korjattu. Ylitykset olivat aiheutuneet joko 27655: virhekirjauksen, toiminnan luonteen tai tulojen 27656: ajoituksen vuoksi. 27657: 27658: 27659: 19 27660: Arviomäärärahat v. 1998 27661: Pääluokka Arviomäärärahoja yhteensä Arviomäärärahoja ylitetty 27662: kpl 1 000 mk kpl 1 000 mk % 27663: 21 Pl. Tasavallan Presidentti 2 26 411,0 - - - 27664: 22 Pl. Eduskunta 5 288 567,0 - - - 27665: 23 Pl. Valtioneuvosto 3 24 406,0 - - - 27666: 24 Pl. Ulkoasiainministeriö 11 732 365,0 1 2 352,8 2 353 27667: 25 Pl. Oikeusministeriö 6 289 000,0 2 3 689,4 12 27668: 26 Pl. Sisäasiainministeriö 4 1 107 040,0 1 1 521,8 21 27669: 27 Pl. Puolustusministeriö 4 115 830,0 2 265,9 0 27670: 28 Pl. Valtiovarainministeriö 21 24 070 578,8 4 281 652.4 3 27671: 29 Pl. Opetusministeriö 29 17 097 577,0 7 44 550,9 1 27672: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriö 19 3 587 705,0 3 31 560,3 2 27673: 31 Pl. Liikenneministeriö 9 427 343,0 3 3 020,8 3 27674: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriö 20 3 306 720,0 1 8 683,1 4 27675: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriö 32 42 353 178,0 3 2 748,8 1 27676: 34 Pl. Työministeriö 14 10 657 309,0 1 197 431.8 32 27677: 35 Pl. Ympäristöministeriö 6 2 680 700,0 2 39 246,6 60 27678: 36 Pl. Valtionvelka 3 30 581 000,0 2 115 250,0 1 27679: Yhteensä 188 137 345 729,8 32 731 974,6 3 27680: V. 1997 195 130 357 254,5 43 1 105 485,5 2 27681: V. 1996 215 143 047 332,5 47 1 082 773,8 3 27682: 27683: 27684: 27685: Arviomäärärahojen säästöt olivat kertomus- 4,4 Mmk:lla. Työministeriön hallinnonalalla 14 ar- 27686: vuonna 3 459,8 Mmk. viomäärärahasta ylitettiin yhtä arviomäärärahaa, 27687: Kertomusvuoden talousarviossa oli 188 arvio- Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallin- 27688: määrärahaa, ja niiden yhteissumma oli 137 345,7 nolle, 32 %:lla eli 197,4 Mmk:lla. 27689: Mmk. Arviomäärärahoista ylitettiin 32 07 %). Yli- Valtiovarainministeriön hallinnonalalla ylitettiin 27690: tysten markkamäärä oli 732,0 Mmk eli 3% näiden 21 arviomäärärahasta neljää yhteensä 281,7 27691: arviomäärärahojen menoarvion mukaisesta yhteis- Mmk:lla. Valtiovarainministeriön suurin markka- 27692: summasta. Vuonna 1997 arviomäärärahoja oli 195 määräinen ylitys 215,9 Mmk (4 %) oli momentilla 27693: ja niistä ylitettiin 43 (22 %). Ylitysten markkamäärä Maksut Euroopan unionille (EU). 27694: oli 1 105,5 Mmk ja ylitysprosentti 2. Vuonna 1996 27695: arviomäärärahoja oli 215 ja niistä ylitettiin 47 27696: (22 %). Ylitysten markkamäärä oli tuolloin 1 082,8 Valtion kirjanpidon uudistus ja tilinpäätös 27697: Mmk ja ylitysprosentti 3. vuodelta 1998 27698: Ylitysten lukumäärä oli kertomusvuonna 26 % 27699: pienempi kuin v. 1997 ja 32 % pienempi kuin v. Valtion virastoissa ja laitoksissa otettiin käyttöön 27700: 1996. Ylitysten markkamäärä oli kertomusvuonna uusi kirjanpito vuoden 1998 alusta. Uudistuksessa 27701: 34% pienempi kuin v. 1997 ja 32% pienempi kuin hallinnollinen kirjanpito ja vakiotilikartan mukaiset 27702: V. 1996. tietoluokitukset korvattiin liikekirjanpidolla ja ta- 27703: Suhteellisesti suurimmat ylitykset tapahtuivat lousarviokirjanpidolla. Kirjanpitouudistusta val- 27704: kertomusvuonna ulkoasiainministeriön, ympäris- misteltiin usean vuoden ajan. Valmistelu sisälsi 27705: töministeriön ja työministeriön pääluokissa. Ulko- valtion varojen ja velkojen inventoinnin, kirjanpito- 27706: asiainministeriön hallinnonalalla ylitettiin yksi ar- mallin sisällön kehittämisen ja säädösvalmistelun, 27707: viomääräraha, ympäristöministeriön hallinnonalal- taloushallinnon järjestelmiin tehdyt muutokset, toi- 27708: la kaksi ja työministeriön hallinnonalalla yksi arvio- meenpanossa tarvittavat määritykset ja ohjeet sekä 27709: määräraha. Markkamääräisesti suurimmat ylitykset virastoille annetun koulutuksen ja neuvonnan. 27710: olivat valtiovarainministeriön ja työministeriön Kirjanpitouudistuksen jälkeen valtion tilinpää- 27711: pääluokissa. tökseen kuuluvat valtion tuotto- ja kululaskelma, 27712: Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla yhtä ar- tase, talousarvion toteutumisen osoittava laskelma 27713: viomäärärahaa, Kurssivaihtelut, ylitettiin sekä liitetiedot. Valtion tilinpäätös julkaistaan tilin- 27714: 2 353 %:lla eli 2,4 Mmk:lla. Ympäristöministeriön päätösasiakirjana, joka sisältää mm. talousarvion 27715: hallinnonalalla ylitettiin momenttia Siirto valtion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tuotto- ja 27716: asuntorahastoon 63 %:lla eli 34,8 Mmk:lla ja mo- kululaskelmat ja taseet sekä valtion liikelaitosten 27717: menttia Ympäristövahinkojen torjunta 45 %:lla eli tuloslaskelmat ja taseet. Tiliviraston tilinpäätös 27718: 27719: 20 27720: koostuu vuorostaan tilinpäätöslaskelmista ja niiden tuksesta tekemä noin 17 mrd. mk:n myyntivoiton 27721: liitteenä annettavista tiedoista sekä toimintakerto- tuloutus. 27722: muksesta. 27723: Valtion tilinpäätös muodostuu n. 100 tiliviraston Valtion tase 31.12.1998 27724: kirjanpitotiedoista ja se sisältää valtioneuvoston Valtiolla oli taseessa kansallis- ja käyttöomaisuutta 27725: vahvistaman valtion aloittavan taseen 1.1.1998, val- yhteensä 250,8 mrd. mk ja vaihto- ja rahoitusomai- 27726: tion tuotto- ja kululaskelman vuodelta 1998, valtion suutta 53,2 mrd. mk. Taseen loppusumma oli 304,0 27727: taseen 31.12.1998 sekä valtion talousarvion toteu- mrd. mk. Vierasta pääomaa valtion taseessa oli 27728: tumista osoittavan laskelman varainhoitovuodelta 444,0 mrd. mk ja arvostuseriä 23,8 mrd. mk, joten 27729: 1998. Valtion tilinpäätöksen liitetietaina on selvitys valtion oma pääoma oli 163,8 mrd. mk negatiivi- 27730: talousarviossa myönnetyistä valtuuksista sekä nii- nen. Olennaisia muutoksia taseessa olivat liikenne- 27731: den käytöstä ja käytöstä aiheutuvista menoista. ministeriön tekemä valtion omistamien Sonera- 27732: Liitetiedot sisältävät lisäksi valtion tilinpäätöksen Yhtymä Oyj:n osakkeiden arvonkorotus, jolla val- 27733: täsmäytyslaskelman. Valtion talousarviotalouden tion omistamien osakkeiden arvoa korotettiin 2,50 27734: tilinpäätös ei sisällä valtion talousarvion ulkopuo- markasta 45,00 markkaan, sekä kauppa- ja teolli- 27735: lella olevien valtion rahastojen tietoja. Valtion tilin- suusministeriön hankkimat Fortum Oyj:n osakkeet. 27736: päätöksessä on tilivirastojen väliset tuotot ja kulut 27737: eliminoitu. Talousarvion toteutumalaskelma vuodelta 1998 27738: Talousarviotalouden tulot olivat vuoden 1998 tilin- 27739: Valtion aloittava tase 1.1.1998 päätöksessä 199,7 mrd. mk, ja ne ylittivät talousar- 27740: Valtioneuvosto hyväksyi 1.1.1998 valtion aloittavan vioiden tulot, 197,0 mrd. mk, 2,7 mrd. mk:lla. 27741: taseen. Ensimmäinen kirjanpitouudistuksen mu- Talousarviotalouden menot olivat vuoden 1998 27742: kainen valtion talousarviotalouden tilinpäätös - tilinpäätöksessä 194,3 mrd. mk ja ne aliuivat talous- 27743: valtion tilinpäätös vuodelta 1998- valmistui huh- arvioiden menot, 197,0 mrd. mk, 2,7 mrd. mk:lla. 27744: tikuussa 1999. Valtiolla oli aloittavassa taseessa Vuoden 1998 toteutuneeksi talousarvion ylijää- 27745: kansallis- ja käyttöomaisuutta yhteensä 215,7 mrd. mäksi muodostuu siten 5,4 mrd. mk ja kumulatiivi- 27746: mk sekä vaihto- ja rahoitusomaisuutta 49,3 mrd. seksi ylijäämäksi 10,6 mrd. mk. Kumulatiivisesta 27747: mk. Valtion aloittavan taseen loppusumma oli ylijäämästä on jo vuoden 1999 talousarviossa käy- 27748: 265,0 mrd. mk. Vierasta pääomaa valtion aloittavas- tetty sen katteeksi 1,7 mrd. mk. 27749: sa taseessa oli 443,4 mrd. mk, joten valtion oma 27750: pääoma oli 178,4 mrd. mk negatiivinen. Valtiontalouden tarkastusviraston tilintarkastus 27751: varainhoitovuodelta 1998 27752: Valtion tuotto- ja kululaskelma vuodelta 1998 Valtiontalouden tarkastusviraston vuositilintarkas- 27753: Toiminnan tuotot olivat 30,8 mrd. mk sisältäen tus on kattanut kaikki 98 tilivirastoa. Uudet tilinpää- 27754: maksullisen toiminnan tuottoja 4,5 mrd. mk, vuok- töslaskelmat ja liitetiedot sekä liikekirjanpidon 27755: ria 0,5 mrd. mk ja muita toiminnan tuottoja 25,8 käyttöönotto on aiheuttanut tarkastusvirastolle ar- 27756: mrd. mk. Muut toiminnan tuotot olivat lähinnä violta n. 7 henkilötyövuoden lisätyön, mikä merkit- 27757: osakkeiden myynnistä saatuja tuottoja. Toiminnan si keskimäärin n. 57 työpäivää tarkastettua virastoa 27758: kulut olivat 49,8 mrd. mk, josta suurimmat erät kohti. Tarkastusvirasto on antanut ensimmäisen 27759: olivat henkilöstökulut 24,7 mrd. mk, palvelujen kerran tilintarkastuskertomuksen myös valtion ti- 27760: ostot 11,6 mrd. mk ja poistot 7,1 mrd. mk. Rahoitus- linpäätöksen tarkastuksesta. Valtiontalouden tar- 27761: tuotot olivat 13,6 mrd. mk ja rahoituskulut 32,8 kastusvirasto antoi laillisuushuomautuksia 23 viras- 27762: mrd. mk. Siirtotalouden tuotot olivat 11,5 mrd. mk tolle. Kahden ministeriön kohdalla tuli esiin olen- 27763: ja siirtotalouden kulut 111,8 mrd. mk. Tuotot ve- naisia, kokonaisuutena hyvää kirjanpitotapaa kos- 27764: roista ja pakollisista maksuista olivat 153,2 mrd. kevia sekä talousarvio- että liikekirjanpidon puut- 27765: mk, josta valtion tulo- ja varallisuusveroja 56,6 mrd. teita ja virheitä. Viraston tilintarkastajien omien 27766: mk, muita välittömiä veroja 2,4 mrd. mk, arvonlisä- arvioiden mukaan tilivirastojen valmius uudessa 27767: veroa 49,2 mrd. mk sekä muita välillisiä veroja 43,3 kirjanpito- ja tilinpäätösmenettelyssä arvioitiin hy- 27768: mrd. mk. Valtion tuotto- ja kululaskelman ylijäämä väksi 41 tilivirastossa. VTV:n arvion mukaan koko- 27769: oli 14,7 mrd. mk. Ylijäämään on merkittävästi naisuutena tilinpäätösuudistuksen ensimmäinen 27770: vaikuttanut kauppa- ja teollisuusministeriön Imat- vuosi näyttää onnistuneen kohtuullisen tyydyttä- 27771: ran Voima Oy:n ja Neste Oyj:n osakkeiden luovu- västi. 27772: 27773: 27774: 27775: 27776: 21 27777: Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtion kirjanpidon puutteita ja korjaamiskeinoja, joihin valtiontilintarkas- 27778: uudistus on ollut laaja ja merkittävä, ja sen todellisia tajat yhtyvät. Nyt käytettävissä olleisiin tietoihin perus- 27779: hyötyjä voidaan arvioida vasta muutaman vuoden ku- tuen valtiontilintarkastajat katsovat valtion kirjanpidon 27780: luttua. Valtiontalouden tarkastusvirasto on havainnut kokonaisuudistuksen kuitenkin onnistuneen tyydyttä- 27781: tilivirastojen vuositilintarkastusten perusteella valtion västi, mutta toteavat samalla, että VTV:n vuositilintar- 27782: ensimmäisessä uusimuotoisessa tilinpäätöksessä mo- kastuksen havaitsemiin ongelmiin on paneuduttava mi- 27783: nia mm. kirjanpito- ja tilinpäätöslaskelmia koskevia nisteriöissä ja tilivirastoissa vakavasti. 27784: 27785: 27786: 27787: 27788: Valtionvelka ilman mainittua sisäistä velkaa eläkerahastolle ja 27789: ydinjätehuoltorahastolle 420 337 Mmk. 27790: Valtionvelan kehitys kertomusvuonna ilmenee Markkamääräinen velka kertomusvuonna oli 27791: seuraavasta asetelmasta, johon on sisällytetty myös 275 404 Mmk ja valuuttamääräinen 157 350 Mmk. 27792: rahastotalouden velka. Valuuttamääräisen velan osuus oli kertomusvuo- 27793: Talousarviotalouden velka oli vuoden alussa den päättyessä 36 o/o, eli kolme prosenttiyksikköä 27794: 401 382 Mmk ja sen lopussa 404 377 Mmk. Nämä pienempi kuin vuotta aiemmin. 27795: luvut sisältävät talousarviotalouden velan Valtion Talousarviotalouden brunolainanotto oli kerto- 27796: eläkerahastolle (vuoden 1998 lopussa 12,3 mrd. musvuonna 194 335 Mmk ja nettolainanotto 6 334 27797: mk) ja Valtion ydinjätehuoltorahastolle (vuoden Mmk. Vuonna 1997 vastaavat luvut olivat 136 920 27798: 1998 lopussa 117 Mmk). Rahastotalouden velan Mmk ja 12 329 Mmk. Talousarviotalouden velan 27799: määrä oli kertomusvuoden alussa 29 219 Mmk ja hoitomenot (ilman kuoletuksia) olivat yhteensä 27800: sen päättyessä 28 377 Mmk. Valtionvelka oli siis 29 738 Mmk, kun vastaavat menot v. 1997 olivat 27801: kertomusvuoden lopussa yhteensä 432 754 Mmk ja 23 084 Mmk. 27802: 27803: 27804: 27805: Valtionvelan kehitys v. 1998 27806: Velka Nostot Kuole- Valuutan Valuutta- Velka Muutos vuoden 27807: vuoden vuoden tukset vaihdot kurssien vuoden aikana 27808: alussa aikana vuoden muutokset lopussa 27809: aikana vuoden 27810: aikana 27811: Mmk Mmk % 27812: Markkamääräinen velka 262 045 178 768 165 409 - - 275 404 13 359 5,1 27813: Pitkäaikainen velka 231 421 66 134 37 708 - - 259 847 28 426 12,3 27814: Yleisöobligaatiolainat 214 876 66134 36 685 - - 244 325 29 449 13,7 27815: Muut joukkovelka kirjalainat 1 339 - 240 - - 1 099 -240 -17,9 27816: Velkakirjalainat 15 206 - 783 - - 14 423 -783 -5,1 27817: Lyhytaikainen velka 30 624 112 634 127 701 - - 15 557 -15 067 -49,2 27818: Valuuttamääräinen velka 168 556 20 857 28 672 -1826 -1565 157 350 -11206 -6,6 27819: Pitkäaikainen velka 168 556 20 857 28 672 -1826 -1565 157 350 -11206 -6,6 27820: Obligaatiolainat 142 717 17 982 26 766 -1707 -1466 130 760 -11957 -8.4 27821: Muut joukkovelka kirjalainat 14 558 1 369 1 887 - -282 13 758 -800 -5,5 27822: Velkakirjalainat 11 281 1 506 19 -119 183 12 832 1 551 13,7 27823: Yhteensä 430 601 199 625 194 081 -1826 -1565 432 754 1 2 153 0,5 27824: 1 Sisältää budjettitalouden velkaa Valtion eläkerahastolle 12,3 mrd. mk ja velkaa Valtion ydinjätehuoltorahastolle 117 Mmk. 27825: 27826: 27827: 27828: 27829: 22 27830: Seuraavat kaaviot kuvaavat valtionvelan kehitystä v. 1991-98 ja velan nettolisäystä edellisestä 27831: vuodesta: 27832: 27833: 27834: Valtionvelka v. 1991-98 vuoden lopussa, Mmk 27835: 27836: 450 000 27837: 27838: 27839: 400 000 27840: 27841: 27842: 350 000 27843: 27844: 27845: 300 000 27846: 27847: 27848: 250 000 27849: 27850: 27851: 200 000 27852: 27853: 27854: 150 000 27855: 27856: 27857: 100 000 27858: 27859: 27860: 50000 27861: 27862: 27863: 0 27864: 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 27865: 27866: 27867: 27868: 27869: 23 27870: Valtionvelan nettolisäys edellisestä vuodesta v. 1991-98, Mmk 27871: 100 000 27872: 27873: 27874: 90 000 27875: 27876: 27877: 80 000 27878: 27879: 27880: 70 000 27881: 27882: 27883: 60 000 27884: 27885: 27886: 50 000 27887: 27888: 27889: 40 000 27890: 27891: 27892: 30 000 27893: 27894: 27895: 20 000 27896: 27897: 27898: 10 000 27899: 27900: 27901: 0 27902: 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 27903: 27904: 27905: 27906: 27907: Kertomusvuoden päättyessä koko velkakannan Koko velkakannan keskimääräinen takaisin- 27908: keskimääräinen niroelliskorko oli 6,8% (v. 1997 maksuaika kertomusvuoden päättyessä oli 5 v 0 kk 27909: 7,2 %) ja efektiiviset kustannukset 6,6% (v. 1997 (v. 1997 4 v 8 kk). Markkamääräisen velan 27910: 7,2 %). Markkamääräisen velan keskimääräinen keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 4 v 10 kk (v. 27911: niroelliskorko oli 7,11% (v. 1997 7,54 %) ja efektii- 1997 4 v 5 kk). Valuuttamääräisen velan keskimää- 27912: viset kustannukset 6,56% (v. 1997 7,15 %) ja va- räinen takaisinmaksuaika oli 5 v 4 kk (v. 1997 5 v 27913: luuttamääräisen vastaavasti 6,25% ja 6,7% (v. 1997 1 kk). 27914: 6,78% ja 7,3 %). Efektiiviset kustannukset on las- Valuuttamääräisestä valtionvelasta, joka koko- 27915: kettu ottamalla huomioon kaikki toteutuneet naisuudessaan on pitkäaikaista, n. 56% eli 88 918 27916: kustannukset (ml. valuuttakurssimuutokset) ja Mmk (v. 1997 54% velasta eli 91 746 Mmk) on 27917: tarkasteluhetken jälkeen erääntyvät korot ja kuole- maksettava viiden seuraavan vuoden aikana. 27918: tukset 31.12.1998 vallinneiden valuuttakurssien Kuoletuksia erääntyy 6-10 vuoden kuluessa 27919: mukaan, joten ne eivät sisällä myöhempien 45 203 Mmk (v. 1997 63 295 Mmk) ja sen jälkeen 27920: valuuttakurssimuutosten vaikutuksia. Lainojen lo- 23 229 Mmk (v. 1997 13 515 Mmk). 27921: pulliset efektiiviset kustannukset selviävät vasta Valuuttamääräisen velan valuuttajakauma oli 27922: lainan tultua kokonaan maksetuksi. vuosien 1991-98 lopussa seuraava: 27923: 27924: 27925: 27926: 27927: 24 27928: Valuuttamääräisen valtionvelan valuuttajakauma v. 1991-98 27929: Valuutta 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 27930: Osuus velasta 27931: % 27932: DEM 20 22 24 28 26 28 24 27 27933: FRF 11 14 13 12 15 15 15 16 27934: GBP 9 5 9 11 11 13 16 12 27935: USD 10 16 13 11 10 12 12 10 27936: JPY 9 8 11 12 11 10 11 11 27937: ECU 24 19 15 13 13 7 7 13 27938: NLG 3 6 5 5 5 5 5 3 27939: CHF 3 4 6 4 5 5 6 5 27940: BEF 3 2 1 1 1 1 1 1 27941: DKK 3 2 1 1 1 1 1 0 27942: LUF 2 1 1 1 1 1 1 1 27943: ATS - 0 1 1 1 1 1 0 27944: SEK - - 0 0 0 0 0 0 27945: ITL 1 1 0 0 0 - - - 27946: KWD 1 0 0 - - - - - 27947: FIM 0 0 0 0 0 0 0 1 27948: 27949: 27950: 27951: 27952: Valuuttakurssien muutosten nettovaikutus ker- Seuraavista kaavioista ilmenevät bruttokansan- 27953: tomusvuoden aikana pienensi valuuttamääräistä tuotteen, valtion brunovelan ja valuuttamääräisen 27954: velkaa 1 565 Mmk:lla ja vuoden aikana tehdyt ja valtionvelan määrät sekä valtionvelan suhde brut- 27955: puretut valuutanvaihtosopimukset ym. 1 826 tokansantuotteeseen v. 1990-2000. Vuosien 1999 27956: Mmk:lla. Valuutanvaihtosopimukset ovat pienentä- ja 2000 luvut perustuvat arvioihin: 27957: neet valtion ulkomaisen velan markkavasta-arvo- 27958: vaihteluja, ja niiden avulla on pyritty saamaan 27959: aikaan tasapainoinen ja mahdollisimman riskitön 27960: velkasalkku. 27961: 27962: 27963: 27964: 27965: 25 27966: Bruttokansantuote, valtion bruttovelka ja valuuttamääräinen valtionvelka v. 1990-2000, Mmk 27967: 27968: 800000 ~------------------------------------------------------~ 27969: 27970: 27971: 27972: 27973: 500000~~~~~~~~~~~----------------------------~ 27974: 27975: 27976: 27977: 27978: 0+-----+-----+-----+-----+-----+-----~----~----~----~--~ 27979: 27980: 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 27981: 27982: 27983: 27984: 27985: 26 27986: Valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen v. 1990-2000, % 27987: 80,0 27988: 27989: 27990: 70,0 27991: 27992: 27993: 60,0 27994: 27995: 27996: 50,0 27997: 27998: 27999: 40,0 28000: 28001: 28002: 30,0 28003: 28004: 28005: 20,0 28006: 28007: 28008: 10,0 28009: 28010: 28011: 0,0 28012: 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 28013: 28014: 28015: 28016: 28017: Valtion velanhoitomenot (ml. rahastot) v. 1990-98 28018: 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 28019: Mmk 28020: Korot 1 4 733 5 991 8 762 18 361 22 771 26 697 30 813 24 810 31 855 28021: Markkamääräinen 2 783 3 498 4 120 7 276 9 396 12 170 16 072 10 769 17 561 28022: Valuuttamääräinen 1 918 2 279 4103 8 867 10 572 11 713 11 942 11 995 11 787 28023: Rahastot 32 214 539 2 218 2 834 2 814 2 799 2 046 2 507 28024: Palkkiot ja muut menot 178 292 1 283 860 992 702 1 019 321 390 28025: Kuoletukset (brutto) 8 063 8 267 15 784 44 313 99 527 150 469 133 252 138 667 194 081 28026: Markkamääräinen 5 373 4 992 11 974 38 337 92 124 140 934 118 893 106 663 160 197 28027: Valuuttamääräinen 2 390 3 066 1 905 4 860 6 902 8 934 13 075 17 929 27 808 28028: Rahastot 300 209 1 905 1116 501 601 1 284 14 075 6 076 28029: Yhteensä 12 974 14 550 25 829 63 533 123 290 177 868 165 084 163 798 226 326 28030: Velan (pl. rahastot ja kuoletuk- 28031: set) hoitokustannusten osuus 28032: valtion tilinpäätöksen mukaisis- 28033: ta kokonaismenoista, % 3,5 3,6 4,9 8.4 10,6 12,4 14,6 12,0 15,0 28034: 1 Korkomenot ovat vuoden 1997 alusta lukien nettobudjetoituja, joten luvut eivät ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin. 28035: 28036: 28037: 28038: 28039: 27 28040: Valtionvelka (ml. rahastot ja lainat Valtion eläke- hoitomenojen osuus valtion budjetoiduista 28041: rahastolta) oli 31.8.1999 432,9 mrd. mk, josta 296,7 kokonaismenoista nousee tällöin 15,2 o/o:iin. 28042: mrd. mk oli kotimaista (markka- ja euromääräistä) Vuoden 2000 talousarvioesityksessä ehdotetaan 28043: ja 136,2 mrd. mk ulkomaista velkaa. Valtionvelasta velanhoitomenoja varten 33,8 mrd. mk:n määrära- 28044: oli 404,5 mrd. mk talousarviotalouden velkaa ja haa, josta 6 mrd. mk esitetään käytettäväksi talous- 28045: 28,4 mrd. mk rahastotalouden velkaa. Valtionvelan arviotalouden velkojen nettokuoletuksiin. Pelkäs- 28046: nettokorkoja oli maksettu 21,7 mrd. mk, josta tään talousarviotalouden valtionvelan korkojen 28047: budjettitalouden velan korkoja oli 19,7 mrd. mk. maksuun on vuoden 2000 talousarvioesityksessä 28048: Vuoden 1999 velanhoitomenot (pl. rahastot ja arvioitu tarvittavan 27,6 mrd. mk, mikä on n. 14 o/o 28049: kuoletukset) on lisätalousarvio mukaan luettuna valtion vuoden 2000 talousarvioesityksen mukai- 28050: arvioitu n. 29,1 mrd. mk:n suuruisiksi. Valtionvelan sista menoista. 28051: 28052: 28053: 28054: 28055: Valtiontilintarkastajat viittaavat Valtion taloudelliselta tulisikin olla menojen rakenteellisessa leikkaamisessa. 28056: tutkimuskeskukselta tilaamaansa, v.1999 julkaistuun Tätä selvitystä selostetaan tarkemmin tässä kertomuk- 28057: selvitykseen julkisen velan hallinnasta eräissä EU- sessa valtiontilintarkastajien rahoittamia tutkimuksia 28058: maissa. Selvityksen mukaan julkisen talouden alijää- koskevassa osuudessa. 28059: mien pysyvä kuriin saaminen näyttäisi olevan vaikeata. Valtiontilintarkastajien mielestä em. selvityksessä 28060: Nopea talouskasvu ja alhaiset korot peittävät helposti esitetyt näkökohdat tulisi ottaa vakavasti huomioon. 28061: alleen sen, ettei rakenteellinen alijäämä ole juurikaan Valtionvelan hoito aiheuttaa edelleen merkittäviä vuo- 28062: pienentynyt. Rakenteellisen alijäämän supistaminen tuisia kustannuksia, jotka vuosia eteenpäin rajoittavat 28063: edellyttää selvityksen mukaan tiukkaa menokuria ja harjoitettavaa finanssipolitiikkaa. Valtionvelka suh- 28064: sitoutumista pitkän aikavälin ohjelmaan, jossa meno- teessa bruttokansantuotteeseen on kääntymässä las- 28065: jen ja tulojen kehitykselle asetetaan tasapainoisen ke- kuun, ja näköpiirissä on jopa valtion velan markkamää- 28066: hityksen vaatimat raamit. Koska mm. kansainvälinen räinen vähentyminen. Velkaongelma on kuitenkin ko- 28067: verokilpailu ennakoi mieluummin verotulojen kasvun konaisuudessaan edelleen merkittävä. Tämä tulisi ot- 28068: hidastumista kuin kiihtymistä, tulojen lisäyksiin on sel- taa huomioon myös silloin, kun ratkaistaan esim. val- 28069: vityksen tekijöiden mielestä uhkarohkeata luottaa. tionyhtiöiden myynnistä saatavien suurten mutta ker- 28070: Rakenteellisen alijäämän supistamisessa pääpainon taluonteisten tulojen käyttö. 28071: 28072: 28073: 28074: 28075: Valtion lainananto ja korkotukilainat Taulukosta ilmenee myös erityyppisten lainojen 28076: suhteellinen lisäys tai vähennys kertomusvuoden 28077: Valtio antaa lainoja sekä talousarvion että sen aikana. Maatilatalouden kehittämisrahaston lai- 28078: ulkopuolella olevien rahastojen kautta. Seuraavalla noihin on sisällytetty myös myytyjen tilojen kaup- 28079: sivulla olevasta taulukosta käyvät ilmi valtion lai- pahintasaatavat Yrityksille suunnatosta lainanan- 28080: naksi antamien varojen määrä kertomusvuoden nosta kanavoidaan suurin osa Kehitysaluerahasto 28081: alussa ja lopussa, vuoden aikana annetut uudet Oy:n kautta, jonka valtiolta saarnat lainat sisältyvät 28082: lainat sekä kertomusvuonna kertyneet kuoletukset taulukossa kohtaan Lainat luottolaitoksille. Kehi- 28083: ja korot. Taulukko ei sisällä Valtion ydinjäte- tysaluerahasto Oy ja Valtiontakuukeskus on 28084: huoltorahaston ja Valtion eläkerahaston lainanan- 1.1.1999 yhdistetty uudeksi Finnvera Oyj -nimisek- 28085: taa eikä Valtion asuntorahaston Fennica-lainoja. si erityisrahoitusyhtiöksi. 28086: 28087: 28088: 28 28089: Valtion lainananto v. 1998 28090: Lainaryhmä Laina pää- Lisäys Vähennys Laina pää- Saadut Laina- 28091: oma vuoden vuoden vuoden oma vuoden korot pääoman 28092: alussa aikana aikana lopussa muutos 28093: Mmk % 28094: Kehitysluotot 647 2 23 626 3 -3 28095: Lainat Teollisen yhteistyön rahasto Oy: IIe 83 - 10 73 2 -13 28096: Eläkemaksulainat valtion liikelaitoksille 7 - 1 6 0 -12 28097: Rakennuslainat peruskouluille 94 - 24 70 5 -26 28098: Lainat yksityisoppikoulujen muuttamiseksi 28099: kunnallisiksi kouluiksi 14 - 2 11 1 -18 28100: Rakennuslainat kirjastoille 17 - 6 11 1 -35 28101: Veikkausvoittovaroista myönnetyt lainat 104 - 23 81 5 -22 28102: Valtion asuntorahaston lainat 55 009 5 775 5 658 55 125 2 131 0 28103: Uusjako- ja vesitilusjärjestelylainat 124 4 2 126 1 2 28104: Työvoima 2 - 0 2 - -4 28105: Siirtokustannuslainat 11 - 1 10 0 -12 28106: Maanparannuslainat 54 1 6 49 2 -9 28107: Maatilatalouden kehittämisrahaston lainat 5 362 357 846 4 872 210 -9 28108: Muut lainat asutustoiminnan edistämiseen 82 0 9 73 3 -10 28109: Metsä npa ra nn uslain at 945 28 177 796 33 -16 28110: Muut lainat maa- ja metsätalouden 28111: edistämiseen 1 - 0 1 - -24 28112: Lainat Valtionrautateiden asuinrakennusten 28113: peruskorjaamiseen 26 - - 26 2 0 28114: Tuotekehityslainat 1100 306 194 1 211 10 10 28115: Lainat rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseen 1 149 21 88 1 082 12 -6 28116: Lainat luotto-osakeyhtiöille 882 - 225 657 29 -26 28117: Kauppahintasaatavat valtion liikelaitoksilta, 28118: valtionyhtiöiltä ja yrityksiltä 197 4 59 141 8 -28 28119: Muut lainat teollisuuden edistämiseen 58 - 4 54 1 -7 28120: Lainat energiatalouden edistämiseen 10 - 7 3 0 -68 28121: Lainat yritysten kansainvälistymiseen 19 - 8 11 1 -43 28122: Yhteensä 69 995 6 496 7 376 65 114 2 458 -1 28123: Yhteensä v. 1997 63 842 6 062 5 340 64 564 2 316 1 28124: Yhteensä v.1996 66 629 4 236 7 023 63 842 2 553 -4 28125: Yhteensä v. 1995 67 658 4 507 5 537 66 629 2 650 -2 28126: Yhteensä v. 1994 66 439 5 646 4 427 67 658 2 641 2 28127: Yhteensä v. 1993 61 671 7 954 3 186 66 439 2 569 8 28128: 28129: 28130: 28131: 28132: Lainavarojen lisäykseen sisältyy kertomusvuon- rästissä korkoja ja lyhennyksiä Valtiokonttorin lau- 28133: na 5 Mmk pääomitettuja korkoja ja lainavarojen sunnon mukaan 162,5 Mmk. 28134: vähennykseen arvopaperistettuja lainasaamisia Suurin osa (kertomusvuoden lopussa n. 85 %) 28135: 2 299 Mmk ja tileistä poistoja 107 Mmk. valtion lainanannosta on Valtion asuntorahaston 28136: Valtiokonttorin hoidossa olevista lainoista oli lainoja. Näiden lainojen lainapääoma kertomus- 28137: 31.12.1998 rästissä korkoja 22,6 Mmk ja lyhennyk- vuoden alussa ja lopussa, sen lisäys ja vähennys 28138: siä 130,6 Mmk. Muiden virastojen hoidossa olevista kertomusvuonna sekä vuoden aikana kertyneet 28139: lainoista oli kertomusvuoden lopussa rästissä kor- korot ilmenevät seuraavasta taulukosta: 28140: koja 2,0 Mmk ja lyhennyksiä 7,2 Mmk. Yhteensä oli 28141: 28142: 28143: 28144: 28145: 29 28146: Valtion asuntorahaston lainananto v. 1998 28147: Lainaryhmä Lainapää- Lisäys Vähennys Laina pää- Saadut Laina pää- 28148: oma vuoden vuoden vuoden oma vuoden korot oman 28149: alussa aikana aikana lopussa muutos 28150: Mmk % 28151: Vuokratalolainat 39149 4 565 3174 40 540 1 466 4 28152: Asunto-osakeyhtiötalo 1ain at 17 - 5 11 1 -33 28153: Henkilökohtaiset asunto-osakelainat 2 752 2 960 1 793 115 -35 28154: Omakotitalolainat 4 510 18 1 069 3 459 180 -23 28155: Peruskorjaus- ja perusparannuslainat 8 417 1191 426 9 182 363 9 28156: Muut asuntolainat 154 - 18 136 6 -11 28157: Lämmitys Ia itoslainat 11 - 7 4 1 -64 28158: Yhteensä 55 009 5 775 5 658 55 125 2 131 0 28159: Yhteensä v. 1997 53 019 5 285 3 296 55 009 1 942 4 28160: Yhteensä v. 1996 54 307 3 738 5 022 53 072 2 071 -2 28161: Yhteensä v. 1995 54 328 3 803 3 825 54 307 2 166 0 28162: Yhteensä v. 1994 51 795 4 631 2 098 54 328 2 084 5 28163: Yhteensä v. 1993 46 417 6 920 1 542 51 795 1 850 12 28164: 28165: 28166: 28167: 28168: Valtion talousarvion sekä asuntorahaston va- lainat) jakaantuivat kuoletusaikojen mukaan eritel- 28169: roista v. 1990--98 nostetut lainat (pl. Fennica- tyinä seuraavasti: 28170: 28171: 28172: Valtion v. 1990-98 antamien lainojen kuoletusajat 28173: Kuoletusaika 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 28174: vuosia Mmk 28175: 0-5 219 250 120 59 10 1 - - - 28176: 6-10 229 251 224 239 239 247 208 286 318 28177: 11-15 12 648 15 - - - - - - 28178: 16-20 1 246 627 676 418 261 222 342 210 48 28179: 21-25 135 1 337 1 218 1 104 613 379 89 37 8 28180: 26-30 2 898 1 745 435 53 2 - 95 - - 28181: yli 30 518 4 335 6 391 5 487 3 802 3 286 3 262 5 119 5 736 28182: 28183: 28184: 28185: 28186: Valtion antolainauskannan jakauma korko- kaan kertomusvuoden lopussa. Taulukosta puuttu- 28187: prosentin mukaan kertomusvuoden lopussa ilme- vat aiempien vuosien kohdalta kehitysluottolainat, 28188: nee seuraavasta taulukosta, jossa on esitetty Valtio- joiden pääoma 31.12.1995 oli 532 Mmk (v. 1994 736 28189: konttorin hoidossa olevat lainat tehtäväalueittain Mmk). 28190: (Mmk:ina) ja niiden jakauma korkoprosentin mu- 28191: 28192: 28193: 28194: 28195: 30 28196: Valtion antolainauskannan korkoprosentin mukainen jakauma 28197: 28198: Tehtävä Korkokanta % 28199: 0,00 0,25- 1,25- 2,25- 3,25- 4,25- 5,25-- 6,25- 7,25- 8,25- 9,25- Yht. Keski- 28200: 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 8,00 9,00 10,00 korko 28201: 28202: Yleinen hallinto - - - - 123 18 6 - - - - 147 3,7 28203: Yleinen järjestys ja 28204: turvallisuus - - - - - - 0 - - - - 0 6,0 28205: Opetus, tiede ja kulttuuri 0 - 1 - - 149 - - 22 - - 173 5,3 28206: Asuminen ja ympäristö 490 2 2 778 7 337 13 347 8 790 19 362 1 997 1 010 4 9 55126 4,3 28207: Työvoima 0 - - - - - - 1 - - - 1 6,8 28208: Maa- ja metsätalous 0 - - - - 0 - - - - - 0 2,1 28209: Liikenne - - - - - 26 - - - - - 26 5,0 28210: Teollisuus ja muut 28211: elinkeinot 39 1 069 396 136 12 351 5 2 0 - - 2 009 1,8 28212: Yhteensä 529 1 071 3175 7 473 13 482 9 334 19 373 2 000 1 032 4 9 57 482 4,2 28213: % 0,9 1,9 5,5 13,0 24,0 16,0 34,0 4,0 2,0 0 0 100,0 28214: Yhteensä v. 1997 1 356 3 227 3192 14 939 12 839 15 947 3 209 1 318 1 575 6 19 57 626 3,7 28215: % 2,4 5,6 5,5 25,9 22,3 27,7 5,6 2,3 2,7 0 0 100.0 28216: Yhteensä v. 1996 2160 3 593 2 314 9 476 12 260 19 254 3 327 524 96 3164 24 56189 3,7 28217: % 3,8 6,4 4,1 16,9 21,8 34,3 5,9 0,9 0,2 5,6 0,0 100,0 28218: Yhteensä v. 1995 1 996 3 391 3 718 11110 9 661 17 382 4 984 1 006 174 774 393 58124 4,0 28219: % 3,4 5,8 6,4 19,1 16,6 29,9 8,6 1,7 0,3 1,3 0,7 100,0 28220: Yhteensä v. 1994 296 7124 1 505 11139 11 944 14 656 3 415 2 020 621 1 063 4 550 58 334 4,1 28221: % 0,5 12,2 2,6 19,1 20,5 25,1 5,9 3,5 1,1 1,8 7,8 100.0 28222: Yhteensä v. 1993 303 8 684 1 301 11 836 5 293 8371 10 076 2 710 943 2 531 4 629 56 676 4,3 28223: % 0,5 15,3 2,3 20,9 9,3 14,8 17,8 4,8 1,7 4,5 8,2 100,0 28224: 28225: 28226: 28227: 28228: Edellä sivulla 29 esitettyyn taolukkoon sisältyvä Maatilatalouden kehittämisrahaston lainananto kehittyi 28229: kertomusvuoden aikana seuraavasti: 28230: 28231: 28232: Maatilatalouden kehittämisrahaston lainananto v. 1998 28233: 28234: Lainat Laina- Lisäys Vähen- Laina- Saadut Laina- Korko- 28235: pääoma vuoden nys pääoma korot pääoman tuotto 28236: vuoden aikana vuoden vuoden muutos 28237: alussa aikana lopussa 28238: Mmk % 28239: Maaseutuelinkeinolainat (MEL 96-) 255 215 8 462 1 81 0,3 28240: Maaseutuelinkeinolainat (MEL 91-95) 1 262 1 140 1123 58 -11 4,6 28241: Rakennepolitiikkalain mukaiset lainat 224 91 19 296 5 32 2,2 28242: Maatilalainat 3 080 - 547 2 533 125 -18 4,1 28243: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan 28244: lainat 81 - 19 62 3 -23 3,7 28245: Kolttalainat 1 1 0 2 0 80 0 28246: Rahoituslain mukaiset lainat: 28247: Tilojen myyntihintoihin liitetyt lainat 0 - - 0 - - - 28248: Maankäyttölainat 28249: Rahalaitosten lainat 26 - 7 19 1 -26 3,8 28250: Tilojen myyntihintoihin liitetyt lainat 1 - 0 1 - -20 - 28251: Velaksi myytyjen tilojen kauppahinnat 431 49 106 374 17 -13 3,9 28252: Provisiot valtion takauksista - - - - 0 - - 28253: Yhteensä 5 361 357 846 4 872 210 -9 3,9 28254: Yhteensä v. 1997 5 968 365 971 5 362 242 -10 4,0 28255: Yhteensä v. 1996 6 617 231 881 5 968 273 -10 4,1 28256: Yhteensä v. 1995 7 127 218 738 6 617 279 -7 3,9 28257: Yhteensä v. 1994 7 434 421 767 7 127 308 -5 4,1 28258: Yhteensä v. 1993 7 658 339 706 7 474 339 -2 4,4 28259: 28260: 28261: 28262: 28263: 31 28264: Maaseutuelinkeinolainat, rakennepoliittisista Rahaston varoista myönnettyjen lainojen hoi- 28265: toimenpiteistä annetun lain mukaiset lainat, maati- dosta suoritettiin kertomusvuodelta hoito- 28266: lalainat, maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoi- palkkioita rahalaitoksille yhteensä 31,4 Mmk (v. 28267: minnan edistämisestä annetun lain mukaiset lainat, 1997 33,4 Mmk, V. 1996 37,3 Mmk , V. 1995 40,5 28268: porotalous-, luontaiselinkeino- ja kohtalainat sekä Mmk, v. 1994 42,5 Mmk ja v. 1993 42,9 Mmk). Tästä 28269: maankäyttölainat ovat rahalaitosten hoidossa ja oli Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:n osuus 21,7 28270: perittävinä. Uudet kolttalainat 0997) ovat maa- ja Mmk (v. 1997 24,4 Mmk, v. 1996 26,5 Mmk ja v. 28271: metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen hoi- 1995 27,8 Mmk), Oy Samlink Ab:n 2,5 Mmk (v. 28272: dossa ja perittävinä. Maanhankintalain mukaan 1997 2,5 Mmk, v. 1996 2,6 Mmk ja v. 1995 2,7 Mmk), 28273: muodostettujen tilojen myyntihintoihin liitetyt lai- Merita Pankki Oyj:n 4,0 Mmk (v. 1997 4,5 Mmk, v. 28274: nat ja asutuslain mukaiset kauppahinnat peritään 1996 5,0 Mmk ja v. 1995 5,7 Mmk) , Leonia Pankki 28275: puolestaan lääninhallituksen toimesta. Maankäyt- Oyj:n (ent. Postipankki Oy) 1,5 Mmk (v. 1997 1,8 28276: tölain mukaan muodostettujen tilojen kauppahin- Mmk, v. 1996 2,1 Mmk ja v.1995 2,5 Mmk), Paikal- 28277: toihin liitetyt lainat sekä maankäyttö-, porotila-, lisosuuspankkiyhdistys ry:n osuus 0,9 Mmk ja Suo- 28278: koltta-, luontaiselinkeino-, maatila-, porotalous-ja men Hypoteekkiyhdistyksen osuus 0,1 Mmk (v. 28279: maaseutuelinkeinolain nojalla syntyneet kauppa- 1997 0,2 Mmk, v. 1996 0,2 Mmk ja v. 1995 0,2 Mmk). 28280: hintasaamiset perii maa- ja metsätalousministeriön Valtio osallistuu eri sektoreiden rahoitukseen 28281: tietopalvelukeskus. myös myöntämällä näiden lainakustannuksiin kor- 28282: Rahalaitoksille suoritettiin kertomusvuodelta kotukea. Valtion korkotukea saavien lainojen lai- 28283: hoitopalkkioina maaseutuelinkeinolain ja rakenne- napääoma oli kertomusvuoden päättyessä 42 283 28284: politiikkalain sekä 1.1.1991 syntyneiden porota- Mmk. Valtion korkotukilainat lainaryhmittäin 28285: lous-, luontaiselinkeino- ja kolttalain mukaisten kertomusvuoden lopussa sekä niiden kehitys 28286: lainojen hoidosta 0,75% sekä maatila-, maankäyt- kertomusvuonna ja niistä valtiolle aiheutuneet 28287: tö-, porotalous-, luontaiselinkeino- ja kolttalaino- kustannukset ilmenevät seuraavasta asetelmasta, 28288: jen ja maaseudun pienimuotoisen elinkeino- josta ilmenee myös korkotukilainojen lainapää- 28289: toiminnan edistämislain mukaisten lainojen hoi- omien kehitys kertomusvuonna: 28290: dosta 0,60% vuodessa siitä määrästä, mikä niillä 28291: kunkin vuosineljänneksen päättyessä oli Juoton- 28292: saajilta erääntymättä olevaa pääomaa. 28293: 28294: 28295: 28296: 28297: 32 28298: Valtion korkotukilainat v. 1998 28299: Lainaryhmä Laina- Lisäys Vähen- Laina- Lainojen Keski- Valtion 28300: pääoma vuoden nys pääoma keskimää määräi- korko- 28301: 1.1. aikana vuoden 31.12. räinen nen kor- tuki- 28302: aikana korko' kotuki' menot 28303: Mmk % Mmk 28304: 28305: Kehitysmaiden taloudellista kehitystä varten myön- 28306: nettävät korkotukiluotot 2 396 111 541' 1 966 5,90 5.70 136 28307: Kunnallisten ja yksityisten ammatillisten oppilaitos- 28308: ten rakentaminen 2 - 2 0 6,50 2,00 0 28309: Kansan-, kansalais- ja työväenopistojen 28310: rakentaminen 1 - 1 0 6,95 2,00 0 28311: Ammatillista n a iku iskoulutuskeskusten 28312: rakentaminen 4 - 4 - 6,00 1,85 0 28313: Opintolainat 1 860 - 656 1 204 5,10 1,85 33 28314: limansuojelun ja jätehuollon investoinnit 374 - 101 273 6,30 2,00 7 28315: ASP 9 592 985 2 563 8 013 5,40 0,95 66 28316: Ylivelkaantuneiden asunnonhankkijoiden lainat 125 - 125 1 - - 0 28317: Oman asunnon hankintaan valtion lainan sijasta 28318: myönnetyt lainat 2 - 1 0 5,50 5,00 0 28319: Asuntolainat 15 789 3109 653 18 245 6,45 3,60 647 28320: Lä mmitysla itosh a nkkeet 142 - 40 102 8,40 3,55 5 28321: Vesihuoltolaitteiden rakentaminen 408 105 91 423 5,05 4,00 18 28322: Yhdyskuntien vesiensuojeluinvestoinnit 175 - 34 141 5,60 3,85 6 28323: Teollisuuden vesiensuojelu investoinnit 40 - 15 25 4,60 2,00 1 28324: Maaseutuelinkeinolain ja maatilalain sekä maa- ja 28325: metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä 28326: annetun lain mukaiset lainat 4 195 795 943 4 048 .. 3,40 3 141 28327: Eräiden maatilatalouden luottojen vakauttaminen 481 4 98 387 .. 3,50 3 15 28328: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan 28329: edistäminen 24 0 7 17 .. 2,30 3 0 28330: Ravi- ja ratsastusurheiluhankkeet 8 - 2 6 .. 2,60 3 0 28331: Puutarhatalouden korkotukilainat 323 9 99 232 .. 4,35 3 12 28332: Kalatalous 8 - 3 5 6,75 0,25 0 28333: Kauppa- ja teollisuussatamien rakentaminen 38 0 21 17 5,25 2,00 1 28334: Lastialusten hankinnat 629 8 96 540 7,30 3,90 25 28335: Kera Oy:n ottamat lainat 735 - 620 115 12,50 7,50 246 28336: Pk-yritysten investoinnit 681 - 237 444 6,60 4,95 31 28337: Energiainvestoinnit 138 - 45 93 5,25 2,50 3 28338: Haja-asutusalueiden vähittäiskauppa 1 - 1 0 9,70 9,60 0 28339: Suomen Vientiluotto Oy:n luotonotto 5 969 1 223 1 536 4 5 655 6,50 -3,05 17 28340: Turvavarastojen perustaminen ja ylläpito 122 23 23 122 5,10 4,65 6 28341: Julkisesti tuettu OECO-ehtoinen vientiluottojen 28342: korontasaus 5 - 1 4 5,30 -1,05 - 28343: Kunnan talouden vakauttamisesta ja kunta- 28344: selvityksestä annetun lain (658/94) mukaiset lainat 217 10 21 206 5,25 4,45 8 28345: Yhteensä 44 481 6 382 8 579 42 283 - - 1 424 28346: Yhteensä v. 1997 44 920 9 987 10 754 44 162 - - 1 458 28347: Yhteensä v. 1996 43 374 7 848 6 357 44 864 - - 1 461 28348: Yhteensä v. 1995 45 460 6 772 8 857 43 374 - - 1 690 28349: Yhteensä v. 1994 48 737 9 001 12 279 45 460 - - 1 802 28350: Yhteensä v. 1993 41 898 14 989 8 149 48 737 - - 2 505 28351: 1 Keskimääräiset korkoprosentit on laskettu painottamalla korkoprosentit ao. lainaryhmän 31.12.1998 takaisin maksamatta 28352: olevalla pääomalla. 28353: 2 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 110 Mmk. 28354: 28355: ' Laskennallinen arvio. 28356: 4 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa vähennystä 226 Mmk. 28357: 28358: 28359: 28360: 28361: 3 292055K 33 28362: Valtion korkotukilainat ja niiden kehitys lainansaajasektoreittain kertomusvuonna ilmenevät seuraavas- 28363: ta aseteln1asta. 28364: 28365: Valtion korkotukilainat v. 1998 saajanmukaan jaoteltuina 28366: Lainansa ajasektori Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pääoman 28367: pääoma vuoden vuoden pääoma korkotuki- muutos 28368: 1.1. aikana aikana 31.12. menot 28369: Mmk % 28370: Yritykset 3 956 51 1 096 2 911 90 -26 28371: Julkiset yritykset 802 4 117 629 12 -22 28372: Yksityiset yritykset 3154 47 919 2 282 78 -28 28373: Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 941 - 681 260 248 -72 28374: Talletuspankit 154 - 51 102 - -33 28375: Muut luottolaitokset 735 - 620 115 246 -84 28376: Vakuutuslaitokset 52 - 10 43 2 -19 28377: Julkisyhteisöt 979 84 212 851 36 -13 28378: Kunnat 967 84 209 842 36 -13 28379: Kuntayhtymät 12 0 3 9 0 -23 28380: Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 13 766 2 211 492 15 485 603 12 28381: Asuntoyhteisöt 13 610 2 180 453 15 338 597 13 28382: Valtionkirkot 3 - 0 2 0 -15 28383: Muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 153 31 39 145 6 -5 28384: Kotitaloudet 18 161 2 702 4 519 16 345 296 -10 28385: Elinkei nonha rjoitta jie n kotitaloudet 4 849 810 1 088 4 571 158 -6 28386: Pa lka nsa aja kotitaloudet 10 092 1 741 2 409 9 425 95 -7 28387: Muut kotitaloudet 3 221 150 1 023 2 347 43 -27 28388: Ulkomaat 6 678 1 334 1 580 6 432 151 -4 28389: Yhteensä 44 481 6 382 8 579 42 283 1 424 -5 28390: 28391: 28392: 28393: 28394: Tarkasteltaessa valtion korkotukilainojen jakau- kautuivat korkotukilainat kertomusvuonna seuraa- 28395: tumista toimialoittain lainansaajasektoreilla "Yri- vanasetelman mukaisesti. 28396: tykset" ja "Elinkeinonharjoittajien kotitaloudet" ja- 28397: 28398: 28399: Valtion korkotukilainat yrityksille ja elinkeinonharjoittajille v. 1998 28400: Lainansaajasektori Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pääoman 28401: pääoma vuoden vuoden pääoma korkotuki- muutos 28402: 1.1. aikana aikana 31.12. menot 28403: Mmk % 28404: Erittelemätön elinkeinotoiminta 28 0 8 20 1 -29 28405: Maa-, riista- ja metsätalous 5 025 809 1148 4 686 169 -7 28406: Kalatalous 1 0 0 1 0 0 28407: Mineraalien kaivu 41 - 14 27 2 -34 28408: Teollisuus 1 342 15 405 952 37 -29 28409: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 496 17 71 442 15 -11 28410: Rakentaminen 12 0 5 7 0 -42 28411: Kauppa ja moottoriajoneuvojen yms. korjaustoiminta 29 4 12 21 1 -28 28412: Majoitus- ja ravitsemistoiminta 5 - 1 4 0 -20 28413: Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 1 768 14 502 1 280 21 -28 28414: Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä 28415: liike-elämän palvelut 25 1 13 13 1 -48 28416: Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 1 0 0 1 1 0 28417: Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 32 1 5 28 1 -13 28418: Yhteensä 8 805 861 2 184 7482 248 -15 28419: 28420: 28421: 28422: 28423: 34 28424: Euran käyttöönoton siirtymävaiheessa ten ja Valtiokonttorin välillä korkotukilaina- ja ta- 28425: 1.1.1999-31.12.2001 uudet aravalainat sekä muut kaustiedot ovat siirtymäkaudella markkoina, ja kor- 28426: Valtiokonttorin hoidettavana olevat yrityksille kotuki ja takausmaksut maksetaan markkoina. 28427: myönnettävät lainat voidaan myöntää asiakkaan Vuoden 2002 alusta lukien Valtiokonttorin hoi- 28428: valinnan mukaan joko euroina tai markkoina. Kor- dossa olevissa antolainatoiminnoissa siirrytään ko- 28429: kotukilainan saajalla on siirtymäkaudella mahdolli- konaisuudessaan euron käyttöön. Markkoina 28430: suus valita joko euro- tai markkamääräinen laina. myönnetyt vanhat aravalainat muunnetaan silloin 28431: Kunta, Valtion asuntorahasto tai ao. ministeriö euroiksi. Korkotukilainojen osalta lainan myöntä- 28432: hyväksyy lainan korkotuen piiriin asiakkaan valit- nyt luottolaitos ilmoittaa asiakkaalleen markkalai- 28433: seman rahayksikön mukaisena. Omistusasuntolai- nojen euroiksi muuntamisen ajankohdan. Muunta- 28434: nojen valtion takaus on lainan rahayksikön mukai- minen tapahtuu kuitenkin viimeistään 1.7.2002. 28435: sesti joko euro-tai markkamääräinen. Luottolaitos- 28436: 28437: 28438: 28439: 28440: Valtiontilintarkastajat edellyttävät, että valtiovarainmi- ta en huomioon mm. yleisen korkotason ja lainamarkki- 28441: nisteriö jatkuvasti seuraa valtion lainanannon ja korko- noiden kehityksen. Euran käyttöönoton kaikissa vai- 28442: tukien vaikutuksia ja, mikäli epäkohtia ilmenee, puuttuu heissa on tärkeätä panostaa hyvään tiedottamiseen eri 28443: niihin välittömästi. Valtion lainanannon ja korkotuen tukien vastaanottajille. 28444: mielekkyyttä tukimuotona tulee arvioida kriittisesti ot- 28445: 28446: 28447: 28448: 28449: Valtion ja kuntien välinen ohjausmekanismi tuakseen, että julkinen valta huolehtii peruspalve- 28450: kansalaisen peruspalvelujen turvaajana luista. Tämä merkitsee työnjakoa valtion ja kuntien 28451: kesken. Varsinaisen toteuttamisvastuun on katsottu 28452: Valtiontilintarkastajat ovat jo pitkään valvontatyös- olevan kunnilla, jotka ovat lähinnä kansalaista ole- 28453: sään seuranneet ja tutkineet sitä, miten kansalais- va hallinnon taso. Valtion on kuitenkin turvattava, 28454: ten yhdenvertaisuus on turvattu maan eri osissa, että kansalaiset ovat perusoikeuksien toteutumisen 28455: kun kysymys on tarjolla olevien peruspalvelujen ja peruspalvelujen osalta riittävän yhdenvertaisessa 28456: saatavuudesta, määrästä ja laadusta. Kenelle vas- asemassa maan eri osissa (KM 1996:16). 28457: tuunkanto kuuluu ja onko vastuunkantaja muuttu- Yhdenvertaisuuden turvaajan rooli on siis edel- 28458: nut 1990-luvulla lainsäädännössä tapahtuneiden leen valtiolla. Mitkä ovat valtiovallan keinot nyky- 28459: muutosten myötä? Kansalaisten yhdenvertaisuu- yhteiskunnassa hoitaa menestyksellä omaa tehtä- 28460: den turvaaminen on katsottu perinteisesti valtion väänsä? Jotta eduskunta pystyisi lainsäädäntötyös- 28461: tehtäväksi. Perusoikeusuudistuksen yhteydessä sään ja hallinto valmistelu- ja päätöksentekotyös- 28462: otettiin käyttöön käsite 'julkinen valta', millä sidot- sään ottamaan huomioon muutostarpeet, on kysy- 28463: tiin valtio, kunnat ja muut itsehallintoyhdyskunnat mys myös pitkälti siitä, tuottaako voimassa oleva 28464: sekä välillisen julkisen hallinnon yksiköt perusoi- ohjausjärjestelmä päätöksenteon pohjaksi riittävää, 28465: keussäännösten toteuttamiseen. Jokaisella kansa- luotettavaa ja käyttökelpoista informaatiota sekä 28466: laisella on mm. oikeus maksuttomaan perusope- valtionosuusjärjestelmän toimivuudesta että laa- 28467: tukseen, välttämättömään toimeentuloon tai huo- jemminkin valtion ja kuntien välisistä suhteista. 28468: lenpitoon sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalvelui- Kun hallituksen esitys (HE 149/1996 vp) kuntien 28469: hin. Kansalaisten perusoikeudet edellyttävät toteu- valtionosuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi hyväk- 28470: 28471: 28472: 35 28473: syttiin, edellytti eduskunta, että hallitus seuraa tar- alasäännöstä, jonka mukaisesti kunnille ei saa an- 28474: koin valtionosuusuudistuksen vaikutuksia ja koh- taa uusia tehtäviä tai velvollisuuksia taikka ottaa 28475: dentumista sekä antaa tarvittaessa pikaisesti edus- pois tehtäviä tai oikeuksia muuten kuin säätämällä 28476: kunnalle näitä koskevat muutosehdotukset Edel- siitä lailla. Lisäselvyyttä määrittelyyn on tuonut 28477: leen eduskunta edellytti, että hallitus antaa edus- Euroopan neuvoston peruskirja paikallisesta itse- 28478: kunnalle kahden vuoden kuluttua valtionosuus- hallinnosta (SopS 65/91), jonka Suomi on hyväksy- 28479: uudistuksen voimaantulosta selvityksen uudistuk- nyt ja jonka periaatteille myös uudistunut kuntalaki 28480: sen toimivuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. rakentuu. Peruskirjassa todetaan paikallisen itse- 28481: Hallitus antoi kyseisen selvityksen eduskunnan hallinnon tarkoittavan paikallisviranomaisten oi- 28482: hallintovaliokunnalle kesällä 1999. keutta ja kelpoisuutta säännellä ja hoitaa lain nojal- 28483: Valtiontilintarkastajat ovat puolestaan parla- la huomattavaa osaa julkisista asioista omalla vas- 28484: mentaarista valvontaa suorittaessaan käynnistäneet tuullaan ja paikallisen väestön etujen mukaisesti. 28485: useita tämän aihepiirin tutkimushankkeita, esim. Edelleen paikallisviranomaiset ovat kansallisen ta- 28486: Pauli Niemelä, Mikko Knuutinen, Sakari Kainu- louspolitiikan rajoissa oikeutettuja riittäviin omiin 28487: lainen ja Pertti Maikki: Peruspalvelut. Mitä ne ovat taloudellisiin voimavaroihin, joiden käytöstä ne 28488: ja miten ne tulisi tuottaa? 1994. voivat vapaasti määrätä toimivaltuuksiensa rajois- 28489: Sakari Kainulainen ja Pauli Niemelä: Lähtökoh- sa. Vuonna 1995 voimaan tulleen kuntalain myötä 28490: tia peruspalvelujen tasapuolisuuden arvioimiseksi, kunnallisen itsehallinnon on todettu vahvistuneen. 28491: 1996. Kuntalain uudistamisen tavoitteena olikin lisätä 28492: Sakari Kainulainen ja Pauli Niemelä: Kaksi tapaa kuntien toimintavapautta ja vähentää valtion oh- 28493: tarkastella peruspalveluita, 1998. jausotetta. 28494: Juha M. Alho ja Mikko A. Salo: Kuntien valtion- Kuntien ja valtion välinen tehtävien jako ja 28495: osuuden epävarma kohtaanto, 1998. toimintojen järjestäminen nojautuvat vahvasti v. 28496: Veli Karhu, Pasi Rentola ja Matti Soronen: Kun- 1995 toteutettuun perusoikeusuudistukseen. Se si- 28497: nat puun ja kuoren välissä, 1999. sältää mm. kansalaisten oikeuden perusopetuk- 28498: Tämän lisäksi valtiontilintarkastajat ovat tarkas- seen, välttämättömään toimeentuloon ja huolenpi- 28499: tussuunnitelmassaan painottaneet valtionosuuk- toon sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. 28500: siin kohdistuvaa tarkastusta ja palkanneet v. 1999 Niiden toteuttaminen puolestaan edellyttää, että 28501: projektivastaavan kartoittamaan ja selvittämään julkinen valta (valtio ja kunta) huolehtii peruspal- 28502: valtio-kuntasuhteen ongelma-alueita. Tässä vai- veluista. Myöskään termille peruspalvelu ei ole 28503: heessa valtiontilintarkastajat haluavat nostaa esille löydettävissä yksiselitteistä määritelmää. Asiaa kä- 28504: kysymyksen ohjausjärjestelmän toimivuudesta pe- sittelevissä tutkimuksissa todetaan määritelmien 28505: ruspalvelujen turvaajana. taustalla vaikuttavan aina ihmisen perustarpeet ja 28506: kulttuurin perusarvot. Osa niistä on kirjattu perus- 28507: Valtion ja kunnan suhde tuslakiin, osaa ei. Käytännössä määrittely tapahtuu 28508: Juridinen, toiminnallinen ja taloudellinen poliittisessa prosessissa. Peruspalvelut on katsottu 28509: perusta" voitavan määritellä joko laajemmin tai suppeam- 28510: Valtion ja kunnan välisen suhteen määrittelyssä min riippuen muun muassa taloudellisista voima- 28511: olennaisia asioita ovat suhteen juridinen, toimin- varoista (Kainulainen-Niemelä: Lähtökohtia perus- 28512: nallinen ja taloudellinen perusta. Valtion ja kunnan palveluiden tasapuolisuuden arvioimiseksi, 1996). 28513: suhde perustuu vahvaan lakisääteisyyteen ja pit- Kuten jo edellä on todettu, on käytännön työn- 28514: kään perinteeseen. Kunnallisen itsehallinnon pe- jako valtion ja kuntien kesken toteutettu niin, että 28515: rusta on perustuslaissa. Perustuslain mukaisesti kunnat, jotka ovat lähinnä kansalaisia oleva hallin- 28516: Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee non taso, vastaavat palvelujen toteuttamisesta. Val- 28517: perustua kansalaisten itsehallintoon. Itsehallinnon tion rooliksi jää vastuun kantaminen siitä, että 28518: alalle ja sisällön tarkalle määrittelylle on ollut ku- kansalaiset ovat riittävän yhdenvertaisessa ja tasa- 28519: vaavaa moniselitteisyys. Myös yhteiskuntapolitii- puolisessa asemassa maan eri osissa. Valtio rahoit- 28520: kassa kulloinkin vaikuttanut ajatustapa on ohjan- taa toimintaa ja luo perusedellytykset toiminnalle. 28521: nut painotuksia. Kuntakeskeisen ajattelutavan syr- Valtion ja kuntien välinen riippuvuus on molem- 28522: jäytti ensin valtiokeskeinen ajattelutapa, ja 1990- minpuolista. Peruspalvelujen toteutumisen suh- 28523: luvulla on puolestaan korostettu kansalaisnäkökul- teen valtio on riippuvainen mm. kuntien palvelu- 28524: maa. koneistosta, kuntahenkilöstön asiantuntemuksesta 28525: Valtion ja kuntien välisen tehtävien jaon konkre- ja kuntien hallussa olevasta informaatiosta. Kunnat 28526: tisoijana voidaan pitää kuntalain 2 §:n erityistoimi- puolestaan ovat valtionapujen kautta taloudellisesti 28527: 28528: 28529: 36 28530: riippuvaisia valtiosta. Niin riippuvuuden aste kuin valtionapujärjestelmän piiriin. Valtionavut ovat vii- 28531: kuntien tulorakennekin vaihtelevat kuntakentässä meiseksi kohdistuneet vähemmän keskeisiin hy- 28532: huomattavan paljon. Valtionosuudet olivat sisä- vinvointipalveluihin eli moniin vapaa-ajan ja kult- 28533: asiainministeriön mukaan keskimäärin 15% kun- tuuritoimen palveluihin. 28534: nan tulorahoituksesta v. 1998. Suurimmillaan val- Suomalaista hyvinvointivaltiota ei vallitsevan 28535: tionosuuksien määrä oli yli 46% kunnan tuloista ja käsityksen mukaan olisi pysytty rakentamaan il- 28536: pienimmillään 0 o/o. man kuvatunlaista valtionapujärjestelmää. Järjestel- 28537: män periaatteisiin kuului, että valtionaputehtävien 28538: Valtion ja kuntien välinen ohjausmekanismi muuttuessa myös valtionavut muuttuivat, koska 28539: Valtion, kunnan ja kansalaisen välisiä suhteita pe- valtionapu määräytyi prosentuaalisena osuutena 28540: ruspalvelujen rahoittamisessa, tuottamisessa ja tur- menoista. Kansantaloutemme myönteisestä kehi- 28541: vaamisessa tarkastellaan ohjausmuotojen kautta. tyksestä 1980-luvulla seurasi, että valtionaputehtä- 28542: Eri ajanjaksoina käytettävät ohjausmuodot eli oh- vien menot kasvoivat, ja sen vuoksi valtion maksa- 28543: jauskeinot voivat perustua lainsäädäntöön, tai uu- mien valtionapujen kokonaissumma kasvoi tasai- 28544: sia ohjuskeinoja voidaan ottaa käyttöön yhteiskun- sesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon puolella tämä 28545: tapolitiikassa tai hallintokulttuurissa tapahtuneiden tarkoitti mm. henkilökunnan nopeaa kasvua. Kun 28546: muutosten tuloksena. Ohjausjärjestelmä koostuu v. 1970 sosiaali- ja terveydenhuollossa olin. 95 000 28547: useasta ohjauskeinosta, joiden keskinäiset paino- virkaa, oli virkojen määrä 1990-luvun alussa 28548: tukset vaihtelevat eri ajanjaksoina. 235 000. Näiden rakennetekijöiden johdosta val- 28549: Käytävässä ohjausmuotokeskustelussa puhu- tionapujärjestelmästä kehittyi valtion menoja kas- 28550: taan mm. normiohjauksesta, resurssi- eli määrära- vattava automaatti. Koska valtionapumenojen kas- 28551: haohjauksesta, sisältöohjauksesta, tulosohjaukses- vu johtui lisäksi pääosin kuntien toiminnallisista 28552: ta, sopimusohjauksesta, informaatio-ohjauksesta ja ratkaisuista, oli valtionapujen määrän ennakointi 28553: asiakasohjauksesta. Valtion ja kuntien välisissä vaikeaa. 28554: suhteissa resurssi- tai rahoitusohjauksella on aina Valtio käytti ohjauskeinoinaan normiohjausta ja 28555: ollut merkittävä rooli. Muiden ohjausmuotojen resurssiohjausta. Valtionapujärjestelmälle oli tyy- 28556: osalta suurin muutos on tapahtunut 1990-luvulla pillistä yksityiskohtainen norminanto. Lainsäädän- 28557: painopisteen siirryttyä normiohjauksesta informaa- nön ohella kuntia sitoivat ministeriöiden ja keskus- 28558: tio-ohjauksen suuntaan. virastojen antamat määräykset, ohjekirjeet ja yleis- 28559: kirjeet. Opetustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuol- 28560: Valtion harjoittama ohjaus kustannusperusteises- lon valtionapulait määrittelivät lähinnä valtion ja 28561: sa valtionapujärjestelmässä kuntien suunnittelua ja rahoitusta koskevat menet- 28562: Ennen vuotta 1993 voimassa ollut valtionapujärjes- telytavat. Toimintaa koskevat säännökset olivat 28563: telmä oli tehtäväkohtainen ja kustannusperustei- tehtäväkohtaisissa laeissa, joita oli opetustoimen 28564: nen. Tämä tarkoitti sitä, että valtio antoi kuntien alalla n. 20 ja sosiaali- ja terveystoimessa yli 30. Ne 28565: lakisääteisten tehtävien kustannuksiin tietyn osuu- sisälsivät säännöksiä palvelujen järjestämisestä ja 28566: den, joka vaihteli tehtäväkohtaisesti ja vielä kunkin etuuksien maksamisesta. Niihin sisältyi usein myös 28567: tehtävän sisällä kuntien kantokykyluokkien mu- hallintoa ja työvoiman käyttöä koskevia rajoituksia 28568: kaan. Järjestelmä syntyi siksi, että kuntasektori hoiti tai velvoitteita. Esimerkiksi opetustoimen henkilö- 28569: valtaosan julkisista palveluista ja sillä oli vähem- kunnan määrää ohjattiin ryhmäkoko-ja tuntikehys- 28570: män tuloja, kuin järjestelmän hoito edellytti. Järjes- säännöksin. Tältä osin voidaan puhua myös resurs- 28571: telmällä oli myös voimakas alueellinen tasoitusvai- siohjauksesta. Resurssiohjauksella on läheinen yh- 28572: kutus. Perusajatuksena oli saattaa kunnat ns. sa- tymäkohta normiohjaukseen: normien avulla valtio 28573: malle lähtöviivalle eli luoda kaikille kunnille mah- ohjasi tietyt resurssit tiettyihin toimintoihin ja var- 28574: dollisimman tasavertaiset edellytykset tuottaa hy- misti menettelyllä keskeisille hyvinvointipalveluille 28575: vinvointipalveluja. Valtionavuilla haluttiin edistää samanlaisen muotin. 28576: kansalaisten yhdenvertaisuutta maan eri osissa. Normien ja resurssien lisäksi kunnan palvelu- 28577: Tämän tavoitteen valtio hoiti yksityiskohtaisella tuotantoa ohjattiin suunnitelmilla. Opetustoimen 28578: lainsäädännöllä ja samalla ohjasi keskeiset hyvin- kehittämissuunnitelma ja sosiaali- ja terveyden- 28579: vointipalvelut samaan muottiin. Suomalainen hy- huollon järjestämistä koskeva valtakunnallinen 28580: vinvointivaltio laajeni nopeasti 1960-luvulta aina suunnitelma hyväksyttiin valtioneuvostossa. Kun- 28581: 1980-luvun lopulle asti. Valtionapu kanavoitui en- nat puolestaan laativat edellisiä suunnitelmia kos- 28582: sin erityisesti opetustoimeen ja terveydenhuoltoon. kevat toteuttamissuunnitelmat, jotka hyväksyttiin 28583: Sosiaalitoimi pääsi 1980-luvulla täysipainoisesti lääninhallituksissa. 28584: 28585: 28586: 37 28587: Järjestelmä edellytti laajaa asiakirjatuotantoa, ja taloudellisessa asemassa olevia eroja ja olla yksin- 28588: kaiken kaikkiaan valtionapujen hakemiseen, kertainen ja selkeä sekä perustua mahdollisimman 28589: myöntämiseen, maksatukseen, käyttöön ja käytön pieneen asiakirjatuotantoon ja hallinnolliseen työ- 28590: valvontaan liittyvät tarkastus- ja valvontamenette- hön. 28591: lyt koettiin työläiksi. Esimerkiksi koulukuljetuk- Valtionosuustehtävissä ja niiden rahoituksessa 28592: sesta, erityisryhmien opetuksesta ja sosiaali- ja on kyse kahden julkisen sektorin osapuolen väli- 28593: terveydenhuollon ostopalveluista aiheutuvien sestä työnjaosta ja rahoituksen jakaantumisesta. 28594: kustannusten hyväksymismenettely edellytti huo- Valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon ei 28595: mattavaa hallinnollista työtä sekä kunnissa että vuoden 1993 uudistuksessa ollut tarkoitus puuttua, 28596: valtion hallinnossa. Huomattava osuus valtionapu- mutta hallintokulttuuriin ei katsottu enää kuuluvan 28597: viranomaisten työstä kohdistui sen selvittämiseen, toisen osapuolen eli kunnan yksityiskohtainen val- 28598: onko jokin kustannuserä valtionosuuteen oikeut- vonta. Tarkoituksena oli luoda järjestelmä, jossa 28599: tava vai ei. kuntien toiminta ja liikkumavapaus eivät vaikuttaisi 28600: Puhtaasti ohjausnäkökulmasta tarkasteltuna val- valtionosuuden määräytymiseen. Näin kuntien oh- 28601: tionapujärjestelmä mahdollisti valtion vahvan oh- jausta ja valvontaa voitaisiin keventää ilman, että 28602: jausvallan käytön ja toiminnan ohjaamisen nor- sillä olisi vaikutuksia kuntien valtionosuuksien 28603: mien kautta haluttuun suuntaan sekä varmisti tie- määrään. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 28604: tyn vähimmäisperuspalvelutason koko maassa. oli osa koko hallinnon uudistamishanketta, jossa 28605: Edelleen yksityiskohtainen valvontatieto tuotti seu- korostettiin mm. hallinnon tuloksellisuutta, tuotta- 28606: rannan ja vertailun kannalta tarkkoja toteumatie- vuuden lisäämistä, hallinnon hajauttamista, kehit- 28607: toja suunnittelu- ja päätöksentekoprosessin poh- tämistä ja ohjausjärjestelmän uudistamista. Näitä 28608: jaksi. Tämä vaati kuitenkin raskaiden tiedonhan- uudistuksia oli edeltänyt jo mittava normien purka- 28609: kintajärjestelmien ylläpitoa. minen 1980-luvun lopulla. 28610: 28611: Laskennalliseen valtionosuusjärjestelmään Vuoden 1997 valtionosuusuudistus 28612: siirtyminen Vuoden 1997 alusta voimaan tullutta valtionosuus- 28613: Valtionosuusjärjestelmää on 1990-luvun aikana järjestelmän uudistusta edelsi valtionneuvoston v. 28614: uudistettu vaiheittain. Merkittävä uudistus toteutet- 1995 asettama valtion ja kuntien välisten suhteiden 28615: tiin siirtymällä v. 1993 käyttökustannusten osalta uudistamisprojekti, jonka vetäjänä toimi Heikki 28616: laskennalliseen valtionosuusjärjestelmään. Järjes- Koski. Selvitystyön yhteydessä teetettiin useita tut- 28617: telmää on sittemmin tarkistettu osittain v. 1996, kimuksia ja selvityksiä, joiden avulla etsittiin perus- 28618: jolloin kantokykyluokituksen ja verotulotäyden- teita valtionosuusjärjestelmään tehtäville muutok- 28619: nysmenettelyn korvasi verotuloihin perustuva val- sille. Valtiontalouden velkaantuneisuus oli vaatinut 28620: tionosuuksien tasausjärjestelmä. Edelleen vuoden mittavia säästötoimenpiteitä, ja valtiovarainminis- 28621: 1997 alusta astui voimaan järjestelmän uudistus, teriöstä saadun selvityksen perusteella mm. kun- 28622: jossa laskennallisia perusteita uusittiin. Samanai- tien valtionosuuksia oli vähennetty v. 1993-96 28623: kaisesti opetustoimessa siirryttiin ns. ylläpitäjämal- 10,5 mrd. mk:lla. Kunnan talouden kannalta kus- 28624: liin, eli valtionosuudet maksetaan suoraan laitok- tannusneutraaleja vähennyksiä oli lisäksi tehty 6,5 28625: sen ylläpitäjälle (kunnalle, kuntayhtymälle tai yksi- mrd. mk. 28626: tyiselle ylläpitäjälle). Uudistuksen tavoitteena oli saada aikaan val- 28627: tionosuusjärjestelmä, joka 1) edistää julkisen talou- 28628: Vuoden 1993 valtionosuusuudistus den toimivuutta ja taloudellista tehokkuutta sekä 28629: Kustannusperusteiseen järjestelmään verrattuna vähentää julkisen hallinnon sisäistä byrokratiaa, 2) 28630: laskennallisessa järjestelmässä on olennaista siirty- turvaa kunnalliset peruspalvelut kohtuullisin kus- 28631: minen tehtäväkohtaisesta ja menoperusteisesta jär- tannuksin ja laadullL-;esti riittävän korkeatasaisina 28632: jestelmästä yleisiin ja laskennallisiin valtionosuuk- maan eri osissa sekä 3) toteuttaa kansalaisten pe- 28633: siin perustuvaan järjestelmään. Tavoitteena oli luo- rusoikeuksia oikeudenmukaisella ja tasapuolisella 28634: da järjestelmä, joka takaisi riittävät palvelut kaikille tavalla (KM 1996:16). 28635: niitä tarvitseville, mutta olisi samalla taloudellinen Hallituksen esityksessä (HE 149/1996 vp) todet- 28636: ja tehokas. Kuntien valtionosuusjärjestelmän tuli tiin lisäksi, että tehtäväkohtaisia määräytymisperus- 28637: hallituksen esityksen (HE 214/1991 vp) mukaan teita oli tarkoitus muuttaa siten, että valtionosuudet 28638: kannustaa kuntia kustannustietoiseen toimintaan, kohdentuisivat kuntien kesken oikeudenmukai- 28639: lisätä kuntien toimintavaltaa, poistaa valtion viran- sesti. Edelleen tarkoituksena oli luoda uusi perusta 28640: omaisten tarpeetonta ohjausta, tasoittaa kuntien valtion ja kuntien väliselle kustannustenjaolle. 28641: 28642: 28643: 38 28644: Tämä toteutettiin sisällyttämällä v. 1993-96 tehdyt Esimerkiksi opetustoimen puolella yksikköhin- 28645: ja vuosia 1997-98 koskevat valtionosuusleikkauk- nat lasketaan joka toinen vuosi toteutuneiden val- 28646: set uuteen lakiin. Vähennysten yhteismäärä oli n. takunnallisten kokonaiskustannusten perusteella, 28647: 14 mrd. mk. Valtionosuusleikkauksia ei ole toteu- ja ne määrätään ennalta seuraavaa vuotta varten. 28648: tettu aina samoin perustein, vaan vähennysten Nämä kokonaiskustannukset sisältävät kunnan it- 28649: perusteet ovat vaihdelleet vuosittain ja hallinnon- sensä järjestämän koulutuksen lisäksi kuntayhty- 28650: aJoittain. Perusteena on käytetty yksikköhintojen mien, yksityisten yhteisöjen ja säätiöiden sekä val- 28651: alentamista, veroäyrimäärää ja asukaslukua. tion ylläpitämien oppilaitosten laskennalliset kus- 28652: Valtionosuusjärjestelmään kuuluu sisäasiainmi- tannukset. Kuntayhtymille maksettava valtion- 28653: nisteriön hallinnoima kuntien yleinen valtionosuus osuus oli v. 1998 3,8 mrd. mk, yksityiset koulutuk- 28654: ja harkinnanvarainen rahoitusavustus, sosiaali- ja sen järjestäjät saivat vaitionosuurena 2,3 mrd. mk ja 28655: terveysministeriön hallinnoima sosiaali- ja tervey- kuntien osuudeksi tuli 4,6 mrd. mk. Kuntien val- 28656: denhuollon käyttökustannusten valtionosuus ja tionosuudesta on vähennetty kunnan rahoitus- 28657: opetusministeriön hallinnoima opetus- ja kulttuuri- osuus. 28658: toimen käyttökustannusten valtionosuus. Valtion- Valtionosuusjärjestelmään kuuluu myös verotu- 28659: osuusjärjestelmä on pääosin asukaskohtainen. lojen tasaus, jonka tavoitteena on, että palveluja 28660: Yleinen valtionosuus muodostuu perusosasta ja pystyisivät järjestämään myös matalan tulotason 28661: olosuhdelisistä (saaristo-, syrjäisyys-, liikenteen kunnat. Tasauksen kautta kaikille kunnille taataan 28662: taajama- ja kielilisä). Sosiaali- ja terveydenhuollon aina vähintään 90 o/o koko maan keskimääräisestä 28663: valtionosuuden laskentaan vaikuttavia tekijöitä laskennallisesta verotulosta asukasta kohden. Ve- 28664: ovat kunnan elinkeinorakenne, työttömyysaste ja rotuloiksi lasketaan kunnallisvero, kunnan yhteisö- 28665: syrjäisyys sekä kuntalaisten ikärakenne ja sairasta- vero-osuus ja kiinteistövero. Jos kunta saa lisää 28666: vuus. Opetus- ja kulttuuritoimessa valtionosuus verotuloja, tasauslisä pienenee, ja vastaavasti tulo- 28667: määräytyy pääasiassa oppilasta tai opetuksen tun- jen vähetessä tasauslisä kasvaa. Tasausrajan ylime- 28668: timäärää kohden. Kirjastotoimessa ja taiteen perus- nevältä osalta valtionosuuksia vähennetään 40 %, 28669: opetuksessa valtionosuus määräytyy asukasluvun mutta enintään kuitenkin 15% kunnan laskennalli- 28670: perusteella. Eri toimintojen eroja tasataan yksikkö- sista verotuloista. Vuonna 1999 tasauslisää sai 347 28671: hintojen porrastuksella, ja kustannuseroja tasaavi- kuntaa. Verotulot olivat keskimäärin 12 227 mk 28672: na tekijöinä otetaan huomioon asukastiheys, kieli- asukasta kohden ja tasausraja oli 11 005 mk asukas- 28673: suhteet, syrjäisyys ja saaristo-olosuhteet. ta kohden. Pienemmillään asukaskohtaiset lasken- 28674: Käyttötalouden valtionosuudet sosiaali- ja ter- nalliset verotulot olivat 6 713 mk ja suurimmillaan 28675: veydenhuollossa sekä opetus- ja kirjastotoimessa 21 764 mk. 28676: perustuvat laskennallisiin kustannuksiin ja kuntien Valtionosuusjärjestelmä yhdessä verotulojen ta- 28677: omarahoitusosuuteen. Tämä kunnan rahoitus- sausjärjestelmän kanssa on aiheuttanut joidenkin 28678: osuus on asukasta kohden laskettuna jokaisessa kuntien valtionosuuden muuttumisen "negatiivi- 28679: kunnassa yhtä suuri. Laskennallisten kustannusten seksi". Tällöin valtio perii kunnilta valtionosuuksia 28680: tulisi vastata koko maan tasolla palvelujen toteu- takaisin, ja perintä tehdään hallinnonalakohtaisesti 28681: tuneita kustannuksia. Palvelutuotannon kustan- erikseen. Vuoden 1999 ennakkotietojen mukaan 28682: nukset poikkeavat toisistaan maan eri osissa. Kun- kahden kunnan kokonaisvaltionosuudet ovat ne- 28683: takohtaisten, yksiselitteisten vertailujen tekeminen gatiivisia. Ongelma tule korostuneesti esille ope- 28684: on vaikeaa, mutta asukasta kohden lasketut toi- tustoimen alalla (n. 50 kuntaa) ylläpitäjämallin ja 28685: mintamenot antavat vertailupohjaa. Sosiaali- ja ter- kunnan omarahoitusosuuden yhteisvaikutuksesta. 28686: veystoimessa asukasta kohden lasketut toiminta- Valtionosuusjärjestelmään liittyy lisäksi erillinen 28687: menot olivat v. 1997 Suomen Kuntaliiton laskel- perustamishankkeiden valtionosuus, jolla rahoite- 28688: mien perusteella keskimäärin 11 000 mk. Suurim- taan toiminnallisen kokonaisuuden muodostavia 28689: mat toimintamenot olivat 14 500 mk ja pienimmät investointeja, esim. tilojen rakentamista, hankintaa, 28690: 7 500 mk. Opetustoimen puolella kuntien perus- peruskorjausta tai laitteiden hankintaa. Perustamis- 28691: koulun toimintamenot olivat opetusministeriöltä hankkeiden valtionosuus on hanke- ja kustannus- 28692: saadun, vuotta 1998 koskevan ennakkotiedon sidonnainen. Valtionosuus on 25-50% kustan- 28693: perusteella alimmillaan 15 500 mk oppilasta koh- nuksista. 28694: den ja korkeimmillaan 53 000 mk. Lukion puolella Valtionosuusjärjestelmässä noudatetaan vuoden 28695: toimintamenot vaihtelivat 14 500 mk:n ja 80 000 2001loppuun asti siirtymäsäännöksiä, joiden avul- 28696: mk:n välillä ja olivat keskimäärin 20 000 mk la pyritään tasaamaan kunnille uudistuksesta ai- 28697: oppilasta kohden. heutuvia muutoksia. 28698: 28699: 28700: 39 28701: Käytettävissä olevat ohjauskeinot ta osan kunnille laskennallisen valtionosuusjärjes- 28702: Rahoitusohjaus telmän kautta ja osan muilla verojärjestelyillä. 28703: Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kult- Kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden val- 28704: tuuritoimen palveluja järjestävät pääosin kunnat, ja tionosuuksien ja verotulojen kehittyminen v. 28705: palvelut rahoitetaan kuntien ja valtion keräämien 1993-99 ilmenee seuraavasta: 28706: verojen avulla. Valtio ohjaa saamistaan verorahois- 28707: 28708: 28709: 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999' 28710: mrd. mk 28711: Valtionosuudet 28712: Yleinen 6,1 5,7 5,5 1,3 1,2 1,1 1,0 28713: Opetus- ja kulttuuritoimi 11,8 10,8 12,4 11,6 8,5 8,5 8,9 28714: Sosiaali- terveydenhuolto 20,6 18,4 18,0 16,1 13,5 12,9 12,7 28715: Muu 1,3 3,5 2,4 2,3 2,2 2,1 2,0 28716: Yhteensä 39,8 38,4 38,4 31,5 25,4 24,6 24,6 28717: Verotulot 28718: Kunnallisvero 44,9 48,3 49,9 53,1 51,8 55,1 56,9 28719: Yhteisövero 0,6 1,4 5,9 7.4 11,0 12,3 12,7 28720: Kiinteistövero 2,3 2,6 2,6 2.7 2,6 2.7 3,0 28721: Yhteensä 47,8 52,3 58,4 63,2 65,4 70,1 72,6 28722: Kaikki yhteensä 86,6 90,7 96,8 94,7 90,8 94,7 97,2 28723: 1 28724: Verotulot ovat arviotietoja. 28725: 28726: 28727: 28728: 28729: Kuntien tärkein verotulolähde on ansiotulojen taa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja käynti- 28730: perusteella maksettava kunnallisvero. Kunnallis- maksuja siten, että maksujen tuotto kasvaa 350 28731: verotuksessa veroprosentti on suhteellinen ja kun- Mmk. Verotulojen tasausjärjestelmän kautta valtiol- 28732: nat päättävät siitä itse. Tämä kuuluu kunnallisen la on lisäksi mahdollisuus vaikuttaa kuntien keski- 28733: itsehallinnon piiriin. Valtiolla on tosin mahdolli- näiseen tulojen jakaantumiseen. 28734: suus ohjata kunnallisverokertymää säätämillään Yhteisöveron tuoton kasvulla on selkeästi kom- 28735: verolaeilla, joissa verotuksessa tehtäviä vähennyk- pensoitu samanaikaisesti toimeenpantuja kuntien 28736: siä on viime vuosina karsittu. Esimerkiksi lapsi- ja valtionosuuksien vähennyksiä. Valtionosuuksien 28737: yksinhuoltajavähennysten poistaminen lisäsi kun- ja verotulojen yhteenlaskettu määrä on noussut 28738: nallisveron tuottoa 2,6 mrd. mk. Toisaalta ansiotu- vuoden 1993 86,6 mrd. mk:sta vuoden 1999 97,2 28739: lovähennystä on valtion toimesta korotettu useaan mrd. mk:aan. Yhteisöveron käyttöä rahoitusinstru- 28740: kertaan, mikä on puolestaan vähentänyt verotuot- menttina pidetään ongelmallisena sen suhdanne- 28741: toa. herkkyyden takia. Verotuottojen määrän enna- 28742: Valtio on myös ohjannut säätämillään laeilla kointi kuntakohtaisesti on myös osoittautunut vai- 28743: yhteisöveron ja kiinteistöveron tuottoa. Yhteisöve- keaksi. 28744: ro jaetaan valtion, kuntien ja seurakuntien kesken Eri tutkimusten ja selvitysten yhteydessä on 28745: verontilityslaissa säädettyjen perusteiden mukaan. valtionosuuksien määrän supistumisen katsottu 28746: Vuoden 1999 alusta otettiin käyttöön uudet kuntien heikentäneen valtion ohjausmahdollisuuksia. 28747: ja seurakuntien yhteisöveron jako-osuudet, joiden Myöskään ns. negatiivisten valtionosuuksien kun- 28748: tarkoituksena on huomioida kunnan elinkeinoelä- nat eivät koe valtiota peruspalvelujen rahoituksen 28749: män kehityksen heijastuminen kunnan saamaan tukijaksi. Kun v. 1992 kuntien sosiaali- ja terveys- 28750: verotuottoon. Kuntien osuus yhteisöjen verotuo- toimen menot olivat 48 mrd. mk ja valtionosuus 22 28751: tosta oli v. 1993-97 44,8 %, mutta sitä pienennet- mrd. mk, oli v. 1998 valtionosuus 13,6 mrd. mk 57,7 28752: tiin vuoden 1998 alusta 40 %:iin. Kiinteistöveron mrd. mk:n menoihin. Myös OECD:n taholta on 28753: tuottoa on nostettu korottamalla kiinteistöveropro- kiinnitetty huomiota valtion ohjauksen niukkuu- 28754: sentin alarajoja. Pääministeri Lipposen II hallituk- teen terveydenhuollossa ja esitetty, että valtiolla 28755: sen ohjelman mukaan on lisäksi tarkoitus nostaa tulisi olla enemmän rahoitusinstrumentteja toimin- 28756: pääomatulojen verokanta 29 %:ksi v. 2000 ja tarkis- nan ohjaukseen. Valtionosuuden kautta tapahtuva 28757: 28758: 28759: 40 28760: kunnan palvelutuotannon rahoitus on kiistämättä periaatteita noudattaen alhaalta kuntalaiselta ylös 28761: merkittävin valtion rahoitusmuoto. Sitä ei kuiten- eduskunnalle varsinkin silloin, kun kansalainen ei 28762: kaan tulisi tarkastella yksinomaisena ja muusta voi tai osaa valvoa etuaan. 28763: kuntien tulorahoituksesta irrallisena rahoituksen Lääninhallitusten tehtävänä on edelleen seuran- 28764: muotona. Rahoitusohjauksen luonne on tosin nan, arvioinnin ja erityislakien mukaisen valvon- 28765: muuttunut olennaisesti laskennallisessa valtion- nan avulla varmistua palvelujen lainmukaisuudes- 28766: osuusympäristössä. Koska raha ei ole enää ns. ta, saatavuudesta, riittävyydestä ja laadusta sekä 28767: korvamerkittyä, ei sillä voida enää suoraan vaikut- alueellisesti tasapainoisesta kehityksestä. Läänin- 28768: taa ja ohjata palvelujen tuottamista. hallitusten harjoittaman ohjauksen merkityksen on 28769: kuitenkin todettu vähentyneen läänien alueellisen 28770: Normiohjauksesta informaatio-ohjaukseen laajentumisen ja lääninhallituksen yleisen valvon- 28771: Keskeisin toimija hyvinvointipalvelujen ohjaukses- taroolin poistumisen mukana. Valtiontalouden tar- 28772: sa on perinteisesti kunnan oma organisaatio. Val- kastusvirasto on tarkastuskertomuksessaan (9/97) 28773: tionhallinnon ohjausvalta on hajaantunut valtio- todennut seuraavaa: "Ottaen huomioon erityisesti 28774: neuvostolle, ministeriöihin, keskushallinnon yksi- uudet perusoikeudet ja niiden toteutuminen myös 28775: köihin ja lääninhallituksiin, joilla on ollut omia, käytännössä valtion viranomaisen kuntien hallin- 28776: lähinnä normiohjaukseen liittyviä tehtäviä. Kaikki toon ja palvelutuotantoon kohdistama laillisuusval- 28777: 1990-luvulla tapahtuneet uudistukset ovat johdon- vonta on välttämätöntä ja valvonnan tehostaminen 28778: mukaisesti siirtäneet painopistettä normi- ja re- tarpeellista.-- Valvontatoimenpiteitä ei voi jät- 28779: surssiohjauksesta informaatio-ohjauksen suun- tää yksinomaan hallintolainkäytöllisen kontrollin 28780: taan. varaan tai riippuvaiseksi kansalaisten asiakasläh- 28781: Informaatio-ohjaus on määritelty seuraavasti: töisestä valvonnasta." 28782: "Verrattuna normi- ja resurssiohjaukseen informaa- Jo vuoden 1993 valtionosuusuudistuksen yhtey- 28783: tio-ohjauksessa korostuu kaksisuuntaisuus. Normi- dessä todettiin, että toteutettu hallinnollinen ja 28784: ohjaus perustuu hallinnon organisaatioiden hier- taloudellinen uudistus ei saisi vaikuttaa toiminnan 28785: arkkisiin suhteisiin, joissa eri tasojen toimivalta- laatuun eikä palvelujen saatavuuteen. Niin sosiaali- 28786: suhteet on tarkasti määritelty. Informaatio-ohjauk- ja terveydenhuollon kuin opetus- ja kulttuuritoi- 28787: sen ajatuksena on rikkoa tätä asetelmaa ja aiemmin menkin puolella edellytettiin toteutettavaksi mitta- 28788: direktiiviset ohjausviestit muovautuvat vuorovai- va arviointi- ja seurantatyö. Keskeisessä asemassa 28789: kutukselliseen suuntaan. Ohjauskanava avataan ovat Opetushallitus ja Sosiaali- ja terveysalan tutki- 28790: kaksisuuntaiseksi. Palvelujen tuottaja- ja kuntata- mus- ja kehittämiskeskus. Niiden tehtäviin kuuluu 28791: solla syntyvä tieto välittyy valtakunnalliselle tasolle oman alansa seuranta ja arviointi, kotimaisen ja 28792: ja ohjaa sen toimintaa, valtakunnallisella ja alueel- kansainvälisen osaamisen ja tiedon tuottaminen, 28793: lisella tasolla syntyvä tieto välittyy paikalliselle tilastojen, tiedostojen ja rekisterien ylläpitäminen 28794: tasolle ja palveluiden tuottajille ja ohjaa niiden sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta. Arvioinnin ja 28795: toimintaa. Informaatio-ohjauksessa kerätään, jalos- seurannan perimmäinen tarkoitus on tuottaa tietoja 28796: tetaan ja välitetään eri toimijatasojen kannalta mer- ohjaukseen eli tukea poliittista päätöksentekoa. 28797: kityksellistä tietoa ja osaamista sekä ylhäältä alas Valtionosuusuudistuksen yhtenä tavoitteena oli 28798: että alhaalta ylös." (Stakes, Aiheet julkaisusarja 11/ tietotarpeiden tyydyttäminen mahdollisimman te- 28799: 99). hokkaasti yleisten tietokantojen ja Tilastokeskuk- 28800: Informaatio-ohjaukseen liittyy läheisesti asia- sen toiminnan kautta. Tämäkään ei ole osoittautu- 28801: kasohjaus, eli asiakkaiden tarpeiden tulisi olla pal- nut ongelmattomaksi. Ongelmia on esiintynyt mm. 28802: velujen järjestämisen lähtökohtana. Tämä oppi no- siinä, että tilastot valmistuvat viiveellä, yksikköhin- 28803: jautuu perusoikeusuudistukseen, missä koroste- tojen laskemisen perusteena käytettäviä kustan- 28804: taan kansalaisnäkökulmaa: asukkaat itse osallistu- nuksia ei saada suoraan kuntien muuttuneesta 28805: vat, vaikuttavat perusoikeuksien toteutumiseen kirjanpitojärjestelmästä ja että opetustoimessa so- 28806: kunnassa ja valvovat niiden toteutumista. Kunta- velletun ylläpitäjämallin vuoksi suoraan kuntien 28807: lailla valtuustot on velvoitettu pitämään huolta siitä, tilinpidosta ei voi saada vertailukelpoista tietoa 28808: että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on kuntien menoista, tuloista tai valtionosuuksien 28809: edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimin- merkityksestä kunnille. Myös sosiaali- ja tervey- 28810: taan. Asiakasohjaus edellyttää toteutuakseen mm. denhuollon puolella tunnustetaan vaikeudet tule- 28811: asiakaspalautejärjestelmien käyttöönottoa ja hyö- vassa kustannustenjaon tarkistuksessa, kun kunta- 28812: dyntämistä. Lisäselvitystä kaipaa se, miten tämä tilaston tietopohjat ovat muuttuneet uudistuneen 28813: tieto kulkeutuu informaatio- ja asiakasohjauksen kirjanpitolain myötä. Sisäasiainministeriön selvi- 28814: 28815: 28816: 41 28817: tyksessä (SM:n kuntaosaston julkaisu 6/1999) tode- Kuntaliiton yhteistyö- ja neuvottelu elin, ja se julkai- 28818: taankin, että todellisesta valtion ja kuntien välisestä see kahdesti vuodessa kunnallistalouden tilannetta 28819: kustannustenjaosta ja sen muutoksista ei ole luotet- koskevan katsauksen, jonka pohjalta vahvistetaan 28820: tavaa, ajantasaista tietoa. kunnallistalouden kehykset tuleviksi vuosiksi. 28821: Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla kansalaisten Neuvottelukuntaa johtaa kunta-asioista vastaava 28822: perusoikeuksien toteutumista kunnallisten perus- ministeri, mutta muutoin se koostuu sisäasiainmi- 28823: palvelujen osalta seuraa perusturvalautakunta. Pe- nisteriön, sosiaali- ja terveysministeriön, opetusmi- 28824: rusturvalautakunta on valtakunnallinen viranomai- nisteriön ja valtiovarainministeriön virkamiehistä. 28825: nen sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä ja Uutena yhteistyöelimenä aloitti kesällä 1999 toi- 28826: arvioi kuntien palvelujärjestelmien asianmukai- mintansa poliittisen tason valtio-kunta-neuvottelu- 28827: suutta. Vireillepano-oikeus on ministeriöllä, ja lau- ryhmä, joka koostuu hallituksen ja Suomen Kunta- 28828: takunnassa on edustettuna kunnan, valtion ja pal- liiton edustajista. Neuvotteluryhmän tehtävänä on 28829: velujen käyttäjän näkemys. Jos lautakunta toteaa, koko hallituskauden ajan neuvotella kuntapolitiik- 28830: että jonkin yksittäisen kunnan palvelujärjestelmäs- kaa koskevista kysymyksistä, kuten kuntien rahoi- 28831: sä on kunnasta johtuvasta syystä vakavia puutteita, tusaseman tasapainottamisesta ja valtionosuusjär- 28832: se voi antaa suosituksen puutteiden korjaamiseksi. jestelmään liittyvistä ongelmista. 28833: Perusturvalautakunnassa käsiteltyjen asioiden 28834: määrän ja sitä kautta lautakunnan merkityksen on Kuntatalouden tila ja valtion lisärahoitus 28835: todettu jääneen vähäiseksi (SM:n kuntaosaston jul- Käytännössä kuntien taloudellinen tilanne ja siinä 28836: kaisu 6/1999). Vuosina 1996-98 perusturvalauta- tapahtuvat muutokset vaikuttavat olennaisesti kan- 28837: kunta on antanut yhden suosituksen, joka koski salaiselle järjestettävien hyvinvointipalvelujen 28838: Espoon päivähoitotilannetta. Myös Valtiontalou- määrään ja laatuun. Kuntien rahoitusasema oli 28839: den tarkastusviraston tarkastuskertomuksessa (9/ vielä v. 1996 hyvä, ja kuntasektori oli ylijäämäinen, 28840: 97) perusturvalautakunnan tehtävä on nähty sinäl- mutta v. 1997 kuntien talous heikkeni. Vastoin 28841: lään tarpeelliseksi, mutta käytännössä sen toimin- ennakkoarviota kuntatalouden tila parani v. 1998. 28842: nan todetaan olleen vaikutuksetonta ja sille asetet- Kuntien taloudellista tilannetta kuvaa vuosikate, 28843: tuihin tavoitteisiin nähden riittämätöntä. Opetus- ja jonka ennustetaan säilyvän kaudella 1999--2003 28844: kulttuuritoimen alalla ei ole käytössä vastaavaa keskimäärin lähes 13 mrd. mk:n tasolla (Kunnallis- 28845: järjestelmää. talouden ja -hallinnon neuvottelukunta). Vuosikate 28846: Etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä on ei kuitenkaan vielä v. 1998 riittänyt kattamaan 28847: viime vuosina jouduttu pohtimaan sitä, onko oh- kuntien investointitarpeita, ja tilinpäätöstietojen 28848: jausjärjestelmiä jo purettu liikaa, kun aiemmasta mukaan 72 kunnan ja 27 kuntayhtymän vuosikate 28849: hyvin keskitetystä ohjauksesta on siirrytty lähes oli negatiivinen. Nämä kunnat ovat joutuneet ra- 28850: toiseen äärimmäisyyteen. Eduskunta hyväksyi v. hoittamaan käyttömenojaan osittain velkarahalla. 28851: 1998 uudistuksen, jonka tarkoituksena on tehostaa Sisäasiainministeriö on käyttänyt kuntien talou- 28852: sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausta. Valtakun- dellisen liikkumavaran mittarina talouslukua viiden 28853: nallinen suunnitelma korvattiin nelivuotiskausiksi viime vuoden ajan. Kun kuntien kirjanpitojärjestel- 28854: hyväksyttävällä tavoite- ja toimintaohjelmalla ja mä muuttui, eikä talousluku saavuttanut yleistä 28855: vuosittain hyväksyttävällä päätöksellä sosiaali- ja hyväksyntää, aloitettiin sisäasiainministeriön toi- 28856: terveydenhuollon voimavaroista. Voimavarapäätös mesta talousluvun kehitystyö. Kehitystyön tämän- 28857: annetaan vuosittain valtion talousarvioesityksen hetkisessä vaiheessa on tuotu esille kaksi uutta 28858: yhteydessä. Tarkoituksena on kytkeä tavoite- ja käsitettä: rahoitusvara ja järjestelyvara (SM:n kunta- 28859: toimintaohjelman seuranta lääninhallitusten suorit- osaston julkaisu 7/1999). Ne kuvaavat kunnan 28860: tamaan peruspalvelujen arviointiin ja raportoida talousprosessissa olevaa "varaa" kehittää ja ylläpi- 28861: ohjelman toteutumisesta eduskunnalle annettavas- tää toimintaa. Järjestelyvara on toiminnan organi- 28862: sa sosiaali- ja terveyskertomuksessa kahden vuo- sointi- ja toteutustavoissa oleva vara tehostaa ja 28863: den välein. kehittää toimintaa. Rahoitusvara puolestaan muo- 28864: Ohjauksen painopiste on selvästi siirtynyt nor- dostuu osaksi todellisista kunnan rahamääristä 28865: mien annosta avoimempaan ja vuorovaikutukselli- (kassassa, talletuksina tai antolainoina) ja osaksi 28866: sempaan suuntaan. Kuntien ja valtion välistä vuo- laskennallisista, kunnan päätettävissä olevista lisä- 28867: rovaikutusta on harjoitettu jo 1970-luvulta lähtien rahoitusmahdollisuuksista (esim. veroprosentin 28868: sisäasiainministeriön yhteydessä toimivassa kun- korotus). 28869: nallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa. Kuntien taloudellista tilannetta kuvaavan luotet- 28870: Neuvottelukunta on valtionhallinnon ja Suomen tavan mittarin kehittäminen on tärkeää. Sitä käyte- 28871: 28872: 28873: 42 28874: tään mm. myönnettäessä kunnille harkinnanvarais- Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukun- 28875: ta rahoitusavustusta. Poikkeuksellisissa tai tilapäi- nan mukaan erot yksittäisten kuntien talouksien 28876: sissä vaikeuksissa olevat kunnat voivat saada val- kehityksessä ovat merkittäviä yhteisöverouudis- 28877: tiolta lisärahoituksena harkinnanvaraista rahoitus- tuksen, verotulojen tasaukseen liittyvän viiveen ja 28878: avustusta. Vuonna 1999 271 kuntaa Suomen 452 valtionosuuksien muutosten takia. Edelleen erot 28879: kunnasta haki kyseistä rahoitusavustusta, jonka kuntatalouksien kehityksessä johtuvat neuvottelu- 28880: kokonaismäärä on vuodelle 1999 230 Mmk. Rahoi- kunnan mielestä yleisemminkin menojen ja tulojen 28881: tuksen määrää on esitetty nostettavaksi 300 kehityseroista, joita osaltaan lisää väestön nopeutu- 28882: Mmkaan vuodelle 2000. Markkamääräisesti kysei- nut muuttoliike. Kuntien eriytymiskehitys on siis 28883: nen rahoitus on pieni osa kaikista valtionosuuksis- ilmeistä eikä voine olla vaikuttamatta kansalaisen 28884: ta (v. 1999 yhteensä 24,6 mrd. mk). saamien peruspalveluiden määrään ja laatuun. 28885: 28886: 28887: 28888: 28889: Valtiontilintarkastajien mielestä peruspalveluiden osuusjärjestelmään tehdyt muutokset ja rahoituksen 28890: tuottamista koskevan rahoitus- ja ohjausjärjestelmän leikkaukset ovat vaikeuttaneet myös valtion viran- 28891: jatkuvat muutokset ovat tuoneet järjestelmään epäva- omaisten ohjaustoimintaa ja järjestelmän vaikutusten 28892: kautta ja vaikeuttaneet järjestelmän vaikutusten seu- arviointia. Koska informaatio-ohjauksessa ei ole käy- 28893: rantaa ja arviointia. Puuttuva, vertailukelpoinen tieto tössä normiohjaukseen sisältyviä tiedonhankintame- 28894: kansalaisten peruspalveluiden toteutumisesta ja erityi- netelmiä, joudutaan rahoitusjärjestelmän vaikutuksia 28895: sesti perusturvalautakunnan roolin vähäisyys eivät ole ja peruspalvelujen tuottamista koskeva tieto hankki- 28896: mahdollistaneet valtion ohjauksen suuntaamista tar- maan seuranta- ja arviointijärjestelmien avulla. Seu- 28897: peen vaatimalla tavalla. Valtiontilintarkastajien mieles- rannan keinoin on ollut vaikeata selvittää, miten muu- 28898: tä perusturvalautakunnan toiminnan edellytyksiä tulisi tosten kohteena olleella järjestelmällä on saavutettu 28899: kiireellisesti selvittää sen toiminnan tehostamiseksi. sille uudistuksia tehtäessä asetetut tavoitteet. Valtion 28900: Järjestelmän epävakaus on aiheuttanut ongelmia ohjausta palvelevaa seuranta- ja arviointityötä on li- 28901: myös peruspalveluja tuottaville kunnille, sillä tehdes- säksi hankaloittanut se, että nämä tehtävät ovat hajau- 28902: sään usein pitkäjänteisiä toiminnan kehittämis- ja to- tuneet neljälle eri ministeriölle. Hajautetusta vastuusta 28903: teutusratkaisuja ei kunnallisilla päättäjillä ole aina tie- on seurannut se, että ministeriötasolta puuttuu koko- 28904: dossa valtion rahoitusosuuden määrää. naisvaltainen ohjausote ja yhtenäinen käsitys valtion- 28905: Valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan valtion- osuusjärjestelmän toimivuudesta. 28906: 28907: 28908: 28909: 28910: Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastus- Yrv:n Dno 28911: kertomukset 400/54/97 Yhtiöittäminen - valtion virastojen, 28912: laitosten tai niiden osien muuttami- 28913: Valtiontalouden tarkastusvirasto on toimittanut val- nen valtionenemmistöisiksi osake- 28914: tiontilintarkastajille kaikkien valtion tilivirastojen yhtiöiksi 28915: tilintarkastuskertomukset tilikaudelta 1998 sekä 402/54/97 Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n 28916: seuraavat selonteot, erillisjulkaisut ja toiminnan- myynti ja osto takaisin OHY ARSE- 28917: tarkastuksen tarkastuskertomukset liitteineen. NAL Oy:n tytäryhtiöksi 28918: 93/54/98 Valtion rakennusten ja huonetilojen 28919: käyttö 28920: 28921: 28922: 43 28923: 137/54/98 Maakunnan kehittämisraha 376/54/99 Valtion energia-avustukset yrityksille 28924: 168/54/98 Tiestön kehittäminen ja yhteisöille 28925: 173/54/98 Arvonlisäveron valvonta 388/54/99 Hornet-hävittäjähankinnan vasta- 28926: 201/54/98 Valtionavustukset Forssan ammatilli- kaupat 28927: sen aikuiskoulutuskeskuksen perus- 507/54/99 Metsäverojärjestelmän uudistaminen 28928: tamishankkeisiin 536/54/99 johtajasopimukset valtionyhtiöissä 28929: 268/54/98 Ulkomaanedustuksen korvausjärjes- 538/54/99 Henkilöstökoulutus valtionhallin- 28930: telmä nossa 28931: 282/54/98 Velkajärjestelylain toimivuus 541/54/99 Maatalouden ympäristötuen hallinto 28932: 320/54/98 Poliisin tuloksellisuusraportti ja valvonta 28933: 375/58/99 Valtionenemmistöisten osakeyhtiöi- 558/54/99 Valtion talousarvion tulot ja niiden 28934: dentoiminta v. 1998 arviointi 28935: 28936: 28937: 28938: 28939: 44 28940: Valtioneuvosto 28941: 28942: 28943: 28944: 28945: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkastuk- vien valtion talouspoliittisten toimenpiteiden val- 28946: sen valtioneuvoston kansliassa 16.4.1999 (valtio- mistelua varten valtioneuvosto voi asettaa talous- 28947: sihteeri Rauno Saari). Toimikaudellaan valtiontilin- neuvoston. Lain kolmannessa pykälässä todetaan, 28948: tarkastajat ovat käsitelleet muistiopyynnöissään että talousneuvoston puheenjohtajana toimivan 28949: valtioneuvoston tiedotustoimintaa ja edustustiloja. valtioneuvoston jäsenen tehtävänä on johtaa ta- 28950: Valtioneuvoston kanslian tarkastuskäynnillä käsi- louspoliittista pitkän ajan suunnittelutyötä valtio- 28951: teltiin valtioneuvoston kanslian toimintaa ja tulos- neuvostossa. 28952: tavoitteita kertomusvuonna, kansliapäällikkökoko- Vuosina 1966--69 talousneuvostolla oli muuta- 28953: uksia, tulevaisuudentutkimusta ja -suunnittelua, man työntekijän sihteeristö. Vuonna 1970 perustet- 28954: talousneuvoston toimintaa, valtioneuvoston ED- tiin Taloudellinen suunnittelukeskus (TASKU), jon- 28955: tiedotusta ja EU-puheenjohtajuuskauden tiedotusta ka vastuulle talousneuvoston sihteeritehtävät siir- 28956: sekä Königstedtin kartanon käyttöä ja peruskorja- rettiin. TASKUn johtaja toimi myös talousneuvos- 28957: usta. ton pääsihteerinä. TASKU toimi valtioneuvoston 28958: Valtioneuvoston kanslian tarkastuksen ja siitä kanslian alaisuudessa vuoden 1978 loppuun saak- 28959: laaditun kertomusosuuden valmistelusta on kansli- ka. Vuoden 1979 alusta TASKU ja myös talousneu- 28960: assa vastannut tarkastaja Marjaana Solanne. Val- voston sihteeristön tehtävät siirrettiin valtiovarain- 28961: tiontilintarkastajat päättivät kokouksessaan ministeriön alaisuuteen. 28962: 19.5.1999, että em. selvityksistä otetaan kertomusta Kun Taloudellinen suunnittelukeskus ja valtio- 28963: varten jatkovalmistelujen kohteeksi valtionhallin- varainministeriön suunnittelusihteeristö muodosti- 28964: non tiedotustoiminta sekä talousneuvoston toimin- vat v. 1990 valtiovarainministeriön alaisuudessa 28965: ta. Kertomusosuus hyväksyttiin valtiontilintarkasta- toimivan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen 28966: jien kokouksessa 12.10.1999. (VATT), talousneuvoston sihteeritehtävät siirrettiin 28967: TASKUlta VATT:lle. Talousneuvoston pääsihteeri- 28968: nä toimi v. 1970-96 TASKUn johtaja tai VATT:n 28969: Talousneuvosto ylijohtaja oman toimensa ohella. 28970: Vuoden 1997 valtion talousarviossa perustettiin 28971: Talousneuvosto on pääministerin johtama hallituk- päätoiminen talousneuvoston pääsihteerin virka 28972: sen, Suomen Pankin ja keskeisten etujärjestöjen valtioneuvoston kansliaan. Valtion taloudellisesta 28973: välinen yhteistyöelin. Talousneuvoston varsinais- tutkimuskeskuksesta siirrettiin talousneuvoston 28974: ten jäsenten lukumäärä supistui valtioneuvoston sihteeritehtävät valtioneuvoston kansliaan sekä 28975: 7.5.1998 tekemän päätöksen mukaan kolmella jä- tehtävän hoitoa varten kahden henkilön resurssit. 28976: senellä. Talousneuvostossa oli kertomusvuoden Kuitenkaan vastaavia lainsäädäntömuutoksia ei 28977: lopussa puheenjohtajan lisäksi 17 jäsentä sekä 3 tehty. Tämä on johtanut siihen, että talousneuvos- 28978: pysyvää asiantuntijaa. ton puheenjohtaja sekä sihteeristö on valtioneu- 28979: Talousneuvoston toiminta perustuu v. 1966 voston kansliassa. Talousneuvostoa koskevien 28980: eduskunnan hyväksymään lakiin (2/1966). Laissa asioiden esittely tapahtuu valtiovarainministeriön 28981: ja siihen liittyvässä asetuksessa (19/1966) määritel- toimesta, ja talousneuvosto kuuluu edelleen valtio- 28982: lään talousneuvoston tehtävät ja kokoonpano sekä varainministeriön hallinnonalalle. 28983: talousneuvoston sihteeristön asema ja tehtävät. 28984: Lain ensimmäisessä pykälässä mainitaan, että ko- Talousneuvoston työ 28985: konaistaloudellista suunnittelutyötä sekä kansanta- Talousneuvosto on keskusteleva yhteistyöfoorumi. 28986: louden suotuisan kehityksen edistämistä tarkoitta- Keskustelu ja informaation vaihto talous- ja yhteis- 28987: 28988: 28989: 45 28990: kuntapoliittisista ongelmista auttaa päätöksente- tiikkaan. Eduskunta piti tärkeänä, että tämä otetaan 28991: koa välillisesti. Julkisuudessa talousneuvoston työ huomioon talousneuvoston tehtäviä ja kokoonpa- 28992: näkyy sille tehtyjen työryhmäraporttien muodo&'>a. noa määriteltäessä. 28993: Talousneuvosto kävi v. 1996 kokouksessaan Talousneuvoston kokousten valmistelusta vas- 28994: toimintansa tavoite- ja kehityskeskustelun. Sen taa valtioneuvoston kansliassa oleva sihteeristö. 28995: päätavoite on pohtia kansakunnan menestymisen Talousneuvoston pyytämien asiantuntijaraporttien 28996: kannalta keskeisiä talouskysymyksiä. Talousneu- laadintaavarten kootaan taloudellisten tutkimuslai- 28997: voston toiminnan kehittämistavoitteena on vahvis- tosten ja eri ministeriöiden edustajista työryhmä 28998: taa ja syventää talouspoliittisia päätöksiä edeltävää sekä nimitetään valtioneuvoston kansliaan määrä- 28999: laaja-alaista, analyyttistä, vaihtoehtoja esittävää aikaisia tutkijoita sihteerityötä varten. Kertomus- 29000: sekä johtopäätösten muodostamista tukevaa kes- vuonna sihteeristön henkilöstöresurssit olivat 3,5 29001: kustelua talouden kasvu-, tasapaino- ja rakenneky- henkilötyövuotta. Lisäksi kauppa- ja teollisuusmi- 29002: symyksistä. Talousneuvostolla oli kertomusvuo- nisteriö kohdensi yksityisiä palveluja koskenee- 29003: den toiminnassaan useita painopistealueita, kuten seen hankkeeseen voimavaroja n. 0,5 työvuotta. 29004: EMU ja Euroopan Keskuspankin rahapolitiikka, Talousneuvoston kokousten valmistelussa ja 29005: talouden menestystekijät, työmarkkinoiden ana- erityisesti laajojen raporttien teossa sihteeristö on 29006: lyysi sekä julkisen talouden ja palveluelinkeinojen pyrkinyt yhteistyöhön eri ministeriöiden, tutkimus- 29007: tarkastelu. laitosten ja etujärjestöjen asiantuntijoiden kanssa. 29008: Talousneuvoston toimintasuunnitelmassa vuo- Kertomusvuoden aikana valmistui työryhmära- 29009: sille 1997-99 sanotaan, että talousneuvostossa eri portti Työmarkkinoiden muutospaineet ja työ- 29010: osapuolet voivat analyyttisesti ja koordinoidusti markkinoiden toimivuuden parantaminen. Kaup- 29011: keskustella sekä vaihtaa informaatiota päätöksen- pa- ja teollisuusministeriön sekä talousneuvoston 29012: teon eteen tulevista kysymyksistä. Pyrkimyksenä yhteistyöryhmä valmisteli raportin yksityisen pal- 29013: on tehostaa kokousten valmistelua käyttämällä velusektorin ongelmista ja niiden ratkaisuvaihto- 29014: parhainta mahdollista asiantuntija- ja tutkimustie- ehdoista. Talousneuvoston nimittämä työryhmä 29015: toa. Myös kansainvälistä ulottuvuutta on tarkoitus laati raportin Julkinen talous 2000-luvulla: Reuna- 29016: korostaa talousneuvoston työssä. ehdot, haasteet ja uudistusten suunta. 29017: Talousneuvoston toiminnan lähtökohtana on 29018: palvella päätöksentekoa. Tämän vuoksi talousneu- Kansainvälinen yhteistyö 29019: voston työn näkökulma on ongelmalähtöinen, laa- Kansainvälinen ulottuvuus on viime vuosina ko- 29020: ja-alainen, hallinnon rajat ylittävä ja tulevaisuuteen rostunut sekä talousneuvoston kokousteemojen 29021: suuntautuva. Talousneuvosto kokoontui kerto- valinnassa että sihteeristön työssä. Yhteistyötä teh- 29022: musvuonna heinäkuuta lukuun ottamatta kuukau- dään kansainvälisissä järjestöissä sekä eri maiden 29023: sittain. Talousneuvoston kokoukset ovat luotta- tutkimuslaitoksissa ja korkeakouluissa työskentele- 29024: muksellisia, eikä niissä käytäviä keskusteluja julkis- vien ekonomistien kanssa. Talousneuvostoja on 29025: teta. tällä hetkellä 11 EU-maassa. Niiden välillä on sään- 29026: Talousneuvoston työhön antoi uuden painotuk- nöllinen yhteistyö. Talousneuvostojen sihteeristöt 29027: sen kertomusvuonna valtioneuvoston eduskunnal- vaihtavat tietoja ja raportteja. Talousneuvoston ko- 29028: le antama tiedonanto Suomen osallistumisesta eu- kouksia valmisteltaessa on tausta-aineistoa hankit- 29029: roalueeseen. Tiedonannossa todettiin, että Suomen tu Euroopan komissiolta sekä kansainvälisiltä jär- 29030: Pankkia koskevaa lainsäädäntöä uudistettaessa on jestöiltä, kuten OECD:ltä, Kansainväliseltä valuutta- 29031: tarkoitus edistää Suomen Pankkia koskevan tiedo- rahastolta ja Maailmanpankilta, sekä kansainväli- 29032: tuksen avoimuutta. Samaan aikaan pyritään muilla siltä tutkimuslaitoksilta ja korkeakouluilta. 29033: tavoin luomaan puitteet sekä Suomen Pankin, hal- Suomen talousneuvosto poikkeaa rakenteeltaan 29034: lituksen että työmarkkina- ja muiden etujärjestöjen muiden maiden talousneuvostoista. Suomessa ta- 29035: vuoropuhelulle. Eduskunta hyväksyi kertomus- lousneuvosto on hallituksen ja etujärjestöjen väli- 29036: vuoden huhtikuussa Suomen Pankkia koskevan nen yhteistyöfoorumi. Muissa maissa toimii työn- 29037: lain perusteluosassa lausuman, että talousneuvosto antaja- ja työntekijätahojen muodostama ns. kaksi- 29038: voi toimia rahapoliittisena keskustelufoorumina kantajärjestelmä, joka tuottaa esityksiä hallituksel- 29039: Suomen sovittautuessa eurooppalaiseen rahapoli- le. 29040: 29041: 29042: 29043: 29044: 46 29045: Talousneuvosto on tärkeä instituutio hallituksen, kes- Talousneuvoston ja sen sihteeristön hallinnollisen 29046: keisten työmarkkinajärjestöjen, muiden etujärjestöjen aseman epäselvyys heijastuu myös käytössä oleviin 29047: sekä Suomen Pankin välillä. Lisäksi se keskustelee resursseihin. Lisäksi kansainvälisen toiminnan laajuus 29048: Euroopan Keskuspankin rahapolitiikan saavutuksista ja merkittävyys sekä talousneuvoston keskeinen mer- 29049: mainittujen yhteistyötahojen kanssa. Vaikka talous- kitys talouspoliittisen keskustelun ja tietojenvaihdon 29050: neuvoston sihteeristö on hoitanut joustavasti talous- foorumina puoltavat talousneuvoston ja sen sihteeris- 29051: neuvoston sille antamia tehtäviä, on talousneuvoston tön aseman selkeyttämistä. Valtiontilintarkastajien 29052: ja sen sihteeristön lainsäädännöllinen asema epäsel- mielestä onkin perusteltua asettaa työryhmä selvittä- 29053: vä. Valtiontilintarkastajien mielestä talousneuvostoa mään talousneuvoston ja sen sihteeristön organisato- 29054: koskeva laki ja asetus ovatvanhentuneet eivätkä sisäl- rista asemaa, tehtäviä ja kokoonpanoa sekä lainsää- 29055: löltään vastaa nykyajan tarpeita. Tämä ilmenee mm. dännön uudistamista. Valtiovarainministeriö yhtyy val- 29056: siinä, että valtiovarainministeriö on vastuussa talous- tiontilintarkastajille antamassaan lausunnossa tähän 29057: neuvostoa koskevan lainsäädännön kehittämisestä ja ja ilmoittaa ryhtyvänsä pikaisesti toimenpiteisiin kysei- 29058: talousneuvoston kokoonpanon esittelystä. Talousneu- sen työryhmän asettamiseksi. 29059: voston puheenjohtajana toimii pääministeri ja myös 29060: pääsihteeri on valtioneuvoston kansliasta. 29061: 29062: 29063: 29064: 29065: Tiedottaminen ja viestintä valtionhallinnossa Ministeriöt ovat tehneet valtionhallinnon tiedo- 29066: tusohjeen pohjalta omat tiedotusohjeensa. Niihin 29067: Valtioneuvoston tiedotustoiminnasta säädetään on sisällytetty ne säännökset, periaatteet ja käytän- 29068: valtioneuvoston ohjesäännössä. Sen 14 §:n mukaan nön ohjeet, joiden mukaan ulkoista ja sisäistä 29069: valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvat tiedottamista tulee hoitaa. Oikeusministeriöllä ei 29070: muun ohella valtioneuvoston yhteinen tiedotustoi- tällaisia tiedotusohjeita ole, vaan ohjeita on työjär- 29071: minta ja ministeriöiden ulkoisen tiedotuksen yh- jestyksen maininnoissa. Sisäasiainministeriön osal- 29072: teensovittaminen sekä valtionhallinnon ulkoisen ta tiedotuksen vastuut ja työnjako on määritelty 29073: tiedotuksen yleinen kehittäminen ja yhteensovitta- työjärjestyksessä, ja asetetut tavoitteet sisältyvät 29074: minen. Valtioneuvoston kanslian tulee huolehtia ministeriön tulossuunnitelmiin. Muun muassa uu- 29075: tasavallan presidentille tapahtuviin esittelyihin ja det tiedonvälityskeinot, uusi julkisuuslainsäädäntö 29076: valtioneuvoston istuntoihin ja ministerivaliokuntiin ja kansainvälistyminen ovat vaikuttaneet niin, että 29077: liittyvästä säännöllisestä tiedottamisesta ja vastata valtionhallinnon tiedotusohje samoin kuin ministe- 29078: valtioneuvoston EU-tiedotuksesta. Tämä tapahtuu riöiden tiedotusohjeet ovat vanhentuneet. Kauppa- 29079: yhteistyössä ministeriöiden kanssa. Lisäksi se yh- ja teollisuusministeriön mukaan ministeriö uudis- 29080: teensovittaa valtionhallinnon ED-tiedottamista. taa syksyn 1999 aikana tiedotusohjeensa ministe- 29081: Valtioneuvoston kanslia vastaa erityistilanteisiin riössä syksyllä 1998 alkaneen organisaatiouudis- 29082: liittyvän tiedottamisen edellyttämistä suunnittelu-, tuksen ja siihen liittyvän strategiatyön osana val- 29083: johto- ja muista tehtävistä. mistuneen selvityksen pohjalta. 29084: Valtionhallinnon tiedotusohje annettiin Valtioneuvoston kanslia on asettanut 10.9.1999 29085: 1.4.1994. Se sisältää valtioneuvoston hyväksymät työryhmän selvittämään valtionhallinnon tiedotus- 29086: tiedotusperiaatteet, ulkoisen tiedotuksen yleisoh- ta 2000-luvulla. Työryhmän toimikausi on 29087: jeet sekä ohjeet tiedotuksesta erityistilanteissa ja 15.9.1999-31.12.2000. Työryhmä valmistelee uu- 29088: poikkeusoloissa. Tämän jälkeen poikkeusolojen den valtioneuvoston periaatepäätöksen valtionhal- 29089: tiedotusta on pohdittu sitä varten asetetussa työryh- linnon ulkoisen tiedotuksen periaatteista ja sen 29090: mässä, joka antoi mietintönsä 30.3.1999. Työryh- nojalla annettavan uuden valtioneuvoston kanslian 29091: män tehtävänä oli mm. selvittää, kuinka hyvin yleisohjeen valtionhallinnon ulkoisesta tiedotuk- 29092: vuodelta 1994 olevan valtionhallinnon tiedotusoh- sesta. Ne sisältävät tiedotuksen tavoitteet, organi- 29093: jeen poikkeusolojen tiedotustoimintaa koskeva osa saation ja koordinointikysymykset Työssä otetaan 29094: vastaa tämän päivän tiedotuksellisia vaatimuksia huomioon viestinnän viimeaikainen kehitys ja jul- 29095: valmius- ja puolustustilalain toimivaltuuksia sovel- kisuuslainsäädännön uudistus. Työryhmän tulee 29096: lettaessa. selvittää tiedotustoimintaan liittyviä ajankohtaisia 29097: 29098: 29099: 47 29100: kysymyksiä, kuten sähköisen tiedonvälityksen Lain mukaan viranomaisten on edistettävä toi- 29101: mahdollisuuksia ja verkottumisen roolia tiedotta- mintansa avoimuutta ja tässä tarkoituksessa laadit- 29102: misessa. Työryhmä selvittää yritystiedottamisen ja tava oppaita, tilastoja ja muita julkaisuja sekä tieto- 29103: julkisen sektorin tiedottamisen suhteita, yhteiskun- aineistoja palveluistaan, ratkaisukäytännöstään 29104: nallista mainontaa, imagotiedottamista ja sponso- sekä yhteiskuntaoloista ja niiden kehityksestä toi- 29105: rointia. Lisäksi työryhmä arvioi valtionhallinnon mialallaan. Viranomaisten on tiedotettava toimin- 29106: tiedotuksen asemaa suhteessa poliittiseen viestin- nastaan ja palveluistaan sekä yksilöiden ja yhteisö- 29107: tään. Edelleen työryhmän tulee analysoida tiedotta- jen oikeuksista ja velvollisuuksista toimialaansa 29108: miskanavia eli suoraa ja tiedotusvälineiden kautta liittyvissä asioissa. Lisäksi viranomaisten tulee huo- 29109: tapahtuvaa tiedottamista. Informaatio-oikeudelliset lehtia siitä, että yleisön tiedonsaannin kannalta 29110: kysymykset ja informaatiovastuu, valtionhallinnon keskeiset asiakirjat tai niitä koskevat luettelot on 29111: tiedotusstrategia ED-jäsenyyden oloissa sekä ruot- tarpeen mukaan saatavissa kirjastoissa tai yleisissä 29112: sinkielisen tiedotuksen asema valtionhallinnossa tietoverkoissa tai muilla yleisön helposti käytetävis- 29113: ovat myös selvitettäviä asioita. sä olevilla keinoilla. 29114: Hallituksen päätöksistä, neuvotteluista ja minis- 29115: terivaliokuntien kokouksista tiedottamisen ohje Valtioneuvoston tiedotustoiminta 29116: uusittiin v. 1997. Ohje on pääministerin allekirjoit- Valtioneuvoston tiedotusyksikkö vastaa pääminis- 29117: tama. Tiedottamisen lähtökohtana on avoimuus ja terin ja hallituksen tiedotuksesta sekä sovittaa yh- 29118: nopeus. Ohjeen mukaan valtioneuvoston tiedotus- teen valtionhallinnon tiedotusta. Tiedotusyksikkö 29119: päällikkö osallistuu hallituksen iltakoulun, neuvot- tiedottaa valtioneuvoston päätöksistä, hallituksen 29120: teluiden ja ministerivaliokuntien kokouksiin ja tie- neuvotteluista, iltakouluista ja ministerivaliokun- 29121: dottaa päätöksistä tarvittaessa pääministerin ohjei- nista. Lisäksi se jäjestää pääministerin ja koko 29122: den mukaan. Valtioneuvoston periaatepäätös sää- hallituksen tiedotustilaisuuksia sekä huolehtii val- 29123: dösvalmistelun julkisuuden turvaamisesta ED-jäse- tioneuvoston EU-tiedotuksesta ja valtionhallinnon' 29124: nyyden aikana annettiin v. 1994, ED-ministerivalio- ED-tiedottamisen edellyttämistä suunnittelu-, joh- 29125: kunnan ohjeet valtionhallinnon tiedotustoiminnas- to- ja muista tehtävistä sekä informoi ministereitä 29126: ta ED-jäsenyyden oloissa v. 1994 sekä EU-puheen- tapahtumista, jotka saattavat kehittyä ns. erityisti- 29127: johtajuuskauden tiedotusohje v. 1998. lanteiksi. 29128: Yleisten asiakirjain julkisuudesta annettu laki Tiedotusyksikkö seuraa myös lehdistöä ja säh- 29129: (83/1951) ja asetus (650/1951) sisältävät eräitä köisiä viestimiä hallituksen jäsenten tarpeita silmäl- 29130: poikkeuksia yleisten asiakirjojen julkisuudesta. lä pitäen, huolehtii valtioneuvoston kanslian ulkoi- 29131: Hallintomenettelylaissa (598/1982) on säädetty hal- sesta tiedotuksesta ja toimittaa viikoittain paperi- 29132: lintoasian viranomaiskäsittelystä. Laki velvoittaa vi- muodossa ja sähköisesti ilmestyvää Valtioneuvos- 29133: ranomaisia neuvomaan asioiden käsittelystä hallin- ton viikko -julkaisua. 29134: nossa ja tarvittaessa ilmoittamaan julkisesti merkit- Tarpeen vaatiessa koko valtioneuvostoa koske- 29135: tävimmistä vireillä olevista asioista. Valtioneuvos- va tiedottaminen tapahtuu yhteistyössä ministeriöi- 29136: ton periaatepäätös sähköisestä asioinnista kerto- den tiedottajien kanssa. Valtioneuvostossa käsitel- 29137: musvuodelta edellyttää kansalaisille, yrityksille ja tävät asiat tulevat julkisiksi, kun niistä on tehty 29138: yhteisöille suunnattujen palveluiden tehostamista. päätös. Valtioneuvoston tiedotusyksikkö hoitaa 29139: Eduskunta hyväksyi lain viranomaisten toimin- näiden päätösten julkistamisen. 29140: nan julkisuudesta (621/1999) 19.2.1999. Laki tulee Tiedotuksen avoimuutta ja palveluhenkisyyttä 29141: voimaan 1.12.1999. Laissa on siirtymäsäännöksiä on kehitetty viime vuosina hyödyntämällä uutta 29142: vuoteen 2003 tiedonhallinnan, tietojärjestelmien tekniikkaa. Puheet, tiedotteet ja päätösreferaatit 29143: sekä käsittelyaikojen lyhentymisen osalta. Uusi lähetetään sähköisesti STT:lle ja internetiin. Valtio- 29144: julkisuuslainsäädäntö lisää tiedotuksen avoimuut- neuvoston internet-sivuilla on ajantasaista tietoa 29145: ta ja määrää. Myös julkisuuslain soveltamisala laa- hallituksesta, valtioneuvoston päätöksistä sekä 29146: jenee olennaisesti. Viranomaisilla on aktiivinen yleistietoa valtioneuvostosta, ja myös Valtioneu- 29147: velvollisuus tuottaa tietoa ja jakaa sitä myös kes- voston viikko -julkaisu on luettavissa valtioneuvos- 29148: keneräisistä asioista sekä asioiden valmistelusta. ton kotisivuilta. 29149: Lain tavoitteena on saada julkisuusperiaate katta- Valtioneuvoston kanslian mukaan ulkoisen tie- 29150: vasti sovellettavaksi, lisätä valmistelun julkisuutta, dottamisen kehittämistarpeista keskeisin on säh- 29151: yhtenäistää salassapitoa ja saada se tarkkarajai- köisen tiedottamisen ja internet-yhteyksien kehittä- 29152: semmaksi sekä edistää tiedonsaantia ja hyvää tie- minen edelleen. Tiedon saatavuuden, ajantasaisuu- 29153: donhallintatapaa. den ja nopeuden vaatimus edellyttää tätä, ja uusi 29154: 29155: 29156: 48 29157: tekniikka onkin välttämätöntä tiedotustoiminnan den, toimikuntien eikä työryhmien ehdotuksiin tai 29158: tavoitteiden saavuttamiseksi. Tiedonjakelun kehit- hallituksen päätösesityksiin. Työryhmä piti tärkeä- 29159: täminen ja ylläpitäminen vaativat jatkuvaa lisäpa- nä, että asiaan kiinnitetään jatkossa huomiota. 29160: nostusta. Sähköisen kuvan ja äänen välittämiseen Työryhmä esitti, että valtioneuvoston tiedotus- 29161: tarvitaan tulevaisuudessa tiivistä teknisen kehityk- yksikön roolia mm. uuden viestintätekniikan käyt- 29162: sen seurantaa ja yhteisyötä atk-henkilöstön kanssa. töönoton edistäjänä, tiedottajien jatkokoulutuksen 29163: Ministeriöiden tiedotuspäälliköt kokoontuvat toteuttajana ja tiedotuksen seurannan kehittäjänä 29164: joka toinen viikko valtioneuvoston tiedotuspäälli- vahvistetaan. Työryhmän mielestä valtioneuvoston 29165: kön johdolla tiedotuspäällikkökokouksiin. Tiedo- tiedotuspäällikön tulee edustaa jatkuvuutta halli- 29166: tuspäällikkökokous on keskusteleva ja koordinoi- tuksen tiedottamisessa. 29167: va elin. Kokousten yhteydessä pidetään luentoja, Valtioneuvoston kanslian mukaan työryhmän 29168: joissa käsitellään valtionhallinnon tiedotuksen esityksiä on pyritty mahdollisuuksien mukaan to- 29169: yleistä kehittämistä, ja viime aikoina on käsitelty teuttamaan. Kauppa- ja teollisuusministeriön lau- 29170: erityisesti EU-asioita. Kokoukset ovat tärkeitä tie- sunnon mukaan tutkimuksen tehneen työryhmän 29171: donvaihdossa ja koulutuksen järjestämisessä. Yk- esitys tiedottajien jatkokoulutuksesta ei ole juuri- 29172: sikkö järjestää tiedotuskoulutusta ministeriöiden kaan toteutunut. Myös valtioneuvoston kanslian 29173: tiedottajille. Sisäasiainministeriö pitää lausunnos- tiedotusyksikön rooli on jäänyt lähinnä koordinoi- 29174: saan erityisen arvokkaana valtioneuvoston tiedo- vaksi. 29175: tusyksikön ministeriöiden koko tiedotushenkilös- Valtionhallinnon tiedotustoiminnan järjestämis- 29176: tölle järjestämiä koulutustilaisuuksia. Kauppa- ja tapa vaihtelee muissa EU-maissa. Keskeisenä erona 29177: teollisuusministeriö pitää lausunnossaan tiedotus- suomalaiseen tiedotuskäytäntöön voidaan pitää 29178: päällikkökokousten tärkeimpänä antina borisan- spokesman-järjestelmää. Se on tavallinen muissa 29179: taalista tietojen vaihtoa. Ministeriöiden tiedotuksil- Pohjoismaissa sekä Keski-Euroopassa. Spokesman 29180: le yhteisten ongelmien käsittelemistä on pidetty on hallituksen ja pääministerin mukana vaihtuva 29181: kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan koulutus- tiedottaja, jolla on selkeä poliittinen rooli. Muitakin 29182: toimintaa tärkeämpänä. olennaisia eroja löytyy itse tiedotusorganisaatiosta. 29183: Valtioneuvoston kanslian mukaan työnjako tie- EU-maiden tiedotuskäytännöt tulevat valtioneu- 29184: dotusyksikön ja ministeriöiden välillä on sujunut voston kanslian mukaan valtionhallinnon tiedotus 29185: yleensä hyvin. Osa ministeriöiden tiedotuspäälli- 2000-luvulla -työryhmän pohdittaviksi. 29186: köistä on sitä mieltä, että tiukka koordinaatio ei ole 29187: tarpeen eikä myöskään byrokratiaa ole tarpeen Ministeriöiden tiedotustoiminta 29188: lisätä. Valtioneuvoston tiedotusyksikön toivottiin Ulkoinen tiedottaminen 29189: kuitenkin antavan normeja ja yleisohjeita, joiden Ministeriöiden tiedottamisen tarkoituksena on ker- 29190: puitteissa ministeriöiden tiedotusyksiköt voivat toi- toa niissä vireillä olevista asioista. Ulkoinen tiedo- 29191: mia. Valtioneuvoston kanslian mielestä normioh- tus tukee ministeriöiden tavoitteiden toteutumista. 29192: jauksessa tulee olla varovainen. Sosiaali- ja ter- Tiedotuksen periaatteita ovat avoimuus, nopeus, 29193: veysministeriön mukaan valtioneuvoston kanslian luotettavuus ja tasapuolisuus. Ministeriöiden tiedo- 29194: tiedotusyksikkö palvelee lähinnä pääministerin tuksessa on organisaatioviestinnän näkökulma. Li- 29195: tiedotustarpeita ja koko valtioneuvoston tiedo- säksi tiedotuksen päämäärä on hallinnon avoimuu- 29196: tuksen koordinointi on ollut melko ohutta ED- den, palveluhenkisyyden ja kaksisuuntaisen tie- 29197: asioita lukuun ottamatta, mutta toisaalta valtioneu- donkulun tukeminen, oikean ja kattavan tiedon 29198: voston kanslian tiedotusyksiköllä ei ole myöskään välittäminen kohderyhmille, julkisen keskustelun 29199: mahdollisuutta syventyä substanssiministeriöiden edistäminen sekä vuoropuhelu sidostyhmien kans- 29200: asiantuntijuuteen perustuvaan tiedottamiseen. Val- sa. Ministeriön hoitamista asioista tehdään tiedot- 29201: tioneuvoston kanslia toteaa lausunnossaan, ettei teita samoin kuin lainsäädännön kehittämisestä ja 29202: sen tiedotusta ole resurssoitu ao. tehtäviä ajatellen. uudesta lainsäädännöstä. 29203: Vuonna 1995 tehtiin tutkimus valtionhallinnon Ministeriöiden tiedotusyksiköt palvelevat kansa- 29204: tiedotuksesta ja sen kehittämistarpeista. Tutkimuk- laisia, tiedotusvälineitä, erilaisia sidosryhmiä sekä 29205: sessa selvisi, että vastaajat olivat suhteellisen tyyty- omaa ja hallinnon henkilökuntaa. Ministeriöiden 29206: väisiä valtionhallinnon tiedotukseen kokonaisuu- tiedotusyksiköt ovat perinteisesti hoitaneet media- 29207: tena. Tutkimuksen tehneen työryhmän mukaan tiedottamista, mistä toimenkuva on laajentunut 29208: uuden lainsäädännön ja päätösten valmistelussa ei mm. esitteisiin ja julkaisuihin. Kansalaistiedottami- 29209: vielä riittävästi otettu huomioon tiedottamista. Tie- nen median kautta vireillä olevista hankkeista, 29210: dotussuunnitelma ei yleensä sisältynyt komiteoi- säädöksistä ja niiden merkityksestä on silti edelleen 29211: 29212: 29213: 4 292055K 49 29214: olennainen osa ulkoista tiedottamista. Tiedottami- miesten viestintäkoulutus yhteistyössä ministeriön 29215: sen sijasta käytetään usein laajempaa käsitettä vies- koulutusyksikön kanssa. Ministeriön tiedotusyk- 29216: tintä, jonka yksi osa ulkoinen tiedottaminen on. sikkö on vuodesta 1991 alkaen tavannut säännölli- 29217: Tiedotuksessa korostuvat tiedon tuottaminen ja sesti kaksi kertaa vuodessa oman hallinnonalansa 29218: jakaminen, viestinnässä taas informaatiovirtojen virastojen, laitosten ja muiden yhteisöjen tiedotta- 29219: kaksisuuntaisuus eli tiedon tuottaminen ja siitä jia. 29220: tiedottaminen sekä toisaalta tiedon kerääminen ja Sisäasiainministeriön tiedotus toimii yhteistyös- 29221: sen analysoiminen. sä hallinnonalan muiden tiedottajien kanssa. Lää- 29222: Oheisesta taulukosta ilmenee ministeriöiden tie- ninhallitusten tiedottajien kanssa on perinteisesti 29223: dotushenkilöstön määrä ja sen kasvu 1990-luvulla. pidetty yhteisiä neuvottelupäiviä. Samoin yhteis- 29224: Vertailun vuoksi mainittakoon, että v.1971 tiedotta- työtä tehdään kunnallisten tiedottajien kanssa, po- 29225: jia oli 15 ja v. 1975 heitä oli 32. liisiosaston tiedotus koordinoi poliisin tiedotustoi- 29226: mintaa, pelastusosasto järjestää tilaisuuksia ja muu- 29227: 1990 1994 1996 1998 ta yhteistyötä pelastustoimen alalla sekä rajavartio- 29228: Valtioneuvoston kanslia 8 7 8 8 laitoksen esikunta huolehtii laitoksen oman vies- 29229: Ulkoasia in ministeriö 23 23 23 23 tinnän kehittämisestä. 29230: Oikeusministeriö 2 3 4 4 Ympäristöministeriössä kansalaisjärjestöt on py- 29231: Sisäasiainministeriö 12 13 14 15 ritty integroimaan työhön siten, että niillä on edus- 29232: Pu alustusministeriö 2 2 2 2 29233: 4 4 29234: tus esim. työryhmissä. Ympäristöministeriössä on 29235: Va ltiova rainmin isteriö 3 3 29236: Opetusministeriö 2 2 2 4 haluttu, että myös sen aluehallinto taitaa tiedotuk- 29237: Maa- ja metsätalous- sen. Tarkoituksena on antaa suosituksia viestinnäs- 29238: ministeriö 1 4 4 5 tä koko ympäristöhallinnolle. Viestintäyksikkö toi- 29239: Liikenneministeriö 3 3 3 3 mii tiiviissä yhteistyössä ympäristöhallinnon mui- 29240: Kauppa- ja teollisuus- 29241: ministeriö 1 3 3 3 den viestinnän asiantuntijoiden kanssa viestinnän 29242: Sosiaali- ja terveys- koordinoimiseksi ja tehostamiseksi. Ympäristöhal- 29243: ministeriö 3 7 8 17 linnon viestinnän asiantuntijat järjestävät säännölli- 29244: Työministeriö 3 3 3 3 sesti yhteisiä neuvottelupäiviä, joilla käsitellään 29245: Ympäristöministeriö 4 7 8 9 29246: ajankohtaisia viestintäkysymyksiä, suunnitellaan 29247: Yhteensä 67 BO 86 100 yhteistyötä ja tehdään viestinnällisiä linjauksia. 29248: Pohjoismaiden ympäristöministeriöiden tiedottajat 29249: Kansalaisten suorat yhteydenotot ministeriöihin ovat lisäksi tavanneet kerran vuodessa. Tällä tavalla 29250: ovat lisääntyneet, ja kansalaiset ovat aktiivisia kyse- voidaan pohjoismaista avoimen tiedotuskulttuurin 29251: lijöitä. Internet on tärkeä ministeriöiden tiedonväli- mallia edistää. Pohjoismaiden lisäksi tiedotuskult- 29252: tyskeino, mutta se ei ole kuitenkaan puolustusmi- tuuri ympäristöhallinnon osalta on ympäristöminis- 29253: nisteriön mukaan vähentänyt puhelinkyselyjä. teriön mukaan avointa Hollannissa ja osittain myös 29254: Koko henkilöstön täytyy olla tiedottamiseen pereh- Saksassa. Ympäristötiedottajien yhteistyö toimii 29255: tynyttä, koska substanssiasioissa tieto on osastoilla. myös EU:n puitteissa ns. Green Spider -verkostossa 29256: Liikenneministeriön lausunnon mukaan on tar- (DG XI:n vastuualue). 29257: peen, että kaikki virkamiehet ymmärtävät tiedotuk- Opetusministeriön asioissa tiedotusta on dele- 29258: sen merkityksen ja toimivat yhteistyössä ammatti- goitu myös lääninhallituksille, kunnille ja oppilai- 29259: tiedottajien kanssa, mutta kaikista virkamiehistä ei toksille. Kansalaiset osoittavat kysymykset kuiten- 29260: ole tarpeen tehdä tiedottajia. kin ministeriölle, mikä lisää ministeriön tiedotuk- 29261: Sosiaali- ja terveysministeriössä ja työministeri- sen työpaineita. Opetusministeriö on lausunnos- 29262: össä on järjestelmällisesti koulutettu virkamiehiä saan tuonut esille, että yhteisöviestintä sisältää 29263: tiedottamisessa ja viestinnän peruskysymyksissä ja ministeriön mielestä myös yhteisökuvasta huoleh- 29264: annettu uusia valmiuksia hoitaa oman vastuualu- timisen, mikä ei kuitenkaan tarkoita mainontaa. 29265: eensa tiedonvälitystä ja sidosryhmäyhteyksiä. So- Ministeriöiden tiedotusyksiköille kuuluu sekä 29266: siaali- ja terveysministeriössä mediatyötä tehdään ulkoinen että sisäinen tiedottaminen. Valtioneu- 29267: myös ennakoivasti. Tiedotustilaisuuksia on joh- voston kansliassa ulkoinen ja sisäinen tiedottami- 29268: donmukaisesti vähennetty, ja niiden rinnalle on nen kuuluu eri toimintayksiköille. Tiedotus on 29269: otettu käyttöön taustatilaisuudet ja avattu mm. yleensä organisoitu ylimmän johdon eli ministerin 29270: asiantuntijaseminaarit sopivin osin medialle. ja kansliapäällikön alaisuuteen. Poikkeuksen tekee 29271: Kauppa- ja teollisuusministeriössä aloitettiin tie- työministeriö, missä tiedotus on toimeenpano- 29272: dotusyksikön perustamisen jälkeen v. 1991 virka- osastolla ylijohtajan alaisuudessa. Sosiaali- ja ter- 29273: 29274: 29275: 50 29276: veysministeriössä ja ympäristöministeriössä jokai- muutoin viraston toiminnan rahoitukseen osallistu- 29277: selle osastolle on nimetty vastuu tiedottaja, joka on malla edistäneet omaan liiketoimintaansa liittyviä 29278: päivittäistiedottamisen lisäksi erikoistunut johon- pyrkimyksiä. Osa ministeriöistä käyttää mm. tiedo- 29279: kin viestinnän osa-alueeseen. tuskampanjoissaan ulkopuolista rahoitusta tai 29280: Ulkoasiainministeriässä ulkoinen tiedotus on muuta tukea. Mainonnasta ja sponsoroinnista ei 29281: organisoitu lehdistö- ja kulttuuriosastolle. Sen teh- valtionhallinnossa ole olemassa ohjeita tai sääntöjä. 29282: täviin kuuluu sekä Suomen ulkoinen tiedottaminen Valtiovarainministeriö onkin asettanut työryh- 29283: että ministeriön tiedottaminen. Suomen ulkoisessa män selvittämään sponsorointikäytännön laajuutta 29284: tiedottamisessa toimintaympäristö on muuttunut, sekä luomaan ohjeet, periaatteet ja menettelytavat 29285: koska Suomen kansainvälinen asema on vahvempi käytännön tarpeiksi. Työryhmän tehtävänä on sel- 29286: kuin aiemmin. Ulkoasiainministeriön lausunnon vittää virastojen ja laitosten toimintaan tällä hetkellä 29287: mukaan Suomi-kuvan kiillotustarve on vähentynyt, kohdistuva sponsorointi ja siinä noudatettavat me- 29288: mutta laaja-alaisemmaksi ja dynaamisemmaksi nettelytavat sekä arvioida sponsoroinnin merkitys 29289: muuttunutta ulkopolitiikkaa palvelevan operatiivi- ja hyväksyttävyys osana virastojen ja laitosten toi- 29290: sen tiedotuksen tarve on kasvanut. minnan rahoitusta sekä tällaisen yksityisrahoituk- 29291: Ministeriöistä maa- ja metsätalousministeriö sen lisäämismahdollisuudet. Työryhmän toimikau- 29292: sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat laatineet si on 23.4.1999-31.3.2000. 29293: tiedotusstrategian, jonka pohjalta laaditaan tarkem- 29294: mat tiedotusohjeet Puolustusministeriön lausun- Sisäinen tiedottaminen 29295: non mukaan ministeriöillä olisi oltava oma viestin- Sisäisen viestinnän kohderyhmänä on oman hal- 29296: tästrategiansa, joka pohjaa ministeriön ja hallin- linnonalan henkilöstö. Sen tavoitteena on lisätä 29297: nonalan toimintastrategiaan ja tavoitteisiin. Sosiaa- henkilöstön tietämystä ministeriön toiminnoista, 29298: li- ja terveysministeriö on linjannut viestinnän stra- tavoitteista ja toimintaperiaatteista. Sisäisen viestin- 29299: tegiakseen informoida johtoaan, henkilöstöään ja nän avulla on mahdollista luoda perusta henkilös- 29300: tärkeimpiä yhteistyökumppaneitaan tulossa olevis- tön tehokkaalle toiminnalle ja yhteistyölle sekä 29301: ta hankkeista ja uudistuksista mahdollisimman hy- edistää työmotivaatiota. Henkilöstöllä on sisäisen 29302: vissä ajoin, tuoda hankkeet aktiivisesti ja enna- viestinnän avulla käytettävissään tehtävien suoritta- 29303: koivasti julkiseen keskusteluun sekä käyttää koko mista ja työtä koskeva ajankohtainen tieto. 29304: hallinnonalaa viestinnän resurssina ja kaikupohja- Sisäisessä viestinnässä voidaan hyödyntää sekä 29305: na. linjaorganisaatiota että henkilöstön sisäistä verkot- 29306: Sähköinen tiedottaminen internetin kautta on tumista. Sisäiset lehdet, tiedotteet, tiedotustilaisuu- 29307: merkittävää ministeriöiden ulkoisessa tiedottami- det, pöytäkirjat ja muistiot palvelevat sisäistä tiedot- 29308: sessa, ja se vaatii omat resurssinsa suunnittelua, tamista. Sisäinenkin viestintä on nopeasti siirtymäs- 29309: ylläpitoa, kehittämistä ja tukipalvelujen järjestämis- sä sähköiseen muotoon. Intranet on yhteisön sisäi- 29310: tä varten. Ulkoasiainministeriön lehdistö- ja kult- nen tietoverkko, jota voidaan käyttää myös tiedot- 29311: tuuriosasto ja eräät edustustot aloittivat internet- tamiseen. Internet ja sähköposti korvaavat vanhoja 29312: tiedotuksen v. 1994. Internet-tiedottamisen suunta- viestintätapoja. 29313: viivoja pohdittiin oikeusministeriön työryhmässä, Sisäisessä tiedottamisessa on tärkeää, että tieto 29314: joka antoi mietintönsä kertomusvuoden lopulla. kulkee joustavasti esimiehiltä henkilöstölle ja päin- 29315: Raportissa selvitettiin, millaisia yleisiä periaatteita vastoin. Yksiköiden päälliköiden asema on erittäin 29316: oikeusministeriön hallinnonalan internet-tiedotta- tärkeä sisäisessä viestinnässä. Sisäisen tiedottami- 29317: misessa tulisi noudattaa. Esimerkkinä internet-sivu- sen ja tiedonkulun onnistuminen tulee ilmi esi- 29318: jen suosiosta mainittakoon työministeriön sivut, mies-alaiskeskusteluissa, työilmapiiritutkimuksissa 29319: joilta asiakas voi saada tietoa avoimista työ- ja ja työtyytyväisyystutkimuksissa. 29320: koulutuspaikoista. Viikossa käyntejä sivuilla on 29321: ollut n. 200 000. Ympäristöhallinnon sivujen välit- EU-tiedottaminen 29322: tämä ympäristötieto on puolestaan kerännyt n. Suomen julkishallinnon käytännöt ja tiedottaminen 29323: 86 000 käyntiä viikossa. ovat usein avoimempia kuin ED-organisaatioiden. 29324: Valtion virastojen ja laitosten varsinaisen budjet- EU-jäsenyyden myötä on Suomessa ryhdytty sään- 29325: tirahoitteisen toiminnan ja maksullisen toiminnan nöllisesti tiedotlamaan ajankohtaisista EU-asioista. 29326: tuloilla rahoitettavan toiminnan rinnalle on muo- Ministeriöt tiedottavat hallinnonalaansa koskevasta 29327: dostunut rahoitusmuoto, jossa rahoitusta tulee mm. EU-asioiden valmistelusta ja päätöksenteosta. 29328: yrityksiltä. Yritykset ovat maksua vastaan saaneet Myös EU-säädösten valmistelua koskeva tiedotus 29329: näkyvyyttä viraston tai laitoksen toiminnassa tai on ministeriöiden vastuulla. Lisäksi ministeriöt 29330: 29331: 29332: 51 29333: huolehtivat siitä, että kansalaisten saatavilla on Sopimukseen on nyt kirjattu asiakirjajulkisuuden 29334: myös kaikki ne ED-asiakirjat, jotka Suomen asiakir- periaate. Periaatteista ja rajoituksista käytävä kes- 29335: jajulkisuuslain mukaan ovat julkisia. Liikennemi- kustelu alkaa Suomen puheenjohtajuuskaudella, 29336: nisteriössä julkaistaan EU-vaihde-nimistä lehteä, sillä niiden vahvistaminen edellyttää neuvoston 29337: jossa on liikenteen ja viestinnän EU-tietoa. Kerto- lisäksi Euroopan parlamentin hyväksymistä. 29338: musvuonna sen numeroita ilmestyi neljä. Kauppa- Ulkoasiainministeriön alaisuudessa olevan Eu- 29339: ja teollisuusministeriö toteaa lausunnossaan, että rooppa-tiedotusyksikön tehtävänä on välittää tie- 29340: ministeriö on huolehtinut hallinnonalansa ED-tie- toa Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa sekä 29341: dottamisesta mm. palkkaamalla tiedotuspäällikön Euroopan yhdentymiskehityksestä. ED-asioista tie- 29342: syksyllä 1998 Suomen EU-puheenjohtajuuskautta dottaminen tapahtuu yhteistyössä valtioneuvoston 29343: silmällä pitäen. kanslian, muiden ministeriöiden ja eduskunnan 29344: Valtioneuvoston tiedotusyksikkö järjestää yh- kanssa. 29345: teistyössä ministeriöiden tiedotusten kanssa vii- Suomi pyrkii EU-puheenjohtajuuskaudellaan 29346: koittain medialle tiedotustilaisuuden ED-ministeri- valtioneuvoston kanslian mukaan avoimeen, no- 29347: valiokunnassa käsitellyistä asioista. Näissä tiedo- peaan ja teknisesti korkeatasoiseen tiedottami- 29348: tustilaisuuksissa sektoriministeriöiden virkamiehet seen, jonka ensisijaisia kohderyhmiä ovat media 29349: käyvät kertomassa EU:ssa valmisteltavina ja päätet- sekä kansalaiset Suomessa ja muissa EU-maissa. 29350: tävinä olevista asioista. Tiedotteet, joita näissä tilai- EU-puheenjohtajuuskaudella kansalaisille suun- 29351: suuksissa jaetaan, ovat peräisin ministeriöiden tie- natun tiedotuksen hoitaa Eurooppa-tiedotus ul- 29352: dotuksista. Tämä tiedottaminen on myös koordi- koasiainministeriön lehdistö- ja kulttuuriosaston 29353: noitua yhteistyötä valtioneuvoston kanslian tiedo- sekä 19 maakunnallisen toimipisteen kautta. Toi- 29354: tuksen ja ministeriöiden tiedotusten välillä. mipisteet sijaitsevat yleensä maakuntakirjastojen 29355: Ministerineuvostojen istuntojen jälkeen tiedotus yhteydessä lukuun ottamatta Helsinkiä. Apuväli- 29356: hoidetaan paikan päällä ED-edustuston tiedottajan neenä koko tiedotuksessa käytetään EU-puheen- 29357: kanssa. Tiedotusyksikkö hoitaa Eurooppa-neuvos- johtajuuskauden internet-palvelua, jota ylläpide- 29358: ton kokouksista tiedottamisen erikseen järjestämäl- tään ulkoasiainministeriössä. Toimittajia palvel- 29359: lä Helsingissä tiedotustilaisuuden ennen kokousta. Iaan erikseen extranetillä, joka on rajatulle käyttä- 29360: Lisäksi kokouspaikalta tiedotetaan säännöllisesti. jäjoukolle tarkoitettu yhteisöjen välinen tietoverk- 29361: Suomessa noudatetaan kansallista julkisuuslainsää- ko. Extranetin avulla yhteisö voi rakentaa yhteis- 29362: däntöä. Neuvosto ja komissio kutsuvat säännölli- työkumppaneittensa ja asiakkaittensa kanssa yh- 29363: sesti valtioiden tiedotuspäälliköt seminaareihin, teisen erillistietoverkon. 29364: joissa käsitellään ajankohtaisia, EU-tiedotukseen Ulkoasiainministeriön lausunnon mukaan kaik- 29365: liittyviä asioita. ki puheenjohtajuudessa aktiiviset ministeriöt sekä 29366: Valtioneuvoston kanslian tiedotuspäällikkö on eräät edustustot tuottavat sisältöä itse suoraan pu- 29367: pääministerin asettaman EU-tiedotustyöryhmän heenjohtajuussivuille. Tämä voi tapahtua mistä ta- 29368: puheenjohtaja. Lisäksi ryhmän jäseniä ovat ulkoasi- hansa paikasta, josta on internet-yhteys. Jokaisen 29369: ainministeriön lehdistö- ja kulttuuriosaston osasto- mukana olevan ministeriön tiedottajilla on ao. oi- 29370: päällikkö ja Suomen pysyvän ED-edustuston tie- keudet sekä koulutus. Tällainen hajautettu päivi- 29371: dottaja. Ryhmässä suunnitellaan laajemmin valtion- tysmalli on herättänyt suurta mielenkiintoa sekä 29372: hallinnon kannalta isoja kokonaisuuksia kuten EU- Brysselin instituutioiden että tulevien puheenjohta- 29373: puheenjohtajuustiedotusta, kansalaistiedottamista jamaiden joukossa. 29374: sekä Emu-tiedotusta. 29375: Amsterdamin sopimuksen tultua voimaan Poikkeusoloista ja erityistilanteista tiedottaminen 29376: 1.5.1999 laajenee Euroopan unionin julkisuuskäy- Erityistilanteella tarkoitetaan hätä- tai vaaratilannet- 29377: täntö entistä avoimemmaksi. Muutos koskee valtio- ta, jossa viranomaisten on tehostettava yhteistoi- 29378: neuvoston kanslian mukaan etupäässä asiakirjojen mintaansa. Erityistilanteissa kansalaisten ja yhteisö- 29379: saatavuutta eikä niinkään käytännön tiedottamista. jen tiedontarve kasvaa. Tällöin on huolehdittava 29380: Amsterdamin sopimuksella EY:n perustamissopi- siitä, etteivät väärät tai puutteelliset tiedot kärjistä 29381: mukseen lisättiin uusi 191 artikla, jonka mukaan tilannetta. Poikkeusaloilla tarkoitetaan valmiuslain 29382: kansalaisilla ja EY -alueen oikeushenkilöillä on oi- mukaisia poikkeusoloja sekä puolustustilalain mu- 29383: keus tutustua Euroopan parlamentin, neuvoston ja kaista puolustustilaa. Valtioneuvosto voi määrittää 29384: komission asiakirjoihin. Artiklan mukaan tätä oi- tilanteen poikkeusoloksi. 29385: keutta määrittävät yleiset periaatteet ja rajoitukset, Erityistilanteiden ja poikkeusolojen tiedottami- 29386: joissa otetaan huomioon julkinen ja yksityinen etu. sessa noudatetaan valtioneuvoston kanslian ohjetta 29387: 29388: 29389: 52 29390: valtionhallinnon tiedotuksesta erityistilanteissa ja edellyttää oikeutta olla läsnä kaikissa keskeisissä 29391: poikkeusoloissa. Toimintaa johtava viranomainen valmistelu- ja päätöksentekoelimissä. 29392: vastaa yleisestä tiedottamisesta erityistilanteissa. Poikkeusolojen edelleen syventyessä tiedotus- 29393: Erityistilanteista ja poikkeusoloista tiedottamisen vastuuta voidaan siirtää erityisviranomaisilta valtio- 29394: hoitavat mahdollisimman pitkään erityisviranomai- neuvoston tiedotusyksikölle. Valtioneuvoston tie- 29395: set. Tilanteen vaatiessa voidaan viranomaisten kes- dotuspäällikön tueksi voidaan asettaa tiedotuksen 29396: ken sopia, että vastuu tietojen välittämisestä ja johtoryhmä. Eri viranomaisia edustavan johtoryh- 29397: tiedotusjärjestelyistä siirtyy valtioneuvoston tiedo- män tehtävänä on tällöin valtion tiedotuksen koor- 29398: tusyksikölle. Pääministeri voi myös määrätä tiedo- dinoiminen. 29399: tusyksikön hoitamaan erityistilanteen tiedotusta Alueellisen tiedotuksen tehtävänä poikkeus- 29400: yhdessä ammattiviranomaisten kanssa. Tarvittaes- oloissa on turvata alueen asukkaille ja elinkeinoille 29401: sa voidaan perustaa erillinen tiedotuspiste, johon niiden omalla alueella tarvittavan, valtakunnallista 29402: tiedotus keskitetään. tiedotusta yksityiskohtaisemman sekä paikalliset 29403: Valtioneuvoston kanslia asetti vuoden 1998 olosuhteet ja erityispiirteet huomioivan tiedon 29404: alussa työryhmän selvittämään poikkeusolojen tie- saanti tilanteen mukaan. Lääninhallitus vastaa osal- 29405: dotustoimintaa. Työtyhmä antoi muistionsa taan kansalaisten turvallisuudesta poikkeusoloissa, 29406: 30.3.1999. Muistion mukaan valtionhallinnon ylei- joten myös vastuu tiedotuksen johtamisesta poik- 29407: nen kehittäminen ja koordinointi kuuluisivat edel- keusoloissa kuuluu alueellisella tasolla lääninhalli- 29408: leenkin valtioneuvoston kanslialle niin normaali- tukselle. Suurläänien perustamisen myötä läänin- 29409: kuin poikkeusoloissakin. Perusperiaatteena on, hallitusten alueellisen tiedotuksen koordinointi 29410: että kukin viranomainen vastaa myös poikkeus- poikkeusoloissa vaatii työryhmän mukaan uusia 29411: oloissa omaa toimintaansa koskevasta tiedotukses- toimintamalleja kansalaisten tiedonsaannin turvaa- 29412: ta ja että sen ylimmällä johdolla on vastuu yksik- miseksi. Paikallisella tasolla tiedotuksen johtami- 29413: könsä tiedotuksen organisoinnista ja sisällöstä. nen poikkeusoloissa kuuluu kunnalle. 29414: Kauppa- ja teollisuusministeriön lausunnon mu- Poikkeusolojen tiedotustyöryhmän mielestä ny- 29415: kaan mainittu muistio toimii hyvin kunkin viran- kyisessä valtionhallinnon tiedotusohjeessa koros- 29416: omaisen oman poikkeusoloista ja erityistilanteista tetaan lievissä poikkeusoloissa liikaa tiedotuksen 29417: laadittavan suunnitelman taustaohjeena. keskittämistä valtioneuvoston tiedotusyksikköön. 29418: Taloudellisissa kriiseissä korostuu valtiovarain- Pikemminkin tulisi puhua tiedotusvastuun tilanne- 29419: ministeriön, liikenneministeriön sekä kauppa- ja kohtaisesta siirtämisestä erityisviranomaiselta val- 29420: teollisuusministeriön rooli. Sisäisestä turvallisuu- tioneuvoston tiedotusyksikölle. Lisäksi työryhmä 29421: desta ja suuronnettomuuksista vastaa sisäasiainmi- korostaa nykyistä enemmän tiedotuksen koordi- 29422: nisteriö. Sisäasiainministeriöllä onkin sisäisestä tur- nointia koko valtionhallinnossa sekä kunkin viran- 29423: vallisuudesta vastuussa olevana ministeriönä kes- omaisen itsenäisyyttä ja vastuuta omaa alaansa 29424: keinen asema lähes kaikissa erityistilanteissa ja koskevasta poikkeusolojen tiedotuksesta ja siihen 29425: poikkeusoloissa. Liikenneministeriö vastaa viesti- varautumisesta. 29426: järjestelmien ja teleliikenteen toimivuudesta poik- Työryhmä ehdottaa, että jo normaalioloissa pe- 29427: keusoloissa. Myös muilla ministeriöillä, kuten so- rustetaan viestintävalmiuden neuvottelukunta. Se 29428: siaali- ja terveysministeriöllä, on keskeinen rooli toimisi tiedotusvälineiden ja viranomaisen yhteis- 29429: valtionhallinnon tiedotuksen onnistumisessa. Työ- työelimenä sekä normaali- että poikkeusoloissa. 29430: ryhmän mukaan tiedotusoikeus, -vastuu ja -velvol- Puolustustilan ajaksi perustettaisiin valtion vies- 29431: lisuus on määriteltävä kunkin viranomaisen omas- tintäkeskus. Se koostuisi tiedotusyksiköstä, tutki- 29432: sa nom1aali- ja poikkeusolojen tiedotusohjeessa ja musyksiköstä ja yhteysyksiköstä. Edelleen ehdote- 29433: toimintayksikön työjärjestyksessä. Toimiva tiedo- taan työryhmää suunnittelemaan lääninhallitusten, 29434: tus poikkeusoloissa edellyttää sitä, että tiedottajat TE-keskusten ja sotilasviranomaisten alueellisen 29435: ovat suoraan oman toimintayksikkönsä ylimmän tiedotuksen vastuunjakoa poikkeusoloissa. Erik- 29436: ohjauksen ja valvonnan alaisuudessa. Tiedotusta seen selvitetään maanpuolustustiedotuksen suun- 29437: haitavilla on myös oltava käytettävissään kaikki nittelukunnan asema ja tehtävät poikkeusoloissa. 29438: omaa yksikköään koskeva tarpeellinen tieto. Tämä 29439: 29440: 29441: 29442: 29443: 53 29444: Tiedottaminen valtionhallinnossa on toimivaa ja monis- män jo asioiden valmisteluvaiheeseen. Tällä voidaan 29445: sa ministeriöissä varsin monipuolista. Tiedottamisen myös välttää tiedottamisessa ja viestinnässä mahdolli- 29446: taso kuitenkin vaihtelee. Tähän vaikuttaa osaltaan se, sesti esiin tulevia virheitä. 29447: että ministeriöiden tiedottamiseen osoitetut voimava- Valtionhallinnon tiedotusohje samoin kuin ministeri- 29448: rat ovat erilaiset. Tulosohjauksen myötä yleistyneet öiden tiedotusohjeet ovat vanhentuneet. Valtiontilin- 29449: yrityskuvan luominen, mainonta ja oma profilointi hä- tarkastajien mielestä ne vaativat uudistamista. Sosiaa- 29450: märsivät osittain tiedotustoiminnan toimenkuvaa. Tie- li- ja terveysministeriö sekä maa- ja metsätalousminis- 29451: dottaminen on ammattimaistunut Tiedotustoiminnas- teriö ovat laatineet tiedotusstrategian. Tiedotusstrate- 29452: sa on tärkeä muistaa, että se lähtee kansalaisten tar- gioiden olemassaoloa hallinnonaloilla puoltavat tiedo- 29453: peista ja on kansalaisia varten. tusvälineiden muuttuminen ja uusi julkisuuslainsää- 29454: Ulkoisen ja sisäisen tiedottamisen roolia johtamisen däntö. Toimivan, omista lähtökohdista lähtevän tiedo- 29455: ja päätöksenteon osana ja osana ministeriön perusteh- tusstrategian pohjalta voidaan tehdä tiedotusta koske- 29456: tävää ei aina osata mieltää. Viestinnän kehittämisessä vat ohjeet ja säännökset. Ministeriöiden yhteistyön 29457: on tärkeää, että johto sitoutuu ja suuntautuu suunnitel- sekä tiedotuksen koordinoinnin pitää valtiontilintarkas- 29458: mallisesti tiedotukseen ja antaa siihen tuen. Nimen- tajien mielestä kuitenkin olla toimivia, vaikka ministeri- 29459: omaan sisäisessä tiedottamisessa konkretisoituu joh- öt vastaavatkin omasta tiedottamisestaan. Yhteistyötä 29460: tamisen ja henkilöstöpolitiikan onnistuminen. Valtionti- ja poikkihallinnollista tiedonvälitystä tulee valtiontilin- 29461: lintarkastajien mielestä tiedottaminen pitää organisoi- tarkastajien mielestä tiivistää samoin kuin yhteyksiä 29462: da suoraan johdon alaisuuteen, sillä se on johdon stra- eduskuntaan. 29463: teginen työväline. Lisääntyvä kansainvälistyminen on tiedotuksen ja 29464: Tiedottaminen ei ole irrallista toimintaa, vaan se viestinnän haaste, johon täytyy pystyä vastaamaan. 29465: lähtee ministeriöiden tavoitteista ja tukee niitä. Virka- Ministeriöiden välinen työnjako ja rooli EU-tiedottami- 29466: miesten tiedottamisvastuu korostuu uuden julkisuus- sen eri vaiheissa kaipaa selkeyttä mistä. Valtiontilintar- 29467: lain myötä, koska tiedottaminen katsotaan virkamiehen kastajien mielestä valtionhallinnon tiedotus 2000-luvul- 29468: velvollisuudeksi. Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeä- la -työryhmän tulee selvittää myös EU-tiedottamisen 29469: nä, että ministeriöt toimivat yhteistyössä hallinnon- koordinointi. 29470: alansa tiedotlajien kanssa sekä järjestävät tiedotta- Lisäksi valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä sitä, 29471: miskoulutusta tiedotusosaamisen ja -myönteisyyden että valtiovarainministeriön asettama työryhmä selvit- 29472: kehittämiseksi. Päämääränä tulee olla, että jokainen tää sponsorointikäytännön hallinnossa. Ministeriöiden 29473: hallinnossa työskentelevä sisäistää tehtävänsä tiedon toimintatapojen pitää olla keskenään samanlaisia ja 29474: välittäjänä. yleisesti hyväksyttyjä uskottavuuden säilyttämiseksi. 29475: Tiedottamisen merkitys on lisääntynyt samalla, kun Tämän vuoksi yhtenäisen käytännön ja ohjeiden luomi- 29476: viestintäympäristö on muuttunut. Tiedottaminen tulee nen on tärkeää samoin kuin sponsoroinnin koordinoin- 29477: valtiontilintarkastajien mielestä kytkeä nykyistä enem- nin järjestäminen. 29478: 29479: 29480: 29481: 29482: 54 29483: Ulkoasiainministeriön hallinnonala 29484: 29485: 29486: 29487: 29488: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkastuk- viroista ja toimista suoritettavien palkkausten ylei- 29489: sen ulkoasiainministeriässä 10.2.1998 (alivaltiosih- sistä perusteista (HE 31/1922 vp). Eduskunta kui- 29490: teerit Eero Salovaara ja Kirsti Lintonen). Suomen tenkin hylkäsi esityksen. Perusteluna oli se, että 29491: edustautumista ulkomailla valtiontilintarkastajat ehdotuksessa oli tarkoitettu turvata virkamiehille 29492: ovat tarkastaneet Brasiliaan, Argentiinaan, Chileen, useissa tapauksissa entistä paljon suurempi palkka- 29493: Peruun ja Venezuelaan 15.-31.1.1999 tekemällään us mutta sivuutettu heidän velvollisuuksiensa mää- 29494: matkalla. Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat rittely. 29495: ovat käsitelleet muistiopyynnöissään ulkoasiainmi- Seuraavilla valtiopäivillä esitys annettiin uudel- 29496: nisteriön palkkausjärjestelmän uudistamista, ase- leen pääkohdiltaan samanlaisena ja se hyväksyttiin 29497: mamaasta palkatun henkilöstön palkkausjärjestel- eduskuntakäsittelyssä tehtyjen pienten muutosten 29498: män kehittämistä, Suomen kauppasuhteita Etelä- jälkeen (299/1923). Ulkomaanedustuksen virka- 29499: Amerikkaan sekä kiinteistöverojen maksua edus- miesten palkkauksesta annettiin erillinen laki (350/ 29500: tustoissa. Ulkoasiainministeriöön tehdyn tarkastus- 1926), joka tuli voimaan paria vuotta myöhemmin 29501: käynnin yhteydessä käsiteltiin hallinnonalan kes- kuin em. laki valtion viroista ja toimista suoritetta- 29502: keisiä tapahtumia, valmistautumista Suomen ED- van palkkauksen perusteista. Seuraavan kerran 29503: puheenjohtajuuteen, konsuli- sekä passi- ja viisu- virkamieslainsäädäntöön tehtiin eräitä muutoksia 29504: mitehtäviä ja Suomen asemaa EU:n kehitysyhteis- sodan jälkeen 1940-luvulla, mutta jo v. 1946 asetet- 29505: työn osana. tiin komitea, joka tutki virkamieslainsäädännön 29506: Hallinnonalan tarkastuksen ja siitä laaditun ker- uudistamista. Sen tekemä ehdotus ei kuitenkaan 29507: tomusosuuden valmistelusta on kansliassa vastan- johtanut lainsäädäntötoimiin. Tammikuun alussa 29508: nut tarkastusneuvos Ilkka Tenhiälä. Valtiontilintar- 1988 voimaan tulleen valtion virkamieslain (755/ 29509: kastajat päättivät kokouksessaan 7.4.1999, että em. 1986) valmisteli v. 1972 asetettu ja v. 1979 mietin- 29510: selvityksistä otetaan kertomusta varten jatkoval- tönsä jättänyt komitea (KM 1979:60). 29511: mistelun kohteeksi ulkoasiainministeriön palk- Kokonaan uuden virkamieslainsäädännön ai- 29512: kausjärjestelmän uudistaminen ja asemamaasta kaansaamiseen vaikuttivat hallinnossa tapahtuneet 29513: palkatun henkilöstön palkkausjärjestelmän kehittä- suuret muutokset. Julkisen hallinnon rakenteiden 29514: minen sekä Suomen kauppasuhteet Etelä-Amerik- ja ohjausjärjestelmien uudistamista on jatkettu 29515: kaan. Kiinteistöverojen maksua edustustoissa pää- koko kuluvan vuosikymmenen ajan. Samalla on 29516: tettiin seurata. Kertomusosuus hyväksyttiin valtion- julkisen hallinnon tehtäviä arvioitu uudelleen. 29517: tilintarkastajien kokouksessa 25.5.1999. Muutosten tärkeitä syitä ovat 1990-luvun alun voi- 29518: makas lama ja sen aiheuttamat valtiontalouden 29519: Ulkoasiainministeriön henkilöstö- ja rahoitusvaikeudet. Hallinnon ohjausjärjestelmää 29520: palkkakysymyksiä on kevennetty ja siirrytty tulosohjaukseen, joka 29521: perustuu toiminnan tulostavoitteisiin. Uudistusta 29522: Valtion palkkausjärjestelmän historiaa jatkettiin 1.3.1992 voimaan tulleella, hallitusmuo- 29523: Suomen itsenäistymisen jälkeen valtion virkamies- don valtiontaloutta koskevan Vl-luvun kokonais- 29524: ten taloudellisten oikeuksien kehitys jatkui aiem- uudistuksella 0077/1991). Uudistuksella mm. 29525: man, jo 1840-luvulla alkaneen kehityksen pohjalta. mahdollistettiin nettobudjetointi, jota käytetään 29526: Uudistuksilla pyrittiin voimassa olleen virkamies- maksullista palvelutoimintaa harjoittavissa viras- 29527: ten palkkaus- ja eläkejärjestelmän yhdenmukaista- toissa ja laitoksissa. Edelleen tulosohjauksen peri- 29528: miseen ja yksinkertaistamiseen. Jo vuoden 1922 aatteita ilmentää kulutusmenoihin tarkoitettujen 29529: valtiopäivillä hallitus antoi esityksen laiksi valtion määrärahojen toimintamenobudjetointi. Siinä palk- 29530: 29531: 29532: 55 29533: kausmäärärahoja ei enää, eräitä poikkeuksia lu- Palkkaus koostuu eri osista. Mainitussa palk- 29534: kuun ottamatta, merkitä talousarviossa omalle mo- kausluokittelussa mukaan otetaan yleensä perus- 29535: mentilleen, vaan menot suoritetaan yhtenäisestä palkkaus ja ikälisät (varsinainen palkkaus). 29536: toimintamäärärahasta. Ikälisä myönnetään hakemuksesta 3, 5, 8, 11, 15 29537: Tämä on lisännyt virastojen itsenäisyyttä henki- ja 18 palvelusvuoden jälkeen yksi kerrallaan. Toi- 29538: löstöhallinnossa, mutta samalla heikentänyt edus- sesta ikälisästä alkaen lisät voidaan myöntää ilman 29539: kunnan talousarvion välityksellä toreuttamaa oh- eri hakemusta, jos virkamies jatkuvasti palvelee 29540: jausta. Virastot vastaavat eduskunnan myöntämän samassa virastossa. Varsinaisen palkkauksen ohel- 29541: määrärahan rajoissa tulostavoitteidensa saavutta- la virkamies saattaa olla oikeutettu myös eräisiin 29542: misesta. Tavoitteista ne sopivat asianomaisten mi- yleisiin palkanlisiin (kalliinpaikan-, kylmänalueen- 29543: nisteriöiden kanssa. ja saaristolaislisä) sekä muihin palkanlisiin ja lisä- 29544: Vaikka aiempi virkamieslainsäädäntö ei kovin palkkioihin (mm. lomakorvaukset, pätevyyslisät, 29545: vanhaa ollutkaan, tapahtuneet muutokset vaikutti- lisäpalkkiot erityistehtävistä) sekä luontaisetuihin. 29546: vat siihen, että valmisteltiin kokonaan uusi valtion Virkamiehen oikeus palkkaukseen alkaa siitä 29547: virkamieslaki, joka tuli voimaan 1.12.1994 (750/ päivästä, jona hän ryhtyy virkaa hoitamaan. Oikeus 29548: 1994). Kun aiempaa virkamieslakia oli jo useasti palkkaukseen päättyy virkasuhteen päättyessä. Vir- 29549: muutettu, ei uusi laki merkinnyt yhtä laajaa koko- kamiehen palkkaus maksetaan kultakin kalenteri- 29550: naisuudistusta kuin vuoden 1988 alussa toteutetut kuukaudelta sen 15. päivänä, ellei virasto- tai laitos- 29551: muutokset. Niinpä uuteen virkamieslakiin siirret- tason sopimuksella toisin sovita. 29552: tiin lähes sellaisenaan virkamiesjärjestelmää ja vir- Ulkoasiainhallinnon nykyinen palkkausjärjestel- 29553: kamiesten palvelussuhdeturvaa koskevat aiemmat mä on valtiolla yleisesti käytetty virkanimikkeisiin 29554: uudistukset, joista oli säädetty jo aiemman lain ja palkkaluokkiin perustuva järjestelmä. Siinä so- 29555: voimassa ollessa. velletaan valtion virka- ja työehtosopimuksia kuten 29556: muuallakin valtionhallinnossa. Nykyinen palk- 29557: Nykyinen palkkausjärjestelmä kausjärjestelmä on ulkoasiainministeriön mielestä 29558: Vaiti on virkamiehen taloudelliset oikeudet määräy- kankea, joustaa huonosti muuttuvissa tilanteissa 29559: tyvät pääsääntöisesti yleisen lainsäädännön ja vir- eikä kannusta hyvään työsuoritukseen riittävästi. 29560: kaehtosopimusten perusteella. Keskeisin virkamie- Ulkoasiainministeriön organisaatiota uudistet- 29561: hen taloudellinen oikeus on oikeus palkkaan tai tiin elokuussa 1998, jotta organisaatio vastaisi uutta 29562: muuhun vastikkeeseen tehdystä työstä. Virkamie- toimintaympäristöä ja palvelisi ensisijaisesti ED- 29563: hen palkkaus määräytyy valtion virkaehtosopimus- suhteiden hoitoa, mahdollistaisi voimavarojen 29564: ten mukaisesti ja niiden liitteinä olevien palkkaus- kohdentamisen tarkoituksenmukaisesti EU-pu- 29565: taulukoiden perusteella. Yleiset virkaehtosopimus- heenjohtajuuskauteen valmistauduttaessa sekä tar- 29566: määräykset säätelevät mm. palkkausta ja palkan- joaisi toiminnan suunnittelemiseksi ja ohjaamiseksi 29567: maksua, kustannusten korvausta sekä vuosilomaa edustustoille selkeät keskustelukumppanit- alue- 29568: ja lomarahaa. Virkamieslaissa säännellään eroraha linjat - ministeriössä. Ministeriön organisaatio- 29569: ja koulutustuki. Vuosilomasta on säännöksiä mm. muutoksella ei ole ollut vaikutusta palkkausjärjes- 29570: asetuksessa valtion virkamiesten vuosilomasta telmään. Palkkausuudistuksesta on neuvoteltu mi- 29571: (692/1973). Eläkeoikeus määräytyy puolestaan val- nisteriön ja henkilökuntajärjestön välillä vuoden 29572: tion eläkelain perusteella (280/1966). 1995 syksystä alkaen. Ulkoasiainministeriön mu- 29573: Valtion yleisen ja toimintayksikkökohtaisen kaan organisaation ja palkkausjärjestelmän uudis- 29574: palkkapolitiikan tavoitteena on oikeudenmukai- tukset etenevät rinnakkain, mutta ne eivät olisi 29575: nen palkkaus kaikkien valtion palkansaajien ja voineet tukea toisiaan, koska palkkausuudistuk- 29576: palkansaajaryhmien kesken. Palkkapolitiikan tulee sessa käsitellään edelleen keskeisimpiä menetel- 29577: tukea toimintayksiköiden tuloksellista toimintaa ja miä, vaativuusluokituksia ja henkilökohtaisen pal- 29578: johtamista tuottavuutta edistävien, oikeudenmu- kan osia. Niissä aikanaan saavutettava perusratkai- 29579: kaisten ja kannustavien palkkasuhteiden avulla. su on sovellettavissa myös uudessa organisaatiossa 29580: Valtion virkamiehen palkkaus määräytyy ns. ja siitä edelleen mahdollisesti kehiteltävissä mal- 29581: kokonaispalkkajärjestelmän mukaisesti periaat- leissa. 29582: teessa kunkin viran vastuullisuuden ja työmäärän 29583: sekä siihen vaadittavan taidon ja kyvyn mukaan. Palkkausjärjestelmän yleisiä kehittämisnäkymiä 29584: Virat on tällä perusteella jaettuA 1-36, C 25-75 ja Osana valtion yleisiä henkilöstöpolitiikan ja työn- 29585: S 17-36 -palkkausluokkiin. Viran palkkausluokka antajatoiminnan periaatelinjauksia Valtion työ- 29586: määritellään virkaa asetuksella perustettaessa. markkinalaitoksessa on laadittu valtiotyönantajan 29587: 29588: 29589: 56 29590: palkkapoliittinen ohjelma. Ohjelman laatiminen Mitään suurta mullistusta kenenkään kohdalla 29591: nähtiin tärkeäksi, koska palkka on usein näkyvin uuteen järjestelmään siirtyminen ei välittömästi ole 29592: ja merkittävin henkilöstöpolitiikan ilmentymä. merkinnyt, ja sen konkreettiset vaikutukset näky- 29593: Ohjelma hyväksyttiin valtiovarainministeriössä vät, kun järjestelyvaroja ja muita soveltuvia toimin- 29594: 15.6.1992. Ohjelmassa korostetaan, että toimivaksi tamäärärahoja voidaan käyttää järjestelmän käyt- 29595: välineeksi palkkapoliittinen ohjelma muodostuu töönottoon. 29596: vasta sen käytännön toteuttajien toimesta. Ohjel- Uusi palkkausjärjestelmä siirsi huomattavasti 29597: massa korostetaan myös, että palkkapolitiikan ta- palkkauksellista toimivaltaa osastoille. Sisäasiain- 29598: voitteiden toteuttaminen on vaiheittain etenevää ja ministeriön työjärjestyksessä vahvistettujen tulos- 29599: pitkäjänteistä. Toteutus voidaan käynnistää välittö- yksiköiden päälliköiden ja vastaavien palkkaukses- 29600: mästi, eikä se edellytä erikseen osoitettavia talou- ta päättää kansliapäällikkö osastopäällikön esityk- 29601: dellisia voimavaroja. sestä. Kaikkien muiden osaston virkamiesten palk- 29602: Ohjelma arvostelee nykyistä palkkajärjestelmää. kauksesta päättää osastopäällikkö yksikön päälli- 29603: Sen mukaan koko valtionhallinnon kattava palk- kön esityksestä. 29604: kausluokkajärjestelmä on aikanaan luotu tuke- Vuotuiset tuloskeskustelut ovat tulleet entistä 29605: maan keskitettyä virkojen palkkauksen määräyty- merkityksellisemmiksi, ja ne on käytävä jokaisen 29606: mistä. Virkojen palkkausluokkiin sijoittelu on käy- virkamiehen kanssa, koska tarvittavat vaativuusta- 29607: tännössä johtanut kaavamaisesti toisiinsa sidoksis- sotarkistukset sekä henkilökohtaisen suoritustason 29608: sa oleviin palkkahierarkioihin, jotka rajoittavat työ- arviointi on sidottu tuloskeskusteluaikatauluun. 29609: hön, sen vaativuuteen ja henkilöstön työsuorituk- Tuloskeskustelua varten on tehty mallilomakkeet 29610: siin perustuvan palkkauksen joustavaa toteutta- palkkausta koskevine liitelomakkeineen. 29611: mista. Palkkausjärjestelmän käyttöä seuraa ja sitä ke- 29612: Ohjelmassa korostetaan, että palkkauksen ja hittää arviointiryhmä, jossa on kolme työnantajan 29613: palkkaustapojen joustavuuden toteuttamiseksi vir- edustajaa ja kolme ministeriössä toimivien henki- 29614: kojen palkkausluokkajärjestelmä on syytä korvata löstöjärjestöjen edustajaa. 29615: työn vaativuuteen perustuvilla palkkaporrastuksil- 29616: la, joissa palkat määritellään markkamääräisesti. Tullilaitos 29617: Palkkauksen joustavuuden lisäämiseksi on syytä Tullihallitus ja tullilaitoksessa toimivat henkilöstö- 29618: vähentää sidonnaisuuksia ja automaattisia, esim. järjestöt saavuttivat neuvottelutuloksen uuden 29619: palvelusaikaan tai muodolliseen pätevyyteen pe- palkkausjärjestelmän käyttöönotosta tullilaitokses- 29620: rustuvia palkkaperusteita. sa. Siirtyminen tapahtuu asteittain siten, että koko 29621: henkilöstö on uuden palkkausjärjestelmän piirissä 29622: Eräitä jo toteutettuja uudistuksia V. 2002. 29623: Tarkastustensa avulla valtiontilintarkastajat ovat Neuvottelutulos saavutettiin Tullihallituksen 29624: perehtyneet tarkemmin sisäasiainministeriön ja tul- 15.2.1999 tekemän tarjouksen sekä henkilöstöjär- 29625: lilaitoksen uusiin palkkausjärjestelmiin. jestöjen siihen antamien vastausten pohjalta, ja se 29626: sisältää tarkentavan virkaehtosopimuksen, allekir- 29627: Sisäasiainministeriö joituspöytäkirjan ja neuvottelutilaisuudessa laadi- 29628: Sisäasiainministeriön ja ministeriössä toimivien tun muistion. Tullihallitus sitoutui mm. siihen, että 29629: henkilöstöjärjestöjen välillä allekirjoitettiin palkkaustyöryhmä tarkistaa vaativuustasokartan 29630: 19.9.1997 tarkentava virkaehtosopimus uuden perustana olevien toimenkuvausten ajantasaisuu- 29631: palkkausjärjestelmän käyttöönotosta. Uuden palk- den, arvioi tehtävien vaativuuden tarkistettujen toi- 29632: kausjärjestelmän tavoitteena on tukea ministeriön menkuvausten perusteella ja kuvaa muuttuneiden 29633: tuloksellista toimintaa, antaa johtamiselle työväli- toimenkuvausten mukaiset tehtävät vaativuustaso- 29634: neitä, kannustaa henkilöstöä vaativiin tehtäviin ja kartalle. Tämä tehdään kesäkuun 1999 loppuun 29635: hyviin työsuorituksiin, toteuttaa oikeudenmukai- mennessä. Lisäksi palkkaustyöryhmä selvittää, 29636: suutta palkkauksen määräytymisessä sekä varmis- onko mahdollista yhtenäistää niitä perusteita, joilla 29637: taa ministeriön kilpailukyky työmarkkinoilla. vaativuustasokartalle kuulumattomien tehtävien 29638: Virkamiehen palkka muodostuu vaativuustason vaativuus arvioidaan. 29639: mukaisesta tehtäväkohtaisesta osasta, henkilökoh- Sopimusosapuolet selvittävät lisäksi olosuhdete- 29640: taiseen suoritustasoon perustuvasta osasta, koke- kijöiden soveltamisen perusteita ja suunnittelevat, 29641: muslisästä sekä johtamistehtävälisästä. Suurin osa millaista koulutusta sekä esimiehille että muulle 29642: palkasta määräytyy tehtäväkohtaisen osuuden pe- henkilöstölle järjestetään uuden palkkausjärjestel- 29643: rusteella. män omaksumiseksi. 29644: 29645: 29646: 57 29647: Tullilaitos on ensimmäinen valtion perustehtä- 103 työntekijällä. Ennen kaikkea ulkoasiainhallin- 29648: viä hoitava suuri virasto, joka siirtyy vanhoista non alalla palvelevien määräaikaisten erityisasian- 29649: virkapalkkataulukoista uuteen palkkausjärjestel- tuntijoiden määrä on lisääntynyt, eli kysymys on 29650: mään. Uudistusta on valmisteltu pitkään. ulkoasiainministeriön mielestä pikemminkin toi- 29651: Uudessa palkkausjärjestelmässä palkka sisältää mintaympäristön ja -periaatteiden muutoksesta 29652: tehtävän vaativuuden mukaisen osan, kokemus- kuin ulkoasiainhallinnon perustehtäviä haitavien 29653: osan, henkilökohtaisen osan sekä olosuhdelisän. henkilöiden määrän kasvusta. Tarkasteluaikana 29654: Vaativuusosa määräytyy henkilön hoitaman tehtä- erityisasiantuntijoiden määrän lisäys on ollut 45 29655: vän vaativuuden mukaan. Kokemusosa on enin- henkeä. Erityisasiantuntijat hoitavat tyypillisesti 29656: tään 10% vaativuusosasta, ja se maksetaan vaati- edustustoissa (ennen kaikkea EU-edustustossa) 29657: vuusosan päälle. Ensimmäisen palveluvuoden jäl- muiden hallinnonalojen erityisosaamista edellyttä- 29658: keen kokemusosa on 5 % ja kolmannen vuoden viä tehtäviä tuoden mukanaan kokemusta ja osaa- 29659: jälkeen 10% vaativuusosasta. Henkilökohtainen mista omalta hallinnonalaltaan. He palaavat määrä- 29660: osa on enintään 30% vaativuusosasta, ja se makse- aikaisen virkasuhteen päättyessä takaisin omalle 29661: taan vaativuusosan ja kokemusosan päälle. Olo- hallinnonalalleen vieden sitä työkokemusta, mitä 29662: suhdelisä on enintään 4 o/o vaativuusosasta. Olo- he ovat hankkineet kansainvälisissä tehtävissä ul- 29663: suhdelisää maksetaan sellaisista fyysisen tai psyyk- komailla. Erityisasiantuntijoiden rahoituksesta vas- 29664: kisen työympäristön haitoista, joita ei ole otettu taa se ministeriö, jonka toimialaan kuuluvien tehtä- 29665: huomioon palkan muissa määräytymisperusteissa. vien hoidosta on kyse. 29666: Kenenkään palkka ei laske, sillä jos uuden Toiseksi eniten on kasvanut III-uran virkamies- 29667: järjestelmän mukaan määräytyvä palkka on pie- ten (ns. diplomaattiura) määrä. Tarkastelukaudella 29668: nempi kuin henkilön virkapalkkajärjestelmän mu- lisäystä on ollut 36 henkeä. Myös toimistotehtäviä 29669: kaan saama palkka, hän saa erotuksen markka- haitavien määrä on kasvanut 22 työntekijällä. Näi- 29670: määräisenä jousta-osana. hin henkilöstöryhmiin kuuluvien määrän kasvua 29671: selittää ministeriön mukaan edeltävinä vuosina val- 29672: Ulkoasiainministeriön henkilöstömäärän kehitys tiontalouden heikon tilanteen vuoksi voimassa ol- 29673: Ulkoasiainministeriön henkilöstön kokonaismää- lut rekrytointitauko. 29674: rän kehitys kolmen viime vuoden aikana käy ilmi Henkilöstömäärän kasvu on jakaantunut jok- 29675: seuraavasta taulukosta. Siinä on esitetty vuoden seenkin tasaisesti ministeriön ja edustustojen välil- 29676: lopulla vallinneeseen tilanteeseen perustuvat luvut lä. Ministeriössä lisäystä on ollut 56 henkeä ja 29677: (pl. asemamaasta palkattu henkilöstö). edustustoissa 47 henkeä. Ministeriön henkilöstön 29678: kasvattamisen taustalla on ulkoasiainministeriön 29679: 1996 1997 1998 mukaan tarve varautua Suomen EU-puheenjohta- 29680: Henkilöstöä juuden aiheuttamiin lisätehtäviin, jotka kohdistuvat 29681: Ministeriö 1 080 1104 1136 29682: ennen kaikkea ministeriöön, EU-edustustoon ja 29683: Edustustot 634 658 681 YK-edustustoon. Edustustojen henkilöstömäärän 29684: Yhteensä 1 714 1 762 1 817 kasvu johtuu ministeriön mukaan ennen kaikkea 29685: em. asiaintuntijoiden lisääntymisestä EU-edustus- 29686: tossa. Ilman erityisasiantuntijoita edustustojen hen- 29687: Tämän ohella ulkomaanedustuksessa työsken- kilöstön kokonaismäärä olisi vähentynyt, sillä pu- 29688: telee n. 650 asemamaasta palkattua. He ovat joko heenjohtajuuden vuoksi ulkomaanedustuksesta on 29689: Suomen, asemamaan tai kolmannen maan kansa- siirretty henkilöstöä ministeriöön ilman, että minis- 29690: laisia, ja heidän määränsä on pysynyt viime vuosi- teristöstä olisi siirtynyt virkamiehiä edustustoihin. 29691: na suhteellisen vakaana. Kertomusvuoden alussa toteutettu organisaatio- 29692: Ulkoasiainministeriön ja edustustojen suhde uudistus ei vaikuttanut suoranaisesti ministeriön 29693: poikkeaa tavanomaisesta ministeriön ja sen alais- henkilöstömäärään. Uudistuksen keskeisenä ta- 29694: ten viranomaisten suhteesta. Ulkoasiainhallinnon voitteena oli ministeriön mukaan päällekkäisyyk- 29695: yleisurajärjestelmän takia ministeriöllä ja edustus- sien poistaminen keskittämällä yksittäisiä maita tai 29696: toilla on pääosin yhteinen henkilöstö, joka muo- alueita koskevat asiat yhdelle aluelinjalle sen si- 29697: dostaa valtion talousarviossa yhden tilihenkilöstön. jaan, että niitä vanhassa organisaatiossa käsiteltiin 29698: Myös yhteisten tehtävien vuoksi edustustot ja mi- asian luonteen mukaan kolmella eri osastolla. 29699: nisteriö toimivat tiiviissä yhteistyössä. Muutos mahdollisti henkilöstövoimavarojen tehok- 29700: Vuodesta 1996 kertomusvuoteen henkilöstön kaamman käytön ja vapauttamisen perustehtäviin 29701: kokonaismäärä on kasvanut 6 %:lla eli yhteensä sekä niihin uusiin tehtäviin, jotka toimintaympäris- 29702: 29703: 29704: 58 29705: tön muutoksen ja Suomen ED-jäsenyyden seurauk- teriön nopeasti ikääntyvän henkilöstön työkykyi- 29706: sena ovat määräytyneet ulkoasiainministeriön hoi- syyden ja motivaation ylläpitäminen on ulkoasiain- 29707: dettaviksi. ministeriön mielestä niin ikään keskeinen kysymys 29708: Ulkoasiainministeriön mukaan ministeriön hen- rekrytointisuunnittelun ohella pyrittäessä pitämään 29709: kilöstömäärän kasvattamiseen on tuntuvia paineita huolta nykyhenkilöstön jaksamisesta sekä uusien 29710: monestakin syystä. Kyse on ennen kaikkea siitä, voimavarojen riittävyydestä lähivuosina. 29711: että samanaikaisesti, kun ministeriö säästövelvoit- EU-puheenjohtajuuskauden vaikutus henkilös- 29712: teiden vuoksi jäädytti työhönoton muutamaksi tömäärään jää ministeriön mukaan vähäiseksi, 29713: vuodeksi, useat ulkoiset tekijät olisivat edellyttä- vaikka työpaineet keskeisillä paikoilla lisääntyvät- 29714: neet voimavarojen lisäämistä: kin tuntuvasti. Puheenjohtajuuden hoitoon saatu- 29715: 1. Muutokset Suomen toimintaympäristössä ja jen määrärahojen turvin on kaiken kaikkiaan pal- 29716: niiden heijastusvaikutukset Suomen kansallisten kattu 22 määräaikaista työntekijää. Näistä yhdek- 29717: etujen vaalimiseen ja edistämiseen - kylmän so- sän sijoittuu puheenjohtajuusjärjestelyistä koko 29718: dan päättyminen, jäsenyys Euroopan unionissa, valtionhallinnon osalta vastaavaan EU-puheenjoh- 29719: muutokset Euroopan turvallisuusarkkitehtuurissa, tajuussihteeristöön ja neljä EU-edustustoon Brysse- 29720: ennaltaehkäisevän diplomatian ja kriisinhallinnan liin. Rekrytoinnin jäädessä suhteellisen vähäiseksi 29721: roolin korostuminen, lähialueyhteistyön lisäänty- on henkilöstöä puheenjohtajuuden hoitamiseksi 29722: minen, ihmisoikeuspolitiikan aktivoituminen, glo- väliaikaisesti sijoitettu uudelleen, henkilöstön käyt- 29723: balisaatio jne. - aiheuttavat sen, että ulkoasiain- töä tehostettu (mm. organisaatiouudistus ja toimin- 29724: hallinnon ja sen henkilöstön on hallittava yhä nan johtaminen) ja varauduttu puheenjohtajuuden 29725: haasteellisempia ja laajempia tehtäväkokonaisuuk- aiheuttamien lisäpaineiden rahakorvauksiin. Lisäk- 29726: sia. si ulkomaanedustukseen sijoitetaan vuoden 1999 29727: 2. Vaikka ED-jäsenyys on lisännyt myös muiden jälkiosaksi n. 20 ulkoasiainministeriön ja opetusmi- 29728: hallinnonalojen suoraa kansainvälistä yhteyden- nisteriön Kansainvälisen henkilövaihdon keskuk- 29729: pitoa, ulkoasiainministeriön rooli kansallisen edun sen (CIMO) yhdessä rahoittamaa harjoittelijaa. 29730: kokonaisuudesta vastaavana tahona on korostunut 29731: entisestään. Suomen ED-politiikan suunnittele- Palkkamäärärahojen kehitys 29732: misessa, koordinoinnissa ja toteuttamisessa ulko- Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään ulkoasi- 29733: asiainministeriön vastattavaksi on määräytynyt ainministeriön palkkamenojen kehitys v. 1994- 29734: koko valtionhallinnon kattavia, keskeisiä tehtäviä 98. Vertailujakso on valittu siksi, että v. 1995 alka- 29735: (ED-sihteeristö, EU-puheenjohtajuussihteeristö ja neen ED-jäsenyyden vaikutusta palkkamenoihin 29736: EY-tuomioistuinyksikkö), joiden tarvitsetniin lisä- voitaisiin tarkastella. Taulukosta nähdään, että jäse- 29737: voimavaroihin ei ole riittävästi aiemmin varaudut- nyyden ensimmäisenä vuonna ulkoasiainministe- 29738: tu. riön toimintamenot (mom. 24.01.21), olivat jopa 4 29739: 3. Nykyisten voimavarojen riittävyys on muo- Mmk pienemmät kuin edellisenä vuonna. Sen jäl- 29740: dostunut ongelmaksi, kun kansalliset etumme ovat keen menot ovat kasvaneet huomattavasti. Osa 29741: edellyttäneet uusien edustustojen perustamista kasvusta selittynee valmistautumisesta EU-puheen- 29742: mm. moneen uuteen tai uudesti itsenäistyneeseen johtajuuskauteen. 29743: valtioon. Paineet edustustoverkoston kasvattami- Palkkausmomentilla 24.99.02 olevaa määrära- 29744: seen ovat edelleen ajankohtaisia. haa saa käyttää ulkomaille lähetettyjen määräai- 29745: Lisääntyneistä ja entistä vaativammista tehtävistä kaisten työsopimus- ja virkasuhteisten eri ministe- 29746: on toistaiseksi selviydytty ulkoasiainministeriön riöiden toimialoille kuuluvia asioita hoiravien eri- 29747: mukaan voimavarojen käyttöä tehostamalla. Hal- tyisasiantuntijoiden ja heidän käyttöönsä asetettu- 29748: linnonalan tulosohjauksen kehittäminen ja jo mai- jen apulaisten sekä Euroopan komissioon lähetet- 29749: nittu organisaatiouudistus ovat tärkeimmät tähän tyjen asiantuntijoiden palkkausmenojen ja eläke- 29750: suuntaan vaikuttaneista viimeaikaisista toimenpi- maksujen maksamiseen. Nämä menot kasvoivat 29751: teistä. Tässä tarkoituksessa on niin ikään jatkuvasti ensimmäisenä EU-jäsenyysvuonna, mutta tasaan- 29752: kiinnitetty esimiesten huomiota tehtävien entistä tuivat myöhemmin. 29753: tarkoituksenmukaisempaan uudelleenjärjestelyyn Tulevien vuosien osalta ministeriössä käynnissä 29754: ja priorisointiin. Ministeriön käsityksen mukaan oleva palkkausuudistus kasvattaa palkkamäärära- 29755: sen on jatkossa panostettava selvästi nykyistä haa, mutta ulkoasiainministeriön mukaan uudis- 29756: enemmän johtamiskulttuurin luomiseen johtamis- tuksen vaikutusta ei voida toistaiseksi tarkkaan 29757: koulutusta ja esimiestoimintaa kehittämällä. Minis- arvioida. 29758: 29759: 29760: 29761: 59 29762: Palkkausmenot 1994 1995 1996 1997 1998 29763: 1 000 mk 29764: Toimintamenot 124.01.21) 29765: Virkasuhdepalkat 189 095 203 729 218 099 224 879 233 597 29766: Työsuhdepalkat 8 199 8 031 9 752 8 926 10 279 29767: Muut palkat ja palkkiot 3 648 3 829 3 898 3 505 2 909 29768: Asemamaasta palkatut 44 645 41 471 49 576 56 504 61 822 29769: Työnantajan sosiaaliturvamaksut 15 609 15 933 17 228 18 021 17 749 29770: Eläkemaksut 47 977 39 691 42 395 47 683 45 038 29771: Muut työnantajan sosiaaliturva- 29772: maksut 6 533 6 835 7 143 7 566 8 730 29773: Muut henkilöstölle maksetut 29774: korvaukset 158 450 150 462 161 142 171 016 178 588 29775: Sairausvakuutus- yms. lakien 29776: mukaiset palautukset - - - - -1768 29777: Tapaturmamaksut - - - - 444 29778: Yhteensä 474 156 469 981 509 233 538 100 557 388 29779: Palkkaukset 124.99.02) 29780: Virkasuhdepalkat 10 421 16 835 8 333 9 200 10 487 29781: Työsuhdepalkat 80 - - - - 29782: Asemamaasta palkatut 410 751 1 085 1 137 1 066 29783: Muut palkat ja palkkiot 34 4 1 - 498 29784: Työnantajan sosiaaliturvamaksut 709 1 183 627 691 758 29785: Eläkemaksut 2 330 2 941 1 546 1 838 1 995 29786: Muut työnantajan sosiaaliturva- 29787: maksut 117 202 110 102 99 29788: Muut henkilöstölle maksetut 29789: korvaukset 8 221 8 345 8 944 9 541 11 913 29790: Tapaturmamaksut - - - - 20 29791: Yhteensä 22 322 30 261 20 646 22 509 26 836 29792: Palkkausmenot yhteensä 496 478 500 242 529 878 560 609 584 022 29793: 29794: 29795: 29796: 29797: Ulkomaanedustuksen virkamiehille paikallisten tä, eräiden matkakustannusten korvausjärjestelmää 29798: erikoisalasuhteiden perusteella maksettavat sekä lapsi- ja puolisokorotusten määräytymistä 29799: korvaukset eräissä tapauksissa. 29800: Ulkoasiainhallinnon henkilöstön palkkakysymyk- Ulkomaanedustuksen virkamiehelle voidaan 29801: siä arvioitaessa on aiheellista tuoda esiin myös ne paikallisten erikoisolosuhteiden perusteella nykyi- 29802: korvaukset, jotka maksetaan ulkomaanedustuksen sin maksaa: 29803: lähetetyille virkamiehille. Nykyinen ulkomaan- - paikalliskorotusta virkamiehen virka-ase- 29804: edustuksen korvausjärjestelmä luotiin runsaat 25 man, tehtävän vastuullisuuden, perheellisyyden ja 29805: vuotta sitten. asemamaassa vallitsevien olosuhteiden hänen 29806: Nykyisin voimassa oleva lainsäädäntö, laki ulko- palkkaukselleen asettamien erikoisvaatimusten 29807: maanedustuksen virkamiehille paikallisten erikois- johdosta 29808: olosuhteiden perusteella suoritettavista korvauk- - olosuhdehaittakorvausta asemapaikassa val- 29809: sista sekä muista etuuksista (651/1993) ja asetus litsevista virkamiehen ja hänen perheenjäsentensä 29810: ulkomaanedustuksen virkamiehille paikallisten terveyteen, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen vaikut- 29811: erikoisolosuhteiden perusteella maksettavista kor- tavista haitallisista olosuhteista 29812: vauksista (652/1993), tuli voimaan 1.8.1993. Tär- - asuntokorvausta ulkoasiainministeriön hy- 29813: kein muutos aiempaan oli se, että korvauksista väksymästä asunnosta tai muusta asumisesta ai- 29814: päättäminen siirrettiin valtioneuvostolta ulko- heutuvista kustannuksista siltä osin, kuin ne ylittä- 29815: asiainministeriölle. Samalla säännöksiin tehtiin vät ulkoasiainministeriön vahvistaman virkamie- 29816: eräitä tarkistuksia. Ne koskivat lähinnä virkamie- heltä perittävän vuokranvastikkeen 29817: hen lapsen käsitettä, olosuhdehaittojen korvausjär- - koulutuskorvausta virkamiehen lapsen kou- 29818: jestelmää, lasten koulutuskustannusten korvausjär- lutuksesta 29819: jestelmää, varustautumiskorvauksen määräytymis- 29820: 29821: 29822: 60 29823: - edustuskorvausta työtehtävien hoidon kan- - asettautumiskorvausta ulkomaanedustuk- 29824: nalta tarpeellisten tilaisuuksien järjestämisestä ai- seen, ulkomaanedustuksessa asemapaikasta toi- 29825: heutuvista ja muista välittömästi edustustoimintaan seen tai ulkomaanedustuksesta kotimaahan siirty- 29826: liittyvistä menoista miseen liittyvistä muista erityisistä menoista sekä 29827: - varustautumiskorvausta ulkomaanedustuk- -muutto- ja eräiden muiden matkakustannus- 29828: seen ja ulkomaanedustuksessa asemamaasta toi- ten korvausta. 29829: seen siirtymisen edellyttämistä välttämättämistä Seuraavassa on esitetty ulkomaanedustuksen 29830: hankinnoista virkamiehille maksetut korvaukset v. 1994-98: 29831: 29832: 29833: Korvauslaji 1994 1995 Muutos 1996 Muutos 1997 Muutos 1998' Muutos 29834: 1 000 mk % 1 000 mk % 1 000 mk % 1 000 mk % 29835: Paikallis-, puoliso- ja lapsi- 29836: korotukset 84 714 79 530 -6,1 83 618 5,1 88 056 5,3 90 751 3,1 29837: Asuntokorvaukset 39 282 33 358 -15,1 36 229 8,6 41 237 13,8 45 313 9,9 29838: Va rusta utu miskorvaukset 4 445 5 987 34.7 6 777 13,2 5 790 -14,6 6 023 4.4 29839: Asettautumiskorva ukset 4 446 4 558 2,5 4 704 3,2 4 368 -7,1 4 757 8,9 29840: Edustuskorvaukset 11 547 11 754 1,8 13 502 14,9 14 745 9,2 14 314 -2,9 29841: Lasten koulutuskorvaukset 5 822 5 155 -11,5 6132 19,0 6 566 7,1 6 861 4,5 29842: Muuttomatkat 2 780 2 645 -4,9 2 667 0,8 2 568 -3.7 2 690 4,8 29843: Muuttorahdit 7 006 7 114 1,5 7137 0,3 7 605 6,6 8 384 10,3 29844: Vakuutukset 465 515 10.7 548 6.4 398 -27,3 571 43,2 29845: Varastointi 980 1 073 9,5 991 -7,6 1 257 26,8 1 321 5,1 29846: Kotilomamatkat 3 897 2 873 -26,3 3 222 12,1 3 423 6,2 3177 -7.2 29847: Tapaamismatkat - 207 - 105 -49,1 159 51,0 120 -24,8 29848: Hautajaismatkat 139 80 -42,3 74 -7,6 45 -39,1 44 -2,8 29849: Huoltomatkat 508 660 29,9 896 35.7 1 125 25,6 1 156 2,8 29850: Olosuhdehaitta korvaukset' - 2 698 - 2 851 5,6 2 834 -0,6 2 724 -3,9 29851: Yhteensä 166 031 158 207 -4,7 169 453 7,1 180 176 6,3 188 206 4,5 29852: 1 Olosuhdehaittakorvaus on oma menolajinsa vuodesta 1995. Se sisältyi aiemmin paikallis-, puoliso- ja lapsikorotukseen. 29853: 29854: ' Vuoden 1998 luvut ovat ennakkotietoja. 29855: 29856: 29857: 29858: Taulukosta voidaan havaita, että vertailtaessa sessa asemapaikasta toiseen ja ulkomaanedustuk- 29859: vuosia 1994 ja 1995 (ED-jäsenyys 1.1.1995), kor- sesta ministeriöön. Erityisvirkamiehistä sama vel- 29860: vauksia maksettiin vähemmän v. 1995 kuin v. 1994. vollisuus on valtiosihteerillä ja alivaltiosihteerillä. 29861: Selitys on, että Suomen markan ulkoinen arvo Määräaikaiseen avustajan virkasuhteeseen nimi- 29862: vahvistui useimpiin valuunoihin nähden. Tämän tetty on velvollinen suorittamaan pätevöitymiseen 29863: vuoksi valuuttasidonnaisten korvausten markka- kuuluvan harjoittelun ministeriön määräämässä 29864: määrä aleni. Kertomusvuonna ulkomaan edustus- edustustossa. 29865: ton maksupisteitä oli 99, ja keskimäärin korvauksia Muut virkamiehet ovat velvollisia siirtymään ul- 29866: maksettiin vuodessa n. 1,9 Mmk maksupistettä komaanedustuksesta ministeriöön. 29867: kohti. Virkamiehet vaihtavat tehtävää ja virantoimitus- 29868: paikkaa omassa virassaan lukuun ottamatta valtio- 29869: Siirtymisvelvollisuus sihteeriä ja alivaltiosihteeriä, jotka ennen siirtoa on 29870: Kun puhutaan ulkomaanedustuksen virkamiehille nimitettävä ulkoasiainneuvoksen virkaan. 29871: paikallisten erikoisolosuhteiden perusteella mak- Ministeriön yleisuran tehtäviin hakeudutaan 29872: settavista korvauksista, on syytä myös tuoda esiin keskitetyn rekrytointijärjestelmän kautta (kansain- 29873: ulkoasiainhallinnon virkamiehen siirtymisvelvolli- välisten asiain valmennuskurssi tai toimistovirkaili- 29874: suuteen liittyvät kysymykset. joiden rekrytointimenettely). Vaikka systemaattista 29875: Ulkoasiainhallintoasetuksen (166/1995) 14 §:n kyselytutkimusta asiasta ei ole tehty, on ulkoasiain- 29876: mukaan ulkoasiainneuvos, lähetystöneuvos, ul- ministeriön mielestä selvää, että ulkoasiainhallin- 29877: koasiainsihteeri, hallinnollinen ulkoasiainsihteeri non tarjoamat mahdollisuudet työskentelyyn ulko- 29878: ja hallinnollinen avustaja ovat velvolliset siirtymään mailla ovat yksi tärkeimmistä perusteista ministe- 29879: toiseen tehtävään tai virantoimituspaikkaan minis- riön palvelukseen hakeutumiselle. Näin ollen on 29880: teriöstä ulkomaanedustukseen, ulkomaanedustuk- luonnollista, että uusien työntekijöiden lähtöalttius 29881: 29882: 29883: 61 29884: ulkomaanedustukseen on erittäin korkea. Toisin tarvinnut yksipuolisesti määrätä siirtymään. Virka- 29885: sanoen nuorille virkamiehille (avustajat, sihteerit) miehen siirtäminen asetuksen nojalla ei varmasti 29886: tarkoitettujen tehtävien täyttämisessä edustustoissa useimmiten johtaisi toiminnallisesti tarkoituksen- 29887: ei ministeriön mukaan pääsääntöisesti ilmene on- mukaiseen lopputulokseen, mutta ensisijaisesti 29888: gelmia. Tämä tarkoittaa toisaalta myös sitä, ettei poikkeuksellisia tilanteita varten siirtymisvelvolli- 29889: ministeriön yleisuran perusvalinnan kautta tulleissa suus on ulkoasiainhallinnon toimintaympäristössä 29890: virkamiehissä ole juurikaan sellaisia, jotka eivät tarkoituksenmukainen sääntö. Odotuksista, mah- 29891: koko virkauransa aikana kertaakaan siirry ulko- dollisuuksista, tavoitteista ja olosuhteista keskuste- 29892: maanedustukseen. Keväällä 1999 tilanne oli se, että lemalla ja ao. edustusto mukaan kytkemällä voi- 29893: viisi siirtymisvelvollista ei ole toiminut ulkomaan- daan ministeriön mukaan parhaiten toteuttaa on- 29894: edustuksessa lainkaan ja 25 ei ole toiminut kymme- nistunut siirto myös varauksellisesti suunnitelmaan 29895: nen viime vuoden aikana. suhtautuvan henkilöstön kanssa. 29896: Ensimmäinen ulkomaankomennus käsittää tyy- Koska ulkoasiainhallinto voi nykyvoimin täyttää 29897: pillisesti kaksi asemapaikkaa, ja sen kesto on 5-7 tehtävänsä vain siten, että useimmat virkamiehet 29898: vuotta. Normaalitilanteissa edellytetään tämän jäl- ovat valmiita vaihteleviin tehtäviin, on ulkoasiain- 29899: keen vähintään 2-3 vuoden työskentelyä ministe- ministeriön siirtymisvalmiuden ylläpito ja edistämi- 29900: riössä ennen uuden ulkomaankomennuksen aloit- nen merkitykseltään jatkuvasti kasvava haaste. 29901: tamista. Tässä vaiheessa uraa henkilöstön voidaan Hyvään henkilöstöhallintotapaan kuuluu, että vir- 29902: nähdä jakaantuvan kahteen ryhmään lähinnä sen kamiehen tai hänen perheenjäsenensä terveydelli- 29903: mukaan, miten virkamiehen puoliso työllistyy Suo- set näkökohdat ja muut pakottavat olosuhteet ote- 29904: meen palattuaan. taan huomioon, mutta rekrytoituminen yleisuran 29905: Lisääntynyt epävarmuus työmarkkinoilla, van- tehtäviin ymmärretään kaikissa ulkoasiainhallin- 29906: hempien työnhakijoiden tuntuvasti heikentyneet noissa myös henkiseksi valmiudeksi ja sitoutumi- 29907: mahdollisuudet työllistyä ja ulkomaanedustukses- seksi palveluun erilaisissa asemapaikoissa. 29908: ta palaavien virkamiesten puolisoiden olematon Siirtymishalukkuutta voidaan lisätä vaikuttamal- 29909: työttömyysturva ovat tekijöitä, jotka ovat vähen- la niihin tekijöihin, jotka ovat olleet omiaan sitä 29910: täneet toista ulkomaankierrosta harkitsevien virka- vähentämään. Keskeistä on siten ulkoasiainminis- 29911: miesten siirtohalukkuutta. Tämä koskee etenkin teriön mukaan ulkoasiainedustuksen korvausjär- 29912: virkamiehiä, joiden puoliso on Suomeen palat- jestelmän kehittäminen siten, että se paremmin 29913: tuaan saanut työpaikan. Luonnollisesti samaan ottaisi huomioon yhteiskunnallisen kehityksen ai- 29914: suuntaan on vaikuttanut myös ulkomaanedustuk- heuttamat muutokset avioparien ja perheiden altti- 29915: sen taloudellisten etuisuuksien suhteellinen hei- udessa lähteä ulkomaanedustuksen tehtäviin. 29916: kentyminen varsinkin sellaisissa tapauksissa, jois- Olennaisia ja valtiontaloudellisesti vähämerkityk- 29917: sa puolisokin on sijoittunut hyvää koulutusta- sellisiä parannuksia voidaan saada aikaan palautta- 29918: soaan vastaaviin tehtäviin Suomessa. Ministeriön malla entiselleen ulkomaanedustuksesta Suomeen 29919: käsityksen mukaan ongelma ei ole merkityksel- muuttavien puolisoiden työttömyysturva ja kehittä- 29920: tään vähenemässä lähivuosina, sillä ns. kahden mällä virkamiesten puolisoiden erityiskorvausta, 29921: uran perheiden osuus lisääntyy entisestään. Toi- jonka tarkoituksena on kompensoida eläkkeen 29922: saalta taas sellaiset virkamiehet, joiden puolisolla menetystä ulkomaanedustuksen vuosilta. Ulko- 29923: ei ole työpaikkaa Suomessa, hakeutuvat uudel- asiainministeriö pyrkii edistämään näitä jatkuvana 29924: leen ulkomaanedustukseen. keskusteluyhteydellä sosiaali- ja terveysministeriön 29925: Siirtohalukkuutta heikentävänä tekijänä ulko- sekä valtiovarainministeriön kanssa. 29926: asiainministeriön mukaan mainitaan henkilöstön Siirtymishaluttomuus keskittyy ministeriön mu- 29927: piirissä usein myös asumistason yleinen nousu kaan harvemmin tiettyihin maihin tai edustustoi- 29928: Suomessa. Samalla kun ulkomaanedustuksen vir- hin. Avoimeksi tulevien tehtävien täyttäminen on 29929: kamiesten asuntojen kokoon kohdistuu määrära- usein ongelmallista niissä asemapaikoissa, jotka 29930: hasyistä rajoittamispaineita, asumisväljyys Suomes- ovat turvallisuus-, saaste- tai ympäristötekijöiltään 29931: sa on lisääntynyt. Ongelma ilmenee selvimmin kielteisesti leimautuneita tai kieleltään vaikeita. 29932: asemapaikoissa, joissa asuntojen saatavuus ja Eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta nämä eivät 29933: vuokrataso ovat johtaneet asumistason vähintään- kuitenkaan merkittävästi vaikeuta siirtoja, mutta 29934: kin suhteelliseen heikkenemiseen. normaalien työkausien säilyttämiseksi ja viihtyvyy- 29935: Ministeriön mukaan ulkoasiainhallintoasetuk- den parantamiseksi on ministeriön kehitettävä kor- 29936: sen siirtymisvelvollisuuspykälää ei ole tarvinnut vausjärjestelmää sekä lisättävä ns. harvinaisten ja 29937: tiukasti soveltaa viime vuosina, eli ketään ei ole vaikeiden kielten opiskelumahdollisuuksia. 29938: 29939: 29940: 62 29941: Tilastotietoja perheensä Suomeen jättävien vir- kaa. Rakenteissa näkyy hallinnonalan luonteesta 29942: kamiesten määrästä ei ministeriön mukaan ole johtuva yleisuran päällikkötehtävien painotus sekä 29943: käytettävissä. Uran alkuvaiheessa olevien osalta virkojen perustamisen tavoitetasojen ja niiden taso- 29944: tällainen tilanne harvemmin toteutuu. Sen sijaan korotusten vaikutus vuosikymmenien kuluessa. 29945: toiselle tai kolmannelle ulkomaankierrokselle läh- Palkkaluokassa A 24 ja sen alapuolella on noin 29946: tevien kohdalla perheen jättäminen Suomeen puo- puolet yleisuran viroista ja n. 70 o/o kehitysyhteis- 29947: lison työn tai lasten koulun takia on ulkoasiainmi- työuran viroista. Kehitysyhteistyöuralla on kaik- 29948: nisteriön mukaan jonkin verran yleistynyt. Tämä kiaan 50-60 virkaa. 29949: kehitys ei luonnollisestikaan ole toivottavaa, ja Jos vertailee keskenään yleisuran kolmatta ura- 29950: ministeriön pyrkimyksenä on luoda edellytyksiä aluetta kehitysyhteistyöuran alueeseen, niin yleis- 29951: perheiden yhdessä pysymiselle ulkomaankomen- uralla palkkaluokissaA 28-29 on yli 18 o/o viroista, 29952: nuksen aikana. kun kehitysuralla on vain vajaat 4 o/o. Tämä ryhmä 29953: muodostaa myös prosentuaalisesti suurimman ryh- 29954: Ulkoasiainministeriön henkilöstön palkkojen män. Kehitysyhteistyöuralla taas palkkaluokassa A 29955: suhde muun valtionhallinnon palkkoihin 24 olevat muodostavat suurimman ryhmän (28 %). 29956: Valtion työmarkkinalaitos hoitaa virastojen ja lai- Eri ministeriöiden virkojen työtehtävien vertailu 29957: tosten tietohuoltoa palkkavertailujen ja -selvitysten on tyydyttävällä tarkkuudella mahdollista vasta nii- 29958: muodossa. Mahdollisuudet yksityiskohtaisiin ver- den yhteismitallisen vaativuusluokituksen pohjalta. 29959: tailuihin ovat ulkoasiainministeriön mukaan puut- Yhteisten nimikkeiden palkkausluokkiin sijoitte- 29960: teelliset, koska varsinaisen vaativuusluokituksen lussa on vertailua vaikeuttavia eroja, sillä ne ovat 29961: mukaisia tietoja valtiovarainministeriön henkilös- saattaneet syntyä poikkeavista linjauksista nimik- 29962: töosasto on voinut toimittaa tähän mennessä vain keitä valittaessa sekä tehtävänkuvauksia laadittaes- 29963: hyvin vähän. sa ja muutettaessa. Ulkoasiainministeriö on perin- 29964: Ulkoasiainministeriö on vuoden 1998 kuluessa teisesti edustanut kantaa, että ulkoasiainneuvokset 29965: käynyt työmarkkinalaitoksen kanssa säännöllisiä ovat rinnastettavissa hallitusneuvoksiin ja ulkoasi- 29966: keskusteluja palkkavertailusta. Näissä keskuste- ainsihteerit hallitussihteereihin, mutta tämän kes- 29967: luissa on havaittu, että käytettävissä olevasta aineis- kustelun tarkentamiseen tarjoavat vaativuusluokit- 29968: tosta ei vielä voida tehdä yksityiskohtaisia johto- telut vasta yksiselitteisen pohjan samoin kuin mah- 29969: päätöksiä. Mahdollisuudet niihin paranevat aineis- dollisten palkkauksellisten erojen korjaamiseen. 29970: ton kasvaessa. Vaativuusluokittelun saaminen mu- Valtiontilintarkastajat ovat Amerikkaan 18.1- 29971: kaan on välttämätöntä, koska ulkoasiainministe- 2.2.1997 tekemänsä tarkastusmatkan perusteella 29972: riässä on eräitä suhteellisen suuria ryhmiä, joiden laaditussa muistiossa käsitelleet kassanhoitoon liit- 29973: keskiarvopalkkaus jäänee puhtaassa matemaatti- tyviä ongelmia. Muistiossa todetaan, että kassan- 29974: sessa tarkastelussa vertailuministeriöiden alapuo- hoitajan palkkaus on epäsuhdassa työmäärään ja 29975: lelle. Tällä hetkellä on käytössä vain yksi virasto- vastuuseen nähden. Samalla muistiossa kiinnitet- 29976: kohtainen vertailu, jossa ulkoasiainministeriö on tiin huomiota siihen, että palkkaratkaisuin on teh- 29977: mukana. Se on tehty marraskuun 1994 palkkatieto- tävä kassanhoitajan työ niin houkuttelevaksi, että 29978: jen perusteella. Valtion budjettitalouden keskipalk- tehtäviin on tulijoita. 29979: koja virastoittain koskevan selvityksen mukaan 29980: ulkoasiainministeriön keskipalkka oli sijaluvulla 80 Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto 29981: n. 200 viraston joukossa. Tällöin ulkoasiainministe- Viime vuosien aikana valtionhallinnossa on tapah- 29982: riön keskipalkka oli n. 10 o/o valtion budjettitalou- tunut suuria muutoksia, esim. tehtävät ovat lisään- 29983: den virastojen ja laitosten keskimäärää suurempi. tyneet ja toisaalta voimavaroja on samanaikaisesti 29984: Suorien vertailujen tekemiseksi tämäkin selvitys oli supistettu. Julkiseen hyvään hallintoon kohdistuu 29985: varsin rajoitettu. erilaisia tuottavuus-, taloudellisuus- ja palvelutaso- 29986: Ulkoasiainministeriön sisällä yleisuran kolman- vaatimuksia. Ulkoasiainministeriöllä on ollut lisäksi 29987: nen ura-alueen ja kehitysyhteistyöuran virkaraken- omia voimavaratarpeita. Samaan aikaan, kun on 29988: teen vertailu ei ole ulkoasiainministeriön mielestä ollut tarvetta laajentaa edustustoverkkoa vastaa- 29989: ongelmatonta. Kolmannella ura-alueella on 469 maan ED-jäsenyyden vaatimuksia, on ollut myös 29990: virkaa, joista 61 on palkkaluokassa A 20, kyseessä pakko keskittää voimavaroja ministeriöön otta- 29991: on avustajien palkka yleensä noin puolentoista- maan vastaan EU-puheenjohtajuuskauden tehtä- 29992: kahden ensimmäisen palvelusvuoden aikana. viä. Ulkoasiainministeriässä on mm. organisaatio- 29993: Palkkaluokassa A 21 ja sen yläpuolella on 408 uudistuksella pyritty kohdistamaan voimavarat 29994: virkaa ja kehitysyhteistyöuralla vastaavasti 82 vir- vastaamaan lisääntyviä tehtäviä. 29995: 29996: 29997: 63 29998: Palkkausjärjestelmien uudistamisella on siten sekä henkilöstöhallinnosta. Kaikkia arviointeja tar- 29999: laajempi taustansa, joka liittyy koko julkisen sek- kastellaan myöhemmin vielä kokonaisuutena uu- 30000: torin uudistamiseen ja valtionhallinnon moniin oh- delleen, jotta voidaan varmistua niiden yhteismital- 30001: jaus- ja toimintatapojen muutoksiin. Palkkajärjestel- lisuudesta ministeriön tasolla. 30002: män uudistaminen on monivaiheinen, pitkäjänteis- Ulkomaanedustuksen tehtävien arviointi on 30003: tä ja johdonmukaista toimintaa edellyttävä prosessi. käynnistymässä. Työ tehdään hallinnollisella osas- 30004: Hallinnon eri organisaatiot poikkeavat monessa tolla tehtäväkuvauslomakkeiden sisällön perus- 30005: suhteessa toisistaan. Niillä voi olla erilaiset toiminta- teella. Ministeriössä laaditusta arvioinnista pyyde- 30006: ajatukset ja johtamiskulttuurit tai toiminnan luonne tään työn valmistuttua lausunto edustustojen pääl- 30007: ja ympäristö vaihtelevat. Näin on vaikea jopa minis- liköiltä ja luottamushenkilöiltä. 30008: teriöiden kesken luoda yhteistä toimintamallia, joka Syyskaudella 1998 projektiryhmässä keskityttiin 30009: sopisi kaikille ministeriöille yhtä hyvin. On vain henkilökohtaisen suorituksen arvioinnin sisältöön. 30010: löydettävä sellainen palkkaustekninen vaihtoehto, Keskustelu jatkuu, ja osapuolien välillä on ollut 30011: joka sopii omalle organisaatiolle ja jonka avulla esillä mahdollisuus ottaa uusi järjestelmä käyttöön 30012: voidaan toteuttaa sen toimintastrategiaa. asteittain siirtymävaiheen aikana. Ulkoasiainminis- 30013: Ulkoasiainministeriö on työnantajana käynyt teriön mukaan tavoitteena on siirtyä uuteen palk- 30014: keskusteluja henkilöstöä edustavan UHVY ry:n kausjärjestelmään vuoden 2000 alussa, jolloin 30015: kanssa palkkausjärjestelmän uudistamisesta vuo- myös uusista virkaehtosopimuksista neuvotellaan. 30016: den 1995 syksystä lähtien. Tähänastiset keskustelut Ulkoasiainministeriässä on käynnistetty myös 30017: ovat koskeneet järjestelmän menetelmällistä puol- järjestelmällinen esimiesasemassa olevalle henki- 30018: ta, ja näissä keskusteluissa on saavutettu ulko- löstölle annettava tavoite- ja kehityskeskustelukou- 30019: asiainministeriön mukaan jo varsin laajalle yltävä lutus. Sitä jatketaan osana esimiesvalmennusta. 30020: yksimielinen pohja. Vuoden 1999 alussa rahoitus- Lomake tavoite- ja kehityskeskustelujen tueksi on 30021: kysymyksiä ei ole vielä käsitelty työnantajan ja valmis, kuten myös suoritusarviointilomakkeen 30022: henkilöstön välisessä projektiryhmässä, joten las- pohja. Vuoden 1999 alussa valmistuu Henkilökoh- 30023: kelmia kustannusvaikutuksista ei ole tehty. Tarkoi- taisen työsuorituksen arviointi ulkoasiainhallinnos- 30024: tuksena on kevään 1999 kuluessa käsitellä uuteen sa -niminen opas sekä ohjeistus tavoite- ja kehitys- 30025: palkkausjärjestelmään liittyviä taloudellisia kysy- keskustelujen käymiseksi. Tavoite- ja kehityskes- 30026: myksiä, kun järjestelmän menetelmällisestä puoles- kustelut aloitetaan mahdollisimman pian koko or- 30027: ta on saatu aikaan yhteisymmärrys. ganisaatiossa, koska ne ovat osa valmistautumista 30028: Palkkausuudistukseen liittyen ulkoasiainminis- uuteen palkkausjärjestelmään. Näiden menettelyi- 30029: teriö on tehnyt syksystä 1998 alkaen työnantajatoi- den vakiintumisella on ulkoasiainministeriön mu- 30030: mintaan liittyvää yhteistyötä valtiovarainministe- kaan keskeinen merkitys uuden järjestelmän hy- 30031: riön henkilöstöosaston kanssa. Ulkoasiainministe- väksyttävyydelle ja uskottavuudelle. 30032: riön osalta yhteistyö on painottunut palkkausuu- Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys UHVY 30033: distuksen keskusteluiden peruslinjauksiin sekä ry:n lausunto palkkausjärjestelmän kehittämisestä 30034: eräisiin yksittäisiin ministeriön erityisongelmiin. on seuraava: 30035: Edustustojen päällikköjä koskeva palkkausjär- "Henkilöstön määrän kehityksestä yhdistys on 30036: jestelmän uudistus toteutetaan irrallaan ministeriön huolissaan siltä osin, että hallintoon on palkattu 30037: muuta henkilöstöä koskevasta palkkausjärjestel- runsaasti määräaikaista henkilöstöä. Tästä saatava 30038: män uudistuksesta. Päälliköiden palkkausjärjestel- hyöty ei ole kovin suuri, koska järjestelmä sitoo 30039: män uudistus toteutuu samoin periaattein kuin vakinaisen henkilökunnan resursseja määräaikai- 30040: valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva palkkausuu- sen henkilöstön perehdyttämiseen. 30041: distus. Tähän uudistukseen on ulkoasiainministe- Virkamiesten siirtymisvelvollisuuden osalta yh- 30042: riön mukaan saatu valtiovarainministeriön täysi distys toteaa ongelmalliseksi siirtymishalukkuuden 30043: tuki. Työtä ohjaa valtiovarainministeriön ja ulko- vähenemisen. Monet perheelliset eivät ole haluk- 30044: asiainministeriön yhteinen työryhmä, joka aloitti kaita siirtymään ulos, koska perheeltä jää toisen 30045: toimintansa joulukuussa 1998. puolison palkka pois, eikä takaisin palatessa uuden 30046: Palkkausjärjestelmän uudistusprojekti ministe- työpaikan saanti ole varmaa eikä helppoa. Myös 30047: riön ja henkilöstöjärjestön yhteistyössä on siten perheen turvallisuuskysymykset asettavat rajoituk- 30048: ulkoasiainministeriön mukaan edennyt hyvin. Teh- sia siirtymishalukkuudelle. Lisäksi ongelmana on 30049: tävien vaativuusarvioinnit ministeriön osastoilla ja mukana seuraavien puolisoiden putoaminen työt- 30050: yksiköissä on pääosin suoritettu. Valmistumassa tömyysturvan ulkopuolelle puolison ulkomailla 30051: ovat myös arviot uusien aluelinjojen yksiköistä työskentelyn johdosta. 30052: 30053: 30054: 64 30055: Edustustojen henkilöstön sukupuolen osalta senmukaisin ja jopa välttämätön ratkaisu. Muun 30056: voidaan todeta, että ulkomaanedustuksessa jobta- muassa turvallisuussyistä tarvitaan näissä tehtävissä 30057: villa paikoilla olevien naisten määrä on vähäinen ja kuitenkin yleensä ainakin vähimmäismäärä lähetet- 30058: suurlähettiläsnimityksissä jopa entisestään vähen- tyä henkilöstöä esim. arkistonhoidossa, josta on 30059: tynyt. tulossa entistä teknisempi toiminta-alue. Substans- 30060: Yhdistys on mukana ulkoasiainhallinnon palk- sitehtävissä eräitä tukipalveluita voidaan siirtää ase- 30061: kausjärjestelmän kehittämistyössä. UHVY ry on mamaalaisille siten, että lähetetyt virkamiehet voivat 30062: myös tuonut tässä yhteydessä esille palkkauksen keskittyä pääaiheisiin. Viime aikoina on koeluontei- 30063: jälkeenjääneisyyden muuhun valtionhallintoon sesti edustuston kassanhoito eräissä tapauksissa 30064: verrattuna. Osoituksena ulkoasiainhallinnon hen- siirretty asemamaalaiselle henkilölle. Tämänkin 30065: kilökunnan yleisestä huolestuneisuudesta oli yh- tehtävän siirto laajemmin edellyttää ulkoasiainmi- 30066: distyksen keräämä adressi palkkauksen jälkeen- nisteriön mukaan suomea taitavien henkilöiden 30067: jääneisyyden korjaamiseksi. Adressi luovutettiin rekrytointia sekä linjausta teknillistyvän taloushal- 30068: ulkoasiainhallinnon ministereille ja sen oli allekir- linnon tarvitsemien voimavarojen sijoituksen pai- 30069: joittanut 1 300 ulkoasiainhallinnossa palvelevaa nopisteistä edustustoissa ja ministeriössä. 30070: henkilöä. Esitettyjen korjausvaatimusten pohjaksi Ministeriö on antamallaan päätöksellä (131/ 30071: UHVY joutui tekemään "ovisuukyselyn" eri minis- 1997) delegoinut asemamaasta palkatun henkilös- 30072: teriöiden palkkauskäytännöstä, koska virallisia tön työsuhdeasioiden hoitamisen edustustoille, jot- 30073: palkkatietoja ei valtiovarainministeriöstä Iuovutet- ka ministeriön antamien määräysten ja ohjeiden 30074: tu. Hallinto ja valtiovarainministeriö eivät valitet- sekä määrärahojensa rajoissa ratkaisevat itsenäises- 30075: tavasti pystyneet yhteisymmärryksessä toteamaan ti työntekijöiden palvelukseen ottamiseen ja työ- 30076: palkkauksen jälkeenjääneisyyttä. UHVY oli aiem- suhteiden päättymiseen liittyvät asiat. Päätös tuli 30077: min myös esittänyt kantanaan, ettei uuteen palk- voimaan 1.3.1997. Tätä ennen on annettu erillisiä 30078: kausjärjestelmään siirrytä ennen kuin palkkauksen delegointipäätöksiä. 30079: jälkeenjääneisyys on korjattu. Yhdistys on myö- Ministeriö on antanut edustustoille asemamaas- 30080: hemmin päätynyt vaatimaan hallinnoita selkeää ta palkattua henkilöstöä koskevat nimenomaiset 30081: aikataulua palkkausjärjestelmän rahoituksesta ja määräykset, jotka asettavat muodolliset ja asialliset 30082: käyttöönotosta. rajat edustustojen harkintavallalle. Määräyksin on 30083: UHVY on todennut, että erityisedustustoissa säännelty työsopimuksen tekeminen, päättäminen 30084: työskentelevien eri ministeriöistä lähetettyjen eri- ja työsuhdeasioiden hallinnointi sekä työsopimuk- 30085: tyisasiantuntijoiden palkat ovat joissakin tapauksis- sessa sovittavat ehdot ja etuudet. Lisäksi ministeriö 30086: sa huomattavasti korkeammat kuin vastaavalla mi- on antanut edustustolle ohjeet em. määräysten 30087: nisteriöstä lähetetyllä virkamiehellä. toteuttamisesta. 30088: Ulkomaanedustuksen osalta yhdistys pitää huo- Aivan kertomusvuoden lopussa valtiovarainmi- 30089: lestuttavana pyrkimystä lisätä paikalta palkattujen nisteriö antoi uudet määräykset asemamaasta pal- 30090: määrää edustustoissa, joihin löytyisi ministeriöstä- katuista henkilöistä (ulkoasiainministeriön normi 30091: kin hakijoita." 38/1998, 7.12.1998). Uusi normi kumosi aiemman, 30092: 18.12.1991 annetun yleiskirjeen. Uusi normi sisäl- 30093: Asemamaasta palkatun henkilöstön palkkaus- tää ohjeet seuraavista kysymyksistä: asemamaasta 30094: järjestelmä palkattu henkilöstö, edustuston toimivalta ja vas- 30095: Ulkoasiainministeriön edustustojen palveluksessa tuu, kansainvälisluonteiset työsuhteet, yleisesti työ- 30096: työskentelee asemamaasta palkattuja työntekijöitä suhteen ehdot, työsopimus ja sovittavat työsuhteen 30097: n. 650. Henkilöstön vaihtuvuus ei ole suurta, mutta ehdot, sosiaaliturvan määräytyminen, verotus, pal- 30098: säännöllistä. Lukumääräisesti asemamaasta palka- kan sivukulut ja hallintomenettely. 30099: tun henkilöstön vahvuus on viime vuosina pysynyt Asemamaasta palkatun henkilöstön työsuhteen 30100: ennallaan. EU-puheenjohtajuuskautta lukuun otta- ehtojen ensisijainen määräytymisperuste on em. 30101: matta ei ulkoasiainministeriön käsityksen mukaan määräyksen mukaan asemamaan julkisella sekto- 30102: ole syytä olettaa henkilöstön määrän kasvavan rilla noudatettava käytäntö. Tätä pidetään lähtö- 30103: ilman rakenteellisia uudistuksia. kohtana kaikkien työsuhteen ehtojen osalta. Ase- 30104: Lähetetyn henkilöstön korvaaminen asema- mamaan lainsäädännön ohella tulevat soveltuvin 30105: maasta palkatuilla on ministeriön mielestä hyvin osin noudatettaviksi myös paikalliset vakiintuneet 30106: tehtävä- ja asemapaikkasidonnainen kysymys. Sih- tavat asioissa, joiden osalta kirjoitettua lakia ei ole. 30107: teeritehtävien ja teknisten palveluiden suorittami- Työsuhteen ehtojen määräytymisen osalta edustus- 30108: nen asemamaalaisten tehtävänä on usein tarkoituk- to rinnastuu siis paikallisiin työnantajiin. 30109: 30110: 30111: 5 292055K 65 30112: Ministeriön antamien määräysten mukaan ase- Asemamaasta palkatun ja lähetetyn henkilöstön 30113: mamaasta palkatun henkilöstön palkkauksen pe- palvelussuhteen ehdot poikkeavat toisistaan jo 30114: rusteet määräytyvät asemamaan julkisen sektorin perusteiltaan. Asemamaasta palkattu työntekijä 30115: noudattaman käytännön mukaisesti. Palkan taso otetaan yleensä palvelukseen niillä ehdoilla ja 30116: määräytyy siis aina ensisijaisesti asemamaan julki- eduilla, joita asemamaan työmarkkinoilla yleisesti 30117: sella sektorilla vastaavissa tehtävissä toimivien noudatetaan. Lähetetyn henkilöstön palvelussuh- 30118: työntekijöiden palkkauksen perusteella. teen ehtoja taas sääntelevät Suomen lainsäädäntö 30119: Pätevän ja kyvykkään henkilöstön saamiseksi ja sekä virka- ja työehtosopimukset. 30120: säilyttämiseksi voidaan palkkauksen määräytymi- Edellä mainitun vuoksi suomalaisten virka- ja 30121: sessä toissijaisesti ottaa huomioon myös asema- työehtosopimusmääräysten mukaisia, lähetetylle 30122: maan yleisten työmarkkinoiden sekä Pohjoismai- henkilöstölle maksettavia etuuksia ei ulkoasiainmi- 30123: den ja EU-maiden edustustojen vastaava palkka- nisteriön mukaan voida myöntää asemamaasta pal- 30124: taso. katuille työntekijöille. Lähetetyn ja asemamaasta 30125: Palkkausta tarkistettaessa pyritään noudatta- palkatun henkilöstön palkanmääritys- ja tarkistus- 30126: maan asemamaan julkisen sektorin palkkaratkai- perusteiden erilaisuuden vuoksi palkat eivät minis- 30127: suja tai seurataan asemamaan yleisillä työmarkki- teriön käsityksen mukaan ole keskenään vertailu- 30128: noilla tapahtunutta palkkauskehitystä. Julkisen kelpoisia. 30129: sektorin palkkauskäytännön noudattaminen kos- Ulkoasiainministeriö pitää asemamaasta palka- 30130: kee palkan ohella soveltuvin osin myös palkan tun henkilöstön nykyistä palkkausjärjestelmää hy- 30131: luonteisia korvauksia, muita korvauksia, lisiä ja vänä ja toimivana. Edustustor joutuvat hankkimaan 30132: luontaisetuja. työvoimansa paikallisilta työmarkkinoilta kuten 30133: Palkkauksen tason määräytymisen lähtökohtien muutkin työnantajat, joten palkkojen ja muiden 30134: vuoksi edustustojen keskimääräinen palkkataso työsuhteesta johtuvien etuuksien tulee vastata ase- 30135: vaihtelee huomattavasti. Länsi-Euroopassa ja kehit- mamaassa yleisesti vallitsevaa tasoa ja noudattaa 30136: tyneissä teollisuusmaissa yleinen palkkataso saat- siellä vallitsevia käytäntöjä. 30137: taa olla suomalaista melkoisesti korkeampi. Vä- 30138: hemmän kehittyneissä maissa palkat taas ovat suo- 30139: malaisiin verrattuna hyvinkin alhaisia. 30140: 30141: 30142: 30143: 30144: Tarkastustensa kautta valtiontilintarkastajat ovat tu- vertailuja muihin ministeriöihin tai vertailla yleensäkin 30145: tustuneet sekä sisäasiainministeriön että tullilaitoksen työn vaativuutta muihin virastoihin. Valtiontilintarkas- 30146: uusiin palkkausjärjestelmiin, joita on edellä kertomus- tajien on siksi hankalaa lausua käsityksiään siitä, onko 30147: osuudessa selvitetty. Uusien järjestelmien tavoitteena ulkoasiainhallinnon palkkaus jossakin epäsuhteessa 30148: on tukea virastojen tuloksellista toimintaa ja kannustaa esim. muihin ministeriöihin verrattuna. 30149: henkilöstöä hyviin työsuorituksiin. Ulkoasiainhallinnon virkamiehet toimivat joko mi- 30150: Ulkoasiainministeriön kohdalla uuden palkkausjär- nisteriössä tai edustustoissa. Lisäksi edustustoissa 30151: jestelmän kehittäminen on muita ministeriöitä vai- työskentelee asemamaasta palkattuja henkilöitä. 30152: keampi tehtävä. Toiminnan tulosten tarkka määrittely Tämä luo erilaisia tarpeita, joiden sovittaminen yhteen 30153: on ulkoasiainhallinnon alueella vaikeaa, vaikka itsekul- voi olla vaikeaa. On mahdollista, että ulkoasiainhallin- 30154: lakin olisi oma käsityksensä esim. siitä, kuinka hyvin non henkilöstö ajan myötä eriytyy niin, että osa työs- 30155: ministeriö on selviytynyt EU-puheenjohtajuuden ai- kentelee jatkuvasti edustustoissa ja osa jatkuvasti mi- 30156: heuttamasta työmäärästä. Ulkoasiainhallinnon palk- nisteriössä. Jos muutos halutaan estää, valtiontilintar- 30157: kausjärjestelmän uudistaminen on tästä syystä eden- kastajien mielestä olisi, jopa ennen uuden palkkausjär- 30158: nyt varsin verkkaisesti. Sitä on kehitelty vuodesta 1995 jestelmän käyttöönottoa, parannettava nimenomaan 30159: lähtien. Vasta kertomusvuoden jälkeen on kerätty hie- siirtymisvelvollisten virkamiesten puolisoiden työttö- 30160: man laajemmin sellaista aineistoa, jolla voidaan tehdä myys- ja eläketurvaa. Tällä tavoin parhaalla tavalla 30161: 30162: 30163: 66 30164: voitaisiin vähentää siirtoihin liittyviä haittoja. Valtionti- sessaan käsitelleet mm. lähetetyn henkilöstön asun- 30165: lintarkastajat korostavat näiden kysymysten nopean toja. Valtiontilintarkastajien mielestä asuntokorvaus- 30166: korjaamisen tärkeyttä. järjestelmää kehittämällä ja siirtymällä nykyistä tarkoi- 30167: Uuden palkkausjärjestelmän kehittämisen kannalta tuksenmukaisemmalle asumistasolle voidaan asunto- 30168: on ehkä vaikeaa pyrkiä etenemään siten, että ensin korvauksiin varatuista määrärahoista siirtää varoja 30169: erilaisin kuopparatkaisuin päästään tietylle tasolle, jol- palkkausjärjestelmän kehittämiseen. 30170: le sitten rakennettaisiin uusi järjestelmä. Uusi järjestel- Asemamaasta palkatun henkilöstön työsopimusten 30171: mä onkin rakennettava nykyisen palkkajärjestelmän ja teko on edustustoissa tuottanut ilmeisiä vaikeuksia. 30172: palkkaluokkien perusta IIe. Muunlainen eteneminen lie- Näin päätöksenteon delegointi edustustoille ei näiltä 30173: nee aivan liian hidas prosessi. Valtiontilintarkastajat osin ole käytännössä kovin hyvin onnistunut. Kerto- 30174: haluavat kuitenkin kiinnittää huomiota yhden henkilö- musvuoden lopulla annettu ministeriön normimääräys 30175: ryhmän palkkaukseen. Edellä kertomusosuudessa on (UM normi 38/1998) on sisällöltään selkeä ja johdonmu- 30176: viitattu valtiontilintarkastajien erään tarkastusmatkan kainen ja auttanee osaltaan edustustoja näiden asioi- 30177: johdosta laadittuun muistioon ja siihen sisältyvään den hoitamisessa. Määräysten mukaan palkkausta 30178: edustustojen kassanhoitoa koskevaan osuuteen. Kas- määrättäessä on ensisijaisesti seurattava asemamaan 30179: sanhoitajan palkkaus on valtiontilintarkastajien mie- julkisen sektorin palkkakehitystä ja vasta toissijaisesti 30180: lestä huono verrattuna työmäärään ja vastuuseen. Tä- muiden Pohjoismaiden edustustojen palkkatasoa. Käy- 30181: män vuoksi olisi tämän ryhmän palkkausta parannetta- tännössä näyttää kuitenkin olevan pikemminkin sääntö 30182: va ennen uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoa. kuin poikkeus, että palkkatason määräytymisperuste 30183: Kun voidaan arvella, ettei lisärahoitusta erilaisiin on muiden Pohjoismaiden edustustojen palkkataso. 30184: palkkajärjestelyihin ole tarjolla, sitä olisi etsittävä jos- Ulkoasiainministeriön tulisikin delegoinnista huolimat- 30185: tain sellaisesta määrärahasta, josta sitä voidaan irrot- ta seurata ja ohjata edustustoja näissä kysymyksissä 30186: taa. Valtiontilintarkastajat ovat edellisessä kertomuk- nykyistä enemmän. 30187: 30188: 30189: 30190: 30191: Suomen kauppasuhteet Etelä-Amerikkaan tesivat mm., että Suomen kauppavaihdon kehittä- 30192: misessä näiden maiden kanssa on tärkeää, että 30193: Valtiontilintarkastajat ovat 1990-luvulla useassa ulkoasiainhallinto yhdessä Suomen Ulkomaan- 30194: kertomuksessaan käsitelleet taloudellisten ja kau- kauppaliiton (4.3.1999lukien Finpro) kanssa kyke- 30195: pallisten suhteiden kehittymistä niissä maissa, joi- nee avustamaan suomalaisia yrityksiä niiden kau- 30196: hin on tehty tarkastusmatkoja. Vuoden 1993 kerto- pankäynnin aloittamisessa, vientiponnisteluissa ja 30197: muksessa (s. 45-54) käsiteltiin taloudellisia ja mahdollisissa koulutusvaihdoissa. 30198: kaupallisia suhteita Venäjän ja muiden IVY-maiden Valtiontilintarkastajain kertomuksessa vuodelta 30199: sekä Baltian maiden kanssa. Kannanotossaan val- 1995 (s. 65-70) käsiteltiin Suomen taloussuhteita 30200: tiontilintarkastajat totesivat mm., että kauppasuh- Intiaan, Malesiaan, Australiaan ja Singaporeen. 30201: teiden kehittymistä häiritsevät edelleen Venäjän Kannanotossaan valtiontilintarkastajat Intian osalta 30202: vakiintumattomat olot. Venäjällä länsimaiset kau- mm. edellyttivät kaupallisen sihteerin toimipisteen 30203: pankäyntitavat ovat vielä muotoutumassa, pankki- vahvistamista New Delhin ulkopuolella esim. Bom- 30204: järjestelmä on alkeellinen ja epävarma ja viran- bayssa, Madrasissa tai Kalkutassa. Malesian osalta 30205: omaismääräykset esim. tullauksessa ja rajanylityk- todettiin mm., että poliittisen vuoropuhelun ohella 30206: sessä saattavat vaihtua aivan arvaamattomasti. hallitus- ja korkean virkamiestason vierailuvaihdol- 30207: Edelleen kannanotossa korostettiin, että Suomen la on olennainen merkitys taloussuhteiden edistä- 30208: kannattaa hyödyntää määrätietoisesti asemaansa misessä. Australian osalta todettiin, että markkinat 30209: Länsi- ja Itä-Euroopan välissä. ovat verrattain helpot, luotettavat ja lupaavat mm. 30210: Valtiontilintarkastajain kertomuksessa vuodelta englannin kielen ja yrityskulttuurin takia. Singapo- 30211: 1994 (s. 96-101) käsiteltiin Suomen taloussuhteita ren osalta mm. todettiin, että Suomen tulee aktiivi- 30212: Kiinaan, Hongkongiin, Korean tasavaltaan ja Viet- sesti hyödyntää Singaporen Kiina-yhteyksiä ja pyr- 30213: namiin. Kannanotossaan valtiontilintarkastajat to- kiä yhteistyöhön Kiina-projekteissa. 30214: 30215: 30216: 67 30217: Valtiontilintarkastajien Etelä-Amerikkaan tam- edellisvuotista vähäisemmäksi. Koko tavaraviennin 30218: mikuussa 1999 tekemän tarkastusmatkan yhtey- arvo oli kertomusvuonna n. 229 mrd. mk. Siitä 30219: dessä kiinnitettiin erityistä huomiota Suomen ja metallituote- ja koneteollisuuden osuus oli 46 o/o ja 30220: näiden maiden kauppasuhteisiin. Seuraavassa käsi- paperiteollisuuden osuus 24 o/o. 30221: tellään Suomen kauppavaihtoa kunkin maan kans- Kertomusvuoden jälkeenkin viennin näkymät 30222: sa erikseen. ovat heikonlaiset. Vienti supistunee v. 1999 kerto- 30223: musvuoteen verrattuna. 30224: Viennin yleinen kehitys Etelä-Amerikan osuus maamme viennistä v. 30225: Viennin yleiset kehitysnäkymät muuttuivat kerto- 1997 oli 1,3 o/o. Sattumalta se oli aivan yhtä suuri 30226: musvuoden aikana. Tavaravienti lisääntyi kerto- osuus viennistämme kuin Hongkongin osuus ko. 30227: musvuoden alkupuoliskolla varsin ripeästi. Nopea vuonna. Esimerkiksi Manner-Kiinaan meni viennis- 30228: kasvu johtui osittain alkuvuodelle osuneista laiva- tämme n. 3 o/o. Toisaalta Suomesta tapahtuvan vien- 30229: toimituksista, mutta myös muu vienti kasvoi. Vien- nin ohella suomalaiset yritykset käyvät kauppaa 30230: titilauskanta kuitenkin laski vuoden 1998 alusta tytäryhtiöittensä kautta kolmansista maista. Myös 30231: lähtien, ja loppuvuonna viennin kasvu pysähtyi. Etelä-Amerikan vientikeskukset korostivat sitä, että 30232: Koko vuonna tavaraviennin määrä lisääntyi n. 9 o/o, näihin maihin tulevasta suomalaisten yritysten 30233: mutta viimeisellä neljänneksellä se jo supistui edel- viennistä osa tulee muualta kuin Suomesta. 30234: liseen neljännekseen verrattuna. Myös vientihinnat Etelä-Amerikassa Mercosurin alueen bruttokan- 30235: lähtivät loppuvuonna laskuun mm. paperin vienti- santuote on n. 1 250 mrd. USD. Mercosuriin, Etelän 30236: hintojen heikkenemisen myötä. Joulukuussa vien- yhteismarkkinoihin, kuuluvat Brasilia, Argentiina, 30237: tihinnat olivat jo melkein 7 o/o edellisvuotisia mata- Paraguay ja Uruguay. Liitännäisjäseniä ovat Chile ja 30238: lammat. Bolivia. (Vertailun vuoksi Kiinan BKT on n. 970 mrd. 30239: Vienti eri alueille vaihteli voimakkaasti. Vienti USD). Mercosur muodostaa siis hyvin laajan talous- 30240: EU:hun ja Itä-Eurooppaan lisääntyi hyvän talous- alueen, jonka sisäinen kauppa on viime vuosina 30241: kasvun tahdittamana voimakkaasti. Vienti Yhdys- kasvanut 25 o/o:n vuosivauhtia. Yhä suuremman 30242: valtoihin lisääntyi myös selvästi. Aasian talouskriisi osuuden kaupasta tällä talousalueella on ottanut 30243: vaikutti odotetusti, ja vienti alueelle supistui, vaik- Yhdysvallat, jonka vaikutus alueella näkyy selvästi. 30244: ka vienti Kiinaan lähes kaksinkertaistui. Myös alku- Suomen vienti Brasiliaan, Argentiinaan, Chileen, 30245: vuonna nopeasti lisääntynyt Venäjän-vienti kääntyi Peruun ja Venezuelaan sekä niiden osuus koko- 30246: ruplan devalvaation myötä syöksykierteeseen ja jäi naisviennistä v. 1994-98 ilmenevät seuraavasta: 30247: 30248: Maa 1994 1995 1996 1997 1998 1 30249: Vienti Osuus Vienti Osuus Vienti Osuus Vienti Osuus Vienti Osuus 30250: kokonais- kokonais- kokonais- kokonais- kokonais- 30251: viennistä viennistä viennistä viennistä viennistä 30252: Mmk % Mmk % Mmk % Mmk % Mmk % 30253: Brasilia 568,8 0,4 830,0 0,5 841,5 0,5 1179,1 0,6 1113,5 - 30254: Argentiina 424,9 0,3 459,9 0,3 412,9 0,2 543,3 0,3 667,3 - 30255: Chile 304,8 0,2 349,1 0,2 472,6 0,3 616,5 0,3 451,8 - 30256: Peru 49,5 0,0 134,7 0,1 158,9 0,1 93,7 0,0 72.7 - 30257: Venezuela 157,1 0,1 191,3 0,1 154.7 0,1 188,5 0,1 232,1 - 30258: 1 30259: Vuoden 1998 luvut kuvaavat tammi-lokakuuta. 30260: 30261: Seuraava asetelma kuvaa Suomen tuontia samoista maista samana aikana: 30262: 30263: Maa 1994 1995 1996 1997 1998 1 30264: Tuonti Osuus Tuonti Osuus Tuonti Osuus Tuonti Osuus Tuonti Osuus 30265: kokonais- kokonais- kokonais- kokonais- kokonais- 30266: tuonnista tuonnista tuonnista tuonnista tuonnista 30267: Mmk % Mmk % Mmk % Mmk % Mmk % 30268: Brasilia 907,3 0,8 528,0 0,4 581,0 0,4 819,1 0,5 818,1 - 30269: Argentiina 117,1 0,1 166.7 0,1 114,2 0,1 143,2 0,1 318,2 - 30270: Chile 196,3 0,2 321.2 0,2 494,9 0,3 644,5 0.4 336,1 - 30271: Peru 36.4 0,0 27,6 0,0 99,0 0,0 90.4 0,1 31,3 - 30272: Venezuela 55,6 0,0 34.4 0,0 52,2 0,0 84,2 0,1 57,3 - 30273: 1 30274: Vuoden 1998 luvut kuvaavat tammi-lokakuuta. 30275: 30276: 30277: 68 30278: Kauppatase on vastaavana aikana ollut seuraa- liki kaksi kertaa suurempi kuin vientimme. Vuo- 30279: vanlainen, ylijäämä +, alijäämä -: desta 1995 kauppatase on ollut meille ylijäämäi- 30280: nen. 30281: Maa 1994 1995 1996 1997 19981 Metsäteollisuuden tuotteet ovat perinteisesti ol- 30282: Kauppatase leet suurin vientituoteryhmämme. Vuonna 1996 30283: Mmk koneet, laitteet ja moottoriajoneuvot nousivat en- 30284: Brasilia -338,5 +302,0 +260,5 +360,0 +295,4 simmäisen kerran suurimmaksi tavararyhmäksi. 30285: Argentiina +307,8 +293,2 +298.7 +400, 1 +349,1 Tuonti Brasiliasta muodostuu pääosin raaka-aineis- 30286: Chile +108,5 +27,9 -22,3 -28,0 +115.7 ta ja niiden jalosteista. Elintarvikkeiden, juomien ja 30287: Peru +13,1 +107,1 +59,9 +3,3 +41.4 tupakan osuus on ollut 50----65 %. Syväjäädytetty 30288: Venezuela +101,5 +156,9 +102,5 +104,3 +174,8 30289: appelsiinimehu ja kahvi ovat suurimmat tuontiar- 30290: 1 Vuoden 1998 luvut kuvaavat tammi-lokakuuta. tikkelit. 30291: Brasilian talous joutui syöksykierteeseen syksyl- 30292: Brasilia lä 1998, ja tammikuussa 1999 Brasilian keskus- 30293: Brasilia tunnusti Suomen 26.12.1919 ja diplomaatti- pankki joutui päästämään maan valuutan, realin, 30294: set suhteet solmittiin 8.4.1929. Aluksi toimittiin keHumaan. Realin arvo putosi nopeasti puoleen, 30295: Buenos Airesista käsin, vuodesta 1937 lähtien Rio mutta on keväällä 1999 taas kasvanut. Myös kes- 30296: deJaneirosta ja Brasiliaan siirryttiin v. 1960. Brasilia kuspankin valuuttavaranto on kevään 1999 kulues- 30297: hoiti suhteita aluksi Tukholmasta, ja edustusto sa kasvanut. Brasilia on Japania ja Kaakkois-Aasian 30298: Helsinkiin perustettiin v. 1945. maita paremmassa asemassa, koska brasilialaiset 30299: Brasilia on Etelä-Amerikan suurin ja pinta-alal- pankit osasivat varautua ajoissa talouskriisiin. Bra- 30300: taan maailman viidenneksi laajin valtio. Brasiliaa silian romahdus ei myöskään levinnyt naapurimai- 30301: voidaan yhä pitää maatalousmaana kaupungistu- hin, kuten aluksi epäiltiin. Erityisesti valtiontilintar- 30302: misesta ja teollisesta kehityksestä huolimatta. Brasi- kastajien tammikuussa 1999 tekemän tarkastusmat- 30303: lia on huomattava elintarvikkeiden viejä. Se on kan aikana edustustot olivat melko yksimielisiä 30304: suurin kahvin tuottaja ja myös suuri puuvillan, siitä, että Brasilian ongelmat heijastuvat erityisen 30305: kaakaon, appelsiinien, banaanien, ruokosokerin ja voimakkaasti Argentiinaan, jonka viennistä kol- 30306: tupakan tuottaja. Valtaviita metsä-alueilta saadaan masosa suuntautuu Brasiliaan. Pelättiin jopa, että 30307: monia puulaatuja. Brasilian ja Argentiinan välille voi syntyä erilaisia 30308: Brasilian mineraalivarat ovat suuret, mutta osak- kaupan esteitä ja niiden kautta näiden maiden 30309: si vielä tutkimattomat. Rautamalmin tuottajana Bra- keskinäiset suhteet huonontua. Kun tilannetta arvi- 30310: silia onkin huomattava. Sen sijaan suurehkot hii- oi keväällä 1999, näin ei näytä käyneen. Brasilian 30311: liesiintymät ovat heikkolaatuisia. Tärkeitä mineraa- tilanne voi tietysti äkkiä huonontuakin, sillä maan 30312: leja ovat myös mangaani, tina, bauksiitti, nikkeli, perusongelmat ovat yhä jäljellä. Julkinen sektori on 30313: uraani, volframi ja lyijy. Brasiliasta löydetty platina- velkaa kotimaisille rahoituslaitoksille yli 1 000 mrd. 30314: esiintymä on arvioitu maapallon suurimmaksi. Maa mk. Keväällä 1999 maan parlamentissa käsitellään 30315: tuottaa lisäksi teollisuustimantteja. lakiehdotusta, joka antaisi hallitukselle mahdolli- 30316: Brasilia on Etelä-Amerikan johtava teollisuus- suuden rajoittaa läänien ja kaupunkien menoja. 30317: maa. Teollisuudesta on kuitenkin kolmasosa ulko- Brasilia on sitoutunut supistamaan v. 2000 julkisen 30318: maalaisten hallussa. Kehittyviä aloja ovat kulku- velkansa 40 %:iin bruttokansantuotteesta. Tavoit- 30319: neuvo-, kone,- sähkö- ja petrakemianteollisuus teen saavuttaminen edellyttäisi em.lakiehdotuksen 30320: sekä laivanrakennus. Maassa on suuria terästehtai- läpimenoa parlamentissa. 30321: ta. Elintarviketeollisuuden tuotteet käytetään lähes 30322: kokonaan maan omaan kulutukseen. Tärkein teol- Argentiina 30323: lisuuden keskittymä on Sao Paulan ja Rio de Argentiina tunnusti Suomen 11.5.1918. Ensimmäi- 30324: Janeiron ympäristössä. Maan sähköstä saadaan nen Suomen lähettiläs saapui Buenos Airesiin jo v. 30325: 90% vesivoimaloista. 1929. Argentiina hoiti Suomen-suhteitaan ensin 30326: Suomen vienti Brasiliaan on kehittynyt suotui- Prahasta ja Kööpenhaminasta sekä Tukholmasta 30327: sasti viiden viime vuoden aikana. Brasilian osuus käsin, ja edustusto perustettiin Helsinkiin v. 1949. 30328: kokonaisviennistämme on kasvanut ja markka- Maatalous on perinteisesti ollut Argentiinan ta- 30329: määräisesti kaksinkertaistunut. Perinteisesti maa louden perusta, mutta sen osuus bruttokansantuot- 30330: on ollut Suomen tärkein kauppakumppani Latina- teesta on vähentynyt. Maa on silti edelleen tärkeä 30331: laisessa Amerikassa. Tuonti Brasiliasta on sen si- elintarvikkeiden viejä. Karjatalous on merkittävä 30332: jaan vähentynyt. Vielä v. 1992 tuonti Brasiliasta oli elinkeino. 30333: 30334: 30335: 69 30336: Argentiina tuottaa myös maakaasua ja öljyä. Chile 30337: Maan suuria vesivoimavaroja on ryhdytty käyttä- Chile tunnusti Suomen 17.6.1919 ja diplomaattiset 30338: mään hyväksi. Teollisuus on keskittynyt Buenos suhteet solmittiin 20.2.1931. Suhteita hoidettiin pit- 30339: Airesin ympäristöön. Tärkeällä sijalla on maata- kään Buenos Airesista käsin, ja vuodesta 1991 30340: loustuotteita jalostava teollisuus. Kone-, kulku- Santiagossa on ollut Suomen edustusto. Chile hoiti 30341: neuvo- ja metalliteollisuus ovat kehittyneet voi- Suomen-suhteitaan aluksi Tukholmasta ja myö- 30342: makkaasti. Maan talouselämän suurimpia ongel- hemmin Oslosta käsin. Helsingissä edustusto on 30343: mia on ollut korkea inflaatio, joka 1990-luvulla on toiminut vuodesta 1990. 30344: onnistuttu saamaan kuriin. (v. 1989 n. 5 000%, v. Puu ja puujalasteet ovat Chilen tärkeitä vienti- 30345: 1994 3,9 %), tosin työttömyyden kasvun kustan- tuotteita. Maan talous perustuu maailman suurim- 30346: nuksella. piin kuparivaroihin, ja Chile onkin kuparin suurin 30347: Suomen viennin arvo on viiden viime vuoden tuottaja. Kaivostyö tuottaa lisäksi rautaa, molyb- 30348: aikana pysytellyt n. 40()-500 Mmk:na, joskin ker- deenia, mangaania, kultaa, hopeaa, lyijyä, sinkkiä 30349: tomusvuonna vienti on hieman kasvanut. Tuonnin ja kivihiiltä. Etelästä saadaan öljyä ja maakaasua. 30350: arvo on samana aikana ollut runsaat 100 Mmk, Tärkeimmät teollisuudenalat ovat elintarvike- ja 30351: kuitenkin kertomusvuonna myös tuonti on kasva- tekstiiliteollisuus, kehittyviä aloja mm. teräs-, kemi- 30352: nut. an- ja sähköteollisuus. 30353: Suomen viennin kasvu liittyy toisaalta Argentii- Suomen vienti Chileen on kaksinkertaistunut 30354: nan talouskehitykseen ja toisaalta siihen, että suo- vuodesta 1994. Prosenttiosuudet kokonaisviennis- 30355: malaiset yritykset ovat entistä kiinnostuneempia tä ovat olleet kuitenkin melko pieniä, 0,2--0,3 %. 30356: Argentiinan markkinoista. Argentiinan talous on Tuonti on myös kasvanut tasaisesti. Sekä tuonnissa 30357: kehittynyt hyvin suotuisasti koko 1990-luvun ajan, että viennissä vuosi 1997 oli huippuvuosi, tosin 30358: erityisesti vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Syitä tuonnin arvo oli 28 Mmk suurempi kuin viennin. 30359: suomalaisyritysten kiinnostuksen kasvuun on ul- Suomen vienti koostuu pääosin metalli- ja kone- 30360: koasiainministeriön mielestä useita. Aasian markki- teollisuudesta (61 %) ja paperista (23 %) sekä ke- 30361: nat ovat taantuneet, joten yritykset ovat etsineet mianteollisuuden tuotteista (8 %). Tuonti Chilestä 30362: uusia markkinoita. Suomen ja Argentiinan presi- taas koostuu pääosin kuparimalmista (85 %). Muita 30363: denttien valtiovierailut liikemiesdelegaatioineen li- tuontitavaroita ovat esim. hedelmät ja vihannekset 30364: säsivät huomattavasti tietoja Argentiinasta. Lisäksi (5 %) sekä viinit (5 %). 30365: vientikeskus on aktiivisesti tiedottanut ja markki- Maiden välinen kauppatase on lähes yksin- 30366: noinut maata suomalaiselle elinkeinoelämälle. omaan riippuvainen kuparin hintakehityksestä 30367: Ulkoasiainministeriön käsityksen mukaan Suo- sekä Outokummun tuontiluvuista. Kauppataseen 30368: men vienti kehittyy ja monipuolistuu jatkossakin. vajeeseen on sen vuoksi ollut mahdotonta vaikut- 30369: Brasilian devalvaation lopullista vaikutusta Argen- taa viime vuosina. Vuonna 1998 Suomen vienti oli 30370: tiinaan ei vielä tiedetä, mutta sen odotetaan heiken- hiukan laskussa, mutta kauppatase oli silti ylijää- 30371: tävän Argentiinan talouskehitystä ainakin jonkin mäinen kuparin hinnan voimakkaan romahtami- 30372: verran. sen vuoksi. Kuparin hinta on laskenut joulukuusta 30373: Keväällä 1999 kuitenkin esiintyi jo varsin suurta 1996 tammikuuhun 1999 peräti 57%. 30374: optimismia siitä, että Argentiina selviää Brasilian Suomen vienti Chileen vastaa ainoastaan 0,5 %:a 30375: kriisistä vain kokonaistuotannon pienellä notkah- Chilen koko tuonnista, joten kasvun varaa on. EU 30376: duksella. Argentiina joutui v. 1995 Meksikon kriisin on yksi Chilen tärkeimmistä kauppakumppaneista, 30377: vuoksi myös melkoisiin paineisiin, mutta selvisi mutta Suomen osuus koko EU:n viennistä Chileen 30378: silloin ilman devalvaatiota. Keväällä 1999 näytti on ainoastaan 3 %. Luku on ulkoasiainministeriön 30379: vallalla olevan yleinen käsitys, että näin käy nytkin. käsityksen mukaan varsin vaatimaton, kun ottaa 30380: Valuuttavaranto on pysynyt varsin korkealla, n. 25 huomioon Chileen vietävien tuotteiden pääasialli- 30381: mrd. USD:na. Argentiinalla on myös valuuttakate- set painopistealat, jotka osuvat hyvinkin yhteen 30382: järjestelmä, jossa jokaista pesoa vastaa dollari maan suomalaisen teollisuuden kanssa. 30383: keskuspankin valuuttavarannossa. Näin Argentii- Chilen telekommunikaatiosektori on monessa 30384: nan halu vaihtaa valuuttansa dollariksi olisi tekni- suhteessa Latinalaisen Amerikan kehittynein. Suo- 30385: sesti helppoa, koska keskuspankin dollarireservit malaisilla teleteknologian yrityksillä onkin hyvät 30386: vastaavat aina liikkeellä olevien pesojen määrää. mahdollisuudet näillä nopeasti kehittyneillä mark- 30387: Argentiina on myös jo pitkään työskennellyt sen kinoilla. Muita mahdollisia aloja voisivat ulko- 30388: puolesta, että koko Latinalaisessa Amerikassa otet- asiainministeriön mukaan olla energia-, ympäristö- 30389: taisiin käyttöön euron tapainen yhteisvaluutta. ja infrastruktuurialat sekä puurakennusteknologia. 30390: 30391: 30392: 70 30393: Peru man puute. Kaivostyö tuottaa teollisuudelle raa- 30394: Peru tunnusti Suomen 23.6.1919, mutta diplomaat- kaöljyä, rautamalmia, bauksiittia ja kivihiiltä. Lisäk- 30395: tiset suhteet solmittiin vasta 25.1.1963. Suomi sulki si tuotetaan mm. kultaa ja timantteja. Teollisuuden- 30396: edustustoosa Limassa v. 1991, ja se avattiin uudel- aloja ovat petrokemianteollisuus sekä rauta-, teräs- 30397: leen helmikuussa 1998. Tuona aikana asioista huo- ja alumiiniteollisuus. Lisäksi valmistetaan mm. lai- 30398: lehti Santiagon edustusto. voja, autoja, tekstiilejä ja elintarvikkeita. Venezuela 30399: Suomen vienti Peruun on ollut hyvin pientä, sen vie raakaöljyä ja öljytuotteita, rautamalmia, kahvia 30400: osuus kokonaisviennistämme on ollut n. 0,1 %. ja kaakaota. 30401: Viennin arvo on vaihdellut, ja se on ollut lasku- Suomen vienti Venezuelaan on ollut arvoltaan 30402: suunnassa vuoden 1996 huippuluvusta, joka sinäl- kuin vienti Peruunkin eli vientimme kokonaisar- 30403: länsä oli vain n. 160 Mmk. Myös tuonti on ollut vosta n. 0,1 %. Tuonnin osuus taas koko tuonnis- 30404: hyvin vähäistä. Kauppatase Perun kanssa on ollut tamme on ollut hiukan alle 0,1 %. Kauppatase on 30405: Suomelle ylijäämäistä. Taloussuhteita on hoidettu ollut Suomelle ylijäämäinen koko tarkastelujakson 30406: virallisten ministeri- ja liikemiesvaltuuskuntien 1994-98. 30407: avulla. Vienti Venezuelaan on viime vuosien ajan kas- 30408: Suomen vienti Peruun on sisältänyt suuria voi- vanut, mutta ulkoasiainministeriö arvelee, että v. 30409: malaitoskoneiden toimituksia, mikä näkyy muu- 1998 alkanut Venezuelan lama taittaa viennin kas- 30410: toksina vientiluvuissa. Vuosina 1999-2000 Outo- vun ja jopa kääntää sen laskuun. Viennin uudel- 30411: kumpu toteuttaa suuren vientikaupan, 500 Mmk:n leenpiristymisen edellytyksiä ovat ministeriön mie- 30412: sulaton Etelä-Peruun. Yksin tämä vientikauppa lestä maan talouden saaminen raiteilleen sekä kas- 30413: johtanee vientilukujen kolmiokertaistumiseen v. vun ja investointien käynnistyminen uudelleen. 30414: 1999-2000. Myös muu vienti vetää varsin hyvin Kestävän pohjan luominen edellyttäisi syvälle käy- 30415: etenkin kaivosalalla, joskin metallien hintojen al- vää talousuudistusta. Painopistealoja, joilla suoma- 30416: haisuus hillitsee kasvua. Paperinvienti, joka oli laisilla viejillä katsotaan olevan parhaat mahdolli- 30417: merkittävää 1970-luvulla, on uudelleen elpymässä. suudet, ovat metsäteollisuuden koneet ja laitteet, 30418: Tehdastoimituksista neuvotellaan. Perussa edustet- kaivosteollisuus, elektroniikka ja instrumentit, ym- 30419: tuina olevien suomalaisten yritysten määrä on kas- päristötekniikka sekä terveydenhuolto. 30420: vanut nopeasti. Vuoden 1999 alussa niitä on n. 30. Suomen tärkeimpiä vientituotteita ovat paperi ja 30421: Tämäkin uskotaan näkyvän lisääntyvänä kauppana pahvi (31 % v. 1997), vilja ja viljavalmisteet (23 %), 30422: lähivuosina. erilaiset koneet ja laitteet (20 %) sekä kemikaalit ja 30423: Perun tärkeimpiä vientituotteita ovat kupari, kemialliset tuotteet kuten lääkkeet (8 %). Tuonnin 30424: kalajauho, kahvi, hopea, öljy ja puuvilla. Tuonti tärkeimmät artikkelit ovat öljy ja hiili (89% v. 1997) 30425: Perusta kasvanee vieläkin nopeammin kuin vienti sekä rauta ja teräs (10 %). 30426: Peruun. Ulkoasiainministeriön käsitys perustuu jo 30427: tehtyihin metallien ostosopimuksiin. Kauppatase Vientikeskusten toiminta 30428: saattaa tällöin kääntyä Perulie ylijäämäiseksi. Suomen Ulkomaankauppaliitto teki v. 1958 aloit- 30429: teen kaupallisten sihteerien saamiseksi ulkomailla 30430: Venezuela sijaitseviin edustustoihimme. Aloitteen pohjalta 30431: Venezuela tunnusti Suomen 18.4.1920 ja diplo- perustettiin v. 1960 ensimmäiset kaupallisten sih- 30432: maattiset suhteet solmittiin 31.3.1954. Aluksi Suomi teerien toimet. Ensimmäiset asemapaikat valittiin 30433: hoiti suhteita Washingtonista ja myöhemmin Li- ilmeisesti melko sattumanvaraisesti. Kaupallisten 30434: masta käsin, ja vasta 1970-luvun lopulla avattiin sihteerien katsottiin toimivan Suomen vienninedis- 30435: edustusto Caracasissa. Samoihin aikoihin Venezue- tämisen tienraivaajina maissa, joissa suomalaiset 30436: la perusti edustuston Helsinkiin, aiemmin suhteita yritykset eivät vielä toimineet. Tämän vuoksi en- 30437: hoidettiin ensin Kööpenhaminasta ja myöhemmin simmäisiksi asemapaikoiksi valittiin Accra, Bang- 30438: Tukholmasta käsin. kok ja Karachi. 30439: Venezuela kuuluu maailman suurimpiin öljyn- Valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarviossa vien- 30440: tuottajiin ja -viejiin. Vuonna 1992 tuotanto oli 121 ninedistämisen hallintoa kehitettiin siten, että kau- 30441: milj. tonnia. Öljyntuotannon rinnalla on pyritty pallisten sihteerien toiminta keskitettiin 1.9.1992 30442: edistämään maataloutta ja teollisuutta. Venezuelan lukien Suomen Ulkomaankauppaliittoon, jolloin 30443: maatalous pyrkii omavaraisuuden turvaamiseen. samalla ulkoasiainministeriön vienninedistämisyk- 30444: Teollisen kehityksen etuina ovat runsas pää- sikkö lakkautettiin. Kaupallisten neuvosten ja kau- 30445: oma, halpa työvoima, edullinen vesivoima ja raaka- pallisten sihteerien tehtävät ja heitä avustava ase- 30446: aineomavaraisuus, vaikeutena koulutetun työvoi- mamaasta palkattu henkilöstö siirrettiin Suomen 30447: 30448: 30449: 71 30450: Ulkomaankauppaliittoon. Tässä yhteydessä teolli- harkita paikallisin voimin toimivia satelliittitoimis- 30451: suussihteerit siirrettiin kauppa- ja teollisuusministe- toja, jotka toimisivat Suomesta lähetetyn kaupalli- 30452: riöstä Teknologian kehittämiskeskukseen (TEKE- sen sihteerin ohjauksessa. Liiton käsityksen mu- 30453: Siin). kaan on myös ilmeistä, että vientikeskuksien uu- 30454: Keväällä 1999 vientikeskuksia on Helsingin toi- delleen avaaminen on ollut oikea-aikaista. 30455: miston lisäksi kaikkiaan 56, ne sijaitsevat 47 maas- Suomen Ulkomaankauppaliitto on parin viime 30456: sa. Liitolla on henkilöstöä 393, joista 143 Helsin- vuoden aikana käynyt läpi laajaa muutosprosessia, 30457: gissä. jonka aikana sen toiminta-ajatus, organisaatio ja 30458: Vientikeskusten toiminta on muuttunut Etelä- hallinto ovat muuttuneet. Muutoksen ilmentymi- 30459: Amerikassa moneen kertaan. Vielä 10 vuotta sitten seksi liitto otti keväällä 1999 käyttöön uuden nimen 30460: kaupallisia sihteereitä oli vain Kolumbiassa ja Ve- ja uuden visuaalisen ilmeen. Uusi nimi on Finpro. 30461: nezuelassa. Uuden toiminta-ajatuksen mukaan Finpron pää- 30462: Vientikeskukset ovat toimineet seuraavasti: määränä on nopeuttaa suomalaisten yritysten kan- 30463: Peru, avattu v. 1973, lakkautettu v. 1986; Argentii- sainvälistymistä ja vähentää siihen liittyviä riskejä. 30464: na, avattu v. 1975, lakkautettu v. 1988 ja avattu Jäljempänä kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- 30465: uudelleen v. 1996; Venezuela, avattu v. 1976, lak- nonalan kertomusosuudessa on laajemmin käsitel- 30466: kautettu v. 1991; Brasilia, toimi vuoteen 1981 asti ty kansainvälistymistä ja markkinointia. 30467: Sao Paulassa ja vuodesta 1989 Brasfliassa, lakkau- Seuraava asetelma kuvaa Finpron läsnäoloa Ete- 30468: tettiin myöhemmin ja avattiin uudelleen v. 1996. lä-Amerikassa ja yleensäkin maailman eri osissa. 30469: Tällä hetkellä vientikeskukset toimivat kolmessa Siitä nähdään, miten vientikeskukset ovat sijoittu- 30470: maassa Argentiinassa, Brasiliassa ja Chilessä. Kaik- neet, kun niitä vertaillaan vientimme kohde-aluei- 30471: ki vientikeskukset ovat muutaman hengen suurui- siin. Asetelmasta ilmenee, että Etelä-Amerikan- 30472: sia, ja niiden toimeksiantotulot olivat Argentiinassa viennin osuus on 1,9% kokonaisviennistämme ja 30473: kertomusvuonna n. 300 000 mk, Brasiliassa n. vientikeskusten kuluista tälle alueelle kohdistuu 30474: 560 000 mk ja Chilessä 200 000 mk. Toimeksianto- 3,6 %:n osuus ja henkilöstöstä 2,6 %. Toisaalta ase- 30475: tulot kattoivat runsaat 20 % kokonaismenoista. telma myös kertoo sen, että Aasiaan suuntautuu 30476: Suomen Ulkomaankauppaliiton mukaan alueel- viennistämme vajaat 10%, mutta henkilöstön ko- 30477: linen kattavuus lienee suurin piirtein riittävä tällä konaismäärästä alueelle on sijoitettu neljännes. 30478: alueella. Nykyisiä vientikeskuksia ei lakkauteta 30479: eikä uusia avata. Jatkossa voidaan liiton mielestä 30480: 30481: Viennin kohdealue Osuus Osuus Finpron Osuus Finpron Vientikeskuksia 30482: kokonaisviennistä kiinteistä kuluista henkilöstöstä 30483: 31.12.1998 30484: % 30485: EU 55,9 39,5 35,7 17 30486: IVY+ Itä-Eurooppa 14,6 11,3 17,0 13 30487: Aasia 9,2 21,8 26.4 14 30488: NAFTA 8,3 11,1 10,2 5 30489: Latinalainen Amerikka 1,9 3,6 2,6 3 30490: Muut 10,1 12,8 8,1 7 30491: Yhteensä 100,0 100,0 100,0 59 30492: 30493: 30494: 30495: EU-jäsenyyden vaikutukset telemaan kauppaa koskevista järjestelyistä kolman- 30496: EU-jäsenenä Suomi noudattaa EU:n yhteistä kaup- sien maiden kanssa. 30497: papolitiikkaa, jossa toimivalta on pääosin komis- Konkreettisena esimerkkinä EU-jäsenyyden 30498: siolla. Etuna siinä ulkoasiainministeriön mielestä eduista ulkoasiainministeriö mainitsee kauppa- ja 30499: on, että EU-jäsenyys selventää kuvaa Suomen teollisuusministeriössä ylläpidettävän rekisterin 30500: kauppapoliittisesta järjestelmästä, koska se on kaupan esteistä kolmansissa maissa. Jäsenmaat 30501: sama kuin usein tunnetumpien ja pitemmän koke- saavat po. tiedot komissiolta ja myös ilmoittavat 30502: muksen Latinalaisessa Amerikassa omaavien EU- selville saamistaan kaupan esteistä komissiolle. 30503: maiden järjestelmä. Etu on myös se, että yhdessä Haitta EU-jäsenyydestä voi ulkoasiainministe- 30504: muiden EU-maiden kanssa Suomi pystyy tehok- riön mielestä olle se, että Suomi saattaa joskus 30505: kaammin ja suuremmalla vaikutusvallalla neuvot- joutua omaksumaan vähemmän liberaalin kauppa- 30506: 30507: 30508: 72 30509: poliittisen asenteen, kuin se yksin olisi voinut Komission esityksen mukaan sopimus sisältäisi 30510: omata. Etelä-Amerikan kohdalla tämä ongelma ei tavaroiden ja palveluiden kaupan asteittaisen va- 30511: kuitenkaan ole tullut esille. Ulkoasiainministeriön pautumisen. Lisäksi se sisältäisi määräyksiä poliitti- 30512: mielestä Suomi voi EU-jäsenenäkin ajaa olennaisil- sesta dialogista sekä institutionaalisesta yhteistyös- 30513: ta osin itsenäisesti omia kaupallisia etujaan. Vien- tä. Keväällä 1999 ei ulkoasiainministeriön mukaan 30514: nin ja muiden kauppasuhteiden edistäminen ta- voitu sanoa vielä, missä muodossa neuvotteluval- 30515: pahtuu lähes täysin bilateraalisesti. Kauppapolitii- tuudet lopulta hyväksytään. Maataloustuotteiden 30516: kassa Suomi voi ottaa viranomaisten kanssa esille tuonnin vapauttaminen komission esityksen mu- 30517: yritystasolla ilmenneitä ongelmia ja pyrkiä vaikut- kaisesti on ulkoasiainministeriön mielestä ongelma 30518: tamaan niiden poistamiseksi. Mikäli ongelmat vaa- useille EU-maille, sillä Mercosur-maiden maata- 30519: tivat muodollisia kauppapoliittisia neuvotteluja, loustuotteet ovat samoja kuin ED-maatalouden 30520: komissio hoitaa ne. tuottamat tuotteet. Erityisesti Ranska on ilmoitta- 30521: nut, ettei se hyväksy tariffien alentamisen sisällyttä- 30522: Mercosur-sopimuksen vaikutukset mistä neuvotteluvaltuuksiin tässä vaiheessa, ts. en- 30523: Euroopan komission esitystä assosiaatiosopimuk- nen kuin Agenda 2000 -prosessin ja WTO:n kier- 30524: sen solmimisesta EY:n ja Mercosur-maiden välille roksen tulokset ovat näkyvillä. 30525: käsiteltiin keväällä 1998 EU:n neuvoston työryh- Mikäli sopimus solmitaan alkuperäisessä esityk- 30526: missä. Pyrkimys on se, että EU-maat pääsisivät sessä esitetyssä muodossa, se tuottaisi ulkoasiain- 30527: sopimukseen ja pystyisivät päättämään komissiolle ministeriön mukaan ongelmia myös Suomen maa- 30528: annettavista neuvotteluvaltuuksista ennen EU:n ja taloudelle joidenkin tuotteiden, esim. naudanlihan, 30529: Latinalaisen Amerikan sekä Karibian maiden huip- viljan ja sokerin osalta. Suomi pyrkii muuttamaan 30530: pukokousta kesäkuussa 1999. ]os aikataulu toteu- neuvotteluohjeita tältä osin. Sopimuksen vaikutus- 30531: tuu, varsinaiset neuvottelut alkavat Suomen pu- ta latinalaisen Amerikan maihin on tässä vaiheessa 30532: heenjohtajuuskaudella. ministeriön mielestä mahdoton arvioida. 30533: 30534: 30535: 30536: 30537: Brasilia on ollut perinteisesti Suomen tärkein kauppa- myös yleinen kiinnostus on kohdistunut metsätalouden 30538: kumppani Latinalaisessa Amerikassa. Viennin kasvulle kehittämiseen. Tästä syystä myös tällä alalla Suomella 30539: on hyvätedellytykset Brasilian nykyisestä talouskriisis- olisi mahdollisuuksia, joita tulisi käyttää hyväksi. 30540: tä huolimatta. Valtiontilintarkastajat korostavat jatku- Latinalaiselle Amerikalla sinällänsä tyypilliset on- 30541: vien vientiponnistelujen tärkeyttä Brasiliassa. Maan gelmat, kuten byrokratia, lahjonta ja demokratian 30542: talouden avautuessa myös Suomella on suuria mah- ohuus eivät vaivaa Chileä. Vaikka maan hyvinvointi on 30543: dollisuuksia erityisesti telekommunikaatio-, ympäris- epätasaisesti jakaantunut ja maalle tärkeä vienti on 30544: tönsuojelu- ja terveydenhuoltoaloilla. hyvin harvojen tuoteryhmien varassa ja painottunut 30545: Argentiina on kuluvalla vuosikymmenellä kokenut jo alhaisen jalostusasteen tuotteisiin, ovat kasvunäkymät 30546: ennen Brasiliasta johtuvaa kriisiä toisenkin kriisin. kuitenkin suotuisat. Tasavallan presidentin vierailun 30547: Vuonna 1995 Meksikon talouden romahdus vaikutti Ar- ansiosta myös suomalainen talouselämä on vihdoin 30548: gentiinan talouteen nyt koettua enemmän. Odotukset kiinnostunut Chilestä, ja vasta nyt on odotettavissa 30549: Argentiinan talouden toipumisesta näyttävät kuitenkin aiempaa suurempia vientiponnisteluja. Se, ovatko suo- 30550: olevan korkealla. Vaikka maan talouskasvu olisikin v. malaiset suuryritykset lähteneet liikkeelle liian myö- 30551: 1999 vain nollatasoa, niin kasvua voi odottaa jo seuraa- hään, jää kuitenkin nähtäväksi. Suomen Etelä-Ameri- 30552: vana vuonna. Talous on vakaalla pohjalla ja maan va- kan-edustustojen eri henkilöiden mielipiteet erosivat 30553: luuttavaranto on pysynyt hyvin korkeana. Ei liene pel- siitä, liittyykö Chile Marcosurin täysjäseneksi vai jääkö 30554: koa myöskään inflaation ryöstäytymisestä. Näin Suo- se liitännäisjäseneksi. Jos Chile liittyisi täysjäseneksi, 30555: men viennille on Argentiinassa kaikki mahdollisuudet lisäisi päätös maan houkuttelevuutta Suomen vienti- 30556: olemassa. Erityisen kiinnostava ala Suomelle on tele- kohteena. Brasilian ja mahdollinen Argentiinan talous- 30557: sektori, jota parhaillaan yksityistetään. Metsäsektori kriisikään eivät ilmeisesti vaikuta Chilen kehitykseen, 30558: on saanut juuri uuden lainsäädännön, minkä johdosta koska maan kauppasuhteet suuntautuvat niin voimak- 30559: 30560: 30561: 73 30562: kaasti Yhdysvaltoihin, Aasiaan ja EU-maihin. Valtionti- nen. Valtiontilintarkastajien mielestä kokonaistilannet- 30563: lintarkastajien mielestä Chilen oloissa suomalaisten taja voimavarojen jakoa tulisi kuitenkin vielä miettiä ja 30564: viejien olisi helppo toimia ja sieltä levittäytyä muualle olla valmis uusiin ratkaisuihin. Tällöin päätösten poh- 30565: Etelä-Amerikkaan. Ongelmana on vain saada suoma- jaksitulisi ottaa ne mahdollisuudet, jotka voitaisiin Suo- 30566: laisetyritykset kiinnostumaan maasta. Tässä tehtäväs- men viennille avata Etelä-Amerikassa uusia vientikes- 30567: sä Suomen vientikeskus ja edustusto ovat keskeisessä kuksia perustamalla ja nykyisiä vahvistamalla. Etelä- 30568: asemassa. Amerikassa on kuitenkin suuret kasvunäkymät ja siellä 30569: Perun olot ovat parantuneet huomattavasti siitä, nykyisin vallitsevat poliittiset olot ja kauppakulttuuri 30570: kun valtiontilintarkastajat kymmenen vuotta sitten ovat sellaisia, joissa suomalaisten olisi helppo toimia 30571: edellisen kerran suorittivat tarkastusmatkan maahan. nykyistä enemmän. Myöskään kielet, espanja ja portu- 30572: Erityisesti turvallisuustilanteessa, mutta myös talous- gali, eivät enää tuottane ylipääsemättömiä ongelmia. 30573: elämässä on tapahtunut muutoksia parempaan suun- Kertomusvuoden jälkeen Suomen Ulkomaankaup- 30574: taan. Perussa on voimakkaasti otettu mallia Chilen ko- paliiton nimi ja toiminta-ajatus ovat muuttuneet. Aiem- 30575: kemuksista, ja taloutta pyritään parantamaan samoilla masta menekin edistämiseen painottuneesta toiminta- 30576: keinoilla. Kuitenkin suomalaisten innostus käydä kaup- tavasta nykyinen Finpro on siirtymässä laaja-alaiseen 30577: paa Perun kanssa on vieläkin heikompaa kuin esimer- yrityskehitystoimintaan. Sen tarkoituksena on lisätä 30578: kiksi Chilen kanssa. Ongelmana on lisäksi se, ettei Pe- yritysten mahdollisuuksia menestyä kiristyvässä kan- 30579: russa ole omaa suomalaista kaupallista sihteeriä, vaan sainvälisessä kilpailussa. Yrityksille suunnatuista eri- 30580: maata hoidetaan Chilestä käsin. Suomella olisi kuiten- tyistuista siirrytään yleiseen yritystoiminnan edellytys- 30581: kin mahdollisuuksia Perussa mm. ympäristönsuojelun ten luomiseen. Valtiontilintarkastajien käsityksen mu- 30582: kehittämisessä. Kehitysyhteistyön painopiste tulisi kaan muutos merkitsee sitä, että vientikeskuksille jää 30583: valtiontilintarkastajien mielestä olla ympäristönsuoje- entistäkin vähemmän aikaa ja mahdollisuuksia tukea 30584: luhankkeissa, joita jo on saatu aikaan ja joiden perus- edustuston kaupallisia tehtäviä. Tällöin siirtyvät edus- 30585: teella on hyvä jatkaa. tustoille vähitellen myös yritysten tarvitsemat erilliset 30586: Vielä kymmenen vuotta sitten Venezuelassa oli kau- vienninedistämistehtävät ja muut yksittäiset tehtävät, 30587: pallinen sihteeri, ja tuolloin valtiontilintarkastajien te- joita ei esim. Finpron toimesta voida Suomesta käsin 30588: kemän tarkastuskäynnin yhteydessä voitiin todeta, että hoitaa. Näiden tehtävien hoitaminen edustustoissa 30589: suomalaisyritysten vientihalukkuus ja -ponnistelut oli- edellyttää, että niillä on sellaista henkilökuntaa, joka 30590: vat lisääntyneet. Silloisesta kehityksestä antaa jonkin- osaa hoitaa tällaisia kysymyksiä. Toinen vaihtoehto on 30591: laisen kuvan se, että vuonna 1985 Suomen vienti Vene- hankkia asiantuntevaa lisähenkilöstöä. Tarkastuskoh- 30592: zuelaan oli yhtä suurta kuin vientimme vuonna 1997. teina olleissa edustustoissa tämä ei ollut ongelma, kos- 30593: Tilanne maassa on kuitenkin 1990-luvun alun jälkeen ka niiden virkamiehillä oli kokemusta ja kiinnostusta 30594: huonontunut. Vaikka poliittinen tilanne on säilynyt va- kauppapolitiikkaan ja vienninedistämistä koskeviin asi- 30595: kaana, taloudellinen tilanne on öljyn hinnan ollessa oihin. Pelkästään henkilöstön kulloiseenkin erityis- 30596: alhaalla koko ajan huonontunut. Maassa vallitsee kui- osaamiseen perustuva järjestelmä on kuitenkin hel- 30597: tenkin hyvin suuri muutosta rve, jota ilmentää presiden- posti haavoittuva. Normaalin virkakierron seurauksena 30598: tin vaalin tuloskin. Jos maan taloudessa tapahtuu pa- edustustoihin voi valikoitua sellaisia virkamiehiä, joi- 30599: rannuksia, myös Suomella on mahdollisuuksia viennin den kokemus on suuntautunut kauppapolitiikan ase- 30600: kasvattamiseen. mesta enemmän sinällänsä tärkeiden valtioiden kah- 30601: Suomen vientikeskukset ovat Etelä-Amerikassa ko- denvälisten suhteiden hoitamiseen tai kulttuuri- ja tie- 30602: keneet monia muutoksia. Tällä hetkellä vientikeskus de kysymyksiin. Näin edustuston toiminnan painopiste 30603: toimii Brasiliassa, Argentiinassa ja Chilessä. Suomen voi päällikön vaihtuessa aina muuttua, vaikka ministeri- 30604: vienti Etelä-Amerikkaan on kokonaisviennistämme pa- öllä tietysti on edustuston toimintasuunnitelmien ja toi- 30605: rin prosentin luokkaa, ja vientikeskusten henkilövoima- mintakertomusten kautta mahdollisuus ohjata edus- 30606: varoista tämän maanosan vientikeskukset ottavat va- tustojen työtä.Viennin edistämiseen liittyviä kysymyk- 30607: jaat kolme prosenttia. On oikein, että voimavaroja koh- siä käsitellään laajemmin jäljempänä kauppa- ja teolli- 30608: dennetaantietyille alueille, ja toisaalta Suomen viennil- suusministeriön hallinnonalan kertomusosuudessa 30609: lä ei ole edes mitään mahdollisuutta levittäytyä kaikki- kohdassa Kansainvälistyminen ja markkinointi. 30610: alle. Näin arvioiden nykytilanne on tarkoituksenmukai- 30611: 30612: 30613: 30614: 30615: 74 30616: Oikeusministeriön hallinnonala 30617: 30618: 30619: 30620: 30621: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkastuk- kiprojekti laati ehdotuksen lainsäädännön uudista- 30622: sen oikeusministeriössä (oikeusministeri Jussi Jär- miseksi, mutta asiaa koskevaa esitystä ei ehditty 30623: ventaus) 3.3.1999 ja Oikeuspoliittisessa tutkimus- antaa v. 1995 valitulle eduskunnalle. Syksyllä 1999 30624: laitoksessa (johtaja Tapio Lappi-Seppälä) on tarkoitus asettaa komitea, jonka tehtävänä on 30625: 12.2.1999. Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat valmistella mm. ehdonalaista vapautamista koske- 30626: ovat oikeusministeriön hallinnonalalla perehtyneet vien säännösten uudistus. Toteutuneet vankeus- 30627: rikosten seuraamusjärjestelmään sekä vankeinhoi- rangaistusta koskevien säännösten muutokset ovat 30628: don ja kriminaalihuollon kehittämiseen. Oikeusmi- Suomessa tällä vuosikymmenellä painottuneet toi- 30629: nisteriöön tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä kä- miin, joiden tavoitteena on ollut ennen kaikkea 30630: siteltiin mm. kertomusvuoden toiminnan tavoittei- vähentää päihdeongelmia rangaistuslaitoksissa. 30631: den saavuttamista, tuomioistuinlaitoksen tulosoh- Saman tyyppisiä lainmuutoksia on hyväksytty 30632: jauksen nykytilaa ja kehittämistä, vankeinhoidon ja myös muissa Pohjoismaissa. 30633: kriminaalihuollon periaateohjelmaa sekä ministe- Rikoksista tuomittavia rangaistuksia ovat van- 30634: riön valmistautumista EU-puheenjohtajuuskau- keus, sakko ja rikesakko sekä yhdyskuntapalvelu. 30635: teen. Tietyissä tapauksissa voi tuomioistuin jättää myös 30636: Hallinnonalan tarkastuksen ja siitä laaditun ker- tuomitsematta rangaistusta, vaikka se toteaa henki- 30637: tomusosuuden valmistelusta on kansliassa vastan- lön syyllistyneen rikokseen. 30638: nut hallintoylitarkastaja Kaj Laine. Valtiontilintar- Vankeustuomio voidaan tietyin edellytyksin 30639: kastajat päättivät kokouksessaan 9.4.1999, että jat- tuomita ehdollisena, jolloin sen täytäntöönpano jää 30640: kovalmistelujen kohteeksi otetaan kertomusta var- riippumaan tuomitun käyttäytymisestä erityisenä 30641: ten rikosten seuraamusjärjestelmän kehittäminen koetusaikana. Ehdollisesti tuomittu nuori, eli hen- 30642: sekä vankeinhoito ja kriminaalihuolto. Kertomus- kilö, joka rikoksen tehdessään on ollut 15 mutta ei 30643: osuus hyväksyttiin valtiontilintarkastajien kokouk- 21 vuotta täyttänyt, voidaan määrätä koetusaikana 30644: sessa 28.9.1999. valvontaan. Erityisesti nuorille rikoksentekijöille 30645: ollaan vielä kehittämässä vaihtoehtoisia rangaistus- 30646: Seuraamusjärjestelmän kehittäminen muotoja. Esimerkiksi vuodesta 1997 on osassa 30647: Suomea kokeiltu alle 18-vuotiaina rikoksensa teh- 30648: 1990-luvulla on Suomessa kehitetty poikkeukselli- neille nuorille uutta rikosoikeudellista seuraamus- 30649: sen paljon seuraamusjärjestelmää. Vuosikymme- ta, nuorisorangaistusta. 30650: nen kuluessa on otettu käyttöön kolme kokonaan Vankeustuomio on joko määräaikainen tai elin- 30651: uutta päärangaistusta, eli yhdyskuntapalvelu (ko- kautinen. Määräajaksi tuomittu vankeusrangaistus 30652: keiluna v. 1991 ja vakituisena v. 1997), yhteisösak- voi olla vähintään 14 päivää ja enintään 12 vuotta. 30653: ko (v. 1995) ja nuorisorangaistus (kokeiluna v. Määräaikaisesta vankeusrangaistuksesta pannaan 30654: 1997). Edellisen kerran uusi päärangaistus otettiin rangaistuslaitoksessa täytäntöön yleensä kaksi kol- 30655: käyttöön v. 1983, kun rikesakkolaki tuli voimaan. masosaa, minkä jälkeen tuomittu pääsee ehdon- 30656: Tätä edeltävä merkittävä uusi päärangaistus oli alaiseen vapauteen. Ensikertalainen voi vapautua 30657: ehdollinen vankeusrangaistus, joka tuli käyttöön v. suoritettuaan puolet rangaistuksesta, nuorisovanki 30658: 1918. suoritettuaan yhden kolmasosan. Ehdonalaisesti 30659: Vankeusrangaistuksen pituutta ja ehdonalaista vapautetuista osa on koeaikanaan valvonnassa 30660: vapauttamista koskevaan lainsäädäntöön ei Suo- (käytännössä runsaat 20% ehdonalaisesti vapautu- 30661: messa ole 1990-luvulla tehty merkittäviä muutok- neista). Elinkaudeksi tuomittu voi päästä vapaaksi 30662: sia. Oikeusministeriön yhteydessä toimiva rikosla- vain presidentin armahduksella. 30663: 30664: 30665: 75 30666: Seuraamusjärjestelmää on kehitetty yhdyskunta- teriön lainvalmisteluosaston julkaisu 1/1996) poh- 30667: seuraamusten suuntaan. Tavoitteena on kustan- jalta oikeusministeriö valmisteli hallituksen esityk- 30668: nuksiltaan nykyistä edullisempi seuraamusjärjestel- sen sakkoa, muuntorangaistusta ja rikesakkoa kos- 30669: mä, joka ehkäisee uusintarikollisuutta vähintään kevien säännösten uudistamisesta (HE 74/1998 30670: yhtä hyvin kuin vankeusrangaistus. Järjestelmän vp). Eduskunta hyväksyi lakiehdotukset helmi- 30671: kehittäminen yhdyskuntaseuraamusten suuntaan kuussa 1999 ja lait (550-558/1999) tulevat voimaan 30672: on perusteltua myös siitä syystä, että yhdyskunta- 1.10.1999. 30673: seuraamusten suorittamisesta ei tuomitulle aiheu- Rikoslain kokonaisuudistuksen yhteydessä on 30674: du samanlaisia haittoja kuin vankeusrangaistuksen uudistettu myös rikoslain eri lukujen menettämis- 30675: suorittamisesta. Yhdyskuntaseuraamuksia voi jat- seuraamus- eli konfiskaatiosäännöksiä. Uudistuk- 30676: kossa kehittää uusiksi, vankeudelle vaihtoehtoisik- sista huolimatta sääntely on rikoslaissa vielä 30677: si seuraamuksiksi, jotka hidastavat tietä ehdotto- oikeusministeriön mielestä jonkin verran hajanais- 30678: miin vankeusrangaistuksiin, ja toisaalta aiempaa ta ja epäyhtenäistä, ja konfiskaatiota koskevia sään- 30679: tiiviimpien valvontaohjelmien avulla voidaan ai- nöksiä löytyy myös erityislainsäädännöstä. Säänte- 30680: kaistaa ehdonalaista vapauttamista vankilasta. lyn yhtenäistämiseksi on tarkoitus lisätä rikoslakiin 30681: Uusia seuraamusmuotoja etsittäessä ja nykyisten menettämisseuraamuksia koskeva luku ja uudistaa 30682: seuraamusten sisältöä kehitettäessä kiinnitetään tarpeellisilta osin myös erityislainsäädännön kon- 30683: ministeriön mukaan huomiota myös siihen, miten fiskaatiosäännökset. Tätä koskeva hallituksen esi- 30684: rikoksentekijä ottaa sosiaalisesti vastuuta tekemäs- tys voitaneen ministeriön mukaan antaa eduskun- 30685: tään rikoksesta. Huomiota kiinnitetään myös uhrin nalle v. 1999. 30686: korvausoikeuden vahvistamiseen. Sovittelujärjes- 30687: telmiä tuetaan ja rohkaistaan kytkemättä niitä kui- Seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa 30688: tenkaan osaksi rangaistusjärjestelmää. Seuraavasta asetelmasta ilmenee tuomioiden ja- 30689: Sakkojärjestelmän uudistusta on valmisteltu osa- kautuminen rangaistuslajeihin alioikeuksissa v. 30690: na rikoslain kokonaisuudistusta. Oikeusministe- 1993-98. 30691: riölle v. 1996 luovutetun mietinnön (Oikeusminis- 30692: 30693: 30694: 30695: Vuosi Tuomitsematta Sakko Ehdollinen Yhdyskunta- Ehdoton Yhteensä 30696: jätetty vankeus palvelu vankeus 30697: kpl % kpl o/o kpl % kpl % kpl % kpl % 30698: 1993 1 427 2,1 41161 61,5 14 249 21,3 563 0,8 9 563 14,3 66 963 100 30699: 1994 1 398 2,2 38 856 62,3 12 933 20.7 1 487 2.4 7 699 12,3 62 373 100 30700: 1995 1 425 2,3 38 020 60,7 13 624 21,8 2 803 4,5 6 754 10,8 62 626 100 30701: 1996 1 266 2,1 36 323 60,5 13 039 21.7 3 277 5,5 6101 10,2 60 006 100 30702: 1997 1 336 2,3 35 111 59,6 12 947 22,0 3 534 6,0 5 967 10,1 58 895 100 30703: 1998 967 1,7 33 889 58,0 12 943 22,2 3 957 6,8 6 642 11.4 58 398 100 30704: 30705: 30706: 30707: 30708: Sakko on yleisin rangaistus. Sakkorangaistuksia sillä on kansainvälisestikin ajatellen vankka sija 30709: määrätään vuosittain n. 300 000 ja suurin osa mää- Pohjoismaiden ja muiden Euroopan valtioiden ran- 30710: rätään rangaistusmääräysmenettelyssä liikenneri- gaistusjärjestelmissä. 30711: koksista. Rikesakkojen määrä on vuosittain n. Seuraava asetelma osoittaa ehdollisesti rangais- 30712: 60 000. tujen ja valvontaan asetettujen nuorten määrän v. 30713: Vielä 1970-luvulla väestöön suhteutettu vanki- 1993-98 sekä valvonnan päättymisen syyt. 30714: määrämme oli läntisen Euroopan korkeimpia ja 30715: kaksinkertainen muihin Pohjoismaihin verrattuna. 30716: Vuosi Vuoden Valvonta Koetusaika Ehdollinen 30717: Vankilukumme on siitä puolittunut, ja olemme nyt aikana vai- 1akka utettu päättynyt rangaistus 30718: pohjoismaisella tasolla. vonnassa täytäntöön 30719: Ehdollisen rangaistuksen käytössä ei ole 1990- 1995 3 394 230 724 28 30720: luvulla tapahtunut merkittäviä muutoksia. Ehdolli- 1996 3 252 260 765 15 30721: nen rangaistus on jo pitkään ollut yksi keskeisim- 1997 3 097 204 746 29 30722: mistä vaihtoehdoista ehdottomalle vankeudelle, ja 1998 2 851 217 711 21 30723: 30724: 30725: 30726: 76 30727: Ministeriön mukaan ehdollisesti rangaistujen Kuten asetelmasta ilmenee, määrätään nykyään 30728: nuorten valvonta toimii yleisesti ottaen melko hy- vuosittain vajaat 1 000 henkilöä valvontaan. Kun 30729: vin, ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutki- ehdonalaisesti vapautuneiden lukumäärät ovat las- 30730: muksen mukaan näyttäisi siltä, että merkittävällä keneet 1990-luvulla n. 30%, on valvontaan määrät- 30731: osalla nuoria rikoksentekijöitä rikosura katkeaa tyjen osuus samalla kasvanut 15 %:sta 22 %:iin. 30732: ensimmäiseen ehdolliseen rangaistukseen. Kriminaalihuoltoyhdistys kerää tiedot siitä, 30733: Seuraavassa asetelmassa tarkastellaan vielä eh- kuinka moni valvonnassa olevista, ehdonalaisesti 30734: donalaista vapautta ja siihen liittyvää valvontaa v. vapautetuista vuosittain menettää ehdonalaisen 30735: 1993-97. vapautensa. Tuomioistuintilastosta vuorostaan nä- 30736: kee, kuinka moneen päärikosperusteiseen rangais- 30737: 1993 1994 1995 1996 1997 tukseen on liitetty määräys aikaisemman ehdon- 30738: alaisen vapauden menettämisestä. Seuraava asetel- 30739: Kaikki vankilasta 30740: vapautuneet 5 999 5 544 4 682 4 455 3 856 ma osoittaa ehdonalaisen vapautensa menettänei- 30741: ehdonalaisesti 5 936 5 445 4 616 4 326 3 762 den määrän v. 1993-98. 30742: valvontaan 925 931 839 845 813 30743: valvonnassa,% 16 17 18 20 22 30744: Valvonnassa 30745: vuoden alussa 1 223 1 250 1 290 1153 1148 30746: 30747: 30748: 1993 1994 1995 1996 1997 1998 30749: Päärikostuomion mukaan 2 109 1 805 1 764 1 607 1 517 1 513 30750: Valvonnassa olevista 275 260 331 286 244 281 30751: 30752: 30753: 30754: 30755: Yhdyskuntapalvelua ja nuorisorangaistusta kos- eron hyväksyttävän ja hylättävän käyttäytymisen 30756: keva tilastoaineisto esitetään jäljempänä erikseen. välillä. Tämä ei kuitenkaan saa ministeriön mielestä 30757: estää liittämästä yhteiskunnan moitteeksi miellettä- 30758: Seuraamusjärjestelmän vaikuttavuus ja kehittä- vään rangaistukseen kuntouttavia elementtejä, joil- 30759: mistarpeet la edistetään tekijän tulevaa sosiaalista selviytymis- 30760: Tarkasteltaessa seuraamusjärjestelmän vaikutta- tä. Rikoslainsäädännön yleisestävän vaikutuksen 30761: vuutta joudutaan pohtimaan toisaalta rangaistusten toteutumisen keskeisiä ehtoja ovat niin ikään lain 30762: yleisestävyyttä, eli rangaistusten vaikutusta yhteis- sisällöllinen selkeys, laista tiedottaminen sekä lain 30763: kunnan jäseniin yleensä, ja toisaalta erityisestävyyt- tehokas voimaan saattaminen yhdessä riittävän 30764: tä, eli rangaistuksen vaikutusta tuomittuun henki- korkean kiinnijäämisriskin kanssa. 30765: löön itseensä. Rangaistusten välitön kyky muuttaa tuomitun 30766: Rikoslaki ja sen rangaistusjärjestelmä täyttää käyttäytymistä (erityisestävä vaikutus) on ministe- 30767: ohjaus- ja suojatehtävänsä ennen kaikkea ran- riön mukaan sen sijaan osoittautunut yleisesti odo- 30768: gaistuksen yleisestävän vaikutuksen avulla. Krimi- tettua heikommaksi. Rangaistusten käyttöä ei juuri- 30769: nologia ja rikosoikeustutkimus painottavat oikeus- kaan voi perustella tarkoituksin muuttaa niiden 30770: ministeriön lausunnon mukaan yhä laajemmin kohteeksi joutuva entistä paremmaksi ihmiseksi. 30771: yleisestävyyden välillistä, asenteita luovaa ja vah- Tämä pätee erityisesti laitosrangaistuksiin. Milloin 30772: vistavaa vaikutusta. Sen mukaan rikoslain toimi- laitosrangaistuksia joudutaan (yleisestävistä syistä) 30773: vuus yhteiskuntarauhan ylläpitäjänä perustuu en- käyttämään, on luonnollisesti syytä järjestää täytän- 30774: nen muuta siihen, että ihmiset kokevat normiston töönpanon sisältö sellaiseksi, ettei tuomio vaikeuta 30775: omakseen, kunnioittavat ja arvostavat sen sisältöä rangaistun tulevaa sosiaalista selviytymistä, vaan 30776: ja pitävät sitä sellaisenaan seuraamisen arvoisena. mahdollisuuksien mukaan tukee tuomittua hänen 30777: Järjestelmää kohtaan tunnettu luottamus, legitimi- pyrkimyksissään rikoksettomaan elämään. 30778: teetti ja normiston hyväksyntä on keskeinen rikos- Näistä lähtökohdista suomalainen rangaistusjär- 30779: lain tehokkaan toiminnan ehto. Perusvaatimuksiin jestelmä- ja kriminaalipolitiikkamme laajemmin- 30780: myös kuuluu, että rangaistusuhat heijastavat riittä- kin - kestää ministeriön mielestä varsin hyvin 30781: vän tarkasti eri tekojen vakavuutta ja siinä olevia kansainvälisen vertailun. Tästä syystä rangaistusjär- 30782: eroja. Yleisestävyyden saavuttaminen myös edel- jestelmään ei ole suunnitteilla mitään suuria muu- 30783: lyttää, että rikoslain rangaistukset tekevät selvän toksia. 30784: 30785: 30786: 77 30787: Nykyisen seuraamusjärjestelmän käytännön on- myös nuoriin, on perusteltua seuraamusjärjestel- 30788: gelmakohdista ministeriö nimeää lausunnossaan män kehittämistyössä pyrkiä aiempaa ponnek- 30789: seuraavat neljä: kaammin ratkaisuihin, jotka nykyistä paremmin 30790: 1. 1970-luvulla sosiaalitoimen ja rikosoikeuden ottavat huomioon nuorten rikoksentekijöiden eri- 30791: välillä omaksuttiin työnjako, jonka mukaan yleinen tyispiirteet ja -tarpeet. Muutosta tässä merkitsi nuo- 30792: kunnallinen sosiaalitoimi huolehtii myös erityisryh- risorangaistuskokeilu. Sen antamat kokemukset 30793: mien tarpeista, mukaan lukien vapautuvien van- tarjoavat pohjaa kehittää myös ehdolliselle rangais- 30794: kien jälkihuolto-ja tukitoimet. Voimakkaasti kehit- tukselle sekä siihen liittyvälle vaivonnalle uutta ja 30795: tyvän hyvinvointivaltion ja kasvavan sosiaalisekto- toimivampaa sisältöä. Nytkin käytössä olevassa 30796: rin suojissa olikin ehkä helppo luottaa siihen, että muodossaan ehdollinen rangaistus toimii valta- 30797: kehittyvä sosiaalitoimi huolehtii kaikista yhteiskun- osassa tapauksia juuri sellaisena varoituksena, jol- 30798: nan marginaaliryhmistä. Myöhempi sosiaalijärjes- laiseksi se alun alkaen on tarkoitettukin. 30799: telmien kehitys on osoittanut, ettei näin ole käynyt. Kriminaalihuoltoyhdistykseltä saadun lausun- 30800: Viime vuosina eri ongelmaryhmille suunnattavat non mukaan seuraamusjärjestelmän kehitys on 30801: mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat päinvastoin näkynyt käytännössä yhdyskuntapalvelun ennalta 30802: kaventuneet entisestään. Rikoksentekijöiden eri- arvaamattoman voimakkaana käyttönä, mikä on 30803: tyistarpeita ei enää tulisi ministeriön selvityksen aiheuttanut voimavarojen puutteessa muun kri- 30804: mukaan jättää yleisen sosiaalitoimen varaan. Ri- minaalihuollon kehittämisen pysähtymisen tai hi- 30805: koksentekijöiden sosiaaliseen selviytymiseen sekä dastumisen. Seuraamusjärjestelmän painopisteen 30806: vapautuvien vankien jälkihuoltoon olisi kiinnitettä- siirtäminen yhdyskuntapalvelun suuntaan edellyt- 30807: vä huomiota aiempaa enemmän myös valtiollisten tää lausunnon mukaan käytännössä myös voima- 30808: kontrolli- tai tukijärjestelmien avulla. varojen uudelleen kohdentamista, mitä ei ole aina- 30809: 2. Yhä suurempi osa vankeusrangaistukseen kaan riittävässä määrin tehty. 30810: tuomituista kärsii päihde- ja huumeongelmista. Kriminaalihuoltoyhdistyksestä saadussa lausun- 30811: Nämä ongelmat ovat niin suuria, että ne leimaavat nossa korostetaan, että käytäntö esim. päihdehuol- 30812: paikoin koko täytäntöönpanojärjestelmää ja ovat lon palvelujen järjestämisestä vankeusaikana ei 30813: johtaneet esim. vankiloiden ns. huumeettomien toimi, ellei valtion ja kuntien välinen rahoitusvas- 30814: yksiköiden perustamiseen. Päihdeongelma vaatii tuu ole yksinkertaisen selvästi määritelty. Valtion 30815: huomiota myös vankeusrangaistuksen täytäntöön- tulisikin vastata jokseenkin kaikista vankien ran- 30816: panon sisällön suunnittelussa. Vuonna 1998 anne- gaistusajan kustannuksista, vaikkakin tämä on vas- 30817: tun esityksen (HE 10/1998 vp) mukaisesti vankeus- toin ns. normaaliusajattelua. Lausunnossa tode- 30818: rangaistuksen täytäntöönpanon yhteyteen on luotu taan, että vastaava epäselvä tilanne kuntien ja 30819: mahdollisuus suorittaa osa rangaistuksesta päihde- valtion vastuusta on yhdyskuntaseuraamusten toi- 30820: huoltolaitoksessa. Tätä koskeva laki (364/1999) tuli meenpanossa. Nyt se näkyy suhteellisen vähän 30821: voimaan 1.6.1999. Lisäksi on tarpeen jatkossa sel- varsinaisen hoidon järjestämisessä, mutta kun sopi- 30822: vittää mahdollisuudet liittää nykyiseen rangaistus- mushoito otetaan rangaistusjärjestelmään eikä hoi- 30823: järjestelmään erillinen sopimushoitoseuraamus. don kustannusvastuuta ole selkeästi määritelty val- 30824: 3. Toinen ryhmä, joka tarvitsee hoidollisten tiolle, uhkaa seuraamus jäädä kuolleeksi kirjaimek- 30825: näkökohtien huomioonottamista, on erilaisista si. 30826: psyykkisistä häiriöistä kärsivät. Seuraamusjärjestel- Seuraamusjärjestelmän kehittämisessä rikok- 30827: mä ei ole riittävässä määrin ottanut huomioon sentekijöiden erityistarpeita ei saa enää jättää sosi- 30828: syyntakeettomuuden ja syyntakeisuuden rajamailla aalitoimen varaan. Lausunnon mukaan varsinkin 30829: olevan rangaistujen ryhmän hoidollisia erityistar- vankilasta vapautuvalla on usein suuri henkisen 30830: peita. Mielisairautta lievemmistä psyykkisistä häi- tuen ja konkreettisen avun tarve. Yksinkertaisim- 30831: riöistä kärsivien (myös alentuneesti syyntakeisten) millaan ja samalla usein vaikeimmillaan tilanne 30832: vankeusrangaistukset pannaan täytäntöön ilman kärjistyy asumisessa. Kyse ei ole vain asunnosta 30833: erityistä hoito-ohjelmaa siitä huolimatta, että psy- vaan asumisen tukemisesta, ja joskus yhteiskunnan 30834: kiatrisen hoidon tarve useissa tapauksissa on mitä turvallisuudenkin kannalta tärkeästä valvonnasta. 30835: ilmeisin. Lausunnossa tuodaankin esille ajatus koevapaus- 30836: 4. Meillä myös nuoriin sovelletun työnjakomal- järjestelmän kehittämisestä tukemaan pitkiin van- 30837: lin mukaan rikosoikeus huolehtii rankaisemisesta, keusrangaistuksiin tuomittujen vapautumista. 30838: kun taas sosiaalistavista ja nuorta tukevista toimista Tämä voisi tarkoittaa vapautumista muutamia kuu- 30839: vastaavat sosiaaliviranomaiset Kun rikosoikeudel- kausia tavanomaista aiemmin, jos vapautuva sitou- 30840: lista järjestelmää kuitenkin joudutaan soveltamaan tuu hyvin tiukkoihin ehtoihin. 30841: 30842: 30843: 78 30844: Erityisesti yhdyskuntapalvelusta Vähäisiinkin palveluehtojen rikkomisiin reagoi- 30845: Yhdyskuntapalvelun käyttöön ottamisessa oli pää- daan välittömästi kuulemaila tuomittua ja antamal- 30846: tavoitteena saada aikaan ehdottomalle vankeus- la hänelle tarpeen mukaan asiasta kirjallinen huo- 30847: rangaistukselle vaihtoehtoinen seuraamus. Tämä mautus. Kriminaalihuoltoyhdistys on myös jatku- 30848: tavoite on oikeusministeriön mukaan epäilyksettä vasti noudattanut sitä periaatetta, että tuomitulle ei 30849: saavutettu. Vuonna 1998 aloitettiin yhteensä 3 762 ilman painavaa syytä anneta useampia kuin yksi 30850: yhdyskuntapalvelutuomion täytäntöönpano. Suu- kirjallinen huomautus, vaan palveluehtojen rikko- 30851: rella todennäköisyydellä näistä yli 90% on tuomit- minen viedään syyttäjän harkittavaksi. Aluetoimis- 30852: tu ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta, kuten toissa suoritettujen tarkastusten perusteella on mi- 30853: on ollut tarkoituskin. Yhdyskuntapalvelutuomioi- nisteriön mukaan todettavissa, että toimeenpanon 30854: den määrä ylittää selvästi ne arviot, joita lainsää- valvonnassa on noudatettu aiemman kaltaista tiuk- 30855: däntöä valmisteltaessa tehtiin. Ilman yhdyskunta- kaa linjaa. 30856: palvelua vankiloissa olisi ministeriön arvion mu- Toiseksi yhdyskuntapalveluun tuomittujen 30857: kaan päivittäin 300-350 vankia nykyistä enem- päihdeongelman käsittelyyn on kiinnitetty erityistä 30858: män. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen arvion huomiota. Päihdeongelman vakavuus paljastuu 30859: mukaan vankiluku voisi olla jopa 400-500 vankia usein yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvitystä 30860: nykyistä suurempi. laadittaessa tai toimeenpanon kuluessa, kun palve- 30861: Yhdyskuntapalvelun toimintaperiaatteita ilmen- luaikataulun täsmällisen noudattamisen vaatimus 30862: tävät ministeriön mielestä jossakin määrin seuraa- tuo ongelman esiin. Liikennejuopumuksesta tuo- 30863: muksen toimeenpanosta vastaavalle Kriminaali- mittujen suuri osuus yhdyskuntapalvelua suoritta- 30864: huoltoyhdistykselle asetetut tulostavoitteet Yhtenä vista on tehnyt perustelluksi erityisen ohjelman 30865: tavoitteena on toimeenpanon joutuisuus. Palvelun valmistamisen tälle ryhmälle. Kriminaalihuoltoyh- 30866: tulisi alkaa viimeistään kuukauden kuluessa siitä, distys ja Liikenneturva ovat yhdessä valmistelleet 30867: kun tuomittu on määrätty ilmoittautumaan Kri- alkoholia ja liikennettä käsittelevän viisituntisen 30868: minaalihuoltoyhdistyksen aluetoimistossa palve- liikenneturvallisuusjakson. Sen käyttöä laajenne- 30869: lun aloittamista varten. Tämä tavoite on täyttynyt taan vuoden 1999 kuluessa kaikkiin Kriminaali- 30870: suhteellisen hyvin, sillä tavoiteajassa on pysytty yli huoltoyhdistyksen aluetoimistoihin. 30871: 70 %:ssa tapauksista. Viivästymisen syyt ovat olleet Kolmas toimintaperiaate liittyy uusintarikolli- 30872: usein sellaisia, ettei viivästymistä ole voitu välttää suuteen. Kaikkien yhdyskuntaseuraamusten toi- 30873: (tuomittu on esim. ollut suorittamassa vankeusran- meenpanon tavoitteena on uusintarikollisuuden 30874: gaistusta tai asevelvollisuutta). vähentäminen. Yhdyskuntapalvelun osalta asiaa 30875: Toinen selkeä tulostavoite on, että yhdyskunta- on selvitetty vankeinhoito-osaston tutkimuksessa 30876: palvelun aloittaneista vähintään 85% suorittaisi (Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston julkai- 30877: palvelun loppuun. Vuonna 1998 palveluehtojen suja 2/1999), jossa on seurattu yhdyskuntapalve- 30878: rikkomisen vuoksi tuomioistuin muunsi vankeu- luun v. 1991-92 tuomittujen uusintarikollisuutta 30879: deksi 513 yhdyskuntapalvelurangaistusta, mikä on viiden vuoden aikana. Vertailuryhmänä ovat sa- 30880: 14 o/o aloitetuista palveluista. maan aikaan muualla kuin yhdyskuntapalvelun 30881: Mainittujen tulostavoitteiden lisäksi yhdyskunta- kokeilualueilla enintään kahdeksan kuukauden 30882: palvelun toimeenpanossa on ministeriön mukaan vankeusrangaistukseen tuomitut. Tutkimuksen 30883: noudatettu kolmea toimintaperiaatetta: mukaan yhdyskuntapalvelun jälkeen uusintarikol- 30884: Ensinnäkin toimeenpanon valvonnan tulee olla lisuus on jonkin verran vähäisempää kuin vankeus- 30885: riittävän tiivistä, ja rikkomuksiin ja laiminlyönteihin rangaistuksen jälkeen. Yhdyskuntapalvelu näyttäi- 30886: on reagoitava välittömästi ja johdonmukaisesti. Jo- si tutkimuksen mukaan olevan erityisen sopiva 30887: kaisen palvelukerran toteutuminen kontrolloidaan seuraamus niille tuomituille, joilla ei ole aiempia 30888: vähintään soittamalla palvelupaikan yhdyshenki- vankilakokemuksia tai ehdottomia vankeustuo- 30889: lölle palvelutuntien aikana. Lisäksi palvelupaikalle mioita. 30890: tehdään henkilökohtaisia käyntejä. Kaukana Kri- Tutkimuksen tekijä on lisäksi painottanut, että 30891: minaalihuoltoyhdistyksen toimipaikoista sijaitse- yhdyskuntapalvelu sisältää vähemmän tuomitun 30892: villa palvelupaikoilla, esim. Lapissa, käydään aina elämää vaurioittavia aineksia kuin vankeusrangais- 30893: palvelun alussa ja lopussa sekä vähintään kerran tus, ja se on myös yhteiskunnan kannalta vankeutta 30894: kuukaudessa, tarvittaessa useammin. Kriminaali- taloudellisempi vaihtoehto. Se lisää rikoksenteki- 30895: huoltoyhdistyksellä on myös eräillä paikkakunnilla jöiden kontakteja lähiyhteisön jäseniin ja auttaa 30896: sivutoimiset asiamiehet, jotka pitävät tiivistä yhteyt- näitä asennoitumaan realistisemmin rikollisuuteen. 30897: tä palvelupaikkoihin. Tutkijan mielestä näihin tekijöihin on myös syytä 30898: 30899: 30900: 79 30901: kiinnittää huomiota arvioitaessa yhdyskuntapalve- Pysyvä yhdyskuntapalvelulaki (1055/1996) tuli 30902: lun tarkoituksenmukaisuutta. voimaan vuoden 1997 alussa. Vuonna 1997 ran- 30903: Suoraan laista ilmenevä vaatimus yhdyskunta- gaistuslajin valintakäytäntö käräjäoikeuksissa oli 30904: palvelun toimeenpanolle on se, että kaikille yhdys- yhtenäisempi kuin edellisenä vuonna. Vain neljäs- 30905: kuntapalveluun tuomituille tulee löytää palvelu- sä käräjäoikeudessa yhdyskuntapalveluun tuomit- 30906: paikka. Tämäkin vaatimus on onnistuttu täyttä- tujen prosenttiosuus jäi alle 35:n. Alimmillaan 30907: mään, vaikka se on yksittäistapauksissa vaatinut osuus oli 28 %. Erot ovat tasaantuneet myös ylä- 30908: ponnistelua. päässä. Vuonna 1997 70 o/o:n taso ylittyi enää kah- 30909: Kriminaalihuoltoyhdistykseltä saadun lausun- dessa käräjäoikeudessa ja 65 o/o:n rajakin yhteensä 30910: non mukaan tulevaisuudessa on harkittava, olisiko vain neljässä. Suurin prosenttiosuus oli myös jon- 30911: nyt yksityiset yritykset, kuten sosiaalialan uudet kin verran alentunut, 73 o/o:sta v. 1996 vuoden 1997 30912: palveluyritykset, tiukasti poissulkevaa palvelupaik- 70,8 o/o:iin. 30913: kavaatimusta väljennettävä. Samalla on harkittava, Oikeuskäytäntö on siis ministeriön mukaan 30914: voisiko Kriminaalihuoltoyhdistys, vastoin nykyistä muuttunut yhdenmukaisemmaksi yhdyskuntapal- 30915: periaatetta, itse toimia joissakin tapauksissa palve- velun vakiintuessa normaaliksi osaksi seuraamus- 30916: lupaikkana tai ainakin johtaa palvelussa olevan järjestelmää. Osansa tilanteen parantumisessa on 30917: työtä. ollut myös v. 1997 voimaan tulleella rangaistuslajin 30918: Kokeiluvaiheessa (v. 1991-96) yhdyskuntapal- valintasäännöksellä. Oikeusministeriö seuraa oikeus- 30919: velulaissa asetettiin uudelle seuraamukselle yleiset käytännön yhdenmukaisuutta myös vastaisuudessa. 30920: käyttöedellytykset Seuraamus voitiin tuomita enin- Yhdyskuntapalveluun tuomitsemisen prosentti- 30921: tään kahdeksan kuukauden pituisen ehdottoman osuuksien eroille on ministeriön mielestä myös 30922: vankeusrangaistuksen sijasta. Laissa ei tuomioistui- hyväksyttäviä syitä. Tällaisia ovat esim. erot rikolli- 30923: mille annettu tarkempia ohjeita rangaistuslajin va- suuden rakenteessa ja rikoksentekijöiden henki- 30924: linnasta. Laissa ei kerrottu, millä perusteilla tulisi töissä. Niissä tuomioistuimissa, joissa huumerikos- 30925: tuomita yhdyskuntapalveluun ja millä vankeuteen ten ja huumeongelmaisten rikoksentekijöiden 30926: silloin, kun yleiset edellytykset yhdyskuntapalve- osuus on suuri, yhdyskuntapalvelun käyttö jää 30927: luun tuomitsemiselle täyttyvät. Kysymys jätettiin vähäisemmäksi kuin muualla. Joissakin käräjäoi- 30928: laissa ratkaisematta, jotta oikeuskäytäntö voisi ko- keuksissa puolestaan saattaa olla niin vähän muun- 30929: keilun aikana itse hakea niitä perusteita, joiden tokelpoisia tuomioita, että yhdyskuntapalveluun 30930: mukaan ratkaisu tulisi tehdä. tuomittujen prosenttiosuus voi sattuman vuoksi 30931: Kokeilulain voimassa ollessa tuomioistuinkäy- joko nousta hyvin korkeaksi tai jäädä erittäin mata- 30932: täntö hajautui melkoisesti sen suhteen, kuinka laksi. Esimerkkinä voidaan mainita eräs käräjäoi- 30933: suuri osa muodolliset edellytykset täyttävistä ran- keus, jossa yhdyskuntapalveluun tuomittujen pro- 30934: gaistuksista annettiin yhdyskuntapalveluna. Vuon- senttiosuus v. 1996 oli 100. Tässä tuomioistuimessa 30935: na 1994 yhdyskuntapalvelun osuus kaikista muun- molemmat syytetyt, jotka oli mahdollista tuomita 30936: tokelpoisista tuomioista oli useissa käräjäoikeuk- yhdyskuntapalveluun, myös tuomittiin siihen. Täy- 30937: sissa alle 10 o/o ja alimmillaan n. 5 %. Ylimmillään delliseen yhdenmukaisuuteen prosenttiosuuksissa 30938: vastaava luku oli samana vuonna muutamassa ei oikeusministeriön mielestä koskaan päästä, eikä 30939: käräjäoikeudessa 65 o/o:n luokkaa. Kokeilun vakiin- sitä ole syytä tavoitellakaan. 30940: tuessa erot kaventuivat. Vuonna 1996 alin yhdys- 30941: kuntapalveluiden osuus oli yli 20 %, kun ylimmät Erityisesti nuorisorangaistuskokeilusta 30942: osuudet (neljässä käräjäoikeudessa) ylittivät jonkin Suomessa otettiin käyttöön täysin uusi rikosoikeu- 30943: verran 70 %. Tässä tilanteessa säädettiin pysyvä laki dellinen seuraamus, nuorisorangaistus, 1.2.1997. 30944: yhdyskuntapalvelusta, ja nyt rangaistuksen valintaa Uutta nuorisorangaistusta kokeillaan ehdollisen 30945: ehdottoman vankeuden ja yhdyskuntapalvelun rangaistuksen täydentäjänä seuraamusvalikoimas- 30946: välillä ohjataan suoraan laissa. Voimassa olevan sa, eikä sillä näin ollen ole tarkoitus korvata ehdol- 30947: lain mukaan yhdyskuntapalveluun tuomitseminen lista rangaistusta kokonaan tässäkään ikäryhmässä. 30948: on pääsääntö. Silloin, kun yhdyskuntapalvelun Nuorisorangaistus on tarkoitettu käytettäväksi vain 30949: muodolliset edellytykset täyttyvät, vankeuteen tuo- siihen ryhmään nuoria rikoksentekijöitä, jolle ri- 30950: mitaan vain niissä tapauksissa, joissa yhdyskunta- kosten tekemisestä on tullut elämäntapa. Muilla 30951: palveluun tuomitsemiselle on laissa tarkoitettu kuin rikoskierteeseen joutuneilla nuorilla perintei- 30952: este. Uuden säännöksen tavoitteena oli edelleen nen rikosoikeudellinen seuraamusvalikoima tun- 30953: yhdenmukaistaa rangaistusten valinnan oikeus- tuu ministeriön arvion mukaan edelleen toimivan 30954: käytäntöä. kohtalaisen hyvin. 30955: 30956: 30957: 80 30958: Nuorisorangaistusta kokeillaan kolmen vuoden Nuorisorangaistuskokeilu on ministeriön arvion 30959: ajan (v. 1997-99) seitsemän käräjäoikeuden tuo- mukaan käynnistynyt hitaasti. Nuorisorangaistuk- 30960: miopiirissä. Kokeilualueina ovat Espoo, Helsinki, sen käyttö on edelleen arvioitua vähäisempää ja 30961: Joensuu, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa. Nuo- jakaantuu hyvin epätasaisesti kokeilualueeseen 30962: risorangaistus koostuu kahdesta osasta: nuoriso- kuuluvien tuomiopiirien kesken. 30963: palvelusta ja valvonnasta. Nuorisopalvelu, jota voi- Kokeilu alkoi 1.2.1997, ja 30.6.1999 mennessä 30964: daan tuomita 10---{)0 tuntia, sisältää yhdyskunta- nuorisorangaistuksia on käräjäoikeuksissa tuomit- 30965: palvelun tyyppistä työtä sekä muuta ohjattua toi- tu 111. Vuonna 1999 nuorisorangaistuksia tuomit- 30966: mintaa. Nuorisorangaistukseen kuuluvaan intensii- tiin hieman edellisvuotta vähemmän. Myös alusta- 30967: viseen valvontaan tuomitaan vähintään neljäksi via toimeenpanosuunnitelmia tehtiin jonkin verran 30968: kuukaudeksi ja enintään yhdeksi vuodeksi. Nuori- vähemmän v. 1998 (74) kuin v. 1997 (87). Vuoden 30969: sorangaistukseen voidaan tuomita alle 18-vuotiaa- 1999 ensimmäisellä puoliskolla nuorisorangaistus- 30970: na rikoksensa tehnyt nuori. tuomioita on annettu suhteellisesti enemmän (27) 30971: Nuorisorangaistuksen toimeenpanosta huolehtii kuin kokeilun aiempina vuosina. Myös alustavia 30972: Kriminaalihuoltoyhdistys. Toimeenpanotehtäviin toimeenpanosuunnitelmia on tehty suhteessa ai- 30973: kuuluvat mm. toimeenpanosuunnitelman vahvista- empaa enemmän (59). Loppuun suoritettuja nuori- 30974: minen, valvonnasta huolehtiminen ja nuorisopal- sorangaistuksia oli 30.6.1999 mennessä 34. Samana 30975: velun kontrollointi. Rangaistuksen suorittamisen kahden ja puolen vuoden ajanjaksona tuomioistuin 30976: aikana nuoreen ollaan tiivisti yhteydessä. Etukä- on keskeyttänyt 20 nuorisorangaistuksen suoritta- 30977: teen sovitut tapaamiset ja nuoren tarpeisiin räätä- misen. Toisinaan samalle henkilölle on tuomittu 30978: löidyt ohjelmat muodostavat seuraamukselle jänte- useita nuorisorangaistuksia. 30979: vän sisällön. Rangaistukseen tuomittuja nuoria on Seuraava asetelma osoittaa nuorisorangaistuk- 30980: tavattu 2-3 kertaa viikossa. Työskentelyohjelmat sen käytön 1.2.1997-30.6.1999: 30981: (Nuori ja rikos, Nuori ja päihteet sekä Nuori ja 30982: yhteiskunta) ovat osoittautuneet käyttökelpoisiksi 30983: työvälineiksi. 30984: 30985: 1997 1998 1.1.-30.6.1999 Yhteensä 30986: Alustavia toimeenpanosuunnitelmia 87 74 59 220 30987: Tuomioiden lukumäärä käräjäoikeuksissa 44 40 27 111 30988: Tuomittujen lukumäärä 31 32 25 88 30989: Loppuun suoritettuja tuomioita 1 24 9 34 30990: Tuomioistuimen keskeyttämiä 2 15 3 20 30991: 30992: 30993: 30994: Eduskunta on vuoden 1999 alussa hyväksynyt kysymykseen. Muutoksella pyritään lisäämään 30995: hallituksen esityksen (HE 188/1998 vp) laiksi nuo- nuorisorangaistuksen käyttöä. 30996: risorangaistuksen kokeilemisesta annetun lain Riittävien kokemusten saamiseksi nuorisoran- 30997: muuttamisesta (307 /1999), joka tuli voimaan gaistuskokeilusta hallitus antoi elokuussa 1999 30998: 1. 4.1999. Nuorisorangaistuksen tuomitsemisedelly- eduskunnalle esityksen (HE 35/1999 vp), jossa 30999: tyksiä on muutettu siinä siten, että rangaistusta ehdotetaan kokeilun jatkamista kahdella vuodella. 31000: voidaan käyttää aiempaa varhaisemmassa vaihees- Ehdotuksen mukaan kokeilua jatkeittaisiin nykyi- 31001: sa nuoren rikoskierteen katkaisemiseksi. Nuoriso- sen sisältöisenä ja laajuisena. 31002: rangaistus tuomitaan, jos uusien rikosten eh- 31003: käiseminen ja tekijän sosiaalinen selviytyminen sitä Vertailua muihin Pohjoismaihin ja Saksaan 31004: edellyttävät. Mahdollisuudet katkaista rikoskierre Yhdyskuntapalvelu otettiin Tanskassa ja Norjassa 31005: ovat sitä paremmat, mitä varhaisemmassa vaihees- käyttöön jo viime vuosikymmenen puolella. Ruot- 31006: sa tekoihin voidaan puuttua. Tästä syystä nuoriso- sissa edettiin samaan tahtiin kuin Suomessa. Seu- 31007: rangaistusta voitaisiin esityksen mukaan käyttää raamus otettiin siellä vuosikymmenen alussa ko- 31008: alkaneen rikoskierteen katkaisemiseksi, vaikka te- keilukäyttöön ja vakinaistettiin 1990-luvulla. Yksi- 31009: kijällä ei aiempia ehdollisia rangaistuksia olisikaan. tyiskohtaisia ja ajantasaisia tietoja yhdyskuntapal- 31010: Nuorisorangaistuksen tuomitseminen edellyttää velun levinneisyydestä Euroopan unionin alueella 31011: myös muutoksen jälkeen kuitenkin aina sitä, että ei ole käytettävissä. Tiedossa on kuitenkin, että 31012: rikos on niin vakava, ettei sakkorangaistus tule ainakin yhdeksässä jäsenmaassa voidaan määrätä 31013: 31014: 31015: 6 292055K 81 31016: yhdyskuntapalvelua tai sitä vastaava seuraamus. sen uusimisriskin tapauksissa, tulee suojeluvalvon- 31017: järjestelmien yksityiskohdat voivat huomattavasti- taa käyttää silloin, kun uusimisriski on suurempi ja 31018: kin erota jäsenmaiden välillä. rikoksentekijä on suojeluvalvontaan sisältyvän 31019: Seuraavassa kuvataan lähemmin Ruotsin, Nor- tuen ja avun tarpeessa. Tuomittu on suojeluvalvon- 31020: jan, Tanskan ja Saksan ehdollista rangaistusta tai nassa kolmen vuoden ajan. Suojeluvalvonnan sisäl- 31021: siihen rinnastettavia seuraamuksia koskevia sään- tö vaihtelee, sillä siihen voidaan liittää erilaisia 31022: nöksiä sekä Ruotsissa toteutettua seuraamusjärjes- ehtoja. Valvonnan tehtävänä on tuomittua kontrol- 31023: telmän uudistusta erityisesti nuorten kannalta. loimalla ja tukemalla estää häntä tekemästä uusia 31024: Erityisestävillä näkökohdilla on muissa Pohjois- rikoksia ja edistää hänen sopeutumistaan yhteis- 31025: maissa seuraamusvalinnassa enemmän painoa kuntaan. 31026: kuin Suomessa. Tämä ilmenee oikeusministeriön Tuomitun on koeaikana elettävä nuhteettomas- 31027: mukaan mm. tuomioistuinten harkintavallan laa- ti, pyrittävä kykyjensä mukaan elättämään itsensä 31028: juudessa ja siinä, että yksilölliset tekijät otetaan ja noudatettava hänelle annettuja erityismääräyk- 31029: laajasti huomioon seuraamusharkinnassa. siä. Määräykset voivat liittyä esim. tuomitun työ- tai 31030: asuinpaikkaan, koulutukseen, alkoholismin hoi- 31031: Ruotsi toon tai rikoksella aiheutetun vahingon korvaami- 31032: Ruotsin rikoslainsäädännössä on kaksi Suomen seen. jos rikolliseen tekoon on merkittävästi vai- 31033: ehdollista rangaistusta muistuttavaa rangaistusta, kuttanut alkoholin tai huumausaineen väärinkäyttö 31034: ehdollinen tuomio (villkorlig dom) ja suojeluval- tai muu hoitoa vaativa tila, rangaistu voidaan suo- 31035: vonta (skyddstillsyn). jeluvalvonnan lisäksi suostumuksensa mukaisesti 31036: Ehdollinen tuomio voidaan antaa rikoksesta sil- velvoittaa osallistumaan ns. sopimushoitoon. 31037: loin, kun sakkojen ei katsota riittävän seuraamuk- Suojeluvalvontaan liitettyjen ehtojen rikkomi- 31038: seksi. Ehdollinen tuomio annetaan, jos rikoksente- sesta voi seurata varoitus, valvonta-ajan pidentämi- 31039: kijän uusimisriskin arvioidaan olevan pieni. Ruot- nen tai vakavissa rikkomuksissa suojeluvalvonnan 31040: sin järjestelmässä seuraamuksen määrääminen ri- korvaaminen muilla seuraamuksilla. jos suojelu- 31041: koksesta lykätään kahden vuoden koeajaksi. Tuo- valvontaan tuomittu syyllistyy koeaikana uuteen 31042: mitun on tänä aikana elettävä nuhteettomasti ja rikokseen, tuomioistuin voi tuomita siitä erillisen 31043: kykyjensä mukaan pyrittävä huolehtimaan toi- tai yhteisen uuden seuraamuksen. 31044: meentulostaan. Tuomioistuin voi velvoittaa tuomi- Ruotsin järjestelmässä ei ole mahdollista tuomita 31045: tun korvaamaan rikoksella aiheutetun vahingon tai samasta rikoksesta sekä ehdollista että ehdotonta 31046: osan siitä ehdollisen tuomion koeaikana joko ra- vankeutta. Suojeluvalvontaan voidaan kuitenkin 31047: halla tai työllä. jos tuomittu rikkoo ehdollisessa liittää korkeintaan kolmen kuukauden vankeus tai 31048: tuomiossa määrättyjä velvoitteita, tuomioistuin voi sakko. Myös ehdolliseen tuomioon voidaan liittää 31049: joko antaa tuomitulle varoituksen, määrätä uuden sakko. Ehdollinen tuomio voidaan joissakin ta- 31050: erityisehdon tai muuttaa voimassa olevaa ehtoa. pauksissa antaa yhdistettynä oikeuspsykiatriseen 31051: Ehdollinen tuomio voidaan myös muuttaa muuksi pakkohoitoon. 31052: seuraamukseksi. Ruotsissa rangaistusjärjestelmäkomitea (SOU 31053: jos rikoksentekijä on syyllistynyt uuteen rikok- 1995:91) ehdotti seuraamusjärjestelmään tuntuvia 31054: seen ehdollisen tuomion jälkeen, mutta ennen kuin muutoksia. Tavoitteena oli vankeusrangaistuksen 31055: seuraamus on kokonaan pantu täytäntöön, tuo- käytön vähentäminen ja rangaistusten aiempaa sel- 31056: mioistuin voi määrätä erillisen seuraamuksen uu- keämpi porrastaminen tekojen vakavuuden mukai- 31057: desta rikokc;esta tai kumota edellisen seuraamuk- sesti. Itsenäisiä rangaistuksia olisivat sakko, koeai- 31058: sen ja määrätä uuden. Usein uusi seuraamus on karangaistus (prövotidsstraff), valvontarangaistus 31059: suojeluvalvonta. Tuomioistuin voi määrätä uudek- (övervakningsstraff), yhdyskuntapalvelu, vankeus 31060: sikin seuraamukseksi varoituksen, asettaa uusia ja sopimushoito. Tuomitessaan vankeutta oikeus 31061: ehtoja tai muuttaa entisiä tai pidentää koeaikaa voisi ehdotuksen mukaan määrätä sen täytäntöön 31062: korkeintaan kolmeen vuoteen. pantavaksi joko laitoksessa tai elektronisena val- 31063: Myös suojeluvalvonnan edellytyksenä on, että vontana. Ehdolliselle vankeudelle komitea ei anta- 31064: sakkojen ei katsota olevan riittävä seuraamus ri- nut tukea. Komitean ehdottamat koeaikarangaistus 31065: koksesta. Suojeluvalvontaan tuomitsemisen perus- ja valvontarangaistus vastaisivat ehdollista tuomio- 31066: teena on se, että tuomioistuimella on aihetta olet- ta ja suojeluvalvontaa. Rangaistusten sisältö säilyisi 31067: taa, että suojeluvalvontaan tuomitseminen vähen- pääosin nykyisellään. 31068: tää rikoksentekijän uusimisriskiä. Kun ehdollinen Rangaistusjärjestelmäkomitean ehdotus sai lau- 31069: tuomio on tarkoitettu käytettäväksi lähinnä alhai- suntokierroksella ristiriitaisen vastaanoton. Vuon- 31070: 31071: 31072: 82 31073: na 1998 Ruotsin hallitus päätti, ettei komitean täytäntöönpanoa voidaan ehdollisesti lykätä. Van- 31074: ehdottamaa seuraamusjärjestelmän kokonais- keusrangaistus voidaan määrätä myös osittain eh- 31075: uudistusta toteuteta. Sen sijaan tiettyjä seuraamus- dolliseksi. Ehdolliseen tuomioon voidaan yhdistää 31076: järjestelmän osia ehdotettiin muutettavaksi (Prop. ehdoton sakko. Syyttäjä voi Norjassa päättää myös 31077: 1997/1998:96). Toisin kuin komitea on ehdottanut, ehdollisesta syyttämättä jättämisestä, jonka ehdoksi 31078: hallitus myös totesi, että ehdollista vankeutta tulisi voidaan asettaa mm. valvontaan määrääminen. 31079: selvittää edelleen. Valinta ehdollisen ja ehdottoman rangaistuksen 31080: Vuoden 1999 alusta tuli voimaan em. hallituksen välillä on ollut Norjassa rattijuopumusta lukuun 31081: esityksen mukainen seuraamusjärjestelmän osa- ottamatta tuomioistuinten vapaassa harkinnassa. 31082: uudistus. Ehdonalaista vapautumista koskevia Ehdollinen tuomio valitaan, jos se huolimatta teki- 31083: säännöksiä täsmennettiin. Nuorten seuraamusjär- jän aiemmasta rikollisuudesta on kohtuullinen ja 31084: jestelmää uudistettiin ja vankeusrangaistuksen tarkoituksenmukainen reaktio. Rangaistuslajin va- 31085: vaihtoehtona vakinaistettiin yhdyskuntapalvelu linnassa kiinnitetään huomiota kaikkiin rangaistuk- 31086: ehdolliseen tuomioon tai suojeluvalvontaan liitettä- sen mittaamisperusteisiin. Harkinnassa otetaan läh- 31087: vänä seuraamuksena sekä sähköinen tehovalvonta. tökohdaksi teon laatu ja vakavuus. Norjan kor- 31088: Sähköistä tehovalvontaa (intensivövervakning keimman oikeuden (Höyesterett) ohjaamassa oi- 31089: med elektronisk kontroll) on kokeiltu Ruotsissa keuskäytännössä on valittu ehdoton vankeus tär- 31090: 1.8.1994 lähtien. Aluksi kokeilu oli alueellinen, ja keissä rikoksissa yleisestävistä syistä ja eräissä ri- 31091: tehovalvontaa voitiin käyttää enintään kahden kostyypeissä muutoin vakiintuneesti lähinnä yleis- 31092: kuukauden pituisen vankeusrangaistuksen sijasta. estävistä syistä. Myös tekijän henkilöön liittyviin 31093: Vuoden 1997 alusta kokeilu laajennettiin koko seikkoihin, kuten ikään, kiinnitetään harkinnassa 31094: maahan. Samalla soveltamisedellytyksiä laajennet- huomiota. 31095: tiin koskemaan enintään kolmen kuukauden pitui- Ehdollisen tuomion koeaika on yleensä kaksi 31096: sia vankeusrangaistuksia. vuotta. Rangaistuksen lakimääräisenä ehtona on, 31097: Vuoden 1999 alusta sähköinen tehovalvonta ettei tuomittu syyllisty uusiin rikoksiin. Tuomiois- 31098: vakinaistettiin osaksi Ruotsin seuraamusjärjestel- tuin voi lisäksi asettaa ehdoksi, että rikoksentekijä 31099: mää. Enintään kolmen kuukauden pituiseen van- on valvonnan alainen koko ehdollisen rangaistuk- 31100: keusrangaistukseen tuomittu rikoksentekijä voi- sen koeajan tai osan siitä. Valvonta-aika on yhden 31101: daan tuomitun oman hakemuksen perusteella vuoden pituinen, ellei tuomioistuin toisin päätä. 31102: määrätä suorittamaan rangaistus vankilan sijasta Rangaistukseen voidaan liittää muitakin ehtoja. 31103: omassa kodissa sähköisessä tehovalvonnassa. Säh- Ehdot voivat koskea mm. tuomitun olinpaikkaa, 31104: köisessä tehovalvonnassa tuomittu sitoutuu pysyt- työtä, koulutusta tai kanssakäymistä määrättyjen 31105: telemään kotona ennalta sovitun ohjelman mukai- ihmisten kanssa. Ne voivat liittyä taloudellisten 31106: sesti. Kotoa voidaan poistua vain työssäkäynnin, velvoitteiden täyttämiseen, alkoholin tai huumei- 31107: koulutuksen, hoidon tms. syyn vuoksi ennakkoon den käytön lopettamiseen tai psykiatrisen hoidon 31108: sovitun aikataulun mukaisesti. aloittamiseen. 31109: Kotona pysymistä valvotaan sähköisesti esim. Tuomioistuin voi koeajan kuluessa muuttaa, 31110: nilkkaan asetetun elektronisen laitteen välityksellä kumota tai asettaa uusia rangaistukseen liittyviä 31111: sekä kotikäynnein ja soitoin. erityisehtoja silloinkin, kun ehtoja ei ole rikottu. 31112: Kriminaalihuoltoviranomaiset vastaavat seuraa- Tuomioistuimella on myös mahdollisuus pidentää 31113: musten täytäntöönpanosta. Hakemus sähköiseen koeaikaa yhteensä viiteen vuoteen, jos se pitää sitä 31114: tehovalvontaan pääsemiseksi tehdään paikalliselle aiheellisena. Vakavissa rikkomuksissa tuomioistuin 31115: kriminaalihuoltoviranomaiselle, joka myös päättää, voi päättää, että rangaistus pannaan täytäntöön 31116: suostutaanko hakemukseen. Hakijoista tehdään osittain tai kokonaan. Tuomioistuin voi myös aset- 31117: soveltuvuusselvitys. Tehovalvonnassa oleva voi- taa uudet ehdot ja uuden koeajan. 31118: daan velvoittaa suorittamaan 50 krvuorokausimak- ]os ehdolliseen rangaistukseen tuomittu tekee 31119: sua. koeaikana uuden rikoksen, tuomioistuin voi mää- 31120: rätä teoista yhteisen rangaistuksen tai erillisen ran- 31121: Norja gaistuksen uudesta rikoksesta. Uusi rangaistus voi 31122: Ehdollinen tuomio voi merkitä Norjassa joko ran- olla ehdollinen, ehdoton tai osittain ehdollinen. 31123: gaistuksen täytäntöönpanon tai sen määräämisen Mahdollisuutta tuomita yhteinen ehdollinen ran- 31124: lykkäämistä koeajaksi. Tosin viimeksi mainittua gaistus kummastakin rikoksesta käytetään paljon 31125: käytetään melko vähän. Vain vankeuden ja sakon etenkin nuorten ollessa kyseessä. 31126: 31127: 31128: 31129: 83 31130: Jos tuomioistuin määrää uudesta rikoksesta eril- Saksa 31131: lisen rangaistuksen, se voi samalla muuttaa ehdol- Saksassa enintään kahden vuoden pituinen van- 31132: lisen rangaistuksen erityisehtoja ja pidentää koe- keusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi. Eh- 31133: aikaa. Norjassa on ehdotettu (NOU 1992:23), että dollisen rangaistuksen käyttö on laajaa, sillä kaksi 31134: ehdollinen sakko kumottaisiin. Sen sijaan ehdollis- kolmesta vankeusrangaistuksesta tuomitaan ehdol- 31135: ta syyttämättä jättämistä ehdotetaan laajennettavak- lisena. Jos rikoksentekijä on täysi-ikäinen, vain 31136: si. tuomittu vankeusrangaistus voidaan määrätä eh- 31137: dolliseksi. Sakkoja ja muita seuraamuksia voidaan 31138: Tanska edellisestä huolimatta armahduksella muuttaa ko- 31139: Ehdollinen tuomio voi myös Tanskassa käsittää konaan tai osittain ehdollisiksi. 31140: joko rangaistuksen täytäntöönpanon tai rangais- Tärkeä ehdollisen rangaistuksen määräämisen 31141: tuksen määräämisen lykkäämisen koeajaksi. Koe- edellytys on se, ettei rikoksentekijä tuomarin ar- 31142: aika ei tavallisesti saa ylittää kolmea vuotta. Toisin vion mukaan tulevaisuudessa syyllisty uusiin ri- 31143: kuin Norjassa rangaistuksen määräämisen lykkää- koksiin. Rangaistusta ei voi määrätä osittain ehdol- 31144: minen on Tanskassa ensisijainen ehdollisen tuomi- liseksi. Ehdolliseen vankeusrangaistukseen voi- 31145: on muoto. Tuomioistuimen on määrättävä ehdolli- daan yhdistää ehdoton oheissakko. 31146: nen rangaistus, jos se pitää rangaistuksen täytän- Saksan seuraamusjärjestelmässä tunnetaan 31147: töönpanoa tarpeettomana. Vankeus, aresti ja har- myös vähäisessä käytössä oleva ehdollisen rangais- 31148: vemmin sakko voidaan tuomita ehdollisena. Tuo- tuksen muoto, varoitus yhdessä koeajalle lykättä- 31149: mioon liitettävät ehdot samoin kuin ehdollinen vän sakkorangaistuksen tuomitsemisen kanssa. 31150: syyttämättä jättäminen ovat myös samantapaisia Valvonnan asettaminen ehdoksi on tässä seuraa- 31151: kuin Norjassa. muksessa kielletty. 31152: Tanskassa tuomio voi olla osittain ehdollinen, Perusehtona kaikissa ehdollisissa rangaistuksis- 31153: osittain ehdoton. Tuomioistuin voi myös määrätä sa on se, ettei tuomittu koeaikana syyllisty uuteen 31154: ehdollisen tuomion lisäksi yhdyskuntapalvelua, rikokseen. Tuomari voi lisäksi asettaa määräyksiä, 31155: jos pelkkä ehdollinen rangaistus ei tunnu riittäväl- joilla pyritään hyvittämään rikoksella aikaan saatua 31156: tä. vahinkoa, ja antaa ohjeita, joiden tarkoituksena on 31157: Ehdolliseen tuomion perusehto on pidättymi- auttaa ja tukea rikoksentekijää. Jos rikoksentekijä 31158: nen rikoksista koeaikana. Muista ehdoista käytän- tarjoutuu vapaaehtoisesti hyvittämään rikoksensa 31159: nössä tärkein on valvonta. Ehdot ovat samantapai- työskentelemällä esim. vahingon korvaamiseksi ja 31160: sia kuin Norjassa. Ehtona voi myös olla psykiatri- tuomari uskoo hänen toimittavan tehtävänsä, ei 31161: nen hoito tai vieroitushoito alkoholista tai huu- määräystä tai ohjetta asiasta anneta. 31162: meista, tarvittaessa laitoksessa. Myös rikoksella ai- Lain sallimat määräykset voivat koskea rikoksel- 31163: heutetun vahingon korvaaminen voidaan asettaa la aiheutetun vahingon korvaamista, rahasuorituk- 31164: erityisehdoksi, mutta Tanskassa tuomioistuin ei ole sen maksamista yhteisön hyväksi toimivalle insti- 31165: velvollinen asettamaan tällaista ehtoa, toisin kuin tuutiolle tai muita työtehtäviä yhteisön hyväksi. 31166: Norjassa. Ohjeet voivat koskea esim. asuinpaikkaa, koulu- 31167: Ehtojen rikkomisesta on kuten Norjassa runsaas- tusta tai päihderiippuvuuden hoitoa. Lääketieteel- 31168: ti seuraamusvaihtoehtoja. Ehtoja voidaan lieventää, listä hoitoa tarkoittava ohje saadaan lain mukaan 31169: koventaa, muuttaa tai kumota, vaikkei ehtoja olisi- antaa vain rikoksentekijän suostumuksella. Tuo- 31170: kaan rikottu. Jos ehdolliseen rangaistukseen tuo- mari on yleensä velvollinen nimittämään tuomitul- 31171: mittu tekee koeaikana uuden rikoksen, tuomiois- le valvojan, jos rikoksentekijä on alle 27-vuotias ja 31172: tuin voi määrätä yhteisen ehdottoman tuomion tai tuomittava ehdollinen vankeusrangaistus ylittää 31173: muun seuraamuksen tästä ja aiemmasta rikoksesta. yhdeksän kuukautta. Valvojan tehtävänä on rikok- 31174: Ehdottoman rangaistuksen tuomitseminen yhtei- sentekijän tukemisen lisäksi huolehtia ehtojen täyt- 31175: sesti kummastakin rikoksesta on lain mukaan pää- tämisestä. Valvojan määrääminen yleistyy jatku- 31176: sääntö, josta poikkeamiseen tuomioistuimella on vasti. 31177: kuitenkin varsin vapaat kädet. Ehdolliseen rangaistukseen voi liittyä yhdyskun- 31178: Tuomioistuin voi tuomita ehdotonta vankeutta tapalvelua joko erityisehtona eli tuomioistuimen 31179: vain uudesta rikoksesta tai päätyä yhteiseen ehdol- antamana määräyksenä tai tuomitun vapaaehtoi- 31180: liseen tuomioon. Esimerkiksi koeajan loppupuolel- sesti tekemänä työnä. Yhdyskuntapalvelua ehdolli- 31181: la tehty lievä rikos tai myönteinen kehitys rikoksen- seen rangaistukseen liitettynä käytetään harvoin. 31182: tekijän olosuhteissa voivat vaikuttaa lievemmän Ehdollisena tuomittu rangaistus pannaan täytän- 31183: rangaistuksen valitsemisen puolesta. töön, jos tuomittu syyllistyy koeaikana uuteen ri- 31184: 31185: 31186: 84 31187: kokseen. Samoin käy, jos tuomittu jatkuvasti tai jos seuraamuksia on pidettävä riittävinä suhteessa 31188: vakavasti laiminlyö tuomioistuimen antamia ohjei- rikoksen laatuun ja tekijän aiempaan rikollisuu- 31189: ta tai määräyksiä tai ei sopeudu valvontaan. Tuo- teen. Tuomioistuimella tulee olla käytössään suun- 31190: mioistuin voi vaihtoehtoisesti pidentää koeaikaa nitelma hoitoseuraamuksen ja nuorisopalvelun 31191: enintään puolella, asettaa uusia ehtoja tai määrätä täytäntöönpanosta ennen tuomitsemista. 31192: rikoksentekijälle valvojan. Uusi seuraamus, suljettu nuorisohoito (sluten 31193: ungdomsvård), on tarkoitettu alle 18-vuotiaana 31194: Seuraamusjärjestelmän uudistus Ruotsissa rikoksensa tehneelle ensisijaiseksi rangaistukseksi 31195: nuorten kannalta silloin, kun rikoksesta muutoin tuominaisiin ehdo- 31196: Ruotsissa tuli vuoden 1999 alusta voimaan seuraa- tonta vankeutta. Ehdottoman vankeusrangaistuk- 31197: musjärjestelmän uudistuskokonaisuus, jolla mm. sen tuomitseminen alle 18-vuotiaalle edellyttää 31198: täsmennettiin nuorten hoitoseuraamuksia, otettiin Ruotsissakin erityisiä syitä, ja näin ollen sama vaa- 31199: käyttöön vankeusrangaistuksen vaihtoehtona sul- timus koskee myös suljettuun hoitoon tuomitse- 31200: jettu nuorisohoito ja vakinaistettiin sähköinen te- mista. Suljettuun nuorisohoitoon tuomitaan vähin- 31201: hovalvonta osaksi seuraamusjärjestelmää. tään 14 vuorokaudeksi ja enintään neljäksi vuodek- 31202: Uudistuksella täsmennettiin niitä rikoslain sään- si. Suljettuun hoitoon ei kuitenkaan määrätä, jos 31203: nöksiä, joiden nojalla nuori voidaan rikoksen joh- rikoksentekijän ikä tuomiohetkellä tai muut syyt 31204: dosta tuomita sosiaalilautakunnan toimeenpane- puhuvat seuraamusta vastaan. Tällöin tuomitaan 31205: maan hoitoon (överlämnande tili särskild vård). ehdoton vankeusrangaistus. 31206: Hoitoseuraamuksen oheisrangaistuksena voidaan Suljetun nuorisohoidon täytäntöönpano tapah- 31207: tuomita sakkoja kuten aiemminkin. Uutta sen si- tuu erityisessä nuorisokodissa. Valtionhallinto (sta- 31208: jaan on se, että oheisrangaistuksena voidaan käyt- tens institutionsstyrelse) vastaa täytäntöönpanosta 31209: tää myös nuorisopalvelua (ungdomstjänst). vapaudenriiston osalta, mutta myös sosiaaliviran- 31210: Nuorisopalvelu tarkoittaa yhdyskuntapalvelun omaisilla on samanaikaisesti sosiaalialan lainsää- 31211: tyyppistä palkatonta työntekoa tai osallistumista dännöstä johtuva nuoren hoitovastuu. Tuomitun 31212: muuhun erityisesti suunniteltuun ohjelmaan kuten nimenomaisella suostumuksella täytäntöönpano 31213: koulutukseen. Nuorisopalvelua voidaan hoitoon voidaan aloittaa jo ennen, kuin valitusaika on 31214: määräämisen oheisrangaistuksena tuomita 20-- kulunut umpeen. Suljetusta nuorisohoidosta ei voi 31215: 100 tuntia. Nuorisopalveluun tuomitseminen edel- päästä ehdonalaiseen vapauteen. Tarkoituksena 31216: lyttää tuomitun suostumusta. Nuorisopalvelun täy- on, että tuomioistuin ottaa tämän huomioon ran- 31217: täntöönpanosta ja sisällön suunnittelusta vastaavat gaistuksen mittaamisessa. 31218: sosiaaliviranomaiset Lain mukaan syyttäjä voi Norjassa ja Tanskassa ei ole vastaavia, nuoria 31219: muuttaa tai peruuttaa nuorisopalvelua koskevan koskevia rikosoikeudellisia seuraamuksia. Nuo- 31220: oheisseuraamuksen, jos siihen on syytä. Nuoriso- ruus otetaan kuitenkin huomioon lieventävänä 31221: palvelu on tarkoitettu käytettäväksi oheisseuraa- seikkana rangaistuksia määrättäessä. 31222: muksena 15-17-vuotiaina rikoksensa tehneille Tanskassa oli v. 1990--94 nuorisosopimusko- 31223: nuorille. keilu (forsog med saerlige ungdomskontrakter). 31224: Uudistuksen tavoitteena on taata aiempaa pa- Kyseessä ei kuitenkaan ollut uusi rikosoikeudelli- 31225: remmin rikosoikeudellisten suhteellisuus- ja enna- nen seuraamus, vaan kokeilu toteutettiin voimassa- 31226: koitavuusperiaatteiden huomioon ottaminen nuor- olevia toimenpiteistä luopumissäännöksiä sovel- 31227: ten seuraamuksia tuomittaessa. Hoitoon ja oheis- taen. 31228: seuraamuksiin tuomitseminen on mahdollista vain, 31229: 31230: 31231: 31232: 31233: Seuraamusjärjestelmän yleinen kehitys on 1990-luvulla sena seuraamusjärjestelmämme yleisestä kansainvä- 31234: ollut kiitettävän vilkasta ja myös tuloksekasta. Esimer- lisestä hyväksyttävyydestä. 31235: kiksi yhdyskuntapalvelun kehittyminen nykyisiin mittoi- Seuraamusjärjestelmän kokonaisuus vastaa val- 31236: hinsa on osaltaan selvästi vähentänyt ehdottomien tiontilintarkastajien käsityksen mukaan hyvin niitä vaa- 31237: vankeusrangaistusten määriä. Vankien määrässä timuksia, joita voidaan esittää toisaalta yhteiskunnan 31238: olemme nyt päässeet 1970-luvun huippuvuosista poh- rankaisuvallan kannalta ja toisaalta yksilön henkilö- 31239: joismaiselle tasolle, mitä on pidettävä yhtenä osoituk- kohtaisten olosuhteiden ja tarpeiden kannalta. Nuori- 31240: 31241: 31242: 85 31243: sorangaistuskokeilu on hyvä esimerkki seuraamukses- Ia vuodella vuoden 20011oppuun. Kokeilu jatkuisi nykyi- 31244: ta, jolla nimenomaan halutaan osoittaa yhteiskunnan sen sisältöisenä ja laajuisena, ja sen kustannukset oli- 31245: reaktio rikokseen mutta samalla vaikuttaa positiivisella sivat n. 2,5 Mmk vuodessa. Esitys liittyy vuoden 2000 31246: tavalla rikoksentekijän henkilökohtaiseen tilantee- talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 31247: seen. Valtiontilintarkastajat kannattavat seuraamus- sen yhteydessä. Valtiontilintarkastajien mielestä nuori- 31248: järjestelmän edelleen kehittämistä pohjoismaiseen sorangaistusmallin perusajatus, että puututaan rikos- 31249: suuntaan siten, että rikoksentekijän yksilölliset tekijät kierteessä olevan nuoren tilanteeseen tehostetulla oh- 31250: voitaisiin ottaa laajasti huomioon seuraamusharkin- jauksella ja valvonnalla sen sijaan, että hänelle lange- 31251: nassa. Lisäksi tulisi seuramuslajista riippumatta tuo- tettaisiin ainoastaan ehdollinen vankeusrangaistus, on 31252: mion lainvoimaisuuden ja sen täytäntöönpanon välisen erittäin kannatettava. Jos kokeilua jatketaan tai laajen- 31253: odotusajan jäädä mahdollisimman lyhyeksi. netaan, tulee sen toimeenpanoa varten ehdottomasti 31254: Ehdottoman vankeusrangaistuksen osalta on ajoit- järjestää riittävät resurssit, sillä muuten sekä rangais- 31255: tain esitetty ehdotus vankeusrangaistuksen tuomitse- tuksesta että siihen liittyvästä tuesta tulee näennäistä 31256: misesta kokonaisena, ilman mahdollisuutta ehdonalai- ja vaikutuksetonta. 31257: seen vapautumiseen. Tämä korostaisi tuomioistuinten Rikosten seuraamusjärjestelmästä on kehittymässä 31258: ratkaisuvaltaa ja osoittaisi yksiselitteisesti tuomitun yhteiskunnasta syrjäytyneiden moniongelmaisten 31259: vankeusrangaistuksen keston. Ehdotukseen liittyy mo- portti edes jonkinlaiseen hoitoon ja tukeen. Vankein- 31260: nia ongelmia, mm. sen vaikutus tuomioistuinkäytän- hoidon sisällön kehittämisessä on päihde- ja huumeon- 31261: töön. Valtiontilintarkastajien mielestä ehdotusta tulisi gelmien hoito saamassa perustellusti yhä suuremman 31262: kuitenkin vakavasti selvittää. huomion, samalla kun ympäröivän yhteiskunnan pa- 31263: Yhdyskuntapalvelu on valtiontilintarkastajien saa- nostus mm. päihde- ja huumeongelmista kärsivien hoi- 31264: man käsityksen mukaan tähän asti täyttänytsille asete- toon on ollut usean vuoden ajan vähenemässä. Suoran 31265: tut tavoitteet Se korvaa ehdottoman vankeusrangais- syy-yhteyden esittäminen päihdeongelmien ja rikolli- 31266: tuksen kustannuksiltaan halvemmalla mutta silti uusin- suuden välillä ei ole mahdollista. Oikeusministeriöstä 31267: tarikollisuutta vähintäänkin yhtä tehokkaasti ehkäise- saatujen tietojen mukaan jopa 60% miesvangeista voi- 31268: vällä seuraamuksella. Oikeusministeriön vankeinhoito- daan luokitella alkoholisteiksi (tutkimus vuodelta 1992) 31269: osaston tutkimus osoittaa, että yhdyskuntapalvelun jäl- ja 10-30% huumeidenkäyttäjiksi. Valtiontilintarkasta- 31270: keen uusintarikollisuus on jonkin verran vähäisempää jatymmärtävät eri tahojen esittämää ajatusta siitä, että 31271: kuin vankeusrangaistuksen jälkeen. Keskeistä on, että rikoksentekijöiden erityistarpeita ei enää tulisi jättää 31272: yhdyskuntapalvelu jatkossakin säilyttää vaikuttavuu- yleisen sosiaalitoimen varaan, vaan rikoksentekijöiden 31273: tensa nimenomaan uusintarikollisuuteen. Oikeusmi- sosiaaliseen selviytymiseen sekä vapautuvien vankien 31274: nisteriön tulee huolehtia yhdyskuntapalvelun vaikutta- jälkihuoltoon olisi kiinnitettävä huomiota aiempaa 31275: vuuden seurannasta ja arvioinnista sekä sen toimeen- enemmän myös valtiollisten kontrolli- ja tukijärjestel- 31276: panon valvonnasta, jotta tämä seuraamusmuoto, joka mien avulla. Yhteiskunnan kannalta olisi kuitenkin sel- 31277: sinänsä on rangaistun kannalta erittäin edullinen ver- västi kannattavampaa auttaa moniongelmaisia päihtei- 31278: rattuna ehdottomaan vankeusrangaistukseen, myös den- ja huumeidenkäyttäjiä ajoissa, ennen kuin syrjäy- 31279: säilyttäisi uskottavuutensa ja hyväksyttävyytensä yh- tymiskehitys johtaa vakaviin rikoksiin ja ehdottomiin 31280: teiskunnan kannalta. vankeusrangaistuksiin. 31281: Yhdyskuntapalvelun vakinaistuttua v. 1997 tuli yhä Valtiontilintarkastajat haluavat vielä kiinnittää huo- 31282: tärkeämmäksi, että tuomioistuinkäytäntö yhdenmuka- miota mielenterveydellisistä ongelmista kärsivien hen- 31283: istuisi myös tämän seuraamuksen osalta. Oikeusminis- kilöiden asemaan sekä tuomioistuinkäytännössä että 31284: teriön mukaan tässä on tapahtunut myönteistä kehitys- itse seuraamusjärjestelmässä. Aika-ajoin julkisuudes- 31285: tä. Valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan alioi- sakin esiintyneiden oikeustapausten valossa vaikuttaa 31286: keuksien lainkäytön yhdenmukaisuus ja siten kansa- syyntakeisuuteen liittyvä rajanveto täsmentymättö- 31287: laisten yhdenvertaisuus lain edessä on seuraamusjär- mältä. Lopullinen ratkaisuvalta kuuluu tietysti aina tuo- 31288: jestelmämme hyväksyttävyyden yksi perusta. Oikeus- mioistuimellle. Valtiontilintarkastajien mielestä tulisi 31289: ministeriön tuleekin jatkossa edelleen seurata oikeus- käynnistää laaja keskustelu syyntakeettomuuden ra- 31290: käytännön kehitystä niin yhdyskuntapalvelun kuin mui- joista ja määritelmistä sekä erityisesti ehdottomiin van- 31291: denkin seuraamuslajien osalta. keusrangaistuksiin tuomittujen, ns. täyttä ymmärrystä 31292: Eduskunnalle on annettu syksyllä 1999 hallituksen vailla olevien mahdollisuudesta saada ongelmiinsa 31293: esitys nuorisorangaistuskokeilun jatkamisesta kahdel- asiantuntevaa apua. 31294: 31295: 31296: 31297: 31298: 86 31299: Vankeinhoidon kehittäminen tiin perustuva sijoitusjärjestelmä sekä määritellään 31300: vankiloiden keskinäinen työnjako. Vangin sijoitus- 31301: Vankien määrän väheneminen jatkui kertomus- ta tarkistetaan rangaistusajan kuluessa. 31302: vuonna, ja vuoden lopussa vankeja oli 2 772. Vähe- Periaateohjelman mukaan henkilökunta suun- 31303: nemiseen on vaikuttanut lähinnä yhdyskuntapalve- nittelee rangaistusajan toiminnan yhdessä vangin 31304: lun lisääntyminen ehdottomien vankeusrangaistus- kanssa. Tavoitteena on käyttää koko rangaistusaika 31305: ten vaihtoehtona. Viime vuosina tapahtunut huu- siten, että vangin valmiudet huolehtia itsestään, 31306: mausainerikollisuuden ja huumeiden käytön lisään- elää uusiin rikoksiin syyllistymättä ja työllistyä pa- 31307: tyminen on vaikeuttanut vankiloiden päihdeongel- ranevat. Henkilökunta edistää vangin päihteettö- 31308: mia. Vankeinhoitolaitoksen toiminta onkin painot- myyttä valvonnalla ja muilla kontrollikeinoilla, ko- 31309: tunut entistä enemmän päihteiden torjuntaan ja rostamalla päihteettömyyttä kaikkien toimintojen 31310: päihdeongelmaisten vankien kuntoutukseen. yhteydessä sekä kannustamalla vankia osallistu- 31311: Kertomusvuoden aikana hyväksyttiin vankein- maan erityisiin päihteettömyyttä edistäviin toimin- 31312: hoitolaitoksen ja Kriminaalihuoltoyhdistyksen yh- ta- ja hoito-ohjelmiin. Vapautumisen valmistelu 31313: teinen periaateohjelma sekä toimintalinjat lähiajal- alkaa jo rangaistuksen täytäntöönpanon varhaises- 31314: le. Vuoden 1999 alussa oikeusministeriö hyväksyi sa vaiheessa. 31315: myös vankeinhoitolaitoksen päihdestrategian. 31316: Talous 31317: Vankeinhoitolaitoksen toiminta Kertomusvuoden talousarvioesitykseen liittyen oi- 31318: Tavoitteet keusministeriö asetti vuodeksi 1998 seuraavat toi- 31319: Vankeinhoitolaitoksen tavoitteena on huolehtia minta- ja taloudellisuustavoitteet: 31320: osaltaan yhteiskunnan turvallisuudesta pitämällä - Työtoiminnassa, koulutuksessa ja muissa vas- 31321: yllä laillista ja turvallista seuraamusten täytäntöön- taavissa aktiivitoiminnoissa olevien osuus vankien 31322: panojärjestelmää sekä myötävaikuttaa uusintari- kokonaismäärästä on keskimäärin 70% (v. 1997 31323: kollisuuden vähentämiseen ja rikollisuutta ylläpitä- 70% ja v. 1996 69 %). 31324: vän syrjäytymiskehityksen katkaisemiseen. - Vankeinhoitolaitoksen toimintamenot yhtä 31325: Vankeinhoitolaitoksen lähiajan toimintalinjojen vankia kohti vuodessa ovat keskimäärin 222 000 31326: mukaan rangaistukset pannaan täytäntöön huoleh- mk. 31327: timalla laitosten sisäisestä järjestyksestä, väkivallat- Laitoskannan kehittämisen tavoitteeksi asetettiin 31328: tomasta ja päihteettömästä laitosympäristöstä sekä se, että vankeusvangeista kolmasosa voitaisiin si- 31329: säilytysvarmuudesta. Vangin vapautumisen jälkeis- joittaa avolaitoksiin. 31330: tä selviytymistä edistetään hänen työ- ja toiminta- Ministeriön vankeinhoidolle asettamista kerto- 31331: kykyään parantamalla. Rikosten uusimisriskin pie- musvuoden tulostavoitteista voidaan mainita seu- 31332: nentämiseksi otetaan käyttöön toimintaohjelmia, raavat: 31333: jotka vaikuttavat rikollista käyttäytymistä aiheutta- - vankiloiden hallinnan ja vankilaturvallisuu- 31334: viin ja ylläpitäviin tekijöihin. den varmistaminen ja kehittäminen 31335: Vankeinhoidon tavoitteiden saavuttaminen - toiminnan sisällön kehittäminen niin, että 31336: edellyttää periaateohjelman mukaan mm. laitos- sillä pystytään vaikuttamaan entistä tehokkaammin 31337: kannan kunnon parantamista, jotta rangaistukset rikollisuutta ylläpitäviin tekijöihin ja sitä kautta 31338: voitaisiin suorittaa hyväksyttyjen kansainvälisten uusimisriskiin 31339: suositusten mukaisissa oloissa ja henkilökunnalle -vankien vähenemisestä aiheutuvien sopeut- 31340: voitaisiin taata asianmukaiset työolosuhteet. tamistaimien tarkoituksenmukainen toteuttami- 31341: Laitosyhteisön järjestys ja hallinnan säilyminen nen. 31342: henkilökunnalla varmistetaan omaksumalla työta- Vankeinhoitolaitoksen toimintamenot ja tulot 31343: poja, jotka mahdollistavat vankien paremman tun- sekä menot ja tulot vankia kohden v. 1995-98 31344: temuksen ja järjestyshäiriöiden ennaltaehkäisyn. ilmenevät seuraavasta asetelmasta: 31345: Periaateohjelmassa painotetaan, että laitosten sisäi- 31346: seen järjestykseen kuuluvat normaalisuusperiaat- Vuosi Toiminta- Tulot Menot/ Tulot/ 31347: teen mukaiset inhimilliset laitosolosuhteet, henki- menot vanki vanki 31348: lökunnan ja vankien vuorovaikutus, monipuoliset 1 000 mk 31349: toiminnot sekä niitä täydentävät tekniset turvajär- 1995 628 461 81 207 193 25 31350: jestelyt 1996 662 699 83 450 207 26 31351: Vankien oikeaa sijoittamista varten luodaan van- 1997 660 509 79 242 222 27 31352: kien yksilöllisten tarpeiden ja edellytysten arvioin- 1998 688 202 74 263 245 26 31353: 31354: 31355: 31356: 87 31357: Vankien koulutuksen, kuntoutuksen ja muun Seuraava asetelma osoittaa vankeinhoitolaitok- 31358: tähän liittyvän toiminnan kustannukset muodosta- sen kertomusvuotta koskeneen vankilukuarvion 31359: vat vuosittain n. 6 o/o vankeinhoitolaitoksen toimin- sekä vankien toimintaan osallistumista ja avolaitos- 31360: tamenoista. Tähän sisältyvät myös sosiaalityön, täytäntöönpanon osuutta koskeneiden tavoitteiden 31361: hengellisen työn ja vapaa-ajantoiminnan kustan- toteutumisen. 31362: nukset. Seuraavassa esitetään näiden kustannusten 31363: kehitys v. 1995-98. 31364: 31365: Vuosi Kustannukset 31366: Mmk 31367: 1995 39,2 31368: 1996 40,7 31369: 1997 41,6 31370: 1998 43,3 31371: 31372: 31373: Tavoite Toteutuma Poikkeama Vertailu 31374: tai arvio vuoteen 1997 31375: Vankeja keskimäärin 3 000 2 809 -6,4% -5,5% 31376: Toimintaan osallistuneita päivittäin keskimäärin 70% 69,4% -0,6% -0,1% 31377: Keskimäärin avolaitoksessa 33,3% 27,5% -5,8% -4,9% 31378: 31379: Kuten edellä olevat asetelmat osoittavat, van- Korkein käyttöaste oli 7-10 o/o keskimääräistä 31380: keinhoitolaitos ei ole saavuttanut kaikkia sille ase- suurempi. Laitosten käyttöaste vaihtelee myös 31381: tettuja tavoitteita. alueellisesti. Osa majoituspaikoista on kuitenkin 31382: Vankilavirkailijain liitto VVL r.y:n lausunnossa huonokuntoisia ja tulee poistumaan käytöstä van- 31383: todetaan, että valtionhallinnossa 1990-luku on ollut hojen laitosten perusparannuksen yhteydessä. Li- 31384: henkilöstösäästöjen aikaa. Vankeinhoitolaitokses- säksi avolaitoksissa on työpaikkojen puutteen 31385: sa henkilöstösäästöt on toteutettu täysin luonnolli- vuoksi tyhjillään olevia majoitustiloja. 31386: sen poistuman avulla, ja järjestely on ollut henki- Vankeinhoitolaitoksella on hallinnassaan 38 pis- 31387: löstöjärjestöjen hyväksymä. Asian kääntöpuolena teessä eri puolilla Suomea sijaitsevia vankilakiin- 31388: poistuma on liiton mielestä kohdistunut liiaksi teistöjä. Rakennuksia näissä kiinteistöissä on yh- 31389: suorittavaan tasoon ja valvontahenkilöstöön. Uu- teensä yli 1 100, yhteispinta-alaltaan 570 000 m 2 • 31390: sissa laitoksissa, kuten Hämeen lääninvankilassa Vankeinhoitolaitoksen kiinteistövarallisuuden ta- 31391: henkilöstön rakenne on alun alkaen muotoiltu searvo oli 1,6 mrd. mk vuoden 1998 alussa. Varsi- 31392: hallinnollisesti kevyeksi, mutta vanhoissa laitoksis- naisten vankilarakennusten lisäksi vankilakiinteis- 31393: sa hallinnon osuus on jäänyt liiton mielestä nykyi- töihin kuuluu erilaisia tuotanto-, varasto-, toiminta- 31394: siin tarpeisiin nähden liian suureksi. Lausunnossa ja hallintotiloja sekä asuntoja. Laitoskanta on 31395: viitataan nykyaikaisen tietotekniikan tarjoamiin oikeusministeriön lausunnon mukaan suurelta osin 31396: mahdollisuuksiin keskittää tiettyjä hallinnollisia toi- kunnoltaan huonoa ja toiminnallisilta ominaisuuk- 31397: mia. Tätä kehitystä hyödyntämällä voitaisiin korva- siltaan epätarkoituksenmukaista nykyisiin vaati- 31398: ta menetettyjä valvontahenkilökunnan virkoja. muksiin nähden. Nykyinen investointitaso ei ole 31399: läheskään riittävä. Tarkoituksenmukaisten tilojen 31400: Vankiluku ja laitoskanta järjestäminen edellyttää ministeriön mielestä 865 31401: Seuraavasta asetelmasta ilmenevät keskimääräinen Mmk:n korjaus- ja uusintainvestointeja kymmenen 31402: vankiluku ja laitoskannan keskimääräinen käyttö- vuoden ajalle jaksotettuna. 31403: aste sekä rangaistuslaitoksiin tulleet v. 1995-98. Tarkastelujaksolla v. 1995-98 käynnistyi Oulun 31404: lääninvankilan alaisen Ylitornion avovankila-osas- 31405: Vuosi Keski- Vuoden aikana Vankiloiden ton toiminta. Huittisten ja Köyliön varavankilat 31406: määräinen rangaistus- käyttöaste ,% 31407: vankiluku laitoksiin yhdistettiin v. 1998 Satakunnan avovankilaksi. 31408: saapuneet Pirkkalan, Pansion, Kastelholman ja Upinniemen 31409: 1995 3 248 7755 87 työsiirtoloiden sekä Konnunsuon keskusvankilan 31410: 1996 3 197 6 594 86 alaisen Kivisaaren avovankila-osaston toiminta 31411: 1997 2 974 6 201 81 päättyi jakson kuluessa. 31412: 1998 2 809 5 800 83 31413: 31414: 31415: 31416: 88 31417: Rakennusinvestoinnit ovat v. 1995-98 keskitty- Seuraava asetelma osoittaa vankeinhoitolaitok- 31418: neet ensisijaisesti vankien asuinosastojen peruspa- sen merkittävimmät omat rakennusinvestoinnit v. 31419: rannustöihin sekä joidenkin toiminta- tai tuotanto- 1995-98 hankkeiden päättymisvuoden mukaan 31420: tilojen uudisrakennuksiin ja perusparannuksiin. sekä kunkin vuoden omien rakennusinvestointien 31421: kokonaiskustannukset: 31422: 31423: Vuosi Merkittävimmät päättyneet hankkeet Kustannukset 31424: yhteensä, Mmk 31425: 1995 Huittisten varavankilan asunto-osastojen perusparannus 31426: Oulun lääninvankilan perusparannuksen li-vaihe 31427: Sukevan keskusvankilan selliosaston perusparannus 31428: Juuan avovankilaosaston perusparannus 35,1 31429: 1996 Riihimäen keskusvankilan ja Riihimäen kaupungin yhteistyöhankkeena toteutettu liikuntahalli 31430: Sulkavan kurssikeskuksen perusparannus 31431: Hämeenlinnan keskuspesulan perusparannus 34,2 31432: 1997 Helsingin keskusvankilan itäisen päiväselliosaston perusparannus 31433: Turun lääninvankilan avo-osaston perusparannus 31434: Konnunsuon keskusvankilan auto- ja metalliosasto 31435: Köyliön varavankilan selliosaston perusparannus 45.7 31436: 1998 Oulun lääninvankilan lisärakennus 31437: Naarajärven varavankilan selliosasto 35.4 31438: 31439: 31440: 31441: Merkittävimpiä vireillä olevia investointihank- sekä suljettujen, tarkemmin valvottujen vankipaik- 31442: keita laitoskannan kehittämiseksi ovat Helsingin kojen tarpeen kasvuun. Lisäksi toiminnan sisältö 31443: keskusvankilan perusparannus, Vaasan läänin- suuntautuu enemmän päihdeongelmaisille tarkoi- 31444: vankilan perusparannus ja lisärakentaminen sekä tettuihin toimintaohjelmiin. 31445: Sukevan keskusvankilan peruskorjaus, johon kuu- Tutkintavankien määrä on Suomessa ollut pit- 31446: luu myös vankila-alueen kehäsuojauksen rakenta- kään Euroopan alhaisimpia. Ministeriön mielestä 31447: minen. eräät lainsäädännön muutokset johtavat tutkinta- 31448: vankien määrän nousuun ja suljettujen vankipaik- 31449: Laitoskannan kehittäminen kojen lisätarpeeseen. 31450: Laitoskannan kehittämissuunnitelmien lähtökohta- Vankiluvun kokonaiskehityksen lisäksi van- 31451: na on ministeriön mukaan ollut se, että vankiluku keinhoitolaitoksen toimintaan vaikuttavat alueelli- 31452: on n. 3 000 tai jonkin verran suurempi. Vankiluvun set muutokset. Voimakas muuttoliike kasvukes- 31453: ja vankeinhoidon sisällön kehitykseen vaikuttaa kuksiin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle vaikut- 31454: kuitenkin lukuisa määrä vaikeasti ennakoiravia te- taa erityisesti Etelä-Suomen vankiloiden tilantar- 31455: kijöitä, joista ainoastaan osa on tiedossa. peeseen. 31456: Vaihtoehtoiset rangaistusmuodot, esim. yhdys- Ministeriö vakuuttaa lausunnossaan, että toteu- 31457: kuntapalvelu, vaikuttavat vankimäärän kehityk- tuneesta vankiluvun laskusta huolimatta vankein- 31458: seen merkittävästi. Ministeriön arvion mukaan yh- hoitolaitoksella ei ole käytettävissään ylikapasiteet- 31459: dyskuntapalvelua suorinavien osuus vankeusran- tia. Vankien määrän väheneminen ja uusien laitos- 31460: gaistukseen tuomittavista ei kuitenkaan enää juuri yksiköiden käyttöön ottaminen ovat mahdollista- 31461: lisäänny. Ennemminkin niin, että yhdyskuntapal- neet vankiJakoon pienentämisen. Väljempien asu- 31462: velun suorittaneet uusintarikolliset tuomitaan jat- mis- ja työskentelyolosuhteiden ansiosta on näin 31463: kossa ehdottomaan vankeuteen, jolloin vankimää- pystytty parantamaan vankeinhoidon laatua. Van- 31464: rä voi tästä syystä hieman jopa nousta. Vaihtoeh- kiluvun laskun johdosta vankeinhoitolaitoksella ei 31465: toisten rangaistusmuotojen laajuuden ja sisällön ole, Turun keskusvankilaa lukuun ottamatta, tyhjil- 31466: kehitys vaikuttanee ensisijaisesti avolaitospaikko- leen jääneitä vankilaosastoja, vaan pienempi van- 31467: jen tarpeeseen. kiluku on mahdollistanut kaikkein heikkolaatui- 31468: Huumausainerikoksista ja väkivaltarikoksista simpien vankilatilojen poistamisen käytöstä ja yh- 31469: tuomittujen vankien määrä kasvaa jatkuvasti. Yhä teissellien muuttamisen yhden hengen selleiksi. 31470: useampi vanki on päihdeongelmainen. Tämä joh- Konkreettisimmin vankiluvun lasku näkyy vanki- 31471: taa erityisesti pitkäaikaisvankien määrän kasvuun loissa kerrossänkyjen poistamisena käytöstä. 31472: 31473: 31474: 89 31475: Suljetuissa laitoksissa joudutaan yhä pitämään - Kehitetään vankilaturvallisuuden edellyttä- 31476: käytössä yhteensä 1 054 vankipaikkaa, joista van- miä rakenteita. Suljettujen laitosten peruskorjaus- 31477: geilla ei ole ympärivuorokautista mahdollisuutta ten yhteydessä vankilan tilat järjestetään paremmin 31478: päästä wc-tiloihin. Näistä ns. paljuselleistä 880 si- valvottaviksi, jolloin vankilan tekniset valvontajär- 31479: jaitsee Etelä-Suomen alueen vanhoissa suljetuissa jestelmät ajanmukaistetaan ja suuret asunto-osastot 31480: laitoksissa. Euroopan neuvoston kidutuksen ja jaetaan pienemmiksi ja paremmin valvottaviksi. 31481: epäinhimillisen kohtelun vastainen komitea CPT Osastojen jako lisää valvontahenkilökunnan tar- 31482: on jo kaksi kertaa huomauttanut asiasta Suomea ja vetta. 31483: tulee tarkastamaan, mihin korjaustoimiin huomau- -Toteutetaan muiden toiminnallisten muutos- 31484: tuksen johdosta on ryhdytty. ten edellyttämät tilamuutokset Vangeille järjestet- 31485: Vankilavirkailijain liiton antamassa lausunnossa tävien toimintojen, työn, koulutuksen, kuntoutuk- 31486: korostetaan sitä, että vankiluvun lasku on tuonut sen ja vapaa-ajan toimintojen kehittyminen luo 31487: laadullista parannusta vankiloihin mahdollistamai- uusia investointitarpeita. Vanhoista suljetuista lai- 31488: la asuintilojen väljemmän käytön. Samalla on voitu toksista, erityisesti vanhoista lääninvankiloista 31489: poistaa kaikkein huonokuntoisimpia tiloja. Palju- puuttuvat lähes kaikki asianmukaiset tapaamis-, 31490: sellit ja rakennuskannan vanhin osa eivät kuiten- liikunta- ja muut toimintatilat, joita nykyaikaiselta 31491: kaan vastaa nykyaikaisia vankeinhoidollisia tarpei- vankeinhoidolta odotetaan. 31492: ta missään mielessä. Tilojen ongelmana on vaikea -Toteutetaan muut rakennushankkeet ja hen- 31493: valvottavuus ja osastoiminen. Osastoinnin puute kilökunnan asuinrakennusten korjaukset. 31494: edesauttaa liiton mukaan huumeiden liikkumista ja Vankipaikkoihin vaikuttavia investointeja tulee 31495: kauppaa ja aiheuttaa sen, että eristettyinä ovat ns. ministeriön mielestä arvioida alueellisen vankiker- 31496: pelkääjät eivätkä uhkaajat ja huumeiden välittäjät. tymän perusteella ilman muita aluepoliittisia tar- 31497: Lisäksi painotetaan vankilarakentamisen merkitys- koitusperiä. 31498: tä sekä henkilökunnan työturvallisuuteen että työs- 31499: sä viihtymiseen. Kiireellisimmät kohteet 31500: Investointiohjelman ensimmäinen ja kiireisin han- 31501: Laitoskannan kehittämisen pitkän tähtäimen ke on Vantaan lääninvankilan rakentaminen. Van- 31502: suunnitelmat taan lääninvankila on ollut oikeusministeriön 31503: Vankeinhoitolaitoksen toimitilojen ylläpidon ja ke- avaintulostavoitteena v. 1997 ja 1998, ja sen raken- 31504: hittämisen edellyttämä määrärahatarve on ministe- tamiseen on jo myönnetty vuosiksi 1997-98 mää- 31505: riön mukaan merkittävästi käyttöön Osoitettavia rärahaa yhteensä 21 Mmk. Tästä hankkeen suunnit- 31506: määrärahakehyksiä suurempi. Määrärahojen niuk- teluun on kulunut n. 7 Mmk. Vuoden 1999 budje- 31507: kuus aiheuttaa sen, että hankkeet pyritään toteutta- tista hanke kuitenkin karsittiin pois. 31508: maan tärkeysjärjestyksessä seuraavien perusteiden Nykyisen Helsingin lääninvankilan kautta kul- 31509: mukaisesti: kee vuodessa yhteensä n. 4 500 vankia, ja se on 31510: -Toteutetaan lakisääteiset ja muut välttämättö- keskeinen vanginkuljetuksen solmukohta. Vanki- 31511: mät järjestelmät sekä tilat. Tilojen rakennustekni- larangaistusta suorittamaan tulee lääninvankilan 31512: sen laadun tulee vastata lainsäädännössä asetettuja kautta lähes joka neljäs vanki. Vankilassa on 135 31513: rakennusten turvallisuutta, terveellisyyttä ja muuta vahvistettua vankipaikkaa, mutta lääninvankilan 31514: laatua koskevia määräyksiä. Tämä merkitsee mm. erityistarpeen vuoksi vankilassa joudutaan asutta- 31515: paloilmoitin- ja vartijakutsujärjestelmien, puuttu- maan liikaa vankeja lähes jatkuvasti. Kertomusvuo- 31516: vien väestönsuojatilojen sekä hyvää hygieenistä den joulukuussa vankilassa oli kirjoilla 172 vankia. 31517: tasoa edellyttävien tilojen, kuten keittiöiden, ra- Helsingin lääninvankilassa on keskimäärin 80 31518: kentamista säädösten edellyttämälle tasolle. tutkintavankia, joille tarvitaan välttämättä tilat pää- 31519: - Toteutetaan säädösten mukaiset ja ihmisoi- kaupunkiseudulta. Lisäksi poliisin tiloissa joudu- 31520: keussopimusten mukaiset vankien asuin tilat. Tämä taan pitämään keskimäärin 20 tutkimavankia osit- 31521: merkitsee mm. wc-tilojen rakentamista paljusellien tain lääninvankilan tilojen puutteen johdosta. Ny- 31522: yhteyteen tai toimintojen järjestämistä siten, että kyinen lääninvankila on tutkintavankilaksi liian 31523: henkilökunta voi tarvittaessa päästää vangin ulos avoin sekä ulko- että sisäpuolisilta rakenteiltaan, 31524: sellistä yhteiskäymälään ympäri vuorokauden. Pie- jotta tutkintavankilalta vaadittava eristämistehtävä 31525: nimmät sellit tulee saada pois käytöstä. voitaisiin täyttää. Tontin ahtauden takia vankilalle 31526: - Järjestetään Etelä-Suomeen avolaitospaik- ei ole järjestettävissä riittävää kehäsuojausta, joka 31527: koja. Tämä edellyttää joko uusien työsiirtoJakohtei- estäisi ulkopuolisen yhteydenpidon vankeihin. 31528: den järjestämistä tai uusien pysyvien avolaitosten Lääninvankilan nykyinen rakennustekninen 31529: perustamista Etelä-Suomeen. kunto on heikko, ja laitos olisi oikeusministeriön 31530: 31531: 90 31532: mukaan välittömän peruskorjauksen tarpeessa. Vankeinhoitolaitoksen laitoskannan peruskor- 31533: Muun muassa tontin ahtauden ja asutuksen välittö- jaaminen säädösten ja määräysten edellyttämälle 31534: män läheisyyden johdosta ei vankilan nykyiselle tasolle merkitsee nykyisellä kustannustasolla 865 31535: paikalle voi saada toimivaa tutkintavankilaa, eikä Mmk:n investointiohjelman toteuttamista. Inves- 31536: se taloudellisestikaan ole mielekästä. Helsingin tointiohjelman toteuttaminen runsaan 10 vuoden 31537: kaupungin pelastuslaitos on antanut vankeinhoito- aikana edellyttää vuosittaisten investointimäärära- 31538: laitokselle väliaikaisen luvan vuoden 2000 lop- hojen korottamista nykyisellä kustannustasolla n. 31539: puun saakka käyttää paristokäyttöisiä palovaroitti- 100 Mmk:aan. Kertomusvuoden budjetissa oman 31540: mia. Pelkästään lakisääteisen palovaroitinjärjestel- rakennuskannan perusparannuksiin ja uudisraken- 31541: män rakentaminen laitokseen maksaa lähes 1 tamiseen kohdennettiin 48,8 Mmk. 31542: Mmk. Rakennuksen vuotavan vesikatteen uusimi- 31543: nen maksaa n. 800 000 mk. Vankien työ-, koulutus- ja kuntootustoiminta 31544: Tämän hetkisen kustannusarvion mukaan 131 Vanki on rangaistusaikanaan velvollinen tekemään 31545: Mmk maksavaan Vantaan lääninvankilaan on suun- työtä tai osallistumaan koulutukseen tai muuhun 31546: niteltu 158 vankipaikkaa. Hankkeen toteuttamisen toimintaan. Vangit ovat vuodesta 1995 lähtien voi- 31547: edellyttämät määrärahat tulisi ministeriön mielestä neet täyttää osallistumisvelvollisuutensa työnteon 31548: budjetoida vuosiksi 2000 ja 2001. Uusi vankila olisi tai opiskelun ohella myös muussa toiminnassa, 31549: tällöin valmis vuoden 2002 alkupuolella. jonka tavoitteena on edistää vangin mahdollisuuk- 31550: Vantaan lääninvankilan jälkeen toteutettaisiin sia tulla toimeen yhteiskunnassa. 31551: Turun Kakolanmäen laitosten perusparantaminen. Vankien työ- ja toimintakyvyn arviointia varten 31552: Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan Kakolan- on kehitetty arviointijärjestelmä perushenkilöstön 31553: mäen laitoksille, Turun keskusvankilalle, läänin- käyttöön. Tarkoituksena on, että eri henkilöstöryh- 31554: vankilalle ja vankimielisairaalalle, peruskorjattai- mät voisivat muodostaa standardisoitujen arvioi- 31555: siin tilat nykyisen keskusvankilan tiloihin, jolloin den perusteella yhtenäisen kuvan vangista ja hä- 31556: Kakolanmäen vankilatilat saadaan taloudellisem- nen taustoistaan, kuten psyykkisestä ja fyysisestä 31557: paan käyttöön ja osa Kakolanmäestä voitaisiin terveydestään, päihteiden käytöstä, sosiaalisista si- 31558: myydä ja hyödyntää osana investointimenoja. Lai- doksista ja oppimiskyvystään. Tulohaastattelun tie- 31559: tosten yhdistämismahdollisuudet ja sijoittuminen tojen mukaan vanki sijoitetaan toimintoihin. Ar- 31560: peruskorjattaviin tiloihin selvitetään jatkosuunnit- viointijärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto on 31561: telun yhteydessä. Laitosten yhdistämisestä on las- vielä kesken. Arviointien tulisi tuottaa perustietoja 31562: kettu saatavan yhteensä lähes 50 henkilötyövuo- erityisesti valmentavan työn työpisteiden käyttöön. 31563: den säästö, eli vuotuisten toimintamenojen vajaan 31564: 10 Mmk:n säästö. Kakolanmäellä on tällä hetkellä Työtoiminta 31565: 347 vankipaikkaa. Peruskorjauksen jälkeen paik- Aivan viime vuosiin asti työ on ollut tärkein osallis- 31566: koja jäisi n. 300. Hankkeen kustannusarvio on yli tumisen muoto. Vieläkin vankien toimintapäivistä 31567: 170 Mmk. Kakolanmäen peruskorjaus toteutettai- n. 50 % on työpäiviä, vaikka kuntoutus- ja koulu- 31568: siin v. 2002-2005. tuspäivien osuus on selvästi noussut. Kaikista van- 31569: Seuraavaksi toteutettaisiin Riihimäen keskus- kipäivistä n. 70% on toiminta päiviä. 31570: vankilan peruskorjaus, jonka kustannusarvio on yli Työpäivistä yli puolet tehdään taloushuollossa, 31571: 10,5 Mmk. Vankilassa on tällä hetkellä 234 paikkaa. kiinteistönhoidossa ja rakentamisessa. Rakentamis- 31572: Peruskorjaus vähentää paikkaluvun 214:ään. Riihi- päivistä valtaosan tekevät työsiirtoJavangit 31573: mäen keskusvankilan peruskorjaus ajoittuisi vuo- Tuotantoon vankipäiviä kertyi v. 1995-98 kes- 31574: sille 2006-2008. kimäärin n. 20% kaikista vanki päivistä. Tuotan- 31575: Samanaikaisesti mainittujen hankkeiden kanssa toon osallistuvien vankien määrä on laskenut tasai- 31576: toteutettaisiin Helsingin keskusvankilan ja Vaasan sesti 15 viime vuoden aikana, mutta tuotannon 31577: lääninvankilan peruskorjaukset sekä lukuisa määrä osuus kaikista vankipäivistä on pysynyt suurin 31578: pienempiä peruskorjaus- ja uudisrakennushank- piirtein samana. Vuonna 1998 tuotannossa työs- 31579: keita. Tämän jälkeen toteutetaan muut hankkeet kenteli keskimäärin 600 vankia päivittäin. 31580: vahvistettavan ohjelman mukaisesti. Tuotannolliseen työhön osallistuvien vankien 31581: TyösiirtoJoiden sulkemien on vähentänyt Etelä- määrän laskua selittää kokonaisvankiluvun vähe- 31582: Suomen avolaitospaikkoja merkittävästi. Korvaavi- nemisen lisäksi mm. kuntouttavien, päihteetöntä 31583: en paikkojen järjestäminen edellyttää joko uusien elämää edesauttavien toimintaohjelmien laajene- 31584: työsiirtoJakohteiden järjestämistä tai uusien pysyvi- minen, opiskelumahdollisuuksien parantumien 31585: en avovankiloiden perustamista Etelä-Suomeen. sekä vankien huonontunut terveys. Yhä suurempi 31586: 31587: 31588: 91 31589: osa vangeista on työkyvyttömiä tai alentuneesti Vankien koulutus- ja työtausta on selvästi hei- 31590: työkykyisiä. kompi kuin kansalaisilla yleensä. Monilla vangeilla 31591: Työtoiminnan kehittämistä koskevat toimenpi- on merkittäviä oppimisvaikeuksia, oppimiskykyä 31592: teet liittyvät toisaalta vankien työkykyyn ja työtoi- alentavia ongelmia, sairauksia tai vammoja. Suurin 31593: minnan vankeinhoidolliseen tehtävään ja toisaalta osa vangeista ei ole ennen vankilaan tuloaan käyt- 31594: tuotannon kehittämiseen. tänyt hyväkseen yhteiskunnan tarjoamia aikuis- 31595: Tuotannon ISO 9000 -standardin mukaisia laatu- koulutuksen palveluja. Opiskelu vankilassa on 31596: järjestelmiä on dokumentoitu ja otettu käyttöön 12 monelle vangille merkittävä mahdollisuus itsensä 31597: laitoksessa. Tuotannonohjausjärjestelmiä on uudis- kehittämiseen samalla, kun yhteiskunnalla on ai- 31598: tettu muutamissa työpisteissä, esim. Pelson keskus- nutlaatuinen mahdollisuus saada koulutustarjon- 31599: vankilan sahalla, Sukevan keskusvankilan puuteol- nan piiriin niitä syrjäytyneitä, jotka eivät koulutuk- 31600: lisuudessa ja Hämeenlinnan keskusvankilan pesu- seen ole muuten osallistuneet. 31601: lassa. Lehtikuusen hyödyntäminen puusepänteolli- Oikeusministeriön lausunnon mukaan vankien 31602: suuden käsittelemättömänä raaka-aineena on esi- koulutuksen tuloksellisuutta tulee arvioida samoil- 31603: merkki projektiluonteisesta tuotekehittelystä, jo- la malleilla ja samojen periaatteiden mukaisesti 31604: hon vankeinhoitolaitos on osallistunut. Vankiloi- kuin muidenkin oppilaiden koulutuksen tuloksel- 31605: den maatilat ovat siirtyneet kokonaan luomuvilje- lisuutta. Parhaiten tämä tapahtuu osana oppilaitos- 31606: lyyn. Vankilamyymälöiden yhteistyötä ja näkyvyyt- ten normaalia koulutuksen vaikuttavuuden ar- 31607: tä on parannettu. viointia silloin, kun koulutuksen järjestäjänä van- 31608: Lähivuosina on tavoitteena kehittää vankiloiden kilassa on oppilaitos. 31609: ja työhallinnon yhteistyötä sekä lisätä työtoiminnan Oikeusministeriön vankeinhoito-osasto seuraa 31610: yhteyksiä työelämään. Yhteistyöllä edistettäisiin opetushallinnon piirissä tapahtuvaa koulutuksen 31611: vankien siirtymistä työmarkkinoille. Kokemuksia tuloksellisuuden arvioinnin kehittymistä. Lähivuo- 31612: menettelytavoista ja vapautuvien vankien työmark- sina tulisi lausunnon mukaan lisätä vankeinhoito- 31613: kinoille ohjaamisesta saadaan EU :n yhteisöaloite- laitoksen ja opetushallinnon oppilaitosten kesken 31614: ohjelman Employment Integra -projektista, jossa sellaista yhteistyötä, jossa varmistetaan tiedonkul- 31615: on mukana myös viisi vankilaa. ku koulutuksen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuu- 31616: desta. 31617: Koulutustoiminta Opiskelevien vankien päivittäinen keskimääräi- 31618: Vankien koulutus ei toimi irrallaan muusta yhteis- nen osuus kaikista vangeista on v. 1995-98 pysy- 31619: kunnan koulutuksesta, vaan sillä on samat tavoit- nyt samana, n. 13 %:na. Noin kuudesosa heistä, eli 31620: teet kuin muullakin koulutuksella ja samoin toimi- 2 o/o kaikista vangeista, opiskelee vankilan ulko- 31621: taan myös vankien koulutuksen järjestelyissä. Op- puolella. 31622: pilaitokset järjestävät valtaosan opetuksesta, ja Seuraava asetelma osoittaa rangaistuslaitoksissa 31623: koulutuksen rahoittaa lähes kokonaan opetushal- opiskelleet opintojen laadun mukaan v. 1995-98: 31624: linto. Koulutuksen sisällöt vastaavat oppilaitosten 31625: opetussuunnitelmien sisältöjä. 31626: 31627: Opintojen laatu 1995 1996 1997 1998 31628: Alkeisopinnot 133 132 105 96 31629: Peruskouluopinnot 368 353 340 271 31630: Lukio-opinnot 113 118 134 145 31631: Ammatilliset koulut, valmentava opetus 119 185 71 52 31632: Ammatilliset opinnot 970 989 1 016 923 31633: Muut opinnot 130 105 110 95 31634: Yhteensä 1 833 1 882 1 782 1 582 31635: 31636: 31637: 31638: Ammatilliseen koulutukseen pyrkii vankeja jat- lu-ja lukiokursseja opiskelevat suorittavat erilaajui- 31639: kuvasti noin kaksi kertaa enemmän kuin koulutuk- sia osakokonaisuuksia tai koko tutkintoja. 31640: seen otetaan. Ammatilliseen koulutukseen oppi- Seuraavassa asetelmassa esitetään vankilassa 31641: laiksi otetuista n. 75---80 o/o sai oppilaitoksen anta- suoritettujen yleissivistävien tutkintojen ja ammatil- 31642: man todistuksen koulutuksen suorittamisesta. Sekä lisessa koulutuksessa annettujen todistusten määrä 31643: ammatillisessa koulutuksessa olevat että peruskou- V. 1995-98: 31644: 31645: 31646: 31647: 31648: 92 31649: Tutkinto tai todistus 1995 1996 1997 1998 31650: Peruskoulututkinto 23 11 12 10 31651: Lukion oppimäärä 2 8 4 3 31652: Ylioppilastutkinto 3 8 4 2 31653: Ammatillisesta koulutuksesta annetut todistukset 747 835 668 707 31654: 31655: 31656: Oppisopimuskoulutusta annettiin v. 1995-98 Kuntoutustoiminta 31657: vuosittain lähes kymmenessä vankilassa. Työaloja Vangit voivat osallistua työn ja koulutuksen ohella 31658: on ollut vuosittain 9-13, ja koulutukseen osallistui tai sijasta kuntouttaviin tavoitteisiin tähtäävään tai 31659: 25--40 vankia. Tutkintoja suoritettiin vuosittain toimintakykyä ylläpitävään toimintaan. Se on viime 31660: 4-11. vuosina keskittynyt päihteiden käytön vähentämi- 31661: Vuosina 1995-98 peruskoulu- tai lukio-opetus- seen, sosiaalisten taitojen ja elämänhallinnan lisää- 31662: ta järjesti seitsemässä vankilassa (Helsingin, Kon- miseen ja vapauteen valmentamiseen. Ohjelmista 31663: nunsuon, Riihimäen ja Hämeenlinnan keskusvan- osa on toteutettu osa- tai kokopäiväisinä kursseina, 31664: kilat, Keravan nuorisovankila sekä Vaasan ja Oulun ja osa on muodostanut erityisten, päihteettömien 31665: lääninvankilat) aikuislukio tai lukion aikuislinja ja tai kuntoutusosastojen päiväohjelman. 31666: yhdessä vankilassa (Turun keskusvankila) työ- Vuonna 1998 tavoitteellisia toimintaohjelmia tai 31667: väenopisto. Oppilaitos huolehti suurimmasta osas- toimintakykyä ylläpitävää toimintaa järjestettiin 21 31668: ta koulutuksen kustannuksia opetus- ja kulttuuri- vankilassa. Toimintoihin osallistui vuoden aikana 31669: toimen rahoituslain nojalla. Vankilaopetuksessa ennakkotietojen mukaan yhteensä n. 1 800 vankia. 31670: oppilaitos on saattanut kattaa vankilalta perimil- Vankeja osallistui toimintaan päivittäin keskimää- 31671: lään opiskelumaksuilla opetuskustannuksista sen rin 158, mikä on 6 o/o keskimääräisestä vankiluvus- 31672: osan, jota opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain ta. Päihteiden käytön vähentämiseen tähtääviä toi- 31673: mukainen valtionosuus ei ole kattanut. mintaohjelmia tai tiedotusluonteisia kursseja järjes- 31674: Edellä mainittujen lisäksi myös muissa vankilois- ti kertomusvuonna 15 vankilaa. Lisäksi joidenkin 31675: sa on ollut mahdollista opiskella peruskoulun tai muidenkin laitosten toimintaohjelmiin sisältyi 31676: lukion oppiaineita. Tällöin opetus on järjestetty päihteettömyyttä tukevia osia. 31677: vankilan ostamin opetuspalveluin tuntiopettajavoi- Vankiloissa viime vuosina kehitettyjen päihteet- 31678: min tai opetusta on antanut vankilan opinto-ohjaaja. tömyyttä edistävien toimintaohjelmien päämäärä- 31679: Vuosina 1995-98 romaneille järjestettiin 9-11 nä on vangin valmiuksia kehittämällä tukea van- 31680: vankilassa lähinnä luku- ja kirjoitustairaon tähtää- keja rikoksettomaan ja päihteettömään elämänta- 31681: vää opetusta, joka on osaksi rahoitettu opetusvi- paan sekä ehkäistä päihteiden käytöstä aiheutuvia 31682: ranomaisten oppilaitoksille myöntämällä erityis- haittoja. Päihdeohjelmien kehittämistä on edistänyt 31683: avustuksella. v. 1996 käynnistetty sosiaali- ja terveysministeriön 31684: 1990-luvulla opetushallinnon kokonaan tai osit- ja vankeinhoitolaitoksen sekä neljän päihdehuolto- 31685: tain rahoittaman koulutuksen osuus rangaistuslai- järjestön Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella 31686: toksissa järjestetystä ammatillisesta koulutuksesta rahoittama kolmivuotinen vankien päihdehuolto- 31687: on koko ajan lisääntynyt. Niinpä viime vuosina projekti (VP-projekti), jonka tavoitteena on van- 31688: vankien koulutuksen rahoitusmuodot ovat suurim- kien rangaistuksenaikaisen päihdehuollon kehittä- 31689: maksi osaksi vastanneet ammatillisen koulutuksen minen. Projektissa on kehitetty ja kokeiltu vangeil- 31690: rahoitusta yhteiskunnassa yleensä. Lääninhallitus- le soveltuvia päihdekuntoutusohjelmia vankilassa 31691: ten opetus- ja sivistysosastot ovat rahoittaneet kou- ja vankilan ulkopuolisessa kuntoutusyksikössä, 31692: lutuksen kokonaan tai osittain ammatillisena lisä- koulutettu vankeinhoitohenkilökuntaa päihdetyö- 31693: koulutuksena, tai se on rahoitettu opetus- ja kult- hön sekä avattu väyliä vapautuvan vangin jatko- 31694: tuuritoimen rahoituslain nojalla oppilaitoksen jär- kuntoutukseen siviilissä. 31695: jestämänä toisen asteen ammatillisena peruskoulu- Päihteettömyyteen vaikuttaminen tulee lähivuo- 31696: tuksena. Opetushallinnon rahoituspanoksen kasvu sina kehittymään vankeinhoitolaitokselle 27.1.1999 31697: 1990-luvulla (kertomusvuonna 75 o/o) on lisännyt ja vahvistetun päihdestrategian kautta. Vuoden 1999 31698: monipuolistanut vankien koulutusta. tulossopimuksen mukaan jokainen vankila laatii 31699: Kolmessa vankilassa opetusta antavat vankilan oman konkreettisen päihdestrategiansa ja siihen 31700: henkilökuntaan kuuluvat lehtorit. Näissäkin ta- liittyvän toimintaohjelman vuoden 1999 aikana. 31701: pauksissa toimitaan yhteistyössä lähialueen amma- Vankiloiden päihteiden vastaisen työn seurantajär- 31702: tillisten oppilaitosten kanssa. jestelmän suunnittelu käynnistyy syksyllä 1999. 31703: 31704: 31705: 93 31706: Tarkoitus on, että järjestelmä rakennetaan osaksi mintaa ja sen käynnistämistä. Näiden ohjelmien 31707: valmisteilla olevaa sähköistä vankitietojärjestelmää vaikuttavuus uusintarikollisuuteen on mahdollista 31708: ja osaksi omaa erillisjärjestelmää. Seurantajärjestel- selvittää aikaisintaan muutamien vuosien seuranta- 31709: män avulla kyetään vankien päihdetilannetta ja sen ajan jälkeen. Seuranta käynnistetään samanaikai- 31710: kehittymistä koskevien tietojen lisäksi saamaan sesti ohjelmatoiminnan alkaessa. 31711: esille tietoja päihteiden vastaisten eri toimintojen 31712: määrästä, tuloksista ja vaikuttavuudesta. Huumetilanne vankiloissa 31713: Päihteisiin ja huumeisiin liittyvillä toimintaohjel- Päihdetilanteen vaikeutuminen vankiloissa näkyy 31714: milla ja järjestelyillä voidaan ministeriön arvion monin tavoin. Saapuessaan vankilaan vanki on 31715: mukaan lisätä vangin mahdollisuuksia selviytyä usein vieroitushoidon tarpeessa, tai hänet tavataan 31716: yhteiskunnassa sekä merkittävästi ehkäistä myös päihtyneenä osastolla. Ongelmat ilmenevät huu- 31717: mm. ruiskuhuumeiden käyttöön liittyvää tartunta- meveloista aiheutuvina tekijöinä: vangin eristäyty- 31718: tautivaaraa, huumerikollisuutta ja päihteiden vie- misenä ja pelkäämisenä, huumerikokseen pakotta- 31719: roitusoireista ja päihdesairauksista aiheutuvia hait- misena jne. Ongelmilla on heijastuksensa myös 31720: toja yksilölle itselleen, hänen läheisilleen ja koko laitosten ulkopuolelle. Tilanne aiheuttaa turvatto- 31721: yhteiskunnalle. muutta vangeissa, henkilökunnassa ja vankien lä- 31722: Ministeriön mukaan Yhdysvalloissa toteutettu- heisissä sekä vaikeuttaa monin tavoin vankeinhoi- 31723: jen vankien vastaavanlaisten päihdekurssien on don perustehtävää. 31724: todettu merkittävästi vähentäneen kurssin käynei- Kun v. 1988 huumausainerikoksesta päärikokse- 31725: den vankien uusintarikollisuutta ja huumausainei- na tuomittuja oli rangaistusvangeista 2,1 %, vuoden 31726: den käyttöä. Kansainvälinen hoitotutkimus on 1998 keväällä heitä oli lähes 16 %. Vankikartoituksen 31727: osoittanut, että erilaisten psykososiaalisten hoito- mukaan laitoksissa oli 1.5.1998 388 huumerikoksista 31728: jen tai toimintaohjelmien tulos- tai vaikuttavuustut- päärikoksena tuomittua sekä lisäksi 59 tutkintavan- 31729: kimus on kuitenkin erityisen ongelmallista tiedon kia, joiden päärikossyytteenä oli huumerikos. 31730: luotettavuuden kannalta. Kontrolloimattomia vä- Jo v. 1992 toteutetun vankien terveystutkimuk- 31731: liin tulevia tekijöitä on tällaisessa tutkimusasetel- sen mukaan n. 60 o/o miesvangeista diagnostisoitiin 31732: massa erittäin vaikea sulkea pois tai edes aina alkoholisteiksi ja lähes 12 o/o huumeiden käyttäjiksi. 31733: havaita. Tutkimuksen luotettavuuden turvaaminen Kansanterveyslaitoksen v. 1995 tekemässä kyselys- 31734: edellyttää yleensä myös suuria tutkimuskustannuk- sä (Kansanterveys 1996: 10) neljässä vankilassa 31735: sia ja voimavaroja. todettiin, että 31 o/o vastanneista vangeista ilmoitti 31736: Vankiloissa on v. 1997 käynnistetty myös ns. käyttäneensä huumeita vankilassa. Suonensisäises- 31737: Cognitive Skills -kurssit. Niiden avulla vangeille tä käytöstä ilmoitti 11 % vangeista. 31738: opetetaan mm. ongelmanratkaisutaitoja, johdon- Entistä useampi vanki tarvitsee päihdehoitoa ja 31739: mukaisuutta ja kriittistä ajattelua sekä sosiaalisia kuntoutusta, ja on myös halukas osallistumaan 31740: taitoja. Tavoitteena on lisätä henkilön mahdolli- siihen. Vuonna 1997 n. 500 vankia osallistui erilai- 31741: suuksia välttää syyllistymästä uusiin rikoksiin. sille päihdekursseille. Ensimmäiset vieroitus- ja 31742: Muista maissa, erityisesti Kanadasta, saadut tutki- korvaushoidossa olevat opioidiriippuvaiset vangit, 31743: mustulokset ovat selvästi osoittaneet kurssin suorit- joiden lääkehoito ja siihen liittyvä psykososiaalinen 31744: tamisella olevan vaikutusta uusintarikollisuuden kuntoutus on järjestetty sosiaali- ja terveysministe- 31745: vähenemiseen. riön määräyksen 0997:28) mukaisesti, tulivat van- 31746: Cognitive Skills -ohjelma on tarkoitus laajentaa kiloihin kertomusvuoden alkupuolella. 31747: Suomessa lähivuosina useimpiin suljettuihin vanki- Suonensisäisten huumeiden käytön myötä van- 31748: loihin. Cognitive Skills -ohjelman käynnistämisestä kiloissa joudutaan etsimään entistä tehokkaampia 31749: on laadittu selvitys kertomusvuonna ja ohjelman keinoja tartuntatautien ehkäisyyn. Likaisten huu- 31750: seurantaa jatketaan. meruiskujen ja neulojen välityksellä tarttuvista tau- 31751: Vankeinhoitolaitoksella on vasta lyhyt ja suppea deista C-hepatiittitapausten määrä vankien joukos- 31752: kokemus toiminnasta, jolla pyritään suoraan vai- sa on ministeriön mukaan kasvanut huolestuttavas- 31753: kuttamaan uusien rikosten ehkäisyyn, mutta toi- ti viime vuosina. 31754: mintaa ollaan lisäämässä. Vuonna 1999 vankein- HIV-testiin v. 1998 osallistuneista 940 vangista 31755: hoidossa käynnistyy seksuaalirikoksista tuomituille 641 ilmoitti käyttäneensä suonensisäisesti huumei- 31756: tarkoitettu rikosten uusimisriskin vähentämiseen ta ja 330 käyttäneensä huumeita suonensisäisesti 31757: tähtäävä toiminta, josta on saatu hyviä kansainväli- vankilassa. Vuonna 1998 vankiloissa tuli esille viisi 31758: siä kokemuksia. On myös tarkoitus selvittää väki- ja vuoden 1999 alkupuolella kaksi huumeiden 31759: valtarikoksista tuomituille tarkoitettua ohjelmatoi- käyttöön liittynyttä HIV-tartuntatapausta. Kaik- 31760: 31761: 31762: 94 31763: kiaan on vankeinhoitolaitoksessa otetuissa HIV- laaja peruskorjausohjelma tähtää sekä turvallisuu- 31764: näytteissä löytynyt 14 HIV-positiivista. den että asuin- ja toimintamahdollisuuksien paran- 31765: Vankeinhoito-osaston kokoama huumeiden ta- tamiseen. 31766: kavarikkotilasto kertoo osaltaan vankiloissa liikku- Kuljetukset, laitokseen vastaanotto, liikkuminen 31767: vien huumeiden määrästä. Vankiloista pois saatu- laitoksen sisällä, tapaamisjärjestelyt, työhuoneet, 31768: jen huumausaineiden määrään vaikuttaa huumei- henkilökunnan tilat, ruokailu ja kaikki muut laitok- 31769: den käytössä tapahtuneiden muutosten lisäksi sen toiminnot suunnitellaan vankien vaatiman val- 31770: myös tarkastustoiminnan kehittyminen (mm. vonnan ja turvallisuusnäkökohtien mukaan. Suun- 31771: TATU-ryhmät). Vuonna 1997 vankiloista takava- nittelussa otetaan huomioon eri vankiryhmien tar- 31772: rikoitiin n. 1,8 kg huumausaineita (mm. hasista peet sekä henkilökunnan määrä ja toimintatavat eri 31773: 944 g, amfetamiinia 621 g ja heroiinia 162 g) sekä työpisteissä. Näiden pohjalta tehdään rakenteelliset 31774: 4 813 päihdyttävää pilleriä. Vuonna 1998 takava- ja tekniset turvallisuusjärjestelyt. Muurit, aidat, por- 31775: rikkomäärä nousi n. 4 kg:aan. tit, mahdolliset laitoksen vaatimat turva-alueet ja 31776: Lisäksi v. 1998 vankiloista takavarikoitiin 3 786 vankien asuinosastot ovat osa suunnittelua. Raken- 31777: kpl huumaavia lääkeaineita, 750 kpl muita lääkeai- nusmateriaalien ja kalusteiden valintaan vaikutta- 31778: neita ja 1 219 kpl hormonitabletteja tai -ampulleja. vat myös turvallisuusnäkökohdat Suunnitteluvai- 31779: Huumausaineiden käyttöä ja myös vankilaväki- heessa käydään läpi tarvittavat tekniset järjestel- 31780: valtaa ehkäisee henkilökunnan valvontatyö van- mät, kuten kameravalvonta, lukitus, viestintäväli- 31781: kien parissa. Työskentelemällä lähellä vankeja neet ja paloilmoitinjärjestelmä. Osa suunnittelua on 31782: työntekijä havaitsee ilmapiirissä tapahtuneet muu- myös laitoksen suojelusuunnitelma. 31783: tokset ja voi toiminnallaan estää tapahtumien ete- Laitoksen turvallisuuteen liittyviä toimintarutii- 31784: nemisen liian pitkälle. Pelkkä henkilökunnan läs- neja kehitetään jatkuvasti koulutuksen, harjoittelun 31785: näolo hillitsee usein väkivaltaa ja huumeiden käyt- ja kriisitilanteiden analysoinnin avulla. Laitokset 31786: töä. Mahdolliset riskitekijät otetaan huomioon ovat laatineet ohjeet poikkeuksellisia tilanteita var- 31787: myös sijoitettaessa vangit laitoksen sisällä tai eri ten, ja näitä rutiineja on harjoiteltu yhteistyössä 31788: laitosten kesken. mm. poliisin ja palolaitoksen kanssa. 31789: Huumeiden käyttöä ehkäistään myös laitoksen Vankien välisen väkivallan yleisyydestä ei ole 31790: jokapäiväisiin rutiineihin kuuluvilla vankilan tilo- ministeriön mukaan tarkkoja tietoja. Sekä uhrit että 31791: jen tarkastuksilla. Erityisen tarkastus- ja turvalli- tekijät pyrkivät salaamaan väkivaltaisuudet henki- 31792: suuskoulutuksen suorittaneet ryhmät tekevät pe- lökunnalta. Yleensä tietoon tulevat vain ne tapauk- 31793: rusteellisia johonkin vankilan osastoon kohdistuvia set, jotka henkilökunta näkee tai joista seuraa 31794: tarkastuksia tarpeen vaatiessa. Laitoksiin on koulu- hoitoa vaativia vammoja. Vuosina 1993 ja 1995 31795: tettu myös huumausaineyhdysmiesten verkosto, toteutetuissa neljännesvuoden kestäneissä seuran- 31796: joka organisoi huumeitten vastaista työtä. Henkilö- noissa terveydenhoitohenkilöstön tietoon tuli 31797: kuntaa koulutetaan jatkuvasti konfliktitilanteiden kumpanakin vuonna n. 25 tapausta, joissa vanki 31798: hallintaan, mielenterveysongelmien tunnistami- ilmoitti tai joissa vammojen laadusta voitiin päätellä 31799: seen ja ohjaamaan päihteidenkäyttäjiä hoitoon. vammojen syyksi väkivalta. 31800: Yhteistyö poliisin ja vankeinhoitolaitoksen välil- Vankeinhoitolaitoksen henkilöstöstrategian mu- 31801: lä huumeiden käytön estämiseksi on lisääntynyt. kaan työsuojelun tavoitteena on parantaa työnteki- 31802: Yhteistyötä on sekä vankila- että aluetasolla. Yh- jän turvallisuutta, fyysistä ja psyykkistä terveyttä 31803: teistyötä on tehty myös henkilöstölle tarvittavan sekä hyvinvointia. Olennaisesti työolojen turvalli- 31804: koulutuksen järjestämisessä. Poliisin ja tullin huu- suuteen vaikuttaa se, kuinka eräiden vanhojen 31805: mekoiria käytetään vankeinhoitolaitoksen henki- laitosten huonokuntoiset työskentelytilat saadaan 31806: löstön apuna huumeiden etsinnässä. perusparannuksin muutettua asianmukaisiksi. 31807: Eduskunnassa vahvistettu ja 1.6.1999 voimaan Vankeinhoitolaitos vastaa vankilan toimintoihin 31808: tullut rangaistusten täytäntöönpanosta annetun osallistuvien vankien työoloista. Vankien työturval- 31809: lain muutos mahdollistaa nykyistä tehokkaamman lisuus on yleisesti ottaen kehittynyt myönteisesti. 31810: puuttumisen huumeongelmaan. Esimerkiksi yli kahden vuorokauden sairaslomaan 31811: johtaneiden työtapaturmien määrä suhteutettuna 31812: Vankeinhoidon turvallisuus tehtyihin työtunteihin on puolittunut vuodesta 31813: Lähtökohtana laitoskannan suunnittelussa ovat 1993 vuoteen 1997. Huolimatta myönteisestä koko- 31814: vangit ja heidän turvallisuus- ja toimintatarpeensa. naiskehityksestä tapahtui v. 1998 yksi vangin kuo- 31815: Nämä eivät ole ministeriön mielestä ristiriidassa lemaan johtanut työtapaturma. Tapaus on työ- 31816: henkilökunnan turvallisuuden kanssa. Laitosten suojeluviranomaisten ja poliisin tutkinnassa. 31817: 31818: 31819: 95 31820: Vankeinhoitolaitoksen työ kuormittaa henkilös- takin syitä kuin väkivallan pelko. Vuonna 1998 31821: töä pääasiassa psyykkisesti. Vankien lisääntynyt omasta pyynnöstään erillään asuvia vankeja oli 31822: päihteiden käyttö vankeusaikana on lisännyt sekä päivittäin keskimäärin 100. 31823: fyysistä pelkoa että psyykkistä kuormittavuutta. Fyysisen ja henkisen työsuojelun painopistealue 31824: Vaikka vankeinhoitolaitoksen henkilöstölle sattuu tulee oikeusministeriön mukaan olemaan lähiai- 31825: vain harvoissa yksittäistapauksissa merkittäviä fyy- koina em. tutkimustulosten pohdinta ja käyttämi- 31826: sisiä seuraamuksia vankien heihin kohdistaman nen hyödyksi työn organisoinnissa. Henkilöstön 31827: väkivallan seurauksena, aiheuttaa väkivallan uhka valmiuksia kohdata vankeinhoitotyössä esiintyvä 31828: osalle henkilöstöstä stressiä. väkivallan uhka lisätään ja työtehtäviä järjestetään 31829: Vuosikymmenen alussa on vankeinhoitolaitok- niin, että väkivaltatilanteiden todennäköisyys pie- 31830: sessa käynnistetty henkilöstön varhaiskuntoutus- nenee. Tämä edellyttää henkilöstön koulutuksessa 31831: toimintaa. Aluksi se oli hyvin paljon yksilökun- sekä fyysisen väkivallan uhan hallinnan lisäämistä 31832: toutusta, mutta sitä on sittemmin kehitetty ryhmä- Citsepuolustuskoulutusta) että vuorovaikutuskou- 31833: muotoiseksi. Ryhmät on koottu eri ammattiryh- lutusta. Väkivaltatilanteiden syntyprosessista oppi- 31834: mien vankeinhoitotyöntekijöistä. Näin on saatu miseksi on luotava toimivat palautejärjestelmät ja 31835: aikaan yhteishenkeä ja opittu tuntemaan toisten työyhteisön rakenteet, joiden avulla kyetään analy- 31836: ammatteja. Valtiokonttori on rahoittanut ko. toi- soimaan tapahtuneet tilanteet ja käyttämään saatu 31837: minnan. Suuntaus on nyt yhteisökuntoutukseen, tieto ammattitaidon ja työyhteisön kehittämiseen. 31838: jolloin päästään käsittelemään kriisiyhteisöjä. Vankilavirkailijain liiton lausunnosta ilmenee, 31839: Laitoksiin on perustettu kriisitilanteen jälkihoito- että mm. hepatiitti- ja HIV-tartunnan saaneiden 31840: ryhmät Niiden tarkoituksena on ehkäistä kriisiti- vankien määrän kasvu aiheuttaa myös henkilökun- 31841: lanteen jälkeistä stressiä. Toimintaa on jouduttu nalle työsuojelullisia erityisongelmia. Eräissä lai- 31842: käyttämään esim. Riihimäen keskusvankilan toksissa on lähityötä tekevälle henkilökunnalle 31843: panttivankitilanteen jälkeen ja Helsingin keskus- annettu hepatiittirokotus, mitä liitto on pitänyt hy- 31844: vankilan ampumistapahtuman yhteydessä. Näissä vänä. Rokote tulisikin antaa työnantajan kustan- 31845: tilanteissa jälkihoitotoiminta koettiin tärkeäksi, ja nuksella koko lähityötä tekevälle henkilöstölle hei- 31846: se ehkäisi henkilöstön jäämistä pitkille sairaslomil- dän niin halutessaan. 31847: le. Erityistä huolta on kannettu myös siitä, että muu 31848: Keväällä 1999 valmistuneessa Työterveyslaitok- kuin varsinainen terveydenhuoltohenkilökunta ei 31849: sen tutkimuksessa Väkivalta vankeinhoitotyössä tunne vankien terveydentilaa tarpeeksi hyvin, 31850: käsiteltiin fyysisen ja henkisen väkivallan uhkaa esim. vangilla olevaa mahdollista tarttuvaa tautia. 31851: vankeinhoitotyössä. Lähes puolet henkilöstöstä Tällä asialla voi olla merkitystä sekä vangin potilas- 31852: koki vankien välisen väkivallan lisääntyneen parin turvallisuudelle sairaustapauksissa että henkilö- 31853: viime vuoden aikana. Vahvimmin lisääntymisen kunnan terveydelle. Lausunnossa viitataan Ruotsin 31854: kokivat valvontahenkilöstö ja keskusvankiloissa vankeinhoitoon, missä muukin kuin terveydenhoi- 31855: työskentelevät. Tutkimuksen mukaan kaikkein tohenkilökunta saa vangin terveydentilaa koskevat 31856: suurin henkilöstön kokema ja siihen itseensä koh- tiedot tietoonsa. 31857: distuva väkivalta liittyy päihtyneisiin, arvaamatto- Vangin terveydentilaa koskevien tietojen salas- 31858: miin vankeihin ja heidän toimintaansa. Myös tule- sapidossa ja luovuttamisessa noudatetaan samoja 31859: vaisuutta arvioidessaan henkilöstö piti huumeita säännöksiä ja periaatteita kuin potilastietojen luo- 31860: kaikkein suurimpana yksittäisenä syynä vankilavä- vuttamisessa yleensäkin. Potilaan asemasta ja oi- 31861: kivaltaan. keuksista annettu laki salassapitosäännöksineen 31862: Suuntaa antavia lukuja ovat tutkimuksen mu- koskee myös vankeinhoitolaitoksen terveyden- 31863: kaan kurinpitokäsittelyssä ja laitosten johtokunnas- huoltoa. Kun tietojen luovuttamisen muille kuin 31864: sa käsitellyt väkivaltatapaukset Käsitellyt tapauk- terveydenhuoltohenkilöstölle tulee perustua lakiin 31865: set ovat sellaisia, että löytyy syyllinen tai syylliseksi tai siihen on oltava vangin suostumus, vankilan 31866: epäilty. Vuonna 1997 kirjattiin tällaisia vankien muulle henkilöstölle ei anneta tietoja yksittäisten 31867: keskinäisiä väkivaltatapauksia 42 ja virkamiehen vankien HIV- ja hepatiittitartunnoistakaan. 31868: väkivaltaisia vastustamisia 29. Tutkimuksen mu- 31869: kaan v. 1995 oli vankiloissa n. 160 kirjattua tapaus- Rangaistusten täytäntöönpanoa koskevan säänte- 31870: ta, joissa osallisena selvittämisen eri vaiheissa oli lyn kehittäminen 31871: lähes 500 henkilökuntaan kuuluvaa. Väkivalta nä- Rangaistusten täytäntöönpanoa säätelee erityinen 31872: kyy myös niiden vankien määrässä, jotka eristäyty- laki rangaistusten täytäntöönpanosta (RTL), joka 31873: vät muista vangeista. Eristäytymiseen on toki mui- on alunperin laintasoinen asetus vuodelta 1889 31874: 31875: 31876: 96 31877: (39/1889). Vaikka lakia on tällä vuosisadalla uudis- noa ja vankeinhoitoa koskeviin säädöksiin sisältyy 31878: tettu useita kertoja, se on ministeriön lausunnon monia periaatteellisia ja toisiinsa liittyviä asioita, 31879: mukaan hajanainen ja monilta osin asiallisesti van- joita tulisi ministeriön mielestä kokonaisvaltaisesti 31880: hentunut. Useat, pikaisesti valmistellut osittais- selvittää. Rikoslaissa ja rangaistusten täytäntöönpa- 31881: uudistukset ovat aiheuttaneet sen, että säännöksis- noa koskevissa säädöksissä olevien vankeusran- 31882: sä on ristiriitaisuuksia. RTL sisältä rangaistusten gaistusta koskevien säännösten uudistaminen tulisi 31883: täytäntöönpanoon, vankien oikeuksiin ja velvolli- aiemmin tehdystä valmistelusta riippumatta käyn- 31884: suuksiin sekä henkilökunnan toimivaltuuksiin liit- nistää alusta lähtien uudelleen. 31885: tyviä säännöksiä ilman loogista systematiikkaa, ja Tässä yhteydessä myös vankeusrangaistuksen 31886: lain tulkinta käytännön vankeinhoidossa on minis- sisältö, tarkoitus ja menettelytavat tulisi ottaa koko- 31887: teriön mukaan usein vaikeaa. naisvaltaisesti ja periaatteellisella tasolla pohditta- 31888: Uuden hallitusmuodon voimaantulosta aiheutu- viksi ja säädeltäviksi. Tällaisia pohdittavia asiako- 31889: via muun lainsäädännön muutostarpeita pohtineen konaisuuksia ovat ministeriön mukaan esimer- 31890: työryhmän (oikeusministeriön lainvalmisteluosas- kiksi: 31891: ton julkaisuja 1/1999) mukaan vankeinhoidossa ja - vankeusrangaistuksen tavoite ja sisältö 31892: vankeusrangaistusten täytäntöönpanossa on useita -vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon ylei- 31893: omaperäisiä asetuksia. Tällaisia ovat esim. van- set periaatteet 31894: keinhoitoasetus (878/1995), asetus vankeinhoito- - rangaistuksen ja hoidon yhteensovittaminen 31895: laitoksesta (134/1986), asetus vankienhoitolaitok- - pakkolaitoksen, nuorisovankilan ja avolaitos- 31896: sen tunnuskuvasta (468/1949) ja asetus vankeus- täytäntöönpanon asema 31897: rangaistusten täytäntöönpanosta ( 447/1975). Uu- -vangin oikeudet ja velvollisuudet 31898: den perustuslain voimaantulo aiheuttaa, että näi- -vangin kohtelu, kurinpitorangaistukset 31899: den asetusten antovaltuus tulee nostaa lain tasolle -vangin oikeus muutoksenhakuun 31900: ja perustuslain kanssa ristiriitaiset tai muutoin van- -vankien toimintakyvyn arviointi ja sijoittami- 31901: hentuneet tai tarpeenomat asetukset tulee kumota nen 31902: tai muuttaa. - vankeinhoitolaitoksen tehtävät 31903: Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain -henkilökunnan valtuudet ja oikeus pakkokei- 31904: muuttamisen yhteydessä eduskunnan lakivalio- nojen käyttöön 31905: kunta totesi (LaVM 17/1998 vp), että rangaistusten - ehdonalaiseen vapauteen päästäminen ja 31906: täytäntöönpanosta annettu laki on ikänsä ja usei- valvonta. 31907: den osittaisuudistusten johdosta rakenteeltaan epä- Ministeriö pitää välttämättömänä, että vankeus- 31908: systemaattinen ja lakiteknisesti monimutkainen. rangaistusta ja vankeusrangaistuksen täytäntöön- 31909: Rangaistusten täytäntöönpanoa koskevien sään- panoa koskevia vanhentuneita tai muusta syystä 31910: nösten kokonaisvaltainen uudistaminen on välttä- uudistamisen tarpeessa olevia järjestelmiä ja niiden 31911: mätöntä ja luonteva jatko rikoslain kokonaisuudis- vaatimia säädösmuutoksia tutkitaan ja kehitetään 31912: tukselle. yhtenä kokonaisuutena, koska nämä säätelyt liitty- 31913: Myös tutkintavankeutta koskeva säätely (laki vät niin olennaisesti ja monissa kohdin toisiinsa. 31914: tutkintavankeudesta 615/1974) on ministeriön mie- Vankeusrangaistusta ja sen täytäntöönpanon ko- 31915: lestä vanhentunut, eikä siinä ole huomioitu kan- konaisvaltaista uudistamista varten tulisi perustaa 31916: sainvälisten ihmisoikeussopimusten takaamasta laaja-alainen virkamiestyöryhmä tai toimikunta, 31917: tutkintavangin erityisasemasta ja mm. syyttömyys- jossa olisi oikeusministeriön, sosiaali- ja terveysmi- 31918: olettamuksesta aiheutuvaa erityissäätelyn tarvetta. nisteriön, sisäasiainministeriön sekä vankeinhoi- 31919: Vankeutta, vankeusrangaistusten täytäntöönpa- don edustus. 31920: 31921: 31922: 31923: 31924: Kertomusvuonna vankeinhoitolaitos ei ole kaikilta osin destrategian luominen osoittaa kuitenkin omalta osal- 31925: saavuttanut sille asetettuja tavoitteita. Vankeinhoito- taan, että vankeinhoitolaitoksen toiminta on jatkuvasti 31926: laitoksen ja Kriminaalihuoltoyhdistyksen yhteisen peri- kehittymässä vastatakseen muuttuvan toimintaympä- 31927: aateohjelman sekä vankeinhoitolaitoksen oman päih- ristön haasteisiin. Valtiontilintarkastajat haluavattässä 31928: 31929: 31930: 7 292055K 97 31931: yhteydessä kiinnittää huomiota tavoitteeseen, joka hyvää tiedonkulkua ao. viranomaisten kesken sekä eri- 31932: koski avolaitosten osuutta kaikista käytössä olleista toten kunnilta kiinnostusta vapautuneiden vankien eri- 31933: vankipaikoista. Tavoitteeksi oli asetettu, että kolmas- tyistarpeisiin. 31934: osa vankeusrangaistuksista voitaisiin suorittaa avolai- Valtiontilintarkastajat haluavat kiinnittää huomiota 31935: toksissa. Kertomusvuoden toteutuma oli 27,5 %, mikä vankiloiden turvallisuuteen sekä vankien että henkilö- 31936: alittaa myös edellisvuoden tuloksen. Osin tämä on joh- kunnan kannalta. Jokaisella vangilla on oikeus suorit- 31937: tunut avolaitostyöpaikkojen puutteesta. Valtiontilintar- taa vapausrangaistuksensa sellaisissa oloissa, että 31938: kastajien mielestä vankeinhoitolaitoksen tulee edel- hänen henkinen ja fyysinen koskemattomuutensa on 31939: leen pyrkiä saavuttamaan edellä mainittu avolaitos- turvattu. Vaikka vankien keskinäinen väkivalta onkin 31940: paikkoja koskeva. usein hyvin piiloteltua, tulee sitä edelleen selvittää ja 31941: Toiminnan kehittämistä hankaloittaa osittain hyvin- ehkäistä tutkimuksen ja valvonnan keinoin. Keväällä 31942: kin heikkotasoinen ja nykyaikaiseen vankeinhoitoon 1999 valmistuneen Työterveyslaitoksen tutkimuksen 31943: sopimaton laitoskanta, jonka uudistaminen vastaa- Väkivalta vankeinhoitotyössä mukaan lähes puolet 31944: maan edes lakisääteisiä turvallisuus- ym. vaatimuksia henkilöstöstä on kokenut vankien välisen väkivallan 31945: on määrärahojen vähyyden vuoksi hidasta. Osa laitos- lisääntyneen viimeisen parin vuoden aikana. Tässäkin 31946: kannasta ei mahdollista vankeinhoitolaitoksen periaa- asiassa on vankien oikealla sijoittelulla eri osastoille ja 31947: teohjelmassa lueteltujen periaatteiden täysimittaista eri vankiloihin suuri merkitys. On myös tärkeää, että 31948: toteuttamista. Valtiontilintarkastajien mielestä laitos- henkilökunta tuntee mahdollisimman hyvin eri vankei- 31949: kannan kehittämisessä on erityisesti panostettava sel- hin liittyvät riskitekijät Kattavan tieto- ja arviointijärjes- 31950: laisiin hankkeisiin, jotka lisäävät vankilaturvallisuutta. telmän aikaansaaminen on näin ollen tärkeää. 31951: Ottaen toisaalta huomioon voimakkaasti vähentyneen Oikeusministeriön mukaan mainitun väkivaltatutki- 31952: vankiluvun ja toisaalta investointivarojen niukkuuden muksen tuloksia pohditaan jatkossa ja hyödynnetään 31953: myös tulevaisuudessa, on vankeinhoitolaitoksen edel- mm. työn organisoinnissa. Tärkeälle sijalle työsuoje- 31954: leen kriittisesti tarkasteltava laitoskantaansa ja, mikäli lussa nostetaan henkilökunnan valmius kohdata van- 31955: mahdollista, luovuttava ylimääräisestä laitoskapasi- keinhoitotyössä esiintyvä väkivallan uhka ja mahdolli- 31956: teetista. suus järjestää työtehtäviä niin, että väkivaltatilantei- 31957: Vankien kasvava moniongelmaisuus, erityisesti den todennäköisyys pienenee. Keinoina mainitaan 31958: päihde- ja huumeongelmaisten määrän kasvu, on pa- myös vuorovaikutus- ja itsepuolustuskoulutus. Valtion- 31959: kottanut vankeinhoitolaitoksen tehostamaan toisaalta tilintarkastajien mielestä vankiloiden turvallisuuden 31960: valvontaa ja toisaalta kuntoutustoimintaa. Edellisestä kehittäminen on nostettava toiminnan keskeiseksi pai- 31961: ovat osoituksena mm. kasvavat huumetakavarikot ja nopisteeksi ja tutkimuksella saatuun aineistoon tulee 31962: jälkimmäisestä päihteettömät osastot ja useat päihde- perehtyä huolella. On tärkeää, että tässä kehittämis- 31963: ja huumeohjelmat sekä koulutus- ja kuntoutushank- työssä kuullaan myös vankiloiden työntekijäjärjestöjen 31964: keet. Valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan tulisi mielipiteitä. 31965: vankiloissa vankeinhoitolaitoksen resurssien niukkuu- Lisäksi valtiontilintarkastajat haluavat kiinnittää 31966: desta huolimatta edelleen lisätä koulutus- ja kuntou- huomiota rangaistusten täytäntöönpanoa koskevan 31967: tustoimintaa, tavoitteena mahdollinen rikoksen uusimi- sääntelyn kehittämiseen. Ilmeistä on, että nykyinen 31968: sen vähentäminen. Vankien terveydenhuollon ja kun- sääntely on vanhentunutta, osin ristiriitaista tai puut- 31969: toutustoiminnan rahoituksen osalta on valtiontilintar- teellista eikä muodosta hyväksyttävää perustaa nyky- 31970: kastajien saaman käsityksen mukaan epäselvyyttä päivän vankeinhoidolle. Oikeusministeriö pitää välttä- 31971: kustannusten jaossa valtion ja vangin kotikunnan kes- mättömänä, että vankeusrangaistusta ja sen täytän- 31972: ken. Parasta olisi, että tämä kustannusten jako säädel- töönpanoa koskevia vanhentuneita tai muusta syystä 31973: täisiin selkeästi laissa. uudistamisen tarpeessa olevia järjestelmiä ja niiden 31974: Koulutus- ja kuntoutusohjelmiin tulisi aina myös liit- vaatimia säädösmuutoksia tutkittaisiin ja kehitettäisiin 31975: tää tulosten arviointi. Erityisen tärkeää kuntoutustoi- yhtenä kokonaisuutena. Tähän ministeriön näkemyk- 31976: menpiteiden vaikuttavuuden parantamiseksi olisi se, seen on helppo yhtyä. Tätä periaatteellisestikin hyvin 31977: että vanki vapautuessaan saisi vastaavaa tukea ja kun- merkittävää asiakokonaisuutta selvittämään tulisi pi- 31978: toutusta joko omalta kotikunnaltaan tai Kriminaalihuol- kaisesti perustaa laajapohjainen toimikunta. 31979: toyhdistyksen kautta. Tämä edellyttäisi kuitenkin mm. 31980: 31981: 31982: 31983: 31984: 98 31985: Kriminaalihuollon kehittäminen muksiin liittyvällä toiminnalla, eli seuraavassa 31986: muulla kriminaalihuoltotyöllä, tarkoitetaan kokei- 31987: Nykyinen julkisoikeudellinen Kriminaalihuoltoyh- lu- ja kehittämistoimintaa sekä tiedotus-, ohjaus- ja 31988: distys perustettiin v. 1975 samassa yhteydessä, kun neuvontatehtäviä. Käytännössä näitä tehtäviä ovat 31989: annettiin laki kriminaalihuoltotyön valtionavusta ja lähinnä yhdyskuntaseuraamusten kehittämiseen 31990: sitä täydentävä asetus. Vuoden 1997 aikana uudis- liittyvä kokeilutoiminta sekä asiakkaiden ohjaami- 31991: tettiin kriminaalihuollon valtionosuusjärjestelmää seen ja sosiaaliseen tukemiseen liittyvä toiminta. 31992: lailla kriminaalihuollon järjestämisestä ja rahoituk- Tätä ovat muun muassa Tampereen toimintakes- 31993: sesta (1035/1996) sekä sen perusteella annetulla kuksen toiminta sekä Kotkan aluetoimiston puuse- 31994: asetuksella Kriminaalihuoltoyhdistyksestä (1241/ pänverstaan Viriö-tuotteen ja leirikeskus Sapentu- 31995: 1996). Uudistuksella määriteltiin ensimmäistä ker- van toiminta. 31996: taa lain tasaisesti kriminaalihuoltotyö sekä eräät 31997: siihen liittyvät peruskäsitteet. Aiempi menoperus- Ehdollisesti rangaistujen nuorten rikoksenteki- 31998: teinen valtioapujärjestelmä korvattiin laskennalli- jäin valvonta ja henkilötutkiota 31999: sella korvausjärjestelmällä ja tulosbudjetoinnilla. Ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonnan tarkoi- 32000: Kriminaalihuoltoyhdistystä perustettaessa ase- tuksena on estää tuomittua tekemästä uutta rikosta 32001: tettiin pitkän aikavälin tavoitteeksi kriminaalihuol- ja tukea häntä hänen pyrkiessään elämään nuhteet- 32002: totyön yhdistäminen osaksi sosiaalipalvelujärjestel- tomasti. Valvontaan määräämisestä päättää tuo- 32003: mää. Sittemmin erityisesti rikoslainsäädännön ke- mioistuin, ja valvonnan järjestäminen ja johto kuu- 32004: hittymisen ja uusien rangaistusmuotojen käyttöön- luvat oikeusministeriölle. Oikeusministeriön onkin 32005: oton johdosta kriminaalihuoltotyö on painottunut määrättävä ehdollisesti rangaistun nuoren valvo- 32006: seuraamusjärjestelmään liittyviin tehtäviin. jaksi siihen sopivaksi katsomansa henkilö tai huol- 32007: Vuonna 1992 muotoillun toiminta-ajatuksensa toyhdistys taikka annettava valvonnan järjestämi- 32008: mukaan Kriminaalihuoltoyhdistyksen tavoitteena nen ao. sosiaaliviranomaisen tehtäväksi. 32009: on uusintarikollisuutta sekä rikollisuutta aiheutta- Kertomusvuoden aikana valvonnassa oli 2 851 32010: van syrjäytymisen ehkäiseminen ja vähentäminen. nuorta. Kriminaalihuoltoyhdistyksen ja sosiaalivi- 32011: Toiminnassaan yhdistys toteuttaa oikeudenmukai- ranomaisten välisessä työnjaossa kriminaalihuolto- 32012: suutta ja inhimillisyyttä sekä edistää turvallisuutta yhdistys on huolehtinut 18 vuotta täyttäneiden ja 32013: yhteiskunnassa. sosiaaliviranomaiset alle 18-vuotiaiden valvonnas- 32014: Vankeinhoitolaitokselle ja Kriminaalihuoltoyh- ta ja henkilötutkintojen tekemisestä. Kaikki valvon- 32015: distykselle on kertomusvuoden joulukuussa hy- nat järjestetään käytännössä Kriminaalihuoltoyh- 32016: väksytty yhteinen periaateohjelma sekä lähiajan distyksen aluetoimistojen kautta, ja yksityishenki- 32017: toimintalinjat Yhteisenä tavoitteena niillä on huo- lön ollessa valvojana huolehtii aluetoimisto myös 32018: lehtia omalta osaltaan yhteiskunnan turvallisuudes- valvojan ohjauksesta. Yksityishenkilöt hoitivat ker- 32019: ta ylläpitämällä laillista ja turvallista seuraamusten tomusvuonna yli puolet valvonnoista. 32020: täytäntöönpanojärjestelmää sekä myötävaikutta- Kriminaalihuoltoyhdistys ja sosiaaliviranomaiset 32021: malla uusintarikollisuuden vähentämiseen ja rikol- huolehtivat myös 15-20-vuotiaiden rikoksesta 32022: lisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaise- epäiltyjen henkilötutkinnasta. Siinä selvitetään 32023: miseen. nuoren elämänvaiheisiin ja elinoloihin liittyviä 32024: asioita, jotka mahdollisesti ovat vaikuttaneet hänen 32025: Kriminaalihuollon tehtävät joutumiseensa rikoksesta epäillyksi. 32026: Vuoden 1996 lainmuutoksen jälkeen kriminaali- Viime vuosina Kriminaalihuoltoyhdistys on laa- 32027: huolto sisältää kahdenlaista toimintaa, toisaalta tinut n. 2 000---2 500 henkilötutkintaa vuodessa. 32028: yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanotehtäviä ja Kertomusvuonna yhdistyksen aluetoimistojen 32029: toisaalta muuta vapaudessa toimeenpantaviin seu- työntekijät käyttivät työajastaan n. 16 o/o ehdollisesti 32030: raamuksiin liittyvää toimintaa. Jaolla on merkitystä rangaistujen nuorten kanssa tehtävään työhön. 32031: mm. toiminnan rahoituksen kannalta. Henkilötyövuosina tämä on 41. 32032: Yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanotehtäviä 32033: ovat ehdolliseen rangaistukseen tuomittujen nuor- Yhdyskuntapalvelu 32034: ten valvonta, nuorisorangaistuksen ja yhdyskunta- Yhdyskuntapalvelu otettiin käyttöön alueellisena 32035: palvelun toimeenpano, ehdonalaisesti vapautettu- kokeiluna vuoden 1991 alusta lukien, ja koko maan 32036: jen valvonta sekä mainittuihin seuraamuksiin liitty- laajuiseksi kokeilu ulotettiin v. 1994. Kokeilun 32037: vät valmistelevat toimenpiteet ja lausunnot. seurauksena yhdyskuntapalvelu vakinaistettiin 32038: Muulla vapaudessa toimeenpantaviin seuraa- vuoden 1997 alusta. 32039: 32040: 32041: 99 32042: Yhdyskuntapalvelu, joka on enintään kahdek- na erityisesti paikkakunnilla, joilla ei ole Kriminaa- 32043: san kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen lihuoltoyhdistyksen aluetoimistoa. Yksityisvalvojat 32044: sijasta tuomittava rangaistus, käsittää vähintään 20 saavat ohjausta ja neuvontaa yhdistyksen yhteys- 32045: ja enintään 200 tuntia valvonnan alaisena tehtävää henkilöiltä, jotka hoitavat myös valvontatyöhön 32046: säännöllistä palkatonta työtä. Yhdyskuntapalvelu- liittyvät hallintotehtävät. 32047: paikkana voi olla julkisyhteisö tai julkisoikeudelli- Ehdonalaisesti vapautuvien valvontatyöhön 32048: nen yhdistys taikka muu voittoa tavoittelematon käytettiin kertomusvuonna n. 15% Kriminaalihuol- 32049: yhteisö tai säätiö. Yhdyskuntapalveluun voi sisäl- toyhdistyksen henkilöstön työajasta. Henkilötyö- 32050: tyä myös enintään 5 tunnin mittainen päihdehuol- vuosina tämä on 38, ja se on pienentynyt edellis- 32051: lon jakso. vuosista, koska yhdyskuntapalvelun toimeenpa- 32052: Kriminaalihuoltoyhdistys hyväksyy palvelupai- noon on tarvittu lisää resursseja. 32053: kat ja niitä on n. 2 000, joista kerrallaan on käytössä 32054: n. 1 000. Yhdistys tekee selvityksen rikoksesta Nuorisorangaistus 32055: epäillyn henkilön soveltuvuudesta yhdyskuntapal- Kriminaalihuoltoyhdistys huolehtii myös 1.2.1997 32056: veluun, ja kertomusvuonna tehtiin 7 362 soveltu- käynnistetyn nuorisorangaistuskokeilun toimeen- 32057: vuusselvitystä. Kriminaalihuoltoyhdistys vastaa panosta. Toimeenpanotehtäviin kuuluvat mm. 32058: myös yhdyskuntapalvelun toimeenpanosta, johon nuorisopalvelun alustavan toimeenpanosuunnitel- 32059: kuuluu mm. palvelupaikan etsiminen, palvelu- man laatiminen yhdessä sosiaalilautakunnan kans- 32060: suunnitelman vahvistaminen ja sen noudattamisen sa, toimeenpanosuunnitelman vahvistaminen ja 32061: valvonta. Kyseinen palvelusuunnitelma sisältää nuorisopalvelun valvonta. 32062: yhdyskuntapalvelun yksityiskohtaisen aikataulun Nuorisorangaistus on 1.2.1997 ja 30.6.1999 väli- 32063: ja sen muut ehdot. Kunnat sekä erilaiset yhdistyk- senä aikana tuomittu 98 nuorelle (yhteensä 111 32064: set ja säätiöt ovat järjestäneet pääosan palvelupai- tuomiota). Samana aikana Kriminaalihuoltoyhdis- 32065: koista. tys teki 220 alustavaa toimeenpanosuunnitelmaa. 32066: Vuonna 1998 yhdyskuntapalvelun suorittamisen Nuorisorangaistuksen toimeenpano ja kehittä- 32067: aloitti 3 762 henkilöä, ja 2 933 suoritti sen loppuun. minen on vaatinut paljon työntekijäresursseja ku- 32068: Alioikeuden päätöksellä muunnettiin 513 henkilön takin tuomittua kohden. Rangaistukseen tuomit- 32069: yhdyskuntapalvelu vankeudeksi. Kriminaalihuol- tuja nuoria on tavattu 2-3 kertaa viikossa. Lisäksi 32070: toyhdistyksen aluetoimistot käyttivät kertomus- suunnittelu ja kehittäminen ovat vaatineet työvoi- 32071: vuonna yhdyskuntapalvelun toimeenpanotehtä- maa. Kertomusvuonna Kriminaalihuoltoyhdistys 32072: viin n. 65 o/o työajastaan, eli 169 henkilötyövuotta. kohdisti n. 3 o/o kokonaistyöajasta nuorisorangais- 32073: tuskokeiluun. Kokeilualueilla työpanoksen osuus 32074: Ehdonalaisesti vapautuneiden valvonta oli n. 10 o/o työajasta eli henkilötyövuosina 9 vuot- 32075: Ehdonalaiseen vapauteen päästetty on koeaika- ta. 32076: naan valvonnan alainen, jollei oikeusministeriö tai 32077: sen antamien ohjeiden mukaan vankilan johtokun- Muu kriminaalihuoltotyö 32078: ta koeajan lyhyyden tai muun erityisen syyn takia Kriminaalihuoltotyön sisällöllisen kehittämisen 32079: toisin päätä. Valvonnan tarkoituksena on estää painopiste on kertomusvuonna ollut valvontatyön 32080: ehdonalaiseen vapauteen päästettyä tekemästä kehittämisessä, erityisesti ehdonalaisesti vapautu- 32081: uutta rikosta ja tukea valvottavaa tämän pyrkiessä neiden valvontatyössä. Projekteissa on kiinnitetty 32082: elämään nuhteettomasti. Valvojaksi voidaan mää- erityistä huomiota saman asiakaskunnan kanssa 32083: rätä sopivaksi kal<>ottu henkilö tai huoltoyhdistys. työskentelevien viranomaisten työnjakoon ja yh- 32084: Jollei sellaista valvojaa ole määrätty, toimii valvoja- teistyömalleihin. Kehittämistyössä toisena keskei- 32085: na poliisipiirin päällikkö. senä haasteena ovat olleet asiakkaiden valintatavat 32086: Ehdonalaiseen vapauteen päästetyistä henki- ja valikoituminen työskentelyohjelmiin sekä moti- 32087: löistä 24 o/o määrättiin valvontaan kertomusvuonna. vaation ylläpito kokonaisuuden läpikäymiseen. 32088: Kolmen viime vuoden aikana on valvontaan mää- Nuorten rikoksentekijöiden kanssa tehtävää työ- 32089: rätty vuosittain n. 850--900 ehdonalaisesti vapau- tä on kehitetty useilla paikkakunnilla siten, että sen 32090: tunutta. Kertomusvuoden aikana valvonnassa oli avulla voitaisiin katkaista nuorten rikoskierre. Ke- 32091: yhteensä 2 143 henkeä. hitettävissä ohjelmissa on yleensä annettu tietoa 32092: Vuodesta 1992 lähtien on kaikki vapautuneet rikoksen seurauksista, sakkojen ja korvausten 32093: määrätty Kriminaalihuoltoyhdistyksen valvontaan. maksamisesta, päihteistä ja vankien maailmasta. 32094: Vajaat 20 o/o valvontatyöstä hoidetaan yksityishen- Sen lisäksi kurssiohjelmiin on kuulunut myös toi- 32095: kilöiden voimin. Yksityishenkilöt toimivat valvoji- minnallinen osuus. 32096: 32097: 32098: 100 32099: Ehdonalaisesti vapautuneiden valvontaa koske- netyn rahoituksen väheneminen yhdyskuntapalve- 32100: va Vaskooli-projekti on valmistellut valvontaan so- lun vaatimien resurssien vuoksi. Yhdistys on aiem- 32101: veltuvia ohjelmakokonaisuuksia, joista osa on tar- min ylläpitänyt sekä asuntoloita, asuntokoteja että 32102: koitus toteuttaa vankilassa ennen vapautumista. tukiasuntoja asiakkailleen. Enimmillään paikkalu- 32103: Ohjelmalla pyritään ehkäisemään asiakkaiden uu- ku oli yhteensä 350 ja asumispalveluita käyttänei- 32104: sintarikollisuutta ja syrjäytymistä. Keskeistä ehdon- den asiakkaiden määrä 1 281 v. 1985. Tällä hetkellä 32105: alaisesti vapautuneiden valvonnassa on tavoitteel- yhdistyksen omistamat asuntokodit on vuokrattu, 32106: lisen asiakassuhteen luominen jo vankilassa oloai- yleensä yhteistyötahoille. Joissakin tapauksissa nii- 32107: kana vankilaviranomaisten kanssa tehtävän työn hin on voitu edelleen sijoittaa Kriminaalihuoltoyh- 32108: kautta. Työn tavoitteena on parantaa vangin mah- distyksen asiakkaita. Pääsääntöisesti yhdistyksen 32109: dollisuuksia hallittuun vapautumiseen. Projektissa käytössä on enää tukiasuntopaikkoja. Tukiasun- 32110: tuotettiin myös perusaineisto valvontakäsikirjaa noissa asui kertomusvuonna 138 asukasta, joista 32111: varten. suurin osa oli valvonta-asiakkaita. 32112: Kriminaalihuoltoyhdistys on toteuttanut pää- Kotkan aluetoimiston puusepänverstaan, Viriö- 32113: kaupunkiseudulla kolme Cognitive Skills -kurssia, tuotteen tavoitteena on antaa rikostaustaisille hen- 32114: joihin osallistuneet ovat olleet pääasiallisesti eh- kilöille mahdollisuus opetella normaalin työelä- 32115: donalaisesti vapautuneita ja yhdyskuntapalveluun män pelisääntöjä ja arkirytmiä sekä lisätä heidän 32116: tuomittuja. Vankilassa toteutettujen Cognitive Skills ammattitaitoaan ja itsenäistä työskentelykykyään. 32117: -kurssien jatkoksi ollaan kehittämässä jatkokursse- Kriminaalihuoltoyhdistyksessä on laadittu suunni- 32118: ja vapaudessa. Yhdyskuntapalveluun liittyen on telma Viriö-tuotteen kytkemiseksi aiempaa vah- 32119: myös vireillä projekti, jonka tavoitteena on auttaa vemmin yhdeksi vaihtoehdoksi vankilasta vapau- 32120: rattijuopumukseen syyllistyneitä hallitsemaan tuville valvottaville ns. polkuajattelun mukaisesti. 32121: omaa päihteiden käyttöään. Tämä liittyy EU-direk- Kajaanin aluetoimiston alaisessa leirikeskus 32122: tiiviin, jonka mukaan esteenä ajoluvan saamiselle Sapentuvassa eri aluetoimistot järjestävät omille 32123: tai uudistamiselle on esim. päihderiippuvuus. asiakkailleen valvontatyöhön liittyen leirejä. Lähi- 32124: Kriminaalihuoltoyhdistyksen Tampereen toi- seudun vankiloista tehdään leirikeskukseen päivä- 32125: mintakeskuksen toiminta-ajatuksena on uusintari- käyntejä ja pidetään myös pidempiä vangeille tar- 32126: kollisuuden ja syrjäytymiskehityksen katkaisemi- koitettuja perhe- ym. leirejä. 32127: nen. Toiminta-ajatusta toteutetaan kehittämällä Vankilasta vapautuvan tarvitsemien sosiaalipal- 32128: lainrikkojille räätälöityjä koulutus- ja työllistymis- velujen osalta työn ja vastuun jako valtion, mukaan 32129: polkuja, opetussisältöjä ja -menetelmiä sekä tuki- luettuna valtion rahoituksella toimiva Kriminaali- 32130: palveluita siten, että ne mahdollistavat rikollisesta huoltoyhdistys, ja kuntien välillä on sinänsä täysin 32131: urasta luopumisen ja normaaliin yhteiskuntaan selvä. Valtio huolehtii seuraamusjärjestelmään si- 32132: kiinnittymisen. Toimintakeskuksen tavoitteena on sältyvien tehtävien (ehdonalaisesti vapautuneiden 32133: kehittää poikkihallinnolliseen yhteistyöhön perus- valvonta) hoitamisesta. Sosiaalihuoltolain mukaan 32134: tuva koulutuskokonaisuus, joka mahdollistaa yksi- kunnan tulee huolehtia sosiaalipalvelujen järjestä- 32135: löllisen etenemisen erityispalveluiden kautta nor- misestä asukkailleen. Vankilasta vapautuneiden 32136: maalipalveluihin, koulutukseen ja työelämään. sosiaalipalveluja ovat mm. sosiaalityö ja asumispal- 32137: Toimintakeskuksen eri koulutusmuodoissa ja velut Toimeentulotuesta kunnan tulee huolehtia 32138: työpaikoissa työskenteli v. 1998 yhteensä 157 opis- kaikkien kunnassa oleskelevien henkilöiden osal- 32139: kelijaa. Päivittäin toimintakeskuksessa opiskeli ta. 32140: keskimäärin 50 opiskelijaa. Uusia opiskelijoita Vankila huolehtii vankeusaikana siitä, että vanki 32141: aloitti 108. Seuraamusjärjestelmän piirissä olevia oli voi olla yhteydessä kotikuntansa sosiaali- ym. vi- 32142: kaikista opiskelijoista 60%. Kouluttautumatto- ranomaisiin olosuhteidensa järjestämiseksi. Kri- 32143: muus, pitkäaikaistyöttömyys, työkokemuksen täy- minaalihuoltoyhdistys taas huolehtii ennen vapau- 32144: dellinen puuttuminen ja huumeongelmat ovat tyy- tumista ja vapautumisen jälkeen valvontaan mää- 32145: pillisiä yhä useamman vankilassa opiskelevan koh- rättyjen osalta valvontasuunnitelman tekemisestä 32146: dalla. Suunnitellusti asiakassuhteista päättyi puolet. yhteistyössä vapautuvan kanssa. Nykykäytännön 32147: Suurin osa näistä henkilöistä sijoittui ammatilliseen mukaan yhteydenpidosta kotikuntaan huolehtii 32148: koulutukseen tai työhön. Merkittävin keskeyttämi- ensisijaisesti sijoitusvankila. 32149: sen syy oli päihteiden käyttö. 32150: Kriminaalihuoltoyhdistyksen mahdollisuudet Kriminaalihuollon ohjaus ja rahoitus 32151: asumisen tukemiseen ovat viime vuosina vähenty- Kriminaalihuollon järjestämisestä ja rahoituksesta 32152: neet. Syynä tähän on asumisen tukemiseen myön- annetun lain 3 §:n mukaan oikeusministeriö johtaa 32153: 32154: 32155: 101 32156: ja valvoo kriminaalihuoltoa. Mainitun lain 14 §:n Vuoden 1997 alusta voimaan tullut laki kri- 32157: mukaan oikeusministeriö voi antaa tarkempia mää- minaalihuollon järjestämisestä ja rahoituksesta ei 32158: räyksiä yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanosta. ministeriön mielestä käytännössä muuttanut olen- 32159: Valtion talousarvio kriminaalihuollon osalta val- naisesti rahoituksen budjetoimisen ja myöntämisen 32160: mistellaan oikeusministeriön vankeinhoito-osas- periaatteita. Jo v. 1995 alkanut Kriminaalihuoltoyh- 32161: tolla Kriminaalihuoltoyhdistyksen johtokunnan distyksen tulosohjaus ja sen johdosta uudistettu 32162: hyväksymän toimintasuunnitelman ja talousarvion yhdistyksen sisäinen laskentajärjestelmä merkitsi 32163: pohjalta. Järjestelmän ongelmana on ministeriön aiempaa suuremman huomion kiinnittämistä yh- 32164: mukaan se, että kriminaalihuollolle vahvistetaan dyskuntaseuraamusten toimeenpanon yksikkö- 32165: vuosittain oma budjettikehys, mutta käytännössä kustannuksiin. Toiminnan laajentuminen on luon- 32166: yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanaan ja van- nollisesti lisännyt kustannuksia, mutta samanaikai- 32167: keinhoitoon varattavia määrärahoja käsitellään yh- sesti vankeinhoito-osasto pyrkii mm. yhdyskunta- 32168: tenä kokonaisuutena. Vankeinhoito-osasto ja Kri- palvelutunnin kustannusten pienentämiseen tunti- 32169: minaalihuoltoyhdistys ovat vuodesta 1995 lähtien määrien lisääntyessä. 32170: käyneet vuosittain tulosneuvottelut, joissa on sovit- Valtion talousarviossa momentti 25.50.50, Kri- 32171: tu valtion talousarviossa varattujen määrärahojen minaalihuollon korvaukset ja avustukset, on jaettu 32172: käyttämisestä eri toimintoihin ja siihen liittyen yh- toisaalta korvauksiin yhdyskuntaseuraamusten toi- 32173: dyskuntaseuraamusten toimeenpanolle asetetta- meenpanosta ja toisaalta kriminaalihuoltoon 32174: vista laadullisista tulostavoitteista. Samassa yhtey- myönnettäviin avustuksiin. Ennen vuoden 1997 32175: dessä on tarkasteltu edelliselle vuodelle asetettujen uudistusta oli vastaava jako lakisääteinen ja muu 32176: tulostavoitteiden toteutumista. kriminaalihuoltotyö. Momentti on ollut arviomää- 32177: Osa Kriminaalihuoltoyhdistyksen kanssa sovi- räraha, ja tätä on pidetty tarkoituksenmukaisena, 32178: tuista tulostavoitteista on sellaisia, ettei niiden to- koska erityisesti yhdyskuntapalvelun laajuus on 32179: teutumista voida ministeriön mukaan arvioida ollut vaikeasti arvioitavissa. Ministeriön mielestä 32180: määrällisesti. Oikeusministeriö on osoittanut Kri- määrärahan muuttaminen kaksivuotiseksi kiin- 32181: minaalihuoltoyhdistykselle projektimäärärahaa si- teäksi määrärahaksi voisi olla yhdyskuntapalvelu- 32182: dosviranomaisille ja asiakkaille suunnattavan kyse- järjestelmän vakiinnuttua tarkoituksenmukaista. 32183: lytutkimuksen suunnitteluun. Tavoitteena on seu- Määrärahat ovat jakautuneet yhdyskuntaseuraa- 32184: rata säännöllisin väliajoin asetettujen tulostavoittei- musten toimeenpanaan ja muuhun kriminaali- 32185: den toteutumista. Samaan päämäärään tähtää myös huoltoon v. 1995-99 seuraavan asetelman mukai- 32186: parhaillaan suunnitteilla oleva kriminaalihuollon sesti: 32187: asiakastietojärjestelmä, joka liitetään samanaikai- 32188: sesti suunniteltavaan vankitietojärjestelmään. Sen Vuosi Korvaus yhdys- Avustus 32189: eräänä tavoitteena on mahdollistaa asiakastyön kuntaseuraamuksiin kriminaalihuoltoon 32190: suunnitelmallinen rekisteröinti ja asetettujen tavoit- mk 32191: teiden jatkuva seuranta. 1995 47 500 000 6 240 000 32192: Vankeinhoito-osasto suorittaa säännöllisesti Kri- 1996 49 200 000 4 000 000 32193: minaalihuoltoyhdistyksen aluetoimistojen tarkas- 1997 55 500 000 3 300 000 32194: 1998 58 650 000 2 850 000 32195: tuksia. Tarkastuksissa varmistutaan siitä, että 1999 60 300 000 3 200 000 32196: yhdyskuntaseuraamukset toimeenpannaan viivy- 32197: tyksettä ja oikein ja että niihin sisältyvä valvonta on 32198: riittävän tiivistä. Vuoden 1998 aikana tarkastuksia Seuraava asetelma osoittaa yhdyskuntaseuraa- 32199: tehtiin kuudessa yksikössä. musten suoritteet ja kustannukset v. 1995-98: 32200: 32201: 32202: 32203: 32204: 102 32205: 1995 1996 1997 1998 32206: Yhdyskuntapalvelu 32207: Aloitettuja toimeenpanoja 2 350 3 041 3 206 3 762 32208: Suoritettuja tunteja 169 420 243 583 251 862 275 780 32209: Määräraha, mk 25 193 047 32 203 609 34 971 248 38 400 000 32210: mk/tunti 149 132 139 139 32211: Henkilötyövuosia 127 154 166 169 32212: Ehdonalaisesti vapautuneiden valvonta 32213: Vaivattavia keskimäärin 1 230 1158 1 153 1 200 32214: Valvontapäiviä 448 954 422 670 421 028 439 000 32215: Määräraha, mk 12 156 734 9 095 602 8 173 336 8 800 000 32216: mk/valvontapäivä 28 22 19 20 32217: Henkilötyövuosia 62 43 39 38 32218: Ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonta 32219: Vaivattavia keskimäärin 2 056 1 992 1 826 1 700 32220: Valvontapäiviä 750 629 726 898 666 673 624 000 32221: Määräraha, mk 10 703 423 9 880 583 8 678 457 9 300 000 32222: mk/valvonta päivä 15 14 13 15 32223: Henkilötyövuosia 50 43 38 41 32224: Nuorisorangaistus 32225: Tuomioita 43 37 32226: Määräraha, mk 3 012 648 2 100 000 32227: mk/tuomio 70 270 56 756 32228: Henkilötyövuodet 9 9 32229: Määräraha yhteensä, mk 48 053 206 51 179 793 54 835 698 58 600 000 32230: Henkilötyövuodet yhteensä 239 240 252 257 32231: 32232: 32233: 32234: 32235: Yhdyskuntapalveluun käytetty henkilöstön työ- ajan sovittu käytettävissä olevien määrärahojen 32236: panos ja siihen kohdistuvat kokonaiskustannukset suuremmasta kohdistamisesta ehdonalaisesti va- 32237: ovat ministeriön mukaan lisääntyneet niin paljon, pautuneiden valvontaan. Yhdyskuntapalvelutuo- 32238: että yhdyskuntapalvelun toimeenpanoa ei ole voi- mioiden määrä on kuitenkin lisääntynyt ennakoi- 32239: tu hoitaa yksinomaan lisämäärärahoilla. Tästä syys- tua enemmän. Ministeriön mukaan ehdonalaisesti 32240: tä osa yhdyskuntapalvelun edellyttämistä lisäre- vapautuneiden valvonnan tehostaminen ei näyttäi- 32241: sursseista on jouduttu ottamaan muiden yhdyskun- si olevan mahdollista ilman merkittäviä määräraho- 32242: taseuraamusten toimeenpanosta, erityisesti ehdon- jen lisäyksiä ja niiden kohdistamista tähän työmuo- 32243: alaisesti vapautuneiden valvonnasta. Vankeinhoi- toon. 32244: to-osaston ja Kriminaalihuoltoyhdistyksen välillä Kertomusvuonna myönnettiin avustuksia kri- 32245: käytävissä tulosneuvotteluissa on usean vuoden minaalihuoltoon seuraavasti: 32246: 32247: 32248: 32249: Avustuksia mk 32250: 32251: Luotoista aiheutuviin menoihin 207 000 32252: Tampereen toimintakeskukselle 1 500 000 32253: Ehdonalaisesti vapautuneiden valvontaohjelmien kehittämiseen 350 000 32254: Kotkan aluetoimiston työllistämisprojektiin (Viriö-tuote) 285 000 32255: Kajaanin aluetoimiston leirikeskuksen ylläpitoon 140 000 32256: Yhdyskuntaseuraamusten vaikuttavuuden arviointijärjestelmän kehittämiseen 150 000 32257: Asiakkuuden analyysimallit ja laatu -kehittämisprojektiin 71 000 32258: Cognitive Skills -kurssiohjaajien kouluttajakoulutukseen 37 000 32259: Iisalmen Nuorison Tuki ry:lle ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonnan sisällön kehittämiskokeiluun 32260: (ei KHY) 110 000 32261: Yhteensä 2 850 000 32262: 32263: 32264: 32265: 32266: 103 32267: Kriminaalihuollon uudistamisesitys dentamiseen, mahdollisuus tarkastella toimialoja 32268: YhdyskuntaseuraamusteD toimeenpanoa ja kri- operatiivisella tasolla kokonaisuutena sekä mah- 32269: minaalihuollon järjestämistä pohtinut työryhmä dollisuus luoda yhteinen henkilöstökoulutusjärjes- 32270: ehdottaa tuoreessa mietinnössään (Oikeusministe- telmä. 32271: riön vankeinhoito-osaston julkaisuja 3/1999), että Uudistuksessa tulee säilyttää kriminaalihuollon 32272: yhdyskuntaseuraamusten toimeenpano siirrettäi- omaleimaisuus sekä turvata tehtävien vaatimat re- 32273: siin Kriminaalihuoltoyhdistykseltä uudelle viran- surssit. Näin kyetään työryhmän mielestä turvaa- 32274: omaisorganisaatiolle. Työryhmä ehdottaa, että Kri- maan hyvin käynnistynyt kehitys seuraamusjärjes- 32275: minaalihuoltoyhdistyksestä muodostettaisiin erilli- telmän painopisteen siirtämiseksi vankilassa tapah- 32276: nen kriminaalihuollosta vastaava viranomainen tuvasta täytäntöönpanosta yhdyskuntaseuraamus- 32277: oikeusministeriön hallinnonalalle. Viranomainen ten suuntaan. Työryhmän mielestä uudistuksen 32278: huolehtisi paitsi yhdyskuntaseuraamusten toi- tavoitteiden saavuttamisen kannalta vankeinhoi- 32279: meenpanosta myös niihin liittyvistä tukipalveluista don Operatiivisiin johtotehtäviin keskittynyt 32280: sekä erilaisista kokeiluista ja toiminnan kehittämi- oikeusministeriön vankeinhoito-osasto ei olisi so- 32281: sestä. piva viranomainen toimimaan vankeinhoidon ja 32282: Työryhmä arvioi, että yhdyskuntaseuraamusten kriminaalihuollon yhteisenä strategisena johtona. 32283: lukumäärä tulevaisuudessa lisääntyy jonkin verran Viranomaisorganisaation perustamisesta huoli- 32284: ja että yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien henki- matta nykyinen Kriminaalihuoltoyhdistys voisi 32285: löiden ongelmat muuttuvat entistä monitahoisem- muilta kuin viranomaisorganisaatioon siirretyiltä 32286: miksi ja vaikeammiksi. YhdyskuntaseuraamusteD osiltaan jäädä myös yhdistysmuotoisena toimi- 32287: toimeenpanossa joudutaankin työryhmän arvion maan, jolloin sen tehtäviin voisi kuulua erityisosaa- 32288: mukaan aiempaa enemmän puuttumaan yksilön mista edellyttävien palveluiden, esim. asumispal- 32289: oikeusasemaan. Näistä syistä yhdyskuntaseuraa- veluiden järjestäminen ja uusien kokeilujen käyn- 32290: musten toimeenpanotehtävissä lisääntynee merkit- nistäminen. 32291: tävä julkisen vallan käyttö. Työryhmän mielestä kriminaalihuollon asiak- 32292: Koska vankeinhoitolaitos ja Kriminaalihuolto- kaiden ongelmat ovat niin moninaiset, että he 32293: yhdistys huolehtivat rangaistusten täytäntöönpa- tarvitsevat sellaisia erityispalveluita, joita kunnat 32294: nosta, vankeinhoidolle ja yhdyskuntaseuraamus- eivät sosiaalitoimen järjestämien peruspalveluiden 32295: ten toimeenpanolle on työryhmän näkemyksen lisäksi kykene heille riittävästi järjestämään. Työ- 32296: mukaan tarkoituksenmukaista järjestää oikeusmi- ryhmä ehdottaa sen vuoksi, että erikseen selvitet- 32297: nisteriön tasolla nykyistä voimakkaampi yhteinen täisiin, miten järjestetään ja rahoitetaan sellaiset 32298: strateginen johto. Tätä puoltavat myös mahdolli- erityiset tukitoimenpiteet, joita kriminaalihuollon 32299: suus resurssien yhteiskäyttöön ja uudelleen koh- asiakkaat tarvitsevat. 32300: 32301: 32302: 32303: 32304: Yhteiskuntaseuraamusten toimeenpano on kytkenyt rinteinen jälkihuolto laajan selvityksen kohteeksi olisi 32305: Kriminaalihuoltoyhdistyksen yhä tiiviimmin seuraa- samalla mahdollista käynnistää keskustelu valtion ja 32306: musjärjestelmän toimeenpanaan pois perinteisestä kuntien järjestämisvastuusta näissä asioissa. 32307: vapautuneiden vankien jälkihuollosta. Samalla on kui- Valtiontilintarkastajien mielestä on tärkeätä, että jos 32308: tenkin mm. kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto sekä Kriminaalihuoltoyhdistys pääosiltaan siirtyy viran- 32309: asuntotoimi joutunut säästötoimenpiteiden takia vä- omaisorganisaatioksi oikeusministeriön hallinnonalal- 32310: hentämään asumis- ym. tukipalveluja. Valtiontilintar- le, vapautettujen vankien jälkihuollon kehittäminen voi- 32311: kastajien mielestä tulisi laajasti selvittää vapautunei- si edelleen jatkua yhdistysmuotoisena toimintana. Yh- 32312: den vankien asema ja heille kuntien tai Kriminaalihuol- distykselle kuuluisivat luontevasti sekä uutta käytäntöä 32313: toyhdistyksen kautta tarjolla olevan tuen ja erityispal- luovat kokeilu- ja kehittämisprojektit että perinteisten 32314: velujen taso. Nostamalla vapautuneiden vankien pe- asumispalveluiden järjestäminen. 32315: 32316: 32317: 32318: 104 32319: Yhdyskuntapalvelun vakinaistuminen ja laajentumi- toin asetettuja tavoitteita. Nuorisorangaistuksen laa- 32320: nen ilman vastaavaa resurssien lisääntymistä on pa- jentamista tai vakinaistamista ei ole syytä toteuttaa, 32321: kottanut Kriminaalihuoltoyhdistyksen priorisoimaan ellei samalla voida taata riittävää resurssilisäystä ran- 32322: toimintaansa mm. siten, että ehdonalaisesti vapautet- gaistuksen toteuttamisesta vastaavalle Kriminaali- 32323: tujen vaivonnoista on jouduttu tinkimään, mikä on vas- huoltoyhdistykselle. 32324: 32325: 32326: 32327: 32328: 105 32329: Sisäasiainministeriön hallinnonala 32330: 32331: 32332: 32333: 32334: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkastuk- rällisesti valtaosa on komission antamaa hallinnol- 32335: sen sisäasiainministeriössä 14.4.1999 (ylijohtaja lista säätelyä, joka koskee yhteistä maatalous- ja 32336: Pekka Kilpi) ja Väestörekisterikeskuksessa kalastuspolitiikkaa ja tulliliiton täytäntöönpanoa. 32337: 7.5.1999 (ylijohtaja Ritva Viljanen). Toimikaudel- Euroopan unionissa ei ole lakeja sanan muodolli- 32338: laan valtiontilintarkastajat ovat käsitelleet muistio- sessa merkityksessä, vaan yhteisön soveltamisalal- 32339: pyynnöissään sisäasiainministeriön palkkausjärjes- taan yleisen säädöksen nimityksenä on eräiden 32340: telmän uudistamista, arpajaislain (491/1965) ja ra- historiallisten seikkojen vuoksi asetus. Euroopan 32341: hankeräyslain (590/1980) uudistamistarpeita, EY:n parlamentissa on käyty keskusteluja siitä, että sää- 32342: komission antaman valvonta-asetuksen (2064/97) döshierarkiaa selkiinnytettäisiin siten, että luon- 32343: vaikutuksia sekä rakennerahastoista varoja saavien teeltaan lainsäädännölliset säädökset eroteltaisiin 32344: hankkeiden toteutumista. Ministeriön tarkastus- hallinnollisista säädöksistä. Keskustelujen johdosta 32345: käynnillä on käsitelty ministeriön toimintaa kerto- ei ole kuitenkaan ryhdytty mihinkään muutostoi- 32346: musvuonna, kuntatalouden kehitystä, lääninuudis- miin. 32347: tuksen toteutumista sekä kihlakuntauudistuksen Asetus on siten kaikilta osin velvoittava, ja sitä 32348: vaikutuksia. Väestörekisterikeskuksen käynnin yh- sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. 32349: teydessä keskusteltiin keskuksen toiminnasta ker- Sen voimaantulo jäsenvaltioissa ei edellytä kansal- 32350: tomusvuonna sekä toiminnan kehittämistarpeista lisen lainsäätäjän voimaansaattamistoimia. Kansal- 32351: ja -suunnitelmista. liset voimaansaattamistoimet tai asetuksen tekstin 32352: Hallinnonalan tarkastuksen ja siitä laaditun ker- julkistaminen kansallisessa säädöskokoelmassa 32353: tomusosuuden valmistelusta on kansliassa vastan- kansallisen säädöksen osana ovat päinvastoin ni- 32354: nut tarkastusneuvos Ilkka Tenhiälä. Valtiontilintar- menomaan kiellettyjä. Toisaalta komission antamat 32355: kastajat päättivät kokouksessaan 18.5.1999, että asetukset edellyttävät usein kansallisella tasolla 32356: em. selvityksistä otetaan kertomusta varten jatko- annettuja täydentäviä sanktio- ja hallinnointisään- 32357: valmistelujen kohteeksi arpajaislain ja rahankerä- nöksiä. Kyse on siis nimenomaan kansallisen sääte- 32358: yslain uudistamistarpeet, EY:n komission valvonta- lyn korvaamisesta yhtenäisellä EU:n normistolla, 32359: asetuksen vaikutukset sekä rakennerahastoista va- eikä siis vain kansallisen sääntelyn yhdenmukaista- 32360: roja saavien hankkeiden toteutuminen. Kertomus- misesta. 32361: osuus hyväksyttiin valtiontilintarkastajien kokouk- Direktiivi eroaa asetuksesta siinä, että direktiivi 32362: sessa 14.9.1999. velvoittaa jokaista jäsenvaltiota, jolle se on osoitet- 32363: tu, mutta jättää kansallisten viranomaisten valitta- 32364: vaksi muodot ja keinot. Direktiivin käyttöalana on 32365: Euroopan komission valvonta-asetuksen jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistami- 32366: (2064/97) vaikutuksia rakennerahastojen nen. Se ei siis korvaa kansallista lainsäädäntöä, 32367: varojen käyttöön vaan asettaa sille sisällöllisiä vaatimuksia. 32368: Euroopan yhteisö harjoittaa alue- ja rakennepo- 32369: litiikkaa, jolla se pyrkii lujittamaan yhteisöjen eri 32370: Euroopan unionin oikeusjärjestyksen suhteesta alueiden taloudellista ja sosiaalista yhteenkuulu- 32371: jäsenvaltion lainsäädäntöön vuutta tavoitteena koko yhteisön sopusointuinen 32372: Euroopan unionin toimintatapa on yhteisten, kaik- kehitys. Keskeisen osan tätä politiikkaa muodosta- 32373: kialla yhteisössä voimassa olevien sääntöjen anta- vat Euroopan yhteisön rakennerahastot Rakenne- 32374: minen perustamissopimuksilla yhteisön toimieli- rahastoihin liittyvässä yhteisön sääntelyssä säädös- 32375: mille delegoidun lainsäädäntövallan nojalla. Mää- keinona käytetään yleensä asetusta. 32376: 32377: 32378: 106 32379: Valvonta-asetus ja sen sisältö Valvonta-asetuksessa säädetään mm., että jäsen- 32380: Euroopan yhteisöjen komissio antoi 15 pa1vana maiden on: 32381: lokakuuta 1997 asetuksen (2064/97) yksityiskoh- - varmistettava tukimuotojen asianmukainen 32382: taisista järjestelyistä neuvoston aiemman asetuksen täytäntöönpano (2 art.) 32383: n:o 4253/88 soveltamisesta jäsenvaltioissa raken- - tuotettava menojen ja maksujen todentami- 32384: nerahastojen yhteisrahoittamien toimien suoritta- seksi tositteisto ja riittävä jäljitysketju (2 art.) 32385: man varainhoidon valvonnan osalta. Jäljempänä - järjestettävä asianmukaisella otantaperiaat- 32386: tästä asetuksesta käytetään nimeä (Euroopan ko- teella hankkeita ja toimenpiteitä koskeva tarkastus 32387: mission) valvonta-asetus, ja se tuli voimaan marras- sekä menoilmoitusten valikoiva todentaminen ris- 32388: kuussa 1997lukuun ottamatta artiklaa 8, jota sovel- kianalyysin perusteella (3 art.) 32389: letaan 1.1.1998 alkaen. Voimaantulo aiheutti ra- - ennen kunkin tukimuodon päättymistä teh- 32390: kennerahastojen varojen valvontavelvoitteen uu- tävä tarkastukset, joihin on sisällytettävä vähintään 32391: delleenarvioinnin rakennerahastojen varoja käytet- 5 o/o kaikista tukeen oikeuttavista kustannuksista 32392: täessä. sekä edustava otos hyväksytyistä hankkeista ja 32393: Komission antama valvonta-asetus puuttuu voi- toimenpiteistä (3 art.). Asetuksessa säännellään 32394: makkaasti jäsenvaltioiden tarkastusmenetelmiin. myös, millaisia asioita paikalla tehtyihin tarkastuk- 32395: Tämän vuoksi onkin ollut ymmärrettävää, että on siin tulee kuulua (4 art.) 32396: käyty keskustelua siitä, onko komissiolla ylipää- - varmistettava kansallisissa tai yhteisön tar- 32397: tään toimivaltaa antaa tällaista asetusta. Sen anta- kastuksissa havaittujen ilmeisten sääntöjenvastai- 32398: mista on yritetty aiemminkin, mutta aie on kaatunut suuksien tutkiminen ja niiden tyydyttävä käsittely 32399: siksi, että eräät suuret ED-maat ovat katsoneet, että (7 art.) 32400: tarkastuksEn liittyvät kysymykset tulee hoitaa kan- - esitettävä komissiolle toiminnallisesti riippu- 32401: sallisella lainsäädännöllä. Edelleenkin voidaan pe- mattoman henkilön tai organisaation tekemä, an- 32402: rustella, ettei komissiolla ole ollut oikeutta antaa netun mallin mukainen lausuma tarkastusten tu- 32403: tällaista asetusta. Keskustelun jatkaminen on tosin loksista ja toimenpiteiden lain- ja säännöstenmu- 32404: hyödytöntä, kun asetus on annettu. Asetuksen kaisuudesta (8 art.). Lausuma tulee ensimmäisen 32405: leimallinen piirre on se, että komission tavoite on kerran antaa 31.12.2001 tilanteen mukaisesti. Mak- 32406: saada jäsenvaltiot entistä enemmän vastaamaan satuksia saadaan suorittaa 30.6.2002 mennessä. 32407: valvonnasta. Tämä seikka huomioon ottaenkin oli- - ilmoitettava kunkin vuoden kesäkuun lop- 32408: si ollut luonnollisempaa, että tällaiset valvontateh- puun mennessä valvonta-asetuksen soveltamisesta 32409: tävät olisi sittenkin hoidettu kansallisella lainsää- (9 art.). 32410: dännöllä komission asetuksen sijasta. Lisäksi asetuksessa säännellään komission ja 32411: Valvonta-asetus täydentää aiemmin annettua jäsenvaltioiden yhteistyön järjestämistä varainhoi- 32412: koordinaatioasetusta (4253/88), jossa määrätään don valvonnan osalta (6, 10 ja 11 artikla). Vaikka 32413: mm. jäsenvaltioiden velvollisuudesta vam1istaa asetuksessa ei ole mainittu sisäistä tarkastusta kos- 32414: yhteisön varojen asianmukainen käyttö ja estää kevasta yhteistyöstä Euroopan yhteisöjen komissi- 32415: säännösten vastainen ja epäasiallinen menettely. on varainhoidon valvojan ja jäsenvaltion ao. viran- 32416: Asetuksessa määrätään myös jäsenvaltion velvolli- omaisten välillä tehtyjä pöytäkirjoja nimeltä, komis- 32417: suudesta ryhtyä toimenpiteisiin havaittaessa sään- sion näkemyksen mukaan 6 ja 10 artiklan sääntele- 32418: nösten vastaista menettelyä. mät asiat ovat kuitenkin sellaisia, joissa on tarkoi- 32419: Valvonta-asetus tarkentaa siten koordinaatio- tettu käytettävän pöytäkirjoja. Niiden tarkoituksena 32420: asetuksen säännöksiä. Valvonta-asetuksella komis- on vahvistaa jäsenvaltioin rakennerahastoista vas- 32421: sio on halunnut varmistaa varainhoidon riittävän taavien viranomaisten ja komission varainhoidon- 32422: tason koko yhteisön alueella ja on sen vuoksi valvojan välistä yhteistyötä. 32423: täsmentänyt tiettyjä valvontaa koskevia vaatimuk- 32424: sia. Komissio on halunnut myös vam1istaa sen, että Rakennerahastojen valvonta- ja hallinnointityö- 32425: se saa riittävän yksityiskohtaista tietoa jäsenvaltioi- ryhmän ehdotukset 32426: den suorittamista valvontatoimenpiteistä. Valvon- Sisäasiainministeriö asetti 16.6.1998 työryhmän val- 32427: ta-asetuksen tarkoituksena on parantaa varainhoi- mistelemaan ja tekemään ehdotukset tarvittaviksi 32428: don valvontaa yhteisön alueella, ja sitä sovelletaan toimenpiteiksi rakennerahastojen yhteisrahoittami- 32429: velvoittavana sellaisenaan kaikissa Euroopan unio- en toimien varainhoidon valvontaa koskevan Eu- 32430: nin jäsenmaissa. Asetuksessa on kaikkiaan 17 artik- roopan yhteisöjen komission antaman asetuksen 32431: laa. (EY) n:o 2064/97 toimeenpanemiseksi. 32432: 32433: 32434: 32435: 107 32436: Työryhmän tavoitteena oli tehdä ehdotukset, Valvonta-asetuksen vaikutukset rahastovastuumi- 32437: jotka mahdollistaisivat rakennerahastoista osara- nisteriöissä 32438: hoitettavien hankkeiden valvonnan saattamisen Edellä mainitussa valvonta-asetuksessa ja siihen 32439: asianmukaiseksi valvontaa koskevan toimivallan, liittyvässä koordinaatioasetuksessa edellytetään, 32440: valvonnan rakenteiden ja menettelytapojen sekä että jäsenvaltio nimeää viranomaisen hoitamaan 32441: viranomaisten välisen yhteistyön osalta. eräitä rakennerahastojen toimintaan liittyviä tehtä- 32442: Työryhmän tehtävänä oli arvioida komission viä, esim. rakennerahastovarojen vastaanottamisen 32443: asetuksen soveltamisesta aiheutuvat mahdolliset Euroopan yhteisöltä, kyseisiä varoja koskevien 32444: lainsäädännön muutostarpeet sekä tehdä esitykset maksatuspyyntöjen tekemisen ja näitä koskevien, 32445: tarvittaviksi muutoksiksi. Lisäksi työryhmän tuli tilityksiin liitettävien maksatustietoja koskevien 32446: valmistella ehdotukset rakennerahastojen varoja vahvistusten antamisen. 32447: käyttävien viranomaisten yhtenäisiksi tarkastusten Valtioneuvosto teki 27.5.1994 periaatepäätök- 32448: toimittamista koskeviksi periaatteiksi sekä esittää sen, jonka mukaan rakennerahastojen ohjelmatyön 32449: ratkaisu sisäasiainministeriön maakuntien liitoille hallinnoinnissa eri hallinnonalojen välistä työnja- 32450: maksaman maakunnan kehittämisrahan ja raken- koa ei muuteta. Periaatepäätös tehtiin vahvistetta- 32451: nerahastovarojen ohjautumisen valtionapuna ta- essa rakennerahastokaudelle 1995-99 EU:n alue- 32452: kaisin valtionhallintoon aiheuttamaan budjettioi- ja rakennepolitiikan toimeenparran kansallisia pe- 32453: keudelliseen ongelmaan. Työryhmän muistio val- riaatteita. Nykyisellä ohjelmakaudella Suomi on 32454: mistui 12.3.1999 (Sisäasiainministeriön julkaisu 6/ nimennyt ne ministeriöt, joiden pääluokkaan val- 32455: 1999). tion talousarviossa kyseiset rakennerahastovarat 32456: Työryhmä piti tärkeänä, että rahastovastuumi- on budjetoitu. Näitä ministeriöitä on kutsuttu rahas- 32457: nisteriöiden tehtävistä ja toimivallasta säädettäisiin tovastuuministeriöiksi. Nämä ministeriöt ovat ny- 32458: lailla. Erityisen tärkeätä olisi, että säädettäessä ra- kyisellä kaudella seuraavat: 32459: hastovastuuministeriön suhteesta rahastovaroja - sisäasiainministeriö: Euroopan aluekehitys- 32460: käyttävään muuhun ministeriöön rahastovastuumi- rahasto (EAKR) 32461: nisteriö saisi riittävän toimivallan antaa rahastova- - työministeriö: Euroopan sosiaalirahasto 32462: rojen käyttöä koskevia ehtoja ja määräyksiä, saada (ESR) 32463: tietoja varojen käytöstä, velvoittaa virheellisen me- - maa- ja metsätalousministeriö: Euroopan 32464: nettelyn korjaamiseen sekä suorittaa rakennerahas- maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosasto 32465: tovarojen käyttöä koskevia tarkastuksia. Työryhmä (EMOTR-0) ja Euroopan kalatalouden ohjauksen 32466: piti myös tarpeellisena säätää lailla oikeudesta rahoitusväline (KOR). Sen sijaan EU:n ohjaus- ja 32467: valtuuttaa toinen viranomainen tai ulkopuolinen tukirahaston tukiosasto (EMOTR-T) ei ole rakenne- 32468: auktorisoitu tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö rahasto. Vuodesta 1964 tukiosasto on toiminut 32469: suorittamaan rakennerahastovarojen käyttöön liit- erillisenä osana EMOTR-O:sta. 32470: tyviä tarkastuksia. Se esitti myös säädettäväksi val- Rahastovastuuministeriö osoittaa "oman" rahas- 32471: tion takautumisoikeudesta tosiasiallisesta vastuus- tonsa varoja muiden ministeriöiden käytettäväksi 32472: sa olevaa tahoa kohtaan siltä varalta, että valtio tietyssä rakennerahasto-ohjelmassa. Nämä ministe- 32473: joutuisi maksamaan takaisin rakennerahastovaroja riöt jakavat näitä veroja edelleen oman hallinnon- 32474: Euroopan yhteisöjen komissiolle. Rahastovastuista alansa toimijoille myönnettäväksi hankkeisiin tai 32475: aiheutuvien velvoitteiden edellyttämän yhdenmu- toimii itse tuen myöntäjänä. Osa rakennerahaston 32476: kaisen tarkastuskäytännön vakiinnuttamiseksi eri varoista käytetään maatalousvastuuministeriön 32477: rahastovaroja käyttävissä viranomaisissa työryhmä omalla hallinnonalalla. Se myös vastaa mm. näiden 32478: esitti suosituksena kaikille rahastoille yhteisiä tar- rakennerahaston varojen maksatuspyyntöjen teke- 32479: kastusperiaatteita, joita voidaan rahastokohtaisesti misestä ja niihin liittyvistä tilityksistä sekä rapor- 32480: hallinnonaloittain täydentää. toinnista Euroopan yhteisölle (Euroopan komis- 32481: Valtiontilintarkastajat antoivat 18.5.1999 työryh- sio). 32482: män muistiosta lausunnon. Lausunnossa kiinnitet- Yhteisön oikeudessa ja siihen perustuvissa yhte- 32483: tiin huomiota mm. rahastovastuuministeriön tar- näisissä ohjelma-asiakirjoissa on jäsenvaltiolle ase- 32484: kastusoikeuden laajuuteen sekä siihen liittyvänä tettu useita rakennerahastovarojen käyttöön liitty- 32485: lausuman antamiseen ja tarkastuskulttuurien eroi- viä vaatimuksia. Kun rahastovastuuministeriö 32486: hin. Tämän kertomusosuuden jäljessä oleva val- osoittaa rakennerahastovarojen käyttöoikeutta 32487: tiontilintarkastajien kannanotto perustuu osin tä- muille ministeriöille tai jakaa varoja omille aluehal- 32488: hän lausuntoon. lintoviranomaisilleen tai esim. sisäasiainministeri- 32489: 32490: 32491: 32492: 108 32493: ön tapauksessa maakuntien liitoille, sen on tätä työpäivää. Kun vuodessa on tarkastustyöhön käy- 32494: koskevassa päätöksessään asetettava varojen käyt- tettävissä 30 viikkoa, voidaan tarkastuksia siten 32495: täjälle ehdot, jotka ovat välttämättömiä jäsenvaltiol- vuodessa tehdä n. 30/henkilö. Tähän tarkastuslaa- 32496: le asetettujen vaatimusten täyttämiseksi. Ohjelmien juuteen ei sisäasiainministeriön mukaan välttämät- 32497: toteuttamiseen osallistuvien viranomaisten tulee tä päästä, kun lisäksi otetaan huomioon jälkiseu- 32498: käyttää varoja asetettujen ehtojen mukaisesti ja rannan (tehdyissä tarkastuksissa havaittujen puut- 32499: antaa tarvittavat tiedot rahastovastuuministeriölle. teiden, ei-toivottujen menettelyjen, epäsäännön- 32500: Jäsenvaltio vastaa koordinaatioasetuksen mu- mukaisuuksien jne. korjaamistaimien tarkastus) 32501: kaisesti yhteisölle lisäksi myös niistä rakennerahas- tarpeet. 32502: tovaroista, jotka komissio maksaa suoraan jäsen- Sisäasiainministeriön mukaan rahastovastuumi- 32503: valtiossa toteutettavaan hankkeeseen tai esim. val- nisteriön sisäisen tarkastuksen rooli ei kuitenkaan 32504: tionhallinnon ulkopuolella olevalle välittäjäorgani- jää pelkästään tarkastusten suorittamiseen, vaan 32505: saatiolle, joka myöntää tuen hankkeeseen. Valvon- siihen liittyy huomattavasti erilaisia hallinnollisia 32506: ta-asetuksen johdosta rahastovastuuministeriöt tehtäviä ja rakennerahastovarojen käyttäjille suun- 32507: ovat ryhtyneet seuraaviin toimiin. nattua koulutusta, neuvontaa ja ohjausta. Valvonta- 32508: asetus velvoittaa myös rahastovastuuministeriön 32509: Sisäasiainministeriö sisäisen tarkastuksen raportoimaan asetuksen toi- 32510: Valvonta-asetuksen velvoitteiden täyttämiseksi si- meenpanosta komissiolle säännöllisesti ja yhteen- 32511: säasiainministeriö teki kertomusvuoden aikana si- sovittamaan komission kanssa vuotuiset tarkastuk- 32512: säistä tarkastusta koskevia uudelleenjärjestelyjä si- set. Lisäksi sisäisen tarkastuksen on huolehdittava 32513: ten, että lääninhallituksista siirtyi sisäasiainministe- siitä, että rakennerahastovaroja käyttävät hallin- 32514: riöön kolme henkilöä. Lisäksi sisäasiainministeriö nonalat toteuttavat omat tarkastusveivoineensa si- 32515: hankkii vähäisen määrän tarkastuspalveluja ulko- ten, että rahastovastuuministeriö voi vastata sille 32516: puoliselta, auktorisoidulta tilintarkastusyhteisöltä. valvonta-asetuksen asettamista velvoitteista komis- 32517: Voimavaralisäysten myötä tarkastustoiminta orga- siolle. 32518: nisoitiin 1.4.1998 lukien kansliapäällikön alaisuu- Sisäasiainministeriön sisäiselle tarkastukselle 32519: teen sisäisen tarkastuksen yksiköksi. kuuluu myös EU:sta riippumaton, ministeriön ja 32520: Sisäasiainministeriön seurantatietojen (FIMOS- osin koko hallinnonalan sisäinen tarkastus. 32521: järjestelmä) perusteella on arvioitavissa, että päät- Edellä todettu huomioon ottaen sekä se, että 32522: tyvällä ohjelmakaudella EAKR-hankkeita toteutu- uuden ohjelmakauden tarkastustoiminnankin vo- 32523: nee n. 13 000 5b- ja 6-ohjelmissa. Kun lukumääräi- lyymiin ja suuntaamiseen ratkaisevasti vaikuttavat 32524: sen tarkastusvelvoitteen lähtökohtana pidetään 5 rakennerahastoja koskevat lainsäädännölliset ja 32525: %:a hankkeista, tulee tarkastuksen piiriin sisällyttää hallinnolliset järjestelyt sekä valvonnassa noudatet- 32526: n. 650 hanketta. tavia periaatteita koskeva valmistelutyö ovat vielä 32527: Näistä maakunnan liittojen hankkeita tullee ole- valmisteilla, ei tässä vaiheessa ole mahdollisuuksia 32528: maan n. 170. Muut hankkeet (n. 480) toteutetaan esittää tarkkoja selvityksiä mahdollisista voimava- 32529: kauppa- ja teollisuusministeriön, opetusministeri- ratarpeista ja niiden kustannusvaikutuksista. Sisä- 32530: ön, työministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, asiainministeriö pitää erityisen tärkeänä kuitenkin 32531: ympäristöministeriön, liikenneministeriön sekä sitä, että kaikki eri tahoilla käytettävissä olevat 32532: maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloilla. kansalliset tarkastusvoimavarat voitaisiin hyödyn- 32533: Valta-osa hankkeista toteutetaan siten seitsemän tää viranomaisten yhteistyötä lisäämällä valvonta- 32534: eri ministeriön hallinnonaloilla. Euroopan alueke- asetuksen velvoitteita täytettäessä. 32535: hitysrahaston varoja myönnetään Suomessa 2-, 5b- Sisäasiainministeriö on lähtenyt siitä, että voima- 32536: ja 6-ohjelmien sekä eräiden yhteisöaloitteiden to- varojen riittävyyttä seurataan tarkasti ja hätiköityjä, 32537: teuttamiseen. henkilöstön määrää koskevia ratkaisuja vältetään. 32538: Toistaiseksi rakennerahastovaroja käyttävien eri Mikäli lisähenkilöstötarpeita ilmenee ja taloudelli- 32539: hallinnonalojen virastojen kesken on omaksuttu set mahdollisuudet antavat myöten, ministeriössä 32540: periaate, jonka mukaan kunkin hallinnonalan sisäi- on pidetty perusteltuna lisätä ostopalveluja niiden 32541: nen tarkastus vastaa hallinnonalansa tai tehtäväalu- joustavuuden vuoksi ennemmin kuin lisätä pysy- 32542: eensa rajoissa tehtävistä tarkastuksista, kuitenkin vää henkilöstöä. 32543: siten, että ns. yhteistarkastuksia pyritään suoritta- Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan uuden 32544: maan vastaisuudessa selvästi nykyistä enemmän. perustuslain 124 § tarjoaa mahdollisuuden mm. 32545: Sisäasiainministeriön arvion mukaan yhden tarkas- tarkastuspalvelujen ulkoistamiseen vastuun säily- 32546: tuksen loppuunsaattaminen vie keskimäärin viisi essä luonnollisesti viranomaisilla. Säännöksessä 32547: 32548: 32549: 109 32550: määritellään ne edellytykset, joiden vallitessa julki- Maa- ja metsätalousministeriön valvontayksikön 32551: sia hallintotehtäviä voidaan antaa viranomaisko- vastuulla on ollut valvoa, että TE-keskusten suorit- 32552: neiston ulkopuolelle. Säännöksen mukaan julki- tamat tarkastukset vastaavat määrältään ja laadul- 32553: nen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin taan ohjeita. 32554: viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla ja vain, jos A.<.;etuksen täytäntöönpanoon ja valvontoihin 32555: se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi liittyvien tehtävien hoito pääasiassa olemassa ole- 32556: hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oike- vin voimavaroin on maa- ja metsätalousministeriön 32557: usturvaa tai muita hyviä hallinnon vaatimuksia. mukaan aiheuttanut ongelmia etenkin TE-keskus- 32558: Merkittäviä julkisen vallan käyttöä koskevia tehtä- ten maaseutuosastoissa. 32559: viä voitaisiin antaa vain viranomaiselle. Valvonta-asetus edellyttää, että EU:n osittain 32560: Toimivallan suhteen erityisen ongelmallisia ovat rahoittamien tukien jälkikäteisvalvonnasta vastaa- 32561: ministeriön mielestä sellaiset komission tukitoimet vat henkilöt, jotka eivät ole vaikuttaneet hakemuk- 32562: (eräät yhteisöaloitteet), joissa rahoitus komissiosta sen käsittelyyn, ratkaisseet hakemusta tai hyväksy- 32563: Suomeen ohjautuu ohi valtion talousarvion suo- neet tuen maksatusta. Nykyisessä mallissa, jossa 32564: raan kansalliselle vastuuviranomaiselle. maaseutuosastojen henkilökunta itse vastaa val- 32565: Komissio voi tietyissä tapauksissa maksaa ra- vonnan suorittamisesta, henkilöstövoimavarojen 32566: kennerahastovarat ohi valtion talousarvion suo- vähäisyyden vuoksi on ministeriön mukaan ollut 32567: raan alue- tai paikallistasolle. Komission ja jäsen- hyvin vaikeaa vastata jäävittömän tarkastuksen 32568: valtion käymissä neuvotteluissa voidaan päätyä vaatimukseen. 32569: siihen, että tuki maksetaan jollekulle muulle kuin Maa- ja metsätalousministeriön sisäisen tarkas- 32570: valtion viranomaiselle. Näin on tehty esim. Barent- tuksen yksikkö on saanut lisäviran asetuksen 8 32571: sin ohjelmassa, jossa ohjelmaa hallinnoivana ja artiklassa sanotun tehtävän hoitoa varten. Yksiköl- 32572: varoista vastaavana viranomaisena toimii Lapin lä on maa- ja metsätalousministeriön mukaan val- 32573: liitto. Samoin on tehty myös Urban-ohjelmassa, miudet hoitaa osaltaan asetuksen tehtävät. Kaik- 32574: joissa viranomaisina toimivat Joensuun ja Helsingin kien asetuksen edellyttämien tehtävien vastuunja- 32575: kaupungit. Tällöin viranomaiset ja niiden tehtävät ko ei ole vielä selkeä, eikä kaikkien tehtävien 32576: on määritelty ao. ohjelma-asiakirjoissa. sisältö ole riittävän selkeä. 32577: TE-keskusten maaseutuosastoille on osoitettu 32578: Maa- ja metsätalousministeriö varat 15lisäviran perustamiseksi (keskimäärin yksi 32579: Ministeriön mukaan rakennerahastovaroja koske- maaseutuosastoa kohden). 32580: van valvonta-asetuksen toimeenpano on lisännyt Komission tarkastuksissa on käynyt ilmi, että 32581: huomattavasti ministeriön tehtäviä. Myös ministe- valvontaan ei ole ollut käytettävissä riittävästi voi- 32582: riön ohjauksessa olevien TE-keskusten maaseutu- mavaroja ja että toteutuneet tuen saajiin kohdistu- 32583: osastojen tehtäviin ja työmäärään vaikutukset ovat neet TE-keskusten tarkastukset eivät ole vastan- 32584: olleet merkittävät. neet ED-säädösten tasoa. Vuonna 1999 on ministe- 32585: Maa- ja metsätalousministeriössä valvonta-ase- riön valvontayksikköön osoitetuin lisävoimavaroin 32586: tuksen toimeenpano on toteutettu jakamalla val- tehty komission edellyttämiä 5b-ohjelmaa koskevia 32587: vontatehtävät hajautetun hallintomallin mukaisesti lisätarkastuksia. 32588: ministeriön tukijärjestelmiä hallinnaivien yksiköi- Maa- ja metsätalousministeriön mielestä eri mi- 32589: den, valvontayk.sikön, .sisäisen tarkastuksen yksi- nisteriöiden valvonta- ja tarkastustoiminnan yh- 32590: kön ja 15 alueellisen TE-keskuksen maaseutuosas- denmukaistaminen tai yhteensovittaminen on vai- 32591: ton tehtäviksi. Tukia hallinnaivia yksiköitä ovat keaa. Eri ministeriöiden tehtävät on organisoitu eri 32592: maa- ja metsätalousministeriön maatalousosastolla tavoin. Myös komission rahastoja hallinnaivilla eri 32593: maaseutu- ja rakenneyksikkö, tukipolitiikkayksik- pääosastoilla on erilaisten säädösten vuoksi toisis- 32594: kö ja puutarhayksikkö sekä kala- ja riistaosastolla taan poikkeavia tarkastu.skäytäntöjä. 32595: elinkeinokalatalouden yksikkö. Ne vastaavat tuki- 32596: järjestelmien toimeenpanosta ja hallintojärjestelmi- Työministeriö 32597: en säädöstenmukai.suudesta mm. kouluttamalla Työministeriössä valvonta-asetuksen vaatimukset 32598: TE-keskusten tarkastajia ja ohjeistamalla TE-kes- ovat merkinneet Euroopan sosiaalirahaston varo- 32599: kusten maaseutuosastojen tekemät tarkastukset. jen käyttöön liittyvien tarkastusten lisäämistä sekä 32600: TE-keskusten maaseutuosastojen vastuulla on tarkastusmenetelmien muuttamista ja siten toisen- 32601: tarkastaa tuen saajien toiminnan säädöstenmukai- laista tarkastusotetta kuin tähän asti. Lisäksi valvon- 32602: suus. ta-asetuksen edellyttämä yhteistyö komission kans- 32603: 32604: 32605: 32606: 110 32607: sa lisää valvontaan liittyvää hallinnollista työtä. hastovastuuministeriö viime kädessä vastaa. Tätä 32608: Valvonta-asetuksen 8 artiklan tarkoittaman lausu- tarvetta ei tee tyhjäksi se, että käytännössä ensisijai- 32609: man antaminen lisää vastaisuudessa voimavaratar- nen vastuu toiminnasta, varojen oikeasta käytöstä 32610: peita riippumatta siitä, mikä taho lausuman Euroo- sekä tarkastuksista on varoja käyttöönsä saaneella 32611: pan sosiaalirahaston osalta antaa. ministeriöllä ja Ahvenanmaan maakunnalla itsel- 32612: Työministeriön sisäisen tarkastuksen henkilös- lään. 32613: tömäärä on v. 1995-99 pysynyt suunnilleen sama- Rahastovastuuministeriö vastaa rahastovarojen 32614: na. Ainoa merkittävä lisäys on ollut toisen määräai- koordinoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta Eu- 32615: kaisen ylitarkastajan viran perustaminen työminis- roopan yhteisöille, vaikka sinänsä vastuu riittävistä 32616: teriön sisäiseen tarkastukseen. Euroopan sosiaali- tarkastuksista tulee olla ensisijaisesti kullakin hal- 32617: rahastoon liittyvien asioiden uutuus, sen totuttua linnonalalla itsellään. Rahastovastuuministeriöllä 32618: suurempi sääntösidonnaisuus ja innovatiivisuuden tulisi työministeriön mielestä olla tarkastusoikeus 32619: vaatimuksen mukanaan tuoma tavanomaista toi- kaikkeen sen vastuulla olevien rakennerahastova- 32620: mintaa suurempi riski ovat yhdessä Euroopan yh- rojen käyttöön hallinnonalarajoista riippumatta, 32621: teisöjen komission vaatimusten kanssa suunnan- koska komissio on delegoinut valvonta-asetuksella 32622: neet sisäisen tarkastuksen painopistettä ESR-asioi- tarkastusvastuun jäsenvaltiolle. Komission suun- 32623: hin. taan rahastovastuuministeriö vastaa viime kädessä 32624: Valvonta-asetus asettaa nyt ensimmäistä kertaa ao. rakennerahastosta. 32625: määrälliset ja laadulliset kriteerit ESR-varojen vai- 32626: vonnalle ja tarkastukselle. Työministeriön mukaan Lopullisesta menoilmoituksesta annettava 32627: sen sisäinen tarkastus pystyy täyttämään sille ase- lausuma 32628: tuksella annetut vaatimukset edellyttäen, että sen Valvonta-asetuksen 8 artiklan 1. kohdan mukaan 32629: henkilöstövoimavarat säilyvät vähintään nykyisellä viimeistään loppusuoritusta koskevan pyynnön ja 32630: tasolla. Tästä kuitenkin ministeriön käsityksen kutakin tukimuotoa koskevan lopullisen menoil- 32631: mukaan seuraa, että kansallisen työvoimapolitiikan moituksen yhteydessä jäsenvaltioiden on esitettävä 32632: toiminnan ja sisäisen tarkkailun toimivuuden tar- komissiolle toimeenpanevasta elimestä toiminnal- 32633: kastusta joudutaan vähentämään. lisesti riippumattoman henkilön tai organisaation 32634: Työministeriön mukaan ministeriön sisäinen tar- tietyn kaavan mukainen lausuma. Lausuma on 32635: kastus pitää yhteyttä muiden sosiaalirahastovaroja yhteenveto edellisinä vuosina suoritettujen tarkas- 32636: käyttöönsä saaneiden viranomaisten sisäisiin tar- tusten tuloksista ja yleispäätelmä loppusuoritusta 32637: kastajiin. Sisäiset tarkastajat ovat myös yhdessä koskevan pyynnön pätevyydestä ja lopulliseen 32638: luonnostelleet rakennerahastovarojen tarkastuksis- menoilmoitukseen kuuluvien toimenpiteiden lailli- 32639: sa käytettäviä tarkastusperiaatteita. suudesta ja säännönmukaisuudesta. Kaikkiaan tul- 32640: Valtion viranomaisten sisäisten tarkastajien yh- laan antamaan neljä lausumaa, jokainen rahasto- 32641: teistyö on käytännön tasolla toiminut ilman erimie- vastuuministeriö antaa oman lausumansa. (Maa- ja 32642: lisyyksiä työministeriön mukaan. Säädöstasolla ra- metsätalousministeriö antaa lausumat kahden ra- 32643: kennerahastojen valvonnan järjestäminen valvon- haston osalta). 32644: ta-asetuksen vaatimusten mukaisesti on kuitenkin Sisäasiainministeriössä on alustavasti lähdetty 32645: puutteellisten hallinnollista valvontaa ja ohjausta siitä, että lausuman antaa ministeriön sisäinen tar- 32646: koskevien säädösten takia ongelmallista. Valvonta- kastus. Tämänkaltainen menettely on käytettävissä 32647: asetus edellyttää jäsenvaltiolta erityisesti paikalla olevien tietojen perusteella suunnitteilla useimmis- 32648: määrämuotoisella tavalla tehtävien tarkastusten sa jäsenmaissa. Yksi vaihtoehto voisi myös olla se, 32649: merkittävää lisäämistä ja kiinteätä yhteistyötä ko- että lausuman antaa jokin riippumaton, ulkopuoli- 32650: mission kanssa tarkastusten suunnittelussa, suorit- nen taho, kuten joissakin jäsenmaissa on harkittu. 32651: tamisessa ja raportoinnissa. Tähän liittyy ministeriön sisäisen tarkastuksen käsi- 32652: Työministeriön näkemyksen mukaan em. sisä- tyksen mukaan kuitenkin huomattavia käytännölli- 32653: asiainministeriön asettaman rakennerahastojen siä ongelmia. Mikäli nimittäin jokin ulkopuolinen 32654: valvonta- ja hallintotyöryhmän ehdotus ei kuiten- taho on lausuman antaja, on lausumaa koskevat 32655: kaan anna rahastovastuuministeriölle riittävänä pi- huomattavat vaatimukset huomioon ottaen pidet- 32656: dettäviä valtuuksia tarkastusoikeuden osalta. Ra- tävä välttämättömänä, että sen antaja on koko 32657: hastovastuuministeriöllä tulee periaatteessa aina ohjelmakauden ajan keskeisesti mukana myös pro- 32658: olla toimintavaltuudet vakuuttua komissiolle an- jektikohtaisissa tarkastuksissa. Tällaista ulkopuolis- 32659: nettavien tietojen oikeellisuudesta myös tarkastuk- ta tahoa ei tällä hetkellä käytännön tarkastustyössä 32660: sen keinoin koko siitä toimintaketjusta, mistä ra- ole. Lisäksi sisäasiainministeriön mielestä on huo- 32661: 32662: 32663: 111 32664: lehdittava, että lausunnon antajan toimivalta perus- käsityksen mukaan korvaa tätä koordinaatioase- 32665: tuu voimassa olevaan lainsäädäntöön ja että sekä tuksen mukaista todistusta eikä päinvastoin. 32666: rikosoikeudellinen että siviilioikeudellinen vastuu 32667: on määritelty. Komission ja suomalaisen tarkastuksen erot ja 32668: Maa- ja metsätalousministeriössä sisäisen tarkas- yhtäläisyydet 32669: tuksen yksikkö antaa lausuman. Sisäisen tarkastuk- Komission tarkastuselinten ja kansallisen, sisäisen 32670: sen yksikköön on perustettu virka ja nimetty hen- tarkastuksen toimesta suoritettavan tarkastustoi- 32671: kilö lausumanantotehtävää varten. Yksiköllä on minnan välillä ei periaatteellisella tasolla ole mer- 32672: maa- ja metsätalousministeriön ilmoituksen mu- kittäviä eroja. Molempien tarkastustahojen tavoit- 32673: kaan tällä hetkellä tarvittava asiantuntemus ja tietä- teenahan on ehkäistä ennalta virheitä ja väärinkäy- 32674: mys ministeriön hallinnoimien varojen käytöstä ja töksiä, korjata puutteita ja ei-toivottuja hallintokäy- 32675: valvonnasta sekä niihin liittyvistä järjestelmistä. Ul- täntöjä sekä osaltaan muutoinkin varmistaa käytet- 32676: kopuolisen tahon perehtyminen lausumanantajan tävissä olevien varojen käyttöä koskevien päätös- 32677: tehtävän vaatimiin asioihin ohjelmakauden loppu- ten mukainen menettely varojen käytön eri vaiheis- 32678: vaiheessa olisi maa- ja metsätalousministeriön mu- sa. 32679: kaan kohtuuton tehtävä. Lausuman antoon kuulu- Painotuseroja tarkastuksen toteuttamisessa mai- 32680: va tehtäväkokonaisuus on kehitteillä. nittujen tahojen välillä kuitenkin sisäasiainministe- 32681: Uuden ohjelmakauden osalta lausumanantajan riön mielestä esiintyy. Niitä on myös komission eri 32682: tehtävän hoitamistapa voidaan ottaa uudelleen pääosastojen välillä. Komission tarkastuselinten 32683: esille. Maa- ja metsätalousministeriön mielestä Val- tarkastustoiminnassa korostuu tietynlainen kaava- 32684: tiontalouden tarkastusvirasto olisi luonnollinen maisuus, joka ilmenee tarkastuksen pääpainon 32685: vaihtoehto lausuman antajaksi. suuntautumisena rahavirtojen seurantaan läpi 32686: Työministeriön mielestä valvonta-asetuksen läh- koko hallintoketjun. Tämä johtunee ennen muuta 32687: tökohtana kuitenkin on, että kunkin rakennerahas- jäsenmaiden toisistaan poikkeavien hallintokäy- 32688: ton ohjauksesta ja valvonnasta vastaa jäsenvaltios- täntöjen vaikutuksesta tarkastustoiminnan yhden- 32689: sa vain yksi nimetty vastuuviranomainen. Tällä mukaisuusvaatimuksen toteuttamisessa. 32690: vastuuviranomaisella tulee olla mahdollisuus var- Yhden keskeisen osan valvonta-asetuksen mu- 32691: mistua varojen hallinnon virheettömyydestä kaikil- kaisessa tarkastuksessa muodostaa Audit Trail 32692: la hallinnon tasoilla. Työministeriön mielestä on -periaatteen toteutumisen arviointi. Se ei ole täysin 32693: epävarmaa, tuleeko komissio hyväksymään mallia, ongelmatonta, kun Euroopan aluekehitysrahaston 32694: missä 8 artiklan mukaisen lausuman antaisi yhden varoja ohjataan alueille kahdeksan eri ministeriön 32695: rahastovastuuministeriön sijasta kaikki rahaston kautta, ja niillä kullakin on omat toimintaperiaat- 32696: varoja käyttävät ministeriöt. Lausuman antaminen teensa. Hallinnon rakenteiden ja viranomaisten 32697: vaatii asetuksen mukaan lausuman antajan teke- toimivaltasuhteiden vuoksi vaivontakin on hajau- 32698: mää tutkimusta ja varmistumista siitä, että havaitut tunut, ja sisäasiainministeriön arvion mukaan tarve 32699: virheellisyydet on selvitetty tyydyttävällä tavalla. toiminnan koordinoimiseksi on siten suuri. 32700: Tämän takia työministeriön mukaan rahastovas- Perustamissopimuksen 274 artiklan mukaan 32701: tuuministeriöllä tulisi olla lain tasolla säädetty oi- komissio toteuttaa Euroopan yhteisöjen talousarvi- 32702: keus antaa rakennerahastoasioissa ohjeita ja mää- ota omalla vastuullaan ja annettujen määrärahojen 32703: räyksiä toisille ministeriöille sekä oikeus tarkastaa rajoissa, 279 artiklan nojalla annettujen asetusten 32704: näiden rakennerahastovarojen käyttöön liittyviä säännöksiä noudattaen ja moitteettoman varain- 32705: asioita. Lausuman antajalla tulee olla myös oikeus hoidon periaatteiden mukaisesti. Jäsenvaltiot ovat 32706: saada käyttöönsä tarkastuskertomukset salassapi- yhteistyössä komission kanssa varmistaakseen, että 32707: tosäännösten sitä estämättä. määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon 32708: Valvonta-asetuksen 8 artiklan mukainen lausu- periaatteiden mukaisesti. Komission tulee vakuut- 32709: ma on uusi jäsenvaltiolle asetettu velvollisuus, jota tua mm. komission valvontakäyntien avulla jäsen- 32710: ei ole rakennerahastotoiminnassa ennen ollut. Ku- maan valvontajärjestelmien sekä valvonnan mää- 32711: kin rahastovastuuministeriö antaa jo nykyisin ko- rän ja laadun sääntöjenmukaisuudesta varmistaak- 32712: missiolle maksupyynnön yhteydessä koordinaatio- seen, että jäsenmaille jaettavaksi annetut EU-varat 32713: asetuksen 21 artiklan 4. kohdan mukaisen todistuk- käytetään EY-säännösten mukaisesti. Ensisijainen 32714: sen. Siinä rahastovastuuministeriö vakuuttaa, että vastuu varainkäytön valvonnasta on kuitenkin ao. 32715: maksupyynnössä ja toiminnasta annetussa kerto- jäsenvaltiolla. 32716: muksessa annetut tiedot ovat oikeat. Valvonta- Maa- ja metsätalousministeriön mukaan komis- 32717: asetuksen mukainen lausuma ei työministeriön sion tarkastukset ovat olleet erittäin hyvin etukä- 32718: 32719: 32720: 112 32721: teen valmisteltuja, ne ovat tarkkoja, asiantuntevia roopan yhteisöjen taloudenhoidon valvontaa kos- 32722: sekä yksityiskohtiin pureutuvia. kevat säännökset asettavat käytännössä Suomen 32723: Maa- ja metsätalousministeriön mukaan tarkas- tilivirastojen sisäisille valvontajärjestelmille ja nii- 32724: tuskulttuurissa ja tarkastuksen periaatteissa ei ylei- den toimivuudelle 32725: sesti ottaen ole eroja. Kun verrataan tilannetta - tilivirastojen siihenastiset toimenpiteet ja nii- 32726: ennen ED-jäsenyyttä vallinneeseen, tarkastustar- den riittävyys asiassa ja 32727: vetta lisääviä tekijöitä ovat mm. sovellettavien EU:n - tarve ja mahdollisuudet poikkihallinnollisen 32728: ja kansallisten säännösten moninaisuus ja yksityis- keskitetyn sisäisen valvonnan yksikön perustami- 32729: kohtaisuus ja myös se, että ministeriö nyt käyttää seen tai muihin vastaaviin koordinointijärjestelyi- 32730: ulkopuolisen tahon, EU:n varoja. Suomalainen tar- hin silmällä pitäen EU:n komission ja Suomen 32731: kastus on muuttunut tarkasti määrämuotoiseksi välistä yhteydenpitoa valvonnassa ja komission 32732: vastaamaan kaikilta EU:n jäsenmailta edellytettyä käynnistämiä neuvotteluja valvontaa koskevan yh- 32733: tarkastuksen tasoa: tarkastus tehdään komission teistyösopimuksen aikaansaamiseksi jäsenmaiden 32734: ohjeiden ja tarkistuslistojen mukaisesti ja on aina kanssa. 32735: perusteellinen. Aiemmassa suomalaisessa käytän- Selvitysmies jätti laajan muistionsa 30.3.1998 32736: nössä on pyritty joustavuuteen. Puutteen rapor- (Valtiovarainministeriön työryhmämuistiaita 11/ 32737: toinnin on voinut korvata tarkastuskohteen ja ao. 98). 32738: viranomaisten kanssa sovituilla korjaustoimilla. Valtiontilintarkastajat antoivat muistiosta lau- 32739: Kertomusvuoden jälkeen toukokuussa 1999 suntonsa 26.5.1998. 32740: kävi ilmi, että komissio oli tyytymätön maatilojen Lausunnossaan valtiontilintarkastajat totesivat 32741: saaman ympäristötuen valvontaan. Valvontapuut- olevansa samaa mieltä selvitysmiehen kanssa siitä, 32742: teiden takia komissio ryhtyy mahdollisesti peri- ettei sisäisen tarkastuksen keskittäminen yhteen 32743: mään takaisin jopa 100 Mmk:aa. Komissio pitää yksikköön ole perusteltua eikä tarkoituksenmu- 32744: puutteellisena valvonnan määrää, jonka on oltava 5 kaista. Myöskään poikkihallinnollisen tai yleensä 32745: %. Maa- ja metsätalousministeriö ja komissio ovat keskitetyn sisäisen valvonnan tai tarkastuksen yksi- 32746: erimielisiä siitä, miten tämä 5 %lasketaan. Ministe- kön perustaminen Euroopan yhteisöjen talousarvi- 32747: riön mielestä asetus edellyttää, että tarkastetaan 5% oiden kansallisten toimeenpanotehtävien ym. val- 32748: tiloista. Komission mielestä taas on tarkastettava 5 vontaa varten ei ole tarpeen. Sisäisen valvonnan 32749: %kaikista niistä liki 10 edellytyksestä, joiden perus- luonteesta johtuu, että organisoimaHa valvonta tili- 32750: teella ympäristötukea annetaan. Vuoden 1999 syys- viraston ulkopuolelle se samalla muuttuu ulkoisek- 32751: kuun alussa tuli tieto, että takaisin peritään 16 si valvonnaksi. Ulkoisesta valvonnastahan vastaa- 32752: Mmk. Komissio piti virheitä maa- ja metsätalousmi- vat edelleenkin sekä valtiontilintarkastajat että Val- 32753: nisteriön syynä, eikä tukea peritä sen vuoksi takai- tiontalouden tarkastusvirasto. 32754: sin viljelijöiltä. Ympäristötuki ei ole rakennerahas- Valtiontilintarkastajat totesivat lausunnossaan 32755: toista maksettava tuki, vaan se maksetaan maata- myös, että ulkopuolisten tilintarkastuspalvelujen 32756: louden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston ostoon liittyy sekä periaatteelliselta että oikeudelli- 32757: (EMOTR-T) varoista. selta kannalta siinä määrin ongelmia, että asia tulisi 32758: valtiovarainministeriön toimesta erikseen selvittää. 32759: Niissäkin tapauksissa, joissa tarkastuspalveluja os- 32760: Valvonta-asetuksen vaikutukset tilivirastojen tetaan, vastuun tarkastustehtävän hoidosta tulee 32761: sisäiseen valvontaan säilyä ao. viranomaisella itsellään. Tarkastustoimen 32762: Valtiovarainministeriö asetti 15.3.1996 selvitysmie- jatkuvuuden turvaamiseksi olisi kuitenkin tarkoi- 32763: hen, jonka tehtävänä oli mm. selvittää tuksenmukaista, ettei ulkopuolisten tarkastuspal- 32764: - sektorikohtaisesti, millaisia vaatimuksia Eu- velujen käyttöön tarvitsisi lainkaan turvautua. 32765: 32766: 32767: 32768: 32769: Kertomuksessaan vuodelta 1997, jossa käsiteltiin Eu- kaasti jäsenvaltioiden tarkastusmenetelmiin, myös 32770: roopan unionin rakennerahastoista tulevien varojen sen, että asetus edellyttää lisävoimavaroja tarkastus- 32771: hallinnointia ja budjetointia, valtiontilintarkastajattote- tehtäviin ennen muuta ministeriötasolla. Kolme rahas- 32772: sivat sen lisäksi, että valvonta-asetus puuttuu voimak- tovastuuministeriötä on tähän asti hyvin vastuullisesti 32773: 32774: 32775: 8 292055K 113 32776: suhtautunut asetuksen voimaantulon aiheuttamiin EU:n komissio taas on tulkinnut asiaa niin, että on val- 32777: työn lisäyksiin. Vaikka tehtävät lisääntyvät, nämä kolme vottava viittä prosenttia ympäristötuen ehdoista, joita 32778: ministeriötä, sisäasianministeriö, maa- ja metsätalous- on hyvin lukuisasti. Näkemyserojen yhdenmukaistami- 32779: ministeriö ja työministeriö eivät ole ryhtyneet äkkinäi- sessa ja oikeiden tarkastusmuotojen valinnassa on vie- 32780: siin henkilöstölisäyksiin, vaan ne pyrkivät ensin selvit- lä paljon tehtävää. 32781: tämään, millä muulla tavoin kuin voimavaralisäyksin Rakennerahastojen valvonta- ja hallintotyöryhmä 32782: voidaan lisääntyvistä tehtävistä selviytyä. Tällainen lä- ehdotti, että rahastovastuuministeriö voi suorittaa 32783: hestymistapa on perusteltu ja osoittaa, että näissä mi- muille ministeriöille osoittamiensa rakennerahaston 32784: nisteriöissä pystytään ammattitaitoisesti ja laaja-alai- varojen käyttöä koskevia tarkastuksia vain eräitten 32785: sesti näkemään valvonta-asetuksen vaikutukset. Val- tarkkojen syiden perusteella. Valtiontilintarkastajien 32786: tiontilintarkastajat kuitenkin korostavat, ettei EU-varo- mielestä rahastovastuuministeriön tarkastusoikeuden 32787: jen lisääntyvä tarkastus saa missään tapauksessa vä- tällainen rajoittaminen ei ole millään tavoin perustel- 32788: hentää ministeriön oman hallinnonalan toiminnan tar- tua. Rahastovastuuministeriö on aina vastuussa ko- 32789: kastusta eikä sisäisen tarkkailun toimivuutta. Jos tämä missiolle jäsenvaltiossa sattuneista väärinkäytöksistä 32790: vaara on olemassa, tarkastuksen voimavaroja on lisät- ja virheistä, silloinkin kun ne ovat johtuneet siitä, että 32791: tävä. jokin toinen ministeriö on laiminlyönyt tarkastukset 32792: Valvonta-asetuksen mukanaan tuoma yksi ongelma omalla hallinnonalallaan tai maakuntahallitus Ahve- 32793: on siinä, että valvonnan järjestämisessä asetus lähtee nanmaan maakunnassa. Komissio kääntyy tällaisissa 32794: erilaisesta valvontakulttuurista, kuin mihin Suomessa tapauksissa vain rahastovastuuministeriön puoleen ja 32795: on totuttu. EU:n piirissä tarkastetaan, että muodollisesti vaatii siltä toimia väärinkäytösten johdosta. Tämän 32796: on toimittu oikein, ja erityisen jäljitysketjun avulla tar- vuoksi valtiontilintarkastajien mielestä on perusteltua 32797: kastetaan, että tuki on mennyt lopulliselle tuensaaja IIe. laajentaa rahastovastuuministeriön tarkastusoikeutta 32798: Sen sijaan ei, kuten Suomessa, tarkasteta sitä, miten myös muiden ministeriöiden hallinnonalalle. 32799: hankkeet ovat toteutuneet ja mitä hyötyjä niistä on Suomalaisten rahastovastuuministeriöiden ja Ah- 32800: saatu. Olisi tärkeää, että EU:n ja suomalaisen tarkas- venanmaan maakunnan väliset tarkastuskysymykset 32801: tuksen lähtökohdat saataisiin lähentymään toisiansa. tulee ratkaista yhteistyössä ministeriöiden ja maakun- 32802: Konkreettisena vaarana on se, että suomalaiseen tar- nan kanssa kunnioittaen Ahvenanmaalle säädettyä it- 32803: kastuskulttuuriin tuodaan sellaisia virkavaltaisia ja sehallinto-oikeutta. 32804: muodollisia tarkastusmenetelmiä, joista on jo päästy Lopullisen menoilmoituksen yhteydessä jäsenval- 32805: Suomessa eroon. tion on esitettävä komissiolle toimeenpanevasta eli- 32806: Eroista EU:n ja Suomen tarkastustoimen välillä ker- mestä toiminnallisesti riippumattoman henkilön tai or- 32807: too myös keväällä 1999 käyty keskustelu maatalouden ganisaation antama lausuma. Rakennerahastojen val- 32808: ympäristötuen mahdollisesta takaisinperinnästä, josta vonta- ja hallintotyöryhmä ei ottanut mitään kantaa 32809: Euroopan komissio antoi päätöksensä syksyllä 1999. siihen keskeiseen kysymykseen, kuka lausuman antai- 32810: Vaikka varmasti puutteitakin näissä kysymyksissä si. Valtiontilintarkastajien mielestä lausunnonantami- 32811: esiintyy, kuten Valtiontalouden tarkastusviraston tar- seen liittyvät kysymykset tulee ratkaista viipymättä. 32812: kastukset osoittavat, niin kyse EU:n ja Suomen välillä Hallituksen tulisikin selvittää se, annetaanko lausumat 32813: on olluttarkastuksen laajuuden tulkinnasta. Suomalai- erillisinä vai jonkin toimielimen toimesta keskitetysti. 32814: nen valvonta on kohdistunut viiteen prosenttiin tiloista. 32815: 32816: 32817: 32818: 32819: Rakennerahastohankkeiden arviointia ohjelmien seurantakomiteoissa ja maakunnallisissa 32820: sisäasiainministeriön hallinnonalalla yhteistyöryhmissä. Näiden tehtävät on yksityiskoh- 32821: taisesti määritelty ohjelma-asiakirjoissa. 32822: EU:n rakennerahastojen ohjelmatyö perustuu laa- Seurantakomitea vastaa kunkin ohjelman seu- 32823: jaan yhteistyöhön, jossa osapuolina ovat ministeri- rannasta ja toteuttamisesta. Se seuraa ohjelman 32824: öt, maakuntien liitot, työnantajien ja työntekijöiden toteutumista ja sille asetettujen tavoitteiden edisty- 32825: sekä eräiden muiden järjestöjen edustajat ja EU:n mistä. Seurantakomitea saa jokaiseen kokoukseen- 32826: komission pääosastot Keskeiset päätökset tehdään sa raportin ohjelman toteutumisesta. Tämän ja vä- 32827: 32828: 32829: 114 32830: liarvioinnin perusteella se tekee päätöksiä ohjel- menpiteitä, ja erityinen huomio kiinnitetään palve- 32831: man toimeenpanon suuntaamisesta ja sen nopeut- luyritysten työllistämismahdollisuuksiin. Työvoi- 32832: tamisesta. Komitea kokoontuu muutaman kerran man osaamisen parantamisessa keskeistä on yh- 32833: vuodessa ja kokoukset pidetään yleensä Suomessa. teistyö yritysten, tutkimusyksiköiden ja oppilaitos- 32834: Maakunnalliset yhteistyöryhmät käsittelevät ten välillä. 32835: kaikki ohjelmaan esitetyt tukihakemukset ennen, Ohjelma on jaettu kolmeen toimintalinjaan: 32836: kuin toimivaltainen viranomainen tekee niistä pää- 1. yritystoiminnan lisääminen, kehittäminen ja 32837: töksen. Poikkeuksena tästä ovat liikesalaisuuden kansainvälistäminen 32838: piiriin kuuluvat hakemukset, jotka käsitellään ns. 2. elinkeinotoimintaa tukevan osaamisen ja tek- 32839: yritystukityöryhmässä. Maatalouden rakenteen ke- nologian tason nostaminen 32840: hittämiseksi toteutetut hankkeet käsitellään myös 3. yhdyskuntarakenteen, ympäristön ja kulttuu- 32841: tässä ryhmässä. Näistä annetaan yhteenveto maa- rin kehittäminen. 32842: kunnan yhteistyöryhmälle. Maakunnan yhteistyö- Tavoite Sb -ohjelman kehittämisstrategiana on 32843: ryhmän tehtävänä on myös seurata ohjelman edis- työllisyys- ja toimeentulopohjan laajentaminen ja 32844: tymistä, huolehtia tiedottamisesta ja muilla tavoin työttömyyden alentaminen parantamalla yritysten 32845: tukea ohjelman toteutumista. ja maaseutuyritysten toimintaedellytyksiä ja kilpai- 32846: Ohjelmien toteuttamista ohjaavat organisaatiot, lukykyä, laajentamalla luontopohjaisten voimava- 32847: seurantakomiteat ja yhteistyöryhmät ovat kokoon- rojen käyttöä ja vahvistamalla osaamista. Maaseu- 32848: panaltaan varsin laajoja. Tavanomainen jäsenmää- dun vetovoimaisuutta lisätään vaalimaila ja suojele- 32849: rä on 20--30 henkeä, joissakin maakunnissa yh- mallamaaseutumaisemaa ja -ympäristöä sekä huo- 32850: teistyöryhmä on selvästi suurempikin. Tämän lehtimalla toimivien palvelujen saatavuudesta ja 32851: vuoksi useimmissa maakunnissa on hankkeiden työnteon ja työssäkäynnin edellytyksistä. Johtoaja- 32852: yksityiskohtaista käsittelyä varten asetettu työvalio- tuksena on maaseutualueiden elävöittäminen. 32853: kunta tai laajennettu sihteeristö. Seurantakomitean Ohjelma on jaettu neljään toimintalinjaan: 32854: asiat valmistelee ohjelman toteuttamisesta vastaa- 1. yritystoiminnan edistäminen 32855: vista ministeriöistä koottu sihteeristö. 2. alkutuotannon monipuolistaminen 32856: Yhteistyö ohjelmien toteuttamisessa edellyttää 3. osaamisen tason nostaminen 32857: konkreettista sopimista hankkeiden toteuttamises- 4. maaseutuyhteisöjen kehittäminen. 32858: ta. Ministeriöiden itsenäisyyttä korostetaan myös Tavoite 6 -ohjelman strategiana on alueen yritys- 32859: valtioneuvoston 27.5.1994 antamassa periaatepää- toiminnan kehittäminen ja yritysten kilpailukyvyn 32860: töksessä, joka edellyttää, että ohjelmien toteuttami- parantaminen sekä elämisen laadun turvaaminen 32861: sessa ministeriöiden toimivaltasuhteita ei muuteta. Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tätä strategiaa toteute- 32862: Käytännössä tämä toteutuu niin, että toimivaltainen taan alueen kahdeksassa maakunnassa niiden 32863: viranomainen tekee lopullisen päätöksen kunkin omien erityispiirteiden ja vahvuuksien pohjalta. 32864: hankkeen rahoituksesta maakunnan yhteistyöryh- Ohjelman keskeisenä tavoitteena on työttömyyden 32865: män hyväksymisen jälkeen. vähentäminen. Tärkeällä sijalla kehittämisessä ovat 32866: EY:n komission ohjelmiin osallistuvat pääosas- tietoliikenneyhteydet ja niiden tehokas käyttö. Pal- 32867: tot toimivat Suomen viranomaisten tapaan varsin veluja kehitetään luomalla uuteen teknologiaan 32868: itsenäisesti. Komission edustajat vaikuttavat ohjel- pohjautuvia ratkaisuja sekä tukemalla yksityistä 32869: mien toteuttamiseen lähinnä seurantakomiteoiden palvelutarjontaa. Alueen tärkeimmät klusterit no- 32870: kautta. Ohjelman toteuttaminen sekä seurantako- jaavat metsä- ja metalliteollisuuteen, telekommuni- 32871: miteoiden ja maakuntien yhteistyöryhmien toimin- kaatioon ja elintarvikkeiden tuotantoon. Myös mat- 32872: ta edellyttävät yksimielistä päätöksentekoa. Tämä kailulla on merkittävä asema alueen taloudessa. 32873: vaatimus vaikuttaa päätösten valmisteluun, niiden Ohjelma on jaettu kolmeen toimintalinjaan: 32874: sisältöön ja lisää yhteistyön tarvetta sekä saattaa 1. yritystoiminnan vahvistaminen ja yritysten 32875: tietysti myös hidastaa päätöksentekoa. kilpailukyvyn parantaminen 32876: 2. työvoimavarojen ja osaamisen kehittäminen 32877: Ohjelmien tavoitteet 3. maa-, metsä- ja kalatalouden sekä maaseudun 32878: Tavoite 2 -ohjelman kehittämisstrategiana on lisätä kehittäminen ja ympäristö. 32879: ja uudistaa alueen työpaikkoja, monipuolistaa tuo- 32880: tantorakennetta, parantaa yritystoiminnan kilpailu- EU:n tavoiteohjelmien toteutuminen 32881: kykyä ja työvoiman osaamista sekä lisätä kansain- Ohjelmien toteuttamistilanne vuoden 1998 lopussa 32882: välistä yhteistyötä. Yritystoiminnan kehittämisessä näkyy seuraavassa asetelmassa. 32883: painotetaan laadullista kilpailukykyä edistäviä toi- 32884: 32885: 32886: 115 32887: Ohjelma Kokonais Julkinen rahoitus EU-rahoitu s Kansallinen Yksityinen Sitoumusten Uudet 32888: rahoitus yhteensä' julkinen rahoitus rahoitus määrä työpaikat 32889: Mmk kpl 32890: 32891: Tavoite 2 32892: 1995-99 4 887,6 2 057,0 741,4 1 315,6 2 830,6 3 900 9 000 32893: Tavoite 5b 32894: 1995-99 4 270,2 2 039,8 783.4 1 256.4 2 230,4 8 100 8 000 32895: Tavoite 6 32896: 1995-99 7 706,1 4 615,7 2 028,8 2 586,9 3 090.4 7 400 10 000 32897: Yhteensä 16 863,9 8 712,5 3 553,6 5158,9 8151,4 19 400 27 000 32898: 1 32899: Julkinen rahoitus sisältää EU-rahoituksen ja kansallisen julkisen rahoituksen. 32900: 32901: 32902: 32903: 32904: Pääsääntöisesti EU-rahastot myöntävät avustuk- miesten ammattitaito ja alueen tuntemus ovat sisä- 32905: sia, joiden käyttö määritellään ohjelma-asiakirjassa. asiainministeriön käsityksen mukaan hyvät. Eräillä 32906: Hankkeiden valinta perustuu siten ohjelmissa esi- hallinnonaloilla (STM, OPM) keskushallinto osallis- 32907: tettyihin tarpeisiin, eikä kansallisen hallinnon tai eri tuu merkittävästi hankkeiden valmisteluun ja pää- 32908: hallinnonalojen tavoitteisiin. töksentekoon. Näiden hallinnonalojen mahdolli- 32909: suus osallistua alueelliseen keskusteluun on sisä- 32910: Hankkeiden valmisteluun ja päätöksentekoon asiainministeriön mielestä puutteellista. Tätä puu- 32911: liittyvät ongelmat tetta on pyritty korjaamaan nimeämällä lääninhalli- 32912: Sisäasiainministeriön kokemusten mukaan tavoite- tuksiin ohjelmatyöstä vastaavia virkamiehiä. 32913: ohjelmien toteuttaminen on parantunut ohjelma- Sisäasiainministeriön mukaan hankkeiden syn- 32914: työn edetessä. TE-keskusten, muiden aluehallinto- tymistä on ohjattu tiedotuksella hyvistä hankkeista. 32915: viranomaisten ja maakunnan liittojen yhteistyö Tavoite 6 -ohjelmaan on palkattu 10 hankevalmis- 32916: hankkeiden valinnassa ja suunnittelussa on kehit- telijaa, joiden tehtävänä on koota hankkeita ja 32917: tynyt myönteisesti. Arviointiraportit ovat olleet mi- edistää yhteisten hankkeiden syntymistä. Nämä 32918: nisteriön mielestä käyttökelpoisia ohjelmien toteu- hankevalmistelijat toimivat usean maakunnan 32919: tuksen tehostamiseksi. alueella ja heidän erikaisalainaan ovat mm. tieto- 32920: Hankkeet valmistellaan yhteistyössä toteuttaja- teknologia, mekaaninen puuala, matkailu ja luo- 32921: viranomaisten kanssa. Hakemukset toimitetaan sil- mutuotanto. Hankevalmistelijoiden toiminnasta on 32922: le viranomaiselle, joka tekee lopullisen päätöksen saatu hyviä kokemuksia. Tavoite 2 -ohjelman ra- 32923: hankkeesta. Valmisteluun kuuluu yleensä hake- hoituksella toimivien hankeasiamiesten (7 henkeä) 32924: musten tarkistaminen ja hankkeen jalostaminen tehtävänä on alueellaan ja alueiden välillä laajem- 32925: yhdessä hakijan kanssa. Valmistelu saattaa joskus pien hankekokonaisuuksien muodostaminen, 32926: viedä pitkänkin ajan. hankeneuvonta ym. 32927: Laaja-alaisten, useiden kotimaisten toteuttajien Maakunnallisten yhteishankkeiden toteuttami- 32928: vastuulla olevat hankkeet ovat sisäasiainminL'iteri- nen edellyttää sisäasiainministeriön mielestä yhtä- 32929: ön mielestä joskus vaikeita toteuttaa. Nämä vaike- pitäviä päätöksiä jokaisessa yhteistyömaakunnas- 32930: udet ovat joissakin tapauksissa johtaneet siihen, sa. Tämä hidastaa hankkeiden valmistelua ja pää- 32931: että hanke on jouduttu pilkkomaan erikseen kun- töksentekoa. Tavoite 2 -ohjelmassa alueiden välisiä 32932: kin rahoittajan tarpeiden ja säännösten mukaisiksi. yhteishankkeita on maantieteellisistä syistä vaikea 32933: Tällöin hankkeen kokonaisuus kärsii, ja sitä on löytää, paitsi lähinnä Kaakkois-Suomen TE-kes- 32934: vaikea hallinnoida. Valtion talousarviokäytäntö, kuksen alueella. joitain hyviä hankkeita on toteu- 32935: jossa vain nimetyt momentit ovat käytössä kotimai- tettu lähinnä pilottihankkeina, jotka ovat kuitenkin 32936: sena vastinrahoituksena, on rajannut joitakin hank- vaatineet suurta hallinnollista valmistelutyötä. 32937: keita ohjelmarahoituksen ulkopuolelle. Monesti Hankkeiden markkinointi erityisesti kuntien 32938: hankkeita on myös jouduttu muuttamaan momen- päättäjille on eräissä tapauksissa osoittautunut han- 32939: tin käyttösääntöjen mukaisiksi ja tämä on ministe- kalaksi sisäasiainministeriön käsityksen mukaan. 32940: riön käsityksen mukaan saattanut muuttaa itse Kunnat ovat valmiita rahoittamaan ainoastaan 32941: hankkeen luonnetta. oman kuntansa alueella tapahtuvaa toimintaa. Näin 32942: TE-keskukset ja muut alueviranomaiset valmis- yhtä kuntaa laajempien kehittämishankkeiden ko- 32943: televat suurimman osan hankkeista. Näiden virka- koaminen on työlästä. 32944: 32945: 32946: 116 32947: Päätöksenteko on sisäasiainministeriön mielestä kahteen osaan, kauden 1995-96 ohjelmaan ja 32948: ohjelmakauden kuluessa nopeutunut. Hanke-esi- kauden 1997-99 ohjelmaan. Jäljempänä mainitut 32949: tyksen teon jälkeen seuraa valmisteluvaihe, jossa arviointiraportit sisälsivät kukin useita raportteja. 32950: hakijan kanssa täydennetään ja täsmennetään ha- Kauden 1995-96 ohjelman väliarvioinnin teki 32951: kemusta. Samoin rahoituksen järjestäminen eri läh- tutkimusryhmä, jonka koordinaattorina oli Turun 32952: teistä on voinut hidastaa päätöksentekoa. Hanke- yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskus. 32953: idean valmistelu ja eteenpäinvienti on usein haki- Arvioinnin kustannusarvio oli 0,8 Mmk. Arvioitsijat 32954: jan kannalta monimutkaista. Tätä ongelmaa on totesivat, että hankkeiden esille saamisessa oli ollut 32955: pyritty helpottamaan juuri hankevalmistelijoiden vaikeuksia. Yritykset eivät olleet hakeneet tukia 32956: avulla. Heidän tehtävänään on ollut aktivoida eri odotetusti eikä innovatiivisuutta ollut voitu käyttää 32957: tahoja osallistumaan ohjelman toteuttamiseen. kaikkien hankkeiden valintakriteerinä. Hankkei- 32958: Myös hyvistä esimerkeistä tiedottamisella on pyrit- den ideointi ja käynnistäminen keskittyi kaupunki- 32959: ty saamaan uusia hakijoita ohjelmahankkeisiin. ja osaamiskeskuksiin. Jo ennestään aktiiviset tahot 32960: Maakuntarajojen aiheuttamia vaikeuksia on tu- olivat aktiivisia myös EU-tukien hakemisessa. Oh- 32961: levalla uudella ohjelmakaudella lievitettävä mm. jelman parhaana antina arvioijat pitivät yhteistyön 32962: edistämällä useille maakunnille yhteisten teemojen kehittymistä eri sektoriviranomaisten välillä. Alku- 32963: suunnittelua. Tällaisia teemoja voisivat sisäasiain- vaikeuksien jälkeen eri viranomaiset olivat oppi- 32964: ministeriön mielestä olla esim. uuden teknologian neet ymmärtämään toistensa näkemykset. 32965: käyttöönotto, osaaminen, maaseudun kehittämi- Arviointiraportissa esitettiin yksityiskohtaisia 32966: nen, eräät koulutushankkeet ja matkailu. Uuden suosituksia ohjelman rakenteen, hakumenettelyjen 32967: ohjelmakauden suunnittelu on aloitettu usean ja hankkeiden valinnan parantamiseksi. Lisäksi ar- 32968: maakunnan yhteistyönä. Näin on haluttu luoda vioijat pitivät tärkeänä tehostaa ohjelmasta tiedotta- 32969: mahdollisuudet yhtä maakuntaa laajempien strate- mista ja seurantaa. 32970: gisten valintojen tekemiselle. Osa arviointiraportissa esitetyistä toimenpide- 32971: suosituksista on sisäasiainministeriön mukaan otet- 32972: Hankeohjelmien arviointia tu huomioon toteutettaessa uutta, kauden 1997- 32973: Tavoiteohjelmissa 2, 5b ja 6 oli vuoden 1998 lop- 99 tavoite 2 -ohjelmaa. Tämän ohjelman väliarvi- 32974: puun mennessä rahoitettu jo yli 10 000 hanketta. oinnin tekijäksi valittiin tarjouskilpailun perusteella 32975: Ohjelmakaudet päättyvät vuoden 1999 lopussa. Jyväskylän yliopiston taloustieteellisen osaston tut- 32976: Käytännössä ohjelmien toteuttaminen jatkuu kui- kimuslaitos. Arvioinnin kustannusarvio on 1,2 32977: tenkin vielä v. 2000-2001, jolloin voidaan maksaa Mmk. 32978: vuoden 1999 loppuun mennessä käynnistettyjen Tavoite 5b -ohjelman toimintaympäristön muu- 32979: hankkeiden kustannuksia. Uusia rahoituspäätöksiä toksia, ohjelmasta saatuja kokemuksia, sen toi- 32980: ei sen sijaan voida enää tehdä vuoden 2000 puo- meenpanoa ja toteutumista arvioi tutkijaryhmä, 32981: lella. Tämän vuoksi on ollut tärkeää, että jo tässä jonka koordinaattorina oli Oulun yliopiston Kajaa- 32982: vaiheessa on laadittu arviointiraportteja, joita voi- nin kehittämiskeskus. Arvioinnin kustannusarvio 32983: daan hyödyntää vielä jäljellä olevalla ohjelmakau- oli 2,1 Mmk. Suurin toimintaympäristössä tapahtu- 32984: della. nut muutos oli arvioitsijoiden mukaan ollut se, ettei 32985: Ohjelmien seurannan yhden osan muodostaa EU:n yhteinen maatalouspolitiikka pystynyt otta- 32986: näin arviointimenettely. Siihen kuuluvat kansallis- maan huomioon Suomen maatalouden muista jä- 32987: ten ohjelmaesityksien arviointi, väliarviointi ohjel- senmaista poikkeavia tuotanto-olosuhteita. Tilan- 32988: man kestäessä ja loppuarviointi ohjelmakauden ne oli kuitenkin maa- ja metsätalousministeriön 32989: päätyttyä. mukaan tiedossa jo liittymissopimuksen perusteel- 32990: Valtiontalouden tarkastusvirasto on omalta osal- la. Tämän lisäksi arvioitsijoiden mielestä ohjelman 32991: taan tehnyt myös tarkastuskertomuksen EU-raken- toteuttamiseen olivat olennaisesti vaikuttaneet yri- 32992: nerahasto-ohjelman hallinnoinnista (5/97). Virasto tystukien leikkaukset ja kuntien rahoitusaseman 32993: totesi mm., että nykyisessä rakennerahastovarojen heikkeneminen. Nämä muutokset olivat ristiriidas- 32994: hallinnoinnissa painottuu enemmän eduskunnan sa ohjelman tavoitteiden kanssa ja heikensivät sen 32995: ja rahan jakamisen näkökulma kuin ohjelmien mahdollisuuksia saavuttaa asetetut tavoitteet. 32996: tavoitteet ja tulokset. Tavoite 6 -ohjelman toteutumista ja muutostar- 32997: Esimerkiksi sisäasiainministeriön hallinnonalal- peita sekä ohjelman vaikutuksia alueen kehityk- 32998: la on tehty seuraavia arviointiraportteja. Tavoite 2 seen on tarkasteltu ohjelmasta tehdyssä väliarvioin- 32999: -ohjelman toteutumisesta on sisäasiainministeriö nissa. Arvioitsijaryhmän vastuullisena koordinaat- 33000: teettänyt tutkimuksen. Tämä ohjelma jakaantui torina oli Helsingin yliopiston tietopalvelu ja sen 33001: 33002: 33003: 117 33004: kustannusarvio oli 2,1 Mmk. Väliarviointi antoi kiaan vain 48 %. Kuitenkin tutkijan mukaan voi- 33005: tukensa tavoite 6 -ohjelman strategialle, jolla kehi- daan olettaa, että tämänkin otoksen perusteella 33006: tetään uutta kilpailukykyistä alueen vahvuuksiin saatiin tilanteesta edustava kuva. Kyselyyn saatiin 33007: perustuvaa elinkeinoelämää ja taataan elämisen vastaus vajaasta 200 hankkeesta. 33008: edellytykset tukitoimien avulla. Toisaalta arvioitsi- Vastaamattamuuteen tutkija arvelee olevan 33009: jat totesivat, että ohjelman määrälliset tavoitteet oli useita perusteita. Osa hankkeista oli kyselyn lähet- 33010: ylimitoitettu käytettävissä oleviin voimavaroihin tämisen aikaan jo päättynyt, ja oli vaikea löytää 33011: nähden. Arviointiraportissa käytiin läpi yksityis- hankkeen yksityiskohtia tuntevaa henkilöä. Toi- 33012: kohtaisesti ohjelman kaikki toimenpidekokonai- seksi yritysten kohdalla yksinkertaisesti tuen rutii- 33013: suudet sekä sen hallinto ja seurantajärjestelmä. ninomaisuus lienee vähentänyt kiinnostusta osal- 33014: Arvioijat esittivät yksityiskohtaisia toimenpidesuo- listua tutkimukseen. Sekä saaduissa vastauksissa 33015: situksia ohjelman toimeenpanon parantamiseksi ja että puhelinyhteydenotoissa yritysten edustajat 33016: sen ohjausvaikutuksen lisäämiseksi. kertoivat usein olleensa tietämättömiä tuen raken- 33017: nerahastokytkennästä. Kolmanneksi voidaan ar- 33018: EU-rakennerahastohankkeiden arviointi -tutkimus vella, että epäonnistuneiden hankkeiden edustajat 33019: Valtiontilintarkastajien rahoittamana valmistui ke- eivät mielellään selosta hankkeen vaiheita. Tähän 33020: väällä 1999 tutkimus EU:n rakennerahastohankkei- viittaa se, että valtaosa vastaajista katsoi hankkeen- 33021: den arviointi (Pekka Kettunen, Åbo, 1999). Tämä sa onnistuneen hyvin. 33022: tutkimus oli jatkoa aiemmalle tutkimukselle, EU- Kaikkiaan näillä vajaalla 200 hankkeella oli run- 33023: tukien koordinoinnin ja seurannan kehittäminen. saasti yhteisiä, jos kohta myös erottavia piirteitäkin. 33024: Tiivistelmä tästä sisältyy valtiontilintarkastajain ker- Hankkeet saavat yleensä alkunsa jo kokeneen 33025: tomukseen vuodelta 1997 (s. 298--300).Jatkotutki- hankevetäjän (tutkimus- tai oppilaitokset, kunnat, 33026: muksessa otettiin rahoitetut hankkeet lähtökohdik- järjestöt) aloitteesta tai joissakin tapauksissa aiem- 33027: si ja katsottiin, mitä niiden avulla saatiin aikaan. man hankkeen jatkona. Alustavat ideat vaativat 33028: Tutkimukseen oli valittu perusjoukoksi kolmes- kuitenkin paljon jatkotöitä. Hankkeelle on tehtävä 33029: ta maakunnasta kahden tavoiteohjelman hankkei- suunnitelma, joka on samalla realistinen, toteutus- 33030: ta: tavoite 2 -ohjelmassa Varsinais-Suomi ja Sata- kelpoinen sekä riittävän innovatiivinen. Jälkimmäi- 33031: kunta sekä tavoite 5b -ohjelmassa Varsinais-Suomi, sen ehdon täyttää yleensä kehittämissisältö ja 33032: Satakunta ja Pohjois-Pohjanmaa. eräänlainen suhteellinen innovatiivisuus. Uutuus- 33033: Lähtökohdaksi otoksen valinnalle asetettiin ta- arvo liittyy yleisemmin hankkeen omaan ympäris- 33034: voite 5b -ohjelmassa v. 1995-97 rahoituspäätök- töön kuin tuotekohtaiseen innovatiivisuuteen si- 33035: sen saaneet hankkeet. Hankkeiden osoitetiedot nänsä. Hieman ongelmallista on, kun esim. oppilai- 33036: pyydettiin maakunnallisilta rahoituspäätöksen teh- tos järjestää EU-varoin normaalitoimintaansa kuu- 33037: neiltä viranomaisilta. Yritystukien osalta valittiin luvan kurssin tai Maatalouden tutkimuslaitos pa- 33038: lähtökohdaksi kuitenkin vuosi 1997 lähinnä tieto- nostaa maataloustuotteiden kehittämiseen. EU-tu- 33039: jen saatavuuden perusteella. Tavoite 2 -ohjelman esta on tullut siten jossain määrin ruohonjuuritason 33040: kohdalla päädyttiin rajaamaan perusjoukoksi vuo- toimijoiden, kuten oppilaitosten, kuntien, järjestö- 33041: den 1997 aikana rahoituspäätöksen saaneet hank- jen ja tutkimuslaitosten, budjetin jatke. Maakunnal- 33042: keet. Vuodet 1995-96 jätettiin tarkastelusta pois, listen viranomaistenkin onkin tutkijan mielestä syy- 33043: sillä nykyinen ohjelmakausi käynnistyi vuoden tä kiinnittää huomiota siihen, korostetaanko raken- 33044: 1997 alussa. nerahastotiedotuksessa, jota tutkimuksen mukaan 33045: Otossäännöksi valittiin seuraavat periaatteet: kaivataan enemmän, nykyistä enemmän hankkeil- 33046: - yritysosastojen vuoden 1997 rahoitetuista ta vaadinavaa innovatiivisuutta, ei niinkään raken- 33047: hankkeista valittiin joka toinen nerahastoja uutena tukimuotona. 33048: - muista hankkeista 5b -ohjelman kohdalla Tutkija esittääkin kysymyksen, edustaako esim. 33049: valittiin v. 1995-97 rahoitetuista hankkeista tasa- jokin haaste, jolla järven tilaa parannetaan, nimen- 33050: välein joka kolmas hanke otokseen. Säännöstä omaan sellaista uutuusarvoa tai innovatiivisuutta, 33051: poikettiin ympäristökeskuksen kohdalla perusjou- johon pitäisi suunnata EU-rahoitusta. Ulkopuolisen 33052: kon pienuuden takia. Tavoite 2 -ohjelman vuoden arvioijanon myös ehkä vaikea arvioida, onko tietty 33053: 1997 hankkeista valittiin otokseen kaikki hankkeet. matkailuhanke erityisen innovatiivinen. Pääkysy- 33054: Kaikille otokseen valituille runsaalle 400 hank- myshän on tietysti se, ovatko hankkeet onnistuneet 33055: keelle lähetettiin kyselylomake syyskuussa 1998. parantamaan alueiden kehitystä. Toisaalta tulosten 33056: Vastausprosentti jäi varsin alhaiseksi. Se oli kaik- mittaamiseenkin liittyy ongelmia. Jos hankkeen 33057: 33058: 33059: 33060: 118 33061: tulokseksi esitetään erään pikkukaupungin visuaa- käyneet anm1attilaiset paremmin palkattua työtä 33062: lisen imagon paraneminen, niin sen mittaaminen tai työtä ylipäätään, ovat asioita, joita on vaikea 33063: voi tutkimuksellisin keinoin olla hankalaa. sisällyttää nykyiseen seurantajärjestelmään. Kun 33064: Hankkeita koskevan käsittelyprosessin osalta kuitenkin po. tutkimuksen piirissäkin puolet vas- 33065: tutkimuksessa tuli esille useita jäykältä ja byro- taajista katsoi, että hanke tuottaa muitakin tulok- 33066: kraattiselta vaikuttavia piirteitä. Näistä nousevat sia kuin työpaikkoja, olisi kattavan kuvan saami- 33067: esille erityisesti hakemusten käsittelyn pitkä kesto- seksi seurantajärjestelmää muokattava kokonais- 33068: aika ja varsinkin maakunnan yhteistyöryhmän työ- valtaisemmaksi. 33069: jaoston käsittelyä seuraavan käsittelyn hitaus. Osa tutkimuskyselyn vastaajista toi esille selviä 33070: Onko kyse, kuten eräässä tapauksessa, uuden pettymyksiä hankkeiden vaikutusten suhteen. Osa 33071: asian vaatimasta perusteellisesta käsittelystä, vai kritiikistä kohdentui viranomaisiin, tuen puuttee- 33072: ainoastaan hallintorakenteen jäykkyydestä? Hank- seen ja perinteiseen byrokratiaan. Tätä arvostelua 33073: keiden niukka innovatiivisuus viittaa jälkimmäi- on vaikeaa suhteuttaa hankehallinnon kokonai- 33074: seen. suuteen. Yhtäältä pienenkin vastaajajoukon avo- 33075: Hankkeiden vetäjät olivat tutkimuksen mukaan vastauksissa esille tulevat esimerkit kertovat han- 33076: yleensä melko tyytyväisiä saatuun tukeen, mutta kehallinnon jäykkyydestä. Toisaalta kyse on kui- 33077: varojen jälkikäteisyys ja maksatukseen liittyvä mo- tenkin suhteellisen uudesta toiminnasta, eräänlai- 33078: nimutkaisuus olivat ongelmia. Toisaalta voi hank- sesta projektihallinnosta, jossa esim. varman tiedon 33079: keen toteutettavuuden kannalta olla hyväkin, että esiintyminen on harvinaista. Siinä määrin, kun 33080: hanke ei ole yksinomaan julkisen tuen varassa, hankauskohdat on poistettavissa, hankevastaavien 33081: vaan tuki on lisäpanostus ja toimijat joutuvat myös näkökohdat on syytä ottaa huomioon. Onhan vai- 33082: itse panostamaan hankkeen onnistumiseen. Yri- kuttavuusnäkökulmasta keskeistä juuri se, että 33083: tyksillä on eräällä lailla selkeämpi suhtautuminen hankkeet saavat aikaan vaikutuksia, eivätkä joudu 33084: tukeen, se on niiden mielestä muuta rahoitusta käyttämään turhaa aikaa hankehallintoon liittyvän 33085: täydentävä rahoitusmuoto. Yritykset suhtautuvat rutiinin kanssa. Kaiken kaikkiaan noin kaksi kol- 33086: ED-rahoitukseen yhtenä vaihtoehtona rahoittaa yri- mesta vastaajasta oli tyytyväinen hankkeen onnis- 33087: tyksen investointeja, ja tällöin voidaan myös avoi- tumiseen rahoituksen ja yhteistyön näkökulmasta, 33088: mesti olla tyytymättömiä tuen tasoon. Muissa toimi- mutta itse toimenpiteiden, jotka kuitenkin muodos- 33089: jaryhmissä julkinen tuki mahdollistaa hankkeen tai tavat vaikutuksen ytimen, katsoi vain runsaat puo- 33090: alentaa kynnystä toteuttaa hanke (esim. mahdollis- let vastaajista toteutuneen hyvin. Hanketta toteutet- 33091: taa oppilaitokselle lisää toimintaa). Tyytyväisyys taessa tulevatkin vastaan myös epäsuotuisat olo- 33092: tukeen olikin näissä toimijaryhmissä laajaa. suhteet. Suhteessa omiin odotuksiin katsoi joka 33093: Rakennerahastohankkeiden päätöksentekoa on neljäs oppilaitos ja joka viides kunta ja yritys, että 33094: yleisesti arvioitu jäykäksi ja hitaaksi. Tutkimuksen tuloksia on saavutettu vähemmän kuin odotettiin. 33095: mukaan hakemuksen jättämisen jälkeen kesti kai- Selitys voi liittyä joko ylimitoitettuihin tavoitteisiin 33096: ken kaikkiaan keskimäärin runsaat kaksi kuukautta tai vaihtoehtoisesti kehittämishankkeita koskeviin 33097: maakunnan yhteistyöryhmän työjaoston päätök- riski tekijöihin. 33098: seen. Sen jälkeen rahoituspäätöksen tekemiseen Tutkimuksen mukaan hankehallinnon keventä- 33099: kului keskimäärin n. 4 kuukautta. minen on tarpeen. Mille toimijataholle mahdolli- 33100: Hankkeet saavuttavat tuloksia, jotka tutkimuk- sesti lisääntyvä päätösvalta kohdentuisi, on kysy- 33101: sen mukaan ovat yllättävänkin vaatimattomia. mys, jossa tutkimuksessa mukana olleet hankkeet 33102: Tämä on tosin ymmärrettävää, kun ajatellaan olivat jossain määrin eri mieltä. Tutkimuksen ha- 33103: hankkeiden sisältöä ja joidenkin hankkeiden suh- vaintojen perusteella voi tukea maakunnan liittoja 33104: teellisen lyhyttä ikää. Tuen avulla palkatun han- niiden tukeman monipuolisen hankekirjon perus- 33105: kevetäjän työpaikkaa on ehkä harhaanjohtavaa teella. 33106: kutsua synnytetyksi työpaikaksi. Kun hankevetäjä Osassa ongelma-analyysejä tuotiin esille toimin- 33107: yhteistyössä muiden tahojen kanssa selvittää vuo- taan sinänsä sisältyviä riskejä, jotka huonossa ta- 33108: den tai kaksi esim. matkailumarkkinoita tai tietyn pauksessa toteutuivat. Tyypillisiä tapauksia ovat 33109: marjatuotteen jatkojalostusta tai organisoi amma- huonosti "kaupaksi" käyvät kurssit, vientipyrkimys- 33110: tillisen kurssin, niin konkreettiset tulokset näh- ten kilpistyminen, pilottihankkeen saavuttama lai- 33111: dään vasta paljonkin myöhemmin. Saavatko mat- mea kiinnostus tai vaikkapa yrityksen pettymys 33112: kailurenkaan yritykset lisää matkailijoita, saa- toimenpiteiden vaikutukseen. Tässä suhteessa tut- 33113: daanko marjatuotteelle tuotantokapasiteettia, me- kija suosittelee hankkeiden paneutumista toimien- 33114: nevätkö tuotteet kaupaksi tai saavatko kurssin sa hiomiseen entistä tarkemmin, jotta saatu tuki 33115: 33116: 33117: 119 33118: voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti alue- Hankkeiden tulosten kannalta tutkija korostaa 33119: poliittisten tavoitteiden toteuttamiseen. pitkän aikavälin merkitystä. Viimeistään rakenne- 33120: Tutkimuksessa ei ole juurikaan käsitelty yksit- rahasto-ohjelmien loppuarvioissa olisi voitava ar- 33121: täisten hankkeiden laatua. Osittain arvioinnissa on vioida esim. muutaman vuoden viiveellä, mitä 33122: aina kyse arvoasetelmista. Onko esim. hanke, joka hankkeissa on saatu aikaan. Tällä tavoin voitaisiin 33123: suuren budjetin ja useiden yhteistyöosapuolien saada kerättyä kokemuspohjaista tietoa erilaisten 33124: avulla saavuttaa panostussuhteessa samankaltaisia hanketyyppien ja erilaisten vaikutusten välisestä 33125: tuloksia kuin pienempi hanke, parempi vai huo- yhteydestä. 33126: nompi kohde rakennerahastorahoitukselle? Pienen 33127: hankkeen tehokkuus voi olla suurempi, mutta lnnovatiivisuus 33128: toisaalta suuremman hankkeen seurannaisvaiku- Eri tutkimuksissa keskeiseksi arviointiperusteeksi 33129: tukset, kuten innovaatioiden leviäminen tai uusien muodostuu se, onko hanke innovatiivinen. Tämän 33130: yhteistyömuotojen oppiminen, voivat olla arvok- vuoksi innovatiivisuuden käsitettä on syytä pohtia. 33131: kaita tuloksia varsinaisten tulosten lisäksi. Asiaan Tässä tarkoituksessa apuna käytetään tässä yhtey- 33132: liittyy myös toisenlainenkin näkökohta: pienet dessä Kari Hietalan tutkimusta, Ohjelmatason arvi- 33133: hankemäärärahat kohdentuvat usein yhdistyksille ointia ohjelmakauden puolivälissä (Oy Edita Ab, 33134: ja näin julkinen tuki leviää laajemmalle alueelle. Helsinki, 1997). 33135: Kun esim. Vakka-Suomessa on panostettu erittäin Tutkimuksen mukaan innovatiivisuuskäsitteis- 33136: paljon yhteen suureen, tuotantotekniseen hank- tön kolme tasoa ovat: 1. keksintö, 2. innovaatio ja 33137: keeseen, voisi kaikkiin alueen kuntiin ruohonjuuri- 3. innovatiivisuus. Keksintö on teoreettinen idea 33138: tasolla ulottuva toiminta kuvastaa enemmän alue- uudesta hyödykkeestä, menetelmästä tai järjestel- 33139: politiikan merkitystä alueen vireyttäjänä. mästä. Innovaatio on ensimmäinen toimiva mark- 33140: Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota rakenne- kinakelpoinen tai käyttökelpoinen sovellus keksin- 33141: rahastojen hallinnointiin. Mikäli hankkeessa to- nöstä. Sovelluksen on oltava markkinakelpoinen, 33142: siaan on kyse vaikkapa ammatillisen kurssin järjes- jos asialla tai esineellä, johon innovaatio kohdistuu, 33143: tämisestä, sorvin hankkimisesta tai irtolastilaiturin on markkinat. Julkisella sektorilla innovaation on 33144: rakentamisesta, suomalainen rakennerahastojärjes- oltava muutoin käyttökelpoinen, vaikka markki- 33145: telmä vaikuttaa melko raskaalta. Käytännössä em. noita ei olekaan. Vaihtoehtoisesti innovaatiokäsit- 33146: tukipäätösten tekemiseksi vaaditaan sekä valta- teeseen voidaan sisällyttää myös keksintö. Keksin- 33147: kunnallinen että maakunnallinen ohjelma omine nön kustannusten on joskus arvioitu olevan vain n. 33148: hallinnollisine rakenteineen, pahimmillaan yli vuo- 10 % innovaation kokonaiskustannuksista. Valta- 33149: denkin kestävä tukihakemusten käsittely ja hank- osa innovaatioprosessista (90 %) on siis keksinnön 33150: keen tiivis seuranta. Tutkija yhtyy hankevastaavien muokkaamista markkinakelpoiseksi tai muutoin 33151: näkemykseen siitä, että hankehallintoa on yksin- käyttökelpoiseksi. 33152: kertaistettava. 33153: 33154: 33155: 33156: 33157: Jo aiemmassa kertomuksessaan vuodelta 1997 val- suus. Vaikka tulevaisuudessa v. 2000-2006 ohjelmia 33158: tiontilintarkastajat totesivat, että nykyinen järjestelmä, on vain kolme, niin rahastoja on edelleenkin neljä ja 33159: jossa EU:n jäsenmaa maksaa unionille jäsenmaksua ja rahastovastuuministeriöitä ilmeisesti kolme kuten nyt- 33160: komissio siirtää rakennerahastojen kautta varoja ta- kin. Valtiontilintarkastajat pitävät myönteisenä sitä, 33161: kaisin jäsenmaalle, on byrokraattinen. Valtiontilintar- että rahastovastuuministeriöt ovat tiivistäneet yhteis- 33162: kastajat uudistavat tässä yhteydessä ehdotuksensa, työtään rakennerahastovarojen tarkastuksessa. Myös 33163: jonka mukaan olisi päästävä sellaiseen järjestelmään, muuta yhteistyötä tulee kehittää, jotta entistä parem- 33164: jossa jokainen jäsenmaa voisi jäsenmaksuistaan vä- min voidaan toteuttaa nykyistä pitkäaikaisempia, hal- 33165: hentää sille rakennerahastoista tulevat varat. linnonalarajat ylittäviä hankkeita. Maakunnan liittojen 33166: Rakennerahastohankkeiden arviointia hankaloittaa ja työvoima- ja elinkeinokeskusten välisiä vastuusuh- 33167: osaltaan tavoiteohjelmien hallinnoinnin monimutkai- teita tulee kehittää. Sen luonnollisena seurauksena 33168: 33169: 33170: 120 33171: jommankumman asema vahvistuu nykyisestään. Edellä nessa tapauksessa laitosten ja yhteisöjen talousarvion 33172: kertomusosuudessa on käsitelty valtiontilintarkastaji- jatke ja hankerahoitus muodostaa vain yhden uuden 33173: en rahoittamana julkaistua tutkimusta, EU:n rakenne- tukimuodon. Näin ei ns. lisäysperiaate toteudu, vaan 33174: rahastohankkeiden arviointi (Kettunen, Åbo 1999). rakennerahastojen määrärahat käytännössä korvaa- 33175: Tämä tutkimus antaa viitteitä siitä, että maakunnan vat julkisia menoja. Uudella ohjelmakaudella tähän ky- 33176: liitoille tulisi antaa nykyistä enemmän päätösvaltaa symykseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. 33177: hankehallinnossa. Toisaalta eduskunnassa käyty kes- Hankkeita arvioitaessa keskeiseksi ongelmaksi näyt- 33178: kustelu, esim. keskustelu 18.2.1999 valtiovarainvalio- tää myös muodostuvan innovatiivisuuden puute. Hank- 33179: kunnan mietinnöstä (VaVM 72/1997 vp) osoittanee, et- keet eivät luo uutta tekniikkaa, uusia tuotantotapoja 33180: tei maakunnan liittojen aseman vahvistamisesta vallit- eivätkä uusia tuotteita. Toisaalta on syytä korostaa, 33181: se ainakaan täydellinen yksimielisyys eduskunnan jä- että uuden tekniikan tai tuotannon aikaansaamiseen 33182: senten keskuudessa. liittyy aina tietty riski ja siksi myös jokin määrä epäon- 33183: EU:n ohjelmien toteutuksessa on alusta alkaen ko- nistumista tulee hyväksyä. Kuitenkin tähän mennessä 33184: rostettu seurannan ja tulosten merkitystä. Ohjelmien julkaistujen seurantaraporttien antama tulos on se, 33185: arvioinnin edelleen kehittämistä on painotettu myös että riittävän hyvistä ja innovatiivisista hankkeista on 33186: esim. hallintovaliokunnan mietinnössä valtioneuvoston ollut jatkuvasti pulaa. Eri hankevaihtoehtojen parem- 33187: selonteosta (VNS 2/1997 vp), alueiden kehittämisestä muutta arvioitaessa ei keskeinen kysymys liene se, 33188: annetun lain tavoitteiden toteutumisesta (HaVM 14/ pitäisikö entistä enemmän suosia pieniä hankkeita 33189: 1997 vp). Valtiontilintarkastajat korostavat pitkän aika- suurten hankkeiden sijasta. Pääpaino hankkeita valit- 33190: välin merkitystä hankkeiden tulosten arvioinnissa. Vas- taessa tulisi kohdistaa siihen, että sellaiset hankkeet 33191: ta muutaman vuoden kuluttua voidaan arvioida, mitä asetetaan etusijalle, joilla on vaikuttavuutta, innovatii- 33192: hankkeilla on saatu aikaan. Sen lisäksi, että ministeriöt visuutta ja pitkäaikaisia työllisyysvaikutuksia. Valtionti- 33193: julkaisevattällä hetkellä arviointiraportteja eri ohjelmi- lintarkastajattoivovat, että tämäntapaista arvokeskus- 33194: en tuloksista, olisi syytä myöhemmin vielä uudestaan telua hankkeiden ympärillä käytäisiin entistä enem- 33195: arvioida näitä samoja hankkeita, jolloin esim. pysyvien män. 33196: työpaikkojen syntymistä voitaisiin paremmin seurata. Kertomusvuoden aikana ja sen jälkeen on valmistu- 33197: Sinällänsä laaja ohjelmaperusteinen, yhteisille ta- nut sisäasiainministeriön toimesta useampi seuranta- 33198: voitteille pohjautuva toimintamalli on verrattain uutta raportti sekä kaksi työryhmän selvitystä: rakennera- 33199: suomalaisessa hallintokulttuurissa. Yksittäinen kunta hastojen valvonta- ja hallinnointityöryhmän ja kauden 33200: ei ehkä ole aina valmis menemään mukaan sellaiseen 2000-2006 EU:n rakennerahastojen alueellisten ohjel- 33201: hankkeeseen, joka toteutetaan monen kunnan alueel- mien hallintomallityöryhmän mietinnöt. Sen lisäksi val- 33202: la. Näin laajojen kehittämishankkeiden aikaansaami- tiontilintarkastajien rahoittaman tutkimustoiminnan tu- 33203: nen voi olla vaikeaa. Valtiontilintarkastajien mielestä loksina on syntynyt kaksi rakennerahastoja koskevaa 33204: maakunnan yhteistyöryhmän aseman vahvistamisen tutkimusta. Valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan 33205: kautta voidaan kuntien keskinäisiä yhteistyöhankkeita näiden eri selvitysten pohjalta on mahdollista kehittää 33206: lisätä. Samoin seutukunta-ajattelun vahvistuminen rakennerahastojen ohjelmia, hankkeita ja hallintoa si- 33207: varmasti edistää kuntien yhteistyön tiivistymistä. ten, että eri hankkeista saadaan uudella ohjelmakau- 33208: Hankkeita arvioitaessa ei täysin voi välttyä siltä kä- della mahdollisimman suuri hyöty. 33209: sitykseltä, että niiden avulla hankittu rahoitus on mo- 33210: 33211: 33212: 33213: 33214: Arpajaislain ;a rahankeräyslain uudistamis- desta annetussa laissa (122/1919) ei tästä toimin- 33215: tarpeet nasta ollut selkeitä säännöksiä. Tämän lain valmis- 33216: telusta voidaan kuitenkin päätellä, että ko. lakia 33217: valmisteltaessa ei arpajaisten ja vedonlyönnin jär- 33218: Arpajaislaki (491/1965) jestämistä pidetty sellaisena hyviin tapoihin so- 33219: Ennen nykyistä vuoden 1966 alussa voimaan tullut- veltuvana ansion hankkimisena, jota olisi tullut 33220: ta arpajaislakia ei arpajaisia koskevia säännöksiä säädellä lakitasolla. Sen sijaan rikoslaissa oli kiellet- 33221: juurikaan ollut. Elinkeinon harjoittamisen oikeu- ty arpajaisten toimeenpano ilman viranomaisten 33222: 33223: 33224: 121 33225: jokaisessa tapauksessa erikseen antamaa lupaa. tomaattien pakkolunastamiseen ja rahapelien tuo- 33226: Asetuksilla, joita oli kaikkiaan viisi, oli annettu tonjakoa koskeviin periaatteisiin. Sisäasiainminis- 33227: määräyksiä arpajaisten järjestämisestä. Ne oli an- teriön ja opetusministeriön välillä on lisäksi eräitä 33228: nettu v. 1926-62. muita näkemyseroja. 33229: Koska sellaista tilannetta, jossa arpajaisten järjes- Rahapelitoimikunnan mietintö (KM 1995:5) 33230: tämistä koskevat säädökset sisältyvät asetuksiin, ei näyttää olevan se keskeinen perusta, jolle uutta 33231: pidetty perusteltuna, ryhdyttiin 1960-luvulla val- lakia on valmisteltu. 33232: mistelemaan lakiehdotusta, ja tarkoituksena oli Arpajaisten toimeenpanon valvontaorganisaati- 33233: koota tärkeimmät oikeussäännökset yhteen lakiin. on perustamisesta on ollut sisäasiainministeriön ja 33234: Hallitus antoi lokakuussa 1964 esityksen arpajai- opetusministeriön välillä erimielisyyttä. Sisäasiain- 33235: sia koskevaksi lainsäädännöksi (HE 142/1964 vp). ministeriön kanta on ollut se, että kaikkien arpajais- 33236: Eduskunnan laki- ja talousvaliokunta muutti kui- ten valvonta keskitettäisiin sisäasiainministeriön 33237: tenkin hallituksen esitystä niin ratkaisevasti, että yhteyteen perustettavalle arpajaisvalvontakeskuk- 33238: hallitus peruutti esityksensä. Eduskunnassa laadit- selle. Jatkovalmistelussa on yhtenä vaihtoehtona 33239: tiin kuitenkin kaksi lakialoitetta (LA 176 ja 177/1964 ollut se, ettei ole tarkoituksenmukaista eriyttää 33240: vp), jotka pohjautuivat laki- ja talousvaliokunnan arpajaisten valvonnan järjestämistä ministeriötasol- 33241: tekemiin muutoksiin. Eduskunta hyväksyi nämä le, vaan järjestää valvonta esim. lääninhallitusten 33242: lakialoitteet ja näin arpajaislaki sai sen muodon, yhteyteen. Lopullisessa valmistelussa on sisäasiain- 33243: jota laki- ja talousvaliokunta oli ehdottanut. Muu- ministeriön mukaan lähdetty siitä, että se vastaisi 33244: tokset koskivat ennen muuta arpajaislain 3 §:ää, kokonaisvalvonnasta ja tilastointitehtävistä. Lää- 33245: joka eduskunnassa sai kokonaan toisen muodon, ninhallitukset ja poliisilaitokset valvoisivat alueel- 33246: kuin hallitus oli esittänyt. Yksi muutos oli mm. se, laan toimeen pantavia arpajaisia. 33247: että kutakin toimintaa, raha-arpajaisia, veikkausta, Rahapelien pelisääntöjen vahvistamismenette- 33248: totalisaattorien toimeenpanoa ja peliautomaattien lyyn on liittynyt joitakin erimielisyyksiä ministeriöi- 33249: pitämistä, varten voitiin samaksi ajaksi antaa vain den kesken. Nykyisin sisäasiainministeriö vahvis- 33250: yksi lupa. taa vain totopelien pelisäännöt. Raha-automaatti- 33251: Arpajaistoiminnan perussaannös sisältyy yhdistyksen hallitus vahvistaa kasinopelien peli- 33252: 1.1.1966 voimaan tulleeseen arpajaislain 1 §:ään. säännöt ja Oy Veikkaus Ab:n hallintoneuvosto Oy 33253: Kyseisen pykälän mukaan arpajaisina on pidettävä Veikkaus Ab:n toimeenpanemien erinäisten pelien 33254: sellaista pelitoimintaa, jossa siihen maksua vastaan pelisäännöt. Sisäasiainministeriön mukaan eri mi- 33255: osallistuville luvataan arpomisella tai muulla sattu- nisteriöiden kesken on nyttemmin saavutettu yksi- 33256: maan perustuvalla toimituksella määrättävä voitto. mielisyys. Sisäasiainministeriö tulisi lakiehdotuk- 33257: Arpajaisina pidetään myös bingotoimintaa, pelika- sen mukaan vahvistamaan kaikkien rahapelien 33258: sinotoimintaa sekä maksua vastaan tapahtuvaa säännöt. 33259: raha- ja tavaravoittoautomaattien käytettävänä pitä- Arpajaislainsäädännön soveltamisalan kannalta 33260: mistä. merkittävän ongelman sisäasiainministeriön käsi- 33261: Arpajaislaki on puitelaki, jossa säädetään vain tyksen mukaan muodostavat myynninedistämistar- 33262: arpajaistoiminnan perusteista. Eri asetuksilla sää- koituksessa toimeenpannut arpajaiset ja arpajaisten 33263: detään arpajaistoimista yksityiskohtaisesti. Asetuk- kaltaiset pelit. Sisäasiainministeriössä muotoiltua 33264: sia on kaikkiaan kymmenkunta. arpajaisten määritelmää koskevaa ehdotusta arvos- 33265: telivat erityisesti sähköisen median ja telealan yri- 33266: Arpajaislain valmistelun keskeiset erimielisyy- tykset, mutta myös oikeusministeriö ja kauppa- ja 33267: det teollisuusministeriö pitivät pykälän muotoilua epä- 33268: Sisäasiainministeriössä on valmisteltu arpajaislain onnistuneena. Pykälä olisi merkinnyt sitä, että yri- 33269: kokonaisuudistusta vuodesta 1996\ähtien. Työhön tysten erityismaksullisilla palvelupuhelinnumeroil- 33270: on liittynyt myös laaja lausuntokierros. Sisäasiain- la toimeenpanemat erinäiset arpajaiset ja arpajais- 33271: ministeriöitä saadun selvityksen mukaan arpajais- ten kaltaiset pelit olisi tosiasiallisesti kielletty. Val- 33272: lain valmistelussa on ollut useita erimielisyyden mistelun myöhemmässä vaiheessa käytiin neuvot- 33273: aiheita. Keskeisimmät näistä liittyvät arpajaisten teluja ao. yrityksiä edustavien tahojen, oikeus- ja 33274: valvontaan, erityisesti valvonnan organisointiin, stsaastammmtstenon sekä Kuluttaja-asiamiehen 33275: rahapelien pelisääntöjen vahvistamiseen, myyn- kesken. Neuvottelujen perusteella viranomaistahot 33276: ninedistämistarkoituksessa toimeenpantujen arpa- löysivät yksimielisyyden. Ehdotetun säännöksen 33277: jaisten sääntelyyn, hevoskilpailukohteisten vedon- mukaan yritykset voisivat edelleen järjestää arpa- 33278: lyöntipelien järjestämiseen, eräiden tavaravoittoau- jaisten kaltaisia pelejä vastikkeettomasti mm. eri- 33279: 33280: 33281: 122 33282: tyismaksullisilla palvelupuhelinnumeroilla. Vastik- maattien pakkolunastuksesta. Eräistä peliautomaa- 33283: keena ei pidettäisi osallistumisilmoituksesta arpa- teista ja pelilaitteista annetun asetuksen (35I/I970) 33284: jaisiin osallistuvallekoituvia posti- tai puhelinmak- 2 §:n poikkeussäännöksen nojalla annetut auto- 33285: suja tai muita vastaavia kuluja, jotka eivät tule maatit pakkolunastettaisiin siis valtiolle. Lain jatko- 33286: arpajaisten toimeenpanijan hyväksi. Sääntely tar- valmistelussa tästä ajatuksesta on luovuttu. 33287: koittaisi sitä, että yritykset voisivat edelleen panna Rahapelitoiminnan tuottojen käyttö on myös 33288: toimeen erilaisia arpajaisia ja niiden kaltaisia pelejä, aiheuttanut erimielisyyttä. Valtiovarainministeriö 33289: kunhan vain vastaavat itse niiden toimeenpanon on edellyttänyt, että tuottoja käytettäisiin entistä 33290: aiheuttamista kustannuksista. Näin ollen, jos arpa- enemmän helpottamaan valtiontalouden tasapai- 33291: jaiset toteutetaan erityismaksullisella palvelupuhe- nottamista tulevina vuosina. Opetusministeriö sekä 33292: linnumerolla, arpajaisiin osallistuva maksaisi itse sosiaali- ja terveysministeriö ovat vastustaneet täl- 33293: paikallispuheluosuuden ja arpajaisten toimeenpa- laista ehdotusta, eikä lakiehdotuksen jatkovalmis- 33294: nija erityismaksuosuuden. telussa ole otettu huomioon valtiovarainministe- 33295: Sisäasiainministeriön mukaan sähköiset tiedo- riön ehdotuksia. 33296: tusvälineet ja telealan yritykset eivät ilmeisesti eh- 33297: dotettua sääntelyä hyväksy. Niiden mielestä erityis- EU:n taholta tulevat muutostarpeet 33298: maksuosuuden maksamisen pitäisi edelleen olla Arpajaisia koskevaa yhteisölainsäädäntöä ei ole, 33299: kuluttajan velvollisuus kuitenkin niin, että lakiin eikä sellaista sisäasiainministeriön mukaan yhtei- 33300: otettaisiin säännös, joka antaisi viranomaisille mah- sön piirissä myöskään valmistella. Sen sijaan Vaa- 33301: dollisuuden määrätä erityismaksuosuudelle enim- san hovioikeudessa käsittelyssä oleva asia voi vai- 33302: mäisarvon. kuttaa sekä Suomen että EU:n alueella tapahtuvaan 33303: Yksi keskeisistä erimielisyyksistä koski hevos- rahapeli toimintaan. 33304: kilpailukohteisten vedonlyöntipelien ja totopelien Vaasan hovioikeus on pyytänyt EY:n tuomiois- 33305: järjestämistä. Sisäasiainministeriö katsoi, että näi- tuimelta ennakkoratkaisua rahapeliasiaa koskevas- 33306: den pelien toimeenpanon nykyinen jako, jonka ta kysymyksestä. Kyse on siitä, onko Suomen 33307: mukaan Oy Veikkaus Ab ja Suomen Hippos ry kansallinen lainsäädäntö ristiriidassa yhteisölain- 33308: toimeenpanevat keskenään samankaltaisia vedon- säädännön kanssa siltä osin, kuin se mahdollistaa 33309: lyöntipelejä osittain samoilla paikoilla ja osittain pieniä rahavoittoja antavien peliautomaattien pitä- 33310: samanaikaisesti, on ongelmallinen. Sisäasiainmi- misen maksua vastaan yleisön käytettäväksi vain 33311: nisteriön käsityksen mukaan näiden pelien toi- Raha-automaattiyhdistykselle (RAY)? 33312: meenpanon jako saa aikaan tilanteen, jossa mark- EY:n tuomioistuin ei vielä keväällä I999 ollut 33313: kinoilla on kaksi legaalisen yksinoikeuden omaa- antanut asiassa päätöstään. Tuomioistuin järjesti 33314: vaa pelien toimeenpanijaa. Sisäasiainministeriön asianosaisten ja jäsenvaltioiden suullisen kuulemi- 33315: kanssa samalle kannalle on asettunut myös maa- ja sen 30.6.I998. Tilaisuudessa olivat edustettuina 33316: metsätalousministeriö sekä oikeusministeriön lain- alkuperäisjutun vastaajat, II jäsenvaltiota ja komis- 33317: valmisteluosasto ja sen Eurooppa-oikeuden yksik- sio. Alkuperäisjutun vastaajat esittivät, että ennak- 33318: kö. Ongelman poistamiseksi sisäasiainministeriö koratkaisun perusteena olevaan kysymykseen on 33319: ehdotti, että kaikkien hevoskilpailukohteisten ve- annettava myönteinen vastaus. Jäsenvaltiot ja ko- 33320: donlyöntipelien ja totopelien toimeenpano keski- missio taas olivat sillä kannalla, että Suomen lainsää- 33321: tettäisiin yhdelle rahapeliyhteisölle. Sisäasiainmi- däntö ei ole ristiriidassa yhteisöoikeuden kanssa. 33322: nisteriön mielestä pelit voitaisiin keskittää periaat- Tuomioistuimen julkisasiamies ehdotti ratkaisu- 33323: teessa kummalle tahansa nykyisistä vedonlyöntiyh- ehdotuksessaan tuomioistuimelle, että se toteaisi 33324: teisöistä. Sisäasiainministeriö katsoi kuitenkin, että päätöksessään, että RAY:n monopoli tulisi korvata 33325: hevoskilpailukohteisten pelien keskittäminen ra- muulla kuin yksinoikeuteen perustuvalla lupajär- 33326: viurheilun ja hevosjalostuksen kansalliselle kes- jestelmällä. Uudesta järjestelmästä voisivat hyötyä 33327: kusjärjestölle Suomen Hippos ry:lle olisi perustel- kaikki yhteisössä toimivat yksityiset toiminnanhar- 33328: lumpaa ottaen huomioon kansallinen perinne ja joittajat, ja se olisi valtion harjoittaman tiukan val- 33329: käytäntö muissa maissa. vonnan ja tarkastusten alaista sekä toimilupien 33330: Jatkovalmistelussa kuitenkin päädyttiin siihen, myöntämisen että toiminnan harjoittamisen kan- 33331: että hevoskilpailukohteiset vedonlyöntipelit ja to- nalta. Ehdotus annettiin 4.3.I999. 33332: topelit tulee vastaisuudessakin järjestää nykyisen Julkisasiamiehet, joita on 9, avustavat tuomiois- 33333: jaon pohjalta. tuinta, johon kuuluu I5 tuomaria. He esittävät 33334: Edelleen arpajaislain valmistelun yhteydessä ratkaisuehdotuksensa yhteisöjen tuomioistuimen 33335: selviteltiin kysymystä eräiden tavaravoittoauto- käsiteltävinä olevista asioista täysin itsenäisesti jul- 33336: 33337: 33338: I23 33339: kisissa istunnoissa. Julkisasiamiehen ratkaisuehdo- Verrattaessa eri rahapeliyhteisöjen liikevaihtoja 33340: tuksen ja tuomion välinen aika on yleensä ollut keskenään on huomattava, että Oy Veikkaus Ab:n 33341: melko lyhyt, n. 3--8 kk. Enimmilläänkin tuomio on ja Suomen Hippos ry:n liikevaihtona ilmoitetaan 33342: tullut alle vuoden sisällä ratkaisuehdotuksesta. pelien myynnistä kertynyt tulo, josta ei ole vähen- 33343: Jutun ratkaisu tulee sisäasiainministeriön mu- netty pelaajille maksettavaa osuutta. Raha-auto- 33344: kaan vaikuttamaan merkittävästi ei ainoastaan Suo- maattiyhdistyksen liikevaihtoa kuvaavana lukuna 33345: men vaan koko EU:n rahapelipolitiikkaan.Jos EY:n taas käytetään pelien myynnistä kertynyttä tuloa, 33346: tuomioistuimen päätös olisi ehdotuksen mukai- josta on vähennetty pelaajille maksettava osuus. 33347: nen, se merkitsisi RAY:n monopolin murtumista, Rahapeliyhteisöjen puhtaan tuoton määrä on 33348: mistä taas seuraisi se, että arpajaislain valmistelu kehittynyt seuraavasti: 33349: olisi aloitettava kokonaan uudelta pohjalta. Vaikka 33350: ratkaisu mahdollistaisi RAY:n monopolin säilyttä- Rahapelin 1996 1997 1998 33351: misen, sillä olisi vaikutuksia uuden arpajaislakieh- järjestäjä 33352: Mmk 33353: dotuksen perusteluosaan. 33354: Oy Veikkaus Ab 1 685,0 1 920,0 2 006,0 33355: Sisäasiainministeriön arvion mukaan Raha-auto- Raha-automaatti- 33356: maattiyhdistyksen tuottokyky laskisi olennaisesti, yhdistys 1 637,0 1 698,0 1 812,0 33357: jos tuomioistuimen päätös olisi julkisasiamiehen Suomen Hippos Oy 22,2 23,4 27,0 33358: ehdotuksen mukainen. Tuottojen vähentymisen Yhteensä 3 344,2 3 641.4 3 845,0 33359: merkittävimmät haittavaikutukset kohdistuisivat 33360: RAY:n tuotoista avustuksia saavien yhteisöjen toi- Oy Veikkaus Ab:n ja Suomen Hippos ry:n luvut 33361: mintaan. Välillisesti vaikutukset kohdistuisivat vuodelta 1998 ovat arvioita ja vastaavat valtion 33362: myös valtioon, jos avustuksia saaneiden yhteisöjen vuoden 1998 talousarvioon merkittyjä määriä. Suo- 33363: harjoittama toiminta jouduttaisiin rahoittamaan val- men Hippos ry:n luvut on vuosittain otettu valtion 33364: tion budjettitaloudesta. Toisaalta valtiolle perittävi- talousarvioon hevostalousmäärärahana. Luvut ei- 33365: en lupa- tai lisenssimaksujen kautta ja yksityisten vät sisällä totopeleistä raviradoille ja Suomen Hip- 33366: yritysten verotuksen kautta valtion vero- ja maksu- pos ry:lle maksettuja osuuksia (v. 1997 yhteensä 33367: tulo lisääntyisi verrattuna nykyiseen. Tämä tulon- 86,1 Mmk). Raha-automaattiyhdistyksen tulostieto 33368: lisäys ei sisäasiainministeriön arvion mukaan kui- perustuu vuoden 1998 tilinpäätöksen ennakkotie- 33369: tenkaan voisi korvata sitä tulojen menetystä, joka toon. 33370: aiheutuisi yhteiskunnalle raha-automaattitoimin- Vuoden 1999 talousarviossa rahapeliyhteisöjen 33371: nan vapauttamisesta kilpailulle. tuotot on arvioitu seuraavasti: Oy Veikkaus Ab 33372: Päätöksessään 21.9.1999 EY:n tuomioistuin tote- 2 194 Mmk, RAY 1 850 Mmk ja Suomen Hippos ry 33373: si, etteivät EU-säännöt estä Suomea antamasta 28 Mmk. Yhteensä rahapeliyhteisöjen tuotot vuo- 33374: automaattipelien tarjoamisen yksinoikeutta delle 1999 arvioidaan 4 072 Mmk:ksi. Tuottokehi- 33375: RAY:lle, kun otetaan huomioon yleisen edun mu- tyksen arvioidaan aiempien vuosien tapaan olevan 33376: kaiset päämäärät, joilla monopolia perustellaan. varsin vakaa, eikä sisäasiainministeriön tiedossa 33377: Näin RAY:n monopoli saa jatkua, eikä Raha-auto- ole sellaisia tekijöitä, joilla olisi kielteisiä vaikutuk- 33378: maattiyhdistykselle annettu yksinoikeus tarjota sia rahapeliyhteisöjen liikevaihtoon tai tuottokehi- 33379: Suomessa rahapelejä ole EU:n perussäännön kans- tykseen. 33380: sa ristiriidassa. 33381: Rahankeräyslaki (590/1980) 33382: Rahapelien liikevaihdon ja tuottojen kehitys Rahankeräyslaki, joka tuli voimaan 1.10.1980, ku- 33383: Vuonna 1998 rahapelien yhteenlaskettu liikevaihto mosi myös jo varsin vanhan säädöksen. Ennen 33384: oli 9 328,6 Mmk ja v. 1997 8 600 Mmk. Rahapeliyh- rahankeräyslakia noudatettiin v. 1939 annettua 33385: teisökohtaisesti liikevaihdot ovat kehittyneet seu- eräänlaisten rahankeräysten kieltämistä koskevaa 33386: raavasti: lakia (65/1939). 33387: Hallituksen esityksen (HE 27/1980 vp) peruste- 33388: Rahapelin 1996 1997 1998 luissa todettiin, että esityksen tarkoituksena oli 33389: järjestäjä 33390: Mmk korvata osittain puutteelliset ja pääasiassa asetuk- 33391: Oy Veikkaus Ab 4 265 4 885 5 985 siin pohjautuvat säännökset lain tasoisella säätelyl- 33392: Raha-automaatti- lä. 33393: yhdistys 2 467 2 630 2 769 Rahankeräyksellä tarkoitetaan toimintaa, jossa 33394: Suomen Hippos ry 515 536 574 yleisöön vetoamalla kerätään vastikkeetta rahaa. 33395: Yhteensä 7 247 8 051 9 328 Vastikkeena ei pidetä merkkiä, tavaraa tai muuta 33396: 33397: 33398: 124 33399: keräyksen tai sen toimeenpanijan tunnusta, jolla on Eräiden henkirikosten uhrien omaisten aseman 33400: vähäinen taloudellinen arvo taikka jonka arvo on parantamiseksi ja onnettomuuksien uhrien ja hei- 33401: vähäinen suhteessa lahjoitukseen. dän omaistensa auttamiseksi ovat kansalaiset ylei- 33402: Rahankeräys saadaan järjestää varojen hankki- söön vetoamalla ryhtyneet hankkimaan varoja. 33403: miseksi sosiaalista, sivistyksellistä tai aatteellista Nämä keräykset ovat usein niin laajoja, ja niillä 33404: tarkoitusta taikka yleistä kansalaistoimintaa varten. kerättävät varat niin huomattavia, ettei kysymys ole 33405: Rahankeräyksen yhteydessä ei saa järjestää arvon- rahankeräyslaissa tarkoitetusta naapuriavusta. Voi- 33406: taa, kilpailua tai muuta sellaista toimintaa, jossa massa olevan rahankeräyslain mukaan tämänkal- 33407: luvataan erityisessä toimituksessa määräytyvä, sat- taisia keräyksiä eivät yksityiset ihmiset voi järjestää, 33408: tumaan perustuva voitto. Rahankeräykseen antaa eikä sellaisen keräyksen toimeenpanoa varten voi- 33409: luvan hakijan kotipaikan lääninhallitus, ja toimin- taisi antaa lupaa millekään yhteisöllekään. Näin 33410: nan yleinen valvonta kuuluu sisäasiainministeriöl- toimeenpantuna rahankeräys on siis kielletty ja 33411: le. rangaistava. Rahankeräyslain mukaan vastoin lain 33412: Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan nykyi- säännöksiä kerätyt varat on tuomittava menetetyik- 33413: nen rahankeräyslaki on toiminut kohtuullisen hy- si. Tämänkaltaiselle kansalaisten auttamishalulle ei 33414: vin. Näin mitään välitöntä tarvetta lain kokonaisuu- sisäasiainministeriön mielestä siten näytä olevan 33415: distukselle ei ministeriön mukaan ole. Sen sijaan laillista kanavaa. Kun mainitunkaltaisten keräysten 33416: laki vaatii eräitä korjauksia. tarkoitus on hyväksyttävä, olisi ministeriön mieles- 33417: tä harkittava, millä edellytyksillä ja millaisiin tarkoi- 33418: Rahankeräyslain muutostarpeet tuksiin voitaisiin antaa poikkeuksena pääsäännöstä 33419: Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan lakia olisi yksityisille kansalaisille tai yrityksille lupa kerätä 33420: korjattava ketjukirjeiden, yksityisten kansalaisten varoja yksittäisten kansalaisten auttamiseksi. 33421: toimeenpanemien rahankeräysten, tuottojen käy- Yksi ongelma nykyisessä laissa on sisäasiainmi- 33422: tön valvonnan ja rahankeräyksien toimeenpanon nisteriön mielestä myös se, ettei rahankeräyslakiin 33423: valvonnan osalta. sisälly säännöstä, jonka nojalla lupaviranomainen 33424: Viime vuosina on tullut esiin lukuisia kiellettyjä tai joku muu viranomainen olisi velvoitettu valvo- 33425: ketjukirjeisiin perustuvia rahankeräyksiä. Suurin maan sitä, että kerätyt varat käytetään keräysluvas- 33426: osa keräyksistä on saanut alkunsa ulkomailta, sa mainittuun tarkoitukseen. Ministeriön mielestä 33427: useimmiten Saksasta. Usein keräyksien väitetään kerättyjen varojen käytön valvontaa voitaisiin te- 33428: olevan EU:n lainsäädännön mukaisia. Tavanomai- hostaa säätämällä luvan saajalle velvollisuus tehdä 33429: nen väite on, että koska tämänkaltaiset keräykset lupaviranomaiselle selvitys siitä, kuinka kerätyt 33430: ovat Saksassa sallittuja, ovat ne sallittuja myös varat on käytetty luvassa mainittuun tarkoitukseen. 33431: Suomessa. Osa Suomessa toimeenpannuista kerä- Myös toimeenpanon käytännön valvonnassa on 33432: yksistä on naamioitu verkostomarkkinoinniksi, sisäasiainministeriön mielestä puutteita. Rahanke- 33433: jonka avulla on tarkoitus myydä tuotteita tai palve- räyslaista puuttuvat säännökset siitä, mitä tehtäviä 33434: luksia. Eräät ketjukirjeet on naamioitu sijoitusra- valvontaan kuuluu tai miten valvonta on suoritetta- 33435: hastotoiminnaksi. Ketjukirjeen avulla tapahtuva va. 33436: rahankeräys toteutetaan niin, että ketjukirjeeseen Arpajaislain kokonaisuudistuksen yhteydessä 33437: osallistuvalle luvataan osa rahoista tai muu talou- ehdotetaan rahankeräys- ja tavara-arpajaisiaura- 33438: dellinen etu. Tällaiseen keräykseen osallistuminen kunta sekä viihdelaitelautakunta lakkautettaviksi. 33439: tai sen edistäminen on rahankeräyslain mukaan Niiden tehtävät tulisi siirtää sisäasiainministeriölle. 33440: kielletty. Sisäasiainministeriön poliisiosaston organisaatiota 33441: Nykyisen lain ketjukirjeitä koskeva kohta on ehdotetaan muutettavaksi siten, että osastolle pe- 33442: ministeriön mielestä jonkin verran tulkinnanvarai- rustetaan yksikkö, jonka tehtävänä olisi arpajaisiin, 33443: nen. Käytännössä on usein vaikea erottaa ketjukir- rahankeräyksiin ja viihdelaitetoimintaan liittyvät 33444: jeen toimeenpanijaa keräykseen osallistuvasta. Py- hallinto-, valvonta- ja säädösvalmistelutehtävät 33445: kälän sisältöä olisikin ministeriön mielestä täsmen- Yksikön henkilöstö jakautuisi pää- ja sivutoimisiin 33446: nettävä. virkamiehiin. Päätoimisia virkamiehiä olisi 6-8 ja 33447: Yksityisten kansalaisten toimeenpanemiin ra- sivutoimisia virallisia valvojia 25-30. Lääninhalli- 33448: hankeräyksiin liittyy se ongelma, että lain mukaan tukset ja kihlakuntien poliisilaitokset valvoisivat 33449: rahankeräyslupa voidaan antaa vain kotimaiselle alueellaan toimeenpantavia arpajaisia ja rahankerä- 33450: rekisteröidylle yhteisölle tai itsenäiselle säätiölle, yksiä. Valvontatoiminnan johtamisesta ja ohjaami- 33451: jolla on yksinomaan sosiaalinen, sivistyksellinen tai sesta vastaisi em. sitä varten perustettava yksikkö. 33452: muu aatteellinen tarkoitus. 33453: 33454: 33455: 125 33456: Rahankeräysrikosten määrän kehitys ja niiden Rahankeräysrikosten voidaan sisäasiainministe- 33457: selvittelyyn liittyvät ongelmat riön mielestä arvioida jonkin verran vähentävän 33458: Vuosina 1992-98 tuli ilmi yhteensä 206 rahankerä- kansalaisten halukkuutta osallistua rahankeräyk- 33459: ysrikosta ja 1 486 rahankeräysrikkomusta. Laajim- siin. Asiasta ei ole kuitenkaan tutkimuksia käytettä- 33460: missa laittomissa keräyksissä valtiolle menetetyksi vissä. Kielteinen julkisuus vaikuttaa eniten valta- 33461: tuomitut keräystuotot olivat yli miljoona markkaa ja kunnallisiin keräyksiin, joissa vedotaan kohdenta- 33462: eräässä keräyksessä jopa yli 8 Mmk. Näihin keräyk- mattomaan yleisöön. Voidaan myös arvioida, että 33463: siin on osallistunut tuhansia, mahdollisesti kymme- kielteisellä julkisuudella on vähiten vaikutusta pie- 33464: niä tuhansia ihmisiä. niin paikallisiin keräyksiin, joissa keräys kohdiste- 33465: Useimmat laittomista keräyksistä olivat ketjukir- taan suppeaan asianharrastajajoukkoon. 33466: jeen tavoin toimeenpantu ja keräyksiä. Eniten laitto- 33467: mia keräyksiä tuli ilmi v. 1996. Tällöin poliisi kirjasi Rahankeräysten tuotto v. 1997 33468: yhteensä 113 rahankeräysrikosta ja 1 303 rahanke- Tämän kertomuksen valmistelun aikana (touko- 33469: räysrikkomusta. kuussa 1999) oli käytössä vuotta 1997 koskevia 33470: Rahankeräysrikosten selvittämisen vaikeimmat rahankeräystietoja, jotka oli koottu eri lääninhalli- 33471: ongelmat liittyvät syylliseksi epäiltyjen suureen tuksilta. Rahankeräysluvan antaa hakijan kotipai- 33472: määrään. Yhdessä laittomassa rahankeräyksessä kan lääninhallitus. Yhden poliisipiirin alueella toi- 33473: saattaa olla osallisena tuhansia tai jopa kymmeniä meenpantavaan rahan keräykseen antaa kuitenkin 33474: tuhansia ihmisiä. Kaikkien osallisten kuulustelu vie luvan poliisipiirin päällikkö. Seuraavassa taulukos- 33475: runsaasti poliisin voimavaroja. Rikosten tutkinta sa on poliisilaitosten luvut yhdistetty ao. lääninhal- 33476: olisi tarkoituksenmukaista keskittää yhdelle poliisi- lituksen lukuihin. 33477: yksikölle. Käytännössä tämä on usein mahdotonta. 33478: Näin on erityisesti silloin, kun laiton rahankeräys Lääni Rahan- Keräysten Keräysten 33479: saa alkunsa useilla paikkakunnilla eri aikaan. keräykset bruttotuotto nettotuotto 33480: Rahankeräysrikosten tutkintaa vaikeuttaa myös kpl mk 33481: jonkin verran se, että kansalaiset eivät vaivaudu Etelä-Suomen 393 365 229 841 297 607 212 33482: ilmoittamaan laittomista keräyksistä joko siitä syys- Länsi-Suomen 229 21 557 786 17 986 841 33483: tä, että kärsitty vahinko on usein vähäinen, ja Itä-Suomen 61 2 065 252 1 905 449 33484: Oulun 46 2 574 273 2 310 281 33485: toisaalta siitä syystä, että ketjukirjeen tavoin toi- Lapin 16 958 583 906 226 33486: meenpantuun keräykseen osallistunut saattaisi il- 33487: Yhteensä 745 392 385 735 320 716 009 33488: moituksen tekemisen kautta joutua syytteen vaa- 33489: raan. 33490: Rahankeräysrikoksen selvittäminen edellyttää Lääninhallituksilta kerättyjen tietojen mukaan 33491: käytännössä lähes aina kotietsinnän tekemistä. Sel- rahankeräysrikoksia ja rikkomuksia ei v. 1997 ollut 33492: keä tutkintaan liittyvä haitta on se, että rahankerä- kovin paljon. Eniten 05) niitä oli Etelä-Suomen 33493: ysrikoksen maksimirangaistus on enintään kuusi lääninhallituksen alueella. 33494: kuukautta vankeutta. Pakkokeinolain (450/1987) 5 Lääninhallitusten mukaan lain soveltamiseen ei 33495: luvun 1 §:n mukaan kotietsinnän toimittamisen liittynyt mitään erityisiä ongelmia. Tulevasta kehi- 33496: edellytyksenä on epäilys rikoksesta, josta säädetty tyksestä lääninhallituksilla oli erilaisia käsityksiä. 33497: ankarin rangaistus on enemmän kuin kuusi kuu- Kehitystä on vaikea ennakoida, vaikka rikosten 33498: kautta vankeutta. Säännökset siis estävät rahanke- määrän oletettiin pysyvän ennallaan. Epäkohtiin 33499: räysrikosepäilyn perusteella toimitettavan kotiet- puuttuminen näkyvästi ja selkeän, tiukat edellytyk- 33500: sinnän. Rahankeräysrikosten yhteydessä on kui- set luvan saamiselle edellyttävän lupapolitiikan 33501: tenkin usein syytä epäillä muitakin rikoksia. Ra- harjoittaminen nähtiin keinoina vaikuttaa ennalta 33502: hankeräysrikoksen yhteydessä täyttyy usein myös ehkäisevästi rikoksiin. Yleisesti nähtiin, että väärin- 33503: petosrikoksen tunnusmerkistö. Kun petoksesta käytökset vaikuttavat alentavasti halukkuuteen 33504: voidaan tuomita enintään kahdeksi vuodeksi van- osallistua keräyksiin. 33505: keuteen, tulee myös kotietsintä tällöin mahdolli- 33506: seksi. Poliisin harrastustoimintaan liittyvä varain- 33507: Rahankeräysrikosten määrä näyttäisi sisäasiain- keräys 33508: ministeriön käsityksen mukaan olevan sidoksissa Sisäasiainministeriön poliisiosasto asetti 24.8.1998 33509: ulkomailta Suomeen saapuneisiin rahankeräysket- työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää mm. polii- 33510: jukirjeisiin. Ulkomaiset esimerkit ovat houkutelleet sin ammatillisen ja harrastusyhdistysten varainke- 33511: monet suomalaiset laatimaan kotimaisia kopioita ruun muodot. Poliisin taloudellisia sidonnaisuuksia 33512: näistä ketjukirjeistä. 33513: 33514: 126 33515: selvittänyt työryhmä sai työnsä päätökseen yhteyksissä käytettäisi poliisimiesasemaa osoittavia 33516: 31.12.1998 (Sisäasiainministeriön poliisiosaston virkanimikkeitä. Järjestysmiestehtäviä tulisi välttää, 33517: julkaisu 7/1998). koska niistä voi aiheutua samoja ristiriitoja kuin 33518: Työryhmä selvitti yhdistysten varainhankintaa ja sivutoimistakin. Yhdistysten varainhankintaa ei 33519: yhdistystoimintaan liittyvää sponsorointia kyselyl- myöskään tule harjoittaa virka-ajalla. Ulkopuolis- 33520: lä, joka lähetettiin tietyille poliisin harrasteyhdis- ten ilmoitushankintayritysten käyttö on joissain 33521: tyksille ja kaikille poliisihallinnon virastoille ja lai- tapauksissa tarkoituksenmukaista. Työryhmä kui- 33522: toksille. Selvitysten mukaan valtaosa yhdistyksistä tenkin korosti, ettei yksityisillä yrityksillä ole oi- 33523: rahoittaa toimintansa pääasiassa jäsenmaksutuloil- keutta käyttää poliisin virka-asemaa kuvaavia ni- 33524: la. Joissain virastoissa toimii paikallisen yhdistyk- mikkeitä tai poliisin tunnuskuvaa myynninedistä- 33525: sen pitämä kanttiini, grilli tai kioski, joka myymällä miskeinona. 33526: tuotteita hankkii varoja yhdistyksen toimintaan. Poliisin yhdistystoiminnassa sponsorointi liittyy 33527: Jonkin verran varoja hankitaan myös taikootyöllä lähinnä ralliautoiluun. Yrityksiltä saamansa talou- 33528: sekä mainos- ja tavaramyynnillä. Yritykset ja muut dellisen tuen vastapainoksi yhdistykset ovat myön- 33529: yksityiset yhteisöt tukevat vain vähän paikallisyh- täneet mainostilaa ralliautoissaan. Poliisin ralliau- 33530: distysten toimintaa. toiluyhdistykset ovat myös osallistuneet yritysten 33531: Kyselyyn vastanneiden harrasteyhdistysten va- myynninedistämiseen ja erilaisiin yritysten järjestä- 33532: rainhankinta perustui pääasiassa jäsenlehtien tila- miin tapahtumiin. Kyselyyn vastanneiden ralliyh- 33533: usmaksuihin ja ilmoitustuloihin. Yhdistykset kerä- distysten ilmoitusmyynnin ovat hoitaneet yksityiset 33534: sivät tuloja myös jäsenmaksuilla, myymällä äänit- ilmoitushankintayritykset 33535: teitä, harjoittamalla julkaisutoimintaa, järjestämällä Sponsoroinnista työryhmä totesi, että sponsori- 33536: arpajaisia ja varainkeräyksiä sekä anomalla avus- sopimuksia tehtäessä tulee sekä sponsoroivan että 33537: tuksia valtion ja kuntien tähän tarkoitukseen vara- sponsoroidun osapuolen kannalta aina olla selvää, 33538: tuista määrärahoista. ettei sponsoroinnin kohteena ole poliisiviranomai- 33539: Työryhmän arvion mukaan poliisien tai poliisin nen vaan yksityisoikeudellinen yhdistys. Sponso- 33540: palveluksessa olevien yhdistymisvapauden osittai- roidun yhdistyksen ei tulekaan käyttää hyväkseen 33541: siinkaan rajoituksiin ei ole aihetta. Poliisin ammatil- poliisia kohtaan tunnettua arvostusta ja luottamusta 33542: listen yhdistysten ja harrasteyhdistysten varainhan- sponsorisopimusten aikaansaamiseksi ja omien 33543: kintamenetelmät vastaavat tavanomaisessa yhdis- yksityisluonteisten tarkoitusperiensä toteuttami- 33544: tystoiminnassa harjoitettu ja ja yleisesti hyväksyttyjä seksi. Tältä osin sponsorisopimusten suhteen tulee 33545: menetelmiä. noudattaa ehdottomuutta, eikä poliisiviranomai- 33546: Työryhmällä ei siis ollut huomautettavaa poliisi- seen liittyviä arvostuksellisia ominaisuuksia tule 33547: yhdistysten varainhankintamenetelmiin, mutta se käyttää varainhankinnassa kauppatavaraksi tulkit- 33548: esitti, ettei yhdistysten varainhankintaan liittyvissä tavissa olevana vastikkeena. 33549: 33550: 33551: 33552: 33553: Kertomuksessaan vuodelta 1997 valtiontilintarkastajat senä on oltava se, että suuri osa rahoista ohjataan 33554: käsittelivätvartioimisliikelain uudistamista, johon liittyy yhteiskunnan käyttöön. 33555: samantyyppisiä ongelmia kuin arpajais- ja rahankerä- Uudessa arpajaislaissa on myös selkeästi ja jyrkästi 33556: yslakiinkin. Kaikki kolme lakia ovat nopean uudistami- kiellettävä raha pelien pelaaminen luotolla. Vastuu tä- 33557: sen tarpeessa, koska viime vuosien muutokset ja ta- män säännöksen noudattamisen valvonnasta kuuluu 33558: pahtumat heijastuvat myös näiden lakien soveltami- rahapelien järjestäjä IIe, jonka on luotava asiamiesver- 33559: seen. kostoansa sellaiset valvontajärjestelmät, jotka tekevät 33560: Rahapeleihin liittyy voittomahdollisuuden kautta luotolla pelaamisen mahdottomaksi. 33561: myönteistä ja viihdyttävää jännitystä, jos kohta myös Arpajaislakia on valmisteltu jo pitkään, ja siihen liit- 33562: sitä, että pelipanosten kasvaessa taloudelliset uhkat tyy monia ongelmia. Kun arpajaislakia käsiteltiin edus- 33563: voivat kohdistua pelaajiin. Siksi rahapelien lakitason kunnassa edellisen kerran v. 1964, hallituksen ja edus- 33564: säätely on tärkeää. Pelien hyväksyttävyyden edellytyk- kunnan tavoitteet menivät niin ristiin, että lopullinen 33565: 33566: 33567: 127 33568: laki hyväksyttiin vasta kahden kansanedustajan teke- kintaa. Vastikkeetloman rahankeräyksen on nykyistä 33569: män lakialoitteen pohjalta hallituksen ensin peruutet- selvemmin erotuttava yritysten liiketoimintana tapah- 33570: tua oman esityksensä. Tämä kertoo, että hallituksella ja tuvasta varojen keräyksestä. Väärinkäytästen estämi- 33571: eduskunnalla voi näissä kysymyksissä olla toisistansa nen on tärkeää siksikin, että väärinkäytökset vaikutta- 33572: poikkeavia, vahvojakin mielipiteitä, jotka voitaneen so- vat ihmisten halukkuuteen osallistua keräyksiin ja näin 33573: vitella vain lain huolellisella valmistelulla. Keskeisintä aiheutetaan ongelmia luvallisille ja tarpeellisille rahan- 33574: ei siksi ehkä ole se, päästäänkö mahdollisimman mo- keräyksille. 33575: nen ministeriön kanssa yksimielisyyteen lain sisällöstä, Lisäksi valtiontilintarkastajat kiinnittävät huomiota 33576: vaan se, että arpajaislaki soveltuu hyvin suomalaiseen sisäasiainministeriön työryhmään, joka selvitteli polii- 33577: elämänmenoon, mitä viime kädessä eduskunta lain kä- sin taloudellisia sidonnaisuuksia. Valtiontilintarkastaji- 33578: sittelyn aikana arvioi. EY:n tuomioistuimessa ratkaista- en mielestä työryhmän työ on ollut puutteellista, eikä 33579: vana oleva asia voi vaikuttaa unionin alueella tapahtu- työryhmä ole työssään riittävästi paneutunut siihen 33580: vaan rahapelitoimintaan. Pahimmassa tapauksessa ongelmaan, että poliisin asemasta aiheutuu tosiasialli- 33581: tuomioistuimen päätös voi aiheuttaa sen, että arpajais- sesti kuitenkin hänen yksityiselämäänsä ja vapaa-ajan 33582: lain valmistelu on aloitettava kokonaan alusta. Valtion- harrastuksiaan koskevia rajoituksia. Voidaan myös 33583: tilintarkastajilla on kuitenkin se käsitys, että sisäasiain- nähdä, että yhteiskunnassa ilmapiiri on muuttumassa 33584: ministeriöllä on valmiudet myös siinä tilanteessa pikai- siihen suuntaan, että virkamiehiltä odotetaan entistä 33585: sesti jatkaa arpajaislain valmistelua uudelta pohjalta. tiukempaa puolueettomuutta. Erilaiseen rahankeruu- 33586: Valtiontilintarkastajien mielestä arpajaisten ja ra- seen ja sponsoroinnin hankintaan tulee poliisitoimessa 33587: hankeräysten toimeenpanon valvonta tulee järjestää suhtautua erittäin varoen. Poliisin rahankeruun hyväk- 33588: nykyistä paremmin. Paras vaihtoehto olisi tällöin se, syttävyyden tunnusmerkkinä ei voi olla pelkästään se, 33589: että valvonnan järjestämisestä säädetään tarkoin lail- että se tapahtuu vapaa-aikana tai hyvän urheiluasian 33590: la. Säännösten tulee olla mahdollisimman selkeitä ja hyväksi. Ratkaisevaa on valtiontilintarkastajien mieles- 33591: johdonmukaisia. Valvonta tulisi myös keskittää yhdelle tä, millainen kuva poliisista tällaisen rahankeräyksen 33592: viranomaiselle, sisäasiainministeriölle. Sen yhteyteen nojalla suurelle yleisölle muodostuu. Erilaisen sponso- 33593: voitaisiin perustaa erityinenvalvonta keskus, joka myös roinnin laajentumiseen valtion toiminnassa on suhtau- 33594: vahvistaisi rahapelien pelisäännöt. duttava muutoinkin varauksin, koska se voi vaarantaa 33595: Myös rahankeräyslain soveltamiseen liittyy useita kansalaisten luottamuksen viranomaisten puolueetto- 33596: ongelmia. Valtiontilintarkastajien mielestä ennen muu- muuteen. 33597: ta on selkeytettävä nykyisen lain 1 §:n vastikkeen tul- 33598: 33599: 33600: 33601: 33602: 128 33603: Puolustusministeriön hallinnonala 33604: 33605: 33606: 33607: Valtiontilintarkastajat tekivät tarkastuskäynnin NE), joka ohjaa ja edistää maanpuolustukseen liit- 33608: puolustusministeriöön (ministeri Anneli Taina) tyvää tieteellistä tutkimusta. Se ylläpitää yhteistoi- 33609: 19.2.1999 ja Puolustusvoimien pääesikuntaan (pää- mintaa puolustusvoimien ja yliopistojen, korkea- 33610: esikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Matti Kop- koulujen sekä tutkimus- ja teollisuuslaitosten välil- 33611: ra) 7.4.1999. lä. Tieteellinen tutkimustoiminta kattaa teknis- 33612: Valtiontilintarkastajat ovat selvittäneet puolus- luonnontieteellisen (ml. lääketieteellisen) tutki- 33613: tusministeriön hallinnonalalla maanpuolustus- muksen. 33614: toiminnan tuloksellisuuden seuranta- ja raportoin- MATINEn organisaatio koostuu neuvottelukun- 33615: timenettelyä, puolustusministeriön alaista tutki- nasta ja sihteeristöstä, jonka tehtävät hoitaa puolus- 33616: mus-, kehitys- ja tietotekniikkatoimintaa sekä ilma- tusministeriön tutkimushallintoyksikkö. Neuvotte- 33617: voimien tilaa ja toimintaa. Ministeriön tarkastus- lukunnan alaisuudessa toimi kertomusvuonna kol- 33618: käynnin yhteydessä valtiontilintarkastajat saivat me paikallis- ja 11 asiantuntijajaostoa. Organisaa- 33619: selvitykset hallinnonalan keskeisistä tapahtumista tiossa oli 240 jäsentä. 33620: ja tulostavoitteista sekä niiden toteutumisesta ker- MATINE teettää maanpuolustusta koskevia tut- 33621: tomusvuonna, hallinnonalan osallistumisesta kan- kimuksia siviilitutkimuslaitoksissa ja korkeakou- 33622: sainväliseen turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen luissa ja rahoittaa tilaamansa tutkimukset puolus- 33623: yhteistoimintaan, ammattiam1eijaan siirtymisen las- tusministeriön toimintamenomäärärahoin. Puolus- 33624: kennallisista kustannusvaikutuksista sekä puolus- tustutkimuksen kansainvälinen yhteistoiminta 33625: tusvoimien organisaatiouudistuksessa käyttämättä käynnistyy v. 1999. Tärkeimmät yhteistyökumppa- 33626: jääneiden tai jäävien alueiden, rakennusten ja nit ovat Ruotsi ja Länsi-Euroopan puolustusväline- 33627: asuntojen luovuttamisesta tai tulevasta käytöstä. ryhmä (WEAG). 33628: Hallinnonalan tarkastuksen ja siitä laaditun ker- Puolustusministeriö asetti kertomusvuonna työ- 33629: tomusosuuden valmistelusta on valtiontilintarkas- ryhmän selvittämään puolustushallinnon tutkimus- 33630: tajain kansliassa vastannut ylitarkastaja Jarmo Lai- toiminnan uudelleenorganisointia. Työryhmän 33631: ne. Valtiontilintarkastajat päättivät kokouksessaan määräaika päättyi 30.4.1999. 33632: 7.4.1999, että kertomuksessa käsitellään puolustus- Tämän tutkimustoiminnan tavoitteena on tuot- 33633: ministeriön alaista tutkimus-, kehitys- ja tietotek- taa ja lisätä asiantuntemusta ja tietoa maanpuolus- 33634: niikkatoimintaa sekä ilmavoimien tilaa ja toimintaa. tuksen tutkimustarpeiden tyydyttämiseksi sekä siir- 33635: Selvityksiä, jotka koskivat puolustusvoimien käyt- tää uusia tutkimustuloksia maanpuolustuksen 33636: tämättä jääneitä tai jääviä alueita, rakennuksia ja käyttöön. 33637: asuntoja, päätettiin käyttää hyväksi valmisteltaessa MATINEn tutkimustoimintaa on v. 1997-99 33638: valtiovarainministeriön hallinnonalan kertomus- painotettu Suomen olosuhteisiin tarkoitettujen 33639: osuuden valtion kiinteistöhallintoa koskevaa osaa. puolustushallinnon laitteiden ja menetelmien ke- 33640: Puolustusministeriön hallinnonalan osuus hyväk- hittämiseen, puolustusvoimien rauhan ja sodan 33641: syttiin valtiontilintarkastajien kokouksessa ajan tehokkuutta lisäävään menetelmä- ja laiteke- 33642: 11.5.1999. hittelyyn, tiedon lisäämiseen joukkotuhoaseiden ja 33643: uusien asejärjestelmien muodostamasta uhkaku- 33644: vasta sekä puolustusmateriaalihankintoja koske- 33645: Puolustusministeriön alainen tutkimus-, van tiedon lisäämiseen. 33646: kehitys- ja tietotekniikkatoiminta Kyseisten tutkimusten tilaamiseen käytettiin v. 33647: 1997-99 määrärahoja yhteensä 17,5 Mmk eli kes- 33648: Puolustusministeriön tutkimustoiminta kimäärin 5,8 Mmk vuosittain. Henkilötyövuosia oli 33649: Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta n. 18 vuodessa. Tutkimushallintoon budjetoitiin 33650: (MATINE) ao. vuosina yhteensä n. 3,5 Mmk. Virkapalkkakulu- 33651: Puolustusministeriön alaisuudessa toimii Maan- jen ulkopuolisia hallinnollisia kuluja tästä oli 0,8 33652: puolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATI- Mmk. 33653: 33654: 33655: 9 292055K 129 33656: MATINEn teettämiä tutkimuksia oli kertomus- siltä ja yksityisiltä tutkijoilta. Osa tutkimushank- 33657: vuoden alussa käynnissä 48. Vuoden aikana käyn- keista on yhteisiä suorittavan tutkimuslaitoksen, 33658: nistyi 29 uutta tutkimusta ja 9 aiempaa sai jatkora- korkeakoulun, puolustusvoimien tai yksityisen 33659: hoituksen. Vuoden aikana saatiin päätökseen 34 säätiön kanssa. Ministeriö hoitaa vain tutkimushal- 33660: tutkimusta. Tieteellisiä tutkimus- ja erillisraportteja linnon. MATINEn ja sen jaostojen asiantuntijoita 33661: valmistui 52, joista 3 väitöskirjaa. Hallinnollisia käytetään hyväksi tutkimusalueiden valinnassa ja 33662: raportteja annettiin 60. tutkimushakemusten arvioinnissa. 33663: Tutkimusten keskihintaa on vuodesta 1997 tie- Tutkimustoiminnan vaikuttavuuden arviointi on 33664: toisesti nostettu n. 100 000 mk:sta n. 150 000 puolustusministeriön mukaan lyhyellä aikavälillä 33665: mk: aan. Tutkimukset ovat usein lähinnä ongelman vaikeaa. Tutkimustulokset siirtyvät tarvitsijoiden, 33666: taustaan ja perusilmiöön kohdistuvia selvityksiä. pääosin puolustusvoimien, käyttöön jatkotoimia 33667: Tulosten konkretisoituessa jatkotutkimus ja -kehit- varten. Arviointi on mahdollista vasta niiden jäl- 33668: tely siirtyy yleensä puolustusvoimien rahoitetta- keen. Puolustusvoimat kokevat toiminnan tarpeel- 33669: vaksi. Suhteessa puolustusvoimien tekniseen tutki- liseksi ja hyödylliseksi. Nykyistä huomattavasti laa- 33670: mus- ja kehittämistoimintaan käytettyihin varoihin jempaa tutkimusvolyymiä rajoittavat määrärahojen 33671: MATINEn tutkimusrahoitus on n. 5%. niukkuus sekä pula pätevistä tutkijoista. 33672: Teknis-luonnontieteellinen tutkimustoiminta on 33673: materiaali- ja menetelmäpainotteista. Lääketieteen Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta 33674: osuus on n. 10% ja henkilöstövoimavaroihin koh- (MTS) 33675: distuvan tutkimuksen osuus n. 7,5%. MTS edeltäjineen on tutkinut suomalaisten maan- 33676: Kohdealueittain tutkimus suuntautui v. 1997- puolustusasenteita 1970-luvulta lähtien. Tutkimus- 33677: 99 seuraavasti: toiminta on kymmenen viime vuoden ajan ollut 33678: 1. Suomen olosuhteisiin tarkoitettujen puolus- systemaattista ja säännöllistä. Kertomusvuonna 33679: tushallinnon laitteiden ja menetelmien kehittämistä MTS teki kaksi suomalaisten turvallisuuspoliittisia 33680: tukeva tutkimus: Ryhmään kuuluvat kylmään, lu- ja maanpuolustusasenteita mittaavaa tutkimusta. 33681: meen ja rannikko-olosuhteisiin liittyvät tutkimuk- Kenttätyössä MTS käyttää yksityisiä tutkimuslaitok- 33682: set. Ryhmään kuului 12 hanketta, yhteissummal- sia. Tutkimustulokset MTS analysoi itse. Kertomus- 33683: taan 1,8 Mmk. Henkilöstövoimavaroihin kohdistui vuonna MTS käytti tutkimustoimintaan 0,1 Mmk. 33684: tästä 19%. MTS:n tutkimukset ovat mahdollistaneet luotet- 33685: 2. Puolustusvoimien rauhan ja sodan ajan tehok- tavat aikasarjat esim. suomalaisten maanpuolustus- 33686: kuutta lisäävä, menetelmä- ja laitekehittelyä tukeva tahdon kehityksestä. MTS toimii puolustusministe- 33687: tutkimus: Tässä suurimmassa ryhmässä käytettiin riön yhteydessä, ja se mielletään pysyväksi parla- 33688: 58 hankkeeseen 11,4 Mmk, mikä oli 70% kaikista mentaariseksi komiteaksi. Sen tutkimustuloksia pi- 33689: varoista. Henkilöstövoimavaroihin kohdistui tästä detään yleisesti luotettavina. 33690: n. 7%. Sekä puolustusministeriön että puolustusvoi- 33691: 3. Joukkotuhoaseiden ja uusien asejärjestelmien mien tulostavoitteiden kannalta toimiva maanpuo- 33692: muodostamaa uhkakuvaa koskeva tutkimus: Mer- lustustahdon seurantajärjestelmä on tärkeä. MTS:n 33693: kittäviä tutkimusalueita ovat mikroaaltoaseen haastattelututkimukset selvittävät myös ajankohtai- 33694: (High Power Microwave, HPM) toteutettavuus ja sia maanpuolustukseen ja turvallisuuspolitiikkaan 33695: siltä suojattujen tilojen ominaisuudet sekä biotais- liittyviä asenteita. 33696: teluaineiden identifiointi. Tutkimuksia oli 6 kustan- 33697: nuksiltaan 1,0 Mmk. Henkilöstövoimavaroihin Puolustusvoimien tutkimus- ja kehittämistoiminta 33698: kohdistuvan tutkimuksen osuus tästä oli 21 %. Valtaosa hallinnonalan tutkimustoiminnasta teh- 33699: 4. Puolustusmateriaalihankintoja tukeva tutki- dään puolustusvoimissa, lähinnä sen tutkimuslai- 33700: mus: Ryhmän tutkimukset tukevat lähinnä ulko- toksissa ja Maanpuolustuskorkeakoulussa. Puolus- 33701: mailta suoritettavia, esim. ohjusteknologiaan liitty- tusvoimien tutkimustoimintaa koordinoi pääesi- 33702: viä materiaalihankintoja. Hankkeita oli 12, kustan- kunnassa operaatiopäällikön johtama tutkimus- ja 33703: nuksiltaan 1,9 Mmk. kehittämistoiminnan johtoryhmä. Merkittävin tutki- 33704: musalue on puolustusvoimien pääinsinöörin johta- 33705: Puolustusministeriön tutkimustoiminta ma sotavarustuksen tekninen tutkimus ja kehittä- 33706: Puolustusministeriöllä ei ole itsellään henkilöstö- minen. 33707: voimavaroja varsinaiseen tutkimustyöhön. Ministe- Ylin sotatieteellinen opetus annetaan ja tutki- 33708: riö ostaa tutkimuspalvelut lähinnä siviilitutkimus- mus tehdään Maanpuolustuskorkeakoulussa. Kor- 33709: laitoksilta ja korkeakouluilta sekä teollisuusyrityk- keakoulun tutkimus on keskitetty ainelaitoksiin. 33710: 33711: 33712: 130 33713: Vuosittainen tutkimuspanos on n. 40 henkilötyö- mistyö luo teknologiset edellytykset henkilövalin- 33714: vuotta. Kertomusvuonna tämä jakautui seuraavasti: tojen ja kyselytutkimusten tehokkaalle toteuttami- 33715: taktiikan tutkimus 17 htv, strategian tutkimus 6 htv, selle sekä opetusteknologisille ja eri toimintaympä- 33716: johtamisen ja hallinnon tutkimus 7 htv, tekniikan ristöjen sotilaille asettamien vaatimusten tutkimuk- 33717: tutkimus 4 htv, sotilaspedagoginen tutkimus 2 htv sille. Keskeisimmät kohdealueet ovat henkilöstö- 33718: sekä sotahistoriallinen tutkimus 4 htv. johtaminen, henkilöstön soveltuvuuden ja kyvyk- 33719: Puolustusvoimien Tutkimuskeskuksessa on teh- kyyden arviointi sekä koulutus. Vakituisen henki- 33720: ty monipuolista luonnontieteellistä tutkimusta, löstön työpanoksesta 1,3 htv kohdemuu kehittämi- 33721: joka sisältää sähköteknillisen tutkimuksen sekä seen, 0,6 htv vuosiraporttien tuottamiseen ja 0,5 htv 33722: alan kaluston ja välineiden kehittämisen. Puolus- soveltavaan perustutkimukseen. Määräaikaisten 33723: tusvoimien Tutkimuskeskuksesta ja Sähköteknilli- psykologien työpanoksesta 1,6 htv kohdistuu hen- 33724: sestä Tutkimuslaitoksesta muodostettiin vuoden kilöstön suoritus- ja kyvykkyysarviointijärjestelmän 33725: 1999 alusta Puolustusvoimien Teknillinen Tutki- kehittämiseen ja 0,3 htv valintamenetelmien luotet- 33726: muslaitos. Muita tutkimuslaitoksia ovat mm. Puo- tavuuden tutkimukseen. 33727: lustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus ja Pääesikunnan asevelvollisuusosastolla toimii 33728: Sotalääketieteen laitos. yksi tutkija. Apulaisosastopäällikkö ja toimialajoh- 33729: Merivoimissa tulosvastuu teknisestä ja luonnon- tajat osallistuvat tutkimussuunnitteluun. Maanpuo- 33730: tieteellisestä tutkimuksesta on keskitetty Merivoi- lustuskorkeakoululla työskenteli v. 1997 kymme- 33731: mien Tutkimuslaitokseen, johon liitettiin kertomus- nen tohtoria ja kaksi lisensiaattia, jotka opetuksen 33732: vuonna myös rannikkotykistön vastaavat toimin- ohella tekivät tutkimustyötä. 33733: not. Laitos vastaa merivoimien tutkimus- ja kehitys- Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskes- 33734: toiminnan suunnittelusta ja seurannasta sekä siihen kuksessa tutkimustoimintaan osallistui kertomus- 33735: liittyvän yhteistoiminnan kehittämisestä. Se keskit- vuonna kolme vakituista psykologia/tutkijaa ja 33736: tää erikoisosaamisensa merisodankäynnin tekno- kaksi määräaikaista psykologia. Lisäksi tutkimus- ja 33737: logia-alueille. kehittämispalveluja ostettiin eräältä tutkimuslaitok- 33738: selta, yliopistolta sekä yksityiseltä tutkijalta ja ohjel- 33739: Henkilöstövoimavarojen tutkimus moijalta. 33740: Pääesikunnan henkilöstöesikunta ohjaa henkilös- Pääesikunnan asevelvollisuusosastolla valmistui 33741: tövoimavaroihin kohdistuvaa tutkimusta puolus- seitsemän tutkimusraporttia v. 1997-98. Osaston 33742: tusvoimissa. Tutkimusta tehdään Maanpuolustus- henkilöstön ohjauksessa oli viisi yliopistoissa ja 33743: korkeakoulussa, Puolustusvoimien Koulutuksen korkeakouluissa valmistunutta opinnäytetyötä. 33744: Kehittämiskeskuksessa sekä pääesikunnan asevel- Osasto tekee yhteistyössä Puolustusvoimien Kou- 33745: vollisuusosastolla. lutuksen Kehittämiskeskuksen kanssa puolustus- 33746: Pääesikunnan asevelvollisuusosaston tutkimus- voimien image-tutkimuksen v. 1998--99. 33747: toiminnan tavoitteena on tukea asevelvollisuus- Maanpuolustuskorkeakoulussa valmistui kerto- 33748: alan, vapaaehtoisen maanpuolustustyön ja sosiaali- musvuonna 153 tutkimusta: 20 tutkimusraporttia, 33749: toimialan tulostavoitteiden saavuttamista sekä löy- 25 työpaperia, 78 diplomityötä ja 30 henkilökun- 33750: tää uusia toimintamalleja, joilla asevelvollisuusjär- nan kirjoittamaa artikkelia. Niihin sisältyi muitakin 33751: jestelmän vakiintunut asema voidaan turvata. Vuo- kuin henkilöstövoimavaroihin liittyviä tutkimuksia. 33752: sittainen tutkimuspanos on vähäinen (0,7 htv). Korkeakoulun julkaisusarjoissa on julkaistu myös 33753: Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimustoimin- muualla tehtyjä tutkimuksia. 33754: nan tavoitteena on upseerikoulutuksen tukeminen Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskes- 33755: sekä puolustusvoimien tutkimustietokantojen laa- kuksessa henkilöstön johtamista palvelevia vuosi- 33756: jentaminen. Tutkimus jakautuu johtamisen ja hal- raportteja valmistui tai oli valmisteilla kertomus- 33757: linnon sekä sotilaspedagogiikan tutkimukseen. vuonna viisi. Valintaa ja koulutusta käsitteleviä 33758: Tutkimuspanostus on vuosittain 40 htv. Kertomus- tutkimusraportteja valmistui neljä, ja kolme tutki- 33759: vuonna tästä 9 htv kohdistui johtamisen ja hallin- musta oli käynnissä. Puolustusvoimien arviointi- 33760: non sekä sotilaspedagogiikan tutkimukseen. menetelmiä tai -mittareita valmistui tai kokeiltiin 33761: Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskes- kuusi ja tutkimusteknologisia kehittämishankkeita 33762: kuksen käyttäytymistieteellisen tutkimustoiminnan oli käynnissä kaksi. 33763: tavoitteena on tuottaa tietoa henkilöstövoimavaro- Pääesikunnan asevelvollisuusosaston tutkimus- 33764: jen johtamista sekä varusmieskoulutuksen, valinta- tulosten avulla on tehostettu mm. kriisiajan joukko- 33765: ja opetusteknologisten menetelmien ja erilaisten jen sosiaalisen palvelujärjestelmän suunnittelun 33766: arviointimenettelyjen kehittämistä varten. Kehittä- käynnistämistä, varusmiespalveluksen keskeyttä- 33767: 33768: 33769: 131 33770: miseen johtaneiden syiden seurantaa sekä joukko- tekniikan tutkimusta. Tutkimus- ja tuotekehitystoi- 33771: osastojen toimintaan vaikuttavien asiakirjojen laati- mintaan käytettiin yksi henkilötyövuosi. 33772: mista. Tutkimustoimintaan osallistui kertomusvuonna 33773: Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskes- Puolustusvoimien Tutkimuskeskuksessa 89 ja Säh- 33774: kuksen määrälliset tulostavoitteet suhteessa pa- köteknillisessä Tutkimuslaitoksessa 30 henkeä. 33775: noksiin on kyetty ylittämään tinkimällä mm. hank- Merivoimissa toimintaan osallistui tutkimuslaitok- 33776: keiden teoreettisesta selvittämisestä ja raportoin- sen koko henkilöstön (50) lisäksi huomattava mää- 33777: nista. rä tukihenkilöitä merivoimien joukko-osastoista ja 33778: ulkopuolisista tutkimuslaitoksista. Suurin osa ilma- 33779: Materiaalivoimavarojen tutkimus voimien tutkimuksista tilattiin yliopistoilta ja tutki- 33780: Materiaalivoimavaroihin liittyvää tutkimusta teh- muslaitoksilta, joista tärkeimmät ovat Oulun yli- 33781: dään Puolustusvoimien Tutkimuskeskuksessa ja opisto, Teknillinen korkeakoulu ja Valtion teknilli- 33782: Sähköteknillisessä Tutkimuslaitoksessa, joista nen tutkimuskeskus. 33783: vuoden 1999 alussa muodostettiin Puolustusvoi- Kertomusvuonna Puolustusvoimien Tutkimus- 33784: mien Teknillinen Tutkimuslaitos, Merivoimien keskus käytti 32,2 Mmk ja Sähköteknillinen Tutki- 33785: Tutkimuslaitoksessa, Puolustusvoimien Materiaa- muslaitos 14,8 Mmk tutkimustoimintaan. Merivoi- 33786: lilaitoksessa, Ilmavoimissa sekä Maanpuolustus- mat käytti tutkimus- ja kehityshankkeisiin n. 11 33787: korkeakoulussa. Tutkimuksen tavoitteena on Mmk. Puolustusvoimien Materiaalilaitos käytti tut- 33788: antaa tekniset perusteet Suomen puolustusratkai- kimus- ja kehittämistoimintaan 0,2 Mmk. Ilmavoi- 33789: sun pitkän aikavälin suunnitteluun ja puolustus- missa käytettiin tutkimukseen ja kehittämiseen n. 33790: voimien materiaalin kehittämiseen. Meri- ja ilma- 17 Mmk hankintamäärärahoja ja n. 12 Mmk hankin- 33791: voimien tutkimustoiminnan erityistavoitteena on tatilausvaltuuksia. Tästä pääosan muodostivat koe- 33792: saavuttaa avainalueillaan käytettävissä olevalla järjestelmien hankinnat. 33793: materiaalilla ja henkilöstöllä paras mahdollinen Ilmavoimat ei käyttänyt tutkimukseen ulkoista 33794: puolustuskyky. rahoitusta. Sekä puolustusvoimat että siviiliteolli- 33795: Puolustusvoimien Tutkimuskeskuksessa ja Säh- suutta palveleva tietoliikennetutkimus saavat kui- 33796: köteknillisessä Tutkimuslaitoksessa kertomus- tenkin osarahoitusta Teknologian kehittämiskes- 33797: vuonna tehdyn tutkimustyön kohteina olivat aseet kukselta (TEKES). MATINE on rahoittanut tutki- 33798: ja ampumatarvikkeet sekä niiltä suojautuminen, muksia, joiden tulokset palvelevat myös ilmavoi- 33799: räjähteet, sotavarustuksissa käytetyt materiaalit, mia. 33800: biologisen ja kemiallisen aseen ilmaisu ja puhdis- Puolustusvoimien Tutkimuskeskus toimitti ker- 33801: tautuminen, säteilyntiedustelu sekä elektroniikan tomusvuonna asiakkailleen 243 tutkimusraporttia, 33802: sotilassovellutukset Uusilta tutkimusalueilta on analyysitodistusta ja asiantuntijalausuntoa. Moni- 33803: kerätty tietoa erityisesti hakeutuvista ampumatar- vuotisia tutkimusprojekteja oli käynnissä 24. Säh- 33804: vikkeista, tiedustelu- ja hakeutumisjärjestelmiltä köteknillisessä Tutkimuslaitoksessa oli käynnissä 33805: suojautumisesta, liikkuvaa sodankäyntiä palvele- 14 tutkimus- ja kehitysprojektia. Toimeksiannot 33806: vista tietoteknisistä ratkaisuista ja elektronisesta tulivat pääosin Puolustusvoimien Materiaalilaitok- 33807: sodankäynnistä. selta. 33808: Merivoimien Tutkimuslaitoksen tutkimustoi- Merivoimien Tutkimuslaitoksessa aloitettiin ker- 33809: minta kohdistui meripuolustusjärjestelmien kehit- tomusvuonna 37 tutkimusta, joista valmistui 26. 33810: tämiseen ja niiden käytön tehostamiseen sekä ma- Muista hankkeista pääosa on monivuotisia. Toi- 33811: teriaalihankintoihin. Operatiivista toimintaa tukeva minnan painopisteet olivat "Laivue 2000:n", "Miina 33812: toimintaympäristön tutkimus oli myös keskeistä. 2000:n" sekä merivalvonnan ja suojautumisen tut- 33813: Ilmavoimien tutkimustoiminta palvelee tulevai- kimushankkeissa. 33814: suuden ilmanpuolustuksen suunnittelua, ilmapuo- Puolustusvoimien Materiaalilaitoksessa oli ker- 33815: lustuksen kehittämistä ja hankintoja sekä järjestel- tomusvuonna meneillään seitsemän tutkimusta. 33816: mien ja kaluston käyttöä. Ilmavoimien tutkimustoiminnan pääpaino koh- 33817: Tutkimukseen käytetyt työpanokset olivat ker- distui ilmapuolustuksen johtamis- ja valvontajär- 33818: tomusvuonna seuraavat: Puolustusvoimien Tutki- jestelmään, tietojärjestelmiin, ilmataistelun mallin- 33819: muskeskus 81 htv, Sähköteknillinen Tutkimuslaitos nukseen, lentokaluston rakenteiden ja väsymisen 33820: 26 htv ja Merivoimien Tutkimuslaitos 45 htv. Ilma- hallintaan sekä ilmailufysiologiaan ja -psykolo- 33821: voimat käytti tutkimukseen seitsemän henkilötyö- giaan. 33822: vuotta. Maanpuolustuskorkeakoulun kertomus- Puolustusvoimien Tutkimuskeskuksen tutki- 33823: vuoden 40 htv:n tutkimuspanoksesta neljä koski mustoiminnassa optroniikan alan merkitys kasvoi. 33824: 33825: 33826: 132 33827: Sähköteknillisen Tutkimuslaitoksen toimintaa lutilanteiden harjoittelu saadaan lähelle todenmu- 33828: suunnattiin laiteorientoituneesta kehitystyöstä tek- kaista ja luodaan lisäedellytyksiä sotilaallisen voi- 33829: nologiavastuun mukaisiin tutkimushankkeisiin. man käytölle. 33830: Laitokset laskuuivat siviiliasiakkailtaan n. 1,0 Mmk. Kansainväliseen kriisinhallintaan tulevat myös 33831: Kansainvälistä yhteistoimintaa toteutettiin kemialli- verkottuneet ja virtuaaliset simulointijärjestelmät. 33832: sen aseen tutkimuksessa ja säteilynvalvonnan alal- Niiden välityksellä operaatioiden suunnittelu, val- 33833: la. mistelu ja koulutus toteutetaan samanaikaisesti eri 33834: Puolustusvoimien tutkimustoiminnan sekä tek- maissa. Vastaavasti rakennetut johtamisjärjestelmät 33835: nisen ja luonnontieteellisen (pl. lääketiede) tutki- muodostuvat kansainvälisen kriisinhallintayhteis- 33836: muksen kokonaisrahoitus oli kertomusvuonna 113 työn keskeisiksi välineiksi. 33837: Mmk. Yhteiskunnan kaikki toimialat kattava verkottu- 33838: Puolustusministeriön mukaan tutkimus- ja ke- minen uudistaa myös turvallisuustarkastelun. Ver- 33839: hittämistoiminnan tavoitteet ja kohdealueet on kottumisen vuoksi julkisten ja yksityisten tahojen 33840: määritelty puolustusvoimien todellisen tutkimus- keskinäisriippuvuus kasvaa. Toimintojen optimoin- 33841: tarpeen perusteella. Merkittävimmän tutkimus- ti edellyttää ohjauspisteiden vähentämistä ja merki- 33842: alueen, sotavarustuksen teknisen tutkimuksen ja tyksen lisäämistä. Huoltovarmuuden logistiset ket- 33843: kehittämisen tulosten hyödynnettävyys on ministe- jut ulottuvat yhä useammin ulkomaille. Yhteiskun- 33844: riön mukaan hyvä. Tutkimustarpeen määrittämi- nan kriisinsietokyky heikkenee olennaisesti. 33845: nen, toteutus ja tulosten hyväksikäyttö ovat linjassa Kuvattu kehitys synnyttää aiempaa useampia 33846: keskenään. mahdollisuuksia uhata yhteiskunnan toimivuutta. 33847: Puolustusvoimien tutkimus- ja kehittämistoi- Uhkat ulottuvat yksilöistä valtiojohtoisesti organi- 33848: minnan organisointia uudistettaneen keväällä 1999 soituun vakoilu-, painostus- ja sabotaasitoimintaan. 33849: valmistuneen työryhmäraportin pohjalta. Erityisiä uhkia ovat lähitulevaisuudessa suuriin 33850: omaisuuksiin kytkeytyvät terroristiorganisaatiot ja 33851: Tietotekniikka ja automaattinen tietojenkäsittely järjestäytynyt rikollisuus. 33852: Tietotekniikan merkitys turvallisuus- ja puolus- 33853: tuspolitiikassa Automaattisen tietojenkäsittelyn voimavarat 33854: Tietotekniikan kehitys on muuntanut sotilaallisen Puolustusvoimien tietotekniikka-alan toimintaan 33855: maanpuolustuksen tutkimus- ja kehittämistoimin- vaikuttaa eniten siirtyminen uuteen alueorganisaa- 33856: nan luonnetta. Sotilaallinen maanpuolustus tukeu- tioon. Se käsittää mm. maanpuolustusalueiden esi- 33857: tuu nykyään paljolti vapaasti markkinoilta saataviin kuntien tietotekniikkaosastot, niiden johtamat tie- 33858: tietoteknisiin tuotteisiin ja ratkaisuihin. totekniikkakeskukset ja meripuolustusalueiden tie- 33859: Vastaisuudessa kuvattu suuntaus jatkuu, mutta totekniikkakeskukset 33860: ei kuitenkaan kata uusinta teknologiaa käyttäviä Maanpuolustusta palvelevaan automaattiseen 33861: järjestelmäkokonaisuuksia, kuten tiedustelun ja tietojenkäsittelyyn käytettiin kertomusvuonna ar- 33862: valvonnan järjestelmiä, korkeaa salattavuutta edel- violta 450 Mmk. Kustannukset jakautuivat ulkoisiin 33863: lyttäviä tietoliikenneyhteyksiä eikä integroitujen kustannuksiin (laitteisto- ja ohjelmistohankinnat, 33864: aselavettien tietoteknisiä järjestelmiä. Sotilaallisten tietojärjestelmien kehitystyö ja tietoliikenneverkon 33865: johtamis- ja simulointijärjestelmien erityispiirteet ylläpitopalvelut) sekä sisäisiin kustannuksiin (hen- 33866: edellyttävät jatkossakin puolustusministeriön mu- kilöstömenot). 33867: kaan erityistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Ulkoiset kustannukset olivat kertomusvuonna 33868: Kaupallisen tietotekniikan yleistyminen lisää n. 250 Mmk ja henkilöstömenot n. 200 Mmk (700 33869: puolustushallinnon kansainvälisen yhteistoimin- htv). Luvut ovat arvioita. Tavanomaisen taloushal- 33870: nan tarvetta ja mahdollisuuksia. Tätä korostaa mo- linnollisen tietojenkäsittelyn erottaminen Operatii- 33871: nikansallisen kriisinhallinnan merkityksen kasvu visiin järjestelmiin liittyvästä maanpuolustukselli- 33872: turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. sesta tietojenkäsittelystä on hankalaa. Molemmat 33873: Tietotekniikan kehitys vaikuttaa sotilaallisten atk-järjestelmät toimivat samoissa tiedonsiirtover- 33874: voimasuhteiden arviointiin. Järjestelmäintegraatio koissa ja laitteistoissa, käyttäjät ovat samoja ja 33875: mahdollistaa sekä sotilaallisten johtamisedellytys- järjestelmillä on runsaasti yhtymäkohtia. 33876: ten että asejärjestelmien kokonaistehon merkittä- Puolustusvoimien atk-kustannukset eivät muut- 33877: vän kasvun. Tämä puolestaan mahdollistaa nykyis- tuneet merkittävästi kertomusvuonna. Ne nousivat 33878: tä nopeamman, yllättävämmän, tarkemman ja tu- alle 4 o/o edellisvuotisista. 33879: hoisamman sotilaallisen voiman käytön. Koulutus- Puolustusvoimien tietoturvallisuuden säilyttämi- 33880: käyttöön otettavien simulaattoreiden avulla taiste- seksi tietoliikenneratkaisut ovat rakenteeltaan 33881: 33882: 33883: 133 33884: poikkeukselliset. Järjestelmät ovat kahdennettuja ja puolustusvoimien lakisääteisiä tai muutoin välttä- 33885: ulkomaailmasta eristettyjä. mättömiä toimintoja tukevat järjestelmät. 33886: Puolustusvoimat on osallistunut myös puolus- 33887: Keskeisten tietojärjestelmien kehittäminen ja tushallinnon kiinteistöjen, rakennusten ja verkko- 33888: suunnittelu jen tietoja sisältävän KIRAVE-järjestelmän kehittä- 33889: Puolustusvoimien tietohallintoa johtaa pääesikun- miseen ja koekäyttöön. 33890: nan operaatiopäällikkö. Käytännössä sitä koordi- Uusien teknologioiden käyttöönoton mahdolli- 33891: noi pääesikunnan suunnitteluosasto mm. kokoa- suuksia tai käytännön ongelmiin liittyviä selvitys- 33892: malla vuosittain tietojenkäsittelyn kehittämis- töitä on tehty useissa puolustusvoimien tulosyksi- 33893: suunnitelman ja määrittelemällä tietojärjestelmä- köissä sekä konsulttitöinä yrityksissä, korkeakou- 33894: arkkitehtuurin. Tietoteknistä kokonaisuutta koor- luissa ja tutkimuslaitoksissa. Rahoittajina ovat puo- 33895: dinoi tietotekniikkaosasto mm. ohjaamalla tieto- lustusvoimien lisäksi mm. MATINE ja TEKES. 33896: tekniikka-alaa ja tietoteknisiä kehittämishankkeita Esimerkkinä TEKESin osittain rahoittamasta tut- 33897: sekä määräämällä tietoteknisen arkkitehtuurin. kimustyöstä on Teknillisen korkeakoulun TAI-tut- 33898: Toimialakohtaisia järjestelmäkokonaisuuksia sovit- kimuslaitoksen tapaustutkimus suunnittelun ja seu- 33899: tavat yhteen eri toimialojen vastaavat esikunnat ja rannan tietojärjestelmässä (SUSETI). Tutkimuksella 33900: osastot. on tavoiteltu SUSETin jatkokehittämistä sekä tieto- 33901: Puolustusvoimien tietotekniikan kehittämisen tekniikan kustannus-hyötysuhteen mittaamista. 33902: painopisteitä olivat kertomusvuonna henkilöstö- Tietotekniikan kehittämisellä pyritään puolus- 33903: alan, operatiivisen alan ja materiaalialan sekä puo- tusministeriön mukaan vaikuttamaan kustannusta- 33904: lustushaarojen keskeiset järjestelmät. loudellisesti puolustusvoimien ydin- ja tukiproses- 33905: Operatiivisen alan tietojärjestelmät koostuvat seihin. Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien 33906: operatiivisen suunnittelun ja ylläpidon sekä tiedus- perusteella määräytyvien ydinprosessien kustan- 33907: telualan järjestelmistä. Kertomusvuonna käynnis- nustehokkuus ilmenee lähinnä suorituskyvyn ko- 33908: tettiin viimeiset v. 1993 aloitetun hankkeen hankin- henemisena. Tukiprosessien kehittämisperusteet 33909: nat. Tavoitteena oli operatiivisen alan järjestelmän liittyvät pääsääntöisesti konkreettisiin säästöihin. 33910: täysi tuotantokäyttö vuoden 2000 alussa. Kaikkiin Tulevaa tietotekniikan kehittämistä ohjaavat 33911: puolustusvoimien atk-järjestelmiin on määritetty puolustusministeriön mukaan kasvavasti kansain- 33912: uusi turvallisuusarkkitehtuuri. välisen yhteentoimivuuden vaatimukset. Yhteen- 33913: Henkilöstöalan tietojärjestelmät koostuvat puo- toimivuudella haetaan ensisijaisesti valmiita ratkai- 33914: lustusvoimien esikunta-, henkilöstö- ja hallintotie- suja, kehittämissynergiaa ja ylläpitokustannusten 33915: tojärjestelmistä, asevelvollisuusrekisteristä sekä va- jakamista useiden kehittäjämaiden kesken. Toissi- 33916: rusmiesten tietojärjestelmästä. Esikuntajärjestel- jaisesti pyritään myös toiminnalliseen ja tekniseen 33917: mässä keskityttiin kertomusvuonna uuden version yhteensopivuuteen kansainvälisissä operaatioissa. 33918: käyttöönoton valmisteluihin. Työkaluohjelmien Puolustusvoimien tulevat järjestelmäarkkiteh- 33919: päivityksiin liittyvä koulutus aloitettiin. Esikuntajär- tuurit määräytyvät osin toiminnallisten vaatimusten 33920: jestelmän uusia sovelluksia kehitettiin Esikunta- ja tekniset arkkitehtuurit avoimuuden periaattei- 33921: koulun johdolla. Järjestelmällä oli yli 11 000 käyttä- den mukaisesti. Tämä tarkoittaa vähittäistä eriyty- 33922: jää. Palvelimia oli 160. mistä teknologian ja markkinavoimien asettamista 33923: Asevelvollisuusrekisterin kehitystyö painottui rajoitteista. Puolustusvoimat joutuvat edelläkävijän 33924: kertomusvuonna uuden version vaihtoon. Graafi- roolista huolimatta toistaiseksi alistumaan ratkaise- 33925: nen käyttöliittymä valmistuu vuoden 1999 lopussa. mattomien ongelmien edessä. 33926: Varusmiesten tietojärjestelmä otettiin käyttöön Jatkossa puolustusvoimat painottavat erityisesti 33927: kertomusvuonna client-server-ympäristössä. operatiivisen alan ja tiedustelualan sekä puolustus- 33928: Vuonna 1999 otetaan käyttöön järjestelmän uusi haarojen operatiivisen tilanteen ylläpidon ja suun- 33929: versio, mikä tehostaa mm. varusmiesten päiväraho- nittelun järjestelmien yhteensovittamista. Tavoit- 33930: jen maksua. teena on toteuttaa sovellutukset integroituina alus- 33931: Materiaalialan, hankintatoimen ja maakuljetus- ta-arkkitehtuuriin, joka pyrkii ottamaan huomioon 33932: alan tietojärjestelmähankkeet käynnistettiin kerto- kansainvälisen yhteensopivuuden tarpeet. 33933: musvuonna. Lähiaikoina aloitetaan puolustusvoimien uuden 33934: Useimpien suurkonesovellusten taloudellinen esikuntajärjestelmän suunnittelu. Se mahdollistaa 33935: käyttöikä päättyy v. 1999 ns. vuosi 2000 -ongelman virtuaalikorkeakoulusovelluksen täysimittaisen 33936: vuoksi. Suurkoneesta luopuminen pakottaa kiireh- käytön puolustusvoimien verkossa. Virtuaalikor- 33937: timään monia hankkeita. Uudistettavana ovat mm. keakouluprojekti aloittaa v. 1999. 33938: 33939: 33940: 134 33941: Puolustusvoimien esikuntajärjestelmän palve- Henkilöstövoimavarojen puute ilmenee tehtä- 33942: linkanta uusitaan lähivuosina. vien keskittämisenä tietyille avainhenkilöille, mikä 33943: Puolustusvoimien henkilörekisteri, työaikajär- aiheuttaa liiallista painetta osalle henkilöstöä. Tule- 33944: jestelmä, palkkajärjestelmä ja henkilöstön urasuun- van toiminnan suunnittelussa lähtökohtana on pi- 33945: nittelujärjestelmä otetaan käyttöön v. 1999. Osin detty käytettävissä olevaa henkilöstöä, minkä seu- 33946: keskitetyn järjestelmän palvelimien määrä on 89. rauksena vain osa esitetyistä toimeksiannoista voi- 33947: Järjestelmään liitetään kulunvalvonta. daan toteuttaa. Muiden toimeksiantojen suorittami- 33948: seksi on käytettävä ostopalveluja. 33949: Tietotekniikkahallinnon ongelmat Puolustusministeriön mukaan keskeistä tietojär- 33950: Puolustusvoimien Tietotekniikkalaitoksen toiminta jestelmien kannalta on kyetä pitämään puolustus- 33951: käynnistyi äskettäin uudessa toimipaikassa Es- voimien atk-henkilöstö palveluksessa sekä tutkia 33952: poossa. Teknistä asiantuntijahenkilöstöä on siirty- mahdollisuudet syntyneen henkilöstövajeen 33953: nyt siviilityönantajien palvelukseen. Tämä on puo- täyttämiseksi. Mikäli henkilöstöä ei saada pysy- 33954: lustusministeriön mukaan vaikeuttanut toimintaa ja mään, ulottuvat vaikutukset puolustusvoimien val- 33955: tulosten saavuttamista tietotekniikka-alalla. Tieto- miuteen. Lisäksi kansainvälisen yhteistoiminnan 33956: tekniikkatehtävistä puuttui kertomusvuoden lo- kasvu vaatii panostamaan entistä enemmän 33957: pussa puolustusministeriön mukaan ammat- tietojärjestelmien tutkimukseen ja järjestelmäinteg- 33958: tihenkilöitä yli 70. raation kehittämiseen. 33959: 33960: 33961: 33962: 33963: Sodankäynnin tekninen ja teknologinen kehitys on Vallitseva asiantila on kuitenkin jossain määrin toi- 33964: edelleen nopeaa. Samoin tietotekniikan ja atk:n merki- nen. Puolustusvoimien teknisen henkilöstön, erityisesti 33965: tys turvallisuus- ja puolustuspolitiikan osana sekä puo- tietoteknisen henkilöstön vaihtuvuus on ilmeisen suuri 33966: lustusvoimien toiminnassa on kasvanut ja kasvaa tule- ja henkilöstövajaus tuntuva. Keskeisenä syynä tähän 33967: vaisuudessakin. Tämä kehityssuunta edellyttää val- lienevät muiden työnantajien tarjoamat paremmattyö- 33968: tiontilintarkastajien mielestä puolustushallinnon tutki- suhde-edut Koska asiantuntevan henkilöstön riittä- 33969: mus- ja kehitystyöhön ja tietotekniikkaan suunnatta- vyys on pitkällä aikavälillä ratkaisevan tärkeää puolus- 33970: vien voimavarojen tuntuvaa lisäämistä nykyisestään. tusvalmiuden ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta, 33971: Puolustusministeriö ja puolustusvoimat ovat val- tulee puolustushallinnon ryhtyä välittömästi toimiin ko. 33972: tiontilintarkastajien saaman käsityksen mukaan pa- avainhenkilöstön pitämiseksi palveluksessa. Samoin 33973: nostaneet viime vuosina enenevästi materiaaliseen olisi syntynyt henkilöstövaje korjattava lisärekrytoin- 33974: tutkimus- ja kehitystoimintaan. Myös henkilöstön ke- nein. Puolustushallinnon ja erityisesti puolustusvoi- 33975: hittämistä tukevaa tutkimusta on edistetty. Lisäpanos- mien on valtiontilintarkastajien mielestä kyettävä kil- 33976: tusta näille alueille tarvitaan kuitenkin edelleen, mikä pailemaan siviilisektorin kanssa kyvykkäästä henkilö- 33977: käytännössä merkitsee puolustushallinnon voimavaro- kunnasta kaikin käytettävissä olevin keinoin. Niitä ovat 33978: jen uudelleenkohdentamista. Toimintamenoja tulisikin mm. palkkaus- ym. työsuhde-edut, mielekkäät työteh- 33979: osoittaa kasvavassa määrin tutkimus- ja kehittämistoi- tävät, henkilöstön vaikutusmahdollisuudet ja riittävät 33980: mintaan ja tietotekniikan hyväksikäyttöön. urakehitysmahdollisuudet Tarvittaessa ongelma on 33981: Tutkimus- ja kehitystehtävätsamoin kuin tietoteknii- ratkaistava puolustushallinnon sisäisin voimavarasiir- 33982: kan ylläpito ja kehittäminen vaativat ennen kaikkea roin. 33983: riittävän suuren ja asiantuntevan henkilöstön. Puolus- Tietotekniikan kasvava merkitys edellyttää myös 33984: tusvoimissa tarve onkin tiedostettu, sillä sen henkilös- riittävän panostuksen suuntaamista sekä puolustus- 33985: töstrategian mukaan sodankäynnin teknistyminen ja voimien vakinaisen henkilöstön että varusmiesten kou- 33986: käyttöön otettavat uudetjärjestelmät edellyttävät koko lutukseen ja harjaannuttamiseen. Hyvätkin tekniset 33987: henkilöstön teknisten valmiuksien kehittämistä ja hen- järjestelmät pettävät, ellei niitä käyttävä henkilöstö ole 33988: kilöstömäärän lisäämistä teknisissä tehtävissä. Val- koulutukseltaan tehtäviensä tasalla. Puolustushallin- 33989: tiontilintarkastajat tukevat osaltaan tämän tavoitteen non tuleekin tarkastella koulutusjärjestelmäänsä sen 33990: saavuttamista. varmistaakseen, että olemassaolevien, hankittavien ja 33991: 33992: 33993: 135 33994: kehitettävien teknologisten ja tietoteknisten järjestel- ikään lisävoimavarojen suuntaamista tekniseen tutki- 33995: mien käyttäjät kykenevät hoitamaan tehtävänsä kaikis- mus- ja kehitystyöhön sekä tietotekniikkatoimintaan. 33996: sa oloissa. Järjestelmien suojaaminen ja varmentaminen ovat en- 33997: Sodankäynnin teknistyminen eri muodoissaan mer- siarvoisen tärkeitä puolustusvalmiuden ylläpitämisen 33998: kitsee myös uhkaa puolustusvalmiudelle. Tietoteknii- kannalta. Tästä syystä tutkimus- ja kehitystyöhön osoi- 33999: kan ja elektroniikan merkityksen lisääntyminen puolus- tettavista voimavaroista tulee osoittaa riittävä osuus 34000: tusjärjestelmässä lisää samalla myös sen haavoittu- nimenomaisesti järjestelmien toimivuuden varmenta- 34001: vuutta ja suojaamistarvetta sekä heikentää huoltovar- miseen. 34002: muutta. Tähän uhkaan vastaaminen edellyttää niin 34003: 34004: 34005: 34006: 34007: limavoimien tila ja toiminta Kertausharjoituskoulutuksen vähyys laskee ilma- 34008: voimien sodan ajan toimintakykyä. Tämä ilmenee 34009: Ilmavoimien tehtävät, tavoitteet ja organisaatio erityisesti ilmavalvonta- ja tukeutumisyksiköiden 34010: Maanpuolustuksen kehittäminen tähtää strategisen kyvyssä suoriutua sodan ajan tehtävistä. 34011: iskun ennaltaehkäisyyn ja torjuntakyvyn paranta- Ilmapuolustustyöryhmän muistio vuodelta 1997 34012: miseen. Strategisen iskun torjunnassa ilmapuolus- ja hallituksen turvallisuuspoliittinen selonteko 34013: tuksella on keskeinen asema. Ilmapuolustuksen (VNS 1/1997 vp) määrittävät ilmavoimien organi- 34014: tavoitteita ovat valtakunnan ilmatilan valvonta ja saation. Ilmavoimia kehitetään kolmen lennoston 34015: koskemattomuuden turvaaminen sekä valtakun- ja kolmen koulun pohjalta. Organisaatiota on uu- 34016: nallisesti tärkeiden kohteiden ja joukkojen suojaa- distettu perustamalla Tukilentolaivue. Samalla il- 34017: minen ilmoitse tulevalta hyökkäykseltä. mavoimien kiinteäsiipiset lentokoneet siirrettiin 34018: Ilmavoimien kertomusvuoden toiminnan paino- Tikkakosken tukikohtaan. Toinen organisaa- 34019: pistealue oli Hornet-kaluston käyttöönotto. Ilma- tiomuutos oli Rovaniemen Varuskunnan Huolto- 34020: voimien tavoitteena on saavuttaa lähivuosina ope- keskuksen ja samalla huoltovastuun siirto Lapin 34021: ratiivinen valmius koko Hornet-kalustolla. Puolus- Ilmatorjuntarykmentille. 34022: tusvoimien määrärahakehykset ja ilmavoimien oh- Ilmavoimien organisaatio ja voimavarat olivat 34023: jaajakato vaikeuttavat puolustusministeriön mu- kertomusvuoden lopussa seuraavan kaavion mu- 34024: kaan olennaisesti em. tavoitteen saavuttamista. kaiset. 34025: 34026: 34027: 34028: 34029: 136 34030: limavoimat 34031: henkilöstö 2 785 34032: määrärahat 4 816 Mmk 34033: Jimavoimien Esikunta 34034: henkilöstö 202 34035: määrärahat 3 799 Mmk 34036: 34037: 34038: Lapin Lennosto Satakunnan Lennosto Karjalan Lennosto 34039: henkilöstö 413 henkilöstö 441 henkilöstö 421 34040: määrärahat 125 Mmk määrärahat 120 Mmk määrärahat 117 Mmk 34041: 34042: 34043: Tukilentolaivue limavoimien 34044: -• 34045: limasotakoulu limavoimien 34046: _1 34047: 34048: 34049: 34050: 34051: Viestikoulu Teknillinen koulu 34052: henkilöstö 84 henkilöstö 198 henkilöstö 217 henkilöstö 132 34053: määrärahat 26Mmk määrärahat 51 Mmk määrärahat 70Mmk määrärahat 39 Mmk 34054: 34055: 34056: Viestivarikko Lentovarikko Viestikoelaitos Konekalusto 34057: henkilöstö 163 henkilöstö 305 henkilöstö 189 HN 37 LJ 3 34058: määrärahat 74Mmk määrärahat 344Mmk määrärahat 51 Mmk DK 23 FF 3 34059: HW52 PA 7 34060: VN 28 PC 6 34061: RG9 34062: 34063: Henkilöstöjärjestelmä ja määrärahat nen suunniteltuja vähennyksiä, jotka v. 1999- 34064: Ilmavoimien henkilöstöjärjestelmä perustui kerto- 2007 ovat 156 vakanssia, ilmavoimien henkilöstö- 34065: musvuonna vielä osittain käytössä olleeseen van- vaje oli 75 henkeä. Henkilöstön vähentämisvelvoi- 34066: haan torjuntahävittäjäkalustoon ja sen edellyttä- te ylittää puolustusministeriön mukaan eläkkeelle 34067: mään ilmapuolustusjärjestelmään. Kaluston uusiu- siirtymisen aiheuttaman luonnollisen poistuman. 34068: tuminen ja teknistyminen sekä samanaikaisesti vä- Tiukka henkilöstökehys voi ministeriön mielestä 34069: henevät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat edel- estää ilmavoimien henkilöstörakenteen kehittämi- 34070: lyttävät puolustusministeriön mukaan organisaati- sen, aiheuttaa ylitöitä ja johtaa ylikuormitukseen. 34071: on ja henkilöstöjärjestelmän voimakasta ja jatkuvaa Ilmavoimien hävittäjäkaluston kriisiajan tehok- 34072: kehittämistä. Henkilöstörakennetta pyritään muut- kaan käytön edellyttämä ohjaajamäärä on 1,3 oh- 34073: tamaan teknistyvien ilmavoimien tarvetta ja uusia jaajaa Hornetia kohti ja 1 ohjaaja Hawkia kohti. 34074: tehtäväalueita (kansainvälinen toiminta) vastaa- Lentävän henkilöstön sodan ajan tavoitevahvuus 34075: vaksi. Puolustusministeriön mukaan ilmavoimien on 370 upseeria. Lisäksi tarvitaan n. 30 maa- ja 34076: on tämän vuoksi oltava kilpailukykyinen työnan- merivoimakoulutettua upseeria. 34077: taja. Ilmavoimien ohjaajavaje voi pahimmillaan ko- 34078: Puolustusvoimien Henkilöstöstrategia 2008 hota lähivuosina 137 lentäjään. Ilmavoimat on pyr- 34079: määrittää ilmavoimien henkilöstön vahvuudeksi kinyt korjaamaan tilannetta suurentarualla kadetti- 34080: 2 720 henkeä, josta sotilaita 1 720 ja siviilejä 1 000. kurssien vahvuuden 25:een sekä lyhentämällä len- 34081: Viestikoelaitoksen henkilöstöä ei ole sisällytetty täjien koulutusaikaa. Vajausta on puolustusminis- 34082: ilmavoimien lukumääriin. Ilmavoimien palveluk- teriön mukaan myös tietotekniikka-alan, viestitek- 34083: sessa oli kertomusvuoden lopussa 2 785 henkeä. niikka-alan ja taloushallinnon osa-alueiden henki- 34084: Ilmavoimissa oli palveluksessa siviilihenkilöstöä löstössä. 34085: suhteellisesti enemmän kuin puolustusvoimissa Ilmavoimien kokonaisrahoitus oli kertomus- 34086: yleensä. vuonna 4 816 Mmk. Toimintamenojen osuus oli 34087: Puolustusvoimien henkilöstön vähentämisvel- 1 102 Mmk ja hankintamenojen osuus 3 708 Mmk. 34088: voitteet koskevat ilmavoimia vastaavasti kuin mui- Suurimmat tilausvaltuudet olivat torjuntahävittäjien 34089: takin puolustushaaroja. Vuosina 1989-98 ilmavoi- uusinta (1 052 Mmk) sekä torjuntahävittäjien ase- ja 34090: mien siviilihenkilöstö väheni 181 vakanssilla. En- huoltojärjestelmän uusiminen (1 068 Mmk). 34091: 34092: 34093: 137 34094: Ilmavoimien toimintaongelmat Kertomusvuonna lentäjien siirtyminen ilmavoi- 34095: Kertomusvuonna ilmavalvonnan keskeinen ongel- mista siviilisektorille nopeutui. Ilmavoimien palve- 34096: ma oli puolustushallinnon mukaan toimintameno- luksesta lähti 34 ohjaajaa muiden työnantajien pal- 34097: varojen vähäisyys. Tämä aiheutti ilmavalvonnan velukseen, ja v. 1999 aikaville siviili-ilmailun kurs- 34098: epätarkoituksenmukaisen jakautumisen eri vuoro- seille on hyväksytty 33 ilmavoimien ohjaajaa ja 34099: kaudenaikoina ja viikonpäivinä. seitsemän kadettia. Siviilisektorille jo hakeutuneet 34100: Kertomusvuoden matalalla valvontatasolla kus- ohjaajat ovat aiheuttaneet merkittävän vajeen kriisi- 34101: tannusten pääosa muodostui valmiussyistä välttä- ajan ohjaajamäärässä. 34102: mättömän henkilöstön kiinteästä palkkauksesta ja Ohjaajan koulutus yksinomaan välittöminä len- 34103: valvontakaluston ylläpidosta. Tämän vuoksi suh- totuntikustannuksina valmiusohjaajaksi maksaa n. 34104: teellisen vähäiset kustannustekijät, kuten haittatyö- 5,8 Mmk. Ilmavoimista vuoden 1999 kevääseen 34105: korvaukset ja kaluston käyttökulut, muodostivat mennessä lähteneet tai lähtöä harkinneet 77 ohjaa- 34106: ainoat kustannukset, joilla kuluja ja samalla ilma- jaa aiheuttavat yli 450 Mmk:n lisäkoulutuskustan- 34107: valvonnan tasoa säädeltiin. Ilmavalvonnan vuosi- nukset. Ilmavoimien koko ohjaajavajeen (140 len- 34108: kustannusten 10 %:n vähentäminen johtaisi keski- täjää) korvaaminen maksaisi n. 812 Mmk. Tällöin- 34109: korkeuksien ilmavalvonnan päättymiseen virka- kin olisi saavutettu vasta valmiusohjaajataso. 34110: ajan ulkopuolella ja 10 o/o:n lisäys hyvään ilmaval- Ohjaajien vaihtuvuuteen vaikuttavat tekijät Puo- 34111: vontaan. lustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskuksen 34112: Ilmavoimien valmiudesta ja aluevalvonnasta on tekemän tutkimuksen (valmistui tammikuussa 34113: puolustusministeriön mukaan ollut pakko tinkiä 1999) mukaan olivat seuraavat: 34114: resurssipulan vuoksi. Valmiuslentopäivystyksellä - Kielteisesti työssäpysyvyyteen vaikuttavat 34115: toteutettiin kertomusvuonna valvonnan ja alueelli- toisarvoiset työtehtävät, epävarmuus omasta tule- 34116: sen koskemattomuuden turvaamisen vähimmäis- vaisuudesta, lentämisen väheneminen, elämänlaa- 34117: vaatimukset. Aluevalvonnan tehokkuutta pyritään dun huononeminen, palkkaus ja terveyden menet- 34118: nostamaan vasta vuodesta 2000 alkaen. Myös valta- tämisen uhka fyysisesti rasittavassa työssä. 34119: kunnan kattava tunnistuslentovalmius pyritään pa- -Myönteisesti vaikuttavia tekijöitä vuorostaan 34120: lauttamaan suunnittelukauden lopulla. ovat kaverihenki ja ilmavoimien hyvä henki, soti- 34121: Ilmavoimien tukikohtajärjestelmä mahdollistaa laslentäminen, hävittäjälentämiseen liittyvä opiske- 34122: puolustusministeriön mielestä rauhan ajan koulu- lu, taktisen lennon opettaminen, vastuuntuntoi- 34123: tuksen sekä ilmatilan valvonnan ja vartioinnin edel- suus työtehtävistä, halu kehittyä sotilaslentäjänä ja 34124: lyttämän lentotoiminnan. Sodan ajan toiminnan kehittää omaa työtään, operatiivisen lentämisen 34125: kannalta tukikohtajärjestelmä ei sen sijaan mahdol- haasteellisuus sekä huipputeknologinen työympä- 34126: lista hävittäjälentokaluston suojaamisen ja torjun- ristö. 34127: nan optimoinnin kannalta välttämätöntä hajautta- Puolustusvoimat on toteuttanut useita toimia 34128: mista. Tukikohtien sisäiset rakenteet eivät myös- menojen karsimiseksi, määrärahojen ohjaamiseksi 34129: kään mahdollista riittävää lentokaluston hajautta- keskeisten toimintojen säilyttämiseen sekä lentä- 34130: mista, jolla estettäisiin sen mahdollinen tuhoami- jien pitämiseksi palveluksessa. 1990-luvun raken- 34131: nen maahan ja toisaalta aikaansaataisiin täysimää- nemuutoksella on pyritty vapauttamaan niukkoja 34132: räinen lentosuoritusmäärä. toimintamenomäärärahoja varusmies- ja reservi- 34133: läiskoulutuksen lisäksi myös lentokoulutukseen. 34134: Joukko-osastojen lakkauttamisen kautta on py- 34135: Ilmavoimien lentohenkilöstön koulutuskustannuk- ritty parantamaan myös ilmavoimien toiminta- 34136: set ja vaihtuvuus edellytyksiä. Kertomusvuoden ja vuoden 1999 ker- 34137: Ilmapuolustustyöryhmä laski ja vertaili v. 1997 tausharjoituskoulutus kattaa vain osan operatiivi- 34138: vaihtoehtoisten lentokoulutusjärjestelmien kustan- sen joukkotuotannon tarpeesta. Kertausharjoituk- 34139: nukset. Suomalainen malli havaittiin halvimmaksi. sia vähentämällä on pyritty varmistamaan paitsi 34140: Ilmavoimien lentokoulutusjärjestelmää on kehitet- uuden varusmieskoulutuksen käynnistyminen 34141: ty viime vuosina niin, että ohjaaja saavuttaa val- myös vähimmäistason lentokoulutus. Ilmavoimien 34142: miusohjaajatason 7 kuukautta aiempaa nopeam- ohjaajakoulutusta on uudistettu varusmiesten ka- 34143: min. Järjestelmä tuottaa valmiusohjaajan n. 5 vuo- dettikurssille rekrytoinnin parantamiseksi. Hävittä- 34144: dessa. Tämän jälkeen ilmavoimat pyrkii pitämään jäkoneen valmiusohjaajakoulutusta on tiivistetty, 34145: ohjaajat mahdollisimman pitkään laivuepalveluk- jolloin yhden ohjaajan koulutus on sekä nopeam- 34146: sessa. Samanaikaisesti heidän koulutustaan jatke- paa että halvempaa. Ilmavoimien ohjaajaupseerien 34147: taan kohti hävittäjäparven johtajan tehtäviä. virkaurakursseja on myöhennetty, joten aktiivinen 34148: 34149: 34150: 138 34151: laivuepalvelusaika on pidentynyt. Ilmavoimille on Ohjaajaupseereiden tehtävien virkaluokkia on 34152: lisäksi kohdennettu lisää upseerinvirkoja ohjaajien tarkistettu nopeuttamaan virkauran kehittymistä. 34153: nopeamman virkaurakehityksen mahdollistami- Lisäksi virkarakenteen kehittämiseksi perustettiin 34154: seksi. kertomusvuoden lokakuussa ilmavoimiin yhdek- 34155: Puolustusministeriön mukaan seuraavat toimet sän uutta upseerin virkaa. 34156: ovat mahdollisia puolustusvoimien sisällä riittävän 34157: henkilöstön ja etenkin lentäjien pitämiseksi palve- limavoimien henkilöstö- ja kalustomenetykset 34158: luksessa: Virkasuunnittelun tehostaminen paran- onnettomuuksissa 34159: taisi virkauralla etenemisen mahdollisuuksia. Puo- Ilmavoimissa on 1990-luvulla tapahtunut seitsemän 34160: lustusvoimien henkilöstöjärjestelmän kehittäminen lento-onnettomuutta. Niissä on kuollut viisi henki- 34161: mahdollistaisi ilmavoimien upseerien pääsyn myös löä, joista yksi matkustaja. Kaikissa tapauksissa 34162: pääesikunnan ylempiin virkoihin. Pääesikunnan ilma-alus tuhoutui täysin. Rahamääräiset menetyk- 34163: tulisi lisäksi osoittaa maavoimien upseereita niihin set ovat olleet yhteensä 105,6 Mmk. Onnettomuuk- 34164: ilmavoimien tehtäviin, joissa ei välttämättä edelly- sien syytekijöistä inhimillisiä on ollut 57% ja tekni- 34165: tetä lentäjän tutkintoa. siä 43%. 34166: Edellä mainittujen toimien lisäksi puolustusmi- Seuraavassa esitetään lyhyesti kunkin onnetto- 34167: nisteriö on esittänyt voimavaroja vaativia toimia muuden syy, vahingot sekä tärkeimmät sen johdos- 34168: ilmavoimien lentäjäpoistuman pysäyttämiseksi. ta suoritetut toimet: 34169: Näitä ovat lentolisä- ja sitoumusjärjestelmän kehit- 34170: täminen, laivuepalvelun pidentäminen, ohjaaja- 5.11.1991 MG-117 Sotkamo 34171: määrän kasvattaminen kouluttamalla heitä kadetti- Onnettomuuden syy: Hydrauliputken ja nokkateli- 34172: kursseilla nykyistä enemmän, määräajaksi lennon- neluukun vivuston yhteenkoskettaminen yhdessä 34173: johtajiksi koulutettavien paikkaaminen sekä tähys- käyttötangon geometrisen lukon kanssa esti nok- 34174: täjien lisäkouluttaminen pienentämään ilmavoi- katelineen ulostulon. Ohjaaja suoritti valmistellun 34175: mien upseerivajetta. heittoistuinhypyn 35 km pohjoiseen Kuopiosta. 34176: Valtiovarainministeriö asetti v. 1997 työryhmän Kone jatkoi lentoaan 90 km pudoten asumattomal- 34177: selvittämään ilmavoimien palkkauslisien muutos- le metsäalueelle. 34178: tarpeita. Työryhmä käsitteli lentolisää, lentotekni- Henkilövahingot: Ohjaaja pelastautui heittois- 34179: siä vaara- ja vastuulisiä sekä lennonvarmistusvas- tuimella ja loukkaantui lievästi. 34180: tuulisää. Työryhmä käsitteli myös ilmavoimien lisä- Muut vahingot: Ilma-alus 11 448 005 mk ja va- 34181: järjestelmiin liittyvät sitoumusjärjestelmät ja niiden hingonkorvaukset 950 mk, yhteensä 11 448 955 34182: kehittämistarpeet. Työryhmä esitti siirtymistä oh- mk. 34183: jaajien koko palvelusuran kattavaan jatkositoumus- Toimet: Nokkatelineluukkujen ja niiden vivusto- 34184: järjestelmään. Lentoteknisten ja lennonvarmistus- jen asentamista ja säätämistä koskevat työohjeet 34185: lisien osalta se esitti sitoumuskausien tarkistamista. tarkistettiin. Valmistellun heittoistuinhypyn suori- 34186: Työryhmän toimeksiantoon ei kuulunut lisäjärjes- tusohjeet tarkistettiin ja muutettiin. 34187: telmien korvaustarkastelu. Työryhmä luovutti yksi- 34188: mielisen mietintönsä 29.1.1998. 11.11.1992 MG-128 Tammisaari 34189: Ohjaajien pitämiseksi ilmavoimien palvelukses- Onnettomuuden syy: Ohjaaja jatkoi matalasuunnis- 34190: sa parannettiin palkkausta työnantajapäätöksin si- tuslentoa sääminimiään huonommassa säässä, 34191: ten, että kaikille ohjaajille on kertomusvuoden mikä kuormitti ohjaajan suorituskapasiteettia. Oh- 34192: kesäkuussa tehdyn päätöksen perusteella maksettu jaaja päätti keskeyttää suunnistuslennon ja palata 34193: kuukausittain 1 000 mk:n henkilökohtaiset lisä- Turkuun mittarilentona. Nousun ja paluukaarron 34194: palkkiot. Kertomusvuoden lokakuussa päätettiin aloituksen jälkeen ohjaaja joko päätti palata näkö- 34195: jatkositoumusmallin käyttöönotosta. Sen mukai- lento-olosuhteisiin matalalle tai hänen tilannetajun- 34196: sesti jatkositoumuksen tehneelle ohjaajalle makse- sa oli puutteellinen. Ohjaaja ohjasi koneen oikeaan 34197: taan yhteensä lisäpalkkiota 120 000 mk kutakin liukukaartoon liian jyrkälle liukukulmalle, jolloin 34198: kolmen vuoden palvelusjaksoa kohti, jonka he kone oikaisuyrityksestä huolimatta törmäsi maa- 34199: sitoutuvat palvelemaan ilmavoimissa 10,5 vuoden han. 34200: sitoumusajan jälkeen. Helmikuussa 1999 tehdyn Henkilövahingot: Ohjaaja menehtyi maahantör- 34201: päätöksen perusteella nuoremmille, pääasiassa ak- mäyksessä. 34202: tiivilentopalveluksessa oleville maksetaan em. Muut vahingot: Ilma-alus 14 991 370 mk, vahin- 34203: 1 000 mk:n lisäksi 2 000 mk kuukaudessa 10,5 gonkorvaukset 45 860 mk, yhteensä 15 037 230 34204: vuoden sitoumusjakson päättymiseen saakka. mk. 34205: 34206: 34207: 139 34208: Toimet: Joukko-osastot velvoitettiin tehosta- 7.4.1998 HW-323 Tuusniemi 34209: maan ilmailufysiologian jatkokoulutusta ohjaajille. Onnettomuuden syy: Onnettomuuden syynä oli 34210: Lentokoulutusjärjestelmän, lentokoulutusohjelmi- ohjaajan inhimillinen virhe. Ohjaajan tilannetietoi- 34211: en sisällön ja lentoyksiköiden muiden tehtävien suus ei ollut riittävä viimeisen pystyliikkeen laella 34212: yhteensopivuutta tarkistettiin. koneen jatkaessa virheellisesti lentorataansa edel- 34213: listen liikkeiden tapaan suoraan alaspäin. Virhe 34214: 23.3.1995 MG-122 Maaninka johti maahantörmäykseen. 34215: Onnettomuuden syy: Moottorin korkeapaineturbii- Henkilövahingot: Ohjaaja menehtyi maahan tör- 34216: nin siiven katkeaminen rikkoi hydraulineste- ja mäyksessä. 34217: polttoainesäiliön ja aiheutti tulipalon. Muut vahingot: Ilma-alus 31 500 000 mk, vahin- 34218: Henkilövahingot: Ohjaaja pelastui heittois- gonkorvaukset 10 OOOmk, yhteensä 31 510 OOOmk. 34219: tuimella ja loukkaantui lievästi. Toimet: Taistelulentokoulutuksen em. lentojen 34220: Muut vahingot: Ilma-alus 6 375 898 mk, vahin- vähimmäislentokorkeutta nostettiin. Ohjaajien len- 34221: gonkorvaukset 7 555 mk, yhteensä 6 383 448 mk. tokoulutuksen seurantajärjestelmän toimivuutta ja 34222: Toimet: Selvitettiin mahdollisuudet korkeapai- lentotoiminnan johtamismenettelyä tarkistettiin 34223: neturbiinin särötarkastusten kehittämiseksi. Ohjaa- joukko-osastoissa. 34224: jan toimiksi ennen heittoistuinhyppyä lisättiin mah- 34225: dollisuuksien mukaan moottorin sammutus ja oh- 1.7.1998 HW-324 Luopioinen 34226: jausautomaatin poiskytkeminen. Onnettomuuden syy: Moottori pysähtyi lennon 34227: aikana väärinpäin asennetun polttoainesuodati- 34228: 14.11.1995 DK-231 Uurainen nelementin katkaistua polttoaineen syötön. Koti- 34229: Onnettomuuden syy: Ohjaajan henkinen ylikuor- maassa tuotettu korvaava suodatinelementti oli 34230: mittuneisuus aiheutti tilannetietoisuuden häiriinty- alkuperäisestä poiketen mahdollista asentaa vää- 34231: misen, minkä vuoksi ohjaaja unohti vaihtaa korke- rinpäin. 34232: usmittariin laskukentän ilmanpaineasetuksen. Lä- Henkilövahingot: Ohjaaja ja mekaanikko louk- 34233: hestyessään yöllä kenttää huonoissa sääolosuhteis- kaantuivat lievästi heittoistuinhypyssä. 34234: sa kone törmäsi pimeään metsään korkeusmittarin Muut vahingot: Ilma-alus 36 300 000 mk, vahin- 34235: näyttäessä väärällä painearvona liian suurta kor- gonkorvaukset 12 600 mk, yhteensä 36 312 600 34236: keutta. mk. 34237: Henkilövahingot: Ohjaaja menehtyi maahan- Toimet: Suodatinelementin asentaminen väärin- 34238: syöksyssä. päin estettiin rakenteellisesti. Muutostöiden tekoon 34239: Muut vahingot: Ilma-alus 4 566 155 mk, vahin- ohjaavat menettelytavat ohjeineen tarkistettiin. 34240: gonkorvaukset 8 227 mk, yhteensä 4 574 382 mk. Lentoturvallisuuden parantamisessa keskeisintä 34241: Toimet: Lentokoulutusohjelmaan tehtiin tarken- on puolustusministeriön mukaan riskien havaitse- 34242: nuksia paineasetuksen vaihtamisesta. Lentopalve- minen ja hallitseminen. Turvallisuuden parantami- 34243: lukseen liittyvää ohjeistoa varakentän käyttöön- sen päävälineenä käytetään lentojen raportointijär- 34244: otosta sekä lentojen valvojan tehtävistä tarkennet- jestelmää ja siitä saatavaa tietoa. Lennon perustieto- 34245: tiin. jen lisäksi erillisinä häiriöilmoituksina raportoidaan 34246: kaikki epätavalliset, lentoturvallisuuteen vaikutta- 34247: 1.3.1996 PA-12 Asikkala neet tapahtumat. Raportit luokitellaan häiriön va- 34248: Onnettomuuden syy: Ohjaaja alitti annetun mini- kavuuden, syyn ja seurauksen perusteella. 34249: milentokorkeuden ja törmäsi kapean lahden yli Vuosittain ilmavoimissa tehdään n. 5 500 häiriö- 34250: kulkevaan puhelinlinjaan. Ohjaaja ei pystynyt ha- ilmoitusta. Niiden välityksellä saadaan yksityiskoh- 34251: vaitsemaan sitä metsätaustan ja vasta-auringon vai- tainen käsitys turvallisuuteen vaikuttavista tekijöis- 34252: kutuksesta. tä lentotoiminnassa. Häiriöistä lähes 60 % liittyy 34253: Henkilövahingot Ohjaaja ja matkustaja meneh- kaluston teknisiin ominaisuuksiin. Neljännes häi- 34254: tyivät koneen törmätessä jäähän. riöistä aiheutuu ilma-aluksen miehistöstä ja viiden- 34255: Muut vahingot: Ilma-alus 320 000 mk, vahin- nes muista syistä, mm. olosuhteista. Ilmavoimat 34256: gonkorvaukset 22 000 mk, yhteensä 342 000 mk. kohdentavat korjaavat toimet kulloinkin riskialt- 34257: Toimet: Matalalento määriteltiin yksiselitteisesti tiimpiin kohteisiin. Turvallisuutta lisäävät mm. hen- 34258: lentämiseksi alle 150 m:n korkeudessa. Lentotehtä- kilöstön koulutus, ammattitaidon ylläpito ja toimin- 34259: vän antavan yksikön on vastedes annettava ohjaa- tamenetelmien parantaminen. Lentokoulutusohjel- 34260: jaa, miehistöä, ilma-alusta sekä tehtävää koskevat mien sekä lentokaluston käyttö- ja huolto-ohjeisto- 34261: käskyt myös kirjallisesti. jen muutospalvelu parantaa myös lentoturvalli- 34262: 34263: 34264: 140 34265: suutta. Kalustoa kehitetään teknisesti ja toiminnal- Kuluvan vuosikymmenen puolivälissä laajen- 34266: lisesti voimavarojen sallimissa puitteissa. nettu lentoturvallisuuden kansainvälinen yhteistyö 34267: Raportoiduista tapauksista vuosittain 30--45 on on puolustusministeriön mukaan antanut mahdol- 34268: niin vakavia, että ne tutkitaan perusteellisesti. Tut- lisuuden käyttää lentoturvallisuuden hyväksi 34269: kiurahavaintojen perusteella on puolustusministe- omaamme nähden paljon suurempaa kokemusta. 34270: riön mukaan mahdollista estää häiriöiden uusiutu- Suomen ilmavoimien osallistuminen Euroopan il- 34271: minen ja kehittyminen lento-onnettomuudeksi. mavoimien lentoturvallisuuskomiteaan on tehosta- 34272: Puolustusministeriön mielestä ilmavoimien len- nut erityisesti lentoturvallisuuteen liittyvien työme- 34273: toturvallisuutta voidaan pitää kansainvälisesti ver- netelmien kehittämistä. 34274: raten hyvänä. Onnettomuudet ovat vähentyneet 34275: erityisesti 1990-luvulla. 34276: 34277: 34278: 34279: 34280: Valtiontilintarkastajien saaman selvityksen mukaan il- lustushallinto kokonaisuudessaan ryhtyy välittömästi 34281: mavoimien käytössä oleva tukikohtaverkosto on sove- tarvittaviin toimiin ilmavoimien tehokkaan toiminnan 34282: lias rauhanajan tehtäviin ja toimintoihin. Se ei kuiten- varmistamiseksi myös kriisi- ja sodanajan oloissa. Näi- 34283: kaan mahdollista kriisi-tai sodanajan edellyttämää Ien- hin toimiin on sisällytettävä erilaisten houkuttimien li- 34284: tokaiustan hajauttamista. Tämän seurauksena kasvaa säksi myös pakoteluonteisia järjestelyjä, joita ovat 34285: vaara, että lentokalusto tai suuri osa siitä tuhoutuu esim. nykyistä tiukemmat sitoutumisjärjestelmät ja 34286: mahdollisessa sotatilanteessa jo tukikohdissaan. koulutuskustannusten nykyistä suurempi takaisinmak- 34287: Toinen ja edellistä vieläkin olennaisempi ongelma suvelvollisuus sitoumusten purkutapauksissa. Valtion- 34288: on ilmavoimien lentäjäkato ja -vajaus. Koulutettujen ja tilintarkastajat tukevat myös mahdollista peruskoulu- 34289: kokeneiden ohjaajien siirtyminen ilmavoimien palve- tusyhteistyötä siviili-ilmailun työnantajien kanssa. 34290: luksesta muiden työnantajien tehtäviin on saatava eh- Vastaavasti myös ilmavoimien sodanajan tukikohta- 34291: dottomasti päättymään. Näiden henkilöiden koulutuk- järjestelmää on kehitettävä. Tämä tehtävä tulee valtion- 34292: seen on käytetty merkittävästi yhteiskunnan voimava- tilintarkastajien mielestä asettaa varsin korkealle puo- 34293: roja, ja ohjaajavajeen poistaminen maksaa lisäkoulu- lustushallinnon sisäisessä voimavarojen jaossa. Asia 34294: tuskuluina ilmavoimien selvityksen mukaan jopa lähes koskee paljolti myös ilmapuolustuksen johto- ja viesti- 34295: miljardi markkaa. Lisäksi valmiin hävittäjälentäjän kou- järjestelmien turvaamista ja vahvistamista yleensä. 34296: lutus on monivuotinen prosessi, mistä syystä uusia limavoimien lento-onnettomuudetovatvähentyneet 34297: päteviä ohjaajia ei kyetä saamaan nopeasti palveluk- 1990-luvulla aiempaan verrattuna. Silti ilmavoimat on 34298: seen edes rahallakaan. menettänyt seitsemän lentokonettaan ja neljä ohjaa- 34299: Puolustusvoimien, ja ilmavoimien niiden osana, tär- jaansa maahansyöksyissä. Rahalliset menetykset ovat 34300: kein tehtävä on ylläpitää ja lisätä puolustusvalmiutta yli 100 Mmk. Suurin osa onnettomuuksien syistä on 34301: nimenomaan poikkeusoloja varten. Puolustusvalmiutta ollut luonteeltaan teknisiä. Ääritapausta edustaa esi- 34302: ei edesauta suurestikaan uuden, nykyaikaisen ja kalliin merkki, jossa lentokoneen polttoainesuodattimen vir- 34303: hävittäjäkaluston hankkiminen, ellei samanaikaisesti heellisen asennuksen seurauksena kone syöksyi maa- 34304: ole varmuutta siitä, että kalusto kyetään tarpeen niin han ja tuhoutui. 34305: vaatiessa suojaamaan maassa ja saattamaan ilmaan Valtiontilintarkastajien mielestä ilmavoimien on 34306: pätevien lentäjien ohjaamana. Tällä hetkellä kumpi- syytä tehostaa edelleen lentoturvallisuuttaan sekä tek- 34307: kaan näistä edellytyksistä ei valtiontilintarkastajien nisiä valmiuksia että koulutusta ja ohjeistusta paranta- 34308: mielestä näytä toteutuneen. Päävastuun tästä kanta- malla. Myös vastuukysymyksiä tulee tarkastella, ja va- 34309: vat puolustus- ja ilmavoimien ylin johto. hinkoja tuottamuksellisesti aiheuttaneet henkilöt tulee 34310: limavoimissa on tosin ryhdytty toimiin lentäjäkadon asettaa korvausvelvollisuuteen. Vaikka lento-onnetto- 34311: välttämiseksi ja lentäjävajeen poistamiseksi. Toistai- muuksia ei voitaisikaan kokonaan välttää, tulee niiden 34312: seksi nämä toimet eivät ole kuitenkaan osoittautuneet ennaltaehkäisyyn kiinnittää entistä enemmän huomio- 34313: riittäviksi. Valtiontilintarkastajat edellyttävät, että puo- ta kaikilla lentotoiminnan osa-alueilla. 34314: 34315: 34316: 34317: 34318: 141 34319: Valtiovarainministeriön hallinnonala 34320: 34321: 34322: 34323: 34324: Valtiontilintarkastajat tekivät tarkastuskäynnin val- Valtion kiinteistöhallinto 34325: tiovarainministeriöön (valtiosihteeri Raimo Sailas) 34326: 5. 3.1999, Tullihallitukseen (pääjohtaja Tapani Er- Kiinteistöhallinnon uudistus 34327: ling) 10.3.1999 ja Valtion kiinteistölaitokseen (pää- Valtion kiinteistöhallinto uudistettiin 1.5.1995. Täl- 34328: johtaja Pertti Tuominen) 9.4.1999. löin vastuu toimitiloista annettiin virastoille ja lai- 34329: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat sel- toksille. Toimitila-asiat hajautettiin näin aiemman 34330: vittäneet valtiovarainministeriön hallinnonalalla keskitetyn hallinnon sijaan. Aiemmin rakennushal- 34331: valtion kiinteistöhallintoa, valtion maksamia eläk- litus oli hoitanut keskitetysti pääosan valtion kiin- 34332: keitä ja korvauksia, tullihallintoa sekä naisten ja teistöhallintoasioista. Kiinteistöjen omistusasiat an- 34333: miesten välistä tasa-arvoa valtionhallinnossa. Val- nettiin 15 kiinteistöyksikön tehtäväksi. Uudistuk- 34334: tiovarainministeriön hallinnonalan yhteydessä on sen jälkeen Valtion kiinteistölaitos hallinnai 45 o/o:a 34335: selvitetty lisäksi kaikkien ministeriöiden hallinnon- valtion rakennuskannasta ja perii vuokralaisiltaan 34336: alojen kansainvälisen yhteistyön määrärahojen pääomakorvauksen sisältävän huoneenvuokran 34337: käyttöä ja talousarvioiden ulkopuolisten rahastojen toisin kuin em. kiinteistöyksiköt. Aiempi valtion 34338: toimintaa. rakennushallinnon palvelutuotanto yhtiöitettiin 34339: Valtiovarainministeriön tarkastuskäynnin yhtey- Engel-yhtymän hoidettavaksi. Rakennushallitus 34340: dessä valtiontilintarkastajat saivat selvityksen kan- lakkautettiin, ja säädökset uusittiin vastaamaan 34341: san- ja valtiontalouden tilasta ja kehityksestä sekä uutta tilannetta. Toimintaa ohjaa nyttemmin asetus 34342: hallinnonalan keskeisistä tapahtumista ja toimista valtion kiinteistövarallisuuden hallinnosta 059/ 34343: kertomusvuonna, talousarvioiden nk. teknisluon- 1995). 34344: teisista tarkistuksista, tuloverotuksen rakenneon- Valtion kiinteistöhallinnon uudistukselle asetet- 34345: gelmista ja valtionhallinnon palkkauspolitiikan uu- tiin tehdyissä kehittämisselvityksissä ja uusittujen 34346: situista periaatteista ja tavoitteista. säännösten perusteluissa päätavoitteiksi valtion ra- 34347: Valtiovarainministeriön tarkastuksen ja siitä kennusten ja toimitilojen käytön tehostaminen 34348: laaditun kertomusosuuden valmistelusta on val- sekä valtion rakennuskiinteistövarallisuuden tuo- 34349: tiontilintarkastajain kansliassa vastannut ylitarkas- ton lisääminen, tilakustannusten rajoittaminen ja 34350: taja Jarmo Laine. Tullihallintoa koskevan tarkastuk- kiinteistöjen arvon säilyttäminen. 34351: sen ja sitä koskevan kertomusosuuden valmistelus- Kiinteistöhallinnon uudistuksessa kiinteistöjen 34352: ta on huolehtinut tarkastaja Tuija Myllyvuori ja omistajuusasioiden hoito keskitettiin 15 kiinteistö- 34353: valtionhallinnon tasa-arvoa koskevan tarkastuksen yksikölle (suuruusjärjestyksessä): Valtion kiinteis- 34354: ja sitä koskevan kertomusosuuden valmistelusta on tölaitos, puolustusministeriö, Ratahallintokeskus, 34355: huolehtinut tarkastaja Marjatta Mylly. Tielaitos, Vankeinhoitolaitos, Rajavartiolaitos, Suo- 34356: Valtiontilintarkastajat päättivät kokouksessaan menlinnan hoitokunta, opetusministeriö, ulkoasi- 34357: 7.4.1999 käsitellä kertomuksessaan valtion kiinteis- ainministeriö, Museovirasto, Metsäntutkimuslaitos, 34358: tö hallintoa, tullihallinnon toimintaa sekä miesten ja Merenkulkulaitos, eduskunta, tasavallan presiden- 34359: naisten välistä tasa-arvoa valtionhallinnossa. Koko- tin kanslia ja valtioneuvoston kanslia. Kiinteistöyk- 34360: uksessaan 19.5.1999 valtiontilintarkastajat päättivät siköt käyttivät investointeihin v. 1997 yhteensä n. 34361: käsitellä valtiovarainministeriön kertomusosuuden 1,7 mrd. mk, mistä korjausinvestointien osuus olin. 34362: yhteydessä hallinnonalojen kansainvälisten yhteis- 820 Mmk. Huomattavimmat kertomusvuonna val- 34363: toimintamäärärahojen käyttöä sekä valtion talous- mistuneet tai rakenteilla olleet perusparannuskoh- 34364: arvion ulkopuolisia rahastoja. Valtiovarainministe- teet olivat Helsingin kauppakorkeakoulun päära- 34365: riön kertomusosuus hyväksyttiin muilta osin val- kennuksen peruskorjaus, Turun yliopiston luon- 34366: tiontilintarkastajien kokouksessa 7.9.1999, ja tulli- nontieteentalo l:n peruskorjaus, Länsi-Suomen lää- 34367: hallintoa koskevalta osin 12.10.1999. nin Turun virastotalon peruskorjaus ja Teknillisen 34368: 34369: 34370: 142 34371: korkeakoulun päärakennuksen peruskorjaus. Uu- lisäksi valtion kiinteistöyksiköiden asemaa ja mah- 34372: disrakennuskohteista huomattavimmat olivat Ou- dollisuutta vähentää yksiköiden määrää. Ministe- 34373: lun yliopiston päärakennus, Jyväskylän yliopiston riön työryhmä jätti ehdotuksensa vuoden 1999 34374: Ylistönrinteen III-vaihe, Helsingin yliopiston Kum- alussa. Ehdotukset ratkaistaneen vuosien 2000 ja 34375: pulan III-vaihe sekä Helsingissä Kirkkokatu 4:ssä 2001 talousarvioiden yhteydessä. Asian jatkoval- 34376: sijaitseva virastotalo. mistelua varten on asetettu kaksi työryhmää, joiden 34377: tehtävänä on tehdä ehdotukset puolustusministe- 34378: Valtiovarainministeriön asema kiinteistöhallin- riön ja oikeusministeriön vankeinhoitolaitoksen 34379: nossa kiinteistöjen hallinnon siirrosta toisaalta Valtion 34380: Valtion rakennus- ja kiinteistöhallintoa koskevat kiinteistölaitokselle ja toisaalta Kapiteeli Oy:lle. 34381: asiat valmistelee valtiovarainministeriön budjetti- 34382: osasto. Valtion kiinteistövarallisuuden tarkoituk- Valtion kiinteistölaitos ja sen valvonta 34383: senmukaisen ja tuottavan käytön yleisestä ohjaami- Valtion kiinteistölaitos oli kertomusvuonna valtio- 34384: sesta ja yhteensovittamisesta huolehtivat valtiova- varainministeriön alainen, investointeja lukuun ot- 34385: rainministeriö sekä Valtion kiinteistölaitos. Valtio- tamatta nettobudjetoitu ja tulosohjattu valtion viras- 34386: varainministeriön yhteydessä toimiva valtion kiin- to. Kiinteistölaitoksen johtokunnassa toimi valtio- 34387: teistöasiainneuvottelukunta on käsitellyt valtion varainministeriön edustaja (varapuheenjohtaja). 34388: kiinteistöhallinnon yleisiä toimintatapoja ja periaat- Kiinteistölaitoksen ohjaus ja valvonta toteutettiin 34389: teita, suuria maankäyttöasioita sekä merkittäviä tulosohjausmenettelyn mukaisesti. Toimintaa ohja- 34390: kiinteistövarallisuuden omistusjärjestelyjä ja inves- si ja valvoi valtioneuvoston nimittämä johtokunta. 34391: tointeja. Neuvottelukunta lakkautettiin valtioneu- Laitosta johti ja sen toiminnasta vastasi pääjohtaja 34392: voston päätöksellä 28.2.1999. valtiovarainministeriön ja johtokunnan asettamien 34393: Valtiovarainministeriön vastuulla oli kertomus- tavoitteiden mukaisesti. 34394: vuonna budjettitalouden kiinteistöistä Valtion kiin- Valtion kiinteistölaitoksen organisaatio jakautui 34395: teistölaitoksen kiinteistöomaisuus. Sen arvo oli ker- kertomusvuonna kolmeen toimialaan: aluetoimi- 34396: tomusvuoden alussa n. 21 mrd. mk. Lisäksi valtio- ala, kiinteistötoimiala ja rakentamistoimiala. Alue- 34397: varainministeriön vastuulla olivat omaisuudenhoi- toimiala jakautui seitsemään kiinteistöalueeseen, 34398: toyhtiöt Arsenal Oy ja Sponda Oy, joiden kiinteistö- jotka vastasivat vuokraus- ja isännöintitehtävistä. 34399: omaisuuden arvo kertomusvuoden alussa oli n. 11 Kiinteistötoimiala vastasi keskitetysti kiinteistö- 34400: mrd. mk. omaisuuden strategisesta suunnittelusta sekä huo- 34401: Kertomusvuoden aikana valtiovarainministe- lehti kiinteistöjen hankinnasta ja myynnistä. Raken- 34402: riön johdolla valmisteltiin valtion kiinteistöhallin- tamistaimiala vastasi uudishankkeiden toteuttami- 34403: non uudelleenjärjestelyjä. Niiden tarkoituksena oli sesta ja hoiti rakentamista koskevat yleiset asiat. 34404: valtion omistajaohjauksen aktivoiminen ja yhden- Pääjohtajan alaisuuteen kuului lisäksi viisi erillistä 34405: mukaistaminen, pääoman tuoton parantaminen ja tukiyksikköä: talous-, tietohallinto-, hallinto- ja tie- 34406: pääoman vapauttaminen. dotusyksikkö sekä sisäisen tarkastuksen yksikkö. 34407: Kertomusvuoden aikana päätettiin myös Spon- Kiinteistölaitoksen voimavarat, suoritteet ja ta- 34408: da Oy:n omistusjärjestelyistä. Samalla yhtiö listau- loudellinen tulos v. 1995-98 olivat seuraavat: 34409: tui Helsingin arvopaperipörssiin. Kertomusvuoden 34410: lopulla perustettiin uusi valtionenemmistöinen 1995 1996 1997 1998' 34411: kiinteistöliiketoimintaa harjoittava konserni, Kapi- Liikevaihto, Mmk 1362 1 937 1 883 2 075 34412: teeli Oy. Siihen oli tarkoitus siirtää sellainen valtion Käyttökate, Mmk 940 1 245 1 183 1 367 34413: kiinteistöomaisuus, jota valtionhallinto ja muut val- Tilikauden voitto, Mmk 558 620 576 683 34414: tionyhtiöt eivät tarvitse varsinaisessa toiminnas- Taseen loppusumma, 34415: saan. Kapiteeli Oy:hyn siirretään vaiheittain kiin- Mmk 22 933 21 619 20 958 19 063 34416: Menot yhteensä, Mmk 1 093 1 844 1 851 1 890 34417: teistöjä Valtion kiinteistölaitoksen ja muiden val- Investoinnit, Mmk 537 1 167 1 110 926 34418: tion kiinteistöyksiköiden taseista sekä myös Alko- Poistot, Mmk 380 630 607 660 34419: Yhtiöt Oy:stä, Suomen PT Oy:stä ja Arsenal Oy:stä. Sijoitetun pääoman 34420: Kapiteeli Oy:n kiinteistöomaisuuden arvoksi tulee tuotto, % 3,7 2,8 2,7 3,4 34421: Vuokratlava toimitila, 34422: n. 10 mrd. mk, kun kaikki omaisuusjärjestelyt on milj.m' 4 525 4 283 4 199 4 243 34423: toteutettu. Työpanos, henkilötyö- 34424: Uudelleenjärjestelyssä Valtion kiinteistölaitok- vuotta 229 216 211 205 34425: sesta muodostettiin 1.1.1999 samanniminen liike- 34426: laitos. Valtiovarainministeriön johdolla selvitettiin 'Ennakkotieto. 34427: 34428: 34429: 34430: 143 34431: Valtion kiinteistölaitoksen liikelaitostaminen mannesvuosittain. Vuosiraportointi toteutuu tilin- 34432: Valtion kiinteistölaitoksen mukaan sen liikelaitos- päätöksen ja toimintakertomuksen yhteydessä. 34433: tamisen syyt olivat seuraavat. 34434: Ennen liikelaitostamista kiinteistölaitos oli liiketa- Valtion rakennusten ja huonetilojen käytön 34435: loudellisin periaattein toimiva virasto, jonka toi- tarkastus 34436: minta oli nettobudjetoitua ja perustui maksupe- Valtiontalouden tarkastusvirasto on 30.12.1998 päi- 34437: rustelakiin. Suoritteiden hinnat määrättiin liiketa- vätyssä valtion rakennusten ja huonetilojen käyttöä 34438: loudellisin perustein. Virastomuodon vuoksi lai- koskevassa tarkastuskertomuksessaan todennut 34439: toksen sijoitusmenoja ei voitu nettouttaa. Koska valtion kiinteistöhallinnon uudistuksen tuloksista 34440: investointeja käsiteltiin valtion talousarviossa eril- mm. seuraavaa: 34441: lisinä vailla välitöntä kytkentää laitoksen omai- - Valtion kiinteistöhallintoa on viime aikoina 34442: suuteen ja poistoihin, saattoi investointien rahoi- kehitetty valtiosijoittajan tai sijoittajaomistajan nä- 34443: tus vaihdella yllättävästikin. Pitkäkestoisia vuok- kökulmasta painottamalla erityisesti sijoitetun pää- 34444: rasopimuksia oli vaikea solmia, koska laitos ei oman tuottoa. 34445: samanaikaisesti voinut sitoutua tarpeellisiin inves- - Tilojen käyttäjän näkökulmasta tapahtuva 34446: tointeihin, joilla tilat olisi pidetty kunnossa tai kiinteistöhallinnon kehittäminen on sen sijaan jää- 34447: muutettu asianmukaisiksi. nyt suuressa määrin huomiotta. 34448: Pelkästään investointien rahoitusta koskeva - Tarkkoja tietoja valtion tilojen käytön tehok- 34449: muutos oli riittävä syy liikelaitostamiseen. Koska kuudesta ei ole saatavissa. 34450: laitoksen toimintamahdollisuudet ja myös vastuu - Valtion tilojen käytön tehokkuus on viime 34451: yleisesti lisääntyivät, oli muutos kiinteistölaitoksen vuosina kehittynyt melko epäsuotuisasti. 34452: kannalta myönteinen. - Valtion tilankäytön väljyys ja yksikkökustan- 34453: Valtion kiinteistölaitoksen toiminta-ajatuksena nukset ovat kasvaneet. 34454: on palvella erityisesti valtioasiakkaita. Laitoksen - Valtion budjettitalouden piirissä oleva hen- 34455: toimintakyvyn paraneminen kohdentuukin valtion kilöstömäärä on laskenut nopeammin kuin toimiti- 34456: virastojen hyödyksi varsinkin, kun tuloutusta val- lojen määrä. 34457: tion talousarvioon ei muutettu. Kiinteistölaitoksen - Valtion tilojen käyttöä tehostamalla olisi 34458: vuokralaisilla on nyttemmin paremmat mahdolli- mahdollista saada huomattavia, jopa satojen mil- 34459: suudet sovittaa tila-asiansa osaksi ydintoimintaan- joonien markkojen menosäästöjä vuosittain. 34460: sa. Kiinteistölaitoksen mielestä toimitilojen merki- - Valtion tilojen käytön tehokkuuden ohjausta 34461: tystä ei virastoissa ole kuitenkaan vielä täysin tie- olisi parannettava erityisesti tilojen käyttäjän näkö- 34462: dostettu. kulmasta, mikä edellyttäisi resurssien uudelleen 34463: Liikelaitostamisen seurauksena valtion kiinteis- suuntaamista. Olisi muodostettava riittävän asian- 34464: töomaisuus on jatkossa tehokkaassa käytössä koh- tuntemuksen omaava vastuuorganisaatio varmista- 34465: tuullisin markkinasidonnaisin ehdoin. Omaisuu- maan, että virastot ja laitokset eivät toimisi liian 34466: teen sitoutunut pääoma myös tuottaa tällöin asian- suurissa ja kalliissa toimitiloissa. 34467: mukaisesti. Valtion virastojen toimitilat tukevat ai- Yhteenvetona Valtiontalouden tarkastusvirasto 34468: empaa paremmin niiden ydintoimintoja, koska tila- huomautti, ettei v. 1995 aloitettu valtion kiinteistö- 34469: kustannukset asettunevat optimitasolle suhteessa hallinnon uudistus ole toteutunut asetettujen ta- 34470: toiminnan kokonaisuuteen. Uudistuksen vaikutuk- voitteiden mukaisesti. 34471: set ovat laitoksen palvelutason ja pitkäaikaisen Valtiovarainministeriön mukaan tarkastusviras- 34472: taloudenpidon kannalta myönteiset. Haittoja ei ton esittämiin epäkohtiin on tarkoitus saada korja- 34473: toistaiseksi ole havaittu. us kertomusvuoden aikana suunnitelluilla ja osit- 34474: Valtiovarainministeriö ja Valtion kiinteistölaitos tain vuoden 1999 alusta toteutetuilla valtion kiin- 34475: laativat vuosittain marraskuussa seuraavan vuoden teistöhallinnon uudelleenjärjestelyillä, joita ovat 34476: tulossopimuksen, jossa sovitaan tavoitteet laitok- Valtion kiinteistölaitoksen liikelaitostaminen, Kapi- 34477: sen nettotuloutuksesta valtion talousarvioon, sijoi- teeli Oy:n perustaminen sekä kiinteistöyksiköiden 34478: tetun pääoman tuotosta, uudis- ja perusparan- aseman selvittäminen. Vastuu tilojen käytön tehok- 34479: nusinvestoinneista, kunnossapitomenoista, vaihto- kuudesta on valtiovarainministeriön mielestä kui- 34480: omaisuuden myynnistä, vuokraustoiminnan hin- tenkin viime kädessä kullakin virastolla ja laitoksel- 34481: noista ja vuokrausasteesta, lämmön kulutuksesta, la. 34482: asiakastyytyväisyydestä sekä uudisrakentamisen Varsinaisia väärinkäytöksiä ei ole valtiovarain- 34483: kustannuksista ja laadusta. Tulostavoitesopimuk- ministeriön mukaan havaittu kertomusvuonna val- 34484: sen toteutumisesta raportoidaan ministeriölle koi- tion kiinteistöhallinnossa. 34485: 34486: 34487: 144 34488: Valtion kiinteistöhallintotyöryhmä toimintaan kuulumattomina perustettavalle yhtiöl- 34489: Valtiovarainministeriö asetti 15.5.1998 työtyhmän le. 34490: arvioimaan uudelleen valtion kiinteistöhallinnon Edellä mainitut toimenpiteet käynnistetään välit- 34491: organisointia. Työtyhmän tehtävänä oli talouspo- tömästi ja saatetaan loppuun v. 2002. Uudistusten 34492: liittisen ministerivaliokunnan käsittelemän toimeenpano tulee aloittaa valtion kokonaistalou- 34493: 26.3.1998 päivätyn muistion mukaisesti arvioida dellisten ja hallinnollisten vaikutusten kannalta 34494: valtion kiinteistöhallinnon organisointi uudelleen merkittävimmistä kiinteistöyksiköistä. Vankeinhoi- 34495: ja tehdä tarvittavat toimenpide-ehdotukset. Tavoit- tolaitoksen toimitilakiinteistöt sekä pääosa puolus- 34496: teena oli tehostaa kiinteistöyksiköiden koordinoin- tusministeriön ja opetusministeriön toimitilakiin- 34497: tia ja supistaa niiden määrää. teistöistä siirretään vuoden 2000 tai seuraavan vuo- 34498: Työryhmässä oli edustus valtiovarainministeri- den alusta Valtion kiinteistölaitokselle ja puolustus- 34499: östä, puolustusministeriöstä, liikenneministeriöstä ministeriön metsä- ja vesialueet Metsähallitukselle. 34500: ja Valtion kiinteistölaitoksesta. Työtyhmän tuli saa- Samalla kertaa Metsäntutkimuslaitoksen hallinnas- 34501: da tehtävänsä valmiiksi kertomusvuoden loppuun sa olevat luonnonsuojelualueet ja kansallispuistot 34502: mennessä. siirretään Metsähallitukselle. 34503: Työtyhmä rajasi käsittelynsä ulkopuolelle tasa- Kiinteistöasioita hoitanut henkilöstö jää osittain 34504: vallan presidentin kanslian ja eduskunnan. Työryh- virastoihin huolehtimaan toimitila-asioista. Osa 34505: män ehdotukset eivät koskeneet myöskään valtio- henkilöstöstä siirtyy kiinteistölaitokseen hoitamaan 34506: neuvoston kansliaa, ulkomailla sijaitsevia kiinteis- omistajuusasioita. Puolustushallinnon rakennuslai- 34507: töjä, Museoviraston museaalisia kohteita eikä Suo- toksen tehtävät, asema ja koko selvitetään jatkoval- 34508: menlinnan hoitokuntaa. mistelun osana. Samassa yhteydessä selvitetään 34509: Työryhmä ehdotti valtion kiinteistöhallinnon metsänhoidon järjestäminen. 34510: kehittämiseksi seuraavaa: Valtiovarainministeriö johtaa ehdotettujen uu- 34511: Valtion ylläpitämät toiminnot tulee sijoittaa toi- distusten toimeenpanoa ja vastaa kiinteistöhallin- 34512: minnan kannalta optimaalisiin toimi tiloihin. Tilojen non kehittämisestä. Erillinen projekti asetetaan val- 34513: sijainnin, kunnon ja muiden ominaisuuksien tulee tiovarainministeriön budjettiosastolle vastaamaan 34514: tarjota muuttuville ja kehittyville valtion toiminnoil- ehdotusten toimeenpanosta. 34515: le hyvät toimintaedellytykset. Hallinnointijärjestel- Valtion kiinteistölaitoksen mielestä em. työryh- 34516: mä muutetaan asiakas- ja markkinaohjautuvaksi. män muistiossa esitetyt tavoitteet ja ratkaisumallit 34517: Virastojen ja laitosten vapaus valita toimitilansa ovat oikeita ja vastaavat teollistuneissa maissa sekä 34518: turvataan ja sitä kehitetään. Vasta markkinaehtoi- julkisissa että yksityisissä organisaatioissa omaksut- 34519: nen, pääomakustannukset sisältävä vuokra mah- tuja periaatteita. Nämä periaatteet voidaan pelkis- 34520: dollistaa kiinteistöjen asianmukaisen hoidon ja riit- tää seuraavasti. 34521: tävät investointimahdollisuudet - Eriyttämällä kiinteistöjen omistaminen, joka 34522: Valtion toimintojen edellyttämät toimitilat siirre- on tukitoimintaa, lisätään erityisesti pääoman käy- 34523: tään pääosin liikelaitostettavalle Valtion kiinteistö- tön tehokkuutta, minkä lisäksi toiminnan ammatti- 34524: laitokselle. Metsä- ja vesialueet siirretään pääosin taito paranee. Seurauksena syntyvä vuokrajärjestel- 34525: liikenteen infrastruktuuria ja toimitiloja käsittäviä mä mahdollistaa kiinteistöjen käytön ulkoisen ar- 34526: alueita lukuun ottamatta liikelaitoksena toimivalle vioinnin. 34527: Metsähallitukselle. Kaikista tiloista ja kiinteän - Korostamalla toimitila-asioita ydintoimintoja 34528: omaisuuden käytöstä peritään tilojen käyttäjiltä tukevana resurssina saavutetaan asianmukainen 34529: liiketaloudellisin perustein määräytyvä vuokra. Pe- yhteys tilojen ja toiminnan välille. Tavoite johtaa 34530: rustelluista erityissyistä hinnoittelussa voidaan poi- tilakustannusten optimointiin. 34531: keta liiketaloudellisista perusteista. - Toteuttamalla palvelutuotannossa tilaaja- 34532: Tyhjien, vajaakäyttöisten ja muuten epätarkoi- tuottajamalli saavutetaan tehokkuutta ja mahdollis- 34533: tuksenmukaisten sekä muuta kuin valtion toimin- tetaan toiminnan ulkoinen arviointi. Tilaaja (kiin- 34534: taa palvelevien tilojen pääoma tulee vapauttaa. teistöjen omistaja tai vuokralainen) keskittyy esittä- 34535: Valtion toimintojen kannalta tarpeeton kiinteistö- mään vaihtoehtoja ja vaatimuksia, tuottaja keskit- 34536: varallisuus siirretään valtion budjettitalouden ulko- tyy palvelutarjontaan ja palvelun tehokkuuteen. 34537: puolelle perustettavaan valtion kiinteistöyhtiöön. Kun rakennushallinto ja siihen liitetty keskitetty 34538: Se kehittää, vuokraa tai myy hallussaan olevaa virastojen valvonta ja suuri osa palvelutuotannosta 34539: omaisuutta tavoitteenaan omaisuuteen sitoutuneen purettiin v. 1995, toteutettiin kaikki em. periaatteet. 34540: pääoman palauttaminen valtiolle. Säännönmukai- Muutos koski noin puolta valtion kiinteistöistä. 34541: sesti myös valtion asunnot siirretään valtion perus- Toinen puoli jäi ns. ilmaistalouteen. 34542: 34543: 34544: 10 292055K 145 34545: Omistusta koskevat tavoitteet ovat Valtion kiin- - Puolustusministeriö kannattaa puolustushal- 34546: teistölaitoksen mielestä toteutuneet sittemmin hy- linnon kiinteistötoimen kehittämistä valtion yleis- 34547: vin. Palvelutuotannon tavoitteet ovat myös toteutu- ten periaatteiden mukaisesti, kuitenkin siten, että 34548: neet pääosiltaan hyvin. Sen sijaan tila-asioita kos- puolustushallinnon erityispiirteet otetaan huo- 34549: kevat tavoitteet eivät ole toteutuneet odotetulla mioon. 34550: tavalla. Vaikutukset vaativat kuitenkin aikaa toteu- - Puolustusministeriö esittää työryhmän esitys- 34551: tuakseen. tä tarkistettavaksi puolustushallinnon osalta siten, 34552: Valtion kiinteistötyöryhmän muistiossa esitetyt että sen toiminnan kannalta tarpeelliset toimitilat, 34553: toimet koskevat pääasiassa omistaja-asioita. Ne rakenteet, alueet yms. säilytetään puolustushallin- 34554: tarkoittavat, että v. 1995 alkanutta valtion kiinteis- non hallinnassa ja ettei puolustushallinnon kiinteis- 34555: töhallinnon keskittämistä jatketaan. Ehdotus johtaa tötointa liitetä Valtion kiinteistölaitokseen ja Metsä- 34556: kiinteistölaitoksen mielestä myönteisiin vaikutuk- hallitukseen. 34557: siin. Puolustusministeriön on ilmoittanut tavoitteek- 34558: Puolustusministeriön omaisuustaseessa n. seen puolustushallinnon kiinteistölaitoksen perus- 34559: 10 400 Mmk:n arvoisen kiinteistövarallisuuden tamisen. Hallinnonalan kiinteistö- ja rakennusva- 34560: osuus oli kertomusvuoden lopussa 95,5 %. Koko rallisuus on suunniteltu siirrettäväksi puolustusmi- 34561: puolustushallinnossa vastaava osuus oli 86 %. Puo- nisteriöitä ko. laitokselle, joka ottaisi liikelaitokse- 34562: lustusministeriö oli valtion toiseksi suurin raken- na kokonaisvastuun ao. varallisuudesta. Laitokselle 34563: nuskiinteistöjen omistajayksikkö heti Valtion kiin- siirtyisivät omistajatehtävät ja puolustusministeriö 34564: teistölaitoksen jälkeen. toimisi kiinteistöalan tulosohjaajana sekä poliittise- 34565: Vuoden 1999 alussa puolustusministeriö totesi, na ohjaajana ja koordinaattorina. Puolustusministe- 34566: ettei valtion kiinteistötyöryhmän muistiossa ole riö on esittänyt lausunnossaan valtiontilintarkasta- 34567: esitetty puolustushallinnossa (puolustusministeriö, jille useita näkökohtia perusteluiksi em. tavoitteen 34568: puolustusvoimat ja puolustushallinnon rakennus- toteuttamiseksi. 34569: laitos) hyväksyttyjä näkemyksiä kiinteistötoimen Valtiovarainministeriön ilmoituksen mukaan 34570: kehittämisestä. Koska puolustushallintoa ei sen Valtion kiinteistöhallintotyöryhmän muistio oli yk- 34571: itsensä mielestä ole informoitu eikä kuultu työn simielinen ja siinä oli mukana myös puolustusmi- 34572: kuluessa, katsoi puolustusministeriö välttämättö- nisteriön edustaja. Työryhmän lähetekirjeen mu- 34573: mäksi maanpuolustuksen etujen turvaamiseksi kaan sen puheenjohtaja on neuvotellut mm. puo- 34574: esittää mm. seuraavat näkökohdat: lustusministeriön virkamiesjohdon kanssa puolus- 34575: tusministeriön kiinteistöhallinnon kehittämisestä. 34576: 34577: 34578: 34579: 34580: Valtion kiinteistöhallinnon uudistukselle asetetut ta- teistä- ja tilakustannuksia. Nämä toimet ovat epäile- 34581: voitteet eivät valtiontilintarkastajien mielestä näytä mättä perusteltuja. Ovatko ne tarpeeseen nähden riit- 34582: kaikilta osin toteutuneen halutulla tavalla. Valtion vi- täviä, jää nähtäväksi. Valtiontilintarkastajien mielestä 34583: rastot ja laitokset eivät mitä ilmeisimmin ole kiinnittä- periaate, joka pyrkii tässä tapauksessa kiinteistöhallin- 34584: neet riittävästi huomiota toimitilojensa asianmukaista- toa keskittämällä aiempaa suurempaan ammattimai- 34585: miseen ja toimitilakustannustensa alentamiseen. Näin suuteen ja työnjaon lisäämiseen kiinteistö- ja tila-asioi- 34586: voidaan päätellä havainnosta, jonka mukaan valtion- den hoidossa, on kannatettava. Oikein sovellettuna 34587: hallinnon yksiköiden toimitilaväljyys on viime vuosina hallinnon keskittäminen, tilaaja-tuottajajärjestelmän 34588: kasvanut. Johtopäätös on, että valtion virastot ja laitok- edistäminen ja ammatillisen osaamisen lisääminen 34589: set suhtautuvat edelleen jossain määrin epätarkoituk- edesauttavat kiinteistöhallinnon tehokkuutta ja vähen- 34590: senmukaisesti toimitilojensa järkiperäiseen käyttöön ja tävät toimitilakustannuksia. Samalla valtion virastot ja 34591: siten saavutettavissa oleviin huomattaviin kustannus- laitoksetkykenevät keskittymään aiempaa selkeämmin 34592: säästöihin. varsinaiseen ydintoimintaansa ja sen kehittämiseen. 34593: Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtiovarainmi- Kiinteistöhallinnon tehostaminen tuo hallinnollisia ja 34594: nisteriö on mm. kertomusvuonna tehdyin tai aloitetuin taloudellisia etuja näin kahdelta eri suunnalta. Liiketa- 34595: toimin pyrkinyt tehostamaan edelleen valtion kiinteis- loudellisesti käyvätvuokrat ovat omiaan myös optimoi- 34596: töhallintoa ja siten alentamaan valtionhallinnon kiin- maan toimitilojen käyttöä, mikäli virastot ja laitokset 34597: 34598: 34599: 146 34600: joutuvat kattamaan tilakustannuksensa kiinteinä pysy- kaista siten, että niillä olisi käytössään tarkoituksenmu- 34601: vistä toimintamenoistaan. kaiset ja soveliaat, sijainniltaan hyvät ja turhaa väljyyt- 34602: Valtiontilintarkastajat kannattavat periaatteessa tä välttävät toimitilat. 34603: valtion kiinteistöhallintotyöryhmän tekemiä ehdotuksia Vaikka toimitila-asiat kuuluvatkin paljolti valtion vi- 34604: valtion kiinteistöhallinnon keskittämiseksi ja tehosta- rastojen ja laitosten itsenäisesti ratkaistaviin kysymyk- 34605: miseksi. Jatkotoimia suunniteltaessa ja valmisteltaes- siin, tulisi valtiovarainministeriön edelleen valtion kiin- 34606: sa on kuitenkin syytä ottaa huomioon eri hallinnonalo- teistöhallintoa johtavana ja valvovana viranomaisena 34607: jen (mm. puolustusministeriön) erityistarpeet, jotka pyrkiä tehostamaan valtion julkisten kiinteistöjen ja toi- 34608: poikkeavat tuntuvasti toisistaan ja tavanomaisista pal- mitilojen käyttöä. Käytettävissä olevia keinoja tähän 34609: veluvirastojen ja -laitosten toimitilavaatimuksista. ovat mm. ohjaus-, valistus-, tiedotus-, koulutus- ja seu- 34610: Valtiontilintarkastajattoteavat edelleen, että valtion ra ntatoimet. 34611: kiinteistöhallintoon olisi syytä kehittää järjestelmä, Valtiontilintarkastajat pitävät Valtion kiinteistölai- 34612: joka palkitsisi hallintoyksiköitä silloin, kun ne onnistu- toksen liikelaitosasemaa onnistuneena. Sen sijaan 34613: vat alentamaan toimitilakulujaan ydintoimintojaan ja esim. toiminnan yhtiöittäminen ei näyttäisi tarkoituk- 34614: palvelutavoitteitaan heikentämättä, ja rankaisisi niitä senmukaiselta sen selkeästi julkista hallintoa palvele- 34615: päinvastaisessa tapauksessa. Kokonaisuutena ottaen van luonteen vuoksi. 34616: valtion virastojen ja laitosten toimitilatarve tulisi rat- 34617: 34618: 34619: 34620: 34621: Hallinnonalojen kansainvälisten yhteistyö- sessä on Suomen nettomaksaja-asema ja sen muu- 34622: määrärahojen käyttö tokset. Eri ministeriöt ovat tarkastelleet hallinnon- 34623: alojensa ED-rahoituksen kansallista osarahoitusta 34624: Valtiontilintarkastajat ovat selvittäneet hallinnon- jonkin verran toisistaan poikkeavasti, joten hallin- 34625: alojen kansainvälisten yhteistyömäärärahojen käyt- nonalojen keskinäiset vertailut ko. menojen osalta 34626: töä v. 1993-98 ministeriöiden toimittamien, yksi- eivät ole täysin yksiselitteisiä. Seuraava selvitys 34627: tyiskohdiltaan vaihtelevien selvitysten ja arvioiden antaa kuitenkin verrattain kattavan kokonaiskuvan 34628: pohjalta. Näihin määrärahoihin on luettu kuuluvik- hallinnonalojen kansainvälisten yhteistyömäärära- 34629: si tavanomaisten kansainväliseen yhteistyöhön tar- hojen käytöstä. 34630: koitettujen määrärahojen lisäksi Suomen julkisen Kyseisten määrärahojen käyttö v. 1993-98 on 34631: kehitysyhteistyön määrärahat ja ED:n osaksi tai hallinnonaloittain ollut seuraava (ED:n rahastojen 34632: kokonaan rahoittaman toiminnan määrärahat. rahoitusosuudet sisältyvät maa- ja metsätalousmi- 34633: Tämä tarkastelukulma on jonkin verran ongel- nisteriön, sisäasiainministeriön ja työministeriön 34634: mallinen, koska Suomen ED-jäsenyyteen liittyy hallinnonalojen määrärahoihin riippumatta siitä, 34635: runsaasti erilaisia varojen siirtoja Suomesta ED:n millä hallinnonalalla määräraha on käytetty): 34636: budjettiin ja päinvastoin. Viime kädessä kysymyk- 34637: 34638: 34639: 34640: 34641: 147 34642: Hallinnonala 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1993-98 34643: Mmk 34644: 34645: Ulkoasia inministeriö 1 2 031,5 1 515,0 1 695,6 1 876,4 1 965,3 2 223,1 4 11 306,9 34646: Oikeusministeriö 1,9 2,8 2,5 2.7 3.2 3,0 16,1 34647: Sisäasia inministeriö 2 - - 490,0 692,9 602,7 707,6 4 2 493,2 34648: Puo1ustu smini ste riö 3 107,6 55.7 50,6 163,7 100,5 108,6 586.7 34649: Valtiovarainministeriö 68.4 84,9 543,1 551,5 328,5 81,5 1 657,9 34650: Opetusministeriö 108,1 89,5 55,9 57.7 59,1 59,9 430,2 34651: Maa- ja metsätalousministeriö' 46,9 49,1 5 077.2 6 070.7 6 474,6 6 804,5 24 523,0 34652: Liikenneministeriö 40,0 54,6 56.2 56,4 50,0 46,0 303,2 34653: Kauppa- ja teollisuusministeriö 26,0 24,5 19,0 22,5 19,6 10,9 122,5 34654: Sosiaali- ja terveysministeriö 27.4 33,2 24,8 26,9 27,1 32,5 171,9 34655: Työministeriö 5 6,3 8,9 148,0 757,8 1 440,7 1 266,0 3 630.7 34656: Ympäristöministeriö 68,3 48,3 55.4 85.7 38,7 33,4 329,8 34657: Yhteensä 2 532,4 1 966,5 8 218,5 10 364,9 11110,0 11 377,0' - 34658: Osuus valtion menoista,% 1,3 1,0 4,1 5,3 5,9 5,9 4 - 34659: 1 34660: Suomen julkinen kehitysyhteistyö. 34661: 2 Maakunnan kehittämisraha (osa EU) ja EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehittämisohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin (EU). 34662: 3 34663: Menot aiheutuvat pääosin osallistumisesta kansainväliseen rauhanturvaamistoimintaan. 34664: 4 34665: Menoarvio 1998. 34666: 5 Maa- ja metsätalous- sekä työministeriön lukuihin sisältyy vuodesta 1995 alkaen EU:n rahastojen rahoittamien hankkeiden 34667: 34668: kansallisia määrärahaosuuksia. 34669: 34670: 34671: 34672: 34673: Kansainväliset yhteistyömäärärahat ovat kasva- Hallitus teki syyskuussa 1996 kehitysyhteistyötä 34674: neet vuodesta 1993 lähtien tuntuvasti kertomus- koskevan periaatepäätöksen, jossa tavoitteeksi 34675: vuoteen saavuttaessa. Samoin niiden suhteellinen asetettiin kehitysyhteistyömäärärahojen lisääminen 34676: osuus valtion menoista on v. 1997-98 noin neljä- niin, että 0,4 o/o:n osuus bktl:sta saavutettaisiin v. 34677: kuusinkertaistunut vuosiin 1993-94 verrattuna. 2000. Lisäksi todettiin Suomen tavoittelevan 34678: Keskeisin syy tähän on Suomen liittyminen EU:n 0, 7 o/o:n tason saavuttamista pitkällä aikavälillä. 34679: jäseneksi vuoden 1995 alusta ja jäsenyyden muka- Hallitus katsoi, että Suomen tulisi pitkällä tähtäi- 34680: naan tuomat rahoitusjärjestelyt. Muutokset ovat mellä tavoitella kehitysyhteistyön pohjoismaista 34681: tapahtuneet lähinnä sisäasiain-, maa- ja metsätalo- tasoa ja saavuttaa lyhyellä aikavälillä EU-maiden 34682: us- sekä työministeriön hallinnonaloilla. keskimääräinen taso. EU-maiden keskiarvo oli run- 34683: saat 0,4 o/o bktl:sta. 34684: Ulkoasiainministeriön hallinnonala Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen bktl- 34685: Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla kansainväli- osuus on pysynyt viime vuosina 0,34--0,36 o/o:na. 34686: sen yhteistyön menoiksi on luettu Suomen julkiset Vuoden 1999 määrärahat ovat 2 363 Mmk eli 0,34 o/o 34687: kehitysyhteistyömäärärahat Ulkoasiainministeriön bktl:sta. 34688: mukaan keskeisin kehitysyhteistyömäärärahojen Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla määrära- 34689: kokonaissumman määräämisen peruste on halli- hat jaetaan käyttösuunnitelman mukaisesti eri toi- 34690: tuksen poliittinen tahto. Kehitysyhteistyövarojen mintamuodoille. YK-järjestöjen kehitysyhteistyö- 34691: osuus brunokansantulosta on mittari, jolla teolli- määrärahoja on leikattu keskimääräistä enemmän. 34692: suusmaita vertaillaan kehitysavun antajina. Suomi Hallituksen em. periaatepäätöksen mukaisesti vii- 34693: pyrki 1970- ja 1980-luvulla nostamaan kehitys- me vuosina on nostettu humanitaarisen avun ja 34694: apunsa YK:nasettamaan tavoitteeseen eli 0,7 o/o:iin kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön osuuksia. 34695: bktl:sta. Muut Pohjoismaat saavuttivat tämän jo Ulkoasiainministeriön hallinnonalalle on budje- 34696: 1970-luvulla. Suomi saavutti ja ylittikin tavoitteen v. toitu viime vuosina 70---80 o/o kehitysyhteistyömää- 34697: 1991. rärahoista. Loput 20-30 o/o ovat muilla hallinnon- 34698: Suomen taloudellisen laman myötä julkisten aloilla. Suurimpia menoeriä ovat valtiovarainminis- 34699: menojen leikkaukset kohdistuivat myös kehitysyh- teriön hallinnonalalla kehitysyhteistyön laskennal- 34700: teistyömäärärahoihin. Vuoteen 1994 mennessä ke- linen osuus EU-jäsenmaksusta, työministeriön ja 34701: hitysyhteistyömäärärahat laskivat 0,38 o/o:iin ympäristöministeriön hallinnonaloilla pakolaisten 34702: bktl:sta. 34703: 34704: 34705: 148 34706: vastaanoton menot sekä useissa ministeriöissä YK- toteutettiin lisäksi Suomen ETA- ja EU-jäsenyyspro- 34707: järjestöjen jäsenmaksut. sessiin liittyen EY -normien suomentamistehtäviä ja 34708: Osa tulevaisuuden kehitysyhteistyömäärära- v. 1995-97 maksullisena toimintana EY-lainsää- 34709: hoista on kiinni monivuotisissa sitoumuksissa. dännön käännöstehtäviä. 34710: Eduskunta myöntää vuosittain sitoumusvaltuuksia Oikeusministeriön kansainvälisen toiminnan 34711: monivuotisia hankkeita varten. Näistä aiheutuville (ml. ED-toiminta) menot olivat kertomusvuonna 34712: maksatuksille asetetaan budjetissa vuosittaiset me- yhteensä 3 Mmk. Tästä pohjoismaisen yhteistyön 34713: nokatot. Vuoden 1999 talousarviossa on annettu menoja oli 0,4 Mmk, EU- ja muun kansainvälisen 34714: varsinaiseen kehitysyhteistyöhön vuoden 2000 yhteistyön menoja 1,7 Mmk, KIE-yhteistyön meno- 34715: menokatoksi n. 1 350 Mmk ja vuoden 2001 n. 1 248 ja 0,3 Mmk sekä kansainvälisen järjestöjen jäsen- 34716: Mmk. maksuja 0,6 Mmk. 34717: Ulkoasiainministeriön mukaan kehitysyhteis- Oikeusministeriön kansainvälisen toiminnan 34718: työmäärärahojen suuntaamista eri toimintamuo- menoista ovat kasvaneet EU:hun liittyvät ja muut 34719: doille ei tarvitse merkittävästi muuttaa lähiaikoina. matkustusmenot KIE-yhteistyöhön on viime vuo- 34720: Ministeriön mukaan viime vuosina tuotettujen sina budjetoitu 0,7 Mmk, mutta toteutuneet menot 34721: kehitysyhteistyöhankkeiden evaluaatioiden valos- ovat jääneet selvästi pienemmiksi. 34722: sa ei voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä 34723: Suomen koko satoja hankkeita ja ohjelmia sisältä- Sisäasiainministeriön hallinnonala 34724: vän kehitysyhteistyön tarkoituksenmukaisuudesta Sisäasiainministeriön hallinnonalalla kansainväli- 34725: ja tuloksellisuudesta. Evaluaatioiden merkitys on sen yhteistyön määrärahat koostuvat EU:n raken- 34726: nähtävissä lähinnä projektitasolla menettelytapo- nerahastoista rahoitettaviin kotimaisiin hankkeisiin 34727: jen ja keinojen valintamuutoksissa. ohjattavista varoista. EU:n tavoiteohjelmien 2, 5b ja 34728: 6 toteutumistilanne oli kertomusvuoden lopussa 34729: Oikeusministeriön hallinnonala seuraava. Taulukossa on otettu huomioon tehdyt 34730: Kansainväliseen yhteistyöhön on oikeusministe- sitoumukset ja maksatukset 31.12.1998 mennessä 34731: riön hallinnonalalla käytetty lähes yksinomaan ja o/o-osuus kokonaiskehyksestä. (Ylempi luku il- 34732: oikeusministeriön määrärahoja. Vuosina 1993--95 moittaa sitoumukset ja alempi maksatukset) 34733: 34734: 34735: 34736: Ohjelma Koko- Julkinen EU-ra- Kansallinen Yksityi Rahoitettu- 34737: naisra- rahoitus hoitus julkinen nen ra- jen hankkei- 34738: hoitus yhteensä rahoitus hoitus den määrä' 34739: Mmk 34740: 34741: Tavoite 2 34742: 1995-96 2 008,5 926,8 313,7 613,1 1 081.7 1 500 34743: 1 734.4 839,8 288,0 551,8 894,6 34744: 1997-99 2 919,5 1 169,5 437,0 732,5 1 750,0 2 400 34745: 1 087.2 470,3 181,4 288,9 616,9 34746: Tavoite 5b 34747: 1995-99 4 269,8 2 039,3 785,9 1 253,4 2 230,5 8100 34748: 2 177.2 1 211,5 469.4 742,1 965.7 34749: Tavoite 6 34750: 1995-99 7 666,6 4 631,0 2 033,2 2 597,8 3 035,6 7 400 34751: 5 051,4 3 463.7 1 526,8 1 936,9 1 587.7 34752: Yhteensä 16 864,4 8 766,6 3 569,8 5 196,8 8 097,8 19 400 34753: 10 050,2 5 985,3 2 465,6 3 519.7 4 064,9 34754: 1 Tavoite 6 -ohjelmassa lisäksi 60 000 päätöstä LFA-tuesta. 34755: 34756: 34757: 34758: Tavoite 6 -ohjelman muutokset ja indeksointiva- ohjelman toimintalinjaan 3: Yhdyskuntarakenteen, 34759: rojen jako on suunnattu toimiin, jotka edistävät ympäristön ja kulttuurin kehittäminen. Yritystoi- 34760: välittömästi työllisyyttä sekä tukevat yritysympäris- minnan rahoituksen tarve on vähentynyt. Toimin- 34761: töä, osaamista ja infrastruktuurihankkeita. Tavoite ralinjan 3 indeksointivaroja on osoitettu mm. han- 34762: 2 -ohjelmassa muutokset on osittain suunnattu keasiamiesten palkkaukseen, alueiden yhteishank- 34763: 34764: 34765: 149 34766: keiden rahoitukseen sekä suoraan lähinnä kansal- Hankkeiden yritystukityöryhmien tom1mta ei 34767: lisesti kuntarahoitteisiin hankkeisiin. ole sisäasiainministeriön mukaan tyydyttävää. Maa- 34768: Koska hallinto- ja toteuttajaviranomaiset ovat kunnan yhteistyöryhmän päätöksen sitovuus on 34769: samoja eri ohjelmissa, ei hankkeiden onnistumises- aiheuttanut tulkintaongelmia. Lopullisen päätök- 34770: sa ole suuria eroja. Tavoite 2 -ohjelmassa voidaan sen tekevä viranomainen on joissakin tapauksissa 34771: toteuttaa elinkeinotoimintaa tukevia ja kaupunkira- muuttanut rahoitussuunnitelmaa yhteistyöryhmän 34772: kennetta kehittäviä infrastruktuurihankkeita. Ta- käsittelyn jälkeen, mikä on vaikeuttanut seurantaa. 34773: voite 6 -ohjelmaan sisältyvät sekä sosiaalirahaston Hankkeiden aineisto on joissakin tapauksissa toi- 34774: että maatalousrahaston ns. horisontaaliset toimen- mitettu varsin myöhään tai jaettu vasta kokouksis- 34775: piteet. Lisäksi tavoite 6 -ohjelmassa ns. osamaakun- sa. 34776: nissa LFA-tuen suuri osuus on vaikeuttanut kehittä- Hankkeiden markkinointi erityisesti kuntien 34777: mishankkeiden rahoitusta. Tavoite 5b -ohjelmassa päättäjille on sisäasiainministeriön mukaan eräissä 34778: teknistä apua ei ole voitu jakaa pilottihankkeisiin. tapauksissa osoittautunut hankalaksi. Kunnat ha- 34779: Laaja-alaiset ja usean kotimaisen toteuttajan luavat rahoittaa yleensä vain omalla alueellaan 34780: vastuulla olevat hankkeet ovat sisäasiainministeri- toteutettavia hankkeita. Laajempien kehittämis- 34781: ön mukaan joskus vaikeita toteuttaa. Hanke on hankkeiden kokoaminen on siten työlästä. 34782: joissakin tapauksissa jouduttu pilkkomaan kun- Hankkeiden päätöksenteko on ohjelmakauden 34783: kin rahoittajan tarpeiden ja säännösten mukaisek- kuluessa nopeutunut, vaikkakin hankkeiden val- 34784: si. Hankkeen kokonaisuus kärsii ja tulee vaikeasti mistelu ja eteenpäinvienti on usein hakijan kannal- 34785: hallinnoitavaksi. Ongelma koskee myös rakenne- ta monimutkaista. Ongelmaa on pyritty helpotta- 34786: rahastojen (ESR, EAKR ja EMOTR) hankkeita. maan hankevalmistelijoiden avulla. 34787: Valtion talousarviokäytäntö, jossa vain nimetyt Maakuntarajojen aiheuttamia vaikeuksia olisi si- 34788: momentit ovat käytössä kotimaisena vastinrahoi- säasiainministeriön mielestä lievitettävä mm. edis- 34789: tuksena, on rajannut joitakin hankkeita ohjelma- tämällä maakuntien yhteisten teemojen suunnitte- 34790: rahoituksen ulkopuolelle. Hankkeita on myös lua. Teemoja voisivat olla esim. uuden teknologian 34791: jouduttu muuttamaan momentin käyttösääntöjen käyttöönotto, osaaminen, maaseudun kehittämi- 34792: mukaisiksi, mikä on saattanut muuttaa hankkeen nen, eräät koulutushankkeet ja matkailu. 34793: luonnetta. Alueellisten tavoiteohjelmien tuloksia on selvi- 34794: TE-keskukset ja muut alueviranomaiset valmis- tetty ulkopuolisten tutkimuslaitosten toimesta ns. 34795: televat suurimman osan hankkeista. Eräillä hallin- väliarvioinneissa, joissa on tarkasteltu ohjelmien 34796: nonaloilla keskushallinto osallistuu hankkeiden toimeenpanoa, viranomaisten toimintaa ja hallin- 34797: valmisteluun ja päätöksentekoon. Keskushallinnon toa. Näkemyksiä on esitetty myös ohjelman tavoit- 34798: mahdollisuus osallistua alueelliseen keskusteluun teiden toteutumisesta. Arvioitsijat ovat esittäneet 34799: on kuitenkin puutteellista. Puute on pyritty korjaa- suosituksia ohjelmien toteutuksen tehostamiseksi 34800: maan nimeämällä lääninhallituksista ohjelmatyöstä tai sisällön muuttamiseksi. Ohjelmien vaikuttavuut- 34801: vastaavia virkamiehiä. ta ja merkitystä on arvioitu tilastotietojen lisäksi 34802: Hankkeiden syntymistä on ohjattu tiedotuksella. myös hankekohtaisissa tarkasteluissa. Seurantako- 34803: Tavoite 6 -ohjelman hankevalmistelijat toimivat miteat ovat tehneet päätöksiä suositusten perus- 34804: usean maakunnan alueella. Heidän erikoisaloinaan teella. 34805: ovat mm. tietoteknologia, mekaaninen puuala, Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt selvi- 34806: matkailu ja luomutuotanto. Hankevalmistelijoiden tyksen tavoite 6 -ohjelman toteuttamisesta ja ohjel- 34807: toiminnasta on saatu hyviä kokemuksia. Tavoite 2 mien seurantajärjestelmästä. 34808: -ohjelman rahoituksella toimivien hankeasiamies- Sisäasiainministeriön mukaan tavoiteohjelmien 34809: ten tehtävänä on alueellaan ja alueiden välillä toteuttaminen on parantunut ohjelmatyön edetes- 34810: laajempien hankekokonaisuuksien muodostami- sä. TE-keskusten, muiden aluehallintoviranomais- 34811: nen ja hankeneuvonta. ten ja maakunnan liittojen yhteistyö hankkeiden 34812: Maakunnallisten yhteishankkeiden toteuttami- valinnassa ja suunnittelussa on kehittynyt myöntei- 34813: nen edellyttää yhtäpitäviä päätö.IL-;iä kussakin yh- sesti. Arviointiraportit ovat olleet käyttökelpoisia 34814: teistyömaakunnassa. Tämä hidastaa hankkeiden ohjelmien toteutuksen tehostamiseksi. 34815: valmistelua ja päätöksentekoa. Tavoite 2 -ohjel- 34816: massa alueiden välisiä yhteishankkeita on maantie- Puolustusministeriön hallinnonala 34817: teellisistä syistä vaikea löytää. Joitakin hankkeita Puolustusministeriön hallinnonalan kansainvälisen 34818: on toteutettu suurta hallinnollista valmistelutyötä yhteistoiminnan menot olivat v. 1993-98 seuraa- 34819: vaativina pilottihankkeina. vat: 34820: 34821: 34822: 150 34823: Kansainvälinen toiminta 1993 1 1994 1 1995 1 1996 1 1997 1 1998 34824: Mmk 34825: Kansainvälinen yhteistoiminta 1,0 1 1,1 1 1,61 1,8 1 34826: 2,2 34827: Kansainvälinen rauhanturvatoiminta 1 106,6 54,6 49,0 1,71 34828: 162,0 98,7 106.4 34829: ' Määrärahan käyttö momentilta 27.30.21, YK:n ja ETYJ:n rauhanturvaamistoiminnan menot. 34830: 34831: 34832: 34833: 34834: Puolustusvoimat ovat lisäksi maksaneet kan- on ollut Reserviupseerikoulussa sekä lukuisilla eri- 34835: sainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvia menoja koiskursseilla. 34836: seuraavasti: 1,6 Mmk v. 1995, 2,3 Mmk v. 1996, 4 Virossa tapahtuvaan asiantuntijatoimintaan on 34837: Mmk v. 1997 ja 5,7 Mmk v. 1998. Puolustusvoimien osallistunut runsaat 20 evp-upseeria. Merkittävim- 34838: toimintamenomomentilta rahoitetaan vielä muuta- piä tuloksia ko. projekteissa on ollut Viron reser- 34839: kin kansainvälistä toimintaa, mutta näistä menoista viupseerikoulutuksen käynnistyminen ja kenttäty- 34840: ei ole saatavissa pitävää tietoa koko ajanjaksolta. kistön perustaminen. Virolaisten koulutus Suomes- 34841: Kansainvälisenä yhteistyönä pidetään puolus- sa on maksanut vuosittain 2-3 Mmk. Viro-projekti 34842: tusministeriön ja sen alaisen organisaation vakiin- on rahoitettu ulkoasiainministeriön lähialuetuki- 34843: tunutta tai vakiintumassa olevaa yhteistoimintaa määrärahoista. 34844: ulkomaan viranomaisten tai järjestöjen tai kansain- Puolustusministeriön hallinnonalan kansainväli- 34845: välisten yhteisöjen ja järjestöjen kanssa. Menot ovat seen puolustuspoliittiseen yhteistoimintaan on 34846: laadultaan kulutusmenoja, jotka on rahoitettu toi- myönnetty talousarviossa rahoitus luvun Kansain- 34847: mintamenoista tai erikseen ko. tarkoitukseen välinen rauhanturvaamistoiminta momentilla 34848: myönnetyistä määrärahoista. Ne eivät sisällä inves- 27.30.24. Momentin määrärahan käytöstä puolus- 34849: tointi- tai siirtomenoja. tusministeriön osuus on v. 1993--98 ollut 0,9-1,6 34850: Valtioneuvoston v. 1997 antaman turvallisuus- ja Mmk vuosittain. 34851: puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti kansain- Vuosina 1993--94 määrärahat myönnettiin 34852: välisen puolustuspoliittisen ja sotilaallisen yhteis- ETYK:in seurantaan liittyvistä kokouksista ja hallin- 34853: työn päämääränä on tukea YK:n, ETYJ:n ja EN:n nollisista toimista sekä Wienissä hyväksytyn luotta- 34854: periaatteisiin nojaavaa Suomen turvallisuuspolitiik- musta ja turvallisuutta lisääviä toimia koskevan 34855: kaa, vahvistaa Suomen kansallista puolustuskykyä asiakirjan täytäntöönpanosta aiheutuviin menoi- 34856: ja sen uskottavuutta, edistää puolustusvoimien ky- hin. Määrärahoista maksettiin myös Wienin "Open 34857: kyä osallistua kansainväliseen kriisien hallintaan, Skies" -sopimuksen mukaisten valvontalentojen 34858: parantaa puolustusvoimien kansainvälistä yhteis- kustannukset. 34859: toimintakykyä sekä parantaa edellytyksiä mahdol- Vuoden 1995 talousarviossa momentin myöntä- 34860: lisen sotilaallisen avun vastaanottovalmiudelle. mis- ja käyttöperusteisiin lisättiin kansainvälisen 34861: Yhteistyön painopiste on kriisinhallintavalmiuk- aseistuksen valvonta ja aserajoitustoimet sekä kan- 34862: sien ja yhteistoimintakyvyn luomisessa. Tämän rin- sainvälisten yhteistyöorganisaatioiden työskente- 34863: nalla Suomi osallistuu asevalvontaan ja aseriisun- lyyn osallistuminen. Menoja aiheuttivat osallistumi- 34864: taan liittyvään toimintaan. nen aserajoitusneuvotteluihin, NATOn Pohjois-At- 34865: Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallin- lantin yhteistyöneuvoston (NACC) toimintaan ja 34866: taan ja sen kehittämiseen YK:n, ETYJ:n ja EU:n PfF-toimintaan, johon Suomi liittyi v. 1994. 34867: jäsenenä, WEU:n tarkkailijana sekä NATOn rau- Suomi on ottanut viime vuosina ulko- ja turval- 34868: hankumppanina. Puolustusministeriö osallistuu lisuuspolitiikassa aiempaa aktiivisemman roolin. 34869: kansainvälisen kriisinhallinnan valmisteluun, Siten vuoden 1996 talousarviossa laajennettiin ra- 34870: suunnitteluun ja päätöksentekoon. hoituksen myöntämisperusteita vastaamaan tehtä- 34871: Suomi on tukenut Viron maanpuolustusta sekä vien lisääntymistä. Määrärahalla on rahoitettu mm. 34872: kouluttamalla henkilökuntaa Suomessa että lähet- PfF-toimintaan liittyviin koulutustilaisuuksiin, 34873: tämällä asiantuntijoita Viroon. Maanpuolustuskor- opintomatkoihin, vierailuvaihtoihin ja harjoituksiin 34874: keakoulun perustutkinto-osastolla sekä Maanpuo- osallistuminen sekä WEU:n kokous-, seuranta- ja 34875: lustusopistolla aloitettiin virolaisten sotilaiden kou- asiantuntijamatkoihin liittyvät menot. 34876: lutus v. 1992. Kertomusvuoden loppuun mennessä Suomi sai vuoden 1997 marraskuussa kutsun 34877: on valmistunut 30 virolaista upseeria, ja kouluttaja- osallistua Länsi-Euroopan puolustusmateriaaliryh- 34878: kurssin on suorittanut 71 henkeä. Lisäksi virolaisia män (WEAG) toimintaan. Tästä toiminnasta aiheu- 34879: 34880: 34881: 151 34882: tuvat menot on rahoitettu pääosin ministeriön toi- momentilla 27.30.21. Joukkojen ylläpitomenot on 34883: mintamenoista. rahoitettu ulkoasiainministeriön pääluokan mo- 34884: Viime vuosien kansainvälisen yhteistyön kus- mentilta 24.99.22. 34885: tannusten pääosa on aiheutunut kansainvälisestä Momentin 27.30.21 määräraha oli kertomus- 34886: harjoitustoiminnasta, johon suomalaiset ovat osal- vuonna 106 Mmk. Toiminnan jatkuminen nykyisel- 34887: listuneet ulkomailla. Aluksi harjoituksiin osallistui- lään pitäisi lähivuosien rahoitustarpeen entisellään. 34888: vat pääosin upseerit. Vuodesta 1997 lähtien mu- Rahoitustarve on kuitenkin vaikeasti arvioitavissa, 34889: kaan ovat tulleet myös joukkojen harjoitukset. koska myönnetyt mandaatit ovat aina lyhyitä. 34890: Harjoitusten lisäksi kustannuksia on aiheutunut Puolustusmateriaalialan kansainvälisen yhteis- 34891: seminaareihin ja kokouksiin osallistumisesta. työn tavoitteena on puolustusmateriaalille asetetta- 34892: Kriisinhallinta-ja rauhanturvaamistoiminnan ta- vien käyttäjän ja teknisten vaatimusten yhteenso- 34893: voitteena on hallituksen turvallisuus- ja puolustus- vittaminen sekä yhteiseen tuotekehitykseen ja yh- 34894: poliittisen selonteon mukaan edistää puolustusvoi- teisiin hankintoihin pääsy mahdollisimman monen 34895: mien kykyä osallistua kansainväliseen kriisien hal- valtion puolustusvoimien kanssa. Tällä vähenne- 34896: lintaan. Tässä tarkoituksessa Suomi osallistuu kan- tään materiaalialan kustannuksia tutkimuksessa, 34897: sainväliseen kriisinhallintaan, sen monikansalli- kehittämisessä, hankintatoimessa, laadunvalvon- 34898: seen kehittämiseen, suunnitteluun, valmisteluun ja nassa, huollossa tai ylläpidossa. Osallistuminen 34899: päätöksentekoon sekä luo ja ylläpitää kriisinhallin- teolliseen yhteistyöhön suurten tuotantosarjojen 34900: takykyä omalla koulutustoiminnallaan, kehittämäl- tuottajana tai osatoimittajana vähentää yritysten 34901: lä valmiusyhtymiä, kehittämällä PARP:iin ilmoitet- kehittämis- ja tuotantokustannuksia ja samalla tu- 34902: tujen joukkojen resursseja ja resurssien yhteistoi- kee huoltovarmuutta ja teollisen erityisosaamisen 34903: mintakykyä sekä osallistumalla johdon, erikoishen- säilymistä. Puolustusministeriön ja -hallinnon yh- 34904: kilöstön ja joukkojen harjoituksiin. teistyökumppaneita puolustusmateriaalialalla ovat 34905: Koulutuksen painopiste on ulkomailla järjestet- EU, WEU, NATO/EAPC/PfF ja WEAG. Valtioiden 34906: täviin harjoituksiin osallistumisessa. Siviilihenkilös- välinen monen- tai kahdenkeskinen yhteistyö on 34907: tön osallistumista kriisinhallinta- ja rauhanturvaa- myös mahdollista. Suomen kannalta tärkeimmät 34908: mistoimintaan on tarkoitus lisätä. Ministeriöiden kumppanit ovat muut Pohjoismaat ja WEAG. 34909: välistä yhteistoimintaa jatketaan antamalla koulu- Kiinteistö- ja ympäristötoimialan kansainvälisen 34910: tus-, varustamis- ja rekrytointiapua. Koulutuksen yhteistoiminnan alueita ovat Pohjoismaat, NATO- 34911: sisällön kehittämiseksi osallistutaan seminaareihin, PfF, EU, Suomen lähialuetoiminta ja kahdenväli- 34912: järjestetään koulutus- ja informaatiotilaisuuksia nen yhteistoiminta. Näiden kustannukset olivat v. 34913: sekä välitetään suomalaista taitotietoa kansainväli- 1993-95 vielä vähäiset. Yhteistyö on kuitenkin 34914: sissä tilaisuuksissa. laajentunut sen jälkeen. Kertomusvuoden kustan- 34915: Puolustushallinto osallistuu pohjoismaiseen nukset olivat n. 0,25 Mmk. ED-integraation ja muun 34916: kriisinhallinta- ja rauhanturvaamisyhteistyöhön v. kansainvälisen yhteistoiminnan laajentuminen ja 34917: 1997 toimintansa aloittaneen yhteistyöjärjestelmän, syventyminen korostavat ympäristökysymyksiä ja 34918: NORDCAPS:n (Nordic Co-ordinated Arrangement- samalla puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäris- 34919: for Military Peace Support) osana. Sen tarkoitukse- töalan yhteistyötä. 34920: na on parantaa Pohjoismaiden kykyä toimia yhdes- 34921: sä mahdollisissa kriisinhallinta- ja rauhanturvaope- Valtiovarainministeriön hallinnonala 34922: raatioissa. Tärkeimpiä yhteistyöalueita ovat koulu- Valtionhallinnon henkilöstöä on valmennettu in- 34923: tus- ja materiaaliyhteistyö, vastuusuhteiden jakami- tegraatioasioissa vuodesta 1993. Vuodesta 1994 34924: nen maiden kesken, raportointijärjestelmän yhte- lähtien tarkoitukseen on ollut käytettävissä erilli- 34925: näistäminen sekä operaatioista saatujen kokemus- nen määräraha momentilla 28.80.22. Valmennuk- 34926: ten kokoaminen ja hyödyntäminen. sen keskeisenä tavoitteena on ollut Suomen kan- 34927: Puolustushallinnon kriisinhallinta- ja rauhantur- sallisen edunvalvonnan varmistaminen EU:ssa. 34928: vaamistoiminnan tavoitteena on osallistua euroop- Valmennuksen painopiste tähtäsi alkuvaiheessa 34929: palaisiin operaatioihin, jotka tukevat Suomen tur- perustierojen antamiseen laajoille henkilöstöryh- 34930: vallisuusetuja ja edistävät Suomen puolustusjärjes- mille sekä asiantuntemuksen laajentamiseen. Vuo- 34931: telmän kehittämistä. Tavoitteena on järjestelmä, desta 1996 on valmentauduttu Suomen EU-pu- 34932: joka mahdollistaa jatkuvan osallistumisen operaati- heenjohtajuuskauteen vuoden 1999 jälkipuoliskol- 34933: oihin enintään 2 000 henkilön vahvuudella. la. Vuonna 1997 momentille varattiin varoja paitsi 34934: Puolustushallinnon menot osallistumisesta YK:n valmennukseen myös lisähenkilöstön palkkaami- 34935: ja E1YJ:n rauhanturvaoperaatioihin on myönnetty seen. Kertomusvuoden talousarvioon sisällytettiin 34936: 34937: 34938: 152 34939: lisähenkilöstön paikkaamista varten oma momentti Integraatiovalmennusmäärärahaa on käytetty 34940: (28.80.26). seuraavasti: 34941: 34942: 34943: lnte graatiovalmenn us 1994 1995 1996 1997 1998 Yhteensä 34944: Mmk 34945: Euroh a rjoittelijat 14 3 12,5 4,5 2,5 36,5 34946: Harkinnanvarainen tuki 4 4 5 3 - 16 34947: Yksilötuki/CIMO 2,5 3,5 4 2 3 15 34948: Keskitetysti hankittu valmennus/EIPA 5,5 3 2 1 1 12,5 34949: EU-puheenjohtajuusvalmennus - - 2 15 17,5 34,5 34950: EU-puheenjohtajuus, lisähenkilöstö - - - 2 - 2 34951: Yhteensä 26 13,5 25,5 27,5 24 116,5 34952: 34953: 34954: 34955: Integraatiovalmennusmäärärahoista oli kerto- Momentti 28.80.26 (ED-puheenjohtajuus) sisäl- 34956: musvuoden loppuun mennessä noin kolmannes tyy vuosien 1998 ja 1999 talousarvioihin. Momentin 34957: käytetty valtionhallinnon euroharjoittelijoiden määrärahaa saa käyttää Suomen ED-puheenjohta- 34958: (vuodesta 1997 ED-avustajien) palkkaamiseen. juuskauden aiheuttamiin välttämättömän lisähen- 34959: Harjoittelijoita tai avustajia on ollut yhteensä n. 340. kilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin palvelus- 34960: Vähintään puolet näistä on harjoittelijakautensa suhteisiin ja tehtäviin sekä muihin puheenjohtajuu- 34961: päätyttyä sijoittunut valtionhallintoon, etupäässä desta johtuviin toimintamenoihin. 34962: ministeriöihin. Suomesta ED:n elimiin rekrytoiduis- Kertomusvuoden määräraha oli 30 Mmk. Se 34963: ta nuorista virkamiehistä suurin osa on entisiä jaettiin ministeriöille valtiovarainministeriön pää- 34964: euroharjoitteli joita. töksillä. Jako perustui ministeriöiden esittämiin ED- 34965: Ministeriöille, virastoille ja laitoksille myönnet- puheenjohtajuuden toiminnallisiin tarpeisiin ja nii- 34966: tiin harkinnanvaraista integraatiovalmennustukea den yhteensovittamiseen. Kertomusvuoden määrä- 34967: ETA-jäsenyyden alkuvaiheessa, valmistauduttaessa rahasta n. 6,6 Mmk eli 22 o/o siirtyi vuodelle 1999. 34968: ED-jäsenyyteen ja vielä sen alkaessa. Integraatio- Kertomusvuonna käytetystä n. 23,4 Mmk:sta henki- 34969: asioiden valmistelun muututtua osaksi virastojen löstömenoihin kohdistui 62 o/o. Määrärahan käyttö 34970: tavanomaista asioiden hoitoa myös valmennus ja ministeriöittäin oli seuraava: 34971: sen rahoitus on siirretty virastojen omalle vastuulle. 34972: Harkinnanvaraisesta integraatiovalmennuksen tu- Ministeriö Mmk 34973: kemisesta luovuttiin kertomusvuonna. Ulko asiainministeriö 12,8 34974: Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Oikeusministeriö 1,2 34975: on myöntänyt yksittäisille virkamiehille tukea ulko- Sisäasiainministeriö 3,5 34976: mailla tapahtuvaan opiskeluun tai harjoitteluun Puolustusministeriö 0,2 34977: sekä virkamiesvaihtojen toteuttamiseen Suomen ja Valtiovarainministeriö 2,0 34978: Opetusministeriö 0,7 34979: muiden ED-maiden välillä. CIMOn tukea sai kerto- Maa- ja metsätalousministeriö 5,0 34980: musvuonna n. 200 virkamiestä. CIMOn tuki on liikenneministeriö 0,7 34981: lisännyt liikkuvuutta ja muiden jäsenmaiden hallin- Kauppa- ja teollisuusministeriö 0,8 34982: tojen tuntemusta sekä parantanut kielitaitoa. Sosiaali- ja terveysministeriö 1,5 34983: ED-puheenjohtajuusvalmennukseen oli kerto- Työministeriö 0,3 34984: Ympäristöministeriö 1,2 34985: musvuoden loppuun mennessä käytetty n. 32,5 34986: Mmk. Ministeriöiden käyttöön myönnetyistä va- 34987: roista oli käyttämättä n. 7 Mmk. Valmennukseen on Vuoden 1999 määräraha oli 86 Mmk. Valtiova- 34988: osallistunut n. 1 000 asiantuntijatehtävissä ja 500 rainministeriö tarkasteli yhdessä muiden ministeri- 34989: tukitehtävissä toimivaa virkamiestä. Koulutuspäi- öiden kanssa kertomusvuoden joulukuussa tilan- 34990: viä on kertynyt yli 20 000, mistä kielikoulutuksen teen toiminnallisia vaikutuksia. Ministeriöiden kä- 34991: osuus on puolet. Valmennusta on järjestetty myös sitys oli yleensä, että vuodelle 1999 suunnitellut 34992: neuvottelu- ja puheenjohtajuustaitojen kehittämi- määrärahaosuudet olivat riittämättömiä varmista- 34993: seksi sekä ED:n päätöksentekojärjestelmien ja jä- maan asianmukaisen puheenjohtajuustoiminnan. 34994: senmaiden hallintojen ja kulttuurien tuntemuksen Valtiovarainministeriön mukaan Suomen ensim- 34995: parantamiseksi. mäisen ED-puheenjohtajuuden tasokas hoitaminen 34996: 34997: 34998: 153 34999: on tärkeää. Tämä aiheuttaa välttämättömiä kerta- Kansainvälisen rahoitusyhtiön osakepääoman 35000: luonteisia lisämenoja, joihin on varauduttu mm. korottamiseen budjetoitiin määrärahaa v. 1992-96 35001: kyseisen määrärahan avulla. Vaikka puheenjohta- yhteensä 36,3 Mmk. Suoritukset pääoman korotta- 35002: juus on ministeriöiden toiminnan prioriteettialue, miseen olivat yhteensä 32,4 Mmk. 35003: muuta toimintaa ei voida karsia suhteettomasti, Euroopan investointipankille suoritettavia pää- 35004: eikä puheenjohtajuusmenojen maksamista minis- omamaksuja varten budjetoitiin v. 1995-98 yh- 35005: teriöiden toimintamäärärahoista voida juurikaan teensä 1290,9 Mmk. Suomen pääomasuoritukset 35006: lisätä. Näistä syistä vuoden 1999 määrärahaa koro- sille olivat yhteensä 1239,2 Mmk. Euroopan inves- 35007: tettiin lisätalousarviossa 30 Mmk:lla eli 116 tointipankin pääomaa korotettiin 1.1.1999 alkaen. 35008: Mmk:aan. Tarkoitus on ottaa määräraha vielä vuo- Korotuksen johdosta Suomen osuus merkitystä 35009: den 2000 talousarvioon, joskin pienempänä. pääomasta nousee 871 milj. ecusta 1404,5 milj. 35010: Kansainväliseen yhteistoimintaan budjetoituja ecuun. 35011: määrärahoja on käytetty Suomen jäsenyydestä kan- Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiön (Nef- 35012: sainvälisissä rahoituslaitoksissa aiheutuvien mak- co) tarkoituksena on edistää Pohjoismaiden kan- 35013: suosuuksien rahoittamiseen ja kansainvälisille ra- nalta merkittäviä ympäristöinvestointeja sekä ra- 35014: hoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastami- hoittaa yhteisyrityksiä Euroopan itäisissä osissa. 35015: seen. Jäsenyyden perusteella Suomi on osallistunut Rahoitusyhtiön peruspääoma on 36 milj. SDR. Jä- 35016: Kansainvälisen rahoitusyhtiön, Euroopan Inves- senmaat maksoivat peruspääoman v. 1990-95. 35017: tointipankin, Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyh- Suomen osuus oli n. 50 Mmk. Rahoitusyhtiön 35018: tiön ja Pohjoismaiden Investointipankin pääoma- peruspääomaa on tarkoitus korottaa v. 1996-- 35019: maksuihin ja pääoman korotuksiin. Pohjoismaisen 2001. Vuosina 1993--98 Pohjoismaiden Ympäristö- 35020: yhteistyön puitteissa Suomi on osallistunut Baltian rahoitusyhtiön pääomamaksuihin budjetoitiin 46,5 35021: investointiohjelman rahoittamiseen. Pohjoismai- Mmk ja niihin käytettiin yhteensä 45,0 Mmk. 35022: den Investointipankin isäntämaana Suomi on si- Pohjoismaiden Investointipankin peruspaa- 35023: toutunut maksamaan ns. isäntämaakorvausta pan- omaa korotettiin v. 1993--95 1600 milj. SDR:stä 35024: kille korvauksena saamastaan taloudellisesta hyö- 2400 milj. SDR:ään. Suomen osuus jäsenmaiden 35025: dystä sen johdosta, että pankki sijaitsee Helsingis- maksamasta osuudesta oli n. 66 Mmk. Peruspää- 35026: sä. Isäntämaakorvauksen maksamiseen varaudut- oman korottamiseen budjetoitiin 66,2 Mmk ja mää- 35027: tiin ensimmäisen kerran kertomusvuoden lisäta- rärahaa käytettiin yhteensä 64,9 Mmk. 35028: lousarviossa. Pohjoismaiden ministerineuvosto on hyväksy- 35029: Kansainvälisille rahoituslaitoksille jäsenyyden nyt Pohjoismaiden Investointipankin peruspää- 35030: perusteella v. 1982--86 annettuja sitoumuksia oli oman korottamisen. Korotuksen on tarkoitus tulla 35031: kertomusvuoden päättyessä 5,8 Mmk. Talousarvi- voimaan 1.1.1999 alkaen. Suomen osuus jäsenmai- 35032: on ko. määrärahaa on saanut käyttää sitoumusten den maksettavaksi tulevasta osuudesta on n. 27,3 35033: lunastamiseen ja siitä aiheutuvien kustannusten Mmk, ja se maksetaan v. 1999-2001. Vuoden 1999 35034: (ml. valuuttakurssitappiot) maksamiseen. Si- talousarviossa tarkoitukseen on varattu 9,1 Mmk. 35035: toumusten lunastamiseen budjetoitiin v. 1993--98 Pohjoismaat katsovat Suomen hyötyvän Poh- 35036: yhteensä 82,5 Mmk, josta käytettiin 51,9 Mmk. joismaiden Investointipankin sijainnista Helsingis- 35037: Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) jäsen- sä vuosittain n. 18,9 Mmk, mikä vastaa pankin v. 35038: osuuksien kokonaismäärää on päätetty korottaa 1997 henkilökuntansa palkoista pidättämiä veroja. 35039: 146 miljardista erityisnosto-oikeudesta (SDR) n. Tämän korvaamiseksi pankille on varattu määrära- 35040: 212 miljardiin erityisnosto-oikeuteen. Tämä nostaa ha, jonka tarkoituksena on vahvistaa pankin ase- 35041: Suomen jäsenosuutta 861,8 miljoonasta SDR:stä maa erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. Järjes- 35042: 1 263,8 miljoonaan SDR:ään (n. 6 240 Mmk:sta n. telystä sovittiin v. 1997 Pohjoismaiden valtiovarain- 35043: 9 150 Mmk: aan). Jäsenosuuksien korotus astui voi- ministereiden kokouksessa. Kertomusvuonna 35044: maan 29.1.1999. Tarkoitukseen ei valtion talousar- määrärahaa varattiin 9,8 Mmk ja v. 1999 18,9 Mmk. 35045: viossa ole kuitenkaan varattu määrärahaa. Pohjoismaiden ministerineuvosto päätti v. 1992 35046: Maailmanpankkiryhmään kuuluvan Kansainvä- pohjoismaisesta Baltian investointiohjelmasta, jon- 35047: lisen rahoitusyhtiön (IFC) osakepääomaa korotet- ka tarkoituksena on edistää pienten ja keskisuurten 35048: tiin 1 300 milj. USD:sta 2 300 milj. USD:iin v. 1992- yritysten investointeja Baltian maissa. Ohjelma 35049: 96. Suomen osakeosuus nousi korotusta edeltä- koostui viidestä rahastosta. Pohjoismaiden inves- 35050: neestä 8 872 000 USD:sta 15 697 000 USD:iin. tointipankin yhteydessä toimivan rahaston varoista 35051: Suomen n. 37 Mmk:n lisämaksuosuus suoritettiin v. on tuettu Baltian maihin perustettavia investointi- 35052: 1992-96. pankkeja ja Pohjoismaiden projektivientirahaston 35053: 35054: 35055: 154 35056: yhteydessä toimivan rahaston varoista investointi- Pohjoismaiden investointipankin ja Pohjoismai- 35057: hankkeiden tutkimusta. Pohjoismaiden pääoma- den ympäristörahoitusyhtiön pääomankorotukset 35058: osuudet maksettiin v. 1992-94. Ohjelmaa on pää- päättyvät v. 2001. Pohjoismaiden investointipankil- 35059: tetty jatkaa. Tästä aiheutuneet pääomaosuudet le maksettava isäntämaakorvaus on puolestaan jat- 35060: maksettiin v. 1996--98. Vuodesta 1997 lähtien Bal- kuva ja aiheuttaa menoja vuosittain. 35061: tian investointiohjelma on ollut ulkoasiainministe- Maailmanpankin ja Kansainvälisen Investointi- 35062: riön pääluokassa. Vuosina 1992-96 budjetoitiin takuulaitoksen johtokunnat hyväksyivät kertomus- 35063: valtiovarainministeriön pääluokassa Baltian mai- vuonna yhteensä 1 mrd. USD:n suuruiset rahoitus- 35064: den rahoitusyhteistyöhön 25,6 Mmk, josta käytet- järjestelyt takuulaitoksen toimintaedellytysten tur- 35065: tiin yhteensä 23,4 Mmk. vaamiseksi. Rahoitusjärjestely koostuu yhteensä 35066: Jäsenyys kansainvälisissä rahoituslaitoksissa 700 milj. USD:n pääomankorotuksesta, josta mak- 35067: edellyttää valtiovarainministeriön mukaan rahallis- settavan pääoman osuus on 150 milj. USD. Pää- 35068: ta panostusta laitosten toimintaan. Vaikka ministe- omankorotuksen merkitsemisaika alkaa 1.4.1999 ja 35069: riön hallinnonalaan kuuluvat rahoituslaitokset päättyy 1.4.2002. Suomen pääomaosuus nousee 35070: pääsääntöisesti rahoittavatkin toimintansa ottamal- 4,9 milj. USD:lla ja Suomen osuus maksettavasta 35071: la lainaa kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta, on pääomasta on n. 0,9 milj. USD. 35072: omistajavaltioiden huolehdittava, että laitosten 35073: pääomarakenne on riittävän vakaa. Rahoituslaitos- Opetusministeriön hallinnonala 35074: ten toiminnan laajentuessa on tarpeen säännölli- Opetusministeriön hallinnonalan kansainväliseen 35075: sesti arvioida niiden pääoman tarvetta ja tehdä yhteistyöhön käytetyt määrärahat jakautuivat v. 35076: tarvittavat päätökset pääoman korotuksista. 1993--98 seuraavasti: 35077: 35078: 35079: 35080: Käytetyt määrärahat 1993 1994 1995 1996 1997 1998 35081: Mmk 35082: Toimintamenot 35083: Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti 2,5 4,0 3,5 3,6 3,8 3,9 35084: Kansainvälisen henkilövaihdon keskus 31,0 31,9 32,8 37,8 37.4 41,0 1 35085: Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö 44.7 44,6 44,9 44,2 44,2 43,1 35086: Yhteensä 78,2 80,5 81,2 85,6 85.4 88,0 35087: Avustukset 35088: Eräät avustukset 28,8 27,7 27,5 28,5 28,5 28,5 35089: Veikka usvoittova rat/tied e 10.7 11,7 11,7 11,1 9,2 8,5 35090: Vei kka usva ittova rat/1 i ikunta 3,6 3,3 3,0 3,2 3.7 4,4 35091: Vei kka usva ittova rat/n uorisotyö 2,6 2,6 2,8 3,2 3,6 3,5 35092: Yhteensä 45.7 45,3 45,0 46,0 45,0 44,9 35093: Rahoitusosuudet 35094: Tiedejärjestöt 44,8 33,4 42,7 43,8 45,2 47,2 35095: Muut kansainväliset järjestöt 63,3 56,1 13,2 13,9 13,9 12,7 35096: Yhteensä 108,1 89,5 55,9 57,7 59,1 59,9 35097: EU:n rakennerahasto-osuudet - - 93,0 158,0 196,0 200,0 35098: Kaikki yhteensä 232,0 215,3 275,1 347,3 385,5 392,8 35099: 1 Vuoden 1998 käyttö on arvioitu samaksi kuin osoitettu määräraha. 35100: 35101: 35102: 35103: Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin tehtävänä on itäslaavilaiset alueet (Venäjä, Valko-Venäjä ja Uk- 35104: avustaa viranomaisia, laitoksia, tutkijoita ja muita raina) ja Baltia. Myös muut entisen Neuvostoliiton 35105: sidosryhmiä toimialansa kysymyksissä ja tuottaa alueet samoin kuin venäläinen kulttuuriperinne 35106: tietoa päätöksenteon ja tutkimuksen tueksi. Insti- Suomessa kuuluvat instituutin toimialaan. Instituu- 35107: tuutti osallistuu Suomen ja Venäjän välisten kult- tin määrärahoja ei ole viime vuosina lisätty. 35108: tuuri-, opetus-, tutkimus- ja arkistoalan yhteistyöso- Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen 35109: pimusten ja -ohjelmien käytännön toteuttamiseen. (CIMO) toimintaa arvioitiin laajasti v. 1996--97. 35110: Tutkimustoiminnan ensisijaisena kohteena ovat Arviointi koostui itsearvioinnista, asiakaskyselystä 35111: 35112: 35113: 155 35114: ja kansainvälisestä arvioinnista. CIMOn todettiin - yhteistyö Suomen itäisten lähialueiden kans- 35115: onnistuneen hyvin perustehtävässään, opiskelija- sa/sukukansaohjelma. 35116: ja harjoittelijavaihdon järjestämisessä ja kehittämi- Määräraha pysyi lähes entisellään v. 1993-98. 35117: sessä. Keskuksen käyttöön asetetut määrärahat on Myös määrärahan käytön jakautuminen eri tarkoi- 35118: opetusministeriön mukaan käytetty tarkoituksen- tuksiin on pysynyt pääpiirteittäin samanlaisena. 35119: mukaisesti. Kansainvälinen yhteistyö on kuitenkin laajentunut 35120: Kansainvälinen arviointi kiinnitti huomiota CI- osittain opetusministeriöstä riippumattomista syis- 35121: MOn kehittämiseen myös kansainvälisen toimin- tä. Viime vuosina on solmittu kolme uutta kulttuu- 35122: nan asiantuntijavirastona. Arvioitsijat totesivat kui- risopimusta, ja kansainvälisten järjestöjen sekä 35123: tenkin, että keskuksen budjetista suuri osa on EU:n toiminta ministeriön toimialoilla on laajentu- 35124: vaikeasti ennakoitavaa ja ulkomaista, lähinnä ED- nut. 35125: rahoitusta, mikä saattaa vaikeuttaa pitkäjänteistä Momentin määrärahojen määräytymis- ja myön- 35126: kehittämistä. tämisperusteet liittyvät pääosaltaan velvoitteisiin, 35127: Kansainvälisen kulttuuriyhteistyön määrärahaa jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä hallitustenvä- 35128: (mom. 29.08.25) on käytetty seuraaviin tarkoituk- lisiin sopimuksiin ja Euroopan unioniin. Sopimus- 35129: siin: perusteisen toiminnan lisäksi ko. määrärahasta on 35130: - monenkeskinen yhteistyö tuettu hankkeita, jotka koskevat ulkosuomalaisten 35131: - kahdenkeskinen yhteistyö sivistysolojen edistämistä ja eduskunnan toimek- 35132: - Euroopan integraatio siannosta v. 1993laaditun sukukansaohjelman toi- 35133: - Suomen kielen ja kulttuurin opetus ulko- meenpanoa. 35134: mailla (vuodesta 1998 mom. 29.10.01 ja 29.10.23) Kansainvälisen kulttuuriyhteistyön toteutuneet 35135: - ulkosuomalaisten sivistysolojen edistäminen menot v. 1993-98 olivat seuraavat: 35136: - pohjoismainen yhteistyö 35137: 35138: 35139: 35140: Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö 1993 1994 1995 1996 1997 19981 35141: Mmk 35142: Monenkeskinen yhteistyö 5,3 5,2 5,1 4,2 4,9 4,8 35143: Kahdenkeskinen yhteistyö 19,8 19,5 18,5 18,6 18,6 18,5 35144: Euroopan integraatiosta aiheutuvat menot 2,5 2,5 3,5 3,9 3,2 3.4 35145: Suomen kielen ja kulttuurin opetus ulkomailla 2,7 2,8 2.4 2,6 2,8 - 35146: Ulkosuomalaisten sivistysolojen edistäminen 8,3 7,0 6,5 7,2 6,6 8.4 35147: Pohjoismainen yhteistyö 4,6 4,9 5,5 5,5 6,0 5,8 35148: Sukukansaohjelma 1.4 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 35149: Uudet etniset vähemmistöt - - 1,0 - - - 35150: Kiinteistövero - 0,4 - - - - 35151: Yhteensä 44.7 44,6 44,9 44,2 44,2 43,1 35152: 1 35153: Vuoden 1998 luvut ovat arvioita. 35154: 35155: 35156: 35157: 35158: Kansainvälisistä järjestöistä opetusministeriön nän johtokomiteoiden toimintaan. Suomen kult- 35159: toimialalla keskeisimpiä ovat YK:n kasvatus-, tie- tuuripolitiikka oli järjestön maatutkinnan kohteena 35160: de- ja kulttuurijärjestö UNESCO sekä Euroopan v. 1994 ja nuorisopolitiikka v. 1997. Suomi oli 35161: neuvosto. Euroopan neuvoston liikunta- ja urheilukomitean 35162: Suomi on valittu UNESCOn hallintoneuvoston puheenjohtaja v. 1997-98. 35163: jäseneksi vuosiksi 1997-2001 ja Maailmanperintö- Kahdenkeskiseen yhteistyöhön tarkoitettujen 35164: komiteaan vuosiksi 1997-2003. Suomi on v. määrärahojen käyttö perustuu Suomen solmimien 35165: 1993-98 valittu myös useisiin järjestön laajojen kahdenvälisten kulttuurisopimusten toteuttami- 35166: hallitustenvälisten ohjelmien johtoelimiin. seen. Vuosina 1993-98 solmittiin kulttuurisopi- 35167: Opetusministeriö osallistuu Euroopan neuvos- mukset Korean tasavallan 0993), Luxemburgin 35168: ton ja sen neljän erityiskomitean (koulutus-, kor- 0994), Latvian 0996) ja Liettuan 0998) kanssa 35169: keakoulu- ja tutkimus-, kulttuuri-, kulttuuriperintö- aiempien lukuisten kahdenvälisten sopimusten li- 35170: komitea) sekä urheilun, nuorisotoimen ja viestin- säksi. 35171: 35172: 35173: 156 35174: Opetusministeriöllä on ollut käytettävissään ruskoulussa opiskeli kertomusvuonna 235 oppilas- 35175: kahdenvälistä kulttuurivaihtoa varten n. 19 Mmk:n ta. Suomi-koulut ovat olleet ulkosuomalaisten voi- 35176: määräraha vuosittain. Ministeriö on pyrkinyt to- makkain ja menestyksekkäin sivistyspyrkimys vii- 35177: teuttamaan kulttuurisopimukset taloudellisten ja me vuosikymmeninä. 35178: hallinnollisten voimavarojensa puitteissa. Kulttuu- Pohjoismainen kulttuuriyhteistyö perustuu vii- 35179: risopimusten toteuttamiseen osoitetut määrärahat den Pohjoismaan v. 1971 solmimaan kulttuurisopi- 35180: ovat harkinnanvaraisia. mukseen. Sopimuksen mukaan yhteistyö kattaa 35181: Vuosina 1993-98 perustettiin 7 uutta Suomen koulutus-, tutkimus- ja ns. yleisen kulttuuriyhteis- 35182: kulttuuri-instituuttia ulkomaille. Sekä kulttuuri- että työn eli opetusministeriön koko hallinnonalan. 35183: tiedeinstituuteille on myönnetty kahdenväliseen Määrärahasta myönnetyt avustukset jakautuivat 35184: vaihtoon tarkoitetusta määrärahasta projektiavus- kertomusvuonna lähes tasan koulutus- ja kulttuuri- 35185: tuksia, koska niiden toiminnan on katsottu tuovan hankkeiden kesken. Tukea on osoitettu eri Poh- 35186: merkittävän lisän kulttuurisopimuksen toimeenpa- joismaita ja itsehallintoalueita koskeviin sekä kah- 35187: noon Suomen ja instituutin asemamaan välillä. denvälisiin että monenkeskisiin, suomalaisten toi- 35188: Opetusministeriö tukee myös sellaisia ministe- mijoiden esittämiin hankkeisiin. Määrärahasta ka- 35189: riön kanssa tiiviissä yhteistyössä toimivia yhteisöjä, tetaan lisäksi Pohjoismaiden ministerineuvoston ja 35190: jotka omalla toimialallaan tekevät Suomen kulttuu- sen alaisten opetusministeriön hallinnonalan elin- 35191: ria tunnetuksi ulkomailla. Yhteistyökumppaneita ten kokouksiin osallistuvien virkamiesten ja mui- 35192: ovat esim. monet museot, Suomen kirjallisuuden den suomalaisten osanottajien kulut. Määrärahat 35193: tiedotuskeskus, Esittävän säveltaiteen edistämis- ovat opetusministeriön mukaan osoittautuneet riit- 35194: keskus ESEK ja Näyttelyvaihtokeskus FRAME. tämättömiksi. 35195: Kahdenvälisen kulttuurivaihdon puitteissa ope- Sukukansaohjelma perustuu Suomen ja Venäjän 35196: tusministeriö on yhdessä ulkoasiainministeriön väliseen sopimukseen suhteiden perusteista vuo- 35197: kanssa osallistunut myös kustannuksiin, jotka ovat delta 1992. Samana vuonna allekirjoitetun kulttuu- 35198: aiheutuneet suomalaisista kulttuuritapahtumista risopimuksen mukaan tuetaan Venäjän suomensu- 35199: sopimusmaissa. kuisen väestön sivistyksellisiä yhteyksiä Suomeen. 35200: Euroopan integraation määrärahoilla on mak- Vuonna 1993 laadittua ns. sukukansaohjelmaa var- 35201: settu yleisiä ED-jäsenyydestä ja sen valmistelusta ten on vuodesta 1994 alkaen käytetty vuosittain n. 35202: aiheutuneita kuluja, tuettu eräiden ED-ohjelmien 2,2 Mmk. Päähuomio on kiinnitetty yhteistyöhön 35203: hallinnointia Suomessa sekä myönnetty matka- ym. opetusalalla, humanistiseen tutkijakoulutukseen, 35204: avustuksia hallinnonalan toimijoiden ED-suhtei- tietopalvelujen kehittämiseen ja kulttuurivaihtoon. 35205: siin. Sukukansaohjelma on osoittautunut tarpeelliseksi 35206: ETA-yhteistyötä ja EY/ED-jäsenyyttä valmistelta- ja toimivaksi. Erityisesti stipendiaattiohjelma sekä 35207: essa määrärahoja käytettiin ensisijaisesti selvittä- omakielisen oppimateriaalin ja kaunokirjallisuu- 35208: mis- ja tutustumistyöhön. Vuonna 1993 Suomi osal- den julkaisemisen tukeminen ovat tuottaneet tulos- 35209: listui jo täysimääräisesti EY:n kolmanteen tutki- ta. 35210: muksen puiteohjelmaan sekä kahdenvälisen sopi- Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille 35211: muksen perusteella EY:n Erasmus-, Comett- ja määräytyvät hallitustenvälisten järjestöjen vuosit- 35212: Media-ohjelmiin. taisten budjettien sekä kunkin jäsenmaan budjetti- 35213: ETA-sopimuksen myötä v. 1994 koulutus- ja osuuden perusteella. YK-järjestöjen osalta on nou- 35214: kulttuuriyhteistyön mahdollisuudet laajenivat mer- datettu reaalisen nollakasvun linjaa. 35215: kittävästi. Loput ohjelmat avautuivat täysimääräi- Määräraha oli v. 1993 52,8 Mmk. Se väheni v. 35216: sesti Suomen ED-jäsenyyden myötä v. 1995. 1995 13,3 Mmk:aan, kun 42,8 Mmk (pohjoismaisen 35217: Suomalaiset toimijat ovat saaneet hyvin tai jopa sivistyksellisen yhteistyön menot) siirrettiin ulko- 35218: erittäin hyvin läpi hankkeitaan opetusministeriön asiainministeriön pääluokkaan. Kertomusvuonna 35219: hallinnonalan ED-ohjelmissa. Integraatioon sijoite- määräraha oli 14,7 Mmk. Kasvu johtui Suomen 35220: tut varat ovat tuottaneet tuloksia osaamisen lisääjä- liittymisestä eräisiin kansainvälisiin rahastoihin ja 35221: nä ja yhteysverkostojen luomisen ja ylläpidon tuke- ohjelmiin. 35222: na. Talousarvion määrärahasta 29.88.53 (Veikkauk- 35223: Ulkomailla asuvien suomalaislasten kerhomuo- sen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen tukemi- 35224: toista suomen kielen opetusta seurasi kertomus- seen) käytetään osa eräisiin kansainvälisiin tieteel- 35225: vuonna yli 3 200 lasta 126 opetuspisteessä (ns. lisen yhteistyön menoihin, jäsenmaksuihin ja ra- 35226: Suomi-kouluissa). Kansanvalistusseuran eräopis- hoitusosuuksiin. Määrärahan käyttö oli v. 1993 10,7 35227: ton ylläpitämässä ulkosuomalaisten lasten kotipe- Mmk ja kertomusvuonna 8,6 Mmk. Pääosa menois- 35228: 35229: 35230: 157 35231: ta on ollut kansainvälisten järjestöjen ja seurojen rärahaa on pyritty suuntaamaan hankkeisiin, jotka 35232: jäsenmaksuja. Kansainvälisten tieteellisten kokous- edistävät Suomen nuorisopoliittisen ajattelun vai- 35233: ten tukeminen on siirretty pääosin Suomen Akate- kuttavuutta ja edunvalvontaa. 35234: mialle. Opetusministeriön hallinnonalan EU-rahastojen 35235: Opetusministeriöllä on veikkauksen ja raha-ar- osarahoittamiin hankkeisiin on osoitettu v. 1995- 35236: pajaisten voittovaroista vuosittainen määräraha 98 kansallista ja EU-rahoitusta seuraavasti: 35237: käytettäväksi taiteen alan kansainvälistä yhteistoi- 35238: mintaa varten. Määrärahaa on käytetty pääasiassa Vuosi Kansallinen rahoitus EU-rahoitus (EAKR ja ESR) 35239: taiteen alan järjestöjen ja laitosten sekä taiteilijoi- Mmk 35240: den kansainvälisestä toiminnasta aiheutuviin eril- 1995 152 101 35241: lismenoihin. Vuosittaisia päätöksiä on ollut 50-90. 1996 193 135 35242: Yksittäisten taiteilijoiden avustukset on vuoden 1997 202 135 35243: 1999 alusta siirretty Taiteen keskustoimikuntaan. 1998 201 137 35244: Kyseisistä varoista on rahoitettu myös Suomen 35245: kuvataiteen kansainvälisen näyttelytoiminnan Vuosille 1995 ja 1996 osoitetut määrärahat on 35246: edistämiseksi perustetun Näyttelyvaihtokeskuk- pääosin käytetty. Vuosien 1997 ja 1998 määrärahat 35247: sen, Framen toimintaa. käytettäneen nykyisen rakennerahasto-ohjelma- 35248: Valtion talousarviossa on vuosittain osoitettu kauden kuluessa. 35249: määräraha liikunnan kansainväliseen yhteistyö- Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tarkoi- 35250: hön. Sitä on käytetty hallitusten kahdenväliseen tuksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueelli- 35251: yhteistyöhön, konsultatiivisiin yhteistyöjärjestel- sen epätasapainon poistamiseen yhteisössä osallis- 35252: miin sekä harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin. tumalla kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden 35253: Harkinnanvaraiset avustukset perustuvat ope- kehittämiseen ja rakenteelliseen mukauttamiseen 35254: tusministeriön tavoitteeseen edistää suomalaisen sekä taantuvien teollisuusalueiden uudistamiseen. 35255: liikuntakulttuurin kansainvälistä yhteistyötä. Har- Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoitteena on 35256: kintaa ovat ohjanneet liikunnan kansainvälisen edistää työntekijöiden työnsaantia sekä heidän 35257: strategian (KM 1991:45) suositukset. Suomen Lii- ammatillista ja alueellista liikkumistaan yhteisössä 35258: kunta ja Urheilu (SLU) on vuodesta 1993 alkaen sekä helpottaa mukautumista teollisiin ja tuotanto- 35259: osallistunut liikunnan kansainvälisen foorumin järjestelmien muutoksiin erityisesti ammatillisella 35260: vastuutahana tavoitteiden toteuttamiseen. koulutuksella ja uudelleenkoulutuksella. 35261: Suomen osallistuminen ja vaikuttaminen liikun- Opetusministeriön hallinnonalan projektit ovat 35262: ta-alan kansainväliseen yhteistyöhön on painottu- lähes yksinomaan olleet Euroopan sosiaalirahaston 35263: nut Eurooppaan. 1990-luvulla on tehty joitakin tai aluekehitysrahaston osittain rahoittamia projek- 35264: avauksia myös Euroopan ulkopuolisiin maihin. teja. Tavoite 4- ja 3 -ohjelmissa on noudatettu 35265: Suomi on osittain kahdenvälisen yhteistyön kautta Euroopan sosiaalirahaston ja aluekehitysrahaston 35266: tuotujen kontaktien avulla saanut 1990-luvulla ak- tavoitteita sekä asetusten, ohjelma-asiakirjojen ja 35267: tiivisen roolin eurooppalaisissa urheiluelimissä ja opetusministeriön omia valintakriteerejä. Tavoite 4 35268: voinut vaikuttaa eurooppalaisen liikuntapolitiikan -ohjelmassa on noudatettu työministeriön ja ope- 35269: painotuksiin. tusministeriön yhteisymmärryksessä valikoimia va- 35270: Opetusministeriö katsoo, että liikunnan kan- lintakriteerejä. Tavoite 3 (6) -ohjelman toimenpi- 35271: sainväliseen yhteistyöhön osoitetun määrärahan teet ovat kohdistuneet pääasiassa työttömiin. Ope- 35272: käyttö on ollut asetettuihin tavoitteisiin nähden tusministeriö on ollut mukana oppisopimuskoulu- 35273: tuloksellista. tuksessa, työssäoppimisen kokeilutoiminnassa, in- 35274: Nuorisotoimeen osoitetut kansainväliset yhteis- novatiivisessa pajatoiminnassa ja ammatillisten op- 35275: työmäärärahat on myönnetty nuorten kulttuuriryh- pilaitosten pajatoiminnassa. Oppisopimuskoulu- 35276: mien ulkomaisiin esiintymismatkoihin, kansainvä- tukseen nuoria on ohjattu lähinnä työhallinnon 35277: listen nuorisojärjestöjen Suomessa olevien toimis- kautta. Oppisopimustoimistot ovat huolehtineet 35278: tojen kuluihin sekä sekalaisina avustuksina kan- koulutuksen paikallisesta johdosta ja valvonnasta. 35279: sainväliseen toimintaan. Rahoituksellisesti projektista ovat vastanneet sekä 35280: Suomen asema nuorisotoimen kansainvälisessä opetus- että työhallinto. 35281: yhteistyössä on maan kokoon verrattuna opetusmi- Työssäoppimisen kokeilutoiminta aloitettiin 35282: nisteriön mukaan vankka. Tämä koskee sekä hal- kertomusvuoden alussa. Siinä kokeillaan vaihtoeh- 35283: lintoa että nuorisojärjestöjä. Suomi on laajasti tun- toisia malleja työssäoppimisjakson liittämisestä 35284: nustettu nuorisotutkimuksen eturivin maaksi. Mää- koulumuotoiseen ammatilliseen koulutukseen. 35285: 35286: 35287: 158 35288: Projekteja valittaessa opetushallinto on käyttänyt Eräiden yhteistyöhankkeiden määrärahasta 35289: erityisiä valintakriteerejä. Innovatiiviset pajat ovat maksettiin vuoteen 1996 asti lähialueyhteistyöpro- 35290: olleet työhallinnon ja opetushallinnon yhteispro- jektien menoja. Vuoden 1997 talousarviossa mo- 35291: jekteja. Opetushallinto on osallistunut projektien mentilta siirrettiin 10 Mmk ulkoasiainministeriön 35292: kustannuksiin 10 %:1la myöntäen niihin lähinnä pääluokkaan, jonne keskitettiin muidenkin hallin- 35293: kehittämisrahaa. nonalojen lähialueyhteistyövarat. Maa- ja metsäta- 35294: Ulkopuoliset arvioitsijat ovat arvioineet raken- lousministeriön pääluokasta on sen jälkeen mak- 35295: nerahasto-ohjelmien varojen käytön tarkoituksen- settu projektien loppuunsaattamisesta aiheutuvia 35296: mukaisuutta, tuloksia ja vaikutuksia sekä tehok- menoja sekä ulkoasiainministeriön varoilla toteu- 35297: kuutta. Opetusministeriön projektien tulokset ovat tettavien hankkeiden hallinnoinnista syntyviä me- 35298: määrällisiä, ja niiden vaikutukset voidaan nähdä noja. 35299: vasta pitkän ajan kuluttua. Opetusministeriön mu- Määrärahan käyttö oli v. 1993-98 seuraava: 35300: kaan projektien tehokkuuden mittaaminen on tois- 35301: taiseksi liian aikaista ja varsinkin alueohjelmissa 35302: Vuosi Eräät yhteistyöhankkeet 35303: vaikeaa. 35304: Mmk 35305: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 1993 25,2 35306: 1994 26,3 35307: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan kan- 1995 22,6 35308: sainvälistä yhteistoimintaa on v. 1993-98 rahoitet- 1996 19.7 35309: tu pääasiallisesti momenteilta 30.99.25 Kansainväli- 1997 12,5 35310: 1998 3,3 35311: nen yhteistyö, 30.99.44 Eräät yhteistyöhankkeet ja 35312: 30.99.66 Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut. 35313: Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin tar- 35314: Momentilla 30.99.25 olevia, muita kuin em. kan- 35315: vittavat menot budjetoitiin vuoteen 1995 asti kan- 35316: sainvälisen yhteistyön määrärahoja on käytetty 35317: sainvälisen yhteistyön momentille. Vuodesta 1996 35318: useisiin pienehköihin kulutusmenoeriin. 35319: menot on budjetoitu kansainvälisten järjestöjen 35320: Kaikista Suomen ED-jäsenyyteen liittyvistä 35321: jäsenmaksumomentille. Valtaosa määrärahasta, n. 35322: EU:Ita saatavista tuloista ohjautuu vuosittain n. 35323: 10 Mmk on käytetty FAO:n jäsenmaksuun. Tämän 35324: 80% maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalal- 35325: lisäksi määrärahasta on maksettu parikymmentä 35326: le. Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta 35327: muuta jäsenmaksua. 35328: Suomeen tulevat tulot ja niitä vastaavat menot sekä 35329: Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut olivat v. 35330: menoihin liittyvä kansallinen valtion rahoitus on 35331: 1993-98 seuraavat: 35332: merkitty maa- ja metsätalousministeriön hallinnon- 35333: alalla osin valtion talousarvioon, osin Maatalouden 35334: Vuosi Jäsenmaksut 35335: interventiorahastoon ja osin Maatilatalouden kehit- 35336: Mmk 35337: tämisrahastoon. Kalatalouden rahoitusvälineeltä 35338: 1993 14,1 saatavat tulot ja muut EU-tulot ja niitä vastaavat 35339: 1994 13,2 EU:n ja valtion menot on kokonaisuudessaan otet- 35340: 1995 10,4 35341: 1996 11,4 tu huomioon valtion talousarviossa. 35342: 1997 11,9 Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston 35343: 1998 13,1 tukiosastosta saatavat tulot liittyvät pääosin EU:n 35344: yhteisen maatalouspolitiikan ja sen liitännäistoi- 35345: FAO-jäsenyyden tarkoituksenmukaisuutta ei ole menpiteiden toteuttamiseen (ml. hallinto ja valvon- 35346: asetettu Suomessa kyseenalaiseksi. Muut jäsen- ta). Maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjaus- 35347: maksut ministeriö on tarkastanut arvioidakseen osastosta ja kalatalouden rahoitusvälineen varoista, 35348: osallistumisen tarkoituksenmukaisuuden. jotka ovat EU:n rakennerahastoja, saatavat tulot 35349: Kansainvälisille järjestöille maksettavien jäsen- liittyvät EU:n tavoiteohjelmien ja yhteisöaloitteiden 35350: maksuosuuksien lisäksi ko. määrärahasta makse- toteuttamiseen. Muut tulot maksetaan Suomeen 35351: taan pienehköjä vapaaehtoisia rahoitusosuuksia suoraan EU:n budjetista, ja ne liittyvät lähinnä 35352: kansainvälisiin yhteishankkeisiin. Tämä menoerä tilasto- ja tietohallintojärjestelmiin. Maa- ja metsäta- 35353: on ED-jäsenyyden ja metsäsektorin kansainvälisten lousministeriö osallistuu myös eräiden Euroopan 35354: aktiviteettien johdosta jonkin verran lisääntynyt. aluekehitysrahaston ja sosiaalirahaston osaksi ra- 35355: Nämä maksut auttavat ministeriötä edistämään hoittamien hankkeiden toteuttamiseen varaamalla 35356: kansainvälisessä toiminnassa Suomen tärkeinä pi- valtion rahoitusosuuden hallinnonalalleen. 35357: tämiä asioita. 35358: 35359: 35360: 159 35361: Maa- ja metsätalousministeriön kansainvälisten raava (momentin tunnus on vuoden 1998 talousar- 35362: yhteistyömäärärahojen käyttö v. 1993-98 oli seu- viosta): 35363: 35364: 35365: Maa- metsätalousministeriön 35366: kansainväliset yhteistyö- 1993 1994 1995 1996 1997 1998 35367: määrärahat 35368: Valtion Vaiti- EU· Yh- Vaiti- EU-ra- Yh- Vaiti- EU-ra- Yh- Vaiti- EU-ra- Yh- 35369: rahoitus on rahoi- teensä on hoitus teensä on hoitus teensä on hoitus teensä 35370: rahoi- tus rahoi- rahoi- rahoi- 35371: tus tus tus tus 35372: Mmk 35373: 35374: EU:n yhteinen 35375: maatalouspolitiikka 35376: 30.31.43 EU tulotuki - - - 1 257,8 1 257,8 - 1 598,0 1 598,0 - 1 600,2 1 600,2 - 1 629,0 1 629,0 35377: Interventio- 35378: rahasto Maatalouden 35379: interventiotoiminta - - - 404,4 404,4 - 708,8 708.8 - 826,3 826,3 - 785,6 785,6 35380: 30.32.48 Puutarhatalouden 35381: erityistoimen pite et - - - - 0,0 - 0,0 0,0 - 0.4 0.4 - 1,4 1,4 35382: Uitännä istoime npiteet 35383: 30.31.45 Maatalouden 35384: ympäristötuki - - 706,1 705,1 1 411,2 780,8 780,8 1 561,5 817,9 817,9 1 635,8 819.4 819.4 1 638,8 35385: 30.32.47 Maatalousyrittäjien 35386: luopumistuki - - 0,8 0,5 1,3 48.3 23,8 72,1 79,0 50,5 129,5 145,5 72,5 218,0 35387: 30.32.47 Pellonmetsitystuki - - 0,1 0,1 0.2 18,3 18,3 36,6 21,0 21,0 42,0 33,5 33,5 67,0 35388: 30.86.44 Metsänparannus- 35389: tuki (EU-osarahoit- 35390: teinenl - - 11,7 11,7 23.4 15,3 15,3 30,6 14,8 14,8 29,6 14,5 14,5 29,0 35391: Tavoiteohjelmat ja 35392: yhteisöaloitteet 35393: 30.31.46 1 luonnonhaitta- 35394: korvaus - - 1133,9 480,8 1 614,8 1131,0 436,6 1 567.7 1 166,7 436,8 1 603,6 1 195,5 445,1 1 640,5 35395: 30.33.44 2 Maaseudun ja 35396: maatalouden 35397: rakenteen 35398: kehittäminen - - 124.4 143,8 268,2 174.4 213,2 387,7 266,2 217,4 483,6 356,2 306,1 662,3 35399: 30.36.46 Kalatalouden 35400: rakennetuki - - 13,3 28,6 41,9 20,0 34.7 54,7 22,2 33,8 55,9 26,0 42,9 68,9 35401: Muu toiminta 35402: eri mom. Hallinto-, 35403: valvonta-, tilasto- 35404: sekä 35405: tietojärjeste lmät' - - 4,6 5,5 10,1 1.6 10,3 11,8 16,6 19,2 36,0 17,1 20,2 37,3 35406: 30.99.66 Kansainvälisten 35407: järjestöjen jäsen- 35408: maksut 14,1 13,2 10,4 - 10.4 11.4 - 11,4 11,9 - 11,9 13,1 - 13,1 35409: 30.99.44 Eräät yhteistyö- 35410: hankkeet 25,2 26,3 22,6 - 22,6 19.7 - 19,7 12,5 - 12,5 3,3 - 3,3 35411: 30.99.25 Muu kansain- 35412: välinen yhteistyö 7,6 9,6 11,0 - 11,0 10,1 - 10,1 7,3 - 7,3 10,2 - 10.2 35413: Yhteensä 46,9 49,1 2 038,9 3 038,4 5 077,2 2 230,8 3 839,8 6 070,7 2 436,3 4 038,3 6 474,6 2 634,2 4170,3 6 804,5 35414: 1 EU-osuus momentilla 30.01.61. 35415: 35416: ' EU-osuus momentilla 30.01.61 ja MAKERAssa. Määrärahat tarkoittavat myöntämisvaltuutta. Sisältää myös MAKERAsta 35417: rahoitetut EU-osarahoitteiset toimenpiteet. 35418: 3 35419: Sisältää myös yhteisen maatalouspolitiikan hallinto- ja valvonta menot. 35420: 35421: 35422: 35423: Liikenneministeriön hallinnonala työjärjestöjen tehtävien ja jäsenmaksujen kasvusta. 35424: Liikenneministeriön hallinnonalan maksamat kan- Suomen Euroopan unioniin liittymisen myötä ovat 35425: sainvälisen yhteistyön menot (pl. matkamenot) oli- virastojen ja laitosten menot EY:n osaksi rahoitta- 35426: vat v. 1993 n. 37 Mmk ja kertomusvuonna n. 42 miin yhteistyöhankkeisiin lisääntyneet. Sen sijaan 35427: Mmk. Kasvu on aiheutunut kansainvälisen yhteis- hallinnonalan virastojen, erityisesti Tielaitoksen, 35428: työn lisääntymisestä sekä kansainvälisten yhteis- osallistuminen ulkoasiainministeriön rahoittamiin 35429: 35430: 35431: 160 35432: kansainvälisiin kehitysyhteistyöhankkeisiin on vä- on toiminnan takia välttämätöntä. Saadut tulokset 35433: hentynyt. hyödyttävät koko kansantaloutta. 35434: Hallinnonalan virastojen ja laitosten menot kan- Ministeriö ja sen alaiset virastot ja laitokset osal- 35435: sainväliseen yhteistyöhön olivat kertomusvuonna listuvat jatkossa aktiivisesti kansainväliseen yhteis- 35436: seuraavat: työhön. Tästä aiheutuvat järjestöjen jäsenmaksut ja 35437: muut menot lisääntyvät. Ministeriö painottaa suun- 35438: Liikenneministeriön Kansain- Lähialue- Muut Yh- nitelmissaan yhteistyön lisäämistä sekä Euroopan 35439: hallinnonala välisten yhteistyö menot teensä valtioiden kesken että osin maailmanlaajuisesti. 35440: järjes- 35441: töjen Lähialueyhteistyön konkreettisia hankkeita ovat 35442: jäsen- mm. Helsinki-Pietari- Moskova-yhteyden ja Itä- 35443: maksut meren telematiikan kehittäminen. Määrärahatar- 35444: Mmk vetta lisäävät myös muut pohjoiseen ulottuvuuteen 35445: Liikenneministeriö 0,3 5,0 0 5,3 liittyvät, osin vielä tarkemmin määrittelemättömät 35446: Tielaitos 1,1 2,6 2,1 5,8 hankkeet. 35447: Merenkulkulaitos 0,8 0 0,1 0,9 Liikenneministeriön kansainvälisten asioiden 35448: Ratahallintokeskus 1,5 0 0 1,5 35449: Merentutkimuslaitos 0,4 0 0 0,4 yksikkö käytti v. 1993-98 lähialueyhteistyöhön 35450: limatieteen laitos 18,8 0 0 18,8 varoja seuraavasti: 35451: Telehallintokeskus 8.7 0 0,3 9,0 35452: Yhteensä 31,6 7,6 2,5 41,7 Vuosi Lähialueyhteistyö 35453: Mmk 35454: Luvut eivät sisällä toimintamenoista maksettuja 35455: 1993 5,2 35456: ulkomaanmatkamenoja eivätkä EY:n osaksi rahoit- 1994 9,5 35457: tamien tutkimus-, TEN- ja rakennerahastohankkei- 1995 7,1 35458: den menoja. 1996 8,7 35459: Liikenneministeriön mukaan hallinnonalan vi- 1997 3.7 35460: 1998 8,7 35461: rastot ja laitokset ovat liittyneet kansainvälisten 35462: järjestöjen ja yhteisöjen jäseniksi ja osallist~vat 35463: Lisäksi liikenneministeriö on käyttänyt n. 0,3 35464: kansainvälisiin hankkeisiin saadakseen uusmta 35465: Mmk vuodessa Euroopan liikenneministerineuvos- 35466: alansa tietämystä ja asiantuntemusta. Yhteistyön 35467: ton (CEMT) jäsenmaksuihin. 35468: lisääminen on tarpeen mm. Euroopan ilmatieteen 35469: Lähialueyhteistyön päämääränä on kehittää 35470: laitosten kesken, lento- ja meriliikenteessä sekä 35471: Suomen ja sen lähialueiden välisiä liikenne- ja 35472: tele- ja radiohallinnossa. Kansainväliseen yhteis- 35473: teleyhteyksiä ja parantaa näin näiden alueiden 35474: työhön osallistuminen kehittää henkilöstö~ ka_n- 35475: kanssa käytävän kaupan, taloudellisen yhteistyön, 35476: sainvälistymis- ja yhteistyötaitoja ja -valmmksta. 35477: matkailun ja muun yhteistyön edellytyksiä. Lähi- 35478: Yhteistyö lisää myös liikenne- ja viestintäalojen 35479: alueyhteistyön toimintamuotoja ovat asiantuntija- 35480: suomalaisen asiantuntemuksen ja teollisuuden 35481: vaihto, yhteiset kannattavuus- ja tekniset selvityk- 35482: vientiä. 35483: set, seminaarit ja konferenssit sekä koulutustilai- 35484: Lähialueyhteistyö kohdemuu Venäjän lähialuei- 35485: suudet 35486: siin sekä Baltian maihin, erityisesti liikenneverkko- 35487: Lähialueyhteistyön tuloksena Suomen ja Venä- 35488: jen kehittämiseen. Eduskunta on kiinnittänyt huo- 35489: jän sekä Suomen ja Baltian maiden välisen liiken- 35490: miota lähialueyhteistyön tarpeellisuuteen. Kan- 35491: ne- ja televiestintäyhteistyön prioriteeteiksi on 35492: sainvälisen yhteistyön menot maksetaan pääosin 35493: määritelty Via Baltica -yhteys, Helsinki-Pietari- 35494: toimintamenoista. Liikenneministeriön hallinnoi- 35495: Moskova-väylä, Barentsin euroarktinen liikenne- 35496: maa Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan avustus- 35497: alue sekä Itämeren alueen telematiikkahanke (TE- 35498: toimintaa varten on oma määrärahansa, mutta mi- 35499: DIM). Hankkeet on nimetty ensisijaisiksi myös 35500: nisteriö käyttää siihen myös ulkoasiainministeriön 35501: EU:ssa. Myös Maailmanpankin rahoitusta on koh- 35502: määrärahaa. 35503: distettu näiden yhteisesti määriteltyjen hankkeiden 35504: Liikenneministeriön käsityksen mukaan osallis- 35505: kehittämiseen. Samalla on edistetty suomalaisten 35506: tuminen kansainväliseen yhteistyöhön ja sen edel- 35507: konsulttien ja urakoitsijoiden toimintaa lähialueilla. 35508: leen kehittäminen on perusteltua. Useilla kansain- 35509: Tielaitoksen kansainvälinen toiminta omalla 35510: välisen liikenteen, postitoimen ja viestinnän sekä 35511: budjettirahoituksellaan v. 1993-98 oli seuraava: 35512: hallinnonalan tutkimustoiminnan alueilla yhteistyö 35513: 35514: 35515: 35516: 35517: 11 292055K 161 35518: Kansainvälinen toiminta 1993 1994 1995 1996 1997 1998 35519: Mmk 35520: Järjestöt 1,5 1,5 2,2 1,5 1,2 1,1 35521: Tielaitosyhteistyö 0,3 0,3 0,8 0,4 0,3 0,2 35522: Lähialueyhteistyö 1 2,6 6,3 4,0 4,6 3,8 2.4 35523: Teknologian siirto 35524: (lähialue) 1 - 1,6 1,5 1,7 0,3 0,2 35525: Muut+toim inta menot 4,0 3,9 5,5 3,2 2,0 2,0 35526: Määrärahat yhteensä' 8,4 13,6 14,0 11,4 7,6 5,8 35527: 1 35528: Lähialueyhteistyötä ja teknologian siirtoa on lisäksi rahoitettu liikenneministeriön määrärahoin. 35529: 2 35530: Arvio vuosilta 1993 ja 1994. 35531: 35532: 35533: Merenkulkulaitoksen kansainvälisen yhteistyön Vuosi Kansainvälinen järjestötoiminta 35534: määrärahojen käyttö v. 1993-98 oli seuraava: Mmk 35535: 1993 15,9 35536: Vuosi Kansainvälinen yhteistyö 1994 19.4 35537: Mmk 1995 21,2 35538: 1996 22,1 35539: 1993 - 1997 19,5 35540: 1994 0,8 1998 18,8 35541: 1995 0,8 35542: 1996 1,1 35543: 1997 1,0 35544: 1998 0,9 Näistä menoista n. 90 % on muodostunut jäsen- 35545: maksuista WMO-, EDMETSAT- ja ECMWF-järjes- 35546: Ratahallintokeskus perustettiin 1.7.1995. Vuon- töille. Suomi saa jäsenyyden perusteella käytettä- 35547: na 1995 se ei maksanut kansainvälisten järjestöjen väkseen sääpalveluun liittyvää perusmateriaalia, 35548: jäsenmaksuja. Keskus maksoi näitä maksuja v. jonka hankinta ei ilman kansainvälistä yhteistyötä 35549: 1996 n. 1,3 Mmk, v. 1997 1,4 Mmk ja kertomus- olisi mahdollista. Jäsenenä Suomi vaikuttaa järjes- 35550: vuonna 1,5 Mmk. töjen toimielimissä. 35551: Ratahallintokeskuksen jäsenmaksut on makset- Osallistuminen kansainväliseen toimintaan ta- 35552: tu kansainvälisille rautatiejärjestöille UIC ja CER. kaa Suomen sääpalvelulle korkealuokkaisten, 35553: Jäsenyys järjestöissä on tarkoituksenmukaista, sillä huipputeknologiaan perustuvien tuotteiden saata- 35554: Ratahallintokeskus saa niistä radanpidon määrityk- vuuden, mitä ilman nykyaikainen sääpalvelu ei 35555: siä koskevia tietoja ja on mukana kehittämistoimin- olisi mahdollista. Suomalaisia tutkijoita on ollut 35556: nassa, jossa yhteistyön ja työnjaon kautta voidaan aktiivisesti mukana tutkimuksessa ja tuotteiden 35557: säästää kehityskuluja. kehittämisessä sekä koti- että ulkomailla. 35558: Ilmatieteen laitoksen toimintamenomäärärahas- Ilmatieteen laitos suorittaa ED-tutkimusta pää- 35559: ta ja sille tuloutettavasta nettobudjetoidusta tulo- asiallisesti ns. Full Cost -periaatteella, jonka mukai- 35560: kertymästä on käytetty n. 10 % kansainväliseen sesti ED korvaa n. 50 % hankkeiden kokonaiskus- 35561: yhteistyöhön, lähinnä kansainvälisten järjestöjen tannuksista. Varsinaisesti ED-rahoitteinen tutki- 35562: jäsenmaksuihin ja niiden hallintoelinten työskente- mustoiminta alkoi v. 1996, mutta jo aiempinakin 35563: lykustannuksiin. Järjestöistä merkittävimmät ovat vuosina laitos sai ED-pohjaisiin hankkeisiin rahoi- 35564: Maailman ilmatieteen järjestö (WMO), Euroopan tusta Suomen Akatemian, ympäristöministeriön ja 35565: keskipitkien sääennusteiden keskus (ECMWF) ja Tekesin kautta. Laitos on käyttänyt toimintamäärä- 35566: Euroopan sääsatelliittijärjestö (EDMETSAT). Lisäk.<;i rahaa ED-tutkimushankkeisiin v. 1996-98 2,6- 35567: laitoksen toimintamenoilla on rahoitettu alan ED- 4,9 Mmk vuodessa ja saanut ED:lta nettobudjetoi- 35568: tutkimusten kansallista rahoitusosuutta keskimää- tua tulorahoitusta vastaavasti 1,4-3,1 Mmk. Näistä 35569: rin n. 2,5 Mmk:lla vuodessa. Laitoksen kansainväli- menoista n. 75 % on työkustannuksia. Ilmatieteen 35570: seen yhteistyöhön kuuluu kehitysyhteistyöhank- laitoksen mukaan ED-tutkimushankkeissa yhdistyy 35571: keiden toteuttaminen maksullisena toimintana. Sen useiden maiden taitotieto, joten varojen käyttö 35572: rahoitus on tullut lähinnä ulkoasiainministeriön niihin on hyödyllistä. 35573: kehitysyhteistyömäärärahoista. Telehallintokeskuksen kansainvälisen yhteis- 35574: Ilmatieteen laitoksen kansainvälisen järjestötoi- työn määrärahojen käyttö v. 1993-98 oli seuraava: 35575: minnan menot v. 1993-98 olivat seuraavat: 35576: 35577: 35578: 35579: 162 35580: Vuosi Kansainvälinen yhteistyö Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 35581: Mmk Kauppa- ja teollisuusministeriön kansainvälisen 35582: 10,5 35583: teknis-taloudellisen yhteistyön määrärahat olivat v. 35584: 1993 35585: 1994 11,3 1993-98 seuraavat: 35586: 1995 12,6 35587: 1996 11,8 Vuosi Teknis-taloudellinen yhteistyö 35588: 1997 12,8 35589: Mmk 35590: 1998 13,5 35591: 1993 26,0 35592: 1994 24,5 35593: 1995 19,5 35594: Menoista 7,6--8,9 Mmk on vuosittain käytetty 35595: 1996 22,5 35596: kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin. Ne si- 1997 19,6 35597: sältävät Suomen maksuosuudet mm. Kansainväli- 1998 10,9 35598: sen televiestintäliiton ITD:n, Maailman postiliiton 35599: DPD:n ja Euroopan telestandardointi-instituutin Määrärahojen käyttö kohdistui kansainväliseen 35600: ETSin budjeteista. Maksuosuudet säilynevät lähi- teknis-taloudelliseen yhteistyöhön ministeriön ta- 35601: vuosina samansuuruisina. voitteiden mukaisesti. Näitä olivat mm. sopimusten 35602: Jäsenyys kansainvälisissä järjestöissä on osa Te- mukaiset yhteiskokoukset ja seminaarit, asiantunti- 35603: lehallintokeskuksen toimintaa. Kansainvälisen yh- javierailut, tutkimukset, selvitykset, kartoitukset, 35604: teistyön merkitys kasvaa edelleen. Siten kansainvä- yhteistyön kehittämishankkeet ja valmistelutyöt 35605: liseen yhteistyöhön käytettävät menot kasvanevat sekä arviointiselvitykset 35606: lähivuosina. Ministeriön kahdenkeskisen yhteistyön paino- 35607: Merentutkimuslaitoksen budjettivaroja käytet- pistemaita ovat 1980-luvun lopulta saakka olleet 35608: tiin kansainväliseen yhteistoimintaan v. 1995-98 Venäjä, Baltian maat ja Itä-Euroopan maat sekä 35609: seuraavasti: Kauko-idän maat, erityisesti Kiina. Painoalueita 35610: ovat myös keskeiset teollisuusmaat, erityisesti Yh- 35611: dysvallat, Japani ja Saksa. 35612: Vuosi Kansainvälinen yhteistyö Dlkoasiainministeriö järjesti v. 1996 uudelleen 35613: Mmk Venäjän TT-komission työryhmätoiminnan. Kaup- 35614: 0,3 35615: pa- ja teollisuusministeriön vastuulle siirrettiin 35616: 1995 35617: 1996-97 0,3 mannerjalustatyöryhmän ja sen Murmansk-pro- 35618: 1998 0.4 jektin hoito, rakennustyöryhmä projekteineen ja 35619: uusiutuvien energiamuotojen työryhmä. Toimin- 35620: nan kustannukset projekteineen ovat olleet 3---4 35621: Menot ovat kansainvälisen järjestön ICES:n (In- Mmk vuodessa. Venäjän ja Baltian lähialueyhteis- 35622: ternational Counsil for the Exploration of the Sea) työ sekä sen rahoitus siirtyivät v. 1997 ulkoasiain- 35623: jäsenmaksuja. Merentutkimuslaitos osallistuu myös ministeriön yhteiskoordinoinnin piiriin. 35624: ED:n tutkimushankkeisiin, joista ED korvaa noin Monenkeskistä yhteistyötä on toteutettu mm. 35625: puolet lopun ollessa kansallista rahoitusta. Laitok- kansainvälisen Etelämanner-sopimuksen ja arktis- 35626: sen toimintamenoista on käytetty näihin hankkei- ten alueiden yhteistoiminnan puitteissa. Toimin- 35627: siin v. 1995 n. 0,5 Mmk ja v. 1996--98 n. 3,2---4,7 nan koordinointi ja rahoitus (yhteensä 5,3 Mmk) 35628: Mmk vuodessa. siirrettiin kauppa- ja teollisuusministeriön vastuulta 35629: Oman budjettirahoituksensa lisäksi Merentutki- kertomusvuonna. 35630: muslaitoksella on ollut ulkopuolisten rahoittamia Määrärahan käyttö on kohdistunut 1990-luvun 35631: kansainvälisiä projekteja. Esimerkiksi laitoksen puolivälistä lähtien kasvavasti kansainvälisten jär- 35632: Etelämanner-toiminnan rahoitus oli kauppa- ja jestöjen, rahoituslaitosten ja muiden yhteistyöorga- 35633: teollisuusministeriön budjetissa vuoden 1997 lop- nisaatioiden kanssa kahden- ja monenkeskisesti 35634: puun asti. ED-hankkeiden vuoksi laitos sai kerto- valmisteltaviin ja toteutettaviin hankkeisiin. Yhteis- 35635: musvuonna lisärahoitusta 2 Mmk. työ laajeni erityisesti v. 1995-96. 35636: Merentutkimuslaitos pitää tarkoituksenmukaise- Määrärahaa on kohdistettu vuodesta 1997 läh- 35637: na ja välttämättömänä osallistua toimialan euroop- tien myös kansainvälisten kehityspankkien ja ED:n 35638: palaiseen yhteistyöhön. Laitoksen lähivuosien ta- rahoittamien hankkeiden projekti- ja rahoitusneu- 35639: voitteena on osallistua ED-hankkeisiin ainakin yhtä vontaan. Hankeneuvontayksikkö on koottu yhteen 35640: aktiivisesti kuin kertomusvuonna. Tutkimus koh- ulkoasiain- sekä kauppa- ja teollisuusministeriön 35641: dentuu ED:n määrittelemiin kohteisiin. toiminnoista jälkimmäisen yhteyteen. 35642: 35643: 35644: 163 35645: Hallinnonalan määrärahoista maksettavat avus- kansainvälisen yhteistoiminnan edistämiseen, joka 35646: tukset ovat kohdistuneet niin ikään kansainvälisen vahvistaa yritysten tietoa ja osaamista sekä lisää 35647: teknis-taloudellisen yhteistyön hankkeiden suun- innovatiivisuutta ja toimintaedellytyksiä, mutta ei 35648: nitteluun ja toteuttamiseen sekä yritysten ja yhtei- vääristä kilpailua. 35649: söjen kansainvälistä yhteistyötä parantaviin hank- Teollisuuden edistämistä palvelevan tutkimus- 35650: keisiin. Tällaisia ovat olleet esim. Itä-Euroopan ja ja kehitystyön määrärahojen määräytymisperusteet 35651: Venäjän yritysjohtajien koulutushankkeet suoma- ovat mahdollistaneet nopeat, joustavat ja monipuo- 35652: laisissa yrityksissä, pk-yritysten taitotietoa ja kan- liset toiminnot. Teollisuuden edistämiseen tarkoi- 35653: sainvälistä yhteistyötä lisäävät hankkeet, tiedon ja tettujen avustusten myöntämisperusteet soveltuivat 35654: osaamisen siirtoa Suomeen edistänyt asiantuntija- ministeriön mielestä hyvin 1990-luvun alkupuolen 35655: vierailuohjelma, Suomen ympäristöteknologiayri- tarpeisiin. Kansainvälistymisen edettyä ja yhteis- 35656: tysten kansainvälistymisen käynnistänyt yhteistyö- työn painottuessa monenkeskiseen toimintaan 35657: ohjelma sekä kampanja suomalaisen osaamisen avustusten tarve on vähentynyt ja myöntämispe- 35658: tunnenuuden parantamiseksi. rusteet ovat osoittautuneet sopimattomiksi. Avus- 35659: Kauppa- ja teollisuusministeriön kansainvälisen tusmuotoista rahoitusta on vähennetty, ja kerto- 35660: teknis-taloudellisen yhteistoiminnan tarkoituksena musvuodesta lähtien se on lopetettu. Yksittäisten 35661: on luoda edellytykset yritysten, tutkimuslaitosten, yritysten avustamisesta on siirrytty luomaan kan- 35662: korkeakoulujen ja yhteisöjen kansainväliselle yh- sainväliselle yhteistyölle yleiset toimintaedellytyk- 35663: teistyölle ja verkottumiselle. Ministeriön toimilla on set ja ylläpitämään yhteistyötä. 35664: autettu 1990-luvun alkupuolella uusien yhteistyö- Suomi pyrkii kauppa- ja teollisuusministeriön 35665: muotojen ja -kanavien käyttöönottoa sekä paran- mukaan kansainvälisissä suhteissaan monipuoli- 35666: nettu pienten ja keskisuurten yritysten sekä niitä suuteen ja aloitteellisuuteen. Ministeriön on myös 35667: palvelevien organisaatioiden kansainvälistymistai- panostettava uusiin yhteistyöalueisiin ja varattava 35668: toja ja -valmiuksia. määrärahaa yhteistyön toteuttamiseen. Mahdolli- 35669: Kansainvälisen teknis-taloudellisen yhteistyön suudet vaikuttaa menotarpeisiin ovat vähäiset. 35670: avustusmäärärahoin on kauppa- ja teollisuusminis- 35671: teriön mukaan parannettu yritysten ja niitä palvele- Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 35672: vien organisaatioiden ja yhteisöjen kansainvälisty- Sosiaali- ja terveysministeriön kansainvälisen yh- 35673: mistaitoja ja -valmiuksia, lisätty yritysten välistä teistyön määrärahojen käyttö oli v. 1993-98 seu- 35674: yhteistyötä sekä edistetty kansainvälistä teknolo- raava: 35675: gian siirtoa. Määrärahat on kohdistettu sellaisen 35676: 35677: 35678: 35679: Kansainvälinen yhteistyö 1993 1994 1995 1996 1997 1998 35680: Mmk 35681: Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet 22,7 24,9 19.7 20,1 21,1 25,6 35682: Muu käyttö 4,7 8,3 5,0 6,8 6,0 5,6 35683: Yhteensä 27.4 33,2 24.7 26,9 27,1 31,2 35684: 35685: 35686: 35687: Määrärahojen pääasiallinen käyttötarkoitus on tusohjelmalle sosiaalihuollon kehittämiseksi sekä 35688: hallitusten väliseen yhteistyöhön osallistuminen. Kansainväliselle syöväntutkimuskeskukselle. Ny- 35689: Kulut aiheutuvat kansainvälisiin kokouksiin ja kon- kyisellä panostuksen tasolla on sosiaali- ja terveys- 35690: ferensseihin osallistumisesta, vierailuista, Suomes- ministeriön mielestä suhteeellisen vaikea vaikuttaa 35691: sa järjestettävistä kokouksista ja konferensseista, kansainvälisen kanssakäymisen aiheuttamiin me- 35692: Suomen jäsenmaksu- ja maksuosuusvelvoitteista noihin. 35693: kansainvälisille järjestöille sekä Suomen lähialueil- Vuosina 1993-98 kansainvälinen yhteistyö on 35694: la toteutettavien kehitysprojektien rahoitukseen lisääntynyt: ETA-sopimus on solmittu, Suomi on 35695: osallistumisesta. Vuosittain maksetaan jäsenmak- liittynyt Euroopan unioniin, lähialueyhteistyötä on 35696: suja ja maksuosuuksia pääasiassa WHO:lle, Euroo- korostettu ja maailmanlaajuistuminen on edennyt. 35697: pan neuvostolle, YK:lle, Pohjoismaiselle tervey- Määrärahojen käyttöön vuosittain ovat lisäksi vai- 35698: denhuoltokorkeakoululle, Pohjoismaiselle koulu- kuttaneet Suomessa järjestettävät kansainväliset ta- 35699: 35700: 35701: 164 35702: pahtumat, Suomen toiminta luottamustehtävissä ollut voimavaroihinsa nähden tällä alueella kan- 35703: kansainvälisissä järjestöissä sekä kahdenvälisten sainvälisesti näkyvä. Esimerkiksi monet lähialue- 35704: suhteiden vaatima panostus tietyin aikavälein. hankkeet ovat olleet onnistuneita päänavauksia ja 35705: Vuosinaisiin vaihteluihin vaikuttavat vielä WHO:n johtaneet myöhemmin laajenemiseen ulkoasiain- 35706: jäsenmaksumuutokset sekä valuuttakurssimuutok- ministeriön ja ED:n rahoituksella. Näistä mainitta- 35707: set Vuonna 1994 Helsingissä järjestettiin laaja koon mm. Karjalan sosiaali- ja terveyshuollon uu- 35708: WHO:n Euroopan 2. Ympäristö- ja terveysministe- distushanke, Pietarin tartuntatautihanke, Pietarin 35709: rikonferenssi, johon osallistui 60 ministeriä. Kerto- vanhustenhuollon hanke, järjestötoiminnan kehit- 35710: musvuonna valmistauduttiin ED-puheenjohtajuus- tämishanke sekä eri lähialueita koskevat tuberku- 35711: kauteen. loosin ehkäisyhankkeet Hankkeita on pidetty on- 35712: Sosiaali- ja terveysministeriön kansainvälinen nistuneina ja tarpeellisina. 35713: yhteistyö perustuu sen kansainvälisten asioiden Monenkeskisessä yhteistyössä Suomi on edistä- 35714: strategiaan. Ministeriön tehtävänä on väestön ter- nyt mm. WHO:n laaja-alaisen terveyspoliittisen 35715: veellisen elinympäristön, hyvän terveyden ja toi- strategian laatimista ja vaikuttanut ratkaisevasti 35716: mintakyvyn, riittävän toimeentulon ja sosiaalisen ympäristö- ja terveyskysymysten kansainväliseen 35717: turvallisuuden varmistaminen. Suomalaisen sosiaa- esillä oloon. Sosiaalisektorilla mm. sosiaalisen syr- 35718: li- ja terveyspolitiikan tekeminen on nykyään mi- jäytymisen ehkäisyä on painotettu ministeriön kan- 35719: nisteriön mukaan yhä tiiviimmin sidoksissa kan- sainvälisessä toiminnassa. 35720: sainväliseen toimintaympäristöön. ED-jäsenyyteen liittyvien asioiden hoitoon ja 35721: Kotimaiset toiminnot sisältävät nyttemmin usein valmisteluun on kehitetty toimivat valmiudet. Kah- 35722: myös kansainvälisiä piirteitä. Kansainvälinen yh- denvälistä yhteistyötä ED-maiden kanssa on myös 35723: teistyö pohjustaa kansallista päätöksentekoa ja kehitetty. 35724: mahdollistaa suomalaisen kokemuksen ja taitotie- Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan vi- 35725: don viennin. rastojen ja laitosten kansainvälisen yhteistyön mää- 35726: Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä Suomi on rärahojen käyttö v. 1993---98 oli seuraava: 35727: 35728: 35729: 35730: Virasto tai laitos 1993 1994 1995 1996 1997 1998 35731: Mmk 35732: 35733: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja 35734: keh ittä miskeskus 0,8 2,1 6.7 11,2 7,2 12,0 35735: Säteilyturva keskus 3.4 6,0 1,1 1,5 8,8 8,8 35736: Lääkelaitos 0.7 1,0 1,2 1,6 3,2 2,9 35737: Kansanterveyslaitos 4,1 4,0 4,8 4,9 6,2 6,2 35738: Työterveyslaitos 2,1 2,3 2,5 2,5 2,8 2,7 35739: 35740: 35741: 35742: 35743: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämis- nen sosiaalialan täydennyskoulutusohjelma). Vuo- 35744: keskuksen kansainvälinen toiminta tapahtuu pro- sina 1993---98 keskuksen oma kansainvälinen ke- 35745: jekteissa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on kan- hittämistoiminta ja ED:n toiminta ovat laajentuneet 35746: sainvälistä, ja käytännössä lähes kaikkiin projektei- huomattavasti. 35747: hin liittyy kansainvälistä yhteistyötä. Kansainväliseen yhteistyöhön suunnattujen va- 35748: Kansainväliseen yhteistoimintaan käytettyjen rojen käytön tarkoituksenmukaisuudesta, tuloksis- 35749: määrärahojen käyttötarkoitukset ovat kansainvälis- ta ja vaikutuksista suhteessa määräytymis- tai 35750: ten konferenssien ja työkokousten järjestäminen, myöntämisperusteisiin ei ole tehty kattavaa arvi- 35751: kansainväliset kehitysprojektit kehitysmaissa, Itä- ointia. Sosiaali- ja terveysministeriön tilaama Stake- 35752: Euroopan maissa ja Suomen lähialueilla sekä ED- sin ulkoinen arviointi valmistui vuoden 1999 ke- 35753: projektit. ED:n rahoittamat tutkimus- ja kehittämis- väällä. Toiminnan tuloksellisuutta kuvaa se, että 35754: projektit rasittavat valtiontaloutta edellytetyn oma- keskuksen asiantuntijoita kysytään runsaasti ED:n 35755: rahoituksen verran. Lisäksi Stakes on jäsenenä projekteihin ja asiantuntijatehtäviin. 35756: eräissä toimintansa kannalta tärkeissä järjestöissä ja Suurempien hankkeiden kohdalla keskukseen 35757: laitoksissa (Eurocenter/Wien, NOPDS/Pohjoismai- on luotu oma suunnittelu-, päätöksenteko- ja arvi- 35758: 35759: 35760: 165 35761: ointijärjestelmä (SUTKE), jonka avulla pyritään Kansainvälisen yhteistyön määrärahojen käytön 35762: seuraamaan hankkeiden menokehitystä ja tuloksia. suurin menoerä aiheutuu ulkomaanmatkoista, kan- 35763: Ulkoinen arviointi tuottaa tietoa myös kansainväli- sainvälisten järjestöjen kokouksiin osallistumisesta 35764: sen toiminnan panostusta ja priorisointia varten. ja vierailuista. Käännökset, tulkkaukset, kansainvä- 35765: Säteilyturvakeskuksen rahoittamista ydinturval- liset julkaisut ja tiedotus muodostavat toL'>eksi suu- 35766: lisuushankkeista on tehty ulkoasiainministeriön ti- rimman menoerän. ED-jäsenyys on lisännyt meno- 35767: laama riippumaton arvio. Sen mukaan ydinturvalli- ja merkittävästi. Toisaalta EU:n ja Euroopan neu- 35768: suusalan yhteistyö lähialueilla on ollut tehokasta ja voston kokousmatkakuluista järjestöt korvaavat 35769: tyydyttävästi organisoitua. suurimman osan. Työministeriö maksaa työmark- 35770: Lääkelaitoksen kansainvälisen yhteistyön kus- kinaosapuolten kokousmatkat ILO-jäsenyyden vel- 35771: tannusten pääosa on aiheutunut päivärahoista ja voitteiden mukaisesti. Vuonna 1997 kansainvälisen 35772: matkustuspalveluista, osa taas esim. EU:n yhteises- yhteistyön toimintamenoja oli n. 4,5 Mmk ja kerto- 35773: tä lääkevalvonnasta. Lisäksi laitos on v. 1997-98 musvuonna n. 5 Mmk. 35774: saanut ED-rahoitusta projektiin, jossa selvitettiin Kertomusvuonna työministeriö sai EU-puheen- 35775: huumausainevalvonnan tilaa Phare-maissa. johtajuuskauden valmisteluihin 0,25 Mmk:n määrä- 35776: Kansanterveyslaitoksen tutkijat ovat osallistu- rahan yhden henkilön palkkakuluihin. Henkilös- 35777: neet kansainvälisiin konferensseihin ja kokouksiin. tön ED-valmennukseen työministeriö sai n. 0,5 35778: Menot on maksettu pääosin toimintamenomäärära- Mmk. Kuluja on aiheutunut myös ulkomaille lähe- 35779: hoista tai ulkopuolisen tutkimusrahoituksen mak- tetyistä pysyväisluonteisista asiantuntijoista. 35780: suosuuksista. Koska tutkimustoiminta on luonteel- Euroopan sosiaalirahaston käyttötarkoituksiin 35781: taan kansainvälistä, on käytännössä vaikea määri- tulevat varat on sisällytetty tuloina ja menoina 35782: tellä, mikä toiminta johtuu juuri kansainvälisestä valtion talousarvioon työministeriön hallinnonalan 35783: yhteistyöstä. momenteille. Euroopan komissio maksaa ko. varat 35784: Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle, So- ennakkoina ja loppuerinä säännösten edellyttä- 35785: siaali- ja terveyshuollon tuotevalvontakeskukselle mässä järjestyksessä. Määrärahat ovat hallinnon- 35786: ja Työterveyslaitokselle ei ole osoitettu erillisiä aloittain jakamattomia. Sosiaalirahaston rahoitta- 35787: määrärahoja kansainväliseen yhteistoimintaan. miin hankkeisiin kohdentuva kansallinen osara- 35788: Näiden laitosten henkilöstö on osallistunut tutki- hoitus on sen sijaan budjetoitu valtion talousar- 35789: mushankkeisiin ja kokouksiin, joista aiheutuneet vioon eri hallinnonalojen menomomenteille. Työ- 35790: kulut on maksettu toimintamenomäärärahoista. ministeriön hallinnonalalla toteutettaviin toimenpi- 35791: teisiin tarvittava valtion rahoitus on budjetoitu yh- 35792: Työministeriön hallinnonala delle menomomentille. Kunkin tavoiteohjelman ja 35793: Tärkeimmät kansainvälisten järjestöjen jäsenmak- yhteisöaloitteen EU:n ja kansallinen rahoitusosuus 35794: sut ovat kansainvälisen työjärjestö ILO:n ja kansain- budjetoidaan vuotuisina osuuksina. EU:n osuuden 35795: välisen siirtolaisjärjestö IOM:n vuosittaiset jäsen- ja kansallisen rahoitusosuuden jakamisesta hallin- 35796: maksut. Menot olivat 6,3 Mmk v. 1993 ja 10,3 Mmk nonalojen kesken neuvotellaan vuosittain. 35797: v. 1998. Kasvu on johtunut kustannustason nousus- Työministeriön kansainvälisten yhteistyömäärä- 35798: ta ja valuuttakurssimuutoksista. rahojen käyttö v. 1993--98 oli seuraava: 35799: 35800: 35801: Kansainvälinen toiminta 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1 35802: Mmk 35803: EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan - - 52,5 285,3 683,6 554,6 35804: Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden kansallinen 35805: osarahoitus - - 86,6 404,8 687,3 662,6 35806: Valtionapu työttömyyden Iieventämiseen/Euroopan alue- 35807: kehitysrahaston tavoitteiden kansallinen rahoitusosuus - - - 0,5 2,6 3.4 35808: Työllisyysperusteinen valtionapu investointeihin/ 35809: Euroopan aluekehitysrahaston tavoitteiden kansallinen 35810: rahoitusosuus - - 0,2 55,5 25.7 22,1 35811: Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi/Euroopan 35812: aluekehitysrahaston tavoitteiden kansallinen 35813: rahoitusosuus - - 0.4 2.4 33.4 14,2 35814: Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja 35815: maksuosuudet 6,3 8,9 8,3 9,3 8,2 9,1 35816: 1 35817: Alustava tieto. 35818: 35819: 35820: 166 35821: Työministeriö on käyttänyt v. 1997-98 lisäksi - luonnonsuojelun edistäminen, biologisen 35822: varoja paluumuuttajien ja pakolaisten vastaanot- monimuotoisuuden suojelu ja luonnonvarojen säi- 35823: toon, toimeentulotukeen ja sosiaali- ja terveyden- lyttäminen 35824: huoltoon sekä paluumuuttoa koskevaan tiedotta- - kestävän kehityksen edistäminen alueella, 35825: miseen. Osa varoista on käytetty korvauksiin kun- ml. alueiden käytön suunnittelu, asuminen ja ra- 35826: nille. Yhteensä näiden varojen käyttö oli 310,3 kentaminen ja 35827: Mmk v. 1997 ja 333,8 Mmk kertomusvuonna. Nämä -Itämeren suojelu, jossa pyritään monenkeski- 35828: kulut eivät kuitenkaan aiheudu varsinaisesta kan- seen yhteistyöhön ja yhteisrahoitukseen. 35829: sainvälisestä yhteistyöstä. Ympäristöministeriön mukaan Suomen kansal- 35830: listen etujen kannalta on tärkeää olla edustettuna 35831: Ympäristöministeriön hallinnonala kaikissa kansainvälisissä ympäristösopimuksissa, 35832: Ympäristöministeriön kansainvälisen yhteistyön joihin olemme liittyneet jäseneksi. Suomi on esiin- 35833: määrärahojen käyttö on jakautunut ED-yhteistyö- tynyt yhtenä maailmanlaajuista ympäristönsuojelua 35834: hön, kansainvälisten sopimusten ja YK-järjestöjen parhaiten edistävänä maana muiden Pohjoismai- 35835: puitteissa tapahtuvaan monenkeskiseen yhteistyö- den joukossa. Suomi on saanut näkökohtansa kuu- 35836: hön sekä kahdenväliseen ja alueelliseen yhteistyö- luviin osapuolikokouksissa ja Suomen kannat on 35837: hön lähialueilla. otettu huomioon ED:ssa. Suomalaisia on myös 35838: ED-yhteistyön määrärahoista huomattava osa valittu kansainvälisten sopimusten ja prosessien 35839: käytettiin v. 1993--98 Suomen edustajien osallistu- asiantuntija- ja puheenjohtotehtäviin. 35840: miseen ED:n ministeri-, virkamies- ja asiantuntija- Ympäristöministeriö osallistui oman hallinnon- 35841: kokouksiin. Lisäksi rahoitettiin eräitä selvityksiä ja alansa osalta v. 1993 Suomen ED-jäsenyysneuvot- 35842: seminaareja. teluihin ja vaikutti Suomen saamaan oikeuteen 35843: Kansainvälisten ympäristösopimusten jäsen- soveltaa neljän vuoden siirtymäkauden aikana yh- 35844: maksut ja maksuosuudet ovat nyttemmin n. 5 Mmk teisöä tiukempia säännöksiä. Vuosina 1996-98 35845: vuodessa. Maksut ovat pakollisia ao. sopimusten ympäristöministeriö on osallistunut Euroopan ko- 35846: jäsenille. Suomi on liittynyt useimpiin kansainväli- missiossa järjestettyihin neuvotteluihin yhteisön 35847: siin ympäristönsuojelua koskeviin sopimuksiin. lainsäädännön kohottamiseksi eräissä ympäristö- 35848: Niiden on katsottu edistävän myös Suomen omaa asioissa Suomen tasolle. 35849: etua maailmanlaajuisten ympäristöuhkien ja näistä Suomen ED-jäsenyyden aikana ympäristöminis- 35850: mahdollisesti seuraavien muutosten torjumiseksi. teriön edustajat ovat osallistuneet EY:n lainsäädän- 35851: YK- ja monenkeskisen yhteistyön menot ovat n. tötyöhön komission ja neuvoston työryhmissä, eri- 35852: 3 Mmk vuodessa. Tästä 2 Mmk käytetään Suomen tyisesti yhteisön ja Suomen ympäristöpolitiikan 35853: ED-puheenjohtajuuskauden kokousten ED-koordi- kannalta keskeisten säädösten valmistelussa. Ker- 35854: nointiin. Noin 1 Mmk käytetään Suomelle tärkei- tomusvuoden toiminta painottui Suomen ED-pu- 35855: den ympäristönsuojelusopimusten ja prosessien heenjohtaju uskauteen valmistautumiseen. 35856: edistämiseen mm. rahoittamalla seminaareja ja Lähialueiden kahdenvälisessä yhteistyössä ym- 35857: konferensseja. Tällaisia sopimuksia ovat mm. il- päristöministeriö on rahoittanut kahdenvälisten 35858: mastosopimus, biodiversiteettisopimus, YK:n kes- ympäristösopimusten perusteella toimivien työryh- 35859: tävän kehityksen toimikunta ja sen alainen kan- mien matka- ja kokouskustannuksia. Konkreettiset 35860: sainvälinen metsäpaneeli, Wienin sopimus ja investointihankkeet rahoittaa pääosin ulkoasiain- 35861: Montrealin pöytäkirja otsonikerroksen suojelemi- ministeriö. 35862: seksi sekä Baselin sopimus ongelmajätteiden kan- Lähialueille kohdistuvassa monenkeskisessä yh- 35863: sainvälisistä siirroista. teistyössä ympäristöministeriö rahoittaa Suomen 35864: Suomi on myös liittynyt valtiojäseneksi Kansain- tavoitteiden kannalta keskeisten organisaatioiden 35865: väliseen luonnonsuojeluliittoon, IUCN:ään, ja ra- toimintaan osallistumista sekä erillisten selvitysten 35866: hoittaa tämän toimintaa n. 0,5 Mmk:lla vuosittain. tekemistä. 35867: IDCN:n toiminnan tukeminen on katsottu arvok- Itämeren suojeluun liittyvien HELCOM-jäsen- 35868: kaaksi sen tekemän maailmanlaajuisen, hallitusten maksujen lisäksi Suomi on velvollinen maksamaan 35869: ulkopuolisen luonnonsuojelutyön vuoksi. ns. päämajakuluja vuosittain yhteensä n. 2,7 Mmk. 35870: Lähialueyhteistyön määrärahojen myöntämi- Ympäristöhallinnon kansainvälisten kokous- ja 35871: seen vaikuttavia seikkoja ovat neuvottelumatkojen kulut ovat n. 8 Mmk vuosittain 35872: - lähialueilta lähtöisin olevien, Suomen ympä- sisältäen mm. ED-toiminnan matkat sekä Suomen 35873: ristön kannalta haitallisesti vaikuttavien päästöjen edustuksen kansainvälisissä sopimusneuvotteluis- 35874: vähentäminen ja ennaltaehkäisy sa ja asiantuntijakokouksissa. 35875: 35876: 35877: 167 35878: Ihmisen toimintojen ympäristölle aiheuttamien ta. Neuvottelujen tulokset vaikuttavat suoraan Suo- 35879: uhkien maailmanlaajuisen luonteen vuoksi niitä men taloudellisten rasitteiden vähenemiseen. 35880: koskeva kansainvälinen sääntely jatkuu ja lisään- Kahdenvälistä yhteistyötä Baltian maiden kans- 35881: tyy. Uusia sopimuksia valmistellaan ja olemassa sa samoin kuin Puolan ja Unkarin kanssa on ympä- 35882: olevia pannaan toimeen ja kehitetään. Lähivuosina ristöministeriön mukaan tärkeää jatkaa. Yhteistyön 35883: ajankohtaisia hankkeita ovat mm. ilmastosopimuk- jatkamisella Venäjän kanssa tuetaan pyrkimystä 35884: sen Kioton pöytäkirjan toteuttaminen ja sen jousta- vahvistaa EU:n Venäjä-yhteistyötä ympäristöasiois- 35885: vista mekanismeista sopiminen, geeniteknologiaa sa. 35886: ja kemikaaleja koskevat sopimukset (PIC ja POP) Lähialueilla toteutettuihin investointihankkeisiin 35887: sekä maailman metsiä koskeva neuvottelu prosessi. ja tekniseen apuun on käytetty varoja v. 1993-98 35888: Nämä edellyttävät Suomelta aktiivista osallistumis- seuraavasti: 35889: 35890: 35891: 35892: Lähialuehankkeet 1993 1 1994 1 1995 1 1996 1 1997 1 1998 35893: Mmk 35894: 1nvestointihan kkeet 59,31 38,71 43,21 74,21 21,71 12,6 35895: Tekninen apu 16,1 14,6 16,5 16,9 19,3 22,1 35896: 35897: 35898: 35899: 35900: Teknisen avun määrärahoilla on toteutettu kou- 477,3 Mmk V. 1990, 669,2 Mmk V. 1991 ja 1 128,8 35901: lutushankkeita, seminaareja ja tapahtumia, kehittä- Mmk V. 1992. 35902: mis-, suunnittelu- ja kokeiluhankkeita, tutkimus- Valtiontilintarkastajien arvion mukaan kansain- 35903: hankkeita ja ympäristön tilan seurantaan liittyviä väliseen yhteistoimintaan käytetyt määrärahat oli- 35904: hankkeita sekä rakentamisen ja asumisen yhteis- vat kasvaneet nopeasti. Valtiontilintarkastajat myös 35905: työhankkeita. Määrärahoista on myönnetty myös totesivat, että suuri määrärahojen kasvunopeus 35906: toiminta-avustuksia ja rahoitettu ympäristökonsul- vaikeuttaa tulevaisuudessa kansainvälisten ja kan- 35907: tointia lähialueilla. Vuodesta 1997 investointihank- sallisten tarkoitusten edellyttämien määrärahatar- 35908: keet on rahoittanut ulkoasiainministeriö. peiden yhteensovittamista. Tämän vuoksi valtiova- 35909: rainministeriön olisi valtiontilintarkastajien mieles- 35910: Valtiontilintarkastajien aiempi kannanotto tä pitänyt arvioida täsmällisesti ainakin keskipitkäl- 35911: Valtiontilintarkastajat tarkastelivat kertomukses- lä ajalla nähtävissä oleva kansainvälisten määrära- 35912: saan vuodelta 1992 valtion kansainväliseen yhteis- hojen kasvutarve ja sen valtiontaloudellinen merki- 35913: toimintaan käyttämiä määrärahoja, jotka (pl. varsi- tys sekä informoida siitä talouspolitiikan päätök- 35914: naiset kehitysapumäärärahat sekä Itä- ja Keski- sentekijöitä. 35915: Euroopan ympäristöyhteistyömäärärahat) olivat 35916: 35917: 35918: 35919: 35920: Hallinnonalojen kansainvälisen yhteistyön määräraho- Kyseisten määrärahojen kasvu vaikuttaa yleisesti 35921: jen käyttö on kasvanut 1990-luvulla. Pääosa kasvusta valtion talousarvion tasapainottamiseen ja valtion vel- 35922: on aiheutunut EU-jäsenyydestä, kun kotimaisia maata- kaantumisen vähentämiseen sekä kaventaa osaltaan 35923: lousalue-ja työllisyyspoliittisia kehittämishankkeita on finanssipoliittista liikkumavaraa, jota EU-jäsenyyden 35924: ryhdytty toteuttamaan EU-rahastojen rahoituksen oloissa olisi toivottavaa ylläpitää. Samoin yhden mer- 35925: edellyttämillä kansallisilla rahoitusosuuksilla. Muiden kittävän menoerän kasvu vaikeuttaa muihin menokoh- 35926: kansainväliseen yhteistyöhön osoitettujen määräraho- teisiin käytettävissä olevien määrärahojen tarpeenmu- 35927: jen, ml. julkinen kehitysyhteistyö, käyttö on kehittynyt kaista mitoittamista. Valtiontilintarkastajien saamista 35928: verrattain maltillisesti. Valtiontilintarkastajat ovat kiin- selvityksistä onkin ilmennyt, että useat ministeriöt kat- 35929: nittäneetasiaan aiemmin huomiota vuodelta 1992 anta- sovat ko. määrärahojen menotarpeen lisääntyvän lähi- 35930: massaan kertomuksessa. vuosina. 35931: 35932: 35933: 168 35934: Kansainvälisen yhteistyön laajeneminen kuluvalla Asianomaisia menomomentteja on verrattain paljon, ja 35935: vuosikymmenellä on luonnollisesti johtanut myös tar- määrärahoja jaetaan ja siirretään hallinnonaloilta toi- 35936: koitukseen osoitettujen määrärahojen kasvuun. Minis- sille useissa tapauksissa. Tämän seurauksena järjes- 35937: teriöiden näkemysten mukaan menotarpeet ovat ylei- telmän läpinäkyvyys ei ole paras mahdollinen. Valtion- 35938: sesti ottaen olleet perusteltuja ja varojen käytön tulok- tilintarkastajien mielestä kansainvälisen yhteistyön 35939: set ja vaikuttavuus vähintäänkin tyydyttäviä. Tosin määrärahojen kokonaisuutta olisi kyettävä selkeyttä- 35940: kaikkien määrärahojen käytön vaikutuksia ei ole kyetty mään ja muuttamaan paremmin seurattavaksi. Perus- 35941: edes arvioimaan saati täsmällisesti mittaamaan. teltua olisi laatia vuosittain yhteenveto kansainvälisiin 35942: Edellä todetusta huolimatta valtiontilintarkastajat tarkoituksiin osoitetuista ja käytetyistä määrärahoista 35943: kehottavat ministeriöitä noudattamaan huolellista har- sekä valtion talousarvioesityksen että valtion tilinpää- 35944: kintaa ja pidättyvyyttä hallinnonalojensa kansainväli- töksen yhteydessä. Myös ministeriöiden tulisi esittää 35945: sen yhteistyön määrärahaesitysten valmistelussa. Val- selkeät yhteenvedet ao. määrärahoista ja niiden käy- 35946: tion koko menotalouden näkökulmasta valtiovarainmi- töstä hallinnonalojensa toimintakertomuksissa. Näi- 35947: nisteriön asema ja asennoituminen ovat keskeisiä ko. den toimien tarkoituksena on parantaa päätöksenteki- 35948: määrärahojen mitoituksessa valtion talousarvioesityk- jöiden valtion menotaloudesta saamaa informaatiota ja 35949: sissä. Valtiontilintarkastajat kehottavatkin valtiova- lisätä hallinnon tilivelvollisuutta. 35950: rainministeriötä tarkastelemaan riittävän kriittisesti Valtiontilintarkastajat korostavat lisäksi, että eri hal- 35951: sanottuja määrärahoja talousarvioesityksiä valmistel- linnonalojen tulisi seurata, mitata ja arvioida nykyistä- 35952: taessa. kin luotettavammin kansainvälisen yhteistyön määrä- 35953: Valtiontilintarkastajien saaman käsityksen mukaan rahojen käytön tuloksia ja vaikuttavuutta määräraha- 35954: eri hallinnonalojen kansainvälisen yhteistyön määrära- esitysten ja -päätösten perusteiksi. 35955: hoissa näyttää olevan jonkin verran päällekkäisyyttä. 35956: 35957: 35958: 35959: 35960: Valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot vastaa rahaston taloudesta. Valtiokonttori huolehtii 35961: rahaston käytännön sijoitustoimista ja raportoi nii- 35962: Valtiontilintarkastajat ovat selvittäneet eri hallin- den tuloksista johtokunnalle. Rahasto ei maksa 35963: nonaloilla olevien valtion talousarvion ulkopuolis- Valtiokonttorilie ko. toimista, eikä sillä ole hallinto- 35964: ten rahastojen taloutta ja toimintaa. kuluja. Rahaston toiminnan hoitaminen lisää hie- 35965: Talousarvion ulkopuolisia rahastoja ei ole ulko- man Valtiokonttorin kuluja. 35966: asiain-, oikeus-, sisäasiain-, puolustus-, opetus- Eläkerahaston varat kertyvät valtion eläkejärjes- 35967: eikä työministeriön hallinnonalalla. telmän piiriin kuuluvien työnantajien ja työntekijöi- 35968: den eläkemaksuista, rahaston varoille saatavista 35969: Valtiovarainministeriön hallinnonala tuotoista, yksityisten eläkevakuutuslaitosten suorit- 35970: Valtion eläkerahasto tamista ns. siirtymämaksuista sekä muista maksuis- 35971: Valtion eläkerahasto on valtion talousarvion ulko- ta, jotka on rahaston tuloiksi erikseen säädetty. 35972: puolinen rahasto, josta on säädetty laissa valtion Työntekijän eläkemaksu on samansuuruinen kuin 35973: eläkerahastosta (1372/1989). Rahaston tarkoitukse- yksityisellä sektorilla. Työnantajilta peritään vuosit- 35974: na on varautua tulevien valtion eläkkeiden maksa- tain eläkemaksuja n. 4, 7 mrd. mk ja työntekijöiltä n. 35975: miseen ja niistä aiheutuvien menojen tasaamiseen. 1,4 mrd. mk. 35976: Eläkerahaston varoja ei ole käytetty eläkkeiden Valtion eläkerahaston tulot koostuivat kerto- 35977: maksamiseen. Kaikki valtion eläkejärjestelmän pii- musvuonna valtion eläkejärjestelmän piiriin kuulu- 35978: riin kuuluvat eläkkeet on toistaiseksi maksettu vien työnantajien ja työntekijöiden maksamista elä- 35979: valtion talousarvioon varatuista määrärahoista. Val- kemaksuista, siirtymämaksuista, korkotuloista ja 35980: tion eläkevastuu oli kertomusvuonna n. 272 mrd. sijoitustoiminnan tuotoista sekä Valtiokonttorin ja 35981: mk, josta eläkerahasto kattoi 16,9 mrd. mk. Työttömyyskassojen keskuskassan Valtion eläkera- 35982: Eläkerahasto ei ole erillinen juridinen henkilö, hastolle tilittämistä palkansaajien työttömyysva- 35983: eikä sillä ole omaa organisaatiota. Se on Valtiokont- kuutusmaksuista. Valtion eläkejärjestelmän piirissä 35984: torin hoitama kirjanpidollinen rahasto. Rahaston oli 1036 työnantajayksikköä, jotka tilittivät kerran 35985: johtokunta päättää rahaston sijoitusperiaatteista ja kuukaudessa eläkemaksut eläkerahastolle. 35986: 35987: 35988: 169 35989: Valtion virastot ja laitokset maksoivat työnanta- hinnä valtion tai suomalaisen julkishallinnon liik- 35990: jan eläkemaksuina 3771,7 Mmk, valtion liikelaitok- keelle laskemia markkamääräisiä, jälkimarkkina- 35991: set 130,7 Mmk, yksityiset valtionapua saavat yhtei- kelpoisia joukkovelkakirjalainoja. Osake- tai kiin- 35992: söt 164 Mmk, pohjoismaiset instituutit 12,6 Mmk ja teistösijoituksia eläkerahastolla ei v. 1998 ollut. 35993: kunnat sekä yksityiset lukio- ja peruskouluopetusta Eläkerahaston varoja oli sijoitettuna markkinoil- 35994: antavat oppilaitokset yhteensä 599,9 Mmk. Työnte- le kertomusvuoden lopussa yhteensä 2 842 Mmk. 35995: kijäin eläkemaksuina valtion virastojen ja laitosten Sijoitussalkun markkina-arvo oli vuoden lopussa n. 35996: työntekijöiltä kertyi 886 Mmk sekä yksityisiltä val- 3 232 Mmk. Vuodelle 1998 kohdistuvia korkotuot- 35997: tionapua saaviita yhteisöiltä, peruskouluilta ja lu- toja sijoituksista kertyi 227 Mmk. Sijoitusten keski- 35998: kioilta, joiden henkilöstölle on säädetty eläkeoike- tuotto oli 5,83 % ja nettotuotto 346 Mmk. 35999: us valtion varoista, kertyi työntekijäin eläkemaksui- Valtiokonttorilie aiheutui kustannuksia eläkera- 36000: na 447,8 Mmk. haston hoitamisesta kertomusvuonna 1,6 Mmk. 36001: Valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvat työn- Rahaston hoitamiseen käytettiin n. 4 henkilötyö- 36002: antajat maksoivat eläkemaksut pääosin määräajas- vuotta. 36003: sa. Myöhästyneistä eläkemaksuista eläkerahastolle Valtiokonttori aloitti vuoden 1997 syksyllä elä- 36004: perittiin viivästyskorkoja 0,3 Mmk. Tilinpäätöshet- kemaksutilitysten tarkastukset. Tarkastuskohteina 36005: kellä saamatta jääneitä eläkemaksuja ja viivästys- ovat olleet etupäässä yksityiset valtionapua saavat 36006: korkoja oli yhteensä 1,8 Mmk. yhteisöt ja laitokset. Tarkastustyö on tehty Valtio- 36007: Valtion virastojen ja laitosten maksamista pal- konttorissa vertaamalla työnantajan palkkakirjan- 36008: koista pidätetyistä palkansaajan työttömyysvakuu- pitoaineistoa valtion palvelussuhderekisterin, ra- 36009: tusmaksuista Valtiokonttori tilitti 46 % Valtion elä- haston maksajarekisterin ja Eläketurvakeskuksen 36010: kerahastoon. Samoin Työttömyyskassojen keskus- työsuhderekisterin tietoihin. 36011: kassa tilitti 46% yksityisten vakuutuslaitoksen peri- Rahastosta on siirretty vuosittain varoja valtion 36012: mistä, kuntien ja yksityisten työnantajien palveluk- talousarvion katteeksi n. 6 mrd. mk. Kertomus- 36013: sessa olevien VEL:n piiriin kuuluvien palkansaajien vuonna siirrettiin n. 6,5 mrd. mk. Vuoden 1999 36014: työttömyysvakuutusmaksuista Valtion eläkerahas- talousarvion mukaan siirrettävä määrä oli 7,75 mrd. 36015: toon. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuja mk. 36016: maksettiin v. 1998 eläkerahastoon yhteensä 184,5 Rahaston toiminnassa on valtiovarainministe- 36017: Mmk. riön mukaan ilmennyt ongelmia, joita ryhdyttiin 36018: Yksityiset eläkevakuutusyhtiöt maksoivat eläke- selvittämään kertomusvuoden lopulla. Valtiokont- 36019: rahastolle siirtymämaksuja yhteensä 574,5 Mmk. torin työryhmä ehdotti, että ongelmat ratkaistaisiin 36020: Siirtymämaksut tulivat Valtion Painatuskeskuksen, perustamalla erillinen julkisoikeudellinen laitos, 36021: Valtion tietokonekeskuksen, Valtion ravitsemis- valtion vakuutuslaitos. Valtiovarainministeriö asetti 36022: keskuksen, Posti-Telen, VR:n, rakennushallinnon, työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin selvittää 36023: VK-Työterveyspalveluiden ja Autorekisterikeskuk- uudenlaisen toimintamallin tarve valtion eläkevas- 36024: sen yhtiöittämisten perusteella. tuissa ja -rahastoinnissa sekä valtion tapaturma- ja 36025: Valtion eläkerahaston yhdystilin varoille ja val- vahinkovastuissa. Työryhmän määräaika päättyi 36026: tiolle lainatulle pääomalle kertyneiden korkojen vuoden 1999 maaliskuun lopussa. 36027: määrään vaikutti eläkerahastoa koskevan lain 6 §:n Valtiovarainministeriön mukaan valtion nykyi- 36028: muutos, joka tuli voimaan 1.1.1998. Tämän mukai- sen eläkejärjestelmän ongelmat ovat seuraavat: 36029: sesti eläkerahaston yhdystilillä oleville varoille 1. Eläkerahaston rahastoinnin karttuminen on 36030: maksettava korko sidottiin valtion kassansijoittami- jäänyt jälkeen tavoitteesta. 36031: sesta saatavaan keskikorkoon, ja valtiolle lainatuil- 2. Eläkerahaston sijoitustoimintaa haittaa riittä- 36032: le varoille maksettava korko sidottiin valtion obli- vän itsenäisyyden puute. Valtion joukkovelkakirja- 36033: gaatiolainojen korkoon. Yhdystilin korkotulot oli- sijoitusten yhteydessä valtio toisaalta laskee liik- 36034: vat kertomusvuonna 19 Mmk ja valtiolle lainatun keelle joukkovelkakirjoja ja toisaalta Valtion eläke- 36035: pääoman korkotulot 428 Mmk. rahasto merkitsee niitä, jolloin liikkeelle laskija ja 36036: Valtion eläkerahaston varojen sijoitustoiminnan merkitsijä ovat samat. Tilanne on sama myös val- 36037: lähtökohtana on sijoitusten turvaavuus ja tuotta- tion osakemyynneissä ja -sijoituksissa. 36038: vuus. Eläkerahaston sijoitusten tulee olla puretta- 3. Valtion eläkemenot kirjataan kahdenkertai- 36039: vissa vuoden 2010 jälkeen. Eläkerahaston nykyiset sesti, koska valtion eläkekustannukset kirjataan 36040: joukkovelkakirjasijoitukset erääntyvät v. 1999-- sekä työnantajan eläkevakuutusmaksuina virasto- 36041: 2010. jen toimintamenoista että Valtiokonttorin maksami- 36042: Kertomusvuonna sijoituskohteina käytettiin lä- na eläkemenoina. 36043: 36044: 36045: 170 36046: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala den ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maa- 36047: Maatilatalouden kehittämisrahasto (MAKEAA) seudun kehittämiseen. Asetusehdotuksen mukaan 36048: Maatilatalouden kehittämisrahasto on maa- ja met- maaseudun kehittämispolitiikan tulee nykyistä 36049: sätalousministeriön hoidettavana oleva valtion ta- kiinteämmin tehostaa ja täydentää EY:n yhteistä 36050: lousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka tehtävänä maatalouspolitiikkaa ja maatalouden markkinajär- 36051: on turvata ja täydentää maatilatalouden ja muiden jestelyjä. 36052: maaseutuelinkeinojen investointien rahoitusta Rahoitustoiminta muuttuu, kun osa EU-osara- 36053: sekä edistää niiden kehittämistä tarkoinavaa toi- hoitteisesta toiminnasta siirtyy EU:n budjetista ra- 36054: mintaa sen mukaan, kuin erikseen säädetään tai hoitettavaksi EU:n maatalouden ohjaus- ja tukira- 36055: eduskunta talousarvion käsittelyn yhteydessä päät- haston tukiosaston (EMOTR-T) kautta samalla, kun 36056: tää. Rahaston varojen käytöllä on erityisesti edistet- osa säilyy ohjausosastossa (EMOTR-0). Tavoite 2 - 36057: tävä Suomen maatalouden sopeutumista ED-jäse- ohjelman ja tavoiteohjelmien ulkopuolella olevien 36058: nyyden luomaan toimintaympäristöön. EMOTR-T:sta rahoitettavien toimenpiteiden hallin- 36059: Maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun toa sekä tilien tarkastamista ja hyväksymistä säädel- 36060: lain (657/1966) 3 §:n mukaan Maatilatalouden ke- täisiin ns. maksajayksikkö-asetuksella (ETY) n:o 36061: hittämisrahaston varoja voidaan käyttää maatilata- 1663/95. Tämä edellyttäisi tarkennuksia rahaston 36062: louden rakenteen parantamiseen, maaseutuelin- hallintomenettelyihin ja asettaisi sen tietojärjestel- 36063: keinojen edistämiseen, maaseudun elinolosuhtei- mille uusia vaatimuksia. EMOTR-T:sta rahoitetta- 36064: den ja toimeentulomahdollisuuksien parantami- vaksi ehdotettavat tuet tulevat lisäksi kuulumaan 36065: seen sekä näiden toimenpiteiden kehittämisen myös ns. jälkitarkastusasetuksen (ETY) n:o 4045/ 36066: edistämiseen. 89 piiriin, mikä myös lisännee rahaston hallinnolli- 36067: Rahaston varojen käyttämisestä em. tarkoituk- sia tehtäviä. 36068: siin säädetään erikseen lailla. Valtion talousarvios- MAKERAn tuotot olivat v. 1994-98 seuraavat: 36069: sa varoja voidaan osoittaa myös muihin maatilata- 36070: louden kehittämistarkoituksiin. Vuosi Korkotuotot Muut tuotot Tulot EU:Ita Tuotot 36071: Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja käy- yhteensä 36072: tettäessä on erityisesti edistettävä maaseutuelinkei- Mmk 36073: nolain ja maa- ja metsätalouden rakennetoimenpi- 1994 308,4 - 3,6 311,9 36074: teistä annetun lain (1303/1994) mukaisia tavoittei- 1995 279,7 - 5,3 285,0 36075: ta. 1996 273,3 24,1 5,7 303,1 36076: 1997 241,6 23,7 51,2 316,5 36077: Rahaston varoja voidaan käyttää myös pakko- 1998 209,7 55,8 1 - 265,5 36078: huutokaupalla myytyjen tilojen ja alueiden lunasta- 36079: 1 36080: miseen valtiolle, sen mukaan kuin siitä erikseen Sisältää myyntitulot 36081: 36082: säädetään, sekä tilojen ja alueiden valtiolle hankki- 36083: miseen valtion saamisen turvaamiseksi joko velka- Valtion talousarviosta ei ole siirretty varoja Maa- 36084: järjestelyjen yhteydessä tai muuten. tilatalouden kehittämisrahastoon v. 1994-98. 36085: Rahastosta voidaan myöntää maa- ja metsätalou- MAKERAn ulkona oleva lainapääoma, vaihto- 36086: den rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun omaisuus (= maaomaisuus) ja valtion kassatalou- 36087: lain sekä maaseutuelinkeinolain (1295/1990) nojal- den piirissä olevat varat olivat vuosien 1994-98 36088: la avustuksia ja valtionlainoja. Ensin mainittu ohjaa lopussa seuraavat: 36089: EU-osarahoitteista kehittämistoimintaa ja jälkim- 36090: mäinen kokonaan kansallisesti rahoitettavaa. Li- Vuosi Ulkona oleva Vaihto-omaisuus Valtion kassa- 36091: lainapääoma (= maaomaisuus) talouden 36092: säksi porotalouslain (161/1990), luontaiselinkeino- piirissä olevat 36093: lain (611/1984) ja kolttalain (253/1995) nojalla voi- varat(= yhdystili) 36094: daan myöntää avustuksia ja valtionlainoja. Rahoi- Mmk 36095: tuslainsäädäntöä on uudistettu ja sen on tarkoitus 1994 7 126,7 161,9 844,9 36096: tulla voimaan EY:n komission hyväksynnän jäl- 1995 6 617,0 140,8 1 463,5 36097: keen. Myös porotalous- ja luontaiselinkeinolakien 1996 5967.7 161,6 2 139,6 36098: kokonaisuudistus oli kertomusvuonna vireillä. 1997 5 361.7 143,0 2 704,3 36099: 1998 4 872,0 117,0 2 616,1 36100: Euroopan komission Agenda 2000 -selonteko 36101: muuttaa rahaston toimintaa. Maaseudun kestävän 36102: kehittämisen rahoittamista koskevat linjaukset MAKERAn oma pääoma, vieras pääoma ja ta- 36103: EU:n tulevalle rahastokaudelle (2000-2006) mää- seen loppusumma vuosien 1994-98 lopussa oli- 36104: ritellään asetusehdotuksessa Euroopan maatalou- vat: 36105: 36106: 36107: 171 36108: Vuosi Oma pääoma Vieras pääoma Taseen suunnitelmista, joiden toteuttamiseen haetaan Eu- 36109: loppusumma roopan yhteisön osarahoitusta 36110: Mmk - tehdä maa- ja metsätalousministeriölle ehdo- 36111: 1994 8 142,1 0,9 8 143,1 tus toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja mahdolli- 36112: 1995 8 229,5 0,9 8 230,4 seksi valtion talousarvioksi rahastoa ja sen varoilla 36113: 1996 8 287,8 1,0 8 288,8 tuenavaa toimintaa koskeviita osin 36114: 1997 8 234,8 2,6 8 237,4 36115: 1998 7 646,3 4,3 7 650.7 36116: - antaa tarvittaessa lausuntoja ja tehdä aloittei- 36117: ta rahaston varoilla tuettavaan toimintaan kuuluvis- 36118: MAKERAn menot olivat v. 1994-98 seuraavat: sa ja niihin liittyvissä asioissa 36119: - tehdä maa- ja metsätalousministeriölle ehdo- 36120: tus rahaston varojen vuotuiseksi käyttösuunnitel- 36121: Vuosi Hallintomenot Toimintamenot Yhteensä 36122: maksi 36123: Mmk 36124: - vahvistaa rahaston johtosääntö 36125: 1994 43,2 243,2 286,4 - hyväksyä ja allekirjoittaa rahaston tilinpäätös 36126: 1995 44,1 146,6 190.7 36127: 1996 41,3 138,9 180,2 36128: sekä 36129: 1997 37,9 331,6 369,5 - antaa vuosittain maa- ja metsätalousministe- 36130: 1998 39,8 577,4 654,0 riölle kertomus rahaston toiminnasta edellisenä 36131: 36,8 1 kalenterivuonna. 36132: 1 36133: Tilojen ostot ja varaston muutos. Johtokunta kokoontui kertomusvuonna seitse- 36134: män kertaa. Rahaston hallintoa hoitaa muutoin 36135: Hallintomenoja ovat mm. palkkiot, matkat, ta- maa- ja metsätalousministeriö. 36136: loushallintopalvelut, lainojen hoitopalkkiot ja ve- MAKERAn vuotuisen käyttösuunnitelman vah- 36137: rot. vistaa maa- ja metsätalousministeriö. Käyttösuunni- 36138: MAKERAn toimintamenot jakautuivat v. 1994- telma sisältää arvion rahaston tuloista sekä suunni- 36139: 98 seuraavasti: telman varojen käytöstä. Lisäksi on erikseen osoi- 36140: tettava varat sijoitus- ja kulutusmenoihin. Suunni- 36141: Vuosi Tuet ja Tutkimukset Velka- Tilojen ja telmassa eritellään myös ne sijoitus- ja kulutusme- 36142: avustukset ja kehit- järjestely, muut menot not, joihin on mahdollista saada osarahoitusta Eu- 36143: tämis- lainojen roopan yhteisön rakennerahastoista. 36144: hankkeet vastuut ja 36145: takaukset MAKERAn valtionlainat myönnetään ja makse- 36146: Mmk taan sekä lainojen lyhennys- ja koronmaksut peri- 36147: 1994 191,2 36148: tään rahastolle keskusrahalaitosten välityksellä ja 36149: 46,6 3,9 1,5 36150: 1995 120,5 20,5 4,0 1,5 tilitetään maa- ja metsätalousministeriön tietopal- 36151: 1996 91,6 40,3 6,1 0,9 velukeskuksesta. Luottolaitoksille maksetaan val- 36152: 1997 280,4 40,4 9,7 1,2 tionlainojen hoitamisesta aiheutuviin kuluihin kor- 36153: 1998 514,2 41,9 21,3 - vausta. 36154: Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutu- 36155: Siirrot MAKERAsta olivat v. 1994-98 seuraavat: osastot hoitavat maanostot yhdessä maa- ja metsä- 36156: talousministeriön kanssa. Ministeriön tietopalvelu- 36157: Vuosi Siirto valtiovarastoon Tuotannon tasapainotus keskus maksaa valtiolle ostettujen tilojen kauppa- 36158: ja maitokiintiöiden osto 36159: hinnat rahaston varoista. Maaseutuosastot maksa- 36160: Mmk 36161: vat myös varoista myönnetyt avustukset ja kehittä- 36162: 1994 - 252 mishankkeisiin myönnetyt varat. Rahaston hallin- 36163: 1995 - 75 toa ja tilejä tarkastamaan maa- ja metsätalousminis- 36164: 1996 - - teriö on asettanut kaksi tilintarkastajaa. 36165: 1997 - - 36166: 1998 200 - MAKERAn maksuliike-, kirjanpito- ja perintäteh- 36167: tävät hoitaa maa- ja metsätalousministeriön tieto- 36168: palvelukeskus (TIKE). Sen talousryhmän rahasto- 36169: MAKERAa hoitaa valtioneuvoston nimittämä yksikkö hoitaa maksuliikkeen ja kirjanpidon ja 36170: johtokunta. Sen tehtävänä on vuotuismaksuyksikkö rahaston kauppahintasaata- 36171: - vastata siitä, että rahastolla on riittävä maksu- vien perinnän. TIKElle maksetaan korvausta rahas- 36172: valmius ton varoista em. toiminnan hoitamisesta aiheutu- 36173: - antaa maa- ja metsätalousministeriölle lau- neista kuluista. Hoitokulujen määräksi arvioidaan 36174: sunto rahaston varoja koskevista valtakunnallisista n. 3,0 Mmk vuosittain. 36175: 36176: 36177: 172 36178: TE-keskukset muodostetaan itsenäisiksi tiliviras- lainoja ja tukia. Ministeriö asettaa vuosittain rahas- 36179: toiksi vuoden 2000 alussa. Tämän ei arvioida mer- ton hallintoa ja tilejä tarkastamaan kaksi vuositilin- 36180: kittävästi muuttavan MAKERAn ja TE-keskusten tarkastajaa. Valtiontilintarkastajain kanslialle anne- 36181: maaseutuosastojen välistä toimintaa. Maaseutu- taan vuosittain tiedot Maatilatalouden kehittämisra- 36182: osastot ovat maksaneet suoraan menoja ja kirjan- haston lainanannosta. Valtiokonttorilie annetaan 36183: neet tuloja. neljännesvuosittain tietoja lainoista, jotka Valtio- 36184: Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa MAKE- konttori kerää Tilastokeskuksen luottovirta-tilastoa 36185: RAn johtokunnan jäsenten, asiantuntijoiden, sih- varten. Myös muita rahaston lainoja koskevia tilas- 36186: teerin ja tilintarkastajien palkkiot. Nämä ja muut totietoja annetaan Valtiokonttorille. Tilastokeskuk- 36187: johtokunnan toiminnasta aiheutuvat kustannukset selle annetaan sen pyytämät tiedot maakunnittain 36188: suoritetaan rahaston varoista. Tarkemmat määräyk- kerran vuodessa. MAKERAn tulevaisuutta selvittä- 36189: set rahaston taloudenpidosta ovat rahaston talous- nyt työryhmä katsoi muistiossaan (MMM 1998:1), 36190: säännössä, jonka vahvistaa maa- ja metsätalousmi- että rahasto tulee säilyttää keskeisenä maa- ja puu- 36191: nisteriö. tarhatalouden rahoittajana ja kehittää sen toimin- 36192: MAKERAn toiminta liittyy maa- ja metsätalous- taa. Työryhmä katsoi lisäksi, että MAKERAn rahoi- 36193: ministeriön strategioihin, joihin puolestaan vaikut- tuksella on erityismerkitys, joka voi olla vaikeasti 36194: tavat ED-lainsäädännön lisäksi mm. täydentävä aikaansaatavissa valtion talousarvion korkotukilai- 36195: kotimainen lainsäädäntö, budjettimääräykset, noituksella. 36196: suunniteltujen toimien rahoitusmahdollisuudet Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomen 36197: sekä käyttösuunnitelman vahvistamisen yhteydes- maatalouden kansainvälisen kilpailukyvyn kannal- 36198: sä annettavat määräykset. ta valtion tehtävänä on turvata maataloudelle eri- 36199: MAKERAn toiminnan vaikuttavuustavoitteet on tyisjärjestelyt. Myös EU:ssa Agenda 2000:n Suomen 36200: pääosin asetettu maaseutuelinkeinolaissa ja maa- ja maataloudelle aiheuttamia sopeutumisongelmia 36201: metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä on tarkoitus hoitaa investointitukijärjestelmien ja 36202: annetussa laissa. rakennepoliittisten toimien avulla. Tällöin tarvitaan 36203: Maatalouden rakennemuutokseen suunnaruilla erityisrahoitusjärjestelyjä, joilla rahoituksen jatku- 36204: toimilla on pyritty ja pyritään edelleen nopeutta- vuus voidaan turvata. 36205: maan luontaista kehitystä. Tavoitteena on kohdis- Mainitun työryhmän ehdotusten jatkokäsittelys- 36206: taa EU-osarahoitteinen ja kansallinen julkinen ra- sä korkotuoton tulouttaminen rahastoon jää toteu- 36207: kennetuki ensisijaisesti kannattavan toiminnan tumatta. Valtion vuoden 1999 talousarvioesityk- 36208: edellytykset täyttäville tai sellaiseksi kehittyville seen sisältyy ehdotus rahaston varojen käyttämi- 36209: perheviljelmille sekä monipuolisia maaseutuelin- sestä toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja 36210: keinoja harjoittaville tiloille. Tavoitteena on erityi- seurantaan. Pääomasijoitustoiminnan ja rural ban- 36211: sesti kasvattaa maatilojen yrityskokoa, alentaa kiin- king -toiminnan mahdollinen käynnistäminen har- 36212: teitä kustannuksia ja edistää tilojen välistä yhteistoi- kitaan erikseen Agenda 2000 -toimenpiteiden val- 36213: mintaa. Näin pyritään turvaamaan maatalouden mistelun yhteydessä. 36214: säilyminen kestävällä tavalla. Rahaston toiminnan kehittäminen vahvistaa 36215: Kilpailukykyisen maatalouden ohella MAKERA maa- ja metsätalousministeriön mukaan rahaston 36216: on kiinnittänyt huomiota maaseudun muun yritys- mahdollisuuksia toimia puskurirahoituksena val- 36217: toiminnan monipuolistamiseen. Maatiloilla harjoi- tion talousarvion suuntaan ja tasoittaa EMU-painei- 36218: tettua muuta yritystoimintaa on rahoitettu pääosin ta. 36219: MAKERAn varoin. Yritystoiminnan edellytyksiä on MAKERAn rahoitusmahdollisuudet ovat viime 36220: kehitetty pääosin valtion talousarvion varoin. MA- vuosina olleet maa- ja metsätalousministeriön mu- 36221: KERAn lainapääoma on pienentynyt vuoden 1993 kaan suhteellisen hyvät. Rahaston tulokertymää 36222: alusta vuoden 1997 loppuun n. 2,3 mrd. mk. ovat lisänneet lainojen ylimääräiset lyhennykset ja 36223: Vuoden 1997 lopussa lainapääoma oli 5 361,7 takaisinmaksut, joita muutamana viime vuonna on 36224: Mmk. Tavoitteena on pysäyttää rahaston lainapää- kertynyt yli 300 Mmk. Rahoitustoiminnan jatkuessa 36225: oman väheneminen ja vakiinnuttaa se n. 4,5 mrd. ennätysvauhdilla rahoitusnäkymät heikkenevät 36226: mk:aan. Tämä merkitsee lainamuotoisen tuen li- olennaisesti jo suunnittelukauden aikana. Heikke- 36227: säämistä ja avustusmuotoisen tuen vähentämistä. nemistä nopeuttaa se, että rahaston varoista siirre- 36228: Maa- ja metsätalousministeriön sisäisen tarkas- tään v. 1998-99 yhteensä 300 Mmk valtiovaras- 36229: tuksen yksikkö huolehtii MAKERAn sisäisestä tar- toon. 36230: kastuksesta. Ministeriön valvontayksikkö valvoo Rahaston myöntämien lainojen lyhennyksistä ja 36231: rahaston varoista myönnettyjä EU-osarahoitteisia lainojen koroista arvioidaan v. 2000-2003 kerty- 36232: 36233: 36234: 173 36235: vän tuloja vuosittain n. 600 Mmk. Tulojen EU:lta Maatalouden interventiorahasto perustettiin lail- 36236: arvioidaan olevan vuosittain n. 120--140 Mmk. EU- la 1206/1994 (muutettu lailla 989/1995). Sen mu- 36237: tulojen määrä riippuu lopullisesti Suomen saamista kaan interventiotoiminta - vientituki, interventio- 36238: kokonaisrahoituskehyksistä. Rahaston käytettävis- varastointi, eräät ns. ohjelmaperusteiset tuet ja elin- 36239: sä olevat varat supistuvat kertomusvuoden 3 025 tarviketeollisuuden eräät muut tuet - maksetaan 36240: Mmk:sta 943 Mmk:aan v. 2003. ensin interventiorahastosta. Sen jälkeen EU:sta tu- 36241: Eduskunnan budjettivaltaa em. rahoituskehitys levat korvaukset tuloutetaan rahastoon. Rahasto 36242: ei muuta, koska valtion talousarvion käsittelyn voi ottaa toimintaansa varten lyhytaikaisia luottoja. 36243: yhteydessä voidaan päättää varojen siirrosta Maati- Lain mukaan lainanottovaltuus on 1 500 Mmk. 36244: latalouden kehittämisrahastosta valtiovarastoon. Valtio vastaa rahaston ottamista lainoista. Lainojen 36245: korkoja ja muita EU:n rahoitukseen kuulumattomia 36246: Maatalouden interventiorahasto menoja varten rahastolle osoitetaan vuosittain mää- 36247: Rahaston tehtävänä on toimia puskurina edunsaa- räraha valtion tulo- ja menoarviossa. Asetuksella on 36248: jille maksettavien tukien ja EU:lta saatavan rahoi- säädetty tarkemmin rahaston toiminnasta. Rahas- 36249: tuksen välillä. Euroopan maatalouden ohjaus- ja tosta maksettavista menoista on annettu maa- ja 36250: tukirahaston tukiosasto maksaa tuet 1-2 kuukau- metsätalousministeriön päätös. Rahastolla on työ- 36251: den viiveellä, minkä vuoksi ne on rahoitettava järjestys ja taloussääntö. 36252: ensin kansallisesti. Väliaikaista rahoitustarvetta hoi- Maatalouden interventiorahaston tuotot, kulut ja 36253: tamaan perustettiin Maatalouden interventiorahas- tase olivat v. 1995-98 seuraavat: 36254: to v. 1994. Se aloitti toimintansa vuoden 1995 36255: alussa. 36256: 36257: 36258: 36259: 1995 1996 1997 1998 36260: Mmk 36261: Tuotot 36262: Budjettisiirto 10,2 16.4 5,0 5,0 36263: Myyntikate 7,9 12,0 5.7 9,3 36264: Muut tulot 10,8 8,2 9.4 22.4 36265: Kulut 36266: Korkomenot 10,1 7,3 7,6 9.7 36267: Henkilöstömenot 0,1 0,1 0,1 0,1 36268: Toimistokulut 0,0 0,1 0,1 0,0 36269: Varastointi- yms. kulut 5,6 4,9 6,0 12,9 36270: Arvonlisävero 0,1 2,3 2,1 2,1 36271: Tase 227,5 291.7 247,9 236,0 36272: Tilikauden ylijäämä 5,2 3,5 -1,5 2,6 36273: Varastojen arvo 33.4 21.4 40,4 49,0 36274: Lainasaldo 31.12. 220,0 275,0 240,0 220,0 36275: Rahasaldo 31.12. 90,1 61,2 23.4 51,9 36276: 36277: 36278: 36279: 36280: Rahastolla on johtokunta, jonka maa- ja metsäta- Rahaston johtokunnassa on puheenjohtaja, va- 36281: lousministeriö nimittää kolmeksi vuodeksi kerral- rapuheenjohtaja, kolme muuta jäsentä sekä neljä 36282: laan. Rahasto kutsuu tai määrää itselleen sihteerit. varajäsentä. Rahastolla on kolme sihteeriä. Johto- 36283: Johtokunnan jäsenet hoitavat tehtäviään oman toi- kunnan tehtävänä on lähinnä varainhankinnasta 36284: mensa ohella. Rahaston maksuliikenne ja kirjanpi- päättäminen sekä juoksevat asiat. Varainhankinnan 36285: to suoritetaan maa- ja metsätalousministeriön tieto- operatiivinen vastuu on Valtiokonttorilla, jonka 36286: palvelukeskuksessa (TIKE). Tukipäätökset, joita edustaja on johtokunnan jäsen. 36287: rahasto rahoittaa, tehdään virkatyönä maa- ja met- Rahaston pääsuorite on edunsaajille maksetta- 36288: sätalousministeriön maatalousosaston interventio- van tuen tilapäisrahoitus ennen komission rahoi- 36289: yksikössä (maksuvalmistelu ja tukipäätös) ja TI- tusta. Rahoitusta hankkiakseen rahasto tekee n. 15 36290: KEssä (maksun suoritus ja kirjanpito). lainapäätöstä vuodessa. Korko- ja muita menoja 36291: 36292: 36293: 174 36294: varten valmistellaan vuosittain ehdotus talousar- suunnitellulla tavalla ja rahoitustarve jää pienem- 36295: viosiirroksi. Tilivuoden päätyttyä johtokunta laatii mäksi. 36296: tilinpäätöksen ja rahaston toimintakertomuksen. 36297: Lisäksi vuosittain tarkistetaan toiminta- ja talous- Liikenneministeriön hallinnonala 36298: suunnitelma. Valtion televisio- ja radiorahasto 36299: Rahaston varainhankintakustannuksia on pie- Valtion televisio- ja radiorahaston tarkoituksesta, 36300: nennetty kilpailuttamalla pankkeja lainanoton ja käytöstä ja hallinnoinnista säädetään laissa valtion 36301: rahoitustodistusten liikkeelle laskun yhteydessä. televisio- ja radiorahastosta (745/1998). Laki tuli 36302: Kertomusvuoden syksyllä kilpailutettiin uusia voimaan 1.1.1999. Aiemmin rahaston nimi oli Val- 36303: pankkeja. tion radiorahasto. Valtion televisio- ja radiorahas- 36304: Rahaston lainasaldo on pyritty pitämään mah- ton hallinnoinnista on säädetty myös laissa (518/ 36305: dollisimman pienenä kehittämällä ennustejärjestel- 1988) ja asetuksessa (423/1997) telehallinnosta 36306: mä, jolla ennakoidaan tulevat tukimaksumenot sekä Telehallintokeskuksen työjärjestyksessä ja ta- 36307: kahdeksi kuukaudeksi. Tuloutukset rahastolle ovat loussäännössä. 36308: selville kuukautta ennen rahojen tuloutusta EU:sta. Valtion televisio- ja radiorahastoon kerätään te- 36309: Rahasto on luonteeltaan lähinnä tekninen apu- levision käyttämisestä perittävät televisiomaksut, 36310: väline. Rahastolla ei ole varsinaista yhteiskunnallis- takautuvat televisiomaksut, viivästysmaksut, tar- 36311: ta vaikuttavuusvaatimusta. Vientituet ja muut kastusmaksut sekä televisio- ja radiotoiminnan har- 36312: elintarviketeollisuuden yrityksille maksettavat tuet joittajilta perittävät toimilupamaksut 36313: on kuitenkin maksettava säädösten määräämissä Rahaston varoja käytetään Yleisradio Oy:n toi- 36314: aikarajoissa. minnan rahoittamiseen sekä rahastoon kerättävien 36315: Rahaston toiminnan aikana sen toimitiloista maksujen perimisestä ja ao. säännösten noudatta- 36316: maksetut vuokrat ovat jääneet pienemmiksi kuin misen valvonnasta aiheutuvien kustannusten kat- 36317: komissiolta saadut korvaukset. Toinen rahastolle tamiseen. Varoja voidaan käyttää muutoinkin tele- 36318: tuloja tuova kohde on vakuusperinnät asiakkailta. visio- ja radiotoiminnan edistämiseen. Varat muo- 36319: Rahaston tilintarkastajina toimii Valtiontalouden dostuvat kerättävistä maksuista ja edellisiltä tilikau- 36320: tarkastusviraston edustaja sekä kaksi KHT-tarkasta- silta kertyneistä ylijäämistä. 36321: jaa yksityisestä tilintarkastustoimistosta. He tarkas- Valtioneuvosto päättää kalenterivuosittain käyt- 36322: tavat myös johtokunnan toimintaa. Johtokunnan tösuunnitelmassa rahaston varojen jakamisesta. 36323: allekirjoittaman tilinpäätöksen vahvistaa maa- ja Erityisestä syystä varojen käyttösuunnitelmaa voi- 36324: metsätalousministeriö. Varainhankinnan käytän- daan muuttaa kesken kalenterivuoden. Rahaston 36325: nön toteutus on Valtiokonttorin tehtävä. Sen val- varoja suoritetaan Yleisradio Oy:lle valtiovarainmi- 36326: vonta kuuluu Valtiokonttoria tarkastaville tahoille. nisteriön hyväksyminä erinä ja ajankohtina käyttö- 36327: Rahasto on myös valtiontilintarkastajien ja Valtion- suunnitelman ja yhtiön rahoitustarpeen mukaisesti. 36328: talouden tarkastusviraston tarkastuksen alainen. Valtioneuvosto asettaa vuosittain rahaston hal- 36329: EU:n komission tarkastajilla on lisäksi oikeus saada lintoa, taloutta ja tilejä tarkastamaan kaksi tilintar- 36330: nähtäväkseen kaikki rahastoa koskevat asiakirjat. kastajaa. Rahaston kirjanpidon ja tilinpäätöksen 36331: Maatalouden interventiorahaston toiminnan osalta noudatetaan valtion talousarviosta annettua 36332: vaihtoehtona on vastaavien menojen ja tulojen lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä. Rahaston 36333: sisällyttäminen valtion talousarvioon, joka kasvaisi tilinpäätöslaskelmiin kuuluu myös rahaston käyttö- 36334: tällöin tukimenojen verran eli 800-900 Mmk:lla. suunnitelman toteutumalaskelma. Rahaston tilin- 36335: Rahaston tulevan toiminnan laajuus riippuu päätöksen hyväksyy Telehallintokeskuksen johto- 36336: maa- ja metsätalousministeriön mukaan maailman kunta ja sen vahvistaa valtioneuvosto. 36337: ja EU:n maataloustuotemarkkinoiden kehityksestä. Valtion televisio- ja radiorahaston tuotot, menot 36338: Pitkällä tähtäimellä maatalouden vientitukimenot ja suoritteet olivat v. 1994-98 seuraavat: 36339: supistunevat, jos Agenda 2000 -ohjelma toteutuu 36340: 36341: 36342: 36343: 36344: 175 36345: 1994 1995 1996 1997 1998 36346: Tuotot, Mmk 1 541,8 1 644,1 1 683,1 1 694,8 1 740,4 36347: Menot, Mmk 1 522,8 1 622,1 1 625,9 1 802,0 1 766,5 36348: Tv-lupahallinnon kustannukset, Mmk 38,6 39,3 38,4 41,9 47,4 36349: Kustannusten osuus tuotoista,% 2,5 2.4 2,3 2,5 2,7 36350: Henkilöstö 47 47 47 47 47 36351: Tv-luvat, 1 000 kpl 1 882 1 915 1 929 1 947 1 972 36352: 36353: 36354: 36355: 36356: Rahaston menot ovat toiminnallisia, ja niillä olleet tavoitteet asetettiin v. 1995. Valtioneuvoston 36357: katetaan tv-lupahallinnon kustannukset. Suurim- tavoitepäätöksen valmistelussa analysoidaan yh- 36358: man meno-osuuden muodostavat palkkausmenot teiskunnallisen ja teknistaloudellisen kehityksen 36359: (26 %). Muita suuria menoeriä ovat postikulut muutoksia, huoltovarmuuden uhkakuvia sekä 36360: (21 %), mainonta ja markkinointi (11 %), atk-menot puolustusvoimia palvelevan teollisuuden toiminta- 36361: (9 %) sekä osuus Telehallintokeskuksen yhteiskus- edellytyksiä. Tavoitepäätöksen nojalla määritetään 36362: tannuksista (7 %). ylläpidettävien varmuusvarastojen vähimmäistasot. 36363: Yleisradio Oy:n kaikista tuotoista n. 80 % on Lisäksi varastointitavoitteihin vaikuttavat EY:n öljy- 36364: koostunut tv-lupamaksuista. Yleisradio Oy maksaa huoltodirektiivit sekä Kansainväliseen energiaoh- 36365: rahastosta nostamistaan varoista 8 %:n arvonlisäve- jelmaan sisältyvä varastointivelvoite. 36366: ron. Huoltovarmuusrahastoon tuloutetaan öljytuot- 36367: Rahasto on saavuttanut vuosittain asetetut ta- teista, sähköstä sekä lämmöntuotantoon käytettä- 36368: voitteet, joita ovat mm. menojen ja tuottojen suhde, västä kivihiilestä ja maakaasusta kannettava huol- 36369: kampanjoinnilla ja tarkastuksilla hankitut uudet tv- tovarmuusmaksu, jonka tuotto on n. 290 Mmk 36370: luvat sekä kustannusten suhde lähetettyihin tv- vuodessa. Huoltovarmuuskeskus ansaitsee lisäksi 36371: lupalaskuihin. Tv-lupatuloja on kerätty vähintään varmuusvarastointiin liittyvillä kaupoilla tuloja, jot- 36372: budjetoidusti, eikä budjetoituja menoja ole yleensä ka vaihtelevat raaka-aineiden, lähinnä öljyn, maail- 36373: ylitetty. manmarkkinahintojen mukaan. Huoltovarmuusra- 36374: Lainsäädäntöä uudistettaessa pidettiin liikenne- hastoon ei siirretä varoja valtion talousarviosta. 36375: ministeriön mukaan yhteiskunnallisesti tärkeänä, Poikkeuksellisesti v. 1996 valtion talousarviosta 36376: että maassa toimii Yleisradio Oy:n kaltainen julki- korvattiin viljan varmuusvarastoinnin aiheuttamia 36377: sen palvelun viestintäyritys. Koska se ei toimi pääoma- ja hoitokustannuksia, kun Valtion viljava- 36378: kaupalliselta pohjalta, sen rahoitus oli tarpeen jär- raston lakkauttamisen jälkeen Huoltovarmuuskes- 36379: jestää muulla tavalla. Ministeriö katsoo, että rahas- kus otti vastatakseen viljan varmuusvarastoinnista. 36380: tojärjestelmä on perusteltu tapa rahoittaa julkisen Huoltovarmuusrahastosta katetaan Huoltovar- 36381: palvelun televisio- ja radiotoimintaa. muuskeskuksen ja puolustustaloudellisen suunnit- 36382: telukunnan toiminnan, valtion varmuusvarastoin- 36383: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala nin ja muun huoltovarmuuden turvaamisen menot. 36384: Huoltova rmuusra hasto Niistä 80 % aiheutuu valtion varmuusvarastoinnis- 36385: Huoltovarmuusrahasto perustettiin v. 1992 anne- ta. Loppuosa aiheutuu yksityisten pitämistä var- 36386: tulla lailla huoltovarmuuden turvaamisesta (1390/ muusvarastoista maksettavista kompensaatioista, 36387: 1992). Lain tarkoituksena on poikkeusolojen varal- maanpuolustuksen kannalta välttämättömään tuo- 36388: ta turvata väestön toimeentulon, maan talouselä- tantokapasiteettiin tehtävistä investoinneista sekä 36389: män ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät eräiden kriittisten atk- ja viestijärjestelmien varmis- 36390: taloudelliset toiminnot. Huoltovarmuusrahasto on tamisesta. Huoltovarmuuskeskuksen ja puolustus- 36391: Huoltovarmuuskeskuksen hoidossa. Keskuksen taloudellisen suunnittelukunnan toimintamenot 36392: toiminta perustuu em. lakiin huoltovarmuuden tur- ovat vuosittain 4 % huoltovarmuusmaksun tuotos- 36393: vaamisesta sekä asetukseen Huoltovarmuuskes- ta. 36394: kuksesta. Valtioneuvosto asettaa huoltovarmuu- Huoltovarmuusrahaston tuotot, kulut, tulos, va- 36395: den yleiset tavoitteet. Kertomusvuonna voimassa rat ja velat olivat v. 1994-98 seuraavat: 36396: 36397: 36398: 36399: 36400: 176 36401: 1994 1995 1996 1997 1998' 36402: Mmk 36403: 36404: Tuotot 36405: Huoltova rmu usma ksu 248,2 237.7 238,8 287,2 292,0 36406: Liikevaihto 358,1 280,4 188,3 556,8 78,8 36407: Muut liiketoiminnan tuotot 0,2 0,1 0,2 0,2 0,3 36408: Siirrot budjettitaloudesta 0,0 106,6 0,0 0,0 0,0 36409: Korkotuotot 0,7 3,7 0,5 0,0 0,1 36410: Muut tuotot 0,0 1,3 0,1 0,4 0,0 36411: Yhteensä 607.2 629.7 427,9 844,3 371,2 36412: Kulut 36413: Vaihto-omaisuuden ostot 527,3 796,1 179,9 375.7 266,1 36414: Varastojen muutos 288,9 508,1 30,8 95.7 198,0 36415: Varastointikulut 31,8 95,9 75,8 88,8 74,1 36416: Henkilöstökulut 6,1 6,4 6,7 7,1 7,9 36417: Poistot 4,4 25,8 28,3 32,3 33,0 36418: Hallintokulut 1,5 2,1 1,9 2,3 2,2 36419: PTS:n erityiskulut 2,5 2,5 2,9 2,9 3,5 36420: 1nfrastruktuu rikulut 0,0 1.4 2,6 3,2 3,3 36421: Muut huoltovarmuuskulut 8,3 6,3 3,5 4,6 22,9 36422: Korkokulut 0,1 28,5 11,8 3,2 0,0 36423: Muut kulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 36424: Yhteensä 293,0 456,8 282,5 615,8 214,9 36425: Tulos 314,2 172,9 145,4 228,5 156,3 36426: Varat 36427: Käyttöomaisuus 344,3 351,8 360,1 337,1 316.0 36428: Vaihto-omaisuus 3 922,1 4 430,2 4 461,0 4 365.4 4 563,0 36429: Rahoitusomaisuus 874,1 138,8 137,2 194,9 145,0 36430: Velat 812,2 418,3 309,7 19,8 20,0 36431: 1 Arvio. 36432: 36433: 36434: 36435: 36436: Huoltovarmuusrahasto kuuluu kauppa- ja teolli- 400 Mmk teollisuuden materiaaleihin. Loppuosa n. 36437: suusministeriön tulosohjauksen piiriin. Ministeriön 5 mrd. mk:n taseesta oli käyttöomaisuutta (varas- 36438: ja Huoltovarmuuskeskuksen välillä tehdään vuosit- totiloja) ja muuta käyttöpääomaa. Vuosittaiset va- 36439: tain tulossopimus, jonka toteutumista seurataan rastojen hoitokulut ovat runsaat 2 % materiaalien 36440: vuoden mittaan. Rahaston kirjanpito hoidetaan kir- arvosta. Tämä sisältää myös varastotiloista tehtävät 36441: janpitolain mukaisesti. suunnitelmapoistot Korkeimmat kustannukset ai- 36442: Huoltovarmuuskeskuksella on valtioneuvoston heuttavat vilja ja siemenvilja. Varastoinneissa ei ole 36443: nimittämä johtokunta, jossa on edustajat keskeisiltä kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan koettu 36444: hallinnonaloilta sekä puolustustaloudellisen suun- merkittäviä kuranttiustappioita eikä niitä ole odo- 36445: nittelukunnan nimeämät elinkeinoelämän edusta- tettavissa. Rahaston organisaatio on toiminnan laa- 36446: jat. Merkittävät taloudelliset sitoumukset päättää juuteen nähden pieni. 36447: johtokunnan työvaliokunta, joka koostuu keskeis- Valtioneuvosto vahvistaa maan huoltovarmuu- 36448: ten ministeriöiden virkamiehistä. Toimintaa ja talo- den yleiset ja alakohtaiset tavoitteet. Huoltovar- 36449: utta tarkastaa kaksi kauppa- ja teollisuusministe- muuden turvaaminen ei välttämättä vaadi merkittä- 36450: riön asettamaa tilintarkastajaa. Valtioneuvosto vah- vää taloudellista panostusta. Huoltovarmuusrahas- 36451: vistaa Huoltovarmuusrahaston tilinpäätöksen. ton varoista valtaosa on sitoutunut Suomen kan- 36452: Huoltovarmuuskeskuksella on johtokunnan sainvälisten öljynhuollon sopimusvelvoitteiden 36453: vahvistama työjärjestys. Lisäksi johtokunta on vah- täyttämiseen, maakaasuhuollon turvaamiseen, vil- 36454: vistanut, kuultuaan kauppa- ja teollisuusministeriö- jan ja siemenviljan varmuusvarastoihin sekä puo- 36455: tä, erillisen taloussäännön. lustusmateriaaliteollisuuden kriisiaikaisen raaka- 36456: Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastointi ainehuollon turvaamiseen. Teknisten järjestelmien 36457: on liiketaloudellisesti kannattamatonta. Varmuus- turvaaminen on tärkeää. 36458: varastojen arvosta n. 3 700 Mmk oli kertomusvuon- Keskeisillä aloilla valtioneuvoston asettamat 36459: na sitoutunut öljytuotteisiin, n. 400 Mmk viljaan ja huoltovarmuustavoitteet on kauppa- ja teollisuus- 36460: 36461: 36462: 12 292055K 177 36463: ministeriön mukaan saavutettu. Huoltovarmuuden Teollisuuden Voima Oy sekä Valtion teknillinen 36464: tilaa ja ongelmia tarkastellaan säännöllisesti mm. tutkimuskeskus Otaniemessä sijaitsevan tutkimus- 36465: puolustusneuvostossa. reaktorin osalta. Taloudellinen ja toiminnallinen 36466: Eduskunnalle annetaan Huoltovarmuusrahas- vastuu ydinjätehuollosta on jätehuoltovelvollisilla. 36467: ton vuosikertomus. Eduskunta saa lisäksi tietoa ja Rahastoinnin tavoitteena on kohdistaa kustannuk- 36468: voi ottaa kantaa huoltovarmuusasioihin lainsää- set energian hintaan ja varmistaa rahoituksen saata- 36469: däntötoimien yhteydessä. Eduskunnan tiedon- vuus, jos jätehuoltovelvolliset tulevat maksukyvyt- 36470: saantia voitaisiin kauppa- ja teollisuusministeriön tömiksi tai jos ydinjätteistä huolehtiminen jää 36471: mielestä parantaa käsittelemällä Huoltovarmuusra- muusta syystä valtion tehtäväksi. 36472: hasto valtion talousarvioesityksessä. Lisäksi edus- Valtion ydinjätehuoltorahastosta on säädetty 36473: kunnan ao. valiokuntaa voitaisiin informoida. Hal- ydinenergialaissa (990/1987) ja ydinenergia-ase- 36474: lituksen Puolustuspoliittisessa selonteossa edus- tuksessa (161/1998) sekä asetuksessa valtion ydin- 36475: kunnalle v. 1997 oli laaja huoltovarmuutta koskeva jätehuoltorahastosta (162/1988). 36476: selvitys. Taloudellinen varautuminen ydinjätehuoltoon 36477: Huoltovammusrahasto perustettiin ja siirrettiin perustuu kauppa- ja teollisuusministeriön vuosit- 36478: budjettitalouden ulkopuolelle vuoden 1993 alussa. tain tekemiin päätöksiin, joissa vahvistetaan kun- 36479: Asiaa perusteltiin nimenomaan valmiusnäkökoh- kin jätehuoltovelvollisen ydinjätehuollon vastuu- 36480: dilla. Rahaston tuli voida nopeasti tehdä suoria määrä (jätteiden huollon jäljellä olevat kustannuk- 36481: ostoja tai suunnata korkotukea tai muuta rahoitusta set) ja sen perusteella määräytyvä rahastotavoite 36482: valmiuden parantamiseen. Taustalla olivat erityi- (vuosittain huhtikuun alussa rahastossa olevien 36483: sesti Persianlahden kriisin 1990-91 kokemukset. varojen määrä). Rahaston tehtävänä on periä jäte- 36484: Rahastolle on annettu mahdollisuus yhteensä 1,2 huoltovelvollisilta ydinjätehuoltomaksut, jotka 36485: mrd. mk:n lainanottoon valtioneuvoston luvalla. määräytyvät jätehuoltovelvollisen rahastotavoit- 36486: Lainarahaa käytettiin 600 Mmk, kun rahasto osti teen ja sillä rahastossa olevien varojen erotuksena. 36487: purettavalta Valtion viljavarastolta sen varmuusva- Rahaston varojen hoidosta on säädetty ydin- 36488: rastot v. 1995. energialaissa ja valtioneuvoston päätöksessä val- 36489: Rahasto antaa kauppa- ja teollisuusministeriön tion ydinhuoltorahastosta annettavien lainojen 36490: mukaan mahdollisuuden toimia tarpeen mukaan yleisistä ehdoista (VNp 166/1988). Jätehuoltovel- 36491: taloudellisissa kriisitilanteissa, koska sen pääomaa vollisilla tai niiden osakkeenomistajilla on oikeus 36492: voidaan nopeasti vapauttaa kriittisimpään tarpee- lainata takaisin enintään 75 o/o rahaston varoista, 36493: seen. Rahastomuoto on ministeriön mukaan pe- joista on ensin vähennetty hallintokulut. Valtiolla 36494: rusteltu myös, koska toiminnan tarkoitus on säilyt- on oikeus lainata loput varat. Jos lainaamiseen 36495: tää ja kartuttaa omaisuutta. Varastointi edellyttää oikeutetut eivät käytä oikeuttaan täysimääräisesti, 36496: laajaa kaupankäyntiä, jossa onnistuneet myynnit rahaston tulee sijoittaa jäljelle jääneet varat parhaan 36497: ovat yhtä tärkeitä kuin hankinnat. Rahaston liike- tuoton antavalla tavalla turvaavia vakuuksia vas- 36498: vaihto on vuosittain 100-500 Mmk materiaalien taan. 36499: hintatilanteen mukaan. Menestyksekäs kaupan- Rahaston myöntämien lainojen korko määräy- 36500: käynti edellyttää joustavaa ja nopeasti reagoivaa tyy ydinenergialain ja valtioneuvoston päätösten 36501: hallintoa. perusteella. Rahaston johdon keskeinen tehtävä on 36502: Huoltovarmuuden yleistavoitteiden tarkistus on lainojen vakuuksien arviointi. Korko on toistaiseksi 36503: aloitettu v. 1999. Huoltovarmuustavoitteiden mää- ollut Suomen Pankin peruskorko lisättynä kahdella 36504: rittelyn yhteydessä päätetään myös huoltovarmuu- prosenttiyksiköllä. Kertomusvuonna hyväksyttiin 36505: den ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista. Ta- ydinenergialain muutos, jonka mukaan rahaston 36506: voitteena on huoltovarmuuden ylläpito nykyisen myöntämien lainojen korko sidotaan myöhemmin 36507: toiminnan laajuuteen nähden vähäisen palkatun valtioneuvoston päätöksellä määrättävään markki- 36508: henkilöstön avulla. nakorkoon. 36509: Rahaston lainaus valtiolle voi tapahtua ns. siir- 36510: Valtion ydinjätehuoltorahasto toina valtiovarastoon kauppa- ja teollisuusministe- 36511: Rahaston tarkoituksena on varmistaa ydinjätehuol- riön talousarviomomenttien kautta tai normaalina 36512: lon tulevien toimenpiteiden rahoitus. Rahaston va- valtion lainauksena valtion talousarvion kotimai- 36513: rat ovat kertyneet jätehuoltovelvollisilta perittävistä sen lainanoton momenttien kautta. Siirroista valtio- 36514: ydinjätehuoltomaksuista ja pääoman tuotoista. Jä- varastoon valtio maksaa rahastolle korkoa vastaa- 36515: tehuoltovelvollisia ovat ydinvoimayhtiöt Imatran van korvauksen siirtoina kauppa- ja teollisuusmi- 36516: Voima Oy (nyttemmin Fortum Power and Heat) ja nisteriön momenttien kautta. 36517: 36518: 36519: 178 36520: Budjetin kautta rahastosta siirrettiin vuoden teuttaa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus- 36521: 1996 loppuun mennessä valtiovarastoon 1 072 hanketta. 36522: Mmk. Vuonna 1997 siirryttiin hallinnollisesti yksin- Kun jätehuollon vastuumäärät pienenevät, jou- 36523: kertaisempaan menettelyyn, jossa valtio lainaa dutaan valtiovarastoon siirretyistä varoista palaut- 36524: osuutensa rahastolta. Vuonna 1997 valtio lainasi tamaan kauppa- ja teollisuusministeriön budjetti- 36525: rahastolta 117 Mmk. Kertomusvuonna valtio ei kehyksen kautta rahastoon ja edelleen jätehuolto- 36526: käyttänyt lainausoikeuttaan rahaston pääoman li- velvollisille vuosittain vaihtelevasti varoja. 36527: säyksestä. Sen sijaan rahasto sijoitti n. 125 Mmk Valtion ydinjätehuoltorahaston pääoma oli ker- 36528: jälkimarkkinoilta hankittuihin valtion obligaatioi- tomusvuonna 5,5 mrd. mk. Lähivuosina se nousee 36529: hin. n. 6,5 mrd. mk:aan. Tämän jälkeen pääoma ei enää 36530: Valtion ydinjätehuoltorahaston tuotot ja pääoma kasva, ellei uusia ydinvoimalaitosyksiköitä raken- 36531: olivat v. 1994-98 seuraavat: neta. 36532: 36533: Vuosi Ydinjäte- Korvaus Korkotulot Pääoma Valtiontakuurahasto 36534: huolto- valtiolta 1 vuoden 36535: maksut lopussa Valtiontakuurahaston edeltäjät Vientitakuurahasto 36536: Mmk ja Valtiontakausrahasto perustettiin v. 1963. Niitä 36537: hallinnoineet laitokset Vientitakuulaitos ja Piente- 36538: 1994 98,2 60,9 178,9 3 619,8 ollisuuden takauslaitos (myöhemmin Valtionta- 36539: 1995 203,7 68,0 199,9 4 090,5 36540: 1996 141,1 67,1 197,3 4 495,2 kauslaitos) aloittivat toimintansa samana vuonna. 36541: 1997 201,5 69,6 205,2 4 971,2 Nämä laitokset yhdistettiin Valtiontakuukeskuk- 36542: 1998 225,4 71,1 231,1 5 497,0 seksi 1.9.1989. Se jatkoi näiden kahden rahaston 36543: 1 Korvaus valtiolta sisältää budjettisiirrosta maksetun kor- hallinnointia. Rahastot yhdistettiin 1.1.1992 Valti- 36544: vauksen lisäksi lainasta maksetun koron v. 1997 ja 1998. ontakuurahastoksi. Se siirtyi puolestaan Valtionta- 36545: kuukeskuksen hallinnasta kauppa- ja teollisuusmi- 36546: Rahaston menoja ovat hallintokulut sekä palau- nisteriön hallintaan 1.1.1999. Tuolloin valtion eri- 36547: tukset jätehuoltovelvollisille silloin, kun niiden ra- tyisrahoituslaitos Finnvera Oyj aloitti operatiivisen 36548: hasto-osuus ylittää rahastotavoitteen. Palaotuksia toiminnan ja Valtiontakuukeskus lakkautettiin. 36549: on maksettu lähinnä Valtion teknilliselle tutkimus- Valtiontakuukeskuksen tehtävänä oli edistää 36550: keskukselle, jonka osuus rahaston tuotoista on vientiä myöntämällä vientitakuita suomalaisille 36551: ollut suurempi kuin rahastotavoitteen kasvu. Pa- vientiyrityksille sekä parantaa pienten ja keskisuur- 36552: lautukset ovat viime vuosina olleet 0,2--0,8 Mmk ten yritysten toimintaedellytyksiä myöntämällä val- 36553: vuosittain. tiontakauksia sekä erityistakuita ja -takauksia. 36554: Rahastolla on nelijäseninen johtokunta, jonka Valtiontakuurahastosta säädettiin Valtiontakuu- 36555: nimittää kauppa- ja teollisuusministeriö. Rahastolla keskuksesta annetussa laissa (111/1989) ja sen 36556: on sivutoiminen toimitusjohtaja ja sivutoiminen perusteella annetussa asetuksessa (351/1989). 36557: sihteeri ja kirjanpitäjä. Rahastolla on myös kaksi Nämä kumottiin, kun valtion erityisrahoitusyhtiöitä 36558: kauppa- ja teollisuusministeriön nimeämää tilintar- koskeva lainsäädäntö ml. laki (444/1998) ja asetus 36559: kastajaa. (957/1998) Valtiontakuurahastosta tulivat voimaan 36560: Rahaston talousarvion ja tilinpäätöksen vahvis- 1.1.1999. 36561: taa kauppa- ja teollisuusministeriö niiden oltua Valtiontakuurahastosta suoritettiin takuu- ja ta- 36562: valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsiteltä- kauskorvaukset sekä Valtiontakuukeskuksen muut 36563: vinä. Rahaston toiminnasta ei erikseen raportoida menot. Takuukeskuksella oli itsekannattavuusta- 36564: eduskunnalle. voite, joka perustui lähinnä vientitakuutoimintaa 36565: Varautumisjärjestelmä ja Valtion ydinjätehuolto- koskeviin kansainvälisiin säännöksiin. Niiden mu- 36566: rahasto ovat kauppa- ja teollisuusministeriön mu- kaan vientitakuutoiminnan tulee kattaa takuumak- 36567: kaan toistaiseksi toteuttaneet tehokkaasti niille lais- suilla maksetut nettokorvaukset ja toiminnan hal- 36568: sa asetetut tehtävät. Rahaston hallintokulut ovat n. lintomenot 36569: 300 000 mk vuodessa. Valtiontakuukeskuksella oli valtioneuvoston 36570: Rahaston toiminnan siirtäminen valtion budjetti- kolmeksi vuodeksi kerrallaan nimittämä hallinto- 36571: talouden piiriin ei ole kauppa- ja teollisuusministe- neuvosto ja sen nimittämä johtokunta ja toimitus- 36572: riön mielestä tarkoituksenmukaista. Rahaston varo- johtaja. Johtokunnassa olivat edustettuina kauppa- 36573: ja voidaan käyttää vain palautuksiin jätehuoltovel- ja teollisuusministeriö, valtiovarainministeriö ja ul- 36574: vollisille. Jätehuollon vastuumäärä ja rahastotavoite koasiainministeriö sekä elinkeinoelämä. Aiemmin 36575: pienenevät, kun jätehuoltovelvolliset alkavat to- myös Suomen Pankilla oli edustus johtokunnassa. 36576: 36577: 36578: 179 36579: Valtiontakuukeskuksella oli kauppa- ja teolli- pa-ja teollisuusministeriö tulosohjasi Valtiontakuu- 36580: suusministeriön vahvistama talousarvio, mutta ei keskusta. 36581: omaa kassahallintoa. Rahaston tilinpäätöksen vah- Valtiontakuukeskuksen tuotot, hallintokulut, 36582: visti valtioneuvosto. Takuukeskuksen tilintarkasta- korvaukset, takaisinperintä, takautumistuotot, tu- 36583: jat määräsi kauppa- ja teollisuusministeriö. Viime los ja rahastoitu pääoma olivat v. 1994-97 seuraa- 36584: vuosina tilintarkastajia oli kolme. Valtiontakuukes- vat: 36585: kus laati toiminnastaan vuosikertomuksen. Kaup- 36586: 36587: 36588: 36589: 1994 1995 1996 1997 36590: Mmk 36591: Takuu- ja takausmaksutuotot 179,4 179,9 189,8 195,3 36592: HaII into ku 1ut 42,9 42,1 46,5 47,1 36593: Takuu- ja takauskorvaukset 1 312,8 1172,0 2 307,7 262,3 36594: Takaisinperintä ja takautumistuotot 175,1 740,6 1 105,6 433,6 36595: Nettokorvaukset 1137,7 431,4 1 202,1 -171,3 36596: Tulos -1001,2 -293,6 -1 058,8 319,5 36597: Rahaston pääoma 31.12. 51,6 858,0 649,3 780,9 36598: 36599: 36600: 36601: 36602: Kertomusvuoden alustavien tietojen mukaan Finnvera Oyj:n operatiivisen toiminnan käynnis- 36603: Valtiontakuukeskus myönsi vuoden aikana takuita tyttyä vuoden 1999 alussa siirtyi Valtiontakuurahas- 36604: ja takauksia 8 mrd. mk:n arvosta. Kokonaisvast].mt to kauppa- ja teollisuusministeriön hallintaan. Ra- 36605: olivat vuoden lopussa n. 26 mrd. mk. Tästä vienti- hasto on edelleen osa valtion keskuskirjanpitoa, ja 36606: takuiden osuus oli 21 mrd. mk. Vientitakuuvastuut se on valtion viranomaisen alaisuudessa. Rahastol- 36607: vähenivät kertomusvuonna lähinnä Aasian ja Venä- le asetettiin johtokunta ja pääsihteeri. 36608: jän talouskriisien seurauksena. Pienten ja keski- Rahaston tehtävänä tulevaisuudessa on toimia 36609: suurten yritysten kokonaisvastuut olivat kertomus- puskurina siltä varalta, että Finnvera Oyj:n myöntä- 36610: vuoden lopussa n. 3,2 mrd. mk. Maksutuloja kertyi mien vientitakuiden ja muiden valtiontakuurahas- 36611: n. 225 Mmk, joista 179 Mmk takuista. Korvauksia tolaissa tarkoitettujen erityistakuiden erillistulos 36612: maksettiin 174 Mmk, joista 102 Mmk oli Neuvosto- yhtiössä muodostuisi alijäämäiseksi. Mahdollinen 36613: liiton takuista. Takaisinperintää kertyi 339 Mmk, alijäämä katetaan rahastosta. Se voi myös myöntää 36614: mistä 134 Mmk oli Neuvostoliiton vakautussopi- Finnvera Oyj:lle lyhytaikaista rahastolainaa, mikäli 36615: mussaamisten korkoja. Kassaperusteinen tulos oli yhtiön myöntämistä takuista ja takauksista aiheu- 36616: n. 330 Mmk, mutta suoriteperusteinen tulos jäi alle tuu niin merkittäviä korvausmenoja, että yhtiö tar- 36617: 100 Mmk ylijäämäiseksi. vitsee niiden maksamiseen rahoitusta kesken tili- 36618: Vientitakuiden myöntäjänä Valtiontakuukeskus vuoden. Rahaston tehtäväalue on supistunut, kos- 36619: mahdollisti erityisesti Suomesta ns. poliittisen ris- ka pienille ja keskisuurille yrityksille annettavia 36620: kin maihin suuntautuneen viennin. Pienten ja kes- takauksia ei kateta varoista. 36621: kisuurten yritysten rahoittajana Valtiontakuukes- Rahaston keskeisenä tehtävänä on myös vas- 36622: kus toimi erityisesti 1990-luvun alun talouslaman tata Valtiontakuukeskuksen ja sitä edeltäneiden 36623: aikana. Vuonna 1993 käyttöönotetun vakauttamis- laitosten myöntämistä takuista ja takauksista, jot- 36624: takauksen avulla saatiin vaikeuksiin joutuneita yri- ka vuoden 1999 alussa siirrettiin suoraan rahas- 36625: tyksiä pelastettua. ton vastuulle. Tästä ns. vanhasta kannasta saata- 36626: Takuukeskuksen hallinnoima rahastomuoto vat maksutulot sekä aiemmin maksetuista kor- 36627: osoittautui kauppa- ja teollisuusministeriöön mu- vauksista takaisinperintänä saatavat tulot peri- 36628: kaan toimivaksi hallintomalliksi. Koska Valtionta- tään suoraan rahastoon. Rahastosta puolestaan 36629: kuukeskuksen tehtävänä oli riskinotto, salli rahas- maksetaan ns. vanhasta kannasta aiheutuvat 36630: tomuoto toiminnan joustavuuden, joka budjettita- korvaukset, Finnvera Oyj:n hallinnointipalkkio 36631: louden piirissä olisi ollut vaikea saavuttaa. Rahasto- vanhan kannan hoidosta sekä rahaston omat 36632: muoto oli myös hallinnollisesti edullinen. hallintomenot 36633: 36634: 36635: 180 36636: Vientitakuutoiminnassa kuten muissakin Val- Tuloslaskelma mk 36637: tiontakuurahaston vastuulla olevissa takuissa ja Tuotot 220 067,94 36638: takauksissa taloudelliset riskit ja mahdolliset korva- Kulut 4 842,00 36639: usvelvoitteet voivat olla suuria. Rahastomenettelyn Ylijäämä 215 225,94 36640: tarkoituksena on varmistaa, että suuret yksittäiset 36641: takuukorvaukset eivät vaikuta ratkaisevasti Finnve- Tase31.12.1997 mk 36642: ra Oyj:n tulokseen ja vakavaraisuuteen. Valtionta- Vastaavaa 4 112 308,35 36643: kuurahaston välityksellä vientitakuu- ja erityista- Saamiset 163 378,62 36644: kaustoiminnan mahdollinen alijäämä ei vaikuta Arvopaperit 3 811 425,80 36645: yhtiön tulokseen. Valtiontakuukeskuksen ennen Rahat ja pankkisaamiset 137 503, 93 36646: Finnvera Oyj:n perustamista myöntämät takuut ja Vastattavaa 4 112 308,35 36647: Peruspääoma 200 000,00 36648: takaukset ovat suoraan Valtiontakuurahaston vas- Kertynyt ylijäämä 3 697 082,41 36649: tuulla ja yhtiö vain hallinnoi niitä. Tilikauden ylijäämä 215 225,94 36650: Valtiontakuurahaston pääoma oli 31.12.1998 36651: yhteensä 1 186,2 Mmk. Valtion vuoden 1999 ta- 36652: lousarvion mukaan rahaston tulee palauttaa yli- Ympäristöministeriön hallinnonala 36653: määräinen pääoma, 720 Mmk, valtiolle. Valtion asuntorahasto 36654: Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan v. Asunto-olojen kehittämistoimien rahoittamiseksi 36655: 1999 on vielä mahdotonta esittää tarkkaa arviota on ympäristöministeriön alaisuudessa valtion ta- 36656: rahaston ja sen hallinnon toimivuudesta tulevai- lousarvion ulkopuolinen Valtion asuntorahasto. 36657: suudessa. Rahastosta rahoitetaan valtion tuki asuntojen ra- 36658: kentamiseen, perusparantamiseen ja hankintaan 36659: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala arava- ja korkotukilainoin sekä korjausavustuksin. 36660: Valtion sotavakuutuslautakunta Asuntojen rahoitusta ja taloudellisiin vaikeuksiin 36661: Sodan tai sodanvaaran aikana taikka sodasta johtu- joutuneiden vuokratalojen asemaa helpotetaan 36662: neista poikkeuksellisissa oloissa valtio voi v. 1939 asuntorahaston varoista myönnettävin avustuksin. 36663: annetun lain (365/1939) mukaisesti myöntää koti- Rahaston tehtävä on myös valtion tukeman asunto- 36664: maisten vakuutusyhtiöiden antamien vakuutusten tuotannon kustannus- ja laatuohjaus. 36665: jälleenvakuutuksia. Vakuutusliikkeen alan ja ylei- Asunto-olojen kehittämisrahastosta annettu laki 36666: set perusteet määrää valtioneuvosto. Valtion sota- (1144/1989) tuli voimaan vuoden 1990 alussa. Lai- 36667: vakuutusliikettä hoitaa Valtion sotavakuutuslauta- nakannasta kerryvien lyhennysten ja korkotulojen 36668: kunta, joka voi vakuutussopimuslain estämättä lisäksi rahastolla on valtion talousarviossa määritel- 36669: määrätä sen vakuutuksen ehdot, jolla valtio myön- ty lainanottovaltuus. Rahasto on vuodesta 1994 36670: tää jälleenvakuutuksen. Vuonna 1988 annetun ase- lähtien voinut hankkia varoja arvopaperistamaila 36671: tuksen (993/1988) mukaan lautakunta voi toimia aravalainoja eduskunnan valtion talousarvion kä- 36672: sosiaali- ja terveysministeriön määräämin tavoin sittelyn yhteydessä myöntämien valtuuksien rajois- 36673: osastoihin jakautuneena. Ministeriö määrää jäsen- sa. 36674: ten lukumäärän ja nimittää jäsenet. Sosiaali- ja Rahaston nimi muutettiin Valtion asuntorahas- 36675: terveysministeriö määräsi 15.12.1997 valtion sota- toksi 1.12.1993. Samalla perustettiin samanniminen 36676: vakuutuslautakunnan toimikaudeksi 1.1.1998-- virasto hoitamaan lainoitus- ja tukitehtäviä. Asunto- 36677: 31.12.2000. Lautakuntaan kuuluu viisi jäsentä. Lau- hallitus lakkautettiin ja sen tehtävät siirrettiin asun- 36678: takunnalla on kolme tilintarkastajaa. torahastolle sekä ympäristöministeriölle, Valtio- 36679: Valtion sotavakuutuslautakunta ei harjoittanut konttorille, lääninoikeuksille ja Tilastokeskukselle. 36680: vakuutustoimintaa kertomusvuoden aikana. Teh- Rahastosta säädetään tarkemmin valtion asuntora- 36681: dyt jälleenvakuutussopimukset olivat muuttumat- hastosta annetulla asetuksella (401/1993). 36682: tomina voimassa. Vuoden 1997 ylijäämä oli Valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä vah- 36683: 215 225,94 mk, joka varattiin valtion vakuutusliik- vistetaan vuosittain niiden lainojen enimmäismää- 36684: keen tarpeisiin ja liitettiin Valtion sotavakuutuslau- rä, jotka voidaan myöntää tai joille maksetaan 36685: takunnan aiempina vuosina kertyneisiin ylijäämiin korkotukea rahaston varoista. Aravalainoja myön- 36686: omaan pääomaan. netään aravalain (1189/1993) nojalla vuokra- ja 36687: Valtion sotavakuutuslautakunnan tuloslaskelma asumisoikeusasuntojen rakentamiseen, peruspa- 36688: ja tase vuodelta 1997 olivat seuraavat: rantamiseen ja hankkimiseen. Menettelyä säätele- 36689: vät arava-asetus (1587/1993) ja valtioneuvoston 36690: päätös eräistä aravalainojen lainoitusperusteista 36691: 36692: 36693: 181 36694: (1289/1994) niihin myöhemmin tehtyine muutoksi- Rahaston varoista on kertomusvuodesta alkaen 36695: neen. maksettu lisäksi korjausavustukset, avustukset 36696: Korkotukilainoja vuokra-asuntojen rakentami- vuokrataloille sekä avustukset asunnottomille ja 36697: seen, peruskorjaamiseen ja hankkimiseen hyväk- pakolaisille osoitettaviin asuntoihin. Avustuksia 36698: sytään vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun myönnetään valtion talousarviossa vahvistettavan 36699: lain (867 /1980) nojalla. Korkotuen määrä ja ehdot valtuuden rajoissa valtioneuvoston vuosittain vah- 36700: on vahvistettu valtioneuvoston päätöksellä vuokra- vistamin perustein. Korjausavustusten myöntämi- 36701: asuntojen korkotukilainojen yleisistä ehdoista sen yleisistä edellytyksistä, myöntämismenettelystä 36702: (207 /1994). Korkotukea maksetaan lisäksi mm. ja valvonnasta säädetään asuntojen korjausavus- 36703: asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain tuksista annetussa laissa (1031/1998) sekä valtio- 36704: (1205/1993), omistusasuntolainojen korkotuesta neuvoston päätöksessä asuntojen korjausavustus- 36705: annetun lain (1204/1993) ja asunto-osakeyhtiötalo- ten jakoperusteista (158/1999). 36706: lainojen korkotuesta annetun lain (205/1996) nojal- Valtion asuntorahaston rahoitusvaltuudet olivat 36707: la. v. 1994-98 seuraavat: 36708: 36709: 36710: 36711: Rahoitusvaltuudet 1994 1995 1996 1997 1998 36712: Mmk 36713: 36714: Myöntämisvaltuus 3 576 3 630 4185 4 725 4 000 36715: Hyväksymisvaltuus - - 4144 4 875 3 500 36716: Korja usavustusva ltuus - - - - 340 36717: 36718: Samana aikana rahaston tulot ja menot olivat seuraavat: 36719: 36720: 1994 1995 1996 1997 1998 36721: Mmk 36722: 36723: Tulot 36724: Tulot asuntolainoista 4 207 4 425 5 337 5 027 5 464 36725: Rahaston lainanotto ja 36726: a rvopaperistaminen 1 921 1 548 1 507 - 2 052 36727: Muut tulot - - 102 108 115 36728: Yhteensä 6128 5 973 6 946 5 135 7 631 36729: Menot 36730: Luotonanto 4 517 3 786 3 721 5 281 5 527 36731: Korkotuki ja avustukset - - 662 743 1 080 36732: Korot ottolainauksessa ja 36733: muut menot 1 366 1 536 1 521 1 520 1 516 36734: Yhteensä 5 883 5 322 5 904 7 544 8 123 36735: 36736: 36737: 36738: 36739: Valtion asuntorahaston toiminnan tavoitteena - laina- ja takausriskien minimointi 36740: on asunto-olojen parantaminen ja sosiaalisen asun- - asetettujen tavoitteiden saavuttaminen val- 36741: totuotannon edistäminen lainoittamalla kohtuu- tion menotaloutta rasittamatta 36742: hintaisia uusia asuntoja ja perusparantamista, oh- -toiminta suppealla ja tehokkaalla organisaati- 36743: jaamalla hyvää rakentamisen ja suunnittelun laatua olla 36744: sekä parantamalla asuinympäristön viihtyisyyttä. - kuntien toimivallan ja omistajatahojen vas- 36745: Asuntorahaston varojen käytön taloudellisuuteen, tuun korostaminen 36746: tehokkuuteen, tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen -vanhoista asuntoalueista ja niiden toiminnas- 36747: pyritään mm. seuraavien periaatteiden avulla: ta, tilasta ja tulevaisuudesta huolehtiminen. 36748: - todellisten asumistarpeiden tunnistaminen Kertomusvuonna Asuntorahastovirastossa oli 36749: - varojen oikea kohdentaminen ja resurssien palkattuna keskimäärin 68 henkilöä. Henkilötyö- 36750: tehokas käyttö vuosia oli 67, 1. Henkilöstön keski-ikä oli vuoden 36751: 36752: 36753: 182 36754: lopussa 48,7 vuotta. Naisten osuus henkilöstöstä oli Kertomusvuoden arava- ja korkotukituotannon 36755: 61,2 % ja korkeakoulututkinnon oli suorittanut toteutuminen verrattuna talousarvion laskelmiin oli 36756: 61,2%. seuraava: 36757: Asuntorahaston toimintamenomääräraha oli 36758: kertomusvuoden talousarviossa poikkeuksellisesti Talousarvion Vuoden 1998 Toteutumis- 36759: 17,4 Mmk. Määräraha väheni 7 Mmk edelliseltä 1998 arvio toteutuma aste 36760: vuodelta käyttämättä jääneen ja siirtyneen määrära- Asuntoja Asuntoja % 36761: han vuoksi. Vuoden 1999 talousarviossa määräraha Uustuotanto 36762: nostettiin n. 23 Mmk:aan, mikä vastaa normaalia Arava 8 800 7 245 36763: toimintaa. Korkotuki 7 000 5 758 36764: Asuntorahaston kolmessa alueyksikössä käsitel- Yhteensä 15 800 13 003 82 36765: tiin kertomusvuonna yhteensä 562 arava- ja korko- Perusparannus 36766: tukilainahanketta (yhteensä 13 003 asuntoa). Arava 13 000 8 775 36767: Hankkeita oli 985 ja hankekäsittelyn yksikkökus- Korkotuki 7 000 4 074 36768: tannukset olivat n. 19 670 mk. Korkotuen piiriin Yhteensä 20 000 12 849 64 36769: hyväksyttiin lisäksi 80 vapaarahoitteista asunto- Hankinta 36770: osakeyhtiötä (yhteensä 1 050 uustuotantoasuntoa Arava 300 467 36771: ja 2 113 perusparannettavaa asuntoa). Korkotuki 300 151 36772: Edellä mainittujen lisäksi muita suoritteita olivat Yhteensä 600 618 103 36773: mm. Kaikki yhteensä 36 400 26 470 72 36774: -arava- ja korkotukilainan saajan nimeäminen 36775: - luovutuksen saajan nimeäminen Kertomusvuoden talousarvioon sisältyneiden 36776: - käyttö- ja luovutusrajoituksista vapauttami- tuotantomäärien alittuminen aiheutui lainoitusval- 36777: nen tuuksien käyttöönoton osittaisesta siirrosta loppu- 36778: - myönnetyt korjausavustukset vuoteen. Tämä siirsi osan korkotukihankkeiden 36779: - myönnetyt omapääoma-avustukset aloituksista vuodelle 1999. Korkea urakkahintataso 36780: -kuntien myöntämien korjausavustusten mak- ja rahastolta edellytetty tiukka hintavalvonta hidas- 36781: sut kunnille tivat myös hankkeiden aloituksia etenkin pääkau- 36782: - kuntapalveluyksikön neuvontapalvelut punkiseudulla. 36783: - kuntien valvonta- ja tarkastuskäynnit Ympäristöministeriön ja asuntorahaston välillä 36784: - erilaiset kehittämis- ja yhteistyöhankkeet 26.1.1998 allekirjoitetussa tulossopimuksessa ase- 36785: - tilivelvollisuudesta aiheutuvat raportit, kerto- tettiin asuntorahastoviraston keskeiseksi tavoit- 36786: mukset ja selvitykset teeksi huolehtiminen siitä, että valtio tukee hyvä- 36787: - asuntoalan kirjaston lainaus- ja informaatio- laatuisten ja kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa 36788: palvelut ja alueilla, joilla asuntojen tarve on suurin. 36789: - valtion osatakaukseen liittyvä rahalaitosten Tavoite jaettiin viiteen painoalueeseen: 36790: takauspäätösten valvonta. - asuntojen laatu ja kustannukset 36791: Asuntorahastossa oli käytössä työajan seuranta. - asuntomarkkinoiden tasapaino 36792: Tehtävien ja tehtäväryhmien työaikaa ja kustan- - asuinrakennusten korjaustoiminta 36793: nuksia seurattiin. Taloudellisuutta seurattiin koko- - rahaston maksuvalmius ja varainhankinta 36794: naiskustannusten lisäksi laskemalla arava- ja kor- - tuloksellisuuden seuranta. 36795: kotukilainapäätöksille yksikkökustannukset. Tuot- Kullekin painoalueelle määriteltiin keskeiset ta- 36796: tavuuden kehitystä seurattiin karkeasti. Tuotoksen voitteet, joiden toteutumista seurattiin. Asuntora- 36797: ja panosten suhdetta seurattiin myös Tilastokes- haston toiminnan vaikuttavuuden seurantaan so- 36798: kuksen kehittämän kokonaistuottavuusindeksin vittiin tulossopimuksessa käytettäväksi 14 seuran- 36799: avulla. tamittaria. 36800: Valtion tukeman uudistuotannon määrä oli ker- Asuntorahasto saa toimintaansa tarvittavat varat 36801: tomusvuonna n. 13 000 asuntoa. Kertomusvuoden aravalainoista kertyvistä korkotuloista, lainojen ly- 36802: talousarviossa arvioitiin aloitettavan 15 800 uutta hennyksistä, siirroista valtion talousarviosta, ulkoi- 36803: asuntoa. Valtion tukemaa tuotantoa oli tarkoitus sella varainhankinnalla sekä valtion osatakauksista 36804: vähentää edellisestä vuodesta, koska haluttiin luo- kertyvistä maksuista. Aravalainojen alikorkoisuu- 36805: da edellytykset vapaarahoitteisen asuntotuotannon teen tarkoitettua siirtoa valtion talousarviosta ei ole 36806: kasvulle. tehty vuoden 1993 jälkeen. Vuosilta 1996 ja 1997 36807: 36808: 36809: 36810: 183 36811: valtion talousarviosta siirrettiin rahastoon sen yh- kunta osoittaa talousarvioon aravalainojen myöntä- 36812: dystilillä olleille varoille kertynyt korko budjetti- miseen, korkotukilainojen hyväksymiseen ja eräi- 36813: vuotta seuraavana vuonna. Koron maksaminen siin avustuksiin käytettävissä olevan valtuuden 36814: lopetettiin lainmuutoksella, joten kertomusvuodel- sekä ulkopuolisen rahoituksen enimmäismäärän 36815: ta rahaston varoista kertynyttä korkoa ei enää v. eli varainhankintavaltuuden. Lainoitusvaltuuden 36816: 1999 siirretä asuntorahastoon. mitoituksessa käytetyt laskentaperusteet määritte- 36817: Vuodesta 1996 lähtien rahastosta on maksettu levät myös arviot valtion tuella aloittavista ja perus- 36818: rahoituslaitosten myöntämien asuntolainojen kor- parannettavista asunnoista. 36819: kotuet. Kertomusvuoden alusta budjettitalouden Lainojen myöntämis- ja hyväksymisvaltuuksien 36820: piiristä rahaston maksettavaksi siirrettiin myös alueelliset ja muut käyttöperusteet vahvistaa vuo- 36821: asuntojen korjausavustukset ja eräitä muita avus- sittain valtioneuvosto käyttösuunnitelmassa. Val- 36822: tuksia. Tehdyt muutokset rasittavat rahaston talout- tioneuvosto hyväksyy myös avustuksien käytön 36823: ta, koska niihin ei liity vastaavaa tulovirtaa. Rahas- perusteet. Lainoituksen suuntaamisen yleisperiaat- 36824: ton varoista maksetaan niin ikään varainhankin- teista sovitaan ympäristöministeriön ja Valtion 36825: nasta aiheutuvat korkomenot ja muut kustannuk- asuntorahaston välisessä tulossopimuksessa. Ra- 36826: set. Rahasto vastaa lisäksi korkotukilainojen taka- haston lainatietojärjestelmä seuraa lainoitusvaltuu- 36827: uksista mahdollisesti aiheutuvista tappioista. den käyttöä, josta tulossopimuksen mukaan rapor- 36828: Vuodesta 1995 lähtien asuntorahaston ulkoinen toidaan ympäristöministeriölle. 36829: varainhankinta on toteutettu arvopaperistamalla. Rahaston johtokunnalle ja johdolle raportoidaan 36830: Menettelyssä aravalainoja siirretään erityisyhtei- säännöllisesti valtuuden käytöstä. Rahaston maksu- 36831: söön, joka puolestaan laskee liikkeelle joukkovel- valmiudesta vastaa johtokunta, jolle raportoidaan 36832: kakirjalainoja siirrettyjä lainoja vastaavan määrän. rahoitussuunnitelman toteutumisesta eli rahastoon 36833: joukkovelkakirjalainojen vakuutena ovat aravalai- tulevista lainojen lyhennyksistä ja koroista ja muista 36834: nasaatavat vakuuksineen, eikä niillä ole valtion tuloista sekä rahastosta maksetuista ja maksettavis- 36835: takausta. Menettelyn avulla asuntorahaston varain- ta maksuista vähintään kerran kuukaudessa pidet- 36836: hankinta on voitu siirtää valtion lainanoton ulko- tävissä kokouksissa. johtokunta päättää tarvittavas- 36837: puolelle ja näin edistää mm. EMU:n lähentymiskri- ta ulkopuolisesta rahoituksesta ja sen ajoituksesta 36838: teerien saavuttamista. kassatilanteen perusteella. Rahaston vuosittaisen 36839: Kertomusvuonna Valtion asuntorahaston tavoit- tilinpäätöksen toimintakertomuksineen hyväksyy 36840: teina oli johtokunta, joka vahvistaa myös asuntorahaston 36841: - toteuttaa rahoitussuunnittelu ja maksuval- toimintakertomuksen. 36842: miuden ennakointi tehokkaasti ja ajantasaisesti Valtiokonttori hoitaa rahaston maksuliikkeen ja 36843: - kehittää arvopaperistamisohjelmaa kirjanpidon valtion talousarvion ulkopuolisten va- 36844: - toteuttaa kertomusvuoden varainhankinta rojen osalta. Ympäristöministeriö määrää tilikau- 36845: taloudellisesti. deksi kerrallaan kaksi ulkoista tilintarkastajaa. 36846: Suurina erinä arvopaperistamaHa toteutettava Asuntorahastoviraston toimintamenojen tilintar- 36847: varainhankinta edellyttää rahoitussuunnittelun kastuksen suorittaa vuosittain säännönmukaisesti 36848: joustavuutta. Kertomusvuonna rahaston maksuval- Valtiontalouden tarkastusvirasto, joka on myös toi- 36849: mius turvattiin ottamalla kesällä yhteensä 1 000 minnan tarkastuksissa selvittänyt toteutettua hallin- 36850: Mmk lyhytaikaista lainaa. Lainat maksettiin pois nonuudistusta v. 1993 ja kuntien myöntämiä korja- 36851: syyskuussa, kun arvopaperistamaHa oli hankittu usavustuksia v. 1997. Viimeisimmät tarkastukset 36852: yhteensä 2 052 Mmk. Liiketoimeen sisältyi 550 ovat kohdistuneet asumisoikeusasuntojen ja kor- 36853: Mmk:n kiinteäkorkoinen osuus sekä vaihtuvakor- kotukilainoitettujen vuokra-asuntojen asukasvalin- 36854: koisia arvopapereita yhteensä 1 502 Mmk:n edestä. toihin. 36855: Valtion asuntorahastolla on johtokunta, joka Rahaston sisäinen valvonta on kohdistunut lai- 36856: vastaa mm. sen maksuvalmiudesta ja päättää va- noitusprosessin eri vaiheisiin ja yhtenäisten menet- 36857: rainhankinnasta sekä tärkeistä, periaatteellisista telytapojen noudattamiseen sekä viraston julkai- 36858: asioista, kuten lainojen ja avustusten alueellisesta su-, kopiointi-, painatus- ja lomaketoimintaan. Val- 36859: suuntaamisesta ja viraston johtosäännöstä. Valtio- vonta on määrätty sisäisesti hallinto- ja talousyksi- 36860: neuvosto asettaa asuntorahaston johtokunnan kön yhden virkamiehen tehtäväksi. 36861: enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Ennen Valtion asuntorahaston perustamista val- 36862: Vaikka asuntorahasto on valtion talousarvion tion varoista myönnetyt asuntolainat luettiin val- 36863: ulkopuolinen rahasto, päätetään rahaston varojen tion talousarviossa menoiksi, vaikka lainat makset- 36864: käytöstä vuosittain valtion talousarviossa. Edus- tiinkin takaisin. Valtion lopulliseksi kustannukseksi 36865: 36866: 36867: 184 36868: jäi varainhankinnan ja antolainauksen välinen kor- Valtion asuntorahaston rahavirtojen kulkeminen 36869: koero. Yksi rahaston perustamisen perusteista oli- valtion talousarvion ulkopuolella ei ympäristömi- 36870: kin valtion talousarvion loppusumman pienentä- nisteriön mielestä kavenna eduskunnan budjetti- 36871: minen siirtämällä lainapääomien rahavirrat talous- valtaa ja mahdollisuutta vaikuttaa asuntotuotan- 36872: arvion ulkopuolelle. Asuntorahaston perustamisen toon, koska lainoitus- ja varainhankintavaltuuksista 36873: perusajatuksena oli kuitenkin hankkia asuntolai- päätetään valtion talousarviossa. 36874: noitukseen tarvittava rahoitus suurissa erissä mark- 36875: kinaehtoisesti ja edullisesti. Öljysuojarahasto 36876: Rahoitusmarkkinat ovat rahaston perustamisen Öljysuojarahasto on öljyvahinkojen ja niiden tor- 36877: jälkeen muuttuneet siten, että rahoitusta on riittä- juntakustannusten toissijainen korvaa ja. Rahastosta 36878: västi saatavilla ja korkotaso on vakiintunut mata- korvataan kustannukset, jos vahingon aiheuttaja 36879: laksi. Asumisen tukijärjestelmissä olennaisin kysy- on tuntematon tai kustannuksia ei saada perittyä 36880: mys on kuitenkin se, miten varainhankinnan ja tältä. Rahaston varoista korvataan kuntien öljyntor- 36881: asuntolainoitusjärjestelmän avulla voidaan asunto- juntakaluston hankintakustannukset, torjuntaval- 36882: poliittisesti ja valtiontaloudellisesti tehokkaasti lisä- miuden ylläpitokustannukset ja koulutuskustan- 36883: tä kohtuuhintaista ja pysyvää vuokrakäytössä ole- nukset Valtiolle rahastosta voidaan korvata alusöl- 36884: vaa asuntokantaa. Ympäristöministeriön mukaan jyvahinkojen torjuntakaluston hankintakustannuk- 36885: Valtion asuntorahaston hoitamalla aravalainoituk- sia. 36886: sella ja arvopaperistamiseen perustuvalla varain- Rahastosta voidaan korvata öljyn saastuttaman 36887: hankinnalla voidaan jatkossakin toteuttaa nämä maa-alueen puhdistuskustannukset, jos saastumi- 36888: tavoitteet parhaiten. sen aiheuttaja on tuntematon, tätä ei tavoiteta tai 36889: Arvopaperistamiseen perustuva varainhankinta tämä ei kykene vastaamaan kustannuksista eikä 36890: ei lisää valtion talousarviovelkaa, koska vakuutena alueen haltijaa voida kohtuudella velvoittaa puh- 36891: käytetään nykyisen aravavuokratalokannan kiinni- distamaan aluetta. 36892: tysvakuuksia ja kassavirtaa. Asuntorahasto pystyy Öljysuojarahaston toimintaa koskevat säädökset 36893: aravalainoja arvopaperistamaHa tai suoraan valtion ovat laki ja asetus öljysuojarahastosta (741/1985 ja 36894: nimellä lainatessaan hankkimaan rahoitusta yksit- 828/1985), laki aluksista aiheutuvan vesien pilaan- 36895: täistä korkotukilainan saajaa edullisemmin. Uusiin tumisen ehkäisemisestä, ns. alusjätelaki (300/1979) 36896: aravalainoihin ei sisälly nykykoroilla lainkaan tu- sekä laki maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen 36897: kea, vaan toiminta tuottaa päinvastoin valtiolle torjumisesta, ns. maa-alueiden öljyvahinkolaki 36898: tuloa. Sen sijaan koko korkotuki on luonnollisesti (379/1974). 36899: valtion tukea. Korkotukimenot lasketaan julkisyh- Öljysuojarahaston varat kerätään perimällä maa- 36900: teisöjen EMU-alijäämään riippumatta siitä, makse- hantuodusta ja Suomen kautta kuljetettavasta öljys- 36901: taanko ne suoraan valtion talousarviosta vai talous- tä öljysuojamaksua, joka kertomusvuonna oli 2,20 36902: arvion ulkopuolisesta rahastosta. mk jokaiselta täydeltä tonnilta. Kun öljyä kuljete- 36903: Valtion asuntorahasto on ympäristöministeriön taan aluksella, jota ei ole koko lastiosan pituudelta 36904: mielestä osoittautunut toimivaksi aravalainoituk- varustettu kaksoispohjalla, peritään öljysuojamak- 36905: sen turvaajaksi. EMU-oloissa rahasto toimii pusku- su kaksinkertaisena. 36906: rina asuntotuotannon vaihteluissa. Rahasto on ym- Öljysuojamaksun periminen lopetetaan, kun öl- 36907: päristöministeriön mukaan välttämätön rakennus- jysuojarahaston pääoma on noussut 40 Mmk:aan. 36908: alalla, jossa suhdannevaihtelut ovat suuria. Rahas- Maksun periminen aloitetaan uudelleen, kun pää- 36909: ton avulla voidaan ylläpitää asuntopoliittisesti tar- oma on pudonnut 20 Mmk:aan. Ennen vuotta 1997 36910: peellista sosiaalista asuntotuotantoa eri suhdanne- yläraja oli 20 Mmk ja alaraja 10 Mmk. Öljysuoja- 36911: vaiheissa lisäämättä kuitenkaan julkistalouden maksun perimisestä huolehtii tullilaitos, joka tilittää 36912: EMU-alijäämää. varat edelleen ympäristöministeriön välityksellä 36913: Asumistilanne maan kasvukeskuksissa on vai- Öljysuojarahastolle. 36914: keutunut, koska vapaarahoitteinen asuntotuotanto Maaperän saastuminen on kasvava ympäristö- 36915: ei ole kyennyt vastaamaan kasvaneeseen kysyn- ongelma. Ympäristöministeriön asettama saastu- 36916: tään. Näillä alueilla tarvitaan erityisesti kohtuuhin- neiden maiden selvitys -kunnostusprojekti (YM:n 36917: taisia vuokra-asuntoja, joista on pulaa mm. muutto- ympäristönsuojeluosaston muistio 5/1994) kirjasi 36918: liikkeen vuoksi. Valtion asuntorahaston avulla pys- lähes 1 000 puhdistusta vaativaa öljyperäistä saas- 36919: tytään ympäristöministeriön mielestä vastaamaan tumistapausta. Näiden alueiden kunnostamisesta 36920: asuntotilanteen haasteisiin silloinkin, kun valtion yhteiskunnalle koituviksi kustannuksiksi arvioitiin 36921: talousarvion mitoitusta rajoitetaan. n. 200 Mmk. 36922: 36923: 36924: 185 36925: Öljyalan Keskusliitto r.y. on arvioinnut, että kista rahoitusta voisivat kunnostustoimet epäselvi- 36926: kunnostuksen tarpeessa on n. 390 käytöstä paistet- en vastuusuhteiden tai kohtuunomien velvoittei- 36927: tua tai poistettavaa polttonesteiden jakeluasemaa. den vuoksi jäädä tekemättä. 36928: Näiden kiinteistöjen maaperän puhdistamiseksi Öljysuojarahaston varoista korvataan äkillisissä 36929: Öljyalan Keskusliitto, ympäristöministeriö, Suo- öljyvahingoissa myös saastuneen maa-alueen puh- 36930: men Kuntaliitto ja eräät öljy-yhtiöt tekivät v. 1996 distamiskustannuksia. Sen sijaan vanhoja, pitkän 36931: sopimuksen kunnostusohjelmasta. Maaperän kun- ajan kuluessa saastuneita maa-alueita puhdistettiin 36932: nostusohjelman (SOlU) on arvioitu kestävän 10 öljysuojarahaston varoin vain poikkeuksellisesti 36933: vuotta ja maksavan n. 200 Mmk. Tästä noin puolet ennen 15.6.1997 voimaan tullutta lainmuutosta. 36934: rahoitetaan lain säätämin edellytyksin Öljysuojara- Vuoden 1997 alussa voimaan tulleen lainmuutok- 36935: hastosta. Ohjelma käynnistettiin vuoden 1997 alus- sen mukaan osa öljyjätemaksun kertymästä voi- 36936: sa. daan valtion talousarviossa siirtää öljysuojarahas- 36937: Vastuu saastuneen maan puhdistamisesta mää- toon käytettäväksi maa-alueilla tapahtuvien öljyva- 36938: räytyy jätelain mukaan. Viime kädessä puhdista- hinkojen, lähinnä saastuneiden maa-alueiden puh- 36939: misvelvollisuus voi siirtyä kunnalle. Ennen jätelain distamiskustannusten korvauksiin. Ensimmäiset ta- 36940: voimaantuloa 1.1.1994 sattuneiden saastumisten, lousarviosiirrot tehtiin kertomusvuonna. Vuoden 36941: jotka muodostavat valtaosan tiedossa olevista tapa- 1997 ensimmäisestä lisätalousarviosta siirrettiin 3 36942: uksista, vastuukysymykset ovat epäselviä. Ongel- Mmk ja vuoden 1998 talousarviosta 5 Mmk. 36943: man laajuuden ja laadun vuoksi puhdistamistoimia Öljysuojarahaston tuotot, menot ja tase olivat v. 36944: on haluttu edistää valtionrahoituksella. Ilman jul- 1994-98 seuraavat: 36945: 36946: 36947: 36948: 1994 1995 1996 1997 1998 36949: Mmk 36950: Tuotot 36951: Öljysuojamaksut 30,5 33,6 29,0 32,8 32,8 36952: Takaisin perityt korvaukset - - - 0,2 2,3 36953: Menot 36954: Korvaukset 27,6 31,7 32,4 33,0 29,5 36955: Hallinto 0,2 0,2 0,3 0,4 0,4 36956: Tase 31.12. 12,6 12,0 8,7 7,5 20,5 36957: Tilikauden ylijäämä 2,6 1,6 -3.7 0.4 5,0 36958: Siirtovelat 2,6 0,4 0,9 0,0 0,0 36959: 36960: 36961: 36962: 36963: SOILI-ohjelmalle myönnetyt korvaukset ja en- Puheenjohtajan tulee olla öljyvahinkoasioissa puo- 36964: nakkokorvaukset olivat 1,4 Mmk v. 1997 ja 2,1 lueettomaksi katsottava. 36965: Mmk kertomusvuonna. Öljysuojarahaston johtokunta voi nimetä Suo- 36966: Öljysuojarahastolle tehdyt hakemukset ratkai- men ympäristökeskuksen esityksestä keskuksen 36967: see ja muut rahastoa koskevat päätökset tekee edustajan asiantuntijaksi johtokuntaan. Johtokun- 36968: rahaston johtokunta. Enintään 50 000 mk:n suurui- nan tulee kuulla asiantuntijana Ahvenanmaan maa- 36969: set hakemukset voi Öljysuojarahaston johtokun- kunnan edustajaa, kun käsiteltävänä on hakemus, 36970: nan työjaosto ratkaista yksimielisellä päätöksel- joka koskee maakunnan aluetta. 36971: lään. Muista hakemuksista työjaosto tekee johto- Öljysuojarahaston palveluksessa on yksi päätoi- 36972: kunnalle päätösesityksen. Rahastolle tehdyistä ha- minen henkilö, pääsihteeri, joka on ympäristömi- 36973: kemuksista pyydetään lausunto ao. alueelliselta nisteriön määräaikainen virkamies. Vuosina 36974: ympäristökeskukselta tai Suomen ympäristökes- 1997-98 rahastolla oli osan vuotta palvelukses- 36975: kukselta. saan henkilö, joka valmisteli öljysuojarahaston 36976: Valtioneuvosto asettaa Öljysuojarahaston johto- maksamien öljyvahinkojen ja niiden torjunnan kus- 36977: kunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Johtokun- tannusten takaisinperintää vahingoista ensi sijassa 36978: nassa on puheenjohtaja ja enintään seitsemän jä- vastuussa olevilta. 36979: sentä. Jäsenillä on henkilökohtainen varajäsen. Öljysuojarahaston johtokunta on v. 1994-98 36980: 36981: 36982: 186 36983: antanut vuosittain 359--408 päätöstä ja lausuntoa. öljyntorjunnan eri intressitahoja. Rahaston hallin- 36984: Hakemuksia oli 366--424 vuodessa. Öljysuojara- non, toiminnan ja varainkäytön ohjaus toteutuu 36985: hasto maksoi korvauksia vuosittain 28-33 Mmk. rahaston johtokunnan päätösten ja kannanottojen 36986: Öljysuojarahaston maksuliikenteestä ja kirjanpi- kautta. Ympäristöministeriö seuraa rahaston toi- 36987: dosta huolehtii ympäristöministeriö. mintaa. 36988: Ympäristöministeriön mukaan Öljysuojarahas- Valtiontalouden tarkastusvirasto valvoo ja tar- 36989: ton toiminta-aikana materiaalinen öljytorjuntaval- kastaa Öljysuojarahastoa ympäristöministeriön tar- 36990: mius sekä maa- että vesialueilla on kehittynyt kastuksen yhteydessä. Tarkastuksen kohde ja laa- 36991: hyvälle perustasolle. Valtiolla ja kunnilla on vesi- juus määräytyvät ympäristöministeriön tarkastuk- 36992: alueilla tapahtuvien vahinkojen varalta hyvä alus- sen mukaan. 36993: ja venekalusto, joka on pääosin hankittu Öljysuoja- Ympäristöministeriön mukaan on todennäköis- 36994: rahaston myöntämillä varoilla. Maa-alueiden tor- tä, että öljyvahinkojen materiaalinen torjunta ei 36995: juntakaluston tilanne on myös tyydyttävä. Vuosina olisi nykyisellään valtion talousarviovaroin. Ta- 36996: 1994-98 kunnille maksettiin Öljysuojarahastosta lousarviossa on ympäristövahinkojen torjuntamää- 36997: korvauksia keskimäärin 20 Mmk vuodessa. Öljyva- rärahaa viime vuosina pienennetty, vaikka suuri 36998: hingoista johtuvia korvauksia oli tästä vain osa. osa kustannuksista korvataan myöhemmin Öljy- 36999: Viime vuosina suurin yksittäinen rahoituskohde on suojarahastosta. Vähennettyjen määrärahojen 37000: muodostunut kuntien öljyntorjuntaveneistä. vuoksi Suomen kansainvälisiä velvoitteita (esim. 37001: Valtiolle on viime vuosina korvattu Öljysuojara- HELCOM-sopimus) ei ole voitu täysin täyttää. Öljy- 37002: hastosta öljytorjuntavalmiuden hankkimisesta ul- suojarahaston toiminnassa toteutuu välillisesti ai- 37003: kovartiolaiva Merikarhuun ja väyläalus Lettoon ai- heuttaja maksaa -periaate, koska rahaston varat 37004: heutuneita kustannuksia sekä Dornier-valvonta- kerätään öljyntuojilta ja öljyalan toimijoilta. · 37005: lentokoneiden ympäristövalvontalaitteistojen han- Öljysuojarahasto on ympäristöministeriön mu- 37006: kintakustannuksia. Vuosittain Öljysuojarahasto on kaan tarkoitus säilyttää valtion talousarvion ulko- 37007: osallistunut öljytorjunta-alusten Hallin ja Hylkeen puolisena itsenäisenä rahastona. Rahaston toimin- 37008: kalustohankintoihin. Valtiolle kalustohankintoihin nan tehostamista ja järkeistämistä varten on kuiten- 37009: myönnetyt korvaukset olivat v. 1994-98 4,8-9,5 kin tarkoitus asettaa vuoden 1999 aikana työryhmä. 37010: Mmk vuodessa. Öljysuojarahaston johtokunta on v. 1997 eri yhteis- 37011: Öljysuojarahastolaki tai -asetus eivät sisällä mää- työtahoilta saamiensa lausuntojen perusteella lin- 37012: räyksiä rahaston toiminnan ohjauksesta tai valvon- jannut rahaston toiminnan, erityisesti päätöksen- 37013: nasta. Rahaston varainkäytöstä päättää johtokunta tekojärjestelmän, kehittämistarpeita. 37014: tai sen työjaosto. Toimielinten jäsenet edustavat 37015: 37016: 37017: 37018: 37019: Kertomusvuonna toimi kymmenen talousarvion ulko- neet, tiettyjen, yleisesti hyväksyttyjen ja ao. säädöksis- 37020: puolista valtion rahastoa. Näistä neljä (Valtion eläkera- sä ilmaistujen yhteiskunnallisten ja valtiontaloudellis- 37021: hasto, Maatilatalouden kehittämisrahasto, Valtionta- ten tavoitteiden saavuttamista varten. 37022: kuurahasto ja Valtion asuntorahasto) olivat rahastoitu- Valtiontilintarkastajien saaman käsityksen mukaan 37023: jen pääomien suhteen suuria, kolme (Valtion televisio- kyseisten rahastojen hallinto, valvonta ja tarkastus on 37024: ja radiorahasto, Huoltovarmuusrahasto ja Valtion ydin- järjestetty asianmukaisesti sekä säädöksissä että käy- 37025: jätehuoltorahasto) keskisuuria ja kolme (Maatalouden tännössä. Rahastoilla on sisäinen tarkastus ja ulkoiset 37026: interventiorahasto, Öljysuojarahasto ja Valtion sotava- vuositilintarkastajat, minkä lisäksi ne ovatValtiontalou- 37027: kuutuslautakunta) pieniä. Uusia talousarvion ulkopuo- den tarkastusviraston tarkastuksen ja valtiontilintar- 37028: lisia rahastoja ei kertomusvuonna ollut valtiontilintar- kastajien valvonnan alaisia. Myös ao. ministeriöt seu- 37029: kastajien saamien selvitysten mukaan valmisteilla eikä raavat ja valvovat alaistensa rahastojen toimintaa ja 37030: suunnitteilla. taloutta mm. rahastojen päättävissä elimissä olevien 37031: Valtiontilintarkastajat toteavat, että kaikilla talous- edustajiensa välityksellä. 37032: arvion ulkopuolisilla valtion rahastoilla on selkeästi Periaatteessa ei olisi estettä sille, etteikö kyseisten 37033: määritelty ja täsmällisesti rajattu tehtävä- ja toiminta- rahastojen toiminnalle asetettuja tavoitteita voitaisi 37034: alue. Kukin rahasto on perustettu, ja ne ovat erikoistu- saavuttaa ja niiden toimintaa toteuttaa välittömästi 37035: 37036: 37037: 187 37038: myös valtion talousarvioon otettavien tulo- ja menomo- on ulkopuoliset rahastot eivät siten todellisuudessa 37039: menttien kautta. Käytännössä tämä merkitsisi kuiten- loukkaa eduskunnan budjettivallan käyttöä. Koska 37040: kin talousarvioiden loppusumman kasvua yhteensä kaikkien kyseisten rahastojen tavoitteista ja toiminnas- 37041: jopa useilla kymmenillä miljardeilla markoilla. Tämä ei ta säädetään laintasoisin säännöksin, on eduskunnalla 37042: olisi itsessään perusteltua. Lisäksi valtion talousarvio- lainsäädäntövallan haltijana niin halutessaan aina 37043: menettely saattaa periaatteessa olla- ja käytännössä mahdollisuus viime kädessä säännellä ja kontrolloida 37044: useissa tapauksissa onkin - hidas ja jäykkä ottaen rahastojenvarainhankintaaja varojen käyttöä. 37045: huomioon rahastojen tavoitteet ja toimintatarpeet Ne Valtiontilintarkastajien käsitys on, että nykyinen ta- 37046: edellyttävät valtiontilintarkastajien mielestä usein no- lousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen muodosta- 37047: peaakin reagointia mm. markkinamuutosten perusteel- ma järjestelmä on kokonaisuudessaan asianmukainen 37048: la. Tämä koskee niin rahastojen rahoituksen hankintaa ja toimiva. Valtiontilintarkastajathuomauttavat kuiten- 37049: kuin varojen käyttöäkin, mm. markkinoilla suoritettavia kin, että uusien tämäntyyppisten rahastojen perusta- 37050: liiketoimia. minen ei näytä nykyoloissa tarpeelliselta eikä perustel- 37051: Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtioneuvosto lulta. Mikäli tämänsuuntaisia tarpeita tulevaisuudessa 37052: ja eduskunta voivat useimpien rahastojen kohdalla vai- heräisi, tulisi tutkia perusteellisesti, voitaisiinko mah- 37053: kuttaa rahoituksen hankintaan ja varojen käyttöön vä- dolliset erityisrahoitustarpeet hoitaa valtion talousar- 37054: littömästi tai välillisesti. Tämä osoittaa, että talousarvi- viotaloudenpuitteissa ilman uusia erityisrahastoja. 37055: 37056: 37057: 37058: 37059: Naisten ja miesten välisen tasa-arvon teiskunnan ja valtionhallinnon myönteisen kehi- 37060: edistäminen tyksen varmistamiseksi on molempien sukupuol- 37061: ten voitava yhtäläisesti osallistua päätösten valmis- 37062: Sukupuolten välinen tasa-arvo valtion yleisessä teluun. 37063: henkilöstöpolitiikassa Vuoden 1997 lopulla valmistui valtiovarainmi- 37064: Naisten ja miesten tasa-arvo valtionhallinnossa läh- nisteriön asettaman valtion työnantaja- ja henkilös- 37065: tee virkamieslainsäädännöstä ja yleisistä henkilös- töpolitiikkaa selvittäneen työryhmän muistio, Val- 37066: töpoliittisista periaatteista, jotka ovat sukupuoli- tion henkilöstöpolitiikan kynnyskysymykset (VM:n 37067: neutraaleja. Naisten osuus valtion budjettitalouden työryhmämuistiaita 1997:30). Tasa-arvoa ei nostet- 37068: henkilöstöstä oli kertomusvuonna 46 %. Valtion tu muistiossa erityiseksi kynnyskysymykseksi, kos- 37069: ylimmistä virkamiehistä ja johtajista on naisia 31 %. ka se jo lähtökohtana sisältyy kaikkiin henkilöstö- 37070: Valtiovarainministeriö antoi tammikuussa 1990 poliittisiin järjestelmiin ja käytäntöihin ja niiden 37071: suosituksen sukupuolten tasa-arvon edistämisestä kehittämistavoitteisiin. Kuitenkin muistion mukaan 37072: valtionhallinnossa. Siinä suositeltiin virastoille tasa- on kaikkien resurssien hyödyntämiseksi päätök- 37073: arvotilanteen selvitykseen perustuvan tasa-arvo- senteossa määrätietoisesti parannettava naisten 37074: suunnitelman laatimista virastossa ja sukupuolten mahdollisuuksia siirtyä johtajiksi ja merkittäviin 37075: tasa-arvoista kohtelua erilaisissa henkilöstöhallin- asiantuntijatehtäviin. Tätä voidaan edistää yleisellä 37076: non tilanteissa. johtamisvalmennuksella ja erityisesti yksilöllisillä 37077: Maaliskuun alusta 1995 voimaan tulleen tasa- keinoilla. 37078: arvolain muutoksen mukaan valtion komiteoissa, Valtioneuvosto on antanut periaatepäätöksen 37079: neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimieli- valtion ylimpien virkamiesten valintaperusteiden 37080: missä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin ja valintamenettelyn uudistamisesta (VM 2/22/ 37081: vähintään 40 o/o. Naisten osuus mainitunlaisissa 97). Valintaperusteet on yhtenäistetty siten, että 37082: toimielimissä on selvästi lisääntynyt. ammattitaidon merkitys korostuu entisestään. Ta- 37083: Valtiovarainministeriön laatima Valtion henki- sapuolista vertailua vahvistaa valintamenettelyssä 37084: löstöstrategia jaettiin ministeriöille lokakuussa haastattelun keskeinen osa ammattitaidon ja vaa- 37085: 1995. Siinä todettiin, että naisten ja miesten välistä dittavien henkilökohtaisten ominaisuuksien sel- 37086: tasa-arvoa lisätään huolehtimalla tavoitteellisesti vittämisessä. Uudistuksen jälkeen ylimpiin virkoi- 37087: yhtäläisistä mahdollisuuksista palvelukseen valin- hin on ilmoittauduttava kirjallisesti viranomaisten 37088: nassa, valmennuksessa ja uralla etenemisessä. Yh- ilmoittaman määräajan kuluessa, jolloin ehdok- 37089: 37090: 37091: 188 37092: kaiden ansioita voidaan aiempaa paremmin ver- Syyskuun lopussa 1999 valmistui raportti johta- 37093: rata toisiinsa. mispotentiaalin kehittämishankkeesta, jonka yh- 37094: deksi tavoitteeksi on kirjattu edistää naisten mah- 37095: Sukupuolten tasa-arvon suunnitelmallinen dollisuuksia lisätä pätevyyttään johtamis- ja asian- 37096: edistäminen valtionhallinnossa tuntijatehtäviin. 37097: Hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan (5.2.1997- Henkilöstöosastolla on aikomus laatia opas su- 37098: 28.2.1999) sisältyi useita hankkeita, jotka kohdis- kupuolten tasa-arvon edistämisestä valtion viras- 37099: tuivat valtion palveluksessa olevien naisten ja toille. Se korvaisi ajantasaisella aineistolla v. 1990 37100: miesten tasa-arvon kehittämiseen. Tällaisia olivat julkaistun suosituksen Tasa-arvon edistäminen val- 37101: mm. valtiovarainministeriön hankkeina valtion tionhallinnossa. 37102: palkkarakenneselvitys, tasa-arvo EU-puheenjoh- 37103: tajuusvalmennuksessa, toimistohenkilöstön kehit- AKAVA-JS ry:n lausunto 37104: tämisohjelma sekä mentorointi-menetelmän käyt- AKAVA-JS:n antamat tiedot perustuvat lokakuussa 37105: tö mahdollisten johtajien valmennuksessa. Lisäk- 1998 toteutettuun AKAVAn jäsentutkimukseen, jos- 37106: si henkilöstöpoliittisia tasa-arvohankkeita toteu- sa valtionhallinnossa kokopäiväisesti työskentele- 37107: tettiin sekä puolustusministeriössä että työminis- vien akavalaisten vastaajien lukumäärä oli yli 500. 37108: teriössä, ja kaikki ministeriöt laativat tasa-arvo- AKAVAn jäsentutkimuksen tiedot antavat kuvaa 37109: lain edellyttämät henkilöstöpoliittiset tasa-arvon korkeasti koulutettujen naisten asemasta valtion- 37110: edistämissuunnitelmat. (Tasa-arvo valtavirtaan, hallinnossa. 37111: Sukupuolten tasa-arvon tila vuosituhannen kyn- Kokopäivätyössä työskentelevistä akavalaisista 37112: nyksellä, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja miehistä 20 o/o ja naisista 15 o/o työskentelee valtion- 37113: 1999). hallinnossa (valtion virastot, laitokset, oppilaitok- 37114: Tasa-arvo-ohjelman seurantaryhmän loppura- set ja valtion liikelaitokset). Ikäryhmittäin tarkastel- 37115: portin mukaan tasa-arvoa edistetään valtavirtaista- tuna valtion palveluksessa työskentelevien miesten 37116: malla. Tällä tarkoitetaan sitä, että luodaan sellainen osuus on säilynyt melko vakiona. Sen sijaan val- 37117: poliittinen ja hallinnollinen toimintatapa, jossa tionhallinnon osuus työnantajana on nuorten nais- 37118: tasa-arvon edistämisperiaatteet johtavat käytännön ten kohdalla kasvamassa. 37119: toimiin. Valtavirtaistaminen koskee valtion virasto- Merkille pantava ero miesten ja naisten palvelus- 37120: jen kaikkia toimintalohkoja, joista henkilöstöpoli- suhteiden ehdoissa valtiosektorilla syntyy siitä, että 37121: tiikka on yksi. Valtavirtaistaminen viraston henki- miehistä 24 o/o työskentelee määräaikaisissa tai tila- 37122: löstöpolitiikassa vaatii tasa-arvotilanteen arviointia päisissä palvelussuhteissa mutta naisista 39 o/o. On- 37123: ja suunnitelmallisia edistämistoimia, mutta ennen gelma korostuu erityisesti nuorten naisten kohdal- 37124: kaikkea johdon näkyvää tukea. Valtiovarainminis- la. 37125: teriön henkilöstöosasto pyrkii tasa-arvon valtavir- Eroja naisten ja miesten välillä on myös toimi- 37126: taistamiseen mm. arvioimalla kaikkien keskustason asemissa. Muista työnantajasektoreista poikkeava 37127: järjestelmien, sopimusten ja hankkeiden tasa-arvo- piirre valtionhallinnossa on se, että alle 40-vuotiai- 37128: vaikutukset. Jäljempänä lisää valtavirtaistamis- den naisten osuus valtionhallinnon johto- ja esi- 37129: hankkeesta. miestehtävissä on hyvin pieni, 9 o/o. Alle 30-vuoti- 37130: Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan aista akavalaisista miehistä 13 o/o sijoittuu johto- ja 37131: naisten osuus johtajien ja ylempien toimihenkilöi- esimiestehtäviin mutta vastaavan ikäisistä naisista 37132: den joukossa on lisääntymässä lähivuosina. Tähän ei kukaan. Tilanne poikkeaa tässä suhteessa mer- 37133: vaikuttavat mm. rekrytointimenettelyn uudistami- kittävästi kunta- ja yksityissektorista. Kuntasektoril- 37134: seen tähdänneet toimet, virastojen tasa-arvosuun- la johto- ja esimiestehtävissä vastaava luku alle 30- 37135: nitelmiin sisältyvät havainnot ja tavoitteet sekä vuotiaiden miesten kohdalla on 10 o/o ja naisten 7 o/o. 37136: ammatillisesti pätevien naisten määrän lisääntymi- Yksityisellä sektorilla luvut ovat miesten kohdalla 37137: nen. 20 o/o ja naisten 17 o/o. 37138: Valtiovarainministeriön henkilöstöosastolla ei Akavalaisten miesten keskipalkat olivat v. 1998 37139: ole suunnitelmia pelkästään tasa-arvon edistämi- kuntasektorilla 17 210 mk ja yksityisellä sektorilla 37140: seen tähtäävien hankkeiden käynnistämiseksi. 20 850 mk kuukaudessa. Vastaavasti akavalaisten 37141: Koska useimmilla henkilöstöpoliittisilla asioilla on naisten keskipalkat olivat kuntapuolella 13 820 mk 37142: tai voi olla vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon, ja yksityisellä 15 310 mk. Valtionhallinnossa akava- 37143: tämä on pyritty ottamaan huomioon kehittämis- laisten miesten keskipalkka oli 17 650 mk ja naisten 37144: hankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvi- 13 900 mk kuukaudessa. Kun otetaan huomioon 37145: oinnissa. sijoittuminen eri toimiasemiin, saadaan naisten 37146: 37147: 37148: 189 37149: keskipalkaksi valtiolla 15 200 mk kuukaudessa, nen. Tämä koskee erityisesti syrjinnän ja seksuaali- 37150: joten palkkaero pienenee. Varsinaisen palkka- sen häirinnän kokemista. Selvimmin tulokset näky- 37151: diskriminaation täsmentämiseksi tulisikin AKAVAn vät siinä, että erilaisiin toimikuntiin ja työryhmiin 37152: mukaan ottaa huomioon tämän lisäksi naisten ja pyydetään aina nimeämään sekä miehiä että naisia. 37153: miesten koulutus, ammattikokemusvuodet, työteh- Valtionhallinnossa ei naisten ja miesten paikois- 37154: tävien sisältö ja vaativuus jne. Diskriminaatiosta sa pitäisi periaatteessa olla eriarvoisuutta. Kuiten- 37155: johtuvien palkkaerojen täsmentämiseen tähtäävää kin kokonaisvertailussa naisten palkat ovat selvästi 37156: tutkimus- ja tilastoinUtyötä tulisi tehostaa. alempia kuin miesten. Monilla aloilla naiset eivät 37157: Miesten ja naisten välisten palkkaerojen poista- hakeudu johtamis- tai esimiestehtäviin eivätkä ha- 37158: minen edellyttää AKAVAn mukaan useita erilaisia lua haittatyökorvausten piirissä olevia tehtäviä. 37159: keinoja ja strategioita. Keskeinen keino valtionhal- Palkkausjärjestelmien uudistamisen pitäisi joh- 37160: linnossa on meneillään oleva palkkausjärjestelmä- taa tasa-arvoisempaan palkkaukseen. VIY ry:n 37161: uudistus, joka perustuu työn vaativuuden arvioin- mukaan töiden vaativuusarviointijärjestelmiä kehi- 37162: tiin. Työnarviointijärjestelmien kehittämisessä ja tettäessä on pidetty tai ainakin yritetty pitää silmällä 37163: käyttöönotossa tulisi valtion virastoissa ja laitoksis- myös tasa-arvoa. Uudistamisen vaikutusta miesten 37164: sa lisätä koulutusta ja tiedotusta siitä, että valitun ja naisten välisten palkkaerojen korjaamiseen on 37165: työnarviointijärjestelmän tulee tunnistaa sekä nais- järjestön mukaan kuitenkin vielä liian aikaista ar- 37166: ten että miesten työn vaativuuteen liittyvät ominais- vioida. Eräillä aloilla vaativuusarviointijärjestelmä 37167: piirteet. on tosin tuonut hyvin esille naisten tekemän toi- 37168: Palkkaerojen supistamiseen tähtäävässä tasa-ar- mistotyön vaativuuden verrattuna esim. miesten 37169: vopolitiikassa tulisi palkkadiskriminaatioselvitys- tekemään työnjohtotyöhön. Vanhassa työehtosopi- 37170: ten ohessa kiinnittää huomiota naisten palvelus- muksessa työnjohtajilla oli oma palkkahinnoittelu- 37171: suhteiden määräaikaisuuteen ja uralähtökohdil- liite, jossa kaikki palkat olivat parempia kuin toi- 37172: taan miehiä huonompaan toimiasemasijoittumi- mistotyössä. 37173: seen. Tasa-arvosuunnitelmien avulla tulisi valtion- Naiset ovat menestyneet hyvin henkilökohtai- 37174: hallinnon työpaikoilla pohtia työolosuhteiden ke- sen palkanosan perustana olevassa suoritusarvi- 37175: hittämistä siten, että ne tukisivat nuorten naisten oinnissa. Heidän palkkatasoaan on voitu järjestön 37176: urakehitystä. Keskeinen merkitys tässä suhteessa lausunnon mukaan myös jossain määrin korjata. 37177: on mm. valtion virastojen ja laitosten työaikakäy- Luottamusmiehet toteavat, että halua naisten palk- 37178: tännäillä ja -kulttuureilla. AKAVAn jäsentutkimuk- kauksen korjaamiseen ei niinkään puutu, vaan 37179: sen mukaan valtionhallinnossa työskentelevät aka- kysymys on rahasta. VIY ry pitää hyvänä nimikir- 37180: valaiset tekevät erityisen pitkää työviikkoa eli kes- jalain muutosta, joka on tehnyt kaikista palkkateki- 37181: kimäärin 44,4 tuntia viikossa, kun kaikkien toimi- jöistä julkisia. 37182: henkilöasemassa työskentelevien keskimääräinen Valtionhallinnossa on nimityspäätösten lailli- 37183: viikkotyöaika v. 1998 oli 38,7 tuntia. suuden tutkiminen VIY ry:n mukaan varsin vai- 37184: keaa. Esimerkiksi vankeinhoidon piirissä on joita- 37185: Valtion yhteisjärjestö VTY ry:n lausunto kin tapauksia, joissa miespuolista viranhakijaa on 37186: Valtion yhteisjärjestö VIY ry:ltä saatuun lausun- nimitystilanteessa syrjitty. Tähän on erittäin vaikea 37187: toon on seuraavassa lisätty joitakin valtiovarainmi- puuttua, koska nimityspäätöksestä ei voi valittaa. 37188: nisteriön henkilöstöosaston kokoamia tietoja. Nimityspäätöksistä pitäisi järjestön mukaan olla 37189: VIY ry:n käsityksen mukaan valtion henkilöstö- ehdottomasti muutoksenhakumahdollisuus, ja 37190: politiikan vaikutus naisten ja miesten väliseen tasa- esim. tasa-arvosäännösten rikkomisen tulisi olla 37191: arvoon on ollut vähäistä. Järjestöllä ei ole tarkkaa eräänä perusteena, jonka nojalla nimityspäätös 37192: kuvaa siitä, kuinka paljon tasa-arvosuunnitelmia voitaisiin purkaa. 37193: on valtionhallinnossa tehty ja mikä on ollut niiden Naisten enemmistö sijoittuu työyhteisöjen alem- 37194: todellinen vaikutus. Luottamusmiesten mukaan mille tasoille, jonne työyhteisön ongelmien aiheut- 37195: tasa-arvosuunnitelmat ovat niin yleisellä tasolla, tama henkinen pahoinvointi monesti kohdistuu. 37196: että konkreettisiin toimenpiteisiin ryhtyminen ja VIY ry toteaa lausunnossaan, että tutkimusten ja 37197: tulosten seuranta on niiden perusteella vaikeaa. selvitysten mukaan valtiolla on henkilöstöjohtami- 37198: Vastuu toimenpiteistä on myös jäänyt määrittele- nen huonosti hoidettu. Valtion työpaikat eivät ole 37199: mättä. demokraattisia ja yhteistoiminnan taso on varsin 37200: Luottamusmiehet arvioivat, että näkyvin tulos matala muodollisten säännösten noudattamisesta 37201: tasa-arvosuunnitelmista on ollut tasa-arvotilantees- huolimatta. Muun muassa eläkehakemuksissa nä- 37202: ta tehdyt selvitykset ja asian keskusteluun saami- kyy valtion työpaikkojen pahoinvointi ja johtami- 37203: 37204: 37205: 190 37206: sen sekä esimiestyön ongelmat. Valtiolla on useissa kunta oli valtioneuvoston kanslian yhteydessä, 37207: tehtävissä henkilöstöpula, ja ns. harmaa ylityö on pääministeri toimi myös tasa-arvoministerinä. 37208: lisääntynyt. Tasa-arvolain voimassaoloaikana tasa-arvoministe- 37209: Valtiovarainministeriön kokoamista valtion hen- rinä on toiminut toinen sosiaali- ja terveysministeri, 37210: kilöstöä v. 1998 koskevista tiedoista käy ilmi, että puolustusministeri ja lyhyen ajan oikeusministeri. 37211: henkilöstö oli tyytyväinen työn sisältöön, eli työt Tasa-arvoasiain neuvottelukunta perustettiin v. 37212: koettiin useimmiten haastaviksi, sen sijaan johtami- 1972 (455/1972) valtioneuvoston kanslian yhtey- 37213: seen ja työyhteisön toimivuuteen sekä tiedottami- teen. Neuvottelukunnan asema järjestettiin uudel- 37214: seen ja sisäiseen avoimuuteen liittyvissä asioissa oli leen tasa-arvolain tullessa voimaan. Nykyisen ase- 37215: parantamisen varaa. tuksen (638/1986) mukaan neuvottelukunta toimii 37216: Järjestön mukaan on naisten eläkehakemusten sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. Neuvot- 37217: hylkäysprosentti työkyvyttömyyseläkkeissä ja yksi- telukunnan sihteeristö ja toimistohenkilökunta on 37218: löllisissä varhaiseläkkeissä ollut lähes jatkuvasti sopeutettu henkilöstöresurssiksi tasa-arvovaltuute- 37219: suurempi kuin miesten. Syytä tähän on erittäin tun toimistoon. 37220: vaikea selvittää. Eroa on selitetty naisten suurem- Tasa-arvovaltuutettu aloitti virassaan vuoden 37221: malla eläkehakuisuudella. Naisvaltaisten alojen 1987 alussa tasa-arvolain tullessa voimaan. Tasa- 37222: työn raskautta ja kuluttavuutta ei VTY ry:n mukaan arvovaltuutetun toimisto perustettiin sosiaali- ja 37223: riittävästi ymmärretä eläkkeitä myönnettäessä. terveysministeriön yhteyteen 1986. Toimistossa on 37224: Valtiolla on varsin paljon määräaikaisessa palve- tasa-arvovaltuutetun ja toimistopäällikön virkojen 37225: lussuhteessa olevia. Valtiosektorin henkilöstötilin- lisäksi 12 muuta virkaa. 37226: päätöksen mukaan v. 1998 oli henkilöstöstä määrä- Tasa-arvolautakunta on vuodesta 1987 kuulunut 37227: aikaisia 28 o/o. Aitoja määräaikaisia, joilla ei ollut sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan. Val- 37228: taustavirkaa tai -tehtävää ja jotka eivät olleet tuki- tioneuvosto nimittää lautakunnan jäsenet sosiaali- 37229: työllistettyjä tai harjoittelijoita oli 20 o/o henkilöstös- ja terveysministeriön esityksestä. 37230: tä. VTY ry:n lausunnossa kiinnitetään huomiota Työryhmä esitti, että tasa-arvovaltuutetun toi- 37231: siihen, että määräaikainen palvelussuhde on on- miston tulee edelleenkin olla sosiaali- ja terveysmi- 37232: gelmallinen erityisesti niissä tilanteissa, joissa virka- nisteriössä. Työryhmän ensisijainen ehdotus on 37233: mies tai työntekijä tulee raskaaksi. Tyypillistä on, lainvalvonnan ja tasa-arvopolitiikan säilyttäminen 37234: ettei määräaikaa tämän takia enää jatketa. Tosin samassa yksikössä ja henkilöstön lisääminen kol- 37235: korkein hallinto-oikeus on todennut eräässä kunta- mella esittelijällä. Pidemmän ajan tavoitehava rat- 37236: puolen tapauksessa, että on menetelty tasa-arvo- kaisu olisi lainvalvonnan ja tasa-arvopolitiikan eri- 37237: lain vastaisesti, kun määräaikaa ei jatkettu sen yttäminen toisistaan, mikä työryhmän arvion mu- 37238: jälkeen, kun työnantajan tietoon oli tullut henkilön kaan edellyttäisi yhteensä seitsemän henkilötyö- 37239: raskaus. VTY ry korostaa, että säännösten pitäisi vuoden lisäystä. 37240: nykyistä tehokkaammin estää raskaudesta tai hoi- Huhtikuussa 1999 toimintansa aloittaneen halli- 37241: tovapaasta johtuvat tasa-arvolain rikkomiset. tuksen ohjelmassa esitetään tasa-arvosta mm., että 37242: tasa-arvoasioiden hallintoa selkiytetään ja resursse- 37243: Tasa-arvoasioiden organisointi ja vahvistetaan sosiaali- ja terveysministeriössä. 37244: Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on selvit- 37245: tänyt tasa-arvoasioiden hallinnollista sijoittumista Tasa-arvovaltuutetun toiminta 37246: ja organisointia (STM:n työryhmämuistio Tasa-arvovaltuutetun tehtävä on pääasiassa tasa- 37247: 1998:19). Naisten ja miesten välinen tasa-arvo arvolain soveltamisen ennakkovalvontaa. Se toteu- 37248: kuuluu valtioneuvoston ohjesäännön 24 §:n 14 tuu lähinnä antamalla lain soveltamista koskevia 37249: kohdan mukaan sosiaali- ja terveysministeriön ohjeita ja neuvoja ja kirjallisia lausuntoja. Valtuutet- 37250: toimialaan. Saman pykälän 2 momentin mukaan tu tekee myös tarkastuksia työpaikoille. Valvoes- 37251: sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluu saan lain soveltamista tasa-arvovaltuutettu toimii 37252: lisäksi tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvovaltuutetun itsenäisesti. Hänen ei tarvitse ottaa huomioon mi- 37253: toimisto. Sosiaali- ja terveysministeriön työjärjes- nisteriön tai sen hallinto-osaston mielipiteitä, ja hän 37254: tyksen mukaan sen hallinto-osasto käsittelee voi puuttua omassakin ministeriössä vireillä oleviin 37255: asiat, jotka koskevat tasa-arvovaltuutettua ja tasa- lainsäädäntöhankkeisiin, virkavalintoihin tai mui- 37256: arvovaltuutetun toimistoa sekä muita ministeriölle hin päätöksiin, joiden hän katsoo olevan ristiriidas- 37257: kuuluvia tasa-arvoasioita. sa tasa-arvolain kanssa. (Sosiaali- ja terveysministe- 37258: Tasa-arvoministerin rooli on kehittynyt vähitel- riö, työryhmämuistio 1998:19) 37259: len käytännössä. Kun tasa-arvoasiain neuvottelu- Laki naisten ja miesten tasa-arvosta (609/1986) 37260: 37261: 37262: 191 37263: tuli voimaan vuoden 1987 alussa. Lakia on uusittu selvittämällä mahdollisia tasa-arvolain rikkomista- 37264: ja täydennetty v. 1992 ja 1995. pauksia ja antamalla niistä kirjallisia lausuntoja. 37265: Tasa-arvolain tarkoituksena on Lausunnoissa otetaan kantaa siihen, onko tapauk- 37266: -naisten ja miesten välisen tasa-arvon paranta- sessa rikottu tasa-arvolain säännöksiä. Lausunnois- 37267: minen sa tasa-arvovaltuutettu voi myös antaa neuvoja ja 37268: -sukupuoleen perustuvan välittömän tai välil- ohjeita lain tulkinnasta ja asian eteenpäin saattami- 37269: lisen syrjinnän estäminen sesta. 37270: - naisten aseman parantaminen erityisesti työ- Viranomaiset, työnantajat ja työmarkkinaosa- 37271: elämässä puolet pyytävät usein tasa-arvolain tulkintaa ja 37272: - naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe- soveltamista sekä tasa-arvon edistämistä koskevia 37273: elämän yhteensovittamisen helpottaminen lausuntoja myös muissa kuin mahdollisissa tasa- 37274: -syrjinnän estäminen työpaikka- ja koulutusil- arvolain rikkomistapauksissa. 37275: moittelussa Tasa-arvovaltuutetun lausunto on suosituksen 37276: - antaa työelämässä syrjitylle oikeus hakea luonteinen asiantuntijalausunto, eikä siihen voi 37277: hyvitystä hakea muutosta. Tasa-arvovaltuutettu noudattaa 37278: -velvoittaa viranomaisia muuttamaan olosuh- lausuntomenettelyssään hallintomenettelylain mää- 37279: teita, jotka estävät tasa-arvon toteutumisen räyksiä. 37280: - edellyttää, että miehille ja naisille järjestetään Lausuntopyyntöjä on tasa-arvovaltuutetulle tul- 37281: samanlaiset mahdollisuudet koulutukseen ja am- lut vuosittain vähän alle 200, ja lausuntoja on 37282: matilliseen kehitykseen annettu 150-200 kpl. Vuonna 1998 lausuntoja 37283: -edellyttää, että valtion toimielimiin ja kunnal- pyydettiin 176 ja tasa-arvovaltuutettu antoi lausun- 37284: lisiin toimielimiin valitaan tasapuolisesti sekä nais- toja 174. Seuraavasta asetelmasta käyvät ilmi lau- 37285: että miesjäseniä. suntojen asiakohtainen jako sekä lausuntopyyntö- 37286: Tasa-arvovaltuutettu valvoo lain noudattamista jen ja annettujen lausuntojen lukumäärä. 37287: 37288: 37289: 37290: 37291: Tasa-arvolain kohta Lausuntopyynnöt Annetut lausunnot 37292: kpl % kpl % 37293: 7§ Syrjinnän yleiskielto 19 10,8 18 10,3 37294: 8 § 1mom. Syrjintä työhön otettaessa 63 35,8 60 34,5 37295: B § 2 mom. 1. Palkkasyrjintä 17 9.7 12 6,9 37296: B § 2 mom. 2. Syrjintä työssä 10 5.7 6 3.4 37297: 8 § 2 mom. 3. Palvelussuhteen lakkauttaminen 2 1,1 2 1,1 37298: 14 § Syrjivä ilmoittelu 1 0,6 1 0,6 37299: Muut asiat 64 36.4 75 43,1 37300: Yhteensä 176 100,0 174 100,0 37301: 37302: 37303: 37304: 37305: Seuraavasta asetelmasta käy ilmi tasa-arvolain 8 §:n (Syrjintä työelämässä) osalta lausuntoa pyytäneiden 37306: ja lausunnon saaneiden työnantaja v. 1998: 37307: 37308: 37309: Työnantaja Lausuntoa pyytäneet Lausunnonsaaneet 37310: kpl % kpl % 37311: Yksityinen 21 22,8 12 15,0 37312: Kunta tai kuntainliitto 33 35,9 31 38,8 37313: Valtio ja sen virastot 28 30,4 26 32,5 37314: Yliopistot ja korkeakoulut 3 3,3 4 5,0 37315: Kirkollinen viranomainen 4 4,3 4 5,0 37316: Muu 3 3,3 3 3,8 37317: Yhteensä 92 100,0 BO 100,0 37318: 37319: 37320: 37321: 37322: 192 37323: Seuraavasta asetelmasta käyvät ilmi tasa-arvo- Tasa-arvon edistäminen valtavirtaistamalla 37324: valtuutetun antamien lausuntojen määrät sisällön Valtavirtaistaminen on poliittisten ja hallintopro- 37325: mukaan: sessien uudelleen organisoimista, parantamista, 37326: kehittämistä ja arviointia niin, että sukupuolten 37327: Lausunnon sisältö kpl % tasa-arvopyrkimys sisällytetään kaikkeen politiik- 37328: Menettely tasa-arvolain vastainen 31 17,8 37329: kaan ja hallintotoimiin kaikilla tasoilla ja kaikissa 37330: Ei ristiriitaa tasa-arvolain kanssa 55 31,6 vaiheissa (STM:n tiedote 56/99). Sosiaali- ja ter- 37331: Esitys muuttaa menettelyä 2 1,1 veysministeriö on aloittanut valtavirtaistamisen tu- 37332: Ei toimivaltaa 17 9,8 eksi valtavirtaistamismenetelmien kehittämishank- 37333: Ohjeet 53 30,5 keen yhdessä viiden ministeriön kanssa. Hankkeen 37334: Muu; mm. peruuntuneet 16 9,2 37335: kustannukset olivat kertomusvuonna sosiaali- ja 37336: Yhteensä 174 100,0 37337: terveysministeriön osalta 370 000 mk ja vuodelle 37338: 1999 on varattu 212 000 mk. Hanke jatkuu vuoden 37339: 2000 loppuun. 37340: Seuraavasta asetelmasta käyvät ilmi tasa-arvo- 37341: Ulkoasiainministeriön valtavirtaistamiskohde 37342: valtuutetulta v. 1998 lausuntoa pyytäneet: 37343: oli suunnitelmien mukaan ED-puheenjohtajuuteen 37344: valmistava koulutus hallinnonalalla. Hankkeen ta- 37345: Lausuntoa pyytäneet kpl % voitteena oli 37346: Nainen 95 54 - tasa-arvonäkökulman tiedostaminen ulkoasi- 37347: Mies 51 29 ainhallinnon johtamien työryhmien toiminnassa 37348: Lääninoikeus 1 0,6 37349: Ammattijärjestö ym. 6 3,4 - tasa-arvotuntemuksen kasvattaminen näiden 37350: Yritys, yhteisö ym. 2 1,1 työryhmien substanssissa sekä 37351: Tasa-arvovaltuutettu loma aloite) 8 4,5 - tasapuolinen naisten ja miesten edustus ED- 37352: Muu 13 7,4 työryhmien puheenjohtajina ja kansallisina edusta- 37353: Yhteensä 176 100,0 jina. 37354: Työryhmien puheenjohtajille ja kansallisille 37355: Valtion ja sen virastojen ja laitosten lausunto- edustajille sekä muille ED-työhön osallistuville on 37356: pyynnöt v. 1998 koskivat enimmäkseen virantäyt- järjestetty puheenjohtajuusvalmennusta valtiova- 37357: töä. Vain muutamassa virantäyttöasiassa päädyttiin rainministeriön johdolla laaditun työryhmäraportin 37358: siihen, että syntyi syrjintäolettama. mukaisesti. Valmennuksen painopisteenä ovat ol- 37359: Syksyllä 1998 aloitettiin tasa-arvolain evaluointi- leet neuvottelutaito, kieli- ja kommunikaatiotaito, 37360: tutkimus. Tutkimuksesta vastaa professori Kevät substanssiosaaminen, ED:n juridishallinnollisen 37361: Nousiainen Helsingin yliopistosta. Tutkimuksen koneiston toiminta ja menettelytavat sekä muiden 37362: yhteydessä lähetettiin kysely v. 1990-97 tasa- jäsenmaiden toimintatapojen ja kulttuurin tunte- 37363: arvovaltuutettuun yhteyttä ottaneille. Näistä kyse- mus. 37364: lyyn vastasi 400 (66 o/o). Oikeuskäytännön osalta DM:n johtamissa työryhmissä, joita on n. 80, on 37365: tutkimuksessa keskitytään hovioikeuksien ratkai- toteutunut tasapuolinen naisten ja miesten edustus: 37366: sujen analysointiin. Tasa-arvolain perusteella esille puheenjohtajina ja kansallisina asiantuntijoina on 37367: tulevista asioista haastatellaan myös työmarkkina- noin puolet naisia ja puolet miehiä. Valmennus on 37368: järjestöjen juristeja. Tutkimuksen viimeisessä vai- kohdistunut heihin samassa suhteessa. Lisäksi tasa- 37369: heessa keskitytään positiivisiin, tasa-arvoa edistä- arvoperiaatetta on noudatettu siten, että valmen- 37370: viin toimenpiteisiin. Samalla analysoidaan kiintiö- nusta on annettu varsinaisen kohderyhmän lisäksi 37371: periaatteen toteutumista päätöksentekoelimissä. koko henkilöstölle, mukaan lukien tukihenkilöstö, 37372: Tasa-arvosuunnittelun tila valtionhallinnossa on joka työssään joutuu toimimaan ED-puheenjohta- 37373: tasa-arvovaltuutetun mukaan hyvä. Tasa-arvo- juuteen liittyvissä tehtävissä. 37374: suunnittelua pyritään edistämään positiivisin kei- Tasa-arvokysymykset on valmennuksessa käsi- 37375: noin kuten tasa-arvovaltuutetun työpaikkakäyn- telty läpäisyperiaatteella. Kouluttajina on toiminut 37376: neillä ja vuosittaisella kilpailulla, jossa palkitaan sekä naisia että miehiä. Kaikkiaan valmennukseen 37377: parhaat tasa-arvosuunnitelmat Kertomusvuonna on v. 1997-99 osallistunut puheenjohtajuusmää- 37378: yksi palkinnon saajista oli Oulun yliopisto ja v. rärahoilla liki 1 000 henkilöä. 37379: 1999 Poliisi. Poliisin tasa-arvosuunnitelma on hyvä Opetusministeriön kulttuuripolitiikan osaston 37380: esimerkki suunnitelmasta, joka sisältää konkreetti- nuorisoyksikkö aloitti kertomusvuoden lokakuus- 37381: set tavoitteet ja niiden toteutumisen tehokkaan sa tasa-arvon valtavirtaistamishankkeen nuoriso- 37382: seurannan. toimen alalla. Hanke on jaettu kolmeen lohkoon: 37383: 37384: 37385: 13 292055K 193 37386: tasa-arvo valtakunnallisissa nuorisotyötä tekevissä na on ollut nuorten viljelijöiden käynnistystukia 37387: järjestöissä ja nuorison palvelujärjestöissä, tasa- koskevan lainsäädännön kehittäminen nykyistä 37388: arvo alue- ja rakennepolitiikassa sekä tasa-arvo tasa -arvoisemmaksi. 37389: lähiympäristön kehittämisessä. Prosessitavoitteiksi ministeriö on ilmoittanut 37390: Ensin mainitun lohkon toteuttamiseksi lähetet- päättäjien ja hallinnon sitouttamisen tasa-arvonä- 37391: tiin valtakunnallisille nuorisojärjestöille, nuoriso- kökohtien huomioon ottamiseen, tasa-arvokysy- 37392: työtä tekeville ja nuorison palvelujärjestöille vuo- mysten asiantuntemuksen lisäämisen ja tasa-arvon 37393: den 1999 vuosiavustuskierroksen yhteydessä kyse- systemaattisen edistämisen hallinnonalan toimin- 37394: lylomake, jossa tiedusteltiin, mitä toimenpiteitä jär- nassa. 37395: jestössä on tehty tasa-arvon edistämiseksi ja onko Maa- ja metsätalousministeriö on käyttänyt val- 37396: järjestössä voimassaolevaa tasa-arvo-ohjelmaa. Li- tavirtaistamisen viitekehyksenä asteittaista viiden 37397: säksi kysyttiin järjestön hallituksen sukupuolten portaan lähestymistapaa, jossa tasa-arvokysymyk- 37398: välistä määrällistä suhdetta ja halukkuutta osallis- siin ja sukupuolinäkökulmaan liittyvien käsitteiden 37399: tua valtavirtaistamishankkeeseen. ja näkemysten tiedostamista ja ymmärtämistä sekä 37400: Vastauksista kävi ilmi, että suurin osa järjestöistä kielen ilmaisujen käyttöä opitaan vähitellen proses- 37401: on ottanut tasa-arvokysymykset jollakin tavalla sinomaisesti. Hanketta on ohjannut sosiaali- ja 37402: huomioon. Voimassaolevia tasa-arvo-ohjelmia oli terveysministeriön vetämä hankeorganisaation 37403: kuitenkin vain kolmella kyselyyn osallistuneista johtoryhmä ja hankkeen toteutuksesta vastaava 37404: järjestöistä. järjestöjen hallituksissa oli miehiä ja konsultti. 37405: naisia melko tasaveroisesti, naisia kuitenkin enem- Sosiaali- ja terveysministeriön valtavirtaistamis- 37406: män. Naisia oli hallituksissa yhteensä 175 ja miehiä hankkeen tavoitteena on ottaa tasa-arvo huomioon 37407: 163. työsuojeluhallinnon ammattitaitoprojektissa työ- 37408: Järjestöt suhtautuvat pääosin myönteisesti valta- suojeluhallinnon oman henkilöstön kannalta. Li- 37409: virtaistamishankkeeseen. Haastatelluista järjestöis- säksi tasa-arvoa pyritään edistämään työsuojeluhal- 37410: tä 17 oli valmis osallistumaan hankkeeseen, neljä ei linnon toiminnassa siten, että sisällytetään tasa- 37411: ollut valmis osallistumaan, mutta suhtautui kuiten- arvotarkastelu työsuojelutarkastajien osaamista ku- 37412: kin myönteisesti tasa-arvokysymyksiin. Yhdeksän vaaviin moduleihin. 37413: järjestöä ei vastannut tähän kysymykseen, mutta Työsuojeluhallinnon ammattitaitoprojektissa 37414: halusi lisää tietoa valtavirtaistamisesta. toimistohenkilöstölle on laadittu oma, henkilöstön 37415: Järjestöjen antamista omista kommenteista useat perus- ja erikoisosaamista kuvaava koulutusmodu- 37416: koskivat juuri valtavirtaistamiskäsitteen epäselvyyt- lirakenne ja kompetenssikartta. Näitä käytetään 37417: tä. Monien järjestöjen mielestä tasa-arvokysymyk- hyväksi toimistohenkilöstön koulutustarvetta mää- 37418: sissä ei ollut ongelmia tai sitten ongelmia aiheutti riteltäessä sekä koulutusta järjestettäessä. Koulu- 37419: järjestöjen mies- tai naisvaltaisuus, ja vähemmistö- tuksessa korostettiin toimistohenkilöstön ja tarkas- 37420: nä olevan sukupuolen edustajia kaivattiin lisää tajien yhteisen osaamisen ja koulutuksen lisäämis- 37421: toimintaan. järjestötoiminta on perinteisesti kiin- tä. Työryhmä kiinnitti huomiota myös siihen, että 37422: nostanut enemmän naisia, joten erityisesti miesten perinteisen toimistotyön ja tarkastaja/asiantuntija- 37423: tai poikien osallistumista kaivattiin. työn rajat ovat tietotekniikan myötä muuttuneet. 37424: Toisen lohkon toteuttamiseksi tehdään tapaus- Tarkastajien/asiantuntijoiden toimistotyön osaami- 37425: tutkimus maakunta- ja kuntatasolla. Kohdealueina sessa suurimmat puutteet ovat tietotekniikassa, jos- 37426: ovat lähinnä Pohjois-Karjala ja pääkaupunkiseutu. sa tarvitaan henkilökohtaista ohjausta. Työryhmä 37427: Tutkimushanke toteutetaan usean ministeriön, esitti, että osaamiskartoitukset ja työnarviointi- 37428: aluehallinnon ja paikallisten toimijoiden yhteistyö- palkkausjärjestelmän kehittäminen on pidettävä 37429: nä. erillisinä asioina siten, että osaamispuutteensa voi 37430: Kolmantena lohkona tarkastellaan tasa-arvoa ja tuoda esille ilman pelkoa sen vaikutuksesta palk- 37431: nuorten mahdollisuuksia lähiympäristön kehittä- kaukseen. 37432: misessä. Tarkastelu tehdään yhteistyössä mm. ym- Toisena alueena hankkeessa on tasa-arvotarkas- 37433: päristöministeriön lähiöhankkeiden kanssa. telun sisällyttäminen työsuojelutarkastajien osaa- 37434: Maa- ja metsätalousministeriössä on syksyllä mista kuvaaviin moduleihin ja koulutukseen. Tä- 37435: 1997 käynnistetty tasa-arvon valtavirtaistamishan- män osuuden edistäminen on edennyt hitaammin 37436: ke, joka toteutetaan ministeriön maatalousosaston ja vaikeammin osittain siksi, että ammattitaitopro- 37437: rakenneyksikössä. Ensimmäisen vuoden tavoittee- jektin modulien suunnittelu on viivästynyt. Tasa- 37438: na oli tasa-arvon edistäminen säädösvalmistelussa arvoasioita ei ole koettu erityisen ongelmallisiksi. 37439: ja muun toiminnan yhteydessä. Erityisesti tavoittee- Tasa-arvonäkökulman sisällyttämistä on kokeiltu 37440: 37441: 37442: 194 37443: mm. ryhmätyökoulutuksessa. Koulutukseen on Työministeriön tasa-arvotyöryhmä on yhdessä 37444: osallistunut myös toimistohenkilöstö. Modulira- ulkopuolisen konsultin kanssa tehnyt syyskuussa 37445: kenteessa on jo itsessään useita osia, joihin tasa- 1998 ns. tasa-arvotilinpäätöksen ja lisäksi tasa- 37446: arvon edistäminen sisältyy. Näitä myös työsuojelu- arvokeskustelu on ensi kertaa otettu omaksi osaksi 37447: hallinnon strategiaa tukevia osia ovat esim. työyh- vuoden 1998 henkilöstötilinpäätöstä. Työministe- 37448: teisökriisejä, työsyrjintää ja kiusaamista, väkivallan riön antaman lausunnon mukaan tasa-arvonäkö- 37449: uhkaa, työkyvyn ylläpitoa ja ikääntymistä koskevat kulman huomioon ottamista jokapäiväisessä työssä 37450: osat, joista on jo järjestetty koulutusta. ns. valtavirtaistamisperiaatteella kehitetään parhail- 37451: Työministeriön valtavirtaistamishankkeen en- laan. 37452: simmäinen vaihe liittyy työministeriön työprosessi- Ympäristöministeriö on laatinut oppaan vuoro- 37453: en ja toimintamallien uudelleenorganisointiin ja vaikutuksen jäsentämisestä YVA-menettelyssä 37454: kehittämiseen (MULLE-hanke). Uudistuksen yhtey- suunnittelijoille, viranomaisille ja hankkeesta vas- 37455: dessä on tuotettu koko ministeriön henkilöstölle taaville. Tässä hankkeessa valtavirtaistamisella tar- 37456: koulutusta kahdessa ryhmässä. Esimies- ja avain- koitetaan tasa-arvonäkökulman tuomista kaikkeen 37457: asiantuntijakoulutukseen valittiin v. 1998 ministe- ympäristöä koskevaan suunnitteluun, arviointiin ja 37458: riöstä 55 henkilöä. Valituista 51,9 o/o oli naisia. päätöksentekoon. Oppaan tavoitteena on YVA- 37459: Uuden organisaatiorakenteen mukaisten tehtä- menettelyyn liittyvän vuoropuhelun jäsentäminen 37460: vätiimien vetäjät valittiin marraskuussa 1998. Vali- siten, että eri osapuolten kannanotot välittyvät 37461: tuista vetäjistä 47 o/o oli naisia. suunnittelijoille ja päätöksentekijöille. Tässä yhtey- 37462: Tasa-arvoasioiden tarkoituksenmukainen ja toi- dessä kehitetään menetelmiä miesten ja naisten 37463: miva organisointi on huomioitu ministeriön toimin- näkemysten esiin saamiseen. Uuden maankäyttö- 37464: tarakenteen ja uusien toimenkuvien ja vastuualuei- ja rakennuslain mukaiset vuorovaikutus- ja osallis- 37465: den muodostamisessa. Organisaatiouudistuksen tumismenettelyt ovat ajankohtainen sovellusalue 37466: yhteydessä politiikka-osastolle ja ministeriön omal- näiden menetelmien soveltamiselle. 37467: le henkilöstöhallinnolle tulevat omat tasa-arvoasi- 37468: oista vastaavat henkilöt. 37469: 37470: 37471: 37472: 37473: Suomen hallitusmuodon mukaan sukupuolten tasa- tajien mielestä tasa-arvo ei kuitenkaan merkitse sa- 37474: arvo kuuluu perusoikeuksiin. Tasa-arvon toteutuminen manlaisuuden vaatimusta, vaan erilaisuuden hyväksy- 37475: ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys, vaan sitä on edis- mistä ja tasapuolisia mahdollisuuksia molemmille su- 37476: tettävä tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti, kuten kupuolille. 37477: tasa-arvolaki velvoittaa viranomaisia toimimaan. Val- Valtionhallinnossa on meneillään merkittäviä tasa- 37478: tiontilintarkastajien mielestä valtion työnantajana tulee arvoon liittyviä hankkeita. Tasa-arvolain vaikutusten 37479: olla esimerkkinä tasa-arvolain asettamien velvoittei- arviointitutkimus selvittää lain soveltamiskäytäntöä ja 37480: den toteuttamisessa. vaikutuksia mm. työelämään ja yhteiskunnalliseen 37481: Valtiontilintarkastajat toteavat, että suomalaisessa päätöksentekoon. Kuudessa ministeriössä toteutetaan 37482: työelämässä on tasa-arvomyönteisyys selvästi lisään- valtavirtaistamishanke, jossa kehitetään menetelmiä 37483: tynyt. Suotuisasta kehityksestä huolimatta sukupuol- tasa-arvon periaatteen muuttamiseksi käytännön toi- 37484: ten tasa-arvo ei ole kuitenkaan täysin toteutunut. menpiteiksi. Valtiontilintarkastajien mielestä on huo- 37485: Varsinkin naiset kokevat tasa-arvon usein puutteelli- lehdittava siitä, että tutkimusten ja selvitysten tuloksis- 37486: seksi. ta tiedotetaan niin, että ne hyödyttävät mahdollisim- 37487: Nais- ja miesammattien eriytyminen jatkuu huoli- man laajasti tasa-arvopyrkimyksiä. 37488: matta siitä, että usealla taholla on pyrittyvaikuttamaan Lain edellyttämien tasa-arvosuunnitelmien laatimi- 37489: asiaan. Ammattien eriytyminen vaikeuttaa naisten ja nen on saanut ministeriöt ja valtion virastot ja laitokset 37490: miesten palkkaerojen kaventamista. Valtiontilintarkas- uudella tavalla kiinnittämään huomiota tasa-arvotilan- 37491: 37492: 37493: 37494: 195 37495: teeseensa. Valtiontilintarkastajat pitävät niiden ylim- Valtiontilintarkastajien näkemyksen mukaan mies- 37496: män johdon osallistumista ja sitoutumista tasa-arvo- ten ja naisten tasa-arvon edistäminen valtion virastois- 37497: suunnitteluun välttämättömänä, koska tasa-arvon sa ja laitoksissa lisää samalla myös oikeudenmukai- 37498: edistämisen tulee olla vakiintunut osa toiminnan kehit- suutta ja tasapuolisuutta työelämässä. Oikeudenmu- 37499: tämistä. Tasa-arvosuunnitelmat tulee laatia niin, että kaiseksi ja tasapuoliseksi koettu työympäristö lisää 37500: niistä käy selvästi ilmi, mitkä ovat tasa-arvon puutteet työtyytyväisyyttä, motivoi parempiin työsuorituksiin, 37501: ja kuinka niitä aiotaan korjata. Korjaavien toimenpitei- vähentää poissaoloja ja vaikuttaa myönteisesti työky- 37502: den tulee olla konkreettisia, niin että tasa-arvosuunni- kyyn. Henkilöstön työtyytyväisyys, motivoituneisuus ja 37503: telmien toteutumista ja tasa-arvotilanteen kehittymistä työkykyisyys lisäävät puolestaan työnteon tehokkuutta 37504: voidaan seurata. On tärkeää, että kehitys kulkee pysy- ja synnyttävät siten välillisesti kustannussäästöjä, jot- 37505: västi kohti sukupuolten tasa-arvoisuutta valtion työyh- ka ajan mittaan näkyvätvaltiontaloutta tasapainottavi- 37506: teisöissä. na vaikutuksina. 37507: 37508: 37509: 37510: 37511: Tullitoimi valmistelu sekä lisäksi yhdessä ulkoasiainministeri- 37512: ön ja kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa tulleja 37513: Tullitoimen organisoinoista koskeva tullipolitiikka. Myös maa- ja metsätalous- 37514: Tullipolitiikka on osa Euroopan yhteisön kauppa- ministeriön kanssa hoidetaan maatalous- ja kalata- 37515: politiikkaa ja kuuluu yhteisön yksinomaiseen toi- loustulliasioita VNOS:n mukaisesti. Tämän lisäksi 37516: mivaltaan ja ns. I pilarin alueeseen. Tullitoimeen tullitoimeen ja erikseen tullilaitoksen täytäntöön- 37517: sisältyvät lisäksi tullivalvontaa ja tullirikosten tor- panotehtäviin sisältyy muita valtiovarainministeri- 37518: juntaa ja tutkintaa sekä jäsenmaiden välistä tulliyh- ölle sekä useille muille hallinnonaloille kuuluvia 37519: teistyötä koskevat, yksinomaan kansalliseen toimi- asioita, joiden yhteensovittaminen tapahtuu pää- 37520: valtaan ja ns. Ili pilariin kuuluvat asiat. Kansallisella osin valtiovarainministeriössä. 37521: tasolla hoidetaan lisäksi muu kansainvälinen tulli- Tullitoiminnan organisoinnista ja tullilaitoksen 37522: yhteistyö sekä kansallinen tullihallinnon organi- tehtävistä säädetään tullilaitoksesta annetussa lais- 37523: sointi. sa (228/1991) ja asetuksessa (371/1991). Yhteisön 37524: Yhteisön yhteistä tullipolitiikkaa koskeva laaja kauppa- ja maatalouspolitiikan täytäntöönpanijana 37525: lainsäädäntö, jonka tavoitteena on sisämarkkinoi- tullilaitos turvaa sisämarkkinoiden toimivuutta. Se 37526: den toimivuuden turvaaminen ja edistäminen, on vastaa erityisesti maahan tuotavien ja maasta vietä- 37527: pääosin suoraan sovellettavaa oikeutta eli nykyisin vien tavaroiden sekä ulkomaanliikenteen tullival- 37528: Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteispäätök- vonnasta, tulliverotuksesta sekä ulkomaankaupan 37529: sin vahvistettavia taikka komission antamia asetuk- tilastoinnista. Lisäksi tullilaitos kantaa valmiste- ja 37530: sia. Näiltä osin kansallista lainsäädäntöä voi olla autoverot sekä eräitä muita veroja, jotka eivät 37531: vain täydentäviltä osin. Jäsenvaltioiden tullihallin- kotimaan verotuksen osalta sinänsä kuulu tullitoi- 37532: tojen tehtävänä on tullipoliittisten toimien lisäksi meen. Yhteisötasolla ja useimmissa jäsenmaissa 37533: niille annettujen yhteisön kauppa-, maatalous- ja nämä verotustehtävät hoidetaan selkeästi erillään 37534: kalastuspoliittisten tehtävien täytäntöönpano ja tullitoimesta. Mainitun verotuksen, kuten muunkin 37535: valvonta. verotuksen, lainsäädännön valmisteluvastuu on 37536: Kansallisella tasolla tullit, jos asia ei kuulu muul- valtiovarainministeriöllä. Tullilaitokselle on annet- 37537: le ministeriölle, sekä yleensä tullitoimi kuuluvat tu eräitä muitakin ulkomaankauppaan ja liikentee- 37538: valtiovarainministeriön toimialaan (VNOS, 19 §:n 9 seen kuuluvia tehtäviä. 37539: ja 10 kohta), ja ministeriö on vastuussa myös Merkittävimmät yhteisön tullisäädökset ovat tul- 37540: tullilaitoksen tulosohjauksesta. Valtiovarainminis- likoodeksi (ETY) N:o 2913, sen soveltamisasetus 37541: teriölle kuuluu tullitoimintapolitiikka ja siihen liit- (ETY) N:o 2454/93, tullittomuusasetus (ETY) N:o 37542: tyvän sekä kansallisen että yhteisön lainsäädännön 918/83 sekä tariffi- ja tilastonimikkeistöä ja yhteistä 37543: 37544: 37545: 37546: 196 37547: tullitariffia koskeva asetus (ETY) N:o 2658/87. Yh- - suojaa yhteiskuntaa ja kansalaisia tavaran- 37548: teisön tullilainsäädäntöön liittyvistä tulliviranomai- tuontiin ja -vientiin liittyvältä rikollisuudelta ja 37549: sen valtuuksista sekä mainittua lainsäädäntöä täy- muilta väärinkäytöksiltä. 37550: dentävistä säännöksistä samoin kuin edelleen kan- Tullihallitus vastaa tullitoiminnan yhdenmukai- 37551: salliseen toimivaltaan kuuluvista tullitoimen alueis- suuden ja säännösten edellyttämän yhtenäisen 37552: ta säädetään tullilaissa (1466/1994) ja tulliasetuk- käytännön ohjauksesta sekä toimii asiantuntija-, 37553: sessa (1543/1994). suunnittelu- ja kehittämisyksikkönä. 37554: Jäljempänä oleva kuvaus tullitoimen tehtävien Tässä tarkoituksessa Tullihallitus: 37555: hoidosta esitetään lähinnä tullilaitoksen näkökul- - tulosjohtaa laitoksen tulosyksiköitä jakamalla 37556: masta. Valtiovarainministeriön ja yhteisötason niille tarvittavat voimavarat ja asettamalla niille 37557: osuutta tullitoimesta ei tässä yhteydessä kuvata valtiovarainministeriön ja Tullihallituksen väliseen 37558: yksityiskohtaisesti. sopimukseen tullilaitoksen tulostavoitteista ja mää- 37559: rärahakehykseen perustuvia tavoitteita sekä toi- 37560: saalta huolehtimalla niiden toimintaedellytyksistä 37561: Tullilaitoksen toiminnasta - ohjaa tullaus- ja verotuskäytäntöä sekä mui- 37562: Tullilaitos on operatiivisesti itsenäinen toimi ja, jon- den tullitoimenpiteiden yhdenmukaisuutta 37563: ka tehtävät, toimintatavat ja -periaatteet perustuvat ennakkotietomenettelyn, koulutuksen ja tiedotuk- 37564: aiemmin mainitun lainsäädännön lisäksi Euroopan sen avulla 37565: parlamentin ja neuvoston vahvistamaan yhteisön - kehittää valtakunnallisella tasolla tullaus-, 37566: tullitoimintaa koskevaan toimintaohjelmaan (Tulli verotus- ja valvontamenetelmiä laitoksen yhtenäi- 37567: 2000) N:o 210/97, jäljempänä Tulli 2000 -ohjelma, sen toiminnallisen ja sisällöllisen linjauksen sekä 37568: sekä hallinnon kehittämistä koskeviin valtioneu- atk-teknisen konseptin mukaisesti 37569: voston periaatepäätöksiin. Tullilaitoksen lähivuosi- -huolehtii ulkomaankaupan tilastoinnista sekä 37570: en strategisista tavoitteista sekä vuosittaisista tulos- muusta tietotuotannosta ja tietopalvelusta 37571: tavoitteista tehdään valtiovarainministeriön ja Tulli- - antaa lausuntoja, tekee esityksiä ja valmiste- 37572: hallituksen välinen tulostavoitesopimus. lee lainsäädäntöön tehtäviä muutoksia ja tullipoli- 37573: Tullitoiminnan strategisesta ohjauksesta ja to- tiikkaan liittyviä kysymyksiä 37574: teutuksesta vastaa tullilaitoksen ylin johto valtio- - osallistuu EU:n ja muiden kansainvälisten 37575: varainministeriön ja Tullihallituksen johtokunnan asioiden ja kauppapoliittisten sopimusten valmiste- 37576: asettamien tavoitteiden ja suuntaviivojen mukai- luun sekä kokoustyöskentelyyn 37577: sesti. Johtokunnan puheenjohtaja on valtiova- - toimii keskusyksikkönä EU:n tullipoliittisten 37578: rainministeriöstä ja varapuheenjohtaja Tullihalli- asioiden toimeenpanossa. 37579: tuksesta. Muut nykyiset jäsenet edustavat ulko- Tullilaitoksen toimintaan oli kertomusvuonna 37580: asiain-, kauppa- ja teollisuus- sekä liikennemi- käytettävissä 506,5 Mmk, ja sitä käytettiin 505,4 37581: nisteriötä, Teollisuuden ja Työnantajain Keskus- Mmk. Tullilaitoksen henkilöstömäärä oli 2 327 ker- 37582: liittoa, Keskuskauppakamaria ja tullilaitoksen tomusvuonna. 37583: henkilöstöä. Seuraavassa asetelmassa esitetään tullilaitoksen 37584: Kertomusvuoden lopulla aloitettiin tullilaitok- henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet yksiköit- 37585: sen organisaation ja johtamisperiaatteiden uudis- täin kertomusvuonna. 37586: tus. Tullihallituksen uusi organisaatio tuli voi- 37587: maan helmikuussa 1999 ja uusi tullipiirijako syys- 37588: kuun alusta 1999. Johtamisjärjestelmiä uudistettiin Yksikkö Määrä % Htv % 37589: matriisiorganisaatiomallin mukaisesti. Tavoitteena 13,1 292,3 37590: Tullihallitus 305 13,2 37591: on vahvistaa sekä strategista että operatiivista Eteläinen tullipiiri 821 35,3 805,6 36,4 37592: johtamista. Tullilaboratorio 82 3,5 77,4 3,5 37593: Tässä yhteydessä tullilaitoksen toiminta-ajatusta Lounainen tullipiiri 268 11,5 246,3 11,1 37594: ja sen keskeisimpiä tehtäviä on täsmennetty. Tulli- Ahvenanmaan tullipiiri 55 2,4 46,5 2,1 37595: Lapin tullipiiri 161 6,9 158,8 7,2 37596: laitos on toimeenpaneva viranomainen, joka Läntinen tullipiiri 143 6,1 136,5 6,2 37597: -kerää tehokkaasti sen kannettavaksi määrätyt Sisä-Suomen tullipiiri 119 5,1 106,4 4,8 37598: verot, maksut ja tullit noudattaen tasapuolisuutta ja Itäinen tullipiiri 373 16,0 345,4 15,6 37599: oikeudenmukaisuutta Yhteensä 2 327 100,0 2 215,2 100,0 37600: -edistää ulkomaankaupan sujuvuutta ja turvaa 37601: teollisuuden kilpailukykyä sekä 37602: 37603: 37604: 37605: 197 37606: Seuraavassa asetelmassa on henkilötyövuosien teiden toteuttaminen voimavaroja kohdentaen ja 37607: jakauma tehtävittäin kertomusvuonna. riskianalyysiä hyödyntäen. Integroidun tullausjär- 37608: jestelmän toteuttamiseksi kehitetään asiakaskohtai- 37609: Tehtävä Htv % sia ilmoitusmenettelyjä ja tietojärjestelmiä. 37610: ED-jäsenyyden vuoksi tullilaitoksen toiminta- 37611: Tullihallitus 292,3 13,2 37612: Tullilaboratorio 77,4 3,5 alue on laajentunut koskemaan kansallisen, perin- 37613: Tullipiirit teisen tullitoiminnan ohella ja sijasta yhteisön tulli- 37614: Hallinto 165,8 7,5 kauppa- ja maatalouspoliittisten velvoitteiden 37615: Tullikontrolli 480,0 21.7 täytäntöönpanoa. Kulunut jäsenyysaika on Tulli- 37616: Fyysinen tavaratarkastus 152,1 6,9 37617: Tullimenettely, verotus, 37618: hallituksen mukaan käytännössä osoittanut, että 37619: sisäkaupan tilastointi 537,9 24,3 jäsenyyden tuoma säännös- ja menettelytapamuu- 37620: Verotarkastus 83,9 3,8 tos on ollut arvioitua syvempi niin tullilaitoksen 37621: Tullirikos 263,9 11,9 kuin asiakaskunnankin kannalta. 37622: Yhteistehtävät 161,8 7,3 37623: Tullipiirit yhteensä 1 845,5 83,3 37624: Tullilaitos yhteensä 2 215,2 100,0 37625: Tulli 2000 -ohjelma 37626: Yhteisön Tulli 2000 -ohjelman päämääränä on, että 37627: Aluehallinnon yksiköt eli tullipiirit ja Tullilabora- ED-maiden 15 tullihallintoa toimivat yhtä tehok- 37628: torio käyttävät itsenäisesti päätösvaltaa toiminta- kaasti ja yhdenmukaisesti, kuin se olisi yksi tullihal- 37629: alueellaan niiden ratkaistaviksi säädetyissä tullilai- linto. Ohjelman päämäärän saavuttaminen edellyt- 37630: toksen asioissa. Tullihallitus vahvistaa niiden tulos- tää, että seuraavat kolme tärkeää tavoitekokonai- 37631: tavoitteet ja niiden toteuttamiseksi tarvittavat voi- suutta toteutetaan: 37632: mavarat laitoskohtaisen kehyksen ja yleistavoit- - asianmukaisten olosuhteiden varmistaminen 37633: teiden puitteissa. Valtioneuvosto päätti 8.4.1999 yhteisön ulkomaankaupalle (kaupallisten toimijoi- 37634: (540/1999) yhdistää seitsemän tullipiiriä viideksi den yhdenmukainen kohtelu, petosten torjunta) 37635: vuoden 1999 syyskuun alusta lukien. Ahvenan- - kaupallisen liikenteen sujuvuuden turvaami- 37636: maan tullipiiri ja Itäinen tullipiiri säilyvät entisellä- nen 37637: än. Eteläiseen tullipiiriin liitetään Lahden, Hämeen- - yhtäläisen lähestymistavan kehittäminen yh- 37638: linnan ja Forssan tullitoimipaikat Lounaiseen tulli- teisön lainsäädännön soveltamiseksi (yhteiset 37639: piiriin yhdistetään Sisä-Suomen tullipiirin toimipai- säännöt ja yhdenmukainen soveltaminen, riittävät 37640: kat Tampere ja Jyväskylä sekä aiemman Läntisen resurssit). 37641: tullipiirin toimipaikoista Vaasa, Kokkola, Pietarsaa- Näihin tavoitteisiin pyritään mm. riskianalyysi- 37642: ri, Seinäjoki, Kristiinankaupunki ja Kaskinen. Lou- ja verotarkastusohjeistuksella, riskianalyysisemi- 37643: naisen tullipiirin nimi muuttuu Läntiseksi tullipiirik- naareilla ja pilottihankkeilla, suunnitelmilla tulli- 37644: si. Lapin tullipiiriin yhdistetään Oulun, Raahen, lainsäädännön ja -menetelmien yksinkertaistami- 37645: Kajaanin, Kortesalmen ja Vartiuksen tullitoimipai- seksi, passitusjärjestelmien muuttamisella sekä yh- 37646: kat, ja sen nimi muutetaan Pohjoiseksi tullipiiriksi. teistyöllä tulli- ja veroviranomaisten kesken. 37647: Uudistuksen tavoitteena on, että piiriorganisaa- Vuosittain laaditaan Tulli 2000 -ohjelman toi- 37648: tiosta tulee entistä tehokkaampi, taloudellisempi ja mintasuunnitelma, joka sisältää konkreettisia toi- 37649: asiakaslähtöisempi. Hallinnollista päätöksentekoa mia tavoitteiden saavuttamiseksi. Ensimmäinen 37650: tehostetaan hallinnon toimintoja keskittämällä. Sa- varsinainen ohjelman mukainen toimintavuosi oli 37651: malla voidaan parantaa asiakaspalvelua kohdista- 1997. Kertomusvuoden painopistealueiksi komis- 37652: malla hallinnosta vapautuvia resursseja ensisijai- sio ja jäsenmaat määrittelivät yhdessä seuraavat 37653: sesti asiakaspalveluun ja tarvittaessa tullivalvonnal- kuusi kohtaa: 37654: lisiin tehtäviin. - TietokoneistaiDisen kehittäminen, johon 37655: Tullilaitoksen kehittämisen keskeisinä painopis- kuuluvat Tulli 2000 -ohjelman informaatioteknolo- 37656: tealueina v. 1998-2001 ovat Tulli 2000 -ohjelman giaa koskevat toimet. Keskeisin tavoite on yhteisön 37657: toteuttaminen sekä kansallisen veropolitiikan linja- informaatioteknologiaa käsittelevän strategian ai- 37658: usten toteuttaminen ja verotuksen oikeellisuuden kaansaaminen. 37659: varmistaminen. Lisäksi toimintaa suunnataan koh- - Työmenetelmien ja -välineiden parantami- 37660: dehakuisesti ja vaikuttavuuteen nähden oikein mi- nen, johon kuuluvat riskianalyysin ja yritystarkas- 37661: toitetusti. Valvonnan painopisteenä on etelä- ja tusmenetelmien kehittäminen, yhteisön tullilabora- 37662: itärajan ylittävä liikenne. Tullilaitoksen tavoitteena torioverkoston toteuttaminen sekä yhtenäisen tu- 37663: on myös tulli-, vero- ja kauppapoliittisten velvoit- lostenmittausmenetelmän kehittäminen. 37664: 37665: 37666: 198 37667: - Tullitoiminnan ja siihen kuuluvien menettely- että yhteisölainsäädännön yhdenmukainen sovel- 37668: jen edelleen selkeyttäminen, jonka osana jatketaan taminen ja yhtäläisiin tuloksiin pääseminen edellyt- 37669: vuosisuunnitelmien mukaisesti tutustumiskäyntejä tää komission ja jäsenmaiden yhteistoiminnan jat- 37670: jäsenmaihin tullitoiminnan eri alueilla ja hyödyn- kuvaa tehostamista, tullikäytäntöjen yhdenmukais- 37671: netään saatuja tuloksia yhteisölainsäädännön toi- tamista sekä yhteisöulottuvuuden huomioimista 37672: meenpanossa. tullitoiminnassa. Tulli 2000 -ohjelma on tässä tar- 37673: - Yhteisön tullihallintojen koulutuskeskusten koituksessa käyttökelpoinen väline. 37674: verkoston ja yhteisten koulutusohjelmien kehittä- Toiminnassa havaittujen puutteellisuuksien kor- 37675: minen. jaamiseksi Euroopan komissio teki kertomusvuo- 37676: - Passitusmenettelyuudistuksen toimeenpano den syksyllä ehdotuksen Tulli 2000 -ohjelmaa kos- 37677: käytännön tasolla. kevan päätöksen muuttamiseksi. Ehdotuksen kes- 37678: - Yhteistyö kolmansien maiden kanssa, jossa keinen sisältö oli yhteisön tullikoulutusta koskevan 37679: painopiste on jäsenyyttä hakeneiden maiden Matthaeus-ohjelman yhdistäminen Tulli 2000 -oh- 37680: liittymisvalmisteluissa. jelmaan, kaikkien tullitoiminnan tietokoneistamis- 37681: Tulli 2000 -ohjelmalla komissio käynnistää sel- hankkeiden sisällyttäminen ohjelman budjettiin 37682: laisia toimia ja tukee sellaisia jäsenvaltioiden teke- sekä ohjelman avaaminen yhteisön jäsenyyttä ha- 37683: miä aloitteita, joilla pyritään parantamaan ja vahvis- keneille maille. Ohjelman voimassaoloaikaa ehdo- 37684: tamaan yhteisön tullihallintojen ja ulkomaankau- tettiin jatkettavaksi kahdella vuodella vuoden 2002 37685: pan toimijoiden välisiä suhteita. Näitä toimia voivat loppuun. Tavoitteena on, että EU:n neuvosto ja 37686: olla erityisesti: Euroopan parlamentti hyväksyisivät muutosehdo- 37687: - sellaisen tiedotusaineiston kehittäminen, jul- tuksen v. 1999. 37688: kaiseminen ja levittäminen, jonka tarkoituksena on 37689: lisätä ulkomaankaupan toimijoiden tietoja erityi- EU-Venäjä-yhteistyö 37690: sesti yhteisön taloudellisen kilpailukyvyn vahvista- Venäjä on Euroopan unionin tärkeimpiä kauppa- 37691: miseen tarkoitetuista yksinkertaistetuista tulliselvi- kumppaneita. EU:n Venäjä-strategia tulliasioissa 37692: tysmenettelyistä perustuu Wienin huippukokouksessa kertomus- 37693: -taloudellisten tahojen, komission ja jäsenval- vuoden joulukuussa hyväksyttyyn Pohjoiseen 37694: tioiden välinen perusteellinen vuoropuhelu erityi- ulottuvuuteen ja Amsterdamin sopimuksessa tar- 37695: sesti tullitoimintaa koskevista ehdotuksista, joilla koitettuun Venäjää koskevaan yhteiseen strategi- 37696: voi olla merkittävä vaikutus taloudelliseen toimin- aan. Tarkoitus on, että Venäjä-strategia tulliasiois- 37697: taan, sekä tullisäännösten ja -menettelyjen yksin- sa on osa yhteistä EU:n Venäjä-strategiaa, jonka 37698: kertaistamisesta välineinä ovat kumppanuus- ja yhteistyösopimus 37699: - koulutustoimet, joiden tarkoituksena on pa- (PCA) ja siihen kuuluvat yhteistyöelimet, Venäjän 37700: rantaa ulkomaankaupan eri toimijoiden tietoja yh- toimintaohjelma sekä EU:n ohjelmia tukevana toi- 37701: teisön oikeudesta. mintana jäsenmaiden ja Venäjän kahdenvälinen 37702: Kertomusvuonna jäsenmaat tekivät yli sata eh- tulliyhteistyö. Strategian keskeisiä tavoitteita ovat 37703: dotusta Tulli 2000 -ohjelman budjetista rahoitetta- Venäjän tempoilevan tullipolitiikan vaikutusten 37704: vista hankkeista. Suomen ehdottamista hankkeista minimointi, kaupan ja liikenteen sujuvuuden li- 37705: ovat toteutuneet suomalaisille taloudellisille toimi- sääminen, tullirikollisuuden torjunta sekä Venäjän 37706: joille tarkoitetut seminaarit, joissa käsiteltiin kau- talouden kehittäminen ja integrointi kansainväli- 37707: pan helpottamista sekä yksinkertaistettuja tullime- sen kaupan säännöstöihin ja menettelytapoihin. 37708: nettelyjä ja passitusmenettelyä, tiedotusseminaari Venäjän tullihallinnon toimintakyvyn edelleen 37709: EU:n tullihallintojen tiedottajille sekä informaatio- kehittäminen on yksi edellytys tavoitteiden toteu- 37710: teknologiaa käsittelevä seminaari EU:n tullihallin- tumiselle. Tullihallituksen mukaan Suomi pyrkii 37711: tojen tietotekniikasta vastaaville. Osa hankkeista saamaan strategian puheenjohtajakaudellaan 37712: on siirtynyt toteutettavaksi myöhemmin. osaksi EU:n ja Venäjän kumppanuus- ja yhteis- 37713: Ohjelmaa koskevan päätöksen mukaisesti Eu- työohjelmaa. 37714: roopan komissio antoi kertomusvuoden kesäkuus- Kaupankäynnin kielteisten piirteiden poistami- 37715: sa neuvostolle ja parlamentille kertomuksen Tulli sessa keskeisiä ongelmakohtia ovat Venäjän lain- 37716: 2000 -ohjelman toteutumisesta v. 1997. Kertomus säädännön puutteellisuus, tullimenettelyjen kehit- 37717: koostui jäsenmaiden raporteista ja komission itsen- tymättömyys sekä rajanylityspaikoilla syntyneet 37718: sä työstämästä aineistosta. Raportointiajan lyhyy- ongelmat. Nämä ovat aiheuttaneet vaikeuksia ta- 37719: den vuoksi ohjelman vaikutuksia on vaikea tark- loudellisille toimijoille sekä pienentäneet Venäjän 37720: kaan arvioida. Komissio toteaa johtopäätöksenä, valtion tulli- ja verotulojen kertymää taloudellisen 37721: 37722: 37723: 199 37724: rikollisuuden lisääntymisen, kuten kaksoislasku- 4. Rajojen ylittävä ja alueellinen yhteistyö; tavoit- 37725: tuksen, seurauksena. teena on poistaa kaupan ja investointien esteitä 37726: Kaksoislaskutuksella tarkoitetaan sitä, että tuon- nopeuttamalla rajanylitystä ja parantamalla tulli- ja 37727: tiverojen välttämiseksi Venäjän tullille esitetyt raja-asemien infrastruktuuria. Toiminta tapahtuu 37728: tuontikauppalaskut ovat arvoltaan pienemmät kuin EU:n rajayhteistyöohjelman puitteissa sekä Itäme- 37729: Suomen tullille esitetyt vientikauppalaskut. Asiaa ren maiden ja Barentsin alueen yhteistyöelimissä. 37730: on käsitelty useaan otteeseen Suomen ja Venäjän 5. Taloudellisen rikollisuuden vastustaminen; 37731: tullihallintojen tapaamisissa sekä koko unionia asia liittyy rahanpesuun, laittoman huumekaupan 37732: koskevana kysymyksenä EU:n ja Venäjän välisen torjuntaan sekä muuhun laittoman toiminnan, ku- 37733: kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen mukaisissa ten kaksoislaskutuksen, vastustamiseen ja paljasta- 37734: elimissä. miseen. Nämä kysymykset ovat Suomen EU-pu- 37735: Venäjän tullilaki sisältää taloudellisten toimijoi- heenjohtajuuskaudella voimakkaasti esillä. 37736: den kannalta eräitä kohtuuttomuuksia, kuten kul- 6. Koulutus; laaditaan yhteistyössä venäläisen 37737: jettajan vastuun tullivelan maksamisesta, ellei sitä osapuolen kanssa toimintaohjelman toteuttamista 37738: saada perittyä maahantuojalta. TIR-passitusmenet- koskeva koulutusohjelma. 37739: telyä ei ole aina sovellettu asianmukaisesti siihen 37740: liittyneiden väärinkäytösten takia. Lisäksi ajoittai- Suomen ja Venäjän tulliyhteistyö 37741: nen kuljetusten sääntöjenvastainen tarkastaminen Tulliyhteistyö perustuu v. 1994 solmittuun tulliyh- 37742: ja ajoneuvojen takavarikoinnit ovat aiheuttaneet teistyösopimukseen. Käytännön yhteistyötä varten 37743: epävarmuutta koko järjestelmän toimivuudesta. toimii Suomen ja Venäjän tullihallintojen pysyvä 37744: Muita rakenteellisia ongelmia ovat olleet infrastruk- tullityöryhmä, joka kokoontui kertomusvuonna 37745: tuurin puutteellisuudesta ja tullimenettelyjen kehit- kolme kertaa. Yhteistyö oli edelleen hyvin laajaa ja 37746: tymättömyydestä johtuneet ruuhkat rajanylityspai- monipuolista, ja tiedonkulkua pyrittiin jatkuvasti 37747: koilla. Rajan ylitystä hidasravia tekijöitä ovat olleet parantamaan mm. ottamalla Kelloselän ja Sallan 37748: ajoittain rajalla kannetut erilaiset maksut sekä useat rajatullitoimipaikkojen välillä käyttöön suorat yhte- 37749: rajalla toimivat viranomaiset. Määräpaikassa lopul- ydet. Koulutusyhteistyötä jatkettiin myös järjestä- 37750: lista tullausta ovat hidastaneet tullimenettelyjen mällä yhteensä 12 seminaaria ja työtapaamista tul- 37751: sujumattomuus ja itse tarkastusten hitaus. Maahan- litoiminnan eri alueilta. EU:n rahoittama tullivirka- 37752: tuojien, huolitsijoiden ja rahdinkuljettajien toivo- miesten vaihto-ohjelma, Twinning alkoi v. 1997. 37753: muksia tullipalvelujen parantamisesta ei useimmi- Vaihto-ohjelmaa on käsitelty jäljempänä Itäistä tul- 37754: ten oteta huomioon ulkomaankaupan logistiikassa. lipiiriä koskevassa luvussa. Hyvien kokemusten 37755: Tullihallituksessa laadittua ehdotusta EU:n Ve- perusteella virkamiesvaihto on laajennettu kaikille 37756: näjää koskevaksi tulliasioiden toimintaohjelmaksi rajanylityspaikoille. 37757: on käsitelty eri EU-foorumeilla sekä Suomen ja Säteilyvalvonnan kehittämiseen on kiinnitetty 37758: Venäjän tullihallintojen välisissä tapaamisissa. Toi- erityistä huomiota. Tullityöryhmässä valmisteltiin 37759: mintaohjelma koostuu seuraavista toimintakoko- tullihallintojen välinen pöytäkirja valtionrajan yli 37760: naisuuksista, joiden toimeenpano on jo osaksi kuljetettavien ydinmateriaalin ja muiden radioaktii- 37761: käynnistynyt. visten aineiden tullivalvontaa koskevista toimenpi- 37762: 1. Venäjän tullilaki; keskeisin hanke on EU:n teistä. Pöytäkirja allekirjoitettiin maiden tullipää- 37763: teknisen avun tukeman Venäjän tullilain uudista- johtajien tapaamisessa helmikuussa 1999. Tapaa- 37764: minen. Tavoitteena on Venäjän tullisäädösten lä- misessa sovittiin myös, että Luoteis-Venäjän tulli- 37765: hentäminen vastaamaan mahdollisimman paljon hallinnon käyttöön toimitetaan EDI-palvelintieto- 37766: EY-lainsäädäntöä. Uudistamistyö on aloitettu. kone. Laitteen toimittaminen liittyy Venäjän tulli- 37767: 2. Tullimenettelyjen harmonisointi ja yksinker- hallinnon informaatioteknologiaa koskevan kehit- 37768: taistaminen EU:n ja Venäjän välisessä liikenteessä; tämisstrategian ensimmäiseen vaiheeseen. Seuraa- 37769: tavoitteena on liikenteen sujuvuuden parantami- vassa vaiheessa tullaustietojen sähköinen välittämi- 37770: nen ja koko tulliselvitysketjun nopeuttaminen. Tä- nen laajennettaisiin rautatieliikenteeseen, Mosko- 37771: hän liittyy vihreän linjan käyttöönotto valtuutetuille vaan ja sen alueelle. Kolmas vaihe käsittäisi passi- 37772: EU:n ja Venäjän taloudellisille toimijoille. Kahden- tusmenettelyn yksinkertaistamisen ja yhteyden saa- 37773: väliset asiantuntijakeskustelut ovat käynnissä. misen Venäjän passitusjärjestelmään. Tämän kehit- 37774: 3. Venäjän passitusmenettelyn tietokoneistami- tämissuunnitelman toteuttamiseksi haetaan EU:n 37775: nen; asia liittyy kiinteästi tullimenettelyjen yksin- Tacis-rahoitusta. Lisäksi Suomen ja Venäjän tulli- 37776: kertaistamiseen. Hankkeen ensimmäinen vaihe on hallintojen välillä on jatkettu neuvotteluja luottoasi- 37777: käynnistynyt. akkaita koskevan yksinkertaistetun ja nopeutetun 37778: 37779: 37780: 200 37781: tullausmenettelyn, ns. vihreän linjan käyttöönotos- viennin kotitullauksesta sekä niiden liittymisestä 37782: ta. eri tullimenettelyihin mm. sisäiseen jalostukseen, 37783: passitukseen, tullivarastointiin ja väliaikaiseen va- 37784: Ulkomaankaupan kehitys kertomusvuonna rastointiin. Kotitullausluvan saanut yritys tekee lo- 37785: Kertomusvuosi oli Suomen neljäs EU-jäsenyysvuo- pullisen paperinoman tuontitullausilmoituksen 10 37786: si. Tullilaitoksen kantamien verojen ja maksujen päivän kuluttua sähköisenä ns. editullauksena ja 37787: määrä on kasvanut tasaisesti koko ED-jäsenyyden arkistoi tullaosasiakirjat itse. Samoin valmiit EU:n 37788: ajan. Kertomusvuonna tullilaitos kantoi kansallisia ulkopuolelle vietävät tuotteet yritys kotitullaa halu- 37789: veroja ja maksuja 44,6 mrd. mk eli n. 3 mrd. mk amanaan aikana tarvitsematta jonottaa tullitoimi- 37790: (7,7 %) enemmän kuin v. 1997. Lisäksi EU:lle kan- paikassa. 37791: nettiin 880,7 Mmk tulleja ja maatalousmaksuja, Asiakaskonsultoinnin tuloksena tullipiireissä oli 37792: mikä oli 2,6% vähemmän kuin edellisvuonna. kertomusvuoden lopussa käytössä 19 tuonnin ja 64 37793: Tuonnin perusteella kannettiin veroja ja maksuja viennin kotitullauslupaa. Normaalisti yrityksen ko- 37794: 17,3 mrd. mk ( + 9,7 %), valmisteveroja 26,8 mrd. titullausluvan antoon ja käyttöönottoon tarvitaan 37795: mk ( + 6,5 %) ja muita veroja ja maksuja 0,3 mrd. mk 2-4 konsultointikertaa ja aikaa kuluu useita kuu- 37796: ( + 17,7 o/o). Maksullisista palveluista ja muista tu- kausia, jos yrityksen ulkomaankauppaprosessit ja 37797: loista kertyi 43,1 Mmk(- 1,5 %). tavarakirjanpitojärjestelmät ovat puutteelliset. Sel- 37798: Autoveroa kannettiin yli 5 mrd. mk, kun vuonna vitystyö ja konsultointi jatkuu Tullihallituksen mu- 37799: 1997 sitä kannettiin yli 4 mrd. mk. Uusia henkilöau- kaan useiden kymmenien yritysten kanssa edel- 37800: toja tuotiin Suomeen yli 100 000. leen. 37801: Suomen viennin arvo kohosi kertomusvuonna ED-maiden kanssa käytävän kaupan tuonnin 37802: 229,2 mrd. mk:aan eli kasvoi 8% edellisestä vuo- tilastoilmoituksista yritykset antavat jo yli 70 % 37803: desta. Vastaavasti tuonti kasvoi 7 %vuodesta 1997 joko edi-muodossa (sähköisinä sanomina) tai le- 37804: ja oli arvoltaan 172,3 mrd. mk. Ulkomaankaupan vykkeellä. Sisäkau pan vientitilastoilmoituksista 37805: ylijäämä kasvoi kertomusvuonna yli 5 mrd. mk:lla 55,6 % annetaan atk-muodossa. Integroidun tul- 37806: vuodesta 1997 ollen 56,9 mrd. mk. lausjärjestelmän (ITU) menettelyllistä suunnittelua 37807: jatkettiin kertomusvuonna. Tuontitullaukseen on 37808: luotu uusi yhteisösäännösten vaatimukset täyttä- 37809: Tullilaitoksen toiminta vä tullausmalli, joka kattaa vapaaseen liikkeeseen 37810: Tullihallitus luovutuksen ja tulliverotusvaiheen ja integroi ne 37811: Kertomusvuoden aikana Tullihallituksen yksiköt ja toisiinsa ottaen huomioon mm. elektronisen tie- 37812: tullipiirit valmistelivat yhdessä valtakunnallisen ris- donsiirron, reaaliaikaisen vakuusseurannan, riski- 37813: kianalyysimallin, joka liittyy Tulli 2000 -ohjelmaan. analyysin ja tavarantarkastuksen vaatimukset. 37814: Valtakunnallinen malli tarkastelee riskejä kattavasti Mallin yksityiskohtaisempaa suunnittelua jatke- 37815: toimija-, menettely- ja tavaranäkökulmista. Omana taan edelleen. Toimintamallin päälinjat on esitelty 37816: alueenaan on mukana myös Euroopan maatalou- myös tullauksen asiakasyhteistyöryhmässä. Suun- 37817: den ohjaus- ja tukirahaston, EMOTR:n, vaatimat nittelu- ja atk-henkilöstön vajeen takia tuonnin 37818: tarkastukset. Tarkoitus on, että riskianalyysimalli järjestelmän käyttöönottoa on Tullihallituksen 37819: on käytössä valtakunnallisesti 1.1.2000. mukaan jouduttu lykkäämään. Tavoitteena on 37820: Tullilaitoksen yhtenä tulostavoitteena oli luoda saada järjestelmä uudella ohjelmointitekniikalla 37821: mallit asiakaskohtaisista, yksinkertaistetuista tulli- testausvalmiiksi vuoden 2000 aikana. Myös käyt- 37822: menettelyistä ja selvittää, haluavatko erityisesti töönotto silloin on mahdollista, jos suurimmat 37823: suurasiakkaat käyttää räätälöityjä, yksinkertaistet- edi-asiakkaat saavat omat järjestelmänsä testattua. 37824: tuja ja automatisoituja tulli- ja muita ilmoitusmenet- Viivästyminen ei vaikuta nykyisen tulliselvi- 37825: telyjä. Ulkomaankaupan keskittymistilastojen mu- tysjärjestelmän toimivuuteen. Viennin tullausjär- 37826: kaan Suomessa on 30~00 tullilaitoksen avain- jestelmän prosessisuunnittelua ei ole aloitettu 37827: asiakasta, joille näistä menettelyistä on selvää logis- tuontijärjestelmän viivästymisen vuoksi. 37828: tista hyötyä. Nämä yritykset kattavat 70-80 % Ulkomaankaupan tilastoimijärjestelmän uudis- 37829: Suomen ulkomaankaupan arvosta, ja kun tähän tamisprojektin raportti valmistui kertomusvuoden 37830: lisätään huolitsijat, näiden yritysten tulliselvitykset maaliskuussa. Raportissa on kuvattu tilastoinnin 37831: muodostavat reilusti yli 90% kaikista tulliselvityk- nykyiset prosessit ja niiden kehittämistarpeet. Ke- 37832: sistä. hittämistyötä on jatkettu ja tavoitteena on saada 37833: Tullihallituksen tullaustekniikalle luotiin yhteis- uusi ulkomaankaupan tilastosysteemi käyttöön 37834: työssä tullipiirien kanssa mallit sekä tuonnin että vuoden 2000 tammikuun tilastoa laadittaessa. 37835: 37836: 37837: 201 37838: Tullilain perusteella tulliviranomaisen päätök- yritysten. Tullihallituksen mukaan tämä tulos ko- 37839: seen haetaan muutosta valittamalla 1.1.1998lukien rostaa tulliviranomaisen suorien asiakaskontaktien 37840: Uudenmaan lääninoikeudelta. Valituskirjelmä on hyvän hoitamisen merkitystä entisestään. Myös 37841: toimitettava sille tulliviranomaiselle, jonka päätök- huolitsijoiden kokemukset tuonti- ja vientitullauk- 37842: sestä valitetaan. Tulliviranomainen tutkii valitusasi- sesta ovat parantuneet. 37843: an, ja jos asia korjataan, valitus raukeaa. Siltä osin Seuraavissa taulukoissa esitetään tullilaitoksen 37844: kuin valituksessa esitetty pyyntö ei anna aihetta toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus v. 37845: tullinpalautukseen tai tullinperuutukseen taikka 1995-98. 37846: muuhun valituksen kohteena olevan asian oikaise- Tullilaitoksen tietoon tulleet ja selvitetyt tulliri- 37847: miseen tai korjaamiseen, tulliviranomaisen on an- kokset: 37848: nettava valituksesta lausunto ja toimitettava asian 37849: käsittelyssä syntyneet asiakirjat Uudenmaan lää- Vuosi Rikokset 37850: ninoikeudelle. Tietoon tulleet Selvitetyt Selvitys-% 37851: Seuraavassa taulukossa esitetään tullilain 37 §:n 37852: 1995 3 489 2 521 72 37853: perusteella tehtyjen valitusten määrät v. 1995-98: 1996 5 041 4 329 86 37854: 1997 6 775 5 902 87 37855: Vuosi Valituksia 1998 6 438 5 734 89 37856: Invalidien Muita Yhteensä 37857: autoveroista 37858: 1995 93 366 459 Tullilaitoksen tekemät huumetakavarikot: 37859: 1996 132 367 499 37860: 1997 159 367 526 Vuosi kg 37861: 1998 165 334 499 37862: 1995 115,1 37863: 1996 330,9 37864: Tullihallituksesta saadun tiedon mukaan Kor- 1997 344,7 37865: keimpaan hallinto-oikeuteen valituksista on pääty- 1998 159,2 37866: nyt vuodessa keskimäärin 26. 37867: Tulliviranomaiset ovat jakaneet maahantuojille, 37868: viejille ja huolitsijoille tietoa EY:n tullikoodeksin Kasvuun on vaikuttanut osaltaan Khat-huumeen 37869: tarjoamista menettelyvaihtoehdoista ja lisänneet salakuljetus (v. 1998 Khat-huumeen osuus oli 97,8 37870: vuorovaikutusta avainasiakkaiden kanssa mm. kg). 37871: konsultoinnilla ja asiakastyytyväisyyskyselyllä. Tulliviranomaisen takavarikoima alkoholi ja tul- 37872: Tullihallitus teki kertomusvuoden keväällä yli lilaitoksen haltuun otetut savukkeet rikosasioissa: 37873: 500 suurimmalle rekisteröidylle asiakkaalleen ky- 37874: selyn, johon puolet vastasi. Sama asiakastyytyväi- Vuosi Alkoholi josta pirtua Savukkeet 37875: syyskysely tehtiin ensimmäisen kerran v. 1996. litraa kpl 37876: Asiakkaiden kokemukset tuonnin tullausmenette- 1995 183 000 100 000 1410485 37877: lyistä ovat parantuneet merkittävästi vuodesta 1996 85 515 43 895 7 096 558 37878: 1997 736 747 1 694 820 4 537 397 37879: 1996. Tyytyväisyys vientimenettelyihin oli kasva- 37880: 1998 81 042 51 259 14 287 900 37881: nut vain vähän, mikä johtuu uusien, EY-säännösten 37882: 1 37883: mukaisten vientimenettelyohjeiden käyttöönotos- Takavarikoidun alkoholin vastaama veromäärä on n. 300 37884: Mmk v. 1997. 37885: ta. Kaikkein tyytyväisimpiä asiakkaat olivat atk- 37886: tullausmenettelyihin. Neuvontaan he olivat yhtä 37887: tyytyväisiä kuin edellisessä kyselyssä. Vaikka 37888: Tulliviranomaisen pysäyttämät tuoteväärennök- 37889: uusista menettelyistä, kotitullauksesta ja räätälöidyis- 37890: set ja piraatit: 37891: tä tullimenettelyistä on tiedotettu paljon, näyttää siltä, 37892: että yritykset eivät niitä vielä riittävästi tunne. 37893: Vuosi Pysäyttäminen 37894: Asiakkaiden mielikuva tullilaitoksesta on jonkin 37895: verran parantunut edellisestä kyselystä. Yleisarvo- kpl 37896: sanaksi asiakkaat antoivat tullauspalveluista koulu- 1995 5 37897: arvosanoilla mitattuna 8-. 1996 24 37898: 1997 104 37899: Tullauksen itse kokonaan haitavien yritysten 37900: 1998 204 37901: kokemukset tulliviranomaisen toiminnasta ovat 37902: paremmat kuin huolitsijoita yksinomaan käyttävien 37903: 37904: 37905: 202 37906: Tullirikostutkinnan vaikuttavuus: on arvonlisäverollista, samoin tuonti muista jäsen- 37907: valtioista Ahvenanmaan maakuntaan. Käytettyjen 37908: Vuosi Vaikuttavuus tavaroiden kohdalla verollisuuden on todettu aihe- 37909: Mmk uttavan kaksinkertaisen verotuksen. Asiaa on käsi- 37910: 149,9 37911: telty Ahvenanmaan verotyöryhmässä, ja valtiova- 37912: 1995 37913: 1996 100,5 rainministeriössä on valmisteilla lainmuutos, josta 37914: 1997 112,6 veroyksikkö on antanut lausunnon 9.2.1999. 37915: 1998 95,9 Tullittomuusasetuksen 112-116 artiklojen mu- 37916: kaan moottoriajoneuvon tavanomaisen polttoaine- 37917: Jälkitarkastuksen perusteella kannettavaksi säiliön sisältämä polttoaine on tullitonta samoin 37918: määrätyt tullit ja muut verot: kuin arvonlisä- ja valmisteverotuslaeissa olevien 37919: viittaussäännösten mukaan. Veroyksikön mukaan 37920: Vuosi Tullit ja muut verot käsite 'tavanomainen polttoainesäiliö' aiheutti tul- 37921: Mmk kintaongelmia, koska ajoneuvoihin todettiin usein 37922: 1995 96.7 asennetun useampia, kooltaan yhä suurempia säi- 37923: 1996 160,9 liöitä. Yksikkö teki valtiovarainministeriölle esityk- 37924: 1997 214,1 sen rajoittaa tullittomuusasetuksen 113 artiklan 37925: 1998 76,9 nojalla polttoainesäiliöiden sisältämän polttoai- 37926: neen enimmäismäärää matkaa kohden. Esitys to- 37927: Tullihallituksen veroyksikön toiminta teutettiin tullilakiin sisällytetyllä säännöksellä, joka 37928: Valtiovarainministeriön ja Tullihallituksen välisen astui voimaan vuoden 1999 alusta. 37929: tullilaitoksen tulostavoitesopimuksen mukaisesti Autoverolain 51 §:n nojalla invalidille voidaan 37930: kertomusvuonna keskityttiin tulkinnanvaraisen ve- tietyin edellytyksin palauttaa auton hintaan sisälty- 37931: rolainsäädännön aineellisen puolen kehittämistä vä autovero kokonaan tai osittain. Hakemusten 37932: koskevien aloitteiden tekemiseen sekä verotusme- käsittely on delegoitu Hangon tullikamarille. Edel- 37933: nettelyjen saattamiseen nykyaikaisen hallinnon lisen lisäksi Tullihallitus voi lain 50 §:n nojalla 37934: vaatimusten mukaisiksi. erityisistä syistä hakemuksesta alentaa suoritettua 37935: Alkuperäsääntöihin liittyen on Euroopan yhtei- tai suoritettavaa autoveroa. Kertomusvuonna teh- 37936: sössä käyty keskustelua tullietuusjärjestelyjen toi- tiin autoverolain 51 §:n mukaisia hakemuksia 2 318 37937: mivuuden parantamisesta komission tiedonannon ja lain 50 §:n mukaisia 727. Tullihallitus on useassa 37938: pohjalta. Taustalla ovat erityisesti tekstiilituonnissa yhteydessä korostanut, että tällaiset lääketieteelli- 37939: esitetyt väärät alkuperätodistukset. Konkreettisia seen ja osin sosiaalisiinkin kannanottoihin perustu- 37940: parannusehdotuksia on pohdittu yhteisön ja sen vat asiat ovat ulkomaankaupan erityisviranomaise- 37941: sopimuspuolten alkuperäasiantuntijoiden semi- na toimivalle tullilaitokselle varsin vieraita. Sosiaa- 37942: naareissa. Pyrkimyksenä on ollut sovittaa yhteen li- ja terveysministeriö asetti keväällä 1996 työryh- 37943: toisaalta verotusintressin edellyttämät valvontavaa- män (Vammaistyöryhmä 96), jonka tehtävänä oli 37944: timukset ja toisaalta tuojien aseman turvaaminen muun ohella selvittää vammaisten henkilöiden au- 37945: siten, että otetaan huomioon tuojan vilpittömän toveroon liittyvät uudistusehdotukset siten, että 37946: mielen tietynasteinen suoja tullien jälkikannon yh- valitut ratkaisut tukevat vammaisten henkilöiden 37947: teydessä. Komissio on tehnytkin v. 1999 ehdotuk- työ- ja toimintakykyä. Työryhmä esitti keväällä 37948: sen tullikoodeksin muuttamiseksi tämän mukaises- 1997 julkaisemassaanmuistiossa (STM 1997:6), että 37949: ti. autoveron palautusjärjestelmä ja vammaispalvelu- 37950: Veroyksikön toiminta jakaantuu kahteen osaan, lain mukainen tuki auton hankintaan ja muutostöi- 37951: jotka ovat lainsäädännölliset avustustehtävät ja lau- hin korvattaisiin Kansaeläkelaitoksen hallinnoi- 37952: sunnot sekä erilaisten hakemusasioiden käsittely. malla, osittain tuloharkintaisella tuella. Työryhmän 37953: Seuraavassa on käsitelty eräitä veroyksikössä ker- ehdotus ei ole toteutunut. 37954: tomusvuonna valmisteltuja asioita. Tullihallitus antaa kansallisten lakien perusteella 37955: Veroyksikön aloitteesta tehdyn väylämaksulain ennakkoratkaisuja, joista kertomusvuoden alusta 37956: muutoksen valmisteluun Tullihallitus osallistui lii- voimaan tulleen tullilain ja eräiden tullilaitoksen 37957: kenneministeriön kanssa. Maksun tekniseen kan- toimivaltaan kuuluvien verolakien muutosten jäl- 37958: toon liittyvä muutos tuli voimaan vuoden 1999 keen on päättänyt esittelystä ao. yksikön päällikkö. 37959: alusta. Tuonti- ja autoveroryhmän osalta kysymykseen 37960: Tuonti muualta Suomesta Ahvenanmaan maa- tulevat autoverolain ja arvonlisäverolain sovelta- 37961: kuntaan ja Ahvenanmaan maakunnasta Suomeen mista koskevat ennakkoratkaisut Ennakkoratkai- 37962: 37963: 37964: 203 37965: suja annettiin kertomusvuonna yhteensä 90. Niistä tiin ja veron maksuaikaa pidennettiin. Tämä muu- 37966: 76 koski tuonti- ja autoveroa, 13 valmisteveroja ja tos mahdollisti verojen maksamisen seurannan tie- 37967: yksi alkuperää. tokoneistamisen. Muutos tuli voimaan vuoden 37968: Tullikoodeksin, sen soveltamisasetuksen ja tul- 1999 alusta. 37969: littomuusasetuksen verotusta koskevista säännök- Kertomusvuoden aikana Tullihallitus kartoitti 37970: sistä ei ole annettavissa ennakkotietoa. Tullihallitus jäteverolain ongelmia. Tullihallituksen edustajat 37971: antaa kuitenkin tullikoodeksin nojalla hakemuk- osallistuivat lisäksi valtiovarainministeriön asetta- 37972: sesta sitovia tariffi- ja alkuperätietoja. Vuonna 1998 man jäteverotyöryhmän työskentelyyn ja vuoden 37973: annettiin 424 tariffitietoa ja yksi alkuperää koskeva 1999 alusta voimaan tulleiden jäteverolain muutos- 37974: sitova tieto. ten valmisteluun. Koska jäteverolakia sovellettaes- 37975: Tullihallitus osallistui alkoholilaissa olevien, eri- sa kävi ilmi, että veronoman välivarastoinnin vuo- 37976: tyismyyntiä koskevien säännösten muutosehdotus- den määräaika oli liian lyhyt eräiden jätteiden 37977: ta valmistelevan työryhmän työhön. Muutos koski hyödyntämiseen, jäteverolain muutoksella määrä- 37978: pääasiassa ammatillisiin ja tuotannollisiin sekä tie- aika pidennettiin kolmeksi vuodeksi. Lisäksi lakia 37979: teellisiin tarkoituksiin myytävän väkiviinan ja alko- selvennettiin niin, ettei veroa enää kanneta jättees- 37980: holijuoman veronoman käytön määrittelyn täs- tä, joka hyödynnetään kaatopaikan välttämättömis- 37981: mentämistä ja tarkistamista. Uudistettu alkoholilain sä rakenteissa ja rakennuksissa tai joka hyödyntä- 37982: erityismyyntisäännös tuli voimaan 15.1.1999. mistarkoituksessa sijoitetaan maan päälle tai maa- 37983: Kertomusvuoden elokuussa Tullihallitus teki han muualla kuin varsinaisella kaatopaikalla. Näi- 37984: valtiovarainministeriölle esityksen makeis- ja den muutosten tarkoituksena on kaatopaikalle lop- 37985: virvoitusjuomaverolain muuttamisesta siten, että pusijoitettavan jätemäärän sekä ensikäytössä ole- 37986: pienvalmistajien tuottamat virvoitusjuomat va- vien raaka-aineiden käytön vähentäminen kaato- 37987: pautettaisiin perusverosta. Tällä muutoksella halut- paikoilla. Lainmuutoksesta huolimatta ongelmana 37988: tiin vähentää hallinnollista työtä sekä viranomais- saattaa olla kaatopaikalla hyödynnettävän jätteen 37989: että verovelvollispuolella. Muutos koskee n. 50 määrän ja laadun selvittäminen, mikä vaatii tulli- ja 37990: sivutoimista tai osa-aikaista virvoitusjuomien pien- ympäristöviranomaisten tiivistä yhteistyötä. Sama 37991: tuottajaa. Muutoksen aiheuttaman verotulojen me- koskee jätteen välivarastointialueisiin liittyvää val- 37992: netyksen arvioitiin olevan n. 100 000 mk, ja muutos vontaa. 37993: tuli voimaan vuoden 1999 alusta. Myös sähkö- ja energiaverotuksen ongelmakoh- 37994: Lisäksi tullihallinnossa osallistuttiin laajaan val- tia kartoitettiin ja laadittiin tulkinnanvaraisista koh- 37995: misteverotuslain muutosten valmisteluun, jossa dista muistio valtiovarainministeriölle. Lisäksi Tulli- 37996: valmisteverotusjärjestelmää pyrittiin tehostamaan hallitus osallistui vireillä olleen, energiaverotusta 37997: ja kehittämään useilla valmisteverotuslain muutok- koskevan lakiehdotuksen valmisteluun. Sähkö- ja 37998: silla. Niiden erityisenä tarkoituksena on vähentää energiaverotusta koskevassa kartoituksessa todet- 37999: valmisteverotuksessa esiintyneitä väärinkäytös- tiin useita teknisiä ja aineellisia ongelmia, joiden 38000: mahdollisuuksia. Muutoksissa otettiin huomioon selvittämistä jatketaan edelleen sekä tullilaitokses- 38001: myös yhteisössä sovitut toimet veropetosten vä- sa että valtiovarainministeriössä. Osa ongelmista 38002: hentämiseksi, jotka toteutettiin mm. täsmentämällä voitaneen ratkaista lisäohjeistuksella, mutta osa 38003: vero-, kirjanpito- ja tietojenantovelvollisuutta kos- vaatii lainsäädännön muuttamista. Pääasialliset on- 38004: kevia säännöksiä sekä lisäämällä tulliviranomaisten gelmat liittyvät vuoden 1997 alusta voimaan tullee- 38005: toimivaltaa antaa aiempaa laajemmin verovelvolli- seen sähkön- ja eräiden polttoaineiden verotusuu- 38006: sia sitovia lupaehtoja ja valvontamääräyksiä. Vero- distukseen. Kyseinen laki haluttiin nopeasti voi- 38007: velvollisuutta täsmennettiin mm. EU:n ulkopuolel- maan, ja lain ja sen toimeenpanon valmisteluun 38008: ta yhteisön alueelle tuotavien tuotteiden osalta käytettävissä ollut aika oli erittäin lyhyt. Lisäksi uusi 38009: niin, että myös valmisteverosta vastaa se, joka energiaverolainsäädäntö sisälsi ja siihen on myö- 38010: yhteisön tullilainsäädännön mukaan vastaa tuot- hemmin lisätty useita verovapauksia ja tukia, jotka 38011: teista suoritettavasta tullivelasta. Vastaavasti yhtei- monimutkaistavat lainsäädännön soveltamista ja 38012: sön alueelta vietävistä tuotteista, jotka katoavat aiheuttavat runsaasti hallinnollista ja valvontatyötä. 38013: Suomessa, kannettavasta verosta vastaa se, joka Soveltamisongelmia tuottaa mm. eräissä lain 38014: yhteisön tullilainsäädännön mukaan vastaa tuottei- kohdissa sähköverkon määrittely, joka ei vastaa 38015: den viennistä tai siirrosta yhteisön alueelta. Lisäksi lain tarkoitusta. Käytännössä myös sähkön veron 38016: valmisteverotuslain menettelysäännöksiä esitettiin porrastamisessa teollisuuden rajaaminen on osoit- 38017: muutettavaksi niin, että rekisteröimättömien vero- tautunut hankalaksi sekä sähkön käyttäjille, vero- 38018: velvollisten veron ilmoittamis- ja maksuajat eriytet- velvollisille että valmisteveroviranomaisille. Vero- 38019: 38020: 38021: 204 38022: tuksellisesti ja teknisesti suurimmat ongelmat liitty- sista, joiden tarkoituksena on tehostaa yleissopi- 38023: vät sähkön tuottamiseen käytettyjen eri polttoainei- muksen toimivuutta ja luotettavuutta sekä vähen- 38024: den verokohteluun yhdisteryssä sähkön ja lämmön tää sen käyttöön liittyviä väärinkäytöksiä. Muutok- 38025: tuotannossa. Mikäli EU hyväksyy voimassaolevan silla pyritään selkeyttämään ja nopeuttamaan tie- 38026: lainsäädännön mukaisen energiaintensiivisten yri- donkulkua viranomaisten ja takaajajärjestöjen välil- 38027: tysten veronpalautuksen, ongelmana tulee ole- lä sekä varmistamaan järjestelmän piiriin hyväksyt- 38028: maan Tullihallituksen mukaan prosessihöyryjen tävien kuljetusliikkeiden luotettavuus. Tämän hy- 38029: tuottamiseen käytetyn polttoaineen verokohtelu väksymisvaatimuksen johdosta Suomen Kuom1a- 38030: sekä mahdolliset yritysjärjestelyt veroedun saami- autoliitto järjesti kertomusvuoden aikana TIR-me- 38031: seksi ja muut valvontaan liittyvät ongelmat. nettelykursseja, joissa osanottajia olin. 500. Kurssit 38032: Veroyksikkö toteaa, että ongelmien ratkaisuesi- jatkuvat edelleen, kunnes kaikki 590 aktiivista TIR- 38033: tyksiä, lainsäädännön muutosehdotuksia ja tarvitta- passitusmenettelyn käyttäjää on koulutettu. 38034: van soveltamisohjauksen valmistelua ovat hidasta- Liikenne- ja yleisen turvallisuuden turvaamisek- 38035: neet henkilöstön vaihtuvuus ja resurssien niukkuus si tulli suorittaa raskaan liikenteen kaluston 38036: sekä Tullihallituksen vero- ja tarkastusyksikössä kuntotarkastuksia, mm. jarru- ja painomittauksia. 38037: että piiritullikamareissa. Kansainvälisissä vertailuis- Kertomusvuonna teknisten vikojen tarkastuksia 38038: sa kiinnittyy huomio Suomen valmisteverotushen- suoritettiin yhteensä 7 944, ja itärajalta käännytet- 38039: kilöstön vähyyteen, mihin seikkaan myös EY:n tiin 948 ajoneuvoa teknisen vian vuoksi. 38040: komissiokin on kiinnittänyt huomiota. Ajoneuvojen ja konttien video- ja atk-pohjaista 38041: Voimaan tulleista laeista tai lainmuutoksista on tunnistusjärjestelmää kokeiltiin kertomusvuonna 38042: tiedotettu asiakkaille ja aluehallinnolle yleiskirjein, EU:n petostenvastaisen yksikön UCLAF:n rahoituk- 38043: jotka julkaistaan myös Tullihallituksen tiedotuksia sella Vaalimaalla. Muiden ED-maiden kanssa yh- 38044: -lehdessä. Yleiskirjeissä kerrotaan lyhyesti muutos- teen sovitettua ajoneuvojen teknistä seurantajärjes- 38045: ten sisältö ja tarpeen mukaan selvitetään laajemmin telmää varten tarvittava välineistö on hankittu, 38046: muutoksen vaikutusta verotukseen. Veroyksiköstä mutta järjestelmä on toistaiseksi kokeiluasteella. 38047: vastataan erilaisiin kirjallisiin kyselyihin, ja yksikkö Tullilaitoksen ja keskusrikospoliisin välillä on tehty 38048: osallistuu neuvontatyöhön vastaamalla niin neu- sopimus yhteistyöstä tässä teknisessä seurannassa. 38049: vonnan, aluehallinnon kuin asiakkaidenkin puhe- EY:n komission passitusta koskevan toiminta- 38050: lintiedusteluihin. suunnitelman toteuttamisesta on laadittu erillinen 38051: Valmisteverotusryhmä on ohjannut verotuskäy- kansallinen valvontasuunnitelma. Tässä tarkoituk- 38052: täntöä järjestämällä piiritullikamarien valmistevero- sessa järjestettiin tavarapassitusten seuraamiseksi ja 38053: tushenkilöstölle valmisteverotuspäivät, joilla käsi- valvontatoimenpiteiden tehostamiseksi tullipiireis- 38054: teltiin kertomusvuoden alusta voimaan tullutta uut- sä viikon kestänyt passitusseurannan tehoisku. 38055: ta lainsäädäntöä. Lisäksi ryhmä on valmistellut Passintarkastuksessa otettiin käyttöön uudet lei- 38056: viranomais- ja osittain verovelvollisten käyttöön mat kertomusvuoden elokuussa. Tullilaitos on hoi- 38057: tarkoitettua valmisteverokäsikirjaa. tanut muun tullivalvonnan ohella passintarkastusta 38058: pohjoisen ja läntisen maarajan tulliasemilla. Lisäksi 38059: Tullihallituksen valvonta- ja tarkastusyksikön passintarkastuksia tehtiin rahti- ja kalastusaluksilla 38060: toiminta sekä suurelta osin pienlentoliikenteessä. Ihmissala- 38061: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen nro kuljetustapauksia paljastui kertomusvuonna kaksi, 38062: 210/97/EY eli Tulli 2000 -ohjelman tullivalvonnan joista merkittävin oli 21 linja-autoon kätketyn sri 38063: sekä petostentorjunnan tavoitteita on toteutettu lankalaisen maahantuonti. Toisessa tapauksessa 38064: liikennevalvonnassa, tullirikosvalvonnassa, vienti- henkilö yritettiin salakuljettaa maahan henkilöau- 38065: tukea saavien maataloustuotteiden valvonnassa ja toon rakennetussa kätkössä. 38066: tullivalvonnan laatuhankkeessa. Valvontayksikölle tehtiin kertomusvuonna tulli- 38067: Liikennevalvonnassa TIR-passitusjärjestelmälle toimipaikoista 17 säteilyhavaintoilmoitusta, joista 38068: on viime vuosina aiheutunut huomattavia ongel- yhdeksässä tapauksessa tuontierät palautettiin 38069: mia järjestäytyneen rikollisuuden ja salakuljetuk- maasta. Valmiutta säteilymittaukseen on parannet- 38070: sen kasvun myötä. Järjestelmän käyttöön liittyvät tu hankkimalla lisää käsimittareita ja korjauttamalla 38071: hallinnolliset vaikeudet ja suoranaiset väärinkäy- Vainikkalan tulliaseman kiinteän mittauspisteen 38072: tökset ovat lisääntyneet niin, että koko järjestelmän laitteistoa ja atk-ohjelmistoa. 38073: toimivuus on heikentynyt. TIR-yleissopimuksen Valvontayksikkö osallistui kansainvälisenä yh- 38074: hallintokomitea päättikin yksimielisesti v. 1997 teistyönä laadittavan ydinmateriaalin ja muiden 38075: yleissopimuksen ja sen eräiden liitteiden muutok- radioaktiivisten aineiden laittomia kuljetuksia kos- 38076: 38077: 38078: 205 38079: kevan valvonta- ja menettelyohjeiston laadintaan. ri- ja pikakuljetusliittojen, Kuorma-autoliiton ja 38080: Samoin valmisteltiin Maailman tullijärjestö WCO:n huolintaliikkeiden edustajille eli yhteensä n. 1 000 38081: suositusta ydinmateriaalien ja vaarallisten aineiden henkilölle. Yhteistoiminta on johtanut useisiin 38082: (ml. niiden jätteet) rajojen yli tapahtuvan laittoman konkreettisiin tuloksiin. Lisäksi tullilaitos on avus- 38083: liikkumisen vastaisesta toiminnasta. Lisäksi kerto- tanut Viron tullihallintoa MOU-järjestelmän käyt- 38084: musvuonna valmisteltiin säteilyasetuksen muutos- töönotossa Twinning-ohjelman mukaisesti. 38085: ta, joka tuli voimaan vuoden 1999 alusta. Maataloustuotteiden vientitukeen liittyviä fyysi- 38086: Tullirikosvalvonnassa paljastettiin kertomus- siä tarkastuksia tehtiin kertomusvuonna 3 344. 38087: vuonna yhteensä 352 huumausainerikosta, joiden Vientitukivienteihin liittyviä virheitä löytyi pää- 38088: yhteydessä jäi kiinni 335 syylliseksi epäiltyä. Heistä asiassa asiakirjoista, mikä johtui niiden huolimatto- 38089: oli ulkomaalaisia 91, ja he edustivat 23 eri kansalli- masta täyttämisestä, ja punnituksissa todettiin pie- 38090: suutta. Paljastettujen huumausainerikosten luku- niä painoeroavaisuuksia. Tarkastuksissa otettiin 38091: määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 62:lla eli lisäys- käyttöön uusittu EMOTR:n atk-ohjelma ja uusi atk- 38092: tä oli n. 17 o/o. Törkeiden huumausainerikosten työväline, joka nopeuttaa tilastoraporttien laadin- 38093: määrä väheni edellisen vuoden 54 rikoksesta kerto- taa ja tarkastusten reaaliaikaista, tuotealakohtaista 38094: musvuoden 26:een. ja tullipaikkakohtaista seurantaa. Myös vientituen 38095: Eniten laittomia maahantuontiyrityksiä paljastui fyysisiin tarkastuksiin liittyvät keskeiset ohjeet uu- 38096: postiliikenteen yhteydessä ja toiseksi eniten distettiin. 38097: matkustajaliikenteessä. Määrällisesti eniten huu- Maataloustuotteiden vientitukeen liittyvä yhteis- 38098: mausaineita takavarikoitiin maantieliikenteessä ja työ maa- ja metsätalousministeriön ja tullilaitoksen 38099: toiseksi eniten lentoliikenteessä. Takavarikoitujen välillä on ollut Tullihallituksen mukaan aktiivista ja 38100: huumausaineiden määrät vähenivät kertomus- toimivaa. Käytännön tason neuvotteluja on jatku- 38101: vuonna. Määrällisesti eniten takavarikoitiin edel- vasti ja ministeriön edustajat ovat osallistuneet 38102: leen khat-kasvia, n. 101 kg. Hasista takavarikoitiin EMOTR-koulutustilaisuuksiin sekä luennoitsijoina 38103: yhteensä 52 kg, amfetamiinia 1 ,7 kg, heroiinia 0, 7 että kuulijoina. Kertomusvuoden aikana maa- ja 38104: kg ja kokaiinia 1,7 kg. Tullilaitoksen tekemien metsätalousministeriön valvontayksikkö aloitti tul- 38105: huumetakavarikkojen määrät v. 1995-98 on esi- lilaitokseen liittyvät tarkastuksensa. Valvontayksik- 38106: tetty Tullihallitusta koskevassa osuudessa. kö tarkasti vientituen fyysisten tarkastusten moni- 38107: Huumeet on perinteisesti salakuljetettu Suo- vaiheiset toiminnot ja henkilökunnan osaamisen 38108: meen pääasiassa Hollannista ja Tanskasta. Kerto- laatutason Nuijamaan, Lappeenrannan, Helsingin, 38109: musvuonna tilanne muuttui, sillä huomattava osa Turun, Oulun, Vaasan ja Seinäjoen tullitoimipai- 38110: tulliviranomaisen paljastamista hasis-, amfetamiini- koissa. Tarkastuskertomukset antoivat tullilaitok- 38111: ja ecstasy-eristä tuotiin Virosta ja merkittävimmät sen toiminnasta hyvin myönteisen kuvan. 38112: heroiinitakavarikot tehtiin Venäjän liikenteessä. 38113: Takavarikoitujen doping-aineiden määrä yli Jälkitarkastus 38114: kaksinkertaistui kertomusvuonna, jolloin takavari- Jälkikäteen tapahtuvan valvonnan kehittäminen on 38115: koitiin Kansainvälisen Olympiakomitean ja Euroo- yksi Tulli 2000 -ohjelman tavoitteista. Kaksi kol- 38116: pan Neuvoston määrittelemiin doping-lääkeryh- masosaa kaikista verotuksen jälkitarkastuksista oli 38117: miin kuuluvia aineita yhteensä 242 105 tablettia tai kertomusvuonna valmistevero- ja maataloustuki- 38118: ampullia. Salakuljetustoimintaa harjoitettiin edel- tarkastuksia. Tarkastukset kohdistettiin erityisesti 38119: leen sekä ammattimaisesti että salakuljetuksena sähkö- ja jäteverovelvollisiin sekä sähkö- ja poltto- 38120: omaan käyttöön. Suurin osa takavarikoista tehtiin aineveron tukien ja palautusten hakijoihin. Lähes 38121: maantie- ja lentoliikenteessä sekä kotietsintöjen kaikissa jäteverotarkastuksissa todettiin virheelli- 38122: yhteydessä. syyksiä, osassa huomattaviinkin lisäkantoihin joh- 38123: Huumausainevalvonnan tehostamiseksi tullilai- taneita. Tämän vuoksi jäteverotarkastuksia tulee 38124: tos solmi kertomusvuonna liikenteenharjoittajien ja Tullihallituksen mukaan tehdä edelleen. 38125: niitä edustavien yhdistysten kanssa kaksi kansallis- Jälkitarkastukselle on valmisteltu verolaji- ja tar- 38126: ta yhteistoimintasopimusta (ns. Memorandum of kastusaihekohtaisia malleja tarkastuksen luonteen 38127: Understanding, MOU). Uudet sopimuskumppanit määrittämiseksi tavoitteena yhtäläisten tulosten 38128: ovat Autotuojat ry sekä Nurminen Ground Services saavuttaminen. Valmistelussa on voitu hyödyntää 38129: Oy. Kertomusvuoden lopussa sopimuksia oli kol- mm. pohjoismaisessa tarkastusyhteistyössä saatua 38130: metoista. Sopimuskumppaneita koulutetaan suun- tietoa sekä EMOTR-jälkitarkastusaineistoa. 38131: nitelmien mukaisesti, ja kertomusvuonna järjestet- Tarkastusohjeistukset on saatu valmiiksi maatalo- 38132: tiin yli 40 tilaisuutta Finnairin, varustamojen, kurii- ustuki- ja valmisteverotarkastuksen sekä sisäisen 38133: 38134: 38135: 206 38136: jalostus- ja tullausarvotarkastuksen tueksi. Jälkitar- XIX (budjettiasiat) ja Tilintarkastustuomioistuin, 38137: kastuksen tehostamiseksi on lisätty yhteistyötä ve- molemmat erityisesti EU:lle kannettavien omien 38138: rohallinnon kanssa. Keskus- ja aluetason pysyvien varojen näkökulmasta. Tarkastuksissa ei ole ilmen- 38139: yhteistyöryhmien lisäksi toimintaa on harjoitettu nyt mitään systemaattista puutetta tai virheellisyyttä 38140: mm. erillistyöryhmissä esim. väärinkäytösmahdol- jälkitarkastustoiminnassa. EU:n tarkastajat ovatko- 38141: lisuuksien kartoituksessa ja atk-tietotarpeissa sekä rostaneet esim. jälkitarkastajan tueksi annettavan 38142: yhteistarkastuksissa. kirjallisen ohjauksen merkitystä. Tällaisten ohjei- 38143: Oheisessa taulukossa esitetään jälkitarkastuksen den laatiminen onkin useiden jäsenmaiden tapaan 38144: maksuunpanemat lisäkannot ja palautukset v. meneillään myös Suomessa. Joissakin tapauksissa 38145: 1995-98: on jälkikantopäätöksen teko eri syistä viivästynyt 38146: asetuksen antamista määräajoista ja näin on aiheu- 38147: Vuosi Valmisteverot Tuontiverot Palautukset tunut kantamatta olleen tullimäärän osalta korko- 38148: lisäkanto yhteensä tappiota EU:lle. 38149: Mmk Komission DG VI tarkasti maataloustukien jälki- 38150: 3,2 38151: tarkastusta koskevan asetuksen soveltamista Suo- 38152: 1995 24,7 72,0 38153: 1996 48,9 111,9 1,6 messa ensimmäisen kerran kertomusvuoden syys- 38154: 1997 121,5 92,6 17,0 kuussa. Komission raportin mukaan yleisvaikutel- 38155: 1998 36,5 40.4 14,8 mana todetaan, että Suomen järjestelmä on ko. 38156: asetuksen vaatimusten mukainen. 38157: Eräät EU:n asetukset edellyttävät, että tarkastuk- Tarkastushenkilöstön määrä on vuoden 1995 38158: set toteutetaan ja toistetaan määräajoin ja kohdiste- alusta kasvanut n. 30 %:lla (83/110). Vaikka toimin- 38159: taan tiettyyn asiaryhmään. Nämä tarkastukset eivät taa on tehostettu mm. riskianalyysin merkitystä 38160: ole ajankäytöllisesti niin vaativia kuin perinteiset, korostamalla, lisähenkilöstön rekrytointiin on ollut 38161: kokonaisvaltaiset jälkitarkastukset Tarkastusten tarvetta kaikilla tarkastuksen osa-alueilla. Tullitoi- 38162: monimuotoisuuden kasvun myötä jälkitarkastus- minnassa kansainvälinen suuntaus on kaupallisen 38163: toimen seurantamenetelmiä on tarkennettu laitok- liikenteen sujuvuuden helpottaminen, ja tästä syys- 38164: sen tulosseurannan uudistuksen yhteydessä. Re- tä kontrollien painopistettä on osin siirretty tullauk- 38165: surssien käytön ohjaamiseksi ja tulosten tarkastele- sen jälkeen yrityksen luona tapahtuvaksi. Maata- 38166: miseksi yrityksissä tapahtuvat tarkastukset on jaet- loustukien osalta tarkastusten määrä on hyvin tark- 38167: tu vaativuustasoltaan neljään eri luokkaan vuoden kaan asetuksilla säädelty, mikä tuli ottaa huomioon 38168: 1999 alusta lukien. Samanaikaisesti laajennettiin heti ED-jäsenyyden alkaessa. Valmisteverotarkas- 38169: riskiarviointia tarkastuskohteiden valinnasta kos- tosten kohdalla lisäys perustuu uusiin, runsaasti 38170: kemaan myös yksittäisen tarkastuksen sisällä ta- verovelvollisia tuoneisiin energia- ja jäteveroihin. 38171: pahtuvaa rajaamista. 38172: Tarkastusmenetelmiä koskevissa asioissa mer- Tiedustelu 38173: kittävin toimi kertomusvuonna oli se, että atk- EU:n valvontayhteistyön toteuttamiseksi jäsenvalti- 38174: tarkastuksen käyttöönottoa valmisteleva työryhmä oiden tullihallinnot ovat suorittaneet seitsemän tul- 38175: sai työnsä valmiiksi. Atk-tarkastuksessa siirretään livalvontaoperaatiota 29.11.1996 hyväksytyn Eu- 38176: yrityksen kirjanpitoa tarvittavilta osin tarkastajan roopan unionin neuvoston viisivuotisvaltuutuksen 38177: Iaitteistolie erilaisin tarkastusohjelmin tutkittavaksi. (asiak. 10607/96 Enfocustom 42) ja 9.6.1997 yhtei- 38178: Atk-tarkastusmuoto käynnistynee vuoden 1999 ai- siä tullitoimia koskevista suuntaviivoista annetun 38179: kana tapahtuvilla henkilövalinnoilla, laitteistohan- neuvoston päätöslauselman (EYVL C 193, 38180: kinnoilla ja henkilöstön koulutuksella. 24.6.1997, s. 4) perusteella. Yhteenvetoraportti v. 38181: Kahdeksalla EU-jäsenmaalla on Suomen tullilai- 1997 tullivalvontaoperaatioiden tuloksista, saadut 38182: toksen tapaan hoidettavana kaikki kolme jälkitar- tulosraportit sekä yhteenvedot kertomusvuoden 38183: kastussektoria: tulliasiat, valmisteverotus ja yritys- operaatioista osoittavat, että suoritetut toimet vai- 38184: ten maataloustuet. Muilla jäsenmailla tehtäviä on kuttavat suoraan EU:n kansalaisten suojeluun ja 38185: annettu mm. maatalous- ja verohallintojen suoritet- taloudellisiin etuihin. Valvontaoperaatioissa keski- 38186: tavaksi. Jälkitarkastuksen kannalta toimintojen kes- tytään arkojen tuotteiden kuten huumausaineiden, 38187: kittäminen luonnollisesti parantaa tiedonkulkua ja alkoholin, savukkeiden, pedofiilimateriaalin, 38188: helpottaa mm. yritysten toiminnan arviointia koko- uhanalaisten eläinten ja kasvien suojeluun liittyvi- 38189: naisuutena. en ns. CITES-tavaroiden, ampuma-aseiden ja tuote- 38190: Tullitoimintoja arvioivat vuosittaisilla tarkastus- merkkiväärennösten valvontaan. Lisäksi näillä val- 38191: käynneillään Euroopan komission pääosasto DG vontatoimilla on edistetty erityisesti EU:n tullihal- 38192: 38193: 38194: 207 38195: lintojen yhteistyötä keskenään, kolmansien - rikot (4,8 Mmk v. 1997) ja ulosottomiehelle osoitet- 38196: etenkin EU:n jäsenyyttä hakevien- maiden sekä tiin ulosmitattavaksi omaisuutta kaikkiaan runsaan 38197: muiden rikollisuuden torjunnasta ja lainkäytöstä 3 Mmk:n arvosta eli saman verran kuin edellisenä 38198: vastaavien viranomaisten kanssa. vuonna. Tutkintaa odottavien juttujen arvioidut 38199: Kertomusvuonna jäsenvaltiot suorittivat neljä vahingot olivat 127 Mmk (141 Mmk v. 1997). 38200: yhteistä tullivalvontaoperaatiota, joiden kohteina Harmaan talouden projektiryhmän loppurapor- 38201: olivat lentokuljetukset (Quest), merikuljetukset tin (valtiovarainministeriön työryhmäjulkaisuja 1/ 38202: (Tridente), kanttikuljetukset (Felix) ja maantiekul- 99) mukaan projektiyksikkö suoritti yhteensä seit- 38203: jetukset (Roadrunner). Viimeksi mainittu toteutet- semän verotarkastusta tulliviranomaisten kanssa 38204: tiin yhdessä Maailman tullijärjestön WCO:n kanssa. yhteistyössä. Kohteet olivat tulleet esille lähinnä 38205: Näiden lisäksi osa jäsenvaltioista osallistui pedofii- tullivalvonnan yhteydessä. Samalla oli havaittu 38206: limateriaalin (Osprey 1-3) valvontaoperaatioon epäselvyyttä myös muussa verotuksessa. Yhdessä 38207: yhdessä G8-maiden kanssa. tapauksessa aloite tuli poliisilta. 38208: Valvontaoperaatioihin osallistuminen edesaut- Raportin mukaan esim. verovelvolliselta oli 38209: taa kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden muun rikostutkinnan yhteydessä tavattu useita tu- 38210: analysoimista, torjuntaa ja tutkintaa. Tullihallituk- hansia litroja pirtua, jolloin poliisin tutkimaan jut- 38211: sen tiedustelu vastaa valvontaoperaatioita koske- tuun liittyivät tulliviranomaiset ja projektiyksikkö. 38212: vien valmistelu- ja seurantakokouksien edustuk- Samassa yhteydessä tarkastettiin viranomaisyhteis- 38213: sesta EU:ssa sekä myös vastaavasta yhteistyöstä työssä myös salakuljetuksesta kiinni jääneen ja 38214: muiden kansainvälisten järjestöjen (Schengen, Bal- häntä avustaneen henkilön liikekumppanit ja hei- 38215: tic Sea Task Force, Europol, WCO, PTN) osalta. dän omistamansa yhtiöt. Näissä verotarkastuksissa 38216: Tullivalvontaoperaatioiden kansallinen keskus löytyi n. 10 Mmk:n arvosta vääränsisältöisiä tosittei- 38217: on ollut joko Tullihallituksen tiedusteluyksikössä ta kiljattuna kiljanpitoon kuluksi. Vääränsisältöisil- 38218: tai erikseen sovitun tullipiirin tiedustelun tiloissa. lä tositteilla oli peitelty pimeiden palkkojen mak- 38219: Kansainvälisiin operaatioihin ovat osallistuneet sua ja vältetty arvonlisäveron ja tuloveron maksua. 38220: kaikki tulli piirit, ja tulokset sekä palaute ovat olleet Tulliviranomaisen aloitteesta suoritetuista vero- 38221: pääosin myönteisiä. Poliisin, tullilaitoksen ja raja- tarkastuksista ehdotetut maksuunpanot olivat yh- 38222: vartiolaitoksen yhteistyö on parantunut, sillä useat teensä n. 3,2 Mmk. Tähän ei sisälly em. kuittikaup- 38223: valvontaoperaatiot ovat lähentäneet yhteistyötä patapaus, josta yksistään maksuunpanot olivat suu- 38224: niin Tullihallituksen, sisäasiainministeriön kuin tul- remmat, koska se on tilastoitu poliisin aloitteesta 38225: lipiiritasollakin. Operaatioiden avulla on luotu py- suoritettuihin verotarkastuksiin. 38226: syvät henkilösuhteet jokapäiväiseen tietojenvaih- Lisäksi tulliviranomaisen aloitteesta on rajalla 38227: toon sekä kansainvälisesti että kansallisesti. Suo- syystä tai toisesta kiinni otettujen henkilöiden vero- 38228: men tullilaitos pitää tärkeänä, että etenkin EU:n velkoja osoitettu ulosottomiehen perittäviksi. Käy- 38229: jäsenyyttä hakevat maat pääsevät osallistumaan tännössä on raportin mukaan todettu, ettei 38230: jäljestettäviin tullivalvontaoperaatioihin joko tark- ulosotossa ole aina ollut verovelan perimiseksi 38231: kailijana tai täysimääräisenä operaatiomaana, kos- toimeksiantoa, vaan huomattavia käteisvaroja hal- 38232: ka tällä toiminnalla luodaan tärkeät kontaktit tule- lussaan pitäneen velallisen verovelat olivat palau- 38233: viin jäsenmaihin ja samalla jäsenyyttä hakevat maat tuneet verohallintoon aiemmin varattomuusilmoi- 38234: tutustuvat nykyisten jäsenvaltioiden tiiviiseen yh- tuksin. Edellä kuvattujen tapausten varalle tulisi 38235: teistyöhön ja tullihallintojen rakenteisiin. saada aikaan toimiva viranomaisyhteistyö tietojen 38236: luovuttamiseksi ja ulosotossa olevien velkojen pe- 38237: Tutkin ta rimiseksi. 38238: Tullilaitos on ollut alusta asti toteuttamassa valtio- 38239: neuvoston talousrikollisuuden ja harmaan talou- Lapin tullipiiri 38240: den torjuntaohjelmaa. Keskeisintä ohjelmassa on Lapin tullipiiri kattaa koko Lapin läänin alueen. 38241: jäljittää mahdollisimman suuri osa rikollisesta hyö- Piirin alueella on kaksi satamaa ja lentokenttiä. 38242: dystä ja saada se pois vääriltä haltijoilta. Tullipiirin luonne on valvonnallinen eikä niinkään 38243: Täten tutkinnassa kiinnitettiin kertomusvuonna verotuspainotteinen. Tullipiirin rikosvalvonnan re- 38244: erityistä huomiota rikoshyödyn jäljittämiseen ja sen sursseja on sopeutettu EU:hun liittymisen yhtey- 38245: konfiskointiin. Tutkittujen talousjuttujen valtiolle dessä lähinnä EU:n sisärajalla, jossa sopeuttaminen 38246: aiheuttamat vahingot olivat 87 Mmk (33,8 Mmk v. on merkinnyt n. 60 %:n henkilöstövähennyksiä. 38247: 1997), ja niistä tulli sai takaisin 23 Mmk (12,1 Mmk Vähennyksiä on tehty koko 1990-luvun ajan, joten 38248: v. 1997). Lisäksi tulli teki 2,5 Mmk:n vakuustakava- ne ovat voineet tapahtua luonnollisen poistuman 38249: 38250: 38251: 208 38252: sekä vapaaehtoisen, EU:n ulkorajalle siirtymisen kanssa rajatulliyhteistyösopimuksen mukaisesti 38253: kautta. molempien maiden kanssa yhteisillä tulliasemilla. 38254: Sisärajan tullivalvontastrategiaa toteutetaan Tul- Rajatulliyhteistyöllä on päästy huomattaviin sääs- 38255: lihallituksen hyväksymin periaattein, ja valvonta töihin mm. henkilöstö- ja kiinteistökuluissa. Yhteis- 38256: perustuu riskianalyysiin, hienovaraiseen tarkkai- työ Venäjän tullihallinnon kanssa on kasvanut ta- 38257: luun sekä pääasiassa ennakolliseen tietoon perus- saisesti 1990-luvulla. Pääasiallinen yhteistyö on 38258: tuviin tarkastuksiin. Tullirikosvalvontaa suoritetaan virka-apua rikosasioissa. Tällä hetkellä yhteistyö- 38259: yhä enemmän liikkuvan valvontaryhmän avulla. hön kuuluvat myös virkamiesvaihdot ja erilaiset 38260: Tullivalvonnan resurssit ovat piirin ilmoituksen vuosittaiset asiantuntijatapaamiset Venäjän tulli- 38261: mukaan sisärajalla valvontatarve huomioon ottaen hallinnon kanssa tehtävän yhteistyön kustannukset 38262: riittävät. Sisärajalle sijoitetut yksiköt hoitavat myös ovat vuosittain n. 10 000--20 000 mk, ja ne on 38263: kohdehakuista tullirikosvalvontaa muulla tullialu- maksettu pääasiassa lähialueyhteistyövaroista. 38264: eella, joka käsittää koko läänin. Käytännössä val- 38265: vontaa tehdään etupäässä sisärajakunnissa ja suu- Itäinen tullipiiri 38266: rimmissa liikennepaikoissa. Itäiseen tullipiiriin kuuluu Kymenlaakso, Etelä-Kar- 38267: EU:n ulkorajan tullivalvonta on lisännyt tarkas- jala ja koko Itä-Suomen lääni. Keskeisimmät toimi- 38268: tusvaatimuksia niin henkilöstön kuin tarkastustilo- paikat ovat Vaalimaan, Nuijamaan ja Vainikkalan 38269: jenkin osalta. Lapin tullipiiri onkin siirtänyt sisära- tulliasemat, Kotkan ja Haminan satamat sekä tulli- 38270: jalta ulkorajalle henkilöstöä. Ulkorajalla tullival- piirin keskus, Lappeenrannan piiritullikamari. Itäi- 38271: vonnan resurssit ovat tullipiirin mielestä tällä het- sen tullipiirin erityisaloja ovat kauttakuljetus Venä- 38272: kellä riittävät. jän-liikenteessä, Suomen idänvienti, tullivarastointi 38273: Lapin tullipiirin kautta saapui maahan kertomus- ja muu tullilogistiikka. Liikenteen valtaväyliä ovat 38274: vuonna runsaat 9,6 miljoonaa matkustajaa. Määrä E-18-tie, 6-tie, Pietarin-Moskovan päärata ja Sai- 38275: on pysynyt vuosittain lähes samana. Kertomusvuo- maan kanava. Idänliikenteen lisäksi tullitoimintaa 38276: den syksyllä itärajan kautta kulkeva Venäjän-lii- piirissä leimaavat Kaakkois- ja Itä-Suomeen keskit- 38277: kenne lähes pysähtyi Venäjän taloudellisen tilan- tyneen paperi- ja puunjalostusteollisuuden vienti 38278: teen vuoksi, mutta loppusyksystä se lähes normali- Kotkan ja Haminan satamien kautta ja tämän teol- 38279: soitui entiselle tasolle. lisuudenalan puuntuonti Venäjältä sekä energiave- 38280: Tullipiiri kantoi tuontiveroja runsaat 433 Mmk rotus. 38281: kertomusvuonna ja merenkulkumaksuja kannettiin Tullipiirissä on 18 tullitoimipaikkaa, joista puo- 38282: Kemissä ja Torniossa yhteensä yli 12 Mmk. Tullipii- let sijaitsee rajalla ja puolet sisämaassa. Henkilö- 38283: rin kautta tuodaan pääasiassa kaloja, kalatuotteita, kuntaa tullipiirissä on 359, joista n. 174 työskente- 38284: terästeollisuuden raaka-aineita, raakapuuta ja lee itärajalla. Kansainvälisiä, ympäri vuorokauden 38285: moottorikelkkoja. Vienti koostuu terästuotteista, auki olevia rajanylityspaikkoja ovat Vaalimaa, Nui- 38286: selluloosasta, puutavarasta, moottorikelkoista, säh- jamaa ja Vainikkala. Pohjois-Karjalassa oleva Niira- 38287: kömuuntajista ja erilaisista kulutustavaroista. Ulko- lan tulliasema ja Imatran tulliasema ovat tärkeitä 38288: maankaupasta suurin osa käydään Norjan ja Venä- kehittyviä ylityspaikkoja, koska niiden kautta kul- 38289: jän kanssa, mutta terästuotteita ja sähkömuuntajia kee rinnan maantie- ja rautatieyhteys. 38290: viedään ympäri maailmaa. Piiri konsultoi Lapin Itäinen tullipiiri ei erottele tullivalvonnan ja 38291: suurimmille yrityksille yksinkertaistettuja tullime- muiden tullitehtävien henkilöstöä, koska piirin 38292: nettelyjä. mielestä tullivalvonnan tarkoitus on tukea laitok- 38293: Lapin tullipiirissä kirjattujen rikosten ja piirissä sen muita tehtäviä. Rajoitettujen resurssien ja lu- 38294: tehtyjen valitusten määrät v. 1995--98 olivat seu- kuisten pienten toimipisteiden työtapojen johdosta 38295: raavat: piirin henkilöstö on myös varsin monitoimista. 38296: Kaupallisen kauttakulkuliikenteen suuren määrän 38297: Vuosi Kirjatut rikokset Tehdyt valitukset vuoksi tullaus- ja verotushenkilöstö on tiiviisti mu- 38298: kpl kana liikenne- ja kulkuneuvovalvonnassa erityises- 38299: 184 1 38300: ti rajanylityspaikoilla. 38301: 1995 38302: 1996 237 2 Tullipiiri järjesti asiakkailleen informaatiotilai- 38303: 1997 340 7 suuksia räätälöityjen, yksinkertaistettujen tulli- 38304: 1998 224 13 menettelyjen ja konekielisen/sähköisen (edi) il- 38305: moittamisen käyttöönoton edistämiseksi. Tilai- 38306: Lapin tullipiiri on tehnyt kansainvälistä yhteis- suuksissa esiteltiin kotitullausta, edin käyttöä tulla- 38307: työtä jo 1960-luvulta saakka Ruotsin ja Norjan uksessa ja sisäkaupan tilastoilmoituksissa sekä in- 38308: 38309: 38310: 14 292055K 209 38311: tegroitua tullausjärjestelmää. Lisäksi kotitullausta ten, erityisesti heroiinin tuonnin lisääntyminen. 38312: konsultointiin 34 yritykselle ja viennin kotitullaus- Venäjältä saapuvasta liikenteestä takavarikoitiin 38313: lupia myönnettiin 17. Itäinen tullipiiri alkoi kerto- heroiinia yhteensä 709 g. Myös savukkeiden sala- 38314: musvuonna yhdessä Tullihallituksen kanssa raken- kuljetusyritysten määrä kasvoi rajusti. Niistä suu- 38315: taa viennin kotitullausmallia piirin isolle asiakas- rimmat käsittivät Venäjältä muualle Eurooppaan 38316: ryhmälle eli metsäteollisuudelle. Mallia voidaan lähetettyjä rekkalasteja, mutta kertomusvuoden 38317: käyttää kotitullauksen markkinoimiseen koko loppupuolella tulliviranomaiset ottivat henkilöau- 38318: maan metsäteollisuudelle. toista ja kevyen liikenteen ajoneuvoista haltuunsa 38319: Lisäksi tullipiiri kohdisti asiakaskonsultointia päivittäin n. 100 kartonkia tupakkaa, joka oli tar- 38320: erityisesti uusiin, ulkomaankauppaa harjoittaviin koitettu lähinnä pääkaupunkiseudun torikaup- 38321: tuonti- ja vientiyrityksiin. Neuvotteluissa selvitettiin paan. Itäisessä tullipiirissä otettiin rikosasioissa hal- 38322: yrityksen tullaus- ja verotusprosessit Myös tuun lähes 12 miljoonaa savuketta eli lähes 87% 38323: energiaverotuksesta käytiin neuvotteluja suurimpi- koko maan määrästä. 38324: en energiaverovelvollisten kanssa. Seuraavassa asetelmassa esitetään Itäisen tulli- 38325: Kertomusvuonna Suomen ja Venäjän välisen punn vaikuttavuusluvut v. 1995-98, JOissa 38326: rajan liikennemäärissä tapahtui rajuja muutoksia vaikuttavuus on saatu laskemalla yhteen takavari- 38327: Venäjän taloustilanteen vuoksi. Vuodesta 1992 jat- koitujen tuotteiden arvot, takavarikoimattomat ar- 38328: kunut voimakas kuorma- ja henkilöautoliikenteen vot sekä maahantuontiverojen arvot: 38329: kasvu rajanylityspaikoilla jatkui ennätysmäisenä 38330: kertomusvuoden alkuun saakka. Tullipiirin mu- Vuosi Vaikuttavuus 38331: kaan Venäjän ruplan devalvaatio romahdutti kerto- Mmk 38332: musvuoden syyskuussa raskaan kaupallisen liiken- 1995 41,1 38333: teen liki puoleen aiemmista määristä, jolloin Vaali- 1996 9,3 38334: maalla saattoi rajan ylittää vuorokaudessa 80~ 1997 17,1 38335: 900 rekkaa. Kertomusvuoden syys-joulukuussa 1998 23,1 38336: raskaan liikenteen määrät olivat samalla tasolla 38337: kuin keskimäärin v. 1995. Liikenteen määrät ovat Suomen tulliviranomaisten Venäjä-yhteistyö on 38338: hitaasti nousseet vuoden 1999 alussa ollen n. 65 % laajentunut ED-jäsenyyden aikana liikenteen ja 38339: edellisen vuoden vastaavista määristä. kaupan nopeasti lisäännyttyä. Yhteistyön pisim- 38340: Kertomusvuonna piirin rajanylityspaikoilla saa- mälle organisoituja muotoja ovat viime vuosina 38341: puneiden ja lähteneiden kuorma-autojen koko- olleet 38342: naismäärä ei kuitenkaan pudonnut enempää kuin - virkamiesten harjoitteluvaihto (Twinning) 38343: 10,6% edelli~;vuodesta. Henkilö- ja pakettiautojen - yhteisen tullitarkastuspisteen kokeilu Sveto- 38344: määrät lisääntyivät 16,5 %. Matkustajien määrä kas- gorskin ja Vaalimaan tulliasemilla 38345: voi 10,4 %. - EU:n projekti Venäjän rajatulliasemien toi- 38346: Tuonnin ja viennin määrä pysyi Venäjän-vien- minnan tehostamiseksi (Border Crossing and Tran- 38347: nin notkahduksesta huolimatta ennallaan. Viennin sit) 38348: tullausnimikkeiden määrä kääntyi kertomusvuo- - tulliattaseoiden vastavuoroinen sijoittami- 38349: den loppuun mennessä 7,3 %:n laskuun edellisestä nen 38350: vuodesta. Syynä tähän oli se, että paperiteollisuu- - Suomen rooli EU:n ja Venäjän yhteistyö- ja 38351: den vienti kolmansiin maihin sekä koko Venäjän- kumppanuussopimuksen (PCA) toteuttamisessa, 38352: vienti väheni. Tuonnin tullausnimikkeiden määrä johon kuuluu aktiivinen osallistuminen PCA-tulli- 38353: kasvoi 3 %. Itäisen tullipiirin kokonaiskanto oliker- alakomitean työhön mm. kaksoislaskutusasiassa ja 38354: tomusvuonna 2,4 mrd. mk eli 16,5% enemmän asiantuntija-apu Venäjän uuden tullikoodeksin val- 38355: kuin v. 1997. Valmisteverojen osuus kokonaiskan- mistelussa 38356: nosta oli 951 Mmk. - TEDIM-hanke, jossa tarkoituksena on, että 38357: Itäisen tullipiirin alueella tuli tietoon tullirikoksia tietyt yritykset toimittavat kuljetustiedot maiden 38358: enemmän kuin v. 1997. Koko maassa tullilaitoksen tulliviranomaisten välillä data-muodossa ja saavat 38359: tietoon tulleista tullirikoksista paljastettiin yli 60 % hyväkseen rajanylitystä nopeuttavia ja yksinkertais- 38360: Itäisessä tullipiirissä. Raskaan kaupallisen liiken- tavia etuja sekä 38361: teen vähentymisen johdosta vapautuneet valvonta- - tiiviit työryhmäkontaktit, ennen kaikkea tul- 38362: resurssit on siirretty ammattimaisen salakuljetuk- lihallintojen välisen tullityöryhmän työ, 38363: sen paljastamiseen. Huolestuttavinta kertomus- rautatierahtiliikenteen rajatarkastusten kehittämis- 38364: vuonna oli tullipiirin mielestä huumausainerikos- työryhmä (Ratke), molempien maiden rajatullitoi- 38365: 38366: 38367: 210 38368: mipaikkojen päälliköiden säännölliset tapaamiset, Edellä mainittuja Eurocustoms-hankkeita lu- 38369: puukauppatyöryhmä sekä lukuisat yhteiset erityis- kuun ottamatta muu tulliyhteistyö Venäjän kanssa 38370: seminaarit. rahoitetaan pääosin momentilta 24.50.66, Lähialue- 38371: Tullipiirin mukaan yhteistyön tiivistäminen ja yhteistyö Venäjän federaation tullihallinnon kans- 38372: laajentaminen on näkynyt päivittäisten kontaktien sa. Kertomusvuonna näitä varoja käytettiin 478002 38373: lisääntymisenä Venäjän luoteisen tullihallinnon, mk, mihin sisältyy myös edellisiltä vuosilta siirty- 38374: erityisesti sen Viipurin yksikön kanssa. Kysymys on neitä kohteita. 38375: operatiivisesta, akuutista yhteydenpidosta raja-ase- Itäinen tullipiiri on laatinut ehdotuksen energia- 38376: mien välillä mm. rajanylityspaikoilla esiintyneiden verotuksen ongelmiin siltä osin, kun on kyse läm- 38377: liikenneongelmien käytännön ratkaisemisessa ja pövoimalaitosten verotuksesta. Veron määrittämi- 38378: tullirikostutkinnan virka-avun suunnittelussa. nen on hankalaa ja vaativaa paitsi yrityksille myös 38379: Kertomusvuonna tullipiiritasolla ja lähialueyh- ja nimenomaan verotarkastajille. 38380: teistyössä eniten panostusta vaatineet projektit oli- 38381: vat Twinning virkamiesvaihto-ohjelma (Tacis Cus- Eteläinen tullipiiri 38382: toms Twinning Programme, Eurocustoms) ja Euro- Eteläisen tullipiirin osuus koko maan tuontitullauk- 38383: customs Border Crossing and Transit -projekti. sista oli kertomusvuonna 64,1 o/o ja vientitullauksis- 38384: Twinning vaihto-ohjelmassa oli toinen toteutus- ta 46,3 o/o. Kertomusvuoden vuosikanto oli 34,2 38385: vuosi, ja virkamiesvaihtojen aiheet olivat yleisluon- mrd. mk. Tullipiirin sisäistä palvelu- ja johtamisor- 38386: teisempia ja teoreettisempia kuin v. 1997. Vaihto- ganisaatiota muutettiin kertomusvuoden aikana si- 38387: paikkoja laajennettiin siten, että Suomesta vaihtoon ten, että tullipiirissä on viisi paikallista yksikköä, 38388: osallistui tullivirkailijoita Vaalimaan ja Vainikkalan joiden tehtävänä on hoitaa mahdollisimman asia- 38389: lisäksi Nuijamaan ja Imatran tulliasemilta. Venäjän kaslähtöisesti jakokonaisvaltaisesti tullipalvelut 38390: Twinning-edustajat työskentelivät Viipurin tullissa alueellaan. Nämä yksiköt ovat Meritulli (Helsingin 38391: sekä em. raja-asemien vastaisilla asemilla. Vaihto- satamat), Maatulli (pääkaupunkiseudun varastot ja 38392: ohjelman tavoitteena oli perehtyä kummankin rekkaliikenne), Lentotulli (Helsinki-Vantaan len- 38393: maan tullilainsäädäntöön ja menettelytapoihin tokenttä ja ulkomaan posti), Hangon tulli ja Itä- 38394: sekä työolosuhteisiin ja -kulttuuriin,tuoda avoimes- Uudenmaan tulli (Porvoo ja Loviisa). Yksiköt teke- 38395: ti esille käytännön ongelma-alueita, tiedostaa val- vät itsenäisesti ratkaisut tullaus- ja valvontakysy- 38396: vontariskejä ja kehittää operatiivista tiedonvaihtoa. myksissä, lukuun ottamatta niitä poikkeusryhmiä, 38397: Vaihto-ohjelman lisäksi venäläisille on annettu jotka ratkaistaan koko piirin osalta piiritullikama- 38398: Suomen kielen koulutusta kerran viikossa kevään ' rissa. Piiritullikamariin on keskitetty myös piirin 38399: 1998 aikana sekä järjestetty Suomen tullilaitoksen johtamis- ja ohjaamistoiminta. Tullauksista yli 95 o/o 38400: edustajille taide- ja kulttuuriesineiden tunnistamis- keskittyy pääkaupunkiseudulle. 38401: ta koskeva seminaari. Saatujen kokemusten perus- Piiritullikamarissa toimivat tullimenettely-yksik- 38402: teella on tehty esitys vaihto-ohjelman laajentami- kö, valvontayksikkö, tarkastusyksikkö ja hallinto- 38403: sesta kattamaan kaikki merkittävät Suomen ja Ve- yksikkö vastaavat ensisijaisesti siitä, että toiminta 38404: näjän väliset rajanylityspaikat, joista Niirala-Värt- piirin alueella on tullilaitoksen yhtenäisen linjan 38405: silä koskee Itäistä tullipiiriä. mukaista ja että resurssit ja toiminta ovat tavoittei- 38406: EU:n Tacis-rahoituksen piiriin kuuluvan Border siin nähden tasapainossa ja oikein kohdistettuja. 38407: Crossing and Transit- projektin, 1-vaihe käynnistet- Tiettyjen, erikoistumista vaativien asioiden käsitte- 38408: tiin kertomusvuonna. Tällöin kartoitettiin kahdek- ly on keskitetty piiritullikamariin. Näitä ovat erityi- 38409: san Venäjän rajatullitoimipaikan toimivuus ja kirjat- sesti valmisteverotus ja lähinnä yrityksissä tapahtu- 38410: tiin ongelma-alueet, joita eliminoimalla voitaisiin va jälkitarkastus sekä tutkintatoiminta. Valtioneu- 38411: tehostaa tullivalvontaa ja samalla nopeuttaa voston hyväksyttyä tullilaitoksen organisaatiomuu- 38412: rajanylitysliikennettä. Projektin toisessa vaiheessa toksen 1.9.1999lukien siirretään Sisä-Suomen tulli- 38413: Venäjän tulliasemat kokeilevat rajoitettua riskiana- piiristä Lahden, Hämeenlinnan ja Forssan tullitoi- 38414: lyysimallia ja tutkivat mahdollisuuksia tullimenette- mipaikat Eteläiseen tullipiiriin. 38415: lyjen yksinkertaistamiseen. Tärkein havainto ja eh- Eteläisen tullipiirin tehtävät ovat säilyneet pää- 38416: dotus on ollut välittömän rajavalvonnan kannalta osin ennallaan. Painotuksina on edelleen kehitetty 38417: tarpeenomien viranomaistoimintojen siirtäminen riskianalyysimenetelmiä ja asiakaskonsultointia 38418: rajalta määrätullitoimipaikkoihin. Näitä ovat Venä- sekä Helsingin ja Tallinnan välistä suoraa tulliyh- 38419: jän eläintarkastus-, kasvintarkastus- sekä liikenne- teistyötä ja tietojen vaihtoa. Eteläinen tullipiiri so- 38420: tarkastus- ja maahanmuuttoviranomaisten toimin- veltaa tasapainotettua tuloskorttia. Henkilöstöä pii- 38421: ta. rissä oli kertomusvuonna 875. 38422: 38423: 38424: 211 38425: Oheisessa asetelmassa esitetään piirin tullitar- yhteistyö viranomaisille. Yhteistyö on keskittynyt 38426: kastuksen lisäkannat ja palautukset sekä tehdyt itärikollisuuteen. Projektissa ovat olleet mukana 38427: valitukset v. 1995--98: vero- ja tullihallinto sekä poliisi, myöhemmin myös 38428: ulosottotoimi ja rajavartiolaitos. Näin on voitu eri 38429: Vuosi Valmisteverot Tuontiverot Tehdyt viranomaisten tietoja käyttää harmaan talouden 38430: valitukset torjuntaan ja lisätä yhteistyötä talousrikosten ehkäi- 38431: Lisäkanto Palautus Lisäkanto Palautus kpl syssä ja tutkinnassa. 38432: Mmk Kertomusvuonna Eteläinen tullipiiri on tehosta- 38433: 1995 13,9 0,9 56,8 0,6 349 nut yhteistyötä Helsingin kihlakunnan ulosottovi- 38434: 1996 23,0 1,0 82,1 0,02 211 raston kanssa mm. siten, että Helsingin piiritullika- 38435: 1997 117.7 16,7 81,0 0,001 230 marin valvontatoimistoon on sijoitettu ulosotto- 38436: 1998 29,6 10,1 27,1 0 267 38437: mies. Tavoitteena on tehostaa rikoshyödyn jäljittä- 38438: mistä ja perintää ulosoton ongelma-asiakkailta. 38439: Tullikontrollin ja tullirikosvalvonnan henkilö- Tällä toiminnalla on lyhyessä ajassa kertomusvuon- 38440: työvuosia oli v. 1997 yhteensä 365 ja kertomus- na saatu perittyä n. 1,5 Mmk velallisilta. Tullipiirin 38441: vuonna 359. Toimintoja hajauttaa Helsingin kolme mielestä on tärkeää parantaa edelleen tullien ja 38442: satamaa ja matkustaja-alusten tulo useaan eri tulli- verojen perintää sekä tullilaitoksen talousrikostut- 38443: toimipisteeseen. Laivaliikenteen matkustajia oli v. kintaa. 38444: 1998 yhteisöliikenteessä 4,4 miljoonaa ja kolman- Kolmantena elementtinä talousrikollisuuden 38445: nen maan liikenteessä 3,1 miljoonaa. Lentomatkus- torjunnassa on ollut poliisin, tullin ja rajavartiolai- 38446: tajia oli 3,2 miljoonaa. Eri liikennemuodoissa oli siis toksen yhteistyö (PTR-yhteistyö), jossa talousrikol- 38447: yhteensä 10,1 miljoonaa saapuvaa matkustajaa. lisuuden torjunta rajalla on muodostettu yhdeksi 38448: Edellisenä vuonna matkustajien määrä oli 9,4 mil- kokonaisuudeksi. Etelä-Suomen läänin Uuden- 38449: joonaa. Ajoneuvojen ja kanttien määrä piirin maan PTR-johtoryhmän alaisuudessa työskentele- 38450: alueella oli v. 1998 yhteensä 264 149 ja edellisenä vän työryhmän toimenkuvaan kuuluu nimen- 38451: vuonna 260 217. omaan alkoholin ja tupakan laittoman maahan- 38452: Tullirikostutkinnan alalla tehtiin kertomusvuon- tuonnin estäminen sekä kaupalliseen liikenteeseen 38453: na rikosilmoituksia 1 153 (1 445 v. 1997). Vähenty- liittyvä talousrikollisuus. Työryhmän toiminnan tu- 38454: minen koskee nimenomaan suppeassa esitutkin- loksena tullilaitos paljasti kertomusvuoden syys- 38455: nassa käsiteltyjä rangaistusvaatimuksia. Pöytäkirja- kuussa ison veropetoksen, jossa väitettyjen verojen 38456: juttujen määrä on ollut n. 350 viime vuosina, ja määrä olin. 0,5 Mmk ja peiteltyä osingonjakoa oli 38457: niiden kasautumista osoittaa avoimina olevien ta- jaettu 0,7 Mmk. Ulosottomies on ollut kiinteästi 38458: pausten kertyminen. Avoinna oli v. 1997 vain 45 ja ryhmän toiminnassa mukana. Työryhmän pääpai- 38459: kertomusvuonna jo 174. Tutkinta oli v. 1997 päätet- nopistealue on edelleenkin alkoholiin ja tupak- 38460: ty 292 asiassa ja kertomusvuonna vain 189 asiassa. kaan liittyvän talousrikollisuuden paljastaminen. 38461: Luvut osoittavat, että tullirikostutkinnassa ei ole Lisäksi käynnistetyt auto- ja moottoripyöräprojektit 38462: pystytty nykyisillä henkilömäärillä tutkimaan juttu- jatkuvat edelleen. 38463: ja käsittelyruuhkan kasvamatta. Helsingin ja Tallinnan tullitoimipaikkojen suora 38464: Tullirikostutkinnan vaikuttavuus on pysynyt n. yhteistyö alkoi v. 1997 ja se on jo vakiintunutta. 38465: 50 Mmk:n molemmin puolin. Kertomusvuonna Toiminta käsittää henkilövaihtoja, yhteisiä operaa- 38466: eteläisen tullipiirin tarkastusten osumatarkkuus on tioita ja tietojen vaihtoa. Toiminnan rahoitukseen 38467: ollut etukäteen profiloiduissa tarkastuksissa koko on tullipiirin ilmoituksen mukaan voitu käyttää 38468: piirin alueella 11,4 o/o ja muissa profiloiduissa tar- ulkoasiainministeriön lähialueyhteistyörahoitusta, 38469: kastuksissa 15,5 o/o. Tulokset ovat kansainvälisesti- kertomusvuonna n. 75 000 mk. 38470: kin melko hyviä liikenteen määrään (runsaat Eteläinen tullipiiri on toteuttanut Tulli 2000 38471: 260 000 lastiyksikköä) ja käytettävissä oleviin tulli- -ohjelman tavoitealueilla mm. seuraavaa: 38472: rikosvalvonnan resursseihin nähden. -osallistunut Tullihallituksen ja eri toimijoiden 38473: Harmaan talouden ja talousrikollisuuden paljas- kanssa perustettujen yhteistyöelimien toimintaan 38474: tamisessa tullipiiri on osallistunut useamman vuo- - edistänyt yksinkertaistettujen tullimenettely- 38475: den ajan Itäprojektiin. Sen yhteistyömuotoina ovat jen käyttöönottoa yhdistettynä sähköiseen tiedon- 38476: olleet mm. yhteiset projektit, tutkinta- ja muiden siirtoon mm. asiakaskonsultoinnin avulla 38477: tietojen vaihto, työkierrot ja erilaisten koulutustilai- -osallistunut aktiivisesti kaupallisen liikenteen 38478: suuksien järjestäminen sekä kotimaan että lähialue- riskianalyysimallin ja asiakashallintatiedoston ke- 38479: 38480: 38481: 38482: 212 38483: hittämiseen sekä toteuttanut toiminnassaan riski- sun perustelemiseen. Perusteena menettelylle on 38484: analyysipohjaista lähestymistapaa sekä kaupalli- oikeusturvan edistäminen ja yhdenmukaisen käy- 38485: sessa että matkustajaliikenteessä tännön varmistaminen. Asiakaspalveluverkkoa 38486: - osallistunut EU:n Matthaeus-ohjelman mu- uudistus ei vähennä, vaan asiakkaat voivat edel- 38487: kaiseen jäsenmaiden väliseen virkamiesvaihtoon leen asioida lähimmässä tullitoimipaikassa, joka 38488: sekä seminaareihin lähettää asiakirjat virkateitse autoverotuksen toi- 38489: -tehnyt suoraa ja vakiintuneet muodot saanut- mittavaan tullitoimipaikkaan. 38490: ta työryhmäpohjaista yhteistyötä Tukholman (Mä- Eteläinen tullipiiri kiinnittää huomiota tullival- 38491: lardalen) ja Tallinnan tullitoimipaikkojen kanssa. vontatilojen ylläpitokustannuksiin. Tullilain 20 §:n 38492: Muuta kansainvälistä yhteistyötä edustaa liiken- nojalla tulliviranomaisella on oikeus saada liiken- 38493: neministeriön aloitteesta suunniteltava Viron ja nepaikan omistajalta tai haltijalta käyttöönsä 38494: Suomen välinen Tedim-projekti yhteistyössä Tulli- korvauksetta tarpeelliset valvontatilat Nykyisin tul- 38495: hallituksen ja eri sidosryhmien kanssa. Niin sanot- lipalvelujen antamista on mm. palvelun kehittämi- 38496: tua viennin vihreää linjaa Suomesta Viroon koske- sen, neutraliteetin sekä kustannustehokkuuden 38497: va passitushanke koskisi ensi vaiheessa Helsingistä vuoksi keskitetty alueellisiin pisteisiin, joissa liiken- 38498: Tallinnassa sijaitseviin, pilotteina toimivien yritys- nepaikan haltijaa on vaikea osoittaa, koska käyttä- 38499: ten varastoihin lähteviä tavaroita. jinä on esim. useita huoliotaliikkeitä tai muita 38500: Piiritullikamarin autoverotusryhmän toimintaa asiakkaita. Nykyisin olisi mahdollista määrätä mak- 38501: on kertomusvuonna kehitetty merkittävästi uusien superustelain perusteella tullipalvelu ja maksullisik- 38502: tilojen, lisähenkilöstön, koulutuksen ja töiden uu- si, ja käytännössä tullivalvontatilojen ylläpitokus- 38503: delleenorganisoinnin myötä. A'iiakkaiden ohjausta tannukset olisikin piirin mielestä hallinnollisesti 38504: ja neuvontaa on tehostettu erityisesti yksityisiä tarkoituksenmukaisinta kattaa maksullisten suorit- 38505: henkilöitä koskevan autoverotuksen osalta. Auto- teiden kautta. 38506: verotusryhmään on luotu oma puhelinpalvelupis- Tullihallitus ei yhdy käsitykseen, että tullival- 38507: te. Joootusajat ovat lyhentyneet sekä puhelimessa vontatilojen maksullisuus korvaa tullilain 20 §:n 38508: että asiakastiskillä, jonne arviolta neljäsosa asiak- mukaisen oikeuden. Tullihallitus toteaa, että tava- 38509: kaista saapuu ennalta varattuna aikana. Kertomus- ra- ja henkilövirtojen ohjautuminen logistisesti ja 38510: vuoden loppupuolella keskitettiin Helsingissä tulli- ympäristötaloudellisesti tarkoituksenmukaisiin 38511: piirin henkilöstön toimesta annettava, autovero- paikkoihin vaarantuu, jos ilmaistiloista luovutaan ja 38512: tukseen liittyvä neuvonta autoverotusryhmään tullilaitos joutuu hakemaan toimitilansa sen mu- 38513: mahdollisimman oikean informaation varmistami- kaan, mihin niukat määrärahat antavat mahdolli- 38514: seksi. suuden. On myös vielä epäselvää, kuinka hyvin 38515: Kansalaisen kannalta yksittäisen auton maahan- tullipalvelujen määrääminen asiakkaille maksulli- 38516: tuonnin verointressi on merkittävä, ja raja verolli- seksi sopii yhteen EU:n tullilainsäädännön kanssa. 38517: suuden ja verottomuuden välillä on jyrkkä eikä Valtiovarainministeriö toteaa alustavasti tullilain 38518: vaihtoehtoja ole. Yksityishenkilön mahdollisuus 20 §:n antamasta oikeudesta, että asian tarkempi 38519: selvittää suoraan lainsäädännöstä maahantuotavan selvittäminen on perusteltua. Valtiovarainministe- 38520: auton verollisuus tai verottomuuden edellytykset ja riö toteaa lisäksi maksullisuuden perusteista, että 38521: mahdollisen veron määrä ilman asiantuntija-apua elinkeinotoiminnan harjoittamiseen liittyy tullauk- 38522: on usein lähes mahdotonta. sen yhteydessä toimia, joiden kustannuksista elin- 38523: Tullihallitus on vuoden 1999 maaliskuussa kat- keinon harjoittaja pääsääntöisesti vastaa. Toisaalta 38524: sonut tarkoituksenmukaiseksi keskittää ajoneuvo- kaikista tullisuoritteista, esim. yleisestä, turvallisuu- 38525: jen rakentamiseen tai rakenteen muuttamiseen teen tai vastaaviin oikeushyviin liittyvästä tullival- 38526: perustuvan verotuksen Helsingin piiritullikama- vonnasta ei voida periä maksua, koska kustannuk- 38527: riin. Lisäksi siltä osin, kun ajoneuvojen verotuk- set eivät ole kohdistettavissa tiettyyn, yksittäiseen 38528: sessa on kyse vastaavan uuden ajoneuvon tai suoritteeseen tai asiakkaaseen. 38529: tekoisiltä ja muilta ominaisuuksiltaan lähinnä vas- Tullipiiri nostaa esille kansallisen lainsäädännön 38530: taavan uuden ajoneuvon määrittämisestä, vero- selkeyttämisen ja tarvittaessa sisällöllisen kehittä- 38531: tuksen toimittavan tullitoimipaikan tulee ennen misen pirtun maahantuonnista tai kauttakuljetuk- 38532: päätöksentekoa muissa kuin vakiintuneessa vero- sesta Suomen kautta tilanteessa, jossa tavaraa ei ole 38533: tuskäytännössä yleisesti hyväksytyissä tapauksissa ilmoitettu oikein tulliviranomaiselle. Kansallisen 38534: hankkia Helsingin autotullausyksikön lausunto. lainsäädännön tulisi olla selkeä ja sisällöltään sellai- 38535: Kyseinen lausunto ei ole sitova, mutta poikettaes- nen, että em. tapauksissa pirtu tuomitaan valtiolle 38536: sa siitä tulee erityisesti kiinnittää huomiota ratkai- menetetyksi. Tällöin laki ehkäisisi myös ennalta 38537: 38538: 38539: 213 38540: vastaavat yritykset ja tekisi rikollisesta toiminnasta puolella. Eteläisessä tullipiirissä tuli ilmi 37 rikosta, 38541: kannattamatonta. kun edellisenä vuonna niitä paljastui 25. Tullin 38542: Huumerikoksia tuli ilmi kertomusvuonna Eteläi- varastoon kertyi kertomusvuoden loppupuoliskol- 38543: sessä tullipiirissä 272 eli lähes 40 o/o enemmän kuin la yli 100 tn piraattitavaroita, pääasiassa vaatteita. 38544: edellisenä vuonna. Tämä johtui kirjeenä lähetetty- Suurin osa näistä rikoksista käsitellään siviili proses- 38545: jen pienten huume-erien merkittävästä lisääntymi- sissa. Kertomusvuoden kesällä tulliviranomaiset 38546: sestä. Helsinki-Vantaan lentoasemalla takavari- pysäyttivät ensimmäisen kerran suomalaisen vaate- 38547: koitiin kahdelta virolaiselta 1,3 kg kokaiinia ja merkin piraatteja. Lisäksi lentokentällä otettiin hal- 38548: paljastettiin yritys salakuljettaa 15 kg hasista. Lisäksi tuun yli 4 000 Taiwanista tuotua matkapuhelimien 38549: löydettiin 12,5 kg hasista, joka yritettiin kuljettaa piraattioheistuotetta. 38550: Tallinnasta Helsinkiin henkilöautossa. Seuraavassa esitetään Eteläisessä tullipiirissä tie- 38551: Immateriaalirikosten eli tavaramerkki- ja tekijän- toon tulleet tullirikokset v. 1995-98: 38552: oikeusrikosten määrä kasvoi kertomusvuonna 38553: 38554: 38555: 38556: 38557: 1995 1996 1997 1998 38558: kpl 38559: Veropetokset 515 688 675 423 38560: Huu mausa inerikokset 85 141 195 272 38561: Alkoholirikokset 231 468 675 482 38562: Lääkerikokset 11 32 19 38 38563: Muut 102 100 134 98 38564: Yhteensä 944 1 429 1 698 1 313 38565: Vaikuttavuus (Mmk) 44,6 57,9 59,1 20,8 38566: Luokitellut talousrikokset - 38 85 64 38567: 38568: 38569: 38570: 38571: Tullilaitoksen asiakastahojen kokemuksia Keskuskauppakamarin lausunto 38572: Suomen Varustamoyhdistys ry:n lausunto Elinkeinoelämän kannalta toimiva ulkomaankaup- 38573: Yhdistys toteaa lausunnossaan pyydettyään jäsen- pa on välttämätöntä. Viennin ja tuonnin on oltava 38574: yhdistyksiltään kommentteja tullilaitoksen toimin- mahdollisimman joustavaa. EU- jäsenyyden myötä 38575: nasta, että siihen ollaan sangen tyytyväisiä ja että Suomi noudattaa yhteistä kauppapolitiikkaa, joten 38576: yhteistoiminta tullin kanssa sujuu hyvin. yhteistyö Euroopan komission ja jäsenmaiden tulli- 38577: hallintojen kanssa on osa jokapäiväistä käytäntöä. 38578: Kaupan Keskusliiton lausunto Suomen on omalta osaltaan toteutettava EU:n Tulli 38579: Kaupan yritykset ovat erittäin riippuvaisia tullihal- 2000 -ohjelmaa. Tähän työhön tullihallinnolle on 38580: linnon toiminnasta. Liiton jäsenkunta harjoittaa osoitettava riittävät voimavarat. Keskuskauppaka- 38581: erittäin laajasti ulkomaankauppaa, varsinkin tuon- marin mukaan on erityisesti korostettava Itämeren 38582: tikauppaa. Vientitoimintaa on lähinnä Venäjälle ja alueen yhteistyötä. 38583: Itämeren alueen maihin. Kaupalle on tärkeää, että Suomella on ainoana EU-maana yhteinen raja 38584: tullilaitos toimii tehokkaasti ja että sen neuvontatoi- Venäjän kanssa. Suomen ja Venäjän raja-asemien 38585: minta on korkeatasoista. yhteistyötä on kehitettävä. Keskuskauppakamarin 38586: Keskusliitto pitää tärkeinä selvitysalueina Venä- mukaan Suomen tullihallinnon on oltava tiiviissä 38587: jän tulliviranomaisten kanssa tehtävää yhteistyötä, yhteistyössä Venäjän tullihallinnon kanssa, jotta 38588: tuoteväärennösten pysäyttämiseksi suoritettuja toi- tavaraliikenne ei tarpeettomasti hidastu ja jotta 38589: mia ja tullin resurssitarpeiden riittävyyttä tähän Suomen ja Venäjän raja tarjoaa kilpailukykyisen 38590: työhön sekä tullin ohjaus- ja neuvontatyön laatua ja väylän tavaraliikenteen kehittämiselle. Yhteistyötä 38591: resursseja. on tehtävä sekä Venäjän tullin keskushallinnon että 38592: aluehallinnon kanssa. 38593: 38594: 38595: 214 38596: Lisäksi Keskuskauppakamari toteaa lausunnos- vaihtelevan merkittävästi maan eri osissa. Keskus- 38597: saan, että kun tullihallinto keskittää piirihallinto- liitto esittää, että Tullihallitus selventäisi ja yhte- 38598: aan, on elinkeinoelämän näkökulmasta tärkeintä näistäisi verotuskäytäntöä nykyistä tarkemmilla 38599: tullin tarjoamat palvelut eikä tullipiirien määrä. soveltamisohjeilla. 38600: Tullin palvelut on saatava ulkomaankauppaa käy- Tullin tietojärjestelmien uudistamishankkeet 38601: ville yrityksille mahdollisimman vaivattomasti. Täs- ovat viivästyneet ja pitkittyneet vuodesta toiseen. 38602: tä syystä tullin tarjoamia palveluja ei saa supistaa. Tulli edellyttää asiakasyrityksiltään hyvissä ajoin 38603: Tullimenettelyjen yksinkertaistaminen, esim. koti- täsmällisiä ratkaisua sähköisten tietojärjestelmien 38604: tullausmenettelyjen entistä laaja-alaisempi käyttö, yhteensopivuuden varmistamiseksi, mutta on itse 38605: vapauttaa jossain määrin tullin resursseja, jolloin ne myöhässä teknisten sovellustensa kanssa. Uusi 38606: voidaan kohdentaa petosten ja väärinkäytösten tullausjärjestelmä valmistunee Keskusliiton mu- 38607: vastaiseen toimintaan. kaan aikaisintaan v. 2001, minkä johdosta tulli on 38608: Keskuskauppakamarin mielestä tullihallinnon ja alkanut testata vuoden 1999 aikana nykyisten jär- 38609: elinkeinoelämän yhteistyö on perinteisesti ollut jestelmiensä yhteensopivuutta vuoden 2000 muu- 38610: hyvin toimivaa. Koulutuksen ja asiakasneuvonnan tosten kanssa. Tullin testauksen myöhäinen ajan- 38611: merkitys korostuu erityisesti. kohta aiheuttaa ylimääräistä epävarmuutta yrityk- 38612: sissä. 38613: Teollisuuden ja Työnantajain keskusliiton Keskusliiton mielestä tullitoiminnan kehittämi- 38614: lausunto sen keskeisiä periaatteita ovat asiakashakuisuus ja 38615: Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto toteaa tul- -läheisyys. Asiakkaat huomioiva toimintatapa on- 38616: lihallinnolla olevan tärkeä tehtävä tullien, verojen kin jatkuvasti lisääntynyt tullin toiminnassa. Monia 38617: ja muiden maksujen keräämisessä, talousrikolli- asioita tulee kuitenkin edelleen parantaa. Esimer- 38618: suuden torjumisessa ja yhteiskunnan suojaamises- kiksi tiedottaminen tullauskäytännöissä tapahtuvis- 38619: sa vaarallisilta aineilta ja tavaroilta, yhteiskuntaa ja ta muutoksista tapahtuu usein hyvin lyhyellä varoi- 38620: ulkomaankauppaa palvelevan tiedon tuottamises- tusajalla, ja muutoksia on lähes mahdotonta toteut- 38621: sa sekä ulkomaankaupan kaikinpuolisen sujuvuu- taa asetettuun määräaikaan mennessä. Osa muu- 38622: den edistämisessä. ED-jäsenyyden toteuduttua tul- toksista perustuu vastaaviin EU:n tullimenettelyjen 38623: lihallinto huolehtii sekä Suomen kansallisten etu- kehittämisvaatimuksiin, mikä osittain selittää tiukat 38624: jen että jäsenyyden velvoitteiden yhteen sovittami- määräajat ja aikataulut. 38625: sesta. Keskusliitto toteaa lentorahtiliikenteen ja Venä- 38626: Teollisuudelle on keskeisen tärkeää tavarakau- jän rajaliikenteen kasvaneen nopeasti. Yritykset 38627: pan mahdollisimman kitkaton sujuminen. Tullime- ovat kokeneet, ettei tullilla ole ollut riittävästi hen- 38628: nettelyjen ja rajan ylitse tapahtuvien kuljetusten kilöresursseja toiminnan hoitamiseen Etelä-Suo- 38629: hoitaminen tehokkaasti ja joustavasti on keskuslii- messa. Tullin henkilökunnan siirtämisen toimipai- 38630: ton mukaan merkittävä teollisuuden kilpailukyky- kasta toiseen tulisikin olla nykyistä joustavampaa. 38631: tekijä sekä EU:n sisämarkkinoilla että kolmansien Myös atk-resursseissa on ilmeisesti vajausta, koska 38632: maiden kanssa käytävässä ulkomaankaupassa. joskus suurikin osa tullauksen tallennustöistä on 38633: Tulli on pyrkinyt hajauttamaan tullausta Helsin- ollut käsittelyssä eri puolilla maata. Kotitullauksen 38634: gistä muualle Suomeen niiden yritysten osalta, käyttöönotto ei ole sujunut kaikilta osin kitkatto- 38635: joilla on useampia alueellisia toimipisteitä. Keskus- masti. 38636: liiton mukaan paikalliset tullipiirit ovat kuitenkin Suomen ja Venäjän raja-asemien yhteistyötä tu- 38637: tulkinneet eräissä tapauksissa määräyksiä eri taval- lee Keskusliiton mielestä jatkuvasti kehittää, jotta 38638: la kuin aiemmat tullauspaikat, mistä on koitunut kaupan ja kuljetusten sujuvuus itärajalla voidaan 38639: ongelmia yrityksille. Yritykset toivovat voivansa turvata. Suomen tulee pyrkiä kehittämään ratkaisu- 38640: hoitaa tullaustoimintansa pitkällä aikavälillä yhden ja esiintyviin tullausongelmiin (mm. kaksoislasku- 38641: ja saman tullipiirin kanssa. Tullausmääräysten so- tukseen) EU:n tasolla siten, että tasapuolinen ja 38642: veltamisen tulee olla mahdollisimman yhtenäistä syrjimätön käytäntö saadaan toimimaan samanai- 38643: tullipiireittäin, eikä alueellisia menettelytapaeroja kaisesti ja yhtenäisellä tavalla kaikilla EU:n ja Venä- 38644: saisi syntyä eri tullipiirien välillä. jän raja-asemilla. 38645: Tullihallinnolla on merkittävä tehtävä myös Keskusliitto pitää tullihallinnon organisaatiouu- 38646: kotimaahan suoritettavien valmisteverojen kan- distusta samoin kuin piirijaon uudistusta ja johta- 38647: nassa ja valvonnassa. Keskusliitto toteaa erityises- misjärjestelmän kehittämistä kannatettavina. Sa- 38648: ti energiaverotuksen osalta piiritullikamarien tul- moin EU:n Tulli 2000 (2002) -ohjelma ja sen toteut- 38649: kintojen lain oikeasta sisällöstä ja tarkoituksesta taminen on tärkeää, jotta yhteisön jäsenmaiden 38650: 38651: 38652: 215 38653: tullihallinnot toimisivat koordinoidusti ja yhtenäi- paikkakunnalla, joista tavaralähetys lähtee. Tämän 38654: sesti. käytännön noudattaminen on useille huolintaliik- 38655: Keskusliitto on liittänyt lausuntoansa Metsäteol- keille vaikeaa, koska kaikilla ei ole omia toimipaik- 38656: lisuus ry:n ulkomaankaupan tilastointiin liittyvän koja eri puolilla Suomea. Eräänä perusperiaatteena 38657: näkemyksen. Metsäteollisuus ry toteaa, että ED- voisikin liiton mukaan olla se, että tulliselvitys 38658: jäsenyyden myötä tullitilastojen tarkkuuden heik- saadaan tehdä siellä, missä se yritystoiminnan kan- 38659: keneminen ja laadinnan viiveet ovat vaikeuttaneet nalta on järkevintä, eli selvityspaikan valinta olisi 38660: metsäteollisuusviennin tietojen saantia. Tullitilasto- tullin asiakkailla. 38661: jen laatu on viime vuosina heikentynyt, koska ne Tullilain 20 §:n mukaan tulliviranomaisella on 38662: keskittyvät arvonlisäveron seurantaan. Puutteeksi oikeus saada liikennepaikan omistajalta tai haltijat- 38663: koetaan myös alkuperämaamerkintöjen vapaaeh- ta käyttöönsä korvauksetta kalusteineen sellaiset 38664: toisuus, mikä vaikeuttaa kauppavirtojen seuraa- tarpeelliset valvontatilat, joita liikenteen määrä ja 38665: mista. Tämän vuoksi alkuperämaamerkintä tulisi muut olosuhteet edellyttävät tullitoimien suoritta- 38666: tehdä pakolliseksi. miseksi. Voimassa oleva tullilainsäädäntö on tältä 38667: Lisäksi Metsäteollisuus ry. toteaa, että EU:n sisä- osin liiton mielestä vanhentunut ja jäänyt jälkeen 38668: markkinoiden kehittämisen osalta joudutaan Eu- yritysmaailman ja itse tullitoiminnan kehityksestä. 38669: roopassa ilmeisesti tyytymään siihen, ettei tarkem- Aiemmin, kun useimmissa terminaaleissa oli tullin 38670: pia EU:n sisäisiä lukuja vastedes tule olemaan. miehitys ja tulli palveli lähinnä terminaalin omista- 38671: Tarkkoja tietoja toimituksista muihin EU-maihin jan tai haltijan tarpeita, oli perusteltua, että termi- 38672: tarvitaan, koska muuta globaalista raportointia ei naalinpitäjä myös maksoi tältä osin tilakustannuk- 38673: ole. set Nykyään tulli ei toimi enää niin monissa pai- 38674: Teollisuus varautuu oman tilastointitoimen ke- koissa, vaan toiminta on keskittynyt joihinkin suu- 38675: hittämiseen, koska sitä tarvitaan markkinoinnin rimpiin terminaaleihin, joita käyttävät lukuisat 38676: apuvälineenä. Eri alojen tilastojen erillinen kehittä- muutkin yritykset kuin terminaalin pitäjä mm. sen 38677: minen heikentää Metsäteollisuus ry:n mielestä tul- kilpailijat. Näin ollen ei ole oikeudenmukaista, että 38678: litilastojen asemaa, mikä omalta osaltaan vaikeut- yksi ainoa yritys, terminaalinpitäjä, kustantaa tullil- 38679: taa teollisuuden ja viranomaisten asioimista kaup- le varattavat tilat, vaan kustannuksiin tulee osallis- 38680: pakysymyksissä. tua kaikkien tulliterminaalinkäyttäjien kunkin 38681: omalla käyttöosu udellaan. Liitto esittääkin, että tulli 38682: Suomen Huolintaliikkeiden liitto ry:n lausunto ryhtyisi poistamaan tämän epäkohdan yhteistyössä 38683: Huolintaliikkeiden liitto toteaa lausunnossaan Tul- huolinta-alan kanssa. 38684: lihallituksen perustarreen viime aikoina useita tul- Tullissa on parhaillaan kehitteillä erilaisia tie- 38685: lin eri toimialoja koskevia asiakasyhteistyöryhmiä, donsiirtohankkeita, joiden aikataulua tulisi nopeut- 38686: joiden toiminta on otettu hyvin myönteisesti vas- taa. Nopeuttaminen edellyttää resurssien lisäämistä 38687: taan asiakaskunnassa. Tällainen toiminta mahdol- näihin tehtäviin, mutta liiton mielestä tämä olisi 38688: listaa asiakastahojen näkemysten esille tuomisen, kannattavaa, koska tällöin saataL<>iin nopeammin 38689: ja samalla sitä kautta saadaan lisäinformaatiota käyttöön ediin perustuvia uusia menettelyjä, jotka 38690: kehitteillä olevista tullihankkeista. Tällaista asia- taas puolestaan yksinkertaistaisivat ja osittain pois- 38691: kassuuntautuvaa toimintaa tulee liiton mukaan jat- taisivat nykyisiä kalliita ja hankalia väliaikaisratkai- 38692: kaa tulevaisuudessa. Yhteistoimintaa voidaan tältä suja mm. viennissä. Liitto uskoo, että tiedonsiirron 38693: pohjalta kehittää edelleen. osuus menettelyjen hoidossa tulee yleensä kasva- 38694: Tullihallinnon uudistus mm. siten, että tietyille maan, joten panostukset tällä alueella ovat välttä- 38695: toiminnoille (tullaus, verotus, hallinto jne.) tulee mättömiä. Ensisijaisena panostuskohteena ovat 38696: vastuuhenkilöt, jotka koordinoivat piiritullikamari- vientimenettelyt, mutta myös eri rekisteri en ja tarif- 38697: en toimintaa omalla sektorillaan, on todella fiointitietojen saanti tai tiedosteihin pääsy tulisi 38698: toivottavaa, kun se tähtää eri piirien mahdollisim- järjestää siten, että tarvitsijat pääsisivät suoraan 38699: man yhdenmukaisiin toimintoihin. tullin tiedosteihin sovituilta osin. Tällaista tietopal- 38700: Nykyisin voimassa olevista tullimenettelyistä velua ei liiton mielestä tulisi järjestää joidenkin 38701: ongelmallisimmaksi on liiton mukaan koettu vien- tieto- tai ohjelmointitalojen palvelujen kautta, vaan 38702: timenettelyt, jotka tosin ovat tullin mukaan ainoas- suoraan tullin ja tietoja tarvitsevien yritysten kes- 38703: taan väliaikaisia siihen saakka, kunnes ne saadaan ken. 38704: edi-toimintaan mukaan. Vientimenettelyohjeet Liiton mielestä tullin valvonta toimii hyvin, ja 38705: määräävät, että pääsääntöisesti vientilähetykset liitto on yhteistyössä tullin kanssa pyrkinyt estä- 38706: tulee tulliselvittää vientipaikalla ts. Suomessa eri mään rikollista toimintaa mm. huumeiden osalta. 38707: 38708: 38709: 216 38710: Tullin valvonta on viime aikoina paljastanut suuria myönnetty huojennuksia lähinnä prosessin ajalta 38711: määriä tuoteväärennöksiä, jotka useimmiten ovat kertynyttä korkoa vastanneelta määrältä. Joukko 38712: olleet matkalla Suomen kautta Venäjälle ja Baltian asiakasyrityksiä on nyttemmin nostanut yhteisen 38713: maihin. Näissä tapauksissa huolintayritykset joutu- korvauskanteen valtiota vastaan Helsingin käräjä- 38714: vat usein vaikeaan tilanteeseen, joka aiheuttaa oikeudessa. 38715: niille tuntuvia kustannuksia, vaikka huolintayrityk- Kahdenkertainen maksuvelvollisuus on ollut 38716: set eivät ole millään tavalla olleet osallisia tai yritysten kannalta kohtuuton menettely. Huolinta- 38717: vaikuttaneet tuoteväärennösten kauppaan. Tuote- liikkeelle myönnettiin yli kolmen vuoden ajan 38718: väärennökset varastoidaan sen huolintaliikkeen maksulykkäystä ilman, että maksuvaikeuksista oli 38719: kustannuksella, jonka hallusta tavarat löydetään. infom10itu tullilain 44 §:ssä tarkoitettuja tavaran- 38720: Varastointi kestää siihen saakka, kun asiasta saa- haltijoita, vaikka tullille annettu vakuus oli ylitetty 38721: daan oikeuden päätös, jonka perusteella väärenne- ja lain 65 §:n edellytykset rekisteriasiakkaan vas- 38722: tyt tuotteet useimmiten hävitetään huolintaliikkeen tuukykyisyydestä eivät enää täyttyneet. Tieto saa- 38723: kustannuksella. Oikeuden päätös saattaa kestää yli tavien olemassa olosta lähetettiin kuitenkin yri- 38724: vuoden, minkä vuoksi huolintayritysten kustan- tyksille vasta, kun valtion saamisoikeus olisi van- 38725: nukset nousevat erittäin suuriksi. Näitä kustannuk- hentunut. Pääosa toimituksista on myös tapahtu- 38726: sia ei yleensä saada perittyä takaisin, koska myyjää nut kauppatapalausekkeella vapaasti tullattuna ja 38727: tai ostajaa ei enää löydetä tai ei saada maksamaan. huolintaliike on ollut ulkomaisen tavarantoimitta- 38728: Tilanne on taloudellisesti kohtuuton yksittäiselle jan valitsema. 38729: huolintayritykselle. Liitto toivoo tämän epäkohdan Suomen Yrittäjät ry katsoo edellä selvitetyillä 38730: poistamiseksi muutosta lainsäädäntöön niin, että perusteilla, että tullin menettely tapauksen yhtey- 38731: mainitun kaltaisissa tapauksissa kustannuksista dessä ei ole ollut pienyritysten kannalta riittävän 38732: vastaisi valtio, jolla on huomattavasti paremmat huolellista, vaan on aiheuttanut näille kohtuutto- 38733: taloudelliset edellytykset. Tästä asiasta Huoliilta- mia vaikeuksia. Ongelma on koskenut nimen- 38734: liikkeiden liitto on antanut lausunnon kauppa- ja omaan pieniä yrityksiä, sillä suuret yritykset eivät 38735: teollisuusministeriölle. yleensä käytä huolintaliikkeitä. Verojen uudelleen- 38736: perinnän seurauksena myös kilpailutilanne eriko- 38737: Suomen Yrittäjät ry:n lausunto koisten yritysten välillä on vääristynyt. 38738: Suomen Yrittäjät pitää perustettuja Tullihallituksen Lisäksi yhdistys kiinnittää huomiota pienten yri- 38739: ja elinkeinoelämän asiakasyhteistyöryhmiä myön- tysten kannalta jäykkään käytäntöön uuden val- 38740: teisenä kehityssuuntana, koska yhteistyöryhmissä mistevaraston käyttöönoton menettelyissä. Tullilai- 38741: tulevat esille eri osapuolten näkemykset asioista ja tos edellyttää valmistevaraston käyttöönoton yh- 38742: ryhmissä saadaan tietoa tullitoimen hankkeista. teydessä yritykseltä laajoja selvityksiä mm. toteutu- 38743: Yhdistys esittää kuitenkin eräitä yksityiskohtaisem- neista ja arvioiduista myynneistä sekä tilinpäätös- ja 38744: pia huomioita kokemuksistaan tullimenettelyistä. kaupparekisteritiedoista, jotka olisi saatavissa 38745: Huolintaliike asetettiin konkurssiin Helsingin myös viranomaisteitse. Hakijan on esitettävä tarkat 38746: käräjäoikeudessa v. 1996. Yhtiö oli ajautunut mak- selvitykset silloinkin, kun on aiemmin käyttänyt 38747: suvaikeuksiin jo v. 1993 jättäen tulleja ja liikevaih- vuokravarastaa vastaavassa toiminnassaan. Pien- 38748: toveroja tilittämättä. Kesällä 1996 tullilaitos ryhtyi yritykset ovat kokeneet tietojen hankinnan byro- 38749: perimään toiseen kertaan huolintaliikkeen asiak- kraattiseksi. Laskelmien ja selvitysten laatiminen 38750: kailta tullimaksuja ja liikevaihtoveroja vuosilta merkitsee pienyritykselle myös kustannusta, koska 38751: 1993--94. Uudelleenperimää perusteltiin tullilain selvitykset yleensä teetetään maksullisena palvelu- 38752: (573/1988) 44 §:n tavaranhaltijan vastuusäännök- na tilitoimistossa. 38753: sillä. Tilanteesta neuvoteltiin aikanaan myös Suo- Koska myös kansainvälinen kaupankäynti kos- 38754: men Yrittäjien, Tekstiilikauppiaiden Liitto ry:n, Tul- kee yhä enemmän pienyrityksiä, yhdistys esittää, 38755: lihallituksen ja valtiovarainministeriön edustajien että käytäntöjä tarkastellaan pienyritysten kannalta 38756: kesken. joustavasti ja tarpeettomia jäykkyyksiä välttäen. 38757: Yleishuojennuksia huolintaliikkeen asiakkaille 38758: ei kuitenkaan myönnetty, päinvastoin kuin yhdis- Suomen Kuorma-autoliitto ry:n lausunto 38759: tyksen saaman tiedon mukaan esim. Norjassa on Kuorma-autoliitto on toimittanut lausunronaan 38760: samanlaisessa tapauksessa menetelty. Huolintaliik- Teollisuus ja Työnantajat ry:lle laatimansa lausu- 38761: keen asiakasyritykset ovat sittemmin tehneet omia man EU:n ja Venäjän välisten tiekuljetusten ongel- 38762: huojennushakemuksia tullilaitokselle. Yhdistyksen mista, joka sisältää liiton kannanottoja myös tulli- 38763: tietoon tulleissa tapauksissa eräille yrityksille on toiminnan näkökulmasta. 38764: 38765: 38766: 217 38767: Kuorma-autoliitto toteaa lausunnossaan, että tusalan järjestöjen Moskovan-edustajan kuukausi- 38768: EU:n ja Venäjän sekä eräiden muiden IVY-maiden raportit kertomusvuodelta. Kuljetusalan järjestöjen 38769: välistä tavaraliikennettä haittaa oleellisesti useat eri edustaja auttaa Venäjällä ongelmiin joutuneita kul- 38770: hallinnolliset sekä lainsäädäntöön pohjautuvat on- jettajia. Suomen Kuom1a-autoliitto toteaa esittä- 38771: gelmat. Huolimatta lukuisista sitoumuksista Venä- neensä yhdessä Ulkomaanliikenteenharjoittajat 38772: jän-liikenne ei ole kehittynyt riittävän myönteisesti. ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n 38773: Säädösten yhdenmukaistamiseksi ja ongelmien vä- kanssa, että Suomen valtio osallistuisi järjestöjen 38774: hentämiseksi EU ja Venäjä ovat solmineet yhteis- edustajan toiminnasta koituvien kustannusten 38775: työn kehittämisen raamit muodostavan PCA-sopi- maksamiseen, jotta hänen palveluidensa saatavuus 38776: muksen, jonka myötä Venäjän olisi pikaisesti ryh- varmistettaisiin myös jatkossa. 38777: dyttävä uudistamaan kuljetuksia ja tullaustoiminto- Kuorma-autoliitto kiinnittää huomiota ammatti- 38778: ja koskevaa lainsäädäntöään EU-maiden käytäntöä maisessa liikenteessä toimivien kuljettajien oikeu- 38779: vastaavaksi. teen tuoda tullittornia tuomisia. Tullilain 12 §:n 1 38780: Tiekuljetusten osalta keskeisimpiä, kansainväli- momentti rajoittaa oikeutta tuoda tullittornia tuot- 38781: sestä käytännöstä poikkeavia erityisratkaisuja ovat teita. Kuukauden aikana ammattikuljettaja saa tuo- 38782: kuljetusliikkeen vastuukysymys, TIR-kuljetusten da tullittomasti enintään sen määrän, jonka tavalli- 38783: luottoasiakasmenettely, kaksoislaskutus, ylipaino- nen matkustaja voi tuoda kerralla. Säännöksen 38784: ja ylimittalupakäytäntö, vaarallisten aineiden kulje- valvomiseksi kuljettajan on tullausasetuksen 4 §:n 38785: tuksissa edellytetty maksullinen erityislupa sekä mukaisesti esitettävä tullauskirja, johon tulliviran- 38786: maahantuontisertifiointi. Lisäksi Venäjä on säätänyt omainen merkitsee tuontierän. Liiton mielestä 38787: lailla erityisen rajanylitysmaksun, jota ei kuiten- säännös asettaa kuljettajat ja muut matkustajat pe- 38788: kaan toistaiseksi ole otettu käyttöön. rusteena eriarvoiseen asemaan sekä rasittaa tullivi- 38789: Lisäksi liitto on lähettänyt kuljetusyrittäjien täyt- ranomaisten muutoinkin niukkoja valvontaresurs- 38790: tämiä virheilmoituksia tilanteista, joissa he ovat seja mitättömällä asialla. 38791: kokeneet tulleensa väärin kohdelluiksi sekä kulje- 38792: 38793: 38794: 38795: 38796: Euroopan unionin jäsenyyden johdosta Suomen tulli- mella on ainoana EU-jäsenmaana yhteinen raja Venä- 38797: hallinnon toiminta-alue on laajentunut koskemaan pe- jän kanssa, minkä vuoksi on pystyttävä turvaamaan 38798: rinteisen tullitoiminnan ohella ja sijasta yhteisön tulli-, rajan tarjoama kilpailukykyinen tavaraliikenteen väylä. 38799: kauppa- ja maatalouspoliittisten velvoitteiden täytän- Myös tullivaivatayhteistyö on tärkeää; sen avulla voi- 38800: töönpanoa. Tullihallinto huolehtii sekä Suomen kansal- daan estää yhä lisääntyvää huumeiden, ym. aineiden 38801: listen etujen että EU-jäsenyyden velvoitteiden yhteen sekä tuoteväärennösten salakuljetusta. Erityistä huo- 38802: sovittamisesta. Säännös- ja menettelytapamuutokset miota tulee kohdistaa myös Virosta hälyttävissä määrin 38803: ovat olleet merkittäviä, ja tullihallinto on valtiontilintar- tulevaan huumeiden salakuljetukseen. 38804: kastajien saaman käsityksen mukaan pystynyt niihin Tullimenettelyjen yksinkertaistamisesta, esim. koti- 38805: myös vastaamaan. tullauksen käytön lisäämisestä, vapautuvat resurssit 38806: Yhteisön Tulli 2000 -ohjelman päämääränä on 15 tulee valtiontilintarkastajien mielestä kohdentaa huu- 38807: jäsenvaltion tullihallinnon toimiminen yhtä tehokkaasti meiden salakuljetuksen sekä petosten ja Väärinkäytäs- 38808: ja yhdenmukaisesti kuin se olisi yksi tullihallinto. Tähän ten vastaiseen toimintaan. 38809: tavoitteeseen pyritään mm. riskianalyysi- ja verotar- Tullilaitoksen asiakkaiden oikeusturvan kannalta on 38810: kastusohjeistuksella, pilottihankkeilla, tullilainsäädän- välttämätöntä, että tullipiirit toimivat käytännön ratkai- 38811: nön ja -menetelmien yksinkertaistamisella sekä tulli- ja suissaan yhdenmukaisesti. Valtiontilintarkastajat ko- 38812: veroviranomaisten yhteistyöllä. Valtiontilintarkastajat rostavat, että Tullihallituksen tulee jatkaa aloittamaan- 38813: korostavat jäsenvaltioiden yhteistoiminnan jatkuvaa sa johtamisjärjestelmien ja -vastuitten selkeyttämistä 38814: tehostamista. toiminnassaan, ettei tullipiireissä synny erilaisia tulkin- 38815: Valtiontilintarkastajien mielestä on tärkeää kehittää toja päätettävistä asioista. 38816: edelleen tullihallinnon Venäjä-yhteistyötä, koska Suo- Autoverolain 51 §:n nojalla invalidille voidaan tietyin 38817: 38818: 38819: 218 38820: edellytyksin palauttaa auton hintaan sisältyvä autove- peelliset valvontatilat Nykyisin tullipalvelut on keski- 38821: ro kokonaan tai osittain. Lisäksi Tullihallitus voi lain 50 tetty alueellisiin toimipisteisiin, joissa käyttäjinä on 38822: §:n nojalla erityisistä syistä hakemuksesta alentaa suo- useita huolintaliikkeitä tai muita asiakkaita, eikä paikan 38823: ritettua tai suoritettavaa autoveroa. Valtiontilintarkas- haltijaa voi helposti osoittaa. Valtiontilintarkastajien 38824: tajat yhtyvät Tullihallituksen käsitykseen, että ulko- mielestä tulisi olla mahdollista kohdistaa tullivalvonta- 38825: maankaupan erityisviranomaisen tehtävät huomioon tilojen ylläpitokustannukset kullekin käyttäjälle oikeu- 38826: ottaen lääketieteellisiin ja osin sosiaalisiin kannanot- denmukaisesti. Tämän vuoksi valtiontilintarkastajat 38827: toihin perustuvat autoverotuksen huojennusta koske- katsovat, että olisi syytä selvittää, voitaisiinko tullaus- 38828: vat hakemukset ovat varsin vieraita tullitoimelle. Val- palvelut määrätä esimerkiksi maksuperustelain perus- 38829: tiontilintarkastajat kannattavat, että autoverotuksen teella maksullisiksi suoritteiksi tai muulla menettelyllä 38830: huojennusten käsittely siirretään sosiaali- ja terveys- kohdistaa kustannukset kaikille tullipalvelujen käyttä- 38831: ministeriön asettaman työryhmän v. 1997 antaman jille. 38832: muistion ehdotuksen mukaisesti Kansaneläkelaitok- Valtiontilintarkastajat kannattavat Eteläisen tullipii- 38833: sen hallinnoimaksi. rin ehdotusta lainsäädännön selkeyttämisestä tapauk- 38834: Energiaverotusta uudistettiin v. 1997 voimaan tul- sissa, joissa esim. pirtua tuodaan maahantai kauttakul- 38835: leella lailla. Lainsäädäntö sisälsi jo tuolloin ja siihen on jetetaan eikä niitä olla ilmoitettu tulliviranomaiselle oi- 38836: myös myöhemmin lisätty useita verovapauksia ja tukia kein. Jotta laki ehkäisisi myös ennalta vastaavatyrityk- 38837: koskevia kohtia, jotka monimutkaistavat lainsäädän- set ja tekisi selvästi rikollisesta toiminnasta kannatta- 38838: nön soveltamista ja aiheuttavat runsaasti hallinnollista matonta tulisi lakia valtiontilintarkastajien mielestä 38839: ja valvontatyötä. Valtiovarainministeriössä meneillä muuttaa siten, että em. tapauksissa tavara tuomittaisiin 38840: olevaa energiaverotuksen selvitystyötä ja lakiehdotuk- valtiolle menetetyksi. 38841: sen valmistelua tulee valtiontilintarkastajien mielestä Valtiontilintarkastajien saaman käsityksen mukaan 38842: nopeuttaa, jotta monimutkaisesta, runsaasti työtä ai- Tullihallituksen olisi panostettava tietojärjestelmiensä 38843: heuttavasta lainsäädännön soveltamisesta päästään edelleen kehittämiseen ja turvattava myös resurssit 38844: yksinkertaisempaan menettelyyn ja jotta lain tulkinnat siihen, jotta suunnitelluissa aikatauluissa pysytään. 38845: maan eri osissa ovat yhtenäiset. Valtiontilintarkastajat kannattavat mahdollisimman ai- 38846: Tulliviranomaisella on oikeus saada liikennepaikan kaisessa vaiheessa asiakkaille annettua tiedotusta tul- 38847: omistajalta tai haltijalta käyttöönsä korvauksetta tar- lausasioiden muutoksista. 38848: 38849: 38850: 38851: 38852: 219 38853: Opetusministeriön hallinnonala 38854: 38855: 38856: 38857: 38858: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkastuk- Uudistuksen myötä otettaisiin käyttöön alempi 38859: sen opetusministeriössä 24.2.1999 (kansliapäällik- korkeakoulututkinto, josta opiskelija voisi jatkaa 38860: kö Vilho Hirvi), Opetushallituksessa 5.2.1999 (pää- maisterin- ja tohtorintutkintoihin. Erityisesti maam- 38861: johtaja Jukka Sarjala), Jyväskylän yliopistossa me yliopistolaitoksen taholta on kritisoitu tutkinto- 38862: 21.10.1998 (rehtori Aino Sallinen), Kuopion yli- jen yhdenmukaistamispyrkimyksiä mm. sillä pe- 38863: opistossa 4.11.1998 (rehtori Petteri Paronen) ja rusteella, että ne saattavat johtaa tieteen ja korkeim- 38864: Oulun yliopistossa 18.11.1998 (rehtori Lauri Laju- man opetuksen madaltumiseen ja sen seurauksena 38865: nen). Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat maamme kilpailukyvyn alenemiseen. Lisäksi alem- 38866: käsitelleet muistiopyynnöissään yliopisto-opetus- man tutkinnon käyttöönotto voi poistaa eron yli- 38867: ta, yleissivistävää opetusta, opintotukea, ammatil- opiston ja ammattikorkeakoulun väliltä ja kyseen- 38868: lista opetusta, erityisopetusta ja liikuntatointa. Mi- alaistaa ammattikorkeakouluopetuksen tarpeelli- 38869: nisteriön tarkastuskäynnillä selvitettiin yliopistojen suuden, kuten Isossa-Britanniassa on tapahtunut. 38870: rahoituskehitykseen vaikuttaneita tekijöitä, koulu- Eduskunnan suuri valiokunta käsitteli koulutus- 38871: tuslainsäädäntöuudistuksen vaikutuksia, ammatti- politiikkaa syyskuussa 1999 pidetyn epävirallisen 38872: opetuksen kehittämistä ja liikuntapolitiikan paino- opetusministerineuvoston valmisteluihin liittyen. 38873: aloja. Keskusteluissa valiokunta korosti, että erityisen 38874: Hallinnonalan tarkastuksen ja siitä laadituo ker- tärkeää on koulutussisältöjen vertailun yhdenmu- 38875: tomusosuuden valmistelusta ovat kansliassa vas- kaistaminen sekä panostaminen koulutuksen laa- 38876: tanneet ylitarkastaja Senja Kolehmainen, tarkastaja dun arviointimenetelmiin. Sen sijaan valiokunnas- 38877: Marjatta Mylly ja toimistosihteeri Marja Huovila. sa suhtauduttiin varauksellisesti koulutusjärjestel- 38878: Valtiontilintarkastajat päättivät kokouksissaan mien yhdenmukaistamiseen. Lisäksi valiokunnassa 38879: 19.5.1999 ja 1.6.1999, että em. selvityksistä otetaan kiinnitettiin huomiota tutkintojen sisällöllisen mo- 38880: kertomuksen jatkovalmistelujen kohteeksi erityis- niarvoisuuden säilyttämiseen. 38881: opetus, liikuntatoimi, yliopisto-opetus ja yleissivis- Suomen ylioppilaskuntien liitto ry (SYL) tukee 38882: tävä opetus. Kertomusosuus hyväksyttiin valtionti- lausunnossaan näkemystä, että suomalaisen kor- 38883: lintarkastajien kokouksessa 22.10.1999. keakoulujärjestelmän kansainvälinen kilpailukyky 38884: ja liikkuvuuden edistäminen on turvattava kansalli- 38885: sen koulutuspolitiikan ehdoin. Ensisijaisesti tulee 38886: Yliopisto-opetus pyrkiä kehittämään mielekäs kansallinen korkea- 38887: koulujärjestelmä ja varmistaa sen laatu. Tutkintosi- 38888: Kertomusvuoden toukokuussa Saksan, Ranskan, sältöjen kuvaaminen toisten maiden korkeakou- 38889: Ison-Britannian ja Italian opetusministerit allekir- luille ja työmarkkinoille ymmärrettävällä kielellä 38890: joittivat ns. Sorbonnen julistuksen, jossa hahmotel- takaa läpinäkyvyyden ja luo siten riittävät edelly- 38891: laan yliopistotutkintojen yhdenmukaistamista eli tykset liikkuvuudelle ja kilpailukyvylle. Lisäksi tuli- 38892: harmonisointia Euroopassa. Keväällä 1999 Euroo- si panostaa kotimaisten yliopistojen kansainvälisty- 38893: pan opetusministerit allekirjoittivat julistuksen, jos- miseen. 38894: sa otetaan kantaa eurooppalaisen koulutusraken- Valtiontilintarkastajat sivusivat yliopistojen tut- 38895: teen luomiseen. Hankkeiden perusajatuksena on kimustoimintaa vuoden 1997 kertomuksensa tiede- 38896: laajentaa yhdentyminen koskemaan myös koulu- politiikkaa käsittelevässä osuudessa. Sen vuoksi 38897: tusta ja korkeinta opetusta taloudellisen ja poliitti- seuraavassa keskitytään yliopisto-opetuksen kehit- 38898: sen yhteistyön lisäksi. Tarkoituksena on luoda tämistä koskeviin kysymyksiin. Valtioneuvosto 38899: eurooppalainen koulutusmalli, joka mm. helpottai- vahvistaa koulutusta ja tutkimusta v. 1999-2004 38900: si koulutusjärjestelmien yhteistyötä ja tekisi tutkin- koskevan kehittämissuunnitelman vuoden 1999 38901: noista yhteismitallisia koko Euroopassa. loppupuolella. 38902: 38903: 38904: 220 38905: Professoriliiton valtiontilintarkastajille antamas- Resursointi ja sisäänolot 38906: sa lausunnossa toivottiin, että tässä kertomuksessa Yliopistojen perusrahoituksen kehitys 38907: olisi korostetummin käsitelty yliopistojen henkilös- Ensimmäisellä, v. 1967-86 voimassa olleella kor- 38908: töhallinnollisia kysymyksiä ja tutkimustoimintaa. keakoululaitoksen kehittämislailla pyrittiin turvaa- 38909: Tilastokeskuksen tutkimusta ja kehittämistoimintaa maan yliopistojen määrärahojen tasainen kasvu 38910: koskevaan selvitykseen vedoten liitto toteaa, että sekä lisäämään koulutuspaikkoja ja niiden alueel- 38911: tutkimustoiminnan voimavarat ovat kehittyneet lista tarjontaa. Toisen, v. 1987-97 voimassa olleen 38912: Suomessa viime vuosina yleisesti ottaen melko kehittämislain tavoitteena oli turvata yliopistomää- 38913: positiivisesti, mutta että voimavarojen jakautumi- rärahojen tasainen, vähintään kustannustason nou- 38914: nen eri sektoreiden kesken ei ole tapahtunut tasa- sua vastaava kasvu. Lain yhteydessä annetun val- 38915: painoisesti. Yritysten suhteellinen osuus tutkimus- tioneuvoston päätöksen mukaisesti v. 198~91 38916: menojen kokonaiskapasiteetista on jatkuvasti kas- lisättiin tutkimuksen kannalta keskeisiä toiminta- 38917: vanut huomattavasti. Tällä on ollut suhteellisesti menoja reaalisesti vähintään 15 o/o vuosittain. 38918: heikentävä vaikutus nimenomaan yliopistojen suo- Yliopistojen toimintamenot, opiskelijamäärät ja 38919: rittamaan perustutkimukseen. Myös Tutkimusedel- opiskelijakohtaiset menot ovat 1980-luvun puoli- 38920: lytystyöryhmä 98 kiinnittää huomiota tähän kysy- välistä lähtien kehittyneet koulutusaloittain seuraa- 38921: mykseen. vasti: 38922: 38923: 38924: Koulutusala Toimintamenot Opiskelijamäärä Menot opiskelijaa kohden 38925: 1 000 mk mk 38926: 1985 1990 1995 1997 1985 1990 1995 1997 1985 1990 1995 1997 38927: Teologinen 8 352 18 248 24 378 29 081 1695 1 763 1 910 2151 7 543 11 981 13 376 13 520 38928: Humanistinen 53 055 218 450 293 005 334 019 16 803 19188 22 736 24141 4 834 13178 13 506 13 836 38929: Taideteollinen 28185 60 819 89 068 106 727 923 1144 1 758 2 063 46 748 61 537 53 096 51 734 38930: Musiikki 33 447 69 811 100 015 112146 1 007 1 295 1 472 1 421 50 848 62 399 71 206 78 920 38931: Teatteri 12 079 30 377 49 945 52 694 160 303 352 382 115 573 116 044 148 700 137 942 38932: Kasvatustieteel- 38933: Iinen 33 869 159 911 222 334 300 378 8 093 9 997 12 476 13166 6 407 18 515 18 676 22 815 38934: liikuntatieteel- 38935: Iinen 2 538 13 327 13 463 17 687 444 602 654 673 8 751 25 625 21 574 26 281 38936: Yhteiskunta- 38937: tieteellinen 23 747 125 698 174 945 217 829 9 306 11 390 13 865 14 548 3 907 12 774 13 223 14 973 38938: Psykologia 4 042 19 227 29 637 39127 1 232 1320 1 651 1 754 5 023 16 860 18 813 22 307 38939: Terveystieteet 229 17 618 24 528 42 349 506 1 521 2 399 2 604 693 13 408 10 715 16 263 38940: Oikeustieteel- 38941: Iinen 13158 37 195 50 839 55 223 3 914 3 707 4 316 4 421 5147 11 614 12 345 12 491 38942: Kauppatieteel- 38943: Iinen 72 023 179 236 243 521 295 286 9 494 10 495 13 266 13 947 11 614 19 768 19 238 21172 38944: luonnontieteel- 38945: Iinen 139140 373 928 492 082 584 964 13130 14 922 18 818 20 179 16 223 29 006 27 405 28 989 38946: Maatalous- 38947: metsätieteellinen 35 247 64 933 102 148 110 673 2 633 2 786 3 305 3162 20 494 26 978 32 391 35 001 38948: Teknistieteellinen 264 698 535 340 660 550 901 576 15 556 21 636 27 025 29 071 26 050 28 640 25 615 31 013 38949: lääketieteellinen 103 702 273 577 336 639 392 282 3 565 6183 6 328 6 484 44 532 51 215 55 752 60 500 38950: Hammaslääke- 38951: tieteellinen 20 741 68128 81 990 84 433 968 891 702 569 32 802 88 505 122 401 148 388 38952: Eläin lääke- 38953: tieteellinen 22 029 39 970 44 870 35 259 295 377 425 414 114 319 122 720 110 644 85167 38954: Farmasia 7 728 22 550 29 689 37 482 996 1160 1 420 1 407 11 878 22 501 21 911 26 640 38955: Kuvataide - - 13 019 15138 - - 229 261 - - 59 580 58 000 38956: Erittelemätön 896 343 890 963 1 422 165 1 516 767 - - - - - - - - 38957: Yhteensä 1 774 352 3 219 306 4 498 830 5 281 120 90 720 110 680 135107 142 818 29 942 33 668 34 897 36 978 38958: 38959: Toimintamenot kunkin vuoden rahassa. 38960: Opiskelijakohtaiset menot vuoden 1997 rahassa. 38961: Indeksi opiskelijakohtaisessa meno-laskelmassa: 2/3 julkisen palkkasektorin palkkamenot+ 1/3 tukkuhinta indeksi. 38962: 38963: 38964: Monialaisissa yliopistoissa toimintamenojen ver- ta. Tulosalueittaisia kustannustietoja on vertailukel- 38965: tailuja koulutusalojen välillä vaikeuttaa erittelemät- poisesti saatavissa vuodesta 1997lähtien. Aiempien 38966: tömien määrärahojen osuus, joka oli v. 1985 noin vuosien osalta koulutusaloittaisia vertailuja on voi- 38967: puolet ja v. 1997 noin kolmannes toimintamenois- tu tehdä menojen osalta. 38968: 38969: 38970: 221 38971: Yliopistojen määrärahat kasvoivat 1980-luvun sen osuutta, organisoimallauudelleen toimintaan- 38972: loppupuolella suhteellisesti enemmän kuin brutto- sa ja sopimalla työnjaosta. Rakenteellisen kehittä- 38973: kansantuote. Kasvu jatkui vuoteen 1991 asti. Vuon- misen kautta vapautuneita voimavaroja on v. 38974: na 1992 määrärahat pysyivät vuoden 1991 tasolla. 1994-98 kohdennettu uusille painoaloille kaik- 38975: Valtiontalouden säästötoimien vuoksi kehittämis- kiaan n. 250 Mmk. Opetusministeriön ja Professo- 38976: lain ns. voimavarapykälä oli väliaikaisti kumottuna riliiton mukaan yliopistot eivät vieläkään ole taipu- 38977: v. 1993-94. Yliopistojen käyttöön osoitettu ja mää- neet opetustoimintaan kohdistuneista leikkauksis- 38978: rärahoja leikattiin näinä vuosina reaalisesti 16 o/o eli ta ja voimavarojen notkahduksesta. Kysymys on 38979: n. 800 Mmk. yliopistojen toiminnan kannalta vakavasta asiasta. 38980: Koulutuspaikkojen kysynnän kasvu sekä valtio- Professoriliiton mukaan yliopistojen pitkäjänteinen 38981: neuvoston asettamat innovaatiojärjestelmän vah- toiminta edellyttää, että opetustoiminnan kannalta 38982: vistamista ja väestön koulutus- ja osaamistason keskeisen perusrahoituksen määrä ja vakaus on 38983: nostamista koskevat tavoitteet lisäsivät yliopistois- selvillä useamman vuoden ajan. Ulkopuolinen ra- 38984: sa perustutkintoa suorinavien opiskelijoiden ja jat- hoitus on aina suhteellisen epävarmaa. Lisäksi 38985: ko-opiskelijoiden määrää v. 1985-98 57 o/o:lla, lähes poikkeuksetta tiettyihin tarkoituksiin sidottua 38986: 90 700 opiskelijasta 142 800 opiskelijaan. Vuonna ulkopuolista rahaa ei voida käyttää korvaamaan 38987: 1985 yliopistoihin otettiin 12 600 ja kertomusvuon- perusrahoituksen niukkuudesta johtuvia puutteita. 38988: na 18 500 uutta opiskelijaa. Tutkimuksen lisärahoi- Valtioneuvosto teki v. 1997 päätöksen, joka 38989: tusohjelma ja tietoteollisuusohjelma, joissa lähtö- koskee valtionyhtiöiden myyntivoittoihin pohjau- 38990: kohtana ovat erityisesti työelämän tarpeet, ovat tuvan tutkimusrahoituksen lisäämistä. Yliopistojen 38991: osaltaan laajentaneet koulutusta. perusedellytysten turvaamisen kannalta päätös on 38992: Opiskelijamäärät kasvoivat kaikilla koulutus- merkittävä. Sen mukaan julkisen sektorin tutkimus- 38993: aloilla. Puolet kokonaislisäyksestä on ollut teknis- menoja nostetaan 1,5 mrd. mk:lla v. 1997-99. 38994: tieteellisellä alalla (lisäys 13 500 opiskelijaa), huma- Myös yksityinen sektori lisää omia tutkimus- ja 38995: nistisella alalla (lisäys 7 300 opiskelijaa) ja luonnon- kehitystoiminnan menojaan vastaavasti. Vuonna 38996: tieteellisellä alalla (lisäys 7 000 opiskelijaa). Reaali- 1997 yliopistoille osoitettiin suoraan lisävaroja 175 38997: menot opiskelijaa kohti ovat nousseet keskimäärin Mmk, kertomusvuonna 210 Mmk ja v. 1999 250 38998: vain 7 %, vaikka lisäykset ovat suuntautuneet laite- Mmk. Tutkimuksen lisärahoitusohjelmaan liittyen 38999: vaitaisille teknillistieteelliselle, luonnontieteellisel- Suomen Akatemia ja Tekes osoittavat v. 1999 400 39000: le ja lääketieteen aloille (23 000 opiskelijaa) ja Mmk yliopistojen tutkimustoimintaan. 39001: kalliille taidealoille (1 800 opiskelijaa). Vuosina Yliopistojen sitomattomat, yleisiin toimintaedel- 39002: 1993-94 tehtyjen leikkausten vuoksi lykättiin tai lytyksiin tarkoitetut määrärahat eivät ole lisäänty- 39003: luovuttiin tutkimuslaitteistojen hankinnoista, supis- neet samassa suhteessa, kuin toiminta on laajentu- 39004: tettiin kirjastohankintoja ja lomautettiin henkilös- nut. Sitomattomien varojen osuutta on supistanut 39005: töä. tilakustannusosuuden kasvu ja palkkojen vakiintu- 39006: Yliopistojen budjettirahoitus on pyritty säilyttä- minen n. 2/3:ksi menoista. Lisäksi yliopistot ovat 39007: mään kohtuullisena vuoden 1994 jälkeen jatkamal- joutuneet vastaamaan lisärahoitusohjelman kautta 39008: la korkeakoulujen kehittämislakia siten, että v. rahoitettavien tutkimushankkeiden yleiskustan- 39009: 1997-2000 yliopistojen toimintamenomomentille nuksista. Kertomusvuonna valmistui selvitys, jossa 39010: osoitettua määrärahaa korotetaan vuosittain vähin- esitetään vaihtoehtoisia ratkaisuja määrärahojen 39011: tään valtion keskushallinnon palkkausmenojen käytön (esim. rahastointimahdollisuus) ja henkilös- 39012: kasvua vastaavalla määrällä. Budjettirahoitus ei ole töpolitiikan (esim. työsuhdeturvakysymykset suh- 39013: 1990-luvun alun tasolla, jos otetaan huomioon teessa rakenteelliseen kehittämiseen) joustavoitta- 39014: valtion kiinteistöhallinnon uudelleenjärjestelyn miseksi. 39015: seurauksena v. 1995-96 tullut yhteensä 725 39016: Mmk:n menojen lisäys ja toiminnan laajeneminen. Yliopistojen ulkopuolisen rahoituksen kehitys 39017: Lisäksi tarkastuskäyntien yhteydessä yliopistot esit- Vuonna 1997 yliopistojen 7,7 mrd. mk:n kokonais- 39018: tivät huolensa siitä, että toimitilojen kustannukset menoista rahoitettiin budjettivaroin 69 o/o ja ulko- 39019: saattavat nousta huomattavasti Valtion kiinteistölai- puolisin varoin 31 %, josta oli kansainvälistä rahoi- 39020: toksen muututtua liikelaitokseksi vuoden 1999 tusta 4 %, Suomen Akatemian rahoitusta 4 o/o ja 39021: alussa. muuta kotimaista rahoitusta 23 %. Muun kotimai- 39022: Yliopistot ovat selviytyneet määrärahaleikkauk- sen rahoituksen lähteistä ei ole tehty tarkkaa jaotte- 39023: sista ja toiminnan laajenemisesta uusille tehtävä- lua. Suomen Akatemian rahoitusosuus on kasvanut 39024: alueille lähinnä lisäämällä ulkopuolisen rahoituk- vuodesta 1991 lähtien 8 prosenttiyksikköä. 39025: 39026: 39027: 222 39028: Opetusministeriö suhtautuu myönteisesti yli- bruttokansantuotteesta oli OECD:ssä keskimäärin 39029: opistojen ulkopuolisen rahoituksen lisäämiseen, 1,5% ja Suomessa 1,3 %. Suomi näyttäisi panosta- 39030: mikäli toiminta tukee yliopistojen perustoimintoja van taloudellisia voimavaroja yliopistokoulutuk- 39031: sekä erityisesti yliopiston profiloitumista ja paino- seen keskimääräistä vähemmän, vaikka siihen 39032: pistealoja. Ulkopuolisen rahoitusosuuden kasvusta osallistuvien osuus ikäluokasta on Suomessa 39033: huolimatta yliopistojen perusedellytysten turvaa- OECD-maiden suurimpia. Suomessa yksityissekto- 39034: minen riippuu budjettirahoituksen määrästä ja sen ri osallistuu yliopistokoulutuksen rahoitukseen 39035: suuntaamisesta. Ulkopuolisella rahoituksella rahoi- monia muita maita pienemmällä rahoitusosuudel- 39036: tettavaan toimintaan tarvitaan yleensä yliopiston la. 39037: perusvoimavaroja. Yliopistojen tutkimusedellytyk- Korkea-asteen ja yliopistokoulutuksen menot 39038: siä selvittänyt työryhmä esittikin kertomusvuoden opiskelijaa kohti kehittyivät v. 1993-95 eräissä 39039: lopulla valmistuneessa selvityksessään, että Suo- OECD-maissa seuraavasti: 39040: men Akatemian hankkeisiin sisällytettäisiin 15 %:n 39041: yleiskustannuslisä kompensoimaan yliopistojen Maa Korkea-asteen koulutus Yliopisto- 39042: perusvoimavaroihin kohdistuvaa painetta. yhteensä koulutus 39043: Selvitysmies Paasion mukaan yliopistojen ulko- 1993 1994 1995 1995 39044: puolisella rahoituksella rahoitettavaa toimintaa USD/oppilas 39045: koskevat strategiat ovat vielä kehittymättömiä. Paa- Ranska 6 033 6 010 6 569 - 39046: sion mielestä tämä toiminta pitäisi omaksua osaksi Iso-Britannia 8 241 7 600 7 225 - 39047: yliopiston perustehtävää. Ulkoisen toimintastrate- Irlanti 7 076 7 600 7 249 - 39048: Suomi 7 295 6 080 7 315 7412 39049: gian merkitystä korostettiin myös Itä-Suomen yli- Itävalta 8 642 8 720 7 943 7 687 39050: opistojen toimintaa koskevan arvion yhteydessä. Tanska 8 045 8 500 8 157 - 39051: Opetusministeriö edellyttääkin yliopistoilta toimin- Uusi-Seelanti 7 337 8 020 8 737 8 380 39052: tastrategioiden laatimista lähivuosina. Japani 7 556 8 880 8 768 9 337 39053: Saksa lent. 39054: lä nsi-Sa ksa 1 7 902 8 380 8 897 9 001 39055: Yliopistomäärärahojen kansainvälinen vertailu Hollanti 8 665 8 540 9 026 9 026 39056: Korkea-asteen ja yliopistokoulutuksen koulutus- Norja 8 343 - 9 647 - 39057: menojen osuus bruttokansantuotteesta vaihteli v. Australia s 036 9 710 10 590 11 572 39058: 1993-95 eräissä OECD-maissa seuraavasti: Kanada 11 132 11 300 11 471 12 217 39059: Ruotsi 12 693 12 820 13 168 - 39060: Sveitsi 15 731 15 850 15 685 18 365 39061: Maa Korkea-asteen koulutus Yliopisto- Yhdysvallat 14 607 15 510 16 262 19 965 39062: yhteensä koulutus OECD 39063: 1993 1994 1995 1995 keskimäärin 9 665 9 820 10 444 12 018 39064: % bkt:sta 39065: Iso-Britannia 0,9 0,9 1.0 - Taulukoissa on tasoitettu valuutan ostovoiman 39066: Itävalta 1,1 1,0 1,0 0,9 erot. 39067: Japani 0,9 1,1 1,0 0,9 Suomen yliopistoissa koulutusmenot opiskelijaa 39068: Ranska 1,1 1,1 1,1 - kohti olivat v. 1995 selvästiOECD:nkeskimääräistä 39069: Saksa 1,1 1,1 1,1 1,0 39070: Irlanti 1,4 1,4 1,3 - tasoa pienemmät. Professoriliiton mukaan yksi syy 39071: Tanska 1,3 1,4 1,3 - yliopistojen koulutusmenojen suhteelliseen alhai- 39072: Hollanti 1,4 1,3 1,3 1,3 suuteen Suomessa on yliopisto-opettajien alhainen 39073: Ruotsi 1,6 1,6 1,3 - palkkataso. Valtiovarainministeriön vuoden 1999 39074: Suomi 1,8 1,5 1.7 1,3 39075: Sveitsi - - 1.7 - syyskuussa julkaiseman selvityksen mukaan kor- 39076: Australia 1,7 1,8 1,8 1,5 keakoulujen johtotehtävissä ja asiantuntijoina toi- 39077: Yhdysvallat 2,4 2,4 2.4 2,0 mivien palkkakilpailukyky on heikointa koko val- 39078: Kanada 2,6 2,5 2,5 1,5 tiosektorilla. 39079: OECD Suomen yliopistoissa oli v. 1987 n. 13 ja v. 1997 39080: keskimäärin 1,6 1,6 1,6 1,5 39081: n. 18,4 opiskelijaa yliopisto-opettajaa kohden. 39082: OECD-maissa luku oli keskimäärin vähän yli 14. 39083: Vuonna 1995 korkea-asteen koulutukseen koh- Opetettavien opiskelijoiden määrä opettajaa koh- 39084: distuneiden menojen osuus bruttokansantuottees- den on kasvanut aikana, jolloin on korostettu 39085: ta oli OECD:ssä keskimäärin 1,6% ja Suomessa yksilöllisen opetuksen merkitystä ja vaadittu suu- 39086: 1,7 %. Pelkästään yliopistokoulutusmenojen osuus rempia läpäisyprosentteja tai ulostulokertoimia. 39087: 39088: 39089: 39090: 223 39091: Laskennallisen mallin kehittäminen dessä on syytä korostaa, että jo nykyisellään yli- 39092: Yliopistojen rahoitusta on kehitetty 1990-luvulla opistokoulutuksen voimavarojen osuus on 39093: laskennalliseen suuntaan. Tulossopimusjärjestel- OECD:nkeskimäärää alhaisempi. 39094: män yhteydessä v. 1994 yliopistoille sovittiin SYL:n mukaan yliopistojen kasvava koulutus- 39095: myönnettäväksi perus-, tuloksellisuus- ja hankera- vastuu ja opiskelijoiden valmistusmisnopeuteen 39096: hoitusta. Tulossopimukset tehdään kolmivuotis- kohdistuvat paineet korostavat perusrahoituksen 39097: kaudeksi siten, että ensimmäisenä vuonna neuvo- turvaamisen tärkeyttä suhteessa hanke- ja tuloksel- 39098: tellaan toiminnan tavoitteista ja ensimmäisen sopi- lisuusrahoitukseen. Liiton mukaan laskennallinen 39099: musvuoden rahoituksesta sekä kahtena seuraava- rahanjako voi johtaa tutkintojen tason laskuun. 39100: na vuonna ko. sopimusvuosien rahoituksesta. Voi- Lisäämällä yliopistojen taloudellista ja strategista 39101: massaolevat sopimukset koskevat vuosia 1998- autonomiaa voitaisiin niitä kannustaa pitkäjäntei- 39102: 2000. Tuloksellisuuden kriteerit päätetään kolmi- seen, omat vahvuutensa tiedostavaan kehitystoi- 39103: vuotiskaudeksi, mutta tulokset arvioidaan vuosit- mintaan. Yliopistoille tulisi antaa yhä enemmän 39104: tain. Myös hankerahoituksesta keskustellaan vuo- välineitä tiedostaa ja luoda yliopistolaitokselle ja 39105: sittain. Päämääränä on sitoa toiminnan tavoitteet ja -koulutukselle yhteisesti asetetut tavoitteet, jolloin 39106: tulokset kiinteämmin rahoitukseen. päämäärätietoinen ja kokonaisvaltainen yliopiston 39107: Yliopistojen perusrahoituksesta jaetaan 65 % kehittäminen olisi mahdollista. 39108: koulutuksen ja 35 %tutkimuksen perusteella. Kou- 39109: lutuksen indikaattorina ovat maisterintutkintota- Yliopistojen aloituspaikat ja uudet opiskelijat 39110: voitteet ja tutkimuksen indikaattorina tohtorintut- Yliopistojen uusien opiskelijoiden määrä sekä val- 39111: kintotavoitteet Määrärahat osoitetaan yliopistolle tioneuvoston vuoteen 1986 saakka vahvistamat 39112: yhtenä kokonaisuutena, ja yliopistot päättävät nii- aloituspaikat ja sen jälkeen suosituksina hyväksy- 39113: den kohdentamisesta oman toimintastrategiansa mät aloituspaikat ovat kehittyneet vuodesta 1981 39114: puitteissa. lähtien seuraavan asetelman mukaisesti. Taulukos- 39115: Tulossopimusjärjestelmää kehitetään edelleen sa on vuodesta 1991 lukien vain joka viides vuosi 39116: siten, että tuloksellisuusrahoituksessa painotetaan vahvistettavan koulutuksen ja yliopistoissa harjoi- 39117: erityisesti laatua mittaavia indikaattoreita. Lisäksi tettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelman lu- 39118: korostetaan toiminnan tuloksellisuutta jakamalla vut. Välivuosien lukuihin valtioneuvosto ei ota 39119: 2/3 rahoituksesta tutkintotavoitteiden ja 1/3 niiden kantaa, ja budjettiesityksessäkin on vain tutkintota- 39120: toteutumien pohjalta. Tavoitteiden ylittämistä ei voitteet 39121: kuitenkaan palkita. 39122: Rahoitusprojekti esitti jako-osuuden muuttamis- Vuosi Uusien opiskeli- VN:n "suositus" 39123: ta sopimuskaudella 2001-2003 siten, että se olisi joiden määrä 39124: 60% ja 40 %. Koulutuksen rahoitusosuutta määri- 1981 12 648 12 050 39125: tettäessä maisterintutkintojen lisäksi vastaisuudes- 1982 12 066 12 085 39126: sa huomioitaisiin myös aikuiskoulutukselle asete- 1983 12 418 12 260 39127: 1984 12 560 12 260 39128: tut tavoitteet ja niiden toteutuminen. Tutkimuksen 39129: 1985 12 794 12 500 39130: osuus määräytyisi tohtorintutkintojen määrän sekä 1986 13 331 12 500 39131: tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan laajuuden 1987 14 528 13100 39132: perusteella. Professoriliiton mukaan perusrahoi- 1988 14 983 13100 39133: tuksen jako-osuuden tarkistamista ehdotetulla ta- 1989 15 571 14 000 39134: 1990 16 013 14 000 39135: valla voidaan pitää perusteltuna erityisesti siksi, 1991 17 150 16 000-17 000 39136: että yliopistojen saama ulkopuolinen rahoitus koh- 1992 17 662 .. 39137: distuu pääasiassa tutkimukseen eikä niinkään ope- 1993 17 331 .. 39138: tukseen. 1994 17 289 .. 39139: Professoriliitto haluaa lisäksi voimakkaasti ko- 1995 18 679 .. 39140: 1996 18 465 19 600 39141: rostaa sitä, että vireillä oleviin yliopistojen tulosso- 1997 18 660 .. 39142: pimusluonnoksiin sisältyvät tavoitteet tutkintojen 1998 18 500 .. 39143: lukumäärän nostamiseksi 2~0 %:lla edellyttävät 1999 - .. 39144: vastaavansuuruista lisäpanostusta voimavaroihin. 2000 - 20 100 39145: Liitto ei voi hyväksyä sitä, että yliopistoille asetettai- 39146: siin lisää velvoitteita ilman sitovaa suunnitelmaa Aloituspaikkojen perusteella määräytyivät yli- 39147: lisäpanostuksesta. Liiton mukaan tässäkin yhtey- opistojen opetusresurssit ja mitoitettiin niiden toi- 39148: 39149: 39150: 39151: 224 39152: mitilat. Aloituspaikkasuosituksia noudatettiin hy- Koulutusala 1990 1995 1998 39153: vin, sillä alitukset johtivat voimavarojen tarkistami- 39154: Teologinen 129 136 164 39155: seen. Niin sanotun ylioppilassuman ja työvoimapu- Humanistinen 1123 1 233 1 436 39156: lan vuoksi uusia opiskelijoita otettiin jonkin verran Taideteollinen 56 138 165 39157: suosituksia enemmän. 1990-luvun alussa luovuttiin Musiikki 101 105 120 39158: aloituspaikkasuosituksista, ja yliopistojen toimin- Teatteri 16 44 46 39159: Kasvatustieteellinen 978 1 310 1 437 39160: nassa korostettiin opintojen tehokkuutta, suoritus- Liiku ntati eteell i ne n 50 68 96 39161: aikoja ja suoritettujen tutkintojen määriä. Yhteiskuntatieteellinen 949 943 1 071 39162: Opiskelijat voitiin hyväksyä opiskelemaan Psykologia 141 149 175 39163: useampaan paikkaan, minkä vuoksi yliopistot ylit- Terveystieteet 139 281 359 39164: tivät aloituspaikkasuositukset varmistaakseen riit- Oikeustieteellinen 418 387 399 39165: Kauppatieteellinen 1191 1 241 1 342 39166: tävän opiskelijamäärän. Tilanteen korjaamiseksi Luonnontieteellinen 823 1 006 1 388 39167: opiskelijaksi hyväksytty on vuodesta 1999 lähtien Maatalous- 39168: voinut ottaa vastaan vain yhden korkeakoulutut- metsätieteellinen 272 259 228 39169: kintoon johtavan opiskelupaikan yliopistoissa ja Teknistieteellinen 1 380 1 891 2 131 39170: Lääketieteellinen 440 390 536 39171: ammattikorkeakouluissa samana lukuvuonna. Hammaslääketieteellinen 116 117 94 39172: Muutoksen toteutumista seurataan yliopistojen ha- Eläinlääketieteellinen 40 45 50 39173: kija- ja opinto-oikeusjärjestelmän ja ammattikor- Farmasia 61 66 80 39174: keakoulujen yhteishakujärjestelmän kautta. Kuvataide - 10 28 39175: Yliopistojen aloituspaikkamäärien nousuun Yhteensä 8 423 9 819 11 345 39176: 1990-luvulla vaikutti kuitenkin eniten vuosia 39177: 1991-96 koskeneen koulutuksen ja korkeakou- Yliopistoissa suoritettiin kertomusvuonna yh- 39178: luissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuun- teensä 11 345 ylempää korkeakoulututkintoa eli 39179: nitelman tavoite, jonka mukaan piti tarjota yliopis- 35% enemmän kuin v. 1990, mikä johtui koulutuk- 39180: to- tai korkeakoulupaikka 60---{)5 %:IIe kustakin sen laajenemisesta ja tutkintorakenteen muutoksis- 39181: ikäluokasta. Lisäksi tutkintotavoitteisen aikuiskou- ta. Eniten suoritettiin teknillistieteellisiä (19% kai- 39182: lutuksen ja maisteriohjelmien laajeneminen sekä kista tutkinnoista), kasvatustieteellisiä (13 %), hu- 39183: työttömyyden vähentämiseksi toimeenpannut eri- manistisia (13 %), kauppatieteellisiä (12 %) ja luon- 39184: tyisohjelmat (Relander, nuorisokanslia päällikkö- nontieteellisiä (12 %) tutkintoja. Myös siirtyminen 39185: työryhmä) laajensivat osaltaan koulutustarjontaa. laskennalliseen perusrahoitusmalliin kannusti yli- 39186: Viime vuosina monimuotoiseksi ja joustavaksi opistoja kehittämään opintoprosesseja tutkinto- 39187: muuttuneen koulutusjärjestelmän aloituspaikkoja määrien lisäämiseksi. 39188: on vaikea ohjata yksityiskohtaisesti. 1990-luvun Koulutusaloja koskevissa tutkintoasetuksissa 39189: alussa omaksutun politiikan mukaisesti opetusmi- määritetään ylemmän korkeakoulututkinnon ta- 39190: nisteriö korostaa koulutuksen laadun kehittämistä voitteet yleisellä tasolla. Yliopistot määrittävät itse 39191: ja koulutuspaikkojen käytön tehostamista aloitus- yksityiskohtaiset tutkintovaatimukset Kansainväli- 39192: paikkaohjauksen sijaan. Tavoitteisiin pyritään ar- sesti verrattuna suomalaisen ylemmän korkeakou- 39193: vioimalla opetusta, asettamalla tutkintotavoitteita, lututkinnon vaatimukset ovat melko laajat. Monien 39194: suosimalla ensi kertaa hakevia, soveltamalla yhden muiden maiden tutkinnoista poiketen Suomessa 39195: opiskelupaikan periaatetta ja rajaamaHa opintotuen tutkintoihin kuuluu kieli- ja viestintäopintoja. Li- 39196: saamista. säksi pro gradu- tai diplomityöt ovat merkittävästi 39197: laajempia kuin eurooppalaisissa tutkinnoissa 39198: Tutkinnot yleensä. Professoriliiton mukaan Suomessa perus- 39199: Suoritetut korkeakoulututkinnot ja niiden tutkintojen samoin kuin tohtorintutkintojen taso ei 39200: suoritusajat ole kansainvälisesti liian vaativa, eikä tutkintojen 39201: Yliopistoissa suoritettujen ylempien korkeakoulu- tasoa ole syytä alentaa. 39202: tutkintojen määrä on kehittynyt v. 1990, 1995 ja Monien koulutusalojen tutkintovaatimukset ylit- 39203: 1998 seuraavasti: tävät käytännössä asetuksissa määrätyt tavoitteet. 39204: Myös yhden opintoviikon vaatima työmäärä vaih- 39205: telee aJoittain huomattavasti. Osittain sen vuoksi 39206: useilla humanistisilla aloilla opinnot kestävät pit- 39207: kään. Opetusministeriö kannustaa yliopistoja tar- 39208: kistamaan eri alojen tutkintovaatimukset ja yhden- 39209: mukaistamaan opintoviikot Tavoitteena on identi- 39210: fioida tutkintoon kuuluvat ydintaidot ja -tiedot sekä 39211: 39212: 15 292055K 225 39213: mitoittaa tutkintovaatimukset niiden mukaisiksi. koulutuksen kehittämiseen ja ylemmän korkea- 39214: Tutkintovaatimusten tarkistamista edellyttää myös koulututkinnon suorittamisaikojen lyhentämiseen. 39215: elinikäisen oppimisperiaatteen toteuttaminen, jol- Yliopistoissa suorittujen ylempien korkeakoulu- 39216: loin yhä useampi tutkinnon suorittanut palaa työ- tutkintojen keskimääräiset suorittamisajat olivat v. 39217: uransa aikana koulutukseen. 1990, 1995 ja 1997 seuraavat (bruttomediaaneja, 39218: Tutkintoasetuksen mukaan yliopisto on velvolli- yksikkönä vuosi): 39219: nen järjestämään opinnot siten, että päätoiminen 39220: opiskelija pystyy suorittamaan ylenm1än korkea- Koulutusala/nimike 1990 1995 1997 39221: koulututkinnon viidessä vuodessa. Eri aloilla tavoi- Diplomi-insinööri 7,0 7,0 7,0 39222: teaika vaihtelee jonkin verran riippuen tutkinnon Arkkitehti 9,5 10,0 10,0 39223: Teologinen 7,0 7,5 7,0 39224: laajuudesta. Niukat perusvoimavarat ja opiskelija- Humanistinen 8,0 7,5 7,5 39225: määrien nopea lisääntyminen ovat johtaneet sii- Taideteollinen 7,0 7,0 7,0 39226: hen, että yliopisto-opetusta ja tenttejä on käytän- Musiikki 8,0 8,0 8,0 39227: nössä vaikea järjestää tehokkaan opiskelun edellyt- Teatteri 5,5 5,0 6,0 39228: tämällä tavalla. Opetuksen tehostamiseksi ja jousta- Kasvatustieteellinen 5,0 5,0 5,0 39229: Liikuntatieteellinen 7,0 6,0 6,0 39230: voittamiseksi yliopistoissa siirryttiin noin vuosi sit- Yhteiskuntatieteellinen 6,5 6,5 6,5 39231: ten vuotuisen kokonaistyöajan määrittelyyn aikai- Psykologia 7,0 6,5 6,5 39232: semman opetusvelvollisuuden perusteella tapahtu- Terveystieteet 4,0 4,5 4,5 39233: neen työajan määrittelyn asemesta. Sen myötä on Oikeustieteellinen 6,0 6,0 6,0 39234: Kauppatieteellinen 5,5 6,0 6,0 39235: mahdollista järjestää mm. intensiivistä periodiope- Luonnontieteellinen 7,0 7,0 6,5 39236: tusta ja toteuttaa lukukautta pidentäviä opetusjär- Maatalous- 39237: jestelyjä. Tavoitteena on, että 75 o/o opiskelijoista metsätieteellinen 7,0 7,0 7,0 39238: suorittaa maisterin tutkinnon viidessä vuodessa. Lääketieteellinen 6,5 6,5 7,0 39239: Opetusministeriön mukaan kansainvälisten ko- Hammaslääketieteellinen 6,0 5,5 5,5 39240: Eläinlääketieteellinen 7,0 7,0 6,5 39241: kemusten perusteella tutkintojen suorittamisaikoja Farmasia 7,0 6,5 6,0 39242: voitaisiin lyhentää vahvistamalla alemman korkea- Kuvataide 6,5 5,5 7,0 39243: koulututkinnon asemaa siten, että opiskelijat eteni- Keskimäärin .. 6,5 6,5 39244: sivät maisterin tutkintoon pääsääntöisesti kolmi- 39245: vuotisen kandidaatintutkinnon kautta. Professori- Tutkintojen keskimääräiset suoritusajat ovat py- 39246: liiton mukaan tämä pyrkimys soveltuu joillekin, syneet koko 1990-luvun ajan suurinpiirtein samoi- 39247: mutta ei kaikille aloille. na. Tutkintojen kesto vaihteli v. 1997 arkkitehtien 39248: Ammattikorkeakouluista ja yliopistosta pyritään 10 vuodesta terveystieteiden 4,5 vuoteen. 39249: muodostamaan korkeakoulujärjestelmä, jossa ko- Yliopistoissa suoritettiin v. 1990, 1995 ja 1998 39250: rostuvat molempien sektorien vahvuusalueet Yli- tohtorintutkintoja seuraavasti: 39251: opistokoulutusta kehitetään siten, että jo alempi 39252: korkeakoulututkinto perustuu tieteelliseen tutki- Koulutusala 1990 1995 1998 39253: mukseen nykyistä vahvemmin. Ammattikorkea- Teologinen 19 8 13 39254: koulujen tutkintojärjestelmää kehitettäessä koros- Humanistinen 32 70 85 39255: tetaan työelämän osaamistarpeita. Koulutusjärjes- Taideteollinen - 1 4 39256: telmän tehokkuus- ja taloudellisuustavoitteet edel- Musiikki 2 2 4 39257: lyttävät, että korkea-asteen opiskelijat voivat jous- Teatteri - - - 39258: Kasvatustietee II i ne n 12 34 51 39259: tavasti siirtyä sektorilta toiselle, mikä puolestaan Liikuntatieteellinen 2 4 6 39260: edellyttää aiempien korkeakouluopintojen hyväk- Yhteiskuntatieteellinen 36 59 67 39261: silukemista. Opetusministeriön tavoitteena on, että Psykologia 15 11 20 39262: hyväksilukeminen käsittäisi noin puolet samalla Terveystieteet 8 9 24 39263: Oikeustieteellinen 5 8 10 39264: alalla suoritetusta toisen sektorin tutkinnosta. Kauppatieteellinen 12 30 47 39265: Professoriliitto vastustaa kaavamaista, muissa Luonnontieteellinen 131 164 209 39266: oppilaitoksissa suoritettujen opintojen hyväksilu- Maatalous- 39267: kemista yliopistotutkinnoissa siksi, että toisin kuin metsätieteellinen 21 25 41 39268: Teknistieteellinen 48 125 151 39269: ammattikorkeakouluissa yliopisto-opintojen alussa Lääketieteellinen 135 183 219 39270: paneudutaan teoreettisiin kysymyksiin ja vasta lop- Ha mmaslä äketieteelli nen 3 14 18 39271: pupuolella ammattiin liittyviin näkökohtiin. Eläinlääketieteellinen 1 5 7 39272: Lähinnä tutkijakouluissa tapahtuvaa koulutusta Farmasia 8 13 12 39273: tehostamalla pyritään alentamaan väittelijäiden Kuvataide - - - 39274: keski-ikää. Tavoitteen toteutuminen liittyy perus- Yhteensä 490 765 988 39275: 39276: 39277: 226 39278: Tohtorintutkintojen määrä on 1990-luvulla kak- jakoulutuksessa otetaan huomioon työelämän tar- 39279: sinkertaistunut. Kertomusvuonna tohtorintutkin- peet ja lisätään yhteistyötä elinkeinoelämän ja yli- 39280: non suoritti 988 jatko-opiskelijaa. Ensimmäiset tut- opistojen välillä. Tavoitteena on laskea keskimää- 39281: kijakouluista valmistuneet tohtorit väittelivät pää- räinen väittelyikä 30 vuoteen, mikä edellyttää myös 39282: osin v. 1998 ja 1999. Suoritettavien tohtorintutkin- maisterintutkinnon suorittamista nykyistä lyhyem- 39283: tojen määrän odotetaan lähivuosina vakiintuvan mässä ajassa. Nuorten tutkijoiden pätevöitymistä 39284: runsaaseen tuhanteen vuosittain. Opetusministe- ammattitutkijoiksi tuetaan mm. kehittämällä tutki- 39285: riön ehdottamassa koulutuksen ja tutkimuksen jatohtorijärjestelmää. Lisäksi kannustetaan tohto- 39286: kehittämissuunnitelmassa esitetään suoritettavien reiden siirtymistä tutkimustehtäviin ja muihin kor- 39287: tohtorintutkintojen määrän nostamista nykyisestä keaa asiantuntemusta vaativiin tehtäviin yliopisto- 39288: n. 1 OOO:sta 1 400:aan vuodessa. Professoriliiton laitoksen ulkopuolelle. 39289: mukaan tällainen lisäys edellyttää myös voimava- Professoriliitto toteaa lausunnossaan, että lisens- 39290: rojen lisäämistä. siaatintutkinto voi tulevaisuudessa olla yliopistois- 39291: Tohtorintutkintojen suoritusajat ovat Suomessa sa sekä ammatillisesti suuntautunut että tohtorin- 39292: olleet melko pitkät, keskimäärin 6--8 vuotta. Vuon- tutkinnon välitutkinto. Asia on ratkaistava eri tie- 39293: na 1995 valmistuneiden tohtoreiden keski-ikä oli 38 teenalojen erilaisten tarpeiden perusteella. 39294: vuotta ja v. 1997 36,6 vuotta. Väittelemiseen käytet- SYL:n mukaan yliopisto-opiskelijoiden opetus- 39295: tävän ajan ja väittelijäiden keski-iän uskotaan laske- ja ohjausjärjestelmien kehittämisen merkitystä ei 39296: van, kun v. 1995 perustetuista nelivuotisista tutkija- vieläkään riittävästi tiedosteta. Opintotuen uudista- 39297: kouluista valmistuvat jatko-opiskelijat väittelevät. misessa lähtökohtana pitää olla yhteismitalliset 39298: Tieteellistä tutkimusta, tutkijankoulutusta ja pe- opintoviikot, joiden perusteella määritetään tutkin- 39299: rusopetusta kehitetään tulevaisuudessa kokonai- tovaatimukset SYL:n mukaan opiskelijoiden toi- 39300: suutena siten, että yliopistokoulutuksen yhteys meentulon järjestäminen on ohjauksen ohella yksi 39301: uusimpaan tieteelliseen tietoon ja moderniin osaa- keskeisimmistä opintojen etenemiseen vaikuttavis- 39302: miseen vahvistuu. Tutkijakoulutuksen ja tutkijan- ta tekijöistä. Opintotuen kehittämistä selvittää työ- 39303: uran kehittämistä jatketaan laajentamalla tutkija- ryhmä. 39304: koulujärjestelmää. Tutkijakoulujen määräaikai- 39305: suus, kilpailuun perustuva valintaprosessi, yhteis- Kustannusseurannan kehittäminen 39306: työ ja valtakunnallisuus vakiinnutetaan, ja koulu- Yliopistojen tulosalueittaiset kustannukset koulu- 39307: tusta suunnataan eri aloille tarpeen mukaan. Tutki- tusaloittain olivat v. 1997 seuraavat: 39308: 39309: Koulutusala Kokona israhoitus Budjettirahoitus 39310: Koulutus Tutkimus ja Yhteis- Yhteensä Koulutus Tutkimus ja Yhteis- Yhteensä 39311: taiteellinen kunnalliset taiteellinen kunnalliset 39312: toiminta palvelut toiminta palvelut 39313: 1 000 mk 39314: Teologinen 22 631 32 698 1 800 57 129 21173 24 796 1 687 47 656 39315: Humanistinen 277 078 244 956 24 407 546 441 261 018 199 334 23 207 483 559 39316: Taideteollinen 105 280 22 655 24 853 152 788 88 800 16 789 11 458 117 047 39317: Musiikki 100 872 13 202 5 756 119 830 95 785 10 606 5 756 112 147 39318: Teatteri 55 756 9 764 4 716 70 236 42 869 8 337 2 085 53 291 39319: Ka sv atustiete e!Iin en 286 760 158 262 18 171 463 193 268 855 119 582 15 598 404 035 39320: Liikuntatietee II i nen 14 000 12 737 3 253 29 990 10 992 10 580 2 596 24 168 39321: Yhteiskuntatietee !Ii nen 188 746 215 847 19 481 424 074 174 756 130 201 17 334 322 291 39322: Psykologia 33 311 40 980 2 714 77 005 28 532 26 783 2 382 57 697 39323: Te rveysti ete et 32 352 34 181 4 872 71 405 28 508 23 187 3 923 55 618 39324: Oikeustieteellinen 38 841 57 801 4 078 100 720 38 163 45 893 3 905 87 961 39325: Kauppatieteellinen 279 931 168 249 27 304 475 484 221 388 110 467 15 417 347 272 39326: Luonnontieteellinen 416 790 780 264 25 223 1 222 277 376 841 506 716 20 273 903 830 39327: Maatalous-metsätietee !Iinen 89 494 152 674 15 215 257 383 82 301 90 132 13 580 186 013 39328: Teknistieteellinen 564 576 981 706 38 052 1 584 334 474 853 457 396 35 966 968 215 39329: Lääketieteellinen 181 339 532 751 67 930 782 020 176 744 313 246 57 623 547 613 39330: HammasJää ketieteellinen 78 050 78 694 18 873 175 617 69 734 43 634 6 844 120 212 39331: Eläin Jä äketieteellinen 38 698 28 048 8 231 74 977 37 782 14 127 8 036 59 945 39332: Farmasia 26 662 37 365 1 058 65 085 25 526 27 485 1 006 54 017 39333: Kuvataide 15 710 431 172 16 313 14 569 431 138 15 138 39334: Erittelemätön 486 678 99 676 233 851 820 205 168 536 43 952 104 996 317 484 39335: Yhteensä 3 333 555 3 682 731 550 010 7 586 506 2 707 725 2 209 858 353 810 5 285 209 39336: 39337: 39338: 227 39339: Yliopistojen voimavarojen lisäystä v. 1986--91 100 337:stä 211 282:een. Kasvu oli muutoin tasaista 39340: koskeneessa valtioneuvoston päätöksessä edelly- paitsi v. 1993 ja 1994, jolloin toimeenpantiin ns. 39341: tettiin, että kaikissa korkeakouluissa otetaan käyt- Relander- ja nuorisokansliapäällikkö-työllisyysoh- 39342: töön toiminnan arviointijärjestelmä, joka tuottaa jelmat, mikä aiheutti kasvupiikin täydennyskoulu- 39343: riittävät ja vertailukelpoiset tiedot tutkimuksen ja tukseen ja avoimeen yliopisto-opetukseen. 39344: opetuksen tuloksista sekä niiden kustannuksista. Täydennyskoulutuksen opiskelijamäärä oli v. 39345: Opetusministeriössä on toiminut muutaman 1990 61 585 ja kertomusvuonna 133 805, ja kurs- 39346: vuoden korkeakoulujen arviointineuvosto. Yli- sien määrä oli 1 811 ja 5 227. Pitkäkestoisen täy- 39347: opistojen arviointia varten otettiin käyttöön v. 1986 dennyskoulutuksen osuus järjestetyistä kursseista 39348: KOTA-tietokanta, jossa on olemassa yliopistojen oli v. 1990 38,5% ja kertomusvuonna 50,3 %. Avoi- 39349: toimintaa kuvaavat tilastotiedot vuodesta 1981läh- men yliopiston opiskelijamäärä oli v. 1990 38 752 ja 39350: tien. Tietokantaa on 1990-luvulla kehitetty parem- kertomusvuonna 77 477. Naisten osuus osallistujis- 39351: min tulosohjaukseen soveltuvaksi. Tavoitteena on ta on pysynyt korkeana, sillä se oli v. 1990 77 o/o ja 39352: yhdenmukaistaa laskentaperiaatteet vertailukel- kertomusvuonna 75 %. 39353: poisuuden varmistamiseksi ja liittää kustannuslas- Täydennyskoulutusta järjestävät suuret ja pienet 39354: kenta osaksi yliopistojen toimintaa ja johtamista. monialaiset yliopistot sekä yksialaiset tiede- ja tai- 39355: KOTA-tietokantaan on kerätty yliopistojen tulos- dekorkeakoulut. Näiden erityyppisten oppilaitos- 39356: alueittaiset kustannustiedot vuodelta 1997. ten täydennyskoulutuksen markkina-alue, toimin- 39357: Yliopistojen kustannustietoisuutta on pyritty li- taperiaatteet, asiakkaat, koulutustarjonta ja talou- 39358: säämään myös budjetin ulkopuolisen rahoituksen dellinen perusta poikkeavat selvästi toisistaan. 39359: osalta. Koulutuksen osuus yliopistojen kokonaisra- Suuret monialaiset yliopistot toimivat valtakunnal- 39360: hoituksesta oli v. 1997 44 %, tutkimuksen ja taiteel- lisesti, niiden koulutusvalikoima on laaja ja moni- 39361: lisen toiminnan osuus 49 o/o ja yhteiskunnallisten puolinen ja niiden palveluja käyttää suuri joukko 39362: palvelujen osuus 7 o/o. Vastaavat osuudet budjettira- yrityksiä, yhteisöjä ja ammattialoja. Pienten moni- 39363: hoituksesta olivat 52%, 42% ja 7%. Tutkimuksen alaisten yliopistojen toiminta-alue on huomattavas- 39364: osuus kokonaiskustannuksista on suurin, yli 60 %, ti suppeampi ja sidokset toiminta-alueen kehittämi- 39365: lääketieteellisellä, luonnontieteellisellä ja teknillis- seen vahvat. Tekniset korkeakoulut ja kauppakor- 39366: tieteellisellä alalla. Tutkimuksen osuus on pienin, keakoulut järjestävät valtakunnallista ja alueellista 39367: alle 40 %, taidealoilla sekä elinlääketieteellisellä, koulutustoimintaa, ja niiden täydennyskoulutuk- 39368: kauppatieteellisellä ja kasvatustieteellisellä alalla. sen palveluja käyttävät lähinnä yritysmaailman ja 39369: liike-elämän edustajat. Taidekorkeakoulujen pal- 39370: Aikuiskoulutus veluja käyttävät taiteilijat ja ammatinharjoittajat. 39371: Laman aiheuttama massatyöttömyys ja sen seu- Heistä suurin osa maksaa itse koulutuksensa. Tai- 39372: rauksena eriytyneet työmarkkinat ovat vaikutta- dekorkeakoulut ovat alansa ainoita yliopistoja ja 39373: neet yliopistojen aikuiskoulutukseen koko 1990- toimivat valtakunnallisesti. 39374: luvun ajan. Suoritusten, todistusten ja tutkintojen Työllisyyspoliittisen ohjelman myötä avoimen 39375: merkityksen kasvu on lisännyt pitkäkestoista täy- yliopisto-opetuksen, joka laajeni koskemaan kaik- 39376: dennyskoulutusta, johtanut tutkintoa muistuttavien kia yliopistoja ja oppiaineita, pääkohteina olivat 39377: ohjelmien (mm. PD- ja MBA) yleistymiseen, vahvis- ilman työtä ja koulutuspaikkaa jääneet nuoret. 25 39378: tanut avoimen yliopiston asemaa sekä lähentänyt vuoden alaikärajan poistuttua avoimeen yliopis- 39379: aikuiskoulutusta ja tutkinto-opetusta (hyväksiluke- toon on pysyvästi tullut nuorten osallistujien suuri 39380: miskäytännöt). ryhmä. Yliopistojen suoraan järjestämän opetuksen 39381: Kasvavien alojen työvoimapula ja alityöllisyys osuus oli v. 1990 24,4% ja kertomusvuonna jo 39382: vaikuttavat yliopistojen aikuiskoulutukseen. 64,1 %. Vuonna 1990 avoimesta yliopisto-opetuk- 39383: Työnantajien tilaama koulutus on vakiintunut sesta järjestettiin kesäyliopistoissa 27,9% ja kansa- 39384: osaksi yliopistojen täydennyskoulutusta. Itse mak- lais- ja työväenopistoissa 36,2 %. Kertomusvuonna 39385: savien aikuisopiskelijoiden, joihin kuuluvat mm. vastaavat osuudet olivat 10,9% ja 12%. Kansan- 39386: akateemiset työttömät, avoimen yliopiston opiske- opistoissa järjestetyn opetuksen osuus on sen si- 39387: lijat sekä taide- ja kulttuurialojen ammattilaiset, jaan pysynyt n. 10 %:na koko 1990-luvun ajan. 39388: osuus opiskelijoista on kasvanut koko 1990-luvun Avoimen yliopisto-opetuksen järjestämistä hel- 39389: ajan. Opetusviranomaiset pyrkivät tukemaan tä- potti v. 1993 selkeytetty maksupäätös. Avoimen 39390: män ryhmän opiskelumahdollisuuksia. yliopiston opintojen perusteella yliopistoissa voi 39391: Yliopistojen aikuiskoulutukseen osallistuvien suorittaa tutkinnon 1 000 opiskelijaa v. 1997- 39392: opiskelijoiden määrä lisääntyi v. 199().-98 2000. Suorittamisoikeus ei koske taidekorkeakou- 39393: 39394: 39395: 228 39396: luja. 1980-luvun puolivälistä lähtien opetusmuotoi- tossa avoin yliopisto toimii omana yksikkönään, ja 39397: na ovat olleet eräopetus ja -opiskelu. Opetuksessa yhdessä yliopistossa toiminta on yhtiöitetty. Yli- 39398: ja tiedottamisessa on 1990-luvulla käytetty hyväksi opistojen aikuiskoulutuksesta pääosa järjestetään 39399: tietoverkkoa. täydennyskoulutuskeskusten sekä tiedekuntien ja 39400: Kaikissa yliopistoissa Kuvataideakatemiaa lu- ainelaitosten yhteistyönä. 1990-luvun lopulla on 39401: kuun ottamatta toimii täydennyskoulutuskeskus. lisääntynyt myös täydennyskoulutuskeskuksista 39402: Niitä on sivutoimipisteineen 40. Kahdessa yliopis- riippumaton koulutustoiminta. 39403: 39404: 39405: 39406: 39407: EU-maiden koulutuspolitiikan ja koulutusrakenteiden ajattelu, monimutkaisten ongelmien ratkaisukyky, in- 39408: yhdenmukaistaminen on noussut voimaakkaasti esiin formaation käsittelytaito sekä kykytoimia asiantuntija- 39409: viime aikoina. Valtiontilintarkastajien mielestä kanna- organisaatioissa. Yliopistojen sisäisessä rahanjaossa 39410: tettavia ovat toimenpiteet, jotka lisäävät opiskelijoiden on turvattava paljon opetusta antavien laitosten rahoi- 39411: ja opettajien liikkuvuutta sekä helpottavat koulutusyh- tus, joka vähäisten tutkimustulosten vuoksi voi muutoin 39412: teistyötä eri maiden välillä. Sen sijaan yliopistotutkinto- jäädä riittämättömäksi. 39413: jen yhdenmukaistamishankkeet eivät saa vaarantaa Yleensä tiettyihin tarkoituksiin osoitetulla, pitkäjän- 39414: maamme tieteen ja opetuksen korkeaa tasoa ja siihen teisen toiminnan kannalta epävarmaksi koetulla ulko- 39415: perustuvaa kansainvälistä kilpailukykyä myös suhtees- puolisella rahoituksella voidaan käynnistää tutkimus- 39416: sa Euroopan ulkopuolisiin maihin. Päätös alemman hankkeita, joiden tieteellinen ja käytännöllinen merki- 39417: korkeakoulututkinnon palauttamisesta osaksi yliopis- tys on huomattava. Valtiontilintarkastajien mielestä 39418: tojen tutkintojärjestelmää on tehtävä koulutusaloittain opetusministeriön on systemaattisesti arvioitava, tu- 39419: ottamalla huomioon soveltuvuustekijät ja vaikutukset keeko ulkopuolisella rahoituksella aikaansaatu toimin- 39420: esimerkiksi opiskelujen suoritusaikoihin. Valtiontilin- ta yliopistojen perustoimintoja ja profiloitumista, sekä 39421: tarkastajien mielestä uudistuksen yhteydessä on säily- luotava rahoituksen käytön seurantaan aukoton val- 39422: tettävä selkeä ero tieteen tekemiseen ja aluekeskusten vontajärjestelmä väärinkäytösten välttämiseksi. 39423: innovaatiotoimintaan perustuvan yliopisto-opetuksen Valtiontilintarkastajien mielestä opintojen etenemi- 39424: sekä alueellista ja paikallista elinkeino- ja muuta työ- seksi tulee kehittää yliopistojen opetus- ja ohjausjär- 39425: elämää palvelevan tutkimus- ja kehitystyöhön perustu- jestelyjä, joita tulosohjaus on osittain jo tehostanut, 39426: van ammatillisen korkeakouluopetuksen välillä. tarkistaa tutkintotavoitteetvastaamaan realistisia suo- 39427: Valtiontilintarkastajien mielestä yliopistojen keskei- ritusaikoja, yhdenmukaistaa eri tutkintojen opintoviik- 39428: nen ongelma on toimintamäärärahojen niukkuus, jota kovaatimuksia ja palkita tuloksellista opiskelua. Koulu- 39429: kasvavat opetus- ja tutkimustavoitteetnykyisestäänkin tusjärjestelmiä tulee kehittää kokonaisuutena siten, 39430: lisäävät. Vaikka tuloksellisuusrahoituksella on tärkeä että peruskoulussa ja toisen asteen koulussa luodaan 39431: merkitys yliopistojen toiminnan laadun varmistamises- valmiudet yliopisto-opintoihin. Opettajien pedagogis- 39432: sa, yliopistojen pitkäjänteinen toiminta edellyttää, että ten taitojen parantamiseksi yliopistojen opettajille tu- 39433: niille turvataan riittävä ja vakaa opetuksen ja tutkimuk- lee luoda mahdollisuudet yliopistopedagogisten opin- 39434: sen perusrahoitus myös suhteessa hanke- ja tuloksel- tojen suorittamiseen, ja opetukselliset ansiot tulee 39435: lisuusrahoitukseen. Rahoitusta mitoitettaessa on otet- huomioida virkojen täytössä myös käytännössä. Siirty- 39436: tava huomioon yliopistojen Valtion kiinteistölaitokselle minen kokonaistyöaikaan lisää mahdollisuuksia ope- 39437: maksamat vuokrat ja seurattava niiden kehittymistä. tuksen ja tenttien järjestämiseen. Toiminnan tehosta- 39438: Valtiontilintarkastajille on myös tarkastuskäyntien miseen on pyrittävä henkilöstöhallinnollisten motivoin- 39439: yhteydessä tuotu esiin, että pelkästään määrällisten tikeinojen avulla. Valtiontilintarkastajat pitävät huoles- 39440: mittareiden käyttö laskennallisen rahanjaon perustana tuttavana pienryhmäopetuksen sekä tunti- ja dosentti- 39441: voi houkuttaa yliopistoja laskemaan tutkintojen tasoa. opetuksen vähenemistä, jonka on aiheuttanut yliopis- 39442: Varojen jakamisessa on vaikeuksista huolimatta pyrit- tojen perusrahoituksen pieneneminen. Kohtuuttomalta 39443: tävä ottamaan huomioon laadullisia tekijöitä, kuten esi- tuntuu myös opintojen viivästyminen sen vuoksi, ettei 39444: merkiksi tieteen edistäminen ja yksilön osaamisen ke- tenttikirjojen hankintaan ole riittävästi kirjastomäärä- 39445: hittäminen, jossa korostuu kriittinen ja analyyttinen rahoja. 39446: 39447: 39448: 229 39449: Valtiontilintarkastajien mielestä suoritettavien tut- tajien mielestä on huolehdittava siitä, etteivät tästä 39450: kintojen opintoviikkojen erilainen mitoitus asettaa aiheutuvat opetusvaikeudet johda tutkintojen tason 39451: opiskelijat eriarvoiseen asemaan siten, että se saattaa madaltumiseen. 39452: vaarantaa heidän oikeusturvansa. Mikäli yliopistot ja Yliopistojen aikuiskoulutusta tulee laajentaa siten, 39453: tiedekunnat eivät onnistu yhdenmukaistamaan eri tut- että se alueellisesti tasapuolisemmin käsittäisi myös 39454: kintojen opintoviikkovaatimuksia, on siihen puututtava tekniikan, talouden ja lääketieteen opetuksen. Aikuis- 39455: muuttamalla asetuksia. Valtiontilintarkastajien mieles- koulutuksen kehittämisessä tulee laajemmin hyödyn- 39456: tä opintoaikojen lyhentämiseksi pitäisi ennakkoluulot- tää sähköisen viestinnän tarjoamia mahdollisuuksia. 39457: tomasti harkita kannustavan opintotuen käyttöön ottoa. Ikäluokkien pieneneminen, teknologian nopea kehitys 39458: Yliopistojen perustehtävä on tutkimus ja siihen pe- ja elinikäisen oppimisen periaate edellyttävät myös yli- 39459: rustuvan opetuksen antaminen, mitä pidetään lähtö- opistojen aikuiskoulutuksen opetussisältöjen ja kurs- 39460: kohtana myös järjestettäessä yliopistoissa aikuiskou- sien kehittämistä. Valtiontilintarkastajien mielestä ai- 39461: lutusta. Määrärahojen niukkuuden vuoksi hyvin erilai- kuiskoulutuksen merkitystä tulee korostaa arvioitaes- 39462: sen pohjakoulutuksen omaavat aikuisopiskelijat saa- sa yliopistojen tuloksellisuutta ja palkita yliopistoja tu- 39463: vat opetusta samassa ryhmässä kuin valintakokeiden loksellisuusrahalla aikuiskoulutuksen laadukkaasta 39464: perusteella valitut perusopiskelijat. Valtiontilintarkas- järjestämisestä. 39465: 39466: 39467: 39468: 39469: Yleissivistävä opetus opetuslain mukaan opetusministeriö myöntää lu- 39470: van esiopetuksen järjestämiseen muille kuin piden- 39471: Opetuksen resurssit netyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille 39472: Koulutuspoliittiset linjaukset tehdään eduskunnas- sekä säädöksistä ja määräyksistä poikkeavan, ope- 39473: sa ja valtioneuvostossa. Ne kirjataan opetustoimen tuksen kehittämiseksi tarpeellisen kokeilun järjes- 39474: lainsäädännön lisäksi erilaisiin kehittämisasiakirjoi- tämiseen. 39475: hin ja valtion talousarvioon. Opetustoimen keskei- Opetusministeriössä hoitaa yleissivistävän kou- 39476: nen asiakirja on koulutuksen ja korkeakouluissa lutuksen tehtäviä n. 10 henkilöä, ja sen kehittämi- 39477: harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelma, seen käytetään vuosittain varoja n. 10 Mmk, mistä 39478: jonka valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi. opetusministeriö käyttää noin kolmanneksen ja 39479: Kehittämissuunnitelma sisältää kunkin koulutus- Opetushallitus kaksi kolmannesta. 39480: alan ja -tason kehittämistoimet, koulutus- ja tutki- Opetushallituksen lakisääteisenä tehtävänä on 39481: muspolitiikan päälinjat sekä voimavarojen suun- koulutuksen kehittämisen, tuloksellisuuden edistä- 39482: tauksen linjat. Valtioneuvosto, opetusministeriö ja misen ja järjestämisen seuranta. Lisäksi sen tulee 39483: Opetushallitus vastaavat näiden linjausten toi- hoitaa erikseen säädettävät tai määrättävät tehtävät 39484: meenpanosta keskushallinnossa. sekä suorittaa opetusministeriön antamat toimeksi- 39485: Valtioneuvosto vastaa lakeja täsmentävien ase- annot. Käytännössä viraston keskeisiä tulosalueita 39486: tusten antamisesta ja tekee niistä johtuvat laajakan- ovat koulutuksen tavoitteiden, sisältöjen, menetel- 39487: toiset päätökset. Uuden perusopetuslain mukaan mien ja arviointijärjestelmien kehittäminen, koulu- 39488: se päättää perus-, esi- ja lisäopetuksen sekä perus- tuksen tuloksellisuuden arviointi sekä hallinnon- 39489: opetukseen valmistavan opetuksen yleisistä valta- alan tukipalveluiden tuottaminen. Perusopetuslain 39490: kunnallisista tavoitteista. Valtioneuvosto päättää nojalla Opetushallitus antaa opetussuunnitelmien 39491: myös perusopetukseen käytettävän ajan jakamises- laadintaa varten opetussuunnitelmien perusteet, 39492: ta eri oppiaineiden ja aiheryhmien opetukseen ja joissa määritellään perusopetuksen eri oppiainei- 39493: oppilaanohjaukseen (tuntijako) sekä myöntää pe- den sekä oppilaanohjauksen ja muun laissa tarkoi- 39494: rusopetuksen järjestämisluvan yksityiselle yhteisöl- tetun opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Se 39495: le tai säätiölle. voi myöntää myös luvan määräyksistä poikkeavan 39496: Opetusministeriö valmistelee mm. lainsäädän- kokeilun järjestämiseen. 39497: töä ja koulutusta koskevat yleispäätökset sekä vas- Opetushallituksessa hoitaa yleissivistävän kou- 39498: taa opetustoimen strategisesta johtamisesta. Perus- lutuksen tehtäviä n. 70 henkilöä. 39499: 39500: 39501: 230 39502: Lääninhallitusten tehtävät yleissivistävän ope- ten peruskorjaustarvetta siten, että esim. Etelä- 39503: tuksen osalta pohjautuvat sekä lainsäädäntöön että Suomen lääninhallitukselle esitetyistä yleissivistä- 39504: opetusministeriön kanssa tehtyyn tulossopimuk- vän koulutuksen rakentamishankkeista on vähem- 39505: seen. Lakisääteisiä tehtäviä yleissivistävässä koulu- män kuin joka kolmas mukana opetusministeriön 39506: tuksessa ovat oikeusturva-asiat, yhteishaku ja kou- hyväksymässä rahoitussuunnitelmassa vuosiksi 39507: lurakentaminen. 1999-2002. Kasvukeskuksissa opetustiloista on 39508: Peruskoulujen ja muiden oppilaitosten toimin- pulaa. 39509: nan lainmukaisuudesta vastaa ensi sijassa ao. kunta 39510: tai muu koulun ylläpitäjä. Kuntalain (365/1995) Koulutoimen palvelujen laatu 39511: 8 §:n 2 momentin mukaan lääninhallitus voi kante- Kunnat ovat saaneet viime vuosina normien purka- 39512: lun johdosta tutkia, onko kunta toiminut voimassa misen myötä lisää päätösvaltaa perusopetuksen ja 39513: olevien lakien mukaisesti. Yksityiset peruskoulua lukiokoulutuksen järjestämisessä ja taloudellisten 39514: korvaavat ja vastaavat koulut ovat puolestaan niitä resurssien kohdentamisessa. Kuntien peruspalve- 39515: koskevien säännösten mukaan ao. lääninhallituk- lujen järjestämiseen liittyvää ratkaisuvaltaa on li- 39516: sen tai Opetushallituksen valvonnan alaisia. Ope- sännyt myös se, että valtionosuusrahat osoitetaan 39517: tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain tiettyyn tarkoitukseen eli ns. korvamerkitään ai- 39518: (705/1992) 45 §:n 1 momentin perusteella noudate- noastaan silloin, kun kysymyksessä on saamelais- 39519: taan myös opetus- ja kulttuuritoimessa kuntien alue tai kaikkein vähävaraisimmat kunnat. Itsehal- 39520: valtionosuuslain (1147/1992) 27 §:ää. Sen mukaan, linnon lisääntyminen, laman vaikutukset kuntien 39521: jos kunta tai muu oppilaitoksen pitäjä on valtion- taloudelliseen asemaan ja henkilöstövoimavaroi- 39522: osuustehtäviä järjestäessään jättänyt noudattamatta hin sekä muutokset väestörakenteessa ovat opetus- 39523: laissa tai lain nojalla säädetyn tai määrätyn velvoit- ministeriön mukaan johtaneet siihen, ettei kaikissa 39524: teen, voi lääninhallitus sakon uhalla määrätä asian- kunnissa koulutoimen palvelujen laatu vastaa niitä 39525: omaisen noudattamaan velvoitetta. Opetus- ja kult- valtakunnallisia tavoitteita, jotka valtioneuvosto on 39526: tuuritoimen rahoituslaki antaa lisäksi mahdollisuu- perusopetuslain nojalla asettanut. Koulutoimen 39527: den määrätä perusteettomasti maksettu valtion- palvelujen laatuun on vaikuttanut myös se, että 39528: osuus palautettavaksi. Valtionosuuden takaisinpe- kunnan kouluhallintovirkoja on lakkautettu ja teh- 39529: rinnästä päättää opetusministeriö. täviä siirretty toisten virkamiesten hoidettaviksi 39530: Vuoden 1999 tulossopimuksen perusteella lää- muiden tehtävien ohella. Koulutoimenjohtajan vir- 39531: ninhallitukset järjestävät alueellaan opetushenki- ka on lakkautettu n. 120 kunnassa. Kuntien välinen 39532: löstölle maksutonta täydennyskoulutusta tähän tar- yhteistyö koulutoimen hoitamisessa on lisääntynyt. 39533: koitukseen myönnetyllä erillisrahoituksella sekä Opetusviranomaisten mukaan kuntalaki ja kun- 39534: suorittavat peruspalveluiden arviointia. Opetusmi- tien valtionosuuslaki eivät anna keskushallinnolle 39535: nisteriön mukaan lamavuosien myötä kunnat ovat ja lääninhallinnolle riittäviä valtuuksia puuttua 39536: entisestäänkin vähentäneet koulutusmäärärahoja, kuntien päätöksiin, mikäli koulunpidon yleiset 39537: mikä on vaikuttanut kielteisesti opetushenkilöstön edellytykset toteutuvat. Koulutoimen tilannetta 39538: lisä- ja täydennyskoulutukseen. Selvityksen mu- seurataan arvioimalla keskeisten oppiaineiden tu- 39539: kaan yleissivistävän koulutuksen opettajat saivat loksia säännöllisesti ja järjestämällä eri opetuskoh- 39540: 1.6.1996-31.12.1998 koulutusta keskimäärin 25 teista ns. teema-arviointeja. Niiden perusteella 39541: päivää, kun se eri oppilaistosmuodot huomioon suunnataan informaatio-ohjausta painottamalla tar- 39542: ottaen oli keskimäärin 35,5 päivää. Korkeatasoisen vittaessa opetussuunnitelman perusteita, koulutus- 39543: koulutusjärjestelmän edellytyksenä kuitenkin on, ta jne. 39544: että sillä on hyvin koulutettu ja ammattitaitoinen Ohjausjärjestelmän muuttuessa ydinopetus on 39545: opettajisto. Lääninhallitusten tehtäviä ovat lisän- säilynyt valtakunnallisesti yhdenmukaisena, vaikka 39546: neet myös kuntien taloudellisesta tilanteesta johtu- tuntijaosta ja opetussuunnitelmista päätetään suu- 39547: vat lomautukset ja lomautusuhat. relta osin paikallisesti. Päätösvallan delegointi on 39548: Sosiaali- ja terveyshallinnon käytäntöön vedo- aktivoinut koulujen kehittämistoimintaa. Toisaalta 39549: ten lääninhallitukset ovat esittäneet, että koulura- koulut ovat joutuneet eriarvoiseen asemaan riippu- 39550: kentamisen joustavoittamiseksi niiden pitäisi voida en kuntien koosta ja taloudellisesta tilanteesta sekä 39551: valtionapuviranomaisena päättää 15-25 Mmk paikallisesta aktiivisuudesta. 39552: maksavien perustamishankkeiden valtionosuus-, Peruskoulun ja lukion opetussuunnitelman pe- 39553: hanke- ja rahoitussuunnitelmista opetusministe- rusteet ovat olleet voimassa vuodesta 1994lähtien. 39554: riön kanssa sovittavien rahoituskehysten puitteissa. Sen jälkeen perusteita on tarkistettu mm. perus- 39555: Toteutetut säästötoimet ovat lisänneet oppilaitos- koulun oppilasarvostelun osalta. Opetushallituk- 39556: 39557: 39558: 231 39559: sessa selvitetään vuoden 1999 aikana, millaisia selviä puutteita perustietojen ja -taitojen hallinnas- 39560: täsmennyksiä vuoden alusta voimaan tulleet kou- sa. Tuottamiskokeen tulokset eivät olleet keski- 39561: lulait edellyttävät peruskoulun ja lukion opetus- määrinkään hyvät, sillä vaativissa soveltamistehtä- 39562: suunnitelmiin. Opetusministeriö pitää nykyistä vissä ratkaisuprosentit jäivät pieniksi. Koulutuksel- 39563: opetussuunnitelmiin perustuvaa ohjausta osaltaan linen tasa-arvo toteutuu erinomaisesti, sillä suku- 39564: riittävänä. Sen sijaan lääninhallitukset pitävät ny- puolten väliset oppimistulokset poikkesivat toisis- 39565: kyistä ohjausjärjestelmää, jossa tavoitteet tulevat taan vain vähän, ja erot pienentyvät koko ajan. 39566: opetusministeriöstä ja resurssit sisäasiainministe- Eroja kieliryhmien ja alueiden välillä ei juuri ollut. 39567: riöstä, toimimattomana. Takaamalla riittävät voi- Sen sijaan poikien ja tyttöjen matematiikan opiske- 39568: mavarat pitäisi kanteluihin ja valituksiin perustuvaa luun liittyvät asenteet poikkesivat toisistaan huo- 39569: ohjausta kehittää koulutuksen, konsultoinnin ja mattavasti, ja erot näyttävät olevan kasvamassa. 39570: muun informaatio-ohjauksen suuntaan. Erityisesti vaatisi kohentamista tyttöjen itseluotta- 39571: Koulutuksen järjestäjän ja valtakunnallisesti jär- mus, sillä itseluottamus selittää jopa 40 o/o oppimis- 39572: jestettyjen arviointien tulokset ovat julkisia, ja ne tuloksista. Koulujen väliset erot eivät keskimäärin 39573: auttavat kouluja tekemään tarvittavat johtopäätök- olleet kovin suuria, mutta keskiarvojen vaihteluväli 39574: set opetuksen kehittämisestä. Kehitteillä oleva op- saattoi olla jopa neljännes maksimipistemäärästä. 39575: pilaitoksille ja opettajille vapaaehtoinen tehtävä- Säädösten ja normien sekä arvioinnin lisäksi 39576: pankki auttaa peruskoulun päättävaiheen numero- opetuksen keskushallinto käyttää informaatio-oh- 39577: arvostelua ja lisää arvostelun vertailukelpoisuutta jausta. Painotuotteita lukuun ottamatta informaa- 39578: eri kouluissa. Lääninhallitusten mukaan koulutuk- tio-ohjaus on maksullista, ja se on toteutettu liike- 39579: sen järjestäjien ja oppilaitosten itsearvioinnin tulok- taloudellisin perustein. Opetusalan koulutuskes- 39580: set pitäisi nykyistä paremmin niveltää valtakunnal- kus (OPEKO) järjestää myös tarvittavaa koulutusta. 39581: liseen ja alueelliseen arviointiin. Lääninhallitusten mukaan arviointia vaikeuttaa 39582: Esimerkiksi kertomusvuonna Opetushallituksen käytännössä mm. opetushallinnon tilastointijärjes- 39583: tekemässä peruskoulun luonnontieteiden oppi- telmään liittyvä viive. Lisäksi Opetushallituksen ja 39584: mistuloksia koskevassa arvioinnissa todettiin, että lääninhallitusten tehtäväjako vaatisi täsmentämistä 39585: opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin näh- esim. siten, että Opetushallitus keskittyisi opetus- 39586: den lähes kahdella kolmasosalla otosryhmän oppi- suunnitelmien ja opetuksen sisältöjen sekä mene- 39587: laista oli suuria puutteita fysiikan ja yli puolella telmien kehittämiseen ja arviointiin, kun taas lää- 39588: kemian perustiedoissa. Tiedon soveltaminen oli ninhallitusten arviointikohteina olisivat mm. koulu- 39589: vaikeaa erityisesti tuottamistehtävissä. Koulun tuksen saavutettavuus, tasa-arvon toteutuminen, 39590: koko ei juurikaan vaikuttanut oppimistuloksiin. oikeusturva ja turvallinen oppimisympäristö. 39591: Sen sijaan oppimistulokset vaihtelivat sukupuolen, 39592: kieliryhmän ja alueen mukaan. Yleissivistävän koulutuksen menojen kehitys 39593: Matematiikan perustietojen osalta tulokset olivat Opetushallituksen selvityksen mukaan peruskou- 39594: keskimäärin hyvät opetussuunnitelman tavoittei- lun ja lukion käyttökustannukset ja oppilasmäärät 39595: siin verrattuna. Viidesosalla oppilaista oli kuitenkin kehittyivät v. 1993-97 seuraavasti: 39596: 39597: 39598: Vuosi Peruskoulu Lukio 39599: Kokonais- Oppilasmäärä Oppilas- Kokonais- Oppilasmäärä Oppilas- 39600: kustannukset kohtaiset kustannukset kohtaiset 39601: kustannukset kustannukset 39602: Mmk kpl mk Mmk kpl mk 39603: 39604: 1993 11 392 568 830 20 028 1 905 107 461 17 726 39605: 1994 11 213 564 818 19 853 1 938 110 546 17 533 39606: 1995 11 771 563 066 20 904 2 050 111 955 18 307 39607: 1996 12 202 562 616 21 688 2 161 112 467 19 212 39608: 1997 12 325 564 330 21 840 2 158 113 360 19 037 39609: Muutos 1996-97,% 1,0 0,3 0,7 -0,1 0,8 -0,9 39610: 39611: 39612: 39613: Peruskoulun ja lukion menot olivat 1990-luvulla Peruskoululaitoksen kokonaismenot olivat v. 1997 39614: alimmillaan v. 1994. Tämän jälkeen menot lisään- yhteensä n. 12,3 mrd. mk. ja lukiolaitoksen n. 2,2 39615: tyivät tasaisesti 4-5 o/o vuosittain vuoteen 1996 asti. mrd. mk. Niiden kokonaismenot kasvoivat vain 39616: 39617: 39618: 232 39619: vähän v. 1997. Peruskoulun palkkausmenot vähe- matillisten oppilaitosten vastaavista keskimääräi- 39620: nivät tuolloin lähes 100 Mmk:lla, ja muut menot sistä kustannuksista. Peruskouluun ja lukioon ver- 39621: vastaavasti lisääntyivät 200 Mmk:lla. rattuna opetuksen kustannukset olivat moninker- 39622: Peruskoulun ja lukion oppilaskohtaiset kustan- taiset musiikkioppilaitoksissa ja liikunnan koulu- 39623: nukset ylittivät reaalisesti vuoden 1993 tason v. tuskeskuksissa. 39624: 1996. Kuitenkin lukion reaaliset kustannukset pai- Seuraavassa asetelmassa esitetään peruskoulun 39625: nuivat v. 1997 uudelleen vuoden 1993 tason ala- eri ylläpitäjät, kulujen ja oppilaiden määrä sekä 39626: puolelle. Peruskoulun ja lukion oppilaskohtaiset oppilaskohtaiset kustannukset v. 1997: 39627: käyttökustannukset olivat v. 1996--97 n. 55% am- 39628: 39629: 39630: Ylläpitäjä Peruskoulu Vammaisopetus ja erityiskoulut 39631: Kouluja Oppilaita mk/oppilas Kouluja Oppilaita mk/oppilas 39632: keskimäärin keskimäärin 39633: Yksityinen 44 10 909 23 457 3 106 96 438 39634: Valtio 2 1 251 28 074 8 524 237 015 39635: Kunta 4 232 564 330 21 840 - 5 278 1 60 404 1 39636: 346 2 121 182 2 39637: Kuntayhtymä - - - 8 78 88 564 39638: Yhteensä 4 278 576 490 21 884 19 - - 39639: 1 EHA1, keskivaikeasti ja vaikeasti kehitysvammaisten harjaantumisopetus. 39640: 2 EHA2, vaikeimmin kehitysvammaisten harjaantumisopetus. 39641: 39642: 39643: 39644: 39645: Koska kouluissa annetaan hyvin erilaista ope- mk, ja suurimmat Utsjoella 50 327 mk. Kustannuk- 39646: tusta, eri ylläpitäjien kustannukset vaihtelevat huo- siltaan halvimpien neljännekseen kuuluvien kun- 39647: mattavasti. Yksityisistä kouluista valtaosa soveltaa tien kustannukset alittivat maan keskiarvon n. 39648: steinerpedagogiikkaa tai koulut noudattavat 10 %:lla ja kalleimpien taas ylittivät keskiarvon n. 39649: muunlaista painotettua opetussuunnitelmaa. Valtio 30 %:lla. Kuitenkin halvimpaan neljännekseen si- 39650: ylläpitää kahta kieliin erikoistunutta koulua. Vam- joittui 45 % ja kalleimpaan vain 9% oppilaista. 39651: maisopetuksen ja erityiskoulujen toiminta poik- Lukioissa kustannukset oppilasta kohti kääntyi- 39652: keaa oppilaiden vammatyypin ja -asteen mukaan, vät v. 1997 laskuun, ja ne olivat keskimäärin 18 900 39653: minkä vuoksi oppilaskohtaisia kustannuksia ei voi- mk eli reaalisesti likimain vuoden 1993 tasolla. 39654: da täysin rinnastaa. Kuntien ylläpitämissä kouluissa ne olivat keski- 39655: Peruskoulun oppilaskohtainen kustannusraken- määrin 19 040 mk, yksityisissä kouluissa 17 250 mk 39656: ne on pysynyt viime vuosina hyvin vakaana. Vuo- ja valtion kouluissa 28 090 mk. Ruokailun ja muun 39657: desta 1996 vuoteen 1997 lisääntyivät erityisesti oppilashuollon menot supistuivat, sisäisen hallin- 39658: oppilashuollon (kuljetus, majoitus, ruokailu ja muu non menot ja kiinteistömenot lisääntyvät sekä muut 39659: oppilashuolto) menot. Sen sijaan opetustoiminnan opetustoimen menot pysyivät vuoden 1996 tasolla. 39660: kustannukset, joiden osuus on 65 % käyttökustan- Kuljetusten siirryttyä opetustuen piiriin syksyllä 39661: nuksista, supistuivat lievästi. Eniten vaihtelivat hal- 1997 niiden menot supistuivat 50 o/o:lla. 39662: linnon ja kiinteistöjen kustannukset. Vuonna 1997 lukion oppilaskohtaiset kustan- 39663: Vuonna 1997 peruskoulun oppilaskohtaiset nukset vaihtelivat maakunnittain Pirkanmaan 39664: kustannukset vaihtelivat maakunnittain Kanta-Hä- 17 746 mk:sta Lapin 22 547 mk:aan. Kustannukset 39665: meen 20 543 mk:sta Lapin 26 158 mk:aan. Kustan- lisääntyivät edellisestä vuodesta Varsinais-Suomen, 39666: nukset pienentyivät edellisestä vuodesta Itä-Uu- Itä-Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, 39667: denmaan, Kanta-Hämeen, Pohjois-Savon, Keski- Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen ja Keski-Pohjan- 39668: Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Kainuun maan maakunnissa. Lisäys oli suurinta Keski-Suo- 39669: ja Lapin maakunnissa. Muissa maakunnissa menot messa. Satakunnassa kustannukset pysyivät muut- 39670: lisääntyivät. Lisäys oli suurinta Etelä-Karjalassa ja tumattomina. Kustannukset laskivat eniten Pohjan- 39671: Etelä-Savossa. maan ja Lapin maakunnissa. 39672: Peruskoulun oppilaskohtaiset kustannukset oli- Kustannukset oppilasta kohti vaihtelivat kunnit- 39673: vat v. 1997 pienimmät Vahdon kunnassa, 15 588 tain 13 700 mk:sta 73 700 mk:aan. Noin 30 kunnas- 39674: 39675: 39676: 233 39677: sa kustannukset alittivat 17 000 mk:n ja yli 100 sainvälistymisen myötä noin puolella opinto-ohjaa- 39678: kunnassa 20 000 mk:n rajan. Vain 25 kunnassa ne jista on ohjattavanaan myös maahanmuuttajaoppi- 39679: olivat suuremmat kuin 30 000 mk. laita. Oppilaanohjaukseen liittyy työelämään tutus- 39680: Niistä kunnista, joilla on lukio, vain hieman yli tuminen yleensä yhdeksännellä luokalla. Siihen 39681: 50:llä on lukiaita useampia kuin yksi. Sen vuoksi käytetään n. 10 työpäivää kaikissa kunnissa. 39682: oppilaskohtaisten kustannusten vaihtelu on suu- Lukioissa opinto-ohjausta hoidetaan yleensä 39683: rempaa ja kustannukset reagoivat oppilasmäärään opetettavan aineen ohella. Päätoimisia opinto-oh- 39684: ja muihin muutoksiin peruskouluja herkemmin. jaajia on ainoastaan suurimmissa kaupungeissa ja 39685: Vuonna 1997 kuntien kustannukset laskivat jois- paikkakunnilla, joissa on vain yksi suuri lukio. 39686: sain tapauksissa edelliseen vuoteen verrattuna Helsingin kaupungin lukioihin on päätetty perus- 39687: 25 o/o:lla, joissain tapauksissa taas nousivat 40 o/o:lla. taa päätoimiset opinto-ohjaajan virat. 39688: Kustannukset nousivat 30 kunnassa yli 10 o/o:lla, Myös lukioissa opinto-ohjaajien pätevyys vaih- 39689: mutta suurimmassa osassa lisäys oli vain muuta- telee alueittain. Lapin läänissä pätevien osuus on 39690: man prosentin. Kustannukset säilyivät 20 kunnassa suurin, n. 80 o/o, ja Hämeessä pienin, 55 %.Joissakin 39691: vuoden 1996 tasolla, ja 130 kunnassa ne laskivat. lukioissa opinto-ohjausta on saatettu jopa jakaa 39692: Opetusministeriön mukaan koulutuksen tavoit- usean epäpätevän opettajan hoidettavaksi esim. 39693: teiden saavuttaminen edellyttää riittäviä resursseja. opetusvelvollisuuden täytteeksi. 39694: Opetuksen yksikköhinnat eivät ole seuranneet to- Lukion opinto-ohjaajalla on ohjattavanaan kes- 39695: dellista kustannuskehitystä vuoteen 2000 saakka kimäärin 240 opiskelijaa. Eniten ohjattavia on Uu- 39696: voimassa olevien säästölakien takia. Hallituksen denmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan ja vähi- 39697: kehyspäätösten mukaisesti opetusministeriön tar- ten Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen opinto-oh- 39698: koituksena on palauttaa koulutuksen yksikköhin- jaajilla. 39699: nat todellisia kustannuksia vastaavalle tasolle v. Lukioissa käytetään yleensä 1-2 työpäivää työ- 39700: 2001. elämään tutustumiseen. 39701: 39702: Oppilaanohjaus Järjestelmän kehittäminen 39703: Peruskoulussa ja lukiossa antavat koulutetut opin- Suomessa on käytössä kaksijakoinen ohjausjärjes- 39704: to-ohjaajat oppilaanohjausta oppilaitosten opetus- telmä: opetushallinnon oppilaiden opinto-ohjaus, 39705: suunnitelmien perusteella. Jokaisella oppilaalla on joka kattaa koko koulujärjestelmän perusopetuk- 39706: oikeus saada riittävä määrä tarvitsemaansa oppi- sesta lukioihin, ammatillisiin oppilaitoksiin ja am- 39707: laanohjausta, joka painottuu koulutuksen eri vai- mattikorkeakouluihin, sekä työhallinnon ammatin- 39708: heissa kasvatukselliseen, opetukselliseen tai am- valinnanohjaus. Työhallinnon ammatinvalinnan- 39709: mattiuran ja koulutusalan valinnan ohjaukseen. ohjauksen palveluja käyttää hyväkseen n. 8 o/o pe- 39710: Peruskoulussa yleensä päätoimisesti tehtävään- rusopetuksen oppilaista ja n. 11 o/o lukion opiskeli- 39711: sä hoitavat, yläasteella toimivat opinto-ohjaajat joista. Toisiaan täydentävät järjestelmät turvaavat 39712: konsultoivat myös ala-asteen kouluja lähinnä ylä- opiskelijoille ja oppilaille mahdollisuuden saada 39713: asteelle siirtymiseen liittyvissä kysymyksissä. Osal- asiantuntevan ja koulutetun ohjaajan palveluita. 39714: la kouluista on peruskoulun ja lukion yhteinen Oppilaanohjausta koskeva seurantatutkimus 39715: opinto-ohjaajan virka. antaa tietoa opinto-ohjaajan työstä ja sen paino- 39716: Opinto-ohjaajien palkkaus ei riipu oppilasmää- alueista, mutta ei sen vaikuttavuudesta. Tehtyjen 39717: rästä, josta päättää opetuksen järjestäjä virkaehto- selvitysten perusteella ohjausjärjestelmän toimi- 39718: sopimuksen määrinämissä rajoissa. Sen vuoksi vuutta haittaavat epäpätevien ja lähivuosina eläk- 39719: opinto-ohjaajaa kohti tuleva oppilasmäärä voi keelle siirtyvien opinto-ohjaajien suuri määrä. 39720: vaihdella kouluittain ja kunnittain. Asiantuntevan ohjauksen puuttuessa oppilaat jou- 39721: Oppilaanohjauksen saatavuus ei jakaudu tasai- tuvat turvautumaan ammatinvalintaan suuntautu- 39722: sesti alueittain. Esimerkiksi Uudenmaan kunnissa neiden työvoimatoimistojen ohjauspalveluihin. 39723: yhtä opinto-ohjaajaa kohti oli ohjattavia oppilaita Ongelmaksi koetaan myös se, ettei opinto-ohjaajan 39724: keskimäärin 100 oppilasta enemmän kuin Pohjois- tehtävän hoitamista ole määritelty suhteessa oppi- 39725: Karjalan kunnissa. lasmäärään, joka voi vaihdella 70:stä 700:aan oppi- 39726: Peruskoulussa opinto-ohjaajien pätevyys vaihte- laaseen. 39727: lee alueittain siten, että Kymessä ja Ylä-Savossa Epäpätevyyteen ja ikääntymiseen liittyvät ongel- 39728: pätevien osuus opinto-ohjaajista on keskimäärin mat koskevat kaikkia opettajaryhmiä, sillä lähivuo- 39729: 96 o/o ja Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa vain sina yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuk- 39730: 61 o/o. Päätoimisia opinto-ohjaajista on 90 o/o. Kan- sessa on arviolta yli 55-vuotiaita ja muodollisesti 39731: 39732: 39733: 234 39734: epäpäteviä opettajia yhteensä n. 15 000. Opetusmi- vät ohjauksen tarvetta. Perusopetuksessa ja lukios- 39735: nisteriö on lisännyt opinto-ohjaajien koulutuksen sa annettavan ohjauksen kehittämisessä pääpaino 39736: aloituspaikkoja Jyväskylän yliopistossa 20:stä on atk-avusteisten ohjauspalvelujen tuottamisessa. 39737: 30:een syksyllä 1999. Samanaikaisesti Joensuussa Niihin yhdistetään myös työvoimahallinnon oh- 39738: on tavanomaisten 10 opiskelijan lisäksi 20 opiske- jausohjelma. Ammatillisten oppilaitosten opinto- 39739: lijaa aloittanut opo-koulutuksen uutena monimuo- ohjausta uudistetaan opetussuunnitelmauudistuk- 39740: tokoulutuksena. sen yhteydessä, ja tarkoituksena on lisätä opiskeli- 39741: Yksilöllisten opinto-ohjelmien ja valinnaisuu- joiden mahdollisuuksia valita opintoja eri oppilai- 39742: den lisääntyminen sekä oppimisympäristöjen toksista. 39743: avautuminen ja oppilaitosten verkottuminen lisää- 39744: 39745: 39746: 39747: 39748: Esi- ja perusopetus muodostavat perustan oppimaan nan, valvonnan ja lainsäädäntöuudistusten myötä ko- 39749: oppimisen taidoille ja elinikäisen oppimisen edellyttä- rostuneen informaatio-ohjauksen tarvetta siten, että 39750: mille asenteille ja arvostuksille. Sen vuoksi on erittäin otetaan huomioon kuntien koulutusasiantuntemuksen 39751: tärkeää, että korkealaatuista esi- ja perusopetusta jär- väheneminen. Lääninhallitusten sivistystoimen voima- 39752: jestetään koko maan kattavasti. Hoivan lisäksi lapset varat on jaettava alueittain tasaisemmin ohjaustar- 39753: tarvitsevat jo ennen esiopetusikää virikkeellistä kasva- peen mukaan. Lisäksi tilanteen vaatiessa niiden roolia 39754: tusta kehittääkseen oppimisvalmiuksiaan taipumus- alueellisena ohjaus- ja valvontaviranomaisena tulee 39755: tensa ja kiinnostuksensa mukaan. Koulutustavoittei- korostaa ja siinä yhteydessä harkita esimerkiksi val- 39756: den toteuttamiseksi pitäisi tehostaa hallinnonalojen tionosuuksien takaisinperintään liittyvän päätösvallan 39757: välistä yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja päivähoidon siirtämistä lääninhallituksille. 39758: sovittamiseksi yhteen saumattomalla tavalla. Koulutuksen lainsäädännön uudistamisen myötä 39759: Opetusta koskevan lainsäädännön tavoitteena on ovat koulutuksen keskeisiksi ohjausvälineiksi tulleet 39760: ohjata koulua suuntaan, jolla vaikutetaan yhteiskunnan arviointi ja täydennyskoulutuksena konkretisoituva in- 39761: kehitykseen. Lainsäädäntö velvoittaa kuntia järjestä- formaatio-ohjaus. Koulutuksen järjestäjien ja oppilai- 39762: mään koulutuspalvelut valtakunnallisten koulutusta- tosten tuloksellisuuden arviointitehtävä on kuulunut 39763: voitteiden mukaisesti ja koulutustoimintaan osallistu- perinteisesti lääninhallituksille, mutta sitä ei enää ole 39764: vien oikeusturvan varmistavalla tavalla. 1990-luvun säädöksillä vahvistettu. Valtiontilintarkastajien mieles- 39765: alun norminpurku ja vuoden 1999 alussa voimaan tullut tä systemaattisella ohjauksella taataan alueiden tasa- 39766: koululainsäädäntöuudistus lisäsivät kuntien vapautta puolinen kehittyminen ja arviointitiedon saanti. 39767: päättää koulutuspalvelujen järjestämisestä käytän- Taloudellisissa vaikeuksissa olevien kuntien mah- 39768: nössä. Kuntien heikentynyt taloudellinen tilanne ja jär- dollisuudettarjota opettajien ammattitaitoa ylläpitävää 39769: jestelyjen vapautuminen ovat johtaneet opettajien lo- ja kehittävää täydennyskoulutusta ovat vähentyneet. 39770: mautuksiin ja koulutoimen henkilöstösupistuksiin ta- Koulutustarjonta keskittyy eteläiseen Suomeen, mikä 39771: valla, joka kertomusvuoden alkupuolella valmistuneen vaikeuttaa erityisesti pohjoisen opettajien koulutuspal- 39772: selvityksen ja vuoden 1999 syksyllä valmistuneen laa- velujen saatavuutta. Valtiontilintarkastajien mielestä 39773: jan arviointitutkimuksen mukaan saattaa vaarantaa on tärkeää, että lääninhallituksilla on jatkossakin käy- 39774: valtakunnallisten koulutustavoitteiden ja koulutustoi- tettävissään täydennyskoulutusvaroja,joiden avulla ne 39775: mintaan osallistuvien oikeusturvan toteutumisen. voivat toteuttaa tarpeellista informaatio-ohjausta. 39776: Valtiontilintarkastajien mielestä opetusviranomais- Opettajien täydennyskoulutusta tulee suunnata myös 39777: ten on seurattava, täyttääkö kuntien tällä hetkellä hy- uusille, innovatiivisille alueille ja uusien koulutusmuo- 39778: vinkin itsenäisesti suunnittelema, valtion 57-prosentti- tojen kehittymisen edistämiseen. 39779: sesti rahoittama koulutustarjonta koulutukselle asete- Koulutuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää 39780: tuttasa-arvo-ja laatutavoitteet, ja mitä eroja palvelujen riittäviä varoja. Opetuksen yksikköhinnat eivät ole mo- 39781: tarjontaan mahdollisesti liittyy alueellisesti ja erilaisen niin vuosiin vastanneet koulutuksen todellisia kustan- 39782: rakenteen omaavien kuntien välillä. Koko opetushallin- nuksia, vaan kuntien rahoittamaksi jäänyt vaje on las- 39783: nossa sivistysvoimavarojen määrä ja asiantuntemus kutavasta riippuen 13-15 %. Taloudellisentilanteen ja 39784: on saatava vastaamaan kuntien koulutoimen seuran- osittain arvostusten johdosta kuntien suhtautuminen 39785: 39786: 39787: 235 39788: vajeen rahoitukseen vaihtelee. Rahoitusvajeen seu- periaatteen toteutumiseksi tulee myös toisen asteen 39789: rauksena on opettajia lomautettu, mikä on heikentänyt opiskelijoille järjestää tarpeellinen määrä opinto-oh- 39790: lomautuskunnissa oppilaiden subjektiivista oikeutta jausta. 39791: saada opetusta, kouluverkostoa on supistettu myös Koulutusta lisäämällä on varauduttava opinto-oh- 39792: harvaanasutuilla alueilla, koulujen peruskorjaus on jaajien ikääntymisestä aiheutuvan vajeen täyttämi- 39793: osittain laiminlyöty sekä vaikeutettu uusien toimitilojen seen. Heidän ohjaustyönsä tuloksellisuuden paranta- 39794: hankkimista, mikä koetaan ongelmaksi erityisesti pää- miseksi on ohjattavien oppilaiden määrää rajoitettava 39795: kaupunkiseudun kasvukeskuksissa. Valtiontilintarkas- kohtuulliseksi. Opinto-ohjausjärjestelmän toimivuuden 39796: tajien mielestä perusopetuksen ja lukio-opetuksen yk- takaamiseksi tulee arvioida, pitäisikö lääninhallitusten 39797: sikköhinnat on saatava paremmin vastaamaan todelli- asemaa sen kehittämistehtävässä vahvistaa. 39798: sia kustannuksia. Suurten kasvukeskusten lukioiden Koulutuksen seuranta edellyttää käytettävissä ole- 39799: rahoitusongelmiin on haettava kokonaisratkaisua, sillä vaa ajantasaista tilastotietoa. Niin sanotun PELU-re- 39800: vapaan hakeutumisoikeuden vuoksi jotkut lukiot ovat kisterin poistuttua ei esim. tietoja oppilaiden ainevalio- 39801: muodostuneet ylläpitäjilleen rasituksiksi. Lisäksi tulee noista ole kattavasti saatavissa. Tällä hetkellä Suomen 39802: harkita rahoituslain muuttamista niin, että harvaanasu- Kuntaliitto rakentaa omaa tilastointijärjestelmäänsä ja 39803: tut kunnat voisivat saada ylimääräistä valtionosuutta Tilastokeskus kerää samaan aikaan tietoja mm. Ope- 39804: kyläkouluverkostonsa ylläpitämiseen oppilaiden etu- tushallituksen tarpeita varten. Valtiontilintarkastajien 39805: jen niin edellyttäessä. Lääninhallitusten päätösvaltaa mielestä päällekkäisen, oppilaitoksia turhauttavan 39806: koulurakentamisessa tulee vahvistaa yleisen vallan työn välttämiseksi on koulujärjestelmää koskevan tie- 39807: hajauttamiskehityksen mukaisesti. donkeruun koordinointia tehostettava. Päällekkäisten 39808: Uusi koululainsäädäntö on lisännyt opintojen valin- rekisterien luomisen sijaan pitäisi Tilastokeskuksen 39809: naisuutta koulujen välillä ja sisällä. Oppilaanohjausjär- keräämän tiedon julkistamisen kattavuutta ja saata- 39810: jestelmä on suhteellisen toimiva peruskoulun yläas- vuutta parantaa sekä etsiä keinoja, joilla tietojen han- 39811: teella, jossa on päätoimiset opinto-ohjaajat. Valtionti- kinnasta asiakkaille koituvia kustannuksia voidaan 39812: lintarkastajien mielestä lakiuudistuksen muassaan alentaa. 39813: tuoman valinnanvapauden ja elinikäisen oppimisen 39814: 39815: 39816: 39817: 39818: Perusopetuksessa annettava erityisopetus luiden perustasta säädetään Hallitusmuodon 39819: 15 a §:ssä. 39820: Säädökset 39821: Suomen Hallitusmuoto Perusopetuslaki 39822: Erityisopetusta koskevat säännökset perustuvat Opetuksen järjestäjä 39823: Suomen Hallitusmuotoon (969/1995), joka takaa Perusopetuslain (PL 628/1998, muutos 1188/1998 39824: kaikille henkilöille kansalaisoikeudet sekä poliitti- 17 §) mukaan kunta on velvollinen järjestämään 39825: set, taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oi- sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille pe- 39826: keudet tasavertaisesti. Myös lapsia on kohdeltava rusopetusta. Kunta voi järjestää opetuspalvelut itse 39827: tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vai- tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankki- 39828: kuttaa kehitystään vastaavasti itseään koskeviin malla ne muulta perusopetuksen järjestäjältä, joita 39829: asioihin. Jokaisella on oikeus maksuttomaan pe- ovat rekisteröity yhteisö tai säätiö, alueellisen kou- 39830: rusopetukseen, ja julkisen vallan on turvattava lutus- tai sivistystarpeen perusteella kuntayhtymä 39831: jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjen- (erityishuoltopiirien kuntayhtymät) taikka valta- 39832: sä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kunnallisen tarpeen perusteella valtio (valtion eri- 39833: kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varatto- tyiskoulut). Sairaalan sijaintikunta on velvollinen 39834: muuden sitä estämättä. Kansalliskielten, suomen ja järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppi- 39835: ruotsin, lisäksi viittomakieltä käyttävillä sekä vam- laalle opetusta siinä määrin, kuin se hänen tervey- 39836: maisilla on oikeus saada tulkitsemisapua ja kään- tensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on 39837: nösapua. Erityisopetuksessa tarvittavien tukipalve- mahdollista. Jos muu opetuksen järjestäjä kuin 39838: 39839: 39840: 236 39841: kunta ei järjestä erityisopetusta, oppilaan siirtämi- tussa opetusryhmässä saa kuitenkin olla enintään 39842: sestä erityisopetukseen päättää opetuksen järjestä- kuusi oppilasta. Jos näiden oppilaiden opetus an- 39843: jän esityksestä oppilaan asuinkunta. netaan yhdessä muiden kuin tässä tarkoitettujen 39844: oppilaiden kanssa, saa opetusryhmässä olla enin- 39845: Oppivelvollisuus ja oppimäärä tään 20 oppilasta (PA 2 §). 39846: Perusopetuksen oppimäärä on laajuudeltaan yh- 39847: deksänvuotinen. Oppivelvollisuus alkaa sma Opetussuunnitelmajärjestelmä 39848: vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Jos Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edelly- 39849: perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen tysten mukaan. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä 39850: vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole kotien kanssa. Opetukseen osallistuvalla on työ- 39851: mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa päivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukais- 39852: oppivelvollisuus vuotta aiemmin ja kestää 11 vuot- ta opetusta sekä oppilaanohjausta. 39853: ta. Pidennetty oppivelvollisuus voi sisältää enin- Valtioneuvosto päättää opetuksen yleisistä val- 39854: tään kaksivuotisen esiopetuksen. takunnallisista tavoitteista sekä perusopetuksen 39855: käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja 39856: Erityisopetuksen järjestäminen aineryhmien sekä oppilaanohjauksen osalta (tunti- 39857: Oppilaalla, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumis- jako). 39858: vaikeuksia, on oikeus saada erityisopetusta muun Opetushallitus päättää eri oppiaineiden ja aihe- 39859: opetuksen yhteydessä. Oppiruisvaikeudet voivat kokonaisuuksien sekä oppilaanohjauksen tavoit- 39860: olla esim. puhe- tai lukivaikeuksia, liittyä johonkin teista ja keskeisistä sisällöistä ( opetussuunnitelman 39861: oppiaineeseen tai ilmetä esim. tarkkaavaisuuden, perusteet) (PL 14 § ). 39862: keskittymisen, aistitoimintojen tai sosiaalisen vuo- Opetuksen järjestäjä hyväksyy opetuksen anta- 39863: rovaikutuksen häiriöinä. mista varten opetussuunnitelman perusteiden mu- 39864: Jos oppilaalle ei vammaisuuden, sairauden, ke- kaiset opetussuunnitelmat. Opetus voi perustua 39865: hityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön perusopetuksen yleisestä oppimäärästä poiketen 39866: taikka muun siihen verrattavan syyn vuoksi voida erilaajuisiin oppimääriin (oppimäärän mukautta- 39867: antaa opetusta muussa ryhmässä (esim. yleisope- minen). Erityisopetukseen otetuille tai siirretyille 39868: tuksen ryhmässä), tulee oppilas ottaa tai siirtää oppilaille tulee laatia henkilökohtainen opetuksen 39869: erityisopetukseen. järjestämistä koskeva suunnitelma (lyhenne 39870: Erityisopetukseen siirrosta tulee aina tehdä pää- HOJKS). 39871: tös. Perusopetusasetuksen (852/1998) mukaan en- Opetushallitus on vahvistanut Peruskoulun ope- 39872: nen päätöstä, jolla oppilas otetaan tai siirretään tussuunnitelman perusteet vuonna 1994 ja Vai- 39873: erityisopetukseen, tulee neuvotella oppilaan huol- keimmin kehitysvammaisten harjaantumisopetuk- 39874: tajan kanssa sekä, jos mahdollista, hankkia oppi- sen opetussuunnitelman perusteet peruskoulua 39875: laasta ja hänen oppimisedellytyksistään psykologi- varten vuonna 1997. Vaikeimmin kehitysvammais- 39876: nen tai lääketieteellinen tutkimus taikka sosiaali- ten (EHA2) opetuksessa noudatetaan vuoden 1997 39877: nen selvitys (PA 15 §).Kunta voi tarvittaessa hank- opetussuunnitelman perusteita, ja opetus perustuu 39878: kia lausuntoja myös sosiaalitoimen ja terveyden- viiteen toiminta-alueeseen, joita ovat motoriset tai- 39879: huollon eri asiantuntijoilta kuten luki-, puhe- ja dot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päi- 39880: toimintaterapeutti jne. vittäistoimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. 39881: Erityisopetuksen toteuttamisen kannalta on tär- Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden 39882: keää, että oppilas saa tarvitsemansa tukipalvelut mukaan opetuksen järjestämistä yleisopetuksen 39883: Lain mukaan vammaisella ja muulla erityistä tukea luokalla eli integraatiota tulee harkita myös silloin, 39884: tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta kun oppilaalla on suuria oppimisvaikeuksia tai 39885: opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitse- vammaisuutta. Tällöin kuitenkin edellytetään, että 39886: mis- ja avustajapalvelut, opetus- ja muut oppilas- opetukselliset ja muut olosuhteet ovat yleisopetuk- 39887: huoltopalvelut ja erityiset apuvälineet sen luokalla oppilaan oppimisen kannalta suotui- 39888: Erityisopetuksessa opetusryhmä saa olla kool- sat ja tarpeelliset tukitoimenpiteet voidaan toteut- 39889: taan enintään kymmenen oppilasta. Ryhmän enim- taa. Opetus tapahtuu erityisopettajan ja yleisope- 39890: mäiskoko voidaan tietyin ehdoin ylittää. Pidennet- tuksen opettajan yhteistyönä. 39891: tyä oppivelvollisuutta suorinavien vammaisten ja Erityisopetuksessa opetuksen yleiset tavoitteet 39892: sairaiden oppilaiden opetuksessa opetusryhmän ja keskeiset sisällöt ovat samat kuin peruskoulun 39893: koko saa olla enintään kahdeksan oppilasta. Vai- muussa opetuksessa. Ne eivät kuitenkaan sido 39894: keimmin kehitysvammaisista oppilaista muodoste- erityisopetukseen erikseen hyväksyttäviä oppi- 39895: 39896: 39897: 237 39898: määriä, vaan valtakunnallisia tavoitteita ja sisältöjä kuvauksen suoritustasosta, opetuksen pitkän ja 39899: voidaan kunnissa ja kouluissa mukauttaa. Mukaut- lyhyen aikavälin tavoitteet ja sisällöt, tuntijaon, 39900: tamisen laatu ja laajuus määrätään opetussuunni- mikäli se poikkeaa yleisopetuksen vastaavasta, 39901: telmassa oppilaiden yksilöllisiä oppimisedellytyk- opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitse- 39902: siä vastaten. Tarvittaessa oppimäärät voidaan aset- mis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilas- 39903: taa oppilaskohtaisesti ja laatia oppilaalle henkilö- huoltopalvelut sekä erityiset apuvälineet ja kom- 39904: kohtainen opetussuunnitelma (lyhenne HOPS, munikointitavat, tiedot oppilaan opetuksen järjes- 39905: uusi lyhenne HOJKS). tämisestä yleisopetuksen ja/tai erityisopetuksen 39906: Henkilökohtaiset opetussuunnitelmat, HOJKS:t, ryhmässä sekä seurannan järjestämisen ja oppilaan 39907: tulee laatia sellaisiksi, että ne mahdollistavat oppi- arvioinnin. 39908: laiden henkilökohtaisen oppimisprosessin seuran- Opetushallitus antaa ohjeet henkilökohtaisen 39909: nan ja arvioinnin. Jos syntyy ristiriitaa kunnan opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman 39910: käyttöön hyväksymän opetussuunnitelman ja op- (HOJKS) laatimisesta ja sisällöistä norminannon 39911: pilaan henkilökohtaisten oppimistavoitteiden kes- uudistamisen jälkeen vuoden 1999 loppuun men- 39912: ken, on oppilaan henkilökohtaisiin tavoitteisiin nessä. 39913: pyrkiminen asetettava etusijalle. Tavoitteita ja si- 39914: sältöjä tulee tarkistaa oppilaiden edistymisestä ja Erityisopetuksen oppilastilastot ja erityisopetuk- 39915: arvioinnista saadun palautteen perusteella. sen laatu 39916: HOJKS:ien laatimisen tarkoituksena on taata Seuraavassa on esitetty peruskoulun erityisopetuk- 39917: oppilaan ikäkauden ja edellytysten mukainen ope- sen oppilasmäärä lukuvuosina 1987-88, 1994-95 39918: tus ja varmistaa, että hän saa opetussuunnitelman ja v. 1998 (Blom, H. et AL. 1998. Erityisopetuksen 39919: mukaisen opetuksen valmiuksiensa ja kykyjensä tila, Arviointia 2/1998, Opetushallitus, Tilastokes- 39920: mukaisesti. Siksi on tärkeää, että HOJKS sisältää kus, Oppilastilastot 1998). 39921: 39922: 39923: Lukuvuosi Erityisopetuksen Peruskoulun Muutos Muutos 39924: oppilasmäärä oppilasmäärästä 1987-88/1994-95 1994-95/1998 39925: % 39926: 1987-88 96 822 16,9 - - 39927: 1994-95 93 973 16,0 -2,9 - 39928: 1998 103 892 17,6 - 10,7 39929: 39930: 39931: 39932: Taulukon mukaan lukuvuonna 1987-88 kaikis- Oppilasmäärien muutokset erityisopetuksen eri 39933: ta peruskoulun oppilaista 16,9 o/o sai erityisopetus- osa-alueilla on esitetty seuraavassa taulukossa. Op- 39934: ta. Lukuvuonna 1994-95 erityisopetusta saavien pilastilastoissa erityisopetuksen oppilaita ei luoki- 39935: oppilaiden osuus oli pienempi eli 16,0 o/o. Vuonna tella vamman, sairauden, tunne-elämän häiriön, 39936: 1998 erityisopetusta saavien oppilaiden osuus kai- sopeutumattomuuden tai muu vastaavan syyn mu- 39937: kista peruskoulun oppilasta nousi 17,6 o/o:iin. kaan vaan käyttöön hyväksytyn opetussuunnitel- 39938: Syitä erityisopetuksen oppilasmäärien kasvuun man mukaan (OPS). Esimerkiksi maamme n. 600 39939: ovat mm. taloudellisten resurssien väheneminen ja näkövammaisesta oppilaasta pääosa opiskelee pe- 39940: siitä johtuneet säästötoimenpiteet sekä yleisope- ruskoulun yleisen opetussuunnitelman mukaan, 39941: tuksen opetusryhmien koon kasvaminen, jolloin joten taulukossa on vain ne 144 oppilasta, jotka 39942: myös tarve siirtää oppilaita pienryhmiin on lisään- opiskelevat erityisopetukseen hyväksytyn opetus- 39943: tynyt. Samalla peruskoulun opetussuunnitelman suunnitelman mukaan. 39944: perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien Taulukossa on esitetty peruskoulun erityisope- 39945: uudistaminen, HOJKS:n (aiemmin HOPS) laatimi- tusta saavien oppilaiden määrät opetussuunnitel- 39946: sen yleistyminen, lisääntynyt tutkimustieto oppi- man mukaan jaoteltuina lukuvuosina 1987-88, 39947: misvaikeuksien syistä ja diagnosoinnin paranemi- 1994-95 ja 1998 (Blom, H. et. AL. 1998. Erityisope- 39948: nen ovat mahdollistaneet yhä lievempien oppimis- tuksen tila, Arviointia 2/1998, Opetushallitus. Tilas- 39949: vaikeuksien tunnistamisen ja opetuksen antamisen tokeskus, Oppilastilastot 1998). 39950: oppilaan kykyjen ja edellytysten mukaisesti. 39951: 39952: 39953: 39954: 39955: 238 39956: 0 petussuunnitelma 1 1987-88 1994-95 Muutos 1998 Muutos 39957: 1987-88/1994-95 1994-95 /1998 39958: % % 39959: EMU 8 096 10 071 1 975 24.4 9 873 -198 -2,0 39960: EHA1 2 362 3 087 725 30,7 3 229 142 4,6 39961: EHA2 1 000 718 -282 -28,2 866 148 20,6 39962: EKU 864 1 004 140 16,2 794 -210 -20,9 39963: ENÄ 188 170 -18 -9,6 144 -26 -15,3 39964: EVY 1171 1 280 109 9,3 1 994 714 55,8 39965: ESY 11 951 4 426 -7 525 -63,0 4 536 110 2,5 39966: PULUKI 67 663 65 735 -1928 -2,8 59 697 -6 038 -9,2 39967: MUU 4 527 7 100 2 573 56,8 3 034 -4 066 -57,3 39968: Matematiikka - - - - 8 263 - - 39969: Kielet - - - - 5 625 - - 39970: Yleis - - - - 5 837 - - 39971: Yhteensä 97 822 93 591 -4231 - 103 892 10 301 - 39972: 1 EMU mukautettu opetus, lievästi kehitysvammaisten opetus 39973: EHA 1 keskivaikeasti ja vaikeasti kehitysvammaisten harjaantumisopetus 39974: EHA2 vaikeimmin kehitysvammaisten harjaantumisopetus 39975: EKU kuulovammaisten, kuurosokeiden ja dysfaattisten opetus 39976: ENÄ näkövammaisten opetus 39977: EVY vammautuneiden opetus, neurologinen vamma tai kehityshäiriö taikka liikuntavamma 39978: ESY sopeutumattomien opetus, emotionaalinen häiriö tai sosiaalinen sopeutumattomuus 39979: PULUKI puhe-, lukemis- tai kirjoittamishäiriö taikka oppimisvaikeuksia joissakin oppiaineissa 39980: MUU muu häiriö tai sairaus 39981: 39982: Kuten taulukosta näkyy, lukuvuosien 1987- Tilastokeskuksen tilastot, jotka perustuvat val- 39983: 1988 ja 1994-1995 oppilasmäärätietoja ei voi suo- tionosuuden laskentaa varten kerättyihin tietoihin, 39984: raan vertailla vuoden 1998 tietoihin, koska luokitte- osoittavat, että erityiskouluissa opiskelevien oppi- 39985: luperuste on muuttunut. laiden määrä on lisääntynyt 1 132 oppilaalla vuo- 39986: Vuonna 1997 siirrettiin vaikeimmin kehitysvam- desta 1995 vuoteen 1998. Yleisopetuksen koulujen 39987: maisten harjaantumisopetuksen oppilaat (EHA2) ja erityisluokissa opiskelevien oppilaiden määrä on 39988: v. 1999 koulukotikoulujen oppilaat sosiaalitoimes- lisääntynyt 3 567 oppilaalla samana aikana. 39989: ta opetustoimen piiriin, mikä selittää erityisopetuk- Seuraavasta asetelmasta käyvät ilmi peruskou- 39990: seen otettujen ja siirrettyjen oppilaiden lukumäärän lun erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden mää- 39991: kasvun v. 1998 n. 1 000 oppilaalla. rät opetussuunnitelman ja luokkasijoituksen mu- 39992: kaan v. 1998 (Tilastokeskus. Oppilastilastot 1998). 39993: 39994: Opetussuunnitelma Ala-aste Ylä-aste 39995: Perus- 39996: Erityis- Yleis- Ala- Erityis- Yleis- Ylä- koulussa 39997: luokassa opetuksen asteella luokassa opetuksen asteella yhteensä 39998: luokassa yhteensä luokassa yhteensä 39999: EMU 5 181 546 5 727 3 701 445 4 146 9 873 40000: EHA1 2 340 81 2 421 800 8 808 3 229 40001: EHA2 569 26 595 271 0 271 866 40002: EKU 596 35 631 153 10 163 794 40003: ENÄ 32 71 103 22 19 41 144 40004: EVY 1 407 129 1 536 406 52 458 1 994 40005: ESY 1 240 73 1 313 1 636 120 1 756 3 069 40006: MUU 1 052 168 1 220 283 13 296 1 516 40007: Yhteensä 12 417 1 129 13 546 7 272 667 7 939 21 485 40008: 40009: 40010: 40011: Näistä 237 oppilaalle opetus järjestettiin sairaala- Seuraavasta taulukosta käyvät ilmi osa-aikaista 40012: opetuksena, päiväkodeissa opetusta sai 385 oppi- erityisopetusta saaneiden oppilaiden määrät v. 40013: lasta, kotona tai muualla opetusta järjestettiin 77 1998. (Tilastokeskus. Oppilastilastot 1998). 40014: oppilaalle ja lisäopetusta (lO.luokka) annettiin 341 40015: oppilaalle. 40016: 40017: 40018: 239 40019: Opetussuunnitelma Ala-aste Ylä-aste Yhteensä ja aineenopettajien perus- ja täydennyskoulutuk- 40020: PUHE 18 032 134 18 166 40021: seen tarvitaan nykyistä enemmän erityispedagogii- 40022: LUKI 31 133 2 016 33 149 kan opintoja, jotta opettajat kykenevät tunnista- 40023: PULUKI 7 613 769 8 382 maan erityistä tukea tarvitsevat oppilaat. Uutta 40024: Matematiikka 4 298 3 965 8 263 tietoa ja koulutusta tarvitaan siksi, että mm. dysfaat- 40025: Kielet 727 4 898 5 625 tisten, autististen ja MBD-AD/HD-lasten määrä 40026: Yleis 3 012 2 825 5 837 40027: ESY 422 1 045 1 467 näyttää diagnosoinnin tarkentumisen myötä lisään- 40028: Muu 1 046 472 1 518 tyneen. Samalla erityisoppilasta kasvattavien, kun- 40029: Yhteensä 66 283 16124 82 407 touttavien ja opettavien tahojen eli opetus- ja so- 40030: siaalitoimen sekä terveydenhuollon henkilöstön 40031: moniammatillista yhteistyötä tulee lisätä ja toimin- 40032: Osa-aikaista erityisopetusta sai puhe- ja luke- toja monipuolistaa. 40033: misvaikeuksien, matematiikan ja vieraiden kielten 40034: ja muiden oppiaineiden oppimisvaikeuksien sekä Erityispedagoginen tutkimus 40035: sopeutumattomuuden ja muiden syiden (esim. sai- Erityispedagogiikka tieteenalana on ollut Suomes- 40036: raus) vuoksi 82 407 oppilasta. sa edustettuna vasta 1940-luvun lopulta lähtien. 40037: Kaikkiaan peruskoulun erityisopetusta sai v. Silloin se käsitettiin soveltavaksi kasvatustieteen 40038: 1998 103 892 oppilasta. Heistä sai osa-aikaista eri- osaksi. Erityispedagoginen tutkimus on keskittynyt 40039: tyisopetusta 82 407 oppilasta (PL 17 § 1 mom.) ja lähinnä Jyväskylän, Joensuun ja Helsingin yliopis- 40040: 21 485 oppilasta oli otettu tai siirretty erityisopetuk- toihin sekä Åbo Akademiin, joissa on erityispeda- 40041: seen (PL 17 § 2 mom). Tämä merkitsee sitä, että gogiikan professuurit (yhteensä 8). Erityispedago- 40042: noin joka kuudes peruskoululainen saa erityisope- gista tutkimusta tehdään lisäksi muilla tieteenaloilla 40043: tusta vuosittain. Pääosa erityisopetuksesta eli noin yliopistoissa ja tutkimusyksiköissä sekä järjestöissä. 40044: neljä viidesosaa on osa-aikaista erityisopetusta ja Erityispedagogiikan laitosten yhteiseksi tutki- 40045: noin yksi viidesosa luokkamuotoista erityisopetus- musteemaksi on 1990-luvulla noussut erityisope- 40046: ta. tuksen tuloksellisuuden arviointi. Opetushallitus 40047: Kansainvälisten selvitysten ja tutkimusten mu- on tukenut laitosten yhteistä arviointihanketta vuo- 40048: kaan oppivelvollisten määrästä n. 20 o/o tarvitsee desta 1994 alkaen. Hankkeeseen liittyy myös eri- 40049: erityisopetuksen apua jonkin määrän jossain vai- tyisopetusta tarvitsevien lasten ja nuorten integraa- 40050: heessa koulunkäyntiään. OECD:n raportoinnin tion seuranta ja arviointi. Uutena tutkimusalueena 40051: mukaan Suomi ja Australia ovat koonneet erityis- 1980-luvulta lähtien on myös noussut esiin varhais- 40052: opetusta koskevat tilastonsa niin tarkasti myös vuosien erityiskasvatuksen käsitteiden ja käytäntö- 40053: lievien oppimisvaikeuksien osalta, että se mahdol- jen kehittäminen sekä alle kolmivuotiaiden vam- 40054: listaa erityisen tuen kohdentamisen kaikille erilais- maisten ja riskialtisten kasvatuksen tutkimus. 40055: ta tukea tarvitseville oppilaille, oli erityisen tuen Yliopistojen erityispedagoginen tutkimus on li- 40056: tarve sitten lievä ja lyhytaikainen tai suuri ja pitkä- sääntynyt voimakkaasti 1990-luvulla. Tutkimusra- 40057: aikainen. porttien ja opinnäytteiden määrä on kasvanut mer- 40058: Opetushallituksen mukaan erityisopetuksen kittävästi. Määrällisten tarkastelutapojen ja analyy- 40059: määrällisten resurssien voidaan katsoa olevan val- simenettelyjen rinnalle ovat nousseet laadullinen 40060: takunnallisesti kattavat, mutta alueellisia ja paikal- ajattelutapa ja sitä edustavat menetelmät (Erityis- 40061: lisia eroja on ja ne ovat lisääntymässä. Etenkin opetuksen tila. Arviointia 2/1996. Opetushallitus). 40062: pienillä kunnilla on vaikeuksia järjestää tarvittava Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n mukaan 40063: erityisopetus. maamme erityispedagoginen tutkimus on kansain- 40064: Erityisopetuksen laadun parantaminen edellyt- välisesti arvostettua. Kehitysvammaisten oppijoi- 40065: tää Opetushallituksen mukaan tietoa integraatiosta den kannalta erityisesti Jyväskylän yliopisto tekee 40066: sekä integraation toteuttamisen muodoista ja erilai- arvokasta työtä. Liiton mukaan laajan soveltavan 40067: sista malleista sekä integraation merkityksestä yh- tutkimuksen ohessa erityispedagogista toimintatut- 40068: teiskunnan tasa-arvoiseen jäsenyyteen kasvamises- kimusta tehdään kuitenkin liian vähän. Liitto odot- 40069: sa. Tätä varten tarvitaan opetus- ja oppilashuolto- taakin aloitettavaksi tutkimus- ja kehittämisprojek- 40070: henkilöstön täydennyskoulutusta, jonka avulla teja, joissa tutkitaan ja kehitetään kaikille yhteistä 40071: koulun kulttuuria ja organisaatiota sekä opettajan koulua, integratiivista/inklusiivista koulua, ja siinä 40072: työn- ja toimenkuvaa voidaan muuttaa enemmän yhteydessä erityisesti perheen asemaa ja vanhem- 40073: yhteistoiminnalliseen suuntaan. Erityisesti luokan- pien roolia. 40074: 40075: 40076: 40077: 240 40078: Erityisopettajankoulutus tajia ja erityisopettajia oli syyslukukaudella 1997 40079: Erityisopettajien koulutus alkoi v. 1959 Jyväskylän yhteensä 3 904. Heistä yli 55-vuotiaita oli 313. 40080: yliopistossa, ja ensimmäiset eritysopettajat valmis- (Peruskouluasteen ja lukion päätoimiset opettajat 40081: tuivat seuraavan vuoden keväällä. Nykyisin suo- syyslukukaudella 1997. Opetushallitus. Monisteita 40082: menkielisiä erityisopettajia koulutetaan Jyväskylän 32/1998). 40083: lisäksi Helsingin ja Joensuun yliopistoissa ja ruot- Opetushallitus selvittää parhaillaan peruskoulu- 40084: sinkielisiä Åbo Akademin kasvatustieteiden tiede- jen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten päätoi- 40085: kunnassa Vaasassa. Suomessa on valmistunut lähes misia opettajia koskevan tiedonkeruun avulla opet- 40086: 5 000 erityisopettajaa, joista n. 300 on ruotsinkieli- tajien kelpoisuutta ja lukumääriä eri ikäryhmissä. 40087: siä. Kerätyn tiedon pohjalta pyritään vaikuttamaan 40088: Erityisopettajakoulutuksen sisällöt ja saavutetut opettajien perus-, jatko- ja täydennyskoulutukseen 40089: kelpoisuudet ovat vaihdelleet. Koulutus on ollut sekä poistamaan opettajapulaa myös erityisopetta- 40090: yleistävää ja eriyttävää. Yleistymispiirteistä voidaan jankoulutuksen osalta lisäämällä erityisopettajaksi 40091: mainita mukautettu opetus (aiemmin apukoulu- koulutettavien määrää. 40092: opetus) ja sopeutumattomien opetus (aiemmin Eri lausunnonantajien mukaan (Opettajien am- 40093: tarkkailuoppilaiden opetus), opettajien linjojen mattijärjestö, Kehitysvammaisten Tukiliitto r.y) kel- 40094: yhdistäminen erityisluokanopettajan koulutuslin- poisuutta vailla olevia erityisopettajia ja erityisluo- 40095: jaksi sekä lukemis- ja kirjoittamishäiriöistenopetta- kanopettajia ja koulunkäyntiavustajia on runsaasti, 40096: jan ja toisaalta puheopettajan koulutusvaihtoehto- mikä vaikeuttaa selvästi erityisopetuksen ja tuki- 40097: jen sulauttaminen laaja-alaisen (osa-aikaisen) eri- palvelujen antamista. Näiden opettajien osalta tu- 40098: tyisopettajan kelpoisuuden antavaksi tutkinnoksi. lee selvittää, mitä suorituksia heiltä kelpoisuudes- 40099: Eriytymistä on tapahtunut niin, että kehitysvam- taan puuttuu. 40100: maisten opettajan tutkinto jakaantui keskiasteisesti 40101: ja vaikeasti kehitysvammaisten harjaantumisluo- lntegraatio/inkluusio-pyrkimykset 40102: kanopettajan (EHA1-opetus) tutkinnoksi ja vai- Integraatio tarkoittaa pyrkimystä toteuttaa erityis- 40103: keimmin kehitysvammaisten harjaantumisluokan- opetus mahdollisimman paljon yleisten koulutus- 40104: opettajan (EHA2-opetus) tutkinnoksi. palveluiden yhteydessä ja niihin sulautettuina si- 40105: Erityisopettajankoulutuksessa painopiste on ten, että erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetus 40106: maassamme siirtynyt erityisluokanopettajien kou- järjestetään yleisopetuksen opetusryhmissä tuki- 40107: lutuksesta laaja-alaisten (osa-aikaisen erityisope- palveluiden avulla. 40108: tuksen) erityisopettajien kouluttamiseen. Viime vuosina integraatio-termin rinnalle on 40109: Lisäksi maassamme koulutetaan kuulo-, näkö- ja tullut inkluusio-termi, jolla tarkoitetaan sitä, että 40110: liikuntavammaisten sekä sopeutumattomien ja au- jokainen erityistä tukea tarvitseva oppilas, vaikeim- 40111: tististen lasten opettajia (Erityisopetuksen tila. Ar- min vammaiset mukaan lukien, käyvät ikätoverei- 40112: viointia 2/1996. Opetushallitus). den kanssa sitä lähintä koulua, jota kävisivät silloin- 40113: kin, jos heillä ei olisi kasvatuksellisia erityistarpeita. 40114: Erityisopettajien kelpoisuus ja siirtyminen Perusopetuslaki (628/1998) määrää, että erityis- 40115: eläkkeelle opetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan 40116: Erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ovat kou- muun opetuksen (yleisopetuksen) yhteydessä 40117: lutukseltaan enimmäkseen alemman kandidaatti- (17 § 2 mom.) 40118: asteen tutkinnon suorittaneita ( 46,7 %). Ylemmän Tilastojen mukaan erityisopetus järjestetään 40119: kandidaattiasteen suorittaneita erityisopetuksen maassamme pääosin erityiskouluissa ja -luokissa. 40120: opettajia on suhteellisesti eniten (n. 40 %) Oulun ja Segregoidussa erityisopetuksessa olleiden oppilai- 40121: Itä-Suomen läänissä. Muun tutkinnon suorittaneita den osuus koko ikäluokasta on pysynyt suunnil- 40122: on erityisopetuksen opettajista yhteensä 18%. Tut- leen samana kolmekymmentä vuotta, jopa lisäänty- 40123: kijakoulutuksen tai vastaavan tutkinnon on suorit- nyt viime vuosien aikana (Moberg 1995). Todelli- 40124: tanut 15 opettajaa. Joka läänissä heitä on muutama. nen muutos integraation tai inkluusion suuntaan 40125: Peruskouluasteen muodollista kelpoisuutta vail- edellyttää kuitenkin opetuksen järjestämisestä 40126: la olevia erityisluokanopettajia ja erityisopettajia on päättävien ja opetusta toreuttavien tahojen hyväk- 40127: yhteensä 14,8 %. Suomenkielisistä vailla muodol- symistä ja sitoutumista. 40128: lista kelpoisuutta on 14,5% ja ruotsinkielisistä Opetushallituksen Erityisopetuksen tila -rapor- 40129: 20,5%. tin mukaan (Opetushallitus 1996) opetusjärjestelyt 40130: Lähivuosina siirtyy erityisopettajia ja erityisluo- ovat olleet vahvasti eriytettyjä siksi, että koulu ei 40131: kanopettajia paljon eläkkeelle. Erityisluokanopet- ole kyennyt kohtaamaan kaikkien oppilaiden yksi- 40132: 40133: 40134: 16 292055K 241 40135: löllisiä tarpeita. Koulut eivät ole joustaneet työkäy- yleisopetukseen, ei ole konkretisoitu perusopetus- 40136: tännöissään. Oppimisympäristöt eivät ole muuttu- laissa riittävän selkeästi. Lain sanamuoto, että eri- 40137: neet. Kehittyäkseen oppilaiden tarpeita huomioon tyisopetusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan 40138: ottavaksi koulun tulisi Opetushallituksen mukaan muun opetuksen yhteyteen, on kouluintegroinnin 40139: kehittää erilaisia integraatiomalleja ja -muotoja. kannalta neutraali. Myöskään selvää tavoiteohjel- 40140: Parhaillaan käynnissä olevassa Opetushallituk- maa ja ohjausta integraation suuntaan ei ole ole- 40141: sen toteuttamassa erityisopetuksen laadullisen ke- massa. 40142: hittämisen hankkeessa 0997-2001) tavoitteena Eri lausunnonantajien mukaan (Länsi-Suomen 40143: on yhdessä yliopistojen, järjestöjen, hankekuntien lääninhallitus, Oulun lääninhallitus, Lapin läänin- 40144: ja koulujen kanssa luoda perus- ja toiselle asteelle hallitus, Etelä-Suomen lääninhallitus, Opettajien 40145: malleja kaikille yhteisestä koulusta. Hankkeen ta- ammattijärjestö) integraatio on puutteellista seuraa- 40146: voitteena on integraation/inkluusion toteutumisen vista syistä: 40147: tukeminen siten, että opettajankoulutuksen ja eri- - Koulujen edellytykset integroida erityisope- 40148: laisten hanketoimintojen ja mallintamisen avulla tukseen siirrettyjä oppilaita ovat puutteelliset. Sääs- 40149: parannetaan opettajien asiantuntemusta ja kykyä tövuosina on mm. opettajien täydennyskoulutus 40150: tunnistaa oppimisvaikeuksia ja järjestää opetus- ja useissa kunnissa laiminlyöty. 40151: tukipalvelut mahdollisimman suuressa määrin - Kunnallisen itsehallinnon korostumisen ja 40152: yleisten koulutuspalvelujen yhteydessä. valtionosuusjärjestelmän uudistamisen myötä yhä 40153: useampi kunta on pyrkinyt toteuttamaan opetuk- 40154: Integraation toteutuminen sen ja erityisopetuksen omassa kunnassaan. Vaik- 40155: Integraation toteutumisessa on sekä alueellisia että ka tällöin erityisopetuksen järjestäminen luokka- 40156: paikallisia eroja eri puolilla maata. muotoisena olisi oppilaan edun mukaista, sitä ei 40157: Lapin läänissä oli lukuvuonna 1997-98 yhteen- ole järjestetty omassa kunnassa, eikä oppilasta ole 40158: sä 10 erityiskoulua. Niissä opiskeli 275 oppilasta kuljetettu toiseen kuntaan, jossa tällaista opetusta 40159: läänin 650 erityisopetukseen siirretystä oppilaasta. olisi tarjolla. 40160: Lapissa erityisoppilaiden integroiminen yleisope- - Kunnissa on toteutettu vain fyysistä integraa- 40161: tukseen on tavallista haja-asutusalueella, jossa mat- tiota mm. kotiuttamaHa oppilaita naapurikunnan 40162: ka varsinaiseen erityisluokkaan on pitkä. Kaupun- erityskoulusta tai sijoittamalla eritysluokkia yleis- 40163: kikunnissa, joissa on tarjolla erityisluokkia, ei oppi- opetuksen kouluihin ilman riittäviä tukitoimia. 40164: laiden integraatiota ole yleensä toteutettu. Koke- - Pienten kyläkoulujen toimintaa on jatkettu 40165: mukset yleisopetukseen integroimisesta ovat olleet sijoittamalla erityisopetuksen oppilaita niiden 40166: yleensä myönteisiä. Ongelmaksi voi kuitenkin yleisopetuksen ryhmiin, jolloin perusteluna on va- 40167: maaseudulla tulla sopivien ja koulutettujen kou- litettavan usein ollut vain kustannussäästöt, mikä 40168: lunkäyntiavustajien saaminen ja kiertävän erityis- ilmenee opetuksen ja tukitoimien heikkona suun- 40169: opettajan tuntien riittäminen tukemaan luokan- nitteluna ja toteutuksena. 40170: opettajan työtä integraatiotilanteessa. Koulunkäyn- - Integraatiotoimenpiteiden toteuttamista vai- 40171: tiavustajiksi kunnat palkkaavat usein tilapäisiä, keuttaa erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien 40172: kuudeksi kuukaudeksi työllistettäviä henkilöitä. puute. 40173: Erityisesti vaikeimmin vammaisten lasten opetuk- - Erityisopettajien ja yleisopetuksen opettajien 40174: seen erikoistuneista opettajista on puutetta. usko integraatioon on edelleen valitettavan hauras 40175: Etelä-Suomen lääninhallituksen mukaan erityis- ja sitä aktiivisesti edistämään pyrkivien määrä pie- 40176: opetus on nykyisin monimuotoisempaa kuin kos- ni. 40177: kaan aiemmin mm. siksi, että kaikki lapset ovat -Oppilaiden ongelmia katsellaan liian pitkään, 40178: oppivelvollisuuden piirissä ja heidän opetuksensa eikä niihin puututa ajoissa. 40179: järjestetään opetustoimen piirissä. Diagnostiikka - Erityisen ongelmalliseksi koetaan erityisesti 40180: on parantunut, joten uusina ryhminä tunnistetaan käyttäytymishäiriöisten ja sosiaalisesti sopeutumat- 40181: nyt paremmin mm. dysfaattiset ja autistiset oppi- tomien sekä vaikeasti vammaisten oppilaiden 40182: laat. opettaminen yleisopetuksen ryhmissä. 40183: - Oppilaiden yksilöllisiä tarpeita ja erityison- 40184: Nykyisten integraatiototeutusten arviointia gelmia ei oteta tarpeeksi huomioon suuressa oppi- 40185: Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf, FDUV:n lasryhmässä. Opetus ei ole yhteistoiminnallista, 40186: mukaan YK:nyleisohjeiden ja Salamancan julistuk- eikä samanaikaisopetusta ole riittävästi. 40187: sen tavoitetta, jonka mukaan erityispedagogisten - Yksittäisen integroidun oppilaan henkilö- 40188: palvelujen tulisi asteittain niveltyä peruskoulun kohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suun- 40189: 40190: 40191: 242 40192: nitelman (HOJKS) tekeminen on vaikeaa, koska Integraatioluokkien koko oli lähes säännönmu- 40193: yleisopetuksen opettajilla ei ole riittävästi tietoa kaisesti tavallista pienempi, useimmissa tapauksis- 40194: eikä ohjausta sen tekemiseksi. sa oppilaita oli alle 20. Vaihteluväli oli kuitenkin 40195: - Yleisopetukseen integroidun oppilaan ope- suuri, 12-26 oppilasta. Otannassa oli sekä osa- 40196: tus voi muodostua ongelmalliseksi myös muiden aikaista että täysiaikaista integraatiota toteuttavia 40197: oppilaiden kannalta etenkin suuressa opetusryh- kouluja. EHA1-oppilaat opiskelivat yleisopetuksen 40198: mässä, kun opetuksen eriyttäminen ja yksilöllistä- luokalla suurimman osan opetusajasta ja saivat 40199: minen ei ole riittävää. pienryhmäopetusta erityisopettajalta 2-3 tuntia 40200: - Oppilaan tarpeet yläasteella suurissa opetus- viikossa. Yläasteella pienryhmäopetusta järjestet- 40201: ryhmissä jäävät huomiota vaille ja oppimistulokset tiin enemmän, 4-10 tuntia viikossa, ja sen mää- 40202: voivat jäädä heikoiksi, mikä vaikeuttaa jatko-opin- rään oltiin tyytyväisiä. Vaikeimmin kehitysvam- 40203: noista suoriutumista. maisten integraatio oli kummassakin tapauksessa 40204: osa-aikaista, 1-5 tuntia viikossa, jolloin pienryh- 40205: mäopetuksen osuus oli 15-20 tuntia. Puolet kou- 40206: Kehitysvammaisten oppilaiden integroiminen luista piti erityisopetusjärjestelyitä riittämättöminä. 40207: yleisopetukseen Yhdessä tapauksessa pidennetyn oppivelvolli- 40208: Seuraavassa kuvataan yhtä esimerkkiä integraation suuden piiriin kuuluvan EHA2-oppilaan integraa- 40209: toteuttamisesta harjaantumisoppilaiden kohdalla. tioluokan koko ei noudattanut säädettyä 20 oppi- 40210: Opetushallitus on tehnyt valtiontilintarkastajain laan enimmäismäärää (Perusopetusasetus 852/ 40211: kanslian pyynnöstä selvityksen koulujen valmiu- 1998, 2 §). Käytännössä oppilas oli koulun laaja- 40212: desta järjestää integroitua opetusta. Tilastokeskuk- alaisen erityisopettajan pienryhmässä 20 tuntia vii- 40213: sen v. 1998 keräämien oppilastilastojen mukaan kossa. 40214: (20.9.1998) peruskouluja, joissa oli integroituna Vain kahdella integraatioluokan opettajalla oli 40215: harjaantumisopetuksen oppilaita oli kaikkiaan 91. erityisopettajan tai erityisluokanopettajan kelpoi- 40216: Näissä harjaantumisopetusta saavia keskiasteisesti suus. Muilla opettajilla (N=lO) oli takanaan opetta- 40217: ja vaikeasti kehitysvammaisia oli 89 (EHA1) sekä jien peruskoulutukseen liittyvät erityispedagogii- 40218: vaikeimmin kehitysvammaisia 26 (EHA2) eli yh- kan opinnot (1,5-2 opintoviikkoa). Kehitysvam- 40219: teensä 115 oppilasta. maisten opetukseen liittyvää perehdytyskoulutusta 40220: Tilastokeskuksen selvityksessä ei eroteltu integ- oli järjestetty vain kolmen koulun muutamalle 40221: raation laatua osa-aikaiseen tai täysiaikaiseen eri- opettajalle. Erityisopettajaresurssista oli selvää puu- 40222: tyisopetukseen. Osa-aikaisesti integroidut oppilaat tetta varsinkin konsultaation suhteen. Useat koulut 40223: ovat olleet erityisluokan oppilaita, jotka käyvät olivat vailla virkaan kelpoista laaja-alaista erityis- 40224: esim. musiikin tunneilla yleisopetuksen ryhmässä. opettajaa (N=7). Kahden koulun erityisopettajalla 40225: Täysiaikaisessa integraatiossa kehitysvammainen oli pätevyys myös harjaantumisopetukseen, jolloin 40226: käy koulua yleisopetuksen luokalla omaa henkilö- konsultaation laatuun ja määrään oltiin tyytyväisiä. 40227: kohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunni- Työnohjauksen ja konsultaation tarve riippui sel- 40228: telmaansa (HOJKS) noudattaen. Sen lisänä järjeste- västi koulun sisäisestä asiantuntijuudesta (vrt. opet- 40229: tään pienryhmäopetusta erityisopettajan johdolla. tajien koulutustiedot) ja yhteistyöverkoston raken- 40230: Näyttää siis siltä, että Tilastokeskuksen tiedoissa on teesta. 40231: todellista suuremmat luvut yleisopetuksen Iuokalle Kaikilla henkilökohtaista avustajaa tarvitsevilla 40232: integroiduista oppilaista. oppilailla oli oma avustaja, mitä pidettiin integraa- 40233: Selvitys tehtiin puhelinkyselynä, johon valittiin tion välttämättömänä edellytyksenä. Joka toisella 40234: alueellisesti painottuen 19 koulua. Lopulliseen ky- avustajalla ei ollut koulutusta tehtävään, mutta osa 40235: selyyn osallistui vain 12 koulua, koska seitsemän oli parhaillaan koulutuksessa. Vaikeimmin kehitys- 40236: koulun oppilastiedot eivät vastanneet Tilastokes- vammaisilla ja yläasteen oppilailla oli koulutetut 40237: kuksen lukuja. Seuraavasta taulukosta käyvät ilmi avustajat. Vain kaksi avustajaa oli vakinaisessa 40238: otoksessa mukana olevien koulujen määrä ja oppi- työsuhteessa. Koulut korostivat, että avustajan työ- 40239: lasmäärät suhteen jatkuvuus olisi turvattava. Oppilaan etu 40240: vaatii koulutettua ja pysyvää avustajaa. Huolestut- 40241: tavaa on myös se, että kriisitilanteissa koulun hen- 40242: EHA1 EHA2 Yhteensä 40243: kilökuntaa on liian vähän. 40244: Ala-aste 8 2 10 Oppilaan tarvitsemat terapiapalvelut oli järjes- 40245: Yläaste 2 - 2 tetty tyydyttävästi varsinkin fysioterapian osalta. 40246: Yhteensä 10 2 12 Lähes kaikki koulut olivat tyytyväisiä terapiapalve- 40247: 40248: 40249: 243 40250: luihin (N=9), mutta muutamat mainitsivat puhe- tai Vanhemmat ovat yleensä olleet tyytyväisiä ja 40251: musiikkiterapian puuttumisesta. Terapiamatkat suhtautuvat integraatioon myönteisesti, koska aloi- 40252: joudutaan hoitamaan tak..'>ikuljetuksin. Hieman yli te lapsen sijoittamisesta yleisopetuksen luokkaan 40253: puolet kouluista piti erityishuoltopiirin kuntayhty- oli useimmiten tehty heidän toivomuksestaan. Kun 40254: män palveluja riittävinä tai niihin ei ollut tarvetta. integraatiota ei joissakin tapauksissa voitu jatkaa, 40255: Palvelut olivat joko konsultaatiota tai kuntoutusjak- se oli vanhemmille pettymys. Joskus huoltajat taas 40256: soja. odottivat, että lapsi pääsisi siirtymään erityisluokal- 40257: Joka toisessa koulussa ei ollut riittävästi pienryh- le, koska yleisopetuksen luokassa ei pystytty riittä- 40258: mätiloja opetuksen eriyttämiseksi. Terapia- ja lepo- västi tukemaan lapsen kehitystä ja opetusta pidet- 40259: tilat olivat puutteelliset lähes kaikissa kouluissa tiin aivan liian vaikeana. Vaikeimmin kehitysvam- 40260: (N=9). Myöskään kehitysvammaisten aamu- ja ilta- mainen oppilas ei juuri hyötynyt tiedollisesta ope- 40261: päivähoitoon ei ollut sopivia tiloja. Yleensä hoito tuksesta. 40262: järjestetään opetustilassa. Sen sijaan kouluraken- Tämän kyselyn perusteella kouluissa tarvitaan 40263: nus, luokkatila ja piha-alueet olivat kaikissa kou- ennen kaikkea henkilöstön kouluttamista ja lisää 40264: luissa tarkoituksenmukaiset ja turvalliset. henkilöstöresursseja, lähinnä konsultoivia harjaan- 40265: Henkilökohtaisten apuvälineiden osalta tilanne tumisopetuksen asiantuntijoita. Erään laajamittaista 40266: oli tyydyttävä tai hyvä. Kaksi kolmasosaa kouluista integraatiota toteuttavan koulun rehtori piti tärkeä- 40267: piti myös opetusvälineitään ja oppimateriaalejaan nä, että erityisopetuksen resurssit kohdennettaisiin 40268: riittävinä. Koulut kaipasivat kuitenkin lisää tietoa kunnissa tarkemmin integraatio-oppilaiden erityis- 40269: erityisistä oppimateriaaleista ja toivoivat alan kirjal- opetuksen järjestelyihin. Kouluissa oli suuri tarve 40270: lisuutta. Suurin osa opettajista piti hankintamäärä- integraation ja inkluusion käsitteisiin sekä harjaan- 40271: rahoja erityisopetuksen osalta riittävinä, mutta han- tumisopetukseen liittyvästä täydennys- ja jatkokou- 40272: kintojen perustelu koettiin vaikeaksi. lutuksesta. Integraation kehittämisen kannalta pi- 40273: Kaikille yleisopetukseen integroiduille kehitys- dettiin tärkeänä, että koulutus koskisi koko henki- 40274: vammaisille oppilaille oli laadittu henkilökohtai- lökuntaa, myös avustajia. Eräs koulu toivoi integ- 40275: nen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma raatioluokan opettajalle moniammatillista tukiryh- 40276: (HOJKS). Haastateltavat näkivät integraation vai- mää, joka koostuisi kuntoutusalan eri asiantunti- 40277: kutukset oppilaan kehityksen kannalta yleisesti joista. Palvelujen koordinointiin tarvittaisiin koulun 40278: ottaen myönteisinä. Myönteisissä puolissa koros- ulkopuolinen henkilö, esim. kuntoutusohjaaja. 40279: tuu erityisesti sosiaalinen integraatio ja puutteita Oppilashuoltoryhmän tukea ei koettu riittäväksi. 40280: on lähinnä tietopuolisten tavoitteiden toteutumi- Sen sijaan koulujen asenteet integraatioon olivat 40281: sessa. myönteisiä. 40282: 40283: 40284: 40285: 40286: Valtiontilintarkastajien mielestä oppilaan oppimisym- Valtiontilintarkastajat eivät pidä toivottavana eri- 40287: päristön tulee olla sellainen, että hänen on mahdollista tyisoppilaan sijoittamista tavalliseen luokkaan, jos 40288: päästä hyvään vuorovaikutukseen opettajan ja oppi- opettajat eivät usko hänen onnistumismahdollisuuk- 40289: lastovereiden kanssa. Harkittaessa erityisopetukseen siinsa eivätkä paneudu aktiivisesti hänen oppimis- ja 40290: siirtämistä ja sitä, annetaanko opetusta integroidusti sopeutumisvaikeuksiinsa. Opettajankaan kannalta ei 40291: vai erityiskoulussa tai -luokassa, tulee valtiontilintar- ole tarkoituksenmukaista, että hänen luokkaansa sijoi- 40292: kastajien näkemyksen mukaan kuulla asiantuntijoiden tetaan oppilaita, joiden opettamiseen hän ei ole saanut 40293: ja huoltajien lisäksi myös oppilaan mielipidettä. Lapsen asianmukaista koulutusta tai ohjausta. Tällainen tilan- 40294: mielipide sijoituksestaan on mahdollisuuksien mukaan ne on opettajan kannalta uuvuttava. Opettajan jaksami- 40295: otettava huomioon jo senkin vuoksi, että Suomen Halli- nen on aina tärkeää kaikkien oppilaiden kannalta. 40296: tusmuodon mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoi- Valtiontilintarkastajat kiinnittävät huomiota erityi- 40297: sesti yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa kehitys- sesti koulunkäyntiavustajien toimintaan, josta perus- 40298: tään vastaavasti itseään koskeviin asioihin. koululaissa ei ole säädöksiä ja joka on delegoitu kun- 40299: 40300: 40301: 244 40302: tien päätettäväksi. Kunnat palkkaavat koulunkäynti- kiinnittää enemmän huomiota koulun kykyyn vastata 40303: avustajiksi usein tilapäisiä, kuudeksi kuukaudeksi työl- oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin sekä koulun kulttuurin 40304: listettäviä henkilöitä. Tätä ei voi pitää hyvänä ratkaisu- ja organisaation sekä opettajan työ- ja toimintatavan 40305: na. Varsinkin integraation onnistuminen edellyttää muuttamiseen. 40306: avustajilta monipuolista osaamista ja heidän työsuh- Valtiontilintarkastajien mielestä yleisopetukseen 40307: teensa jatkuvuutta. tulee lisätä erityispedagogista tietoa ja taitoa. Erityi- 40308: Valtiontilintarkastajien mielestä on ajan oloon kes- sesti luokan- ja aineenopettajien perus- ja täydennys- 40309: tämätöntä, että diagnosoinnin kehittyessä yhä uusia koulutukseen tarvitaan nykyistä enemmän erityispeda- 40310: oppilasryhmiä luokitellaan poikkeaviksi ja siirretään gogiikan opintoja. Tästä hyötyvät kaikki oppilaat, joilla 40311: pois normaalista opetuksesta. Niiden ominaisuuksien on oppimis- ja keskittymisvaikeuksia ja joiden ongel- 40312: ja taipumusten sijasta, joita koulu vaatii oppilailta, tulee mat jäävät muuten havaitsematta. 40313: 40314: 40315: 40316: 40317: Liikuntatoimi tyi lääninhallituksille. Lääninhallitus seuraa ja arvioi 40318: liikuntapaikkapalvelujen saatavuutta kunnissa ja 40319: Kertomusvuonna hyväksyttiin uusi liikuntalaki tekee päätökset toimivaltaansa kuuluvista perusta- 40320: (1054/1998), joka tuli voimaan vuoden 1999 alusta. mishankehakemuksista opetusministeriön sille 40321: Liikuntalaki on puitelaki, joka antaa yhteiskunnan osoittaman määrärahan rajoissa. Lääninhallitukset 40322: tukemalle liikuntatoiminnalle ja -palveluille suun- ovat perustaneet asiantuntijaelimikseen yhteensä 40323: taviivat. Uudessa laissa säädetään entistä täsmälli- kahdeksan alueellista liikuntaneuvostoa, jotka 40324: semmin lain tarkoituksesta ja arvoperustasta. Uute- aloittivat toimintansa kertomusvuoden alussa. 40325: na painotuksena on liikunnan yhteiskunnallinen Paikallistasolla liikuntatoimen tehtävistä huo- 40326: merkitys. Laissa korostetaan väestön terveyden ja lehtivat kunnat. Liikuntalaissa asetetaan kunnille 40327: hyvinvoinnin lisäämistä ja liikunnan merkitystä las- toimintavelvoite liikunnan edistämiseksi. Kunnat 40328: ten ja nuorten kasvulle ja kehitykselle. voivat kuitenkin itsenäisesti päättää liikuntatoi- 40329: Liikuntalain mukaan yleisten edellytysten luo- mensa hallinnoinnista ja toiminnan järjestämisestä. 40330: minen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä, Kuntien liikuntahallinto on 1990-luvulla olennai- 40331: kun taas liikunnan järjestämisestä vastaavat pää- sesti muuttunut. Erillisistä liikuntalautakunnista on 40332: asiassa liikuntajärjestöt. siirrytty hallintokuntia yhdistämällä laaja-alaisiin 40333: kulttuuri- ja sivistyslautakuntiin. Vuonna 1991 eril- 40334: Liikuntatoimen organisaatio listen liikuntalautakuntien osuus kunnissa oli 52 % 40335: Liikuntatoimen valtakunnallinen johto ja liikunnan mutta kertomusvuonna enää vain 5 %. 40336: yleinen edistäminen kuuluu opetusministeriölle. Lautakuntarakenteen muutosten ansiosta on 40337: Ministeriö toteuttaa tehtäväänsä informaatio- ja tu- opetusministeriön mielestä saavutettu kunnissa 40338: losohjauksella sekä rahoittamalla liikuntaa edistä- kustannussäästöjä ja hallinnon joustoa. Samalla 40339: vää toimintaa. Opetusministeriön asiantuntijaeli- lähidemokratian kannalta tärkeä kuntalaisten osal- 40340: menä liikunnan alalla toimii valtion liikuntaneu- listuminen kunnallishallintoon ja päätöksentekoon 40341: vosto. Sen yksi keskeinen tehtävä on valtion talous- on kuitenkin vähentynyt. Opetusministeriön mie- 40342: arvioon otettavia liikuntamäärärahoja koskevien lestä myös sektorikohtaisen asiantuntemuksen ja 40343: lausuntojen antaminen. Liikuntaneuvosto antaa yhteyksien kenttään voidaan arvioida huonontu- 40344: lausunnon myös liikuntapaikkarakentamiseen neen. 40345: myönnettävistä avustuksista. Uudessa liikuntalais- Liikuntajärjestöjen kattojärjestönä toimii Suo- 40346: sa liikuntaneuvoston tehtäväksi määritellään lisäksi men Liikunta ja Urheilu r.y. Se perustettiin v. 1993 40347: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikuttavuuden kaikkien liikuntajärjestöjen yhteiseksi yhteistyö-, 40348: arviointi liikuntatoimen alalla. edunvalvonta-ja palveluorganisaatioksi. SLU:lla on 40349: Liikuntatoimen aluehallinto muuttui lääninhal- 123 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 1,1 miljoo- 40350: lintoa uudistettaessa. Läänien liikuntalautakunnat naa jäsentä. 40351: lakkautettiin, ja vastuu liikunnan edistämisestä siir- 40352: 40353: 40354: 245 40355: Liikuntatoimen rahoitus Liikuntalain mukaiset valtionosuudet ja -avus- 40356: Liikuntaan on osoitettu ja käytetty määrärahoja v. tukset rahoitetaan arpajaislain (491/1965) nojalla 40357: 1990-98 seuraavasti: veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista. 40358: Veikkausvoittovarat ovat v. 1990-98 jakautu- 40359: Vuosi Talousarvio' Käyttö' neet liikunnan, nuorisokasvatustyön, tieteen ja tai- 40360: Mmk teen sekä kirjastojen tukemiseen seuraavasti: 40361: 1990 418,3 429.4 40362: 1991 469,0 468,8 40363: 1992 469,0 477,1 40364: 1993 445,9 479,5 40365: 1994 404,6 435,0 40366: 1995 416,4 435.7 40367: 1996 422,2 427,5 40368: 1997 436,0 467.7 40369: 1998 463,0 496,5 40370: 1 40371: Talousarvio sisältää sekä veikkausvoitto- että budjettiva- 40372: rat 40373: 2 40374: Käyttö sisältää sekä varsinaisesta talousarviosta että lisä- 40375: talosarvioista myönnetyt määrärahat. 40376: 40377: 40378: Vuosi Liikunta Nuoriso Taide Tiede Kirjastot' 40379: Mmk 40380: 1990 428,0 143,3 488.4 127.4 - 40381: 1991 467,8 143,3 526.4 157,5 - 40382: 1992 476,6 146,6 550,0 253,3 - 40383: 1993 479,0 127,4 669,9 247,3 - 40384: 1994 424,6 123,0 693,3 281.7 - 40385: 1995 424,1 117,7 705,0 369.7 68,3 40386: 1996 417,8 111,8 702.4 352,4 156,0 40387: 1997 452,3 112,3 856,5 417.4 155.4 40388: 1998 420,2 103,3 748,7 381,9 351,9 40389: 1 40390: Kirjastojen määrärahat on myönnetty vuodesta 1995 alkaen budjettivarojen sijasta entistä enemmän veikkausvoittovaroista. 40391: 40392: 40393: 40394: 40395: Raha-arpa- ja veikkauspelien ylijäämän käyttä- kestereiden valtionosuuksia sekä taiteilija-apura- 40396: misestä annetun asetuksen (725/1982) 2 §:ssä sää- hoja, kirjailijoiden ja kääntäjien apurahoja ja avus- 40397: detään, että Oy Veikkaus Ab:n arvioidusta ylijää- tuksia. 40398: mästä käytetään vuosittain 36,6 o/o urheilun- ja lii- Kertomusvuoden valtion talousarviota hyväk- 40399: kuntakasvatustyön tukemiseen. Syksyllä 1992 val- syessään eduskunta edellytti, että liikunnan osuutta 40400: tioneuvosto teki säästöpäätöksen, jossa edellytet- veikkausvoittovarojen jaosta lisätään vuoden 1999 40401: tiin, että v. 1992-95 veikkauksen ja raha-arpajais- talousarviossa. Vuonna 1999 osuus oli kuitenkin 40402: ten voittovaroista urheilun ja liikuntakasvatustyön 20,3 o/o, kun se v. 1998 oli 21,5 o/o. 40403: sekä tieteen, taiteen ja nuorisokasvatustyön tuke- Vuonna 1994 eduskunta edellytti hallituksen 40404: miseen säästetään 100 Mmk kunakin vuonna. Näi- selvittävän, onko perusteltua säätää Oy Veikkaus 40405: den säästötoimien vuoksi asetusta on vuodesta Ab:n rahapelitoiminnan ylijäämän jakosuhteista 40406: 1992 lähtien väliaikaisesti muutettu vuodeksi ker- edunsaajatahojen kesken asetuksen sijasta lailla. 40407: rallaan. Siitä on poistettu säännös edunsaajien mää- Opetusministeriön selvityksen mukaan on vält- 40408: räosuuksista. Tämä on johtanut urheilun ja liikunta- tämätöntä, että varojen jakaminen on parlamentaa- 40409: toimen sekä erityisesti nuorisokasvatustyön osuuk- risesti ohjattua ja avointa ja suuntaaminen tavoit- 40410: sien pienenemiseen. Vuodesta 1993 veikkausvoit- teellista. Tämä ei ministeriön mielestä kuitenkaan 40411: tovaroja on käytetty myös mm. kuntien kulttuuri- edellytä, että varojen jakosuhteista tulisi säätää 40412: toiminnasta annetun lain (728/1992) mukaisiin val- lailla. Sisäasiainministeriö asetti 11.10.1996 hank- 40413: tionosuuksiin ja -avustuksiin. Veikkausvoittova- keen valmistelemaan arpajaislainsäädännön koko- 40414: roilla on rahoitettu lakisääteisiä kirjastojen, kuntien naisuudistusta. Hankkeen lähtökohtana on rahape- 40415: kulttuuritoiminnan, museoiden, teattereiden ja or- litoimikunnan mietintö (KM 1995:5) ja siitä saadut 40416: 40417: 40418: 246 40419: lausunnot. Työ tuli saada valmiiksi 28.2.1998 men- viivästynyt. Arpajaislain valmistelua käsitellään tar- 40420: nessä. Suomen Kuntaliitto pitää tärkeänä, että veik- kemmin tämän kertomuksen sisäasiainministeriön 40421: kaus- ym. vedonlyöntipelien tuottojen jako-osuu- hallinnonalan kertomusosuudessa. 40422: det eri tarkoituksiin säädetään arpajaislaissa. Myös Opetusministeriön budjetista myönnetyt val- 40423: Suomen Liikunta ja Urheilu ry korostaa lausunnos- tionosuudet ja -avustukset ovat jakautuneet liikun- 40424: saan sitä, että Veikkauksen tuoton jaosta tulee nan eri sektoreille v. 1990, 1995, 1997 ja 1998 40425: säätää arpajaislaissa, kuten monessa muussa maas- seuraavasti: 40426: sa tehdään. Arpajaislain valmistelu on kuitenkin 40427: 40428: 40429: Liikunnan sektorit 1990' 1995' 19972 1998' 40430: Mmk 40431: 40432: Kuntien liikuntatoimi 102,5 106,3 91,3 88,5 40433: Liikunta paikka rakentaminen 91,6 63,0 81,7 87,1 40434: Liikunnan koulutuskeskukset 77,7 90,2 105,9 119,2 40435: Liikuntajärjestöt 132,0 138,1 136,0 145,4 40436: Liikunnan tutkimus, tiedonvälitys ja koulutus 17,7 24,0 26,2 27,9 40437: Liikunnan terveysohjelma - 3,0 3,0 4,4 40438: Kansainvälinen yhteistyö 2,5 3,0 3,7 4,4 40439: Valtion liikuntaneuvosto 1,0 0,8 0,9 1,1 40440: Läänien liikuntatoimi 1,1 1,4 1,3 1,3 40441: Muut 3,2 5,9 17,7 17,2 40442: Yhteensä 429,4 435,7 467,93 496,5 40443: 1 Talousarvion mukaan. 40444: 2 Tilinpäätöksen mukaan. 40445: 40446: 40447: 40448: 40449: Kunnille liikuntatoimintaan osoitetut valtion- Mmk. Kertomusvuonna käynnistettiin laaja arvioin- 40450: osuudet ovat v. 1990--98 vähentyneet n. 10 ti liikuntapaikkojen tasa-arvoisesta saatavuudesta. 40451: Mmk:Ila. Suomen Kuntaliiton mukaan kuntien ylei- Arvioinnin suorittaa Jyväskylän yliopiston liikun- 40452: set valtionosuuksien leikkaukset ja Veikkauksen nan sosiaalitieteiden laitos vuoden 1999 loppuun 40453: voittovarojen supistuminen ovat selvästi vaikeutta- mennessä. 40454: neet kuntien liikunta- ja nuorisotyön kehittämistä. Suomessa on 11 valtakunnallista ja 3 alueellista 40455: Samalla kun valtionosuuksia ja voittovaroja on liikunnan koulutuskeskusta, joille kertomusvuon- 40456: suhteellisesti vähennetty, ovat liikunta- ja nuoriso- na myönnettiin valtionosuutta ja -avustusta yhteen- 40457: työn tarpeet kunnissa kasvaneet mm. nuorisotyöt- sä 108,8 Mmk. Opiskelijoita niissä oli kertomus- 40458: tömyyden ja terveysliikunnan lisääntymisen joh- vuonna yhteensä 126 850. Valtionosuuteen oikeut- 40459: dosta. Valtionavun osuus kuntien liikuntatoimen tavia opiskelijavuorokausia toteutui kaikkiaan 40460: käyttömenoista (n. 2 mrd. mk) oli kertomusvuonna 377 000 ja opiskelijapäiviä 44 800. Kertomusvuon- 40461: n. 4 %. Vuodesta 1993 lähtien kunnat ovat saaneet na hyväksytty ja vuoden 1999 alusta voimaan tullut 40462: valtionosuutta liikuntatoimeen opetus- ja kulttuuri- koululainsäädännön kokonaisuudistus koskee 40463: toimen rahoituksesta annetun lain mukaisesti asu- myös urheiluopistoja. Tulevaisuudessa urheilu- 40464: kasta kohden määritellyn yksikköhinnan mukai- opistojen toiminta rahoitetaan kouluastekohtaisten 40465: sesti. Yksikköhinta oli kuntien liikuntatoiminnan lakien nojalla. 40466: osalta kertomusvuonna 62 mk asukasta kohti. Kertomusvuonna valtionavustusta sai kaikkiaan 40467: Valtiontilintarkastajille antamassaan selvityksessä 124 valtakunnallista ja alueellista liikuntajärjestöä. 40468: Lapin lääninhallitus esittää kunnille maksettavan Liikuntajärjestöjen ja urheiluseurojen järjestämään 40469: valtionavun määrän lisäämistä. liikuntaan osallistui v. 1998 lähes 400 000 lasta ja 40470: Kertomusvuonna liikuntapaikkarakentamiseen nuorta sekä n. 500 000 aikuista. Lasten ja nuorten 40471: osoitettiin 83,9 Mmk. Suosituimpia avustuskohteita (3-18-vuotiaiden) keskuudessa harrastetuimpia 40472: v. 1998 olivat uimahallit, liikuntasalit ja jäähallit. lajeja olivat jalkapallo, pyöräily, uinti, hiihto, jää- 40473: Peruskorjauksiin avustuksesta osoitettiin 28%. Lää- kiekko ja salibandy. Aikuiset harrastivat eniten 40474: ninhallituksille osoitettiin liikuntapaikkarakenta- kävelylenkkeilyä, pyöräilyä, hiihtoa, uintia, juoksu- 40475: miseen 13 Mmk. Liikuntapaikkarakentamista edis- lenkkeilyä ja kuntosaliharjoittelua. Liikuntajärjestö- 40476: täviin selvityksiin ja tutkimuksiin myönnettiin 2,2 jen toiminta-avustukset ovat 1990-luvulla pysyneet 40477: 40478: 40479: 247 40480: suunnilleen ennallaan. Liikuntajärjestöjen ja urhei- perustuvat kunkin järjestöryhmän ominaispiirtei- 40481: luseurojen toiminta perustuu ensisijaisesti vapaa- siin. Alueellisten liikuntajärjestöjen valtionavustuk- 40482: ehtoistyöhön. Taikootyön arvoksi arvioidaan n. 4 sia arvioidaan suhteessa toisiinsa neljän vuoden 40483: mrd. mk vuodessa. Paikallisten urheiluseurojen välein. Avustusten käyttöä valvotaan tiliselvitysten 40484: toimintaan ovat opetusministeriön mielestä viime ja toimintakertomusten avulla. 40485: vuosina vaikuttaneet kuntien maksamien toiminta- Liikuntajärjestöille myönnettävien yleisten avus- 40486: avustusten väheneminen ja liikuntatilojen käyttö- tusten lisäksi opetusministeriö myöntää valtakun- 40487: maksujen lisääntyminen. Vastuu lasten ja nuorten nallisille ja alueellisille liikuntajärjestöille kehittä- 40488: liikuntaharrastusten kustannuksista on yhä enem- misavustuksia. Niitä myönnettiin kertomusvuonna 40489: män siirtynyt vanhemmille. Opetusministeriö kat- yhteensä 6,6 Mmk. 40490: soo, että tämä on todennäköisesti lisännyt eriarvoi- Opetusministeriön mielestä lasten ja nuorten 40491: suutta liikunnan harrastusmahdollisuuksien suh- liikunnan tulosalue on järjestömuotoisena hoidettu 40492: teen. hyvin. Aikuisten kuntoliikunnan alueella pyritään 40493: Liikuntajärjestöjen valtionavustukset jakautuivat tehostamaan liikuntajärjestöjen toimintaa. Huippu- 40494: kertomusvuonna järjestöryhmittäin seuraavasti: urheilun tulosalueen osalta valtionavun myöntä- 40495: misperusteet joutuvat uudelleenarvioinnin koh- 40496: Järjestöryhmä Avustus teeksi. Pohdittavina ovat kysymykset siitä, onko 40497: mk % tarkoituksenmukaisinta osoittaa valtiontuki yhdis- 40498: Varsinaiset liikuntajärjestöt 40499: tysmuotoiselle liikunnalle ja kuinka huippu-urhei- 40500: Lajiliitot 68 495 099 51,2 luseurojen yhtiöittäminen vaikuttaa valtakunnallis- 40501: Erityisryhmien liikuntajärjestöt 5 385 000 4,0 ten liikuntajärjestöjen avustamiseen. 40502: Koululais- ja opiskelijajärjestöt 2 560 000 1,9 40503: Suomen Työväen Urheiluliitto ry 7 900 000 5,9 Liikuntapaikat 40504: Finlands Svenska ldrott CIF rf 4 215 000 3,2 40505: Suomen Latu ry 2 650 000 2,0 Liikuntapaikkatietojärjestelmän (LIPAS, otettu 40506: Muut liikuntajärjestöt 2 725 901 2,0 käyttöön v. 1994)) mukaan Suomessa on n. 29 000 40507: Liikunnan palvelujärjestöt liikunta paikkaa. Niistä n. 70% omistavat kunnat. 40508: Valtakunnalliset palvelujärjestöt 27 650 000 20,7 Käyttötarkoituksensa mukaan luokiteltuna lii- 40509: Alueelliset palvelujärjestöt 12119 000 9,1 40510: kuntapaikkoja oli v. 1997 ja 1998 seuraavasti: 40511: Yhteensä 133 700 000 100,0 40512: Liikuntapaikka 1997 1998 40513: Valtionavustusta sai v. 1998 kaikkiaan 13 alueel- 40514: Ulkokentät 10 043 10 423 40515: lista liikuntajärjestöä. Sisäliiku ntatilat 5 190 5 905 40516: Lajiliittojen osalta suurimmat valtionavustukset Uimalat 2 645 2 788 40517: saivat kertomusvuonna Suomen Palloliitto ry (7,3 Maastoliikuntapaikat 8 427 7 982 40518: Mmk), Suomen Jääkiekkoliitto ry (5,4 Mmk), Suo- Erityisurheilula itokset 972 1 017 40519: Eläinurheilu alueet 485 736 40520: men Hiihtoliitto ry (4,5 Mmk), Suomen Voimistelu- Huoltorakennukset 55 - 40521: ja Liikuntaseurat SVoLi ry (6,1 Mmk) ja Suomen 27 817 40522: Yhteensä 28 853 40523: Urheiluliitto (5,1 Mmk). 40524: Valtakunnallisten ja alueellisten liikuntajärjestö- 40525: jen valtionavun myöntämisessä siirryttiin tulosohja- Liikuntapaikkarakentamisen avustaminen 40526: ukseen vuoden 1994 alusta. Lajiliitoille luotiin tu- Liikuntapaikkojen perustaruishankkeisiin myönne- 40527: losperusteinen avustusjärjestelmä, jossa tulosalueet tään harkinnanvaraista valtionavustusta. Ensisijai- 40528: ja niiden keskinäiset painotukset määritettiin seu- sesti avustusta myönnetään kunnille, mutta sitä 40529: raavasti: lapsi- ja nuorisoliikunta 50%, aikuisten voidaan myöntää myös muille yhteisöille. Kerto- 40530: liikunta 25 % ja huippu-urheilu 25 %. musvuonna opetusministeriölle tulleista avustus- 40531: Kutakin tulosaluetta varten on arviointikriteerit, hakemuksista 70,2% tuli kunnilta. Opetusministe- 40532: joita opetusministeriö on vuosien mittaan kehittä- riö myönsi liikuntapaikkojen rakentamiseen kerto- 40533: nyt yhdessä Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n kans- musvuonna yhteensä 83,9 Mmk:n määrärahan. 40534: sa. Lajiliittojen lisäksi opetusministeriö on luonut Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön 40535: tulosalueet ja tuloskriteerit myös erityisliikuntajär- (LIKES) tutkija Heikki Kauhanen on tehnyt opetus- 40536: jestöille, koululais- ja opiskelijajärjestöille sekä lii- ministeriön v. 1980--98 tekemien avustuspäätös- 40537: kunnan aluejärjestöille. Näiden valtionapujärjestel- ten perusteella selvityksen Liikuntapaikkarakenta- 40538: mään kuuluu ns. perusosa (70 %) ja tulososa miseen myönnetty valtiontuki liikuntalain aikana. 40539: (30 %). Tulososan painotukset ja arviointikriteerit Selvityksen mukaan v. 1980-98 kuntien liikunta- 40540: 40541: 40542: 248 40543: paikkarakentamiseen on myönnetty valtiontukea lainaa. Vuodesta 1991 lähtien on myönnetty vain 40544: yhteensä n. 1,3 mrd. mk, josta avustusta on ollut n. avustusta. 40545: 978 Mmk (73,8 %) ja lainaa n. 348 Mmk (26,2 %). Alueellisesti liikunta paikkarakentamiseen 40546: Tuettuja kohteita on ollut kaikkiaan 2 660, joihin myönnetty valtiontuki on liikuntalain aikana (v. 40547: vuoteen 1990 saakka myönnettiin avustusta tai 198~98) kohdistunut ja jakaantunut seuraavasti: 40548: 40549: 40550: Lääni Valtiontukea saaneet hankkeet Myönnetty valtiontuki 40551: Hankkeiden Osuus kaikista Tuen määrä Osuus koko 40552: määrä hankkeista valtiontuesta 40553: kpl % Mmk % 40554: Etelä-Suomi 727 27 451 34 40555: Länsi-Suomi 1 072 40 475 36 40556: Itä-Suomi 395 15 187 14 40557: Oulu 250 9 143 11 40558: Lappi 216 8 70 5 40559: 40560: 40561: Suhteessa väkilukuun on liikuntapaikkarakenta- avustuksen piiriin. Keskeisenä periaatteena avus- 40562: miseen käytetty v. 198~98 yhteensä keskimäärin tuksen myöntämisessä on opetusministeriössä pi- 40563: 258 mk asukasta kohti. Lääneittäin asukasta kohti detty mm. sitä, että avustetun liikuntapaikan käyt- 40564: laskettu valtiontuki liikuntapaikkarakentamiseen tövuorojen jaossa noudatetaan tasapuolisuutta ja 40565: on jakaantunut seuraavasti: että käyttö on mahdollista kohtuullisin kustannuk- 40566: sin. Tämän takeena opetusministeriö on pitänyt 40567: Lääni Valtiontuki (avustukset ja lainat) sitä, että kunta useimmissa tapauksissa on ylläpitä- 40568: mk/asukas nyt kohdetta. 40569: Etelä-Suomi 221 40570: Liikuntapaikkarakentamisessa painopiste on 40571: Länsi-Suomi 260 siirtymässä uudisrakentamisesta peruskorjausra- 40572: Itä-Suomi 310 kentamiseen. Valtion ensisijainen avustuskohde on 40573: Oulu 315 1990-luvun puolivälin jälkeen ollut uimahallien 40574: Lappi 346 peruskorjaukset. Valtion työllisyysohjelman 40575: 1995-99 perusteella liikuntapaikkojen peruskor- 40576: Valtiontukea on myönnetty v. 199~98 kaik- jauksiin on saatu lisäresursseja. Suomen Kuntalii- 40577: kiaan 22 eri liikuntapaikkatyypille. Liikuntapaikka- ton mukaan kansalaistoiminnan ja kuntien näkö- 40578: tyypeittäin tukea ovat markkamääräisen osuuden kulmasta on tärkeää säilyttää liikuntapaikkaraken- 40579: perusteella saaneet eniten liikuntahallit (27 ,5 % taminen ja peruskorjaus nykyisen tasaisena. 40580: koko tuesta), urheilu- ja pallokentät (21,5 %), ui- Avustuksen määrä on viime vuosina ollut noin 40581: mahallit (13,4 %), liikuntasalit (6,8 %) ja jäähallit viidesosa hankkeen arvioiduista kokonaiskustan- 40582: (6,3 %). nuksista lukuun ottamatta isoja valtakunnallisia 40583: Opetusministeriön mukaan avustuksen kohtei- kohteita, joiden kohdalla avustus on harkittu ta- 40584: na ovat olleet ensisijaisesti laajoja käyttäjäryhmiä pauskohtaisesti. Avustetuista kohteista vähintään 4 40585: palvelevat liikuntatilat Tällä on ymmärretty nimen- Mmk saaneita hankkeita on kymmenkunta. 40586: omaan aktiiviseen liikkumiseen soveltuvia liikunta- Valtionavustukset liikuntapaikkojen perusta- 40587: paikkoja ja tiloja sekä niihin liittyviä tarpeellisia mishankkeiden rakennuskustannuksiin olivat lää- 40588: huoltotiloja. Sen sijaan katsomotilat eivät ole eräitä neittäin v. 19981 seuraavat: 40589: poikkeustapauksia lukuun ottamatta sisältyneet 40590: 40591: Lääni Opetusministeriön avustukset Opetusministeriön avustukset Yhteensä 40592: yksittäisille hankkeille Jääneille liikuntapaikkojen 40593: perustamishankkeisiin 40594: 1 000 mk % 1 000 mk % 1000 mk % 40595: Etelä-Suomi 26 400 45,3 4 000 30,8 30 400 42.7 40596: Länsi-Suomi 18 750 32,2 4 800 36,9 23 550 33,0 40597: Itä-Suomi 6 617 11,4 1 600 12,3 8 217 11,5 40598: Oulu 4 100 7,0 1 700 13,1 5 800 8,1 40599: Lappi 2 400 4,1 900 6,9 3 300 4,6 40600: Yhteensä 58 267 100,00 13 000 100,00 71 267 100,00 40601: 1 40602: 31.7.1998 mennessä myönnetyt avustukset. 40603: 40604: 249 40605: Suurimpia avustuksia on myönnetty viime vuosina seuraaville yksittäisille kohteille: 40606: 40607: Vuosi Kohde Sijainti Kustannusarvio Avustus 40608: Mmk 40609: 40610: 1992 Turku-Halli Turku 150,0 15,0 1 40611: 1991-1993 Liikunta- ja tutkimushalli Jyväskylä 63,0 12,0 40612: 1991-1994 Helsingin Olympiastadion Helsinki 219,0 80,0 40613: 1996-1997 Hartwall Areena Helsinki 265,0 20,0 40614: 1997-2000 Mäkelänrinteen uimahalli Helsinki 110,0 23,0 40615: 1999-200F Helsingin Jalkapalloareena Helsinki 110,0 14,0 40616: 1 40617: Avustusosuudesta 9 Mmk oli jääkiekonMM-kisarahan tuottoa. 40618: ' Liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma 1999-2000. 40619: 40620: 40621: 40622: 40623: Valtioneuvoston vuoden 1998lopussa antamal- Suomen Latu käynnisti vuoden 1998 alussa 40624: la päätöksellä muutettiin liikuntapaikkojen raken- SULKA-projektin, Suomen ulkoilumahdollisuuk- 40625: tamiskustannuksiin liittyvää kustannusrajaa siten, sien katselmuksen, jonka päätavoite on kartoittaa 40626: että perustamishankkeena pidetään nyt hanketta, kansalaisten käytössä olevat ulkoilupaikat kaikissa 40627: jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähin- Suomen kunnissa. Suomen Ladun mukaan voidaan 40628: tään 100 000 mk (ennen 500 000 mk). Näin avus- saatujen tulosten perusteella sanoa, että Suomessa 40629: tusedellytykset laajenivat koskemaan entistä pa- on todella paljon erilaisia ulkoilupaikkoja, kuten 40630: remmin erilaisten lähi- ja maastoliikuntapaikkojen virkistysalueita, ulkoilureittejä, uimarantoja ja ul- 40631: rakentamista. koilumajoja. Niiden taso on kuitenkin usein heik- 40632: Perustamishankkeisiin myönnettyjen valtion- ko. Ylläpito ja hoito on ollut pitkään vajavaista, 40633: avustusten valvonta rajoittuu hakemusasiakirjojen mikä näkyy paikkojen rapistumisena. Ulkoilupaik- 40634: yhteydessä pyydettyjen piirustusten ja eräiden kojen kehittäminen ei ole pysynyt muun liikunta- 40635: muiden selvitysten tarkistamiseen. Tässä yhteydes- paikkarakentamisen vauhdissa. Hyvät ja valmiit 40636: sä opetusministeriö on kiinnittänyt erityistä huo- suunnitelmat ovat monesti jääneet toteuttamatta. 40637: miota turvallisuus- ja liikkumisesteettömyyskysy- 40638: myksiin. Kunnat liikuntapalvelujen tuottajina 40639: Opetusministeriö on säilyttänyt tiettyjen erityis- Liikuntalain (1054/1998) mukaan kunnan tulee 40640: kohteiden (uimahallit, jäähallit) kohdalla raken- edistää liikuntaa esim. kehittämällä paikallista ja 40641: nusasiakirjojen tarkastusmenettelyn, vaikka tarkas- alueellista yhteistyötä ja terveyttä edistävää liikun- 40642: tustoiminnasta on valtionhallinnossa yleensä luo- taa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla lii- 40643: vuttu. Kuitenkin liikuntapaikkarakentamisen eri- kuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen 40644: koisluonteen vuoksi opetusministeriö on pitänyt huomioon erityisryhmät. Itsehallinnollisina yhtei- 40645: tarkoituksenmukaisena pyytää hakijoilta yksityis- söinä kunnat voivat itse määritellä tavat, joilla 40646: kohtaisemmat asiakirjat kuin opetus- ja kulttuuri- huolehtivat edellytysten luomisesta. Tämän vuoksi 40647: toimen rahoituslaki edellyttää. kuntien ratkaisut eroavat huomattavastikin toisis- 40648: Liikuntapaikan käytön osalta ei ole systemaattis- taan. Kunnallisen liikuntatoimen perustana on yh- 40649: ta jälkiseurantaa. Tasa-arvonäkökulman kannalta teistyö paikallisten urheilu- ja liikuntaseurojen 40650: ongelmallisia voivat opetusministeriön mielestä kanssa. Yhteistyön muodot ja intensiivisyys vaihte- 40651: olla hankkeet, jotka ovat yksityisiä ja joiden käyttö- levat kunnittain paljonkin. Useimmat kunnat myön- 40652: tarkoitus palvelee tietyn suppean käyttäjäryhmän tävät avustuksia paikallisille urheiluseuroille ja 40653: etuja. Tällaisten hankkeiden käyttöpolitiikkaan muille paikallisyhdistyksille, jotka ovat pääasiassa 40654: saattaa sisältyä ristiriitaa myös kilpailulainsäädän- vastuussa liikunnan harrastusmahdollisuuksien tar- 40655: nön kanssa. joamisesta kuntalaisille, varsinkin lapsille ja nuoril- 40656: Opetusministeriön mielestä on tarkoituksenmu- le. 40657: kaista, että osa rakentamismäärärahasta käytetään Myös kunnat itse tarjoavat ohjattua liikuntaa 40658: liikuntapaikkarakentamista koskevien erikoison- väestölle. Vuonna 1998 suoritetun kyselytutkimuk- 40659: gelmien ratkaisuun. Tällä tutkimusmäärärahalla sen mukaan kuntien järjestämään liikuntaan osal- 40660: saavutetut tulokset julkaistaan opetusministeriön listuin. 120 000 henkilöä. Kuntien ohjatut liikunta- 40661: liikuntapaikkajulkaisusarjassa ja ovat siten kaik- palvelut täydentävät muuta paikallista liikuntatar- 40662: kien käytettävissä. jontaa ja kohdistuvat väestöryhmiin, joita muiden 40663: 40664: 40665: 250 40666: tahojen tarjonta ei tavoita, kuten vammatsun ja Kuntien liikuntapaikkapalvelujen tarjonnan 40667: erilaisista sairauksista kärsiviin. Opetusministeriön osalta on viime aikoina kilpailulainsäädännön peri- 40668: mielestä kuntien tarjoama ohjattu liikunnan palve- aatteisiin viitaten käsitelty kysymystä kunnan oi- 40669: lutoiminta ei merkittävästi kilpaile yksityisen yritys- keudesta subventoida liikuntapaikkapalvelujen 40670: toiminnan kanssa. käyttömaksuja. Opetusministeriö katsoo, että lii- 40671: Kunnilla on keskeinen asema liikuntapaikkojen kuntapalvelut ovat kunnallisia peruspalveluja ja 40672: rakentajana ja ylläpitäjänä. Niiden omistamat lii- niiden tarjoaminen kuntalaisille tasapuolisesti on 40673: kuntapaikat ovat paikallisten urheiluseurojen ja kunnan toimialaan kuuluva tehtävä. Kilpailuvirasto 40674: muiden yhdistysten sekä yksittäisten kuntalaisten toteaa päätöksessään, joka koskee Rauman Tennis- 40675: käytössä. Valtionavustusten pienemisen ja talou- keskus Oy:n tutkimuspyyntöä, ettei kunta ole elin- 40676: den kiristymisen vuoksi kunnat ovat joutuneet keinonharjoittaja vuokratessaan liikuntatiloja. Näin 40677: ottamaan käyttöön liikuntapaikkojen käyttömak- kunta voi tarjota liikuntatiloja maksutta tai verova- 40678: sut. Käyttömaksut vaihtelevat varsin paljon liikun- roin subventoidulla taksalla kuntalaisten käyttöön. 40679: tapaikan käyttökustannusten ja kysynnän mukaan. Liikuntalakia koskevassa lausunnossaan Kilpai- 40680: Joidenkin liikuntapaikkojen (esim. jäähallit) käyt- luvirasto pitää tärkeänä julkisen ja yksityisen tahon 40681: tökustannukset voidaan parhaassa tapauksessa työnjaon kehittämistä liikuntapaikkojen tarjoami- 40682: kattaa käyttömaksuilla, joidenkin (esim. uimahallit) sessa. Kilpailuviraston mielestä julkisen tahon tulisi 40683: kohdalla kunnan subventio on välttämätöntä, jos nykyistä tarkemmin määrittää omien liikuntapaik- 40684: halutaan pitää kiinni liikuntapaikkojen tasa-arvoi- kojensa laajuus, jolloin yksityinen taho voisi osallis- 40685: sesta saatavuudesta. Urheiluseurailta perittävien tua liikuntapaikkojen tarjontaan sitä täydentävin 40686: käyttömaksujen suuruus vaihtelee kunnittain sen palveluin. 40687: mukaan, muodostuuko kunnan tuki urheiluseu- Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiede- 40688: roille erillisistä avustuksista vai edullisista käyttö- kunnan sosiaalitieteiden laitoksen tutkijaryhmä on 40689: maksuista. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelli- tutkija Kari Puronahon johdolla tutkinut kunnalli- 40690: sen tiedekunnan tutkijan Kari Puronahon mukaan sen liikuntabudjetoinnin edunsaajia ja häviäjiä suu- 40691: liikuntapaikkojen käyttömaksuja määrättäessä ole- rissa kaupungeissa. Tutkimus käynnistyi kesällä 40692: massa olevaa kysyntää ei yleensä selvitetä. Urheilu- 1997 ja päättyi vuoden 1999 alussa. Tutkimuksen 40693: seuroilta perittävien maksujen ja kunnan erillisten ensimmäisessä vaiheessa mukana olivat Vantaa, 40694: avustusten välillä ei ole yhteyttä, vaan tavoista joko Turku, Tampere, Oulu ja Espoo. Tiedot tutkimusta 40695: periä maksua seurailta tai tukea seuroja avustuksil- varten kerättiin vuodelta 1996, osa Espoota koske- 40696: la päätetään yleensä erikseen ja tietämättöminä vista tiedoista on vuodelta 1998. Kaupunkien asu- 40697: seurojen saamasta kokonaistuesta kunnalta tai ko- kasluku, liikuntapaikkojen määrä ja liikuntamenot 40698: konaismaksuista kunnalle. olivat v. 1996 seuraavat: 40699: 40700: 40701: Turku Tampere Oulu Vantaa Espoo 40702: Asukasluku 170 931 191 254 115 493 173 860 204 962 40703: liikuntapaikkojen määrä' 441 699 277 457 438 40704: Liikuntamenot, Mmk 77,3 96,1 45,0 50,1 82,1 40705: liikunta menot,mk/asukas 2 452 502 390 288 401 40706: 'liikuntapaikkatietojärjestelmä (LIPAS) 24.5.1999. 40707: 2 lisäksi 14,1 Mmk liikuntamenoja kiinteistö- ja rakennus- sekä kouluvirastolla. 40708: 40709: 40710: 40711: Kaupunkien välistä vertailua vaikeuttivat mm. lestaan näyttää kilpaurheilu saavan suuren huo- 40712: organisatoriset erot, erilainen hallintokuntien väli- mion. Samankaltaista kaupunkien liikuntapolitii- 40713: nen työnjako sekä liikuntapaikkojen määrä ja laatu. kassa on ainoastaan resurssien käyttö erityisliikun- 40714: Tutkimuksen mukaan on kuitenkin havaittavissa taan. 40715: painopiste-eroja kaupunkien harjoittamassa liikun- Liikuntapaikkojen käytöstä perittävien maksu- 40716: tapolitiikassa ja resurssien kohdentamisessa. Turku jen perimistavassa ja suuruudessa on myös eroja 40717: ja Vantaa suosivat seuratuen kautta erityisesti lapsi- kaupunkien välillä. Käyttömaksut määritellään 40718: ja nuorisoliikuntaa, Oulu tukee kunto- ja harraste- yleensä liikuntapaikan tyypin ja käyttäjien perus- 40719: liikuntaa ja kohdistaa tuen eri väestöryhmiin lähes teella. Esimerkiksi Vantaalla järjestöjen vakinaiset 40720: väestön ikärakenteen mukaan, Tampereella puo- harjoitusvuorot olivat v. 1996 maksunomia ja Ou- 40721: 40722: 40723: 251 40724: lussa lapset ja nuoret saivat käyttää liikuntapaikko- viointiin. Hän pitää tärkeänä laajan yhteiskuntaso- 40725: ja ilmaiseksi. pimuksen aikaansaamista liikunnan alalta. Tällä 40726: Kaupunkien investoinnit eri liikunnan toimi- hän tarkoittaa sitä, että kaikki liikuntatuotannossa 40727: aloille kohdentuvat siis hyvin eri tavoin. Puronaho mukana olevat tahot sitoutuisivat joko pienentä- 40728: kysyykin tutkimuksessaan: Onko syytä arvioida mään tai ainakin pitämän ennallaan liikuntakustan- 40729: uudelleen tukitapoja sekä maksu- ja taksapolitiik- nuksia. Näin saataisiin mahdollisimman suuri hyö- 40730: kaa sekä päättää tukimuodoista samanaikaisesti ty julkisesta tuesta ja kyettäisiin aiempaa laajem- 40731: pyrkien kokonaistuen ja nettovaikutuksen (välilli- paan ja laadukkaampaan liikuntatuotantoon kan- 40732: nen tuki + välitön tuki - perittävät maksut) ar- salaisten parhaaksi. 40733: 40734: 40735: 40736: 40737: Liikuntalaki korostaa liikunnan yhteiskunnallista merki- vaatimukset ja urheilun moraalikysymykset, ja ne tulisi 40738: tystä. Yhä laajemmin tunnustetaan liikunnan merkitys ottaa huomioon avustuspäätöksiä tehtäessä. Huippu- 40739: väestön niin fyysiselle kuin henkisellekin terveydelle ja urheilun osalta valtionavun myöntämisperusteet ar- 40740: hyvinvoinnilla. Liikunnan avulla edistetään terveyttä ja vioidaankin opetusministeriössä uudellen. Valtiontilin- 40741: työkykyä, tuetaan lasten kasvua ja kehitystä sekä tuo- tarkastajat pitävät tätä myönteisenä. 40742: tetaan sosiaalisia kokemuksia, elämyksiä ja viihdettä. Liikuntapaikkatiheys suhteutettuna asukaslukuun 40743: Tämän yhteiskunnallisen merkityksensä vuoksi liikunta on Suomessa maailman tihein. Väestön liikunta-aktiivi- 40744: ansaitsee yhteiskunnan tuen. suus on maassamme Euroopan kärkitasoa. Aikuis- 40745: Valtio tukee liikuntaa mm. avustamaila liikuntapaik- väestön suosituimpia liikuntamuotoja ovat kävelylenk- 40746: karakentamista, kuntien liikuntatoimaa ja liikuntajär- keily, pyöräily ja hiihto. Valtiontilintarkastajien mielestä 40747: jestöjen toimintaa. Liikuntaan käytettävät valtionosuu- yhteiskunnan varoista rahoitettavan liikuntapaikkara- 40748: det ja -avustukset rahoitetaan lähes yksinomaan Oy kentamisen tulee lähteä kansalaisten tarpeista. Tär- 40749: Veikkaus Ab:n voittovaroista. Veikkaus tuottaa voittoa keänä kriteerinä avustusta myönnettäessä on pidettä- 40750: vuosittain n. 2 mrd. mk. Tästä liikuntaan on viime vuosi- vä liikuntapaikan käyttötarkoitusta. Sen tulee olla so- 40751: na käytetty n. 20 %. Valtiontilintarkastajat pitävät tar- pusoinnussa liikuntalain painotusten ja urheilun etiikan 40752: peellisena, että liikunnan ja nuorisotyön osuutta Veik- kanssa. Yksityisen, voittoa tavoittelevanliiketoiminnan 40753: kauksen voitonjaosta lisätään, kuten eduskunta on ta- tukeminen liikunnan budjettivaroista ei ole valtiontilin- 40754: lousarviota käsitellessään useana vuonna edellyttä- tarkastajien mielestä tarkoituksenmukaista. Liikunta- 40755: nyt. paikkojen tukemisessa on noudatettava tasa-arvoista 40756: Kirjastolain mukaan kirjasto- ja tietopalvelujen jär- avustuspolitiikkaa. Entistä enemmän huomiota tulee 40757: jestäminen on kuntien tehtävä. Kuitenkin kirjastojen kiinnittää maastoliikuntapaikkojen ja ulkoilualueiden 40758: määrärahat on myönnetty vuodesta 1995 alkaen bud- kuntoon. 40759: jettivarojen sijasta entistä enemmän veikkkausvoitto- Kuntien asema liikuntapalvelujen tuottajina on 40760: varoista. Valtiontilintarkastajat pitävät tätä kehitystä muuttunut mm. valtionosuuksien pienentymisen vuok- 40761: kielteisenä ja korostavat sitä, että järjestely Veikkauk- si. Monissa kunnissa on otettu käyttöön liikuntapaikko- 40762: sen voittovarojen käyttämisestä lakisääteisiin menoi- jen käyttömaksut Käyttömaksujen osalta tulisi saada 40763: hin tarkoitettiin poikkeusluonteiseksi, ei pysyväksi. aikaan selkeä yhtenäinen järjestelmä, jolla taattaisiin 40764: Liikuntapaikkarakentamisen avustuspolitiikassa on sekä kansalaisten tasa-arvoisuus että otettaisiin huo- 40765: ajankohtainen erityisesti kysymys siitä, minkä verran ja mioon liikuntalain edellyttämät painotukset ja kilpailu- 40766: millä perusteilla valtion tulisi osallistua pelkästään tai lainsäädännön näkökohdat. Valtiontilintarkastajat yh- 40767: suurimmalta osaltaan huippu-urheilua palvelevien lii- tyvät Kilpailuviraston näkemykseen siitä, että julkisen 40768: kuntapaikkojen rahoitukseen. Liikuntalain mukaan ja yksityisen tahon tulee kehittää työnajakoaan liikun- 40769: huippu-urheilun tukeminen kuuluu valtiolle. Urheilun tapaikkojen tarjoamisessa. Näin vältytään ristiriitati- 40770: kaupallistuminen ja liiketoiminnan arvojen tulo mukaan lanteilta ja pystytään vastaamaan liikuntapalveluiden 40771: ovat hämärtäneet urheilun perinteistä arvoperustaa ja tarpeisiin monipuolisesti. 40772: tuoneet myös avustuspolitiikkaan uusia näkökohtia. Liikunnan käytännön edistäminen ja järjestäminen 40773: Tällaisia ovat esim. kilpailulainsäädännön asettamat ovat ennen kaikkea liikuntajärjestöjen vapaaehtois- 40774: 40775: 40776: 252 40777: työn varassa. Tätä työtä tulee yhteiskunnan päätök- mällä, kaikin tavoin tukea. Samoin on tuettava kuntien 40778: senteossaan, esim. verotuslainsäädännön avulla ja ja liikuntajärjestöjen liikunnan edistämiseksi tekemää 40779: järjestöjen hallintotyötä lisääviä säännöksiä vähentä- yhteistyötä. 40780: 40781: 40782: 40783: 40784: 253 40785: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 40786: 40787: 40788: 40789: 40790: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkastuk- Metsäntutkimuslaitoksen toiminta 40791: sen maa- ja metsätalousministeriössä 23.4.1999 40792: (kansliapäällikkö Reino Uronen) ja Metsäntutki- Metlan toimintaa koskevat arvioinnit 40793: muslaitoksessa (Metla) 21.4.1999 (ylijohtaja Eljas Metlan kansainvälinen arviointi käynnistettiin vuo- 40794: Pohtila). Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat den 1997 syksyllä ja saatiin päätökseen kertomus- 40795: ovat käsitelleet muistiopyynnöissään kertomus- vuoden heinäkuussa. Tämä maa- ja metsätalousmi- 40796: vuoden satovahinkoja ja niiden korvaamista, Met- nisteriön toteuttama arviointi oli osa laajempaa, 40797: lan toiminnan arviointia, metsästyskorttivarojen valtion tiede- ja teknologianeuvoston johdolla teh- 40798: käyttöä, kalastuslain toimivuutta sekä kalastuksen- tävää sektoritutkimuksen rakenteellista kehittämis- 40799: hoito- ja viehekalastusmaksujen kertymiä viime prosessia. Kansainvälisen arviointiryhmän tehtävä- 40800: vuosina sekä EU:n komission antaman valvonta- nä oli tarkastella Metlan toimintaa ja rakennetta 40801: asetuksen vaikutuksia. Ministeriön tarkastuskäyn- sekä kansallisessa että kansainvälisessä yhteydessä 40802: nillä käsiteltiin ministeriön toimintaa kertomus- laitoksen rakenteellista ja toiminnallista kehittämis- 40803: vuonna, Agenda 2000 -hanketta ja Suomen toimen- tä varten. Arvioinnin tavoitteena oli selvittää, onko 40804: piteitä hankkeen eri vaiheissa, EU:n osallistumista Metlan hallinto järjestetty niin, että laitos pystyy 40805: Suomen maatalouden tukemiseen, satovahinkoja vastaamaan yhteiskunnan ja metsätalouden haas- 40806: ja niiden korvaamista kertomusvuonna ja sitä aiem- teisiin, arvioida Metlan nykyisen organisaation te- 40807: pinakin vuosina sekä merilohen kalastusnäkymiä. hokkuus, arvioida Metlan tutkimustoiminnan vai- 40808: Tarkastustilaisuudessa ministeriö saattoi valtionti- kutusta metsätalouteen ja antaa suosituksia Metlan 40809: lintarkastajien tietoon ministeriön sisäisen tarkas- kehittämistyötä varten. Arviointi tuotti runsaasti 40810: tuksen yksikön toimintakertomuksen ja muuta sii- Metlan organisaatiorakennetta ja johtamista koske- 40811: hen liittyvää tarkastusaineistoa kertomusvuodelta. via suosituksia, jotka koskivat mm. laitoksen toi- 40812: Metlan tarkastuskäynnillä käsiteltiin laitoksen toi- minta-ajatusta, ohjelmia ja tieteenaloja, johtoryh- 40813: mintaa kertomusvuonna, henkilöstöhallinnon on- män roolia, johtokunnan kokoonpanoa ja tehtävä- 40814: gelmia ja henkilöstöstrategiaa, Metlan arvioinnin aluetta, tieteellistä neuvottelukuntaa, tutkimusase- 40815: keskeisiä tuloksia ja johtopäätöksiä sekä Metlan mien ja keskusten lukumäärää, tutkimusmetsiä, 40816: maanomistukseen ja vuokraukseen liittyviä muu- asiakasrahoitteista toimintaa, kokonaisstrategian 40817: tostarpeita. kehittämistä, laitoksen työoloja, henkilökunnan 40818: Hallinnonalan tarkastuksen ja siitä laaditun ker- pätevyyttä, tieteellisiä näkökohtia, verkostoitumis- 40819: tomusosuuden valmistelusta on kansliassa vastan- ta ja yhteistyötä muiden laitosten kanssa sekä 40820: nut tarkastusneuvos Asko Valkosalo. Valtiontilin- laitoksen ulkoisia suhteita ja viestintää. 40821: tarkastajat päättivät kokouksessaan 19.5.1999, että Kansainvälinen evaluointiraportti asetti tavoit- 40822: em. selvityksistä otetaan kertomusta varten jatko- teeksi Metlan kehittämisen metsäsektorin ja koko 40823: valmistelujen kohteeksi Metsäntutkimuslaitoksen yhteiskunnan tietotarpeita aiempaa paremmin pal- 40824: (Metla) toiminta, metsästyskorttivarojen käyttö ja velevaksi tutkimusorganisaatioksi. Laitoksen tutki- 40825: kalastuslain toimivuus. Kotimaisen kalastuksen ti- mus- ja muu henkilökunta arvioitiin erittäin päte- 40826: laa ja erityisesti silakanpyyntiä sekä ulkomaisen väksi. Laitoksella on raportin mukaan hyvä maine 40827: kalan ja kalajätteen tuontia päätettiin seurata tule- kansainvälisessä metsäntutkimuksessa ja toimiva 40828: van tarkastusvuoden aikana. Kertomusosuus hy- kansainvälinen yhteistyöverkosto. Laitoksella on 40829: väksyttiin valtiontilintarkastajien kokouksessa valmiudet konsultti- ja neuvontapalveluiden tuotta- 40830: 7.9.1999. miseen, ja sillä on laajat tutkimusaineistot, tieto- 40831: pohjat ja laaja-alainen osaaminen. 40832: 40833: 40834: 254 40835: Metlan heikkouksina tuotiin raportissa esille kanssa mm. perustamalla yhteisiä professuureja. 40836: kokonaisstrategian sekä kohdealueiden ja toimin- Edelleen työryhmä ehdotti, että tutkimusasemien ja 40837: tayksiköiden strategian puuttuminen. Raportissa -keskusten lukumäärästä tehdään kokonaistarkas- 40838: ehdotettiin mm. laitoksen työilmapiirin ja sisäisen telu. Työryhmä katsoi, että ulkopuolisen tutkimus- 40839: tiedonkulun parantamista, tutkimushenkilöstön rahan hakeminen on normaalia tutkimusohjelmien 40840: edustuksen lisäämistä laitoksen johtavissa elimis- ja -hankkeiden toimintaa, ja piti tärkeänä, että 40841: sä, kuten johtoryhmässä, sekä meneillään olleiden valtion organisaatioiden väliseen tietojen siirtoon 40842: oikeustapausten pikaista ratkaisemista. Lisäksi ra- liittyvät hinnoitteluongelmat saadaan ratkaistua. 40843: portissa ehdotettiin koulutus- ja kannustejärjestel- Työryhmä ehdotti, että laboratoriopalveluiden ke- 40844: män kehittämistä sekä professorien määrän ja hittämisessä otetaan huomioon alueelliset yhteis- 40845: kansainvälisen tutkijavaihdon lisäämistä. Laitok- työmahdollisuudet Metlatyöryhmä totesi lisäksi, 40846: sen toimintaa kansallispuistoissa ja luonnonsuoje- että johtoryhmä on laitoksen kehittämisestä kes- 40847: lualueilla tulisi raportin mukaan selkeyttää ja laatia kusteleva ja päätöksentekoa valmisteleva elin, ja 40848: tutkimusmetsille strategia. Tutkimusasemien ja katsoi, että Metlan strategiatyössä valmisteltu Pal- 40849: keskusten osalta raportissa ehdotettiin analyysin velumetla-visio on hyvä lähtökohta laitoksen kehit- 40850: tekemistä. tämiselle. Tarpeellisena työryhmä piti tutkimustie- 40851: Maa- ja metsätalousministeriö asetti puolestaan don ja osaamisen käytäntöön viennin vahvistamis- 40852: kertomusvuoden kesäkuussa työryhmän, jonka tuli ta samoin kuin laitoksen henkilöstön kannustejär- 40853: tehdä ministeriölle ehdotukset Metlan rakenteelli- jestelmän luomista. 40854: sesta kehittämisestä. Metlatyöryhmän tuli työssään Kansainvälisen evaluointiryhmän muihin suosi- 40855: ottaa huomioon em. kansainvälisen evaluoinnin tuksiin liittyen Metlatyöryhmä ei ottanut kantaa 40856: tulokset ja evaluointiraportista annettavat lausun- sellaisiin suosituksiin, jotka ovat sen mielestä sel- 40857: not, valtion tiede- ja teknologianeuvoston tavoit- västi laitoksen sisäisiä asioita, kuten laitoksen hen- 40858: teet sektoritutkimuksen kehittämisessä ja kansalli- kilöstöresurssit, työolot ja henkilöstön pätevyys. 40859: sen metsäohjelman linjaukset. Metlatyöryhmän tuli Metlatyöryhmä katsoi, että näitä koskevat suosituk- 40860: työnsä alkuvaiheessa arvioida Metlassa käynnissä set tulevat arvioitaviksi laitoksessa meneillään ole- 40861: olevan strategiatyön tavoitteiden yhteensopivuutta van sisäisen strategiatyön aikana. Samoin tieteelli- 40862: oman työnsä lähtökohtiin. Metlatyöryhmän muistio seen julkaisutoimintaan ja viestintään liittyvät suo- 40863: valmistui 31.3.1999. situkset kuuluivat Metlatyöryhmän mukaan laitok- 40864: Metlatyöryhmän kannanotot koskivat lähinnä sen sisäisesti kehitettäviin asioihin. Laitoksen tulos- 40865: laitosta koskevien säädösten uusimista sekä orga- ohjauksessa näihin kysymyksiin tuli Metlatyöryh- 40866: nisaatiorakennetta ja johtamista. Metlaa koskeva män mukaan kiinnittää huomiota laitoksen strate- 40867: laki (653/1976) on työryhmän mukaan osittain gian toteuttamisen ja tuloksellisuuden kehittämi- 40868: vanhentunut, ja työryhmä ehdotti siihen muutok- sen näkökulmasta. 40869: sia. Metlan asemaa ministeriön alaisena, pääosin Maa- ja metsätalousministeriöitä saadun selvi- 40870: budjettirahoitteisena tutkimuslaitoksena ei kuiten- tyksen mukaan Metla on kansainvälisen evaluoin- 40871: kaan ole työryhmän mukaan syytä muuttaa. Metlan tiryhmän ehdotuksen mukaisesti laatinut SWOT- 40872: tehtävät tulee sitoa uuteen metsälainsäädäntöön. nelikenttäanalyysin osana toimintastrategiansa tar- 40873: Metlaa koskevan lain toteuttamiseksi annenavaan kistamista. Metlan toiminnallinen kehittäminen pe- 40874: asetukseen Metlatyöryhmä teki laitoksen tehtäviä, rustuu ministeriön mukaan analyysin tuloksiin. 40875: johtokunnan kokoonpanoa ja toimikautta sekä joh- Tieteellisen asiantuntemuksen puutetta johta- 40876: tokunnan tehtäviä koskevia muutosehdotuksia. misjärjestelmässä on tarkoitus paikata kutsumalla 40877: Organisaatiorakenteen ja johtamisen osalta Met- laitoksen professoreja tutkimuksen asiantuntijaryh- 40878: latyöryhmä ehdotti kansainvälisen tieteellisen neu- män jäseniksi. Ryhmän tehtävä on arvioida uudet 40879: vottelukunnan perustamista ja tutkimusjohtajan tutkimushanke-esitykset ja vaikuttaa tutkimuksen 40880: toimenkuvan kehittämistä tutkimushallinnon joh- suuntaamiseen ja tieteelliseen tasoon. Metlan joh- 40881: tamisen suuntaan. Hallinto- ja rahoitusjohtajan vi- tokunnan kokoonpano tarkistetaan vuoden 1999 40882: ran perustamista työryhmä ei pitänyt tarpeellisena. aikana, ja uudessa kokoonpanossa varataan yksi 40883: Työryhmä piti tärkeänä, että laitoksella on hallin- paikka tieteelliselle asiantuntijalle. Metlan johto- 40884: nassaan tarkoituksenmukainen määrä tutkimus- ryhmää on täydennetty kolmella laitoksen profes- 40885: metsiä ja luonnonsuojelualueita, piti nykyisiä tutki- sorilla. 40886: musohjelmia luontevana tapana organisoida on- Työolojen kehittämiseksi työilmapiirikartoituk- 40887: gelmakeskeistä tutkimusta tieteellisestä tasosta tin- set on tehty tai tehdään laitoksen jokaisessa yksi- 40888: kimättä ja suositti yhteistyön lisäämistä yliopistojen kössä, intranetin käyttöä laitoksen sisäisessä tiedot- 40889: 40890: 40891: 255 40892: tamisessa on lisätty ja laitoksen määräaikaista hen- tettu palvelemaan maakunnallisia tietotarpeita, ja 40893: kilöstöä on vakinaistettu. suurin osa niistä on perustettu poliittisin päätöksin. 40894: Henkilöstön pätevyyden kehittämiseksi tiimi- Mikäli kustannussäästöjä aiotaan saada aikaan tut- 40895: koulutus ja -kokeilu on meneillään, esimies- ja kimusasemien määrää vähentämällä, pitää maa- ja 40896: johtamiskoulutus on valmisteilla, palkkausjärjestel- metsätalousministeriön mukaan varmistua siitä, 40897: män uudistaminen on meneillään ja kannustusjär- että toimenpiteelle on myös yhteiskunnalliset edel- 40898: jestelmä on valmisteilla. lytykset. 40899: Vapaan tutkimusrahan puute Metlassa johtuu Laboratoriopalveluista on tehty kokonaisselvi- 40900: maa- ja metsätalousministeriön mukaan siitä, että tys. Ylimääräistä kapasiteettia tarjotaan aktiivisesti 40901: suurin osa toimintamenorahoista kuluu palkkoihin muiden tutkimuslaitosten käyttöön. 40902: ja perusrakenteiden ylläpitoon. Jakamatonta tutki- Laitoksen tavoitteeksi on otettu Palvelumetla, 40903: musrahaa on v. 1999 käytettävissä vain 2,1 Mmk. joka huolehtii entistä paremmin koko toimialan 40904: Sen osuutta voidaan ministeriön mukaan lisätä tietotarpeista ja pitää huolta tutkimustulosten käy- 40905: vain, mikäli muita menoja samanaikaisesti pienen- täntöön viemisestä. Metlan vahvuuksiksi luetaan 40906: netään tai suoraa budjettirahoitusta lisätään. mm. korkeatasoinen tieteellinen tutkimustoiminta, 40907: Metlan kyky reagoida yhteiskunnassa tapahtu- hyvä kansainvälinen maine, hyvin varustetut labo- 40908: viin muutoksiin on ministeriön käsityksen mukaan ratoriot ja tutkimusmetsät sekä kyky antaa asian- 40909: hyvä. Metla toimii asiantuntijaroolissa lähes kaikis- tuntijapalveluita. 40910: sa merkittävissä metsäpoliittista valmistelua vaati- 40911: vissa tehtävissä. Sen asiantuntija-apu on ollut kor- Henkilöstöpolitiikka 40912: vaamatonta myös Suomen käymissä kansainvälisis- Ministeriön näkemyksen mukaan Metlan heikkou- 40913: sä, metsäkysymyksiä koskevissa neuvotteluissa. tena on ollut hallitsematon henkilöstöpolitiikka, 40914: Tiedon kulkua tutkimustiedon tuottajien ja joka on johtunut osaksi suoran budjettirahoituksen 40915: asiakkaiden välillä on tarkoitus parantaa. Metla leikkauksesta 27 Mmk:lla vuodesta 1992 vuoteen 40916: aikoo perustaa oman tulosalueen tätä toimintaa 1994. Kyseisten vuosien talousarvioiden mukaan 40917: varten ja vahvistaa yhteistyötä Metsätalouden ke- toimintamenot olivat v.1992 yhteensä 163,6 Mmk ja 40918: hittämiskeskus Tapion kanssa tutkimustulosten v.1994 yhteensä 151,8 Mmk. Tilinpäätöstietojen 40919: käytäntöön viennin tehostamiseksi. mukaan v.1992 toimintamenoja käytettiin 177,3 40920: Kansainvälinen evaluointiryhmä kiinnitti huo- Mmk ja v. 1994 yhteensä 155,6 Mmk. 40921: miota perusrakenteiden korkeisiin ylläpitokustan- Metlan toimintapuitteita v.1992-98 kuvaavat 40922: nuksiin. Metlalla on kahdeksan tutkimusasemaa ja seuraavat tunnusluvut (lähteenä talousarviot ja 40923: kaksi tutkimuskeskusta. Tutkimusasemat on perus- Metlalta saadut tiedot): 40924: 40925: 40926: Metlan henkilöstö 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 40927: Henkilöstöä yhteensä' 760 717 696 695 661 647 645 40928: Hen kilötyövuosikiintiö 728 724 720 710 700 718 731 40929: Henkilötyövuositoteuma yhteensä 1 032 1 046 1 057 1 053 979 971 989 40930: Metlan rahoitus 745 749 730 730 715 702 695 40931: Työministeriön rahoitus 210 208 228 246 196 201 205 40932: Muu ulkopuolinen rahoitus 77 89 99 77 68 68 89 40933: lrtisanotut' - - - 24 - - - 40934: Eläkkeelle siirtyneet 2 8 9 11 14 6 2 40935: Muuten eronneet 4 5 7 6 5 5 6 40936: Lomautukset - - - alle10 3 - - - 40937: 'Virkamiesten ja työsopimussuhteisten määrä 31.12. ilman määräaikaisia (tiedot Metlan vuosikertomuksista}. 40938: 1 Irtisanomisten toteutusajankohta, irtisanomisaika päättyi kaikilla v. 1996. 40939: 3 40940: Lomautukset koskivat niitä, jotka eivät vapaaehtoisesti vaihtaneet lomarahoja paikalliseen vapaa-aikaan. 40941: 40942: 40943: 40944: 40945: 256 40946: Seuraava asetelma kuvaa Metsäntutkimuslaitoksen saaman kokonaisrahoituksen kehitystä rahoitusläh- 40947: teittäin v. 1992-98: 40948: 40949: 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 40950: 1000 mk 40951: Suora budjettirahoitus 182 614 170 950 156 498 160 245 170 000 172 450 175 650 40952: Ministeriöiden rahoitus 41 839 40 078 47 042 47 877 41 315 53 361 73 051 40953: Maa- ja metsätalousministeriö 7 458 8 459 11 182 9 028 8 816 8 890 9 464 40954: Työministeriö 29 612 28 132 26 935 27 786 21112 30 761 49 419 40955: Valtiovarainministeriö (sis. alv) 258 - 4 469 7 022 7 622 9 526 9 125 40956: Ympäristöministeriö 3 017 2 437 2 812 3 049 2 502 3 015 3 536 40957: Opetusministeriö 1 041 637 1 372 765 727 919 918 40958: Kauppa- ja teollisuusministeriö 453 413 272 227 536 250 589 40959: Muu budjettirahoitus 3 290 2 921 3 319 2 855 3 323 5 261 8 498 40960: Suomen Akatemia 2 331 1 612 1 911 1 895 1 922 2 519 7 516 40961: Yliopistot, tutkimuslaitokset 418 859 494 222 424 1 082 254 40962: Muut 541 450 914 738 977 1 660 728 40963: Budjetin ulkopuolinen rahoitus 1 200 1 589 1 538 1 771 1 790 2 170 3 014 40964: SNS,NSR 811 550 492 495 778 1 267 894 40965: Lahjoitukset 299 208 406 115 263 300 342 40966: Muut 90 831 640 1161 749 603 1 778 40967: Kaikki yhteensä 228 943 215 538 208 397 212 748 216 428 233 242 260 213 40968: 40969: 40970: 40971: 40972: Metsäntutkimuslaitoksen johtokunta teki 23.5. ja sessä katsotaan, että pelkästään luontaisen poistu- 40973: 28.8.1995 päätökset laitoksen toiminnan sopeutta- man kautta tapahtunut henkilötyövuosien vähen- 40974: misesta ja kehittämisestä. Näillä päätöksillä oli mää- nys oli suurempi kuin kiintiön ylitykset v.1994 tai 40975: rä vähentää toimintamenomomentilta palkanavaa 1995. Edelleen päätöksessä todetaan, että voidaan 40976: henkilöstöä vuoteen 1997 mennessä 50 henkilö- perustellusti lähteä siitä, ettei työvuosikiintiön ylitys 40977: työvuodella riippuen muilla keinoilla saavutetta- johtunut ensisijaisesti laitoksen palveluksessa ole- 40978: vien säästöjen ja ulkopuolisen rahoituksen määräs- vasta vakinaisesta henkilöstöstä, vaan määräaikai- 40979: tä. Metla irtisanoi 24 henkilöä, joista 11 tutkijaa. sesta henkilöstöstä ja että laitoksen palveluksessa 40980: Irtisanomiset puolestaan johtivat kanteluihin oi- olevan henkilöstön osaamista olisi tullut pyrkiä 40981: keuskanslerille ja oikeudenkäynteihin. Irtisanomi- hyödyntämään joko entisiä tehtäviä vastaavissa tai 40982: set ja oikeudenkäynnit huononsivat ministeriön muissa tehtävissä. Päätöksessä todetaan lisäksi, että 40983: mukaan laitoksen työilmapiirin useaksi vuodeksi. määräaikaisten käyttäminen, joka on jatkunut myös 40984: Kahden tutkijan työsuhde on myöhemmin palau- sopeutusvaiheen ajan, on ollut jatkuvaa ja niin 40985: tettu. runsasta, että sitä voidaan pitää Metlan toiminnalle 40986: Valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri on käsi- tavanomaisena, ja että on ilmeistä, että Metlalla on 40987: tellyt kansanedustajien Erkki Pulliainen, Ola Rosen- ollut todellisia mahdollisuuksia harkita irtisanottu- 40988: dahl, Eila Rimmi, Kari Rajamäki, Hannu Takkula ja jen listalla olleiden henkilöiden sijoittamista määrä- 40989: Kerttu Törnqvist yhteisesti 19.12.1995 tekemän tut- aikaisiin hankkeisiin. Uudelleensijoitusvelvollisuu- 40990: kintapyynnön sekä laitoksen irtisanotun vanhem- den täyttämisen osalta päätöksessä todetaan, että 40991: man tutkijan 14.3.1996 tekemän kantelun Metsän- Metlan palvelukseen on irtisanomisten aikaan otet- 40992: tutkimuslaitoksen menettelystä. Näistä annettiin tu ja suunniteltu otettavaksi niin paljon määräaikais- 40993: yhteinen päätös 12.9.1997. Apulaisoikeuskansleri ta henkilökuntaa, ettei uudelleensijoitusvelvolli- 40994: kiinnitti vakavaa huomiota Metlan toiminnan so- suuden täyttävien toimenpiteiden suorittaminen 40995: peuttamisessa tapahtuneisiin virheisiin. Päätökses- olettaisi kohdanneen vaikeuksia. 40996: sä todettiin mm., että toimintamenomomentti ei ole Asian oikeudellisen arvioinnin osalta apulaisoi- 40997: ollut Metlan ainoa rahoituslähde ja että ulkopuoli- keuskanslerin päätöksessä todetaan mm., ettei 40998: sen rahoituksen tarkoitus ja käyttö on jäänyt asian Metsäntutkimuslaitoksen menettely määräaikaisen 40999: selvittelyssä vähemmälle huomiolle. Päätöksessä työsopimuksen tarjoamisessa ole ollut asianmu- 41000: oletetaan, että rahoitus on osaltaan antanut liikku- kaista. Metsäntutkimuslaitoksessa ei ollut päätök- 41001: mavaraa henkilöstöpolitiikan hoitamiseen. Päätök- sen mukaan kiinnitetty riittävää huomiota siihen, 41002: 41003: 41004: 17 292055K 257 41005: miten hankkeista vapautuvaa henkilöstöä olisi voi- Tulosyksiköittäin v. 1995 irtisanotut jakautuivat 41006: tu käyttää muissa hankkeissa ja tehtävissä niin, että seuraavasti: 41007: heidän palvelussuhteensa olisi voitu sopeuttami- 41008: sen yhteydessä turvata. Metlan toiminta uudelleen- Tulosyksikkö Irtisanottuja Koko henkilöstö 41009: sijoitusvelvollisuuden täyttämisessä tai irtisanottu- 41010: Vantaa 8 216 41011: jen työntekijöiden takaisin ottamisessa ei päätök- Rovaniemi 6 93 41012: sen mukaan näytä olleen kovin aktiivista. Päätök- Helsinki 3 83 41013: sen lopussa todetaan vielä, että laitoksen suoritta- Muhos 2 48 41014: mat irtisanomiset on ainakin tässä vaiheessa todet- Suonenjoki 1 47 41015: Joensuu 2 33 41016: tu lainvastaisiksi, mikä ei osoita hyvää hallintome- Kolari 1 31 41017: nettelyä. 24 41018: Yhteensä 551 41019: Valtiontilintarkastajien Metlaan suorittaman tar- 41020: kastuksen ajankohtana kuusi irtisanottua tutkijaa 41021: oli työnhakijana. Yksi tutkija on ollut Metlassa Metlalta saadun selvityksen mukaan irtisanotuis- 41022: v.1997-98 työministeriön rahoituksella ulkopuoli- ta naisia oli 10 ja miehiä 14. Irtisanotuista naisista 41023: sena tutkijana ja 6.7.1998-5.1.1999 tutkimusavus- kaksi oli 25-34-vuotiaita, neljä 35-44-vuotiaita ja 41024: tajana. Toinen tutkija on ollut 1.2-31.12.1998 mää- neljä 45-54-vuotiaita. Irtisanotuista miehistä kym- 41025: räaikaisena vanhemman tutkijan viransijaisena ja menen oli 35-44-vuotiaita ja neljä 45-54-vuotiai- 41026: nyttemmin 1.1.1999-31.12.2000 ulkopuolisena ta. Metlan koko henkilöstön ikärakenne painottuu 41027: tutkijana muualta saamansa rahoituksen turvin. 87 o/o:sti 35-54-vuotiaisiin, kun vastaava o/o-osuus 41028: Kolmas tutkija on työskennellyt Sveitsissä sieltä Metlan tietojen mukaan esim. Stakesilla on 77 ja 41029: saamansa rahoituksen turvin. budjettivaltiolla vain 63. 41030: Oikeudenkäyntien perusteella Metla on joutu- Metlan henkilöstörakenne on kansainvälisen 41031: nut maksamaan laittomasti irtisanotuille korvauk- evaluointiryhmän arvion mukaan vääristynyt. Tut- 41032: sia ilmoituksensa mukaan yhteensä 338 975 mk. kijoiden osuus henkilöstöstä on kansainvälisesti 41033: Sen lisäksi yhdelle tutkijalle on jo määrätty kor- verrattuna pieni. Vääristymää lisää se, että huomat- 41034: vaukseksi 104 187 mk, mutta oikeudenkäynnin tava osa tutkijoista on määräaikaisia. Kertomus- 41035: ollessa kesken sitä ei ole suoritettu. Oikeudenkäyn- vuonna määräaikaisista tutkijoista 22 nosti vahvis- 41036: tikuluja Metla on maksanut kaikkiaan 122 165 mk. tuskanteen Metlaa vastaan työsuhteensa vahvista- 41037: Neljä yhdestätoista irtisanotusta tutkijasta osal- miseksi. 41038: listui Metlan 7.12.1995-13.2.1996 Helsingissä ja 41039: Rovaniemellä järjestämään uranvaihto- ja uudel- Metlaa koskevat jatkotoimenpiteet 41040: leensijoituskoulutukseen, joka kesti kummallakin Metsäntutkimuslaitosta koskevat säädösuudistuk- 41041: paikkakunnalla 10 päivää. Kustannukset näistä set on maa- ja metsätalousministeriön mukaan 41042: kursseista olivat Metlalle laitoksen ilmoituksen tarkoitus valmistella budjettilakina siten, että muu- 41043: mukaan yhteensä 193 982 mk, josta saatiin valtio- tokset tulisivat voimaan vuoden 2000 alusta lukien. 41044: varainministeriön henkilöstöosaston kautta mo- Uudessa laissa laitoksen tehtävät sidotaan v. 1997 41045: mentilta 28.80.21 (Henkilöstön sopeuttamisen tu- uusittuun metsälakiin. Asetuksella laitoksen tehtä- 41046: keminen) yhteensä 146 200 mk. Lisäksi Metla il- väksi määritellään mm. tutkimustulosten hyväksi- 41047: moitti tukeneensa kahden tutkijan muuta uuteen käytön edistäminen. Myös ministeriön ja laitoksen 41048: ammattiin valmistautumista. välisessä tulosohjauksessa on korostettu tutkimus- 41049: Yhdentoista tutkijan lisäksi Metla irtisanoi kol- tiedon käytäntöön viennin vahvistamista. Laitok- 41050: metoista muuta henkilöä. Virkamieslautakuntaan seen on tarkoitus perustaa vuoden 2000 alusta 41051: näistä valitti viisi, joista neljän irtisanotun virkamie- tutkimustiedon käytäntöön viennin tulosalue. Met- 41052: hen työsuhde palautettiin. Yhden osalta irtisanomi- sänjalostustoiminta on tarkoitus liittää asetuksella 41053: nen todettiin lailliseksi. Yksi metsätalousteknikko osaksi laitoksen tehtäviä. Muiden kehittämisehdo- 41054: on toiminut osa-aikaisena työntekijänä 4.5.1996-- tusten toimeenpanosta ja seurannasta on tarkoitus 41055: 28.2.1999 ja on 1.3.1999 lähtien ollut Metlassa sopia ministeriön ja laitoksen välisissä tulosohjaus- 41056: kokopäiväinen työntekijä. Seitsemän näistä irtisa- neuvotteluissa. Metlan ja Tapion välistä yhteistyötä 41057: notuista osallistui em. uranvaihto- ja uudelleensi- on ministeriön mukaan tarkoitus tiivistää. Laitok- 41058: joituskurssille. Kolme näistä kolmestatoista alunpe- sen tulosohjauskirjeessä ja Tapion tulosohjaussopi- 41059: rin irtisanotusta on Metlalta saadun selvityksen muksessa vuodelta 1999 on asiasta maininta. 41060: mukaan työnhakijana. Metlalle ei näistä henkilöistä Maa- ja metsätalousministeri on kertomusvuo- 41061: ole aiheutunut muita kuluja. den aikana kiinnittänyt huomiota Metlan henkilös- 41062: 41063: 41064: 258 41065: töpolitiikan asianmukaisen hoidon tärkeyteen. Mi- alueita Paimiosta, Tuusulasta ja Vantaalta. Kapiteeli 41066: nisteriön mukaan Metlan henkilöstöhallinnon on- Oy:lle luovutetaan kiinteistölaitoksen kautta asuin- 41067: gelmia pyritään ratkaisemaan v. 1999 valmistuvan kiinteistöjä Enontekiöllä, Muhoksella ja Punkahar- 41068: henkilöstöstrategian avulla. Erityistä huomiota julla. Metla katsoo, että tutkimustyölle vähemmän 41069: kiinnitetään kannustimiin ja henkilöstön koulutta- tarpeellisten maa- ja vesialueiden sekä asuinraken- 41070: miseen. Vuoden 1999 budjetissa Metlalle osoitettiin nusten luovutustoiminta on vakiintunutta ja etenee 41071: 4 Mmk:n lisämääräraha, joka tulee käyttää määräai- tehdyn suunnitelman mukaisesti. 41072: kaisten tutkijoiden vakinaistamiseen. Maa- ja met- Maa- ja metsätalousministeriön mukaan tutki- 41073: sätalousministeriön mukaan tämä johti tuolloin vi- musmetsät ovat Metlan tutkimustoiminnalle kor- 41074: reillä olleen 22 määräaikaisen tutkijan työsuhteen vaamaton voimavara erityisesti pitkäkestoisissa 41075: laatua koskevan vahvistuskanteen raukeamiseen. kokeissa. Kansainvälinen evaluointiryhmä esitti, 41076: Kanteen tekijöiden kanssa vastaavassa asemassa että tutkimusmetsät säilyisivät Metlan hallinnassa 41077: olevia muita tutkijoita on viitisentoista. Metla on myös tulevaisuudessa ja korosti niitä Metlan erityi- 41078: luvannut tulkita myös heidän työsuhteensa toistai- senä vahvuutena muiden maiden metsäntutkimuk- 41079: seksi voimassa olevaksi. Metlan toimintamenomää- seen verrattuna. 41080: räraha ei kuitenkaan laitoksen mukaan riitä heidän Valtion maaomaisuuden hallinnan rationalisoin- 41081: kaikkien palkkaan ja siksi ulkopuolisen tutkimus- tia ja keskittämistä pohtineen työryhmän (Työryh- 41082: määrärahaa täytyy yrittää saada lisää. Ulkopuolisen mämuistio MMM 6/1997) muistiossa todetaan, että 41083: tutkimusrahan saanti riippuu tutkijoiden aktiivisuu- Metlalla tulee olla hallinnassaan riittävä määrä maa- 41084: desta ja heidän laatimiensa tutkimussuunnitelmien alueita erityisesti pitkäaikaisia kokeita varten. Met- 41085: laadusta, eikä siihen laitoksen mukaan juurikaan sähallituksen hallinnassa olevien maa-alueiden 41086: voida vaikuttaa Metlan omin hallinnollisin toimen- käytöstä metsäntutkimukseen on laadittu puiteso- 41087: pitein. pimus Metsähallituksen ja Metlan välillä kertomus- 41088: vuoden joulukuussa. Tutkimusmetsien tilusraken- 41089: netta ja maantieteellistä edustavuutta pyritään pa- 41090: Metlan maanomistus rantamaan Metsähallituksen kanssa tehtävin maan- 41091: Metlan hallinnassa on 148 540 ha maa- ja vesialuei- vaihdoin. 41092: ta, joista talousmetsiä on 76 071 ha, kansallispuisto- Rakennusarvoltaan hyviä, tutkimukseen huo- 41093: ja, luonnonpuistoja ja muita suojelualueita 67 872 nosti soveltuvia maa-alueita on siirretty Metlalta 41094: ha ja opetusmetsiä 4 597 ha. Tutkimus- ja opetus- Metsähallituksen hallintaan. Ministeriön mukaan 41095: metsille määritetty tasearvo on 285 Mmk. Metsille ei siirtoja on tehty jo runsaan tuhannen hehtaarin 41096: ole asetettu tuottovaatimuksia. Valtiolle on viime osalta. Merkittävimmän yksittäisen kohteen muo- 41097: vuosina tuloutettu 16 Mmk vuosittain, ja tulosta- dostaa Saariselän loma-alue, jonka tonteista arvioi- 41098: voitteeksi on asetettu tuloutuksen nostaminen py- daan saatavan myyntituloa yhteensä 30 Mmk luon- 41099: syvästi 17 Mmk:aan vuodesta 1999 alkaen. Tutki- nonsuojeluohjelmien rahoitukseen. 41100: musmetsiin kohdistuu vuosittain 150 henkilötyö- Metlan hallinnassa olevat suojelualueet ovat jat- 41101: vuoden panos. kuvasti olleet vilkkaan tutkimustoiminnan kohtee- 41102: Metla toteaa selvityksessään, että tutkimusmetsi- na. Ekologisten tutkimusten lisäksi niillä on tehty 41103: en ollessa 2% valtion maaomaisuudesta ei keskit- metsien matkailu- ja virkistyskäyttöä koskevia tut- 41104: tämisestä saatava hallinnollinen hyöty ole merkittä- kimuksia. Maa- ja metsätalousministeriön asettama 41105: vää. Laitos katsoo, että Metlan itsenäisestä metsien Metlan rakenteellista kehittämistä pohtiva työryh- 41106: hallinnasta luopuminen aiheuttaisi korvaamatonta mä pitää tärkeänä, että Metlalla on suojelualueita 41107: vahinkoa metsäntutkimukselle. hallinnassaan myös tulevaisuudessa. 41108: Laitos korostaa, että se tarvitsee metsäomaisuut- Monet Metlan hallinnassa olevat alueet ovat 41109: ta ainoastaan tutkimustarkoituksiin ja tutkimustyön tunnettuja kansallismaisemia, joiden hoidossa lai- 41110: sanelemin ehdoin. Metsä- ja muu maaomaisuus, toksella on pitkät perinteet. Matkailuyritysten toi- 41111: jota ei tarvita, on luovutettu ja luovutetaan Metsä- minnalle Metla luo edellytyksiä palveluvarustusta 41112: hallituksen hallintaan, Valtion kiinteistölaitokselle kehittämällä ja maankäytön suunnittelulla. Metlalla 41113: tai Kapiteeli Oy:lle. Vuosina 1996--99 valtakunnal- ei ole omaa matkailualan yritystoimintaa. Toiminta- 41114: listen suojeluohjelmien toteutusta varten on luovu- puitteiden luovuttamisessa yksityisille matkailuyri- 41115: tettu maarekisteritiloja tai niiden osia kaikkiaan 32. tyksille noudatetaan yhtenäisiä periaatteita Metsä- 41116: Saariselältä on myyty 56 rakennuspaikkaa. Metla hallituksen kanssa. Parhaillaan selvitetään eri toi- 41117: on ilmoittanut kiinteistölaitokselle luovuttavansa mintojen yksityistämistä mm. luontokeskusten tar- 41118: tulevan yhdyskuntarakenteen tarpeen mukaisesti joamien palveluiden osalta. 41119: 41120: 41121: 259 41122: Metla on tukenut Metsähallituksen Villin Pohjo- löstöosasto on tukenut irtisanottujen tutkijoiden 41123: lan toimintaa eräissä kohteissa tiedottamisessa, uranvaihto- ja uudelleensijoituskoulutusta. Osasto 41124: kelkka- ja kalastuslupien yhteismyynnissä ja yhtei- on valmis antamaan neuvoja mahdollisessa hen- 41125: sissä kämppävarauksissa. Metlalla on myös yhteisiä kilöstön uudelleensijoituksessa, jos Metla niitä 41126: tiloja Villin Pohjolan kanssa. Yhteistoimintaa kehi- kysyy. 41127: tetään sekä Villin Pohjolan että koko Metsähallituk- Työministeriö toteaa lausunnossaan, että sään- 41128: sen kanssa jatkuvasti. Retkeilyreitistöjen rakenta- nösten mukaan työllistämistukea ei voida myöntää, 41129: misen ja kunnossapidon osalta on niin ikään ollut jos työnantaja on hakemuksen jättämistä edeltänei- 41130: yhteistyötä. Moottorikeikkalupien myynnissä yh- den yhdeksän kuukauden aikana tuotannollisista 41131: teistyö on ollut erityisen pitkälle vietyä. tai taloudellisista syistä irtisanonut tai 1omauttanut 41132: Metla katsoo selvityksessään, että maanvuok- työntekijöitä työssäkäyntialueella samoista tai sa- 41133: rauksessa ei ole muutostarpeita. Lapin matkailun mankaltaisista tehtävistä tai lyhentänyt heidän työ- 41134: kehittämisessä Metlalla on suurin ja aktiivisin roo- aikaansa. Työministeriön Metlalta saaman tiedon 41135: linsa Saariselän matkailukeskuksen kehittäjänä. mukaan laitos on palkannut työllisyysmäärärahoil- 41136: Myös Pallas-Ounastunturin kansallispuisto, Kilpis- la enimmillään jopa 200 työtöntä vuodessa. Metlan 41137: järven alue ja Pyhätunturin kansallispuisto ovat ministeriölle tekemän ilmoituksen mukaan vuoden 41138: Metlan mukaan merkittäviä Lapin matkailussa. 1999 alussa laitoksessa on vakinaistettu 40 sellaista 41139: Metlan mukaan toimintapuitteet on luovutettu yk- työtehtävää, joita aiemmin on hoitanut työllisyys- 41140: sityisille matkailuyrittäjille vuokraamalla maata ja määrärahoin palkattu henkilö. Työministeriö kat- 41141: luovuttamalla käyttöoikeuksia. Maanvuokraus on soo, että olemassa olevan tiedon perusteella ei 41142: pääosin perustunut rakennus- ja rantakaavoituk- voida puhua työllisyysmäärärahojen säännösten 41143: seen. Metla katsoo luovansa edellytyksiä matkailu- vastaisesta käytöstä, vaikka Metlan henkilöstöä 41144: yrittämiselle yleisen retkeilyn perusrakenteen ke- onkin irtisanottu ja samanaikaisesti palkattu uutta 41145: hittäjänä. määräaikaista henkilöstöä työllisyysmäärärahoin 41146: Metsähallitus puolestaan katsoo, että tutkimus- laitoksen palvelukseen. Työministeriö on pyytänyt 41147: metsien keskittämisestä saatava hallinnollinen ao. TE-keskuksilta selvitystä palkkaperusteisten 41148: hyöty on merkittävä ja se koskee erityisesti työllisyysmäärärahojen käytöstä Metlassa. 41149: luonnonsuojelualueita. Suojelualueiden hoitoon Ympäristöministeriö ei näe lausunnossaan si- 41150: liittyvät tehtävät ja tutkimustehtävät tulee Metsä- nänsä ristiriitaa siinä, että tietyt mm. tutkimustoi- 41151: hallituksen mukaan eriyttää toiminnan tehostami- minnan perusrakenteen ja alueellisen sijoituksen 41152: sen ja kustannussäästöjen takia. Metsähallitus viit- kannalta tärkeät suojelualueet olisivat edelleen 41153: taa lausunnossaan valtiovarainministeriön kiinteis- Metlan hallinnassa. Luonnonsuojelualueiden teho- 41154: töhallintotyöryhmään, joka totesi selkeästi, että kas, taloudellinen ja tarkoituksenmukainen hoito 41155: Metlan hallinnassa olevat kansallis- ja luonnon- edellyttää ympäristöministeriön mielestä kuiten- 41156: puistot tulee siirtää Metsähallitukselle, joka nyt kin, että valtion luonnonsuojelualueet keskitetään 41157: vastaa maa- ja metsätalousministeriön ja ympäris- Metsähallituksen hallintaan ja että kysymys hallin- 41158: töministeriön ohjauksessa kyseisten alueiden ylei- nasta ratkaistaan lähitulevaisuudessa. 41159: sestä hallinnoinnista. Lisäksi lausunnossa tode- Suomen Akatemia toteaa lausunnossaan, että 41160: taan, että Metsähallituksen luonnonsuojelualuei- tutkimuksen tehostaminen sekä sen koti- ja ulko- 41161: den hoitoon erikoistuneet luontopalvelut hoitavat maisen kilpailukyvyn edelleen parantaminen on 41162: luonnonsuojelualueiden lisäksi valtion retkeily- kansallisesti erittäin tärkeä kehittämistehtävä. Eri- 41163: alueita ja erämaa-alueita. tyistä huomiota tulisi kiinnittää Metlan tutkimus- 41164: asemien ja -keskusten elinkelpoisuuteen (tehtävät, 41165: Saadut lausunnot määrä, kustannukset) ja alueellisiin yhteistyömah- 41166: Valtiovarainministeriön lausunnossa todetaan, että dollisuuksiin erityisesti yliopistojen kanssa. 41167: henkilöstöpolitiikan ja johtamisen erityiset kehit- Metsähallitus katsoo lausunnossaan valtion kiin- 41168: tämistoimet Metlassa ovat todella kiireellisiä ja teistöhallintotyöryhmän esityksen (muistio VM 24/ 41169: välttämättömiä. Laitoksen henkilöstöstrategian, 98) mukaisesti, että valtion metsä- ja vesialueet 41170: johtamisen ja johtoryhmätyöskentelyn puutteet tulee siirtää pääosin, liikenteen perusrakennetta ja 41171: ovat ilmenneet myös valtiovarainministeriön hen- toimitiloja käsittäviä alueita lukuun ottamatta, liike- 41172: kilöstöosaston syksyllä 1997 asettaman henkilös- laitoksena toimivalle Metsähallitukselle. Koska 41173: töjohtamisen ja johtoryhmätyön kehittämishank- keskittäminen ei ole edennyt toivotulla tavalla, 41174: keen yhteydessä, jossa Metlan Helsingin tutkimus- Metsähallitus katsoo, että keskittämistä tulee edel- 41175: keskus oli mukana. Valtiovarainministeriön henki- leen kiirehtiä. Metsähallitus korostaa sen ja Metlan 41176: 41177: 41178: 260 41179: välisen yhteistyösopimuksen merkitystä. Siinä on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion näkö- 41180: sovittu Metsähallituksen hallinnassa olevien aluei- kulma lausunnossaan on yhteistyön kehittäminen 41181: den tutkimuskäytöstä, mikä turvaa samalla tutki- Metlan kanssa. Hyvin tärkeänä kehittämiskohteena 41182: muskäytössä olevien talousmetsien ja luonnonsuo- Tapiossa nähdään tutkimuksen ja käytännön yh- 41183: jelualueiden pitkäjänteisen ja monipuolisen tutki- teistyö jo tutkimusohjelmien ja tutkimusten suun- 41184: muksen ja opetuksellisen käytön tutkimustoimin- nitteluvaiheesta lähtien. Erikseen tulee selvittää 41185: nan tarpeiden mukaisesti ottaen huomioon myös mahdollisuudet ottaa käyttöön integroitujen tutki- 41186: alueiden muut käyttömuodot Lisäksi Metlalla on mus- ja kehittämisohjelmien toimintatapa. Kun yh- 41187: jonkin verran koetoimintaa muiden maanomistaji- teistyötä lisätään kaikissa tutkimustyön vaiheissa, 41188: en mailla. on entistä todennäköisempää, että tutkimustyön 41189: Metsähallituksen mukaan Metlan edut on turvat- tulokset pystytään paremmin käyttämään hyväksi 41190: tu Metsähallituksen alueilla aivan yhtä hyvin kuin tulevassa metsätalouden toiminnassa. Tapion mu- 41191: laitoksen itse hallinnoimilla alueilla. On kuitenkin kaan yhteistyöehdotusten menestymiselle olisi tär- 41192: toivottavaa, että laitos laajentaa jatkossa toimin- keää, että maa- ja metsätalousministeriö tulosoh- 41193: taansa kattamaan koko luonnonsuojelualueiden jaavana ministeriönä ottaisi tutkittavakseen kansal- 41194: verkon, sillä nykyisin Metlan hallinnassa olevat lisen metsäohjelman yksittäiset, vuorovaikutuksen 41195: suojelualueet ja niille keskittynyt tutkimustoiminta lisäämistä koskevat toimenpide-ehdotukset ja päät- 41196: antaa Metsähallituksen mielestä kokonaisuudesta täisi niiden toteuttamistavasta tulosohjauksen yh- 41197: suppean ja vinoutuneen kuvan. teydessä. 41198: 41199: 41200: 41201: 41202: Valtiontilintarkastajat pitävät Metsäntutkimuslaitok- Valtiontilintarkastajat katsovat omien selvitystensä 41203: sessa ilmenneitä epäkohtia sekä henkilöstöpolitiik- perusteella, että laitoksen johdon toiminta ei osoita 41204: kaan liittyviä toiminnallisia virheitä niin merkittävinä, tässä asiassa irtisanomisten jälkeenkään- rahoitus- 41205: että erityiset kehittämistoimet ovat sekä välttämättö- tilanteen ja henkilöstökehysten olennaisesti parannut- 41206: miä että kiireellisiä. Metlaa koskeneetkansainvälisetja tua - uudelleensijoittamisten ym. toimien osalta hy- 41207: kotimaiset arvioinnit luovat hyvän perustan uudistus- vää ja aktiivista hallintomenettelyä, sillä vielä tarkas- 41208: toimille, joiden pikaisessa toteuttamisessa maa- ja tusajankohtanakin keväällä 1999 kuusi irtisanottua tut- 41209: metsätalousministeriöllä ja Metsäntutkimuslaitoksella kijaa ja kolme muuta irtisanottua oli työttömänä työnha- 41210: on yhteisvastuu. laitosta koskevat laki- ja asetusuudis- kijana. Valtion varoja on jo käytetty tai joudutaan vielä 41211: tukset ovat tarpeellisia. Tutkimusasemien ja -keskus- käyttämään laitoksen johdon virheellisten toimien takia 41212: ten tehtäviin, henkilöstön määrään sekä asemien mää- yhteensä lähes 760 000 mk, josta korvaukset irtisano- 41213: rään ja kustannuksiin tulee kohdistaa uudistustyössä tuille ovat yli 440 000 mk. 41214: erityistä huomiota. Tiedon kulkua tutkimustiedon tuot- Valtiontilintarkastajat toteavat lisäksi, että irtisano- 41215: tajien ja laitoksen asiakkaiden välillä tulee merkittäväs- misten jälkeenkin työministeriön työllisyysmäärära- 41216: ti parantaa. Tähän liittyy myös yhteistyön tehostaminen hoilla on palkattu Metlaan keskimäärin 200 työtöntä 41217: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kanssa. vuodessa. Säännösten mukaan työllistämistukea ei 41218: Valtiontilintarkastajat pitävät erittäin valitettavana voida myöntää, jos työnantaja on hakemuksen jättä- 41219: sitä, että Metsäntutkimuslaitos on v.1995 syyllistynyt mistä edeltäneiden yhdeksän kuukauden aikana tuo- 41220: laittomiin irtisanomisiin. Niitä koskeneet oikeustoimet tannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut tai lo- 41221: on saatu päätökseen. Myös valtioneuvoston apulaisoi- mauttanut työntekijöitä työssäkäyntialueella samoista 41222: keuskansleri on päätöksellään v. 1997 ottanut kantaa tai samankaltaisista tehtävistä tai lyhentänyt heidän 41223: Metsäntutkimuslaitoksen irtisanomismenettelyä kos- työaikaansa. 41224: keneeseen kuuden kansanedustajan tekemään yhtei- Valtiontilintarkastajat kiirehtivät edelleen valtion 41225: seen tutkintapyyntöön ja laitoksesta irtisanotun van- maaomaisuuden keskittämistä Metsähallitukselle ja 41226: hemman tutkijan tekemään kanteluun. Päätöksessä on viittaavat tässä myös kertomukseensa vuodelta 1997 41227: kiinnitettyvakavaa huomiota Metsäntutkimuslaitoksen (s.185-186 ja 189). Metsähallitus on valtiontilintarkas- 41228: toiminnan sopeuttamisessa tapahtuneisiin virheisiin. tajien mielestä Metsäntutkimuslaitosta tarkoituksen- 41229: 41230: 41231: 261 41232: mukaisempi ja asiantuntevampitaho huolehtimaan ret- mahdollisimman pian siirtää Metsähallituksen hallin- 41233: keilyyn ja matkailuun liittyvien toimintapuitteiden ra- taan kustannussäästöjen ja toiminnan tehostamiseksi. 41234: kentamisesta, vuokrauksesta, lupien myynnistä ja Saamiensa selvitysten perusteella valtiontilintar- 41235: muista kehittämistoimista. Metlan päätoimialan kan- kastajat katsovat, että Metlan tutkimukselliset edut 41236: nalta ne ovatjokseenkin etäisiä, eivätkä ne ole omiaan tullaan turvaamaan Metsähallituksen hallinnoidessa 41237: edistämään metsäntutkimuksen tai metsänjalostuksen alueita aivan yhtä hyvin kuin Metlan tähän saakka itse 41238: kehittämistoimia. Metsäntutkimuslaitoksen on syytä hallinnoimilla alueilla. Toivottavaa on, että Metla laa- 41239: keskittyä varsinaiseen tehtäväänsä ja jättää oheistoi- jentaa jo lähitulevaisuudessa toimintaansa kattamaan 41240: minnot Metsähallituksen hoitoon huolimatta siitä, että koko luonnonsuojelualueiden verkon, sillä nykyisellään 41241: niihin saattaa liittyä pitkiä perinteitä ja mahdollisesti pelkästään Metlan hallinnassa oleville suojelualueille 41242: myös välillisiä virkistys- ym. nautintaoikeuksia. Metlan keskittynyttä tutkimustoimintaa voidaan kokonaisuu- 41243: hallinnassa nytolevatkansallis- ja luonnonpuistottulee dessaan pitää liian suppeana. 41244: 41245: 41246: 41247: 41248: Metsästyskorttivarojen käyttö Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta an- 41249: netun valtioneuvoston päätöksen (776/1995) mu- 41250: Riistanhoitomaksut kaisesti riistanhoitomaksu on 1.8.1995lähtien ollut 41251: Maa- ja metsätalousministeriöitä saadussa selvityk- 120 mk. 41252: sessä tarkastellaan riistanhoitomaksuvarojen käyt- Riistanhoitomaksuja vastaavat menot ovat val- 41253: töä kertomusvuonna. Määrärahan käytössä ei muu- tion talousarvion momentilla Metsästyksen ja riis- 41254: tamana edellisenä vuonna (riistanhoitomaksun ol- tanhoidon edistäminen 30.41.40 (aiemmin 41255: lessa ennallaan) ole ollut merkittäviä eroja. 30.36.40). Momentin määräraha käytettiin kerto- 41256: Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta an- musvuonna laissa sanottuihin käyttötarkoituksiin 41257: netun lain (616/1993) 1 §:n mukaisesti jokaisen ryhmiteltynä seuraavasti: 41258: metsästäjän on suoritettava valtiolle riistanhoito- 41259: maksu. Saman lain 3 §:n (sellaisena, kuin se on Käyttökohde mk 41260: muutettuna laissa 1398/1995) mukaan "valtion ta- 1. Metsästäjäin keskusjärjestö 13 078 560 41261: lousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka Riistanhoitopiirit 12 644 000 41262: vastaa vähintään määrää, mikä kolmen edellisen Riista nh oitoyh di stykset 7 240 000 41263: 2. Metsästäjäin keskusjärjestön Laitialan 41264: vuoden metsästäjämäärien perusteella arvioidaan kokeilualue 41265: samana vuonna kertyvän riistanhoitomaksuina". -pelto- ja vesiriistan hoitokokeilut 140 000 41266: Tätä määrärahaa voidaan käyttää: Oulun yliopisto 41267: 1. Metsästäjäin keskusjärjestön, riistanhoitopii- -metsäkanalintujen tarhauskokeilu 100 000 41268: rien ja riistanhoitoyhdistysten käyttö- ja pääoma- Helsingin yliopisto 41269: - Värriön tutkimusaseman metsäkana- 41270: menoihin sekä metsästäjäin ryhmävakuutuksesta selvitykset, tiedekunnan taloustieteen 41271: aiheutuviin menoihin laitoksen peltoriistan hoitoselvitykset 79 900 41272: 2. riistanhoitotoimenpiteisiin, niihin liittyvään Kainuun riistanhoitopiiri 41273: kokeilutoimintaan ja muuhun riistatalouden edistä- - metsäpeuran rotupuhtausprojekti 168 740 41274: 3. Suomen metsästysmuseo 1 406 800 41275: miseen 4. Suomen Metsästäjäliitto 41276: 3. metsästysmuseotoiminnan tukemisesta aiheu- - Vesilintujen hoito-opas, nuorten met- 41277: tuviin menoihin sästäjien ja naismetsästäjien koulutus 160 000 41278: 4. vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuvien val- Suomen Metsästäjä- ja kalastajaliitto 41279: takunnallisten metsästäjäjärjestöjen suorittamaan -Nuorten metsästäjien opas 80 000 41280: limajoen Metsästysseura 41281: valistustyöhön ja metsästysseurojen riistanhoitoa - Peltoriistan hoitoselvitykset 42 000 41282: edistävien hankkeiden tukemiseen ja 5. Peter Jägerskiöld 41283: 5. maanomistajien suorittamien riistan elinym- - Kemiön saaren eteläkärjessä olevan 41284: päristöä merkittävästi parantavien hankkeiden to- merihanhien kokoontumisalueen hoito- 41285: selvitykset 30 000 41286: teuttamiseen. 41287: Yhteensä 35 170 000 41288: 41289: 41290: 41291: 41292: 262 41293: Riistanhoitopiirien ja -yhdistysten toiminnan tään metsästäjien vapaaehtoisesti talkootyönä suo- 41294: rahoitus rittamien laskentojen avulla. 41295: Riistanhoitopiireille ja -yhdistyksille riistanhoito- Riistanhoitotyön toteutukseen on käytettävissä 41296: maksuvaroista myönnetty valtionapu jakautui ker- momentin Metsästyksen ja riistanhoidon edistämi- 41297: tomusvuonna seuraavasti: nen (30.41.40) määrärahat. Käytännössä valtion 41298: varoja riistanhoitotyöhön on käytetty ainoastaan 41299: Riistan- Riistanhoito- Yhteensä tapauksissa, jolloin hankkeella on paikallista hyö- 41300: hoitopiiri yhdistykset tyä selvästi laajempi merkitys hoitokohteena (esim. 41301: mk koko maan merihanhikannan kokoontumispaikan 41302: Etelä-Häme 813 800 273 900 1 087 700 hoitojärjestelyt Kemiön saaren eteläkärjessä), malli- 41303: Etelä-Savo 841 800 423 800 1 265 600 ja esimerkkikohteena (esim. Metsästäjäin keskus- 41304: Kainuu 840 400 383 500 1 223 900 järjestön Laitialan hoitokokeilut) tai laajuutensa 41305: Keski-Suomi 817 600 442 100 1 259 700 41306: 840 700 409 000 1 249 700 41307: johdosta muuten koko metsästäjäkunnan rahoitet- 41308: Kymi 41309: Lappi 888 900 766 300 1 655 200 tavaksi sopivana kohteena (esim. metsäpeuran ro- 41310: Oulu 923 900 938 300 1 862 200 tupuhtausprojekti). Muutoin riistanhoitotöiden on 41311: Pohjanmaa 842 500 579 900 1 422 400 katsottu tulevan metsästäjien itsensä hyödyksi ja 41312: Pohjois-Häme 787 500 292 700 1 080 200 kuuluvan heidän itsensä rahoitettaviksi heidän 41313: Pohjois-Karjala 856 800 472 200 1 329 000 41314: Pohjois-Savo 866 800 672 800 1 539 600 kiinnostuksensa laajuudessa. 41315: Ruotsinkielinen 41316: Pohjanmaa 804 400 218 700 1 023 100 Suomessa uhanalaisten ja kadonneiden riista- 41317: Satakunta 805 600 385 300 1 190 900 eläinten hoito ja etsintä 41318: Uusimaa 890 400 655 900 1 546 300 41319: 822 900 325 600 1148 500 41320: Metsästyslain (615/1993) 5 §:ssä on lueteltu riista- 41321: Varsinais-Suomi 41322: eläimet ja rauhoittamattomat eläimet. Muutoin 41323: Yhteensä 12 644 000 7 240 000 19 884 000 41324: luonnonvaraiset eläimet kuuluvat luonnonsuojelu- 41325: lain (1096/1996) piiriin. 41326: Valtionavun lisäksi riistanhoitoyhdistykset saa- Riistaeläinten kantojen kehitystä ohjataan lähin- 41327: vat tuloja asiakkailtaan eräistä tehtävistä perimis- nä metsästyksen tehokkuutta säätelemällä. Metsäs- 41328: tään maksuista. Näiden maksujen suuruudesta sää- tysasetuksen 24 ja 25 §:ssä on säädetty riistaeläimil- 41329: detään metsästysasetuksen (666/1993) 37 §:ssä, ja le yleiset rauhoitusajat, ja metsästyslain 38 §:ssä on 41330: tarkoituksena on, että ne vastaavat riistanhoitoyh- säädetty mahdollisuus metsästyksen edelleen ra- 41331: distyksille näistä tehtävistä aiheutuvia kuluja. Useil- joittamiseen kannan säilymisen vaarantuessa. Met- 41332: la riistanhoitoyhdistyksillä on lisäksi tuloja vapaa- sästyslain 10 §:ssä ja metsästysasetuksen 1 §:ssä on 41333: ehtoisesta toiminnasta. säädetty eräiden riistaeläinten metsästyksen ohjaa- 41334: Riistanhoitopiirejä on koko maassa 15 ja riistan- misessa käytettävästä pyyntilupamenettelystä. 41335: hoitoyhdistyksiä yhteensä 298. Riistanhoitoyhdis- Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimi- 41336: tysten, kuten koko metsästäjäorganisaation, toi- kunta (KM 1985:43) luokitteli nykyisistä riistaeläi- 41337: minta perustuu metsästäjien omatoimisuuteen. mistä ahman erittäin uhanalaiseksi, hallin ja metsä- 41338: Riistanhoitomaksuvaroista myönnettävän valtion- peuran vaarantuneeksi, euroopanmajavan harvi- 41339: avun tarkoituksena on kattaa lakisääteinen toimin- naiseksi silmälläpidettäväksi, suden, karhun, ilvek- 41340: ta. Käytännössä myös tämän toiminnan laajuus sen ja saukon taantuneeksi silmälläpidettäväksi 41341: joudutaan mitoittamaan käytettävissä olevien varo- nisäkkääksi sekä peltopyyn taantuneeksi silmällä- 41342: jen mukaisesti. pidettäväksi linnuksi. 41343: Metsästysseurat ovat metsästäjien muodostamia Uhanalaisten eläinten ja kasvien seurantatoimi- 41344: aatteellisia yhdistyksiä, joihin sovelletaan yhdistys- kunta (KM 1991 :30) muutti em. riistaeläimistä su- 41345: lain (503/1989) säännöksiä. Niiden toiminnan ra- den vaarantuneeksi sekä metsäpeuran ja karhun 41346: hoitus ja sen riittävyys ovat yhdistysten itsensä harvinaiseksi silmälläpidettäväksi nisäkkääksi. 41347: päätettävissä, eikä maa- ja metsätalousministeriöllä EU:n luontodirektiivin liitteessä IV ns. tiukasti 41348: ole käytettävissä niistä tietoja. suojeltuna lajina on mainittu euroopanmajava, kar- 41349: hu, susi, ilves ja saukko. Jäsenyysneuvotteluissa 41350: Riistanhoitotyön käytännön toteutus Suomi sai poikkeuksen euroopanmajavan sekä 41351: Riistanhoitotöistä huolehtivat pääsääntöisesti met- poronhoitoalueella tapahtuvan suden metsästyk- 41352: sästäjät ja metsästysoikeuden haltijat itse ja omalla sen osalta. 41353: kustannuksellaan. Samoin huomattava osa riista- Uhanalaisiksi luokiteltujen riistaeläinten hoito 41354: eläinten kannanarviointien maastotiedoista kerä- tapahtuu em. momentin 30.41.40 varoilla samoin 41355: 41356: 41357: 263 41358: kuin muidenkin riistaeläinten, eikä tarkoitukseen petojen aiheuttamien vahinkojen arvioijille ja va- 41359: ole olemassa mitään erityisrahoitusta. Tästä poike- kuutuksen tehneille metsästyksen vartijoille mak- 41360: ten kuitenkin momentin Hirvieläinten aiheuttami- settaisiin todellisiin kuluihin perustuvat korvauk- 41361: en vahinkojen korvaaminen, 30.41.41, määrärahaa set. Samoista syistä riistanhoitoyhdistysten johto- 41362: on voitu käyttää metsäpeurojen aiheuttamien va- kuntien jäsenet eivät nosta heille kuuluvia kokous- 41363: hinkojen korvaamisesta ja ehkäisemisestä sekä palkkioita. 41364: metsäpeurakannan seurannasta ja tutkimuksesta Järjestö katsoo lausunnossaan, että suomalainen 41365: aiheutuviin menoihin. Parhaillaan on käynnissä riistantutkimus ja villieläinlääketiede ovat täysin 41366: EU:n Life-varoilla tukema projekti metsäpeurakan- suomalaisten metsästäjien varassa. Ilman metsästä- 41367: nan vakiinnuttamiseksi. Momentin Petoeläinten ai- jien vapaaehtoista näytteiden keräämistä (lintujen 41368: heuttamien vahinkojen korvaaminen, 30.41.42, va- siipi- ja suolistonäytteet, eri nisäkkäiden lisäänty- 41369: roja on samoin voitu vähäisessä määrin käyttää miselinnäytteet, radioaktiivisuusnäytteet, ravinto- 41370: paitsi karhun, suden, ahman ja ilveksen aiheuttami- tutkimuksiin kerätyt mahanäytteet, hirvistä kerätyt 41371: en vahinkojen korvaamisesta ja vahinkojen estämi- hammasnäytteet jne.) ja riistalaskentoja (vesilintu- 41372: sestä myös näiden suojelemisesta aiheutuviin me- jen pari- ja poikuelaskennat, riistakolmiolaskennat, 41373: noihin. linjalaskennat, hirvieläinten maa- ja lentolaskennat, 41374: suurpetoyhdysmiesverkosto jne.) tietämys suoma- 41375: Toiminnan tehostamistarpeet laisista riistaeläimistä ei olisi kansainvälistä huippu- 41376: Metsästyskorttivaroja vastaava määrä kerätään met- luokkaa, kuten tällä hetkellä. Tämäkin työ tehdään 41377: sästäjiltä riistanhoitomaksuina valtiolle. Samoin hir- ilman korvauksia. Metsästäjät ja metsästysseurat 41378: vieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen käyttävät vuosittain riistaeläinten ruokintaan lähes 41379: käytettävät varat kerätään hirvenmetsästäjiltä pyyn- 8 miljoonaa kiloa viljaa, juureksia, heinää ja muita 41380: tilupamaksuina valtiolle. Ministeriöitä saadun selvi- rehuja. Lisäksi metsästysseurat tekevät huomatta- 41381: tyksen mukaan menettely on ainutlaatuinen. Met- van määrän elinympäristöjen parannustöitä. Mo- 41382: sästäjien keskusjärjestö, riistanhoitopiirit ja riistan- lemmista toiminnoista on hyötyä myös ei-metsäs- 41383: hoitoyhdistykset pyrkivät oma-aloitteisesti jatku- tettävälle eläimistölle. Metsästäjät maksavat nämä- 41384: vasti tehostamaan toimintaansa. Kun toiminta on kin kulut. 41385: metsästäjien itsensä rahoittamaa ja suurelta osin Järjestö toteaa lausunnossaan, että metsästäjä- 41386: metsästäjien vapaaehtoista talkootyötä, eivät val- kunta ei ole ollut tyytymätön riistanhoitomaksun 41387: tion taholta mahdollisesti esitettävät vaatimukset suuruuteen, vaan metsästäjät ovat itse esittäneet 41388: toiminnan tehostamiseksi ole maa- ja metsätalous- sen korottamista, jotta riistanhoitopiirit ja riistan- 41389: ministeriön mielestä mielekkäitä. Vaihtoehtoisia hoitoyhdistykset pystyisivät nykyistä paremmin 41390: toimintatapoja ei ole ollut tarvetta etsiä. Maa- ja hoitamaan niille määrätyt viranomaistehtävät sekä 41391: metsätalousministeriö päättää riistanhoitomaksu- tarjoamaan enemmän ja parempia palveluja met- 41392: varoista myönnettävät valtionavut sekä niiden sästäjille. Lisäksi eri tehtävissä toimiville tulisi pys- 41393: käyttämisen ehdot. Metsästäjien keskusjärjestön ja tyä maksamaan korvaukset aiheutuneista kuluista. 41394: riistanhoitopiirien toimintaa ministeriö johtaa ja Järjestön mielestä metsästäjäkunnan taloudellisen 41395: valvoo tulosohjausmenettelyn avulla. taakan keventämisen ei tulisi tarkoittaa riistanhoi- 41396: tomaksun pienentämistä, koska sitä metsästäjät 41397: Saadut lausunnot eivät ole esittäneet. Samoin metsästäjäorganisaa- 41398: Valtiovarainministeriö katsoo lausunnossaan, että tiolle lakisääteisesti määrättyjä tehtäviä tai organi- 41399: metsästäjiltä nykyisin valtiolle perittävät maksut saation rakennetta ei tulisi muuttaa. Kyseinen hal- 41400: ovat hyvin kohtuulliset, eikä näe syytä niiden lintomalli on osoittautunut toimivaksi, halvaksi yh- 41401: alentamiseen. Myöskään valtiontaloudelliset syyt teiskunnalle ja se on sitouttanut metsästäjät omiksi 41402: eivät puolla metsästyksessä valtion omien tukitoi- koettujen asioiden hoitamiseen sekä riistatalouden 41403: mien käyttöä eli uusien tukijärjestelmien luomista. yleiseen kehittämiseen. 41404: Metsästäjäin Keskusjärjestö ry toteaa lausunnos- Järjestön mielestä valtion verovaroja voitaisiin 41405: saan, että riistanhoitomaksuvarojen käyttöä koske- käyttää erityisesti sellaiseen toimintaan, joka hyö- 41406: vista selvityksistä ei käy ilmi riistanhoitopiireissä ja dyttää metsästäjäkunnan ohella myös muita kansa- 41407: riistanhoitoyhdistyksissä tehdyn palkattoman tai- laisia. Eläinlääketieteellistä tutkimusta ja riistantut- 41408: kootyön määrää. Useiden riistanhoitoyhdistysten kimusta varten kerätyistä näytteistä samoin kuin 41409: talous ei kestä sitä, että esim. metsästäjätutkintojen riistalaskennoista tulisi tiedon tarvitsijatahon pystyä 41410: kouluttajille, muille kouluttajille, lakisääteisen am- maksamaan käypä korvaus. Riistan elinympäristön 41411: pumakokeen vastaanottajille, hirvieläinten ja suur- parantamiseen tulisi saada yhteiskunnan varoja. 41412: 41413: 41414: 264 41415: Riihimäellä sijaitseva Suomen Metsästysmuseo saa jät odottavat, että riistanhoitopiirit eli nykyiset hal- 41416: toimintaansa varten 4 0/o riistanhoitomaksuvaroista. lintoviranomaiset toimisivat samanaikaisesti puh- 41417: Järjestön mukaan kyseinen menoerä voisi olla ai- taana metsästäjien etujärjestönä. Tämä ei ministe- 41418: van hyvin katettavissa yleisistä verovaroista. riön mukaan ole kuitenkaan mahdollista. Liiton 41419: Järjestö toteaa lausunnossaan, että metsästäjiltä mielestä olisi paikallaan selvittää, voitaisiinko vi- 41420: kerättävillä hirvieläinten pyyntilupamaksutuloilla ranomaistehtäviä haitavien piirien ja yhdistysten 41421: on korvattu yksityisille maanomistajille aiheutuuei- muodostamaa organisaatiota keventää, jolloin 41422: ta maa- ja metsätalousvahinkoja. Vahinkojen kor- myös hallintokustannukset pienenisivät. Liiton nä- 41423: vausmenettelyn ulkopuolelle jäävät sellaiset maan- kemyksen mukaan perusteellinen selvitystyö pitäi- 41424: omistajat, kuten valtio, seurakunnat, yritykset ja si käynnistää pikaisesti. 41425: yhteisöt. Metsästäjät maksavat hirvieläinvahinkoja Suomen Metsästysmuseo toteaa lausunnossaan, 41426: myös näiden mailla, koska metsästyslupien hin- että käytössä oleva rahoituskäytäntö metsästykses- 41427: noissa, metsästysvuokrissa tai muissa maksullisissa sä on tarkoituksenmukainen ja toimiva. Ilman sitä 41428: palveluissa on huomioitu hirvieläinten aiheuttamia nykyisenlainen ja -Iaajuinen, ammatillinen metsäs- 41429: vahinkoja. tysmuseotoiminta (tutkimus, kokoelmat, näyttelyt, 41430: Metsästäjäin Keskusjärjestön lausunnon mukaan kirjasto, arkisto) ei olisi ollut mahdollista. Tällaise- 41431: metsästäjät eivät ole kokeneet epäkohdaksi sitä, na sille ei löydy vertaista muista maista eikä Suo- 41432: että he maksavat hirvieläinten aiheuttamat vahin- mestakaan vertailukelpoisilta aloilta esim. kalas- 41433: got. He eivät myöskään pidä hirven- tai valkohän- tuksesta. Suomessa käytössä oleva metsästysjärjes- 41434: täpeuran pyyntilupamaksua liian suurena. Epäkoh- telmä on kansainvälisesti katsoen toimivin ja mui- 41435: daksi on koettu se, ettei hirvivahingon arvioinnista den järjestelmien edustajien mielestä esimerkilli- 41436: aiheutuneita kuluja korvata. Ne tulisi järjestön mie- nen. Metsästysmuseon mielestä se on oiva esimerk- 41437: lestä korvata hirvivahinkovaroista, ei riistanhoito- ki kansalaisyhteiskunnan toimivuudesta ja valtion- 41438: maksuvaroista. taloudellisesta edullisuudesta. Sen merkitys koros- 41439: Suomen Metsästäjäliitto ry toteaa lausunnos- tuu erityisesti harvaanasutuilla seuduilla, joilla 41440: saan, että nykyinen hallintomalli, jossa metsästyk- muun kansalaistoiminnan edellytykset ovat heikot. 41441: sen viranomaistehtäviä hoitavat maa- ja metsäta- Metsästys on kulttuurista ja sosiaalista toimintaa, 41442: lousministeriön lisäksi Metsästäjäin Keskusjärjestö, joten hallinnoinuin yhteyttä harrastuskenttään on 41443: 15 riistanhoitopiiriä ja 298 riistanhoitoyhdistystä, pikemminkin tiivistettävä kuin eriytettävä. 41444: on hallinnollisesti sekava. Liiton mielestä metsästä- 41445: 41446: 41447: 41448: 41449: Kertomusvuonna riistanhoitomaksuja kerättiin met- tasapuolisia. Samalla on syytä selvittää ja erityisesti 41450: sästäjiltä valtiolle 35,2 Mmk ja hirvieläinten aiheutta- Suomen EU-jäsenyyden oloissa, miten metsästäjät 41451: mien vahinkojen korvaamiseen 13.4 Mmk eli yhteensä muissa EU-maissa osallistuvat riistanhoitoon ja met- 41452: lähes 50 Mmk. Metsästäjien taloudellinen vastuu on sästyksen kohteena olevien eläinten aiheuttamien va- 41453: täysin kattava ja tiettävästi ainutlaatuinen koko maail- hinkojen korvaamiseen. Metsästysmuseotoiminta 41454: massa. Tämän lisäksi metsästäjien vapaaehtoisuuteen sekä riistakantojen laskentaa ja villieläinlääketiedettä 41455: perustuva taikootyö on merkittävää. Suomalainen riis- palveleva näytteidenotto hyödyttävät metsästäjäkun- 41456: tantutkimus ja villieläinlääketiede ei ilman metsästäji- nan ohella muitakin kansalaisia. Niiden rahoitukseen 41457: en vapaaehtoista ja vastikkeetonta näytteiden kerää- on mahdollista harkita muitakin kuin nykyisiä ratkaisu- 41458: mistä ja riistalaskentoja olisi kansainvälistä huippu- malleja. Uusien rahoitusmallien harkinnassa on kyse 41459: luokkaa, kuten se nykyisellään on. Metsästäjätvastaa- toiminnan tehostamisesta ja rahoitusvastuun nykyistä 41460: vat lisäksi riistaeläinten ruokinnasta. tarkoituksenmukaisemmasta jakautumisesta. Metsäs- 41461: Valtiontilintarkastajien mielestä Suomessa on syytä täjien taloudellisen vastuun alentamisesta ei ole tehty 41462: perusteellisesti selvittää, ovatko perinteiset rahoitus- aloitteita, eikä metsästäjäkunta valtiontilintarkastajien 41463: käytännöt metsästyksessä edelleen tarkoituksenmu- käsityksen mukaan ole pitänyt nykyisiä maksuja liian 41464: kaisia ja metsästäjiä kohtaan oikeudenmukaisia sekä korkeina. Nykyisellä rahoitusmallilla kerätyt määrära- 41465: 41466: 41467: 265 41468: hat eivät kuitenkaan riitä kaikkiin niihin kohteisiin, jois- tai ainakin täydentäviä toimintatapoja tässä asiassa. 41469: sa rahoituksen tehostamista tarvittaisiin. Valtiontilin- Myös metsästysorganisaatioiden keventämismahdol- 41470: tarkastajat katsovat, että maa- ja metsätalousministe- lisuudet eri hallintotasoilla on syytä selvittää. 41471: riölle on nytsyntynytilmeinen tarve etsiä vaihtoehtoisia 41472: 41473: 41474: 41475: 41476: Kalastuslain toimivuus ry sekä Suomen Urheilukalastajien liitto ry -jätti- 41477: vät maa- ja metsätalousministeriölle kirjelmän, jos- 41478: Kertomusvuoden alusta tuli voimaan laki kalastus- sa esitettiin, että vapaa-ajan kalastusjärjestöille oh- 41479: lain muuttamisesta (1045/1996), ja sillä kumottiin jattaisiin kalastuksenhoitomaksukertymästä 75 o/o jo 41480: Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa tähän vuodesta 1999 alkaen. Viime vuosina 76 % tästä 41481: saakka sovellettu vuoden 1951 kalastuslaki. Lain- kertymästä on osoitettu kalastuskuntien kattojärjes- 41482: muutos yhtenäisti manner-Suomen kalastuslain- tölle eli Kalatalouden Keskusliitto ry:lle ja 24 % po. 41483: säädännön, eli vuoden 1982 kalastuslaki on nyt vapaa-ajan kalastusjärjestöille. 41484: voimassa kaikkialla muualla Suomessa paitsi Ah- Uutta rahanjakoesitystä perusteltiin mm. seuraa- 41485: venanmaalla. Ahvenanmaan maakuntaa lukuun vasti: 41486: ottamatta Suomessa on siis kertomusvuoden alus- - Vapaa-ajankalastajia on 2,1 miljoonaa, ja 41487: ta ollut vain yksi kalastuksenhoitomaksu. Kaikki kalatalous on Suomessa ennen kaikkea harrastus, 41488: maksuvelvolliset suorittavat maksunsa maa- ja jolla on myönteinen vaikutus myös kalakauppaan 41489: metsätalousministeriön postisiirtotilille. Pohjoisten ja edelleen ammattikalastukseen. 41490: kuntien vesialueet siirtyivät samalla valtakunnalli- - Uusi kalastuksen lupajärjestelmä on poista- 41491: seen kalastusaluejärjestelmään ja järjestäytyvät nut lupien selvittämis- ja myyntihankaluudet pää- 41492: kuten muukin Suomi. Tämä merkitsi myös uuden piirteissään, ja lupakohteista tiedottaminen on nyt 41493: lupajärjestelmän ulottamista Utsjoelle, Enontekiöl- järkevällä pohjalla. 41494: le ja Inariin. Kalastusaluejakoa valmistelemaan on - Kalastuskuntien rooli on supistunut. 41495: asetettu lautakunta, joka tekee ehdotukset näissä - Valtion oma piirihallinto vastaa pääosin ka- 41496: kunnissa sijaitsevien vesialueiden jakamisesta ka- lastusalueiden toiminnan ohjauksesta. 41497: lastusalueisiin ja alueiden rajoista. Pohjoisten kun- Tyytymättömyys maa- ja metsätalousministeriön 41498: tien kalastusaluelautakunnan on saatava tehtävän- kalastusasioiden hoitoon ja kalastuksenhoitomak- 41499: sä suoritettua vuoden 2000 loppuun mennessä, suvarojen jakoon on johtanut myös siihen, että 41500: minkä jälkeen Lapin TE-keskus vahvistaa alue- virkistyskalastusta harrastavien toiveena on ollut 41501: jaon. Näissä kunni&'ia vakinaisesti asuvilla on heidän harrastustaan koskevan hallinnoinnin, lain- 41502: oikeus saada korvauksetta lupa kalastukseen säädännön valmistelun ja kalavesien hoidon siirtä- 41503: kunnassa sijaitsevalla valtiolle kuuluvalla vesi- minen pois maa- ja metsätalousministeriöstä. Siir- 41504: alueella. Lupa myönnetään niille henkilöille, jotka toa ympäristöministeriöön ovat sittemmin tukeneet 41505: harjoittavat ammattikalastusta, kotitarvekalastusta mm. Akavalainen ja TVK:lainen ammattiyhdistys. 41506: tai luontaiselinkeinoja. Suomen Kalamiesten Keskusliitto ry otti saman 41507: Kaikki virtaavat vedet Ylä-Lapissa ovat lohi- ja tavoitteen liittokokouksessaan v.1986. 41508: siikapitoisia, joten hallinnon rooli myös viehekalas- Kaupallisen kalatalouden neuvottelukunta, jon- 41509: tuksen ohjailussa tulee korostumaan. Lainmuutok- ka muodostavat Kalatalouden Keskusliitto ry, Suo- 41510: seen liittyvä asetus poisti harjuksen rauhoituksen men Ammattikalastajaliitto ry, Suomen Kalakaup- 41511: pohjoisten kuntien alueilta. Ministeriö katsoi, että piasliitto ry, Suomen Lohenkasvattajien Liitto ry ja 41512: alueella on poikkeusmääräyksillä kalastettu harjus- Elintarviketeollisuus ry/kalateollisuusyhdistys, an- 41513: ta tähänkin asti ja että harjuskannat ovat sen hyvin toi kokouksessaan 26.5.1997 valtioneuvostolle 41514: kestäneet. kannanoton, jossa esitettiin huolestuneisuus niistä 41515: Kertomusvuoden helmikuussa kaikki kolme va- pyrkimyksistä, jotka tähtäävät kalatalouteen liitty- 41516: paa-ajan kalastusjärjestöä - Suomen Kalamiesten vien asioiden siirtämiseen maa- ja metsätalousmi- 41517: Keskusliitto ry, Suomen Metsästäjä- ja Kalastusliitto nisteriöstä ympäristöministeriön alaisuuteen. 41518: 41519: 41520: 266 41521: Maa- ja metsätalousministeriöitä saadun selvi- Tilanteen parantamiseksi maa- ja metsätalous- 41522: tyksen mukaan viime vuosina on seurattu monella ministeriö on viime vuosina toteuttanut mainos- ja 41523: tavalla kalastuslain toimivuutta. Silloin on tarkastel- tiedotuskampanjoita. Lisäksi v. 1997 alettiin koota 41524: tu lähinnä kalastuslain mukaisia maksujärjestelmiä kalastuksenhoitomaksuista rekisteriä, jonka avulla 41525: ja niiden toimivuutta sekä vaikutuksia kalastuk- vastaisuudessa voidaan mm. kohdentaa tarvittava 41526: seen, kalakantoihin ja muihin toimintoihin. informaatio niille, joille se on tarkoitettukin. Ongel- 41527: Hyväksyessään kalastuslain em. muutoksen mana voidaan mainita rekisterin kokoamisen ja 41528: eduskunta edellytti mm., että maaseutuelinkeino- ylläpidon kalleus. 41529: piirit (nykyiset työvoima- ja elinkeinokeskukset) ja Viime aikoina maksujärjestelmiin liittyvistä vai- 41530: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalantut- keuksista on ollut kaikkein suurin se, että Suomen 41531: kimus luovat yhdessä seurantajärjestelmän, jolla Pankkiyhdistys on yllättäen päättänyt, ettei esipai- 41532: seurataan koko maassa läänikohtaisen viehekortti- nettuihin maksulomakkeisiin saa liittää asiakkaalle 41533: järjestelmän käytännön toimivuutta ja vaikutusta jäävää kuittiosaa kuten ennen. Lain mukaan mak- 41534: petokalakantoihin. Lisäksi maa- ja metsätalousmi- sukuitti on pidettävä kuitenkin mukana kalastetta- 41535: nisteriön toimesta tuli selvittää viehekalastusuudis- essa todistuksena maksetusta kalastuksenhoito- tai 41536: tuksen muille kalanpyyntimuodoille aiheuttamien läänikohtaisesta viehekalastusmaksusta. Tämä on 41537: kielteisten vaikutusten laajuus ja taloudellinen mer- aiheuttanut paljon ylimääräistä työtä ministeriössä 41538: kitys. ja työvoima- ja elinkeinokeskuksissa. 41539: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen seuran- Viehekalastusmaksuvarojen palauttamiseksi ve- 41540: tatutkimuksista laaditussa raportissa Läänikohtai- sialueen omistajille hankittiin jaon perustaksi Riis- 41541: sen viehekalastuslupajärjestelmän vaikutukset pe- ta- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta laaja kysely- 41542: tokalakantoihin, vuoden 1997 vuosiraportista tai tutkimus kalastuksen aiheuttamien rasitusten sel- 41543: Kuinka Suomi kalastaa -kyselytutkimuksesta ei vittämiseksi. Tutkimus maksoi n. 1 Mmk. Sitä on 41544: noussut esille kalastuslain toimivuuteen tai lääni- käytetty myös kalastuksenhoitomaksuvarojen jaos- 41545: kohtaiseen viehekalastusmaksujärjestelmään liitty- sa hyväksi. Viehekalastusmaksuvarojen jako ja sen 41546: viä mainittavia epäkohtia eikä vaikutuksia. pohjana ollut selvitys on herättänyt jonkin verran 41547: Ehkä suurimmat kalastuksenhoitomaksu- sekä arvostelua sekä johtanut kymmeneen jakopäätöstä 41548: läänikohtaisen viehekalastusmaksujärjestelmän ja yhteen jakomenettelyä koskevaan valitukseen 41549: puutteet ja kehittämistarpeet liittyvät maksujen maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan. Kun on 41550: maksamiseen ja sitä koskevaan tiedotukseen. In- kyse varojen jaosta, niin aina osa varojen saajista on 41551: formaation jakaminen on kallista. Koska kalastuk- tyytymättömiä, siitä riippumatta minkälaiset selvi- 41552: senhoitomaksu- ja viehekalastusjärjestelmä eivät tykset varojen jaon pohjana on, joten ensimmäi- 41553: ole aivan lyhyesti kuvattavia ja ovat joiltakin osin seen varojen jakoon liittyvää jonkinasteista alueit- 41554: vuosittain muuttuneet, kansalaisilla ei ole selvää taista tyytymättömyyttä on tuskin syytä mainita 41555: kuvaa näiden järjestelmien tarkasta sisällöstä. Ka- varsinaisena epäkohtana. 41556: lastuksen neuvontajärjestöille muutokset aiheutta- 41557: vat neuvontamateriaalin nopeaa vanhenemista ja Kalastusmaksutulot ja maksujen kannosta 41558: ylimääräisiä painatus- ym. kustannuksia. valtiolle aiheutuneet kulut 41559: Kalastuksenhoitomaksuja kertyi v. 1996-98 seu- 41560: raavasti: 41561: 41562: 41563: Vuosi Vuosimaksut Viikkomaksut Maksut 41564: yhteensä 41565: kpl mk kpl mk mk 41566: 1996" 512 441 39 926 408 - - 39 926 408 41567: 1997" 380 914 29 536 157 10 697 213 940 29 750 097 41568: 1998 342 815 27 425 350 15 473 309 460 27 734 810 41569: "1 Kolmessa Lapin läänin kunnassa vuosimaksu oli 30 mk. 41570: 41571: 41572: 41573: 41574: 267 41575: Pohjoisten kuntien maksut (edelliseen asetel- Kertomusvuodesta lähtien koko maassa on ollut 41576: maan sisältyvinä) olivat v. 1996-97 seuraavat: käytössä samansuuruiset vuosi- ja viikkomaksut 41577: Kertomusvuonna vuosimaksu oli 80 mk ja viikko- 41578: Vuosi Vuosimaksut maksu 20 mk. 41579: kpl mk Viehekalastusmaksuja kertyi v. 1997 ja 1998 41580: 1996 21 377 641 292 41581: seuraavasti (vuosi 150 mk ja viikko 35 mk): 41582: 1997 18 740 562 258 41583: 41584: 41585: 41586: 41587: Vuosi Vuosimaksut Viikkomaksut Maksut 41588: yhteensä 41589: kpl mk kpl mk mk 41590: 41591: 1997 70 709 10 648 527 25181 882 480 11 531 007 41592: 1998 58 304 8 734 719 24 252 848 650 9 583 369 41593: 41594: 41595: 41596: 41597: Kalastuksenhoitomaksukertymään oli odotetta- Läänikohtaisesti viehemaksuvarojen kertymän 41598: vissakin huomattava pudotus vuodesta 1996 vuo- väheneminen vuodesta 1997 kertomusvuoteen 41599: teen 1997, sillä pilkkimisestä tehtiin vuoden 1997 johtuu ilmeisesti osaksi läänien määrän vähenemi- 41600: alusta lukien jokamiehen oikeus ja samalla 65 sestä ja osaksi järjestelmän uutuudesta. 41601: vuotta täyttäneet vapautettiin kalastuksenhoito- Valtiolle maksujen kannasta aiheutuneet kulut 41602: maksun suorittamisesta. olivat v. 1995-98 seuraavat: 41603: 41604: 41605: Kalastuksenhoitomaksujen osalta Viehemaksujen osalta 41606: mk mk 41607: 1995 1996 1997 1998 1997 1998 41608: PSP/posti 679 929 816 871 536 765 347 846 288 364 357 489 41609: Jakoperusteiden selvittäminen 1 861 - - - 62 220 952 000 41610: Mainonta, ilmoitukset, 41611: lomakkeet yms. 15 000 332 329 779 984 168 767 210 517 69 599 41612: Maksurekistarin kokoaminen ja 41613: yllä pito - 1 216 289 2 365 641 2 860 348 - - 41614: Yhteensä 696 790 2 365 489 3 682 390 3 376 961 561101 1 379 088 41615: 41616: 41617: 41618: Maksujärjestelmien hoitoon liittyy varsinkin mi- tuloksia ei voitu käyttää sellaisinaan niihin sisälty- 41619: nisteriössä runsaasti virkatyötä, jonka osuutta ei voi neen epätarkkuuden vuoksi. Tämä viivästytti niin 41620: edes kohtuullisella tarkkuudella arvioida. Kustan- ikään osaltaan rahajakoa. 41621: nusten jakaminen työvoima- ja elinkeinokeskus- Maa- ja metsätalousministeriö asetti 2.10.1998 41622: kohtaisesti ei ole myöskään mahdollista. päivätyllä kirjeellään vuoden 1997 viehekalastus- 41623: Vuoden 1997 viehekalastusmaksuvarojen pa- maksuvaroista (11 531 007 mk) työvoima- ja elin- 41624: lautus edellytti ministeriön mukaan viehekalastuk- keinokeskusten kalatalousyksiköiden jaettavaksi 41625: sen aiheuttaman rasituksen selvittämistä. Selvitys yhteensä 10 969 908 mk. Varoista vähennettiin en- 41626: voitiin aloittaa vasta, kun ensimmäinen vuosi uu- sin 561100 mk valtiolle maksun kannasta aiheutu- 41627: den järjestelmän mukaisena oli kulunut kokonaan. neita kuluja. Yksikkökohtainen jako suoritettiin 41628: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos aloitti selvi- sen mukaan, miten maksuja kertyi työvoima- ja 41629: tyksen kertomusvuoden tammikuussa, ja sai sen elinkeinokeskuskohtaisesti (31.8.1997 asti lääni- 41630: valmiiksi kesäkuuhun mennessä. Selvitys oli laajin kohtaisesti). 41631: Suomessa tehty kalastusalan tiedustelu. Nopeasta Kertomusvuoden viehekalastusmaksuvarojen 41632: aikataulusta seurasi selvitykseen joitakin virheitä, jakoa ei ole vielä tehty, sillä vuoden 1997 varojen 41633: minkä vuoksi tulokset tarkistettiin kesällä. Lapin jaosta tehtiin useita valituksia, joihin valituslauta- 41634: 41635: 41636: 268 41637: kunta ei ole vielä antanut ratkaisuaan. Päätösten nonalojen välisiin toimialamuutoksiin asian tehok- 41638: saaminen ei ministeriön mukaan ole sinänsä estee- kaan hallinnoinnin saavuttamiseksi, joten ministe- 41639: nä kertomusvuoden varojen jaolle, mutta valitus- riö pitää edelleen harkinnan ja selvittämisen arvoi- 41640: lautakunnan ratkaisu olisi kuitenkin hyvä tietää. sena mahdollisuutena em. tehtävien siirtämistä ym- 41641: Toisaalta Lapin ja osin Pohjois-Karjalan osalta hae- päristöministeriön hallinnonalalle. 41642: taan vielä sopivia jakoperusteita. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos toteaa lau- 41643: sunnossaan, että läänikohtainen viehekalastus- 41644: Maksutulojen jakaminen TE-keskusten toimesta maksu poistaa heittovapakalastusta ja vetouistelua 41645: kalastusalueittain vesialueen omistajille harrastavien matkailukalastajien ongelman luvan- 41646: Kalatalousyksiköiden edellytettiin jakavan varat myyntipaikan löytämisestä ja siten edistää luvallista 41647: edelleen kalastusalueille Riista- ja kalatalouden tut- kalastusta. Tutkimuslaitoksen tekemän Kuinka 41648: kimuslaitoksen tekemän Kuinka Suomi kalastaa Suomi kalastaa -tutkimuksen mukaan vastaajat pi- 41649: -tutkimuksen 1 osaraportin kalastusrasitustietojen tivät kalastuslupien saantia merkitsevästi pienem- 41650: perusteella. TE-keskukset ovatkin jakaneet viehe- pänä ongelmana kuin esim. kalastuslupien kalleut- 41651: maksuvarat edelleen kalastusalueille ministeriön ta. Viehekalastusluvan ja vedenomistajan luvan 41652: ohjeiden mukaisesti. Lapin TE-keskus on kuitenkin vaihtoehtoisuus kaventaa vedenomistajan valvon- 41653: poikkeus, sillä siellä Riista- ja kalatalouden tutki- tamahdollisuuksia ja lisää mahdollisuuksia salaka- 41654: muslaitoksen tutkimukseen sisältyvät prosenttilu- lastukseen. Kalastuslain muutokset ovat aiheutta- 41655: vut eivät lähinnä rajajokien vuoksi soveltuneet neet epätietoisuutta maksuvelvollisuudesta. Tutki- 41656: viehekalastusvarojen palauttamiseen sellaisenaan. muslaitoksen mukaan järjestelmän vakiinnuttami- 41657: Maa- ja metsätalousministeriön mukaan jakope- sen aikana tiedottamisen ja neuvonnan osuutta 41658: rusteita ei ole tarkoitus ainakaan näillä näkymin pitää painottaa. Lupamaksujärjestelmän yksinker- 41659: yleisesti tarkistaa lähivuosina. Pieniä tarkistuksia taistaminen on hyvä pitkän tähtäimen tavoite, joka 41660: jouduttaneen kuitenkin tekemään, varsinkin Lapin saattaa myös parantaa maksukertymää. Kalastus- 41661: TE-keskuksen kohdalla. lain muutokset ovat pienentäneet lupamaksukerty- 41662: Maksujärjestelmän kehittämisessä on tällä het- mää. Kun maksukertymä vielä pieneni alkuaankin 41663: kellä tärkeintä kalastuksenhoitorekisterin saami- odotettua vähäisemmästä summasta, on kalavesien 41664: nen valmiiksi ja kuittikysymyksen hoitaminen si- hoitoa harjoittavien kalastusalueiden ja kalastus- 41665: ten, että kalastuksenhoitomaksu ja viehekalastus- kuntien tyytymättömyys tutkimuslaitoksen mu- 41666: maksu voidaan suorittaa yksinkertaisesti ja siten, kaan ymmärrettävää. 41667: että järjestelmä näiltä osin on selvä. Muuten kalata- Kalatalouden Keskusliitto ry muistuttaa lausun- 41668: lousviranomaisten toivomuksena on, että kalastuk- nossaan, että hyväksyessään viehekorttilain edus- 41669: senhoito- ja viehekalastusmaksujärjestelmää ei kunta ja myöhemmin myös valtioneuvosto edellyt- 41670: muutettaisi joka vuosi, jotta kansalaiset ehtisivät tivät, että kalatalouden määrärahat eivät saa pie- 41671: tottua niihin. nentyä. Keskusliitto edellyttää lausunnossaan, että 41672: ao. tahot ryhtyvät lausumansa mukaisiin toimiin 41673: Saadut lausunnot turvatakseen kalatalouden edistämiseen tarkoitet- 41674: Ympäristöministeriö toteaa lausunnossaan, että tujen varojen tason. Kalastusvarojen aleneminen 41675: aluehallinnon uudistuksissa virkistyskalastukseen on kompensoitava vuoden 2000 budjetissa. Eräänä 41676: liittyvät tehtävät siirtyivät perustettujen TE-keskus- vaihtoehtona keskusliitto on esittänyt, että kalas- 41677: ten yhteyteen niiden maaseutuosastoille maa- ja tuskortin hinnaksi asetetaan 100 mk vuodessa ja 50 41678: metsätalousministeriön alaisuuteen ja ohjaukseen. mk viikossa ja että kalastuskortin olisi velvollinen 41679: Toisaalta virkistyskalastuksen ja kalavesien hoidon lunastamaan jokainen yli 18-vuotias henkilö, joka 41680: on katsottu liittyvän läheisesti ympäristöministe- harjoittaa vähäistä laajempaa kalastusta. 41681: riön toimialaan kuuluviin luonnon virkistyskäyt- Keskusliiton mielestä läänikohtaisen viehekor- 41682: töön ja vesiensuojeluun. Eräissä yhteyksissä on tin käyttöönotto on aiheuttanut epätarkoituksen- 41683: myös katsottu, että tehtävät sopisivat paremmin- mukaista tulonsiirtoa sisämaan kalavesiltä eteläran- 41684: edelleenkin maa- ja metsätalousministeriön oh- nikon vesialueille. Kalastuslupakäytännön osalta 41685: jauksessa - alueellisten ympäristökeskusten yh- tilanne on muuttunut entistä sekavammaksi. Kes- 41686: teyteen. Maa- ja metsätalousministeriö tulosohjaa kusliiton kalatalousohjelmassa esitetään, että lääni- 41687: ympäristöministeriön alaisia alueellisia ympäristö- kohtainen viehekorttijärjestelmä lakkautettaisiin ja 41688: keskuksia vesivarojen käytön ja hoidon osalta. tilalle säädettäisiin laki valtakunnallisesta perusvie- 41689: Ympäristöministeriö on aiemmissa kannanotois- hekalastuskortista. Keskusliitto pitää tärkeänä, että 41690: saan ilmaissut tarvittaessa valmiutensa em. hallin- kalastuskorttivarojen järjestöosuuden jakosuhteet 41691: 41692: 41693: 269 41694: pidetään ennallaan, sillä valtion kalastuskortteja Suomen Kalamiesten Keskusliiton liittokokouk- 41695: lunastettiin viimeksi 370 000 ja järjestäytyneiden sessa kertomusvuoden marraskuulla toivottiin val- 41696: virkistyskalastusjärjestöjen jäsenmäärä on 90 000, tiovallan asettavan toimikunnan valtakunnallisen 41697: ja se on keskusliiton mukaan koko ajan laskussa. virkistyskalastusohjelman aikaansaamiseksi ja ka- 41698: Virkistyskalastajien järjestöosuuden tuleekin kes- lastuslainsäädännön muuttamiseksi nykyistä kalas- 41699: kusliiton mukaan olla neljänneksen suuruinen. tuksen rakennetta vastaavaksi. 41700: Keskusliitto katsoo, että kalastuskunnat istuttavat Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ry toteaa 41701: nykyään kaloja vesistöihin 30 Mmk:lla vuodessa. lausunnossaan, että kalastuslain muuttuminen vuo- 41702: Kalastuskunnissa tehtävä työ on pääasiassa taikoo- den 1997 alusta selittää vain osan kalastuksenhoi- 41703: työtä, jonka arvo varovaisesti arvioituna on 7 Mmk tomaksun maksajamäärän pienenemisestä, sillä yli 41704: vuodessa. 65-vuotiaiden osuus 18 vuotta täyttäneistä kalasta- 41705: Suomen Kalamiesten Keskusliitto ry toteaa lau- jista oli 7,5% v. 1996. Kun siihen lisätään pelkäs- 41706: sunnossaan, että koko maan Ahvenanmaata lu- tään pilkintää ja ongintaa harrastaneet, ennen vuot- 41707: kuun ottamatta kuuluminen yhden ja saman kalas- ta 1997 maksuvelvolliset kalastajat, kohoaa kalas- 41708: tuslain piiriin on selkeyttänyt kalastusmääräyksiä ja tuksenhoitomaksusta vapautettujen määrää enin- 41709: osaltaan myös helpottanut kansalaisille tehtävää tään 10-15 o/o:iin. Liiton mukaan samaan tulok- 41710: valistus- ja neuvontatyötä. Kolmen pohjoisen kun- seen päätyy tarkastelemalla pitemmän ajan muu- 41711: nan alueelle muodostettavat kalastusalueet tulevat toksia kalastuksenhoitomaksujen määrissä. Enim- 41712: aikanaan tehostamaan alueen kalavesien hoitoa. millään kalastuskortteja ostettiin 677 000 v. 1983, 41713: Liitto pitää tärkeänä, että uudet kalastusalueet minkä jälkeen määrä on laskenut, vaihdellen vuo- 41714: muodostetaan Lapin läänin luonnonolojen mukai- sittain kuitenkin melkoisesti. Suurin yksittäinen 41715: sesti eikä kuntarajoja seuraten. Lisäksi koko maan pudotus maksajamäärissä oli 70 000 kpl v. 1994, 41716: kalastusalueiden hallituksissa uudet pohjoiset ka- jolloin kalastuskortin hinta nousi 30 mk:sta 80 41717: lastusalueet mukaan luettuna tulisi olla virkistyska- mk:aan. Liiton mukaan suurin ongelma on jo vuo- 41718: lastajien edustajille kiintiöt. Kalastuksenhoitomak- sia jatkunut kalastuksenhoitomaksun maksaneiden 41719: sujen jakoperusteet tulisi liiton mukaan pikimmin määrän lasku, eikä v. 1997 toteutettu onginnan ja 41720: muuttaa todellisuutta vastaaviksi siten, että rahaa pilkinnän muuttaminen jokamiehen oikeudeksi ja 41721: jaettaisiin nykyistä enemmän niille, jotka pääasias- yli 65-vuotiaiden vapauttaminen maksun suoritta- 41722: sa hoitavat yli 2 miljoonalle vapaa-ajankalastusta misesta. 41723: harrastavallesuunnattua valistus- ja neuvontatyötä. Liitto katsoo, että kalastuksenhoitomaksun ko- 41724: Kalastuksenhoitomaksukertymän jaossa olisi huo- rottaminen tuskin lisää maksun maksavien määrää. 41725: mioitava väestön asumisen alueelliset muutokset, Mikäli maksukertymä kuitenkin halutaan turvata 41726: ja vapaa-ajankalastuksen neuvontatyö tulisi aiem- maksun korotuksilla, merkitsee se liiton mukaan 41727: paa enemmän saada tehdyksi näissä kasvukeskuk- tulevina vuosina huomattavasti korkeampia ka- 41728: sissa. Pilkintäkorttijärjestelmän ajoilta kalavesien lastuksenhoitomaksuja ja yhä harvempia maksun 41729: omistajille kalavesien käytöstä maksettavien kor- maksajia. Lopputulos on liiton mielestä niin kalata- 41730: vausten tarkoituksenmukaisuutta tulisi liiton mu- louden rahoituksen kuin kalastuksenkin kannalta 41731: kaan harkita uudelleen. vahingollinen, sillä kalastuksenhoitomaksuvarat 41732: Liitto katsoo kalastuslupauudistuksen olleen jär- kerätään vapaa-ajankalastajilta ja vapaa-ajankalas- 41733: kevän ja helpottaneen kansalaisten kalastusharras- tus on tärkein sisävesien ja merialueen uusiutuvien 41734: tusta. Lupauudistus ei ole aiheuttanut merkittäviä kalavarojen talteenottaja. 41735: epäkohtia, kuten lakia vastustaneet odottivat. Liitto Liiton mielestä vaihtoehto maksun korottamisel- 41736: on toteuttanut osaltaan vapaa-ajankalastajille suun- le on vapaa-ajankalastajien neuvonnan kehittämi- 41737: nattua valistustoimintaa siten, kuin maa- ja metsäta- nen ja sen myötä kalastusmaksun maksavien mää- 41738: lousministeriö on liitolle asettaruissaan tulostavoit- rän kasvattaminen. Vaikka yli 2 miljoonalla suoma- 41739: teissa edellyttänyt. Vapaa-ajankalastuksen asemaa laisella on jonkinlainen tuntuma kalastukseen, ka- 41740: tulisi liiton mukaan parantaa niin keskus- kuin lastus ei enää kaupungistumisen ja elinkeinoraken- 41741: aluehallinnossakin. Liitto on lausunut periaateohjel- teen muuttumisen vuoksi ole luonnollinen osa 41742: massaan, että vapaa-ajankalastuksen tulisi olla sel- jokapäiväistä elämää. Kalastus ei enää luontaisesti 41743: laisessa ministeriössä, joka parhaiten hoitaa vapaa- siirry vanhemmilta lapsille. Uusien aktiivisten ka- 41744: ajankalastukseen liittyviä asioita. Aluetasolla vapaa- lastajien kasvattaminen edellyttää määrätietoista 41745: ajankalastuksen asemaa parannetaan parhaiten ra- paneutumista ja panostusta vapaa-ajankalastuksen 41746: hoittamana TE-keskusten kalatalousyksiköiden va- kehittämiseen ja ylläpitoon. Liiton mielestä toimin- 41747: paa -ajankalastuksen kehittämissu unnitelmia. tatuki vapaa-ajankalastukseen on hälyttävän pieni, 41748: 41749: 41750: 270 41751: 24 o/o kalastusalan järjestöille maksettavasta ja 6 o/o to kannattaa myös kalastuslain uudistamista ny- 41752: koko kalatalouden edistämisrahasta. Kohdistamal- kyistä kalastuksen rakennetta vastaavaksi. Maa- ja 41753: la enemmän kalatalouden edistämisrahoja vapaa- metsätalousministeriön tulisi asettaa työryhmä val- 41754: ajankalastukseen turvataan liiton mielestä tulevien mistelemaan kalastuslakiuudistusta, missä erillisinä 41755: vuosien kalastusharrastus ja kalastusmaksukerty- tarkasteltaisiin elinkeinokalataloutta (ammattika- 41756: män kasvu. lastus ja kalakauppa) ja vapaa-ajankalataloutta (va- 41757: Liitto esittää lausunnossaan, että kalastuslain paa-ajankalastus ja kalastusmatkailu) sekä kalave- 41758: 91 §:ään tehdään muutos, jolla poistetaan vesialuei- sien hoitoa. Lailla tulisi vahvistaa tyypillisen am- 41759: den omistajille kalastuksenhoitomaksuvaroista mattikalastuksen toimintaedellytyksiä ja tukea va- 41760: maksettavat korvaukset perusteettomina ja että sa- paa-ajankalastukseen perustuvien matkailuyritys- 41761: malla edellytetään maa- ja metsätalousministeriön ten toimintaedellytyksiä sekä tukea vapaa-ajanka- 41762: asettavan kaikille 91 §:n perusteella kalastuksen- lastuksen kehittymistä tapahtuvaksi pääasiassa va- 41763: hoitomaksuvaroja saaville tulostavoitteita varojen pakalastusvälinein. 41764: käytössä. Lisäksi liitto pitää lausunnossaan tarpeel- Suomen Pankkiyhdistys toteaa lausunnossaan, 41765: lisena selvittää vapaa-ajankalastuksen siirtämistä että Suomessa pankit ovat kehittäneet maksami- 41766: ympäristöministeriöön, jotta vapaa-ajankalastus seen menettelyjä, jotka ovat tehneet paperin ja 41767: kalatalouden tärkeimpänä osa-alueena tulisi riittä- erityisesti paperikuitit tarpeettomiksi. Tiliotteelle 41768: västi huomioiduksi myös valtion keskushallinnos- tulostetut maksutiedot hyväksytään kuitiksi. Kirjan- 41769: sa. Liitto kannattaa myös Suomen Kalamiesten pitolautakunta on määritellyt tiliotteella tarvittavat 41770: Keskusliiton tekemää esitystä kalastuslainsäädän- tiedot. Kaikista asiakkaalta pankkiin tulevista mak- 41771: nön muuttamiseksi vastaamaan nykyistä kalastuk- sutapahtumista neljä viidestä on konekielisiä. Pa- 41772: sen rakennetta. perikuittiin perustuva maksamisen todentaminen 41773: Suomen Urheilukalastajien Liitto ry katsoo lau- on menettely, jolla ei ole tulevaisuutta. Pankkiyh- 41774: sunnossaan, että kalastuksenhoitomaksurekisteri distys katsoo, että mikäli yksiosainen tilisiirtoloma- 41775: on saatettava ajan tasalle ja kalastuksenhoitomak- ke ei riitä kalastusmaksun tosittamiseen, maa- ja 41776: sun sujuvuutta on parannettava sekä ratkaistava, metsätalousministeriön olisi syytä harkita maksajal- 41777: miten maksusuoritus todennetaan maksulomak- le tarkoitetun kopion lisäämistä tilisiirtolomakkee- 41778: keiden kuittiosan poistuttua. Liitto toteaa, että ka- seen tai maksajalle lähetettävän laskun suunnittele- 41779: lastuksenhoitomaksuista suurin osa kertyy vapaa- mista siten, että siitä tarvittaessa jää kuitti maksajal- 41780: ajan kalastuksen sektorilta ja näin ollen olisi hyvin le. Suomen Pankkiyhdistys on tarvittaessa valmis 41781: perusteltua muuttaa jakoperuste kolmen vapaa- keskustelemaan maa- ja metsätalousministeriön 41782: ajan kalastusjärjestön kertomusvuoden helmikuus- kanssa kalastusmaksujen maksamiseen liittyvistä 41783: sa tekemän esityksen mukaisesti sekä vaatia vastuu yksityiskohdista. 41784: tiedottamisesta vapaa-ajan kalastusjärjestöiltä. Liit- 41785: 41786: 41787: 41788: 41789: Kalastuksenhoitomaksujen ja viehekalastusmaksujen kuitenkin jatkunut jo vuodesta 19831ähtien, jolloin mak- 41790: kertymä on alentunut huomattavasti. Vuodesta 1996 sajamäärä oli suurimmillaan ja maksajia oli 677 000. 41791: kalastuksenhoitomaksut alenivat 39,3 Mmk:sta kerto- Kertomusvuonna kalastuksenhoitomaksun maksajia 41792: musvuoden 27,4 Mmk:aan eli 30 %. Tämä oli osaltaan oli enää vain puolet siitä. 41793: odotettavissakin, sillä pilkkimisestä tehtiin jokamiehen Valtiontilintarkastajien mielestä kalastuksen mak- 41794: oikeus vuoden 1997 alusta lukien ja samalla 65-vuotta sukertymien kääntäminen nousuun edellyttää maa- ja 41795: täyttäneet vapautettiin kalastuksenhoitomaksun suo- metsätalousministeriöitä maksujärjestelmiin ja varojen 41796: rittamisesta. Vuonna 1997 käyttöönotetun läänikohtai- jakojärjestelmään liittyvien epäkohtien selvittämistä ja 41797: sen viehekalastusmaksun väheneminen 11,5 Mmk:sta korjaamista. Tiedotuksen, valistuksen ja neuvonnan 41798: 9,5 Mmk:aan johtuu ilmeisesti lähinnä läänien määrän tehostaminen kaikkien osapuolten ja järjestöjen toi- 41799: vähenemisestä ja osaksi järjestelmän uutuudesta. Ka- mesta on tällöin välttämätön perusedellytys sille, että 41800: lastusmaksun suorittaneiden määrän aleneminen on kalastuksenhoitomaksun ja viehekalastusmaksun suo- 41801: 41802: 41803: 271 41804: rittaneiden kalastajien määrää ja maksukertymää voi- teriön tulee kyetä saamaan aikaan kalastuksenhoito- 41805: daan lisätä. Maksujen korotukset tässä tilanteessa maksurekisteri kalastusmaksun suorittaneista samaan 41806: saattaisivat valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan tapaan, kuin metsästäjärekisteri on jo vuosia toiminut 41807: vain olla omiaan jatkamaan nykyistä kehitystä eli mak- riistanhoitomaksujen keräämisessä. Edellisenä vuon- 41808: sukertymien alenemista. na kalastusmaksun maksaneille kalastuskortit tulee 41809: Valtiontilintarkastajat toteavat, että hyväksyessään saada joka vuosi kotiin maksua varten metsästyskort- 41810: kalastuslain muutoksen (1045/1996) eduskunta edellytti tien tapaan. Näin siitäkin huolimatta, että ainakin tois- 41811: mm., että maaseutuelinkeinopiirit eli nykyiset TE-kes- taiseksi metsästäjäkuntaa on pidetty ehkä kalastaja- 41812: kukset ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos luovat kuntaa kiinteämpänä ja vakiintuneempana joukkona. 41813: yhdessä seurantajärjestelmän, jolla seurataan koko Suomen Pankkiyhdistys on osaltaan vaikeuttanut 41814: maassa läänikohtaisen viehekorttijärjestelmän käy- maksujen sujuvuutta päättämällä, ettei esipainettuihin 41815: tännön toimivuutta ja vaikutusta petokalakantoihin. Li- maksulomakkeisiin saa liittää asiakkaalle jäävää kuit- 41816: säksi maa- ja metsätalousministeriön tuli selvittää vie- tiosaa kuten ennen. Tämä epäkohta koskee luonnolli- 41817: hekalastuksen muille kalanpyyntimuodoille aiheutta- sesti myös riistanhoitomaksuja. Suomen Pankkiyhdis- 41818: mien kielteisten vaikutusten laajuus ja taloudellinen tyksen päätös on aiheuttanut paljon ylimääräistä työtä 41819: merkitys. Seurantatutkimuksissa ei ole toistaiseksi ministeriössä ja TE-keskuksissa sekä herättänyt run- 41820: noussut esille kalastuslain toimivuuteen tai läänikoh- saasti ärtymystä kalastus- ja metsästysmaksuja mak- 41821: taiseen viehelupajärjestelmään liittyviä mainittavia savien keskuudessa. Pankkiyhdistys katsoo, että pape- 41822: epäkohtia. rikuittiin perustuva maksamisen todentaminen on me- 41823: Valtiontilintarkastajien saamien tietojen mukaan nettely, jolla ei ole tulevaisuutta. Valtiontilintarkastajat 41824: suurimmat epäkohdat ja puutteet liittyvät kalastusmak- pitävät välttämättömänä, että maa- ja metsätalousmi- 41825: sujen maksamiseen ja sitä koskevaan tiedotukseen. nisteriö pyrkii aikaansaamaan tavalla tai toisella jous- 41826: Tiedon jakaminen on ilmeisen kallista, mikä ei kuiten- tavan ratkaisun tässä kuittiasiassa. Suomen Pankkiyh- 41827: kaan saa olla peruste tiedotuslaiminlyönteihin. Kalas- distys on osaltaan ilmoittanut olevansa valmis keskus- 41828: tuksenhoidon vuosi- ja viikkomaksut sekä viehekalas- telemaan ministeriön kanssa kalastusmaksujen mak- 41829: tusjärjestelmä sinänsä eivät ole vielä tulleet riittävän samiseen liittyvistä yksityiskohdista. 41830: tutuiksi ainakaan uusiksi kalastajiksi aikoville. Kansa- Vapaa-ajankalastuksen osuus on nykyisellään vain 41831: laisilla ei ilmeisestikään ole selkeää kuvaa näiden jär- neljännes kalastuksenhoitomaksuvarojen jaosta kala- 41832: jestelmien tarkasta sisällöstä. Tärkeää myös on, ettei talousjärjestöille. Valtiontilintarkastajat pitävät vapaa- 41833: kalastuksenhoito-ja viehelupajärjestelmää tarpeetto- ajan kalastusjärjestöjen esittämiä toivomuksia ja esi- 41834: man usein- jopa vuosittain- muutettaisi, jotta kan- tyksiä valtakunnallisen virkistyskalastusohjelman laa- 41835: salaiset ja etenkin tulevat kalastajat ehtisivät niihin timiseksi ja kalastuslainsäädännön muuttamiseksi ny- 41836: tottua. kyistä kalastuksen rakennetta vastaavaksi harkinnan- 41837: Maa- ja metsätalousministeriö on vuodesta 1997 arvoisina ja edellyttävät maa- ja metsätalousministe- 41838: alkaen ryhtynyt kokoamaan kalastuksenhoitomaksure- riöitä toimenpiteitä näissä asioissa. Lisäksi maa- ja 41839: kisteriä, jolla tulevaisuudessa voitaisiin kohdistaa tie- metsätalousministeriön on syytä selvittää kalavesien 41840: dotusta niille, joille se on tarkoitettukin. Ongelmaksi on hoitoon käytettävien varojen tehokkuus ja tulokselli- 41841: ministeriössä todettu rekisterin kokoamisen ja ylläpi- suus. 41842: don kalleus. Valtiontilintarkastajat katsovat, että minis- 41843: 41844: 41845: 41846: 41847: 272 41848: Liikenneministeriön hallinnonala 41849: 41850: 41851: 41852: 41853: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkastuk- alue- ja paikallishallintoa myöten tiehallintoon ja 41854: sen liikenneministeriössä 5.5.1999 (kansliapäällik- tuotantoon, joilla kummallakin on omat tavoitteet, 41855: kö Juhani Korpela), Tielaitoksessa 12.3.1999 (yli- henkilöstö, käyttöomaisuus jne. Koko laitokselle 41856: johtaja Eero Karjaluoto) ja Liikenneturvassa yhteisiä toimijoita ovat johtokunta, pääjohtaja sekä 41857: 17.2.1999 (hallintoneuvoston puheenjohtaja Tom sisäisen tarkastuksen ja varautumisen yksiköt. 41858: Westergård). Toimikaudellaan valtiontilintarkasta- Tiehallinto vastaa viranomaistehtävistä sekä toi- 41859: jat ovat käsitelleet Tielaitoksen toimintaa ja tienpi- mii tienpidon tilaajaorganisaationa. Tiehallinto 41860: don rahoitusta, tieliikenteen turvallisuutta, Ajoneu- koostuu keskushallinnosta ja yhdeksästä tiepiiristä. 41861: vohallintokeskuksen toimintaa ja Saimaan kana- Tiehallinnon henkilöstön työpanos oli kertomus- 41862: vaan liittyviä asioita. Ministeriön tarkastuskäynnillä vuonna yhteensä 1 136 henkilötyövuotta. Tiehal- 41863: käsiteltiin ministeriön toimintaa kertomusvuonna, linto tilaa urakkamuodossa tienpidon tuotteet ja 41864: maamme satamaverkon laajuutta ja kehittämis- palvelut pääosin tuotannolta, joka toteuttaa tilatut 41865: suunnitelmia, liikenneturvallisuuden kehitystä tienpitopalvelut ja -toimenpiteet joko itse tai ali- 41866: sekä ministeriön valmistautumista EU-puheenjoh- hankintoina ulkopuolisilta. Tämän rinnalla tiehal- 41867: tajuuskauteen. Tielaitoksen tarkastuskäynnillä kä- linto kilpailuttaa rajoitetusti kokeiluina - sovittu- 41868: siteltiin laitoksen toiminnan ja organisaation kehi- aan siitä alan yritysten ja tuotannon henkilöstön 41869: tystä kertomusvuonna, tienpidon rahoituksen ke- kanssa - tienpidon tuotteita ja palveluja markki- 41870: hitystä, kilpailuttamisen lisäämistä Tielaitoksen noilla niin, että tuotanto osallistuu tähän kilpailuun. 41871: hankkeissa ja EU-varojen käyttöä liikennehankkei- Tuotannon nettobudjetoidut palvelut lähinnä kun- 41872: siin. Liikenneturvan tarkastuskäynnillä käsiteltiin nille jatkuvat entisessä laajuudessaan. 41873: Liikenneturvan toimintaa kertomusvuonna sekä Tuotannon organisaatiossa oli v. 1998 pääkont- 41874: Liikenneturvan näkemyksiä tieliikenteen turvalli- tori, neljä tuotantoaluetta, konsulttitoiminta sekä 41875: suuden kehityksestä, liikenneväylien ja tielainsää- lautta- ja vientiyksiköt Tuotannon henkilöstön työ- 41876: dännön nykytilasta sekä liikenteen verotuksen vai- panos oli yhteensä 5 827 henkilötyövuotta. Se on 41877: kutuksesta tieliikenteen turvallisuuteen. tuotannon kilpailukyvyn, työn tuottavuuden nou- 41878: Hallinnonalan tarkastuksen ja siitä laaditun ker- sun ja laskeneen tienpidon rahoituksen vuoksi 41879: tomusosuuden valmistelusta on kansliassa vastan- edelleen Tielaitoksen mielestä liian suuri, kuten se 41880: nut ylitarkastaja Seppo Niemi. Valtiontilintarkasta- on myös tiehallinnossa. Henkilöstön vähentämi- 41881: jat päättivät kokouksessaan 19.5.1999, että em. nen on kuitenkin voinut tapahtua luonnollista pois- 41882: selvityksistä otetaan kertomusta varten jatkoval- tumaa hyödyntäen ilman taloudellisista tai tuotan- 41883: mistelujen kohteeksi Tielaitoksen toiminta ja tien- nollisista syistä tapahtuneita irtisanomisia. Näin on 41884: pidon rahoitus, tieliikenteen turvallisuus, Saimaan henkilöstön kanssa sovittuja menettelyjä noudat- 41885: kanava sekä satamaverkon laajuus ja kehittämis- taen tarkoitus menetellä vastaisuudessakin. 41886: suunnitelmat. Kertomusosuus hyväksyttiin valtion- Tielaitoksen mukaan nykyinen organisaatio on 41887: tilintarkastajien kokouksessa 21.9.1999. luonut sekä tiehallinnolle että tuotannolle tilaisuu- 41888: den kehittää toimintaansa selkeästi niille ominaisis- 41889: Tielaitoksen toiminta ta lähtökohdista. Tiehallinnon ja tuotannon roolit 41890: ovat selkiytyneet, läpinäkyvyys on parantunut ja 41891: Tielaitoksen organisaatiota uudistettiin 1.1.1998 al- kustannukset alentuneet. Tuotannossa on tietous 41892: kaen 6.6.1997 annetulla asetuksella siten, että uusi- kulurakenteista selvästi parantunut ja useilla alueil- 41893: tussa organisaatiossa Tielaitos jakautuu keskus-, la on päästy 10-20 o/o:n kustannusten laskuun. 41894: 41895: 41896: 41897: 18 292055K 273 41898: Tielaitokselle kertomusvuodeksi asetetut tulosta- Tuotannon tulostavoitteet 41899: voitteet 41900: Eduskunnan päätettyä vuoden 1998 talousarviosta Kilpailukyky 41901: liikenneministeriö vahvisti kirjeellään 2.1.1998 tu- - Tuotanto parantaa kilpailukykyään ja val- 41902: lostavoitteet erikseen Tielaitoksen tiehallinnolle ja miuttaan avoimeen kilpailuun. 41903: tuotannolle. 41904: Talous 41905: Tiehallinnon tulostavoitteet - Tuotannon kiinteitä kuluja vähennetään 2 %. 41906: 41907: Liikenneturvallisuus 41908: - Tielaitoksen toimin vähennetään henkilöva- Tulostavoitteiden saavuttaminen 41909: hinkoon johtaneita onnettomuuksia ainakin 45:llä. Tiehallinto 41910: - Tielaitos laatii liikenneturvallisuusohjelman Liikenneturvallisuus kehittyi kertomusvuonna si- 41911: valtioneuvoston periaatepäätöksessä asetettujen ten, että laskennalliset henkilövahinko-onnetto- 41912: turvallisuustavoitteiden saavuttamiseksi. muudet vähenivät 49:llä. Tiepiirien tulossopimus- 41913: - Tielaitos edistää jalankulku- ja pyöräliiken- ten mukainen laskennallinen onnettomuusvähene- 41914: nettä kevyen liikenteen väyliä lisäämällä ja selvittä- mä oli 35,7. Tämä tavoite ei toteutunut kaikissa 41915: mällä yhteistyössä kuntien kanssa tärkeimmät yh- tiepiireissä. Tielaitos saavutti perustienpidossa 43,1 41916: teisen jalankulku- ja pyöräilyverkoston kehittämis- henkilövahinko-onnettomuuden laskennallisen 41917: tarpeet. vähenemävaikutuksen. Tähän päästiin, kun kes- 41918: kushallinto valmisteli n. 15 Mmk:n lisätilauksen 41919: Liikenteen sujuvuus liikenneturvallisuustavoitetta tukeviin lisätoimen- 41920: - Tielaitos parantaa elinkeinoelämän kuljetus- piteisiin. Näillä lisätoimenpiteillä saavutettiin 7,4 41921: ten matka-aikojen ennustettavuutta pääteiden tär- laskennallisen henkilövahinko-onnettomuuden 41922: keimmillä yhteysväleillä. vähenemävaikutus. Kehittämishankkeilla toteutu- 41923: - Tielaitos selvittää matka-aikojen ennustetta- nut henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä- 41924: vuuden mittaamista niin, että sille voidaan asettaa vaikutus oli 6. 41925: numeeriset tavoitteet vuodelle 1999. Liikenneturvallisuusohjelman laatiruistavoite 41926: - Tielaitos käynnistää RDS-TMC-tiedotuspal- eteni siten, että yksiköiden ohjelmat valmistuivat 41927: velun eteläisessä Suomessa ja varautuu palvelun tai olivat viimeisessä luonnosvaiheessa. Ohjelma- 41928: käyttöönottoon koko maassa. luonnosten arviointikokous pidettiin vuoden 1999 41929: tammikuussa. 41930: Tieverkon kunto Jalankulku- ja pyöräilyolosuhteita kehitettiin 41931: - Päätieverkon kunto säilyy ennallaan. yhteistyössä kuntien kanssa selvittämällä tärkeim- 41932: - Huonokuntoisten päällystettyjen teiden mät verkostojen kehittämistarpeet liikenneturvalli- 41933: määrä voi lisääntyä vuoden 1998 aikana enintään suusohjelmien laadinnan yhteydessä. Lisäksi kerto- 41934: 200 km:llä ja on vuoden lopussa enintään 6 277 km. musvuonna tehtiin erillisiä kattavia kevyen liiken- 41935: - Kelirikkoisten sorateiden määrää vähenne- teen verkostojen tarveselvityksiä. Kevyen liiken- 41936: tään. teen väyliä rakennettiin n. 160 km:n matkalle, ja 41937: kevyen liikenteen ali- tai ylikulkuja tehtiin 36. 41938: Liikenteen sujuvuuden kehittämiseksi tiepiirit 41939: Ympäristö tekivät suunnitelmia, joilla vähennetään liikenteen 41940: - Ympäristöä koskevan toimenpideohjelman häiriöitä. Kyseisiä suunnitelmia myös toteutettiin 41941: toteuttamista jatketaan. kertomusvuonna. Elinkeinoelämän kuljetusten 41942: matka-aikoja on selvitetty tärkeimpien kaupunki- 41943: seutujen välisillä päätieyhteyksillä ajopiirturikiek- 41944: Talous kojen avulla. Tulosten mukaan saavutetut matka- 41945: - Tiehallinnon henkilöstökuluja vähennetään nopeudet ovat hyviä, eikä sujuvuusongelmia esiin- 41946: 2%. ny. RDS-TMC-tiedotuspalvelu on otettu käyttöön 41947: Etelä-Suomessa, ja palvelun laajentamista Pohjois- 41948: Organisaation kehittäminen Suomeen on valmisteltu. 41949: - Tiehallinto parantaa tienpidon tuotteiden Huonokuntoisten päällystettyjen teiden kunto- 41950: teettämisen menettelyjä ja kilpailuttamisen edelly- tavoite (enintään 6 277 km) saavutettiin, sillä niiden 41951: tyksiä. arvioitu yhteenlaskettu kilometrimäärä oli 6 100. 41952: 41953: 41954: 274 41955: Myös runkokelirikon vähentämistavoite toteutui, ja saavutti 231 pistettä. Arviointiin osallistuivat tuo- 41956: runkokelirikon tavoitemittari ja sitä tukeva lasken- tannon johdon edustuksen lisäksi tiehallinnon ja 41957: tajärjestelmä on kehitetty ja otettu käyttöön. Inven- liikenneministeriön sekä Suomen laatuyhdistyksen 41958: toiduista kelirikkakohteista korjattiin n. 210 km. edustajatVuodelle 2002 on asetettu tavoitteeksi 41959: Kelirikkakohteita oli v. 1996--1998 keskimäärin 400 pisteen taso, jolloin tuotanto alkaisi Tielaitok- 41960: 1100 km. sen mukaan olla kilpailukykyinen. 41961: Ympäristöä koskevan vuosien 1997-2000 toi- Tuotannon kiinteät kulut vähenivät 5,7 %, joten 41962: menpideohjelman toteutus eteni Tielaitoksen mu- 2 %:n vähennystavoite saavutettiin. Kiinteiden ku- 41963: kaan hyvin. Melulta suojattiin 7 500 asukasta ja lujen väheneminen johtui suurelta osin henkilös- 41964: pohjavesisuojauksia rakennettiin 15 km. Toimenpi- tökustannusten supistumisesta. Tuotannon vaki- 41965: deohjelman valionaisista toimista on käynnistynyt naisen henkilöstön määrä oli vuoden 1998lopussa 41966: noin kaksi kolmasosaa. 4 832. Vähenemä vuoden alusta oli 320 henkeä. 41967: Tiehallinnon henkilöstökulut vähenivät kerto- Tielaitoksen mukaan tulostavoitteisiin ja niiden 41968: musvuonna n. 2,5 %. Koko tiehallinnon vakinaisen asettamiseen on liittynyt mm. seuraavia ongelmia: 41969: henkilöstön lukumäärä oli vuoden lopussa 1 124. - Tulostavoitteiden asettaminen ei aina ole 41970: Vähenemä vuoden alusta oli 53. Määräaikaisten perustunut pitkäjänteiseen suunnitteluun eikä an- 41971: työntekijöiden työpanos oli 37 ja työllistettyjen 9 nettuihin rahoituskehyksiin. 41972: henkilötyövuotta. - Tulostavoitteiden valmistelu huhtikuussa ta- 41973: Teiden hoidossa oltiin kertomusvuonna yhte- lousarvioesitystä laadittaessa perustuu yleensä 41974: näisessä, urakkamuotoisessa teettämiskäytännössä edellisen vuoden toteutumiin, eikä niitä yleensä 41975: ja valvonnassa. Rakentamisessa on tapahtunut muuteta kuluvan vuoden toteutumien eikä budjet- 41976: merkittävä siirtyminen urakkasopimusmuotoon. tikäsittelyn perusteella. 41977: Suunnittelu teetettiin käytännössä kokonaan kon- - Tielaitoksen tulostavoitteet ovat olleet lähin- 41978: sulttisopimusmuotoisena. Valvontakäytäntö on ol- nä vaikuttavuustavoitteita, organisaation kehittä- 41979: lut joiltakin osin oman konsultoinnin suhteen nor- mistä, kiinteiden kulujen tai henkilöstön vähentä- 41980: maalia vähäisempää. mistä koskevia tavoitteita, eikä tavoitteita ole ase- 41981: Tiehallinto kilpailutti kertomusvuonna yhteensä tettu tienkäyttäjien tyytyväisyydelle eikä toiminnan 41982: 14 urakkakohdetta, joista 5 oli hoidon alueurakkaa taloudellisuudelle. 41983: ja 5 suunnittelutoimeksiantoa. Tavoitteena oli - Vaikuttavuustavoitteet muuttuvat liian usein 41984: hankkia kokemuksia kilpailun eduista ja haitoista. ohjelmatavoitteiksi. 41985: Erityisesti kokemuksia haluttiin saada kilpailun - Tielaitoksen toimintaa on pyritty yleensä ar- 41986: syntymisestä ja teettämisen menettelytapojen toi- vioimaan tulostavoitteiden toteutumisen kautta, 41987: mivuudesta uudenlaisilla tuotekokonaisuuksilla ja vaikka tavoitteet kattavat vain osan toiminnasta. 41988: urakkamuodoilla teetettäessä. Kuitenkin tienpidon ohjaus perustuu suurelta osin 41989: Kilpailuttamisesta saadut kokemukset olivat Tie- normien ja laatuvaatimusten mukaiseen tienpi- 41990: laitoksen mukaan pääosin myönteisiä. Kilpailulla toon. 41991: saavutettiin selvästi kokonaisedullisempi hintataso - Tulostavoitteilla ei ole riittävän selkeää yh- 41992: kuin ilman kilpailua. Markkinat toimivat. Kaikissa teyttä rahoitukseen. 41993: kohteissa saatiin riittävästi tarjouksia, ja kilpailu oli Liikenneministeriön mukaan Tielaitokselle ase- 41994: pääosin riittävän kireää. Tuotannon osallistuminen tetut tavoitteet ovat toteutuneet. 41995: tiehallinnon järjestämiin avoimiin urakkakilpailui- Yleisesti ministeriön tavoitteena tulostavoittei- 41996: hin antoi todellista voimaa tuotannon organisaati- den asettamisessa on saada virastoille ja laitoksille 41997: on ja toimintatapojen kehittämiselle. Tiehallinnon sellaiset tavoitteet, että ne kattavat keskeiset tehtä- 41998: ammattitaito osaavana teettäjänä kehittyi mm. asia- vät, ovat mitattavissa ja että niiden saavuttamiseksi 41999: kirjojen, laatuvaatimusten ja hintatietouden hallin- laitoksen on toimittava tehokkaasti. Kaikilta osin 42000: nassa. tämän tyyppisten tavoitteiden löytäminen ei ole 42001: vielä onnistunut, joten ministeriö etsii jatkuvasti 42002: Tuotanto yhteistyössä virastojen ja laitosten kanssa parempia 42003: Tuotannon kilpailukykyä on arvioitu Suomen laa- mittareita. Viimeksi asiasta on valmistunut ministe- 42004: tupalkintokriteerien (SLP) perusteella. Järjestelmän riön selvitys Liikennejärjestelmän yleistavoitteiden 42005: arviointiperusteet tarjoavat mallin organisaation mittarit (LM 53/98). Vuoden 1999 alussa ministeriö 42006: kilpailukyvyn parantamiseksi. Tavoitteeksi oli ase- asetti työryhmän selvittämään, voidaanko valtion 42007: tettu 200 pisteen ylittäminen SLP-arvioinnissa. uutta kirjanpitojärjestelmää hyödyntämällä saada 42008: Tammikuussa 1999 tehdyssä arvioinnissa tuotanto kehitetyksi entistä parempia mittareita erikseen ns. 42009: 42010: 42011: 275 42012: väylälaitoksille (Tielaitos, Merenkulkulaitos ja Rata- sen tuotannon kilpailukyvyn parantaminen että 42013: hallintokeskus) ja erikseen muille virastoille. Selvi- kilpailuneutraliteetin toteutuminen on mahdollista 42014: tys valmistuu vuoden 1999 loppuun mennessä. saavuttaa Tielaitoksen tuotantotoiminnan liikelai- 42015: tostamisella. Liikelaitostamisen myötä Tielaitoksen 42016: tuotannosta muodostettavalle liikelaitokselle ja yk- 42017: Tielaitoksen organisaation kehittäminen sityisille alan yrityksille tulisi tasavertaiset asemat 42018: Liikenneministeriö on kehittänyt aktiivisesti koko kilpailussa. 42019: 1990-luvun ajan hallinnonalan organisointia. Sekä Uudistuksen toteuttamisella voitaisiin parantaa 42020: varsinaisessa liiketoiminnassa, kuten aiemmin Val- ja tehostaa tienpidon tuotantoa palvelutason hei- 42021: tionrautatiet ja Posti- ja Telelaitos, että myöskin kentymättä. Palvelutaso parantuisi, kun uudistuk- 42022: laajemmin viranomaisluonteisissa tehtävissä, kuten sella aikaan saatavat säästöt suunnattaisiin tienpi- 42023: tienpito ja merenkulkuun liittyvät tehtävät, ministe- toon. 42024: riön tavoitteena on ollut uudelleen organisoimaHa Tielaitoksen tuotannon liikelaitostaminen antaa 42025: parantaa tehokkuutta ja siten alentaa palvelutuot- samalla liikelaitokselle mahdollisuudet vastavuo- 42026: teiden hintoja ja tehtävien kustannuksia. Kilpailul- roiseen kilpailuun myös yleisten teiden tienpidon 42027: lisesti liikenneministeriön tavoitteena on saattaa ulkopuolella, kuitenkin liikelaitokselle laissa mää- 42028: myös tiepalvelujen tuotanto avoimen sektorin ritellyn toimialan puitteissa. Ulkopuolisilla markki- 42029: kanssa aitoon kilpailutilanteeseen. Tältä pohjalta noilla kilpailu voisi avautua samaan aikaan, kuin 42030: Tielaitos jaettiin kertomusvuoden alusta tiehallinto- yleisten teiden tienpito avataan avoimeen kilpai- 42031: ja tuotanto-organisaatioksi. Muutos parantaa tiehal- luun. 42032: linnon tehokkuutta ja tuotannon kilpailukykyä. Tuotantolaitoksen perustamisen ja kilpailun 42033: Ongelmana on kuitenkin edelleen tuotannon viras- avaamisen tärkeä edellytys on huolenpito henki- 42034: tomuoto ja asema tilaajan yhteydessä, eli asetettuja löstön asemasta ja turvallisuudesta muutosvaihees- 42035: tavoitteita ei voida nykyorganisaatiolla täysin saa- sa. Kun henkilöstön sopeuttamistarvetta on edel- 42036: vuttaa. Lisäksi myös kilpailuttaminen on koettu leen paljon, tämä seikka korostuu entisestään. On 42037: ongelmalliseksi virastomuotoisen tietuotannon selvä tarve päättää uudistuksesta epävarmuuden 42038: osallistuessa kilpailuun yhdessä yksityisten ura- poistamiseksi, mutta samalla hoitaa tarvittava so- 42039: koitsijoiden tai konsulttien kanssa. Tästä syystä peuttaminen hyvällä henkilöstöpolitiikalla. Sopeut- 42040: tuotanto tulisi liikenneministeriön mielestä liike- tamista on tuettava ja annettava siihen aikaa esim. 42041: laitostaa mahdollisimman pian. Ministeriö on vii- kilpailun avaamisen hallitun siirtymävaiheen avul- 42042: meisessä toiminta- ja taloussuunnitelmassaan aset- la. 42043: tanut tavoitteeksi uudistuksen toteuttamisen vuo- 42044: den 2001 alusta. Kilpailutlaminen 42045: Liikenneministeriön Tielaitoksen tuotannolle Tielaitoksella on tienpidon kilpailuttamisesta pitkät 42046: asettamien tulostavoitteiden mukaisesti tuotanto perinteet. Yksityiset urakoitsijat hoitavat pääosan 42047: parantaa kilpailukykyään ja valmistautuu avoi- rakentamisesta, konsultit hoitavat tie- ja siltasuun- 42048: meen kilpailuun. Tielaitoksen mukaan tuotannon nittelusta noin puolet, ja hoidon osalta yksityiset 42049: jatkokehityksen turvaamiseksi olisi liikelaitostamis- koneurakoitsijat tekevät lähinnä alemman tiever- 42050: ta koskeva päätös tehtävä mahdollisimman pian kon aurauksina arviolta 10 o/o koko hoidon määräs- 42051: niin, että liikelaitos voisi aloittaa toimintansa v. tä. Tältä osin kilpailussa on kuitenkin kyse lähinnä 42052: 2001. Liikelaitostaminen avaisi tuotannolle myös tuotannon alihankinnasta. 42053: yleisten teiden ulkopuolisia markkinoita, jotka so- Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätök- 42054: pivat tuotannon osaamisalueeseen. Uudistus loisi sen perusteluissa 20.5.1997 on pidetty tärkeänä, 42055: uusia kehitysmahdollisuuksia koko maanraken- että tienpitoa edelleen tilataan markkinoilta yhtä 42056: nus- ja suunnittelualalle. laajasti kuin ennenkin. Tiehallinto tilaa osan suo- 42057: Tielaitoksen mielestä nykyistä olennaisesti laa- raan markkinoilta ja suurimman osan omalta tuo- 42058: jempi ja nopeampi Tielaitoksen tuotannon kilpailu- tannolta, joka sitten omien resurssiensa lisäksi tilaa 42059: kyvyn kehittäminen ei ole virastomuodossa mah- tienpitoon tarvittavaa toimintaa nykyiseen tapaan 42060: dollista. Toiminnan läpinäkyvyysvaatimukset ja kil- yksityisiltä yrityksiltä. Päätöksen perusteluissa on 42061: pailuneutraliteetti ovat välttämättömiä kilpailluilla edelleen todettu, että sekä tiehallinnon että tuotan- 42062: maanrakennus- ja suunnittelualan markkinoilla. non markkinoiden kehittämiseksi tiehallinto voi 42063: Niiden toteuttaminen tuotannossa virastomuodos- kuitenkin kokeiluna kilpailuttaa tuotantoa alan 42064: sa yhdessä viranomaistoimintojen kanssa on kui- yrittäjien ja oman tuotannon kesken osapuolten 42065: tenkin lähestulkoon mahdotonta. Sekä Tielaitok- sopimaHa tavalla. 42066: 42067: 42068: 276 42069: Liikenneministeriö asetti kertomusvuodeksi tu- tää niiden toimivuutta ja taloudellisuutta. Huomat- 42070: lostavoitteet erikseen tiehallinnolle ja tuotannolle. tavimmat kokemukset piloteista saadaan yleensä jo 42071: Tiehallinnolle asetettiin tavoite sen teettämisme- tarjouspyyntöjen valmistelussa ja tarjousten vertai- 42072: nettelyjen ja kilpailuttamisedellytysten parantami- lussa sekä hinta- että laatutekijöiden suhteen. Hoi- 42073: seksi ja tuotannolle sen kilpailukyvyn parantami- don alueurakoiden kilpailuttamisella saavutettu 42074: seksi. 10---20 %:n hintatason lasku on pilottien kokonais- 42075: Vuodeksi 1999 liikenneministeriö asetti tiehal- taloudellisuuden kannalta merkittävin tekijä. 42076: linnolle tavoitteen lisätä hallitusti kilpailuttamista Tielaitos pitää pilottikohteista saatuja tietoja ja 42077: pilottiprojektein, joihin Tielaitoksen tuotanto voi kokemuksia niin positiivisina ja riittävinä, että 42078: osallistua ja joissa aiempien pilottien kokemukset uusia kohteita voidaan suunnitelmien mukaisesti 42079: otetaan huomioon. Tuotannolle liikenneministeriö käynnistää myös v. 1999. 42080: asetti tavoitteen parantaa valmiuksiaan avoimeen Tielaitos katsoo, että tienpidon kilpailua on 42081: kilpailuun. lisättävä hallitusti. Tämän näkemyksen on esittänyt 42082: Tiehallinto kilpailutti kertomusvuonna yhteensä myös Tielaitoksen johtokunta, liikenneministeriö, 42083: 14 ns. pilottikohdetta, joista viisi oli tieverkon ja siihen on yhtynyt osa Tielaitoksen henkilöstöjär- 42084: hoidon alueurakoita ja joihin tuotanto osallistui. jestöistä (STTK-J ja Akava). 42085: Kilpailutetuista pilottihankkeista ainoastaan yksi Tielaitoksen mielestä kilpailun avautuessa ja 42086: alueurakka meni yksityiselle urakointiyritykselle yksityisten yritysten mahdollisesti saadessa jalansi- 42087: (YIT). Kilpailuttamisesta saadut kokemukset ovat jaa varsinkin kunnossapidossa olisi Tielaitoksen 42088: Tielaitoksen mukaan olleet myönteisiä. Erityisesti tuotannolla oltava oikeus hankkia töitä laitoksen 42089: hoidon urakkakilpailulla saavutettiin selvästi alem- ulkopuolisilta markkinoilta vastavuoroisuusperi- 42090: pi hintataso kuin ilman kilpailua. Tämä osoittaa aatteella. Nyt kunnille ja esim. yksityisille tiekunnil- 42091: selvästi oman tuotannon kilpailukyvyn parantami- le tuotannon tekemää nettobudjetoitua liiketoimin- 42092: sen tarpeen ja sen, että kilpailuttamisen kautta on taa hankaloittaa ja rajoittaa valtion talousarvion 42093: laatuvaatimuksista tinkimättä mahdollisuus saavut- säännökset sekä talouspoliittisen ministerivalio- 42094: taa hoidon n. 1,2 mrd. mk:n kustannuksista arviolta kunnan päätöksen perustelut. 42095: ainakin 200 Mmk:n säästö. Tienpidon avaaminen kilpailulle on globaalista. 42096: Kaikissa kokeilukohteissa saatiin riittävästi tarjo- Suomessa ja muualla saadut kokemukset osoitta- 42097: uksia ja kilpailu oli aitoa. Urakat ratkaistiin koko- vat, että kilpailuttamisella saavutetaan taloudellisia 42098: naisedullisuuden mukaan siten, että hinnan lisäksi säästöjä. Esimerkiksi Ruotsissa tiestön kunnossapi- 42099: painotettiin myös laadullisia tekijöitä. Tielaitoksen don hintataso on laskenut jopa 20---30 % siitä, kun 42100: tuotanto osoittautui kilpailukyvyltään ja osaamisel- kilpailu avattiin, eikä hoidon laadun suhteen Ruot- 42101: taan korkeatasoiseksi ja vahvaksi erityisesti hoidon sissa ole ollut ongelmia. Suomessa myös kunnat 42102: alueurakoissa, sillä tuotanto voitti viidestä urakasta ovat avaamassa tien- ja kadunpitoa kilpailulle. 42103: neljä. Tarjouksensa tuotanto teki kilpailukykyisillä 42104: hinnoilla ja resursseilla n. 10---20% edullisemmin, Tielaitoksen tuotannon mahdollisuudet kilpailu- 42105: kuin tuotannon resurssipohjaiset hinnat olisivat tilanteessa 42106: olleet. Tuotannon henkilöstöä 1.1.1999 oli 4 791 vakinais- 42107: Tielaitoksen selvityksen mukaan kilpailuttami- ta ja 413 määräaikaista. Henkilöstön keski-ikä on n. 42108: nen kehitti tiehallinnon ammattitaitoa osaavana 48 vuotta. Ikäjakauman lisäksi henkilöstön koulu- 42109: teettäjänä. Varsinkin hoitourakoissa mm. asiakirjo- tusrakenne on vääristynyt varsinkin laajamittaista 42110: jen, laatuvaatimusten ja hintatietouden hallinnasta kilpailutilannetta ajatellen. Suurimmat vääristymät 42111: saatiin arvokkaita kokemuksia viidessä tiepiirissä. ovat toimisto- ja työntekijätehtävissä. Tuotannon 42112: Samoin tuotannon ao. urakointiyksiköt saivat näillä henkilöstön vuosittainen luonnollinen poistuma 42113: alueilla kokemusta tarjousten valmistelusta ja ai- on n. 300 henkeä. 42114: toon kilpailuun osallistumisesta. Liiketoimintasuunnitelmien mukaisella toimin- 42115: Tielaitoksen tuotannon osallistuminen tiehallin- nan uudistamisella ja henkilöstörakenteen (määrä, 42116: non järjestämiin avoimiin urakkakilpailuihin antoi ikä, koulutus) määrätietoisella kehittämisellä tuo- 42117: realismia ja voimaa tuotannon organisaation, tarjo- tanto on kilpailukykyinen v. 2002. 42118: ustoiminnan ja toimintatapojen kilpailukykyiselle Tuotannon henkilöstömääräksi avoimessa kil- 42119: kehittämiselle. pailutilanteessa on nykyisellä tienpidon rahoitusta- 42120: Tielaitoksen mielestä vuoden 1998 pilottihank- solla arvioitu n. 3 300. Henkilöstömäärän korjaami- 42121: keista on saatu positiivisia kokemuksia ja käynnis- nen ilman irtisanomisia edellyttää luonnollisen 42122: sä olevien pilottien osalta on voitu riittävästi selvit- poistuman hyväksikäytön lisäksi henkilöstön so- 42123: 42124: 42125: 277 42126: peuttamisen määrätietoista tukemista ja kilpailun na alkanut heiketä. jos korjaustoimenpiteisiin ei 42127: avaamisen jaksottamista. lähivuosinakaan riitä rahoitusta, alemman tiever- 42128: Henkilöstön ikä- ja koulutusrakennetta korja- kon päällystäminen ja peruskorjaustarve kasaantu- 42129: taan rekrytoinneilla ja koulutuksella. Vääristyneen vat tuleville vuosille. Tulevien vuosien ylläpidon ja 42130: rakenteen korjaamiseksi täytyy kuitenkin jatkaa korvausinvestointien rahoitustarve kasvaa Tielai- 42131: määrätietoista henkilöstön sopeuttamista. toksen arvion mukaan n. 200 Mmk:lla vuodessa. 42132: Perustienpidon laajennus- ja uusinvestoinnit 42133: Tienpidon rahoitus kohdistetaan ensisijaisesti tehokkaimmin liikenne- 42134: Tienpidon rahoitus muodostuu lähes kokonaisuu- turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin. Tällaisia 42135: dessaan valtion talousarviossa Tielaitokselle perus- ovat mm. risteysjärjestelyt, kiertoliittymät ja taaja- 42136: tienpitoon ja tieverkon kehittämiseen osoitetuista majärjestelyt Lisäksi Tielaitos on toteuttanut lisään- 42137: määrärahoista. Valtiontaloudellisista syistä näitä tyvien ympäristövaatimusten mukanaan tuomia 42138: määrärahoja on leikattu toistuvasti vuosittain. Hal- pohjaveden suojauksia ja melusuojauksia. 42139: linnonalan rahoituksen ohella myös tienpidon työl- Nykyinen rahoitus ei enää Tielaitoksen mukaan 42140: lisyysrahoitus on vähentynyt vastaavasti. riitä pääteiden liikenteen kasvun eikä kasvavien 42141: Vuosikymmenen alussa v. 1992-94 Tielaitok- kaupunkiseutujen lisääntyvien sujuvuus- ja kapasi- 42142: sen rahoitustasoa supistettiin n. 5 900 Mmk:sta teettiongelmien parantamiseen. Kevyen liikenteen 42143: 4 550 Mmk:aan. Vähennys kohdistui erityisesti ke- olosuhteita, joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä 42144: hittämismäärärahoihin. Vuosina 1995-98 vähen- tai eri liikennemuotojen yhteensovittamista mm. 42145: nettiin puolestaan pääasiassa perustienpidon mää- terminaaliyhteyksiä rakentamalla voidaan pian to- 42146: rärahoja. teuttaa ainoastaan tinkimällä hoidon tasosta tai 42147: Seuraavasta taulukosta ilmenee perustienpidon tieverkon kunnosta. 42148: rahoitus v. 1995-98: Tieverkon kehittämisinvestoinnit on jouduttu 42149: viime vuosina toteuttamaan vajaarahoituksella. Ra- 42150: Vuosi Määrärahat Edelliseltä Käyttö Seuraavalle hoituksen väheneminen on viivästyttänyt hankkei- 42151: vuodelta vuodelle ta, lisännyt niiden rakentamiskustannuksia sekä 42152: siirtynyt erä siirtyvä erä 42153: pienentänyt niiden yhteiskuntataloudellista kan- 42154: Mmk 42155: nattavuutta. 42156: 1995 3 354,7 232,6 3 435,1 152,2 Nykyisellä rahoituksella Tielaitos varmistaa en- 42157: 1996 3143,8 152,2 3 015,9 280,1 sisijaisesti tieverkon liikennöitävyyden ja sen kun- 42158: 1997 3 084.7 280,1 3 230,7 134,1 42159: 1998 3 067,9 134,1 3158.4 43,5 non säilymisen riittävin korvausinvestoinnein. Pe- 42160: rustienpidon investoinnit suunnataan liikennetur- 42161: vallisuutta parantaviin hankkeisiin. Muita inves- 42162: Tieverkon kehittämisen rahoitus v. 1995-98 tointeja tehdään ainoastaan rahoitustason niin sal- 42163: ilmenee seuraavasta asetelmasta: liessa. 42164: Kehittämishankkeiden osalta päällimmäisenä 42165: Vuosi Määrärahat Edelliseltä Käyttö Seuraavalle tavoitteena on käynnissä olevien hankkeiden ra- 42166: vuodelta vuodelle 42167: siirtynyt erä siirtyvä erä 42168: hoituksen turvaaminen, ei uusien hankkeiden 42169: Mmk käynnistäminen. Vuoden 2000 talousarvioesityk- 42170: sen mukaisella rahoitustasolla joudutaan eräiden 42171: 1995 820,0 281,1 1 060,9 40,2 42172: 40,2 42173: hankkeiden rakentamisaikatauluja arvioimaan uu- 42174: 1996 955,2 879,9 115.4 42175: 1997 942,5 115.4 826,6 231.4 delleen. 42176: 1998 823,5 231.4 977,0 77,8 Liikenneväylien nykytilaa ja kehittämistarvetta 42177: selvitettiin v. 1998liikenneministeri Auran johdolla 42178: toimineessa ministeriryhmässä, jonka raportti val- 42179: Tienpidon toimenpiteitä ja tiehankkeiden ohjel- mistui vuoden 1998 lopulla. Ministeriryhmä arvioi, 42180: mointia on koko 1990-luvun ajan jouduttu voimak- että liikenneväylien rahoituksen jääminen nykyta- 42181: kaasti sopeuttamaan käytettävissä olevan rahoituk- solle vaikeuttaisi teiden kunnon säilymistä erityi- 42182: sen mukaiseksi. Rahoituksen supistuksista huoli- sesti muuttotappioalueilla. Muuttovoittoalueilla, 42183: matta päätieverkon hoidon tasosta ja tiestön kun- joissa väkimäärä kasvaa, puolestaan liikenteen su- 42184: nosta on pyritty ja pystytty pitämään kiinni. Alem- juvuuden ja tieliikenneturvallisuuden hoitaminen 42185: man tieverkon hoidon tasoa sekä päällysteiden ja vaikeutuisi edelleen. Alemmalla tieverkolla huono- 42186: tierakenteiden kuntoa on jouduttu kuitenkin laske- kuntoisten päällystettyjen teiden määrä kasvaisi 42187: maan. Harvaan asuttujen alueiden vähäliikenteisen vuosittain vähintään 200 km:llä. Liikenneturvalli- 42188: päällystetyn tieverkon kunto on tämän seuraukse- suuden parantamiseksi jouduttaisiin nopeusrajoi- 42189: 42190: 278 42191: tuksia kiristämään taajamien lisäksi myös pääteillä. Niin sanottua jälkirahoitusmallia on kehitetty 42192: Lisäksi päätieverkolle suunnitelluista kehittämis- edelleen soveltuvaksi yksittäisen rakennushank- 42193: hankkeista jouduttaisiin nykyrahoituksella lähi- keen toteuttamiseen. Kertomusvuoden lisätalous- 42194: vuosina lähes tyystin luopumaan. arviossa on saatu ensi kertaa tilausvaltuus Por- 42195: Ministeriryhmä arvioi, että tienpidon vuosittaista voo--Koskenkylä-moottoritien (ns. kokonaisra- 42196: rahoitusta tulisi lisätä vuoden 1998 rahoitustasosta hoitusmalli) toteuttamiseksi. Hankkeen toteuttami- 42197: n. 430 Mmk. Rahoituksella voitaisiin pysäyttää tie- sesta järjestettiin v. 1999 kansainvälinen urakkakil- 42198: verkon heikkeneminen ja peruskorjaustarpeen siir- pailu. Järjestelyllä uskotaan saatavan huomattavat 42199: tyminen seuraaville vuosille. Esitetty lisärahoitus kustannussäästöt perinteiseen toteuttamistapaan 42200: mahdollistaisi myös muutaman tärkeän uuden ke- verrattuna. Hanke on suunniteltu avattavaksi lii- 42201: hittämishakkeen aloittamisen. kenteelle jo syksyllä 2001. 42202: Savo-Karjalan tiepiirin mukaan perustienpidon Tielaitoksen käsityksen mukaisesti tieverkon 42203: rahoitus on liian vähäistä. Sillä ei pystytä ylläpitä- kehittämisinvestointien rahoitus tulisi irrottaa ko- 42204: mään tiestöön sidottua omaisuutta. Huonokuntois- konaan ns. kehysbudjetoinnista. Kehysbudjetointi 42205: ten päällystettyjen teiden määrä lisääntyy Savo- johtaa helposti pieniin vuosirahoituksiin ja epäta- 42206: Karjalan alueella vuosittain 50-70 km:llä ja kelirik- loudellisen pitkiin rakennusaikoihin. 42207: koisten sorateiden määrä 50-100 km:llä. Rahoitus 42208: ei myöskään riitä liikenneturvallisuuden paranta- EU-rahoitus 42209: misen, liikenteen sujuvuuden säilyttämisen tai ym- EU-rahoitustuet (TEN-avustukset ja EU:n rakenne- 42210: päristön parantamisen edellyttämiin investointei- rahastotuet) ovat jossain määrin kompensoineet 42211: hin. Yhteiskunnan kannalta olisi järkevää tiepiirin työllisyysrahoituksen vähentymistä. EU:n rahoitus- 42212: mielestä ainakin säilyttää tieverkon kunto, koska tukea on saatu tienpitoon vuosittain n. 50 Mmk. 42213: huonokuntoisista teistä liikenteelle aiheutuvat lisä- Merkittävä osa liikennesektorin TEN-tuesta on kui- 42214: kustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin tenkin ohjautunut suoraan valtion tielainojen kor- 42215: ylläpidossa saavutettu säästö. kotukeen. 42216: EU:n tierahoituksen lisääntyminen lähivuosina 42217: Rahoitusjärjestelmien kehittäminen on mahdollista, jos mm. päätieverkon kehittämis- 42218: Tielaitos on yhteistyössä liikenneministeriön kans- tarpeet tulevat huomioon otetuiksi vuosien 2000- 42219: sa koko 1990-luvun ajan selvitellyt erilaisia uusia 2006 rakennerahasto-ohjelmissa. Myös Suomen 42220: rahoitusmalleja tienpidon rahoituksen turvaami- TEN-rahoituksen kasvattaminen nykyisestä lienee 42221: seksi. Vaikka eräät niistä on otettu käyttöön (väliai- lähivuosina mahdollista. TEN-tukea voitaneen 42222: kainen tarravero ja Euroopan investointipankin suunnata myös nykyistä enemmän suorana rahoi- 42223: tielainat), rahoitus on käytetty valtion yleisten me- tustukena tieinvestointeihin. 42224: nojen kattamiseen. Eräät rahoitusmallit (mm. varsi- Kertomusvuonna oli Euroopan aluekehitysra- 42225: naiset tietullit ja tierahastot) on selvityksissä todettu hasto-ohjelmien (2, 5b ja Interreg) mukaisiin hank- 42226: Suomen olosuhteisiin sopimattomiksi. keisiin käytettävissä sisäasiainministeriöitä saatua 42227: Uutena rahoitusmallina varsinaisen budjettira- ED-rahoitusta yhteensä 50,5 Mmk. Määrärahaa käy- 42228: hoituksen rinnalle on otettu käyttöön yksityisrahoi- tettiin yhteensä 41,5 Mmk, ja v. 1999 käytettäväksi 42229: tus. Järvenpää-Lahti-moottoritien rakentamista siirtyi 9,0 Mmk. Lisäksi Barentsin Interreg-ohjelman 42230: toteutetaan ns. jälkirahoitushankkeena, jossa yksi- hankkeille saatiin EU:n rahoitusosuutta suoraan 42231: tyinen projektiyhtiö suunnittelee, rahoittaa ja yllä- Lapin liitolta 3,9 Mmk. 42232: pitää tietä määräajan ja saa sopimusajalta korvausta ED-hankkeiden kansallista valtion rahoitus- 42233: tienkäytön perusteella (ns. varjotullina) valtiolta n. osuutta oli käytettävissä yhteensä 75,1 Mmk. Sitä 42234: 100 Mmk vuodessa. Kokemukset rahoitusmallin käytettiin 57,6 Mmk, ja vuodeksi 1999 siirtyi 17,4 42235: toimivuudesta ovat toistaiseksi hyvät. Tie avattiin Mmk. Kansalliset rahoitusosuudet maksettiin tavoi- 42236: kokonaisuudessaan liikenteelle noin vuoden etu- teohjelmissa 2 (taantuvat teollisuusalueet) ja 5b 42237: ajassa. Hankkeen toteuttaminen budjetin kehysra- (maaseutumaiset alueet) pääosin perustienpidon 42238: hoituksen puitteissa olisi lykännyt moottoritien val- määrärahoista. Kahta kohdetta (Porin satamatien 42239: mistumisen pitkälle ensi vuosituhannelle. Lahden jatke ja kantatie 63 Kauhava-Vuorenmaa) rahoi- 42240: tien rahoitusmallin ongelmana on pidetty korkeita tettiin tieverkon kehittämisen määrärahoista. Inter- 42241: korkokuluja, jotka joudutaan maksamaan tienpi- reg-hankkeiden kansallinen rahoitus saatiin lähes 42242: don kehyksistä, sekä sitä, että osa tienpidon rahoi- kokonaisuudessaan työllisyysvaroista. Lisäksi kun- 42243: tuksesta joudutaan sitomaan ennakolta koko 15 nat ja yksityiset yhtiöt maksoivat osan hankkeiden 42244: vuoden sopimuskaudelle. kustannuksista. 42245: 42246: 42247: 279 42248: Tavoiteohjelma 2:n hankkeita oli kertomus- Vuosina 1997 ja 1998 kunnossapitoavustusta oli 42249: vuonna käynnissä 13. Niistä 6 hankkeen työt jatku- 30 Mmk. Siitä 9 Mmk käytettiin kompensaationa 42250: vat vielä v. 1999. Tavoiteohjelman 5b hankkeita oli Pohjois-Suomen kuntien vanhojen metsien suoje- 42251: käynnissä myös 13, ja niistä v. 1999 jatkuu 7. lusta, n. 4,5 Mmk:lla avustettiin losseja, ja n. 16,5 42252: Käynnissä olevista 12:sta Interreg-hankkeesta jat- Mmk käytettiin yksityisten teiden parantamiseen. 42253: kuu vielä 6 hanketta. Sekä kompensaatio- että loppuraha on käytetty 42254: Tienpidon ED-kohteet olivat mm. pienehköjä yksityistielain mukaisesti yksityisteiden parantami- 42255: alemman tieverkon perusparannuskohteita (mm. seen. Parantamisessa on keskitytty pääasiassa silto- 42256: sorateiden päällystystöitä), uusia tieyhteyksiä ja jen kunnostamiseen ja uusimiseen. Vähäisessä 42257: pääteiden liittymäjärjestelyjä, ohituskaistajärjestely- määrin on parannettu teiden kuivatusta ja korjattu 42258: jä, kevyen liikenteen väyliä, palvelu- ja levähdys- pahimpia routavaurioita. 42259: alueita, ympäristöhankkeita sekä rajaliikenteen tie- Yksityisteistä annetun lain mukaan myös kunnat 42260: järjestelyjä ja terminaaliyhteyksien yms. suunnitte- avustavat harkintansa mukaan yksityisteitä. Kun 42261: lua. valtion yksityisteille antama avustus supistui tuntu- 42262: Yhtä hanketta lukuun ottamatta (Karhusalmen vasti vuodesta 1996 lähtien, kunnat lisäsivät omia 42263: yksityistiesilta) ED-tuki kohdistui yleiseen tieverk- avustuksiaan. Kuntien tilipäätöstietojen mukaan 42264: koon. avustuksia maksettiin v. 1995-97 seuraavasti: 42265: Hankkeet on sovittu yhteistyössä maakuntien 42266: kanssa (maakunnallisissa yhteistyöryhmissä sekä Vuosi Kuntien avustukset 42267: alueellisissa hallintokomiteoissa). Tienpidon ED- Mmk 42268: hankkeilla on pyritty edistämään mm. seuraavia 1995 85,0 42269: tavoiteohjelmissa asetettuja kehittämistavoitteita: 1996 131,0 42270: haja-asutusalueiden elinvoimaisuuden tukeminen, 1997 128,0 42271: teollisuuden ja elinkeinoelämän toiminta-edelly- 42272: tysten parantaminen, maakunnallisten tieyhteyksi- Avustusrekisterissä olevien yksityisteiden kunto 42273: en parantaminen, rajaliikenteen kehittäminen sekä tarkastettiin syksyn 1997 ja kevään 1998 aikana 42274: matkailun edistäminen. pienehköllä otoksella. Tarkastus tehtiin pääasiassa 42275: niillä teillä, jotka olivat mukana jo v. 1988 ja 1989 42276: Yksityisteiden rahoitus tehdyissä teiden kunnon tarkastuksissa.Tarkastus 42277: Yksityisteille on annettu valtionavustusta vuodesta suoritettiin silmämääräisesti, ja siinä käytettiin apu- 42278: 1963 alkaen. Avustusta on annettu sekä teiden na teiden laadun kunnontarkastusta varten laadit- 42279: kunnossapitoon että tekemiseen. Avustusmäärät tua pisteytyskaavaketta. Lisäksi pyrittiin jokaisen 42280: nousivat tasaisesti vuoteen 1993 saakka. Vuosina tiepiirin alueella haastattelemaan vähintään yhtä 42281: 1994 ja 1995 maksettiin 70 o/o lainmukaisesta kun- kunnan edustajaa. Seuraavassa esitetään arviot tei- 42282: nossapitoavustuksesta, ja tekemisen määräraha oli den nykyisestä kunnosta. 42283: pudotettu 13,5 Mmk:aan. Kuntien hoidossa olevien teiden todettiin ole- 42284: Vuoden 1996 alussa voimaan tullut lainmuutos van kohtalaisen hyväkuntoisia ja tasalaatuisia. Teitä 42285: muutti avustukset harkinnanvaraisiksi ja tekemisen oli hoidettu säännöllisesti ja ammattitaidolla. Paljon 42286: avustus poistettiin laista kokonaan. Vuodelle 1996 rahaa vaativat työt oli kuitenkin jätetty pääasiassa 42287: eduskunta myönsi rahaa 4 Mmk vain lossien ja tekemättä tai tehty vain välttävästi. Näitä olivat 42288: talveksi purettavien siltojen avustamiseen. esim. sorastukset ja kuivatustyöt 42289: Valtionavustus yksityisteille v. 198~98 on ollut Tiekuntien hoidossa olevien teiden kunto vaih- 42290: seuraava: teli suuresti. Sorastukset olivat pääasiassa tekemät- 42291: tä, eikä materiaalin laatu ollut sopivaa. Reunapal- 42292: Vuosi Kunnossapito Tekeminen teita oli paljon ja teihin tulleet painumat oli paikattu 42293: Mmk usein väärällä materiaalilla, kuten esim. hienolla 42294: 36,9 8,0 42295: hiekalla. Näkemäalueiden raivaukset oli monin 42296: 1980 42297: 1985 81.7 17,0 paikoin jätetty tekemättä. 42298: 1990 116,2 33,0 Teiden kunnossapidossa höyläys oli korvattu 42299: 1993 138,5 50,0 pääasiassa lanauksella ja tien sivukaltevuudet oli- 42300: 1995 103,5 13,5 vat liian pienet, jos niitä oli ollenkaan. Säännöllisen 42301: 1996 4,0 - valvonnan puute näkyi selvästi, ja teiden kunto 42302: 1997 30,0 - 42303: 1998 30,0 - riippui tiekuntien puuhamiesten ammattitaidosta ja 42304: päättäväisyydestä. Päättäväisyydestä siksi, että tie- 42305: 42306: 42307: 280 42308: osakkaiden kustannukset nousevat jyrkästi hoito- ruisasti kertomusvuonna. Alle 15-vuotiaita meneh- 42309: toimenpiteiden myötä. tyi 16, kun edellisvuonna luku oli yli kaksinkertai- 42310: Tiet olivat kuitenkin vielä hyvin ajettavia, mutta nen. Kertomusvuoden aikana menehtyi yksi alle 6- 42311: näkyvissä oli, että teille tehtiin vain välttämättömät vuotias. Nuoria ja keski-ikäisiä menehtyi hieman 42312: toimenpiteet liikennöitävyyden säilyttämiseksi. Jat- edellisvuotista enemmän. Yli 50-vuotiaiden liiken- 42313: kuva säästö sekä materiaalin että eri toimenpitei- nekuolemia oli kertomusvuonna 16% edellisvuo- 42314: den kohdalla tullee tarkastuksen mukaan muuta- tista vähemmän. Parannusta tapahtui erityisesti yli 42315: mien vuosien kuluessa rappeuttamaan teiden kun- 75-vuotiaiden ryhmässä. 42316: toa ja heikentämään niiden kantavuutta. Erityisesti Liikennekuolemat vähenivät hieman kaikissa 42317: se seikka, että säästöjä on hoitotoimenpiteiden tienkäyttäjäryhmissä mopoilijoita ja moottoripyö- 42318: suorittamisessa ollut jo vuodesta 1994 lähtien, jol- räilijöitä lukuun ottamatta. 42319: loin valtio leikkasi ensi kerran valtionapua, aiheut- Kun tarkastellaan onnettomuuksia niiden tyypin 42320: taa jo nyt erityistoimenpiteitä esim. teiden kuiva- mukaan ryhmiteltyinä, uhrien määrä väheni kol- 42321: tuksen suhteen. Sekä kuntien että tiekuntien hoi- manneksella niissä onnettomuuksissa, joissa on- 42322: dossa olevien teiden kuivatustoimenpiteet ovat nettomuusajoneuvot ajoivat samaan suuntaan. 42323: jääneet suurimmaksi osaksi suorittamatta säästöjen Myös kohtaamis- ja suistumisonnettomuuksien 42324: alkamisesta lähtien. Tielaitos katsookin, että mikäli kuolanuhrit vähenivät. 42325: valtionapu ei lisäänny, joutuu Tielaitos tulevina Liikennetunnissa kertomusvuonna kuolleista 42326: vuosina ohjaamaan valtionavun siltojen kunnosta- 101 menehtyi onnettomuuksissa, joissa joku osalli- 42327: misen jälkeen yksityisten teiden kuivatustoimenpi- sista oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Vuonna 42328: teisiin. 1997 vastaava luku oli 87. Alkoholionnettomuuksia 42329: Yhteenvetona arvioitiin yksityisteiden kunnon tapahtui kertomusvuonna 1 018, ja niissä loukkaan- 42330: jonkin verran huonontuneen v. 1988-89 suorite- tui 1 265 ihmistä. Muutokset edelliseen vuoteen 42331: tusta laaduntarkastuksesta. Vuoden 1989 laadun- verrattuna olivat vähäisiä. 42332: tarkastuksessa hyväkuntoisten teiden osuus oli n. Taajama-alueilla tapahtui 3 935 henkilövahin- 42333: 73 %, tyydyttävien osuus n. 25 %ja huonokuntois- koon johtanutta onnettomuutta. Onnettomuuksia 42334: ten osuus n. 2 %. Vuosina 1997 ja 1998 tehdyssä oli 136 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Taaja- 42335: tarkastuksessa hyväkuntoisten teiden osuus oli n. mien onnettomuuksissa menehtyi 106 ja loukkaan- 42336: 29 %, tyydyttävien osuus n 62 % ja huonokuntois- tui 4 843 ihmistä. Vuonna 1997 vastaavat luvut 42337: ten teiden osuus n. 9 %. olivat 127 ja 4 887. 42338: Vakuutusyhtiöille ilmoitettiin 103 865 liikenne- 42339: Tieliikenteen turvallisuus vahinkoa kertomusvuonna, eli 7,0 % enemmän 42340: Liikenneministeriön neuvoa-antava elin, liikenne- kuin v. 1997. Liikennevahingot lisääntyivät eniten 42341: turvallisuusasiain neuvottelukunta, laati v. 1996 helmi-, maalis- ja marraskuussa. 42342: valtakunnallisen liikenneturvasuunnitelman, jonka Kertomusvuonna jatkui siis lähes koko vuosi- 42343: toimenpideohjelma kohdistuu vuosiin 1997- kymmenen kestänyt liikenneturvallisuuden suotui- 42344: 2000. Suunnitelman perustana oleva tavoite liiken- sa kehitys. Jo saavutetut tulokset osoittavat, että 42345: nekuolemien määrän puolittamisesta vuosikym- aiempaa turvallisempi liikenne Suomessa on mah- 42346: menen loppuun mennessä pohjautuu valtioneu- dollista ja tavoite liikennekuolemien merkittävästä 42347: voston periaatepäätökseen tieliikenteen turvalli- vähentämisestä on realistinen. Tulokset antavat 42348: suuden parantamisesta vuodelta 1993. Voimassa samalla arvokasta tietoa turvallisuustyön tehosta 42349: olevan suunnitelman pohjalta tehtiin myös valtio- olosuhteissa, joissa liikennemäärät kasvavat. 42350: neuvoston periaatepäätös syksyllä 1997. Päätök- Pääteiden (yleiset tiet) liikenne lisääntyi kerto- 42351: sessä on asetettu uusi tavoite vuodelle 2005. Pää- musvuoden aikana kaikkiaan 3,2% edelliseen vuo- 42352: tökseen sisältyvät kaikki suunnitelmassa esitetyt teen verrattuna. Henkilö- ja pakettiautoliikenne 42353: keskeiset asiat, jotka toteuttamalla vuosikymme- lisääntyi niin ikään 3,2% ja raskas liikenne 3,3 %. 42354: nen loppuun asetettu tavoite voidaan saavuttaa. Liikenteen kasvu on pysynyt pääteillä melko va- 42355: Kertomusvuonna tieliikenteessä kuoli Tilasto- kaana jo jonkin aikaa. 42356: keskuksen tietojen mukaan 400 ihmistä, kun v. Liikenneonnettomuustietojen perusteella kes- 42357: 1997 tieliikenteessä kuoli 438 henkeä. Loukkaantu- keisiä ongelma-alueita ovat liikenneministeriön 42358: neita oli ennakkotietojen mukaan 9 097, eli 140 mukaan: 42359: edellisvuotista enemmän. - taajamissa kevyen liikenteen henkilövahin- 42360: Lasten liikenneturvallisuus kehittyi erittäin suo- got 42361: 42362: 42363: 42364: 281 42365: - päätieställä ja osin alemmallakin tieverkolla kaan kasvun myötä venäläisten osuus on viime 42366: kohtaamis- ja suistumisonnettomuudet vuosina lisääntynyt. Eräiden tutkimusten mukaan 42367: - rattijuopumus, nimenomaan tärkeät rattijuo- venäläisen ajoneuvon riski joutua onnettomuuteen 42368: pumukset, joihin liittyy usein alkoholin ongelma- Kaakkois-Suomen teillä on noin viisinkertainen 42369: käyttö verrattuna suomalaiseen. 42370: - nuoret kuljettajat, jolloin onnettomuusku- Ulkomaalaisten aiheuttamat onnettomuudet 42371: vaan kuuluvat usein ylinopeus ja alkoholi johtivat kertomusvuonna kuuden henkilön kuole- 42372: - iäkkäät henkilöt, sillä iäkkäillä kuljettajilla on maan. Kolmeen liikennekuolemaan oli osallisena 42373: usein sairauksia ja lääkehoitoja. Kevyen liikenteen venäläinen ajoneuvo. 42374: onnettomuuksissa taas ikäihmisten kehon hauraus Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta on 42375: on riskitekijä, ja onnettomuuksista seuraa muita tehnyt kertomusvuonna ehdotuksen nopeahkoista 42376: ikäryhmiä helpommin kuolema. toimista itäliikenteen turvallisuuden parantamisek- 42377: Liikenneministeriön mielestä poliisivalvonnan si. Keskeisiä toimia ovat venäläisille kuljettajille 42378: jatkuva väheneminen on huolestuttavaa, samoin suunnattava tiedotus ja liikennevalvonnan tehosta- 42379: kuin liikennekasvatuksen vähyys kouluissa. Minis- minen erityisesti itäliikenteessä yleisesti käytetyillä 42380: teriötä huolestuttaa myös alkoholin, huumeiden liikenneväylillä. Liikenneministeriö järjesti kerto- 42381: sekä niiden ja lääkkeiden sekakäytön lisääntymi- musvuonna mm. tiedotuskampanjan, jossa venäläi- 42382: nen, joka todennäköisesti tulee vaikuttamaan myös sille kuljettajille jaettiin tietoa Suomen liikenne- 42383: liikenneturvallisuuteen. Myös iäkkään väestön säännöistä, olosuhteista ja liikennerikkomusten 42384: osuuden kasvaminen ensi vuosituhannella tuonee seuraamuksista. Kampanjaa on jatkettu myös v. 42385: uudentyyppisiä ongelmia liikenteeseen. Kansan- 1999. Liikenneministeriö on yhteistyössä muiden 42386: terveysnäkökulmasta on tärkeää säilyttää ikäänty- viranomaisten ja organisaatioiden ja osittain myös 42387: vän väestön liikkuvuus ja liikkumismahdollisuu- Venäjän viranomaisten kanssa käynnistänyt selvi- 42388: det, mikä asettaa koko liikennesuunnittelulle uusia tyksiä kuljettajakäyttäytymisestä itäliikenteessä sa- 42389: haasteita. moin kuin mahdollisuuksista tehostaa tietojen 42390: Ongelmana on myös kuntien huono taloudelli- saantia itäliikenteeseen liittyvistä erityisongelmista. 42391: nen tilanne ja haluttomuus parantaa liikenneympä- Tielaitos vaikuttaa liikenneturvallisuuden paran- 42392: ristön turvallisuutta. Kevyen liikenteen kannalta tamiseen toisaalta huolehtimalla yleisistä teistä ja 42393: keskeiset liikenneympäristön parantamistoimet pi- toisaalta erilaisen yhteistyön kautta. Liikennejärjes- 42394: täisi toteuttaa juuri kuntienkaavatie-ja katuverkoil- telmäsuunnittelu ja kuntien liikenneturvallisuus- 42395: la. suunnittelu, kaavoitukseen liittyvä liikennesuun- 42396: Kevyen liikenteen turvallisuutta taajamissa pa- nittelun yhteistyö sekä yhteinen tutkimus- ja kehit- 42397: rantaisivat autojen alhaisemmat ajonopeudet On tämistoiminta vaikuttavat turvallisuuden paranemi- 42398: osoitettu, että ajonopeudella 50 km/h jalankulkijan seen myös yleisen tieverkon ulkopuolella. 42399: kuoleman vaara on 8-kertainen verrattuna 30 km/ Kertomusvuosi oli Tielaitoksen liikenneturvalli- 42400: h vauhtiin. Tilanne lienee hyvin samantapainen suusvuosi, jonka tavoitteena oli mm. edistää tiedot- 42401: myös muilla suojanomilla tienkäyttäjäryhmillä ku- tamalla, kouluttamalla ja keskustelemalla oman 42402: ten pyöräilijöillä. Kunnissa on tällä vuosikymme- henkilöstön osaamista ja sitoutumista liikennetur- 42403: nellä alennettu paljon nopeusrajoituksia. Aluerajoi- vallisuuden parantamiseen, tiivistää yhteistyötä 42404: tukset 40 km/h ja jopa 30 km/h ovat yleistyneet muiden liikenneturvallisuustyötä tekevien (esim. 42405: varsinkin kaupungeissa. Tämä yksin ei kuitenkaan poliisi, Liikenneturva) tahojen kanssa sekä edistää 42406: riitä turvallisuuden takaamiseksi, vaan nopeusra- eri osapuolten välistä vuorovaikutusta. Erilaisia 42407: joitusten noudattamista pitäisi myös valvoa. Polii- alueellisia tapahtumia oli yhteensä yli sata. Lisäksi 42408: sin liikennevalvontaresurssien jatkuvasti vähenty- järjestettiin sidosryhmien ja Tielaitoksen yhteinen 42409: essä on ratkaisua etsitty automaattivalvonnasta. valtakunnallinen liikenneturvallisuusseminaari. 42410: Automaattivalvonnan tehokkuuden parantamisek- Vuoden aikana käynnistettiin myös laaja Tietur- 42411: si on käynnistetty selvitys mahdollisuuksista ulot- va-koulutusohjelma tietyömailla työskenteleville ja 42412: taa vastuu liikennesääntörikkomuksista myös ajo- tarjottiin merkittävälle osalle henkilöstöä mahdolli- 42413: neuvon omistajaan tai haltijaan. suus osallistua Liikenneturvan järjestämille enna- 42414: Ulkomaisten ajoneuvojen aiheuttamia liikenne- koivan ajon kursseille. Muusta toiminnasta mainit- 42415: vahinkoja on Liikennevakuutuskeskuksen tietojen takoon Tielaitoksen liikenneturvallisuustyön 30- 42416: mukaan sattunut Suomessa viime vuosina n. 800 vuotishistoriikin toimittaminen ja kahden opetusvi- 42417: vuodessa. Venäläisten ajoneuvojen osuus näistä oli deon tuottaminen, joista toinen suunnattiin auto- 42418: kertomusvuonna n. 35 o/o. Itäliikenteen voimak- kouluille ja toinen ala-asteen oppilaille. 42419: 42420: 42421: 282 42422: Investointien vaikutukset tieliikenteen turvalli- nettomuuksien vähenemää ei voi ainakaan periaat- 42423: suuteen teessa verrata suoraan keskenään, koska varsinkin 42424: Tieliikenteen uusien investointien perusteluna on suurissa hankkeissa voi rakentamisaika kestää yli 42425: useimmiten lisäkapasiteetin tarve. Omalta osaltaan vuoden. 42426: uusinvestoinnit myös parantavat turvallisuutta ylei- Kertomusvuonna liikenteelle avatuista hank- 42427: sillä teillä. Jos asiaa tarkastellaan kapeasti vain keista ja hoidon toimintalinjamuutoksista arvioitu 42428: turvallisuuden näkökulmasta, suurten uusinves- henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä ( 49) 42429: tointien kustannustehokkuus ei ole kovin hyvä, kertyy seuraavan taulukon mukaisesti: 42430: vaikka ainoastaan liikennetaloudellisesti kannatta- 42431: vat hankkeet toteutetaan. Kertomusvuonna uusin- Toimenpideryhmä Osuus onnettomuuksien 42432: vestointien ostot olivat lähes 900 Mmk. vähenemästä 42433: Laajennusinvestointeihin sisältyvät turvallisuu- % 42434: den kannalta kustannustehokkaimmat investointi- Perustienpidon rahoituksella 42435: toimet: tieympäristön pehmentäminen, taajamien toteutetut 42436: Kevyen liikenteen järjestelyt 8 42437: turvallisuustoimet, tasoliittymien parantaminen, Tien parantaminen 7 42438: suuntauksen parantaminen turvallisuuden ongel- Tieympäristön parantaminen 20 42439: makohteissa ja kevyen liikenteen järjestelyt. Laa- Liittymien parantaminen 8 42440: jennusinvestointeihin käytettiin kertomusvuonna Nopeusrajoitusten muutokset 17 42441: n. 940 Mmk. Laajennusinvestoinneista noin puolet Muu liikenteen ohjaus 6 42442: Taajamateiden parantaminen ja 42443: kuului liikenneturvallisuuden kannalta tehokkaim- taajamien pienet turvallisuus- 42444: piin toimiin. toimet 5 42445: Talvihoidon taso pääteillä on tärkeä liikennetur- Muut toimet 17 42446: vallisuuden kannalta, sillä talviajan liikenne on Kehittämisen rahoituksella 42447: toteutetut 12 42448: vaarallisempaa kuin kesäliikenne, ja erityisen vaa- 42449: Yhteensä 100 42450: rallista se on vilkasliikenteisillä teillä. Onnetto- 42451: muuksia tapahtuu etenkin kelin muuttuessa. 42452: Liikenneympäristön hoitoon sekä rakenteiden ja 42453: laitteiden hoitoon sisältyy turvallisuuden kannalta Konkreettisia toimia turvallisuuden parantami- 42454: tärkeitä toimia, kuten näkemäalueiden kunnossa- seksi 42455: pito, tievalaistuksen energiakustannukset, tiemer- Kertomusvuonna toteutettiin kevyen liikenteen 42456: kinnät sekä kaiteiden ja reunapaalujen korjaukset. väyliä n. 160 km ja rakennettiin kevytliikenteen ali- 42457: Liikenneympäristön, rakenteiden hoidon ja laittei- tai ylikulkukäytäviä 36. Tien suuntausta parannet- 42458: den hoidon ostot olivat yhteensä n. 370 Mmk. tiin maaseudulla yli 150 km:n matkalla, ja tietä 42459: Korvausinvestointien perusteluna on tien raken- levennettiin n. 200 km:n matkalla. Ohituskaistoja 42460: teellisen kunnon säilyttäminen ja kuljetusten toimi- toteutettiin vajaan 40 km:n matkalla ja yksityistiejär- 42461: vuus. Korvausinvestointien yhteydessä voidaan jestelyjä n. 60 km:n matkalla. 42462: kuitenkin parantaa turvallisuutta toimin, jotka eivät Tieympäristöä parannettiin mm. korjaamalla 42463: yksinään olisi kannattavia toteutettaviksi, esim. jäykkiä pylväitä törmäystä myötääviksi ja rakenta- 42464: ongelmakohdan suuntauksen parantaminen. Näi- malla uutta tievalaistusta myötäävin pylväin n. 700 42465: hin toimiin voidaan yhdistää myös toimia tieympä- km:n matkalle. Lisäksi rakennettiin tiekaiteita yli 42466: ristön pehmentämiseksi. Rakenteellisen kunnon 100 km:n matkalle. Näkemiä parannettiin raivauk- 42467: ostot olivat n. 340 Mmk. sin n. 200 km:n matkalla. 42468: Tieliikenteen turvallisuutta voidaan tieinvestoin- Liittymiä parannettiin lähinnä pienehköin toi- 42469: tien ja tieverkon hoitotoimien tehostamisen lisäksi min tasoliittyminä, kuten 4-haaraisen tasoliittymän 42470: parantaa liikenteen ohjaus- ja säätelytoimia tehos- jakaminen kahdeksi 3-haaraiseksi liittymäksi, 42471: tamalla eli nopeusrajoituksin ja liikennemerkkijär- kääntyvien kaistojen tai väistötilan rakentaminen, 42472: jestelyin sekä ajan myötä myös liikenteen telematii- kiertoliittymän tai liikenteen valo-ohjauksen raken- 42473: kan toimin. taminen sekä nopeutta alentavan saarekkeen ra- 42474: Tiepiirit esittävät tulosraportoinoin yhteydessä kentaminen. Lisäksi rakennettiin joitakin eritasoliit- 42475: laskelman toteutettujen toimenpiteiden vaikutuk- tymiä. 42476: sista turvallisuuteen. Laskelmassa esitetään, kuinka Nopeusrajoitusta alennettiin n. 800 km:n mat- 42477: monta henkilövahinko-onnettomuutta vuosittain kalla. Eniten onnettomuussäästöjä on arvioitu ker- 42478: vältetään kunkin toimenpiteen käyttöaikana. Ra- tyvän taajamakeskustojen nopeuden alentamisesta 42479: portointi koskee kunakin vuonna liikenteelle avat- 50 km:stä tunnissa 40 km:iin tunnissa ja rajoituksen 42480: tuja hankkeita. Kyseisen vuoden rahoitusta ja on- 80 km tunnissa laskemisesta 60 kn1:iin tunnissa. 42481: 42482: 283 42483: Näihin kohteisiin liittyy yleensä tienvarren asukkai- - Päätiestön kunto on pysynyt tyydyttävänä. 42484: den turvallisuuden parantaminen. -Kevyen liikenteen väyliä on lisätty. 42485: Erilaisia muita liikenteen ohjauksen parantamis- -Vaikka poliisin valvontaresurssit ovat vähen- 42486: toimia on tehty n. 500 km:n matkalla. Näitä toimia tyneet, on valvonta kuitenkin pystytty järjestämään 42487: ovat mm. tiemerkintöjen laadun parantaminen, tarkoituksenmukaisesti. 42488: optista ohjausta parantavien reunapaalujen asenta- - Autokanta on uusiutunut, ja etenkin vuosi- 42489: minen ja jyrkkien kaarteiden merkitseminen sekä kymmenen puolivälin jälkeen valmistuneiden au- 42490: stop-merkkien asettaminen liittymiin. tojen rakenne kestää paremmin onnettomuuksissa. 42491: Muihin toimiin sisältyy yksittäisten rautatien ta- - Palo- ja pelastusalan sekä hälytyskeskusjär- 42492: soristeysten parantamista, eräillä teillä toteutettu jestelmän kehitys on edistänyt liikennekuolemien 42493: talvihoidon laatutason nosto ja lukuisa määrä pie- vähenemistä ja tehostanut onnettomuuksien uhri- 42494: niä toimia erilaisten paikallisten ongelmien ratko- en ensihoitoa. 42495: miseksi. Liikenneturvan mukaan kielteinen seikka on 42496: Kehittämistoimiin on kuulunut mm. moottorilii- kuitenkin se, että kansalaiset suhtautuvat liikenne- 42497: kennetien ja 4-kaistaisen tien rakentamista, radan sääntöihin ja toisiin tienkäyttäjiin entistä piittaamat- 42498: parantamiseen liittyviä tiejärjestelyjä ja moottorilii- tomammin. 42499: kennetien kehittäminen moottoritieksi. 1990-luvun puolivälistä lähtien etenkin taajamis- 42500: sa punaisia päin ajaminen ja käveleminen sekä 42501: Liikennenturvan näkemyksiä ylinopeudet ovat lisääntyneet. Tehokkain keino 42502: Tielaitoksen lisäksi liikenneturvallisuustyötä tekee vähentää liikennekuolemia ja loukkaantumisia on 42503: myös liikenneministeriön valvonnassa toimiva Lii- ylinopeuksien karsiminen. Se puolestaan edellyt- 42504: kenneturva. Tämä julkisoikeudellinen liikennetur- tää automaattivalvonnan lisäämistä taajamissa. Lii- 42505: vallisuustyön keskusjärjestö toteuttaa tehtäväänsä kenneturva on tehnyt tätä koskevan aloitteen lii- 42506: asetuksen mukaan: kenneministeriölle. 42507: - harjoittamalla liikenneturvallisuutta koske- Liikennevirrassa tavattujen rattijuoppojen määrä 42508: vaa tiedotus-, valistus- ja koulutustoimintaa on kasvussa. Tämä voi viitata siihen, että pelot 42509: - harjoittamalla omaa toimintaansa palvelevaa vapautuneen alkoholipolitiikan haittavaikutuksista 42510: tutkimusta alkaisivat toteutua liikenteessä. Myös huumeista on 42511: - opastamalla ja yhteensovittamalla jäsenjär- tulossa liikenteen ongelma. 42512: jestöjensä liikenneturvallisuustyötä sekä Liikenneturvan mielestä muita tärkeitä yksittäi- 42513: - tekemällä aloitteita ja toimimalla muutenkin siä toimenpiteitä liikenneturvallisuuden parantami- 42514: liikenneturvallisuuden hyväksi. seksi ovat taajamien turvallisuuteen panostaminen 42515: Liikenneturva edistää liikenneturvallisuutta vai- sekä liikenteen kasvun tarkoituksenmukainen hil- 42516: kuttamalla ihmisten liikkumista koskeviin arvoihin, litseminen. Keinovalikoiman tehokas käyttö edel- 42517: asenteisiin ja käyttäytymiseen. Se pyrkii vaikutta- lyttää jatkuvaa asenneilmaston muokkaamista niil- 42518: maan suoraan tienkäyttäjiin ja heidän lähipiiriinsä le suotuisaksi ja kansalaisten turvallisuustietoisuu- 42519: sekä välillisesti viranomaisiin, järjestöihin, yrityk- den kasvattamista. 42520: siin ym. organisaatioihin, jotta ne toiminnassaan Liikenneturvan mukaan tulee huolehtia siitä, 42521: ottavat huomioon liikenneturvallisuusnäkökohdat että jatkossakin liikenneturvallisuustyötä ohjaa par- 42522: ja erityisesti ihmisen käyttäytymisen merkityksen. lamentaarisesti hyväksytty ohjelma, jossa on tiukat 42523: Liikenneturvan mukaan turvallisuuden jatkuva määrälliset ja määräaikaan sidotut tavoitteet turval- 42524: paraneminen liikenteessä 1990-luvulla on ollut lisuuden parantamisesta. Sen lisäksi on perusteltua 42525: monen myönteisen tekijän summa. Kehityksen sel- aiempaa tiukemmin myös puuttua liikenteen mää- 42526: kärankana on ollut toisaalta haastava tavoite puolit- rään sekä ympäristönsuojelun että liikenneturvalli- 42527: taa liikennekuolemien määrä ja toisaalta sitä toteut- suuden näkökulmasta. 42528: tava valtakunnallinen liikenneturvallisuusohjelma, Turvallisuustyössä tarvitaan rinnan sekä tek- 42529: johon viranomaiset ja alan järjestöt ovat sitoutu- niikan että ihmisiin vaikuttamisen keinoja. Edel- 42530: neet. Turvallisuusajattelun edistymistä ja pitkäjän- lisillä parannetaan liikennejärjestelmää, ja jäl- 42531: teisen asennemuokkauksen vaikutusta osoittaa kimmäisillä valmennetaan tienkäyttäjiä selviyty- 42532: mm. se, että noin kolmanneksessa taajamien teistä mään järjestelmässä. Suuri osa liikenteen vahin- 42533: on otettu käyttöön entistä alhaisemmat nopeusra- goista johtuu ihmisen tekemistä virheistä. Lii- 42534: joitukset kenneturvan mielestä liikennejärjestelmää tulee 42535: Turvallisuuden kannalta myönteisinä seikkoina pitkällä tähtäyksellä kehittää niin, etteivät inhi- 42536: Liikenneturva pitää lisäksi seuraavia: milliset virheet johda kuolemaan tai vakavaan 42537: 42538: 42539: 284 42540: loukkaantumiseen. Näin edetään kohti kestävää Keski-Suomen tiepiirin näkemyksiä 42541: turvallisuutta. Keski-Suomen tiepiiri pitää keskeisenä ongelmana 42542: Liikenneturvan mielestä tiepolitiikassa tulisi tur- sitä, että liikenneturvallisuusvaikutusten aikaansaa- 42543: vallisuuden kannalta kiinnittää yksittäisten työkoh- minen vaikeutuu ja kallistuu jatkuvasti, ja rahoitus- 42544: teiden ohella huomiota myös tiepolitiikan periaat- ta riittää entistä vähemmän tiestön kunnon ylläpi- 42545: teisiin. Tiestön kehittämisessä laatutekijöinä paino- toon ja tienkäyttäjien kovasti odottamaan soratei- 42546: tetaan nykyisin tiestön teknisiä ominaisuuksia, nä- den päällystämiseen. Odotettavissa olevaan rahoi- 42547: kökulmia ja arvoja. Keskeiseksi tavoitteeksi on tukseen nähden liikenneturvallisuustavoitteet ovat 42548: asetettu liikenteen sujuvuus, jonka pääsisällöksi on kohtuuttoman kireät. Toisaalta odotukset maakun- 42549: omaksuttu ajonopeuksien nostaminen. Se voi joh- nassa kehittää koulureittejä ja työmatkareittejä tur- 42550: taa ristiriitaan liikenneturvallisuuden parantamisen vallisiksi jalankululle ja pyöräilylle ovat kasvaneet 42551: kanssa. Siksi Liikenneturvan mielestä tiestön laatu- viime vuosina. Tämän vuoksi piirissä on etsitty 42552: kriteereitä ja sujuvuuskäsitystä tulisi laajentaa niin, entistä halvempia ratkaisuja kevyen liikenteen väy- 42553: että tiestön kehittäminen niveltyisi nykyistä parem- lien tekemiseksi. Myös asukkaiden omaa taikoopa- 42554: min liikenne- ja yhteiskuntapolitiikan kokonaisuu- nosta on jouduttu pyytämään mukaan näihin hank- 42555: teen. Kansalaisnäkökulma, eri liikennemuotojen keisiin. Piirillä ei kuitenkaan liene mahdollisuuksia 42556: palvelutarpeet ja kestävän turvallisuuskehityksen liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttamiseen 42557: turvaaminen tulisi ottaa paremmin huomioon tie- jatkossa. 42558: politiikassa. 42559: 42560: 42561: 42562: 42563: Tienpidon määrärahoja on vähennettyvaltiontaloudel- toteuttamiselle, ja sen avulla on mahdollista päästä 42564: lisista syistä 1990-luvulla lähes 30%. Tämä on merkin- eroon myös nykyisestä kilpailuneutraliteetin kannalta 42565: nyt sitä, että Tielaitos on joutunut sopeuttamaan toi- ongelmallisesta tilanteesta, jossa tuotanto toimii tien- 42566: mintojaan käytettävissä olevien määrärahojen mukai- pitopalvelujen tilaajana toimivan tiehallinnon yhtey- 42567: siksi. Määrärahojen laskusta huolimatta Tielaitos on dessä. Nopealla aikataululla toteutettavaa liikelaitos- 42568: kertomusvuonna saavuttanut pääosin liikenneministe- tamista valtiontilintarkastajat eivät kuitenkaan pidä 42569: riön sille asettamat tulostavoitteet tarkoituksenmukaisena, sillä tehtyjen laatuarviointien 42570: Sekä liikenneministeriö että Tielaitos ovat olleet perusteella tuotannon saattaminen kilpailukykyiseksi 42571: huolissaan siitä, miten Tielaitos tulee nykyisellä määrä- avoimilla markkinoilla vaatii vielä runsaasti ponnistelu- 42572: rahatasolla vastaisuudessa selviytymään tehtävis- ja. Jotta tuotanto saataisiin riittävän kilpailukykyiseksi, 42573: tään, kun tiedetään, että liikennemäärien ja tienpitopal- joudutaan sen palveluksessa olevan henkilöstön mää- 42574: velujen kasvu jatkuu. Muun muassa tästä syystä liiken- rää vielä tuntuvasti supistamaan, ja myös henkilöstöra- 42575: neministeriö on lähtenyt aktiivisesti kehittämään Tie- kennetta on uudistettava, jotta se täyttäisi uuden tuo- 42576: laitoksen toimintaa. Tielaitoksen organisaatiouudis- tantoteknologian sille asettamat vaatimukset. Valtion- 42577: tuksella, jossa laitos jaettiin tiehallintoon ja tuotantoon, tilintarkastajien mielestä kilpailukyvyn edellyttämä 42578: on jo nytsaavutettu myönteisiä tuloksia, sillä toiminnan henkilöstön supistaminen tulisi toteuttaa hyvän henki- 42579: tehokkuus on parantunut ja sen myötä toimintojen kus- löstöpolitiikan periaatteita noudattaen, luonnollista 42580: tannukset ovat laskeneet ja tienpitopalvelujen hinnat poistumaa hyväksi käyttäen ja ilman tuotannollisista 42581: alentuneet. Saatujen myönteisten kokemusten perus- syistä tapahtuvia irtisanomisia. Myöskään henkilöstön 42582: teella sekä liikenneministeriö että Tielaitos ovat esittä- määrään ja rakenteeseen kohdistuvia sopeuttamistoi- 42583: neet, että organisaatiouudistusta jatkettaisiin niin, että mia ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa kiireisellä 42584: tuotanto voitaisiin liikelaitostaa v. 2001. Liikelaitostami- aikataululla. 42585: nen loisi edellytykset tuotannon kilpailuneutraliteetin Liikenneministeriö asetti kertomusvuonna tiehallin- 42586: toteutumiselle ja parantaisi kilpailukykyä. Liikelaitosta- non tavoitteeksi parantaa tienpidon tuotteiden teettä- 42587: misella saataisiin tuotannolle ja alan yksityisille yrityk- misen menettelyjä ja kilpailuttamisen edellytyksiä. 42588: sille tasavertaiset kilpailuasemat Tuotannolle asetetun tavoitteen mukaan sen tuli pa- 42589: Valtiontilintarkastajien mielestä Tielaitoksen tuo- rantaa kilpailukykyään ja valmiuttaan avoimeen kilpai- 42590: tannon liikelaitostamisella voidaan luoda nykyistä pa- luun. Tiehallinto kilpailutti kertomusvuonna yhteensä 42591: remmat edellytykset tehokkaiden tienpitopalveluiden 14 ns. pilottikohdetta, joista viisi oli tieverkon hoidon 42592: 42593: 42594: 285 42595: alueurakoita ja joihin myös tuotanto osallistui. Hank- mista niin tieinvestointien kuin tieverkon hoidonkin 42596: keista saadut kokemukset olivat myönteisiä, ja esim. suunnittelussa ja toteutuksessa. 42597: pilottihankkeiden hintataso laski 10-20 %. Tuotannon Uusia haasteita tieliikenteen turvallisuustyöhön on 42598: osallistuminen hankkeisiin antoi sille arvokasta koke- tuonut viime vuosina tapahtunut tuotannon keskittymi- 42599: musta urakkakilpailuista, tarjoustoiminnasta ja toimin- nen ja muuttoliike haja-asutusalueilta pääkaupunki- 42600: tatapojen kehittämisestä. Valtiontilintarkastajat pitävät seudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Kasvukeskusten 42601: kilpailuttamisen jatkamista tärkeänä jo sen avulla saa- liikenteen lisääntymisestä aiheutuvien turvallisuuson- 42602: vutettujen kustannussäästöjen takia. Valtiontilintar- gelmien vähentäminen edellyttää valtiontilintarkastaji- 42603: kastajien käsityksen mukaan kilpailuttamisen kautta en käsityksen mukaan Tielaitokselta entistä tehok- 42604: saadaan myös arvokasta kokemusta tuotannon liike- kaampaa yhteistyötä kuntien liikennesuunnittelu- ja 42605: laitostamisen valmisteluun. kaavoitusviranomaisten kanssa. Taajamien ja muiden- 42606: Nykyinen tieverkon kehittämisinvestointien kehys- kin alueiden liikenneturvallisuuden tehokkaaksi paran- 42607: budjetointiin perustuva rahoitus on koettu Tielaitok- nuskeinoksi on osoittautunut ylinopeuksien karsimi- 42608: sessa ongelmalliseksi, koska budjetointitapa johtaa nen. Koska ylinopeuksien poliisivalvonta on vähenty- 42609: pieniin vuosirahoituksiin ja pitkiin, epätaloudellisiin ra- nyt, tulisi muita nopeuden valvonnan muotoja, esim. 42610: kennusaikoihin. Tielaitos onkin liikenneministeriön automaattista nopeusvalvontaa kehittää. 42611: kanssa selvittänyt uusien rahoitustapojen käyttöönot- Huolestuttavia piirteitä liikenneturvallisuuden kehi- 42612: tomahdollisuuksia. Uusina rahoitusmalleina on kokeil- tyksessä ovat olleet kevyen liikenteen henkilövahinko- 42613: tu yksityisrahoitusta ja ns. kokonaisrahoitusmallia. Val- onnettomuudet taajamissa, päätiestön kohtaamis- ja 42614: tiontilintarkastajien mielestä uusien rahoitustapojen suistumisonnettomuudet, rattijuoppoudesta johtuneet 42615: kehittämistä ja budjetointia tulisi edelleen selvittää, onnettomuudet, poliisivalvonnan jatkuva vähenemi- 42616: sillä nykyisen käytännön mukaan tiestön kehittämistä nen, liikennekasvatuksen heikko asema kouluissa ja 42617: koskevat ratkaisut tehdään eduskunnassa pääasiassa liikenneilmapiirin kiristyminen 1990-luvun puolivälistä 42618: hankekohtaisina rahoituspäätöksinä, jotka eivät tarjoa lähtien. Myös nuoret ja iäkkäät kuljettajat on koettu 42619: eduskunnalle riittäviä edellytyksiä kytkeä tiestön kehit- liikenneturvallisuuden riskitekijöiksi. 42620: tämistä nykyistä selkeämmin liikennepolitiikan ja yh- Välinpitämätön suhtautuminen liikennesääntöihin 42621: teiskunnan rakennepolitiikan kokonaisuuteen. ja toisiin tienkäyttäjiin on lisääntynyt, mikä on ilmennyt 42622: Valtiontilintarkastajat pitävät myönteisenä, että Tie- erityisesti taajamissa punaisia valoja päin ajamisen ja 42623: laitos saavutti kertomusvuonna sille asetetun tavoit- kävelemisen yleistymisenä sekä ylinopeuksina. Val- 42624: teen vähentää tienpidon toimenpitein liikenneonnetto- tiontilintarkastajat pitävät tärkeänä, että liikennetur- 42625: muuksissa kuolleiden määrää. Liikenneturvallisuus- vallisuutta edistetään teknisten toimenpiteiden lisäksi 42626: työssä näyttää ongelmaksi kuitenkin muodostuvan se, myös asennekasvatuksen keinoin. Tuloksellinen asen- 42627: että liikenneturvallisuuden parantaminen on käynyt nekasvatus edellyttää valtiontilintarkastajien mielestä 42628: yhä vaikeammaksi ja kalliimmaksi. Valtiontilintarkasta- tiehallintoviranomaisten, Liikenneturvan, koululaitok- 42629: jien käsityksen mukaan liikenneturvallisuuden paran- sen ja kunnallisten yhteistyötahojen tehokasta yhteis- 42630: taminen nykyisellä määrärahatasolla edellyttää liiken- työtä. 42631: neturvallisuustekijöiden lisääntyvää huomioonotta- 42632: 42633: 42634: 42635: 42636: Satamaverkon laajuus ja kehittämissuunni- neista päättävät satamat ja satamakunnat itsenäises- 42637: telmat ti. 42638: Satamahankkeiden osana parannetaan tavalli- 42639: Maamme satamat ovat kunnallisia liikelaitoksia tai sesti myös maa- ja vesiliikenneyhteyksiä eli sata- 42640: yhtiöitä. Ne voivat olla myös yksityisiä yleisiä sata- maan johtavia teitä, rautateitä ja vesiväyliä. Nämä 42641: mia tai omaan käyttöön tarkoitettuja yksityissata- muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Sata- 42642: mia. Valtio ei ole sataman pitäjä eikä tee päätöksiä man toimivuuden määrää sen logistisen järjestel- 42643: satamainvestoinneista. Valtio voi vaikuttaa satama- män heikoin lenkki liikennemuodosta riippumatta. 42644: verkon laajuuteen ja kehittämissuunnitelmiin vain Kehittämistarpeet ovat satamakohtaisia, ja ne riip- 42645: yleisten toimintaedellytysten luojana. Investoin- puvat liikenteen määrän ja rakenteen muutoksista. 42646: 42647: 42648: 286 42649: Valtio on perinteisesti huolehtinut satamien kehit- 37,5 milj. tonnia. Lisäystä edellisestä vuodesta oli 42650: tämiseen liittyvistä liikenneväyläinvestoinneista. 1,4 milj. tonnia. Viennistä 34,9 milj. tonnia oli 42651: Tällöin on ollut kyse liikenteen valtakunnallisen Suomen omia ulkomaankaupan kuljetuksia ja 2,6 42652: perusinfrastruktuurin kehittämisestä, jonka on kat- milj. tonnia transito-kuljetuksia. Oma vientimme 42653: sottu kuuluvan valtiolle. kasvoi 1,7 milj. tonnia. Tuonnin määrä oli 39,1 milj. 42654: Ulkomaiden merikuljetuksia hoidettiin kerto- tonnia. Edellisestä vuodesta se kasvoi 51 000 ton- 42655: musvuonna kaikkiaan 56 sataman kautta. Kuljetuk- nilla. Transito-kuljetusten osuus tuontikuljetuksista 42656: set ovat kuitenkin keskittyneet, sillä kymmenessä oli 1,5 milj. tonnia. 42657: suurimmassa satamassa käsiteltiin 76 % kaikista Transito-liikennettä kulki maamme satamien 42658: Suomen satamissa lastatuista tai puretuista tavarois- kautta eniten v. 1994, jolloin sen määrä oli n. 5,6 42659: ta. Yli 100 000 tonnia tavaraa vuodessa kulki 37 milj. tonnia. Sen jälkeen määrä väheni jonkin ver- 42660: sataman kautta. Niistä 31 sijaitsee rannikolla ja ran ja kasvoi taas v. 1997 4,9 milj. tonniin. Kerto- 42661: Saimaan vesistöalueella. Kunnallisia mainituista musvuoden syyskuusta lähtien transito-liikenteen 42662: satamista on 25 ja yksityisiä 12. Rannikon satamista määrä on laskenut huomattavasti, ja vuoden koko- 42663: ulkomaan matkustajaliikennettä palvelee kuusi sa- naismäärä oli 4,1 milj. tonnia. Liikenneministeriön 42664: tamaa. Maassamme toimii myös lukuisa määrä mukaan transito-liikenteen kehityksen näkymät 42665: pieniä yksityisiä lastauspaikkoja. Satamista 23 on ovat olennaisesti heikentyneet. 42666: sellaisia talvisatamia, joille pyritään järjestämään Kantti- ja suuryksikköliikenteen kuljetukset ovat 42667: jäänmurtaja-avustus kaikissa olosuhteissa kaikkina lisääntyneet nopeasti 1980- ja 1990-luvulla. Niiden 42668: talvina. Talviliikennettä avustaa yhdeksän jäänmur- tuontimäärät ovat kolminkertaistuneet ja vienti- 42669: tajaa, joista yksi on vuokrattu Saksasta. Kyseinen määrät yli nelinkertaistuneet 1980-luvun alusta. 42670: alus korvataan valmistumassa olevalla monitoimi- Suuryksikköliikenteen (kantit, perävaunut, kuor- 42671: jäänmurtajalla. Saimaalla toimii yksi sisävesien ma-autot ja junavaunut) ennustetaan kasvavan 7,5 42672: jäänmurtaja ja yksi jäätä murtava monitoimialus. milj. tonnia vuoteen 2005 mennessä. 42673: Piensatamista merkittävimpiä ovat kalasatamat, joi- Suomen ja ulkomaiden välisen matkustajaliiken- 42674: ta on n. 100. teen kasvu on ollut lähes jatkuvaa 1980-luvun 42675: Suomen etelärannikolla sijaitsevat satamat, alusta lähtien. Kasvu jatkui myös kertomusvuonna, 42676: Helsinki, Sköldvik, Kotka, Hamina ja Naantali, jolloin kuljetettiin 16,0 milj. matkustajaa. Lisäystä 42677: ovat viime vuosina vahvistaneet asemaansa Suo- vuoteen 1997 verrattuna oli lähes 800 000 mat- 42678: men vilkkaimpina tavarasatamina. Merkittäviä kustajaa. Kasvu aiheutui lisääntyneestä Ruotsin- 42679: tuontisatamia ovat lisäksi Raahen Rautaruukki ja ja Tallinnan-liikenteestä. Ruotsin-liikenne kasvoi 42680: Pori. Rauma puolestaan kuuluu tärkeimpien vien- 400 000 ja Tallinnan 450 000 matkustajalla. 42681: tisatamien joukkoon. Transitosta noin puolet kul- Ruotsin-liikenteen suhteellinen osuus matkusta- 42682: kee Kotkan sataman kautta. Ulkomaan matkusta- jaliikenteestä on viime vuosina vähentynyt. Sillä on 42683: jaliikenteessä vilkkaimmat satamat, Helsinki ja toki edelleen hallitseva asema matkustajaliiken- 42684: Turku, ovat 1990-luvulla kasvattaneet edelleen teessä. Kertomusvuonna Ruotsin-liikenteen osuus 42685: osuuttaan. matkustajaliikenteestä oli 61 %. 42686: Suuryksikköliikenteessä Helsingillä on edelleen Tallinnan-liikenne on viime vuosina kasvanut 42687: ylivertainen asema, mikä johtuu sen sekä selvästi voimakkaasti. Kertomusvuonna kuljetettiin 5,8 42688: suurimmasta kanttiliikenteestä että kuorma-auto- milj. matkustajaa (v. 1997 5,3 milj., v. 1996 4,8 milj. 42689: ja perävaunuliikenteestä. Hangon ja Turun liiken- ja v. 1995 4,0 milj. matkustajaa). Saksan-liikentees- 42690: teessä kuljetetaan myös huomattava määrä juna- sä siirryttiin talvikaudella matkustajia kuljettavien 42691: vaunuja, kun taas Kotkan ja Haminan suuryksikkö- lastilauttojen aikaan, ja reitillä kulki kertomusvuon- 42692: liikenne on valtaosaltaan konttiliikennettä. Hami- na 155 000 matkustajaa. 42693: nassa, Kotkassa, Turussa, Raumalla ja Porissa kont- Liikenneministeriön mukaan satamien määrä ja 42694: titerminaalien kapasiteettilisäykset johtavat suur- sijainti ovat pääosin tarkoituksenmukaiset. Kapasi- 42695: lastiyksikköliikenteen osuuden kasvuun. teettia on nykyiselle liikenteelle jokseenkin riittä- 42696: Tavaraliikenteen merikuljetukset kasvoivat uu- västi, mutta liikenteen kasvu vaatii useissa satamis- 42697: teen ennätykseen kertomusvuonna. Satamien sa läpäisykyvyn lisäämistä. Satamiin onkin inves- 42698: kautta tuotiin ja vietiin ulkomaanliikenteessä 76,6 toitu melko runsaasti muutaman viime vuoden 42699: milj. tonnia. Kasvua edellisestä vuodesta oli 1, 4 aikana. Kuljetustekniikka on muuttumassa, joten 42700: milj. tonnia. Kuljetusmääristä oli transito-kuljetuk- myös myös Suomen liikenteessä kuljetukset hoide- 42701: sia 4,1 milj. tonnia ja Suomen ulkomaankaupan taan yhä useammin suuryksiköissä. Sekä ajoneuvo- 42702: kuljetuksia 72,5 milj. tonnia. Viennissä kuljetettiin ja perävaunuliikenne että kanttiliikenne vaativat 42703: 42704: 42705: 287 42706: uudenlaista käsittelylaitteistoa ja kenttäkapasiteet- pailukykyyn, joka nykyisin on verrattain alhainen, 42707: tia. sillä kansainvälisten vertailujen mukaan Keski-Eu- 42708: Ministeriö toteaa, että Turun uusi junalauttasata- roopan yritysten logistiset kustannukset ovat 4~ 42709: ma lienee aiheuttanut sen, että nykyinen Lounais- % yritysten liikevaihdosta ja Suomessa samalla 42710: Suomen ja erityiseti Hangon ja Turun satamien toimialalla toimivien yritysten vastaavat kustannuk- 42711: yhteinen liikennevirta on suurempi kuin ennen set ovat vieläkin n. 10 %. Ministeriön mukaan 42712: junien siirtymistä Turkuun. Hangonkaan liikenne Helsingin kaupunki saa satamahankkeesta ja siihen 42713: ei ole kehittynyt huonosti. Liikenneministeriö on liittyvistä investoinneista poikkeuksellisen suuren 42714: parhaillaan teettämässä aiheesta tutkimusta, jolla hyödyn, jonka vastineeksi sen odotetaan myös 42715: toivotaan olevan käyttöä jatkossa hankepäätöksiä osallistuvan kustannuksiin merkittävällä osuudella. 42716: tehtäessä. 42717: Kotkassa ja Haminassa investoidaan sekä Suo- Saimaan kanava 42718: men vientikuljetuksia palveleviin kanttisatamiin Saimaan kanavan vuokrasopimus Suomen Tasaval- 42719: että Venäjän-kuljetuksiin. Tällä hetkellä Venäjän- lan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton kes- 42720: liikenteessä on taantuma, mutta palvelualalla jou- ken tuli voimaan 27.8.1963. Vuokra-ajaksi sovittiin 42721: dutaan kapasiteettia rakentamaan huippukysyn- 50 vuotta. Mikäli vuokra-aikaa ei jatketa, sopimus 42722: nän mukaan. Venäjän omien satamien kehittämi- päättyy 27.8.2013. 42723: seen kuluu aikaa, ja samaan aikaan Venäjän talous Merenkulkulaitoksen mukaan Saimaan kanavan 42724: elpyy ja ulkomaankauppa kasvaa, jolloin lastinkä- liikenteen ja kokonaisuutena sisävesiliikenteen 42725: sittelykapasiteetista on jälleen Itämeren alueella kannalta katsottuna neuvottelut kanavan vuokra- 42726: pulaa. ajan mahdollisesta jatkamisesta tulisi käynnistää 42727: mahdollisimman pian, viimeistään vuosituhannen 42728: Vuosaaren satamahanke vaihtumisen jälkeen. Viimeaikainen tilanne viran- 42729: Seuraavan vuosikymmenen merkittävin satama- omaismaksujen korotuksineen, venäläisten perimi- 42730: hanke on satamanosan rakentaminen Helsingin ne maksuineen sekä hataralla pohjalla käyty kes- 42731: Vuosaareen korvaamaan nykyiset yksikkötavaran kustelu mahdollisesta Saimaan kanavan laajenta- 42732: kuljetusta palvelevat satamanosat. Helsingin kau- misesta tai kokonaan uusista kanavayhteyksistä on 42733: pungin edustajat ovat todenneet, ettei kasvava luonut epävarmuutta, ja ratkaisujen odottelu on 42734: liikenne mahdu enää muutaman vuoden kuluttua siirtänyt investointeja myöhemmäksi. Esimerkiksi 42735: Sompasaareen ja Länsisatamaan. Vuosaaren sata- aluskaluston uusiminen sekä satama- ja terminaali- 42736: mahankkeen on katsottu palvelevan Helsingin ja investoinnit ovat kärsineet tästä tilanteesta. 42737: pääkaupungin talousalueen lisäksi koko maan kul- Liikenneministeriö asetti vuoden 1998 lopussa 42738: jetustarpeita. Tavoitteen mukaan satamatoiminta työryhmän laatimaan vuoden 2000 alkuun men- 42739: käynnistyy Vuosaaressa v. 2005. nessä selvityksen sisävesiliikenteen kanavahank- 42740: Satamahankkeen suunnitelmien mukaan kyse keista. Työryhmän tulee arvioida Saimaan kanavan 42741: on varsin suuresta investoinnista. Hankkeen kus- mahdollisen laajentamisen ja Saimaan kanavalii- 42742: tannusarvio on yhteensä n. 2 mrd. mk. Valtion kenteen kannalta oleellisten muiden kanavahank- 42743: tehtäviin perinteisesti kuuluvien väyläinvestointien keiden kustannuksia, toteutusedellytyksiä ja vaiku- 42744: osuudeksi on arvioitu n. 1 mrd. mk, mistä meriväy- tuksia. Vertailuperustana on Saimaan kanavan ny- 42745: län kustannusarvio on 85-90 Mmk, tieyhteyksien kymuotoisen ylläpidon jatkaminen. Tämä selvitys 42746: 290 Mmk ja ratayhteyksien 560-630 Mmk. Hank- tulee muodostamaan perustan kansallisten ratkai- 42747: keen eteneminen on kohdannut myös vastusta, sujen tekemiselle sekä neuvotteluille Saimaan ka- 42748: sillä tie- ja rautatieyhteydet on suunniteltu kulke- navan vuokra-ajan mahdollisesta jatkamisesta. 42749: maan Porvarinlahden Natura-alueella. Saimaan kanavan liikennemäärä on pudonnut 42750: Valtion osallistuminen Vuosaaren investointei- vuosikymmenen vaihteen 1,83 milj. tonnista keski- 42751: hin on lähivuosien liikennepolitiikan avainkysy- määrin 1,5 milj. tonniin vuodessa. Vuoden 1996 42752: myksiä. Itse sataman investointeihin ei valtio lii- jälkeen liikennemäärä on ollut kuitenkin hienoises- 42753: kenneministeriön mukaan osallistu, mutta maa- ja sa nousussa. Kanavaliikenteen taantuma aiheutui 42754: meriliikenneyhteyksien rakentamiseen valtion tu- ensinnäkin siitä, että Neuvostoliiton hajoaminen 42755: lee ministeriön näkemyksen mukaan osallistua, romahdutti raakapuun tuonnin. Uiton ja öljykulje- 42756: sillä ministeriössä tehdyt kannattavuuslaskelmat tusten loppumisella oli myös pieni vaikutus liiken- 42757: ovat osoittaneet, että satamahanke on taloudelli- nemääriin. Kuivalastien osuus on puolestaan jon- 42758: sesti kannattava. Hankkeella katsotaan olevan li- kin verran kasvanut 1990-luvulla. Kasvu ei kuiten- 42759: säksi myönteinen vaikutus yritysten logistiseen kil- kaan vastaa Saimaan alueen metsäteollisuustuottei- 42760: 42761: 42762: 288 42763: denviennin kasvua, joten vesitiekuljetus on menet- koissa. Kappaletavaraliikenteessä kapasiteettia tar- 42764: tänyt suhteellista osuuttaan muille kuljetusmuo- vitaan lisää lähivuosina. Tulokset osoittavat tutki- 42765: doille. joiden mielestä, että kapasiteettia on osittain vää- 42766: Saimaan kanava on nykyisellään varsin merkit- rässä paikassa ja että niukkuus kohdistuu suuryksi- 42767: tävä turistiväylä. Matkustajamäärä oli kertomus- kössä kuljetettavan tavaran liikenteeseen. Suuryk- 42768: vuonna 91 000 henkeä. Matkustajaliikenteen odo- siköillä tarkoitetaan kontteja, vaihtokuormatiloja ja 42769: tetaan vielä kasvavan, ellei veronoman alkoholi- perävaunu ja. 42770: tuonnin 20 tunnin sääntöön tai Viipurin risteilyjen Tutkimuksessa on todettu, että merenkulku 42771: viisumivapauteen tule muutoksia. sekä lastinkäsittelyn ja maakuljetusten tavat ovat 42772: Merenkulkulaitoksen mukaan Saimaan kanavan muuttuneet Suomessakin kuluneen vuosikymme- 42773: nykytoiminnan suurin ongelma on tietynlainen nen aikana, kun suuryksikköliikennettä on tullut 42774: epävarmuus kuljetusmuodon kilpailukyvyn säily- muihinkin satamiin kuin Helsinkiin. Uudet alustyy- 42775: misestä ja tulevaisuuden ratkaisuista. Epävarmuut- pit ja tavarankäsittelytavat asettavat satamille aiem- 42776: ta ovat aiheuttaneet mm. Venäjän tilanne yleensä paa kovemmat vaatimukset. Lastiautomatiikka tar- 42777: sekä venäläisten perimät ylimääräiset maksut, luot- vitsee uudentyyppisiä varastoja, ja satama-alueiden 42778: sausmaksujen jokavuotiset korotuspaineet sekä tilavaatimukset kasvavat suuryksikköliikenteen li- 42779: koko kuljetusmuodon tulevaisuuden ratkaisujen sääntyessä. Kuljetustapojen uudistuminen edellyt- 42780: selkiintymättömyys. Vaikea toiminnallinen ongel- tää satamilta joustavuutta ja mukautumiskykyä. 42781: ma on ollut tuloväylän mataluus Viipurin ja kana- Satamatoiminnasta tulee yhä pääomavaltaisempaa 42782: van alimman sulun välillä. Tämän ongelman pitäisi sen teknistyessä ja automatisoituessa. Vakavasti 42783: kuitenkin korjautua v. 2000, jolloin venäläisten otettava satama ei voi toimia ilman monipuolista 42784: urakoiman ruoppaushakkeen pitäisi valmistua. informaatiojärjestelmää ja reaaliaikaisia tietoyhte- 42785: Kanavan käytön ja kunnossapidon raskas kustan- yksiä kuljetusketjun eri osapuoliin. 42786: nusrakenne on myös koettu Merenkulkulaitokses- Tutkijoiden mukaan tehty kapasiteettianalyysi ei 42787: sa ongelmaksi. selitä Suomen satamien suurta määrää, vaan selitys- 42788: tä on haettava maamme merellisestä asemasta sekä 42789: Satamien toimintakapasiteetti raaka-aine- ja polttoainehuollon ja teollisuuden 42790: Hyväksyessään vuoden 1997 talousarvion edus- toiminnan turvaamisesta. Suuri osa satamistamme 42791: kunta samalla hyväksyi lausuman, jossa se edellytti, on aikanaan rakennettu yhden teollisuuslaitoksen 42792: että hallitus laatii kertomusvuoden aikana satamien tarpeisiin. Nykyjärjestelmässä varsinaisia yleissata- 42793: toimintakapasiteettia, tavaravirtojen jakaantumista mia, jotka palvelevat koko valtakunnan vientiä ja 42794: ja satamien kehitystarpeita koskevan kokonaissel- tuontia, on vain muutama. 42795: vityksen. Liikenneministeriö tilasi selvityksen kon- Tutkijoiden mielestä tutkimus osoittaa, että uusi 42796: sulttiryhmältä lokakuussa 1997 ja julkisti sen satama tai lisäkapasiteetti on tarpeen Helsingin 42797: 17.6.1998. alueella. Syynä on erityisesti liikenteen kasvu. 42798: Tutkimuksessa valittiin tarkan selvityksen koh- Suuryksikköliikennettä ja erityisesti kontteja varten 42799: teeksi 20 satamaa, jotka kattavat 93 o/o ulkomaanlii- tarvitaan lisäkapasiteettia. Aiempien tutkimusten 42800: kenteen tavaramäärästä. Muut satamat jätettiin perusteella Vuosaari sijaitsee kuljetusten ja yhteyk- 42801: yleisselvityksen varaan. Tutkimuksen mukaan Suo- sien kannalta erittäin hyvässä paikassa. Hanke on 42802: men satamien kapasiteetti on aiemmin arvioitua tutkijoiden mielestä koko Suomen taloudelle tär- 42803: pienempi. Irto- ja massatavaraliikenteen tarpeisiin keä. 42804: kapasiteettia on riittävästi ja melko oikeissa pai- 42805: 42806: 42807: 42808: 42809: Maamme satamaverkon kehittymistä ja sen kapasitee- dyissä vertailuissa suomalaisten yritysten kuljetuskus- 42810: tin muodostumista nykyiseen muotoonsa ovat ohjan- tannukset ovat osoittautuneet korkeiksi. Suuria kus- 42811: neet elinkeino- ja tuotantoelämän tarpeet. Valtion toi- tannuksia selittävät osittain pitkät kuljetusetäisyydet, 42812: minnot satamajärjestelmän kehittämisessä ovat koh- mutta myös kuljetusjärjestelmien tehottomuus on näh- 42813: distuneet ensi sijassa satamiin liittyviin infrastruktuuri- ty osasyyksi korkeisiin kuljetuskustannuksiin, jotka 42814: investointeihin, joista tärkeimpiä ovat olleet satamien ovat puolestaan heikentäneet suomalaisten yritysten 42815: maa- ja meriliikenneväylien rakentamistehtävät. Teh- kansainvälistä kilpailukykyä. Valtiontilintarkastajien 42816: 42817: 42818: 19 292055K 289 42819: mielestä on tärkeää, että niin valtio kuin yksityiset ja tiontilintarkastajien mielestä tarkoituksenmukaista ot- 42820: kunnalliset satamayhteisötkin panostavat riittävästi taa transito-liikenteen kehittämis- ja investointisuunni- 42821: satamien tehokkuuden edistämiseen, sillä satamien telmat uudelleen arvioitaviksi. 42822: merkitys maamme logististen järjestelmien kehittämi- Vuosaaren satamahanke on liikenneministeriössä 42823: sessä on keskeinen. tehtyjen laskelmien mukaan taloudellisesti kannattava. 42824: Laadittujen selvitysten mukaan satamakapasiteet- Hankesuunnitelman mukaan kokonaiskustannusarvio 42825: timme on riittävä, vaikka se onkin aiemmin arvioitua on 2 mrd. mk, josta valtion tehtäviin perinteisesti kuulu- 42826: pienempi. Satamapalvelujen kysyntä ja tarjonta eivät vien väyläinvestointien osuus on puolet. Mikäli hanke 42827: kuitenkaan kaikilta osin ole tasapainossa. Suuryksik- etenee tehtyjen suunnitelmien mukaisesti, tulisi val- 42828: köliikenteen kiihtyvä kasvu on lisännyt kyseisen kulje- tiontilintarkastajien mielestä hankkeen rahoitusperus- 42829: tusmuodon tarvitsemien satamapalvelujen kysyntää ta muodostaa siten, että hankkeesta pitkällä tähtäyk- 42830: Helsingin lisäksi myös muissa satamissa. Kun toisaalta sellä runsaasti hyötyvä Helsingin kaupunki osallistuisi 42831: perinteisten satamapalvelujen kysyntä on laskenut, on satamahankkeen väyläinvestointien rahoitukseen 42832: palveluiden kysynnän ja tarjonnan tasapaino häiriinty- merkittävällä panoksella. 42833: nyt, mikä puolestaan on vaikuttanut kielteisesti sata- Saimaan kanavan toiminnassa on viime aikoina 42834: mapalvelujen toteuttamisen sujuvuuteen ja tehokkuu- esiintynyt vaikeuksia, jotka ovat johtuneet pääosin Ve- 42835: teen. Valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan val- näjän talouden tilasta ja venäläisten perimistä ylimää- 42836: tion tulisi satamaverkon infrastruktuuria rakentaes- räisistä maksuista. Nykyisen toiminnan suuri ongelma 42837: saan ja yleistä liikennepolitiikkaa harjoittaessaan luo- on epävarmuus kuljetusmuodon kilpailukyvyn säilymi- 42838: da edellytyksiä kuljetustarpeita tasapainoisesti palve- sestä ja tulevaisuuden ratkaisuista. Kanavan 50 vuo- 42839: levan, tehokkaan satamaverkon kehittymiselle. deksi tehty vuokrasopimus päättyy v. 2013. Merenkul- 42840: Transito-liikenteen kehitysnäkymät heikentyivät ai- kulaitos on esittänyt, että neuvottelut kanavan vuokra- 42841: van olennaisesti kertomusvuoden syyskuussa alka- ajan mahdollisesta jatkamisesta aloitettaisiin viimeis- 42842: neen liikennemäärien laskun takia. Mainitusta ajan- tään vuosituhannen vaihteen jälkeen. Valtiontilintar- 42843: kohdasta lähtien liikennemäärät ovat olleet edelleen kastajat pitävät mainittujen neuvottelujen aloittamista 42844: huomattavasti aiempaa pienempiä. Liikenneministeri- tärkeänä, sillä pitkään jatkuva kanavan tulevaisuuteen 42845: ön mukaan liikennemäärien supistuminen on johtunut liittyvä epävarmuus vaikuttaa todennäköisesti kieltei- 42846: Venäjän talouden ongelmista ja Baltian maiden transi- sesti kanavatoiminnan pitkäjänteiseen kehittämistyö- 42847: to-liikenteen kehittyneestä kilpailukyvystä. Mikäli lii- hön. 42848: kennemäärien olennainen lasku vielä jatkuu, olisi vai- 42849: 42850: 42851: 42852: 42853: 290 42854: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 42855: 42856: 42857: 42858: 42859: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkastuk- Valtion tuki kansainvälistymiseen 42860: sen kauppa- ja teollisuusministeriössä 26.3.1999 Tukimuodot ja tuen määrä 42861: (kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki), 1990-luvulla on tapahtunut kahdenlaisia muutok- 42862: Kera Oyj:ssä 4.11.1998 (toimitusjohtaja Lauri Palo- sia: muutoksia yritysten kansainvälistymiseen liitty- 42863: järvi) ja Suomen Ulkomaankauppaliitto ry:ssä (Fin- vien tukien hallinnossa ja muutoksia, jotka liittyvät 42864: pro) 31.3.1999 (toimitusjohtaja Seppo Härkönen). itse kansainvälistymisprosessiin ja niihin muutok- 42865: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat käsitel- siin, joita yritysten toimintaympäristössä tänä aika- 42866: leet muistiopyynnöissään ministeriön oman toi- na on tapahtunut. Yritysten kansainvälistymisen 42867: minnan arviointia, pk-yrityspoliittisen ohjelman to- tukimuotojen määrä oli tarkastelujakson alussa yk- 42868: teutumista, matkailupolitiikkaa ja sen tavoitteita, sitoista. Kertomusvuonna oli käytettävissä enää 42869: kansainvälistymistä ja markkinointia, luvattomia neljä tukimuotoa. 42870: maalauksia ja töhrimistä sekä Euroopan komission 42871: antaman valvonta-asetuksen vaikutuksia. Ministe- Tukimuodot v. 1990 ja 1998 42872: riön tarkastuskäynnillä käsiteltiin ministeriön toi- 42873: mintaa kertomusvuonna, valtionyhtiöiden omistus- Vientituotteiden markkinoinnin 42874: edistäminen 1990 1998 42875: pohjan laajentamista, valtion tukipolitiikkaa ja yri- Monivuotiset vientimarkkinointi- 42876: tystukien karsimista sekä valtion matkailupolitiik- avustukset 1990 42877: kaa. Kera Oyj:n tarkastuskäynnillä käsiteltiin Keran Yritysten yksittäiset näyttely- 42878: toimintaa kertomusvuonna pk-politiikkaa, aluepo- osallistumiset 1990 42879: Valtionapu uuden vienti- 42880: litiikkaa ja työllisyyspolitiikkaa toteuttavana valtion 42881: henkilöstön palkkaamiseen 1990 42882: erityisrahoituslaitoksena. Ulkomaankauppaliiton Toimialoittain toteutettavat 42883: tarkastuskäynnillä käsiteltiin liiton ja sen vientikes- vienninedistä mista pa htumat 1990 1998 42884: kusten toimintaa kertomusvuonna, liiton kansain- Maittain toteutettavat tiedotus- 42885: välistä evaluointia, edustustojen ja vientikeskusten kampanjat 1990 1998 42886: Teollisen ja teknologisen 42887: yhteistyötä sekä vienninedistämisen kokonaisvas- Suomi-kuvan vahvistaminen 1990 42888: tuuta. Hankevientiin liittyvä tarjous- 42889: Hallinnonalan tarkastuksen ja siitä laadituo ker- toiminta 1990 1998 42890: tomusosuuden valmistelusta on kansliassa vastan- Eli nta rvi kevie nti keskus 1990 42891: Matkailun ulkomaan 42892: nut tarkastusneuvos Asko Valkosalo. Valtiontilin- 42893: markkinointi 1990 42894: tarkastajat päättivät kokouksessaan 7.4.1999, että Lainat vientituotteiden 42895: em. selvityksistä otetaan kertomusta varten jatko- markkinoinnin edistämiseen 1990 42896: valmistelujen kohteeksi kansainvälistyminen ja 42897: markkinointi, pk-yrityspoliittinen ohjelma sekä tö- 42898: hertelijöiden ilkivallan torjunta. Ministeriön oman Lainojen (lainat vientituotteiden markkinointiin 42899: toiminnan, TE-keskusten ja matkailuhallinnon ke- ja lainat hankeviennin tarjoustoimintaan) tarve ja 42900: hittämistä päätettiin seurata. Kertomusosuus hy- käyttöaste on muuttunut. Hankeviennin tarjoustoi- 42901: väksyttiin valtiontilintarkastajien kokouksessa mintaan myönnettiin lainoja vielä v. 1989, tämän 42902: 1.6.1999. jälkeen tuki on myönnetty avustusmuotoisena. 42903: Hankeviennin tarjoustoimintaan käytettävissä ollut 42904: Kansainvälistyminen ja markkinointi erillinen tukimuoto lakkautettiin v. 1999. Lainat 42905: vientituotteiden markkinoinnin edistämiseen siir- 42906: Seuraavassa tarkastellaan valtion tukitoimia yritys- rettiin Keran hoidettaviksi vuoden 1994 alusta. 42907: ten kansainvälistymiseen ja ulkomaankauppaa Osa v. 1990 myönnetyistä tuista oli määräaikai- 42908: edistäville järjestöille v. 1990-98. sia tukimuotoja (teollisen ja teknologisen Suomi- 42909: 42910: 42911: 291 42912: kuvan tehostaminen ja elintarvikevientikeskus), kasvuun. Venäjän olojen epävakaus on kuitenkin 42913: osa tuista on sittemmin yhdistetty osaksi ns. vienti- toistamiseen tällä vuosikymmenellä, kertomus- 42914: avustuksia: monivuotiset vientimarkkinointiavus- vuonna, ajanut suomalaiset Venäjän-vientiä harjoit- 42915: tukset, yritysten yksittäiset näyttelyosallistumiset, tavat yritykset uusiin vaikeuksiin. Tämän notkah- 42916: valtionapu uuden henkilöstön palkkaamiseen ja duksen arvioidaan kuitenkin olevan lievemmän ja 42917: matkailun ulkomaan markkinointi. Tällöin tuki- lyhytkestoisemman. 42918: muotoa ei sellaisenaan ole lakkautettu, vaan se on Kauppa- ja teollisuusministeriöitä saadun selvi- 42919: siirretty osaksi toista tukimuotoa. tyksen mukaan talouden elpyminen selittyy hyvin 42920: Seuraavassa esitetään tuen myöntövaltuudet menestyneen sähkö- ja elektroniikkateollisuuden 42921: avustuksiin ja lainoihin v. 1990---98: tuotteiden kysynnän voimakkaalla kasvulla. Mar- 42922: kan devalvaatio ja muut rahapoliittiset toimet, ml. 42923: Vuosi Tuen myöntövaltuudet markan kellutus, ja kansainvälisen kaupan vapau- 42924: Avustuksiin Lainoihin tuminen sekä Suomen liittyminen Euroopan unio- 42925: Mmk nin jäseneksi ovat edistäneet talouden elpymistä ja 42926: 1990 198 30 auttaneet suomalaista teollisuutta uuteen kasvuun, 42927: 1991 234 30 jonka uusimpia haasteita on globalisaation muka- 42928: 1992 274 22 naan tuomien mahdollisuuksien täysimääräinen 42929: 1993 340 25 hyödyntäminen. Suomalaiset kasvuyritykset eivät 42930: 1994 253 - menesty toimimalla yksin kotimaisilla markkinoil- 42931: 1995 252 - 42932: 1996 210 - la, vaan uusien yhteistyömuotojen etsiminen ja 42933: 1997 270 - verkottumisen tarve ovat tulleet korostetusti esiin 42934: 1998 180 - laman jälkeisinä vuosina. Suomalaiset korkean tek- 42935: nologian alan tuotteet suunnitellaan suoraan kan- 42936: sainvälisille markkinoille. Valtion tehostetut tuki- 42937: Vuosikymmenen alun tukimuotojen runsaus toimet on suunnattu jo joidenkin vuosien ajan 42938: heijastui käsiteltyjen tukihakemusten määrään. tuotekehitykseen ja teknologian tutkimukseen, jo- 42939: Tuolloin kymmenhenkinen vienninedistämistoi- hon kertomusvuonna oli käytettävissä 2,1 mrd. mk. 42940: misto käsitteli vuosittain n. 2 900 hakemusta. Hal- Tuotteiden kaupallistaminen, markkinointi ja lan- 42941: linnollisen työn määrää kyettiin tukimuotoja yhdis- seeraaminen kansainvälisille markkinoille on jää- 42942: tämällä vähentämään ja säilyttämään järjellisissä nyt liian vähälle huomiolle tässä yhteydessä. 42943: rajoissa tilanteessa, jossa lisätyövoiman paikkaami- 42944: nen kireinä talousarviovuosina ei ollut mahdollista. Tukien myöntämisen perusteet 42945: Samaan aikaan aloitettiin kokeilu tukien siirtämi- Kun tarkastellaan tuki en myöntämisen perusteita ja 42946: sestä ministeriön alaisen piiriorganisaation myön- tasapuolisten toimintamahdollisuuksien turvaamis- 42947: nettäviksi. Kokeilu aloitettiin Uudellamaalla, missä ta, voidaan tarkastelujakso jakaa vuosiin ennen 42948: sijaitsi valtaosa kansainvälistymistuen saajista. EU:n jäsenyyttä ja sen jälkeen. Yritysten kansainvä- 42949: Alussa delegoinnin piiriin kuuluivat markkamääril- listymistuissa kiinnitetään huomiota hakijayrityk- 42950: tään pienemmät avustukset. Delegointia laajennet- sen edellytyksiin harjoittaa jatkuvaa, menestyksel- 42951: tiin, markkamääräiset rajat poistettiin ja yrityskoh- listä vientitoimintaa. Tuen myöntämisessä pyritään 42952: taiset tuet siirrettiin kokonaan ministeriön alaisen kartoittamaan ne riskipitoiset etabloitumiseen liit- 42953: piiriorganisaation käsiteltäviksi vuoden 1996 alus- tyvät osa-alueet, joihin ei ole saatavissa tukea 42954: ta. Työvoima- ja elinkeinokeskusten yritysosastot vapailta rahoitusmarkkinoilta. Kauppa- ja teolli- 42955: käsittelevät tätä nykyä yrityskohtaisia kansainvälis- suusministeriö toteaa, että sen on rohjettava jakaa 42956: tymistukia kaikissa 15 TE-keskuksessa. etabloitumiseen ja kansainvälistymiseen liittyviä 42957: Yritysten toimintaympäristössä on kuluvan vuo- riskejä yritysten kanssa. 1990-luvun alussa tuen 42958: sikymmenen aikana tapahtunut suuria muutoksia. myöntämisen tärkeimpiä kriteereitä olivat yrityk- 42959: Syvimmän laman vuosina monet yritykset ajautui- sen valmiudet kansainvälistymiseen, tuotteen elin- 42960: vat taloudellisiin vaikeuksiin, osa konkurssiin. kelpoisuus kansainvälisillä markkinoilla sekä pe- 42961: Kansainvälisen kaupan taantuma, Neuvostoliiton rusteltu vientisuunnitelma. Tukea voitiin myöntää 42962: hajoaminen, näiden jatkeena kotimainen pankki- kaikille teollista tuotantoa harjoittaville yrityksille 42963: kriisi, yritystoiminnan kasvun laantuminen ja kas- niiden koosta riippumatta. Jotkin käytettävissä ol- 42964: vava työttömyys asettivat yritykset uusien haastei- leista tuista myönnettiin yksinomaan suurille yri- 42965: den eteen. Venäjän-vienti elpyi alkuvaiheen vai- tyksille, kuten lainat vientituotteiden markkinoin- 42966: keuksien jälkeen melko nopeasti kääntyen hyvään tiin sekä monivuotiset vientimarkkinointiavustuk- 42967: 42968: 42969: 292 42970: set. Yritysten mahdollisuudet toimintansa rahoitta- (toisin kuin muuta kansainvälistymistukea). Elin- 42971: miseen paranivat selvästi rahamarkkinoiden va- tarvikealalle myönnettyjen tukien määrä on ollut 42972: pautumisen myötä. ED-jäsenyyden aikana kolmin-nelinkertainen ver- 42973: Euroopan unianiin liityttäessä kaikki suomalai- rattuna toimialalle ennen jäsenyyttä myönnettyihin 42974: set tukiohjelmat notifioitiin eli hyväksytettiin tukiin. 42975: EU:ssa tai Eftan valvontaviranomaisella, osa tuista Myönnettyjen tukien kanavoimisessa eri mark- 42976: notifioitiin olemassa olevina tukiohjelmina. Yritys- kina-alueille otetaan huomioon ensisijaisesti yritys- 42977: ten kansainvälistymiseen käytettävissä ollut yritys- ten omat tarpeet ja vientisuunnitelmat Suomalais- 42978: kohtainen tuki notifioitiin Eftan valvontaviranomai- ten yritysten tulee olla esillä siellä, missä kilpailijat- 42979: sella v. 1994. Tukiohjelman hyväksymisen edelly- kin ovat. Kauppa- ja teollisuusministeriö ei ole 42980: tyksenä jouduttiin tukimuotoon tekemään eräitä katsonut voivansa ohjata ja suunnata yritysten vien- 42981: muutoksia: Tukea voitiin EU:n alueella myöntää titoimia tietyille markkina-alueille. Yritykset kanta- 42982: vain pienille ja keskisuurille yrityksille, ja sen kesto vat riskin omista toimistaan ja ovat vastuussa valit- 42983: rajattiin kahteen vuoteen. Eräitä tuen käyttökohtei- semistaan markkina-alueista. Ministeriö seuraa eri 42984: ta poistettiin kokonaan ja osan sisältöä muutettiin toimialojen kehitystä valtakunnallisesti, ja seuran- 42985: kilpailua vääristävinä. nan kohteena ovat myös eri maiden taloudelliset 42986: Käyttökohteista poistettiin kilpailua vääristävinä indikaattorit. Maailmantalouden muutokset näky- 42987: kokonaan mm. ostajavierailut ja vienninedistämis- vät reaaliaikaisen tiedonvälityksen vuoksi nopeasti 42988: matkojen tuet. Koska molemmat liittyivät liian lä- uutisissa, vähäisetkin markkinahäiriöt heijastuvat 42989: heisesti suoraan vientikaupan tekemiseen, niitä ei maailman rahamarkkinoille ja vaikuttavat sitä kaut- 42990: pidetty ulkomaan markkinointiin hyväksyttävinä ta yritysten vientisuunnitelmiin ja markkina-aluei- 42991: toimina. Tarpeenomina poistettiin mm. tavara- den valintaan joskus lyhyelläkin varoitusajalla. 42992: merkkien hyväksynnät, mallisuojaukseen liittyvät Vaikean markkina-alueen määrittäminen lähtee 42993: maksut sekä erilaiset koestusmaksut, jotka EU:n yrityksestä itsestään. Nykyisin Venäjän markkinoita 42994: alueella yhden jäsenmaan koestuslaitoksen hyväk- voidaan jälleen pitää vaikeina, vaikka alue maan- 42995: synnän jälkeen on hyväksyttävä myös muissa jä- tieteellisesti on lähellä. Jollakin toimialalla maantie- 42996: senmaissa. Tukea voitiin myöntää enintään kah- teellisesti kaukainen alue voi olla yrityksen koti- 42997: deksi vuodeksi. Tämä johti useampivuotisten vien- markkina-alue, esim. korkean teknologian ja tieto- 42998: tiavustusten tukemisen lakkauttamiseen. tekniikan aloilla kotimarkkina-alue on Yhdysval- 42999: EU:hun liittymisen jälkeen on osaa kansainvälis- loissa ja Japanissa. Samoissa maissa voivat toiset 43000: tymistuista käytetty kansallisena osuutena EU:n yritykset kohdata suuria kaupan esteitä, vaikka 43001: aluekehitysrahaston hankkeissa. 1980-luvulla ja niitä purkamaan onkin olemassa erilaisia mekanis- 43002: 1990-luvun alkuvuosina 75 o/o tuista kanavoitui kol- meja. Yritysten vientitoimissaan kohtaamia vaike- 43003: men Etelä-Suomen läänin- Uudenmaan, Hämeen uksia ei enää voida tyypitellä yhtä helposti kuin 43004: sekä Turun ja Porin läänin - alueella toimiville ennen. Ministeriö pyrkii kohtaamaan jokaisen ha- 43005: yrityksille. Valtaosa kansainvälistyneistä yrityksistä kijayrityksen ongelmat yrityskohtaisesti, mikä aset- 43006: sijaitsee näillä alueilla. EU:n aluekehitysrahaston taa ministeriön henkilöstön osaamiselle suuria vaa- 43007: tukien liittäminen kansainvälistymiseen on ohjan- timuksia. 43008: nut suhteessa suuremman osan tuesta muualle Yritysten toimintamahdollisuuksia valvoo Suo- 43009: kuin Etelä-Suomeen. Niin sanotuilla nolla-alueilla messa Kilpailuvirasto. Kansainvälistymistuella ei 43010: sijaitsevilla yrityksillä ei ole ollut samanlaisia mah- voida vaikuttaa yritysten toimintamahdollisuuksiin 43011: dollisuuksia tuen saantiin kuin EU:n tukialueilla sellaisenaan, sillä tuki on käytettävissä vain tuottei- 43012: sijaitsevilla yrityksillä. Tätä epäsuhtaa on pyritty den ulkomaiseen markkinointiin liittyviin kuluihin, 43013: korjaamaan kahtena vuonna lisätalousarvion kaut- eikä yritysten toimintamenoja voida sisällyttää tuen 43014: ta, jolloin ns. nolla-alueille saatiin v. 1996 ja 1997 piiriin. Tukea ei myöskään myönnetä itse tuotteen 43015: lisää valtuutta 20 Mmk. valmistukseen, vaan vain sen markkinointiin liitty- 43016: ED-jäsenyyteen liittyen on elintarviketeollisuu- viin kuluihin. 43017: den yrityksille osoitettu jäsenyyteen sopeutumisen 43018: siirtymäkauteen 1995-99 erillinen valtuus myös lukien maaryhmittäinen seuranta 43019: kansainväliseen markkinointiin. Eurooppalaisten Kansainvälistymistukien kehitystä on vuodesta 43020: elintarvikejättien uhka koettiin suureksi jäsenyy- 1984 seurattu kauppa- ja teollisuusministeriön 43021: den alkuvuosina. Määrärahan suuruus oli 250 oman tietojärjestelmän avulla. Järjestelmästä on 43022: Mmk, eli n. 50 Mmk vuodessa. Tukea voitiin siirty- saatavana myönnettyjen tukien seurantaa koskeva 43023: mäkauden ajan myöntää myös suurille yrityksille tilastoaineisto, johon sisältyy myönnettyjen tukien 43024: 43025: 43026: 293 43027: alueittainen seuranta. Alueiden määrittelyssä on uutena painopisteenä talousarvioon lisättiin palve- 43028: pohjana markkina-alueiden jako Länsi-Euroop- lualoja ja -yrityksiä koskeva maininta. 43029: paan (erikseen EU-maat ja Efta-maat), itäiseen Kes- Toimialakohtaista tukien jakautumaa seurataan 43030: ki-Eurooppaan, Lähi-itään ja Afrikkaan, Kauko- kauppa- ja teollisuusministeriön omalla tietojärjes- 43031: itään ja Oseaniaan, Pohjois-Amerikkaan (Yhdys- telmällä. Käytössä on Tilastokeskuksen virallinen 43032: vallat ja Kanada) sekä Väli- ja Etelä-Amerikkaan. toimialaluokitus, joka on uusittu ED-jäsenyyden 43033: Käytössä on myös maakohtainen tilasto, vaikka jälkeen. Kansainvälistymistuen toimialakohtainen 43034: yhä harvemmin tukea myönnetään siten, että toi- tilasto poikkeaa jonkin verran valtakunnallisista 43035: menpiteet toteutetaan vain yhdessä maassa. Tuet viennin toimialakohtaisista tilastoista. Kansainvä- 43036: myönnetään laajoihin kokonaisuuksiin, jolloin listymistukea ei myönnetä suurille yrityksille eikä 43037: tuen piiriin voidaan hyväksyä useita eri toimia myöskään alkutuotantoon. Pääasiallisesti tukea 43038: monilla eri markkina-alueilla. myönnetään vain teollisesti valmistettujen tuottei- 43039: Suomalaisten yritysten kansainvälistymisen en- den markkinointiin. 43040: simmäinen askel on usein vientitoiminnan aloitta- Kansainvälistymistukea saaneista yrityksistä 43041: minen naapurimaihin, aiemmin Ruotsiin, nykyään enin osa toimii metalliteollisuuden toimialoilla, ja 43042: Viroon ja Venäjälle. Vientitoimintansa vakiinnutta- metallialan kone- ja laitealojen yritykset nojaavat 43043: neet, keskisuuret yritykset harjoittavat vientiä myös yhteen keskeisimmistä viennin tukijaloista: met- 43044: EU:n alueen ulkopuolelle, Amerikkaan ja Aasiaan. säklusteriin. Metsäalan osaamisen korkea taso Suo- 43045: Länsi-Euroopan alue on merkittävä suomalaisten messa on luonut maahamme vahvan metsäkone- 43046: yritysten aloittaessa vientiään. Vienti Länsi-Euroop- alan laitevalmistajien joukon. Metalliteollisuuden 43047: paan oli kohteena 50 %:lla kansainvälistymistukea toimialojen osuus kansainvälistymistuen saajista oli 43048: saaneista yrityksistä v. 1990. Länsi-Euroopan osuus 47% v. 1990, v. 1994 osuus oli alentunut 33 %:iin ja 43049: oli vuoteen 1994 mennessä laskenut 45 %:iin, mut- kertomusvuonna osuus oli yrityskohtaisista tuista 43050: ta kertomusvuonna Länsi-Euroopan osuus oli 37%. 43051: noussut takaisin 50 o/o:iin. Muilla markkina-alueilla Eniten ovat osuuttaan lisänneet palvelualan yri- 43052: on suuria vaihteluita. Esimerkiksi Neuvostoliiton- tykset, erityisesti teknisten palvelujen tarjoajat, joi- 43053: vienti romahti 1990-luvun alussa miltei nollaan, ja hin kuuluvat erilaisten tietoteknisten palvelujen 43054: kasvoi tämän jälkeen huippuvuoteen 1996, jolloin tarjoajat, suunnittelu- ja insinööritoiminnan palve- 43055: tuen saajista 24 %toteutti kansainvälistymisprojek- lut, konsulttipalvelut ja ohjelmistotalojen palvelut 43056: teja Venäjän ja itäisen Keski-Euroopan alueella. sekä muita liike-elämää palvelevia toimintoja tarjo- 43057: Kertomusvuonna tämä osuus oli taas laskenut avat yritykset. Näiden osuus v. 1990 oli 12 %, 43058: 20 %:iin. Laman jälkeisinä vuosina suomalaiset yri- vuoteen 1994 osuus oli kasvanut 24 %:iin ja kerto- 43059: tykset ovat olleet varovaisia etenemisessään. Tämä musvuonna se oli 23 %. Palvelualojen tukeminen 43060: on näkynyt erityisesti etabloitumisessa kaukaisem- on yksi ministeriön painopistealueista. 43061: mille alueille Yhdysvaltoihin ja Aasiaan, joskin 43062: näillekin alueille kiinnostus on virinnyt uudelleen Tukien työllisyysvaikutukset Suomessa ja 43063: kertomusvuonna. ulkomailla 43064: Kauppa- ja teollisuusministeriön yritysten kansain- 43065: Toimialakohtaiset painopisteet välistymistukien seurantajärjestelmällä ei vuoteen 43066: Kauppa- ja teollisuusministeriöitä saadun selvityk- 1995 asti seurattu tukien työllisyysvaikutuksia. 43067: sen mukaan kansainvälistymistuen myöntämisessä Yleinen arvio on se, että toiminnan laajentuessa ja 43068: ei ole käytössä muita toimialakohtaisia painopistei- kasvaessa kansainvälistymisen kautta on yrityksen 43069: tä kuin valtion talousarviossa ulkomaankaupan kasvulla sinänsä ollut myönteinen vaikutus yrityk- 43070: edistämiselle asetetut. Toimialakohtaisina paino- sen henkilöstön määrän kasvuun. EU:n aluekehi- 43071: pisteinä on joitakin vuosia ollut ympäristöteknolo- tysvarojen käyttöön liittyy työllisyysvaikutusten 43072: gian, hyvinvoinnin, rakentamisen sekä elintarvike- seuranta. Kansainvälistymistukien delegoinnin 43073: teollisuuden klusterit (talousarvioesitys 1995). Yri- myötä myös EU:n aluekehitysvarojen myöntöpää- 43074: tysten kansainvälistäminen ja jatkuvan menestyk- tökset on tehty ministeriön alaisessa piiriorganisaa- 43075: sellisen vientitoiminnan harjoittaminen on pitkä- tiossa, nykyisissä TE-keskuksissa. Kansainvälisty- 43076: jänteistä, ja tulokset näkyvät usein vasta vuosien mistukiin liittyvää tilastollista seurantaa ei kaikilta 43077: päästä. Ministeriössä ei ole pidetty perusteltuna osin ole saatu toimimaan TE-keskuksissa jo käytös- 43078: toimialakohtaisten painopisteiden vaihtamista vuo- sä olevan tietojärjestelmän osana, minkä vuoksi 43079: sittain. Talousarvion toimialakohtaiset painopisteet tätä asiaa koskevia tilastotietoja ei ole käytettävissä. 43080: kertomusvuodelle olivat samat kuin v. 1995, mutta Ministeriön arvio yritysten hakemuksissaan ilmoit- 43081: 43082: 43083: 294 43084: tamista luvuista on, että yritykset vastaavat melko Kansainvälistymistuista on Marketing Radar Oy 43085: väljin perustein tätä koskeviin kysymyksiin. Yritys- tehnyt asiakastyytyväisyysmittaukset Kauppa- ja 43086: ten hakemuksissaan antamia tietoja ei ole voitu teollisuusministeriön mukaan asiakastyytyväisyys 43087: pitää luotettavina. näissä selvityksissä on tukea saaneiden yritysten 43088: Kansainvälistymistukea on v. 1996--98 käytetty joukossa luonnollisesti suuri, minkä vuoksi mit- 43089: kansallisena osuutena myös EU:n sosiaalirahaston tausten antamiin tuloksiin ei kaikilta osin voi luot- 43090: tavoiteohjelma 4:n mukaisiin, vaikeilla työttömyys- taa. Kansainvälistymistukea pidettiin merkittävänä 43091: alueilla toteutettuihin hankkeisiin, joissa tavoittee- yrityksen kansainvälistymiskehityksen kannalta. 43092: na on olemassa olevien työpaikkojen säilyttäminen Tärkeitä kommentteja tässä kohdassa olivat näke- 43093: tai uusien työpaikkojen luominen. Nämä hankkeet mykset, joissa tuen määrää tai kokoa pidettiin 43094: on toteuttanut Suomen Ulkomaankauppaliitto sel- sellaisena, että siitä oli todellista hyötyä hankkeen 43095: laisissa vientirengasprojekteissa, joihin on sisälty- toteutuksen kannalta. Selvityksen nojalla kansain- 43096: nyt korostetusti kansainvälistymiseen liittyvä kou- välistymistuen suurin merkitys oli sen vientiä kiih- 43097: lutuksellinen näkökulma. Suomen Ulkomaan- dyttävässä vaikutuksessa. Suunnitellut kansainvä- 43098: kauppaliiton kautta on näinä kolmena vuotena listymistoimet kyettiin toteuttamaan nopeammassa 43099: käytetty kansallisena osuutena tukea 6 Mmk kuna- aikataulussa tuen turvin. Mittauksen yhtenä tavoit- 43100: kin vuonna, minkä lisäksi hankkeisiin on vuosittain teena oli selvittää yritysten ja tuen käyttäjien näke- 43101: saatu 4 Mmk EU:n sosiaalirahaston tukea. Yhteensä myksiä tukiohjelmasta ennen ED-jäsenyyttä. Samaa 43102: tukea on näinä vuosina käytetty vientirengashank- asiaa on selvitelty myös Teollisuuden ja työnanta- 43103: keisiin 30 Mmk. jain keskusliiton, IT:n yrityskyselyssä vuodelta 43104: Vientirengaskonseptilla toteutettuihin hankkei- 1994. 43105: siin osallistui v. 1996--97 yhteensä 242 yritystä. Eri tukijärjestelmien sisältö, osin myös niiden 43106: Yritykset ovat näinä vuosina oman ilmoituksensa hallinto, on nykyisin aiempaa pirstaleisempaa. Tu- 43107: mukaan kyenneet hankkeisiin osallistumisen kautta kia voidaan myöntää eri ministeriöissä, niiden alai- 43108: turvaamaan 382 olemassa olevaa työpaikkaa ja sissa organisaatioissa ja virastoissa, ja tukea myön- 43109: luomaan 141 kokonaan uutta työpaikkaa. Kerto- tävät myös maakuntien liitot ja Kera. EU:n tukia 43110: musvuotta koskevia tietoja ei vielä ole käytettävissä. myönnetään useista rahastoista (aluekehitysrahas- 43111: to, sosiaalirahasto, maatalouden ohjausrahasto, 43112: Tuen merkitys Suomen viennille kalatalouden ohjausrahasto) eri tavoiteohjelmiin 43113: Sekä 1980-luvulla että 1990-luvulla on tehty lukuisa (2, 3, 4, Sa ja 6), joilla kaikilla on omat ohjeet ja 43114: määrä tutkimuksia mm. kansainvälistymisen mer- säännöt. Tukijärjestelmät voivat tästä syystä olla 43115: kityksestä yrityksen elinkaaressa, kansainvälistymi- osin päällekkäisiä. Kokonaisuuden hahmottami- 43116: sen merkityksestä tuotekehitykseen, kansainvälis- nen ja yhden yksittäisen tuen vaikutusten selvittä- 43117: tymisen vaikutuksista eri toimialoilla ja pk-yrityksil- minen on vaikeata. Edellä mainitut tuet jaetaan 43118: le kohdistetuista kansainvälistymistoimista. lisäksi TE-keskusten myönnettäviksi. 43119: Liiketaloustieteellinen tutkimuslaitos teki v. Kansainvälistymistuella pyritään ministeriön 43120: 1993 selvityksen Vienninedistämistoiminnan tulok- teollisuusstrategian mukaisesti laajentamaan vien- 43121: sellisuus ja johtaminen (LIT 1993 sarja B 99). nin pohjaa sekä monipuolistamaan viennin raken- 43122: Selvityksen toimenpidesuositusten mukaan tuli netta. Tavoitteena on lisäksi laajentaa vientiosaa- 43123: käytettävissä olevien tukimuotojen määrää supis- mista uusille toimialoille. Voidaan todeta, että kan- 43124: taa. Muutos tukiin on sittemmin tehty. Tutkimuk- sainvälistymisellä on elintärkeä merkitys suomalai- 43125: sessa otettiin kantaa myös siihen, tulisiko ministe- sille, menestystä hakeville kasvuyrityksille. Globa- 43126: riön ohjauksen olla syvemmälle menevää. Tällai- lisaation merkitys korostuu entisestään ensi vuosi- 43127: seen johtopäätökseen ei selvityksen nojalla kuiten- tuhannella. Kansainvälistymistuki on tässä prosessis- 43128: kaan päädytty. Suosituksena todettiin kuitenkin, sa kansainvälistymistä aikaistava ja nopeuttava tekijä. 43129: että ministeriön tuen tulisi olla pitempikestoista. 43130: Tukien käyttöajan laajennukseen ei enää ED-jäse- lukien vaikuttavuuden seuranta 43131: nyyden aikana ollut mahdollisuuksia. Toimenpide- Kauppa- ja teollisuusministeriöitä saadun selvityk- 43132: suosituksena esitettiin myös kansainvälistymistoi- sen mukaan yrityskohtaisissa hankkeissa liitetään 43133: mien kytkemistä aiempaa tiiviimmin muihin minis- tilitykseen tuen käyttöajan päättymisen jälkeen sel- 43134: teriön asettamiin teollisuuspoliittisiin tavoitteisiin. vitys tuen käytöstä, matkaraportit tehdyistä markki- 43135: Tähän suuntaan on toimia kehitetty sen myötä, kun naselvityksistä sekä näytteet tuella aikaansaaduista 43136: tulosjohtaminen on edennyt ministeriön talous- esitteistä ja esittelyaineistosta. Tämän seurannan 43137: arviovalmistelussa. kautta voidaan todentaa, mihin tuki on käytetty. 43138: 43139: 43140: 295 43141: Tuen vaikutuksia vientiin ei voida nähdä tilityksen Ulkomaankauppaa edistävät järjestöt 43142: jättämisen yhteydessä, koska tilitys jätetään kuu- Ulkomaankauppaa edistävien järjestöjen määrä on 43143: kausi tuen vuodenmittaisen käyttöajan jälkeen. 1990-luvulla kasvanut. Yrityksille suunnattujen pal- 43144: Onnistunut markkinointi näkyy vientilukujen nou- velujen sisältö on kehittynyt ja palvelut ovat moni- 43145: suna vasta 3-5 vuoden kuluttua suoritettujen toi- puolistuneet. Toimintaan on käytetty valtion tukea 43146: mien jälkeen. seuraavasti: 43147: Suomen Ulkomaankauppaliitolle tai muille yh- 43148: teisöille annetaan myös puolivuotisiin vientimark- Vuosi Tuki 43149: kinointiohjelmiin liittyviin tukiin velvoite tilityksen 1 000 mk 43150: yhteydessä tehdä ministeriölle selvitys tuella ai- 1990 34 530 43151: kaansaaduista tuloksista. Ministeriölle toimitetaan 1991 38 700 43152: myös Ulkomaankauppaliiton tapahtumiin osallis- 1992 92 250 43153: tuvien yritysten tuen kerrymistä koskeva selvitys 1993 181 000 43154: kolme kertaa vuodessa. 1994 180 300 43155: 1995 175 600 43156: Tuen vaikuttavuutta on selvitetty ministeriön 1996 173 100 43157: toimesta v. 1993 ja 1994 (em. LTT:n tutkimus ja 1997 168 000 43158: Marketing Radarin asiakastyytyväisyysmittaus). Mi- 1998 167 950 43159: nisteriössä on v. 1998-99 toiminut työryhmä, jon- 43160: ka tehtävänä on laatia ohjeet yhtenäisen seuranta- Kansainvälisen kaupan koulutuskeskus, Fintra 43161: järjestelmän luomiseksi kaikkiin TE-keskusten eri Kansainvälisen kaupan koulutuskeskuksen, Fint- 43162: osastoilla käsiteltävien tukien (15 erilaista yritys- ran (vuoteen 1995 Vientikoulutussäätiö) toimintaa 43163: kohtaista tukimuotoa) jälkiseurantaan. Eri ministe- on tällä vuosikymmenellä tuettu seuraavasti: 43164: riöillä ei ole olemassa yhtenäistä käytäntöä tilityk- 43165: sen jälkeisestä seurannasta, ja useimmissa tapauk- Vuosi Tuki 43166: sissa jälkikäteistä seurantaa ei ole lainkaan. Yksin- 1 000 mk 43167: kertaisia kuvaavia mittareita, jotka suoraan kertoisi- 43168: vat kansainvälistymistuen vaikutuksista, ei ole ole- 1990 8 300 43169: 1991 9 000 43170: massa. Vaikeus on todettu useissa selvityksissä, 1992 8 750 43171: joissa kansainvälistymistä ja sen vaikutuksia on 1993 8 800 43172: tarkasteltu. Kunkin toimialan kehitystä seurataan 1994 8 400 43173: myös ministeriön elinkeino-osaston (aiemmin yri- 1995 8 400 43174: 1996 7 500 43175: tyskehitysosasto) tuottamien toimialaraporttien 1997 7 500 43176: avulla. Vuosittaisia toimialaraportteja ilmestyy n. 1998 7 500 43177: 40. Selvitysten jatkuvuus takaa hyvän seurantamah- LTA 500 43178: dollisuuden kunkin toimialan kehitykseen. Vien- 43179: nin kehitys on osa raportin sisältöä. Kansainvälisen kaupan koulutuskeskus Fintran 43180: Kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksen toiminnan tarkoitus on tarjota suomalaisille pienille 43181: mukaan kansainvälistyminen on suomalaisten kas- ja keskisuurille yrityksille monipuolisia viennin ja 43182: vuyritysten elinehto. Yritysten auttaminen nopeaan ulkomaankaupan koulutuspalveluja. Kauppa- ja 43183: ja hallittuun kasvuun tuo valtion kansainvälistymi- teollisuusministeriön tuki Fintran toimintaan koh- 43184: seen käyttämiin panostuksiin hyvän tuotoksen. distuu pääosin sen kaksivuotiseen (nykyisin kolmi- 43185: Tämänhetkiset määrätietoiset tukitoimet erityisesti vuotiseen) vientimarkkinoijakoulutukseen. Tuen 43186: tuotekehitykseen tulisi ulottaa koskemaan myös osuus Fintran toiminnan kokonaismenoista oli ker- 43187: tuotekehityksen jälkeistä kaupallistamisvaihetta. tomusvuonna 31 o/o. 43188: Tuotekehityspanostukset uhkaavat mitätöityä, jol- 43189: lei kaupallistamiseen kiinnitetä riittävää huomiota. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari 43190: TT:n pk-yritysbarometrissä syksyllä 1998 piti 38% Suomalais-ruotsalainen kauppakamari toimii Tuk- 43191: kyselyyn vastanneista yrityksistä markkinointia it- holmassa. Kauppakamarin toiminta alkoi 62 vuotta 43192: selleen vaikeimpana asiana ja kaipasi kansainvälis- sitten. Vuoden 1997 aikana kauppakamarin hoidet- 43193: tymiseen ja markkinointiin lisää tukea. Vastaavan tavaksi on siirtynyt myös kaupallisen sihteerin teh- 43194: suuntaisia tuloksia saatiin Kansainvälisen kaupan tävät, sillä Suomen Ulkomaankauppaliitto siirsi 43195: koulutuskeskuksen, Fintran selvityksestä marras- kaupallisen sihteerin toimiston Göteborgista Köö- 43196: kuulta 1997. Siinä selvitettiin suomalaisten pk- penhaminaan. Kauppakamarin toimintaa on tällä 43197: yritysten viennin kynnyksiä. vuosikymmenellä tuettu seuraavasti: 43198: 43199: 43200: 296 43201: Vuosi Tuki Tietotekniikan kehittämiskeskus, Tieke 43202: 1 000 mk Vuoteen 1998 ministeriö tuki Suomen Tiedonsiirto- 43203: 1990 2 000 43204: yhdistyksen, STY:n toimintaa. Yhdistys irtautui 43205: 1991 2 300 Suomen Ulkomaankauppaliiton alaisuudesta v. 43206: 1992 2 200 1991. Suomen Tiedonsiirtoyhdistys ja kaksi muuta 43207: LTA 300 samalla alalla toimivaa yksityistä järjestöä Tietotek- 43208: 1993 2 450 43209: niikan kehittämiskeskus, Tieke ja Telmo päättivät 43210: 1994 2 400 43211: 1995 2 400 keskinäisestä yhdistymisestä keväällä 1998. Uuden 43212: 1996 2 400 yhdistyksen nimeksi otettiin Tietotekniikan kehit- 43213: 1997 2 450 tämiskeskus, Tieke. Yhdistyksen toimintaa on tällä 43214: 1998 2 450 vuosikymmenellä tuettu seuraavasti: 43215: 43216: Ulkoasiainministeriön mukaan Suomen Tukhol- Vuosi Tuki 43217: man-suurlähetystön ja kauppakamarin yhteistyö 1 000 mk 43218: on hyvä. Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin 43219: toiminnan tavoitteena on avustaa suomalaisia pie- 1992 1 000 43220: 1993 1 000 43221: niä ja keskisuuria yrityksiä etabloitumaan Ruotsin 1994 1 000 43222: markkinoille. Tuella kauppakamari on järjestänyt 1995 1 000 43223: yrityksille yhteistapahtumia ja kampanjoita. Tuen 1996 1 000 43224: osuus kauppakamarin toiminnan kokonaismenois- 1997 1 050 43225: 1998 1 000 43226: ta oli kertomusvuonna 41 %. 43227: Suomen Tiedonsiirtoyhdistyksen toiminnan pai- 43228: nopiste oli ulkomaankauppaan liittyvien automaat- 43229: Suomalais-venäläinen kauppakamari tisten tiedonsiirtojärjestelmien luominen ja niiden 43230: Vuoteen 1991 ministeriö tuki Suomalais-neuvosto- standardointi. Yhdistyksen työn merkitys on koros- 43231: liittolaisen kauppakamarin toimintaa. Neuvostolii- 43232: tunut ED-jäsenyyden myötä. Tieke on mukana 43233: ton hajoamisen jälkeen kauppakamarin nimi muu- valtion edustajana useiden EU:n tämän alan työryh- 43234: tettiin v. 1992 Suomalais-venäläiseksi kauppaka- mien toiminnassa. Tuen osuus yhdistyksen toimin- 43235: mariksi. Kauppakamarin toimintaa on tällä vuosi- 43236: nan kokonaismenoista oli kertomusvuonna 46 %. 43237: kymmenellä tuettu seuraavasti: 43238: Osuuskunta Viexpo 43239: Vuosi Tuki Osuuskunta Viexpo on Pohjanmaalla toimiva ulko- 43240: 1 000 mk maankauppaa edistävä yhdistys, jolla on toimipis- 43241: 1990 1 600 teet Pietarsaaressa, Kokkolassa ja Vaasassa. Aiem- 43242: 1991 1 600 min toiminnassa oli yksikkö myös Seinäjoella, 43243: 1992 1 600 43244: LTA 2 500 43245: mutta se siirtyi v. 1993 Suomen Ulkomaankauppa- 43246: LTA 1 500 liiton alaiseksi vientiasiamiestoimistoksi. Osuus- 43247: 1993 1 600 kunta Viexpon toimintaa on tällä vuosikymmenellä 43248: 1994 1 200 tuettu seuraavasti: 43249: 1995 1 200 43250: 1996 1 200 43251: 1 450 Vuosi Tuki 43252: 1997 43253: LTA 285 1 000 mk 43254: 1998 1 450 1990 1 230 43255: LTA 275 1991 1 400 43256: 1992 1 300 43257: Suomalais-venäläinen kauppakamari toimii 1993 1 300 43258: Suomessa ja Venäjällä. Kauppakamarilla on toimi- 1994 1 300 43259: tilat Moskovassa, Pietarissa ja Helsingissä. Kauppa- 1995 1 300 43260: 1996 1 300 43261: ja teollisuusministeriö tukee kauppakamarin yri- 1997 1 350 43262: tyksille tarjoamien Venäjän-kaupan palveluiden 1998 1 350 43263: tuottamista sekä erityisesti Venäjän ulkomaan- 43264: kauppaan liittyvän tiedotuksen toteuttamista. Tuen Osuuskunta Viexpon to1mmnan ydin on suo- 43265: osuus kauppakamarin toiminnan kokonaismenois- menruotsalaisella Pohjanmaalla, missä yhdistys tar- 43266: ta oli kertomusvuonna 23%. joaa kansainvälistymispalveluja pienille ja keski- 43267: 43268: 43269: 297 43270: suurille yrityksille. Viexpo järjestää alueellaan yri- ressien osallistujat jättivät v. 1996 Suomeen matkai- 43271: tysten yhteistapahtumia ja vientikampanjoita, ja lutuloina kerrannaisvaikutuksineen 530 Mmk. 43272: sen päätoiminta-alueena ovat Pohjoismaat. Viexpo Kongressiin osallistuja käytti oleskeluunsa vuoro- 43273: täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Tuen osuus Viexpon kaudessa keskimäärin 1 400 mk. Ministeriön tuen 43274: toiminnan kokonaismenoista oli kertomusvuonna osuus kongressitoimiston toiminnan kokonaisme- 43275: 31%. noista oli kertomusvuonna 29 %. 43276: 43277: Ulkomaisten investointien edistämissäätiö Suomen Ulkomaankauppaliitto ry 43278: Suomen Ulkomaankauppaliiton alaisuuteen perus- Suomen Ulkomaankauppaliitto (4.3.1999 alkaen 43279: tettiin kauppa- ja teollisuusministeriön ja Suomen Finpro) on Suomen vanhin vienninedistämisorga- 43280: Ulkomaankauppaliiton sopimuksella määräaikai- nisaatio. Se perustettiin v. 1919. Vuonna 1992 sen 43281: nen ulkomaisten investointien edistämisyksikkö. yhteyteen liitettiin ulkoasianministeriön alaisuu- 43282: Yksikkö irtautui liitosta v. 1996 ja säätiöitettiin desta kaupalliset sihteerit. Ulkomaankauppaliiton 43283: vuoden 1997 alusta. Sen toimintaa on tuettu tällä yhteydessä toimi v. 1993-94 maakunnallisten 43284: vuosikymmenellä seuraavasti: vientiasiamiesten verkosto. Vientiasiamiehet siirtyi- 43285: vät v. 1997 TE-keskusten palvelukseen. Ulkomaan- 43286: Vuosi Tuki kauppaliittoon perustettiin v. 1994 Euroneuvonta- 43287: 1 000 mk keskus, mutta sen toiminta liitossa lopetettiin sääs- 43288: 1995 6 000 43289: tösyistä kertomusvuoden lopussa. Suomen Ulko- 43290: 1996 6 000 maankauppaliitto on uudistanut paitsi nimensä 43291: LTA 3 000 myös toiminta-ajatuksensa: "Finpro on tehokas 43292: 1997 10 000 asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka tavoit- 43293: 1998 10 000 teena on nopeuttaa yritysten kansainvälistymistä ja 43294: vähentää siihen liittyviä riskejä. Finpro toteuttaa 43295: Säätiön toiminta-ajatuksena on ulkomaisten in- kansallista tehtäväänsä toimimalla asiakasläheisesti 43296: vestointien houkutteleminen Suomeen. Tähän ta- ja yhteistyössä muiden kansainvälistämisen palve- 43297: voitteeseen on pyritty tehostetuilla maakohtaisilla luorganisaatioiden kanssa." 43298: tiedotuskampanjoilla, joita on säätiön toiminta-ai- Suomen Ulkomaankauppaliiton toimintaa on 43299: kana järjestetty Saksassa, Englannissa, Ranskassa, tällä vuosikymmenellä tuettu seuraavasti: 43300: Yhdysvalloissa ja Japanissa. Tehostetut tiedotus- 43301: kampanjat on suunnattu ulkomaisille sijoittajille ja 43302: Vuosi Yleistoiminta Kaupalliset Maakunnalliset 43303: päätöksentekijöille. Tuen osuus säätiön toiminta- sihteerit vienti- 43304: menoista on 100 %. asiamiehet 43305: 1 000 mk 43306: Helsinki-Finland Congress Bureau, HFCB 1990 20 800 - - 43307: Matkailun ulkomaan markkinointiin varatuista 1991 24 400 - - 43308: avustuksista osoitettiin 1990-luvun alussa valtion- 1992 23 700 39 400 - 43309: apua Helsinki-Finland Congress Bureaun toimin- LTA - 10 000 - 43310: 1993 19 600 135 000 8 300 43311: nan menoihin. Kongressitoimiston tuki siirrettiin v. 1994 27 000 131 000 8 700 43312: 1996 ulkomaankauppaa edistävien järjestöjen mo- 1995 22 000 138 000 - 43313: mentille. Kongressitoimiston toimintaa on tällä 1996 21 000 131 000 - 43314: vuosikymmenellä tuettu seuraavasti: 1997 21 000 126 815 - 43315: 1998 142225 1 - - 43316: 1 43317: Vuosi Tuki Koko toiminta yhteensä. 43318: 1 000 mk 43319: 1996 1 200 Suomen Ulkomaankauppaliiton t01mmnan ta- 43320: 1997 1 200 voitteena on tarjota suomalaisille yrityksille moni- 43321: 1998 1 200 43322: puolisia asiantuntija- ja kansainvälistymispalveluja 43323: niin viennin kuin tuonninkin alalta. Ulkomaan- 43324: Kongressitoimiston toiminnan tarkoituksena on kauppaliitolla oli kertomusvuonna 56 vientikes- 43325: lisätä kongressimatkailua Suomeen. Sen toiminnan kusta 47 maassa. Ministeriön tuki liiton yleistoimin- 43326: rahoittajia ovat ministeriön lisäksi Suomen suurim- taan oli kertomusvuoteen 50 %. Ulkoasiainhallin- 43327: mat kaupungit, joissa on riittävät tilat suurten nosta siirtyneitten kaupallisten sihteerien toimin- 43328: kongressien järjestämiseen. Kansainvälisten kong- nasta rahoitettiin 96% v. 1992-93, 95% v. 1994 ja 43329: 43330: 43331: 298 43332: 90 o/o vuodesta 1995. Vuonna 1997 valmistellun juustohöylän käyttämistä järjestöjen tukeen. Pie- 43333: Ulkomaankauppaliiton toimintaa säätelevän valtio- netkin leikkaukset olisivat niissä johtaneet henki- 43334: neuvoston päätöksen mukaan alettiin Ulkomaan- löstön irtisanomisiin. Ministeriö on momentin sisäl- 43335: kauppaliiton tukiin soveltaa yhtä tukiprosenttia, lä tehnyt sisäisiä siirtoja järjestöjen tarpeellisten 43336: joka kertomusvuoden alusta on ollut 75 %. Tuen kehitysprojektien turvaamiseksi. Varat projekteihin 43337: osuus oli 74% kertomusvuonna. on vähennetty Suomen Ulkomaankauppaliiton val- 43338: tionavun osuudesta. 43339: Järjestöjen toiminnan arviointia Kauppa- ja teollisuusministeriö katsoo selvityk- 43340: Kauppa- ja teollisuusministeriöitä saadun selvityk- sessään, että järjestöjen toiminnan tukeminen on 43341: sen mukaan ulkomaankauppaa edistävien järjestö- perusteltua myös jatkossa. Pienet ja keskisuuret 43342: jen toiminnan tukeminen on yritysten tukipalvelu- yritykset tarvitsevat kansainvälistymisen alkuvai- 43343: na perusteltua. Kansainvälistymiseen liittyy useita heessa tukea, jota järjestöjen kautta on yrityksille 43344: osaamisalueita, eikä yhdeltä osaajalta ole kaikkia kyetty tarjoamaan. Tulevaisuus asettaa järjestöjen 43345: palveluita saatavissa. Palveluita ei myöskään ole toiminnalle uusia vaatimuksia, ja globalisaatio tuo 43346: tarjolla vapailla markkinoilla. Toimintojen tehok- mukanaan haasteita, joihin vastaaminen vaatii 43347: kuuden lisäämiseksi kukin järjestö keskittyy oman myös järjestöiltä ajan hermolla pysymistä ja visio- 43348: osaamisensa ja palvelujensa ydinalueiden kehittä- nääristä otetta uuden vuosituhannen strategioihin. 43349: miseen, vaikka alue joissain tapauksissa onkin Ministeriön pyrkimyksenä on pitää järjestöjen toi- 43350: pieni ja kapeasti rajattu. Tällaisesta sektorista on mintaedellytykset sellaisella tasolla, että suomalai- 43351: esimerkkinä Tietotekniikan kehittämiskeskus, Tie- silla pk-yrityksillä olisi samanlaiset lähtökohdat 43352: ke. Palvelu on pk-yrityksille tarpeen, sillä alan kansainvälistymiseen kuin muiden EU:n jäsenmai- 43353: osaajien määrä on Suomessa rajallinen. den yrityksillä. 43354: Kauppa- ja teollisuusministeriö osallistuu järjes- Suomalais-ruotsalaisen ja Suomalais-venäläisen 43355: töjen hallitus- tai johtoryhmätyöskentelyyn. Minis- kauppakamarin osalta ulkoasiainministeriön kaup- 43356: teriön markkinaosaston virkamies on neljän järjes- papoliittinen osasto toteaa kauppakamarien peri- 43357: tön johtoelimissä, Fintran, Suomalais-ruotsalaisen aatteessa olevan halpa ja yritysveroinen ratkaisu 43358: kauppakamarin, Tietotekniikan kehittämiskeskus viennin edistämiseen. Mainittujen kauppakamari- 43359: Tieken ja Helsinki-Finland Congress Bureaun. Mi- en tehokkuudesta ja kustannusvastaavuudesta ei 43360: nisteriön nimeämä ulkopuolinen taho edustaa mi- kauppapoliittisella osastolla ole tarkempaa tietoa, 43361: nisteriötä Suomalais-venäläisessä kauppakamaris- ja asian analyysi vaatisi erillisen tutkimuksen. Suo- 43362: sa. Ministeriön muilta osastoilta on edustaja Suo- malais-venäläisen kauppakamarin toimintaa on vii- 43363: men Ulkomaankauppaliitossa ja Ulkomaisten in- me vuosina haitannut venäläisen osapuolen puut- 43364: vestointien edistämissäätiössä. Osuuskunta Viex- tuva panostus ja strateginen näkemys. Koska myös 43365: pon hallinnossa on Suomen Ulkomaankauppalii- Finpro lisää panostustaan Venäjän markkinoilla, on 43366: ton edustus. Eri järjestöissä toimivat markkinaosas- syytä pohtia, onko valtion tuen prioriteetti kauppa- 43367: ton virkamiehet eivät osallistu näitä järjestöjä kos- kamarin vai Finpron toiminnassa. 43368: kevaan päätöksentekoon. 43369: Järjestöjen saaman tuen osuus niiden menoista Suomen Ulkomaankauppaliiton toiminnan 43370: vaihtelee 23 %:sta 100 %:iin. Ministeriö tekee erilli- arviointia 43371: sen tulossopimuksen niiden järjestöjen kanssa, joi- Suomen Ulkomaankauppaliitto ry:n toimintaa eva- 43372: den valtion tuki ylittää 50 % menoista (Suomen luoitiin v. 1996. Arviointi valmistui joulukuussa 43373: Ulkomaankauppaliitto ja Ulkomaisten investointi- 1996, joten arvioinnin esittämiin uudistuksiin pääs- 43374: en edistämissäätiö). Muiden järjestöjen toiminnan tiin paneutumaan vasta keväällä 1997. Arvioinnin 43375: sisältöön, laatuun ja toiminnan tavoitteellisuuteen tekijät päätyivät antamaan 83 toimenpidesuositusta 43376: vaikutetaan aktiivisen hallitus- tai johtoryhmätyös- Ulkomaankauppaliiton toiminnan keskeisiltä osa- 43377: kentelyn kautta. alueilta. Osa suosituksista oli julistuksenomaisia 43378: Kauppa- ja teollisuusministeriö pitää järjestöjä toiveita. Arvioitsijoiden havaitsemat keskeiset toi- 43379: tehokkaina ja valtion talouden kannalta edullisina minnalliset puutteet olivat Ulkomaankauppaliiton 43380: instrumentteina. Valtion panostus järjestöjen toi- raskaassa organisaatiorakenteessa, epäselvässä 43381: mintaan on ministeriön mukaan tuloksiin nähden hallinto- ja päätöksentekotavassa, vientikeskusten 43382: pieni. Valtion talouden säästötoimet ovat pitäneet ohjauksessa sekä ministeriön ja liiton välisissä yh- 43383: pienten järjestöjen tuen muuttumattomana, minkä teyksissä. 43384: vuoksi toiminnan kehittyminen on ollut vaakalau- Ulkomaankauppaliiton organisaation suurimpa- 43385: dalla. Ministeriö ei ole pitänyt perusteltuna ns. na ongelmana pidettiin sen johtokuntatyöskente- 43386: 43387: 43388: 299 43389: lyä. Johtokunta oli suuri 16-jäseninen elin, jonka uudistuksen toteuttamisen. Organisaatiouudistuk- 43390: jäsenet oli valittu yrityselämästä sekä valtionhallin- selle laadittiin alustava aikataulu, jonka mukaan 43391: nosta. Johtokuntaa pidettiin liian suurena, jotta se uudistustyö tuli saada valmiiksi vuoteen 2001 men- 43392: kykenisi tutustumaan Ulkomaankauppaliiton toi- nessä. Ulkomaankauppaliiton johtoon kuuluvat 43393: mintaan perinpohjaisesti saati sitoutumaan johto- toimitusjohtajan lisäksi kuuden klusterin johtajat 43394: kuntatyöskentelyyn. Arvioinnin aikaan Ulkomaan- sekä tukitoiminnoista (talous, tiedotus, kehitys ja 43395: kauppaliitto oli jaettu kolmen yksikköön: Interna- tutkimus) vastaavat neljä johtajaa. Johtoon kuuluu 43396: tional-yksikkö vastasi vientikeskusten ohjauksesta, uudessa organisaatiomallissa yksitoista henkeä. 43397: Promotion-yksikkö vastasi vientikampanjoiden to- Ulkomaankauppaliiton johtokunta uudistettiin 43398: teuttamisesta ja Information-yksikkö vastasi tiedo- v. 1997. Johtokunnasta tehtiin hallitus, johon ni- 43399: tus- ja viestintäaineiston ylläpidosta. Yhteistyö näi- mettiin kahdeksan jäsentä. Jäsenistä kolme on 43400: den kolmen eriytyneesti toimineen yksikön välillä kauppa- ja teollisuusministeriötä, ulkoasiainminis- 43401: todettiin huonoksi. Tehokkaan sisäisen työskente- teriötä ja Tekesiä edustavia. Aiemmin toimineet 43402: lyn kannalta toimitusjohtajan asemaa pidettiin liian neljä eri valiokuntaa lakkautettiin. 43403: heikkona. Vientikeskusten toimintaa kritisoitiin ar- Finpro toteaa lausunnossaan, että arviointi tuotti 43404: vioinnissa. Toiminnalle haluttiin antaa enemmän suuren joukon sinänsä perusteltuja, mutta osin 43405: bisnesmäistä ilmettä, mutta toisaalta pk-yritykset keskenään ristiriitaisia muutostarpeita ja ongel- 43406: valittivat palveluiden saatavuudesta. Lisäksi kriti- manasetteluja. Uudistus jouduttiin käynnistämään 43407: soitiin vientikeskusten sijaintia: yhtäällä keskuksia lähtökohtana se kiistaton arviointitulos, että muu- 43408: oli liikaa, toisaalla liian vähän. Kauppa- ja teolli- tostarve on ilmeinen ja vaatii suhteellisen syvälle- 43409: suusministeriön ja Suomen Ulkomaankauppaliiton käyviä ja pitkäkestoisia uudistustoimia. 43410: välejä pidettiin pulmallisina. Toisaalta Ulkomaan- Kauppa- ja teollisuusministeriö katsoo lausun- 43411: kauppaliitto halusi saada enemmän itsenäistä pää- nossaan, että arvioinnin jälkeinen strategiatyö ja 43412: tösvaltaa valtionapukysymyksissä, toisaalta valtion toimintojen uudelleen organisointi Ulkomaan- 43413: tuen edellytettiin säilyvän korkeana ( 152 Mmk v. kauppaliitossa on tältä osin edelleen kesken. Minis- 43414: 1996). Ulkomaankauppaliiton toimintaa ohjaavaa teriö on hyväksynyt arvioinnin keskeiset johtopää- 43415: valtioneuvostori päätöstä (VNp 1288/1994) vaadit- tökset ja on määrätietoisesti ohjaamassa Ulko- 43416: tiin uudistettavaksi. Päätös oli ollut voimassa kolme maankauppaliiton toimintaa arvioinnin johtopää- 43417: vuotta. Suomen Ulkomaankauppaliiton toiminnas- tösten ja suositusten mukaiseen suuntaan. Ministe- 43418: ta löydettiin heikkouksia, mutta niiden korjaami- riö katsoo, että Ulkomaankauppaliiton uuden or- 43419: seen annettiin arvioinnissa myös hyvät eväät. Arvi- ganisaation ja toimintamallin tulee olla sellainen, 43420: oinnissa ei asetettu Ulkomaankauppaliiton olemas- että se ottaa huomioon ne tarpeet ja tavoitteet, jotka 43421: saoloa kyseenalaiseksi. ministeriö Ulkomaankauppaliiton toiminnalle aset- 43422: Kansainvälisen arvioinnin toimenpidesuositus- taa. Ministeriö tarkastelee Ulkomaankauppaliiton 43423: ten mukaan Ulkomaankauppaliiton tulisi vetäytyä kanssa solmitun vuosisopimuksen sisältöä ja 43424: EU:n alueelta ja siirtää alueellinen painopiste kau- myönnetyn tuen määrää ja suuntausta säännöllisin 43425: kaisille ja vaikeille markkina-alueille. Alueellisten väliajoin. Tuen käyttö on siten jatkuvan perusteel- 43426: painopisteiden asettamisessa Ulkomaankauppaliit- lisen tarkastelun kohteena. Tällä hetkellä on minis- 43427: to käy neuvotteluja ulkoasiainhallinnon kanssa. teriön näkemyksen mukaan ensiarvoisen tärkeää 43428: Elinkeinoelämän näkemys vientikeskusten sijain- saada aikaan jatkuvuutta toimiin. 43429: tiin saadaan liiton jäsenyrityksiltä. Kauppa- ja teol- Kertomusvuoden lopussa Ulkomaankauppalii- 43430: lisuusministeriötä informoidaan uusien toimipistei- ton henkilöstömäärä oli 401. Suomessa työskenteli 43431: den avaamisesta tai vanhojen sulkemisesta. Pien- 166 ja ulkomailla 235 henkeä, joista lähetettyjä 60. 43432: ten ja keskisuurten yritysten ja suurten yritysten Lisäksi harjoittelijatehtävissä toimi Suomessa 15 ja 43433: tarpeet eroavat toisistaan. Ministeriö ei tästä syystä ulkomailla 41 henkeä. Kertomusvuonna toimi 56 43434: ole pitänyt perusteltuna EU:n alueelta vetäytymistä. vientikeskusta 47 maassa. Toimipisteistä 16 sijaitsi 43435: Pk-yritysten ensisijaiset asiantuntijapalveluiden tar- Euroopassa, 8 Etelä-, Väli- ja Pohjois-Amerikassa 43436: peet keskittyvät EU:n alueelle, kun taas suurten sekä 12 itäisen Keski-Euroopan alueella, yksi Afri- 43437: yritysten tarvitsemat palvelut keskittyvät kaukai- kassa ja 19 Kaukoidässä ja Aasiassa. Kertomus- 43438: semmille markkinoille. Ministeriön näkemyksen vuonna vientikeskuksissa työskenteli 41 kaupallis- 43439: mukaan Ulkomaankauppaliiton tulee palvella mo- ta sihteeriä, muuta henkilöstöä oli 175, ja Fintran 43440: lempia ryhmiä. vientimarkkinoijakoulutukseen sisältyvään ulko- 43441: Ulkomaankauppaliiton johto uudistettiin v. maanharjoitteluun osallistui 19 työntekijää. 43442: 1997, ja uusi johto sai tehtäväkseen organisaatio- Ulkomaankauppaliiton valtionavun käyttöä 43443: 43444: 43445: 300 43446: koskeva valtioneuvoston päätös uudistettiin ar- palvelujen osalta, on keskeisessä asemassa Euroo- 43447: vioinnin jälkeen. Uusi päätös (VNp 45/1998) astui passa. Lähialueet ja Euroopan unionin jäsenmaat 43448: voimaan kertomusvuoden alussa. Keskeisimpiä ovat monen pk-yrityksen ensimmäisiä kosketuksia 43449: uudistuksia päätöksessä oli valtion tuen osuuksien kansainvälistymiseen, minkä vuoksi ministeriö 43450: yhtenäistäminen. Kaikkiin Ulkomaankauppaliiton puoltaa edelleen edustautumista myös Länsi-Eu- 43451: toimintoihin osoitettiin tukea 75 % aiempien roopan maissa. Euroopassa ja toisaalta kaukomailla 43452: 50 %:n ja 90 %:n sijaan. Organisaatiouudistus on sijaitsevat vientikeskukset ovat toimintatavoiltaan 43453: vielä kesken, ja ministeriö valvoo sen toteutusta erilaisia, samoin eroavat yritysten niiltä tarvitsemat 43454: yhteistyössä Ulkomaankauppaliiton kanssa. Lähi- palvelut kohdemaasta riippuen. 43455: ajan tavoitteena on saattaa voimaan Ulkomaan- Valtion vuoden 1999 talousarviossa on kauppa- 43456: kauppaliiton uusi toimintastrategia, jossa määritel- ja teollisuusministeriön pääluokan rakennetta 43457: lään toiminnan painopistealueet ensi vuosituhan- muutettu ja uudistettu. Talousarvion luku Ulko- 43458: nelle. maankaupan edistäminen on muutettu Kansainvä- 43459: Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on tiiviit yh- listyminen ja markkinointi -nimiseksi. Uudistuksel- 43460: teistyösuhteet Ulkomaankauppaliittoon. Vuosittain la on haluttu ilmentää aiempaa laajemmin kansain- 43461: käytävien tulostavoitekeskustelujen lisäksi seura- välistymisen merkitystä. Kansainvälistyminen halu- 43462: taan kulloinkin kuluvan vuoden tulostavoitteiden taan nähdä laajemmassa yhteydessä, johon sisälty- 43463: toteutumista säännöllisissä, kolmen kuukauden vät niin yritysten kansainvälistyminen kuin ulko- 43464: välein pidettävissä neuvotteluissa. Suomen Ulko- maankauppaa edistävien järjestöjen palvelut. Jär- 43465: maankauppaliiton toiminnan päälinjat vahvistaa jestöjen palvelut (esim. koulutuspalvelut, sähköi- 43466: sen hallitus. Esityksen Ulkomaankauppaliiton halli- nen tiedonsiirto jne.) ovat laajasti katsottuna sellai- 43467: tukselle kunkin vuoden operatiivisista markkinoin- sia, että niistä on palvelujen käyttäjille hyötyä niin 43468: tiviestinnän toimista ja kampanjatoimista tekevät tuonnissa kuin viennissä. Kansainvälistymisen ja 43469: liiton jäseninä olevat yritykset, jotka vientiyhteis- globalisoitumisen merkitys näkyy erityisen hyvin 43470: työryhmissä valmistelevat yritysten aloitteiden sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, jossa kom- 43471: pohjalta esityksen seuraavan vuoden viennin run- ponenttien tuonti ja alihankintapalveluiden käyttö 43472: ko-ohjelman sisällöksi. Käytännön vientikampan- ovat tärkeä ja olennainen osa suomalaisen vienti- 43473: jatoiminnan toteutuksesta ja valtionavun käytöstä tuotteen menestymisessä. 43474: on ministeriö antanut Ulkomaankauppaliitolle eril- Yritysten kansainvälistymisen keskeinen tavoite 43475: liset valtionavun käyttöä koskevat ohjeet v. 1993. on avustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä niiden 43476: Tukiohjelma on notifioitu ED-jäsenyyden jälkeen ulkomaan markkinointiin ja vienninedistämiseen 43477: olemassa olevana tukena. Ministeriö asettaa vuosit- liittyvissä toimissa. Ulkomaankauppaliitto on aiem- 43478: tain sovittavassa vuosisopimuksessa Ulkomaan- min ollut ainoita toimijoita tällä kentällä. Näin ei ole 43479: kauppaliiton toiminnalle ministeriön omien paino- enää. Niillä toiminnan katvealueilla, joita Ulko- 43480: pisteiden ja tavoitteiden mukaiset tulostavoitteet maankauppaliiton palvelut pk-yrityksille eivät 43481: Tavoitteet ovat yleisiä, sillä ministeriössä ei ole kata, toimii nykyisin aktiivisesti muita eri toimialo- 43482: pidetty perusteltuna liian yksityiskohtaisen sisällöl- jen järjestöjä. Kauppa- ja teollisuusministeriö voi 43483: lisen ohjauksen antamista. tukea vain sellaisia yritysten kannalta tärkeitä kan- 43484: Kauppa- ja teollisuusministeriö on sopinut yh- sainvälistymis- ja vienninedistämistoimia, jotka läh- 43485: dessä Ulkomaankauppaliiton kanssa vientikeskus- tevät yritysten omista tarpeista ja menestymiseen 43486: ten toiminnan tehostamisesta ja toimintaan varattu- johtavista tavoitteista. Yritysten kansainvälistymi- 43487: jen resurssien supistamisesta neljän vuoden aikana. sen edistäminen ja tuotteiden kaupallistaminen 43488: Sopimuksen mukaan tullaan vientikeskusten val- sekä yritysten markkinataitojen vahvistaminen ovat 43489: tion tuen määrää supistamaan kunakin vuonna 5 ministeriön näkemyksen mukaan edelleen menes- 43490: Mmk siten, että vientikeskusten toimintatuen osuus tyksen avain, jonka taloudellista riskiä ministeriö 43491: laskee 100 Mmk:aan, jolloin liiton toimintamenojen voi yritysten kanssa olla jakamassa. 43492: osuus olisi yhteensä 120 Mmk. Kauppa- ja teollisuusministeriö kantaa päävas- 43493: Ulkomaankauppaliiton määrärahoissa tapahtu- tuun kansainvälistymisen ja markkinoinnin eri osa- 43494: neet muutokset heijastuvat välittömästi vientikes- alueista. Monet tämän otsikon alle sijoittuvat toimet 43495: kusten lukumäärään. Ministeriön pitkän aikavälin (erityisesti Matkailun edistämiskeskus ja Ulko- 43496: suunnitelma Ulkomaankauppaliiton tukitason las- maankauppaliitto) ovat arvioinnin kohteena sään- 43497: kusta tulee johtamaan nykyistä suppeampaan vien- nöllisesti. Ministeriön näkemyksen mukaan yhteis- 43498: tiverkostoon. Vientikeskuksen sijainti, erityisesti työn eri toimijoiden välillä tulee olla sillä tavoin 43499: pk-yrityksille tarjottavien neuvonta- ja asiantuntija- avointa, että siinä tuleviin ongelmiin kyetään pu- 43500: 43501: 43502: 301 43503: reutumaan nopeasti ja viiveettä. Tässä tarkoitukses- keskenään ristiriidassa vaan tukevat toisiaan. Suh- 43504: sa ulkoasiainministeriön, Finnveran ja Tekesin Ul- teutettuna kansantuotteeseen tai viennin arvoon 43505: komaankauppaliiton kanssa solmimat yhteistyöso- kansainvälistymiseen käytettävät valtion tuet ovat 43506: pimukset ovat tärkeässä asemassa. 1990-luvun loppupuolella laskeneet varsin nopeas- 43507: Ulkoasiainministeriö toteaa lausunnossaan, että ti. Erityisen merkittävää on viennin edistämiseen 43508: tarkastuskertomuksen laatiminen valtion tuista käytettävien tukien romahdus suhteessa valtion 43509: vienninedistämiselle ja kansainvälistymiselle on tutkimus- ja kehitystyöhön käyttämään panostuk- 43510: ajankohtainen asia. Suomalaisten yritysten toimin- seen (2,5 mrd. mk kertomusvuonna). Ministeriö 43511: taympäristö on ollut voimakkaassa muutostilassa näkee, että uusien innovaatioiden tuotteistaminen 43512: ED-jäsenyyden ja maailmantalouden globalisoitu- ja vieminen kansainvälisille markkinoille on yhä 43513: misen vuoksi. Samalla tukien hallinnoinnissa on keskeisempi osa yritysten liiketoimintastrategiaa. 43514: tapahtunut merkittäviä muutoksia. Erityisesti Ulko- Tämän vuoksi lisääntyvän tutkimus- ja kehitystyön 43515: maankauppaliiton (nykyisen Finpron) uudelleen panostuksen tulisi heijastua vastaavasti myös julki- 43516: organisoiminen ja toimintakonseptien uudistami- sena tukena yritysten kansainvälistymisprosessiin. 43517: nen ovat merkittävästi vaikuttaneet käytännön työ- Tämä on erityisen tärkeää, koska suomalaiset pk- 43518: hön ja yhteistyöhön ulkoasiainhallinnon kanssa. yritykset joutuvat Suomen pienten markkinoiden 43519: Viennin kansainvälistymisen tukien keskeinen vuoksi operoimaan kansainvälisillä markkinoilla 43520: tavoite on parantaa ja nopeuttaa pk-yritysten pää- elinkaarensa aikaisemmassa vaiheessa kuin useim- 43521: syä kansainvälisille markkinoille. Valtion tukitoi- mat ulkomaiset kilpailijansa. 43522: met voidaan jakaa kahteen luokkaan: yleiseen Toinen kehityskulku on viime vuosina tapah- 43523: vienninedistämiseen ja yritysten kansainvälistymi- tunut siirtyminen kohti yrityskohtaista kansainvä- 43524: sen tukemiseen. listymisen tukemista. Esimerkiksi Finpro on mää- 43525: Yleinen vienninedistäminen viittaa toimintaan, ritellyt toimintansa painopisteeksi yritysten kan- 43526: jolla tuodaan esiin ja luodaan myönteistä kuvaa sainvälistymisprosessin nopeuttamisen ja siihen 43527: vientitarjonnastamme. Tähän toimintaan liittyy pe- liittyvien riskien hallinnan. Samalla uudet tahot 43528: rusinformaation jakaminen Suomen taloudesta ja ovat kiinnostuneet yritysten kansainvälistymiseen 43529: Suomesta huipputeknologian maana ja tietoyh- liittyvistä kysymyksistä. Tekesin toiminnassa - 43530: teiskuntana. Siihen kuuluu korkean tason vaikut- erityisesti myönnettäessä projektirahoitusta yrityk- 43531: taminen, ovien avaaminen ja kontaktien luominen sille - kaupalliset näkökohdat ovat yhä voimak- 43532: suomalaisille viejille ja liike-elämän edustajille. kaammin esillä, samoin Finnveran rahoitustoimin- 43533: Kyseessä on merkittäväitä osalta vienninedistämi- nassa kansainvälistymisen tukemisella on kasvava 43534: seen liittyvä julkinen palvelutehtävä, josta mah- rooli. 43535: dollisimman laajan yritysjoukon tulisi päästä osal- Ulkoasiainministeriön arvion mukaan on tarvet- 43536: liseksi. Tämä vienninedistämisen perustyö on tär- ta selkeyttää eri organisaatioiden ja toimijoiden 43537: keää erityisesti kaukaisemmissa ja ei-markkinata- roolia ja tehtäviä vienninedistämiseen ja yritysten 43538: lousmaissa (esim. Kiina, Intia ja useat arabimaat), kansainvälistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Ta- 43539: joissa merkittävä osa taloudellisesta päätöksente- voitteena tulisi olla kokonaisvaltainen lähestymis- 43540: osta on vielä valtion käsissä. Sekä Suomen edus- tapa, missä yrityksen teknologiaa, rahoitusta ja 43541: tustoilla että Finprolla on tärkeä rooli tässä toimin- markkinointia arvioitaisiin yhdessä. Jo lyhyellä ai- 43542: nassa. kavälillä on tarvetta organisaatioiden yhteistyön 43543: Toinen merkittävä toimintamuoto on yksittäis- parantamiseen. Finprolla on vienninedistämisessä 43544: ten suomalaisten yritysten kansainvälistymisen tu- ja yritysten kansainvälistymisen tukemisessa kes- 43545: keminen. Tämä tarkoittaa sitä, että yksittäiselle keinen rooli. Ulkoasiainhallinnolla ja lähetystöillä 43546: yritykselle laaditaan kokonaisvaltainen suunnitel- on kuitenkin kokonaisvastuu Suomen ja asema- 43547: ma, jossa arvioidaan yrityksen tuotannollinen, ra- maan taloussuhteiden kehityksestä. Menestykse- 43548: hoitus- ja markkinatilanne ja siltä pohjalta määritel- käs Suomen etujen ajaminen maailmalla edellyttää 43549: lään yritykselle paras strategia toimia kansainväli- läheistä yhteistyötä Finpron ja ulkoasiainhallinnon 43550: sillä markkinoilla. Tässä toiminnassa Finprolla on kesken kaikissa asemapaikoissa. 43551: keskeinen rooli. Ulkoasiainministeriön merkittävin kumppani 43552: Ulkoasiainministeriön arvion mukaan molem- vienninedistämisessä on Finpro. Vuonna 1992 kau- 43553: mat toimintamuodot ovat tärkeitä. Globalisoituvas- palliset sihteerit siirrettiin ulkoasiainministeriön 43554: sa maailmassa tarvitaan sekä perinteistä viennin- alaisuudesta Finpron alaisuuteen. Yhteistyön var- 43555: edistämistä että yksittäisten yritysten kansainvälis- mistamiseksi ja kehittämiseksi allekirjoitettiin ke- 43556: tymisen edistämistä. Toimintamuodot eivät ole sällä 1998 yhteistyöpöytäkirja. Yhteistyö on painot- 43557: 43558: 43559: 302 43560: tunut perinteiseen vienninedistämiseen. Ulkoasi- ta ja tavoitteellista, ja ulkoasiainhallinnon tulisi 43561: ainhallinnossa on viime aikoina voimakkaasti ko- täydentää Finpron toimintaa. Yhteistyön tulisi ta- 43562: rostettu vienninedistämisen merkitystä edustusto- pahtua yhteistyöasiakirjan hengessä. Finpron toi- 43563: jen työssä. Ministeriön johto on useissa yhteyksissä minta koetaan ulkoasiainministeriössä osin lyhyt- 43564: painottanut, että Suomen kaupallis-taloudellisten jän teiseksi. Nykyisessä tilanteessa ulkoasiainhallin- 43565: etujen ajaminen on edustustojen keskeinen tehtä- non edustustoverkoston potentiaali jää osittain 43566: vä. Samalla on korostettu edustustojen yhteistyötä hyödyntämättä, koska kentällä yhteistyö vientikes- 43567: keskeisten suomalaisten toimijoiden, erityisesti kusten kanssa ei kaikilta osin toimi tyydyttävästi. 43568: Finpron, Invest in Finland Bureaun ja Matkailun Syntymässä olevaa tilannetta, jossa edustustot paik- 43569: edistämiskeskuksen kanssa. Mainitut kaksi kehitys- kaavat Finpron supistuvaa kansainvälistä verkos- 43570: kulkua - valtion tukien väheneminen ja yksittäis- toa palkkaamalla omaa vienninedistämistä haita- 43571: ten yritysten kansainvälistymisen tukemisen vah- vaa henkilökuntaa, ei voi pitää tarkoituksenmukai- 43572: vistuminen - ovat vaikuttaneet voimakkaasti ul- sena. Vaarana on, että vähitellen syntyy kaksi 43573: koasiainministeriön ja Finpron yhteistyöhön. Pyrki- rinnakkaista vienninedistämisorganisaatiota, mikä 43574: essään kehittämään palvelukykyään Finpro on ei voi olla Suomen valtion tai suomalaisten yritys- 43575: muuttanut organisaationsa maantieteellisestä klus- ten etujen mukaista. 43576: teripohjaiseksi, jossa alueelliset vientikeskukset ja Ulkoasiainministeriön näkemyksen mukaan ei 43577: kaupalliset sihteerit toimivat toimialoittain määräy- ole kuitenkaan syytä siirtää kaupallisia sihteereitä 43578: tyvien klustereidensa alaisuudessa. ulkoasiainhallinnon alaisuuteen eikä ryhtyä rajui- 43579: Finpron organisaatiouudistus on ulkoasiainmi- hin organisatorisiin uudistuksiin tässä vaiheessa. 43580: nisteriön mielestä heikentänyt ulkoasiainministeri- Finpron voimakkaan uudistumisen jälkeen on syy- 43581: ön ja Finpron välisen yhteistyön toteutumista ja tä antaa aikaa uusien toimintamallien vakiintua 43582: toiminnan synergiaa, koska ulkoasiainministeriö käytännön tasolla ja saada niistä lisää kokemusta. 43583: tomm maantieteellisellä periaatteella. Linkki Ulkoasiainministeriö katsoo kuitenkin, että Fin- 43584: alueen edustustojen ja Finpron alueella olevien, pron toimintaa kokonaisuudessaan ja Suomen 43585: mutta klustereittain toimivien yksiköiden välillä ei viennin ja kansainvälistymisen edistäruiskenttää 43586: ole aina toiminut. Finpron epätyydyttävä panos on tulisi arvioida uudestaan runsaan vuoden kuluttua. 43587: aika ajoin näkynyt myös kaupallisluonteisten mi- Samalla tulee tarkastella vertailukelpoisten maiden 43588: nisterivierailujen aikana. organisaatiomalleja ja toimintatapoja. Esimerkiksi 43589: Ulkoasiainministeriön mukaan Finpron määrä- Isossa-Britanniassa on äskettäin toteutettu uudis- 43590: rahojen lasku on johtanut vientikeskusten ja kau- tus, jossa päädyttiin hyvin keskitettyyn toiminta- 43591: pallisten sihteereiden tulosvastuun korostamiseen malliin. 43592: sekä Finpron kenttäorganisaation leikkauksiin. Suomen viennin edistämisen kohdentumisesta 43593: Tulosvastuullisuuden korostaminen on siirtänyt alueittain ulkoasiainministeriö toteaa, että viennin 43594: Finpron lähetetyn henkilökunnan toimintaa pois edistämistä tarvitaan sekä EU-alueella että sen ul- 43595: julkisen palvelufunktion omaavasta perinteisestä kopuolella. EU muodostaa sisämarkkinat, mutta 43596: vienninedistämisestä, jossa mahdollisuudet yritys- mm. kulttuurisista ja kielellisistä syistä markkinat 43597: ten laskuttamiseen ovat rajatut. Näin osa perintei- eivät ole suomalaisille pk-yrityksille kotimarkkinat. 43598: sestä vienninedistämisestä on siirtynyt enenevästi Koska yli puolet Suomen viennistä suuntautuu 43599: edustustoissa ulkoasiainhallinnon palkkaaman EU:hun ja EU:n ollessa suomalaisten pk-yritysten 43600: henkilöstön harteille. Sama vaikutus on ollut viime- luonteva toimintakenttä, on vienninedistämisessä 43601: aikaisella Finpron kansainvälisen edustuksen leik- kiinnitettävä huomio myös EU-maihin. Tämä voi- 43602: kauksilla: Kaupallisten sihteerien toimistojen sul- daan tehdä kevyellä organisaatiolla ja käyttäen 43603: keutuessa edustustot joutuvat ottamaan yhä suu- hyväksi myös paikalta palkattua henkilökuntaa. 43604: remman vastuun vienninedistämisestä. Tilanne on EU:n ulkopuolisten maiden lisääntyvä painoarvo 43605: johtanut jo siihen, että eräät kaupallisesti suhteelli- maailmantaloudessa ja Suomen viennissä on sa- 43606: sen tärkeät edustustot- mm. Tel Avivin ja Ateenan malla lisännyt viennin edistämisen tarvetta näissä 43607: suurlähetystöt-ovat kaupallisen sihteerin poisve- maissa. 43608: tämisen seurauksena omilla määrärahoillaan pal- Ulkoasiainministeriö esittää johtopäätöksinään 43609: kanneet henkilöitä hoitamaan vienninedistämistä ja toimenpidesuosituksinaan seuraavia: 43610: ja kaupallisia kysymyksiä. Tämä on ulkoasiainmi- -Kauppa- ja teollisuusministeriön on turvatta- 43611: nisteriön mielestä valitettavaa. va Finprolle riittävät resurssit suhteessa Suomen 43612: Ulkoasiainministeriö katsoo, että ulkoasiainhal- vientipotentiaaliin sekä tutkimus- ja kehitystyön 43613: linnon ja Finpron yhteistyön tulisi olla systemaattis- rahoitukseen. 43614: 43615: 43616: 303 43617: - Finpron ja koko viennin ja kansainvälistymi- sen tavoitteena on nimenomaan Suomessa toimivi- 43618: sen edistämisen kentän (ml. Invest in Finland en yritysten tuotteiden ja palvelusten viennin edis- 43619: Bureau ja Matkailun edistämiskeskus) toimintaa ja täminen. Finpron uudistettu toiminta-ajatus ei estä 43620: organisaatiota tulee tarkastella reilun vuoden ku- toimenpiteiden tuloksellisuuden ja työllisyysvaiku- 43621: luttua, kun kokemuksia Finpron uudesta toiminta- tusten seurantaa, jos toiminta-ajatuksessa kansain- 43622: mallista on kertynyt. välistyminen ja viennin edistäminen kytketään sel- 43623: - Edelliseen liittyen ja niiden taustaksi tulisi keästi toisiinsa. Valtion tukitoimien kytkeminen 43624: arvioida vienninedistämisen tukien taso ja hallin- siihen, mikä yrityksen sijaintipaikka mahdollisesti 43625: nointi keskeisissä vertaismaissa. on tulevaisuudessa, ei nykyisin sen sijaan ole rea- 43626: - Finpron on pystyttävä kantamaan oma vas- listinen toimintamalli. Yritysten siirtyminen toimi- 43627: tuunsa myös yleisestä vienninedistämisestä ja julki- maan toiseen maahan voi toteutua hyvinkin no- 43628: sesta palvelufunktiosta. peasti ja ennalta arvaamatta.Julkisen vallan keskei- 43629: - Edelliseen liittyen Finpron ja ulkoasiainhal- nen tehtävä on luoda yrityksille sellainen toiminta- 43630: linnon yhteistyötä kentällä on tehostettava. ympäristö, että yritykset pysyvät Suomessa. Kes- 43631: - Vienninedistämistä tulee jatkaa sekä ED- kuskauppakamarin mukaan keskeinen kysymys 43632: maissa että EU:n ulkopuolella. Finpron toiminnassa on sen tuoma lisäarvo. Välttä- 43633: Keskuskauppakamari korostaa lausunnossaan, mätöntä on lisätä käytännön yhteistyötä eri toimi- 43634: että on pidettävä huoli myös perinteisestä viennin- joiden, erityisesti edustustojen ja kaikkien viennin- 43635: edistämisestä. On hyvin tärkeää, että tukitoimet edistämisorganisaatioiden välillä. Selkeä kansalli- 43636: kohdistetaan koskemaan myös tuotekehityksen jäl- nen vienninedistämisen strategia edellyttää nykyis- 43637: keistä kaupallistamisvaihetta. Pitkäjänteinen toi- tä vahvempaa yhteistyötä ja erityisesti sitä, että 43638: minta kansainvälisillä markkinoilla edellyttää suo- vienninedistämisessä päästään aiemmasta lyhytjän- 43639: malaisilta yrityksiltä kykyä sopeutua uusiin toimin- teisestä toiminnasta pitkäjänteisempään työhön, 43640: taolosuhteisiin. Toiminta-ajatuksessa tulisi kuiten- jonka koordinoinoissa julkisessa hallinnossa jolla- 43641: kin selvästi näkyä myös se, että kansainvälistymi- kin taholla on selkeä vastuu. 43642: 43643: 43644: 43645: 43646: Valtiontilintarkastajat toteavat, että Suomen viennin hojen tulee keskinäisin neuvotteluin saada aikaan sel- 43647: edistämisen ongelmat eivät ole siinä, etteikö innovaati- keät toimivaltasuhteet 43648: oita ja tuotteita synny, vaan siinä, että tuotteet tulee Valtiontilintarkastajat pitävät Finpron uudistustyötä 43649: myös saada markkinoille ja myydyksi. Tuotekehityspa- merkittävänä ja edellyttävät sen jatkamista. Erityistä 43650: nostukset uhkaavat mitätöityä, ellei kaupallistamiseen huomiota tulee kiinnittää siihen, että tuetaan sellaista 43651: kiinnitetä riittävästi huomiota. Oikeiden vientikanavien toimintaa, josta hyötyvät sekä suomalaiset yritykset 43652: ja asiakkaiden löytäminen on tällöin keskeisintä. Val- että Suomen kansantalous. Tuen työllisyys-, vientitulo- 43653: tiontilintarkastajat ovat toistuvasti kiinnittäneet huo- ym. vaikutuksia tulee siis voida seurata. Kansainvälis- 43654: miota Ulkomaankauppaliiton toimintaan ja vienninedis- tymistukiin liittyvä tilastollinen seurantajärjestelmä on 43655: tämiseen, viimeksi kertomuksissaan vuosilta 1995, saatava aikaan mahdollisimman pian. Yritysten omien 43656: 1994, 1993 ja 1991. Merkillepantavaa on ollut, että vien- ilmoitusten luotettavuutta tulee parantaa. Tukien vai- 43657: tikeskusverkko on ollutjatkuvassa muutostilassa. Suo- kuttavuuden seuranta kuuluu po. määrärahojen osalta 43658: men vienninedistämisen kohdemaidenkin kannalta oli- kauppa- ja teollisuusministeriölle. 43659: si varmasti toivottavaa, että nykyistä pitkäjänteisempi Valtiontilintarkastajat pitävät ulkoasiainministeriön 43660: ratkaisumalli vientikeskusverkolle vähitellen löytyisi. edellä esittämiä näkökohtia vienninedistämisestä mer- 43661: Siinä tehtävässä Finpro tarvitsee varmasti myös elin- kittävinä. Syntymässä olevaa tilannetta, jossa edustus- 43662: keinoelämän, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä ul- tot paikkaavat Finpron supistuvaa kansainvälistä ver- 43663: koasiainministeriön henkistä ja aineellista tukea. Val- kostoa palkkaamalla omaa vienninedistämistä haita- 43664: tiontilintarkastajat tukevat näitä pyrkimyksiä, kuten vaa henkilökuntaa, ei voi pitää tarkoituksenmukaisena. 43665: myös sitä, että jonkin tahon tulee kantaa selkeä koko- Vaarana on, että vähitellen syntyy kaksi rinnakkaista 43666: naisvastuu Suomen vienninedistämisestä. Yhteistyöta- vienninedistämisorganisaatiota. Se ei voi olla Suomen 43667: 43668: 43669: 304 43670: valtion eikä suomalaisten yritysten etujen mukaista. sekä organisaation arviointi tulee tehdä viimeistään 43671: Valtiontilintarkastajat katsovat, että vienninedistämi- siinä vaiheessa, kun Finpron uudistushanke on saatu 43672: sen ja yritysten kansainvälistymisen edistämisen koko päätökseen eli vuoteen 2001 mennessä. Samalla tulee 43673: kentän, toiminnan, valtion tuen tason ja kattavuuden selvittää tukien taso ja hallinnointi muissa EU-maissa. 43674: 43675: 43676: 43677: 43678: Pk-yrityspoliittinen ohjelma Pk-yritysten toimintaympäristöä on kehitetty 43679: myös vahvistamalla niiden asemaa rahoitusmarkki- 43680: Ohjelman tavoitteiden toteutuminen noilla. Siten pääomasijoitusalan toimijoiden tehtä- 43681: Pk-yrityspoliittinen ohjelma 1996 rakentuu kolmes- viä ja työnjakoa on selkeytetty. Samoin pk-yritysten 43682: ta toiminta-alueesta, joilla edistetään pienten ja takausjärjestelmän toimivuutta on tehostettu ja saa- 43683: keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä yritys- tavuutta parannettu. 43684: ten toimintaympäristöä parantamalla, työelämää Työelämän parantaminen kytkeytyy henkilöstö- 43685: kehittämällä sekä tehostamalla kasvua ja kilpailu- voimavarojen osalta läheisesti TE-keskusten toi- 43686: kykyä parantavia toimenpiteitä. mintoihin ja opetushallintoon. Näiltä osin TE-kes- 43687: Kauppa- ja teollisuusministeriöitä saadun selvi- kusten toiminnan kehittäminen ja yhteistyömah- 43688: tyksen mukaan ohjelman mukainen toimenpide- dollisuuksien edistäminen muiden aluetason yksi- 43689: valmistelu on edennyt hyvin. Merkittävä määrä pk- köiden kanssa on meneillään. 43690: yritysten edistämistoimenpiteitä on toteutettu, ja Pk-yritysten kasvu- ja kilpailukykyä vahvista- 43691: useat hallinnon pitkäaikaiset kehittämishankkeet vien hankkeiden edistäminen kuuluu pääosin 43692: ovat käynnistyneet ohjelman mukaisesti. Painopis- kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan yk- 43693: te on ollut yritysten yleisten toimintaedellytysten siköille ja TE-keskuksille. Samoin EU:n rakennera- 43694: kehittämisessä. Pyrkimykset nimenomaan hallin- hastojen toiminnan kautta edistetään em. hankkei- 43695: nollisten menettelyjen keventämiseen ovat olleet ta. Eräät taloudellisilta vaikutuksiltaan mittavat 43696: keskeisessä asemassa. Ohjelmassa esitettyjen toi- hankkeet eivät ole edenneet. Tämä on johtunut 43697: menpiteiden mukaisesti pk-yritykset tullaan mm. valtiontalouden asettamista rajoitteista. Tällaisia 43698: huomioimaan entistä enemmän säädettäessä uusia valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysminis- 43699: säädöksiä. teriön hallinnonalaan kuuluvia hankkeita ovat ol- 43700: Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen leet mm. verojärjestelmän kehittämiseen ja työvoi- 43701: säädösehdotusten yritysvaikutusten arviointia kos- makustannusten alentamiseen liittyvät hallinnon 43702: kevista ohjeista. Näillä on tarkoitus parantaa oleel- toimet. 43703: lisesti säädösehdotusten yritysvaikutusarviointia. 43704: Pienyrityksille on mm. annettu mahdollisuus eräi- Alueelliset työllisyysvaikutukset 43705: den valtiolle menevien maksusuoritusten yksinker- Kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksen mu- 43706: taistamiseen. Verohallinnon ja Patentti- ja rekisteri- kaan ohjelman suosituksilla on suunnattu käytössä 43707: hallituksen yhteinen yritystunnus otetaan käyttöön olevia resursseja aiempaa voimakkaammin pk-yri- 43708: ensi vuonna. Samoin erilliset Patentti- ja rekisteri- tysten toimintojen vahvistamiseen. Ohjelmakau- 43709: hallitukselle ja verohallinnolle laadittavat yritysten den aikana on toteutettu hallituksen säästöohjel- 43710: perustamisilmoitukset yhdistetään yhteiseksi aloit- man mukaiset tukien leikkaukset. Nämä ovat koh- 43711: tamisilmoitukseksi. Suunnitelman mukaan yrityk- distuneet mm. yritystukilain mukaisiin tukiin. Mer- 43712: set voivat toimittaa tilinpäätöstietonsa Patentti- ja kittävien supistusten vuoksi suurten yritysten tuki- 43713: rekisterihallitukselle, Verohallitukselle ja Tilasto- tasoa on laskettu. Pk-yritysten osalta toimenpiteet 43714: keskukselle yhteisellä koneellisella ilmoituksella v. eivät ole niinkään muuttaneet tukien kokonais- 43715: 2000. Pienille yrityksille on myös luotu mahdolli- määriä, vaan niitä on suunnattu entistä tarkoituk- 43716: suus kertomusvuodesta lukien tukeutua nykyistä senmukaisemmin. 43717: enemmän rahalaitosten tiliotteisiin juoksevassa kir- Pääosin TE-keskusten hallinnaimien ja yritys- 43718: janpidossa. tuesta annetun lain (1136/1993) mukaisten julkis- 43719: 43720: 43721: 20 292055K 305 43722: ten rahoitustoimenpiteiden käyttöä on suunnattu uutta työpaikkaa. Tekesin TULI-nimeä kantavat 43723: koskemaan pk-yritysten hankkeiden rahoitusta. rahoitus- ja asiantuntijapalvelut auttavat aloittavia 43724: Alueellista jakautumaa ei ole saatavilla tällä hetkel- teknologiayrityksiä luomaan teknologiasta uutta 43725: lä koko ohjelmakaudelta, mutta kuitenkin kerto- liiketoimintaa. MINT (Managing the Integration on 43726: musvuodelta. Sen mukaan myönnetyllä yritystuella New Technologies) ja Finn-Imt (Innovation Mana- 43727: synnytetyistä uusista työpaikoista Itä-Suomen alu- gement Techniques) palveluja teknologiastrate- 43728: eelle kohdistui lähes 1 500, Etelä-Suomeen hieman gian kehittämiseksi käytti 95 pk-yritystä. Kertomus- 43729: yli 1 600, Länsi-Suomeen n. 1 800 uutta työpaikkaa vuonna tehdyssä arvioinnissa todetaan jo yhden 43730: ja Keski- ja Pohjois-Suomeen yhteensä lähes 1 700 konsultointihankkeen vaikutusten ylittävän mo- 43731: työpaikkaa. Uusia yrityksiä myönnetyllä yritystuel- lempiin ohjelmiin sijoitetut varat. 43732: la syntyi Länsi-Suomeen lähes 130 ja Etelä-Suo- Kera Oyj:n lainavolyymi on kasvanut ohjelma- 43733: meen hieman yli 100. Keski- ja Pohjois-Suomeen kauden aikana Keran käyttöön ottamien nais- ja 43734: uusia yrityksiä myönnetyllä yritystuella syntyi n. pienyrittäjälainojen myötä. Lainavolyymin kasvuun 43735: 130. Alueellisesti tarkasteltuna uusia yrityksiä syn- vaikutti myös v. 1997 voimaan tullut toimialalaajen- 43736: tyi keskimäärin enemmän Länsi- ja Etelä-Suomen nus kotitalouksille palveluja tuottaviin palveluyri- 43737: alueille. Myönnetyllä yritystuella on vaikutettu tyksiin. Naisyrittäjälainoja myönnettiin v. 1996--98 43738: myös alueen yritysrakenteen uudistumiseen siten, n. 9 600, yhteensä 77 4 Mmk. Lisäksi Kera Oyj on 43739: että investointituen kohteena olevista hankkeista n. rahoittanut kehittämislainoilla yritysten kehittämis- 43740: 8 %:ssa oli tuen ensisijaisena myöntämisperusteena hankkeita ja ympäristölainoilla yritysten ympäristö- 43741: paikkakunnan toimialarakenteen parantaminen. investointeja. Perustamislainoja on käytetty apuna 43742: yritysten perustamisessa. 43743: Tuotantorakenteen monipuolistaminen 43744: Vuosina 1996--98 pääasiassa TE-keskukset myön- Toimintaympäristön kehittäminen 43745: sivät yritystuesta annetun lain (1136/1993) mukai- Yritysten toimintaympäristöä on kehitetty pääasias- 43746: sia tukia yhteensä yli 7 700. Tuen kokonaismäärä sa hallinnollisten menettelyjen keventämisen avul- 43747: näihin investointi- ja kehittämishankkeisiin sekä la. Yritystukilain mukaista tukea yritysten toiminta- 43748: yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkei- ympäristön parantamiseen on voitu myöntää lop- 43749: siin oli 1,5 mrd. mk. TE-keskusten yritysosastojen puvuodesta 1996 lukien. Tukea voidaan myöntää 43750: EU:n aluekehitysrahaston rahoitus on kohdistunut julkisille yhteisöille kuten oppilaitoksille, tutkimus- 43751: erityisesti elinkeinorakenteen monipuolistamiseen laitoksille ja kunnille hankkeisiin, joilla kehitetään 43752: ja pk-yritystoiminnan kehittämiseen. Aluekehitys- yritysten tarvitsemia palveluja. Tuettavat hankkeet 43753: rahaston ohella on pk-yritystoiminnan kehittämi- voivat liittyä esim. yritysten tarvitsemiin neuvon- 43754: seen myönnetty Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) ta-, tutkimus-, laatu-, markkinointi-, tuotekehitys- 43755: osarahoitusta koulutus- ja kehittämishankkeisiin. ja yrityshautomopalvelujen kehittämiseen. Pk-yri- 43756: Keskeisimpiä painopistealueita ovat olleet yritys- tysten toimintaympäristöä on kehitetty myös vah- 43757: ten perustamisen edistäminen, pk-yritysten johto- vistamalla niiden asemaa rahoitusmarkkinoilla. Si- 43758: ja avainhenkilöiden liikkeenjohtotaitojen kehittä- ten pääomasijoitusalan toimijoiden tehtäviä ja 43759: minen, markkinointi- ja kansainvälistymistaitojen työnjakoa on selkeytetty. Samoin pk-yritysten ta- 43760: sekä yritysyhteistyön kehittäminen ja tuottavuuden kausjärjestelmää on monipuolistettu ja saatavuutta 43761: parantaminen. Erityisesti suunniteltiin ja kehitettiin parannettu. 43762: pk-yrityksille tarkoitettuja asiantuntijapalveluja. 43763: Tekesin rahoitus hankkeisiin, jotka tähtäävät pk- Työelämän laadun parantaminen 43764: yritysten yritysrakenteen uudistamiseen eli tuotan- Pk-yrityspoliittisen ohjelman mukaan pk-yritysten 43765: torakenteen monipuolistamiseen, on kasvanut sopeutumista taloudellisiin muutoksiin tehostetaan 43766: edellisiin vuosiin verrattuna. Pk-yrityksille suun- mm. työelämää kehittämällä sekä henkilöstön 43767: tautui yhteensä 52% Tekesin tuotekehitysrahoituk- osaamista lisäämällä. Ammattitaitoisen työvoiman 43768: sesta, tästä 45 % eli 594 Mmk suoraan ja 7 o/o eli 91 saanti turvataan mm. tehostamalla yrittäjäkoulutus- 43769: Mmk suurten yritysten hankkeiden kautta. Suurten ta sekä kehittämällä yritysten henkilöstöä. TE-kes- 43770: yritysten verkottuminen pienempien kanssa on kuksiin on perustettu TE-keskusten ja lääninhalli- 43771: jatkuvasti lisääntynyt. Pk-yritykset ovat mukana tusten yhteiset koulutuksen ennakointi- ja hankin- 43772: useammassa kuin joka toisessa suurten yritysten tatoimikunnat Toimikunnan keskeisenä tavoittee- 43773: hankkeessa. Selvityksen mukaan 227 pk-yrityksen, na on vaikuttaa julkisen hallinnon hankkiman ja 43774: jotka toteuttivat Tekesin rahoittaman tuotekehitys- tukeman aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen 43775: projektin v. 1994-98, odotetaan luovan yli 2 500 yhteensovittamiseen siten, että koulutus muodos- 43776: 43777: 43778: 306 43779: taa alueen, sen yritysten ja työvoiman tarpeita organisaation kanssa on käynnistetty tähän tähtää- 43780: vastaavan, tarkoituksenmukaisesti toteutuneen ko- viä käytännön toimia. Tekes on tukenut sekä yri- 43781: konaisuuden. tyksistä että tutkimusympäristöstä syntyviä uusia 43782: Asiantuntijapalvelujen tarjoamista pk-yrityksille yrityksiä ja uutta liiketoimintaa. Samoin on kehitet- 43783: työllisyysvaroin ja kauppa- ja teollisuusministeriön ty edelleen aikaville ja pk-yrityksille suunnattuja 43784: kehittämisvaroin on toteutettu ns. KEKO-hankkeis- erityispalveluja kuten teknologiasta uutta liiketoi- 43785: sa. KEKO-koulutus on pk-yritysten kehittämiskou- mintaa, klinikkatoimintaa sekä erilaisia liiketoimin- 43786: lutusta, jossa erityiskoulutetut työttömät asiantunti- tasuunnitelmia ja strategiaprosesseja kehittäviä pal- 43787: jat toteuttavat liikkeenjohdon konsultin ohjaukses- veluja, joissa teknologian hyödyntämisellä on kes- 43788: sa pk-yritysten kehittämishankkeita. Niillä ediste- keinen sija. 43789: tään mm. yritysten kansainvälistymistä ja verkottu- Sitra on panostanut tutkimustulosten hyödyntä- 43790: mista, tuotekehitystoimintaa sekä markkinointia. miseen teknologiaa kaupallistamalla ja sijoittamalla 43791: Koulutusta on suunnattu kaupallisen ja teknisen osaamispohjaisiin yrityssalkkuihin. 43792: koulutuksen saaneiden lisäksi aiempaa enemmän Pk-yrityspoliittisen ohjelman mukaisesti raken- 43793: myös muille työnhakijoille. Palvelualan yritysten nerahastojen rahoitusta suunnataan erityisesti pk- 43794: osuutta KEKO-hankkeissa lisätään edelleen. yritystoimintaan teollisen kasvupohjan hyväksi. 43795: Pk-yrityspoliittisen ohjelman mukaan pk-yritys- Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnoiman eli 43796: ten työllistämismahdollisuuksia parannetaan hyö- pääosin yritystoimintaan suuntautuvan EU:n alue- 43797: dyntämällä yrityksen sisäisiä voimavaroja ja kehit- kehitysrahoituksen osuus koko ED-rahoituksesta 43798: tämällä työelämän joustavuutta. On katsottu, että on ollut lähes puolet. 43799: työvoimakoulutus voidaan kytkeä osaksi laajempia Pk-yritysten kilpailukyvyn kehittämiseksi on 43800: yritysten kehittämishankkeita. TE-keskukset mah- pyritty parantamaan niiden mahdollisuuksia ver- 43801: dollistavat tällaisen toiminnan laajentamisen ja te- kottumiseen ja yhteistyöhön. Innovatiivista ja tie- 43802: hostamisen. Työvoimakoulutus voidaan tarpeen tointensiivistä yritystoimintaa on pyritty siten kehit- 43803: mukaan kytkeä myös kansalliseen työelämän ke- tämään pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn edistä- 43804: hittämisohjelmaan, jolla tuetaan toimintatavan miseksi. Myös useat tutkimus- ja oppilaitosten pk- 43805: muutoksia työpaikalla. Tarkoituksena on edistää palvelutoimintaa kehittävät hankkeet saivat tukea. 43806: tuottavuutta ja työelämän laatua. Lisäksi toimintaympäristötuella on edistetty yritys- 43807: ten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä, innovaatio- 43808: Kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen toimintaa sekä yritysten verkostoitumista ja tekno- 43809: Ohjelman tavoitteena on suunnata julkista erityis- logian siirron edistämistä. Myös TE-keskusten hal- 43810: rahoitusta erityisesti hyvät kasvuedellytykset omaa- linnoimalla toimintaympäristö- ja pienyritystuella 43811: ville, käynnistys- ja kasvuvaiheessa oleville teolli- on tuettu ns. yrityshautomotoiminnan aloittamista 43812: sille pk-yrityksille. Tarkoituksena on turvata niiden ja yrityshautomossa olevia yrityksiä. 43813: ja teollisuuden kanssa verkottuneiden palvelualo- Ohjelmassa on nähty tärkeiksi myös toimet, 43814: jen kehittämis- ja investointihankkeiden rahoitus jotka siirtävät Suomea kohti tietoyhteiskuntaa. 43815: sekä lisätä kasvumahdollisuuksia. Suomen johdolla on toteutettu pilottihanke, jon- 43816: Vuoden 1999 alusta toimintansa aloittaneen ka nimi on Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntä- 43817: Finnvera Oyj:n (Kera jaValtiontakuukeskus) avulla misestä ja siihen myötävaikuttavista organisaatio- 43818: kehitetään julkista rahoitusjärjestelmää. Finnvera muutoksista. Tämä on yksi EU:n neljästä pilotti- 43819: Oyj:n tuotevalikoimaan sisältyy mm. rahoitusta al- hankkeesta. Tutkimuksen tavoitteena on löytää ne 43820: kaville yrityksille sekä jo toimintansa vakiinnutta- poliittiset toimenpiteet, joilla Suomen yritysten val- 43821: neille yrityksille. Rahoitus voi olla esim. lainaa tai miudet tieto- ja viestintätekniikoiden käyttäjinä 43822: takausta yrityksen kehittämiseen ja investointeihin. saadaan maailman huipputasolle. Teknologian 43823: Tekesin hankerahoituksessa on kasvanut pk- hyödyntäminen ja yritysten organisaatioiden kehit- 43824: yritysten ja suurten yritysten välinen yhteistyö sekä täminen näyttäisi kulkevan käsi kädessä. Suomen 43825: toisaalta pk-yritysten ja tutkimuspalvelujen välinen hankkeen jatkokäsittely ajoittuu Suomen EU-pu- 43826: yhteistyö. Lisäksi aikaville ja pk-yrityksille tarkoi- heenjohtajuuskaudelle. 43827: tettu pääomaehtoinen tuotekehityslaina on otettu Sähköiseen kaupankäyntiin liittyvien kansallis- 43828: täysimittaisesti käyttöön. Tekesin pk-rahoitukseen ten, ED-tason ja kansainvälisten kysymysten käsit- 43829: on pyritty entistä useammin kytkemään mukaan telyä jatketaan edelleen kauppa- ja teollisuusminis- 43830: muita pk-yritysten palveluja, kuten Suomen Ulko- teriössä. Ministeriössä on mm. käynnistynyt tieto- 43831: maankauppaliiton (Finpro), Patentti- ja rekisteri- yhteiskunta-asioiden horisontaalinen kehittämis- 43832: hallituksen ja pääomasijoittajien palveluja. Kunkin hanke tammikuussa 1999. 43833: 43834: 43835: 307 43836: Ohjelman toimenpide-esitysten mukaisesti on TE-keskusten yrityspalvelupisteisiin on nimetty 43837: kehitetty myös sähköistä viranomaisasiointia. Inter- vastuuhenkilöt, jotka informoivat mm. aloittavien 43838: netissä on tiedosto yritystoiminnan edistämistoi- yritysten ja pienyritysten työnantajavelvoitteista. 43839: menpiteistä. Tiedoston palvelumahdollisuuksien TE-keskusten toimintaa kehitetään edelleen. 43840: kehittäminen on käynnissä siten, että tulevaisuu- Valtiontilintarkastajien rahoittamana tutkimus- 43841: dessa käyttäjät voivat täyttää ja lähettää eri organi- projektina on kertomusvuonna valmistunut Helsin- 43842: saatioiden hakulomakkeet sähköisesti. gin yliopiston kansantaloustieteen laitoksen pro- 43843: fessori Vesa Kanniaisen toimittamana tutkimus Yri- 43844: Rahoituksen saatavuus tykset kansantalouden perustana - Onko Suo- 43845: Kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksen mu- messa riittävästi yritystoimintaa? Tutkija kysyy, 43846: kaan yritysten rahoituksen saatavuus on Suomessa onko riittävän hyvin ymmärretty, että koko kansan- 43847: merkittävästi parantunut viime vuosina ja sen läh- talouden varsinainen perusta on yritystoiminnassa, 43848: teet monipuolistuneet. Myös rahoituksen kustan- vaikka yrittäjien osuus koko työvoimasta jää mo- 43849: nukset ovat tutkimusten mukaan kohtuullisia. Julki- nessa maassa alle 10 %:n. Yrittäjän taloudellinen 43850: sen vallan toimenpiteitä on kuitenkin katsottu tarvit- riski on suurempi kuin toisen palveluksessa tai 43851: tavan edelleen rahoitustarjontaa täydentämään sekä julkisella sektorilla toimivan. Tutkimuksen yksi 43852: julkisen erityisrahoituksen että suorien rahoitustu- pääviesti on, että Suomi tarvitsee erityisesti työllis- 43853: kien muodossa. Pk-yrityspoliittisessa ohjelmassa tävää yrittäjyyttä. Tutkijan mukaan Suomen yritys- 43854: esitettyjen toimenpiteiden mukaisesti pk-yrityksille sektorin rakenne on kansainvälisen vertailun va- 43855: on kehitetty uusia tuki-, laina-, takaus- ja takuumuo- lossa vinoutunut. Suomessa pienten yritysten työl- 43856: toja. Lisäksi useisiin rahoitusmuotoihin on tehty listämiskyky on pieni Länsi-Euroopan pienyrityk- 43857: toimialalaajennuksia. Rahoituksen saatavuutta on siin verrattuna. Tutkija toteaa myös, että Suomi on 43858: myös tehostettu jakeluverkostoa monipuolistamal- maa, jossa valtiollinen yritystoiminta oli pitkään 43859: la, kuten Finnvera Oyj:n ja TE-keskusten avulla. Kun arvostettua, mutta yksityinen ei sitä ollut. 43860: Finnvera Oyj muodostettiin yhdistämällä Keran ja Keskuskauppakamari toteaa lausunnossaan, 43861: Valtiontakuukeskuksen toiminnot, tehostettiin enti- että pk-yritysten kannalta keskeisessä asemassa 43862: sen Keran maantieteellisesti kattavan ja tunnetun ovat yleiseen toimintaympäristöön liittyvät tekijät, 43863: jakeluverkoston käyttöä. Vuoden 1999 alusta yrityk- kuten veropolitiikka ja välilliset työvoimakustan- 43864: set ovat voineet saada julkisia takaus- ja lainamuo- nukset. Vaikka pk-politiikan tavoitteena tulee olla 43865: toisia riskirahoituspalveluja yhdestä yhtiöstä. pyrkimys valtion tukitoimista riippumattoman yrit- 43866: TE-keskusten yrityspalvelupisteet kattavat kaik- täjyyden edistämiseen, on samalla pyrittävä paran- 43867: kien osastojen pk-yritystoiminnan palvelut ja toi- tamaan myös edelleen käytössä olevia yritystukijär- 43868: menpiteet kuten teknologiapalvelut, työvoimapal- jestelmiä. Varsinkin tukipolitiikan vaikuttavuuden 43869: velut ja kansainvälistymiseen liittyvät palvelut. arvioinnissa on evaluoinnin kehittämisellä keskei- 43870: Kaikista yrityspalvelupisteistä saa kootusti hakulo- nen merkitys. Yritystukipolitiikka on nähtävä kei- 43871: makkeet, yhteystiedot yms. Entiset Tekesin koti- nona täydentää markkinatalouden toimintaa. Tuki- 43872: maan yksiköt ovat toimineet runsaan vuoden TE- politiikan on tuettava elinkeino- ja tuotantoraken- 43873: keskusten teknologiayksikköinä. Ne ovat jatkossa teen muutosta. Yritysrahoituksessa julkisen tuen 43874: merkittävä osa Tekesiä tarjoten Tekesin rahoitus- ja tarjoamiseen on suhtauduttava pidättyvästi, ja sitä 43875: asiantuntijapalveluja asiakkaille koko maassa. TE- on käytettävä vain silloin, kun normaalit rahoitus- 43876: keskusten teknologiayksiköissä valmisteltiin nel- markkinat eivät toimi tyydyttävästi. Aluepolitiikas- 43877: jännes Tekesin kertomusvuonna tekemistä rahoi- sa on muistettava, että koko maan tasapainoisen 43878: tuspäätöksistä. kehittämisen perustana ovat terveellä pohjalla toi- 43879: Kertomusvuoden kesällä perustettiin uudet tek- mivat kilpailukykyiset yritykset. Yritystukien osalta 43880: nologiayksiköt Hämeen TE-keskukseen Lahteen ja on myös muistettava se, että tukipolitiikan on 43881: Pohjanmaan TE-keskukseen Vaasaan, joten nyt oltava kilpailupoliittisesti neutraalia. Yritystukien 43882: Tekesin palvelut ovat saatavissa kaikkien TE-kes- vähentämisessä tulisi aktiivisesti kiinnittää huomio- 43883: kusten toimialueilla. Lisäksi keskuksissa on aloitet- ta siihen, miten EU-tason päätöksenteossa saatai- 43884: tu yhteistyö Patentti- ja rekisterihallituksen ja kek- siin aikaan myönteisiä tuloksia. Suomi voisi Kes- 43885: sintöasiamiehen kanssa. Pienyrittäjille ja aikaville kuskauppakamarin mielestä olla tässä suhteessa 43886: yrityksille kohdistettavaa tiedotustoimintaa työnan- aktiivinen, jotta kaikkia EU-maita sitovalla tavalla 43887: tajavelvoitteista ja niiden hoidosta on tehostettu. voitaisiin kansallisten yritystukien tasoa leikata. 43888: 43889: 43890: 43891: 43892: 308 43893: Vuonna 1996 valmistunut pientä ja keskisuurta yritys- Valtiontilintarkastajien mielestä valtion tulee tukea 43894: toimintaa koskeva pk-yrityspoliittinen ohjelma koostuu yritystoimintaa rahoituksen tarjoajana vain silloin, kun 43895: kolmesta toiminta-alueesta, joilla edistetään näiden rahoitusmarkkinat toimivat kansantalouden koko- 43896: yritysten toimintaedellytyksiä yritysten toimintaympä- naisedun kannalta heikosti. Mikäli valtiontukea suun- 43897: ristöä parantamalla, työelämää kehittämällä sekä te- nataan yritystuen muodossa vaikkapa alueellisten ero- 43898: hostamalla kasvua ja kilpailukykyä parantavia toimen- jen tasaamiseen, tulee se tehdä täysin avoimesti ja 43899: piteitä. Eräät taloudellisilta vaikutuksiltaan mittavat taloudelliseen kannattavuuteen perustuen. Kansallis- 43900: ohjelman hankkeet eivät ole edenneet. Näitä ovat mm. ten aluetukien ja EU:n rakennerahastojen yritystukien 43901: verojärjestelmän kehittämiseen ja osin myöstyövoima- kohdistamisessa panostetaankin erityisesti aineetto- 43902: kustannusten alentamiseen liittyvät valtionhallinnon rniin investointeihin ja uuden perusrakenteen kehittä- 43903: toimet. Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä, että miseen. Valtiontilintarkastajien mielestä Suomi tarvit- 43904: myös näiltä osin voidaan po. ohjelman toteutuksessa see erityisesti työllistävää yritystoimintaa. Suomessa 43905: edetä. pienten yritysten työllistämiskyky on vähäinen muiden 43906: Valtiontilintarkastajat katsovat, että uudistuvan yri- Länsi-Euroopan maiden pienyrityksiin verrattuna. 43907: tyspolitiikan tavoitteena tulee olla valtion tukitoimista Valtiontilintarkastajattoteavat, että pk-yrityspoliitti- 43908: riippumattoman yrittäjyyden edistäminen. Jotta nykyis- sen ohjelman toteuttamisessa ja uudistamisessa sekä 43909: tä parempaan työllisyyskehitykseen voidaan päästä, yritystukien suuntaamisessa tulee ottaa käyttöön jat- 43910: on elinkeino- ja tuotantorakenteen muututtava vastaa- kuva seuranta ja evaluointi. Tämä on ehdoton edellytys 43911: maan taloudellisessa toimintaympäristössämme ta- jatkotoimille ja tukien käytölle. Jo nyt on käynyt ilmi, 43912: pahtuneita muutoksia. Välttämättömän muutoksen hi- että mm. tukien työllistävyyden seuranta ja evaluointi 43913: dastaminen tai patoaminen on omiaan hidastamaan on merkittävästi lisääntynyt Suomen EU-jäsenyyden 43914: myönteistä talous- ja työllisyyskehitystä. Siten raken- ansiosta. Aiemmin niihin ei nähty juurikaan perusteltua 43915: nepolitiikalla on merkittävä asema varsinkin pk-yritys- tarvetta. Mahdollisiin väärinkäytöksiin liittyviä ongel- 43916: poliittisen ohjelman toteuttamisessa. Markkinoiden mia ei ole enää syytä vähätellä, onhan niistä olemassa 43917: toimintaongelmien vähentämisen tulee valtiontilintar- kotimaisiakin esimerkkejä mm. yritysten investointi- ja 43918: kastajien mielestä olla valtiontukipolitiikan keskeinen kehittämishankkeiden tukijärjestelmän toimivuuden 43919: kohde. Markkinoiden toimintaongelmat liittyvät erityi- tarkastuksessa. 43920: sesti kilpailun puutteisiin, perusrakenne-, kulutus- Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä, että EU- 43921: sekä tutkimus- ja kehittämisinvestointien riittämättö- maiden kesken päästään mahdollisimman pian yhteis- 43922: myyteen, ympäristökysymyksiin, pääomamarkkinoiden ymmärrykseen kansallisen yritystuentasosta ja nykyis- 43923: toimivuuteen sekä tuotannon ns. mittakaava- ja oppi- ten tukien leikkaustarpeesta. Suomen on mahdollista 43924: misetujen puutteelliseen hyödyntämiseen. olla asiassa erityisen aktiivinen EU-puheenjohtajana 43925: toimiessaan. 43926: 43927: 43928: 43929: 43930: Töhrintärikosten torjunta sentekijöiksi. Ohjelmassa tuli kiinnittää erityistä 43931: huomiota paikalliseen rikoksentorjuntaan. Neuvot- 43932: Oikeusministeriö antoi 24.1.1997 rikoksentorjun- telukunnan Turvallisuustaikoot-niminen ehdotus 43933: nan neuvottelukunnan tehtäväksi laatia ehdotuk- kansalliseksi rikoksentorjuntaohjelmaksi luovutet- 43934: sen hallituksen rikoksentorjuntaohjelmaksi. Ohjel- tiin oikeusministeriölle 14.9.1998. Valtioneuvosto 43935: man tavoitteeksi asetettiin valtion eri hallinnonalo- teki periaatepäätöksen 4.3.1999 kansalliseksi ri- 43936: jen, kuntien, elinkeinotoiminnan, kansalaisjärjestö- koksentorjuntaohjelmaksi ja totesi samalla, että 43937: jen ja väestön yhteinen toimintapolitiikka rikosten periaatepäätöksen mukaisia toimintalinjoja esitel- 43938: ehkäisemiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Neu- lään neuvottelukunnan muistiossa. 43939: vottelukunnan tuli miettiä kaikkia niitä keinoja, Töhrintärikoksista neuvottelukunnan muistios- 43940: joilla voidaan ehkäistä rikoksia ja niiden aiheutta- sa todetaan, että rakennettujen ympäristöjen fyysi- 43941: mia vahinkoja, torjua rikollisuudesta johtuvaa tur- nen ja sosiaalinen rappeutuminen olisi estettävä ja 43942: vattomuutta ja estää yksilöiden kehittymistä rikok- rappeutunet alueet korjattava, sillä rikollisuus kes- 43943: 43944: 43945: 309 43946: kittyy alueille, joista ei huolehdita. Rappion ja täisivät spray-maalit itsepalvelusta valvottuun 43947: epäjärjestyksen merkit antavat vaikutelman ympä- myyntiin. 43948: ristöstä, josta ei välitetä ja jota ei valvota. Ne Rakennusten ja rakenneimien suojaaminen en- 43949: synnyttävät vakavampaakin rikollisuutta. Siksi tö- nalta maalausten ja töhryjen varalta helpottaa huo- 43950: herrykset olisi poistettava ja rikotut ikkunat korjat- mattavasti puhdistustyötä. Koska maalausten ja 43951: tava välittömästi. Menettely on osoittautunut käy- töhryjen nopean hävittämisen arvioidaan vähentä- 43952: tännössä toimivaksi. Kunnostamalla ympäristöjä vän kiinnostusta niiden tekemiseen, olisi työryh- 43953: on niiden rikollisuuttakin voitu vähentää. Neuvot- män käsityksen mukaan syytä lisätä suojausainei- 43954: telukunnan mukaan nykyistä enemmän olisi kiin- den käyttöä niistä koituvista kustannuksista huoli- 43955: nitettävä huomiota kiinteistöjen omistajien ja julkis- matta, koska kokonaiskustannukset näin menetel- 43956: ten tilojen haltijoiden velvollisuuteen huolehtia len muodostuvat joka tapauksessa huomattavasti 43957: kunnossapidosta. Heitä olisi tuettava mm. edullisin halvemmiksi. 43958: lainoin, joita myönnettäisiin kunnossapitoa edistä- Kiinnijoutumisriskiä olisi työryhmän mielestä 43959: viin korjauksiin. Asia koskee yhtä lailla niin asuin- kuitenkin eri tavoin pyrittävä lisäämään nykyisestä. 43960: alueita kuin liikekeskuksia ja julkisen liikenteen Työryhmän mielestä olisi toivottavaa, että poliisilai- 43961: ympäristöjäkin. tokset voisivat lisätä tehoiskuja, joilla pyritään estä- 43962: Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti puolestaan mään töhryjen leviäminen ja saattamaan tekijät 43963: 26.5.1997 työryhmän selvittämään spray-maaleilla edesvastuuseen. Samoin on tarpeen kannustaa 43964: aiheutettujen väärinkäytösten vähentämistä. Spray- kansalaisia ilmoittamaan havainnoistaan. 43965: maaleilla aiheutettu ilkivalta tuottaa huomattavaa Tiedotusvälineitä tulisi työryhmän mielestä akti- 43966: taloudellista vahinkoa sekä yhteiskunnalle että yk- voida kirjoittamaan entistä enemmän siitä, millaisia 43967: sityisille henkilöille. Työryhmä luovutti muistionsa kustannuksia töhryjen poistamisesta aiheutuu. Sa- 43968: 14.10.1997 kauppa- ja teollisuusministeriölle. Mi- moin olisi työryhmän mielestä hyväksi, että kiinni- 43969: nisteriö pyysi muistiosta lausunnot useilta eri ta- jääneiden tuomioista ja korvausvelvollisuuksien 43970: hoilta. seurauksista kerrottaisiin myös julkisuudessa. Eri- 43971: Sotkuiset maalaukset ja tunnuskuviot ovat li- tyisesti on syytä korostaa, millaisia tuntuvia vaike- 43972: sääntyessään alkaneet ärsyttää näiden töhryjen lä- uksia henkilölle koituu, jos hän on menettää luot- 43973: heisyydessä asuvia, taloyhtiöitä ja päättäjiäkin. tokei poisuutensa. 43974: Töhryjen vähentämiseksi on viime aikoina tehty Työryhmän muistion julkaisemisen jälkeen ai- 43975: useita eduskuntakyselyjä. Samoin on perustettu hetta on käsitelty laajasti eri tiedotusvälineissä. 43976: erilaisia alueellisia työryhmiä. Kunnallisilta lauta- Kunnat, yritykset ja eri viranomaiset ovat myös 43977: kunnilta on pyydetty asiassa lausuntoja. toteuttaneet erilaisia hankkeita töhryongelman vä- 43978: Kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä esitti hentämiseksi. 43979: mm., että spray-maaleja ja muita vastaavia tuotteita Kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa selvityk- 43980: myyvät elinkeinonharjoittajat lisäisivät edelleen sessään seuraavansa edelleen tällä sektorilla käytä- 43981: omia toimenpiteitään erityisesti spray-maalien lait- vää keskustelua. Ministeriö on käynyt myös neu- 43982: toman saatavuuden vähentämiseksi. Koska osa votteluja uudesta hankkeesta, joka keskittyisi pää- 43983: kaupan alan järjestöistä on antanut jäsenilleen suo- kaupunkiseudulle ja johon osallistuisi mm. eri vi- 43984: situksen, jonka on todettu vähentävän spray-maali- ranomaistahoja. Ministeriö pyrkii myös jatkossa 43985: en varastamista, pitäisi tämä suositus antaa kaikille vaikuttamaan siihen, että eri ministeriöt tekisivät 43986: spray-maaleja myyville yrityksille. Työryhmän mie- enemmän yhteistyötä töhertämisestä aiheutuvien 43987: lestä oli suositeltavaa, että myös huoltoasemat siir- ongelmien ja kustannusten vähentämiseksi. 43988: 43989: 43990: 43991: 43992: Töhrintä on vahingonteko-niminen rikos, josta on sää- vastainen teko. Törkeästä töhrinnästä voi saada jopa 43993: detty rikoslain 35 luvussa. Vahingonteon sääntely on neljä vuotta vankeutta. 43994: rikoslaissa kattava, joten rikosoikeudellinen sääntely Valtiontilintarkastajien saamien tietojen mukaan 43995: on kunnossa. Rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisten töhrintä ei ole - ehkä vastoin yleistä käsitystä - 43996: seuraamusten lisäksi töhrintä on ympäristönsuojelun nuoriso-ongelma, eikä se liity nuorten syrjäytymiseen. 43997: 43998: 43999: 310 44000: Päätöhrijät ovattäysi-ikäisiä (18-35-vuotiaita) miehiä. Valtiontilintarkastajat pitävät kauppa- ja teollisuus- 44001: He tekevät 4/5 töhrintärikoksista, joten vain viidennes ministeriön työryhmän ehdotuksia toteuttamiskelpoisi- 44002: tekijöistä on kouluikäisiä. Opetusministeriön nuoriso- na sekä edellyttävät valtionhallinnoita pikaisia toimia 44003: barometrin mukaan vain joka sadas (1%) nuori hyväk- töhryjen torjunnan tehostamiseksi. Samalla valtionti- 44004: syy töhrinnän. Nuorison ehdoton kielteinen kanta töh- lintarkastajat toivovat, että valtionhallinnon lisäksi 44005: rintään saattaa perustua siihen, että töhrinnässä on myös muut ao. tahot ryhtyvättässä asiassa tarvittaviin 44006: kyse ympäristönsuojelun vastaisesta toiminnasta, ym- toimiin. Töhrintä on rikos yhteiskuntaa ja kansalaisia 44007: päristörikoksesta. sekä ympäristöä kohtaan. Töhrijät tulee saattaa edes- 44008: Kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman em. työ- vastuuseen teoistaan. Tämän vuoksi oikeutta ns. syyt- 44009: ryhmän ehdotukset töhryjen vähentämiseksi ovat var- tämättä jättämiseen tulisi soveltaa hyvin harkiten. Ri- 44010: sin kattavia. Työryhmän ehdotuksiin sisältyivät mm. kos- ja vahingonkorvausoikeudellisten seuraamusten 44011: seuraavat käyttäytymistä ohjaavattiedotuskampanjat, lisäksi tulee korostaa sitä, että töhrintä on ympäristöri- 44012: asukkaiden, asuinalueiden, kansalaisjärjestöjen ja vi- kos, joka osoittaa tekijän piittaamattomuutta ympäris- 44013: ranomaisten välisen yhteistyön lisääminen, töherrys- töarvoista. Töhrintäaineet sisältävät ponnekaasuja ja 44014: välineiden saatavuuden vähentäminen, rakennusten ja voimakkaita kemikaaleja, jotka eivät kuulu luontoon. 44015: rakenneimien suojaaminen ennakolta, asuinalueiden Töhrijät lisäävät myös turvattomuuden tunnetta kansa- 44016: viihtyvyyden lisääminen, liikekeskusten siistiminen ja laisten keskuudessa, sillä töhrintä koetaan väkivaltai- 44017: siistinä pitäminen, töhrijäiden kiinnijoutumisriskin li- suuden merkiksi. 44018: sääminen ja poliisivalvonnan tehostaminen, kiinnijää- 44019: misen seuraamusten ja erityisesti vahingonkorvausten 44020: suuruuden saattaminen yleiseen tietoisuuteen. 44021: 44022: 44023: 44024: 44025: 311 44026: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 44027: 44028: 44029: 44030: 44031: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkastuk- Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen 44032: sen sosiaali- ja terveysministeriössä 17.3.1999 turvaaminen 44033: (kansliapäällikkö Markku Lehto) sekä Sosiaali- ja 44034: terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesis- Vuonna 1997 kuntien talous heikkeni. Kuntien ja 44035: sa 28.4.1999 (pääjohtaja Vappu Taipale). Toimi- kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate pieneni 44036: kaudellaan valtiontilintarkastajat ovat käsitelleet vuoden 1996 11 mrd. mk:sta 7,5 mrd. mk:aan. 44037: muistiopyynnöissään valtion koulukotien toimin- Ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhty- 44038: taa, sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen tur- mien yhteenlaskettu vuosikate oli myös kertomus- 44039: vaamista, yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja ja vuonna 7,5 mrd. mk. Vuosikate ei riittänyt katta- 44040: niiden valvontaa sekä maatalousyrittäjien lomitus- maan nettoinvestointeja. Lainakanta oli kertomus- 44041: palveluja. Ministeriön tarkastuskäynnillä käsiteltiin vuoden lopussa 25,5 mrd. mk (3,8% BKTL:sta) ja 44042: hallinnonalan keskeistä toimintaa ja tulostavoitteita kassavarat 16,0 mrd. mk (2,4% BKTL:sta). Kunta- 44043: kertomusvuonna, sosiaali- ja terveyspalvelujen jär- kohtaiset erot vuosikatteella mitattuna pysyivät 44044: jestämistä, eläkejärjestelmien epäkohtia ja ministe- suurina. Ennakkotietojen mukaan n. 70 kunnan 44045: riön valmistautumista EU-puheenjohtajuuskau- tilinpäätöksissä vuosikate jäi negatiiviseksi. Nämä 44046: teen. Stakesin tarkastuskäynnillä käsiteltiin tutki- kunnat joutuivat rahoittamaan käyttömenojaan 44047: muskeskuksen toiminnan tavoitteita ja tuloksia osittain velkarahalla. 44048: kertomusvuonna, tutkimus- ja kehittämistoimin- Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukun- 44049: nan suuntaamista ja yksittäisten tutkimus- ja kehit- ta arvioi 19.2.1999, että kunnallistalous kokonai- 44050: tämishankkeiden valintamenettelyä, sosiaali- ja ter- suutena näyttäisi ilman sopeuttamistoimia pysyvän 44051: veyspalvelujen määrää, laatua, rakenteita ja vaikut- v. 1998-2003lievästi alijäämäisenä. Vuosikate säi- 44052: tavuutta koskevaa tutkimus- ja kehittämistyötä, al- lyy kuitenkin tyydyttävänä koko tarkastelukauden. 44053: koholipoliittisen yksikön toimintaa ja yhteistyötä Jos investointiaste pysyy nykyisellä tasolla, kuntien 44054: Alkoholitutkimussäätiön ja Kansaterveyslaitoksen ja kuntayhtymien velka kasvaa ja paineet veropro- 44055: alkoholitutkimusyksikön kanssa sekä valtion kou- senttien korotuksiin säilyvät. Kuntakohtaiset erot 44056: lukotien toiminnan ohjausta ja valvontaa. rahoitustilanteen kehityksessä pysyvät edelleen 44057: Hallinnonalan tarkastuksen ja siitä laaditun ker- merkittävinä mm. väestön muuttoliikkeen ja yhtei- 44058: tomusosuuden valmistelusta on kansliassa vastan- sövero-osuuksien muutosten takia sekä yleisem- 44059: nut ylitarkastaja Kari Kauppinen. Valtiontilintarkas- minkin menojen ja tulojen kehityserojen vuoksi. 44060: tajat päättivät kokouksessaan 7.4.1999, että em. Sosiaali- ja terveyspalvelujen menokehitystä ar- 44061: selvityksistä otetaan kertomusta varten jatkoval- vioidaan säännöllisesti osana sosiaali- ja terveysmi- 44062: mistelujen kohteeksi valtion koulukotien toiminta, nisteriön tekemiä sosiaalimenoennusteita. Sosiaali- 44063: sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen turvaami- ja terveyspalvelujen kustannusten kehittyminen 44064: nen ja yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut Maata- riippuu oleellisesti palkkakustannusten kehityk- 44065: lousyrittäjien lomituspalvelujen järjestämistä ja nii- sestä, sillä sosiaali- ja terveydenhuolto on työvoi- 44066: den hallinnon kehittämistä päätettiin seurata. Ker- mavaltainen ala. Väestön ikärakenteen vanhenemi- 44067: tomusosuus hyväksyttiin valtiontilintarkastajien sen vaikutuksista menoihin on esitetty erilaisia 44068: kokouksessa 8.6.1999. arvioita. Ikärakenteen vanheneminen ja aikainen 44069: 44070: 44071: 312 44072: siirtyminen eläkkeelle vaikuttavat ennen kaikkea jät. Kuitenkin palvelurakenteesta ja toiminnan tuot- 44073: tulonsiirtoihin ja verotukseen. tavuuden vaihtelusta johtuva vaihtelu jätettiin tar- 44074: Uusia tehtäviä sosiaali- ja terveyspalvelujen osal- kastelun ulkopuolelle. Siten tutkimuksen perus- 44075: ta ei ole kunnille tulossa. Sosiaali- ja terveysminis- teella voitiin arvioida tärkeimmät tekijät, jotka eivät 44076: teriön mukaan ratkaisevinta kustannuskehityksen ole tarjonnasta riippuvaisia ja jotka ovat olleet 44077: hallinnassa on erikoissairaanhoidon menoihin vai- vaikuttamassa kustannusrakenteen vaihteluun. Sta- 44078: kuttaminen. Se edellyttää mm. perusterveyden- kesin mukaan tämän kaltaisilla tutkimuksilla ei 44079: huollon ja erikoissairaanhoidon keskinäisen työn- voida paikallistaa kaikkia kustannusten vaihtelua 44080: jaon sujuvuutta, sairaanhoitopiirien ja niiden jäsen- selittäviä tekijöitä, mutta kylläkin tärkeimmät. Lo- 44081: kuntien välisten sopimusmallien luomista, vaikut- pullinen valtionosuuskriteeristö ei kuitenkaan pe- 44082: tavien hoitokäytäntöjen kehittämistä sekä peruster- rustunut suoraan tutkimustuloksiin, vaan mukaan 44083: veydenhuollon hyvää toimivuutta. otettiin muitakin tekijöitä. 44084: Sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen talou- Kunnille suoritetaan vuosittain sosiaali- ja ter- 44085: dellisesti heikoimmissa kunnissa edellyttää sekä veydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus 44086: informaatio- että resurssiohjauksen vahvistamista. laskennallisten perusteiden mukaisesti siten, kuin 44087: Informaatio-ohjausta toteutetaan mm. lääninhalli- sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja val- 44088: tusten vuosittain tekemän peruspalvelujen arvioin- tionosuudesta annetussa laissa (733/1992, STVOL) 44089: nin yhteydessä sekä erillishankkeissa. Palvelujen säädetään. Valtionosuus lasketaan siten, että ensin 44090: saatavuuden turvaaminen tasapuolisesti eri kunnis- määrätään kunnan laskennalliset kustannukset, 44091: sa edellyttää myös perusturvalautakunnan aseman joista vähennetään erikseen säädetty laskennalli- 44092: vahvistamista. OECD esitti Suomen kansanta- nen omarahoitusosuus. Laskennalliset kustannuk- 44093: louden maa-arviossa, että valtionosuuksia ei tule set määritellään erikseen sosiaalihuollon ja tervey- 44094: enää vähentää ja että valtion ohjausvälineitä tulisi denhuollon määräytymistekijöiden sekä kunnan 44095: vahvistaa. Sosiaali- ja terveysministeriön roolia kai- syrjäisyyden perusteella. Määräytymistekijöitä ovat 44096: kessa kuntataloutta ja siten perusoikeuksien toteut- asukasluku, ikärakenne, palvelu- ja jalostusaloilla 44097: tamismahdollisuuksia koskevassa päätöksenteossa toimivien osuus työllisestä työvoimasta, työttömyys 44098: pitäisi vahvistaa. Taloudellisissa vaikeuksissa ole- ja sairastavuus sekä syrjäisyys. 44099: vat kunnat ovat hakeneet uusia malleja sosiaali- ja Sosiaalihuollon ikäryhmittäiset laskennalliset 44100: terveyspalvelujen järjestämiseen. Ylikunnallista kustannukset saadaan kertomalla laskennalliset 44101: yhteistyötä on voitu lisätä ja ostopalvelutoimintaa kustannukset asianomaiseen ikäryhmään kuulu- 44102: laajentaa. Näiden ratkaisujen vaikutuksia tulee mi- vien määrällä. Lisäksi 0-6-vuotiaiden laskennalli- 44103: nisteriön mukaan seurata tiiviisti. set kustannukset kerrotaan työssäkäyntikertoimel- 44104: la. Työssäkäyntikerroin lasketaan STVOL 15 §:n 44105: Valtionosuusjärjestelmä perusteella jakamalla palvelu- ja jalostusaloilla toi- 44106: Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden mää- mivien kunnan asukkaiden ja kunnan työllisen 44107: räytymisperusteet uudistettiin perusteellisesti vuo- työvoiman osamäärä koko maan vastaavalla osa- 44108: desta 1993 lukien. Tällöin luovuttiin kustannuspe- määrällä. Tämän jälkeen ikäryhmittäiset markka- 44109: rusteisesta valtionosuudesta ja tilalle otettiin las- määrät lasketaan yhteen. Sosiaalihuollon lasken- 44110: kennallinen malli. Laskennallinen malli tuottaa nallisista kustannuksista 93 % kohdennettiin voi- 44111: kunnalle sen omista toimenpiteistä riippumatto- maantuloajankohtana ikärakenteen mukaan. 44112: man sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden. Työttömyyden vaikutus lasketaan kertomalla 44113: Kuntaa kannustetaan taloudellisuuteen, koska sitä asukasta kohti määritelty laskennallinen kustannus 44114: ei entisen mallin mukaisesti kannusteta lisäämään kunnan asukasluvulla ja työttömyyskertoimella. 44115: menojaan. Järjestelmää on viimeksi uudistettu vuo- Koska myös työttömien määrä vaikuttaa kustan- 44116: den 1997 alusta, jolloin mm. valtionosuuden las- nuksiin, kerrotaan lisäksi työtöntä kohti määritelty 44117: kentatapaa ja eräitä määräytymistekijöitä tarkistet- laskennallinen kustannus erikseen kunnan työttö- 44118: tiin. mien määrällä. Sosiaalihuollon laskennallisista kus- 44119: Keskeinen väline sosiaali- ja terveydenhuollon tannuksista 7 % kohdennettiin voimaantuloajan- 44120: valtionosuusjärjestelmässä on kriteeristö, jolla las- kohtana työttömyystekijän mukaan. 44121: kennallinen valtionosuus määräytyy. Kriteeristön Terveydenhuollon ikäryhmittäiset laskennalliset 44122: laatimiseksi toteutettiin laajamittaiset tutkimukset, kustannukset saadaan vastaavan tyyppisellä kerro- 44123: joilla selvitettiin erikseen sekä sosiaalihuollon että laskulla kuin sosiaalihuollossa. Terveydenhuollon 44124: terveydenhuollon palvelujen tarpeen aiheuttamien kustannuksista 76% kohdennettiin voimantuloa- 44125: kustannusten kunnittaista vaihtelua selittävät teki- jankohtana ikärakenteen mukaan. 44126: 44127: 44128: 313 44129: Sairastavuuden perusteella määräytyvät kus- tionosuuksiin. Tutkimussarjaa jatketaan v. 1999 44130: tannukset lasketaan kertomalla erikseen asukasta valmistuvassa seurantatutkimuksessa, jossa ei kui- 44131: kohti määritelty markkamäärä kunnan asukaslu- tenkaan arvioida kriteereiden tarkoituksenmukai- 44132: vulla ja sairastavuuskertoimella. Sairastavuusker- suutta. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi nykyis- 44133: roin lasketaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ten sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden 44134: alle 55-vuotiaiden ikä- ja sukupuolivakioidun luku- määräytymisperusteiden oikeellisuutta ja perustei- 44135: määrän perusteella. Terveydenhuollon kustannuk- den rakenteen muuttamistarvetta Stakesin vuoden 44136: sista 24 o/o kohdennettiin voimaantuloajankohtana 2000 keväällä valmistuvan tutkimuksen tulosten 44137: sairastavuuden mukaan. perusteella. 44138: Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon laskennal- Jatkossa tulisi myös selvittää perustamishank- 44139: liset kustannukset kerrotaan erillisellä syrjäisyys- keiden valtionosuutta koskevien säännösten mah- 44140: kertoimella kaikkiaan 39 kunnan osalta. Syrjäisyys- dolliset muutostarpeet sekä mahdollisuudet kehit- 44141: kerroin on joko 1,05 tai 1,15 siitä riippuen, kuinka tää harkinnanvaraisten avustusten myöntämistä si- 44142: suuren osuuden kunnan v. 1994 maksamat syrjä- ten, että kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujärjestel- 44143: seutulisät muodostivat kunnan sosiaali- ja tervey- mä tulisi otetuksi huomioon. Harkinnanvaraisten 44144: denhuollon käyttökustannuksista ja mitkä olivat avustusten järjestelmä tulisi kuitenkin säilyttää hal- 44145: kunnallisen virkaehtosopimuksen mukaiset kun- linnollisesti yksinkertaisena, eikä järjestelmän vo- 44146: nan syrjäseutupisteet Saaristokuntien syrjäisyys- lyymiä tulisi olennaisesti lisätä. Tarkoituksenmu- 44147: kerroin on kuitenkin 1,10, jos kunnan asukkaista kaisinta olisi kehittää nykyistä järjestelmää siten, 44148: vähintään puolet asui toimintavuotta edeltävän että esim. sosiaali- ja terveysministeriö voisi antaa 44149: vuoden alussa ilman kiinteää tieyhteyttä manteree- lausuntonsa avustuspäätösten valmistelun yhtey- 44150: seen. dessä. 44151: Kunnan omarahoitusosuus lasketaan kertomalla Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan tässä vai- 44152: asukasta kohti määritelty omarahoitusosuus kun- heessa voidaan arvioida, että eräitä määräytymis- 44153: nan asukasluvulla. perusteisiin liittyviä yksityiskohtia joudutaan joka 44154: tapauksessa lähivuosina tarkistamaan. Esimerkiksi 44155: Mä äräytymisperusteiden tarkoituksenmuka i- laskennassa käytettävät syrjäseutulisät perustuvat 44156: suus vuoden 1994 tietoihin. Voimassa olevissa virkaeh- 44157: Vuonna 1997 tehdyssä valtionosuusuudistuksessa tosopimuksissa ei enää määritellä syrjäseutulisiä tai 44158: laskentatapaa muutettiin siten, että valtionosuus pisteitä vastaavalla tavalla, vaan syrjäseutulisien 44159: lasketaan kuntien laskennallisten kustannusten ja maksaminen on harkinnanvaraista. Näin syrjäisyys- 44160: omarahoitusosuuden erotuksena. Vuosina 1993- kertoimen käyttö jää vuosi vuodelta yhä enemmän 44161: 96 valtionosuuksien asukaskohtaiset, ikäryhmittäi- ajasta jälkeen. 44162: set markkamäärät olivat kuntakohtaisessa lasken- Sosiaali- ja terveysministeriön selvitysten mu- 44163: nassa suoraan valtionosuuksina. Tämä laskentata- kaan nykyinen syrjäisyyskerroin ei myöskään ku- 44164: van muutos vaikutti sosiaali- ja terveydenhuollon vaa onnistuneesti näiden kuntien sosiaali- ja ter- 44165: valtionosuuksien kuntakohtaisiin määriin olennai- veydenhuollon kustannusten suhdetta koko maan 44166: sesti enemmän kuin yksittäisten määräytymisteki- keskiarvoon. Eräissä syrjäisyyskertoimen saaneissa 44167: jöiden tarkistukset. On arvioitu, että laskentatavan kunnissa sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskoh- 44168: muutos oli epäedullinen sellaisille kunnille, joissa taiset käyttömenot aliuivat koko maan keskiarvon, 44169: yksikkökustannukset ovat alhaiset. Sosiaali- ja ter- mikä viittaa siihen, että syrjäisyyskerroin ylikom- 44170: veysministeriön laskelmien perusteella laskentata- pensoi kuntien menoja. Toisaalta yksittäisten kun- 44171: van muutos oli epäedullinen erityisesti niissä kun- tien osalta myös alikompensaatio on mahdollinen. 44172: nissa, joissa alle 7-vuotiaiden lasten osuus väestös- Saaristokuntakerroin on sosiaali- ja terveysministe- 44173: tä on keskimääräistä suurempi. Vastaavasti muu- riön laskelmien mukaan toiminut toistaiseksi mel- 44174: toksesta hyötyneet kunnat ovat yleensä pieniä ko hyvin. Yhden vuoden tietojen perusteella näi- 44175: kuntia, ja niissä lasten osuus on keskimääräistä den kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon lasken- 44176: alempi. nalliset kustannukset vastaavat hyvin kuntien to- 44177: Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien dellista sosiaali- ja terveydenhuollon menotasoa. 44178: määräytymisperusteita seurataan sarjalla tutkimuk- Suomen Kuntaliitto on valtiontilintarkastajille 44179: sia, joista yksi osa valmistui kertomusvuoden ke- antamassaan lausunnossa pitänyt sosiaali- ja ter- 44180: väällä. Ensimmäisessä osatutkimuksessa ei havaittu veydenhuollon valtionosuusjärjestelmää selkeänä. 44181: muutostarvetta väestön ikärakenteen eikä myös- Sen laskentamalli on yksinkertainen ja perusteet 44182: kään sairastavuuden perusteella määräytyviin val- kuvaavat hyvin kunnan palvelujen tarvetta. Kunta- 44183: 44184: 44185: 314 44186: liitto on myös korostanut, että ikärakenteen kustan- tiaiden työkyvyttömyysaste otettiin käyttöön. Sta- 44187: nuspainoilla on erittäin suuri vaikutus kuntien saa- kesin tekemien tutkimusten perusteella tämä ku- 44188: miin valtionosuuksiin. Stakesin tekemien laskel- vaa paremmin erikoissairaanhoidon tarvetta kuin 44189: mien perusteista voidaan luonnollisesti käydä kes- aiemmin käytössä ollut mittari. Kuntaliiton mukaan 44190: kusteluja, muttei ole kuitenkaan olemassa objektii- tästä muutoksesta on käyty keskustelua. Tunnus- 44191: visia tutkimustuloksia, jotka osoittaisivat perusteet omaista uudelle mittarille on sen suuri kuntakohtai- 44192: vääriksi. Koska malli korostaa kuntien roolia so- nen vaihtelu. Vuoden 1999 laskelmassa oli alin 44193: siaali- ja terveyspalvelujen järjestäjänä ja rahoittaja- kerroin 0,480693623117258 (Rusko) ja korkein 44194: na, on tämä Kuntaliiton mukaan edistänyt taloudel- 2,671502285053502 (Rautavaara). Kuntien välinen 44195: lista ajattelua ja kustannustietoisuutta kunnissa. laskennallinen kustannusten ero on 2 968 mk asu- 44196: Kuntaliiton tekemä suurten kaupunkien tervey- kasta kohti. Ruskon erikoissairaanhoidon todelliset 44197: denhuoltokustannuksia koskeva selvitys vuodelta kustannukset olivat v. 19961 919 mk asukasta kohti 44198: 1997 viittaa siihen, että valtionosuusjärjestelmän ja Rautavaaran 3 661 mk. Sairastavuudesta riippuva 44199: kustannuspainojen arvot ovat suuruusluokaltaan laskennallinen kustannus (6,8 mrd. mk v. 1997) 44200: vanhusväestön osalta samalla tasolla. Luvut eivät sisältää lisäksi merkittävän osuuden ( 42 %) kuntien 44201: kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia. Kuntaliiton erikoissairaanhoidon kustannuksista (16,2 mrd. 44202: selvityksestä puuttuvat seuraavan taulukon ikäryh- mk). 44203: miin kohdistuvista kustannuksista esim. toimeentu- Valtionosuuden perusteena olevat laskennalli- 44204: lotukimenot. Vertailu antaa seuraavat ikäryhmittäi- set kustannukset olivat v. 1997 yhteensä 53,99 mrd. 44205: set yksikkökustannukset: mk. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttö- 44206: kustannukset olivat v. 1997 kuntien tilinpäätösten 44207: Ikäryhmä Kuntaliiton selvitys Valtionosuus perusteella 57,89 mrd. mk. Kustannusten nousu 44208: mk vuoteen 1996 verrattuna oli 2,45 mrd. mk eli 4,4 %. 44209: 65-74-vuotiaat 11 642 10 159 44210: 75-84-vuotiaat 26 126 29 448 Käyttötalousmenojen ja valtionosuuksien 44211: Yli 85-vuotiaat 65 324 66 773 kehitys 44212: Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelun käyttötalouden 44213: Sairastavuuden mittaamistapaa muutettiin vuo- menot ja valtionosuudet (pl. Ahvenanmaa) ovat v. 44214: den 1997 uudistuksen yhteydessä. Alle 55-vuo- 1994-98 kehittyneet seuraavasti: 44215: 44216: Vuosi Käyttöta 1ouden Sosiaali- ja Siirtymä- ja Maksettu Huomautus 44217: menot terveydenhuollon verotulon- yhteensä 44218: valtionosuus tasaukset 44219: Mmk 44220: 1994 50 201,2 18 409,4 - 18 409.4 44221: 1995 52 583,4 17 942,0 - 17 942,0 44222: 1996 55 272,0 16 092,0 -177,8 15 914,2 Lisäksi maksettu 44223: takautuvasti 31,1 Mmk 44224: vuodelle 1995 44225: 1997 57712,2 13 823,3 -294,3 13 529,0 Lisäksi maksettu 44226: takautuvasti 27,6 Mmk 44227: vuodelle 1995 44228: 1998 - 13 165,6 -308,5 12 857,1 44229: 44230: 44231: 44232: Taulukossa esitetyt käyttötalouden menot v. - Vuonna 1996 luovuttiin kuntien kantokyky- 44233: 1994-97 eivät ole täysin vertailukelpoisia keske- luokituksesta (koko maan tasolla kustannusneut- 44234: nään, koska vuoden 1994 käyttötalouden menoi- raali uudistus). 44235: hin sisältyy liikevaihtovero ajalta 1.1.- 31.5.1994. - Vuonna 1997 toteutettiin valtionosuusuudis- 44236: Tilastoluokitukset on v. 1997 uudistettu kokonaan tus, jossa siirryttiin kuntien laskennallisten kustan- 44237: vastaamaan kuntien kirjanpidon uudistusta. nusten ja kunnan omarahoitusosuuden välisenä 44238: Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökus- erotuksena maksettavaan valtionosuuteen. 44239: tannusten valtionosuuksien keskinäistä vertailu- -Valtionosuuksia on v. 1994-98 leikattu (ml. 44240: kelpoisuutta vaikeuttavat seuraavat muutokset: kustannustasotarkistusten tekemättä jättäminen v. 44241: 1994-96) tai muutoin vähennetty. 44242: 44243: 44244: 315 44245: Mainittuja leikkauksia ja vähennyksiä kuvaa voin. Järjestelmän eräänä tavoitteena on kannustaa 44246: seuraava asetelma: kuntia taloudellisesti tehokkaisiin toimintatapoi- 44247: hin. Valtionosuusuudistuksen jälkeisessä seuran- 44248: Vuosi Leikkaus Muu vähennys Yhteensä nassa on järjestelmää yleisesti pidetty myös tässä 44249: Mmk suhteessa onnistuneena. 44250: 1994 859 1 960 2 819 44251: Poikkeusta edellä mainittuun merkitsee lasten- 44252: 1995 1 383 . 1 383 suojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä, 44253: 1996 2 723 . 2 723 joka tuli voimaan 1.3.1999. Muutos perustuu edus- 44254: 1997 1 425 958 2 383 kunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan 25.11.1998 44255: 1998 741 236 977 tekemään lakialoitteeseen. Tasausjärjestelmän ra- 44256: Yhteensä 7 131 3154 10 285 hoituksesta vastaavat valtio ja kunnat yhdessä. 44257: Valtion korvaus vähennetään sosiaali- ja tervey- 44258: Muu vähennys -sarakkeen markkamäärien taus- denhuollon käyttökustannusten valtionosuudesta, 44259: talla olevat uudistukset ja muut toimenpiteet ovat joten valtion ja kuntien välinen rahoitusvastuu ei 44260: kuntien rahoitustasapainon kannalta laskennalli- kokonaisuutena muutu. Uudistus on otettu huo- 44261: sesti kustannusneutraaleja. mioon laskettaessa kuntien sosiaali- ja terveyden- 44262: huollon valtionosuudet vuodelle 1999. Sosiaali- ja 44263: Menojen ja valtionosuuden keskinäinen suhde terveysministeriö on pitänyt lastensuojelun suurten 44264: Vuosina 1994-95 sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten tasausjärjestelmää perusteltuna las- 44265: valtionosuus oli 36 o/o kuntien ja kuntayhtymien tensuojelun asianmukaisten toimenpiteiden tur- 44266: sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen oi- vaamiseksi kaikissa kunnissa. Ottaen huomioon 44267: keuttavista brunokustannuksista (kuntien talous ja laskennallisen valtionosuusjärjestelmän perusperi- 44268: toiminta -tilaston käyttötalouden menot sisältävät aatteet vastaavan tyyppisiä järjestelyjä ei ministe- 44269: myös valtionosuuteen oikeuttamauomia menoja ja riön mukaan kuitenkaan voida pitää laajemmin 44270: toisaalta kuntayhtymien menot nettona). Vuonna perusteltuina. 44271: 1996 toteutetun, kantokykyluokituksen poistamis- Kuntaliiton mukaan valtionosuuksien merkitys 44272: ta koskeneen uudistuksen yhteydessä kuntien ylei- kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menojen ra- 44273: sen valtionosuuden ja sosiaali- ja terveydenhuollon hoittajana on merkittävällä tavalla vähentynyt. Val- 44274: käyttökustannusten valtionosuuden kytkentä pois- tionosuuksien leikkaukset vuosina 1993--99 ovat 44275: tettiin, minkä seurauksena vuoden 1996 talousar- olleet yhteensä 14,59 mrd. mk, joista 8,21 mrd. mk 44276: viossa toteutettujen sosiaali- ja terveydenhuoltoa on kohdistunut sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Val- 44277: koskeneiden uudistusten valtionosuutta laskettiin takunnallisella tasolla voidaan sanoa, että kuntien 44278: 41,4 o/o:lla. verotulojen kasvu on kompensoinut kuntien val- 44279: Kuten edellä on mainittu, v. 1997 toteutettu tionosuuksien leikkaukset. Yhteisöveron tuoton 44280: valtionosuusuudistus muutti täysin valtionosuuk- nousu on ollut merkittävin kuntien rahoitustilan- 44281: sien laskennan. Valtionosuus määräytyy kuntien netta korjaava tekijä. Vuonna 1993 kuntien keski- 44282: laskennallisten kustannusten ja kunnan omarahoi- määräiset verotulot ja käyttötalouden valtionosuu- 44283: tusosuuden välisenä erotuksena, kun se aikaisem- det olivat asukasta kohti laskettuna 17 294 mk. 44284: min määriteltiin suoraan valtionosuutena arvioi- Vastaava luku v. 1997 oli 17 919 mk. Ilman yhteisö- 44285: duista kustannuksista. Uudistuksen yhteydessä val- veron tuottoa vastaavat luvut ovat 17 173 mk ja 44286: tionosuuksiin jo tehdyt tai sovitut leikkaukset otet- 15 806 mk. Käyttötalouden valtionosuudet asukas- 44287: tiin huomioon valtionosuusprosenttia säädettäes- ta kohti olivat 7 870 mk v. 1993 ja 5 218 mk v. 1997. 44288: sä. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannus- Ongelma on kuitenkin siinä, ettei yhteisöveron 44289: ten vuoden 1997 valtionosuus oli 25,53 o/o, ja sen kasvu ja valtionosuuden vähennys ole välttämättä 44290: pysyvä taso on kertomusvuodesta lukien ollut kohdistunut samoihin kuntiin. 44291: 24,2 o/o koko maan laskennallisista kustannuksista. 44292: Vuonna 1993 voimaan tulleen laskennallisen 44293: valtionosuusjärjestelmän perusajatus on, että val- Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten 44294: tionosuuksina myönnettävien varojen käyttöä ei kehitys 44295: ohjata sitovasti. Tätä periaatetta ei muutettu vuo- Vuonna 1997 kuntien sosiaali- ja terveystoimen 44296: den 1997 uudistuksen yhteydessä. Sosiaali- ja ter- käyttötalouden menot olivat lähes 58 mrd. mk. 44297: veysministeriö on Kuntaliiton tapaan pitänyt järjes- Suurimman menoerän muodosti erikoissairaanhoi- 44298: telmää yksinkertaisena, koska se antaa kunnille to (28 o/o). Terveydenhuollon viime vuosien kasvu 44299: mahdollisuuden palvelujen järjestämiseen eri ta- on pääasiallisesti kohdistunut erikoissairaanhoi- 44300: 44301: 44302: 316 44303: toon. Vuodesta 19% vuoteen 1997 erikoisairaan- vähoitoon tuli voimaan v. 1996. Koska alle koulu- 44304: hoidon menot kasvoivat lähes 1,2 mrd. mk:lla ikäisten määrä on vähenemässä, ei lasten päivähoi- 44305: perusterveyshuollon menojen kasvaessa n. 400 don menoissa ole odotettavissa merkittävää kas- 44306: Mmk:lla. Erikoissairaanhoitomenojen kasvu johtuu vua. Viime vuosien merkittävä toiminnallinen 44307: osittain liikekirjan pidon käyttöön ottamisesta. muutos on ollut vanhustenhuollon palveluissa. 44308: Tämä johti sairaanhoitopiirien laskutusperusteiden Vanhusten laitospalveluita on korvattu asumispal- 44309: muuttamiseen. Kuntien vuoden 1997 maksuosuu- veluilla. Toimeentulotukimenojen kasvu taittui ker- 44310: det sisältävät myös poistot sekä peruspääoman tomusvuoden aikana. Lasten ja nuorten kodin ul- 44311: koron. Investointien maksuosuudet ovat vastaavas- kopuolelle sijoittamisesta johtuvat menot ovat kas- 44312: ti suuremmaksi osaksi poistuneet. Perusterveyden- vussa. Lastensuojelun suurten kustannusten tasaus- 44313: huollon menot ovat 21 % kuntien sosiaali- ja ter- järjestelmällä pyritään turvaamaan lastensuojelu- 44314: veystoimen menoista. Kolmanneksi suurin ryhmä palvelujen saatavuus yhdenvertaisesti kaikissa 44315: on lasten päivähoidon menot (18 %). Lasten päivä- kunnissa. 44316: hoidon menot ovat kasvaneet osin lasten kotihoi- Seuraavassa taulukossa on esitetty sosiaali- ja 44317: don tuen vähenemisen myötä varsin hallitusti, terveydenhuollon käyttötalouden menot tehtävit- 44318: vaikka alle kouluikäisten subjektiivinen oikeus päi- täin v. 1996 ja 1997: 44319: 44320: 1996 1997 Muutos Jakauma 44321: Mmk % 44322: Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 1 333 300 1 292 672 -3 2 44323: Lasten päivähoito 9 904 355 10 367 942 5 18 44324: Lasten ja nuorten laitoshuolto 731 818 781 939 7 1 44325: Muut lasten ja perheiden palvelut 951 287 1 742 166 83 3 44326: Vanhusten laitospalvelut 3 770 813 3 613 875 -4 6 44327: Vammaishuollon laitospalvelu 820 477 833 676 2 1 44328: Suojatyö ja kehitysvammatoiminta 701 090 677 583 -3 1 44329: Kotipalvelu 2 298 635 2 334 476 2 4 44330: Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 2 933 610 3 205 400 9 6 44331: Pä ihdehuolto 445 499 447 638 0 1 44332: Perusterveydenh uolto 10218765 10 556 807 3 18 44333: Perusterveydenhuollon hammashuolto 1 239 189 1 297 892 5 2 44334: Ympäristöterveydenhuolto 341 604 347 001 2 1 44335: Erikoissa ira anhoito 14 972 588 16168441 8 28 44336: Muu sosiaali- ja terveystoimi 4 608 952 4 044 713 -12 7 44337: Yhteensä 55 271 982 57 712 221 4 100 44338: 44339: Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökus- ongelmana on erityisesti se, että kaikissa kunnissa 44340: tannukset kasvoivat 15,5% v. 1993-97. Nettokus- näitä palveluja ei ole järjestetty riittävästi ja tarvitta- 44341: tannusten kasvu oli 13,2 %. Kun verotulojen ja va erityisosaaminen puuttuu. Pienimpien kuntien 44342: valtionosuuksien tuotto asukasta kohti kasvoi ai- väestöpohja ei ole riittävä erityispalvelujen 44343: noastaan 3,6 %, on tämä kehitys selvästi heikentä- tuottamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on 44344: nyt kuntien mahdollisuuksia järjestää palveluja. käynnistänyt Verkostoituvat erityispalvelut -pro- 44345: Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan toiminta- jektin, jonka tarkoituksena on parantaa sosiaali- 44346: kate on yleisesti ottaen heikentynyt, ja erityisesti huollon erityisryhmien palveluja muun ohella ke- 44347: kuntien väliset erot kasvavat. hittämällä yhteistyömuotoja ja lisäämällä tarvittavaa 44348: Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettomenot asiantuntemusta. Projektissa ovat kuntien ja kun- 44349: asukasta kohti vaihtelevat huomattavasti, vaikka tayhtymien lisäksi mukana sosiaalihuollon järjes- 44350: kustannuserot ovat 1990-luvun aikana hieman ta- töt. 44351: soittuneet. Esimerkiksi v. 1996 kalleimmat kunta- Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kunta- 44352: kohtaiset kustannukset (yli 12 000 mk/asukas) oli- kohtaiset erot palvelurakenteessa ja kustannuksis- 44353: vat n. 2,1-kertaiset alimpiin kustannuksiin verrattu- sa ovat tietyssä määrin väistämättömiä. Selvitysten 44354: na. perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että pelkäs- 44355: Sosiaalihuollon palvelujen määrässä ja raken- tään menojen suuruuden perusteella ei voida ar- 44356: teessa on myös suuria kuntakohtaisia eroja. Tietty- vioida kunnan palvelujärjestelmän tasoa. Hyvin 44357: jen erityispalvelujen (esim. lastensuojelu, päihde- toimivat palvelut voidaan saavuttaa kohtuullisin 44358: huolto, vammais- ja mielenterveyspalvelut) osalta kustannuksin. Vastaavasti kallis järjestelmä ei aina 44359: 44360: 44361: 317 44362: merkitse laadukkaita palveluja. Kunnan yleinen Kuntaliiton mielestä arvioida uudelleen ja sovittaa 44363: taloudellinen asema ei myöskään ole suorassa voimavaroihin. Kuntien on ikäihmisten ohella huo- 44364: yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon menojen lehdittava myös muiden väestöryhmien palveluis- 44365: tasoon. Kunnallisia toimintamalleja voidaan usein ta. Erityistä painetta on aiheuttanut alle kouluikäis- 44366: tehostaa niin, ettei palvelujen tasoa vaaranneta. ten subjektiivinen oikeus päivähoitopaikkaan. 44367: Myös suurimpien kaupunkien välillä on selviä 44368: kustannuseroja palvelujen järjestämisessä. Kunta- Sosiaali- ja terveydenhuollon maksujärjestelmä 44369: liiton tekemässä hintavertailussa kertomusvuonna Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuollon maksujär- 44370: selvitettiin erityisesti suurimpien kaupunkien eri- jestelmä on luotu asteittain. Sen juuret ulottuvat 44371: koissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä 1970-luvulle. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksu- 44372: vanhustenhuollon palvelujen kustannuksia. Vertai- ja koskevat säännökset ovat nyt sosiaali- ja tervey- 44373: lussa, joka perustui ikävakioituihin lukuihin, ter- denhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa 44374: veydenhuollon kustannukset olivat alimmillaan (734/1992, jäljempänä asiakasmaksulaki) ja asetuk- 44375: runsaat 5 800 mk asukasta kohti Tampereella, ja sessa (912/1992, jäljempänä asiakasmaksuasetus). 44376: ylimmillään 7 300 mk Oulussa. Kustannukset olivat Säännökset tulivat voimaan vuoden 1993 alussa, ja 44377: korkeat myös Helsingissä (7100 mk). Helsingin ne liittyivät samanaikaisesti voimaan tulleeseen 44378: kustannusten kalleutta voidaan osaltaan selittää valtionosuusuudistukseen. 44379: erikoissairaanhoidon palvelujen päällekkäisyy- Kun asiakasmaksuja koskevia säännöksiä uu- 44380: dellä ja heikolla koordinaatiolla. Muita kustannus- distettiin, lähtökohtana oli aiemmin hajallaan ol- 44381: eroja selittäviä yleisiä tekijöitä ovat esim. laitosval- leiden säännösten kokoaminen yhteen. Samalla 44382: taisuus ja hoitojaksojen pituus, mutta myös erot tavoitteeksi asetettiin kunnallisen päätösvallan li- 44383: palvelujen tarjonnassa. Vanhustenhoidon osalta sääminen. Perusteena kunnallisen päätösvallan li- 44384: arvioitiin kokonaismenot pienimmiksi niissä kun- säämiselle oli mm. se, että valtionosuuslainsää- 44385: nissa, joissa avo- ja kotihoitopalvelut oli järjestetty dännössä siirryttiin menoperusteisesta, toimintaan 44386: hyvin. sidotusta valtionosuudesta laskennalliseen, "kor- 44387: Kokonaisuutena voidaan arvioida, että kustan- varmerkkaamattomaan" valtionosuuteen, jonka 44388: nuserot johtuvat pääosin sellaisista rakenteellisista perusteella haluttiin lisätä kuntien oikeutta päättää 44389: tekijöistä, joihin kunnilla on mahdollisuus vaikut- maksuista. Samalla tämä merkitsi sitä, että kuntien 44390: taa. Tällaisia tekijöitä ovat mm. palvelurakenne, velvoitteesta periä asiakasmaksuja luovuttiin, kos- 44391: toimintatavat ja hoitokäytännöt sekä avopalvelujen ka maksutulot eivät enää vaikuta valtionosuuden 44392: ja laitospaikkojen määrä. Varsinaiset tarvetekijät, määrään. 44393: kuten ikärakenne ja sairastavuus, selittävät vain Asiakasmaksulaissa on säädetty yleiset perusteet 44394: pienehkön osan (n. 20-25 %) kustannuseroista. sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävil- 44395: Väestön ikääntyminen on kuntien ja koko suo- le inaksuille. Lisäksi laissa säädetään niistä mak- 44396: malaisen yhteiskunnan suuri haaste lähitulevaisuu- suista, jotka ovat palvelun käyttäjälle maksuttomia, 44397: dessa. Vuonna 2000 yli 65-vuotiaita arvioidaan ja v. 1996 tehdyn muutoksen jälkeen myös lasten 44398: olevan 773 000. Se on 14,9% väestöstä. Vuoden päivähoidon maksuista. 44399: 2020 lopussa vastaavanikäisiä on väestöennusteen Asiakasmaksuasetuksella on säädetty asiakas- 44400: mukaan jo 1 200 000 (22,5 %). Yli 75-vuotiaiden maksujen enimmäismäärä ja muut yksityiskohdat. 44401: määrän arvioidaan kasvavan 150 000 hengellä vuo- Asetuksen mukaiset maksut ovat joko tasasuuruisia 44402: desta 2000 vuoteen 2020. Kunnat kohtaavat väes- tai tulosidonnaisia. Kunnat voivat poiketa maksu- 44403: tön ikääntymisestä johtuvat kysymykset jonkin ver- jen enimmäismäärästä perimällä säädettyä pienem- 44404: ran eri tahdissa. Jo nyt sadassa kunnassa useampi piä maksuja tai antamalla palvelun maksutta. 44405: kuin joka viides kuntalainen on täyttänyt 65 vuotta. Sosiaali- ja terveysministeriön v.1992 asettama 44406: Väestön vanhetessa hoivapalvelujen tarve ja kysyn- maksupolitiikkatoimikunta esitti mietinnössään 44407: tä kasvavat. Sekä kotona että laitoksissa hoidetaan (KM 1993:17), että sosiaali- ja terveydenhuollon 44408: yhä huonokuntoisempia vanhuksia. maksupolitiikkaa kehitettäisiin edelleen 10-15 44409: Vanhusten huollossa samoin kuin muussakin vuoden aikavälillä seuraavien periaatteiden pohjal- 44410: kunnan toiminnassa on kysymys voimavaroista. ta: 44411: Kuntien menot kasvavat selvästi tuloja nopeam- - Palvelut rahoitetaan jatkossakin pääosin ve- 44412: min. Kuntien väliset erot alkavat näkyä valtion- rovaroin. Osa kustannuksista katetaan maksu tuloil- 44413: osuuden tasaavan vaikutuksen heikentyessä. On la. Palvelujen yleisen saatavuuden turvaamiseksi 44414: tultu tilanteeseen, jossa kuntien lakisääteiset tehtä- asiakasmaksut eivät saa muodostua esteeksi laki- 44415: vät - vanhustenhuolto mukaan lukien - tulisi sääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käytölle. 44416: 44417: 44418: 318 44419: - Palvelujen tulee olla kaikkien kansalaisten palvelun saajan toimintaedellytysten tasa-arvoista- 44420: saatavilla käyttäjän yhteiskunnallisesta tai taloudel- misesta tai joita käyttäessään asiakas ei koe välttä- 44421: lisesta asemasta riippumatta. mättä palvelun olevan hänelle hyödyllinen. 44422: - Palvelujen käyttäjien tulee olla maksujen Sosiaalipalveluista maksuttornia ovat sosiaali- 44423: osalta tasa-arvoisessa asemassa asuinkunnasta riip- työ, kasvatus- ja perheneuvonta, kehitysvammais- 44424: pumatta. Yhdenvertaisuusperiaate ei kuitenkaan ten erityishuolto lukuun ottamatta ylläpitomaksu ja, 44425: estä kuntakohtaisia eroja maksujen suuruuksissa. vammaiselle lapselle annettava päivähoito siltä 44426: Kuntakohtaisten erojen tulee kuitenkin perustua ajalta, jolloin lapsi saa peruskouluopetusta, lasten- 44427: kuntien palveluvarustuksesta ja muista paikallisista suojelulain mukainen lasten ja nuorten huolto, 44428: oloista johtuviin tekijöihin. eräät vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja suo- 44429: - Maksupolitiikalla ohjataan väestöä käyttä- jatyö, polikliininen päihdehuolto, viranomaistehtä- 44430: mään yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisia vät, jotka liittyvät perheasioiden sovitteluun, isyy- 44431: palveluja. Maksupolitiikalla edistetään ehkäisevää den selvittämiseen sekä lapsen huoltoon ja tapaa- 44432: sosiaali- ja terveydenhuoltoa, hoidon oikeaa por- ruisoikeuteen sekä sosiaalihuoltoa koskevissa 44433: rastusta sekä kotona selviytymistä tukevien palve- asioissa annetut asiakirjat. 44434: lujen käyttöä. Terveyspalveluista maksuttornia ovat eräät kan- 44435: - Maksupolitiikan lähtökohtana on, että kun- santerveyslain 14 ja 14 a §:n mukaiset palvelut ku- 44436: nallisista sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista ten terveysneuvonta, hammashoito alle 19-vuotiail- 44437: voidaan periä kunnan päättämä maksu. Maksuno- le ja avosairaanhoidon lääkärissäkäynti alle 15- 44438: mat palvelut säädettäisiin jatkossakin lailla. vuotiaille. Maksunomia ovat myös psykiatrineo 44439: Asiakasmaksulain ja -asetuksen säätämisen jäl- avohoito, hengityshalvauspotilaiden hoito ja ylläpi- 44440: keen niihin on tehty runsaasti muutoksia, joiden to, eräät tartuntatautilain mukaiset ja lääkin- 44441: perusteena on ollut kuntien ja kuntayhtymien mak- nälliseen kuntoutukseen liittyvät palvelut, apuväli- 44442: sutulojen lisääminen. Lain säätämisen aikana ja sen neet ja lääkärin määräämä sairaankuljetus sairaan- 44443: jälkeen vallinnut vaikea valtion- ja kunnal- sijalta kotihoitoon. Lisäksi alle 18-vuotiaalle on 44444: listaloudellinen tilanne on ministeriön mukaan mer- maksutonta terveydenhuollossa 7 vuorokautta ylit- 44445: kinnyt maksujen huomattavia korotuksia ja uusien tävä laitoshoito sekä eräät muut hoidot. 44446: maksujen käyttöönottoa. Esimerkiksi aiemmin Maksullisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa on 44447: maksunomasta terveyskeskuksen lääkärin vastaan- palvelut jaettu kahteen pääryhmään, avohoidon 44448: otolla käynnistä voidaan nyt periä maksu. Erityisen palveluihin ja laitoshoidon palveluihin, joiden vä- 44449: paljon on korotettu hammashoidon maksuja. lillä, mutta myös sisällä, on merkittäviä eroja mak- 44450: Merkittävin maksuperusteita koskeva muutos superusteissa. Laitoshoidolle, kuten sairaalahoidol- 44451: tehtiin v. 1996 lasten päivähoidon maksuihin. Sil- le tai vanhainkotihoidolle, on tyypillistä, että suori- 44452: loin siirryttiin maksuluokkiin perustuvasta maksu- tettavaan maksuun sisältyvät kaikki tarpeelliset 44453: järjestelmästä malliin, jossa maksu on laissa säädet- hoitopalvelut ja sen lisäksi myös täysi ylläpito. 44454: ty prosenttiosuus tuloista. Samalla korkeinta mah- Avohoidossa palvelu ja siitä suoritettava maksu 44455: dollista maksua alennettiin. Lasten päivähoidon käsittää vain sen palvelun, josta on erikseen sovittu 44456: maksujärjestelmä muuttui myös 1.8.1998, jolloin ja maksettu. 44457: otettiin käyttöön uusi lastenhoidon tukijärjestelmä. Lisäksi palvelumaksu voi olla kaikille käyttäjille 44458: tasasuuruinen tai määräytyä palvelun käyttäjän 44459: Maksujen määräytymisperusteet maksukyvyn mukaan. Tasasuuruisia ns. tasamak- 44460: Sosiaali- ja terveydenhuollon lähtökohtana on jul- suja käytetään silloin, kun palveluja käytetään 44461: kisten palvelujen rahoittaminen ensisijaisesti vero- yleensä satunnaisesti tai harvoin. Tällaisista voi 44462: tuksen kautta kerättävillä varoilla. Lisäksi osa kus- mainita esim. maksun terveyskeskuksen lääkärin 44463: tannuksista rahoitetaan maksutuloilla. Suomessa, vastaanotolla tai sairaalan poliklinikalla. 44464: kuten useimmissa Euroopan maissa, on yleisesti Tulosidonnaisia maksuja käytetään silloin, kun 44465: hyväksytty periaate, että palvelun käyttäjän ei tule palveluja tarvitaan säännöllisesti ja pitkään, usein 44466: yksin kantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kustan- jopa monia vuosia. Tällöin tasamaksut saattaisivat 44467: nuksista aiheutuvaa rasitusta. Todellisia kustan- johtaa tilanteeseen, että pienituloiset eivät pystyisi 44468: nuksia pienemmillä maksuilla tai maksuttomilla maksujen vuoksi käyttämään palveluja tai joutuisi- 44469: palveluilla on haluttu taata mahdollisuus kaikille vat turvautumaan toimeentulotukeen palvelun saa- 44470: käyttää palveluja tulotasosta riippumatta. Maksut- miseksi. Esimerkkeinä tulosidonnaisista palvelu- 44471: tomiksi on säädetty palvelut, joiden käyttö on maksuista mainittakoon lasten päivähoito ja pitkä- 44472: yhteiskunnan edun mukaista ja joissa on kysymys aikainen laitoshoito. 44473: 44474: 44475: 319 44476: Maksupolitiikka Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon muuta ase- 44477: Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan nykyinen tustasoista sääntelyä on purettu viime vuosina laa- 44478: maksupolitiikkaa säätelevä lainsäädäntö tukee ra- jasti, ei vastaavaa kehitystä ole tapahtunut maksu- 44479: joitetusti kunnallisen maksupolitiikan luomista, politiikassa, vaan sääntelyä on Kuntaliiton mukaan 44480: minkä seurauksena maksut vaihtelevat jonkin ver- päinvastoin lisätty. Laskennallisessa valtionosuus- 44481: ran kuntien välillä. Maksupolitiikan ääripäinä voi- järjestelmässä maksut ovat yksinomaan kuntien 44482: daan ajatella täysin keskitetysti säädeltyjä maksuja tulonlähde, eikä niillä ole vaikutusta valtion talou- 44483: tai kuntien täysin itsenäisesti päättämiä maksuja. teen. 44484: Nykyinen maksupolitiikka sijoittuu näiden ääripäi- Kuntaliiton mielestä maksujen sääntely tulisi 44485: den väliin. Lähtökohtana on ollut, että säännöksin rajoittaa yleisten periaatteiden tasolle, jolloin kun- 44486: määritellään maksujen enimmäismäärät. Enim- nille jäisi harkinta paikallisiin oloihin soveltuville 44487: mäismaksujen rajoissa kunnat voivat itse päättää ratkaisuille. Asetustasoiset säännökset tulisi korva- 44488: maksuista. Enimmäismaksujen on katsottu riittä- ta tarpeellisilta osin suosituksin. 44489: västi turvaavan väestön yhdenvertaisen aseman. Kuntaliitto on edelleen todennut, että nykyinen- 44490: Toisaalta on esitetty näkemyksiä, joiden mukaan kin maksujärjestelmä on hajanainen ja vaikeasel- 44491: väljästi säädelty tai rajoittamaton kunnallinen mak- koinen. Se toimii jäykästi nopeasti muuttuvassa 44492: supolitiikka voi eriarvoistaa kansalaisia. Kysymys palvelukulttuurissa. Kustannusneutraliteetin tavoi- 44493: on kuitenkin laaja. Maksujen lisäksi on arvioitava tetta maksumuutosten yhteydessä ei voida liioin 44494: myös palvelujen sisältö ja laatu ja niiden suhde turvata enää yksittäisten kuntien kohdalla kuten 44495: maksuihin. aiemmin, jolloin palvelujärjestelmät olivat melko 44496: Kuntien vapautta maksupolitiikassa on perustel- yhtenäiset koko maassa. Keskitettyjen muutosten 44497: tu mm. sillä, että palvelujen erilaisuus ja erilaatui- kuntakohtaiset vaikutukset voivat olla hyvinkin 44498: suus heikentävät keskitettyjen maksujärjestelmien erilaisia palvelurakenteiden ja toiminnallisten pai- 44499: toimivuutta. On myös korostettu, että palvelukoko- notustenerojen takia. Voimassa olevat maksusään- 44500: naisuudet vaihtelevat yhä enemmän kunnittain. nökset perustuvat 1970--80-luvuilla annettuihin 44501: Palvelumuoto, joka on yhdessä kunnassa merkittä- lakeihin ja asetuksiin. Tämän jälkeen palveluissa 44502: vä myös kunnallistalouden kannalta, saattaa olla on tapahtunut monia muutoksia, eikä palvelura- 44503: toisessa kunnassa merkitykseltään melko margi- kenteilla ole vastaavaa yhtenäisyyttä kuten aiem- 44504: naalinen. On katsottu, että tiukasti säännöksiin min, jolloin keskushallinto ohjasi kuntia hallinnol- 44505: sidotut maksut pystyvät heikosti seuraamaan hoito- lisesti yhdenmukaisin ratkaisuin. 44506: ja palvelukäytännäissä tapahtuvia muutoksia, ja Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menoista 44507: tiukka säätely saattaa rajoittaa palvelutoiminnan maksuilla katetaan n. 9 o/o. Osuus on laskenut viime 44508: kehittämistä. Toisaalta kansalaisten yhdenvertai- vuosina, mikä johtuu kustannustason nousun vaa- 44509: suus ja se, että toimeentuloturva määritellään valta- timien tarkistusten suorittamatta jättämisestä ja pal- 44510: kunnallisesti, puoltaa jonkinlaista valtakunnallista velurakenteen muuttumisesta avohoitopainottei- 44511: maksujen säätelyä. Yhtenäiset maksujärjestelmät seksi. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon maksutu- 44512: voivat olla helpommin yhteensovitettavissa mui- lojen osuus palvelujen rahoituksessa on Kuntalii- 44513: den sosiaalipoliittisten järjestelmien (palvelujärjes- ton mukaan pudonnut lyhyessä ajassa 10 o/o:sta 44514: telmät, toimeentuloturvajärjestelmät) ja verotuksen 6,7 o/o:iin, mikä on johtunut hoitoaikojen lyhenemi- 44515: kanssa. sestä sekä polikliinisen päiväkirurgian yleistymi- 44516: Valtiontilintarkastajien Kuntaliitolta saamien sel- sestä. Vaikka maksuilla ei ratkaista perusteeltaan 44517: vitysten mukaan Suomessa, toisin kuin muissa verorahoitteisen järjestelmän rahoitusta, voidaan 44518: Pohjoismaissa, kunnallisten sosiaali- ja terveyspal- maksuilla kuitenkin vaikuttaa kunnallisverorahoi- 44519: velujen maksut ovat edelleenkin varsin keskitetysti tuksen ja maksujen tasapainoon, kuntalaisten va- 44520: säädetyt. Kunnallinen päätösvalta maksuissa on lintoihin ja sitä kautta kunnalle aiheutuviin kustan- 44521: vähäistä ja koskee maksujen enimmäista.<>osta poik- nuksiin. Kuntaliiton mielestä sosiaali- ja terveyden- 44522: keamista alaspäin. Esimerkiksi päivähoitomaksut huollon maksupolitiikka tulisi kokonaan arvioida 44523: on Suomessa säädetty lakitasolla täsmälleen sa- uudelleen osana kuntien voimavarojen ja velvoit- 44524: manlaisiksi kaikkialla maassa. Ruotsissa ja Tanskas- teiden tasapainoa. Samalla tulisi ottaa huomioon 44525: sa kunnat päättävät kunnallisen päivähoitopalve- rahoitusrakenteessa ja yhteiskunnassa tapahtuneet 44526: lun maksut, ja maksut vaihtelevat kuntien välillä. muutokset, jotka edellyttävät keskitetyn maksujär- 44527: Myös Suomessa ennen Valtava-uudistusta kunnal- jestelmän osittaista purkamista ja päätösvallan siir- 44528: listen sosiaalipalvelujen maksuissa oli laaja kunnal- tämistä kansalaista lähempänä olevalle hallinnon ja 44529: linen harkinta. vastuun tasolle eli kuntiin. Kuntien liikkuma-alan 44530: 44531: 44532: 320 44533: lisäämisen yhteydessä voitaisiin terveydenhuollon myös keskikokoisia kaupunkeja. Ongelmia näyttää 44534: tasamaksuissa ottaa käyttöön enimmäismääriä olevan etenkin terveydenhuollon menojen hallin- 44535: suurkäyttäjien vuotuisen maksurasituksen kohtuul- nassa, sillä useimmissa tapauksissa menot ylittävät 44536: listamiseksi. selvästi maan keskitason. Osittain tämä johtuu 44537: Sosiaali- ja terveysministeriö on puolestaan val- kyseisten kuntien ikärakenteesta ja suuresta palve- 44538: tiontilintarkastajille antamassaan selvityksessä kat- lutarpeesta, osittain taustalla ovat organisatoriset 44539: sonut, ettei asiakasmaksujen nostaminen ole rat- ratkaisut, kuten esim. aluesairaalan sijaitseminen 44540: kaisu kuntien talousongelmiin. Terveydenhuollon kunnassa. Jotkut taloudellisissa vaikeuksissa ole- 44541: asiakasmaksut ovat jo nyt kansainvälisesti katsoen vista kunnista ovat asukasluvultaan hyvin pieniä, ja 44542: korkeita. Ministeriön mielestä maksupolitiikkaa tu- niissä terveydenhuollon yksittäisen vuoden poik- 44543: lee uudistaa siten, että asiakasmaksut eivät suosi keukselliset menot voivat vaikuttaa merkittävästi 44544: laitospalveluita avopalveluiden kustannuksella ja kunnan koko budjettiin. Sosiaalihuollon menot 44545: että maksut eivät johda tuloloukkuihin. Asiakas- taloudellisesti heikoimmissa kunnissa ovat yleensä 44546: maksujärjestelmän läpinäkyvyyttä tulee parantaa. maan keskitasoa tai alle tämän. Erityisryhmien 44547: Koska maksurasitus voi palveluja paljon käyttävällä sosiaalipalveluissa saattaa näissä kunnissa olla 44548: henkilöllä nousta hyvinkin korkeaksi, on tarpeen puutteita samoin kuin työterveyshuollossa. 44549: luoda maksukattojärjestelmä. Kansalaisten yhden- Terveydenhuollon kehittämisprojektiin 1997- 44550: vertaisuuden turvaamiseksi on maksujärjestelmiä 2001 liittyvässä, kertomusvuonna julkaistussa laa- 44551: säädeltävä valtakunnallisesti. Sosiaali- ja terveysmi- jassa selvitysmiesraportissa todettiin eräitä raken- 44552: nisteriössä on valmisteilla toimikunnan asettami- teellisia terveyspalveluihin liittyviä ongelmia. Hoi- 44553: nen, joka käsittelisi avo- ja laitoshoidon väliseen tokulttuuria pidettiin edelleen tarpeettoman laitos- 44554: rajaukseen liittyviä ongelmia painotteisena, vaikka laitospaikkojen määrää on- 44555: Stakesin mukaan asiakasmaksujen problema- kin viime vuosina pyritty vähentämään. Esimerkik- 44556: tiikkaa ei ole systemaattisesti tutkittu. Siten ei mm. si vanhuksia ja kehitysvammaisia hoidetaan liikaa 44557: tiedetä, miten maksut ohjaavat eri palvelujen käyt- laitoksissa. Raportissa arvioitiin, että laitosvaltai- 44558: töä ja järjestelmän toimintaa (esim. avo- ja laitos- suudessa ja kotiin annettavien palvelujen määrässä 44559: hoidon välillä), millaisia eroja maksuissa ja maksu- ja kohdentamisessa on suuria alueellisia ja kunnit- 44560: tulokerrymissä on kuntien välillä jne. Myöskään taisia eroja. Raportissa todettiin edelleen, että 44561: maksupolitiikan tavoitteita ei ole täsmällisesti mää- perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, yk- 44562: ritelty. Maksujärjestelmää olisi Stakesinkin mielestä sityissektorin ja työterveyshuollon toiminnoissa on 44563: kehitettävä niin, että sen avulla voidaan ohjata runsaasti päällekkäisyyttä. Raportissa kiinnitettiin 44564: palvelujen kysyntää ja toimintaa järkevänä pidet- huomiota myös siihen, että sosiaali- ja terveyden- 44565: tyyn suuntaan. Maksutulojen maksimointi voi joh- huollossa ei pystytä riittävästi erittelemään eri toi- 44566: taa sellaiseen palvelutarjontaan, joka ei ole tarkoi- minnoista johtuvia kustannuksia. Terveydenhuol- 44567: tuksenmukainen väestön tarpeiden kannalta. lon kehittämisprojektin jatkotyössä on tarkoitukse- 44568: Stakes korostaa, että sosiaali- ja terveydenhuol- na toteuttaa mm. alueellisia ja paikallisia toimenpi- 44569: lon rahoitusta ei voida ratkaista asiakasmaksuilla. teitä palvelurakenteen korjaamiseksi ja kustannus- 44570: Niiden tulisi ensisijaisesti ohjata toimintaa. Erityi- ten hallitsemiseksi. 44571: sesti tulisi asiakasmaksujen taso pitää niin alhaise- 44572: na, ettei niillä ole negatiivista vaikutusta tasa-ar- Perusterveydenhoito 44573: voon tai palvelujen saatavuuteen. Asiakasmaksu- 1990-luvun alkuvuosien lamasta huolimatta ovat 44574: politiikan liikkumavara ei ole Suomessa suuri. Mitä lääkärissäkäynnit henkilöä kohti vuodessa lisäänty- 44575: enemmän maksuja korotetaan, sitä useammalle neet vuoden 1987 n. 3,2 käynnistä 3,9 käyntiin v. 44576: joudutaan antamaan niistä vapautta tai alennusta. 1996. Vuonna 1987 oli terveyskeskusten osuus 44577: Tämä lisää maksujen keräämisen suoria kustan- lääkärissäkäynneistä 47,4% ja poliklinikoiden 44578: nuksia. 17,9 o/o, kun vastaavat osuudet v. 1996 olivat 49,4% 44579: ja 21,4 %. 44580: Toiminnan tehostaminen Alueellisesti lääkärissäkäyntien määrissä on 44581: Sosiaali- ja terveysministeriö on seurannut kuntien huomattavia eroja. Enimmillään kuntalainen kävi 44582: taloudellisen tilanteen kehittymistä. Ministeriön ar- terveyskeskuslääkärin vastaanotolla 3,8 kertaa 44583: vion mukaan taloudelliset vaikeudet ovat pitkitty- vuodessa (v. 1995) ja vähimmillään 1,1 kertaa 44584: neet noin joka kymmenennessä kunnassa. Nämä vuodessa. Perusterveydenhuollon avosairaanhoito 44585: kunnat sijaitsevat eri puolella maata, ja joukossa on oli runsainta maaseutumaisissa kunnissa ja vähäi- 44586: asukasluvultaan hyvin pienien kuntien lisäksi sintä Helsingissä. Yksityislääkärien käyttö jakaantui 44587: 44588: 44589: 21 292055K 321 44590: päinvastoin, eli käyttö oli runsainta pääkaupunki- hostamisen myötä on ollut mahdollista hoitaa en- 44591: seudulla. tistä enemmän potilaita. Terveyskeskuslääkäreiden 44592: Hoidon saatavuudesta on tuore raportti Vaasan lähettämien potilaiden määrä on kasvanut 1990- 44593: ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien osalta. luvulla vuosittain 5-10%. Tämä on jatkunut myös 44594: Yhteenvetona raportista voidaan todeta, että kii- valtionosuusuudistuksen jälkeen päinvastaisista 44595: reellistä hoitoa vaativat potilaat pääsevät samana odotuksista huolimatta. Kertomusvuoden ennak- 44596: päivänä lääkärin hoitoon, kun ei-kiireellisten osalta kotietojen perusteella terveyskeskuslääkäreiden 44597: vaihteluväli oli yhdestä vuorokaudesta viiteen viik- lähettämien potilaiden määrän kasvu oli tasaantu- 44598: koon. Syynä tähän ovat toisaalta kuntien tiukat massa, mutta yksityislääkäreiden lähettämien poti- 44599: budjetit ja toisaalta eräissä kunnissa oleva lääkäri- laiden määrä on vähentynyt, etenkin Helsingin 44600: vajaus, kun esim. sijaisia ei saada. yliopistolliseen keskussairaalaan lähetettyjen. 44601: Myös palvelujen järjestämistapa heijastuu palve- Sairaanhoidon toimintojen ja teknologian kehit- 44602: lujen saatavuuteen. Ne kunnat, joissa lääkärin työ tymisen myötä erikoissairaanhoidon painopiste on 44603: oli järjestetty väestövastuu-virkasopimuksen mu- siirtynyt yhä enemmän avohoitoon. Sairaanhoito- 44604: kaan, pystyivät tarjoamaan yhteydenottoa lääkäriin piirien avohoitokäyntejä oli v. 1992 n. 4,3 miljoo- 44605: tai vastaanottokäynnin kolmen vuorokauden sisäl- naa ja v. 1997 n. 6,3 miljoonaa käyntiä eli lisäystä yli 44606: lä. Tämä onkin väestövastuu-VES:in ehtojen mu- 46 %. Vertailun vuoksi mainittakoon, että sairaus- 44607: kaista, eli lääkärin palveluja tarjotaan kolmen vuo- vakuutuksen korvaamia yksityislääkärissä käyntejä 44608: rokauden sisällä yhteydenotosta. oli v.1990 3,9 miljoonaa, v. 1992 3,5 miljoonaa ja 3,3 44609: Kertomusvuoden keväällä maamme väestöstä n. miljoonaa v. 1997. 44610: 55% sai terveyskeskuslääkäripalvelut ns. omalää- Päiväkirurgian osuus v. 1997 oli 33% elektiivi- 44611: käriperiaatteen mukaan. Terveydenhuolto 2000- sistä ja 26% kaikista leikkauksista. Päiväkirurgian 44612: luvulle -hankkeessa onkin asetettu tavoitteeksi, mahdollisuuksia ei ole vielä täysimääräisesti hyö- 44613: että kaikissa terveyskeskuksissa otetaan käyttöön dynnetty. Päiväkirurgiatyöryhmän arvion mukaan 44614: väestövastuinen toimintatapa ja että terveyskes- päiväkirurgisten leikkausten osuus voidaan nostaa 44615: kuksissa varmistetaan ei-kiireelliseen hoitoon pää- 50 o/o:iin kaikista leikkauksista vuoteen 2003 men- 44616: sy kolmessa päivässä. Toimenpiteiden vastuutahoi- nessä. Mikäli tämä toteutuu, voidaan työryhmän 44617: na toimivat kunnat, terveyskeskukset ja Suomen arvion mukaan nykyisistä operatiivisista 6 650 sai- 44618: Kuntaliitto. raansijasta sulkea ainakin 5 % ja samanaikaisesti 44619: Yleisesti ottaen voidaan todeta, että peruster- lyhentää leikkausjonon keskimääräistä odotusai- 44620: veydenhuollon palvelujen saatavuus ei ole 1990- kaa alle kolmeksi kuukaudeksi v. 2003. 44621: luvulla kokonaisuutena heikentynyt, mutta kunta- Psykiatrisen erikoissairaanhoidon sairaansijat 44622: kohtainen vaihtelu esim. lääkäripalvelujen saata- ovat vähentyneet 15 vuodessa kolmannekseen ja 44623: vuudessa on suuri. 1990-luvulla puolittuneet. Tällä hetkellä psykiat- 44624: Terveydenhuollon kehittämisprojektin selvitys- rian sairaansijoja on n. 6 300. Vuodeosastolla vuo- 44625: miesraportin mukaan on vielä mahdollista saavut- sittain hoidettavien potilaiden määrä on pysynyt n. 44626: taa huomattavia säästöjä palvelurakennetta uudis- 30 OOO:na. Sen sijaan hoitopäivien määrä ja keski- 44627: tamalla. Terveyspalvelujen laadun ja vaikuttavuu- määräinen hoitoaika ovat laskeneet 1990-luvulla 44628: den parantamisella voidaan myös parantaa selvästi. 44629: kustannusvaikuttavuutta, eli tehostaa olemassa Mielenterveystoimistojen avohoidon käynnit 44630: olevien voimavarojen käyttöä. Näin nykyresurs- ovat 1990-luvulla kaksinkertaistuneet. Kun psykiat- 44631: seilla saadaan enemmän terveyttä ja hyvinvointia. rian avohoitokäyntejä v.1990 olin. 700 000, käynte- 44632: Väestön ikärakenteen kehitys, lääketieteen kehitys jä v. 1997 oli erikoissairaanhoidossa 1,3 miljoonaa 44633: sekä väestön odotukset ovat toisaalta omiaan lisää- ja perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntejä 44634: mään paineita terveydenhuoltoa kohtaan. lähes 300 000. Terveyskeskusten tuottamat mielen- 44635: terveyden avohoitopalvelut ovat lisääntymässä. 44636: Sairaanhoitopiirien toiminta Vuonna 1997 lähinnä Etelä- ja Länsi-Suomessa 44637: Erikoissairaanhoidossa on 1990-luvulla tapahtunut mielenterveyden avohoitokäynnit tuotettiin edel- 44638: voimakas rakenteiden ja toimintojen muutos. Sai- leen pääsääntöisesti erikoissairaanhoidossa. Myös 44639: raansijat ovat vähentyneet yli 5 OOO:lla. Tästä psy- psykiatrian vuodeosastohoitoa on siirtynyt terveys- 44640: kiatrisen erikoissairaanhoidon osuus on yli 3 000 keskuksiin (n. 15% psykiatrian vuodeosasto- 44641: sairaansijaa. Hoitopäivät ovat vähentyneet vuoden hoidosta v. 1997). Huolimatta siitä, että mielenter- 44642: 1990 n. 9 miljoonasta 6,3 miljoonaan hoitopäivään veystoimistojen avopalveluja on lisätty, ne eivät 44643: v. 1997. Samanaikaisesti erikoissairaanhoidon te- aina ole olleet riittävät vastaamaan vuodeosasto- 44644: 44645: 44646: 322 44647: hoidon vähentymistä ja hoidon tarvetta. Varsinkin mällä tämän seikan ratkaisemiseksi. Sairaalalääkä- 44648: lasten ja nuorten psykiatriset palvelut ovat riittä- rien palkkarakenne ja julkisessa virassa olevien 44649: mättömiä ja joootusajat pitkiä. lääkärien runsas työskentely yksityissektorilla (ns. 44650: Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta on käyn- kaksoisrooli) tuli esille myös OECD:n Suomea kos- 44651: nistetty kaksi valtakunnallista monivuotista mielen- kevassa maaraportissa. Kaksoisrooli tarkoittaa toi- 44652: terveyden kehittämiseen liittyvää ohjelmaa: Miele- mimista samanaikaisesti sekä julkisen terveyden- 44653: käs elämä! ja Pääsky -ohjelmat. Mielekäs elämä! - huollon viroissa että yksityislääkärinä. Neljällä vii- 44654: avopalvelujen kehittämisohjelma toteutetaan yh- destä yksityissektorilla toimivasta lääkäristä on jul- 44655: dessä kuntien kanssa v. 1998--2002. kisen sektorin virka. Päätoimisesti yksityissektorilla 44656: toimivia lääkäreitä on 5% koko ammattikunnasta. 44657: Lääkärivajauksen poistaminen Yhteenvetona voidaan todeta, että lääkäreistä 44658: Lääkärityövoiman laskentatyöryhmä IV:n (Sosiaali- on pulaa sekä sairaaloissa että terveyskeskuksissa. 44659: ja terveysministeriön työryhmämuistiaita 1997:13) Vain yliopistosairaaloihin saadaan erikoislääkäreitä 44660: mukaan sairaanhoitopiireissä oli tammikuussa riittävästi. Lääkäripulan syinä on katsottu olevan 44661: 1997 n. 500 erikoislääkärin vajaus. Eniten vajausta lisääntyvä tarve, lääkärikunnan ikä- ja sukupuolira- 44662: oli psykiatriassa (156), radiologiassa ( 48), kirurgias- kenne, mahdollisuus käyttää hyväksi siirtymistä 44663: sa (34), anestesiologiassa (32) ja sisätaudeissa (30). ennenaikaiselle eläkkeelle, riittämätön koulutus, 44664: Lisäksi sairaanhoitopiirit ilmoittivat vuoteen 2000 sairaalalääkärien palkkarakenne ja sairausvakuu- 44665: mennessä tarvitsevansa runsaat 400 erikoislääkäriä, tuksen korvausjärjestelmä. 44666: jotka pääasiassa olivat samoilta erikoisaloilta, joissa 44667: oli suurin vaje. Sairaanhoitopiirien ilmoituksen Ostopalvelut 44668: mukaan vuoteen 2000 mennessä tarvittaisiin lisää Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan alle prosent- 44669: lähes 1000 erikoislääkäriä ja 100 erikoistuvaa lääkä- ti kuntien terveydenhuollon koknaismenoista 44670: riä. Terveyskeskuksissa oli samaan aikaan 200 lää- muodostui v. 1997 yksityisiltä ostetuista palveluista 44671: kärin vaje, ja vuoteen 2000 mennessä arvioitiin (sosiaalipalveluissa vastaava prosenttiosuus on 44672: tarvittavan lisäksi n. 150 uutta lääkäriä. suurempi). Nämä muodostuivat pääasiallisesti sai- 44673: Työryhmä ehdotti lääkärikoulutuksen aloitus- raankuljetuksesta ja erilaisista tutkimuspalveluista 44674: paikkojen lisäämistä. Kertomusvuonna lää- sekä kotisairaanhoitopalvelujen ostamisesta. Poik- 44675: kärikoulutuksen aloituspaikkoja lisättiin 360:stä keuksena tästä on Karjaan kaupungin ja Folkhälsa- 44676: 430:een ja lisätään 480:een v. 1999. nin sopimus kertomusvuonna kaupungin koko 44677: Lääketieteellisten tiedekuntien yhteydessä toi- perusterveydenhuollon ja osan sosiaalihuollon pal- 44678: mivat uuden erikoislääkäriasetuksen mukaiset velujen ostamisesta. Myös Oulun diakonissalaitos 44679: neuvottelukunnat, joiden tehtävänä on erikoisaloit- on tehnyt sopimuksia perusterveydenhuollon pal- 44680: tain selvittää alueen erikoislääkäritarve ja laatia veluiden tuottamisesta alueen kunnille. 44681: ohjelma sen tyydyttämiseksi. Valtakunnallinen Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä harvaan 44682: koordinaatio lääkäritarpeen selvittämiseksi tehtäi- asutussa maassa, jossa julkinen sektori muodostaa 44683: siin sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuol- terveydenhuollon rungon ja jossa yksityinen sekto- 44684: lon ammattihenkilöiden ja lääkäri- ja hammaslää- ri toimii lähinnä keskussairaalapaikkakunnilla, on 44685: kärijaoston sekä alueellisten neuvottelukuntien vaikea saada aikaiseksi aitoa kilpailua yksityisen ja 44686: yhteistyönä. julkisen sektorin palvelujen tuottajien kesken. Laa- 44687: Työryhmän ehdotuksen mukaan lääketieteellis- jassa mitassa tämä on nykyoloissa mahdollista ai- 44688: ten tiedekuntien tulisi nykyistä joustavarumin hy- noastaan yliopistokaupungeissa, missä yksityistä 44689: väksyä yliopistosairaalan ulkopuolista koulutusta palvelutarjontaa on runsaammin ja monipuolisem- 44690: erikoislääkärikoulutuksessa. Vuoden 1997 alusta min olemassa. 44691: EVO-lainsäädännön muutos on mahdollistanut eri- Viime vuosina perusterveydenhuollon kuntayh- 44692: koislääkärikoulutuksen korvaamisen myös muille tymiä on purettu ja uusia ratkaisuja on myös etsitty 44693: kuin yliopistosairaaloille. Työryhmän työskentelyn erikoissairaanhoidon osalta.Jatkossa on mahdollis- 44694: aikana kiinnitettiin huomiota myös siihen, että ta, että kunnat enenevässä määrin pyytävät tarjouk- 44695: eräät erikoislääkärit kuten silmälääkärit ja psykiatrit sia yksityisiltä palveluntuottajilta. Erääksi ongel- 44696: valitsevat yksityissektorin, vaikka julkisessa tervey- maksi voi tässä tilanteessa nousta palveluntuotta- 44697: denhuollossa olisi työtä tarjolla. Työryhmän työs- jien hintojen vertailtavuus. Toinen ongelma liittyy 44698: kentelyn aikana mm. asiantuntijakuulemisissa poh- sopimusten pituuteen, sillä lyhytkestoisiin (esim. 44699: dittiin, mikä osuus on sairaalalääkärien palkkara- alle vuoden) sopimuksiin ei ole mielekästä lähteä 44700: kenteella ja sairausvakuutuksen korvausjärjestel- mm. henkilöpoliittisista syistä. Myös lääkäreiden 44701: 44702: 44703: 323 44704: kaksoisrooli noussee tässä tilanteessa voimak- sekä terveydenhuoltomme vahvuuksista että kehit- 44705: kaammin esille. tämistarpeista. 44706: Sosiaalialan yksityisiä toimintayksiköitä oli v. Kansalaisten tuki terveydenhuoltojärjestelmälle 44707: 1997 yhteensä 1 848. Verrattuna edelliseen vuoteen on hyvä. Kehittämistarpeita ovat mm. kestävän 44708: on toimintayksikköjä tullut lisää 213. Tilastokes- julkisen rahoituksen turvaaminen, hoitokäytäntö- 44709: kuksen työvoimatilaston mukaan 15% sosiaalialan jen kehittäminen, perusterveydenhuollon toimi- 44710: työllisistä työskenteli yksityisellä sektorilla v. 1997. vuuden vahvistaminen ja saumaton sopimuksiin 44711: Yksityisen sosiaalipalvelutoiminnan laajuutta ja perustuva yhteistyö sairaanhoitopiirien kanssa, 44712: merkitystä voidaan kuvata myös ostopalvelujen päällekkäisyyksien purkaminen (toiminta, raken- 44713: kehityksellä. Keskimäärin kunnat ostavat vain pie- teet, rahoitus), lääkäri- ja erikoislääkärikoulutuk- 44714: nen määrän sosiaalipalveluistaan yksityisiltä palve- sen lisääminen ja koko terveydenhuoltohenkilös- 44715: luntuottajilta, mutta osuus vaihtelee eri palveluissa. tön osaamisen ja jaksamisen turvaaminen. 44716: Sosiaalitoimen käyttömenoista laskettuna yksityi- OECD:n Suomea koskevassa kertomusvuoden 44717: siltä ostettujen palvelujen osuus oli keskimäärin maa-arviossa todetaan myös, että suomalaisen ter- 44718: 6,9 o/o. Eniten ostettiin erityispalveluja, kuten ensi- veydenhuollon vahvuutena ovat moderni infra- 44719: ja turvakotipalveluja sekä vammaisten ja mielenter- struktuuri, osaava henkilöstö ja erinomaiset terve- 44720: veysongelmaisten asumispalvelu ja. Lisäksi lasten ja ystulokset. Lisäksi todetaan, että terveydenhuollon 44721: nuorten laitoshuollon palveluja ostettiin paljon kustannukset ovat keskimäärin kohtuulliset, toi- 44722: perheryhmäkodeilta ja muilta kuin perinteisen minta on tehostunut ja järjestelmä on turvannut 44723: tyyppisiltä lastensuojelulaitoksilta. palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden ja kor- 44724: Kuntaliiton mukaan kunnissa joudutaan lähi- kean tason. 44725: vuosina etsimään uusia keinoja asukkaiden hyvin- Sosiaalihuollon järjestämistapojen maakohtai- 44726: voinnin turvaamiseksi. Kunnan oman palvelutuo- nen vertailu on vaikeaa, koska eri maiden traditiot 44727: tannon rinnalle on etsittävä nykyistä aktiivisemmin poikkeavat suuresti toisistaan. Osoituksena järjes- 44728: · muita vaihtoehtoja, kuten ostopalvelut ja palvelu- telmän toimivuudesta voidaan mainita, että päivä- 44729: seteli. Vanhusten palveluasumisen järjestämisessä hoidon piirissä on suuri osa alle kouluikäisistä 44730: ostopalveluja käytetään jo nyt runsaasti. Palvelu- lapsista ja ikäihmiset odottavat erityisesti saavansa 44731: asuntojen asukkaista yli kolmannes asuu kuntien tarvitsemansa huolenpitopalvelut kunnalta. Suo- 44732: yksityisiltä ostopalvelusopimuksilla hankkimissa malaiselle sosiaalihuoliolle on tunnusomaista hen- 44733: palveluasunnoissa. Palvelusetelistä omaishoitajien kilöstön hyvä koulutustaso, joka luo edellytyksiä 44734: vapaan järjestämisessä on saatu hyviä kokemuksia. työmuotojen kehittämiselle ja muuntautumiselle. 44735: Kunnan myöntämällä palvelusetelillä on voitu Erityisesti taloudellisen taantuman aikana henki- 44736: hankkia hoidettavalle palveluja järjestöitä tai muul- löstö on joutunut arvioimaan ja muuttamaan työta- 44737: ta yksityiseltä palvelun tuottajalta. Jotta palveluse- pojaan, kun niukkenevilla resursseilla on jouduttu 44738: telin käyttö yleistyisi, tulisi sen asema Kuntaliiton suoriutumaan vähintäänkin entisellään pysyneistä 44739: mukaan lainsäädännössä pikaisesti selkeyttää. työtehtävistä. 44740: Vaikka lakisääteisten sosiaali- ja terveydenhuol- Kymmenen viime vuoden aikana on toteutettu 44741: lon palvelujen järjestämisvastuu on kunnilla, kaikki useita kehittämishankkeita, joiden yksi lähtökohta 44742: hyvinvointityö ei ehdottomasti vaadi toteuttajak- on ollutyhteistyön ja moniammatillisten työmuoto- 44743: seen viranomaisia. Esimerkiksi monella paikka- jen lisääminen. Näistä voidaan mainita mm. Toimi- 44744: kunnalla toimii vapaaehtoisten talkoorenkaita, jois- va vanhustenhuolto -projekti, Kotipalvelun sisällön 44745: sa kukin voi tarpeen mukaan olla palvelun saajana kehittämisprojekti, Kotipalvelun maksukokeilu, 44746: tai antajana. Jatkossa jouduttaneen pohtimaan kan- Omalääkärikokeilu, Väestövastuisen perustervey- 44747: salaisten vastuun lisäämistä omasta ja läheistensä denhuollon kokeilut, Alueellinen väestövastuu 44748: hyvinvoinnista. -projekti, Toimiva terveyskeskus -projekti, Palvelu- 44749: rakennemuutoshanke ja Lähipalveluprojekti. 44750: Kehittämishankkeiden tavoitteet Suurin osa edellä mainituista projekteista on 44751: Suomen terveydenhuoltoa on arvioitu sekä ulko- tähdännyt toiminnan muuttamiseen. Projektien 44752: maisissa että kotimaisissa raporteissa (OECD:n lähtökohtana ei ole ollut ainoastaan kustannus- 44753: maaraportti, EY:n komission jäsenmaiden tervey- säästöjen aikaansaaminen, vaan pikemminkin ra- 44754: denhuoltoa arvioiva Eurobarometri, sosiaali- ja ter- tionaalisten ja asiakkaan tarpeita vastaavien työta- 44755: veysministeriön selvitysmiesraportit ja Terveyden- pojen kehittäminen. Lähipalveluprojektissa erityi- 44756: huolto 2000-luvulle -toimeenpano-ohjelma). Ra- senä pyrkimyksenä oli moniammatillisten, asiakas- 44757: porttien arviot ovat suurelta osin yhdenmukaiset lähtöisten työtapojen kehittäminen sekä eri hallin- 44758: 44759: 44760: 324 44761: tokunta- ja organisaatiorajat (yksityiset yritykset ja Konkreettisena tehostamistavoitteena ja -keino- 44762: järjestöt) ylittävien toimintamuotojen ja palvelujen na pyritään siihen, että terveyskeskuksissa varmis- 44763: kehittäminen. Tällä lähestymistavalla pyrittiin tetaan ei-kiireellisten hoitoon pääsy kolmessa päi- 44764: toisaalta kokonaistaloudellisuuteen ja toisaalta jul- vässä ja sairaaloissa ei-kiireellisten hoidon tarpeen 44765: kisten palvelujen määrällisen kehittämisen hillitse- arviointi kahdessa viikossa lähetteen saapumisesta. 44766: miseen siitä huolimatta, että esim. väestön ikäänty- Perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa 44767: minen luo selviä paineita palvelutarjonnan lisäämi- sovitaan työnjaosta ja sopimusmenettelystä, ja sai- 44768: seen. Kokonaistaloudellista tarkastelua tarvitaan, raanhoitopiireissä puretaan tarpeenomat päällek- 44769: koska tulosyksikkökohtainen tulosvastuuajattelu ja käisyydet. Tämän lisäksi pyritään parantamaan 44770: tulosjohtaminen osittain ovat johtaneet tilanteisiin, hoitoketjujen toimivuutta sekä niiden saumakoh- 44771: jossa toisen tulosyksikön säästö on luonut kustan- tiin, kotiottamiseen ja kuntoutukseen liittyviä käy- 44772: nuspaineen toiselle tulossektorille (esim. katuhie- täntöjä. Kotona asumista ja potilaiden omatoimi- 44773: koituksesta säästäminen lisää lonkkamurtumia). suutta pyritään edistämään kehittämällä tätä tuke- 44774: Erilliset tutkimustulokset ovat puolestaan antaneet via palvelumuotoja sekä laatimalla valtakunnalliset 44775: näyttöä siitä, että yhteistyöllä voidaan luoda kus- hoitosuositukset ja niihin perustuen alueelliset hoi- 44776: tannussäästöjä. to-ohjelmat. 44777: Verkostoituvat erityispalvelut -hankkeen tarkoi- Edellä kuvatuilla toimenpiteillä voidaan toimin- 44778: tuksena on myös löytää kuntien ja järjestöjen väli- taa tehostaa. Tavoitteena on saada enemmän (ter- 44779: siä yhteistyömuotoja, joilla turvataan erityispalvelu- veys/hyvinvointi) hyötyä kehittämällä nykyisiä ra- 44780: jen saatavuus myös pienissä kunnissa. Terveyden- kenteita ja toimintatapoja. Keskimääräisenelinajan 44781: huolto 2000-luvulle -toimeenpano-ohjelmaa toteu- odotteen pidentyminen ja sen myötä väestön 44782: tetaan yhdessä kuntien ja muiden sidosryhmien ikääntyminen merkitsee yhdessä lääketieteellisen 44783: kanssa. Viisi alueellista yhteistyöryhmää laativat kehityksen kanssa kasvavia sosiaali- ja terveyden- 44784: alueellisista tarpeista lähtevän toimenpide- huollon kustannuspaineita. Palvelujärjestelmän 44785: ohjelman kehittämisehdotusten toteuttamiseksi. kehittämistoimien ansiosta voidaan vähentää kus- 44786: Projektia koordinoi sosiaali- ja terveysministeriön tannuspaineita ja tuottaa enemmän hyvinvointia 44787: asettama ohjausryhmä. Toimenpideohjelmat val- väestölle. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan 44788: mistuivat keväällä 1999. Yhteistyöryhmät seuraavat jatkossa on kuitenkin yhä enemmän kehitettävä 44789: toimeenpanon toteutumista alueellaan ja luovutta- työmuotoja, jotka ottavat huomioon ikääntyvän 44790: vat loppuraportit sosiaali- ja terveysministeriölle väestön tarpeet siten, ettei taitamattomalla tai lyhyt- 44791: vuoden 2001loppuun mennessä. Terveydenhuolto näköisellä yhdyskuntasuunnittelulla, esim. liiken- 44792: 2000-luvulle -hanke pyrkii pääosin kuntasektorin nesuunnittelulla, kauppapaikkasuunnittelulla ja 44793: toimijoiden kautta tehostamaan mm. julkisen ter- asuntopolitiikalla, luoda tarpeettomasti palvelutar- 44794: veydenhuollon rakenteita ja toimintatapoja, mutta peita, jotka täytyy tyydyttää julkisin palveluin. 44795: myös osaltaan purkamaan julkisen terveydenhuol- 44796: lon, työterveyshuollon ja yksityisen sektorin 44797: päällekkäisyyksiä. 44798: 44799: 44800: 44801: 44802: Kuntien valtionosuuslainsäädännöllä pyritään takaa- nan palvelujen tarvetta, vaikka järjestelmä ei ota tar- 44803: maan kunnille tasavertaiset mahdollisuudettarjota pe- peeksi huomioon kuntien erilaisuutta ja erilaisia olo- 44804: ruspalveluja kuntalaisille. Valtiontilintarkastajat totea- suhdetekijöitä. Siten laskennalliset kuntakohtaiset erot 44805: vat, että kunnan asukasluku ja ikärakenne määräävät saattavat olla suuria todellisiin kustannuseroihin ver- 44806: keskeisesti sen saaman sosiaali- ja terveydenhuollon rattuna. Valtiontilintarkastajat edellyttävät, että so- 44807: valtionosuuden tiettyjen laskentamallien avulla. Las- siaali- ja terveysministeriö seuraa valtionosuuden 44808: kennallista valtionosuusjärjestelmää on pidetty onnis- määräytymisperusteiden oikeudenmukaisuutta ja ryh- 44809: tunteena huolimatta sen monimutkaisista teknisistä tyytoimiin havaittujen epäkohtien korjaamiseksi. Myös 44810: laskentaperusteista. Valtionosuusjärjestelmän laskel- järjestelmän läpinäkyvyyteen ja yksinkertaistamiseen 44811: mien perusteet kuvaavat keskimäärin melko hyvin kun- tulee kiinnittää riittävää huomiota. 44812: 44813: 44814: 325 44815: Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtionosuuk- kasmaksujen porrastaminen sen mukaan, miten tar- 44816: sien merkitys kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon peellisesta palvelusta on kyse, tai kohdentamalla vä- 44817: menojen rahoittajana on merkittävällä tavalla vähenty- hemmän voimavaroja sellaisiin palvelu muotoihin, joita 44818: nyt, mikä on johtanut myös siihen, että valtion mahdol- pidetään vähemmän tärkeinä. Eräs vaihtoehto on mää- 44819: lisuudetohjata kuntien toimintaa ja tasoittaa alueellisia ritellä peruspalvelut, jotka taataan kaikille asukkaille 44820: ja muita eroja vähenevät entisestään. Lisäksi kunnilla kaikissa olosuhteissa. Tämä edellyttänee nykyisen pe- 44821: on täysi vapaus käyttää valtionosuutensa haluamal- rusturvalautakunnan toiminnan kehittämistä ja 44822: laan tavalla, kunhan huolehtivat peruspalvelujen jär- voimistamista. 44823: jestämisestä. Valtiontilintarkastajien mielestä sosiaali- ja tervey- 44824: Valtiontilintarkastajat pitävät sosiaali- ja terveysmi- denhuollon riittämättömien voimavarojen suuntaami- 44825: nisteriön esitystä sisäasianministeriön myöntämien sessa jouduttaneen vakavasti myös pohtimaan eri 44826: harkinnanvaraisten avustusten jakomenettelyn kehit- väestöryhmien keskinäisiä painotuksia ja tarpeita. Esi- 44827: tämisestä tarkoituksenmukaisena. Harkinnanvaraisia merkiksi voimavarojen lisääminen vanhusten avo- ja 44828: avustuksia myönnettäessä tulisi ottaa huomioon ny- kotihoitoon vähentäisi siirtymistä kalliiseen laitoshoi- 44829: kyistä enemmän kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujär- toon. Voimavaroja tulisi kohdentaa myös muille erityis- 44830: jestelmän toimivuus ja taloudellisuus. ryhmille, kuten esimerkiksi nuorten ehkäisevään päih- 44831: Valtiontilintarkastajat toteavat, että vaikka sosiaali- detyöhön, päihdekuntoutukseen ja mielenterveyden 44832: ja terveyspalveluissa on puutteita ja epäkohtia ja jonot avopalveluihin, koska laitospaikkoja on vähennetty 44833: ovat joillakin aloilla pitkät, peruspalvelut toimivat kun- 1990-luvulla voimakkaasti. 44834: nissa vähintäänkin tyydyttävästi ja ovatyleisesti ottaen Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menoista 44835: asukkaiden saavutettavissa. Kuntien väliset erot pal- asiakasmaksuilla katetaan hieman alle 10 %. Suomes- 44836: velujen saatavuudessa ja kustannuksissa ovat kuiten- sa asiakasmaksujen osuus on suhteellisen korkea mui- 44837: kin huolestuttavan suuret. Valtiontilintarkastajat pitä- hin teollistuneisiin länsimaihin verrattuna, joten mitään 44838: vät erityisen tärkeänä kuntien rahoitusaseman turvaa- yleistä maksujen korotusta tuskin on mahdollista to- 44839: mista, jotta palvelujärjestelmässä voitaisiin nykyistä teuttaa. Sosiaali- ja terveyspolitiikassa yleisesti hyväk- 44840: paremmin taata kansalaisten tasa-arvo ja palvelujen sytyn periaatteen mukaan palvelujen saatavuuden tur- 44841: saatavuus maan eri osissa. Esimerkiksi Itä-Suomen vaamiseksi asiakasmaksut eivät saa muodostua es- 44842: läänin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuskehitys teeksi lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käy- 44843: osoittaa, että muuta maata alhaisempi bruttokansan- tölle, ja palvelujen tulee olla kaikkien kansalaisten saa- 44844: tuoteosuus, työikäisen ja koulutetun väestön muuttolii- tavilla käyttäjän yhteiskunnallisesta tai taloudellisesta 44845: ke, vinoutunut ikärakenne, korkea huoltosuhde ja kor- asemasta riippumatta. 44846: kea pitkäaikaistyöttömyys ovat kasvattaneet ja tulevat Valtiontilintarkastajien saamien selvitysten mukaan 44847: kasvattamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja toi- nykyinen maksujärjestelmä on vaikeaselkoinen ja epä- 44848: meentulotuen tarvetta. Tämän vuoksi on ennakkoluu- yhtenäinen, eikä se toimi joustavasti nopeasti kehitty- 44849: lottomasti pyrittävä edelleen päällekkäisten toiminto- vässä palvelujärjestelmässä. Tämän vuoksi maksujär- 44850: jen karsimiseen ja toimintojen tehostamiseen sosiaali- jestelmässä havaitut epäkohdat ja ongelmat tulisi sel- 44851: ja terveysministeriön käynnistämien lukuisten laajojen vittää systemaattisesti ja määritellä maksupolitiikan 44852: kehittämishankkeiden avulla, jotta voimavarat riittäisi- tavoitteet nykyistä selkeämmin. Kunnissa joudutaan 44853: vät keskeisten puutteiden korjaamiseen. Myös syrjä- lähivuosina etsimään uusia mahdollisuuksia pääasias- 44854: seutujen terveyskeskuksissa ja tietyillä erikoislääkäri- sa verorahoitteisten palvelujen saatavuuden ja toimi- 44855: aloilla esiintyvään lääkärivajaukseen tulee kiinnittää vuuden varmistamiseksi ja asukkaiden hyvinvoinnin 44856: riittävää huomiota. turvaamiseksi. Koska kunnat järjestävät palvelut pai- 44857: Valtiontilintarkastajat toteavat, että väestön vanhe- kallisten tarpeiden perusteella, on maksujärjestelmää 44858: neminen kasvattaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tar- kehitettävä niin, että kunnat voivat aiempaa enemmän 44859: vetta. Stakesin mukaan tätä kasvua ei luultavasti pysty- ottaa huomioon paikalliset olot asiakasmaksuja mää- 44860: tä tyydyttämään pelkästään teknisellä kehityksellä, rätessään. Tämä edellyttänee nykyisen keskitetyn 44861: hoitokäytäntöjen muutoksella tai tuottavuuden kohen- maksujärjestelmän osittaista purkamista ja kunnallisen 44862: tamisella, vaan vaihtoehtoina ovat voimavarojen kas- harkintavallan lisäämistä. Maksujärjestelmää tulee ke- 44863: vattaminen tai palveluvalikoiman arviointi ja priorisoin- hittää niin, että maksujen avulla voidaan ohjata palve- 44864: ti. Valtiontilintarkastajat viittaavat viime aikoina julki- lujen kysyntää ja toimintaa järkevänä pidettyyn suun- 44865: suudessakin käytyyn keskusteluun palvelujen priori- taan. Jatkossa tulee pohtia myös tulosidonnaisten 44866: soinnista ja toteavat siinä esitettyihin näkökohtiin no- maksujen lisäämistä siten, että niistä aiheutuva hallin- 44867: jautuen, että priorisointia voidaan toteuttaa monella nollinen rasitus ja muut haitat jäävät mahdollisimman 44868: tavalla. Esimerkkeinä priorisoinnista on mainittu asia- vähäisiksi. Esimerkiksi nykyiset tulosidonnaiset lasten 44869: 44870: 44871: 326 44872: päivähoidon maksut ovat työläitä määritellä ja aiheut- toon, koska kotihoidossa potilaan kaikki tulot saattavat 44873: tavat kunnille ylimääräistä työtä ja viivästyksiä maksu- mennä palvelumaksuihin, mutta laitoshoidossa poti- 44874: jen perimisessä. Kotona annettavien palveluiden mak- laalle jää tietty suoja osuus. 44875: sut ovat taas omiaan edistämään pyrkimistä laitoshoi- 44876: 44877: 44878: 44879: 44880: Valtion koulukodit -Voimavaroja tulee suunnata erityisesti koulu- 44881: kotityön sisältöä, laatua, asiakaslähtöisyyttä ja tu- 44882: Valtion osallisuus ongelmallisten nuorten hoidossa loksellisuutta koskevaan tutkimus- ja kehittämis- 44883: on virallistettu jo v. 1852, jolloin vaivaishoitoase- työhön. 44884: tuksella säädettiin, että valtion kasvatusapu oli 44885: suunnattava erityisesti "pahantapaisuuteen taipu- Koulukotien toiminta ja kehittäminen 44886: vaisiin lapsiin". Aluksi kysymys nähtiinkin rikosoi- Koulukotien määrä ja säädöstausta 44887: keudellisena, ja vuoden 1889 rikoslain mukaan Nyt toiminnassa olevat valtion koulukodit ovat 44888: valtion oli vastattava alaikäisten lainrikkojien kas- Harvialan koulukoti Janakkalassa (12 paikkaa), 44889: vattamisesta koituvista menoista. Kun alle 15-vuo- Koivikon koulukoti Mikkelin maalaiskunnassa (24 44890: tias lapsi voitiin oikeudessa jättää rikoksesta rankai- paikkaa), Lagmansgården Pedersöressä (15 paik- 44891: sematta ja määrätä hänet pantavaksi yleiseen kas- kaa), Limingan koulutuskeskus Limingassa (24 44892: vatuslaitokseen, jäi valtion vastuulle kyseisten kas- paikkaa), Sairiian koulukoti Mikkelin maalaiskun- 44893: vatuslaitosten perustaminen. nassa (24 paikkaa), Sippolan koulukoti Anjalan- 44894: Vuonna 1918 laitosten valvonta ja johto siirret- koskella (26 paikkaa) ja Vuorelan koulukoti Vihdis- 44895: tiin vankeinhoidolta kouluhallituksen lastensuoje- sä (22 paikkaa). Kaikkiaan valtion koulukodeissa 44896: lun alaisuuteen ja sieltä v. 1924 sosiaaliministeriön on 147 paikkaa. Lisäksi on kaksi yksityistä koulu- 44897: lastensuojelutoimistolle, jolta tehtävät siirrettiin kotia: Lausteen perhekuntoutuskeskus ja erityis- 44898: uudelleen perustetulle sosiaalihallitukselle. Nykyi- koulu Turussa (52 paikkaa) sekä Pohjolakoti Mu- 44899: sin Stakes ohjaa ja valvoo koulukoteja. hoksella (79 paikkaa). Lisäksi Helsingin kaupunki 44900: Tällä hetkellä valtion koulukoteja on seitsemän. ylläpitää laitoksia, joiden toiminta vastaa luonteel- 44901: Vanajan koulukoti perustettiin v. 1984. Vuonna taan koulukotien toimintaa. 44902: 1988 Kotiniemen koulukoti siirrettiin oikeusminis- Aiemmin koulukodit oli jaettu tyttöjen ja poikien 44903: teriön hallinnonalalle ja perustettiin Vilppulan va- laitoksiin. Nykyisin kaikissa koulukodeissa on mo- 44904: ravankila. Vuonna 1994 lakkautettiin Pernasaaren, lempia. Ruotsinkielisille tarkoitettuja koulukoti- 44905: Vanajan ja Yläneen koulukodit Pernasaari ja paikkoja on vain Lagmansgårdenissa, joka on 44906: Vanaja siirtyivät oikeusministeriön hallinnonalalle suuntautumassa myös maahanmuuttajalasten vas- 44907: vankeinhoitolaitoksen käyttöön, ja Yläneen koulu- taanottoon. 44908: kodin tiloissa toimii Mannerheimin Lastensuojelu- Peruskoulun ala- ja yläaste on Limingan koulu- 44909: liiton Kuntoutuskeskus Huvitus. tuskeskuksessa, Lagmansgårdenissa ja Sippolan 44910: Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut koulu- koulukodissa. Sippolan koulu palvelee myös Anja- 44911: kodeille seuraavat tulostavoitteet vuoden 1999 lankosken kaupungin ja lähikuntien pelkkää eri- 44912: tulo- ja menoarviossa: tyisopetuksen koulupaikkaa tarvitsevia oppilaita. 44913: - Koulukotien tavoitteena on valtakunnallisella Vain yläaste on Koivikossa, Sairiiassa ja Vuorelassa. 44914: tasolla järjestää asianmukaista hoitoa vaikeimmas- Harvialassa on sekä peruskoulun yläaste että Hä- 44915: sa asemassa oleville nuorille ja heidän perheilleen. meenlinnan Ammattioppilaitokseen kuuluva auto- 44916: - Koulukodit kehittävät joustavia ja monipuoli- alan ammattikoulu. Limingan koulutuskeskuksen 44917: sia hoito-, koulutus-, asumis- sekä avohoitopalve- tarvitsema ammatillinen erityisopetus järjestetään 44918: luja. Merikosken ammattioppilaitoksen alaisuudessa 44919: -Lasten ja nuorten psykiatristen toimipisteiden erityisammattikouluna. 44920: kanssa yhteistyössä kehitetään psykososiaalista Peruskouluopetus toteutuu nykyisellään erittäin 44921: hoitoa. hyvin. Valtaosa oppilaista käy koulua säännöllisesti 44922: 44923: 44924: 327 44925: ja saa aikanaan peruskoulun päästätodistuksen nen ja lastensuojelutarpeen kasvu ovat vaikutta- 44926: koulukodin koulusta. Myös ammatillinen koulutus neet siihen, että viime vuosina kaikkien koulukoti- 44927: on tarkoituksenmukaista, eikä erityisiä epäkohtia en käyttöaste on noussut niin, että ajoittain on 44928: ole ilmennyt. nuoria otettu sisään myös yli paikoille. Koulukotien 44929: Koululakien uudistuksen myötä koulukotien arvioiden mukaan oppilaiden ongelmat ovat myös 44930: peruskoulut siirtyivät opetusministeriön hallinnon- monimuotoistuneet ja vaikeutuneet. Monet olisivat 44931: alalle 1.1.1999. Koulukotien opetustoimintaan so- tarvinneet apua jo huomattavasti aiemmin. 44932: velletaan opetusta koskevia yleisiä säädöksiä, ja Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kouluko- 44933: suurin osa opetustoiminnan rahoituksesta tulee tien määrälliseen kehitykseen ei ole suunnitteilla 44934: opetusministeriön myöntämänä valtionosuutena. muutoksia. Mikkelin maalaiskunnassa sijaitsevien 44935: Stakes ja Opetushallitus ohjaavat yhdessä laitosten kahden koulukodin yhteistyötä on tiivistetty ja 44936: toimintaa. yhdistämisestä päätetty vuoden 2000 alusta lukien. 44937: Koulukodit ovat lastensuojelulain (683/1983) Mikäli tarvitaan uusia hoitopaikkoja, pyritään ne 44938: mukaisia lastensuojelulaitoksia. Lisäksi valtion järjestämään nykyisiin koulukoteihin liitettävien 44939: koulukotien toimintaa säätelee asetus valtion kou- perhekotien avulla. 44940: lukodeista (769/1978). Valtion koulukodeissa an- Ruotsinkielisen koulukotitoiminnan tarpeesta ja 44941: netaan kasvatusta, hoitoa ja peruskouluopetusta tai kehittämisestä sosiaali- ja terveysministeriö asetti 44942: ammatillista koulutusta sellaisille lastensuojelulain työryhmän v. 1996. Työryhmä päätyi (Ruotsin- 44943: perusteella sosiaalilautakunnan huostaan otetuille kielisen koulukotitoiminnan kehittämistyöryhmän 44944: lapsille, joita ei voida tarkoituksenmukaisesti kas- muistio, STM 1996:22) suosittelemaan ko. toimin- 44945: vattaa ja hoitaa perhehoidossa, lastenkodissa tai nan jatkamista Lagmansgårdenissa edellyttäen, että 44946: muussa lastensuojelulaitoksessa ja jotka eivät sai- toiminnan sisältöä kehitetään ja että laitoksen toi- 44947: rautensa tai vammaisuutensa vuoksi tarvitse minnassa kiinnitetään erityistä huomiota taloudel- 44948: muualla annettavaa hoitoa. Koulukodeissa voidaan lisuuteen ja panos-tuotossuhteeseen. Laitoksen 44949: järjestää myös lastensuojelulain mukaista avohuol- kehittämisessä onkin edetty työryhmän esittämien 44950: toa ja jälkihuoltoa sekä mielenterveyslaissa (1116/ näkökohtien mukaisesti. 44951: 1990) tarkoitettuja mielenterveyspalveluja lukuun Koulukotien uusista kehittämistarpeista keskei- 44952: ottamatta tahdosta riippumatonta hoitoa (asetus nen on maahanmuuttajalasten vastaanotto. Viime 44953: valtion koulukodeista, 2 §). vuosina koulukodeissa on ollut yksittäisiä maahan- 44954: Koulukotisijoituksen ajan nuoret asuvat koulu- muuttajalapsia, mutta heidän määränsä on jatku- 44955: kodin osastolla tai koulukodin yhteydessä olevissa vasti noussut. Lagmansgården on suuntautunut 44956: perhekodeissa sekä käyvät laitoksen koulua tai kouluttamaan henkilöstöääntähän tehtävään. 44957: opiskelevat alueen yleisissä kouluissa. Kouluko- Koulukotinuorten erityistarpeet edellyttävät jat- 44958: tien työskentelytapa on perhekeskeinen. Koulu- kuvaa kouluttautumista ja uusien työmenetelmien 44959: kodeissa järjestetään perhetapaamisia ja perhetera- kehittämistä. Viime vuosina ajankohtaisia ongelmia 44960: piaa myös lapsen perheelle. Laitoshuollon tavoit- ovat olleet mm. seksuaalisesti hyväksikäytettyjen ja 44961: teena on, että lapsi voisi palata mahdollisuuksien väkivaltaisesti käyttäytyneiden nuorten aut- 44962: mukaan kotiinsa tai siirtyä myöhemmin asumaan taminen, ja näistä teemoista on järjestetty koulutus- 44963: itsenäisesti. Koulukotisijoitukset kestävät muuta- ta ja työnohjausta. Lähivuosina tullaan keskitty- 44964: mista kuukausista vuosiin. mään erityisesti oppimisvaikeuksien diagnostiik- 44965: Koulukodit toimivat sekä alueellisesti että valta- kaan ja hoitoon yhteistyössä Niilo Mäki Instituutin 44966: kunnallisesti. Alueellista yhteistyötä tehdään mui- kanssa. 44967: den toimintayksiköiden, mm. nuorisopsykiatristen Vuodesta 1994 lähtien Stakes on tehnyt vuosit- 44968: toimipisteiden kanssa. Toisaalta valtakunnallisesti tain kunkin koulukodin kanssa tulossopimuksen, 44969: koulukodit ovat voineet jossain määrin erikoistua jonka muodosta ja sisällöstä sekä kehittämisprojek- 44970: ja siten vastata räätälöidysti nuorten tarpeisiin. tien painoalueista Stakes antaa ohjeet. Tulossopi- 44971: Lastensuojelu palvelujen järjestämisvelvollisuus muksen runko säilyy kuitenkin pääosiltaan samana 44972: on kunnilla. Kunta voi joko järjestää palvelut itse tai vuodesta toiseen. Tulossopimuksesta järjestetään 44973: mm. hankkia palveluja toiselta kunnalta, kuntainlii- koulukotikohtainen neuvottelu, johon ovat osallis- 44974: tolta tai muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuneet Stakesin edustaja ja koulukodista johtaja ja 44975: tuottajalta. 1990-luvun alkupuolella kunnat vähen- johtokunnan puheenjohtaja. Vuoden 1999 alusta, 44976: sivät nuorten koulukotisijoituksia siinä määrin, että kun koulukotien perusopetusta antavat koulut siir- 44977: kolme koulukotia jouduttiin lakkauttamaan, kuten tyivät opetustoimen alaisuuteen, oli kuluvan vuo- 44978: edellä on todettu. Kolmen laitoksen lakkauttami- den tulossopimusneuvotteluissa mukana myös 44979: 44980: 44981: 328 44982: Opetushallituksen kolme edustajaa sekä koulun si ratkaista koulukotien henkilöstön eläke-etujen 44983: johtaja niistä koulukodeista, joissa sellainen virka turvaaminen riittävällä tavalla yksityisessä säätiös- 44984: on. sä. Säätiöittämisen valmistelun yhteydessä lakkau- 44985: Lääninhallitukset ovat velvollisia valvomaan alu- tettiin em. kolme koulukotia. Muutoinkin toimintaa 44986: eensa lastensuojelulaitosten toimintaa. Kaikkien keskitettiin enemmän perustehtävään, lastensuoje- 44987: koulukotien johtokunnassa on myös lääninhalli- lutyöhön, ja mm. maatilatalouden harjoittamisesta 44988: tuksen edustaja. luovuttiin. 44989: Ruotsissa kokeiltiin 1980-luvulla koulukotien 44990: Hallinnon kehittämispyrkimyksiä siirtämistä maakäräjien ylläpitämäksi toiminnaksi. 44991: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 1.4.1992 selvi- Tästä jouduttiin kuitenkin luopumaan toiminnassa 44992: tyshenkilön selvittämään valtion koulukotien hal- syntyneiden suurten vaikeuksien vuoksi. Kun 44993: linnollisia vaihtoehtoja. Tuolloin mm. selvitettiin koulukotien erikoistumista purettiin, ei vaikeimpia 44994: kunnallistamisen vaihtoehtoa, mutta selvityshenki- nuoria enää otettu sisään tai heidän tarpeisiinsa ei 44995: lö katsoi, ettei kunnallistaminen tai kuntayhtymien osattu vastata. Psykiatrista apua tarvitsevat koulu- 44996: ylläpitämä vaihtoehto ole mahdollinen kuntien sel- kotinuoret jäivät aiempaa huonompaan asemaan. 44997: vän ja voimakkaan vastustuksen takia. Selvityshen- Kun nuorten sisäänotosta päätti laitoksen johtaja, 44998: kilö päätyi esittämään koulukotien säätiöittämistä. jäi nuoria laitoksen ulkopuolelle sen perusteella, 44999: Samfundet Folkhälsan ja sosiaali- ja terveysmi- etteivät he soveltuneet laitoksen hoito-ohjelmaan. 45000: nisteriö neuvottelivat v. 1992-93 Lagmansgårde- Tämän vuoksi koordinointi vaikeutui ja ajantasai- 45001: nin ylläpidon siirrosta Folkhälsanille. Raha-auto- nen tieto koko maan paikkakysynnästä ja tarjon- 45002: maattiyhdistyksen myöntämän avustuksen turvin nasta puuttui. Ruotsi palasikin uudelleen valtiol- 45003: Folkhälsan selvitti ruotsinkielisen koulukotitoimin- liseen keskusjobtoiseen järjestelmään, jossa 45004: nan määrällistä ja sisällöllistä tarvetta ja toteuttamis- koulukodit kuuluvat laitoshallituksen alaisuuteen. 45005: tapaa. Järjestö ei kuitenkaan pitänyt mahdollisena Laitoshallitus vastaa hoitopaikan löytymisestä 45006: ottaa toimintaa vastuulleen erityisesti taloudellisen nuorelle. 45007: riskin vuoksi. Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä tähänas- 45008: Vuosina 1993-94 valmisteltiin valtion kouluko- tisen tiedon ja kokemuksen mukaan kaikkein vai- 45009: titoiminnan ylläpidon siirtoa tätä tarkoitusta varten keimmin oirehtivien nuorten hoidon järjestäminen 45010: perustettavalle säätiölle. Valtion talousarvioesityk- edellyttää valtakunnallista koordinointia. Parhaiten 45011: sessä vuodelle 1994 todetaan, että koulukotitoi- valtion intressi tulee turvatuksi silloin, kun laitokset 45012: mintaa ylläpitämään perustetaan vuoden 1994 ai- ovat osa valtion organisaatiota. Myös alueellinen 45013: kana säätiö, jonka hallintaan valtion koulukodit tasa-arvo lasten ja nuorten koulukotipalvelujen tar- 45014: siirtyvät 1.1.1995lukien. Lisäksi selvitetään vuoden jonnassa voidaan parhaiten taata valtiollisessa jär- 45015: 1994 aikana mahdollisuudet siirtää valtion koulu- jestelmässä. 45016: kodit muille ylläpitäjätahoille. Talousarvioesityk- Stakesin mukaan yksi mahdollisuus olisi kehit- 45017: sessä esitettiin myös määräraha koulukotitehtäviä tää koulukodeista lastensuojelun ja nuorten psyyk- 45018: hoitamaan perustettavan valtakunnallisen säätiön kisen hoidon osaamis- ja koulutuskeskuksia, koska 45019: perustamiseen ja toiminnan rahoittamiseen. Valtio- Suomesta puuttuu sosiaalihuollon ja sosiaali- ja 45020: varainvaliokunta otti talousarvioesityksestä anta- terveydenhuollon yhteistyön erityisosaamista. Tä- 45021: massaan mietinnöissä voimakkaasti kantaa koulu- män suuntaista toimintaa on jo ollutkin, kun yhteis- 45022: koteja koskevaan asiaan ja esitti huolestumisensa työssä Helsingin ja Oulun yliopistojen kanssa kaksi 45023: kaikkein vaikeimmin oireilevien nuorten ja lasten koulukotia on hyväksytty nuorisopsykiatrian eri- 45024: asemasta tilanteessa, jossa valtion koulukoteja ol- koistumispaikoiksi. Lisäksi Opetushallitus suunnit- 45025: tiin yksityistämässä, lakkauttamassa tai siirtämässä telee koulukotien peruskoulujen osaamisen hyö- 45026: uudenlaiseen toimintaan. Valtiokunta katsoi, että dyntämistä erityisopettajien koulutuksessa. 45027: kunnilta puuttuvat valmiudet ja resurssit vastata 45028: laitoshuollon tilalle kaavaillusta avohuollosta. Va- Nuorten ongelmiin liittyvät kehittämistoimet 45029: liokunta edellytti, että valtakunnallisesti turvataan Koulukotinuoret oireilevat monin tavoin. Vuonna 45030: se lastensuojelun toiminta, josta koulukodit ovat 1995 tehdyn selvityksen mukaan yli puolet (52 %) 45031: vastanneet yli sadan vuoden ajan, mikä valiokun- koulukotinuorista on tarvinnut psykiatrisia palve- 45032: nan saaman selvityksen mukaan edellytti vähintään luja ennen koulukotiin sijoittamista. Koska koulu- 45033: kolmen koulukodin säilymistä valtiolla. kodeilla ei ole palveluksessaan psykiatreja, jää 45034: Näin koulukotien säätiöittämisestä luovuttiin. hoidon järjestäminen ulkopuolisten palvelujen va- 45035: Ministeriön mukaan tuolloin nähtiin myös vaikeak- raan. Koulukotien yhteistyötä lasten- ja nuori- 45036: 45037: 45038: 329 45039: sopsykiatrian kanssa onkin viime vuosina lisätty nuorten jälkihuoltoon mm. palkkaamalla tukihen- 45040: tuntuvasti. kilöitä ja vuokraamalla tukiasuntoja. Jälkihuollon 45041: Koivikon ja Sairiian koulukotien ja Mikkelin järjestämisessä on kuitenkin suuria kuntakohtaisia 45042: keskussairaalan aiemman yhteisprojektin (NU- eroja. Koulukodeilla olisi valmiuksia tarvittaessa 45043: PRO) jatkona aloitettiin v. 1996 nk. POLOKU- kehittää ja järjestää yksilökohtaisia jälkihuoltorat- 45044: projekti. Kyseiset tahot selvittävät yhteisesti koulu- kaisuja, mutta vain harvat kunnat ovat käyttäneet 45045: kotinuorten psyykkistä tilaa ja arvioivat heidän näitä mahdollisuuksia. 45046: tarvettaan psykiatriseen hoitoon. Sippolan koulu- 45047: kodilla on ollut yhteisprojekti KYPSO 1995-97 Koulukotityön sisältöä, laatua ja tuloksellisuutta 45048: Kymenlaakson alueen lasten ja nuorten psykoso- koskeva tutkimus- ja kehittämistyö 45049: siaalisten palvelujen kanssa. Vuorelan koulukodis- Koulukotitoiminta ei ole liiketaloudellista toimin- 45050: sa on v. 1997 alkanut yhteistyö Helsingin yliopiston taa, jonka tulisi tuottaa yhteiskunnalle välitöntä 45051: kanssa, jolloin nuorisopsykiatriaan erikoistuva lää- rahallista hyötyä, joten sille ei ole syytä asettaa 45052: käri suorittaa osan erikoistumiskoulutuksestaan lyhyen aikavälin taloudellisia tulostavoitteita. Kou- 45053: koulukodissa. Vastaava yhteistyö Limingan koulu- lukotitoiminnan ja yleensäkin lastensuojelun talou- 45054: tuskeskuksen ja Oulun yliopiston välillä aloitettiin dellinen hyöty on arvioitavissa vasta pitkällä aika- 45055: kertomusvuonna 1998. Yhteistyössä Kuopion yli- välillä esim. rikosten, seuraavan sukupolven las- 45056: opiston kanssa on suunnitteilla kaikkien kouluko- tensuojelutarpeen ja mielenterveyshaittojen vähe- 45057: tinuorten psykososiaalisen tilanteen tutkimus. nemisenä. Asiakasmäärän kasvattaminen ei myös- 45058: Koulukodit eivät hoida vaikeasti huumeriippu- kään voi olla tavoitteena. Taloudellisia tulostavoit- 45059: vaisia nuoria eivätkä osallistu katkaisuhoitoon, teita seurataan lähinnä koulukotipaikkojen hinta- 45060: mutta kaikissa koulukodeissa on niitä, jotka ovat kehityksen osalta. 45061: kokeilleet ja käyttäneet huumeita. Huumeita, alko- Koulukotityön sisältöä, laatua ja tuloksellisuutta 45062: holia ja lääkkeitä väärinkäyttävien nuorten hoidon koskeneessa projektissa 1995-97 on kehitelty 45063: kehittämiseksi (nk. HULÄSE-projekti) kaikista kou- koulukotitoiminnan arviointikriteerejä ja mittaus- 45064: lukodeista on osallistunut hoitohenkilökuntaa A- menetelmiä. Työn sisällön määrittelemiseksi on 45065: klinikkasäätiöltä tilattuun koulutukseen, jossa on kerätty materiaalia mm. henkilökunnan teema- 45066: perehdytty mm. huumeiden ja lääkkeiden seka- haastatteluilla ja työpäiväkirjojen avulla, kuntien 45067: käyttöön sekä huumeiden käytön tunnistamiseen sosiaalityöntekijöille tehdyllä kyselyllä, kouluko- 45068: ja hoitomenetelmiin. tiin sijoitettujen lasten ja heidän vanhempiensa 45069: Kaksi koulukotia (Lagmansgården ja Limingan teemahaastatteluilla ja koulukotien arkis- 45070: koulutuskeskus) on perustanut erillisen yksikön toaineistolla. Projektissa on analysoitu mm. koulu- 45071: oireilevia nuoria varten. Muut hoitavat huume- ja kotityön lainsäädäntöperustaa, perustehtäviä ja 45072: lääkeaineiden väärinkäyttöongelmia yhtenä osana palvelu profiilia. 45073: kokonaishoitoa. Alustavan projektiraportin mukaan koulukoti- 45074: toiminnan laatu liittyy työn sisältöihin, työntekijän 45075: Lastensuojelulain mukaisen avohoidon ja jälki- ja lapsen sekä hänen vanhempiensa väliseen vuo- 45076: huollon toteutuminen rovaikutukseen, työntekijöiden ammattitaitoon, 45077: Lastensuojelulain mukainen avohoito on kuntien käytettävissä oleviin resursseihin ja työn tuloksiin. 45078: vastuulla. Koulukodit eivät sitä toteuta kuin satun- Koulukotityön tuloksellisuuden kriteereiksi kat- 45079: naisesti esim. sellaisissa tilanteissa, joissa joku las- sotaan lapsen menestyminen sijoituksen jälkeen 45080: tensuojelun avohoidossa oleva nuori käy kouluko- sosiaalisesti ja subjektiivisesti, asetettujen tulosten 45081: din koulua. Tämän lisäksi eräät koulukodit tarjoa- saavuttaminen ja taloudellinen tulos (hoitopäivä- 45082: vat kunnille erityistyöntekijöiden palveluja pyrkien kertymä ja sijoittajan rahalle annettu vastine). Pro- 45083: ehkäisemään yksittäisten nuorten ongelmien kehit- jektiosuus on päättynyt, mutta siitä on edelleen 45084: tymistä niin, ettei laitossijoitusta tarvitsisi toteuttaa. tekeillä väitöskirja. Tuloksista on tarkoitus käydä 45085: Koulukotien toteuttama perhekeskeinen työ on laajaa keskustelua ja järjestää koulutusta. 45086: omalta osaltaan tukemassa kuntien avohuollon 45087: työskentelyä. Toiminnan rahoitus ja maksullisen palvelutoimin- 45088: Myös koulukotisijoituksen jälkeinen jälkihuolto nan kehitys 45089: on kuntien vastuulla. Sijoituksen päättymisen ajan- Vuonna 1984 tehdyn valtionosuusuudistuksen jäl- 45090: kohdasta sovitaan kunnan, nuoren ja hänen per- keen tavoitteena on ollut, että valtion koulukotien 45091: heensä sekä koulukodin kesken. Eräissä tapauksis- toiminnasta aiheutuvat menot kerätään valtiolle eri 45092: sa koulukodit osallistuvat koulukotiin sijoitettujen hoitopalveluiden maksuina, joiden suuruudesta 45093: 45094: 45095: 330 45096: koulukodit itse päättävät. Vuoteen 1994 asti valtion toiminnasta aiheutuneet kustannukset katetaan 45097: koulukodit saivat toimintamenonsa valtion budjet- pääasiassa kunnilta suoraan perittävillä hoitopäivä- 45098: tirahoituksena. Tuolloinkin perittiin toiminnasta maksuilla. Valtion budjetissa kuitenkin myönne- 45099: aiheutuvat kustannukset kunnilta hoitovuorokau- tään määräraha koulukotien käyttötalousmenoi- 45100: simaksuina, vaikka kunnilta perittyjä varoja ei käy- hin. Oppilasmäärien ennakoimattoman vaihtelun 45101: tettykään suoraan toiminnan rahoittamiseen. Näin johdosta budjettirahoitteinen osuus onkin ollut tila- 45102: taattiin laitoksille toiminnan rahoitus riippumatta päisesti tarpeen. Oppilaiden määrän vähentyessä 45103: siitä, kuinka paljon laitokseen oli sijoitettu lapsia. henkilökuntaa ei voida vastaavasti vähentää, koska 45104: Vuoden 1995 alusta lähtien koulukotien itsenäistä perustehtävät on joka tapauksessa hoidettava. Seu- 45105: palveluntuottajan asemaa on vahvistettu siten, että raavissa taulukoissa esitetään koulukotien suorit- 45106: ne on siirretty toimimaan nettobudjetoidusti, eli teita sekä menoja ja tuloja kuvaavat tunnusluvut: 45107: 45108: Suorite 1994 1995 1996 1997 1998 45109: (arvioi 45110: Hoitovuorokausi (vrkl 29 397 36 598 42 450 41 846 41 000 45111: Asumis- ja hoitopalvelut (vrkl 7 345 7 348 5 376 6 471 3 300 45112: Kriisihoito (vrkl 61 641 835 2 487 1 000 45113: Jälkihoito (pvl 102 37 543 392 400 45114: 45115: Menojen ja tulojen erittely 1994 1995 1996 1997 1998 (arvioi 45116: 1 000 mk 45117: Bruttomenot 39 461 43 345 54 502 54 930 56 000 45118: Bruttotulot 31 976 40 214 44 384 49 239 49 000 45119: Maksullisen toiminnan tulot kunnilta 29 953 37 706 43 387 46 893 47 000 45120: Nettomenot -7 485 -3131 -10118 -5691 -7000 45121: 45122: 45123: Kuten jälkimmäisestä taulukosta ilmenee, toi- Koulukotien kiinteistöt siirtyivät Valtion kiinteis- 45124: mintaan on käytetty jatkuvasti budjetissa myönnet- tölaitoksen hallintaan v. 1996, jolloin koulukodeilta 45125: tyä määrärahaa. Keskeisiä syitä tähän ovat sijoitus- alettiin periä käypää vuokraa, mikä tuli kouluko- 45126: ten ennakoimaton määrällinen vaihtelu ja se, että deille uutena kustannuseränä. Eräät koulukodit 45127: Valtion kiinteistölaitoksen perimät vuokrat ovat pitävät Valtion kiinteistölaitoksen perimiä vuokria 45128: vaikeuttaneet koulukotien taloudenhoitoa. Samalla kohtuunomina ja periaatteellisesti kyseenalaisina. 45129: myös palvelujen hinnoittelu on jäänyt jälkeen. Varsinkin nyt liikelaitokseksi muutettuna kiinteis- 45130: Tähän asti koulukodit eivät ole katsoneet voivansa tölaitos tekee voittoa muutoinkin niukasti mitoite- 45131: korottaa hintoja, koska muutoin kuntien taloudelli- tun kuntien lastensuojelun kustannuksella. 45132: nen tilanne estäisi vieläkin suuremmassa määrin Suuri osa rakennuksista on vanhoja, ja kiinteis- 45133: oppilaiden sijoittamisen koulukoteihin. tölaitos on saanut ne vastikkeetta haltuunsa. Ra- 45134: Hinnoitteluun on kuitenkin tullut muutos v. kennukset edellyttävät huolto- ja korjaustöitä, mut- 45135: 1999, kun koulukotien peruskoolut ovat siirtyneet ta käsitykset töiden tarpeellisuudesta poikkeavat 45136: opetustoimen alaisuuteen ja tulevat saamaan osan toisistaan, ja toteutuessaankin työn alkaminen ja 45137: peruskoulutoiminnan rahoitusta sieltä. Tällöin päätökseen saattaminen kestää kauan. Lisäksi kiin- 45138: kunnilta perittäviä maksuja on voitu osittain tarkis- teistölaitos korottaa helposti korjausten jälkeen 45139: taa siten, että kuntien maksuosuus palveluista on vuokraa vielä entisestäänkin. Vuokratason kalleut- 45140: laskenut, mutta koulukotien käyttöön jäävä osuus ta kuvaa se, että kiinteistölaitoksen ostaman erään 45141: kasvanut. Toinen muutos oli 1.3.1999 voimaan perhekodin vuokra nousi huomattavasti siitä, mitä 45142: tullut kuntien lastensuojelun suurten kustannusten saman talon vuokra oli ollut suoraan yksityiseltä 45143: tasausjärjestelmä, joka helpottaa taloudellisesti vuokrattuna. Ministeriön mukaan korkea vuokrata- 45144: heikommassakin asemassa olevien kuntien tarkoi- so heikentää valtion koulukotien kilpailuasetelmaa 45145: tuksenmukaista lastensuojelupalvelujen käyttöä. suhteessa yksityisiin koulukoteihin, jotka toimivat 45146: Valtion maksuperustelakiin ei toistaiseksi ole esi- omissa kiinteistöissään ja joiden rakentamiseen ne 45147: tettävissä korjaustarpeita. ovat saaneet avustusta Raha-automaattiyhdistyk- 45148: seltä. 45149: 45150: 45151: 45152: 45153: 331 45154: Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtion ylläpitä- mallia tarkastelemaan jatkossa tästä lähtökohdasta ja 45155: mien koulukotien toiminnan uudelleen organisointia on etsimään tarkoituksenmukaisempaa ratkaisua niiden 45156: pohdittu useasti. Koulukoteja on yritetty kunnailistaa ja hallinnon kehittämiseksi. 45157: säätiöittää. Toimivia ratkaisuja ei ole kuitenkaan löy- Koska koulukodeilla ei ole palveluksessaan riittä- 45158: detty. Valtiontilintarkastajat viittaavat eduskunnan västi alan asiantuntemusta, on yhteistyötä ulkopuolis- 45159: vuoden 1994 talousarvion käsittelyn yhteydessä esittä- ten asiantuntijatahojen ja myös koulukotien kesken 45160: mään huolestumiseen kaikkein vaikeimmin oireilevien kehitettävä ja tiivistettävä. Mikkelin maalaiskunnassa 45161: nuorten ja lasten asemasta tilanteessa, jossa kouluko- sijaitsevien kahden koulukodin hallinnollinen yhdistä- 45162: teja oltiin yksityistämässä ja Iakkautta massa. Eduskun- minen vuoden 2000 alusta lukien on taloudellisesti ja 45163: ta katsoi tuolloin, että kunnilta puuttuivat valmiudet ja toiminnallisesti perusteltua. 45164: resurssit vastata laitoshuollon tilalle kaavaillusta avo- Vuoden 1995 alusta lähtien koulukodit ovat toimi- 45165: huollosta ja edellytti lastensuojelun turvaamiseksi vä- neet nettobudjetoidusti, eli toiminnasta aiheutuneet 45166: hintään kolmen koulukodin säilymistä valtiolla. Valtion- kustannukset on katettu pääasiassa kunnilta suoraan 45167: tilintarkastajien käsityksen mukaan tilanne on tältä perittävillä hoitopäivämaksuilla. Valtion koulukotien 45168: osin kunnissa entisestään huonontunut. toimintaa ja taloudenhoitoa ovat haitanneet oppilas- 45169: Valtakunnallinen koordinointi on edelleen tarpeen määrien ennakoimaton vaihtelu ja viime vuosina voi- 45170: kasvatuksen ja koulutuksen erityisluonteen vuoksi ja makkaasti nousseet vuokrakustannukset, joihin palve- 45171: siksi, että oppilaiden ongelmat ovat niin monimuotoisia lujen alihinnoittelun vuoksi on jouduttu käyttämään val- 45172: ja vaikeita, ettei heitä voida tarkoituksenmukaisesti tion talousarviossa myönnettyä, käyttötalousmenoihin 45173: kasvattaa ja hoitaa perhehoidossa, lastenkodissa tai osoitettua määrärahaa hintatukena. Valtiontilintarkas- 45174: muussa lastensuojelulaitoksessa. Myös alueellinen tajat katsovat, ettei nettobudjetointi ole tässä tilantees- 45175: tasa-arvo lasten ja nuorten koulukotipalvelujen tarjon- sa ollut riittävän toimiva ratkaisu. Pitkällä aikavälillä 45176: nassa voitaneen taata paremmin valtiollisessa järjes- koulukotien toiminnassa tulee pyrkiä kusta nnusvas- 45177: telmässä. Koulukotien lastensuojelupalvelujen käyttöä taavuuteen, eli kunnilta perittävillä hoitopäivämaksuil- 45178: helpottaa 1.3.1999 voimaan tullut lastensuojelun suur- la tulee kattaa toiminnasta aiheutuneet menot. 45179: ten kustannusten tasausjärjestelmä, jolla ohjataan Saadun selvityksen mukaan eräiden koulukotien 45180: kuntien voimavaroja siten, että lastensuojeluasiakkaat korkeat vuokramenot Valtion kiinteistölaitokselle ovat 45181: saavat tarkoituksenmukaiset palvelut niiden kustan- myös heikentäneet näiden kilpailuasemaa suhteessa 45182: nuksista riippumatta. yksityisiin koulu koteihin, jotka toimivat omissa kiinteis- 45183: Tällä hetkellä valtion koulukodit ovat hallinnollisesti töissään ja joiden rakentamiseen ne ovat saaneet 45184: Stakesin johdon ja valvonnan alaisia. Stakesin toimin- avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä. Valtiontilin- 45185: nallista organisaatiota ei ole rakennettu periaatteelle, tarkastajien mielestä jatkuessaan tällainen tilanne ei 45186: että sen olisi hallinnoitava valtion mielisairaaloita ja ole järkevä eikä valtion edun mukainen. Raha-auto- 45187: valtion koulukoteja, vaikkakin lastensuojelun ja mielen- maattiyhdistyksen avustuksia jaettaessa tulisikin pyr- 45188: terveystyön sisällölliseen kehittämiseen Stakesista kiä selvittämään alueittain palvelujen yksityinen ja jul- 45189: löytyy hyvää asiantuntemusta. Koska Stakesin pää- kinen tarjonta sekä välttämään tämänkaltainen kilpai- 45190: asiallinen tehtävä on tutkimus- ja kehittämistoiminta, lutilanne palvelujen tarjonnassa. 45191: jouduttaneen mielisairaaloiden ja koulukotien hallinto- 45192: 45193: 45194: 45195: 45196: 332 45197: Työministeriön hallinnonala 45198: 45199: 45200: 45201: 45202: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkastuk- työpaikkoja keskimäärin lähes 20 000 kuukausit- 45203: sen työministeriössä 19.5.1999 (kansliapäällikkö tain. Vuoden lopulla työpaikkoja ilmoitettiin yhä 45204: Pertti Sorsa). Toimikaudellaan valtiontilintarkasta- edellistä vuotta enemmän. Työvoiman kysyntä 45205: jat ovat käsitelleet muistiopyynnöissään työllisyy- kohdistui erityisesti ammattitaitoisiin työntekijöi- 45206: den kehitystä, työttömien työnhakijoiden ammatti- hin, joista mm. tietotekniikka-aloilla ilmeni jo pu- 45207: taidon kehittämis- ja koulutustarpeita sekä pako- laa. Työttömistä puolestaan yhä suurempi osa oli 45208: lais- ja siirtolaisasioita. Ministeriön tarkastuskäyn- ammattitaidottomia tai muutoin vaikeasti työllisty- 45209: nillä käsiteltiin hallinnonalan keskeistä toimintaa ja viä. 45210: tulostavoitteita kertomusvuonna, työvoiman ky- Kertomusvuonna työllisyyden kasvun painopis- 45211: syntään ja tarjontaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä te oli palveluelinkeinoissa, joissa työpaikat lisään- 45212: 2000-luvulle siirryttäessä, siviilipalvelukeskuksen tyivät edelliseen vuoteen verrattuna 40 OOO:lla. 45213: toimintaa ja kehittämistarpeita, sisäisen tarkastuk- Teollisuus työllisti runsaat 10 000 henkilöä edellis- 45214: sen nykytilaa ja ministeriön valmistautumista EU- vuotista enemmän. Teollisuustuotannon kasvun 45215: puheenjohtajuuskauteen. heikentyminen vuoden loppupuolella ei näkynyt 45216: Hallinnonalan tarkastuksen ja siitä laaditun ker- vielä työllisyysluvuissa, joskin julkisuuteen annetut 45217: tomusosuuden valmistelusta on kansliassa vastan- ilmoitukset tulevista irtisanomisista lisääntyivät jon- 45218: nut ylitarkastaja Kari Kauppinen. Valtiontilintarkas- kin verran. Rakennusalalla työpaikat lisääntyivät 45219: tajat päättivät kokouksessaan 14.5.1999, että em. lähes 10 OOO:lla. Maa- ja metsätaloudessa työllisten 45220: selvityksistä otetaan kertomusta varten jatkoval- määrä puolestaan väheni n. 10 OOO:lla, mikä vastaa 45221: mistelujen kohteeksi työllisyyden kehitys ja työttö- pitkän aikavälin kehitystä. Alueittain tarkasteltuna 45222: mien työnhakijoiden koulutuksen ja ammattitaidon työllisyyden lisäys painottui Etelä- ja Länsi-Suomen 45223: kehittäminen. Pakolais- ja siirtolaisasioita päätettiin kasvukeskuksiin. Työpaikkojen kasvu oli nopeinta 45224: seurata. Kertomusosuus hyväksyttiin valtiontilin- Uudellamaalla (4,5 %), jonne vuoden aikana suun- 45225: tarkastajien kokouksessa 28.9.1999. tautui myös voimakasta muuttoliikettä. 45226: Valtakunnallisesti asetetusta tavoitteesta ja kehi- 45227: Työllisyyden kehitys tyksestä poiketen työllisten määrä ja työllisyysaste 45228: laski Lapissa kertomusvuonna vuoden 1996 tasolle. 45229: Työvoiman kysyntä Työllisyysaste oli Lapissa kertomusvuonna 53,6 %. 45230: Kertomusvuonna työlliseen työvoimaan kuului Työvoimatiedustelun mukaan työllisten määrä las- 45231: keskimäärin 2 222 000 henkilöä. Työllisten määrä ki erityisesti maa- ja metsätaloudessa ja julkisissa 45232: lisääntyi edellisestä vuodesta yli 50 OOO:lla. Lisäys palveluissa. Julkisissa palveluissa työllisten määrä 45233: on suurempi kuin yhtenäkään aiempana vuonna väheni voimakkaimmin sosiaalipalveluissa ja li- 45234: 1990-luvulla, joten työllisyyskehityksen osalta ker- sääntyi ainoastaan koulutuksessa. Työllisten määrä 45235: tomusvuosi oli työministeriön mukaan paras. Ajan- lisääntyi rakentamisessa ja palveluissa. Majoitus- ja 45236: jaksona 1995-98, joka vastaa likimain edellistä ravitsemistoiminnassa työpaikkojen lisäys oli edel- 45237: hallituskautta, työllisten määrä on lisääntynyt yh- leen tavoitteisiin nähden vähäistä. Julkisen sektorin 45238: teensä 170 OOO:lla vuoden 1994 keskiarvoon verrat- osuus Lapin työpaikoista on edelleen suuri. Valtion 45239: tuna. Valtaosin uudet työpaikat ovat syntyneet toimintojen liikelaitostaminen on vähentänyt työ- 45240: yksityiselle sektorille. paikkoja Lapissa. Muun muassa Tielaitos ja Metsä- 45241: Kertomusvuonna työllisyysaste oli keskimäärin hallitus ovat keskittämässä toimintojaan entistä 45242: 64,1 %. Vuosina 1995-98 työllisyysaste on kohon- enemmän Ouluun ja Etelä-Suomeen. 45243: nut noin neljä prosenttiyksikköä. Työvoimatoimis- Valtionosuuksien leikkausten vaikutukset Lapin 45244: toihin ilmoitettiin kertomusvuonna uusia avoimia kuntien talouteen ovat huomattavia. Kuntien vai- 45245: 45246: 45247: 333 45248: kea taloudellinen tilanne näkyy niiden työvoiman kokemuksia tilapäisistä ja lyhytkestoisista työsuh- 45249: käytössä. Työvoimaa on lomautettu, virkoja ja vi- teista parin, kolmen vuoden aikavälillä. 45250: ransijaisuuksia on jätetty täyttämättä ja palkkape- Kertomusvuonna uusista, alle vuoden kestäneis- 45251: rusteista työllistämistä on vähennetty. Tilanne hei- tä työsuhteista 56% oli määräaikaisia. Osuus oli 45252: jastuu kuntien mahdollisuuksiin investoida alueen noin viisi prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta 45253: kehittämiseen, ja näillä investoinneilla Lapissa on aiemmin, mikä osoittaa pysyvien työpaikkojen 45254: ratkaiseva merkitys tuotannollisen toiminnan aloit- suhteellista lisääntymistä. Kaikista palkansaajista 45255: tamiselle. kertomusvuonna määräaikaisia oli 17,5 % eli lähes 45256: Työministeriön mukaan nykyinen alueellinen 335 000 henkeä. Palkansaajista osa-aikaisia työnte- 45257: kehitys on keskittyvää. Uudet työpaikat syntyvät kijöitä oli n. 210 000 eli 11 %, ja heistä yli kolman- 45258: kasvualueille, kun taas Itä- ja Pohjois-Suomi sekä nes työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa. 45259: osaksi muu Suomi ovat kärsineet rakennemuutok- Eri elinkeinoalat poikkeavat toisistaan uusien 45260: sesta, joka on vähentänyt työpaikkoja. Kasvua ja työsuhteiden solmimistapojen suhteen. Julkiselle 45261: uudenlaista toimintaa on kuitenkin syntynyt myös sektorille on palkattu yksityistä sektoria vähemmän 45262: näille alueille, ja kehitystä on tuettu mm. Itä-Suomi- vakinaista henkilöstöä osittain siksi, että on käytet- 45263: ja Pohjois-Suomi-ohjelmilla. Siten kehitys ei ole ty runsaasti työllisyysvaroin palkattuja. Yksityinen 45264: täysin mustavalkoista. palvelusektori on työllistänyt muita enemmän vaki- 45265: Toisaalta keskittyvän kehityksen kääntöpuolena naista henkilöstöä, joskin ero teollisuuteen verrat- 45266: on kasvanut vaikea kaupunkityöttömyys. Se on tuna on pienehkö. Molemmilla näillä aloilla on 45267: osittain seurausta maan sisäisestä muuttoliikkeestä samalla uusien osa-aikaisten työntekijöiden osuus 45268: silloin, kun muuttoliike ei johdu työvoiman kysyn- kasvanut. Yksityisellä palvelusektorilla osa-aikai- 45269: nästä, vaan rakennemuutoksen vuoksi muutetaan, suus näyttää myös täydentävän tilapäisyyttä eten- 45270: vaikkei työtä olisi tarjolla. Osin kaupunkityöttö- kin majoitus- ja ravitsemusalalla, kaupan alalla ja 45271: myys on seurausta ikääntymisestä ja pitkäaikais- siivousalalla. Lisäksi yrityskoolla on vaikutusta työ- 45272: työttömyydestä laman perintönä. Tällöin vaikea suhteen laatuun. Pienyritykset suosivat määräaikai- 45273: rakenteellinen kaupunkityöttömyys ja toisaalta työ- sia työsuhteita. 45274: voimakapeikot ovat samanaikaisia ilmiöitä. Eräillä viime vuosien työlainsäädännön muutok- 45275: Kasvukeskusten työvoiman kysynnän ripeästä silla on pyritty helpottamaan määräaikaisten työ- 45276: kasvusta huolimatta rekrytointiongelmia ei aktiivi- suhteiden solmimista. Tavoitteena on ollut mm. 45277: sen työvoimapolitiikan ansiosta ole ollut tavallista työllisyystilanteen parantaminen. Lainmuutoksilla 45278: enempää. Vaikeimpia työvoimapulan aloja ovat on pyritty samalla lähentämään tällaisissa työsuh- 45279: olleet tietotekniikka ja eräillä alueilla, mm. pääkau- teisissa olevien asemaa vakinaisessa työsuhteessa 45280: punkiseudulla, rakennustoiminta, jonka ylikuume- olevien asemaan parantamalla työsuhde- ja sosiaa- 45281: nemista jo pelättiin. liturvaa. 45282: Viime vuosina työvoiman kysyntä on kohdistu- Työministeriö on teettänyt näiden lainmuutos- 45283: nut erityisesti nuoriin, hyvin koulutettuihin työnte- ten vaikuttavuudesta seurantatutkimusta. Yritysten 45284: kijöihin, joiden saatavuus on puolestaan niukentu- edustajien mukaan muutokset antavat mahdolli- 45285: nut. Kysynnän suuntautuminen nuoriin johtuu suuden yhä enemmän ottaa huomioon kausivaih- 45286: Suomen nykyisen talouskasvun tietotekniikkapai- telut työvoiman tarpeessa, helpottaa vakinaisen 45287: notteisuudesta. Nuorilla on tietotekniikan hyväksi- henkilökunnan työpaineita, toteuttaa työaikajous- 45288: käyttöön ajanmukainen koulutus ja käytännön val- toja, rekrytoida sijaisia sekä järjestää työtä projekti- 45289: miudet, joten taidoiltaan he vastaavat parhaiten luonteiseksi. Samalla kilpailukyvyn, työllisyyden ja 45290: työmarkkinoiden uusia haasteita. Panostus koulu- palveluiden on koettu parantuneen. Palvelualan 45291: tukseen vuosikymmenen alun lamavuosina on yritysjohto suhtautuu ko. lainmuutoksiin myön- 45292: osaltaan nostanut nuorten työmarkkina-asemaa. teisesti erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityk- 45293: Viime vuosien työllisyyskehityksestä on havaitta- sissä. 45294: vissa, että kilpailussa avoimista työpaikoista hei- Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun mukaan 45295: koimmin ovat selviytyneet ikääntyvät työnhakijat suhtautuminen määräaikaisiin työsuhteisiin vaihte- 45296: lee iän mukaan. Alle 30-vuotiaat suhtautuvat niihin 45297: Työsuhteiden laatu vanhempia myönteisemmin, joskin naiset ovat kai- 45298: Työministeriön työolobarometrien mukaan koko kissa ikäryhmissä miehiä kriittisempiä. Henkilöi- 45299: tälle vuosikymmenelle on ollut tunnusomaista se, den työympäristö, toimiala ja elämäntilanne vaikut- 45300: että solmituista uusista työsuhteista vakinaisten tavat niin ikään mielipiteisiin työsuhteiden määrä- 45301: osuus on ollut pieni. Monilla palkansaajilla on aikaisuudesta. 45302: 45303: 45304: 334 45305: Opetusministeriön nuorisobarometristä voi pää- suhde on koko vuosikymmenen jälkipuoliskon 45306: tellä, että nuoret ovat joustavia työoloja ja työnteon ajan parantunut, ja kertomusvuonna se oli n. 1,3. 45307: ehtoja koskevissa asenteissaan. Opiskelijat solmi- Tämä tarkoittaa sitä, että kertomusvuonna huolet- 45308: vat lyhyitä työsuhteita omasta tahdostaan, eikä tavaa väestöä oli 30 o/o enemmän kuin työllisiä. 45309: heidän asemansa välttämättä ole heikko etenkään, Työhön osallistumisen lasku ajoittuu vuosikymme- 45310: jos työ tukee opintoja tai liittyy pakolliseen harjoit- nen alkuvuosiin. Pääministeri Lipposen ensimmäi- 45311: teluun. Toisaalta on merkkejä siitä, että olosuhtei- sen hallituskauden aikana työhönosallistumisen 45312: den pakosta ennen opintojen päättämistä palkka- laskusuuntaus saatiin pysähtymään ja kääntymään 45313: työssä olevia nuoria kohdellaan aikuista, vakinaista lievään nousuun. Toisaalta työhön osallistumista 45314: henkilöstöä huonommin. alensi piilotyöttömien määrän kasvu. 45315: Hyvin nuorten työntekijöiden suojelusta annet- 45316: tua lakia tarkistettiin kertomusvuonna, koska se ei Työttömyyden kehitys 45317: täyttänyt vastaavan EU-direktiivin ja Euroopan Tilastokeskuksen otospohjaisen työvoimatieduste- 45318: neuvoston sosiaalisen peruskirjan asettamia vaati- lun mukaan työttömiä oli kertomusvuonna keski- 45319: muksia oppivelvollisille sallituista työajoista. Työ- määrin 285 000 ja työttömyysaste 11,4 o/o. Edellisen 45320: suojelupiirien käsiteltävinä on ollut yhä enemmän vuoden tasosta työttömien määrä laski 29 OOO:lla ja 45321: valituksia alaikäisten työnteosta ilman vanhempien työttömyysaste 1,3 prosenttiyksiköllä. Vuoden al- 45322: lupaa, ja myös heidän palkkasaataviaan on joudut- kupuoliskolla työttömyysaste oli 12,6 o/o ja jälkipuo- 45323: tu perimään työnantajilta oikeusteitse. liskolla 10,2 o/o. Työttömyyden tasoon vuoden alku- 45324: ja jälkipuoliskolla vaikutti hyvin merkittävällä taval- 45325: Työvoiman tarjonta la nuorisotyöttömyyden laaja kausivaihtelu, joka 45326: Työvoimaan (15--64-vuotiaat) kuului kertomus- on korkeimmillaan huhti-toukokuussa ennen kou- 45327: vuonna keskimäärin 2 507 000 henkilöä. Määrä oli lujen päättymistä. 45328: yli 20 000 suurempi kuin vuotta aiemmin, jolloin Työvoimatoimistoihin ilmoittautuneita työttö- 45329: työvoiman tarjonta väheni. Vähennys johtui tilasto- miä työnhakijoita oli työministeriön työnvälitys- 45330: jen taannehtivasta sopeutuksesta EU:n määritel- tilaston mukaan kertomusvuonna keskimäärin 45331: miin, minkä seurauksena yli 50 000 henkeä siirret- 372 400 eli 36 500 (8,9 o/o) vähemmän kuin vuotta 45332: tiin työttömistä työvoiman ulkopuolelle valtaosin aiemmin. Hallituksen talouspolitiikan päätavoite, 45333: piilotyöttömien ryhmään. Kertomusvuonna työikäi- työttömyyden puolittuminen vaalikauden loppuun 45334: sen väestön määrä lisääntyi n. 15 OOO:lla. Ajanjakso- mennessä ei ennättänyt toteutua. Sekä Tilastokes- 45335: na 1995-98 työvoiman tarjonta puolestaan lisään- kuksen että työministeriön lukujen mukaan kerto- 45336: tyi lähes 45 000 hengellä vuoden 1994 keskiarvoon musvuonna puolittumiskehityksestä jäätiin selväs- 45337: verrattuna. Määrä on työministeriön mukaan suh- ti. Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun mukaan 45338: teellisen pieni, kun ottaa huomioon samanaikaisen työttömiä oli 50 000 enemmän kuin, jos ko. vuoden 45339: työikäisen väestön lisäyksen (53 000) ja työllisyysti- tavoite olisi toteutunut. Työministeriön työnvälitys- 45340: lanteen kohenemisen nopean talouskasvun seu- tilaston mukaan taas heitä oli 100 000 enemmän. 45341: rauksena. Kohtalaisen hidas työvoiman tarjonnan Työvoimatiedustelun uudistaminen EU-kritee- 45342: kasvu on osaltaan parantanut työttömyyden puolit- rien mukaiseksi muutti oleellisesti työttömyyden 45343: tamistavoitteen toteutumismahdollisuuksia. määrittelyä. Aktiivisen työnhaun käsitettä tiuken- 45344: Kertomusvuonna työvoimaan kuului 15--64- nettiin siten, että vain työnvälityksestä työtä hake- 45345: vuotiaasta väestöstä 72,4 o/o. Työvoimaosuus koho- vilta edellytetään vähintään kerran kuukaudessa 45346: si edellisestä vuodesta kolme prosentin kymme- tapahtuvaa yhteydenottoa työvoimatoimistoon. 45347: nystä. Pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna osuus on Osa työvoimatoimistojen työttömistä työnhakijois- 45348: ollut aleneva. Vuosikymmenen vaihteessa 15--64- ta ei tätä kriteeriä työhallinnon ilmoittautumiskäy- 45349: vuotiaiden osuus oli 76,7 o/o, joten ajanjaksona tännöillä täytä, jolloin he kirjautuvat työvoimatutki- 45350: 1990---98 työikäisten työhön osallistuminen on muksessa työvoiman ulkopuolelle, vaikka täyttä- 45351: alentunut lähes 4,5 prosenttiyksikköä. Huoltosuh- vätkin samanaikaisesti työttömyysturvan saannille 45352: de on vastaavasti heikentynyt. Vuosikymmenen asetetut aktiivisen työnhaun ehdot. Otospohjaisen 45353: alussa työssä olevaa ja muuta kuin työssä olevaa työvoimatiedustelun tiukennetut aktiivisen työn- 45354: väestöä oli lähes yhtä paljon, eli huoltosuhde vuo- haun kriteerit ovat vastaavasti lisänneet piilotyöttö- 45355: sikeskiarvolla laskettuna oli 1. Huonoimmillaan myyttä. Kertomusvuonna piilotyöttömiä oli keski- 45356: huoltosuhde oli 1990-luvulla v. 1994, jolloin muuta määrin 134 000. Suurin osa heistä lienee työnväli- 45357: väestöä oli n. 50 o/o enemmän kuin työssä olevia eli tyksen työnhakijarekisterissä työttömiä työnhaki- 45358: huoltosuhde oli lähes 1,5. Tämän jälkeen huolto- joita ja saa työttömyysturvaa. 45359: 45360: 45361: 335 45362: Työttömyyden alueellinen kehitys 28 800 eli 8 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. 45363: Talouden voimakkaan kasvun vauhdittamana työt- Työvoiman kysyntä on keskittynyt entistä enem- 45364: tömyys on Suomessa laskenut yhtäjaksoisesti lop- män Etelä-Suomeen. 45365: puvuodesta 1994 lähtien. Vientisektorille painottu- Työministeriön tilastojen mukaan työttömyys on 45366: nut tuotannon ennätyksellisen nopea kasvu on vähentynyt hallituskauden aikana nopeimmin Uu- 45367: kuitenkin verrattain hitaasti vaikuttanut työttö- denmaan (42 %) ja Etelä-Pohjanmaan (37 %) työ- 45368: myyden alenemiskehitykseen. Työvoiman kysyntä voima- ja elinkeinokeskusten alueella. Sitä vastoin 45369: on kuitenkin viime aikoina vilkastunut kotimaisen Itä- ja Pohjois-Suomessa työttömyys on laskenut 45370: kysynnän virkistyessä, ja sen odotetaan lähiaikoina keskimääräistä vähemmän. Hitainta työttömyyden 45371: voimistavan työttömyyden alenemista. aleneminen oli Pohjois-Karjalassa (14 %), Kainuus- 45372: Työttömyyden laskuvauhti on parina viime vuo- sa (16 %), Lapissa (16 %), Pohjois-Pohjanmaalla 45373: tena ollut lähes yhtä nopeaa. Vuonna 1997 työttö- (20 %) ja Kymessä (20 %). Alueellisia eroja ovat 45374: myys aleni 8,7% ja kertomusvuonna 8,9%. Näiden kasvattaneet avoimien työmarkkinoiden kysynnän 45375: kahden vuoden aikana työttömyys on alentunut lisäksi myös työvoimapoliittisten toimenpiteiden 45376: selvästi kaikkien työvoima- ja elinkeinokeskusten volyymin alentaminen kertomusvuoden alusta, 45377: alueilla. Vielä v. 1996, jolloin koko maan tasolla mikä näyttää hidastaneen työttömyyden laskua eri- 45378: työttömyys aleni 3,9 %, joidenkin TE-keskusten tyisesti vaikeimmilla työttömyysalueilla. 45379: alueilla työttömien määrä joko nousi tai pysyi lähes Työttömyys jakaantuu edelleen hyvin epätasai- 45380: ennallaan. Silloin vaikeimmalla työttömyysalueella sesti ympäri maan. Korkea työttömyysaste on eri- 45381: Kainuussa työttömyys kasvoi peräti 3,4 %. Vuonna tyisesti Pohjois- ja Itä-Suomen ongelma. Työttö- 45382: 1997 Kainuunkin työttömyys laski lähes maan kes- myystilanne on kuitenkin viime vuosina jonkin 45383: kivauhtia (6,6 %) ja kertomusvuonna se jopa ylittyi verran tasoittunut, mutta edelleen samat alueet 45384: (9,2 %). Erityisen suotuisasti työttömyys on kehitty- kärsivät korkeasta työttömyysasteesta. 45385: nyt Etelä-Pohjanmaan ja Uudenmaan keskusten Vaikeimmat työttömyysalueet kertomusvuonna 45386: alueilla, joissa työttömyys aleni sekä v. 1997 että olivat edelleen Lapin ja Kainuun työvoima- ja 45387: kertomusvuonna keskimäärin runsaalla 10 %:lla. elinkeinokeskukset, joissa työttömyysasteet olivat 45388: Koko maan työttömien määrän vähenemisestä 19,9 ja 18,2 %. Kaikkien muiden TE-keskusten 45389: Uudenmaan TE-keskuksen alueen osuus oli lähes alueella keskimääräinen työttömyysaste olin. 15% 45390: 35%. tai sen alle. Maan keskitason alapuolelle työttö- 45391: Vuonna 1999 työttömyyden aleneminen näyttää myysaste oli laskenut Uudenmaan (7,6 %), Pohjan- 45392: ensimmäisen puolivuotiskauden perusteella jatku- maan (8,8 %) ja Varsinais-Suomen (9,9 %) TE-kes- 45393: van, joskin vähän hitaammin kuin kahtena edellise- kusten alueella. 45394: nä vuonna. Työvoimatoimistoissa oli kesäkuun Työttömyysasteet ja niiden muutokset TE-kes- 45395: lopussa 352 900 työtöntä työnhakijaa, mikä on kuksittain v. 1996--98 ovat kehittyneet seuraavasti: 45396: 45397: 45398: 45399: TE-keskus Työttömyysaste,% Muutos, %-yksikköä Muutos,% 45400: 1996 1997 1998 96/97 97/98 96/97 97/98 45401: Uusimaa 11,3 9,6 7,6 -1,7 -2,0 -15,0 -21,1 45402: Varsinais-Suomi 12,0 10,9 9,9 -1,1 -1,0 -9,2 -8,9 45403: Satakunta 15,8 13,5 12,8 -2,3 -0,7 -14,6 -5,4 45404: Häme 16,5 13,5 12,3 -3,0 -1,2 -18,2 -8,9 45405: Pirkanmaa 16,5 13,0 11,6 -3,5 -1,4 -21,2 -1Q,4 45406: Kymi 15,1 12,5 13,3 -2,6 0,8 -17,2 6,7 45407: Etelä-Savo 16,1 13,9 13,4 -2,2 -0,5 -13,7 -3,3 45408: Pohjois-Savo 17,6 15,7 14,8 -1,9 -0,9 -10,8 -5,9 45409: Pohjois-Karjala 17,7 17,5 15,2 -0,2 -2,3 -1,1 -13,0 45410: Keski-Suomi 19,0 16,2 15,3 -2,8 -0,9 -14,7 -5,8 45411: Etelä-Pohjanmaa 15,0 14,7 11,6 -0,3 -3,1 -2,0 -20,9 45412: Pohjanmaa 12,5 8,5 8,8 -4,0 0,3 -32,0 3,4 45413: Pohjois-Pohjanmaa 15,9 15,6 15,1 -0,3 -0,5 -1,9 -3,3 45414: Kainuu 22,6 23,6 18,2 1,0 -5,4 4,4 -22,9 45415: Lappi 21,1 20,4 19,9 -0,7 -0,5 -3,3 -2,1 45416: Ahvenanmaa 5,2 3,1 1,4 -2,1 -1,1 -40,4 -53,8 45417: Yhteensä 14,6 12,7 11,4 -1,9 -1,3 -13,0 -9,9 45418: 45419: 45420: 45421: 336 45422: Kunnittain tarkasteltuna työttömyysaste on ollut tunut työmarkkinatuen saantiehtoihin v. 1996-97 45423: edelleen korkea Itä- ja Pohjois-Suomen kunnissa. tehdyistä, alle 25-vuotiaita koskevista rajoituksista, 45424: Esimerkiksi Ranualla, Lieksassa, Kaavilla ja Suo- jotka lisäsivät nuorten aktiivisuutta hakeutua kou- 45425: nenjoella työttömyystilanne ei ole v. 1996-98 lutukseen ja samalla vähensivät ilmoittautumista 45426: lainkaan parantunut. työvoimatoimistoihin. Lakia muutettiin niin, että 45427: Korkein työttömyysaste on Sallan kunnassa, jos- vailla ammatillista koulutusta olevat nuoret säilyttä- 45428: sa työttömiä on 31,3 %. Lähes 30 %:n työttömyys on vät oikeutensa työmarkkinatukeen vain, jos hakeu- 45429: Ranuan, Suomussalmen, Enontekiön ja Sodanky- tuvat koulutukseen tai osallistuvat työvoimapoliitti- 45430: län kunnissa. Lisäksi sellaisia kuntia, joissa työttö- seen toimenpiteeseen. Lainmuutoksen jälkeen am- 45431: myysaste on yli 25 %, on 13. Nämä kunnat ovat matillisesta koulutuksesta on tullut käytännössä 45432: myös lähinnä Pohjois- ja Itä-Suomessa. uusi oppivelvollisuus. 45433: Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun mukaan 45434: Työttömyydenrakenne nuorisotyöttömyys ei ole alentunut samassa mää- 45435: 1990-luvun jälkipuoliskon nousukauden aikana rin. Kertomusvuonna työvoimatutkimuksen mu- 45436: miesten työttömyys on laskenut selvästi nopeam- kaan alle 25-vuotiaita työttömiä oli keskimäärin 45437: min kuin naisten. Vuosina 1995-98 työttömien 70 000 eli lähes neljännes kaikista työttömistä. 45438: miesten määrä laski työvoimatiedustelun mukaan Nuorten työttömyysaste oli 23,5 %. Työttömien 45439: vajaalla 95 OOO:lla ja naisten määrä yli 30 OOO:lla. määrä väheni edellisestä vuodesta vain 2 OOO:lla. 45440: Kertomusvuonna naisia ja miehiä oli työttömänä Ajanjaksona 1995-98 nuorten työttömien mää- 45441: lähes yhtä paljon. Työvoimatiedustelun mukaan rä on työvoimatiedustelun perusteella vähentynyt 45442: naisia oli työttömänä keskimäärin 142 000 ja miehiä n. 23 %. Työvoimatiedustelun perusteella näyttäisi 45443: 143 000. Pienemmän työvoiman määrän vuoksi siitä, että vaikka nuoret ovat aktiivisesti ottaneet 45444: naisten työttömyysaste (12,0 %) oli kuitenkin suu- vastaan tarjotut koulutusmahdollisuudet, he ovat 45445: rempi kuin miesten (10,9 %). Naisten työttömyy- samalla hakeneet koulutuksen aikanakin töitä, 45446: teen on keskeisesti vaikuttanut julkisen sektorin ja etenkin parin viime vuoden aikana, jolloin työvoi- 45447: pankkialan heikko työpaikkakehitys. Naisten työ- man kysyntä on vilkastunut ja entistä enemmän 45448: markkina-asemaa on lisäksi heikentänyt lyhytkes- kohdistunut nuoriin. Työllisyystilanteen paranemi- 45449: toisten työsuhteiden yleistyminen, mikä on lisän- nen on aktivoinut nuoria entistä enemmän työnha- 45450: nyt naisten kausityöttömyyttä etenkin kuntasekto- kuun, mikä tilastokäytäntöjen muutosten ohella 45451: rilla. osaltaan vaikuttanee siihen, että nuorisotyöttömyy- 45452: den aleneminen on työvoimatiedustelun mukaan 45453: Nuorten työttömyys ollut suoruisaan talouskehitykseen nähden parin 45454: Työvoimatiedustelun sopeutus EU:n määritelmiin viime vuoden ajan erittäin vähäistä. 45455: muutti myös nuorisotyöttömyyden tilastointia. Uu- Nuorisoasiain neuvottelukunta ja Tampereen 45456: den tilastokäytännön mukaan työnhaku ja haluk- yliopiston työelämän tutkimuskeskus seuraavat 45457: kuus esim. iltatyöhön riittää määrittelemään koulu- neljännesvuosittain nuorten työllisyystilanteen 45458: laiset ja opiskelijat koulunkäynnin tai opiskelun muutoksia. Tammikuussa 1999 julkaistun raportin 45459: aikanakin työttömiksi. Muuttunut tilastokäytäntö mukaan nuorten työttömyyden aleneminen on hi- 45460: näkyy alle 25-vuotiaiden osalta työvoimatieduste- dastunut vuoden 1997 jälkeen. Raportissa arvioi- 45461: lussa jyrkkänä nuorisotyöttömyyden nousuna eri- daan, että vaikka työllisyystilanne on parantunut, 45462: tyisesti keväällä, jolloin kesätöitä hakevia koululai- n. 15 000 nuorta on vaarassa jäädä pysyvästi työ- 45463: sia ja opiskelijoita tilastoituu työvoimatiedustelussa markkinoiden ulkopuolelle. Tämä työttömien 45464: työttömiksi. Kesäkuukausina nuorisotyöttömyys nuorten kova ydin uhkaa muodostaa pysyvän ra- 45465: työvoimatiedustelun mukaan laskee yleensä hyvin kenteellisen ongelman, joka ei ratkea vain työtilai- 45466: nopeasti sekä työllistymisen että työvoiman ulko- suuksia luomalla tai perinteisen työvoimapolitiikan 45467: puolelle siirtymisen vuoksi. keinoin. Riski syrjäytyä työelämästä koskee erityi- 45468: Työnvälitystilaston mukaan alle 25-vuotiaita sesti niitä nuoria, joilla ei ole ammatillista koulutus- 45469: työttömiä työnhakijoita oli kertomusvuonna keski- ta. Koulutuksen yhteys asemaan työmarkkinoilla 45470: määrin 46 900. Määrä väheni edellisvuodesta yli on erityisen vahva nuorten keskuudessa, koska 45471: 7 OOO:lla 03,1 %). Nuorten osuus kaikista työttö- työkokemusta ei ole ja samanikäisten keskimääräi- 45472: mistä työnhakijoista oli 12,6 %. Nuorisotyöttömyys nen koulutustaso on suhteellisen hyvä. 45473: on työnvälitystilaston mukaan ajanjaksona 1995- Työttömien nuorten sijoittaminen ammatilliseen 45474: 98 lähes puolittunut vuoden 1994 vuosikeskiar- koulutukseen on ollut keskeisimpiä työvoima- ja 45475: voon verrattuna. Suotuisa kehitys on osaltaan joh- koulutuspoliittisia tavoitteita viime vuosina. Koulu- 45476: 45477: 45478: 22 292055K 337 45479: tusjärjestelmää on yritetty muuttaa etsimällä vaihto- vuotiaiden osuus pitkäaikaistyöttömistä oli 55%. 45480: ehtoisia koulutuspolkuja teoria- ja luokkaopetuk- Työttömyyden rakenteellisen luonteen vahvistumi- 45481: seen kyllästyneille nuorille. Tuorein uudistus on nen on näkynyt myös työvoiman saatavuusongel- 45482: pajaluokkakokeilu, jossa ammatillisen oppilaitok- mien ajoinaisena ilmenemisenä jo korkean työttö- 45483: sen yhteyteen on perustettu työpajoja. Työpajalla myyden aikana. Työvoiman kysynnän vahvistuttua 45484: asiat opitaan yksilöllisesti ja käytännön työtä teke- työpaikkojen täyttyminen on tällöin hidastunut. 45485: mällä. Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria pyritään Työpaikat täyttyvät työmarkkinoille tulevalla uu- 45486: auttamaan myös moniammatillisella verkostoyh- della työvoimalla ja lyhyen aikaa työttömänä olleil- 45487: teistyöllä, jossa nuoren elämäntilannetta tarkastel- la, kun taas pitkäaikaistyöttömien työllistyminen 45488: laan kokonaisuutena. on jäämässä lähes pysyvästi erityistoimenpiteiden 45489: varaan. Valtaosalla työttömistä on heikko ammatil- 45490: Pitkäaikaistyöttömyys ja sen hoito linen peruskoulutus, joten heidän ammattitaitonsa 45491: Pitkäaikaista työttömyyttä on vuoden 1995 keski- ei vastaa työmarkkinoiden vaatimuksia. 45492: määräiseltä huipputasolta (140 200 pitkäaikaistyö- Suomen työllisyysohjelma 1996-99 edellyttää 45493: töntä) saatu pääministeri Lipposen ensimmäisen toimenpiteitä pitkäaikaistyöttömyyden vähentämi- 45494: hallituksen aikana vähennettyä n. 20% ensisijai- seksi. Työllisyysohjelman mukaisesti on suurim- 45495: sesti työvoimapolitiikan aktiivisin toimenpitein. piin työvoimatoimistoihin perustettu pitkäaikais- 45496: Työvoimapoliittisia toimenpiteitä on suunnattu työttömien palveluun erikoistuneita asiantuntija- 45497: myös pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisyyn, ryhmiä. Asiakaspalautteen perusteella voidaan ar- 45498: jolloin uusia pitkäaikaistyöttömiä on tullut entistä vioida, että toiminta on vaikuttanut myönteisesti 45499: vähemmän. Kertomusvuoden lopulla pitkäaikais- työvoimatoimistojen palvelukuvaan. Palvelujen 45500: työttömyys oli n. 60% vähäisempää kuin 1990- tueksi on kertomusvuonna jatkettu erillistilastojen 45501: luvun puolivälissä. Kertomusvuoden alusta toteu- ja profiilitaulujen tuottamista paikallistason pitkäai- 45502: tetut työvoimapoliittisen uudistuksen mukaiset kaistyöttömyyden rakenteesta, toimenpiteistä ja 45503: työttömien aktivointitoimet näyttäisivät työminis- niiden vaikuttavuudesta. Työvoimatoimistojen 45504: teriön mukaan osaltaan vähentäneen pitkäaikais- työnhakija-asiakkaan palveluprosessia on uudistet- 45505: työttömyyttä. Kertomusvuonna pitkäaikaistyöttö- tu siten, että määritellään työnhakijan oikeudet ja 45506: miä (yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita) velvollisuudet mm. osallistuminen työnhakusuun- 45507: oli keskimäärin 112 600 eli vajaa kolmannes nitelman laatimiseen. Tämä on työministeriön mu- 45508: kaikista työttömistä työnhakijoista. Pitkäaikaistyöt- kaan jäntevöittänyt pitkäaikaistyöttömien palvelu- 45509: tömien määrä väheni edellisestä vuodesta lähes käytäntöjä. Pitkäaikaistyöttömän oikeus uudistet- 45510: 12 OOO:lla (9,5 %). Toistuvasti työttömänä eli vii- tuun työnhakusuunnitelmaan lisää myös työvoima- 45511: meisen 16 kuukauden aikana yhteensä yli vuoden toimistojen palvelujen kohdentamista työttömään, 45512: työttömänä olleita oli keskimäärin 172 500 työn- joka on saanut työttömyyspäivärahaa tai työmark- 45513: hakijaa. Määrä oli 15 200 pienempi (8,1 %) kuin kinatukea vähintään 500 päivää. 45514: vuotta aiemmin. Neljässä työvoimatoimistossa on toteutettu yli 45515: Yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita oli kolme vuotta työttömänä olleiden aktivointikokei- 45516: kertomusvuoden joulukuun lopussa n. 105 000 lu, jonka loppuraportti valmistui kertomusvuonna. 45517: henkilöä. Pitkäaikaistyöttömiä olin. 19 000 ( 15 %) Kohderyhmän työttömyys väheni kokeilun aikana 45518: vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttö- lähes 10 %:lla, kun samana aikana muualla maassa 45519: mien osuus kaikista työttömistä oli kertomusvuon- yli kolme vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä ollei- 45520: na n. 30 %. Yli kaksi vuotta työttömänä olleita oli den määrä laski vain 2,2 o/o:lla. Aktivointikokeilun 45521: kertomusvuoden joulukuussa n. 55 400 eli lähes tuloksena voidaan pitää työttömien työnhakijoiden 45522: 15 o/o kaikista työttömistä. Vastaava luku vuotta työnhakutaitojen ja työmarkkinakelpoisuuden pa- 45523: aiemmin olin. 14%. rantumista. Kokeiluun osallistuneista n. 15 o/o oli 45524: Työministeriön mukaan työttömyyden raken- kokeilun jälkeen työssä, koulutuksessa 4 o/o ja työ- 45525: teelliset piirteet ovat työllisyystilanteen paranemi- voiman ulkopuolelle siirtyi 5 %. 45526: sen myötä korostuneet. Toistuvais- ja pitkäaikais- Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palvelutar- 45527: työttömien joukko on entistä valikoidumpaa. On veselvitykset laajenivat koko maahan kertomus- 45528: todennäköistä, että suuri osa heistä ei enää työllisty vuoden alusta. Tätä tarkoitusta varten oli valtion 45529: avoimille työmarkkinoille ilman työvoimapoliittisia talousarviossa osoitettu lisämääräraha työvoima- 45530: erityistoimia. Yli puolet kertomusvuoden lopun palvelujen erityismenoihin ja Kelan harkinnanva- 45531: pitkäaikaistyöttömistä oli ollut yhtäjaksoisesti työt- raiseen kuntoutukseen. Palvelutarveselvitys osoitti 45532: tömänä jo yli kaksi vuotta. Ikääntyvien, yli 50- etenkin iän, koulutuksen, sukupuolen ja tervey- 45533: 45534: 45535: 338 45536: dentilan vaikuttavan olennaisesti ikääntyneiden teki komitean ehdotuksien pohjalta 6.2.1997 peri- 45537: pitkäaikaistyöttömien työnhakuaktiivisuuteen ja aatepäätöksen ikääntyvien työntekijöiden työlli- 45538: työmarkkinasuuntautumiseen. Noin kolmannes syyden parantamisen edellyttämistä toimista. Peri- 45539: haastatelluista asiakkaista oli ensi sijassa suuntau- aatepäätöksessä päätettiin Kansallisen Ikäohjel- 45540: tunut työhön tai koulutukseen, kolmannes oli eri man toteuttamisesta. Ohjelmalla pyritään ikäänty- 45541: syistä vajaakuntoisia ja kolmannes oli suuntautunut vien työntekijöiden työllisyysasteen ja keskimääräi- 45542: työttömyyseläkkeelle. Ikääntyneillä pitkäaikais- sen eläkkeellejäämisiän kohottamiseen ja työky- 45543: työttömillä oli yksilöllisiä palvelutarpeita, jotka työ- vyttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn. 45544: voimatoimistoissa otettiin huomioon ohjattaessa Kansallisen Ikäohjelman kokonaisuudesta on 45545: asiakkaita jatkotoimenpiteisiin. Nämä palvelutar- päävastuu sosiaali- ja terveysministeriöllä, jonka 45546: peet liittyivät työnsaantiin avoimilla työmarkkinoil- lisäksi työministeriö ja opetusministeriö vastaavat 45547: la, tukityöhön, koulutukseen, sairauden hoitoon, keskeisesti ohjelman toimeenpanosta. Hankkeessa 45548: terveydentilan ja työkyvyn selvittelyyn sekä kun- ovat mukana myös kauppa- ja teollisuusministeriö, 45549: toutukseen. Kertomusvuonna yli 50-vuotiaat olivat valtiovarainministeriö, keskeiset työmarkkinajär- 45550: työvoimakoulutuksen ja tukityöllistämisen yksi jestöt, Suomen Kuntaliitto, Kansaneläkelaitos, Työ- 45551: kohderyhmä. Seurantatietojen mukaan ikääntynei- terveyslaitos sekä Työeläkelaitosten liitto. Näiden 45552: den pitkäaikaistyöttömien uudelleen työllistämi- tahojen edustajista koostuva ikäohjelman johtoryh- 45553: nen on erittäin valikoivaa niissäkin ryhmissä, jotka mä ohjaa ja koordinoi ohjelman toteuttamista ja 45554: ovat varsin aktiivisia työnhaussa. Seurantatutkimus seurantaa sekä valmistelee ohjelmaan liittyviä kehi- 45555: jatkuu v. 1999. tystoimia. 45556: Sosiaalitoimen ja työhallinnon yhteistyön jat- Ohjelmaan sisältyy strategisten linjausten val- 45557: kamiseksi on perustettu työryhmä selvittämään mistelua, kansainvälisen kehityksen seurantaa, 45558: sosiaalitoimen ja työvoimatoimistojen yhteiskäy- lainmuutoksia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa, 45559: täntöjä sekä yhteisten asiakkaiden työllistämisen viestintää ja koulutusta. Ohjelman toteuttamisessa 45560: aktivoinoin kehittämistarpeita osana muuta paikal- työministeriön toimialalle kuuluvat lukuisat ikään- 45561: lista yhteistyötä. Kertomusvuonna on valmistunut tyvien työnhakijoiden työmarkkina-aseman paran- 45562: selvitykset yli viisi vuotta työttömänä olleiden toi- tamiseen tähtäävät toimet. Osa käytännön toimista 45563: meentulosta sekä pitkäaikaistyöttömyydestä eri- on jo toteutettu, osa on vielä toteuttamisvaiheessa. 45564: tyyppisissä kunnissa. Kuten edellä on todettu, pilottiprojektina v. 45565: 1996--97 toteutettu ikääntyneiden pitkäaikais- 45566: Kansallinen Ikäohjelma työttömien palvelutarveselvitys laajennettiin koko 45567: Suomen väestö ikääntyy ja työvoiman rakenne maahan kertomusvuoden alusta ja koskemaan 45568: muuttuu merkittävästi lähivuosien aikana. Työikäi- myös muita pitkään työttömänä olleita. Ikääntyvien 45569: sen väestön keski-ikä kohoaa nopeasti. 24-49- osuutta aikuiskoulutuksessa olevista sekä työllistä- 45570: vuotiaiden osuus työvoimasta vähenee jo tämän mistuilla työllistetyistä lisättiin merkittävästi kerto- 45571: vuosikymmenen jälkipuoliskon aikana 150 OOO:lla, musvuoden toimintaa koskevissa työhallinnon si- 45572: ja samanaikaisesti 50--64-vuotiaiden osuus kasvaa säisissä neuvotteluissa. Osa-aikalisäjärjestelmän ja 45573: 170 OOO:lla. Yli 60-vuotiaiden osallistuminen työ- vuorotteluvapaajärjestelmän käyttöä pyrittiin laa- 45574: elämään on Suomessa vähäisempää kuin ED-mais- jentamaan. Työvoimatoimistoja ja TE-keskuksia on 45575: sa keskimäärin. Ikääntyvien työllisyysaste on alhai- ohjeistettu ottamaan toiminnassaan huomioon 45576: nen ja pitkäaikaistyöttömyys yleisempää kuin nuo- ikääntyvien omatoimisen työllistymisen mahdolli- 45577: rempien keskuudessa. Myös paineet varhaiseläk- suudet. Työllistämispalvelun sijaan suunniteltu yh- 45578: keelle siirtymiseen ovat suuret. Työvoiman raken- distelmätukimuoto otettiin käyttöön kertomusvuo- 45579: nemuutos lisää ikääntyvien syrjäytymisriskiä ja voi den alusta. Paikallisia ideoita ja yhteistyötä on 45580: aiheuttaa myös huomattavia yritys- ja kansantalou- käytetty uusien, pysyvien työllistämismahdolli- 45581: dellisia kustannuksia. suuksien luomiseksi. 45582: Valtioneuvosto asetti 21.12.1995 komitean Ikääntyvien koulutusvajeen vähentämiseksi on 45583: (IKOMI) selvittämään ikääntyvien työpanoksen kokeiltu työelämänläheisiä ja yksilöllisiä koulutus- 45584: täysipainoista hyödyntämistä työelämässä. Komi- menetelmiä. Koulutuskokeiluna on aloitettu Etelä- 45585: tea katsoi 27.11.1996luovuttamassaan mietinnössä Pohjanmaan alueella hanke, jonka tarkoituksena 45586: (KM 1996:14), että ikääntyviä koskevassa politii- on antaa tietotekniikan perustaidot pääasiassa yli 45587: kassa tulisi korostaa työllistämistä edistäviä ratkai- 45-vuotiaille henkilöille. Pohjois-Pohjanmaalla to- 45588: suja, ja ehdotti erityisen Kansallisen Ikäohjelman teutetaan pääasiassa ikääntyville työttömille tarkoi- 45589: toteuttamista vuosina 1997-2001. Valtioneuvosto tettu yrittäjyyshanke osuuskuntakoulutuksena. 45590: 45591: 45592: 339 45593: Kertomusvuoden aikana toteutetun, ikääntyviä Ikäohjelman edellyttämät tiedotushankkeet, 45594: koskevan työhönottosyrjinnän kartoitustutkimuk- työhallinnon tiedotushankkeet sekä työhallinnon 45595: sen raportti valmistui tammikuussa 1999. Myös kouluttaja- ja virkailijakoulutus aloitettiin kerto- 45596: tutkimus ikääntyvien selviytymisestä työmarkki- musvuoden keväällä. Koulutuksen tavoitteena on 45597: noilla ja eläkkeelle siirtymisestä v. 1987-96 val- lisätä ikäkysymyksiin liittyvää asiantuntemusta ja 45598: mistui tammikuussa 1999. Esitys ikäohjelman seu- luoda koko hallinnolle yhteisiä toimintalinjoja 45599: rantajärjestelmäksi sekä ensimmäinen seurantara- ikääntyvien palvelussa. Työn jakamismahdolli- 45600: portti valmistui keväällä 1999. suuksia koskevaa viestintää on jatkettu. Kertomus- 45601: Seurantaraportin mukaan ns. työttömyyseläke- vuoden syksyllä julkaistiin Joustoa työelämään 45602: putki aiheuttaa selvästi ikääntyneiden siirtymistä -esite. Valmisteilla on erityinen työaikaopas työ- 45603: työttömiksi. Virta työstä työttömyyteen alkaa kas- aikaratkaisujen merkityksestä ja keinoista työn 45604: vaa tietyssä iässä, ja raportista käy ilmi, että tuo kuormittavuuden sääntelyssä sekä hyvinvoinnin ja 45605: ikäraja on seurannut työttömyyseläkeputken alku- tuottavuuden edistämisessä. Työnantajille suunnat- 45606: päätä. Vuonna 1997 työttömyyseläkeputken alku- tu työministeriön laaja viestintäkampanja toteutet- 45607: pää siirtyi 53 ikävuodesta 55 ikävuoteen, ja työttö- tiin kertomusvuoden toukokuussa. Tavoitteena oli 45608: myyden alkamistilaston porras siirtyi välittömästi mm. välittää uusinta tutkittua tietoa ikääntyvien 45609: samana vuonna tuohon uuden ikärajan mukaiseen vahvuuksista sekä työkykyyn ja työoloihin vaikut- 45610: ikävuoteen. Eläkeputki muodostuu 500 päivän päi- tavista tekijöistä. Samalla pyrittiin tuomaan esille 45611: värahakaudesta, lisäpäivistä sekä työttömyyseläk- ikääntymisen haittoja vähentävän toiminnan kan- 45612: keestä. Eläkeputkessa on n. 35 000-40 000 suh- nattavuus sekä yksilölle että yritykselle ja koko 45613: teellisen korkealla ansioturvana olevaa työtöntä. kansantaloudelle. Tavoitteena on nostaa ikääntyvi- 45614: Eläkeputken aiheuttamien ongelmien mittaluokka en vahvuudet esille ja vaikuttaa asenteisiin siten, 45615: on huomattavan suuri. Kertomusvuonna lisäpäiviä että mahdollisimman monen työikäisen osaaminen 45616: sai yli 46 000 henkilöä, ja työttömyyseläkkeen saa- ja kokemus tulisivat hyödynnetyiksi työelämässä. 45617: jien määrä kasvoi n. 10 %:lla edelliseen vuoteen 45618: verrattuna. Aktiiviset työvoimapoliittiset toimenpiteet 45619: Seurantaraportin laatinut työryhmä katsoi, ettei Työministeriön mukaan aktiivisilla työvoimapoliit- 45620: eläkeputkiongelmaa voida ratkaista vain katkaise- tisilla toimenpiteillä on pyritty aiempaa enemmän 45621: malla eläkeputki, vaan on löydettävä toimivia tehostamaan työmarkkinoiden toimintaa. Niitä on 45622: vaihtoehtoja. Yli 54-vuotiaiden työttömien toden- lisätty samalla, kun passiivisen työttömyysturvan 45623: näköisyys sijoittua takaisin työelämään on niin osuutta on vähennetty. Työllisyystilanteen parane- 45624: pieni, että työryhmä luonnehti sitä marginaalisek- misen myötä työttömyyden rakenteelliset piirteet 45625: si. Heidän työttömyytensä on paitsi suurinta myös ovat korostuneet, ja sen vuoksi toimenpiteiden 45626: pitkäkestoisinta. He myös osallistuvat työvoima- määrä on säilytetty suurena myös laman jälkeen. 45627: poliittisiin toimenpiteisiin, kuten työvoimakoulu- Aktiivisten toimenpiteiden piirissä olleiden hen- 45628: tukseen, muita ikäryhmiä huomattavasti vähem- kilöiden määrä on pysynyt lähes vakiona. Vuonna 45629: män. Työryhmällä on kuitenkin myönteinen nä- 1996 heitä oli keskimäärin n. 118 500, v. 1997 n. 45630: kemys viime aikojen kehityksestä. Yli 50-vuotiai- 123 300 ja kertomusvuonna 113 300. Määrällisesti 45631: den työllisyys on parantanut. Tosiasiallinen eläk- eniten toimenpiteiden piirissä olleita on näinä vuo- 45632: keelle siirtymisikä on vuosikymmenen alusta sina ollut Uudenmaan TE-keskuksessa, vaikka suh- 45633: myöhentynyt puolella vuodella, ja vuodesta 1994, teellisesti heidän osuutensa työvoimasta on ollut 45634: jolloin eläkkeelle siirryttiin kaikkein varhimmin, pienin Ahvenanmaan ohella. Uudenmaan osuus 45635: peräti vuodella. Pääministeri Lipposen toinen on v. 19%-98 vielä laskenut, ja se oli 2,8 o/o 45636: hallitus on ohjelmassaan asettanut tavoitteeksi työvoimasta kertomusvuonna. Koko Etelä-Suo- 45637: nostaa eläkkeelle siirtymisikää pitkällä aikavälillä messa toimenpiteiden piirissä oli kertomusvuonna 45638: vielä kolmella vuodella. Toimitusjohtaja Kari Pu- keskimäärin 3 o/o työvoimasta, mutta Lapissa ja Kai- 45639: ron johtama työmarkkinaosapuolten ja työeläke- nuussa 9 o/o. Vaikeimman työttömyyden kunnissa 45640: yhtiöiden epävirallinen työryhmä on pohtinut toimenpiteiden piirissä olevien osuus nousi jopa yli 45641: keinoja mm. tämän tavoitteen saavuttamiseksi. 15 o/o:iin työvoimasta. 45642: Puron työryhmän ehdotusten mukaan eläkeput- Kun työvoimapoliittiset toimenpiteet kohdistu- 45643: kea ei joistain päinvastaisista vaatimuksista huo- vat nykyisin koko maassa keskimäärin 4,5 o/o:iin ja 45644: limatta katkaistaisikaan, vaan sen käyttö tehtäisiin vuoden aikana yhteensä 10 o/o:iin työvoimasta, niil- 45645: työnantajalle kalliimmaksi ja työntekijälle etuuksil- lä on työministeriön mukaan tuntuvia vaikutuksia 45646: taan nykyistä epäedullisemmaksi. työmarkkinoiden toimintaan. Kertomusvuonna 45647: 45648: 45649: 340 45650: työttöminä työnhakijoina ja työvoimapoliittisten teista tukea maksetaan eram poikkeuksin vain 45651: toimenpiteiden piirissä (ml. työttömyyseläkeläiset) toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin. Julkisel- 45652: oli Lapissa miltei 35 % työvoimasta sekä Pohjois- la sektorilla vastaavaa ehtoa ei ole, mikä luonnolli- 45653: Karjalassa n. 30 %, kun vastaava osuus Uudella- sesti vaikuttaa vertailuun. 45654: maalla painui jo alle 15 %:n. Työmarkkinatuen työharjoitteluun osallistuneis- 45655: Työministeriön selvitysten mukaan alueellisesti ta avoimille työmarkkinoille sijoittui arviolta 10 %. 45656: tarkastellen parhaiten työvoimapoliittisen toimen- Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistu- 45657: piteen jälkeen työllistyttiin avoimille työmarkki- neiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille sel- 45658: noille Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Etelä- vitetään myöhemmin tässä kertomusosuudessa. 45659: Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla, missä työvoiman Työministeriön mukaan toimenpiteiden paino- 45660: kysyntäkin on ollut voimakkainta. Heikoimmin tusta on kuitenkin muutettu perinteisestä tuki- 45661: sijoituttiin Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa. työllistämisestä entistä enemmän työttömien taitoja 45662: Näillä alueilla työttömyysaste on korkea ja työvoi- ja kykyä parantavien toimenpiteiden suuntaan. 45663: man kysyntä vähäistä. Kokonaisuutena työllistymi- Työvoimakoulutuksen aloittaneiden määrä on 45664: nen avoimille työmarkkinoille parani edellisestä vuodesta 1997lähtien ollut suurempi kuin tukityön 45665: vuodesta kaksi prosenttiyksikköä. Palkkaperusteis- aloittaneiden määrä. Pääasiassa nuoriin kohdistu- 45666: ten toimenpiteiden jälkeen avoimille työmarkki- vaa, työmarkkinatuella tapahtuvaa aktiivista työ- 45667: noille sijoittui 27,5 % kaikista toimenpiteen päättä- harjoittelua on vuodesta 1997 lähtien lisätty. Kerto- 45668: neistä. Erot eri palkkaperusteisten tukimuotojen musvuoden aikana työmarkkinatuella työharjoitte- 45669: välillä ovat merkittäviä. Parhaiten työllistyivät yrit- lun aloitti kaikkiaan 38 100 henkilöä. Kertomus- 45670: täjärahalla aloittaneet (n. 60 %), yksityisen sektorin vuoden aikana työvoimapoliittisen toimenpiteen 45671: oppisopimuskoulutukseen sijoitetut (n. 50%) sekä aloittaneita oli yhteensä 261 900 henkilöä. Seuraa- 45672: yksityiselle sektorille työllistetyt (n. 40 %). Palkka- vassa asetelmassa on esitetty v. 1996-98 työvoi- 45673: perusteisten toimenpiteiden osalta heikoimmin mapoliittisen toimenpiteen aloittaneet ml. ESR- 45674: avoimille markkinoille työllistyivät julkiselle sekto- hankkeet: 45675: rille sijoitetut. Yksityisellä sektorilla palkkaperus- 45676: 45677: Vuosi Tukityö Työvoimakoulutus Työmarkkinatuen Vuorotteluvapaa Yhteensä 45678: työharjoittelu 45679: 45680: 1990 76 600 36100 - - 112 700 45681: 1991 106 500 51 900 - - 158 400 45682: 1992 130 600 73 000 - - 203 600 45683: 1993 141 300 70 000 - - 211 300 45684: 1994 169 800 81 700 14 500 - 266 000 45685: 1995 141 300 93100 21100 - 255 500 45686: 1996 129 000 118 500 34100 4 200 285 500 45687: 1997 121 500 134 300 36 100 6 000 297 900 45688: 1998 105 700 111100 38 100 7 000 261 900 45689: 45690: 45691: 45692: Työllisyyslain mukaan palkkaperusteista tuki- Kehitysarvioita 45693: työllistämistä käytetään vasta viimesijaisena keino- Pääministeri Lipposen toisen hallituksen päätavoi- 45694: na ja sitä kohdennetaan ensisijaisesti työllisty- te on työllisyyden parantaminen, mikä edellyttää 45695: vyydeltään heikkoon asemaan joutuneisiin, syrjäy- vakaan talouskasvun turvaamista. Hallituksen ta- 45696: tymisvaarassa oleviin työttömiin. Kertomusvuonna voite on, että uusien työpaikkojen määrä lisääntyy 45697: noin kolmannes kaikista työllistämistoimenpiteistä ripeästi ja työssä olevien osuus työikäisestä väes- 45698: suunnattiin yhdenjaksoisesti pitkäaikaistyöttömänä töstä lähestyy Suomessa EU:n työllisyyssuuntavii- 45699: olleisiin ja n. 20% ennalta ehkäisevästi ns. rinnas- voissa tavoitteeksi asetettua 70 %:a. 45700: teisiin pitkäaikaistyöttömiin, joiden työttömyysjak- Hallitusohjelman mukaan nopea taloudellinen 45701: sot olivat venyneet pitkiksi ja joiden sijoittumis- kasvu on välttämätöntä uusien työpaikkojen synty- 45702: mahdollisuudet avoimille työmarkkinoille arvioi- miseksi. Suomen on oltava kansainvälisesti kilpailu- 45703: tiin heikoiksi. Kun toimenpiteet ovat kohdistuneet kykyinen toimintaympäristö pääomien sijoittami- 45704: vaikeasti työllistyviin, toimenpiteisiin liittyvät työ- selle ja yritysten toiminnalle. Työssäkäyvien osuu- 45705: markkinavuodot ja syrjäytymisvaikutukset ovat den kasvu on paras keino taata hyvinvointipalvelu- 45706: työministeriön mukaan jääneet vähäisiksi. jen ja sosiaaliturvan rahoitus. Korkean työllisyysas- 45707: 45708: 45709: 341 45710: teen tavoitteen mukaisesti hallitus pitää yllä hyviä Hitaan kasvun vaihtoehdossa tarkastellaan mah- 45711: julkisia palveluja ja toteuttaa toimenpiteitä, jotka dollisuutta, että kansainvälisen talouden ongelmi- 45712: vähentävät varhaista eläkkeelle siirtymistä ja mahdol- en vuoksi Suomen talouskasvu putoaa keskimäärin 45713: listavat työhön osallistumisen eri elämäntilanteissa. 1,5 %:iin. Jos kasvun hidastuminen heijastuu puo- 45714: Työministeriön Työvoima 2017 -raportissa on liksi työn tuottavuuden kasvuvauhtiin ja puoliksi 45715: lähdetty olettamuksesta, että perusuran mukaisessa työllisyyteen ja myös työvoiman tarjonta kysynnän 45716: kehityksessä talouskasvu jatkuu keskimäärin vähetessä hieman alenisi, työttömyys kääntyisi al- 45717: 2,5 %:n vuosivauhdilla alkavan vuosikymmenen kavalla vuosikymmenellä nousuun ja työttömien 45718: alkupuoliskolla ja sen jälkeen keskimäärin 2 o/o:n määrä säilyisi yli 300 OOO:na aina 2010-luvulle. 45719: suuruisena. 1990-luvun jälkipuoliskon kiihkeään Tavoiteurassa on esitetty arvioita siitä, millä 45720: kasvuun sekä historialliseen keskiarvoon verrattu- edellytyksillä työttömyys painuu lähelle käytännön 45721: na kasvuvauhti olisi huomattavasti alempi. Perus- täystyöllisyyttä alkavalla vuosikymmenellä. Se tar- 45722: ura merkitsee vuosiksi 1999-2003 keskimäärin koittaisi alle kuuden prosenttiyksikön työttömyyttä 45723: 2,7 %:n kasvua. Euroopan Keskuspankin (EKP) vuosikymmenen puoliväliin mennessä ja viiden 45724: koronalennus 2,5 o/o:iin raportin julkistamisen jäl- prosentin alittavaa työttömyyttä vuosikymmenen 45725: keen hieman parantaa kasvunäkymiä samoin kuin lopulla. Perusurassa tavoitteista jäätäisiin noin nel- 45726: työllisyysnäkymiä raportin perusuran mukaisesta jän prosenttiyksikön päähän, mikä tarkoittaisi n. 45727: vuosikymmenen taitteessa. 100 000 henkilöä. Viennin kasvuun perustuvalla 45728: Perusuran mukainen kehitys johtaa työllisyyden nopean kasvun uralla tavoitteeseen päästäisiin 45729: paranemiseen 120 000 henkilöllä kertomusvuoden vuosikymmenen lopulla. Hitaan kasvun uralla ta- 45730: tasosta vuoteen 2005 mennessä. Työvoiman mää- voite karkaisi yhä kauemmaksi. Työvoima 2017 45731: rän kasvaessa samanaikaisesti vielä 80 OOO:lla työt- -raportissa tavoitteellinen vaihtoehto työttömyy- 45732: tömien määrä alenee 40 OOO:lla ja työttömyysaste den osalta rakennetaan perusuran kasvun varaan. 45733: runsaaseen 9 o/o:iin. Työvoiman tarjonnan kasvuar- Jos kasvu tästä nopeutuu, tavoitteeseen pääsemi- 45734: vio on aiempaan kehitykseen verrattuna rohkea, nen helpottuu. 45735: mutta sitä voidaan työministeriön mukaan perus- Tavoiteurassa työllisyysaste nousee nelivuotis- 45736: tella työvoimaosuuksien alhaisena säilyneellä ta- kaudella vähintään 68 %:iin ja työttömyysaste olisi 45737: solla laman jälkeen sekä maahanmuutolla. Tätä alkavan vuosikymmenen puolivälissä 6--7 o/o ja 45738: koskevaa arviota on nostettu myös Tilastokeskuk- vuosikymmenen lopulla alle 5 %. Tavoitetta voi- 45739: sen uusimmassa väestöennusteessa. daan työministeriön mukaan moittia siitä, että se 45740: Suurten ikäluokkien alkaessa siirtyä ensin var- voisi olla vieläkin kunnianhimoisempi. Maailman- 45741: haiseläkkeelle ja vuodesta 2010 vanhuuseläkkeelle talouden epävarmuuden vuoksi on kuitenkin tur- 45742: työvoiman määrä kääntyy laskuun. Se heijastuu vallisempaa lähteä varovaisesta kasvuarviosta ja 45743: myös työllisyyden kääntymisenä laskuun 2010- mitoittaa toimet sen pohjalta. Valtion velka on yhä 45744: luvulla. Työllisyyden kasvun pysähtymisestä huoli- korkea ja talouspolitiikan liikkumavara tässä suh- 45745: matta työvoiman tarjonnan aleneminen johtaa sii- teessa kapea. Lisäksi työttömien työnhakijoiden 45746: hen, että työttömyysaste laskee 8,5 o/o:iin v. 2010 ja määrä on 85 000 henkilöä korkeampi kuin työvoi- 45747: 6,5 %:iin v. 2017 perusuran mukaisessa lähtökoh- matutkimuksessa kertomusvuonna arvioitiin. Vuo- 45748: dassa. den 2003 tavoitteet voidaan nähdä välitavoitteina 45749: Raportin mukaan nopean kasvun vaihtoehdossa edettäessä kohti käytännön täystyöllisyyttä. Onnis- 45750: kasvu jatkuu 3,5 %:n suuruisena alkavan vuosi- tuminen välitavoitteissa mahdollistaisi käytännön 45751: kymmenen alkupuoliskolla, 3 o/o:n suuruisena tä- täystyöllisyyden alkavan vuosikymmenen aikana. 45752: män jälkeen ja 2010-luvulta alkaen 2,5 %:n suurui- Työttömyyttä olisi kuitenkin edelleen, mutta ei 45753: sena. Samalla työn tuottavuuden kasvu on no- pitkäaikaistyöttömyyttä, jolloin työttömyys työmi- 45754: peampaa, niin että puolet kasvun nopeutumisesta nisteriön mielestä ei olisi ongelma. 45755: näkyy työllisyydessä. Tällöin työttömien määrä las- Työministeriön mukaan työllistävän talouskehi- 45756: kee alle 190 OOO:n v. 2005 ja lähelle 100 OOO:aa eli tyksen edellytysten turvaaminen on keskeinen ky- 45757: työttömyysaste olisi runsaan 4 o/o:n tasoa vuoteen symys. Euroopan Keskuspankin peruskoron alen- 45758: 2010 mennessä, kun otetaan huomioon myös työ- nus nostaa hieman kasvunäkymiä. Vuosina 1999- 45759: voiman määrän kasvaminen hieman nopeammin 2003 voidaan käyttää keskimäärin 2,8 %:n kasvuar- 45760: kuin perusurassa. Raportissa on katsottu, että no- viota. Työllisyyttä tämä lisää vuoteen 2003 mennes- 45761: pean kasvun ura johtaa voimakkaaseen maahan- sä n. 10 000-15 000 henkilöllä. Tämän verran 45762: muuton tarpeeseen, koska kotimaiset työvoimare- lähemmäksi aiemmasta perusurasta päästään. Työ- 45763: surssit eivät tällöin riitä. valtaista toimintaa tulisi tukea veronkevennyksin, 45764: 45765: 45766: 342 45767: joiden pitäisi kohdistua ensisijaisesti pieniin ja kes- Vaikka työttömyysaste on vielä viiden vuoden 45768: kisuuriin työtuloihin. Se alentaisi työn hintaa ja kuluttua korkea, se alkaa vuoden 2005 paikkeilla 45769: lisäisi samalla ostovoimaa. Lisäksi harmaata talout- laskea väestötekijöiden vuoksi. Suhdanne-ennus- 45770: ta voitaisiin saada näin verotuksen piiriin. Työnan- teessaan myös ETLA on katsonut, että ensi vuosi- 45771: tajamaksujen porrastukset ja alempi arvonlisävero- kymmenen lopulla Suomi voi jo kärsiä työvoima- 45772: tus olisivat tehokkaimpia keinoja työvaltaisessa pulasta, joka jarruttaa taloudellista kasvua. Tämän 45773: yritystoiminnassa. Niin sanotut negatiiviset verot ja vuoksi nykyisen työvoiman työkyvyn ylläpitämi- 45774: työvoimatuet vaikeasti työllistyvien työllistämiseksi seen ja työssä jaksamiseen tulisi kiinnittää erityistä 45775: vaikuttavat samaan tapaan. Näillä keinoilla voitai- huomiota. Keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 45776: siin suosia työntekoa ilman, että samalla synnyte- myöhentämällä ja rakenteellista työttömyyttä alen- 45777: tään laajamittaista matalapalkkaongelmaa. tamalla seuraavan vuosikymmenen lopun työvoi- 45778: Työllisyysasteen nostamiseen liittyviä erityistoi- mapulaa ja samalla työssä olevan väestön kustan- 45779: mia tarvittaisiin esim. yrittäjyyden lisäämiseksi, ra- nusrasitetta voidaan pienentää. 45780: kennusmuutosalojen työpaikkahävikin vähentämi- Palkansaajien tutkimuslaitoksen taholta on ke- 45781: seksi ja työmarkkinaliikkuvuuden edistämiseksi. väällä 1999 todettu, että hallitusohjelman tavoite 45782: Myös liian nopean rakennemuutoksen hillitsemi- työllisyysasteen korottamiseksi lähelle 70 %:a kulu- 45783: nen on perusteltua tilapäisenä toimena, jos uusia van vaalikauden aikana on kunnianhimoinen. Sen 45784: työpaikkoja ei ole ehtinyt syntyä entisten tilalle. täysi toteuttaminen edellyttää, että työllisyys kas- 45785: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) on vuo- vaa nelivuotiskaudella suunnilleen samaa vauhtia 45786: den 1999 toukokuussa julkaisemassaan suhdanne- kuin viime vaalikaudella, eli n. 200 000 henkilöllä. 45787: ennusteessaan (Suhdanne 2/1999) arvioinut, että Työttömyysaste olisi vaalikauden lopulla vastaa- 45788: Suomen työttömyysaste alenee 3,5 %:n suuruisella vasti 6 %, ehkä sen allekin. Vaikka työvaltaisten 45789: kokonaistuotannon kasvulla 8 %:iin v. 2003. Täl- palvelualojen kasvu onkin vauhdittumassa, edel- 45790: lainenkin työttömyysaste on yhä korkea ja aiheut- lyttänee 70 %:n työllisyysaste v. 2003, että koko- 45791: taa kustannuksia koko kansantaloudelle. Toisaalta naistuotannon kasvu jatkuu koko vaalikauden ajan 45792: työttömyysasteen aleneminen synnyttää ETLAn suunnilleen 4 %:n vuosivauhdilla. 45793: mukaan jo alueellisia ja ammatillisia pullonkauloja Palkansaajien tutkimuslaitoksen mielestä halli- 45794: työvoiman saatavuuteen. Työttömyyden alentami- tuksen työllisyystavoite on kuitenkin perusteltu. Se 45795: sessa ja työmarkkinoiden toiminnan tehostamises- on realistisempi kuin edellisen hallitusohjelman 45796: sa keskeiselle sijalle nousevat seuraavalla viisivuo- tavoite työttömyyden puolittamiseksi. Huomion 45797: tiskaudella erilaiset rakenteelliset toimet. Näitä ovat kääntäminen työttömyydestä työllisyysasteeseen 45798: kaikki toimenpiteet, jotka kohentavat työllistymi- merkitsee samalla tavoitteen asettamista tavalla, 45799: sen edellytyksiä ja parantavat työvoiman kysynnän joka on mielekkäämpi sekä työttömyyden aiheutta- 45800: ja tarjonnan vastaavuutta, eli kysymys on raken- man taloudellisen ja sosiaalisen taakan että talous- 45801: teellisen työttömyyden alentamisesta. politiikan kontrolloitavuuden kannalta. Vaikka ny- 45802: Verokiila, ts. työnantajan maksaman palkan ja kyinen tavoite on realistisempi, ovat työllisyyspoli- 45803: työntekijän saaman palkan erotus, pienenee tulo- tiikan ehdot tutkimuslaitoksen mukaan nyt monel- 45804: verojen alentamisen myötä. Alennus ei ole suuri, ta osin vaikeimpia kuin viime vaalikaudella. Monet 45805: mutta se on ETLAn mukaan oikeansuuntainen epäilevät, voiko kasvu jatkua lähes kymmenen 45806: parantaessaan työllistymisen edellytyksiä sekä työn vuoden ajan 4 %:n lukemissa. Edelleen korkea 45807: kysynnän että tarjonnan puolelta. Tuloveron alen- työttömyys kyllä tarjoaa näin nopealle kasvulle 45808: nuksen ohella työvoiman kysyntään voidaan vai- potentiaalin vielä tämänkin vaalikauden ajaksi. 45809: kuttaa työllistämisen sivukuluja alentamalla. Työ- Mutta mitä korkeammaksi työllisyys kohoaa, sitä 45810: hön hakeutumisen edistämiseksi tuloloukkuja on suuremmiksi muodostuvat rakenteelliset esteet sen 45811: purettava siten, että työn vastaanottaminen tulee edelleen nostamiseksi. Työmarkkinoiden toimi- 45812: nykyistä kannattavammaksi sosiaaliturvalla elämi- vuutta parantavien rakenteellisten uudistusten 45813: seen verrattuna. Tässä suhteessa edistystä on jo merkitys korostuu. Ne ovat edellytys työllisyysti- 45814: tapahtunut, mutta jatkotoimiakin tarvitaan. lannetta parantavan nopean kasvun jatkumiseksi. 45815: 45816: 45817: 45818: 45819: 343 45820: Pääministeri Lipposen ensimmäinen hallitus asetti ta- män ulkopuolelle siirtyneille palata takaisin työmarkki- 45821: voitteekseen työttömyyden puolittamisen toimikauden noille. Työttömyyden alentamiseksi ja työmarkkinoiden 45822: loppuun mennessä. Tavoite oli vaativa, sillä 1990-luvun toiminnan tehostamiseksi näitä kehittämistoimia tulee- 45823: alkuvuosina työttömyys nousi lukemiin, joita ei Suo- kin jatkaa ja pyrkiä siihen, että työn vastaanottaminen 45824: messa aiemmin ole koettu. Vaikeuksista huolimatta ta- tulee nykyistä kannattavammaksi sosiaaliturvalla elä- 45825: voitteen toteutumisessa edistyttiin kohtalaisesti, vaik- miseen verrattuna. Tämä edellyttää toimia työnteon 45826: ka sekä Tilastokeskuksen että työministeriön lukujen kannustimien vahvistamiseksi mitoittamalla ja yhteen 45827: mukaan työttömyyden puolittumistavoitteesta jäätiin sovittamalla verot, tulonsiirrot ja palvelumaksuttyönte- 45828: melko kauas. koa suosiviksi. 45829: Talouden voimakkaan kasvun vauhdittamana työt- Työttömyyden ra kentee !Iiset piirteet ovattyöllisyys- 45830: tömyys on laskenutyhtäjaksoisesti vuoden 19941opus- tilanteen paranemisen myötä edelleen korostuneet. Yli 45831: ta lähtien. Vientisektorille painottunuttuotannon ennä- puolet kertomusvuoden lopun pitkäaikaistyöttömistä 45832: tyksellisen nopea kasvu on kuitenkin verrattain hitaasti oli ollut yhtäjaksoisesti työttömänä jo yli kaksi vuotta. 45833: vaikuttanut työttömyyden alenemiskehitykseen. Työt- Jopa yli viisi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita 45834: tömien määrä ei ole vähentynyt samassa suhteessa, oli n. 10 000. Kaksi kolmasosaa pitkäaikaistyöttömistä 45835: kuin työllisyys on parantunut. Osittain tämä on johtunut oli yli 45-vuotiaita. Valtiontilintarkastajat pitävät tär- 45836: myös piilotyöttömien siirtymisestä työmarkkinoille ai- keänä, että Kansallisen lkäohjelman, jonka päävastuu 45837: empaa enemmän. on sosiaali- ja terveysministeriöllä, toteuttamiseen ja 45838: Työvoiman kysynnän kasvu on keskittynyt Uudelle- toimeenpanaan osoitetaan riittävästi voimavaroja. Ikä- 45839: maalle ja muihin Länsi- ja Etelä-Suomen kasvukeskuk- ohjelman toteuttamisessa työministeriölle kuuluu usei- 45840: siin, minkä vuoksi työttömyys jakaantuu edelleen hyvin ta työvoimapolitiikan ja työelämän kehittämiseen liitty- 45841: epätasaisesti ympäri maan. Korkea työttömyys on eri- viä toimia. Alue- ja paikallistasolla ikäohjelman toimen- 45842: tyisesti Pohjois- ja Itä-Suomen ongelma. Työmarkki- piteet liittyvät korostetusti työvoimapolitiikan uudistuk- 45843: noilla ei ole nähtävissä sellaisia huomattavia muutok- seen, jossa asiakaspalvelua ja työvoimatoimistojen 45844: sia, jotka osoittaisivat olennaista työllisyystilanteen palvelua on kehitetty. Valtiontilintarkastajat pitävät 45845: paranemista monissa Lapin ja Itä-Suomen kunnissa. palvelu-uudistusta myönteisenä ja kannattavatsen jat- 45846: liman erityistoimia näissä kunnissa työttömien osuus kamista edelleen aktivoivampaan suuntaan. Pitkäai- 45847: työvoimasta saattaa pysyä vielä pitkään korkeana. Val- kaistyöttömien vanheneva ikärakenne ja myös alentu- 45848: tiontilintarkastajat painottavatkin tässä yhteydessä nut työkyky tekevät pitkäaikaistyöttömyyden hoidosta 45849: Itä-Suomi- ja Pohjois-Suomi-ohjelmien tärkeyttä näi- jatkuvasti yhä vaativampaa. Ryhmä tarvitseekin yksi- 45850: den alueiden kasvun ja työllisyyden edistämisessä löllisistä palvelua ja räätälöityjä kuntoutuksen, kou- 45851: sekä muuttotappion torjunnassa. lutuksen ja tukityön yhdistelmiä, jotta ns. eläkeputkeen 45852: Suomessa on perinteisesti ollut korkea työllisyysas- ja varhaiseläkkeelle siirtyvien määrää voidaan vähen- 45853: te, koska naiset ovat käyneet ansiotyössä. 1980-luvun tää. 45854: lopulla työllisyysaste oli yli 70 %. Lama romahdutti työs- Ennusteiden mukaan ensi vuosikymmenellä maam- 45855: säkäyvien osuuden alle 60 %:n. Nykyisen hallituksen me voi jo kärsiä yleisestä ja erityisesti korkean tekno- 45856: tavoitteena on nostaa työllisyysaste lähelle 70 %:a. logian alojen työvoimapulasta, joka jarruttaa taloudel- 45857: Siirtymistä työllisyysasteen mittaamiseen voidaankin lista kehitystä. Tämän vuoksi nykyisen työvoiman työ- 45858: pitää perusteltuna, koska työllisten määrä on tärkeä. kyvyn ylläpitämiseen ja työssä jaksamiseen tulee kiin- 45859: Vain työssäkäynnillä voidaan rahoittaa sosiaaliturva ja nittää erityistä huomiota. Keskimääräistä eläkkeelle 45860: muuthyvinvointivaltion palvelut. Työllisyysasteen nos- siirtymisikää myöhentämällä ja rakenteellista työttö- 45861: taminen edellyttää vakaan talouskasvun turvaamista ja myyttä alentamalla työvoimapulaa ja samalla työssä 45862: uusien työpaikkojen syntymistä yrittäjyyttä lisäämällä olevan väestön kustannusrasitetta voidaan pienen- 45863: ja rakenteellista työttömyyttä alentamalla. tää. 45864: Valtiontilintarkastajat pitävät myönteisenä, että Valtiontilintarkastajien mielestä on todennäköistä, 45865: maan hallitus ja työhallinto ovat viime vuosina olleet että eläkeputkessa olevia ikääntyviä työttömiä ei voida 45866: aktiivisia työelämän kehittämisessä. Lainsäädännön edes kuntoutuksen tai lisäkoulutuksenkaan avulla suu- 45867: uudistamisella on lisättytyömarkkinoiden joustavuutta, ressa määrin työllistää, joten heidän riittävästä sosiaa- 45868: parannettu työntekijöiden asemaa, selvennetty työttö- lisesta ja taloudellisesta turvastaan on huolehdittava 45869: mien oikeuksia ja velvollisuuksia sekä toteutettu työn jatkossakin. Samalla on kuitenkin pyrittävä pienentä- 45870: jakamisen ohjelmia. Työmarkkinat ovat tulleet jousta- mään eläkeputkesta kansataloudelle aiheutuvia kus- 45871: vammiksi lisääntyneen osa-aikatyön ja tilapäisten työ- tannuksia. Valtiontilintarkastajien mielestä oikean- 45872: paikkojen myötä. Nämä tarjoavat joustavan kanavan suuntaisen ratkaisuesityksen työttömyyseläkeputken 45873: uusille työelämään astuville sekä lamavuosina työelä- kokonaiskustannusten pienentämiseksi on tehnyt toi- 45874: 45875: 45876: 344 45877: mitusjohtaja Puron johdolla työskennellyt työryhmä. töä vastaisuudessa tekemällä sen käytön työnantajilla 45878: Esitys ei heikentäisi työttömyyseläkeputkessa jo ole- kalliimmaksi ja työntekijälle etuuksiltaan nykyistä pie- 45879: vien asemaa, vaan pyrkisi vähentämään putken käyt- nemmäksi. 45880: 45881: 45882: 45883: 45884: Työttömien työntekijöiden ammattitaidon ja Työvoimakoulutuksen kehittäminen 45885: koulutuksen kehittäminen Koulutuksen tarjonta, sisältö ja tavoitteet 45886: Kertomusvuonna hankittiin valtion talousarvion 45887: Saadun selvityksen mukaan työttömistä työnhaki- momentille 34.06.29 osoitetuilla varoilla työvoima- 45888: joista 45,3% on suorittanut perusasteen koulutuk- koulusta n. 6,9 miljoonaa opiskelijatyöpäivää. Li- 45889: sen. Keskiasteen suorittaneita on 45,6 %. Korkea- säksi työvoimakoulutusta hankittiin osana Euroo- 45890: koulututkinnon suorittaneita on 7,5% työnhaki- pan sosiaalirahaston ohjelmia (ESR) n. 1,2 miljoo- 45891: joista. Työttömien työnhakijoiden koulutustaso on naa opiskelijatyöpäivää. Koulutukseen jätettiin 45892: viime vuosina hieman noussut, sillä vuoden 1995 227 000 hakemusta. Niistä hieman alle puolet eli n. 45893: lopussa työttömistä n. 49 o/o:lla oli vain perusasteen 112 000 johti koulutuksen aloittamiseen. Työvoi- 45894: koulutus. mapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopalveluihin 45895: Työnhakijoiden iän mukaan tarkasteltuna ovat käytettiin kertomusvuonna 925 Mmk. Työvoima- 45896: nuoremmat ikäryhmät paremmin koulutettuja kuin poliittisen aikuiskoulutuksen opintososiaalisiin 45897: vanhemmat. Esimerkiksi 50--54-vuotiaista lähes etuihin käytettiin 947 Mmk. Koulutusta rahoitettiin 45898: 54% ja 55-59-vuotiaista 59% on pelkän vanhan myös ESR:n tavoitteiden toteuttamiseen varatuilla 45899: kansa- tai kansalaiskoulun varassa. Vastaavasti määrärahoilla. Työvoimapoliittisen aikuiskoulu- 45900: 30---34-vuotiailla osuus oli 3,3% ja 35-39-vuoti- tuksen keskimääräinen hankintahinta kertomus- 45901: ailla 14,4 %. Ikäryhmittäiset erot koulutustaustassa vuonna oli 133 mk opiskelijapäivältä. 45902: korostuvat, kun tarkastellaan tilannetta työttömyy- Kertomusvuoden aikana koulutusta järjestettiin 45903: den keston mukaan. Pitkäaikaistyöttömien ryhmäs- lähes kaikkien työvoimatoimistojen alueella, joten 45904: sä lähes 50% on pelkän kansakoulun varassa. koulutuksen saatavuus oli alueellisesti hyvä. Haet- 45905: Tämä selittyy pitkälti sillä, että ikääntyvien osuus tavana olin. 9 000 kurssia. Ammatillisen koulutuk- 45906: pitkäaikaistyöttömistä on korkea. sen aloitti 72 900 henkeä ja muun kuin ammatilli- 45907: Työntekijöiden ammattitaidon ja osaamisen ta- sen koulutuksen (ohjaava koulutus, kielikoulutus, 45908: soa on vaikea selvittää työhallinnon tilastojen avul- maahanmuuttajakoulutus) aloitti 38 900. Maahan- 45909: la, koska työkokemusta kuvaava tieto ei ole pakol- muunajakoulutuksen aloittaneita oli n. 1 900. 45910: linen (ei tietoa ryhmän osuus on 33 %). Seuraavas- Seuraavassa taulukossa on esitetty koulutuksen 45911: sa taulukossa on esitetty kertomusvuoden marras- aloittaneet koulutusaloittain: 45912: kuun poikkileikkaustiedon mukaan työvoimaneu- 45913: vojien arviot työnhakijoiden työkokemuksesta: 45914: Koulutusala Aloittaneita % 45915: 45916: Määrä Tekninen, luonnontieteelli- 45917: Työkokemuksen laatu % 45918: nen ym. työ 5 840 5,2 45919: Ei työkokemusta 48 235 14,2 Terveydenhuolto, sosiaali- 45920: Vähän työkokemusta 38 628 11.4 alan työ 4 041 3,6 45921: Täysi työkokemus 141 151 41,5 Hallinto- ja toimistotyö 25 566 22,9 45922: Ei tietoa 112 135 33,0 Kaupallinen työ 3 845 3,4 45923: Maa- ja metsätaloustyö 1 790 1,6 45924: Työministeriön mukaan palveluprosessin uudis- Kuljetus- ja liikennetyö 877 0,8 45925: Rakennustyö, kaivos- ja 45926: tus siihen sisältyvine osaamisen arviointeineen tul- louhintatyö 4 746 4,2 45927: lee parantamaan tietämystä työnhakijoiden todelli- Teollinen työ 20 849 18.7 45928: sesta osaamisesta ja työkokemuksesta. Palvelutyö 5 372 4,3 45929: Muu koulutus 38 856 34,8 45930: Yhteensä 112 782 100,0 45931: 45932: 45933: 45934: 345 45935: Koulutuksen järjestäjinä oli yhteensä n. 1 100 koulutuksen laadun ennakkoarvioinnin parantami- 45936: oppilaitosta, korkeakoulua ja muuta järjestäjää. seksi. Lisäksi on aloitettu kouluttajien toiminnan 45937: Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten osuus kou- laadun arviointiin kohdistuvat laatukäynnit ja otet- 45938: lutuksen järjestäjinä oli 53 o/o. tu käyttöön opiskelijoilta koulutuksen aikana ke- 45939: Työvoimapoliittiseen uudistukseen liittyen ase- rättävä välipalaute, jonka avulla voidaan puuttua 45940: tettiin kertomusvuonna TE-keskusten työvoima- koulutuksen kestäessä sen toteutuksessa ilmene- 45941: osastoille tulostavoitteet, jotka koskivat sekä työ- viin epäkohtiin. Koulutuksen yksilöllisyyden, te- 45942: voimakoulutuksena että ns. ryhmäpalveluna järjes- hokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi on 45943: tettävän työnhakukoulutuksen aloittavien työttö- käynnistetty hankkeita, joilla pyritään löytämään 45944: mien määrää. Työvoimakoulutusta koskeva tavoite toimivia menettelytapoja opiskelijoiden lähtötason 45945: oli n. 68 600. Työvoimakoulutuksella järjestetty huomioon ottamiseksi koulutushankinnoissa ja 45946: työnhakijakoulutus järjestettiin pääasiassa osana koulutuksen toteutuksessa. Kertomusvuonna 45947: muuta työvoimakoulutusta. Jo aiemminkin työvoi- käynnistettiin yhteistyössä opetushallinnon kanssa 45948: makoulutukseen on sisällytetty työnhakuvalmiuk- koulutuksen internet-pohjaisen seurantajärjestel- 45949: sia parantavia jaksoja. Koulutukseen sisällytetään män suunnitteleminen. Järjestelmä on tarkoitus 45950: atk-opetusta läpäisyperiaatteella silloin, kun se on saada käyttöön vuoden 1999 aikana. Työvoima- 45951: mahdollista. toimistojen käyttöön laadittiin kertomusvuonna 45952: Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta anne- koulutuksen yhdyshenkilön tehtävistä toimenku- 45953: tussa laissa on määritelty koulutuksen yleiset han- va. Tämän tavoitteena on tiivistää kouluttajien ja 45954: kintaperusteet. Näiden mukaisesti työvoimaviran- työvoimatoimistojen yhteistyötä ja siten tehostaa ja 45955: omaisten tulee pyrkiä sellaisiin työvoiman amma- parantaa koulutuksen laatua ja toteutusta ja edistää 45956: tillisia valmiuksia parantaviin koulutushankintoi- koulutuksesta valmistuvien sijoittumista työelä- 45957: hin, jotka edistävät työttömien pysyväisluonteista mään. 45958: työllistymistä tai jotka vähentävät työttömäksi jou- 45959: tumisen uhkaa. Lisäksi tulee hankkia koulutusta, Työvoimakoulutuksen vaikuttavuus 45960: joka edistää työvoimapoliittisesti tarkoituksenmu- Työvoimakoulutuksen jälkeiseen työllisyyteen vai- 45961: kaista liikkuvuutta sekä työvoiman saatavuutta työ- kuttavat ennen kaikkea yleinen työllisyystilanne 45962: voimapula-aloilla. sekä oppilaiden lähtötilanne (aiempi koulutus, työ- 45963: Työministeriön mukaan työvoimakoulutuksen kokemus, ikä jne.). Työvoiman kysynnän voima- 45964: hankinnat tehdään tarjouspyyntömenettelyä käyt- kas lasku 1990-luvulla on näkynyt aiempia vuosia 45965: täen. Hankintapäätöksen perusteena on kokonais- heikompana työllisyytenä koulutuksen jälkeen. 45966: taloudellisuus, jolloin keskeisenä arviointiperus- Samanaikaisesti työvoimakoulutuksessa on lisätty 45967: teena on hinta-laatusuhde. Opiskelijatyöpäivän vaikeasti työllistyvien ryhmien (esim. pitkäaikais- 45968: hinta ei tällöin ole päätöskriteeri, vaan päivähinta työttömät, vajaakuntoiset, ikääntyneet) osuutta, 45969: muodostuu kokonaistaloudellisesti edullisesti teh- mikä myös heikentää työllistymistä. Työvoiman 45970: tyjen hankintojen pohjalta. Opiskelijatyöpäivän kysyntä on elpymässä, mutta vaikeasti työllistyvien 45971: hintaa ei ole asetettu työvoimakoulutuksessa tulos- osuuden kasvun vuoksi tämä ei näy yhtä voimak- 45972: tavoitteeksi, vaan keskeisenä tulostavoitteena on kaasti koulutuksen jälkeisessä työllisyydessä. 45973: koulutuksen vaikuttavuus. Opiskelijatyöpäivän Työministeriön mukaan vaikeasti työllistyvät 45974: keskihinnat vaihtelevat koulutusaloittain ja yksit- ryhmät työllistyvät keskimäärin n. 10 prosenttiyk- 45975: täisten koulutushankintojen kohdalla huomatta- sikköä heikommin kuin muut koulutukseen osal- 45976: vastikin. listuvat. Heidän suhteellinen asemansa kuitenkin 45977: Työvoimakoulutuksen keskeinen lähtökohta kohentuu koulutuksen avulla, ja heidän työllisyy- 45978: on, että koulutuksella vastataan työmarkkinoiden tensä on havaittu pidemmällä aikavälillä olevan 45979: nopeasti muuttuviin ammattitaitotarpeisiin. Tällöin parempi kuin vastaavien, koulutukseen osallistu- 45980: tutkintotavoitteista koulutusta hankitaan aina sil- mattomien ryhmien. 45981: loin, kun se on työvoimapoliittisesti perusteltua ja Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vaikut- 45982: muutoin mahdollista. Työvoimakoulutuksessa am- tavuustavoitteena oli kertomusvuonna, että kol- 45983: mattitutkintojärjestelmän käyttö toimii merkittävä- men kuukauden kuluttua koulutuksen päättymi- 45984: nä koulutuksen laadun varmistamisjärjestelmänä. sestä työttömänä olisi enintään 45 o/o koulutuksen 45985: Työvoimakoulutuksen laadun kehittämiseen on suorittaneista. Tätä tavoitetta ei aivan saavutettu, 45986: kiinnitetty viime vuosina erityistä huomiota. Laa- sillä toteumatietojen mukaan kolmen kuukauden 45987: dun arviointiin on kehitetty uusia menettelytapoja kuluttua koulutuksen päättymisestä työttömänä oli 45988: ja välineitä. Tarjouspyyntömenettelyä on uudistettu n. 48 o/o koulutuksen suorittaneista. 45989: 45990: 45991: 346 45992: Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osal- hankkeisiin erityisesti pk-sektorille sekä työvoima- 45993: listuneista avoimille työmarkkinoille arvioitiin ker- kapeikkojen ennalta ehkäisemiseen. Työvoima- 45994: tomusvuonna sijoittuneen 24,5% kaikista koulu- koulutuksen sisältöalueisiin kiinnitetään huomiota, 45995: tuksen päättäneistä. Tällöin tarkastelun ulkopuo- jotta ne vastaisivat työelämän tarpeita. Tämä edel- 45996: lelle on jätetty ne, joiden koulutus ei tähtää tavoite- lyttää yhteistyön lisäämistä elinkeinoelämän, etu- 45997: ammattiin (työelämään valmentava koulutus, atk- järjestöjen ja kouluttajien kesken. Koska työttö- 45998: ja kielikoulutus sekä pakolaistenmaahanmuutto-ja myys on rakenteellinen ongelma, ammatillista ja 45999: valmentava koulutus). On huomattava, että koulu- alueellista liikkuvuutta pyritään edistämään. Työn- 46000: tuksessa olevista jonkin verran on ollut koulutuk- haku- ja koulutussuunnitelmissa näkyvät entistä 46001: sen alkaessa työssä olevia, jotka palaavat koulutuk- selvemmin toimenpiteet, joilla asiakkaan työllisty- 46002: sen jälkeen entiseen työhönsä. Ei-tavoiteammattiin mistä edistetään. Suunnitelmiin kirjataan asiakkaan 46003: tähtäävän koulutuksen jälkeen avoimille markki- ja työvoimatoimiston osuus toimenpiteistä. Koulu- 46004: noille sijoittui n. 11 % koulutuksen päättäneistä. tussuunnitelman tulee sisältää toimenpiteet am- 46005: Tähän ryhmään kuuluvan koulutuksen päättäneitä mattitaidon kehittämiseksi tai uudelleenkoulutuk- 46006: oli kertomusvuonna 32 000. Ammattiin tähtäävän sen käynnistämiseksi. Työnhaku- ja koulutussuun- 46007: koulutuksen päättäneitä oli 56 000. nitelmat tehdään ja täydennetään alku- ja määräai- 46008: Työvoimakoulutuksen jälkeiset sijoittumisvai- kaishaastatteluin työvoimatoimistoissa. ESR-pro- 46009: keudet ilmenevät jossain määrin eri alueilla kuin jektit, ohjaava koulutus sekä työnhakuvalmennus 46010: esim. tukityön jälkeiset vaikeudet. Näyttäisi siltä, ovat myös toimenpiteitä, joissa suunnitelmia voi- 46011: että työllisyystilanne ei yksin selitä sijoittumisvai- daan korjata ja täydentää. 46012: keuksia. Kolme kuukautta työvoimapoliittisen ai- 46013: kuiskoulutuksen päättämisen jälkeen työttömänä Yleisen koulutusjärjestelmän ja työministeriön 46014: oli Kymissä 54% ja uudelleen työvoimapoliittisessa koulutustoimien työnjako 46015: toimenpiteessä 22 %. Vastaavat luvut parhaiten Valtioneuvoston ohjesäännön 20 §:n mukaan ope- 46016: menestyneellä Pohjanmaalla olivat 41% ja 21 %. tusministeriölle kuuluvat mm. koulutus-, tiede-, 46017: Työministeriön mukaan työvoimapoliittisten kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta-alan yleiset edelly- 46018: toimenpiteiden jälkeiset sijoittumiset heijastelevat tykset, ammatillinen koulutus, mikäli asia ei kuulu 46019: laajasti ottaen työmarkkinoiden toimintaa. Toisaal- muun ministeriön toimialaan, sekä aikuiskoulutus. 46020: ta sijoittumiset avoimille markkinoille ennen kuin Työministeriön toimialaan taas kuuluvat 25 §:n 46021: kolme kuukautta on kulunut toimenpiteen päätty- mukaan mm. työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 46022: misestä eivät kerro vielä pysyvästä työllistymisestä, sekä työllisyys ja työttömyys. 46023: ja onkin viitteitä siitä, että toimenpiteiden jälkeinen Kullakin alueella valtion varoin toteutettavan 46024: sijoittuminen on usein lyhytaikaista. aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen hankintaa 46025: Tällaisen lyhyen aikavälin seurannan lisäksi ja rahoitusta hoitavat pääasiassa TE-keskukset ja 46026: koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa tarvitaan lääninhallitukset. Suurin osa TE-keskusten koulu- 46027: pitemmän aikavälin kattavia tutkimuksia ja selvi- tuksen hankinnasta tapahtuu työvoimaosastolla, 46028: tyksiä. Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen joka hoitaa työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen 46029: (Mikkonen) mukaan työvoimakoulutukseen osal- alueellaan. Yritysosasto ja maaseutuosasto hankki- 46030: listuneiden työmarkkina-asema on parempi kuin vat omiin toimialoihinsa liittyvää koulutusta sekä 46031: vertailuryhmällä. Samansuuntaisia tuloksia on saa- rahoittavat projekteja, joihin sisältyy myös koulu- 46032: tu Tilastokeskuksen ja työministeriön työnhakija- tus. Lääninhallitusten tehtävänä on hoitaa opetus- 46033: rekisterin tietoihin perustuvassa tutkimuksessa ministeriön rahoittama omaehtoinen, alueen ai- 46034: (Aho, Nätti, Suikkanen) sekä Tilastokeskuksessa kuisväestön osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaava 46035: vastikään tehdyssä selvityksessä (Myrskylä). Vii- ammatillisen lisäkoulutuksen hankintatoiminta lää- 46036: meksi mainitun mukaan työvoimakoulutuksessa nin alueella. 46037: 31.12.1994 olleista oli v. 1995 työssä avoimilla TE-keskusten perustamisen tavoitteena oli yh- 46038: markkinoilla kaksinkertainen osuus verrattuna sel- denmukaistaa niissä edustettuina olevien hallin- 46039: laisiin työttömiin, jotka eivät olleet olleet työvoima- nonalojen päätöksentekoa, kehittää toimintaa laa- 46040: koulutuksessa. Työssä olevien osuus oli lähes sama ja-alaisesti ja sovittaa yhteen erityisesti yrityksille 46041: kuin vuoden 1994 aikana alemman keskiasteen suunnattuja palveluja. Lääninhallitusten hankki- 46042: koulutuksen suorittaneilla. man aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen suun- 46043: Työvoimakoulutuksen vaikuttavuuden paranta- nittelussa ja hankinnassa yhteensovittamista tarvit- 46044: miseksi työvoimakoulutusta suunnataan entistä sevat erityisesti yritysten tarpeista lähtevä koulutus 46045: enemmän yrityskohtaisiin hankkeisiin ja yhteis- ja yrittäjäkoulutus. 46046: 46047: 46048: 347 46049: Kertomusvuoden lopulla muutettiin työvoima- Rakennusalan työvoimakapeikkojen ehkäisyssä 46050: ja elinkeinokeskuksista annettua asetusta. Asetuk- korostettiin kolmikantayhteistyötä ennakoinnin ja 46051: sen uuden 15 a §:n mukaan TE-keskusten yhtey- koulutussuunnittelun osalta. Toimialaryhmissä 46052: teen perustetaan ennakointi- ja hankintatoimikun- analysoidaan ennakointitiedot ja tehdään linjauk- 46053: nat, joiden tehtävänä on koordinoida alueellisen set tuleville koulutushankinnoille. Alan työnhaki- 46054: koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointia sekä joiden osaamiskartoituksiin panostetaan voimak- 46055: tehdä esityksiä TE-keskusten hankkiman työvoi- kaasti. Samanaikaisesti kartoitetaan työvoimakou- 46056: mapoliittisen ja muun aikuiskoulutuksen sekä lää- lutukseen soveltuvat työnhakijat Koulutus pyri- 46057: ninhallitusten hankkiman aikuisten ammatillisen tään toteuttamaan yhteistyössä yritysten kanssa 46058: lisäkoulutuksen kehittämiseksi. Tavoitteena on, moduloituna tutkintotavoitteisena koulutuksena. 46059: että aikuiskoulutus muodostaisi alueen sekä sen Työvoimaosastot lisäävät ja monipuolistavat yh- 46060: yritysten ja työvoiman tarpeita vastaavan, tarkoi- teyden pitoaan kapeikkoalan työnantajiin koulu- 46061: tuksenmukaisesti toteutetun kokonaisuuden. Eri- tussuunnittelun tehostamiseksi. Työvoimaosastot 46062: tyisesti on tarpeen kiinnittää huomiota hankintatoi- esittävät myös ammattialakohtaisia projekteja ja 46063: minnan periaatteiden yhteen sovittamiseen sekä yhteistyöryhmiä välineiksi, joilla koulutuksen työ- 46064: koulutuksen taloudellisuuteen ja tuloksellisuuteen. elämävastaavuutta lisätään. Työvoimatoimistoissa 46065: Perostettuihin toimikuntiin on nimetty jäsenet TE- lisätään yritysyhteyksiä myös koulutussuunnittelua 46066: keskusten osastoilta, lääninhallituksista ja keskei- silmällä pitäen. Työvoimapulasta kärsivillä toimi- 46067: sistä työmarkkinatahoista. aloilla toteutetaan myös teemaseminaareja, joihin 46068: osallistuu mm. työntekijä- ja työnantajajärjestöjen 46069: Kehittämissuunnitelmat edustajia, alan yrityksiä sekä oppilaitosten ja työ- 46070: Työministeriön mukaan työvoimakoulutuksen hallinnon edustajia. Työvoimaosastot ovat päättä- 46071: kannalta keskeisin tavoite on ammattitaitoisen työ- neet tehostaa omaa tiedonhankintaansa työnanta- 46072: voiman saatavuuden turvaaminen ja työvoimaka- jakyselyllä. Tiedot kerätään ja analysoidaan työvoi- 46073: peikkojen ehkäisy. Vaikka työttömyys taloudelli- matoimistoissa koulutussuunnittelua varten. 46074: sen kasvun jatkuessa pieneneekin, on pitkäaikais- Lähityövoimatoimistojen koulutushankintoja on 46075: työttömyys yhä vaikeampi ongelma. Tästä syystä sovitettu yhteen koulutuksen vaikuttavuuden pa- 46076: myös syrjäytymisen ehkäisyyn on kohdennettava rantamiseksi ja pieniin koulutustarpeisiin vastaami- 46077: työvoimakoulutuksen resursseja. seksi. Yhä enemmän pyritään seutukuntaiseen 46078: Vuoden 1999 tulosneuvotteluissa sovitun mu- koulutussuunnitteluun. Myös työvoimatoimistojen 46079: kaisesti TE-keskusten työvoimaosastot laativat välistä yhteistyötä tiivistetään työvoimapulasta kär- 46080: alueelliset toimenpideohjelmat työvoimakapeikko- sivien yritysten palvelussa. Työvoimatoiroistoille 46081: jen ehkäisemiseksi. Työvoimaosastot totesivat esi- korostetaan työvoimakoulutuksen opiskelijahan- 46082: tyksissään, että työvoimapulasta kärsiviä aloja ovat kinnan ja -valinnan merkitystä erityisesti rekrytoin- 46083: erityisesti elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, tikoulutuksessa. Opiskelijavalintojen tasapuolisuu- 46084: rakennusala sekä teollisuutta ja muuta yritystoimin- teen kiinnitetään myös erityistä huomiota. 46085: taa tukeva palvelutoiminta. Keskeisimpänä vas- Työministeriön mukaan rekrytointiongelmia 46086: tauksena elektroniikka- ja tietotekniikka-alojen voidaan ehkäistä ennalta myös kehittämällä uusia, 46087: työvoimaongelmiin esitettiin muuntokoulutusta, työelämän vaatimuksiin paremmin vastaavia kou- 46088: jolla muun koulutuksen saaneista koulutetaan tälle lutusmalleja. Työelämänläheisillä koulutusmalleilla 46089: alalle osaajia. Myös alalla jo työssä olevien lisäkou- tarkoitetaan sitä, että työnantajat osallistuvat inten- 46090: lutusta pidettiin tarpeellisena. Mahdolliseksi ongel- siivisesti niin koulutuksen suunnitteluun, opiskeli- 46091: maksi arvioitiin se, onko kouluttajilla mahdolli- javalintoihin kuin ennen kaikkea koulutuksen to- 46092: suuksia ja kapasiteettia muuntokoulutuksen toteut- teuttamiseenkin työpaikalla. 46093: tamiseen. 46094: Kone- ja metalliteollisuuden osalta osastot koros- Koulutusvakuutusjärjestelmä 46095: tivat uudenlaisia toimintamalleja. Alan yritysverkos- Pitkäaikaistyöttömien omaehtoinen opiskelu 46096: tot, työvoimapoolit ja työpaikkakoulutus nähtiin Pitkäaikaistyöttömille avattiin mahdollisuus osallis- 46097: keskeisimmiksi keinoiksi. Koulutuksen suunnitte- tua omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen 46098: lua ja tarpeiden analysointia varten perustetaan työttömyysturvan tai työmarkkinatuen tasoisella 46099: yhteistyöryhmiä metallialan järjestöjen ja yritysten tuella syksyllä 1997. Uudistus oli ensimmäinen 46100: edustajien kanssa. Työvoimatoimistot tekevät alan vaihe ns. koulutusvakuutusjärjestelmästä, jonka 46101: hakijoiden osaamiskartoituksia, ja naisia pyritään tarkoitus on antaa pitkään työelämässä olleille 46102: järjestelmällisemmin ohjaamaan metallialalle. mahdollisuus saada nykyistä parempaa toimeen- 46103: 46104: 46105: 348 46106: tuloturvaa aikuisopiskeluun. Pitkäaikaistyöttömien Kansaeläkelaitoksen maksaman tuen suuruus oli 46107: erillisohjelma koski koulutusta, joka alkoi keskimäärin 125 mk päivässä. Tukea maksettiin 46108: 1.8.1997-31.7.1998 välisenä aikana. Tukea voi- elokuun 1997 ja kertomusvuoden heinäkuun väli- 46109: daan maksaa enintään kaksi vuotta, kuitenkin senä aikana yhteensä n. 47 Mmk, josta työttömyys- 46110: enintään 31.12.1999 saakka. kassat maksoivat 43 Mmk ja kansaneläkelaitos 3,6 46111: Tuen saamisen edellytyksenä oli, että hakija on Mmk. Ohjelmaan varatuista määrärahoista on kui- 46112: koulutuksen aloittaessaan työttömänä työnhakija- tenkin tukipäätöksillä sidottu yli kolmasosa eli 46113: na työvoimatoimistossa. Lisäksi edellytettiin, että 107,5 Mmk. Työministeriön mukaan tämä osoittaa, 46114: henkilö oli 24 viime kuukauden aikana ollut yh- että valittu koulutus on kohtuullisen pitkäkestoista, 46115: teensä 12 kuukautta työttömänä työnhakijana työ- mikä oli yksi uudistuksen tavoitteista. Vaikka pitkä- 46116: voimatoimistossa. Edellytyksenä oli myös, että aikaistyöttömien omaehtoisen opiskelun aloitta- 46117: henkilö oli työskennellyt työmarkkinoilla yhteensä neiden määrä jäikin arvioitua pienemmäksi, on 46118: 12 vuotta viimeksi kuluneiden 18 vuoden aikana uudistuksella saavutettu tavoitteiden mukaisia po- 46119: ennen koulutuksen aloittamista. sitiivisia tuloksia. 46120: Tukeen oikeuttavan koulutuksen tuli olla oma- 46121: ehtoista ja ammatillisia valmiuksia edistävää. Kou- Työttömien omaehtoinen opiskelu 46122: lutuksen tuli olla päätoimista, julkisen valvonnan Työttömien omaehtoisen koulutuksen osallistu- 46123: alaisissa oppilaitoksissa järjestettävää ja vähintään mismahdollisuuksia laajennettiin 1.8.1998, kun laki 46124: 20 opintoviikon laajuista. Koulutuksen tuli olla työttömien omaehtoisesta opiskelusta tuli voi- 46125: pääosin tutkintotavoitteista eli ammatilliseen pe- maan. Uuden koulutuspäivärahan saaminen edel- 46126: rustutkintoon, perusasteen tutkintoon tai ammatti- lyttää, että henkilö on ennen koulutuksen aloitta- 46127: korkeakoulututkintoon johtavaa. Korkeakoulutut- mista saanut työttömyyspäivärahaa tai työmarkki- 46128: kinnon loppuun suorittaminen oli mahdollista, natukea vähintään 86 päivältä viimeisen vuoden 46129: mikäli kyseinen tutkinto oli jäänyt kesken ennen aikana. Työhistoriaa tulee olla kertynyt vähintään 46130: työttömyyttä. Myös lääninhallitusten hankkima 10 vuotta 15 viime vuoden aikana. Koulutuspäivä- 46131: ammatillinen lisäkoulutus sekä ammattikorkea- rahan ja työttömyyspäivärahan yhteenlaskettu 46132: kouluissa ja yliopistoissa järjestetyt erikoistumis- enimmäiskesto voi olla enintään 586 päivää. 46133: opinnot kuuluivat tuen piiriin. Yleissivistävät opin- Työttömien omaehtoisen opiskelun eli koulu- 46134: not olivat mahdollisia silloin, kun niiden puuttumi- tusvakuutuksen II-vaiheeseen kuuluvan koulutuk- 46135: nen oli esteenä henkilön työllistymiselle tai amma- sen aloitti 1.8.1998--31.12.1998 välisenä aikana 46136: tilliseen koulutukseen hakeutumiselle. kaikkiaan 1 056 henkilöä. Heistä 289 eli 27% oli 46137: Työministeriön mukaan pitkäaikaistyöttömien Uudeltamaalta. Aloittaneista noin puolet (526) oli 46138: omaehtoisen opiskelun tuella opiskelun aloittanei- 40-49-vuotiaita. Alle 40-vuotiaita oli vajaa 40 % 46139: ta oli 1.8.1997-31.7.1998 välisenä aikana kaik- (418) ja yli 50-vuotiaita olin. 11% (112). Aloitta- 46140: kiaan 1 054. Aloittaneista suurin osa, 68% (713) oli neista oli naisia enemmistö eli 69% (729). Suhteel- 46141: 40-49-vuotiaita. Yli 50-vuotiaita oli 22% (231). lisesti eniten naisia oli ikäryhmässä 35-39 vuotta, 46142: Alle 40-vuotiaita oli ainoastaan 10 o/o (110), ja he siinä heidän osuutensa oli peräti 78 %. 46143: kaikki kuuluivat ikäryhmään 35--39 vuotta. Näin Koulutustaustaltaan (koulutusasteen mukaan) 46144: vähäinen määrä selittyy sillä, että henkilöiitä vaadit- suurimman ryhmän muodostivat alemman ja ylem- 46145: tiin 12 vuoden työhistoria, joka oli hankittu 23 män keskiasteen koulutuksen suorittaneet. Heitä 46146: ikävuoden jälkeen. Naisia koulutuksen aloittaneis- oli koulutuksen aloittaneista n. 62% (658). Alem- 46147: ta oli selvä enemmistö eli 62 % (659). man tai ylemmän perusasteen suorittaneita oli n. 46148: Yksi uudistuksen keskeinen tavoite oli tarjota 22 % (235). Alemman korkea-asteen suorittaneita 46149: ammatillinen peruskoulutus niille pitkäaikaistyöt- olin. 12% (123) ja ylemmän korkea-asteen suorit- 46150: tömille, joilta se kokonaan puuttui. Pelkän kansa- taneita 4% (44). 46151: koulun varassa opiskelemaan lähteneitä oli yli Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kerto- 46152: viidennes eli 226 henkilöä. Perus- ja keskikoulun musvuonna koulutuspäivärahaa maksettiin yh- 46153: suorittaneita oli 72 eli 7 %. Toisin sanoen ilman teensä 18,9 Mmk. Saajia oli yhteensä 1 213. Tuen 46154: ammatillisia valmiuksia olevia oli 28% koulutuk- suuruus oli keskimäärin 229,20 mk päivässä eli 46155: sen aloittaneista. Tätä voitaneen työministeriön 4 813 mk kuukaudessa. 46156: mukaan pitää kohtuullisen hyvänä tuloksena. Koulutusvakuutuksen II-vaiheen seurannasta 46157: Lähes 88 % koulutuksen aloittaneista ja koulu- on käynnistetty tutkimus opetusministeriön, so- 46158: tustuen saajista oli työttömyyskassan jäseniä. Heillä siaali- ja terveysministeriön sekä työministeriön 46159: tuen suuruus oli keskimäärin 261 mk päivässä. yhteisrahoituksella. Opetusministeriö on asettanut 46160: 46161: 46162: 349 46163: koulutusvakuutuksen toimeenparran seurantaa opiskelun tukemista voidaan pitää tarkoituksen- 46164: varten laajan työryhmän, jossa ovat edustettuna mukaisena. Työttömien koulutustaso on yleensä 46165: em. ministeriöt sekä työmarkkinajärjestöt. heikko, ja lisäkoulutus parantaa työttömien asemaa 46166: Yhteenvetona voidaan todeta, että pitkäaikais- työmarkkinoilla. Kysyntä omaehtoista koulutusta 46167: työttömien samoin kuin työttömien omaehtoisen kohtaan on kuitenkin ollut hyvin vähäistä ja kiin- 46168: opiskelun tukemista koskevan valmistelun lähtö- nostus näyttää edelleen vähenevän. Koulutuksen 46169: kohtana on ollut, että työttömät voivat saada työt- rahoitusvaihtoehtoa ei tunneta tarpeeksi, koska 46170: tömyysturvansa tasoista koulutustukea tai koulu- sen markkinointi on TE-keskusten mukaan ollut 46171: tuspäivärahaa hakeutuessaan vähintään 20 opinto- vähäistä. Koulutuksen toimeenpanossa on eräiden 46172: viikon laajuiseen, yhtäjaksoiseen, työmarkkinakel- työvoimatoimistojen mukaan havaittu seuraavia 46173: poisuutta edistävään koulutukseen julkisen val- ongelmia: 46174: vonnan alaisissa oppilaitoksissa em. laeissa määri- - Työtön joutuu koulutukseen ilman opiske- 46175: tellyin perustein. luun valmentavia jaksoja. 46176: Lähtökohtana on myös ollut, että työttömät ha- - Koulutus ei takaa kenellekään työpaikkaa, ja 46177: keutuvat em. opintoihin samoin kuin muutkin työtön joutuu kilpailemaan avoimista työpaikoista 46178: pyrkijät. Heille ei ole varattu erityisiä kiintiöitä nuorempien hakijoiden kanssa. 46179: opiskelupaikoista, eikä heihin myöskään sovelleta - Työttömyys voi jatkua myös koulutuksen 46180: muista poikkeavia valintaperusteita. Koulutustar- jälkeen. 46181: jonnan mitoituksen osalta on molempien lakiesi- - Koulutus on usein pitkäaikaista eikä sen 46182: tysten perusteluissa korostettu myös, että työttö- työvoimapoliittista tarkoituksenmukaisuutta arvioi- 46183: mien hakeutuminen omaehtoiseen koulutukseen da luotettavasti. 46184: ei saisi tapahtua muiden aikuisopiskelijaryhmien - Koulutuksen ehdot ovat olleet tiukat. 46185: koulutukseen pääsyn kustannuksella. Vaikka koulutustukeen oikeutetuista pitkäai- 46186: Hallituksen esityksessä pitkäaikaistyöttömien kaistyöttömistä vain 10 %:n arvioitiin hakeutuvan 46187: omaehtoisen opiskelun tukemisesta arvioitiin, että omaehtoiseen koulutukseen, tämäkin arvio oli 46188: koulutukseen hakeutuisi lain soveltamisaikana opetusministeriön mukaan selvästi liian optimisti- 46189: 1.8.1997-31.7.1998 yhteensä 8 000 pitkäaikaistyö- nen, vaikka opetusministeriö samoin kuin muut 46190: töntä. Koulutusohjelman toimeenpanoa ennakoi- ministeriöt olivat pyrkineet tiedotuksella ja infor- 46191: denoli vuoden 1997 talousarviossa varattu sosiaali- maatio-ohjauksena tukemaan uudistuksen toi- 46192: ja terveysministeriön pääluokkaan 300 Mmk pitkä- meenpanoa omalla hallinnonalallaan. Pääsyitä ar- 46193: aikaistyöttömien koulutustuesta aiheutuviin kus- vioitua pienempään koulutukseen hakeutumiseen 46194: tannuksiin. Opetusministeriön pääluokassa oli osa- ovat opetusministeriönkin mukaan pitkäaikaistyöt- 46195: na syksyn 1996 työllisyysohjelman päätöksiä mitoi- tömän työhistorian ja työttömyyden keston tiukka 46196: tettu yhteensä 10 200 vuosiopiskelijapaikan val- määrittely, kohderyhmän ikärakenne (keski-ikä 46197: tionosuus (337 Mmk) vastaamaan koulutustuen 46-47 vuotta), koulutuspohja sekä motivaatio- 46198: toimeenparran aiheuttamaan työttömien omaehtoi- ongelmat epätodennäköisen työllistymisen takia. 46199: sen koulutuksen lisäkysyntään vuosina 1997-99. Kuten edellä esitetystä voidaan havaita, myös 46200: Talousarviossa em. vuosiopiskelijapaikoista pää- koulutusvakuutuksen II-vaihe on käynnistynyt var- 46201: osa suunnattiin aikuisten ammatilliseen peruskou- sin hitaasti, minkä vuoksi kertomusvuodelle järjes- 46202: lutukseen ( 4 200), aikuisten ammatilliseen lisäkou- telmään varattu 300 Mmk:n koulutustukiraha jäi 46203: lutukseen (4 300) ja yliopistojen täydennyskoulu- pääosin käyttämättä. Määräraha onkin vuoden 46204: tukseen (1 000). Koulutustarjonta ei ollut varsinais- 1999 talousarviossa muutettu kertomusvuoden 46205: ta lisäystä opetusministeriön pääluokan resurssei- osalta 2-vuotiseksi siirtomäärärahaksi, jolloin se on 46206: hin vaan ennemminkin aikuiskoulutukseen suun- ollut käytettävissä myös v. 1999 alkaneiden koulu- 46207: nattujen leikkausten kompensointia koulutustuen tusjaksojen tukemiseen. Vuoden 1999 talousarvion 46208: toimeenpanoedellytysten turvaamiseksi. mukaan koulutuspäivärahaa arvioidaan maksetta- 46209: TE-keskuksilta saatujen selvitysten mukaan pit- van tällöin n. 17 000 saajalle, josta uusina koulutuk- 46210: käaikaistyöttömien ja työttömien omaehtoisen sen aloittaisi 11 000. 46211: 46212: 46213: 46214: 46215: 350 46216: Valtiontilintarkastajat painottavat, että työttömien myös näiden alueiden elinkeinojen monipuolistaminen. 46217: työnhakijoiden kehittämis- ja koulutustarpeetvaihtele- Valtiontilintarkastajat katsovat, että työvoima- ja elin- 46218: vat merkittävästi työttömyyden keston, iän, koulutusta- keinokeskusten perustamisen jälkeen aluetasolla on- 46219: son ja ammattitaidon suhteen, minkä vuoksi koulutus- kin entistä vahvempi työmarkkinoiden tarpeita arvioiva 46220: tason nostaminen eri ryhmissä edellyttää tarkkaa kou- asiantuntijaorganisaatio, jonka asiantuntemuksen tuli- 46221: lutuksen kohdentamista. Avoimet työpaikat ja työssä si näkyä nykyistä enemmän alueen työvoima- ja elin- 46222: tapahtuvat muutokset sanelevat koulutustarpeen. Kou- keinopolitiikassa. 46223: lutustarvetta on silloin, kun yksilön tiedot. taidot tai Valtiontilintarkastajien mielestä työvoimakoulutuk- 46224: asenteet eivät riitä vastaamaan työssä vaadittavia val- sen epäkohtana voi pitää sitä, että työllistyminen avoi- 46225: miuksia. mille työmarkkinoille koulutuksen jälkeen on ollut vaa- 46226: Valtiontilintarkastajat pitävät myönteisenä, että työ- timatonta. Koulutuksen jälkeinen sijoittuminen on 46227: hallinto on viime vuosina kehittänyt työvoimapoliittista usein ollut myös lyhytaikaista. Koulutuksen vaikutta- 46228: aikuiskoulutusta panostamalla aktiivisesti koulutuksen vuuden parantaminen edellyttäisikin jatkossa huomion 46229: laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä kehittä- suuntaamista pysyvään työllistymiseen erityisesti hei- 46230: nyt työvoimakoulutuksen hankintatoimintaa. Käytän- kosti työllistyvien ryhmien osalta. Valtiontilintarkasta- 46231: nönläheisenä koulutusmuotona työvoimakoulutus on jat pitävättärkeänä, että avoimille työmarkkinoille työl- 46232: vastannuttarkoitustaan. Koulutus auttaa yrityksiä saa- listyvyyden ensisijaisuus tulisi näkyviin myös työhallin- 46233: maan koulutettuja työntekijöitä ja toisaalta työntekijöi- non tulostavoitteissa. 46234: tä pääsemään töihin. Valtiontilintarkastajat painottavat, että työvoima- 46235: Työvoimakoulutuksella ehkäistään myös syrjäyty- koulutuksen jatkuva arviointi on tärkeää, jotta koulutus 46236: mistä, mikä valtiontilintarkastajien mielestä on tärkeää nykytilanteessa vastaisityömarkkinoilla käynnissä ole- 46237: ja tarkoituksenmukaista. On kuitenkin syytä linjata tar- vaa kehitystä. Koulutuksessa on määrän sijasta kiinni- 46238: koin, miten työvoimakoulutuksen voimavarat kohden- tettävä nykyistä enemmän huomiota sen laatuun ja 46239: netaan työmarkkinoiden toimivuutta edistävään ja toi- taloudellisuuteen. Taloudellisuuden ylläpitämisessä 46240: saalta syrjäytymisen ehkäisemistä palvelevaan koulu- on tärkeää riittävän kilpailun säilyminen koulutuksen 46241: tukseen. Nykyisessä tilanteessa työvoimakoulutuksen järjestäjien välillä. Koulutuksen laatuun samoin kuin 46242: tärkein tehtävä on varmistaa se, että ammattitaitoisen hinnoitteluun ja tutkintoihin liittyviä tekijöitä tulisi pys- 46243: työvoiman saatavuusongelmat eivät estä taloudellista tyä ottamaan huomioon nykyistä enemmän jo tarjous- 46244: kasvua. Työllisyyden paranemiseen vaikutetaan myös pyyntö- ja hankintavaiheessa. 46245: koulutuksella, jonka tavoitteena on tukea yrittäjyyttä ja Valtiontilintarkastajat pitävät tarpeellisena ja tar- 46246: synnyttää uusia yrityksiä ja työpaikkoja. koituksenmukaisena työttömien omaehtoisen opiske- 46247: Eräiden alojen työvoiman saatavuusongelmat eivät lun tukemista. Työttömien koulutustaso on yleensä 46248: ole hoidettavissa yksintyöhallinnon keinoin. Työvoima- heikko ja lisäkoulutuksen avulla voidaan parantaa hei- 46249: pulaa esiintyy etenkin aloilla, jotka edellyttävät kor- dän asemaansa työmarkkinoilla. Omaehtoisen koulu- 46250: keahkoa pohjakoulutusta. Tällöin ei työvoimakapeik- tuksen kysyntä on jäänyt kuitenkin huomattavasti ar- 46251: koihin voida vastata työvoimakoulutuksen tarjoamalla vioitua vähäisemmäksi, mikä on pääasiassa johtunut 46252: lyhyellä täydennyskoulutuksella. Työnjakoa tulisikin koulutusvakuutuksen ensimmäisen vaiheen hyvin tiu- 46253: selkeyttää ja kehittää yhteistyötä eri hallinnonalojen ja koista pääsykriteereistä. Myöskään ao. koulutuksen 46254: koulutusta rahoittavien tahojen kesken. Varsinkin TE- rahoitusvaihtoehtoa ei ilmeisesti tunneta tarpeeksi, 46255: keskusten ja lääninhallitusten tulee sovittaa yhteen koska siitä tiedottamista on haitannutvastuun jakautu- 46256: alueellaan järjestettävän aikuiskoulutuksen tarjontaa minen monelle eri taholle. Tiedonkulku viranomaisten 46257: päällekkäisen koulutuksen välttämiseksi. Kaikkien kou- välillä on ollut epäselvää ja heijastunut asiakkaille in- 46258: lutuksen järjestäjien tulisi myös sitoutua kehittämään formaation sekavuutena. Valtiontilintarkastajat edel- 46259: työelämän vaatimukset täyttävää koulutusta yhteis- lyttävät, että havaittuihin ongelmiin kiinnitetään vaka- 46260: työssä paikallisen elinkeinoelämän, etujärjestöjen ja vaa huomiota ja että työhallinto ja opetusviranomaiset 46261: kouluttajien kanssa. Työvoimakoulutuksen suunnitte- pyrkivät aktiivisesti edistämään ja kannustamaan työt- 46262: lussa tulisi ottaa huomioon nykyistä paremmin myös tömien hakeutumista omaehtoiseen opiskeluun. 46263: aluekehitysohjelmiin valitut painopistealueet ja siten 46264: 46265: 46266: 46267: 46268: 351 46269: Ympäristöministeriön hallinnonala 46270: 46271: 46272: 46273: 46274: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkastuk- Vesiensuojelun tavoiteohjelmaa varten arvioitiin 46275: sen ympäristöministeriössä 24.3.1999 (kansliapääl- ihmisen toiminnan vesiin aiheuttamaa kuormitusta. 46276: likkö Sirkka Hautojärvi), Keski-Suomen ympäristö- Sen mukaan 1990-luvun alkupuolella peltoviljelyn 46277: keskuksessa 22.10.1998 (johtaja Risto Palokangas), ja karjatalouden kuormitusosuus oli valtakunnalli- 46278: Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa 5.11.1998 sesti hallitseva. Muilla kuormituslähteillä voi olla 46279: (johtaja Markku Henttonen) ja Pohjois-Pohjan- edelleen paikallisesti hallitseva merkitys. Vesien 46280: maan ympäristökeskuksessa 19.11.1998 (johtaja tilan parantamisessa painotetaan hajakuormituk- 46281: Mauno Rönkkömäki). Toimikaudellaan valtionti- sen vähentämistä erilaisten ohjauskeinojen avulla. 46282: lintarkastajat ovat käsitelleet muistiopyynnöissään Valtioneuvosto antoi 19.3.1998 periaatepäätök- 46283: ilmansuojelua, vesiensuojelua sekä alueellisten sen vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005. Ta- 46284: ympäristökeskusten toimintaan vaikuttavia tekijöi- voiteohjelman toteuttamiseksi ympäristöministeriö 46285: tä. Ministeriön tarkastuskäynnillä käsiteltiin näiden laati ja hyväksyi toimenpideohjelman yhteistyössä 46286: aiheiden lisäksi ministeriön toimintaa kertomus- eri toimialojen kanssa kevään 1999 aikana. 46287: vuonna, ympäristövahinkotapauksia ja ympäristö- Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan toi- 46288: töiden rahoittamista. menpideohjelmaan liittyen valmistetaan erikseen 46289: Hallinnonalan tarkastuksen ja siitä laaditun ker- EU:n osarahoittamat maatalouden ja metsätalou- 46290: tomusosuuden valmistelusta on kansliassa vastan- den ympäristöohjelmat. Ne esittelee maa- ja metsä- 46291: nut ylitarkastaja Senja Kolehmainen. Valtiontilintar- talousministeriö. Myös ympäristöministeriö osallis- 46292: kastajat päättivät kokouksessaan 9.4.1999, että em. tuu valmisteluun. 46293: selvityksistä otetaan kertomusta varten jatkoval- Suomen ympäristökeskus laatii ja toteuttaa seu- 46294: mistelujen kohteeksi vesiensuojelu sekä alueellis- rantaohjelman yhteistyössä alueellisten ympäristö- 46295: ten ympäristökeskusten toiminnasta TE-keskusten keskusten kanssa. Siinä selvitetään vesiensuojelun 46296: ja ympäristökeskusten toiminnan koordinointi, la- tavoitteiden toteutuminen v. 2000 ja 2005 kokonai- 46297: boratorio- sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan suudessaan. Ensimmäisen kokonaiskatsauksen 46298: uudistaminen, ympäristötöiden rahoittaminen, oletetaan valmistuvan vuoden 2001 loppuun men- 46299: EU:n aiheuttamien lisätehtävien hoito ja ympäristö- nessä. 46300: vahinkotapaukset. Kertomusosuus hyväksyttiin Vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaan ve- 46301: valtiontilintarkastajien kokouksessa 7.9.1999. siensuojelutoimilla parannetaan hyvään ja tyydyt- 46302: tävään luokkaan kuuluvien järvien tilaa siten, että 46303: Vesiensuojelu erinomaiseen luokkaan kuuluvien vesistöjen pinta- 46304: ala kasvaa n. 600 neliökilometrillä. Välttävässä 46305: Vesiensuojelun tavoitteet tilassa olevien järvien arvioidaan vähenevän n. 30 46306: Järvien ja jokien veden laatua v. 1990-93 koske- neliökilometrillä ja huonokuntoisten järvien pinta- 46307: van katsauksen mukaan pahimmin likaantuneiden, alan pysyvän ennallaan. Pyrkimyksenä on ehkäistä 46308: yleensä teollisuuslaitosten ja taajamien läheisyy- jokien veden laadun heikentyminen ja parantaa 46309: dessä sijaitsevien vesialueiden määrä on saatu välttävään luokkaan kuuluvien jokien tilaa siten, 46310: edelleen vähenemään vaikuttamalla vesi- ja ympä- että hyvävetisten jokien pituus kasvaa n. 20 km. 46311: ristölupiin. Lupiin vaikuttaminen on alueellisten Vesiensuojelun tavoitteena on tehostaa ravintei- 46312: ympäristökeskusten lakisääteinen tehtävä. Vesien den poistoa jätevesistä. Kertomusvuonna annetuis- 46313: yleistila ei ole kuitenkaan parantunut. Kesällä 1999 sa jätevesien johtamista koskevissa lupaehdoissa 46314: valmistuneen, vuosia 1994-97 koskevan katsauk- edellytetään tämän tavoitteen toteuttamista vaiheit- 46315: sen mukaan kehitys on jatkunut samansuuntaise- tain. Espoon ja Helsingin jätevedenpuhdistamoi- 46316: na. den tehostunut typenpoisto vähensi merkittävästi 46317: 46318: 46319: 352 46320: asutuksen typpikuormitusta vesiin. Jätevesien joh- siksi aiheutuu n. 90 Mmk:n vuotuiset lisäkustan- 46321: tamislupien tarkistuksissa on esitetty samoja ehtoja nukset viljelijöille. Niihin on mahdollista saada 46322: myös muille Suomenlahden rannikon puhdista- maatalouden investointitukea. 46323: moille. - Lypsylaitteiden ja maitosäiliöiden pesuvesien 46324: Vähentämällä fosforikuormitusta voidaan eh- tehostetusta käsittelystä aiheutuu n. 90 Mmk:n 46325: käistä rehevöitymisen haittoja erityisesti Suomen- lisäkustannukset vuodessa. 46326: lahden rannikkoalueelia ja Saaristomerellä. Kertomusvuoden elokuussa valmistui maatalou- 46327: Kuntien päätöksillä on tehostettu jätevesien kä- den ympäristötuen toimenpiteiden toteutumista ja 46328: sittelyä uudisrakennushankkeissa. Sen sijaan lä- vesistövaikutuksia koskeva raportti. Sen mukaan 46329: hinnä olemassa olevan asutuksen jätevesien käsit- tuen käyttöönotto on muuttanut viljelyä selvästi 46330: telyn osalta lainsäädäntö on vielä puutteellista. ympäristöystävällisemmäksi. Esimerkiksi lannoitus 46331: Uusi ympäristönsuojelulainsäädäntö ilmeisesti li- on vähentynyt. Vesistökuormituksen arvioidut 46332: sää kuntien juridisia keinoja tehostaa myös olemas- muutokset ovat kuitenkin vielä varsin vähäisiä, sillä 46333: sa olevan haja-asutuksen jätevesien käsittelyä. Suo- toimenpiteet vaikuttavat vasta ajan myötä. 46334: men Kuntaliiton mukaan valtiovallan tulisi osaltaan EY:n nitraattidirektiivi pantiin toimeen Suomes- 46335: huolehtia siitä, että tämän toiminnan ohjaukseen ja sa vasta kertomusvuoden keväällä annetulla valtio- 46336: oppaiden laadintaan varataan riittävästi varoja. Val- neuvoston päätöksellä (219/1998). Se rajoittaa 46337: tion ja kuntien säästötoimet ovat vaikuttaneet erit- maataloudesta peräisin olevien nitraattien pääsyä 46338: täin negatiivisesti vesien suojelu- ja hoitotöiden vesiin. Päätöstä sovelletaan koko maassa, mutta 46339: rahoittamiseen. sen aiheuttamat taloudelliset vaikutukset kohdistu- 46340: vat lähinnä tiloihin, jotka eivät ole liittyneet maata- 46341: Tavoiteohjelman rahoitusmuodot ja kustannukset louden ympäristöohjelmaan. Direktiivin vaikutuk- 46342: Teollisuus sia ei ole vielä arvioitu. 46343: Pääosin vesi- ja ympäristölupien valmistelun yhtey- 46344: dessä käsiteltävistä vesiensuojeluhankkeista arvioi- 46345: daan aiheutuvan seuraavat kustannukset vuoteen Metsätalous 46346: 2005 mennessä: Metsätalouden vesiensuojelua on edistetty metsä- 46347: - Teollisuuden vesiensuojeluinvestoinnit ovat ohjelmien ja metsänhoitosuositusten kautta. Op- 46348: n. 1-1,7 mrd. mk sekä käyttö- ja kunnossapitokus- pailla ja neuvonnalla on vaikutettu kesäasukkaiden 46349: tannukset n. 750---850 Mmk vuodessa. Osuus on ja veneilijöiden vesiensuojelumyönteisyyteen. 46350: yhtä suuri kuin 1990-luvulla elin. 1,2% tuotannon Suomen ympäristökeskus on arvioinut, miten 46351: jalostusarvosta. metsätalouden typpi- ja fosforikuormitus ovat vai- 46352: -Taajamien jätevedenpuhdistamot investoivat kuttaneet päävesistöalueilla ja merialueilla v. 46353: saman verran kuin v. 1991-95 eli n. 320 Mmk 1978--96. Lisäksi on tehty ennusteet kuormituksen 46354: vuodessa. Puhdistamoiden käyttömenot lisäänty- kehittymisestä vuoteen 2005 asti käyttämällä pohja- 46355: vät n. ISO Mmk:lla vuodessa. Investoinnit haja- na vuosien 1994-96 toteutumatietoja ja valmisteil- 46356: asutuksen jäteveden käsittelyn tehostamiseksi ovat la olevan kansallisen metsäohjelman alueellisia 46357: n. 110 Mmk ja käyttökustannukset n. 160 Mmk tavoitenäkymiä. Tulosten perusteella on voitu tar- 46358: vuodessa. kastella vesiensuojelun tavoiteohjelman, metsäta- 46359: Kalankasvatuksesta aiheutuvat vesiensuojeluin- louden ympäristöohjelman ja uuden metsäohjel- 46360: vestoinnit ovat vuodessa arviolta 13,5 Mmk, turkis- man yhteen sopivuutta. Kuudella Kainuun pikku- 46361: tarhauksesta 50 Mmk, turvetuotannosta 30 Mmk ja järvellä tutkittiin metsätalouden ympäristöohjel- 46362: kasvihuoneviljelystä 47 Mmk. man keskeisen vesiensuojelukeinon, suojavyöhyk- 46363: keen tehoa järvien rehevöitymiseen. 46364: Maatalous Vesiensuojelutavoitteet edellyttävät metsätalou- 46365: Maataloudesta aiheutuvaa kuormitusta vähenne- dessa tehokkaita, metsäohjelman mukaisia kun- 46366: tään viljelijöille vapaaehtoisen ympäristötukijärjes- nostusojituksia. Niiden lisäkustannukset ovat n. 46367: telmän, investointituen, neuvonnan ja koulutuksen 12 Mmk vuodessa. Vesistöjen varsille jätettävät 46368: avulla. Arvion mukaan niiden kustannusvaikutuk- 5-10-metriset suojavyöhykkeet vähentävät met- 46369: set ovat seuraavat: sänomistajien vuosittaista kantorahatuloa n. 85 46370: - Ympäristötukivarat säilyvät vuosien 1995- Mmk vuodessa. Maa- ja metsätalousministeriön 46371: 97 tasolla ja ovat n. 1,7 mrd. mk. valmistamassa kansallisessa metsäohjelmassa on 46372: - Lantaloiden ja puristenestevarastojen kun- viittaus vesiensuojelun tavoiteohjelman noudatta- 46373: nostamisesta vesiensuojelun kannalta asianmukai- miseen. 46374: 46375: 46376: 23 292055K 353 46377: Uudet rahoituslähteet, joita ovat ympäristöklus- Pohjavesien suojelua uhkaavat tekijät ja niiden 46378: teri- ja tutkimusohjelma sekä Tekesin Vesihuolto torjunta 46379: 2001 -teknologiaohjelma, ovat parantaneet mer- Monet yhteiskunnalliset toiminnot aiheuttavat ris- 46380: kittävästi vesiensuojelun tutkimusta ja tuotekehi- kejä pohjavesille. Teollisuustuotannosta sekä tuot- 46381: tystä. Kertomusvuonna käynnistettiin useita vuo- teiden varastoinnista ja käsittelystä saattaa joutua 46382: sia kestäviä tutkimuksia, joissa selvitetään mm. haitallisia aineita pohjavesiin. Muita riskejä ovat 46383: haja-asutuksen vesihuollon kehittämistä, yhdys- vaarallisten aineiden kuljetukset, liukkauden tor- 46384: kuntajätevesien tehostettua biologista ravinteiden junta suolauksella maanteillä ja lentokentillä, kiin- 46385: poistoa ja pienten teollisuuslaitosten jäteveden teistöjen maanalaiset öljysäiliöt, maa- ja metsätalo- 46386: puhdistusta. us sekä niiden oheistoiminnat, teollinen eläinkas- 46387: vatus ja kasvitarhaus, lietteiden levitys, jätevesien 46388: Maamme pohjavesitilanne pääsy maahan tai väärin toteutettu maahan imeytys 46389: Suomen pohjavesivarat ovat melko runsaat. Maas- sekä kaatopaikat, huoltoasemat, autokorjaamot, 46390: samme on yli 7 000 kartoitettua ja luokiteltua hautausmaat ja ampumaradat Lisäksi maa-ainesten 46391: pohjavesialuetta, joiden yhteinen arvioitu antoi- otto sekä virheelliset ojitukset ja maaleikkaukset 46392: suus on 5,8 milj. m 3 vuorokaudessa. Näiden aluei- ovat monin paikoin vaikuttaneet haitallisesti pohja- 46393: den ulkopuolellakin on pohjavettä yleensä riittä- veden laatuun ja määrään. 46394: västi haja-asutuksen kiinteistöjen tarpeisiin. Lisäksi Suomessa on nykyisin tasokas pohjavesien suo- 46395: viime vuosina on tutkittu kalliopohjavesien hyö- jelua koskeva lainsäädäntö. Ongelmia esiintyy suo- 46396: dyntämistä vedenhankinnassa. Pohjavettä käyte- jelun käytännön toteutuksessa. Suomen Kuntalii- 46397: tään n. 0,71 milj. m 3 vuorokaudessa. ton mukaan mm. kemikaalionnettomuuksien tai 46398: Pohjavesivarat eivät ole jakautuneet tasaisesti. vuodoista aiheutuvien vahinkojen tehokas torjunta 46399: Monilla alueilla pohjavettä on yli paikallisen tar- edellyttäisi nopeita viranomaispäätöksiä ja riittäviä 46400: peen, kun taas esim. rannikkoalueilla, Itä-Uudella- käyttövaroja, joita puuttuu erityisesti pieniltä ja 46401: maalla ja entisen Kuopion läänin alueella on pai- keskisuurilta kunnilta. Kuntaliitto ehdottaa erillisen 46402: koitellen pulaa käyttökelpoisesta pohjavedestä. rahaston tai vastaavan perustamista suojelutoimien 46403: Kun lisäksi suurimmat pohjavesiesiintymät eivät hoitamiseksi. 46404: välttämättä sijaitse suurimpien käyttökohteiden lä- Ympäristöministeriön mukaan pohjavesiä on 46405: heisyydessä, on pohjaveden hyödyntämiseksi aiemmin suojeltu perustamalla vesioikeudellisia 46406: usein ollut tarpeen toteuttaa melko laajojakin suoja-alueita toimivien vedenottamojen ympärille 46407: alueellisia vedenhankintaratkaisuja. ja valvomalla vesilakia. Viime vuosina on tärkeim- 46408: Suomen pohjavesien laatu on hyvä kansainväli- mäksi suojelukeinoksi tullut ns. suojelusuunnitel- 46409: sestikin arvosteltuna. Usein pohjavesi soveltuu ve- mamenettely. Siinä tutkitaan pohjavesialueen hyd- 46410: denhankintaan sellaisenaan, tai sen käsittelyksi rogeologiaa, tarkastetaan alueella olevat riskikoh- 46411: riittää alkalointi, jolla vähennetään vesijohtojen teet sekä laaditaan toimenpidesuositukset riski teki- 46412: korroosiota. Veden laatu kuitenkin vaihtelee alueit- jöille. Tavoitteena on poistaa riskit ja ohjata uudet 46413: tain. Erityisesti Pohjanlahden rannikkoalueilla on riskitoiminnat pohjavesialueiden ulkopuolelle. 46414: paljon savenalaisia esiintymiä, joissa pohjaveden Tarvittaessa riskit eliminoidaan rakenteellisilla suo- 46415: rauta- ja mangaanipitoisuus on liian korkea. Toi- jatoimilla ja rajoittamalla toimintaa. Suojelusuunni- 46416: saalta raudan ja mangaanin poisto pohjavedestä on telmaa käytetään ohjeena mm. maankäytön suun- 46417: helppoa. Kaakkois-Suomen rapakivialueilla pohja- nittelussa sekä vesilain ja muiden pohjavesien suo- 46418: vesi on usein liian fluoridipitoista. Lisäksi porakai- jeluun vaikuttavien lakien valvonnassa ja sovelta- 46419: vojen vedessä on paikoitellen todettu korkeahkoja misessa. 46420: radon- ja arseenipitoisuuksia. Pohjavesien suojelun valtakunnallisia kustan- 46421: Monin paikoin ihmiset ovat toiminnallaan vai- nuksia ei tällä hetkellä ole mahdollista arvioida. 46422: kuttaneet pohjaveden laatuun ja määrään. Valta- Pohjavesialueiden riskikartoitusten yhteydessä sel- 46423: kunnallisesta tilanteesta ei ole tarkkaa tietoa, sillä vitetään, mitä kukin pohjavesialueella sijaitseva 46424: pohjaveden laadun tarkkailua on suoritettu lähinnä laitos tai toiminnanharjoittaja mahdollisesti joutuu 46425: vain toimivilla pohjavedenottamoilla. Lisäksi suori- tekemään. Sen sijaan käytännössä ei ole mahdollis- 46426: tetut analyysisarjat ovat monasti liian suppeita. ta arvioida, millaisia uusia riskitoimintoja tulee 46427: Useita melko laajojakin pohjaveden pilaantumista- pohjavesialueille ja millaisia suojaustoimia nämä 46428: pauksia on todettu. Tarkkailun tehostuessa usko- veivoitetaan tekemään. 46429: taan tulevan ilmi pilaantumistapauksia, jotka yleen- Kunnan, valtion tai yksityisen vesihuoltoyhty- 46430: sä ovat aiheutuneet aiemmista päästöistä. män rahoittama suojelusuunnitelma maksaa muu- 46431: 46432: 46433: 354 46434: tamasta tuhannesta markasta useihin satoihin tu- ti. HELCOMin suositukset ovat omalta osaltaan 46435: hansiin markkoihin. Toiminnanharjoittaja maksaa vaikuttaneet kansallisiin vesiensuojeluohjelmiin ja 46436: varsinaiset suojaustoimet, joiden kustannukset voi- vesioikeuksien ratkaisuihin. Varsinkin massa- ja 46437: vat nousta huomattaviksi. Esimerkiksi tieluiskien paperiteollisuuden kohdalla yhteys on selvä. Ra- 46438: suojaus tiesuolan pohjaveteen pääsyn estämiseksi portointitulokset osoittavat, että Suomi on toteutta- 46439: maksaa noin miljoona markkaa kilometriltä. Toi- nut hyvin teollisuuden ja kunnallisten jätevesien 46440: saalta yhden ainoan pilaantumistapauksen kustan- päästöjen rajoittamista koskevat suositukset. Lisäk- 46441: nukset voivat nousta useisiin miljooniin markkoi- si merenkulun ja öljyntorjunnan suositukset on 46442: hin. toteutettu pääpiirteissään. 46443: Kertomusvuoden maaliskuussa pidetyssä HEL- 46444: Kansainväliset sopimukset COMin ministerikokouksessa hyväksyttiin mm. 46445: Valtiontilintarkastajat käsittelivät kertomuksessaan muutos maatalouden ympäristönsuojelua koske- 46446: vuodelta 1996 kattavasti Itämeren ekologisen tilan vaan suojelusopimukseen ja määräys alusjätteiden 46447: kehitystä, ympäristöpäästöjä ja saastumislähteitä, pakollisesta jättämisestä satamiin sekä hyväksyttiin 46448: Itämeren suojelun kansainvälisiä sopimuksia, Suo- lukuisia laivojen öljyisiä ja muita jätteitä koskevia 46449: men ympäristöviranomaisten Itämeri-toimintaa suosituksia. Lisäksi kokouksessa sovittiin, että vuo- 46450: sekä Itämeren suojelutoimia lähivuosina. Sen den 1988 ministerijulkilausuman kuormituksen 46451: vuoksi seuraavassa osassa selostetaan lyhyesti me- 50 %:n vähennystavoite tulee toteuttaa vuoteen 46452: rien tilaan vaikuttavaa kansainvälistä sopimuskäy- 2005 mennessä. Toteutuessaan muutokset paranta- 46453: täntöä. vat Itämeren ympäristön tilaa. 46454: 46455: Sopimukset Itämeren suojelemiseksi Sopimusten vaikutukset 46456: Itämeren suojelun perustana ovat Itämeren merel- Itämeren ympäristön ongelmat tiedetään, ja suoje- 46457: lisen ympäristön suojelusopimukset eli Helsingin lutoimien koordinointia pyritään jatkuvasti tehosta- 46458: sopimukset vuosilta 1974 ja 1992 sekä erityinen maan. Suojeluyhteistyön tulokset näkyvät yleensä 46459: suojeluohjelma, joka on myös osa Itämeren suoje- vasta pitkän ajan kuluttua. Ympäristölle vaarallis- 46460: lukomission eli HELCOMin työtä. Vuonna 1974 ten kemikaalien, mm. DDT:n ja PCB:n, tuotannon 46461: tehty Helsingin sopimus on edelleen voimassa, ja käytön kieltäminen 1980-luvun alussa on vaikut- 46462: koska kaikki sopimuspuolet eivät ole vielä ratifioi- tanut siten, että uhanalaiset merikotka- ja hyljekan- 46463: neet uutta, v. 1992 tehtyä sopimusta.Tällä hetkellä nat ovat alkaneet jälleen elpyä. Suojelutoimien 46464: Puolan ratifiointi puuttuu. Venäjä on nootillaan seurauksena Itämeren suojeluohjelmaan listattuja 46465: 14.12.1998 ilmoittanut hyväksyneensä sopimuk- erittäin haitallisia kuormittajia, nk. hot spoteja, on 46466: sen, mutta hyväksyruiskirjaa ei ole vielä talletettu voitu poistaa listalta. Suomen seitsemästä erittäin 46467: Suomen ulkoasiainministeriöön, joka toimii sopi- haitallisesta teollisuuskuorminajasta on voitu pois- 46468: muksen mukaisena tallettajana. taa kuusi kohdetta. Outokummun Harjavallan teh- 46469: Mainittujen sopimusten lisäksi Itämeren alueen taiden lisäksi haitallisia kuormittajia ovat edelleen 46470: kestävän kehityksen ohjelma eli Baltic 21 vaikuttaa Saaristomeren kalankasvatus, Lounais-Suomen 46471: laaja-alaisesti kaiken ympäristön, myös Itämeren, maatalous ja Helsingin seudun kunnallinen jäteve- 46472: suojeluun. Sen laatimiseen osallistui useita Itäme- denpuhdistus, joka väestön keskittymisen vuoksi 46473: rellä toimivia kansainvälisiä järjestöjä, mm. HEL- käsittelee viidenneksen Suomen yhdyskuntien jä- 46474: COM, ja se hyväksyttiin kertomusvuoden kesällä. tevesistä. 46475: 46476: Sopimusten toteutuminen Rahoitus 46477: Helsingin sopimuksen velvoitteiden tehostamisek- Itämeren suojeluun on viime vuosina saatu paljon 46478: si jäsenvaltioiden ympäristöministerit sopivat v. varoja kansainvälisistä lähteistä. Esimerkiksi Bal- 46479: 1988 haitallisten aineiden päästöjen vähentämises- tian maiden vesihuoltohankkeiden ja jätevesien 46480: tä puoleen vuodesta 1987 vuoteen 1995. Kertomus- puhdistamohankkeiden vaikutukset ovat paranta- 46481: vuonna annetussa ministerijulkilausuman loppura- neet muutamien rannikkoalueiden, mm. Tallinnan 46482: portissa todettiin mm., että typpikuormituksen vä- edustan, veden laatua. Rahoitusta koordinoidaan 46483: hennystavoitteita ei ollut kaikilta osin saavutettu. avunantaja- ja avunsaajamaiden sekä rahoituslai- 46484: HELCOM on v. 1980 alkaneen toimintansa aika- tosten kesken. 46485: na hyväksynyt useita suosituksia eri päästälähteistä Suomessa maataloutta lukuun ottamatta kuor- 46486: tulevan kuormituksen vähentämiseksi. Suositusten minajat maksavat valtaosan Itämeren vesiensuoje- 46487: toteutumista seurataan raportoimaila säännöllises- lutoimien kustannuksista. Julkisen rahoitustarpeen 46488: 46489: 46490: 355 46491: arvioiminen on vaikeaa. Julkista rahoitusta on teol- men Kuntaliiton mielestä tulisi selvittää mahdolli- 46492: lisuuden ja yhdyskuntien Itämereen laskevien ve- suudet osoittaa varoja vanhojen hylkyjen puhdista- 46493: sistöjen suojelutoimiin maksettava suora tuki. Tuen miseen muualta kuin Öljysuojarahastosta, jonka 46494: määrä on vähäinen, koska nykyisin sovelletaan ns. varoja pitäisi suunnata öljyn saastuttamien maa- 46495: aiheuttaja maksaa -periaatetta. Julkista tukea on alueiden kunnostamiseen. 46496: myös EU:n maatalouden ympäristötuki. Itämeren suojelemiseksi on toteutettu yhteis- 46497: Muu julkinen rahoitus koostuu eri ministeriöi- hankkeita Baltian maiden ja Venäjän kanssa sekä 46498: den budjeteissa suojelun edellyttämään viran- kahdenvälisesti että yhteisrahoituksena, johon ovat 46499: omaistyöhön ja tutkimukseen osoitetuista määrära- osallistuneet kansainväliset rahoituslaitokset ja 46500: hoista sekä Suomen maksuosuudesta HELCOMille. muut rahoittajamaat Ympäristöministeriö myönsi 46501: Maksuosuus oli kertomusvuonna 1 040 000 mk kertomusvuonna avustuksia Itämeren suojelu- 46502: (vuosimaksu) ja 1 650 000 mk (erityismaksuosuus, hankkeisiin yhteensä 40,6 Mmk. 46503: joka kattaa sihteeristön toimiston kulut). HELCO- 46504: Min budjettikausi on 1.7.-30.6. Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelua 46505: Ympäristövahinkojen torjumiseksi kehitettiin ja koskeva yleissopimus eli OSPAR-sopimus 46506: tehostettiin edelleen merellä tapahtuvien öljypääs- Suomi allekirjoitti v. 1992 kertomusvuoden maalis- 46507: töjen valvontaa. Valvontalentokoneiden varustusta kuussa voimaan tulleen sopimuksen, joka koskee 46508: parannettiin. Ympäristövahinkojen torjuntavalmiu- Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelua. 46509: den kehittämiseen käytettiin yhteensä n. 6,8 Mmk. Sopimuksella säädellään maalta ja ilman kautta 46510: Ympäristövahinkojen torjunnasta aiheutuneet sopimusalueelle tulevia päästöjä. Merenkulun ym- 46511: kustannukset olivat kertomusvuonna yhteensä n. päristönsuojelua ja ympäristövahinkojen torjuntaa 46512: 14,5 Mmk. Arviomäärärahaa ylitettiin 4 450 000 mk, lukuun ottamatta sopimuksen suojeluperiaatteet 46513: mikä johtui pääosin Park Victoryn öljyä vuotavan ovat hyvin pitkälle samat kuin Helsingin sopimuk- 46514: hylyn saneerauksesta, Emäsalon epäiltyjen myrk- sen. Sopimuksen vaikutusalueeseen kuuluvat Suo- 46515: kytynnyreiden etsinnäistä ja Viroon viedyn ongel- men pohjoisimmista osista Jäämereen laskevat ve- 46516: majäte-erän palauttamisesta. Kaikkiaan operatiivi- sistöt sekä Vienanmeren kautta Jäämereen laskevat 46517: seen toimintaan kului yhteensä n. 6,8 Mmk. Suo- Kuusamon vesistöt. 46518: 46519: 46520: 46521: 46522: Vesistöjen suojelemis- ja kunnostamistoimia arviol- asenteisiin. Uusi tekniikka ja tieto tarjoavat hyvät mah- 46523: taessa ja mitoitettaessa tulee korostaa, että vesistöt dollisuudet suojelutoimien toteuttamiseen. Vaikka ns. 46524: pilaantuvat ihmisten toimien vuoksi, sillä ne ovat ehti- pistekuormittajien osuus päästöistä saattaa olla valta- 46525: neet sopeutua luonnonhuuhtouman aiheuttamaan ra- kunnallisesti pieni, useilla vesistöalueilla pistekuormit- 46526: vinnekuormitukseen jääkauden jälkeisellä ajalla. Ihmi- tajat ovat pahin vesien pilaaja. Sen vuoksi on tärkeää, 46527: sen toiminnan intensiivisyyden lisääntymistä kuvaa se, että vesiensuojeluohjelmaa toteutettaessa laaditaan 46528: että kun sisävesien pääasiallisen rehevöittäjän, fosfo- vesistöittäin alueellisettavoitteet ravinteista ja haitalli- 46529: rikuorman, arvioidaan kaksin- tai kolminkertaistuneen sista aineista aiheutuvan kuormituksen vähentämisek- 46530: 2500 vuodessa, suurin osa kasvusta on tapahtunut toi- si. 46531: sen maailmansodan jälkeen. Teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesikuormituksen 46532: Edellisen, vuoteen 1995 päättyneen vesiensuojelun investointikustannuksia arvioitaessa on korostettava, 46533: tavoiteohjelman arvioidaan toteutuneen melko hyvin että investointien lykkääminen johtaa yleensä ympäris- 46534: luvanvaraisen teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesi- töhaittoihin, joiden korjaaminen onnistuessaankin vie 46535: kuormituksen osalta. Sitä vastoin edistys maatalou- hyvin pitkän ajan ja aiheuttaa yhteiskunnalle säästöihin 46536: dessa ja haja-asutusalueilla jäi vähäiseksi. Valtiontilin- nähden moninkertaiset verovaroilla rahoitettavat kus- 46537: tarkastajien mielestä vesiensuojelutoimia on edelleen tannukset. Ympäristöhaittojen huomioon ottaminen yri- 46538: pyrittävä tehostamaan paitsi voimassa olevan vesien- tystoiminnan investoinneissa parantaa ympäristöystä- 46539: suojeluohjelman mukaisilla tiukoilla rajoituksilla myös vällisen tuotantotoiminnan asemaa saastuttavaan tuo- 46540: erilaisten ohjauskeinojen avulla sekä vaikuttamalla tantotoimintaan nähden. Valtiontilintarkastajien mie- 46541: 46542: 46543: 356 46544: lestä yritystoiminnan kehittämiseen tarkoitettuja varo- tamaan. Vaikeuksista huolimatta ympäristöhallinnon 46545: ja tulee suunnata toiminnassa olevien yritysten suoje- on yhdessä maa- ja metsätaloushallinnon kanssa pyrit- 46546: luinvestointien tehostamiseen. Suomen on kansainvä- tävä kehittämään objektiivisia kriteereitä esim. sille, 46547: lisissä yhteyksissä pyrittävä vaikuttamaan ympäristö- miten valvotaan lannoitustasoa ja määritetään maa- 46548: haittojen huomiotta jättämisestä aiheutuvan kilpailu- seutumaiseman luonnon monimuotoisuus. 46549: edun poistamiseksi. Haja-asutuksen jätevesien käsit- Huolimatta kustannusten kalleudesta maamme ve- 46550: telyn tehostamiseksi on kiirehdittävä ympäristönsuoje- sihuollon järjestäminen pohjaveden varaan on perus- 46551: lulainsäädännön uudistamista sekä tarkistettava vesi- teltua paitsi laadullisten seikkojen myös niiden riskien 46552: ja viemärilaitoslakia. Lisäksi on kehitettävä toimivia vuoksi, joita liittyy lähialueilla sijaitseviin osittain heik- 46553: teknisiä ratkaisuja, kohdistettava vastuu selkeästi kiin- kokuntoisiin atomivoimaloihin. Ympäristöonnetto- 46554: teistöille ja edistettävä laitteistojen rakentamisen ja muuksiin liittyvä tiedottaminen on yleensä ollut saas- 46555: ylläpidon taitavan palveluyritystoiminnan syntymistä. teiden leviämiseen verrattuna hidasta, ja pintaveden 46556: Maatalouden ravinnekuormaa on pyritty vähentä- saastumisen takia talousvesi voi aiheuttaa väestölle 46557: mään jo pitkään. Merkittävä muutos käynnistyi v. 1995, sairastumisriskin. Pohjavesien suojelemiseksi on nii- 46558: jolloin valtaosa tiloistamme anoi EU:n ympäristötukea. den laadun ja määrän tarkkailu sekä riskikartoitukset 46559: Tuen tarkoituksena on vähentää lannoitusta, edistää saatava riittävän kattaviksi. Suojelun käytännön toteu- 46560: viljelemättömien kaistojen muodostamista ojien ja ve- tuksessa esiintyviä ongelmia on pyrittävä poistamaan 46561: sistöjen varsille sekä pitää osa pelloista talvella kasvi- tehostamalla ympäristövaikutusten arviointia lupien 46562: peitteisenä tai vain kevyesti muokattuna. Valtiontilin- käsittelyn yhteydessä ja korostamalla suojelusuunnit- 46563: tarkastajien mielestä on aiheellista selvittää, ovatko telumenettelyn merkitystä maankäytön suunnittelussa 46564: vesistöjen tilaan hitaasti vaikuttavat suojelutoimet riit- sekä vesilain ja muiden pohjavesien suojeluun vaikut- 46565: täviä matalien ja herkkien järviemme tilan kohentami- tavien lakien valvonnassa ja soveltamisessa. Valtionti- 46566: seen, sekä tarvittaessa vaikuttaa EU:ssa keinovalikoi- lintarkastajien mielestä tässä yhteydessä tulee selvit- 46567: man laajentamiseksi. tää, pitäisikö vesilakia täydentää vesioikeuden luvan- 46568: Suomen ympäristökeskuksen seurantatutkimus varaisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia 46569: osoittaa, että viljelijöillä ei ole riittävästi tietoa siitä, koskevalla määräyksellä. Lisäksi vesiasetuksen mu- 46570: miten esim. fosforin ja lannoitteiden yhteiskäyttö vai- kaista hankesuunnitelmaa tulee kehittää siten, että sen 46571: kuttaa peltojen ravintotaseisiin ja sitä kautta vesistöi- yhteydessä esitetään hankkeen realistisetvaihtoehdot 46572: hin. Valtiontilintarkastajien mielestä on lisättävä tutki- ja niiden ympäristövaikutukset, tarvittaessa järjeste- 46573: musyhteistyötä mm. sen selvittämiseksi, mitä vaikutuk- tään asianosaisten kuuleminen sekä esitetään kuule- 46574: sia ympäristötuen ehtona olevilla toimilla on ympäris- misen tulokset. 46575: tön tilaan, sekä informoitava siitä viljelijöitä. Ohjauksen Jätevesien tarkistettujen johtamislupaehtojen, joita 46576: ja neuvonnan tehostamiseksi on alueellisten ympäris- on tarkoitus soveltaa kaikissa Suomenlahden rannikon 46577: tökeskusten ja maaseutukeskusten välinen yhteistyö jätevedenpuhdistamoissa, uskotaan vähentävän ran- 46578: saatava toimivaksi. tavesien ravinnekuormaa huomattavasti. Samalla on 46579: Valtiontilintarkastajat korostavat, että ympäristöoh- kuitenkin tehostettava yhteistyötä Viron ja Pietarin 46580: jelman noudattamiseen sidotun perustuen ja ympäris- seudun päästöjen vähentämiseksi. Kansainvälisiin so- 46581: töministeriön hallinnoiman erityistuen valvonta on pimuksiin perustuvan yhteistyön ja suoran rahoitus- 46582: saatava Euroopan komission edellyttämälle tasolle. Li- tuen lisäksi Suomen on aktiivisesti pyrittävä hankki- 46583: säämällä valvontakäyntejä on täydennettävä satelliitin maan kansainvälistä apua näiden maiden laajojen vie- 46584: kautta tapahtuvaa kaukokartoitusta, joka ei täytä val- märöinti- ja puhdistuslaitoshankkeiden rahoittami- 46585: vonnan laadullisia ehtoja. Monimutkaisia valvonta- seen. 46586: säännöksiä on pyrittävä selkeyttämään ja yksinkertais- 46587: 46588: 46589: 46590: 46591: 357 46592: Alueellisten ympäristökeskusten toiminta ja että vuodot olivat johtuneet eräistä melko vähäi- 46593: sistä 1980-luvun alun rakennusaikaisista puutteista 46594: Merkittävät ympäristövahinkotapaukset ja virheistä sekä osittain laitoksen käytön aikaisista 46595: Tarkastuskäynnillään ympäristönministeriössä val- vahingoista. Ympäristöministeriön mielestä vir- 46596: tiontilintarkastajat saivat selvityksen Paakkilan enti- heet, puutteet ja vahingot ovat sen laatuisia, ettei 46597: sellä kaivosalueella, Ekokem Oy:n toiminnassa ja niistä voida moittia mitään viranomaista, koska ne 46598: Helsingin Myllypurossa todetuista ympäristövahin- kaikki kuuluvat yhtiön vastuualueeseen. Poliisi 46599: kotapauksista. tutki yhtiön osalta asian, mutta valtionsyyttäjä pää- 46600: Ympäristöministeriön mukaan saastuneita maa- tyi siihen, ettei syytteen nostamiseen ole aihetta. 46601: alueita alettiin kunnostaa 1980-luvun puolivälissä. Kaikki rakennustekniset virheet ja puutteet on 46602: Aiemmin korjattiin lähinnä ympäristöonnetto- ennaltaehkäisevästi korjattu, epäpuhtauksien le- 46603: muuksista aiheutuneita vahinkoja. Viidentoista vii- viäminen estetty ja puhdistustoimet suurimmaksi 46604: me vuoden aikana on kunnostettu yhteensä 500 osaksi tehty. Liuottimia oli päässyt vain muutama 46605: saastunutta aluetta. Niistä suurin osa vuoden 1995 kilo laitosalueen ulkopuolelle. Yhtiö on 15-vuoti- 46606: jälkeen. sen toimintansa aikana käsitellyt vaarattomaksi 46607: Ympäristöministeriön mukaan vanhoissa ta- yhteensä 1 100 milj. kg vaarallisia ongelmajätteitä, 46608: pauksissa alueellinen ympäristökeskus velvoittaa jotka muutoin olisivat voineet joutua hallitsematto- 46609: päätöksellään saastuttajan, kiinteistön haltijan tai masti ympäristöön. 46610: kunnan selvittämään ja puhdistamaan saastuneen Vahingosta aiheutui yhtiölle tutkimus-, korjaus- 46611: alueen. Suomen Kuntaliiton mukaan vanhoja saas- ja kunnostuskustannuksia 14 Mmk tarkastusajan- 46612: tuneita alueita koskeva lainsäädäntö on kuntien kohtaan mennessä. Kokonaiskustannusten arvioi- 46613: vastuuta koskevalta osalta epäselvä ja tulkinnanva- daan nousevan n. 20 Mmk:aan. 46614: rainen. Uudemmissa tapauksissa selvittämis- ja 46615: puhdistamisvelvollisuus on ensisijaisesti saastumi- Helsingin Myllypuron vahinkotapaus 46616: sen aiheuttajalla, jonka tulee jättää jätehuoltosuun- Helsingin Myllypuron asuinalueella ja sen ympäris- 46617: nitelma tai -ilmoitus alueellisen ympäristökeskuk- tössä ovat voimassa v. 1962 ja 1975 vahvistetut 46618: sen ratkaistavaksi. Jos aiheuttaja ei ryhdy toimiin, asemakaavat. Vuoden 1975 asemakaavalla urheilu- 46619: alueen haltijan velvollisuus on toteuttaa selvitys- ja puistoksi osoitetun kaatopaikka-alueen pohjois- 46620: puhdistustoimet, mikäli saastuttava toiminta on reunaan kaavoitettiin laajahko uusi asuinalue. Jo v. 46621: tapahtunut haltijan tieten. Jos 1.1.1994 voimaan 1974 vahvistetulla kaavamuutoksella yleisten pal- 46622: tulleen jätelain aikana saastuneen alueen haltijaa ei velujen korttelialue muutettiin asuinkerrostalojen 46623: voida kohtuudella velvoittaa puhdistamaan saastu- korttelialueeksi. 46624: nutta aluetta, puhdistamisvelvoite siirtyy kunnalle. Myllypuron kaatopaikka lopetettiin 1970-luvun 46625: alussa. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti maa- 46626: Ekokem Oy:n vahinkotapaus liskuussa 1972 Myllypuron ja Puotinharjun välisen 46627: Riihimäen Ekokemin alueelle vahvistettiin alueen suunnittelusta asutusta ja liikuntapalveluja 46628: 27.4.1990 asemakaava, jossa ympäristöministeriön varten. Sisäasiainministeriö hyväksyi kaavatoimis- 46629: mukaan lainmukaisilla ja perustelluilla kaavamer- ton hyväksymän kaavan. Kaavaselostuksen mu- 46630: kinnäillä osoitettiin korttelialue ongelmajätteiden kaan alueen itäosia oli käytetty soranottoon ja 46631: käsittelylaitokselle, rakennusala käsittelyprosessia sittemmin talousjätteen kaatopaikkana. Rakenta- 46632: ja erityiskaatopaikkaa palveleville rakennuksille ja misohjelmatoimikunta hyväksyi huhtikuussa 1974 46633: rakenteille sekä käsiteltyjen ongelmajätteiden eri- kaupungin puolelta alueen toteuttamista ohjan- 46634: tyiskaatopaikka-alue. Ympäristöministeriön käsi- neen ja valvoneen itäkeskusprojektiryhmän laati- 46635: tyksen mukaan laitoksen ja kaatopaikan pohjara- man toteuttamisohjelman. Terveyslautakunnan 46636: kenteiden vuotamisesta aiheutunutta ympäristöva- valvontajaosto kiinnitti lausunnossaan huomiota 46637: hinkoa ei olisi voitu kaavoituksella tai rakentami- alueen liikenteellisiin ongelmiin. 46638: sen valvonnalla ehkäistä. Alue kaavoitettiin asuinalueeksi ja rakennettiin 46639: Viranomaisten määräämän tarkkailun tuloksena v. 1976. Kaavaselostuksessa mainittuun yhdyskun- 46640: havaittiin keväällä 1996 yhdessä pohjavesien tark- tajätteen kaatopaikkaan ei tuolloin ajateltu liittyvän 46641: kailuputkessa orgaanisen yhdisteen kohonnut pi- mitään haittaa, eikä asiaan kiinnitetty hanketta 46642: toisuus. Yhtiön johdon ilmoituksen perusteella koskevissa lausunnoissa huomiota. Rakennuksia 46643: syyn selvittämiseen osallistuivat myös viranomai- tukevat paalut juntattiin kaatopaikan jätepenke- 46644: set. Laajat ja monipuoliset tutkimukset osoittivat, reen läpi. Vasta äskettäin selvisi, että alueelle oli 46645: että pohjaveteen oli päässyt vuotamaan liuottimia sijoitettu Helsingin kaasulaitoksella kaasun puhdis- 46646: 46647: 46648: 358 46649: tuksesta syntynyttä jätettä, joka sisälsi syanideja ja kaivos-, jäte- ja ranta-alueeseen ja päätettiin tutki- 46650: polyaromaattisia hiilivetyjä. musten aloittamisesta. Lokakuussa 1996 ympäristö- 46651: Vahingon ilmettyä Helsingin kaupunki aloitti ministeriö osoitti 310 000 mk:n määrärahan Poh- 46652: alueen selvittämisen ja kunnostussuunnitelman jois-Savon ympäristökeskukselle, jonka piti selvit- 46653: laatimisen. Suunnittelun ollessa kesken lupaa ei ole tää asbestin saastuttaman maaperän kunnostustar- 46654: vielä haettu Uudenmaan ympäristökeskuksesta. ve, arvioida riskit ja laatia kunnostussuunnitelma 46655: Karkean arvion mukaan pelkästään syanidipitoisen yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa. 46656: jätteen käsittelystä ongelmajätelaitoksella aiheutuu Alustavan suunnitelman mukaan kunnostami- 46657: n. 200 Mmk:n kustannus. On myös esitetty alueella nen maksaa n. 6 Mmk. Valtion tulo- ja menoar- 46658: olevien asuinrakennusten purkamista ja tasoitta- vioon on tähän tarkoitukseen varattu 1,8 Mmk:n 46659: mista entisen kaatopaikan terveydelle ja ympäris- määräraha. Osapuolten välillä pyritään sopimuk- 46660: tölle aiheuttaman haitan ja vaaran ehkäisemiseksi. seen, jossa kustannukset jakautuisivat Tuusniemen 46661: Myllypuron alueen maaomistaja, rakentaja ja kunnan, Partek Oy:n ja valtion kesken. Pohjois- 46662: asuinkiinteistöjen omistaja yhtä lukuun ottamatta Savon ympäristökeskus ehdotti, että valtio maksaisi 46663: on Helsingin kaupunki, joka maanomistajan omi- 70% kustannuksista. Tarkastusajankohtana kunta 46664: naisuudessa vastaa vanhan kaatopaikan kunnosta- ei vielä ollut hakenut lupaa kunnostamiseen. 46665: miskustannuksista. Ympäristöministeriön mukaan Ympäristöministeriön käsityksen mukaan tässä- 46666: alueen rakentamisessa toimittiin aikanaan parhaan kään tapauksessa ranta-alueen kaavoituksessa 46667: tiedon mukaan, hyvässä uskossa sekä muodollises- sekä kaavoitetun ja kaivosalueen käytössä ei aika- 46668: ti oikein. naan osattu ottaa huomioon asbestin aiheuttamaa 46669: vaaraa ja haittaa. Alue ei kunnostamanomana so- 46670: Paakkilan entisen kaivosalueen vahinkotapaus vellu nykyiseen käyttöön. 46671: Tuusniemen kunnassa sijaitsevan Paakkilan asbes- Laki ympäristövaikutusten arvioinnista annettiin 46672: tikaivosalueen toiminta käynnistyi laajamittaisesti 1.9.1994. Samaan aikaan kirjattiin rakennuslain 46673: vuosisadan alussa ja päättyi v. 1975. Kaivosalueelle 3 §:ään säännös, jonka mukaan kaavaa laadittaessa 46674: ei ole laadittu minkäänlaista kaavaa. Pohjois-Savon on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman 46675: ympäristökeskuksen mukaan läheiselle Paakkilan- toteuttamisen ympäristö- ja eräät muut vaikutukset. 46676: niemen alueelle laadittiin 1980-luvulla loma-asu- Nykyisen lainsäädännön perusteella kaavoituksen 46677: tusta käsittävä rantakaava maanomistajien toimes- yhteydessä todennäköisesti selvitettäisiin asbesti- 46678: ta. Sen yhteydessä ei osattu varautua kaivosalueelta kaivoshankkeen ja Ekokem Oy:n ympäristövaiku- 46679: kulkeutuneen rantahiekan terveysvaikutuksiin. Li- tukset. Kaavoituskäytäntöä on muutettu siten, että 46680: säksi alueen maaperä on luontaisestikin asbestipi- merkittäviä ympäristövaikutuksia omaavia hank- 46681: toista. keita ei enää voi toteuttaa esim. poikkeusluvalla. 46682: Entisellä kaivosalueella ja sen ympäristössä Kaupunkirakenteen tiivistyessä rakentamispai- 46683: Paakkilanniemessä on pysyvää ja vapaa-ajan asu- ne kohdistuu myös alueille, joilla saattaa olla saas- 46684: tusta, työpaikkoja, maa- ja metsätaloutta sekä vir- tuneesta maaperästä aiheutuvia käyttörajoituksia. 46685: kistystoimintaa. Paakkilanniemen rannoille vahvis- Nykyinen lainsäädäntö edellyttää, että kaavoja vah- 46686: tettiin rantakaava, jolla on 22 rakennuspaikkaa. vistettaessa on tehtävä maaperätutkimuksia, joiden 46687: Niistä suurin osa on jo rakennettu. Rantakaava- perusteella voidaan varmistua alueen soveltumi- 46688: alueen ulkopuolella on kolme rivitaloa ja yksi sesta aiottuun käyttöön, ja ennen rakentamista 46689: omakotitalo. Alueella on Tuusniemen kunnan mer- maa-alue on puhdistettava kokonaan. Näin mene- 46690: kittävin yritys, Paakkilan konepaja. Vedellä täytetty tellen vältytään Myllypuron ja Tuusniemen kaltai- 46691: avolouhos on suosittu sukeltajien harjoittelupaik- silta tapauksilta. Ympäristöministeriön mukaan 46692: ka. Jätealueita on käytetty myös nuorten harjoitte- kaavoitusviranomaisten toiminnassa ei ole ollut 46693: luratana. voimassa olleiden säännösten vastaisia puutteita tai 46694: Asbestihaitat havaittiin 1990-luvun alussa Oy laiminlyöntejä. 46695: Partek Ab:n ruopatessa rantaa tontinomistajan vaa- 46696: timuksesta. Varsinaisesti asia tuli esille v. 1996 Organisaation kehittäminen 46697: konkurssihuutokaupan yhteydessä, minkä jälkeen Aluehallinnon, erityisesti elinkeinohallinnon kehit- 46698: alueella järjestettiin helmikuussa 1996 katselmus, tämistä selvitettiin 1990-luvun alkupuolella toimi- 46699: johon osallistuivat Tuusniemen kunnan terveysval- kunnissa, työryhmissä ja hankkeissa. Valtioneuvos- 46700: vonta-, ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontavi- to asetti tammikuussa 1992 maakuntien ja valtion 46701: ranomaiset sekä Pohjois-Savon ympäristökeskus ja alueellisen hallinnon kehittämishankkeen. Alue- 46702: Kuopion lääninhallitus. Katselmuksessa tutustuttiin hallintohankeen selvitysmies Jukka Hirvelä teki 46703: 46704: 46705: 359 46706: kokoavan ehdotuksen aluehallinnon tavoitetilaksi. koistuvia ryhmiä, jotka suuntautuvat yhdessä SY- 46707: Ehdotuksen mukaan aluehallinnon organisaatio KEn ja alueellisten tutkimusyksikköjen kanssa val- 46708: koostuisi mm. 5-6 läänistä ja lääninhallituksesta, takunnallisten ohjelmien toteutukseen. 46709: 5-6 ympäristökeskuksesta, 9-10 elinkeinotoi- Pirkanmaan ympäristökeskus erikoistuu ympä- 46710: minnan alueellisesta kehittämiskeskuksesta, 5-6 ristötekniikkaan, Lounais-Suomen ympäristökes- 46711: tiepiiristä, 9-10 työvoimapiiristä ja 5-6 erilaistu- kuksen tehtävänä on tutkia ja seurata Saaristomerta 46712: vasta työvoimapiiristä, läänijakoon perustuvasta ja rannikkovesiä yhdessä Turun yliopiston kanssa, 46713: puolustusvoimien aluehallinto-organisaatiosta, ra- Länsi-Suomen ympäristökeskus tutkii jokivesistöjä 46714: javartiolaitoksen organisaatiosta, 5-6 keskusri- ja Pohjois-Savon ympäristökeskus haitallisia aineita 46715: kospoliisin alueyksiköstä ja alueellisista tuomiois- ja bioteknologiaa (Bioteknia-yhteistyö). Pohjois- 46716: tuimista. Pohjanmaan ympäristökeskus tutkii pohjoista ym- 46717: Valtioneuvosto asetti 14.9.1995 Aluehallinto päristöä yhdessä pohjoisten ympäristökeskusten 46718: 2000 -hankkeen valmistelemaan valtion aluehallin- kanssa. Oulun yliopiston yhteyteen perustetaan 46719: non uudistamista. Sitä ennen kauppa- ja teollisuus- tätä tarkoitusta varten tutkimus- ja kehittämisrypäs. 46720: ministeriöstä 28.11.1994 annetussa asetuksessa, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus tutkii ja seuraa 46721: joka koskee elinkeinotoiminnan kehittämistä, otet- metsäympäristöä, Etelä-Savon ympäristökeskus 46722: tiin kantaa elinkeinotoimintaa haitavien organisaa- erikoistuu järvi- ja rantaluonnon tutkimukseen ja 46723: tioiden kehittämiseen. Ympäristöasioiden aluehal- seurantaan ja Keski-Suomen ympäristökeskus hai- 46724: linto koottiin 1.3.1995lukien kolmeentoista ympä- tallisten aineiden tutkimukseen. 46725: ristöministeriön alaiseen ympäristökeskukseen. Sirpaloitunut tutkimus- ja kehittämistoiminta 46726: Keskuksiin siirrettiin ne ympäristöasiat, joita aiem- kootaan tarpeeksi suuriksi tutkimus- ja kehittämis- 46727: min hoidettiin vesi- ja ympäristöpiireissä sekä lää- ryhmiksi, joiden suunnitelmallista toimintaa koor- 46728: ninhallituksissa. Ympäristökeskusten aluejako dinoi SYKE yhteistyössä ulkopuolisten kanssa. Toi- 46729: pohjautuu pääosin maakuntajakoon. minnan laatua, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta 46730: Alueellisten ympäristökeskusten toimialuejakoa sekä ryhmien kykyä kilpailla ulkopuolisesta rahoi- 46731: muutettiin kertomusvuoden maaliskuun alusta lu- tuksesta on tarkoitus parantaa. Tavoitteena on, että 46732: kien vastaamaan maakunnan liittojen toimialueja- kehittämisryhmät hankkivat puolet tarvitsemistaan 46733: koa, mikä osaltaan helpottaa yhteistyötä EU:n ra- rahoituksesta ulkopuolisista lähteistä. 46734: kennerahasto-ohjelmissa. Länsi-Suomen ympäris- 46735: tökeskuksen alueella toimii kolme maakunnan liit- Laboratoriotoiminta 46736: toa. Uudenmaan, Lounais-Suomen, Hämeen ja Alueellisten ympäristökeskusten laboratoriotoi- 46737: Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen alueella mintaa kehittämällä pyritään mm. turvaamaan la- 46738: toimii kussakin kaksi maakunnan liittoa ja muissa boratoriotoiminnan saatavuus ja laatu maan eri 46739: ympäristökeskuksissa yksi. osissa, lisäämään laboratorioiden kustannustietoi- 46740: Alueelliset ympäristökeskukset osallistuvat yh- suutta, tehostamaan toimintaa yhteistyön ja erikois- 46741: teistyössä 1.9.1997 perustettujen TE-keskusten, liit- tumisen avulla, yhtenäistämään ympäristöalan la- 46742: tojen ja muiden aluekehittämisessä mukana ole- boratorioiden laatuvaatimuksia ja -arviointia ja 46743: vien tahojen kanssa moniin ympäristönhoito-, huolehtimaan nykyisen laboratoriohenkilöstön 46744: -suojelu- ja työllisyyshankkeisiin sekä kehitysohjel- työllisyydestä. Tavoitteen saavuttamiseksi Uuden- 46745: mien valmisteluun. Yhteistoiminnan intensiivisyys maan ympäristökeskuksen laboratorio liitettiin 46746: maaseutukeskusten kanssa vaihtelee alueittain. vuoden 1999 keväällä Suomen ympäristökeskuk- 46747: Valtiotilintarkastajien TE-keskuksiin suorittamien sen (SYKE) laboratorioon, joka jakautuu kolmeen 46748: tarkastuskäyntien yhteydessä on käyty epävirallista toiminnalliseen osaan, referenssi-, tutkimus- ja pal- 46749: keskustelua hyödyistä, joita voitaisiin saavuttaa velulaboratorioon. 46750: liittämällä metsä- ja ympäristöhallinnon alueorga- Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen labora- 46751: nisaatiot TE-keskuksiin. Ympäristöhallinto pitää torio on muodostanut osakeyhtiön nimeltä Kymen 46752: nykyistä organisaatiomallia tarkoituksenmukaise- Ympäristölaboratorio Oy yhdessä kahden muun 46753: na. alueella toimivan laboratorion kanssa, ja Etelä- 46754: Savon ympäristökeskus on allekirjoittanut aiesopi- 46755: Tutkimus- ja kehittämistoiminta muksen laboratorioyhtiön perustamisesta yhdessä 46756: Tutkimus- ja kehittämistoiminta keskitetään Suo- kolmen muun alueella toimivan yksikön kanssa. 46757: men ympäristökeskukseen (SYKE) ja sen kanssa Keski-Suomen ympäristökeskuksen ja Jyväsky- 46758: toimiviin alueellisiin tutkimus- ja kehittämisryh- län yliopiston laboratoriot on tarkoitus liittää yh- 46759: miin. Muutamat aluekeskukset muodostavat eri- deksi organisaatioksi vuoteen 2003 mennessä. Kai- 46760: 46761: 46762: 360 46763: nuun ympäristökeskuksen laboratoriolla on Kajaa- toimet ovat järkeistäneet laboratoriotyötä ja luo- 46764: nin kaupungin laboratorion kanssa allianssipohjai- neet pohjaa toiminnan muutoksille. Siirtyminen 46765: nen yhteistyö. Myös Lounais-Suomen ympäristö- tilaaja-tuottaja-pohjaiseen toimintaan ja markkina- 46766: keskuksen, Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hintaiseen palveluun tehostaa yksiköiden toimin- 46767: ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen laboratoriot taa. Taloudellisten hyötyjen arviointi on vaikeaa 46768: suunnittelevat allianssiyhteistyötä kunnallisen la- työn ollessa vielä kesken. 46769: boratorion kanssa. Laboratorioiden mahdollisuudet selvitä avoi- 46770: Pirkanmaan, Pohjois-Savon ja Länsi-Suomen messa kilpailussa vaativat lisäpanostusta esim. tie- 46771: ympäristökeskusten laboratorioyksiköt erikoistu- donhallintajärjestelmien kehittämiseen. 46772: vat tutkimuslaboratorioiksi, ja niiden laboratorio- 46773: analytiikka siirretään ympäristöhallinnon muihin EU-asioihin liittyvät tehtävät 46774: laboratorioyksiköihin. Ympäristöhallinnon, maa- ja metsätaloushallinnon 46775: Muutokset pyritään toteuttamaan ilman irtisano- ja työhallinnon Euroopan aluekehitysrahaston 46776: misia siten, että vapautuvat henkilöresurssit siirre- (EAKR) hankkeisiin sidotut varat olivat 28.2.1999 46777: tään hallinnonalalla muihin tehtäviin. Kehittämis- ohjelmakokonaisuuksittain seuraavat: 46778: 46779: 46780: 46781: EU Valtio Kunta Muu Yksityinen 46782: 1 000 mk 46783: Uudenmaan ympäristökeskus 46784: Ohjelma 2 2 230 150 3 595 0 0 46785: Ohjelma 5b 2 337 2 007 5 765 421 1108 46786: Ohjelma 21 745 1135 1 398 300 0 46787: lnterreg II A 504 330 60 299 992 46788: Yhteensä 5 816 3 622 10 818 1 020 2 100 46789: Lounais-Suomen ympäristökeskus 46790: Ohjelma 2 355 380 305 0 155 46791: Ohjelma 5b 7 160 5 494 6 272 982 2 673 46792: Ohjelma 21 4 508 2 332 5 435 323 12 025 46793: Yhteensä 12 023 8 206 12 012 1 305 14 853 46794: Hämeen ympäristökeskus 46795: Ohjelma 2 2 306 1 523 3 750 0 233 46796: Ohjelma 5b 7 721 6 481 8 615 0 12 221 46797: Ohjelma 6 189 240 0 0 0 46798: Ohjelma 21 3 987 2 409 7 636 20 779 46799: Yhteensä 14 203 10 653 20 001 20 13 233 46800: Pirkanmaan ympäristökeskus 46801: Ohjelma 5b 7 112 6118 9 076 0 4 350 46802: Yhteensä 7 112 6118 9 076 0 4 350 46803: Kaakkois-Suomen ympäristökeskus 46804: Ohjelma 2 3 660 1 720 7 825 110 0 46805: Ohjelma 5b 5 542 3105 9 828 135 75 46806: Ohjelma 21 9 069 3 094 14 458 501 2 857 46807: lnterreg II A 1 575 1 575 0 0 1 350 46808: Yhteensä 19 846 9 494 32 111 746 4 282 46809: Etelä-Savon ympäristökeskus 46810: Ohjelma 5b 1 500 1 890 450 0 0 46811: Ohjelma 6 5 794 4 654 7 593 60 1 481 46812: Ohjelma 21 99 93 139 0 0 46813: Yhteensä 7 393 6 637 8 182 60 1 481 46814: Pohjois-Savon ympäristökeskus 46815: Ohjelma 5b 13 761 10 242 14 292 132 876 46816: Ohjelma 6 1 740 930 1 981 0 905 46817: Yhteensä 15 501 11 172 16 273 132 1 781 46818: 46819: 46820: 46821: 361 46822: EU Valtio Kunta Muu Yksityinen 46823: 1 000 mk 46824: 46825: Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 46826: Ohjelma 6 10 857 6 321 2 701 0 0 46827: lnterreg II A 1 377 811 213 240 115 46828: Yhteensä 12 234 7 132 2 914 240 115 46829: Länsi-Suomen ympäristökeskus 46830: Ohjelma 5b 15 067 18 520 7 058 0 12 346 46831: Ohjelma 6 4 135 3128 10 707 0 411 46832: Ohjelma 21 56 37 87 0 0 46833: Yhteensä 19 258 21 685 17 852 0 12 757 46834: Keski-Suomen ympäristökeskus 46835: Ohjelma 2 2 200 2 700 0 0 9100 46836: Ohjelma 5b 2 830 2 650 3 455 2 720 1 962 46837: Ohjelma 6 940 930 370 0 0 46838: Ohjelma 21 3 257 1 343 5 300 0 2 181 46839: Yhteensä 9 227 7 623 9125 2 720 13 243 46840: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 46841: Ohjelma 5b 11 434 7 974 5 655 1 600 5 021 46842: Ohjelma 6 6 877 6 041 3 618 0 210 46843: lnterreg II A 825 825 0 0 0 46844: Yhteensä 19 136 14 840 9 273 1 600 5 231 46845: Kainuun ympäristökeskus 46846: Ohjelma 6 6 298 4 156 2 344 1 685 1189 46847: lnterreg II A 867 827 40 0 40 46848: Yhteensä 7 165 4 983 2 384 1 685 1 229 46849: Lapin ympäristökeskus 46850: Ohjelma 6 17 448 14 064 7481 1 590 3 607 46851: Yhteensä 17 448 14 064 7 481 1 590 3 607 46852: Ympäristöministeriö 46853: Ohjelma 2 64 68 0 0 0 46854: Ohjelma 21 52 26 0 0 0 46855: Ohjelma 5b 130 123 0 0 0 46856: Ohjelma 6 681 590 0 0 0 46857: Yhteensä 926 807 0 0 0 46858: Ympäristöhallinnon sitoumustilanne 46859: yhteensä 167 288 127 034 157 502 11117 78 260 46860: 46861: 46862: 46863: 46864: Alueellisten ympäristökeskusten ja maakunnan yhdelle talousarvion momentille. Keski-Suomen 46865: liittojen mukaan ED-hankkeiden seurannassa on ympäristökeskuksen mukaan erityisen aikaa vievä 46866: ollut ongelmia. EAKR-hankkeiden uusi, keskitetty ja työläs on ollut LIFE-hankkeiden seuranta ja 46867: seurantajärjestelmä FIMOS (Finnish Monitoring raportointi suoraan Brysseliin. 46868: +System), johon kaikki vastuuviranomaiset ovat Ympäristöministeriön arvion mukaan kertomus- 46869: liittyneet, otettiin ympäristöhallinnossa käyttöön vuoden lopulla alueellisissa ympäristökeskuksissa 46870: kertomusvuoden marraskuussa. Järjestelmä on käytettiin rakennerahasto-ohjelmien laadintaan, 46871: reaaliaikainen ja kattaa hankkeiden elinkaaren toteuttamiseen, lausuntojen antamiseen ja yhteis- 46872: hakemuksen jättämisestä hankkeen valmistumi- työhön eri viranomaisten kanssa yhteensä n. 20 46873: seen saakka. Järjestelmä on hyvin toimiva, mutta henkilötyövuotta. Ympäristökeskuksissa on jou- 46874: aiheuttaa edelleen työtä ministeriöissä ja alueelli- duttu kouluttautumaan ja suuntaamaan voimavaro- 46875: sissa ympäristökeskuksissa. Seurantaa on helpot- ja näihin uusiin tehtäviin. ED-jäsenyydestä aiheutu- 46876: tanut myös EAKR:n ohjelmien kansallisen osa- vat tehtävät on pääsääntöisesti hoidettu olemassa 46877: rahoituksen kokoaminen vuodesta 1997 lukien olevilla voimavaroilla. 46878: 46879: 46880: 362 46881: Alueelliset ympäristökeskukset käyttivät arvion Ympäristötöiden rahoittaminen 46882: mukaan yhteensä lähes 30 henkilötyövuotta Natura Ra ken ta mismää rä rahojen käyttöperusteet 46883: 2000 -verkoston valmisteluun. Naturan valmistelun Ympäristöhallinnon rakentamistoimintaa rahoite- 46884: vuoksi viivästyi luonnonsuojelulain täytäntöönpa- taan ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousmi- 46885: no ja lain tarjoaman uuden keinovalikoiman hyö- nisteriön ja työministeriön pääluokista. Nykyisin 46886: dyntäminen. Vuonna 1997 viivästyi osittain myös ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousminis- 46887: luonnonsuojeluohjelmien toteuttaminen v. 1996 teriön hallinnonalojen osuus työvolyymista on lä- 46888: hyväksytyn rahoitusohjelman perusteella sekä eräi- hes yhtä suuri. Rakentamistaimimaan käytetään 46889: den luonnonsuojeluun liittyvien ennallistamis- ja vuosittain vähän yli 200 Mmk. Kertomusvuonna 46890: kunnostushankkeiden käynnistyminen. Kertomus- summa oli 230 Mmk. Valtioneuvoston v. 1995 46891: vuonna luonnonsuojeluohjelmia kyettiin toteutta- tekemä, Suomen työllisyysohjelman edellyttämiä 46892: maan jälleen lähes tavoitteen mukaisesti siten, että toimenpiteitä koskeva periaatepäätös lisäsi raken- 46893: suojeluohjelmiin kuuluvien yksityismaiden alasta tamistoiminnan volyymia. Vuonna 1999 määrära- 46894: saatiin suojelun piiriin jo n. 11-12%. hat laskivat. 46895: Seuraavassa kuviossa esitetään ympäristöhallin- 46896: non työmäärärahoilla palkatun henkilöstön kuu- 46897: kausinainen keskimäärä v. 1988--98. 46898: 46899: 46900: 46901: 46902: 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 46903: Työmäärärahoilla työllistettyjä keskimäärin kuukaudessa 46904: 46905: 46906: 46907: 46908: 363 46909: Kertomusvuonna oli työmäärärahoilla työllistettyjä kuukausittain keskimäärin 660. Ympäristökeskuk- 46910: sittain työvoima jakautui seuraavasti: 46911: 46912: 46913: 46914: 46915: 0 20 40 60 80 100 120 46916: Työmäärärahoilla v. 1998 työllistettyjä keskimäärin kuukaudessa 46917: 46918: 46919: 46920: 46921: Varsinaisten ympäristöhallinnon työmääräraho- Valtion kirjanpitouudistuksen yhteydessä nousi 46922: jen lisäksi eräillä alueilla merkittävä osa ympäris- esiin ulkopuoliselle hyödynsaajille luovutettavien 46923: tönhoitotöistä rahoitetaan työllisyysvaroilla. Työlli- hankkeiden käsittely kirjanpidon taseessa. Ongel- 46924: syysrahoituksen osuus on viime vuosina ollut 25 o/o ma ratkaistiin ympäristöministeriön ja maa- ja met- 46925: ympäristöhallinnon rakentamistoiminnan rahoi- sätalousministeriön osalta siten, että työmoment- 46926: tuksesta. Muissa työvirastoissa työllisyysrahoituk- tien (77) päätösosaan lisättiin lause: "Valmistunut 46927: sen osuus on ollut yleensä vain 5-10 o/o. Kerto- työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnan tai muun 46928: musvuonna työllisyysmäärärahoilla rahoitettiin yh- yhteistyökumppanin omistukseen." Sitä vastoin 46929: teensä 9 176 henkilötyökuukautta. työministeriön momentin sanontaa tiukennettiin. 46930: Suurimmat työllistäjät olivat Lapin, Pohjois-Poh- Sen mukaan määrärahaa saa käyttää vain "valtion 46931: janmaan, Keski-Suomen, Kainuun, Kaakkois-Suo- investointikohteisiin" ja lisäksi siirtymäkautena ul- 46932: men ja Pohjois-Karjalan alueelliset ympäristökes- kopuolisille luovutettaviin keskeneräisiin ja v. 46933: kukset Suomen Kuntaliiton mukaan esim. Lapin ja 1998-2000 aloitettaviin uusiin hankkeisiin. Kerto- 46934: Keski-Suomen alueilla ympäristötöillä on suuri musvuoden alussa työllisyysasetusta muutettiin si- 46935: merkitys myös alueen kuntien kannalta. Joillekin ten, että työllisyystyöohjelmalla saadaan rahoittaa 46936: ympäristökeskuksille työllisyysvarojen merkitys oli vain valtion omia investointeja. 46937: vähäinen tai työllisyystöitä ei ollut lainkaan. Työministeriön tarkoitus on siirtyä ulkopuolis- 46938: Nämä ns. YTY-työt edellyttävät muihin työmai- ten hankkeiden osalta avustusten käyttöön. Avus- 46939: hin tukeutuvaa työnjohtoa ja työmaahuoltoa. tusten käyttöönottoa ei ympäristöhallinnossa näh- 46940: 46941: 46942: 364 46943: dä yhtä tehokkaaksi ympansto- ja vesiasioiden säystä työllisyysrahoituksen supistumista vastaavaa 46944: edistämiskeinoksi kuin rakennustöitä. Muutos ai- määrää, joudutaan ympäristöministeriön mukaan 46945: heuttaisi lähivuosina suuria vaikeuksia ympäristö- henkilöstöä irtisanomaan nykyistä enemmän. Sa- 46946: hallinnon rakentamisorganisaatiolle ja johtaisi irti- malla edellytykset palkkaperusteiseen työllistämi- 46947: sanomisiin. seen ympäristöhallinnossa heikkenevät ratkaise- 46948: Myös eduskunta käsitellessään vuoden 1999 vasti. 46949: talousarviota esitti huolestumisensa rahoitusmah- Erityisen huolestuttavaa on määrärahojen vä- 46950: dollisuuksien jatkumisesta hyväksi koetulla tavalla. hentymisen vaikutus tarpeellisiksi koettuihin töi- 46951: Valtiovarainvaliokunnan vuoden 1999 talousarvio- hin. Samalla kun määrärahat vähenevät, kasvaa 46952: ta koskevaan mietintöön sisältyy perusteellinen tarve hoitaa vesiensuojelutehtävät ja kunnostaa 46953: tarkastelu ongelmasta ja sen ratkaisutarpeesta. Va- vesistöt ja saastuneet maa-alueet. Ympäristön suo- 46954: liokunta on esittänyt lausumaehdotuksen nro 24: jelulle ja hoidolle aiheutuvat menetykset olisivat 46955: "Eduskunta edellyttää, että työllisyysasetusta muu- erittäin suuria erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa. 46956: tetaan siten, ettei se rajoita työllisyysmäärärahojen Määrärahoja tarvitaan siirtoviemärien rakenta- 46957: käyttöä pelkästään valtion omiin investointeihin ja miseen, sinilevähaittojen torjuntaan, vesistöjen si- 46958: että valtion investoinniksi voidaan katsoa myös säisen kuormituksen eliminointiin sekä eräiden 46959: yhteistyöhanke, joka luovutetaan yhteistyöosapuo- maatalouden ympäristönsuojelua ja luonnonsuoje- 46960: len hoitoon." lua edistävien LIFE-hankkeiden kansalliseen rahoi- 46961: Eduskunta on talousarviosta antamassaan kirjel- tusosuuteen. Lisävaroja tarvitaan myös tärkeiden 46962: mässä hyväksynyt ehdotuksen sellaisenaan lausu- pohjavesialueiden kunnostamiseen soranoton jäl- 46963: mana nro 24. jiltä, vesistöjen ja luonnon virkistyskäyttöä palvele- 46964: Alueellisten ympäristökeskusten ympäristö-, ve- viin töihin, lintuvesien kunnostamiseen sekä mui- 46965: sihuolto- ja vesistötöitä pidetään maakunnissa erit- hin luonnonsuojelu- ja ympäristönhoitotöihin. 46966: täin tärkeinä. Ne edistävät yhteishankkeita ja työl- Suurin osa näistä hankkeista pitäisi toteuttaa vesis- 46967: listävät. Ympäristöministeriö valmistelee puitela- töjen kunnostukseen ja muihin ympäristötöihin 46968: kia, joka turvaisi rakennushankkeille vaaditun sää- osoitetulla määrärahalla, johon vuoden 1999 ta- 46969: döspohjan. Työllisyysrahoituksen jatkuminen olisi lousarviossa myönnettiin 11,9 Mmk. Määräraha on 46970: voitava turvata. Työministeriö ei ole ottanut viralli- tarpeisiin nähden riittämätön. Hankkeiden työlli- 46971: sesti kantaa eduskunnan lausumaan, mutta ympä- syysmerkitys on erityisen suuri Pohjois-, Keski- ja 46972: ristöministeriön tietojen mukana työllisyysasetusta Itä-Suomessa. 46973: ei tarkastusajankohtana oltu muuttamassa. Työllisyysohjelmassa mainittuja painoaloja ovat 46974: saastuneiden maa-alueiden ja vanhojen kaatopaik- 46975: Rakentamismäärärahojen suuruus kojen kunnostaminen, joihin oli v. 1999 käytettä- 46976: Ympäristöhallinnon työmaiden rahoitusnäkymät vissä 16 Mmk. Kunnostustoimilla on huomattavaa 46977: ovat lähivuosina huolestuttavat. Rakentamismäärä- merkitystä myös ilmastonmuutosten ehkäisemisen 46978: rahojen supistuttua v. 1999 15 Mmk:lla edelliseen kannalta. Ympäristöministeriön mukaan hankkei- 46979: vuoteen verrattuna on vähennetty määräaikaista den toteuttamisvalmius on parantunut kaiken ai- 46980: henkilöstöä ja Iomautettu ja irtisanottu pysyvää kaa, mutta määrärahat eivät riitä lähivuosina. 46981: henkilöstöä. Mikäli työmäärärahoihin ei saada Ii- 46982: 46983: 46984: 46985: 46986: Eri puolilla maailmaa on jo useiden vuosikymmenien kit jo vuosikymmenien ajan. Valtiontilintarkastajien 46987: aikana tapahtunut Tuusniemen Paakkilan ja Helsingin mielestä käytettävissä olevan tiedon perusteella olisi 46988: Myllypuron kaltaisia ympäristöonnettomuuksia, joihin voitu estää mainitun kaltaiset ympäristöonnettomuu- 46989: johtaneita syitä ja seurauksia on laajasti selvitetty. Ym- det, mikäli julkisen vallan harjoittamassa elinkeino-, 46990: päristönsuojeluhallintoa tukevaa tieteidenvälistä tutki- talous- ja yhteiskuntapoliittisessa ohjauksessa olisi 46991: musta on Suomessakin rahoitettu 1970-luvun alusta ympäristöongelmia painotettu riittävästi. 46992: lähtien. Asbestikaivoksessa työskennelleiden sairas- Valtion viranomaisten on maankäyttö-ja rakennus- 46993: tumistapausten perusteella ainakin terveysviranomai- lain suomin keinoin tehokkaammin valvottava, että 46994: set ja alueen väestö ovat tienneet asbestin terveysris- kuntakaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa koros- 46995: 46996: 46997: 365 46998: tetaan kansalaisten terveys- ja oikeusturvanäkökohtia. 1990-luvulla ympäristöhallinnon alueorganisaatiota 46999: Mahdollisimman toimivan ja aikaellisen päätöksenteon on muutettu useaan otteeseen. Keskustelua käydään 47000: toteuttamiseksi on tehostettava maksutonta tiedonkul- edelleen mm. siitä, olisiko tarkoituksenmukaista siirtää 47001: kua eri viranomaisten ja tutkimuslaitosten välillä ja sel- ympäristöterveyskysymykset ja ilman laadun seuranta 47002: vitettävä riskien ehkäisymahdollisuuksia. Ympäristö- ympäristöhallinnon tehtäväksi ja maatalouden ojitus- 47003: ministeriön on puututtava valtion ja kuntien valvontavi- toimitukset TE-keskusten tehtäväksi. Ojitustoimitusten 47004: ranomaisten laiminlyönteihin virkavirheinä, jotka johta- siirtämisestä näyttää vallitsevan laaja yksimielisyys eri 47005: vat asianmukaisiin syytetoimiin, kuten Lievestuoreella viranomaisten kesken. Vaikka uusien, eri hallinnonalo- 47006: sattuneiden päästöjen valvonnan yhteydessä tapahtui. ja koskevien organisaatioratkaisujen esittäminen on 47007: Virkavirhenäkökulmaa on korostettava myös kunnalli- tässä vaiheessa ennenaikaista, valtiontilintarkastajien 47008: sessa kaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa. Val- mielestä alueellisten ympäristökeskusten liittäminen 47009: vonnan tehostamiseksi on korostettava virkamiesten elinkeinotoiminnan edistämistä palvelevien TE-kes- 47010: esteellisyys- ja jääviysnäkökohtia heidän osallistues- kusten yhteyteen joustavoittaisi toimintaa sekä yhden- 47011: saan luottamushenkilöinä kuntien kaavoitusta ja ra- mukaistaisi ja parantaisi alueellista yhteistyötä. Orga- 47012: kentamista koskevaan päätöksentekoon. nisaatioiden yhdistämisen edellytyksenä kuitenkin on, 47013: Valtiontilintarkastajien mielestä tulisi selvittää, voi- että ympäristöhallinto voi jatkossakin hoitaa sille lupa- 47014: taisiinko pohjavesien suojelukäytäntöä tehostaa muut- ja valvontaviranomaisena kuuluvan elinkeinoelämän 47015: tamalla nykyinen Öljysuojarahasto esim. öljynsuojelu- ohjaustehtävän riippumattamaila tavalla. 47016: rahastoksi, kemikaalivahinkorahastoksi ja yleiseksi EU-asioihin liittyvät tehtävät, erityisesti Natura 2000 47017: ympäristövahinkorahastoksi, joiden varojen hankin- -verkoston vaikea valmistelu prosessi, ovat rasittaneet 47018: nassa ja käytössä otettaisiin huomioon niiden toimin- niukkoja henkilöstöresursseja ja haitanneet muiden 47019: nan ominaispiirteet. tehtävien hoitoa. Valtiontilintarkastajien mielestä EU:n 47020: Valtiontilintarkastajien mielestä ympäristöpolitiikka rakennerahastojen alueellisten ohjelmien toteuttamis- 47021: ja maassamme harjoitettava ympäristötutkimus on si- ta, hallintoa, varainkäyttöä ja valvontaa koskevien eh- 47022: dottava kiinteäksi osaksi elinkeinoelämän, hallinnon ja dotusten työstämisen jälkeen on kokonaisuudessaan 47023: poliittisen päätöksenteon ohjausjärjestelmää. Ympä- arvioitava, paljonko resursseja EU-tehtävien hoitami- 47024: ristöhallinnon ja eri hallinnonalojen tutkimustoiminnan nen pitkällä aikavälillä vaatii hallinnonalojen eri tasoilla 47025: koordinointia on tehostettava, jotta ympäristöä koske- ja miten resurssien lisätarve voidaan hoitaa siten, ettei 47026: vassa päätöksenteossa tasapainottuvat paremmin hallinnonaloille kuuluvien muiden tehtävien hoito siitä 47027: luonnon-, talous-, yhteiskunta-, oikeus- ja sosiaalitie- kärsi. 47028: teelliset näkökohdat. Ympäristöä ja luonnonsuojelua Ympäristöhallinto on rakennustoimintaan käytetyil- 47029: koskevan tutkimuksen ohella tulee selvittää myös ra- lä työllisyysvaroilla työllistänyt alueilla, joilla työttö- 47030: kennuslain muutoksen vaikutuksia kaavoitukseen ja myystilanne on vaikea, sekä toteuttanut monia yhteis- 47031: rakentamiseen sekä asuntotoimen muutostarpeita ja kunnallisesti tärkeitä hankkeita. Varoilla on kunnostet- 47032: siihen vaikuttavia tekijöitä. tu saastuneita maa-alueita, joihin liittyy pohjavesien 47033: Ympäristöhallinnossa vireillä olevilla tutkimus- ja saastumisriski ja muita ympäristöriskejä, ja edistetty 47034: kehittämistoiminnan sekä laboratoriotoiminnan uudis- ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöitä sekä toteutettu 47035: tuksilla tavoitellaan parempaa toiminnan laatua, tehok- monia pieniä, lähinnä viihtyisään ympäristöön liittyviä 47036: kuutta ja vaikuttavuutta. Valtiontilintarkastajien mie- hankkeita. Valtiontilintarkastajien mielestä rakennus- 47037: lestä erikoistumishyötyjen ja ulkopuolisen rahoituksen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi on eri hallinnon- 47038: tavoittelun ohella on korostettava, että toimintojen ke- aloilla varojen käyttöön liittyvää ristiriitaista ohjausta 47039: hittäminen ei saa heikentää ympäristöhallinnolle kuu- selkeytettävä valtiovarainvaliokunnan esittämällä ta- 47040: luvan, kansalaisten terveyttä ja oikeusturvaa koskevan valla. Ympäristöhallinnon rakennustoiminnan arvioin- 47041: viranomaistehtävän hoitamista. Eri hallinnonalojen nissa ja rakentamishankkeiden ohjauksessa on yleen- 47042: vastuulle hajaantuneen, vesi- ja jätehuollosta sekä lii- säkin painotettava toiminnan yhteiskunnallista merki- 47043: kenneväylistä koostuvan yhdyskuntatekniikan ja alan tystä lyhytjänteisen, budjettitalouteen liittyvän ohjauk- 47044: tutkimus- ja kehittämistoiminnan järjestämisen koordi- sen sijaan. 47045: nointia on tehostettava ja sen kehittämistoiminnan ra- 47046: hoitus saatava ajan tasalle. 47047: 47048: 47049: 47050: 47051: 366 47052: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt 47053: 47054: 47055: 47056: 47057: Valtiontilintarkastajat ovat tehneet tarkastuskäyn- Puolustusministeriön hallinnonalalla toimi edel- 47058: nin Sonera Oyj:hin (pääjohtaja Aulis Salin) leen VPU Pukutehdas Oy (vaatetusteollisuus). Yh- 47059: 21.5.1999 ja VR-Yhtymä Oy:hyn (pääjohtaja Henri tiön toiminta kääntyi kertomusvuonna kannatta- 47060: Kuitunen) 4.6.1999. vaksi edellisen vuoden tappiollisuuden jälkeen. 47061: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat sel- Valtiovarainministeriön hallinnonalan valtion- 47062: vittäneet valtionyhtiöiden taloudellista tilaa ja kehi- yhtiöitä kertomusvuonna olivat Edita Oy (julkaisu- 47063: tystä, huomattavia organisaatiomuutoksia sekä val- ja painotoimin ta), Medivire Työterveyspalvelut Oy, 47064: tion ja valtionyhtiöiden välisiä rahoitussuhteita ker- Leonia Oyj (pankki- ja rahoitustoiminta), Rahapaja 47065: tomusvuonna, valtionyhtiöiden johdon ja henkilös- Oy (metalliteollisuus) ja Tietokarhu Oy (automaat- 47066: tön optio- ja muita tulossidonnaisia kannustusjär- tinen tietojenkäsittely). Arsenal Oyj on Valtion va- 47067: jestelmiä sekä eräiden liikenneministeriön hallin- kuusrahastosta annetun lain mukainen omaisuu- 47068: nonalan valtionyhtiöiden (Sonera Oyj, VR-Yhtymä denhoitoyhtiö ja Sponda Oyj kiinteistösijoitusyhtiö. 47069: Oy) erityiskysymyksiä. Solidium Oy toimii omaisuudenhoitoyhtiöluontei- 47070: Kokouksissaan 18.5. ja 15.6.1999 valtiontilintar- sesti. Yrityspankki SKOP Oyj oli vapaaehtoisessa 47071: kastajat päättivät käsitellä kertomuksessaan val- selvitystilassa vuoden 1999 alusta toiminnan lopet- 47072: tionyhtiöiden taloudellista tilaa ja kehitystä, niiden tamiseksi. Kaikki yhtiöt toimivat kannattavasti lu- 47073: organisaatiomuutoksia sekä valtion ja valtionyh- kuun ottamatta Arsenal-konsernia, jonka tase su- 47074: tiöiden rahoitussuhteita kertomusvuonna. Niin pistui toiminnan normaalin alasajon myötä n. 5,2 47075: ikään he päättivät käsitellä valtionyhtiöiden johdon mrd. mk:lla. Tappiota lisäsivät arvostusperusteiden 47076: ja henkilöstön optio- ja muita tulossidonnaisia kan- muutokset. Rahapaja Oy:n kannattavuus oli erityi- 47077: nustusjärjestelmiä. sen korkea. Uuden Leonia-konsernin liikevoitto 47078: Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden tarkas- kasvoi 203 Mmk:lla 1 151 Mmk:aan. 47079: tuksen ja siitä laaditun kertomusosuuden valmiste- Valtiovarainministeriön hallinnonalan alaisuu- 47080: lusta valtiontilintarkastajain kansliassa on vastan- teen siirrettiin 4.1.1999 alkaen Alko-Yhtiöt Oy:n 47081: nut ylitarkastaja Jarmo Laine. Valtionyhtiöitä kos- jakamisen yhteydessä siitä eriytetty omaisuuden- 47082: keva kertomusosuus hyväksyttiin valtiontilintar- hoitoyhtiö Arctia Invest Oy, joka liitettiin tytäryh- 47083: kastajien kokouksessa 5.10.1999. tiöineen vuoden 1999 aikana muodostettuun val- 47084: tion kiinteistöyhtiö Kapiteeli Oy:öön. 47085: Opetusministeriön hallinnonalan valtionyhtiöitä 47086: Yleiskatsaus olivat CSC-Tieteellinen laskenta Oy (laskenta- ja 47087: informaatiopalvelut), FTP International Oy (kan- 47088: Valtionyhtiöiden taloudellinen kehitys ja tila sainväliset koulutuspalvelut) ja Veikkaus Oy. CSC- 47089: Valtionenemmistöisiä osakeyhtiöitä ovat lain (968/ Tieteellinen laskenta Oy ei pyri voiton tuottami- 47090: 1947) mukaan yhtiöt, joista valtio suoraan tai yh- seen. FTP International Oy toimii hallinnollisesti 47091: dessä muiden ao. yhtiöiden kanssa omistaa niin opetushallituksen alaisena. Sen tulos parani kerto- 47092: monta osaketta, että sillä on enemmän kuin puolet musvuonna ollen 0,5 Mmk. Veikkaus Oy saavutti 47093: kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä. Kerto- kertomusvuonna liikevaihto- ja voittoennätyksen- 47094: musvuonna Suomessa toimi n. 30 merkittävänä sä. Nettovoitto oli 2 070,1 Mmk, mikä luovutettiin 47095: pidettävää valtionyhtiötä. kokonaisuudessaan opetusministeriölle. 47096: Ulkoasiainministeriön hallinnonalan alaisen Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan 47097: Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n (FINNFUND) alaisena toimii valtionyhtiö Avena Oy. Konsernin 47098: toiminta oli vilkasta ja voitollista kertomusvuonna. kaupalliset liiketoiminnot on keskitetty Avena Nor- 47099: 47100: 47101: 367 47102: dic Grain Oy:öön. Avena Siilot Oy tarjoaa viljan tustoimintaa harjoittavat valtionyhtiöt olivat Finn- 47103: varastointi- ja käsittelypalveluja Suomessa. Konser- vera Oyj ja Suomen Teollisuussijoitus Oy. Lisäksi 47104: nin liiketoimintaa hallitsi kertomusvuonna viljan hallinnonalan alaisuuteen perustettiin uusi valtion- 47105: markkinahintojen suuri lasku, mikä heijastui myös yhtiö Inspecta Oy (tekninen tarkastus). 47106: tuloskehitykseen. Hallinnonalan tuotannollisten valtionyhtiöiden 47107: Liikenneministeriön hallinnonalan valtionenem- tulokset heikkenivät keskimäärin kertomusvuonna 47108: mistöiset osakeyhtiöt olivat Finnair Oy, Sonera Oy, edelliseen vuoteen verrattuna. Niiden yhteenlas- 47109: Suomen Autokatsastus Oy, Suomen Lentoasema- kettu tulos rahoituserien jälkeen oli 3 181 Mmk 47110: palvelut Oy, Suomen Posti Yhtymä Oy, VR-Yhtymä kertomusvuonna ja 4 083 Mmk v. 1997. Patria 47111: Oy sekä Yleisradio Oy. Sekä Finnair-konsernin että Industries -konsernin ja Kemijoki-konsernin tulok- 47112: Sonera-konsernin tulokset kasvoivat ja kannatta- set paranivat edellisvuodesta. Kertomusvuonna 47113: vuus parani. Lyhyessä ajassa virastosta liikelaitos- perustetun Finnvera Oyj:n ensimmäinen varsinai- 47114: muodon kautta osakeyhtiökonserniksi muuttunut nen tilikausi päättyy vuoden 1999lopussa. Suomen 47115: Sonera Oy on pörssiarvoltaan toinen Suomessa ja Teollisuussijoitus Oy:n voitto kasvoi selvästi kerto- 47116: Pohjoismaissa 4-5 suurimman joukossa. Valtion musvuonna. 47117: omistuksen markkina-arvo keväällä 1999 oli Sone- Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan 47118: rassa n. 60 mrd. mk. Suomen Posti Yhtymä Oy on alaisuudessa toimi Alko-Yhtiöt-konserni, jonka or- 47119: yksi selvästi kannattavista postiyhtiöistä maailmas- ganisatorista ja hallinnollista asemaa muutettiin 47120: sa, mutta kannattavuushaasteet kasvavat tulevai- kertomusvuonna. Muutokset tulivat voimaan vuo- 47121: suudessa. VR-Yhtymä Oy:n toiminta on ollut va- den 1999 alussa. Yhtiön tulos ja kannattavuus 47122: kaata ja kannattavaa. Suomen Autokatsastus Oy:n kasvoivat kertomusvuonna. Sosiaali- ja terveysmi- 47123: markkinaosuus oli kertomusvuonna yli 70 %. Yleis- nisteriön mukaan sen alaisuuteen jääneen Alko 47124: radio Oy:n tulos laski yli 100 Mmk edellisvuoteen Oy:n kehitysnäkymät ovat hyvät, joskin niihin vai- 47125: verrattuna ja oli kertomusvuonna 58 Mmk tappiol- kuttavat ennen kaikkea Suomessa lähivuosina teh- 47126: linen. tävät alkoholipoliittiset ratkaisut. 47127: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla Varsinaista tuotannollista tai rahoitustoimintaa 47128: kauppaa ja teollisuutta harjoittavat valtionenem- harjoittaneiden valtionenemmistöisten osakeyh- 47129: mistöiset osakeyhtiöt olivat kertomusvuonna For- tiöiden tulokset, kannattavuus, omavaraisuus ja 47130: tum Oy, Kauppatalo Hansel Oy, Kemijoki Oy, valtion omistusosuus olivat seuraavat: 47131: Kemira Oy, Patria Industries Oy ja Vapo Oy. Rahoi- 47132: 47133: 47134: 47135: 47136: 368 47137: Yhtiö (konserni) Tulos' Tuotto' Omavaraisuus' Valtion omistus 47138: Mmk % % % 47139: Alko-Yhtiöt-konserni 503 22 55 100 47140: Arsenal-konserni -1378 -10 26 100 47141: Avena-konserni' 13 5 69 100 47142: CSC-Tieteellinen laskenta Oy 0 4 28 100 47143: Edita-konserni 64 12 66 100 47144: Finna ir-konserni 4 1 010 15 46 60 47145: Finntech Finnish Technology Oy 1 7 42 60 47146: Fortum-konserni 2 243 8 38 76 47147: FTP lnternational Oy 1 10 49 100 47148: lnspecta Oy 1 .. 58 100 47149: Kauppatalo Hansel Oy' 3 3 76 100 47150: Kemijoki-konserni 56 5 48 67 47151: Kemira-konserni 579 8 39 53 47152: Kera-konserni 212 3 18 100 47153: Leonia-konserni 1151 12 5 6 100 47154: Medivire Työterveyspalvelut Oy 7 22 30 100 47155: Patria lndustries -konserni 81 9 60 100 47156: Rahapaja Oy 44 55 76 100 47157: Solidium-konserni 134 20 52 100 47158: Sponda-konserni 211 8 68 54 47159: Sonera-konserni 3 270 19 52 78 47160: Suomen Autokatsastus Oy 43 16 76 100 47161: Suomen Lentoasemapalvelut Oy 1 80 38 100 47162: Suomen Posti -konserni 565 12 66 100 47163: Suomen Teollisuussijoitus Oy 17 5 99 100 47164: Teollisen yhteistyön rahasto Oy 19 2 60 100 47165: Tietokarhu Oy 8 .. 40 20 6 47166: Vapa-konserni 219 14 67 100 47167: Veikkaus Oy 2 038 79 88 100 47168: VPU Pukutehdas -konserni 1 3 73 100 47169: VR-Yhtymä-konserni 894 9 79 100 47170: Yleisradio Oy -58 -2 57 100 47171: Yrityspankki SKOP Oy 374 12 45 98 47172: 1 Tulos rahoituserien jälkeen. 47173: 2 Sijoitetun pääoman tuotto (ROI). 47174: 3 Oman pääoman osuus taseen loppusummasta. 47175: 4 Tilikausi 1.4.1997-31.3.1998. 47176: 5 Oman pääoman tuotto (ROE). 47177: 47178: • Osuus äänistä 80 %. 47179: 7 Tilikausi 1.7.1997-30.6.1998. 47180: 47181: • Tilikausi 1.4.1997-30.3.1998. 47182: 47183: 47184: Valtionyhtiöiden merkittävät omistus- ja Edita Oy osti kertomusvuoden aikana 80 %:n 47185: organisaatiomuutokset osuuden Acta Print Oy:stä, Lauttasaaren Paino 47186: Ulkoasiainministeriön hallinnonalan Teollisen yh- Oy:n (90 %) ja Tilgmann Oy:n, To the Point Oy:n 47187: teistyön rahasto Oy:n (FINNFUND) omistajaksi tu- sekä Postimediat Oy:n. Edita Oy on myynyt suu- 47188: lee valtion suoran omistuksen lisäksi valtioneuvos- rimman osan lehdistään ja myy kirjekuorivalmis- 47189: ton tammikuussa 1999 tekemän päätöksen nojalla tuksensa. Yhtiön toiminta on ryhmitelty graafiseen 47190: Finnvera Oyj 20 %:n osuudella. FINNFUND jatkaa tuotantoon, kustannustoimintaan ja uusmediaan. 47191: edelleen itsenäisenä kehitysrahoitusyhtiönä. Verohallinnon systeemityöpalveluihin keskitty- 47192: Puolustusministeriön hallinnonalan VPU Puku- vä Tietokarhu Oy aloitti toimintansa kertomusvuo- 47193: tehdas Oy:n konserni laajeni, kun virolainen tytär- den alusta. Yhtiö tuottaa verohallinnolle tietotek- 47194: yhtiö As ]ogeva Röivas osti kertomusvuonna niin niikkapalveluja. Liikkeellelähtö ja liiketoiminta su- 47195: ikään virolaisen Deodora OU:n juivat suunnitellusti. 47196: Valtiovarainministeriön hallinnonalan alainen Suomen valtio perusti joulukuussa 1997 PV Yh- 47197: Engel-Yhtymä Oy yksityistettiin kertomusvuoden tymä Oyj -nimisen omistusyhteisön, jolle se luo- 47198: lopulla siten, että valtion omistusosuudeksi jäi epä- vutti omistamansa Postipankki Oyj:n ja Suomen 47199: suorasti Anukaar Ky:n kautta 43,3 %. Vientiluotto Oy:n osakkeet ja merkitsi PV Yhtymä 47200: 47201: 47202: 24 292055K 369 47203: Oy:n koko osakekannan. Emoyhtiön nimi muutet- Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla 47204: tiin kertomusvuoden keväällä Leonia Oyj:ksi, Pos- Avena-konsernin emoyhtiö Avena Oy perusti yh- 47205: tipankin nimi Leonia Pankki Oyj:ksi ja Suomen dessä (omistusosuus 50%) Hankkija-Maatalous 47206: vientiluotan nimi lopulta Leonia Corporate Bank Oy:n kanssa yhteisyrityksen Agribalt Oy:n, joka 47207: Oyj:ksi. Leonia Pankki lopetti treasury-toiminnan toimii emoyhtiönä myöhemmin Baltian maihin 47208: sivukonttoreissa ja keskitti sen Helsinkiin. Suomen perustettaville, maatalouskauppaa käyville maa- 47209: Tilirahoitus Oy fuusioitiin kertomusvuoden ke- kohtaisille yhtiöille. Yhtiön toiminta käynnistyi v. 47210: väällä Suomen Tililuotto Oy:öön, ja uudeksi ni- 1999. Lisäksi v. 1998 aloitettiin valmistelut valtion 47211: meksi tuli Leonia Kortti Oy. Kertomusvuonna osakeomistuksen mahdolliseksi vähentämiseksi 47212: perustettiin Pohjoismaiden suurin välirahoitusra- konsernissa. 47213: hasto (pääomat yli 1 mrd. mk) MB Mezzanine Liikenneministeriön hallinnonalan alainen Fin- 47214: Fund II Ky. nair Oy teki kertomusvuonna päätöksen lentoka- 47215: Solidium Oy hankki Sponda Oyj:ltä kertomus- lustonsa uusimisesta. Sitova perustilaus käsittää 12 47216: vuonna kaksi tytäryhtiötä Belgiasta. uutta Airbus 320 -perheen konetta, joista kaksi 47217: Suomen valtio ja vähemmistöomistaja Merita toimitettiin vuoden 1999 alussa ja loput kymmenen 47218: Kiinteistöt päättivät kertomusvuoden keväällä ar- toimitetaan vuoteen 2002 mennessä. Tilauksen 47219: vopaperistaa Sponda Oy:n ja myydä kolmasosan arvo on n. 2,2 mrd. mk. 47220: sen osakkeista. Osakaspohjaa laajennettiin touko- Sonera-konsernin emoyhtiö Sonera-yhtymä Oyj 47221: kuussa 1998. Yhtiön toiminta on painottunut Hel- syntyi aiemman valtion posti- ja telekonsernin Suo- 47222: singin keskustan ja pääkaupunkiseudun kiinteistö- men PT Oy:n jakautuessa 1.7.1998. Sonera-yhtymä 47223: liiketoimintaan. Oyj:lle siirtyivät Sonera Oy tytär- ja osakkuusyhtiöi- 47224: Yrityspankki SKOP Oyj:n yhtiökokous neen sekä asiakasrahoitusyhtiö PT Credit Oy sekä 47225: 30.12.1998 päätti asettaa yhtiön vapaaehtoiseen 27,3 %:n osuus Tieto Corporation Oyj:stä. Konser- 47226: selvitystilaan vuoden 1999 alusta alkaen. Yhtiö nin suurin yhtiö, aiemmin Telenä tunnettu Telecom 47227: puretaan selvitystilamenettelyllä. Finland Oy muutti nimensä Sonera Oy:ksi 47228: Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti 15.4.1998. Kertomusvuoden alussa Sonera Oy siirsi 47229: 29.4.1998 osakeyhtiömuotoisen valtion kiinteistö- suurasiakkailleen suunnatun telepalveluliikenteen 47230: konsernin perustamisesta, johon oli tarkoitus siir- tytäryhtiölleen Sonera Solutions Oy:lle (aiemmin 47231: tää mm. Arsenal Oy:n kiinteistöliiketoiminta. Ker- Yritysverkot Oy). 47232: tomusvuonna aloitettiin toimet omaisuudenhoito- Kertomusvuonna Sonera-konserni teki useita 47233: yhtiöluonteisen toiminnan lopettamiseksi. Konser- merkittäviä sijoituksia ulkomaisiin televiestintäyh- 47234: nin emoyhtiö ja tytäryhtiö Omaisuudenhoitoyhtiö tiöihin. Sijoitukset olivat yhteensä 5 337 Mmk. So- 47235: Arsenal-SSP Oy laativat jakautumissuunnitelmat, nera kasvatti osuuttaan turkkilaisessa matkapuhe- 47236: joiden mukaisesti yhtiöiden kiinteistöliiketoiminta linoperaattori Turkcell Iletisun Hizmetleri A.S:ssä 47237: siirtyi Arsenal-Kiinteistö Oy:lle ja SSP-Kiinteistö 34 %:sta 41 %:iin. Sonera lisäsi myös omistusosuut- 47238: Oy:lle, jotka siirtyivät 13.8.1998 valtionenemmistöi- taan unkarilaisessa Pannon GSM Rt:ssä 18,1 %:sta 47239: seen Kapiteeli-konserniin. Asiakas- ja muu liiketoi- 23 %:iin. Kertomusvuoden syyskuussa yhtiö hank- 47240: minta siirtyivät Arsenal-Perintä Oyj:lle ja Arsenal- ki 19,4 o/o:n osuuden yhdysvaltalaisesta GSM-ope- 47241: SSP Perintä Oy:lle. PT-Kiinteistöholding Oy:n toi- raattorista Aerial Operating Co. Inc:stä. Samoin 47242: minta alkoi 17.11.1998. hankittiin yhdessä Telia AB:n kanssa 55 %:n (Sone- 47243: Opetusministeriön hallinnonalalla CSC-Tieteel- ran osuus 27,5 %) omistuksen UAB Omnitelistä, 47244: linen laskenta Oy hankki kertomusvuonna 5 %:n joka on Liettuan johtava GSM-operaattori. Sonera 47245: omistusosuuden Otaverkko Oy:stä. lisäsi myös kiinteän verkon operaattoreiden omis- 47246: Veikkaus Oy:n pelitarjontaan kuului kertomus- tusta Baltian maissa hankkimalla yhdessä Telia 47247: vuonna 17 erilaista peliä tai arpaa. Uuden arpajais- AB:n kanssa Liettuan valtiolta 60 %:n (Soneran 47248: lainsäädännön valmistelu on jatkunut vuodesta osuus 30 %) omistus AB Lietuvos Telekomasista. 47249: 1993. Vuonna 1996 asetettu arpajaislainsäädännön Lisäksi Sonera nosti omistusosuuttaan Latvian kiin- 47250: uudistamishanke päätti työnsä kertomusvuoden teän verkon operaattorissa Lattelekom SIA:ssa 47251: helmikuussa. Hallitus antanee eduskunnalle esi- 13,2 %:sta 44,1 %:iin. 47252: tyksen uudeksi arpajaislaiksi Rahapelitoimikunnan Kertomusvuoden alkupuolella Sonera perusti 47253: (KM 1995:5) esityksen pohjalta. Opetusministeriö yhdessä Hampurin sähkölaitoksen kanssa puoliksi 47254: pyysi kertomusvuonna Veikkaus Oy:ltä selvityksen HanseNet Telefongesellschaft mbH & Co. KG 47255: sen sponsoritoiminnasta vuosilta 1997-98 sekä -nimisen yhtiön, joka tarjoaa kiinteän verkon puhe- 47256: sponsorointia koskevista suunnitelmista. ja datapalveluja Hampurissa ja sen lähialueilla. 47257: 47258: 47259: 370 47260: Alankomaihin Sonera perusti osakkuusyhtiö Ax- konserni perusti Searail Oy:n ja Ruotsin rautateiden 47261: xon Telecom N.V:n, josta Soneran osuus on 40%. tytäryhtiön AB Swedcarrierin kanssa ED-lainsää- 47262: Sonera myi yhtiölle Belgian, Alankomaiden ja Sak- dännön mukaisen yhtiön, Searail ETEY:n, joka 47263: san kiinteän verkon puheluliiketoimintansa. Axxon markkinoi rautateiden tavarakuljetuksia Suomesta 47264: toimii kiinteän verkon puhelupalvelujen jälleen- Ruotsin kautta Keski-Eurooppaan. 47265: myyjänä pk-yrityksille eri puolille Eurooppaa. So- Yleisradio Oy:n jakelutekniikan yhtiöittämistä 47266: nera myi 28,5 o/o:n osuutensa hongkongilaisesta koskeva päätös tehtiin kertomusvuoden syyskuus- 47267: matkaviestintäyrityksestä P Plus Communications sa. Yleisradion tytäryhtiölle Digita Oy:lle siirrettiin 47268: Ltd:stä paikalliselle Star Telecom International Hoi- jakelutekniikkatulosyksikön liiketoiminta vuoden 47269: ding Ltd:lle, missä yhteydessä Sonerasta tuli yhtiön 1999 alusta 1 137 Mmk:n kauppahinnalla. Digita 47270: osakas n. 4,5 o/o:n osuudella. Sonera myi myös Oy:n liiketoiminta käynnistyi 1.1.1999. Kertomus- 47271: 40 o/o:n osuutensa kaukohakupalveluja tarjoavasta vuonna lopetettiin Yleisradion oman filmilaborato- 47272: virolaisesta Estonian Paging Ltd -yhtiöstä. rion toiminta, ja yhtiö siirtyi Finnlab Oy:n osak- 47273: Suomen valtio toteutti kertomusvuonna Sonera- kaaksi 14,9 o/o:n osuudella. Yleisradion tekniselle 47274: konsernin omistuspohjan laajennuksen myymällä johdolle raportoivat tulosyksiköt organisoitiin kol- 47275: osan omistamistaan yhtymän osakkeista. Valtion meksi tulosvastuulliseksi palveluyksiköksi. 47276: osakeomistus laski osakemyynnin ja henkilöstöan- Liikenneministeriön hallinnonalalla aiemmin lii- 47277: oin jälkeen 77,8 o/o:iin. Soneralla oli kertomusvuo- kelaitoksena toiminut Raskone aloitti toiminnan 47278: den lopussa lähes 75 000 osakasta. Omistuspohjan osakeyhtiönä vuoden 1999 alusta. Liikenneministe- 47279: laajennuksen yhteydessä Soneran osake listattiin riön mukaan Raskone Oy:n liiketoiminta on kan- 47280: Helsingin Arvopaperipörssiin. nattavaa, ja yhtiö on kyennyt toimialajärjestelyihin 47281: Suomen Autokatsastus Oy varautui kertomus- sekä liiketoiminta-arvon kehittämiseen markkinoil- 47282: vuonna sekä ajoneuvojen rekisteröinneissä että la. 47283: kuljettajantutkinnoissa alkuvuodesta 1999 toteutet- Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle 47284: tuihin merkittäviin uudistuksiin, joissa kumpikin siirtyi 4.1.1999 aiemmasta sosiaali- ja terveysmi- 47285: ao. toimista siirrettiin Ajoneuvohallintokeskuksen nisteriön hallinnonalan alaisesta Alko-Yhtiöt-kon- 47286: vastuulle. Tutkintojen uudistuksen yhteydessä sernista Altia Group Oy. 47287: Suomen Autokatsastus Oy päätti yhtiöittää tutkin- Valtion erityisrahoitus Oyj perustettiin 1.7.1998. 47288: toliiketoimintansa yhtiön kokonaan omistaman ty- Yhtiö otti kertomusvuoden lokakuussa uudeksi 47289: täryhtiön, Ajovarma Oy:n hoidettavaksi. toiminimeksi Finnvera Oyj. Kera Oy:n toiminnot 47290: Suomen Posti -konserni muuttui suoraan valtion yhdistettiin Finnveraan syksyllä 1998. Valtio luo- 47291: omistamaksi Suomen PT -konsernin jakauduttua vutti omistamansa Kera Oyj:n osakkeet apporttina 47292: 1.7.1998. Uuden Posti -konsernin emoyhtiö on Valtion erityisrahoitus Oyj:lle, joten Kerasta tuli 47293: Suomen Posti Yhtymä Oy, jonka omistuksessa ovat tytäryhtiö. Valtiontakuukeskus lakkautettiin ja 47294: Suomen Posti Oy ja Suomen PT -konsernista siirty- myös sen toiminnot siirrettiin Finnveraan. Myös 47295: nyt PT-Autopalvelut Oy. Suomen Posti Oy:llä oli Fide Oy toimii nyttemmin Finnveran tytäryhtiönä. 47296: kertomusvuoden lopussa 21liiketoimintaa harjoit- IVO-Neste Yhtymä Oy perustettiin 26.1.1998. 47297: tavaa tytär- ja osakkuusyhtiötä. Suomen Posti Oy ja Eduskunta hyväksyi IVO Oy:n ja Neste Oy:n liike- 47298: Tieto Corporation Oyj muodostivat yhteisyrityksen, toimintojen yhdistämisen kertomusvuoden huhti- 47299: Nordic Printmail Oy:n. Suomen Posti Oy omistaa kuussa. Suomen valtio vaihtoi samassa yhteydessä 47300: yhtiöstä 51%. Yhtiön toiminta alkoi 1.5.1998. erän omistamiaan Neste Oy:n osakkeita IVO-Neste 47301: VR-Yhtymä Oy perusti kertomusvuoden kesä- Yhtymän osakkeisiin, ja 30.4.1998 yhtiö julkisti 47302: kuussa Railtelia Oy -nimisen yhtiön telepalvelujen- vaihto- ja lunastustarjouksen Nesteen vähemmistö- 47303: sa kehittämiseksi. Yhtiöön siirtyi Oy VR-Rata Ab:n osakkaille. 47304: teleosaston henkilökunta ja VR-Yhtymä Oy:n tele- Suomen valtion omistamat Neste Oy:n osakkeet 47305: verkko-omaisuus. Railtelian osakepääomasta VR- siirtyivät IVO-Neste Yhtymälle kertomusvuoden 47306: Yhtymä Oy omistaa 60 o/o ja Telia Finland Oy 40 %. kesäkuun alussa. Samanaikaisesti oli vaihto- ja 47307: VR-konserniin kuuluvan Avecra Oy:n toinen omis- lunastustarjouksen perusteella yli 95 o/o Nesteen 47308: taja Arctia Oy myi omistamansa 40 %:n osuuden vähemmistöosakkaiden osakkeista IVO-Neste Yh- 47309: VR-konsernille, josta tuli Avecra Oy:n ainoa omis- tymän omistuksessa. EU:n komissio hyväksyi 47310: taja. Kertomusvuoden lopulla VR-konserni solmi 2.6.1998 IVO Oy:n ja Neste Oy:n liiketoimintojen 47311: aiesopimuksen sveitsiläisen RailGourmet Hoiding yhdistämisen Nesteen tytäryhtiön Gasum Oy:n 47312: Ltd:n kanssa tämän tulosta vähemmistöosakkaaksi omistusjärjestelyjä koskevin ehdoin. Kertomusvuo- 47313: Avecra Oy:öön. Kertomusvuoden elokuussa VR- den kesäkuussa yhtiön nimi muutettiin Fortum 47314: 47315: 47316: 371 47317: Oyj:ksi ja Suomen valtion ja vähemmistöosakkai- 1999 alusta Neste Oyj:n nimi muutettiin Fortum Oil 47318: den omistamat IVO Oy:n osakkeet siirrettiin Fortu- and Gas Oy:ksi, Imatran Voima Oy:n nimi Fortum 47319: mille. IVOsta ja Nesteestä oli näin tullut Fortumin Power and Heat Oy:ksi ja IVO Tuotantopalvelut 47320: tytäryhtiöitä. Loput Nesteen osakkeet lunastettiin Oy:n nimi Fortum Service Oy:ksi. IVO Power Engi- 47321: kertomusvuoden elokuussa. Nesteen osake vedet- neering Oy:n nimi muutettiin vuoden 1999 alusta 47322: tiin pois Helsingin Arvopaperipörssistä syyskuun Fortum Engineering Oy:ksi. 47323: alussa. Nesteen vähemmistöomistajille tehty vaih- Kemijoki Oy myi kertomusvuonna omistamansa 47324: totarjous saatettiin päätökseen Fortumin tarjous- osan kantaverkosta Suomen Kantaverkko Oyj:lle. 47325: myyntinä toteutetun listautumisannin yhteydessä Yhtiön vesivoimaosakkaat perustivat tuulivoiman 47326: marras-joulukuussa. Samassa yhteydessä järjestet- tuotantoyhtiön, Tunturituuli Oy:n, jonka osakkaina 47327: tiin henkilöstöanti. Suomen valtion omistusosuus ovat myös Muonion Sähköosuuskunta ja Enonte- 47328: Fortumista aleni 75,5 o/o:iin. kiön kunta. Kemijoki Oy myi Olostunturille raken- 47329: Fortumin liiketoimintarakenne uudistettiin ja netut tuulivoimalat ja Tunturi-Lapin Tuulivoima 47330: sen ydinliiketoiminnat keskittyvät energiaan. Uu- Oy:n osakkeet tuotantoyhtiö Tunturituuli Oy:lle. 47331: den liiketoimintarakenteen mukainen suunnittelu Kemijoki Oy perusti myös uuden tytäryhtiön, Ke- 47332: käynnistettiin kertomusvuoden syksyllä ja toiminta mijoki Arctic Technology Oy:n, jonka toimialana 47333: rakenteella käynnistyi 1.1.1999. on tuulivoimateknologiaan liittyvä palvelu- ja kehi- 47334: Fortum hankki kertomusvuonna omistukseensa tystoiminta. 47335: loput ruotsalaisen Gullspång Kraft AB:n osakkeis- Kemira Chemicals osti kertomusvuonna kaksi 47336: ta. Syyskuussa 1998 hyväksyttiin Fortumin ja Tuk- vetyperoksiditehdasta, toisen Koreasta Hanwha 47337: holman kaupungin puoliksi omistaman Birka Ener- Chemicalsilta ja toisen Kanadasta DuPontilta. Yh- 47338: gin muodostaminen, jossa liitettiin yhteen Fortu- tiön Kemwater-toimiala osti Itävallasta Krems Che- 47339: min omistaman Gullspång Kraft AB:n ja Tukhol- mien alumiinisulfaattiliiketoiminnan. Saksastahan- 47340: man kaupungin omistaman Stockholm Energi AB:n kittiin vuoden lopussa Solvay S.A:n ferrikloridituo- 47341: liiketoiminnat Syyskuun lopulla Fortum hankki tanto. Tsekinmaalta ostettiin alumiinisulfaattia val- 47342: 49 o/o:n osuuden eteläruotsalaisesta Karlskoga mistava yritys, Prochemie s.r.o. 47343: Energi och Miljö AB:stä. Joulukuussa 1998 Lidingön Kemira Kemwater perusti Euroopan ulkopuolel- 47344: kaupunki päätti myydä omistamansa Lidingö Ener- le kaksi uutta yhteisyritystä, Turkkiin Kemwater 47345: gi AB:n kaikki osakkeet Fortumin osakkuusyhtiö Diper A.S:n (51 o/o:n osuus) ja Meksikoon Kemwa- 47346: Birka Energi AB:lle. ter de Mexico S.A:n (51 o/o:n osuus). Yhtiöt valmis- 47347: Kertomusvuoden alkupuolella Fortum hankki tavat vesikemikaaleja juoma- ja jäteveden puhdis- 47348: loput 70 o/o Tuusulanjärven Energia Oy:n osakkeis- tukseen. Kehityspanostus ei ole vielä näkynyt vas- 47349: ta. Lokakuussa Koillis-Pohjan Sähkö Oy:stä tuli taavina tuottoina. Kemwaterin nopea laajeneminen 47350: Fortumin tytäryhtiö 54 o/o:n omistuksella. Virossa jatkunee tulevina vuosina. 47351: toteutetun tarjouskilpailun perusteella Fortum Kemira Pigmentsin myynti- ja markkinointiorga- 47352: hankki 95 o/o AS Läänemaa Elektrivörkistä kerto- nisaatiot eriytettiin kertomusvuonna markkinointi- 47353: musvuoden lopulla. toiminnan vahvistamiseksi. Chileen perustettiin 47354: Brittiläinen voimalaitosyhtiö Regional Power uusi myyntiyhtiö. Vuonna 1997 käynnistetty Porin 47355: Generators Ltd siirtyi kertomusvuonna kokonaan tehtaan tuotantokapeikkojen poistoprojekti nosti 47356: Fortumin omistukseen. Yhtiö omistaa Briggin kaa- tuotantokapasiteettia. 47357: suvoimalaitoksen Koillis-Englannissa. Skotlantiin Kertomusvuonna Kemira Agron tuotantolaitok- 47358: perustettiin voimalaitosyhtiö Grengemouth CHP silla tehtiin merkittäviä investointeja. Uudenkau- 47359: Ltd, joka rakentaa British Petroleumin jalostamolle pungin vanha lannoitelinja rakennettiin miltei ko- 47360: sähköä ja lämpöä toimittavan uuden CHP-kaasu- konaan uudelleen. Liettuassa käynnistyi kertomus- 47361: voimalaitoksen. Fortumin osuus yhtiössä on 75 o/o. vuoden syksyllä PK-yhteisyritys Kemira-Lifosa. 47362: Thaimaassa Fortum kasvatti omistustaan Laem Kaukoidän NPK-projektit jatkuivat suunnitelmien 47363: Chabang Power Ltd:ssä 25 o/o:sta 75 o/o:iin. mukaisesti. Tehtaat käynnistyvät Malesiassa v. 1999 47364: Kertomusvuoden elokuussa Fortum myi 50 o/o:n ja Kiinassa vuoden 2000 aikana. Vuonna 1999 47365: osuutensa polyolefiineja tuonavasta Borealis kehitetään edelleen Euroopan markkinoilla tunnet- 47366: AS:sta. Fortum myi myös 6,7 o/o:n omistuksensa tuja LORIS- ja Kemistar-järjestelmiä. Yhteisselvitys- 47367: malesialaisesta voimalaitosyhtiöstä, Powertek Ber- projekti Arab Potash Companyn kanssa kaliumnit- 47368: hardista. raattitehtaan rakentamiseksi Jordaniaan jatkuu. Ta- 47369: Helmikuussa 1999 Fortumin Kemia-liiketoimin- voitteena on laitoksen käynnistäminen vuoden 47370: ta yhtiöitettiin Neste Chemicals Oy:ksi. Maaliskuun 2000 aikana. 47371: 47372: 47373: 372 47374: Kemira-konsernin tytäryhtiöt Tikkurila Paints Patria Vammas Oy:lle siirtyi 11.1.1999 Nokia 47375: Oy ja Tikkurila Coatings Oy perustivat kertomus- Telecommunications Oy:n kehittämien puolustus- 47376: vuonna puolalaisen osapuolen kanssa Puolaan elektroniikkajärjestelmien ja -laitteiden tuoteoikeu- 47377: Szczeciniin yhteisyrityksen Tikkurila Baltcolor Sp. det 47378: zo.o:n. Tikkurila Paints valmisteli maalituotannon Vapo Oy rakensi kertomusvuonna Kuivanie- 47379: aloittamista v. 1999 Moskovassa. Tikkurila CPS meen 3 x 750 kW:n voimalaitoksen tuulipuiston, 47380: perusti edustuston Kiinaan ja tytäryhtiön Tikkurila joka organisoitiin Vapon Tuulivoima Oy:ksi. Vapo 47381: CPS (SEA) Pte Ltd Singaporeen. Tikkurila CPS ja hankki omistukseensa myös Lieksan Lämpö Oy:n. 47382: sveitsiläinen Swisslog perustivat kertomusvuonna Yhteistyössä Sucros Oy:n ja ABB Servicen kanssa 47383: yhteisen sävytyskoneita valmistavan yhtiön Corob perustettiin kertomusvuoden lopussa yhteisyritys 47384: S.p.A:n, jonka sävytyskonetehtaan laajennus- ja Voimavasu Oy huolehtimaan Säkylän, Porkkalan ja 47385: automatisointityöt käynnistyivät Modenassa Italias- Salon voimalaitosten käytöstä. 47386: sa. Corob aloitti sävytyskoneiden valmistuksen Venäjän Karjalassa toimineen turvetuotantoyri- 47387: myös Mumbaissa Intiassa. tys Karel-Vapo Oy:n liiketoiminta keskeytettiin 47388: Winter-Bouts B.V:n tehdaslaajennus Sittardissa energiaturpeen käyttöpaikkojen rakentamisen vii- 47389: Alankomaissa valmistui. Tehdas on suurin Tikkuri- västyttyä. Indonesiassa lopetettiin yhteisyritys P.T. 47390: la CPS:n sävytyspastoja tuottavista yksiköistä. Yhtiö Garudatama Sumber Makmurin liiketoiminta. 47391: myi osuutensa sideaineita valmistavasta McWhor- Vuoden 1997 lopulla perustettu Vapo Oy:n ty- 47392: ter Technologies AB:stä. täryhtiö Mustankorkea Oy aloitti liiketoimintansa 47393: Patria Industries -konsernin tytäryhtiö Patria kertomusvuoden alussa. Yhtiö perustettiin hoita- 47394: Lapua Oy myi kertomusvuonna Vihtavuoren teh- maan Jyväskylän talousalueen jätteiden käsittelyä. 47395: taiden louhintaräjähdeliiketoiminnan Oy Forcit Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan 47396: Ab:lle. Patria Industries Oyj, Celsius AB Ruotsista alaisuuteen perustettiin Suomen Tekninen Tarkas- 47397: sekä Raufoss ASA Norjasta perustivat pohjoismai- tus Oy (rekisteröity 28.11.1997) jatkamaan valtion 47398: sen ampumatarvikekonsernin, jonka emoyhtiö on liikelaitoksena toimineen Teknillisen tarkastuskes- 47399: norjalainen Nammo AS, josta Raufoss ASA omistaa kuksen toimintaa. Liikelaitos lakkasi vuoden 1997 47400: 45 o/o, Celsius AB 27,5 o/o ja Patria Industries Oyj lopussa ja sen liiketoiminta, omaisuus ja henkilöstö 47401: 27,5 o/o. Suomesta Nammo-konserniin kuuluu siirrettiin Suomen Tekninen Tarkastus Oy:öön ker- 47402: Nammo AS:n täysin omistama tytäryhtiö Nammo tomusvuoden alusta. Teknillisen tarkastuskeskuk- 47403: Lapua Oy, johon siirrettiin Patria-konsernin toi- sen omaisuus luovutettiin apporttina uudelle osa- 47404: minnoista Lapuan patruunatehtaan toiminta ja sen keyhtiölle. Yhtiön nimeksi muutettiin Inspecta Oy. 47405: saksalainen tytäryhtiö, Vammas Defencetec Oy:ltä Yhtiön osakepääoma on 6 Mmk ja osakekannan 47406: keskikaliiperiammusten tuoteoikeudet ja muita omistaa Suomen valtio. Kertomusvuoden alussa 47407: osia sekä Leppävirran tehdas ja osa Vihtavuoren tulivat myös voimaan uudet paineastioita ja va- 47408: tehtaasta. kausta koskevat lait ja asetukset, joiden perusteella 47409: Patria Industries Oyj ja Celsius AB sopivat kerto- Inspectan päätoimialat vapautuivat kilpailulle. 47410: musvuonna ruuti- ja räjähdeyhtiö Nexplo In- Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle 47411: dustries AB:n perustamisesta. Celsius AB omistaa kuului kertomusvuonna Alko-Yhtiöt Oy tytäryh- 47412: yhtiöstä 60 o/o ja Patria Industries Oyj 40 o/o. Yhtiön tiöineen eli Alko-Yhtiöt-konserni. Sitä koskevia 47413: toiminta alkoi lokakuussa 1998. Järjestely koski organisaatiomuutoksia jatkettiin valtio-omistajan 47414: Patria Lapua Oy:n Vihtavuoren tehtaiden ruuti- ja tekemien linjausten mukaisesti. Hallituksen talous- 47415: räjähdetuotantoa, joka siirtyi Nexplo Industries poliittisen ministerivaliokunnan 7.1.1998 hyväksy- 47416: AB:n täysin omistamaan Nexplo Vihtavuori män suunnitelman mukaisesti Alko-Yhtiöt Oy jaet- 47417: Oy:öön. tiin kolmeen osaan: Alkon Kauppa Oy:öön, Altia 47418: Kertomusvuonna perustettiin Patria Engineering Group Oy:öön ja Arctia Invest Oy:öön. Jako tuli 47419: -liiketoimintaryhmä, johon kuuluvat Patria Vam- voimaan 4.1.1999. 47420: mas Oy tytäryhtiöineen sekä Patria Vehicles Oy. Alkon Kauppa Oy tytäryhtiönsä Alko Oy:n kans- 47421: Patria Lapua Oy:n Ketjut-liiketoiminta siirrettiin sa jatkaa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon- 47422: osaksi Patria Engineering -liiketoimintaryhmää. alalla alkoholilain mukaisena alkoholiyhtiönä. Altia 47423: Patria Finavitec Oy sopi kertomusvuoden lopul- Group Oy, johon emoyhtiön lisäksi kuuluvat alko- 47424: la ruotsalaisen HSL Nash Svenska AB:n koko osa- holijuomien valmistusta ja tukkumyyntiä harjoitta- 47425: kekannan ostamisesta. Yhtiö omistaa täysin Oster- vat tytäryhtiöt Primalco Oy ja Havistra Oy, siirrettiin 47426: mans Aero AB -nimisen helikopterien huoltoon kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle. 47427: erikoistuneen yhtiön. Omaisuudenhallintayhtiö Arctia Invest Oy yhdessä 47428: 47429: 47430: 373 47431: tytäryhtiönsä Arctia Oy:n kanssa siirrettiin v. 1999 Group Oy:tä lukuun ottamatta on tarkoitus fuusioi- 47432: valtiovarainministeriön hallinnonalalle perustet- da tytäryhtiöihinsä. 47433: tuun valtion kiinteistöyhtiö Kapiteeli Oy:öön. jaos- Kertomusvuonna varsinaista tuotanto- tai rahoi- 47434: sa syntyneet emoyhtiöt ovat lähinnä teknisiä, jaon tustoimintaa harjoittaneiden valtionyhtiöiden liike- 47435: toteuttamiseksi syntyneitä yhtiöitä, jotka Altia vaihto ja henkilöstö muutoksineen olivat seuraavat: 47436: 47437: Yhtiö (konserni) Liikevaihto Muutos Henkilöstö Muutos 47438: 1998 1997 1998 1997 47439: Mmk Mmk % Henkeä Henkeä % 47440: Alko-Yhtiöt-konserni 3 175 3 663 -448 -13 3 001 4133 -1132 -27 47441: Arsenal-konserni 1 222 1 1 937 1 -715 -37 483 547 -64 -12 47442: Avena-konserni 4 903 1116 -213 -19 130 123 7 6 47443: CSC-Tieteellinen laskenta Oy 48 40 8 20 72 64 8 13 47444: Edita-konserni 456 406 50 12 851 792 59 7 47445: Finnair-konserni' 8 058 7 403 655 9 10 706 10 533 173 2 47446: Finntech Finnish Technology Oy 31 29 2 7 34 36 -2 -6 47447: Fortum-konserni 50 501 60 044 5 -9543 -16 19 003 17 772 5 1 231 7 47448: FTP lnternational Oy 22 18 4 22 43 43 0 0 47449: lnspecta Oy 41 .. - - 151 .. - - 47450: Kauppatalo Hansel Oy' 694 748 -54 -7 118 145 -27 -19 47451: Kemijoki-konserni 300 314 -14 -4 421 439 -18 -4 47452: Kemira-konserni 14 345 14 386 -41 0 10 785 10 392 393 4 47453: Kera-konserni 517 517 0 0 278 285 -7 -2 47454: Leonia-konserni 10 184 10172 12 0 5 027 5 412 -385 -7 47455: Medivire Työterveyspalvelut Oy 178 158 20 13 425 400 25 6 47456: Patria lndustries -konserni 1 057 995 62 6 2 209 2 322 -113 -5 47457: Rahapaja Oy 150 98 52 53 63 57 6 11 47458: Sonera-konserni 9 648 8 041 1 607 20 8 609 7 967 642 8 47459: Sponda-konserni 343 3 2 105 3 .. .. 29 23 6 26 47460: Suomen Autokatsastus Oy 303 288 15 5 989 991 -2 0 47461: Suomen Lentoasemapalvelut Oy 12 9 3 33 72 63 9 14 47462: Suomen Posti -konserni 5 956 5 667 289 5 26 448 26 115 333 1 47463: Suomen Teollisuussijoitus Oy 37 12 25 208 6 5 1 20 47464: Tietokarhu Oy 81 - - - 174 - - - 47465: Teollisen yhteistyön rahasto Oy 63 1 80 1 -17 -21 28 29 -1 -3 47466: Vapa-konserni 1 879 1 861 18 10 1152 1119 33 3 47467: Veikkaus Oy 5 985 5 489 496 9 335 342 -7 -2 47468: VPU Pukutehdas -konserni 56 53 3 6 263 240 23 10 47469: VR-Yhtymä -konserni 6 753 6 181 572 9 16 487 16 690 -203 -1 47470: Yleisradio Oy 1 990 1 994 -4 0 4 638 4 658 -20 0 47471: Yrityspankki SKOP Oy 203 1 297 1 -94 -32 70 75 -5 -7 47472: 1 Korko- ja muut rahoitustuotot 47473: 2 Tilikaudet 1.4.1996-31.3.1997 ja 1.4.1997-31.3.1998. 47474: 3 Vuosien 1997 ja 1998 liikevaihtoluvut eivät ole vertailukelpoisia. 47475: 4 Tilikaudet 1.5.1996-30.6.1997 ja 1.7.1997-30.6.1998. 47476: 5 Pro forma. 47477: 47478: 47479: 47480: 47481: Valtion ja valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden 017 Mmk) ja Finnair-konserni (111 Mmk). Valtion- 47482: väliset rahoitussuhteet yhtiöiden valtiolle maksamat osingot olivat keski- 47483: Valtionyhtiöt maksoivat kertomusvuonna valtiolle määrin 9,9 o/o valtion niihin sijoittamien osakepää- 47484: osinkoja edellisen tillikauden tuloksistaan yhteen- omien nimellisarvosta (24 738 Mmk). Veikkaus 47485: sä 2 457 Mmk. Tämä oli runsaat miljardi markkaa Oy:n voitto vuodelta 1998 (2 070 Mmk) luovutettiin 47486: enemmän kuin v. 1997. Lähes kaikki tuotantotoi- kokonaisuudessaan valtiolle. 47487: mintaa harjoittaneet yhtiöt maksoivat osinkoja val- Valtio sijoitti kertomusvuonna yhtiöihinsä ni- 47488: tion sijoittamalle osakepääomalle lukuun ottamatta mellisesti uutta pääomaa runsaat 34 mrd. mk. Tämä 47489: Patria Industries -konsernia. Suurimmat osingot kertyi lähes kokonaisuudessaan apporteista val- 47490: maksoivat Suomen PT -konserni (1 108 Mmk), tionyhtiöiden uudelleenjärjestelyissä ja toimintojen 47491: Imatran Voima -konserni (279 Mmk), Neste-kon- yhtiöittämisessä. Toisaalta sulautuneiden yhtiöiden 47492: serni (246 Mmk), Alko-Yhtiöt-konserni (180 Mmk), osakepääomat poistuivat, joten sijoitetun pääoman 47493: VR-Yhtymä-konserni (150 Mmk), Kemira-konserni todellinen nettolisäys jäi huomattavasti vähäisem- 47494: 47495: 374 47496: mäksi. Valtion nimellismääräinen osakesijoitus yh- musvuoden lopussa valtion lainakanta yhtiöilleen 47497: tiöihinsä kasvoi kertomusvuonna yhteensä 8 685 oli yhteensä 779 Mmk, mikä oli 294 Mmk edellis- 47498: Mmk:lla. vuotista vähemmän. 47499: Valtionyhtiöt maksoivat kertomusvuonna val- Valtion ja valtionenemmistöisten osakeyhtiöi- 47500: tiolle korkoja 35 Mmk ja kuoletuksia 284 Mmk. den keskinäiset rahoitussuhteet olivat kertomus- 47501: Keskikorko oli 4,5 %. Uutta lainapääomaa valtio vuonna seuraavat: 47502: antoi yhtiöilleen yhteensä runsaat 5 Mmk. Kerta- 47503: 47504: Yhtiö !konserni) Valtion saarnat Valtion suorittamat Valtion rahoitus 47505: Osingot Korot Kuoletukset Uudet Uudet Osake- laina- 47506: osake- lainat pääoma pääoma 47507: pääomat 47508: 1 000 mk 47509: Alko-Yhtiöt-konserni 179 568 - - - - 309 600 - 47510: Arsenal-konserni - - - - - 2 921150 - 47511: Avena-konserni 2 000 - - - - 100 000 - 47512: CSC-Tieteellinen laskenta Oy - - - - - 1 000 - 47513: Edita-konserni 10 200 - - - - 30 000 - 47514: Engel-konserni 26 000 472 1111 - - 12 000 7 778 47515: Finnair-konserni 111 399 - - - - 247 553 - 47516: Finntech Finnish Technology Oy - 12 995 - 428 600 998 47517: Finnvera-konserni - - - 1 275 009 1 47518: - 1 027 000 - 47519: Fortum-konserni - 182 2 213 28 719 454 2 3 012 11 844 579 3 012 47520: Imatran Voima -konserni 278 958 268 5 938 - - - 896 47521: lnspecta Oy - - - 17 715 3 - 6 000 - 47522: Kera-konserni - 10 006 141 640 335 - - 321 280 47523: Kapiteeli-konserni - - - 1 440 930 4 - 510 000 - 47524: Kauppatalo Hansel Oy 2 750 - - - - 72 025 - 47525: Kemijoki-konserni 1 882 - - - - 163 649 - 47526: Kemira-konserni 116 882 67 2 479 - - 687 539 4139 47527: leonia-konserni - 19 220 83 280 - - 1 284 270 335 760 47528: Medivire Työterveyspalvelut Oy - 568 1 333 - - 4 600 9 334 47529: Neste-konserni 245 820 - - - - - - 47530: Patria lndustries -konserni - 113 5 250 - 445 157 600 7 395 47531: Postipankki-konserni 44 100 - - - - - - 47532: Rahapaja Oy 5 000 - - - - 16 000 - 47533: Raskone Oy - - - 60 000 5 - 6 000 - 47534: Saimaan Kanavalaivat Oy - - - - - 13 765 - 47535: Solidium-konserni - - - - - 50 000 - 47536: Sonera-konserni - - - 1 800 000 6 - 1 405 000 - 47537: Sponda Oy 51 000 - - - - 195 210 - 47538: Suomen Autokatsastus -konserni 4 000 2 067 28 214 - - 73 000 10 179 47539: Suomen Posti Yhtymä -konserni - - - 600 000 7 - 600 000 - 47540: Suomen PT -konserni 1108 000 - - - - - - 47541: Suomen Teollisuussijoitus Oy - - - 205 000 - 121 000 - 47542: Suomen Vientiluotto Oy 70 836 - - - - - - 47543: Teollisen yhteistyön rahasto Oy - 1 608 10 409 - - 296 800 72 591 47544: Tietokarhu Oy - - - 400 - 200 - 47545: Vapa-konserni 57 000 8 549 - 1 490 300 000 1 862 47546: VPU Pukutehdas -konserni - 220 556 - - 35 000 3 611 47547: VR-Yhtymä -konserni 150 000 - - - - 2 200 000 - 47548: Veikkaus Oy - - - - - 996 - 47549: Yleisradio-konserni - - - - - 46 831 - 47550: Yhteensä 2 457 395 35 031 284 293 34 064 287 5 375 24 738 967 778 835 47551: 1 Rahana 5 000 000 mk ja apporttina 1 270 009 000 mk. 47552: 2 Rahana 10 000 000 mk ja apporttina 28 709 454 000 mk. 47553: 3 47554: Apportti. 47555: 4 Rahana 10 000 000 mk ja apporttina 1 430 930 000 mk. 47556: 5 Rahana 50 000 mk ja apporttina 5 950 000 mk. 47557: 6 47558: Apportti. 47559: 7 Apportti. 47560: 47561: 47562: 47563: 47564: 375 47565: Valtionyhtiösektori oli kertomusvuonna edelleen vilk- että valtion omistajaedun kannalta mahdollisimman 47566: kaassa muutos- ja kehitysvaiheessa. Valtionenemmis- suuri osinkovirta, ottaen kuitenkin samalla huomioon 47567: töisten osakeyhtiöiden omistus- ja organisaatiojärjes- yhtiöiden kehittämisvaatimukset, on tarpeen ja jopa 47568: telyjä muuttuvien markkinaolojen vaatimuksia vastaa- välttämätöntäkin. Asianomaisten ministeriöiden tulee 47569: vasti voidaan pitää sinänsä perusteltuina. Valtiontilin- siis valtion omistajaedun valvojina pyrkiä tähän tavoit- 47570: tarkastajat kehottavat ao. ministeriöitä seuraamaan teeseen muiden kuin voittoon tarkoituksellisesti pyrki- 47571: jatkossakin tarkasti valtionyhtiöiden toiminta- ja kilpai- mättömien yhtiöiden kohdalla. 47572: luedellytyksiin vaikuttavia markkinamuutoksia ja rea- Valtiontilintarkastajat toteavat lisäksi, että valtion- 47573: goimaan niihin asianmukaisesti ja nopeasti yhtiöiden enemmistöisiin osakeyhtiöihin lukeutuu useita sellaisia 47574: tuloksentekokyvyn, kannattavuuden sekä valtion omis- yrityksiä, joiden kohdalla voidaan perustellusti asettaa 47575: tajaedun turvaamiseksi. kyseenalaiseksi se, onko valtion syytä osallistua niiden 47576: Kaikki valtionyhtiöt Yleisradio Oy:tä ja Arsenal Oy:tä myötä yhtenä yrittäjänä ja sijoittajana markkinakil- 47577: lukuun ottamatta toimivat kertomusvuonna voitollises- pailuun. Näissä yhtiöissä, joita saattaisivat olla esim. 47578: ti. Jälkimmäisen tappiollisuus johtui sen luonteesta Avena Oy, Medivire Työterveyspalvelut Oy, Suomen 47579: omaisuudenhoitoyhtiönä. Yhtiökohtainen kannatta- Autokatsastuskeskus Oy, Vapa Oy ja eräät rahoitus- 47580: vuus vaihteli tuntuvasti, mikä oli seurausta mm. toimi- alan yhtiöt, valtiolla on lähinnä vain sijoittajaintressi 47581: alakohtaisista kannattavuusedellytyksistä ja eräiden muiden, yleisten yhteiskuntapoliittisten intressien 47582: valtionyhtiöiden erityisluonteesta. Yhtiöt maksoivat puuttuessa. Olisikin selvitettävä, mitkä nykyisistä valti- 47583: kertomusvuonna osinkoja valtiolle vuoden 1997 tulok- onyhtiöistä ovat sanotunkaltaisia yrityksiä ja miten nii- 47584: sista lähes 2,5 mrd. mk, joskin valtaosa eli kolme neljäs- den osalta olisi tarkoituksenmukaista menetellä edellä 47585: osaa tästä koostui seitsemän suurimman Osingonmak- todettu huomioon ottaen. 47586: sajan osingoista. Valtiontilintarkastajat painottavat, 47587: 47588: 47589: 47590: 47591: Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden Puolustusministeriön hallinnonala 47592: johdon ja henkilöstön optio- ja muut VPU Pukutehdas Oy 47593: kannustusjärjestelmät Yhtiössä ei ole käytössä johdon optio- eikä muita 47594: kannustin järjestelmiä. 47595: Valtiontilintarkastajat ovat pyytäneet ministeriötä, 47596: joiden hallinnonalojen alaisuudessa toimii valtion- Valtiovarainministeriön hallinnonala 47597: yhtiöitä, antamaan yksityiskohtaiset selvitykset Arsenal Oy 47598: seuraavista aihepiireistä: Yhtiön toimitusjohtajalla on johtajasopimukseen 47599: - Valtionyhtiöissä toteutetut tai suunnitellut liittyvä bonusjärjestely. Valtiovarainministeriön 47600: johdon ja henkilöstön optiojärjestelmät ehtoineen, mukaan sen vaikutus yhtiön tulokseen on vähäi- 47601: toteutusjärjestelyineen ja perusteluineen. nen. Yhtiön hallitus määrittää mahdollisesti mak- 47602: - Vuoden 1998 loppuun mennessä lunastetut settavan bonuksen vuosittain jälkikäteen. Muissa 47603: osakeoptiot ml. arviot niiden arvosta. Arsenal-konsernin yhtiöissä ei ole käytössä johdon 47604: - Yhtiökohtainen selvitys toimivan johdon tai henkilöstön optio- tai muita kannustusjärjestel- 47605: muista mahdollisista tulossidonnaisista kannustus- miä. 47606: järjestelmistä ehtoineen. 47607: - Ministeriön perusteltu arvio optio- ja muiden Edita Oy 47608: kannustusjärjestelmien vaikutuksista yhtiöiden Yhtiössä ei ole käytössä optiojärjestelmää. Käytös- 47609: kannattavuuteen ja tuloskehitykseen yleisesti ja sä on ollut yhtiön tulokseen sidottu johdon bonus- 47610: yhtiökohtaisesti. järjestelmä. Kertomusvuonna käytössä oli koko 47611: Asianomaisten ministeriöiden valtiontilintarkas- henkilöstöä koskeva tulospalkkausjärjestelmä. Bo- 47612: tajille toimittamista selvityksistä ilmenee seuraavaa. nusjärjestelmät on muutettu v. 1999 tavoitteena, 47613: 47614: 47615: 376 47616: että ne tähänastista paremmin kannustaisivat joh- Yhtiön arvion mukaan tulospalkkiojärjestelmän 47617: toa saavuttamaan yhtiön hallituksen asettamat ta- avulla on tiedostettu yhteistyön tulosvaikutus. Ter- 47618: voitteet. Hallitus on määritellyt toimitusjohtajan veydenhoidossa tuloksen tekeminen on ollut vie- 47619: bonuksen rajat ja määräytymisperusteet. Puolet ras ajatus, mutta asiaan on alettu tottua. Työterveys- 47620: bonuksen maksimimäärästä määräytyy yhtiön asemien henkilökunta on kokenut konkreettisesti 47621: markkamääräisen tuloksen perusteella ja puolet yhteistyön merkityksen. Tämä vaikuttaa suoraan 47622: laadullisten kriteerien perusteella. Muun johdon asiakastyytyväisyyteen, mikä heijastuu tulokseen. 47623: osalta hallitus on päättänyt bonusten rajoista, ja Palkkion ei välttämättä tarvitse olla suuri, vaan 47624: toimitusjohtaja päättää kriteereistä hänen eri toi- tärkeintä on tavoitteen saavuttaminen. 47625: minnoille asettamiensa tavoitteiden pohjalta. Toi- 47626: mialajohtajat päättävät puolestaan henkilöstön Leonia Oyj 47627: kannustinjärjestelmästä. Yhtiössä ei ole käytössä optiojärjestelmiä. 47628: Koko henkilökuntaa koskevassa tulospalkkio- Yhtiössä on kokeiltu suorituspalkkiojärjestel- 47629: järjestelmässä jaettavan palkkion kokonaismäärä mää kolmen viime vuoden aikana lähinnä pääliike- 47630: riippuu konsernin tuloksesta. Kertomusvuoden tu- toiminta-alueilla. Suorituspalkkioiden määrittely 47631: los jäi kuitenkin tavoitetason alle, eikä palkkiota on perustunut liiketoiminta-alueittain erilaisiin läh- 47632: syntynyt jaettavaksi. tökohtiin. Keskeistä on ollut budjetti- ja kannatta- 47633: Yhtiön ilmoituksen mukaan johdon kannustus- vuustavoitteiden saavuttaminen. Henkilökohtais- 47634: järjestelmät on katsottu tarpeellisiksi palkitsemista- ten suorituspalkkioiden enimmäismäärä on ollut 3 47635: voiksi ja keinoiksi ohjata toimintaa kannattavuu- kk:n palkka. Varallisuudenhoidossa ja treasury- 47636: den ylläpitoon ja parantamiseen, vaikka niiden toiminnassa on noudatettu markkinakäytäntöä, 47637: suoraa vaikutusta tulokseen onkin vaikea osoittaa enintään 12 kk:n palkkaa. Ryhmäkohtaiset palkkiot 47638: ja mitata. ovat vastanneet enimmillään yhden kuukauden 47639: palkkaa. 47640: Medivire Työterveyspalvelut Oy Johdon kannustepalkkiojärjestelmän pumn 47641: Yhtiö ei ole pörssiyhtiö, eikä sillä ole käytössä kuului kertomusvuonna Leonia Oyj:n johtajisto, 47642: optiojärjestelmää. Leonia Pankki Oyj:n johtokunta ja Leonia Corpora- 47643: Yhtiön johdolla tai hallituksen jäsenillä ei ole te Bank Oyj:n hallitus, yhteensä 13 henkeä. Suori- 47644: myöskään erillistä kannustinjärjestelmää. Yhtiössä tuspalkkioista päättää Leonia Oyj:n hallitus, ja palk- 47645: on käytössä yleinen tulospalkkiojärjestelmä, joka kioiden määrän arviointi perustui mm. taloudelli- 47646: perustuu työyksikön saavuttamiin tulos- ja toimin- seen tulokseen, Postipankin ja Suomen Vientiluo- 47647: tatavoitteisiin. Järjestelmä ei ole henkilökohtainen. tan toimintojen yhteensaattamiseen, liiketoimin- 47648: Mikäli työyhteisö ( = työ terveysasema) yltää määrät- nan määrien kasvattamiseen sekä tehtyihin kustan- 47649: tyihin tavoitteisiin, palkitaan koko aseman henki- nusleikkauksiin. Suorituspalkkioiden määrä voi 47650: löstö samalla summalla tehtävistä riippumatta. Jär- enimmillään vastata 6 kk:n palkkaa. Asiaa ei ollut 47651: jestelmän tavoitteena on kannustaa koko työyhtei- päätetty Leonia Oyj:n hallituksessa vuoden 1999 47652: sö toimimaan yhteisten tavoitteiden mukaisesti. kevääseen mennessä. 47653: Järjestelmässä arvioidaan yksikön tulos, koko yri- Leonia-konsemin suorituspalkkiojärjestelmän 47654: tyksen tulos sekä yksikön toiminnallinen kehitys- periaatteet ovat 1.1.1999 alkaen seuraavat: 47655: kohde. Tavoitteeseen pääseminen on porrastettu 1. Suorituspalkkiojärjestelmä toimii vuosinaise- 47656: erisuuruisiin tavoitteisiin. Ensimmäinen palkkiota- na palkitsemisjärjestelmänä lähinnä henkilö-, työ- 47657: so edellyttää esim. budjetoidun tuloksen ylitystä yksikkö- ja liiketoiminta-alue-tasolla. Henkilöstöra- 47658: tietyllä prosentilla, ja korkein taso edellyttää ylitystä hasto toimii pitkäaikaisena ja konsernitasaisena 47659: suuremmalla prosentilla. Kunkin työterveysase- järjestelmänä. 47660: man oman tulostavoitteen painoarvo on 70 o/o ja 2. Konsernin hallitus päättää vuosittain etukä- 47661: kahden muun osa-alueen 15 o/o kummankin. Palk- teen suorituspalkkiojärjestelmän perusteet ja vuo- 47662: kion saaminen edellyttää, että kaikki kolme osa- den päätyttyä maksettavien suorituspalkkioiden 47663: aluetta ylittävät tietyn vaatimustason. Ellei koko kokonaismäärän. 47664: yritys saavuta asetettuja tavoitteita, ei yksittäiselle 3. Suorituspalkkiojärjestelmä koskee koko Leo- 47665: työyhteisöHekään makseta tulospalkkiota. Makset- nia-konsemin henkilöstöä. 47666: tavien palkkioiden suuruus voi vaihdella 2 200 4. Suorituspalkkiojärjestelmä toimii normaalin 47667: mk:sta 10 000 mk:aan. Kertomusvuodelta tulos- palkkausjärjestelmän lisänä. Sen tarkoituksena on 47668: palkkiota maksettiin neljälle yksikölle neljästäkym- palkita yksilökohtaisesti tai työryhmän jäsenenä 47669: menestä. niitä henkilöitä, jotka ovat saavuttaneet tai ylittä- 47670: 47671: 47672: 377 47673: neet asetetut tavoitteet tai muuten suorituspalkkio- Tietokarhu Oy 47674: vuoden aikana ovat ylittäneet normaalin suoritusta- Yhtiössä ei ole käytössä omaa optiojärjestelmää. 47675: son. Sen sijaan yhtiön toinen omistaja, Tieto Corporati- 47676: Leonia-konsernin henkilöstörahastoon kuuluvat on Oyj (joka omistaa osakkeista 80 %, jotka tuotta- 47677: 1.1.1999 alkaen kaikki konsernin yhtiöt Tietoleonia vat 20 o/o äänistä), on tarjonnut Tietokarhu Oy:n 47678: Oy:tä lukuun ottamatta. Henkilöstörahaston voitto- henkilöstön merkittäväksi omaa optiolainaansa 47679: palkkio määräytyy konsernin nettotuloksen mu- (optiolaina 15.6.1998-15.6.2001). Vuoden 1998 47680: kaan siten, että tuloksen ylittäessä vahvistetun rajan lopussa Tietokarhu Oy:n henkilöstön optio-etujen 47681: rahastolle maksetaan voittopalkkio. Kertomusvuo- yhteissumma oli 2 071 000 mk. 47682: delta raja määriteltiin 9 %:n tuotoksi omalle pää- Tietokarhu Oy:n henkilöstön tulospalkkiojärjes- 47683: omalle. Rajan ylittävästä nettotuloksen osasta las- telmä sisältää henkilökohtaisen tai ryhmäkohtaisen 47684: ketaan 7 o/o:n voittopalkkio. Palkkion määrä vuo- vuosipalkkion, joka perustuu yksiselitteisesti mitat- 47685: delta 1998 oli 17,9 Mmk. taviin tekijöihin ja niiden toteutumiseen. Pakollisia 47686: Henkilöstörahaston voittopalkkioperusteet vah- vuosipalkkiotekijöitä ovat liikevoitto ja asiakastyy- 47687: vistetaan vuosittain etukäteen. Vuodelle 1999 ra- tyväisyys, joiden lisäksi voidaan tapauskohtaisesti 47688: jaksi on määritelty 10 o/o:n oman pääoman tuotto. valita vielä 1-2 tekijää. Vuosipalkkioista laaditaan 47689: Yhtiön mukaan suorituspalkkiojärjestelmässä aina vuosipalkkiosopimukset, joissa kullekin palk- 47690: maksettavaa palkkiota syntyy vain, mikäli sovitut kiotekijälle määritellään minimi- ja maksimitavoit- 47691: toiminnalliset ja tulostavoitteet saavutetaan. Tästä teet eli vaihteluväli, jonka sisällä palkkio määräytyy 47692: syystä järjestelmän uskotaan motivoivan ja kannus- lineaarisesti. Vuosipalkkion saaminen edellyttää, 47693: tavan henkilöstöä parempaan suoriutumiseen. että henkilön työsuhde on jatkunut yhtiössä sopi- 47694: Valtiovarainministeriön mukaan aiemman hen- muksen allekirjoitushetkestä koko vuoden ja että 47695: kilöstörahastomallin korvaavassa suorituspalkkio- henkilö ei ole irtisanoutunut tai häntä ei ole irtisa- 47696: järjestelmässä suoritettavat korvaukset voivat olla nottu palveluksesta maksuhetkellä. Lisäksi palk- 47697: n. 4 300:lle hengelle enimmillään 40 Mmk. Uuden kiojärjestelmä sisältää kannustuspalkkion, jonka 47698: järjestelmän selkeiden tulos- ja suoritetavoitteiden piiriin kuuluu yhtiön henkilöstö toimitusjohtajaa ja 47699: perusteella pyritään ministeriön mielestä paranta- pääyksiköiden johtajia lukuun ottamatta. Kannus- 47700: maan henkilöstön motivaatiota ja liiketoimintojen tuspalkkio voi perustua etukäteen laadittuun sopi- 47701: kustannustehokkuutta. mukseen tai poikkeukselliseen suoritukseen ilman 47702: sopimustakin. 47703: Rahapaja Oy Tietokarhu Oy:n vuoden 1999 budjetissa palk- 47704: Yhtiössä ei ole käytössä eikä suunnitteilla johdon kiojärjestelmien kustannuksiksi henkilöstösivuku- 47705: optiojärjestelyjä. luineen arvioitiin 3,3 Mmk. Yhtiö tai valtiovarainmi- 47706: Yhtiön toimihenkilöihin sovelletaan yhteistä nisteriö eivät ole arvioineet palkkiojärjestelmien 47707: bonuspalkkiojärjestelmää, joka perustuu yhtiön vaikutusta yhtiön kannattavuuteen ja tuloskehityk- 47708: toreutuvaan käyttökatteeseen. Palkkio vastaa seen. 47709: enimmillään 1,5 kk:n palkkaa. Tuntipalkkaisille, 47710: tuotannossa työskenteleville on laadittu erillinen Yrityspankki SKOP Oyj 47711: tuotannon määrään sidottu palkkiojärjestelmä. Yhtiössä ei ole optio- tai muita tulossidonnaisia 47712: Rahapaja Oy:n mukaan palkkiojärjestelmät li- kannustusjärjestelmiä. 47713: säävät henkilöstön motivaatiota ja sitoutumista yh- 47714: tiöön. Tämä edistää yhtiön tavoitteiden saavutta- Opetusministeriön hallinnonala 47715: mista ja ylittämistä. Toteutuvat vaikutukset siirtyvät CSC-Tieteellinen laskenta Oy 47716: myös tuleville vuosille. Yhtiössä ei ole toteutettu tai suunnitteilla johdon 47717: Valtiovarainministeriön mukaan Rahapaja Oy:n optiojärjestelmää. 47718: kannustinjärjestelmää on tarkoitus kehittää valtion- Kannustusjärjestelmänä yhtiössä on käytössä 47719: yhtiöissä noudatettuja periaatteita seuraten. tulospalkkion jakaminen. Yhtiön hallitus hyväksyy 47720: vuosittain tulospalkkion perusteet ja päättää yhtiön 47721: Solidium Oy toimitusjohtajalle, tieteelliselle johtajalle ja henki- 47722: Yhtiössä ei ole käytössä optio- eikä muita tulossi- löstölle maksettavan tulospalkkion määrän. CSC- 47723: donnaisia kannustusjärjestelmiä. yhtiön voittoa tavoittelemattoman luonteen vuoksi 47724: tulospalkkio perustuu toiminnalliseen tulokseen. 47725: Sponda Oy Tulospalkkiojärjestelmä on opetusministeriön 47726: Yhtiössä ei ole käytössä optio- eikä muita tulossi- mukaan tärkeä osa yhtiön johtamisjärjestelmää ja 47727: donnaisia kannustusjärjestelmiä. kokemukset siitä ovat erittäin positiivisia. Sen vai- 47728: 47729: 378 47730: kutus toiminnalliseen eli laadulliseen tulokseen on Konsernin tytäryhtiöissä ovat voimassa tytäryh- 47731: merkittävä. tiöhallitusten vahvistamat tulospalkkiomallit Ave- 47732: na Nordic Grainin sovellus on pelkästään tulok- 47733: FTP lnternational Oy seen kiinnitetty palkkiomalli. Budjetoidun tuloksen 47734: Yhtiössä ei ole toteutettu eikä suunniteltu optiojär- saavuttaminen tuottaa koko henkilöstölle yhden 47735: jestelmää. kuukauden palkkaa vastaavan tulospalkkion. Mi- 47736: Opetusministeriön mukaan yhtiön henkilöstö käli tulos on kaksinkertainen budjetoituun verrat- 47737: saa kannustinlisänä osan yhtiön tuloksesta. Tämä tuna, voidaan henkilöstölle maksaa enintään kol- 47738: koskee myös yhtiön toimitusjohtajaa. Kannustinli- men kuukauden palkkaa vastaava tulospalkkio. 47739: siä on maksettu joko suhteessa palkkaan tai kaikille Avena Siilot Oy:n koko henkilöstöä koskeva 47740: samansuuruisena. tulospalkkiojärjestelmä koostuu useista mittareista, 47741: Ministeriö ei ole arvioinut kannustinjärjestelmän joilla on eri painoarvot (mm. aluekohtaiset käyttö- 47742: vaikutusta yhtiön tulokseen tai kannattavuuteen. katteet, käsittelykulujen osuus kiinteistä kuluista, 47743: koko yrityksen käyttökate, hallituksen erillishar- 47744: Veikkaus Oy kinta). Tulospalkkiota maksetaan vain, jos budje- 47745: Yhtiössä ei ole eikä ole suunnitteilla johdon optio- toitu käyttökate ylittyy ja tulos on voitollinen. 47746: järjestelmiä. Järjestelmän tuottama vähimmäispalkkio vastaa 47747: Opetusministeriö teki vuoden 1997 lopulla pää- kahden viikon ja enimmäispalkkio puolentoista 47748: töksen yhtiön johdon palkkauksen perusteista. kuukauden palkkaa. 47749: Päätös on luottamuksellinen, ei-julkinen ja liikesa- Ministeriö ei ole arvioinnut kannustusjärjestelmän 47750: laisuuden piiriin kuuluva. Sen mukaan yhtiön joh- vaikutusta yhtiön tulokseen tai kannattavuuteen. 47751: tajien erillisestä bonuspalkkiojärjestelmästä luovut- 47752: tiin. Yhtiön toimitusjohtajalle, toimitusjohtajan va- Liikenneministeriön hallinnonala 47753: ramiehenä toimivalle kaupalliselle johtajalle, tekni- Finnair Oyj 47754: selle johtajalle sekä kehitysjohtajalle maksetaan Yhtiö ei ole toteuttanut eikä tehnyt päätöksiä joh- 47755: tulospalkkiota muuta henkilökuntaa koskevien don optiojärjestelmistä. 47756: periaatteiden mukaan. Samalla siirryttiin johtajien Finnair Oy:n johdon kannustusjärjestelmä on 47757: kokonaispalkkausjärjestelmään, joka sisältää auto- yhtiön hallituksen päättämä, tasoltaan tavanomai- 47758: edun. nen ja se on perustunut liikenneministeriön mu- 47759: Opetusministeriön käsityksen mukaan yhtiön kaan yhtiön taloudelliseen tulokseen ja tulostavoit- 47760: johtajien palkkausjärjestelmä on sujunut hyvin ja teiden saavuttamiseen. 47761: vastaa ministeriön käsityksiä tulospalkkauksen so- 47762: veltamisesta yhtiössä. Sonera Oyj 47763: Ministeriö ei ole arvioinnut kannustusjärjestel- Yhtiö on vuoden 1999 keväällä ottanut käyttöön 47764: män vaikutusta yhtiön tulokseen ja kannattavuu- henkilöstölle suunnatun optiolainan, joka on tar- 47765: teen. koitettu osaksi kannustusjärjestelmää. Tähän liitty- 47766: vät optio-oikeudet oikeuttavat merkitsemään osak- 47767: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala keita enintään 15 000 000 kpl. Liikkeelle laskettu- 47768: Avena Yhtiöt Oy jen optioiden perusteella merkittävien osakkeiden 47769: Yhtiössä ei ole käytössä johdon optiojärjestelmää. osuus on 2,04 o/o yhtiön osakkeista ja niiden tuotta- 47770: Yhtiön hallitukset ovat vahvistaneet koko henki- mista äänistä. Optio-oikeus tuottaa oikeuden mer- 47771: löstöä koskevat tulospalkkiomallit Konsernin kitä yhtiön osakkeita 1.6.2001 (optiotodistus A) tai 47772: emoyhtiössä, Avena Oy:ssä sovelletaan tilikaudella 1.6.2003 (optiotodistus B) alkaen ja viimeistään 47773: 1998/1999 mallia, jonka perusteella konsernin bud- 30.6.2005. Osakkeen merkintähinta optiotodistuk- 47774: jetoidun tuloksen saavuttaminen tuottaa emoyh- sella A on Sonera-Yhtymä Oyj:n osakkeen vaihdol- 47775: tiön henkilöstölle yhden kuukauden palkkaa vas- la painotettu keskikurssi Helsingin pörssissä maa- 47776: taavan tulospalkkion. Lisäksi palkkion suuruus voi liskuussa 1999 lisättynä 8 o/o:lla. Osakkeen merkin- 47777: vaihdella sijoitetun pääoman tuoton perusteella. tähinta optiotodistuksella B on Sonera Oyj:n osak- 47778: Vaikka budjetoidusta tuloksesta jäätäisiin, mutta keen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin 47779: saavutettaisiin 13 o/o:n tuotto sijoitetulle pääomalle, pörssissä lokakuussa 1999 lisättynä 8 o/o:lla. Osake- 47780: voidaan maksaa kahden viikon palkkaa vastaava merkinnän alkamiselle on asetettu eräitä yhtiön 47781: tulospalkkio. Mikäli konsernitulos ylittää 13 o/o:n tulokseen sidottuja ehtoja. Yhtiön johto voi käyttää 47782: tuoton sijoitetulle pääomalle, voidaan maksaa optio-oikeuksiaan ainoastaan, mikäli yhtiön halli- 47783: enintään puolentoista kuukauden palkkaa vastaa- tus toteaa, että yhtiön osakkeen tuotto on ollut 47784: va tulospalkkio. suurempi tai yhtä suuri kuin vertailuindeksillä. 47785: 47786: 379 47787: Optio-oikeudet on sidottu myös merkitsijän työ- tai Liikenneministeriö ei ole selvityksessään ar- 47788: toimisuhteen jatkumiseen yhtiössä. vioinnut tulospalkkiojärjestelmän vaikutusta yh- 47789: Sonera-Yhtymä Oyj:n johdon kannustusjärjes- tiön tulokseen tai kannattavuuteen. 47790: telmä koostuu kokonaisuudessaan osakepohjais- 47791: ten järjestelmien lisäksi kokonaispalkasta siihen VR Yhtymä Oy 47792: erikseen sovittavine lisineen sekä johdon bonusjär- Yhtiössä ei ole käytössä optio- tai muita tulossidon- 47793: jestelmästä. Sen pohjana on henkilökohtainen bo- naisia johdon kannustusjärjestelmiä. 47794: nusmido, jonka tavoitteet tulevat vuosittain halli- 47795: tuksen yritykselle vahvistamista tavoitteista. Kerto- Yleisradio Oy 47796: musvuonna bonusjärjestelmä voi enimmillään tuot- Yhtiö käyttää työnantajan aktiivisen palkkapolitii- 47797: taa puolentoista kuukauden palkkaa vastaavan tu- kan välineenä tulospalkkion maksamista henkilöil- 47798: lospalkkion. le tai ryhmälle, esim. projektille, palkkiona poik- 47799: keuksellisen hyvästä työtuloksesta. 47800: Suomen Autokatsastus Oy Yhtiön hallitus uudisti 8.2.1998 tulospalkkion 47801: Yhtiössä ei ole käytössä optio- tai muita erityisiä maksamiseen liittyvät periaatteet seuraavasti: 47802: kannustusjärjestelmiä. Johdon tulospalkkiojärjes- - Työn tuloksen tulee selvästi ylittää normaali 47803: telmä on rakennettu samoille, tulostavoitteiden kuukausipalkalla korvattava työtulos. 47804: arviointiin liittyville periaatteille kuin koko henki- -Perustelut palkkion maksamiseksi on esitet- 47805: löstön yleinen tulospalkkiojärjestelmä. tävä yksilöidysti ja kirjallisina. 47806: Toimitusjohtajan ja muiden yhtiön johdon jäsen- - Kertaluonteisena maksettavan palkkion mää- 47807: ten suoritus on arvioitu ottamalla huomioon koko rä mitoitetaan siten, että sen palkitseva merkitys 47808: yhtiön taloudellinen tulos sekä muiden tulostavoit- toteutuu mahdollisimman hyvin. 47809: teiden (mm. asiakastyytyväisyys) saavuttaminen. - Palkkion maksamisesta päättää hallitusvas- 47810: Näiden perusteella kullekin johtoon kuuluvalle on tuinen johtaja tai hänen määräämänsä. 47811: maksettu tulosvuoden jälkeen yksi koko tulosvuot- Riittävän yhtenäisyyden saavuttamiseksi on suo- 47812: ta koskeva palkkio, joka on enimmillään vastannut sitettu, että toimiaJoittain tarkasteltuna tulospalkit- 47813: yhden kuukauden palkkaa. semiseen käytetään 0,4 o/o palkkasummasta. 47814: Yleisradion johdolla ei ole erillisiä optio- tai 47815: Suomen Lentoasemapalvelut Oy muita kannustusjärjestelmiä. Liikenneministeriö ei 47816: Liikenneministeriön valtiontilintarkastajille toimit- ole arvioinnut kannustejärjestelmän vaikutusta yh- 47817: tamasta selvityksestä ei ilmene, onko yhtiössä käy- tiön tulokseen tai kannattavuuteen. 47818: tössä tulossidonnaisia johdon tai henkilöstön kan- Liikenneministeriö on arvioinut kannustusjär- 47819: nustusjärjestelmiä. jestelmien merkitystä seuraavasti: Hallinnonalan 47820: yhtiöistä Sonera Oyj:ssä käyttöön otetulla johdon ja 47821: Suomen Posti -Yhtymä Oy koko henkilöstön optiojärjestelmällä pyritään sii- 47822: Yhtiön johdon ainoa tulossidonnainen kannustus- hen, että yhtiö voi parhaalla tavalla kilpailla työ- 47823: järjestelmä on toistaiseksi ollut tavanomainen mi- markkinoilla niin johto- kuin asiantuntijavoima- 47824: domatriisipohjainen tulospalkkiojärjestelmä, jonka varoista ja säilyttää nykyisen henkilöstön yhtiön 47825: perusteella johdolla on ollut mahdollisuus enim- palveluksessa. Tämä on tärkeää liiketoiminnan ke- 47826: millään puolentoista kuukauden palkan suurui- hittämisen ja osakkeen arvon kasvattamisen kan- 47827: seen tulospalkkioon tilikauden pituiselta palkkio- nalta. Järjestelmää käsiteltiin hallituksen talouspo- 47828: kaudelta. Tulostekijöinä ovat ainakin yhtiön ja liittisessa ministerivaliokunnassa kahdesti keväällä 47829: oman vastuualueen liiketaloudellinen tulos, asia- 1999. Yhtiön hallitus sai 23.4.1999 pidetyssä yhtiö- 47830: kastyytyväisyys, henkilöstötyytyväisyys sekä usein kokouksessa valtuudet optiojärjestelmän omaksu- 47831: myös jokin toiminnan laatuun ja omaan vastuu- miseen yhtiössä. 47832: alueeseen liittyvä kehityshanke. Tulostekijät ja nii- Liikenneministeriö jatkaa optiolaina- ja muiden 47833: den painotukset ovat vaihdelleet palkkiokausittain kannustinjärjestelmien kehittämistä yhteistyössä 47834: toiminnan kulloistenkin tavoitteiden mukaan, ja ne muiden ministeriöiden kanssa. Koska optiojärjes- 47835: on sovittu hallituksen ja pääjohtajan sekä hallituk- telmiä vasta omaksutaan hallinnonalan yhtiöihin, 47836: sen ja ao. johtajan välisissä tuloskeskusteluissa. niiden vaikutuksesta ei ole saatu vielä kokemuksia. 47837: Enimmäispalkkiot ovat olleet harvinaisia. Palk- Järjestelmillä pyritään yhtiöiden liiketoiminnan, tu- 47838: kiokriteerit on tarkoitettu asetettavaksi niin, että jo loksen ja osakkeen arvon myönteiseen kehityk- 47839: keskitason palkkio edellyttää selkeää budjettitason seen. Osa arvon kehityksestä maksettaisiin henki- 47840: ylitystä ao. tulostekijän kohdalla. löstölle ja johdolle optiojärjestelmän kautta. 47841: 47842: 47843: 380 47844: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala optiotodistuksen A merkintäaika olisi alkanut 47845: Fortum Oyj 1.12.1998 ja optiotodistuksen B merkintäaika 47846: Fortum-konserniin kuuluvassa aiemmassa Imatran 1.12.2000. Lainaehtojen mukaan optiolaina oikeutti 47847: Voima Oy:ssä oli 30.4.1999 asti voimassa yhtiön velkakirjanhaltijat merkitsemään yhteensä enin- 47848: johtoa koskeva tulospalkkiojärjestelmä. Tulospalk- tään 1 200 000 kappaletta Neste Oyj:n uusia osak- 47849: kioista sidottiin 60 o/o konsernin tuloksesta riippu- keita 1.12.1998 ja 31.1.2002 välisenä aikana. 47850: viin numeerisiin tulostekijöihin ja 40 o/o muihin Fortum Oyj teki 30.4.1998 Nesteen osakkeen- 47851: yhteisiin tulostekijöihin. omistajille vaihto- ja lunastustarjouksen Neste 47852: Puolet tuloksesta riippuvasta palkkiosta makset- Oyj:n osakkeista. Vaihto- ja lunastustarjouksen yh- 47853: tiin käteisenä, toinen puoli rahastoitiin. Rahastoi- teydessä Fortum tarjoutui hankkimaan tai vaihta- 47854: dun osuuden arvo oli sidottu konsernin kumuloi- maan myös Nesteen optiolainan 1 200 000 optio- 47855: tuun käyttökatteeseen 5 vuoden aikana verrattuna todistusta. Vaihtotarjouksessa Nesteen optiotodis- 47856: edelliseen 5 vuoden kauteen. Palkkio oli nostetta- tuksen vaihtoarvo Fortumin osakkeeseen oli 91,50 47857: vissa aikaisintaan 5 vuoden kuluttua tai eläkkeelle mk, mikäli merkintä tehtiin viimeistään 15.5.1998, 47858: siirryttäessä. Rahastoidulle summalle maksettiin ja 89,50 mk, mikäli merkintä tehtiin sitä myö- 47859: osinkoa vastaava korko. hemmin. Vaihtotarjouksen hyväksyneille makset- 47860: Tulospalkkion täysi arvo antoi vuosipalkasta tiin lisäksi 4 o/o:n vuotuinen korko 15.5.1998lukien 47861: 15 o/o:n suuruisen palkkion. Toimitusjohtajan vas- osakemerkintöjen peruuttamista koskevan määrä- 47862: taava luku oli 20 o/o. ajan päättymiseen saakka. Lunastustarjouksen 47863: Tulospalkkioon vaikuttavia tekijöitä olivat kon- hyväksyneille Fortum maksoi 81,60 mk optiotodis- 47864: sernin sijoitetun pääoman tuotto, omavaraisuusas- tukselta. Neste Markkinointi Oy:n optiotodistukset 47865: te ja tulos osaketta kohden, strategiseen johtami- mitätöitiin, ja optiotodistusten määrä pieneni näin 47866: seen liittyvät seikat, konsernin imago sekä turvalli- 947 OOO:een. 47867: suus- ja ympäristöasiat. Lunastustarjouksen mukaisesti Fortum Oyj lu- 47868: Osan palkkiotekijöiden arvioinnista teki hallin- nasti 817 450 optio-oikeutta, joista maksettiin yh- 47869: toneuvoston työvaliokunta. Mikäli käytettävissä oli teensä 66 703 920 mk. Vaihtotarjouksen puitteissa 47870: konsultti- tm. selvityksiä, niitä hyödynnettiin. Joh- yhteensä 156 550 kappaletta optio-oikeuksia vaih- 47871: tokunnan jäsenten sihteereille käytettiin samaa las- dettiin Fortumin osakkeisiin. Näistä 144 050 optio- 47872: kumenettelyä. Heidän tulospalkkionsa maksettiin oikeutta vaihdettiin ennen 15.5.1998 lopullisella 47873: kokonaan, eikä siitä rahastoitu osaa. vaihtoarvolla 93,54 mk optiotodistusta kohti ja 47874: Kertomusvuonna toimitusjohtaja sai palkkiona 12 500 optio-oikeutta 15.5.1998 jälkeen vaihtoar- 47875: 7,8 o/o ja muut johtajiston jäsenet 5,9 o/o vuosipalkas- volla 91,49 mk optiotodistusta kohti. Lopullisissa 47876: ta. Rahastoidulle osuudelle maksettiin osinkopro- vaihtoarvoissa otettiin huomioon vaihtotarjouksen 47877: sentin suuruinen korko, joka oli kertomusvuonna hyväksyneille maksettu 4 o/o:n vuotuinen hyvitys. 47878: poikkeuksellisen korkea 86,3 o/o. Tulospalkkioiden Fortum Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous päätti 47879: pääoma-arvo korjattiin viiden vuoden käyttökattei- 17.11.1998 antaa hallitukselle päivitetyn valtuutuk- 47880: den keskiarvon muutoksella. Kertomusvuonna tu- sen optio-oikeuksien antamiseen. 47881: lospalkkioita maksettiin 361 054 mk. Rahastoituna Yhtiön hallituksella oli oikeus määräajassa antaa 47882: (korot + pääoma) oli 2,8 Mmk. Järjestelmään kuului optio-oikeuksia yhtiön tai sen tytäryhteisöjen joh- 47883: viime vaiheessa neljä henkeä, ja se lopetettiin toon kuuluville henkilöille. Valtuus sisälsi oikeu- 47884: huhtikuussa 1999. den päättää optio-oikeuksiin oikeutetuista henki- 47885: Nyttemmin Fortum-konserniin kuuluvan aiem- löistä osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta 47886: man Neste Oyj:n varsinainen yhtiökokous hyväksyi poiketen sekä oikeuden päättää optiojärjestelyn 47887: 19.4.1996 yhtiön hallituksen esityksen johdon op- ehdoissa mainitusta, kansainvälisistä yrityksistä 47888: tiolainasta. Optiolaina merkittiin 2.5.1996 ja sen muodostuvasta vertailuryhmästä. 47889: pääomamääräksi muodostui 1,2 Mmk, josta Neste Optioiden saliimien osakkeiden merkinnän eh- 47890: Markkinointi Oy merkitsi 226 000 mk. Suurin yksi- tona on, että Fortumin osakekohtainen tuloskehi- 47891: tyisen henkilön merkitsemä optiolaina oli 50 000 tys ja osakkeen kurssikehitys määritettyinä ajan- 47892: mk. Lainalle maksettiin 3 o/o:n vuotuinen korko, ja kohtina on yhtä hyvä tai parempi kuin vertailuryh- 47893: se maksettiin takaisin yhtenä eränä 3.5.1999. Lai- män yritysten keskimäärin. Optio-oikeuksiin oi- 47894: nan pääoma koostui 1 200 kappaleesta 1 000 mk:n keutetuilla henkilöillä ei ole oikeutta osallistua 47895: nimellisarvoisia velkakirjoja, joihin kuhunkin liittyi hallitukselle 8.9.1998 myönnetyn valtuutuksen pe- 47896: 1 000 optiotodistusta (500 kpl optiotodistusta A, rusteella mahdollisesti toteutettavaan henkilöstön 47897: 500 kpl optiotodistusta B). Lainaehtojen mukaisesti optiolainaan. Optio-oikeuksista annetaan enintään 47898: 47899: 47900: 381 47901: 15 000 kpl enintään 150 nimetylle henkilölle asetet- Kertomusvuodelta yhtiön johdolle ei maksettu 47902: tua optiotodistusta. Optio-oikeuksia annetaan tulospalkkiota. 47903: myös yhtiön palveluksessa oleville hallituksen jä- Yhtiökokous päätti 26.4.1995 ottaa optiolainan 47904: senille, mutta tällaiset hallitukset jäsenet eivät osal- Kemira-konsernin johtoon kuuluvilta henkilöiltä. 47905: listu optio-oikeuksia koskevaan päätöksentekoon Merkityn optiolainan määrä oli 600 000 mk. Kemira 47906: yhtiön hallituksessa. Oyj:n palveluksessa oleva hallituksen jäsen oli 47907: Optio-oikeudet olivat merkittävissä 1.3. ja oikeutettu merkitsemään optiolainaa enintään 47908: 15.3.1999 välisenä aikana. Osakkeiden merkintäai- 80 000 mk:n arvosta. Laina-aika on viisi vuotta 47909: ka on kolme vuotta alkaen 1.10.2002. Kukin optio- alkaen 2.5.1995, korko 6 o/o ja emissiokurssi 100 o/o. 47910: oikeus oikeuttaa sen haltijan merkitsemään 1 000 Optiolaina antaa johdolle oikeuden merkitä osak- 47911: kappaletta 20 mk:n nimellisarvoista Fortum Oyj:n keita enintään 1 200 000 kpll.12.1998 ja 31.1.2002 47912: osaketta 1.10.2002 ja 1.10.2005 välisenä aikana välisenä aikana hintaan 40 mk/osake. Nämä mer- 47913: ehdoissa määritetyllä merkintähinnalla. kinnät voivat nostaa yhtiön osakepääomaa enin- 47914: Yhtiön osakepääoma voi merkintöjen seurauk- tään 12 Mmk:lla. 47915: sena nousta enintään 15 000 000 osakkeella eli Optiolainan ehtojen mukaisesti lainaa merkin- 47916: enintään 300 Mmk:lla, mikä vastaa 2,2 o/o:a yhtiön neet henkilöt voivat merkitä puolet optioilla mer- 47917: osakepääomasta ja äänivallasta yhtiökokouksen kittävistä osakkeista tai myydä puolet omistamis- 47918: valtuutuspäätöksen tekohetkellä. Enimmillään op- taan optioista 1.12.1998 jälkeen. Loput optioista 47919: tio-oikeudet antavat kahden henkilön merkitä vapautuvat luovutusrajoituksesta 1.12.2000. Ku- 47920: kummankin 350 000 kpl Fortum Oyj:n osakkeita. kaan ei ollut 31.1.1999 mennessä myynyt optioi- 47921: taan eikä konvertoinut niitä osakkeiksi. 47922: Kauppatalo Hansel Oy Yhtiökokous päätti 22.4.1998 antaa optio-oi- 47923: Yhtiön toimitusjohtajan työsopimuksessa on sovit- keuksia yhtiön johdon merkittäväksi. Optio-oi- 47924: tu neljän kuukauden palkkaa vastaavasta enim- keuksien yhteismäärä on 2 850 000 kpl ja ne oi- 47925: mäissuoritepalkkiosta vuodessa perustuen budje- keuttavat merkitsemään yhteensä 2 850 000 kpl 47926: toidun tuloksen ylitykseen ja sovittuihin toiminnal- Kemira Oyj:n osakkeita. Kemira Oyj:n hallituksen 47927: lisiin asioihin. Hallitus hyväksyy kauden alussa puheenjohtajalle optioita annettiin 170 000 kpl ja 47928: suoriteperusteet ja päättää kauden lopussa, mitä muille Kemira Oyj:n palveluksessa oleville hallituk- 47929: toteutuneen tuloksen perusteella maksetaan. Halli- sen jäsenille kullekin 120 000 kpl. Optio-ohjelman 47930: tus hyväksyy myös muut yhtiössä toteutettavat piiriin kuuluu yhteensä n. 70 henkeä. 47931: suoritepalkkaperusteet vuosittain. Osakkeiden merkintäaika alkaa 1.5.2001 ja päät- 47932: Toimitusjohtajan välittömillä alaisilla on mah- tyy 31.5.2004. Ehtona merkinnän alkamiselle on 47933: dollisuus saada enintään kahden kuukauden palk- lisäksi, että Kemira Oyj:n konsernitulos rahoituseri- 47934: kaa vastaava palkkio sovittuihin suoritteisiin perus- en jälkeen ennen veroja ja satunnaiseriä on tilivuo- 47935: tuen, eli aina budjetoidun tavoitetason ylityksestä. silta 1998--2000 osaketta kohden vähintään 21 mk 47936: eli 3,53 euroa. Samoin lisäksi ehtona on, että 47937: Kemira Oyj Kemira Oyj:n osakkeen kurssi on kehittynyt mää- 47938: Yhtiön hallituksen jäsenten tulospalkkaus perustui rättyä vertailuryhmää paremmin. 47939: kertomusvuonna yrityksen arvonmuutokseen, jota Osakkeen merkintähinta on yhtiön osakkeen 47940: mitataan Pretax EVA -tekijällä. Sen laskennassa vuoden 2000 kaupankäynnillä painotettu keski- 47941: käytetään pääoman tuottovaatimustekijänä vieraan kurssi Helsingin Pörssissä alennettuna kaksinker- 47942: ja oman pääoman keskimääräistä tuottovaatimusta taisesti sillä prosenttiluvulla, jolla Kemira Oyj:n 47943: ennen veroja (9 o/o v. 1999). osakkeen kurssikehityksestä laskettu indeksi ylit- 47944: Tulospalkkio voidaan v. 1999 maksaa vain mit- tää vertailuryhmän osakkeiden kurssikehityksestä 47945: tarin arvon ollessa positiivinen. Palkkioasteikko vastaavalla tavalla lasketun aritmeettisen keskiar- 47946: lähtee nollasta päätyen enimmillään 125 milj. eu- voindeksin. Osakkeen merkintähintaa alennetaan 47947: roon. lisäksi 1.6.1998--31.5.2001 jaettavien osinkojen 47948: Hallituksen jäsenten tulospalkkaus perustuu määrällä siltä osin, kuin ne yhteensä ylittävät 6 mk 47949: kokonaan konsernimittariin. Enimmillään tulos- osakkeelta. 1.6.2001 jälkeiset osingot vähennetään 47950: palkkaus voi olla 20 o/o vuosi palkasta, mikä edellyt- kokonaan. Merkintähinta on kuitenkin vähintään 47951: tää vuosisuunnitelman mukaisen liikevoiton ylittä- 61,90 mk vähennettynä 1.6.1998 jälkeen jaettavien 47952: mistä 135 milj. eurolla. Tulospalkkaus koskee vain osinkojen määrällä. 47953: päätoimisesti yhtiön palveluksessa olevia hallituk- Optiolainaa hallituksen jäsenet ovat merkinneet 47954: sen jäseniä. 260 000 mk:lla, mikä vastaa 520 000 optiota. Optio- 47955: 47956: 47957: 382 47958: oikeuksia Kemira Oyj:n hallituksen jäsenet ovat käytäntö muuttuvat v. 1999 budjetoituun verrattu- 47959: merkinneet 530 000 kpl. Nämä optiot ja optio- na, otetaan muutokset huomioon harkinnanvarai- 47960: oikeudet oikeuttavat merkitsemään yhteensä sesti tulospalkkiota määritettäessä. 47961: 1 050 000 osaketta. 47962: Vapo Oy 47963: Kemijoki Oy Konsernin ylimmän johdon kannustejärjestelmässä 47964: Yhtiön hallintoneuvoston päätöksen mukaisesti talousjohtajan ja hallintojohtajan tulostekijät ovat 47965: toimitusjohtajan tulospalkkio vastaa enintään 1,5 tehtävien menestykselliseen toteuttamiseen perus- 47966: kk:n palkkaa. Hallintoneuvosto vahvistaa tulos- tuvia arviotekijöitä. Muun ylimmän johdon kohdal- 47967: palkkion vuosittain, ja sen mitoituksessa käytetään la ne perustuvat operatiivisen, vuotuisen budjetin 47968: perusteina yhtiön vahvistettujen tulostavoitteiden yleensä ylittävän tuloksen saavuttamiseen sekä 47969: toteutumista ja henkilöstön lisätulospalkkiojärjes- emoyhtiössä että kunkin vastuunalueen toiminnas- 47970: telmän tulosta. sa. Tulospalkkion maksamisen edellytykseksi on 47971: Yksikönjohtajien tulospalkkauksen vahvistaa lisäksi asetettu vastuualueen eräiden operatiivisten 47972: vuosittain yhtiön johtokunta, joka määrittelee myös toimintatulosten saavuttaminen. 47973: sen suuruuden (kertomusvuodelta 30 OOQ--35 000 Vapo-konsernin ylimmän johdon kannustejär- 47974: mk). Arvioinnissa käytetään perusteina yksiköille jestelmä perustuu kauppa- ja teollisuusministeriön 47975: vahvistettujen tulostavoitteiden toteutumista ja kirjeessä 11.2.1994 esitettyihin ylimmän johdon 47976: henkilöstölle vahvistetun lisätulospalkkiojärjestel- kannustejärjestelmän soveltamisohjeisiin ("raha- 47977: män tulosta. palkkion maksimi on 30% vuosi palkasta") siten, 47978: Yhtiön johdolle asetetut tulostavoitteet eivät että tulospalkkion enimmäismäärä on alle 20 % 47979: perustu vain liiketaloudelliseen tulokseen, koska (vaihteluväli 6,3-19,3 %) vuosipalkasta. Palkkio- 47980: se riippuu osakassähkön hinnan eliminoinnin jäl- mahdollisuus vaihtelee siten, että palkkion toteu- 47981: keen paljolti luonnonoloista. Tulostavoitteet perus- tuessa alin palkkiomäärä on 20 000 mk ja ylin 47982: tuvat avaintulosalueisiin ja niiden kehitykseen. Nii- 160 000 mk. Kertomusvuonna kannustepalkkioita 47983: tä ovat mm. voimalaitosten kokonaiskäytettävyys, kertyi ylimpään johtoon kuuluville Q--160 000 mk. 47984: laatu- ja ympäristöhallintojärjestelmien käyttöönot- Palkkioiden keskiarvo oli 69 500 mk henkeä koh- 47985: to, toiminta- ja henkilöstörakenteen kehittäminen den. 47986: sekä koko henkilökunnan tulospalkkiot, joihin Kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksissä ei 47987: puolestaan vaikuttavat tehohävikit, kustannusten ole käsitelty sen hallinnonalan alaisista valtionyh- 47988: vähentyminen, työturvallisuus, toiminnalliset ta- tiöistä Finnvera Oyj:n, Suomen Teollisuussijoitus 47989: voitteet kuten laatutoiminnan kehittäminen ja Oy:n ja Inspecta Oy:n henkilöstöjen mahdollisia 47990: omaksuminen sekä henkilöstön tuottavuuden ja kannustusjärjestelmiä. 47991: aloitteellisuuden lisääntyminen, muutosvalmius ja Kauppa- ja teollisuusministeriö on arvioinut 47992: kehittyminen. optio- ja muiden kannustejärjestelmien vaikutusta 47993: yhtiöiden tuloskehitykseen seuraavasti: 47994: Patria lndustries Oyj Yritysten osakkeiden pörssikurssien on havaittu 47995: Yhtiön johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtajat vaihtelevan pitkällä aikavälillä niiden tuloskehityk- 47996: sekä talousjohtaja (yhteensä 4 henkilöä) ovat tulos- sen ja osingonmaksukyvyn mukaisesti. Lyhyellä 47997: palkkiojärjestelmän punssa. Toimitusjohtajien aikavälillä pörssikurssit voivat heilahdella voimak- 47998: palkkion enimmäismäärä v. 1999 vastaa 3 kk:n kaasti niistä riippumatta. Yrityksen johdon osake- 47999: palkkaa ja talousjohtajan palkkion enimmäismäärä omistuksen ja -optioiden on katsottu motivoivan 48000: 2 kk:n palkkaa. Konsernin toimitusjohtajalle ja tuloksen lisäämiseen. Johto toimii omistajien edun 48001: talousjohtajalle ei makseta palkkiota, jos konsernin mukaisesti, mikäli sitä palkitaan voiton tuottami- 48002: vuoden 1999 tulos rahoituserien jälkeen on enin- sesta. 48003: tään 50 Mmk. Palkkio on enimmäismäärän suurui- Voiton tuottamistavoite lyhyellä aikavälillä voi 48004: nen, jos tulos on yli 90 Mmk. Palkkio kasvaa ko. tosin johtaa liian suurien riskien ottamiseen. Se voi 48005: välillä suorassa suhteessa tulokseen. myös johtaa tinkimiseen yrityksen pitkän aikavälin 48006: Liiketoimintaryhmän toimitusjohtajien tulos- kehitystavoitteista, investoinneista ja muista kehit- 48007: palkkioiden enimmäismäärä perustuu konsernin tämistoimista. Johdon optioilla, etenkin niiden ol- 48008: tulokseen yhden kuukauden palkkaa vastaavaan lessa suhteettoman suuria yhtiön menestykseen 48009: palkkioon asti ja oman liiketoimintaryhmän tulok- verrattuna, saattaa olla kielteisiä vaikutuksia yrityk- 48010: seen kahden kuukauden palkkausta vastaavan sen henkilökuntaan ja heidän motivaatioansa sekä 48011: palkkioon asti. Jos konsernirakenne tai laskenta- yrityksen sidosryhmiin ja koko yhteiskuntaan. Toi- 48012: 48013: 48014: 383 48015: saalta kasvava ja kannattavuutta parantava yritys Kemira Oy:n tulos on kehittynyt johdon optio- 48016: tulospalkkio- tai optiojärjestelmineen houkuttelee lainoista huolimatta korkeintaan tyydyttävästi. Yh- 48017: hyviä työntekijöitä. Yhtiön menestyskierre voi siten tiön kurssikehityksen vuoksi optiolainalla ja -todis- 48018: jatkua pitkään ja hyödyttää osakkeenomistajia. jos tuksilla merkittävissä olevia osakkeita ei ole toistai- 48019: johdolle annetaan osakkeiden merkintäoikeuksia seksi kannattanut merkitä. 48020: ilman keskimääräistä suuremman tuloksen tuotta- Muut tulossidonnaiset palkkiojärjestelmät ovat 48021: mista, ovat häviäjiä yhtiön muut osakkeenomistajat osa vakiintunutta, usein koko henkilöstöä koske- 48022: kuin valtio. Kun osakkeenomistajien etuoikeudesta vaa palkkausta. Niiden vaikutusta yhtiöiden tulok- 48023: poiketen yhtiön osakkeita jaetaan alle markkina- siin on yleensä vaikea erottaa, puhumattakaan 48024: arvon yhtiön johdolle, se maksaa realisoimastaan johdon tulospalkkauksen erillisistä vaikutuksista. 48025: voitosta ansiotulon mukaista veroa. Valtio on väli- Erityisesti johdon pitäisi tosin toimia yhtiön menes- 48026: tön nettohyödynsaaja sen osakkuusyhtiöiden joh- tykseksi mahdollisuuksiensa mukaan jo tavan- 48027: don optiojärjestelyssä. Sen sijaan niissä valtion- omaisen palkan vastineeksi. Tulospalkkaus on toi- 48028: yhtiöissä, joissa valtion omistusosuus on suuri ja sinaan joustava osa kokonaispalkkauksesta, ja sitä 48029: joissa optiojärjestelyt kattavat koko henkilöstön, maksetaan ns. hyvinä vuosina. Toisaalta se muo- 48030: saattaa valtio joutua osallistumaan optiojärjestelyi- dostaa merkittävän osan yrityksen johtamisjärjes- 48031: den kustantamiseen. Valtionyhtiöt toimivat usein telmästä, joka vaikuttaa sinänsä yhtiön tulokseen. 48032: pääomavaltaisilla, hitaan kasvun toimialoilla, joissa 48033: yritysjohdon toimet vaikuttavat tulokseen yleensä Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 48034: vähemmän kuin esim. raaka-aineiden tai tuottei- Alko Oy 48035: den maailmanmarkkinahintojen kehitys. Tällaisille Yhtiössä ei ole toteutettu eikä suunnitteilla optio- 48036: yhtiöille sopivat vain pitkäaikaiset optiojärjestelmät järjestelyjä, mutta käytössä on koko henkilökuntaa 48037: tavoiteltaessa yrityksen arvon enimmäismääräistä koskeva tulospalkkiojärjestelmä. johdon tulos- 48038: kasvattamista. palkkion suuruus riippuu yhtiön budjetoidun tu- 48039: Perinteiset johdon optiojärjestelyt eivät usein- loksen ylittämisestä sekä yhtiössä käytössä oleviin 48040: kaan ole saaneet aikaan pitkäaikaista osakeomis- ns. tuloskortteihin ja toimintasuunnitelmiin sisälty- 48041: tusta, eivätkä ne ole tyydyttävästi sitoneet palkitse- vien kehitysprojektien toteutumisasteesta. Palkkio 48042: mista johdon aikaansaamiin tuloksiin. Tämän vält- vastaa enimmillään 2 kk:n palkkaa. Palkkion mää- 48043: tämiseksi esim. kansainvälisissä yrityksissä johto räytymisessä tuloskriteerin painoarvo on 0,4 ja 48044: on velvoitettu hankkimaan vastaavan määrän yh- toiminnallisten kriteerien 0,6. Päätökset johdon 48045: tiön osakkeita ja pitämään ne hallussaan ainakin tulospalkkioista tekee yhtiön hallitus. 48046: vastaavan määräajan, kuin mitä palkitsemisjärjes- Muun henkilöstön tulospalkkion määräytymi- 48047: telmät tuottavat. seen vaikuttaa henkilön työskentelypaikka (kes- 48048: Omistajaohjauksen näkökulmasta johdon osa- kushallinto tai myymälä). 48049: keomistukseen tähtäävien kannustusjärjestelmien Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan yhtiön 48050: kehitys on ollut nopeaa. Valtionyhtiöissä on tavoi- tulospalkkiojärjestelmä on osoittautunut onnistu- 48051: teltu järjestelmiä, jotka palkitsevat johtoa sen ai- neeksi. Se parantaa tehokkuutta, asiakaspalvelua ja 48052: kaansaamista hyvistä tuloksista ja osakkeen arvon kannattavuutta. Ongelmallista on, että tulospalkkio 48053: keskimääräistä paremmasta kehityksestä mutta jot- ei saisi kannustaa myynnin lisäämiseen, koska 48054: ka toisaalta leikkaavat kohtuuttomia palkkioita. tällöin toiminaisiin yhtiön perusajatusta vastaan. 48055: Valtionyhtiöiden optiojärjestelmien vaikutuksis- Vuoden 1968 alkoholilain ( 459/1968) 18 §:ssä asias- 48056: ta yksittäisten yhtiöiden tuloksiin ei vähäisen koke- ta oli nimenomainen maininta: "Palkkauksia alko- 48057: muksen perusteella voida tehdä varmoja johtopää- holiyhtiössä älköön määrättäkö riippuviksi yhtiön 48058: töksiä. Neste Oy:n 2.5.1996 merkitty optiolaina tuloista tai voitosta taikka myynnin määrästä." Ny- 48059: johti optiotodistuksien ennenaikaiseen lunastami- kyisessä alkoholilaissa tällaista säädöstä ei ole. 48060: seen (tai Fortum Oyj:n vaihtotarjouksen hyväksy- Lähtökohtana Alko Oy:n tulospalkkauksessa tai 48061: miseen). Neste Oy:n osakkeen kurssi kehittyi tosin kannustinjärjestelmissä tulee kuitenkin olla, että ne 48062: poikkeuksellisen hyvin optiolainan merkinnän ja lisäävät toiminnan tehokkuutta mutta eivät myyn- 48063: sen lunastamisajankohdan välillä. Tämä ei kuiten- tiä. 48064: kaan aiheutunut yhtiön tuloskehityksestä. 48065: 48066: 48067: 48068: 48069: 384 48070: Valtionenemmistöisissä osakeyhtiöissä käytössä ole- suorituskykyyn tai tuloksiin. Valtiontilintarkastajien kä- 48071: vat johdon ja henkilöstön kannustusjärjestelmät vaih- sityksen mukaan näitä vaikutuksia on erittäin vaikea 48072: televat huomattavasti ministeriö- ja yhtiökohtaisesti. arvioida, saati mitata. Käsitykset kannustusjärjestel- 48073: Eräissä yhtiöissä ei käytetä kannustusjärjestelmiä, mien tulos- ja kannattavuusvaikutuksista näyttävät si- 48074: joissakin sovelletaan vain yhtiön johdon, joissakin toi- ten olevan arvionvaraisia. Selkeää näyttöä tulosperus- 48075: sissa taas koko henkilöstön kannustusjärjestelmiä. teisten lisäpalkkioiden yhtiöiden johtoa ja henkilöstöä 48076: Useimmissa valtionenemmistöisissä pörssiyhtiöissä, kannustavista ja omistajaedun kannalta myönteisistä 48077: joskaan ei kaikissa, on käytössä yhtiön johdon osake- vaikutuksista ei ole esitetty. Valtiontilintarkastajat huo- 48078: optiojärjestelmiä. Lisäksi yhdessä yhtiössä sovelletaan mauttavatkin, että esim. yhtiön vuosibudjetin ylittävistä 48079: koko henkilöstön osakeoptiojärjestelmää. Järjestelmät tuloksista maksettavat lisäpalkkiot voivat yhtä hyvin 48080: poikkeavat vielä yksityiskohdiltaan tuntuvasti toisis- kannustaa laatimaan helposti ylitettävissä olevia bud- 48081: taan. jetteja kuin todellisiin lisäponnisteluihin yhtiön tulok- 48082: Kannustusjärjestelmien käytössä ei näytä olevan sen kasvattamiseksi. 48083: järjestelmällisyyttä, eivätkä ne näytä riippuvan valtion- Valtionyhtiöiden tulospalkkiot ja niihin verrattavat 48084: yhtiöiden hallinnon- tai toimialasta tai koosta. Osake- kannustusjärjestelmät tuottavat yleensä verrattain 48085: optiojärjestelmät ovat käytännössä mahdollisia vain kohtuulliset lisäpalkkiot Yleisen käsityksen mukaan 48086: pörssiyhtiöissä, mutta niissäkin menettelytvaihtelevat. yrityksen johdon ja henkilöstön velvollisuutena on kui- 48087: Eri ministeriöt suhtautuvat näin ollen valtio-omista- tenkin pyrkiä mahdollisimman hyvään tulokseen jo ta- 48088: jan edustajina toisistaan poiketen alaistensa yhtiöiden vanomaisen palkan ja muiden työsuhde-etujen vasta- 48089: johdon ja henkilöstön kannustusjärjestelmiin. Esimer- painoksi. Edelleen yhtiön poikkeuksellisen hyvään tu- 48090: kiksi puolustusministeriön hallinnonalan yhtiössä ei lokseen voivat vaikuttaa ja usein myös vaikuttavatkin 48091: käytetä kannustusjärjestelmiä. Toisaalta eräiden hal- yrityksen ulkopuolisettekijät, jolloin palkkiotvoivat rea- 48092: linnonalojen yhtiöissä käytännöt vaihtelevat. Esimer- lisoitua johdon ja henkilöstön kyvykkyydestä ja lisäpon- 48093: kiksi liikenne- sekä kauppa- ja teollisuusministeriön nisteluista riippumatta. Käytössä olevat tulospalkkio- 48094: alaisissa yhtiöissä sovelletaan useimpia vaihtoehtoisia järjestelmät erottelevat huonosti ulkopuolisten tekijöi- 48095: menettelytapoja. den vaikutuksen johdon ja henkilöstön saavutuksista. 48096: Valtionyhtiöiden kannustusjärjestelmä on kokonai- Toisaalta yhtiön henkilöstön palkitseminen poik- 48097: suudessaan sekava, eikä se näytä johdonmukaiselta. keuksellisen hyvistä suorituksista saattaa olla perus- 48098: Järjestelmä vaikuttaa sattumanvaraiselta, sitä ei ilmei- teltua. Ongelmaksi muodostuu tällöin suoritusten mit- 48099: sesti ole suunniteltu, eikä siitä ole yleisiä ohjeita tai taaminen ja niiden vaikutusten erottaminen yhtiön ul- 48100: suosituksia. Ministeriöiden suhtautuminen kannustus- kopuolisista tekijöistä. Valtiontilintarkastajat katsovat- 48101: järjestelmien käyttöön vaihtelee. Valtion omistajaetua kin, että valtionyhtiöiden johdon ja henkilöstön kannus- 48102: valvotaan näin muodoin eri tavoin eri ministeriöiden tusjärjestelmät, mikäli valtio-omistaja haluaa niitä so- 48103: kesken ja hallinnonalojen sisällä. veltaa, laaditaan palkitsemaan vain johdon ja henkilös- 48104: Kannustusjärjestelmien oletetaan yleisesti l.isäävän tön tavanomaisen suoritustason selvästi ylittävistä, 48105: yhtiöiden johdon ja myös henkilöstön työmotivaatiota, poikkeuksellisista saavutuksista. Tällaisia järjestelmiä 48106: sitoutumista yritykseen ja työskentelytehokkuutta. saattaa kuitenkin olla vaikeaa toteuttaa käytännössä. 48107: Näin yrityksiä arvellaan johdettavan ja hoidettavan Valtionyhtiöiden johdon ja henkilöstön osakeoptio- 48108: omistajan kannalta paremmin kuin ilman kannustusjär- järjestelmät poikkeavat tavanomaisista tulossidonnai- 48109: jestelmiä. Valtio-omistajan edun uskotaan toteutuvan sista kannustusjärjestelmistä. Niiden mahdollistama! 48110: näin yhtiöiden parempana kannattavuutena ja varalli- palkkiotvoivatolla huomattavan suuria ja pääosin muut 48111: suuden nopeampana kasvuna. kuin yhtiön vanhat omistajat maksavat ne. Optiojärjes- 48112: Valtiontilintarkastajat huomauttavat, että jos kan- telmät perustuvat muita kannustusjärjestelmiä enem- 48113: nustusjärjestelmät ovat omistajan kannalta edullisia, män yhtiöiden ulkopuolisiin seikkoihin, erityisesti pörs- 48114: niin ne tulisi ottaa käyttöön kaikissa valtionyhtiöissä. sikurssien yleiseen vaihteluun. Näin on varsinkin sil- 48115: Elleivät ne sen sijaan uskomuksen vastaisesti edistä- loin, kun optioiden tuotto riippuu yksinomaan yhtiön 48116: kään omistajan etua, niin periaatteessa hyvinkin avo- osakkeen pörssikurssista. Tällaisia järjestelyjä on 48117: kätiset kannustusjärjestelmät ovat tarpeettomia. Jäl- aiemmin käytetty myös valtionenemmistöisissä osake- 48118: kimmäisessä tapauksessa kannustusjärjestelmät mer- yhtiöissä. 48119: kitsevät lähinnä kustannuslisää niitä soveltavissa yh- Koska optiojärjestelyihin ei yleensä liitytappionvaa- 48120: tiöissä. raa eivät ne välttämättä pakota ponnistelemaan hyvän 48121: Ministeriöt eivät ole kyenneet osoittamaan kannus- tuloksen saavuttamiseksi. Vaikka optiohyödyn voivat 48122: tusjärjestelmien todellisia, perusteltuja ja todennetta- välittömästi maksaa pääosin muut kuin yhtiön vanhat 48123: vissa olevia vaikutuksia yhtiöidenjohdon ja henkilöstön osakkaat, voi käytännössä vanhojen osakkaiden osuus 48124: 48125: 48126: 25 292055K 385 48127: yhtiön pääomasta ja markkina-arvosta laskea optio- tiöissä olla ainakin seuraavat ominaisuudet Sen olisi 48128: emissiossa. Tällöin myös yhtiön vanhatosakkaatvoivat sidottava johto ja henkilöstö verrattain pitkäksi ajaksi 48129: tosiasiassa osallistua ainakin osittain optioedun mak- yhtiöön, optioedun realisoitumisen ei tulisi riippua 48130: samiseen. Vanhan pääomistajan, valtion nettotilanteen pörssikurssien satunnaisesta eikä edes suhdanne- 48131: muutos riippuu tällöin useasta eri tekijästä. Toisaalta luonteisesta vaihtelusta, yhtiön osakekurssin tulisi 48132: valtio hyötyy muiden veronsaajien tavoin optioedun nousta selvästi tärkeimpien kilpailijoiden kursseja voi- 48133: realisoinnista. Tämä vaikutus on kuitenkin kertaluon- makkaammin ja realisoituvan optioedun tulisi olla koh- 48134: teinen, kun taas arvonmenetysvaikutus voi olla pitkäai- tuullinen suhteessa saajansa tavanomaiseen palk- 48135: kainen ja vaikutuksiltaan kertaantuva. kaukseen. 48136: Valtionyhtiöiden uusimmat osakeoptiojärjestelmät Yhtiöiden poikkeuksellisen suuret, jopa kohtuutto- 48137: on laadittu aiempia tiukemmiksi. Optioedun realisoimi- mat optioetuudet ovat herättäneet keskustelua niiden 48138: seksi yhtiön johdon ja henkilöstön on kyettävä omilla yhteiskunnallisesta oikeutuksesta, oikeudenmukai- 48139: toimillaan vaikuttamaan siten, että yhtiön osakekurssin suudesta ja tasa-arvoisuudesta. Valtiontilintarkasta- 48140: nousu ylittää vertailuryhmän vastaavan nousun. Täl- jien mielestä näihin kysymyksiin liittyy sellaista yhteis- 48141: löin osakekurssien yleinen kohoaminen ei välttämättä kunnallista jännitettä, joka saattaa heikentää laajem- 48142: riitä optioedun realisointiin. Periaatteessa on kuitenkin minkin työelämän suhteita ja synnyttää yleistä tyyty- 48143: mahdollista, että vertailuryhmän heikko kehitys laukai- mättömyyttä. Näin ollen tämän seurauksena järjestel- 48144: see optioedun ilman johdon tai henkilöstön poikkeuk- mien alkuperäisettavoitteet voivatjäädä toteutumatta, 48145: sellisen tehokkaita ponnisteluja yhtiön tuloksen, kan- ja pahimmassa tapauksessa lopputulema saattaa olla 48146: nattavuuden ja osakekurssin kohottamiseksi. päinvastainen tavoiteltuun verrattuna. Tämän vuoksi 48147: Valtiontilintarkastajien mielestä asianmukaisella, yhtiöiden johdon avokätisten optiojärjestelyjen käyt- 48148: toimivalla ja tarkoitustaan vastaavalla osakeoptioihin töön tulisi erityisesti valtionenemmistöisissä osakeyh- 48149: perustuvalla kannustusjärjestelmällä tulisi valtionyh- tiöissä suhtautua harkiten, varoen ja yhdenmukaisesti. 48150: 48151: 48152: 48153: 48154: 386 48155: Valtiontilintarkastajien rahoittama tutkimustoiminta 48156: 48157: 48158: 48159: 48160: Valtiontilintarkastajat käynnistivät v. 1998 viisi tut- Sidosten ja esteellisyyden kansallista sääntelyä 48161: kimushanketta. Näihin hankkeisiin oli käytettävissä on muutettu usealla eri tavalla viime aikoina. Mer- 48162: 500 000 mk:n suuruinen tutkimusmääräraha. Tutki- kittävin muutos on ollut yleensä esteellisyyden ja 48163: mustuloksia on käytetty hyväksi parlamentaarisen sidosten nousu yhteiskunnallisen keskustelun ja 48164: valvonnan kehittämisessä ja valtiontilintarkastajain niin hallinto-, lainsäädäntö-, kuin lainkäyttövallan- 48165: kertomuksen valmistelussa. Valtiontilintarkastajat kin käytön yhdeksi arvostelun kohteeksi. Suhtautu- 48166: eivät ole ottaneet kantaa yksittäisiin tutkimustulok- minen sidoksiin ja erityisesti esteellisyysperustei- 48167: siin tai tutkijoiden tekemiin johtopäätöksiin. Seu- den tulkintaan on kiristynyt. 48168: raavassa esitetään yhteenveto kertomusvuonna Esillä oleva tutkimus sivuaa sekä eduskunnan 48169: aloitettujen tutkimusten tuloksista bibliografisine taloudellisen vallan käyttöä että eduskunnan val- 48170: tietoineen. Aluksi kuitenkin raportoidaan Lapin tiosääntöisen valvontavallan toteuttamista. Tällä 48171: yliopistossa tehdystä tutkimusten sarjasta, jota val- hetkellä ei ole esimerkiksi valtiontilintarkastajien 48172: tiontilintarkastajat ovat osittain rahoittaneet aiem- esteellisyyttä koskevaa säännöstä, vaikka parla- 48173: mista tutkimusmäärärahoista. mentaariselle tarkastukselle asetetaankin riippu- 48174: mattomuuden vaatimus niin kuin muullekin julki- 48175: Esteellisyys hallinnossa selle tarkastukselle. Muutenkin kansanedustajien 48176: julkisen toiminnan moraalille asetetaan aiempaa 48177: Professori Pertti Eilavaara, Lapin yliopisto tiukemmat vaatimukset. Kansanedustajan toimin- 48178: nan oikeudellinen sääntely on ollut niukkaa, minkä 48179: Eilavaara, Pertti - Hytönen, Tomi 0998). vuoksi kansanedustajan toiminnan eri puolissa 48180: Kansanedustajan ja ministerin sidokset ja ovat korostuneet moraaliset argumentoinnit. Kan- 48181: esteellisyys. Edita. Helsinki. sanedustajien sidosten sääntelylle on yleisesti ot- 48182: taen olennaista tietynasteinen väljyys ja harkinnan- 48183: Tutkimus on ensimmäinen osa tutkimuksista, joissa varaisuus. 48184: on selvitetty julkisessa hallinnossa toimivien pää- Tutkimusaihe on kansainvälinen ja ajankohtai- 48185: töksentekijäin sidoksia ja esteellisyyttä. Tässä osa- nen. Esimerkiksi Englannissa on valmistunut tutki- 48186: tutkimuksessa kohteena ovat olleet kansanedusta- musprosessin aikana laajat selvitykset parlamentin 48187: jien ja ministerien sidokset ja esteellisyys. jäsenten sidoksista ja sääntelyn tarpeesta. Ruotsissa 48188: Suomessa kansanedustajien ja ministerien jul- on saatettu voimaan lainsäädäntöuudistus. Euroo- 48189: kisen toiminnan sääntely aloitti muualla jo laajasti pan parlamentti on uudistanut säädöksiään 1997 48190: sovelletun sidosten sääntelyn. Ministerien sidosten tutkimusteemaan liittyvissä kysymyksissä. Pisim- 48191: ilmoittamisvelvollisuudesta säädettiin hallitusmuo- mälle sääntely on kehittynyt Yhdysvalloissa, jossa 48192: toon otetulla säännöksellä. Kansanedustajien si- se on varsin yksityiskohtaista ja käytännössä joko 48193: dosten ilmoittamisvelvollisuus perustuu puoles- poliittisesti tai oikeudellisesti velvoittavaa. Siihen 48194: taan eduskunnan omaan sisäiseen suositukseen. luetaan myös vaalirahoitukseen liittyvät kysymyk- 48195: Sittemmin kehitys on johtanut sidoksia koskevien set. 48196: säännösten ottamiseen valtion virkamieslakiin. Sekä kansanedustajien että ministerien vastuu 48197: Myös kuntalaissa sidosten ilmoittamisvelvollisuutta on sidoksia koskevien säännösten rikkomisessa 48198: säännellään eräissä tilanteissa. Tuomareiden es- ensi sijassa poliittinen. Myös muita seuraamuksia 48199: teellisyyssäännösten uudistamisen yhteydessä otet- voidaan asettaa. Tutkimusta varten on laadittu laa- 48200: taneen lakiin myös tuomareiden sidosten ilmoitta- jahko kansainvälinen kansanedustajien sidosten 48201: misvelvollisuutta koskeva säännös. sääntelyä koskeva vertailu. 48202: 48203: 48204: 387 48205: Sidoksia ja esteellisyyttä koskeva keskustelu on sesta. Tähän on virallisesti olemassa niukalti vas- 48206: osa oikeusvaltiolliseen demokratiaan kuuluvaa tauksia. Sama pätee yleensäkin siihen, miksi val- 48207: avoimuutta ja vallankäytön läpinäkyvyyttä. Sen tion on omistettava tuotanto- ja liikeomaisuutta. 48208: vuoksi kansallinen keskustelu on osa laajempaa Sama perimmäisen tarkoituksen etsiminen pätee 48209: eurooppalaista ja kansainvälistä keskustelua. Tut- nyt myös siihen, miten valtion omaisuutta on hal- 48210: kimuksen tuloksina esitetään eräiden säännösten linnoitava. 48211: tarkentamista tai säädöstason nostamista. Tutkimus Valtionyhtiöt ovat olleet perinteisesti poliittisen 48212: osoittaa, että moraalilla on merkitystä erityisesti kiinnostuksen kohde. Nyt tämä on menettänyt 48213: silloin, kun oikeudellinen sääntely on niukkaa tai merkitystään; valtionyhtiöissä ei ole juuri politiikal- 48214: suorastaan olematonta. Poliittisen toiminnan mo- le sijaa. Tämä on johtanut myös hallintoneuvosto- 48215: raali ei voi poiketa kansalaisten moraalista. Pikem- jen lakkauttamiseen useissa valtionyhtiöissä ja yh- 48216: minkin sen pitää olla velvoittava esimerkki vaadit- tiöissä, joissa valtio on jo menettänyt osake-enem- 48217: tavasta yhteiskunnallisesta tai ammatillisesta mo- mistönsä. Tästä seuraa, että erityisesti kansanedus- 48218: raalista. tajien ote on kirpoamassa valtionyhtiöistä. Tällä on 48219: luonnollisesti merkitystä niin kauan kuin osake- 48220: Eilavaara, Pertti- Sarja, Mikko Cl999).Val- enemmistö on valtiolla. 48221: tion omistajavalta. Tutkimus valtion omista- Valtionyhtiöiden omistajavallan käytön parla- 48222: javallasta ja esteellisyydestä omistajavallan mentaarinen perusta on ollut selvä. Eduskunta on 48223: käytössä. Edita. Helsinki. päättänyt valtionyhtiöiden osakepääoman koro- 48224: tuksista, niiden yksityistäruisestä ja on parlamen- 48225: Tässä osatutkimuksessa tutkimuskohteena on ollut taarisen tarkastuksen yhteydessä voinut käsitellä 48226: valtio omistajavalta, omistajavallan käyttö ja siihen valtionyhtiöihin liittyviä kysymyksiä. Suorin yhteys 48227: liittyvät esteellisyyskysymykset. Omistajavallan eduskunnalla on ollut valtionyhtiöihin sitä kautta, 48228: käytössä esille tulevat esteellisyyskysymykset ovat että kansanedustajat ovat miehittäneet valtionyh- 48229: ennen kaikkea ministeriöiden ongelma. Suomessa tiöiden hallintoneuvostot. 48230: valtion omistusten ohjaus on hajallaan eri ministe- Viimeaikainen kehitys on nostanut esiin myös 48231: riöissä, minkä vuoksi kokonaiskäsityksen saami- valtionyhtiöiden hallinnoinnin ja omistajavallan 48232: nen on ollut hankalaa. ohjauksen yksinkertaistamisen. Kun nyt valtionyh- 48233: Valtion omistajavallan käytöstä on erillinen tiöiden hallinnointiin ovat osallistuneet eduskunta, 48234: lainsäädäntö. Tämän sovellettavuus ulottui kuiten- valtioneuvosto ja ministeriöt, usein vielä samassa 48235: kin vain valtioenemmistöihin osakeyhtiöihin. Laa- asiassa kaikki kolme tahoa, on esitetty päätösvallan 48236: jimmillaan valtion omistuksiin kuuluvat valtionyh- keskittämistä aiempaa selvemmin osin ministeriöi- 48237: tiöiden lisäksi, valtion maa- ja vesiomaisuus ja hin, jopa sen keskittämistä pääosin yhteen ministe- 48238: kiinteistöt. Tässä tutkimuksessa on selvitetty omis- riöön ja siihen perustettavaan nimenomaiseen 48239: tajavaltaa valtionyhtiöiden hallinnoinnissa. Ongel- osastoon. 48240: mat ovat kuitenkin samankaltaisia esimerkiksi Valtionyhtiöiden omistajaohjauksen pääasialli- 48241: valtion liikelaitosten johtamisessa. Tähän puoleen sin ongelma on ollut konkreettisessa omistajaval- 48242: on kiinnitetty huomiota esittämällä vertailevia lan käytössä toisaalta ministeriössä ja toisaalta val- 48243: näkökohtia. tionyhtiön hallituksessa/johtokunnassa tai hallinto- 48244: Valtion omistusten ohjaus on saanut parina vii- neuvostossa. Oikeus- ja hallintokäytännössä on 48245: me vuonna huomattavan paljon huomiota. Osasyy muodostunut hallintomenettelylain esteellisyyspe- 48246: tähän on ollut valtionyhtiöiden yksityistäminen. rusteiden tulkintalinja, jonka mukaan valvonnan 48247: Suurin osa valtionyhtiöistä toimii nykyisin kilpail- on oltava riippumatonta eikä valvoja saa olla mi- 48248: luilla markkinoilla. Vain poikkeuksellisesti valtion- tenkään osallinen valvottavan kohteen hallintoon 48249: yhtiön tehtävä on yhteiskunnallinen tai siihen liit- johtavassa tai vaikuttavassa asemassa. Tätä tulkin- 48250: tyy erityisintressi. Poikkeuksena ovat valtionyhtiöt, talinjaa on tuoreesti vahvistettu valtion virkamies- 48251: joissa valtion omistajuoden funktio on nimen- lain sivutoimisäännöksiä täsmentämällä siten, että 48252: omaan sillä oleva erityistehtävä esimerkiksi erityis- nimittävä viranomainen on velvollinen ottamaan 48253: rahoituksessa. Eduskunta on myöntänyt suostu- huomioon, ettei virkamies tule esteelliseksi viras- 48254: muksellaan useiden valtionyhtiöiden yksityistämi- saan tälle annetun erityistehtävän vuoksi. Samanai- 48255: seen luvan. kaisesti on tiukennettu yhteisöjääviä koskevaa hal- 48256: Valtionyhtiöiden yksityistäminen on nostanut lintomenettelylain esteellisyysperustetta sisällyttä- 48257: esiin kysymyksen valtion liikeomaisuuden ja liike- mällä säännökseen selkeästi myös liikelaitokset ja 48258: toiminnan omistajuoden perimmäisestä tarkoituk- hallintoneuvoston jäsenyys. 48259: 48260: 48261: 388 48262: Viime aikoina yhteiskunnassa on kiinnitetty run- Tutkimuksessa on arvioitu, miten valtionosuus- 48263: saasti huomiota sidoksiin ja esteellisyyteen. Yhteis- järjestelmään tehtyjen muutosten ja valtionapuleik- 48264: kunnassa eri vallankäytön muotoja, lainkäyttö mu- kauksien vaikutukset kohdentuivat kuntakooltaan, 48265: kaan lukien, leimaa luotettavuus ja uskottavuuson- tulorakenteeltaan, kuntatyypiltään ja sijainniltaan 48266: gelma. Se on paikoin varsin syvä legitimiteettion- erilaisiin kuntiin. Tällaista valtionosuusjärjestelmän 48267: gelma. Se tulee esiin laajemminkin Euroopassa ja jälkikäteisarviota ei ole aiemmin tehty. 48268: EU:ssa. Suomessa valtion omistajavallan käytön Asukaskohtaiset valtionosuudet niroellishinnoin 48269: ongelma ei ole ollut korruptoituneisuus vaan poliit- vähenivät tarkasteluajanjaksolla keskimäärin 22 %, 48270: tisen vallan moraliteettiongelma, joka ilmenee hi- pienten alle 5 000 asukkaan kuntien menetyksen 48271: taana sopeutumisena poliittiselle vallankäytölle ollessa 13% ja suurten yli 100 000 asukkaan mene- 48272: asetettuun moraalivaatimukseen. Poliittinen val- tyksen kohotessa 35 o/o:iin. Kokonaisverorahoituk- 48273: lankäyttäjä on ollut perinteisesti suomalaisessa val- sen osalta, jossa valtionosuusmuutosten lisäksi on 48274: tiojärjestelmässä vain niukkojen toimintaa ohjaa- huomioitu myös kuntien omien verotulojen kasvu, 48275: vien säännösten alainen. Kansalaisten ja median kehitys oli heikointa (1,6 %) 50 00~100 000 asuk- 48276: tapa suhtautua poliittiseen, usein korporatiiviseen kaan kunnissa, mikä itse asiassa merkitsee koko- 48277: vallankäyttöön on muuttumassa. Valtionyhtiöiden naisverorahoituksen reaalista laskua. Keskimäärin 48278: ohjaus ja muu etujen hankkiminen ei muodosta kokonaisverorahoituksen nimellinen kasvu oli 48279: tässä suhteessa poikkeusta. 5,8 o/o ja suurinta sen kasvu oli alle 2 000 asukkaan 48280: Tutkimuksessa esitetään arvioita valtion omis- kunnissa (8,1 %) ja yli 100 000 asukkaan kunnissa 48281: tajaohjauksesta ja esteellisyystilanteista sekä sovel- (9 %). 48282: lettavasta esteellisyyssäännöksestä eri tilanteissa. Suomen kunnat ryhmiteltiin tutkimuksessa nel- 48283: Tutkimus on edellyttänyt ennakkoarvioinneista jään ryhmään sen mukaan, oliko kunta kokenut 48284: poiketen valtion omistajavallan käsitteen sisällön muuttovoittoa vai -tappiota ja oliko sen aluebkt:n 48285: selvittämistä. Esteellisyyssäännöksiä ei voida tul- kasvu ollut kuntien keskimääräistä kasvua alhai- 48286: kita mekaanisen kaavamaisesti, olkoonkin, että sempaa vai suurempaa. Tulokset osoittivat, että 48287: viimeaikaisen tulkintakäytännön mukaan tulkin- valtionosuusleikkaukset olivat suurempia (n. 20 %) 48288: nallisissa tilanteissa hallinnon luottamuksen ja luo- muuttovoittokunnissa kuin muuttotappiokunnissa 48289: tettavuuden vuoksi virantoimitusvelvollisuus väis- (n. 15 %). Toisaalta leikkaukset eivät riippuneet 48290: tyy esteellisyysperusteen toteamisessa. Esteelli- BKT:n kasvun suuruudesta. Valtionosuusjärjestel- 48291: syyssäännöksen tulkinnalle on asetettava yleisesti män muutokset eivät pystyneet huomioimaan 48292: ottaen selkeyden vaatimus. BKT:n kehityseroja toisin kuin mitä muuttoliikkeen 48293: kohdalla tapahtui. 48294: Tutkimuksessa on myös tarkasteltu 12 kunnan 48295: Peruspalvelut ja kansalaisten toimeentulo tapauskohtaisella aineistolla valtionosuusmuutok- 48296: murroksessa sia ja niiden vaikutuksia palvelutuotannon järjestä- 48297: misen edellytyksiin. Tarkasteltaviksi kunniksi valit- 48298: Professori Veli Karhu tiin taloudelliselta asemaltaan ja ominaisuuksiltaan 48299: mahdollisimman erilaisia kuntia. Tutkimuksen tu- 48300: Kunnat puun ja kuoren välissä. Tutkimus lokset jäivät suuntaa-antaviksi. 48301: kuntien valtionosuusjärjestelmän muutos- Rakenteellisten tekijöiden osalta mukana ollei- 48302: ten kohdentumisesta ja niihin sopeutumi- den kuntien kehitys v. 1993-96 oli eriytyvää ja 48303: sesta 1993-1996. Kunnallistieteiden laitos. tulorakenteen osalta epäyhtenäistä. Kuntien meno- 48304: Julkaisusarja 2/1999. Tampereen yliopisto. rakenteen kehitys ja tehdyt sopeuttamistoimenpi- 48305: Tampere. teet vaihtelivat myös suuresti kuntien kesken. To- 48306: sin kuntien välistä vertailua vaikeuttivat erityisesti 48307: Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuntien val- kuntien organisaatiomuutokset ja erilaiset kirjanpi- 48308: tionosuusjärjestelmän muutosten ja valtionapuleik- tokäytännöt. Kuntien talous- ja toimintatilastoihin 48309: kausten vaikutuksia kuntien talouteen ja palvelu- perustuva tarkastelu ei mahdollistanut palvelujen 48310: jen järjestämiseen v. 1993-96. Valtionapuja leikat- tuotantokustannuserojen huomioimista. 48311: tiin tuona aikana hieman yli 9 mrd. mk. Kun Koska tässä tutkimuksessa on keskitytty vuosien 48312: leikkausten yhteydessä kuntien tehtävät eivät 1993-96 aikana tapahtuneisiin valtionosuusjärjes- 48313: oleellisesti vähentyneet, ovat varsin monet kunnat telmän muutoksiin on jatkossa syytä tutkia, kuinka 48314: joutuneet toimimaan taloudellisesti kireissä olo- hyvin vuoden 1997 valtionosuusjärjestelmä tunnis- 48315: suhteissa - puun ja kuoren välissä. taa kuntien veropohjaerojen muutokset ja kuinka 48316: 48317: 48318: 389 48319: hyvin se mahdollistaa tasavertaisten palvelujen jär- riskin ottamisen muoto on yrittäjyys. Kaikki muut 48320: jestämisen edellytykset ja kansalaisten TSS-oikeuk- ovat sille johdannaisia. Tästä näkökulmasta on 48321: sien toteutumisen maamme eri kunnissa. Tutki- aiheellista tutkia, millä lailla hyvinvointiyhteiskunta 48322: mushanketta jatketaan vuoden 1999 aikana val- vaikuttaa yrittäjyyskynnykseen. 48323: tiontilintarkastajien rahoituksella. Tutkimustyö tu- Tutkimus ei voine antaa vastausta kysymykseen, 48324: kee valtiontilintarkastajien kanslian Valtio-kunta- mikä on optimaalinen julkisen sektorin koko, ko- 48325: kansalainen -projektia, jota on selostettu kerto- konaisveroaste ja tulonsiirtojen taso. Siitä päättämi- 48326: muksen yleisessä osassa. nen on kansalaisten ja päättäjien asia. Tutkimus voi 48327: kuitenkin eritellä sitä, mitä hyötyjä ja kustannuksia 48328: Julkinen sektori, yrittäjyys ja työllistäminen laajaan julkiseen sektoriin voi liittyä. 48329: Tutkimushankkeessa kerättiin ensiksi OECD- 48330: Professori Vesa Kanniainen, Helsingin yliopisto maiden paneeliaineisto 1978, 1983, 1988, 1993, 48331: minkä jälkeen kehitettiin teoreettinen malli proble- 48332: Ilmakunnas, Pekka- Kanniainen, Vesa- matiikan jäsentämiseksi. Tämän pohjalta kehitettiin 48333: Lammi, Uki 0999). Entrepreneurship. Eco- ekonometrinen malli hypoteesien testaamiseksi 48334: nomic Risk and Risk-Insurance in the Wel- moderneilla menetelmillä. Tutkimuksen päätulok- 48335: fare State. Discussion Papers. Kansanta- set ovat lyhyesti ilmaistuna seuraavat. 48336: loustieteen laitoksen keskustelualoitteita 48337: No. 453:1999. Helsingin yliopisto. Helsinki. Yrittäjäriski alentaa yrittäjyysastetta 48338: Yrittäjän riski on yrityksen teorian avainkäsite. 48339: Kanniainen, Vesa - Linden, Mika (1999). Riski ilmenee yleisenä suhdanneilmiönä, taantu- 48340: Mursiko lama työllistymisen edellytykset mien ja nousukausi en vuorotteluna, kustannuskrii- 48341: Suomessa? Esitelmiä ja kirjoituksia. Helsin- seinä, markkinaosuuksien menetyksinä tai valloi- 48342: gin yliopiston kansantaloustieteen laitos, tuksina, yritystenvelkaantumisenaja luottotappioi- 48343: 17/1999. Helsinki. na, funktionaalisen tulonjaon vaihteluina ja kon- 48344: kurssiherkkyytenä. Riskien vaikutuksia ei aikai- 48345: Ensimmäisessä osaprojektissa selvitettiin, mitkä te- semmin ole tutkittu yrittäjyysasteen näkökulmasta. 48346: kijät kansantaloudessa määräävät yrittäjyysasteen Tutkimuksessamme määrittelimme yleistaloudelli- 48347: mitattuna yrittäjien ja itsensä työllistäjien suhteelli- sen riskin reaalisen BKT:n trendipoikkeaman avul- 48348: sesta osuudesta työikäisestä väestöstä. Yrittäjyysas- la sallimalla lisäksi riskin aikariippuvuus. 48349: teessa on merkittäviä OECD-maiden välisiä eroja. Kansantalouden yleinen suhdanneherkkyys 48350: Tällä on huomattava merkitys mm. työllisyyden ja nostaa kiistatta yrittäjyyskynnystä (alentaa yrittä- 48351: hyvinvoinnin luomisen kannalta ja siitä syystä yrit- jyysastetta). Siten kaikki ne talouspoliittiset toimen- 48352: täjyysaste on kiintoisa tutkimusalue myös talous- piteet, joilla kansantalouden makrokehitystä voi- 48353: politiikan näkökulmasta. Projektissa kehitetty eka- daan vakauttaa, vaikuttavat yrittäjyyskynnystä 48354: nometrinen malli tähtäsi näiden erojen selittämi- alentavasti. Voimistuvat häiriöt puolestaan johtavat 48355: seen. yrittäjyyskynnyksen nousuun ja sitä kautta kieltei- 48356: Tulonjaon tasoittaminen mahdollistaa tuloista siin dynaamisiin vaikutuksiin. 48357: riippumatta lahjakkuuksien ja erityisosaamisen 48358: hyödyntämisen yhteiskunnassa. Samalla vahva jul- Hyvinvointiyhteiskunta vähentää yrittäjyyttä 48359: kinen sektori luo yhteiskunnallisen infrastruktuu- Pitkälle viety riskien kollektiivinen hajauttaminen 48360: rin (julkishyödykkeiden tuotanto) ja vahvistaa ns. todennäköisesti alentaa yrittäjyysastetta. Uranva- 48361: sosiaalista pääomaa ja järjestäytyneisyyttä, mikä linta yrittäjyyden ja toisen palveluksessa työllisty- 48362: lisää yhteiskunnan toimivuutta. Silti on ilmeistä, vyyden välillä riippuu mm. siitä, kumpi ratkaisu 48363: että julkinen sektori ei voi laajentua liikaa. Jossain koetaan turvallisemmaksi ts. riskittömämmäksi. 48364: vaiheessa mm. ylikorkean verotuksen haittavaiku- Konkurssiin menevän yrittäjän menetykset voivat 48365: tukset alkavat voittaa julkiseen sektoriin liittyvät olla mittavat. Hänen säästetty tai peritty varallisuu- 48366: hyödyt. tensa voi olla lainojen vakuutena ja hän voi pahim- 48367: Kansantalouden suorituskyvyn ja hyvinvoinnin massa tapauksessa menettää kaiken. Näitä mene- 48368: ylläpitämisen kannalta on tärkeätä, että maassa tyksiä ei pitkälle viety sosiaaliturvakaan voi kattaa. 48369: syntyy riittävästi jaettavaa, ts. arvonlisää. Ennen Työntekijän asema sen sijaan työttömäksi joudut- 48370: kuin arvonlisä on tuotettu, sitä ei voida jakaa. taessakin on hyvinvointiyhteiskunnassa turvatum- 48371: Arvonlisän syntyminen edellyttää vuorostaan ta- pi. Työttömyyskorvauksen avulla elintasosta on 48372: loudellisen riskin ottamista. Tärkein taloudellisen mahdollista pitää kiinni suhteellisen pitkänkin yli- 48373: 48374: 48375: 390 48376: menokauden aikana. Oleellista ei ole sosiaalisen aggregatiivista ja mittaa yrittäjyysastetta markki- 48377: riskivakuutuksen absoluuttinen vaan suhteellinen noille tulon asemesta. 48378: taso näiden valintojen välillä. Epäsuoraa näyttöä rahoitustekijöiden vaikutuk- 48379: Malliin sisällytettiin tällä perusteella selittäväksi sesta sen sijaan löytyi. Kansalaisten tulonjaon tasai- 48380: muuttujaksi työttömyyskorvauksen korvaussuhde suutta kuvaavan muuttujan (ns. gini-kerroin) käyt- 48381: palkkatasoon nähden. Sosiaaliturvan vaikutusta tö tarjosi riippumattoman testin rahoitustekijöiden 48382: testattiin myös suoraan sisällyttämällä malliin so- arvioimiseksi. Tämä muuttuja sai ennusteen mukai- 48383: siaalisten tulonsiirtojen BKT-osuus eri maissa. Tu- sen etumerkin ja oli likipitäen merkitsevä. Varovai- 48384: lokset olivat vahvat; työntekijöille luotu sosiaalitur- sena johtopäätöksenä voidaan todeta, että tutki- 48385: va vaikuttaa OECD-maiden aineiston perusteella muksessa ei löydetty vahvaa suoraa tukea rahoitus- 48386: yrittäjyysastetta alentavasti. tekijäin roolille. Epäsuora, tulonjaon tasaisuuteen 48387: perustuva testi kuitenkin puolsi näkemystä, jonka 48388: Laaja julkinen sektori vähentää yrittäjyysastetta mukaan rahoitustekijöillä olisi merkitystä yrittäjyys- 48389: Tutkimuksen teoriaosassa identifioitiin useita me- asteen määräytymisen kannalta 48390: kanismeja sille, mitä kautta julkinen sektori vaikut- 48391: taa yrittäjyysasteeseen.Julkisen sektorin aikaansaa- Yrittäjyysaste ja työmarkkinoiden järjestäytyminen 48392: ma infrastruktuuri vahvistaa yritystoiminnan edel- Työmarkkinajärjestöjen roolia mitattiin työvoiman 48393: lytyksiä ja parantaa yksityisen sektorin tuottavuut- järjestäytymisasteella. Sen sisällyttäminen selittä- 48394: ta. Tämä nimettiin hyödylliseksi crowding-in vai- väksi muuttujaksi osoitti, että työmarkkinajärjestö- 48395: kutukseksi. Julkinen sektori kuitenkin kilpailee jen vahva rooli työmarkkinoilla potentiaalisesti vä- 48396: yksityisen sektorin kanssa eräillä markkinoilla. hentää kansantalouden yrittäjyysastetta. Selitys täl- 48397: Tämä aiheuttaa vastavoiman, crowding-out vaiku- le tulokselle löytynee työmarkkinajärjestöjen roo- 48398: tuksen (= syrjäytysvaikutus). Tätä vahvistaa julki- lista palkkakustannusten määrääjänä. 48399: sen sektorin kilpailu samasta työvoimasta työmark- 48400: kinoilla, millä on merkitystä palkkatason kannalta. Elintaso ja yrittäjyys 48401: Laaja julkinen sektori, korkea veroaste ja tulon- Tutkimuksessa osoittautui, että yrittäjyysaste on 48402: siirtojärjestelmät alentavat kansantalouden yrittä- poikkeuksellisen korkea esim. Välimeren maissa 48403: jyysastetta. Syrjäytysvaikutus dominoi crowding-in johtuen niiden talouden rakenteista ja itsensä työl- 48404: vaikutusta. Julkinen sektori, verotustekijät ja tulon- listäjien suhteellisen merkittävästä osuudesta työ- 48405: siirtojärjestelmä alentavat haitallisen riskivaikutuk- voimassa. Sekä ns. dummy-muuttuja että henkeä 48406: sen voimakkuutta yrittäjyyteen. Kuitenkin julkista kohden laskettu BKT-muuttuja tukivat mallissa joh- 48407: sektoria kuvaavien muuttujien kokonaisvaikutus topäätöstä, jonka mukaan kansantalouden kehitty- 48408: jää yrittäjyysastetta alentavaksi. neisyysasteen nousu heijastuu itsensä työllistäjien 48409: Nämä tulokset eivät tietenkään kerro, mikä on lukumäärän vähenemisenä. 48410: oikea, "optimaalinen" julkisen sektorin koko. Se on Projektin toinen osaraportti käsitteli työllistymis- 48411: äänestäjien ja heitä edustavien päättäjien arvioita- tä Suomessa yksityisellä ja julkisella sektorilla. Sen 48412: va. Tulokset kuitenkin valaiset sitä, mitkä ovat tutkimustehtävänä oli kysyä, miten lama on vaikut- 48413: vaihtoehdot. Ne viittaavat siihen, että julkisen sek- tanut suomalaisiin työmarkkinoihin ja niiden ky- 48414: torin laajuus tuo mukanaan sekä hyötyjä että hait- kyyn työllistää. Painopisteenä oli makrotason ana- 48415: toja. Kysymys on lopulta siitä, mikä hinta laajasta lyysi, kokonaistuotannon ja työllisyyden välinen 48416: julkisesta sektorista ollaan valmiit maksamaan. yhteys. Tämä on tunnettu ns. Okunin lakina, joka 48417: on empiristinen kuvaus työttömyyden ja tuotannon 48418: Rahoitustekijöiden merkitys potentiaalisen ja toteutuneen tason erotuksen välil- 48419: Yrittäjyyttä käsittelevät aiemmat tutkimukset ovat lä. Johtuen työttömyysasteen mittaamisen ongel- 48420: painottaneet rahoitustekijöiden merkitystä markki- mallisuudesta, Okunin kertoimen asemesta osoit- 48421: noille tuloa rajoittavana. Tässä tutkimuksessa ei tautui hyödyllisemmäksi pyrkiä estimoimaan ns. 48422: kuitenkaan varsinaisilla rahoitusmarkkinamuuttu- työllisyyskertoimet 48423: jilla löytynyt tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia. On oletettavaa, että yritykset ovat tulleet laman 48424: Esimerkiksi kotimaista tuottoekspansiota kuvaavan johdosta enemmän riskiä kaihtaviksi ja että niiden 48425: muuttujan kerroin sai ennustetun etumerkin mutta työllistämiskyky tästä syystä olisi heikentynyt. Tä- 48426: ei osoittautunut testissä tilastollisesti merkitseväksi män mukaan Okunin kerroin olisi yksityisellä sek- 48427: selittäjäksi. Myöskään markkinakorko ei osoittau- torilla pienentynyt. Tämän vastapainona ovat kui- 48428: tunut merkitseväksi. Olem1;pe valmiit jättämään silti tenkin monet työmarkkinoilla toteutuneet joustot 48429: kysymyksen avoimeksi syystä, että aineistomme on ml. pätkätyösopimukset 48430: 48431: 48432: 391 48433: Julkisen sektorin työllisyyden kasvu pysähtyi voiman käyttöä, riski työllisyyskatosta on todelli- 48434: laman aikana ja kääntyi laskuun. Tästä syystä näh- nen. Se ei ole poissuljetettu siitä huolimatta, että 48435: tiin aiheelliseksi erottaa kokonaistuotannon ja työl- työllbyystilanne on edelleen huono. Työttömyy- 48436: lisyyden suhteen muutokset yksityisellä ja julkisella den säilyminen korkeana ei siten heijasta keynesi- 48437: sektorilla. Tätä erottelua ei aikaisempi tutkimus ole läistä riittämättömän kysynnän tilannetta vaan työ- 48438: tehnyt. Tämän erottelun jälkeen on mahdollista voiman laadullista eriytymistä ja koulutetun työ- 48439: analysoida sitä, onko julkinen sektori Suomessa voiman ylikysyntää. 48440: ollut taloudellisia vaihteluita voimistava vai niitä 48441: tasaava. Käytetty ekanametrinen tekniikka myös Julkisen sektorin suhdannerooli 48442: mahdollisti sen arvioimisen, onko julkinen työllis- Yksityisen sektorin tuotannon muutokset ennus- 48443: täminen aiheuttanut ns. syrjäytysvaikutusta yksityi- tavat julkisen sektorin tuotannon muutoksia. Yk- 48444: sessä sektorissa vai ei. sityinen sektori tavallaan dominoi kansantalouden 48445: kehitystä. Kun yksityisen sektorin tuotannon ja 48446: Työllisyyskertoimet yksityisellä ja julkisella sekto- työllisyyden valatiliteetti on ollut suurempaa kuin 48447: rilla julkisella sektorilla sekä ennen lamaa että laman 48448: Tulosten valossa on mahdollista identifioida lain- jälkeen, on julkinen sektori ollut kehitystä stabi- 48449: alaisuus, joka kertoo yksityisen ja julkisen sektorin loiva. Sen suhdannerooli jää myötäileväksi, koska 48450: varsin erilaisesta roolista työllistäjinä. Ennen vuotta julkinen sektori on ollut selvimmin stabiloiva vain 48451: 1990 työllisyyskerroin yksityisellä sektorilla oli lä- siinä mielessä, että se on reagoinut viiveisesti 48452: hellä nollaa, mutta laman jälkeen esiintyy selkeä lamaan. Lyhyellä aikavälillä julkisen sektorin kas- 48453: positiivinen riippuvuus. Laman myötä Suomi on vu ei heikennä eikä vahvista yksityistä työllisyyttä, 48454: siirtynyt toimintamalliin, jossa yksityisen sektorin mikä on vastoin perinteistä keynesiläistä ajattelua. 48455: 10 %:n tuotannon kasvu johtaa 3,5 %:n työllisyyden Pitkällä aikavälillä sen sijaan korkeampi julkisen 48456: lisäykseen. Esim. 3 o/o:n tuotannon kasvu johtaa sektorin menotalous syrjäyttää yksityistä työlli- 48457: vain 0,9 %:n työllisyyden lisäykseen. Julkisella sek- syyttä 48458: torilla tilanne on päinvastainen. Julkisen tuotannon 48459: työllisyysvaikutukset olivat ennen lamaa vahvasti 48460: positiiviset, mutta laman jälkeen työllisyyden kasvu 48461: on pysähtynyt. EU:n rakennerahastohankkeet käytäntö ia 48462: Nämä tulokset viestivät siitä, että laman jälkeen vaikutukset 48463: työllisyyden paranemisen kannalta yksityisen tuo- 48464: tannon kasvu on avainasemassa. Toiseksi tulokset vrf, dosentti Pekka Kettunen, Åbo Akademi 48465: kertovat, että puheet työn loppumisesta ovat olleet 48466: ennenaikaisia. Yksityinen sektori työllistää, kun Pekka Kettunen (1999). EU:n rakennera- 48467: sen kehitykselle luodaan edellytykset. Kolmannek- hastohankkeiden arviointi. Meddelanden 48468: si yksityisen työllisyyskertoimen nousu laman jäl- från ekonomisk-statsvetenskapliga fakulte- 48469: keen on merkillepantava. Tämä tulos johtaa kysy- ten vid Åbo Akademi. Institutionen för 48470: mään, missä määrin kertoimen nousu johtuu la- offentlig förvaltning. Ser. A: 501. Åbo. 48471: maan liittyneessä saneerauksesta, jolloin "löysät" 48472: otettiin pois tehostamalla tuotantoa, ja missä mää- Tutkimuksen tuloksia on käytetty laajasti hyväksi 48473: rin se taas johtuu toteutetuista työmarkkinoiden tämän kertomuksen sisäasiainministeriötä koske- 48474: joustoista tai molemmista. vassa kertomusosuudessa, eikä tutkimustuloksia 48475: Hallituskaudella 1995-99 työttömyys ei ole ole katsottu tarpeelliseksi toistaa tässä yhteydessä. 48476: vastoin hallitusohjelman tavoitteita puolittunut. 48477: Tämän tutkimuksen tulosten valossa on kysyttävis- 48478: sä, onko aihetta pessimismiin: onko Suomessa Laatuiohtaminen iulkishallinnon strategiana 48479: jälleen toteutumassa työllisyyskatto kuten 1980- OECD-maissa 48480: luvun lopulla? Työn kysynnän laadullinen eriytymi- 48481: nen ja pitkäaikaistyöttömyyden syntyminen saatta- Professori Ismo Lumijärvi, Tampereen yliopisto 48482: vat johtaa siihen, että yksityisen sektorin kasvualat 48483: eivät välttämättä saa koulutettua väkeä samalla, Lumijärvi, Ismo ja Jylhäsaari, Jussi 0999). 48484: kun julkisen sektorin työllistämiskapasiteetti on Laatujohtaminen ja julkinen sektori. Laa- 48485: loppuun käytetty. jos tuotannon kasvua haetaan dun ja tuloksen tasapaino johtamishaastee- 48486: tuottavuuden kasvun kautta ilman lisääntyvää työ- na. Gaudeamus. Helsinki. 48487: 48488: 48489: 392 48490: Julkisessa hallinnossa 1990-luku on merkinnyt voi- tä kilpailua synnyttäviin tekijöihin, kuten tulosar- 48491: makkaan uusiutumisen aikaa. Yksi merkittävä uu- viointeihin, laatupalkintaan sekä esikuvavertailu- 48492: distus on ollut tulosohjausjärjestelmä, joka on tuo- menettelyihin. Suhteessa kansainväliseen tilantee- 48493: nut erityisesti valtionhallintoon paljon uusia toi- seen Suomella on erinomaiset edellytykset tuottaa 48494: mintatapoja, kuten sopimis- ja raamibudjetointime- laadullisia innovaatioita ja pysyä kehityksen eturin- 48495: nettelyt tulostavoitteineen ja -mittaristoineen. Sa- tamassa, koska Suomen peruskoulutus on tasok- 48496: malla keskushallinnon harjoittama perinteisen kaampi ja kattavampi kuin useissa kilpailijamaissa. 48497: muotoinen resurssiohjaus on väljentynyt. Julkisen Kykyä luovuuteen ja ryhmissä toimimiseen ei kui- 48498: sektorin alueelliset toimintayksiköt, kunnat mu- tenkaan ilmeisesti painoteta riittävästi. Työyhtei- 48499: kaan lukien, voivat aiempaa itsenäisemmin päättää söissä kehittämistyö on tehtävä omin voimin ja 48500: toiminta- ja johtamistavoistaan. ryhmätyökeskeisesti. 48501: Laatujohtaminen on ollut julkisen sektorin kehit- Laatujohtamismalli viestii samalla organisaatio- 48502: tämiskeskusteluissa mukana parin vuosikymme- humanismin uudesta läpimurrosta sekä länsimais- 48503: nen ajan, mutta laajaa läpimurtoa ei ole tapahtunut. ten kulutustottumusten kehityksen uudesta vai- 48504: Kansainvälisesti laatujohtaminen on 1990-luvulla heesta. Useimmissa OECD-maissa on 1990-luvun 48505: herättänyt kenties enemmän keskustelua kuin mi- aikana ollut havaittavissa tulosohjauksen ja -johta- 48506: kään muu johtamismalli. Vaikka laatujohtaminen misen vähittäistä siirtymää kohti julkisten palvelu- 48507: on käsitteenä useimmille tuttu, mallin soveltamista jen laadun parantamiseen tähtäävää toimintaa. 48508: julkiselle sektorille on kirjallisuudessa tarkasteltu Laatujohtamisen ensimmäinen aalto 1980-luvul- 48509: varsin vähän. Viime vuosina laatujohtamisen la kohtasi vaikeuksia Suomessa, kuten monessa 48510: ideaan on kytketty erilaisia laatuajattelun uustren- muussakin länsimaassa, siksi, ettei laatujohtamisen 48511: dejä: laadunhallinta, laadun vam1istaminen, laatu- taustalla olevaa monitahoista kokonaisuutta ym- 48512: palkinnot, palvelusitoumukset ja ISO 9000 -laatu- märretty ja tekniikoita sovellettiin irrallisina. Jotta 48513: järjestelmät. Laatustrategioista puhutaan yhä enem- laatujohtamisesta saadaan vastaisuudessa enem- 48514: män kehittämisen painopisteinä uudella vuositu- män irti, se edellyttää kokonaisvaltaista laatujohta- 48515: hannella. mista tukevien monitahoisten rakenteiden luomis- 48516: Tämän tutkimuksen tarkoituksena on piirtää ta. Pitää myös luoda kokonaisvaltainen visio me- 48517: laatujohtaminen esiin alkuperäisessä muodossaan nestyvästä julkisorganisaatiosta. 48518: sekä pohtia mallin soveltuvuutta julkisten palvelu- Tulosohjauksen puitteisiin yhdistettynä tasapai- 48519: jen ohjaukseen ja erityisesti suomalaiseen organi- notettu (balansoitu) laatujohtaminen voi tuoda 48520: saatiokulttuuriin. Työhön on kerätty esimerkkiai- huomattavan ja pitkäaikaisen lisäarvon. Sen voi- 48521: neistoa laatujohtamisen soveltamisesta Suomen li- daan nähdä kompensoivan tulosjohtamisen heik- 48522: säksi eräistä muista OECD-maista. kouksia esimerkiksi korostamalla luovan, jatkuvan 48523: Laatujohtamisen olemuksesta, ongelmista ja prosessin merkitystä. Se on todennäköisesti myös 48524: eduista on käyty runsaasti keskustelua. Monet ovat asenneilmastoltaan tulosjohtamista suositumpi 48525: kysyneet, onko laatujohtaminenkin luettavissa sel- malli, koska siinä tuottavuutta, laatua, vaikutta- 48526: laisiin johtamisfilosofioihin, jotka kukoistavat ly- vuutta ja henkilökuntaa kehitetään tasapainoisesti. 48527: hyen aikaa ja katoavat sitten.Johtamismenetelmien Julkisen toiminnan on tähdättävä eettisesti kestä- 48528: ja filosofioiden kentällä nousee ja laskee jatkuvasti viin tavoitteisiin. Julkisten organisaatioiden toimin- 48529: erilaisia menetelmiä, joita aina väitetään ainutlaa- nallinen arvoperusta löytyy niiden yhteiskunnalli- 48530: tuisiksi. Onko laatujohtaminenkin nähtävä tällai- sesta palvelutehtävästä. 48531: seksi muoti-ilmiöksi? Kaikki merkit viittaavat sii- Julkisen organisaation tavoitteena tulee olla 48532: hen, että laatu on tullut pysyvästi strategiseksi mieluummin erinomainen kuin standardin ylittävä 48533: kilpailu tekijäksi. tai sitoumuksen täyttävä laatu. On pyrittävä parhai- 48534: Julkisen ja yksityisen sektorin samankaltaistumi- siin käytäntöihin. Siten palvelusitoumukset voivat 48535: nen, Euroopan markkinoiden yhdentyminen sekä olla vain välietappeja tiellä laadukkaisiin organi- 48536: maailmantalouden globalisoituminen luovat pai- saatioihin. Laatujohtamisen perusta ei voi pitkällä 48537: neita laadun kehittämiselle ja laatukilvassa menes- aikajänteellä nojautua myöskään sertifiointiin tai 48538: tymiselle. Julkisen sektorin tehtävänä on maksi- laatupalkintojen luomaan ulkoiseen tunnustuk- 48539: moida hyvälaatuisten palvelujen tuottaminen, esi- seen. Huippulaadun toteamisella ei ole niinkään 48540: merkiksi korkeatasoisen koulutuksen tai hyvien enää yhteyttä virheisiin, valitusjärjestelmistä puhu- 48541: liikenneyhteyksien avulla. Koska julkiselta puolelta mattakaan. Laatu-uudistuksessa on nähtävä koko 48542: puuttuvat välittömät markkinamekanismit, on tar- henkilöstön osallistumisen ja johdon kehittämis- 48543: peen yhdistää laatujohtamisfilosofiaa muihin sisäis- roolin uudistamisen välttämättömyys. 48544: 48545: 48546: 393 48547: Kansainväliset esimerkkitapaukset viittaavat sii- talouden tasapainottamiskriteerit on useimmissa 48548: hen, että laatujohtaminen soveltuu mutkattomim- EU-maissa saavutettu. Vielä on kuitenkin kokemat- 48549: min sellaisiin julkisorganisaatioihin, jotka ovat toi- ta, kuinka vahvalla pohjalla tämä vakauttaminen 48550: minnallisesti samankaltaisia massatuotteita valmis- on. Onko kyse lähinnä ripeän talouskasvun ja 48551: tavien yksityisten tuotanto-organisaatioiden kanssa alenevien reaalikorkojen vaikutuksesta vai onko 48552: ja joiden työprosesseihin liittyy suhteellisen selvä- myös rakenteelliset alijäämät saatu kuriin? Tämä 48553: rajaisia tehtäviä. Eri puolilla maailmaa asevoimien tulee olemaan rahaliiton annistuneelle toiminnalle 48554: materiaalituotanto on ollut julkisen sektorin ensim- ehkä suurin näkyvissä oleva haaste. 48555: mäisiä laatujohtamisen hyödyntäjiä. Esimerkiksi Liki kaikille Euroopan maille tyypillisten julki- 48556: tilastollisista laatukontrollimenetelmistä saadaan sen talouden ongelmien taustalla on sekä yleisiä, 48557: materiaalituotannossa selvää hyötyä. Laatujohta- eri maille yhteisiä tekijöitä että maakohtaisia erityis- 48558: misaloja ovat olleet myös sairaalat, verovirastot syitä. Yhteisiä tekijöitä ovat mm. talouksien raken- 48559: sekä työvoimatoimistot teelliset piirteet, joiden seurauksena tilapäis- 48560: Haastavinta on soveltaa laatujohtamista ainut- luontoisista häiriöistä, kuten öljyn hinnan korotuk- 48561: kertaisia päätöksiä tai ongelmia ratkaiseviin viran- sista aiheutuu pysyviä tasapaino-ongelmia. Tämä 48562: omaisiin (esim. sosiaalityö). Tällöin laatujohtamis- on näkynyt useissa maissa työttömyyden portaittai- 48563: mallin elementtien siirtämisessä ja soveltamisessa sena kohoamisena; jokaisessa huippusuhdantees- 48564: vaaditaan erityistä harkintaa. Nollavirheperiaate is- sa työttömyys on jäänyt edellistä vastaavaa kor- 48565: tuu varsin huonosti ainutkertaisiin palveluihin. keammalle. Samaan ryhmään kuuluu myös se Bau- 48566: Näissä palveluissa ajatus normaalivaihtelun mah- molin taudin nimellä tunnettu ilmiö, että julkisten 48567: dollistamisesta tuntuu realistisemmalta. palvelusten hinnat pyrkivät kohoamaan yleistä hin- 48568: Suomessa hallituksen keväällä 1998 antaman tatasoa nopeammin, koska julkisella sektorilla tuot- 48569: periaatepäätöksen mukaan julkisen hallinnon tule- tavuuden kasvu on hidasta. Tämä lisää julkisen 48570: vaisuuden kehitysiinjoissa painotetaan monella ta- sektorin osuutta taloudessa. 48571: voin laadun kehittämisen kysymyksiä. Tässä Suomi Maakohtaiset tekijät puolestaan liittyvät esimer- 48572: seuraa kansainvälisen kehityksen linjaa. Periaate- kiksi eri maiden harjoittamaan talouspolitiikkaan, 48573: päätöksessä ja julkisen sektorin laatustrategiassa jolla ei ole onnistuttu vakauttamaan julkista taloutta 48574: esitetyt tavoitteet antavat hyvät mahdollisuudet laa- nousukaudenkaan aikana. Osittain voi kyse olla 48575: tujohtamisen laajenevaan käyttöönottoon. poliittisesti heikoista hallituksista, osittain kunnian- 48576: himoisista kotimaisen kysynnän ylläpitoon ja tu- 48577: lonjaon tasaamiseen liittyvistä tavoitteista. Koordi- 48578: Julkisen velan, erityisesti valtion velan naation puute eri maiden välillä on lisäksi voinut 48579: hallinta eräissä EU-maissa heikentää talouspolitiikan tehoa. Myös Saksojen 48580: yhdistämisen ja Neuvostoliiton hajoamisen kaltai- 48581: Tutkimusjohtaja Matti Viren set shokit ovat vaikuttaneet eri maihin eri tavoin. 48582: Esimerkiksi Suomessa näihin ja eräisiin muihin 48583: Mäki, Tuomo - Romppainen, Antti - ilmiöihin kytkeytynyt pankkikriisi lisäsi julkisen 48584: Viren, Matti 0999). Julkisen velan hallinta talouden ongelmia suuresti. 48585: eräissä EU-maissa. VATT-keskustelualoit- Useissa maissa karkeasti puolet julkisen talouden 48586: teita 193. Valtion taloudellinen tutkimus- ongelmista voidaan katsoa suhdanneluontoisiksi ja 48587: keskus. Helsinki. noin puolet rakenteellisiksi, kun tarkastellaan tilan- 48588: netta 1970-luvun alusta lähtien. Tämä tulos saadaan 48589: Julkisen talouden alijäämäisyys ja korkealle nous- kun julkisen talouden vajeita selitetään tuotannon 48590: sut velkaantuneisuus on ollut lähes kaikkien tai työttömyyden muutoksilla. Selvimmin tuotan- 48591: OECD-maiden yhteinen ongelma viimeisten parin- non muutokset heijastuvat julkiseen talouteen juuri 48592: kymmenen vuoden aikana. Välillä on näyttänyt työttömyyden muutosten kautta. Tämä on luonnol- 48593: siltä, että ainakin eräät maat ovat onnistuneet kään- lista, koska työttömyyden kasvu yleensä heikentää 48594: tämään velkaantumisen pysyvään laskuun. Ilo on julkisen talouden tulopohjaa, mutta kasvattaa julki- 48595: kuitenkin useimmiten ollut ennenaikainen. Vii- sia menoja. Kysynnän rakenteen muutoksilla ei 48596: meistään taantuman tullen alijäämät ovat paisuneet näyttäisi olevan selvää yhteyttä julkisen talouden 48597: ja velkaantuminen kääntynyt uuteen kasvuun. tasapainoon. Varovaisesti voidaan kuitenkin todeta, 48598: Uutta toivoa julkisen talouden vakauttamisen että kotimaisen kysynnän muutoksilla voi ainakin 48599: onnistumiseen antaa se, että talous- ja rahaliiton - eräissä maissa olla suurempi vaikutus julkiseen 48600: EMUn- kolmannen vaiheen edellyttämät julkisen talouteen kuin viennin muutoksilla. 48601: 48602: 48603: 394 48604: Rakenteellisten tekijöiden merkitys näkyy siinä, lähinnä verotulojen kasvun takia. Menojen kasvu 48605: että julkisissa vajeissa on ollut kasvava trendi. Tämä lisäsi rakenteellista alijäämää vielä 1990-luvun alus- 48606: sama ilmiö liittyy työttömyyden portainaiseen sa. Kansainvälisten kokemusten mukaan tämä ei 48607: kohoamiseen 1970-luvun alun jälkeen. Tässä yh- ole kovin suotuisa lähtökohta pysyvälle konsoli- 48608: teydessä ei ole voitu selvittää yksityiskohtaisemmin doinnille. Viime vuosina velkaantuminen on tosin 48609: niitä rakenteellisia tekijöitä, jotka taustalla vallitse- taas alentunut ripeästi nopean kasvun seuraukse- 48610: vat. Muissa, mm. OECD:n tekemissä tutkimuksissa na. 48611: on kuitenkin todettu, että ne liittyvät verotuksen Ruotsissa ja Tanskassa saatiin julkinen velkaan- 48612: korkeuteen ja verorakenteeseen, työmarkkinoiden tuminen 1980-luvun loppupuolella kääntymään 48613: toimintaan ja pääoma- ja hyödykemarkkinoiden laskuun noin 70--80 prosentin tasolta. Vuosikym- 48614: jäykkyyksiin. menen alun taantumassa velkaantuminen kääntyi 48615: Vaikka julkisen talouden alijäämät ja kasvava kuitenkin taas jyrkkään nousuun, joka tosin jäi 48616: velka ovat yhteisiä ongelmia, on niiden ratkaisemi- molemmissa maissa lyhytaikaiseksi. Käynnissä ole- 48617: sessa kuitenkin havaittavissa eri maissa eri linjauk- van vakauttamisen onnistumista tukee, että raken- 48618: sia ja erilaista menestystä. Tässä tutkimuksessa teellinen perusalijäämä on supistunut selvästi. 48619: tarkasteltujen ED-maiden kokemusten ja muiden Tanskan kannalta riskinä voidaan pitää, ettei siellä 48620: tutkimusten mukaan julkisen velkaantumisen py- ole puututtu rakenteellisiin menoihin samassa mi- 48621: syvä alentaminen näyttää vaikealta. Suotuisa suh- tassa kuin Ruotsissa, vaan osa alijäämän supistumi- 48622: dannekehitys ja alhaiset korot ovat monissa ta- sesta johtuu verotuksen kiristämisestä. 48623: pauksissa olleet tärkein tekijä, kun julkinen talous Alankomaissa julkinen velka saatiin vakautettua 48624: on saatu ylijäämäiseksi ja julkisen velan kansantuo- 1980-luvun lopulla noin 80 prosentin tasolle, eikä 48625: teosuuden kasvu pysäytetyksi. se 1990-luvun alun taantumassakaan kääntynyt 48626: Nopeasta tuotannon kasvusta ja alhaisesta reaa- nousuun. Sen jälkeen velkaantuminen on alentu- 48627: likorosta johtuva vakauttaminen ei kuitenkaan ole nut tasaisesti. Alankomaissa onkin vakauttamisessa 48628: yleensä osoittautunut pysyväksi. Perusylijäämiä ei noudatettu pitkäjänteistä myös julkisia menoja hil- 48629: suotuisan kasvun aikana ole saatu niin suuriksi, litsevää politiikkaa, vaikka osa rakenteellisen pe- 48630: että ne kestäisivät uutta suhdannetaantumaa. rusalijäämän supistumisesta on verojen korotusten 48631: Myöskään sellaiset julkisen talouden vakautta- ansiota. Velan vakiintumisen suhteen Portugalin 48632: miset, jotka perustuvat pääasiassa veroasteen ko- tilanne muistuttaa Alankomaita. Velka on vakiintu- 48633: rottamiseen eivät ole osoittautuneet pysyviksi. nut noin 70 prosentin tasolle. Syynä on kuitenkin 48634: Taantumassa verotulojen kasvu on supistunut liiak- nopea talouskasvu, joka on peittänyt alleen jatku- 48635: si tai verotusta on ollut pakko lievittää kysynnän vat alijäämät ja julkisten menojen kasvun. Toden- 48636: ylläpitämiseksi. Pysyvämpi vakauttaminen näyttäi- näköistä onkin, että taantumassa Portugalin julki- 48637: si edellyttävän rakenteellisia (suhdanteista riippu- nen velkaantuminen kääntyy nopeasti nousuun. 48638: mattomia) menosäästöjä. Näin ollen tulonsiirtojen Suomi poikkeaa muista vertailumaista siinä, että 48639: ohella myös julkisia kulutusmenoja olisi leikattava. julkinen velka on tuore ongelma. Vielä 1990-luvun 48640: Koska kulutusmenojen tärkein erä ovat palkkame- alussa julkinen velka oli vain 15 prosenttia kansan- 48641: not on tämäntapaisten säästöjen aikaansaanti vai- tuotteesta. Sen jälkeen velan osuus kohosi kuiten- 48642: keaa. kin muutamassa vuodessa 60 prosentin tasolle. 48643: Myös kuuden vertailumaan kokemukset tukevat Myös toiseen suuntaan tapahtunut käänne on kui- 48644: näitä johtopäätöksiä. Kaikki maat ovat jossakin tenkin ollut poikkeuksellinen. Velkaantuminen on 48645: vaiheessa saaneet julkisen velkaantumisen pysäy- saatu alenemaan kasvattamalla rakenteellista 48646: tettyä. Tämä on kuitenkin tapahtunut eri maissa perusylijäämää menoja leikkaamalla. Menoleikka- 48647: hyvinkin eri tasolle kohonneen velkaantumisen ukset ovat kaiken lisäksi olleet niin suuria, että ne 48648: tilanteessa. Myös vakauttamisen voimakkuus ja ovat mahdollistaneet myös laman aikana korkealle 48649: pysyvyys vaihtelevat. nousseen veroasteen rakenteellisen alenemisen. 48650: Irlannissa velkaantuminen kohosi 1980-luvun Sekä meno- että veroaste tosin kohosivat lamavuo- 48651: lopulla jo 120 prosenttiin kansantuotteesta. Sen sina niin korkealle, että niiden alentamiseen on 48652: jälkeen velkaantuminen on alentunut liki yhtäjak- ollut suuri paine. 48653: soisesti. Aleneminen on suurelta osin nopean ta- Julkisen velan kohottua useissa maissa lähelle 48654: louskasvun ja alhaisen koron aikaansaamaa. Vel- kansantuotteen tasoa tai sen ylikin on velan korois- 48655: kaantumisen aleneminen pysähtyi 1990-luvun alun ta tullut merkittävä ongelma. Ne rajoittavat muiden 48656: taantumassa joksikin aikaa. Ongelmaksi voi osoit- menojen lisäyksiä. Korkotason muutokset heijastu- 48657: tautua, että rakenteellinen alijäämä on supistunut vat myös voimakkaasti julkiseen talouteen, kun 48658: 48659: 48660: 395 48661: reaalikorkotason prosenttiyksikön nousun elimi- ta. Nopea talouskasvu ja alhaiset korot peittävät 48662: noiminen edellyttäisi saman suuruista taloudellisen helposti alleen sen, ettei rakenteellinen alijäämä 48663: kasvun nopeutumista. Käytännössä koron nousun ole juurikaan pienentynyt. Rakenteellisen alijää- 48664: vaikutus on suunnaltaan juuri päinvastainen, vaik- män supistaminen edellyttää tiukkaa menokuria ja 48665: ka mittaluokka olisikin sama. EMU hillinnee tehok- sitoutumista pitkän aikavälin ohjelmaan, jossa 48666: kaasti koron heilahteluja ja pitänee korkotason menojen ja tulojen kehitykselle asetetaan tasapai- 48667: suhteellisen matalana. Pieni riski voi liittyä siihen, noisen kehityksen vaatimat raamit. Koska mm. 48668: miten toimitaan, jos kasvu- ja vakaussopimuksen kansainvälinen verokilpailu ennakoi mieluummin 48669: sanktiot uhkaavat jossakin suuressa jäsenmaassa verotulojen kasvun hidastumista kuin kiihtymistä, 48670: astua voimaan. Toistaiseksi näyttää siltä, että korot tulojen lisäyksiin on uhkarohkeata luottaa. Raken- 48671: voivat velkaantuneissakin maissa säilyä alhaisina. teellisen alijäämän supistamisessa pääpainon tulisi- 48672: Sekä tässä tarkasteltujen maiden kokemukset kin olla menojen rakenteellisessa leikkaamisessa. 48673: että muut selvitykset osoittavat julkisen talouden Tämä on usein poliittisesti vaikeaa. 48674: alijäämien pysyvän kuriin saamisen olevan vaikea- 48675: 48676: 48677: 48678: 48679: 396 48680:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025