<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

149 Käyttäjää paikalla! 0.0067698955535889

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1999_1 | A_1999_2 | A_1999_3 | A_1999_4 | B_1999_1 | B_1999_2 | C_1999_1 | C_1999_2 | D_1999 | E_1999_1 | E_1999_2 | F_1999_1 | F_1999_2 | F_1999_3 | F_1999_4 | F_1999_5 | Hak_1999 | PTK_1999_1 | PTK_1999_2 | PTK_1999_3 | PTK_1999_4 |

1: Vuoden 1999
2: •• ••
3: VALTIOPAIVAT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: B2
10: Kertomukset 9-1111999 vp
11:
12:
13:
14:
15: EDUSKUNTA
16:
17: HELSINKI
18: ISSN 0783-9847
19: OY EDITA AB, HELSINKI2000
20: Valtiopäiväasiakirjasarjan käyttäjälle
21:
22:
23: Valtiopäiväasiakirjat on vuoden 1975 II valtio- on jaettu eri osiin (A-F) sen mukaan, mistä asia-
24: päiviltä lähtien sidottu sarjaksi, jossa asiakirjat kirjatyypistä on kysymys.
25:
26:
27:
28: ASIAKIRJAT A-F
29:
30: A-osat: lepäämäänjätetyt lakiehdotukset (LJL)
31: vahvistamatta jääneet lait (VJL)
32: hallituksen esitykset (HE)
33: hallituksen kirjelmät
34: eduskunnan tarkastettaviksi saatetut ase-
35: tukset (A) ja valtioneuvoston päätökset
36: (VNP)
37: E-osat:
38: valtioneuvoston kirjelmät (U-kirjelmät ja
39: valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuskir- lakialoitteet (LA)
40: jelmät VN) toivomusaloitteet 1.3.2000 saakka (TA)
41: toimenpidealoitteet (TPA), 1.3.2000 lähtien
42: talousarvioaloitteet (TAA)
43: B-osat: lisätalousarvioaloitteet (LTA)
44: eduskunnalle annetut kertomukset (K)
45: F-osat:
46: C-osat: kirjalliset kysymykset (KK) ja niihin anne-
47: valiokuntiin käsiteltäviksi lähetetyistä asi- tut valtioneuvoston jäsenten vastaukset
48: oista laaditut valiokuntien mietinnöt (VM) keskustelualoitteet (KA)
49: ja lausunnot (VL) välikysymykset (VK), 1.3.2000 lähtien
50:
51: D-osat: Valtiopäiväasiakirjasarjan A-F-osista ilmes-
52: eduskunnan vastaukset (EV) ja kirjelmät tyy vaihteleva määrä numeroituja osia sen mu-
53: (EK) kaan, paljonko asioita valtiopäivillä on tullut vi-
54: valtioneuvoston selonteot (VNS) ja tiedon- reille. Jokaisessa osassa on myös sisällysluettelo.
55: annot(VNT) A-, B-, C- ja D-osat julkaistaan myös ruotsin
56: puhemiesneuvoston ehdotukset (PNE) kielellä. Ruotsinkielisinä tehdyt aloitteet ja kir-
57: puhemiesneuvoston laatimat luettelot jalliset kysymykset sidotetaan suomenkielisiin
58: (PNL) E- ja F-osiin.
59:
60:
61:
62:
63: 200448
64: PÖYTÄKIRJAT
65:
66: Pöytäkirjoissa ovat painettuina täysistuntojen ruotsinkielinen lyhennelmä Protokoll sam-
67: pöytäkirjat (PTK). Pöytäkirjoista julkaistaan mandrag (PR).
68:
69:
70: HAKEMISTO
71:
72: Hakemisto jakautuu asiahakemistoon ja henkilö- nisteet, joissa asiasana esiintyy. Tunnisteen avul-
73: hakemistoon. la asiakirjan voi etsiä myös asialuettelosta.
74: Asiahakemisto sisältää valtiopäiväasioiden 1) Henkilöhakemistossa ovat tiedot kaikista kan-
75: asialuettelon ja 2) asiasanaston. sanedustajien ja valtioneuvoston jäsenten valtio-
76: 1) Asialuettelossa ovat asiakirjatyypeittäin päivätoimista sekä heidän täysistunnoissa pitä-
77: vireille tulleet valtiopäiväasiat käsittelyvaihetie- mistään puheenvuoroista. Henkilöhakemiston
78: toineen numerojärjestyksessä. Asialuettelon puheenvuoroluettelossa on viittaukset pöytäkir-
79: alussa on myös kerrottu, miten asiakirjat jakaan- jan sivuille, joilta löytyvät kunkin edustajan val-
80: tuvat eri sidoksiin. tiopäiväasioiden eri käsittelyvaiheista käyttämät
81: 2) Asiasanastossa on aakkosjärjestyksessä puheenvuorot.
82: olevien hakusanojen alla niiden asiakirjojen tun- Hakemisto julkaistaan myös ruotsinkielisenä.
83:
84:
85: INTERNET
86:
87: Valtiopäiväasiakirjat tallennetaan Internetiin löytyvät myös tiedot valtiopäiväasioiden käsitte-
88: sekä suomen- että ruotsinkielisinä heti niiden lyvaiheista. Asiakirjasarjan osia voi myös laina-
89: valmistuttua. Eduskunnan Internet-osoite on ta kirjastoista joko niiden omista kokoelmista tai
90: http://www.eduskunta.fi. Samasta osoitteesta kaukolainana.
91: SISÄLLYSLUETTELO
92:
93:
94:
95: Kertomukset 9-11/1999 vp K 10/1999 vp
96: Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toimin-
97: K 9/1999 vp nastaan vuonna 1998
98: Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus oi-
99: keuskanslerin virkatoimista ja lain noudattamis- K 11/1999 vp
100: ta koskevista havainnoista vuodelta 1998 Valtiontilintarkastajain kertomus vuodelta 1998
101: K 9/1999vp
102:
103:
104:
105:
106: VALTIONEUVOSTON OIKEUSKANSLERIN
107:
108:
109: KERTOMUS
110: OIKEUSKANSLERIN VIRKATOIMISTA JA LAIN
111: NOUDATTAMISTA KOSKEVISTA
112: HAVAINNOISTA
113:
114: ANNETTU
115: VUODELTA 1998
116:
117:
118:
119:
120: HELSINKI 1999
121: ISSN 0356-3200
122:
123: OY EOITA AB. HELSINKI1999
124: TASAVALLAN PRESIDENTILLE JA EDUSKUNNALLE
125:
126: Hallitusmuodon 48 §:n mukaisesti kunnioitta- toimintalohkon yleiskuvaus ja selostus toimintaa
127: vasti annan Tasavallan Presidentille ja Eduskun- koskevista säännöksistä sekä samalla kerrottu
128: nalle kertomuksen oikeuskanslerin virkatoimista toiminnasta johtuneet toimenpiteet ja siinä teh-
129: ja lain noudattamista koskevista havainnoista dyt havainnot.
130: vuonna 1998. Oikeuskanslerinviraston toiminnan yleiskat-
131: Kertomusvuoden alkupuolella oikeuskansle- sauksenjälkeen on selostettu oikeuskanslerin toi-
132: rin virkaa on hoitanut oikeustieteen tohtori Jor- mintaa valtioneuvostossa. Seuraavassa jaksossa
133: ma S. Aalto, joka siirtyi eläkkeelle 31.3.1998. käsitellään perus- ja ihmisoikeuksien toteutumi-
134: Tasavallan Presidentti nimitti 13.3.1998 oikeus- sen valvontaa. Laillisuusvalvontaa koskevissa
135: kansleriksi allekirjoittaneen kansanedustaja, ho- jaksoissa on kerrottu ensiksi yleisiin tuomioistui-
136: vioikeudenneuvos, oikeustieteen lisensiaatti, va- miin ja syyttäjä-, poliisi- ja ulosottotoimeen sekä
137: ratuomari Paavo Nikulan 1.4.1998 alkaen. Val- muuhun oikeudenhoitoon kohdistuneesta val-
138: tiopäiväjärjestyksen 9 §:n nojalla edustajantoi- vonnastaja senjälkeen erikseen valtionhallinnon
139: meni samalla lakkasi nimityksen johdosta. ja muun hallinnon laillisuusvalvonnasta eri hal-
140: Apulaisoikeuskanslerina on toiminut vara- linnonalojen mukaisessa järjestyksessä. Asian-
141: tuomari Jukka Pasanen. Apulaisoikeuskansleri ajajalaitoksen valvonnasta on oma jaksonsa.
142: on estyneenä ollessani hoitanut oikeuskanslerin Laillisuusvalvontaa koskevien jaksojen jäl-
143: tehtäviä. keen on erikseen esitetty eräitä oikeuskanslerin ja
144: Apulaisoikeuskanslerin varamieheksi, joka apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja, joilla on kat-
145: apulaisoikeuskanslerin estyneenä ollessa hoitaa sottu olevan yleistä ja periaatteellista merkitystä
146: hänen tehtäviään, Tasavallan Presidentti on ja joita laajuutensa vuoksi ei ole sijoitettu kerto-
147: 27.2.1998 edelleen määrännyt oikeuskanslerin- muksen aikaisempien jaksojen yhteyteen.
148: viraston kansliapäällikön, oikeustieteen lisensi- Viimeisenä jaksona kertomuksessa on liiteosa,
149: aatti Klaus Helmisen. Kertomusvuoden aikana johon on sisällytetty tilastollisia tietoja oikeus-
150: hän on oikeuskanslerin kutsusta hoitanut apu- kanslerinviraston toiminnasta sekä virkasyyte-
151: laisoikeuskanslerin tehtäviä yhteensä 116 päivää. asioista.
152: Oikeuskanslerin nyt annettavassa kertomuk- Kertomuksen lopussa on asiahakemista sekä
153: sessa on selostettu oikeuskanslerin toimintaa luettelo oikeuskanslerinviraston henkilökunnas-
154: pääasiallisesti eri toimintamuotojen mukaisesti. ta.
155: Kertomuksen jaksoihin on sisällytetty kunkin
156:
157: Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1999
158:
159:
160: Oikeuskansleri Paavo Nikula
161:
162:
163:
164:
165: Kansliapäällikkö Klaus Helminen
166:
167:
168:
169:
170: 292071C
171: SISÄLLYSLUETTELO
172:
173: Sivu Sivu
174: Tasavallan presidentille ja eduskunnalle ... ... .... ... .. 3 2.3. Listojen tarkastamiseen liittyvistä
175: tehtävistä .. ............................................. 24
176: 2.3.1. Tarkastuksesta aiheutuneista
177: 1. Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston toi-
178: toimenpiteistä............................. 24
179: mintaan.......................................................... 9
180: 2.3.2. Eräät listojen tarkastamiseen
181: 1.1. Keskeiset toiminta-alueet....................... 9
182: liittyvät kanteluasiat ................... 26
183: 1.1.1. Valtioneuvoston valvonta.......... 9
184: 2.4. Kiljalliset lausunnot ja esitykset ............ 28
185: 1.1.2. Lausuntojen antaminen.............. 10
186: 2.5. Muut lausunnot ja kannanotot.............. 36
187: 1.1.3. Perus- ja ihmisoikeuksien
188: valvonta..................................... 10
189: 1.1.4. Syyttäjäntehtävät ....................... 10 3. Perus- ja ihmisoikeusasiat .. ......... ...... .. ..... ... ... . 40
190: 1.1.5. Kanteluasioiden tutkiminen ...... 10 3.1. Yleisiä näkökohtia ..... .. ....... ... ... .. ......... .. 40
191: 1.1.6. Rangaistustuomioiden tarkastus 11 3.2. Perus- ja ihmisoikeudet valtioneuvoston
192: 1.1. 7. Asianajajien valvonta ................. 11 valvonnassa ........................................... 40
193: 1.1.8. Oikeuskanslerin ja eduskunnan 3.3. Perus- ja ihmisoikeudet muun viran-
194: oikeusasiamiehen tehtävien jako 11 omaistoiminnan valvonnassa .. ... ... ..... .... 41
195: 1.2. Lukumäärätietoja toiminnasta .............. 11
196: 1.3. Tarkastusmatkat ja tutustumiskäynnit . 12
197: 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta 49
198: 1.4. Kansainväliset yhteydet sekä vierailut .. 14
199: 4.1. Yleiskatsaus ........................................... 49
200: 1.4.1. Vierailut ulkomaille.................... 14
201: 4.1.1. Kantelut ..................................... 49
202: 1.4.2. Vierailut oikeuskanslerin-
203: 4.1.2. Tarkastustoimi ........................... 50
204: virastoon ......... .. ... ..... ........ .... .. .. . 16
205: 4.2. Tuomioistuimiin kohdistuneet kantelut
206: 1.5. Toiminta ja talous.................................. 16
207: ja muut valvontatoimet .......................... 51
208: 1.5.1. Talous ........................................ 16
209: 4.2.1. Virkasyyteasiat ........................... 51
210: 1.5.2. Koulutus ......... .. ... .... .......... ..... .. . 16
211: 4.2.2. Esitykset..................................... 52
212: 1.5.3. Tiedotus ..................................... 17
213: 4.2.3. Huomautukset ........................... 53
214: 1.5.4. Muuta toimintaa ........................ 17
215: 4.2.4. Käsitykset .................................. 54
216: 1.6. Viraston organisaatio ja henkilöstö ...... 18
217: 4.2.5. Muut kannanotot....................... 59
218: 1.6.1. Organisaatio............................... 18
219: 4.3. Rangaistustuomioiden tarkastaminen... 61
220: 1.6.2. Henkilöstö ................................. 18
221: 4.3.1. Yleistä........................................ 61
222: 4.3.2. Huomautukset ........................... 61
223: 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa .. .... .. ..... .. .... . 19 4.3.3. Käsitykset .................................. 62
224: 2.1. Yleiskatsaus ........................................... 19 4.4. Purkuesitykset korkeimmalle oikeudelle 64
225: 2.2. Esittelylistojen tarkastaminen ...... ... ....... 20 4.4.1. Oikeuskanslerille tehtyjen kante-
226: 2.2.1. Tarkastuksen kohteista .............. 20 lujen johdosta............................. 64
227: 2.2.2. Euroopan unionin jäsenyys ....... 21 4.4.2. Rangaistustuomioiden tarkasta-
228: 2.2.3. Jäsenyyteen liittyviä tapauksia .. 21 misesta aiheutunut purkuesitys . 64
229: 6
230:
231: Sivu Sivu
232: 4.4.3. Syyttäjän aloitteeseen perustuneet 6.7.2. Huomautus................................ 86
233: esitykset rangaistustuomioiden 6.7.3. Käsitykset.................................. 87
234: purkamiseksi .. ... .. .. ... ... ... ........ ... . 64 6.7.4. Muut kannanotot....................... 88
235: 4.4.4. Korkeimman oikeuden 6.8. Kauppa- ja teollisuushallinto ................. 88
236: vastaukset .................................. 64 6.8.1. Käsitys ....................................... 88
237: 6.9. Sosiaali- ja terveyshallinto ..................... 88
238: 6.9.1. Esitykset..................................... 88
239: 5. Muun oikeudenhoidon laillisuusvalvonta .... ... ... 65
240: 6.9.2. Huomautus ................................ 90
241: 5.1. Yleiskatsaus ........................................... 65
242: 6.9.3. Käsitykset .................................. 90
243: 5.2. Syyttäjäntoimen laillisuusvalvonta ....... 66
244: 6.9.4. Muut kannanotot....................... 95
245: 5.2.1. Syytemääräyksiä ........................ 66
246: 6.10. Työhallinto ............................................ 97
247: 5.2.2. Ohjeet ja käsitykset.................... 67
248: 6.1 0.1. Virkasyyteasia ............................ 97
249: 5.3. Poliisitoimen laillisuusvalvonta .............. 68
250: 6.10.2. Käsitykset.................................. 97
251: 5.3.1. Ohjeet ja käsitykset .................... 68
252: 6.1 0.3. Muut kannanotot....................... 98
253: 5.4. Ulosottotoimen laillisuusvalvonta ........ 70
254: 6.11. Ympäristöhallinto ................................. 99
255: 5.4.1. Huomautukset ........................... 70
256: 6.11.1. Esitys .... .. ... .. .. ........ .. ... ....... ... ... .. 99
257: 5.4.2. Käsitykset .................................. 70
258: 6.11.2 Huomautus................................ 99
259: 5.4.3. Muut kannanotot....................... 71
260: 6.11.3. Käsitykset .................................. 100
261: 5.5. Muu oikeudenhoito ja oikeushallinto ... 71
262: 6.11.4. Muu kannanotto ........................ 104
263: 5.5.1. Käsitys ....................................... 71
264: 7. Muun hallinnon laillisuusvalvonta ................... 105
265: 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta .. ........ .. . ..... 72 7.1. Yleiskatsaus ........................................... 105
266: 6.1. Yleiskatsaus ....... ....... ........ .. ........ .. ......... 72 7.2. Kunnallishallinto ................................... 106
267: 6.1.1. Yleistä .. .. ... .... .......... ... ... .... ....... .. 72 7 .2.1. Yleishallinto .... .. .... ........... .. .... .. .. 106
268: 6.1.2 Kantelut ..................................... 72 7.2.1.1. Huomautus ................... 106
269: 6.2. Ulkoasiainhallinto ................................. 74 7.2.1.2. Käsitykset ..................... 106
270: 6.2.1. Huomautus ................................ 74 7.2.1.3. Muut kannanotot .......... 109
271: 6.2.2. Käsitykset .................................. 75 7.2.2. Opetushallinto ............................ 110
272: 6.3. Sisäasiainhallinto ja puolustushallinto .. 76 7.2.2.1. Käsitykset ..................... 110
273: 6.3.1. Esitykset..................................... 76 7.2.3. Sosiaali- ja terveyshallinto .......... 110
274: 6.3.2. Käsitykset .............................. .... 78 7 .2.3.1. Käsitykset ..................... 110
275: 6.3.3. Muut kannanotot....................... 79 7.2.4. Ympäristöhallinto ...................... 111
276: 6.4. Valtiovarainhallinto ............................... 80 7.2.4.1. Käsitys . .. ...... .. ... .... ... ... .. 111
277: 6.4.1. Esitys ......................................... 80 7.2.4.2. Muu kannanotto ........... 111
278: 6.4.2. Käsitykset .................................. 80 7.2.5. Muu erityishallinto ..................... 112
279: 6.4.3. Muut kannanotot....................... 82 7.2.5.l.Käsitys .......................... 112
280: 6.5. Opetushallinto ....................................... 82 7.3. Kirkollishallinto .................................... 112
281: 6.5.1. Käsitykset .................................. 82 7.3.1. Käsitykset .................................. 112
282: 6.5.2. Muut kannanotot....................... 83 7.4. Ahvenanmaan itsehallinto ..................... 112
283: 6.6. Maa- ja metsätaloushallinto .................. 83 7.5. Saamelaisasiain neuvottelukunta ........... 112
284: 6.6.1. Virkasyyteasiat .. ....... ... .... ... ... .. ... 83
285: 6.6.2. Esitys ......................................... 83 8. Asianajajalaitoksen valvonta . ...... ..... .. ....... ... ... 114
286: 6.6.3. Käsitykset .................................. 84 8.1. Yleisiä näkökohtia................................. 114
287: 6.6.4. Muut kannanotot....................... 85 8.1.1. Asianajajaliiton jäsenyydestä .... 114
288: 6.7. Liikennehallinto .................................... 86 8.1.2. Asianajajan velvollisuudet ja
289: 6.7.1. Esitys......................................... 86 hyvä asianajajatapa .................... 114
290: 7
291:
292: Sivu Sivu
293: 8.2. Valvonta ja kurinpitojärjestelmä ............ 114 10. Liiteosa ......................................................... 176
294: 8.2.1. Kurinpitolautakunta .................. 114 10.1. Tilastollisia tietoja oikeuskanslerin-
295: 8.2.2. Valvonta- ja kurinpitoasiat ....... 115 viraston toiminnasta .............................. 176
296: 8.2.3. Kurinpitojärjestelmästä .............. 115 10.2. Tilastollisia tietoja virkasyytteistä .. ... ..... 179
297: 8.2.4. Tiedot virallisilta syyttäjiltä ....... 115
298: 8.3. Oikeuskanslerin suorittaman valvonnan Asiahakemisto 1998 .. .... ... ... .. ...... .. ..... .. ... .... .. ...... 180
299: sisältö .................................................... 115
300: 8.3.1. Sovellettavista säännöksistä ja Oikeuskanslerinviraston henkilökunta
301: valvontamenettelystä .................. 115 31.12.1998 .......................................................... 188
302: 8.3.2. Muutoksenhaku kurinpitopää-
303: töksistä ... ... .. .... ........... .... .. . ... .... ... ... ..... .. 117 Kuvat
304: 8.3.3. Kurinpitomenettelyn käynnistä- 1. Saapuneet ja ratkaistut kantelut 1989-
305: minen ......................................... 117 1998 ...................................................... . 12
306: 8.4. Yleiset oikeusavustajat .......................... 119 2. Tutkituista kanteluista aiheutuneet toi-
307: 8.5. Tilastot .................................................. 119 menpiteet 1998 ...................................... . 13
308: 3. Hallituksen esitykset ja EU-asiat 1996--
309: 1998 ...................................................... . 19
310: 4. Tuomioistuimiin kohdistuneet kantelut
311: 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeus- 1996--1998 ........................................... . 51
312: kanslerin ratkaisuja . .......... ...... ... . ....... ...... ...... 121 5. Syyttäjä-, poliisi- ja ulosottoviranomai-
313: 9.1. Valvonta-asetuksen sisällön tarkistamis- siin kohdistuneet kantelut 1996--1998 .. 66
314: tarve ...................................................... 121 6. Valtionhallintoon kohdistuneet kantelut
315: 9.2. Yhteisöverolakiehdotuksen käsittelystä 135 hallinnonaloittain 1996--1998 ............... 74
316: 9.3. Työehtosopimuksen yleissitovuutta 7. Kunnallis- ja kirkollisviranomaisia kos-
317: koskevat valmisteluasiakirjat ................. 146 keneet kantelut 1994-1998 ................... 106
318: 9.4. Natura 2000 -ohjelman valmistelusta .... 162 8. Oikeuskansleria käsittelevät asianajajia
319: 9.5. Ympäristöviranomaisten menettely ja ja yleisiä oikeusavustajia koskeneet
320: Natura 2000 -ohjelma ............................ 168 kantelut 1996--1998 .............................. 116
321: 9.6. Työministeriön tilaama viestintätutki- 9. Asianajajiastaja yleisistä oikeusavustajia
322: mus ........................................................ 172 oikeuskanslerille tehtyjen kantelujen
323: aiheuttamat toimenpiteet 1998 ............... 117
324: 9
325:
326:
327:
328:
329: 1. Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston toimintaan
330:
331: 1.1. Keskeiset toiminta-alueet jalla tapahtuvasta valtioneuvoston valvonnasta
332: sekä viranomais- ja julkistoiminnan laillisuuden
333: Oikeuskanslerista ja oikeuskanslerin tehtävis- valvonnasta. Edelleen siinä on säännöksiä muis-
334: tä on säädetty hallitusmuodon (HM) 37 ja 46--- ta oikeuskanslerin toimialaan kuuluvista asiois-
335: 48 §:ssä sekä valtioneuvoston oikeuskanslerin ta. Ohjesäännössä on myös jakso asiain ratkaise-
336: ohjesäännössä (OKOS, 169711992). Oikeuskans- misesta sekä oikeuskanslerin ja apulaisoikeus-
337: leri valvoo valtioneuvoston toiminnan laillisuut- kanslerin sijaisuuteen liittyvistä järjestelyistä.
338: ta ja on myös muun viranomais- ja julkistoimin- Yksityiskohtaisemmat määräykset oikeuskans-
339: nan laillisuuden valvoja (HM 46 §:n 1 mom.). lerin ja apulaisoikeuskanslerin välisestä työn-
340: Oikeuskansleri on ollut ylin syyttäjäviran- jaosta ovat oikeuskanslerinviraston työjärjestyk-
341: omainen 1.12.1997 asti, jolloin ylimmän syyttä- sessä.
342: jän tehtävät siirtyivät valtakunnansyyttäjälle. Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinvirastossa
343: Oikeuskansleri on edelleen virkarikosasioissa kertomusvuonna käsitellyistä asioista on koh-
344: erityissyyttäjä, joka voi laillisuusvalvontaansa dassa 1.2. sekä 10. jaksossa.
345: kuuluvassa asiassa ajaa syytettä tai määrätä syyt-
346: teen nostettavaksi virkarikoksesta (HM 46 §:n
347: 2 mom., 198/1997).
348: Oikeuskansleria avustaa apu1aisoikeuskansle- 1.1.1. Valtioneuvoston valvonta
349: ri, joka tarvittaessa hoitaa hänen tehtäviään.
350: Apulaisoikeuskanslerilla on varamies, joka apu- Oikeuskanslerin velvollisuus valvoa valtio-
351: laisoikeuskanslerin estyneenä ollessa hoitaa hä- neuvoston toiminnan lainmukaisuutta ilmenee
352: nen tehtäviään. hallitusmuodon 47 §:n 1 momentista. Yksityis-
353: Hallitusmuodon 46 §:n 1 momentin mukaan kohtaisemmin asiasta säädetään valtioneuvos-
354: oikeuskanslerin tulee valvoa, että viranomaiset ton oikeuskanslerin ohjesäännössä (OKOS 3 ja
355: ja virkamiehet tehtävissään sekä julkisyhteisön 4 §). Ohjesäännön 3 §:ssä veivoitetaan oikeus-
356: työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaes- kansleri valvomaan, että asioita valtioneuvostos-
357: saan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuu- sa käsiteltäessä toimitaan laillisesti. Oikeuskans-
358: tensa niin, ettei kenenkään laillisia oikeuksia lou- lerin tulee olla läsnä valtioneuvoston istunnoissa
359: kata. Hallitusmuodon 46 §:n 1 momenttiin vuon- ja esiteltäessä asioita tasavallan presidentille val-
360: na 1995 tehdyn lisäyksen (969/1995) mukaan oi- tioneuvostossa. Ohjesäännön 4 §:ssä säädetään
361: keuskansleri tehtäväänsä hoitaessaan valvoo niistä toimenpiteistä, joihin oikeuskansleri val-
362: myös perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien vontaa suorittaessaan voi ryhtyä. Käytännössä
363: toteutumista.Erityissäännöksiä oikeuskanslerin valvonnan painopiste on ennakollisessa valvon-
364: valvontatehtävistä on lisäksi asianajajista anne- nassa, joka tapahtuu siten, että oikeuskansleri
365: tussa laissa (496/1958) asianajajien toiminnan etukäteen tarkastaa valtioneuvoston yleisistun-
366: valvonnan osalta. non ja tasavallan presidentin esittelyjen esittely-
367: Viranomais- ja julkistoiminnan laillisuuden listoja liitteineen. Valvonnan piiriin kuuluvat
368: valvonnassa voidaan erottaa useita toiminta- myös ED-asioita koskevat valtioneuvoston
369: muotoja. Tähän valvontaan kuuluvat valtioneu- eduskunnalle lähettämät kirjelmät, joista sääde-
370: voston toiminnan valvominen, lausuntojen anta- tään valtiopäiväjärjestyksen 4 a luvussa (15511
371: minen tasavallan presidentille, valtioneuvostolle 1994). Tässä tarkoitettujen asioiden valmistelu
372: ja ministeriöille, kanteluasioiden tutkiminen ja oikeuskanslerinvirastossa on valtioneuvosto-
373: rangaistustuomioiden tarkastaminen. asiain osaston tehtävänä.
374: Valtioneuvoston oikeuskanslerin ohjesään- Valtioneuvoston valvontaa on selostettu tar-
375: nössä säädetään tarkemmin hallitusmuodon no- kemmin kertomuksen 2. jaksossa.
376: 2 28207!C
377: 10 1. Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston toimintaan
378:
379: 1.1.2. Lausuntojen antaminen kertomuksiin sisällytetään oma jakso perusoi-
380: keuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisesta.
381: Edelliseen valvontatehtävään liittyy läheisesti Tämä asiakokonaisuus on nyt sijoitettu kerto-
382: oikeuskanslerin lausuntojen antaminen. Halli- muksen 3. pääjaksoksi.
383: tusmuodon 48 §:n 2 momentin mukaan oikeus-
384: kanslerin on annettava tasavallan presidentille ja
385: valtioneuvostolle tietoja ja lausuntoja. Valtio- 1.1.4. Syyttäjäntehtävät
386: neuvoston on ymmärretty käsittävän myös eri
387: ministeriöt. Lausuntopyynnöt tulevatkin pää- Oikeuskansleri oli ylin syyttäjä 1.12.1997 asti,
388: asiallisesti ministeriöiden taholta. jolloin tämä tehtävä siirtyi perustetun valtakun-
389: Hallitusmuodossa tarkoitettujen lausuntojen nansyyttäjän viran haltijalle. Valtakunnansyyt-
390: lisäksi oikeuskanslerilta pyydetään muiden lau- täjä johtaa oikeusministeriön hallinnonalaan
391: sunnonantajatahojen tavoin lausuntoja erilaisis- kuuluvaa yleisten syyttäjien keskushallintoviran-
392: ta säädösvalmisteluhankkeista, erityisesti rikos-, omaisena toimivaa valtakunnansyyttäjänviras-
393: prosessi-, hallinto- ja valtiosääntöoikeuden alal- toa. Uudistus tuli voimaan 1.12.1997. Samalla
394: ta. Lausunnon antaminen on tällöin oikeuskans- toteutettiin myös se järjestely, että poliisin teke-
395: lerin harkinnassa. Lausunto on pyritty antamaan miksi epäiltyjen rikosten esitutkinnassa tutkin-
396: erityisesti laillisuusvalvonnan kannalta tärkeistä nanjohtajana toimii syyttäjä.
397: säädösvalmisteluhankkeista. Valtakunnansyyttäjänviraston t01mmnan
398: Oikeuskanslerin lausuntoja ja kannanottoja aloittamisen yhteydessä ne oikeuskanslerinviras-
399: on selostettu jäljempänä 2. jaksossa ja eräitä tossa vireillä olleet asiat, jotka kuuluivat valta-
400: myös 9. jaksossa. kunnansyyttäjän käsiteltäviin, siirrettiin oikeus-
401: kanslerin päätöksellä valtakunnansyyttäjänvi-
402: rastoon. Siirtämisestä säädettiin valtakunnan-
403: 1.1.3. Perus- ja ihmisoikeuksien valvonta syyttäjänvirastosta annetun asetuksen (209/
404: 1997) 15 §:n 5 momentissa. Tämänjälkeenkin on
405: Hallitusmuodon 46 §:n 1 momenttiin tehtiin noudatettu samaa käytäntöä eli vastaavissa ta-
406: vuonna 1995 lisäys, jossa oikeuskanslerin tehtä- pauksissa on kanteluasioita siirretty valtakun-
407: väksi on asetettu valvoa myös perusoikeuksien nansyyttäjänviraston käsiteltäviksi. Kertomus-
408: ja ihmisoikeuksien toteutumista. Velvoite ote- vuoden aikana siirrettiin valtakunnansyyttäjän-
409: taan huomioon erityisesti valtioneuvoston val- virastoon 26 kanteluasiaa.
410: vontaa koskevissa asioissa ja kanteluasioissa Oikeuskansleri on hallitusmuodon 46 §:n
411: sekä harkittaessa asioiden ottamista oma-aloit- 1 momentin (198/1997) mukaan edelleen erityis-
412: teisesti tutkittaviksi. Perusoikeussäännöksiä so- syyttäjä virkamiesten virkarikoksia koskevissa
413: velletaan myös sillä tavoin, että esimerkiksi kan- asioissa. Oman alaryhmänsä näistä muodostavat
414: teluratkaisujen perusteluissa tarvittaessa viita- tuomareiden tekemiksi epäillyt virkarikokset
415: taan asianomaisiin hallitusmuodon II luvun py- Oikeuskanslerin ohjesäännön 8 a §:n (983/1997)
416: käliin. mukaan oikeuskansleri ratkaisee syyttäjänä ne
417: Vastaavasti otetaan huomioon Suomea vel- tuomareita koskevat virkasyyteasiat, jotka kor-
418: voittavien kansainvälisten ihmisoikeussopimus- kein oikeus tai hovioikeus käsittelee ensimmäise-
419: ten sopimusmääräykset. Tämä tarkoittaa erityi- nä oikeusasteena. Tuomareiden epäiltyjen virka-
420: sesti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaa- virheiden käsittelyä oikeuskanslerinvirastossa
421: miseksi tehtyä yleissopimusta eli Euroopan neu- selostetaan jäljempänä jaksossa 4.1.2.
422: voston ihmisoikeussopimusta, joka on tullut
423: Suomen osalta voimaan vuonna 1990, mutta
424: myös alaltaan rajoitetumpia yleissopimuksia, 1.1.5. Kanteluasioiden tutkiminen
425: jotka koskevat esimerkiksi syrjinnän poistamista
426: tai lapsen oikeuksia. Viranomais- ja muun julkistoiminnan lailli-
427: Eduskunnan perustuslakivaliokunta on pe- suutta oikeuskansleri valvoo muun muassa käsit-
428: rusoikeusuudistusta koskeneessa mietinnössään telemällä tähän toimintaan kohdistuvia kantelu-
429: (PeVM 25- 1994 vp.) lausunut uudistuksen ja (OKOS 6-8 §).Yksityiset henkilöt tai yhteisöt
430: hengen mukaista olevan, että asianomaisten lail- voivat kannella oikeuskanslerille, kun he katso-
431: lisuusvalvojien - oikeuskanslerin ja eduskun- vat, että heidän laillisia oikeuksiaan on loukattu.
432: nan oikeusasiamiehen - vuosittaisiin toiminta- Kantetuja saapui vuonna 1998 yhteensä 1 330.
433: 1.2. Lukumäärätietoja toiminnasta 11
434:
435: Oikeuskanslerin ohjesäännön 6 ja 7 §:ssä sää- 1958). Asianajajiin kohdistunut valvonta muo-
436: detään kantetujen käsittelystä ja 8 §:ssä niistä toi- dostuu Suomen Asianajajaliiton hallituksen val-
437: menpiteistä, joihin kantelun johdosta voidaan vonta-asioissa tekemien päätösten sekä liiton ku-
438: ryhtyä. Asia on tutkittava,josjoku tekee kirjalli- rin pitolautakunnan tekemien kurinpitopäätös-
439: sen kanteluun oikeuskanslerin valvontavaltaan ten tarkastamisesta, johon kuuluu muutoksen-
440: kuuluvan henkilön tai yhteisön menettelyn joh- hakemisen harkinta, sekä asianajajia koskevien
441: dosta ja on perusteita epäillä lainvastaista tai kantetujen tutkimisesta.
442: virheellistä menettelyä tapahtuneen tai jos oi- Asianajajien valvonnasta on kerrottu jäljem-
443: keuskansleri muutoin havaitsee olevan aihetta pänä kertomuksen 8. jaksossa.
444: puuttua menettelyyn. Käsiteltäväksi tulleessa
445: asiassa hankitaan oikeuskanslerin tarpeelliseksi
446: katsoma selvitys. 1.1.8. Oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeus-
447: Vuonna 1995 muutetun OKOS 6 §:n mukaan asiamiehen tehtävien jako
448: oikeuskansleri ei tutki kantelua, joka koskee yli
449: viisi vuotta vanhaa asiaa, ellei kantelun tutkimi- Valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskun-
450: seen ole erityistä syytä. Koska vanhentumisaika nan oikeusasiamiehen tehtävienjaosta säädetään
451: ei ole ehdoton, se ei estä niiden asioiden tutkimis- vuoden 1991 alussa voimaan tulleessa laissa
452: ta, jotka pidemmästäkin ajasta huolimatta vaati- (ns. tehtäväjakolaki, 1224/1990).
453: vat selvittämistä asian vakavuuden tai luonteen Tehtäväjakolain 1 §:ssä luetellaan asiat, jotka
454: vuoksi. Selostetun säännöksen nojalla jätettiin oikeuskansleri siirtää eduskunnan oikeusasia-
455: vuonna 1998 tehtyjä kanteluja tutkimatta 27 ta- miehen käsiteltäviksi, jollei oikeuskansleri katso
456: pauksessa. erityisistä syistä tarkoituksenmukaiseksi, että
457: Oikeuskanslerinvirastoon on kertomusvuon- asia ratkaistaan oikeuskanslerinvirastossa. Pää-
458: na tullut myös lukuisia yksityisten kansalaisten sääntöisesti siirrettäviä asioita ovat: 1) puolus-
459: tekemiä puhelintiedusteluja erilaisista asioista. tusvoimia sekä sotilas- ja rajavartiotehtävissä
460: Yksityiset kansalaiset ovat tehneet tiedusteluja palvelevia koskevat asiat, 2) pakkokeinolaissa
461: omissa asioissaan sekä sivullisina ajankohtaisista (450/1987) tarkoitettua kiinniottamista, pidättä-
462: asioista. Neuvoja annetaan oikeuskanslerin toi- mistä, vangitsemista ja matkustuskieltoa sekä
463: mivallasta sekä oikeuskanslerille tehtävien kan- säilöönottamista tai muuta vapaudenriistoa kos-
464: telujen vireillepanosta ja käsittelystä. Jos asia ei kevat asiat samoin kuin 3) asiat, jotka koskevat
465: kuulu oikeuskanslerin toimivaltaan, pyritään vankiloita ja muita sellaisia laitoksia, joihin hen-
466: neuvomaan, mille viranomaiselle tai taholle asia kilö on otettu vastoin tahtoaan. Myös vankien ja
467: kuuluu. muiden vapautta vailla olevien tekemät kantelut
468: Kertomuksen 4.-7. sekä 9.jaksoihin sisältyy kuuluvat siirrettäviin asioihin.
469: selostuksia kantetuihin annetuista ratkaisuista ja Tehtäväjakolain 3 §:n nojalla oikeuskansleri
470: niistä aiheutuneista toimenpiteistä. ja oikeusasiamies voivat keskinäisesti siirtää
471: muun asian, jos siirtämisen voidaan arvioida no-
472: peuttavan asian käsittelyä tai kun se on muusta
473: 1.1.6. Rangaistustuomioiden tarkastus erityisestä syystä perusteltua.
474: Kertomusvuonna siirrettiin oikeusasiamiehel-
475: Oikeuskanslerin tehtäviin kuuluu ohjesään- le kaikkiaan 73 kantelua. Oikeusasiamies puoles-
476: nön mukaan (OKOS 9 §) tarkastuttaa tuomituis- taan siirsi oikeuskanslerille 9 kanteluasiaa.
477: ta rangaistuksista tehtyjä ilmoituksia. Tätä tar-
478: kastustehtävää varten virastoon lähetetään tuo-
479: mioita koskevia päätös- ja täytäntöönpanoasia- 1.2. Lukumäärätietoja toiminnasta
480: kirjoja, joiden tarkastuksesta aiheutuneista toi-
481: menpiteistä on tarkemmin kerrottu kertomuksen Seuraavassa tarkastellaan tilastolukujen va-
482: 4. jaksossa. lossa oikeuskanslerinviraston toimintaa kerto-
483: musvuoden aikana (suluissa vuoden 1997 vastaa-
484: vat luvut).
485: 1.1.7. Asianajajien valvonta Kertomusvuoden aikana saapui 1 330 (1 061)
486: kanteluasiaa ja ratkaistiin 1 180 (1 297) kantelu-
487: Oikeuskanslerin tehtävästä valvoa asianajajia asiaa. Oikeuskanslerin varsinaisia omia aloitteita
488: säädetään asianajajista annetussa laissa (496/ otettiin tutkittaviksi 32 (29) ja rangaistustuo-
489: 12 1. Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston toimintaan
490:
491: mioiden tarkastuksenjohdosta pantiin vireille 80 osaston virkamiesten kanssa käydyssä keskuste-
492: (66) asiaa. lussa tuli muun ohella esille kysymys kansainvä-
493: Kanteluasioissa tehtiin ns. toimenpideratkai- listen sopimusten valmistelusta. Vuoden 1995
494: suja 133 (152). Toimenpideratkaisujen prosentu- alusta sopimusten valmistelu oli valtioneuvos-
495: aalinen osuus tutkittaviksi otetuista kantelu- tosta annetun lain ja valtioneuvoston ohjesään-
496: asioista oli 15 (14 %). Vuonna 1998 tehdyn selvi- nön muutosten johdosta siirtynyt ulkoasiainmi-
497: tyksen mukaan kaikkien kantetujen ratkaisuai- nisteriöitä asianomaisille ministeriöille, paitsi
498: kojen mediaani oli n. 11 viikkoa ja keskiarvo n. jos sopimukseen liittyi merkittäviä ulko- tai tur-
499: 22 viikkoa. vallisuuspoliittisia tekijöitä. Ulkoasiainministe-
500: Kirjallisia lausuntoja tasavallan presidentille, riön asiana oli koordinoida valmistelua ja pitää
501: valtioneuvostolle tai ministeriölle annettiin 17 sopimusrekisteriä. Sopimusten ilmoittamisessa
502: (24). ulkoasiainministeriölle oli ilmennyt jossakin
503: Kertomusvuoden lopussa oli vireillä 573 (395) määrin puutteita. Useat ministeriöt toimittivat
504: kanteluasiaa ja 50 (53) muuta valmisteltaviksi sopimusluonnokset ulkoasiainministeriöön
505: jaettua asiaa eli yhteensä 623 (448) asiaa. muodollisen puolen tarkastamista varten.
506: Kuvasta 1 on nähtävissä saapuneiden ja rat- Käynnin aikana keskusteltiin myös toiminnasta
507: kaistujen kantetujen lukumäärien kehitys viimei- valtionasiamiehenä Euroopan yhteisöjen tuo-
508: sen 10 vuoden aikana. Eri toimenpiteiden pro- mioistuimessa, vastineiden laatimisesta EU:n
509: sentuaaliset osuudet selviävät kuvasta 2. Yksi- komission Suomea vastaan käynnistämissä val-
510: tyiskohtaisemmat tilastot kertomusvuoden toi- vonta-asioissa ja ihmisoikeusasioiden käsittelys-
511: minnasta ovat liiteosan kohdassa 10.1. tä.
512: 2) Apulaisoikeuskansleri Pasanen teki 16.3.
513: 1998 tarkastuksen Etelä-Suomen lääninhallituk-
514: 1.3. Tarkastusmatkat ja tutustumis- sen toimipaikkaan Hämeenlinnassa. Maaherran
515: käynnit selostettua läänin olosuhteita ja kansliapäällikön
516: suoritettua lääninhallituksen yleisesittelyn apu-
517: 1) Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen tu- laisoikeuskanslerille esiteltiin sosiaali- ja terveys-
518: tustui 20.2.1998 ulkoasiainministeriön oikeudel- osaston, sivistysosaston, kilpailu- ja kuluttaja-
519: lisen osaston toimintaan. Osastopäällikön ja osaston, kehittämis- ja viestintäyksikön, poliisi-
520:
521:
522: Kuva 1.
523:
524:
525: Saapuneet ja ratkaistut kantelut 1989-1998
526: 1600
527: II Saapuneet
528: 1400 0 Ratkaistut
529: 1200
530:
531: 1000
532:
533: 800
534:
535: 600
536:
537: 400
538:
539: 200
540:
541: 0
542: 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
543: 1.3. Tarkastusmatkat ja tutustumiskäynnit 13
544:
545: Kuva2.
546:
547: Tutkituista kantaluista aiheutuneet
548: toimenpiteet 1998
549: Esitys
550: 6%
551:
552:
553: Huomautus
554: 7%
555:
556: Käsittelyn
557: aikana korjattu
558: 6%
559:
560:
561:
562: Muu toimenpide
563: Käsitys tai ohje 9%
564: 72%
565:
566:
567:
568:
569: osaston, oikeushallinto-osaston, liikenneosaston tegraatiokehityksen vaikutusta tullitoimeen, tul-
570: ja pelastusosaston toimintaa. Lääninhallituk- limenettelyjä, verotukseen liittyviä oikeuturva-
571: seen kuuluvat Hämeenlinnan toimipaikan lisäksi kysymyksiä, valvonta- ja tarkastustoimintaa
572: Helsingin ja Kouvolan alueelliset palveluyksiköt. sekä tullirikostutkintaa. Piiritullikamarissa apu-
573: Näiden henkilöstön edustajien kanssa keskustel- laisoikeuskansleri tutustui tarkastus- ja valvon-
574: tiin uudistuksen vaikutuksista. Lääninhallituk- tatoimintaan. Tullipiirin käsityksen mukaan yh-
575: sen toiminta-ajatuksen ydin on toimia alueensa teistoiminta poliisin ja rajavartiolaitoksen kans-
576: monialaisena asiantuntijavirastona, joka toteut- sa oli sujunut hyvin.
577: taa valtakunnallisia ja alueellisia tavoitteita lää- 4) Apulaisoikeuskansleri Pasanen tutustui
578: nin asukkaiden tarpeiden mukaisesti. 9.6.1998 Helsingin satamalaitokseen, joka on
579: Toiminnallisesti lääninhallitus on seitsemän kunnallinen liikelaitos. Käydyissä keskusteluissa
580: eri ministeriön alainen. Etelä-Suomen lääninhal- käsiteltiin satamalaitoksen organisatorista ase-
581: lituksessa on muihin lääninhallituksiin verrattu- maa Helsingin kaupungin satamalautakunnan
582: na paljon yleishallintotehtäviä. Tarkastuksen ai- alaisena sekä sataman hallintoa ja toimintaa.
583: kana keskusteltiin mm. lääninhallituksen mah- Länsisatamassa tutustuttiin matkustaja- ja tava-
584: dollisuuksista kuntien laillisuusvalvontaan, jota raliikenteen järjestelyihin sekä vaarallisten ainei-
585: uusi kuntalaki on rajoittanut. Opetustoimen den säilytykseen.
586: osalta tulivatesiin Vantaan opettajien lomautuk- 5) Apulaisoikeuskansleri Pasanen teki 17.-
587: sista tehdyt kantelut ja kysymys ruotsin kielen 18.8.1998 Keski-Pohjanmaalle tarkastusmat-
588: asemasta läänin sivistystoimessa. Poliisiosastolla kan, jolla hän tutustui Kaustisen kihlakunnan
589: tehtiin selkoa kihlakuntahallinnon järjestelyistä poliisilaitokseen, Kaustisen kunnan hallintoon
590: ja yhteistoiminta-alueisiin liittyvistä kysymyksis- ja sivistyspalveluihin, Keski-Pohjanmaan liit-
591: tä. toon, Pietarsaaren kaupungin hallintoon ja Pie-
592: 3) Apulaisoikeuskansleri Pasanen tutustui tarsaaren kihlakunnanvirastoon. Kihlakunnan-
593: 27.4.1998 tullihallitukseen ja Eteläisen tullipiirin virastojen osalta voitiin yleisenä arviona esittää,
594: piiritullikamariin Helsingissä. Tullihallituksessa että niissä oli organisaation ja varojen puitteissa
595: käydyissä keskusteluissa kosketeltiin mm. tulli- onnistuttu järjestämään ja hoitamaan asiat jous-
596: yhteistoimintaa naapurimaiden kanssa, tullilai- tavalla ja järkevällä tavalla. Osanottajat totesi-
597: toksen ja rajavartiolaitoksen tehtäväjakoa, in- vat, että yhteysmatkat esimiehiin läänintasolla
598: 14 1. Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston toimintaan
599:
600: ovat hankalat ja pitkät ja että varsinkin ruotsin- ma-ja elinkeinokeskuksessa nousi esiin mm. ky-
601: kieliset ovat olleet tyytymättömiä välimatkoihin. symys hankkeiden toteutumisen rahoitukseen
602: Aluehallinnosta todettiin, että Länsi-Suomen ja liittyvistä hallinnollisista ongelmista. Työvoima-
603: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskusten Kok- ja elinkeinokeskukset eivät vielä ole tilivirastoja.
604: kolan toimistoissa hoidettiin eräiden asioiden Koska määrärahat vielä budjetoidaan hallin-
605: valmistelu ja päätöksenteko, kun taas niiden nonaloittain ja kun kukin yksikkö on tulosvas-
606: yleinen hallinnointi oli hajautettu Vaasaan ja tuullinen omalle ministeriölleen, tuloksellisuutta
607: Ouluun. Esitettiin se näkemys, että maakuntalii- arvioidaan liian ahtaasti eikä koko keskuksen
608: ton muodostavien kuntien tulisi olla rakenteel- toiminnan tuloksellisuuden näkökulmasta.
609: taan sillä tavoin yhteneväisiä, että alueen kehit- 8) Apulaisoikeuskansleri Pasanen teki 9.-
610: täminen voisi tapahtua yhteistoimin ilman sisäis- 10.11.1998 Satakuntaan tarkastusmatkan, jonka
611: tä rakenteellista intressiristiriitaa. Tämä olisi tär- aikana hän tutustui Satakunnan työvoima- ja
612: keää myös EU:n toimielinten kanssa hoidetta- elinkeinokeskukseen, Satakunnan maanmittaus-
613: van aluekehitysyhteistyön kannalta. toimistoon, Lounais-Suomen ympäristökeskuk-
614: 6) Apulaisoikeuskansleri Pasanen teki 7.- sen Satakunnan toimistoon, Satakunnan maa-
615: 8.9.1998 tarkastusmatkan Kaakkois-Suomeen. seutukeskukseen, Lounais-Suomen metsäkes-
616: Hän tutustui Raja- ja merivartiokoulun Imatral- kuksen Satakunnan toimistoon, Kankaanpään
617: la sijaitsevaan toimipaikkaan, Kaakkos-Suomen kihlakunnanvirastoon ja Porin kihlakunnan
618: rajavartioston esikuntaan Imatralla, Nuijamaan ulosottoviraston Kankaanpäässä sijaitsevaan
619: tulli- ja raja-asemaan, Pelkolan rajavartioase- palvelutoimistoon. Lisäksi apulaisoikeuskansle-
620: maan sekä Kiteen kaupunginvirastoon ja Kiteen ri vieraili Niinisalon varuskunnassa, jossa tutus-
621: kihlakunnanvirastoon. Rajavartiolaitoksen yk- tuttiin oli YK-koulutuskeskuksen toimintaan ja
622: siköissä apulaisoikeuskanslerille selostettiin lai- kansainvälisen valmiusjoukon koulutukseen
623: toksen koulutusjärjestelyjä, rajavartiolaitoksen sekä varusmiesten palvelusaikauudistukseen.
624: yhteistoimintaa poliisin ja tullin kanssa sekä Työvoima- ja elinkeinokeskuksessa apulaisoi-
625: rajavalvontaan liittyviä ongelmia. Saatiin myös keuskanslerille selostettiin erityisesti EU-tukijär-
626: selostus tullin toiminnasta sekä poliisin, tullin ja jestelmiin liittyviä kysymyksiä. Maanmittaustoi-
627: rajavartiolaitoksen yhteistyöstä. Kiteellä kes- mistossa käsiteltiin erityisesti uuden maakaaren
628: kusteltiin mm. Keski-Karjalan seutukunnan toi- vaikutuksia lohkomiseenja siihen liittyviä kiinni-
629: minnasta, kuntien yhteistyöstä ja näiden yhtei- tysjärjestelyjä.
630: sestä kehittämistoiminnasta. Kihlakunnanviras-
631: tossa käytiin keskusteluja mm. kihlakunnan-
632: syyttäjän kanssa uudistetusta rikosprosessime- 1.4. Kansainväliset yhteydet sekä vierai-
633: nettelystä. lut
634: 7) Oikeuskansleri Paavo Nikula teki 21.-
635: 22.9.1998 tarkastusmatkan Turkuun, jossa hän 1.4.1. Vierailut ulkomaille
636: tutustui Länsi-Suomen lääninhallitukseen, Tu-
637: run ja Porin lääninoikeuteen ja Varsinais-Suo- 1) Oikeuskansleri Paavo Nikula ja kanslia-
638: men työvoima- ja elinkeinokeskukseen. Läänin- päällikkö Klaus Helminen vierailivat 11.5.1998
639: hallituksessa keskusteltiin ennen muuta läänin- Ruotsin oikeuskanslerin kansliassa, joka joulu-
640: uudistuksen alueellisesta toteutumisesta ja vai- kuussa 1997 on muuttanut nykyisiin peruskorjat-
641: kutuksista. Lääninhallituksen Turussa sijaitse- tuihin tiloihinsa Tukholman Riddarholmenilla
642: van toimipaikan ohessa sillä on palveluyksiköt sijaitsevassa 1700-luvun puolivälissä rakenne-
643: Vaasassa, Tampereella ja Jyväskylässä. Oikeus- tussa "Överkommissariens hus" -rakennuksessa.
644: kanslerille tehtiin selkoa lääninhallituksen eri Hans Regner avustajineen selosti Ruotsin oi-
645: osastojen tehtävistä ja toiminnasta. Turun ja Po- keuskanslerin toimintaa. Eniten työkapasiteettia
646: rin lääninoikeudella ja Vaasan lääninoikeudella vaativat tehtävät ovat valtioon kohdistettujen
647: on yhteinen tuomiopiiri, Länsi-Suomen tuomio- vahingonkorvausvaateiden sovittelua koskevat
648: piiri, minkä avulla on mahdollista ta sata juttuti- asiat sekä painovapausasiat. Vahingonkorvaus-
649: lannetta. Kuitenkaan ei ole ollut tarpeen suorit- asioissa oikeuskansleri tekee valtiota sitovia so-
650: taa asioiden siirtoja näiden lääninoikeuksien vintoehdotuksia ja edustaa valtiota korvausoi-
651: kesken. Uusi hallintolainkäyttölaki on lisännyt keudenkäynneissä silloin, kun korvausta vaati-
652: suullisten käsittelyiden määrää. Lääninoikeu- nut ei tyydy sovintoehdotukseen. Painovapaus-
653: dessa ei ollut varsinaista jutturuuhkaa. Työvoi- asioissa oikeuskansleri on virallisen syytteen nos-
654: 1.4. Kansainväliset yhteydet sekä vierailut 15
655:
656: tamisesta yksinomaisesti päättävä viranomai- maan oikeuskanslerin toiminnassa, muutoksia
657: nen. Lähes kuolleeksi kirjaimeksi on jäänyt oi- Suomen oikeuskanslerin toiminnan sääntelyssä
658: keuskanslerin velvollisuus antaa hallitukselle sekä työnjaosta oikeusasiamiehen kanssa ja
659: neuvoja oikeudellisissa kysymyksissä. Sitä vas- suunnitelma oikeusasiamiesfunktion toteuttami-
660: toin hallitus osoittaa oikeuskanslerille selvitys- sesta Viron oikeuskanslerinviraston toiminnas-
661: tehtäviä ("utredningar"),jotka usein ovat laajoja sa.
662: ja työläitä. Viimeisin tällainen selvitystehtävä 4) Oikeuskansleri Nikula osallistui ulkominis-
663: koski julkishallinnon valvontajärjestelyjä. Sekä teri Tarja Halosen matkaseurueessa 13.-18.9.
664: Ruotsin että Suomen oikeuskanslerille kuuluvia 1998 HongKongiin, Macaoon ja Pekingiin teh-
665: tehtäviä ovat julkishallinnon laillisuusvalvonta tyyn viralliseen vierailuun. Suomen pääkonsulin-
666: lähinnä kanteluasioita ratkaisemaliaja asianaja- virastossa Hong Kongissa oli järjestetty tapaa-
667: jien valvonta. minen viiden sellaisen kansalaisjärjestön edusta-
668: 2) Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen ja jien kanssa, jotka toimivat ihmisoikeuksien edis-
669: esittelijäneuvos Jukka Okko vierailivat 23.- tämiseksi. Hong Kongissa valtuuskunta tapasi
670: 26.5.1998 Euroopan oikeusasiamiehen toimis- myös oikeusministerin ja Hong Kongin lakiasää-
671: tossa Strasbourgissa sekä tutustuivat Euroopan tävän neuvoston jäseniä. Macaossa keskustelut
672: neuvoston ihmisoikeustuomioistuimen ja -toimi- koskivat Macaon tulevaa siirtymistä Kiinalle.
673: kunnan sekä ihmisoikeusdirektoraatin toimin- Pekingissä valtuuskunta tapasi Kiinan ulkoasi-
674: taan. Euroopan oikeusasiamies Jacob Söderman ainministerin, uuden oikeusministerin, korkeim-
675: selosti kanteluasioiden käsittelyä toimistossaan. man oikeuden varapresidentin ja Pekingin asian-
676: Euroopan neuvoston ihmisoikeusdirektoraatti ajajayhdistyksen edustajia. Keskusteluissa käsi-
677: on ihmisoikeuksien toteutumista jäsenmaissa teltiin muun muassa ihmisoikeuskysymyksiä,
678: seuraava valvontaelin, joka epäkohtia havaites- joita vierailun isännät ottivat esille myös oma-
679: saan voi kääntyä ministerikomitean puoleen. aloitteisesti, sekä maan oikeusvaltiokehitystä.
680: Ministerikomitea puolestaan on toimivaltainen 5) Apulaisoikeuskansleri Pasanen osallistui
681: asioimaan asianomaisen maan hallituksen kans- 28.-30.9.1998 Moskovassa pidettyyn kansalli-
682: sa. Ihmisoikeustuomioistuimeen tutustumisen sen strategian ohjelmaan liittyvään Venäjä-semi-
683: yhteydessä siellä valmistelijoina toimivat laki- naariin. Seminaarin osanottajat vierailivat Venä-
684: miehet Leif Berg ja Vilja Kutvonen selostivat jän valtion duumassa ja hallituksen alaisessa
685: valitusten käsittelymenettelyä. Lisäksi he tekivät kansantalouden akatemiassa, joissa venäläiset
686: selkoa uudistettavana olevasta toimielinjärjestel- asiantuntijat esittivät katsaukset ajankohtaisista
687: mästä, jossa nykyisten kahden valituselimen ti- asioista. Apulaisoikeuskansleri yhdessä oikeus-
688: lalle tulee yksi yhtenäinen ja kokopäiväinen tuo- ministeriön kansliapäällikö Kirsti Rissasen
689: mioistuin. Uuden tuomioistuimen ohjesääntö oli kanssa vieraili Venäjän federaation pääproku-
690: valmisteilla. Apulaisoikeuskansleri vieraili myös raattorinvirastossa, jossa isäntänä oli pääproku-
691: Suomen pysyvässä Euroopan neuvoston edus- raattorin ensimmäinen sijainen Juri Tschaikka.
692: tustossa. 6) Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen osal-
693: 3) Oikeuskansleri Nikulanjohdolla 18 oikeus- listui Maltalla 6.10.1998 järjestettyyn Euroopan
694: kanslerinviraston virkamiestä osallistui Viron oikeusasiamiesjärjestön (EOI) Euroopan kansal-
695: oikeuskanslerinviraston tiloissa pidettyyn viras- listen oikeusasiamiesten tapaamiseen. Kokouk-
696: tojen yhteisesti järjestämään seminaariin sen keskeisenä aiheena oli Maltan yliopiston pre-
697: 10.6.1998. Matkaan osallistui lisäksi edellinen fessorin Edward Warringtonin laatima tutkimus
698: oikeuskansleri Jorma S. Aalto. Oikeuskansleri eri maiden laillisuusvalvojien kertomuksista.
699: Nikula alusti Suomen perustuslain uudistamises- Warrington esitteli tutkimuksensa, minkä jäl-
700: ta ja perustuslakiehdotukseen sisältyvistä lailli- keen seurasi vilkas keskustelu aiheesta. Toisena
701: suusvalvontaa koskevista säännöksistä. Viron aiheena oli kysymys yhteistyöstä kansainvälisen
702: oikeuskansleri Eerik-Juhan Truuväli alusti Vi- oikeusasiamiesjärjestön IOI:n kanssa. Suomen
703: ron perustuslain muutossuunnitelmista ja erityi- oikeuskansleri on jäsenenä sekä EOI:ssä että
704: sesti siihen sisältyvistä oikeuskanslerin toimintaa IOI:ssä. Oikeusasiamiestapaamista seurasi
705: koskevista säännösehdotuksista. Seminaarissa ns. pyöreän pöydän istunto, jossa aiheina olivat
706: käsiteltiin lisäksi seuraavia teemoja: Suomen oi- pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeudet,
707: keuskanslerinviraston kokemuksia Euroopan in- vapautensa menettäneiden henkilöiden oikeudet
708: tegraatioprosessista, Viro ja Euroopan integraa- sekä kysymys Euroopan oikeusasiamisten yh-
709: tio, perusoikeuksien suojelemisesta kummankin teistyöstä Euroopan neuvoston kanssa.
710: 16 1. Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston toimintaan
711:
712: 7) Euroopan oikeusasiamies Södermanin jalta keskusteltiin ajankohtaisista oikeudellisista
713: kansallisten laillisuusvalvojien yhdyshenkilöille kysymyksistä, kanteluasioiden tilanteesta, syyt-
714: Brysselissä 22.-23.11.1998 järjestämään semi- täjäasioiden käsittelystä valtakunnansyyttäjän-
715: naariin osallistui oikeuskanslerinviraston edus- viraston perustamisen jälkeen sekä julkisuusky-
716: tajana esittelijäneuvos Eva-Brita Björklund. Se- symyksistä ja tiedottamisesta.
717: minaarissa käsiteltiin ED-oikeuden kansallista 9) Naisjuristit r.y:n parikymmenhenkinen
718: implementointia sekä kysymystä ihmisten oi- ryhmä tutustui oikeuskanslerinvirastoon 9.11.
719: keusturvasta. 1998.
720:
721:
722: 1.4.2. Vierailut oikeuskanslerinvirastoon 1.5. Toiminta ja talous
723: 1) Intian parlamentin eettinen komitea pu- 1.5.1. Talous
724: heenjohtajansa S.B. Chavan'in johdolla teki
725: 18.5.1998 tutustumiskäynnin oikeuskanslerinvi- Valtioneuvoston kanslia hoitaa osittain oi-
726: rastoon. keuskanslerinviraston kirjanpito- ja maksatus-
727: 2) Burundin perustuslakityöryhmä vieraili oi- tehtävät. Valtioneuvoston kanslian 1. 7.1998 voi-
728: keuskanslerinvirastossa 3.6.1998. maan tullut taloussääntö sisältää oikeuskansle-
729: 3) Venäjän federaation pääprokuraattori Juri rinvirastoa koskevia määräyksiä, jotka oikeus-
730: Iljits Skuratov seurueineen vieraili Helsingissä kansleri puolestaan on hyväksynyt. Taloussään-
731: 4.-7.6.1998. Isäntinä olivat oikeuskansleri Paa- nön mukaan viraston osastoille osoitetaan määrä-
732: vo Nikula ja valtakunnansyyttäjä Matti Kuusi- rahoja, joiden käytöstä päättää osastopäällikkö.
733: mäki. Vieraat tutustuivat oikeuskansleriviras- Oikeuskanslerinviraston käytössä on Prosit/
734: toon, oikeusministeriöön, korkeimpaan oikeu- Open taloushallintojärjestelmä, jota käytetään
735: teen ja valtakunnansyyttäjänvirastoon. Oikeus- budjetin suunnitteluun ja määrärahojen käytön
736: kanslerinvirastossa valtuuskunnalle selostettiin seurantaan ja tietojen siirtoon valtioneuvoston
737: oikeuskanslerin tehtäviä sekä oikeuskanslerinvi- kanslialle. Lisäksi kertomusvuonna on valmistel-
738: raston organisaatiota ja toimintamuotoja. Pää- tu yhdessä valtioneuvoston kanssa siirtymistä
739: prokuraattori Skuratov tapasi myös tasavallan uuteen palkanlaskentajärjestelmään.
740: presidentti Martti Ahtisaaren. Valtion talousarviossa oikeuskanslerinviras-
741: 4) Eurooppalainen komitea kidutuksen ja ton määräraha on 23. pääluokan 03.luvussa.
742: epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai ran- Vuodelle 1998 viraston toimintamenoihin oli
743: gaistuksen estämiseksi teki toisen määräaikais- momentille 21 myönnetty yhteensä 11 558 000
744: tarkastuksen Suomeen 7.-17.6.1998. Komitean markkaa (siirtomääräraha 2 v.). Momentin
745: edustajat vierailivat varapuheenjohtaja Ingrid määrärahasta ja edelliseltä vuodelta siirtyneestä
746: Lycke Ellengrenin johdolla oikeuskanslerinvi- määrärahasta käytettiin 9 305 277 markkaa
747: rastossa 9.6.1998. Tapaamisessa käsiteltiin ko- 30 vakinaisessa virassa olleen ja 6 eripituisissa
748: mitean ja oikeuskanslerin tehtäväpiireihin kuu- määräaikaisissa virkasuhteissa olleen henkilön
749: luvia kysymyksiä. palkkauksiin. Muihin toimintamenoihin käytet-
750: 5) Eduskunnan perustuslakivaliokunta pu- tiin 2 269 337 markkaa.
751: heenjohtajansa Ville Itäiän johdolla vieraili Lisäksi valtiovarainministeriö on integraatio-
752: 25.8.1998 oikeuskanslerinvirastossa. Valiokun- valmennusmäärärahoista myöntänyt oikeus-
753: nalle selostettiin oikeuskanslerin toimintaa val- kanslerinviraston käyttöön määrärahan ED-
754: tioneuvoston toiminnan laillisuusvalvojana, avustajan palkkaamiseksi.
755: kanteluasioiden käsittelyä ja viraston suoritta-
756: maan yleisöneuvontaa. Alustusten jälkeen seura-
757: si vilkas keskustelu. 1.5.2. Koulutus
758: 6) Itämeren valtioiden 18-jäseninen työryhmä
759: vieraili 29.9.1998 oikeuskanslerinvirastossa. Kertomusvuonna viraston henkilöstön koulu-
760: 7) Pykälä r.y:n oikeusapuvaliokunta vieraili tus perustui oikeuskanslerinviraston henkilöstö-
761: oikeuskanslerinvirastossa 13.10.1998. koulutussuunnitelmaan, johon sisältyivät koulu-
762: 8) Oikeuskansleri Nikulan kutsusta vieraili tuksen yleiset periaatteet sekä vuoden 1998 kou-
763: Oikeustoimittajat r.y:n jäseniä oikeuskanslerin- lutussuunnitelma. Oikeuskansleri oli 26.1.1998
764: virastossa 3.11.1998. Lyhyiden alustusten poh- hyväksynyt suunnitelman.
765: 1.5. Toiminta ja talous 17
766:
767: Oikeuskanslerinviraston henkilöstökoulutuk- tiedotusvälineitä kysymyksissä, jotka koskevat
768: sen tavoitteena on viraston toimintaa. Pyrkimyksenä on, että tiedo-
769: - turvata toiminnan tehokkuus, jatkuvuus tus olisi tehokasta ja korkealaatuista niin sisällöl-
770: ja henkilöstön ammatillinen pätevyys lisesti kuin teknisestikin.
771: - parantaa toiminnan tuloksellisuutta Tiedotus toteutuu käytännössä monin eri ta-
772: - edistää organisaation kehittämistä ja uu- voin. Vuosittain toistuva tiedotuksen muoto on
773: distusalttiutta oikeuskanslerin kertomuksen julkaiseminen
774: - tukea henkilöstön itsensäkehittämistä ja suomeksi ja ruotsiksi. Kertomuksen avulla
775: urakehitystä sekä eduskunta saa oikeuskanslerin toiminnasta sel-
776: - tukea henkilökiertoa. vityksen, jolla voi olla merkitystä muutoinkin
777: Koulutustarpeita luovat oikeudellisen ja kuin eduskunnan suorittaman valvonnan kan-
778: muun ammattitaidon kehittäminen eri tehtävä- nalta. Kertomus on tarkoitettu tiedonlähteeksi
779: sektoreilla, oikeuskanslerinviraston kehittämis- myös viranomaisille sekä yleisölle ja tiedotusvä-
780: suunnitelmat ja hallinnon yleiset kehittämispyr- lineille.
781: kimykset, viraston toiminnan kannalta olennais- Kuluneena vuonna kertomuksesta tehtiin ly-
782: ten tieteenalojen tutkimuksen seuraaminen ja hennelmä myös englanninkielisenä. Tähän pää-
783: tutkimustulosten hyödyntäminen, automaatti- dyttiin sen vuoksi, että kansainvälinen yhteistyö
784: sen tietojenkäsittelyoja muiden työskentelytapo- ja kontaktit ovat jatkuvasti lisääntyneet.
785: jen kehittäminen sekä henkilöstöhallinnon kehit- Lehdistötiedotteita julkistettiin vuoden aika-
786: täminen ja turvallisuuskysymykset. EU-asiat ja na yhteensä 18 kappaletta. Niiden välityksellä
787: kansainvälistyminen ovat myös muodostuneet tieto julkista mielenkiintoa herättävistä asioista
788: merkittäväksi erityisasiantuntemusta edellyttä- haluttiin saattaa nopeasti tiedotusvälineiden
789: väksi asiaryhmäksi. Koska hallitusmuodossa oi- käyttöön. Tiedotteet siirrettiin julkistamisen jäl-
790: keuskanslerin tehtäväksi on asetettu valvoa pe- keen myös viraston kotisivuille Internet-verk-
791: rusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteteutumis- koon, josta ne olivat lähes yhtä nopeasti yleisön
792: ta, on pyritty hyödyntämään tätä aihepiiriä kos- saatavilla.
793: kevaa koulutustarjontaa. Tiedotteiden jakelu on perinteisesti tapahtu-
794: Oikeuskanslerinvirasto on itse järjestänyt nut valtioneuvoston tiedotusyksikön kautta.
795: koulutusta hovioikeusmenettelyn, ulosottolain- Kertomusvuonna perinteisen jakelun rinnalle
796: säädännön ja ympäristölainsäädännön uudis- kehitettiin sähköpostin välityksellä toimiva jake-
797: tuksista sekä valtioneuvostooja hallinnon esteel- lujärjestelmä. Sen avulla toimitukset saivat tie-
798: lisyyskysymyksistä. Useat henkilöstöön kuulu- dotteet käyttöönsä yleensä välittömästi niiden
799: vat ovat osallistuneet oman ammattialansa jat- julkistamishetkellä. Uuteenjärjestelmään siirryt-
800: kokoulutuskursseihin ja -tilaisuuksiin sekä opin- täessä myös tiedotteen jakeluverkostoa laajen-
801: tomatkoihin. Oikeuskanslerinvirastosta on osal- nettiin.
802: Iistuttu ministeriöiden yhteisesti järjestämään Virastoa koskeviin puhelimitse tehtyihin tie-
803: esittelymenettely-ja ED-koulutukseen. Viraston dusteluihin vastasivat edelleen kirjaamon ja tie-
804: tietojärjestelmien käyttökoulutusta on myös jär- dotuksen lisäksi myös puhelinneuvontaa antavat
805: jestetty. lakimiesesittelijät sekä muu henkilökunta tar-
806: Virastossa kielitaitoa tarvitseville on kustan- peen mukaan. Internet-sivujen ja sähköpostin
807: nettu kielikoulutusta. Lisäksi on tuettu kielten kautta tulevat tiedustelut lisääntyivät.
808: omaehtoista opiskelua. Julkiseen käyttöön päätyivät myös valtion oi-
809: Oikeuskanslerinviraston esittelijäitä osallistui keudelliseen säädöstietopankkiin, Finlexiin, vie-
810: 9.10.1998 Kouvolassa järjestetyille XI tuomari- dyt ratkaisut. Tietopankin Foka-nimiseen tieto-
811: päiville. kantaan kerätään vuosittain selosteita virastossa
812: tehdyistä ratkaisuista. Tietokanta sisältää yli
813: 1 200 ratkaisuselostetta.
814: 1.5.3. Tiedotus
815:
816: Tiedonvälityksen tarkoituksena on turvata vi-
817: rastossa tehtävän laillisuusvalvonnan läpinäky- 1.5.4. Muuta toimintaa
818: vyyden ja avoimuuden sekä näin myös riittävän
819: tiedonsaannin perusoikeuden toteutumista. Tie- Kansliapäällikkö Klaus Helminen on toimi-
820: dotuksen tehtävänä on palvella kansalaisia ja nut pysyvänä asiantuntijana oikeusministeriön
821:
822: 3 292071C
823: 18 1. Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston toimintaan
824:
825: vuonna 1995 asettamassa esitutkinta- ja pakko- asiain osastolle sekä tuomioistuinlaitoksen vir-
826: keinolain muutosehdotuksia valmistelevassa kamiehiä koskevat virkasyyteasiat, rangaistus-
827: työryhmässä. tuomioiden tarkastamisen ja valmistelee osaston
828: Valtioneuvosto on 12.1.1995 määrännyt ED- toimialaan kuuluvat lausunnot. Hallintoyksikkö
829: asioiden komiteaan varsinaiseksi jäseneksi oi- käsittelee viraston sisäistä hallintoa ja taloutta,
830: keuskanslerinviraston kansliapäällikkö Helmi- henkilöstökoulutusta ja tiedotusta sekä viraston
831: sen ja varajäseneksi esittelijäneuvos Eva-Brita kansainvälistä yhteistoimintaa koskevat asiat.
832: Björklundin. ED-asioiden komitea on ulkoasi- Oikeuskanslerinviraston työjärjestyksessä on
833: ainministeriön yhteydessä toimiva ED-asioiden tarkempia määräyksiä oikeuskanslerin ja apu-
834: valmistelun yhteensovittamista varten asetettu laisoikeuskanslerin työnjaosta, virkamiesten teh-
835: neuvoa-antava toimielin (valtioneuvoston ohje- tävistä ja sijaisuuksista, asioiden ratkaisemisesta
836: säännön 49 b §, 1596/1994). Björklund on lisäksi sekä viraston johtoryhmästä.
837: jäsenenä komitean alaisessa oikeudellisten kysy-
838: mysten valmistelujaostossa. Hän on jäsenenä
839: myös valtiovarainministeriön 17.4.1996 asetta- 1.6.2. Henkilöstö
840: man EMD-projektin lainsäädäntötyöryhmässä.
841: Oikeuskanslerinviraston ED -koordinaattorina Oikeuskanslerinvirastossa oli kertomusvuo-
842: toimi esittelijä Irma Tolmunen. den päättyessä henkilökuntaa oikeuskanslerin ja
843: apulaisoikeuskanslerin lisäksi seuraavasti: kans-
844: liapäällikkö, kaksi esittelijäneuvosta osastopääl-
845: 1.6. Viraston organisaatio ja henkilöstö likkönä, kolme esittelijäneuvosta, neuvotteleva
846: virkamies, neljä vanhempaa oikeuskanslerinsih-
847: 1.6.1. Organisaatio teeriä, kolme nuorempaa oikeuskanslerinsihtee-
848: riä, kaksi esittelijää, henkilöstösihteeri, tieto-
849: Oikeuskanslerin tehtävissä ja toimivallassa suunnittelija, neljä osastosihteeriä, atk-suunnit-
850: vuonna 1997 tapahtuneiden muutosten yhtey- telija, kirjaaja, toimistosihteeri, kaksi tekstinkä-
851: dessä annettiin 7.11.1997 uusi asetus oikeuskans- sittelijää, ylivirastomestari, virastomestari ja
852: lerinvirastosta (984/1997), jolla myös muutettiin vahtimestari.
853: viraston organisaatiota. Asetuksen 2 §:n mukaan Lisäksi oikeuskanslerinvirastossa oli ED-
854: virastossa on valtioneuvostoasiain osasto, oike- avustaja ja sivutoiminen esittelijä sekä ajalla
855: usvalvontaosasto ja hallintoyksikkö. Kanslia- 4.5.-14.9.1998 kolmen kuukauden jaksoissa
856: päällikkö toimii samalla hallintoyksikön päällik- harjoittelijoina kaksi oikeustieteen ylioppilasta
857: könä. Kummankin osaston päällikkönä toimii Helsingin ja Turun yliopistoista.
858: esittelijäneuvos osastopäällikkönä. Oikeuskans- Kertomusvuoden päättyessä viraston palve-
859: lerille kuuluvaa ratkaisuvaltaa käyttävät oikeus- luksessa oli kaikkiaan 32 virkamiestä. Henkilös-
860: kansleri ja apulaisoikeuskansleri ovat osastojaon töstä oli ylempää oikeustieteellistä tutkintoa
861: ulkopuolella. edellyttävässä virassa oikeuskanslerin ja apulais-
862: Yksityiskohtaisemmat määräykset organisaa- oikeuskanslerin ohella 16 lakimiestä.
863: tiosta ja yksikköjen tehtävistä sisältyvät oikeus- Organisatorisesti henkilökunta jakautui seu-
864: kanslerin 14.11.1997 antamaan oikeuskanslerin- raavasti: Valtioneuvostoasiain osastossa oli neljä
865: viraston työjärjestykseen. Valtioneuvostoasiain lakimiesesittelijää, ED-avustaja ja osastosihtee-
866: osaston tehtävänä on käsitellä valtioneuvoston ri. Oikeusvalvontaosastolle oli sijoitettu 10 laki-
867: valvontaa koskevat asiat ja valmistella tähän teh- miesesittelijää, yksi osa-aikainen lakimiesesitteli-
868: tävään liittyvät lausunnot, käsitellä asianajajien jä ja kolme osastosihteeriä. Hallintoyksikössä
869: ja yleisten oikeusavustajien valvontaa koskevat toimi kaksi lakimiesesittelijää, henkilöstösihtee-
870: asiat sekä kansainväliset asiat ja ED-asioiden ri, tietosuunnittelija ja kahdeksan muuta virka-
871: kansallista valmistelua koskevat asiat. Oikeus- miestä. Virkamiesten sijoittamisesta osastoihin
872: valvontaosasto käsittelee kantelut sekä tuomio- ja yksiköihin päättää oikeuskansleri.
873: istuinten valvontaa ja muuta laillisuusvalvontaa Luettelo oikeuskanslerinviraston henkilökun-
874: koskevat asiat,jolleivät ne kuulu valtioneuvosto- nasta on kertomuksen liitteenä.
875: 19
876:
877:
878:
879:
880: 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa
881:
882: 2.1. Yleiskatsaus Valtioneuvoston yleisistunnossa käsiteltiin
883: vuonna 1998 yhteensä 1 980 asiaa (edellisenä
884: Oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtio- vuonna 2 155). Tasavallan presidentti teki valtio-
885: neuvostossa laillisen käsittelyjärjestyksen ja voi- neuvostossa 1 364 (1 468) päätöstä. Valtioneu-
886: massa olevien säännösten noudattamista. Oi- voston yleisistuntoja oli 65 (60) ja tasavallan pre-
887: keuskanslerin on myös annettava tasavallan pre- sidentin esittelyjä 47 (48). Hallituksen lakiesityk-
888: sidentille ja valtioneuvostolle tietoja ja lausunto- siä oli 282 (250). Ratkaisutoimintaan liittyi 89
889: ja. (65) valtioneuvoston kirjelmää, joilla ED-asioita
890: Valvontatehtävän hoitamiseksi oikeuskansle- saatettiin eduskunnan käsiteltäviksi. Valtioneu-
891: ri tutustuu ennakolta valtioneuvoston yleisistun- voston toiminnan valvonta vaati siten viikottain
892: non ja tasavallan presidentin esittelyistunnon huomattavan osan oikeuskanslerin ja häntä
893: esittelylistoihin. Valtioneuvoston raha-asiainva- avustavien esittelijöiden työajasta. Hallituksen
894: liokunnassa käsiteltävien asioiden esittelylistoja esitysten ja ED-asioiden lukumäärien kehitys
895: seurataan niin ikään mahdollisten oikeudellisten kolmen viime vuoden ajalta on nähtävissä kuvas-
896: näkökohtien selvittämiseksi. ATK-pohjaisessa ta 3.
897: valtioneuvoston päätöksentekojärjestelmässä Oikeuskansleri tai hänen sijastaan apulaisoi-
898: välitetyt esittelylista-asiakirjat tulostetaan oi- keuskansleri ovat säännönmukaisesti olleet läsnä
899: keuskanslerinvirastossa paperimuotoon. Lista- valtioneuvoston yleisistunnoissa ja tasavallan
900: tarkastus edellyttää usein neuvotteluja ministeri- presidentin esittelyissä samoin kuin hallituksen
901: öiden virkamiesten kanssa sekä ennakkolausun- neuvotteluissa ja ns. iltakoulussa.
902: tojen antamista esittelyyn tuleviin asioihin liitty- Oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin
903: vistä oikeuskysymyksistä. kirjallisia lausuntoja ja muita kannanottoja on
904: selostettu tämän jakson kohdissa 2.4. ja 2.5.
905:
906:
907:
908: Kuva3.
909:
910:
911: Hallituksen esitykset ja EU-asiat 1996-1998
912: 300
913: 250 1111 Hallituksen esitykset
914:
915: 200 •EU-asiat
916: 150
917: 100
918: 50
919: 0
920: 1996 1997 1998
921: 20 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa
922:
923: 2.2. Esittelylistojen tarkastaminen myös delegointisäännöksiin. Asetusehdotuksia
924: koskevat esittelymuistiot ovat tasoltaan kirjavia.
925: Esittelylistojen tarkastuksessa on puututtu Varsin usein on todettu, että asetusehdotuksia ei
926: yksittäistapauksissa esiintyneisiin sekä asiallisiin ole saatettu oikeusministeriön tarkastustoimis-
927: että muodollisiin virheisiin ja puutteisiin. Esitte- ton tarkastettavaksi.
928: lijöihin on otettu yhteyttä viikoittain lukuisia Virkanimityksiä koskevissa asioissa on melko
929: kertoja. Varsin usein esittelylistaluonnos on en- usein jouduttu puuttumaan esittelymuistion si-
930: nen esittelyä toimitettu oikeuskanslerinvirastoon sältöön sen johdosta, että siinä ei ole asianmukai-
931: ennakkokannanottoa varten. sesti arvioitu, täyttävätkö hakijat säädetyt kel-
932: poisuusvaatimukset, tai suoritettu vertailua ha-
933: kijoiden kesken. Nimitysasioiden perusteena ole-
934: vat hakemusasiakirjat eivät ole oikeuskanslerin-
935: 2.2.1. Tarkastuksen kohteista virastossa. Sen johdosta esittelylistojen arviointi
936: joudutaan tekemään listan ja muistion perusteel-
937: Eduskunnalle annettavien hallitusten esitys- la esittelijän vastatessa tietojen oikeellisuudesta.
938: ten osalta on kuten aikaisemminkin kiinnitetty Muutamissa tapauksissa listoja on jouduttu
939: huomiota lakiehdotuksen säätämisjärjestystä poistamaan tai korjaamaan sen johdosta, että
940: koskevaan kysymykseen. Tarkastukseen käytet- eräiden hakijoiden osalta kelpoisuusvaatimusten
941: tävissä olevan lyhyen ajan vuoksi perusteelliseen arviointi on ollut virheellinen. Jos nimitysasiassa
942: säädösehdotuksen tarkastamiseen ei ole mahdol- on tehty kantelu, joka melko usein koskee viran-
943: lisuuksia. Lähinnä on tarkastettu, onko säätä- hakijan ansioiden käsittelyä tai hakijoiden ver-
944: misjärjestystä koskevaa kysymystä käsitelty tar- tailua, se voi johtaa lisäselvityksen hankkimi-
945: vittaessa asianmukaisesti ja onko tulkinnanva- seen, esimerkiksi hakemusasiakirjojen tarkas-
946: raisessa tapauksessa tämä tuotu esille. Tyypillisiä tukseen.
947: ovat perustuslain säätämisjärjestystä edellyttä- Virkamieslain 8 a §:n mukaan lain 26 §:ssä tar-
948: vät esitykset. Tarkastuksessa on havaittu useita koitettuun virkaan nimitettävän on ennen nimit-
949: tapauksia, joissa säätämisjärjestystä koskevaa tämistään annettava selvitys ensiksi mainitussa
950: kysymystä on käsitelty puutteellisesti taikka ei lainkohdassa luetelluista sidonnaisuuksista, joil-
951: lainkaan, vaikka se olisi ollut tarpeellista. Eräissä la voi olla merkitystä arvioitaessa hänen edelly-
952: tapauksissa on katsottu aiheelliseksi esittää halli- tyksiään hoitaa viran tehtäviä. Useassa nimitys-
953: tuksen esityksen täydentämistä lausumalla, että asiassa oikeuskansleri on katsonut, että ilmoite-
954: esityksestä olisi suotavaa hankkia eduskunnan tuista sidonnaisuuksista tai osasta niistä syntyi
955: perustuslakivaliokunnan lausunto. Esille ovat epäilys siitä, että virkaan nimitettävä menettäisi
956: tulleet myös voimaantulosäännökset ja niihin puolueettomuutensa. Sidonnaisuuksista oli niin
957: liittyvät taannehtivuusongelmat. ollen luovuttava.
958: Kansainvälisiä sopimuksia koskevien esittely- Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta anne-
959: listojen osalta on joissakin tapauksissa jouduttu tun lain 4 §:n (206/95) mukaan valtion komiteois-
960: pyytämään esittelymuistioon kannanottoa siitä, sa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toi-
961: vaatiiko sopimuksen hyväksyminen eduskunnan mielimissä tulee olla naisia ja miehiä kumpiakin
962: myötävaikutusta. vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä
963: Hallituksen esitystenjohdosta annettuja edus- muuta johdu. Kysymys kiintiöperiaatteen nou-
964: kunnan vastauksia koskevia listoja on tarkastet- dattamisesta on listatarkastuksessa ollut jatku-
965: tu myös sen varmistamiseksi, että vastaukset on vasti esillä. Monessa tapauksessa on esillä ollut
966: esitelty laillisessa ajassa ja että listoihin on sisälly- myös kysymys siitä, onko valtioneuvosto esit-
967: tetty eduskunnan lausumat. täessään jäsenten nimittämistä viraston tai lai-
968: Asetusehdotusten osalta on pyritty tarkasta- toksen johto- tai hallintoelimeen noudattanut
969: maan, etteivät säännökset ole ristiriidassa lainta- tasa-arvolain 4 §:n 3 momentin vaatimusta siitä,
970: soisten säännösten kanssa. Eräissä tilanteissa on että toimielimessä tulee olla tasapuolisesti sekä
971: tullut harkittavaksi säädöstasokysymys siitä, naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta
972: onko asetuksella säätäminen ehdotetuista sei- johdu.
973: koista lainkaan mahdollista vai olisiko säännök- Kysymykseen ministereiden esteellisyydestä
974: set esitettävä lain tasoisina eduskunnan hyväk- on kertomusvuonna kuten aikaisemminkin jou-
975: syttäviksi. Asetusehdotusten ja valtioneuvoston duttu melko usein ottamaan kantaa.
976: päätösehdotusten osalta on kiinnitetty huomiota
977: 2.2. Esittelylistojen tarkastaminen 21
978:
979: 2.2.2. Euroopan unionin jäsenyys käsittelyssä ollut noudattanut valtiopäiväjärjes-
980: tyksen 54 b §:n ja 54 d §:n säännöksiä ED-asioi-
981: Valtioneuvostossa käsiteltävissä Euroopan den toimittamisesta eduskuntakäsittelyyn viipy-
982: unioniin liittyvissä asioissa on ollut usein kyse mättä sekä eduskunnan informoimisesta asioi-
983: valtioneuvoston ja eduskunnan vuorovaikutuk- den käsittelyvaiheista unionissa. Valiokunta oli
984: sesta sekä eduskunnan vaikutusmahdollisuuksi- lisäksi katsonut, ettei valtioneuvosto ollut
985: en turvaamisesta. Euroopan unionin asioiden myöskään noudattanut velvollisuuttaan tarvit-
986: käsittelystä säädetään valtiopäiväjärjestyksen tavin varaomin estää asian ratkaisemista Eu-
987: 4 a luvussa. roopan unionin neuvostossa ennen kuin edus-
988: Valtiopäiväjärjestyksen 4 a luvussa (erityisesti kunta oli lausunut siitä kantansa. Eduskunta oli
989: 54 b §:ssä) säädettyyn menettelyyn liittyvissä päinvastoin asetettu jo tapahtuneiden tosiasiain
990: asioissa on kiinnitetty huomiota siihen, että Eu- eteen. Asian johdosta valiokunta kiinnitti tois-
991: roopan yhteisön säädös- ja sopimusehdotukset tamiseen valtioneuvoston vakavaa huomiota
992: on asianmukaisesti toimitettu eduskunnalle. valtiopäiväjärjestyksen säännöksiin eduskun-
993: Esittelijäiden huomiota on useita kertoja kiinni- nan osallistumisesta Euroopan unionissa pää-
994: tetty siihen, että säännöksessä tarkoitetut kirjel- tettävien asioiden kansalliseen valmisteluun.
995: mät on viipymättä toimitettava eduskunnalle. Asian vakavuuden vuoksi ja kun tapahtunutta
996: Lisäksi on kiinnitetty huomiota kirjelmien liittee- ei valiokunnan käsityksen mukaan voitu pitää
997: nä olevien muistioiden selvyyteen ja siihen, että Suomen ED-jäsenyyden alkuvaiheen ongelmis-
998: ne sisältäisivät selvityksen ehdotuksen suhteesta ta johtuvana, valiokunta saattoi asian pöytäkir-
999: Suomen lainsäädäntöön. Muistiosta tulee ilmetä janotteella valtioneuvoston oikeuskanslerin tie-
1000: myös valtioneuvoston kanta ehdotukseen. Tar- toon niitä toimenpiteitä varten, joihin se antaa
1001: vittaessa on myös valvottu, että eduskunnan aihetta.
1002: suostumuksen hankkimisesta mainitaan muis- Oikeuskanslerin ratkaisussa 13.8.1998 todet-
1003: tiossa. tiin, että hallituksen ja eduskunnan vuorovaiku-
1004: Eräiden kansallisten säädösehdotusten osalta tusta Euroopan unionissa päätettävissä asioissa
1005: on selvitetty niiden suhdetta EY-säädöksiin. sääntelevien säännösten tarkoituksena on erityi-
1006: Asiasta on eräissä tapauksissa vaadittu esittely- sesti ollut varmistaa, että eduskunta saa mahdol-
1007: muistioihin tarkennuksia. lisuuden vaikuttaa Suomea edustavan ministerin
1008: toimintaan, kun Euroopan unionin neuvostossa
1009: päätetään uusista säädöksistä. Valtiopäiväjärjes-
1010: 2.2.3. Jäsenyyteen liittyviä tapauksia tyksen 54 b §:ssä asetettu velvoite toimittaa vii-
1011: pymättä eduskunnalle ehdotus Euroopan unio-
1012: 1) Direktiiviehdotusta koskevan kirjelmän nin neuvostossa päätettäväksi säädökseksi on
1013: viivästyminen oikeudellinen velvoite, joka valtioneuvoston on
1014: otettava huomioon sekä toiminnassaan maan si-
1015: Valtioneuvosto oli 25.9.1997 ympäristöminis- säisesti että Euroopan unionin toimielimissä.
1016: teriön esittelystä lähettänyt valtiopäiväjärjestyk- Tämän velvoitteen täyttäminen edellyttää,
1017: sen 54 b §:ään viitaten eduskunnalle kirjelmän että vastuuministeriö säädösehdotuksen saavut-
1018: Euroopan yhteisöjen komission 28.5.1997 teke- tua välittömästi selvittää, onko ehdotus saatetta-
1019: mästä nk. luontodirektiivin 92/43/ETY muutos- va eduskunnan käsiteltäväksi. Ministeriön viit-
1020: ehdotuksesta. Siinä esitettiin täydennettäväksi taus yleiseen loma-aikaan ei riittänyt perusteeksi
1021: direktiivin luontotyyppien ja lajien luettelo ns. asian viipymiselle, koska eduskunta järjestää
1022: boreaalisen vyöhykkeen luontotyypeilläja lajeil- työskentelynsä itse ja tarvitsee sille perustuslain
1023: la Suomen ja Ruotsin tekemien täydennysehdo- mukaan kuuluvat tiedot oikeassa ajassa. Ympä-
1024: tusten mukaisesti. Euroopan yhteisöjen komissio ristöministeriön olisi näin ollen saatuaan
1025: oli antanut direktiiviehdotuksen 28.5.1997 ja val- 6.6.1997 tiedon komission luontodirektiivin täy-
1026: tioneuvosto oli toimittanut sen eduskuntaan vas- dennysehdotuksesta välittömästi tullut selvittää
1027: ta 25.9.1997. Asia oli ratkaistu Euroopan unio- sekä ehdotuksen käsittelyaikataulu Euroopan
1028: nin neuvostossa 27 .l 0.1997 eli silloin, kun se vielä unionissa että määritellä lopullinen kantansa eh-
1029: oli eduskunnan käsiteltävänä. dotuksen suhteesta valtiopäiväjärjestyksen
1030: Käsitellessään 31.10.1997 kysymyksessä ole- 54 b §:ssä säädettyyn tiedonantovelvollisuuteen
1031: vaa kirjelmää eduskunnan suuri valiokunta oli ja viipymättä toimia tämän mukaisesti. Tässä
1032: katsonut, ettei valtioneuvosto tämän tapauksen yhteydessä ministeriön olisi myöskin tullut ottaa
1033: 22 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa
1034:
1035: huomioon, että kysymys oli Suomen omasta edellyttämällä tavalla viivytyksettä, mitä ko. ta-
1036: aloitteesta, joka oli omiaan vaikuttamaan Suo- pauksessa oli pidettävä vakavana laiminlyönti-
1037: men edustajien toimintaan Euroopan unionin nä. Valiokunta edellytti valtioneuvoston huoleh-
1038: toimielimissä. Ympäristöministeriö ei ollut toi- tivan asianmukaisin varaumin, ettei asiaa rat-
1039: minut tämän velvollisuutensa mukaisesti niin kaista neuvostossa ennen kuin eduskunta oli
1040: määrätietoisesti kuin olisi ollut mahdollista. muodostanut kantansa ehdotukseen. Valiokun-
1041: Olennaista oli, että direktiivin muutoksen hyväk- ta lähetti 25.9.1998 tämän kantansa tiedoksi
1042: symisen aikataulua Euroopan unionissa ei ollut myös valtioneuvoston oikeuskanslerille.
1043: saatu selvitettyä. Suuren valiokunnan oikeuskanslerin tietoon
1044: Laiminlyönnin seurauksena eduskunta oli saattaman asian johdosta oli oikeuskanslerinvi-
1045: asetettu tapahtuneiden tosiasioiden eteen, koska raston kansliapäällikkö valtioneuvoston kans-
1046: Euroopan neuvosto oli tehnyt päätöksen ehdo- liapäälliköiden kokouksessa 3.11.1998 oikeus-
1047: tuksesta sen käsittelyn ollessa vielä kesken Suo- kanslerin kehotuksesta pyytänyt kansliapäälli-
1048: men eduskunnassa. Huomioon ottaen, mitä sel- köitä valvomaan, että ministeriöissä toimitaan
1049: vityksessä oli kokonaisuudessaan ilmennyt valtiopäiväjärjestyksen 54 b §:n mukaisesti ja
1050: muun muassa asian aikaisemmasta käsittelystä myös informoidaan eduskuntaa mahdollisen vii-
1051: Suomessa sekä tiedonkulusta Euroopan unionin veen syystä (34/20/98).
1052: toimielimen ja jäsenvaltioiden välillä, asia ei an-
1053: tanut aihetta muihin toimenpiteisiin kuin että
1054: ympäristöministeriön huomiota kiinnitettiin val- 3) Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen jäsenen
1055: tiopäiväjärjestyksen 54 b §:ään sisältyvän oikeu- ym. määrääminen (VNK)
1056: dellisen velvoitteen tarkkaan ja asianmukaiseen
1057: noudattamiseen. Valtioneuvoston kanslia oli lähettänyt oikeus-
1058: Oikeuskansleri lähetti lisäksi kaikkien minis- kanslerille tiedoksi valtioneuvoston ohjesäännön
1059: teriöiden kansliapäälliköille tiedoksi jäljennök- muutosluonnosta koskevan lausuntopyynnön.
1060: sen ratkaisustaan hänen siitä ilmenevän kannan- Oikeuskansleri totesi 5.11.1998, että voimassa
1061: oton saattamiseksi niiden virkamiesten tietoon, olevan valtioneuvoston ohjesäännön 5 §:n
1062: joiden tehtäviin ratkaisussa tarkoitettujen asioi- 11 kohdassa Iueteitiin ne Euroopan yhteisöjen
1063: den valmistelu kuuluu (45/20/97). toimielimet, joihin valtioneuvoston yleisistunto
1064: nimeää Suomenjäsenehdokkaan tai jäsenet. Lu-
1065: etteloon sisältyi myös maininta ehdokkaiden
1066: 2) Säädösehdotusta koskevan kirjelmän viivästy- esittämisestä Euroopan yhteisöjen tuomioistui-
1067: minen meen ja yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuo-
1068: mioistuimeen.
1069: Toisessa tapauksessa valtioneuvosto oli Euroopan yhteisöjen perustaruissopimuksen
1070: 17.9.1998 liikenneministeriön esittelystä lähettä- 167 artiklan mukaan yhteisön tuomioistuimen
1071: nyt valtiopäiväjärjestyksen 54 b §: ään viitaten jäsenet ja julkisasiamiehet nimitetään jäsenval-
1072: eduskunnalle kirjelmän Euroopan yhteisöjen ko- tioiden yhteisellä sopimuksella. Sama päätök-
1073: mission ehdotuksesta raskaiden tavarakuljetus- sentekomenettely koskee myös yhteisön ensim-
1074: ajoneuvojen ajorajoituksia koskevien sääntöjen mäisen oikeusasteen tuomioistuimenjäsenten ni-
1075: yhdenmukaistamisesta ja ehdotuksesta laaditun mittämistä.
1076: muistion (U 58/1998 vp.). Edellä kerrottu Euroopan unionin toimielin-
1077: Käsitellessään 25.9.1998 ko. kirjelmää edus- järjestelmän ulkopuolella hallitusten välisellä so-
1078: kunnan suuri valiokunta oli todennut, että Eu- pimuksella tapahtuva tuomioistuimen jäsenen ja
1079: roopan yhteisöjen komissio oli antanut direktii- julkisasiamiehen nimittämistä koskeva päätös
1080: viehdotuksen 11.3.1998. Ehdotuksen mukaan kuuluu hallitusmuodon 33 §:n mukaan tasaval-
1081: kansalliset täytäntöönpanesäännökset piti antaa lan presidentin toimivaltaan.
1082: jo ennen kuluvan vuoden 1998 loppua ja niiden Edellä lausutun perusteella oikeuskansleri
1083: piti tulla voimaan viimeistään 1.7.1999. Ehdotet- katsoi, että vireillä olevan valtioneuvoston ohje-
1084: tu direktiivi edellytti muutoksia lainsäädäntöön säännön muutoksen yhteydessä oli tehtävä muu-
1085: mm. koska se kaventaisi kunnallista itsemäärää- tos ohjesäännön 5 §:n 11 kohtaan siinä mainittu-
1086: misoikeutta. ja tuomioistuinehdokkaita koskevan määräyk-
1087: Valiokunta katsoi, ettei asiaa ollut lähetetty sen poistamiseksi (30/20/98).
1088: eduskuntaan valtiopäiväjärjestyksen 54 b §:n
1089: 2.2. Esittelylistojen tarkastaminen 23
1090:
1091: 4) Rahanvaihtojakson lyhentäminen Suomen lunastaa niroellisarvosta ne setelit, jotka eivät
1092: siirtyessä yhteiseen rahaan (VM) enää ole laillisia maksuvälineitä, sovelletaan
1093: kymmenen vuoden ajan sitä, kun rahalain nojal-
1094: Oikeuskansleri Paavo Nikulan kirje valtiova- la liikkeeseen lasketut setelit ovat lakanneet ole-
1095: rainministeriölle 3.9 .1998, dnro 18/20/98 masta laillisia maksuvälineitä. Vastaava säännös
1096: kolikoiden osalta on metallirahasta annetun lain
1097: Valtiovarainministeriö oli pyytänyt lausuntoa 5 §:n 2 momentissa.
1098: rahanvaihtojakson lyhentämisestä. Lausunto- Perustuslakivaliokunta oli käsitellessään val-
1099: pyynnössä todettiin, että euromääräiset setelit ja tioneuvoston 15.5.1997 eduskunnalle antamaa
1100: kolikot lasketaan liikkeelle 1.1.2002. Kansallis- selontekoa Suomen osallistumisesta yhteiseen
1101: ten seteleiden ja kolikoiden on korvauduttava euroalueeseen (VNS 411997 vp.) arvioinut halli-
1102: täysin euroilla ja senteillä enintään kuuden kuu- tusmuodon 72 §:n muuttamistarpeen. Valiokun-
1103: kauden kuluessa mainitusta päivästä. Markan ta oli todennut ensinnäkin, että hallitusmuodon
1104: asema laillisena maksuvälineenä lakkaa siis vii- 72 § menettää asteittain oikeudellista merkitys-
1105: meistään 30.6.2002. Tätä enintään kuuden kuu- tään sitä mukaa kuin talous- ja rahaliiton kol-
1106: kauden mittaista rahanvaihtojaksoa on mahdol- mannen vaiheen toteuttaminen etenee (Pe VL 18/
1107: lista lyhentää kansallisella päätöksellä. 1997 vp.).
1108: Ilmeistä on, ettei eri maissa ole mahdollisuutta Valiokunta oli edelleen todennut, että EU-
1109: päästä yhdenmukaiseen ratkaisuun. Suomessa liittymissopimuksen voimaansaattamislain sää-
1110: rahan vaihtumisen oletetaan tapahtuvan varsin täminen supistetussa perustuslainsäätämisjärjes-
1111: nopeasti. Rahanvaihtojakson lyhentämiseen on tyksessä oli tehnyt poikkeuksen useasta hallitus-
1112: katsottu liittyvän sekä taloudellisia että käytän- muodon säännöksestä, mukaan luettuna myös
1113: nön etuja. 72 §. Valiokunta oli lausunut, että vaikka halli-
1114: Rahanvaihtojakson pituuden määrääminen tusmuodon 72 §:n muuttaminen ei ole valtio-
1115: on lausuntopyynnössä katsottu tavalliseen raha- sääntöoikeudellisesti edellytys yhteiseen rahaan
1116: uudistukseen verrattavaksi asiaksi, jolloin Suo- siirtymiselle, on perustuslain selkeyden turvaa-
1117: men Pankki päättää markkamääräisten setelien miseksi valtiosääntöpoliittisesti asianmukaista ja
1118: ja valtiovarainministeriö markka- ja pennimää- perusteltua muuttaa perustuslain tekstiä tältä
1119: räisten kolikoiden osalta milloin niiden asema osin Suomen yhteiseen rahaan osallistumisen
1120: laillisena maksuvälineenä lakkaa. vuoksi. Valiokunta oli katsonut, että hallitus-
1121: Lausunnossa todetaan, että rahanvaihtojak- muodon 72 §:n muutoksen pitäisi olla voimassa
1122: son lyhentäminen tarkoittaa, että kansalliset se- viimeistään siinä vaiheessa, jolloin kansallinen
1123: telit ja kolikot lakkaavat olemasta laillisia mak- raha ei enää ole laillinen maksuväline. Valiokun-
1124: suvälineitä tiettynä päivänä jo ennen 1. 7.2002. nan käsityksen mukaan muutos oli luontevim-
1125: Rahalain kumoamisesta 27.3.1998 annetun min toteutettavissa vireillä olevan perustuslain
1126: lain (215/1998) 2 §:n 2 momentin mukaan kumo- kokonaisuudistuksen yhteydessä, jossa tähdä-
1127: tun rahalain (358/1993) 14 §:n 1 momenttia so- tään siihen, että uusi perustuslaki tulisi voimaan
1128: velletaan setelien osalta 30.6.2002 saakka. Sano- 1.3.2000 (PeVL 18/1997).
1129: tun rahalain säännöksen mukaan Suomen Pank- Edellä esitetyn johdosta oikeuskansleri totesi,
1130: ki voi päättää setelien lakkauttamisesta laillisina että harkittaessa rahalain ja metallirahasta anne-
1131: maksuvälineinä. Kolikoiden osalta säädetään tun lain säännösten nojalla tehtäviä kansallisen
1132: 27.3.1998 annetussa laissa metallirahasta (216/ rahan voimassa oloa koskevia päätöksiä, on
1133: 1998). Lain 6 §:n 2 momentin mukaan metallira- asianmukaista ottaa huomioon, mitä perustusla-
1134: hat, jotka ovat laillisia maksuvälineitä lain voi- kivaliokunnan edellä selostetussa lausunnossa
1135: maan tulleessa olleiden säännösten nojalla, pysy- on hallitusmuodon 72 §:stä todettu.
1136: vät laillisina maksuvälineinä, kunnes lain 5 §:n
1137: 1 momentin nojalla toisin päätetään. Mainitun
1138: 5 §:n 1 momentin nojalla asianomainen ministe- 5) Euroopan keskuspankin johtokunnan kokoon-
1139: riö voi Euroopan yhteisön lainsäädännön nojalla panosta päättäminen (VM)
1140: päättää metallirahojen lakkauttamisesta laillisi-
1141: na maksuvälineinä. Euroopan keskuspankin johtokunnan ko-
1142: Rahalain kumoamisesta annetun lain 2 §:n koonpanoa koskeva päätös kuului hallitusten
1143: 2 momentin 7 kohdan mukaan rahalain 14 §:n välisenä sopimuksena tasavallan presidentin toi-
1144: 2 momenttia Suomen Pankin velvollisuudesta mivaltaan. Asiasta lähemmin kohdassa 2.3.1.3.
1145: 24 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa
1146:
1147: 6) Natura 2000 -verkostoa koskeva valtioneuvos- suutalautakunnan asevelvollisuusasiassa anta-
1148: ton päätösluonnos (YM) maan päätökseen saa hakea muutosta valitta-
1149: malla kutsunta-asiain keskuslautakuntaan. Kes-
1150: Oikeuskansleri Paavo Nikula on antanut pää- kuslautakunnan päätös on lopullinen.
1151: tösluonnoksesta lausunnon ympäristöministeri- Asevelvollisuuslain 37 a §:n (19/1998)mukaan
1152: ölle (dnro 21120/98). Lausunnosta tarkemmin kutsunta-asiain keskuslautakunnassa on lainop-
1153: kohdassa 2.4.8. pinut puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, joilla
1154: on kokemusta tuomarin toimessa, sekä viisi
1155: muuta jäsentä, joista kolmen on oltava oikeustie-
1156: 2.3. Listojen tarkastamiseen liittyvistä teen kandidaatin tutkinnon suorittaneita ja kah-
1157: tehtävistä den asevelvollisuusasioihin perehtyneitä, vähin-
1158: tään everstiluutnantin arvoisia upseereita. Jäse-
1159: 2.3.1. Tarkastuksesta aiheutuneista toimenpiteis- nistä enintään kolme saa olla puolustusministe-
1160: tä riön hallinnonalan palveluksessa olevia. Keskus-
1161: lautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on pu-
1162: Toimenpiteistä mainitaan esimerkkeinä seu- heenjohtaja tai varapuheenjohtaja, yksi upseeri-
1163: raavat tapaukset. jäsen sekä muita jäseniä siten, että puolustusmi-
1164: nisteriön hallinnonalan edustajat eivät muodosta
1165: 1) Varojen myöntäminen lisätalousarviossa läsnä olevien enemmistöä. Keskuslautakunnan
1166: (PLM) asettamisesta ja toimikaudesta säädetään ase-
1167: tuksella.
1168: Vuoden 1998 talousarvion momentin 24.99. 22 Lainkohta lisättiin asevelvollisuuslakiin edus-
1169: Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpito- kunnassa käsiteltäessä hallituksen esitystä laiksi
1170: menot (arviomääräraha) päätösosaan sisältyi asevelvollisuuslain muuttamisesta (HE 184/
1171: seuraava kappale: "Mikäli Suomen hallitukselle 1997 vp.). Kutsunta-asiain keskuslautakunnan
1172: esitetään pyyntö uuden rauhanturvajoukon lä- kokoonpanosta oli aikaisemmin säädetty asevel-
1173: hettämisestä YK:ntai ETY J :n rauhanturvaaruis- vollisuuslain soveltamisesta annetun asetuksen
1174: tehtäviin ja Suomen hallitus päättää rauhantur- (63/1951) 8 §:ssä. Sen mukaan keskuslautakun-
1175: vajoukon asettamisesta, uuden rauhanturvajou- nassa on lainoppinut puheenjohtaja ja varapu-
1176: kon aiheuttamiin menoihin saa käyttää tälle mo- heenjohtaja, joilla on kokemusta tuomarintoi-
1177: mentille myönnettyjä määrärahoja." Vastaava messa, sekä neljä muuta jäsentä,joista kahden on
1178: teksti sisältyi momentin 27.30.21 YK:n ja oltava lainoppineita ja kahden asevelvollisuus-
1179: ETYJ:n rauhanturvaamistoiminnan toiminta- asioihin perehtynyttä vähintään esiupseerin ar-
1180: menot (arviomääräraha) päätösosaan. voista upseeria.
1181: Valtioneuvostossa oli 17.6.1998 esillä Suomen Perustuslakivaliokunta totesi, että keskeinen
1182: osallistuminen Bosnia-Hertsegovinan rauhan- valtiosääntöoikeudellinen kysymys oli, oliko
1183: turvaoperaation (SFOR) jatko-operaatioon. Ta- kutsunta-asiain keskuslautakunta sillä tavoin
1184: sa vallan presidentin esittelyssä asia oli 18 .6.1998. riippumaton kuin HM 16 §:n 1 momentissa tar-
1185: Listamuistion mukaan operaatioon osallistumi- koitetaan. Perusoikeusuudistuksen perustelujen
1186: nen edellytti varojen myöntämistä lisätalousarvi- mukaan (HE 309/1993 vp., s. 74/I) lainkäyttöeli-
1187: ossa. Kustannusten johdosta oli esitetty pyyntö men riippumattomuusvaatimuksena on tarkoi-
1188: em. momenttien määrärahojen ylittämisestä. tettu paitsi toimielimen riippumattomuutta suh-
1189: Kun talousarvion em. momenttien päätös- teessa toimeenpanovaltaan, myös sen riippumat-
1190: osaan sisältyvien perustelujen mukaan ko. arvio- tomuutta suhteessa asian eri osapuoliin. Valio-
1191: määrärahoja sai käyttää uuden rauhanturvajou- kunnan käsityksen mukaan jälkimmäinen vaati-
1192: kon aiheuttamiin menoihin, ei valtioneuvoston mus ei täysin täyttynyt keskuslautakunnan osal-
1193: tarvinnut tehdä periaatepäätöstä rauhanturvaa- ta, koska sen kokoonpanosääntely avoimuudes-
1194: ruisoperaatiosta aiheutuvien kustannusten sisäl- saan jättää sen mahdollisuuden, että jopa puolet
1195: lyttämisestä lisätalousarvioon. lautakunnan jäsenistä tulee puolustushallinnos-
1196: ta. Tällöin sitä olisi luonnehdittava hallinnon-
1197: 2) Kutsunta-asiain keskuslautakunnan kokoon- alan sisäiseksi toimielimeksi (vrt. Pe VL 22/
1198: pano(PLM) 1997 vp.).
1199: Valiokunnan käsityksen mukaan lakiehdotus
1200: Asevelvollisuuslain 37 §:n (19/1988) mukaan oli tältä osin ristiriidassa HM 16 §:n 1 momentin
1201: pääesikunnan, sotilasläänin esikunnan tai kut- kanssa. Tavallisen lainsäädäntöjärjestyksen
1202: 2.3. Listojen tarkastamiseen liittyvistä tehtävistä 25
1203:
1204: käyttämisen edellytyksenä olijoko avata kutsun- Valtioneuvosto asetti 29.1.1998 keskuslauta-
1205: ta-asiain keskuslautakunnan päätöksiin valitus- kunnan uuden listan mukaisena. Jäseniksi ei ol-
1206: mahdollisuus korkeimpaan hallinto-oikeuteen lut ehdotettu J.U:ta eikä myöskään K.A:ta.
1207: tai muuttaa lautakunnan kokoonpanosäännök-
1208: siä niin, että ne takaavat puolustushallinnon ul-
1209: kopuolisille jäsenille enemmistön. Jälkimmäises- 3) Euroopan keskuspankin johtokunnan kokoon-
1210: sä vaihtoehdossa keskuslautakunta toimisi pe- panosta päättäminen (VM)
1211: rustuslain edellyttämänä riippumattomana lain-
1212: käyttöelimenä ja toteuttaisi HM 16 §:n 1 mo- Euroopan keskuspankin (EKP) johtokunnan
1213: mentissa säädettyä perusoikeutta. Tällöin ko- kokoonpanosta ja nimittämismenettelystä on
1214: koonpanosäätely on nostettava asetuksesta lain määrätty Euroopan yhteisön perustamissopi-
1215: tasoon sen periaatteen johdosta, että perusoi- muksen 109 a artiklassa sekä perustamissopi-
1216: keuksien käyttämisen kannalta keskeisistä sei- muksen Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja
1217: koista on säädettävä lailla (esim. PeVL 31/ Euroopan keskuspankin perussääntöä koskevan
1218: 1997 vp.).- Niin kuin edellä on kerrottu valio- pöytäkirjan 50 artiklassa.
1219: kunnan lausunto johti 37 a §:n lisäämiseen la- Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapu-
1220: kiin. heenjohtaja ja neljä muuta jäsentä. Jäsenet nimi-
1221: Oikeustieteellisessä kirjallisuudessa (Pellon- tetäänjäsenvaltioiden hallitusten valtion- tai hal-
1222: pää, Euroopan ihmisoikeussopimus, s. 3 17) on litusten päämiesten tasolla tekemällä yhteisellä
1223: todettu, että läheinen organisatorinen yhteys toi- sopimuksella. Päätös tehdään neuvoston anta-
1224: mielimen ja osapuolena olevan viranomaisen vä- man suosituksen sekä Euroopan parlamentin ja
1225: lillä saattaa asettaa tuomioistuimen riippumatto- EKP:n neuvoston lausuntojen perusteella.
1226: muuden osapuolten ja yleisön silmissä ihmisoike- Johtokuntaa ensimmäistä kertaa nimitettäes-
1227: ussopimuksen 6 (1) artiklan vastaisella tavalla sä - eli EKP:ta perustettaessa - neuvoston
1228: kyseenalaiseksi. suositus edeltää Euroopan parlamentin lausun-
1229: Keskuslautakunnan jäseniksi oli valtioneu- toa ja EKP:n sijasta lausunnon antaa Euroopan
1230: voston listassa 22.1.1998 ehdotettu kahden up- rahapoliittinen instituutti (ERI).
1231: seerijäsenen lisäksi varatuomari K.A:ta, hallitus- Suomen valtiosäännön kannalta johtokunnan
1232: neuvos P.P:tä (puolustusministeriö) ja osasto- kokoonpanoa koskeva päätös kuului Euroopan
1233: päällikkö J.U:ta (rajavartiolaitoksen esikunta). unionin toimielinjärjestelmän ulkopuolella teh-
1234: K.A. oli pääesikunnan asessorin virasta eläkkeel- tävänä hallitusten välisenä sopimuksena hallitus-
1235: lä; hän oli ollut keskuslautakunnan jäsen ainakin muodon 33 §:n mukaan tasavallan presidentin
1236: vuodesta 1978. Puheenjohtajaksi ja varapuheen- toimivaltaan.
1237: johtajaksi ehdotetuista ei ollut kysymys. Tasavallan presidentti valtuutti 15.5.1998
1238: Listan johdosta heräsi kysymys, oliko lauta- pääministeri Paavo Lipposen hyväksymään
1239: kunta ehdotetussa muodossa ihmisoikeussopi- EKP:n johtokunnan jäsenten nimittämistä kos-
1240: muksen 6 (1) artiklan ja HM 16 §:n 1 momentin kevan yhteisen sopimuksen.
1241: kannalta riippumaton, koska jäseneksi oli ehdo-
1242: tettu rajavartiolaitoksessa palvelevaaJ.U:ta. Ra- 4) Irtisanomismenettelyn kohteena olevien
1243: javartiolaitoksesta annetun lain 8 §:n mukaan virkamiesten täsmentäminen (VM)
1244: asevelvollisia koulutetaan myös rajavartiolai-
1245: toksessa. Tämän johdosta J.U. näytti olevansa- Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi
1246: massa asemassa kuin puolustusministeriön hal- valtion virkamieslain muuttamisesta (HE 174/
1247: linnonalalla olevat henkilöt, jotka edustavat ase- 1998) oli ehdotettu muun ohella lain 26 § muutet-
1248: velvollisten asioita haitavaa viranomaista. Oi- tavaksi siten, että sitä sovellettaisiin myös minis-
1249: keuskanslerin kannanoton mukaan ehdotettua teriön osastopäällikköä virka-asemaltaan vas-
1250: kokoonpanoa ei mainitusta syystä voinut hyväk- taaviin virkamiehiin. Ehdotuksen mukaan pykä-
1251: syä. lässä mainitut virkamiehet voidaan sen lisäksi,
1252: Oikeuskansleri kiinnitti asian esittelijän huo- mitä lain 25 §:n 2 momentissa säädetään, irtisa-
1253: miota myös siihen, että K.A:n jäsenyys oli arve- noa, kun siihen on syytä.
1254: luttava asia. Tämän johdosta saatettiin kysyä, Oikeuskanslerin vaatimuksesta 15.10.1998 eh-
1255: vaarantuiko lautakunnan riippumattomuus, dotettua 26 §:ää oli virkamiesten oikeusturva
1256: kun otettiin huomioon K.A:n virka ja pitkäaikai- huomioon ottaen täydennettävä lisäyksellä "si-
1257: nen lautakunnan jäsenyys. ten kuin asetuksella tarkemmin säädetään", kos-
1258:
1259: 4 292071C
1260: 26 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa
1261:
1262: ka lakiehdotuksen perusteluista ei selvästi ilmen- talousarvio oli julkaistu 8.4.1998. Eduskunta oli
1263: nyt, mitä virkamiehiä ehdotetussa lainkohdassa päättänyt, että lisätalousarviota sovellettiin
1264: tarkoitettiin. 9.4.1998 alkaen.
1265: Valtioneuvosto teki 8.4.1998 osakkeiden siir-
1266: tämistä koskevan päätöksen ja oikeutti kauppa-
1267: 5) Virkamiehen kelpoisuusvaatimukset ja ja teollisuusministeriön suorittamaan osakkei-
1268: sidonnaisuudet (VM) den siirtoon liittyvät sopimus- ja muut järjestelyt
1269: aikaisintaan 9.4.1998.
1270: Valtiovarainministeriöön oli perustettu suun-
1271: nitellun rahoitusmarkkinaosaston päällikön teh-
1272: tävien hoitamista varten osastopäällikön virka. 7) Virkamiehen sidonnaisuudet (KTM)
1273: Listasta ilmeni, että osastoa ei ollut vielä perus-
1274: tettu. Valtiovarainministeriöstä annetun asetuk- Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapääl-
1275: sen (988/1997) 4 §:n 3 kohdan mukaan osasto- likön virkaan nimitettäväksi esitetyn henkilön
1276: päällikön kelpoisuusvaatimuksena on muun tuli oikeuskanslerin kannan mukaan kilpailu- ja
1277: ohella perehtyneisyys osaston toimialaan. sijoitusnäkökohdat huomioon ottaen luopua
1278: Oikeuskanslerin kannanoton 15.1.1998 mu- seuraavista luottamus- ja hallintotehtävistä:
1279: kaisesti rahoitusmarkkinaosasto perustettiin val- - Arsenal Oy:n hallituksen jäsen
1280: tiovarainministeriön työjärjestyksessä ennen ni- - Alko-Yhtiöt Oy:n hallituksen jäsen
1281: mitysasian esille tuloa valtioneuvoston yleisis- - Kansaneläkelaitoksen lisätyn hallituksen
1282: tunnossa. jäsen
1283: Rahoitusmarkkinaosaston toimiala muodos- - Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen val-
1284: tui asioista, jotka koskivat 1) luottolaitoksia, tuuskunnan jäsen
1285: säästökassatoimintaa harjoittavia osuuskuntia, - Kuntien eläkevakuutuksen sijoitusneuvot-
1286: rahastoyhtiöitä ja panttilainauslaitoksia; 2) ar- telukunnan jäsen
1287: vopaperipörssitoimintaa, optioyhteisötoimintaa Seuraavista tehtävistä ei tarvinnut luopua:
1288: ja arvopaperinvälitysliikkeitä sekä arvopaperi- - Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen
1289: markkinalainsäädäntöä; 3) rahoitusmarkkina- jäsen
1290: valvontaa koskevaa lainsäädäntöä; 4) valuutta- - Valtion ydinjätehuoltorahaston johtokun-
1291: lainsäädäntöä; 5) rahajärjestelmää; 6) Suomen nan varapuheenjohtaja
1292: Pankkia; 7) Suomen itsenäisyyden juhlarahastoa Ennen valtioneuvoston istuntoa 11.6.1998
1293: sekä 8) valtion vakuusrahastoa. asianomainen antoi sidonnaisuuksistaan luopu-
1294: Virkaan nimitettäväksi esitetty omisti osake- mista koskevan sitoumuksen. Tasavallan presi-
1295: yhtiön, jonka toimialana oli taloudellinen kon- dentti nimitti hänet ko. virkaan 18.6.1998.
1296: sultointi ja selvitystoiminta. Osakeyhtiö, jonka
1297: toimitusjohtajana hän myös oli, oli äskettäin pe-
1298: rustettu eikä sillä ollut ollut toimintaa. 8) Urheilijoiden eläke- ja tapaturmaturvan
1299: Valtiovarainministeriön oli vaadittava vir- järjestäminen (STM)
1300: kaan nimitettäväksi esitetyltä sitoumus siitä, et-
1301: tei hän toimiessaan osastopäällikkönä harjoitta- Oikeuskansleri Paavo Nikulan kirje sosiaali-
1302: nut po. osakeyhtiön nimissä ansiotoimintaa. Si- ja terveysministeriölle (18/51/98), ks. tarkemmin
1303: toumuksesta oli kerrottava esittelymuistiossa. kohta 6.9.
1304:
1305:
1306: 6) Lisätalousarvioon perustuva osakkeiden 2.3.2. Eräät listojen tarkastamiseen liittyvät
1307: siirtäminen (KTM) kanteluasiat
1308:
1309: Lisätalousarvioon perustuvat osakkeiden siir- 1) Yhteisöverolakiehdotuksen käsittelystä (SM,
1310: tämistä koskevat toimenpiteet olivat mahdollisia VM)
1311: aikaisintaan sinä päivänä, josta alkaen lisätalo-
1312: usarviota sovellettiin. Usean kansanedustajan tekemässä kantelussa
1313: Eduskunta oli lisätalousarviossa antanut val- oli kysymys lainvalmistelun asianmukaisuudesta
1314: tioneuvostolle valtuudet siirtää valtion omista- ns. yhteisöveroasiassa. Oikeuskansleri Paavo
1315: mat A Oy:n osakkeet B Oy:n omistukseen. Lisä- Nikulan päätös on 9. jaksossa s. 135 (630/1/98)
1316: 2.3. Listojen tarkastamiseen liittyvistä tehtävistä 27
1317:
1318: 2) Valtuus asetuksen antamiseen (OPM) muassa neuvottelusta oppilaan huoltajan kanssa
1319: sekä tarpeellisten tutkimusten tekemisestä oppi-
1320: Oikeuskansleri Paavo Nikulan päätös laalle ennen erityisopetukseen ottamista tai siir-
1321: 17.11.1998 Suomen Kuntaliiton kirjoituksen tämistä.
1322: johdosta, dnro 1113/1/98 Perusopetuslakiehdotuksen 17 §:n 4 momen-
1323: tin kohdalla on hallituksen esityksen perusteluis-
1324: Kuntaliiton kantelun johdosta oikeuskansleri sa mainittu edelleen, että sanotun momentin
1325: on tehnyt seuraavat ratkaisun. mukaan asetuksella voidaan säätää esimerkiksi
1326: opetusryhmien enimmäiskoosta vaikeasti vam-
1327: maisten ja sairaiden oppilaiden opetuksessa.
1328: Säännöksistä Tässä kohden on viitattu voimassa olevassa pe-
1329: ruskouluasetuksessa säädettyyn opetusryhmän
1330: Perusopetuslain 4 luvussa ovat säännökset enimmäiskokoon pidennetyn oppivelvollisuu-
1331: opetuksesta. Näihin kuuluu myös erityisopetusta den piirissä oleville vammaisille ja vaikeimmin
1332: koskeva 17 §.Lain 25 §puolestaan sijoittuu oppi- kehitysvammaisille annettavassa opetuksessa.
1333: velvollisuutta sekä oppilaan oikeuksia ja velvolli- Sivistysvaliokunnan (SiVM 3/1998 vp) ehdo-
1334: suuksia koskevaan 7 lukuun. 17 §:n 1 momentin tuksesta perusopetuslakiehdotuksen 17 §:n
1335: mukaan lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuk- 4 momentti muutettiin hallintovaliokunnan lau-
1336: sia omaavalla oppilaalla on oikeus saada erityis- sunnon (Ha VL 8/1998 vp) mukaisesti siten, että
1337: opetusta muun opetuksen ohessa. momentin alkuun lisättiin viittaus hallintome-
1338: Perusopetuslain 17 §:n 2 momentin mukaan, nettelylakiin. Momenttiin tehty toinen muutos
1339: jos oppilaalle ei vammaisuuden, sairauden, kehi- oli tekninen.
1340: tyksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön Lakiehdotuksen 30 §:n osalta sivistysvalio-
1341: taikka muun niihin verrattavan syyn vuoksi voi- kunta totesi, että se oli keskustellut mahdollisesta
1342: da antaa opetusta muuten, tulee oppilas ottaa tai ryhmäkoon säätelystä. Valiokunta oli kuitenkin
1343: siirtää erityisopetukseen. päätynyt siihen, ettei ryhmäkokoja tullut laissa
1344: Lain 17 §:n 4 momentin ensimmäisen virkkeen tai asetuksessa täsmällisesti säännellä, koska ha-
1345: mukaan asetuksella säädetään, sen lisäksi, mitä luttiin turvata opetuksen tavoitteista lähtevä ryh-
1346: hallintomenettelylaissa (598/1982) on säädetty, mäkokomäärittely. Valiokunta katsoi, että jous-
1347: menettelystä otettaessa tai siirrettäessä oppilas tava säännös opetusryhmien tasosta tuli ottaa
1348: 2 momentissa tarkoitettuun opetukseen. Lain lain tasolle ja ehdotti sen vuoksi lisättäväksi
1349: 17 §:n 4 momentin toisen virkkeen mukaan ope- 30 §:ään uuden 2 momentin.
1350: tusryhmien muodostamisesta 25 §:n 2 momentis- Lakiehdotuksen tarkempia säännöksiä koske-
1351: sa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden vaa 48 §:ää perusteltiin hallituksen esityksessä
1352: piirissä oleville oppilaille annettavassa opetuk- lyhyesti, että pykälään sisältyy "yleinen asetuk-
1353: sessa säädetään asetuksella. senantovaltuutus". Sivistysvaliokunta ei puuttu-
1354: Ehdotetun asetuksen 2 §:n 2 momentin lain- nut tähän säännökseen.
1355: mukaisuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huo-
1356: miota myös lain 30 §:n 2 momentin säännökseen,
1357: joka sisällytettiin perusopetuslakiin sivistysva- Arviointia
1358: liokunnan mietinnön perusteella. Säännöksen
1359: mukaan opetusryhmät tulee muodostaa siten, Perusopetuslain entytsopetusta koskevaan
1360: että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuun- 17 §:ään, sen 4 momentin toiseen virkkeeseen on
1361: nitelmissa asetetut tavoitteet. sisällytetty valtuus säätää asetuksella opetusryh-
1362: Hallituksen esityksessä eduskunnalle koulu- mien koosta. Opetusryhmien muodostaminen
1363: tusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/ koskee lain sanamuodon mukaan 25 §:n 2 mo-
1364: 1997 vp) on perusteluissa esitetty perusopetusla- mentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvolli-
1365: kiehdotuksen 17 §:n 2 momentin kohdalla muun suuden piirissä olevia oppilaita. Momentin en-
1366: ohella, että pykälän 2 momentissa tarkoitetun simmäisessä virkkeessä on kysymys 17 §:n 2 mo-
1367: erityisopetuksen antaminen edellyttää kuten ny- mentissa tarkoitettuun opetukseen otetuista tai
1368: kyisin hallinnollista päätöstä, jolla oppilas ote- siirretyistä oppilaista. Lakiteksti voidaan valmis-
1369: taan tai siirretään erityisopetukseen. Perusope- teluasiakirjojen perusteella tulkita siten, että näi-
1370: tuksesta annettavassa asetuksessa oli pykälän den oppilaiden osalta säädetty asetuksenanto-
1371: 4 momentin nojalla tarkoitus säätää muun valtuus koskee pelkästään erityisopetukseen ot-
1372: 28 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa
1373:
1374: tamisessa tai siirtämisessä noudatettavaa menet- Kuopion yliopistolla voisi olla apteekki Kuopion
1375: telyä. kaupungissa. Oikeuskansleri Paavo Nikulan
1376: Lain 17 §:n 4 momentissa on asetuksenanto- päätös on 6.9.4. jaksossa (1189/1/98).
1377: valtuus opetusryhmien muodostamisesta siis ra-
1378: joitettu koskemaan vain tiettyjä, muita kuin
1379: 2 momentissa tarkoitettuja oppilaita. Näitä lain
1380: 17 §:n 2 momentissa tarkoitettuja oppilaita kos-
1381: keva asetuksenantovaltuus on rajoitettu puoles- 2.4. Kirjalliset lausunnot ja esitykset
1382: taan koskemaan vain erityisopetukseen ottami-
1383: sen tai siirtämisen menettelyä, mutta ei opetus- 1) Valtioneuvoston periaatepäätöksen käyttämi-
1384: ryhmien kokoa. seen liittyviä epäkohtia (VNK)
1385: Käsitykseni mukaan ei liene perusteltavissa
1386: tulkinta, jonka mukaan lain 17 §:n 2 momentissa
1387: tarkoitettuun opetukseen otettujen tai siirretty- Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen kirje
1388: jen oppilaiden opetusryhmistä voitaisiin säätää valtioneuvoston kanslialle 27 .2.1998, dnrot 182/
1389: asetuksella lain 48 §:n yleisen asetuksenantoval- 1197 ja 3/20/97
1390: tuuden nojalla. Totean, että oikeustieteellisessä
1391: kirjallisuudessa on yleisvaltuuden mahdollisuu-
1392: teen erityisvaltuuden ohella yleensä suhtauduttu VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄ-
1393: kielteisesti. Lain 17 §:n 4 momentin ensimmäisen TÖKSESTÄ
1394: virkkeen asetuksenautovalta on yksilöitynä tyh-
1395: jentävä kohteena olevien pykälän 2 momentissa Valtioneuvoston esityslistoja tarkastettaessa
1396: tarkoitettujen oppilaiden osalta. ja kanteluasioita tutkittaessa on oikeuskanslerin-
1397: virastossa aika ajoin kiinnitetty huomiota siihen
1398: epäselvyyteen, jota on ilmennyt valtioneuvoston
1399: Johtopäätös periaatepäätösten käyttämisessä. Asian selven-
1400: tämiseksi ja oikeusvarmuuden parantamiseksi
1401: Perusopetuslain asetuksenantovaltuutta kos- olen jäljempänä kosketellut eräitä valtioneuvos-
1402: kevan 48 §:n yleissäännöksen sekä erityistilantei- ton periaatepäätöksen käyttämiseen liittyviä nä-
1403: ta koskevien 17 §:n 4 momentin asetuksenanto- kökohtia.
1404: valtuuksien tulkinnanvaraisuudesta ja eri tulkin-
1405: tavaihtoehdoista edellä esitetyn perusteella pää-
1406: dyn siihen, että ehdotetun perusopetusasetuksen Yleistä
1407: 2 §:n 2 momentin säännöksen antamiseen ei ole
1408: laissa olevaa valtuutta. Valtioneuvoston ohjesäännön (1522/1995)
1409: Saatan käsitykseni opetusministeriön tietoon 5 §:n 5) kohdan mukaan valtioneuvoston yleisis-
1410: ja asianmukaisia toimenpiteitä varten. tunnossa käsitellään ja ratkaistaan periaate- ja
1411: suunnittelupäätökset valtioneuvoston ja eri hal-
1412: linnonalojen tehtävien ja toiminnan ohjaamises-
1413: Tasavallan presidentti antoi 20.11.1998 perus- ta ja järjestämisestä.
1414: opetusasetuksen, johon ei sisältynyt kantelun Tässä asetuksenkohdassa mainittujen valtio-
1415: kohteena ollutta 2 §:n 2 momentin säännöstä. neuvoston periaatepäätösten oikeudellista luon-
1416: Hallitus antoi esityksen perusopetuslain muutta- netta on kuvattu niin, että ne ovat lähinnä poliit-
1417: misesta siten, että kysymyksessä ollut opetusryh- tisia kannanottoja. Sellaisina ne ovat valmistele-
1418: mien koon sääntely asetuksella olisi tullut mah- via päätöksiä, joiden jälkeen toimivaltaiset val-
1419: dolliseksi. Eduskunta hyväksyi esityksen ja lain- tioelimet tekevät tarvittavat lopulliset päätökset
1420: muutos vahvistettiin, minkä jälkeen asetus an- laillisessajärjestyksessä tuolloin voimassa olevan
1421: nettiin 31.12.1998. lainsäädännön tai periaatepäätöksen edellyttä-
1422: män lainsäädännön muutosten mukaisesti. Peri-
1423: 3) Apteekkioikeuden myöntämistä koskeva aatepäätöksillä ei ole katsottu olevan välittömiä
1424: lakiesitys (STM) oikeudellisia vaikutuksia kansalaisiin. Valtio-
1425: neuvosto voi halutessaan ottaa periaatepäätök-
1426: Suomen Apteekkariliiton kantelu koski laki- sen tarkoittamiin asioihin uuden, toisenlaisen
1427: ehdotusta lääkelain muuttamiseksi siten, että kannan.
1428: 2.4. Kirjalliset lausunnot ja esitykset 29
1429:
1430: Havaintoja oikeuskäytännöstä Johtopäätöksiä
1431:
1432: Valtioneuvosto on viime vuosina tehnyt peri- Sanotun sisältöisiä periaatepäätöksiä valmis-
1433: aatepäätöksen nimellä eräitä päätöksiä, joiden teltaessa on tullut kiinnittää asianmukaista huo-
1434: lainmukaisuus on normaalissa muutoksenhaku- miota näkökohtiin ja säännöksiin, jotka koske-
1435: menettelyssä saatettu korkeimman hallinto-oi- vat asianomaisten maanomistajien etujen ja oi-
1436: keuden tutkittavaksi. Tällaisia periaatepäätök- keuksien huomioon ottamista. Niinpä maan-
1437: siä ovat olleet ainakin päätös 20.12.1990 valta- omistajia on tullut hallintomenettelylain (598/
1438: kunnallisesta rantojensuojeluohjelmasta ja pää- 1982) 15 §:n nojalla kuulla. Edellä kerrotuissa
1439: tös 27.6.1996 vanhojen metsien suojelusta. korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa
1440: Valtakunnallista rantojensuojeluohjelmaa omaksutun kannan mukaan niissä mainituilla
1441: koskeva periaatepäätös sisälsi 127 ranta-aluetta periaatepäätöksillä on ollut myös sellaisia oikeu-
1442: ja noin 8 000 kilometriä rantaviivaa. Rantojen- dellisia vaikutuksia, että päätökset ovat olleet
1443: suojeluohjelmaan kuuluvat alueet oli mainittu valituskelpoisia, joten ne annetaan tiedoksi sillä
1444: ohjelman liitteessä. Luonnonsuojelulain (71/ tavoin kuin tiedoksiannosta hallintoasioissa an-
1445: 1923) mukaisiin toimenpiteisiin on tarkoitus ryh- netussa laissa (232/1966) on säädetty valituskel-
1446: tyä vain maanomistajan aloitteesta tai mikäli poisten päätösten tiedoksiantamisesta.
1447: alueella ryhdytään rakennushankkeisiin tai mui- Tarkasteltaessa eräiden kanteluasioiden pe-
1448: hin suojeluarvoa vahingoittaviin toimiin. Erästä rusteella ja muutoin kuulemisen järjestämistä ja
1449: periaatepäätöksestä tehtyä valitusta ratkaistes- tiedoksiantamista mainittuja periaatepäätöksiä
1450: saan korkein hallinto-oikeus katsoi päätökses- koskevissa asioissa on voitu todeta, että kuulemi-
1451: sään 22.6.1992 taltio nro 2456, että periaatepää- nen on yleensä asianmukaisesti järjestetty, mutta
1452: tös oli valituskelpoinen. Ratkaisu on otettu kor- päätösten tiedoksiantamisessa on ollut puutteita.
1453: keimman hallinto-oikeuden vuosikirjaan Tämä on ilmeisesti johtunut siitä, että periaate-
1454: 1992 A 1 ja ratkaisun otsikko kuuluu näin: päätösten on katsottu olleen sellaisia, ettei niihin
1455: "Kun otettiin huomioon valtioneuvoston te- ole voinut hakea muutosta. Asianmukaisen tie-
1456: kemän valtakunnallisen rantojensuojeluohjel- doksiantamisen puuttumisesta johtunee, että
1457: man hyväksymistä koskevan päätöksen alueiden korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehtyjen vali-
1458: käyttöön kohdistuvat vaikutukset, päätöksellä tusten lukumäärät ovat olleet maanomistajien
1459: katsottiin olevan sellaista oikeudellista merkitys- suureen lukumäärään nähden yllättävän pienet:
1460: tä, että se oli HVaL 3 §:ssä tarkoitettu päätös, rantojensuojeluohjelmasta neljä valitusta ja van-
1461: josta asianosainen, joka katsoi päätöksen Iouk- hojen metsien suojeluohjelmasta yksi valitus.
1462: kaavan oikeuttaan, sai tehdä valituksen." Asianmukaisten tiedoksiantotoimenpiteiden
1463: Vanhojen metsien suojeluohjelmaa koskevan puute on omiaan johtamaan oikeudelliseen epä-
1464: periaatepäätöksen 4. kohdassa on todettu, että varmuuteen päätösten täytäntöönpanon ja jat-
1465: Etelä-Suomen vanhojen metsien suojelemiseksi kotoimenpiteiden osalta, koska valitusaika alkaa
1466: perustetaan luonnonsuojelualueet päätöksen liit- kulua päätöksen tiedoksiantamisesta. Päätös, jo-
1467: teenä olevassa luettelossa mainituille yksityis- hon voidaan joltakin osin hakea valittamalla
1468: mailla oleville alueille. Alueet pyritään säilyttä- muutosta, ei saa siltä osin lainvoimaa. Muutok-
1469: mään koskemattomina siten, että niiden luon- senhaku valtioneuvoston hyväksymien luonnon-
1470: nonvarainen kehitys turvataan. Alueiden yhtei- suojeluohjelmien johdosta on nyttemmin tullut
1471: nen pinta-ala on noin 8 530 hehtaaria. Esittely- nimenomaisesti säänneilyksi uuden luonnonsuo-
1472: muistion mukaan kohteita oli tuossa vaiheessa jelulain (1 096/1996) 61 §:ssä.
1473: kaikkiaan 209.
1474: Periaatepäätöksestä tehdyssä valituksessa
1475: maanomistaja vaati, että hänen omistamaansa Esitys
1476: tilaan kuuluva metsämaa tulee jättää suojelu-
1477: suunnitelman ulkopuolelle. Valitusta korkeim- Totean, että raja sellaisen valtioneuvoston pe-
1478: massa hallinto-oikeudessa käsiteltäessä ei ollut riaatepäätöksen nimellä tehtävän päätöksen,
1479: kiistaa valituskelpoisuudesta. Korkein hallinto- joka sisältää kansalaisiin ulottuvia oikeudellisia
1480: oikeus tutki valituksen ja ratkaisi asian päätök- vaikutuksia, ja tavanomaisen hallintopäätöksen
1481: sellään 26.6.1997 taltio nro 1616 (dnro 2697/4/ välillä saattaa helposti hämärtyä. Periaatepäätös
1482: 96). on edelleenkin käyttökelpoinen päätöksenteko-
1483: muoto, kun otetaan huomioon tämän kirjeen
1484: 30 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa
1485:
1486: alussa selostetut näkökohdat. Periaatepäätöksiä ton ratkaistavaksi säädetyt asiat tulisi valtioneu-
1487: valmisteltaessa tulisi kuitenkin riittävässä mää- vostosta annetun lain (1120/1993) ja valtioneu-
1488: rin kiinnittää huomiota siihen, sisältääkö päätös voston ohjesäännön nojalla käsitellä valtioneu-
1489: puheena olevan kaltaisia oikeudellisia vaikutuk- voston yleisistunnossa (35/20/98).
1490: sia, joihin kytkeytyy valitusmahdollisuus. Joulu-
1491: kuun 1 päivänä 1996 voimaan tulleen hallinto-
1492: lainkäyttölain (586/1996) 14 §:n mukaan myös 4) Lausunto hallintotuomioistuintyöryhmän
1493: valtioneuvoston päätökseen tulee nyttemmin liit- ehdotuksesta hallinto-oikeuslaiksi (0 M)
1494: tää valitusosoitus, milloin päätös on sellainen,
1495: että siitä saa valittaa. Periaatepäätöstä koskevan Oikeusministeriölle on annettu lausunto hal-
1496: valtioneuvoston esityslistan liitteenä olevassa lintotuomioistuinryhmän ehdotuksesta hallinto-
1497: muistiossa olisi käsiteltävä päätöksen vaikutuk- oikeuslaiksi. Tarkoituksena oli korvata lääninoi-
1498: sia tältä osin. Saattaisi olla aiheellista myös har- keudet kahdeksalla alueellisella hallinto-oikeu-
1499: kita, onko tapauksessa, jossa valtioneuvoston della. Apulaisoikeuskansleri on arvioidessaan
1500: päätös on valituskelpoinen, asianmukaista enää esitystä kiinnittänyt 16.6.1998 huomiota erityi-
1501: edes puhua periaatepäätöksestä. sesti perusoikeuksien toteutumiseen. Koska
1502: Kunnioittavasti saatan edellä esitetyt valtio- tämä ja oikeusturvanäkökohdat muutoinkin oli
1503: neuvoston periaatepäätöstä ja sen käyttämistä otettu huomioon, apulaisoikeuskanslerilla ei ol-
1504: koskevat näkökohdat valtioneuvoston kanslialle lut huomauttamista ehdotuksen johdosta ( 16/20/
1505: tiedoksi ja samalla ehdotan harkittavaksi asian 98).
1506: saattamista sopivalla tavalla ministeriöiden tie-
1507: toon. 5) Lausunto asevelvollisten palvelusajasta (PLM)
1508:
1509: Esityksen perustella valtioneuvoston kanslia Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen lausun-
1510: on 5.3. 1998 lähettänyt apulaisoikeuskanslerin to puolustusministeriölle 24.8.1998, dnro 22/20/
1511: kirjeen ministeriöille tiedoksi ja otettavaksi huo- 98
1512: mioon valmisteltaessa valtioneuvoston periaate-
1513: päätöksiä. Lausuntopyyntö
1514:
1515: Puolustusministeriö on esittänyt, että varus-
1516: 2) Lausunto valtioneuvoston päätöksentekojär- miesten palvelusaikoja koskevia asevelvollisuus-
1517: jestelmän (PT J) asialistan julkistamisesta lain säännöksiä muutettiin 16.1.1998 annetulla
1518: ennakkoon (VNK) lailla (19/1998), joka tuli voimaan 1.2.1998. Uu-
1519: siksi palvelusajoiksi säädettiin lain 5 §:ssä 180,
1520: Lausunnossaan valtioneuvoston kanslialle oi- 270 ja 362 päivää. Palvelusaikamuutokseen liit-
1521: keuskansleri 7.10.1998 totesi, ettei ollut oikeudel- tyviä säännöksiä on sovellettu vuoden 1998 toi-
1522: lista estettä sille, että atk-pohjaisen valtioneuvos- sesta saapumiserästä (6.7 .1998) lukien. Siirtymä-
1523: ton päätöksentekojärjestelmän suppean asialis- vaiheessa sovelletaan siten kahta palvelusaika-
1524: tan tiedot, jotka eivät sisällä tietoja asian järjestelmää.
1525: esittelymuistiosta tai päätösehdotuksesta, julkis- Kysymyksessä olevaan lakiin sisältyy seuraa-
1526: tettaisiin jo ennen valtioneuvoston yleisistuntoa va siirtymäsäännös.
1527: ja tasavallan presidentin esittelyä. Kysymys oli "Tämän lain 5 §:n, 15 §:n 2 momentin, 16 §:n
1528: asiakirjajulkisuuslain perusteella viranomaisen 1 momentinja 33 §:n 5 momentin säännöksiä so-
1529: harkintaan kuuluvasta asiasta (26/20/98). velletaan niihin asevelvollisiin, jotka määrätään
1530: ensimmäistä kertaa astumaan palvelukseen
1531: 6 päivänä heinäkuuta 1998 tai sen jälkeen. Ennen
1532: 3) Valtioneuvoston ohjesäännön soveltaminen sanottua päivää, mutta tämän lain voimaantulon
1533: (VNK) jälkeen palvelukseen astuvien samoin kuin tä-
1534: män lain voimaan tullessa palveluksessa olevien
1535: Oikeuskansleri on valtioneuvoston kanslialle asevelvollisten palvelusaika määräytyy tämän
1536: 26.11.1998 antamassaan lausunnossa pitänyt pe- lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännös-
1537: rusteltuna lausuntopyynnössä esitettyä tulkintaa ten mukaisesti."
1538: siitä, että eräät perusopetuslaissa (628/1998), lu- Palvelukseen on 6.7.1998 astunut noin
1539: kiolaissa (629/1998) ja ammatillisesta koulutuk- 2 000 asevelvollista, joiden palvelusaika on pää-
1540: sesta annetussa laissa (630/1998) valtioneuvos- esikunnalle epäselvä. Näiden asevelvollisten pal-
1541: 2.4. Kirjalliset lausunnot ja esitykset 31
1542:
1543: velukseenastumispäiväksi on alunperin kutsun- samaan kutsuotatilaisuuteen osallistuneista ase-
1544: tatoimituksessa määrätty aikaisempi ajankohta velvollinen A on uuden palvelusaikajärjestelmän
1545: kuin 6.7.1998, mutta lykkäys tai palvelukseenas- ja B vanhan piirissä, vaikka kumpikaan ei ole
1546: tumiserän siirto on muuttanut varsinaisen palve- aloittanut palvelustaan ennen uuden palvelusai-
1547: lukseenastumisen monissa tapauksissa useitakin kajärjestelmän voimaantuloa.
1548: vuosia myöhemmäksi eli 6.7.1998 tapahtuvaksi. Puolustusministeriö on tiedustellut, onko mi-
1549: Vastaavia tapauksia, joissa palvelukseenastumi- nisteriön edellä esittämä tulkintalinja oikea.
1550: nen tulee tapahtumaan 6.7.1998 jälkeen, arvioi-
1551: daan olevan yhteensä noin 6 000.
1552: Lainmuutoksen siirtymäsäännöksen määrit- Lausunto
1553: telyä "määrätään ensimmäistä kertaa astumaan
1554: palvelukseen" voidaan tulkita kahdella tavalla. Lausuntonani esitän seuraavaa.
1555: Sen voidaan katsoa tarkoittavan myös sellaista Asevelvollisuuslain muuttamista koskevan
1556: kutsun ta toimituksen yhteydessä annettua palve- lain siirtymäsäännöksen ensimmäisen virkkeen
1557: lukseenastumismääräystä, joka sittemmin saa- sanamuoto "- - - määrätään ensimmäistä kertaa
1558: dun lykkäyksen vuoksi ei ole konkretisoitunut astumaan palvelukseen - - -" saattaa olla tulkin-
1559: ennen 6.7.1998, taikka konkreettista määräystä nallinen niiden asevelvollisten kohdalla, joiden
1560: astua palvelukseen 6.7.1998 tai sen jälkeen. palvelukseenastumispäiväksi on ensimmäistä
1561: Puolustusministeriön tarkoituksena on tulki- kertaa määrätty 6. 7.1998 aikaisempi ajankohta,
1562: ta siirtymäsäännöstä siten, että palvelukseenas- muttajoiden tosiasiallinen palvelukseenastumis-
1563: tumismääräys, joka laillisesta syystä eli myönne- päivä on laiiiisen syyn takia 6.7.1998 tai myö-
1564: tyn lykkäyksen tai eränsiirron johdosta ei ole hempi. Voidaan kysyä, mikä merkitys lykkäyk-
1565: velvoittanut palvelukseenastumiseen ennen sellä tai palvelukseenastumiserän siirrolla on
1566: 6.7.1998, ei pysytä asianomaista ns. vanhojen säännöksen soveltamisessa.
1567: palvelusaikojen piirissä. Toisaalta siirtymäsäännöksen toisesta virk-
1568: Näin ollen ainoastaan niiden asevelvollisten, keestä ilmenee selvästi, että vanha palvelusaika-
1569: jotka ovat jo ehtineet aloittaa tai olisivat olleet järjestelmä koskee palveluksessa jo olevien lisäk-
1570: velvollisia aloittamaan palveluksensa (karkurit) si ainoastaan niitä asevelvollisia, jotka astuvat
1571: ennen 6. 7.1998, kokonaispalvelusaika olisi van- palvelukseen ennen 6.7.1998. Siirtymäsäännös
1572: han järjestelmän mukaisesti 240, 285 tai 330 päi- näyttää siten olevan sisäisesti ristiriitainenkin.
1573: vää riippumatta siitä, onko heidän palveluksensa Asevelvollisuuslain muuttamista koskevassa
1574: ollut yhtäjaksoista vai välillä keskeytynyttä. hallituksen esityksessä (HE 18411997 vp) on to-
1575: Näin kaikki ne asevelvolliset, jotka ovat asian- dettu, että palvelusaikamuutokseen liittyviä
1576: mukaisesti astuneet palvelukseen ensimmäisen säännöksiä sovellettaisiin vuoden 1998 toisesta
1577: kerran 6. 7. 1998 tai sen jälkeen, palvelisivat saapumiserästä lähtien. Lain siirtymäsäännöstä
1578: uusien palvelusaikojen mukaan. ei ole lähemmin perusteltu.
1579: Jollei tällaiseen tulkintaan voida mennä, ei Eduskunnan perustuslakivaliokunta on ko-
1580: voida taata asevelvollisten yhdenvertaisen kohte- rostanut sitä, että perusteltavissa olevista lain
1581: lun toteutumista. Esimerkiksi opiskelun vuoksi tulkintavaihtoehdoista on valittava sellainen,
1582: myönnetty lykkäys voijohtaa erilaiseen lopputu- joka parhaiten edistää perusoikeuksien tarkoi-
1583: lokseen yksinomaan lykkäysasian käsittelyyn tuksen toteutumista (1994 vp- Pe VM 25- HE
1584: liittyvistä syistä. Mikäli asevelvollinen A on esit- 309/1993 vp). Niin kuin puolustusministeriö on
1585: tänyt todistuksen opiskelustaan, hänelle on kut- todennut asiassa on kysymys asevelvollisten yh-
1586: suotatilaisuudessa myönnetty lykkäys määrä- denvertaisesta kohtelusta.
1587: ajaksi. Jos asevelvollinen B on kutsuotatilaisuu- Pidän oikeana puolustusministeriön tulkin-
1588: dessa ilmoittanut pyrkivänsä johonkin oppilai- taa, jonka mukaan palvelukseenastumismäärä-
1589: tokseen ja mahdollisesti sinne päästyään olevan- ys, joka laillisesta syystä ei ole velvoittanut astu-
1590: sa lykkäyksen tarpeessa, niin asianomaiselle on maan palvelukseen ennen 6. 7.1998, ei pysytä asi-
1591: annettu palvelukseenastumismääräys. Opiskelu- anomaista vanhojen palvelusaikojen piirissä.
1592: paikan saatuaan asianomaiselle on sitten myön- Päinvastainen tulkinta merkitsisi sitä, että sa-
1593: netty lykkäysja palvelukseenastumismääräys on maan aikaan palvelukseen astuvista asevelvolli-
1594: samalla peruutettu. sista osa olisi vanhojen ja osa uusien palvelusai-
1595: Mikäli edellä tarkoitettu perusoikeusmyöntei- kojen piirissä. Sellainen ajatus ei voi sisältyä pal-
1596: nen tulkintavaihtoehto ei ole mahdollinen, niin velusaikajärjestelmän muutokseen.
1597: 32 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa
1598:
1599: 6) Lausunto eräiden metsäkeskusten suoritteiden Valtioneuvosto päätti 19.9.1991 oikeuttaa
1600: maksullisuudesta (MMM) liikenneministeriön perustamaan Turun
1601: Asennuspaja Oy -nimisen osakeyhtiön. Valtio-
1602: Maa- ja metsätalousministeriölle 28.8.1998 neuvoston 17.10 1991 tekemän päätöksen mu-
1603: antamassaan lausunnossa apulaisoikeuskansleri kaan Turun Asennuspaja Oy:lle siirrettävästä ja
1604: on katsonut, ettei metsälain (1093/1996) 14 §:ssä siirretystä omaisuudesta merkittiin päätöksessä
1605: tarkoitettua metsäkeskukselle tehtävää metsän- mainittu määrä lainaehdoin annetuksi. Valtion
1606: käyttöilmoitusta eikä myöskään metsäkeskuk- saatava oli maksettava takaisin päätöksestä il-
1607: sen hyväksymää suojametsäalueen hakkuu- ja menevän aikataulun mukaisesti. T AP-Yhtiöt Oy
1608: uudistamissuunnitelmaa voitu määrätä valtion on Turun Asennuspaja Oy:n jatkaja. Valtiokont-
1609: maksuperustelain (15011992) 4 §:n perusteella tori on hoitanut kysymyksessä olevan saatavan
1610: maksuttomiksi. Metsänkäyttöilmoituksen osal- perintää. Vuonna 1993 T AP-Yhtiöt Oy oli hake-
1611: ta ei myöskään voitu soveltaa valtion maksupe- nut lainan vakuuksien uudelleen järjestelyjä, ja
1612: rustelain 6 §:n 3 momentin säännöstä, jonka mu- valtiokonttori oli kääntynyt asiassa liikennemi-
1613: kaan maksu julkisoikeudellisesta suoritteesta nisteriön puoleen.
1614: voidaan määrätä perittäväksi suoritteen oma- Liikenneministeriö oli kirjeessään 21.1.1994
1615: kustannusarvoa alempana tai jättää kokonaan valtiokanttorille muun ohella esittänyt, että lii-
1616: perimättä, jos siihen muun muassa ympäristön- kenneministeriöllä ei ollut enää mitään suoritet-
1617: suojelullisista syistä on perusteltua syytä. tuun yhtiöittämiseen ja osakkeiden luovuttami-
1618: Lausunnossa on pidetty perusteltuna valtio- seen tai harjoitettuun liiketoimintaan liittyviä
1619: varainministeriön asiassa esittämää kantaa, jon- tehtäviä. Toisaalta valtiokonttorin tehtäviin
1620: ka mukaan suojametsäalueen hakkuu- ja uudis- kuuluivat mm. valtion saamien vakuuksien hoi-
1621: tamissunnitelman osalta viimeksi mainittua lain- taminen ja järjestelyt, joista T AP-Yhtiöt Oy:n
1622: kohtaa voitiin soveltaa, mikäli suunnitelmaan hakemuksessa oli kysymys. Liikenneministeriö
1623: liittyi ympäristönsuojelullisia tavoitteita. Lau- oli kirjeessään siirtänyt Turun Asennuspajan yh-
1624: sunnossa on vielä todettu, että metsänkäyttöil- tiöittämiseen ja myyntiin liittyvät vakuuskysy-
1625: moituksen tekemiselle säädetystä määräajasta mykset kokonaisuudessaan valtiokonttorin hoi-
1626: myönnetty poikkeuslupa oli maksullinen (20/20/ dettavaksi. Tämän jälkeen valtiokonttori oli
1627: 98). suostunut velkojain etuoikeusjärjestyksen muut-
1628: tamiseen.
1629: T AP-Yhtiöt Oy oli 1.10.1997 jättänyt valtio-
1630: 7) Lausunto toimivaltaisesta ministeriöstä varainministeriöön valtioneuvostolle osoitetun
1631: hakemusasiassa ym. (LM) hakemuksen, jossa se oli esittänyt, että osa kysy-
1632: myksessä olevasta perustaruislainasta ja koroista
1633: Oikeuskansleri Jorma S. Aallon lausunto lii- muutettaisiin pääomalainaksi ja muu osa muu-
1634: kenneministeriölle 16.1.1998 dnro 42/20/97 tettaisiin hakemuksessa esitetyllä tavalla. Samal-
1635: la yhtiö on pyytänyt, että valtio luopuisi eräänty-
1636: Lausuntopyynnössä on kysymys siitä, mikä neille erille laskettavan viivästyskoron perimises-
1637: ministeriö on toimivaltainen käsittelemään tä.
1638: T AP-Yhtiöt Oy:n valtioneuvostolle osoittaman Valtiovarainministeriö oli 16.10.1997 päivä-
1639: hakemuksen lainan uudelleen järjestelystä ja tyssä kirjeessään (VM 6/23/97) selostanut Turun
1640: pääomalainan myöntämisestä. Lausuntopyyn- Asennuspajan muuttamiseen osakeyhtiöksi liit-
1641: nön johdosta on pyydetty valtiovarainministe- tyviä tapahtumia ja tällöin muun ohella toden-
1642: riön ja valtiokonttorin lausunnot. Liikennemi- nut, että liikenneministeriö oli vuosina 1992 ja
1643: nisteriö on antanut niidenjohdosta vastineen. 1993 antanut Turun Asennuspaja Oy:n valtiolle
1644: olevan lainan järjestelyihin liittyviä ohjeita val-
1645: Taustatietoa tiokonttorille, joka on toiminut teknisenä lainan
1646: hoitajana.
1647: Entinen valtion budjettisidonnaisena teolli- Kirjeessä selostetunjohdosta sekä ottaen huo-
1648: suuslaitoksena toiminut Turun Asennuspaja yh- mioon Turun Asennuspajan osakeyhtiöksi
1649: tiöitettiin ja yksityistettiin vuonna 1991 Turun muuttamisesta aiheutuvista toimenpiteistä anne-
1650: Asennuspajan osakeyhtiöksi muuttamisesta ai- tun lain (113811991) 1 ja 2 §:n, valtion lainanan-
1651: heutuvista toimenpiteistä annetun lain (1138/ nosta ja valtiontakauksesta annetun lain (449/
1652: 1991) nojalla. 1988) sekä valtion talousarviosta annetun ase-
1653: 2.4. Kirjalliset lausunnot ja esitykset 33
1654:
1655: tuksen 66 h §:n 1 momentin 3 kohdan (600/1997) pajan velka on alustavasti merkitty liikennemi-
1656: säännökset, valtiovarainministeriö oli siirtänyt nisteriön kohdalle, mutta tämä johtuu liikenne-
1657: T AP-Yhtiöt Oy:n hakemuksen hallintomenette- ministeriön mielestä toistaiseksi puhtaasti tilitek-
1658: lylain 8 §:n mukaisesti liikenneministeriölle käsi- nisistä syistä, koska velan alkuperäinen myöntä-
1659: teltäväksi. jä oli liikenneministeriö.
1660: Edellä olevan perusteella liikenneministeriö
1661: on katsonut, ettei asia enää kuulunut liikennemi-
1662: Liikenneministeriön lausuntopyyntö nisteriön käsiteltäväksi etenkin, kun valtiokont-
1663: tori on sittemmin hoitanut asiaa itsenäisesti.
1664: Liikenneministeriö on esittänyt, että asiassa Koska valtiovarainministeriön perusteet
1665: on kysymys sähköalan liikkeen velka- ja vastuu- asian siirtämiseksi ovat tulkinnanvaraiset, liiken-
1666: järjestelyistä ja valtion saatavien järjestelystä. neministeriö on pyytänyt oikeuskanslerin kan-
1667: Liikenneministeriön toimiala määräytyy valtio- nanottoa siitä,
1668: neuvoston ohjesäännön (1522/1995) 22 §:n nojal- 1) kuuluuko kyseinen asia liikenneministe-
1669: la. Kysymyksessä olevasta pykälästä ei löydy riön vai jonkun muun ministeriön, esimerkiksi
1670: kohtaa, jonka perusteella liikenneministeriö olisi valtiovarainministeriön käsiteltäväksi, ja
1671: asiassa toimivaltainen ministeriö. 2) millä päätöksentekotasolla velan mahdolli-
1672: Valtioneuvoston ohjesäännön 19 §:n 1 mo- sesta muuttamisesta joko kokonaan tai osittain
1673: mentin II kohdan mukaan valtiovarainministe- pääomalainaksi olisi päätettävä, kun otetaan
1674: riölle kuuluvat muun ohella valtion lainanotto huomioon Turun Asennuspajan osakeyhtiöksi
1675: ja velka sekä valtion takaukset, takuut ja niihin muuttamisesta aiheutuvista toimenpiteistä anne-
1676: verrattavat sitoumukset. Liikenneministeriön tun lain 2 §:n 2 momentti.
1677: käsityksen mukaan Turun Asennuspajaa koske-
1678: vat asiat ovat tulleet siirretyiksi kokonaan val- Oikeuskanslerin lausunto
1679: tiokonttorin hoidettavaksi viimeistään liikenne-
1680: ministeriön kirjeellä 21.1.1994 eikä valtiokoot- Valtioneuvostosta annetun lain 4 §:n (374/
1681: torilla ole ollut siirron suhteen huomautettavaa. 1967) mukaan, milloin syntyy epäilystä siitä,
1682: Tätä käsitystä on vahvistanut se, että valtio- minkä ministeriön käsiteltäviin jokin asia kuu-
1683: konttori on kirjeen jälkeen itsenäisesti hoitanut luu, ratkaisee kysymyksen valtioneuvosto. Lain-
1684: asiaa. Itsenäinen linja näkyy muun muassa sii- kohtaa täydentää valtioneuvoston ohjesäännön
1685: nä, että valtiokonttori on sopinut velan vakuuk- 10 §:n 1 kohta, jonka mukaan valtioneuvoston
1686: sien etuoikeusjärjestelyistä tavalla, joka on risti- yleisistunnossa ratkaistaan epäselvyydet siitä,
1687: riidassa alkuperäisen velkakirjan ehtojen kans- minkä ministeriön käsiteltäviin jokin asia kuu-
1688: sa. luu, sekä tarvittaessa asian määräämin en valmis-
1689: Myös asian luonne viittaa valtiovarainminis- teltavaksi yhteisesti kahdessa tai useammassa
1690: teriön toimialaan, koska kysymyksessä on velan ministeriössä. Kysymys toimivaltaisesta ministe-
1691: järjestelyihin kuuluva, puhtaasti valtiontalouden riöstä olisi siten tarpeen vaatiessa mahdollista
1692: hoitoon kuuluva toimenpide. saattaa valtioneuvoston yleisistunnon ratkaista-
1693: Turun Asennuspaja kuului liikenneministeri- vaksi.
1694: ön toimialaan sen myyntiajankohtana, mutta Syksyllä 1991 voimassa olleen valtioneuvos-
1695: nykyisin myydyn yhtiön toimintaa jatkavalla ton ohjesäännön 22 §:ssä, joka koski liikennemi-
1696: T AP-Yhtiöt Oy:llä ei ole yhteyttä liikenneminis- nisteriön käsiteltäviin kuuluvia asioita, ei maini-
1697: teriön toimialaan. On epäselvää, koskeeko laki ta Turun Asennuspajaa. Valtion tulo- ja menoar-
1698: valtion lainanannosta ja valtiontakauksesta vioissa vuosille 1991 ja 1992 (31.95) on sen sijaan
1699: (449/1988) esillä olevaa tapausta, koska kysymys selkeästi katsottu Turun Asennuspajan kuulu-
1700: ei ole lain 1 §:ssä tarkoitetusta, valtion talousar- van liikenneministeriön hallinnonalaan. Elo-
1701: viosta osoitetusta määrärahasta myönnetystä kuun 16 päivänä 1991 annetussa laissa Turun
1702: lainasta. Valtion talousarviosta annetun asetuk- Asennuspajan osakeyhtiöksi muuttamisesta ai-
1703: sen 66 h §:n 1 momentin 3 kohdan (600/1997) heutuvista toimenpiteistä (1138/1991) on myös
1704: mukaan kunkin ministeriön tuotto- ja kululas- nimenomaisesti esitetty, että Turun Asennuspaja
1705: kelmassa tai taseessa tai niiden liitteenä on ilmoi- kuuluu liikenneministeriön hallinnonalaan. Sen
1706: tettava viraston ja laitoksen myöntämät, varain- mukaisesti liikenneministeriö on suorittanut toi-
1707: hoitovuoden päättyessä voimassa olleet lainat menpiteitä, joihin on myös sisältynyt lainan
1708: eriteltyjä. Taseen luonnoksessa Turun Asennus- myöntäminen Turun Asennuspaja Oy:lle. Tähän
1709:
1710: 5 292071C
1711: 34 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa
1712:
1713: on annettu nimenomainen valtuus kysymyksessä On myös syytä kiinnittää huomiota valtioneu-
1714: olevan lain 2 §:n 3 momentissa. vostosta annetun lain 8 §:n 1 momenttiin. Sen
1715: Lainan, jota ei vielä ole maksettu takaisin, mukaan yleisistunnossa ratkaistavaksi voidaan
1716: myöntäjänä on ollut liikenneministeriö, ja T AP- yksittäistapauksessa siirtää muutoin ministeriön
1717: Yhtiöt Oy:n 1.10.1997 päivätty valtioneuvostolle päätettäväksi kuuluva asia,jos sen katsotaan ole-
1718: osoitettu hakemus liittyy tähän liikenneministe- van niin laajakantoineo tai periaatteellisesti tär-
1719: riön toimenpiteeseen. keä, että se olisi ratkaistava yleisistunnossa. Siir-
1720: Ottaen huomioon valtioneuvoston ohjesään- tämisestä päättää yleisistunto pääministerin tai
1721: nön 13 §:n 1 momentin säännöksen ja valtiova- asianomaisen ministerin esityksestä.
1722: rainministeriön ja valtiokonttorin lausunnoissa Liikenneministeriön esittämän päätöksente-
1723: esitetyn, näyttäisi siltä, että T AP-Yhtiöt Oy:n kotasoa koskevan kysymyksen osalta totean,
1724: hakemuksen käsittely kuuluu liikenneministe- että TAP-Yhtiöt Oy:n hakemuksessa tarkoitettu
1725: riön toimialaan. Kysymys toimialasta on kuiten- asia ei sisälly valtioneuvoston ohjesäännön 5-
1726: kin jossain määrin tulkinnanvarainen. 10 §:ssä lueteltuihin asioihin. Hakemus on näin
1727: Liikenneministeriön lausuntopyynnössä on ollen valtioneuvoston ohjesäännön 11 §:n nojalla
1728: viitattu Turun Asennuspajan osakeyhtiöksi käsiteltävä ja ratkaistava liikenneministeriössä.
1729: muuttamisesta aiheutuvista toimenpiteistä anne- Valtioneuvoston yleisistunnon käsiteltäväksi
1730: tun lain 2 §:n 2 momenttiin ja tiedusteltu T AP- hakemus voisi tulla vain, mikäli asiassa voitaisiin
1731: Yhtiöt Oy:n valtioneuvostolle osoittaman hake- soveltaa valtioneuvostosta annetun lain 8 §:ää.
1732: muksen päätöksentekotasoa. Tällä ilmeisesti tar-
1733: koitetaan sitä, olisiko hakemus käsiteltävä val- 8) Lausunto Natura 2000 -verkostoa koskevasta
1734: tioneuvoston yleisistunnossa vai liikenneministe- valtioneuvoston päätösluonnoksesta (YM)
1735: riössä.
1736: Mainitun lain 2 §:n 1 momentin mukaan val- Oikeuskansleri Paavo Nikulan kirje 12.8.1998
1737: tioneuvoston asiana on määrätä luovutettavan ympäristöministerille, dnro 21/20/98
1738: omaisuuden arvo ja luovutuksen ehdot. Pykälän
1739: 2 momentin mukaan valtioneuvosto määrää Natura 2000-verkostoa koskeva valtioneuvos-
1740: myös muista osakeyhtiön perustamiseen liitty- ton päätösluonnos
1741: vistä järjestelyistä.
1742: Valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöi- Kuluvan kuun 5. päivänä pidetyn Hallituksen
1743: den toimivallanjakoa koskeva yleissäännös on iltakoulun käsiteltäväksi olijaettu 31.7.1998 päi-
1744: hallitusmuodon 40 §:n 2 momentissa (1193/ vätty luonnos valtioneuvoston päätökseksi Eu-
1745: 1993). Sen mukaan yleisistunnossa ratkaistaan roopan yhteisön Natura 2000 -verkoston Suo-
1746: laajakantoiset ja periaatteellisesti tärkeät asiat men ehdotuksen hyväksymisestä.
1747: sekä ne muut asiat, joiden merkitys sitä vaatii. Iltakoulussa ympäristöministeriön taholta
1748: Ratkaisuvallan järjestämisen perusteista muu- esitettiin päätösluonnoksen sivulle 81 kohtaan
1749: toin säädetään lailla. Tarkemmat säännökset rat- "12. Jatkovalmistelutoimet" lisättäväksi seuraa-
1750: kaisuvallasta annetaan asetuksella. Asetuksella va alleviivattu tekstikohta: Valtioneuvoston pää-
1751: tässä tarkoitetaan valtioneuvoston ohjesääntöä. tös ehdotetuista Natura 2000 -alueista toimite-
1752: Valtioneuvostosta annetun lain (1120/1993) taan Euroopan yhteisöjen komissiolle ulkoasi-
1753: 5-8 §:ään sisältyvät toimivaltaa koskevat sään- ainministeriön toimesta sen jälkeen, kun valitus-
1754: nökset. Merkittävä esillä olevan kysymyksen aika valtioneuvoston päätöksestä on kulunut
1755: kannalta on lain 7 §, jonka mukaan valtioneu- umpeen. Ne yksittäiset alueet, joihin kohdistuu
1756: vostolle hallitusmuodon 40 §:n 1 momentin mu- valituksia, ilmoitetaan komissiolle ehdollisina.
1757: kaan kuuluvat hallitus- ja hallintoasiat ratkais- Samalla komissiolle toimitetaan ...
1758: taan asianomaisessa ministeriössä, jollei niitä
1759: laissa tai asetuksessa säädetä ratkaistavaksi yleis-
1760: istunnossa. Lausuntopyyntö
1761: Voimassa olevan valtioneuvoston ohjesään-
1762: nön (1522/1995) 11 §:n mukaan valtioneuvostol- Ympäristöministeri Pekka Haavisto on
1763: le ja ministeriöille kuuluvat asiat, joita 5-10 §:n 6.8.1998 päivätyssä kirjoituksessaan viitannut
1764: mukaan ei ole käsiteltävä ja ratkaistava yleisis- valtioneuvoston päätösluonnokseen ja pyytänyt
1765: tunnossa, ratkaistaan asianomaisessa ministe- oikeuskanslerin arviota kansallisen oikeuden ja
1766: riössä sen mukaan kuin valtioneuvostosta anne- yhteisön oikeuden välisestä suhteesta mahdolli-
1767: tussa laissa säädetään. sessa tilanteessa, jossa Suomesta Euroopan yh-
1768: 2.4. Kirjalliset lausunnot ja esitykset 35
1769:
1770:
1771: teisöjen komissiolle toimitettavaan ehdotukseen kanssa luonnos yhteisön tärkeinä pitämien aluei-
1772: Natura 2000 -alueista liitettäisiin kotimaisen tuo- den luetteJoksi ja sen jälkeen hyväksyä luettelo
1773: mioistuinkäsittelyn turvaava varauma. luontodirektiivin 21 artiklassa kerrottua menet-
1774: Ympäristöministeriöstä on 7.8.1998 saatu lau- telyä noudattaen (direktiivin 4 artikla). Direktii-
1775: suntopyyntöön liittyvää selvitystä, muun muas- vin 21 artiklassa säädetyin edellytyksin asia saat-
1776: sa Natura 2000 -luettelon käsittelystä Euroopan taajoutua Euroopan unionin neuvoston ratkais-
1777: yhteisöjen komissiossa. tavaksi.
1778: Euroopan yhteisöjen komissio on 7.4.1998 Kirjallisuudessa on katsottu, ettei komissio
1779: päättänyt nostaa Euroopan yhteisöjen tuomiois- voi sisällyttää luetteloon kohdetta, joka ei ole
1780: tuimessa Suomea vastaan kanteen luontodirek- kansallisessa luettelossa. Poikkeuksena tästä on
1781: tiivin (neuvoston direktiivi 92/43/ETY) noudat- luontodirektiivin 5 artiklassa säädetty menette-
1782: tamattajättämisestä. Suomi on saanut 10.7.1998 ly.
1783: komissiolta virallisen huomautuksen lintudirek- Direktiivin 5 artiklassa säädetty poikkeusme-
1784: tiivin (neuvoston direktiivi 79/409/ETY) määrä- nettely koskee tapausta, jossa komissio katsoo
1785: ysten laiminlyönnistä. kansallisesta luettelosta puuttuvan artiklassa
1786: määritellyn alueen. Jäsenvaltion ja komission on
1787: tällöin aloitettava neuvottelut. Jos erimielisyyttä
1788: Menettelysäännöksistä ei ole ratkaistu, komissio toimittaa Euroopan
1789: unionin neuvostolle ehdotuksen alueen valitse-
1790: Luonnonsuojelulain (1 096/1996) 64 §:n 1 mo- misesta yhteisön tärkeänä pitämäksi alueeksi.
1791: mentin mukaan Euroopan yhteisön Natura 2000 Neuvosto päättää asiasta yksimielisesti.
1792: -verkosto Suomessa koostuu lintudirektiivin pe- Kirjallisuudessa on todettu, että direktiivin
1793: rusteella Euroopan yhteisöjen komissiolle ilmoi- 5 artiklan mukainen neuvottelumenettely mah-
1794: tetuista linnustonsuojelualueista (ns. SPA- dollistaa sen, että jäsenvaltio voi estää jonkin
1795: alueet) ja alueista, jotka komissio tai neuvosto alueen suojelun jättämällä sen pois kansallisesta
1796: Iuontodirektiivin perusteella on hyväksynyt yh- luettelosta, koska päätöksenteko neuvostossa ta-
1797: teisön tärkeinä pitämiksi alueiksi (ns. SCI- pahtuu yksimielisesti. Toisaalta on huomattava,
1798: alueet). että komissio voi perustaruissopimuksen 169 ar-
1799: Valtioneuvoston yleisistunnon asiana on tiklan nojalla saattaa Euroopan yhteisöjen tuo-
1800: tehdä Euroopan yhteisöjen komissiolle ehdotus mioistuimen käsiteltäväksi kysymyksen siitä,
1801: Natura 2000 -verkostoon sisällytettävistä Suo- onko jäsenvaltio laatinut luettelon luontodirek-
1802: men alueista. Ennen asian käsittelyä on asian- tiivin mukaisesti.
1803: asaisille varattava tilaisuus huomautusten teke-
1804: miseen (luonnonsuojelulain 8 §:n 3 momentti ja Arviointia
1805: 64 §:n 2 momentti). Valtioneuvoston päätökses-
1806: tä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen Lausuntopyynnössä tarkoitettaneen valtio-
1807: (lain 61 §:n 1 momentti ja 64 §:n 3 momentti). neuvoston päätösluonnoksen edellä selostettua
1808: Menettelyllisesti Suomen alueiden liittäminen kohtaa, jonka mukaan valitusten kohteena ole-
1809: Euroopan yhteisön Natura 2000 -verkostoon ta- vat alueet ilmoitettaisiin ehdollisina.
1810: pahtuu siten kahdessa vaiheessa. Ensin valtio- Kysymyksessä oleva valtioneuvoston päätös
1811: neuvosto tekee kansallisen lainsäädännön mu- sisältää Natura 2000 -verkostoa koskevan kan-
1812: kaisesti ehdotuksen verkostoon liitettävistä sallisen ehdotuksen. Valtioneuvoston tulee ottaa
1813: SPA- ja SCI-alueista, minkä jälkeen asia siirtyy päätökseensä kaikki luonnonsuojelulain 10 lu-
1814: Euroopan yhteisöjen toimielimille. vun edellytykset täyttävät alueet, jotka valtio-
1815: Lintudirektiivin nojalla valtioneuvoston pää- neuvoston mielestä kuuluvat kysymyksessä ole-
1816: töksessä komissiolle ilmoitetut SPA-alueet kuu- vien direktiivien mukaan suojeltaviin alueisiin.
1817: luvat välittömästi Euroopan yhteisön Natura Asiassa ei kuitenkaan voida sivuuttaa muutok-
1818: 2000 -verkostoon (luontodirektiivin 3 artikla). senhakua koskevia säännöksiä.
1819: Näiden alueiden sisällyttäminen Natura 2000 - Mikäli valtioneuvoston päätöksestä on tehty
1820: verkostoon tapahtuu näin ollen pelkästään val- korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituksia, ei
1821: tioneuvoston päätökseen sisältyvän ilmoituksen päätöstä voida pitää lopullisena kansallisena eh-
1822: perusteella. dotuksena niiden alueiden osalta, joita valitukset
1823: Luontodirektiivin tarkoittamien SCI-aluei- koskevat. Kansallinen ehdotus täyttää tämän
1824: den osalta menettely on toinen. Komission asia- vaatimuksen vasta valitusten tultua ratkaistuik-
1825: na on laatia yhteisymmärryksessä jäsenvaltion si. Valitukset saattavat koskea paitsi kysymystä,
1826: 36 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa
1827:
1828: onko jokin alue poistettava Natura 2000 -verkos- muissa kohdissa, erityisesti 24 §:n perusteluissa.
1829: tosta tai lisättävä siihen, myös väitettyjä menette- Oli pidetty itsestään selvänä, että esitys saatettai-
1830: lyvirheitä. siin myös perustuslakivaliokunnan käsiteltäväk-
1831: Edellä esitetyn perusteella ne alueet, joihin si.
1832: kohdistuu valituksia, on otettava huomioon ko- Oikeuskansleri totesi, että ehdotettujen sään-
1833: missiolle valtioneuvoston päätöksestä tehtäväs- nösten tulkinta edellytti tavallista suuremmassa
1834: sä ilmoituksessa. Samalla komissiolle olisi selos- määrin paneutumista esityksen perusteluihin.
1835: tettava Suomen hallinto-oikeudellinen oikeus- Erityisesti tämä koski 24 §:n mukaan salassa pi-
1836: suojajärjestelmä. dettäviä asiakirjoja. Säännöksiä lukiessa ei voi-
1837: Ilmoituksen suhteen on käytettävissä kaksi nut välttyä vaikutelmalta, että salassa pidettävi-
1838: vaihtoehtoa. en asiakirjojen ryhmiin sisältyy sellaisiakin yksit-
1839: Ensimmäisen vaihtoehdon mukaan komis- täisiä asiakirjoja, joiden salassapitoon ei ole ai-
1840: siolle ilmoitettaisiin valtioneuvoston päätös ko- hetta. Vahinkoedellytyslausekkeet ovat keskei-
1841: konaisuudessaan, mutta ilmoitukseen sisältyisi siä tulkittaessa, millä edellytyksillä tiettyyn sa-
1842: selvitys niistä alueista, joista on tehty valitus lassapidettävien asiakirjojen ryhmään kuuluva
1843: korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Samalla olisi yksittäinen asiakirja onkin julkinen. Tulkintaon-
1844: mainittava, että kansallinen ehdotus ei vielä gelmia saattaa aiheuttaa se, että vahinkoedelly-
1845: voi koskea näitä alueita. Näin menetellen ko- tyslausekkeita on kahta tyyppiä sen mukaan,
1846: missio saisi tiedon kaikista valtioneuvoston onko olettamana asiakirjan julkisuus vai ei.
1847: päätökseen sisältyvistä alueista, jolloin se voisi Eräät 24 §:n luettelosäännöksessä käytetyt mää-
1848: arvioida Suomen toimia direktiivien toimeen- reet ovat vaikeasti tulkittavia, esimerkiksi 3 ja
1849: panossa. 6 kohdissa käytetty "leimautuminen". Suhteelli-
1850: Toinen vaihtoehto olisi ilmoittaa komissiolle sen avoimia säännöksiä ovat ainakin 9 ja 15 koh-
1851: ensi vaiheessa vain ne alueet,joista valitusta ei ole dat.
1852: tehty. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkais- Hallitusmuodon 10 §:n 2 momentin perusoi-
1853: tua valitukset Suomen viranomaiset lähettäisivät keussäännöksen mukaan pääsääntönä on viran-
1854: tarvittavat lisäilmoitukset Vaarana on, että ko- omaisten asiakirjojen julkisuus. Julkisuutta saa-
1855: missio ehkä katsoisi direktiivien edellyttämien daan rajoittaa vain välttämättömistä syistä. Ar-
1856: luetteloiden toimittamisen edelleen viivästyvän. vioinnissa on samanaikaisesti otettava huo-
1857: Toisaalta tämä vaihtoehto merkitsisi sitä, että mioon muutkin perusoikeussäännökset, erityi-
1858: alueiden sisällyttäminen Natura 2000 -verkos- sesti yksityisyyden suojaa koskeva hallitusmuo-
1859: toon ennenaikaisesti estyisi. don 8 §. Oikeuskansleri lausui lisäksi, että sil-
1860: Molemmat vaihtoehdot ovat sinänsä perustel- mällä on pidettävä myös niitä perusoikeussään-
1861: tuja, ja valinta niiden välillä kuuluu valtioneu- nöksiä, joihin nojautuen julkiselta vallalta voi-
1862: voston harkintavaltaan. daan edellyttää toimia rikosten torjumiseksi ja
1863: selvittämiseksi sekä itse kunkin taloudellisen
1864: turvallisuuden suojaamiseksi. Näistä lähtökoh-
1865: dista oikeuskansleri päätyi siihen, ettei hänellä
1866: 2.5. Muut lausunnot ja kannanotot toimivaltansa puitteissa ollut perusteita esittää,
1867: että laki ei joidenkin tiettyjen salassapitosään-
1868: 1) Kannanotot julkisuuslainsäädännön uudista- nösten osalta täyttäisi julkisuuden rajoittamisen
1869: misehdotuksesta välttämättömyysedellytystä ja ettei sitä sen
1870: vuoksi voitaisi säätää yksinkertaisessa säätämis-
1871: Oikeuskansleri Paavo Nikula oli 4.12.1998 järjestyksessä.
1872: kuultavana eduskunnan perustuslakivaliokun- Oikeuskansleri tarkasteli yksityiskohtaisem-
1873: nassa HE:een 30/1998 vp sisältyvästä ehdotuk- min eräitä 24 §:n rajoitusperusteita. Alkupuolen
1874: sesta laiksi viranomaisten toiminnan julkisuu- kohdissa ei ole kysymys yksityisen ihmisen hen-
1875: desta. kilökohtaisista asioista. Pykälän l kohdassa voi-
1876: Oikeuskansleri lausui lakiehdotuksesta muun si ehkä olla samantapainen vahinkoedellytyslau-
1877: muassa seuraavaa: seke kuin 2 kohdassa. Ongelmallisimpia ovat
1878: Esityksen ollessa oikeuskanslerinviraston lis- kohdat, joissa käytetään ilmaisuja "politiikka" ja
1879: tatarkastuksessa oli kiinnitetty erityisesti huo- "markkinat". Vaikkakinjotkut ll-13 kohdissa
1880: miota säätämisjärjestykseen. Sitä oli perusteltu tarkoitetut rajoitukset täyttävät välttämättö-
1881: esityksessä tavanomaisella paikalla yksityiskoh- myyskriteerin, säännökset ehdotetussa muodos-
1882: taisten perustelujen lopuksi, mutta myös eräissä saan näyttäisivät antavan mahdollisuuden myös
1883: 2.5. Muut lausunnot ja kannanotot 37
1884:
1885: perusteettomaan salailuun. Kohdassa 13 voisi mukaan 20 kohta koskee mm. Suomen Asian-
1886: olla vahinkoedellytyslauseke ja II sekä 13 koh- ajajaliiton hallussa olevia kurinpitoasiaa koske-
1887: dissa voitaisiin täyttää täsmällisempiä ilmaisuja, via asiakirjoja. Asiasta on asianajajista annetun
1888: mikäli sellaiset on löydettävissä. lain 6 §:n 1 momentin lopussa erityissäännös,
1889: Esityksessä mainitaan, että lait on tarkoitettu jonka katsotaan koskevan myös oikeuskansle-
1890: saattaa voimaan noin puolen vuoden kuluttua rinvirastoa, kun käsitellään asianajajakantelua.
1891: niiden hyväksymisestä ja vahvistamisesta. Oi- Koska asianajajalakia ei tässä yhteydessä esitetä
1892: keuskansleri lausui, että tämä aika saattaa käy- muutettavaksi, kyseiset asiakirjat lienevät salas-
1893: tännön kannalta olla liian lyhyt. Uusi julkisuus- sa pidettäviä samassa laajuudessa kuin tähänkin
1894: lainsäädäntö aiheuttaa mittavan kouluttautu- asti.
1895: mistarpeen kaikissa viranomaisissa. Perehdyttä- Eräitä henkilökohtaisia, varsin arkaluontoisia
1896: minen vaatii aikaa ja edellyttää sellaista erityis- tietoja koskevat 26 ja 27 kohtien rajoitussään-
1897: asiantuntevaa kouluttaja- ja kirjoittajahenkilös- nökset ovat tervetulleita. Apulaisoikeuskansleri
1898: töä, jota tällä hetkellä ei liene riittävästi. oli vuonna 1991 tehnyt oikeusministeriölle tä-
1899: Oikeuskansleri on lisäksi viitannut oikeus- mänsisältöisen esityksen nuorten henkilötutkin-
1900: kansleri Jorma S. Aallon aikaisempiin lausuntoi- taa koskevien asiakirjojen osalta, ks. vuoden
1901: hin julkisuuslainsäädännön uudistamisehdotuk- 1991 kertomus s.78-79.
1902: sista, ks. vuoden 1992 kertomus s.26--27 ja vuo- Julkisuuslakiehdotuksen ja samassa yhteydes-
1903: den 1994 kertomus s.27-28. sä eräiltä osin muutettavaksi ehdotetun oikeu-
1904: Oikeuskanslerinviraston kansliapäällikkö denkäynnin julkisuudesta annetun lain (945/
1905: Klaus Helminen oli samasta hallituksen esityk- 1984) säännösten suhde ei kaikissa tapauksissa
1906: sestä kuultavana eduskunnan hallintovaliokun- ole selvä. Tähän kansliapäällikkö kiinnitti huo-
1907: nassa 6.10.1998 ja lakivaliokunnassa 21.10.1998. miota erityisesti ollessaan lakivaliokunnassa
1908: Hän lausui mm. seuraavaa: kuultavana (14/21/98).
1909: Julkisuuslakiehdotuksen 6 §:n 3 momentin
1910: mukaan asianosaisen tulisi saada tieto asiakirjan
1911: sisällöstä ennen sen julkiseksituloa. Periaate on
1912: kannatettava, mutta sen toteuttaminen käytän- 2) Lausunto virkasyyteforumsäännösten uudista-
1913: nössä ei aina ole ongelmaton. misesta (OM)
1914: Lakiehdotuksen 14 §:n 4 momentin mukaan
1915: tiedon saantia asiakirjasta koskeva pyyntö viran- Oikeuskansleri Jorma S. Aallon kirje
1916: omaiselle on ratkaistava viivytyksettä eli heti tai 26.1.1998 oikeusministeriölle, dnro 54/20/97
1917: muutaman päivän sisällä. Tähän nähden ongel-
1918: mallisilta näyttävät ehdotetut yhden ja kahden
1919: kuukauden määräajat. Lausuntopyyntö
1920: Ehdotuksen 23 §:n 1 momentissa olisi mainit-
1921: tava myös, että momentissa mainittu henkilö ei Oikeusministeriö on viitekirjeellä pyytänyt oi-
1922: saa luvatta paljastaa harkinnanvaraisesti julki- keuskanslerin lausuntoa virkasyyteforumien uu-
1923: sen eli ei vielä julkisen asiakirjan sisältöä. Esityk- distamistyöryhmän mietinnöstä.
1924: seen sisältyy lakiehdotus rikoslain 40 luvun 6 §:n Työryhmä on esittänyt ylimpien hallintovir-
1925: kumoamisesta. Sen perusteluissa lausutaan, että kamiesten virkasyytteen oikeuspaikkaa koske-
1926: harkinnanvaraisesti julkisen asiakirjan luvaton vien säännösten kumoamista erillisellä lailla si-
1927: paljastaminen voi tulla rangaistavaksi rikoslain ten, että syytteet käsiteltäisiin ensimmäisessä as-
1928: 40 luvun 10 tai II §:n yleissäännöksen nojalla. teessa hovioikeuden sijasta käräjäoikeudessa.
1929: Rangaistavuus edellyttää kuitenkin, että virka- Voimaan jäisivät säännökset, joiden mukaan
1930: miehen sanotunlainen menettely on jossakin käräjäoikeuden tuomareita ja henkilökuntaan
1931: säännöksessä nimenomaan kielletty. kuuluvia, erityistuomioistuinten ja lääninoi-
1932: Kansliapäällikkö arvosteli lisäksi eräitä julki- keuksien tuomareita sekä paikallis- ja valtion-
1933: suuslakiehdotuksen 24 §:n rajoitus perusteita. syyttäjiä syytetään virkarikoksista hovioikeu-
1934: Rajoitusperusteiden 6 kohta sisältää sinänsä ter- dessa. Myös korkeimpien oikeuksien ja hovioi-
1935: vetulleen säännöksen kanteluasioista. Siinä olisi keuksien esittelijöiden virkasyytteet käsiteltäisiin
1936: ehkä otettava huomioon myös kantelijan suo- edelleen hovioikeudessa.
1937: jaaminen leimautumiselta. Kohdan suhde esitut- Työryhmä on vielä ehdottanut, että vesiylioi-
1938: kinta-asiakirjoja koskevaan 3 kohtaan on tul- keuden ja työtuomioistuimen jäsenten virkasyy-
1939: kinnanvarainen. Pykälän erityisperustelujen teforumiksi säädettäisiin hovioikeus.
1940: 38 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa
1941:
1942:
1943: Lausunto ja että esityksen mukainen oikeudenkäyntime-
1944: nettely hovioikeuden ensimmäisenä oikeusas-
1945: Hovioikeus on aikanaan säädetty valtioneu- teena käsittelemissä asioissa ei pääsääntöisesti
1946: vostossa esittelijöinä toimivien virkamiesten vir- poikkeaisi alioikeudessa noudatettavasta me-
1947: kasyyteforumiksi ilmeisesti sen johdosta, että nettelystä.
1948: heidän virkatoimintansa liittyy ylimmän halli- Työryhmä on todennut vanhentuneeksi näke-
1949: tusvallan käyttämiseen. Hovioikeuden säätämi- myksen, jonka mukaan kysymys virkasyytteen
1950: nen oikeuskanslerinviraston esittelijöiden vir- oikeuspaikasta liittyisi viran ja viraston asemaan
1951: kasyyteforumiksi puolestaan perustunee siihen, ja arvonantoon valtiokoneistossa ja yhteiskun-
1952: että heidän virkatoimintansa liittyy oikeuskans- nassa yleensä. Olen samaa mieltä.
1953: lerille kuuluvaan ylimpään laillisuusvalvontaan, Edellä esitetyn johdosta ja viitaten muutoin
1954: joka kohdistuu erityisesti valtioneuvoston ja ta- työryhmän perusteluihin en näe estettä sille, että
1955: savallan presidentin toimintaan. valtioneuvostossa esittelijöinä toimivien virka-
1956: Erilaisia käsityksiä voidaan esittää siitä, olisi- miesten ja oikeuskanslerinviraston esittelijöiden
1957: ko hovioikeus säilytettävä edellä mainittujen vir- yhtä hyvin kuin muidenkin korkeimpien virka-
1958: kamiesten virkasyyteforumina. Hovioikeuden miesten virkasyyteforumina olisi käräjäoikeus.
1959: säilyttämistä virkasyyteforumina voitaneen
1960: puoltaa virkamiesten virkatoiminnan yhteydellä
1961: ylimmän hallitusvallan/ylimmän laillisuusval- 3) Säädöstason valinta (VM)
1962: vonnan käyttöön. Perusteluina voidaan myös
1963: viitata käsiteltävien asioiden laatuun ja siihen, Valtiovarainministeriölle on ilmoitettu lau-
1964: että osa asioista on salaisia. suntopyynnön johdosta 9.9.1998 kanta, jonka
1965: Käräjäoikeuden säätämistä kysymyksessä mukaan arvopaperimarkkinalain 2 luvun
1966: olevien- ja myös muiden ylimpien virkamiesten 4 a §:ään sisältyvä valtuutus tarkempien määrä-
1967: - virkasyyteforumiksi voidaan puoltaa sillä, ysten antamisesta asetuksella (tarjous- ja listal-
1968: että virkasyyterikokset ratkaistaisiin samassa leottoesitteiden vastavuoroiseen tunnustami-
1969: järjestyksessä kuin muut rikosasiat. Viittaan hal- seen liittyvä menettely) voidaan muuttaa kysei-
1970: litusmuodon (969/1995) 5 §:n 1 momenttiin, jon- sen säännöksen muuttamisen yhteydessä tapah-
1971: ka mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edes- tuvaksi ministeriön päätöksellä (24/20/98).
1972: sä. Yhdenvertaisuusperiaate ei toteudu täysi- (VM)
1973: määräisesti, mikäli kaikilla ei ole mahdollisuutta
1974: samanlaiseen oikeudenkäyntiin. Kaikilla tulisi
1975: myös olla oikeus samojen oikeusasteiden käyttä- 4) Ministeriöiden kansliapäälliköiden sidonnai-
1976: miseen. Jos hovioikeus on ensimmäinen oikeus- suuksista (MMM)
1977: aste, se merkitsee sitä, että muutoksenhakujärjes-
1978: telmästä jää pois yksi oikeusaste. Mikäli kysy- Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäälli-
1979: mystä tarkastellaan virkasyyteasian vastaajan kölle Reino Uroselle annetussa lausunnossa
1980: kannalta, hänen oikeusturvansa lisääntyisi, jos 19.11.1998 oikeuskansleri katsoi, että kanslia-
1981: virkasyyteasian käsittely alkaisi jo käräjäoikeu- päällikön kahdeksasta luottamus- ja hallintoteh-
1982: dessa. Jos virkasyyteasia osoittautuisi laajaksi tai tävästä kolme oli sellaista, jotka saattoivat muo-
1983: vaikeaksi, voidaan käräjäoikeuden kokoonpa- dostaa valtion virkamieslain 8 a §:n (60411997)
1984: noa laajentaa oikeudenkäymiskaaren 2 luvun mukaisen sidonnaisuuden. Lausunnossa todet-
1985: 2 §:n 1 momentin nojalla. tiin, että ministeriön ylimmän virkamiehen,
1986: Virkasyyteforumin muuttamista käräjäoikeu- kansliapäällikön viran tehtäväalue on laaja. Mi-
1987: deksi voidaan perustella myös sillä, että nisteriön kansliapäällikön sidonnaisuuksien ar-
1988: 1.10.1997 on tullut voimaan laki oikeudenkäyn- vioimisessa ei voida vetäytyä pelkästään sen
1989: nistä rikosasioissa (689/1997). Oikeudenkäynti- muodollisoikeudellisen perusteen taakse, että
1990: menettelyn järjestäminen suulliseksi, välittö- asianomaisen järjestön ja yhteisön valtionapua
1991: mäksi ja keskitetyksi on parantanut vastaajan koskevat päätökset ja siihen liittyvät valvonta-
1992: asemaa. tehtävät kuuluvat ministeriön asianomaiselle
1993: Tosin on todettava, että eduskunnassa on osastolle. Valtion ylimpien virkamiesten sidon-
1994: parhaillaan käsiteltävänä Hallituksen esitys naisuuksien ilmoittamista koskevan lainsäädän-
1995: eduskunnalle oikeudenkäymiskaaren ja eräiden nön tavoitteena on ollut valtionhallinnon avoim-
1996: muiden lakien muuttamisesta (HE 33/1997 vp) muuden lisääminen sekä kansalaisten luotta-
1997: 2.5. Muut lausunnot ja kannanotot 39
1998:
1999: muksen turvaaminen hallinnon riippumatto- heenjohtajuutta, Vermon Ravirata Oy:n halli-
2000: muuteen ja puolueettomuuteen. tuksen puheenjohtajuutta ja Suomen Kalankas-
2001: Raviurheilun keskusjärjestö Suomen Hippos vattajaliitto ry:n puheenjohtajuutta voitiin pitää
2002: ry sekä ravirata- ja ravikilpailutoimintaa ylläpi- valtion virkamieslain 8 a §:ssä tarkoitetun sidon-
2003: tävä Vermon Ravirata Oy saattoivat kilpailla sa- naisuuden muodostavina tehtävinä,joista luopu-
2004: masta hevosurheilun edistämiseen tarkoitetusta mista työnantaja maa- ja metsätalousministeriö
2005: valtionavusta muiden yhteisöjen kanssa. Kalan- voi edellyttää.
2006: kasvattajaliitto ry:n osalta kysymys saattoi olla Samassa yhteydessä valtiovarainministeriön
2007: myös intressiristiriidasta muiden kalatalouden valtiosihteerille oikeuskanslerin kantana ilmoi-
2008: edistämismäärärahasta valtionapua saavien ta- tettiin, että hänen luottamustehtävänsä 4H-sää-
2009: hojen välillä. Huomioon ottaen ministeriön ylim- tiön hallituksessa ja Suomen 4H-liitonjohtokun-
2010: män virkamiehen, kansliapäällikön viran tehtä- nan puheenjohtajana eivät muodostaneet valtion
2011: väalueen laajuus ja mainittujen yhdistysten ja virkamieslain 8 a §:ssä tarkoitettua sidonnai-
2012: yhtiön asema alansa keskeisinä yhteisöinä oi- suutta. Säätiö ei saanut valtionapua ja keskuslii-
2013: keuskansleri katsoi, että kysymyksessä olevaan ton valtionapuasiat kuuluivat maa- ja metsäta-
2014: ministeriön kansliapäällikön virkaan kuulumat- lousministeriölle (23/20/98).
2015: tomia Suomen Hippos ry:n valtuuskunnan pu-
2016: 40
2017:
2018:
2019:
2020:
2021: 3. Perus- ja ihmisoikeusasiat
2022:
2023: 3.1. Yleisiä näkökohtia Perusoikeusuudistusta koskevassa mietinnös-
2024: sä eduskunnan perustuslakivaliokunta (PeVM
2025: Oikeuskanslerin tehtäväkentässä perus- ja ih- 25/1994 vp.) piti uudistuksen hengen mukaisena,
2026: misoikeuksiin liittyvät kysymykset tulevat esille että ylimpien lainvalvojien vuosittaisiin toimin-
2027: sekä yleisessä viranomaistoiminnan laillisuusval- takertomuksiin sisällytetään oma jakso perus- ja
2028: vonnassa että valtioneuvoston toiminnan lailli- ihmisoikeuksien toteutumisen valvonnasta. Täs-
2029: suusvalvonnassa. tä on oikeuskanslerin kertomuksessa aikaisem-
2030: Suomen perusoikeussäännökset uudistettiin min ollut erilliset alajaksot valtioneuvoston val-
2031: kokonaisuudessaan 1.8.1995 voimaan tulleella vontaa koskevassa jaksossa. Tänä vuonna kerto-
2032: lailla Suomen hallitusmuodon muuttamisesta mukseen on sisällytetty tämä erillinen pääjakso,
2033: (969/1995). Uudistuksella nykyaikaistettiin ja jossa selvitetään oikeuskanslerin tehtäviä ja toi-
2034: täsmennettiin perusoikeusjärjestelmää ja lisättiin menpiteitä perus- ja ihmisoikeusasioissa.
2035: perustuslain piiriin useita perusoikeuksia. Perus-
2036: oikeuksien henkilöllistä soveltamisalaa laajen-
2037: nettiin vastaamaan lisääntyvän kansainvälisty- 3.2. Perus- ja ihmisoikeudet valtioneu-
2038: misenja yhdentymisen vaatimuksia. Pääsäännön voston valvonnassa
2039: mukaan perusoikeudet koskevat Suomen kansa-
2040: laisten lisäksi kaikkia muitakin Suomen oikeu- Valtioneuvoston valvonnassa on mm. kiinni-
2041: denkäytön piirissä olevia henkilöitä. Uudistuk- tetty huomiota hallitusmuodon 16 §:n säännök-
2042: sella on kotimainen perusoikeusjärjestelmä py- seen lainkäyttö- ja hallintomenettelyjen oikeus-
2043: ritty saattamaan sisällöltään kansainvälisten ih- turvatakeista. Valtioneuvoston on omassa toi-
2044: misoikeusvelvoitteiden mukaiseksi. Näin ollen minnassaan otettava huomioon säännöksellä
2045: valvonnassa molemmat ulottuvuudet liittyvät turvattujen oikeuksien piiriin kuuluvien virka-
2046: luontevasti toisiinsa. toiminnan lainmukaisuutta ja puolueettomuut-
2047: Tavoitteena on perusoikeuksien yleisen ase- ta sekä käsittelyn objektiivisuutta koskevien pe-
2048: man vahvistaminen oikeusjärjestyksessämme li- riaatteiden vaatimukset. Sen lisäksi valtioneu-
2049: säämällä niiden merkitystä hallinnossa ja tuo- voston on huolehdittava siitä, etteivät sen pää-
2050: mioistuimessa. Julkisen vallan tehtävänä on, tökset esim. toimielinten kokoonpanosta johda
2051: paitsi turvata, myös edistää perus- ja ihmisoi- tilanteeseen, jossa voi syntyä epäilyksiä virka-
2052: keuksien toteuttamista. Tämän tavoitteen mu- toiminnan puolueettomuudesta. Esimerkkinä
2053: kaisesti lisättiin uudistuksen yhteydessä oikeus- tällaisesta tapauksesta on kohdassa 2.3.1.2 se-
2054: kanslerin tehtävien määrittelyn sisältävään halli- lostettu kutsunta-asiain keskuslautakunnan ko-
2055: tusmuodon 46 §:ään nimenomainen säännös hä- koonpanoa koskeva asia. Kysymys oli ehdote-
2056: nen velvollisuudestaan valvoa perus- ja ihmisoi- tun kokoonpanon mahdollisesta ristiriidasta
2057: keuksien toteutumista. Säännös ei sinänsä laa- hallitusmuodon 16 §:ssä turvattujen oikeuden-
2058: jenna oikeuskanslerin valvontatehtävää, mutta mukaisen lainkäytön ja hyvän hallinnon vaati-
2059: perusoikeus- ja ihmisoikeusvalvonnan merkitys musten kanssa.
2060: korostuu. Käytännössä perus- ja ihmisoikeudet useim-
2061: Oikeuskanslerin tehtäviin kansalaisten oi- miten aktualisoituvat säädösvalmistelun valvon-
2062: keussuojan valvojana ovat vanhastaan kuulu- nassa. Tällöin tulevat sekä hallitusmuodon pe-
2063: neet perusoikeudet ja niistä johtuvat periaatteet. rusoikeuksien että kansainvälisten ihmisoikeus-
2064: Tämän mukaisesti on valvonnassa kiinnitetty sopimusten velvoitteiden sisältö ja vaatimukset
2065: huomiota lainmukaisuuden sekä hyvän ja asian- harkittaviksi. Valtioneuvoston esittelylistojen
2066: mukaisen lainkäytön ja hallinnon vaatimuksiin. tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota siihen,
2067: Oikeuskanslerin ratkaisuissa on tarvittaessa vii- että myös lakiehdotuksen suhdetta perus- ja ih-
2068: tattu perusoikeussäännöksiin tai ihmisoikeuksia misoikeussäännöksiin on tarvittaessa selvitetty
2069: koskeviin sopimusmääräyksiin. hallituksen esitysten perusteluissa. Mikäli on ol-
2070: 3.3. Perus- ja ihmisoikeudet muun viranomaistoiminnan valvonnassa 41
2071:
2072: lut epäilyksiä siitä, ettei ehdotus ole täysin sopu- liittyvät kysymykset ovat usein tulleet käsiteltä-
2073: soinnussa perus- ja ihmisoikeussäännösten kans- viksi kanteluratkaisujen yhteydessä. Seuraavas-
2074: sa, esitystä on tarvittaessa vaadittu täydennettä- sa jaksossa on ryhmittäin esitetty ratkaisuja, jois-
2075: väksi lausumalla, jonka mukaan esityksessä olisi sa on otettu kantaa yhdenvertaisuutta, vapausoi-
2076: suotavaa hankkia eduskunnan perustuslakiva- keuksia, yksityisyyden suojaa, omaisuuden suo-
2077: liokunnan lausunto. jaa, perusturvatakeita, oikeudenmukaista oikeu-
2078: Hallitusmuodon 6 a §:ään kirjatut legaliteetti- denkäyntiä ja hyvää hallintoa koskeviin perusoi-
2079: periaatteen vaatimukset ovat usein tulleet arvioi- keuksiin liittyviin kysymyksiin.
2080: taviksi valtioneuvoston valvonnassa. Esimerkki- Viimeaikaisen kansainvälisen ja kansallisen
2081: nä voidaan mainita rikossäännösten kirjoitta- oikeuskehityksen myötä perus- ja ihmisoikeuk-
2082: mistavalle asetettavat selkeysvaatimukset. Li- sien sisältö ja merkitys ovat selkiintyneet. Tästä
2083: säksi ovat tulleet esille valituskieltoihin ja sään- on ollut seurauksena, että perus- ja ihmisoikeu-
2084: nösten mahdolliseen taannehtivuuteen liittyvät det ovat tulleet osaksi tavanomaista oikeusjärjes-
2085: ongelmat. Valituskieltojen yhteydessä on huo- telmäämme ja että niihin vedotaan subjektiivisia
2086: miota kiinnitetty henkilön oikeuteen saada lain- oikeuksia sisältävinä säännöksinä. Perusoikeus-
2087: käyttöpäätös myös monissa julkisoikeudellisiksi uudistusta koskevissa esitöissä on myös nimen-
2088: luonnehdittavissa asioissa. Kysymykseen sää- omaan edellytetty, että tuomioistuimet ja hallin-
2089: döstasosta on jouduttujatkuvasti ottamaan kan- toviranomaiset ratkaisujensa perusteluissa viit-
2090: taa, mm. sen johdosta, että yksilön oikeuksista ja taavat perusoikeussäännöksiin, jos niiden sovel-
2091: velvollisuuksista tulee säätää lain tasolla. taminen tulee kysymykseen.
2092: Valtioneuvoston valvonnassa tulee myös esille Edellä kerrottu kehitys on johtanut siihen, että
2093: perusoikeuksien toteutuminen ja turvaaminen perus- ja ihmisoikeusvalvonta on korostunut oi-
2094: EY:n lainsäädännön valmistelua ja hyväksymis- keuskanslerin yleisessä viranomaisvalvonnassa
2095: tä koskevassa päätöksenteossa. Valvonnassa ja että se kuuluu olennaisena osana kanteluiden
2096: kiinnitetään huomiota, paitsi EY-oikeuden vel- käsittelyyn. Viranomaisvalvontaa koskevien
2097: voitteisiin, myös Suomen oikeusjärjestyksen ja kanteluratkaisujen perusteluissa on usein viitattu
2098: yksilön oikeusturvan vaatimuksiin. EY -säädös- perus- ja ihmisoikeuksia koskeviin säännöksiin
2099: ten kansallisessa toimeenpanossa on otettava ja sopimusmääräyksiin sekä niiden sovaltamis-
2100: huomioon EY-lainsäädännön tavoitteiden to- käytäntöön. Kanteluasioissa, joissa kanteluiden
2101: teutumisen ohella myös perus- ja ihmisoikeuk- tekijät ovat perusteluissaan viitanneet joihinkin
2102: sien turvaaminen. perus- ja ihmisoikeuksiin, on ratkaisuissa pää-
2103: EY-säädösten edellyttämien rangaistussään- sääntöisesti otettu kantaa kysymykseen niiden
2104: nösten käsittelyn yhteydessä nousevat edellä ker- soveltamisesta asiaan.
2105: rotun legaliteettiperiaatteen rangaistussäännös- Tarkasteltaessa kanteluratkaisuja niissä har-
2106: ten kirjoitustavalle asettamat vaatimukset usein kittaviksi tulleiden yksittäisten perus- ja ihmisoi-
2107: esiin. Kriminalisoinnin sisältävässä säännökses- keuksien kannalta on todettavissa, että hallitus-
2108: sä tulee olla asiallinen luonnehdinta rangaista- muodon 16 §:n säännös lainkäytön ja hallinnon
2109: vaksi tarkoitetusta teosta. Yksityiskohtaisem- turvatakeista on usein tullut arvioitavaksi. Sovel-
2110: min määrittelemättömiin blankokriminalisoin- tamisongelmia näyttää tuottavan myös hallitus-
2111: teihin liittyviä ongelmia on usein esiintynyt EY- muodon 5 §:ään kirjattu yhdenvertaisuusperiaa-
2112: säädösten edellyttämien rikossäännösten yhtey- te.
2113: dessä. Ministeriöiden huomiota on myös kiinni-
2114: tetty siihen, että henkilöllä on oikeus saada lain- Yhdenvertaisuus lain edessä
2115: käyttöpäätös silloin, kun on kysymys hänen EY-
2116: oikeudesta johtuvista oikeuksistaan ja velvolli- 1) Urheilijoiden eläke- ja tapaturmaturvan
2117: suuksistaan. järjestäminen
2118:
2119: Hallitusmuodon 5 §:ssä turvatusta yhdenver-
2120: 3.3. Perus- ja ihmisoikeudet muun viran- taisuusperiaatteesta sekä 12 §:ssä turvatusta
2121: omaistoiminnan valvonnassa omaisuudensuojasta oli kysymys urheilijoiden
2122: eläke- ja tapaturmaturvan järjestämistä koske-
2123: Viranomaisten ja virkamiesten sekä muiden vassa asiassa. Uusi asetus urheilijoiden eläke- ja
2124: julkista tehtävää suorittavien toiminnan valvon- tapaturmaturvan järjestämisestä (27511998) tuli
2125: nassa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen voimaan 1.5.1998.
2126:
2127: 6 29207IC
2128: 42 3. Perus- ja ihmisoikeusasiat
2129:
2130: Oikeuskansleri tarkasteli 29.4.1998 lähettä- 3) Epäilty ikäsyrjintä työhönotossa
2131: mässään kirjeessä asian säädöstasoa sekä siihen
2132: liittyviä oikeusturvakysymyksiä. Asetuksen 1 §:n Hallitusmuodon 5 §:n yhdenvertaisuusperiaa-
2133: 1 momentin mukaan seuran tai yhteisön on jär- te tuli ottaa huomioon työhönotossa siten, ettei
2134: jestettävä urheilijalle vakuutuksella kohtuullinen yli 50-vuoden ikäisiä henkilöitä saateta työnha-
2135: turva vanhuuden sekä tapaturmasta johtuvan kijoina muita epäedullisempaan asemaan. Kun-
2136: vammautumisen tai kuoleman varalle, siinä ta- nallisen liikelaitoksen johtoryhmän kokouksessa
2137: pauksessa, että urheilijalla on seuran tai yhteisön käsitellyt ja siellä laaditut asiakirjat viittasivat
2138: kanssa sopimus, jossa on sovittu, että urheilija siihen, että sanotun laitoksen työhönotossa saat-
2139: saa urheilemisesta veronalaista palkkiota vuo- toi olla aihetta epäillä työsyrjintää. Apulaisvalta-
2140: dessa tai pelikaudessa vähintään 56 640 mark- kunnansyyttäjän tekemän syyteharkintaratkai-
2141: kaa. Asetuksen 1 §:n 2 momentin mukaan saman sun mukaan näyttöä rikoksesta ei kuitenkaan
2142: verran ansaitsevan urheilijan on järjestettävä elä- ollut. Epäilyjä ja käsityksiä mahdollisesta ikäsyr-
2143: keturvansa vakuutuksella itse, mikäli hänellä ei jinnästä oli hallitusmuodon 5 §:n 2 momentin
2144: ole sopimusta seuran tai yhteisön kanssa. säännös huomioon ottaen silti pidettävä arvelut-
2145: Säännökset asettavat urheilijat eri asemaan tavina.
2146: riippuen seuran tai yhteisön kanssa tehdyn sopi- Apulaisoikeuskansleri katsoi mainitun perus-
2147: muksen olemassaolosta. Lisäksi velvollisuus va- oikeussäännöksen edellyttävän, että kaupungin-
2148: kuutuksen ottamiseen vaikuttaa sellaiseen ur- hallitus ja sen alaisten liikelaitosten johtohenki-
2149: heilijan varallisuuteen, jolla ei ole sopimusta seu- löt toimivat niin, etteivät toimielinten menettely-
2150: ran tai yhteisön kanssa. Edelleen kyseessä oleval- tavat anna aihetta epäillä ikäsyrjintää. Ks. myös
2151: la asetuksella on myös säädetty määrätyille ur- kohta 7.2.2.2. (93/1/97).
2152: heilijoille velvollisuus vakuutuksen ottamiseen.
2153: Vakiintuneen käytännön mukaan yksilön oi-
2154: keuksien ja velvollisuuksien perusteista on sää-
2155: dettävä laintasoisesti (18/51/98). 4) Psykoterapeutin ikään perustuvasta rajoituk-
2156: sesta
2157:
2158: 2) Työttömyysturvan ulottuvuus Kansaneläkelaitoksen tekemän päätöksen
2159: mukaan se ei enää Kansanelälaitoksen järjestä-
2160: Hallitusmuodon 5 §:n yhdenvertaisuusperiaa- mästä kuntoutuksesta annetun lain mukaisessa
2161: te tuli ottaa huomioon työttömyysturvalain 5 § kuntoutustoiminnassaan osta kuntoutuspalvelu-
2162: 2 momentin tulkinnassa siten, että eri alojen ja yli 65-vuotiailta psykoterapeuteilta.
2163: työttömiä ei asetettaisi erilaiseen asemaan. Työt- Apulaisoikeuskansleri on todennut viitaten
2164: tömyysturvalain 5 §:n 2 momentin (680/1997) sosiaali- ja terveysminiteriön asiasta antamaan
2165: mukaan henkilön on katsottava olevan työmark- lausuntoon, että keskeisellä sijalla palvelujen
2166: kinoiden käytettävissä sellaisen etukäteen työ- tuottajia, kuntouttajia, valittaessa tulee olla tera-
2167: voimatoimistolle ilmoittamansa, satunnaisen ja peutin pätevyys, ammattitaito ja yhteistyökyky
2168: lyhyen ulkomaanmatkan ajalta, jonka aikana ja että lääketieteellisesti ja kuntoutuksen näkö-
2169: hän on tavoitettavissa ja kykenee kohtuullisessa kulmasta asiaa arvioiden Kansaneläkelaitoksen
2170: ja tavanomaisessa ajassa ottamaan vastaan työtä taholta ei oltu esitetty riittäviä perusteita sille,
2171: tai koulutusta. että terapeutin ikää voitaisiin käyttää poissulke-
2172: Helsingin työvoimatoimisto oli soveltanut vana valintaperusteena kuntouttajien valinnas-
2173: säännöstä siten, että esimerkiksi merialalla, jossa sa.
2174: työpaikat täytetään välittömästi, ei työttömyys- Apulaisoikeuskanslerin ratkaisun mukaan
2175: päivärahaoikeuden säilyttäminen ulkomaan- Kansaneläkelaitoksen päätös ei ollut sopusoin-
2176: matkan ajalta olisi mahdollista. Apulaisoikeus- nussa Suomen Hallitusmuodon 5 §:n syrjintä-
2177: kanslerin varamies totesi päätöksessään, että kieltosäännöksen kanssa. Koska kuitenkin Kan-
2178: työvoimatoimiston tulkinta säännöksestä oli saneläkelaitoksella on lakisääteinen oikeus päät-
2179: liian jyrkkä ottaen huomioon myös perustusla- tää, mistä se hankkii kuntoutuspalvelut kuntou-
2180: kivaliokunnan asiasta antaman lausunnon (15/ tustoimintaansa varten, asia ei antanut aihetta
2181: 1997 vp.), jossa oli korostettu yhdenvertaisuus- muuhun kuin että apulaisoikeuskansleri on saat-
2182: periaatteen merkitystä säännöstä sovellettaessa tanut käsityksensä Kansaneläkelaitoksen tie-
2183: (874/1/97). toon (284/1/97).
2184: 3.3. Perus- ja ihmisoikeudet muun viranomaistoiminnan valvonnassa 43
2185:
2186: 5) Sikiötutkimuksen kustannusvertailosta Puolustusministeriö oli asettanut 18.12.1997
2187: aluevalvontatoimikunnan, jonka tehtävänä oli
2188: Vammaisen lapsen koulutuksesta ja sosiaali- selvittää aluevalvontalainsäädännön nykytila ja
2189: huollosta aiheutuvien kustannusten ja sikiötutki- siinä esiintyvät muutos- ja kehitystarpeet Rat-
2190: muksen kustannusten vertailu ei ole sopusoin- kaisun mukaan ADIZ-vyöhykettä koskevien ra-
2191: nussa Suomen Hallitusmuodon 5 §:n tarkoituk- joitusten suhde liikkumisvapautta koskeviin pe-
2192: sen kanssa. rus- ja ihmisoikeussäännöksiin voidaan parhai-
2193: Apulaisoikeuskanslerin kanteluun antaman ten arvioida aluevalvontalainsäädännön selvittä-
2194: ratkaisun mukaan lääkärin tekemän laskelman misen yhteydessä aluevalvontatoimikunnassa.
2195: laatimisessa oli, asiaa eettisenä kysymyksenä ar- Ratkaisussa esitetyt näkökohdat saatettiin puo-
2196: vioiden, toimittu taitamattomasti. Tapahtuneen lustusministeriön tietoon huomioon otetta-
2197: kaltaista vertailua ei voida pitää hyväksyttävänä, vaksi toimikunnan valmistelutyössä. Ks. kohta
2198: sensijaan sikiöseulonnat sinänsä eivät ole ristirii- 6.3.2.1. (1129/1/96)
2199: dassa perusoikeussäännösten kanssa (425/1/98).
2200:
2201: 8) Lasten oikeuksien huomioonottaminen diplo-
2202: 6) Kootalaisen muutoksenhakuoikeus maattipassia peruotettaessa
2203:
2204: Hallitusmuodon 5 §:n yhdenvertaisuusperiaa- Hallitusmuodon 7 §:ssä säädetään liikkumis-
2205: tetta sovellettiin asiassa, jossa oli kyse kunnallis- vapaudesta, johon vaikuttavat passilain sään-
2206: ten luottamushenkilöiden mahdollisuudesta nökset. Ulkoasiainministeriö oli, isän peruutet-
2207: käyttää muutoksenhakukeinoja. Kaupunginval- tua suostumuksensa diplomaattipassien antami-
2208: tuusto oli antanut kahdelle lautakunnanjäsenel- seen vanhempiensa yhteisessä huollossa olleille
2209: le kuntalain 32 §:n nojalla vakavan varoituksen, alaikäisille lapsilleen, peruuttanut lasten passit
2210: koska nämä olivat valtuuston mielestä perus- kuulematta äitiä, jonka huoltoon lapset oli mää-
2211: teettomasti ja osin taitamattomastikin hakeneet rätty. Korkein hallinto-oikeus oli kumonnut ul-
2212: muutosta toimielimen päätöksiin. Apulaisoike- koasiainministeriön päätöksen ja palauttanut
2213: uskansleri lausui päätöksessään, että myös luot- asian sille uudelleen käsiteltäväksi. Ulkoasiain-
2214: tamushenkilölle tulee kuulua oikeus käyttää ministeriö oli peruuttanut toistamiseen passit,
2215: muutoksenhakukeinoja ja että tosiasiallista tosin vasta määräajan kuluttua.
2216: mahdollisuutta käyttää tätä oikeutta ei saa välil- Hallitusmuodon 5 §:n 3 momentin mukaan
2217: lisestikään rajoittaa. Lisäksi ratkaisussa todet- huomioon otettava lasten etu puolsi sellaista tul-
2218: tiin, että valtuustolla ei ollut kuntalain säännös- kintaa, että passien peruuttamisesta kokonaan
2219: ten perusteella toimivaltaa antaa kyseistä varoi- luovuttiin, jotta lapsilla olisi mahdollisuus asua
2220: tusta (605/1/97). käräjäoikeuden heidän huoltajakseen määrää-
2221: män äitinsä kanssa. Apulaisoikeuskansleri on
2222: saattanut ulkoasiainministeriölle tiedoksi asiassa
2223: lausumansa käsityksen. Ks. myös kohta 6.2.2.2.
2224: Liikkumisvapaus (27611/97)
2225:
2226: 7) Ilmailorajoitukset
2227: Oikeus yksityisyyteen
2228: Hallitusmuodon 7 §:n liikkumisvapautta kos-
2229: kevaa perusoikeussäännöstä sovellettiin ilma- 9) Työhönottotestaukset
2230: puolustuksen tunnistusvyöhykkeen (ADIZ-vyö-
2231: hyke) ilmailurajoituksista tehtyyn kanteluun an- Hallitusmuodon 8 §:ssä turvattuun oikeuteen
2232: netussa apulaisoikeuskanslerin varamiehen rat- yksityiselämän suojasta viitattiin apulaisoikeus-
2233: kaisussa. ADIZ-vyöhykkeestä säädetään ilmai- kanslerin ratkaisussa, joka annettiin psykologin
2234: lulta rajoitetuista alueista annetun asetuksen suorittamasta työhönottotestauksesta tehtyyn
2235: (1227/1995) 6 §:ssä. Asetus on annettu ilmailu- kanteluun. Työnhakijoiden testaukseen liittyi
2236: lailla (281/1995) kumotun vanhan ilmailulain sekä työnhakijan oikeuksiin ja yksityisyyden
2237: (595/1964) 6 §:n nojalla. Ilmailulaitos määrää si- suojaan että työnantajan/testaajan liiketaloudel-
2238: säasiainministeriötä ja puolustusministeriötä lisia/liikesalaisuuksiin liittyviä näkökohtia. Rat-
2239: kuultuaan vyöhykkeen tarkemmat rajat. kaisu saatettiin oikeusministeriön tietoon sen
2240: 44 3. Perus- ja ihmisoikeusasiat
2241:
2242: harkitsemiseksi, edellyttävätkö työnhakijoiden jalle ei ollut käräjäoikeuden kansliassa annettu
2243: testausjärjestelmät erityissääntelyä vai riittääkö tietoja lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä viiden
2244: yleislaki eli ehdotettu henkilötietolaki (52/1/96). kiinteistön osalta ilman lainhuuto- ja rasitusto-
2245: distusten lunastamista.
2246: 10) Kirjesalaisuuden loukkaamattomuus Perusoikeussäännöksen ja yleisten asiakirjain
2247: julkisuudesta annetun lain 6 §:n mukaan jokai-
2248: Asianosaisen posti oli useaan otteeseen jaettu sella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta.
2249: ulkopuolisen kanssa samaan jättölaatikkoon il- Maakaaren 7 luvun 2 §:n mukaan lainhuuto- ja
2250: man että hänen ja postilaitoksen kesken olisi kiinnitysrekisterin tiedot ovat julkisia.
2251: sovittu asiasta. Apulaisoikeuskansleri on pää- Apulaisoikeuskanslerin varamiehen ratkai-
2252: töksessään todennut, että vaikka tämä menettely sussa todettiin, että tiedot olisi voitu antaa esi-
2253: perustui vanhaan käytäntöön, sitä ei kirjesalai- merkiksi suullisesti muuta virkatoimintaa hait-
2254: suuden loukkaamattomuuden kannalta ollut pi- taamatta. Ratkaisussa viitattiin myös julkisuus-
2255: dettävä asianmukaisena. Se, että asianosaiset oli- lainsäädännön uudistamista koskevaan hallituk-
2256: vat mahdollisesti omalla passiivisuudellaan vai- sen esitykseen (HE 30/1998 vp), jossa kuvataan
2257: kuttaneet tällaisen käytännön syntymiseen, ei ai- menettelytapoja annettaessa tietoja julkisista re-
2258: nakaan olennaisesti voinut vaikuttaa asian arvi- kistereistä (351/1/97).
2259: ointiin erimielisyyksien sattuessa. Tapaukseen
2260: sovellettaviksi tulevilla laki- ja asetustasoa alem-
2261: millakin normeilla voi olla merkitystä hallitus- Yhdistymisvapaus
2262: muodossa säädetyn kirjesalaisuuden loukkaa-
2263: mattomuuden turvaamisessa (863/1/96). 13) Järjestäytymättömän työntekijän asema
2264:
2265: Eräässä ammattiliiton jäsenlehdessä oli selos-
2266: Sananvapaus ja julkisuusperiaate tettu liiton hallituksen päätöstä, jonka mukaan
2267: liiton jäsenten tuli kieltäytyä työskentelemästä
2268: 11) Poliisin antama poisturuismääräys asianomaisen alan järjestäytymättömien työnte-
2269: kijöiden kanssa. Hallitusmuodon 10 a §:n yhdis-
2270: Kantelussa oli katsottu poliisin antamanaan tymisvapautta ja 15 §:n työvoiman suojelua kos-
2271: poisturuismääräyksellä rajoittaneen turkisliik- keviin säännöksiin viitaten kansanedustaja pyysi
2272: keen edustalla lentolehtisiä jaelleiden kolmen oikeuskanslerin kannanottoa ammattijärjestön
2273: henkilön hallitusmuodon 10 §:ssä perusoikeute- menettelystä, joka tosiasiallisesti estää järjestäy-
2274: na turvattua sananvapautta. tymättömien työntekijöiden työskentelyn asian-
2275: Liikkeenharjoittajan mukaan lentolehtisten omaisella alalla.
2276: jakelijat olivat haitanneet hänen elinkeinotoi- Vastauksessaan 8.9.1998 oikeuskansleri viit-
2277: mintaansa. Apulaisoikeuskanslerin varamiehen tasi yhdistymisvapautta koskevan hallitusmuo-
2278: ratkaisussa todettiin, että tilanteessa oli vallinnut don 10 a §:n 2 momentin perusteluihin (HE 309/
2279: ristiriita sananvapauden käyttämisen (HM 10 §) 1993 vp), jonka mukaan ammatillisen järjestäy-
2280: ja niinikään perusoikeutena suojatuo elinkeinon tymisvapauden turvaaminen, merkitsee myös
2281: harjoittamisen vapauden (HM 15 § 1) välillä. Sa- sitä, ettei vapautta käyttävälle saa aiheutua siitä
2282: nanvapauteen sisältyvää oikeutta kirjallisten tie- haitallisia seuraamuksia. Siten osallistuminen tai
2283: dotteiden jakamiseen ei saa käyttää siten, että osallistumatta jättäminen ammattiyhdistystoi-
2284: sillä loukataan toisen oikeutta elinkeinon har- mintaan ei ole hyväksyttävä peruste esimerkiksi
2285: joittamiseen. työstä erottamiseen tai erilaiseen kohteluun työ-
2286: Ratkaisun mukaan kantelujen kohteena olleet elämässä. Lisäksi työntekijöiden syrjintä on työ-
2287: poliisimiehet olivat toimineet heille lain nojalla sopimuslain 17 §:n 3 momentin perusteella lain-
2288: kuuluvien toimivaltuuksien ja harkintavallan vastaista ja lainvastaista menettelyä vastaan on
2289: puitteissa ja noudattaneet toimenpiteissään po- säädetty rikoslain 11 luvun 9 §:ssä rangaistusuh-
2290: liisilain 2 §:n 3 momentin periaatteita (993/1/97). ka. Työsopimuslain noudattamisen valvonta
2291: kuuluu lain 55 §:n mukaisesti työsuojeluviran-
2292: 12) Lainhuuto-ja kiinnitysrekisterin julkisuus omaisille.
2293: Oikeuskansleri totesi, että ammattiliiton halli-
2294: Hallitusmuodon 10 §:n 2 momentin säännöstä tuksen päätöksen mukainen menettely voi louka-
2295: asiakirjajulkisuudesta sovellettiin lainhuuto- ja ta hallitusmuodon 10 a §:ssä perusoikeutena tur-
2296: kiinnitysrekisteriä koskevassa asiassa. Kanteli- vattua yhdistymisvapautta ja oikeutta olla kuu-
2297: 3.3. Perus- ja ihmisoikeudet muun viranomaistoiminnan valvonnassa 45
2298:
2299: lumatta johonkin yhdistykseen (negatiivinen yh- maanomistusoikeuden ja ILO:n alkuperäiskan-
2300: distymisvapaus) taikka hallitusmuodon 15 §:ssä sasopimuksen ratifiointiedellytysten selvittämi-
2301: turvattua perusoikeutta työhön. Ammattiliiton seksi. Eduskunta ja sen eri valiokunnat olivat eri
2302: tai yksityisoikeudellisen työnantajan menettelyn yhteyksissä korostaneet selvityksen tärkeyttä.
2303: tutkiminen ei kuitenkaan perusoikeusvalvon- Maanomistuksen selvittäminen oli vuonna 1993
2304: nankaan osalta kuulu oikeuskanslerin toimival- annettu silloisen saamelaisvaltuuskunnan tehtä-
2305: taan. Perusoikeusuudistuksen yhteydessä halli- väksi. Työ oli kuitenkin siihen osoitettujen ja
2306: tusmuodon 46 §:n 1 momenttiin (969/1995) kir- käytettävissä olevien voimavarojen johdosta
2307: jattu perusoikeuksien valvontatehtävä liittyy oi- edistynyt hitaasti ja pysähtynyt (1 029/1/97).
2308: keuskanslerin tehtäviin viranomaistoiminnan
2309: laillisuuden valvojana. Hallitusmuodon 46 §:n
2310: muutoksen yksityiskohtaisten perustelujen (HE Oikeus perusturvaan
2311: 309/1993 vp) mukaan uusi säännös ei sinänsä
2312: laajenna oikeuskanslerin valvontatehtävää, mut- 16) Asumismenojen omavastuuosuus
2313: ta korostaa perus- ja ihmisoikeusvalvonnan
2314: osuutta tämän valvonnan kokonaisuudessa (861/ Kantelukirjoituksessa oli tiedusteltu toimeen-
2315: 1/98). tulolain (1412/ 1997) 7 §:n 2 momentissa säädetyn
2316: toimeentulotuen perusasaan sisällytetyn asumis-
2317: menojen seitsemän prosentin omavastuuosuu-
2318: Omaisuuden suoja den perustuslainmukaisuutta.
2319: Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa on todet-
2320: 14) Erityisperusteiset kalastusoikeudet tu, että perustuslakivaliokunta oli lausunnos-
2321: saan (nro 31/1997 vp) sosiaali- ja terveysvalio-
2322: Hallitusmuodon 12 §:ssä turvatusta omaisuu- kunnalle hallituksen esityksestä 217/1997 vp
2323: den suojasta oli kysymys valtion vesialueisiin laiksi toimeentulotuesta sekä laiksi sosiaalihuol-
2324: kohdistuvia erityisperusteisia kalastusoikeuksia tolain ja -asetuksen eräiden säännösten kumoa-
2325: koskeneissa kahdessa kantelussa. Asiassa oli misesta arvioinut kyseistä omavastuuosuutta
2326: epäselvyyttä kolmen pohjoisen kunnan alueella HM 15 a §:n kannalta.
2327: sijaitsevien kantatilojen kalastusoikeuksien siir- Lausunnon mukaan omavastuuosuus ei si-
2328: tymisestä osittamalla syntyneille uusille tiloille. nänsä ollut ristiriidassa HM 15 a §:n kanssa,
2329: Kantelijat katsoivat, että heillä oli kiinteistö- vaan siitä voitiin säätää tavallisessa lainsäätämis-
2330: kaupan ehtojen mukaan edellä mainittu erityis- järjestyksessä (307/1198).
2331: perusteinen kalastusoikeus. Metsähallitus val-
2332: tion vesialueen haltijana oli kuitenkin tehnyt
2333: päätöksen, jonka mukaan erityisperusteinen ka- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
2334: lastusoikeus ei voi määräalan kaupan yhteydessä
2335: siirtyä osittamalla syntyneelle lohkotilalle, ellei 17) Tuomioistuinten valvonta
2336: kantatila samalla luovu sille kuuluvasta kalastus-
2337: oikeudesta. Erityisperusteisten kalastusoikeuksi- Apulaisoikeuskansleri kiinnitti hovioikeuksi-
2338: en osalta ei kalastusoikeuden jaosta ollut sään- en tarkastusviskaalien huomiota siihen, että kä-
2339: nöksiä. räjäoikeuksien valvonnassa olisi syytä seurata
2340: Apulaisoikeuskanslerin kantetuihin antamat hallitusmuodon 16 §:n perusoikeussäännöksessä
2341: ratkaisut lähetettiin maa- ja metsätalousministe- turvatuo oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin
2342: riölle tiedoksi sen arvioimiseksi, antaako asia toteutumista lainkäyttötoiminnassa. Selostus
2343: aihetta toimenpiteisiin esimerkiksi lainsäädän- asiasta voi sisältyä hovioikeusasetuksen 23 §:n
2344: nön selkeyttämiseksi erityisperusteisten kalas- 2 momentin nojalla laadittavaan kertomukseen,
2345: tusoikeuksien tunnustamiseksi (490/1/96 ja 882/ jonka hovioikeuden on toimitettava oikeuskans-
2346: 1/97). lerille (9/51/98).
2347:
2348:
2349: 15) Saamelaisten kotiseutualue 18) Tuomarin esteellisyys
2350:
2351: Oikeusministeriölle on tehty esitys toimenpi- Käräjäoikeuden laamanni, joka samaan ai-
2352: teisiin ryhtymisestä mahdollisen saamelaisten kaan oli ollut paikallisen osuuspankin hallinto-
2353: 46 3. Perus- ja ihmisoikeusasiat
2354:
2355: neuvoston jäsen ja varapuheenjohtaja, oli käsi- 20) Tuomion perusteleminen
2356: tellyt ja ratkaissut velallisen velkajärjestelyä kos-
2357: kevan asian. Velallisen velkamäärältään suurin Hallitusmuodon 16 §:n perusoikeussäännök-
2358: yksittäinen velkoja oli ollut sama osuuspankki. sessä oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä ja
2359: Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan to- hyvästä hallinnosta on yhtenä näiden osa-aluee-
2360: dennut, että laamannin mahdollista esteellisyyttä na mainittu oikeus saada perusteltu päätös. Oi-
2361: ei voida varsinkaan nykyoloissa tulkita pelkäs- keudenkäymiskaaressa säädetään tuomioiden
2362: tään jo varsin vanhentuneena pidetyn oikeuden- perustelemisesta. Kantelussa oli arvosteltu kihla-
2363: käyruiskaaren 13 luvun 1 §:n mukaisesti, vaan kunnanoikeuden menettelyä kiinteistönkaupas-
2364: asiassa on lisäksi otettava huomioon Euroopan ta johtuvaa vahingonkorvausta koskevassa
2365: neuvoston ihmisoikeussopimus. Tämä ilmenee asiassa. Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa to-
2366: ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuista, samoin dettiin, että huomioon ottaen asian laajuus, mo-
2367: kuin korkeimman oikeuden antamista tuomarin nimutkaisuus ja riitaisuus kihlakunnanoikeuden
2368: esteellisyysperusteita koskevista uudemmista olisi tullut perustella päätöksensä yksityiskohtai-
2369: päätöksistä. Ks. myös kohta 4.2.4.11. (14/50/98). semmin ja laajemmin kuin mitä se oli päätökses-
2370: sään tehnyt. Käräjätuomarin huomiota kiinni-
2371: tettiin tuomioiden perustelemiseen riittävän yk-
2372: sityiskohtaisesti oikeudenkäymiskaaren edellyt-
2373: 19) Esittelijän esteellisyys tämällä tavalla (679/1196).
2374:
2375: Hallitusmuodon 16 § 1 momentin säännös oi- 21) Syyttömyysolettama
2376: keudenmukaisesta oikeudenkäynnistä ja hyvästä
2377: hallinnosta edellyttää, että lainkäytössä ja hallin- Kantelussa oli pidetty virheellisenä tuomioka-
2378: nossa asioiden ratkaisuun osallistuvat virkamie- pitulin kurinpitoasiamiehen päätöstä olla aloit-
2379: het ovat puolueettomia. Kantelussa oli katsottu, tamatta kurinpitomenettelyä pappia vastaan.
2380: että luonnonsuojelulain mukaisen toimenpide- Kantelijan käsityksen mukaan pappi oli erään
2381: kiellon asettamista koskevassa valitusasiassa oikeusjutun yhteydessä esittänyt totuuden vas-
2382: ympäristöministeriössä päätöksen esitellyt vir- taisen lausuman. Pappia oli sanotussa jutussa
2383: kamies oli ollut esteellinen, koska hän oli jo aikai- syytetty lievästä petoksesta, mutta käräjäoikeus
2384: semmin ottanut kantaa samaan asiaan esitelles- ja syyttäjän valituksen johdosta myös hovioikeus
2385: sään ministeriön myönteisen vastauksen läänin- oli lainvoimaisesti hylännyt syytteen.
2386: hallituksen tiedusteluun, joka koski toimenpide- Apulaisoikeuskanslerin päätöksessä kiinnitet-
2387: kiellon asettamista. tiin huomiota oikeudenmukaista oikeudenkäyn-
2388: Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa todettiin, tiä koskevan hallitusmuodon 16 §:n perusoikeus-
2389: että kyseessä oli valituksen käsittely hallintolain- säännöksen kattamiin, Euroopan ihmisoikeus-
2390: käytön mukaisessa menettelyssä. Tällöin esteelii- sopimuksessa ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia
2391: syyteen on sovellettu oikeudenkäymiskaaren oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopi-
2392: 13 luvun 1 §:n esteellisyysperusteita. Aikaisem- muksessa mainittuihin rikoksesta syytetylle kuu-
2393: min tarkoituksenmukaisuusvalituksen käsittelyä luviin oikeuksiin. Näihin kuuluu muun muassa
2394: ei kuitenkaan pidetty lainkäyttönä, vaan hallin- syyttömyysolettama eli oikeus tulla pidetyksi
2395: totoimintana. Esteellisyydestä hallintotoimin- syyttömänä, kunnes syyllisyys on laillisesti näy-
2396: nassa säädetään hallintomenettelylain 10 §:n tetty toteen. Lisäksi rikosoikeudenkäynnissä on
2397: 1 momentissa. Ratkaisussa katsottiin, että huo- voimassa periaate, jonka mukaan syytetyllä ei
2398: mioon ottaen edellä mainitut esteellisyyttä kos- ole totuudessapysymisvelvollisuutta (1185/1/96).
2399: kevat säännökset kyseinen virkamies ei ollut es-
2400: teellinen osallistumaan valitusasian käsittelyyn 22) Oikeudenkäyntikulut
2401: ministeriössä.
2402: Esteellisyyskysymyksiä tulisi kuitenkin tar- Euroopan neuvoston ministerikomitea oli
2403: kastella entistä tiukemmin ottaen huomioon to- määrännyt Suomen hallituksen maksamaan Eu-
2404: siasiallisen esteellisyyden ja yleisön luottamuk- roopan ihmisoikeussopimuksen loukkauksen
2405: sen merkityksen. Vastaavassa tilanteessa olisi johdosta kohtuullisena hyvityksenä 30 000
2406: suotavaa jatkossa menetellä niin, että lausunnon Ruotsin kruunua ja oikeudenkäyntikulujen kor-
2407: valmistellut virkamies pidättäytyisi valitusasian vauksena 40 000 kruunua eli yhteensä 70 000
2408: käsittelystä. Ks. kohta 6.11.2. (121511/96) kruunua.
2409: 3.3. Perus- ja ihmisoikeudet muun viranomaistoiminnan valvonnassa 47
2410:
2411: Kantelijan mielestä Suomen valtion tulee kor- Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa on kiinni-
2412: vata hänelle asian selvittämisestä aiheutuneet to- tetty terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen
2413: siasialliset kulut, ottaen huomioon, että hänellä huomiota siihen, että asioita, joissa on kysymys
2414: oli ollut mukana lakimiesavustaja asian käsitte- henkilön vapauden menettämisestä, tulisi käsi-
2415: lyssä Euroopan ihmisoikeustoimikunnan istun- tellä erityisen kiireellisinä ja samalla muutoinkin
2416: nossa. Avustaja oli saanut ihmisoikeustoimikun- kaikin tavoin pyrkiä siihen, että henkilön vapau-
2417: nalta korvauksen vain matkoista, majoituksesta denmenetysaika ei viranomaismenettelyn viiväs-
2418: ja päivärahaa. Kantelija oli ilmoituksensa mu- tyessäkään jatku pitempään kuin on ehdotto-
2419: kaan suorittanut omista varoistaan po. asianaja- masti välttämätöntä. Ks. myös kohta 6.9.4. (11
2420: jalle 40 000 kruunua. 21/98).
2421: Apulaisoikeuskansleri on katsonut, että kan-
2422: telijaon asiaa ihmisoikeustoimikunnassa käsitel-
2423: täessä voinut esittää vaatimuksensa hänelle ai- 25) Viivästyminen riita-asian käsittelyssä
2424: heutuneiden kulujen, mukaanlukien oikeusavun
2425: hankkimisesta aiheutuneiden kulujen osalta. Kahden riita-asian käsitteleminen oli viivästy-
2426: Tiedossa ei ollut, mitä kantelija oli vaatinut ja nyt muun muassa siitä syystä, että käräjätuoma-
2427: mitä po. 40 000 kruunun korvaus kattoi. Minis- rin virkaa oli jouduttu hoitamaan vakinaisen
2428: terikomitean päätöksen perusteella valtio ei kui- tuomarin sairauden vuoksi sijaisuuksina eri hen-
2429: tenkaan ollut velvollinen maksamaan kantelijal- kilöiden toimesta. Kirjallisen valmistelunjälkeen
2430: le enempää kuin mitä ministerikomitea oli mää- asioissa ei ollut tapahtunut mitään toimenpiteitä
2431: rännyt. Kantelijan mahdolliset ylimenevät vaati- noin yhden vuoden kymmenen kuukauden aika-
2432: mukset tuli toteuttaa säännönmukaisessa järjes- na.
2433: tyksessä oikeudenkäyntiteitse (580/1/97). Käräjätuomarin tehtäviä hoitaneiden kahden
2434: käräjätuomarin huomiota kiinnitetty asioiden
2435: käsittelyn edellyttämäänjoutuisuuteen. Hallitus-
2436: 23) Syyteharkinnan viipyminen muodon 16 §:ään sisältyvän perusoikeussään-
2437: nöksen mukaanjokaisella oli oikeus saada asian-
2438: Hallitusmuodon 16 §:n perusoikeussäännök- sa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheeton-
2439: sessä oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä ja ta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuo-
2440: hyvän hallinnon takeista turvataan oikeus asioi- mioistuimessa tai muussa viranomaisessa.
2441: denjoutuisaan käsittelyyn. Johtavalla kihlakun- Apulaisoikeuskanslerin ratkaisu on selostettu
2442: nansyyttäjällä oli ollut laaja rikosjuttu syytehar- laajemmin kohdassa 4.2.4.9. (24/50/97)
2443: kinnassa kaikkiaan neljän vuoden ajan ilman,
2444: että hän olisi saanut sitä useasta kehotuksesta
2445: huolimatta ratkaistuksi. Ratkaisun tekemistä oli Hyvän hallinnon takeet
2446: kylläkin viivyttänyt pyydetyn asiantuntijalau-
2447: sunnon viivästyminen. Kun lausuntoa ei ollut 26) Esteellisyys oikaisuvaatimusta käsiteltäessä
2448: kahden vuoden kuluessa toimitettu, pyyntö oli
2449: peruutettu. Juttu oli siis ollut syyttäjällä ratkaisu- Kaupungin teknisen lautakunnan ja asunto-
2450: kypsä ilmeisesti lähes kahden vuoden ajan. Oi- toimenjohtajan tietoon on saatettu apulaisoi-
2451: keuskansleri totesi ratkaisussaan 5.1.1998, että keuskanslerin varamiehen kannanotto, jonka
2452: syyteharkinta-aika oli muodostunut kohtuutto- mukaan asuntotoimenjohtaja oli ollut esteeilinen
2453: man pitkäksi ja että menettelyä ei voitu pitää toimimaan esittelijänä käsiteltäessä lautakun-
2454: hyvän syyttäjätavan eikä hyvän hallintotavan nassa oikaisuvaatimusta hänen tekemistään asu-
2455: mukaisena (71/62/96). kasvalintaa koskevista päätöksistä. Euroopan
2456: ihmisoikeustuomioistuimen käytäntö antaa ai-
2457: heen lähteä siitä, ettei tuomarilla tai muulla vir-
2458: 24) Syytetyn mielentilaa koskeva lausunto kamiehellä saa olla ennakkokäsitystä tai etukä-
2459: teiskantaa asiassa (subjektiivinen puolueetto-
2460: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus oli an- muus) ja että oikeutetut epäilyt puolueettomuu-
2461: tanut vangittuna olevan syytetyn mielentilaa desta ovat poissuljettuja (objektiivinen puolueet-
2462: koskevan lausunnon, joka oli toimitettu käräjä- tomuus).
2463: oikeudelle vasta kolmen viikon kuluttua mielen- Asia oli kuitenkin tulkinnanvarainen, koska
2464: tilatutkimuksen päättymisestä. vastaavanlaisista tilanteista oli erisuuntaisia vali-
2465: 48 3. Perus- ja ihmisoikeusasiat
2466:
2467: tusasteiden ratkaisuja. Lääninoikeus oli tässä ta- lainkäyttölain 82 §:n 1 momentin siirtymäsään-
2468: pauksessa katsonut esteellisyyden olleen olemas- nöksen mukaan lakia ei sovelleta valitukseen,
2469: sa ja kumonnut asiaa koskevan päätöksen. Lau- joka tehdään ennen lain voimaantuloa annetusta
2470: takunta oli valittanut ratkaisusta korkeimmalle päätöksestä.
2471: hallinto-oikeudelle (42911/97). Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa on todet-
2472: tu, että valituksen yli kolme ja puoli vuotta kestä-
2473: nyt käsittelyaika on ollut kohtuuttoman pitkä.
2474: 27) Menettely maidon lisäkiintiöhakemusten Ratkaisussa on viitattu hallitusmuodon 16 §:n
2475: käsittelyssä (969/1995) perusoikeussäännökseen, jonka mu-
2476: kaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitel-
2477: Maaseutuelinkeinopiirin menettelystä mai- lyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivy-
2478: don lisäkiintiöitä ja emolehmäpalkkiokiintiötä tystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomiois-
2479: koskevien hakemuksien käsittelyssä tehtyyn tuimessa tai muussa viranomaisessa. Ks. kohta
2480: kanteluun annetussa apulaisoikeuskanslerin rat- 6. 7.2. (1 055/1/96).
2481: kaisussa viitattiin hallitusmuodon 16 §:n perus-
2482: oikeussäännökseen, jonka 1 momentin mukaan
2483: jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi 29-30) Asian käsittelyn viivästyminen
2484: asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä
2485: toimivaltaisessa viranomaisessa. Pykälän 2 mo- Hallitusmuodon 16 §:ssä turvatusta oikeudes-
2486: mentin mukaan käsittelyn julkisuus sekä oikeus ta asioiden joutuisaan käsittelyyn oli kyse myös
2487: tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea yhdistyksen rekisteröintiä koskevassa asiassa,
2488: muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen jossa patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysre-
2489: oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet tur- kisterin ja ulkoministeriön huomiota kiinnitet-
2490: vataan lailla. Hallintomenettelylain 24 §:n 1 mo- tiin asioiden riittävän joutuisaan käsittelyyn.
2491: mentin mukaan päätös on perusteltava ilmoitta- Hakemukset kahden yhdistyksen rekisteröimi-
2492: malla sen perusteena olevat pääasialliset tosisei- seksi olivat saapuneet yhdistysrekisteriin
2493: kat sekä säännökset ja määräykset. 25.1.1994. Yhdistysten säännöistä oli pyydetty
2494: Maaseutuelinkeinopiirit ovat 1. 7.1997 alkaen lausuntoa ulkoasiainministeriöitä 10.8.1994 ja
2495: työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosas- 15.8.1994. Lausunnot oli annettu vasta
2496: toja. Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan 27.1.1998. Lausuntopyynnössä ei ollut ollut
2497: kiinnittänyt työvoima- ja elinkeinokeskuksen määräaikaa, eikä yhdistysrekisteri ollut tiedus-
2498: maaseutuosaston huomiota asioiden käsittelyn tellut asian viipymistä ulkoasiainministeriöstä.
2499: edellyttämään joutuisuuteen ja siihen, että pää- Ulkoministeriö ei ollut myöskään ilmoittanut,
2500: tökset oli perusteltava hallintomenettelylain että lausuntoa ei ollut tarpeen antaa.
2501: edellyttämällä tavalla. Ks. myös kohta 6.6.3.2. Apulaisoikeuskanslerin varamies totesi käsit-
2502: (233/1/96). telyajan, yli neljä vuotta, olleen huomattavan
2503: pitkä. Yhdistysrekisterin huomiota kiinnitettiin
2504: myös oikeaan menettelytapaan lausunnon hank-
2505: 28) Tielaitoksen keskushallintoon tehdyn valituk- kimisessa. Ulkoasiainministeriön menettely ei
2506: sen käsittelyaika ollut myöskään hyvän hallintotavan mukaista
2507: (84911/97).
2508: Kantelijat olivat 20.7.1994 tehneet valituksen Toisessa asiassa kiinnitetty veroviraston ja ve-
2509: tielaitoksen keskushallinnolle tiepiirin 4. 7.1994 rotuksen oikaisulautakunnan huomiota siihen,
2510: tekemästä päätöksestä yrityksensä tieopasteita että hallitusmuodon 16 §:ssä tarkoitettu oikeus
2511: koskevassa asiassa. Valitus oli ratkaistu saada asiansa käsitellyksi ilman aiheetonta viivy-
2512: 12.2.1998. Tiepiirien päätöksistä tehtyjen vali- tystä viranomaisessa, tuli ottaa huomioon perin-
2513: tusten käsittely siirtyi 1.12.1996 hallintolainkäyt- töveron lykkäyshakemusta siirrettäessä ja
2514: tölain tultua voimaan läänin oikeuteen. Hallinto- käsiteltäessä. Ks. myös kohta 6.4.3. (69/1/98).
2515: 49
2516:
2517:
2518:
2519:
2520: 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta
2521:
2522: 4.1. Yleiskatsaus nöksen mukaan uutta lakia sovelletaan vain sel-
2523: laisiin riita-asioihin, joissa käräjäoikeuden rat-
2524: 4.1.1. Kantelut kaisu annetaan 1.5.1998 jälkeen. Rikosasioihin
2525: lakia sovelletaan, jos asia, jossa muutosta hae-
2526: Oikeuskansleri valvoo tuomioistuimien toi- taan, on käräjäoikeudessa ollut käsiteltävä nou-
2527: minnan laillisuutta tutkimalla kanteluja ja otta- dattaen oikeudenkäynnistä rikosasioissa annet-
2528: malla asioita käsiteltäväksi myös omasta aloit- tua lakia ja jos ratkaisu siinä on annettu tai julis-
2529: teestaan. Vuonna 1998 oikeuskanslerille tehtiin tettu tämän lain voimaantulon jälkeen. Hovioi-
2530: 207 sellaista kantelua, jotka joko kokonaan tai keuden ensimmäisenä asteena käsiteltäviin asioi-
2531: osaksi koskivat yleisten tuomioistuinten menet- hin lakia sovelletaan, jos asia on tullut vireille
2532: telyä. Hallintotuomioistuinten menettelystä teh- po. lain voimassa ollessa.
2533: tiin 25 kanteluaja erityistuomioistuinten osalta Oikeuskansleri puuttuu tuomioistuinlaitok-
2534: 43 kantelua. Kaikkia tuomioistuintyyppejä kos- sen kohdalla sellaisiin oikeudenkäyntiongelmiin,
2535: keneiden kantelujen määrä on huomattavasti li- jotka lookkaavat ihmisten oikeusturvaa. Tyypil-
2536: sääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna. linen tapaus on asioiden viipyminen. Myös muut
2537: Tuomiovaltaa käyttävät hallitusmuodon mu- menettelyyn liittyvät seikat kuten tuomion pe-
2538: kaan riippumattomat tuomioistuimet. Sen vuok- rusteleminen, asianosaisen kuuleminen ja esteel-
2539: si niiden lainkäyttötoiminnan valvonta muodos- Iisyyskysymykset ovat antaneet aihetta toimen-
2540: tuu käytännössä suppeammaksi kuin hallintotoi- piteisiin. Oikeuskanslerille tehdyissä tämän jak-
2541: mintaan kohdistuva. Tuomioistuinten lainkäyt- son alaan kuuluvissa kanteluissa on ollut kysy-
2542: töön kohdistuvassa valvonnassa oikeuskansleri mys eriJaatoisista asioista, pääasiassa tuomiois-
2543: voi puuttua yleensä vain menettelyä koskeviin tuinten ratkaisujen sisällöstä sekä oikeuden-
2544: virheisiin sekä perus- ja ihmisoikeuksia loukkaa- käyntimenettelystä. Ne ovat aiheuttaneet huo-
2545: vaan toimintaan. Mikäli lainkäytössä havaitaan mautuksen hovioikeuden jäsenille salassapito-
2546: yleisiä epäkohtia, niiden korjaamiseksi tehdään säännösten vastaisesta menettelystä todistajien
2547: Iainsäädän töesi tys. nimien ja erään todistajan terveydentilaa koske-
2548: Alioikeuksien yhtenäistäminen ja riita-asioi- vien tietojen julkisuutta koskevassa asiassa ja
2549: den oikeudenkäyntimenettelyn uudistus tulivat vastaavasti käräjätuomarille tapauksessa, jossa
2550: voimaan vuonna 1993. Oikeudenkäyntimenette- oli kysymys kiinnityksen kuolettamisesta ilman
2551: ly rikosasioissa on uudistettu vuonna 1997. Me- pantinhaltijan suostumusta.
2552: nettely on järjestetty suulliseksi, välittömäksi ja Käsitysten Iausumisiin on ollut aihetta mm.
2553: keskitetyksi. Keskeiset noudatettavaa menette- tapauksissa, joissa oli kysymys haastehakemuk-
2554: lyä koskevat säännökset on otettu lakiin oikeu- sen toimittamisesta käräjäoikeudelle sähköisenä
2555: denkäynnistä rikosasioissa (689/1997), joka tuli viestinä, siviilioikeudenkäynnin järjestämisestä
2556: voimaan 1.10.1997. siten, ettei asian käsitteleminen ole täysin keskey-
2557: Muutoksenhakua hovioikeuteen ja asian kä- tyneenä tuomarin vaihtumista koskevissa tilan-
2558: sittelyä hovioikeudessa koskevat säännökset uu- teissa, rikosprosessilain ennakollisesta sovelta-
2559: distettiin lailla (165/1998), joka tuli voimaan misesta, isyyden vahvistamista koskevien sään-
2560: 1.5.1998. Koska Suomi ei voinut vuonna 1990 nöksien soveltamisesta ottolapseen, käräjätuo-
2561: taata ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suo- marin menettelystä ulosmittausvalituksen käsit-
2562: jasta tehdyn yleissopimuksen mukaista oikeutta telyssä sekä maaoikeustuomarin menettelystä
2563: suulliseen käsittelyyn, sopimukseen oli tehty maaoikeuden istunnossa.
2564: suullista käsittelyä koskeva varauma. Se on em. Hallintotuomioistuinten toimintaan vaikut-
2565: lainsäädännön johdosta peruutettu hovioikeuk- taa hallintolainkäyttölaki (586/1996). Se on tul-
2566: sien osalta asetuksella (285/1998). Siirtymäsään- lut voimaan 1.12.1996 ja sisältää keskeiset sään-
2567:
2568: 7 29207IC
2569: 50 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta
2570:
2571: nökset valituksesta ja eräistä muista hallinto- töönpanossa, yhdyskuntapalvelua koskevissa
2572: oikeudellisista oikeusturvakeinoista sekä niiden asioissa sekä ajokiellon määräämisen osalta.
2573: käsittelyssä noudatettavasta menettelystä. Laki Toimenpiteet ilmenevät tarkemmin jaksosta
2574: on oikeudenkäymiskaareenja hallintomenettely- 4.3. Tarkastustoiminta on johtanut myös kor-
2575: lakiin rinnastettava yleislaki ja sillä kumottiin keimmalle oikeudelle tehtyyn purkuesitykseen
2576: muutoksenhausta hallintoasioissa 24.3.1950 an- ehdonalaisen vapauden menettämistä koske-
2577: nettu laki (154/1950) sekä ylimääräisestä muu- vassa asiassa.
2578: toksenhausta hallintoasioissa 1.4.1966 annettu Hovioikeudet toimittavat oikeuskanslerille
2579: laki (200/1966). Hallintolainkäyttö lakia ei sovel- tiedoksi tarkastusviskaaliensa laatimat tarkas-
2580: leta valitukseen eikä alistukseen, joka tehdään tuskertomukset ja ilmoittavat lisäksi tietoonsa
2581: ennen lain voimaantuloa annetusta päätöksestä, tulleista seikoista, jotka saattavat johtaa virka-
2582: eikä tällaisen asian käsittelyyn valituksen joh- syytteen nostamiseen hovioikeudessa. Lakiin
2583: dosta ylemmässä valitusviranomaisessa. Kerto- yleisistä syyttäjistä (199/1997) sisältyy säännös,
2584: musvuoden aikana on yhä enenevässä määrin jonka mukaan syytteen nostamisesta tuomarin
2585: alkanut esiintyä tapauksia, joissa hallintolain- tekemästä virkarikoksesta päättää oikeuskansle-
2586: käyttölaki on tullut oikeuskanslerin laillisuusval- ri tai eduskunnan oikeusasiamies.
2587: vontatoiminnassa arvioitavaksi. Suullista käsit- Muutoksenhakua hovioikeuteen ja asiain kä-
2588: telyä koskevan sääntelyn uudistaminen hallinto- sittelyä hovioikeudessa koskevien uusien sään-
2589: lainkäyttölaissa on merkinnyt sitä, että Suomen nösten mukaan hovioikeuden ensiasteena käsit-
2590: Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaan telemien rikosasioiden osalta tulevat sovelletta-
2591: tekemä varauma oikeudesta suulliseen käsitte- vaksi käräjäoikeuskäsittelyä vastaavat säännöt.
2592: lyyn on voitu poistaa yleisten hallintotuomiois- Kirjallinen menettely virkasyyteasioissa tullee
2593: tuinten osalta (1067/1996). olemaan vähäisempää kuin aikaisemmin, joskin
2594: Kuvasta 4 ilmenee tuomioistuimiin kohdistu- selvät ja riidattomat ensimmäisen asteen
2595: neiden kantelujen lukumäärien kehitys 1996-- virkarikosasiat käsiteltäneen hovioikeudessa
2596: 1998. edelleen kirjallisesti. Hovioikeudessa ensiasteena
2597: käsiteltävissäjutuissa on vastaajan vaatimukses-
2598: ta järjestettävä suullinen käsittely.
2599: 4.1.2. Tarkastustoimi Suurin osa oikeuskanslerinvirastossa vuonna
2600: 1998 vireille tulleista tuomareiden virkavalvon-
2601: Oikeuskanslerinviraston omasta aloitteesta ta-asioista on alkanut ennen hovioikeusmenette-
2602: suoritettu tuomioistuimiin kohdistuva laillisuus- lyä koskevan prosessiuudistuksen voimaantuloa,
2603: valvonta on tapahtunut tarkastamaila niiden ri- jolloin asiat on ollut käsiteltävä aikaisempien
2604: kosasioissa antamia tuomioita. Vankeusrangais- säännösten nojalla. Tuomareiden virkasyyte-
2605: tuksen täytäntöönpanosta annetun asetuksen asioiden osalta ongelmaksi on käytännössä muo-
2606: 17 §:n (139/1986) nojalla oikeusrekisterikeskus dostunut virkasyyteasian tutkinnan järjestämi-
2607: lähettää oikeuskanslerin antamien ohjeiden mu- nen erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa asian-
2608: kaisesti kuukausittain tarkastettaviksi jäljennök- omistaja rikosjuttunsa oikeudessa hävittyään te-
2609: set saamistaan päätösilmoituksista. Apulaisoi- kee tuomaria vastaan rikosilmoituksen suoraan
2610: keuskanslerin 7.11.1997 antaman tarkastussuun- paikallispoliisille. Järjestelmä on otettu kerto-
2611: nitelman mukaan oikeusrekisterikeskukselle oli musvuonna virastossa pohdittavaksi. Tuomarei-
2612: ilmoitettu, että sen tuli vuoden 1998 osalta nou- den virkasyyteasioita on tullut vuonna 1998 vi-
2613: dattaa sille ohjeeksi ilmoitettua muutettua pää- reille oikeuskanslerinvirastossa myös siten, että
2614: tösilmoitusten lähettämisjärjestystä. asioista on tänne ilmoitettu valtakunnansyyttä-
2615: Vuonna 1998 oikeuskanslerinvirastoon toi- jänviraston, paikallissyyttäjän, lääninhallituk-
2616: mitettiin tarkastettavaksi vankeusrangaistuksia sen poliisitarkastajan ja poliisikomisarion toi-
2617: koskevia päätösilmoituksia 6 025 kappaletta. mesta (dnrot 4-5/50/98, 19/50/98 ja 25-28/50/
2618: Havaitut virheet ovat antaneet aihetta huo- 98).
2619: mautuksiin ja käsitysten lausumisiin. Yhteisen Apulaisoikeuskansleri ja oikeuskanslerinvi-
2620: vankeusrangaistuksen määräämistä koskevissa raston lainkäyttöasioiden esittelijät ovat kerto-
2621: useissa tapauksissa on asiaan puututtu. Virhei- musvuoden helmikuun 9. ja 10. päivinä osallistu-
2622: tä on havaittu myös mm. vapaudenmenetys- neet Kouvolan hovioikeudessa hovioikeuksien ja
2623: ajan vähentämisessä, koetusajan pituuden mää- oikeuskanslerinviraston neuvottelupäiville. Ti-
2624: räämisessä, ehdollisen rangaistuksen täytän- laisuuden teemana oli käräjäoikeuksien valvoo-
2625: 4.2. Tuomioistuimiin kohdistuneet kantelut ja muut valvontatoimet 51
2626:
2627: ta. Siellä esitettiin mm. selostukset hovioikeuksi- vien säännösten soveltamiseen ja maakaariuu-
2628: en tarkastustoiminnasta ja tuomioistuinten val- distuksen toimimiseen käytännössä on kiinnitet-
2629: vonnasta osana laillisuusvalvontaa. Lisäksi käsi- ty tarkastusviskaalien huomiota.
2630: teltiin uutta rikosprosessimenettelyä, hovioike-
2631: usprosessiuudistuksen käynnistymistä sekä hovi-
2632: oikeusprosessiuudistusta ja uutta rikosprosessi- 4.2. Tuomioistuimiin kohdistuneet
2633: menettelyä korkeimman oikeuden ja syyttäjän kantelut ja muut valvontatoimet
2634: näkökulmasta. Vastaavanlainen tilaisuus järjes-
2635: tettiin ensimmäisen kerran vuonna 1995 yhdessä 4.2.1. Virkasyyteasiat
2636: Rovaniemen hovioikeuden kanssa.
2637: Hovioikeuksien osuutta alioikeuksien tarkas- 1-2) Syyttäjän puhevallan valvominen suullises-
2638: tamisessa ja valvonnassa on painotettu. Tähän sa käsittelyssä
2639: liittyen apulaisoikeuskansleri on kehottanut ho-
2640: vioikeuksia ja niiden tarkastusviskaaleja kiinnit- Hovioikeus toimitti asianomistajien nosta-
2641: tämään erityisesti huomiota perus- ja ihmisoike- massa tuomareita koskevassa virkasyyteasiassa
2642: usvalvontaan lainkäyttötoiminnassa, jutturuuh- suullisen käsittelyn. Apulaisoikeuskansleri, joka
2643: kiinja käsittelyaikoihin sekä oikeudenkäyntime- ei ollut yhtynyt asianomistajien rangaistusvaati-
2644: nettelyä koskevien säännösten soveltamiseen mukseen, määräsi nuoremman oikeuskanslerin-
2645: niissä käräjäoikeuksissa, joissa näiltä osin oli ha- sihteerin valvomaan käsittelyssä syyttäjän puhe-
2646: vaittu puutteita. Lisäksi hän on kiinnittänyt huo- valtaa (11/50/97).
2647: miota kiinteistöasioiden ruuhkautumiseen kärä- Toisessa tapauksessa hovioikeus toimitti asi-
2648: jäoikeudessa ja siihen, että laamannin tehtävänä anomistajan nostamassa käräjäoikeuden laa-
2649: viraston päällikkönä on huolehtia käräjäoikeu- mannia koskevassa virkasyyteasiassa suullisen
2650: den hallinnosta ja siitä, että asioiden käsittelemi- käsittelyn. Apulaisoikeuskansleri, joka ei ollut
2651: selle tarpeelliset edellytykset kuten riittävät hen- asiasta antamassaan lausunnossa yhtynyt asian-
2652: kilöstöresurssit, koulutus ja töiden järkevä orga- omistajan rangaistusvaatimukseen, pyysi valta-
2653: nisointi on järjestetty. Myös käräjäoikeuksille syyttäjänvirastoa määräämään valtionsyyttäjän
2654: tulleisiin uusiin tehtäväryhmiin kuten muutok- valvomaan julkista kannevaltaa ja ryhtymään
2655: senhakua ulosottomiehen menettelystä koske- syyttäjänä tarvittaessa toimenpiteisiin (29/50/
2656: 98).
2657:
2658: Kuva4.
2659:
2660: Tuomioistuimiin kohdistuneet kantelut 1996-1998
2661:
2662: II Yleisen tuomioistuimen
2663: menettely, rikosasiat
2664: 1998
2665: OYieisen tuomioistuimen
2666: menettely, riita-asiat
2667:
2668: • Hallintotuomioistuimen
2669: 1997 menettely
2670:
2671: • Erityistuomioistuimen
2672: menettely
2673:
2674: 1996
2675:
2676:
2677:
2678: 0 50 100 150 200
2679: 52 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta
2680:
2681: 3) Asianomistajien tekemät rikosilmoitukset 2) Alioikeuksien tarkastaminen
2682: tuomioistuinten jäsenistä
2683: Hovioikeusasetuksen 23 §:n 2 momentin mu-
2684: Paikallissyyttäjä oli ilmoittanut oikeuskansle- kaisesti oikeuskanslerille lähetetyistä tarkastus-
2685: rinvirastoon asianomistajan notaarista tekemäs- kertomuksista on ilmennyt, että eräissä käräjäoi-
2686: tä rikosilmoituksesta. Toisessa tapauksessa po- keuksissa asiat olivat ruuhkautuneet varsinkin
2687: liisikomisario oli ilmoittanut oikeuskanslerinvi- velkajärjestelyasioiden, laajojen riita-asioiden ja
2688: rastoon asianomistajan käräjätuomarista teke- riitaisiksi muuttuneiden velkomusta koskevien
2689: mästä rikosilmoituksesta. Apulaisoikeuskansle- asioiden kohdalla siten, että ratkaisujen viipymi-
2690: rin kirjeillä pyydettiin selvitykset epäillyiltä ja sestä oli aiheutunut jo sinällään lainkäytön tason
2691: rikosilmoitusten tekijöille varattiin tilaisuus an- laskemista.
2692: taa vastineet saatujen selvitysten johdosta. Kos- Toiseen hovioikeuspiiriin kuuluvassa käräjä-
2693: ka ei ollut esitetty todennäköisiä syitä sen tueksi, oikeudessa oli havaittu puutteellisuuksia riita-
2694: että tuomioistuinten jäsenet olisivat virkatoimis- asioiden oikeudenkäyntimenettelyä koskevia
2695: saan syyllistyneet lainvastaiseen tai muuten vir- säännöksiä sovellettaessa. Käräjäoikeuden huo-
2696: heelliseen menettelyyn, apulaisoikeuskanslerilla miota oli kiinnitetty muun muassa siihen, että
2697: ei ollut syytä määrätä esitutkintaa suoritettavak- prosessinjohtoa tuli harjoittaa myös valmistelun
2698: si. Asiat eivät antaneet aihetta muihinkaan toi- kirjallisessa vaiheessa. Eräitä käräjäoikeuksia
2699: menpiteisiin (26 ja 27/50/98). tarkastettaessa oli havaittu, että kahden kunnan
2700: holhouskirjoista puuttui merkintä holhouskirjo-
2701: 4) Tuomitsemisesta yli syytteen ja lautamiehen jen tarkastamisesta, jota paitsi oli ilmennyt
2702: vastuusta puutteita holhouskirjojen saattamisesta ajan ta-
2703: salle.
2704: Oikeuskanslerin kertomuksissa 1996 (s. 56) ja Apulaisoikeuskansleri on kehottanut hovioi-
2705: 1997 (s. 63) mainitussa asiassa korkein oikeus ei keuksia tulevissa tarkastuksissaan seuraamaan
2706: ole 27.5.1998 antamassaan tuomiossa muuttanut asioiden käsittelemistä ja jutturuuhkaa niissä
2707: hovioikeuden tuomiota pääasiaratkaisun osalta käräjäoikeuksissa, joissa käsittelyajat olivat ve-
2708: (241/1/96). nyneet liian pitkiksi. Samoin tuli seurata oikeu-
2709: denkäyntimenettelyä koskevien säännösten so-
2710: veltamista siinä käräjäoikeudessa, jossa sovelta-
2711: 4.2.2. Esitykset misen osalta oli havaittu puutteita. Lisäksi tuli
2712: seurata, että holhouskirjat tarkistettiin ja saatet-
2713: 1) Perus- ja ihmisoikeusvalvonta lainkäyttötoi- tiin ajan tasalle.
2714: minnassa Kiinteistöasioiden ruuhkautumiseen eräässä
2715: käräjäoikeudessa oli kiinnitetty huomiota myös
2716: Apulaisoikeuskansleri on hallitusmuodon aikaisempina vuosina. Apulaisoikeuskansleri on
2717: 46 §:n 1 momentin mukaan oikeuskanslerille ottanut käräjäoikeutta koskevan asian tutkitta-
2718: kuuluvaan laillisuusvalvontatehtävään liittyen vaksi erikseen (13/50/98).
2719: kiinnittänyt hovioikeuksien tarkastusviskaalien Apulaisoikeuskansleri on kiinnittänyt hovioi-
2720: huomiota siihen, että käräjäoikeuksien valvon- keuksien tarkastusviskaalien huomiota myös sii-
2721: nassa olisi syytä seurata perus- ja ihmisoikeuk- hen, että käräjäoikeuskäynneillä on syytä yleises-
2722: sien toteutumista lainkäyttötoiminnassa. Samal- ti keskustella maakaariuudistuksen toimimisesta
2723: la on kehotettu tarkastustyössä valvomaan kärä- käytännössä ja myös tarpeellisten tietojen toimit-
2724: jäoikeuksille tulleita uusia tehtäväryhmiä. Vii- tamisesta maanmittaustoimistoille. Koska asias-
2725: meksi mainitussa suhteessa apulaisoikeuskansle- sa oli kysymys myös ATK-järjestelmien kehittä-
2726: ri on viitannut 1.12.1996 voimaan tulleeseen misestä, tarkastusviskaaleille lähetetty kirje on
2727: muutoksenhakua ulosottomiehen menettelystä toimitettu tiedoksi myös oikeusministeriölle (27/
2728: koskevaan ulosottolain 10 luvun (197/1996),jon- 51198).
2729: ka mukaan ulosotonhaltijan tehtävät lakkautet-
2730: tiin ja toimivalta siirtyi käräjäoikeuksille (713/ 3) Yhteiseen hakemukseen annetun päätöksen
2731: 1996). Jaksot em. asioista voidaan sisällyttää ho- toimittaminen asianosaisille
2732: vioikeusasetuksen 23 §:n 2 momentin nojalla laa-
2733: dittavaan, oikeuskanslerille tiedoksi toimitetta- Puolisot olivat hakeneet avioeroa yhteisellä
2734: vaan kertomukseen (9/51/98). hakemuksella käräjäoikeudelta. Asiassa annettu
2735: 4.2. Tuomioistuimiin kohdistuneet kantelut ja muut valvontatoimet 53
2736:
2737: päätös oli toimitettu vain toiselle heistä, eikä 10 vuotta päätöksenantopäivästä. Hovioikeuden
2738: toinen osapuoli ollut saanut ratkaisusta viralli- tuomiossa oli lievennetty raastuvanoikeuden sa-
2739: sesti tietoa. Hänen mielestään avioeropäätös olisi lassapitomääräystä niin, että sen ratkaisuosaan
2740: pitänyt saattaa tiedoksi myös hänelle. sisältyneet todistajien nimet ja erään todistajan
2741: Käräjäoikeuden antaman selvityksen ja terveydentilaa koskevat tiedot olivat tulleet julki-
2742: oikeusministeriön lausunnon mukaan käytäntö- siksi. Oikeuskanslerille tehdyn kantelun mukaan
2743: nä oli, että puolisoiden hakiessa avioeroa yhtei- salassapitoaika oli vastoin Euroopan ihmisoike-
2744: sellä hakemuksella päätös toimitettiin vain yhtei- ussopimusta ja hovioikeuden jäsenet olivat toi-
2745: sen hakemuksen ensimmäiselle allekirjoittajalle. mineet vastoin salassapitosäännöksiä.
2746: Yhden hakemuksen perusteella tehdyn ratkaisun Korkein oikeus oli apulaisoikeuskanslerin ha-
2747: osalta syntyy velvollisuus lunastaa toimituskirja kemuksesta (ks. OK:n kertomus 1997 koh-
2748: vain kerran. Päätöksen saajan edellytettiin saat- ta 4.5.1.) kumonnut hovioikeuden tuomion sa-
2749: tavan asian edelleen tiedoksi muille osallisille. lassapitomääräyksen osalta katsottuaan Euroo-
2750: Asiasta ei ollut tarkempia säännöksiä. pan ihmisoikeustuomioistuimen 25.2.1997 anta-
2751: Apulaisoikeuskansleri on esittänyt oikeusmi- maan päätökseen viitaten määräyksen perustu-
2752: nisteriölle, että se ryhtyisi Iainsäädännöllisiin toi- neen ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Kor-
2753: miin, jotta yhteisen avioerohakemuksen tehneet kein oikeus oli määrännyt asiaan liittyvän oikeu-
2754: puolisot ja muutkin saman hakemuksen allekir- denkäyntiaineiston hovioikeuden ja raastuvan-
2755: joittaneet saisivat tiedon asian ratkaisusta. Tar- oikeuden soveltamia lainkohtia sekä tuomiolau-
2756: vetta avioerosta ilmoittamisen tehostamiseen selmia lukuunottamatta pidettäväksi salassa
2757: saattoi ilmetä myös niissä tapauksissa,joissa vain 40 vuotta raastuvanoikeuden päätöspäivästä lu-
2758: toinen osapuoli on harkinta-ajan jälkeen vaati- kien. Lisäksi korkein oikeus oli määrännyt, ettei
2759: nut eroa. Tuomioistuinhenkilökunnalle annetta- salassapitoaikana tuomiolauselmista ilmeneviä
2760: villa ohjeilla sekä tuomareille suunnatussa kou- asianomaisten nimiä ja henkilötunnuksia saanut
2761: lutuksessa oli myös mahdollista tähdentää asian- ilmaista ulkopuolisille. Apulaisoikeuskansleri on
2762: osaisten opastamista noudatettavasta menette- syytetoimenpiteisiin ryhtymättä huomauttanut
2763: lystä (83411/96). vastaisen varalle hovioikeuden jäseniä heidän
2764: menettelynsä virheellisyydestä salassapitosään-
2765: nösten soveltamisessa ja saattanut heidän tie-
2766: 4) Käräjäoikeuksien lautamiesten esteellisyyttä toonsa korkeimman oikeuden edellä mainitun
2767: koskevista säännöksistä purkupäätöksen varteenotettavaksi vastaisessa
2768: toiminnassa (25211/96).
2769: Oikeuskanslerin kertomuksessa 1997 (s. 63-
2770: 64) mainittu esitys on oikeusministeriöstä saa-
2771: dun tiedon mukaan tarkoitus ottaa huomioon 2) Kiinnityksen kuolettaminen ilman pantinhalti-
2772: tuomarin esteellisyyssäännösten muuttamisen jan suostumusta
2773: yhteydessä (25/51197).
2774: Käräjätuomari oli kuolettanut eläkeoikeuden
2775: kiinnityksen ilman kiinnityksenhaltijan suostu-
2776: musta. Apulaisoikeuskansleri on kanteluasiaan
2777: antamassaan ratkaisussa todennut, että käräjä-
2778: 4.2.3. Huomautukset tuomari oli kuolettaessaan kiinnityksen edellä
2779: kerrotusta puutteesta huolimatta menetellyt lain
2780: 1) Hovioikeuden jäsenten salassapitosäännösten säännöksen vastaisesti. Käräjätuomaria huo-
2781: vastainen menettely mautettu hänen virheellisestä menettelystään.
2782: Lisäksi ratkaisussa oli todettu, että pääpiirtei-
2783: Hovioikeuden tuomion salassapitomääräyk- sen menettelyä koskevan neuvonnan antaminen
2784: sen nojalla raastuvanoikeuden päätöksessä mai- siitä, miten virheellisestä virkatoimesta johtunut
2785: nittu sekä hovioikeudessa kertynyt oikeuden- vahinko voidaan korvata, kuului viranomaisten
2786: käyntiaineisto oli hovioikeuden tuomiota lu- yleisiin virkavelvollisuuksiin. Oikeusministeriö
2787: kuunottamatta pidettävä salassa 10 vuotta. oli eräissä selvissä tapauksissa hakemuksesta
2788: Raastuvanoikeus oli määrännyt, että oikeuden- maksanut korvauksen tuomarin virheellisestä
2789: käyntiaineisto sovellettuja lainkohtia ja tuomio- menettelystä aiheutuneesta vahingosta (786/1/
2790: lauselmaa lukuunottamatta oli pidettävä salassa 97).
2791: 54 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta
2792:
2793: 4.2.4. Käsitykset AA:n mukaan käsittelystä jäi sellainen vaiku-
2794: telma, että maaoikeustuomari oli jo ennalta
2795: 1) Maksutonta oikeudenkäyntiä koskenut pyyntö päättänyt asian. Oikeudenkäyntikuluvaatimuk-
2796: tuomion purkamista koskevan asian yhteydessä sia tiedusteltiin vain siltä osa puolelta, joka voitti
2797: asian.
2798: Kantelukirjoituksessa oli ollut muun ohella AA:n mielestä myös maaoikeustuomarin
2799: kysymys siitä, että korkeimmalta oikeudelta oli käyttäytyminen sekä istunnossa että sen jälkeen
2800: haettu lainvoiman saaneen tuomion purkamista. oli ollut epäoikeudenmukaista, provosoivaa ja
2801: Purkuhakemuksessa oli pyydetty myös maksu- loukkaavaa. AA:n tiedusteltua tuomion julista-
2802: tonta oikeudenkäyntiä ja oikeudenkäyntiavusta- misen jälkeen maaoikeuden jäsenten nimiä Am-
2803: jan määräämistä. Sen liitteenä oli ollut hakemus berla oli ensin käskenyt ulos, mutta hetken kulut-
2804: maksuttoman oikeudenkäynnin saamiseksi sekä tua oli vastannut, että pöytäkirjassa, joka toimi-
2805: vakuutus hakijan varallisuudesta ja elatusvelvol- tetaan myöhemmin, on heidän nimensä. AA:n
2806: lisuudesta. Korkeimman oikeuden päätöksessä, kysymykseen, eikö nimiä voi saada heti tietoon,
2807: jolla oli purkuhakemus hylätty, ei ollut lausuttu Amberla oli uudelleen kieltäytynyt käyttäen voi-
2808: mitään maksuttoman oikeudenkäynnin pyyn- makasta puhetapaaja uhannut poliisin kutsumi-
2809: nöstä. sella. AA on ilmoittanut saaneensa 29.10.1996
2810: Korkeimman oikeuden jaoston huomiota on pöytäkirjan puheena olevasta istunnosta. Pöytä-
2811: kiinnitetty siihen, että sen päätös ei ollut asian- kirja maksoi 35 markkaa.
2812: mukainen siltä osin kuin siinä olijäänyt käsittele-
2813: mättä maksutonta oikeudenkäyntiä koskenut
2814: pyyntö. Korkein oikeus on sittemmin apulaisoi-
2815: keuskanslerin tekemän selvityspyynnön johdos- RATKAISU
2816: ta myöntänyt hakijalle maksuttoman oikeuden-
2817: käynnin taannehtivasti sekä määrännyt oikeu- Maaoikeuden istunnosta
2818: denkäyntiavustajan ja avustajalle maksettavan
2819: palkkiota (249/1/98). Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan ei
2820: ole käynyt ilmi todennäköisiä syitä sen epäilyn
2821: tueksi, että maaoikeustuomari Amberla tai
2822: 2) Maaoikeustuomarin menettely maaoikeuden muutkaan maaoikeudenjäsenet olisivat omaksu-
2823: istunnossa neet asiassa sellaisen ennakkoasenteen, että asiaa
2824: voitiin pitää käytännössä päätettynä jo maaoi-
2825: Lyhennysote apulaisoikeuskansleri Jukka Pa- keuden istunnon alkaessa.
2826: sasen päätöksestä 18.3.1998, dnro 1181/1/96 Huomioon ottaen jakolain 331 §:n ja oikeu-
2827: denkäymiskaaren 14luvun 6 §:n säännökset
2828: KANTELUKIRJOITUS maaoikeustuomari maaoikeuden puheenjohta-
2829: jana on vastannut maaoikeuden istunnon kulun
2830: AA on 5.12.1996 päivätyssä, oikeuskanslerin- järjestämisestä ja järjestyksen pitämisestä istun-
2831: virastoon toimittamassaan kirjoituksessa ja nossa. Selvityksen mukaan maaoikeustuomari
2832: 8.1.1997 päivätyssä lisäkirjoituksessa kannellut Amberla oli järjestyksen yllä pitämiseksi joutu-
2833: Etelä-Suomen maaoikeuden III jaoston maaoi- nut ojentamaan erästä läsnä ollutta henkilöä.
2834: keustuomarin Martti Amberlan menettelystä Ottaen huomioon maaoikeuden lautamiesten
2835: maaoikeuden käsitellessä 22.10.1996 yksityistie- kertomukset asiassa ei ole saatu sellaista muuta
2836: toimituksesta TN:o 209474 tehtyjä valituksia. selvitystä, josta tarkemmin ilmenisi, millaisia sa-
2837: Toimitus koski pääsytien järjestämistä Laat- nontoja ja millaista äänensävyä Amberla oli
2838: taansyrjän tilalle RN :o 1:51 Asikkalan kunnan tuossa tilanteessa käyttänyt. Amberlan käyttäy-
2839: Pulkkilan kylässä. tyminen ei kuitenkaan ole ollut ainakaan sen
2840: AA on kertonut, että maaoikeuden istuntoon laatuista, että se olisijäänyt lautamiesten mieleen
2841: ei ollut kutsuttu toimituksen hakijaa Laattaan- jotenkin poikkeuksellisena tilanne huomioon ot-
2842: syrjän tilan omistajaa, jolle harkinnan alaisen taen.
2843: tien tieyksiköistä kohdistunee kaikissa vaihtoeh- Maaoikeustuomarilla on ollut oikeus ja vel-
2844: doissa noin 80 %. Vielä maaoikeuden istunnossa vollisuus valvoa järjestystä istuntohuoneessa
2845: yritettiin hakijaa tuloksetta kutsua, mutta puhe- myös maaoikeuden tuomion julistamisen jäl-
2846: linnumerosta puuttui yksi numero. Poissaolasta keenkin, kun asian käsittely on päättynyt. Tässä
2847: huolimatta istunto pidettiin ja päätös tehtiin. tarkoituksessa hän oli voinut kehottaa AA:ta
2848: 4.2. Tuomioistuimiin kohdistuneet kantelut ja muut valvontatoimet 55
2849:
2850: poistumaan käsittelyn jälkeen. Tämän tilanteen Asiasta tehtyyn kanteloon antamassaan rat-
2851: osalta ei ole kattavaa selvitystä Amberlan käyt- kaisussa apulaisoikeuskansleri on todennut ole-
2852: täytymisestä. Kuitenkin tuossa yhteydessä esitet- van tulkinnanvaraista, voidaanko käräjätuoma-
2853: ty uhkaus poliisin kutsumisesta paikalle vaikut- rin katsoa kerrotoissa olosuhteissa menetelleen
2854: taa AA:n toiminta ja olosuhteet huomioon ot- oikeudenkäymiskaaren l5luvun 3 §:n 2 momen-
2855: taen liiotellulta. Pidän ilmeisenä, että asianomai- tin säännöksen vastaisesti. Toisaalta käräjätuo-
2856: nen henkilö kokee uhkauksen, joka sisältää mah- marin huomiota on kiinnitetty siihen, että tuo-
2857: dollisuuden voimakeinojen käyttämiseen, tuol- marin tulisi suhtautua varoen asianosaisten asia-
2858: laisessa tilanteessa loukkaavana. miehenä tai avustajana tuomioistuimissa toimi-
2859: miseen (8/50/98).
2860:
2861: Lopputoteamukset ja toimenpiteet 4) Haastehakemuksen toimittaminen sähköisenä
2862: viestinä
2863: Todennäköisiä syitä sen tueksi, että maaoike-
2864: ustuomari Amberla olisi kirjoituksissa tarkoite- Käräjäoikeudessa vireillä olleessa yhtiöko-
2865: tuissa asioissa menetellyt lainvastaisesti tai vir- kouksen päätöksen moittimista koskeneessa
2866: heellisesti ei ole käynyt ilmi. Amberlan esittämää asiassa oli kysymys sellaisesta kanteesta,joka on
2867: uhkaosta poliisin kutsumisesta voidaan kuiten- asunto-osakeyhtiölain (809/1991) 47 §:n 2 mo-
2868: kin pitää jossain määrin harkitsemattomana. mentin mukaan pääsääntöisesti pantava vireille
2869: Totean, että tuomioistuimen istunnon aikana kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemi-
2870: läsnä olevat henkilöt muodostavat käsityksensä sestä. Kantelun kohteena olleessa riita-asiassa oli
2871: tuomioistuimen toiminnan asianmukaisuudesta jäänyt epäselväksi ajankohta, jolloin haasteha-
2872: ja tasapuolisuudesta erityisesti puheenjohtajan kemus oli saapunut tuomioistuimen kansliaan.
2873: suorittamien toimenpiteiden pohjalta. Tällöin Asiakirjavihkoon tehtyjen merkintöjen mukaan
2874: erilaisen luonteen, taustan ja koulutuksen omaa- haastehakemus olisi saapunut käräjäoikeuteen
2875: vat henkilöt saattavat kiinnittää huomiota erilai- ensin telefaxilla. Kun telefaxilla toimitettu haas-
2876: siin istunnon aikana esille tulleisiin seikkoihin ja tehakemus oli ilmeisesti ollut epäselvä, käräjäoi-
2877: päätyä niiden osalta erilaisiin arvioihin. Näistä keudesta oli pyydetty lähettämään haastehake-
2878: yksilöllisistä eroavaisuoksista huolimatta voi- mus vielä postitse. Vireilletuloajankohdaksi oli
2879: daan pitää ilmeisenä, että eri asianosaisten luot- merkitty se päivä, jolloin haastehakemus oli saa-
2880: tamus tuomioistuimeen riippuu olennaisesti sii- punut postitse käräjäoikeuden kansliaan, vaikka
2881: tä, miten heitä tuomioistuimessa kohdellaan. asia voi tulla vireille myös sähköisellä viestillä.
2882: Tähän seikkaan on myös maaoikeustuomari Kun haastehakemus saadaan toimittaa kärä-
2883: Amberla osaltaan kiinnittänyt huomiota. Li- jäoikeudelle myös lähettämällä se telekopiona,
2884: säyksenä siihen voidaan viitata myös vanhoihin telefax-laite on sijoitettava käräjäoikeudessa
2885: tuomarin ohjeisiin (22. kohta), joissa on koros- niin, että puutteellisina saapuneita viestejä voi-
2886: tettu sitä, että "Tuomarin pitää sävyisästi puhu- daan pyytää täydennettäväksi mahdollisimman
2887: tella niitä ,jotka tulevat Oikeuden eteen; muutoin nopeasti. Myös puutteellisina saapuneet viestit
2888: luullaan, ettei hän tuomitse oikein, ja sellaisen tulee säilyttää, jotta vireilletuloajankohdasta ei
2889: luulon saapi se, jota pahoin puhutellaan." syntyisi epäselvyyttä. Käräjäoikeuden tietoon
2890: Katson, ettei asia anna puoleltani aihetta mui- saatettu apulaisoikeuskanslerin käsitys käräjäoi-
2891: hin toimenpiteisiin kuin että lähetän jäljennök- keuteen saapuvan asiankirjaliikenteen hoitami-
2892: sen tästä päätöksestä maaoikeustuomari Amber- sesta (915/ 1/96).
2893: lalle tiedoksi.
2894: 5) Menettely sotilashenkilölle annettavan
2895: 3) Tuomarin toimiminen asianosaisen asiamiehe- rikoshaasteen tiedoksiannossa
2896: nä
2897: Puolustusvoimien upseeri oli haastettu kärä-
2898: Käräjätuomari oli toisessa käräjäoikeudessa jäoikeuteen vastaajaksi vapaa-aikana tapahtu-
2899: vireilläolevan riita-asian kirjalliseen valmiste- neesta rattijuopumuksesta. Haasteasiaa hoita-
2900: luun liittyen vastaajan asiamieheksi ilmoitettuna nut käräjäoikeuden käräjäviskaali ja haasteen
2901: laatinut ja käräjäoikeudelle toimittanut kirjalli- tiedoksiantanut haastemies eivät olleet huolehti-
2902: sen vastineen. Käräjätuomarilla ei kertomansa neet siitä, että vastaaja olisi kutsuttu tuomioistui-
2903: mukaan ollut aikomusta esiintyä vastaajan asia- meen asianomaisen joukko-osaston eli tässä ta-
2904: miehenä asiaa tuomioistuimessa käsiteltäessä. pauksessa pääesikunnan välityksellä. Pääesikun-
2905: 56 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta
2906:
2907: nan ja puolustusministeriön ollessa tietämättö- johdosta muuttanut päätöstä määräten lapsen
2908: miä rikoshaasteesta tasavallan presidentti oli äidin huoltoon. Hovioikeus ei antanut määräys-
2909: määrännyt upseerin toiseen tehtävään. Rattijuo- tä tapaamisoikeudesta, koska isää ei oltu asiasta
2910: pumusasian julkitulon jälkeen tehtävään mää- kuultu.
2911: räys oli peruutettuja upseeri oli määrätty erityis- Hovioikeuden käsitellessä ja ratkaistessa asi-
2912: tehtäviin. anosaisten lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta
2913: Upseerin haastamismenettelyä koskenut asia koskevaa juttua vuonna 1994 sovellettiin tuol-
2914: otettiin apulaisoikeuskanslerin aloitteesta tutkit- loin voimassa olleen oikeudenkäymiskaaren
2915: tavaksi. Hankittujen selvitysten perusteella osa- säännöksiä. Suullisen käsittelynjärjestämiseen ei
2916: syynä virheelliseen menettelyyn oli saattanut olla ollut lain mukaan velvollisuutta, vaikka hovioi-
2917: se, että vastaaja oli itse kiirehtinyt rikosasian keus kumosi alioikeuden päätöksen. Hovioikeu-
2918: käsittelyä ja hän oli alunperin lupautunut nouta- den menettelyä voidaan arvostella siinä, että se
2919: maan haasteen itse käräjäoikeudesta. Pääesikun- ratkaisi asian varaamatta huoltajuuden menettä-
2920: nan hankkimat selvitykset osoittivat, että sotilas- neelle vanhemmalle tilaisuutta tulla kuulluksi
2921: henkilöiden tuomioistuimeen kutsumista koske- lasten tapaamis- ja luonapito-oikeuden toteutta-
2922: vista erityissäännöksistä oli yleisemminkin epä- misesta, kunjuuri huoltajuutta koskeva lausuma
2923: tietoisuutta ja epäyhtenäisyyttä soveltamiskäy- muuttui. Hovioikeudella olisi ollut perusteltua
2924: tännössä. aihetta käyttää oikeudenkäymiskaaren 26 luvun
2925: Päätöksessään apulaisoikeuskansleri kiinnitti 6 §:n 2 momentissa (661/1978) säädettyä selvi-
2926: käräjäoikeuden huomiota siihen, että sen kaikilla tyksen hankkimisoikeuttaan. Apulaisoikeus-
2927: haasteasioita haitavilla henkilöillä on tieto soti- kansleri on kiinnittänyt hovioikeudenjäsenten ja
2928: lashenkilöiden tuomioistuimeen kutsumisesta esittelijän huomiota asianosaisen kuulemisen
2929: annetuista erityissäännöksistä. Samassa asiassa merkitykseen muutoksenhakuasioissa (219/1/
2930: tehty lainsäädäntöaloite sisältyy kertomuksen 97).
2931: 6. osaan (6/51/98).
2932: 8) Asianomistajan vaatimusten kirjaamatta
2933: 6) Käsittelypäivän siirrosta tuli hyvissä ajoin jättäminen
2934: ilmoittaa asianosaisille
2935: Käräjäoikeudessa oli käsitelty velallisen epä-
2936: Kantelija oli ollut käräjäoikeudessa vastaaja- rehellisyys -asiaa ja yksi kolmesta vastaajana ol-
2937: na velkomusasiassa. Kantajan pyynnöstä asian leista oli haastettu myös asianomistajaksi erään
2938: käsittely oli lykätty jatkettuun valmisteluistun- kommandiittiyhtiön edustajana. Puheenjohtaja-
2939: toon, koska kantaja halusi esittää selvitystä, joka na toimineelta käräjätuomarilta oli jäänyt mer-
2940: ei ollut vielä valmis. Käsittelyä lykättäessä oli kitsemättä kommandiittiyhtiö asianomistajana
2941: sovittu, että mikäli kantajanselvitys ei valmistui- oikeudenkäynnin pöytäkirjaan ja samoin olijää-
2942: si jatkettuun valmisteluistuntoon mennessä ja nyt kysymättä asianomistajan edustajalta vaati-
2943: näin ollen käsittelypäivän siirtäminen olisi edel- mukset vastaajia kohtaan. Asianomistajan edus-
2944: leen tarpeen, kantaja ilmoittaisi tästä hyvissä tajana toiminut ei liioin ollut ilmoittanut käsitte-
2945: ajoin käräjäoikeudelle istunnon siirtämiseksi. lyn aikana itse vaatimuksiaan.
2946: Kantajan ilmoitus oli tullut niin myöhään, että Myöhemmin hovioikeus on hylännyt velalli-
2947: vastaajaa ei ollut tavoitettu puhelimitse eikä kir- sen epärehellisyys -syytteet, koska syyttäjällä ei
2948: jeitse, ja hän oli saapunut turhaan käräjäoikeu- ollut syyteoikeutta asiassa. Kommandiittiyhtiö
2949: teen. oli lakannut myös olemasta, joten asia oli menet-
2950: Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa kiinnitet- tänyt itse pääasiassa merkityksensä. Käräjäoi-
2951: tiin valmisteluistunnon puheenjohtajan huomio- keuden puheenjohtajan olisi tullut merkitä pöy-
2952: ta istuntopäivien määräämiseen ja kutsujen toi- täkirjaan asianomistajaksi myös kyseinen kom-
2953: mittamiseen siten, että tieto käsittelypäivän siir- mandiittiyhtiö sekä tiedustella läsnäolleelta
2954: rosta voidaan tarvittaessa varmasti ja riittävän kommandiittiyhtiön edustajalta vaatimukset
2955: hyvissä ajoin toimittaa asianosaiselle (124/1/97). vastaajia kohtaan (98811/96).
2956:
2957: 7) Asianosaisen kuuleminen tapaamisoikeutta
2958: koskevassa asiassa 9) Päätöksen riittämätön perusteleminen
2959:
2960: Alioikeus oli määrännyt avioeron yhteydessä Kantelussa oli arvosteltu kihlakunnanoikeu-
2961: lasten huollon isälle. Hovioikeus oli valituksen den menettelyä kiinteistönkaupasta johtuvaa
2962: 4.2. Tuomioistuimiin kohdistuneet kantelut ja muut valvontatoimet 57
2963:
2964: vahingonkorvausta koskevan asian käsittelyssä. Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa on todet-
2965: Kantelijaja hänen vaimonsa olivat vuonna 1988 tu, että kokonaisuutena arvioiden oli asioiden
2966: myyneet pari vuotta aikaisemmin rakennutta- käsitteleminen kestänyt liian pitkään. Käsittelyn
2967: mansa omakotitalokiinteistön. Vuonna 1991 os- viipymistä kerrotussa määrin ei voitu pitää koh-
2968: tajat olivat haastaneet heidät oikeuteen vaatien tuullisena siinäkään tapauksessa, että otetaan
2969: vahingonkorvausta korjauskustannuksista, jot- huomioon käräjäoikeuden jutturuuhkaa koske-
2970: ka olivat aiheutuneet rakennuksessa havaituista va selvitys sekä vakinaisen tuomarin sairaudesta
2971: vaurioista. Vauriot olivat johtuneet lattian aiheutunut käräjätuomarin viran hoitaminen si-
2972: alustan täytöstä ja sen tiivistämisestä puutteelli- jaisuuksina eri henkilöiden toimesta.
2973: sesti. Vt. käräjätuomareina toimineiden tuomarien
2974: Myyjät olivat kihlakunnanoikeudessa paljok- huomiota on kiinnitetty asioiden käsittelyn edel-
2975: suneet vaaditun vahingonkorvauksen määrää, ja lyttämäänjoutuisuuteen. Tilanteissa, joissa ei ol-
2976: esittäneet näyttöä siitä, että korjauskustannuk- lut varmaa, että sama tuomari voisi toimittaa
2977: set olivat muodostuneet ylisuuriksi. Kihlakun- asian käsittelyn siviiliprosessin edellyttämin ta-
2978: nanoikeuden päätöksen perusteluissa oli katsot- voin loppuun saakka, oli pyrittävä järjestämään
2979: tu, että ostajien käyttämä korjaustapa oli ollut menettely siten, ettei asian käsitteleminen tuona
2980: perusteltu ja että kustannukset olivat todistajan- aikana ollut täysin keskeytyneenä ja ettei asian
2981: lausuntojen mukaan olleet asianmukaiset ja to- käsitteleminen kohtuuttomasti viivästy.
2982: sittein osoitetut. Ostajien esittämiä kustannuksia Lisäksi laamannin tehtävänä viraston päällik-
2983: ei ollut perustellusti saatettu epäilyksenalaiksi. könä oli huolehtia siitä, että vastaavanlaisissa
2984: Asia oli ratkaistu kihlakunnanoikeudessa tapauksissa asiat käsitellään kohtuullisessa ajas-
2985: kantajien vaatimusten mukaisesti. Hovioikeus sa. Samoin tuli aina olla tiedossa, kenen tuoma-
2986: oli pysyttänyt kihlakunnanoikeuden päätöksen, rin vastuulla jokin vireillä oleva asia oli (24/50/
2987: eikä korkein oikeus ollut myöntänyt asiassa vali- 97).
2988: tuslupaa. Kantelijan ja hänen vaimonsa tekemä
2989: hakemus lainvoimaisen päätöksen purkamiseksi
2990: oli vireillä korkeimmassa oikeudessa. 11) Käräjätuomarin menettely ulosmittausvali-
2991: Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan kat- tuksen käsittelyssä
2992: sonut, että kyseessä olevan asian kaltaisessa laa-
2993: jassa ja monimutkaisessa jutussa kihlakunnanoi- Käräjätuomarin huomiota on kiinnitetty vas-
2994: keuden olisi tullut päätöksensä perusteluissa yk- taisen varalle lainmukaiseen menettelyyn ulos-
2995: sityiskohtaisemmin lausua siitä, mihin näyttöön mittausvalituksen käsittelyssä. Velallisen ja väi-
2996: tuomittu vahingonkorvaus oli eri kohdiltaan pe- tetyn sivullisomistajan valitettua ulosmittaukses-
2997: rustunut. Muun muassa vahingonkorvauksen ta käräjäoikeus oli pyytänyt velkoja! ta lausuntoa
2998: määrä oli muodostunut oikeudenkäynnissä rii- heidän esittämästään lisäkirjelmästä. Siinä oli
2999: taiseksija siitä oli esitetty ristiriitaista todistelua. tuotu esiin, että velalliselta ulosmitattu saatava
3000: Tuomioistuimen olisi tullut perusteluissaan lau- oli siirretty sivulliselle. Velkoja oli aikaisemmin
3001: sua, millä yksilöidyllä todistetulla vahingonkor- vastannut valitukseenja vaatinut sen hylkäämis-
3002: vauksen määrä oli tullut miltäkin osin toteen tä, mutta ei ollut antanut lausuntoa lisäkirjel-
3003: näytetyksi. Kihlakunnanoikeuden puheenjohta- mästä. Käräjäoikeus oli katsonut, että koska vel-
3004: jana toimineen käräjätuomarin huomiota kiinni- koja ei ollut vastannut tuohon lausumapyyn-
3005: tetty päätösten perustelemiseen riittävän yksi- töön, erimielisyys oli ratkaistava vastapuolen
3006: tyiskohtaisesti oikeudenkäymiskaaren edellyttä- toivomuksen mukaisesti. Käräjäoikeus oli ku-
3007: mällä tavalla (679/1/96). monnut ulosmittauksen.
3008: Hovioikeus oli velkojan valituksesta kumon-
3009: nut käräjäoikeuden päätöksen. Hovioikeus oli
3010: 10) Riita-asian käsittelyn viipyminen katsonut, ettei vastaamatta jättäminen merkin-
3011: nyt sitä, että asia olisi tullut riidattomaksi vastoin
3012: Käräjätuomarin virkaa oli jouduttu hoita- velkojan aikaisempaa kiistämistä tai että asia
3013: maan vakinaisen tuomarin sairauden vuoksi si- olisi ollut ratkaistavissa sillä prosessuaalisella
3014: jaisuuksina eri henkilöiden toimesta. Kirjallisen perusteella, ettei muutoksenhaun perusteen jo
3015: valmistelunjälkeen kahdessa riita-asiassa ei ollut aikaisemmin riitauttanut velkoja ollut antanut
3016: tapahtunut mitään toimenpiteitä noin yhden pyydettyä lausumaa. Asia oli siirretty ratkaista-
3017: vuoden kymmenen kuukauden aikana. vaksi eri oikeudenkäynnissä.
3018:
3019: 8 29207JC
3020: 58 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta
3021:
3022: Asiassa hankitun oikeusministeriön lausun- Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa on kiinni-
3023: non mukaan pyrkimyksenä on ulosmittausvali- tetty laamannin huomiota sen kehityksen seuraa-
3024: tusvaiheessa antaa aineellisesti oikea ratkaisu. miseen, minkä Suomen tuomioistuimet nyttem-
3025: Vastauksen puuttuminen ei vaikuta tähän seik- min ovat uudemmassa ratkaisukäytännössään
3026: kaan. Lakiteksti ja sen perustelut eivät anna sijaa tuomarin esteellisyysperusteiden osalta omaksu-
3027: tulkinnalle, jonka mukaan soveltamalla esim. oi- neet. Ks. myös kohta 3.3.18. (14/50/98)
3028: keudenkäymiskaaren 12luvun säännöksiä voi-
3029: taisiin luopua tästä pyrkimyksestä. 13) Kiinteistöasioiden ruuhkautuminen käräjäoi-
3030: Apulaisoikeuskansleri on katsonut, että muu- keudessa
3031: toksenhaku rakentuu perusmenettelyn pohjalle.
3032: Ulosmittausasiassa tehtyyn sivullisen valituk- Hovioikeuden alioikeuksien tarkastamisesta
3033: seen on pyrittävä antamaan aineelliseen totuu- laatimasta kertomuksesta oli ilmennyt, että
3034: teen tähtäävä ratkaisu, eikä vastapuolen vas- eräässä käräjäoikeudessa kiinteistöasioiden rästi
3035: tauksen puuttuminen vaikuta tähän seikkaan. oli marraskuussa 1997 ollut 4 085 asiaa. Kiinni-
3036: Tätä edellyttää ulosottovalituksen käsittelyssä tysten ATK-tallennusten tarkastus oli ollut edel-
3037: noudatettava virallistoimintaisuus (28/51/97 ja leen kesken kymmenen kunnan osalta.
3038: 11/50/98). Kiinteistöasioiden ruuhkautumiseen oli kiinni-
3039: tetty huomiota jo aikaisempina vuosina esim.
3040: edelliseltä vuodelta laaditussa tarkastuskerto-
3041: 12) Tuomarin esteellisyydestä velkajärjestelyä muksessa.
3042: koskevassa asiassa Oikeuskanslerinviraston hankkimista selvi-
3043: tyksistä oli ilmennyt, että tuossa käräjäoikeudes-
3044: Käräjäoikeuden laamanni, joka samaan ai- sa ei ollut ollut kiinteistöasioista vastaavaa kärä-
3045: kaan oli ollut paikallisen osuuspankin hallinto- jätuomaria 1.12.1993-31.12.1996 välisenä aika-
3046: neuvoston jäsen ja varapuheenjohtaja, oli na. Vaikeudet kiinteistöasioiden hoitamisessa
3047: 21.3.1997 käsitellyt ja ratkaissut velallisen velka- olivat johtuneet paitsi asioiden suuresta määräs-
3048: järjestelyä koskevan asian. Velallisen velkamää- tä myös siitä, että osa asioista oli laajoja ja han-
3049: rältään suurin yksittäinen velkoja oli ollut sama kalia ratkaista. Lisäksi kiinteistöasioiden hoita-
3050: osuuspankki, joka oli vastustanut velkajärjeste- miseksi ei ollut riittävästi henkilökuntaa ottaen
3051: lyä. Laamanni oli antamassaan päätöksessä hy- huomioon, että sitä olisi tuolloin tullut myös
3052: lännyt velkajärjestelyhakemuksen. Hovioikeus kouluttaa kiinteistöasioiden ratkaisemiseen.
3053: oli velallisen valituksen johdosta 12.2.1998 anta- Kiinteistötietojärjestelmän käyttöönotto, ver-
3054: massaan päätöksessä katsonut laamannin esteei- rattuna muihin käräjäoikeuksiin oli viivästynyt
3055: liseksi osallistumaan asian käsittelyyn ja ratkai- noin 1-2 vuotta. Osaltaan tämä oli johtunut
3056: semiseen. tallennusvirheistä, mutta myös käräjätuomarei-
3057: Hovioikeus on toimittanut asian oikeuskans- den asennoitumisesta tarkastustyöhön. Asian
3058: lerille mahdollista syyteharkintaa varten. Anta- korjaamiseksi oli käyty oikeusministeriön kans-
3059: massaan ratkaisussa apulaisoikeuskansleri on sa useita neuvotteluja. Viimeistään vuoden lop-
3060: todennut, että laamannin menettely, kun hän oli puun mennessä päästiin tilanteeseen, jossa kiin-
3061: paikallisen osuuspankin hallintoneuvoston jäse- teistötietojärjestelmä oli käräjäoikeudessa käy-
3062: nenä ja varapuheenjohtajana käsitellyt ja rat- tössä.
3063: kaissut asian, ei ole ollut selvästi oikeudenkäy- Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan to-
3064: ruiskaaren 13 luvun 1 §:ssä säädettyjen tuomarin dennut, että laamannin tehtävänä viraston pääl-
3065: esteellisyysperusteiden vastaista. Toisaalta taas likkönä oli huolehtia käräjäoikeuden hallinnos-
3066: tuomarin esteellisyyttä ei voida varsinkaan nyky- ta ja siitä, että asioiden käsittelemiselle tarpeelli-
3067: oloissa tulkita pelkästään sanotun, jo varsin van- set edellytykset kuten riittävät henkilöresurssit,
3068: hentuneena pidetyn säännöksen mukaisesti, koulutus sekä töiden järkevä organisointi on
3069: vaan asiassa on lisäksi otettava huomioon Eu- järjestetty. Käräjäoikeudessa noudatettua me-
3070: roopan neuvoston ihmisoikeussopimus. Tämä il- nettelyä voitiin arvostella. Käräjätuomareiden
3071: menee ihmisoikeustuomioistuimen sopimuksen lisätyöksi kokemaa kiinteistötietojärjestelmän
3072: artikloita soveltaessaan antamista ratkaisuista, käyttöönottamiseen liittyvää tarkastustyötä oli
3073: samoin kuin korkeimman oikeuden antamista toisaalta pidettävä tärkeänä virkatehtävänä.
3074: tuomarin esteellisyysperusteita koskevista uu- Selvityksistä esiin tuoduista hankaluuksista oli
3075: demmista päätöksistä. ollut seurauksena kiinteistöasioiden ruuhkautu-
3076: 4.2. Tuomioistuimiin kohdistuneet kantelut ja muut valvontatoimet 59
3077:
3078: minen ja henkilöstöongelmia. Nyttemmin ristä ilmanlainhuuto-ja rasitustodistusten lunas-
3079: kiinnitysasioiden rästi oli huomattavasti alentu- tamista.
3080: nut. Maakaaren 7 luvun 2 §:n mukaan lainhuuto-
3081: Laamannin huomiota on kiinnitetty niihin ja kiinnitysrekisterin tiedot ovat julkisia. Halli-
3082: edellä apulaisoikeuskanslerin mainitsemiin vel- tusmuodon 10 §:n 2 momentinja yleisten asiakir-
3083: vollisuuksiin, joista hänen tuli viraston päällik- jain julkisuudesta annetun lain 6 §:n mukaan jo-
3084: könä huolehtia. Samoin käräjätuomareiden huo- kaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakir-
3085: miota on kiinnitetty edellä lausuttuun käräjätuo- jasta. Ratkaisussa on viitattu myös julkisuuslain-
3086: mareiden menettelyn osalta (24/5 I/98). säädännön uudistamista koskevaan hallituksen
3087: esitykseen (HE 30/1998 vp), jossa kuvataan me-
3088: nettelytapoja annettaessa tietoja julkisista rekis-
3089: 14) Lisäselvityksen vaatiminen lainhuutoasiassa tereistä.
3090: Kantelija oli pyytänytlainhuuto-ja kiinnitys-
3091: Lainhuutohakemuksen vastaanottanut kärä- rekisterin tietoja viidestä kiinteistöstä. Ratkai-
3092: jäoikeuden toimistosihteeri oli lykännyt hake- sun mukaan tiedot olisi voitu antaa esimerkiksi
3093: muksen käsittelyä ja vaatinut ostajia hankki- suullisesti muuta virkatoimintaa haittaamatta
3094: maan myyjäpuolelta tarkemman kirjallisen va- (35 I/I/97).
3095: kuutuksen siitä, olivatko kauppakirjassa maini-
3096: tut haltijavelkakirjat luovutettu ostajille vastik-
3097: keetta ja olivatko ostajat kaupan yhteydessä ot- 16) Kunnallisvalituksen käsittelyajasta lääninoi-
3098: taneet vastatakseen jostain kiinteistöön liittyväs- keudessa
3099: tä velasta.
3100: Käräjäoikeuden toimistosihteerin ja käräjä- Lääninoikeuden huomiota on kiinnitetty sii-
3101: tuomarin menettelyä koskevaan asiaan antamas- hen että, huomioon ottaen määräaikaista kun-
3102: saan ratkaisussa apulaisoikeuskansleri ei pitänyt nan toimielintä koskevassa valitusasiassa odo-
3103: lainhuutohakemuksen perusteeksi esitetyn kaup- tettavissa olevan päätöksen merkitys kunnan
3104: pakirjan sisältöä ja sanamuotoa, kauppakirjan hallintoon ja sen toimivuuteen, on tarkoituksen-
3105: kaikki kaupanehdot huomioon ottaen, lainhuu- mukaista, että valituksessa esitettyjen vaatimus-
3106: don myöntämisen ja leimaveron määrän kannal- ten perusteet ja menestyminen suhteessa oikeus-
3107: ta kovin tulkinnanvaraisena tai oikeudellisesti käytäntöön arvioidaan melko välittömästi, jotta
3108: ongelmallisena. Mahdollisen velkavastuun siir- valtuuston päätöksen selkeän kumoamisperus-
3109: tymistä koskenut epätietoisuus olisi voitu hoitaa teen ollessa kyseessä, päätös olisi mahdollista
3110: muutoinkin kuin vaatimalla ostajia hankkimaan kumota toimielimen toimikauden aikana.
3111: myyjäpuolelta käräjäoikeudessa edellytetyn mu- Apulaisoikeuskanslerin mukaan tavoitteena tu-
3112: kainen kirjallinen vakuutus tai ilmoitus. Asian lisi olla, että kunnan toimielinvalitukset läänin-
3113: oltua näinkin selvä lainhuutoasiaa käsitellyt kä- oikeudessa saataisiin päätökseen toimielimen
3114: räjäoikeuden virkamies olisi voinut alunperin toimikauden aikana, jotta valituksen ratkaisemi-
3115: käyttää kyselyoikeuttaan ja hakijan ollessa lain- nen ei käytännössä menettäisi merkitystään
3116: huuto- ja leimaveroasioihin perehtymätön maal- (912/l/97).
3117: likko joustavalla tavalla tiedustella velkavastuun
3118: siirtymisasiaa suoraan kauppakirjan laatineelta
3119: myyjäpuolen edustajalta, kuten asiassa oli lopul- 4.2.5. Muut kannanotot
3120: ta meneteltykin.
3121: Käräjäoikeuden asianomaisten virkamiesten 1) Virkamiehen asiallinen käyttäytyminen
3122: tietoon saatettu käsitys hakemusasioissa nouda-
3123: tettavan palveluperiaatteen mukaisesta asiakas- Henkilö oli kirjoituksessaan esittänyt, että kä-
3124: myönteisestä menettelytavasta lainhuutoasioi- räjätuomari oli käyttänyt puhelimessa epäasial-
3125: den käsittelyssä (40/51197). lista kieltä. Apulaisoikeuskansleri on ratkaisus-
3126: saan todennut, että valtion virkamieslain (750/
3127: 1994) 14 §:n 2 momentin mukaan virkamiehen
3128: 15) Lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin julkisuus on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edel-
3129: lyttämällä tavalla. Saman lain 45 §:n mukaan
3130: Käräjäoikeuden kansliasta ei ollut annettu tämä velvollisuus koski myös tuomareita viran-
3131: kantelijalle tietojalainhuuto-ja kiinnitysrekiste- toimituksessa (3/50/97).
3132: 60 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta
3133:
3134: 2) Tuomioistuinten jäseniä vastaan tehty rikosil- 4) Henkilökohtainen kuuleminen uskottua miestä
3135: moitus määrättäessä
3136:
3137: Henkilö oli ollut asianosaisena lapsensa huol- Käräjäoikeus oli määrännyt kantelijalle hä-
3138: toa koskevassa asiassa, jonka osalta käräjäoi- nen suostumukseensa perustuen uskotun mie-
3139: keus, hovioikeus ja korkein oikeus olivat anta- hen. Koska ei ollut syytä epäillä suostumuksen
3140: neet ratkaisunsa. Asiaan oli liittynyt lapsen huos- pätevyyttä, käräjäoikeus oli katsonut, ettei hä-
3141: taanotto, jonka osalta lääninoikeus oli antanut nen henkilökohtainen kuulemisensa ollut tar-
3142: ratkaisun. peen. Kantelija oli kannellut käräjäoikeuden
3143: Asian tuomioistuimissa hävittyään henkilö oli päätöksestä hovioikeuteen, joka oli katsonut, et-
3144: tehnyt poliisilaitokselle rikosilmoitukset asiaa tei oikeudenkäyntimenettelyssä ollut tapahtunut
3145: käsitelieitä ja siinä ratkaisun antaneita käräjä- virhettä. Ratkaisu oli perustunut korkeimman
3146: tuomaria ja hovioikeuden jäseniä sekä lääninoi- oikeuden aikaisemmin 12.12.1995 antamassa
3147: keuden jäseniä vastaan. Läänin poliisitarkastaja tuomiossa nro 5101 omaksuttuun kantaan, että
3148: oli toimittanut rikosilmoitukset oikeuskanslerille uskottua miestä määrättäessä ei ollut noudatet-
3149: sen ratkaisemiseksi, olisiko asiassa suoritettava tava holhouslain 18 §:n säännöstä holhottavaksi
3150: esitutkinta. esitetyn henkilökohtaisesta kuulemisesta. Kan-
3151: Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan to- telija oli pyytänyt valituslupaa korkeimmalta oi-
3152: dennut, että asiassa on ollut kysymys sekavasta keudelta. Sen käsittely oli vielä kesken.
3153: ja monivaiheisesta lapsen huoltoriidasta. Rikos- Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa oli todet-
3154: ilmoituksissa ei ole esitetty todennäköisiä perus- tu korkeimman oikeuden yllä mainitun tuomion
3155: teita sen tueksi, että tuomioistuinten jäsenet olisi- perustuneen siihen, että uskotun miehen mää-
3156: vat virkatoimissaan menetelleet lainvastaisesti. rääminen, toisin kuin holhouksen alaisuuden ol-
3157: Yksinomaan se seikka, että asianosainen on tyy- lessa kysymyksessä, ei rajoittanut henkilön oi-
3158: tymätön tuomioistuimen antamiin ratkaisuihin keutta määrätä omaisuudestaan tai tehdä sopi-
3159: tai että hän omasta puolestaan ei halua niitä muksia tai muita oikeustoimia. Hallitusmuodon
3160: mitenkään hyväksyä, ei ole osoituksena siitä, että 1.8.1995 voimaan tulleen perusoikeusuudistuk-
3161: ratkaisuja olisi pidettävä lainvastaisina tai vir- sen jälkeen tuomioistuimen kuulemisvelvolli-
3162: heellisinä. Tämän vuoksi apulaisoikeuskansleri suutta uskottua miestä määrättäessä saatetaan
3163: ei ole määrännyt asiassa esitutkintaa suoritetta- arvioida eri lähtökohdista käsin (160/1/98).
3164: vaksi (4/50/98).
3165: 5) Isyyden vahvistamista koskevien säännöksien
3166: soveltaminen ottolapseen
3167: 3) Rikosprosessilain ennakollinen soveltaminen
3168: Kantelun tehnyt henkilö oli tunnustanut ole-
3169: Käräjätuomari oli järjestänyt rikosasiassa vansa avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen
3170: suullisen valmistelun ennen oikeudenkäynnistä isä. Lapsen äiti oli solminut avioliiton toisen hen-
3171: rikosasioissa annetun lain (689/1997) 5 luvun kilön kanssa, jonka viimeksi mainitun ja lapsen
3172: voimaan tuloa. Paikalle oli kutsuttu ainoastaan välille oli 1963 vahvistettu ottolapsisuhde, jota ei
3173: syytetyn ja asianomistajan asianajajat. ollut siirretty vuoden 1980 jälkeen säädetyn lap-
3174: Kanteluun antamassaan ratkaisussa apulais- seksiottamisesta annetun lain (153/1985) alaisuu-
3175: oikeuskansleri on todennut, että rikosasioiden teen. Ottoisä oli sittemmin kuollut. Käräjäoikeus
3176: oikeudenkäyntimenettelyä koskevat säännökset oli hylännyt isyyden tunnustamisen, koska isyys-
3177: tulivat voimaan 1.10.1997 eli sen jälkeen kun lain säännöksiä tunnustamisesta ei tässä tapauk-
3178: kantelussa tarkoitettua asiaa oli käsitelty käräjä- sessa voitu soveltaa.
3179: oikeudessa. Uutta oikeudenkäyntimenettelyä oli Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan to-
3180: osittain sovellettu ja sitä myös suositeltiin sovel- dennut, että ottolapsista annettu laki (208/1925)
3181: lettavaksi jo ennen lain voimaan tuloa. Käräjä- oli voimassa 31.12.1979 saakka. Lapseksi otta-
3182: tuomarin menettelyä toimittaa asiassa suullinen misesta annettu laki (3211979) oli voimassa
3183: valmistelu edellä kerratuin tavoin ei voitu pitää 1.1.1980-30.4.1985. Nyt voimassa olevan lap-
3184: virheellisenä. Valmistelun toimittamisesta sekä seksiottamisesta annetun lain (153/1985) 56 §:n
3185: siitä, ketä valmisteluistuntoon kutsuttiin, päättä- mukaan ennen vuotta 1980 vahvistettuun otto-
3186: minen oli kuulunut tuomioistuimen harkintaan lapsisuhteeseen oli sovellettava eräin laissa mai-
3187: (393/1/97). nituin poikkeuksin silloin voimassa ollutta lakia.
3188: 4.3. Rangaistustuomioiden tarkastaminen 61
3189:
3190: Kuitenkin ottovanhemmalla oli ollut mahdolli- johdosta asiaa voitaneen tulkita siten, että isyys-
3191: suus pyytää hakemuksella tuomioistuiota vah- lain säännöksiä avioliiton ulkopuolella synty-
3192: vistamaan, että ottolapsisuhteeseen oli sovellet- neen lapsen isyyden vahvistamisesta ei voida so-
3193: tava uuden lain säännöksiä. Näin ei ollut tässä veltaa ottolapsiin ottolapsisuhteen perustamisen
3194: tapauksessa menetelty ja ottolapsisuhteeseen tuli jälkeen.
3195: tämän vuoksi soveltaa ottolapsista annettua la- Asiassa oli ollut kysymys edellä kerrottujen
3196: kia (208/1925). osittain monimutkaistenkin säännösten sovelta-
3197: Vuoden 1980 alusta voimaan tulleessa laissa misesta käytäntöön, ja asian ratkaiseminen kuu-
3198: lapseksiottamisesta (32/1979) omaksuttiin otto- lui viime kädessä tuomioistuimelle (65l/l/98).
3199: lapsisuhteen purkamattomuuden periaate. Peri-
3200: aate ulotettiin koskemaan välittömästi myös ai-
3201: kaisempia, ennen lain voimaan tuloa vahvistettu- 6) Todistajan asema välimiesmenettelyssä
3202: ja ja siten vanhan lain alaisia, ottolapsisuhteita.
3203: Lainsäädännössämme ei ole nimenomaan Kantelussa oli kysymys tuomioistuimen me-
3204: säännöksiä siitä, voidaanko isyyslain mukaisia nettelystä rikosasiassa, jossa välimiesmenettelys-
3205: isyyden vahvistamista koskevia säännöksiä so- sä kuullulle todistajalle oli vaadittu rangaistusta
3206: veltaa sellaiseen avioliiton ulkopuolella synty- mm. perättömästä lausumasta. Asiassa antamas-
3207: neeseen lapseen nähden, joka on otettu ottolap- saan ratkaisussa apulaisoikeuskansleri on toden-
3208: seksi ennen kuin isyys on vahvistettu. Isyyslakia nut, että todistajankuuleminen valan velvoituk-
3209: (700/1975) koskevassa hallituksen esityksessä sin ei ole mahdollista välimiesoikeudessa, vaan
3210: (90/l974 vp.) kuitenkin todetaan, että lasta ei osapuolet voivat halutessaan kuulustuttaa todis-
3211: voida enää adoption jälkeen pitää isyyden vah- tajaa valan tai totuusvakuutuksen nojalla tuo-
3212: vistamista koskevien säännösten kannalta avio- mioistuimessa. Välimiesmenettelyssä annettua
3213: liiton ulkopuolella syntyneenä lapsena. Esityk- todistajankertomusta ei pidetty rikoslain 17 lu-
3214: sen mukaan ottolapsiin ei voida soveltaa isyy- vun 1 ja 5 §:ssä (57711948) tarkoitetuin tavoin
3215: den vahvistamista koskevia säännöksiä niin tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa an-
3216: kauan kuin ottolapsisuhde oli voimassa. Otto- nettuna,jotta perättömän lausuman tunnusmer-
3217: lapsisuhteen purkamattomuuden periaatteen kistö voisi täyttyä (34/l/97).
3218:
3219:
3220: 4.3. Rangaistustuomioiden tarkastaminen
3221: 4.3.1. Yleistä
3222:
3223: Toimenpiteet havaittujen virheiden johdosta
3224:
3225: Syyte Huomautus Käsitys tai ohje
3226:
3227: 1994 1995 1996 1997 1998 1994 1995 1996 1997 1998 1994 1995 1996 1997 1998
3228:
3229: Tuomarit 1 - - - - 10 6 5 4 9 17 8 18 II 23
3230:
3231:
3232: 4.3.2. Huomautukset koslain 2 luvun 2 §:n 2 momentin säännöstä.
3233: Kaksi ehdottomista vankeusrangaistuksista oli
3234: 1-4) Yhteisten vankeusrangaistusten määräämi- tuomittu nuorena henkilönä tehdystä rikoksista
3235: nen mutta päätöksessä ei ollut ilmoitettu niitä paina-
3236: via syitä, joita ehdollisesta rangaistuksesta anne-
3237: Vastaaja oli tuomittu kolmeen erilliseen van- tun lain 1 §:n 2 momentissa edellytetään vastaa-
3238: keusrangaistukseen samalla kertaa tuomittavina jan tuomitsemiseksi ehdottomaan vankeusran-
3239: olleista rikoksista, vaikka niistä olisi tullut mää- gaistukseen alle 18-vuotiaana tekemästään ri-
3240: rätä yhteinen rangaistus. Tuomitut alle kolmen koksesta. Käräjätuomarille oli huomautettu me-
3241: kuukauden mittaiset vankeusrangaistukset oli nettelyn virheellisyydestä (38/3/98).
3242: määrätty täysin kuukausin ja päivin vastoin ri-
3243: 62 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta
3244:
3245: Toisessa tapauksessa oli yhteistä vankeusran- käräjäoikeuteen palautetussa jutussa vastaajat
3246: gaistusta tuomittaessa alitettu rikoslain 50 luvun oli tuomittu uudelleen samaan rangaistukseen
3247: 2 §:ssä (1304/1993) törkeälle huumausainerikok- kuin ensimmäisessä käräjäoikeuden tuomioissa
3248: selle säädetty erityinen l vuoden vähimmäisran- (30/3/98).
3249: gaistus vastoin rikoslain 7 luvun 2 §:n 2 moment-
3250: tia. Lisäksi samassa jutussa kolmelle tuomitulle
3251: määrätyt ehdollisen vankeusrangaistuksen koe- 8) Yhdyskuntapalvelun vähimmäismäärän
3252: tusajat oli määrätty ehdollisesta rangaistuksesta aUttaminen
3253: annetun lain 3 §:ssä säädettyä kolmen vuoden
3254: enimmäisaikaa pidemmiksi (51/3/98). Käräjätuomaria on huomautettu menettelyn
3255: Edelleen käräjätuomari oli menetellyt virheel- virheellisyydestä, kun tuomitulle määrätty yh-
3256: lisesti tapauksessa, jossa yhteistä vankeusran- dyskuntapalvelurangaistuksen pituus alitti yh-
3257: gaistusta määrättäessä oli alitettu rikoslain 50 lu- dyskuntapalvelulle säädetyn IDinimirangaistuk-
3258: vun 2 §:ssä (130411993) törkeälle huumausaineri- sen (74/3/98).
3259: kokselle säädetty erityinen 1 vuoden vähimmäis-
3260: rangaistus vastoin rikoslain 7 luvun 2 § 2 mo-
3261: menttia (697/1991) (57 ja 63/3/98). 9) Vapaudenmenetysajan vähentäminen
3262:
3263: Rikoslain ?luvun 6 §:n (697/1991) nojalla
3264: 5) Ehdollisen vankeusrangaistuksen täytäntöön- määrättyyn yhteiseen vankeusrangaistukseen si-
3265: pano sältyneestä aiemmasta rangaistuksesta rikoslain
3266: 3 luvun 11 §:n nojalla vähennettyä vapaudenme-
3267: Käräjätuomari oli menetellyt virheellisesti, netysaikaa ei ollut vähennetty myöhemmin tuo-
3268: kun aikaisempi ehdollinen rangaistus oli määrät- mitusta ehdollisesta vankeusrangaistuksesta. Li-
3269: ty täytäntöönpantavaksi, vaikka nyt syyksi luet- säksi syyksi luetun teon osalta vapaudenmene-
3270: tua tekoa ei ollut tehty ehdollisen vankeusran- tysaika oli merkitty virheellisesti (33/3/98).
3271: gaistuksen koetusaikana. Korkein oikeus on sit-
3272: temmin purkanut virheellisen päätöksen (67/3/
3273: 98). 4.3.3. Käsitykset
3274:
3275: 1-4) Vankeusrangaistuksen määrääminen
3276: 6) Ajokieltoon määrääminen ja ehdollisen
3277: vankeusrangaistuksen koetusajan pituus Käräjäoikeuden laamannin huomiota on kiin-
3278: nitetty huolellisuuteen ja tarkkuuteen rikoslain
3279: Käräjäoikeuden puheenjohtaja oli menettelyt 2 luvun 2 §:n säännösten noudattamisessa. Kah-
3280: virheellisesti tieliikennelain 75 §:n 1 momentin delle eri vastaajalle tuomitut alle kolmen kuu-
3281: (676/1990) ja ehdollisista rangaistuksista anne- kauden pituiset vankeusrangaistukset oli ilmoi-
3282: tun lain 3 §:n soveltamisessa. Tuomioistuin ei tettu täysin kuukausin (62/3/98).
3283: ollut kahdessa eri tuomiossa antanut ajokieltoa Kolmen kuukauden vankeusrangaistus oli
3284: koskevaa lausumaa, vaikka tuomitut olivat muutamassa tapauksessa tuomittu täysin päivin
3285: muun ohella syyllistyneet törkeään rattijuopu- vastoin rikoslain 2luvun 2 §:n (69711991) 2 mo-
3286: mukseen tai rattijuopumukseen. Lisäksi toisessa mentin säännöstä (11, 14 ja 55/3/98).
3287: tuomiossa oli ehdollisen vankeusrangaistuksen
3288: koetusaika määrätty päättymään vastaavana 5-9) Yhteisen vankeusrangaistuksen määräämi-
3289: päivänä kolmen vuoden kuluttua koetusajan al- nen
3290: kamisesta eli yhtä päivää liian pitkäksi (15/3/98).
3291: Käräjäoikeuden päätöksessä oli määrätty yh-
3292: teinen vankeusrangaistus rikoksista, joista osa
3293: 7) Palaotetussa rikosjutussa määrätty koetusai- oli tehty konkurrenssin katkaisseen ehdottoman
3294: ka vankeusrangaistustuomion jälkeen. Hovioikeus
3295: oli sittemmin määrännyt kaksi erillistä yhteistä
3296: Kahden vastaajan osalta ehdollisen vankeus- vankeusrangaistusta (42/30/97).
3297: rangaistuksen koetusaika oli määrätty päätty- Toisessa tapauksessa yhteinen vankeusran-
3298: mään ennen tuomioiden julistamispäivää, kun gaistus oli määrätty rikoksista, joista yksi oli
3299: 4.3. Rangaistustuomioiden tarkastaminen 63
3300:
3301: tehty konkurrenssin katkaisseen ehdottoman 15) Koetusajan pituus ja pöytäkirjan korjaami-
3302: vankeustuomion jälkeen (43/30/97). nen
3303: Yhteinen vankeusrangaistus oli määrätty ri-
3304: koksista, joista yksi oli tehty konkurrenssin kat- Käräjätuomarin huomiota on kiinnitetty sii-
3305: kaisseen ehdottoman vankeusrangaistustuo- hen, että ehdollisen vankeusrangaistuksen koe-
3306: mionjälkeen. Rikoslain 7 luvun 6 §:ää on sittem- tusaika oli määrätty ehdollisesta rangaistuksesta
3307: min muutettu rikoslain 7 luvun muuttamisesta annetun lain 3 §:ssä säädettyä yhden vuoden
3308: annetulla lailla (751/1997), joka tuli voimaan määräaikaa lyhyemmäksi. Lisäksi yhden vastaa-
3309: 1.10.1997 (36/3/98). jan osalta oli jäänyt tekemättä merkintä hyväk-
3310: Syyksiluetuista teoista ja vastaajalle aikaisem- sytystä tyytymättömyyden ilmoituksesta pöytä-
3311: min annetusta tuomiosta oli määrätty yhteinen kirjaan. Kun rikosasiassa annettu tuomio oli vie-
3312: vankeusrangaistus vastoin rikoslain 7 luvun 1 ja lä tuolloin osa pöytäkirjaa, käräjäoikeuden pu-
3313: 6 §:n (751/1998) säännöksiä (7113/98). heenjohtaja oli vastuussa pöytäkirjan sisällöstä
3314: Vastaaja oli tuomittu kahteen erilliseen van- (29/3/98).
3315: keusrangaistukseen samalla kertaa tuomittavina
3316: olleista teoista (75/3/98). 16) Yhteisen sakkorangaistuksen määrääminen
3317:
3318: Yhteistä sakkorangaistusta ei ollut tuomittu
3319: 10) Yhdyskuntapalvelun muuntaminen vankeu- rikoslain 7luvun 3 §:n 1 momentin (697/1991)
3320: deksi mukaisesti. Yhteinen sakkorangaistus olisi tullut
3321: tuomita ehdollisen vankeusrangaistuksen ohella
3322: Tuomittu ei ollut aloittanut yhdyskuntapalve- tuomitusta oheissakosta ja päätöksessä maini-
3323: lun suorittamista määrätyssä ajassa. Päätökses- tusta muusta sakosta (16/3/98).
3324: sä,jolla 70 tuntia yhdyskuntapalvelua oli muun-
3325: nettu vankeudeksi, ei ollut määrätty yhdyskunta-
3326: palvelun sijasta suoritettavan vankeusrangais- 17-19) Vapaudenmenetysajan vähentäminen
3327: tuksen pituutta.
3328: Käräjäoikeuden puheenjohtajana toimineen Käräjäoikeuden laamannin tietoon on saatet-
3329: notaarin huomiota kiinnitetty yhdyskuntapalve- tu oikeuskanslerin tuomioistuinten laillisuusval-
3330: lua muunnettaessa vankeudeksi sovellettavaan vonnan nojalla toimitetussa tarkastuksessa ha-
3331: oikeaan merkitseruistapaan ratkaisusta laaditta- vaittu virhe rangaistustuomiossa. Vakiintuneen
3332: vaan tuomiolauselmaan (29/30/97). oikeuskäytännön mukaan vapaudenmenetysai-
3333: kaa vähennettäessä viimeiseksi vähennettäväksi
3334: päiväksi on katsottu, mikäli syytetty päästetään
3335: 11-14) Ehdottoman rangaistuksen tuomitsemi- vapaaksi, vapaaksi päästämistä edeltävä päivä.
3336: nen Tapauksessa rikoslain 3 luvun II §:n nojalla oli
3337: tuomitusta rangaistuksesta vähennetty myös se
3338: Käräjätuomarin huomiota on kiinnitetty huo- päivä, jona syytetty oli päästetty vapaaksi (52/3/
3339: lellisuuteen ja tarkkuuteen ehdollisesta rangais- 98)
3340: tuksesta annetun lain 1 §:n 2 momentin sovelta- Toisessa tapauksessa käräjäoikeus vastoin ri-
3341: misessa. Vastaajat oli tuomittu ehdottomiin van- koslain 3 luvun II §:ää ei ollut vähentänyt tuomi-
3342: keusrangaistuksiin nuorina henkilöinä tekemis- tuista rangaistuksista vapaudenmenetystä vas-
3343: tään rikoksista, mutta tuomiossa ei ollut ilmoi- taavaa aikaa, vaikka esitutkintapöytäkirjassa oli
3344: tettu painavia syitä, joita edellytetään vastaajan ollut merkintä, että kolme tuomittua olivat olleet
3345: tuomitsemiseksi ehdottomaan vankeusrangais- rikoksen johdosta vapautensa menettäneinä yh-
3346: tukseen alle 18-vuotiaana tekemistään rikoksista täjaksoisesti vähintään yhden vuorokauden. Ho-
3347: (6, 26 ja 28/3/98). vioikeus oli sittemmin vähentänyt tuomituista
3348: Sama puute toistui päätöksessä, jossa ei ollut sakkorangaistuksista vapaudenmenetystä vas-
3349: ilmoitettu niitä painavia syitä, joita ehdollisesta taavan ajan (41/30/97).
3350: rangaistuksesta annetun lain 1 §:n 2 momentissa Kolmannessa tapauksessa oli rikoslain 3 lu-
3351: edellytetään vastaajan tuomitsemiseksi ehdotto- vun II §:n mukainen vapaudenmenetysaika las-
3352: maan vankeusrangaistukseen alle 18-vuotiaana kettu täysin päivin, vaikka vakiintuneen oikeus-
3353: tekemästään rikoksesta (31/3/98). käytännön mukaan se olisi tullut laskea kuukau-
3354: sin ja päivin (33/30/97).
3355: 64 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta
3356:
3357: 20-21) Tuomiolauselman sisältö 4.4.2. Rangaistustuomioiden tarkastamisesta
3358: aiheutunut purkuesitys
3359: Käräjätuomarin huomiota on kiinnitetty sii-
3360: hen, että tuomiolauselman kohtaan syyksi luetut Käräjäoikeus oli lainvoimaisella tuomiolla
3361: rikokset ei ollut merkitty riittäviä tietoja aikai- määrännyt vastaajalle ehdottoman vankeusran-
3362: semmin syyksi luetuista rikoksista (44/30/97). gaistuksen ja samassa yhteydessä hänet oli mää-
3363: Toisessa tapauksessa tuomittu oli ensimmäi- rätty menettämään ehdonalainen vapaus, vaikka
3364: sen syyksi luetuista teoista tehdessään ollut 15 syyksiluetut teot oli tehty ennen ehdonalaisen
3365: vaan ei 18 vuotta täyttänyt, mutta tuomiossa ei vapauden alkamista (66/3/98).
3366: ollut sovellettu rikoslain 3 luvun 2 §:n säännöstä
3367: eikä myöskään todettu, että kysymyksessä oli
3368: ollut nuori henkilö (19/3/98). 4.4.3. Syyttäjän aloitteeseen perustuneet esityk-
3369: set rangaistustuomioiden purkamiseksi
3370: 22-23) Ajokieltoon määrääminen
3371: Syyttäjän aloitteeseen perustuneita esityksiä ei
3372: Käräjätuomarin huomiota on kiinnitetty tie- vuonna 1998 saapunut.
3373: liikennelain 75 §:n 1 momentin (676/1990) nou-
3374: dattamiseen liikennerikosasioissa. Vastaajat oli-
3375: vat syyllistyneet mm. törkeään rattijuopumuk- 4.4.4. Korkeimman oikeuden vastaukset
3376: seen. Tuomioistuin ei ollut kuitenkaan määrän-
3377: nyt vastaajia ajokieltoon (41/3/98 ja 68/3/98). Vuoden 1997 esitykset (dnrot 51, 64 ja 69/611/
3378: 97), jotka olivat edellistä oikeuskanslerin kerto-
3379: musta laadittaessa vielä ratkaisematta, ovat joh-
3380: 4.4. Purkuesitykset korkeimmalle oikeu- taneet tarkoitettuun tulokseen. Korkein oikeus
3381: delle antoi vastauksensa myös tapauksiin 70 sekä 56/
3382: 611197.
3383: 4.4.1. Oikeuskanslerille tehtyjen kantelujen Vuoden 1998 esityksen (dnro 66/3/98) korkein
3384: johdosta oikeus purki ja poisti siltä osin kuin käräjäoikeu-
3385: den tuomiolla oli määrätty menetetyksi vastaa-
3386: Vuonna 1998 kantelujenjohdosta ei purkuesi- jan ehdonalainen vapaus.
3387: tyksiä ole tehty.
3388: 65
3389:
3390:
3391:
3392:
3393: 5. Muun oikeudenhoidon laillisuusvalvonta
3394:
3395: 5.1. Yleiskatsaus kohdistuneen kantelun perusteella apulaisoi-
3396: keuskansleri on arvostellut syyksitukevaa syyttä-
3397: Oikeudenhoitoon laajemmassa mielessä lue- mättäjättämispäätöstä,jossa epäillyn menettelyä
3398: taan syyttäjä-, poliisi- ja ulosottotoimi. Eri oike- olisi pitänyt arvioida paitsi petosrikoksen kan-
3399: udenhoitoviranomaisten toimenpiteet, kuten nalta myös rikoslain 40 luvun säännöksissä tar-
3400: tuomioistuinten toiminnan lisäksi syyttäjän, po- koitettuna virkavelvollisuuden rikkomisena. Oi-
3401: liisin ja ulosottoviranomaisten menettely, tule- keuskansleri on omasta aloitteestaan puuttunut
3402: vat usein arvioitaviksi oikeuskanslerinvirastossa johtavan kihlakunnansyyttäjän menettelyyn syy-
3403: tutkittavina olevissa asioissa. Niihin kohdistu- teharkinta-asian viivästyttyä kohtuuttoman pit-
3404: vaa laillisuusvalvontaa käsitellään tässä jaksos- kään ja saattanut asian valtakunnansyyttäjän
3405: sa. tietoon toimenpiteitä varten.
3406: Syyttäjätoimintaa koskeviin asioihin ylim- Oikeudenhoitoviranomaisia koskevista kan-
3407: mällä tasolla vaikuttanut merkittävä muutos oli teluista suuren alaryhmän ovat muodostaneet
3408: valtakunnansyyttäjän toiminnan aloittaminen poliisin menettelyä koskevat kantelut, niin kuin
3409: 1.12.1997. Tämä on vähentänyt oikeuskanslerin edellisinäkin vuosina. Poliisiin kohdistuneita
3410: osuutta syyttäjätoiminnan valvonnassa, koska kantetuja on kertomusvuonna tullut tutkittavik-
3411: syyttäjien valvonta on säädetty yhdeksi valta- si 154 (135 vuonna 1997). Niissä on useimmiten
3412: kunnansyyttäjän tehtävistä. Valtakunnansyyttä- ollut kysymys poliisin menettelystä epäillyn ri-
3413: jänvirastosta annetun asetuksen (209/1997) no- koksen tutkintaa suorittavana esitutkintaviran-
3414: jalla ne oikeuskanslerinvirastossa vireillä olleet omaisena. Näiltä osin on lausuttu käsitykset esi-
3415: asiat, jotka kuuluivat valtakunnansyyttäjän kä- tutkinnan suorittamisen edellytyksiä, esitutkin-
3416: siteltäviin, siirrettiin valtakunnansyyttäjänviras- nan suorittamatta jättämistä, esitutkinnan vii-
3417: toon. Oikeuskanslerinvirastosta on siten siirretty västymistä ja esitutkintaan liittyvän kuulustelu-
3418: valtakunnansyyttäjänvirastoon vuonna 1997 yh- kertomuksen luovuttamista koskevissa asioissa.
3419: teensä 65 asiaa. Saatujen selvitysten mukaan lää- Poliisin menettely perusoikeuksien käyttämisen
3420: ninsyyttäjät puolestaan olivat 1.12.1997 siirtä- ristiriitatilanteessa, kun turkisliikkeen edustalla
3421: neet valtakunnansyyttäjänviraston käsiteltäviksi oli pidetty mielenosoitus, on ollut arvioitavana.
3422: kantelu- ym. asioita yhteensä 24 asiaa. Apulaisoikeuskansleri on kiinnittänyt huomiota
3423: Myöskin 1.12.1997 jälkeen saapuneita syyttä- poliisin virkatehtäviinja toimivaltaan tapaukses-
3424: jän toimintaa koskevia kanteluita on oikeus- sa, jossa pakkokeinovaltaa oli käytetty muuhun
3425: kanslerinvirastosta siirretty valtakunnansyyttä- kuin laissa edellytettyyn tarkoitukseen. Poliisin
3426: jälle, silloin kun toiminnan valvonta asiassa on menettely lupahallintoviranomaisena on antanut
3427: yleisistä syyttäjistä annetun lain ja valtakunnan- aihetta kiinnittää huomiota hakijan ohjaukseen
3428: syyttäjänvirastosta annetun asetuksen nojalla ajokorttiasiassa.
3429: kuulunut ja soveltunut hänen tehtäviinsä. Poliisien tekemiksi epäiltyjen rikosten esitut-
3430: Eräät kantelut, ennen muuta vankikantelut, kintaa johtaa esitutkintalain 14 §:n 2 momentin
3431: on siirretty eduskunnan oikeusasiamiehen käsi- mukaan 1.12.1997lukien syyttäjä. Valtakunnan-
3432: teltäviksi valtioneuvoston oikeuskanslerin ja syyttäjä on tätä varten määrännyt syyttäjät ja
3433: eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta heidän toimialueensa. Hän voi määrätä yksittäis-
3434: annetun lain (1224/1990) nojalla. tapauksessa myös muun syyttäjän johtamaan
3435: Kertomusvuoden aikana oikeuskanslerinvi- poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkintaa.
3436: rastoon on tullut tutkittaviksi 63 sellaista kante- Ulosottoviranomaisia koskevia kanteluita on
3437: tua (163 vuonna 1997), jotka ovat kohdistuneet tullut kertomusvuonna vireille 44 (37 vuonna
3438: syyttäjien toimintaan. Vuonna 1998 valtakun- 1997). Ne ovat koskeneet pääasiassa menettelyä
3439: nansyyttäjälle siirrettiin 30 asiaa. Syyttäjään ulosotossa. Ulosottotoimen laillisuusvalvonnan
3440: 9 292071C
3441: 66 5. Muun oikeudenhoidon laillisuusvalvonta
3442:
3443: alalla on huomautukset annettu tapauksissa, jot- 5.2. Syyttäjäntoimen laillisuusvalvonta
3444: ka koskivat kauppakirjan antamista ostajalle
3445: pakkohuutokaupassa sekä ulosottovalituksen 5.2.1. Syytemääräyksiä
3446: johdosta annetun selvityksen viipymistä. Vii-
3447: meksi mainittu tapaus antoi aihetta myös käsi- 1) Suomen rajojen ylikulkemisesta annettujen
3448: tyksen lausumiseen lääninhallitukselle siitä, että määräysten rikkominen
3449: sen tuli kiinnittää huomiota asetettujen määräai-
3450: kojen seurantaan. Käsitys on lausuttu myös ta- Oikeuskanslerin kertomuksessa 1997 (s. 52)
3451: pauksessa,jossa oli kysymys pöytäkirjan laatimi- mainitussa asiassa Kouvolan hovioikeus ei ole
3452: sesta ja kauppahinnan jaosta pakkohuutokau- 9.6.1998 antamassaan tuomiossa nro 687 muut-
3453: passa. Ulosoton alalla ovat lisäksi olleet tarkas- tanut käräjäoikeuden tuomiota. Hovioikeuden
3454: tettavina tapaukset, joissa oli kysymys ulosotto- tuomio ei ole lainvoimainen (879 ja 898/1/96).
3455: miehen rahatilityksestä hakijan asiamiehelle ja
3456: täytäntöönpanotoimien joutuisuudesta sakko-
3457: rangaistuksen täytäntöönpanoasiassa. 2) Syyte työsopimuslakirikkomuksesta
3458: Muun oikeudenhoidon alalla oikeuskansleri
3459: on tarkastellut kysymystä vankipotilaiden van- Oikeuskanslerin kertomuksessa 1997 (s. 52-
3460: kilan ulkopuolisen sairaanhoidon korvausvas- 53) mainitussa asiassa Kouvolan hovioikeus ei
3461: tuusta ja pitänyt tarpeellisena, että asia järjestet- ole 30.6.1998 antamassaan tuomiossa muuttanut
3462: täisiin nykyistä selkeämmin säädösteitse. käräjäoikeuden tuomiota. Hovioikeuden tuomio
3463: Kuvassa 5 on esiteltylukumäärittäinsyyttäjä-, ei ole lainvoimainen, sillä korkein oikeus on
3464: poliisi- ja ulosottoviranomaisiin vuosina 1996- 22.10.1998 myöntänyt vastaajalle valitusluvan
3465: 1998 kohdistuneet kantelut. Suurin osa syyttäjä- (3/21/97).
3466: viranomaisia koskeneista kanteluista siirrettiin
3467: vuonna 1998 valtakunnansyyttäjänviraston tut-
3468: kittaviksi.
3469:
3470:
3471:
3472:
3473: Kuva 5.
3474:
3475:
3476: Syyttäjä-, poliisi ja ulosottoviranomaisiin kohdistuneet kantelut
3477: 1996-1998
3478:
3479: 180 II Syyttäjäviranomaisen
3480: 160 menettely
3481: 140 • Poliisiviranomaisen
3482: 120 menettely
3483: 100 o Ulosottoviranomaisen
3484: 80 menettely
3485: 60
3486: 40
3487: 20
3488: 0
3489: 1996 1997 1998
3490: 5.2. Syyttäjäntoimen laillisuusvalvonta 67
3491:
3492: 5.2.2. Ohjeet ja käsitykset man, että hän olisi useasta kehotuksesta huoli-
3493: matta saanut juttua ratkaistuksi. Ratkaisun teke-
3494: 5.2.2.1. Syyttäjään kohdistuneet kantelut mistä oli kyllä osaltaan viivyttänyt se, että kes-
3495: kusrikospoliisi oli pyytänyt asiantuntijalausun-
3496: Syyttäjän syyksilukeva syyttämättäjättämispää- toa, joka pyyntö oli kuitenkin peruutettu, kun
3497: tös luvattua lausuntoa ei ollut kahteen vuoteen toi-
3498: mitettu. Asia oli siten, ottaen huomioon maini-
3499: Johtava kihlakunnansyyttäjä oli päättänyt tun asiantuntijalausunnon turhaksi osoittautu-
3500: jättää syytteen nostamatta kaupunginsihteerin nut odottaminenkin, ollut syyttäjällä ratkaisu-
3501: syyksi epäillyssä matkalaskuväärinkäytöksiä kypsä ilmeisesti ainakin lähes kahden vuoden
3502: koskevassa rikosjutussa,jonka osalta syyttäjä oli ajan.
3503: syyttämättäjättämispäätöksessään katsonut Viranomaistoiminnan ylimpänä laillisuusval-
3504: kaupunginsihteerin menettelyllään syyllistyneen vojana oikeuskansleri on ratkaisussaan 5.1.1998
3505: rikoslain 36 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitet- todennut, että syyteharkinta-aika on kokonai-
3506: tuun petokseen. Syyttäjä kuitenkin oli rikoslain suudessaan muodostunut kohtuuttoman pitkäk-
3507: voimaanpanemisesta annetun asetuksen tuolloin si, eikä tällaista viivyttelyä voida pitää hyväksyt-
3508: voimassaolleen 15 a §:n säännöksen 1 kohdan tävänä sen enempää hyvän syyttäjätavan kuin
3509: (ns. kohtuusperuste) nojalla jättänyt syytteen hyvän hallintotavankaan kannalta. Asiaa arvioi-
3510: nostamatta epäiltyä vastaan ko. rikoksesta. taessa on otettava huomioon myös syyttäjäntoi-
3511: Epäilty puolestaan ei ollut R VA 15 b §:n 3 mo- minnan yleiseen uskottavuuteen ja asetettujen
3512: mentin mukaisella tavalla saattanut syyllisyyt- tulostavoitteiden toteutumiseen liittyvät näkö-
3513: tään koskevaa ratkaisua tuomioistuimen käsitel- kohdat. Kun syyttäjien toiminnan ensisijainen
3514: täväksi. valvonta on 1.12.1997 alkaen siirtynyt valtakun-
3515: Asiasta tehtyyn kanteluun antamassaan rat- nansyyttäjänviraston tehtäväksi, oikeuskansleri
3516: kaisussa apulaisoikeuskansleri on todennut, että on saattanut sanotun asian valtakunnansyyttä-
3517: syyttäjän päätöksessä on käsitelty vain epäillyn jän tietoon asianmukaisia toimenpiteitä varten.
3518: syyksi väitettyä petosta. Syyttäjä ei ole päätök- Oikeuskanslerin ratkaisusta ilmenevä kan-
3519: sessään ottanut huomioon sitä seikkaa, että nanotto on saatettu myös johtavan kihlakunnan-
3520: epäillyn menettelyä olisi tullut arvioida myös ri- syyttäjän tietoon (7l/62/96).
3521: koslain 40 luvun säännöksissä tarkoitettuna vir-
3522: kavelvollisuuden rikkomisena tai tuottamuksel-
3523: lisena virkavelvollisuuden rikkomisena. Syyttäjä 5.2.2.3. Rangaistusmääräysmenettelyn valvonta
3524: ei ole petosrikoksen osalta tekemässään ratkai-
3525: sussa ylittänyt hänelle kuuluvan harkintavallan 1-2) Rangaistusvaatimuksen vastustaminen
3526: rajoja, mutta edellytyksenä syyksilukevan syyt-
3527: tämättäjättämispäätöksen käyttämiselle tällai- Kihlakunnanvirastossa oli laiminlyöty ilmoit-
3528: sessa tapauksessa kuitenkin on ollut, että syyttä- taa rangaistusvaatimuksen vastustamisesta sää-
3529: jä on ennen päätöksen tekemistään varmistunut detyin tavoin. Tästä oli seurannut, että rangais-
3530: siitä, että epäilty myöntää syyllistyneensä hänelle tusvaatimus oli vahvistettu, vaikka vastaaja oli
3531: syyksi luettuihin matkalaskuväärinkäytöksiin. vastustanut rangaistusvaatimusta. Käräjäoikeu-
3532: Asiasta olisi ollut syytä hankkia senkaltainen desssa syyttäjä oli luopunut syytteestä, joten lau-
3533: luotettava ja riittävä selvitys, ettei ratkaisua voi- sunnon antaminen asiasta oli rauennut. Oikeus-
3534: taisi enää jälkeenpäin kyseenalaistaa (l 034/1 /97). rekisterikeskuksesta saadun tiedon mukaan kä-
3535: räjäoikeuden päätöksen johdosta täytäntöönpa-
3536: noa asiassa ei jatketa.
3537: 5.2.2.2. Oikeuskanslerinviraston omasta aloit- Johtavaa kihlakunnansyyttäjää kehotettu
3538: teesta kiinnittämään alaistensa huomiota rangaistus-
3539: määräysten vastustaruisasioiden käsittelyssä
3540: Syyteharkinnan viivästymistä koskeva asia vaadittavaan huolellisuuteen ja tarkkuuteen (20/
3541: saatettu valtakunnansyyttäjän tietoon 31/97).
3542: Apulaissyyttäjä ei ollut saanut tietoa, että ran-
3543: Johtavalla kihlakunnansyyttäjänä oli ollut gaistusvaatimusta oli vastustettu.Tämän vuoksi
3544: törkeää veropetosta koskeva laaja rikosjuttu syy- rangaistusmääräys oli annettu, vaikka epäilty oli
3545: teharkinnassa kaikkiaan neljän vuoden ajan il- saattanut asian tuomioistuimen käsiteltäväksi.
3546: 68 5. Muun oikeudenhoidon laillisuusvalvonta
3547:
3548: Johtavaa kihlakunnansyyttäjää kehotettiin 19 ja 7 §:ään viitaten, toistaiseksi kieltäytynyt
3549: kiinnittämään alaistensa huomiota rangaistus- pyydettyä jäljennöstä luovuttamasta. Kieltäyty-
3550: määräysten vastustaruisasioiden käsittelyssä mistä oli perusteltu siten, että tiedon antaminen
3551: vaadittavaan huolellisuuteen ja tarkkuuteen (12/ ko. asianosaisjulkisesta asiakirjasta olisi aiheut-
3552: 31197). tanut haittaa esitutkinnalle, joka oli ollut aivan
3553: alussa. Sittemmin kuulustelukertomuksen jäl-
3554: jennös oli esitutkinnan edistyttyä toimitettu
3555: 5.3. Poliisitoimen laillisuusvalvonta asianosaiselle.
3556: Asiasta tehtyyn kanteluun antamassaan rat-
3557: 5.3.1. Ohjeet ja käsitykset kaisussa apulaisoikeuskansleri on katsonut, ettei
3558: rikoskomisarion menettelyä, ottaen huomioon
3559: 5.3.1.1. Poliisiin kohdistuneet kantelut erityisesti esitutkintalain ll §:n säännös, ole pi-
3560: dettävä sinänsä virheellisenä. Ratkaisussa on li-
3561: 1) Poliisin menettely perusoikeuksien käyttämi- säksi todettu rikoskomisarion selvityksessään
3562: sen ristiriitatilanteessa toisaalta esittäneen, että kysymys oli ollut Asiak-
3563: JulkL 19 §:n 1 momentissa tarkoitetusta ei-julki-
3564: Oikeuskanslerinvirastoon saapuneessa kante- sesta asiakirjasta, jonka sisällöstä rikoskomisari-
3565: lossa oli arvosteltu poliisin menettelyä tilantees- on mukaan olisi voitu tutkinnanjohtajan toimes-
3566: sa, jossa poliisi oli antanut poisturuismääräyk- ta kertoa esimerkiksi suullisesti asianosaiselle tai
3567: sen turkisliikkeen edustalla lentolehtisiä jaelleil- tämän asiamiehelle. Jos kuulustelun sisältö ker-
3568: le kolmelle henkilölle. Kantelussa oli katsottu ran olisi voitu kertoa suullisesti, niin silloin ei
3569: poliisin rajoittaneen näiden henkilöiden perus- liene ollut estettä myöskään sille, että asianosai-
3570: oikeutena turvattua sananvapautta. Kantelun selle olisi pyynnöstä luovutettu jäljennös hänen
3571: kohteena olleessa tilanteessa liikkeenharjoittaja kuulustelukertomuksestaan (528/1197).
3572: oli kutsunut poliisit paikalle katsoen lentolehtis-
3573: ten jakelijoiden haittaavan elinkeinotoimintaan-
3574: sa. 3) Hakijan ohjauksesta ajokorttiasiassa
3575: Kantelun johdosta antamassaan ratkaisussa
3576: apulaisoikeuskanslerin varamies on katsonut ky- Poliisilaitos oli myöntänyt kantelijalle ajo-
3577: seessä olevassa tilanteessa vallinneen ristiriidan korttiluvan. Kantelijane oli kuitenkin syntynyt
3578: lentolehtisten jakelijoiden sananvapauden käyt- sellainen väärä käsitys, että poliisilaitos oli
3579: tämisen ja turkisliikkeen liikkeenharjoittajien myöntänyt hänelle ajokortin, jonka saisi noutaa
3580: niinikään perusoikeutena suojatun elinkeinova- poliisilaitoksesta tiettynä päivänä. Väärinkäsi-
3581: pauden harjoittamisen välillä. Ilmaisuvapauteen tyksen syntymiseen olivat vaikuttaneet muun
3582: sisältyvää oikeutta kirjallisten tiedotteiden (len- ohella ajoneuvohallintokeskuksen harhaanjoh-
3583: tolehtisten) jakamiseen ei saa käyttää siten, että tavasti laadittu lomake ja poliisilaitokselta kan-
3584: sillä loukataan toisen oikeutta elinkeinon har- telijalle annettu virheellisen tiedon sisältänyt li-
3585: joittamiseen. puke.
3586: Ratkaisussa on todettu kantelun kohteena ol- Apulaisoikeuskanslerin varamies on kiinnit-
3587: leiden poliisimiesten toimineen heille lain nojalla tänyt poliisilaitoksen huomiota siihen, että lo-
3588: kuuluvien toimivaltuuksien ja harkintavallan makkeen harhaanjohtavuudesta huolimatta ajo-
3589: puitteissa ja noudattaneen toimenpiteissään po- korttilupahakemuksen tekijälle on annettava tie-
3590: liisilain 2 §:n 3 momentin periaatteita (993/1/97). liikennelain 70-71 §:n mukainen ohjaus ajokor-
3591: tin saamisesta. Siten ajokorttilupaa koskevaa ha-
3592: 2) Esitutkintaan liittyvän kuulustelukertomuksen kemusta jätettäessä hakijalle voidaan kyllä il-
3593: luovuttaminen moittaa, mistä ja milloin ajokortti on noudetta-
3594: vissa, mutta ajankohdan on selvästi kerrottava
3595: Henkilöä oli poliisiasemalla kuulusteltu ri- riippuvan laissa säädettyjen edellytysten täytty-
3596: kosasiassa syylliseksi epäiltynä. Henkilön asia- misestä (627/1/97).
3597: mies oli seuraavana päivänä pyytänyt poliisilta
3598: jäljennöksen kuulustelukertomuksesta, mutta
3599: tutkinnanjohtajana toiminut rikoskomisario oli 4) Esitutkinnan suorittamisen edellytykset
3600: välittömästi lähettämässään kirjallisessa vasta-
3601: uksessa, esitutkintalain 11 §:ään ja AsiakJulkL Keskusrikospoliisin läntisen osaston Ahve-
3602: 5.3. Poliisitoimen laillisuusvalvonta 69
3603:
3604: nanmaan yksikkö oli suorittanut esitutkinnan 6) Esitutkinnan viivästyminen
3605: tullijohtajan rikosilmoituksen johdosta. Tulli-
3606: johtaja oli tehnyt rikosilmoituksen Nya Åland- Poliisilaitokselle tehdyssä rikosilmoituksessa
3607: lehdessä olleen lehtijutun johdosta. Hän epäili, oli epäilty ilmiannetun syyllistyneen varkauteen
3608: että ahvenanmaalainen lakimies olisi syyllistynyt ja herjaukseen. Poliisilaitos ei ollut, asianomista-
3609: julkiseen rikoksen kehottamiseen, kun tämä oli jan kiirehtimisistä huolimatta, ryhtynyt asiassa
3610: lausunut käsityksiään Ahvenanmaan tullin me- toimenpiteisiin ennen kuin vasta yhden vuoden
3611: nettelystä tavaroiden verottamisesta silloin, kun yhdeksän kuukauden kuluttua, jolloin parin päi-
3612: niitä tuotiin muista ED-maista Ahvenanmaalle. vän aikana oli kuulusteltu rikoksesta epäiltyä,
3613: Selvitysten mukaan ei ollut objektiivisia syitä asianomistajaa ja yhtä todistajaa. Esitutkinta-
3614: epäillä lakimiehen syyllistyneen rikokseen lausu- pöytäkirja oli toimitettu syyttäjälle, joka oli syy-
3615: essaan käsityksensä tullin verotusasiasta, josta teharkinnassaan katsonut varkautena ilmoitetun
3616: oli Uudenmaan lääninoikeuden häntä puoltava teon näpistykseksi ja herjauksena ilmoitetun
3617: ei lainvoimainen ratkaisu. Apulaisoikeuskansle- teon solvaukseksi. Syyteoikeus näistä teoista oli
3618: rin varamies on lausunut käsityksenään, että ta- ollut vanhentunut jo silloin, kun esitutkintapöy-
3619: pauksesta olisi tullut ensin täyttää S-ilmoitus ja täkirja oli tullut syyttäjälle.
3620: tehdä alustavaa tutkintaa varsinaisen esitutkin- Poliisin menettelystä tehtyyn kanteluun anta-
3621: nan edellytysten selvittämiseksi (980/1/96). massaan ratkaisussa apulaisoikeuskansleri on
3622: kiinnittänyt tutkinnan suorittaneen rikosyli-
3623: konstaapelin ja tutkinnanjohtajana toimineen
3624: 5) Esitutkinnan suorittamatta jättäminen komisarion huomiota poliisin velvollisuuteen
3625: suorittaa esitutkinta ilman aiheetonta viivästy-
3626: Yhdistyksen hallituksen jäsenet olivat yhdis- mistä (947/1/97).
3627: tyksen puolesta toimittaneet poliisille kirjelmän,
3628: jossa eräs henkilö oli ilmiannettu rikoksesta. Esi-
3629: tutkinta asiassa oli päättynyt yhdistyksen sittem- 5.3.1.2. Oikeuskanslerinviraston omasta aloit-
3630: min peruutettua ilmoituksensa. Po. henkilö oli teesta
3631: tämän jälkeen pyytänyt tutkimaan, olivatko yh-
3632: distyksen kirjelmän allekirjoittajat syyllistyneet Poliisin virkatehtävät ja toimivalta
3633: hänen kunniansa loukkaamiseen. Tutkinnanjoh-
3634: tajana toiminut rikoskomisario oli päättänytjät- Liikkuvan poliisin partio oli pysäyttänyt
3635: tää esitutkinnan toimittamatta, koska henkilö oli maantiellä erään osakeyhtiön toimitusjohtajan
3636: saanut yhdistyksen kirjelmän sisällöstä riittävän virka-auton ja kysynyt autonkuljettajalta ajo-
3637: tiedon jo kuulustelujensa yhteydessä, joten korttia ja rekisteriotetta, minkä jälkeen poliisi-
3638: asianomistajarikoksen syyteoikeus oli vanhentu- mies oli todennut, että autosta ei olisi ollut mak-
3639: nut. settu autoveroa. Sen vuoksi poliisi oli vaatinut,
3640: Kanteluratkaisussa apulaisoikeuskanslerin että auto ajettaisiin poliisiauton saattamana lä-
3641: varamies on todennut, että asiassa on asianosais- heiseen kaupunkiin. Vähän ennen kaupungin
3642: ten eroavien näkemysten vuoksi jäänyt epäsel- keskustaa oli kuitenkin käännytty läheisen kar-
3643: väksi, minkälaiset tiedot henkilö tosiasiassa oli tanon suuntaan. Kartanossa olivat toimitusjoh-
3644: kuulustelutilaisuuksissa saanut kyseisen kirjel- tajan työtoverit olleet vastaanottamassa johta-
3645: män sisällöstä. Esitutkinnan suorittamattajättä- jaansa juhliakseen hänen myöhemmin samalle
3646: minen asianomistajarikoksen syyteoikeuden eri- viikolle sattuvaa 50-vuotispäivää.
3647: tyiseen vanhentumisaikaan perustuen edellyttää, Asiassa hankitun selvityksen mukaan johta-
3648: että asiassa jälkeenpäinkin on riidattomasti to- jan työtoverit olivat ennakolta ottaneet yhteyttä
3649: dettavissa, että asianomistaja todella on aika- liikkuvan poliisin päivystävään komisarioon ja
3650: naan saanut riittävät tiedot rikoksesta ja sen teki- hänen kanssaan sopineet siitä, että poliisipartio
3651: jästä. Syyteoikeuden vanhentumiseen liittyvät pysäyttäisi johtajan auton jonkin "muodollisen
3652: tulkintakysymykset yleensä kuuluvat paremmin- syyn" vuoksi ja veisi tämän sanotulle juhlapai-
3653: kin syyttäjäviranomaisen harkittaviksi kuin esi- kalle. Autonkuljettaja puolestaan oli ollut tietoi-
3654: tutkintaviranomaisen esitutkinnan yhteydessä nen kyseisestä järjestelystä.
3655: arvioitaviksi. Sanotut näkökohdat on saatettu Asian johdosta antamassaan ratkaisussa apu-
3656: tutkinnanjohtajaoja kuulustelijantietoon (70/1/ laisoikeuskansleri on todennut, että poliisimiehet
3657: 98). olivat näennäisesti virkatehtävää suorittaessaan
3658: 70 5. Muun oikeudenhoidon laillisuusvalvonta
3659:
3660: olleet osallisina yksityisen juhlatilaisuuden jär- määräajan päättymisestä. Saadun selvityksen
3661: jestämiseen. Poliisin toimenpide oli kohdistunut mukaan ulosottomies ei ollut ilmoittanut määrä-
3662: ulkopuoliseen yksityishenkilöön, jolle oli pyritty ajan ylityksestä ulosotonhaltijalle ja vasta kun
3663: antamaan sellainen kuva, että asiassa todella oli- lääninhallituksesta oli kiirehditty asiaa ulosotto-
3664: si ollut kysymys poliisille kuuluvan virkatehtä- mies oli toimittanut sille pyydetyt selvitykset. Vii-
3665: vän suorittamisesta. Poliisille poliisilain mukaan pyminen oli osaltaanjohtunut avustavan ulosot-
3666: kuuluvaa pakkokeinovaltaa ei saa käyttää muu- tomiehen laiminlyönnistä antaa pyydetty selitys
3667: hun kuin laissa edellytettyyn tarkoitukseen. Po- ja siitä, että avustava ulosottomies oli pidättänyt
3668: liisilla ei poliisilain perusteella ole myöskään oi- asiakirjat itsellään. Ulosottomiestä on huomau-
3669: keutta antaa virka-apua yksityishenkilöön koh- tettu menettelyn virheellisyydestä laiminlyötäes-
3670: distuvan sanotun kaltaisen toimenpiteen suorit- sä avustavan ulosottomiehen valvontavelvolli-
3671: tamiseksi. suus ja viivyteltäessä ilman hyväksyttävää syytä
3672: Apulaisoikeuskanslerin käsityksen mukaan selvityksen antamisessa ulosotonhaltijalle ( 1038/
3673: poliisin menettelyä po. tapauksessa on pidettävä 1197).
3674: epäasianmukaisena. Sen vuoksi ratkaisussa on
3675: liikkuvan poliisin huomiota kiinnitetty poliisin
3676: virkatehtäviä ja toimivaltaa koskeviin kannanot- 5.4.2. Käsitykset
3677: tohin (11151/98).
3678: 1) Ulosmittausvalituksen määräajan puutteelli-
3679: Edellä selostettu kanta on sittemmin saatettu nen seuranta
3680: liikkuvan poliisin henkilöstön tietoon.
3681: Lääninhallitus oli lähettänyt valitusasiakirjat
3682: ulosottomiehelle kuulemismenettelyä varten.
3683: 5.4. Ulosottotoimen laillisuusvalvonta Saadun selvityksen mukaan lääninhallituksessa
3684: seurattiin välipäätöksissä asetettuja määräaikoja
3685: 5.4.1. Huomautukset korkeintaan puolivuosittain. Osittain määräai-
3686: kojen puutteellisen seurannan vuoksi ulosotto-
3687: 1) Kauppakirjan antaminen pakkohuutokaupassa miehelle toimitettua selvityspyyntöä oli alettu
3688: kiirehtiä vasta yli vuoden kuluttua asetetun mää-
3689: Kihlakunnanvouti oli vastoin ulosottolain räajan päättymisestä. Ulosmittausvalituksen ko-
3690: 5 luvun 48 §:n 1 momentin säännöstä antanut konaiskäsittelyaikaan, joka oli ollut noin 1 vuosi
3691: pakkohuutokauppaostajalle kauppakirjan, jo- 7 kuukautta, olivat osaltaan vaikuttaneet läänin-
3692: hon pakkohuutokauppa oli merkitty lainvoimai- hallituksen esittelijäiden vaihtuvuus ja asioiden
3693: seksi, vaikka velallinen oli valittanut toimitetusta ruuhkautuminen. Kun kysymys oli ollut ulosmit-
3694: pakkohuutokaupasta lääninhallitukselle. Osta- tausvalituksesta ja kun asiassa oli määrätty täy-
3695: jalle oli kauppakirjan perusteella myönnetty lain- täntöönpane keskeytettäväksi, käsittely oli kes-
3696: huuto. Lääninhallitus hylkäsi sittemmin pakko- tänyt varsin pitkään. Apulaisoikeuskanslerin
3697: huutokaupasta tehdyn valituksen, hovioikeus ei päätöksessä on lääninhallituksen, erityisesti oi-
3698: muuttanut lääninhallituksen päätöstä ja korkein keushallintopäällikön, huomiota kiinnitetty ase-
3699: oikeus ei myöntänyt valituslupaa. Apulaisoi- tettujen määräaikojen puutteelliseen seurantaan,
3700: keuskansleri kihlakunnanvoutia on huomautet- epäyhtenäisiin toimintatapoihin määräaikojen
3701: tu menettelyn virheellisyydestä (453/1197). seurannassa sekä asioiden käsittelyssä edellytet-
3702: tävään joutuisuuteen (1 038/1/97).
3703: 2) Ulosmittausvalituksen johdosta annetun
3704: selvityksen viipyminen 2) Pöytäkirjan laatiminen ja kauppahinnan jako
3705: pakkohuutokaupassa
3706: Avustavan ulosottomiehen toimittamasta
3707: ulosmittauksesta oli valitettu ulosotonhaltijalle. Huutokaupan toimittanut nimismies oli kiin-
3708: Lääninhallitus oli lähettänyt valitusasiakirjat teistön pakkohuutokaupassa tehnyt käsin pape-
3709: ulosottomiehelle kuulemismenettelyä varten. reille muistiinpanojen luonteisia merkintöjä vel-
3710: Lääninhallituksen välipäätöksessä asetetusta kojainkeskustelusta ja toimitetusta huutokau-
3711: kahden kuukauden määräajasta huolimatta pasta. Antamassaan selvityksessä nimismies on
3712: ulosottomies oli toimittanut pyydetyt selvitykset kertonut tavallisesti pitäneensä ns. konseptipöy-
3713: ulosotonhaltijalle yli vuoden kuluttua asetetun täkirjaa ja vain tarvittaessa hän oli laatinut erilli-
3714: 5.4. Ulosottotoimen laiJJisuusvalvonta 71
3715:
3716: sen puhtaaksikirjoitetun pöytäkirjan. Nimismies kohdistaminen tältä osin vain toiseen velalliseen
3717: oli sittemmin laatinut varsinaisen pöytäkirjan. oli pitkittänyt saamisen perintää.
3718: Toisessa kiinteistön pakkohuutokaupassa nimis- Ottaen huomioon sakkorangaistuksen täy-
3719: mies ei ollut ulosottolain 5 luvun 44 §:n 1 mo- täntöönpanosta annetussa asetuksessa säädetty
3720: mentin mukaisesti ennen huutokaupan päätty- joutuisuusvaatimus sekä ulosmitattujen varojen
3721: mistä antanut tietoa paikasta ja ajasta, jolloin tilitykselle asetettu määräaika silloiset nimis-
3722: kauppasumma tultiin jakamaan. Ulosotonhalti- miespiirit olisivat jo aikaisemmin voineet ryhtyä
3723: ja määräsi sittemmin valituksenjohdosta täytän- toimenpiteisiin jäännössaatavan perimiseksi
3724: töönpanon keskeytettäväksi. Nimismiehen huo- suoraan toiselta yhteisvelalliselta. Nykyiselle
3725: miota kiinnitetty siihen, että ulosottomiehen tu- kihlakunnanviraston ulosotto-osastolle on saa-
3726: lee ulosottolain 3 luvun 32 §:n mukaisesti pitää tettu tiedoksi huomiot täytäntöönpanotoimilta
3727: varsinaista pöytäkirjaa kaikesta toimittamas- edellytettävästä joutuisuudesta (1 09/1197).
3728: taan täytäntöönpanosta ja että pöytäkirjaan on
3729: tehtävä ainakin säädöksissä edellytetyt merkin-
3730: nät (557/1/97).
3731: 5.5. Muu oikeudenhoito ja oikeushallinto
3732: 5.4.3. Muut kannanotot 5.5.1. Käsitys
3733:
3734: 1) Ulosottomiehen rahatilitys hakijan asiamiehel- Vankilan ulkopuolisen sairaanhoidon korvaus-
3735: le vastuusta
3736:
3737: Velkoja oli asiamiestä käyttäen hakenut täy- Kantelussa oli kysymys siitä, että 1. 7.1995 voi-
3738: täntöönpanoa ulosottoteitse. Kun ulosotossa maantulleen vankeinhoitoasetuksenja oikeusmi-
3739: 2.1.1984 ja 31.12.1995 kertyneitä varoja ei voitu nisteriön vankeinhoito-osaston vankiloille lähet-
3740: tilittää asiamiehelle ennen kuin hän oli esittänyt tämän kirjeen nojalla vankilat olivat kieltäyty-
3741: valtakirjan, asiamies oli toimittanut silloiseen ni- neet maksamasta vankipotilaiden ulkopuolista
3742: mismiespiiriin velkojan vasta 5.5.1996 allekir- sairaanhoitoa. Näiden kustannusten korvaus-
3743: joittaman valtakirjan. Valtakirjan tulee olla sillä vastuu oli siten siirtynyt valtiolta kunnille.
3744: tavalla yksilöity, että asiamies valtuutetaan siinä Päätöksessään 28.9.1998 oikeuskansleri on to-
3745: myös ulosmitattujen varojen vastaanottamiseen. dennut, että voimassa olevat säännökset eivät
3746: Tämä viivästyminen ei ollut sinänsä ollut asian- anna riittävän yksiselitteistä perustaa korvaus-
3747: mukaista velkojan kannalta, mutta se oli ainakin kysymysten ratkaisuille. Vaikka korkein hallin-
3748: osaksi johtunut myös velkojan asiamiehestä. to-oikeus oli sen käsiteltävänä olleessa tapauk-
3749: Nykyiselle kihlakunnanviraston ulosotto-osas- sessa ratkaissut korvauskysymyksen kuntien hy-
3750: tolle on saatettu tiedoksi apulaisoikeuskanslerin väksi ja vaikka sanotun päätöksen seurauksena
3751: tekemät havainnot menettelystä ulosottomiehen oikeusministeriön vankeinhoito-osasto oli anta-
3752: rahatilityksessä (404/1 /96). nut vankiloille menettelyohjeet sanottujen kus-
3753: tannusten korvaamiseksi valtion varoista, oi-
3754: 2) Täytäntöönpanotoimien joutuisuus sakkoran- keuskansleri on pitänyt korvausvastuun nykyis-
3755: gaistuksen täytäntöönpanossa tä selkeämpää sääntelyä tarpeellisena. Vankipo-
3756: tilaan ulkopuolisesta sairaanhoidosta johtuvien
3757: Ulosottomiesten perittävinä oli ollut rikostuo- kustannusten korvausvastuun tulisi ensisijaisesti
3758: mio, jolla kaksi syytettyä oli yhteisvastuullisesti määräytyä vankeinhoitoa koskevan lainsäädän-
3759: velvoitettu korvaamaan valtiolle valtion varoista nön perusteella. Tätä tukee se, että rangaistuksen
3760: suoritetut todistajanpalkkiot. Lääninhallitus oli täytäntöönpano jatkuu myös vangin ollessa van-
3761: hakenut päätöksen täytäntöönpanoa, kun vain kilan ulkopuolisessa sairaalahoidossa ja vanki
3762: toinen yhteisvelallisista oli suorittanut oman on tällöin vankilan vastuulla tarpeellisen valvon-
3763: osuutensa. Ulosottoviranomaiset olivat pyrki- nan alaisena. Mikäli korvausvelvoitteen siirtä-
3764: neet perimään toiselta velalliselta hänen osuut- mistä kunnille pidettäisiin perusteltuna, siirrosta
3765: taan yhteisvastuullisesti maksettavaksi tuomi- tulee tällöin oikeuskanslerin kannan mukaan
3766: tusta saatavasta ja osittain onnistuneet täytän- kuntalain 2 §:n 1 momentin edellyttämin tavoin
3767: töönpanotoimissa. Täytäntöönpanotoimien säätää laintasolla (2/21196).
3768: 72
3769:
3770:
3771:
3772:
3773: 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
3774:
3775: 6.1. Yleiskatsaus piteitä. Viraston tiedottajana toimiva tietosuun-
3776: nittelija on lisäksi vastannut viraston organisaa-
3777: 6.1.1. Yleistä tiota ja toimintaa koskeviin yleisluonteisiin tie-
3778: dusteluihin.
3779: Kertomuksen tässä jaksossa käsitellään lailli-
3780: suusvalvontaa, joka kohdistuu muuhun valtion-
3781: hallintoon kuin edellä 4. ja 5. jaksoissa käsiteltyi- 6.1.2. Kantelut
3782: hin oikeudenhoitoviranomaisiin. Oikeuskansle-
3783: rin tehtävänä on kaikkien valtionhallintoon kuu- Kertomusvuonna tehdyt valtionhallinnon
3784: luvien viranomaisten, myös valtionhallinnon lai- laillisuusvalvontaan liittyneet kantelut ovat kat-
3785: tosten sekä johto-, lauta- ja neuvottelukuntien taneet kaikki keskeiset valtionhallinnon alat, ku-
3786: toiminnan lainmukaisuuden valvonta. Sen sijaan ten tämän kertomuksen loppujakson tilastotieto-
3787: valtion omistamien osakeyhtiöiden valvonnan ei ja koskevassa kohdassa 10.1 on esitetty.
3788: ole katsottu kuuluvan oikeuskanslerille, ellei ky- Oikeuskanslerille tehdyt kantelut kohdistui-
3789: symyksessä oleva toiminta tarkoita julkisen teh- vat suuruusjärjestyksessä lueteltuina seuraavien
3790: tävän hoitamista. Merkittävä osa opetus-, so- hallinnonalojen viranomaisten menettelyyn (su-
3791: siaali-, terveys- ja ympäristöhallinnosta kuuluu luissa vastaavat kantelujen lukumäärät vuodelta
3792: kunnille. Näihin kohdistuvaa laillisuusvalvontaa 1997): sosiaaliviranomaiset 126 (86), terveyden-
3793: selostetaan seuraavan jakson kohdassa 7.2. ja sairaanhoitoviranomaiset 62 (51), veroviran-
3794: Oikeuskanslerin suorittama valtionhallinnon omaiset 59 (41 ), maa- ja metsätalousviranomai-
3795: laillisuusvalvonta tapahtuu ensisijaisesti tutki- set 25 (21), työviranomaiset 24 (25), liikennevi-
3796: malla kansalaisten tekemiä kanteluja. Ne voivat ranomaiset 15 (7) ja opetusviranomaiset 14 (14)
3797: kohdistua useamman kuin yhden hallinnonalan kantelua.
3798: viranomaisten toimintaan. Myös seuraamalla Valtionhallinnon laillisuusvalvonnassa kerto-
3799: tiedotusvälineissä esillä olleita asioita ja tekemäl- musvuonna annetuista ratkaisuista mainitaan
3800: lä tarkastusmatkoja on hankittu oikeuskanslerin yhteenvedonomaisesti kunkin hallinnonalan
3801: valvontatehtävän hoidon kannalta tarpeellista seuraavat esimerkkitapaukset.
3802: tietoa. Oikeuskanslerinvirastolta kysellään Ulkoasiainhallinnon alalla asioiden käsittelyn
3803: asioista myös suullisesti. Silloin on keskustelussa viivästyminen on antanut aihetta kannanottoi-
3804: oikeuskanslerinviraston esittelijän tai muun vir- hin. Oikeuskansleri on kiinnittänyt ulkoasiain-
3805: kamiehen kanssa tapauksen laadun mukaan se- ministeriön huomiota tarpeellisen huolellisuu-
3806: lostettu sovellettavia oikeussäännöksiä taikka den ja joutuisuuden noudattamiseen esiteltäessä
3807: neuvottu, minkä viranomaisen puoleen asiassa valtioneuvostolle ja tasavallan presidentille edus-
3808: voi kääntyä, tai annettu muuta opastusta. kunnan kirjelmiä. Ulkoasiainministeriön menet-
3809: Yhteydenotot ovat muuten koskeneet muun telyä lausunnon antajana yhdistyksen rekiste-
3810: muassa yleisissä tuomioistuimissa vireillä olevia röintiasiassa on arvosteltu, koska se oli osaltaan
3811: asioita ja päätöksiä, joissa on vielä käytettävissä johtanut rekisteröintihakemuksen käsittelyn vii-
3812: säännönmukainen muutoksenhakutie, oikeu- västymiseen. Apulaisoikeuskansleri on puuttu-
3813: denkäyntiavustajien menettelyä, asiakirjojenjul- nut ulkoasiainministeriön menettelyyn diplo-
3814: kisuuskysymyksiä sekä eri hallintoviranomais- maattipassiasiassa sen vuoksi, ettei kuulemisvel-
3815: ten toimintaa ja päätöksiä. Oikeuskanslerin toi- vollisuutta ollut noudatettu eikä valitusoikeuden
3816: mivaltaan kuulumattomat tiedustelut ovat kos- edellytyksiä diplomaattipassia koskevista ulko-
3817: keneet lähinnä pankkien ja muiden rahoitus- asiainministeriön päätöksistä selvitetty.
3818: markkinoilla toimivien menettelyä. Yhteiskun- Sisäasiainministeriön ja puolustusministeriön
3819: nallisista ongelmista, vireillä olevista säädös- hallinnonalalla apulaisoikeuskansleri on tehnyt
3820: muutoksista sekä puutteellisiksi tai virheellisiksi esityksen Suomen alueen valvonnasta ja sen alu-
3821: koetuista säädöksistä on esitetty kansalaismieli- eellisen koskemattomuuden turvaamisesta anne-
3822: 6.1. Yleiskatsaus 73
3823:
3824: tun asetuksen sisällön tarkistamiseksi. Myös il- tomana painostuksena ja puuttumisena sanan-
3825: mailurajoituksia ilmapuolustuksen tunnistus- vapauteen. Lisäksi on arvioitu metsäkauriiden
3826: vyöhykkeellä (ADIZ) on tarkasteltu, koska ne tuontiin liittyvää maa- ja metsätalousministe-
3827: saattoivat aiheuttaa tarpeetonta haittaa siviili- riön menettelyä.
3828: ilmailutoiminnalle. Oikeuskansleri on lausunut Liikennehallinnon osalta apulaisoikeuskans-
3829: Sisäasiainministeriölie käsityksensä arpajais- ja leri on huomauttanut tielaitoksen keskushallin-
3830: rahapelitoiminnan julkista valvontaa koskevien nolle laiminlyönnistä ratkaista sille tehty valitus
3831: lisäsäännösten tarpeesta. Apulaisoikeuskansleri kohtuullisessa ajassa. Tielaitoksen huomiota on
3832: puolestaan on arvioinut veikkauspelin valvojan myös kiinnitetty puutteellisten ja ristiriitaisten
3833: menettelyä yksittäisessä tapauksessa tämän vah- tietojen antamisesta johtuvaan tielaitoksen vas-
3834: vistettua virheellisen arvontatuloksen. tuuseen tiehankkeen kiinteistön omistajalle aihe-
3835: Valtiovarainhallinnon alalla oikeuskansleri uttamasta vahingosta. Käsityksen lausumiseen
3836: on kiinnittänyt valtiovarainministeriön huomio- liikennehallinnon alalla on ollut aihetta tapauk-
3837: ta puutteisiin yhteisöverolakiehdotuksen perus- sissa, joissa oli kysymys katsastustoimiluvan
3838: teluissa valtioneuvoston antamien hallituksen myöntämisestä, hyvästä hallintotavasta postin-
3839: esitysten laatimisohjeiden noudattamisessa lain jakelua koskevaa asiaa käsiteltäessä, EY:n televi-
3840: taloudellisten vaikutusten ilmoittamisen osalta. siodirektiivin noudattamisesta ja ajoneuvohal-
3841: Apulaisoikeuskansleri on lausunut käsityksensä lintokeskuksen lomakkeen harhaanjohtavuu-
3842: rehujen rasva- ja valkuaisverolain kumoamisesta desta.
3843: Suomen liittyessä Euroopan unioniin. Hän on Kauppa- ja teollisuushallinnon alalla on ollut
3844: niin ikään kiinnittänyt rahoitusvalvontaviran- aihetta kiinnittää kuluttaja-asiamiehen huomio-
3845: omaisten huomiota notariaattitoimintaa koske- ta hänelle tehdyn ilmoituksen käsittelyn viivästy-
3846: vien pankeille annettujen ohjeiden noudattami- miseen sekä tapauksen käsittelyn yhteydessä il-
3847: seen sekä arvioinut rahalaitoksen menettelyä sen menneisiin puutteisiin hyvän hallinnon ja palve-
3848: kieltäydyttyä tilin avaamisesta. luperiaatteen noudattamisessa.
3849: Veroviranomaisten toiminta on antanut aihet- Sosiaali- ja terveyshallinnon alalla oikeus-
3850: ta lukuisiin kannanottoihin. Käsityksiä on lau- kansleri on joutunut puuttumaan ministerin ja
3851: suttu perintöveron lykkäyshakemuksen siirtämi- esittelevän virkamiehen menettelyihin huomau-
3852: sestä, veroviraston menettelystä konkurssin ha- tuksenaja käsityksen lausumisena työehtosopi-
3853: kemisessa, asiakirjojen katoamisesta verotoimis- muksen yleissitovuutta koskevien laskelmien ja
3854: tossa, huolellisuuden noudattamisesta verotus- muiden valmisteluasiakirjojen tarkoitushakui-
3855: asian käsittelyssä sekä verovalituksesta ja vero- suudestaja puutteellisuudesta. Hän on myös ar-
3856: noikaisusta annettujen säännösten noudattami- vioinut apteekkioikeuden myöntämistä koske-
3857: sesta. Apulaisoikeuskansleri on myös arvioinut vaa lakiesitystä Suomen Apteekkariliiton teke-
3858: verotarkastusmenettelyä ja hyvää verotarkastus- män kantelun johdosta. Oikeuskansleri on teh-
3859: tapaa. nyt sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen ur-
3860: Opetushallinnon alalla on kiinnitetty huomio- heilijoiden eläke- ja tapaturmaturvan järjestämi-
3861: ta lääninhallituksen opetus- ja kulttuuriosaston sestä. Apulaisoikeuskansleri on arvioinut oike-
3862: päällikön menettelyyn virantäyttöasiassa sekä usturvaa työhönottotestauksessa. Käsityksiin
3863: terveydenhuolto-oppilaitoksen opiskelijan arvi- sosiaali- ja terveyshallinnon alalla on ollut aihet-
3864: ointiin. ta mm. tapauksissa,jotka koskivat Kansaneläke-
3865: Maa- ja metsätaloushallinnon alalla apulais- laitoksen järjestämää kuntoutusta ja työtervey-
3866: oikeuskansleri on tehnyt maa- ja metsätalous- denhuollon oikeusturvakeskuksen pysyvien
3867: ministeriölle esityksen erityisperusteisen kalas- asiantuntijoiden lausuntoja sekä eräitä työttö-
3868: tusoikeuden selvittämisestä. Huomiota on jou- myyskassoja koskevia kysymyksiä. Myös useat
3869: tuisuuden ja perustelujen kannalta kiinnitetty menettelyä koskevat seikat kuten kirjallisiin tie-
3870: maidon lisäkiintiöitä ym. koskevien hakemus- dusteluihin vastaaminen, asiakirjojen huolelli-
3871: ten käsittelyyn sekä maataloustukien haku- ja nen käsittely, mielentilaa koskevan lausunnon
3872: täyttöohjeiden laatimisessa vaadittavaan tark- viivästyminen sekä asiakaspalvelu Kansaneläke-
3873: kuuteen. Maa- ja metsätalousministerin menet- laitoksen paikallistoimistossa ovat antaneet ai-
3874: tely on antanut oikeuskanslerille aihetta arvos- heen käsitysten lausumisiin.
3875: teluun, koska ministerin toimintaa Suomen Työhallinnon alalla oikeuskansleri on tarkas-
3876: Hippos ry:tä ja Kuninkuusraveja sekä eläinsuo- tellut työministeriön menettelyä asiassa, jossa
3877: jelua koskevassa asiassa oli pidettävä sopimat- ministeriö oli tilannut viestintätutkimuksen si-
3878:
3879: 10 292071C
3880: 74 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
3881:
3882: dosryhmäviestintänsä kehittämiseksi. Työlli- jempänä tarkemmin esitettäviin toimenpiteisiin
3883: syyslain tukityöllistämistä ja työttömyysturva- tai kannanottoihin.
3884: lain työssäoloehtoa koskevien säännösten ta- Kuvasta 6 on nähtävissä valtionhallintoon
3885: voitteita ja työsuojelutarkastuksen periaatteita vuosina 1996-1998 kohdistuneiden kantelujen
3886: sekä työvoimatoimikunnan puheenjohtajalle lukumäärät hallinnonaloittain. Viranomaiskan-
3887: asetettavia kelpoisuusehtoja on niin ikään arvioi- teluja koskevat pylväät kuvaavat niiden kantelu-
3888: tu. jen lukumääriä, jotka kohdistuvat muihin viran-
3889: Ympäristöhallinnon alalla vanhojen metsien omaisiin kuin ministeriöihin.
3890: suojeluohjelman valmistelu ja toteuttaminen
3891: ovat antaneet aihetta toimenpiteisiin. Apulaisoi-
3892: keuskansleri on lisäksi tarkastellut kysymystä 6.2. Ulkoasiainhallinto
3893: ympäristöministeriön esittelijän esteellisyydestä
3894: hallintovalitusta käsiteltäessä. 6.2.1. Huomautus
3895: Kertomusvuonna jatkuneen Euroopan yhtei-
3896: sön Natura 2000 -verkostoa koskevan Suomen Viivästyminen eduskunnan kirjelmän esittelyssä
3897: ehdotuksen valmisteluun on liittynyt useita kan-
3898: teluita. Apulaisoikeuskansleri on ottanut kantaa Oikeuskansleri Paavo Nikulan kirje ulko-
3899: ehdotuksen loppuun saattamiseen. Oikeuskans- asiainministeriölle 23.6.1998, dnro 15/51/98
3900: lerin esittämiin erilaisiin käsityksiin ja kannanot-
3901: toihin oli puolestaan ollut aihetta mm. tapauksis-
3902: sa, jotka koskivat luontoselvitysten riittävyyttä, EDUSKUNNANVASTAUSKIRJELMÄN
3903: tietolomakkeiden sisältöä, muistutus- ja lausun- ESITTELYN VIIVÄSTYMINEN
3904: tokoosteiden julkisuutta, kuuleruisaineiston täy-
3905: dentämistä ja ruotsinkielisen tausta-aineiston Ulkoasiainministeriöstä on esitelty 12.3.1998
3906: puuttumista. valtioneuvostolle ja 13.3.1998 tasavallan presi-
3907: Tässä jaksossa käsiteltävät valtionhallinnon dentille eduskunnan 9.6.1997 päivätty kirjelmä
3908: laillisuusvalvontaa koskevat edellä viitatut sekä Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan
3909: muut asiat ovat antaneet aihetta seuraaviin jäl- Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleisko-
3910:
3911:
3912:
3913: Kuva 6.
3914:
3915:
3916: Valtionhallintoon kohdistuneet kantelut hallinnonaloittain
3917: 1996-1998
3918: •Valtioneuvosto ja ministeriöt
3919: 160
3920: • Sosiaaliviranomaiset
3921: 140
3922: 120 DTerveys- ja
3923: sairaanhoitoviranomaiset
3924: 100 cveroviranomaiset
3925: 80
3926: • Työviranomaiset
3927: 60
3928: IlMaa- ja
3929: 40 metsatalousviranomaiset
3930: 20 • Opetusviranomaiset
3931:
3932: 0 a Liikenneviranomaiset
3933: 1996 1997 1998
3934: 6.2. Ulkoasiainhallinto 75
3935:
3936: kouksen toiminnasta vuonna 1995 antaman ker- eduskunnan kirjelmien asianmukaiseen käsitte-
3937: tomuksen johdosta. Eduskunta oli hyväksynyt lyyn ja määräaikojen noudattamiseen.
3938: ulkoasiainvaliokunnan mietinnön ja lähettänyt
3939: sen kirjelmän ohessa tiedoksi hallitukselle. Ulkoasiainministeriön selvitys
3940: Eduskunnan kirjelmä oli saapunut valtioneu-
3941: voston kirjaamoon 11.6.1997. Ulkoasiainminis- Ulkoasiainministeriö on esittänyt, että se oli
3942: teriön arkistoon se oli leiman mukaan siirretty 20.10.1995 päivätyllä yleiskirjeellä nro HAL-52
3943: 13.6.1997. kehottanut esittelijöitään kiinnittämään erityistä
3944: huomiota asianmukaiseen menettelyyn esiteltä-
3945: SELVITYSPYYNTÖ essä eduskunnan kirjelmillä ilmoitettuja edus-
3946: kunnan päätöksiä.
3947: Kun kysymyksessä olevan kirjelmän esittelys-
3948: sä oli ilmeisesti viivytelty, apulaisoikeuskansleri RATKAISU
3949: on 17.3.1998 päivätyllä kirjeellä pyytänyt ulko-
3950: asiainministeriötä toimittamaan oikeuskansle- Totean, että eduskunnan kirjelmät tulevat
3951: rinvirastoon sen tai niiden virkamiesten selvityk- hallituksen tietoon vasta sitten, kun ne on asian-
3952: set, joiden tehtäviin on kuulunut eduskunnan mukaisesti esitelty valtioneuvostolle ja tasaval-
3953: kirjelmän esittely hallitukselle. lan presidentille. Valtiosääntökäytäntö edellyt-
3954: tää, että ne saatetaan hallituksen tietoon ilman
3955: SELVITYS tarpeetonta viivytystä. Tätä vaatimusta ei ole
3956: noudatettu esillä olevassa tapauksessa, jossa ky-
3957: Ulkoasiainministeriö on 23.4.1998 päivätyn symyksessä oleva kirjelmä on sen saavuttua ul-
3958: kirjeensä (HELD773-36) ohella toimittanut ul- koasiainministeriöön arkistoitu ja vasta valtio-
3959: koasiainministeriön poliittisen osaston ihmisoi- neuvoston kanslian puututtua asiaan esitelty hal-
3960: keusyksikön päällikön Ann-Marie Nyroosin sel- litukselle. Esitetyn selvityksen perusteella kirjel-
3961: vityksen. män arkistoiminen näyttää johtuneen tilapäisen
3962: henkilöstön erehdyksestä.
3963: Yksikön päällikön Ann-Marie Nyroosin selvitys Edeltäjäni, oikeuskansleri Jorma S. Aalto on
3964: lähettänyt ulkoasiainministeriölle 20.5.1996 päi-
3965: Nyroos on esittänyt, että kysymyksessä ole- vätyn kirjeen (Dnro 15/51/96). Kirjeessä on
3966: van eduskunnan kirjelmän esittely kuului minis- muun ohella todettu, että oikeuskansleri oli
3967: teriön poliittisen osaston ihmisoikeusyksikölle. useaan kertaan joutunut puuttumaan ulkoasi-
3968: Euroopan neuvosto-asiat siirtyivät ihmisoikeus- ainministeriöstä tapahtuvaan eduskunnan kirjel-
3969: yksikköön 1.1 0.1996, joten Euroopan neuvoston mien esittelyyn ja että laiminlyöntejä oli tapahtu-
3970: Suomen valtuuskunnan Euroopan neuvoston nut, vaikka ulkoasiainministeriö oli kiinnittänyt
3971: parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta esittelijöidensä huomiota asiaan (ministeriön
3972: annettavan kertomuksen esittely oli ensimmäistä yleiskirjeet HAL-22 vuodelta 1993 ja HAL-52
3973: kertaa ihmisoikeusyksikön vastuulla. vuodelta 1995). Kirjeen mukaan ulkoasiainmi-
3974: Eduskunnan kirjelmä oli saapunut yksikköön nisteriön tulisi luoda ja ylläpitää tehokas ja myös
3975: Euroopan neuvostosta vastaavan virkamiehen käytännössä toimiva seurantajärjestelmä.
3976: ollessa vuosilomalla. Yksikön huomattavan työ- Edellä esitetynjohdosta ja viitaten mainittuun
3977: paineen ja henkilöstövajeen johdosta virkamie- kirjeeseen kiinnitän ulkoasiainministeriön huo-
3978: hen sijaisuutta ei ollut kyetty hoitamaan minis- miota vastaisen varalle tarpeellisen huolellisuu-
3979: teriön pysyvien virkamiesten toimesta, vaan yk- den ja joutuisuuden noudattamiseen esiteltäessä
3980: sikössä oli jouduttu turvautumaan tilapäistyö- valtioneuvostolle ja tasavallan presidentille edus-
3981: voimaan. Kirjelmä oli sen johdosta erheellisesti kunnan kirjelmiä.
3982: arkistoitu.
3983: Eduskunnan kirjelmän esittelyn laiminlyönti
3984: oli todettu vasta helmikuun lopussa 1998, kun 6.2.2. Käsitykset
3985: valtioneuvoston kanslia oli tiedustellut asiasta.
3986: Yksikössä oli ryhdytty välittömästi toimenpitei- 1) Asian käsittelyn viivästyminen
3987: siin asian viemiseksi esittelyyn.
3988: Tapahtuneen virheellisen menettelyn käytyä Kahden yhdistyksen rekisteröintiä koskevat
3989: ilmi oli yksikön henkilöstön huomiota kiinnitetty hakemukset olivat saapuneet patentti- ja rekiste-
3990: 76 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
3991:
3992: rihallituksen yhdistysrekisteriin 25.1.1994. Yh- van oikeuttansa, tehdä valituksen, mikäli laissa
3993: distysten säännöt oli lähetetty ulkoasianministe- tai asetuksessa ei ollut toisin säädetty. Saman lain
3994: riölle lausunnolle 10.8.1994 ja 15.8.1994. Ulko- 12 §:n 1 momentin mukaan päätökseen, johon
3995: asiainministeriö oli antanut lausuntonsa vasta saatiin hakea muutosta, oli liitettävä valitusosoi-
3996: 27.1.1998. tus. Valtioneuvoston ja sen ministeriöiden pää-
3997: Asiakirjojen mukaan yhdistysrekisteri ei ollut töksiin oli liitettävä valitusosoitus ainoastaan sil-
3998: asettanut ulkoasiainministeriön lausuntopyyn- loin kun niin oli erikseen säädetty. Ks. myös jak-
3999: nölle määräaikaa. Yhdistysrekisteri ei myöskään so 3.3.8 (27611/97)
4000: ollut tiedustellut asian viipymistä ulkoasiainmi-
4001: nisteriössä. Osittain tästä syystä rekisteröintiha-
4002: kemusten käsittelyaika oli viivästynyt. Käsittely- 6.3. Sisäasiainhallinto ja puolustushal-
4003: aika, yli neljä vuotta, oli huomattavan pitkä. linto
4004: Hyvän hallintotavan mukaista on, että viran-
4005: omainen esittää siltä lausuntoa pyytäneelle toi- 6.3.1. Esitykset
4006: selle viranomaiselle kantansa myös siitä, että var-
4007: sinaista lausuntoa ei asiasta ole tarpeellista an- 1) Valvonta-asetuksen sisällön tarkistaruistarve
4008: taa. Ulkoasiainministeriö ei ollut antanut pyy-
4009: dettyä lausuntoa, koska huomauttamista yhdis- Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen kirje
4010: tysten sääntöihin ei ollut, eikä myöskään ilmoit- valtioneuvostolle 2.1.1998 dnro 64311/96
4011: tanut, että lausuntoa ei anneta. Ulkoasiainminis-
4012: teriön menettelystä oli osaltaan aiheutunut rekis- Erään kanteluasian yhteydessä olen arvioinut
4013: teröintiä koskevien hakemusten käsittelyn vii- Suomen alueen valvonnasta ja sen alueellisen
4014: västyminen. Ulkoasiainministeriön menettely koskemattomuuden turvaamisesta annetun ase-
4015: asiassa ei apulaisoikeuskanslerin varamiehen tuksen (1069/1989) säännöksiä. Asiassa onhan-
4016: mielestä ollut hyvän hallintotavan mukainen. kittu sisäasiainministeriön, puolustusministe-
4017: Tämän vuoksi ulkoasianministeriön huomiota riön, oikeusministeriön, ulkoasiainministeriön ja
4018: kiinnitettiin oikeaan menettelytapaan tämänkal- pääesikunnan lausunnot. Tällöin olen kiinnittä-
4019: taisessa asiassa ks. myös kohdat 3.3.29 ja 6.8.1.2. nyt huomiota muun ohella seuraaviin seikkoihin:
4020: (849/1/97).
4021: Suoja-alueet
4022:
4023: 2) Kuuleminen ja valitusoikeus diplomaattipassi- Asetuksen 4 §:n mukaan valtioneuvosto voi
4024: asiassa alueellisen koskemattomuuden valvonnan tehos-
4025: tamiseksi määrätä valtakunnan turvallisuuden
4026: Ulkoasiainministeriön hallinto-osaston pääl- vuoksi tärkeitä alueita erityisiksi suoja-alueiksi
4027: likön sijaisen ja asian esitelleen lähetystöneuvok- sekä antaa ulkomaalaisten samoin kuin ulko-
4028: sen huomiota kiinnitetty kuulemisvelvollisuuden maisten alusten ja ilma-alusten niillä liikkumista
4029: noudattamiseen diplomaattipassiasioita käsitel- ja oleskelua koskevia määräyksiä.
4030: täessä sekä tarpeellisen huolellisuuden noudatta- Asetus annettiin puolustusvoimista annetun
4031: mista selvitettäessä valitusoikeuden edellytyksiä lain (40211974) 2a §:ssä ( 572/1988) olevan valtuu-
4032: diplomaattipassiasioissa annetuista ulkoasiain- tussäännöksen nojalla 1989. Säännöksessä ei ol-
4033: ministeriön päätöksistä. lut ulkomaalaisten liikkumisvapauden rajoitta-
4034: Lasten isän peruotettua suostumuksensa dip- miseen oikeuttavaa valtuutusta, mutta tuolloin
4035: lomaattipassin antamiseen alaikäisille lapsilleen liikkumisvapauden katsottiin perusoikeutena
4036: ulkoasiainministeriö oli peruuttanut heidän pas- olevan turvattu vain Suomen kansalaisille.
4037: sinsa kuulematta hallintomenettelylain 15 §:n Perusoikeusuudistuksen voimaantulon
4038: edellyttämällä tavalla lasten toisena yhteishuol- 1.8.1995 jälkeen hallitusmuodon 7 §:ssä säädetty
4039: tajana ollutta äitiä. Lisäksi peruuttamispäätök- liikkumisvapaus koskee myös Suomessa lailli-
4040: siin oli liitetty ilmoitus valituskiellosta, vaikka sesti oleskelevia ulkomaalaisia. Perusoikeusuu-
4041: niistä oli valitusoikeus. Tuolloin sovellettavana distuksen voimaantulo edellyttää, että vanha
4042: olleen muutoksenhausta hallintoasioissa anne- lainsäädäntö saatetaan vastaamaan uudistettu-
4043: tun lain (154/1950) 4 §:n 1 momentin mukaan jen perusoikeussäännösten vaatimuksia. Liikku-
4044: valtioneuvoston ja ministeriön päätöksestä saat- misvapauden, myös ulkomaalaisten, rajoituksis-
4045: toi asian osainen, joka katsoi päätöksen loukkaa- ta on säädettävä eduskunnan hyväksymällä lail-
4046: 6.3. Sisäasiainhallinto ja puolustushallinto 77
4047:
4048: la noudattaen samalla niitä periaatteita, jotka 2) Sotilashenkilöiden tuomioistuimeen kutsumis-
4049: perusoikeusuudistuksen yhteydessä eduskun- ta koskevat säännöt
4050: nassa nimenomaisesti todettiin (PeVM 25/
4051: 1994 vp). Lyhennysote apulaisoikeuskansleri Jukka Pa-
4052: sasen kirjeestä SM:lle ym. 25.9.1998, dnro 6/51/
4053: 98
4054: Yleiset rajoitukset
4055: Sotilashenkilöiden tuomioistuimeen kutsumi-
4056: Asetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan ulko- sesta annettuja erityissäännöksiä ei riittävästi
4057: maalainen ei saa Suomen alueella ilman puolus- tunneta tai säännöksiä ei sovelleta oikealla taval-
4058: tusministeriön lupaa mm. I) suorittaa kartoitus- la. Pääesikunnan hankkimien selvitysten perus-
4059: ta tai merenmittaustarkoituksessa tapahtuvaa teella voidaan todeta, että eräistä sotilas- ja sivii-
4060: luotausta; eikä 4) suorittaa vedenalaisia tutki- liviranomaisten välisistä suhteista rauhan aikana
4061: muksia tai töitä. Il.ll.l922 annetun asetuksen (265/ 1922) 5 §:n 2
4062: Yhteisön oikeuden kannalta asiaa tarkastellen momentin soveltamisessa on yleisemminkin il-
4063: mainittuihin toimiin sisältyy sellaista, joka sel- mennyt laiminlyöntiä, epätietoisuutta ja eriäviä
4064: västi on perusteltua rajoittaa maanpuolustuksen tulkintoja.
4065: ja valtakunnan alueellisen koskemattomuuden Sotilashenkilöiden tuomioistuimeen kutsumi-
4066: turvaamisella, ilman että kyseessä olisi syrjintä. sessa vallitsevaa epäselvää tilannetta ja kutsu-
4067: Rajoitussäännökset ovat kuitenkin asetuksen mismenettelyssä todettuja laiminlyöntejä ja epä-
4068: tarkoitusperien kannalta katsoen varsin laaja- yhtenäistä käytäntöä ei voida pitää hyväksyttä-
4069: alaisia ja ylimalkaisia. Yhteisön oikeuden edel- vänä. Asiassa hankittujen selvitysten ja lausunto-
4070: lyttämien suhteellisuus- ja syrjimättömyysperi- jen valossa näyttää siltä, että asiantilaan ei ole
4071: aatteiden noudattaminen näyttää jäävän yksin- saatavissa korjausta pelkästään tuomioistuinten
4072: omaan lupakäytännön varaan. Tätä ei voida pi- tiedoksiantoasioista huolehtivan henkilöstön
4073: tää hyväksyttävänä. koulutukseen ja opastukseen liittyvin toimin.
4074: Kysymys näyttää olevan lähinnä asianomaisen
4075: lainsäädännön selkeydestä.
4076: Ulkomaalaisen käsite Sotilashenkilöiden tuomioistuimeen kutsu-
4077: mista koskenut oikeudenkäymiskaaren II luvun
4078: Asetuksessa ei määritellä ulkomaalaisen käsi- 24 § (1056/199I) on oikeudenkäymiskaaren II
4079: tettä. Kun yhteisön oikeudessa "ulkomaalaisel- luvun säännösten uudistamisen yhteydessä ku-
4080: la" on eri merkitys kuin mitä sanalle Suomessa mottu (69011997). Tuossa yhteydessä oikeuden-
4081: yleisesti annetaan, on tilanne aiheuttanut tulkin- käymiskaaren Il luvun 27 §:ään jäi tuomioistui-
4082: taongelmia. miin kutsumista koskeva yleinen viittaussäännös
4083: muualla laissa annettuihin erityissäännöksiin.
4084: Tämän tuomioistuimeen kutsumista koskevan
4085: Toimenpide-ehdotus uudistetun lainsäädännön ohella sovellettavana
4086: on edelleen vuodesta 1922 lukien muuttamatto-
4087: Esitän, että valtioneuvosto ryhtyisi tarvitta- mana voimassa ollut eräistä sotilas- ja siviilivi-
4088: viin toimiin ranomaisten välisistä suhteista rauhan aikana
4089: I) Suomen alueen valvonnasta ja sen alueelli- annetun asetuksen 5 §:n 2 momentti. Sanotun
4090: sen koskemattomuuden turvaamisesta annetun asetuksen muidenkin säännösten soveltuvuus
4091: asetuksen 4 §:ssä olevien rajoitusten säätämiseksi nykyiseen lainsäädäntöön olisi mielestäni syytä
4092: lailla, nykyistä olennaisesti tarkemmin, ottaa selvitettäväksi.
4093: 2) asetuksen 3 §:n 2 momentin 1 ja 4 kohtien Sotilashenkilöiden tuomioistuimeen kutsu-
4094: täsmentämiseksi, ja mista koskevien erityissäännösten tarpeellisuu-
4095: 3) ulkomaalaisen käsitteen määrittelemiseksi den ja tarvittavina pidettävien säännösten ajan-
4096: asetuksessa. tasaisuuden arviointi ja säännösten uudistami-
4097: nen on perusteltua ainakin seuraavista syistä:
4098: Puolustusministeriö on asettanut 18.I2.I997 1) Haasteen tiedoksiannosta tulee käsitykseni
4099: aluevalvontatoimikunnan, jonka tehtävänä on mukaan säätää lailla, vaikka kysymys ei ole ah-
4100: selvittää aluevalvontalainsäädännön nykytila ja taassa mielessä henkilön oikeuksista tai velvolli-
4101: siinä esiintyvät muutos- ja kehitystarpeet suuksista, vaan määräyksestä viranomaiselle.
4102: 78 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
4103:
4104: Asia kuuluu lain alaan, koska haaste sinänsä las-ja poliisiviranomaisten välisestä toimivallas-
4105: asettaa pakkokeinojen uhalla velvoitteita haas- ta ja virka-avusta. Mahdollista on, että voimassa
4106: tettavalleja tiedoksianto on olennainen osa haas- oleva asetus eräistä sotilas- ja siviiliviranomais-
4107: tetta. Ei ole pidettävä asianmukaisena jättää ten välisistä suhteista rauhan aikana olisi koko-
4108: asiaa vuonna 1922 muodollisesti oikein annetun naan uusittava.
4109: asetuksen varaan.
4110: 2) Haasteita ja muita oikeudenkäynnin tie- Puolustusministeriö on asettanut 25.11.1998
4111: doksiantoasioita hoitava syyttäjä- ja tuomiois- työryhmän selvittämään eräistä sotilas- ja siviili-
4112: tuinhenkilöstö on velvollinen menettelemään viranomaisten suhteista rauhan aikana annetun
4113: virkatehtävissään voimassa olevien säännösten asetuksen (265/ 1922) ja siihen liittyvien erityisesti
4114: mukaisesti. Toiselta puolen on voitava edellyt- sotilaiden tuomioistuimeen kutsumista koske-
4115: tää, että syyttäjäviranomaisten ja tuomioistuin- vien sääntelyjen uudistus tarpeen. Selvityksen pe-
4116: ten perustoimintoihin kuuluvia tiedoksiantoteh- rusteella työryhmä laatii ehdotuksen tarvittavis-
4117: täviä koskeva lainsäädäntö on ajantasaista ja ta lainsäädäntötoimista.
4118: selkeää, jotta kaikilla näitä tehtäviä hoitavilla
4119: syyttäjä- ja tuomioistuinvirkamiehillä on käy- 3) Arpajais- ja rahapelitoiminnan julkista
4120: tännössä mahdollisuudet hoitaa virkatehtävänsä valvontaa koskevien lisäsäännösten tarve
4121: myös tältä osin voimassa olevan lainsäädännön
4122: mukaisesti ja yhdenmukaisesti. Kantetua tutkittaessa on havaittu, että veik-
4123: 3) Tuomioistuimeen lain nojalla saapuroaan kausasetuksessaja totopeliasetuksessa tarkoitet-
4124: velvoitettavien kansalaisten on voitava luottaa tujen hevoskilpailujen valvontaa ei ole säädetty
4125: siihen, että tuomioistuimeen kutsumisessa mene- minkään viranomaisen tehtäväksi. Valvonnasta
4126: tellään lain mukaisesti. Sellainen erityislainsää- huolehtii Suomen Hippos ry. Oikeuskansleri ei
4127: däntöön perustuva menettely, että rikosasiassa ole toimivaltainen arvioimaan sen menettelyä
4128: epäillyn vastaajan haaste annetaan tiedoksi työn- tässä suhteessa.
4129: antajatahon välityksellä, on vastaajan kannalta Tämän johdosta oikeuskansleri on sisäasiain-
4130: yleisesti ottaen kielteistä. Kansalaiset voivat ministeriö He tiedoksi toimittamassaan päätök-
4131: odottaa, että tällaiset kielteiset vaikutukset koh- sessä 5.1.1998 todennut, että luvanvaraiseen ar-
4132: distuvat kaikkiin asianomaisen erityislainsää- pajais- ja rahapelitoimintaan liittyvätjulkiset int-
4133: dännön piiriin kuuluviin kansalaisiin yhdenver- ressit edellyttävät, että toimintaan liitetään jon-
4134: taisesti. Tämän vuoksi on edellytettävä, että eri- kinasteista julkista valvontaa. Julkinen luotetta-
4135: tyisesti kutsuttaessa henkilöä vastaajaksi rikos- vuus edellyttäisi, että sisäisen valvonnan täyden-
4136: asiassa menettely on lainmukainen ja kaikille täjänä veikkaustoiminnan ja totopelien kohteena
4137: yhdenmukainen. olevien hevoskilpailujen julkisluonteisesta val-
4138: 4) Jonkin virkamies- tai muun henkilöryh- vonnasta olisi tarpeellisia säännöksiä (883/1/96).
4139: män, kuten esimerkiksi sotilashenkilöiden, tuo-
4140: mioistuimeen kutsumisesta annetuilla erityis- 4) Toimenpiteisiin ryhtyminen kuntalain 7 §:n
4141: säännöksillä on jokin asianomaiseen henkilöryh- 1 momentin johdosta
4142: män erityisasemaan liittyvä peruste, jonka vuok-
4143: si yleisiä tiedoksiantosäännöksiä ei ole pidettävä Oikeuskanslerin kertomuksessa 1997 (s. 90-
4144: riittävinä. Jos tuomioistuimeen kutsumisesta an- 91 ja s. 181-184) mainitun kunnallisiajärjestys-
4145: netut erityissäännökset jätetään yleisesti huo- sääntöjä koskevan esityksenjohdosta sisäasiain-
4146: mioon ottamatta tai niitä sovelletaan virheelli- ministeriön poliisiosastossa on käynnistetty sel-
4147: sesti, asianomaisten erityissäännösten alkuperäi- vitystyö asettamalla 26.5.1998 hanke selvittä-
4148: nen tarkoitus jää saavuttamatta. mään asiaa. Hankkeen määräaika on 15.6.1999
4149: Edellä olevaan ja valtioneuvoston oikeus- (37 /62/96).
4150: kanslerin ohjesäännön (1697/1992) 15 §:ään vii-
4151: taten esitän, että oikeusministeriö, sisäasiainmi-
4152: nisteriö ja puolustusministeriö ryhtyvät sellaisiin 6.3.2. Käsitykset
4153: lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin, jotka ovat
4154: tarpeen sotilashenkilöiden tuomioistuimeen kut- 1) Ilmailorajoitukset ilmapuolustuksen tunnistus-
4155: sumisessa havaittujen epäkohtien ja epäyhtenäi- vyöhykkeellä
4156: sen menettelyn poistamiseksi. Samassa yhteydes-
4157: sä olisi laajemminkin selvitettävä kysymys soti- Kantelukirjoituksessa oli katsottu, että ilmai-
4158: 6.3. Sisäasiainhallinto ja puolustushallinto 79
4159:
4160: lumääräykset ilmailun rajoittamisesta ilmapuo- se näkökohta, että jollei nimilautakunnan lau-
4161: lustuksen tunnistusvyöhykkeellä (ADIZ) aiheut- suntoa pyydetä, siitä seuraa, ettei hakemuksesta
4162: tivat tarpeetonta haittaa ilmailutoiminnalle. tiedoteta julkisesti. Silloin mahdollisuus tehdä
4163: Ilmapuolustuksen tunnistusvyöhykkeestä muistutus hakemusta vastaan syrjäytyy (18/1/
4164: säädetään ilmailulta rajoitetuista alueista anne- 98).
4165: tun asetuksen (1227/1995) 6 §:ssä. Asetus on an-
4166: nettu ilmailulailla (281/1995) kumotun vanhan
4167: ilmailulain (595/1964) 6 §:n 1 momentin nojalla.
4168: Vuoden 1995 ilmailulain 93 §:n 4 momentin no- 6.3.3. Muut kannanotot
4169: jalla annetussa ilmailuasetuksen (118/1996)
4170: 3 §:ssä säädetään, että kumotun ilmailulain no- 1) Nimen rekisteröiminen väestötietojärjestel-
4171: jalla ilmailulta rajoitetuista alueista annettua mään
4172: asetusta on edelleen noudatettava. Ilmailulaitos,
4173: kuultuaan sisäasiainministeriötä ja puolustusmi- Kantelija oli arvostellut sitä, että hänen suku-
4174: nisteriötä, määrää ADIZ-vyöhykkeen tarkem- nimeään ei pystytty kirjoittamaan väestötietojär-
4175: mat rajat. Vyöhykkeen ylläpito perustuu rajavar- jestelmässä oikein, vaan nimessä olevan ii-kirjai-
4176: tiolaitoksen ja erityisesti puolustusvoimien tar- men tilalla käytettiin u-kirjainta.
4177: peeseen valvoa ilmaliikennettä Suomen alueelli- Väestörekisterikeskuksen mukaan väestötie-
4178: sen koskemattomuuden turvaamiseksi. tojärjestelmän tietotekninen uudistaminen oli
4179: Hallitusmuodon 7 §:n (969/1995) mukaan liik- meneillään siten, että todennäköisesti touko-
4180: kumisvapaus on turvattu perusoikeutena. Perus- kuussa 1999 otettaisiin käyttöön uusi tietokanta.
4181: oikeuden rajoitusten tulee perustua lakiin, ja ra- Tämän jälkeen väestötietojärjestelmässä olisi
4182: joittaminen on sallittua vain hyväksyttävillä pe- käytössä laajempi merkkivalikoima, muun
4183: rusteilla. Euroopan ihmisoikeussopimuksen liik- muassa ii-kirjain.
4184: kumisvapautta koskevassa 4 lisäpöytäkirjan Apulaisoikeuskanslerin varamiehen ratkaisun
4185: 2 artiklassa on todettu, että liikkumisvapautta mukaan lähtökohtana oli pidettävä sitä, että vä-
4186: voidaan erityisalueilla rajoittaa lain nojalla ja estötietojärjestelmään talletettujen nimien tulee
4187: demokraattisen yhteiskunnan yleisen edun ni- olla oikein kirjoitettuja. Puutteellisesti merkitty-
4188: missä. jä nimiä oli yli 40 000. Väestörekisterikeskus oli
4189: Puolustusministeriö on asettanut 18.12.1997 ollut tietoinen ongelmasta, mutta väestötietojär-
4190: aluevalvontatoimikunnan, jonka tehtävänä on jestelmän uudistaminen oli ollut monivuotinen
4191: selvittää aluevalvontalainsäädännön nykytila ja hanke. Tämän johdosta ja kun lainvastaista tai
4192: siinä esiintyvät muutos- ja kehitystarpeet. virheellistä menettelyä ei ole ilmennyt, asia ei ole
4193: Ratkaisussa on lausuttu, että ADIZ-vyöhyk- antanut aihetta enempään (637/1/97).
4194: kettä koskevien rajoitusten suhde liikkumisva-
4195: pautta koskeviin perus- ja ihmisoikeussäännök-
4196: siin voidaan parhaiten arvioida aluevalvonta-
4197: lainsäädännön selvittämisen yhteydessä alueval- 2) Veikkauspelin valvojan menettelyn arviointi
4198: vontatoimikunnassa. Ratkaisussa esitetyt näkö-
4199: kohdat saatettiin puolustusministeriön tietoon Sisäasiainministeriön määräämä valvoja oli
4200: otettavaksi huomioon aluevalvontatoimikunnan Speden Spelit -nimisen veikkauspelin arvonnas-
4201: valmistelutyössä. Ks. myös jakso 3.3.7 (1129/11 sa vahvistanut virheellisen arvontatuloksen. Val-
4202: 96). vojan -joka ei ole virkamies, mutta jota voi-
4203: daan pitää hallitusmuodon 46 §:n 1 momentissa
4204: tarkoitettuna julkisen tehtävän hoitajana- me-
4205: 2) Nimilautakunnan lausunnon hankkiminen nettelyn oli katsottava johtuneen inhimillisestä
4206: nimenmuutosasiassa erehdyksestä. Valvoja oli korjannut virheen heti
4207: kun se oli havaittu. Sisäasiainministeriö oli veik-
4208: Lääninhallituksen päätöksestä vastuullisten kaustoiminnan valvonnasta vastuussa olevana
4209: virkamiesten huomiota kiinnitetty nimilauta- ministeriönä ryhtynyt asiassa tarpeellisiin ja riit-
4210: kunnan lausunnon hankkimiseen sukunimen täviin toimenpiteisiin. Tämän vuoksi ja kun ar-
4211: muutoshakemusta käsiteltäessä. Tästä pääsään- pajaislainsäädännön kokonaisuudistus on par-
4212: nöstä säädettyjä poikkeuksia on tulkittava sup- haillaan vireillä, ei ollut perusteita enää puuttua
4213: peasti. Harkinnassa on otettava huomioon myös valvojan virheelliseen menettelyyn (38/51/97).
4214: 80 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
4215:
4216:
4217: 6.4. Valtiovarainhallinto Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan halli-
4218: tuksen esityksestä antamassa mietinnössä
4219: 6.4.1. Esitys (VaVM 90/1994 vp) on todettukäyneen ilmi, että
4220: kuukausi oli rehujen kompensaation osalta liian
4221: Valtion irtaimen omaisuuden luovuttaminen lyhyt aika. Tämän vuoksi valiokunta oli ehdotta-
4222: nut, että rasva- ja valkuaisveron kantaminen lo-
4223: Oikeuskanslerin kertomuksessa 1997 (s. 93) petettaisiin jo 12.11.1994 lähtien. Laki eräiden
4224: mainitun esityksen johdosta valtiovarainministe- valmisteveroista annettujen lakien kumoamises-
4225: riö on 13.11.1997 asettanut työryhmän, joka on ta vahvistettiin 29.12.1994, ja se tuli voimaan
4226: 29.5.1998 päivätyssä työryhmämuistiossa 14/98 1.1.1995.
4227: ehdottanut, että valtion irtaimen omaisuuden Apulaisoikeuskanslerin päätöksessä on todet-
4228: luovuttamisesta säädettäisiin laintasoisesti (34/ tu, että lait tulee pyrkiä valmistelemaan ja vahvis-
4229: 51/97). tamaan hyvissä ajoin ennen niiden voimaantu-
4230: loajankohtaa. Viranomaisilla on niistä tiedotta-
4231: misvelvollisuus. Tiedottamisen on oltava teho-
4232: 6.4.2. Käsitykset kasta ja kaikkien ratkaisun vaikutuspiirissä ole-
4233: vien on saatava riittävät tiedot asiasta. Yhtiö ei
4234: 1) Rehujen rasva- ja valkuaisverolain kumoami- ollut saanut tulevasta lainmuutoksesta riittävästi
4235: nen Suomen liittyessä Euroopan unioniin ja täsmällistä tietoa niin ajoissa, että se olisi voi-
4236: nut ainakin vähentää varastossaan olleita veroa-
4237: Kantelussaan eräs yhtiö oli kertonut käyttä- sisältäviä tuotteita, joista veroa ei enää palautet-
4238: vänsä tuotannossaan raaka-aineena tuotteita, taisi. Sen voi näin katsoa joutuneen muita yrittä-
4239: joista 12.11.1994 asti oli peritty valtiolle rehujen jiä huonompaan asemaan. Menettely rehujen
4240: rasva- ja valkuaisveroa. Eräiden valmisteveroista rasva- ja valkuaisveron poistamisessa on perus-
4241: annettujen lakien kumoamisesta annetun lain tunut eduskunnan lainsäädäntövaltansa perus-
4242: (1476/1994) mukaan rasva- ja valkuaisveroa ei teella hyväksymään lakiin. Päätöksessä on viitat-
4243: tullut suorittaa tuotteista, jotka oli luovutettu tu valmisteverotuslain veronhuojennusta koske-
4244: tullivalvonnasta tai viety valmistuspaikalta vaan 50 §:ään,jonka mukaan mahdollisesta suo-
4245: 12.11.1994 tai sen jälkeen. Yhtiöllä oli ollut va- ritetun valmisteveron alentamisesta tai poistami-
4246: rastossaan ennen 12.11.1994 hankittuja tuottei- sesta päättää tullihallitus tai valtiovarainministe-
4247: ta, jotka sisälsivät rasva- ja valkuaisveroa yh- riö (656/1196).
4248: teensä yli 300 000 markkaa. Yhtiön veroista
4249: Turun piiritullikamarille tekemä palautushake-
4250: mus oli hylätty sillä perusteella, että raaka-aineet 2) Veroviraston menettely konkurssiin hakemi-
4251: oli hankittu ennen 12.11.1994. Yhtiö oli pyytänyt sessa
4252: oikeuskansleria tutkimaan, onko sen oikeustur-
4253: vaa loukattu lain voimaantulosäännösten toteut- Oikeuskansleri totesi 29.5.1998 käsitykse-
4254: tamisessa. nään, että konkurssimenettelyä ei tulisi käyttää
4255: Hallituksen esityksessä eduskunnalle niin kuin Kaakkois-Suomen veroviraston veron-
4256: 14.10.1994 valmisteverotusta koskevaksi lain- kantoyksikkö oli todennut, pelkästään siihen
4257: säädännöksi (HE 237/1994 vp) on todettu, että tarkoitukseen, että selvitetään veroviraston tie-
4258: valmisteverotukseen liittyvä lainsäädäntö oli eh- tokantaan verovelvolliselle muina suhteina mer-
4259: dotettu kokonaisuudessaan uudistettavaksi Suo- kittyjen yhtiöiden vaikutus verovelvollisen ve-
4260: men mahdollisen Euroopan unionin jäsenyyden ronmaksukäyttäytymiseen. Verottajalla on mah-
4261: vuoksi. Mm. rehujen rasva- ja valkuaisverosta dollisuus omien rekistereidensä kautta selvittää
4262: luovuttaisiin. Valtioneuvoston maa- ja puutar- näiden muiden yhtiöiden verotukset ja verojen ja
4263: hatalouden kansallista EY -sopeutustukea kos- maksujen laiminlyönnit (908/1197).
4264: kevan periaatepäätöksen mukaan elintarvikete-
4265: ollisuudelle, kaupalle ja valtion viljavarastolle
4266: kompensoitiin ED-jäsenyydestä johtuva varas- 3) Perintöveron Iykkäyshakemuksen siirtäminen
4267: tojen arvonalennus. Rasva- ja valkuaisveron piti
4268: hallituksen esityksen mukaan poistua 1.12.1994 Verovelvollinen oli tehnyt perintöverotustaan
4269: alkaen. koskevan oikaisuhakemuksen oikaisulautakun-
4270: 6.4. Valtiovarainhallinto 81
4271:
4272: nalle, joka oli päätöksessään hylännyt oikaisu- hennysten atk-käsittelyssä ja verovelvolliselle
4273: vaatimuksen, mutta oli ilmoittanut siirtävänsä osoitettuja tiedusteluja tehtäessä. Verotoimis-
4274: oikaisuvaatimuksen perintöveron lykkäyshake- toon tullutta lääninoikeudelle osoitettua valitus-
4275: muksena Uudenmaan verovirastolle. Hakemus ta ei ollut matkakustannusten vähentämisen
4276: ei ollut saapunut veroviraston perimisyksikköön osalta käsitelty silloisen verotuslain 93 c §:n mu-
4277: ennen kuin oikeuskanslerinviraston selvitys- kaisesti oikaisuvaatimuksena, verovelvolliselle
4278: pyynnönjohdosta asiaa oli ruvettu selvittämään. kuuluva vähennys oli jäänyt verovalmistelussa
4279: Lykkäyshakemuksen siirtäminen Uuden- asianmukaisesti tallentamatta atk:lle ja verovel-
4280: maan verovirastolle oli sinänsä hyvän hallintota- volliselle oli lähetetty samasta asiasta kaksi tie-
4281: van mukainen. Hakemuksen siirto oli kuitenkin dustelua, vaikka ensimmäiseen niistä oli jo asian-
4282: kestänyt yli kaksi kuukautta, josta johtuen hake- mukaisesti vastattu (769/1/97).
4283: muksen käsittely oli pitkittynyt ja päätöstä en-
4284: simmäisen maksuerän osalta ei ollut pystytty an-
4285: tamaan ennen eräpäivää. Lykkäyshakemusten 7) Tulliviranomaisten toimittama tupakkatuot-
4286: luonteen vuoksi hakemukset tulisi käsitellä jou- teiden hävittäminen
4287: tuisasti ja joka tapauksessa hyvissä ajoin ennen
4288: veronmaksun eräpäivää. Uudenmaan veroviras- Kantelossa oli paheksuttu sitä, että tullin ta-
4289: ton ja verotuksen oikaisulautakunnan huomiota kavarikoimia tupakkatuotteita ei enää myydä
4290: kiinnitettiin oikeaan menettelytapaan tämänkal- huutokaupalla, vaan ne hävitetään polttamalla.
4291: taisessa asiassa (69/1198). Ratkaisussaan 8.10.1998 oikeuskansleri on to-
4292: dennut ensiksi, että tulliviranomaiset ovat pysy-
4293: 4) Verovalituksen käsittely oikaisuvaatimuksena neet lakiin perustuvan harkintavaltansa rajoissa
4294: luopuessaan tupakkatuotteiden huutokauppaa-
4295: Verotoimiston huomiota kiinnitetty tarpeelli- misesta. Toiseksi hän on lausunut, että tupakka-
4296: sen huolellisuuden noudattamiseen verovalituk- tuotteiden hävittämisessä on toimittu valtiova-
4297: sen käsittelyä oikaisuvaatimuksena koskevalta rainministeriön 1989 antaman määräyksen mu-
4298: osalta. Verotoimisto ei ollut käsitellyt uudelleen kaisesti. Tämä määräys on perustunut vuoden
4299: toimitetusta verotuksesta lääninoikeudelle teh- 1978 tullilakiin, joka on kumottu 1.1.1995 lu-
4300: tyä valitusta oikaisuvaatimuksena, vaikka niin kien. Hävittäminen edellyttää nykyisin vuoden
4301: olisi pitänyt verotuslain 93 c §:nja verotusmenet- 1994 tullilain 35 §:n 2 momentin mukaan valtio-
4302: telystä annetun lain 68 §:n säännösten mukaan varainministeriön päätöstä tai ohjeita. EU-sään-
4303: menetellä (914/1/97). nöksistä ei johdu, etteikö sanottua kansallista
4304: säännöstä olisi sovellettava. Näin ollen oikeus-
4305: 5) Asiakirjojen katoaminen verotoimistossa kansleri on pitänyt asianmukaisena, että kumou-
4306: tuneen määräyksen sijasta tupakkatuotteiden
4307: Verotoimistoon lähetetyt veronoikaisupää- hävittämisessä nojaudutaan vastaisuudessa pää-
4308: töstä koskevat asiakirjat olivat kadonneet vero- tökseen tai ohjeisiin, jotka valtiovarainministe-
4309: toimistossa ja asia oli tullut ilmi vasta lääninoi- riö tullilain 35 §:n 2 momentin nojalla antaa (559/
4310: keuden tiedustelun johdosta. Lääninoikeus oli 1/97).
4311: päätöksessään korvannut asianosaiselle aiheutu-
4312: neet valituksen käsittelyn kannalta tarpeelliset
4313: kopiointi- ja postituskulut. 8) Rahalaitosten valvontaa koskevat ohjeet
4314: Apulaisoikeuskanslerin päätöksessä on todet-
4315: tu verotoimiston informaatiojärjestelmän puut- Pankkitarkastusviraston toimiaikanaan
4316: teellisuus ja lausuttu käsitys viranomaiselle saa- vuonna 1983 antaman ohjeen mukaan notariaat-
4317: puvien asiakirjojen käsittelyn asianmukaisuu- titoimeksiantaa koskevat sopimukset oli tehtävä
4318: desta (664/1/97). kirjallisina. Rahalaitos oli ohjeen vastaisesti
4319: vuonna 1988 tehnyt tällaisen sopimuksen suulli-
4320: 6) Huolellisuus verotusasian käsittelyssä sesti. Koska kysymys oli ollut ohjeesta eikä mää-
4321: räyksestä, rahalaitokselle ei ollut syntynyt oikeu-
4322: Verotoimiston huomiota kiinnitetty tarpeelli- dellisesti sitovaa velvollisuutta kirjallisen muo-
4323: sen huolellisuuden noudattamiseen verovalituk- don noudattamiseen. Ohje on lainsäädännössä
4324: sia ja oikaisuvaatimuksia käsiteltäessä, verovä- (vrt.laki viranomaisten määräyksiä ja ohjeita
4325:
4326:
4327: II 292071C
4328: 82 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
4329:
4330: koskevista toimenpiteistä 3 §:n 2 momentti, 573/ 2) Verotarkastuksessa noudatettava menettely
4331: 1989) määritelty siten, että sillä tarkoitetaan vi-
4332: ranomaisen päättämiä yleisiä sääntöjä, jotka ei- Verotarkastajat olivat suorittaneet yritykseen
4333: vät ole velvoittavia. Tätä ohjeen käsitemääritel- kohdistuvaa verotarkastusta. Kantelun mukaan
4334: mää on ollut noudatettava myös aikaisemmin. heillä epäiltiin olleen puolueellinen ennakkoasen-
4335: Apulaisoikeuskansleri on kiinnittänyt Pank- ne. Tämä oli ilmennyt mm. eri tahoille tehdyissä
4336: kitarkastusviraston tilalle tulleen Rahoitustar- kyselyissä ja tiedusteluissa. Ne olivat verovelvol-
4337: kastuksen huomiota siihen, että rahoitusvalvon- lisen mielestä olleet tarpeettomia ja sopimatto-
4338: taviranomaisen (tässä tapauksessa menettely mia sekä haitanneet liiketoimintaa.
4339: koski silloista Pankkitarkastusvirastoa) olisi Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan arvi-
4340: asianmukaista valvontavelvollisuutensa puitteis- oinut verotarkastusmenettelyä. Verotarkastajat
4341: sa tullut tähdentää rahalaitoksille kirjallisen olivat verotarkastusta varten keränneet tietoja
4342: muodon noudattamisen tarpeellisuutta notari- useista eri lähteistä. Tähän heillä oli ollut vero-
4343: aattitoimintaa koskevan ohjeen alaisissa tapauk- tusmenettelylain (1558/1995) 2 ja 3 lukuun sisäl-
4344: sissa (1 024/1197). tyvien verovelvollisen ilmoittamisvelvollisuutta
4345: ja sivullisen tiedonantovelvollisuutta koskevien
4346: säännösten nojalla oikeus. Hyvälle verotarkas-
4347: 9) Rahalaitoksen kieltäytyminen tilin avaamises- tukselle on tunnusomaista mm. se, että tosiseikat
4348: ta ja erityiset tarkastushavainnot selvitetään perus-
4349: teellisesti verovelvollisilta ja ulkopuolisilta kerät-
4350: Pankki oli henkilön luottotietoihin vedoten tyjen tietojen perusteella.
4351: kieltäytynyt avaamasta hänelle käyttötiliä. Verotarkastusmenettely on sekä suullista että
4352: Asiassa oli käännytty Rahoitustarkastuksen kirjallista. Verotarkastuksessa ilmenneen tosisei-
4353: puoleen. Rahoitustarkastus oli viitannut tilin kaston ja sen merkityksen arvioinnista sekä ta-
4354: avaamisesta kieltäytymistä koskevaan yleiskan- paukseen liittyvien verolain säännösten oikeu-
4355: nanottoonsa. Pankki oli vastannut asianomaisel- dellisista tulkinnoista verotarkastajilla on oikeus
4356: le ja Rahoitustarkastus valvojana oli hyväksynyt ja velvollisuuskin esittää omat johtopäätöksen-
4357: sen menettelyn. sä. Verovelvollisella on mahdollisuus tuoda esiin
4358: Pankeilla ei ole lain mukaan sopimuspakkoa omat vastanäyttönsä ja näkemyksensä. Verotar-
4359: tilin avaamisessa. Jos pankki kieltäytyy avaa- kastajat eivät olleet ylittäneet harkintavaltaansa,
4360: masta tiliä, sen tulee asiakkaan vaatiessa kertoa toimineet vastoin verovalvonnan tarkoitusta ei-
4361: kieltäytymisensä perustelut. Siitä, miten kysy- vätkä käyttäytyneet epäasianmukaisesti, sopi-
4362: mys tilin avaamisesta olisi lainsäädäntöteitse jär- mattomasti tai virheellisesti po. verotarkastuk-
4363: jestettävä, voidaan esittää erisuuntaisia näke- sen yhteydessä (323/1198).
4364: myksiä. Erityisesti rajatapaukset voivat olla on-
4365: gelmallisia. Asiakkaansuojan lisäksi myös vää-
4366: rinkäytösten mahdollisuus tulee ottaa huo-
4367: mioon. 6.5. Opetushallinto
4368: Apulaisoikeuskanslerin päätös on lähetetty
4369: valtiovarainministeriölle otettavaksi huomioon 6.5.1. Käsitykset
4370: asiaan liittyvässä seurannassa ja lainsäädäntöä
4371: kehitettäessä. Lisäksi ratkaisu, jossa todetaan 1) Menettely virantäyttöasian yhteydessä
4372: Postipankki Oy:n jättäneen sovitun valvonta-
4373: käytännön vastaisesti vastaamatta asiakkaan tie- Virantäyttöasiaa varten oli pyydetty läänin-
4374: dusteluun, on lähetetty tiedoksi Rahoitustarkas- hallituksen opetus- ja kulttuuriosaston päälliköl-
4375: tukselle sekä kuluttaja-asiamiehelle (969/1197). tä lausunto. Osastopäällikkö oli lähettänyt kun-
4376: nanjohtajalle telefaksilla muodoltaan lääninhal-
4377: lituksen osaston lausunnon, mutta kieltänyt kun-
4378: 6.4.3. Muut kannanotot nanjohtajaa antamasta sitä kunnanhallituksen
4379: kokouksen pöytäkirjaan liitettäväksi. Kunnan-
4380: 1) Yhteisöverolakiehdotuksen käsittelystä johtaja oli toiminut tämän mukaisesti.
4381: Apulaisoikeuskansleri on päätöksessään to-
4382: Oikeuskansleri Paavo Nikulan päätös koko- dennut sanotuntaisen lausunnon antamisen si-
4383: naisuudessaan on 9. jaksossa s. 135 (63011/98). nänsä tavanomaiseksi. Mainitun kiellon osalta
4384: 6.6. Maa- ja metsätaloushallinto 83
4385:
4386: osastopäällikön menettelyä oli kuitenkin pidet- heille lain mukaan kuuluvan harkintavallan ra-
4387: tävä hyvän hallintotavan vastaisena. joissa (1 026/1/97).
4388: Lausunnossa oli katsottu, että eräs viranhaki-
4389: ja, joka hakuajan päättymiseen mennessä oli
4390: suorittanut tarvittavaan korkeakoulututkintoon 6.6. Maa- ja metsätaloushallinto
4391: kuuluvat arvosanat, mutta ei ollut vielä saanut
4392: tutkintotodistusta, oli pätevä virkaan. Tältä osin 6.6.1. Virkasyyteasiat
4393: apulaisoikeuskansleri on todennut, että vakiin-
4394: tuneen käytännön mukaisesti virantäytön yhtey- Oikeuskanslerin kertomuksissa 1995 (s. 84--
4395: dessä korkeakoulututkinto katsotaan suorite- 85)ja 1997 (s. 96) mainitun Metsäkeskus Tapion
4396: tuksi tutkintotodistuksen osoittamana päivänä. toimihenkilöitä koskevan asian osalta korkein
4397: Jos hakijalta puuttuu ennen hakuajan päättymis- oikeus ei ole vielä antanut ratkaisua (411/1/94).
4398: tä annettu tutkintotodistus, hänen hakukelpoi-
4399: suudessaan on sellainen puute, joka ei ole hallin-
4400: tomenettelylain 9 §:ssä tarkoitetulla täydennys- 6.6.2. Esitys
4401: menettelyllä korjattavissa (1182/1196).
4402: Erityisperusteisen kalastusoikeuden selvittämi-
4403: 2) Opintojen arviointi sestä
4404:
4405: Opetushallitus oli terveydenhuolto-oppilai- Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen kirje
4406: toksen opiskelijan kantelun johdosta antamas- maa- ja metsätalousministeriölle 27 .5.1998, dnro
4407: saan ratkaisussa kiinnittänyt huomiota ai- 490/1/96 ja 88211/97
4408: kuisopiskelijalle laadittavaan henkilökohtaiseen
4409: opiskeluohjelmaan ja uusintakokeiden lukumää- AA ja BB ovat osoittaneet oikeuskanslerille,
4410: rään. Opiskelija oli kannellut opintojensa ar- AA 24.5.1996 päivätynja BB 17.10.1997 päivä-
4411: vioinnista myös lääninhallitukselle. Apulaisoi- tyn kirjoituksen. Kirjoitukset ovat johtuneet
4412: keuskansleri on päätöksessään kiinnittänyt lää- Metsähallituksen laajennetun johtoryhmän ko-
4413: ninhallituksen huomiota opetushallituksen rat- kouksessa 8.5.1995 omaksumasta kannasta, joka
4414: kaisussa esitettyihin näkökohtiin (52/1197). koskee kolmen pohjoisen kunnan alueella sijait-
4415: sevien kantatilojen valtion vesialueisiin kohdis-
4416: tuvien erityisperusteisten kalastusoikeuksien
4417: 6.5.2. Muut kannanotot siirtymistä osittamalla syntyneille tiloille. AA:lla
4418: on vapaa-ajan asunto Enontekiölläja BB:llä Ina-
4419: 1-2) Korkeakoulun virantäyttömenettelyn rissa.
4420: arviointia Metsähallitus on antanut siltä pyydetyt lau-
4421: sunnot 7.1.1997 ja 9.2.1998 päivätyillä kirjeil-
4422: Korkeakoulun professorin viran alaa tai teh- lään. Ne sisältävät varsin seikkaperäisen selos-
4423: täväpiiriä ei ollut muutettu tai täsmennetty en- tuksen asiasta. Metsähallitus on, todeten että
4424: nen virantäyttötoimenpiteisiin ryhtymistä. Kor- asian ratkaisemista varten ei ollut saatu tuo-
4425: keakoulun opetus- ja tutkimusneuvosto oli vi- mioistuinratkaisuja eikä sopiminenkaan näytä
4426: rantäytön yhteydessä esittänyt asiantuntijoille mahdolliselta, esittänyt, että siinä ryhdyttäisiin
4427: täsmentäviä kysymyksiä. Menettelyä ei voitu pi- toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi.
4428: tää olennaisena poikkeamisena alkuperäisestä Kanteluasioita käsiteltäessä on sittemmin
4429: virantä yttöselosteesta (666/1197). tullut 1.1.1998 voimaan kalastuslain muutos
4430: Korkeakoulun professorin virkaa täytettäessä (1212/1997). Sitä koskeva hallituksen esitys
4431: kysymys asiantuntijalausunnon perusteluvelvol- nro 143/1997 vp on annettu eduskunnalle poh-
4432: lisuuden noudattamisesta ja käytännöllisen pe- joisten kuntien vesialueita koskevien piirirajan-
4433: rehtymisen tehtäväalaan toteamisesta oli ollut käyntien (vesipiirirajankäyntien) tultua suorite-
4434: jossakin määrin tulkinnanvarainen. Apulaisoi- tuiksi. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on
4435: keuskansleri on erään hakijan tekemän kantelun antanut esityksestä lausuntonsa (PeVL nro 27/
4436: johdosta antamassaan ratkaisussa katsonut, että 1997 vp) sekä maa- ja metsätalousvaliokunta
4437: tieteellinen neuvosto tehdessään virkaehdotuk- mietintönsä (MmVM nro 13/1997 vp) Mietin-
4438: sen ja rehtori hyväksyessään tieteellisen neuvos- nössään maa- ja metsätalousvaliokunta lausui
4439: ton sanotun päätöksen olivat pysyneet asiassa mm. näin: "Vesipiirirajankäyntitoimitukset,
4440: 84 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
4441:
4442:
4443: joissa suurin osa alueen vesialueista tuli valtion tään syytä olettaa, että raveissa, erityisesti Ku-
4444: omistukseen, ovat nyttemmin tulleet lainvoi- ninkuusraveissa olisi jotakin epäilyttävää eläin-
4445: maisiksi ja talokohtaiset erityisperusteiset kalas- suojelun näkökulmasta.
4446: tusoikeudet on niissä selvitetty. Valiokunnan Oikeuskansleri on katsonut, että maa- ja met-
4447: saamasta selvityksestä käy ilmi, että myös jako- sätalousministerin toimintaa oli pidettävä hänen
4448: Kuntien yhteisten vesialueiden osakasluettelot asemalleen sopimattomana painostuksenaja pe-
4449: on pääsääntöisesti tehty. Jatkotoimituksissa sel- rusoikeusnäkökulmasta puuttumisena sananva-
4450: vitetään vielä vesipiirirajankäynneissä myönnet- pauteen. Tämä koski kirjeen sisältöä siltä osin
4451: tyjen erityisperusteisten kalastusoikeuksien kuin kirjeessä oli edellytetty (vaikkakin "toivo-
4452: osalta (vesipiirirajankäynnissä on saatettu muksena") ryhdyttäväksi toimenpiteisiin henki-
4453: myöntää talolle oikeus kalastaa toisen lohko- löä kohtaan hänen esittämänsä, ammattiin liitty-
4454: kunnan alueella tai valtion vesialueella) miten vän ja eläinsuojelullisesti perusteleman näke-
4455: nautintaoikeudet jakaantuvat talojen kesken ja myksen johdosta (44211/97).
4456: talojen sisällä, ja mahdollisesti se, mikä on vesi-
4457: alueen omistusoikeuden ja nautintaoikeuden
4458: suhde". 2) Menettely maidon lisäkiintiöitä ym. koskevien
4459: Kanteluita käsitellessäni olen päätynyt siihen, hakemusten käsittelyssä
4460: ettei Metsähallituksen toiminnan osalta ollut kir-
4461: joitusten perusteella käynyt ilmi sellaista, johon Kantelijoiden hakemukseen maidon lisäkiin-
4462: oikeuskanslerin tulisi puuttua. tiöiden saamiseksi oli annettu hylkäävä päätös
4463: Metsähallituksen lainsäädännön selkiinnyttä- lähes kahden vuoden käsittelyajan jälkeen. Apu-
4464: mistä koskevan esityksenjohdosta olen todennut laisoikeuskanslerin ratkaisussa todettiin, että kä-
4465: seuraavaa. Esityksen ratkaiseminen vaatii sel- sittelyaika oli ollut kohtuuttoman pitkä. Lisäksi
4466: laista kalastusolojen tuntemusta, jota ei ole tätä hylkäävä päätös oli perusteltu puutteellisesti si-
4467: kanteluasiaa käsiteltäessä ollut käsillä. Asialla ten, että kaikkia ratkaisuun vaikuttaneita seik-
4468: on käytännössä yhteyksiä kiinteistönmuodosta- koja ja niille annettua oikeudellista merkitystä ei
4469: mislainsäädäntöön. Metsähallitus toimii maa- ja ollut mainittu päätöksen perusteluissa.
4470: metsätalousministeriön hallinnonalalla, jolle Kantelijoiden hakemus emolehmäpalkkio-
4471: sekä kalataloutta että maanmittaus-,jako-, kart- kiintiön vahvistamiseksi oli myös hylätty maa-
4472: ta- ja rekisterilaitosta koskevat asiat kuuluvat. seutuelinkeinopiirissä. Kantelijoiden valituksen
4473: Kalastusasioihin liittyy yleensä myös yhteiskun- johdosta maaseutuelinkeinojen valituslautakun-
4474: tapoliittisia näkökohtia, joiden käsitteleminen ei ta oli palauttanut asian maaseutuelinkeinopiiriin
4475: kuulu oikeuskanslerin toimivaltaan. uudelleen käsiteltäväksi. Asiaa ei ollut ratkaistu
4476: Tämän vuoksi lähetän jäljennökset kantelui- yli vuosi palautuspäätöksen tekemisen jälkeen.
4477: hin antamistani ratkaisuista ministeriölle tiedok- Maaseutuelinkeinopiirin päätös emolehmäpalk-
4478: si. Ministeriön harkittavaksi jää, millaisiin lisä- kiokiintiötä koskevan hakemuksen hylkäämises-
4479: selvityksiin, esitykseen tai muihin toimenpiteisiin tä oli myös perusteltu puutteellisesti, mihin seik-
4480: asia sen puolelta antaa aihetta. kaan maaseutuelinkeinojen valituslautakunta-
4481: kin oli kiinnittänyt huomiota. Yli vuoden pituis-
4482: ta käsittelyaikaa palautuspäätöksen tekemisestä
4483: 6.6.3. Käsitykset oli pidettävä kohtuuttoman pitkänä.
4484: Maaseutuelinkeinopiirit ovat 1.7.1997 alkaen
4485: 1) Ministerin asemaan soveltumaton menettely työvoima- ja elinkeinokeskusten maatalousosas-
4486: toja. Apulaisoikeuskansleri on kiinnittänyt työ-
4487: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä voima- ja elinkeinokeskuksen maatalousosaston
4488: oli Suomen Hippos ry:n valtuuskunnan puheen- huomiota asioiden käsittelyn edellyttämään jou-
4489: johtajalle osoittamassaan kirjeessä edellyttänyt tuisuuteen ja siihen, että päätökset oli perustelta-
4490: yhdistyksen hallintoelimiltä henkilöä vastaan va hallintomenettelylain edellyttämällä tavalla
4491: toimenpiteitä. Perusteena oli, että tämä (eläinlää- (233/1/96).
4492: käri) oli sanomalehden yleisönosastossa julki-
4493: tuonut käsityksensä siitä, että kolmen kilpailun 3) Maataloustukien haku- ja täyttöohjeet
4494: ajaminen Kuninkuusraveissa kahtena päivänä
4495: oli ristiriidassa uuden eläinsuojelulain tiukan tul- Maa- ja metsätalousministeriön tulotukiyk-
4496: kinnan kanssa. Ministerin mielestä ei ollut mi- sikkö oli laatinut viljelijöille jaetut Vuoden 1996
4497: 6.6. Maa- ja metsätaloushallinto 85
4498:
4499: maataloustukien haku- ja täyttöohjeet. Niissä oli sitä ennen peuroja ei tulisi tuoda maahan. Minis-
4500: kansallisen kotieläintuen (siirtymäkauden koti- teriö ei ollut tehnyt asiassa hallintomenettelylais-
4501: eläintuen) saamisen edellytykseksi mainittu että sa ja tuolloin noudatettavana olleessa muutok-
4502: hakijalla tulee 15.5.1996 olla hallinnassaan maa- senhausta hallintoasioissa annetussa laissa edel-
4503: talouden harjoittamiseen käytettyä peltoa vähin- lytettyä päätöstä.
4504: tään kolme hehtaaria. Asianomaisessa valtio- Apulaisoikeuskansleri on todennut ratkaisus-
4505: neuvoston päätöksessä oli säädetty, että pelto- saan, että aiottu tuonti ei ollut sinänsä luvanva-
4506: alavaatimus koski maa- ja puutarhatalouden rainen, mutta edellytti kuitenkin asetettujen eh-
4507: harjoittamiseen vuonna 1996 käytettävää peltoa. tojen ja menettelymuotojen noudattamista.
4508: Näin vaatimus oli ilmaistu myös ministeriön Asiassa olijossain määrin tulkinnanvaraista, oli-
4509: yleiskirjeessä. Sanonnallisesti ero ei ole suuren ko henkilöllä ollut tarkoitus tiedustella ministe-
4510: suuri, mutta periaatteessa ja käytännössä eroa- riön suhtautumista asiaan yleisesti vaiko pyytää
4511: vuudella on merkitystä. asiassa yksilöity valituskelpoinen hallintopäätös.
4512: Syy siihen, miksi ohjeiden teksti poikkesi val- Ministeriön olisi ollut syytä antaa hallintopää-
4513: tioneuvoston päätöksen sanamuodosta, ei ole töksen sisältävä valituskelpoinen ratkaisu, koska
4514: käynyt selville. Eräänä syynä yhtäältä ohjeiden pyyntö oli otsikoitu hakemukseksija kannanotto
4515: kirjoitustapaan ja toisaalta lukijan asiassa hel- vaikutti konkreettisesti kysyjän oikeusasemaan
4516: posti omaksumaan käsitykseen saattaa olla siinä, asianosaisena. Vaihtoehtoisesti olisi käynyt
4517: että edellisenä vuonna säännösten mukaan siirty- päinsä tiedustella häneltä pyyntönsä tarkoitusta.
4518: mäkauden kotieläinkohtaisen tuen saamisen Käsitys siitä, että tehtyyn hakemukseen on
4519: edellytyksenä oli, että tuottaja hallitsi 1.5.1995 annettava hallintomenettelylaissa edellytetty
4520: (sittemmin 15.5.1995) maa-ja puutarhatalouteen päätös ja meneteltävä siinä säädetyllä tavalla
4521: käytettyä peltoa. Näihin säännöksiin ei siis sisäl- saatettu tiedoksi maa- ja metsätalousministeriön
4522: tynyt nimenomaista vaatimusta pellon käyttämi- eläinlääkintä- ja elintarvikeosastolle (78l/l/96).
4523: sestä tuotantoon vuonna 1995. Tämä antaa ai-
4524: heen olettaa, että Vuoden 1996 Haku- ja täyttö-
4525: ohjeet oli kirjoitettu aikaisemmalta pohjalta ja
4526: ottamatta huomioon säädöstasolla vuodelle 6.6.4. Muut kannanotot
4527: 1996 tehtyä tarkennusta.
4528: Tuottajajärjestön tekemään kanteluun anta- 1) Lisäeläkkeen leikkaamisesta eläkesäännön
4529: massaan ratkaisussa apulaisoikeuskansleri on muutoksella
4530: todennut, että vuosittain muuttuvat säädökset
4531: ovat omiaan lisäämään lainsäädännön vaikea- Eläke-Tapion eläkesäännön muuttamiseen
4532: selkoisuutta. Tämä lisää myös vaatimuksia perustuvasta lisäeläkkeiden leikkaamisesta teh-
4533: muuttuvia säädöksiä koskevalle tiedottamiselle. tyyn kanteluun antamassaan ratkaisussa apu-
4534: Maa- ja metsätalousministeriön huomiota on laisoikeuskansleri on katsonut, ettei asia vaati-
4535: kiinnitetty puheena olevan kaltaisten haku- ja nut oikeuskanslerin toimenpiteitä sen jälkeen
4536: täyttöohjeiden kirjoittamisessa vaadittavaan kun maa- ja metsätalousministeriö oli metsäkes-
4537: tarkkuuteen, ettei virheellisiä tulkintoja tukien kuksista ja metsätalouden kehittämiskeskukses-
4538: saamisen edellytyksistä ja sitä kautta oikeuden- ta annetun lain 14 §:n 2 momentin nojalla hyväk-
4539: menetyksiä pääsisi syntymään (70/1/97). synyt eläkesäännön muutoksen (16/1/98).
4540:
4541:
4542: 4) Metsäkauriiden tuonti 2) Avustuksen myöntämiseen liittyvästä harkin-
4543: nasta
4544: Henkilö oli pyytänyt maa- ja metsätalousmi-
4545: nisteriöitä lupaa tuoda Suomeen luonnosta pyy- Kalastuskunnan järjestämästä kalastusmat-
4546: dettäviä metsäkauriita Ruotsista ja Ahvenan- kailusta oli aiheutunut maanomistajalle monen-
4547: maalta. Ministeriön eläinlääkintä- ja elintarvike- laista haittaaja häiriötä. Puheena olevan projek-
4548: osasto oli tämän johdosta merkinnyt hänet tuo- tin toteuttaminen oli ollut mahdollista kalastus-
4549: jarekisteriin ja ilmoittanut hänelle kirjeellä tästä kunnalle ja kyläyhteisölle myönnetyn EU -osa-
4550: seikasta sekä tuontiehdoista. Myöhemmin hä- rahoitteisen avustuksen nojalla.
4551: nelle oli toiselle kirjeellä ilmoitettu siitä, että peu- Ratkaisussaan apulaisoikeuskansleri on to-
4552: rojen tuontiehdot tulisivat muuttumaan ja että dennut, että silloisen maaseutuelinkeinopiirin
4553: 86 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
4554:
4555: harkinta oli avustuksen myöntämisessä ja ehto- Apulaisoikeuskanslerin varamies on esittänyt,
4556: jen asettamisessa kohdistunut lähinnä siihen, että ajoneuvohallintokeskus tekisi tarvittavat
4557: että hanke oli hyväksytyn ohjelman mukainen ja korjaukset sanottuun lomakkeeseen (62711/97).
4558: se toteutettiin sen mukaisesti. Ottaen huomioon
4559: asiassa saadun selvityksen ei ollut käynyt ilmi,
4560: että maaseutuelinkeinopiirissä olisi määräraha- 2) Lainsäädännön ristiriidan poistamisesta
4561: hakemusta käsiteltäessä syyllistytty virheellisenä
4562: pidettävään menettelyyn. Oikeuskanslerin kertomuksessa 1997 (s. 99)
4563: Edelleen ratkaisussa on todettu, että kalastus- mainitussa ajassa (5/21/97) esitys on johtanut lu-
4564: matkailun yhteydessä mahdollisesti esiintyvät vanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun
4565: rikkomukset tulisi pyrkiä estämään jo ennakolta. lain joukkoliikennepalvelujen tuottamista ja
4566: Tätä käsitystä tukisi myös se, että nykyinen työ- hankkimista sekä sopimuksia hinnoista koske-
4567: voima- ja elinkeinopiiri vastaisuudessa tutustuu van 4 §:n muuttamiseen 15.5.1998 lukien (301/
4568: hanketta koskevaan toimintasuunnitelmaan ja 1998).
4569: sen toteuttamiseen käytännössä ja arvioi, mitä
4570: mahdollisia epäkohtia ja haittoja siitä saattaa
4571: aiheutua yksityisille. Sikäli kuin aihetta ilmenee, 6.7.2. Huomautus
4572: tulisi hakijalta vaatia toimintasuunnitelman täy-
4573: dennyksenä selvitys siitä, miten hankkeen toteut- Tielaitoksen keskushallinto ei ratkaissut vali-
4574: tamisessa hakijan toimesta valvotaan ja varmis- tusta kohtuullisessa ajassa
4575: tetaan, ettei yksityistä oikeutta loukata (711/1/
4576: 97). Kantelijat olivat 20.7.1994 tehneet valituksen
4577: tielaitoksen keskushallinnolle tiepiirin 4. 7.1994
4578: tekemästä päätöksestä yrityksensä tieopasteita
4579: koskevassa asiassa. Kirjoituksessa oikeuskansle-
4580: 6.7. Liikennehallinto rille 6.11.1996 kantelijat olivat todenneet, että
4581: valitusta ei ollut vieläkään käsitelty. Tielaitoksen
4582: 6.7.1. Esitys keskushallinto on antanut asiassa 17.12.1996
4583: päivätyn selvityksen. Selvityksessä valituksen
4584: 1) Ajoneuvohallintokeskuksen lomakkeen käsittelyn viipymistä on selitetty palvelukohtei-
4585: harhaanjohtavuudesta den viitoitusta koskevien ohjeiden uudistustyöl-
4586: lä. Asia tultaisiin uusia ohjeita sovellettaessa pa-
4587: Erään poliisilaitoksen menettelyä koskevan lauttamaan tiepiiriin uudelleen käsiteltäväksi.
4588: kantelun tutkinnan yhteydessä ilmeni,, että ajo- Kantelun johdosta on otettu useita kertoja
4589: neuvohallintokeskuksen "Ajokorttilupahake- yhteyttä tielaitoksen keskushallintoon sekä tehty
4590: mus" -niminen lomake oli laadittu harhaanjoh- kaksi kirjallista lisäselvityspyyntöä. Valitus oli
4591: tavasti. Poliisin täytettäväksi kuuluvassa lomak- ratkaistu 12.2.1998. Valitus oli osittain hylätty ja
4592: keen osassa ei ollut lainkaan kohtaa,josta ilmeni- osittain palautettu tiepiiriin uudelleen käsiteltä-
4593: si, minkälainen ratkaisu oli tehty ajokorttilupaa väksi.
4594: koskevassa asiassa. Tieliikennelain 70 § edellyt- Valitusasian valmistelija oli työsopimussuh-
4595: tää nimenomaista päätöstä ajokorttilupaa kos- teessa tielaitokseen. Ratkaisussa on todettu, että
4596: kevaan hakemukseen. Toisaalta lomakkeessa oli valitusasian valmistelu on julkisen tehtävän hoi-
4597: kohta ajokortin "myöntämisestä", vaikka tielii- tamista, johon rikoslain 40 luvun mukainen jul-
4598: kennelain 71 §:n mukaan poliisi luovuttaa ajo- kisyhteisön työntekijän vastuu ulottuu. Asian
4599: kortin sellaiselle ajokorttiluvan saaneelle, joka valmistelija on selvityksessään todennut, että
4600: täyttää lainkohdassa säädetyt ehdot. Lomak- hän ei ollut saanut valmisteltua päätöstä valituk-
4601: keessa voi sinänsä olla tiedot sen ajokortin lajista seen, eikä myöskään pyydettyjä lisäselvityksiä.
4602: yms. seikoista,joka tultiin luovuttamaan hakijal- Hänen yksikkönsä päällikkö ei ollut ollut tietoi-
4603: le sen jälkeen, kun hän täytti kaikki tieliikenne- nen lisäselvityspyynnöstä.
4604: lain 71 §:n edellytykset. Harhaanjohtavaa oli ajo- Tiepiirien päätöksistä tehtyjen valitusten kä-
4605: korttilupahakemuksen johdosta ilmoittaa, että sittely siirtyi 1.12.1996 hallinto lainkäyttölain tul-
4606: ajokortti oli "myönnetty", vaikka samassa yh- tua voimaan lääninoikeuksiin. Hallintolainkäyt-
4607: teydessä mainittaisiinkin vaatimus kuljettajan- tölain 82 §:n l momentin siirtymäsäännöksen
4608: tutkinnosta. mukaan tätä lakia ei sovelleta valitukseen, joka
4609: 6.7. Liikennehallinto 87
4610:
4611: tehdään ennen lain voimaantuloa annetusta pää- keuskanslerille oli lausuttu, asia ei tielaitoksen
4612: töksestä. virkamiesten osalta antanut apulaisoikeuskans-
4613: Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa on todet- l~~ille aihetta virkavalvonnallisiin toimenpitei-
4614: tu, että valituksen yli kolme ja puoli vuotta kestä- sun.
4615: nyt käsittelyaika on ollut kohtuuttoman pitkä. Yleiseltä kannalta on kuitenkin kiinnitetty tie-
4616: Lisäksi pyydettyjä lisäselvityksiä ei toimitettu laitoksen keskushallinnon huomiota siihen, että
4617: jatkettuunkaan määräaikaan mennessä. Valtio- hyvään hallintotapaan myös tämänkaltaisissa
4618: neuvoston oikeuskanslerin ohjesäännön (16271 hankkeissa kuului antaa asianasaisille tieto niistä
4619: 1992) 17 §:n 2 momentin mukaan oikeuskansle- mahdollisista muutoksista hankkeen suunnitte-
4620: rilla on valvontatehtävässään oikeus saada salas- lussa, jotka saattoivat vaikuttaa heidän oikeuk-
4621: sapitomääräysten estämättä tarpeellisia tietoja ja siinsa ja velvollisuuksiinsa. Mainittu seikka tulisi
4622: selvityksiä kaikilta valvontavaltaansa kuuluvilta ottaa huomioon tielaitoksen hankeorganisaa-
4623: viranomaisilta, yhteisöiltä ja henkilöiltä. Apu- tioita kehitettäessä (288/1196).
4624: laisoikeuskanslerin 24.10.1997 päivätty lisäselvi-
4625: tyspyyntö oli jäänyt kokonaan kirjaamatta.
4626: Tielaitoksen keskushallinnossa yksikön pääl- 2) Menettely katsastustoimilupaa myönnettäessä
4627: likkö oli antanut asian valmistelijalle kirjallisen
4628: varoituksen tehtävien pitkäaikaisesta ja vaka- Liikenneministeriön myönnettyä komman-
4629: vasta laiminlyönnistä. Apulaisoikeuskansleri diittiyhtiölle katsastustoimiluvan oli tullut ilmi
4630: huomautti vastaisen varalle asian valmistelijaa seikkoja, joista saattoi muodostua perusteltu
4631: hänen laiminlyönnistään oikeuskanslerin viras- olettama esteellisyydestä tai vastaavasta. Samas-
4632: toon pyydettyjen lisäselvitysten toimittamisessa. sa kiinteistössä, missä toimiluvan mukaista toi-
4633: Yksikön päällikön huomiota kiinnitettiin asioi- mintaa oli tarkoitus ryhtyä harjoittamaan, sijait-
4634: den riittävän joutuisankäsittelyn sekä asiakirja- sivat luvan saaneen yhtiömiehen lähisukulaisten
4635: liikenteen edellyttämän huolellisuuden valvon- kuljetus- ja korjaamoalan yritykset.
4636: taan. Lisäksi tielaitoksen keskushallinnon huo- Apulaisoikeuskansleri katsoi, että ministeriön
4637: miota kiinnitettiin asioiden käsittelyn edellyttä- kantaa, jonka mukaan ilmenneillä uusilla tiedoil-
4638: määnjoutuisuuteen samoin kuin myös kirjaami- la ei olisi ollut merkitystä toimilupa-asian loppu-
4639: sessa ja selvityspyyntöihin vastaamisen valvon- tuloksen kannalta, ja kannan tueksi esitettyjä
4640: nassa ilmenneisiin puutteisiin (1055/1196). perusteita ei voitu pitää lainvastaisina. Hyvään
4641: hallintoon tällaisissa tapauksissa kuitenkin kuu-
4642: luu, että viranomaiset pyrkivät toimivallassaan
4643: olevin keinoin vaikuttamaan siihen, ettei tällaisil-
4644: 6.7.3. Käsitykset le olettamille löydy asiallisia perusteita. Ajoneu-
4645: vohallintokeskuksen edellytettiin seuraavan ti-
4646: 1) Tielaitoksen vastuu tiehankkeen kiinteistön lannetta ja ministeriön ilmoittavan valvonnan
4647: omistajalle aiheuttamasta vahingosta yhteydessä tehdyistä havainnoista (1197/1/96).
4648:
4649: Kantelussa oli kysymys tielaitoksen virka-
4650: miesten antamista ristiriitaisista tiedoista kos- 3) Hyvästä hallintotavasta postinjakelua koske-
4651: kien tulevaa tielinjausta. Tiehankkeen kiinteis- vaa asiaa käsiteltäessä
4652: tön omistajalle aiheuttamat menetykset oli lain-
4653: voimaisessa tietoimituksessa määrätty korvatta- Postitoimintalain 22 §:n sanamuodon mu-
4654: vaksi kantelijalle. Kantelija oli erityisesti katso- kaan postilaitoksen on annettava henkilölle
4655: nut, että tielaitos oli julkista valtaa käyttäessään opastusta, jos hän aikoo hakea itseään koske-
4656: ilmoitettuaan ensin kantelijalle, ettei sillä ollut vaan seikkaan Telehallintokeskuksen ratkaisua.
4657: tarvetta rakentaa tien pohjoispuolelle, laiminlyö- Asiassa ei ollut näytetty, että asianosainen olisi
4658: nyt ilmoittaa uusista suunnitelmistaan välittö- jotenkin osoittanut aikovansa hakea tällaista rat-
4659: mästi. kaisua. Postilaitoksen ja asianosaisen välillä val-
4660: Tielaitokselta oli asian eri vaiheissa annettu linneet erimielisyydet huomioon ottaen apulais-
4661: kiinteistön omistajalle ristiriitaista tietoa tielin- oikeuskansleri on pitänyt hyvän hallintotavan
4662: jauksesta. Huomioon ottaen mitä asiassa anne- kannalta asianmukaisena, että postilaitoksen
4663: tuissa tuomioistuinten ratkaisuissa oli todettu ja henkilöstön olisi sopivalla tavalla tullut kertoa
4664: mitä tielaitoksen virkamiesten selvityksissä oi- asianosaiselle mainitussa lainkohdassa säädetys-
4665: 88 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
4666:
4667: tä mahdollisuudesta saattaa asia Telehallinto- teisiin. Viranomaisten ja virkamiesten tulee luo-
4668: keskuksen käsiteltäväksi (863/1/96). tettavasti vastata heille tehtyihin asioiden käsit-
4669: telyvaihetta ja käsittelyaikaa koskeviin tieduste-
4670: luihin. Käsittelyn vaatimasta ajasta on pyrittävä
4671: 6.7 .4. Muut kannanotot ilmoittamaan paikkansa pitävä arvio. Jos käsit-
4672: tely näyttää viivästyvän, on hyvän hallintotavan
4673: EY:n televisiodirektiivin noudattamisesta mukaista ilmoittaa viivästymisen pääasialliset
4674: syyt. Huomiota on kiinnitetty myös asioiden kir-
4675: EY:n televisiodirektiivin (89/552/ETY) nou- jaamiseen ja asiakirjojen arkistointiin säännös-
4676: dattamista erityisesti mainosten sijoittamisen ten ja määräysten edellyttämällä tavalla, koska
4677: osalta koskevaan kanteluun antamassaan ratkai- siinäkin oli ilmennyt puutteita (188/l/98).
4678: sussa apulaisoikeuskansleri on todennut, että
4679: MTV Oy:lle 2.9.1993 myönnettyyn, sittemmin
4680: uudelleen perustetulle MTV Oy:lle 21.8.1997 2) Asian käsittelyn viivästyminen
4681: siirrettyyn toimilupaan sisältyi ehto, jonka mu-
4682: kaan yhtiö oli velvollinen noudattamaan ohjel- Kahden yhdistyksen rekisteröintiä koskevat
4683: matoiminnassaan televisiodirektiivin määräyk- hakemukset olivat saapuneet patentti- ja rekiste-
4684: siä. Asiassa ei ollut ilmennyt, että toimiluvan rihallituksen yhdistysrekisteriin 25.1.1994. Yh-
4685: noudattamista valvova liikenneministeriö olisi distysten säännöt oli lähetetty ulkoasianministe-
4686: laiminlyönyt tehtävänsä. riölle lausunnolle 10.8.1994 ja 15.8.1994. Ulko-
4687: Ratkaisussa on myös todettu, että Euroopan asiainministeriö oli antanut lausuntonsa vasta
4688: yhteisöjen komissio oli lähettänyt Suomelle 27.1.1998.
4689: 22.9.1997 televisiodirektiivin soveltamisalaa kos- Asiakirjojen mukaan yhdistysrekisteri ei ollut
4690: kevan huomatuksen ja että hallituksen esityk- asettanut ulkoasiainministeriön lausuntopyyn-
4691: seen eduskunnalle televisio- ja radiotoimintaa nölle määräaikaa. Yhdistysrekisteri ei myöskään
4692: koskevaksi lainsäädännöksi (HE 34/1998 vp) si- ollut tiedustellut asian viipymistä ulkoasiainmi-
4693: sältyvän ehdotuksen laiksi televisio- ja radiotoi- nisteriössä. Osittain tästä syystä rekisteröintiha-
4694: minnasta 22 §:ään on otettu mainosten sijoittelua kemusten käsittelyaika oli viivästynyt. Käsittely-
4695: koskevat säännökset direktiivin mukaisina (556/ aika, yli neljä vuotta, oli huomattavan pitkä.
4696: l/98). Apulaisoikeuskanslerin varamies kiinnitti vas-
4697: taisen varalle yhdistysrekisterin huomiota oi-
4698: keaan menettelytapaan lausunnon hankkimises-
4699: 6.8. Kauppa- ja teollisuushallinto sa sekä saattoi yhdistysrekisterin tietoon käsityk-
4700: sensä asioiden käsittelemisestä riittävällä joutui-
4701: 6.8.1. Käsitys suudella (84911/97).
4702:
4703: 1) Kuluttaja-asiamiehelle tehdyn ilmoituksen
4704: käsittely 6.9. Sosiaali- ja terveyshallinto
4705: Kuluttaja-asiamiehen huomiota on kiinnitet- 6.9.1. Esitykset
4706: ty sähköliittymän hinnoittelun oikeellisuutta
4707: koskevan ilmoitusasian käsittelyn viivästymi- 1) Urheilijoiden eläke- ja tapaturmaturvan
4708: seen. Kannanoton saaminen kuluttaja-asiamie- järjestämisestä
4709: helle tehtyyn selvityspyyntöön oli kestänyt yli
4710: kaksi vuotta kolme kuukautta. Tämän jälkeen Oikeuskansleri Paavo Nikulan kirje 29.4.1998
4711: asia oli päätetty. Sen tultua uudelleen vireille sosiaali- ja terveysministeriölle, dnro 18/51/98
4712: jatkokäsittely uudella diarionumerolla oli kestä-
4713: nyt yli vuoden kuusi kuukautta. Ongelma, jota Urheilijoiden pakollista vakuutusta koskevat
4714: tiedustelu koski, oli laaja, monitahoinen ja vai- säännökset sisällytettiin vuonna 1995 työnteki-
4715: keasti selvitettävä. Asiaa oli hoidettu hyväksyttä- jäin eläkelakiin (39511961) ja tapaturmavakuu-
4716: vien käsittelyperiaatteiden mukaan. tuslakiin (60811948). Työntekijäin eläkelain 1 §:n
4717: Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa on kiinni- 2 momentin (372/1995) mukaan laki ei koske
4718: tetty huomiota tapauksessa hyvän hallinnon ja urheilemista. Sitä koskeva eläketurva on järjes-
4719: palveluperiaatteen kannalta ilmenneisiin puut- tettävä erikseen vakuutuksella siten kuin asetuk-
4720: 6.9. Sosiaali- ja terveyshallinto 89
4721:
4722: sella tarkemmin säädetään ottaen huomioon eri vat erimielisyydet ratkaistaisiin yleisessä tuomio-
4723: urheilulajit ja urheilijoiden vuositulot Tapatur- istuimessa.
4724: mavakuutuslain 2 §:n 3 momentti (374/1995) on Aikaisemmin voimassa olleeseen asetukseen
4725: vastaavan sisältöinen. Samassa yhteydessä muu- 537/1995 sisältyi vakuuttamisvelvollisuuden lai-
4726: tetun yrittäjien eläkelain (468/1969) 1 §:n 4 mo- minlyöntiä koskeva 3 §. Sen mukaan vakuutta-
4727: mentin (37311995) mukaan laki ei koske urheile- misvelvollisuuden laiminlyönyt urheiluseura tai
4728: mista. liikuntajärjestö on velvollinen korvaamaan
4729: Työntekijäin eläkelain 1 §:n 2 momentinja ta- 1 §:ssä tarkoitetun turvan puuttumisesta aiheu-
4730: paturmavakuutuslain 2 §:n 3 momentin nojalla tuvan vahingon.- Vastaavaa säännöstä ei ole
4731: on 12.4.1995 annettu asetus urheilijoiden eläke- voimassa olevassa asetuksessa.
4732: turvan ja tapaturmaturvan järjestämisestä (537/
4733: 1995).
4734: Sosiaali- ja terveysministeriöstä on esitelty Asetuksen arviointia
4735: 9.4.1998 annettu uusi asetus urheilijoiden eläke-
4736: ja tapaturmaturvan järjestämisestä (275/1998). Urheilijoiden oikeusturvan kannalta kysy-
4737: Asetus, jolla on kumottu asetus 53711995, tulee myksessä oleva asetus on eräiltä osin ongelmalli-
4738: voimaan 1.5.1998. nen. Valtioneuvoston listatarkastuksessa pidin
4739: asiaa kuitenkin sen verran tulkinnanvaraisena,
4740: ettei minulla ollut syytä puuttua asetuksen sisäl-
4741: Asetuksen sisällöstä töön. Asiaan vaikutti myös se, että asetuksen
4742: tarkoituksena on parantaa urheilijoiden tapatur-
4743: Urheilijoiden eläke- ja tapaturmaturvan jär- maturvan tasoa, mikä olisi jäänyt toteutumatta,
4744: jestämisestä annetun asetuksen 1 §:n 1 momentin jos asetuksen antamista olisi lykätty.
4745: mukaan, jos urheilijan ja urheiluseuran, liikunta- Pidän kuitenkin asianmukaisena tarkastella
4746: järjestön tai muun vastaavan yhteisön välillä on vielä perusteellisemmin urheilijoiden eläke- ja ta-
4747: sovittu, että urheilija saa urheilemisesta veron- paturmaturvan järjestämisen säädöstasoa sekä
4748: alaista palkkiota vuodessa tai pelikaudessa vä- asiaan liittyviä oikeusturvakysymyksiä. Tässä
4749: hintään 56 640 markkaa, seuran tai yhteisön on tarkoituksessa esitän seuraavat näkökohdat.
4750: järjestettävä hänelle vakuutuksella kohtuullinen Ensinnäkin kiinnitän huomiota säädöstasoon
4751: turva vanhuuden sekä tapaturmasta johtuvan asetuksen 1 §:n 2 momentin osalta. Säännökses-
4752: vammautumisen ja kuoleman varalta. sä,jollaista ei ole sisältynyt aikaisempaan asetuk-
4753: Säännös vastaa sisällöltään urheilijoiden elä- seen 53711995, on yksilöurheilijalle säädetty va-
4754: keturvan ja tapaturmaturvan järjestämisestä an- kuuttamisvelvollisuus. Yksilöurheilijan on näin
4755: netun aiemman asetuksen (537/1995) 1 §:n 1 mo- ollen itse järjestettävä sosiaaliturvansa. Tilanne
4756: menttia. on toinen sellaisen urheilijan kohdalla, joka on
4757: Asetuksen 1 §:n 2 momentissa on aiempaan tehnyt sopimuksen urheiluseuran tai muun yhtei-
4758: asetukseen verrattuna uusi säännös. Sen mu- sön kanssa. Asetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan
4759: kaan, jos urheilija, jolla ei ole 1 momentissa tar- tällaisen urheilijan vakuuttamisvelvollisuus kuu-
4760: koitettua sopimusta, saa urheilemisesta kalente- luu seuralle tai yhteisölle. Sosiaaliturvanjärjestä-
4761: rivuodessa veronalaista tuloa vähintään 56 640 minen tällä tavoin vastaa siten työntekijäin elä-
4762: markkaa, hänen on järjestettävä vakuutuksella kelaissa ja tapaturmavakuutuslaissa omaksuttua
4763: itselleen 1 momentissa tarkoitettu turva. periaatetta.
4764: Asetuksen 4 §:ään sisältyvät säännökset ase- Vakiintuneen käytännön mukaan yksilön oi-
4765: tusta koskevien soveltamis-erimielisyyksien rat- keuksien ja velvollisuuksien perusteista on sää-
4766: kaisemisesta. 1os vakuutusturvan järjestämisestä dettävä laintasoisesti. Viittaan myös perusoike-
4767: tai sisällöstä syntyy epäselvyyttä, asianomainen usuudistukseen. Eduskunnan perustuslakivalio-
4768: voi pyytää asiasta urheilun keskusjärjestöjen ja kunta on tuossa yhteydessä (1994 vp -
4769: Suomen Olympiakomitean perustaman urheilun PeVM 25 -HE 309/1993 vp) korostanut sitä,
4770: oikeusturvalautakunnan tai välimiesmenettelyn että perusoikeuksien rajoitusten tulee perustua
4771: lausunnon. Jos asia koskee tapaturmavakuutus- eduskunnan säätämään lakiin. Tähän liittyy
4772: turvaa, siitä on pyydettävä ensin Tapaturmava- kielto delegoida perusoikeuksien rajoittamista
4773: kuutuslaitosten liiton lausunto. koskevaa toimivaltaa lakia aiemmalle säädösta-
4774: Esittelymuistiossa on todettu, että viime kä- solle. Näin ollen voidaan kysyä, tekevätkö
4775: dessä vakuutusturvaa ja sen järjestämistä koske- työntekijäin eläkelain ja tapaturmavakuutuslain
4776:
4777: 12 292071C
4778: 90 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
4779:
4780: alussa viittaamani valtuutussäännökset mah- 6.9.2. Huomautus
4781: dolliseksi velvoittaa asetuksella yksittäistä ur-
4782: heilijaa vakuuttamaan eläke- ja tapaturmatur- Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskevien
4783: vansa. Puheena olevien lakien mukaiset turva- laskelmien ja muun valmistelun puutteellisuudes-
4784: järjestelmät perustuvat siihen, että työnantaja ta
4785: huolehtii palveluksessaan olevien vakuuttami-
4786: sesta. Tämän voidaan hyvin katsoa vastaavan Lyhennysote oikeuskansleri Paavo Nikulan
4787: asetuksen 1 §:n 1 momentin mukaista järjestel- päätöksestä 26.5.1998, dnro 911/1/97 on 9. jak-
4788: mää, mutta poikkeavan 2 momentin mukaises- sossa s. 146.
4789: ta.
4790: Yksilöurheilijalle asetettu velvollisuus vakuu-
4791: tuksen ottamiseen vaikuttaa urheilijan varalli- 6.9.3. Käsitykset
4792: suuteen. Kysymyksessä olevan velvollisuuden
4793: voidaan siten katsoa liittyvän hallitusmuodon 1) Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntou-
4794: 12 §:ssä säädettyyn omaisuudensuojaan. tuksesta
4795: Edellä esitetyn perusteella mielestäni tulisi sel-
4796: vittää, olisiko yksilöurheilijan velvollisuudesta Lyhennysote apulaisoikeuskansleri Jukka Pa-
4797: puheena olevan kaltaisen vakuutuksen ottami- sasen päätöksestä 28.1.1998 dnro 284/1/97
4798: seen säädettävä laintasoisesti.
4799: Toiseksi, kiinnitän huomiota kysymykseen
4800: vakuutusturvaa ja sen järjestämistä koskevien KANTELUKIRJOITUS
4801: erimielisyyksien ratkaisemiseen, josta on säädet-
4802: ty asetuksen 4 §:ssä. Totean myös, ettei urheilijan N.N. on 5.3.1997 päivätyllä kirjeellä lähettä-
4803: eläke- ja tapaturmaturvajärjestelmässä ole otettu nyt oikeuskanslerille tiedoksi Kansaneläkelai-
4804: huomioon urheiluseuran vakuuttamisvelvolli- toksen terveys- ja toimeentuloturvaosastolle
4805: suuden laiminlyöntiä. osoittamansa kirjelmän. Kirjelmässä on kysy-
4806: Edellä mainitut kysymykset, erityisesti va- mys psykoterapiapalvelujen ostamisesta ja ensi-
4807: kuuttamisvelvollisuuden laiminlyönti, liittyvät sijaisesti kuntoutuslinjalla tehdystä päätöksestä.
4808: oleellisesti urheilijan oikeusturvaan. Tilannetta Kansaneläkelaitoksen 1.4.1996 päivätyllä, kun-
4809: verrattuna esimerkiksi työntekijäin eläkelain oi- toutuspäällikkö Jouko Waalin ja kehittämis-
4810: keusturvajärjestelmään ei kuitenkaan voida pi- päällikkö Mirjami Airaksisen allekirjoittamalla
4811: tää tyydyttävänä. Sosiaali- ja terveysministeriön kirjeellä psykoterapeuteille oli ilmoitettu, että yli
4812: tulisi sen vuoksi vielä harkita toimenpiteitä ur- 65-vuotiaiden terapeuttien potilaateivät voi saa-
4813: heilijan oikeusturvan parantamiseksi ottaen da Kansaneläkelaitoksen kuntoutustukea psy-
4814: myös huomioon asianmukaisen säädöstason (18/ koterapiaan. N.N. on katsonut menettelyn ikä-
4815: 51/98). syrjinnäksi.
4816: N.N. on kirjelmässään kiinnittänyt huomiota
4817: siihen, että ratkaisu on vastoin Suomen sairaus-
4818: 2) Oikeusturvasta työhönottotestauksessa vakuutusjärjestelmässä omaksuttuja yleisiä peri-
4819: aatteita. Periaatteessa potilas voi kääntyä kenen
4820: Psykologin suorittamasta työhönottotestauk- lääkärin puoleen tahansa ja lääkärillä, jolla on
4821: sesta tehtyyn kanteluun antamassaan ratkaisus- ammatinharjoittamisoikeus, on oikeus olla mu-
4822: sa apulaisoikeuskansleri on todennut asiassa ole- kana sairausvakuutusjärjestelmässä. Kansanelä-
4823: van ensinnäkin kysymys työnhakijan oikeuksista kelaitoksen ratkaisu on vastoin sekä potilaan
4824: ja yksityisyyden suojasta. Toisaalta asiaan liittyi että lääkärin oikeuksia. Ratkaisu edellyttää poti-
4825: työnantajan/testaajan liiketaloudellisia/liikesa- laan selvittävän, kuuluuko lääkäri niiden lääkä-
4826: laisuuksia koskevia näkökohtia. Tämän vuoksi reiden piiriin, joiden hoidosta sairausvakuutus
4827: olisi syytä harkita, edellyttävätkö työnhakijoi- myöntää palautusta vai ei. Yksityislääkäreillä ei
4828: den testausjärjestelmät jonkinasteista erityis- ole "eläke-eroamisikää", eikä näin ole perustel-
4829: sääntelyä vai riittääkö yleislaki,henkilötietolaki, tua sulkea heitä pois sairausvakuutuksen piiristä
4830: jonka kaltaista henkilötietotoimikunta on mie- niin kauan kuin heillä on oikeus harjoittaa lääkä-
4831: tinnössään ehdottanut. Tässä tarkoituksessa on rintointa.
4832: kanteluratkaisu saatettu myös oikeusministeriön
4833: tietoon (52/1/96).
4834: 6.9. Sosiaali- ja terveyshallinto 91
4835:
4836: RATKAISU män (esimerkiksi naiset, lapset, vähemmistöt)
4837: asemaa ja olosuhteita parantavia toimia.
4838: Yhdenvertaisuudesta perusoikeutena
4839:
4840: Suomen Hallitusmuodon 5 §:n (969/1995) Kuntoutusta koskevista säännöksistä
4841: 1 momentin mukaan kaikki ihmiset ovat yhden-
4842: vertaisia lain edessä ja oikeutettuja yhtäläiseen Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntou-
4843: lain suojaan. Pykälän 2 momentin mukaan ke- tuksesta annetun lain (610/1991) 1 §:n mukaan
4844: tään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta aset- mainitussa laissa säädetään vakuutettujen kun-
4845: taa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kie- toutuksen korvaamisesta ja järjestämisestä. Lain
4846: len, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, ter- 2 §:ssä säädetään vajaakuntoisen ammatillisesta
4847: veydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön kuntoutuksesta ja 3 §:ssä vaikeavammaisten lää-
4848: liittyvän syyn perusteella. kinnällisestä kuntoutuksesta. Kansaneläkelai-
4849: Hallituksen esityksessä perustuslakien perus- toksen on järjestettävä muussa kuin julkisessa
4850: oikeussäännösten muuttamisesta (HE 309/ laitoshoidossa olevalle vaikeavammaiselle hen-
4851: 1993 vp.) on muun ohella todettu yhdenvertai- kilölle pykälässä mainittujen edellytysten täytty-
4852: suuden ja syrjintäkiellon osalta seuraavaa. essä kuntoutusjaksoja, jotka ovat tarpeen hänen
4853: "Itsenäisenä ihmisoikeutena yhdenvertaisuus työnsä tai toimintakykynsä säilyttämiseksi tai
4854: ja syrjinnän kielto sisältyvät kansalaisoikeuksia parantamiseksi.
4855: ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen Lain 4 §:n mukaan Kansaneläkelaitos voi kor-
4856: yleissopimuksen 26 artiklaan. Sen mukaan kaik- vata ja järjestää lisäksi muuta kuin 2 ja 3 §:n
4857: ki ihmiset ovat oikeudellisesti yhdenvertaisiaja mukaista ammatillista tai lääkinnällistä kuntou-
4858: oikeutettuja ilman minkäänlaista syrjintää yhtä- tusta.
4859: läiseen lain suojaan. Tässä suhteessa lailla on Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntou-
4860: kiellettävä kaikki syrjintä ja taattava kaikille tuksesta annetun asetuksen (1161/1991) 7 §:n no-
4861: henkilöille yhtäläinen ja tehokas suojelu rotuun, jalla Kansaneläkelaitos voijärjestää kuntoutuk-
4862: ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, sen joko tuottamalla kuntoutuspalvelut itse tai
4863: poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalli- hankkimalla niitä muilta palvelujen tuottajilta.
4864: seen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuu- Kuntoutujalle tai hankitun kuntoutuspalvelun
4865: teen, syntyperään tai muuhun asemaan perustu- tuottajalle korvataan kuntoutuksesta aiheutuvat
4866: vaa syrjintää vastaan". tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset.
4867: Hallituksen esityksessä on lueteltu kiellettyinä
4868: erotteluperusteina sukupuoli, ikä, alkuperä, kie-
4869: li, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila ja Ammattihenkilöstöä koskevista säännöksistä
4870: vammaisuus. Esityksessä on myös todettu, että
4871: "luettelon muodostaminen kattavaksi on edellyt- Valtion virkamieslain (750/1994) 35 §:ssä sää-
4872: tänyt, että näihin rinnastetaan muut henkilöön detään virkamiesten eroamisiästä. Sen mukaan
4873: liittyvät syyt". virkamiesten yleinen eroamisikä on 65 vuotta.
4874: Yllä mainittu syrjintäsäännös ei hallituksen Tuomariin sovelletaan 67 vuoden eroamisikää.
4875: esityksen mukaan kiellä kaikenlaista erontekoa Pykälässä säädetään lisäksi, että asetuksella
4876: ihmisten välillä, vaikka erottelu perustuisi syrjin- voidaan säätää, että virassa, jonka laatu sitä vaa-
4877: täsäännöksessä nimenomaan mainittuun syy- tii, eroamisikä on yleistä eroamisikää alempi
4878: hyn. Hallituksen esityksen mukaan "olennaista kuin myös siitä, että painavista syistä ja virka-
4879: on, voidaanko erottelu perustella perusoikeus- miehen suostumuksella virkamies voi jatkaa
4880: järjestelmän kannalta hyväksyttävällä tavalla. eroamisiän jälkeen määräajan tai toimikautensa
4881: Tämä ilmenee myös valitusta sanamuodosta "il- loppuun kuitenkin enintään yhden vuoden ajan.
4882: man hyväksyttävää perustetta asettaa muihin Kansaneläkelain 20 §:n (103/1982) 1 momen-
4883: nähden eri asemaan". Perustelulie asetettavat tin mukaan kansaneläkkeenä maksetaan van-
4884: vaatimukset ovat erityisesti säännöksessä luetel- huuseläkettä 65 vuotta täyttäneelle tai varhen-
4885: tujen kiellettyjen erotteluperusteiden kohdalla nettua vanhuuseläkettä 60 vuotta täyttäneelle
4886: kuitenkin korkeat". vakuutetulle, viimeksimainitulle siten alennettu-
4887: Hallituksen esityksen mukaan säännös ei es- na kuin laissa on tarkemmin säädetty.
4888: täisi tosiasiallisen tasa-arvon turvaamiseksi tar- Terveydenhuollon ammattihenkilöistä anne-
4889: peellista positiivista erityiskohtelua eli tietyn ryh- tun lain (559/1994) 28 §:n mukaan, jos terveyden-
4890: 92 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
4891:
4892: huollon ammattihenkilö on iän, sairauden, päih- kysymys ikäsyrjinnästä. Suomen Psykiatriyhdis-
4893: teiden väärinkäytön tai muun syyn vuoksi käy- tyksen oikeuskanslerille tiedoksi lähettämässä
4894: nyt kykenemättömäksi toimimaan ammatissaan, kannanotossa puolestaan on katsottu, että Kan-
4895: terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi rajoit- saneläkelaitoksen päätös on ristiriidassa tervey-
4896: taa laillistetun ammattihenkilön ammatinhar- denhuollossa vallitsevien periaatteiden kanssa.
4897: joittamisoikeutta toistaiseksi tai poistaa sen tois- Asiassa hankitussa sosiaali- ja terveysministe-
4898: taiseksi tai toistaiseksi peruuttaa luvan saaneen riön lausunnossa on todettu, että keskeisellä si-
4899: ammattihenkilön ammatinharjoi ttamisluvan jalla palvelujen tuottajia valittaessa tulisi olla te-
4900: taikka kieltää nimikesuojattua ammattihenkilöä rapeutin pätevyys, ammattitaito ja yhteistyöky-
4901: toistaiseksi käyttämästä asetuksella säädettyä ky. Lääketieteellisesti ja kuntoutuksen näkökul-
4902: terveydenhuollon ammattihenkilön ammattini- masta ei ole perusteita sille, että pelkästään ikää
4903: mikettä. voitaisiin käyttää poissulkevana valintakriteeri-
4904: nä. Sosiaali- ja terveysministeriön kannan mu-
4905: kaan esitettyjen lausuntojen perusteella tera-
4906: Psykoterapiapalvelujen ostamisesta Kansanelä- peutin ikää yksinomaisena korvattavuuden ra-
4907: kelaitoksen kuntoutuksena jaavana tekijänä ei voida pitää tarkoituksenmu-
4908: kaisena.
4909: Käsiteltävänä olevassa asiassa on kysymys Arvioitaessa Kansaneläkelaitoksen päätöstä,
4910: Kansaneläkelaitoksen terveys- ja toimeentulo- jolla se on rajannut hankkimiensa psykoterapia-
4911: turvaosaston kuntoutuslinjan 1.4.1996 päivätyl- palvelujen ostamisen iän perusteella, totean seu-
4912: lä "Psykoterapiapalvelujen ostaminen Kelan raavaa.
4913: kuntoutuksena" -otsikoidulla kirjeellä psykote- Toteuttaessaan Kansaneläkelaitoksen järjes-
4914: rapeuttien tietoon saatetusta kuntoutuslinjan tämästä kuntoutuksesta annetun lain mukaisena
4915: päätöksestä, jonka mukaan "silloin kun tera- kuntoutuksena psykoterapiaa Kansaneläkelai-
4916: peutti on täyttänyt yleisen vanhuuseläkeiän toksellaon-kuten Kansaneläkelaitoksen selvi-
4917: 65 vuotta, ei hänen toteuttamaansa terapiaa voi- tyksessäkin on todettu -Kansaneläkelaitoksen
4918: da aloittaa enää Kelan kuntoutuksena 30.4.1996 järjestämästä kuntoutuksesta annetun asetuksen
4919: jälkeen. Alkaneet psykoterapiajaksot ko. tera- 7 §:n suoma oikeutus psykoterapiapalvelujen os-
4920: peutit voivat hoitaa loppuun". tamiseen yksityisiltä psykoterapeuteilta.
4921: Yllä olevaan psykoterapiapalvelujen rajoituk- Asettamalla 65 vuoden ikärajan valintaperus-
4922: seen Kansaneläkelaitoksen selvitysten mukaan teeksi valitessaan kuntoutuspsykoterapeutteja
4923: on ollut useita syitä. Selvityksissä on mainittu Kansaneläkelaitos on kuitenkin asettanut tera-
4924: tällaisina syinä Kansaneläkelaitoksen terapioista peutit iän perusteella eri asemaan. Suomen Halli-
4925: saama palaute, se, että on tarkoituksenmukaista, tusmuodon 5 §:n mukaan ketään ei saa ilman
4926: että kuntoutuja ja kuntouttaja kuuluvat samaan hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan iän
4927: ikäryhmään, sekä se, että yli 65-vuotiaiden toi- perusteella. Valtion virkamieslain mukaan ylei-
4928: meentulo on muutoinkin turvattu samoin kuin nen eroaruisikä virkamiehillä on 65 vuotta. Sen
4929: myös se, että päätöksellä on tavoiteltu entistä sijaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä an-
4930: parempaa kuntoutuksen onnistumista ja tulok- netussa laissa ei ole säädetty nimenomaista eroa-
4931: sellisuutta sekä kuntoutujan asiakas- ja oikeus- misikää, vaan "eroamisikä" määräytyy tervey-
4932: turvan toteutumista. Päättäessään, ettei palvelu- denhuollon ammattihenkilön ammatissa toimi-
4933: ja osteta vanhuuseläkeiässä olevilta terapeuteil- miseen kykeneväisyyden perusteella.
4934: ta, Kansaneläkelaitos on todennut käyttäneensä Edellä sanottuun viitaten voi esimerkinluotoi-
4935: oikeuttaan määritellä hankinnan ehdot ottaen sesti todeta, että terveydenhuollon ammattihen-
4936: huomioon kuntoutujan edut sekä kuntoutustoi- kilö, jonka virkasuhde on päättynyt eroami-
4937: minnan tehokkuus, taloudellisuus ja tarkoituk- sikään, on kelpoinen toimimaan edelleen yksityi-
4938: senmukaisuus. senä ammatinharjoittajana niin kauan kuin hän
4939: on kykenevä ammatillisesti eikä Terveydenhuol-
4940: lon oikeusturvakeskus ole puuttunut hänen oi-
4941: Psykoterapeutteja koskevan päätöksen arvioin- keuksiinsa. Ammatinharjoittamislupa ei ole si-
4942: tia dottu kansaneläkelain mukaiseen vanhuuseläke-
4943: oikeuteen.
4944: N.N:n mukaan Kansaneläkelaitoksen psyko- Hallitusmuodon 5 § edellyttää, että mikäli
4945: terapeutin ikään pohjautuvassa päätöksessä on henkilö asetetaan eri asemaan, siihen on oltava
4946: 6.9. Sosiaali- ja terveydenhallinto 93
4947:
4948: hyväksyttävä peruste. Tekemäänsä ratkaisua ja että lääketieteellisesti ja kuntoutuksen näkö-
4949: Kansaneläkelaitos on perustellut muun ohella kulmasta asiaa arvioiden Kansaneläkelaitoksen
4950: psykoterapiahoidoista saamailaan palautteella. taholta ei ole esitetty riittäviä perusteita sille, että
4951: Kansaneläkelaitos ei tarkemmin ole esittänyt lu- terapeutin ikää voitaisiin käyttää poissulkevana
4952: kuja palautteen määrästä eikä myöskään kieltei- valintaperusteena kuntouttajien valinnassa.
4953: sen palautteen kohteena olevien yli 65-vuotiai- Näin ollen katson, että Kansaneläkelaitoksen
4954: den psykoterapeuttien määrästä. psykoterapeuttien ikään pohjautuvaa päätöstä ei
4955: Mikäli kielteinen palaute on kohdistunut tois- voida hallitusmuodon syrjintäsäännös huo-
4956: tuvasti samoihin Terveydenhuollon oikeusturva- mioon ottaen pitää hyväksyttävänä. Koska kui-
4957: keskuksen valvontavallan piiriin kuuluviin tera- tenkin sovellettavien, edellä mainittujen kuntou-
4958: peutteihin, ei voi pitää oikeana menettelyä, että tusta koskevien säännösten nojalla Kansanelä-
4959: joidenkin yli 65-vuotiaiden toiminnan seurauk- kelaitoksella on oikeus päättää, mistä se hankkii
4960: sena Kansaneläkelaitos päättää hallinnollisella kuntoutuspalveluja järjestämäänsä kuntoutus-
4961: ohjeelia laajemmasta rajoituksesta. Oikeampi toimintaa varten, Kansaneläkelaitoksen menet-
4962: toimintaan puuttumis- ja rajoittamismenettely - tely ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin tahol-
4963: olisi mielestäni se, että mikäli Kansaneläkelai- tani kuin että saatan käsitykseni Kansaneläkelai-
4964: toksen tietoon on toistuvasti tullut terapeutin toksen tietoon. Tässä tarkoituksessa lähetän täs-
4965: ammatinharjoittamisoikeuteen vaikuttavaa kiel- tä päätöksestä jäljennöksen Kansaneläkelaitokse
4966: teistä asiakaspalautetta, Kansaneläkelaitos saat- le.
4967: taisi palautteen edelleen terapeutin toimintaa Tämän päätöksen toimitan myös sosiaali- ja
4968: valvovan Terveydenhuollon oikeusturvakeskuk- terveysministeriön tietoon. Päätöksestä lähete-
4969: sen tietoon. täänjäljennös lisäksi Suomen Psykiatriyhdistyk-
4970: Myöskään muita Kansaneläkelaitoksen esit- selle.
4971: tämiä ikärajoitukseen johtaneita perusteita ei
4972: mielestäni voida pitää riittävänä ja hyväksyttä- 2) Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen
4973: vänä perusteena yli 65-vuotiaiden psykotera- pysyvien asiantuntijoiden lausunnoista
4974: peuttien poissulkemiseen Kansaneläkelaitoksen
4975: järjestämää kuntoutusta autavien terapeuttien Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen
4976: joukosta. Kansaneläkelaitoksen psykoterapeut- huomiota kiinnitetty siihen, että oikeusturvakes-
4977: tien kohdalla tekemä ja edellä kerratuin tavoin kuksen olisi tullut - todettuaan lausuntopyyn-
4978: perustelema ikärajoitusta koskeva päätös ei ole töjen määrän kasvun - tapahtunutta nopeam-
4979: mielestäni sopusoinnussa syrjintäsäännöksen min ryhtyä arvioimaan kysymyksessä olleen lää-
4980: kanssa. ketieteenalan asiantuntijoiden lukumäärän lisää-
4981: Katsoisin lisäksi, että sanotulla rajoituspää- misen tarvetta. Toisaalta vireillä olevan oikeu-
4982: töksellä on mahdolliset haittavaikutuksensa denkäynnin vaikutus oikeusturvakeskukselle
4983: myös kuntoutettavien asiakas- ja oikeusturvan osoitettujen lausuntopyyntöjen käsittelyjärjes-
4984: kannalta. Kun päätöksen mukaan psykotera- tykseen tulisi asiamukaisesti ottaa huomioon ar-
4985: pian aloittaminen kuntoutuksena yli 65-vuo- vioitaessa lausuntopyyntöjen keskinäistä kiireel-
4986: tiaan terapeutin hoidossa ei ole mahdollista Kan- lisyysjärjestystä suhteessa asiantuntijoiden luku-
4987: saneläkelaitoksen järjestämänä kuntoutuksena, määrään.
4988: joutuu kuntoutettava,joka haluaisi palata aikai- Apulaisoikeuskansleri on kanteluun antamas-
4989: sempaan hoitosuhteeseen tai joka haluaisi iäk- saan ratkaisussa myös todennut, että kun on
4990: käämmän terapeutin hoitoon, toiveitaan vastaa- kysymys asiantuntijalausunnosta,jolla on vaiku-
4991: mattomaan hoitosuhteeseen. Tällä seikalla puo- tusta vireillä olevaan oikeudenkäyntiin, oikeus-
4992: lestaan saattaa kuntoutuksen kannalta olla kiel- turvakeskuksen tulisi, vaikka asiantuntijalau-
4993: teinen vaikutus. sunnon antajalle ei sinänsä asetettaisikaan ehdo-
4994: tonta määräaikaa, saattaa lausunnon antajan
4995: tietoon tämä kiireellisyysperuste ja ilmoittaa
4996: Lopputoteamus aika,johon mennessä olisi toivottavaa saada lau-
4997: sunto. Ratkaisussa on painotettu lisäksi sitä, että
4998: Totean sosiaali- ja terveysministeriön lausun- oikeusturvakeskuksen tulisi kiinnittää asiantun-
4999: toon viitaten, että keskeisellä sijalla palvelujen tijan huomiota säännökseen, jonka mukaan py-
5000: tuottajia, kuntouttajia, valittaessa tulee olla tera- syväksi asiantuntijaksi suostunut on velvollinen
5001: peutin pätevyys, ammattitaito ja yhteistyökyky antamaan edustamaansa alaa koskevaa asian-
5002: 94 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
5003:
5004: tuntija-apua oikeusturvakeskukselle ja että vain 5) Asiakirjojen huolellisesta käsittelystä
5005: perustellussa poikkeustapauksessa, kuten esteel-
5006: lisyystilanteissa, asiantuntija voi kieltäytyä Sosiaali- ja terveysministeriö ei ollut vastan-
5007: asiantuntijatehtävästä (496/1197). nut yksityisen henkilön kirjeeseen ,jonka ministe-
5008: riön alaisen viranomaisen Stakesin virkamies oli
5009: asiakirjojen mukaan siirtänyt ministeriön käsi-
5010: 3) Kirjallisiin tiedusteluihin vastaaminen teltäväksi. Asiaa kantelunjohdosta selvitettäessä
5011: ilmeni, että kirjettä ei ollut koskaan diarioitu
5012: Yksityishenkilön sosiaali- ja terveysministe- saapuneeksi ministeriössä; sitä ei ollut diarioitu
5013: riölle osoittamaan, ministeriön Terveydenhuol- myöskään Stakesissa. Kirjeen kohtaloa ei pystyt-
5014: lon oikeusturvakeskukselle siirtämään kirjeeseen ty enemmälti selvittämään. Kirjoittajalle oli
5015: oli vastattu yli kolme vuotta myöhemmin. Ter- asian selvittelyn yhteydessä lähetetty asiallinen
5016: veydenhuollon oikeusturvakeskuksen tietoon on vastaus kirjeeseensä. Samalla ministeriö oli kiin-
5017: saatettu apulaisoikeuskanslerin varamiehen kan- nittänyt Stakesin huomiota erityisesti kirjaami-
5018: teluratkaisuun sisältyvä käsitys oikeusturvakes- sen tärkeyteen erilaisia kirjeitä vastaanotettaessa
5019: kuksessa vireillä olevien asioiden käsittelyaiko- ja niitä siirrettäessä.
5020: jen seurannasta ja tarpeellisiin toimenpiteisiin Apulaisoikeuskansleri on, todeten hyvään
5021: ryhtymisestä käsittelyaikojen pitkittyessä (451/11 hallintotapaan kuuluvan yleissäännön olevan,
5022: 98). että viranomaiselle tulleisiin kirjeisiin vastataan,
5023: kiinnittänyt sekä sosiaali- ja terveysministeriön
5024: 4) Mielentilaa koskevan lausunnon viivästyminen että Stakesin huomiota erityisesti yksityisiltä
5025: kansalaisilta tulevien asiakirjojen huolelliseen
5026: Käräjäoikeus oli vanginnut rikoslain 34luvun käsittelyyn (782/1197).
5027: 1 §:ssä tarkoitetusta tuhotyöstä ynnä muusta
5028: syytettynä olevan henkilön ja määrännyt hänen
5029: mielentilansa tutkittavaksi. Terveydenhuollon 6) Asiakaspalvelusta Kansaneläkelaitoksen
5030: oikeusturvakeskus oli mielentilatutkimuksen paikallistoimistossa
5031: päätyttyä antanut syytetyn mielentilaa koskevan
5032: lausunnon, joka kuitenkin oli vasta kolme viikon Kansaneläkelaitoksen paikallistoimiston asia-
5033: kuluttua lausuntoon merkitystä päiväyksestä kassihteerin menettely oli saattanutjossain mää-
5034: postitse saapunut käräjäoikeudelle. Käräjäoi- rin aiheuttaa kantelussa esitetyn kaltaisia väärin-
5035: keus oli heti lausunnon saatuaan jatkanut rikos- käsityksiä selvitettäessä asiakkaan hakeman
5036: asian käsittelyä ja määrännyt syytetyn vapautet- etuuden saamisen edellytyksiä ja maksetun etuu-
5037: tavaksi. Tuomiessaan käräjäoikeus oli syytetylle den takaisinperintää. Jotta vältyttäisiin väärin-
5038: tuomitusta ehdottomasta vankeusrangaistukses- käsityksiltä asiakkaalle esitettyjen kysymysten
5039: ta määrännyt vähennettäväksi myös sanotun aiheellisuudesta, virkamiesten kysymykset tulisi
5040: kolmen viikon ajan. riittävästi perustella (301/1198).
5041: Asiassa antamassaan ratkaisussa apulaisoike-
5042: uskansleri on todennut, että Terveydenhuollon
5043: oikeusturvakeskus oli toiminut säännösten mu- 7) Työttömyyskassan jäsenyydestä ja jäsenmak-
5044: kaisella tavalla. Lopullisen lausunnon valmistu- sujen perinnästä
5045: minen oli kuitenkin kestänyt lähes 3 viikkoa, mi-
5046: hin viivästymiseen olivat olleet syynä useat yh- Työttömyyskassalain mukaan kassan jäse-
5047: teensattuma!, joista johtuen lopullista lausuntoa nyys alkaa aikaisintaan siitä päivästä, jona kas-
5048: ei ollut saatu nopeammin kirjoitettua. Ratkai- san jäsenyyttä on kirjallisesti haettu. Apulaisoi-
5049: sussa on kiinnitetty Terveydenhuollon oikeus- keuskansleri on kanteluun antamassaan päätök-
5050: turvakeskuksen huomiota siihen, että tämänkal- sessä painottanut sosiaali- ja terveysministeriön
5051: taisia asioita, joissa on kysymys henkilön vapau- asemaa työttömyyskassojen toiminnan valvoja-
5052: den menettämisestä, tulisi käsitellä erityisen kii- na ja on kehottanut ministeriötä seuraamaan,
5053: reellisinä ja samalla muutoinkin kaikin tavoin että työttömyyskassa,joka oli perinyt erheellises-
5054: pyrkiä siihen, että henkilön vapaudenmenetysai- ti jäsenmaksua myös ajalta ennen jäsenen kirjal-
5055: ka ei viranomaismenettelyn viivästyessäkään jat- listajäsenyyshakemusta, palauttaa sanotut mak-
5056: ku pitempään kuin on ehdottomasti välttämä- sut asianomaiselle (33711/96).
5057: töntä. ( l/21198)
5058: 6.9. Sosiaali~ ja terveyshallinto 95
5059:
5060: ,. Muut kannanotot sen, jossa oli pyydetty tutkimaan, olivatko Hei~
5061: singin yliopiston apteekille myönnetyt Suomen
5062: 1.pteekkioikeuden myöntämistä koskeva valtion varoista rahoitettavat tuet Rooman sopi-
5063: .iesitys muksen artiklan 92(1) tai muiden artiklojen vas~
5064: taisia sekä ryhtymään toimenpiteisiin tukijärjes~
5065: Oikeuskansleri Paavo Nikulan päätös telmän lakkauttamiseksi.
5066: 1.12.1998, dnro ll89/l/98 Hallituksen esitykseen sisältyi myös oikeudel-
5067: lisia ongelmia, jotka tulisi selvittää ennen valtio~
5068: neuvostokäsittelyä. Helsingin yliopiston apteek-
5069: EHDOTUS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI kioikeus perustui Turun Akatemialta Helsingin
5070: yliopistolle vuonna 1755 siirtyneisiin oikeuksiin.
5071: Sosiaali~ ja terveysministeriön esittelystä aiot- Apteekin oikeudellinen asema liittyi hallitus~
5072: tiin 25.11.1998 saattaa valtioneuvoston yleisis- muodon 77 §:ssä säädettyyn yliopiston itsehallin-
5073: tunnon käsiteltäväksi ehdotus Hallituksen esi- to-oikeuteen. Tämän vuoksi lääkelain 42 §:ssä
5074: tykseksi Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja säädettiin Helsingin yliopiston oikeudesta pitää
5075: 52 §:n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 §:n yhtä apteekkia Helsingin kaupungissa. Kuopion
5076: muuttamisesta. yliopiston apteekkioikeus ei voinut johtua sa-
5077: Esityksessä ehdotettiin lääkelakia (395/1987) masta perusteesta. Helsingin yliopistolla oli
5078: muutettavaksi siten, että Kuopion yliopistolla myös 16 sivuapteekkia.
5079: voisi olla apteekki Kuopion kaupungissa. Ap~ Lääkelain 41 §:ssä oli säädetty perusteet uu-
5080: teekkioikeuden myötä Kuopion yliopisto pystyi- den apteekin perustamiselle. Lakiesitys oli risti~
5081: si järjestämään farmasian opintoihin liittyvän riidassa lainsäädännössä järjestetyn apteekin pe~
5082: käytännön harjoittelun omassa yliopiston toi- rustamismenettelyn kanssa ja muodosti poik-
5083: mintaan kiinteästi liittyvässä apteekissa samoin keuksen, jolla ei ollut perusteita. Lain 41 §:n mu-
5084: kuin Helsingin yliopisto voi tehdä siellä farma- kaan apteekki voitiin perustaa lääkkeiden saata~
5085: siaa opiskelevien kohdalla. Lisäksi Kuopion yli~ vuuden sitä edellyttäessä. Näin ei ollut Kuopion
5086: opisto voisi käyttää omaa apteekkia farmasian tapauksessa. Ainoana perusteluna esityksessä oli
5087: tutkimustoiminnassa. Mikäli Kuopion yliopis- Kuopion yliopiston tulojen turvaaminen. Tämä
5088: tolle myönnettäisiin oikeus pitää apteekkia, luo- ei voinut olla lääkelainsäädännön mukainen pe~
5089: vuttaisi Helsingin yliopisto Kuopiossa sijaitse- rustelu.
5090: van sivuapteekkiosa Kuopion yliopistolle. Lää- Kysymyksessä oleva apteekkioikeusasia oli
5091: kelakia ehdotettiin lisäksi muutettavaksi siten, sitä paitsi valmistelematon. Liittoa ei ollut kuultu
5092: että siinä säädettäisiin Helsingin yliopiston sivu- asiasta.
5093: apteekkien määrä samaksi, joka sillä nyt oli.
5094: Apteekkimaksusta ehdotettiin säädettäväksi, HANKITTU SELVITYS
5095: että maksu suoritettaisiin Kuopion yliopistolle.
5096: Ehdotettu lääkelain 42 §:n 1 momentin sisältö Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asias~
5097: olisi seuraavanlainen: ta 25.11.1998 päivätyn lausunnon (dnro 77/05/
5098: "Helsingin yliopistolla on oikeus pitää yhtä 98).
5099: apteekkia Helsingin kaupungissa ja Kuopion yli- Suomen Apteekkariliitto on 25.11.1998 toi~
5100: opistolla yhtä apteekkia Kuopion kaupungissa. mittanut oikeuskanslerinvirastoon jäljennöksen
5101: Näiden apteekkien tehtävänä on lääkkeiden Euroopan yhteisöjen komissiolle lähettämästään
5102: myynnin ohella farmasian opetukseen liittyvän valituskirjelmästä. Jäljennös siitä on toimitettu
5103: harjoittelun ja lääkehuoltoon liittyvän tutkimuk- täältä sosiaali- ja terveysministeriöön.
5104: sen toteuttaminen." Kysymyksessä oleva hallituksen lakiesitys on
5105: poistettu esittelystä ennen valtioneuvoston yleis-
5106: istuntoa 25.11.1998.
5107: KIRJOITUS Sosiaali- ja terveysministeriö on lausunnos~
5108: saan esittänyt, että yliopistoapteekkitoiminnan
5109: Suomen Apteekkariliitto on 23.11.1998 päivä~ edellytyksistä oli vuonna 1997 laadittu selvitys~
5110: tyssä kirjoituksessa esittänyt, että lakiesitystä ei miesraportti Yliopistoapteekkitoiminnan edelly~
5111: tulisi antaa, koska yliopistoapteekkikysymys oli tykset (STM 1997:5). Ministeriössä ei ollut tietoa
5112: selvittämättä. Liitto oli tehnyt Euroopan yhtei~ siitä, oliko komissio ollut Suomen Apteekkarilii-
5113: söjen komissiolle 30.10.1998 päivätyn valituk- ton valituksen johdosta yhteydessä Suomen vi~
5114: 96 6. Valtionballinnon laillisuusvalvonta
5115:
5116: ranomaisiin tai muutoinkaan ryhtynyt selvittä~ Lakiesityksen perusteluja on (,9•
5117: mään asiaa. Mikäli komissiolle lähetetyllä kir~ myös siten, että esitykseen on sisällyt
5118: jeellä olisi se seuraus, että kirjeessä tarkoitetussa ja terveysministeriön kannanotto,jon \~
5119: asiassa ei saisi ryhtyä esimerkiksi lainsäädännöl~ komissiolle tehty valitus ja siinä esitet. \~
5120: lisiin toimenpiteisiin ennen kuin asia on käsitelty eivät estä lääkelain ja apteekkimaksusta
5121: loppuun EU-tasolla, voitaisiin tällä tulkinnalla lain muuttamista ehdotetuna tavalla.
5122: estää asioiden eteenpäinvieminen. Tällaista nä~
5123: kemystä ministeriö ei voinut hyväksyä.
5124: Niin kuin liitto oli todennut Kuopion yliopis- RATKAISU
5125: ton apteekkioikeus ei perustuisi hallitusmuodon
5126: 77 §:ään. Apteekkioikeuden perustana olisi lää- Olen sosiaali- ja terveysministeriön kanssa sa
5127: kelakiin sisällytettävä säännös. Menettely ei vaa- maa mieltä siitä, että Euroopan yhteisöjen ko-
5128: tinut hallitusmuodossa olevaa valtuutusta. Estei- missiolle tehty valitus, joka koskee Helsingin yli-
5129: tä ei voinut olla sille, että lailla erikseen säädettiin opiston apteekkioikeutta, ei voi estää kysymyk-
5130: poikkeus lääkelain 41 §:n pääsäännöstä. Lakiin sessä olevan lakiesityksen antamista. Viime kä-
5131: voitiin myös sisällyttää säännös Helsingin yli- dessä eduskunnan asiana on arvioida, mikä mer-
5132: opiston sivuapteekkien määrästä. kitys valituksella ja siinä esitetyillä väitteillä on
5133: Lakiesitystä oli valmisteltu yli vuoden. Suo- lakiesityksen käsittelyssä.
5134: men Apteekkariliittoa ei ollut kuultu, mutta lii- Lääkelain 41 §:ssä on säädetty uuden apteekin
5135: ton toimitusjohtaja oli saanut lakiesitysluonnok- perustamisen edellytyksistä. Oikeudellista estet-
5136: sen 11.11.1998, ja hänen kanssaan oli keskusteltu tä ei ole ehdotetulle menettelylle, jonka mukaan
5137: asiasta. lain tasoisesti ilmaistusta säännöstä säädettäisiin
5138: Ministeriö on katsonut, ettei kirjoituksessa samoin lain tasoisesti poikkeus. Nähdäkseni
5139: ollut esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella hyvä lainsäädäntötapa olisi kuitenkin edellyttä-
5140: kysymyksessä olevaa lakiesitystä ei voitaisi an- nyt sitä, että ehdotettuun lääkelain 42 §:ään olisi si-
5141: taa. sällytetty maininta siitä, että lainkohta on poik-
5142: keus 41 §:n säännöstä.
5143: Edellä olevan perusteella ja kun Suomen Ap-
5144: VASTINE teekkariliiton kirjoituksen perusteella ei ole tul-
5145: lut ilmi muitakaan seikkoja, jotka muodostaisi-
5146: Suomen Apteekkariliitto on 1.12.1998 päivä- vat oikeudellisen esteen kysymyksessä olevan,
5147: tyssä vastineessaan edelleen ollut sitä mieltä, ettei edellä kerrotuin tavoin täydennetyn lakiesityk-
5148: lakiesitystä tulisi käsitellä valtioneuvostossa en- sen antamiselle, minulla ei ole aihetta enempiin
5149: nen kuin asiaan liittyvät oikeudelliset seikat oli toimenpiteisiin asiassa.
5150: selvitetty. Asiassa tulisi pyytää lääkelaitoksen,
5151: oikeusministeriön ja kilpailuviraston sekä lääke-
5152: alan järjestöjen lausunnot. 2) Sosiaali- ja terveysministeriön toimivallasta
5153: Kantelussa oli kysymys Keskinäisen Henkiva-
5154: LISÄSELVITYS kuutusyhtiö Kalevan eläkevakuutuskannan siir-
5155: tämisestä Henkivakuutusyhtiö Sammolle ja sii-
5156: Suomen Apteekkariliiton kirjoitukseen pereh- hen liittyvästä vakuutusten käsittämien etujen
5157: dyttyäni olen edellyttänyt, että sosiaali- ja ter- turvaamisesta. Apulaisoikeuskansleri on kante-
5158: veysministeriö täydentää lakiesitysluonnosta. luun antamassaan ratkaisussa todennut, että saa-
5159: Ministeriö on 1.12.1998 toimittanut minulle uu- dun selvityksen mukaan vakuutuskannan siirtä-
5160: den luonnoksen. Lakiesityksen perusteluja on mistä koskevan luovutussopimuksen hyväksy-
5161: täydennetty maininnalla siitä, että Helsingin ja misestä oli päätetty yksimielisesti kummankin
5162: Kuopion yliopistoilla olisi oikeus pitää apteekkia yhtiön hallintoelimissä eikä vakuutuskannan
5163: suoraan lain perusteella. Tällöin Kuopion yli- luovutussopimuksenjohdosta oltu tehty muistu-
5164: opiston apteekki voitaisiin perustaa ilman lääke- tusta. Sen perusteella, mitä kertyneistä asiakir-
5165: lain 40 §:ssä tarkoitettua lääkelaitoksen lupaa tai joista oli käynyt ilmi, sosiaali- ja terveysministe-
5166: selvittämättä erikseen lääkelain 41 §:ssä säädet- riön vakuutusosasto oli säännösten edellyttämäl-
5167: tyjen uuden apteekin perustamista koskevien pe- lä tavalla sille kuuluvan toimivallan nojalla käsi- 1
5168:
5169:
5170: rusteiden olemassaoloa. tellyt asian ja antanut suostumuksensa vakuutus- 1
5171: 6.10. Työhallinto 97
5172:
5173: kannan siirtämistä koskevaan hakemukseen. liiton välillä tehtävään palvelusopimukseen.
5174: Suostumuspäätöksestä ei oltu valitettu. Apulaisoikeuskansleri on kanteluun antamas-
5175: Niiltä osin kuin kantelossa oli kysymys Keski- saan ratkaisussa katsonut, ettei ollut syytä puut-
5176: näisen Henkivakuutusyhtiö Kalevan eläkeva- tua työttömyyskassojen toimintaa valvovan mi-
5177: kuutuksenottajille maksetusta korvauksesta, nisteriön hyväksymään käytäntöön. Mainittu
5178: ratkaisussa on katsottu, ottaen huomioon sen, käytäntö ei ole ristiriidassa työttömyyskassalain
5179: mitä vakuutusosasto on selvityksessään esittänyt 1 §:n 3 momenttiin sisältyvän kassan riippumat-
5180: periaatteista, joita sen on suostumuksen anta- tomuusvaatimuksen kanssa (202/1/97).
5181: mista harkitessaan ollut otettava huomioon sekä
5182: vakuutuskannansiirtoon osallistuvien vakuutus-
5183: yhtiöiden vakavaraisuuden että kannansiirrosta 6.10. Työhallinto
5184: suoritettavan korvauksen suhteen, ettei vakuu-
5185: tusosasto ollut ylittänyt sille päätöksenteossa 6.10.1. Virkasyyteasia
5186: kuuluvaan harkintavaltaansa (287/1/97).
5187: VirheeUinen menettely palkkiolaskutosta koske-
5188: 3) Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen vassa asiassa
5189: organisaatiosta
5190: Oikeuskanslerin kertomuksissa 1996 (s. 96)ja
5191: Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen or- 1997 (s. 105) mainitussa asiassa korkein oikeus ei
5192: ganisaatiossa on kysymys kansallisen hallintovi- ole 16.11.1998 antamanaan päätöksessä
5193: ranomaisen organisaatiosta, josta päättäminen nro 3554 myöntänyt vastaajille valituslupaa.
5194: kuuluu Euroopan unionissa jäsenvaltion omaan Hovioikeuden tuomio jää siis pysyväksi (30/62/
5195: toimivaltaan. Apulaisoikeuskansleri on yhtynyt 96).
5196: kanteluasiassa antamassaan ratkaisussa tähän
5197: sosiaali- ja terveysministeriön lausunnossa esit-
5198: tämään kantaan (28/1/97). 6.1 0.2. Käsitykset
5199:
5200: 4) Kuolemansyyn selvittämisestä 1) Työvoimatoimikunnan puheenjohtajalle
5201: asetettavat kelpoisuusehdot
5202: Kantelossa ei pidetty hyväksyttävänä sitä, että
5203: potilaan kuolemasta kotona tuli ilmoittaa polii- Työvoimatoimikunnasta annetun asetuksen
5204: siviranomaisille, jotka sitten saattavat pyytää tie- mukaan puheenjohtajana ja hänen varamiehi-
5205: toja kuolemantapauksesta. Kantelun mukaan nään toimivat tehtävään määrätyt työvoimatoi-
5206: lääkärin tai muun vastaavan tulisi selvittää omai- miston virkamiehet. Puheenjohtajalle ja varapu-
5207: sille menettelytavat tulevassa tilanteessa. Ottaen heenjohtajalle ei ole määritelty kelpoisuusehtoja.
5208: huomioon kuolemansyyn selvittämisestä anne- Apulaisoikeuskanslerin kanteluasiassa antamas-
5209: tut säännökset ja erityisesti sen, että terveyden- sa ratkaisussa on työvoima- ja elinkeinokeskuk-
5210: huollon sekä poliisitoimen taholta oli tuotu esiin sen työvoimaosaston ja työvoimatoimiston huo-
5211: pyrkimys ja tavoite annettavissa ohjeistuksissa miota kiinnitetty siihen, että vaihdettaessa tehtä-
5212: korostaa hienotunteisuutta kanssakäymisessä vään määrättyä henkilöä kesken toimikauden
5213: vainajan omaisten kanssa, apulaisoikeuskansleri hyvä hallintotapa edellyttää asianomaisen suos-
5214: oli katsonut, ettei asia tässä vaiheessa vaatinut tumusta tai hänen tehtävänsä hoidon epäasialli-
5215: oikeuskanslerin puuttumista asiaan (1065/1/96). suuteen liittyvää syytä. Myös hallinnon järjeste-
5216: lyyn liittyvät seikat voivat olla yleisenä perustee-
5217: 5) Työttömyyskassojen riippumattomuudesta na muutoksille. Työvoimatoimikunnan puheen-
5218: johtajuutta on pidettävä sekä ihmisten oikeus-
5219: Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosas- turvan että siihen liittyvien tehtävien yhteiskun-
5220: ton hyväksymän käytännön mukaan työttö- nallisen merkittävyyden huomioon ottaen sellai-
5221: myyskassa ja sen toimialalla toimiva ammattiliit- sena, että kelpoisuusvaatimusten asettamista
5222: to voivat hoitaa yhteisesti joitain hallinnollisia voitaisiin pitää perusteltuna (1027/1/97).
5223: toimintoja silloin kun se on taloudellisesti perus-
5224: teltua. Veloituksissa noudatettavista kustannus- 2) Työvoimaviranomaisen menettely
5225: ten jakoperusteista tehdyt sopimukset on tällöin
5226: ministeriön ohjeiden mukaan kirjattava kassan Työttömyysturvalain 5 §:n 2 momenttia oli
5227: hallituksen pöytäkirjaan tai erilliseen kassan ja muutettu lailla (680/1997) siten, että henkilön on
5228:
5229: 13 292071C
5230: 98 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
5231:
5232: katsottava olevan työmarkkinoiden käytettävis- donnaisen työttömyysturvan piiriin pääsy edel-
5233: sä sellaisen etukäteen työvoimatoimistolle il- lytti muutoksen mukaan 1.1.1997 lukien 6 kuu-
5234: moittamansa, satunnaisen ja lyhyen ulkomaan- kauden sijasta 10 kuukauden työssäoloa. Työ-
5235: matkan ajalta, jonka aikana hän on tavoitettavis- voimatoimisto oli pidentänyt projektiin osallis-
5236: sa ja kykenee kohtuullisessa ja tavanomaisessa tuneiden työllisyysjakson 6 kuukaudesta 10 kuu-
5237: ajassa ottamaan vastaan työtä tai koulutusta. kaudeksi, jotta nämä odotustensa mukaisesti
5238: Helsingin työvoimatoimisto oli soveltanut lain pääsisivät ansiosidonnaiselle työttömyyspäivä-
5239: säännöstä ottaen huomioon hallituksen esityk- rahalle.
5240: sessä (88/1997 vp) lausutun, että esimerkiksi me- Apulaisoikeuskansleri on kiinnittänyt työvoi-
5241: rialalla,jossa työpaikat täytetään välittömästi, ei matoimiston huomiota tukityöllistämistä koske-
5242: työttömyyspäivärahaoikeuden säilyttäminen vien säännösten tavoitteisiin (877/1/96).
5243: olisi ulkomaanmatkan osalta mahdollista. Pe-
5244: rustuslakivaliokunta oli lausunnossaan (15/
5245: 1997 vp) todennut, että valtiosääntöoikeudelli-
5246: sen yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta oli syy- 4) Työsuojelutarkastuksen periaatteista
5247: tä huomata, että työttömyysturvalakiehdotuk-
5248: sen 5 §:n 2 momentin säännös oli kirjoitettu yleis- Työsuojelutarkastuksen suorittanut työsuoje-
5249: pätevään muotoon eikä siinä asetettu esimerkiksi lupiirin työsuojeluinsinööri oli 1) jättänyt tilai-
5250: joitakin työttömien ryhmiä eri asemaan toisten suudesta ilmoittamisen yksityisen yhdistyksen
5251: kanssa. Valiokunta korosti yhdenvertaisuusperi- edustajan tehtäväksi, 2) merkinnyt työsuojelu-
5252: aatteen merkitystä ja tärkeyttä myös säännöstä tarkastuksesta laatimaansa pöytäkirjaan sano-
5253: sovellettaessa. Soveltamiskäytännössä tuli valio- tun yhdistyksen kaksi edustajaa tarkastuksen
5254: kunnan mielestä estää se, että joidenkin alojen osanottajiksi asiantuntijoina, ja 3) vaatinut kah-
5255: työttömiltä tarkoitetunlaiset ulkomaanmatkat den läsnä olleen henkilön poistumista tilaisuu-
5256: olisivat tosiasiallisesti kiellettyjä. desta.
5257: Apulaisoikeuskanslerin varamies totesi pää- Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan ar-
5258: töksessään, että lakia sovellettaessa on kiinnitet- vioinut työsuojeluinsinöörin menettelyn seuraa-
5259: tävä huomiota paitsi lain sanamuotoon myös vasti: Työsuojeluinsinöörin 1 kohdassa kerrottu
5260: lain esitöihin. Työvoimatoimiston tulkinta työt- menettely oli hyvän hallintotavan vastaista. Toi-
5261: tömyysturvalain 5 §:n 2 momentin osalta, perus- seksi asian tutkinnan perusteella oli pidettävä
5262: tuslakivaliokunnan kannanotto huomioon ot- selvänä, että 2 kohdassa mainitut henkilöt olivat
5263: taen, oli liian yksioikoinen ja jyrkkä. Viranomai- olleet tarkastuksessa mukana erään osanottajan
5264: sen tuli myös tiedottaa tämän kaltaisesta muu- avustajina. Työsuojeluinsinöörin ei ollut katsot-
5265: toksesta ja sitä koskevista aineellisista säännök- tava menetelleen asianmukaisesti, kun hän mer-
5266: sistä. Neuvot annetaan voimassa olevien sään- kitsi mainitut henkilöt pöytäkirjaan asiantunti-
5267: nösten perusteella, jolloin tulkintakysymyksissä joiksi. Kolmanneksi kun yhdellä osanottajana ei
5268: on noudatettava tarpeellista varovuutta. Myös tiedonkulussa olleiden puutteiden vuoksi ollut
5269: neuvontatoiminnassa on otettava huomioon ollut avustajaa, tilanne oli yhdenvertaisuusperi-
5270: edellä esitetyt näkökohdat työttömyysturvalain aatteen kannalta muodostunut arveluttavaksi
5271: 5 §:n 2 momentin tulkinnasta (874/1/97). tarkastustilaisuudessa, jossa toisella osapuolella
5272: oli tosiasiallisesti ollut kaksi avustajaa (620/1/
5273: 97).
5274:
5275: 3) Työllisyyslain tukityöllistämistä koskevien
5276: säännösten tavoitteista 6.10.3. Muut kannanotot
5277:
5278: Työvoimatoimisto oli järjestänyt pitkään 1) Työministeriön tilaama viestintätutkimus
5279: työttöminä olleille rakennusalan ammattilaisille
5280: korjausrakentamisen koulutusprojektin, johon Työministeriö oli antanut viestintäalan yri-
5281: liittyi työharjoittelu sekä työllistämistuella ta- tykselle tehtäväksi suorittaa yhteistyössä kans-
5282: pahtuva kuuden kuukauden työjakso. Koulu- saan tutkimuksen työministeriön sidosryhmä-
5283: tuksen alettua alkuvuodesta ja kesällä 1996, viestinnän kehittämiseksi. Tutkimukseen sisältyi
5284: muutettiin syksyllä 1996 työttömyysturvalain mm. sen arviointi, miten tiedotusvälineissä oli
5285: työssäoloehtoa koskevaa säännöstä. Ansiosi· käsitelty työvoimapoliittista uudistusta. Tutki-
5286: 6.11. YmpäristöhaiJinto 99
5287:
5288: muksen osana oli arvioinnit siitä, miten eräät 3) Euroopan oikeusasiamiehen valtioneuvoston
5289: lehdet ja osa niiden toimittajista olivat suhtautu- oikeuskanslerille siirtämä kantelu
5290: neet uudistukseen. Oikeuskansleri totesi
5291: 26.10.1998, että nämä ovat selvityksen Iaatijan Euroopan oikeusasiamies Jacob Söderman oli
5292: päätelmiä. Tiedonvälityksessä ministeriön on vi- oikeuskanslerinvirastoon 22.12.1997 saapuneel-
5293: ranomaisena noudatettava eri tiedotusvälineiden la kirjeellään, keskinäiseen sopimukseen viitaten,
5294: ja niiden toimittajien osalta tasapuolisuutta, mi- siirtänyt Euroopan oikeusasiamiehelle saapu-
5295: hin selvityksen arvolataukset tai muutkaan tu- neen kantelukirjoituksen valtioneuvoston oi-
5296: lokset eivät saa vaikuttaa. keuskanslerin käsiteltäväksi. Euroopan oikeus-
5297: Henkilö oli oikeuskanslerille tekemässään asiamies ei ollut ollut toimivaltainen käsittele-
5298: kantelussa esittänyt, ettei tutkimustehtävän an- mään kantelua, koska se koski kansallisten vi-
5299: taminen kyseiselle yritykselle ja sen konsultille ranomaisten, mm. työvoimahallinnon menette-
5300: ollut ollut laillista, tarpeellista eikä yhteiskunnal- lyä (1 044/I/97). Kantelun ratkaisusta ilmoitettiin
5301: lisesti ja taloudellisesti perusteltua. Tutkimuk- aikanaan oikeusasiamiehelle.
5302: seen liittyvien yksityiskohtien, etenkin lehtiä ja
5303: toimittajia koskevien vertailujen, tultua ilmi asia
5304: oli herättänyt laajaltijulkista huomiota ja siitä oli 6.11. Ympäristöhallinto
5305: kirjoitettu sanomalehdissä. Tutkimusta kohtaan
5306: esitetyn arvostelun perusteet liittyivät osaksi 6.11.1. Esitys
5307: epäilyksiin Suomen hallitusmuodon II luvussa
5308: (969/1995) säädettyjen perusoikeuksien loukkaa- Suojeluohjelmia koskevista valtioneuvoston
5309: misesta tai niiden vaarantumisesta. Tutkimusta periaatepäätöksestä
5310: oli arvosteltu myös konsultin henkilöön liittyen.
5311: Oikeuskansleri on katsonut kanteluun anta- Apulaisoikeuskansleri on ratkaissut vanhojen
5312: massaan ratkaisussa, ettei asiaan liittynyt seikko- metsien suojeluohjelman valmistelua ja toteutta-
5313: ja, joita olisi pidettävä ihmisten yhdenvertaisuu- mista koskevan kantelun (ks. kohta 6.11.2.1).
5314: den, sananvapauden, hyvän hallintotavan tai Samalla apulaisoikeuskansleri on erillisissä kir-
5315: muidenkaan perusoikeuksien vastaisina ja siten jeissä kiinnittänyt paitsi ympäristöministeriön
5316: oikeudellisesti kiellettyinä. myös valtioneuvoston kanslian huomiota eräi-
5317: Oikeuskansleri Paavo Nikulan asiaa koskeva siin valtioneuvoston periaatepäätöstä koskeviin
5318: päätös on kokonaisuudessaan jaksossa 9., ja sen käyttämisessä huomioon otettaviin näkö-
5319: ks. sivu 172 (314/1 /98). kohtiin. Näitä seikkoja on selostettu valtioneu-
5320: voston kanslialle osoitetussa kirjeessä (ks. koh-
5321: ta 2.4). Valtioneuvoston kanslian harkittavaksi
5322: on ehdotettu, että kirjeessä esitetyt näkökohdat
5323: 2) Työllisyysmäärärahojen alueellisesta jaosta saatetaan sopivalla tavalla muidenkin ministeri-
5324: öiden tietoon (182/1/97 ja 3/20/97).
5325: Työministeriön tai valtiovarainministeriön
5326: menettelyssä liittyen työllisyysmäärärahojen
5327: alueelliseen jakoon ei ilmennyt sellaista virheel- 6.11.2. Huomautus
5328: listä menettelyä tai muuta, mikä olisi edellyttänyt
5329: oikeuskanslerin toimenpiteitä. Kanteluun anta- 1) Havaintoja vanhojen metsien suojeluohjelman
5330: massaan ratkaisussa apulaisoikeuskansleri on valmistelusta ja toteuttamisesta
5331: päätynyt tähän näkemykseen painottaen toisaal-
5332: ta eduskunnan päätösvaltaa valtion talousarvion Vanhojen metsien suojeluasian valmistelua
5333: ja samalla puheena olevien määrärahojen suh- koskevaa kanteluasiaa käsiteltäessä ilmeni, että
5334: teen, toisaalta kantelunjohdosta hankituista lau- silloinen lääninhallitus ei ollut noudattanut ym-
5335: sunnoista esille tulleita valtionhallinnon tavoit- päristöministeriön kehotusta kuulla asianomai-
5336: teita työllisyyden hoidossa ja pyrkimyksiä par- sia maanomistajia suojelutyöryhmän ehdotuk-
5337: haaseen mahdolliseen tulokseen pääsemiseksi sesta. Ympäristökeskus ei ollut kuullut asian-
5338: työllisyysmäärärahojen alueellisessa jaossa sa- omaista maanomistajaa myöskään ehdotukseen
5339: moin kuin myös sitä, että asiassa on kysymys tehdyn lisäyksen johdosta. Ympäristökeskus ei
5340: myös julkisenja yksityisen sektorin yhteistoimin- ollut noudattanut ympäristöministeriön keho-
5341: nasta työllisyyden parantamiseksi (195/I/98). tusta saattaa valtioneuvoston sittemmin asiassa
5342: 100 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
5343:
5344: tekemä periaatepäätös asianomaisten maan- lääninhallituksen tiedusteluun, joka koski toi-
5345: omistajien tiedoksi. Ympäristökeskusta on vas- menpidekiellon asettamista.
5346: taisen varalle huomautettu menettelyn virheeni- NN on katsonut, että häntä on kohdeltu epä-
5347: syydestä. oikeudenmukaisesti ja on pyytänyt, että asia tut-
5348: Edellä lausutun johdosta ympäristöministe- kitaan.
5349: riölle on esitetty alaistensa viranomaisten menet-
5350: telyn valvonnan tehostamisen tarpeellisuutta. Li- Apulaisoikeuskansleri on 19.12.1996 ratkais-
5351: säksi ministeriön huomiota on kiinnitetty suoje- sut kantelun Keski-Suomen lääninhallituksen
5352: luohjelman valituskelpoisuuteen ja siitä aiheutu- ympäristöosaston ja sen ylitarkastajan osalta.
5353: vien asianmukaisten tiedoksiautotoimenpiteiden Päätöksessä oli toimenpidekieltoasian käsitte-
5354: puutteellisuuteen. Myös toimenpidekieltoasiassa lyn osalta esitetty eräitä havaintoja, jotka eivät
5355: tehdyn valituksen käsittelystä tehdyt havainnot kuitenkaan olleet sen laatuisia, että ne olisivat
5356: on saatettu ministeriön tietoon, samoin kuin antaneet puoleltani aihetta enempiin toimenpi-
5357: maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaati- teisiin.
5358: muksen huomioon ottaminen suojeluohjelmaa Muulta osalta eli sikäli kuin kantelussa oli
5359: valmisteltaessa. kysymys vanhemman hallitussihteerin Hannu
5360: Ympäristökeskuksen tietoon on saatettu käsi- Karjalaisen väitetystä esteellisyydestä, asia ero-
5361: tys suojeluohjelman valmistelusta ilmoittamises- tettiin ratkaistavaksi hankittavan lisäselvityksen
5362: sa noudatetun järjestyksen epäonnistuneesta va- jälkeen myöhemmin.
5363: linnasta, kun valmistelusta oli ilmoitettu kol-
5364: mannelle taholle ennen maanomistajaa,ja maan-
5365: omistajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen RATKAISU
5366: huomioon ottamisesta suojeluohjelmaa valmis-
5367: teltaessa. Ympäristökeskuksen ylitarkastajan Esteellisyyttä koskevista säännöksistä
5368: huomiota on kiinnitetty esteellisyyssääntöjen
5369: tarkkaan harkintaan ja noudattamiseen. (182/1/ Kyseeseen tulevia säännöksiä tarkasteltaessa
5370: 97 ja 3/20/97). lähtökohtana on, että kysymys on valituksen kä-
5371: sittelystä hallintolainkäytön mukaisessa menet-
5372: telyssä. Hallintolainkäytössä on sovellettu oi-
5373: 6.11.3. Käsitykset keudenkäymiskaaren tuomarin esteellisyyttä
5374: koskevia säännöksiä osana laillista oikeuden-
5375: 1) Ministeriön esittelijän esteellisyydestä hallin- käyntijärjestystä. Tämä on tarkoittanut sitä, että
5376: tovalitusta käsiteltäessä hallintolainkäytössä on noudatettu oikeuden-
5377: käymiskaaren 13 luvun 1 §:n esteellisyysperus-
5378: Lyhennysjäljennös apulaisoikeuskanslerin teita ja myös sitä säännöksestä ilmenevää periaa-
5379: Jukka Pasasen kirjeestä ympäristöministeriölle tetta, että esteellisen henkilön on jäävättävä it-
5380: 5.3.1998, dnro 1215/1/96 sensä.
5381: Oikeudenkäymiskaaren 13luvun 1 §:n mu-
5382: NN on oikeuskanslerille 17.5.1995 osoitta- kaan tuomari on esteellinen mm. silloin:
5383: massaan kirjoituksessa kannellut silloisen Keski- - jos tuomari on asianosaisen vastapuoli,
5384: Suomen lääninhallituksen ja erityisesti sen ym- - jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisillaan
5385: päristöosaston ylitarkastajan menettelystä luon- on asiassa osa,
5386: nonsuojelulain (71/1923) mukaisen toimenpide- - jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisillaan
5387: kiellon asettamisessa. Kirjoituksesta lähemmin on asiasta erinomaista hyötyä tai vahinkoa odo-
5388: ilmenevin perustein NN on myös arvostellut lää- tettavana,
5389: ninhallituksen toimenpidekieltoa koskevassa va- - jos tuomari toisessa oikeudessa on ollut
5390: litusasiassa korkeimmalle hallinto-oikeudelle samassa asiassa tuomarina tai
5391: antamaa lausuntoa 12.12.1994 nro YA-856. NN -jos tuomari jonkin oikeuden käskyläisenä
5392: on myös katsonut, että toimenpidekieltoasiassa on päättänyt jotakin siihen asiaan kuuluvaa.
5393: lopullisen päätöksen ympäristöministeriössä esi- Tarkoituksenmukaisuusvalituksen käsittelyä
5394: tellyt silloinen vanhempi hallitussihteeri Hannu ei kuitenkaan aikaisemmin ole pidetty lainkäyt-
5395: Karjalainen oli ollut jäävi, koska hän oli ottanut tönä, vaan hallintotoimintana, jossa ylempi vi-
5396: jo aikaisemmin kantaa toimenpidekieltoasiaan ranomainen voi muuttaa alemman viranomaisen
5397: esitellessään ministeriön myönteisen vastauksen antaman päätöksen oman käsityksensä mukai-
5398: 6.11. Ympäristöhallinto 101
5399:
5400: seksi (näin Merikoski: Suomenjulkisoikeus pää- mioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oi-
5401: piirteittäin 3. painos, s. 43). Hallintoasian käsit- keuksistaan ja velvollisuuksistaan.
5402: telyä viranomaisessa taas koskee hallintomenet- Yleisten tuomioistuinten oikeuskäytännössä
5403: telylaki (59811982), joka 1 §:n 2 momentin mu- on perusteltu esteellisyyttä koskevia ratkaisuja
5404: kaan nimenomaisesti ei koske hallintolainkäyt- kansalaisen oikeudella saada asiansa käsitellyksi
5405: töä. Hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentissa puolueettomassa tuomioistuimessa (ks. Tuoma-
5406: on lueteltu viisi yksilöityä esteellisyysperustetta, rin esteellisyyttä koskevan työryhmän ehdotus
5407: joita täydentää momentin 6) kohdassa oleva 31.3.1996).
5408: yleislauseke: "Virkamies on esteeilinen myös, jos Edellä lausuttuun viitaten joudutaan viime
5409: luottamus hänen puolueettomuutensa muusta kädessä arvioimaan sitä,olisiko asianomainen
5410: erityisestä syystä vaarantuu". ministeriön esittelijä lääninhallituksen menetel-
5411: Hallintomenettelylain 11 §:ssä säädetään es- tyä ministeriön lausunnossa esittämän kannan-
5412: teellisyyden vaikutuksista, että esteellisenä ei saa oton mukaisesti kykenevä käsittelemään ja rat-
5413: käsitellä asiaa eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, kaisemaan valitusasian ennakkoluulottomastija
5414: paitsi milloin esteellisyys asian laadun vuoksi ei tasapuolisesti.
5415: voi vaikuttaa ratkaisuun tai asian käsittelyä ei
5416: voida lykätä. Toimenpidekieltoasioiden käsittelystä
5417: Se, että ministeriössä tapahtuvassa menette-
5418: lyssä on kysymys hallintovalituksen käsittelys- Ympäristöministeriön toimialasta ja tehtävis-
5419: tä, puoltaisi sitä, että esittelijän esteellisyyttä tä luonnonsuojelun alalla on ollut säännöksiä
5420: harkittaessa olisi tarkastelu aloitettava oikeu- kyseisenä aikana muun muassa valtioneuvoston
5421: denkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n esteellisyyspe- ohjesäännössä (995/1943), ympäristöministeri-
5422: rusteista, jotka sinänsä ovat jo jääneet ajastaan östä annetuissa asetuksissa (326/1993 ja 54/1995)
5423: jälkeen. Se, että asian ratkaisu ministeriössäkin sekä luonnonsuojelulaissa (71/1923). Luonnon-
5424: viime kädessä ydinolemukseltaan on hallinto- suojelulain 16 d §:n 1 momentin (672/1991) mu-
5425: toimintaa, antaisi perusteita tarkastella tilannet- kaan luonnonsuojelun ylinjohto ja ohjaus kuu-
5426: ta myös hallintomenettelylain 10 §:n esteelli- luivat ympäristöministeriölle. Saman pykälän 2
5427: syysperusteiden kannalta. Säännökset eivät sul- momentin mukaan lääninhallitus edisti ja valvoi
5428: je pois toisiaan. Jäljempänä onkin tarkasteltaes- luonnonsuojelua läänissä.
5429: sa virkamiehen esteellisyyttä ja sopivaisuutta Luonnonsuojelulain 18 §:n 1 momentin (672/
5430: osallistua valitusasian käsittelyyn otettu huo- 1991) mukaan valtiolla oli oikeus suojelualueen
5431: mioon molemmat esteellisyyssäännökset sekä muodostamista varten lunastaa kiinteää omai-
5432: niiden takana olevat periaatteet toisiaan täyden- suutta ja erityisiä oikeuksia siinä järjestyksessä
5433: täen. kuin kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuk-
5434: Mainituilla periaatteilla on sekä hallintolain- sien lunastuksesta annetussa laissa (603/1977, lu-
5435: käyttöasioiden että hallintoasioiden osalta sa- nastuslaki) säädettiin. Saman pykälän 2 momen-
5436: mantapainen tavoite. Niillä pyritään turvaa- tin mukaan lääninhallitus saattoi kieltää väliai-
5437: maan asioiden käsittelyn puolueettomuus. Sään- kaisesti, enintään kahdeksi vuodeksi, alueen
5438: nöksillä pyritään mm. lisäämään yleisön luotta- sellaisen käyttämisen, joka voi vaarantaa lunas-
5439: musta siihen, että asian käsittelyyn ja ratkaisemi- tuksen tarkoituksen.
5440: seen vaikuttavat vain hyväksyttävät asialliset pe- Pakkolunastuksesta päättäminen kuului val-
5441: rusteet. Subjektiiviseen puolueettomuuteen kuu- tioneuvoston ohjesäännön 11 d §:n 10 kohdan
5442: luu, että kansalaiset voivat luottaa toiminnan mukaan valtioneuvoston yleisistunnon päätettä-
5443: puolueettomuuteen ja asiallisuuteen. Asian kä- viin asioihin. Esittely tapahtui ympäristöministe-
5444: sittelyyn osallistuvan virkamiehen tulee menetel- riöstä.
5445: lä niin, että hänen menettelyään ei ole yleisön
5446: silmin aihetta epäillä (objektiivinen puolueetto- Esteellisyydestä ministeriön käsitellessä siirret-
5447: muus). tyä valitusasiaa
5448: Huomiota voidaan vielä kiinnittää Euroopan
5449: neuvoston ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan Asiassa saadun selvityksen mukaan puheena
5450: 1) kohtaan, jonka mukaan jokaisella on oikeus oleva määräala sijaitsi Koivonlahden pohjukas-
5451: kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen sa, joka lääninhallituksen käyttämää ilmaisua
5452: ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti peruste- noudattaen oli osa rantojensuojeluohjelman ra-
5453: tussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuo- jausta. Alueelle suunniteltujen rakennustoimen-
5454: 102 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
5455:
5456: piteiden johdosta oli lääninhallituksessa herän- 1 momentin 6) kohdan säännökset sekä ministe-
5457: nyt kysymys toimenpidekiellon antamiseksi. Ot- riölle luonnonsuojeluasioissa kuuluvat ohjaus- ja
5458: taen huomioon, että suojelun toteuttamiseen liit- valvontatehtävät asiassa ei ole käynyt todennä-
5459: tyvät toimenpiteet olivat jakaantunet eri viran- köiseksi, että hallitusneuvos Hannu Karjalainen
5460: omaisten kesken ja että asia oli ollut epäselvä, on olisi tuolloin voimassaolleen lainsäädännön mu-
5461: ilmeistä, että lääninhallituksen harkintaan toi- kaan ollut esteellinen osallistumaan valitusasian
5462: menpidekiellon antamisessa oli vaikuttanut se käsittelemiseen ministeriössä.
5463: seikka, miten ympäristöministeriössä suhtaudu- Totean kuitenkin, että kehitys viime aikoina
5464: taan suojeluasiaan. Käytännössä ministeriön on ollut sen suuntainen, että esteellisyyskysy-
5465: kanta lienee ollut ratkaiseva. myksiä tulisi tarkastella entistä tiukemmin. Täs-
5466: Ministeriölle taas ei ole ollut yhdentekevää se, sä yhteydessä on korostettu mm. tosiasiallisen
5467: asetetaanko alue toimenpidekieltoon vai ei, kos- esteellisyyden huomioimista ja yleisön luotta-
5468: ka toimenpidekieltoon asettaminen määräaikoi- muksen merkitystä. Tämän vuoksi ja milloin es-
5469: neen on turvannut ministeriölle kuuluvien suoje- teellisyysepäily kohdistuu yhteen ja samaan hen-
5470: lu- ja lunastustoimenpiteiden suorittamisen. kilöön, eikä ministeriöön yleensä valitusviran-
5471: Lääninhallituksen ja ministeriön toimenpiteet omaisena, olisi mielestäni suotavaa menetelläjat-
5472: ovat muodostaneet kokonaisuuden. Ottaen huo- kossa niin, että vastaavassa tilanteessa lausun-
5473: mioon ministeriön omat intressit asiassa, lausun- non valmistellut virkamies pidättäytyisi mahdol-
5474: to on korostanut ministeriön ohjaavaa ja valvo- lisen valitusasian käsittelystä, ottaen kuitenkin
5475: vaa roolia luonnonsuojeluasioissa. huomioon sen, mitä jäljempänä selostettavasta
5476: Asiassa saadun selvityksen mukaan ministe- lainsäädännön muutoksista johtuu.
5477: riössä noudatetun käytännön mukaan sama vir- Lopuksi viittaan siihen, että hallintolainkäy-
5478: kamies, joka tuntee asian parhaiten, hoitaa tön sekä esteellisyysperusteiden säätelyssä on ol-
5479: yleensä myös kaikki samaan asiaan liittyvät toi- lut kehittämisen tarvetta. Tilannetta on korjan-
5480: menpiteet. Tämä hallinnon sisäinen järjestely, nut osaltaan 1.12.1996 voimaan tullut hallinto-
5481: jota sinänsä voidaan pitää tarkoituksenmukaise- lainkäyttölaki (58611996). Lain soveltamisalaa
5482: na ja toimivana, ei kuitenkaan ota riittävästi koskevassa 1 §:n 2 momentissa säädetään: "Tätä
5483: huomioon mahdollista esteellisyyttä ja sen vai- lakia sovelletaan myös, kun hallintoasiassa teh-
5484: kutuksia. tyyn päätökseen haetaan muutosta valittamalla
5485: Asia kiteytyy siihen, voidaanko edellä käyvän tai ylimääräisenä muutoksenhakukeinolla hal-
5486: lausunnon antamista toimenpidekiellon anta- lintoviranomaiselta tai muutoksenhakuasioita
5487: mista koskevassa asiassa pitää sellaisena erityise- käsittelemään perustetulta lautakunnalta tai
5488: nä syynä, että luottamuksen nykyisen hallitus- muulta tähän rinnastettavalta erityiseltä viran-
5489: neuvos Hannu Karjalaisen puolueettomuuteen omaiselta". Lain kommentaarissa (Hallberg-
5490: voidaan katsoa vaarantuneen. Ignatius - Kanninen: Hallintolainkäyttölaki
5491: Mielestäni on varsin vahvat perusteet epäillä, s. 49) on lausuttu, että "hallintolainkäyttölakia
5492: että asiansa tunteva esittelijä, joka lausunnon sovelletaan valitukseen silloinkin, kun valitus on
5493: antamisvaiheessa on vakaasti ollut toimenpide- tehtävissä ja se nojautuu tarkoituksenmukai-
5494: kiellon antamisen kannalta, voisi omaksua toi- suusperusteeseen ..... Samaten valtioneuvoston
5495: menpidekieltoa koskevan valituksen käsittelyssä käsitellessä KHO:n sille KHOL 5 §:n 1 momen-
5496: toisenlaisen kannan. Tämä johtunee nimen- tin nojalla siirtämää valitusasiaa se noudattaa
5497: omaan siitä, että kun olosuhteissa ei ole tapahtu- hallinto lainkäyttölakia."
5498: nut mitään muutoksia, mitään syytä oikeana pi- Hallintolainkäyttölakiin on otettu säännös
5499: detyn käsityksen muuttamiseen ei ole olemassa. tuomarin esteellisyydestä (76 §). Siihen ei kuiten-
5500: On ilmeistä, että lausunnon muodossa esitetty kaan sisälly uusia esteellisyysperusteita, vaan on
5501: käsitys on vaikeuttanut asian arviointia puolu- tyydytty viittaamaan lyhyesti oikeudenkäymis-
5502: eettomasti ja ennakkovaikutteista vapaasti vali- kaaren 13 luvun 1 §:n säännökseen, koska oli tie-
5503: tusta ratkaistaessa. dossa, että tuomarin esteellisyyttä koskevat
5504: säännökset olivat valmisteilla (siitä tarkemmin
5505: edellä mainittu Tuomarin esteellisyyttä koske-
5506: Lopputoteamukset ja toimenpiteet van työryhmän ehdotus; Oikeusministeriön lain-
5507: valmisteluosastonjulkaisu 211996). Yleisesti voi-
5508: Ottaen huomioon oikeudenkäymiskaaren daan todeta, että yleisten tuomioistuinten oi-
5509: 13 luvun 1 §:n ja hallintomenettelylain 10 §:n keuskäytäntö sekä myös ehdotetut tuomarin es-
5510: 6.11. Ympäristähallinto 103
5511:
5512: teellisyysperusteet ovat lähentyneet hallintome- 6) Natura 2000 -ohjelma ja kuulemisaineisto
5513: nettelylain mukaisia perusteita.
5514: Edellä lausutut näkökohdat saatan hallitus- Oikeusministeri on 5.10.1998 kiinnittänyt ym-
5515: neuvos Hannu Karjalaisen sekä ympäristöminis- päristöministeriön huomiota siihen, että puut-
5516: teriön tietoon. Myös oikeusministeriölle lähetän teellinen ja epätarkka kuuleruisaineisto on saat-
5517: jäljennöksen päätöksestä tiedoksi. Muihin toi- tanut vaikeuttaa muistutusten tekoa ja jopa joh-
5518: menpiteisiin ei asia puoleltani ole antanut aihet- taa siihen, ettei muistutusta oltu tehty. Tällöin ei
5519: ta. ole toteutunut se tarkoitus, joka mahdollisuudel-
5520: la muistutusten tekemiseen on ollut. Muistutuk-
5521: silla on voitu antaa ympäristöviranomaisille tar-
5522: 2) Huolellisuus esiteltäessä asioita valtioneuvos- kempia tietoja ja oikaista virheellisiä tietoja.
5523: tolle Muistutusten muodossa tapahtuva kuuleminen
5524: on voinut palvella tarkistetun ehdotuksen teke-
5525: Esittelijän huomiota kiinnitetty tarpeellisen mistä.
5526: huolellisuuden noudattamiseen esiteltäessä Ympäristöministeriön huomiota kiinnitetty
5527: asioita valtioneuvostolle. Esittelijä ei ollut saapu- myös kuuleruisaineiston jälkeenpäin tapahtunee-
5528: nut valtioneuvoston yleisistuntoon (39/51/97). seen täydentämiseen liittyviin näkökohtiin. Se,
5529: missä määrin kuuleruisaineistoa on voitu kuule-
5530: misen aikana täydentää, riippunee siitä, millaisia
5531: 3) Natura 2000 -ohjelman saattaminen loppuun täydennyksiä oli tehty. Maanomistajan tietämät-
5532: tä tapahtunut täydennys on saattanut olla sen
5533: Lyhennysote apulaisoikeuskansleri Jukka Pa- laatuinen, että tieto siitä olisi johtanut toisenlai-
5534: sasen päätöksestä 6.5.1998, on 9.jaksossa s. 162 seen muistutukseen kuin mitä alkuperäisen kuu-
5535: (474/1/97). leruisaineiston perusteella tehty muistutus oli.
5536: Tällöin muistutus ei enää vastaisi muistuttajan
5537: käsitystä asiasta. Koska kuulemisen tarkoitukse-
5538: 4) Ympäristöviranomaisten menettely ja Natura na on saada selville maanomistajan käsitykset
5539: 2000 -ohjelma asiasta, kuuleruisaineiston hyvässäkin uskossa
5540: tapahtuva täydentämisen jälkikäteen on saatta-
5541: Oikeuskansleri Paavo Nikulan ratkaisu koko- nut viedä pohjan pois kuulemiselta ja saattanut
5542: naisuudessaan on jaksossa 9., s. 168 (144/1/98). sitenjohtaa tekemään virheellisiäjohtopäätöksiä
5543: muistutusten perusteella (259/1/98).
5544:
5545: 5) Natura 2000 -ohjelmassa käytetty tietolomake
5546: 7) Ympäristökeskuksen laiminlyönti päätöksen
5547: Ympäristöministeriön tietoon saatettu oi- tiedoksiantamisessa
5548: keuskanslerin käsitys 5.10.1998 siitä, että laajaa
5549: suojelukohdetta koskevan tietolomakkeen käyt- Ympäristökeskukselle tekemässään valituk-
5550: tö oli saattanut vaikeuttaa maanomistajan mah- sessa kantelija oli vaatinut muutosta kunnanhal-
5551: dollisuuksia saada käsitys oman alueensa suoje- lituksen päätökseen, jolla oli myönnetty beto-
5552: lun tarpeesta ja sen perusteista. Puheena oleva nialan yrittäjälle maa-aineslain mukainen lupa.
5553: Inarinjärveä koskeva tietolomake koski noin Ympäristökeskus oli hylännyt valituksen.
5554: 900 neliökilometrin aluetta. Tietolomakkeelle Ympäristökeskus ei kuitenkaan huolehtinut
5555: tehtyjä merkintöjä voitiin pitää varsin ylimalkai- siitä, että valittaja olisi välittömästi saanut tiedon
5556: sina yksittäisen rantakiinteistön kannalta. Voi- ympäristökeskuksen julkipanon jälkeen anta-
5557: tiin myös epäillä, missä määrin kuuleruisaineis- masta päätöksestä. Mainitun erehdyksen joh-
5558: ton perusteella oli kunnassa tai alueellisessa ym- dosta kantelijalle ei syntynyt oikeuden menetys-
5559: päristökeskuksessa viranomaisvoimin voitu riit- tä, koska korkein hallinto-oikeus oli palauttanut
5560: tävän tarkasti selvittää maanomistajalle hänen menetetyn määräajan ja ratkaissut kantelijan te-
5561: kiinteistönsä suojeluun liittyviä seikkoja. Ilmeis- kemän valituksen. Kantelijan itsensä oli tarvin-
5562: tä on, että tällaisella suurella kohdealueella olisi nut tätä hakea. Apulaisoikeuskansleri on kiinnit-
5563: ollut tarvetta pyrkiä pienemmin aluekokonai- tänyt ympäristökeskuksen huomiota siihen, että
5564: suuksin yksityiskohtaisempaan esitystapaan päätöksestä asianmukaisesti annetaan tieto asi-
5565: (446/1/98). anasaisille (726/1/97).
5566: 104
5567:
5568: 8) Lakisääteisen toimielimen asettaminen suttuihin lakisääteisen toimielimen asettamista
5569: koskeviin näkökohtiin (18211/98).
5570: Urho Kekkosen kansallispuistosta annetun
5571: asetuksen mukaan kansallispuistolla on kolmek-
5572: si vuodeksi kerrallaan asetettu neuvottelukunta. 6.11.4. Muu kannanotto
5573: Vanhan neuvottelukunnan toimikausi päättyi
5574: 31.12.1996. Tämän jälkeen kansallispuistolla ei Natura 2000 -ohjelma ja tausta-aineisto
5575: ollut neuvottelukuntaa vuoden 1997 aikana,
5576: vaikka kansallispuistosta annetun asetuksen Alueellisen ympäristökeskuksen tietoon saa-
5577: (229/1983) 5 § sitä edellytti. tettu oikeuskanslerin kannanotto, joka koskee
5578: Ympäristöministeriön asiassa antamasta sel- kuuleruisaineiston tausta-aineiston kieltä. Sitä,
5579: vityksestä ei ilmennyt, miksi se oli ryhtynyt toi- että nähtävillä olleen kuulemisaineiston valmis-
5580: menpiteisiin uuden neuvottelukunnan asettami- telussa käytetty tausta-aineisto oli olemassa vain
5581: seksi vasta 5.7.1997. Kun uusi neuvottelukunta suomen ja englannin kielellä, voitiin pitää puut-
5582: oli asetettu 12.3.1998, oli asettamismenettelykin teena ruotsinkielisen asianosaisen kannalta. Asi-
5583: kestänyt kahdeksan kuukautta. anosaisen näkökulmasta tilannetta voitiin tar-
5584: Ottaen toisaalta huomioon puheena olevan kastella oikeusturvakysymyksenä, varsinkin, jos
5585: asetukseen perustuvan toimielimen pysyvyyden kyseisessä kuulemisaineistossa oli viitattu tausta-
5586: ja toisaalta sen, että toimielimen muodostavat aineistoon, joka ei ollut saatavilla osaksikaan
5587: jäsenet ja varajäsenet kutsutaan kerrallaan kol- ruotsin kielellä. Tällöin olisi voitu menetellä niin,
5588: meksi vuodeksi, voidaan lähtökohtana toimieli- että asianosainen olisi saanut ruotsin kielellä riit-
5589: men vaihtuessa pitää sellaista menettelyä, että täväksi arvioidun yhteenvedon niistä tutkimuk-
5590: toimenpiteisiin uuden toimielimen asettamiseksi sista, joilla oli merkitystä hänen alueensa kannal-
5591: ryhdytään niin hyvissä ajoin, että uusi toimielin ta (417/1/98).
5592: voidaan nimittää ja se voi aloittaa työnsä vanhan Lisäksi oikeuskansleri on 5. ja 8.10.1998 rat-
5593: toimielimen toimikauden päätyttyä. Apulaisoi- kaissut viisi muuta Natura 2000 -suojeluohjel-
5594: keuskansleri on todennut, että neuvottelukun- maan liittyvää kantetua (417, 433, 484, 790, 791
5595: nan asettaminen oli viivästynyt, ja on kiinnittä- ja 1009/1/98).
5596: nyt ympäristöministeriön huomiota edellä lau-
5597: 105
5598:
5599:
5600:
5601:
5602: 7. Muun hallinnon laillisuusvalvonta
5603:
5604: 7 .1. Yleiskatsaus Kunnallisen itsehallinnon alueen laillisuusval-
5605: vontaratkaisuista voidaan esimerkkeinä mainita
5606: Valtionhallinnon valvonnan ohella oikeus- seuraavat.
5607: kanslerin tehtäviin kuuluu myös itsehallinto- Esteellisyyssäännösten noudattamatta jättä-
5608: kuntien toiminnan valvonta. Tämän valvonnan minen on antanut aiheen huomautukseen kun-
5609: kohteina ovat kunnallinen itsehallinto, uskonto- nanjohtajalle. Kahdessa tapauksessa myös kun-
5610: kuntien itsehallinto ja Ahvenanmaan maakunta- nallisen luottamushenkilön huomiota on kiinni-
5611: hallinto. Oikeuskanslerin valvonnan kohteena tetty esteellisyyssäännösten tarkkaan noudatta-
5612: voi olla ainoastaan menettelyn laillisuus. Tarkoi- miseen. Kunnan tiedottamisvelvoitteen laimin-
5613: tuksenmukaisuuden alaan kuuluvat kysymykset lyöminen, asiakirjajulkisuussäännösten noudat-
5614: eivät kuulu oikeuskanslerin valvontatoimivallan tamatta jättäminen ja päätöksistä asianmukai-
5615: piiriin. sesti ilmoittamatta jättäminen ovat kunnallis-
5616: Kertomusvuonna itsehallintokuntien lailli- kanteluissa olleet perusteina asianomaisen viran-
5617: suusvalvonnassa suurimman osan ovat muodos- omaisen huomion kiinnittämiselle lainmukai-
5618: taneet kunnallishallinnon eri osa-alueiden toi- seen menettelyyn.
5619: mintoihin liittyneet kantelut. Yleistä merkitystä on lisäksi ratkaisulla, jossa
5620: Kunnallisviranomaisten menettelyä koskenei- on käsitelty kunnallisen luottamushenkilön ase-
5621: den kanteluiden määrä on kasvanut huomatta- maa ja muutoksenhakuoikeutta kunnallisten toi-
5622: vasti edelliseen vuoteen verrattuna. Kertomus- mielinten päätöksiin. Lisäksi on syytä mainita
5623: vuonna näitä kantetuja on saapunut yhteensä 94 ratkaisu, jolla sosiaalilautakunnan tietoon oli
5624: (56 vuonna 1997). saatettu käsitys sosiaalitoimen velvollisuudesta
5625: Kunnalliseen päätöksentekoon liittyvät este- paneutua Haagin sopimukseen perustuvaan las-
5626: ellisyyskysymykset ovat edelleenkin olleet ongel- ten palauttamiseen liittyviin kysymyksiin, jotta
5627: ma-alue. Useissa kantelukirjoituksissa on pyy- sosiaaliviranomaisten puoleen kääntynyttä van-
5628: detty oikeuskansleria puuttumaan kunnallisvi- hempaan osattaisiin opastaa oikein.
5629: ranomaisen tai luottamusmiehen toimintaan sil- Uskontokuntien itsehallinnon laillisuusval-
5630: lä perusteella, että toimintaa on pidetty esteelli- vonnan alaan kuuluvia kanteluja on kertomus-
5631: syyssäännösten vastaisena. vuonna tullut tutkittavaksi 9 (5 vuonna 1997).
5632: Sosiaalitoimen alueen kanteluissa on ollut Vuoden aikana ratkaistut kantelut (6) ovat liitty-
5633: useimmiten kysymys toimeentulotuesta. Toi- neet kaikki evankelisluterilaiseen kirkkoon.
5634: meentulotukijärjestelmä on uudistettu 1.3.1998 Tuomiokapitulin kurinpitoasiamiehen menette-
5635: voimaan tulleilla säädöksillä, lailla toimeentulo- lystä antamassaan päätöksessä on lausuttu käsi-
5636: tuesta (1412/1997), lailla sosiaalihuoltolain ja - tys ihmisoikeusnäkökohtien huomioon ottami-
5637: asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta sesta kantelun tutkinnassa. Käsiteltävänä on niin
5638: (1413/1997) ja toimeentulotuesta annetulla ase- ikään ollut kysymys hyvän hallintotavan vaati-
5639: tuksella (66/1998). Uudistus on merkinnyt toi- muksista koiehdin keräämisessä asianomaisten
5640: meentulotukea koskevan sääntelyn selkeyttämis- pappien tietoon.
5641: tä ja perusoikeusuudistukseen liittyen säädösta- Kertomusvuonna oikeuskanslerille tehdyistä
5642: son nostamista. Toimeentulotuen saamisen pe- kanteluista kaksi on liittynyt Ahvenanmaan
5643: rusteiden selkeyttämisestä huolimatta uudistus ei maakuntaan. Toinen on koskenut kielikysymys-
5644: ainakaan vielä kertomusvuonna ole vaikuttanut täja toinen virkojen täyttämistä Ahvenanmaalla.
5645: toimeentulotukea koskeneiden kantelujen mää- Kunnallis- ja kirkollisviranomaisiin kohdistu-
5646: rää vähentävästi. neiden kantelujen lukumäärän kehitys vuosina
5647: 1994-1998 on nähtävissä kuvassa.
5648:
5649: 14 292071C
5650: 106 7. Muun hallinnon laillisuusvalvonta
5651:
5652:
5653: Kuva 7.
5654:
5655: Kunnallis- ja kirkollisviranomaisia koskeneet kantelut
5656: 1994-1998
5657:
5658: lill Kunnallishallinto
5659: 1998 0 Kirkollishallinto
5660:
5661:
5662: 1997
5663:
5664:
5665: 1996
5666:
5667:
5668: 1995
5669:
5670:
5671: 1994
5672:
5673: 0 20 40 60 80 100
5674:
5675:
5676:
5677:
5678: 7.2. Kunnallishallinto vaa selvitystä. Virkamiehen ei tule esitellä kolle-
5679: giaalisen viranomaisen kannanottoa hänen
5680: 7.2.1. Yleishallinto omaa menettelyään koskevaan kanteluun, vaan
5681: antaa menettelynsä johdosta henkilökohtainen
5682: 7.2.1.1. Huomautus selvityksensä (97111/97).
5683:
5684: Esteellisyyssäännösten noudattamatta jättäminen 7.2.1.2. Käsitykset
5685: kunnanhallituksessa
5686: 1) Kunnallisten luottamushenkilöiden asemasta
5687: Kunnanjohtajalle on apulaisoikeuskanslerin
5688: päätöksellä huomautettu menettelyn virheeni- Kaupunginvaltuusto oli katsonut, että kaksi
5689: syydestä asiakirjojen antamatta jättämisen ja es- lautakunnan jäsentä oli perusteettomasti ja osin
5690: teellisyyssäännösten noudattamatta jättämisen taitamattomastikin hakenut muutosta toimieli-
5691: osalta. men päätöksiin. Sen vuoksi valtuusto oli katsot-
5692: Kunnanhallituksen jäsenellä oli ollut oikeus tuaan, että koko lautakunnan erottamista oli pi-
5693: kantelun tekijänä ja myös asemansa perusteella dettävä liian ankarana toimenpiteenä, antanut
5694: saada nähtäväkseen asiakirjat kunnanhallituk- asianomaisille jäsenille kuntalain 32 §:n nojalla
5695: sessa käsiteltävässä salassa pidettävässä kunnan vakavan varoituksen.
5696: sosiaalitoimeen liittyvässä kanteluasiassa. Kun- Apulaisoikeuskansleri on katsonut, ettei kau-
5697: nanjohtaja oli vastuussa siitä, ettei tietoa asiakir- punginvaltuuston harkittavaksi saattanut tulla
5698: joista ollut mainitulle kunnanhallituksen jäsenel- kuntalain 21 §:ssä säännelty lautakunnan erotta-
5699: le annettu. Kunnanjohtajaa oli myös pidettävä minen luottamuksen menettämisen perusteella,
5700: esteellisenä esittelemään kunnanhallitukselta ta- koska luottamus oli pelkästään horjunut, mitä ei
5701: pauksessa pyydettyä oikeuskanslerille annetta- pykälässä mainita erottamisen perusteena.
5702: 7.2. Kunnallishallinto 107
5703:
5704: Edelleen on katsottu, että asiaa ratkaistaessa sia eräiden toimenpiteiden suorittamiseen ja ti-
5705: oli jäänyt vähemmälle huomiolle se seikka, että lannut asiakirjan. Tiedusteluihin ei ollut vastattu
5706: luottamushenkilöiden menettelyn on tullut liit- eikä asiakirjaa toimitettu.
5707: tyä jollakin tavalla toimintaan luottamustehtä- Asiassa saadun selvityksen perusteella apu-
5708: vässä. Myös luottamushenkilöille kuuluu oikeus laisoikeuskansleri on todennut, että kunta ei ol-
5709: muutoksenhakukeinojen käyttämiseen. Ottaen lut kaikissa tapauksissa ryhtynyt asianmukaisek-
5710: huomioon muutoksenhakumahdollisuuden kes- si katsottaviin toimenpiteisiin sille kuuluvan vel-
5711: keisen merkityksen oikeusturvajärjestelmässä, ei voitteen täyttämiseksi vastaamalla kirjeisiin si-
5712: luottamushenkilöidenkään tosiasiallisia mah- sältyviin asialliseksi katsottaviin tiedusteluihin,
5713: dollisuuksia muutoksenhakukeinojen käyttämi- joskin tiedusteluissa kosketeltuja asioita oli aina-
5714: seen saa rajoittaa välillisestikään sellaisilla kei- kin osaksi käsitelty tai ainakin voitu käsitellä
5715: noilla, jotka eivät liity suoranaisesti valitusme- myöhemmin pidetyissä sopimuspuolten välisissä
5716: nettelyyn. Tältä osin on viitattu mahdollisuuteen neuvotteluissa.
5717: vaatia oikeudenkäyntikulujen korvaamista ja Edelleen kunta oli kunnanvaltuuston päätök-
5718: valittajan velvollisuuteen maksaa asianmukaiset sellä supistanut kunnan yleisen vesi- ja viemäri-
5719: oikeudenkäyntimaksut. laitoksen toiminta-aluetta niin, että yhtiön kaup-
5720: Päätyessään vakavan varoituksen antamiseen pakirjalla ostamat määräalat jäivät pois toimin-
5721: valtuusto oli käyttänyt sellaista seuraamusta, ta-alueesta. Korkein hallinto-oikeus oli päätök-
5722: jota kuntalain 32 § ei tunne ja jonka antamiseen sellään katsonut, että kunnanvaltuusto oli asias-
5723: valtuustolla ei ole ollut säännöksiin perustuvaa sa käyttänyt harkintavaltaansa muuhun tarkoi-
5724: toimivaltaajajota myös sen antamista edeltävän tuksen kuin mihin sitä olisi tullut käyttää. Tältä
5725: kuntalain 22 §:ssä tarkoitetun menettelyn sisältä- osin valtuuston päätös on ollut lainvastainen ja
5726: män välillisen painostusvaikutuksen johdosta ei siitä ovat vastuussa lähinnä ne virkamiehet ja
5727: voida pitää hyväksyttävänä. luottamushenkilöt, jotka olivat kunnanhallituk-
5728: Edellä lausutun johdosta apulaisoikeuskans- sessa ja -valtuustossa esittäneet ja päättäneet toi-
5729: leri on katsonut, että paitsi kaupunginvaltuuston minta-alueen supistamisesta.
5730: päätös, myös tilapäisen valiokunnan ja kaupun- Viimeksi mainitun menettelyn moitittavuutta
5731: ginhallituksen esitykset vakavan varoituksen an- arvioitaessa ei voitu kuitenkaan sivuuttaa sitä
5732: tamiseksi eivät ole olleet asianmukaisia. Ottaen seikkaa, että asiaa valmisteltaessa oli neuvoteltu
5733: huomioon, että asian valmistelussa oli pyritty Suomen Kuntaliiton kanssa, eikä sitä, että lää-
5734: varmistumaan toimenpiteen laillisuudesta, ei sa- ninoikeus oli hylännyt kunnanvaltuuston pää-
5735: nottu virheellisyys ollut sen laatuinen, että se töksestä tehdyn valituksen ja korkeimman hal-
5736: tässä vaiheessa lääninoikeuden kumottua kau- linto-oikeuden päätös oli äänestyspäätös yhden
5737: punginvaltuuston päätöksen, antaisi aihetta hallintoneuvoksen ollessa sitä mieltä, ettei lää-
5738: muihin toimenpiteisiin kuin että kaupunginhalli- ninoikeuden päätöstä ollut syytä muuttaa. Näis-
5739: tuksen ja -valtuuston huomiota on kiinnitetty sä oloissa ei kunnanvaltuuston päätöksestä ilme-
5740: edellä lausuttuun (605/1/97). nevää lainvastaisuutta voitu pitää sen laatuisena,
5741: että päätökseen myötävaikuttaneet virkamiehet
5742: ja luottamushenkilöt olivat rikkoneet asiassa vir-
5743: 2) Kunnallisten viranomaisten velvollisuuksista ja ka velvollisuutensa. Niinikään on voitu todeta,
5744: harkintavallan käyttämisestä että sittemmin on kunnassa ryhdytty, joskin hi-
5745: taanlaisesti, toimenpiteisiin laillisen olotilan pa-
5746: Kunta ja yhtiö olivat tehneet kiinteistönkau- lauttamiseksi.
5747: pan, jossa ne olivat sitoutuneet puolin ja toisin Edellä lausutun johdosta apulaisoikeuskans-
5748: erilaisiin velvoitteisiin. Kunnan taholla kauppaa leri on
5749: oli luonnehdittu eräänlaiseksi aluerakentamisso- 1) muistuttanut asianomaisia kunnallisia vi-
5750: pimukseksi. Sittemmin sopimuspuolten välille ranomaisia velvollisuudesta asianmukaisesti kä-
5751: oli syntynyt erimielisyyksiä ja riitaisuuksia, jotka sitellä niille osoitetut kirjeet ja vastata asian laa-
5752: koskivat mm. sitä, millaisia velvoitteita tarkkaan dun edellyttämällä tavalla niihin sisältyviin tie-
5753: ottaen oli syntynyt, ja sitä, missä järjestyksessä dusteluihin ja asiakirja tilauksiin, sekä
5754: velvoitteita ja muita toimenpiteitä tulisi ryhtyä 2) kiinnittänyt sanottujen viranomaisten huo-
5755: toteuttamaan. miota siihen, että lakia tulisi soveltaa sen tarkoi-
5756: Yhtiö oli osoittanut kunnanhallitukselle usei- tuksen mukaisesti, mikä sillä on (986/1/96).
5757: ta kirjeitä,joissa oli tiedusteltu kunnan aikomuk-
5758: 108 7. Muun hallinnon laillisuusvalvonta
5759:
5760: 3) Asian käsittely kunnan viranomaisissa esittelijä ei saa sivuuttaa virantäyttöasioissa pää-
5761: tösvallan käyttäjää. Nimenomaan virantäyttö-
5762: Kunnanhallituksen jäsen oli selvitysten mu- menettelyä varten hankittuja olennaisia asiakir-
5763: kaan ollut toteuttamassa ja edistämässä polun joja ei tule jättää pöytäkirjasta pois.
5764: rakentamista ennen asian hallinnollista käsitte- Kunnanhallituksen tietoon on saatettu käsitys
5765: lyä kunnan toimielimissä. Luottamushenkilön viranhakijan hakukelpoisuudesta tilanteessa,
5766: puolueettomuuden oli katsottu vaarantuneen jossa viranhakija on suorittanut kaikki korkea-
5767: niin, että hän oli esteellinen kysymyksessä ole- koulututkintoon vaadittavat arvosanat ennen vi-
5768: vassa asiassa. Ympäristökeskus oli palauttanut ran hakuajan päättymistä, mutta saa tutkintoto-
5769: asian kunnanhallitukselle uutta käsittelyä varten. distuksen vasta sen jälkeen (1182/1/96).
5770: Apulaisoikeuskansleri on kanteluasiassa an-
5771: tamassaan ratkaisussa todennut, että kunnan-
5772: hallituksen edustaja ei olisi saanut esteellisenä 6) Kunnallisten säännösten ja ohjeiden puute
5773: olla läsnä teknisen lautakunnan kokouksissa
5774: häntä itseään koskevaa asiaa käsiteltäessä, eikä Kunnansihteerille tuomitusta rangaistustuo-
5775: myöskään osallistua kunnanhallituksessa tapah- miosta oli tuomioistuin lähettänyt tiedon asian-
5776: tuneeseen asian käsittelyyn. Asianomaisen luot- omaisen kunnan nimikirjanpitäjälle. Asiasta ei
5777: tamushenkilön huomiota on kiinnitetty esteelli- ollut ilmoitettu edelleen kunnanhallitukselle.
5778: syyssäännösten tarkkaan noudattamiseen kau- Apulaisoikeuskansleri on katsonut, että tieto-
5779: pungin toimielimissä (7811/96). jen antamisesta viran tai toimen haltijan syyttä-
5780: mistä koskevista jutuista annetun asetuksen
5781: 4 §:n tarkoitusperät huomioon ottaen hyvään
5782: 4) Esteellisyyssäännösten noudattamisesta hallintotapaan kuuluu, että kysymyksen ollessa
5783: johtavasta virkamiehestä on tällaisesta ilmoituk-
5784: Kanteluun antamassaan ratkaisussa apulais- sesta ilman nimenomaisia normejakin annettava
5785: oikeuskansleri on katsonut, ettei ollut asianmu- tieto kunnanhallitukselle. Sääntelyllä on tarkoi-
5786: kaista eikä suotavaa, että henkilö,jota lääninhal- tettu varata kunnallishallinnossa esimiesten li-
5787: litukselle tehtävä kunniamerkkiesitys koski, oli säksi myös asianomaisille luottamuselimille
5788: itse osallistunut sekä kunniamerkkitoimikunnan mahdollisuus ryhtyä toimivaltaansa kuuluviin
5789: että kunnanhallituksen kokouksessa esitystä toimenpiteisiin virkamiestä kohtaan. Nimikirja-
5790: koskevan ehdotuksen tekemiseen. Vaikka asias- lain säätäminen ei ole muuttanut tätä tarkoitus-
5791: sa oli kysymys vasta esityksestä lääninhallituk- ta.
5792: selle, menettely oli ristiriidassa esteellisyyssään- Nimikirjanpitäjän menettelyyn ei puututtu,
5793: nöksiin sisältyvien periaatteiden ja esteettömyys- kun hän oli noudattanut vakiintunutta käytän-
5794: vaatimusten kanssa. Ratkaisussa on kiinnitetty töä asiassa, josta ei ollut asianmukaisia kunnalli-
5795: asianomaisen luottamushenkilön huomiota este- sia säännöksiä tai ohjeita. Kunnanhallituksen
5796: ellisyyssäännöksiin ja painotettu niiden huolel- tietoon on saatettu tämä puute (99111/97).
5797: lista ja asiallista noudattamista kunnallishallin-
5798: nossa (796/1/96).
5799: 7) Asiakirjajulkisuussäännösten soveltamisesta ja
5800: päätöksestä ilmoittamisesta
5801: 5) Menettely virantäyttöasian yhteydessä
5802: Kaupungin viranomaisten menettelyä koske-
5803: Kunnanjohtaja oli virantäyttöasiaa varten vassa kantelussa oli kysymys kaupungin luotta-
5804: pyytänyt lääninhallituksen opetus- ja kulttuuri- mushenkilöistä laaditusta luettelosta ja oikeu-
5805: osaston päälliköltä lausunnon. Osastopäällikkö desta saada siitä tietoja. Kaupunginhallinnossa
5806: oli antanut telefaksilla muodoltaan lääninhalli- luettelo oli katsottu ei-julkiseksi asiakirjaksi eikä
5807: tuksen osaston lausunnon, mutta kieltänyt kun- siitä siten ollut annettu tietoja niitä pyytäneelle
5808: nanjohtajaa antamasta sitä kunnanhallituksen toimittajalle. Apulaisoikeuskansleri on ratkai-
5809: kokouksen pöytäkirjaan liitettäväksi. Kunnan- sussaan katsonut, että luetteloa oli pidettävä
5810: johtaja oli toiminut tämän mukaisesti. kaupungin omaan käyttöön laadittuna sisäisenä
5811: Apulaisoikeuskansleri on päätöksessään kiin- viranomaisselvityksenä, ei julkisena asiakirjana
5812: nittänyt kunnanjohtajan huomiota siihen, että -kuten asia oli kaupunginhallinnossa tulkittu-
5813: 7.2. Kunnallishallinto 109
5814:
5815: kin - , mutta että kielteinen päätös olisi tullut 2) Kunnanhallituksen ja viranhaltijan asemasta
5816: tiedon pyytäjälle antaa kirjallisena, valituskel- viranhaltijan menettelyä selvitettäessä
5817: poisena päätöksenä.
5818: Kaupunginhallituksen huomiota on kiinnitet- Kunnanhallituksella on keskeinen asema kun-
5819: ty edellä mainittuun samoin kuin myös siihen, nanhallinnossa päätettäessä erilaisista toimenpi-
5820: että hyvän hallintotavan mukaista olisi ollut, että teistä silloin, kun viranhaltijan epäillään syyllis-
5821: kaupunginhallitukselle asiasta tehdyn kantelun tyneen virheelliseen menettelyyn virantoimituk-
5822: käsittelyn lopettamista olisi tullut ilmoittaa kan- sessa. Näin ollen voidaan pitää asianmukaisena,
5823: teluntekijälle (707/1197). että kunnanhallitus saa riittävän ajoissa tiedon
5824: viranhaltijaa koskevasta kantelusta ja sen perus-
5825: teena olevasta asiasta. Asiaan perehtyessään
5826: 8) Tietojen antaminen kunnanhallituksessa kunnanhallitus saa väistämättä tietoonsa myös
5827: käsiteltävässä kanteluasiassa sellaisia kantelun perusteena olevia sosiaalitoi-
5828: men alaan kuuluvia tietoja, joita salassapitovel-
5829: Kunnanhallituksen huomiota kiinnitetty es- vollisuus koskee. Sen vuoksi kunnanhallituksen
5830: teellisyyssäännösten noudattamiseen ja tietojen tulee asiaa käsitellessään ottaa salassapitoa kos-
5831: antamiseen kunnanhallituksen jäsenelle kunnan- kevat säännökset huomioon.
5832: hallituksessa käsiteltävässä kanteluasiassa. Edelleen ratkaisussa on todettu, että kaiken
5833: Kysymys oli myös siitä, voiko kunta tehdä viranomaistoiminnan perusta on hallitusmuo-
5834: laillisesti yleispäätöksen oikeudenkäyntikulujen don 92 §:n 1 momentin vaatimus hallinnon lain-
5835: vaatimisesta kaikilta asiansa häviäviltä asian alaisuudesta. Kun virkamies käyttää julkista
5836: laadusta riippumatta. Hallintolainkäyttölain valtaa, häneltä vaaditaan toimissaan korostet-
5837: (58611996) 74 §:n 3 momentin säännös ja hallin- tua luotettavuutta. Virkamiehen virkavastuulla
5838: non lainalaisuuden periaate edellyttävät, ettei antamiin 1ausumiin liittyy luotettavuusoletta-
5839: kunta voi yleisesti päättää tulevansa kaikissa ta- ma. Tilanne muuttuu ongelmallisemmaksi sil-
5840: pauksissa vaatimaan sen päätöksestä valittaneil- loin, jos virkamies joutuu jälkikäteen rikosoi-
5841: ta asiansa häviäviltä yksityisiltä asianosaisilta keudellisen vastuun uhalla selvittämään virka-
5842: oikeudenkäyntikulujen tuomitsemista. Sen si- toimiaan.
5843: jaan kunnalla on oikeus, tutkittuaan kunkin ta- Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa on todet-
5844: pauksen olosuhteet ja harkittuaan kulukorvaus- tu, että oikeuskansleriviraston suorittama asian
5845: säännösten soveltamista siihen, harkintavaltan- selvittäminen eli tässä tapauksessa kehotukset
5846: sa puitteissa esittää yksittäinen kuluvaatimus selvityksen ja lisäselvityksen antamiseen eivät ole
5847: (971/1/97). olleet esitutkintaa. Selitysvaatimus puolestaan
5848: tarkoittaa puolustautumistajo todetun virheeni-
5849: syyden johdosta. On katsottu, että virkamies on
5850: tällöin jo siinä määrin syytteen uhan alaisena,
5851: 7.2.1.3. Muut kannanotot että hänellä tuolloin on mahdollisuus vedota sel-
5852: laisiin näkökohtiin, jotka tukevat hänen toimin-
5853: 1) Menettely kaupunginvaltuuston kokouksessa taansa. Voidaan kuitenkin katsoa, että tällöinkin
5854: virkamiestä sitoo totuudessa pysymisvelvolli-
5855: Kantelussa katsottiin, että kaupunginvaltuu- suus mm. siinä, ettei hän voi esimerkiksi vedota
5856: tettu oli toiminnallaan estänyt muiden valtuutet- olemattomiin tapahtumiin tai päivämääriin (228/
5857: tujen työskentelyä pitämällä valtuuston kokouk- 1/97).
5858: sissa ylipitkiä puheenvuoroja. Kaupunginval-
5859: tuusto oli hyväksynyt uuden työjärjestyksen,
5860: koska luottamushenkilöiden puheenvuorojen 3) Kunnan velvollisuudesta tiedottaa
5861: käyttöä oli haluttu tiukentaa. Valtuutettu oli va-
5862: littanut valtuuston päätöksestä läänin oikeuteen, Kuntalain 29 §:ssä korostetaan tiedottamista
5863: joka katsoi, että työjärjestykseen sisältyi sanan- vireillä olevista ja valmisteluvaiheessa olevista
5864: vapauden rajoitus. asioista. Säännöksessä korostetaan myös tiedot-
5865: Koska työjärjestyksen muutoksen lainmukai- tamista tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuk-
5866: suus oli vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudes- sista. Asukkaille on tiedotettava minkälaisia
5867: sa, asia ei antanut apulaisoikeuskanslerin taholta päätöksiä on tehty ja minkälaisia vaikutuksia
5868: aihetta toimenpiteisiin (110111/96). niillä on asukkaiden jokapäiväiseen elämään.
5869: 110 7. Muun hallinnon laillisuusvalvonta
5870:
5871: Kantelijoiden asiassa ei ollut mitään sellaista, 7.2.3. Sosiaali- ja terveyshallinto
5872: minkä perusteella asiaa ei olisi voinut käsitellä
5873: julkisena. (230/1197). 7.2.3.1. Käsitykset
5874:
5875: 1-2) Oikeudesta toimeentulotukeen
5876: 4) Kanteluasian siirtämisestä lääninhallitukselle
5877: Sosiaalilautakunnan huomiota on kiinnitetty
5878: Kaupunginhallitukselle osoitettujen, sosiaali- toimeentulotukea koskevien säännösten sovelta-
5879: viranomaisten menettelyä koskeneiden kantetu- misessa tarkkuuteen ja huolelliseen harkintaan,
5880: jen siirtäminen lääninhallituksen käsiteltäväksi jotta säännösten tarkoitus toteutuisi. Sosiaali-
5881: oli apulaisoikeuskanslerin mukaan ollut perus- lautakunta oli vasta lääninoikeuden kumottua
5882: teltua huomioon ottaen toisaalta lääninhallituk- sen antaman kielteisen päätöksen ja palautettua
5883: selle kuuluva toimi- ja valvontavalta sosiaalihal- asian uudelleen lautakunnalle tehnyt hakijalle
5884: linnon alueella, toisaalta lääninhallituksen oi- myönteisen toimeentulotukipäätöksen. Läänin-
5885: keus tutkia kantelun johdosta kunnan sosiaali- oikeuden kumoama sosiaalilautakunnan kieltei-
5886: toimen menettelyn laillisuutta (7/1197). nen päätös oli perustunut siihen, että mikäli haki-
5887: ja olisi ollut työssä, eikä olisi jäänyt vapaaehtoi-
5888: selle vuorotteluvapaalle, hakija olisi pystynyt
5889: 7.2.2. Opetushallinto hankkimaan toimeentulonsa. Lautakunta ei ol-
5890: lut ottanut huomioon sitä, että hakija oli saanut
5891: 7.2.2.1. Käsitykset kielteisen päätöksen koulutusrahahakemuk-
5892: seensa,johon hakija oli luullut olevansa oikeutet-
5893: 1) Kunnan vastuu koulurakennuksen terveyshai- tu, eikä sitä, että vuorotteluvapaajaksoa ei ollut
5894: toista mahdollista keskeyttää, joista seikoista johtuen
5895: hakijan toimeentulotuen tarve oli tullut ilmeisek-
5896: Kunnan toimielinten menettelyä on arvosteltu si (120/1198).
5897: terveydensuojelulaissa kunnalle asetettujen vel- Toisessa tapauksessa sosiaalilautakunta oli
5898: voitteiden puutteellisesta täyttämisestä. henkilön toimeentulotukitarvetta arvioidessaan
5899: Koulurakennus oli kärsinyt rakennusvirheistä ottanut tuloina huomioon myös ulosoton koh-
5900: johtuneista haitoista, joista merkittävin olijatku- teena olevat tulot. Lääninoikeus oli valituksen
5901: va homesienen aiheuttama terveyshaitta. Kunta johdosta katsonut, että tuloiksi oli katsottava
5902: oli suorittanut korjaustöitä koulurakennuksessa, vain ulosoton jälkeen jäävä osuus. Sosiaalilauta-
5903: mutta ne eivät olleet poistaneet homehaittoja. kunnan huomiota on kiinnitetty lääninoikeuden
5904: Tapauksen arvioinnissa on otettu huomioon se, tulkintaan asiassa (666/1/96).
5905: että homeongelmista kärsivien rakennusten sa-
5906: neeraaminen on osoittautunut käytännössä vai- 3) Lasten huoltajien oikeusasemasta ja Haagin
5907: keaksi (119511/96). sopimuksen soveltamisesta
5908:
5909: Lasten ranskalainen isä oli kannellut sosiaali-
5910: 2) Epäilty ikäsyrjintä työhönotossa ja terveystoimen viranomaisten menettelystä
5911: asiassa, jossa oli kysymys ilman hänen suostu-
5912: Kaupunginhallituksen ja kunnallisen liikelai- mustaan Ranskasta Suomeen tuotujen lasten
5913: toksen toimitusjohtajan huomiota on kiinnitetty huoltajien oikeusasemasta ja lasten palauttami-
5914: siihen, että viranomaisten ja kunnallisten liikelai- sesta takaisin kotimaahansa Ranskaan. Kante-
5915: tosten johtohenkilöiden tulisi pyrkiä vaikutta- lun käsittelyssä ilmenneiden seikkojen johdosta
5916: maan alaisensa organisaation toimielinten me- apulaisoikeuskanslerin varamies on saattanut
5917: nettelytapoihin, niin etteivät ne antaisi aihetta sosiaalitoimen tietoon käsityksensä, jonka mu-
5918: epäillä ikäsyrjintää. Kaupungin alaisen ammatil- kaan oli ilmeisen tarpeellista, että Haagin sopi-
5919: lisen aikuiskoulutuskeskuksen johtoryhmän ko- mukseen perustuvaan lasten palauttamiseen liit-
5920: kouksessa laaditut ja siellä käsitellyt asiakirjat tyviin kysymyksiin sosiaalitoimen taholla paneu-
5921: viittasivat siihen, että yli 50 vuoden iällä saattoi duttaisiin niin, että sosiaalitoimen puoleen kään-
5922: olla työntekijöitä valittaessa sellaista merkitystä, tyvälle vanhemmalle olisi mahdollisuus perustel-
5923: että sen ikäiset henkilöt joutuivat työnhakijoina lusti selvittää tilanne ja antaa hänelle asian edel-
5924: muita epäedullisempaan asemaan. (93/1/97). lyttämät menettelyohjeet.
5925: 7.2. Kunnallishallinto 111
5926:
5927: Kantelu on antanut aiheen ottaa kantaa myös sekaantunut osia toisen potilaan sairauskerto-
5928: lausuntoon, jonka psykologi oli antanut lapses- muksista. Potilasasiakirjojen asianmukaiseen
5929: ta. Lapsen etuun ja tulevaisuuteenkin merkittä- laatimiseen ja erityisesti niiden huolelliseen säi-
5930: västi vaikuttavia lausuntoja ei tule laatia lapsen lyttämiseen kiinnitettiin huomiota (413/1196).
5931: toisen vanhemman osalta puutteelliseksijääneen
5932: tutkimustiedon pohjalta (1174/1196).
5933:
5934: 7.2.4. Ympäristöhallinto
5935: 4) Sosiaalilautakunnan kokouspöytäkirjan
5936: julkisuudesta ja nähtäville panosta 7.2.4.1. Käsitys
5937:
5938: Sosiaalilautakunnan huomiota on kiinnitetty Tilapäisen rakennusluvan aiheuttaman tilanteen
5939: siihen, että sen tulee valvoa päätöstensä nähtävil- seuraaminen kunnassa
5940: le panoa ja niistä tiedottamista sekä huolehtia
5941: siitä, että kulloinkin tiedotustoiminnasta vastaa- Kantelijan suostumuksella oli naapuritonttia
5942: valla viranhaltijalla on selkeät ohjeet salassapito- varten myönnetty lupa tilapäisen uudisraken-
5943: säännöksistä. Apulaisoikeuskanslerin ratkaisu nuksen rakentamista varten. Eräistä naapuruus-
5944: oli annettu kanteluun, jossa oli ollut kysymys suhteista annettuun lakiin sisältyy säännöksiä
5945: siitä, että sosiaalilautakunnan pöytäkirjan näh- niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä, mikä-
5946: täville panon yhteydessä julkisuuteen oli vahin- li toiminnasta saattaa aiheutua naapureille tai
5947: gossa saatettu myös pöytäkirjan ei-julkinen osa ympäristölle laissa mainittuja haitallisia seuraa-
5948: (542/1197). muksia.
5949: Kantelussa oli arvosteltu kantelijan kiinteis-
5950: tön rajalla tapahtuvaa liikennettä. Kunnan vi-
5951: 5) Sosiaalitoimen asiakasneuvonnasta ja opas- ranomaiset olivat velvollisia seuraamaan tilan-
5952: tuksesta netta kiinteistölla ja sen ympäristössä. Jos toi-
5953: minta aiheutti terveydellistä haittaa tai kielteisiä
5954: Perusturvalautakunnan huomiota kiinnitetty seuraamuksia ympäristölle, kunnan viranomais-
5955: asiakkaiden opastuksessa ja neuvonnassa riittä- ten oli ryhdyttävä tarvittaessa sellaisiin toimen-
5956: vään selkeyteen niin, ettei asiakkaalle syntyisi piteisiin, joihin osoittautui olevan aihetta. Apu-
5957: virheellisiä käsityksiä toimeentulotukiasian kä- laisoikeuskansleri on saattanut vastaisen varalle
5958: sittelystä sekä oikaisu- ja muutoksenhakumenet- edellä mainitun kunnanhallituksen tietoon (437/
5959: telystä. Kanteluasian käsittelyssä on ilmennyt, 1198).
5960: että asiakkaan opastuksessa olleet puutteellisuu-
5961: det olivat johtaneet erheelliseen menettelytapaan
5962: muutoksenhakumenettelyssä (818/l/97).
5963: 7.2.4.2. Muu kannanotto
5964:
5965: 6) Virka-apupyynnöstä potilaan sairaalatutki- Esteellisyys oikaisuvaatimusta käsiteltäessä
5966: muksiin toimittamiseksi
5967: Kaupungin teknisen lautakunnan ja asunto-
5968: Sosiaali- ja terveyskeskuksen sekä terveyskes- toimenjohtajan tietoon on saatettu apulaisoike-
5969: kuslääkärin huomiota kiinnitetty siihen, että po- uskanslerin varamiehen kannanotto, jonka mu-
5970: liisille osoitetuissa virka-apupyynnöissä käytet- kaan asuntotoimenjohtaja oli ollut esteeilinen
5971: tävien lomakkeiden tulee olla ajan tasalla niin, toimimaan esittelijänä käsiteltäessä lautakun-
5972: että ne vastaavat senhetkistä tilannetta niin sää- nassa oikaisuvaatimusta hänen tekemistään asu-
5973: dösviittausten kuin myös hoitopaikkaa koske- kasvalintaa koskevista päätöksistä.
5974: van merkinnän osalta (629/l/97). Asia oli kuitenkin tulkinnanvarainen, koska
5975: vastaavanlaisista tilanteista oli erisuuntaisia vali-
5976: 7) Potilasasiakirjojen asianmukainen laatiminen tusasteiden ratkaisuja. Lääninoikeus oli tässä ta-
5977: ja säilyttäminen pauksessa katsonut esteellisyyden olleen olemas-
5978: sa ja kumonnut asiaa koskevan päätöksen. Lau-
5979: Potilaan sairaalahoitojaksolta ei ollut laadittu takunta oli valittanut ratkaisusta korkeimmalle
5980: lääkärin loppulausuntoa. Potilasasiakirjoihin oli hallinto-oikeudelle (429/l/97).
5981: 112 7. Muun hallinnon laillisuusvalvonta
5982:
5983: 7 .2.5. Muu erityishallinto 6 artiklan 2 kohdasta ilmenevään syyttömyyso-
5984: lettamaan sekä rikosoikeudenkäynnissä voimas-
5985: 7.2.5.1. Käsitys sa olevaan periaatteeeseen, jonka mukaan syyte-
5986: tyllä ei ole totuudessapysymisvelvollisuutta niin
5987: Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallituksen kuin muilla asianosaisilla (1185/1/96).
5988: tekemä vuokrankorotus
5989:
5990: Vuokrien korotusta koskeva kuntayhtymän 2) Menettelytavat koiehdin keruun yhteydessä
5991: hallituksen päätös oli valmisteltu ikäänkuin ky-
5992: seessä olisi ollut vanhan luontaissuoritussään- Seurakunnan kirkossa oli kerätty uskonnolli-
5993: nön mukaiset palvelussuhdeasunnoksi vuokra- selle yhdistykselle kolehteja, jotka olivat perus-
5994: tut huoneistot. Kyseessä eivät kuitenkaan olleet tuneet kirkkoherran antamaan suulliseen lu-
5995: mainittua tarkoitusta varten vuokratut huoneis- paan. Kantelun johdosta antamassaan ratkai-
5996: tot eikä tehdyissä uusituissa vuokrasopimusten sussa apulaisoikeuskanslerin varamies on toden-
5997: ehdoissa ollut mainintaa siitä, että asuntojen nut, että kirkkoherra oli näin toimiessaan pysy-
5998: vuokrataso oli vähintään luontoisetuarvojen mi- nyt hänelle asiassa kuuluvan harkintavallan ra-
5999: nimitasolla. Näin ollen mainittu vuokrien koro- joissa ja että kysymyksessä olevien kolehtien yh-
6000: tusmenettely ei vastannut asuinhuoneistojen teydessä ei ollut havaittavissa lainvastaista me-
6001: vuokrauksesta annetun lain (481/1995) 27 §:n nettelyä.
6002: mukaista menettelyä. Asiassa noudatetut menettelytavat eivät kui-
6003: Sairaanhoitopiirin hallitus kumosi kokouk- tenkaan kaikilta osin olleet olleet hyvän hallin-
6004: sessaan omistuksessaan olevien asuntojen vuok- totavan mukaisia. Ei ollut asianmukaista, että
6005: rien korotusta koskevan päätöksen. Vuokralai- kirkkoherran edellä mainittua lupaa ei ollut sel-
6006: sille palautettiin vuokrien korotukset siltä osin, keästi saatettu kaikkien niiden seurakunnan
6007: kuin ne oli toteutettu voimassa olevien vuokraso- työntekijöiden tietoon, jotka olivat mukana sa-
6008: pimusehtojen vastaisesti. notuissa tapahtumissa. Seurakunnan tiloissa ko-
6009: Oikeuskansleri on 3.9.1998 kiinnittänyt sai- lehdin muodossa suoritettavat rahankeräykset,
6010: raanhoitopiirin hallituksen huomiota vuokran- joihin seurakunnan työntekijät osallistuvat,
6011: korotuksista annettujen säännösten täsmälliseen edellyttävät tarkastellussa tilanteessa määrä-
6012: noudattamiseen (819/1/97). muotoisempaa kerättyjen rahojen käsittelyä ja
6013: edelleen luovutusta kuin mitä oli tapahtunut
6014: (730/1/97).
6015:
6016: 7 .3. Kirkollishallinto
6017: 7 .4. Ahvenanmaan itsehallinto
6018: 7.3.1. Käsitykset
6019: Ahvenanmaan itsehallintoviranomaisten
6020: 1) Ihmisoikeusnäkökohtien huomioon ottaminen osalta ei kertomusvuoden aikana ole ollut aihetta
6021: kantelun tutkinnassa toimenpiteisiin.
6022:
6023: Tuomiokapitulin kurinpitoasiamies oli päät-
6024: tänyt olla aloittamatta kurinpitomenettelyä pap- 7 .5. Saamelaisasiain neuvottelukunta
6025: pia vastaan. Kantelija oli pitänyt päätöstä vir-
6026: heellisenä muun ohella siksi, että kantelijan käsi- Saamelaisten maanomistuksen selvittämisestä
6027: tyksen mukaan kyseinen pappi oli erään oikeus-
6028: jutun yhteydessä esittänyt totuuden vastaisen Apulaisoikeuskansleri on tehnyt oikeusminis-
6029: lausuman. Asiakirjoista ilmeni, että sanotussa teriölle on esityksen toimenpiteisiin ryhtymisestä
6030: jutussa pappia oli syytetty lievästä petoksesta, mahdollisen saamelaisten maanomistusoikeu-
6031: mutta käräjäoikeus oli hylännyt syytteen. Syyttä- den ja ILO:n alkuperäiskansasopimuksen ratifi-
6032: jän valitettua myös hovioikeus oli lainvoimaisesti ointiedellytysten selvittämiseksi. Eduskunta ja
6033: hylännyt syytteen. sen eri valiokunnat olivat eri yhteyksissä koros-
6034: Kantelijane annetussa apulaisoikeuskanslerin taneet selvityksen tärkeyttä. Maanomistuksen
6035: päätöksessä on kiinnitetty huomiota muun ohel- selvittäminen oli vuonna 1993 annettu silloisen
6036: la Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen saamelaisvaltuuskunnan tehtäväksi. Työ on kui-
6037: 7.5. Saamelaisasiain neuvottelukunta 113
6038:
6039: tenkin siihen osoitettujen ja käytettävissä olevien le. Elokuun 1 päivänä 1995 voimaan tulleen pe-
6040: voimavarojen johdosta edistynyt hitaasti ja on rusoikeusuudistuksen myötä Suomen hallitus-
6041: nyttemmin pysähtynyt. muodon 46 §:n 1 momenttiin tehdyn muutoksen
6042: Saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa ja saame- mukaan oikeuskanslerin velvollisuutena on val-
6043: laisasioiden yhteensovittamista koskevat asiat voa myös perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien
6044: ovat 1.1.1995 lukien siirtyneet oikeusministeriö!- toteutumista (1029/1197).
6045:
6046:
6047:
6048:
6049: 15 292071C
6050: 114
6051:
6052:
6053:
6054:
6055: 8. Asianajajalaitoksen valvonta
6056:
6057: 8.1. Yleisiä näkökohtia 8.1.2. Asianajajan velvollisuudet ja hyvä asian-
6058: ajajatapa
6059: 8.1.1. Asianajajaliiton jäsenyydestä
6060: Asianajajista annetun 5 §:n mukaan asianaja-
6061: Kertomuksen tässä jaksossa selostetaan asi- jan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänel-
6062: anajajalaitokseen kohdistuvaa valvontaa. Suo- le uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan
6063: messa voi periaatteessa kuka tahansa ammatik- noudattaa hyvää asianajajatapaa. Määriteltäes-
6064: seen edustaa, avustaaja neuvoa yleisöä oikeudel- sä tällä tavoin asianajajan yleisiä velvollisuuksia
6065: lisissa asioissa, kunhan hän täyttää oikeudenkäy- on otettu huomioon sekä asiakkaan etu että ylei-
6066: miskaal"en 15luvun 2 §:ssä säädetyt oikeuden- nen etu. Yleisen edun on mm. katsottu vaativan,
6067: käyntiasiamiehen ja -avustajan yleiset kelpoi- että asianajajan on toiminnassaan mahdolli-
6068: suusvaatimukset. Ammattinimitystä "asianaja- suuksiensa mukaan pyrittävä edistämään hyvää
6069: ja" saa kuitenkin käyttää ainoastaan Suomen oikeuden hoitoa.
6070: Asianajajaliiton jäsen. Hyvän asianajajatavan sisältöä on tarkemmin
6071: Asianajajista 12.12.1958 annetun lain (496/ määritelty Suomen Asianajajaliiton liittoko-
6072: 1958) mukainen oikeuskanslerin valvonta koh- kouksessa 9.6.1972 vahvistetuissa hyvää asian-
6073: distuu asianajajiin. Lain 1 §:n mukaan asianajaja ajajatapaa koskevissa ohjeissa. Ne sisältävät
6074: on se, joka on maan yleisenä asianajajayhdistyk- muun muassa määräyksiä asianajajan työstä,
6075: senä toimivan Suomen Asianajajaliiton, jäsene- asianajotoimistosta ja sen järjestelystä, asianajo-
6076: nä merkitty asianajajaluetteloon. Asianajajalii- tehtävän vastaanottamisesta, torjumisesta ja sii-
6077: ton jäseneksi on hyväksyttävä lakimies, jolla tä luopumisesta, asianajajan ja päämiehen väli-
6078: koulutuksensa lisäksi on käytännön kokemusta sistä kysymyksistä samoin kuin asianajajan suh-
6079: ja taitoa. Lisäksi Suomen Asianajajaliiton sään- teesta vastapuoleen sekä tuomioistuimiin ja mui-
6080: nöissä edellytetään (312/1985), että asianomai- hin viranomaisiin.
6081: nen on suorittanut Asianajajaliiton hallituksen
6082: nimeämän tutkintolautakunnan toimeenpane-
6083: roan asianajajatutkinnon. 8.2. Valvonta ja kurinpitojärjestelmä
6084: Asianajajien valvonta kuuluu ensisijassa ja
6085: pääasiallisesti Suomen Asianajajaliiton omille 8.2.1. Kurinpitolautakunta
6086: toimielimille. Asianajajaliiton hallituksen ohella
6087: valvonnasta huolehtii (laissa 197/1992) kurinpi- Asianajajista annetun lain 6 §:n mukaan
6088: tolautakunta, jonka jäseninä on, paitsi asianaja- Asianajajaliiton hallituksen on valvottava, että
6089: jia, myös kaksi asianajajakuntaan kuulumatonta asianajajat esiintyessään tuomioistuimessa tai
6090: henkilöä. Oikeuskanslerilla on asianajajien val- muun viranomaisen luona sekä muussakin toi-
6091: vonnassa tärkeä osa yleisen edun valvojana. Jo- minnassa täyttävät velvollisuutensa asianajaja-
6092: kainen kansalainen voi kääntyä joko Asianajaja- na.
6093: liiton tai oikeuskanslerin puoleen, jos hän kat- Asianajajista annetun lain 6 a §:n (197/92)
6094: soo, että asianajaja on laiminlyönyt velvollisuu- mukaan kurinpitoasiat käsittelee ja ratkaisee ku-
6095: tensa tai menetellyt hyvän asianajajatavan vas- rinpitolautakunta. Yhdistyksen jäsenen erotta-
6096: taisesti. mista koskeva päätös on kuitenkin hallituksen
6097: 8.3. Oikeuskanslerin suorittaman valvonnan sisältö 115
6098:
6099: vahvistettava. Asianajajaliiton valtuuskunnan normin vastaisesta teosta tai laiminlyönnistä
6100: valitsemaan kurinpitolautakuntaan kuuluu pu- taikka muusta asianajajalle kuuluvan velvolli-
6101: heenjohtaja ja kahdeksan muuta jäsentä. Kah- suuden rikkomisesta, seuraa varoitus tai huo-
6102: den jäsenen tulee olla asianajajakuntaan kuulu- mautus. Asianhaarojen ollessa raskauttavia,
6103: mattomia ja heidän soveltuvuudestaan lauta- asianajaja on erotettava liitosta.
6104: kunnan jäseniksi on ennen valintaa saatava Eräissä tapauksissa, joissa kurinpitolautakun-
6105: oikeusministeriön lausunto. Suomen Asianajaja- · ta on katsonut, että asianajaja on syyllistymättä
6106: liiton hallituksesta riippumattoman erillisen ku- varsinaiseen kurinpitorikkomukseen menetellyt
6107: rinpitolautakunnan perustamisella on pyritty li- toisin kuin olisi ollut paikallaan, kurinpitolauta-
6108: säämään valvonnan uskottavuutta ja yleisön ar- kunta on kiinnittänyt asianajajan huomiota oi-
6109: vostusta asianajajakuntaa kohtaan. keaan menettelyyn.
6110:
6111: 8.2.4. Tiedot virallisilta syyttäjiltä
6112: 8.2.2. Valvonta- ja kurinpitoasiat
6113: Oikeuskanslerin valvontatehtävän suoritta-
6114: Asianajajien kurinpitoasiat ja muut valvonta- mista varten on virallisten syyttäjien, mikäli
6115: asiat on eroteltu toisistaan (203/1992). asianajajaa on syytetty tuomioistuimessa rikok-
6116: Kurinpitoasioina tulevat suoraan vireille sesta, joka on omiaan vaikuttamaan hänen kel-
6117: asianajajan päämiehen kantelutja oikeuskansle- poisuuteensa asianajajana tai alentamaan asian-
6118: rin tai tuomioistuimen ilmoitukset. Kurinpitoasi- ajajakunnan arvoa, toimitettava oikeuskansleril-
6119: at käsittelee kurinpitolautakunta. Muut kantelut le tieto syytteestä ja tuomioistuimen päätöksestä.
6120: sekä epäilykset ja arvelut siitä, että asianajaja on Samasta syystä on oikeuskanslerille toimitettava
6121: laiminlyönyt velvollisuutensa tai menetellyt hy- jäljennös syyttäjän päätöksestä, jolla asianajaja
6122: vän asianajajatavan vastaisesti, tulevat liiton hal- on jätetty syyttämättä.
6123: lituksen käsiteltäviksi valvonta-asioina. Valvon- Oikeuskansleri on antanut virallisille syyttäjil-
6124: ta-asiana tulee siten käsiteltäväksi myös vasta- le 4.6.1986 asiaa koskevat ohjeet. Valtakunnan-
6125: puolen avustajaa koskeva kantelu. Hallitus voi syyttäjänviraston kanssa on sovittu, että asian-
6126: joko päättää, että valvonta-asia ei anna aihetta ajajia koskevat syyteharkintapäätökset lähete-
6127: toimenpiteisiin tai että kysymyksessä on kurinpi- tään edelleen oikeuskanslerinvirastoon.
6128: toasia, joka on käsiteltävä kurinpitolautakun- Vuonna 1998 syyttäjät toimittivat oikeuskans-
6129: nassa. lerille seitsemän ilmoitusta asianajajiin kohdistu-
6130: Asianajajaliitosta eroaminen ei keskeytä alka- neista syytteistä ja kahdeksan ilmoitusta syyttä-
6131: nutta kurinpitomenettelyä, vaan se käydään lop- mättäjättämispäätöksistä. Vastaavat luvut
6132: puun. Jos asianajajan havaitaan menetelleen vel- vuonna 1997 olivat viisi ja 14.
6133: vollisuutensa vastaisesti, annetaan lausunto siitä,
6134: mikä seuraamushakemus olisi hänelle tullut.
6135: 8.3. Oikeuskanslerin suorittaman
6136: valvonnan sisältö
6137: 8.2.3. Kurinpitojärjestelmästä
6138: 8.3.1. Sovellettavista säännöksistä ja valvonta-
6139: Jos asianajajan havaitaan menetelleen velvol- menettelystä
6140: lisuutensa vastaisesti, hänet on tuomittava kurin-
6141: pitorangaistukseen. Kurinpidollisia rangaistuk- Asianajajien valvonta liittyy sekä oikeuskans-
6142: sia ovat asianajajista annetun lain 7 §:n mukaan lerille kuuluvaan yleiseen laillisuusvalvontaan
6143: huomautus, varoitus,julkinen varoitus ja liitosta että edellä selostettuun valvonta- ja kurinpitojär-
6144: erottaminen. jestelmään. Lainsäädäntömme lähtökohtana on
6145: Asianajaja, joka tahallisesti tekemällä vää- vapaa ja itsenäinen asianajajakunta, jonka tulee
6146: ryyttä tai muutoin menettelemällä epärehellisesti voida sivuvaikutteista vapaana vain lakia ja hy-
6147: asianajajana syyllistyy törkeään rikkomukseen, vää asianajajatapaa noudattaen valvoa päämie-
6148: on erotettava liitosta. Ainoastaan asianhaarojen hensä etua ja oikeutta. Seurauksena tästä peri-
6149: ollessa lieventävät voidaan hänelle erottamisen aatteesta on, että asianajajien ammatillinen val-
6150: sijasta antaa varoitus. vonta kuuluu ensisijaisesti Suomen Asianajajalii-
6151: Lieveromistä rikkomuksista, esimerkiksi lain ton omille toimielimille, hallitukselle ja hallituk-
6152: tai sopimusvelvollisuuden rikkomisesta, tapa- sesta riippumattomalle kurinpitolautakunnalle.
6153: 116 8. Asianajajalaitoksen valvonta
6154:
6155: Asianajajan itsenäinen asema heijastuu myös anajajalla on muutoksenhakuoikeus ainoastaan
6156: oikeuskanslerin suorittaman valvonnan sisäl- sellaiseen päätökseen, jolla hänelle on määrätty
6157: töön. Oikeuskansleri valvoo, että asianajaja täyt- julkinen varoitus tai hänet on erotettu Asianaja-
6158: tää velvollisuutensa asianajajana, mutta oikeus- jaliitosta.
6159: kanslerilla ei ole mahdollisuutta puuttua itse Henkilöllä, joka on tehnyt kantelun tai ilmoi-
6160: asianajajan työhön tai määrätä hänelle kurinpi- tuksen asianajajaa vastaan, ei ole asianosaisase-
6161: dollista seuraamusta. Oikeuskanslerin on kuiten- maa kurinpitomenettelyssä eikä hänellä ole
6162: kin katsottu voivan asianajajakantelun ratkai- myöskään muutoksenhakuoikeutta kurinpito-
6163: sussa lausua käsityksensä asianajajan toimeksi- asiassa annettuun päätökseen.
6164: annon hoitotavasta ja tällä tavoin kiinnittämällä Oikeuskanslerilla on asianajajalain 10 §:n
6165: asianajajan huomiota oikeaan menettelyyn 1 momentin mukaan oikeus hakea muutosta jä-
6166: omalta osaltaan edistää hyvän asianajajatavan senyyttä koskevissa asioissa ja kurinpitoasioissa
6167: sisällön määrittelemistä. annettuihin päätöksiin. Kurinpitoasioiden val-
6168: Käytännössä Suomen Asianajajaliiton ensisi- vontaa varten oikeuskansleri saa jäljennöksen
6169: jainen valvontavastuu ilmenee siten, että kaikista Asianajajaliiton kurinpitopäätöksistä.
6170: asianajajakantelut, joiden tueksi on esitetty to- Kurinpitopäätös lähetetään samanaikaisesti
6171: dennäköisiä syitä ja joita oikeuskansleri ei suo- myös kantelun tai ilmoituksen tehneelle henkilöl-
6172: raan ratkaise, siirretään asianajajista annetun le. Jos hän katsoo, että kurinpitoasiaa ei ole käsi-
6173: lain 6 §:ään viitaten Asianajajaliiton käsiteltävik- telty asianmukaisesti tai on tyytymätön päätök-
6174: si. Oikeuskanslerilla on siten aloitevalta kurinpi- seen, hän voi kääntyä oikeuskanslerin puoleen,
6175: tomenettelyn käynnistämisessä ja myös toimival- joka ottaa esitetyt näkökohdat huomioon harki-
6176: ta jäsenyysasioissa. Oikeuskanslerin vaatimuk- tessaan mahdollista muutoksenhakua kurinpito-
6177: sesta Asianajajaliitossa vireille tulevat asiat me- päätökseen.
6178: nevät liiton kurinpitolautakunnan käsiteltäviksi. Oikeuskansleri saa tiedon myös kaikista
6179: Kuvassa 8 on esitetty asianajajiin ja yleisiin Asianajajaliiton hallituksen päätöksellä ratkais-
6180: oikeusavustajiin kohdistuneiden kantetujen lu- tuista valvonta-asioista. Valvontapäätösten li-
6181: kumäärät kolmen viime vuoden ajalta. Kantetu- säksi hankitaan tarvittaessa käyttöön valvonta-
6182: jen aikaansaamien toimenpiteiden osuudet pro- asian asiakirjat. Asianajajaliiton hallituksen pää-
6183: sentteina selviävät kuvasta 9. töksellä ratkaistuihin valvonta-asioihin ei voida
6184: Asianajajiin kohdistuva valvonta- ja kurinpi- hakea valittamalla muutosta, mutta oikeuskans-
6185: tojärjestelmä on kehitetty eräänlaiseksi tutkinta- leri voi saattaa hallituksen päätöksellä ratkaistun
6186: menettelyksi, jossa muutoksenhakuoikeutta on asian edelleen liiton kurinpitolautakunnassa kä-
6187: muiden paitsi oikeuskanslerin osalta laissa rajoi- siteltäväksi.
6188: tettu. Kurinpitomenettelyn kohteena olleella asi-
6189:
6190: Kuva 8.
6191:
6192: Oikeuskanslerin käsittelemät asianajajia ja yleisiä
6193: oikeusavustajia koskeneet kantelut 1996-1998
6194:
6195:
6196: 1!1 Kohteena
6197: 1998 asianajaja
6198:
6199: •Kohteena yleinen
6200: oikeusavustaja
6201: 1997
6202:
6203:
6204: 1996
6205:
6206:
6207: 0 20 40 60 80 100
6208: 8.3. Oikeuskanslerin suorittaman valvonnan sisältö 117
6209:
6210: Kuva 9.
6211:
6212: Asianajajista ja yleisistä oikeusavustajista oikeuskanslerille
6213: tehtyjen kantelujen aiheuttamat toimenpiteet 1998
6214:
6215: Kurinpitomenettelyn
6216: käynnistäminen
6217: Ei aihetta 11%
6218: toimenpiteisiin 41 %
6219:
6220: Muu toimenpide
6221: ----- 6%
6222:
6223:
6224:
6225: Ei aihetta
6226: toimenpiteisiin,
6227: mutta ollut
6228: Asianajajaliiton
6229: käsiteltävänä 42%
6230:
6231:
6232:
6233:
6234: 8.3.2. Muutoksenhaku kurinpitopäätöksistä todisteluaineistoa esittämättä tai hoitaneen asiaa
6235: muutoin tehottomasti. Toisaalta vastapuolen
6236: Oikeuskanslerin yleiseen laillisuusvalvontaan asianajajan voidaan väittää painostaneen kan-
6237: liittyvä asianajajavalvonta toteutuu lähinnä telijaa taijohtaneen häntä harhaan taikka mene-
6238: asianajajakanteluiden yhteydessä. Oikeuskans- telleen muutoin hyvän asianajajatavan vastaises-
6239: lerinvirastoon lähetetyistä Asianajajaliiton ku- ti. Tämäntyyyppiset asianajajiin kohdistetut
6240: rinpito- ja valvontapäätöksistä ja kansalaisten moitteetja väitteet ratkaistaan useimmiten, asiaa
6241: oikeuskanslerille lähettämistä kantelukirjoituk- Asianajajaliittoon siirtämättä, suoraan tuomio-
6242: sista voidaan saada kuva hyvän asianajajatavan istuimen menettelyä koskevan ratkaisun yhtey-
6243: sisällöstä ja toteutumisesta. dessä.
6244: Oikeuskanslerille lähetettyjen kantelukirjoi-
6245: tuksien perusteella voidaan rajata joitakin kan-
6246: salaisten ongelmallisina kokemia asianajotoi- Hovioikeuden päätös valitusasiassa
6247: minnan alueita. Niistä voidaan mainita mm.
6248: konkurssivelallisten tekemät konkurssiasioiden Oikeuskanslerin vuoden 1997 kertomuksen
6249: pitkittymistä ja muuta konkurssipesän toimihen- sivulla 122 on selostettu muutoksenhakua, joka
6250: kilöiden menettelyä koskevat kantelut. Tyypilli- koski Suomen Asianajajaliiton kurinpitolauta-
6251: siä ovat myös kuolinpesien selvittämisen ja perin- kunnan 16.5.1997 tekemää päätöstä nro 16996.
6252: nönjaon viipymistä koskevat kantelut. Niiden Helsingin hovioikeus on 7.4.1998 autamaliaan
6253: taustalla on usein pesänosakkaiden keskinäiset päätöksellä nro 1032 pysyttänyt kurinpitolau-
6254: erimielisyydet kuolinpesän hoitoon ja omaisuu- takunnan päätöksen (92/4/97).
6255: den realisointiin liittyvissä asioissa.
6256: Oikeudenkäyntiavustajien ja -asiamiesten me-
6257: nettelyä koskevien kantelukirjoitusten taustalla 8.3.3. Kurinpitomenettelyn käynnistäminen
6258: voidaan usein nähdä asiakkaan pettymys tuo-
6259: mioistuimen ratkaisun lopputulokseen. Tällaiset Oikeuskansleri on kertomusvuonna käynnis-
6260: kantelut koskevat yleensä siviiliasioita. Oikeu- tänyt kurinpitomenettelyn lähettämällä Suomen
6261: denkäyntiin liittyvissä asianajajakanteluissa on Asianajajaliiton käsiteltäväksi oikeuskanslerille
6262: usein kysymys siitä, että asiakas katsoo oman saapuneita kanteluita yhteensä seitsemän kappa-
6263: asianajajan jättäneen jotain olennaisen tärkeää letta.
6264: 118 8. Asianajajalaitoksen valvonta
6265:
6266: Lisäksi kurinpitomenettely on käynnistetty nusvirheiden korjaamisasiassa suoritetun poliisi-
6267: seuraavissa kolmessa ratkaistussa valvonta- tutkinnan pöytäkirja ja asian ratkaisseen Helsin-
6268: asiassa. gin hovioikeudenjaoston 28.5.1997 antama lau-
6269: sunto. Oikeudenkäynnin vastaajapuolen hake-
6270: 1) Valtuutuksen sisältö muksesta korkein oikeus oli päätöksellään
6271: 10.9.1998 uuden selvityksen perusteella purka-
6272: Kuolinpesän pesänselvittäjäksi määrätty nut Helsingin hovioikeuden 28.12.1995 antaman
6273: asianajaja oli kuolinpesän toisen osakkaan kir- tuomion vastaajien maksettavaksi tuomittuun
6274: jallisesta pyynnöstä hakenut itsensä pesänjaka- vahingonkorvaukseen sisältyvien korjaustyön
6275: jaksi välittömästi pesänselvityksen päätyttyä. palkkakustannusten 296 640 markan ja oikeu-
6276: Asianajaja oli liittänyt hakemukseensa kuolinpe- denkäyntikulujen 60 000 markan osalta.
6277: sän toisen osakkaan aikaisemmin antaman valta- Oikeudenkäynnin vastaajan oikeuskanslerille
6278: kirjan. Valtakirjan antanut pesän osakas oli kir- 21.8.1998 tekemään kante1uun dnro 843/l/98 an-
6279: joituksessaan 2.3.1998 Suomen Asianajajaliiton tamassaan ratkaisussa apulaisoikeuskansleri
6280: hallitukselle ja kantelukirjoituksessaan 12.8. päätti nyttemmin saatuun uuteen asiakirja-ai-
6281: 1998 oikeuskanslerille todennut, että valtakirja neistoon ja selvitykseen viitaten saattaa Suomen
6282: oli annettu toiseen tarkoitukseen ja asianajaja oli Asianajajaliiton hallituksen päätöksellä
6283: käyttänyt sitä pesänjakajan hakemuksessa ilman 31.1.1997 ratkaistun asian Asianajajaliiton ku-
6284: osakkaan lupaa. Osakas olisi vastustanut pesän- rinpitolautakunnan käsiteltäväksi. Kurinpito-
6285: jaon aloittamista ennenaikaisena, jos häntä olisi menette1yssä tuli tutkia oikeudenkäynnin kanta-
6286: asiassa kuultu. Kantelukirjoituksen mukaan japuolen asianajajan menettely erityisesti siinä,
6287: osakas olisi halunnut siirtää perinnönjakoa sen oliko hän ennen oikeudellisiin toimiin ryhtymistä
6288: vuoksi, että osakkaanja hänen perinnöstä luopu- ilmoittanut vastapuolelle päämiehensä vaati-
6289: neen sisarensa välinen velkariita-asia olisi tullut muksista ja varannut hänelle kohtuullisen har-
6290: ratkaista ensin. kinta-ajan ja tilaisuuden asian Sovinnolliseen sel-
6291: Koska osakas ja pesänjakajaksi määrätty vittämiseen (tapaohjeet 34 §)ja siinä oliko asian-
6292: asianajaja olivat antaneet valtakirjan käytöstä ja ajaja johtanut vastapuolta harhaan vaatimalla
6293: osakkaan suostumuksesta selkeästi toisistaan häneltä korvauksia sellaisista korjaustyön pa1k-
6294: eriäviä lausumia ja koska osakas oli kantelus- kakustannuksista, jotka asianajaja tiesi peruste-
6295: saan oikeuskanslerille esittänyt uusia perustelui- iltaan tai määriltään joltakin osin virheellisiksi
6296: ta pesänjakotoimien siirtämiselle, oikeuskansleri tai joiden todenperäisyyden tarkistamiseen hä-
6297: päätti 15.10,1998 saattaa Suomen Asianajajalii- nellä olisi ollut erityinen aihe (tapaohjeet 37 §ja
6298: ton hallituksen päätöksellä 12.6.1998 ratkaistun 42 §) (843/1/98).
6299: asian Asianajajaliiton kurinpitolautakunnan kä-
6300: siteltäväksi (816/1/98).
6301: 3) Osituksen toimittaminen
6302:
6303: 2) Menettely vahingonkorvausasiassa Suomen Asianajajaliitolle osoittamassaan kir-
6304: joituksessa kantelija oli kertonut joutuneensa
6305: Rakennusvirheistä johtuneen vahingonkor- vaikeuksiin asianajaja J.S:n laatiman osituskir-
6306: vausoikeudenkäynnin vastaajana ollut kiinteis- jan puutteellisuuden vuoksi myydessään henki-
6307: tön myyjä oli 18.10.1996 kannellut oikeuden- löautonsa. Kirjoituksenjohdosta oli tullut vireil-
6308: käynnin kantajapuolen asianajajan menettelystä le valvonta-asia.
6309: Suomen Asianajajaliiton hallitukselle, jonka Suomen Asianajajaliiton hallitukselle anta-
6310: päätöksen 31.1.1997 §50 mukaan valvonta-asia massaan selvityksessä J.S. oli kertonut, että hän
6311: ei antanut aihetta enempiin toimenpiteisiin. oli myöhemmin kutsunut koolle osituksen täy-
6312: Oikeudenkäynnin vastaaja oli kannellut sekä dennyskokouksen ja täydentänyt ositusta
6313: apulaisnimismiehen syyttämättäjättämispäätök- ko. henkilöauton osalta. Suomen Asianajajalii-
6314: sestä (dnro 961/l/96) että vahingonkorvausasian ton hallitus oli tämän jälkeen katsonut, ettei
6315: ratkaisseen kihlakunnanoikeuden menettelystä po. asia antanut aihetta enempiin toimenpitei-
6316: (dnro 679/1/96) oikeuskanslerille. Asianajajaval- siin. Oikeuskanslerinvirasto oli asianmukaisella
6317: vonta-asian jälkeen apulaisoikeuskanslerin pää- tavalla saanut tiedon päätöksestä ja apulais-
6318: töksillä 25.11.1997 ja 20.5.1998 ratkaistujen kan- oikeuskansleri oli katsonut, ettei päätös antanut
6319: teluasioiden yhteydessä oli käytettävissä raken- aihetta toimenpiteisiin.
6320: 8.5. Tilastot 119
6321:
6322: Oikeuskanslerinvirastoon myöhemmin saa- tenäinen oikeusapujärjestelmä. Uusi lainsäädän-
6323: puneessa kirjoituksessa kantelija oli kertonut tö, jolla korvattiin aikaisemmat maksutonta oi-
6324: joutuneensa uudelleen vaikeuksiin J.S:n suoritta- keudenkäyntiä ja yleistä oikeusapua koskevat
6325: man osituksen puutteellisuuden vuoksi. Tällä säännökset, tuli voimaan 1.6.1998. Oikeusapu on
6326: kertaa hän oli vaikeuksissa veroviranomaisten luonteeltaan asianajopalvelua ja tavoitteena on,
6327: kanssa, koska hän ei ollut voinut esittää luotetta- että toiminta täyttää asianajotoiminnalle asetet-
6328: vaa selvitystä siitä, mihin arvoon eräät omaisuus- tavat vaatimukset. Yleisen oikeusavustajan tulee
6329: erät oli osituksessa arvioitu. kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asian-
6330: Myöhemmän kirjoituksen perusteella apulais- ajajatapaa ja hän on tältä osin Suomen Asianaja-
6331: oikeuskansleri katsoi asiassa olevan aihetta ku- jaliiton ja oikeuskanslerin valvonnan alaisena.
6332: rinpitomenettelyssä arvioida J.S:n suorittamaa Lisäksi on todettava, että yleiset oikeusavustajat
6333: ositusta kokonaisuudessaan sen seikan selvittä- ovat jo aikaisemmin kunnallisina virkamiehinä
6334: miseksi, oliko tämä menetellyt asiassa velvolli- kuuluneet myös oikeuskanslerin yleisen lailli-
6335: suuksiensa mukaisesti asianajajana. Tämän suusvalvonnan piiriin. Uuden lainsäädännön
6336: vuoksi kirjoitus liitteineen lähetettiin Suomen mukaan yleiset oikeusavustajat ovat valtion vir-
6337: Asianajajaliiton hallitukselle (60/l/98). kamiehiä ja tällä perusteella oikeuskanslerin ylei-
6338: sen laillisuusvalvonnan alaisia. Tähän valvon-
6339: taan kuuluvat kanteluasiat ratkaistaan tavalli-
6340: 8.4. Yleiset oikeusavustajat sessa järjestyksessä oikeuskanslerin virastossa.
6341:
6342: Lailla yleisestä oikeusavusta (6.2.1998/104) ja
6343: siihen liittyvällä lainsäädännöllä luotiin uusi yh-
6344:
6345:
6346:
6347: 8.5. Tilastot
6348: Suomen Asianajajaliiton käsittelemä! kurinpitoasiat v. 1998
6349:
6350: Kanteluita ja aloitteita Määrätyt seuraamukset
6351: liitosta olisi huomion
6352: käsitelty hylätty toimen- erotta- erotettu julkinen varoitus huomau- kiinnit-
6353: piteitä minen liitosta varoitus tus täminen
6354:
6355: 122 64 56 3 2 - 22 25 3
6356:
6357:
6358:
6359:
6360: Suomen Asianajajaliiton hallituksen käsittelemä! valvonta-asiat v. 1998
6361:
6362: Kanteluita Siirretty kurinpitolautakunnan käsiteltäväksi Ei ollut aihetta enempiin toimenpiteisiin
6363:
6364: 153 54 99
6365: 120 8. Asianajajalaitoksen valvonta
6366:
6367: Oikeuskanslerin käsittelemät asiat v. 1998
6368:
6369: Kante- Kantelun Kantelun aiheuttamat toimenpiteet
6370: luita kohteena
6371:
6372: yleinen Siirretty Muuhun toimen- Ei ollut aihetta
6373: käsitelty asian- oikeus- Suomen Asian- piteeseen toimenpiteisiin
6374: ajaja avustaja ajajaliiton ryhtyminen
6375: käsiteltäväksi
6376:
6377: yleinen yleinen
6378: asian- oikeus- asian- asian- oikeus-
6379: ajaja avustaja asianajaja ajaja avustaja
6380:
6381: 64 53 II 5 2 4 44 9
6382: 121
6383:
6384:
6385:
6386:
6387: 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
6388:
6389: 9.1. Valvonta-asetuksen sisällön tarkis- nökset ovat selvästi Rooman sopimuksen vastai-
6390: tamistarve sia.
6391: Valvonta-asetuksen 3 §:n 2 momentin 2 ja
6392: Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen päätös 3 kohdassa säädetään kielto ilman puolustusmi-
6393: 2.1.1998, dnro 643/1/96 nisteriön lupaa toisaalta suorittaa ilmakuvausta
6394: valtionilma-aluksestaja muutoinkin kuvata soti-
6395: laallisesti tärkeitä kohteita ja toisaalta suorittaa
6396: 1 KANTELUKIRJOITUS ilmasta tapahtuvaa tutkimustoimintaa sotilaalli-
6397: sesti tärkeällä alueella. Näiden säännösten kyt-
6398: Varatuomari CJ on oikeuskanslerille 9. 7.1996 kentä Rooman sopimukseen näyttää olevan se,
6399: osoittamassaan kirjoituksessa arvostellut Suo- että kyse on kohteista ja alueista, jotka ovat tär-
6400: men alueen valvonnasta ja sen alueellisen koske- keitä sotilaalliselta näkökannalta. EY-tuomiois-
6401: mattomuuden turvaamisesta annetun asetuksen tuimen käytännön perusteella asiaa arvioiden tä-
6402: (1 069/1989, jäljempänä "valvonta-asetus") sään- mänlaatuinen yleinen kielto ei kuitenkaan ole
6403: nöksiä, jotka rajoittavat Suomessa oleskelevien Rooman sopimuksen mukainen.
6404: ulkomaalaisten vapaata liikkuvuutta. CJ:n mu- Valvonta-asetuksen 4 §:ssä säädetään suoja-
6405: kaan säännökset ovat ristiriidassa yhteisön oi- alueista. Tämäkin säännös on luonteeltaan ylei-
6406: keuden ja Suomen hallitusmuodon säännösten nen. Se koskee kaikkia ulkomaalaisia ilman mi-
6407: kanssa. Hän on esittänyt seuraavaa. tään yksilöllistä harkintaa. Tämän vuoksi on
6408: syytä epäillä, onko säännös sopusoinnussa Roo-
6409: man sopimuksen kanssa. Lisäksi on epäselvää,
6410: Asetuksen suhde yhteisön oikeuteen kuinka suuri säännöksen tarkoittama alue saat-
6411: taa olla.
6412: Vapaata liikkuvuutta koskevista Rooman
6413: sopimuksen III osaston artikloista ilmenee pää-
6414: periaate, että erityiskohtelu kansalaisuuden pe- Hallitusmuodon muutoksen vaikutus
6415: rusteella on kielletty. EY-tuomioistuin on päät-
6416: tänyt artikloista tehtäviä poikkeuksia arvioides- Hallitusmuodon 1.8.1995 voimaan tulleen
6417: saan, että mielivaltainen erikoiskohtelu ei ole 7 §:n muutoksen jälkeen myös maassa laillisesti
6418: sallittua. oleskelevilla ulkomaalaisilla on oikeus vapaasti
6419: Valvonta-asetuksen 2 §:ssä säädetään asetuk- liikkua maassa ja oikeus vapaasti valita asumis-
6420: sen soveltamisalasta ja valvonnan kohteista sekä paikkansa. Poikkeuksia tähän voidaan tehdä
6421: 8 §:ssä sotilashenkilöstön ja -ajoneuvon maahan- lailla; oikeutta ei siis voida rajoittaa asetuksella.
6422: tulosta ja oleskeluluvasta. Nämä säännökset Kun hallitusmuodossa ei määrätä siitä, milloin
6423: ovat yleisen luonteensa puolesta ristiriidassa va- henkilö oleskelee laillisesti maassa, ei voida vaa-
6424: paasta liikkuvuudesta annettujen Rooman sopi- tia, että henkilön pitäisi olla täällä pysyvästi asu-
6425: muksen säännösten kanssa. va.
6426: Valvonta-asetuksen 3 §:n 2 momentin 1 ja Hallitusmuodon 92 §:n 2 momenttiin nojau-
6427: 4 kohdassa säädetään kielto ilman puolustusmi- tuen voidaan tehdä johtopäätös, että valvonta-
6428: nisteriön lupaa toisaalta suorittaa kartoitusta tai asetusta ei saa soveltaa niiltä osin kuin se rajoit-
6429: merenmittaustarkoituksessa tapahtuvaa luo- taa Suomessa laillisesti oleskelevien ulkomaalais-
6430: tausta ja toisaalta suorittaa vedenalaisia tutki- ten Iiikkumisvapautta. Tämä koskee ainakin val-
6431: muksia tai töitä. Kumpikin kielletty tehtävä on vonta-asetuksen 4 §:ää. Säännösten epämääräi-
6432: luonteeltaan ei-sotilaallista. Kielto on täysin mie- sen sisällön takia myös 3 §:n osalta näyttää ole-
6433: livaltainen eikä sille ole mitään perusteita. Sään- van ristiriitaa hallitusmuodon 7 §:n kanssa.
6434:
6435: 16 292071C
6436: 122 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
6437:
6438: Toimenpidepyyntö Yhteisön oikeuden vakiintuneen tulkintaperi-
6439: aatteen mukaan ihmisten vapaata liikkuvuutta
6440: CJ on esittänyt, että voidaan rajoittaa esim. yleisen järjestyksen ja
6441: - oikeuskansleri ryhtyy toimenpiteisiin, jot- turvallisuuden turvaamiseksi. Tähän perustuva
6442: ta valvonta-asetus muutettaisiin tai mahdollisesti rajoittaminen on sallittua myös niillä aloilla, jot-
6443: kumottaisiin niin, että kansallinen oikeusjärjes- ka kuuluvat Euroopan yhteisöjen toimivaltuuk-
6444: telmä edellä mainituissa suhteissa saatetaan so- siin.
6445: pusointuun hallitusmuodon ja yhteisön oikeu- Myös perusoikeusuudistuksen esitöissä (HE
6446: den kanssa, ja että 309/1993 vp) todetaan, että vapaaseen liikku-
6447: - oikeuskansleri saattaisi asianomaisten vi- vuuteen voidaan kohdistaa rajoituksia välttä-
6448: ranomaisten tietoon, että valvonta-asetuksen mättömistä turvallisuuteen ja yleiseen järjestyk-
6449: säännöksiä, jotka ovat ristiriidassa hallitusmuo- seen liittyvistä syistä.
6450: don 7 §:n ja yhteisön oikeuden kanssa, ei saa
6451: soveltaa.
6452: 2.2 OIKEUSMINISTERIÖN LAUSUNTO
6453:
6454: 2 HANKITUT LAUSUNNOT Oikeusministeriö on ylijohtaja Pekka Nurmen
6455: ja lainsäädäntöneuvos Sami Mannisen 15.8.1996
6456: Kirjoituksen johdosta on pyydetty lausunnot allekirjoittamassa lausunnossa todennut muun
6457: sisäasiainministeriöitä ja puolustusministeriöltä. ohella seuraavaa.
6458: Sisäasiainministeriö on antanut 30.8.1996 päivä-
6459: tyn lausunnon. Puolustusministeriö on antanut
6460: 5.9.1996 päivätyn lausunnon, johon on liitetty 2.2.1 Kantelun kohteena oleva sääntely
6461: ministeriön oikeusministeristöitä (15 .8.1996), ul-
6462: koasiainministeriöltä (22.8.1996) ja pääesikun- Laki puolustusvoimista (4021/74)
6463: nalta (30.8.1996) hankkimat lausunnot.
6464: Kantelukirjelmässä tarkoitettu asetus on an-
6465: nettu puolustusvoimista annetun lain (402174)
6466: 2.1 SISÄASIAINMINISTERIÖN LAUSUN- 2a §:ssä (572/88) säädetyn erityisen valtuutus-
6467: TO säännöksen nojalla. Säännöksen mukaan sa-
6468: man lain 2 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista
6469: Sisäasiainministeriö on poliisiylijohtaja Olli puolustusvoimien tehtävistä sekä niitä suoritet-
6470: Urposen ja neuvottelevan virkamiehen Ismo taessa käytettävistä voima- ja pakkokeinoista
6471: Atosuon 30.8.1996 allekirjoittamassa lausunnos- säädetään asetuksella ja määrätään lisäksi val-
6472: sa todennut muun ohella seuraavaa. tioneuvoston tai puolustusministeriön päätök-
6473: Ministeriön käsityksen mukaan Suomen sellä. Asetuksella säädetään niin ikään alueval-
6474: alueen valvonnasta ja sen alueellisen koskemat- vontaa koskevien säännösten ja määräysten rik-
6475: tomuuden turvaamisesta annettu asetus (1069/ komisesta tuomittavista rangaistusseuraamuk-
6476: 89) ei ole ristiriidassa yhteisön oikeuden kanssa, sista.
6477: koska siihen ei sisälly määräyksiä, jotka kuulu- Valtuutussäännöksessä tarkoitettuihin puo-
6478: vat Euroopan yhteisöjen toimivaltaan. Euroo- lustusvoimien tehtäviin kuuluvat valtakunnan
6479: pan yhteisöillä ei ole toimivaltaa asioissa, jotka maa- ja vesialueen sekä ilmatilan valvonnasta
6480: koskevat jäsenvaltioiden alueellisen koskematto- huolehtiminen yhteistoiminnassa muiden val-
6481: muuden turvaamista. vontaviranomaisten kanssa (2 §:n 1 kohta) sekä
6482: Yhteisön oikeus sisältää määräyksiä henkilöi- valtakunnan alueellisen koskemattomuuden tur-
6483: den vapaasta liikkuvuudesta. Rooman sopimuk- vaaminen tarvittaessa voimakeinoja käyttäen
6484: sen 8a artiklan mukaanjokaisella unionin kansa- (2 §:n 2 kohta).Valtuutusssäännös on lisätty
6485: laisella on oikeus vapaasti liikkua ja oleskella puolustusvoimista annettuun lakiin vuonna 1988
6486: jäsenvaltioiden alueella. Tämä oikeus pätee kui- tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä säädetyllä
6487: tenkin niillä ehdoilla ja niillä rajoituksilla, joita lailla puolustusvoimista annetun lain muuttami-
6488: Rooman sopimuksessa tai jossakin muualla yh- sesta (572/88). Lisäyksen tarkoituksena oli nos-
6489: teisön oikeudessa on. Artiklan soveltaminen on taa aikaisemmin asetuksella ja sitäkin alemmalla
6490: siten riippuvainen yhteisön oikeuden muista säädöstasolla annettujen säännösten säädösta-
6491: säännöksistä tai määräyksistä. soa erityisesti voima- ja pakkokeinojen sekä
6492: 9.1. Valvonta-asetuksen sisällön tarkistaruistarve 123
6493:
6494: määräysten rikkomisesta tuomittavien rangais- keistä suoja-alueista vahvistamalla suoja-alueita
6495: tusseuraamusten osalta (ks. HE 203/1987 vp. ja koskevat maantieteelliset koordinaatit.
6496: PuVM 2/1988 vp.). Valtioneuvoston päätös sisältää myös ulko-
6497: maalaisia ja ulkomaisia aluksia koskevia Iiikku-
6498: mis- ja oleskelurajoituksia. Päätöksen 4 §:n
6499: Asetus 1069/89 1 momentin mukaan ulkomaalainen tai ulko-
6500: mainen alus ei saa mennä suoja-alueelle eikä oles-
6501: Suomen alueen valvonnasta ja sen alueellisen kella siellä ilman asianmukaista lupaa. Päätök-
6502: koskemattomuuden turvaamisesta annetun ase- sen 4 §:n 2 momentissa on määrätty lupa-ano-
6503: tuksen (1069/89) 2 §:n 1 momentin mukaan ase- muksen toimittamisesta ja siinä noudatettavista
6504: tusta sovelletaan ulkomaalaiseen sotilashenki- määräajoista. Päätöksen 4 §:n 3 momentin mu-
6505: löön ja sotilasosastoon sekä ulkomaisiin sotilas- kaan ulkomainen alus saa kuitenkin -jollei val-
6506: ajoneuvoihin, valtionaluksiin ja valtionilma- vontaviranomainen toisin määrää - ilman lupaa
6507: aluksiin. Asetuksen eräitä säännöksiä sovelle- käyttää merikarttoihin merkittyjä yleisiä väyliä
6508: taan myös muuhun ulkomaalaiseen sekä ulko- suoraan purjehdukseen suoja-alueen kautta tar-
6509: maiseen alukseen ja ilma-alukseen (2 §:n peettomasti pysähtymättä. Jollei puolustusmi-
6510: 2 mom.). nisteriö yksittäistapauksessa toisin määrää, saa
6511: Asetuksen 3 §:n 1 momentin mukaan ulko- ulkomaalainen samoin kuin ulkomainen alus
6512: maalainen ei saa Suomen alueella toimeenpanna päätöksen 6 §:n mukaan liikkua päätöksen
6513: sotilaallisia harjoituksia eikä suorittaa sotilaal- 4 §:ssä tarkoitettujen väylien ulkopuolella ai-
6514: lista tiedustelua. noastaan sotilasläänin esikunnan myöntämällä
6515: Asetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan ulko- luvalla.
6516: maalainen ei saa Suomen alueella ilman puolus- Päätöksen 5 §:ssä määrätään ulkomaisen
6517: tusministeriön lupaa suorittaa 1) kartoitusta tai aluksen pysähtymisestä ja ankkuroitumisesta
6518: merenmittaustarkoituksessa tapahtuvaa luo- suoja-alueella. Säännöksen mukaan ulkomainen
6519: tausta, 2) ilmakuvausta valtionilma-aluksesta alus saa suoja-alueella pysähtyä ja ankkuroida
6520: eikä muutoinkaan kuvata sotilaallisesti tärkeitä vain,jos se on merenkulun turvallisuuden, ylivoi-
6521: kohteita, 3) ilmasta tapahtuvaa tutkimustoimin- maisen esteen tai hätätilanteen takia välttämä-
6522: taa sotilaallisesti tärkeällä alueella, eikä 4) ve- töntä. Muu kuin ulkomainen valtionalus saa kui-
6523: denalaisia tutkimuksia tai töitä. tenkin enintään 48 tunnin ajaksi tilapäisesti ank-
6524: Asetuksen 4 §:n mukaan valtioneuvosto voi kuroida tai kiinnittyä suoja-alueella tarkoitettui-
6525: alueellisen koskemattomuuden valvonnan tehos- hin merikarttoihin merkityillä ankkuri- ja kiin-
6526: tamiseksi määrätä valtakunnan turvallisuuden nittymispaikoilla.
6527: vuoksi tärkeitä alueita erityisiksi suoja-alueiksi
6528: sekä antaa ulkomaalaisten samoin kuin ulko-
6529: maisten alusten ja ilma-alusten liikkumista ja 2.2.2 Sääntelyn suhde hallitusmuodon säännök-
6530: oleskelua koskevia määräyksiä. siin
6531: Asetuksen 8 §:n mukaan vieraan valtion soti-
6532: lashenkilön ja sotilasosaston sekä sotilasajoneu- Liikkumisvapaus (hallitusmuodon 7 §:n 1 mo-
6533: von maahantulo ja maassa oleskelu on sallittu mentti)
6534: vain sopimuksen tai puolustusministeriön myön-
6535: tämän luvan perusteella. Hallitusmuodon 7 §:n 1 momentti (969/95) si-
6536: sältää yleissäännöksen maan sisäisestä liikku-
6537: misvapaudesta ja oikeudesta valita asuinpaikka.
6538: Valtioneuvoston päätös 318/90 Säännöksen mukaan Suomen kansalaisella ja
6539: maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella
6540: Valtioneuvosto on puolustusvoimista anne- on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkan-
6541: tun lain 2a §:n (572/88)ja Suomen alueen valvon- sa.
6542: nasta ja sen alueellisen koskemattomuuden tur- Säännös ei sisällä rajoituslauseketta. Tästä
6543: vaamisesta annetun asetuksen (1069/89) 4 §:n huolimatta hallitusmuodon 7 §:n 1 momentin
6544: nojalla antamallaan päätöksellä Suomen alueella yleissäännöksessä turvattua liikkumisvapautta
6545: olevista suoja-alueista sekä ulkomaisten alusten ei ole tarkoitettu ehdottomaksi oikeudeksi. Liik-
6546: liikkumisesta ja oleskelusta niillä (318/90) mää- kumisvapautta voidaan rajoittaa, mutta tällöin
6547: rännyt valtakunnan turvallisuuden vuoksi tär- on noudatettava perusoikeuksien rajoittamista
6548: 124 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
6549:
6550: koskevia yleisiä oppeja. Perusoikeuksien yleis- menevät rajoitukset sotilaallisten suoja-alueiden
6551: ten rajoitusoppien keskeiset vaatimukset voi- kaltaisilla alueilla (ks. Pellonpää, Euroopan ih-
6552: daan eduskunnan perustuslakivaliokunnan pe- misoikeussopimus, 1991, s. 386).
6553: rusoikeusuudistuksesta antaman mietinnön
6554: pohjalta tiivistää seuraavasti (ks. PeVM 25/1994
6555: vp., s.5): Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto (hallitusmuo-
6556: - Perusoikeusrajoitusten tulee perustua don 5 §:n 1 ja 2 momentti)
6557: eduskunnan säätämään lakiin. Tähän liittyy
6558: kielto delegoida perusoikeuksien rajoittamista Hallitusmuodon 7 §:ssä turvattu liikkumisva-
6559: koskevaa toimivaltaa lakia aiemmalle säädösta- paus suojaa paitsi Suomen kansalaisia myös Suo-
6560: solle. messa laillisesti oleskelevia ulkomaalaisia. Läh-
6561: - Rajoitusten on oltava tarkkarajaisia ja riit- tökohtana tulee siten olla, että liikkumisvapautta
6562: tävän täsmällisesti määriteltyjä. Rajoitusten rajoitettaessa Suomen kansalaisia ja Suomessa
6563: olennaisen sisällön tulee ilmetä laista. laillisesti oleskelevia ulkomaalaisia kohdellaan
6564: - Rajoitusperusteiden tulee olla hyväksyttä- yhdenvertaisesti.
6565: viä. Rajoittamisen tulee olla painavan yhteis- Yhdenvertaisen kohtelun vaatimus on vahvis-
6566: kunnallisen tarpeen vaatima. tettu myös hallitusmuodon 5 §:n 1 momentin yh-
6567: - Tavallisella lailla ei voida säätää perusoi- denvertaisuussäännöksessä,jonka mukaan ihmi-
6568: keuden ytimeen ulottuvaa rajoitusta. set ovat yhdenvertaisia lain edessä.
6569: - Rajoitusten tulee olla suhteellisuusvaati- Yleistä yhdenvertaisuussäännöstä täydentää
6570: muksen mukaisia eli välttämättömiä hyväksyttä- hallitusmuodon 5 §:n 2 momentissa säädetty syr-
6571: vän tarkoituksen saavuttamiseksi. jintäkielto, jonka mukaan ketään ei saa ilman
6572: - Perusoikeuksia rajoitettaessa on huoleh- hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan al-
6573: dittava riittävistä oikeusturvajärjestelyistä. kuperän ja eräiden muiden säännöksessä mainit-
6574: - Rajoitukset eivät saa olla ristiriidassa Suo- tujen seikkojen perusteella. Säännös ei kuiten-
6575: men kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kaan kiellä kaikenlaista erontekoa ihmisten välil-
6576: kanssa. lä, vaikka erottelu perustuisi syrjintäsäännökses-
6577: Perusoikeussäännöksiä tulee tulkita yhden- sä nimenomaan mainittuun syyhyn. Olennaista
6578: mukaisesti ihmisoikeuksien kanssa niin, että vain on, voidaanko erottelu perustella perusoikeus-
6579: (Euroopan) ihmisoikeussopimuksen asianomai- järjestelmän kannalta hyväksyttävällä tavalla.
6580: sen sopimusmääräyksen mukaan hyväksyttävät Perustelulie asetettavat vaatimukset ovat erityi-
6581: rajoitusperusteet voivat olla vastaavan perusoi- sesti säännöksessä lueteltujen kiellettyjen erotte-
6582: keussäännöksen sallittuja rajoitusperusteita. luperusteiden kohdalla kuitenkin korkeat (ks.
6583: Liikkumisvapauden rajoituksia arvioitaessa on HE 309/1993 vp., s. 44).
6584: näin ollen kiinnitettävä huomiota myös Euroo- Euroopan ihmisoikeussopimuksen 14 artik-
6585: pan ihmisoikeussopimuksen 4 lisäpöytäkirjan lassa vahvistetun syrjintäkiellon tulkintakäytän-
6586: 2 artiklan 1, 3 ja 4 kappaleeseen: nössä on lähdetty siitä, ettei syrjinnästä ole kysy-
6587: 1. Jokaisella, joka on laillisesti jonkin valtion mys, jos erilaiselle kohtelulle esitetään objektiivi-
6588: alueella, on oikeus liikkumisvapauteen tällä nen ja kohtuullinen oikeutusperuste. Lisäksi
6589: alueella ja vapaus valita asuinpaikkansa. edellytetään suhteellisuusperiaatteen noudatta-
6590: mista. Erilainen kohtelu ei siten saa olla epäsuh-
6591: 3. Näiden oikeuksien käytölle ei saa asettaa teessa sillä tavoiteltuihin päämääriin.
6592: muita kuin sellaisia rajoituksia, jotka ovat lain
6593: mukaisia ja välttämättömiä demokraattisessa
6594: yhteiskunnassa kansallisen tai yleisen turvalli-
6595: suuden takia, yleisen järjestyksen ylläpitämisek- Asetuksen 4 §:ään perustuvat liikkumisvapau-
6596: si, den rajoitukset
6597:
6598: 4. Oikeuksia, jotka on määritelty 1 kappalees- Valtioneuvoston päätöksellä 318/1990 määrä-
6599: sa, voidaan erityisalueilla samoin rajoittaa lain tyillä erityisillä suoja-alueilla on ulkomaalaisen
6600: nojalla ja demokraattisen yhteiskunnan yleisen ja ulkomaisen aluksen liikkuminen ja oleskelu
6601: edun nimissä. määrätty luvanvaraiseksi. Tällaista luvanvarais-
6602: Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että yh- tamista on pidettävä hallitusmuodon 7 §:ssä Suo-
6603: dessä 2 artiklan 3 ja 4 kappale sallivat pitkälle messa laillisesti oleskelevalle ulkomaalaiselle tur-
6604: 9.1. Valvonta-asetuksen sisällön tarkistamistarve 125
6605:
6606: vatun liikkumisvapauden rajoituksena, jota on 2.2.3 Perusoikeusrajoituksia koskeva lailla
6607: arvioitava perusoikeuksien rajoittamista koske- säätämisen vaatimus
6608: vien yleisten oppien kannalta.
6609: Sen sijaan asetuksen 3 §:ssä säädetyt yleiset Puheena olevat liikkumisvapauden rajoituk-
6610: rajoitukset eivät oikeusministeriön mielestä sel- set perustuvat puolustusvoimista annetun lain
6611: laisinaan rajoita liikkumisvapautta, vaan kartoi- 2a §:n valtuutussäännökseen. Sanamuotonsa
6612: tusta, luotausta ja muita säännöksessä mainittu- mukaan säännös ei sisällä ulkomaalaisten liikku-
6613: ja toimintoja. misvapauden rajoittamiseen oikeuttavaa valtuu-
6614: tusta. Valtuutussäännöstä säädettäessä liikku-
6615: misvapaus oli perusoikeutena turvattu vain Suo-
6616: Rajoitusperusteen hyväksyttävyys men kansalaisille. Siten ulkomaalaisten liikku-
6617: misvapautta koskevien rajoitusten säädöstasoon
6618: Liikkumisvapauden rajoituksista on asetuk- ei tuolloin katsottu tarpeelliseksi kiinnittää huo-
6619: sen 4 §:n mukaisesti määrätty valtakunnan miota.
6620: alueellisen koskemattomuuden valvonnan te- Perusoikeusuudistuksen voimaantulon jäl-
6621: hostamiseksi ja ne koskevat valtakunnan tur- keen hallitusmuodon 7 §:ssä vahvistettu liikku-
6622: vallisuuden vuoksi tärkeitä erityisiä suoja-aluei- misvapaus suojaa myös Suomessa laillisesti oles-
6623: ta. kelevia ulkomaalaisia. Siten myös ulkomaalais-
6624: Valtakunnan alueellista koskemattomuutta ja ten liikkumisvapauden rajoituksista on säädettä-
6625: valtakunnan turvallisuutta on oikeusministeriön vä eduskunnan hyväksymällä lailla. Lailla säätä-
6626: käsityksen mukaan pidettävä hyväksyttävinä misen vaatimukseen liittyy kielto delegoida pe-
6627: liikkumisvapauden rajoitusperusteina sekä Eu- rusoikeuksien rajoittamista koskevaa toimival-
6628: roopan ihmisoikeussopimuksen (4 lisäpöytäkir- taa lakia aiemmalle säädöstasolle (erit. liikku-
6629: jan 2 artiklan 3 kappale) että hallitusmuodon misvapauden osaltaks. myös PeVL 11/1990 vp.).
6630: 5 §:n 2 momentissa vahvistetun syrjintäkiellon Lailla säädettyjen rajoitusten tulee lisäksi olla
6631: kannalta. Ulkomaalaiselle voidaan - suhteelli- tarkkarajaisia ja riittävän täsmällisesti määritel-
6632: suusvaatimuksen puitteissa- asettaa pitemmäl- tyjä. Rajoitusten olennaisen sisällön tulee ilmetä
6633: le meneviä liikkumisvapauden rajoituksia kuin laista.
6634: Suomen kansalaisille. Oikeusministeriön mielestä puolustusvoimis-
6635: ta annetun lain 2a §:ään nojautuva sääntely ei
6636: perusoikeusuudistuksen voimaantulon jälkeen
6637: Suhteellisuusvaatimus täytä liikkumisvapauden rajoituksia koskevaa
6638: lailla säätämisen vaatimusta.
6639: Liikkumis- ja oleskelurajoitukset koskevat Perustuslakivaliokunnan kannan mukaan en-
6640: tarkasti määritettyjä ja merikarttoihin merkitty- nen perusoikeusuudistuksen voimaantuloa sää-
6641: jä erityisiä suoja-alueita. Näillä alueilla liikku- dettyjen lakien säännöksiä ei kuitenkaan voida
6642: mista tai oleskelua ei ole ulkomaalaisiltakaan hallitusmuodon 92 §:n perusteella jättää sovelta-
6643: kielletty kokonaan. matta. Valiokunta toisaalta huomautti perusoi-
6644: Oikeusministeriön käsityksen mukaan pu- keusmyönteisen laintulkinnan periaatteesta
6645: heena olevia liikkumisvapauden rajoituksia (Pe VM 25/1994 vp., s. 7). Hallitusmuodon 7 §:ssä
6646: voidaan pitää suhteellisuusvaatimuksen mukai- turvattu liikkumisvapaus tulee siten ottaa asian-
6647: sina eli välttämättöminä hyväksyttävän tarkoi- mukaisesti huomioon puolustusvoimista anne-
6648: tuksen (valtakunnan alueellinen koskematto- tun lain 2a §:n nojalla annettuja säännöksiä tul-
6649: muus ja valtakunnan turvallisuus) saavuttami- kittaessa ja sovellettaessa.
6650: seksi. Perusoikeusuudistuksen voimaantulo edellyt-
6651: Oikeusministeriön käsityksen mukaan liikku- tää kuitenkin sitä, että vanha lainsäädäntö saate-
6652: misvapauden rajoitukset pysyttelevät myös Eu- taan vastaamaan uudistettujen perusoikeussään-
6653: roopan Ihmisoikeussopimuksen 4 lisäpöytäkir- nösten vaatimuksia. Perustuslakivaliokunnan
6654: jan 2 artiklan 4 kappaleen puitteissa. Rajoitukset mielestä lainsäädännön uudistustyöhön on ryh-
6655: koskevat sotilaallisia erityisalueita ja tällaisille dyttävä pikaisesti niissä tapauksissa, joissa risti-
6656: alueille valtio voi asettaa pitkällekin meneviä riitoja uusien perusoikeussäännösten kanssa voi-
6657: liikkumisvapauden rajoituksia demokraattisen daan epäillä ilmenevän (PeVM 25/1994 vp.,
6658: yhteiskunnan yleisen edun nimissä. s. 6-7).
6659: 126 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
6660:
6661: Oikeusministeriön käsityksen mukaan erityi- Liikkumisvapauden sisällöstä
6662: siä suoja-alueita ja niillä liikkumista ja oleskelua
6663: koskevista tarpeellisista rajoituksista tulisikin Liikkumisvapauden katsotaan sisältävän sekä
6664: säätää olennaisesti nykyistä tarkemmin lailla. oikeuden päästä maahan että oikeuden poistua
6665: maasta. Jäsenvaltioilla on oikeus vaatia, että
6666: maahantulijana ja maasta poistuvalla on voimas-
6667: sa oleva passi tai henkilöllisyystodistus. Henki-
6668: löllisyyden toteamista pidemmälle menevät toi-
6669: menpiteet merkitsevät liikkuvuuden rajoittamis-
6670: 2.2.4 Liikkumisvapautta koskevat yhteisön ta. Jäsenvaltiot voivat rajoittaa henkilöiden va-
6671: oikeuden yleiset säännöt paata liikkuvuutta kuitenkin silloin, kun on pe-
6672: rusteltu syy epäillä valtion yleisenjärjestyksen tai
6673: Rooman sopimuksen 3 artiklan c kohdan mu- turvallisuuden taikka kansanterveyden olevan
6674: kaan henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevat uhattuna.
6675: esteet on poistettava EY:n jäsenvaltioiden välil- Jos kansalliset liikkumisvapautta rajoittavat
6676: lä. Voimassa olevan yhteisön oikeuden säännös- säännökset koskevat ainoastaan ulkomaalaisia,
6677: ten mukaan vapaa liikkuvuus koskee ainoastaan yhteisön oikeuden tarkoittama syrjintä on mah-
6678: jäsenvaltioiden kansalaisia ja heidän perheenjä- dollinen. Yksinomaan ulkomaalaisia koskevia
6679: seniään. valtakunnan sisäisiä liikkumisrajoituksia voi-
6680: Henkilöiden vapaata liikkuvuutta säännel- daan antaa yhteisön oikeuden hyväksymillä or-
6681: lään perustaruissopimuksen 48-66 artikloissa ja dre public -perusteilla, jos voidaan samanaikai-
6682: niitä täydentävissä johdetun oikeuden säännök- sesti täyttää ordre public -perusteiden sovelta-
6683: sissä. Säännöksiä on perinteisesti tulkittu siten, mista rajoittavien yhteisön oikeuden yleisten pe-
6684: että säännösten soveltaminen on sidottu talou- riaatteiden, kuten suhteellisuusperiaatteen, vaa-
6685: dellisen toiminnan edellytykseen. Pääsääntö on, timukset (asia 36175 Rutili).
6686: että artiklojen tarkoittama liikkumisvapaus kos-
6687: kee ainoastaan henkilöitä, jotka harjoittavat ta-
6688: loudellista toimintaa. Rajoitusperusteet
6689: Kaikkia unionin kansalaisia koskevasta liik-
6690: kumisvapaudesta on määräykset perustaruisso- Vapaan liikkuvuuden yleisenä edellytyksenä
6691: pimuksen 8a artiklassa. Henkilöiden vapaata on unionin jonkin jäsenvaltion kansalaisuus. Oi-
6692: liikkuvuutta koskevien 48-66 artiklojen sään- keuden erityiset edellytykset vaihtelevat henkilö-
6693: nöksistä poiketen yhteisön perustaruissopimuk- ryhmittäin työntekijöiden, itsenäisten ammatin-
6694: sen 8a artikla ei sisällä taloudellisen toiminnan ja elinkeinonharjoittajien ja muiden henkilöiden
6695: edellytystä. Artikla laajentaa liikkumisvapautta osalta. Kaikkien henkilöryhmien osalta samat
6696: koskemaan kaikkia unionin kansalaisia. rajoitusperusteet ovat yleinen järjestys ja turval-
6697: Perustamisopimuksen 8a artiklan ja 48- lisuus sekä kansanterveydelliset seikat (ns. ordre
6698: 66 artiklojen säännöksillä turvattua liikkumisva- public -perusteet). Määräykset rajoituksista on
6699: pautta ei ole tarkoitettu ehdottomaksi oikeudek- annettu perustaruissopimuksen 48 artiklan
6700: si. Liikkumisvapautta voidaan rajoittaa perusta- 3 kohdassa, 56 artiklan 1 kohdassaja66 artiklas-
6701: misopimuksessa määrätyillä hyväksyttävillä pe- sa.
6702: rusteilla. Unionin kansalaisten liikkumisvapaut- Rajoitusperusteet antavat jäsenvaltioille oike-
6703: ta koskevassa 8a artiklassa ei ole määräyksiä ra- uden estää henkilön maahantulo, karkottaa
6704: joitusperusteista. Koska 8a artikla on luonteel- tämä alueeltaan tai eräin edellytyksin rajoittaa
6705: taan yleissäännös, sitä sovellettaessa on nouda- henkilön liikkumista valtion alueella. Käytän-
6706: tettava muualla perustaruissopimuksessa annet- nössä ne muodostavat poikkeuksen yhdessä yh-
6707: tuja erityismääräyksiä liikkumisvapauden rajoi- teisön oikeuden keskeisessä periaatteessa, yh-
6708: tusperusteista ja niiden soveltamisen edellytyk- denvertaisen kohtelun periaatteesta, sillä niitä ei
6709: sistä. Tämän tulkintaperiaatteen mukaisesti sa- sovelleta valtion omiin kansalaisiin. Mikäli (ai-
6710: mat seikat, jotka oikeuttavat 48-66 artiklojen noastaan) ulkomaalaisen henkilön liikkumista
6711: nojalla rajoittamaan liikkumisvapautta yhteisön valtion sisällä rajoitetaan, rajoituksen tulisi pe-
6712: alueella, soveltuvat myös 8a artiklan tarkoitta- rustua lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin. Ra-
6713: miin tapauksiin. joitukset tulisi voida perustella objektiivisesti hy-
6714: 9.1. Valvonta-asetuksen sisällön tarkistamistarve 127
6715:
6716: väksyttävillä perusteilla ja käytettävissä olevista muuden turvaamiseksi suoritettavista toimenpi-
6717: keinoista tulisi valita Iiikkumisvapautta vähiten teistä. Maanpuolustukselliset ja alueelliseen kos-
6718: rajoittava keino. kemattomuuteen liittyvät kysymykset eivät
6719: myöskään ole sellaisia tekijöitä, jotka kuuluisivat
6720: osana yhteisön keskeiseen tavoitteeseen, talou-
6721: Ordre public -rajoitusperusteen soveltamisen delliseen yhdentymiseen.
6722: edellytyksistä Asetuksen (1 069/89) soveltamisala jää yhtei-
6723: sön toimivallan ulkopuolelle. Yhteisön oikeus
6724: Yhteisön oikeudessa ei ole yhtenäisesti määri- voi kuitenkin tulla sovellettavaksi liikkumisva-
6725: telty ordre public -käsitettä, vaan yleisen järjes- pautta koskeviin rajoitusperusteisiin yleisen syr-
6726: tyksenja turvallisuuden määrittely jää pääasialli- jintäkiellon kautta. Jos ei voida osoittaa, että
6727: sesti valtion omaan harkintaan. Yhteisön tuo- rajoitus on välttämätön nimenomaan alueellisen
6728: mioistuimen mukaanjäsenvaltiot voivat periaat- koskemattomuuden turvaamiseksi ja jos rajoi-
6729: teessa määritellä yleisen järjestyksen tai turvalli- tukset eivät koske Suomen kansalaisia, on syrjin-
6730: suuden asettamat vaatimukset omien tarpeiden- nän mahdollisuus olemassa.
6731: sa mukaan (asia 30/77 Bouchereau).
6732: Suhteellisuusperiaatteen mukaan rajoitukset
6733: eivät saa olla liiallisia suhteessa niiden lopulliseen Asetuksen 2 §:n säännökset soveltamisalasta
6734: tavoitteeseen. Rajoitusten tulee laadultaan olla
6735: oikeassa suhteessa tavoitteena olevaan päämää- Kantelukirjelmässä esiin otettu tapaus (soti-
6736: rään nähden. Käytettävissä olevista menettely- lashenkilön taloudellisen toiminnan harjoittami-
6737: tai kontrollikeinoista tulee periaatteen mukaan sesta) näyttäisi annettujen tietojen valossajäävän
6738: valita liikkumisvapautta vähiten rajoittava keino yhteisön oikeuden soveltamisalan ulkopuolelle.
6739: (asia 36/75 Rutili, asia 30/77 Bouchereau ja asia Jos yhteisön oikeuden kuitenkin katsottaisiin so-
6740: 115&116/81 Adoui & Cornuaille). veltuvan esimerkkinä otettuun tapaukseen, on
6741: Yhteisön tuomioistuimen linjaa ohjaa myös huomattava, että yhteisön oikeuden tarkoitta-
6742: yhdenvertaisen kohtelun periaate. Tämä syrji- maa liikkumisvapautta voivat rajoittaa ordre
6743: mättömyysperiaate vaikuttaa pääasiassa silloin, public -perusteet, kuten yleiseen järjestykseen ja
6744: kun henkilö jo oleskelee asianomaisessa valtios- turvallisuuteen liittyvät seikat.
6745: sa. Oleskeluluvan saaneen henkilön oleskeluoi-
6746: keutta ei voida pääsäännön mukaan rajoittaa
6747: alueellisesti. Sääntö ei kuitenkaan koske tilan- Asetuksen 3 §:ssä asetetut yleiset rajoitukset
6748: teita, joissa on kyse oleskeluoikeuden epäämi-
6749: sestä tai rajoittamisesta valtion suvereniteettiin Yhteisön oikeus ei aseta lähtökohtaista estettä
6750: liittyvistä syistä, kuten maanpuolustuksellisista sille, että Suomen aluetta koskevaa kartoitustyö-
6751: syistä. Myös tiettyjen sotilaallisesti tärkeiden tä tai vastaavaa toimenpidettä suoritetaan luvan-
6752: alueiden erityisrajoitukset voivat olla perustel- varaisesti. Näin on erityisesti, jos voidaan perus-
6753: tuja- siinäkin tapauksessa, että vastaavia alue- tella, ettei vähemmän rajoittavaa toimenpidettä
6754: rajoituksia ei sovellettaisi valtion omiin kansa- päämäärä huomioon ottaen ole. Suhteellisuuspe-
6755: laisiin. riaatteen ja syrjimättömyyden asettamat velvoit-
6756: teet voidaan toteuttaa lupakäsittelyssä. Tällöin
6757: lupia myönnettäessä otetaan huomioon yhteisön
6758: 2.2.5 Asetus (1 069/89) ja liikkumisvapautta oikeuden asettamat velvoitteet.
6759: koskevat yhteisön oikeuden säännökset Eri asia on, että lupahakemusten käsittelyn
6760: yhteisön oikeuden mukaisuus saattaisi olla ai-
6761: Yhteisön toimivallasta ja siihen liittyvistä heellista varmistaa laatimalla kirjalliset ohjeet
6762: seikoista lupien myöntämis- ja epäämisperusteiksi. Täl-
6763: löin hakijalle voitaisiin osoittaa, että perusteet
6764: Euroopan yhteisöllä on toimivalta antaa yli- ovat objektiiviset eivätkä perustu yksinomaan
6765: kansallisia säännöksiä ainoastaan asioissa, joissa viranomaisen harkintavaltaan (asia 339/87 ko-
6766: jäsenvaltiot ovat nimenomaisesti luovuttaneet missio v. Alankomaat ja asia 59/89 komissio v.
6767: yhteisölle toimivaltaa. Voimassa olevan yhteisön Saksa).
6768: oikeuden mukaan yhteisöllä ei ole toimivaltaa Asetuksen 3 §:n 2 momentin sisältöä ja muo-
6769: säätää jäsenvaltioiden alueellisen koskematta- toilua voitaisiin harkita arvioitavaksi uudelleen.
6770: 128 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
6771:
6772: Säännös on voimassa olevassa muodossaan jos- Ulkomaalaisen käsite
6773: sakin määrin ongelmallinen. Ensinnäkään sään-
6774: nöksessä (ja asetuksessa muutoinkin) esiintyvää Asetuksessa (1069/89) ei ole määritelty ulko-
6775: ulkomaalaisen käsitettä ei ole määritelty, mikä maalaisen käsitettä. Puute saattaa aiheuttaa tiet-
6776: aiheuttaa tiettyjä soveltamisongelmia. Toiseksi tyjä ongelmia soveltamistilanteessa.
6777: momentin 1 ja 4 kohtien osalta ongelmalliseksi Yhteisön oikeudessa sekä erityisesti unioniso-
6778: voi osoittautua, jos kohdissa tarkoitettujen toi- pimuksen myötä "ulkomaalaisella" Euroopan
6779: menpiteiden suorittamista ei ole rajoitettu Suo- unionissa tarkoitetaan tavallisesti unionin ulko-
6780: men kansalaisten osalta. Jos vielä voidaan osoit- puolistenjäsenvaltioiden kansalaisia. Tämä kos-
6781: taa, että tiettyjä kartoitus- tai luotaustoimenpi- kee myös Suomea unioniin liittymisen jälkeen.
6782: teitä voitaisiin tehdä alueellisen koskematto- Kotimaisissa säännöksissä ulkomaalainen on
6783: muuden vaarantumatta (esim. merikortteja tai määritelty esimerkiksi ulkomaalaislaissa (378/
6784: yleisön käytössä olevan liikunta-alueen kartta), 91). Asetuksessa olisi selvyyden vuoksi syytä
6785: säännöksen asettaman rajoituksen tarpeellisuus määritellä ulkomaalaisen käsite tai korvata il-
6786: ei ole selvä. maus jollakin selkeämmällä tavalla.
6787:
6788: Johtopäätökset
6789: Asetuksen 4 §:ssä tarkoitetut suoja-alueet
6790: Oikeusministeriön käsityksen mukaan asetus
6791: Yhteisön oikeus ei lähtökohtaisesti estä jäsen- Suomen alueen valvonnasta ja sen alueellisen
6792: valtioita määräämästä tiettyjä valtakunnan tur- koskemattomuuden turvaamisesta (1069/89) ei
6793: vallisuuden vuoksi tärkeitä alueita erityisiksi ole ristiriidassa yhteisön oikeuden kanssa. Joi-
6794: suoja-alueiksi, joilla liikkumisvapautta rajoite- denkin pykälien osalta asetuksen sisältöä ja muo-
6795: taan. Yhteisön oikeuden hyväksymät liikkumis- toilua voitaisiin kuitenkin tarkistaa (3 ja 4 §).
6796: vapautta koskevat rajoitusperusteet muodosta-
6797: vat poikkeuksen myös yhteisön oikeuden tar-
6798: koittamasta yhdenvertaisen kohtelun periaat- 2.3 ULKOASIAINMINISTERIÖN LAU-
6799: teesta. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden pe- SUNTO
6800: rusteella annettavia liikkumisvapautta koskevia
6801: poikkeuksia voidaan antaa myös siten, että ne Ulkoasiainministeriö on osastopäällikkö Hol-
6802: eivät koske valtion omia kansalaisia. Kaikki ra- ger Rotkirchin 21.8.1996 allekirjoittamassa
6803: joitukset on kuitenkin voitava perustella objek- muistion muotoon laaditussa lausunnossa esit-
6804: tiivisilla seikoilla ja aina tulisi varmistaa, ettei tänyt muun ohella seuraavaa.
6805: vähemmän rajoittavia keinoja voida päämäärä
6806: huomioon ottaen käyttää.
6807: Asetuksen 4 §:n säännökset ovat perustelta- 2.3.1 Euroopan ihmisoikeussopimuksen neljäs
6808: vissa yhteisön oikeuden hyväksymillä rajoituspe- lisäpöytäkirja
6809: rusteilla.
6810: Euroopan ihmisoikeussopimuksen neljännen
6811: lisäpöytäkirjan 2 artikla sisältää kirjoituksen
6812: Sotilashenkilöitä ja -ajoneuvoja koskeva kannalta merkittäviä määräyksiä:
6813: asetuksen säännös (8 §) "1. Jokaisella, joka on laillisesti jonkin valtion
6814: alueella, on oikeus liikkumisvapauteen tällä
6815: Yhteisön oikeuden kannalta ei ole lähtökoh- alueella ja vapaus valita asuinpaikkansa.
6816: taista estettä sille, että 8 §:ssä tarkoitetuista sei- 2. Jokainen on vapaa lähtemään mistä tahan-
6817: koista päätetään luvanvaraisesti. Perusteet ja sa maasta, myös omastaan.
6818: edellytykset ovat samat kuin edellä 3 §:n kohdal- 3. Näiden oikeuksien käytölle ei saa asettaa
6819: la on esitetty. Asetuksen 8 §:n osalta voidaan muita kuin sellaisia rajoituksia, jotka ovat lain
6820: lisäksi todeta, että säännöksessä tarkoitetut sei- mukaisia ja välttämättömiä demokraattisessa
6821: kat näyttäisivät perinteisesti kuuluvan yleisen yhteiskunnassa kansallisen tai yleisen turvalli-
6822: järjestyksen ja turvallisuuden käsitteen piiriin. suuden takia, yleisen järjestyksen ylläpitämisek-
6823: Asetuksen 8 §:n säännökset ovat perustelta- si, rikosten ehkäisemiseksi, terveyden tai moraa-
6824: vissa yhteisön oikeuden hyväksymillä rajoituspe- lin suojaamiseksi tai muiden yksilöiden oikeuk-
6825: rusteilla. sien ja vapauksien suojelemiseksi.
6826: 9.1. Valvonta-asetuksen sisällön tarkistaruistarve 129
6827:
6828: 4. Oikeuksia, jotka on määritelty 1 kappalees- 2.3.4 EY-oikeus
6829: sa, voidaan erityisalueilla samoin rajoittaa lain
6830: nojalla ja demokraattisen yhteiskunnan yleisen Rooman sopimuksen 48 artiklan tarkoitus on
6831: edun nimissä." turvata työntekijöiden vapaa liikkuvuus yhtei-
6832: IV pöytäkirjan 2(1) artiklassa ilmaisu "lailli- sön alueella, 52-58 artiklan jäsenvaltioiden
6833: sesti" viittaa kyseisen valtion kansalliseen lain- kansalaisten sijoittautumisoikeus toisen jäsen-
6834: säädäntöön. Kansallinen laki ja kansalliset vi- valtion alueelle ja 59-66 artiklan palvelujen va-
6835: ranomaiset määrittelevät ne ehdot, joilla henki- paa liikkuvuus. Kaikkien näiden artiklojen pe-
6836: lön oleskelun katsotaan täyttävän laillisuuden rustana on syrjimättömyyden periaate, ts. ED-
6837: vaatimukset. Valtion oman kansalaisen oleskelu maiden kansalaisia ei saa asettaa kansalaisuuden
6838: valtion alueella on automaattisesti laillista. Eu- perusteella eriarvoiseen asemaan.
6839: roopan ihmisoikeussopimuksen valvontaelimet Em. oikeuksia voidaan rajoittaa, jos rajoituk-
6840: ovat ratkaisukäytännössään todenneet, että ul- set tapahtuvat kansallisuudesta riippumatta eli
6841: komaalaisella ei ole pääsääntöisesti oikeutta tul- ne kohdistuvat sekä kyseisen maan kansalaisiin
6842: la maahan, asua maassa tai jäädä tiettyyn maa- että muiden ED-maiden kansalaisiin samalla ta-
6843: han. valla. Toiseksi rajoitukset ovat mahdollisia, jos
6844: ne eivät kohdistu työvoimaan tai vaikuta sijoit-
6845: tautumisoikeuteen tai palveluiden liikkuvuu-
6846: 2.3.2 Hallitusmuodon määräykset teen.
6847: Hallituksen esityksen hallitusmuodon 7 §:n Lisäksi työntekijöiden vapaata liikkuvuutta
6848: koskeva 48 artikla, sijoittautumisoikeutta kos-
6849: 1 momenttia koskevissa perusteluissa todetaan,
6850: keva 56 artikla ja palvelujen vapaata liikkuvuut-
6851: että liikkumisvapauden asema perusoikeutena ta koskeva 66 artiklan viittaussäännös sisältävät
6852: merkitsee, että kyseisen oikeuden rajoitusten on kaikki oikeuden rajoittaa näitä vapauksia yleisen
6853: perustuttava lakiin. Rajoitusten tulee myös täyt-
6854: järjestyksen, turvallisuuden tai kansanterveyden
6855: tää säännöksen tulkintakäytännössä tarkemmin vuoksi perustelluista syistä. Vapautta ei saa ra-
6856: määräytyvät ehdot rajoituksen välttämättömyy-
6857: joittaa taloudellisista syistä. EY:n tuomioistuin
6858: den ja hyväksyttävyyden suhteen. Rajoitusten
6859: on todennut, että yleisen järjestyksen ja turvalli-
6860: sallittavuutta arvioitaessa on otettava huomioon suuden vuoksi huomioonotettavat seikat voivat
6861: myös perusoikeussuojan ja kansainvälisten ih- vaihdella eri maissa ja eri ajankohtina.
6862: misoikeussopimusten määräysten yhteisvaiku-
6863: Aluevalvonta-asetuksen tarkoitus ei ole ra-
6864: tus ja tulkinnallinen sopeuttaminen toisiinsa. joittaa liikkumista taloudellisista syistä. Lisäksi
6865: Aikaisemmasta laista poiketen hallitusmuo-
6866: sotilashenkilöiden liikkumisen rajoittaminen ei
6867: don uuteen 7 §:n 1 momenttiin ei ole kirjoitettu rajoita työvoiman liikkuvuutta.
6868: näkyviin lakivarausta. Ilman lakivaraosta kirjoi- Aluevalvonta-asetuksessa asetetaan rajoituk-
6869: tettujakaan perusoikeuksia ei ole tarkoitettu eh- sia tietyille tutkimuksille. Näillä rajoituksilla
6870: dottomiksi oikeuksiksi, vaan kysymys niiden ra-
6871: saattaa olla välillisesti taloudellisia vaikutuksia.
6872: joittamisesta ratkaistaan perusoikeuksia koske- Oleellista on kuitenkin, että rajoituksia ei ole
6873: vien yleisten oppien mukaisesti. säädetty taloudellisista syistä, vaan Suomen tur-
6874: vallisuuden takaamiseksi.
6875: 2.3.3 YK:n merioikeusyleissopimus
6876:
6877: Aluevalvonta-asetuksen 3 §:n 2 momentin 2.4 PÄÄESIKUNNAN LAUSUNTO
6878: 4 kohdan osalta on kiinnitetty huomiota eräisiin-
6879: Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleisso- Pääesikunta on pääesikunnan päällikön Matti
6880: pimuksen (SopS 50/96) määräyksiin. Yleissopi- Kopran ja asessori Kaarina Buure-Hägglundin
6881: muksen 245 artiklan mukaan rantavaltiolla on 30.8.1996 allekirjoittamassa lausunnossa esittä-
6882: aluemerellään täysivaltaiset oikeudet meritieteel- nyt muun ohella seuraavaa.
6883: lisen tutkimuksen harjoittamiseen. Tutkimusta
6884: voidaan tehdä vain rantavaltion nimenomaisella
6885: suostumuksella ja sen määräämillä ehdoilla. Hal- 2.4.1 Perusvapauksista ja niiden rajoituksista
6886: lituksen esityksessä (HE 12/1996 vp.) viitataan
6887: 245 artiklan kohdalla nimenomaan aluevalvon- Suvereenilla valtiolla on kansainvälisesti tun-
6888: ta-asetuksen 3 §:n 2 momentin 4 kohtaan. nustettu oikeus alueellisen koskemattomuuden
6889:
6890: 17 292071C
6891: 130 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
6892:
6893: turvaamiseen sekä alueensa valvontaan. Valtion lan 2 kappale. Sen mukaan ulkomaalaisen aluk-
6894: alueen valvonnan ja koskemattomuuden turvaa- sen katsotaan uhkaavan rantavaltion rauhaa,
6895: miseksi voidaan valtion alueella oleskelevien va- yleistä järjestystä tai turvallisuutta, jos se ryhtyy
6896: pauksia, jopa perusvapauksia, tietyin ehdoin ra- kyseisen valtion aluemerellä mm. suorittamaan
6897: joittaa. Yhtenä rajoitusperusteena on yleisesti tutkimuksia tai mittauksia tai muuta toimintaa,
6898: hyväksytty kansallisen tai yleisen turvallisuuden joka ei suoraan liity kauttakulkuun.
6899: ja järjestyksen ylläpitäminen (liikkumisvapau- Asetuksen 3 §:n 2 momentin tarkoituksena ei
6900: den osalta esim. Euroopan ihmisoikeussopimuk- ole kieltää säännöksessä mainittua toimintaa
6901: sen 4. lisäpöytäkirjan 2 artiklan kappale 3, Roo- kokonaan, vaan ainoastaan alistaa toiminta vi-
6902: man sopimuksen artiklat 48 (kappale 3), 56 (kap- ranomaisten oikeutetulle kontrollille. Lupame-
6903: pale 1) ja 66 sekä Suomessa yleisesti perusoi- nettely on olennainen osa oikeusturvajärjestel-
6904: keuksien osalta eduskunnan perustuslakivalio- mää, jolla varmistetaanjokaiselle haetulle luvalle
6905: kunnan perusoikeusuudistusmietinnössä (PeVM asianmukainen käsittely. Lupamenettely mah-
6906: 2511994 vp.) esitetty. Perusoikeuksien rajoitus- dollistaa tehokkaan tapauskohtaisen harkinnan,
6907: ten tulee aina perustua lakitasoiseen säädösteks- jolloin oikeuksien rajoittaminen kohdistuu vain
6908: tiin, niiden tulee olla välttämättömiä päämäärän siihen toimintaan, joka objektiivisesti perustellen
6909: saavuttamiseksi sekä niiden tulee rajoittaa oi- vaarantaa Suomen turvallisuutta.
6910: keuksia ainoastaan sen verran kuin päämäärän
6911: saavuttamiseksi on ehdottomasti tarpeen.
6912: 2.4.4 Asetuksen 4 §
6913:
6914: 2.4.2 Asetus (1069/89) ja sen lakiperusta Suoja-alueiksi määrätään vain valtakunnan
6915: turvallisuuden kannalta tärkeitä alueita. Tällä
6916: Asetuksella Suomen alueen valvonnasta ja sen hetkellä suoja-alueita on vain sotilaallisten koh-
6917: alueellisen koskemattomuuden turvaamisesta teiden yhteydessä. Alueiden lukumäärä on vä-
6918: (1069/89) on organisoitu laaja valvontaviran- häinen (22 kpl) ja ne ovat pinta-alaltaan suhteel-
6919: omaisten yhteistoiminta aluevalvonnan tehtä- lisen pieniä.
6920: vien suorittamiseksi. Ulkomaalaisten liikkumavapautta suoja-
6921: Laissa puolustusvoimista (402174) on valtuu- alueilla rajoitetaan vain sen verran kuin se on
6922: tussäännös (2a §), johon asetus (1 069/89) perus- ehdottoman välttämätöntä. Merellä sijaitsevien
6923: tuu. Valtuutussäännöksessä mainitaan nimen- suoja-alueiden läpi saa kulkea vapaasti merikart-
6924: omaisesti valtakunnan alueen valvomiseksi sekä toihin merkittyjä virallisia väyliä pitkin ja niillä
6925: sen koskemattomuuden turvaamiseksi tarvitta- saa ankkuroida tietyin ehdoin. Ulkomaalaisen
6926: vien keinojen säätämisestä asetuksella. oleskelua suoja-alueilla ei ole muutenkaan koko-
6927: naan kielletty. Liikkuminen suoja-alueilla on ai-
6928: noastaan alistettu lupamenettelyn alaiseksi.
6929: 2.4.3 Asetuksen 3 §
6930:
6931: Asetuksen 3 §:n 2 momentin luvanvaraiseksi 2.4.5 Asetuksen 2 ja 8 §
6932: säätelemät toiminnat ovat luonteeltaan sellaisia,
6933: ettei niiden suorittamista voida ilman minkään- Asetuksessa (1 069/89) tarkoitetaan sotilas-
6934: laista kontrollia sallia muille kuin Suomen kan- henkilöllä nimenomaan oman maansa aseellisten
6935: salaisille. voimien palveluksessa olevaa henkilöä, joka pu-
6936: Kontrolloimaton merialueiden luotaus tai keutuu virka-asemaansa osoittavaan virkapu-
6937: muu vedenalainen tutkimustoiminta nykyaikai- kuun. Tällöin puku osoittaa, että henkilö on esi-
6938: sella kalustolla saattaisi paljastaa esim. osia Suo- sijaisesti oman valtionsa aseellisten voimien vi-
6939: men vedenalaisesta valvontajärjestelmästä tai rallinen edustaja, ei yksityishenkilö, jonka tar-
6940: miinoittamiseen soveltuvat alueet. Vastaavasti koituksena on harjoittaa taloudellista toimintaa.
6941: ilma-aluksesta suoritettu, nykyaikaisin välinein Vieraaseen univormuun pukeutuva henkilö ei
6942: tehtävä kuvaus tai muu tutkimustoiminta saat- voi toimia Suomessa toisen palveluksessa työnte-
6943: taisi paljastaa sotilaskohteistamme turvallisuu- kijänä tai yksityisenä yrittäjänä. Toisaalta henki-
6944: den kannalta tärkeitä tietoja. lö voi vaivatta esiintyä siviiliasussa saapuessaan
6945: Edellä mainittua tukee myös YK:n merioi- maahan tai täällä oleskellessaan. Tällöin kysees-
6946: keusyleissopimuksen (SopS 49-50/96) 19 artik- sä olevaa säädöstä ei sovelleta.
6947: 9 .1. Vaivoota-asetuksen sisäJJön tarkistamistarve 131
6948:
6949: Kaikkien Suomen kansalaisten ei voida olet- valvontaa koskevan lainsäädännön lähtökohta-
6950: taa erottavan vierasta univormua suomalaisten na on nimenomaan valtakunnan turvallisuus.
6951: viranomaisten käyttämistä virkapuvuista. Pel- Yhteisöllä ei ole toimivaltaa säätää toimenpiteis-
6952: kästään vieraan valtion univormussa esiintyvän tä, joihin ryhdytään tarkoituksena turvata jäsen-
6953: henkilön vapaa, viranomaisten tietämättä tapah- valtioiden alueellinen koskemattomuus.
6954: tuva oleskelu Suomessa aiheuttaa uhkatekijän
6955: yleiselle turvallisuudelle ja järjestykselle.
6956: 2.5.2 Asetuksen suhde Suomen hallitusmuo-
6957: toon
6958: 2.5 PUOLUSTUSMINISTERIÖN LAUSUN-
6959: TO Hallitusmuodon 7 §:n 1 momentin yleisellä
6960: säännöksellä turvataan liikkumisvapaus Suo-
6961: Puolustusministeriö on puolustusministeri messa Suomen kansalaisille ja ulkomaalaisille,
6962: Anneli Tainan ja hallitusneuvos Pekka Pitkäsen jotka oleskelevat laillisesti maassa. Liikkumisva-
6963: 5.9.1996 allekirjoittamassa lausunnossa toden- pautta ei ole tarkoitettu ehdottomaksi oikeudek-
6964: nut muun ohella seuraavaa. si. Tätä oikeutta voidaan rajoittaa tietyissä olo-
6965: suhteissa. Rajoitusten tulee mm. perustua lakiin
6966: ja ne eivät saa olla ristiriidassa ihmisoikeuksia
6967: 2.5.1 Asetuksen suhde yhteisön oikeuden koskevien kansainvälisten sopimusten kanssa.
6968: säännöksiin Euroopan ihmisoikeussopimuksen 4 lisäpöytä-
6969: kirjan 2 artiklan perusteella sallitaan valtion
6970: Rooman sopimuksessa säädettyä vapaata liik- alueella laillisesti oleskelevaa henkilöä koskevia
6971: kuvuutta voidaan rajoittaa yleiseen järjestyk- liikkumisvapauden rajoituksia kun rajoitukset
6972: seen, turvallisuuteen tai kansanterveyteen liitty- ovat lainmukaisia ja demokraattisessa yhteis-
6973: villä syillä. Vapautta ei saa rajoittaa taloudellisis- kunnassa välttämättömiä huomioon ottaen val-
6974: ta syistä. EY-tuomioistuin on todennut, että ne tion turvallisuus ja yleinen järjestys. Tämän on
6975: olosuhteet, jotka on otettava huomioon arvioita- katsottu tarkoittavan esim. rajoituksia sotilaalli-
6976: essa yleistä järjestystä ja turvallisuutta voivat silla erityisalueilla.
6977: vaihdella eri maissa ja eri ajankohtina. Jäsenval- Puolustusministeriön käsityksen mukaan suo-
6978: tioilla on oikeus tietyssä määrin itse päättää ra- ja-alueilla voimassa olevat liikkumisvapauden
6979: joitusten sisällöstä. Tällöin on kuitenkin suhteel- rajoitukset eivät ole aineellisessa suhteessa risti-
6980: lisuusperiaate otettava huomioon. riidassa hallitusmuodon 7 §:n ulkomaalaisille
6981: Yleisesti ottaen asetuksen 3 §:n 2 momentissa turvaaman liikkumisvapauden kanssa. Samoin
6982: tarkoitetut toimenpiteet tai 8 §:n säännös lupa- voidaan todeta, että liikkumisvapauden sääntely
6983: velvollisuudesta kun on kysymys sotilashenki- voidaan perustella niillä rajotusperusteilla, jotka
6984: löiden ja sotilasajoneuvojen saapumisesta maa- yhteisön oikeus tuntee.
6985: han ja oleskelusta maassa, eivät ole ristiriidassa
6986: yhteisön oikeuden kanssa. Tarkoituksena ei ole
6987: kokonaan kieltää säännöksissä mainittua toi-
6988: mintaa vaan ainoastaan Suomen alueellisen 2.5.3 Johtopäätös
6989: koskemattomuuden valvonnan yhteydessä
6990: kontrolloida tiettyjä toimintoja. Kontrolloima- Koska asetus annettiin ennen kuin Suomi liit-
6991: ton merialueiden luotaus tai muu vedenalainen tyi Euroopan unioniin, ei käsitettä ulkomaalai-
6992: tutkimustoiminta nykyisillä laitteilla voi johtaa nen ole määritelty tai käännetty ruotsiksi sopu-
6993: siihen että esim. veden alla sijaitsevien valvon- soinnussa yhteisön oikeuden määritelmän kans-
6994: tajärjestelmien osia tai miinoitukseen soveltuvia sa.
6995: alueita paljastuisi. Vastaavalla tavalla voi valo- Vaikka Suomen alueen valvonnasta annettua
6996: kuvaus tai muu lentokoneesta tapahtuva tutki- asetusta ja säännöksiä suoja-alueista puolustus-
6997: mustoiminta paljastaa tietoja, jotka ovat tär- ministeriön käsityksen mukaan edelleen voidaan
6998: keitä sotilaallisten kohteidemme turvallisuudel- soveltaa, tulee ministeriö myöskin vastaisuudes-
6999: le. sa kiinnittämään tarpeellista huomiota suoja-
7000: On siis mahdollista rajoittaa oleskelua tietyillä alueita koskevien säännösten säädöstasoon ja
7001: suoja-alueilla, jos se on välttämätöntä yleisen ulkomaalaiskäsitteen sisältöön Suomen alueen
7002: järjestyksen tai turvallisuuden kannalta. Alue- valvonnasta annetussa asetuksessa.
7003: 132 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
7004:
7005: 3 VASTINEPYYNTÖ sotilasosastolle ja sotilasajoneuvolle myöntää
7006: puolustusministeriö, luvan sotilashenkilölle pää-
7007: CJ:lle on varattu tilaisuus vastineen antami- esikunta.
7008: seen hankituista lausunnoista. Hän ei kuiten-
7009: kaan ole antanut vastinetta.
7010: Merkitään, että Euroopan unionin hallitusten 4.1.2 Hallitusmuodon 7 §:n 1 momentissa
7011: välisessä kokouksessa 16.-17.6.1997 hyväksyt- säädetystä liikkumisvapaudesta
7012: ty ja 2.10.1997 Amsterdamissa allekirjoitettu
7013: sopimus tulee täydentämään ja muuttamaan Hallitusmuodon 7 §:n 1 momentin (969/1995)
7014: unionin perussopimuksia. Tässä päätöksessä ei mukaan Suomen kansalaisella ja maassa laillises-
7015: ole otettu huomioon näitä täydennyksiäja muu- ti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liik-
7016: toksia. kua maassa ja valita asuinpaikkansa.
7017: Perusoikeusuudistuksen yhteydessä eduskun-
7018: nan perustuslakivaliokunta totesi (PeVM 25,
7019: 4RATKAISU 1994 vp. s. 4), että "Osassa esityksen säännöksis-
7020: tä asianomainen perusoikeus on turvattu oikeu-
7021: 4.1 VALVONTA-ASETUKSEN SUHDE den muodossa ilman nimenomaista lakivarausta
7022: HALLITUSMUOTOON tai rajoituslauseketta. Tällä tavoin kirjoitettuja-
7023: kaan perusoikeuksia ei pääsääntöisesti ole tar-
7024: 4.1.1 Asetuksen keskeinen sisältö koitettu ehdottomiksi oikeuksiksi, vaan kysy-
7025: mys niiden rajoittamisesta ratkaistaan perusoi-
7026: Suomen alueen valvonnasta ja sen alueellisen keuksia koskevien yleisten oppien mukaisesti."
7027: koskemattomuuden turvaamisesta annetun ase- Perustuslakivaliokunta on mietinnössään yksi-
7028: tuksen 2 §:n 1 momentin mukaan asetusta sovel- tyiskohtaisesti luetellut yleisiä rajoittamista kos-
7029: letaan ulkomaalaiseen sotilashenkilöön ja soti- kevia vaatimuksia (s. 5).
7030: lasosastoon sekä ulkomaisiin sotilasajoneuvoi- Perustuslakivaliokunta on todennut (s. 5)
7031: hin, valtionaluksiin ja valtionilma-aluksiin. Ase- erääksi vaatimukseksi sen, että rajoitusperustei-
7032: tuksen eräitä säännöksiä sovelletaan myös muu- den tulee olla hyväksyttäviä. Tällöin valiokunta
7033: hun ulkomaalaiseen sekä ulkomaiseen alukseen on lausunut muun ohella: "Hyväksyttävyyden
7034: ja ilma-alukseen (2 mom.). arvioinnissa merkitystä voi olla esimerkiksi Eu-
7035: Asetuksen 3 §:n 1 momentin mukaan ulko- roopan ihmisoikeussopimuksen vastaavanlaista
7036: maalainen ei saa Suomen alueella toimeenpanna oikeutta koskevilla määräyksillä, ainakin siltä
7037: sotilaallisia harjoituksia eikä suorittaa sotilaal- osin kuin niihin sisältyy tyhjentävä luettelo ih-
7038: lista tiedustelua. Pykälän 2 momentin mukaan misoikeuksien hyväksyttävistä rajoitusperus-
7039: ulkomaalainen ei saa Suomen alueella ilman teista. Perusoikeussäännöksiä on perusteltua
7040: puolustusministeriön lupaa 1) suorittaa kartoi- tulkita yhdenmukaisesti ihmisoikeuksien kanssa
7041: tusta tai merenmittaustarkoituksessa tapahtu- niin, että vain ihmisoikeussopimuksen asian-
7042: vaa luotausta; 2) suorittaa ilmakuvausta valtion- omaisen sopimusmääräyksen mukaan hyväk-
7043: ilma-aluksesta eikä muutoinkaan kuvata soti- syttävät rajoitusperusteet voivat olla vastaavan
7044: laallisesti tärkeitä kohteita; 3) suorittaa ilmasta perusoikeussäännöksen sallittuja rajoitusperus-
7045: tapahtuvaa tutkimustoimintaa sotilaallisesti tär- teita."
7046: keällä alueella; eikä 4) suorittaa vedenlaisia tut- Euroopan ihmisoikeussopimuksen 4 lisäpöy-
7047: kimuksia tai töitä. täkirjan liikkumisvapautta koskevan 2 artiklan
7048: Asetuksen 4 §:n mukaan valtioneuvosto voi 3 kappaleessa todetaan sallituiksi rajoituksiksi
7049: alueellisen koskemattomuuden valvonnan tehos- vain sellaiset, jotka ovat lain mukaisia ja välttä-
7050: tamiseksi määrätä valtakunnan turvallisuuden mättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kan-
7051: vuoksi tärkeitä alueita erityisiksi suoja-alueiksi sallisen tai yleisen turvallisuuden takia, yleisen
7052: sekä antaa ulkomaalaisten samoin kuin ulko- järjestyksen ylläpitämiseksi, rikosten ehkäisemi-
7053: maisten alusten ja ilma-alusten liikkumista ja seksi, terveyden ja moraalin suojaamiseksi tai
7054: oleskelua koskevia määräyksiä. muiden yksilöiden oikeuksien ja vapauksien suo-
7055: Asetuksen 8 §:n mukaan vieraan valtion soti- jelemiseksi. Artiklan 4 kappaleen mukaan liik-
7056: lashenkilön ja sotilasosaston sekä sotilasajoneu- kumisvapautta voidaan erityisalueilla samoin ra-
7057: von maahantulo ja maassaoleskelu on sallittu joittaa lain nojalla ja demokraattisen yhteiskun-
7058: vain sopimuksen tai luvan perusteella. Luvan nan yleisen edun nimissä.
7059: 9.1. Valvonta-asetuksen sisällön tarkistaruistarve 133
7060:
7061: Hallitusmuodon 7 §:n 1 momentissa säädetty mentin mukaista oikeutta yhdenvertaiseen koh-
7062: liikkumisvapaus ei siis rajoituslausekkeen puut- teluun.
7063: tumisesta huolimatta ole siten ehdoton, etteikö Valvonta-asetuksen 4 §:n mukaiset rajoitukset
7064: sitä tietyin edellytyksin voisi rajoittaa. on toteutettu käytännössä valtioneuvoston anta-
7065: malla päätöksellä Suomen alueella olevista suo-
7066: ja-alueista sekä ulkomaisten alusten liikkumises-
7067: 4.1.3 Muut hallitusmuodon säännökset (5 §) ta ja oleskelusta niillä (318/1990). Siitä ilmenevän
7068: perusteella totean, että järjestelmä täyttää mie-
7069: Hallitusmuodon 5 §:n 1 momentin yleisen yh- lestäni hyvin suhteellisuusperiaatteen vaatimuk-
7070: denvertaisuussäännöksen mukaan ihmiset ovat set. Ulkomaalaisten liikkumisvapautta ei rajoite-
7071: yhdenvertaisia lain edessä. Pykälän 2 momentin ta enempää kuin on välttämätöntä 4 §:n mukais-
7072: syrjintäkiellon mukaan ketään ei saa ilman hy- ten tarkoitusperien saavuttamiseksi.
7073: väksyttävää perustetta asettaa eri asemaan suku-
7074: puolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, va- 4.1.5 Kysymys säädöstasosta
7075: kaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vam-
7076: maisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn Valvonta-asetuksen 4 §:ssä tarkoitetut liikku-
7077: perusteella. misvapauden rajoitukset perustuvat puolustus-
7078: Perusoikeusuudistuksen yhteydessä todettiin voimista annetun lain 2 a §:n (572/1988) valtuu-
7079: (HE 309/1993 vp. s. 44), että "pykälä ei toisaalta tussäännökseen. Sen mukaan lain 2 §:n 1 ja
7080: kieltäisi kaikenlaista erontekoa ihmisten välillä, 2 kohdassa tarkoitetuista puolustusvoimien teh-
7081: vaikka erottelu perustuisi syrjintäsäännöksessä tävistä sekä niitä suoritettaessa käytettävistä voi-
7082: nimenomaan mainittuuun syyhyn. Olennaista ma- ja pakkokeinoista säädetään asetuksella ja
7083: on, voidaanko erottelu perustella perusoikeus- määrätään lisäksi valtioneuvoston tai puolustus-
7084: järjestelmän kannalta hyväksyttävänä tavalla. ministeriön päätöksellä. Asetuksella säädetään
7085: --- Perustelulie asetettavat vaatimukset ovat eri- myös aluevalvontaa koskevien säännösten ja
7086: tyisesti säännöksessä lueteltujen kiellettyjen erot- määräysten rikkomisesta tuomittavista rangais-
7087: teluperusteiden kohdalla kuitenkin korkeat." tusseuraamuksista. Edellä mainittuihin puolus-
7088: Euroopan ihmisoikeussopimuksen 14 artik- tusvoimien tehtäviin kuuluvat valtakunnan maa-
7089: lassa vahvistetun syrjintäkiellon vakiintuneen ja vesialueen sekä ilmatilan valvonnasta huoleh-
7090: tulkintakäytännön mukaan syrjinnästä ei ole ky- timinen yhteistoiminnassa muiden valvontavi-
7091: symys, jos erilaiselle kohtelulle esitetään objektii- ranomaisten kanssa sekä valtakunnan alueellisen
7092: vinen ja kohtuullinen oikeutusperuste, joka li- koskemattomuuden turvaaminen tarvittaessa
7093: säksi täyttää suhteellisuusperiaatteen vaatimuk- voimakeinoja käyttäen.
7094: set. Perusoikeusuudistuksen voimaantulon (1.8.
7095: Näin ollen ei myöskään ole ehdotonta kieltoa 1995) jälkeen ulkomaalaisen liikkumisvapaus
7096: kohdella ihmisia eri tavoin hallitusmuodon 5 §:n perustuu hallitusmuodon 7 §:n 1 momentin sään-
7097: 2 momentissa säädetyillä perusteillakin. nökseen. Tämän oikeuden rajoituksista on sää-
7098: dettävä lailla. Muita perusoikeusuudistuksen jäl-
7099: keen noudatettavia tähän liittyviä periaatteita
7100: 4.1.4 Arvio valvonta-asetuksen 4 §:stä ovat kielto delegoida perusoikeuksien rajoitta-
7101: mista koskevaa toimivaltaa lakia aiemmalle sää-
7102: Säännös on selvä rajoitus hallitusmuodon döstasolle, vaatimus lailla säädettyjen rajoitus-
7103: 7 §:n 1 momentissa säädettyyn liikkumisvapau- ten tarkkarajaisuudesta ja riittävästä täsmälli-
7104: teen ja hallitusmuodon 5 §:n 2 momentissa sää- syydestä sekä vaatimus rajoitusten olennaisen
7105: dettyyn samanlaisen kohtelun periaatteeseen. sisällön ilmeneruisestä laista.
7106: Sen sijaan en katso, että valvonta- asetuksen 3 §:n Näin ollen valvonta-asetuksen 4 §:n mukainen
7107: 2 momentissa säädetyissä tapauksissa olisi kysy- järjestely ei enää ole perusoikeusjärjestelmän
7108: mys liikkumisvapauden varsinaisesta rajoittami- mukainen. Kun vanha lainsäädäntö on saatetta-
7109: sesta. va vastaamaan uudistettujen perusoikeussään-
7110: Valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja nösten vaatimuksia, katson oikeusministeriön
7111: valtakunnan turvallisuus ovat mielestäni hyväk- kantaan yhtyen, että erityisiä suoja-alueita ja
7112: syttäviä perusteita, joiden nojalla voidaan rajoit- niillä liikkumista ja oleskelua koskevista tarpeel-
7113: taa hallitusmuodon 7 §:n 1 momentin mukaista lisista rajoituksista tulisi säätää olennaisesti ny-
7114: liikkumisvapauttaja hallitusmuodon 5 §:n 2 mo- kyistä tarkemmin lailla.
7115: 134 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
7116:
7117: 4.1.6 Asetuksen 4 §:n soveltamisesta perusoike- lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin, niitä olisi
7118: usuudistuksen voimaantulon jälkeen voitava perustella objektiivisesti hyväksyttävillä
7119: perusteilla ja käytettävistä keinoista tulisi valita
7120: Perustuslakivaliokunta on huomauttanut liikkumisvapautta vähiten rajoittava.
7121: (PeVM 25, 1994 vp. s. 7) siitä, että perusoikeus- Ensi sijassa valtion omaan harkintaan jää
7122: uudistuksen kanssa ristiriidassa olevia lakeja ei yleisen järjestyksen ja turvallisuuden määrittely.
7123: voida hallitusmuodon 92 §:n nojalla jättää sovel- Tuomioistuinkäytännöstä ilmenevät yleiset peri-
7124: tamatta. Tällöin on kuitenkin otettava huo- aatteet on kuitenkin otettava huomioon.
7125: mioon valiokunnan esittämä perusoikeusmyön-
7126: teisen laintulkinnan periaate. 4.2.2 Yleisiä näkökohtia
7127: Tähän kantaan yhtyen katson, että ennen
7128: 4.1.5 kohdassa tarkoittamieni lainmuutosten ai- Lähtökohtana on, että Euroopan yhteisöllä
7129: kaansaamistakin viranomaisten on puolustus- on toimivalta antaa ylikansallisia säännöksiä ai-
7130: voimista annetun lain 2 a §:n nojalla annettuja noastaan asioissa, joissa jäsenvaltiot ovat nimen-
7131: säännöksiä soveltaessaan otettava asianmukai- omaisesti luovuttaneet yhteisölle toimivaltaa.
7132: sesti huomioon hallitusmuodon 7 §:n 1 momen- Yhteisöllä ei ole toimivaltaa säätää jäsenvaltioi-
7133: tissa ulkomaalaisille säädetty liikkumisvapaus. den alueellisen koskemattomuuden turvaami-
7134: seksi suoritettavista toimenpiteistä. Valvonta-
7135: asetuksen soveltamisala jää siten yhteisön toimi-
7136: 4.2 VALVONTA-ASETUKSEN SUHDE vallan ulkopuolelle.
7137: YHTEISÖN OIKEUTEEN Sanotut jäsenvaltioiden toimenpiteet eivät
7138: kuitenkaan saa olla siten mitoitettuja ja suunnat-
7139: 4.2.1 Liikkumisvapautta koskevista säännöksis- tuja, että voitaisiin puhua syrjinnästä. Liikku-
7140: tä yhteisön oikeudessa misvapauden rajoituksia joudutaan siten arvioi-
7141: maan myös yhteisön oikeuden yleisen syrjintä-
7142: Rooman sopimuksen 3 artiklan c kohtaan si- kiellon kannalta.
7143: sältyy yleisluonteinen julistus siitä, että henkilöi-
7144: den vapaata liikkuvuutta koskevat esteet on
7145: poistettava EY :n jäsenvaltioiden väliltä. 4.2.3 Erityisesti valvonta-asetuksen säännöksis-
7146: Henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta on tä
7147: säännöksiä perustamissopimuksen 48-66 artik-
7148: loissa. Tällöin on kyse lähinnä henkilöistä, jotka Maanpuolustuksen ja valtakunnan alueelli-
7149: harjoittavat taloudellista toimintaa. Perustamis- sen koskemattomuuden turvaamisen voidaan
7150: sopimuksen 8a artiklassa ovat kaikkia unionin mielestäni selvästi katsoa kuuluvan yleinenjär-
7151: kansalaisia koskevat liikkumisvapautta koske- jestys ja turvallisuus -käsitteen piiriin.
7152: vat säännökset. Tämän mukaisesti katson, että valvonta-ase-
7153: Liikkumisvapautta voidaan rajoittaa 48 artik- tuksen 2 § (soveltamisala ja valvonnan kohteet),
7154: lan 3 kohdassa, 56 artiklan 1 kohdassa ja 66 ar- 4 § (suoja-alueet) ja 8 § (sotilashenkilöstön ja -
7155: tiklassa tarkoitetuilla perusteilla. Keskeinen ra- ajoneuvon maahantulo- ja oleskelulupa) sisältä-
7156: joitusperuste on yleisen järjestyksen tai turvalli- mät liikkumisvapauden rajoitukset ovat perus-
7157: suuden turvaaminen. Tämä rajoitusperuste tulee teltavissa yhteisön oikeuden hyväksymillä rajoi-
7158: vakiintuneen tulkinnan mukaan kysymykseen tusperusteilla. Säännökset eivät myöskään ole
7159: myös 8a artiklan mainitsemissa tapauksissa, ristiriidassa yleisen syrjintäkiellon kanssa.
7160: vaikka artiklassa ei olekaan nimenomaisia mää- Valvonta-asetuksen 3 §:n 2 momentissa ei ole
7161: räyksiä rajoitusperusteista. kysymys varsinaisesta liikkumisvapauden rajoit-
7162: Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen mukai- tamisesta. Momentin 2 kohdassa (ilmakuvaus
7163: nen pääsääntö on, että kotimaan kansalaisia ja valtionilma-aluksesta, sotilaallisesti tärkeiden
7164: ulkomaalaisia ei saa kohdella eri tavoin. Edellä kohteiden kuvaus muutenkin) ja 3 kohdassa (il-
7165: mainitut rajoitusperusteet antavat mahdollisuu- masta tapahtuva tutkimustoiminta sotilaallisesti
7166: den poiketa tästä. Ulkomaalaisten henkilöiden tärkeällä alueella) tarkoitetun toiminnan rajoit-
7167: liikkumista valtion sisällä rajoitettaessa edellyte- taminen on kuitenkin perusteltua maanpuolus-
7168: tään myös yhteisön tuomioistuimen oikeuskäy- tuksen ja valtakunnan alueellisen koskematto-
7169: tännöstä ilmenevien periaatteiden noudattamis- muuden turvaamisella, eikä rajoittamista voida
7170: ta. Näiden mukaan rajoitusten tulisi perustua pitää myöskään syrjintänä.
7171: 9.2. Yhteisöverolakiehdotuksen käsittelystä 135
7172:
7173: Valvonta-asetuksen 3 §:n 2 momentin 1 koh- tarkoittamiini lainsäädäntötoimiin (4.1.5) ja val-
7174: dassa (kartoitus, merenmittaustarkoituksessa ta- vonta-asetuksen muuttamiseen (4.2.3 ja 4.3).
7175: pahtuva luotaus)ja4 kohdassa (vedenalaiset tut- Puolustusministeriölle ja Sisäasiainministeriölie
7176: kimukset ja työt) rajoitusten alaisiksi säädetyt lähetän jäljennöksen tästä päätöksestäni tarvit-
7177: toimet ovat periaatteessa ei-sotilaallisia. Tällai- taviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi 4.1.6-kohdas-
7178: siin toimiin sisältyy sellaista, joka selvästi on pe- sa tarkoitetussa asiassa. Lisäksi lähetän jäljen-
7179: rusteltua rajoittaa maanpuolustuksen ja valta- nöksen päätöksestäni tiedoksi oikeusministeri-
7180: kunnan alueellisen koskemattomuuden turvaa- ölle ja ulkoasiainministeriölle.
7181: misella, ilman että kyseessä olisi syrjintä. Rajoi-
7182: tussäännökset ovat kuitenkin valvonta-asetuk-
7183: sen tarkoitusperien kannalta katsoen varsin laa- 9.2. Yhteisöverolakiehdotuksen käsitte-
7184: ja-alaisia ja ylimalkaisia. Yhteisön oikeuden lystä
7185: edellyttämien suhteellisuus- ja syrjimättömyys-
7186: periaatteiden noudattaminen näyttää jäävän yk- Oikeuskansleri Paavo Nikulan päätös
7187: sinomaan lupakäytännön varaan. En pidä tätä 17.12.1998, dnro 630/1/98
7188: riittävänä. Momentin 1 ja 4 kohtien asiasisältöä
7189: tulisi täsmentää.
7190: 1. KANTELU
7191:
7192: 4.3 ULKOMAALAISEN KÄSITE VAL VON- Oikeuskanslerille 17.6.1998 yhteisesti osoitta-
7193: T A-ASETUKSESSA massaan kirjoituksessa kansanedustaja Arja
7194: Alho ja 12 muuta kansanedustajaa ovat pyytä-
7195: Valvonta-asetuksessa ei määritellä ulkomaa- neet oikeuskansleria selvittämään sekä sisäasi-
7196: laisen käsitettä. Kun yhteisön oikeudessa "ulko- ainministeriössä että valtiovarainministeriössä
7197: maalaisella" on eri merkitys kuin mitä sanalle suoritetun lainvalmistelun asianmukaisuutta
7198: Suomessa yleisesti annetaan, on tilanne aiheutta- ns. yhteisöveroasiassa. Lakiehdotuksen, joka si-
7199: nut tulkintaongelmia. Ulkomaalaisen käsite tu- sältyi hallituksen esitykseen eduskunnalle veron-
7200: lisikin asianmukaisesti määritellä asetuksessa. tilityslaiksi ja laiksi tuloverolain 124 §:n muutta-
7201: misesta (HE 54/1998 vp.), perusteluissa oli mai-
7202: nittu yhteisöveron jakoperusteiden muutoksen
7203: 4.4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPI- merkitsevän Helsingin kaupungille 130 miljoo-
7204: TEET nan markan veromenetystä. Kuitenkin 5.6.1998
7205: oli tullut tietoon, että Helsingin menetys olisi yli
7206: Olen edellä päätynyt siihen yleisarvioon, että 800 miljoonaa markkaa. Alho ja muut allekir-
7207: Suomen alueen valvonnasta ja sen alueellisen joittajat ovat pyytäneet tutkimaan, mistä syystä
7208: koskemattomuuden turvaamisesta annettu ase- tätä tietoa ei ollut toimitettu välittömästi edus-
7209: tus ei asiasisällöltään ole ristiriidassa Suomen kunnalle. Kyseinen laki oli ollut parhaillaan
7210: hallitusmuodon tai yhteisön oikeuden kanssa. eduskunnan käsittelyssä ja valiokunnan mietin-
7211: Olen kuitenkin päätynyt seuraaviin arvioihin, nössä oli ollut jopa todettuna, ettei valiokunta
7212: jotka mielestäni edellyttävät viranomaistoimen- vielä ollut saanut kyseisiä konserniverotuksen
7213: piteitä: muutokseen liittyviä laskelmia. Alho ym. ovat
7214: - Valvonta-asetuksen 4 §:ssä olevat rajoi- pyytäneet selvittämään, olivatko asian valmiste-
7215: tukset edellyttävät säätämistä lailla, nykyistä lusta vastanneet valtioneuvoston jäsenet olleet
7216: olennaisesti tarkemmin (4.1.5) tietoisia laskelmista ja jos olivat olleet, mistä
7217: - Viranomaisten on puolustusvoimista an- syystä he eivät olleet parlamentarismin periaat-
7218: netun lain 2a §:n nojalla annettuja säännöksiä teiden mukaisesti toimittaneet kyseistä tietoa vii-
7219: soveltaessaan otettava asianmukaisesti huo- pymättä eduskunnalle.
7220: mioon hallitusmuodon 7 §:n 1 momentissa ulko-
7221: maalaisille säädetty liikkumisvapaus (4.1.6)
7222: - Valvonta-asetuksen 3 §:n 2 momentin 1 ja 2. KANTELUN KOHTEENA OLEVA
7223: 4 kohtien asiasisältöä tulee täsmentää (4.2.3) ESITYS
7224: - Ulkomaalaisen käsite valvonta-asetukses-
7225: sa tulee määritellä (4.3) Hallitus antoi 8.5.1998 eduskunnalle esityksen
7226: Esitän valtioneuvostolle, että se ryhtyisi edellä verontilityslaiksi ja laiksi tuloverolain 124 §:n
7227: 136 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
7228:
7229: muuttamisesta (HE N:o 54/1998 vp.). Siinä eh- költä ja vero-osaston osastopäälliköltä olen vaa-
7230: dotettiin mm., että kuntien ja seurakuntien yhtei- tinut selvitykset siitä, miten lakiehdotusten val-
7231: söveronjako-osuuksien laskentaperusteet uudis- mistelua valtiovarainministeriössä yleensä ja eri-
7232: tettaisiin. Kunnille tuleva yhteisövero jaettaisiin tyisesti tässä tapauksessa oli seurattu ja valvottu.
7233: siten, että yhdessä kunnassa toimivalle yhteisölle Olen hankkinut asiassa selvityksen myös valtio-
7234: maksuunpantu vero olisi sijaintikunnan jako- varainministeriön budjettiosaston silloiselta
7235: osuuden laskentaperusteena. Useassa kunnassa päälliköltä budjettipäällikkö Erkki Virtaselta.
7236: toimivalle yhteisölle maksuunpantu vero jaettai- Ministeri Skinnarilta olin pyytänyt kantelusta
7237: siin yhteisön toimipaikkakuntien kesken toimi- lausunnon. Siinä oli ilmoitettava, oliko ja miten
7238: paikkojen henkilöstömäärien suhteessa. Konser- hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyn aikana
7239: niavustuslain mukaisessa konsernisuhteessa ole- yhteisöveronjakoa ja uusien laskentaperusteiden
7240: ville yhteisöille maksuunpantu vero jaettaisiin taloudellisten vaikutusten selvittämistä ja edus-
7241: konserniin kuuluvien yhteisöjen kunnittaisten kunnalle ilmoittamista käsitelty ministeritasolla,
7242: henkilöstömäärien suhteessa. Säännös yksittäis- sekä oliko asiaa valmistelleille virkamiehille an-
7243: ten kuntien ja seurakuntien jako-osuuksista si- nettu tätä koskevia ohjeita.
7244: sältyi ehdotuksen 13 §:ään. Olen osoittanut selvityspyynnön myös sisäasi-
7245: Hallituksen esityksen sivuilla 12-13 kerrot- ainministeriölle. Sisäasiainministeriön tuli hank-
7246: tiin esityksen taloudellisista vaikutuksista. Lu- kia asiaa käsitelleiltä virkamiehiltään selvitys.
7247: kuun ottamatta konsernisuhteessa olevien yhtei- Asianomaisen ministerin sisäasiainministeriössä
7248: söjen verojen jakamista esityksessä ehdotettujen tuli omassa lausunnossaan ilmoittaa, oliko ja
7249: laskentaperusteiden mukaisia koelaskelmia oli miten hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyn
7250: tehty vuoden 1995 tietojen pohjalta. Yhteisöve- aikana sisäasiainministeriössä käsitelty ministe-
7251: ron tuottoa oli mitattu sen määränä asukasta ritasolla lakiehdotuksen valmisteluun liittyviä
7252: kohden. Muutoksia oli arvioitu myös yhteisöve- yhteisöveronjakoa ja uusien laskentaperusteiden
7253: ron määrän muutoksena asukasta kohden. taloudellisten vaikutusten selvittämistä ja edus-
7254: Eduskunnan hallintovaliokunta arvioi esitys- kunnalle ilmoittamista koskevia kysymyksiä.
7255: tä 2.6.1998 päivätyssä lausunnossaan (HaVL 9/
7256: 1998 vp.). Siinä todettiin mm., että uudistuksen
7257: tietopohja oli sikäli puutteellinen, että konsernei- 4. HANKITUT SELVITYKSET JA VASTI-
7258: hin liittyvät tiedot eivät olleet olleet laskelmia NEET
7259: tehtäessä valmiina. Mahdolliset järjestelmän
7260: korjaustoimenpiteet oli toteutettava heti, jos sii- Kirjoituksen johdosta valtiovarainministe-
7261: hen ilmenee perusteita. Myös eduskunnan valtio- riön virkamiehet, kansliapäällikkö, valtiosihteeri
7262: varainvaliokunta totesi 5.6.1998 päivätyssä mie- Raimo Sailas, budjettipäällikkö, silloinen finans-
7263: tinnössään (VaVM 18/1998 vp.) uudistuksen tie- sineuvos Timo Viherkenttä, silloinen budjetti-
7264: topohjan sikäli puutteelliseksi, että konserneihin päällikkö Erkki Virtanen, vero-osaston päällik-
7265: liittyvät tiedot eivät olleet olleet laskelmia teh- kö Lasse Arvela ja vanhempi finanssisihteeri
7266: täessä valmiina. Valiokunnan mielestä hallituk- Merja Taipalus sekä sisäasiainministeriön neu-
7267: sen oli seurattava uudistuksen vaikutuksia erityi- votteleva virkamies Martti Kallio ovat antaneet
7268: sesti tältä osin. Valtiovarainvaliokunta kuitenkin selvityksensä. Ministerit Jouko Skinnarija Jouni
7269: ehdotti, että lakiehdotus tältä osin hyväksyttäi- Backman ovat antaneet lausuntonsa. Kansan-
7270: siin muuttumattomana. edustaja Arja Alho ja hänen myötäpuolensa ovat
7271: antaneet asiassa vastineensa.
7272:
7273: 3. OIKEUSKANSLERIN SELVITYSPYYN-
7274: NÖT 4.1 Valtiovarainministeriön virkamiesmenettely
7275:
7276: Olen osoittanut kantelun johdosta ministeri 4.1.1 Osastopäällikkö Viherkentän ja finanssi-
7277: Jouko Skinnarille valtiovarainministeriöön sel- sihteeri Taipaluksen selvitys
7278: vityspyynnön. Asiassa tuli hankkia lakia valmis-
7279: telieilta valtiovarainministeriön virkamiehiltä Silloinen finanssineuvos, nykyinen budjetti-
7280: selvitys yhteisöveron jaon taloudellisten vaiku- päällikkö Timo Viherkenttä ja vanhempi finans-
7281: tusten selvittämisestä ja kantelussa esitetyistä sisihteeri Merja Taipalus ovat esittäneet yhteises-
7282: väitteistä. Valtiovarainministeriön kansliapäälli- ti antamassaan 10.8.1998 päivätyssä selvitykses-
7283: 9.2. Yhteisöverolakiehdotuksen käsittelystä 137
7284:
7285: sä, että he olivat valtiovarainministeriön osalta laskelmat, joihin myöhempiä myös konsernitie-
7286: valmistelleet kysymyksessä olevaa lakia. Yhtei- toja sisältäneitä laskelmia sittemmin oli verrattu.
7287: sön tuloveron kuntaosuuden jakoperusteiden Konsernitietoja sisältävien laskelmien puuttumi-
7288: uudistamista oli valmisteltu aluksi sisäasiainmi- nen oli ollut esillä sekä hallintovaliokunnan että
7289: nisteriön 11.6.1997 asettamassa yhteisövero- valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä. Valtiova-
7290: osuustyöryhmässä (Sisäasiainministeriön työ- rainministeriön edustaja oli esittänyt arvionaan
7291: ryhmämuistio 1/l998). Työryhmälle oli laadittu valtiovarainvaliokunnassa 26.5.1998, että kon-
7292: verovuoden 1995 tietojen perusteella koelaskel- sernitietoja sisältävien koelaskelmien valmistu-
7293: mia työryhmän ehdotusten vaikutuksista eri minen kestäisi muutaman viikon. Hallintovalio-
7294: kuntien asemaan. Laskelmiin oli sisällytetty kunta oli todennutkin Iausunnossaanja valtiova-
7295: myös ennuste yhteisöveron tuoton arvioidusta rainvaliokunta mietinnössään, että uudistuksen
7296: valtakunnallisesta kasvusta verovuoden 1995 jäl- tietopohja oli sikäli puutteellinen, että konsernei-
7297: keen. Työryhmän luovutettua muistionsa val- hin liittyvät tiedot eivät olleet laskelmia tehtäessä
7298: mistelua oli jatkettu virkatyönä hallituksen ta- valmiina. Valtiovarainvaliokunta oli katsonut
7299: louspoliittisen ministerivaliokunnan ohjaukses- mietinnössään, että hallituksen olisi seurattava
7300: sa. Koska yhteisöveron jakoperusteista sääde- uudistuksen vaikutuksia erityisesti tältä osin. Itse
7301: tään verolainsäädännössä, hallituksen esityksen asian, konsernirakenteiden huomioonottamisen,
7302: lopullinen valmistelu ja esittely olivat kuuluneet hallintovaliokunta oli katsonut lausunnossaan
7303: valtiovarainministeriölle, vaikka työryhmäval- olevan "keskeinen uudistuksen tavoitteita, oi-
7304: mistelu oli tehty sisäasiainministeriön työryh- keudenmukaisia jakoperusteita toteuttava ele-
7305: mässä. mentti".
7306: Talouspoliittinen ministerivaliokunta oli esit- Viherkentän ja Taipaluksen selvityksessä to-
7307: tänyt, että jako-osuuksien määräytymisperus- detaan edelleen, että lakiesitys oli hyväksytty
7308: teissa otetaan huomioon myös konsernisuhde. eduskunnassa ensimmäisessä käsittelyssä 9.6. ja
7309: Tämän jälkeen oli ryhdytty selvittämään mah- toisessa käsittelyssä 10.6. Konsernitietoja sisältä-
7310: dollisuuksia sisällyttää konsernisuhde koelaskel- neet koelaskelmat olivat ehtineet kansanedusta-
7311: miin. Verohallinnossa ei kuitenkaan ollut ollut jien käyttöön ennen kolmatta käsittelyä, jossa
7312: saatavissa sellaisia konsernitietoja, joita koelas- lakiesitys oli hyväksytty 17.6. äänin 134-14.
7313: kelmiin olisi tarvittu. Toissijaisena mahdollisuu- Kansanedustaja Arja Alhon ym. kirjoituksessa
7314: tena tulivat kysymykseen Tilastokeskuksen kon- esitetyssä Helsingin kaupunkia koskevassa ver-
7315: sernitiedot. Niihin liittyi kuitenkin ongelmia ja tailussa tarkoitettiin ilmeisesti juuri konsernitie-
7316: heikkouksia puheena olevan tarkoituksen kan- toja sisältämättömien ja niitä sisältävien koelas-
7317: nalta. Valtiovarainministeriö oli kuitenkin pyy- kelmien välistä eroa. Jos vertailu perustui näihin
7318: tänyt 28.5.1998 päivätyllä kirjeellä Tilastokes- koelaskelmiin, luvut ilmeisesti viittasivat vero-
7319: kukselta konsernirakenteen sisältävät koelaskel- vuoden 2001 yhteisöverokertymään. Lukuihin ei
7320: mat. Hallituksen esitystä 8.5.1998 annettaessa ei tällöin sisälly se, että yhteisöveron määrän alene-
7321: .ollut ollut käytettävissä tietoja siitä, miten kon- minen koelaskelmien mukaisesti lisäisi Helsingil-
7322: sernien käsittely kokonaisuuksina olisi vaikutta- le tulevia valtionosuuksia 211 miljoonalla mar-
7323: nut verovuoden 1995 tietojen pohjalta laadittui- kalla.
7324: hin koelaskelmiin. Myöskään ei ollut ollut vielä Konsernitietoja sisältäneiden laskelmien val-
7325: selvää käsitystä siitä, olisiko mahdollisuutta teh- mistumisesta Viherkenttä ja Taipalus ovat to-
7326: dä sellaiset koelaskelmat, että niiden tekeminen denneet, että Tilastokeskus oli aloittanut sieltä
7327: olisi mielekästä tietopohjan vanhentuneisuus ja saatujen tietojen mukaan pyydettyjen laskelmien
7328: puutteellisuus huomioon ottaen. Konsernikäsit- teon viikolla 23 (1.6.1998 alkaneella viikolla) ja
7329: telyä koskevien koelaskelmien puuttumista ei pi- tehnyt ensimmäisen Excel-muotoisen tulostetau-
7330: detty sellaisena syynä, jonka vuoksi hallituksen lukkopohjan perjantaina 5.6.1998. Tällöin taulu-
7331: esityksen antamista olisi ollut aihetta viivästyt- kon päiväys oli määritelty kiinteäksi, joten se ei
7332: tää. ollut muuttunut, kun lopulliset valmiit laskelmat
7333: Eduskuntakäsittelyn osalta Viherkenttä ja myöhemmin oli sijoitettu tulostepohjaan. Las-
7334: Taipalus ovat todenneet, ettei hallituksen esityk- kelmissa esiintyvä päiväys 5.6.1998 ei siten tar-
7335: seen sisältynyt yksittäisiä kuntia koskevia nume- koittanut laskelmien valmistumispäivämäärää.
7336: roita. Eduskunnan valtiovarainvaliokuntakäsit- Tilastokeskuksen laskelmat olivat saapuneet
7337: telyssä sisäasiainministeriön edustaja olijakanut sähköpostitse valtiovarainministeriöön ja sisä-
7338: tuolloin käytettävissä olleet kuntakohtaiset koe- asiainministeriöön keskiviikkona l 0.6. Tietojen
7339:
7340: 18 292071C
7341: 138 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
7342:
7343: otsikointia oli tarkistettu myöhemmin samana tojen perusteella, joita oli käytettävissä. Uudis-
7344: päivänä. Tilastokeskuksen toimittamat laskel- tusta valmisteltaessa näitä olivat olleet vuotta
7345: mat olivat olleet valtiovarainministeriön vero- 1995 koskeneet vero- ja yritystiedot.
7346: osaston osastopäälliköllä paperitulosteena käy- Kyseessä oli kaikkiaan rakenteellinen, pysy-
7347: tettävissä torstaina 11.6. väksi tarkoitettu muutos, jonka jälkeen kuntien
7348: Tilastokeskuksen laskelmat olivat koskeneet osuudet yhteisöverotuottoon eivät enää olleet
7349: sitä, miten yhteisöveron uusiin jakoperusteisiin vakiot, vaan seuraavat jatkuvasti ja suoraan ja-
7350: sisältyvä ns. yritystoimintaerä jakautui kuntien koperusteina olevien tekijöiden kehittymistä. On
7351: kesken vuoden 1995 tiedoin. Laskelmiin ei sisäl- luonnollista, että tällaisesta uudistuksesta pää-
7352: tynyt mm. metsäerän vaikutuksia jako-osuuden tettäessä annetaan ratkaiseva merkitys uuden
7353: määräytymisessä, yhteisöveron kasvuennustetta järjestelmän perusteiden asialliselle kestävyydel-
7354: eikä vaikutuksia verotuloihin perustuvien val- le eikä yksittäisten kuntien yksittäisten vuosien
7355: tionosuuksien tasausten määriin. Sisäasiainmi- verokertymille. Konsernitietojen puuttuminen
7356: nisteriössä oli aloitettu torstaina 11.6. yhteisöve- koelaskelmista olikin avoimesti todettu paitsi
7357: ron kasvuennusteeseen perustuva vertailulasken- hallituksen esityksessä, myös hallintovaliokun-
7358: ta konsernirakennetietojen vaikutuksista yritys- nan lausunnossa ja valtiovarainvaliokunnan
7359: toimintaerän jakaantumiseen ja jatkolaskenta mietinnössä.
7360: muiden tekijöiden huomioonottamiseksi. Las-
7361: kelmat olivat valmistuneet sisäasiainministe- 4.1.2 Osastopäällikkö Arvelan selvitys
7362: riöstä saatujen tietojen mukaan ensimmäisin osin
7363: 12.6. ja myös verotuloihin perustuvaan valtion- Vero-osaston päällikkö, ylijohtaja Lasse Ar-
7364: osuuksien tasaukseen aiheutuvat vaikutukset vela on esittänyt 11.8.1998 päivätyssä selvityk-
7365: mukaan lukien 16.6. sessään, että hän oli ollut myötävaikuttamassa
7366: Viherkenttäja Taipalus ovat todenneet laskel- hankkeen käynnistämiseen ja tapaan, jolla se oli
7367: mista, että valtiovarainministeriössä pidettiin it- toteutettu. Työryhmätyön ja sitä seuranneen
7368: sestään selvänä lähtökohtana sitä, että taloudel- lainvalmistelun aikana Arvela oli saanut rapor-
7369: listen vaikutusten arviointi on lainvalmistelussa tin työn edistymisestä viikottain osaston johto-
7370: keskeisessä asemassa. Yhteisöveron jakoperus- ryhmässä. Hän oli osallistunut asiantuntijana
7371: teita uudistettaessa oli kuitenkin alun perin ollut kaikkiin kolmeen hallituksen talouspoliittisen
7372: lähdettävä siitä, ettei varsinaisten ennusteiden ministerivaliokunnan kokoukseen, joissa uudis-
7373: tekeminen uudistuksen vaikutuksista ollut mah- tusta oli käsitelty. Viimeisen, 14.4.1998 pidetyn
7374: dollista. Yhteisöveron tuoton kehityksen ennus- kokouksen aineistoon kuuluneessa vero-osaston
7375: taminen koko maan tasolla oli osoittautunut hy- muistiossa todettiin etusivulla lihavaidulla kirja-
7376: vin vaikeaksi, eikä sen ennustamista kunnittain sinlajilla huomautuksena, että konsernin käsitte-
7377: ollut ainakaan valtiovarainministeriön vero- ly yhtenä kokonaisuutena vaikutti merkittävästi
7378: osastolla pidetty mitenkään mahdollisena. Uu- jako-osuuksiin ja saattoi olla vaikutuksiltaan
7379: distuksessa oli kyseessä ennen kaikkea pysyvä erittäin merkittäväjoillekin yksittäisille kunnille.
7380: rakenteellinen muutos: siirtyminen järjestel- Tässä vaiheessa vaikutuksia ei ollut mahdollista
7381: mään, jossa kuntien yhteisöverotuotto seuraa laskea.
7382: yhteisöjen verotettavien tulojen kehitystä ja yh- Konsernien yhdistäminen oli työryhmävai-
7383: teisöjen toiminnan jakautumista eri kuntien kes- heessa hylätty, mutta siihen oli päädytty asian
7384: ken. Sentyyppisessä järjestelmässä ennustetta- käsittelyssä ministerivaliokunnassa. Kun ratkai-
7385: vuus on pysyvästi kuntien kannalta huonompi su oli löytynyt, Arvela oli antanut Merja Taipa-
7386: kuin tähänastisessa järjestelmässä, jossa yhteisö- lukselle suostumuksen työn teettämiselle Tilasto-
7387: veron jako-osuudet kuntien kesken ovat olleet keskuksessa. Saatuaan uudet laskelmat torstai-
7388: vakiot ja kunkin kunnan yhteisöverotuotto on iltapäivänä 11.6. Arvela oli lähettänyt niistä vä-
7389: ollut riippuvainen vain valtakunnallisesta koko- littömästi kappaleet ministeri Skinnarille. Hän
7390: naistuotosta. Reaaliaikaiseen tietoon perustuvan oli liittänyt mukaan lähetteen, jossa oli kiinnitet-
7391: jaon oikeudenmukaisuusetuja oli kuitenkin uu- ty huomiota erityisesti Helsingin aleneviin vero-
7392: distuksen valmistelussa ja käsittelyssä pidetty tuloihin. Samansisältöisen viestin ja laskelmat
7393: tuntuvasti vanhan järjestelmän ennustettavuus- Arvela oli lähettänyt samanaikaisesti valtiova-
7394: etuja suurempina. Erityisesti kuntien edustajat rainministeri Niinistölle.
7395: olivat kuitenkin pitäneet uudistusta valmistelta- Arvela on esittänyt, että yhteisöveron jakope-
7396: essa tärkeänä koelaskelmien tekemistä niiden tie- rusteiden uudistus oli toteutettu kulloinkin saa-
7397: 9.2. Yhteisöverolakiehdotuksen käsittelystä 139
7398:
7399: tavissa olleen parhaan mahdollisen tiedon poh- 4.1.4 Valtiosihteeri Sailaksen selvitys
7400: jalta. Poliittisia päätöksiä tehtäessä- niin halli-
7401: tuksessa kuin eduskunnassa - olivat olleet tie- Kansliapäällikkö, valtiosihteeri Raimo Sailas
7402: dossa myös ne rajoitukset, joiden vallitessa asiaa on esittänyt 19.8.1998 päivätyssä selvitykses-
7403: oli harkittu. Kuntakohtaiset vaikutusarviot täl- sään, että hänen tehtäviinsä kuului mm. vastata
7404: laisessa asiassa eivät voi koskaan edes muistuttaa siitä, että lakiehdotusten valmistelu valtiovarain-
7405: tarkkuudeltaantavanomaisia hallituksen esityk- ministeriössä hoidetaan asianmukaisella tavalla.
7406: seen sisältyviä arvioita esityksen taloudellisista Tämä tapahtui pääsääntöisesti siten, että Sailas
7407: vaikutuksista. seurasija valvoi varsinkin keskeisten ja taloudel-
7408: lisesti merkittävien lakiehdotusten valmistelua
7409: keskustelemalla osastopäälliköiden, yksikön
7410: 4.1.3 Silloisen budjettipäällikön Virtasen päälliköiden ja tarvittaessa muiden valmisteluun
7411: selvitys osallistuvien virkamiesten kanssa. Verontilitys-
7412: lain muutosesityksen valmistelu oli tapahtunut
7413: Valtiovarainministeriön silloinen budjetti- sisäasiainministeriön asettamassa laajapohjai-
7414: päällikkö Erkki Virtanen on esittänyt 9.11.1998 sessa työryhmässä, jossa valtiovarainministeriöl-
7415: päivätyssä selvityksessään, ettei yhteisöveroa lä oli ollut edustus. Sailas oli keskustellut työryh-
7416: koskevien asioiden valmistelu suoranaisesti kuu- män työn aikana useita kertoja valtiovarainmi-
7417: lunut valtiovarainministeriön budjettipäällikön nisteriötä edustaneen työryhmän jäsenen sekä
7418: virkatehtäviin. Koska kysymyksessä kuitenkin osastopäällikkö Arvelan kanssa työn etenemises-
7419: oli ollut sekä valtiontalouden että koko julkisen tä. Työryhmä oli saanut aikaan yksimielisen
7420: talouden kannalta hyvin merkittävä asia, Virta- raportin. Valtiovarainministeriön näkökulmasta
7421: nen oli seurannut hankkeen valmistelua kiinteäs- kyseessä oli kuntien välinen verotulojen jako.
7422: ti. Lisäksi hän oli osallistunut hankkeen käsitte- Työllä ei siten ollut välitöntä valtiontaloudellista
7423: lyyn mm. talouspoliittisen ministerivaliokunnan intressiä.
7424: sihteerinä ja kunnallistalouden ja -hallinnon Sailas on korostanut, että talouspoliittiselle
7425: neuvottelukunnan talousjaoston puheenjohtaja- ministerivaliokunnalle oli tuotu painokkaasti
7426: na. esiin, ettei päätöksentekohetkellä ollut käytössä
7427: Laskelmien valmistumisesta ja käyttöön saa- kuntakohtaisia laskelmia. Tämä oli näkynyt sii-
7428: misesta kesäkuussa 1998 Virtanen on esittänyt, nä, että talouspoliittisen ministerivaliokunnan
7429: että hän oli kuullut uusista laskelmista ja alusta- 14.4.1998 pidetyssä kokouksessa käsittelyn poh-
7430: vista tuloksista ensimmäisiä tietoja perjantaina jana olleessa vero-osaston muistiossa oli kiinni-
7431: 12.6.1998 käydessään kahvilla Kauppatorilla. tetty lihavoidulla kirjasinlajilla huomiota siihen,
7432: Lisätietoja hän oli saanut lähinnä käytäväkes- että konsernin käsittely yhtenä kokonaisuutena
7433: kusteluissa vielä samana päivänä. Virtanen oli vaikutti merkittävästi jako-osuuksiin ja saattoi
7434: pyytänyt laskelmat käyttöönsä heti maanantai- olla vaikutuksiltaan erittäin merkittävä joillekin
7435: aamuksi. Viikonlopun aikana hän oli analysoi- yksittäisille kunnille. Tuossa vaiheessa vaikutuk-
7436: nut tilannetta ja tullut siihen tulokseen, että mi- sia ei ollut mahdollista laskea.
7437: nisteriön johtoa tulisi - eduskuntakäsittelyn ti-
7438: lanne huomioon ottaen- välittömästi informoi- 4.2 Ministeri Skinnarin lausunto
7439: da. Saatuaan laskelmat aamulla 15.6.1998 Virta-
7440: nen oli soittanut välittömästi ministeri Sauli Nii- Ministeri Jouko Skinnari on esittänyt
7441: nistön erityisavustajalle Cardiffiin ja kertonut 28.8.1998 päivätyssä lausunnossaan, että asia oli
7442: tilanteen. Keskustelun jälkeen hän oli faksannut herättänyt laajaa yhteiskunnallista keskustelua.
7443: kuntakohtaiset laskelmat avustajalle, joka oli Suomen Kuntaliitto oli antanut asiassa oman
7444: antanut ne edelleen Niinistölle. Samana aamuna kannanottonsa. Jotta hallituksen näkökulmasta
7445: Virtanen oli toimittanut vastaavat tiedot myös realistinen ehdotus olisi voitu antaa eduskunnal-
7446: ministeri Jouko Skinnarin erityisavustajalle. le, asia oli viety laajakantoisuutensa vuoksi Skin-
7447: Molempien erityisavustajien kanssa käymissään narin toimesta talouspoliittiseen ministerivalio-
7448: keskusteluissa Virtanen oli kiinnittänyt huomio- kuntaan 3.2.1998. Eri vaiheiden jälkeen ministe-
7449: ta nimenomaan Helsinkiä koskevien lukujen rit Niinistö, Skinnari ja Backman oli määrätty
7450: muutoksiin. Tämän jälkeen hän oli katsonut valmistelemaan kokonaisratkaisu. Asiaa oli kä-
7451: omalta osaltaan informoineensa päättäjiä riittä- sitelty 14.4.1998. Laki oli päätetty viedä eteen-
7452: västi. päin talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan ja
7453: 140 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
7454:
7455: eduskuntaan. Yhteisöveron konsernijakautuma- Käytyjen keskustelujen jälkeen Skinnarin ta-
7456: selvityksen oli todettu tulevan vuoden 1997 osal- voitteena oli ollut mahdollisimman nopeasti saa-
7457: ta ensi vuodenvaihteessa. da aikaan sellainen hallituksen kokous, jossa oli-
7458: Yhteisövero-osuutta koskeva hallituksen esi- si voitu tehdä päätöksiä mahdollisista muutok-
7459: tys (HE 54/1998 vp.) oli annettu keskustelutta sista hallituksen esitykseen. Tämä olisi edellyttä-
7460: eduskunnalle 8.5.1998. Yhteisöveron osalta oli nyt lakiehdotuksen vetämistä pois eduskunnas-
7461: todettu hallituksen esityksessä sivulla 12: "Lu- ta. Toinen vaihtoehto oli ollut siirtää asian käsit-
7462: kuun ottamatta konsernisuhteessa olevien yhtei- telyä ilman lakimuutoksia syksyyn. Kolmas
7463: söjen verojen jakamista esityksessä ehdotettujen vaihtoehto oli hallituksen alkuperäinen tarkoitus
7464: laskentaperusteiden mukaisia koelaskelmia on viedä lakiesitykset läpi ennen eduskunnan kesä-
7465: tehty vuoden 1995 tietojen pohjalta." Hallituk- lomaa. Jotta asioiden selvittämiseksi olisi saatu
7466: sen lakiehdotukseen ei sisältynyt mitään lukuja lisäaikaa, Skinnari oli ollut yhteydessä eduskun-
7467: konsernijakautumasta yksittäisten kuntien, eikä nan pääsihteeriin ja sittemmin eduskunnan pu-
7468: esimerkiksi Helsingin osalta, vaikka näin julki- hemieheen. Hän oli esittänyt hallituksen esityk-
7469: suudessa moneen otteeseen oli väitetty. Myös- sen poistamista eduskunnan täysistunnon päivä-
7470: kään valtiovarainvaliokunnan verojaostossa tai järjestyksestä. Näin oli myös tehty.
7471: hallintovaliokunnassa ei valtiovarainministeriön Keskiviikkona 17 .6. Skinnari oli neuvotellut
7472: taholta lukuja ollut esitetty. pääministerin kanssa tilanteesta. Tämän jälkeen
7473: Hallituksen esitystä oli käsitelty hallintovalio- hän oli ollut yhteydessä SDP-eduskuntaryhmän
7474: kunnassa ja valtiovarainvaliokunnan verojaos- puheenjohtajaan Erkki Tuomiojaan, joka oli
7475: tossa normaalilla tavalla. Skinnarin tietoon ei pyytänyt häntä hallituspuolueitten eduskunta-
7476: eduskuntakäsittelyn aikana ollut tullut myös- ryhmien neuvotteluun heti täysistunnon alettua
7477: kään mitään erityistä. Valtiovarainvaliokunnan klo 10. Tuossa neuvottelussa Skinnarin selvitys-
7478: verojaoston ja hallintovaliokunnan jäseniltä ten pohjalta hallituspuolueitten eduskuntaryh-
7479: Skinnari oli tiedustellut säännöllisesti asian ete- mien puheenjohtajat olivat päättäneet esittää
7480: nemistä, koska tarkoitus oli ollut saada laki käsi- hallitukselle asian siirtämistä syksyyn erityisesti
7481: tellyksi ennen kesälomien alkamista. Näissäkään Helsinki-ongelman vuoksi. Skinnari oli saatta-
7482: yhteyksissä ei ollut tullut mitään uutta yhteisöve- nut asian pääministerin tietoon, joka olijärjestä-
7483: ron osalta. Normaaliin valiokuntatyöskentelyyn nyt hallituksen neuvottelun. Siinä oli päätetty,
7484: kuuluu, että virkamiehet antavat kaiken avun ja että lakiesitykset vietäisiin läpi ennen eduskun-
7485: toimittavat tarpeellisia lisäselvityksiä valiokun- nan kesälomaa.
7486: nalle. Näin valtiovarainministeriön virkamiehet Seuraavassa ryhmien puheenjohtajien koko-
7487: olivat tehneetkin. uksessa keskustelua oli jatkettu. Asian siirtämi-
7488: Skinnari oli kutsuttu kuultavaksi valtiova- nen syksyyn oli ollut esillä pääasiassa erityisesti
7489: rainvaliokunnan verojaostoon keskiviikoksi 3.6. Helsinki-kysymyksen vuoksi. Hallituksen uudes-
7490: Esillä olivat tuolloin kaikki eduskunnan käsitel- sa neuvottelussa oli päätetty esittää ryhmänjoh-
7491: tävinä olleet verolait. Ennen Skinnarin kuulemis- tajille asian siirtämistä syksyyn. Ryhmänjohtajat
7492: ta ministeriössä oli pidetty neuvottelu. Siinäkään olivat hyväksyneet tämän. Ryhmänjohtaja Kor-
7493: ei yhteisöveron osalta ollut ilmennyt mitään uut- honen oli ilmoittanut eriävästä kannastaan. Hal-
7494: ta. lituksen esitys oli poistettu listalta. Asian siirtä-
7495: Eduskunnan puhemiesneuvosto oli päättänyt minen syksyyn ei kuitenkaan tyydyttänyt eräitä
7496: käsitellä kaikki verolait ensimmä~~essä ja toisessa eduskuntaryhmiä. Hallituspuolueiden eduskun-
7497: käsittelyssä tiistaina 9.6.1998. Aänestykset oli taryhmät olivat päättäneet, että asia käsitellään
7498: suoritettu seuraavana päivänä 10.6. klo 14 alka- heti, eikä sitä siirretä syksyyn. Seuraavan tors-
7499: neessa istunnossa. Maanantaina 15.6. n. klo 18 tain aamutunteina 18.6. yhteisövero-osuuksia
7500: Skinnari oli saapunut ministeriöön tekemäitään koskeva lakiesitys oli tullut hyväksytyksi kol-
7501: maakuntavierailulta. Tällöin hän oli saanut kä- mannessa käsittelyssä. Sitä vastaan oli äänestä-
7502: siinsä Arvelan 11.6.1998 päivätyllä kirjeellä lä- nyt 14 kansanedustajaa.
7503: hettämät koelaskelmat Tilastokeskuksesta yhtei- Skinnari on esittänyt, että yhteisövero-osuuk-
7504: söveron kuntajakautuman osalta. Skinnari oli sia koskeva lakiesitys oli valmisteltu ja käsitelty
7505: päättänyt tuolloin, että seuraavana päivänä asia valtiovarainministeriössä, talouspoliittisessa mi-
7506: tulee selvittää ja ryhtyä sen vaatimiin toimenpi- nisterivaliokunnassa, valtioneuvostossa, edus-
7507: teisiin. Asian kolmas käsittely olisi iltapäivällä kunnan täysistunnoissa ja sen eri valiokunnissa
7508: klo 14. ja eduskuntaryhmissä sillä huolellisuudella ja
7509: 9.2. Yhteisöverolakiehdotuksen käsittelystä 141
7510:
7511: avoimuudella, jota hyvä lainsäädäntötyö edellyt- nan verojaostossa 26.5.1998 ja hallintovaliokun-
7512: ti. Yhteisövero-osuuksien kuntakohtaista jaotte- nassa 27.5.1998 esittämässään muistiossa, että
7513: lua tarkemmin ilmentävä vuoden 1997 verotieto- konsernien verojen jaolla toisella tavalla kuin
7514: jen pohjalta tietokoneelle loppuvuodesta ajetta- koelaskelmissa "saattaa olla joidenkin kuntien
7515: va aineisto antaisi luotettavimmat tiedot yhteisö- jako-osuuksiin huomattavia vaikutuksia". Hal-
7516: veron jakautumisesta konsernien osalta. Tämä lintovaliokunta oli maininnutkin lausunnossaan,
7517: asia oli tehty valtiovarainministeriön taholta sel- että uudistuksen tietopohja oli sikäli puutteelli-
7518: väksi asian käsittelyn eri vaiheissa. Tilastokes- nen, että konserneihin liittyvät tiedot eivät olleet
7519: kuksen vuoden 1995 verotietojen pohjalle perus- laskelmia tehtäessä valmiina.
7520: tuvat lähinnä suuntaa antavat tiedot olivat olleet Tilastokeskus oli ryhtynyt tekemään valtiova-
7521: käytettävissä vasta valiokuntakäsittelyn ja edus- rainministeriön 28.5.1998 kirjaaman pyynnön
7522: kunnan toisen käsittelyn jälkeen. mukaisesti uusia laskelmia, joissa konserni en ve-
7523: Heti kun uusia, vaikkakin hyvin vaillinaisia rot otettiin huomioon lakiesityksen mukaisesti.
7524: tietoja oli ollut saatavissa, Skinnari oli esittänyt Tilastokeskus oli 10.6.1998 toimittanut Sisäasi-
7525: asian vetämistä pois eduskunnan päiväjärjestys- ainministeriölie ja valtiovarainministeriölle
7526: listalta. Käytännössä lainsäädäntötyötä johta- nämä laskentatiedot. Niiden pohjalta Kallio oli
7527: valle hallitukselle oli järjestetty näin mahdolli- teetättänyt laskelmat samana päivänä. Tilasto-
7528: suus tehdä omat johtopäätöksensä. Asian siirtä- keskus oli toimittanut tiedot samana päivänä
7529: minen syksyyn olisi mahdollistanut muitakin uudestaan, otsikointiin tehdyn korjauksen vuok-
7530: vaihtoehtoja. Hallituspuolueitten eduskuntaryh- si. Laskelmien teko oli aloitettu 11.6.1998 uudes-
7531: mät olivat kuitenkin päättäneet toisin. Vaikka taan. Tilastokeskuksen tiedot muodostivat vain
7532: eduskunnan viimeisenä työpäivänä ja yönä asiat osan (joskin suuritöisemmän) sisäasiainministe-
7533: olivat edenneet monivaiheisestija uusia kääntei- riön laskelmista ja yhteisöveron ehdotetuista
7534: tä saaden, kaikki oli tapahtunut laillisesti ja par- määräytymisperusteista, joten niiden perusteella
7535: lamentaaristen menettelytapojen mukaisesti. ei voitu suoraan nähdä uudistuksen vaikutuksia.
7536: Eduskunta oli päättänyt lähes yksimielisesti hy- Ministeriön ensimmäiset koelaskelmat kon-
7537: väksyä hallituksen esityksen ja tasavallan presi- serniratkaisun vaikutuksista olivat valmistuneet
7538: dentti oli lakiehdotukset vahvistanut. 12.6.1998. Kallio oli informoinut sisäasiainmi-
7539: nisteriössä ministeri Jouni Backmania alustavas-
7540: ti ja luvannut laskelmat uudistuksen kokonais-
7541: 4.3 Sisäasiainministeriön virkamiesmenettely vaikutuksista heti viikonvaihteenjälkeen 15.6 tai
7542: 16.6.1998. Laskelmien lopputulos oli ollut pää-
7543: Sisäasiainministeriön neuvotteleva virkamies osin selvillä 15.6.1998. Laskelmat uudistuksen
7544: Martti Kallio on esittänyt 10.8.1998 päivätyssä kokonaisvaikutuksista mukaan lukien yhteisö-
7545: selvityksessään, että hän oli sisäasiainministeri- veromuutosten vaikutukset kuntien verotulota-
7546: ön puolelta ollut vastuussa laskelmista ja asian sauksiin olivat valmistuneet 16.6.1998. Kallio oli
7547: käsittelystä virkamiestasolla. Sisäasiainministe- toimittanut tulostetut tiedot valtiovarainministe-
7548: riön asettama yhteisövero-osuustyöryhmä oli riöön ministeri Jouko Skinnarin erityisavustajal-
7549: saanut 28.1.1998 valmiiksi selvityksensä kuntien le henkilökohtaisesti 16.6.1998. Koska lasken-
7550: yhteisövero-osuuksien muuttamisesta. Sen jäl- nan mukainen yhteisöveron muutos aiemmista
7551: keen asiaa koskevan verontilityslain valmistelu- laskelmista oli ollut Helsingin osalta huomatta-
7552: vastuu oli ollut valtiovarainministeriöllä. Laskel- van suuri, Kallio oli samana päivänä informoi-
7553: mia yhteisöverouudistuksen vaikutuksista oli nut laskelmien alustavista tuloksista myös Hel-
7554: kuitenkin laadittu edelleen sisäasiainministeriös- singin kaupungin rahoitusjohtajaa.
7555: sä. Niitä oli tarkennettu sitä mukaa kuin uusia
7556: päätöksiä oli tehty tai uusia verotustietoja oli
7557: saatu. Laskelmat oli aina tehty mahdollisimman 4.4 Ministeri Backmanin lausunto
7558: nopeasti.
7559: Ennen lakiesityksen valiokuntakäsittelyä ei Ministeri Jouni Backman on esittänyt
7560: ollut ollut käytettävissä tietoja sen laskemiseksi, 26.8.1998 päivätyssä lausunnossaan, että yhtei-
7561: miten hallituksen esityksen mukainen yrityskon- söveron kuntien keskinäisen jakosuhteen muu-
7562: sernien verojen jako vaikuttaisi kuntakohtaisiin tosta oli valmisteltu sisäasiainministeriön alai-
7563: vero-osuuksiin. Sisäasiainministeriön asiantun- sessa, Backmanin 11.6.1997 asettamassa työryh-
7564: tijana Kallio oli todennut valtiovarainvaliokun- mässä, joka oli jättänyt mietintönsä 28.1.1998.
7565: 142 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
7566:
7567: Tämän jälkeen asiaa oli käsitelty hallituksen tehty välittömästi tilastokeskuksen toimitettua
7568: talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa pohjaksi tarvittavat laskentatiedot. Varsinaista
7569: 3.2.1998, joka oli linjannut uudistuksen keskei- merkitystä vuosittain yksittäisten kuntien osalta
7570: sen sisällön. Sen jälkeen varsinainen lainvalmis- merkittävästikin muuttuvilla laskelmilla oli vas-
7571: telu oli ollut valtiovarainministeriön vero-osas- ta vuoden 1997 tiedoilla, joiden perusteella mak-
7572: ton vastuulla. Koelaskelmien valmistelupyyntö setaan ennakot vuodelle 1999. Nämä tiedot val-
7573: ja aikataulutus oli tehty valtiovarainministeriön mistunevat vuoden 1998 lopulla.
7574: toimeksiannosta. Sisäasiainministeriö oli anta- Backman oli henkilökohtaisesti kuullut en-
7575: nut asiantuntija-apua lain yksityiskohtien ja koe- simmäisen vuoden 1995 tietoihin perustuvan ar-
7576: laskelmien osalta. Lakiesitys oli ollut talouspo- vion lakiesityksen kunnittaisesta vaikutuksesta
7577: liittisen ministerivaliokunnan käsittelyssä uudes- puhelimitse ministeriönsä virkamieheltä Kallioi-
7578: taan saatujen lausuntojen jälkeen 31.3.1998 sekä ta perjantaina 12.6.1998. Lopullisen koelaskel-
7579: 14.4.1998,jolloin oli muutettu eräitä uudistuksen man oli arvioitu valmistuvan seuraavan viikon
7580: yksityiskohtia. Lain varsinaisen valmistelun alussa. Koelaskelmat olivat valmistuneet tiistai-
7581: osalta Backman oli saanut yleisinformaatiota, na 16.6.1998. Backmanin toimeksiannosta hä-
7582: mutta hän ei ollut varsinaisesti osallistunut val- nen erityisavustajansa oli ollut asiasta yhteydessä
7583: misteluun. Eduskuntakäsittelyn osalta hän ei ol- maanantaina 15.6.1998 valmistelusta vastaavaan
7584: lut ollut ao. valiokunnan kuultavana eikä ollut veroministerin erityisavustajaan.
7585: osallistunut salikeskusteluun. Tiedottaminen eduskuntaan oli tapahtunut
7586: Jo lain valmisteluvaiheessa oli Backmanin ennen asian kolmatta käsittelyä eduskunnassa.
7587: mukaan ollut yleisessä tiedossa, että hallituksen Toisaalta eduskunnan toinen käsittely oli päätty-
7588: esittämä tapa jakaa konsernien maksama yhtei- nyt jo 10.6.1998. Tuolloin koelaskelmaa ei vielä
7589: sövero kuntien kesken konserniin kuuluvien yri- oltu tehty, eikä Backmanin tiedossa silloin ollut
7590: tysten työpaikkamäärien mukaisessa suhteessa ollut sellaista asiaan vaikuttavaa tietoa, jonka
7591: vaikuttaisi yksittäisten kuntien saamaan jako- hän olisi voinut toimittaa taijättää toimittamatta
7592: osuuteen. Sisäasiainministeriön virkamies Mart- eduskunnalle. Backman oli ollut 5.-10.6.1998
7593: ti Kallio oli todennut eduskunnan valiokuntakä- Lontoossa ja Glasgowssa eikä ollut osallistunut
7594: sittelyyn toimittamassaan lausunnossa yleisen tuona aikana yhteisöverolain valmisteluun, kä-
7595: arvion, että konserneja koskevalla uudistuksella sittelyyn eikä tiedottamiseen.
7596: saattaisi olla huomattaviakin vaikutuksia yksit-
7597: täisten kuntien yhteisövero-osuuteen. Mietin-
7598: nössään valtiovarainvaliokunta oli todennut, 4.5 Kansanedustaja Alhon ym. vastine
7599: että "uudistuksen tietopohja on sikäli puutteelli-
7600: nen, että konserneihin liittyvät tiedot eivät olleet Kansanedustaja Arja Alho ja hänen myötä-
7601: laskelmia tehtäessä valmiina" (Va VM 18/ puolensa ovat esittäneet 30.9.1998 päivätyssä
7602: 1988 vp., s. 3). vastineessaan, että lainvalmistelussa on keskeise-
7603: Hallituksen lakiesitystä eduskunnalle annet- nä periaatteena taloudellisten vaikutusten ar-
7604: taessa oli tarkkojen vaikutusten ilmoittaminen viointi. Hyvään hallintotapaan kuuluu seurata
7605: ollut mahdotonta. Lain voimaan tulemisen jäl- kiinteästi eduskunnan käsittelyä ja huolehtia sii-
7606: keisen ensimmäisen verovuoden 1999 lopulliset tä, että eduskunnan tekemät päätökset syntyvät
7607: kuntien yhteisövero-osuudet saadaan selville asianmukaisten ja ajantasaisten tietojen perus-
7608: vasta ko. vuoden verotuksen valmistumisen jäl- teella. Asiaa oli valmisteltu normaalisti työryh-
7609: keen, jolloin on myös oltava selvillä yritysten mässä, joka oli johtunut yksimieliseen esityk-
7610: konsernirakenne ja kunta- ja yrityskohtainen seen. Talouspoliittinen ministerivaliokunta oli
7611: työpaikkatilasto. Ko. tiedot ovat käytettävissä päätynyt kuitenkin myöhemmin yllättäen siihen,
7612: vasta noin vuosi verovuoden 1999 päättymisen että kuntakohtaisissa jako-osuuksien määräyty-
7613: jälkeen. misperusteissa otetaan huomioon konsernisuh-
7614: Eduskuntakäsittelyn aikana sisäasiainminis- de. Hallituksen talouspoliittinen ministerivalio-
7615: teriössä oli valmistunut valtiovarainministeriön kunta oli ilman valmistelua päättänyt ottaa yh-
7616: toimeksiannosta tehty koelaskelma uudistuksen teisöverotuksen jako-osuuksien uudistamiseen
7617: kuntakohtaisista vaikutuksista vuoden 1995 ti- osia, jotka olivat tehneet entistä vaikeammaksi ja
7618: lastoaineiston perusteella. Tätäkään aineistoa ei suorastaan mahdottomaksi arvioida kuntakoh-
7619: ollut ollut täydellisenä (mm. konsernien purka- taisia vaikutuksia. Tästä syystä hallitus olijoutu-
7620: minen) aiemmin käytettävissä. Koelaskelma oli nut antamaan eduskunnalle poikkeuksellisen ve-
7621: 9.2. Yhteisöverolakiehdotuksen käsittelystä 143
7622:
7623: rolakiesityksen, jossa oli todettu taloudellisten myksiä. Eduskunnalle annettavien hallituksen
7624: laskelmien olleen puutteellisia ja joiden oli arvioi- esitysten sisältö on hallituksen poliittisessa har-
7625: tu (26.5.) olevan valmiina muutamassa viikossa. kinnassa. Eduskunta käsittelee esitykset sille
7626: Normaalisti verolait annetaan budjettilakeina ylimpänä valtioelimenä kuuluvan toimivallan
7627: syksyllä. mukaisesti. Lakien sisällöstä päättäminen kuu-
7628: Kuntaliitosta oli toimitettu eräälle eduskun- luu ylimpien valtioelinten välisen toimivaltajaon
7629: nan hallintovaliokunnan jäsenelle faxin kautta mukaan viime kädessä eduskunnalle, joka valtio-
7630: kuntakohtaiset laskelmat ajallisesti niin, että ne päiväjärjestyksen mukaisesti ratkaisee myös la-
7631: saattoivat olla osan kansanedustajista käytössä kiehdotusten käsittelyjärjestyksen.
7632: ennen lain toista käsittelyä. Valiokunnassa ei ole Oikeuskanslerin tehtävänä on hallitusmuo-
7633: yhtään helsinkiläistä kansanedustajaa. Tämä don 46 §:n 1 momentin (969/1995) mukaan val-
7634: saattoi merkitä sitä, että Helsinkiä koskevat tie- voa, että viranomaiset ja virkamiehet tehtävis-
7635: dot oli päätetty salata jossakin laskelmien teko- sään sekä julkisyhteisön työntekijät ja muutkin
7636: tai valmistusvaiheessa. Vaikka tämä jäisi pelkäs- julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia
7637: tään arvailujen varaan, oli selvää, että laskelmien ja täyttävät velvollisuutensa niin, ettei kenen-
7638: valmistuttua hallituksessa asiasta vastaavat mi- kään laillisia oikeuksia loukata. Oikeuskansleri
7639: nisterit Skinnari ja Backman eivät olleet ryhty- valvoo valtioneuvostonkin toimintaa. Tehtä-
7640: neet talouspoliittisen ministerivaliokunnan edel- väänsä hoitaessaan oikeuskansleri valvoo myös
7641: lyttämiin toimiin suurten erojen tasaamiseksi, perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumis-
7642: vaikka he kiistatta olivat saaneet uudet tiedot ta. Valvonta kattaa oikeudelliset asiat. Oikeus-
7643: ennen eduskunnan lopullista käsittelyä. Hallitus- kansleri ei voi toimivaltansa rajoissa puuttua
7644: ryhmien välisissä neuvotteluissa 17.6. oli käynyt siihen, miten hallitus käyttää poliittista harkin-
7645: ilmeiseksi, että asiantuntemus laskelmista ja niit- taa.
7646: ten tulkinnoista oli ollut lähes pelkästään minis-
7647: teri Backmanin varassa. Näin ollen hänellä oli
7648: asiassa erityinen vastuu, vaikkei hän ollutkaan 5.2 Yhteisöverolakiesityksen antaminen
7649: asian esittelevä ministeri. Valtiovarainvaliokun-
7650: taa ei ollut informoitu uusista laskelmista, vaikka Hallituksen esityksessä (HE 54/1998 vp.) eh-
7651: saatujen selvitysten perusteella tiedot olivat käy- dotettiin säädettäväksi laki, jolla muutettai-
7652: tettävissä ennen lain kolmatta käsittelyä. Vaikut- siin kuntien yhteisöveronjako-osuuksia uudista-
7653: ti ilmeiseltä, ettei uusia tietoja olisi kerrottukaan, malla niiden IaskentaperusteeL Tällaisella lailla
7654: elleivät ne olisi olleet lehdissä. on keskeinen merkitys julkistaloudelle yleensä ja
7655: Alhon ym. mielestä oli vaikea ymmärtää, että sillä saattaa olla yksittäisten kuntien taloudelle
7656: lainvalmistelusta vastaava hallitus antautui täy- huomattavia vaikutuksia. Hallituksen esityk-
7657: sin tunteiden valtaan joutuneen eduskunnan seen sisältyvän lakiehdotuksen viranomaisval-
7658: edessä, vaikka hallituksen esityksen perusteet ja mistelu oli tapahtunut valtiovarainministeriöoja
7659: tehtyjen laskelmien tulkinnat olivat osoittautu- sisäasiainministeriön yhteistyönä. Asia oli esitel-
7660: neet ristiriitaisiksi ja epävarmoiksi. Toimivan ty valtiovarainministeriöstä. Lain perusteet oli
7661: parlamentarismin kannalta hallituksen olisi vält- kerrottu eduskunnalle annetussa esityksessä, jol-
7662: tämätöntä todeta tapahtuneet faktamuutokset ja loin oli kuvattu uusi järjestelmä. Tietoja esityk-
7663: sen tulisi valmistella uusi esitys työryhmän yksi- sen taloudellisista vaikutuksista oli myös ilmoi-
7664: mielisen esityksen pohjalta. tettu.
7665: Hallitusmuodon 18 §:n 2 momentin mukaan
7666: esitysehdotukset lain säätämiseksi laatii valtio-
7667: 5. RATKAISU neuvosto. Lakiehdotuksen sisältö ja sen peruste-
7668: leminen ovat valtioneuvoston tarkoituksenmu-
7669: Tämän asian olen tutkinut. kaisuusharkinnan varassa. Kiinnitän kuitenkin
7670: huomiota siihen, että valtioneuvosto on päätök-
7671: sellään 12.11.1992 antanut kaikille ministeriöille
7672: 5.1 Yleistä ja valtioneuvoston kanslialle hallituksen esitys-
7673: ten laatiruisohjeet (ne korvasivat jo 29.10.1980
7674: Lakien säätämisen tarpeellisuuden harkitse- annetut vastaavat ohjeet).
7675: minen ja niiden sisällön määrittely ovat yhteis- Valtioneuvosto tähdentää ohjeiden noudatta-
7676: kuntapoliittisia tarkoituksenmukaisuuskysy- misen tärkeyttä, jotta eduskunta saisi tarpeelliset
7677: 144 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
7678:
7679: tiedot sen käsiteltäväksi annetuista lakiehdotuk- eduskunnalle antamaan esitykseen liittyvä myö-
7680: sista. Ohjeissa lausutaan esityksen taloudellisten hemmin ilmenevä oleellinen uusi tieto sekä muu
7681: vaikutusten perusteluista muun muassa, että ta- esityksen arviointiin vaikuttava informaatio,
7682: loudellisia seikkoja kuvaavan tiedon monipuoli- joka ei ilmene itse esityksestä, on hallituksen ta-
7683: suus ja luotettavuus ovat edellytyksenä sille, että holta eduskunnalle ilmoitettava. Sisäasiainmi-
7684: esityksen taloudellisiin seuraamuksiin voidaan nisteriön virkamiesasiantuntija neuvotteleva vir-
7685: varautua valtion ja kuntien sekä muiden yksiköi- kamies Martti Kallio olikin eduskunnan valio-
7686: den talouden hoidossa. Sellaisissa tapauksissa, kuntakäsittelyissä 26.5.1998 ja 27.5.1998 kiinnit-
7687: joissa taloudellisia vaikutuksia ei voida luotetta- tänyt yleisarvionaan huomiota konsernien vero-
7688: vasti selvittää, ohjeiden mukaan on perusteluissa jenjaon huomattaviin vaikutuksiin kuntienjako-
7689: selostettava kustannusten muodostumiseen vai- osuuden kannalta. Valtiovarainministeriön
7690: kuttavat seikat ja arvio taloudellisista vaikutuk- edustaja oli valiokunnassa 26.5.1998 ilmoittanut,
7691: sista. että konsernitietoja sisältävien koelaskelmien
7692: Hallitus ja sen ministerit olivat päättäneet, valmistuminen kestäisi muutaman viikon. Täy-
7693: että po. esitys annetaan eduskunnalle riippumat- dellisemmät uudet tiedot eivät vielä tuolloin ei-
7694: ta siitä, ettei konsernisuhteen verovaikutuksista vätkä myöskään lakiehdotuksen sisällöstä edus-
7695: ollut selvyyttä. Valtiovarainministeriöllä ja sisä- kunnassa päätettäessä olleet olleet valtiovarain-
7696: asiainministeriöllä ei ollut aihetta epäillä lakieh- ministeriön tai sisäasiainministeriön käytettävis-
7697: dotuksen valmistelua varten saamiensa tuolloin sä. Niistä oli laskelmien valmistuttua ilmoitettu
7698: käytettävissään olleiden muiden laskenta- ja ti- eduskunnalle mahdollisimman pian.
7699: lastotietojen oikeellisuutta. Mitä asian eduskuntakäsittelyyn tulee, niin
7700: Tässä asiassa kysymys on siitä, miten esitetään eduskunnalla, sen valiokunnilla ja yksittäisillä
7701: valtioneuvoston antamien ohjeiden mukaisesti kansanedustajilla on käytettävissään valtiopäi-
7702: perustelut sellaiselle hallituksen esitykselle, jon- väjärjestyksessä säännellyt menettelytavat kaik-
7703: ka vaikutuksista on puutteellista tai epävarmaa kien tarpeellisina pitämiensä tietojen vaatimisek-
7704: tietoa, sekä siitä, millä tavoin eduskunnalle laki- si hallitukselta päätöksentekoaan varten. Edus-
7705: esityksen käsittelyn aikana annetaan ehdotuksen kunta oli käsitellyt asiaa Valiokunnissaanja täys-
7706: harkintaan vaikuttavaa uutta tietoa. istunnossa, jolloin kantelussa kerrotut seikat oli-
7707: Asiaa talouspoliittisessa ministerivaliokun- vat olleet eduskunnan arvioitavina. Valiokunta-
7708: nassa 14.4.1998 käsiteltäessä vero-osaston muis- käsittelyssä olivat asiantuntijoina kuullut minis-
7709: tiossa oli korostaen todettu, että konsernin käsit- teriöiden edustajat lausuneet, että konserneihin
7710: tely yhtenä kokonaisuutena vaikutti merkittä- liittyvät tiedot eivät olleet olleet laskelmia tehtä-
7711: västi jako-osuuksiin ja saattoi olla vaikutuksil- essä valmiina ja että konsernien verojen jaolla
7712: taan erittäin merkittävä joillekin yksittäisille saattoi olla joidenkin kuntien jako-osuuksiin
7713: kunnille. Tätä näkökantaa ei ole otettu hallituk- huomattavia vaikutuksia. Eduskunnalla oli ollut
7714: sen esityksen perusteluihin. Niissä todetaan vain, mahdollisuus puuttuvien laskentatietojen joh-
7715: että koelaskelmia on tehty vuoden 1995 tietojen dosta päättää lakiesityksen käsittelystä ja esillä
7716: pohjalta lukuun ottamatta konsernisuhteessa olikin ollut vaihtoehto siirtää käsittely myöhem-
7717: olevien yhteisöjen verojen jakamista. Käsitykse- pään ajankohtaan. Eduskunta oli kuitenkin
7718: ni mukaan talouspoliittiselle ministerivaliokun- 18.6.1998 hyväksynyt hallituksen esitykseen si-
7719: nalle esitetynjako-osuuksien vaikutuksen arvion sältyvän lakiehdotuksen. Tasavallan presidentti
7720: toistaminen hallituksen esityksen perusteluissa on vahvistanut 10.7.1998lain (532/1998) ja se on
7721: olisi ollut parhaiten sopusoinnussa hallituksen tullut voimaan 1.8.1998.
7722: esitysten laatiruisohjeen kanssa. Maininnan jät- Oikeuskanslerin toimivaltaan ei kuulu puut-
7723: täminen pois perusteluista ei näin ollen vastaa tua eduskunnassa noudatettuun menettelyyn,
7724: sitä, mitä valtioneuvosto itse on ohjeissaan hy- josta eduskunta ja sen omat elimet päättävät.
7725: vältä lainvalmistelulta edellyttänyt. Siltä osin kuin hallituksen esityksen perusteluja
7726: voidaan esitysten laatiruisohjeiden kannalta pi-
7727: tää jako-osuuksien mahdollisten vaikutusten
7728: 5.3 Lakiehdotuksen eduskuntakäsittely osalta puutteellisina, asiantilaan on tullut käsi-
7729: tykseni mukaan riittävä korjaus kun neuvottele-
7730: Hallituksen esityksen antamisen jälkeen asian va virkamies Kallio on kiinnittänyt asiaan huo-
7731: arvioinnissa on otettava huomioon eduskunta- miota eduskunnan valiokuntakäsittelyssä 26. ja
7732: käsittelyyn liittyvät näkökohdat. Hallituksen 27.5.1998.
7733: 9.2. Yhteisöverolakiehdotuksen käsittelystä 145
7734:
7735: 5.4. Ministerien menettely vontaa pidän ainakin tässä tapauksessa ministe-
7736: rin edellä selostetun oikeudellisen vastuun ulko-
7737: Valtioneuvostonjäsen on toimistaan sekä po- puolelle jäävänä.
7738: liittisessa että oikeudellisessa vastuussa. Valtio-
7739: neuvosto ja sen ministerit tekevät pääasiassa sel-
7740: laisia päätöksiä, joihin liittyy keskeisesti poliittis- 5.5 Virkamiesten menettely
7741: luonteista harkintaa. Ministerin poliittista vas-
7742: tuuta voidaan tämän vuoksi pitää ensisijaisena Ensisijainen virkamiesvastuu kyseisen lain
7743: vastuumuotona. Oikeudellisen vastuun on tar- valmistelusta ja lakiehdotukseen liittyvien lisä-
7744: koitettu tulevan kysymykseen niissä tapauksissa, tietojen antamisesta eduskunnalle on ollut val-
7745: jotka ilmenevät ns. ministerivastuulaista eli tiovarainministeriöllä. Myös sisäasiainministe-
7746: eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvos- riö on ollut vastuussa siltä osin kuin sieltä käsin
7747: tonjäsentenja oikeuskanslerin sekä eduskunnan oli osallistuttu lain valmisteluun tai annettu tieto-
7748: oikeusasiamiehen virkatointen lainmukaisuutta ja eduskunnalle. Selvityksistä ilmenee, että asian
7749: annetusta laista (274/l922). käsittelyyn osallistuneet virkamiehet ovat valtio-
7750: Ministerin poliittinen vastuu liittyy parlamen- neuvoston ministerivaliokunnalle sekä eduskun-
7751: tarismin periaatteeseen. Suomen Hallitusmuo- nan valiokuntakäsittelyssä kertoneet konserni-
7752: don 36 §:n (575/l987) mukaan valtioneuvoston laskelmien puuttumisesta ja uudistuksen mah-
7753: jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta. dollisista huomattavista vaikutuksista joidenkin
7754: Valtiopäiväjärjestyksessä on säännöksiä niistä kuntien jako-osuuksiin. He ovat myös toimitta-
7755: keinoista, joilla eduskunta voi osoittaa luotta- neet tiedot valmistuneista laskelmista viivytyk-
7756: muksensa tai sen puutteen valtioneuvoston toi- settä asianomaisille ministereille. Näin ollen kat-
7757: mintaan kokonaisuudessaan tai yksittäisen mi- son, etteivät lain valmisteluun osallistuneet val-
7758: nisterin menettelyyn. Poliittisen ministerivas- tiovarainministeriön ja sisäasiainministeriön vir-
7759: tuun toteuttaminen tapahtuu eduskunnan enem- kamiehet ole menetelleet konserniasiasta aiheu-
7760: mistöpäätöksellä. tuvien vaikutusten osalta virheellisesti esityksen
7761: Ministerin oikeudellisen vastuun osalta halli- valmistelussa eivätkä tietojen antamisessa edus-
7762: tusmuodon 43 §:n 1 momentissa säädetään, että kunnalle.
7763: valtioneuvoston jäsenet ovat virkatoimistaan Myöskään valtiovarainministeriön kanslia-
7764: eduskunnalle vastuunalaiset. Tämä vastuu on päällikkö Raimo Sailas, silloinen budjettipäällik-
7765: rangaistusvastuuta. Sen edellytyksistä ja toteut- kö Erkki Virtanen ja vero-osaston päällikkö Las-
7766: tamismenettelystä säädetään ministerivastuu- se Arvela eivät ole toimineet virkavelvollisuuk-
7767: laissa. Valtioneuvoston jäsen voidaan panna siensa vastaisella tavalla.
7768: syytteeseen ainoastaan sellaisesta virkatoimin-
7769: taan liittyvästä lainvastaisesta menettelystä, jota 5.6 Johtopäätökset
7770: tarkoitetaan ministerivastuulain 7 §:ssä.
7771: Ministerivastuulain 7 §:n mukaan lainvas- Ministerit Skinnari ja Backman eivät ole toi-
7772: taisena menettelynä, josta valtioneuvoston jäsen mineet asiassa oikeudellisen ministerinvastuunsa
7773: voidaan panna syytteeseen, pidetään sitä, että vastaisesti. Myöskään valtiovarainministeriön ja
7774: hän on sisäasiainministeriön virkamiehet eivät ole mene-
7775: - ollut virkatoimessaan avullisena ilmeiseen telleet virheellisesti.
7776: laittomuuteen tai sitä edistänyt, Totean kuitenkin, että kysymyksessä olevan
7777: - maan ilmeiseksi vahingoksi tahallansa hallituksen esityksen perustelut taloudellisten
7778: väärinkäyttänyt virka-asemaansa, mikä menet- vaikutusten osalta on jätetty niukemmiksi kuin
7779: tely on katsottava virkarikokseksi, taikka esityksen poliittisessa valmistelussa ministeriva-
7780: - muutenjossakin virkatoimessaan menetel- liokunnan käsittelyssä ollut aineisto on antanut
7781: lyt selvästi lainvastaisesti. aiheen. Asiantilaan on saatu korjaus virkamies-
7782: Käytettävissäni olevista selvityksistä ilmenee, ten ollessa kuultavina eduskunnan valiokunnis-
7783: että ministerit Jouko Skinnarija Jouni Backman sa. Tämän vuoksi ja kun asiassa ei ole tullut esille
7784: eivät ole viivytelleet tietoonsa saamiensa laskel- muuta sellaista, mihin oikeuskanslerin olisi puu-
7785: mien antamista edelleen tiedoksi eduskuntaan. tuttava, kantelu ei ole johtanut puoleltani enem-
7786: He eivät ole menetelleet asiassa oikeudellisen mi- piin toimenpiteisiin kuin että saatan valtiova-
7787: nisterivastuunsa vastaisella tavalla. Hallituksen rainministeriön tietoon käsitykseni valtioneu-
7788: esitysten laatimisohjeiden noudattamisen vai- voston antamien hallituksen esitysten laatimis-
7789: 19 292071C
7790: 146 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
7791:
7792: ohjeiden noudattamisesta tässä asiassa. Lähetän sosiaali- ja terveysministeriön menettelystä
7793: päätökseni tiedoksi myös oikeusministeriölle, kuorma-autoalan työehtosopimuksen yleissito-
7794: josta ohjeet on esitelty valtioneuvostolle. vuutta koskeneessa kannanottoasiassa. Kirjoi-
7795: tuksen mukaan Suomen Yrittäjät ry:n jäseninä
7796: on kaikkiaan noin 75 000 yritystä, joista noin
7797: 31 000 on työnantajayrityksiä. Näistä työnanta-
7798: jayrityksistä huomattavan suuri osa on yrityksiä,
7799: 9.3. Työehtosopimuksen yleissitovuutta joissa on noudatettava alan työehtosopimusta
7800: koskevat valmisteluasiakirjat työsopimuslain 17 §:ssä tarkoitetun yleissitovuu-
7801: den perusteella.
7802: Lyhennysote oikeuskansleri Paavo Nikulan
7803: päätöksestä 26.5.1998, dnro 91111/97
7804: 1.2.1 STM:n yleissitovuuskannanoton oikeu-
7805: dellinen merkitys
7806: KANTELUKIRJOITUKSET
7807: Kantelukirjoituksessa on kerrottu, kuinka so-
7808: 1.1 J .A:n kantelukirjoitus siaali- ja terveysministeriö joutuu työsuojeluval-
7809: vonnasta vastuullisena viranomaisena valvonta-
7810: J.A. on oikeuskanslerille 28.10.1997 osoitta- tehtäväänsä varten käytännössä ottamaan kan-
7811: massaan kantelukirjoituksessa julkisessa sanassa taa siihen, mitä työehtosopimuksia on mahdolli-
7812: esitettyihin tietoihin viitaten todennut, että mi- sesti noudatettava yleissitovuuden perusteella
7813: nisteri Terttu Huttu-Juntunen oli vastoin sosiaa- sellaisissa yrityksissä, jotka eivät kuulu työehto-
7814: li- ja terveysministeriössä työsuojeluasioista vas- sopimuksen tehneeseen tai sopimukseen myö-
7815: taavan virkamiehen näkemystä päättänyt, että hemmin sitoutuneeseen työnantajayhdistykseen.
7816: auto- ja kuljetusalan kuorma-autonkuljettajia Vaikka kysymyksen työehtosopimuksen yleissi-
7817: koskeva Auto- ja Kuljetusalan Ammattiliitto tovuudesta voi sitovasti ratkaista vain yleinen
7818: ry:n sekä Teollisuus- ja Työnantajat ry:een km~ tuomioistuin, ministeriön kannanotoilla on käy-
7819: luvan alan työnantajaliiton välistä työehtosopi- tännössä erittäin painava merkitys. Työsuojelu-
7820: musta oli pidettävä työsopimuslain 17 §:n mu~ai tarkastajat perustavat oman toimintansa tähän
7821: sena yleissitovana työehtosopimuksena. Sellaista kannanottoon. Myös työehtosopimuksen yleissi-
7822: työehtosopimusta on myös työnantajaliittoon tovuuskysymyksen ratkaisevat tuomioistuimet
7823: kuulumattomien työnantajien sovellettava. Pää- ottavat ministeriön kannanoton huomioon. Mi-
7824: töksen tehneen ministerin tiedossa oli ollut, että nisteriön yleissitovuuskannanotolla ratkaistaan
7825: ministerin alaisen sosiaali- ja terveysministeriön käytännössä myös se, mitä työehtoja yritysten
7826: työsuojeluosaston laskelmien mukaan mainitun työsuhteissa noudatetaan.
7827: työehtosopimuksen piiriin kuului noin 30 pro-
7828: senttia alan työntekijöistä.
7829: J.A. on kantelukirjoituksessaan viitannut työ- 1.2.2 STM:n yleissitovuuskannanoton sisällöl-
7830: ehtosopimuksen yleissitovuutta koskeviin oike- listä arviointia
7831: ustieteellisiin kirjoituksiin ja korkeimman oikeu-
7832: den ratkaisuun, joiden mukaan työehtosopimus- Sosiaali- ja terveysministeriö oli päätöksellään
7833: ta on pidettävä yleissitovana, jos sen piiriin nor- 3.10.1997 (dnro 8/733/97) katsonut, että Autolii-
7834: maalisitovuuden vallitessa kuuluu noin 50 pro- kenteen Työnantajaliiton sekä Auto- ja Kuljetus-
7835: senttia alan työntekijöistä. alan Työntekijäliiton 17.10.1995 allekirjoittama
7836: J.A. on pyytänyt oikeuskansleria tutkimaan kuorma-autoalan työehtosopimus on yleissito-
7837: ministeri Terttu Huttu-Juntusen menettelyn lain- va. Päätöksessä oli viitattu myös siihen, että alan
7838: mukaisuuden. työehtosopimus oli ollut yleissitova yhdenjaksoi-
7839: sesti 1.1.1971 lukien. Päätöksellä ei näin ollen
7840: otettu kantaa vain päätöksentekohetkellä vallin-
7841: 1.2 Suomen Yrittäjät ry:n kantelukirjoitus neeseen tilanteeseen, vaan myös sitä edeltänee-
7842: seen 1.1.1971-3.10.1997 yli 26 vuoden ajanjak-
7843: Myös toimitusjohtaja J.J:n ja johtaja R.V:n soon.
7844: 3.11.1997 allekirjoittamassa Suomen Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosas-
7845: Yrittäjät ry:n kantelukirjoituksessa on kysymys to oli tätä ennen 25.8.1997 päätynyt siihen, että
7846: 9.3. Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskevat valmisteluasiakirjat 147
7847:
7848: kyseistä työehtosopimusta ei ollut pidettävä työnantajaliitonkaan arvioita ei tässä asiassa voi
7849: yleissitovana. Ratkaisun perusteet oli esitetty pitää puolueettomina, mikä edelleen korostaa
7850: 29.5.1997 päivätyssä ministeriön työsuojeluosas- viranomaisten vastuuta lukumäärätietojen oi-
7851: ton muistiossa. Ministeriön työsuojeluosaston keellisuuden selvittämisessä.
7852: kannanoton jälkeen ministeri Terttu Huttu-Jun-
7853: tunen oli ottanut asian itse ratkaistavakseen.
7854: Oikeudellisena arviona sosiaali- ja terveysmi- 1.2.3 STM:n yleissitovuuskannanoton peruste-
7855: nisteriön kannanotosta Suomen Yrittäjät ry:n luista
7856: kirjoituksessa on todettu seuraavaa:
7857: Vaikka oikeudellisesti sitova ratkaisuvalta Sosiaali- ja terveysministeriön yleissitovuus-
7858: työehtosopimuksen yleissitovuudesta kuuluu kannanotossa 3.10.1997 oli ainoastaan viitattu
7859: tuomioistuimelle, on viranomaisenkin ottaes- käytettävissä olleisiin tilastotietoihin ja muuhun
7860: saan kantaa asiaan tehtävä ratkaisunsa noudat- yleissitovuutta tarkentavaan tietoon. Päätökses-
7861: taen voimassa olevaa oikeutta. Asian ratkaisu on tä puuttuivat perustelut eli niiden tosiseikkojen
7862: perusteiltaan oikeudellinen. Suomen Yrittäjät toteaminen, joihin se oli perustunut.
7863: ry:n kirjoituksessa on tältä osin viitattu ministeri Jos ministerin tekemän ratkaisun pohjana oli
7864: Huttu-Juntusen tiedustelun johdosta laadittuun ollut jokin perusteluasiakirja tai laskelma, se oli
7865: oikeuskanslerinviraston muistioon 24.9.1997, tullut julkiseksi asiakirjojen julkisuudesta anne-
7866: joka koski ministerin oikeutta ottaa työehtosopi- tun lain 5 §:n mukaan heti kun päätös oli tehty.
7867: muksen yleissitovaksi toteamista koskeva asia Kun tällaista muistiota ei ollut ministeriön kir-
7868: itse ratkaistavakseen (pidätysoikeus). jaamosta saatavana eikä sellaista ollut yhdistyk-
7869: Yhdistyksen kirjoituksen mukaan sosiaali- ja selle erikseen pyydettäessäkään esitetty, on selvi-
7870: terveysministeriön työsuojeluosaston aikaisempi tettävä, onko päätöksenteon pohjana ylipäätään
7871: 25.8.1997 tehty kannanotto oli perusteltu ollut selkeitä ja luotettavia laskelmia.
7872: 29.5.1997 päivätyssä muistiossa, joka oli toimi- Sosiaali- ja terveysministeriön yleissitovuus-
7873: tettu työmarkkinajärjestöjen ohella myös Suo- kannanottoasian 3.10.1997 esitellyt neuvotteleva
7874: men Yrittäjät ry:n arvioitavaksi. Muistiossa oli virkamies Kallio ei ollut asiaa puhelimitse
7875: selostettu, mistä lähteistä ja miten laskien työ- 7.10.1997 tiedusteltaessa valmis antamaan yhdis-
7876: suojeluosaston päätöksen perusteena käytetyt tyksen käyttöön kirjallisia laskelmia tai muuta
7877: työntekijämäärät oli saatu. Myös ministeriön ta- kirjallista perustelua ratkaisulle. Sen sijaan hän
7878: lousosastolla oli tehty omia yleissitovuuslaskel- oli kertonut, että päätöksen pohjaksi oli otettu
7879: mia, joissa oli päädytty samaan lopputulokseen lähinnä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton
7880: kuin työsuojeluosaston laskelmissa. esittämä arvio työnantajaliittoon kuuluneiden
7881: Kun sosiaali- ja terveysministeriön 3.10.1997 yritysten työntekijämäärästä, joka olisi ollut
7882: tekemässä yleissitovuusratkaisussa oli päädytty 6 500-7 200. Autoliikenteen työnantajaliitto oli
7883: päinvastaiseen lopputulokseen ja kun ministe- Kallion mukaan ilmoittanut, että työntekijä-
7884: riön uutta ratkaisua ei ollut tosiseikoilla perustel- määrä olisi ollut enintään 6 300. Sopimusalan
7885: tu, on syntynyt epäilys, oliko ratkaisu tehty voi- työntekijöiden kokonaismääräksi oli päätöstä
7886: massa olevaa lakia noudattaen. Edellisten laskel- tehtäessä arvioitu vajaat 14 000 työntekijää.
7887: mien lähtötietoja ei ollut ministeriön uudessa Yhdistyksen kantelukirjoituksen mukaan on
7888: kannanotossa osoitettu objektiivisin kriteerein jäänyt epäselväksi, oliko sosiaali- ja terveysmi-
7889: virheellisiksi. Alan kokonaistyöntekijämäärä oli nisteriön ratkaisu 3.10.1997 tehty tarkoituksen-
7890: ministeriön myöhemmän yleissitovuuskannan- mukaisuus- vai oikeusharkinnalla. Jos se oli teh-
7891: oton esittelijän, neuvottelevan virkamiehen Juk- ty oikeusharkinnalla, on jäänyt edelleen epäsel-
7892: ka Kallion mukaan arvioitu vajaaksi 14 OOO:ksi, väksi, mihin tosiseikkoihin päätös oli perustu-
7893: kun se työsuojeluosaston edellä mainitussa muis- nut. Esittämättä ovat jääneet perustelut sekä
7894: tiossa esitetyn tuoreimman tilaston mukaan oli kannanotolle siitä, että kyseinen työehtosopimus
7895: 15 936 työntekijää. Autoliikenteen Työnantaja- on ollut päätöksentekohetkellä sitova, että pe-
7896: liittoon kuuluvien yritysten sopimusalalla työs- rustelut yleissitovuuden olemassaololle
7897: kentelevien työntekijöiden määräksi oli Kallion 1.1.1971-3.10.1997 välisenä aikana, mihin pää-
7898: mukaan puolestaan otettu lähinnä Auto- ja Kul- töksessä on viitattu.
7899: jetusalan Työntekijäliiton arvioima työntekijöi- Työehtosopimuksen toteaminen yleissitovak-
7900: den lukumäärä. Suomen Yrittäjät ry:n käsityk- si tietyn hetken työntekijälukumäärien perusteel-
7901: sen mukaan alan työntekijäliiton enempää kuin la ei voi merkitä sitä, että sopimuksen olisi kat-
7902: 148 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
7903:
7904: sottava olleen yleissitova jo aikaisemminkin esi- 1 momentissa. Sen mukaan työnantajan on työ-
7905: merkiksi sopimuskauden alusta, jollei yleissito- sopimuksessa ja työsuhteessa muuten noudatet-
7906: vuuden edellytysten osoiteta jo aikaisempanakin tava vähintään niitä palkka- ja muita ehtoja,
7907: ajankohtana täyttyneen. Myöskään se, että työ- jotka kyseessä olevasta tai siihen lähinnä rinnas-
7908: ehtosopimus on joskus aiemmin todettu yleissi- tettavasta työstä asianomaisen alan yleiseksi kat-
7909: tovaksi, ei ole osoitus siitä, että sopimus olisi sottavassa valtakunnallisessa työehtosopimuk-
7910: edelleen yleissitova, jollei muuta näytetä. Minis- sessa on noudatettavaksi määrätty.
7911: teri Huttu-Juntunen oli kuitenkin tiedotteessaan Yleissitovalie työehtosopimukselle on säädet-
7912: 11.9.1997 perustanut silloisen käsityksensä kuor- ty laissa kolme tunnusmerkistötekijää. Yleissito-
7913: ma-autoalan työehtosopimuksen yleissitovuu- valta työehtosopimukselta edellytetään, että se
7914: desta tällaiseen perusteeseen. on: 1) asianomaisen työaJan, 2) valtakunnallinen
7915: Suomen Yrittäjät ry:ä ei ollut sosiaali- ja ter- ja 3) yleiseksi katsottava työehtosopimus.
7916: veysministeriön 3.10.1997 tekemän yleissito- Kaikki mainitut yleissitovan työehtosopi-
7917: vuuskannanoton yhteydessä kuultu, vaikka pää- muksen tunnusmerkistötekijät ovat avoimia ja
7918: töksen vaikutukset tulivat koskemaan juuri jär- käytännössä usein varsin tulkinnanvaraisia. Eri-
7919: jestön edustamia yrityksiä. Hyvään hallintokäy- tyisesti sen selvittäminen, onko tarkasteltavana
7920: täntöön kirjoituksen mukaan olisi kuulunut, että oleva työehtosopimus lainkohdassa tarkoitettu
7921: tämäntyyppisessä asiassa olisi noudatettu hallin- "asianomaisen alan" työehtosopimus ja onko
7922: tomenettelylain 15 §:n mukaista kuulemisvelvoi- sopimus "yleiseksi katsottava", edellyttää asian-
7923: tetta, vaikka asiassa ei ollutkaan kysymys tietyn omaisen työalan ja sen työehtosopimuskentän
7924: asianosaisen oikeudesta. Ratkaisu oli kuitenkin perusteellista tuntemista ja usein vaikeasti toteu-
7925: vaikuttanut välittömästi yhdistyksen jäseninä tettavissa olevia tilastollisia selvityksiä sekä nii-
7926: olevien yritysten oikeusasemaan. den pohjalta tehtävää tulkintaa.
7927: Työehtosopimuksen "yleiseksi katsottava"
7928: - tunnusmerkistötekijän osalta kysymys on
7929: 1.2.4 Yhdistyksen kanteluvaatimukset ensinnäkin siitä, että lainkohdan soveltaja tie-
7930: tää, mitä työehtosopimuksen yleiseksi katsotta-
7931: Kun sillä seikalla, millä tavoin työehtosopi- vuus käsitteellisesti tarkoittaa. Sen jälkeisenä
7932: musten yleissitovuuden arvioiminen sosiaali- ja tehtävänä on asianomaisen työehtosopimuksen
7933: terveysministeriössä tapahtuu, on Suomen sitovuusastetta koskevan tilastollisen ja kysei-
7934: Yrittäjät ry:een kuuluvien työnantajayritysten sen työalan sopimuskenttää koskevan oikeudel-
7935: kannalta erittäin suuri merkitys, yhdistys on pyy- lisen aineiston perusteella selvittää, onko asian-
7936: tänyt, että oikeuskansleri selvittäisi: omaista työehtosopimusta pidettävä työsopi-
7937: 1) Onko sosiaali- ja terveysministeriö tehnyt muslain 17 §:ssä tarkoitetulla tavalla yleissito-
7938: edellä mainitun yleissitovuusratkaisunsa vana. Tulkintatilanteet vaihtelevat työ- ja sopi-
7939: 3.10.1997 noudattaen voimassa olevaa lainsää- musaloittain. Asianmukaisen tilastollisen ja oi-
7940: däntöä ja onko päätöksenteko vastannut niitä keudellisen selvityksen jälkeen voidaan useissa
7941: vaatimuksia, joita oikeuskanslerinviraston alus- tapauksissa selvästi ja riidattomasti todeta,
7942: sa mainitussa muistiossa 24.9.1997 on esitetty ja onko asianomaista työehtosopimusta pidettävä
7943: 2) Onko sosiaali- ja terveysministeriö mainit- yleissitovana sopimuksena. Joillakin työ- ja so-
7944: tua päätöstä tehdessään menetellyt asianmukai- pimusaloilla - kuten kuorma-autoliikenteessä
7945: sesti jättäessään perustelematta päätöksen ja -työehtosopimuksen yleissitovuuskysymyksen
7946: kieltäytyessään esittämästä perusteluita kirjalli- ratkaisu edellyttää kuitenkin muita aloja huo-
7947: sessa muodossa ulkopuolisille. mattavasti yksityiskohtaisempia laskelmia ja
7948: työehtosopimuskenttää koskevia oikeudellisia
7949: selvityksiä sekä niihin sisältyvien arvionvarais-
7950: ten ja tulkinnanvaraisten osakysymysten analy-
7951: 6RATKAISU sointia.
7952: Kantelukirjoituksissa tarkoitetussa kuorma-
7953: 6.1 TSL:n säännös yleissitovasta työehtosopi- autoalan työehtosopimuksen yleissitovuutta
7954: muksesta koskevassa asiassa on kysymys erityisesti siitä,
7955: onko kyseinen kuorma-autoalan työehtosopi-
7956: Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskeva mus työsopimuslain 17 §:ssä tarkoitettu "yleisek-
7957: säännös on työsopimuslain (320/1970) 17 §:n si katsottava" työehtosopimus. Siihen kytkeytyy
7958: 9.3. Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskevat valmisteluasiakirjat 149
7959:
7960: eräiden työntekijäryhmien osalta kysymys 6.1.2 Oikeuskirjallisuudessa esitettyjä tulkinta-
7961: "asianomaisesta alasta" eli kysymys siitä, onko ohjeita
7962: tiettyjäjäljempänä mainittavia työntekijäryhmiä
7963: pidettävä kuorma-autoalan työntekijöinä. Työehtosopimuksen yleissitovuusasiaa ovat
7964: ennen korkeimman oikeuden edellä mainittua
7965: vuonna 1974 annettua ratkaisua käsitelleet Antti
7966: Suviranta (esitelmä työsopimuslaista
7967: 6.1.1 TSL:n yleissitovuussäännöksen tarkoitus 27.11.1970) ja Kaarlo Sarkko (Defensor Legis
7968: ja valtiopäiväasiakirjat 1972, s. 39-).
7969: Suviranta on tuolloin uutta työsopimuslakia
7970: Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskevan koskevassa esitelmässään todennut, että lakieh-
7971: työsopimuslain 17 §:n 1 momentin tulkinnassa dotuksen eduskuntakäsittelyssä lakiin otettu
7972: on ensimmäisenä haettava johtoa lainsäännök- työehtosopimuksen yleissitovuutta koskeva työ-
7973: sen tarkoituksesta. Työsopimuslain 17 § on sopimuslain 17 § on erittäin tärkeä, mutta toi-
7974: yleissäännös työnantajan velvollisuuksista. Työ- saalta erittäin vaikea ja erittäin tulkinnanvarai-
7975: sopimuslain 17 §:n 3 momenttiin on kirjattu nen säännös. Suviranta ei ole uutta työsopimus-
7976: työnantajan yleinen velvollisuus kohdella työn- lakia koskevassa yleisesityksessään käsitellyt tar-
7977: tekijäitään tasapuolisesti. Työsopimuslain kemmin yleissitovan työehtosopimuksen määrit-
7978: 17 §:n 1 ja 2 momentin säännöksissä on kysymys telykriteerejä ja muita työsopimuslain 17 §:n 1-
7979: työnantajan velvollisuudesta noudattaa työsopi- 2 momenttien avoimia tulkintakysymyksiä. Työ-
7980: muksissa ja työsuhteissa muuten vähintään tiet- ehtosopimuksen yleiseksi katsottavuudesta Su-
7981: tyjä minimiehtoja. Työsopimuslain 1 §:ään kir- viranta on todennut, että jos alalla on useita
7982: jatun työsopimussuhteen perusluonteen mukai- työehtosopimuksia, niin mikään muu ei voi olla
7983: sesti työnantajaa sitovat työsuhteen ruinimieh- yleissitova sopimus kuin se, jonka piiriin jo nor-
7984: dot koskevat erityisesti työntekijälle maksetta- maalisti kuuluu eniten työntekijöitä. Tämä ei
7985: vaa palkkaa. kuitenkaan vielä riitä. Voi olla, että kaikkien alan
7986: Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskeva työehtosopimusten piiriin kuuluu alan työnteki-
7987: säännös tuli työsopimuslakiin lakiehdotuksen jöistä 10 -20 prosenttia, jolloin mikään niistä ei
7988: (HE 228/1969 vp) eduskuntakäsittelyssä. Sään- tulisi yleissitovaksi. Yleissitovuuden rajaa ei lais-
7989: nöksen tarkoituksena on ollut turvata tietyt ta ilmene, mutta Suvirannan mukaan voidaan
7990: palkka- ja muut työsuhde-etuudet sellaisillekin lähteä siitä, että jos noin 50 prosenttia kuuluu
7991: työntekijöille, joiden työnantajia työehtosopi- jonkin työehtosopimuksen piiriin normaalisito-
7992: mus ei ole sitonut. Eduskunnan sosiaalivalio- vuuden mukaan, niin työehtosopimus olisi yleis-
7993: kunta piti mietinnössään (SoVM 33/1969 vp) sitova.
7994: epätyydyttävänä hallituksen esityksen mukais- Sarkon mukaan lähtökohtana on pidettävä
7995: ta säännöstä, joka olisi merkinnyt sitä, että sitä, että ainoa kriteeri, jolla työehtosopimusten
7996: työnantaja, jota työehtosopimus ei sitonut, oli- yleisyyttä voidaan mitata, on kyseiseen työehto-
7997: si voinut edelleenkin vapaasti sopia työntekijäl- sopimukseen työehtosopimuslain 4 §:n 1 mo-
7998: le maksettavasta palkasta. Valiokunta piti tär- mentin mukaan sidottujen ja sen soveltamispii-
7999: keänä, että kaikille työntekijöille, siitä riippu- riin työehtosopimuslain 4 §:n 2 momentin perus-
8000: matta, oliko työnantaja työehtosopimuksen si- teella kuuluvien työntekijöiden lukumäärän ver-
8001: toma vai ei, maksetaan ainakin tietty vähim- taaminen koko alan työntekijöiden lukumää-
8002: mäispalkka. rään. Mitään muuta kriteeriä ei hänen nähdäk-
8003: Työsopimuslain 17 §:n 1 momentti otettiin seen ole olemassa, mikäli yleisyydelle halutaan
8004: työsopimuslakiin eduskunnan sosiaalivaliokun- antaa jokin merkityssisältö.
8005: nan esittämässä muodossa. Säännöksen tarkoi- Työehtosopimuksen yleisyyttä mitattaessa
8006: tusta koskevaa lausumaa lukuunottamatta va- on se työehtosopimus, jonka piiriin kuuluu
8007: liokunnan mietintöön kirjatut perustelut ovat eniten kyseisen alan työntekijöitä työsopimus-
8008: työsopimuslain 17 §:n 1 momentin tulkintaa aja- lain 17 §:n 1 momentin mukaan yleisin kyseisen
8009: tellen niukat. Kysymystä siitä, millainen työehto- alan työehtosopimuksista. Tämä ei kuitenkaan
8010: sopimus on "yleiseksi katsottava" enempää kuin vielä riitä täyttämään työsopimuslain
8011: muitakaan yleissitovan työehtosopimuksen tun- 17 §:n 1 momentin yleisyysvaatimusta. Yleissito-
8012: nusmerkistötekijöitä ei ole sosiaalivaliokunnan vuuden on Sarkon mukaan nimittäin katsottava
8013: mietinnössä tarkemmin käsitelty. edellyttävän myöskin, että kyseinen työehtosopi-
8014: 150 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
8015:
8016: mus on yleinen suhteessa koko kenttään. Tulkin- teella työehtosopimusta on pidettävä alalla
8017: nassa on näin kiinnitettävä huomiota myös täl- "yleisenä". Kun lakiteksti on näin tulkinnanva-
8018: laisen työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuu- rainen, joudutaan yksittäisten oikeusriitojen
8019: luvien työntekijöiden lukumäärän ja koko alan ratkaisupakkotilanteessa tulkintoihin, jotka ei-
8020: työntekijöiden lukumäärän väliseen suhteeseen. vät suoranaisesti perustu lakitekstiin, vaan Kos-
8021: Kirjoituksesta lähemmin ilmenevin perustein kisen mukaan esimerkiksi yleiseen kielenkäyt-
8022: Sarkko on Suvirannan kantaan yhtyen katsonut, töön, niinkuin tässä sanan "yleinen" tulkintaan.
8023: että työehtosopimusta on pidettävä yleissitova- Hakulinen on kommentissaan esittämillään pe-
8024: na, jos sen piiriin normaalisitovuuden mukaan rusteilla päätynyt siihen, että kun työsopimus-
8025: kuuluu noin 50 prosenttia alan työntekijöistä. laissa ei ole annettu konkreettista tulkintaohjet-
8026: Tuomioistuimen harkintaan jää sen ratkaisemi- ta, on puutteellisen lain tulkinnassa aihetta
8027: nen, voidaanko ja missä tapauksissa työehtoso- omaksua tulkinta, jonka mukaan työehtosopi-
8028: pimusta pitää yleissitovana, vaikka sidottuisuus musta ei voida julistaa yleissitovaksi, ellei siihen
8029: jäisikin hieman alle 50 prosentin. sidottujen työnantajien työssä ole vähintään
8030: puolet sopimuksen soveltamispiiriin kuuluvista
8031: työntekijöistä.
8032: Kari-Pekka Tiitinen (Oikeus 3/1974) on tar-
8033: 6.1.3 Korkeimman oikeuden ratkaisu ja sen kastellut korkeimman oikeuden ratkaisua kriitti-
8034: jälkeisiä kirjoituksia sesti. Hän on kirjoituksessaan tarkastellut työso-
8035: pimuslain 17 §:ään otetun yleissitovuussäännök-
8036: Korkeimman oikeuden 17.5.1974 antamassa sen tarkoitusta ja säännöksessä olevaa työehto-
8037: työntekijän palkkasaatavaa ja työehtosopimuk- sopimuksen yleisyys -kriteeriä työsopimusla-
8038: sen yleissitovuutta koskevassa ratkaisussa (KKO kiehdotuksen eduskunta-asiakirjojen valossa.
8039: 1974 II 44) on ollut kysymys siitä, oliko valoku- Eduskunnan enemmistön mukaan oli tärkeätä,
8040: vausliikkeen palveluksessa olleella työntekijällä että kaikille työntekijöille, siitä riippumatta onko
8041: oikeus vähintään päätöksessä mainitun myyjien työnantaja työehtosopimuksen sitoma vai ei,
8042: ja varastotyöntekijäin palkkoja koskeneen työ- maksetaan ainakin tietty vähimmäispalkka. Tii-
8043: ehtosopimuksen mukaiseen palkkaukseen. Kuo- tisen mukaan perinteisen lainopin kannaltakin
8044: pion raastuvanoikeus päätöksessään 24.6.1971 näyttäisi melko selvältä, että kyseisten lainkoh-
8045: ja Itä-Suomen hovioikeus tuomiossaan 7.9.1972 tien tulkinnassa pitäisi poliittisen päätöksenteki-
8046: olivat veivoittaneet työnantajan maksamaan jän eli eduskunnan enemmistön selvästi, joskin
8047: kantajalle työehtosopimukseen perustuneen verraten yleisessä muodossa ilmaisemalle pyrki-
8048: palkkasaatavan. Raastuvanoikeuden ja hovioi- mykselle antaa ratkaiseva merkitys. Tiitinen on
8049: keuden ratkaisuissa ei ollut lähemmin käsitelty viitannut sosiaali- ja terveysministeriön
8050: työsopimuslain 17 §:n 1 momentin yleiseksi kat- 24.9.1971 eli ennen korkeimman oikeuden pää-
8051: sottavuus -tunnusmerkkiä. töstä ammattientarkastajille antamiin ohjeisiin,
8052: Korkein oikeus totesi, että työsopimuslain joiden mukaan yleiseksi katsottavuus merkitsee
8053: 17 §:n 1 momentin säännöksessä oli yleissitovat- lähinnä sitä, että asianomaisen alan kahdesta tai
8054: ta työehtosopimukselta katsottava edellytetyn useammasta työehtosopimuksesta on noudatet-
8055: sellaista edustavuutta asianomaisella alalla, että tava sitä, jonka sitovuus on laajin. Oikeuskirjalli-
8056: sopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen so- suudessa tähän ei ole kuitenkaan Tiitisen mu-
8057: veltamispiiriin, huomioon ottaen työehtosopi- kaan tyydytty.
8058: muslain 4 §:n säännökset, kuului ainakin noin Tiitinen on kirjoituksessaan kiinnittänyt huo-
8059: puolet alan työntekijöistä. Korkeimman oikeu- miotaan myös siihen, että korkeimman oikeuden
8060: den päätös syntyi äänestyksen jälkeen, mutta ää- päätökseen kirjattujen yleissitovuuskriteereiden
8061: nestys ei koskenut kysymystä työehtosopimuk- seurauksena yleissitovan työehtosopimuksen
8062: sen yleisyydestä. olemassaolo riippuu ensisijaisesti työnantajien
8063: Korkeimman oikeuden jaostoratkaisuna teh- järjestäytymisasteesta. Mitä heikommin työnan-
8064: tyä ennakkopäätöstä kommentoineet Pirkko K. tajat ovat järjestäytyneet, sitä todennäköisem-
8065: Koskinen (Lakimiesl974, s. 516-) ja Y.J. Ha- pää on, että asianomaista työehtosopimusta ei
8066: kulinen (Defensor Legis 1974, s. 53-) pitivät voitaisi pitää yleiseksi katsottavana. Lainsäätä-
8067: työsopimuslain 17 §:n 1 momentin yleissito- jän ensisijaisena tarkoituksena on kuitenkin ollut
8068: vuussäännöstä varsin tulkinnanvaraisena. Laki työsopimuslain 17 §:n säännöksellä turvata juuri
8069: ei ilmoita niitä tunnusmerkkejä, joiden perus- järjestäytymättömien työnantajien työntekijöitä
8070: 9.3. Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskevat valmisteluasiakirjat 151
8071:
8072: työntekijöiden omasta järjestäytyneisyydestä tieneuvoston ohjesäännön 24 ja 25 §:n muutok-
8073: riippumatta. sella (221/1997).
8074: Korkeimman oikeuden mainitun päätöksen
8075: jälkeen ilmestyneessä kirjassaan Sarkko (Työoi-
8076: keus, Yleinen osa 1980, s. 253) on edellä maini- 6.3 STM:n yleissitovuuskannanoton oikeudelli-
8077: tussa artikkelissa toteamaansa kantaa tarken- sesta luonteesta
8078: taen todennut, että niissä tapauksissa, joissa
8079: työehtosopimuksen sidottuisuuden prosentti- Työsopimuslaissa ei ole säännöksiä työsopi-
8080: määrä jää alle viidenkymmenen, olisi tuomiois- muslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettujen
8081: tuimen yksittäistapauksissa kiinnitettävä huo- yleissitovien työehtosopimusten määrittelemi-
8082: miota myös alan yleiseen järjestäytymiseen. sessä noudatettavasta menettelystä. Oikeusrii-
8083: Sarkko on kirjassaan katsonut, että rajatapauk- toina työsopimuslain 17 §:n mukaista yleissito-
8084: sissa työehtosopimusta voidaan pitää yleisenä vaa työehtosopimusta ja sen mukaisia palkka- ja
8085: sitä helpommin mitä pienempi alan yleinen jär- muita etuuksia koskevat asiat ovat tavallisia
8086: jestäytyneisyys on, vaikka normaalisidonnai- yleisten tuomioistuinten tuomiovaltaan kuulu-
8087: suuden prosenttimäärä jäisikin jonkin verran via yksityisoikeudellisia riita-asioita. Sosiaali- ja
8088: alle viidenkymmenen. Sarkko on kuitenkin ko- terveysministeriön ja muiden työsuojeluviran-
8089: rostanut, että tämä kriteeri on täysin sekundää- omaisten toimivalta ja tehtävät työehtosopimus-
8090: rinen suhteessa Suvirannan esittämään kritee- ten yleissitovuusasioissa perustuvat yksinomaan
8091: riin. työsopimuslain 55 §:n yleiseen valvontasään-
8092: nökseen.
8093: Työsuojeluvalvonnan toimeenpanoa koske-
8094: vat säännökset ovat työsuojelun valvonnasta ja
8095: 6.2 STM :n toimivaltaa koskevista säännöksistä muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetussa
8096: laissa (13111973) ja sen nojalla annetuissa sää-
8097: Sosiaali- ja terveysministeriön toimivalta työ- döksissä. Myöskään niissä ei ole nimenomaisia
8098: ehtosopimusten yleissitovuutta koskevissa oikeusohjeita siitä, mitä työehtosopimusten
8099: asioissa perustuu työsopimuslain 55 §:n yleiseen yleissitovuussäännöksen valvontaan sisällölli-
8100: valvontasäännökseen, jonka mukaan työsopi- sesti kuuluu tai miten valvontaviranomaisen toi-
8101: muslain noudattamista valvovat [ammattientar- mivalta yleissitovuussäännöksen valvonnassa
8102: kastusviranomaiset] (nykyisin) työsuojeluviran- määräytyy. Tässä suhteessa kysymykseen tulevia
8103: omaiset. Säännöksen 2 momentin mukaan työ- yleisempiä säännöksiä voisivat olla lähinnä työ-
8104: suojeluviranomaisten on valvontatehtäväänsä suojeluviranomaisten tarkastus- ja tietojensaan-
8105: suorittaessaan toimittava kiinteässä yhteistyössä tioikeutta sekä työsuojeluviranomaisen ohjaus-
8106: niiden työnantajain ja työntekijäin yhdistysten ja neuvontavelvollisuutta sekä viranomaisen
8107: kanssa, joiden tekemän valtakunnallisen työeh- sekä toisaalta työnantajan ja työntekijöiden yh-
8108: tosopimuksen määräyksiä kysymyksessä olevas- teistoimintaa koskevat työsuojelun valvontalain
8109: sa työsopimuksessa tai työsuhteessa muuten olisi ja -asetuksen säännökset.
8110: noudatettava. Työsuojeluvalvonnan käytännön tason toi-
8111: Työsopimuslakia koskevaan hallituksen esi- meenpanotehtävistä ovat viranomaispuolella
8112: tykseen ei sisältynyt työsopimuslain valvonta- huolehtineet pääasiallisesti työsuojelupiirien
8113: säännöstä. Edellä mainittu työsuojeluviran- työsuojelutoimistot ja niiden virkamiehet. Niillä
8114: omaisten valvontatehtävää sekä valvontaviran- on ollut myös työsopimuslain valvontaan kuulu-
8115: omaisten ja työmarkkinajärjestöjen välistä yh- via työehtosopimusten yleissitovuuteen liittyviä
8116: teistoimintaa koskeva säännös lisättiin työsopi- valvonta- ja ohjaustehtäviä. Työsuojelupiirien
8117: muslakiin lakiehdotuksen eduskuntakäsittelyssä virkamiehet ovat pyydettäessä selvittäneet ja an-
8118: eduskunnan sosiaalivaliokunnan mietinnön mu- taneet kannanottoja asianomaisen työehtosopi-
8119: kaisena. muksen yleissitovuuteen liittyvistä kysymyksistä
8120: Työsopimuslain noudattamisen valvontateh- ja työsuojelupiirien virkamiehiä on myös kuultu
8121: tävät ovat kuuluneet sosiaali- ja terveysministe- todistajina väitettyyn yleissitovaan työehtosopi-
8122: riölle 1.4.1997 lukien, jolloin työsuojeluhallinto mukseen perustuvissa palkkasaatavaoikeuden-
8123: siirrettiin työministeriön hallinnonalalta sosiaa- käynneissä.
8124: li- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Ministe- Tässä yhteydessä oikeudellisesti merkityksel-
8125: riöiden välinen toimialamuutos toteutettiin vai- listä on, että työehtosopimusten yleissitovuus
8126: 152 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
8127:
8128: syntyy välittömästi työsopimuslain 17 §:n 1 mo- myös ministeriö on asiaa selvittävän ja lausun-
8129: mentin perusteella. Työehtosopimusten yleissi- toja antavan asiantuntijaviranomaisen asemas-
8130: tovuusasioissa ei ole järjestelmää, jossa jokin jul- sa.
8131: kisoikeudellinen elin, esimerkiksi sosiaali- ja ter-
8132: veysministeriö, julistaisi edellytykset täyttävät
8133: työehtosopimukset yleissitoviksi. Sosiaali- ja ter- 6.4 Kuorma-autoalan TES:n yleissitovuusasian
8134: veysministeriön ja työsuojelupiirien asianomai- virkamiesvalmistelun arviointia
8135: set virkamiehet ovat työehtosopimusten yleissi-
8136: tovuusasioissa näin ollen asiaa selvittävän ja lau- 6.4.1 STM:n työsuojeluosaston aikaisemmat
8137: suntoja antavan asiantuntijaviranomaisen ase- laskelmat
8138: massa. Työsuojeluviranomaisten tehtävänä on
8139: ollut pyydettäessä antaa työntekijöille tai työn- Puheena oleva eri työehtosopimusten yleissi-
8140: antajille taikka heidän edustajilleen tietoja ja tovuuden selvitystyö on käynnistetty työministe-
8141: asiantuntijaselvityksiä sekä niihin perustuvia riön työsuojeluosaston kirjeellä 21.1.1997 dnro
8142: lausuntoja siitä, onko asianomaista työehtosopi- 4027/535/97TM, joka on koskenut yleistä työeh-
8143: musta pidettävä yleissitovana riidan kohteena tosopimusten yleissitovuusselvitystä. Sitä koske-
8144: olevassa tapauksessa. Tuomioistuimessa jom- va työministeriön kirje on sisällöltään ja tehtävä-
8145: man kumman asianosaisen puolelta esitetty lau- rajaukseltaan edellä kohdassa 6.3 todettujen pe-
8146: suma tai todistelu voidaan vastatodistelulla aina ruslähtökohtien mukainen. Ensinnäkin työehto-
8147: kumota. sopimusten yleissitovuuskriteereistä on kirjeessä
8148: Tärkeimpinä syinä sille, että työehtosopi- todettu, että työehtosopimusten yleissitovuutta
8149: musten yleissitovuutta koskevat selvitykset ja arvioidaan, kuten ennenkin, korkeimman oikeu-
8150: yleissitovuuskannanotot on käytännössä keski- den ratkaisusta (KKO 1974 II 44) ilmenevän pe-
8151: tetty työsuojeluhallinnon keskusviranomaiselle, riaatteen mukaisesti. Ministeriön yleissitovuus-
8152: sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosas- arvion sisällöllisistä perusteista on kirjeessä to-
8153: tolle, on saadun selvityksen mukaan ollut työ- dettu, että kysymys on selvitystyöstä, joka perus-
8154: ehtosopimusasioiden oikeudelliseen ja tilastolli- tuu lukuisista eri lähteistä hankittaviin mahdolli-
8155: seen asiantuntemukseen ja yleissitovuuskan- simman luotettaviin tietoihin alan työntekijöi-
8156: nanottojen yhtenäisyyteen liittyvät näkökoh- den sekä työehtosopimuksen soveltamispiiriin
8157: dat. Työsopimuslain noudattamisen valvonta kuuluvien työntekijöiden määrästä.
8158: poikkeaa muutoinkin varsinaisen työsuojelu- Edellä olevaan ja asiakirjoista ilmenevään sel-
8159: lainsäädännön valvontatehtävistä, koska ensik- vitykseen viitaten katson, että työministeriö ja
8160: simainitussa on kysymys työnantajan ja työn- 1.4.1997 lukien sosiaali- ja terveysministeriön
8161: tekijän väliseen sopimussuhteeseen perustuvien työsuojeluosasto ovat menetelleet työministe-
8162: velvollisuuksien noudattamisen valvonnasta. riön työsuojeluosaston kirjeellä 21.1.1997 vireille
8163: Viranomaisvalvonnan sisällöllinen yhtenäisyys pannun yleissitovuusselvityksen käynnistämises-
8164: ja valvontatoiminnan perustana olevien selvi- sä ja selvityksen tehtävänrajauksessa toimival-
8165: tysten laadinnassa tarvittava erityisasiantunte- tuuksiensa rajoissa ja muutoinkin asianmukai-
8166: mus ovat valvontatoimien kohteiden oikeustur- sesti.
8167: van ja hallintotoiminnan rationaalisen toteutta- Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosas-
8168: misen kannalta hyväksyttäviä perusteita keskit- ton yleissitovuusselvityksen sisältökysymyksistä
8169: tää yleissitovien työehtosopimusten määrittä- asiakirjoista ilmenee, että ministeriön työsuoje-
8170: miseen liittyvät selvitystehtävät ministeriöön. luosaston vanhemman hallitussihteerin Sirpa
8171: Työsopimuslaissa tai muualla laissa ei ole kui- Kaittolan yleissitovuuslaskelman 29.5.1997 poh-
8172: tenkaan erityissäännöksiä ministeriön, tai aikai- jalukuja on saatu muun ohella Auto- ja Kuljetus-
8173: semmin työsuojeluhallinnon keskusvirastona alan Työntekijäliitto ry:n kirjallisesta ilmoituk-
8174: toimineen työsuojeluhallituksen, toimivallasta sesta 6.3.1997. Sen mukaan toimialan työnteki-
8175: tai tehtävistä työsopimuslain 17 §:n 1 momentin jöiden määrä vuonna 1993 oli 14 832ja työnanta-
8176: yleissitovuussäännöksen valvonnassa. Työmi- jaliiton jäsenyritysten palveluksessa olleiden
8177: nisteriön ja 1.4.1997 lukien sosiaali- ja terveys- työntekijöiden määrä oli 5 414 (työntekijäpuolen
8178: ministeriön ja sen työsuojeluosaston toimival- ilmoittama luku). Lisäksi Kaittolan laskelmassa
8179: tuudet ja tehtävät työehtosopimusten yleissito- on mainittu työssäkäyntitilastoon perustuvat
8180: vuusvalvonnassa ovat näin ollen samanlaisia työntekijöiden määrät vuosina 1994 ja 1995 sekä
8181: kuin muillakin työsuojeluviranomaisilla, eli vertailutietona työnantajapuolelta saatu ilmoi-
8182: 9.3. Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskevat valmisteluasiakirjat 153
8183:
8184: tus työnantajaliiton jäsenyritysten palveluksessa Asiakirjojen perusteella näyttää siltä, että kaikis-
8185: olleiden työntekijöiden määrästä (4 600) vuoden sa muissakin kuorma-autoalan työehtosopimuk-
8186: 1996 alkupuolella. sen yleissitovuuslaskelmissa on toimialan koko-
8187: Lisäksi Kaittolan muistioon sisältyy oikeudel- naistyöntekijämäärään otettu alan yksityisen
8188: linen kannanotto niistä kuorma-autoalalla työs- sektorin työnantajien palveluksessa olevat työn-
8189: kentelevistä erityisryhmistä, joiden lukumäärä tekijät.
8190: on tullut vähentää alan työntekijöiden kokonais- Kaittolan uudempi laskelma 15.9.1997 poh-
8191: määrästä. Näitä ovat olleet säiliöautoliikenteen jautuu vuoden 1993 osalta samoihin lähtötietoi-
8192: työntekijät (1 IOO)ja tavarankuljetuksessa toimi- hin kuin edellinen laskelma. Uutta myöhemmäs-
8193: vien kuljetusliikkeiden huoltokorjaamohenki- sä laskelmassa on yleissitovuuslaskelma vuodel-
8194: löstö (1 600). Perusteena vähentämiselle on ollut ta 1994 ja vuoden 1995 osalta on työntekijöiden
8195: se, että kummallakin työntekijäryhmällä (yht. kokonaismäärä noin tuhat työntekijää edellistä
8196: 2 700) on ollut oma työehtosopimus. Kaittolan Iaskelmaa vähemmän. Myös Kaittolan myöhem-
8197: muistioon on kirjattu myös oikeudellinen kan- män laskelman 15.9.1997lopputulos osoitti, että
8198: nanotto niiden työntekijäryhmien vähentämises- kuorma-autoalan työehtosopimuksen sitovuus-
8199: tä, joiden vähentämistä työntekijäliitto oli vaati- aste on vuosina 1993-1995 jäänyt selvästi alle
8200: nut (kaupan ja elintarviketeollisuuden kuljetus- 50 prosentin.
8201: yritysten ja kuljetusliikkeiden terminaalityönte- Sosiaali- ja terveysministeriön talous- ja suun-
8202: kijöiden työntekijät, 700 + 600). Kuljetuksensa nitteluosastolla 5.9.1997 laaditut vertailulaskel-
8203: yhtiöittäneiden kaupan ja elintarviketeollisuu- mat olivat lopputulokseltaan yhdenmukaiset
8204: den yritysten työntekijöitä ei voitu muistion mu- hallitussihteeri Kaittolan laatimien laskelmien
8205: kaan vähentää, koska työntekijät työskentelivät kanssa. Ministeriön talous- ja suunnitteluosas-
8206: tieliikenteen tavarankuljetuksen alalla ja koska tolla laaditut, tietyllä vaihteluvälillä ilmaistuihin
8207: toimintaa yhtiöitetyissä yrityksissä ei voitu pitää työntekijämääräarvioihin (haarukointi) perustu-
8208: omana alanaan eikä myöskään kaupan alana. vat vertailulaskelmat eivät osoittaneet, että kuor-
8209: Kuljetusliikkeiden terminaalityöntekijöitä ei ma-autoalan työehtosopimuksen sitovuusaste
8210: voitu vähentää sen vuoksi, että he kuuluivat tie- vuosina 1993-1995 olisi ollut noin 50 prosent-
8211: liikenteen tavarankuljetuksen toimialalle ja hei- tia.
8212: hin myös sovellettiin kuorma-autoalan työehto- Yhteenvetona voidaan hallitussihteeri Sirpa
8213: sopimusta. Kaittolan sekä sosiaali- ja terveysministeriön ta-
8214: Näihin ja Kaittolan muistiosta tarkemmin ii- lous- ja suunnitteluosaston laatimista kuorma-
8215: meneviin muihin lähtötietoihin perustuva laskel- autoalan työehtosopimuksen yleissitovuutta
8216: ma osoitti, että kuorma-autoalan työehtosopi- koskevista laskelmista todeta, että ne ovat pe-
8217: muksen piiriin kuului selvästi alle 50 prosenttia rustuneet laskenta-ajankohtana käytettävissä
8218: kuorma-autoalan työntekijöiden kokonaismää- olleisiin tilastoihin ja alan työmarkkinajärjes-
8219: rästä. töiltä saatuihin järjestäytyneiden työnantajien
8220: Hallitussihteeri Sirpa Kaittolan myöhempi työntekijämääriin. Vaihtoehtoisia laskelmia on
8221: muistio ja laskelma 15.9.1997 sisältää ensinnä- laadittu sekä työnantaja- että työntekijäjärjes-
8222: kin tarkennuksen,jonka mukaan työssäkäyntiti- töitä saatujen järjestäytyneiden työnantajien
8223: lastossa palkansaajat on jaettu työnantajasekto- työntekijämäärien pohjalta. Myöhemmin kante-
8224: rin mukaan julkiseen sektoriin, valtioenemmis- luasioiden valmistelun yhteydessä on ilmennyt,
8225: töisiin osakeyhtiöihin sekä yksityiseen sektoriin. että kuorma-autoalan kokonaistyöntekijämää-
8226: Alan työntekijöiden määrä on muistion mukaan ränä on pidetty alan yksityisen sektorin työnan-
8227: laskettu yksityisen sektorin työntekijöiden mää- tajien palveluksessa olevien työntekijöiden yh-
8228: rän perusteella. Tältä osin on todettava, että kan- teismäärää, eikä edellä mainittujen valtioenem-
8229: teluasiassa hankittujen lisäselvitysten mukaan mistöisten kuljetusyritysten työntekijämääriä
8230: (STM:n työsuojeluosaston lausunto 14.1.1998) ole otettu laskelmissa huomioon. Tällä nyttem-
8231: ainakin kaksi valtionenemmistöistä kuljetusalan min todetulla virheellisyydellä ei ole kuitenkaan
8232: yritystä, Oy Pohjolan Liikenne Ab ja Trans- ollut vaikutusta yleissitovuuskannanoton lop-
8233: point Oy Ab ovat järjestäytyneet Autoliikenteen putulokseen, koska valtioenemmistöisten kulje-
8234: työnantajaliittoon. Ainakin näiden valtioenem- tusyritysten työntekijöiden lisääminen alan
8235: mistöisten kuljetusyritysten työntekijämäärät työntekijöiden kokonaismäärään ei olisi lisän-
8236: 720 (1993) ja 1 052 (1995) olisi näin ollen tullut nyt vaan vähentänyt työehtosopimuksen sito-
8237: sisällyttää työntekijöiden kokonaismäärään. vuusastetta.
8238:
8239: 20 292071C
8240: 154 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
8241:
8242: 6.4.2 Neuvottelevan virkamiehen Jukka Kallion määrästä vähentää. Kallion alkuperäisen 9-si-
8243: yleissitovuuslaskelmat vuisen muistion laskelmissa on tehty vaihtoehto-
8244: laskelmia sillä perusteella, että vähennettäviä
8245: Myös neuvottelevan virkamiehen Jukka Kal- työntekijäryhmiä on muitakin kuin äsken maini-
8246: lion 3.10.1997 päivätyissä muistioissa ja niihin tut ryhmät.Vähennettävien työntekijäryhmien
8247: kirjatuissa laskelmissa on selvitetty ensinnäkin työntekijöiden yhteismäärä on vaihdellut laskel-
8248: kuorma-autoalan työehtosopimuksen sitovuus- missa mainitusta 2 700 työntekijästä 4 500 työn-
8249: astetta eli sitä, kuinka suuri osuus toimialan ko- tekijään. Sosiaali- ja terveysministeriön arkis-
8250: konaistyöntekijämäärästä on ollut kuorma-au- toon luovutetussa muistion ?-sivuisessa versiossa
8251: toalan työehtosopimukseen sidottujen järjestäy- on kuitenkin yksiselitteisesti ilmoitettu, että toi-
8252: tyneiden työnantajien palveluksessa. Kallion las- mialan kokonaistyöntekijämäärästä vähennettä-
8253: kelmissa on näin ollen ollut kysymys samojen viä työntekijöitä" on" 4 000 työntekijää ja Kallio
8254: asioiden selvittämisestä kuin hallitussihteeri on sisällyttänyt kyseiseen muistioansa sen mu-
8255: Kaittolan edellä mainituissa laskelmissa ja so- kaiset laskelmat.
8256: siaali- ja terveysministeriön talous- ja suunnitte- Yhteenvetona ja arviona neuvottelevan virka-
8257: luosaston rinnakkaislaskelmissa. Myös Kallion miehen Jukka Kallion 3.10.1997 päivättyihin al-
8258: laskelmien lähtökohtana on ollut vuoden 1995 kuperäiseen 9-sivuiseen muistioon ja siitä muo-
8259: työssäkäyntitilaston osoittama toimialan työnte- kattuun ?-sivuiseen muistioon sisältyvistä yleissi-
8260: kijämäärä 19 881 työntekijää. Muut laskelmien tovuuslaskelmista sekä yleissitovuusasian val-
8261: lopputuloksen kannalta merkitykselliset suureet mistelussa noudattamasta menettelystä voidaan
8262: ovat sitävastoin perustuneet, niinkuin Kallio it- todeta seuraavaa:
8263: sekin toteaa, olettamiin ja arvioihin. Kallio on Ministeri päättää hänen päätettävikseen kuu-
8264: laskenut työehtosopimuksen sitovuusastetta luvat asiat ministeriön virkamiesesittelijän esit-
8265: olettaenjärjestäytyneiden työnantajien työnteki- telystä. Asian ja ratkaisuehdotuksen esittelyä
8266: jöiden määräksi laskentahetkellä 6 000-7 000 edeltää asian valmistelu. Esittelijän tehtävänä
8267: työntekijää. Kallion alkuperäisen 3.10.1997 päi- on perehtyä valmisteltavana olevaan asiaan ja
8268: vätyn 9-sivuisen muistion mukaan olettamat pe- selvittää eri ratkaisuvaihtoehdot ottaen huo-
8269: rustuivat työmarkkinajärjestöjen "käsitykseen" mioon asian ratkaisuun vaikuttava tosiasia-ai-
8270: työnantajajärjestön jäsentyönantajien työnteki- neisto ja lainsäädäntö. Ministeriön virkamies-
8271: jöiden määristä. Kirjallista vahvistusta näille valmistelun ja asian mahdollisesti edellyttämien
8272: olettamille ei ollut esitetty. Kallion alkuperäises- välitoimien jälkeen esittelijän asiana on tehdä
8273: sä 9-sivuisessa muistiossa 3.10.1997 on eräänä ratkaisuehdotus ja samalla antaa ministerille tie-
8274: laskennallisena vaihtoehtona syksyn 1997 työn- dot ratkaisun asiallisista ja oikeudellisista perus-
8275: tekijämäärästä esitetty työnantajaliiton arvio teista. Esittelijän suorittama asian valmistelu on
8276: 5 700, mutta tähän arvioon perustuva laskelma merkityksellistä kahdelta kannalta. Asioiden
8277: on myöhemmästä niin ikään 3.10.1997 päivätys- valmistelun ja esittelystä tapahtuvan päätöksen-
8278: tä ?-sivuisesta muistiostajätetty pois. Laskelmia teon tarkoituksena on ensinnäkin edistää pää-
8279: on Kallion myöhemmässä muistiossa karsittu, ja töksentekoa ja poistaa päätöksenteon epävar-
8280: järjestäytyneiden työnantajien työntekijöiden muustekijöitä. Toisaalta kysymys on sen turvaa-
8281: määrästä on todettu, että se "on" 6 600-7 000. misesta, että asia ratkaistaan sisällöllisesti oi-
8282: Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön arkistoon kein.
8283: luovutetun muistion ?-sivuisesta versiosta on Asian kunnollinen valmistelu on laajan asia-
8284: poistettu muistion 9-sivuiseen alkuperäisversi- aineiston pohjalta oikeudellisilla perusteilla rat-
8285: oon sisältyvä asianmukaisena ja perusteltuna pi- kaistavissa asioissa sekä päätöksentekijän että
8286: dettävä maininta siitä, että työmarkkinajärjestö- asian ratkaisun oikeellisuuden kannalta erityisen
8287: jen käsityksiin työnantajaliiton jäsenyritysten tärkeää. Työehtosopimuksen yleissitovuuden
8288: työntekijämääristä on suhtauduttava tietyllä va- määrittelyä koskevassa asiassa kysymys on laa-
8289: raumalla. jojen tilastollisten ja muiden asia-aineistojen
8290: Hallitussihteeri Sirpa Kaittolan laskelmissa pohjalta oikeudenisin perustein tehtävästä rat-
8291: oli esitetty oikeudelliset perustelut sille, mitkä kaisusta. Ministeriön yleissitovuuskannanoton
8292: työntekijäryhmät (säiliöautoalan ja kuljetusliik- merkittävät taloudelliset vaikutukset huomioon
8293: keiden huoltokorjaamaiden työntekijät, yht. ottaen yleissitovuusasian valmistelun on oltava
8294: 2 700) ja millä perusteella (oma työehtosopimus) ammatillisesti korkeatasoista. Virkamiesvalmis-
8295: voitiin kuorma-autoalan kokonaistyöntekijä- telun vaatimukset olivat tässä tapauksessa erityi-
8296: 9.3. Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskevat valmisteluasiakirjat 155
8297:
8298: sesti korostuneet, kun asia oli poikkeuksellisesti työnantajien työntekijöiden määrästä, voidaan
8299: mennyt ministerin ratkaistavaksi. todeta, että edellä kohdassa 6.4.1 mainittujen so-
8300: Neuvottelevan virkamiehen Jukka Kallion siaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston
8301: valmistelutoiminnasta voidaan ensinnäkin tode- selvitysten jälkeen laaditut neuvottelevan virka-
8302: ta, että kuorma-autoalan kokonaistyöntekijä- miehen Jukka Kallion yleissitovuuslaskelmat
8303: määrästä tehtävien työntekijäryhmien vähentä- ovat perustuneet laskelmien lopputulokseen vai-
8304: misperuste on ollut ainoastaan säiliöautoalan kuttavilta olennaisilta osin arvioihin ja oletta-
8305: työntekijöiden ja huoltokorjaamotyöntekijöiden miin, joiden tueksi ei ole voitu saada oikeudelli-
8306: (yht. 2 700) osalta riidaton. Yleissitovuuslaskel- sesti hyväksyttävää vahvistusta.
8307: mien pohjatiedoista ei sitävastoin ole saatavissa On selvää, että työehtosopimuksen yleissito-
8308: suoraan vastausta siihen, onko kaupan ja elintar- vuuslaskelmiin niinkuin muihinkin samantyyp-
8309: viketeollisuuden erillisten kuljetusyritysten työn- pisiin tilastollisiin ja oikeudellisiin selvityksiin si-
8310: tekijät sekä kuljetusliikkeiden omissa varastoissa sältyy aina joitakin arvionvaraisia ja tulkinnan-
8311: ja terminaaleissa työskentelevät työntekijät voitu varaisia osakysymyksiä. Arvion- ja tulkinnanva-
8312: vähentää kokonaistyöntekijämäärästä. Kysy- raisuudet on kuitenkin laskelma-asiakirjoissa
8313: mys eri työntekijäryhmien vähentämismahdolli- avoimesti todettava ja tehtävä erillisiä laskelmia
8314: suudesta on luonteeltaan oikeudellinen. Kuten sisällöltään erilaisten mutta objektiivisesti hy-
8315: kanteluasiassa hankitusta sosiaali- ja terveysmi- väksyttävinä pidettävien lähtötietojen perusteel-
8316: nisteriön työsuojeluosaston lausunnosta la (haarukointi), kuten esimerkiksi ministeriön
8317: 14.1.1998 ilmenee, jonkin työntekijäryhmän vä- talous- ja suunnitteluosaston vertailulaskelmissa
8318: hentämistä koskevien oikeudellisten johtopää- on tehty. Asianmukaisiin lähtötietoihin perustu-
8319: tösten tekemiseksi on ollut otettava huomioon viita osin jo neuvottelevan virkamiehen Jukka
8320: muun muassa kyseisten työntekijäryhmien työ- Kallion oman 9-sivuisen muistion laskelmista
8321: alaa, työehtosopimuskäytäntöä ja työehtosopi- olisi voitu todeta, että niidenkään mukaan kuor-
8322: muslain 4 §:n tulkintaa koskevia oikeudellisia ma-autoalan työehtosopimuksen sitovuusaste ei
8323: näkökohtia. Näkemyserojen seurauksena Kallio ole yltänyt 50 prosenttiin. Asiakirjoista ja saa-
8324: oli omissa laskelmissaan vähentänyt kuorma-au- duista selvityksistä kuitenkin ilmenee, että minis-
8325: toalan kokonaistyöntekijämäärästä 1 300 työn- teri Terttu Huttu-Juntusen yleissitovuuskannan-
8326: tekijää (4 000-2 700) enemmän kuin mitä so- otto 3.10.1997 on perustunut lähinnä niihin Juk-
8327: siaali- ja terveysministeriön alkuperäisissä yleis- ka Kallion 9-sivuisen muistion vaihtoehtolaskel-
8328: sitovuuslaskelmissa oli tehty. miin (ks. Kallion 7-sivuisen muistion laskelmat),
8329: Edellä olevaan sekä asiakirjoista ilmeneviin joiden lopputulos on ollut työehtosopimuksen
8330: tietoihin ja hankittuihin selvityksiin viitaten kat- yleissitovuusarvioinnin kannalta edullisin eli
8331: son, että neuvottelevan virkamiehen Jukka Kal- joissa sopimukseen sidottujen järjestäytyneiden
8332: lion ei olisi tullut tehdä mainittujen työntekijä- työnantajien työntekijämääräksi on saatu lä-
8333: ryhmien työalaa ja työehto-oikeudellista asemaa hemmäs 50 prosenttia tai sen yli. Tällainen val-
8334: koskevissa oikeudellista erityistietämystä edel- mistelutoiminta ei mitenkään täytä taloudellisil-
8335: lyttävissä kysymyksissä omia arviointejaan ja ta vaikutuksiltaan merkittäviltä työehtosopi-
8336: kannanmäärityksiään, joille ei ole voitu osoittaa muksen yleissitovuuslaskelmilta edellytettäviä
8337: oikeudellisesti päteviä perusteita. Hänen olisi tul- huolellisuus- ja tarkkuusvaatimuksia eikä asioi-
8338: lut tukeutua niissä ministeriön työsuojeluosas- den viranomaisvalmistelussa edellytettävää ob-
8339: ton työoikeuden asiantuntijoiden kantaan. jektiivisuuden vaatimusta.
8340: Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskevan
8341: laskelman kaksi tärkeintä ja vaikuttavinta lähtö-
8342: tietoa ovat: a) kyseisen toimialan kokonaistyön- 6.4.3 Yleissitovuuden tulkinnailista uudelleen-
8343: tekijämäärä ja b) toimialan järjestäytyneiden määrittelyä
8344: työnantajien palveluksessa olevien työntekijöi-
8345: den määrä. Kun otetaan huomioon Kallion las- Neuvottelevan virkamiehen Jukka Kallion
8346: kelmissaan tekemät eräiden työntekijäryhmien yleissitovuusselvityksen tilastollisen osuuden li-
8347: vähennykset ja ylisuuriksi osoittautuneet alun säksi on tässä yhteydessä puututtava hänen laati-
8348: perinkin perusteettomat arviot toimihenkilöiden mansa yleissitovuusselvityksen muihinkin, lähin-
8349: määrästä (oikea määrä 11 prosenttia) sekä vah- nä oikeudellisiin, perusteisiin. Kuten edellä on
8350: vistamauomiin ilmoituksiin perustuvat oletta- todettu, työministeriön kirjeellä 2l.l.l997 käyn-
8351: mat ja arviot työnantajajärjestöön kuuluvien nistetyn yleissitovuusselvityksen sisällöllisenä
8352: 156 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
8353:
8354: perustana on ollut korkeimman oikeuden pää- Työntekijäliiton allekirjoittama työehtosopimus
8355: tökseen (KKO 19741I 44) kirjatut yleissitovan oli arvioitu yleissitovaksi jo 1.1.1971 lukien, voi-
8356: työehtosopimuksen määrittelykriteerit. Kallio daan pitää lähinnä mennyttä aikaa koskevana
8357: on kuitenkin omassa 3.10.1997 päivätyssä 9-si- kuvailevana näkemyksenä kyseisen työehtosopi-
8358: vuisessa valmistelumuistiossaan (s. 8) ja sosiaali- muksen yleissitovuudesta, koska asiaa ei ollut
8359: ja terveysministeriön arkistoon luovutetussa ?- aikaisemmin valvontaviranomaisten laskelmilla
8360: sivuisessa muistiossaan (s. 5) pitänyt ministeriön taikka muutoinkaan selvitetty. Työehtosopi-
8361: työsuojeluosaston mainittuja peruslähtökohtia muksen yleissitovuusselvitys ja sen perusteella
8362: ja arviointiperusteita "vallitsevassa tilanteessa tehtävä kannanotto voi koskea vain kyseistä
8363: virheellisinä". Kallion itse määrittelemien yleissi- ajankohtaa. Määrittelyajankohdan tietojen pe-
8364: tovuuden arviointiperusteiden mukaan "alan rusteella tehtävällä yleissitovuuskannanotolla ei
8365: yleiset kehityspiirteet ja sen erityisluonne edellyt- voi olla taannehtivaa vaikutusta. Mennyttä ai-
8366: tävät yleissitovuuden arvioinnin suhteuttamista kaa kuvailevalla lausumalla ei voi liioin olla oi-
8367: työssäkäymisen kokonaistilanteeseen ja käytet- keudellista merkitystä arvioitaessa työehtosopi-
8368: tävissä olevien tietojen kokonaisarvioon". Myös muksen työsopimuslain 17 §:n mukaista yleissi-
8369: alan työmarkkinaosapuolten omat "käsitykset" tovuutta määrittelyhetkellä ja siitä eteenpäin.
8370: tuli Kallion mukaan ottaa riittävästi huomioon. Kuten edellä on todettu, työehtosopimuksen
8371: On totta, että perusasetelma korkeimman oi- yleissitovuutta koskevien riita-asioiden ratkaisu
8372: keuden mainitulla päätöksellä ratkaistussa valo- kuuluu yleisille tuomioistuimille. Työsopimus-
8373: kuvaamaalaa koskeneessa oikeusriidassa on ol- lain 17 §:n yleissitovuussäännöksen soveltami-
8374: lut erilainen kuin kuorma-autoalalla. Työehto- nen ja tulkinta kussakin yksittäistapauksessa on
8375: sopimustoiminta ja työelämän perusrakenteet siten tuomioistuimen tehtävä. Käytettävissä ei
8376: ylipäätään ovat toukokuussa 1974 annetun kor- ole tuomioistuinratkaisua, jonka perusteluista il-
8377: keimman oikeuden päätöksen jälkeen monin ta- menisi, että työsopimuslain 17 §:n 1 momentissa
8378: voin muuttuneet. Lisäksi voidaan todeta, että olevaa käsitettä "yleiseksi katsottava" työehto-
8379: joillakin työpaikoilla tai työaloilla on käytännön sopimus on siinä tulkittu muulla tavoin kuin mitä
8380: tasolla voitu soveltaa yleissitovina sellaisiakin korkeimman oikeuden mainitusta ratkaisusta il-
8381: työehtosopimuksia, joiden yleissitovuutta ei ole menee. Lain säännöksen vakiintuneen tulkinta-
8382: varsinaisesti todettu. Kysymys on tuolloin kui- linjan muuttaminen ei kuulu asianomaisen lain
8383: tenkin ollut siitä, että asianomaista työehtosopi- yleisvalvonnasta huolehtivalle hallinnolliselle
8384: musta on työsopimusosapuolien välisessä suh- valvontaviranomaiselle. Tämän vuoksi myös so-
8385: teessa pidetty yleissitovana, eikä asiaa ole haluttu siaali- ja terveysministeriön samoin kuin muiden
8386: saattaa riidanalaisena tuomioistuimen tutkitta- työsuojeluviranomaisten tulee työsopimuslain
8387: vaksi tai työehtosopimuksen yleissitovuutta ei 55 §:ään perustuvassa työsopimuslain 17 §:n
8388: ole oikeudenkäynnissä nimenomaisesti kiistetty. 1 momentin yleissitovuussäännöksen valvonnas-
8389: Sosiaali- ja terveysministeriön suorittamassa saan ja säännöksen materiaalisten tunnusmerkis-
8390: työehtosopimusten yleissitovuusvalvonnassa ei tötekijöiden täyttymistä koskevissa kannan-
8391: ole kuitenkaan kysymys joidenkin työalojen va- otoissaan pitäytyä aikaisemmin omaksuttuihin
8392: kiintuneiden käytäntöjen kirjaamisesta, vaan ja valvontakäytännössä vakiintuneisiin määrit-
8393: asianmukaisiin viranomaisselvityksiin perustu- telykriteereihin.
8394: vasta työehtosopimuksen yleissitovuustunnus- Neuvotteleva virkamies Jukka Kallio on
8395: merkkien täyttymistä koskevasta asiantuntija- muistioissaan (s. 8 ja s. 5) esittänyt työsopimus-
8396: kannanotosta. Työsopimuslain valvontaviran- lain 17 §:n yleissitovuussäännöksen soveltami-
8397: omaisen yleissitovuusselvitykseen ja lausuntoon sesta ja tulkinnasta omia, aikaisemmasta selvästi
8398: turvaudutaan juuri silloin, kun työsopimuksen poikkeavia näkemyksiä, joiden varaan hänen
8399: osapuolena olevalla työnantajana ja työntekijäl- esittelystään tehty sosiaali- ja terveysministeriön
8400: lä tai heidän edustajillaan on selkeästi toisistaan yleissitovuuskannanotto 3.10.1997 on osaltaan
8401: poikkeavat näkemykset asianomaisen työehto- rakentunut. Yleissitovalta työehtosopimukselta
8402: sopimuksen yleissitovuudesta ja sen palkka- ja edellytettävän sitovuusasteen osalta Kallio on
8403: muiden ehtojen noudattamisesta kyseisessä työ- itse asiassa esittänyt uudet aikaisemmasta sovel-
8404: suhteessa. tamiskäytännöstä selvästi poikkeavat yleissito-
8405: Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysministeriön van työehtosopimuksen määrittelykriteerit Täl-
8406: 3.10.1997 päi vätyn yleissitovuuskannanoton tä osin on tarpeen todeta, ettäjosjonkin yksittäi-
8407: viittausta siihen, että Auto- ja Kuljetusalan sen työalan erityispiirteet antaisivat joltakin osin
8408: 9.3. Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskevat valmisteluasiakirjat 157
8409:
8410: aihetta työehtosopimusten yleissitovuuden ma- ranomaisena alemmille työsuojeluviranomaisille
8411: teriaalisten tunnusmerkistötekijöiden uudelleen- antamasta lausunnosta. Kysymys ei ole ollut yk-
8412: arviointiin, niin asian selvittäminen ja työehtoso- sittäisestä kannanotosta, vaan kuorma-autoalan
8413: pimusten yleissitovuussäännöksen oikeudellisen työehtosopimuksen yleissitovuusasia on ollut
8414: tulkinnan täsmentäminen edellyttäisi oikeudel- yksi osa 140-200 työehtosopimusta käsittäväs-
8415: lista arviointia ja toimenpiteitä vähintään sosiaa- tä yleisestä yleissitovuusselvityksestä. Selvitysten
8416: li- ja terveysministeriön asianomaisen osaston - lopputulokset (yleissitovuus on todettu/ei todet-
8417: työsuojeluosaston - tasolla. Työehtosopimusten tu) on kirjattu työsuojelupiireille jaettuun luette-
8418: yleissitovuustunnusmerkkien yleisempi uudel- loon ja työsuojeluhallinnon tietorekisteriin.
8419: leen määrittely kuuluu tuomioistuimiiie siltä osin Sosiaali- ja terveysministeriön asianomaisten
8420: kuin asia voidaan ratkaista oikeudellisella tul- virkamiesten menettelyn lainmukaisuuden arvi-
8421: kinnalla, tai sitten lainsäätäjälle. oinnissani lähden siitä, että asiakirjain julkisuu-
8422: Työsopimuslain noudattamisen valvonta on desta annetun lain (83/195 1) jaottelun mukaisesti
8423: lain 55 §:ssä osoitettu myös työmarkkinaosa puo- tarkasteltuna yksittäisen työehtosopimuksen
8424: lille. Pykälän 2 momentin mukaan viranomais- yleissitovuutta koskeva ministeriön kannanotto
8425: ten on valvontatehtäväänsä suorittaessaan toi- 3.10.1997 on lain 3 §:n mukainen merkintäluette-
8426: mittava kiinteässä yhteistyössä työnantajien ja loon ja koko yleissitovuusluettelo on saman lain-
8427: työntekijöiden yhdistysten kanssa. Tämä koskee kohdan mukainen viranomaisten kirjeenvaih-
8428: myös työsopimuslain 17 §:n yleissitovuuskan- toon kuuluva toimituskirja. Merkintä yksittäisen
8429: nanottoa. Kallion laskelmien lopputulos ja hä- työehtosopimuksen yleissitovuudesta on tullut
8430: nen esittämänsä työsopimuslain yleissitovuus- julkiseksi heti kun se on tehty ja koko luettelo
8431: säännöksen uudet tulkintanäkökohdat huo- kun se on allekirjoitettu taikka sen asianomaiset
8432: mioon ottaen olisi ollut hyvän hallinnon kannal- tiedot on määrätty merkittäviksi työsuojeluhal-
8433: ta asianmukaista, että työmarkkinaosapuolille linnon tietorekisteriin.
8434: olisi varattu tilaisuus tulla kuulluksi niistä. Yleissitovuusluettelo sellaisenaan tai siihen
8435: Sen tyyppisessä työehtosopimuksen yleissito- kirjattu valvontaviranomaisen kannanotto jon-
8436: vuustunnusmerkkien väljentämisessä kuin mitä kin yksittäisen työehtosopimuksen yleissitovuu-
8437: Kallio on tässä yhteydessä tehnyt, kysymys olisi desta ei ole hallintomenettelylain (598/1982)
8438: koko yleissitovuussäännöksen perustavaa laatua 24 §:ssä tarkoitettu hallintopäätös, joka on pe-
8439: olevasta oikeudellisesta uudelleenarvioinnista, rusteltava.
8440: jonka omaksuminen käytäntöön itse asiassa teki- Työehtosopimusten yleissitovuuskannanot-
8441: si tarpeettomaksi ja hyödyttömäksi nykyisen tojen laskennalliset ja oikeudelliset perusteet il-
8442: työehtosopimusten sitovuusasteeseen rakentu- menevät yksittäisten työehtosopimusten sito-
8443: van yleissitovuusvalvonnan. Tältä osin neuvotte- vuusastetta koskevista muistioista ja laskelmista.
8444: leva virkamies Jukka Kallio ei ole pysynyt siinä, Tällaiset työehtosopimusten yleissitovuuskan-
8445: mitä hänen toimivaltaansa ja tehtäviinsä on yk- nanottojen valmisteluasiakirjat puolestaan ovat
8446: sittäisen työehtosopimuksen yleissitovuutta kos- asiakirjajulkisuuslain 5 §:ssä tarkoitettuja viran-
8447: kevan asian esittelijänä kuulunut ja mihin hänel- omaisen omassa keskuudessa syntyneitä muis-
8448: lä sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosas- tioita, laskelmia ja asian ratkaisuehdotuksen si-
8449: ton yksittäisenä virkamiehenä on ollut asiallisia sältäviä ei-julkisia asiakirjoja. Asiakirjajulki-
8450: edellytyksiä. Hänen toimittamassaan valmiste- suuslain 5 §:n vakiintuneen tulkinnan mukaan
8451: lussa ei myöskään ole noudatettu työsopimuslain lainkohdassa tarkoitetut hallinnon sisäiset viran-
8452: 55 §:n yhteistoimintavelvoitetta niin tarkoin kuin omaisselvitykset eivät tule julkisiksi päätöksen-
8453: asian laatu huomioon ottaen olisi ollut perustel- teon jälkeenkään, vaan tietojen antaminen tällai-
8454: tua. sista valmisteluasiakirjoista on viranomaisen
8455: harkinnassa. Työehtosopimusten yleissitovuus-
8456: 6.4.4 Yleissitovuuskannanoton perusteleminen selvitysten asiakirjoista on kuitenkin todettava,
8457: ja valmisteluasiakirjojen julkisuus että yleissitovuuskannanotto ja sen valmistelu-
8458: asiakirjat liittyvät kiinteästi yhteen. Yleissito-
8459: Kuten edellä päätöksen kohdassa 6.3 on to- vuuskannanoton lopputulos on pelkkä merkintä
8460: dettu, sosiaali- ja terveysministeriön 3.10.1997 yleissitovuusluettelossa tai työhallinnon tietore-
8461: päivätyssä kuorma-autoalan työehtosopimuk- kisterissä. Yleissitovuuskannanoton asialliset ja
8462: sen yleissitovuusratkaisussa on kysymys ministe- oikeudelliset perusteet ja kannanoton perustelut
8463: riön työsopimuslain noudattamisen valvontavi- ilmenevät sen valmisteluasiakirjoista.
8464: 158 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
8465:
8466: Yleissitovuuskannanotto on yhtäältä hallin- suhtautua Suomen Yrittäjät ry:n pyyntöön
8467: non sisäinen lausuntoasia, mutta toisaalta sillä myönteisesti ja yleissitovuuskannanoton jälkeen
8468: on käytännössä pitkälle menevä välitön vaikutus luovuttaa yleissitovuuskannanoton perustana
8469: asianomaisen alan työsuhteissa. Yleissitovuus- ollut muistio yhdistykselle.
8470: kannanoton hallinnon ulkopuolinen vaikutus Asia on kuitenkin sikäli ongelmallinen, että
8471: voi ilmetä siten, että kannanotto otetaan työsopi- asiakirjoissa on kaksi samalle päivälle 3.10.1997
8472: muksia solmittaessa sellaisenaan huomioon tai päivättyä neuvottelevan virkamiehen Jukka Kal-
8473: yleissitovuuskannanottoon vedotaan työsuhde- lion laatimaa muistiota asiasta. Kallio on lisäsel-
8474: riidassa todistelukeinona. Eri työalojen työehto- vityksessään 8.1.1998 oikeuskanslerille toden-
8475: sopimusten käytännön sovellettavuuden ja työ- nut, että asiakirjoissa oleva 3.10.1997 päivätty 9-
8476: elämän vakauden kannalta on tärkeää, että työ- sivuinen muistio oli sisäistä valmistelua varten
8477: markkinoilla vallitsee luottamus lakiin perustu- laadittu luonnos, joka ei ollut tarkoitettu julki-
8478: vaa viranomaisvalvontaa kohtaan. Valvontavi- suuteen. Muistio oli viimeistelty ja ja muotoiltu
8479: ranomaisen yleissitovuuskannanottoa ei voida lyhyemmäksi (7 sivua) siten, että siihen olijätetty
8480: tehdä ilman asianomaisen työehtosopimuksen ne pääkohdat, joihin ministerin päätös oli perus-
8481: sitovuusastetta koskevia laskelmia ja työalaa tunut.
8482: koskevaa oikeudellista selvitystä. Toisaalta il- Asiakirjoista ja saaduista selvityksistä ilme-
8483: man mainittuja selvityksiä voisi työmarkkina- nee, että Jukka Kallion laajempi 9-sivuinen muis-
8484: kentän luottamus ministeriön yleissitovuuskan- tio on se asiakirja, joka on ollut käytettävissä
8485: nanoton oikeellisuuteen jäädä käytännössä var- ministeri Terttu Huttu-Juntusen tehdessä yleissi-
8486: sin vähäiseksi. Myös työsuhdeasioiden käytän- tovuuskannanottonsa 3.10.1997. Näin ministeri
8487: nön hoidon kannalta on tärkeää, että työsuhteen on voinut tehdä yleissitovuusratkaisunsa erilai-
8488: osapuolilla tai heidän edustajillaan on ristiriitati- siin työntekijämäärien arvioihin ja olettamiin
8489: lanteissa mahdollisuus saada tieto niistä valmis- pohjautuvien laskelmien perusteella. Lisäksi laa-
8490: teluasiakirjoista, joihin viranomaislausuntona jempi muistio on sisältänyt vaihtoehtoisia laskel-
8491: annettu yleissitovuuskannanotto on perustunut. mia työehtosopimuksen sitovuusasteesta, kun
8492: Asiakirjajulkisuuslain 19 §:ssä (601/1982) tar- muistiosta ilmenevät työntekijäryhmät on vä-
8493: koitetulla asianosaisella on asiakirjajulkisuus- hennetty työntekijöiden kokonaismäärästä.
8494: lain 3 a luvun säännösten mukainen asianosaisen Näin kyseinen laajempi muistio sisältää täydelli-
8495: oikeus saada tieto asiakirjasta, jos se voi tai on semmät tiedot siitä aineistosta, joka on ollut mi-
8496: voinut vaikuttaa asian käsittelyyn. Asianosaisen nisterin käytössä hänen ratkaistessa asian ja se
8497: tietojensaantioikeus on asiakirjajulkisuuslain antaa muutoinkin oikeamman kuvan päätöksen-
8498: 3 a luvussa säädetty varsin laajaksi. tekotilanteesta.
8499: Kuorma-autoalan työehtosopimuksen yleissi- Kallion oikeuskanslerille antaman lisäselvi-
8500: tovuutta koskevan sosiaali- ja terveysministeriön tyksen mukaan yleissitovuusratkaisun perustelu-
8501: yleissitovuuskannanoton 3.10.1997 valmistelu- muistiosta on kaksi versiota, koska perustelu-
8502: asiakirjojen julkisuutta koskeva asia on voitu muistion mahdollinenjulkisempi käyttö edellytti
8503: valitusteitse saattaa hallintotuomioistuimen, vii- muistion tiedottavan luonteen esilletuomista.
8504: me kädessä korkeimman hallinto-oikeuden rat- Tältä osin on todettava, että on asianmukaista ja
8505: kaistavaksi. Asiaa voidaan pitää sekä mainittu- suositeltavaakin, että vaikutuksiltaan laajojen
8506: jen valmisteluasiakirjojen yleisöjulkisuuden että tai yleisöä kiinnostavien viranomaisratkaisujen
8507: Suomen Yrittäjät ry:n asianosaisaseman kannal- yhteydessä laaditaan erillisiä tiedotteita tai muu-
8508: ta tulkinnanvaraisena. Viranomaismenettelyn ta yleistä tiedotusta palvelevaa materiaalia. Täs-
8509: lainmukaisuutta koskevana tulkinnallisena oh- tä Jukka Kallion 7-sivuisessa muistiossa ei ole
8510: jeena päätyisin yllä olevaan viitaten kuitenkin kuitenkaan ollut kysymys. Ministeriön yleissito-
8511: siihen, että sosiaali- ja terveysministeriön vuuskannanoton jälkeen 9-sivuisesta muistiosta
8512: 3.10.1997 tekemä varsinainen yleissitovuuskan- lyhentämällä laaditusta 7-sivuisesta muistiosta
8513: nanotto ja sen perustana ollut ja yleissitovuus- oli ensinnäkin jätetty pois toteamus siitä, että
8514: kannanoton perustelut sisältävä samalle päivälle kummastakaan yleissitovuuskannanoton oi-
8515: päivätty neuvottelevan virkamiehen Jukka Kalli- keellisuuden kannalta ratkaisevasta lähtötiedos-
8516: on muistio ovat liittyneet toisiinsa sillä tavoin, ta (alan työntekijöiden kokonaismäärä ja järjes-
8517: että yleissitovuuskannanoton valmistelusta vas- täytyneiden työnantajien työntekijöiden määrä)
8518: tanneen ja asiassa esittelijänä toimineen neuvot- ei ollut saatavissa tarkkoja, täysin luotettavia ja
8519: televan virkamiehen Jukka Kallion olisi tullut ristiriidattornia lukuja, vaan laskelmat perustui-
8520: 9.3. Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskevat valmisteluasiakirjat 159
8521:
8522: vat arvioihin ja olettamiin. Myös 9-sivuisen neessa oikeuskanslerinviraston muistiossa
8523: muistion sisältämät vaihtoehtolaskelmat oli 7- 24.9.1997 tähdennettiin ministeriön yleissito-
8524: sivuisesta muistiosta jätetty pois ja tähän muis- vuusselvityksen ja yleissitovuuskannanoton oi-
8525: tioon oli valikoitu lähinnä sellaisia, niin ikään keudellista luonnetta. Jo tuolloin ministerille ja
8526: arvioihin ja olettamiin perustuvia laskelmia, joi- muistion saaneille sosiaali- ja terveysministeriön
8527: den lopputulos näytti tavoiteltavan tuloksen virkamiehille korostettiin sitä, että kysymys on
8528: kannalta edullisimmalta. Myös esitystapansa työsopimuslain noudattamista valvovan valvon-
8529: puolesta Jukka Kallion 7-sivuinen muistio antaa taviranomaisen oikeudellisesta lausunnosta. Mi-
8530: kaikkia valmisteluasiakirjoja tuntemattomalle nisteriön yleissitovuuskannanoton oikeudellinen
8531: sellaisen virheellisen käsityksen, että ministeriön luonne ja sen suuri todistusarvo huomioon ot-
8532: yleissitovuuskannanotto 3.1 0.1997olisi tehty 7- taen muistiossa edelleen korostettiin, että yleissi-
8533: si-vuisessa muistiossa esitettyjen tietojen perus- tovuuskannanoton sisältö ei saa riippua siitä,
8534: teella ja muistio olisi siten asiakirjajulkisuuslain mikä taho kannanoton tekee. Siitä, että ministeri
8535: 5 §:n mukainen asian ratkaisua varten laadittu oli poikkeuksellisesti päättänyt ottaa tämän yk-
8536: sisäinen viranomaisselvitys. sittäisen työehtosopimuksen yleissitovuutta kos-
8537: Jukka Kallion 7-sivuinen muistio ei voi olla kevan lausuntoasian itse ratkaistavakseen ei seu-
8538: äsken mainitun lainkohdan mukainen asian rat- raa, että työsopimuslain 55 §:n mukaisesta yleis-
8539: kaisua varten laadittu viranomaisselvitys sen- valvonnasta osaltaan huolehtivan sosiaali- ja ter-
8540: kään vuoksi, että muistiota ei ollut yleissitovuus- veysministeriön toimivaltuudet ja tehtävät olisi-
8541: ratkaisua tehtäessä vielä olemassa. Muistio oli vat olleet jollakin tavoin laajemmat kuin silloin,
8542: laadittu vasta ministerin yleissitovuusratkaisun kun yleissitovuusmäärittely tapahtuu, kuten
8543: 3.10.1997 jälkeen ja se oli ilmeisesti vasta loka- yleensä, ministeriön työsuojeluosaston tasolla.
8544: kuun 1997 lopulla toimitettu sosiaali- ja terveys- Kysymys työsopimuslain 17 §:ään sisältyvän työ-
8545: ministeriön kirjaamoon sen jälkeen kun peruste- ehtosopimusten yleissitovuussäännöksen tun-
8546: luasiakirjoja oli toistuvasti tiedusteltu. Jos ky- nusmerkistötekijöistä ei ole ollut poliittinen tai
8547: seessä olisi ollut Kallion lisäselvityksessään mai- yhteiskunnallinen kannanotto, vaan myös asian
8548: nitsema tiedotuksellisia tarpeita palveleva asia- ratkaistavakseen ottaneen ministerin osalta se on
8549: kirja, olisi sekin tullut olla valmis ja saatavilla ollut voimassa olevan lain soveltamista ja tulkin-
8550: välittömästi asian ratkaisun jälkeen. taa koskeva oikeudellinen kysymys.
8551: Edellä olevaan ja asiakirjoista ilmenevään sel- Ministerin ratkaistaviksi saatetaan ministe-
8552: vityksiin viitaten katson, että neuvottelevan vir- riön toimialaan kuuluvien laajojen yhteiskunta-
8553: kamiehen Jukka Kallion menettely siinä, että poliittista harkintaa ja kannanmäärittelyjä sisäl-
8554: hän oli asian esittelijänä ministerin yleissitovuus- tävien kehittämispäätösten lisäksi lukuisa määrä
8555: kannanoton 3.10.1997 jälkeen laatinut ministe- sidotun oikeudellisen harkinnan piiriin kuuluvia
8556: rin ratkaisun perusteet ja perustelut sisältävästä yksittäispäätöksiä. Viimeksimainituissa päätök-
8557: 9-sivuisesta valmistelumuistiostaan erillisen asia- sentekotilanteissa ministeriitä ei voida edellyttää
8558: sisällöltään niukemman muistion ja jälkikäteen kaikkien asiaryhmien perusteellista asiantunte-
8559: toimittanut sen sosiaali- ja terveysministeriön musta eikä hänellä ole myöskään käytännön
8560: arkistoon ja saataville ei ole ollut hyvän hallinto- mahdollisuuksia asioiden omatoimiseen yksi-
8561: menettelyn mukaista. tyiskohtaiseen selvittämiseen ja tietojen oikeelli-
8562: suuden tarkastamiseen. Yleisesti voidaan todeta,
8563: että ministerin- samoin kuin muidenkin esitte-
8564: 6.5 Ministeri Terttu Huttu-Juntusen menettely lystä asioita ratkaisevien päätöksentekijöiden -
8565: on voitava varsin pitkälle luottaa siihen, että
8566: Edellä päätöksen kohdassa 2.4 mainitussa oi- asioita valmistelevien virkamiesten esittelystä
8567: keuskanslerin viraston muistiossa esitetyillä pe- ministerin ratkaistaviksi saatettavat asiat on val-
8568: rusteilla ministeri Terttu Huttu-Juntusella on ol- misteltu sisällöllisesti ja oikeudellisesti asianmu-
8569: lut valtioneuvostolain 10 §:n (1120/1993) nojalla kaisesti ja oikein.
8570: oikeus ottaa kyseinen asia ratkaistavakseen (pää- Ministeri Terttu-Huttu Juntusella on ollut
8571: tösvallan pidätysoikeus). Ratkaisun tekeminen mahdollisuus saada käyttöönsä kaikki kuorma-
8572: kuorma-autoalan työehtosopimuksen yleissito- autoalan työehtosopimuksen yleissitovuusasias-
8573: vuutta koskevassa asiassa on näin ollenkuulunut sa kertynyt aikaisempi valmisteluaineisto (edellä
8574: ministeri Terttu-Huttusen toimivaltaan. päätöksen pääjakso 2). Asian esittelijän, neuvot-
8575: Ministerin päätöksenteko-oikeutta koske- televan virkamiehen Jukka Kallion varsinaisena
8576: 160 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
8577:
8578: esittelyasiakirjana on ollut 3.10.1997 päivätty 9- ja ministerin yleissitovuuskannanoton 3.10.1997
8579: sivuinen muistio. Ministeri Huttu-Juntusella on pohjana olevat selvitykset ovat koskeneet samaa
8580: niiden pohjalta ollut asiasisällöltään riittävät tie- asiaa ja ne on tehty samantyyppisten tilastollis-
8581: dot ja selvitykset päätöksentekoaan varten. Mai- ten laskelmien perusteella. Muutoksia noin puo-
8582: nituista asiakirjoista on toisaalta ilmennyt sisäl- len vuoden välisenä ajanjaksona olisi voinut tulla
8583: lölliset eroavuudet sosiaali- ja terveysministeriön lähinnä järjestäytyneiden työnantajien ja niiden
8584: työsuojeluosaston aikaisempien valmisteluasia- palveluksessa olevien työntekijöiden lukumää-
8585: kirjojen ja neuvottelevan virkamiehen Jukka rän osalta. Ministerin yleissitovuuskannanoton
8586: Kallion myöhempien laskelmien välillä. Eroa- perusteena olevassa 9-sivuisessa muistiossaan
8587: vuuksien taustalla on ollut erilaisia arvioita ja (s. 8) 3.10.1997 ja lisäselvityksessään 8.1.1998 oi-
8588: olettamia alan työntekijöiden lukumäärästä sekä keuskanslerille (s. 3) neuvotteleva virkamies Juk-
8589: toisistaan poikkeavia oikeudellisia näkemyksiä ka Kallio on perustellut järjestäytyneiden työn-
8590: yleissitovuuslaskelman piiriin kuuluvista työnte- antajien palveluksessa olevan työntekijämäärän
8591: kijäryhmistä (ks. edelläjakso 6.4.2). Kun sosiaa- kasvua kuorma-autoalan työmarkkinatapahtu-
8592: li- ja terveysministeriön työsuojeluosaston las- milla kesällä ja syksyllä 1997. Lisäselvitykses-
8593: kelmien mukaan (hallitussihteeri Kaittola 29.5. sään Kallio on kirjalliseen eduskuntakysymyk-
8594: ja 15.9.1997) kuorma-autoalan työehtosopimuk- seen 23.10.1997 annettuun ministeri Terttu Hut-
8595: sen sitovuusaste ei yltänyt lähelle 50 prosenttia tu-Juntusen vastaukseen viitaten todennut, että
8596: tai sen yli, mutta Kallion myöhempien laskelmi- kuorma-autoalalla työskentelee järjestäytynei-
8597: en (9-sivuinen muistio 3.10.1997) mukaan mai- den työnantajien palveluksessa "nyt" arviolta
8598: nittu raja tiettyjen laskennallisten lähtökohtien 6 300-7 200 työntekijää. Kuitenkin Jukka Kal-
8599: vallitessa ylittyi, on katsottava, että ministeri lion 3.10.1997 päivätyn 7-sivuisen muistion läh-
8600: Huttu-Juntunen on yleissitovuusratkaisussaan töolettaman (s. 4) mukaan järjestäytyneiden
8601: hyväksynyt Kallion laskelmien perustana olleet kuorma-autoyrittäjien palveluksessa olleiden
8602: työntekijöiden lukumäärätiedot ja muut yleissi- työntekijöiden määrä olisi jo vuonna 1993 ollut
8603: tovuuslaskelman lopputulokseen olennaisesti 6 500-7 000 työntekijää. Asiakirjoissa olevan
8604: vaikuttavat lähtökohdat. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton 6.3.1997
8605: Ministeri Terttu Huttu-Juntuselle laaditussa antaman yrityskohtaiseen selvitykseen perustu-
8606: oikeuskanslerinviraston muistiossa 24.9.1997 to- van kirjallisen ilmoituksen mukaan ALT:njäsen-
8607: dettiin, että uusiin yleissitovuuslaskelmiin ei voi- yritysten palveluksessa oli tuolloin 5 414 työnte-
8608: da vedota, ellei objektiivisin kriteerein osoiteta, kijää. Nämä ministeriön eri asiakirjoihin sisälty-
8609: että aikaisempien laskelmien lähtötiedot tai las- vät tiedot järjestäytyneiden työnantajien työnte-
8610: kentaperusteet ovat olleet virheellisiä. Asiakirjo- kijämääristä ovat ilmeisessä ristiriidassa keske-
8611: jen ja kantetuihin hankittujen yksilöityjen selvi- nään.
8612: tysten valossa tällaista ei ole voitu todeta. Huo- Järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa
8613: mioon ottaen, että työsuojeluasioiden asiantun- olevien työntekijöiden lukumäärä on työalan
8614: tijaosastolla, sosiaali- ja terveysministeriön työ- kokonaistyöntekijämäärän ohella ratkaiseva
8615: suojeluosastolla, oli jo laadittu kaksi selvitystä ja lähtötieto asianomaisen työehtosopimuksen si-
8616: laskelmaa kuorma-autoalan työehtosopimuksen tovuuslaskelman kannalta. Kuorma-autoalan
8617: yleissitovuudesta ja ministeriön talous- ja suun- työehtosopimuksen yleissitovuutta koskevista
8618: nitteluosasto oli laatinut omat rinnakkaislaskel- valmisteluasiakirjoista selväpiirteisesti ilmenee,
8619: mansa ja kun eriävät näkemykset olivat koske- että järjestäytyneiden työnantajien työntekijä-
8620: neet myös yleissitovuuslaskelman lopputulok- määristä eri vuosilta esitetyt luvut ovat olleet
8621: seen vaikuttavia oikeudellisia kysymyksiä (eräi- keskenään ristiriitaisia ja epäluotettavia. Tämän
8622: den työntekijäryhmien vähentäminen; ks. edellä vuoksi katson, että yleissitovuusasian ratkaista-
8623: kohdat 2.3.1 ja 2.5.2), ministerin olisi tullut en- vakseen ottaneen ministeri Terttu Huttu-Juntu-
8624: nen asian ratkaisua selvittää laskelmien pohjatie- sen ei olisi tullut hyväksyä mainittuja lukuja ja
8625: toja ja oikeudellisia kysymyksiä koskevat eriävät yleisluontoisia arvioitajärjestäytyneiden työnan-
8626: näkemykset yhdessä työsuojeluosaston johdon tajien työntekijämäärän kasvusta sellaisenaan.
8627: ja myös asian aikaisemmasta valmistelusta vas- Asian sisällöllisen merkittävyyden huomioon ot-
8628: tanneiden työsuojeluosaston virkamiesten kans- taen hänen olisi tullut huolehtia siitä, että tämä ja
8629: sa. muut yleissitovuuskannanoton aineellisen luo-
8630: Keväällä 1997 tehdyt sosiaali- ja terveysminis- tettavuuden kannalta keskeisimmät laskentatie-
8631: teriön työsuojeluosaston yleissitovuusselvitykset dot olisi ennen asian ratkaisua luotettavasti selvi-
8632: 9.3. Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskevat valmisteluasiakirjat 161
8633:
8634: tetty ja ministeriön valmistelulaskelmat olisi laa- työnantaja- ja työntekijäjärjestöihin, jota työso-
8635: dittu näin saatujen tietojen mukaisesti. pimuslain valvonnassa lain 55 §:n mukaan on
8636: edellytettävä. Kallio ei ole näiltä osin täyttänyt
8637: velvollisuuksiaan ministeriön esittelijänä.
8638: 6.6 Toimenpiteeni 1.3 Lopputuloksiltaan epävarmoina pidettä-
8639: vien laskelmiensa jälkeen Kallio oli määritellyt
8640: Toimivallassani on arvioida sosiaali- ja ter- omia työsopimuslain 17 §:n 1 momentissa tar-
8641: veysministeriössä suoritetun Autoliikenteen koitetun yleissitovan työehtosopimuksen mää-
8642: Työnantajaliiton sekä Auto- ja Kuljetusalan rittelykriteereitä, joissa hän oli pitänyt aikaisem-
8643: Työntekijäliiton 17.10.1995 allekirjoittaman man vakiintuneen soveltamiskäytännön mukais-
8644: kuorma-autoalan työehtosopimuksen yleissito- ta vaatimusta vähintään noin 50 prosentin sito-
8645: vuutta koskevan asian valmistelu- ja ratkaisume- vuusasteesta tässä tapauksessa vääränä.
8646: nettelyn lainmukaisuutta. Sen sijaan tehtäväni ei 1.4 Kallio oli ministerin yleissitovuusratkai-
8647: ole ottaa kantaa siihen, onko kysymyksessä ole- sun jälkeen laatinut ratkaisun perustana olleesta
8648: va työehtosopimus yleissitova vai ei. valmisteluasiakirjasta erillisen asiasisällöltään
8649: Asiassa todetun virheellisen menettelyn joh- huomattavasti suppeamman asiakirjan, joka an-
8650: dosta olen päätynyt seuraaviin toimenpiteisiin: taa virheellisen kuvan asian valmistelusta ja yleis-
8651: Olen edellä päätökseni jaksoissa 6.4.2 ja 6.4.4 sitovuusratkaisun asiallisista perusteista.
8652: katsonut yleissitovuusasian esittelijän, neuvotte- 1.5 Asiakirjajulkisuuslain tarkoitusta olisi
8653: levan virkamiehen Jukka Kallion menetelleen nähdäkseni parhaiten vastannut se, että Kallio
8654: virheellisesti seuraavalla tavalla: olisi luovuttanut ministerin 3.10.1997 tekemän
8655: 1.1 Sen jälkeen kun sosiaali- ja terveysministe- yleissitovuuskannanoton valmistelumuistionjäl-
8656: riön työsuojeluosastolla suoritetun eräiden työn- jennöksen SuomenYrittäjät ry:lle, koska yleissi-
8657: tekijäryhmien työalaa ja työehto-oikeudellista tovuusluetteloon merkitty yleissitovuuskannan-
8658: asemaa koskevan selvityksen perusteella oli pää- otto ja sen asialliset ja oikeudelliset perusteet
8659: dytty siihen, että työntekijöiden kokonaismää- sekä ratkaisun perustelut sisältävä valmistelu-
8660: rästä voitiin vähentää yhteensä 2 700 työnteki- muistio liittyivät toisiinsa.
8661: jää, Kallio oli tehnyt eräiden muiden työntekijä- Asiassa saadun selvityksen perusteella annan
8662: ryhmien vähentämisestä omia perusteettornia edellä kohdassa 1.1-1.4 kenotusta virheellises-
8663: kannanmäärityksiään, joiden perusteella vähen- tä menettelystä neuvottelevalle virkamiehelle
8664: nettävien työntekijöiden määrä oli noussut yh- Jukka Kalliolie huomautuksen sekä saatan Kal-
8665: teensä 4 OOO:een työntekijään. lion tietoon käsitykseni asiakirjajulkisuuslain oi-
8666: 1.2 Kallion uudet yleissitovuuslaskelmat pe- keanlaisesta soveltamisesta kohdassa 1.5 maini-
8667: rustuivat laskelmien lopputulokseen vaikuttavil- tussa asiassa.
8668: ta olennaisilta osin tarkistamattomiin arvioihin Päätöksen jaksossa 6.5 olen katsonut, että
8669: ja olettamiin. Vaihtoehtolaskelmista oli ilman yleissitovuusasian ratkaistavakseen ottanut mi-
8670: objektiivisesti hyväksyttäviä perusteita otettu nisteri Terttu Huttu-Juntunen on menetellyt
8671: yleissitovuuskannanoton perusteeksi lähinnä sel- epäasianmukaisesti, kun hän ei ollut vaatinut
8672: laiset laskelmat, joiden lopputulos oli yleissito- tarkempia selvityksiä yleissitovuusasian ratkai-
8673: vuusarvioinnin kannalta edullisin. suun vaikuttaneista tilastollisia ja oikeudellisia
8674: Yleissitovuusasian esittelijänä Kallion velvol- kysymyksiä koskeneista valmisteluasiakirjojen
8675: lisuutena on ollut valmistella asia hankitun ai- eroavaisuuksistaja siitä voitiinko Kallion laskel-
8676: neiston pohjalta siten, että erilaisten vaihtoehto- miin sisältyneitä lukuja järjestäytyneiden työn-
8677: laskelmien yhteydessä asian ratkaisijalle olisi an- antajien työntekijämäärästä ja sen kasvusta pi-
8678: nettu tietoa siitä, mitä esitetyistä vaihtoehtolas- tää luotettavina, vaikka asiassa tehtyjen aikai-
8679: kelmista oli pidettävä asiassa saadun, joiltakin sempien selvitysten perusteella niiden oikeelli-
8680: osin puutteellisen tai tulkinnanvaraisen, tilastol- suutta oli perusteita epäillä. Asiassa saadun sel-
8681: lisen ja oikeudellisen aineiston perusteella sisäl- vityksen perusteella kiinnitän ministeri Huttu-
8682: löltään lähinnä oikeana. Kohdissa 1.1 ja 1.2 mai- Juntusen huomiota siihen, että taloudellisilta
8683: nitut laskelmat on kuitenkin tehty tarkoitusha- vaikutuksiltaan merkittävien hallintoasioiden
8684: kuisesti, eikä lopputuloksiltaan edullisimpien ratkaisun on perustuttava riittävän täsmällisiin
8685: laskelmien tueksi ole esitetty tilastollisesti ja oi- ja objektiivisesti hyväksyttävinä pidettäviin las-
8686: keudellisesti päteviä perusteita. Kallio ei ole kelmiin ja oikeudellisiin selvityksiin. (sivut 39-
8687: myöskään huolehtinut sellaisesta yhteistyöstä 40)
8688:
8689: 21 29207IC
8690: 162 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
8691:
8692: Lähetän jäljennökset tästä päätöksestä edellä lulain ja sillä täytäntöönpantujen direktiivien
8693: ilmenevässä tarkoituksessa ministeri Terttu Hut- edellyttämällä tavalla, ja toisaalta siitä, onko
8694: tu-Juntuselle ja neuvottelevalle virkamiehelle luonnonsuojelulain säätämisessä otettu riittäväs-
8695: Jukka Kalliolle. ti huomioon direktiivien asettamat vaatimukset
8696: Jäljennöksen päätöksestäni toimitan myös erityisesti verkoston toteuttamisen osalta.
8697: asiassa lausunnon antaneille sosiaali- ja terveys- Sittemmin on muistutusten ja vastineiden
8698: ministeriölle ja sen työsuojeluosastolle tiedoksi. sekä ministerityöryhmän työn tuloksena ympä-
8699: ristöministeriössä tapahtuneen jatkovalmistelun
8700: jälkeen valmistunut tarkistettu ehdotus. Jatko-
8701: 9.4. Natura 2000 -ohjelman valmistelusta valmistelun aikana alkuperäistä ehdotusta oli
8702: tarkistettu lukuisissa kohdissa. Tarkistetun eh-
8703: Lyhennysote apu1aisoikeuskans1eri Jukka Pa- dotuksen pohjalta on käynnistetty muistutuksen
8704: sasen päätöksestä 6.5.1998, dnro 474/1/97 tekijöiden jatkokuuleminen ja lausuntojen hank-
8705: kiminen. Tämän jälkeen ehdotus viimeistellään
8706: ja tuodaan valtioneuvoston yleisistunnon rat-
8707: 1 KANTELUKIRJOITUS kaistavaksi.
8708: Oikeuskanslerinvirastossa vakiintuneen käy-
8709: Maataloustuottajain Etelä-Hämeen liitto ja tännön mukaisesti oikeuskansleri ei ilman eri-
8710: 15 muuta maataloustuottajain liittoa ovat oi- tyistä aihetta puutu viranomaisten käsiteltävinä
8711: keuskanslerille 29.4.1997 osoittamassaan kirjoi- oleviin asioihin. Tällaisena erityisenä aiheena
8712: tuksessa kiinnittäneet huomiota Natura 2000 - voidaan tässä tapauksessa pitää sitä, että kysy-
8713: verkoston valmisteluun liittyvään maanomista- mys on luonnonsuojelulain 64 §:n ja 8 §:n sekä
8714: jien kuulemiseen ja verkoston suunniteltuun to- valtioneuvoston ohjesäännön (1522/1995) 8 §:n
8715: teuttamiseen. Näiden seikkojen osalta oli kirjoi- 3 kohdan mukaan valtioneuvoston yleisistun-
8716: tuksen mukaan ilmennyt epäselvyyttä. nossa esille tulevan asian valmistelusta. Hallitus-
8717: muodon 46 §:n 3 momentin nojalla oikeuskans-
8718: leri on vakiintuneesti läsnä yleisistunnossa. Pu-
8719: heena olevan asian laadusta ja laajuudesta joh-
8720: 1.4 Toimenpidepyyntö tuen on perusteltua, että oikeuskanslerinviras-
8721: tossa etukäteen perehdytään yleisistunnossa esil-
8722: Kirjoituksessa on pyydetty le tulevaan asiaan.
8723: a) toimenpiteitä Natura 2000 -verkoston kuu- Edellä lausutun perusteella on tarkastelussa
8724: lemisen uudelleen järjestämiseksi direktiivin mu- jäljempänä kerratuin tavoin pyritty kiinnittä-
8725: kaisesti, jotta maanomistajien oikeusturva voi- mään huomiota siihen, onko asiassa tuotu esiin
8726: taisiin taata, ja että tai muutoin havaittu sellaisia seikkoja, jotka oli-
8727: b) oikeuskansleri vaikuttaisi valtioneuvostos- sivat esteenä asian käsittelylle valtioneuvoston
8728: sa siihen, että se antaisi hallituksen esityksen yleisistunnossa, ja millaisiin korjaus- tai täyden-
8729: eduskunnalle luonnonsuojelulain muuttamiseksi tämistoimenpiteisiin mainitunlaisten seikkojen
8730: niin, että lakiin otettaisiin erityiset Natura -ver- johdosta mahdollisesti on ollut aihetta. Asian
8731: koston toteuttamissäännökset. valmistelua on seurattu 14.4.1998 saakka, jolloin
8732: ympäristöministeriö julkisti tarkistetun, lähes
8733: poliittiseen yksimielisyyteen perustuvan ehdo-
8734: tuksen.
8735: 6RATKAISU Natura 2000 -verkoston laatimiseen liittyviä
8736: seikkoja on tarkasteltu jäljempänä kohdissa
8737: 6.1 Natura 2000 -verkostosta ja kantelun 6.2.-6.4. Natura -verkoston toteuttamista on
8738: rajaamisesta kosketeltu kohdassa 6.5.
8739:
8740: Maataloustuottajain liittojen kantelu kohdis-
8741: tuu Natura 2000 -ohjelmaan kahdella tavalla. 6.2 Ehdotuksen laatimisesta ja siihen liittyvästä
8742: Toisaalta kysymys on siitä, oliko puheena olevaa kuulemisesta
8743: Natura -verkostoa koskevaa ehdotusta (tai eh-
8744: dotusluonnosta) ympäristöministeriössä laadit- Kun etsitään vastausta siihen, mitä Natu-
8745: taessa (valmisteltaessa) menetelty luonnonsuoje- ra 2000 -verkostoa koskevan ehdotuksen laati-
8746: 9.4. Natura 2000 -ohjelman valmistelusta 163
8747:
8748: misessa on noudatettava, lienevät luonnonsuoje- tarpeen. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon,
8749: lulain säännöksistä lain 64 §:n 2 momentti ja 8 § mitä ympäristöministeriön lausunnossa on esi-
8750: tärkeimmät. Lain 64 §:n 2 momentissa oleva viit- tetty, ei kuulemisen osalta ole tältä osin käynyt
8751: taus lain 8 §:ään ei kuitenkaan viimeksi mainitun ilmi sellaista, johon oikeuskanslerin tulisi puut-
8752: lainkohdan sisällön niukkuudesta johtuen anna tua.
8753: paljon johtoa. Viittaus osoittaa lähinnä ympäris- Maataloustuottajain liittojen vastineessa on
8754: töministeriölle laatimisessa kuuluvan toimival- esitetty, että erään alueellisen ympäristökeskuk-
8755: lan. Hallituksen esityksessä nro 79/l996vp.,jolta sen toimialueella oli jäänyt asianomaisen sano-
8756: pohjalta luonnonsuojelulaki on säädetty, tode- malehden varaan se, julkaistaanko luonnonsuo-
8757: taan kuitenkin tältä osin (s. 46) , että (Suomen) jelulain 64 §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus
8758: ehdotus on eräänlainen luonnonsuojeluohjelma, kuulutuksesta sanomalehdessä. Totean, että il-
8759: minkä vuoksi sen laatimisesta olisi soveltuvin moituksen julkaiseminen kuuluu osana laissa
8760: osin voimassa, mitä luonnonsuojeluohjelmasta säädettyyn kuulemismenettelyyn. Viranomaisten
8761: on säädetty. Erityissäännöksen mukaan asian- on siten tullut ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin
8762: osaisten kuuleminen tapahtuisi kuitenkin kuulu- ilmoitusten julkaisemiseksi ja sen valvomiseksi,
8763: tusmenettelyllä. Hallituksen esityksen peruste- että näin tapahtuu. Ilmoituksen julkaisematta
8764: luissa on lain 8 §:n osalta lausuttu (s. 29), että jättämistä voidaan arvioida kuuleruismenettelyn
8765: luonnonsuojeluohjelman laatiruismenettelyä lainmukaisuuden kannalta.
8766: koskee hallintomenettelylaki. Se, että ilmoituksen julkaiseminen on jäänyt
8767: Edellä lausutun johdosta ja koska Natura - sanomalehden varaan, viittaa julkaisemisen
8768: verkoston kuulemisen tiedoksiautotapaa koske- maksuttomuuteenjollakin viranomaisen ja sano-
8769: va erityissäännös ei vaikuta sen kuuleruisaineis- malehden sopimaila tavalla. Menettelytapa ko-
8770: ton sisältöön, joka luonnonsuojelulain 64 §:n rostaa viranomaisen velvollisuutta valvoa julkai-
8771: 2 momentin mukaan on ollut nähtävillä kuule- semista. Ensisijainen vastuu ilmoituksen julkai-
8772: mista varten, näyttää tästä seuraavan, että ver- semisesta, tai paremminkin julkaisematta jäämi-
8773: koston laatimisessa voidaan tältä osin ottaa huo- sestä, on näissä tapauksissa asianomaisilla ym-
8774: mioon hallintomenettelylain 15 §:n 1 momentin päristöviranomaisilla. Vastineessa ei ole tarkem-
8775: säännöksestä ilmenevät periaatteet. Lainkoh- min yksilöity tapausta eikä kerrottu, oliko ilmoi-
8776: dassa tarkoitettuna ratkaisuna voidaan pitää tus jäänyt julkaisematta. Tämän vuoksi katson,
8777: Suomen ehdotusta Natura -verkostoksi. ettei asia anna aihetta enempään puoleltani kuin
8778: Edellä mainitut luonnonsuojelulain sekä myös että kiinnitän ympäristöministeriön huomiota
8779: luonnonsuojeluasetuksen luonnonsuojeluohjel- asiaan.
8780: man laatimista koskevat säännökset ovat varsin
8781: niukat. Johtoa siihen, millaisilla selvityksillä voi
8782: olla merkitystä Natura -verkostoa koskevaan
8783: ratkaisuun, voidaan hakea soveltuvin osin siitä, 6.2.2 Tiedotustilaisuudet
8784: mitä luontodirektiivissä ja lintudirektiivissä sekä
8785: niiden liitteissä on säädetty ehdotuksen laatimi- Luonnonsuojelulaissa ei ole säännöksiä tiedo-
8786: sesta, ja ottaa se tarpeellisessa määrin huomioon tustilaisuuksienjärjestämisestä Natura 2000 -eh-
8787: arvioitaessa kuuleruisaineiston riittävyyttä. dotuksesta. Asiassa saadun selvityksen mukaan
8788: Näistä selvityksistä ja tiedoista lisää jäljempänä alueelliset ympäristökeskukset olivat järjestäneet
8789: kohdassa 6.3.3. lähes 200 yleisötilaisuutta (tiedotustilaisuutta),
8790: minkä lisäksi ympäristökeskusten virkamiehiä
8791: oli osallistunut lukuisiin muiden tahojenjärjestä-
8792: 6.2.1 Kuulemista ja kuulutuksen sanomalehdes- miin keskustelu- ja tiedotustilaisuuksiin. Niiden
8793: sä ilmoittamista koskevasta menettelystä kuntien valinta, joissa ympäristökeskuksen tilai-
8794: suudet järjestettiin, oli jäänyt ympäristökeskus-
8795: Asiassa saadun selvityksen mukaan maan- ten harkintaan.
8796: omistajien kuuleminen ympäristöministeriön eh- Kirjoituksessa ei ole väitetty eikä asiakirjoista
8797: dotuksesta oli järjestetty luonnonsuojelulain ole käynyt ilmi, että yleisötilaisuuksia järjestet-
8798: 64 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla kuulutta- täessä paikkakuntien valinta olisi tapahtunutjo-
8799: malla. Tämä yleistiedoksiauto on säädetty yksin- tenkin epäasianmukaisesti. Jos kunnassa ei ollut
8800: omaiseksi tiedoksiantotavaksi. Henkilökohtai- järjestetty yleisötilaisuutta, maanomistajana on
8801: nen tiedoksiauto kuulemista varten ei ole ollut ollut mahdollisuus saada ympäristökeskukselta
8802: 164 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
8803:
8804: tietoja puhelimitse. Perusteita sille, että maan- Luontotyyppien ym. sijainnista ilmoittaminen
8805: omistajien mahdollisuudet tietojen saamiseen
8806: ympäristökeskukselta olisivat vaarantuneet, ei Ilmoitukseen, että Natura -verkostoon ehdol-
8807: mielestäni ole käynyt ilmi. la olevalla kohteena on asianmukaisia suojelta-
8808: via luontotyyppejä, lajeja tai elinympäristöjä,
8809: liittyy vaatimus, että maanomistajan pannessa
8810: kiistaan puheena olevan kaltaiset tiedot ympäris-
8811: 6.3 Suojeluohjelman laajuudesta töviranomaisten tulee voida osoittaa puheena
8812: olevien luontotyyppien ym. sijainti. Tilannetta
8813: 6.3.1 Ehdotus alueiden ottamisesta ehdolle asianomaisen maanomistajan kannalta katsot-
8814: Natura 2000 -verkostoon taessa ei voida pitää tyydyttävänä, ellei hänelle
8815: ole ilmoitettu myös tietoja sijaintipaikoista.
8816: Otsikon alla käsitellään kohteiden ottamista Huolimatta ympäristöministeriön lausunnos-
8817: nähtävillä olleeseen ehdotukseen muutoin kuin sa olevasta ilmoituksesta, että maanomistajalle
8818: valintaperusteiden soveltamisen kannalta. Valin- asianosaisena ilmoitetaan tiedot sijaintipaikois-
8819: taperusteiden soveltamiseen palataan jäljempä- ta, asian laatu ja esitetyt väitteet antavat aiheen
8820: nä kohdassa 6.3.3. otaksua, että ilmoittaminen on paikoitellen saat-
8821: tanut olla vastahakoista. Katson, ettei asia anna
8822: puoleltani aihetta enempään kuin että kiinnitän
8823: Luontotyyppien ym. sijainti alueella ympäristöministeriön huomiota asiaan.
8824:
8825: Maataloustuottajain liittojen vastineessa esi-
8826: merkkitapauksena mainitun Asikkalan Aurin- Alueiden rajauksista
8827: kovuoren osalta oli tietolomakkeessa, josta Hä-
8828: meen ympäristökeskus on toimittanut tänne jäl- Maataloustuottajain liittojen vastineessa esi-
8829: jennöksen, luontodirektiivin luontotyypeiksi tetty käsitys, että Natura-alueiden rajaukset ei-
8830: mainittu harjujen havumetsäiset luontotyypit vät suojelun kannalta ole olleet oikeassa suhtees-
8831: (95 %)ja boreaaliset lehdot (5 %). Nämä molem- sa luontotyyppien tai lajien esiintymisaloihin,
8832: mat on mainittu 27.10.1997 annetussa neuvoston vaikuttaa perustellulta, koska jatkovalmistelun
8833: direktiivissä luontotyyppien sekä luonnonvarai- aikana rajauksia on tarkistettu lähes joka toises-
8834: sen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun sa kohteessa. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon
8835: direktiivin 92/43/ETY mukauttamisesta tieteen verkostoon ehdolla olevien alueiden lukuisuu-
8836: ja tekniikan kehitykseen. Direktiivillä on korvat- den ja väitteen yleisluontoisuuden, väitettä ei ole
8837: tu direktiivin 92/43/ETY liitteet 1ja II. Jäsenval- voitu ottaa kantelun yhteydessä tutkittavaksi.
8838: tioilla on ollut velvollisuus saattaa direktiivin Totean myös, että kysymys alueen rajauksesta
8839: edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset mää- kansallisella tasolla voijoutua vielä punnittavak-
8840: räykset voimaan 31.12.1997 mennessä. Direktiivi si sitä koskevan valituksen yhteydessä. Tällöin
8841: perustuu Ruotsin ja Suomen tekemään muutos- ympäristöviranomaisten tulee vastatessaan vali-
8842: esitykseen. tukseen pystyä perustelemaan kohteen rajaus.
8843: Ympäristöministeriössä laaditun kuulutuksen Katson, ettei asia anna puoleltani aihetta enem-
8844: mukaan kunnanvirastossa nähtävillä olleeseen pään kuin että saatan lausumani ympäristömi-
8845: kuulemisaineistoon oli sisältynyt myös nisteriön tietoon.
8846: em. boreaalista vyöhykettä koskeva luontodi-
8847: rektiivin liitteiden täydennysehdotus. Sen sijaan
8848: alueen tietolomakkeeseen ei näytä sisältyvän Aikaisemmat luonnonsuojeluohjelmat ja -alueet
8849: mainintaa siitä, että siinä mainitut luontotyypit
8850: perustuivat vasta täydennysehdotukseen, joka ei Ajatus jo hyväksyttyihin luonnonsuojeluoh-
8851: kuulemisen aikaan ollut voimassa. Mielestäni jelmiin sisältyvien alueiden sisällyttämisestä
8852: olisi tietolomakkeessa tullut selvyyden vuoksi huomattavilta osiltaan Natura 2000 -verkos-
8853: mainita tästä seikasta, koska se on saattanut vai- toon oli ilmaistu jo hallituksen esityksessä nro
8854: kuttaa muistutuksen tekemiseen ja sisältöön. 79/1996 vp., jolta pohjalta luonnonsuojelulaki
8855: Katson, ettei asia anna puoleltani aihetta muu- on säädetty. Siirtämisellä on verkoston kannalta
8856: hun kuin että kiinnitän ympäristöministeriön ilmeisen suuri merkitys, sillä jo perustetut suoje-
8857: huomiota asiaan. lualueet ja vielä toteuttamauomiin suojeluohjel-
8858: 9.4. Natura 2000 -ohjelman valmistelusta 165
8859:
8860: miin sisältyvät alueet muodostavat valtaosan luontodirektiivin Iiitteen II lajit, lintudirektiivin
8861: verkoston pinta-alasta, siitäkin huolimatta, ettei liitteen 1 linnut ja eräitä muita keskeisiä tietoja.
8862: siirtäminen ole tapahtunut sellaisenaan. Täällä nähtävillä olleista yksittäisistä tietolo-
8863: Totean, että luonnonsuojelulaki tai asian- makkeista on voitu havaita, että niissä oli esitetty
8864: omaiset direktiivit eivät siirtämistä edellytä. havaintotietoja, joiden tarkoituksena on ollut
8865: Alueen ottamista Natura-verkostoon koskevat osoittaa po. Natura -alueilla olevan sellaisia liit-
8866: samat säännökset ja edellytykset riippumatta sii- teiden mukaisia ominaisuuksia, jotka ehdotuk-
8867: tä, sisältyykö se aiempaan suojeluohjelmaan vai seen sisällytettäviltä kohteilta vaaditaan. Alueen
8868: ei. Oikeussuojan kannalta näkökohdalla on lä- kuvaukselle oli varattu oma kohtansa, jossa on
8869: hinnä merkitystä vielä toteutumattomiin luon- voitu vaihtelevin tavoin esittää lähinnä yleisluon-
8870: nonsuojeluohjelmiin sisältyvillä yksityismailla. toisia arvioita alueen merkityksestä suojelun
8871: Toistan sen, mitä on esitetty edellisen kappaleen kannalta. Tarkempia alueiden valintaa koskevia
8872: loppuosassa rajausten tarkistuksista ja ympäris- arviointeja ei näillä tietolomakkeilla ole ilmeises-
8873: töviranomaisille kuuluvasta perusteluvelvolli- tikään esitetty eikä lomakkeen sisällön suunnit-
8874: suudesta. Saatan tämänkin lausuman ympäristö- telu huomioon ottaen ilmeisesti ole ollut tarkoi-
8875: ministeriön tietoon. tus esittääkään.
8876: Vastinekirjoituksessa on pidetty kuule-
8877: misaineiston sisältöä tältä osin liian suppeana.
8878: 6.3.2 Vaatimus ehdotuksen sisällön rajaamises- Vastineessa on katsottu, että luontodirektiivin
8879: ta ensisijaisesti suojeltaviin luontotyyppeihin ja liitteen III A-B -kohtien mukaiset yksilöidyt
8880: lajeihin eritellyt tiedot ja yleisarvioinnit ja C -kohdan
8881: mukainen arviointi alueiden suhteellisesta merki-
8882: Ottaen huomioon, mitä ympäristöministeriön tyksestä, jotka tulee aikanaan esittää Euroopan
8883: lausunnossa on esitetty ja mitä luonnonsuojelu- yhteisöjen komissiolle Suomen ehdotuksen yh-
8884: lain 64 §:n momentin 2 kohdasta ja luontodirek- teydessä, olisi tullut olla esillä. Kysymys on siitä,
8885: tiivin 4 artiklan 1 kohdasta ilmenee, ehdotuksen ovatko nämä sellaisia selvityksiä, jotka voivat
8886: ja sen varaan rakentuvan verkoston tulisi sisältää vaikuttaa asian ratkaisuun ja joista maanomista-
8887: yhteisön tärkeinä pitämiä luontotyyppejä ja yh- jaa sen vuoksi olisi tullut kuulla.
8888: teisön tärkeinä pitämien lajien esiintymispaikko- Kun otetaan huomioon Natura -verkoston
8889: ja niin, että niiden suotuisa suojelutaso turva- rakennetta koskevat näkökohdat ja siihen otetta-
8890: taan. Vaikka kirjoituksessa tarkoitetusta luonto- via alueita koskevat valintaperusteet, on ilmeis-
8891: direktiivin asianomaisesta 4 artiklan 2 kohdasta tä, että verkostoon ehdolle ottamista on edeltä-
8892: (tai sen käännöksestä) voisi saada sellaisen käsi- nyt jonkinlainen etukäteisarviointi, johon liittyy
8893: tyksen, että ehdotus voitaisiin rajata vain ensisi- yleensä alueiden vertailua. Tähän nähden ja kos-
8894: jaisesti suojeltaviin luontotyyppeihin ja ensisijai- ka maanomistajia oli kuultu sen johdosta, että
8895: sesti suojeltavien lajien esiintymispaikkoihin, heidän alueensa oli otettu ehdolle verkostoon,
8896: tämä ei kuitenkaan direktiivin muu sisältö huo- vastineessa esitetty käsitys tarkempien valintape-
8897: mioon ottaen näytä olevan tarkoitus, koska ensi- rusteiden ilmoittamisesta vaikuttaa perustellul-
8898: sijaisesti suojeltavat luontotyypit ja lajit ovat ta.
8899: vain osa yhteisön tärkeinä pitämistä luontotyy- Toisaalta voidaan huomauttaa, että kysymys
8900: peistä ja lajeista. on ollut vasta ehdotusluonnoksesta,jolloin käsi-
8901: tykset alueiden merkityksestä eivät välttämättä
8902: olleet vielä täsmentyneet siten kuin lopullisessa
8903: 6.3.3 Valintaperusteiden soveltamistiedot ehdotuksessa. Natura -verkosto on valtakun-
8904: nallinen. Sen muodostamiseen vaikuttavat mo-
8905: Nähtävillä ollutta ehdotusta koskevan kuulu- net seikat, ei vähiten kysymys sen laajuudesta
8906: tuksen mukaan kuulemisaineistoon sisältyivät ottaen huomioon, että direktiivit yleensä mää-
8907: ehdotuksen laatimista koskevat perusteet ja räävät vain minimitason. Eri alueiden vertailu
8908: alueiden valintaperusteet. Maanomistajilla on si- edellyttää yksityiskohtaisia tietoja muiden
8909: ten ollut mahdollisuus tutustua tähän aineistoon maanomistajien alueita koskevista valintaperus-
8910: kunnan virastossa. teista ja niiden soveltamisesta. Kysymys on sel-
8911: Mitä erityisesti tietolomakkeeseenja sen sisäl- laisista potentiaalisista kohteista, jotka eivät ol-
8912: töön tulee, tietolomakkeella oli varattu kohdat, leet sisältyneet nähtävillä olleeseen ehdotukseen.
8913: joissa ilmoitettiin luontodirektiivin luontotyypit, Käytännössä vaatimuksen toteuttaminen tar-
8914: 166 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
8915:
8916: koittaisi sitä, kun kysymys on verkoston muo- Ympäristöministeriön lausunnossa on katsot-
8917: dostamisesta, että laatimisen yhteydessä olisi sel- tu, että po. näkökohdat ja erityispiirteet tulee
8918: vitetty kaikki ne alueet, joilla esiintyy jokin ottaa huomioon vasta harkittaessa valmiin ver-
8919: po. luontotyyppi tai laji tai joka muodostaa po. koston muuttamista. Perusteita käsitykselle saat-
8920: elinympäristön. Kuulemisen yhteydessä olisi tie- taisi löytyä yhteisölainsäädännön soveltamista
8921: dot näistä muista kuin ehdotukseen sisältyvistä koskevasta tapauksesta C-57/89 Leybucht Dy-
8922: alueista voineet olla nähtävillä jokaisessa kun- kes. Sen puolesta, että säännös koskee myös val-
8923: nanvirastossa, jossa ehdotuksen mukaisia koh- mistelua, puhuu se, että se liittyy muihin verkos-
8924: teita oli. ton laatimista koskeviin 2 artiklan kohtiin, ja
8925: Edellä esitetyt näkökohdat osoittavat, että tapaukset C-355/90, Marismas de Santona; ja C
8926: kysymys kuulemisaineiston puutteellisuudesta 44/95, Lappel Bank.
8927: vastineessa esitetyllä perusteella on vähintään Epäselväksi jää, millä tavoin 2 artiklan 3 koh-
8928: tulkinnanvarainen. Vastinekirjoituksesta ei näh- ta tulisi ottaa valmistelussa huomioon. Se, että
8929: däkseni kuitenkaan ole käynyt ilmi, miten em. kansallisen luettelon laatimisessa etusijalla ovat
8930: tietojen tai arviointien puute olisi estänyt tai mer- luonnontieteelliset näkökohdat, käy kuitenkin
8931: kittävästi heikentänyt mahdollisuuksia muistu- ilmi sekä sanotun 2 artiklan 1 ja 2 kohdista että
8932: tusten tekemiseen. luettelon laatimista koskevista muista säännök-
8933: Edellä lausuttu ei sinänsä tarkoita sitä, etteikö sistä. Sitä osoittaa myös tapaus C-355/90, Maris-
8934: Natura -ehdotusta valmisteltaessa ja kuulemista mas de Santona.
8935: järjestettäessä olisi saattanut olla hyödyllistä tar- Erityisen kaikkia kohteita (verkostoa) koske-
8936: kemmin paneutua puheena olevaan asiaan ja van kokonaisselvityksen ja arvioinnin laatimista
8937: pyrkiä esittämään ehdotukseen otettuja kohteita ei ole edellytetty, vaan kysymys on kohteittaises-
8938: koskevia tietoja ja niihin perustuvia arviointeja. ta tarkastelusta. Kun otetaan huomioon se, että
8939: Katson, ettei asia anna aihetta enempään puolel- kohteiden valinnassa etusijalla ovat luonnontie-
8940: tani kuin että saatan edellä lausumani ympäristö- teelliset näkökohdat, tästä näyttää seuraavan,
8941: ministeriön tietoon. että selvitys osoittautuu tarpeelliseksi silloin, kun
8942: Lopuksi totean, että kysymys saattaajossakin esimerkiksi luonnontieteelliset ja taloudelliset
8943: muodossa tulla esiin vielä, jos valtioneuvoston näkökohdat vaikuttavat etukäteen arvioiden
8944: päätöksestä tehdään valituksia. Natura 2000 - olevan yhtä painavia, ja erityisesti silloin, kun
8945: verkostoa ja siihen sisältyviä kohteita koskevia taloudelliset seikat painavat päätöksenteossa
8946: valituksia ratkaistaessa selviää, mikä on maan- luonnontieteellisiä seikkoja enemmän. Sikäli
8947: omistajan ja luonnonsuojelulain 64 §:n 3 mo- kuin kuulemisen yhteydessä oli esitetty puheena
8948: mentissa ja 61 §:ssä säädetyn yhteisön valitusoi- olevia 2 artiklan 3 kohdassa mainittuja näkö-
8949: keuden laajuus ja sisältö. kohtia tai erityispiirteitä, ympäristöviranomais-
8950: ten kannanotto niihin pitäisi näkyä muistutuk-
8951: seen annetussa vastineessa. Muistutuksessa esite-
8952: 6.3.4 Selvitysten ja arviointien suorittaminen tyt näkökohdat ovat saattaneet olla niin paina-
8953: via, että ne ovat tai olisivat antaneet aiheen selvi-
8954: Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset tyksen tekemiseen.
8955: vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset Todennäköisiä syitä sen tueksi, että laadit-
8956: erityispiirteet taessa kuultavana ollutta ehdotusta olisi laimin-
8957: lyöty hankkia jonkinlainen Natura -verkostoa
8958: Otsikko viittaa luontodirektiivin 2 artiklan koskeva kokonaisselvitys, ei ole käynyt ilmi.
8959: 3 kohtaan. Se on samansisältöinen säännös kuin Kantelun yleisluonteisuudesta johtuen ei ole
8960: luonnonsuojelulain 2 §. Myös lintudirektiivin mahdollista enemmälti puuttua siihen, olisiko
8961: 2 artiklassa on vastaava sisältö. jonkin yksittäisen Natura -kohteen osalta taas
8962: Luontodirektiivin 2 artiklan 3 kohdan mukai- ollut aiheellista hankkia kohdekohtainen selvi-
8963: sesti toteutetuilla toimenpiteillä otetaan huo- tys.
8964: mioon po. taloudelliset ym. vaatimukset sekä
8965: alueelliset ja paikalliset erityispiirteet. Säännös
8966: sijaitsee otsikon "Määritelmät" alla. Noudate- Ympäristövaikutusten arviointia koskeva
8967: tusta kirjoitustavasta johtuen se voidaan lukea menettely
8968: niin, että direktiivin mukaiset toimenpiteet koh-
8969: distuvat sekä verkoston valmisteluun että ver- Asiassa saadun selvityksen mukaan ympäris-
8970: koston muuttamiseen. töministeriö on kuulemisen jälkeen hankkinut
8971: 9.4. Natura 2000 -ohjelman valmistelusta 167
8972:
8973: ministerityöryhmän työskentelyä varten Natu- toimenpiteisiin. Asiantilasta huolimatta maan-
8974: ra 2000 -verkoston vaikutuksia koskevan ar- omistajalla on ollut mahdollisuus muistutukses-
8975: vioinnin, jota tarkoitetaan ympäristövaikutus- saan esittää omat vaatimuksensa alueen käytön
8976: ten arvioinnista annetun lain 24 §:n 1 momentis- osalta.
8977: sa. Kysymys on viranomaiselle kuuluvasta ylei-
8978: sestä ohjelmia ja suunnitelmia koskevasta selvi-
8979: tysvelvollisuudesta, johon ei sovelleta lain 2 lu- 6.4 Uudelleen kuuleminen
8980: vun säännöksiä arviointimenettelystä.
8981: Totean, että mainitusta lain 24 §:n 1 momen- Totean, että maataloustuottajain liitot ovat
8982: tista ei ilmene, missä vaiheessa valmistelua selvi- perustelleet uudelleen kuulemista kantelukirjoi-
8983: tys ja arviointi olisi suoritettava. Tässä mielessä tuksessa kuuleruisaineiston puutteellisuudella ja
8984: se on jäänyt viranomaisen harkintaan. Harkin- vastineessa lisäksi sillä, että luonnonsuojelulain
8985: taan on saattanut vaikuttaa se seikka, ettei arvi- 64 §edellyttää kaksivaiheista kuulemista.
8986: ointiin, toisin kuin lain 2 luvussa säädettyyn ar- Yleisesti voidaan todeta, että ehdotuksen laa-
8987: viointimenettelyyn, liity sitä vastaavaa kuuleruis- timiseen kuuluu olennaisena osana asianosaisten
8988: menettelyä arviointiselostuksesta. Tarkasteltaes- kuuleminen. Tarkasteltaessa kuulemisen suhdet-
8989: sa puheena olevaa 29.1.1998 päivättyä versiota, ta muuhun valmisteluun voidaan todeta, että
8990: voidaan todeta, että se on yleisluonteinen koko- kuulemisen ajoittamisella on merkitystä. Varhai-
8991: naisselvitys ja arviointi. Se ei sisällä kohdekohtai- sessa vaiheessa suoritettavaa kuulemista on pe-
8992: sia tietoja ja arviointeja. Näin ollen maanomista- rusteltu lähinnä sillä, että se on asianosaisen kan-
8993: jien kuuleminen siitä ei näin jälkikäteen arvioi- nalta edullista, koska tuolloin on vielä mahdolli-
8994: den ilmeisestikään olisi osoittautunut hyödylli- suudet vaikuttaa asioiden kulkuun. Myöhemmin
8995: seksi. tapahtuvaa kuulemista on perusteltu sillä, että
8996: Todennäköisiä syitä sen tueksi, että puheena valmisteluvaiheessa on suoritettu tutkimuksia ja
8997: olevaa selvitystä hankittaessa olisi menetelty hankittu selvityksiä, joita voidaan käyttää kuu-
8998: moitittavasti, ei ole käynyt ilmi. lemisessa. Tällöin myös ratkaisuvaihtoehtoja on
8999: hahmottunut.
9000: Luonnonsuojelulain 64 §:n 2 momentin mu-
9001: 6.3.5 Tiedot toteuttamisesta kaan kuuleminen suoritetaan ympäristöministe-
9002: riön ehdotuksesta. Lainkohdassa ei edellytetä
9003: Saadun selvityksen mukaan nähtävillä ollutta kaksivaiheista kuulemista. Kaksivaiheista kuule-
9004: ehdotusta koskevaan kuulemiseen liittyvässä mista ei puolla sekään, että ehdotuksen laatimis-
9005: asiakirja-aineistossa oli esitetty, kuinka Natu- ta koskevat näkökohdat ja ehdotuksen sisällölle
9006: ra 2000 -verkosto ja siihen sisältyvät eri kohteet asetettavat vaatimukset ovat jo ennakkoon tie-
9007: on tarkoitus toteuttaa. Toteuttamiskeinon valin- dossa. Vaatimus kuulemisesta lopullisesta ehdo-
9008: nalla onkin yksittäistapauksessa ilmeistä merki- tuksesta taas ei ole loppuun asti harkittu sen
9009: tystä maanomistajan oikeusaseman muotoutu- vuoksi, että tällöin kuulemisessa saatua palautet-
9010: miseen vastaisuudessa. Maanomistajan kannalta ta ei aina voitaisi ottaa huomioon. Kuuleruis-
9011: on ollut olennaista tietää, mitä suojelu käytän- ajankohta on jäänyt ympäristöministeriön har-
9012: nössä tulee merkitsemään. kintaan. Kuulemisen ajankohtaa valittaessa on
9013: Asiassa saadun selvityksen mukaan väite, että epäilemättä ollut merkitystä Natura -verkoston
9014: maanomistajien on ollut vaikeaa Natura -ver- valmistelua koskevilla seikoilla. Mielestäni kuu-
9015: koston monimutkaisuuden ja toteuttamiskeino- lemisen ajoittamisen suhteen ei ole huomautetta-
9016: jen moninaisuuden johdosta hahmottaa ja muo- vaa.
9017: dostaa selkeää kuvaa siitä, mitä he alueillaan Edellä on eräissä kohdin esitetty erinäisiä mui-
9018: saavat tehdä ja mitä eivät, vaikuttaa uskottaval- ta Natura 2000 -verkoston laatimiseen liittyviä
9019: ta. Se, että ympäristöviranomaisetkaan eivät ole havaintoja ja lausumia, jotka eri tavoin liittyvät
9020: voineet ainakaan kaikissa tapauksissa tyydyttä- asian valmisteluun ja kuulemisaineistoon. Ne ei-
9021: västi selvittää asiaa, lienee johtunut siitä, ettei vät kuitenkaan ole sen laatuisia, että minulla
9022: asia ole tuossa vaiheessa ollut selvä heillekään. niiden johdosta olisi ollut perusteita esittää kuu-
9023: Tilannetta ei voi näiltä osin pitää tyydyttävä- lemisenjärjestämistä uudelleen. Toisaalta on kai-
9024: nä. Sitä ei mielestäni voida kuitenkaan lukea kille muistutuksen tekijöille varattu vielä tilai-
9025: ympäristöviranomaisten viaksi ainakaan sillä ta- suus lausua mielipiteensä muistutukseen anne-
9026: voin, että se antaisi puoleltani aihetta joihinkin tusta vastineesta. Siitä käy ilmi, miten muistutus
9027: 168 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
9028:
9029: on otettu huomioon jatkovalmistelussa. Kysy- na olevan liitteen täydennysehdotuksen mukai-
9030: mys ei ole varsinaisesta uudelleen kuulemisesta, sia,
9031: vaan paremminkin jatkokuulemisesta. ympäristöministeriön tietoon saatetun lausu-
9032: man koskien alueen rajaukseen liittyviä näkö-
9033: kohtia,
9034: 6.5 Toteuttaminen ympäristöministeriön tietoon saatetun lausu-
9035: man, joka sisältää näkökohtia aikaisempien
9036: Natura 2000 -verkoston toteuttaminen tar- luonnonsuojeluohjelmien mukaisten alueiden
9037: koittaa käytännössä aikanaan tapahtuvaa luon- liittämisestä Natura 2000 -verkostoon ja
9038: todirektiivin mukaisten yhteisön tärkeinä pitä- ympäristöministeriön huomion kiinnittämi-
9039: mien alueiden (ns. SIC -alueet) muuttamista eri- sen alueen luontotyyppien ym. sijainnista ilmoit-
9040: tyisten suojelutoimien alueiksi (ns. SAC -alueik- tamiseen sekä
9041: si) ja lintudirektiivin tarkoittamien erityisten 6.3.3 kohdassa ympäristöministeriön tietoon
9042: suojelualueiden (Special Protection Area, saatetun lausuman, että tietolomakkeissa olisi
9043: ns. SPA -alue) muodostamista. Kysymys erityis- mahdollisuuksien mukaan tullut ilmoittaa kan-
9044: ten suojelutoimien alueiden ja erityisten suojelu- sallisen luettelon laatimisessa huomioon otetta-
9045: alueiden muodostamisesta on jäänyt kansalli- via tietoja ja arviointeja.
9046: seen harkintaan, kunhan luontodirektiivin 6 ar- Mitä 1.4 kohdassa esitettyyn toimenpide-
9047: tiklan 1 kohdassa tarkoitetut "tarvittavat suoje- pyyntöön tulee, niin edellä esitetyt sinänsä tärkei-
9048: lutoimenpiteet" ja lintudirektiivin 4 artiklan nä pidettävät oikeudelliset menettelytavat eivät
9049: 1 kohdassa tarkoitettu erityisten suojelualueiden merkitse sitä, että asiassa olisi ilmennyt perustei-
9050: muodostaminen ja kohteen suojelu saadaan ta laajaan maanomistajien kuulemiseen uudel-
9051: (ajallaan) suoritettua. leen tai esityksen tekemiseen luonnonsuojelulain
9052: Luonnonsuojelulain 68 § sisältää säännöksen muuttamiseksi.
9053: Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta tietyn
9054: ajan kuluessa. Toteuttaminen tapahtuu luon-
9055: nonsuojelulain 65 ja 66 §:n mukaisessa järjestyk- 6. 7 Toimenpiteet
9056: sessä. Muualle luonnonsuojelulakiin ei sisälly
9057: toteuttamissäännöksiä. Kysymys erityislainsää- Tämä päätöskappale lähetetään Maatalous-
9058: dännön soveltamisesta Natura 2000 -verkoston tuottajain Etelä-Hämeen liitolle. Liiton tulisi
9059: luomisessa on luonnonsuojelulakia koskevan saattaa sen sisältö mu iden allekirjoittajien tie-
9060: hallituksen esityksen nro 79/1996 vp. mukainen. toon.
9061: Eduskuntakäsittelyn aikana antoi esityksestä Jäljennöksen tästä päätöksestä lähetän ympä-
9062: ympäristövaliokunta mietintönsä ja mm. perus- ristöministeriölle. Muihin toimenpiteisiin kirjoi-
9063: tuslakivaliokunta ja lakivaliokunta lausuntonsa. tukset eivät puoleltani ole antaneet aihetta.
9064: Mietinnössä ja lausunnoissa (YmVM nro 8,
9065: PeVL nro 21ja La VL nro 12/1996 vp) ei asetettu
9066: järjestelyä kyseenalaiseksi. Katson, ettei minulla
9067: tässä vaiheessa ole perusteita esittää luonnon- 9.5. Ympäristöviranomaisten menettely
9068: suojelulain muuttamista. ja Natura 2000 -ohjelma
9069: Oikeuskansleri Paavo Nikulan kirje H.S:IIe
9070: 6.6 Päätöslauselma 5.10.1998, dnro 144/1/98
9071:
9072: Tämä päätös sisältää:
9073: 6.2.1 kohdassa ympäristöministeriön huo- 1. KIRJOITUKSENNE
9074: mion kiinnittämisen menettelyyn, jossa kuulu-
9075: tuksesta ilmoittaminen sanomalehdessä oli jää- Kirjoitus 17.2.1998
9076: nyt lehden varaan,
9077: 6.3.1 kohdassa ympäristöministeriön huo- Oikeuskanslerille osoittamassanne kirjoituk-
9078: mion kiinnittämisen siihen, että ilmoitettaessa sessa Te olette kertonut, että Omistamaanne
9079: alueella olevista luontodirektiivin liitteen mukai- maata oli otettu ehdolle valmisteilla olevaan
9080: sista luontotyypeistä olisi selvyyden vuoksi tullut Natura 2000 -verkostoon. Asiasta ei ollut kerrot-
9081: mainita, että tuolloin luontotyypit olivat puhee- tu etukäteen eikä ympäristökeskuksesta ollut
9082: 9.5. Ympäristöviranomaisten menettely ja Natura 2000 -ohjelma 169
9083:
9084: muutenkaan otettu yhteyttä. Olitte turhaan pyy- man hallinto-oikeuden 1.7.1998 antamaan pää-
9085: tänyt ympäristökeskukselta tarkempia tietoja tökseen,jonka mukaan tiedot tulee maanomista-
9086: niistä nimenomaisista suojeluarvoista, joita tilal- jalle antaa, ja luonnonsuojelulain 64 §:ään sekä
9087: lanne on. Tietoja olisitte tarvinnut tekemäänne hallintomenettelylain 15 ja 17 §:ään, joiden mu-
9088: muistutusta varten. Sittemmin ympäristökes- kaan tietojen tulee olla saatavilla kuuleruisaika-
9089: kuksessa oli laadittu muistutuksen johdosta vas- na ilman, että maanomistaja joutuu niitä pyytele-
9090: tine, joka oli julistettu salaiseksi. mään. Mielestänne kuulemista ei ollut toimitettu
9091: Olette tiedustellut, oliko Natura -verkostoeh- laillisesti.
9092: dotuksen valmistelussa menetelty lain mukaisesti Puheena olevat tietolomakkeet ovat sellaisia,
9093: ja oliko siinä otettu huomioon myös Euroopan joihin olisi tullut kerätä tiedot suojelun perusteis-
9094: yhteisön luontodirektiivin 92/43/ETY vaatimuk- ta maanomistajakohtaisesti. Ne olivat olleet ole-
9095: set mm. paikallisista olosuhteista. massa jo vuodesta 1994. Näitä asiakirjoja ei ollut
9096: esillä kuulemisen yhteydessä eikä niitä ole esitet-
9097: ty sen jälkeenkään. Nämä olisivat olleet niitä
9098: Kirjoitus 28.4.1998 tietoja, joita maanomistajille olisi tullut antaa
9099: pyytämättäkin.
9100: Lisäkirjoituksessa olette kertonut, että val- Huomautatte, että Natura-ohjeiden mukaan
9101: misteluun liittyvät keskeiset asiakirjat olivat pakollisia tietoja ovat mm. Natura-kohteiden
9102: edelleen ympäristöviranomaisten hallussa eikä arviointi niiden edustavuuden ja merkittävyyden
9103: niitä ollut kuuleruistilaisuuksissa ja maanomista- kannalta. Nämä tiedot löytyvät tietolomakkeis-
9104: jille toimitetuissa vastineissa. Tällaisia asiakirjo- ta. Suomalaisille kuuluu Euroopan unionin jä-
9105: ja ovat tietolomakkeet,jotka ko. direktiivin mu- senvaltion kansalaisina yhtäläinen oikeus tieto-
9106: kaan sisältävät kaikki tiedot suojeltavista kasvi- jen saamiseen kuin muidenkin jäsenvaltioiden
9107: ja eläinlajeista sekä luontotyypeistä. Mielestänne kansalaisille. Tähän liittyen olette vielä huo-
9108: tämä tarkoittaa kaksien asiakirjojen olemassa- mauttanut, että Suomessa on Naturan osalta
9109: oloa; toiset esiteltiin kuuleruistilaisuuksissa ja luontodirektiiviä tiukempi lainsäädäntö. Luon-
9110: toiset lähetetään Euroopan yhteisöjen komissiol- nonsuojelulain mukainen heikentämiskielto on
9111: le. Tietolomakkeet ovat koko Natura-hankkeen tiukempi kuin luontodirektiivi edellyttää. Tämä-
9112: keskeisimmät asiakirjat niiden sisältämien tieto- kin asettaa suomalaiset muiden jäsenvaltioiden
9113: jen vuoksi. Ilman niitä muistutusten ja valitusten kansalaisia heikompaan asemaan.
9114: teko lajeja ja luontotyyppejä koskevista ympä-
9115: ristöviranomaisten väitteistä on mahdotonta.
9116: Maanomistajalle ei ole varattu todellista tilai- Kirjoitus 1.10.1998
9117: suutta esittää mielipidettään, joka voisi vaikut-
9118: taa asian ratkaisuun. Tässä lisäkirjoituksessa olette vielä kiinnittä-
9119: Olette myös huomauttanut, että ette ollut saa- nyt huomiota siihen, että Natura 2000 -verkos-
9120: nut tietoa siitä, kuka oli suorittanut alueenne toon ehdotetuilta alueilta oli laadittu tietoloma-
9121: inventoinnin ja milloin se oli tapahtunut. ke, jossa oli osaksi käytetty yksinomaan englan-
9122: Pyydätte oikeuskansleria selvittämään, olivat- nin ja latinan kieltä. Näitä tietolomakkeita ei
9123: ko ympäristöministeriö tai ympäristökeskukset ollut aikaisemmin annettu maanomistajien näh-
9124: rikkoneet hallintomenettelylakia tai muita lakeja täväksi. Valtioneuvoston päätöksen antamisen
9125: verkostoehdotusta valmistellessaan. Kirjoituk- jälkeen julkipannuissa asiakirjoissa on ympäris-
9126: seen olette liittänyt jäljennöksen vastineesta. töministeriön tai alueellisten ympäristökeskus-
9127: ten laatimia suomenkielisiä tieto lomakkeita, jot-
9128: ka on päivitetty syyskuulle 1998 asti, joten ne
9129: Kirjoitus 15.7.1998 eivät ole voineet olla käytettävissä valtioneuvos-
9130: ton päätöstä tehtäessä.
9131: Tähän lisäkirjoitukseen olette liittänyt jäljen- Vieraskieliset tietolomakkeet ovat ns. EU-tie-
9132: nökset kuulemiseen liittyvästä tietolomakkeesta, tolomakkeita. Niissä on maanomistajan kannal-
9133: kartasta ja niistä tietolomakkeista, joita asiassa ta olennaista tietoa, koska ne sisältävät peruste-
9134: olisi tullut käyttää (liitteet 1-3), sekä lausunut lut, joiden nojalla alueita esitetään Natura-koh-
9135: seuraavaa. teiksi. Kielilainsäädäntö edellyttää, että asiakir-
9136: Kuulemisen aikana ette ollut saanut tarkkaa jat ovat suomen kielellä. Asiakirjojen olisi tullut
9137: tilakohtaista tietoa. Olette viitannut korkeim- olla nähtävillä jo muistutusten tekovaiheessa,
9138:
9139: 22 292071C
9140: 170 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
9141:
9142: jolloin maanomistajat olisivat voineet ottaa kan- valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen, on
9143: taa niiden sisältämiin tietoihin. Suomenkieliset otettava huomioon Euroopan yhteisöjen komis-
9144: tietolomakkeet poikkeavat monissa kohdin siolle tehtävässä ilmoituksessajoko mainitsema1-
9145: maanomistajille lähetetyistä asiakirjoista. Val- la, että kansallinen ehdotus ei koske valitusten
9146: tioneuvoston päätös on katkaissut hallintome- kohteina olevia alueita, tai jättämällä nämä
9147: nettelyn asiassa, koska asianosaisilla on valitus- alueet pois ilmoituksesta.
9148: oikeus. Maanomistajilla ei ole ollut mahdolli-
9149: suutta lausua mieltään selostuksista, jotka on
9150: laadittu valtioneuvoston päätöksen jälkeen.
9151: 4. RATKAISU
9152:
9153: 2. KANTELUASIAN SIIRTO Totean seuraavaa.
9154:
9155: Sittemmin on käynyt ilmi, että Te olette toi-
9156: mittanut samasanaiset kirjoitukset myös edus- 4.1. Arviointia
9157: kunnan oikeusasiamiehelle. Oikeusasiamies on
9158: 11.5.1998 päivätyllä kirjeellään siirtänyt nuo kir- 1) Etukäteiskuuleminen. Asiakirjoista saata-
9159: joitukset oikeuskanslerin käsiteltäviksi. Kirjoi- van selvityksen mukaan alueelliset ympäristö-
9160: tuksia on seurannut oikeusasiamiehen kansliaan keskukset olivat Natura 2000 -verkostoa koske-
9161: hankittu Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen van kansallisen ehdotuksen valmistelua varten
9162: vapaamuotoinen kommentti kirjoituksen tehneet omat ehdotuksensa ympäristöministe-
9163: 17.2.1998 johdosta ja jäljennös tekemästänne riölle. Valmistelun tuossa vaiheessa ei maan-
9164: muistutuksesta. omistajia ollut kuultu. Luonnonsuojelulain
9165: (1 096/1996) 64 §:n 2 momentissa tarkoitettu
9166: maanomistajien kuuleminen (7 .4.-6.6.1997) oli
9167: 3. KÄYTÖSSÄ OLLUT SELVITYS järjestetty vasta ympäristöministeriön alustavas-
9168: ta Natura-verkostoehdotuksesta.
9169: Käsillä ovat kantelu- ja siirtoasiakirjojen li- Todennäköisiä syitä sen tueksi, että ympäris-
9170: säksi olleet mm.: tökeskus olisi menetellyt asiassa virheellisesti, ei
9171: 1) jäljennös korkeimman hallinto-oikeuden ole käynyt ilmi. Ympäristökeskuksen menettelyä
9172: päätöksestä 1.7.1998 nro 1276 ja sen perusteena voidaan pitää myös kuulemisvaiheen valmistelu-
9173: olevat asiakirjat dnro 1139/1/98, na.
9174: 2) ympäristöministerin 15.7.1998 päivätyllä 2) Suojeluarvojen selvittäminen maanomistajal-
9175: kirjeellään dnro 10/032/98 ja sen liitteillä antama le. Asiakirjoihin sisältyvien tietojen mukaan
9176: selvitys M.S:n kanteluun dnro 43311/98,jossa on (Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen kirje
9177: kysymys mm. kaksien asiakirjojen olemassaolos- 20.2.1998 oikeusasiamiehen kanslialle)
9178: ta, ja po. Valkeajärven harjualue on valtakunnallisesti
9179: 3) valtioneuvoston yleisistunnon esityslista, arvokas harjualue, joka kuuluu valtakunnalli-
9180: jonka liitteenä olleen päätösehdotuksen pohjalta seen harjujensuojeluohjelmaan. Rajaus on ohjel-
9181: valtioneuvosto on ympäristöministeriön esitte- man mukainen. Perusteista ja suojelutavasta on
9182: lystä 20.8.1998 hyväksynyt Euroopan yhteisön ollut Teidänkin tilojenne osalta maininta myös
9183: Natura 2000 -verkostoa koskevan Suomen ehdo- kuulemisasiakirjoissa.
9184: tuksen. Kirjoituksessa esitetty moite siitä, ettei tar-
9185: Edellä mainitussa ympäristöministeriön selvi- kempia tietoja suojeluarvoista ollut pyydettäes-
9186: tyksessä 15.7.1998 on yleisesti ja seikkaperäisesti säkään esitetty, jää enemmälti selvittämättä.
9187: selvitelty eri lomakkeiden käyttöä ynnä muita 3) lnventointitiedot. Se, että tietoja alueen in-
9188: seikkoja. Selvitys soveltuu tältä osin vastauksek- ventoijasta ja inventointiajankohdasta ei ole il-
9189: si myös Teidän kanteluunne. Sen vuoksi en ole moitettu, näyttäisi viittaavan siihen, ettei erityis-
9190: hankkinut erikseen selvitystä kantelunne johdos- tä inventointia ollut suoritettu Natura-valmiste-
9191: ta, vaan lähetän tiedoksenne jäljennöksen tuosta lun yhteydessä. Tämä johtunee siitä, että Natu-
9192: selvityksestä. ra-verkostoon oli otettu olemassa olevat luon-
9193: Viittaan vielä lausuntooni (dnro 21/20/98) val- nonsuojelualueet ja valtakunnallisten luonnon-
9194: tioneuvostolle 12.8.1998. Lausunnon mukaan suojeluohjelmien alueet pääasiallisesti sellaise-
9195: valtioneuvoston päättämät Natura-alueet, joista naan. Koska näiden alueiden luontoarvoja on jo
9196: 9.5. Ympäristöviranomaisten menettely ja Natura 2000 -ohjelma 171
9197:
9198: aikanaan selvitelty, on ilmeistä, että ympäristö- uinoikeuden asiassa antaman vastaavan päätök-
9199: keskuksissa on voimavaroja suunnattu uusien sen 5.2.1998 voidaan asiaa pitää sen verran tul-
9200: Natura-kohteiden tutkimiseen. Näin ollen pu- kinnanvaraisena, ettei ympäristökeskuksen me-
9201: heena olevan kaltaisten vanhojen kohteiden tut- nettely tuossa asiassa anna puoleltani aihetta
9202: kiminen uudelleen on saattanut jäädä vähem- enempään, vaikka korkein hallinto-oikeus on sit-
9203: mälle huomiolle. Ympäristöhallinnon vastinee- temmin asettunut päinvastaiselle kannalle.
9204: seen on kuitenkin ympäristöministeriöstä Mitä Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen
9205: 30.10.1997 tulleen ohjeen mukaan merkitty ym- mahdolliseen menettelyyn asiassanne tulee, kir-
9206: päristökeskuksessa työskentelevän yhteyshenki- joituksenne on tältä osin siinä määrin yksilöimä-
9207: lön nimi. tön, ettei sitä voi ottaa tutkittavaksi.
9208: Katson, ettei asia anna aihetta enempään puo- 5) Väite kaksien asiakirjojen olemassaolosta.
9209: leltani muuhun kuin siihen toteamukseen, että Tältä osin viittaan edellä mainittuun ympäristö-
9210: ympäristöviranomaisilla on vastuu siitä, että ministeriön selvitykseen 15.7.1998 dnro 10/032/
9211: Natura-verkostoon otettu kohde aiemmista ja 98.
9212: todennäköisesti muita tarkoituksia varten teh- Mielestäni siitä saa varsin seikkaperäisen ko-
9213: dyistä luontoselvityksistä riippumatta täyttää konaiskuvan asiasta.
9214: myös Naturasta aiheutuvat vaatimukset. Itse menettelyn osalta jää jossain määrin as-
9215: 4) Asiakirjajulkisuudesta. Asiakirjoista saata- karruttamaan kysymys siitä, olisiko kuulemisen
9216: van selvityksen mukaan ympäristökeskuksissa yhteydessä maanomistajille tullut varata tilai-
9217: oli kuulemisajan jälkeen laadittu kohteittaiset suus lausua mielensä alustavasta verkostoehdo-
9218: koosteet muistutuksista ja lausunnoista. Kooste tuksesta laajemmin kuin mitä tapahtui. Sen ohel-
9219: sisälsi mm. muistutusten pääasiallisen sisällön, la, että kunkin verkostoon ehdolla olleen alueen
9220: lyhennelmän lausunnoista, luonnoksen vasti- on tullut täyttää valintaedellytykset, verkoston
9221: neeksija toimenpide-ehdotuksen. Kooste oli tar- valmistelussa ovat korostuneet sellaiset alueiden
9222: koitettu ympäristökeskuksen ja ympäristöminis- keskinäistä valintaa ja vertailua koskevat näkö-
9223: teriön käyttöön. Koosteluonnokset valmistuivat kohdat, joilla voidaan katsoa olevan merkitystä
9224: syksyllä 1997 ja toimitettiin ympäristöministeri- yksityisen maanomistajien kannalta.
9225: öön ehdotuksenjatkovalmistelua varten. Lopul- Valmistelun päätyttyä ja valtioneuvoston teh-
9226: liset vastineet laadittiin ympäristökeskuksissa tyä päätöksen 20.8.1998 ei minulla ole kuiten-
9227: ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti sitten kaan aihetta enemmälti puuttua asiaan.
9228: kun ehdotusta käsittelevä Natura-ministerityö- 6) Valtioneuvoston päätöksen julkistaminen.
9229: ryhmä oli määritellyt oman linjauksensa. Tämän Tänne 1.10.1998 toimittamanne lisäkirjoitus liit-
9230: vuoksi 14.4.-8.5.1998 suoritettua jatkokuule- tyy viranomaisten menettelyyn valtioneuvoston
9231: mista varten valmisteltua vastinetta on luonneh- päätöksen jälkeen.
9232: dittu ympäristöhallinnon vastineeksi. Viittaan siihen, mitä ympäristöministeriön
9233: Totean, että asiakirjoista saatavan selvityksen selvityksessä on lausuttu siitä, että puheena ole-
9234: mukaan puheena olevia asiakirjoja ei ollut julis- vat Euroopan yhteisöjen komission 18.12.1996
9235: tettu tai määrätty salassa pidettäviksi. Niiden vahvistamatja sille toimitettavat ilmoituslomak-
9236: julkiseksi tulo on määräytynyt yleisten asiakirjo- keet oli alunperinkin tarkoitus täyttää vasta val-
9237: jen julkisuudesta annetun lain säännösten mu- tioneuvoston päätöksen jälkeen ja että lomak-
9238: kaisesti ja ottaen erityisesti huomioon lain 19 §:n keet olivat englannin kielellä. Lisäksi viittaan
9239: säännökset yksityisen oikeudesta asiakirjaan si- Natura 2000 -päätösehdotuksen sivulla 79 ole-
9240: ten kuin korkeimman hallinto-oikeuden päätök- van mainintaan siitä, että mainituilla lomakkeilla
9241: sestä 1. 7.1998 lähemmin ilmenee. ei ilmoiteta nähtävillä olleesta tietolomakkeesta
9242: Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen si- poikkeavia, maanomistajan oikeudellista ase-
9243: sällöstä voidaan tehdä se johtopäätös, että jat- maa muuttavia tietoja, ellei maanomistajaa ole
9244: kovalmistelun aikana asianosaisella on ollut oi- kuultu muutoksista. Täytäntöönpanovaikutus
9245: keus saada jäljennökset niistä hänen aluettaan perustuu vain päätökseen ja sen liitteisiin.
9246: koskevista po. asiakirjoista,jotka ovat olleet val- Suomenkielisten tietolomakkeiden osalta viit-
9247: miina tarvitsematta odottaa jatkokuulemisen al- taan siihen, että ympäristöministeriön selvityk-
9248: kamista. Tähän nähden Uudenmaan ympäristö- sen mukaan tietokantaa oli tarkoitus päivittää
9249: keskuksen asiakirjajulkisuuden tulkintaa olla myöhemminkin. Totean kuitenkin, että kiinteis-
9250: antamatta tietoja asiakirjoista voidaan pitää vir- töänne kokeva tietolomake 2.9.1998 ei nähdäk-
9251: heellisenä. Ottaen huomioon Uudenmaan lää- seni poikkea tietolomakkeesta 26.3.1997.
9252: 172 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
9253:
9254: 4.2. Lopputoteamus vään hallintoon ei kuulu, että julkisuutta pyri-
9255: tään jakamaan vuohiin ja lampaisiin. Lisäksi
9256: Valtioneuvoston tehtyä 20.8.1998 päätöksen T.P. on tiedustellut, oliko työministeriöllä ollut
9257: Natura 2000 -verkoston Suomen ehdotuksen hy- hyväksyttävät perusteet julistaa Iivarin raportti
9258: väksymisestä kysymys valtioneuvoston päätök- ei-julkiseksi asiakirjaksi.
9259: senja sen valmistelun laillisuudesta voidaan saat-
9260: taa säännönmukaisessa järjestyksessä korkeim-
9261: man hallinto-oikeuden tutkittavaksi. Missä mää- 2. HANKITUT SELVITYKSET
9262: rin tuossa yhteydessä on mahdollisuus esittää
9263: vaatimuksia, jotka nojautuvat muihinkin seik- Kirjoituksen johdosta on työministeriön tie-
9264: koihin, jää asianomaisen valittajan omaan har- dotuspäällikkö Karri Varmo antanut selvityksen
9265: kintaan. Totean, että päätöksen mukaan ehdotus ja työministeriö lausunnon. T.P. on antanut nii-
9266: suhteessa Euroopan yhteisöön ei koske niitä alu- hin vastineen. Selvitystä ja lausuntoa on täyden-
9267: eita, joista mahdollisesti valitetaan korkeimpaan netty eräiltä osin. Tutkimusta koskevat asiakirja-
9268: hallinto-oikeuteen. Näillä ja muilla edellä lausu- jäljennökset on lisäksi hankittu tänne nähtäviksi.
9269: tuilla perusteilla ei kirjoituksenne ole johtanut
9270: enempään puoleltani.
9271: 2.1. Tiedotuspäällikkö Varmon selvitykset
9272:
9273: Tiedotuspäällikkö Karri Varmo on esittänyt,
9274: 9.6. Työministeriön tilaama viestintätut- että työministeri oli määrännyt 28.11.1996 selvi-
9275: kimus tysmiehet uudistamaan työvoimapoliittista jär-
9276: jestelmää. Jo tuolloin oli todettu, että mittavan
9277: Oikeuskansleri Paavo Nikulan päätös uudistuksen viestintään olisi kiinnitettävä poik-
9278: 26.10.1998, dnro 31411/98 keuksellisen suurta huomiota. Alkuvuonna 1997
9279: oli käyty työministeriön ja Grey Eminencen välil-
9280: lä keskusteluja siitä, miten uudistuksen tiedotus
9281: 1. KANTELU olisi syytä hoitaa. Niiden tuloksena Grey Emi-
9282: nence oli tehnyt 22.4.1997 tarjouksen työministe-
9283: Oikeuskanslerille 1.4.1998 osoittamassaan riön sidosryhmäviestinnän kehittämiseksi. Vies-
9284: kirjoituksessa T.P. on pyytänyt tutkimaan, oli- tintähankkeen valmistelu oli käynnistetty jo vuo-
9285: vatko työministeri Liisa Jaakonsaari ja työminis- den 1997 alussa, mutta lopullinen päätös sen
9286: teriön virkamiehet syyllistyneet lainvastaiseen tai toteuttamiseksi oli tehty nopeasti Grey Eminen-
9287: muutoin moitittavaan menettelyyn Ulpu Iivarin cen tarjouksen jälkeen.
9288: Grey Eminencen konsulttina työministeriölle te- Työvoimapolitiikan kokonaisuudistus oli tul-
9289: kemän raportin yhteydessä. T.P. on tiedustellut, lut voimaan vuoden 1998 alussa. Se olisi merkit-
9290: vastasiko Iivarin tekemä työ siitä maksettua tävyydeltään ja onnistuessaan vaikuttavuudel-
9291: 220 000 mk:n korvausta ja voitiinko selvitystä taan erittäin tärkeä hallitusohjelman työllisyy-
9292: pitää hyvän hallintotavan mukaisena. Ministeri den puolittamistavoitteen toteutumiselle. Uudis-
9293: Jaakonsaari oli julkisuudessa perustellut ulko- tuksen sisällön perillemeno oli haluttu toteuttaa
9294: puolisen konsultin käyttöä sillä, etteivät työmi- sellaisen yhteistyötahon kanssa, josta työminis-
9295: nisteriön omat resurssit olisi riittäneet selvityk- teriöllä oli jo kokemusta. Grey Eminence Oy oli
9296: sen tekemiseen. Asiassa olisi T.P:n mukaan tut- ollut aikaisemmin työministeriön yhteistyö-
9297: kittava, pitikö tämä perustelu paikkansa vai voi- kumppani. Grey Eminence oli asettanut nyt
9298: tiinko katsoa ministerin puoluetoveria suositun po. projektiin tiimin, jota johti toimitusjohtaja
9299: ilman tarjouskilpailua annetulla konsulttitehtä- Taneli Hallanaro itse. Tiimiin kuuluivat myös
9300: vällä. viestintäsuunnittelijat Eila Tuomola ja Ulpu Ii-
9301: Iltalehden 1.4.1998 julkaiseman tiedon mu- vari, jotka olivat Grey Eminencen valintoja.
9302: kaan mainittu selvitys sisälsi mustan listan toi- Työministeriö oli arvioinut, että tällaisella tiimil-
9303: mittajista ja lehdistä, jotka olivat suhtautuneet lä olisi hyvää kokemusta yhteiskunnallisesta
9304: kriittisesti tai kielteisesti työvoimapolitiikan uu- viestinnästä. Työministeriön mielestä edellä mai-
9305: distukseen. Mikäli tämä piti paikkansa, koko nitut syyt muodostivat julkisista hankinnoista
9306: toimeksianto oli sananvapautta loukkaava ja annetun lain 5 §:n mukaisen erityisen syyn palve-
9307: hyvän hallintotavan vastainen. Avoimeen ja hy- lun ostamiseen ilman tarjouskilpailua.
9308: 9.6. Työministeriön tilaama viestintätutkimus 173
9309:
9310: Työvoimapoliittinen kokonaisuudistus oli 2.3. T.P:n vastine
9311: valmisteltu työministeriössä. Ulkopuolisen kon-
9312: sultin avulla oli saatu puolueeton arvio omasta T.P. on esittänyt 31.7.1998 päivätyssä vasti-
9313: työstä. Oman työn arviointi olisi ollut työminis- neessaan, että Ulpu Iivarin puolueettomuuden
9314: teriön virkamiehille vaikeaa. Oman hallinnon ul- oli katsottava perustellusti olleen alunpitäenkin
9315: kopuolisten asiantuntijoiden käyttö tärkeiden vaarantunut. Hän oli saman puolueenjäsen kuin
9316: yhteiskunnallisten uudistusten onnistumisen työministeri ja työministeriön kansliapäällikkö
9317: edistämiseksi oli perusteltua. Uuden palvelun ja oli toiminut myös sosialidemokraattisen puo-
9318: markkinoinnin vaikutusten seuranta oli tarpeel- lueen puoluesihteerinä ja kansanedustajana.
9319: lista ja normaalia kaikissa nykyaikaisissa organi- Tämä olosuhde oli väistämättä ollut vaikutta-
9320: saatioissa, myös julkishallinnossa. massa siihen, ettei hänellä taustansa vuoksi ollut
9321: Työministeriö oli noudattanut viestintähank- ollut mahdollisuutta kriittisten ja puolueettomi-
9322: keeseen liittyvien asiakirjojen osalta voimassa en arvioiden tekemiseen. Todelliseksi tarkoituk-
9323: olevia lakeja ja asetuksia. Yleisten asiakirjojen seksi konsulttitoimeksiannon solmimiselle Iiva-
9324: julkisuudesta annetun lain 5 §:n mukaan asiakir- rin kanssa ilman tarjouskilpailua jäi T.P:n mie-
9325: ja,joka on valmisteltavana viranomaisella, ei ole lestä pyrkimys tukityöllistää hänet mittavin
9326: vielä julkinen. Viranomaisen sisäiseen käyttöön palkkioin varmistamaan työvoimapoliittisen ko-
9327: tarkoitetut asiakirjat ovat ei-julkisia. Tietojen konaisuudistuksen perillemenoa. Vastaavan
9328: antaminen niistä on viranomaisen harkinnassa. työn olisi voinut hoitaa yhtä puolueettomasti ja
9329: Viestintähankkeeseen liittyvät asiakirjat olivat ulkopuolisena työministeriön virkakunta. T.P:n
9330: sisäiseen käyttöön tarkoitettuja asiakirjoja. Työ- mukaan työministeriö oli toiminut vastoin julki-
9331: ministeriö oli 2.4.1998 päättänyt antaa ne julki- sista hankinnoista annettua lakia.
9332: suuteen. Työministeriö oli käyttänyt sille kuulu- Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan työmi-
9333: vaa harkintavaltaa yleisten asiakirjojenjulkisuu- nisteriö oli julistanut ensin Ulpu Iivarin työn ei-
9334: desta annetun lain mukaisesti. julkiseksi asiakirjaksi. Julkistaminen oli tapahtu-
9335: nut vasta sen jälkeen, kun useassa eri mediassa oli
9336: esitetty tätä vastaan kovaa kritiikkiä. Julkisuu-
9337: 2.2. Työministeriön lausunto
9338: desta annettu laki ei tuntenut tällaista periaatet-
9339: Työministeriö on esittänyt 11.6.1998 päivätys- ta.
9340: sä, 21.9.1998 täydennetyssä lausunnossaan, että T.P:n mielestä oli katsottava, että työministeri
9341: työvoimapoliittisen kokonaisuudistuksen osalta Liisa Jaakonsaari oli menetellyt vähintään har-
9342: oli haluttu varmistaa viestintähankkeen onnistu- kitsemattomasti antaessaan mainitun konsultti-
9343: minen. Toisena syynä hallinnon ulkopuolisen ta- tehtävän Ulpu Iivarin Grey Eminence Oy:n kon-
9344: hon käyttämiseen oli ollut uudistuksen arvioin- sulttina suoritettavaksi ilman asianmukaista tar-
9345: nin tasapuolisuuden varmistaminen. Työminis- jouskilpailua. Myös työstä maksettua palkkaa
9346: teriön käsityksen mukaan tutkimuksesta mak- oli pidettävä suoritettuun työmäärään nähden
9347: settu korvaus oli ollut oikeassa suhteessa siitä täysin kohtuuttomana. Julkisuudessa olleiden
9348: saatuun hyötyyn. Hallinnon ulkopuolisten tietojen mukaan Iivarin toimeksianto oli käsittä-
9349: asiantuntijatahojen erityistietojen tai -taitojen nyt ennen kaikkea noin 100 lehden lukemisen ja
9350: käyttäminen ei voinut olla hyvän hallintotavan pisteytetyn yhteenvedon tekemisen niiden asian
9351: vastaista varsinkaan tapauksissa, jolloin oli ha- käsittelytavasta sen mukaan, miten ne olivat työ-
9352: luttu varmistaa yhteiskunnallisesti merkitykselli- voimapoliittiseen uudistukseen suhtautuneet.
9353: sen uudistuksen onnistuminen. Ulpu Iivarin vali- Tällaisen työn olisi T.P:n mukaan voinut tehdä
9354: koituminen yhdeksi tutkimuksen tekijöistä oli ministeri Jaakonsaari itse päivälehtiä lukiessaan
9355: seurausta siitä, ettei työministeriö ollut ollut kai- tai kuka tahansa työministeriön virkamies. Työ-
9356: kilta osin tyytyväinen Konsulttiyhtiö Grey Emi- ministeriö oli tältä osin mahdollisesti syyllistynyt
9357: nence Oy:n kanssa tehtyyn aiempaan yhteistyö- valtion varojen väärinkäyttämiseen.
9358: hön, mistä oli myös ilmoitettu yhtiölle. Työmi-
9359: nisteriö on, toistaen Varmon selvityksissä esite-
9360: tyt näkökohdat, katsonut työministerin ja asiaa
9361: käsitelleiden virkamiesten menetelleen viestintä- 3. RATKAISU
9362: hankkeeseen liittyvissä asioissa voimassa olevien
9363: lakien ja asetusten mukaisesti noudattaen hyvää Tämän asian olen tutkinut.
9364: hallintotapaa.
9365: 174 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
9366:
9367: 3.1. Yleistä 3.2. Perusoikeusnäkökulma ja sen vaikutus
9368:
9369: Työministeriössä oli valmisteltu vuoden 1998 Useat tutkimusta kohtaan esitetyn arvostelun
9370: alusta voimaan tullut työvoimapolitiikan uudis- perusteista liittyvät epäilyksiin Suomen hallitus-
9371: tus. Sen onnistumista oli pidetty tärkeänä halli- muodon II luvussa (969/1995) säädettyjen perus-
9372: tusohjelman toteutumisen kannalta. Työministe- oikeuksien loukkaamisesta tai niiden vaarantu-
9373: riö oli vuonna 1997 antanut Grey Eminence misesta. Hallitusmuodon 5 §:n mukaan ihmiset
9374: Oy:lle tehtäväksi suorittaa yhteistyössä työmi- ovat yhdenvertaisia lain edessä. Hallitusmuodon
9375: nisteriön kanssa tutkimuksen työministeriön si- 8 §:ssä säädetään, että henkilötietojen suojasta
9376: dosryhmäviestinnän kehittämiseksi. Siihen sisäl- säädetään tarkemmin lailla. Hallitusmuodon
9377: tyi mm. sen arviointi, miten tiedotusvälineissä oli 10 §:n nojalla jokaisella on sananvapaus. Siihen
9378: käsitelty uudistusta. Menettelyyn kuului, että sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa
9379: Grey Eminence nimeää työministeriön käyttöön tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään
9380: projektiryhmän. Tutkimuksen viimeisenä osana ennakolta estämättä. Saman säännöksen nojalla
9381: oleva työllisyysreformin analyysi on 46-sivuinen viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut
9382: ja selvitys on päivätty 4.8.1997. Sen osana olivat tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta
9383: mm. vertailevat pisteytetyt arvioinnit siitä, miten ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen
9384: eräät lehdet ja osa niiden toimittajista olivat suh- rajoitettu. Hallitusmuodon 16 §:n 2 momentin
9385: tautuneet uudistukseen (4liuskaa). mukaan hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
9386: T.P. on kantelussaan ja vastineessaan kerro- Yleisesti voidaan todeta, että selvitykset, jotka
9387: tuilla useilla eri perusteilla katsonut, ettei tutki- kartoittavat tiedotusvälineiden suhtautumista
9388: mustehtävän antaminen Grey Eminence Oy:lle ja yhteiskunnallisiin uudistushankkeisiin, edusta-
9389: sen konsultille Ulpu Iivarilie ollut ollut laillista, vat nykyisin tarpeellista ja hyödyllistä pyrkimys-
9390: tarpeellista eikä yhteiskunnallisesti ja taloudelli- tä ymmärtää ja hallitajulkisuuteen liittyviä kysy-
9391: sesti tai muutenkaan perusteltua. Asiaan liittyi myksiä. Tässä tapauksessa tulokset ovat työmi-
9392: hänen mielestään poliittista suosintaa, joten sel- nisteriölle väline pyrittäessä edesauttamaan uu-
9393: vitys ei voinut olla puolueeton. Tutkimukseen distuksen onnistumista. Työministeriön esittä-
9394: liittyvien yksityiskohtien, mm. lehtiä ja toimitta- mät sekä itse tutkimuksesta ilmenevät seikat ja
9395: jia koskevien vertailujen tultua ilmi asia oli herät- näkökohdat huomioon ottaen ei ole perusteita
9396: tänyt laajalti julkista huomiota ja siitä oli kirjoi- katsoa, että po. selvitys olisi tehty työministeriön
9397: tettu sanomalehdissä. Oli arveltu, että toimek- toimivaltuuksille ja tehtävälle vieraassa tarkoi-
9398: siantoon ja tutkimuksen tekemiseen saattoi liit- tuksessa.
9399: tyä yhteiskunnallisia ja oikeudellisia epäkohtia. Tutkimusta on arvosteltu Ulpu Iivarin henki-
9400: Asiassa oli kiinnitetty huomiota sananvapauden löön liittyen. Hän on entinen Suomen Sosialide-
9401: ja yhdenvertaisuuden vaarantumiseen. Tutki- mokraattisen puolueen puoluesihteeri sekä Suo-
9402: mus loi ministeriölle valmiuksia kohdella viesti- men ja Euroopan parlamenttien jäsen, jonka
9403: miä ja toimittajia keskenään eriarvoisella tavalla. Grey Eminence - työministeriön kiistäessä
9404: Myös kansalaisten mahdollisuudet saada tasa- myötävaikutuksensa - oli nimennyt osalliseksi
9405: puolisesti tietoa saattoivat vaarantua. Tutki- projektiryhmään. Hän on toiminut ryhmässä yh-
9406: muksen tekemistä oli arvosteltu Ulpu Iivarin teiskuntasuhteiden asiantuntijana. Laillista es-
9407: henkilön vuoksi puoluesidonnaisuudesta. Oli tettä tähän ei ole ollut. Nykyisten esteellisyys-
9408: katsottu, ettei tällainen tutkimus voinut olla ob- säännösten ja niiden vakiintuneen tulkinnan pe-
9409: jektiivinen. Asiassa oli myös epäilty, ettei selvi- rusteella ei voida asettaa sääntöä, jonka mukaan
9410: tyksen tekeminen ollut ollut tarkoituksenmu- ministeri tai virkamies olisi yleisesti esteeilinen
9411: kaista tai tarpeellista eikä yhteiskunnallisesti hy- osallistumaan samaan puolueeseen kuuluvaa
9412: väksyttävää. Oli arveltu, ettei toiminta ollut ollut henkilöä koskevaan päätöksentekoon. Saman
9413: hyvän hallintotavan mukaista. Huomiota oli puolueenjäsenyydellä saattaa kuitenkin olla täy-
9414: kiinnitetty myös julkisuus- ja tietosuojakysy- dentävääja esteellisyyden aiheutumista vahvista-
9415: myksiin. Esille oli noussut julkisten varojen käy- vaa merkitystä, jos sen lisäksi päätöksentekijän
9416: tön hyväksyttävyys tällaisiin tarkoituksiin. Huo- ja päätöksestä hyötyvän välillä olisi erityisen
9417: miota oli kiinnitetty siihenkin, ettei asiassa ollut kiinteä, esimerkiksi taloudellinen tai henkilökoh-
9418: järjestetty tarjouskilpailua. tainen suhde taikka lojaaliteettivelvoite, kuten
9419: eduskunnan perustuslakivaliokunta on lausunut
9420: (PeVM 6/1998 vp.). Tällaisen kiinteän yhteyden
9421: 9.6. Työministeriön tilaama viestintätutkimus 175
9422:
9423: olemassaolosta työministeriön ja puolueen em. 3.4. Tarjouskilpailun tarpeellisuus
9424: luottamustehtävät jättäneen Ulpu Iivarin välillä
9425: ei ole näyttöä. Tutkimuksen tekeminen oli annettu Grey
9426: Selvityksessä on tullut esille lukuarvoin pistey- Eminence Oy:lle ilman tarjouskilpailua. Tätä
9427: tettyjä sekä positiivisia (+) että negatiivisia (-) kysymystä on tarkasteltava julkisista hankin-
9428: seikkoja toimittajien ja lehtien suhtautumisessa noista annetun lain (1505/1992) nojalla. Sanotun
9429: tutkittavaan asiaan(" Arvolataus lehdittäinja ar- lain 5 §:ää on muutettu 19.12.1997 annetulla lail-
9430: volataus toimittajittain"). Nämä ovat selvityk- la (1247/1997) ja muutos on tullut voimaan
9431: sen Iaatijan päätelmiä. Tiedonvälityksessä minis- 1.3.1998. Voimaantulosäännöksen mukaan uu-
9432: teriön on viranomaisena noudatettava eri tiedo- den lain soveltuvuus riippuu siitä, onko hankin-
9433: tusvälineiden ja niiden toimittajien osalta tasa- tailmoitus julkaistu tai hankintamenettely muu-
9434: puolisuutta, mihin selvityksen arvolataukset tai toin käynnistetty ennen lain voimaantuloa. Grey
9435: muutkaan tulokset eivät saa vaikuttaa. Asiassa Eminencen kirjallinen tarjous asiassa oli tehty
9436: kertyneiden tietojen ja lausuntojen sekä itse selvi- 22.4.1997 ja tutkimus oli valmistunut 4.8.1997.
9437: tyksen perusteella en ole havainnut selvitykseen Näin ollen po. tapauksessa on sovellettava aikai-
9438: liittyvän seikkoja, joita olisi pidettävä ihmisten sempaa lakia. Sen mukaan hankinnassa on käy-
9439: yhdenvertaisuuden, sananvapauden, hyvän hal- tettävä hyväksi olemassa olevat kilpailumahdol-
9440: lintotavan tai muidenkaan perusoikeuksien vas- lisuudet. Hankinta voidaan kuitenkin tehdä il-
9441: taisina ja siten oikeudellisesti kiellettyinä. Kysy- man tarjouskilpailua erityisistä syistä.
9442: mys on toiminnasta, jota on arvioitava ensisijai- Aikaisemman lain perustelujen mukaan (HE
9443: sesti yhteiskunnallisin perustein. Tämä koskee 154/1992 vp., s. 12-13) erityisenä syynä voidaan
9444: myös kysymystä siitä, mikä merkitys Ulpu Iiva- pitää mm. hankinnan vähäistä arvoa ja tarjous-
9445: rin henkilöllisyydellä ja mahdollisilla poliittisilla kilpailun järjestämisestä aiheutuvia kohtuutto-
9446: suhteilla ja sidonnaisuuksilla on ollut tutkimus- man suuria hallinnollisia kustannuksia. Vähäi-
9447: työn kannalta. sen arvon suuruus ratkaistaan esitöiden mukaan
9448: Mitä tulee tutkimuksen julkisuuteen, niin ky- kussakin tilanteessa erikseen. Kaikkia tapauksia
9449: symys on ollut selvityksestä, jonka on tehnyt kattavaa arvoa ei voida laissa määritellä. Oikeus-
9450: työministeriön toimeksiannosta Grey Eminence. kirjallisuudessa on katsottu, että tarjouskilpai-
9451: Tällaista selvitystä koskevien tietojen julkistami- lunjärjestämisvelvollisuutta koskevia poikkeuk-
9452: nen on asiakirjojenjulkisuutta koskevan lainsää- sia on tulkittava suppeasti. Siinä on myös todet-
9453: dännön mukaan työministeriön tarkoituksen- tu, että EY:n tuomioistuimen ja kansallisen asiaa
9454: mukaisuusharkinnassa. Tiedot oli sittemmin koskevan oikeuskäytännön vähäisyyden vuoksi
9455: varsin pian annettu julkisuuteen. Tietosuojaval- hyväksyttäviä poikkeustilanteita on vaikea mää-
9456: tuutettu oli tietosuojan osalta selvittänyt asiaa ja ritellä edeltä käsin. Kantelun kohteena olevan
9457: katsonut, ettei kysymyksessä ollut henkilörekis- hankinnan arvo (180 000 markkaa ja lisäksi ar-
9458: teri. vonlisävero) on selvästi alittanut EY:n oikeudes-
9459: sa säädetyn kynnysarvon.
9460: Edellä sanotuilla perusteilla ja huomioon ottaen
9461: lainsäädännön joustavuus tältä osin sekä tutki-
9462: 3.3. Taloudelliset seikat muksen erityisosaamista edellyttävä luonne ja työ-
9463: ministeriön esittämät syyt katson, ettei työministe-
9464: Ministeriö on voinut eduskunnan myöntä- riö ole ylittänyt harkintavaltaansa asiassa.
9465: mien määrärahojen puitteissa taloudellisen tar-
9466: koituksenmukaisuusharkinnan nojalla päättää, 3.5. Johtopäätökset
9467: oliko po. kaltaisen selvityksen teettäminen ulko-
9468: puolisella ollut tarpeellista. Harkintaoikeus kos- Edellä ilmenevillä perusteilla katson, ettei
9469: kee myös sen arvioimista, miten suuri korvaus asiassa ole menetelty valtioneuvoston oikeus-
9470: työstä oli ollut perusteltua maksaa. Myönnetty- kanslerin ohjesäännön 6§:ssä (1117/1995) tar-
9471: jen määrärahojen käyttö on tapahtunut ministe- koitetulla tavalla lainvastaisesti tai virheellisesti.
9472: riölle itselleen kuuluvan tulosvastuullisen talou- Siltä osin kuin kysymyksessä oleva toiminta
9473: dellisen harkintavallan mukaan. Tämä ei ole oi- on mahdollisesti liittynyt työministerin poliitti-
9474: keudellinen kysymys, joten oikeuskanslerin toi- seen vastuuseen totean, että asian selvittäminen
9475: mivallassa ei ole puuttua asiaan näiltä osin. ei kuulu oikeuskanslerin toimivaltaan.
9476: T.P:n kantelu ei johda puoleltani toimenpitei-
9477: siin.
9478: 176
9479:
9480:
9481:
9482:
9483: 10. Liiteosa
9484:
9485: 10.1. Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinviraston toiminnasta
9486: Oikeuskanslerinvirastossa vuonna 1998 käsiteltävänä olleiden asiain kokonaislukumäärä sekä
9487: jakautuminen vireilletulon, laadun ja aiheutuneen toimenpiteen mukaan
9488:
9489: Vuonna 1998 vireille tulleet asiat
9490:
9491:
9492: 1. Yksityisten kantelut
9493:
9494: 1. Yksityisten kanteluja 1 ) •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 1330
9495:
9496: Kertomusvuonna vireille tulleet kanteluasiat koskivat seuraavia asiaryhmiä:
9497:
9498: 1) valtioneuvoston tai ministeriön menettelyä ............................................................ . 146
9499: 2) yleisen tuomioistuimen menettelyä rikosasiassa .................................................... . 35
9500: 3) yleisen tuomioistuimen menettelyä muussa asiassa ............................................... . 172
9501: 4) hallintotuomioistuimen menettelyä ........................................................................ . 25
9502: 5) erityistuomioistuimen menettelyä ........................................................................... . 43
9503: 6) syyttäjäviranomaisen menettelyä ............................................................................ . 63
9504: 7) poliisiviranomaisen menettelyä .............................................................................. . 154
9505: 8) ulosottoviranomaisen menettelyä ........................................................................... . 44
9506: 9) vankeinhoitoviranomaisen menettelyä .................................................................. . 7
9507: 10) muun oikeushallintoviranomaisen menettelyä ...................................................... .. 6
9508: 11) ulkoasiainhallintoviranomaisen menettelyä ........................................................... . 1
9509: 12) läänin- ja muun sisäasiainhallintoviranomaisen menettelyä ................................... . 35
9510: 13) puolustushallintoviranomaisenmenettelyä ............................................................. . 9
9511: 14) veroviranomaisen menettelyä ................................................................................. . 59
9512: 15) muun valtiovarainviranomaisen menettelyä .......................................................... .. 27
9513: 16) opetusviranomaisen menettelyä ............................................................................. . 14
9514: 17) maa- ja metsätalousviranomaisen menettelyä ...................................................... . 25
9515: 18) liikenneviranomaisen menettelyä ........................................................................... . 15
9516: 19) kauppa- ja teollisuusviranomaisen menettelyä ....................................................... . 12
9517: 20) sosiaaliviranomaisen menettelyä ............................................................................ . 126
9518: 21) terveyden- ja sairaanhoitoviranomaisen menettelyä ............................................ .. 62
9519: 22) työviranomaisen menettelyä ................................................................................... . 24
9520: 23) ympäristöviranomaisen menettelyä ........................................................................ . 17
9521: 24) kunnallisviranomaisen menettelyä ......................................................................... . 94
9522: 25) kirkollisviranomaisen menettelyä ........................................................................... . 9
9523: 26) muun viranomaisen tai tai julkista tehtävää hoitavan menettelyä .......................... . 116
9524: 27) asianajajan ja yleisen oikeusavustajan menettelyä .................................................. . 77
9525: 28) yksityishenkilön tekemää rikosta ........................................................................... . 5
9526: 29) yksityisoikeudellista asiaa ...................................................................................... . 23
9527: 30) muunlaista asiaa ..................................................................................................... .
9528: - - - - - - 1575
9529: 130
9530: --
9531: 1
9532: ) Eräissä näistä on kysymys yhtä useammasta asiasta tai viranomaisesta.
9533: 10.1. Tilastollisia tietoja oikeuskanslerin toiminnasta 177
9534:
9535: 2. Ratkaisujen tulokset
9536:
9537: 2.1. Tutkitut asiat
9538:
9539: 1) syyte tai kurinpitotoimi ........................................................................................... . 0
9540: 2) huomautus vastaisen varalle ................................................................................... . 8
9541: 3) esitys viranomaiselle tai tuomioistuimelle .............................................................. . 7
9542: 4) käsityksen lausuminen tai ohje viranomaiselle ....................................................... . 83
9543: 5) muuhun toimenpiteeseen ryhtyminen ..................................................................... . 11
9544: 6) käsittelyn aikana tapahtunut korjaus tai oikaisu ................................................... . 7 116
9545:
9546: Asiassa ei tapahtunut toimenpidettä, koska
9547:
9548: 7) virheellistä menettelyä ei todettu ............................................................................ . 492
9549: 8) virheellistä menettelyä koskevan kantelun tueksi ei ollut esitetty todennäköisiä
9550: syitä ......................................................................................................................... _ _1_3_5___6_2_7
9551: Yhteensä .................................................................................................................. _ _ _ _ _ _7_4_3
9552:
9553: 2.2. Tutkimattajätetyt asiat
9554:
9555: Kantelua ei asiallisesti tutkittu, koska siinä esitetty asia:
9556:
9557: 1) ei kuulunut oikeuskanslerin toimivaltaan .............................................................. .. 88
9558: 2) oli vireillä toimivaltaisessa viranomaisessa tai siinä oli käytettävissä säännön-
9559: mukainen muutoksenhakutie ................................................................................. . 81
9560: 3) siirrettiin eduskunnan oikeusasiamiehelle .............................................................. . 73
9561: 4) siirrettiin toimivaltaisen viranomaisen tutkittavaksi ............................................... . 55
9562: 5) oli niin epäselvä, ettei sitä voitu tutkia ................................................................... . 51
9563: 6) raukesi kantelun peruuttamisen takia tai muulla perusteella .................................. . 63
9564: 7) koski yli viisi vuotta vanhaa asiaa .......................................................................... . 27 438
9565: Kanteluja ratkaistiin yhteensä ................................................................................ . 1181
9566:
9567: II. Viranomaisaloitteiset asiat 1)
9568:
9569: 1. Asian laatu
9570:
9571: 1) ilmoitus rikoksesta tai muusta virheellisestä menettelystä.................................... 240
9572: 2) lausunto- tai muun kannanoton pyyntö .................................................................. 50
9573: 3) muu toimenpide-esitys ............................................................................................. ______305
9574: 15 .:..._
9575:
9576: Yhteensä . .......... .. .. .... ...... .. ...... .... ... ... ......... ..... ... ... .... . .. .... .. ...... .. ... .... ... ...... .... .... ... ... 305
9577: -------
9578: 2. Ratkaisujen tulokset
9579:
9580: 1) syyte tai kurinpitotoimi ........................................................................................... . 0
9581: 2) huomautus vastaisen varalle ................................................................................... . 0
9582: 3) esitys viranomaiselle tai tuomioistuimelle .............................................................. . 3
9583: 4) käsityksen lausuminen tai ohje viranomaiselle ..................................................... . 9
9584: 5) muuhun toimenpiteeseen ryhtyminen ..................................................................... . 7
9585: 6) kirjallinen lausunto tasavallan presidentille, valtioneuvostolle tai ministeriölle ..... . 17
9586: 7) muu kannanotto ...................................................................................................... - - - 18- - -54-
9587: 8) ei toimenpidettä ...................................................................................................... . 244 244
9588: -------
9589: Yhteensä ................................................................................................................. . 298
9590: -------
9591: 1) Eräissä näistä on kysymys yhtä useammasta asiasta tai viranomaisesta
9592:
9593: 23 292071C
9594: 178 10. Liiteosa
9595:
9596: 111. Oma-aloitteiset asiat 1)
9597:
9598: 1. Asian laatu
9599:
9600: 1) varsinaiset aloitteet ................................................................................................. . 32
9601: 2) rangaistustuomioiden tarkastuksesta vireillepannut asiat ...................................... . 80 112
9602: 3) tuomioistuimiin ja hallintoviranomaisiin kohdistuneet tarkastukset .................... . 10 10
9603: Yhteensä ................................................................................................................ .
9604: - - - - - - -122-
9605: 2. Ratkaisujen tulokset
9606:
9607: 1) syyte tai kurinpitotoimi ........................................................................................... . 0
9608: 2) huomautus vastaisen varalle ................................................................................... . 10
9609: 3) esitys viranomaiselle tai tuomioistuimelle ............................................................... . 4
9610: 4) käsityksen lausuminen tai ohje viranomaiselle ....................................................... . 33
9611: 5) muuhun toimenpiteeseen ryhtyminen ..................................................................... . 2
9612: 6) käsittelyn aikana tapahtunut korjaus tai oikaisu .................................................... . 4 53
9613: 7) ei toimenpidettä ...................................................................................................... . 58
9614: 8) tuomioistuimiin ja hallintoviranomaisiin kohdistuneet tarkastukset ...................... . 10 68
9615: Yhteensä ................................................................................................................. . 121
9616:
9617:
9618: Vuonna 1998 käsiteltävinä olleiden asioiden kokonaismäärä ja käsittely
9619:
9620: 1. Vireillä olleet asiat vuonna 1998, joista oli
9621:
9622: vuonna 1996 tulleita asioita .................................................................................... . 97
9623: vuonna 1997 tulleita asioita .................................................................................... . 414 511
9624: vuonna 1998 tulleita asioita .................................................................................... . 1801
9625: Yhteensä ................................................................................................................. . 2312
9626: --------
9627: 2. Vireillä olleista asioista on vuonna 1998
9628:
9629: käsitelty lopullisesti asioita ..................................................................................... . 1599
9630: Seuraavaan vuoteen siirtynyt
9631: vuonna 1997 tulleita asioita .................................................................................... . 77
9632: vuonna 1998 tulleita asioita .................................................................................... . 627 704
9633: Yhteensä ................................................................................................................. . 2303
9634: --------
9635: 10.2. Tilastollisia tietoja virkasyytteistä I79
9636:
9637: 10.2. Tilastollisia tietoja virkasyytteistä kaisun osalta seuraavan taulukon mukaisesti. Tilasto
9638: on laadittu tuomioistuinten tietojen antamisesta vi-
9639: Ne virkasyytteet, jotka korkein oikeus, hovioikeudet ran- tai toimenhaltijan syyttämistä koskevista jutuista
9640: ja alioikeudet vuonna 1998 ovat lainvoimaisesti rat- 22 päivänä lokakuuta 1926 annetun asetuksen (272/
9641: kaisseet, ovat eri viran- ja toimenhaltijaryhmien osalta 26) 3 §:n mukaisesti oikeuskanslerille lähettämien pää-
9642: jakautuneet oikeusasteen, virkasyytteen laadun ja rat- tösjäljennösten perusteella.
9643:
9644:
9645:
9646:
9647: Oikeusaste Virkasyytteen Ratkaisu
9648: laatu
9649: -~
9650: c,., ""
9651: """'c"' "§ "
9652: & " ..g.b & "":ä
9653: ""' "" ·oZB5 ""' "
9654: -e" g
9655: """ ""'""" ""'""' ·ä::; s::: "'"'"
9656: Virkamiehet ~
9657: 0 c.E
9658: tl
9659: 0
9660: " "0 & ~
9661: ~ ·;: ~
9662: ""'"c
9663: ~=ro öi
9664: "ö
9665: "0 0 ;g ""'
9666: c Ei 0 "' s 0
9667: E -~
9668:
9669: "ö -~
9670: ">,
9671: ~ä
9672: ~
9673: r.n:~
9674: ""'
9675: ·c ~
9676: ·;: ~
9677: "
9678: tl "
9679: g"'
9680: 0. ~ öi ""'~
9681: "il ""'"ö ~§' "'""'
9682: '"' ?" iil~ _,."'·-
9683: 'c ~.~ " "§ 3 ~ s
9684: ""' ""§ ~
9685: <V 0
9686: ~ ·;: :; "ö :~ :.:;;
9687: -;;; '-'=ro ""'""
9688: ...
9689: ""' ""'""' ""§ ;;:, :; "
9690: ::E" ;>"
9691: 0
9692: ~
9693: '"' -l'" ...... ;;."' "' ::E"
9694: 0 0 ,;: ~
9695: ::.: :t ::.: 0
9696: "' "' " >
9697: "' >'~ :t
9698: E- ;> E-
9699: "'
9700: Käräjätuomarit ............... 6 2 3 3 4 6 2
9701: Muut tuomarit ................ 9 2 I 6 4 II
9702: 3
9703: Syyttäjät .......................... 2 I 3
9704: Poliisit ............................. 6 l 5 6
9705: Vankeinhoitolaitos ..........
9706: Puolustusvoimat .............. 6 6 3 3
9707: Lääninhallinto ................. I I I
9708: Verohallinto .................... 2 2 2
9709: Muut valtion virkamiehet 10 8 2 I 2 3 I7 3 3 7 7
9710: Kunnalliset virkamiehet .. 4 II 6 3 I I 3 18 3 8 2 l 9
9711: Kirkon virkamiehet ......... 2 I 2 3 2 I l
9712: Muut virkavastuun alaiset
9713: Yhteensä ......................... 32 39 10 4 2 10 IO 8 6 53 8 14 I 3 5 44 9 0
9714: 180
9715:
9716:
9717:
9718:
9719: ASIAHAKEMISTO 1998
9720:
9721: Sivu Sivu
9722: Ahvenanmaa Asianajajalaitoksen valvonta
9723: - esitutkinnan edellytykset......................... 68 -asianaJaJan velvollisuudet ja hyvä
9724: - metsäkauriiden tuonti............................. 85 asianajajatapa ........................................ . 114
9725: -itsehallinto.............................................. 112 -valvonta- ja kurinpitojärjestelmä ........... . 114
9726: - kurinpitolautakunta ............................... . 114
9727: Ajokielto - sovellettavista säännöksistä ................... . 115
9728: - määrääminen . .. .... .. .... .... ........ .. ... ... ... ...... 62, 64 - muutoksenhakuasioita ........................... . 117
9729: - tiedot virallisilta syyttäjiltä ..................... . 115
9730: Ajokorttiasia - kurinpitomenettelyn käynnistäminen
9731: -hakijan ohjaus ........................................ 68 valtuutuksen sisältöä koskevassa asiassa 118
9732: - " - vahingonkorvausasiassa ..... 118
9733: Ajoneuvohallintokeskus - " - osituksen toimittamisasiassa 118
9734: -lomakkeen harhaanjohtavuus ................. 86
9735: Asumismenot
9736: Apteekkioikeus - omavastuuosuus .................................... . 45
9737: -myöntämistä koskeva lakiesitys .............. 28, 95
9738: Avustus
9739: Asetus - myöntämiseen liittyvästä harkinnasta ..... 85
9740: - valtuus antamiseen.................................. 27
9741: Diplomaattipassi
9742: -lasten oikeuksien huomioon ottaminen .. . 43
9743: Arpajais- ja rahapelitoiminta - kuuleminen ja valitusoikeus ................... . 76
9744: - lisäsäännösten tarve ............................... . 78
9745: Direktiivi, direktiiviehdotus
9746: Asevelvollisuuslaki - kirjelmän viivästyminen ......................... . 21,22
9747: -lausunto asevelvollisten palvelusajasta .... 30 - televisiodirektiivin noudattamisesta ....... . 88
9748:
9749: Asiakaspalvelu Eduskunnan kirjelmä
9750: - Kansaneläkelaitoksen paikallistoimis- -viivästyminen kirjelmän esittelyssä ........ . 74
9751: tossa........................................................ 94
9752: Eduskunnan oikeusasiamies
9753: Asiakirja - oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen
9754: - katoaminen verotoimistossa .................. . 81 tehtävien jako ........................................ . II
9755: -huolellinen käsittely ............................... . 94
9756: - potilasasiakirjan laatiminen ja säilyttä- Ehdollinen vankeusrangaistus
9757: minen ..................................................... . 111 - täytäntöönpano ..................................... . 62
9758: - julkisuussäännösten soveltamisesta ........ . 108 - koetusajan pituus ................................... . 62
9759:
9760: Asialista Eläketurva
9761: -lausunto valtioneuvoston asialistan - urheilijoiden .. ...... .. ..... .... ...... .... ... ... ......... 26, 41,
9762: ennakkoon julkistamisesta ..................... . 30 88
9763: Esittelijä
9764: Asiamies - esteellisyys .. .. ........... ....... .. .... ..... ...... ...... .. 46, 100
9765: - tuomarin toimiminen asiamiehenä ......... . 55 -huolellisuus............................................. 103
9766: 181
9767:
9768: Sivu Sivu
9769: E);ittelylista Hallintovalitus
9770: - listatarkastuksessa havaittuja virheitä ja - esteellisyydestä hallintovalitusta käsitel-
9771: puutteita ................................................ . 20 täessä ..................................................... . 100
9772: - tarkastuksesta aiheutuneista toimenpi-
9773: teistä ...................................................... . 24 Hovioikeus
9774: -listojen tarkastamiseen liittyvät kantelu- -jäsenten salassapitosäännösten vastainen
9775: asiat ....................................................... . 26 menettely ............................................... . 53
9776:
9777: E);itutkinta Ihmisoikeusasiat ks.
9778: - kuulustelukertomuksen luovuttaminen .. . 68 Perus- ja ihmisoikeusasiat
9779: - suorittamatta jättäminen ....................... . 69
9780: - viivästyminen ......................................... . 69 Ikä
9781: -suorittamisen edellytykset ...................... . 68 - poissulkevana valintaperusteena ............ . 42
9782:
9783: E);teellisyys Ikäsyrjintä
9784: - tuomarin . ... .. ... ... ... ..... .. .... ... ....... ... ..... ..... 45, 58 - työhönotossa ........ .......... ... .... .. ..... ... ....... 42, II 0
9785: - esittelijän .. .... ........ .. ........ .. .. ..... ...... ....... ... 46, 100
9786: - oikaisuvaatimusta käsiteltäessä ............... 47, II! llmailurajoitukset
9787: - lautamiehen .. .... .... ... ....... ... .... ... ....... .... ... 53 -ilmapuolustuksen tunnistusvyöhykkeellä 43, 78
9788: - esteellisyyssäännöksistä .......................... 106, 108
9789: Irtisanomismenettely
9790: Euroopan keskuspankki -kohteena olevien virkamiesten täsmentä-
9791: -johtokunnan kokoonpanosta.................. 23, 25 minen ..................................................... . 25
9792:
9793: Isyys
9794: Euroopan oikeusasiamies
9795: - vahvistamisesta ...................................... . 60
9796: -kantelun siirtäminen............................... 99
9797: Joukkoliikennepalvelut
9798: Euroopan unioni
9799: -esitys lainsäädännön ristiriidan poista-
9800: -jäsenyys .................................................. 21
9801: misesta ................................................... . 86
9802: - direktiiviehdotusta koskevan kirjelmän
9803: viivästyminen.......................................... 21
9804: Julkisuus
9805: - säädösehdotusta koskevan kirjelmän
9806: -lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin ............. . 44
9807: viivästyminen ... .......... ............ ....... ........ .. 22
9808: - rahanvaihtojakson lyhentäminen ............ 23
9809: Julkisuuslainsäädäntö
9810: -Euroopan keskuspankin johtokunnan
9811: -kannanotot uudistamisehdotuksesta ...... . 36
9812: kokoonpanosta päättäminen .................. 23, 25
9813: -lausunto Natura 2000 -verkostoa koske-
9814: Kalastus
9815: vasta päätösluonnoksesta ............ ........... 24, 34
9816: - erityisperusteiset kalastusoikeudet ......... . 45
9817: -esitys erityisperusteisen kalastusoikeuden
9818: Euroopan yhteisöjen tuomioistuin selvittämisestä ........................................ . 83
9819: -jäsenen määräämisestä............................ 22
9820: Kansaneläkelaitos
9821: Haagin sopimus - kuntoutuksesta ...................................... . 90
9822: - soveltamisesta ........................................ . IlO - asiakaspalvelusta ................................... . 94
9823: -ikään perustuva rajoite .......................... . 42
9824: Haaste
9825: Kansliapäällikkö
9826: - haastehakemuksen tOimittamisesta
9827: sähköisenä viestinä ................................ . -lausunto sidonnaisuuksista .................... . 38
9828: 55
9829: - virheellisestä menettelystä rikoshaas- Katsastus
9830: teen tiedoksiannossa .............................. . 55 -menettely toimilupaa myönnettäessä ..... . 87
9831: Hallinto-oikeuslaki Kauppakirja
9832: -lausunto työryhmän ehdotuksesta ......... . 30 -antaminen pakkohuutokaupassa ........... . 70
9833: 182
9834:
9835: Sivu Sivu
9836: Kaupunginvaltuusto - uskottua miestä määrätessä .............. 0000 . . 60
9837: - menettely kokouksessa 0 00 00000 ooooooo 0 0 0000 0 00 0 000 109 - diplomaattipassiasiassa 00 . . . . . . . . . . . . . . . . . . 00 . . . . 0 76
9838:
9839: Kiinnitys Kuulustelukertomus
9840: - kuolettamisesta 0 0 0 0 0 0 . . 0 0 . . oo o o , . 0 0 . . oo oo . . 0 0 . . . . 0 0 0 0 0 53 - luovuttamisesta .......................... 00 . . . . . . . . . . 0 68
9841:
9842: Kiinteistöasiat Käräjäoikeus
9843: -ruuhkautumisesta käräjäoikeudessa ...... o 58 - tarkastaminen 0 0 .. 0 ........ 0 0 .. o 0 ...... 0 0 .... 0 . . oo .... 0 52
9844:
9845: Kirjaaminen Käräjätuomari
9846: -asianomistajan vaatimusten kirjaamaHa -menettely ulosmittausvalituksen käsitte-
9847: jättäminen oooooOOOoooooooOoooooooOoo . . . . . . o . . oooooooooooo 56 lyssä oo . . . . o . . o o , . . . . . oooo . . . . . . . . . . . . o o o o o . . . . . . 0 . . 0 0 0 " " 0 0 57
9848:
9849: Kirjesalaisuus Käsittelyaika
9850: -loukkaamattomuudesta .................... 000000 44 - kunnallisvalitus lääninoikeudessa ...... oo . . o 59
9851:
9852: Koetusaika Käsittelypäivä
9853: - palautetussa rikosjutussa määrätty .... 00 . . 0 62 - siirrosta ilmoittaminen .......................... .. 56
9854: -pituudesta .. oooooooooooooOooooooOooooooo . . o . . . . oooooooooo 62,63
9855: Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri
9856: Koiehti -julkisuus.................................................. 44, 59
9857: -menettelystä keruun yhteydessä .... 00........ 112
9858: Lainkäyttötoiminta
9859: Koulu - perus- ja ihmisoikeusvalvonta ............ 00000 52
9860: - rakennuksen terveyshaitta .. oo . . . . . . . . 0 0 . . . . . . . . 110
9861: Lapsi
9862: Kuluttaja-asiamies - oikeuksien huomioimisesta ............ 00 0000 . . 0 43
9863: -ilmoituksen käsittely ........ 00 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0 88 - huoltajien oikeusasemasta .............. 0000 . . . . 110
9864:
9865: Kunnallinen säännös Lautamies
9866: - puutteesta 0 0 0 .. o 0 0 00 0 0 0 .. 0 .. 0 0 . . . . . . 0 . . 0 . . . . 000 0 0 . . 00 0 0 0 0 108 -vastuusta ooooooooooooooooooooooooOOOOOOooooOoOOoooooooOOoo 52
9867: - esteellisyyttä koskevista säännöksistä .... 0 53
9868: Kunnallisvalitus
9869: - käsittelyajasta lääninoikeudessa .... 00 . . . . . . . . 59 Lisäeläke
9870: -leikkaamisesta eläkesäännön muutoksella 85
9871: Kunnanhallitus
9872: -tietojen antaminen kanteluasiassa .......... 0 109
9873: -asemasta OoooooOOOooooooOOOoooOoooOoooOooOOOoooOOooOoooooO 109 Lisätalousarvio
9874: -rauhanturvajoukkojen ylläpitomenot .... 0 24
9875: Kuntalaki - osakkeiden siirtäminen .................. 00 . . . . . . 0 26
9876: -selvitystyö esityksen johdosta ...... 00 . . . . . . . . 0 78
9877: Lomake
9878: Kuntoutus - harhaanjohtavuudesta ...................... oo . . . . 86
9879: - Kansaneläkelaitoksen järjestämä 00.......... 90
9880: Luottamushenkilö
9881: Kuolemansyy - kunnallisten luottamushenkilöiden
9882: -selvittämisestä .. 00 . . . . . . 00 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0 97 asemasta ooooooOOOOOOOoooOOOOOooooooOOOoooooooOooooooooooo 106
9883:
9884: Kutsunta-asiain keskuslautakunta Lääninhallitus
9885: -kokoonpanosta .......... 0000 . . . . . . 00 . . . . . . . . . . . . . . . . 0 24 - kanteluasian siirto .......................... 000000000 110
9886:
9887: Kuuleminen Lääninoikeus
9888: - tapaamisoikeutta koskevassa asiassa 00 . . . . 56 - kunnallisvalituksen käsittelyajasta .... 00 . . . . 59
9889: 183
9890:
9891: ~ru ~ru
9892: Maaoikeus Nimi
9893: -tuomarin menettely maaoikeuden istun- - rekisteröiminen väestötietojärjestelmään 79
9894: nossa ...................................................... . 54 -lausunnon hankkiminen muutosasiassa .. 79
9895:
9896: Maataloustuki Nimilautakunta
9897: -haku- ja täyttöohjeet .............................. . 84 -lausunnon hankkiminen nimenmuu-
9898: tosasiassa ............................................... . 79
9899: Maito
9900: -menettely lisäkiintiöhakemusten käsit- Oikaisuvaatimus
9901: telyssä .. .. .. ... ... ... ... . ... .......... ..... .. ... ....... .... 48, 84 - esteellisyys oikaisuvaatimusta käsitel-
9902: lessä ....................................................... . 47
9903: Maksullisuus
9904: - metsäkeskuksen suoritteiden, lausunto ... 32
9905: Oikeudenkäynti
9906: Metsä -maksutonta oikeudenkäyntiä koskenut
9907: -vanhojen metsien suojeluohjelman val- pyyntö ................................................... . 54
9908: mistelusta .. .... ... .... . ...... ... ..... ..... ... ... .... ... .. 99
9909: -havaintoja suojeluohjelman toteuttami- Oikeudenkäyntikulut
9910: sesta........................................................ 99 -Suomen hallituksen maksettavaksi mää-
9911: rätyt ....................................................... . 46
9912: Metsäkauris
9913: -tuonti ..................................................... . 85 Oikeusturva
9914: - työhönottotestauksessa .......................... . 90
9915: Metsäkeskus
9916: -lausunto eräiden suoritteiden maksulli- Omaisuus
9917: suudesta ................................................. . 32 -valtion omaisuuden luovuttamismenet-
9918: Mielentila telystä .................................................... . 80
9919: -syytetyn mielentilaa koskeva lausunto .... 47
9920: - mielentilaa koskevan lausunnon viiväs- Omavastuuosuus
9921: tyminen .................................................. . 94 - asumismenojen ...................................... . 45
9922:
9923: Ministeri Opinnot
9924: - ministerin asemaan soveltumaton - arvioinnista ............................................ . 83
9925: menettely ............................................... . 84
9926: Osake
9927: Ministeriö -valtion omistamien osakkeiden siirtä-
9928: -lausunto toimivallasta hakemusasiassa ... 32 misestä ................................................... . 26
9929: -lausunto kansliapäälliköiden sidonnai-
9930: suuksista ................................................ . 38 Ottolapsi
9931: -isyyden vahvistamista koskevien saan-
9932: Muutoksenhakuoikeus nösten soveltaminen ............................... . 60
9933: - kuntalaisen ............................................. 43
9934: Pakkohuutokauppa
9935: Määräaika - kauppakirjan antaminen ........................ . 70
9936: - ulosmittausvalituksen puutteellinen -pöytäkirjan laatiminen ........................... . 70
9937: seuranta ................................................. . 70 - kauppahinnan jako ................................ . 70
9938:
9939: Natura 2000 -ohjelma Palkkiolaskutus
9940: -lausunto päätösluonnoksesta .................. 24, 34 - virheellinen menettely ............................ . 97
9941: -ohjelman saattaminen loppuun ............... 103, 165
9942: - ympäristöviranomaisen menettely ........... 103, 168 Palvelusaika
9943: - tietolomake ... ... ... ..... .. .... .. .... ....... ....... ..... 103 -asevelvollisten, lausunto ......................... . 30
9944: - kuulemisaineisto . ......... ....... ... ... ... .... .. ..... 103
9945: - tausta-aineisto......................................... 104 Pankki ks. Rahalaitos
9946: 184
9947:
9948: Sivu Sivu
9949: Perintövero Rahanvaihtojakso
9950: -lykkäyshakemuksen siirtäminen ............ . 80 -lyhentäminen Suomen siirtyessä yhteiseen
9951: rahaan .................................................... 23
9952: Perus- ja ihmisoikeusasiat
9953: -valvonta ................................................. . 10 Rakennuslupa
9954: -valtioneuvoston valvonnassa ................. . 40 -tilapäinen................................................ 111
9955: - muun viranomaistoiminnan valvonnassa 41
9956: - yhdenvertaisuus lain edessä .................... . 41 Rangaistusvaatimus
9957: - liikkumisvapaus ..................................... . 43 - vastustaminen ......... .. .. .. ... .... ........... ...... .. 67
9958: - sananvapaus .......................................... . 44
9959: - yhdistymisvapaus ................................... . 44 Rehu
9960: - omaisuuden suoja .................................. . 45 -rehujen rasva- ja valkuaisverolain kumoa-
9961: - oikeus perusturvaan ............................... . 45 misesta.................................................... 80
9962: -oikeudenmukainen oikeudenkäynti ....... . 45
9963: Rikosilmoitus
9964: -hyvän hallinnon takeet ........................... . 47
9965: -tuomioistuinten jäsenistä ........................ 52, 60
9966: - perus- ja ihmisoikeusvalvonta lainkäyttö-
9967: toiminnassa ............................................ . 52 Rikosprosessilaki
9968: - poliisin menettely ................................... . 68 - ennakollinen soveltaminen...................... 60
9969:
9970: Poisturuismääräys Ruuhkautuminen ks. myös Viipyminen
9971: - poliisin antama ...................................... . 44 - kiinteistöasiat käräjäoikeudessa .............. 58
9972:
9973: Poliisi Saamelaiset
9974: -poliisin antama poistumismääräys ......... . 44 - kotiseutualue ......................................... . 45
9975: -menettely perusoikeuksien käyttämisen -maanomistuksen selvittämisestä ............ . 112
9976: ristiriitatilanteessa .................................. . 68
9977: - virkatehtävät ja toimivalta ..................... . 69 Sakkorangaistus
9978: -yhteisen sakkorangaistuksen määrää-
9979: Postinjakelu minen ..................................................... . 61
9980: -hyvästä hallintotavasta .......................... . 87 -täytäntöönpanon joutuisuus .................. . 71
9981:
9982: Potilas Sidonnaisuus
9983: - virka-apupyynnöstä tutkimuksiin toimit- - virkamiesten .......................................... . 26
9984: tamiseksi ................................................ . 111 - kansliapäälliköiden ................................ . 38
9985:
9986: Potilasasiakirja ks. Asiakirja Sikiötutkimus
9987: - kustannusvertailusta ... ... ... .... ....... ... ... .... . 43
9988: Psykoterapeutti
9989: -ikään perustuvasta rajoituksesta ............ . 42 Sosiaalilautakunta
9990: - kokouspöytäkirjan julkisuudesta ........... . 111
9991: Purkuesitys
9992: - ehdonalaisen vapauden menettämisestä .. 64 Sosiaalitoimi
9993: - asiakasneuvonnasta ... ....... ... ... ... ... .......... 111
9994: Päätös
9995: -toimittamisesta asianosaisille ................. . 52 Suojeluohjelma
9996: - vanhojen metsien ................................... . 99
9997: Pöytäkirja
9998: - korjaaminen ........................................... . 63 Suomen rajat
9999: -laatiminen pakkohuutokaupassa ........... . 70 - ylikulkemisesta annettujen määräysten
10000: rikkominen ............................................ . 66
10001: Rahalaitos
10002: -valvontaa koskevat ohjeet ...................... . 81 Suullinen käsittely
10003: -kieltäytyminen tilin avaamisesta ............ . 82 - syyttäjän puhevallan valvominen ........... . 51
10004: 185
10005:
10006: Sivu Sivu
10007: Syyteharkinta -vastuu tiehankkeen aiheuttamasta
10008: - viipyminen ............................................. . 47 vahingosta ............................................. . 87
10009: -asia saatettu valtakunnansyyttäjän
10010: tietoon ................................................... . 67 Todistaja
10011: - asema välimiesmenettelyssä ................... . 61
10012: Syyttäjä
10013: - puhevallan valvominen .......................... . 51 Toimeentulotuki
10014: -oikeudesta toimeentulotukeen ................ 110
10015: Syyttäjäntehtävät
10016: - siirto oikeuskanslerilta valtakunnan- Toimielin
10017: syyttäjälle ............................................... . 10 - asettamisesta .......................................... . 104
10018:
10019: Syyttämättä jättäminen Toimivalta
10020: -syyttäjän syyksilukeva syyttämättäjättä- -ministeriön hakemusasiassa, lausunto .... . 32
10021: mispäätös ............................................... . 67 -kaupunginvaltuuston ............................. . 43
10022: -sosiaali- ja terveysministeriön ................ . 96
10023: Syyttömyysolettama
10024: -syytetyn oikeutena ................................. . 46 Tulliviranomainen
10025: - tupakkatuotteiden hävittäminen ............ . 81
10026: Säädösehdotus
10027: - kirjelmän viivästyminen ......................... . 22 Tuomari
10028: - esteellisyys .............................................. . 45
10029: Säädöstaso - toimiminen asianosaisen asiamiehenä .... . 55
10030: -kanta valinnasta ..................................... . 38
10031: Tuomio
10032: Tapaamisoikeus - perusteleminen ....................................... . 46
10033: - asianosaisen kuulemisesta ...................... . 56 -riittämätön perusteleminen .................... . 56
10034:
10035: Tapaturmaturva Tuomioistuin
10036: - urheilijoiden ........... .. ... ... .... .... .. .... .... ....... 26, 41, -valvonta ................................................. . 45
10037: 88 -jäseniä vastaan tehty rikosilmoitus ........ . 60
10038: Televisiodirektiivi
10039: -noudattamisesta ..................................... . 88 Tuomiolauselma
10040: - sisältö ....... .... ... ....... ...... ........ ......... .... ... ... 64
10041: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus
10042: -asiantuntijoiden lausunnoista ................ . 93 Tuomitseminen
10043: - organisaatiosta ....................................... . 97 - yli syytteen ............................................. . 52
10044: -ehdottomaan rangaistukseen ................. . 63
10045: Terveyshaitta
10046: -kunnan vastuusta ................................... . 110 Tupakkatuotteet
10047: - tulliviranomaisten toimittama hävittä-
10048: Tiedoksiauto minen...................................................... 81
10049: - virheellisestä menettelystä ...................... . 55
10050: -laiminlyönti tiedoksiannossa .................. . 103 Työehtosopimus
10051: - yleissitovuudesta ..................................... 90, 146
10052: Tiedotus
10053: -kunnan tiedotusvelvollisuudesta ............ . 109 Työhönottotestaus
10054: - erityissääntelyn tarve harkittavaksi ........ . 43
10055: Tiedustelu - oikeusturvasta ........................................ . 90
10056: - vastaamisesta .. .... .. .... ........ .. ........ ............ 94
10057: Työllisyyslaki
10058: Tielaitos - tukityöllistämistä koskevien säännösten
10059: -valituksen käsittelyaika ........................... 48, 86 tavoitteista ............................................. . 98
10060:
10061: 24 292071C
10062: 186
10063:
10064: Sivu Sivu
10065: Työllisyysmääräraha Vaitioneuvoston kirjelmä
10066: - alueellisesta jaosta .................................. . 99 -viivästyminen.......................................... 21, 22
10067:
10068: Työntekijä Vaitioneuvoston ohjesääntö
10069: - järjestäytymättömän asema ................... . 44 -lausunto soveltamisesta........................... 30
10070:
10071: Työsopimuslakirikkomus Valtioneuvoston periaatepäätös
10072: -syyte ....................................................... . 66 -lausunto .................................................. 28, 99
10073:
10074: Työsuojelutarkastus Valtioneuvoston päätöksentekojärjestelmä
10075: -periaatteista ........................................... . 98 -lausunto asialistan julkaisemisesta ennak-
10076: koon....................................................... 30
10077: Työttömyyskassa
10078: -jäsenyydestä ja jäsenmaksujen perinnästä 94 Valtuus
10079: -riippumattomuudesta ............................ . 97 - asetuksen antamiseen ... .... ..... ..... ... .......... 27
10080:
10081: Työttömyysturva Valvonta-asetus
10082: - ulottuvuus .............................................. . 42 -sisällön tarkistamistarve .......................... 76, 121
10083:
10084: Työttömyysturvalaki Vankeusrangaistus
10085: - työssäoloehtoa koskevien säännösten -yhteiseen vankeusrangaistukseen mää-
10086: tavoitteista ............................................. . 98 rääminen ....... ..... .. .... .. ..... . .............. .. ... ... . 61, 62
10087: - määräämisestä ......... ....... ... ... .... ... ........... 61
10088: Työvoimatoimikunta
10089: -puheenjohtajan kelpoisuusehdoista ........ . 97 Vankipotilas
10090: -sairaanhoidon korvausvastuusta............. 71
10091: Työvoimaviranomainen
10092: - menettely lain tulkinnassa ..................... .. 97 Vapaudenmenetysaika
10093: - vähentäminen .... ... .......... ..... .. ..... .......... .. 62, 63
10094: Ulosmittausvalitus
10095: - käräjätuomarin menettely ...................... . 57 Veikkauspeli
10096: - selvityksen viipyminen ........................... . 70 -valvojan menettelyn arviointi ................. . 79
10097: - määräajan puutteellinen seuranta .......... . 70
10098: Velkajärjestely
10099: Ulosottomies - tuomarin esteellisyydestä ....................... . 58
10100: - rahatilitys ................................................ 71
10101: Verotarkastus
10102: Urheilija -noudatettava menettely .......................... . 82
10103: - eläke- ja tapaturmaturvan järjestäminen . 26, 41,
10104: 88 Verotus
10105: Valitus -huolellisuus verotusasian käsittelyssä ..... . 81
10106: - käsittelyaika ........................................... . 48 - veroviraston menettely konkurssiin
10107: hakemisessa ........................................... . 80
10108: Valitusoikeus
10109: - diplomaattipassiasiassa .......................... . 76 Verovalitus
10110: - käsittely oikaisuvaatimuksena ............... . 81
10111: Valtakunnansyyttäjä
10112: - syyteharkinnan viivästyminen saatettu Verovirasto
10113: tietoon ................................................... . 67 -menettely konkurssiin hakemisessa ........ . 80
10114: -asioiden siirtäminen valtakunnansyyt-
10115: täjänvirastoon ........................................ . 10, 50, Viestintätutkimus
10116: 65 - työministeriön tilaama ........................... . 99
10117: 187
10118:
10119: Sivu Sivu
10120: Viipyminen, viivästyminen Virkasyyteforum
10121: - valtioneuvoston kirjelmän 00 oOO . . o o o o 0 00 oO 00 o o o o 21,22 -lausunto säännösten uudistamisesta OOOOoOOO 37
10122: -riita-asian käsittelyn ...... 00000000000000000000000000 47
10123: -asian käsittelyn oooooooooooooooo . . . . . . . . oooooooooo . . ooo 48, 75, Vuokrankorotus
10124: 86 - sairaanhoitopiirin kuntayhtymän halli-
10125: - syyteharkinnan .. 00 . . 0 0 0 0 . . 0 0 0 0 0 0 . . . . 00 0 0 0 0 . . o o o o o o o o o 67 tuksen tekemä 00 . . 00 00 . . . . 00 00 00 . . . . 00 0 0 00 . . 00 00 0 0 00 00 0 112
10126: - esitutkinnan o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o . . . . oo . . oo 69
10127: -eduskunnan kirjelmän esittelyn .. oo . . o o o o o o o o o 74 Väestötietojärjestelmä
10128: - kuluttaja-asiamiehelle tehdyn ilmoi- - nimen rekisteröiminen .. oo . . oo . . . . oo . . . . oo . . 00 . . . . 79
10129: tuksen OOoo000000o0000000 . . 000000 . . 00000000ooOoOoOOooOoooOOo 88
10130: -mielentilaa koskevan lausunnon .... 00 . . 00 . . 0 74 Välimiesmenettely
10131: - ulosmittausasiaan liittyvän selvityksen .. oo 70 - todistajan asemasta 00 . . oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 OOOOoOOOOO 00 0 0 0 0 0 61
10132: - kiinteistöasioiden käräjäoikeudessa .. 00 . . . . 58
10133: Yhdistysrekisteri
10134: Viranhaltija - lausuntopyynnöstä .. oo . . oo . . . . oo . . OOoOOOOOOOoOOO . . . . 75
10135: - asemasta ja menettelystä 00 . . . . . . . . o o o o . . . . 0 0 0 0 0 0 0 109
10136: Yhdyskuntapalvelu
10137: Virantäyttö - vähimmäismäärän alittaminen .. 00 . . . . oOOOOO 00 62
10138: -menettelystä virantäytön yhteydessä 0000000 82 -muuntaminen vankeudeksi .. oo . . o o o o . . . . o o o o o o o 63
10139: -korkeakoulun virantäyttömenettelyn
10140: arviointia ooooooooooOOooOOooOOOoOOOOOOOOOOOOOOOOoooooooooo 83 Yhteinen hakemus
10141: -yhteiseen hakemukseen annetun päätök-
10142: Virkamies, viranomainen sen tiedoksiannosta ...... 0000000000 00000000 ooooooooo 52
10143: - kelpoisuusvaatimukset .............. oo . . . . . . o o o o . . 26
10144: - sidonnaisuudet ooooooooo . . . . . . . . . . . . . . ooOOoOOOOoOoOoOOo 26 Yhteisö verolakiehdotus
10145: - asiallinen käyttäytyminen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 OOOOOOoOOO 0 59 -käsittelystä o o o o o o . . . . o o o o o o o O o o o o o O o o . . . . . . OOOOOOoOOOOOOO 26, 82,
10146: -velvollisuuksista ja harkintavallan 135
10147: käyttämisestä 0 0 00 0 0 o o o 0 ooOOoOO 0 OOoOo . . 0 0 0 0 0 . . 0 . . oo . . o 00 107 Yleissitovuus
10148: -asian käsittelystä kunnan viranomaisissa 108 -työehtosopimuksen oooOooOOoooooo . . . . oooooo . . ooooooo 90, 146
10149:
10150: Virkasyyteasia
10151: - Metsäkeskus Tapion toimihenkilöitä
10152: koskien oOOooooooooooOOooOOOOOOOOOOOO . . . . . . o . . ooOoooooooooo 83
10153: 188
10154:
10155: Oikeuskanslerinviraston henkilökunta 31.12.1998
10156:
10157:
10158: Valtioneuvostoasiain osasto
10159:
10160: Osastopäällikkö, esittelijäneuvos ............................... . Saloranta, Olli, varatuomari
10161: Esittelijäneuvos ......................................................... . Björklund, Eva-Brita, varatuomari
10162: Neuvotteleva virkamies ............................................. . Hiekkataipale, Risto, varatuomari
10163: Esittelijä .................................................................... . Tolmunen, Irma, varatuomari
10164: ED-avustaja .............................................................. . Sarja, Mikko, oikeustieteen lisensiaatti
10165: Osastosihteeri ............................................................ . Ahotupa, Eeva, varanotaari
10166:
10167:
10168: Oikeusvalvontaosasto
10169:
10170: Osastopäällikkö, esittelijäneuvos ............................... . Liusvaara, Harri, varatuomari
10171: Esittelijäneuvos ......................................................... . Okko, Jukka, varatuomari
10172: Arjola, Marja-Leena, varatuomari
10173: Vanhemmat oikeuskanslerinsihteerit ......................... . Snellman, Jorma, varatuomari
10174: Avela, Marja, varatuomari
10175: Vasenius, Heikki, varatuomari
10176: Joutsiniemi, Marja-Leena, varatuomari
10177: Nuoremmat oikeuskanslerinsihteerit ......................... . Vuoristo, Merja, varatuomari
10178: Kääriäinen-Malkoc;:, Kaija, varatuomari
10179: Hallenberg-Roine, Kaisa, varatuomari
10180: Sivutoiminen esittelijä ............................................... . Huhtala, Erkki, varatuomari
10181: Osastosihteerit ........................................................... . Tanner Heli, varanotaari
10182: Rantala, Eeva, varanotaari
10183: Tuomikko, Helena, varanotaari
10184:
10185:
10186: H aliintoyksikkö
10187:
10188: Osastopäällikkö, kansliapäällikkö.............................. Helminen, Klaus,oikeustieteen lisensiaatti,
10189: varatuomari
10190: Esittelijä .................................................................... . Hervonen, Johanna, varatuomari
10191: Henkilöstösihteeri ..................................................... . Virkkunen, Marjukka, varanotaari
10192: Tietosuunnittelija ...................................................... . Sive, Pia, valtiotieteen maisteri
10193: ATK-suunnittelija ..................................................... . Jääskeläinen, Helena
10194: Kirjaaja ..................................................................... . Ratajärvi, Tuula
10195: Toimistosihteeri ......................................................... . Seppäläinen, Arja
10196: Nyberg, Ira
10197: Tekstinkäsittelijät ...................................................... . Vaihevuori, Riitta
10198: Reponen, Merja
10199: Ylivirastomestari ....................................................... . Utriainen, Saku
10200: Virastomestari ........................................................... . Järvinen, Kari
10201: Vahtimestari .............................................................. . Rosendahl, Markku
10202: K 10/1999 vp
10203:
10204:
10205:
10206:
10207: EDUSKUNNAN
10208: OIKEUSASIAMIEHEN
10209: KERTOMUS TOIMINNASTAAN
10210: VUONNA 1998
10211:
10212:
10213:
10214:
10215: HELSINKI1999
10216: ISSN 0356-2999
10217: OY EOITAAB, HELSINK11999
10218: EDUSKUNNALLE
10219:
10220:
10221:
10222:
10223: Eduskunnan oikeusasiamiehenä on kertomus- Hallitusmuodon 49 §:n mukaan oikeusasiamie-
10224: vuonna 1998 toiminut allekirjoittanut korkeim- hen toimintakertomuksen tulee käsitellä oikeus-
10225: man oikeuden oikeusneuvos, oikeustieteen lisen- asiamiehen toimintaa, lainkäytön tilaa sekä oi-
10226: siaatti, varatuomari Lauri Lehtimaja, jonka keusasiamiehen lainsäädännössä havaitsemia
10227: Eduskunta 21.11.1997 valitsi tähän tehtävään puutteita.
10228: uudelleen nelivuotiskaudeksi l.l.l998 Oikeusasiamiehen toimintakertomuksen ko-
10229: 31.12.2001. Olen toiminut eduskunnan oikeus- koonpanoa ja systematiikkaa on viime vuosina
10230: asiamiehenä 1.10.1995 alkaen. uudistettu. Olen pyrkinyt ottamaan huomioon
10231: Apulaisoikeusasiamiehinä ovat kertomus- Eduskunnalta saatua palautetta sekä kansan-
10232: vuonna toimineet oikeusasiamiehen kanslian edustajien esittämiä toivomuksia. Niinpä kerto-
10233: kansliapäällikkö, oikeustieteen lisensiaatti Riit- muksen yleiskatsauksellisuutta on lisätty ja yk-
10234: ta-Leena Paunio ja 1.9.1998 alkaen oikeusasia- sittäisiä tapausselostuksia on tiivistetty. Kerto-
10235: miehen kanslian esittelijäneuvos, oikeustieteen muksessa koetetaan antaa kuva laillisuusval-
10236: tohtori, varatuomari Jaakko Jonkka. vonnan kokonaisuudesta eikä ainoastaan ns. toi-
10237: Eduskunta valitsi Paunion2l.1l.1995 apulais- menpidetapauksista. Kerrotaan myös oikeus-
10238: oikeusasiamieheksi nelivuotiskaudeksi 1.1.1996 asiamiehen toimivallan rajoista sekä siitä, miksi
10239: 31.12.1999. Hänen varamiehenään on oikeusasiamies ei ole katsonut voivansa puuttua
10240: 31.8.1998 saakka toiminut oikeusasiamiehen joihinkin asioihin.
10241: kanslian kansliapäällikön tehtäviä tuolloin hoi- Oikeusasiamiehen toimintaa selostetaan ker-
10242: tanut Jonkka, jonka Eduskunta 21.11.1995 va- tomuksessa asiaryhmittäin. Tarkoituksena on
10243: litsi apulaisoikeusasiamiehen varamieheksi neli- samalla antaa yleiskuva kustakin sellaisesta
10244: vuotiskaudeksi 1.1.1996-31.12.1999. Jonkka on asiaryhmästä tai hallinnonalasta, jolla on ollut
10245: kertomusvuoden aikana hoitanut varamiehenä kertomusvuonna merkittävä osuus oikeusasia-
10246: apulaisoikeusasiamiehen tehtäviä yhteensä 29 miehen laillisuusvalvonnassa.
10247: päivänä. Hallitusmuodossa oikeusasiamiehen kerto-
10248: Kertomusvuoden syyskuun alusta aloitti toi- mukselta edellytetty yleinen selonteko"lainkäy-
10249: mintansa toinen apulaisoikeusasiamies, jonka tön tilasta" on aikaisemmissa kertomuksissa jää-
10250: virka perustettiin 11.12.1997 annetulla lailla hal- nyt melko ohueksi. Käsillä olevassa kertomuk-
10251: litusmuodon 49 §:n muuttamisesta (1113/97). sessa on lisätty tätä ainesta. Uutta on erityisesti
10252: Samalla lakkautettiin apulaisoikeusasiamiehen se, että tärkeimmistä asiaryhmistä tai laillisuus-
10253: varamiesjärjestelmä. Uuteen apulaisoikeusasia- valvonnan kohteena olevista hallinnonaloista
10254: miehen virkaan Eduskunta valitsi 2.6.1998 tuol- kerrotaan yksittäisten tapausselostusten lisäksi
10255: loin apulaisoikeusasiamiehen varamiehenä toi- myös yleisiä havaintoja, erityisesti siitä, mitä
10256: mineen J onkan. uusia paineita on kullakin alalla kohdistunut
10257:
10258:
10259:
10260: 3
10261: ihmisten oikeusturvaan sekä minkälaisista asi- saan. Tiedon hankinnassa tarjoaa apuaan oikeus-
10262: oista ja miksi ihmiset ovat yleensä kannelleet asiamiehen kanslian tiedotussihteeri (puh. 09 -
10263: oikeusasiamiehelle. 432 3335, e-mail: ilta.helkama@eduskunta.fi).
10264: Perus- ja ihmisoikeuksien valvontaa koskevas- Kertomuksen eri jaksojen esitystavassa saat-
10265: sa luvussa taas esitellään kootusti niitä perus- ja taa esiintyä epäyhtenäisyyttä. Tämä johtuu sii-
10266: ihmisoikeuksia koskevia ongelmanasetteluja ja tä, että oikeusasiamiehelle kuuluvia asioita on
10267: kannanottoja, joita oikeusasiamiehen ja apulais- ollut ratkaisemassa kolme eri henkilöä, allekir-
10268: oikeusasiamiesten kertomusvuonna ratkaise- joittanut oikeusasiamies sekä edellä mainitut
10269: miin asioihin tai muuhun toimintaan on sisälty- kaksi apulaisoikeusasiamiestä, kunkin ratkaisi-
10270: nyt. Perus- ja ihmisoikeusjaksossa seurataan jan vastatessa omien ratkaisuselosteidensa laati-
10271: hallitusmuodon perusoikeusluvun systematiik- misesta. Kukin ratkaisija myös vastaa hänelle
10272: kaa. Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ar- keskinäisen asiajaon mukaan kuuluvan asiaryh-
10273: vioidaan myös yleiseltä kannalta. män tai hallinnonalan ja siihen kertomusvuonna
10274: Lakikielen vaikeatajuisuus on usein ollut kohdistuneen laillisuusvalvonnan yleisesittelys-
10275: päänsäryn aiheena ja kritiikin kohteena. Tässä tä.
10276: kansanedustajille tarkoitetussa kertomuksessa Hallitusmuodon 49 §:n 4 momentin ja edus-
10277: on pyritty lukijaystävälliseen esitystapaan, sil- kunnan oikeusasiamiehen johtosäännön 8 §:n
10278: läkin uhalla, että oikeudellisen analyysin perin- mukaisesti annan kunnioittavasti Eduskunnalle
10279: pohjaisuudesta on paikoin jouduttu tinkimään. kertomukseni eduskunnan oikeusasiamiehen toi-
10280: Kertomusta laadittaessa on lähdetty siitä, että minnasta sekä lainkäytön tilasta ja lainsäädän-
10281: tutkimuksellisiin tai vastaaviin tarkoituksiin nössä havaituista puutteista kuin myös lakien ja
10282: täsmällistä ja dokumentoitua tietoa tarvitsevat muiden säännösten noudattamisesta sekä perus-
10283: voivat halutessaan tutustua oikeusasiamiehen ja ihmisoikeuksien toteutumisesta oikeudenhoi-
10284: päätöksiin ja kannanottoihin koko laajuudes- dossa ja hallinnossa vuonna 1998.
10285:
10286:
10287:
10288:
10289: Helsingissä 15.8.1999
10290:
10291:
10292:
10293:
10294: Oikeusasiamies Lauri Lehtimaja
10295:
10296:
10297:
10298:
10299: Kansliapäällikkö Ilkka Rautio
10300: SISÄLLYS
10301:
10302:
10303:
10304:
10305: SISÄLLYS
10306:
10307: 1 PUHEENVUOROT 17
10308: Oikeusasiamies Lauri Lehtimaja:
10309: Riippumattomuus ei ole eristäytymistä 17
10310:
10311: Apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio:
10312: Laki velvoittaa myös julkista valtaa 21
10313:
10314: Apulaisoikeusasiamies Jaakko Jonkka:
10315: V ankeinhoito ja perusoikeudet 24
10316:
10317: 2 KATSAUS VUOTEEN 1998 27
10318: Yleisarvio 27
10319: Organisaatiomuutosten vuosi 27
10320: Kantelut ja omat aloitteet 28
10321: Oikeusasiamiehen toimenpiteet 30
10322: Tarkastukset 32
10323: Muu toiminta 32
10324: Lausunnot ja kuulemiset 33
10325: Kansainvälinen toiminta 34
10326: Vuoden tapahtumia 35
10327: * Toimintakertomuksen luovutus 35
10328: *Koulutus 35
10329: * Kotimaisia vierailuja 36
10330: * Ulkomaisia vierailuja 36
10331:
10332: Oikeusasiamiehen kanslian henkilökunta 36
10333:
10334: 3 PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 40
10335: Perus- ja ihmisoikeudet kertomusvuonna 1998 40
10336: Perus- ja ihmisoikeusnäkökulma laillisuusvalvonnassa 41
10337: * Ihmisarvon loukkaamattomuus 42
10338: * Yhdenvertaisuus lain edessä 43
10339: * Elämä, vapaus, koskemattomuus ja turvallisuus 44
10340: * Rikosoikeuden laillisuusperiaate 46
10341: * Liikkumisvapaus ja asuinpaikan valinta 46
10342:
10343: 5
10344: SISÄLLYS
10345:
10346:
10347:
10348:
10349: * Yksityiselämä, kunnia, kotirauha ja viestintäsalaisuus 46
10350: * Sananvapaus ja taliennejulkisuus 47
10351: * Yhdistymisvapaus 49
10352: * Vaali- ja osallistumisoikeudet 49
10353: *Omaisuuden suoja 50
10354: * Oikeus opetukseen 51
10355: *Oma kieli ja kulttuuri 51
10356: * Työ, ammatti ja elinkeino 52
10357: * Sosiaaliturva 53
10358: * Oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja hyvä hallinto 54
10359: A) oikeus saada asiansa käsitellyksi viranomaisessa 55
10360: B) oikeussuojakeinojen tehokkuus 56
10361: C) asian käsittelyn joutuisuus 56
10362: D) asianosaisen kuuleminen 58
10363: E) päätösten perusteleminen 58
10364: F) huolellisuus asioiden käsittelyssä 59
10365: G) neuvontavelvollisuus 60
10366: H) rikosprosessuaaliset oikeusturvatakeet 61
10367: 1) viranomaisten ja virkatoiminnan uskottavuus 61
10368: J) virkamiesten esteellisyys 63
10369: K) virkamiesten käytös 64
10370:
10371: Yhteenveto 65
10372:
10373: 4 TELEKUUNTELUN, TELEVALVONNAN JA TEKNISEN
10374: KUUNTELUN KÄYTTÖ VUONNA 1998 66
10375:
10376:
10377: 5 LAILLISUUSVALVONTA ASIARYHMITIÄIN 73
10378:
10379: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 73
10380:
10381: Yleistä 73
10382: Tuomioistuimet ja oikeushallinto kertomusvuonna 1998 73
10383: Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta 74
10384: Tarkastukset 76
10385: Lausunnot 76
10386: * Alueelliset hallinto-oikeudet 76
10387: * Tuomioistuinlaitoksen kehittäminen 76
10388: * Oikeudenkäyntikulut 78
10389:
10390:
10391:
10392: 6
10393: SISÄLLYS
10394:
10395:
10396:
10397:
10398: Ratkaistut kantalut ja omat aloitteet 79
10399: * Hovioikeuden jäsenten esteellisyys 79
10400: * Viivästys vangitsemispäätöksen toimittamisessa 82
10401: * Julkisuusasian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa 83
10402: * Asianosaisen kuuleminen takavarikkoasiassa 83
10403: * Selvittäjien palkkiot velkajärjestelyssä 84
10404: * Oikeus äidinkielen käyttöön rikosoikeudenkäynneissä 85
10405: * Väliaikaisen turvaaruistoimen myöntäminen 92
10406: * Vieraskieliset oikeudenkäyntiasiakirjat 93
10407: * Asianosaisen kuuleminen hakemusasiassa 94
10408: * Todistajan odotusaika käräjäoikeudessa 94
10409: * Korkeimman oikeuden päätöksen perustelemista koskevia
10410: ratkaisuja 96
10411: * Käräjätuomarin kunnalliset luottamustoimet 98
10412: * Mielentilatutkimusasiakirjojen salassapito 100
10413: * Oikeudenkäyntiaineiston valokuvauspyyntö 102
10414: * Riippumattomien tuomarien erimielisyys 103
10415: *Syyttäjän esteellisyys ja käräjäoikeuden päätösneuvottelu 104
10416:
10417: Syyteasiat aikaisemmilta vuosilta 105
10418: *Vesioikeuden jäsenten kestitys 105
10419:
10420: VANKEINHOITO 106
10421: Yleistä 106
10422: Vankiloihin kohdistuva laillisuusvalvonta 106
10423: Hallinnon oikeustilasta 106
10424: Tarkastukset 107
10425: Ratkaistut kantalut ja omat aloitteet 109
10426: * Huumetestin suorittaminen työsiirtolassa 109
10427: * Vangin omien vaatteiden käytön kieltäminen 110
10428: * Tutkintavangin eristäminen ja päätöksen perusteleminen 111
10429: * Vangin matkakustannusten korvaaminen 112
10430: * Vangin siirto laitoksesta toiseen 112
10431: * Vangin oikeus ulkoiluun 113
10432: * Huumausainetestistä tiedottaminen 113
10433: * Erityisvalvottu tapaaminen ja vangin kuljettaminen kahlehdittuna 113
10434: *Eristäminen kehonsisäisen huumeidenkuljetusepäilyn vuoksi 115
10435: * Poisturuisluvan peruuttamisen perusteleminen 115
10436: * Vangin haltuun annettava vaatetus 116
10437:
10438:
10439:
10440: 7
10441: SISÄLLYS
10442:
10443:
10444:
10445:
10446: POLIISI 117
10447: Yleistä 117
10448: Poliisiasiat laillisuusvalvonnassa 117
10449: Poliisin toimintaympäristöä koskevia lainsäädäntömuutoksia 117
10450: Tarkastukset 117
10451: Ratkaistut kantalut ja omat aloitteet 120
10452: * Esitutkinnan viivästyminen 120
10453: * Rangaistusvaatimuksen ilmoittaminen asianomistajalle 121
10454: * Esitutkinnan suorittaminen 121
10455: * Rikosilmoituksen kirjaaminen 122
10456: * Rikosilmoituksen vastaanottaminen 122
10457: * Kiinniottaminen, kotietsintä ja takavarikko 123
10458: * Päihtyneenä kiinniotetun toimittaminen hoitoon 126
10459: * Poliisin toimenpiteiden mitoittaminen 127
10460: * Poliisin päivystysrekisterijärjestelmä 128
10461: * Poliisin haltuunottamat aseet 129
10462: * Kotietsinnän toimittaminen rangaistuksen täytäntöönpanoa varten 130
10463: * Esitutkinnan kesto ja ampuma-aseluvan peruuttaminen 131
10464: * Esitutkinnan päättäminen 131
10465: * Kiinnioton ja säilössäpidon peruste 132
10466: * Puhalluskokeesta kieltäytyminen liikennevalvonnassa 133
10467: *Suomen poliisin toiminta Virossa 134
10468: * Esitutkinnan aloittaminen ja poliisimiehen sivutoimi 135
10469: * Henkilön tunnistaminen esitutkinnassa 139
10470: * Vastaaminen esitutkinnan loppulausuntoa koskevaan pyyntöön 139
10471: * Lainkohdan ilmoittaminen 140
10472: * Kansanedustajan tiedonsaantioikeus 140
10473: * Esitutkinnan viivästyminen ja syyteharkinnan asianmukaisuus 141
10474:
10475: SYYTIÄJÄLAITOS 143
10476: Yleistä 143
10477: Syyttäjien toimintaympäristön muutoksista 143
10478: Syyttäjälaitokseen kohdistuva laillisuusvalvonta 143
10479: Tarkastukset 144
10480: Lausunto 145
10481: * Virkasyyteasioiden oikeuspaikat 145
10482: Ratkaistut kantalut ja omat aloitteet 145
10483: * Syyteharkinnan viipyminen 145
10484:
10485:
10486: 8
10487: SISÄLLYS
10488:
10489:
10490:
10491:
10492: * Syyteoikeuden vanhentuminen syyteharkinnan aikana 146
10493: * Viivästys asianomistajarikoksen tutkinnassa ja syyteharkinnassa 146
10494: * Syyttäjän läsnäolovelvollisuus oikeuskäsittelyssä 147
10495:
10496: ULOSOTTO JA MAKSU KYVYTTÖMYYSMENETTEL YT 148
10497: Ulosotto 148
10498: Velkajärjestely 149
10499: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 149
10500: * Puolison nimi ja henkilötunnus velkajärjestelyasiakirjoissa 149
10501: * Ulosottomiehen menettely pankkitakausasiassa 150
10502: *Väliaikaisesta täytäntöönpanokiellosta ilmoittaminen 151
10503:
10504: SOSIAALIHUOLTO 153
10505: Yleistä 153
10506: Toimeentulotuki 153
10507: Muu sosiaalihuolto 153
10508: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 154
10509: * Opiskelijan oikeus toimeentulotukeen 154
10510: * Kehitysvammaisen kohtelu laitoksessa 156
10511: * Vaikeavammaisten kuljetuspalveluja koskevia ratkaisuja 156
10512: * Asiakirjojen antaminen asianosaiselle viivytyksettä 159
10513: * Työttömyyspäivärahan suuruus toimeentulotukilaskelmassa 159
10514: * Toimeentulotuki asumismenoihin ja asuinpaikan valinta 161
10515: * Toimeentulotukea koskevien ohjeiden lainmukaisuus 161
10516: * Oikeus välttämättömään toimeentuloon 162
10517: * Sosiaalilautakunnan tuomioistuimelle antama selvitys 165
10518: * Velvollisuus tehdä päätös toimeentulotuesta 166
10519: * Toimeentulotuen takaisinperintä 167
10520: * Oikeus ilmaista yksityinen tai perheen salaisuus 168
10521:
10522: SOSIAALIVAKUUTUS 170
10523: Yleistä 170
10524: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 171
10525: * Valtiokonttorin korvauspäätöksen perusteleminen 171
10526: * Valtiokonttorin menettely eläkeasian käsittelyssä 171
10527: * Äitiys- ja vanhempainrahaa koskevan päätöksen perusteleminen 172
10528: * Kansaneläkelaitoksen tiedottamisvelvollisuus 173
10529: * Ulkomailla tilapäisesti oleskelevien sosiaaliturva 173
10530: * Kuolinpesälle kuuluvan takautuvan eläkesaamisen maksaminen 175
10531:
10532: 9
10533: SISÄLLYS
10534:
10535:
10536:
10537:
10538: LAPSEN OIKEUDET 177
10539: Lapsen oikeuksia koskevien asioiden keskittäminen 177
10540: Lapsen oikeuksia koskeva laillisuusvalvonta 177
10541: Kehitysnäkymiä 177
10542: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 178
10543: * Lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoasian käsittely 178
10544: * Huostaanotetun lapsen ja hänen vanhempiensa yhteydenpidon
10545: rajoittamisesta koskevia ratkaisuja 179
10546: * Lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva selvitys 182
10547: * Käräjäoikeuden määräämän huoltajan oikeus saada lapsi luokseen 183
10548: * Kansaneläkelaitoksen menettely lapsen kuntoutusasiassa 184
10549: * Lapsen tapaamisoikeuden toteutuminen 184
10550: *Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen
10551: täytäntöönpanoa koskevan lain valmistelu 185
10552: * Huostaanotetun lapsen huoltosuunnitelma ja oikeusapu 186
10553: * Sosiaaliviranomaisen velvollisuus kertoa Haagin sopimuksesta 188
10554:
10555: TERVEYDENHUOLTO 190
10556: Yleistä 190
10557: Tarkastukset 190
10558: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 191
10559: *Alaikäisten tahdosta riippumaton hoito 191
10560: * Kuolintodistuksen antamisen viivästyminen 192
10561: * Potilaan kotiuttaminen sairaalasta 193
10562: * Psykoterapeuttien ikäsyrjintä 194
10563: * Psykiatrisen potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittaminen 195
10564: * Virkalääkärin esteellisyys 197
10565: * Tiedonsaanti Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen diaarista 199
10566: * Valitusosoitus asiakirjajulkisuutta koskevassa asiassa 201
10567: * Sairaanhoitokustannusten korvaaminen 201
10568: * Viivästys lääkärin vastaanottotoimintojen tarkastamisessa 203
10569: * Potilasturvallisuus sairaankuljetuksessa 204
10570: * Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen neuvontavelvollisuus 205
10571: * Virkamiehen kielenkäyttö 205
10572: * Epäasiallinen merkintä potilasasiakirjoissa 206
10573: * Eristämisen käyttö psykiatrisessa sairaalahoidossa 206
10574:
10575:
10576:
10577:
10578: 10
10579: SISÄLLYS
10580:
10581:
10582:
10583:
10584: SOTILASASIAT JA PUOLUSTUSHALLINTO 211
10585: Yleistä 211
10586: Sotilasoikeudenhoito 211
10587: Kertomusvuoden uudistuksia 212
10588: Kantelut 212
10589: Tarkastukset 213
10590: Tulevaisuudennäkymiä 214
10591: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 215
10592: * Sotilaspoliisien ylimitoitettu voimankäyttö 215
10593: * Ilmavoimien lentokoneen käyttö lomamatkalla 216
10594: * Varusmiesten puutteellinen valvonta 217
10595:
10596: Syyteasiat aikaisemmilta vuosilta 218
10597: * V ammantuottamus hiihtohinauksen yhteydessä 218
10598: * Vammantuottamus napa1m-harjoituksen yhteydessä 219
10599:
10600: OPETUS 220
10601: Yleistä 220
10602: Tarkastus 220
10603: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 221
10604: *Opettajan kuuleminen 221
10605: * Asiantuntijalausuntojen julkisuus 221
10606: *Kunnan opetustoimen salassapitosäännös 221
10607: *Päätöksen antaminen asiakirjan salassapitämisestä 222
10608: * Tuntiopettajan palkan takaisinperiminen 223
10609: * Tietokonejärjestelmien ja tietoliikenneverkon käytön valvonta 224
10610: * Opettajien voimalaitosvierailu 226
10611: * Oppilasasuntolan valvonta 227
10612: * Opettajien lomautusten aikaiset opetusjärjestelyt 228
10613:
10614: YLEISET KUNNALLISASIAT 231
10615: Yleistä 231
10616: Kunnallishallinnon piirteitä 231
10617: Yleisiin kunnallisasioihin kohdistuva laillisuusvalvonta 231
10618: Tulevaisuudennäkymät 232
10619: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 233
10620: * Terveysvalvonnan tasapuolisuus 233
10621:
10622:
10623: 11
10624: SISÄLLYS
10625:
10626:
10627:
10628:
10629: * Sivutoimi-ilmoitusten julkisuus 233
10630: *Yleisen oikeusavustajan riippumattomuus 234
10631: * Varavaltuutetun kutsuminen kunnanvaltuuston kokoukseen 234
10632: *Oikeusasiamiehen toimivalta ja kunnallinen yhtiö 236
10633: * Kunnallisen päätöksenteon avoimuus 236
10634: *Julkisten asiakirjojen saatavuus 237
10635: * Oikaisupyynnön peruutus ja kunnanjohtajan esteellisyys 237
10636:
10637: TYÖ JA TYÖVOIMA 241
10638: Yleistä 241
10639: Tarkastukset 241
10640: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 242
10641: * Työvoimapoliittisen lausunnon antamista koskevia ratkaisuja 242
10642: * Kuuleminen työttömyysturvalautakunnassa 244
10643: * Päivärahahakemuksen täyttäminen 244
10644: * Työvoimatoimiston kirje työttömälle työnhakijalle 245
10645: * Tiedottaminen työvoimakoulutuksesta 245
10646: * Huolellisuus työttömyysturvahakemuksen käsittelyssä 246
10647: *Työttömän työnhakijan postiosoitetiedot 246
10648: * Työmarkkinatuen suorittaminen 247
10649:
10650: VEROTUS 249
10651: Yleistä 249
10652: Toimintaympäristö ja sen muutokset 249
10653: Verotukseen kohdistuva laillisuusvalvonta 249
10654: Tulevaisuudennäkymät 250
10655: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 251
10656: * Verottajan vastuu ennakon maksuunpanovirheistä 251
10657: * Perusteettoman ulosottomaksun korvaaminen 251
10658: * Omistajanvaihdos ja moottoriajoneuvovero 252
10659: * V erovalituksen käsittelyn viivästyminen lääninoikeudessa 252
10660: * Kohtuullinen vastineaika verotarkastuksessa 253
10661: * Tullihallituksen epäselvä tiedote 253
10662: * V erovelvollisen kuuleminen 254
10663: * Lääninveroviraston aiheeton konkurssihakemus 254
10664: * Ennakkoratkaisujen perusteleminen 255
10665:
10666:
10667:
10668:
10669: 12
10670: SISÄLLYS
10671:
10672:
10673:
10674:
10675: ULKOMAALAISASIAT 256
10676: Yleistä 256
10677: Ulkomaalaislainsäädännön muutokset 256
10678: Muutokset Ulkomaalaisvirastossa 256
10679: Ulkomaalaisviraston kertomusvuoden tilastolukuja 257
10680: Ulkomaalaisasioita koskeva laillisuusvalvonta 257
10681: Tulevaisuudennäkymät 257
10682: Tarkastus 257
10683: Lausunnot 258
10684: * Ulkomaalaislain muuttaminen (HE 50/1998 vp. ja laki 537/99) 258
10685: * Konsulipalvelulakia koskeva ehdotus 258
10686:
10687: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 258
10688: * Syrjintä oleskelulupaa myönnettäessä 258
10689: * Passin pistokoetarkastus 259
10690:
10691: LIIKENNE JA VIESTINTÄ 261
10692:
10693: Yleistä 261
10694: Toimintaympäristö ja sen muutokset 261
10695: Liikennettä ja viestintää koskeva laillisuusvalvonta
10696: Tulevaisuudennäkymät 261
10697: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 261
10698: * Postipalvelun siirtäminen asiamiespostille 261
10699: * Paikallisradiotoiminnan valvontasanktiot 263
10700: * Paikallisradiotoiminnan valvonta 263
10701: *Virkamiehen käytös ja kirjeeseen vastaaminen 264
10702: * Liikenneluvan peruuttaminen 264
10703: * Yleisradiolähetyksen vastaanottomahdollisuus 265
10704: * Asunnottoman oikeus telepalveluihin 265
10705:
10706: YMPÄRISTÖASIAT 267
10707:
10708: Yleistä 267
10709: Ympäristöasioihin kohdistuva laillisuusvalvonta 267
10710: Tulevaisuudennäkymät 268
10711:
10712:
10713:
10714:
10715: 13
10716: SISÄLLYS
10717:
10718:
10719:
10720:
10721: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 268
10722: *Tiedottaminen kaavoitusasiassa ja virkamiehen esteellisyys 268
10723: * Jätemaksua koskeva vapautushakemus 270
10724: * Virkatodistuksen julkisuus 270
10725: * Natura-tiedottamisen avoimuus 271
10726: * Ympäristöministerin sananvapaus 271
10727: * Jätehuoltotiedotteen sisältö 272
10728: * Maakuntajohtajan sivutoimen asianmukaisuus 272
10729: * Toimenpidepyyntöön vastaaminen 273
10730: * Rantakaava-asian käsittelyn viivästyminen 274
10731: * Asianosaisen kuuleminen poikkeuslupamenettelyssä 275
10732: * Rakennustarkastajan tarkastuksesta ilmoittaminen 275
10733: * Liikkumisesteisten tasa-arvoisuus 276
10734: * Yhdenvertaisuus jätelain soveltamisessa 277
10735: * Kunnanvaltuutetun esteellisyys kaavoitusasiassa 278
10736:
10737: KIELIASIAT 279
10738: Yleistä 279
10739: Laillisuusvalvonta kieliasioissa 279
10740: Lausunnot 280
10741: * Saamelaiskäräjistä annettu laki 280
10742: * Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva puiteyleissopimus 280
10743:
10744: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 280
10745: * Työttömyyskassan päätös työttömyysturvaa koskevissa asioissa 280
10746: * Yhdenvertaisuus maanomistajien kuulemisessa 281
10747: * Passintarkastusaseman opasteet ja passintarkastajien nimilaput 281
10748: * Esitutkinta ja rikosoikeudenkäynti käräjäoikeudessa 282
10749: * Oikeus äidinkielen käyttöön oikeudenkäynnissä rikosasiassa 284
10750:
10751: MUUT ASIAT 285
10752: Lausunnot 285
10753: * V aitioyhteisön hallintopolitiikka 285
10754: * "Tietoturvallisuus ja laki" -selvitys 287
10755: * Holhouslainsäädännön uudistaminen 287
10756:
10757: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 288
10758: * Piispaan kohdistuva harhaoppiväite 288
10759: * Holhottavaksi esitetyn henkilön kuuleminen 288
10760: * Tasa-arvolain noudattaminen 290
10761:
10762:
10763: 14
10764: SISÄLLYS
10765:
10766:
10767:
10768:
10769: * Terveydenhoidon korvaaminen ulkoasiainhallinnossa 292
10770: * EU -asiakirjojen saatavuus kansalliskielillä 293
10771: * Tavara-arpajaisten toimeenpano 295
10772: * JHTT-lautakunnan jäsenten esteellisyys 297
10773: *Avoimuus ja kuuleminen säädösvalmistelussa 298
10774: * Tulliasemalla tarkastettavien odotustila 299
10775: * Papin asumisvelvollisuus ja kurinpitorangaistuksen merkitseminen 300
10776: * Oikeusasiamiehen toimivalta yksityisoikeudellisessa sopimus-
10777: suhteessa 301
10778: *Virkojen täyttäminen 301
10779: * Ennakkoäänestysmahdollisuus ulkomailla kunnallisvaaleissa 302
10780: * Yksityisen kirjeen avaaminen 303
10781: * Vaalilainsäädännön muotomääräysten noudattaminen 304
10782: * Kirjeiden diariointi ministeriössä 304
10783: * Poronhoidosta aiheutuvat vahingot 305
10784: *Puolue- ja lehdistötukien jakaminen 306
10785: * Yritystoiminnan edistäminen 307
10786:
10787:
10788: 6 LIITTEET 308
10789:
10790: * Tilastotietoja oikeusasiamiehen käsiteltävinä olleista asioista ja
10791: ratkaisuista 308
10792:
10793: *Luettelo oikeusasiamiehen antamista lausunnoista vuonna 1998 314
10794: * Asiahakemisto 316
10795:
10796:
10797:
10798:
10799: Kertomuksessa käytetään lyhenteitä OA (oikeusasiamies) ja AOA (apulais-
10800: oikeusasiamies) silloin, kun viitataan viranhaitijoihin henkilökohtaisesti.
10801: Sanalla "oikeusasiamies" taas viitataan eduskunnan oikeusasiamieheen vi-
10802: ranomaisena ja instituutiona.
10803:
10804:
10805: 15
10806: PUHEENVUOROT
10807:
10808:
10809:
10810:
10811: OIKEUSASIAMIES LAURI LEHTIMAJA
10812:
10813:
10814: RIIPPUMATTOMUUS El OLE ERISTÄYTYMISTÄ
10815: Ylimmät laillisuusvalvojat ovat viime vuosi-
10816: na poikkeuksellisen usein joutuneet ottamaan
10817: kantaa virkamiesten esteellisyyksiin, sivutoi-
10818: miin ja kaksoisrooleihin. Tässäkin toimintaker-
10819: tomuksessa pohditaan mm. tuomarin osallistu-
10820: mista kunnallispolitiikkaan, lääninpoliisineu-
10821: voksen asemaa pankin johtokunnassa ja maa-
10822: kuntajohtajan sivutointa kunnan kaavoituskon-
10823: sulttina. Aiemmin on keskusteltu mm. tuoma-
10824: rien välimiestehtävistä. Pitäisikö tällaisiin asioi-
10825: hin puuttua vai ei?
10826: Laista ei löydy kaikkiin tapauksiin selkeätä
10827: vastausta. Harmaalla vyöhykkeellä joudutaan
10828: kysymään, onko sivutoimi virkamiehelle sopiva,
10829: aiheuttaako se esteellisyyden päätoimessa, hait-
10830: taako se muuten päätoimen asianmukaista hoi-
10831: tamista tai vaarantaako se luottamusta virka-
10832: miehen puolueettomuuteen viranhoidossa. Sa-
10833: nalla sanoen: horjuttaako se hänen riippumatto-
10834: muuttaan virkamiehenä? Mutta miten voidaan
10835: riippumattomuutta ja puolueettomuutta mita-
10836: ta? KUVA: JUSSI AALTO
10837:
10838:
10839:
10840: Epäilyt koetaan loukkaavina objektiivisen virkamiehen. Ei ole nähty tarvetta
10841: Nämä kysymykset kuohuttavat virkamiesten yleisesti kyseenalaistaa tuomarien ja virkamies-
10842: tunteita. Puolueettomuuteen kohdistuvat epäi- ten sivutoimia ja sidonnaisuuksia, kunhan ei ole
10843: lyt koetaan loukkaavina. Muistutetaan virka- ollut kysymys laissa erikseen luetelluista esteelli-
10844: miesten perusoikeuksista: virka-ajan jälkeen vir- syyksistä. Esteellisyyskysymyksetkin on totuttu
10845: kamiehilläkin pitäisi olla oikeus harjoittaa yksi- näkemään lähinnä teknisinä ja mustavalkoisina.
10846: tyistä elinkeinoa sekä osallistua yhdistystoimin- Ns. harmaalla vyöhykkeellä on luotettu subjek-
10847: taan ja yhteisten asioiden hoitamiseen. tiiviseen korvienväli -testiin: virkamies on esteei-
10848: Näihin aikoihin asti tuomarien ja virkamies- linen silloin,jos hän itse tuntee itsensä sellaiseksi.
10849: ten riippumattomuutta, puolueettomuutta ja Itsestään selvänä on pidetty myös sitä, että
10850: lahjomattomuutta on pidetty itsestään selvinä virkamies jäävää itsensä heti sellaisesta virka-
10851: asioina. On ajateltu, että viime kädessä virkava- tehtävästä, jossa hän sivutointensa tai sidonnai-
10852: lan vannominen tekee subjektiivisesta ihmisestä suuksiensa vuoksi tuntee itsensä esteelliseksi.
10853:
10854:
10855: 17
10856: PUHEENVUOROT
10857:
10858:
10859:
10860:
10861: Puolueettomuusodotuksille on herkistytty asiaa. Tapauskohtainen jäävääminen ei kuiten-
10862: Oikeus- ja hallintokulttuuri on kuitenkin kaan aina onnistu. Mitä korkeammasta ja vaiku-
10863: muuttunut tällä vuosikymmenellä. Suomi on liit- tusvaltaisemmasta virkamiehestä on kysymys,
10864: tynyt Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja Eu- sitä vaikeampaa on paeta vastuuta siirtämällä
10865: roopan unioniin. Eurooppalaiset vaikutukset kiusallisia tehtäviä muille. Viraston johdon kyt-
10866: ovat herkistäneet julkiseen vallankäyttöön koh- kökset tarttuvat helposti koko virastoon. Jää-
10867: distuvia puolueettomuusodotuksia. väysherkkyys voi myös olla omiaan demoralisoi-
10868: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tuoma- maan muutenkin ylikuormitettua työyhteisöä.
10869: rien osalta kehittänyt ns. objektiivisen puolueet- Virkamiehen ei tulisi jäävätä itseään pelkästään
10870: tomuustestin: enää ei riitä, että tuomari on tosi- mukavuudenhalusta.
10871: asiallisesti puolueeton, vaan virkatoiminnan Tietenkin on selvää, ettei mikä tahansa sub-
10872: puolueettomuuden tulee myös näkyä ulospäin. jektiivinen epäluulo tai peräti vainoharha voi
10873: Sen tulee olla uskottavaa myös ulkopuolisen nä- horjuttaa luottamusta virkamieheen eikä siten
10874: kökulmasta. anna oikeudellisessa mielessä aihetta jääväämi-
10875: Nykyeurooppalaisen ajattelun mukaan kan- seen. Epäilyjen tulee olla objektiivisesti perustel-
10876: salainen ei ole enää velvollinen luottamaan tuo- tuja: niiden täytyy olla omiaan vaikuttamaan
10877: mariin pelkästään sen takia, että tämä on saanut myös ulkopuoliseen, normaalilla järjellä ja elä-
10878: viran ja vannonut tuomarinvalansa. Tämä mer- mänkokemuksella varustettuun tarkkailijaan.
10879: kitsee, että tuomarin riippumattomuutta ja puo- Silti on tärkeätä muistaa, että jo pelkkä epäily
10880: lueettomuutta on nykyään lupa arvioida myös voi riittää luottamuksen horjuttamiseen. Ei
10881: kansalaisnäkökulmasta, alhaalta ylöspäin, eikä auta, että virkamies itse "korviensa välissä"
10882: vain tuomarin itsensä kannalta. tietää olevansa riippumaton ja puolueeton.
10883: Korkein oikeus onkin nyttemmin Euroopan Tätä lienee monen vanhan polven virkamiehen
10884: ihmisoikeustuomioistuimen kannanottoja seura- vaikeata ymmärtää ja vielä vaikeampaa hyväk-
10885: ten tiukentanut suhtautumista tuomarien esteel- syä.
10886: lisyyskysymyksiin. Vaatimus objektiivisesta
10887: puolueettomuudesta on samalla heijastunut Nykyvirkamies toimii ristipaineissa
10888: myös hallintovirkamiehiin, joskaan heiltä ei voi Tälle vuosikymmenelle on ollut ominaista
10889: vaatia samanasteista riippumattomuutta ja puo- myös julkisen hallinnon rakenteiden muuttumi-
10890: lueettomuutta kuin tuomareilta. nen. Julkisen ja yksityisen sektorin rajat ovat
10891: Tämän vuosikymmenen ajattelussa onkin hämärtyneet. Osa julkisen hallinnon tehtävistä
10892: olennaista se, että pyritään turvaamaan nimen- on yksityistetty. Jäljelle jääneisiin virkamiehiin
10893: omaan luottamusta virkamiehen riippumatto- kohdistuu ristiriitaisia paineita: toisaalta vaadi-
10894: muuteen ja puolueettomuuteen, ei ainoastaan taan entistä enemmän tulosta ja tehokkuutta,
10895: virkatoiminnan tosiasiallista tasapuolisuutta. toisaalta taas korostetaan päätöksenteon avoi-
10896: muutta ja puolueettomuutta.
10897: Jäävääminen ei aina onnistu Erityisen hankalia tilanteita syntyy silloin,
10898: Usein riittää epäluulojen hälventämiseksi se, jos esimerkiksi laitoksen toimintaa valvovan vi-
10899: että virkamies yksittäisissä virkatehtävissä jää- raston virkamiehiä määrätään valvottavan lai-
10900: vää itsensä ja vetäytyy käsittelemästä tiettyä toksen johtotehtäviin: tällaista kaksoisroolia
10901:
10902:
10903: 18
10904: PUHEENVUOROT
10905:
10906:
10907:
10908:
10909: saatetaan perustella toimintojen tehostamisella, poliisin ja verohallinnon korkeiden virkamiesten
10910: mutta toisaalta voidaan ulkopuolisen näkökul- osallistumista liike-elämään.
10911: masta kyseenalaistaa koko asetelman uskotta- Olen samaa mieltä siinä, että virkamiehen on
10912: vuus. Eihän kukaan voi valvoa itseään. Mutta hyödyllistä ymmärtää elämää ja sivistää itseään
10913: päädytäänkö tällöin kenties siihen, että asioihin monipuolisesti. En kuitenkaan usko, että run-
10914: perehtynyt henkilö vaihdetaan asioihin perehty- saat sivutoimet ja -elinkeinot ovat tuomarille tai
10915: mättömään henkilöön, vain muodon vuoksi? muulle julkista valtaa käyttävälle korkealle vir-
10916: Kärjistäen onkin kysytty: paljonko puolueetto- kamiehelle välttämättä paras tapa avartaa ym-
10917: muudesta kannattaa tuloksen huonontumisena märrystään tai hankkia kokemusta. Kysymys ei
10918: maksaa? ole pelkästään siitä, että nämä aiheuttaisivat
10919: Yksityisen sektorin arvomaailmasta käsin varsinaista esteellisyyttä konkreettisissa virka-
10920: koko kysymyksenasettelu saattaa tuntua oudol- tehtävissä. Näinhän ei välttämättä aina tapah-
10921: ta. Eikö yrityksen "omistajalla" pitäisi aina olla du. Ne voivat kuitenkin luoda pysyviä lojaliteet-
10922: vapaa oikeus osallistua omistamansa yrityksen tisuhteita, jotka taas ovat omiaan nakertamaan
10923: operatiiviseen johtamiseen? Ongelmana on kui- yleisön luottamusta julkisen vallankäytön riip-
10924: tenkin se, ettei julkista valtaa käyttävää julkis- pumattomuuteen.
10925: yh teisöä voida kokonaan rinnastaa liiketaloudel-
10926: liseen toimijaan. Julkinen valta on aina kansalta Virkamiesten rooli on muuttunut
10927: saatua valtaa. Demokratia ei toimi, jolleivät Aikaisemmin on nähty koko yhteiskunnan
10928: kansalaiset luota edusmiehiinsä, julkisen vallan kannalta jopa arvokkaaksi, että tuomarien ja
10929: käyttäjiin. Kansalaisten luottamuksen arvoa ei muiden korkeiden virkamiesten ammattitietoja
10930: voi mitata rahassa eikä sitä voi kirjata taseisiin. ja -taitoja on voitu hyödyntää monissa erilaisissa
10931: Kuitenkin on varmaa, että luottamuksesta kan- tehtävissä esimerkiksi kunnallis-, järjestö- ja
10932: nattaa maksaa. Luottamus kuuluu osana nyky- elinkeinoelämässä. Ja jollei entisajan vallesman-
10933: aikaiseen oikeusturvaan. ni olisi yksityisesti hoitanut perunkirjoituksia ja
10934: Hallintoneuvos Ahti Rihto on käyttänyt osu- lainhuutoja, ne olisivat jääneet usein hoitamatta
10935: vaa kielikuvaa: tehokkuus ja oikeusturva ovat - ihmisten vahingoksi.
10936: hallinnon tuli ja vesi, joita molempia tarvitaan Tänä päivänä tilanne on kuitenkin nähdäkse-
10937: mutta joita ei voi samanaikaisesti maksimoida. ni hieman toinen. Koulutetusta väestä ei ole enää
10938: Kun toista lisätään, toinen kärsii. On vain sovi- puutetta. Asiantuntevaa oikeusapua on jo lähes
10939: tettava ne optimaalisesti yhteen. kaikkien ulottuvilla. Toisaalta lainkäytön ja jul-
10940: kishallinnon tehtävät ovat vaikeutuneet ja
10941: Sivutoimia perustellaan oppimisella
10942: muuttuneet myös ajankäytön kannalta entistä
10943: Virkamiehen sivutoimia ja luottamustehtäviä vaativimmiksi. Viranomaisten suhteet muuhun
10944: puolustetaan usein myös sillä, että niissä opitaan yhteiskuntaan ovat puolestaan monimutkaisem-
10945: "ymmärtämään elämää" ja että ne antavat "per- pia kuin aikaisemmin. Kun samalla puolueetto-
10946: spektiiviä" viranhoitoon. Kauhuskenariona esi- muusodotukset ovat tiukentuneet, virkamiesten
10947: tetään vastakohta, jossa virkamies eristetään pitäisi mielestäni tarkoin harkita, mihin he va-
10948: norsunluutorniin. Näillä argumenteilla on puo- paa-aikanaan ryhtyvät- sikäli kuin jollekin va-
10949: lustettu mm. tuomarien välimiestehtäviä sekä paa-aikaa jää.
10950:
10951:
10952: 19
10953: PUHEENVUOROT
10954:
10955:
10956:
10957:
10958: Norsunluutornia ei silti tarvita ja kuulua, kunhan muistavat olevansa virkamie-
10959: Tällä en suinkaan tarkoita sitä, että virka- hiä, palvelevansa meitä kaikkia veronmaksajia.
10960: miesten tuli,i eristäytyä norsunluuntorniin. Puolueettomuusepäilyihin on suhtauduttava va-
10961: Päinvastoin. On tärkeätä, että virkamiehet kavasti, koska ne ovat usein epäluottamuksen
10962: käyttävät sananvapauttaan ja osallistuvat yh- oireita. Epäluulojen aiheita kannattaa jo enna-
10963: teiskunnalliseen keskusteluun. He saavat näkyä kolta minimoida.
10964:
10965:
10966:
10967:
10968: 20
10969: PUHEENVUOROT
10970:
10971:
10972:
10973:
10974: APULAISOIKEUSASIAMIES RIITTA-LEENA PAUNIO
10975:
10976:
10977: LAKI VELVOITTAA MYÖS JULKISTA VALTAA
10978:
10979: Laki velvoittaa yksityisiä ihmisiä monin ta-
10980: voin. V elvoitteisiin liittyvät yleensä seuraamuk-
10981: set, joilla varmistetaan niiden toteutuminen.
10982: Mutta täyttääkö julkinen valta velvoitteensa esi-
10983: merkiksi sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen pal-
10984: veluiden järjestämisessä? Toteutuvatko yksi-
10985: tyisten ihmisten oikeudet lain mukaisinaja mi-
10986: ten voidaan varmistua siitä, että näin tapahtuu?
10987: Julkisen vallan yksikkö, joka vastaa sosiaali-,
10988: terveys- ja sivistystoimen palveluiden järjestä-
10989: misestä, on kunta. Yksityisen ihmisen oikeudet
10990: kunnan palveluihin ovat yksilöllisiä eli subjektii-
10991: visia oikeuksia tai oikeuksia, joita toteutetaan
10992: tarpeen ja käytettävissä olevien määrärahojen
10993: puitteissa. Kunnan velvollisuus järjestää palve-
10994: luita on vastaavasti joko ns. erityinen tai yleinen.
10995: Kunnalla on erityinen järjestäruisvelvollisuus
10996: silloin kun yksityisen ihmisen oikeus palveluun
10997: on turvattu laissa subjektiivisena oikeutena.
10998: Tämä merkitsee mm sitä, että kunnan on myön-
10999: nettävä subjektiivisena oikeutena turvattu pal-
11000: KUVA: JUSSI AALTO
11001: velu riippumatta sitä varten talousarviossa vara-
11002: tusta määrärahasta. Myös yleisen järjestäruis- sinomaan siitä syystä, että kyseessä on juuri edel-
11003: velvollisuuden piiriin kuuluvien palveluiden jär- lä sanotun kaltainen subjektiivinen oikeus, joka
11004: jestäminen on tosin kunnan lakisääteinen tehtä- on lisäksi poikkeuksellisen selkeä sikäli, että se ei
11005: vä ja kunnan on osoitettava voimavaroja myös ole tarve- tai muusta harkinnasta riippuvainen
11006: näihin palveluihin, mutta talousarvion määrära- vaan se kuuluu kaikille tietynikäisten lasten van-
11007: harajoitukset voidaan etuuksien myöntämisessä hemmille.
11008: ottaa huomioon. Kunnalla puolestaan on velvollisuus (määrä-
11009: Toteutuvatko siis yksityisten ihmisten sub- rahoista riippumatta) järjestää palvelujärjestel-
11010: jektiiviset oikeudet sosiaali- ja terveydenhuollon mänsä sellaiseksi, että tämä oikeus toteutuu.
11011: palveluissa ja miten voidaan varmistua, että Mutta entä, ellei kunta jostakin syystä täytä
11012: näin tapahtuu? velvoitettaan? Mitä sellaisia seuraamuksia on,
11013: Otan esimerkiksi pienten lasten vanhempien joilla voidaan varmistaa, että se täyttää velvoit-
11014: oikeuden saada lapselleen päivähoitopaikka niin teensa ja yksityisten ihmisten lakiin perustuva
11015: halutessaan. Valitsen tämän esimerkin tässä yk- subjektiivinen oikeus toteutuu?
11016:
11017:
11018: 21
11019: PUHEENVUOROT
11020:
11021:
11022:
11023:
11024: Olen useiden pienten lasten päivähoitoon liit- sen oikeuskäytännön valossa varsin epävarmoil-
11025: tyvien kanteluiden johdosta tutkinut, mitä kei- ta.
11026: noja yksityisillä ihmisillä, tässä tapauksessa Myös esimerkiksi rikosoikeudellisen vastuun
11027: pienten lasten vanhemmilla on saada oikeutensa kohdentaminen saattaa olla käytännössä lähes
11028: toteutetuksi silloin kun palvelua ei järjestetä lain mahdotonta, koska päivähoitolain vastaiseen ti-
11029: edellyttämällä tavalla sekä mitä keinoja toisaal- laan kunnassa silloin kuin tällainen tila vallitsee,
11030: ta valtiolla on varmistua siitä, että näin tapah- vaikuttavat yleensä kovin monet tekijät ja rat-
11031: tuu. kaisut kunnan organisaatiossa useiden vuosien
11032: Valtiovallan keinot ovat lähinnä ne, että lää- ajalta.
11033: ninhallitus voi sosiaali- ja terveydenhuollon Lopputulos on siis nähdäkseni se, että yksi-
11034: suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain tyisten ihmisten subjektiivisten oikeuksien to-
11035: nojalla määrätä valtionavun saajan noudatta- teuttamiseksi ei nykyisellään näytä olevan ole-
11036: maan lakiin perustuvaa velvoitettaan. Tiedossa- massa tehokkaita keinoja tällaisessa tilanteessa.
11037: ni ei kuitenkaan ole, että lääninhallitukset olisi- Kunta näyttää siis selviävän velvoitteidensa lai-
11038: vat käyttäneet tätä mahdollisuutta. Sosiaali- ja minlyönnistä ilman seuraamuksia silloinkin, kun
11039: terveysministeriön perusturvalautakunta voi kyse on sen erityisen järjestäruisvelvollisuuden
11040: antaa kunnalle suosituksen siitä, missä ajassa piiriin kuuluvista velvoitteista.
11041: palvelujärjestelmässä olevat puutteet tulee kor- Aina oikeus tiettyyn palveluun ei ole yhtä
11042: jata, jos se havaitsee, että järjestelmässä on kun- yksiselitteinen. Esimerkiksi keskeisessä sivistyk-
11043: nasta johtuvasta syystä vakavia puutteita. Pe- sellisessä oikeudessa eli oikeudessa perusopetuk-
11044: rusturvalautakunnan suositus ja seuranta ei kui- seen, opetuksen laajuus, muoto ja sisältö voivat
11045: tenkaan ole esim. päivähoitoasiassa johtanut vel- vaihdella siinä määrin, että on vaikeata arvioida,
11046: voitteiden täyttämiseen eikä siis subjektiivisen toteutuuko oikeus perusopetukseen. Tämä on
11047: oikeuden toteutumiseen. tullut selkeästi esille tutkittaessa kanteluita, jot-
11048: Yksityisen ihmisen keinot eivät ole sen va- ka kohdistuivat opettajien lomautusten aikaisiin
11049: kuuttavampia. Talousarviopäätöksestä kunta- opetusjärjestelyihin. Vaikka jokaisella koulu-
11050: lainen voi tehdä kunnallisvalituksen, mutta ikäisellä lapsella on suoraan hallitusmuotoon pe-
11051: luonteensa vuoksi sen merkitys on vähäinen esi- rustuva oikeus saada perusopetusta, opetus voi-
11052: merkiksi päivähoidon hakijan kannalta. Sosiaa- daan toteuttaa laajuudeltaan ja laadultaan niin
11053: litoimen päätös lapsen päivähoitoon ottamisesta monella tavoin, että opetuksen oikeuden toteu-
11054: voidaan saattaa lääninoikeuden tutkittavaksi, tumista on vaikeata arvioida.
11055: mutta vaikka lääninoikeus vahvistaisi oikeuden On selvää, että lainsäädäntömme velvoittaa
11056: päivähoitoon, tällaisenkin päätöksen toteutta- asianmukaisen opetuksen antamiseen myös lo-
11057: miseksi puuttuvat tehokkaat keinot. Oikeuskäy- mautusten aikana. On mielestäni myös selvää,
11058: täntöä ei ole siitä, voiko lääninhallitus asettaa että sellaiset lomautuksista johtuvat väliaikaiset
11059: kuntien valtionosuuslain nojalla uhkasakon kun- opetusjärjestelyt, joilla tosiasiallisesti heikenne-
11060: nan veivoittamiseksi päivähoitopaikan järjestä- tään perusopetuksen laatua ja määrää, vaaran-
11061: miseen siihen oikeutetulle. Mahdollista on luon- tavat tämän oikeuden toteutumista, eivätkä ne
11062: nollisesti hakea vahingonkorvausta mutta me- ole sopusoinnussa hallitusmuotomme julkiselle
11063: nestymisen mahdollisuudet vaikuttavat vähäi- vallalle asettaman velvoitteen kanssa turvata
11064:
11065:
11066:
11067: 22
11068: PUHEENVUOROT
11069:
11070:
11071:
11072:
11073: aktiivisin toimin perusoikeuksien toteutuminen. rin, että se heikentää ja vaarantaa lasten oikeut-
11074: Toisaalta kannan ottaminen oikeuden toteutu- ta saada perusopetusta.
11075: miseen yksittäisissä tapauksissa edellyttää pe- Sellaisia tehokkaita keinoja ei näytä olevan,
11076: rehtymistä yksittäisen koulun ja kunnan lomau- joilla subjektiiviset oikeudet voitaisiin varmasti
11077: tusten aikaisiin mutta myös niiden aikaisempiin toteuttaa ja varmistaa laiminlyönnin tapahdut-
11078: ja myöhempiin opetusjärjestelyihin. Tällaisesta tua, että julkinen valta täyttää niitä vastaavat
11079: perehtymisestä huolimatta on varsin vaikeata velvoitteensa.
11080: selvittää ja arvioida sitä, onko oikeus perusope- Miten tähän asiantilaan tulisi suhtautua? Itse
11081: tukseen toteutunut vai ei. Vaikka kuluvan vuo- näen asian samalla tavoin kuin useat puoleeni
11082: den alusta voimaan tulleilla uusilla koululaeilla päivähoitoasiassa ja opettajien lomautusten joh-
11083: on selkeytetty oikeutta perusopetukseen, edellä dosta kääntyneet vanhemmat: Tällainen asianti-
11084: sanotut ongelmat oikeuden toteutumisen arvi- la ei vastaa ihmisten käsitystä oikeudenmukai-
11085: oinnissa eivät ole poistuneet. suuden toteutumisesta.
11086: Molemmissa esimerkeissäni on kysymys julki- Mielestäni asiantilalla saattaa olla laajoja lain
11087: sen vallan velvollisuudesta toteuttaa erityisen kunnioitukseen, yhteiskunta- ja oikeusjärjestyk-
11088: järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva vel- sen legitimiteettiin ja sen uskottavuuteen liitty-
11089: voitteensa. Velvoitetta ei kuitenkaan syystä tai viä vaikutuksia. Tästäkin syystä nykyisen lain-
11090: toisesta ole täytetty: joko niin, että päivähoito- säädännön suomien keinojen nykyistä tehok-
11091: paikkaa ei lainkaan järjestetä tai niin, että ope- kaampi käyttö on välttämätöntä mutta myös
11092: tuksen määrästä ja laadusta tingitään siinä mää- lainsäädäntötoimet saattavat olla tarpeen.
11093:
11094:
11095:
11096:
11097: 23
11098: PUHEENVUOROT
11099:
11100:
11101:
11102:
11103: APULAISOIKEUSASIAMIES JAAKKO JONKKA
11104:
11105:
11106:
11107:
11108: VANKEINHOITO JA PERUSOIKEUDET
11109:
11110: Suomen vankiloissa on vajaat 3 000 vankia.
11111: Vuosittain vankilaolojen kanssa joutuu tutta-
11112: vuutta tekemään yhteensä kuutisentuhatta van-
11113: keus-, tutkinta-ja sakkovankia. Tämä joukko ei
11114: ole suuri eikä yhteiskunnallisesti vaikutusvaltai-
11115: nen. Vapautensa menettäneet ovat kuitenkin ih-
11116: misryhmä, jonka olojen ja oikeuksien toteutumi-
11117: sen valvominen on erityisen tärkeää. Se on tär-
11118: keää paitsi yksilön oikeusturvasyistä myös ran-
11119: gaistusjärjestelmän legitimiteetin kannalta.
11120: Laitoksiin suljettujen kohtelu on perus- ja ih-
11121: misoikeuksien toteutumisen koetinkiviä.
11122:
11123: Vankeuden sisältö
11124: Rangaistusten täytäntöönpano on lain mu-
11125: kaan järjestettävä siten, että rangaistuksena on
11126: pelkästään vapaudenmenetys. Muita rajoituksia
11127: voidaan käyttää siinä määrin kuin laitoksessa
11128: pitämisen varmuus ja laitoksen järjestys vaati-
11129: vat (laki rangaistusten täytäntöönpanosta lluku
11130: 3 § 2 mom.).
11131: KUVA: JUSSI AALTO
11132: Nykyisellään vankien asemaa ja oikeuksia
11133: koskeva säännöstö on monimutkainen, säädös ta-
11134: soltaan ongelmallinen ja sisällöllisesti osin van- tännössä varsin pitkälle määrittävät oikeusmi-
11135: hentunut ja ristiriitainenkin. Kokonaisuus on nisteriön päätökset. Tämä asiantila selittyy
11136: vaikeaselkoinen, ja monet vankien oikeustur- osaksi sillä, että aikaisemmin vangin oikeuksiin
11137: vaan ja oloihin merkittävästi vaikuttavat sään- puuttumisen katsottiin voitavan perustaa ns.lai-
11138: nökset ovat väijyydessään tulkinnanvaraisia. tosvaltaan. Nykyisin on pidettävä selvänä- vii-
11139: Lain tasoisten säädösten - kuten rangaistusten meistään perusoikeusuudistuksen jälkeen- että
11140: täytäntöönpanoa koskevan lain - ohella van- tällaisen toimivallan tulee perustua lakiin.
11141: keinhoidosta on annettu huomattava määrä ase- Vangeista valtaosa on vaikeasti moniongel-
11142: tuksia ja oikeusministeriön päätöksiä. maisia, ja työkykyisiä on vähän. Vankienjoukko
11143: Pidän perusoikeusnäkökulmasta ongelmalli- on muutoinkin toisenlainen kuin rangaistusten
11144: sena, että vankeuden tosiasiallisen sisällön käy- täytäntöönpanolakia säädettäessä. Aikaisem-
11145:
11146:
11147: 24
11148: PUHEENVUOROT
11149:
11150:
11151:
11152:
11153: min suurimman vankiryhmän muodostivat siihen, että huoli tässä suhteessa ei ole aivan
11154: omaisuusrikoksiin syyllistyneet. Nykyisin suurin aiheeton.
11155: vankiryhmä on väkivaltarikoksista tuomitut, ja Tämän vuoksi teetin keväällä 1999 vankiloi-
11156: huumausainerikoksiin syyllistyneiden määrä den kurinpitokäytäntöä koskevan selvityksen.
11157: kasvaa. Tulosten analysointi on vielä kesken. Alustavasti
11158: Tämä kehitys asettaa uudenlaisia vaatimuk- voidaan todeta, että epäyhtenäisyyttä jossakin
11159: siatäytäntöönpanon sisällölle. Työnteon rinnalle määrin esiintyy. Vertailua- samoin kuin käy-
11160: -ja ohikin- nousevat muut osallisturuismuodot tännön yhdenmukaistaruistakin-vaikeuttaa to-
11161: kuten koulutus ja erityisesti erilaiset kuntoutuk- sin laitosten erilaisuus. Joka tapauksessa selvitys
11162: set. Tarkastuksilla olen saattanut havaita, että antaa aiheen johtopäätökseen, että kurinpito-
11163: laitoksissa on uudet haasteet pyritty ottamaan käytäntöön tulee kiinnittää huomiota niin van-
11164: vakavasti. Uudenlaisia kuntoutus- ja terapiaoh- keinhoitolaitoksen sisällä kuin ulkopuolisessa
11165: jelmia on joko jo käytössä tai suunnitteilla. Täl- laillisuusvalvonnassa. Hallitusmuodon yhden-
11166: laisten vankeinhoidollisten ohjelmien uusintari- vertaisuusperiaatteen toteutumisen kannalta on
11167: kollisuutta ehkäisevään vaikutukseen suhtaudu- tärkeää, että kurinpito laitoksissa tapahtuu yh-
11168: taan nykyisin optimistisemmin kuin vielä joita- tenäisten kriteerien mukaan.
11169: kin vuosia sitten. Tarve ja keinot näyttävät siten Kurinpitomenettelyyn johtaneiden tekojen
11170: ainakin osittain kohtaavan. tutkimisen ja seuraamusten määräämisen tulisi
11171: Täytäntöönpanon sisältöä koskevaa säännös- myös tapahtua soveltaen yleisiä rikosprosessuaa-
11172: töä ja sen uudistustarpeita on aiheellista tarkas- lisia periaatteita, joihin kuuluvat tehokkaat oi-
11173: tella myös tässä mainittujen muutosten valossa, keusturvatakeet. Tämän seikan merkitystä ko-
11174: pitäen mielessä se oikeusturvanäkökohta, että rostaa vielä se, että rikkomukseen syylliseksi to-
11175: arvioidulla terapian tarpeella ei tule murentaa teamisesta aiheutuu- kurinpitorangaistuksen li-
11176: vapaudenmenetyksen keston ennustettavuutta. säksi- yleensä myös vangin asemaan vaikutta-
11177: via muita haittoja: muun muassa pääsy avolai-
11178: Kurinpidossa oikeusturvaongelmia tokseen, poistumisluvalle tai siviilityöhön voi
11179: V angille voidaan määrätä kurinpitorangais- vaikeutua.
11180: tus laitoksen järjestyksen rikkomisesta taikka Erityisen vakavana oikeusturvapuutteena pi-
11181: poistumisluvan, siviilityöluvan tai opintoluvan dän sitä, että vangeilla on kurinpitorangaistuk-
11182: ehtojen rikkomisesta. Kurinpitorangaistus voi- sista vankeinhoitoasetuksen 75 §:n mukaan vain
11183: daan niin ikään määrätä vankilassa tehdystä sel- hyvin rajoitettu muutoksenhakumahdollisuus.
11184: laisesta rikoksesta, josta rikosprosessissa seuraisi Tällainen asetukseen sisältyvä muutoksenhaku-
11185: vain sakkorangaistus. oikeuden rajoitus on hallitusmuodon 16 §:n va-
11186: V ankeinhoidossa kurinpito on perinteisesti lossa ongelmallinen. Myös eduskunnan perustus-
11187: nähty osana vankilan johtajan ja johtokunnan lakivaliokunta on äskettäin todennut, että ny-
11188: itsenäistä toimi- ja harkinta valtaa. Tämä yhdes- kyiset muutoksenhakusäännökset pitäisi ottaa
11189: sä muutoksenhakumahdollisuuksien puuttumi- kiireellisesti arvioitaviksi (Pe VL 12/1998 vp. ).
11190: sen kanssa herättää kysymyksen kurinpitokäy- Samoin Euroopan neuvoston alainen kidutuksen
11191: tännön yhdenmukaisuudesta eri vankiloissa. vastainen komitea on kiinnittänyt asiaan huo-
11192: Kantelu- ja tarkastushavainnot ovat viitanneet miota.
11193:
11194:
11195:
11196: 25
11197: PUHEENVUOROT
11198:
11199:
11200:
11201:
11202: Vankilasta kadulle? Moniongelmaisten vankilasta vapautuneiden
11203: Jokainen vanki vapautuu ennemmin tai myö- jälkihuolto on vakava haaste kuntien ja valtion
11204: hemmin- ja valitettavan usein suoraan kadulle. eri viranomaisten yhteistyölle - niin uusintari-
11205: On arvioitu, että puolet vangeista vapautuu kollisuuden ehkäisemiseksi kuin ihmisarvoisen
11206: asuunottomiksi ja yleensä työttömiksi. Normaa- elämän turvaamiseksi.
11207: lit työllisyys- ja sosiaalipalvelut ovat osoittautu- Vankilasta vapautuminen on kriittinen ajan-
11208: neet heidän kohdallaan riittämättömiksi. Kri- kohta. Siinä vaiheessa helposti hyvät suunnitel-
11209: minaalihuoltoyhdistyksen toimintakertomus mat unohtuvat ja toimivakin kuntoutusohjelma
11210: vuodelta 1998 toteaa karusti, että vankilasta va- katkeaa. Tarvitaan yksilöllisesti harkittuja tuki-
11211: pautuneiden mahdollisuudet saada kuntien toimia. Epäilemättä niihin tulee kuulua joissakin
11212: vuokra-asuntoja ovat edelleen huonontuneet. tapauksissa myös valvonta "motivaatiota tuke-
11213: Kriminaalihuoltoyhdistyksen mukaan monilla maan". Senkin sisältöä on syytä pohtia.
11214: paikkakunnilla heillä ei ole mahdollisuutta pääs-
11215: tä edes asuntojonoon, koska he eivät täytä mää- Lopuksi
11216: riteltyjä asukasvalintakriteereitä. Olen edellä esittänyt joitakin perusteluja sille,
11217: Rikoksentorjunnan neuvottelukunta sum- miksi vankeuden ja ehdonalaisen vapauden sekä
11218: maa tilanteen: Suomi on harvoja maita, joissa ei siihen mahdollisesti liittyvän valvonnan sisällöt
11219: ole vapautuneiden vankien erityistä huollollista olisi tärkeää ottaa perusoikeushengessä koko-
11220: järjestelmää (Turvallisuustalkoot. Oikeusminis- naisvaltaisen tarkastelun alle. Tämä olisi myös
11221: teriö. Yleisen osaston julkaisuja 2/1999). rikoslain kokonaisuudistuksen luonteva jatke.
11222:
11223:
11224:
11225:
11226: 26
11227: KATSAUS VUOTEEN 1998
11228:
11229:
11230:
11231:
11232: 2. EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN
11233: TOIMINTA VUONNA 1998
11234:
11235: YLEISARVIO Uuden asiajaon mukaan OA Lehtimaja rat-
11236: kaisee asiat, jotka koskevat:
11237: -periaatteellisesti merkittäviä kysymyksiä
11238: Kertomusvuotta leimasivat organisaatio-
11239: - valtioneuvostoa ja korkeimpia oikeuksia
11240: muutokset. Syyskuun 1998 alusta siirryttiinkah-
11241: - muita ylimpiä valtioelimiä
11242: den apulaisoikeusasiamiehen järjestelmään (laki
11243: - tuomioistuimia
11244: 1113/97). Samalla luovuttiin apulaisoikeusasia-
11245: -puolustuslaitosta ja rajavartiolaitosta
11246: miehen varamiesjärjestelmästä ja vahvistettiin
11247: - ulkoasiainhallintoa
11248: kanslialle uusi työjärjestys. Tämä aiheutti monia
11249: - ympäristöhallintoa
11250: muutoksia kanslian työtavoissa.
11251: -maa- ja metsätaloutta
11252: Saapuneiden kantelujen lukumäärä pysyi lä-
11253: -liikennettä ja viestintää
11254: hes edellisvuoden tasolla. Tuomioistuinkantelut
11255: -kauppaa ja teollisuutta
11256: olivat edelleen ratkaistujen asioiden suurin asia-
11257: -alue- ja paikallishallintoa
11258: ryhmä, nyt vielä selvemmin kuin edellisvuonna.
11259: - ulkomaalaisia.
11260: Ns. toimenpideratkaisujen lukumäärä säilyi osa-
11261: puilleen entisellään, mutta ratkaistujen kantelui-
11262: AOA Paunio ratkaisee asiat, jotka koskevat:
11263: den kokonaismäärässä ei päästy edellisvuoden
11264: - sosiaaliturvaa
11265: tasolle. Kanteluita saapui enemmän kuin niitä
11266: -terveyttä
11267: ehdittiin ratkaista.
11268: -asunto-oloja
11269: Uuden apulaisoikeusasiamiehen eli kolman-
11270: -opetusta, tiedettä ja kulttuuria
11271: nen päätoimisen ns. ratkaisijan saamisen vaiku-
11272: - työhallintoa
11273: tus alkoi kuitenkin näkyä loppuvuodesta. Rat-
11274: - yleistä virkamiesoikeutta
11275: kaistujen kanteluiden keskimääräinen käsittely-
11276: - siviilipalvelusta
11277: aika oli kertomusvuonna 9,6 kuukautta.
11278: -siirtolaisuutta
11279: -lapsen oikeuksia
11280: -kirkkoa
11281: ORGANISAATIOMUUTOSTEN
11282: -holhousta
11283: VUOSI - oikeusapua
11284: - tietosuojaa, tietohallintoa, tietoliikennettä
11285: Toiseksi päätoimiseksi apulaisoikeusasiamie-
11286: - tilastotointa
11287: heksi eduskunta valitsi apulaisoikeusasiamiehen
11288: - kielilainsäädäntöä
11289: varamiehenä toimineen kansliapäällikkö Jaakko
11290: -Ahvenanmaan itsehallintoa.
11291: Jonkan 1.9.1998 alkaneeksi neljän vuoden toimi-
11292: kaudeksi. Uuden työjärjestyksen nojalla oikeus-
11293: asiamies määräsi 1.9.1998 lukien asiajaosta rat-
11294: kaisijoiden kesken.
11295:
11296:
11297: 27
11298: KATSAUS VUOTEEN 1998
11299:
11300:
11301:
11302:
11303: AOA Jonkka ratkaisee asiat, jotka koskevat: oikeusasiamiehen) heille määräämiä tehtäviä.
11304: - vankeinhoitoa ja rangaistusten täytäntöön- Näin muodostetuilla jaostoilla on myös koulu-
11305: panoa tukseen ja työn ohjaukseen liittyviä tehtäviä.
11306: - kriminaalihuoltoa Uusi järjestelmä on havaittu toimivaksi ja tar-
11307: - oikeusrekistereitä koituksenmukaiseksi.
11308: - rikoksentekijäin luovuttamista Oikeusasiamiehen johtosääntö on peräisin
11309: -poliisia vuodelta 1920, joskin sitä on usein jouduttu tar-
11310: - syyttäjälaitosta kistamaan. Tällä hetkellä se on suurelta osin van-
11311: - ulosottoa, konkurssia, velkajärjestelyä hentunut. Kertomusvuoden aikana kansliassa
11312: -verotusta onkin valmisteltu myös ehdotus uudeksi oikeus-
11313: -tullia asiamiehen johtosäännöksi, jossa on jo otettu
11314: -yleistä järjestystä ja turvallisuutta huomioon myös 1.3.2000 voimaan tulevaksi
11315: - onnettomuustutkintaa suunniteltu uusi perustuslaki. Johtosääntöuu-
11316: - väestönsuojelua distus on tarkoitus toteuttaa yhdessä perustusla-
11317: -palo- ja pelastusasioita kiuudistuksesta johtuvan eduskunnan muiden
11318: - väestökirjanpitoa johto- ja ohjesääntöjen uudistamisten kanssa.
11319: - saamelaisasioita ja poronhoitoa. Nykyisen johtosäännön varassa on arvioitu voi-
11320: tavan tulla toimeen uuden perustuslain voi-
11321: Yllä oleva asiajako on pääsääntönä voimassa, maantuloon saakka.
11322: jollei oikeusasiamies yksittäistapauksissa päätä
11323: asioiden jakamisesta toisin.
11324: Aikaisemmin kaikki kanslian lakimiesesitteli- KANTELUT JA OMAT ALOITIEET
11325: jät ovat olleet kummankin ratkaisijan (oikeus-
11326: asiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen) yhtei- Oikeusasiamiehen on johtosääntönsä mukaan
11327: sessä käytössä aina kustakin ratkaistavasta asi- tutkittava kantelu, mikäli on perusteita epäillä,
11328: asta riippuen. Tätä järjestelmää rasitti koordi- että hänen valvontaansa kuuluva virkamies tai
11329: naation puute, etenkin silloin, kun kumpikin rat- viranomainen taikka muu julkista tehtävää hoi-
11330: kaisija osoitti yhtaikaa samalle lakimiesesitteli- tava on syyllistynyt lainvastaiseen tai virheelli-
11331: jälle kiireellisiä tehtäviä. Ratkaisijoiden luku- seen menettelyyn. Keskeinen osa oikeusasiamie-
11332: määrän noustessa kolmeen järjestelmää oli pak- hen harjoittamasta laillisuusvalvonnasta onkin
11333: ko muuttaa. Uuden työjärjestyksen mukaisesti yksityisten ihmisten tekemien kanteluiden käsit-
11334: oikeusasiamies onkin osoittanut kummankin telemistä. Kantelut vievät oikeusasiamiehen ja
11335: apulaisoikeusasiamiehen käyttöön heille kuulu- apulaisoikeusasiamiesten työajasta yhä suurem-
11336: viin asiaryhmiin erikoistuneita lakimiesesitteli- man osan. Yleisesti voidaan todeta kanteluasioi-
11337: jöitä osan lakimiesesittelijöistä jäädessä oikeus- den vaikeutuneen ja monimutkaistuneen. Kan-
11338: asiamiehen omaan käyttöön. teluiden laatuun ja käsittelytapaan on vaikutta-
11339: Käytännössä kanslian lakimiesesittelijät ovat nut myös perusoikeusuudistuksen yhteydessä oi-
11340: jakautuneet kolmeen jaostoon ja suorittavat ny- keusasiamiehelle uskottu erityistehtävä eli pe-
11341: kyään kukin pääasiassa vain yhden ratkaisijan rus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvomi-
11342: (oikeusasiamiehen tai jomman kumman apulais- nen.
11343:
11344:
11345:
11346: 28
11347: KATSAUS VUOTEEN 1998
11348:
11349:
11350:
11351:
11352: Oikeusasiamies vm puuttua myös omasta Kahdeksan suurimman kohderyhmän osalta
11353: aloitteestaan epäkohtiin, jotka tulevat hänen tie- ratkaisujen (sekä kantelujen että omien aloittei-
11354: toonsa esimerkiksi tarkastusten yhteydessä tai den ja lausuntojen) määrät olivat kertomus-
11355: tiedotusvälineiden kautta. Tällainen oma-aloit- vuonna seuraavat (suluissa prosentuaalinen
11356: teinen toiminta on etenkin perus- ja ihmisoikeuk- osuus kaikista ratkaistuista asioista):
11357: sien valvontatehtävän kannalta tärkeää. Sitä on Tuomioistuimet 410 (17 %)
11358: kuitenkin viime vuosina jouduttu kanteluruuh- Sosiaaliviranomaiset 357 (15 %)
11359: kan purkamistarpeen vuoksi rajoittamaan. Poliisiviranomaiset 242 (10 %)
11360: Kertomusvuoden aikana oikeusasiamiehen Terveysviranomaiset 166 (7 %)
11361: käsiteltäväksi tuli kaikkiaan 2 560 uutta asiaa. Kunnalliset viranomaiset 108 (5 %) 1
11362: Näistä oli kanteluita 2 507, lausuntopyyntöjä eri V ankeinhoitoviranomaiset 93 (4 %)
11363: viranomaisilta 21 ja omina aloitteina vireille tul- Veroviranomaiset 91 (4 %)
11364: leita asioita 32. Edellisvuonna kanteluasioita oli Ympäristöviranomaiset 86 (4 %)
11365: 2 561, lausuntopyyntöjä 19 ja omia aloitteita 46. Yhteensä 1 553 (66 %)
11366: Vuonna 1996 vastaavat luvut olivat 2 544, 14 ja Luvut kuvaavat vuoden 1998 aikana ratkais-
11367: 34. tujen asioiden määrää.
11368: Asioita ratkaistiin kertomusvuonna yhteensä Edellä mainitut asiaryhmät olivat suurimpia
11369: 2 361. Näistä kanteluasioiden määrä oli 2 310. myös edellisvuonna, vaikka ryhmien keskinäi-
11370: Omana aloitteena vireille tulleita asioita ratkais- nen järjestys jonkin verran muuttuikin. Tuo-
11371: tiin 28. Lausuntoja annettiin 23 kappaletta. mioistuinasioiden lisäksi myös kunnallisiin vi-
11372: Vuonna 1997 ratkaistiin 2 624 kantelua ja 33 ranomaisiin kohdistuvien kanteluratkaisujen
11373: omana aloitteena vireille tullutta asiaa sekä an- suhteellinen osuus lisääntyi vuoteen 1997 verrat-
11374: nettiin 17lausuntoa. Vuonna 1996 vastaavat lu- tuna. Toisaalta vankeinhoitoa ja verotusta kos-
11375: vut olivat 2 322, 14 ja 28. kevat ratkaisut vähentyivät selvästi.
11376: Kertomusvuoden aikana yli vuoden vanhojen Eri asiaryhmien määrällinen vertailu ei sellai-
11377: kanteluiden määrä lisääntyi kahdeksallakymme- senaan anna oikeaa kuvaa kanteluiden aiheutta-
11378: nellä. Vuoden 1997 lopussa ratkaisemattomia masta työmäärästä. Esimerkiksi tuomioistui-
11379: asioita oli 1 544, kertomusvuoden lopussa 1 743. miinja veroviranomaisiin kohdistuneet kantelut
11380: ovat usein muutoksenhakutyyppisiä, eikä oi-
11381: keusasiamiehellä ole mahdollisuutta niissä tehdä
11382: paljoakaan. Moni yksittäinen asia voi kuitenkin
11383: TUOMIOISTUINRATKAISUT vaatia runsaastikin selvitystyötä, kuten esimer-
11384: SUURIN ASIARYHMÄ
11385: kiksi ruotsin kielen käyttöä tuomioistuimissa
11386: Kertomusvuonna suunmman asiaryhmän sekä eristämiskäytäntöä psykiatrisessa sairaan-
11387: muodostivat tuomioistuimia koskevat kantelu- hoidossa koskevat omat aloitteet, joihin liittyi
11388: ratkaisut. Seuraavaksi eniten ratkaistiin sosiaali- myös empiirisiä selvityksiä.
11389: viranomaisia, poliisia ja terveysviranomaisia Kertomusvuonna saapuneiden asioiden mää-
11390: koskevia kantelu ja. rästä ei ole käytettävissä tarkkoja tilastoja, kos-
11391:
11392: 1 Kunnallisilla viranomaisilla viitataan tässä lähinnä kunnan yleishallintoon. Esimerkiksi kunnallinen sosiaali-, terveys-,
11393: opetus- ja ympäristötoimi on tilastoitu erikseen.
11394:
11395:
11396: 29
11397: KATSAUS VUOTEEN 1998
11398:
11399:
11400:
11401:
11402: ka kantelun kohdistuminen tiettyyn hallinnon- asiamiehen virallinen moite, jota kutsutaan huo-
11403: alaan ei aina ilmene kantelun diaaritiedoista. mautukseksi. Siitä on säädetty eduskunnan oi-
11404: Kantelut ovat usein siinä määrin jäsentymättö- keusasiamiehen johtosäännön 7 §:ssä. Huomau-
11405: mästi laadittuja, että arvostelun täsmällinen tus ei ole oikeudellisessa mielessä rangaistus, ku-
11406: kohde selviää vasta niitä lopullisesti ratkaistaes- ten esimerkiksi tuomioistuimen antama varoi-
11407: sa. Asian tilastomerkinnöistä päätetäänkin vasta tus, mutta käytännössä se usein koetaan sellai-
11408: ratkaisun tekemisen yhteydessä. Voidaan kui- seksi. Sen vuoksi huomautusta ei anneta, jollei
11409: tenkin arvioida, että kertomusvuonna saapui menettelyn virheellisyydestä ole varmuutta.
11410: eniten tuomioistuimia, sosiaaliviranomaisia ja Jos oikeusasiamiehen toteamaan virheelliseen
11411: poliisiviranomaisia koskevia kanteluja. menettelyyn liittyy lieventäviä asianhaaroja tai
11412: menettelyn virheellisyys on oikeudellisesti tul-
11413: kinnanvarainen, oikeusasiamies voi tyytyä huo-
11414: mautuksen sijasta ainoastaan lausumaan käsi-
11415: OIKEUSASIAMIEHEN
11416: tyksensä viranomaisen menettelyn virheellisyy-
11417: TOIMENPITEET
11418: destä tai oikeasta lain tulkinnasta taikka vastai-
11419: sen varalle kiinnittämään viranomaisen tai vir-
11420: TOIMENPITEISTÄ YLEENSÄ
11421: kamiehen huomiota johonkin seikkaan, esimer-
11422: Oikeusasiamiehen toimenpiteillä tarkoitetaan kiksi hyvän hallinnon periaatteisiin. Käsitysten
11423: niitä keinoja, joilla oikeusasiamies reagoi havait- lausumisesta tai huomion kiinnittämisestä ei ole
11424: semiinsa epäkohtiin. Ankarin reaktiokeino on missään erikseen säädetty, vaan nämä reaktio-
11425: virkasyytteen nostaminen. Virkasyytteiden mää- muodot ovat pitkäaikaisen käytännön luomia.
11426: rä on kuitenkin ollut suhteellisen pieni, osaksi Oikeusasiamiehen käsitys voi olla luonteel-
11427: siitäkin syystä, että rikoslaki ei (vuonna 1989 taan joko moittiva tai pelkästään ohjaava. Vaikka
11428: säädetyn muutoksen jälkeen) enää määrittele käsityksen lausuminen saattaa tuntua toimenpi-
11429: kaikkia virkavirheitä rangaistaviksi virkarikok- teenä lievältä, oikeusasiamiehen käsityksiin on
11430: siksi kuten aikaisemmin. Virkasyyte tulee ny- kuitenkin käytännössä suhtauduttu vakavasti.
11431: kyään kysymykseen vain vakaviksi katsotuissa Sen vuoksi niillä on voitu parantaa oikeusturvaa
11432: tapauksissa. etenkin ennalta ehkäisevästi.
11433: Lievempien rikkeiden osalta laillisuusvalvon- Oikeusasiamies voi tehdä myös esityksen lain-
11434: nan painopiste on siirtynyt rikosoikeudellisesta säädännön, oikeudenhoidon tai hallinnon kehit-
11435: arvioinnista muuhun arvosteluun. Viranomais- tämiseksi, erityisesti milloin laeissa tai asetuksis-
11436: toimintaa arvioidaan ensisijaisesti perus- ja ih- sa on puutteellisuuksia taikka epäselviä tai risti-
11437: misoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Oi- riitaisia säännöksiä. Esitys voi koskea myös voi-
11438: keusasiamiehen moitteen tehoa lisää siihen usein massa olevien oikeusohjeiden tarkistamista pe-
11439: liittyvä julkisuus. Moitteen tavoite ei kuitenkaan rus- ja ihmisoikeuksien aktiiviseksi edistämisek-
11440: ole rankaisullinen, vaan sillä tähdätään virhei- si. Lainsäädäntöä koskeva esitys osoitetaan aina
11441: den toistumisen ehkäisyyn ja ohjaukseen vastai- valtioneuvostolle. Sen tekeminen perustuu oi-
11442: sen varalle. keusasiamiehen johtosäännön 8, 8 a ja 9 §:iin,
11443: Selvästi lainvastaisesta tai virheellisestä me- joskin näissä säännöksissä puhutaan "huomau-
11444: nettelystä seuraa pääsäännön mukaan oikeus- tuksista, ehdotuksista ja ilmoituksista". Käytän-
11445:
11446:
11447:
11448: 30
11449: KATSAUS VUOTEEN 1998
11450:
11451:
11452:
11453:
11454: nössä näitä on kuitenkin totuttu kutsumaan toimenpidekynnyksen aleneminen saattaa liit-
11455: yleisnimellä oikeusasiamiehen esityksiksi. tyä myös perus- ja ihmisoikeusnäkökulman pai-
11456: Oikeusasiamies saa runsaasti pyyntöjä myös nottumiseen. Vaikkei jokin viranomaismenette-
11457: viranomaisen ratkaisun muuttamiseksi tai jon- ly perinteisessä mielessä antaisikaan laillisuus-
11458: kin asian uudelleen käsittelemiseksi, esimerkiksi valvojalle aihetta puuttua asiaan, perus- ja ih-
11459: väärän tuomion purkamiseksi tai jonkin harkin- misoikeusnäkökulma saattaa paljastaa siinä uu-
11460: nanvaraisen edun myöntämiseksi kohtuuttoman sia kysymyksenasetteluja, jotka mahdollisesti
11461: vaikeaan tilanteeseen joutuneelle kansalaiselle. vaativat oikeusasiamieheltä huomiota.
11462: Valitettavan harvoissa tapauksissa on kuiten- Kahdeksan suurimman asiaryhmän osalta
11463: kaan oikeudellisia edellytyksiä pyynnön esittä- toimenpideratkaisujen osuus kaikista kyseistä
11464: jän auttamiseen. Usein on kysymys asianajolli- asiaryhmää koskevista ratkaisuista oli seuraava
11465: sen avun pyytämisestä. Asianajoilisten neuvojen (vrt. sivulla 29 olevaan asiaryhmien kokonais-
11466: tai muun oikeusavun antaminen ei kuitenkaan määriä koskevaan järjestykseen).
11467: kuulu oikeusasiamiehen toimenkuvaan. On kat-
11468: sottu vakiintuneesti, että oikeusasiamiehen teh- V ankeinhoitoviranomaiset 18%
11469: tävänä on ensisijaisesti valvoa julkisen vallan- Kunnalliset viranomaiset 16%
11470: käytön laillisuutta ja ettei hän tässä tiukan puo- Ympäristöviranomaiset 14%
11471: lueettomassa roolissaan voi lähteä oikeusavusta- V eroviranomaiset 13%
11472: jana ajamaan yhden ihmisen tai eturyhmän sosi- Sosiaaliviranomaiset 13%
11473: aalisia tai oikeudellisia asioita. Poliisiviranomaiset 12%
11474: Terveysviranomaiset 8%
11475: Tuomioistuimet 6%
11476:
11477: KERTOMUSVUODEN TOIMENPITEET
11478: Näiden lukujen perusteella ei ole kuitenkaan
11479: Kertomusvuonna annettiin yhdeksän huo- syytä tehdä kovin pitkälle meneviä päätelmiä
11480: mautusta. Käsityksiä (sekä moittiviaettä ohjaa- sen enempää valvonnan tehokkuudesta kuin hal-
11481: via) lausuttiin yhteensä 210 tapauksessa. Käsi- linnonalan ongelmistakaan. Ensinnäkin on muis-
11482: tysten osuus kaikista toimenpideratkaisuista oli tettava, että oikeusasiamiehen tutkittavaksi va-
11483: kertomusvuonna 90,5 %. Eri käsitystyyppejä, likoituu vain vähäinen osa koko viranomaistoi-
11484: moiuivaa ja ohjaavaa, ei ole tilastoissa eroteltu. minnasta. On myös huomattava, että selvästi
11485: Esityksiä lainsäädännön, oikeudenhoidon tai suurin osa toimenpideratkaisuista on ollut aino-
11486: hallinnon kehittämiseksi tehtiin 13 asiassa. astaan käsitysten lausumisia ja huomion kiinnit-
11487: Näitä kaikkia ns. toimenpideratkaisuja oli tämisiä. Nämä eivät, kuten edellä on todettu,
11488: vuonna 1998 yhteensä 232, mikä on 9,8 prosent- välttämättä vielä kerro virheellisestä menette-
11489: tia kaikista ratkaisuista. Edellisenä vuonna vas- lystä. Kysymys on saattanut olla myös oikeus-
11490: taava prosenttiosuus oli 8,9 %. Vuonna 1997 asiamiehen laintulkintasuosituksesta tai toimin-
11491: vastaava prosenttiosuus oli 7,8% ja vuonna 1995 nan ohjauksesta vastaisen varalle.
11492: vain 7,7 %. Muutoksen suunta viittaa siis siihen, Oikeusasiamiehen toiminnan vaikutuksia ei
11493: että yhä useammassa asiassa on katsottu olevan kuitenkaan ole perusteltua arvioida pelkästään
11494: joko moitteen tai ohjauksen tarvetta. Tämä ns. toimenpideratkaisujen määrän perusteella.
11495:
11496:
11497:
11498: 31
11499: KATSAUS VUOTEEN 1998
11500:
11501:
11502:
11503:
11504: Useinkin viranomaisen virhe oikaistaan tai ha- keskiseen luottamukselliseen keskusteluun OI-
11505: vaittu epäkohta korjataan viranomaisen omasta keusasiamiehen kanssa. Myös muihin virastoihin
11506: aloitteesta heti, kun oikeusasiamies on siihen ja laitoksiin on tehty tarkastuksia, mikäli niissä
11507: puuttunut esimerkiksi viranomaiselle osoitetun käsitellään ihmisten oikeusturvan kannalta mer-
11508: selvityspyynnön muodossa tai jo ennen sitä. kittäviä asioita. Etenkin sosiaali- ja terveysalan
11509: Tämä on luonnollisesti kantelijan itsensä kannal- laitoksiin on tehty paljon tarkastuksia. Tarkas-
11510: ta toivottavin ratkaisu, joskaan korjausta ei ole tuksilla havaitaan usein epäkohtia, joita otetaan
11511: tilastoitu oikeusasiamiehen omaksi "toimenpi- oikeusasiamiehen omana aloitteena selvitettä-
11512: teeksi". Näitä viranomaisen tai virkamiehen väksi. Tarkastuksilla on myös ennalta ehkäisevä
11513: omasta aloitteesta tapahtuneita korjauksia tilas- tehtävänsä.
11514: toitiin kertomusvuonna 44 tutkitussa asiassa. Oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamiehet te-
11515: Oikeusasiamiehen kannanotot voivat olla kivät kertomusvuonna tarkastuksia yhteensä 61
11516: kantelijoille hyödyksi myös silloin, kun lainvas- kohteeseen. Näistä kertyi tarkastuspäiviä 41.
11517: taista tai virheellistä menettelyä ei ole havaittu. Edellisvuonna tarkastuskohteita oli 55 ja tarkas-
11518: Moni kantelija näet haluaa kantelullaan ensisi- tuspäiviä 45. Toisen apulaisoikeusasiamiehen
11519: jaisesti vastauksen siihen, onko hänen asiassaan myötä tarkastustoiminta on lisääntymässä.
11520: tapahtunut virhe vai ei. Oikeusasiamiehen kiel-
11521: teinenkin kannanotto hälventää kantelijan epä-
11522: tietoisuuden ja on siten omiaan selkeyttämään MUU TOIMINTA
11523: tilannetta.
11524: Joskus on kysymys myös siitä, että "keskuste- ULKOINEN TIEDOTUS
11525: luyhteys" viranomaisen ja kansalaisen välillä on Oikeusasiamiehen kannanottojen tärkeä vai-
11526: syystä tai toisesta katkennut. Oikeusasiamiehel-
11527: kutuskanava on niiden asianmukainen tiedotta-
11528: le tehty kantelu ja oikeusasiamiehen selvitys-
11529: minen. Oikeusasiamiehen kansliassa on pyritty
11530: pyyntö viranomaiselle voi parhaimmillaan pa- mahdollisimman avoimeen ja asiakasystävälli-
11531: lauttaa tämän yhteyden, ilman että oikeusasia- seen tiedotuskäytäntöön. Useimmista toimenpi-
11532: miehen tarvitsee edes lausua omaa kantaansa deratkaisuista laaditaan toimintakertomusta
11533: tapahtuneesta. varten kertomusseloste, joka toimitetaan heti
11534: myös eduskunnan perustuslakivaliokunnalle.
11535: Tärkeimmistä ratkaisuista ja kannanotoista teh-
11536: TARKASTUKSET dään lisäksi lehdistötiedote, joka on löydettävissä
11537: internetin kautta eduskunnan kotisivulta
11538: Kanteluiden ja omien aloitteiden ohella oi- (www.eduskunta.fi).
11539: keusasiamiehen tarkastukset muodostavat pe- Ratkaisuista tiedotetaan tapauskohtaisen
11540: rinteisesti tärkeän osan oikeusasiamiehen työstä. harkinnan mukaan lisäksi sellaisille tahoille, joi-
11541: Johtosääntö velvoittaa oikeusasiamiehen suorit- den arvioidaan olevan erityisen kiinnostuneita
11542: tamaan tarkastuksia etenkin vankiloissa ja muis- jostakin tietystä asiasta tai kannanotosta. Täl-
11543: sa suljetuissa laitoksissa sekä puolustusvoimien laisen ns. täsmätiedotuksen kohderyhmiä ovat
11544: yksiköissä. Vangeille, varusmiehille ja eri laitok- muun muassa eduskunnan asianomaiset valio-
11545: siin sijoitetuille on aina varattu tilaisuus kahden- kunnat, kyseisen alan keskeiset viranomaiset,
11546:
11547:
11548: 32
11549: KATSAUS VUOTEEN 1998
11550:
11551:
11552:
11553:
11554: tutkimuslaitokset ja yksittäiset tutkijat, aika- lakimiesten työ ei näy kantelu- ja toimenpideti-
11555: kausjulkaisut ja kansalaisjärjestöt. Oikeudelli- lastoissa, mutta käytännössä sillä on suuri merki-
11556: sesti erityisen merkityksellisistä kannanotoista tys osana oikeusasiamiehen palvelutehtävää.
11557: laaditaan lisäksi ns. Finlex-seloste. Oikeusasia-
11558: mies on järjestänyt myös julkisia tiedotustilai- SÄHKÖPOSTI
11559: suuksia mm. toimintakertomuksen luovutuksen Uutena yhteydenottomuotona ovat tulleet
11560: yhteydessä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolelle sähköpostitse lähetetyt viestit, jotka voivat olla
11561: suuntautuneiden tarkastusmatkojen yhteydessä sekä erilaisia tiedusteluja että varsinaisia kante-
11562: on järjestetty yleisötilaisuuksia, joissa oikeus- luja. Johtosäännön mukaan kantelu oikeusasia-
11563: asiamies on kertonut toiminnastaan ja varannut miehelle on tehtävä aina kirjallisesti, mutta käy-
11564: ihmisille aikaa kahdenkeskisiin keskusteluihin tännössä tästä muotovaatimuksesta on joustettu
11565: heidän oikeusongelmistaan. kantelijan eduksi hyväksymällä myös sähköpos-
11566: Ulkoista tiedottamista ovat täydentäneet oi- tikantelut. Sähköpostitse tulleisiin viesteihin on
11567: keusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten an- pyritty yksinkertaisissa tapauksissa vastaamaan
11568: tamat haastattelut, useat esitelmätilaisuudet ja heti sähköpostiosoitteeseen, mikä usein onkin ai-
11569: laillisuusvalvontaan liittyvät kirjoitukset. Esi- noa lähettäjän antama yhteystieto. Merkittävät
11570: telmiä on pidetty erityisalojen koulutustilai- kantelupäätökset annetaan kuitenkin edelleen
11571: suuksissa ja seminaareissa. Kohderyhminä ovat kirjallisesti, vaikka kantelu olisikin alun perin
11572: useimmiten olleet alalla toimivat virkamiehet ja lähetetty sähköpostitse.
11573: päätöksentekijät. Kertomusvuonna esitelmäti-
11574: laisuuksien painopiste on ollut sosiaali- ja tervey-
11575: denhuoltoviranomaisten toimialueella. LAUSUNNOT JA KUULEMISET
11576: Oikeusasiamies osallistuu lainsäädännön ja
11577: LAKIMIESPÄIVYSTYS
11578: oikeusjärjestelmän kehittämiseen myös anta-
11579: Kanslian esittelijät ovat hoitaneet vuorollaan malla valtioneuvostolle ja ministeriöille niiden
11580: päivystävän lakimiehen tehtäviä. Päivystävä pyynnöstä kirjallisia lausuntoja komiteamietin-
11581: lakimies on antanut ihmisille kanteluiden teke- nöistä ym. ehdotuksista. Lausunnot on pyritty
11582: miseen liittyviä neuvoja sekä henkilökohtaisesti yleensä rajaamaan oikeusasiamiehen omaa toi-
11583: että puhelimitse. Asianajoilisia ohjeita ei yleensä mintaa tai ihmisten oikeusturvaa ja perusoike-
11584: voida antaa, koska sellaisen oikeusavun antami- uksia koskeviin yleisiin kysymyksiin. Kertomus-
11585: nen kuuluu pikemminkin asianajajille ja yleiselle vuonna oikeusasiamies on antanut tällaisia lau-
11586: oikeusaputoimelle. Yksinkertaisia oikeudellisia suntoja yhteensä 24, joista oikeusministeriölle 9.
11587: neuvoja on kuitenkin annettu mahdollisuuksien Oikeusasiamies tai hänen määräämänsä edus-
11588: mukaan. taja on kutsuttu asiantuntijana kuultavaksi eri
11589: Puhelimitse asiakkaat kääntyivät kanslian lainvalmisteluhankkeita valmisteleviin elimiin.
11590: päivystävien lakimiesten puoleen kertomusvuo- Eduskunnan eri valiokunnat ovat niin ikään
11591: den aikana noin 1 300 kertaa, mikä oli jonkin kuulleet oikeusasiamiestä tai hänen edustajaan-
11592: verran edellisvuotta vähemmän. Tiedustelut sa, kun kysymys on ollut oikeusasiamiestä tai
11593: koskivat lähinnä sosiaali- ja poliisiviranomaisten laillisuusvalvontaa läheisesti koskevista lainsää-
11594: sekä tuomioistuinten menettelyä. Päivystävien däntöasioista.
11595:
11596:
11597: 33
11598: KATSAUS VUOTEEN 1998
11599:
11600:
11601:
11602:
11603: Oikeusasiamies, apulaisoikeusasiamiehet ja KANSAINVÄLINEN TOIMINTA
11604: kanslian edustajat ovat vuoden 1998 aikana ol-
11605: leet eduskunnan valiokunnissa kuultavina seu- Oikeusasiamiehellä on säännöllisiä kansainvä-
11606: raavasti. lisiä tapaamisia sekä Pohjoismaiden ja Euroopan
11607: OA Lehtimaja oli kuultavana lakivaliokun- tasolla että maailmanlaajuisesti. Ulkomailla on
11608: nassa 29.4.1998 sekä perustuslakivaliokunnassa osoitettu suurta kiinnostusta pohjoismaista oi-
11609: 28.8.1998 hallituksen esityksestä uudeksi Suo- keusasiamiesinstituutiota kohtaan. Suomen oi-
11610: men Hallitusmuodoksi. Lisäksi Lehtimaja oli pe- keusasiamieheltä pyydetään toistuvasti tietoja
11611: rustuslakivaliokunnan kuultavana 4.12.1998 ja käytännön neuvoja uusien oikeusasiamiehen
11612: hallituksen esityksestä laiksi viranomaisten toi- virkojen tai sitä vastaavien elinten perustami-
11613: minnan julkisuudesta ja siihen liittyviksi laeiksi. seksi ja kehittämiseksi eri puolilla maailmaa.
11614: AOA Paunio oli perustuslakivaliokunnan OA Lehtimaja alusti Tbilisissä Georgiassa 22.
11615: kuultavana 17.3.1998 rangaistusten täytäntöön- - 24.3.1998 Georgian oikeusasiamiehen ja Euroo-
11616: panosta annetun lain, tutkintavankeudesta an- pan neuvoston järjestämässä seminaarissa, jossa
11617: netun lain, pakkokeinolain 5a luvun ja kansan- käsiteltiin oikeusasiamiehen roolia ihmisoikeuk-
11618: terveyslain 14 §:n muuttamista koskevan halli- sien valvojana.
11619: tuksen esityksen johdosta. OA Lehtimaja vieraili Ankarassa 25. -
11620: AOA Jonkka oli lakivaliokunnan kuultavana 29.3.1998 Turkin ihmisoikeusasioista vastaavan
11621: 23.9.1998 hallituksen esityksestä valtion talous- ministerin kutsumana kertomassa oikeusasia-
11622: arvioksi vuodelle 1999 syyttäjälaitoksen resurssi- miehen toiminnasta Suomessa sekä vastaamassa
11623: en osalta. Hallintovaliokunnan kuultavana hän Turkin oikeusasiamieshanketta valmistelevan
11624: oli 6.10.1998 hallituksen esityksestä laiksi viran- työryhmän kysymyksiin. Vierailunsa aikana OA
11625: omaisten toiminnan julkisuudesta ja siihen liit- Lehtimaja tapasi myös Turkin parlamentin ih-
11626: tyviksi laeiksi. Lisäksi Jonkka oli lakivaliokun- misoikeusvaliokunnan puheenjohtajan sekä kor-
11627: nan kuultavana 14.10.1998 rangaistusten täy- keimman oikeuden ja perustuslakituomioistui-
11628: täntöönpanosta annetun lain, tutkintavankeu- men presidentit.
11629: desta annetun lain, pakkokeinolain ja kansanter- OA Lehtimaja osallistui Brysselissä
11630: veyslain muuttamista koskevan hallituksen esi- 11.12.1998 Belgian flaamilaisen parlamentin oi-
11631: tyksen johdosta. keusasiamiehen valitsemista varten perustetun
11632: Kansliapäällikkö Rautio ja vanhempi oikeus- lautakunnan kutsuttuna asiantuntijajäsenenä
11633: asiamiehensihteeri Leppänen olivat lakivalio- viranhakijoiden haastatteluun ja arviointiin.
11634: kunnan kuultavina 23.10.1998 hallituksen esi- AOA Paunio alusti Itämeren valtioiden neu-
11635: tyksestä laiksi viranomaisten toiminnan julki- voston demokratia-työryhmän seminaarissa
11636: suudesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Helsingissä 1.12.1998.
11637: Nuorempi oikeusasiamiehensihteeri Tantti- OA Lehtimaja ja AOA Paunio osallistuivat
11638: nen-Laakkonen oli hallintovaliokunnan kuulta- Pohjoismaisten oikeusasiamiesten kokoukseen
11639: vana 5.11.1998 hallituksen esityksestä holhous- Tukholmassa 11.- 13.6.1998 sekä Euroopan oi-
11640: lain uudistamiseksi. keusasiamiesten vuosikokoukseen sekä Euroo-
11641: pan neuvoston jäsenvaltioidensa oikeusasiamie-
11642:
11643:
11644:
11645:
11646: 34
11647: KATSAUS VUOTEEN 1998
11648:
11649:
11650:
11651:
11652: hille järjestämään Round Table- seminaariin 6.- ja luentotilaisuuksia ajankohtaisista lainsäädän-
11653: 9.10.1998 Maltalla. nön muutoksista ja muista laillisuusvalvontaan
11654: Esittelijäneuvos Kallio alusti 16.2.1998 liittyvistä asioista. Henkilökunta on osallistunut
11655: Georgian hallituksen edustajille ulkoasiainminis- myös kanslian ulkopuolisiin koulutustilaisuuk-
11656: teriössä järjestetyssä tilaisuudessa ja esittelijä- sun.
11657: neuvos Kuopus alusti Euroopan Neuvoston ja Oikeusasiamies lakimiesesittelijöineen osallis-
11658: Viron oikeusministeriön 18. - 19.9.1998 Tallin- tui 8.4.1998 oikeusministeriön lainvalmistelu-
11659: nassa järjestämässä seminaarissa. osaston kutsusta oikeusministeriössä järjestet-
11660: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Länsisyr- tyyn keskustelutilaisuuteen, missä käsiteltiin oi-
11661: jä osallistui Itämeren valtioiden neuvoston jär- keusministeriön ajankohtaisia lainsäädäntö-
11662: jestämään, Itämeren alueen valtioiden ihmisoi- hankkeita.
11663: keuskysymyksiä käsitelleeseen kokoukseen 13.- Oikeusasiamies järjesti 2.6.1998 eduskunnan
11664: 14.2.1998 Kööpenhaminassa sekä Euroopan oi- auditoriossa EY -oikeutta ja laillisuusvalvontaa
11665: keusasiamiehen 23.-24.11.1998 Brysselissä kan- koskevan seminaarin, jossa alustajina toimivat
11666: sallisten oikeusasiamiesinstituutioiden yhteys- tuomari LeifSev6n Euroopan yhteisöjen tuomio-
11667: henkilöille ja Euroopan komission paikallisedus- istuimesta, Principal Legal Adviser Richard
11668: tustojen juristeille järjestämään seminaariin. Wainwright Euroopan komissiosta, hallintoneu-
11669: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Ekblom- vos Ahti Rihto korkeimmasta hallinto-oikeudes-
11670: Wörlund osallistui Kansainvälisen eurooppaoi- ta, lainsäädäntöneuvos Jaana Jääskeläinen oi-
11671: keuden yhdistyksen (FIDE) Tukholmassa 3. - keusministeriöstä ja vanhempi oikeusasiamie-
11672: 6.6.1998 järjestämään kongressiin, jossa hän esit- hensihteeri Anne Ekblom- Wörlund. Osanottajia
11673: ti Suomea koskevan raportin oikeusasiamiehen oli kutsuttu muun muassa korkeimmista oikeuk-
11674: roolista Euroopan yhteisöoikeuden näkökulmas- sista, oikeusministeriöstä ja oikeuskanslerinvi-
11675: ta. rastosta.
11676: Oikeusasiamies henkilökuntineen (23 henkeä)
11677: VUODEN TAPAHTUMIA osallistui Viron oikeuskanslerin kutsusta viro-
11678: lais-suomalaiseen laillisuusvalvontaseminaariin
11679: TOIMINTAKERTOMUKSEN LUOVUTUS Tallinnassa 20.8.1998. Seminaarin jälkeen oli
11680: osanottajille järjestetty tutustumismatka Saa-
11681: Oikeusasiamies luovutti toimintakertomuk-
11682: renmaalle, missä oikeusasiamies tapasi mm. Saa-
11683: sensa vuodelta 1997 eduskunnan puhemiehelle
11684: renmaan läänin maaherran ja keskusteli aluehal-
11685: Riitta Uosukaiselle 3.9.1998. Luovutuksen jäl-
11686: linnon kysymyksistä Virossa ja Suomessa. Saa-
11687: keen järjestettiin lehdistölle tiedotustilaisuus
11688: renmaan matka toimi samalla henkilökunnan
11689: kansliassa. Tiedotustilaisuuden erityisteemana
11690: virkistysmatkana.
11691: oli oikeusasiamiesinstituutioiden tulevaisuuden
11692: haasteet. Muusta kansliassajärjestetystä koulutuksesta
11693: mainittakoon:
11694: ulkoasiainneuvos Holger Rotkirch ja lainsää-
11695: KOULUTUS
11696: däntöneuvos Arto Kosonen kertoivat 14.1.1998
11697: Kertomusvuonna on edellisvuosien tapaan Euroopan neuvoston ihmisoikeusvalvonnan
11698: järjestetty kansliassa henkilökunnalle koulutus- ajankohtaisista kysymyksistä, valtiovarainmi-
11699:
11700:
11701: 35
11702: KATSAUS VUOTEEN 1998
11703:
11704:
11705:
11706:
11707: nisteriön neuvotteleva virkamies Matti Salminen heena olivat oikeusasiamiehen suorittamat tar-
11708: alusti 27.1.1998 palvelusitoumuksista, sosiaali- kastukset sairaaloihin, vankiloihin ja poliisilai-
11709: ja terveysministeriön lainsäädäntöneuvos Riitta- toksiin. U zbekistanin tasavallan oikeusasiamie-
11710: Maija ]outtimäki kertoi 10.2.1998 Euroopan so- hen Saiora Rashidovan Paunio tapasi eduskun-
11711: siaalisesta peruskirjasta, tutkija Juhani Korttei- nassa 18.9.1998.
11712: nen Helsingin yliopistosta luennoi 27.2.1998 Oikeusasiamiehen kansliassa vieraili lisäksi
11713: ajankohtaisista ihmisoikeuskysymyksistä, kärä- Ranskan senaatin virkamiehiä 16.9.1998 ja Kri-
11714: jätuomari Eija Iivonen Helsingin käräjäoikeu- mm kansanedustuslaitoksen virkamiehiä
11715: desta kertoi 13.3.1998 kokemuksistaan Euroo- 17.9.1998.
11716: pan ihmisoikeustoimikunnan harjoittelijana, OA Lehtimaja isännöi Meksikon ulkoasiain-
11717: tutkija Maija Sakslin piti 24.4.1998 esityksen ministerille, suurlähettiläs Rosario Greenille tä-
11718: yksilön sosiaaliturvaa määrittelevästä EY -ase- män Suomen vierailun yhteydessä 21.11.1998
11719: tuksesta (1408/71), dosentti Liisa Nieminen alus- järjestetyn lounaan.
11720: ti 20.10.1998 eurooppalaisesta sosiaalioikeudesta
11721: ja dosentti Sami Mahkonen 18.12.1998 perhe-
11722: elämän suojasta. OIKEUSASIAMIEHEN
11723: KANSLIAN HENKILÖKUNTA
11724:
11725: KOTIMAISIA VIERAILUJA Kertomusvuoden lopussa oikeusasiamiehen
11726: kanslian vakinaiseen henkilökuntaan kuului
11727: Eduskunnan perustuslakivaliokunta vieraili
11728: kansliapäällikkö, neljä esittelijäneuvosta, viisi
11729: oikeusasiamiehen kansliassa 6.3.1998.
11730: vanhempaa oikeusasiamiehensihteeriä, kuusi
11731: Keskusrikospoliisin tutkinnanj oh taj akurssin
11732: nuorempaa oikeusasiamiehensihteeriä, tiedotus-
11733: osanottajat vierailivat AOA Jonkan luona
11734: sihteeri (virkavapaalla), kaksi tarkastajaa, kol-
11735: 22.10.1998.
11736: me notaaria, arkistonhoitaja, kirjaaja ja apulais-
11737: Vuoden poliisi Tapani Mannersuo kävi terveh-
11738: kirjaaja, kaksi osastosihteeriä sekä kolme toimis-
11739: dyskäynnillä AOA Jonkan luona 30.10.1998.
11740: tosihteeriä eli yhteensä 30 henkilöä.
11741: Kansliapäällikkö vastaa kanslian hallinnosta
11742: ja henkilöstöasioista sekä esittelee myös periaat-
11743: ULKOMAISIA VIERAILUJA teellisesti tärkeitä kantelu- ja lausuntoasioita.
11744: OA Lehtimajan luona vieraili Burundin tasa- Kansliapäällikkö Paunion tultua valituksi vuo-
11745: vallan parlamenttivaltuuskunta 3.3.1998, Lun- den 1996 alusta apulaisoikeusasiamieheksi vir-
11746: din yliopiston Raoul Wallenberg-instituutin kaa on hoitanut määräaikaisena esittelijäneuvos
11747: kansainvälisen ihmisoikeuskurssin osanottajat Jaakko Jonkka 31.8.1998 saakka ja l.9.1998läh-
11748: 7 .5.1998, Intian parlamentin eettinen komitea tien oikeusasiamiehen kansliassa siihen saakka
11749: 18.5.1998 ja Burundin tasavallan perustuslakia esittelijäneuvoksena toiminut Ilkka Rautio.
11750: valmisteleva lakimiesryhmä 27.5.1998. Eduskunnan valittua J onkan vuoden 1996
11751: Euroopan neuvoston alaisen kidutuksen vas- alusta apulaisoikeusasiamiehen varamieheksi
11752: taisen komitean (CPT) kolme jäsentä vierailivat hän on oikeusasiamiehen eri kutsusta toiminut
11753: AOA Paunion luona 9.6.1998. Keskustelun ai- lyhyehköjä aikoja kerrallaan myös tässä tehtä-
11754:
11755:
11756: 36
11757: KATSAUS VUOTEEN 1998
11758:
11759:
11760:
11761:
11762: KUVA JUSSI AALTO
11763: Oikeusasiamiehen kanslian henkilökunta elokuussa 1999
11764:
11765: vässä ennen nimittämistään toiseksi apulaisoi- Apulaisoikeusasiamies on estynyt hoitamasta
11766: keusasiamieheksi. Tällöin hän on ollut virkava- tehtäväänsä myös silloin, kun hän on puolestaan
11767: paana kansliapäällikön tehtävästä. Varamies- joutunut hoitamaan oikeusasiamiehen tehtäviä
11768: määräyksiin on turvauduttu apulaisoikeusasia- tämän poissaolon vuoksi. Kertomusvuonna Jon-
11769: miehen "estyneenä ollessa", minkä on tulkittu kalie kertyi varamiespäiviä 31.8.1998 mennessä
11770: tarkoittavan paitsi apulaisoikeusasiamiehen yhteensä 29. Varamiesjärjestelmästä luovuttiin
11771: loma-aikoja myös tämän tosiasiallista poissaoloa toisen apulaisoikeusasiamiehen aloittaessa viras-
11772: kansliasta esimerkiksi virkamatkojen takia. saan 1.9.1998.
11773:
11774:
11775: 37
11776: KATSAUS VUOTEEN 1998
11777:
11778:
11779:
11780:
11781: Kanslian vakinaiset lakimiesesittelijät jakau- - OTK, VTK Aila Linnakangas
11782: tuvat kolmeen ryhmään: esittelijäneuvoksiin Määräaikaista nuoremman oikeusasiamiehen
11783: sekä vanhempiin ja nuorempiin oikeusasiamie- virkasuhdetta on kertomusvuonna hoitanut:
11784: hensihteereihin. - dosentti, OTT Jussi Pajuoja (1.4.1998 alka-
11785: Vakinaisia esittelijäneuvoksia ovat: en)
11786: -dosentti, OTT, VT Jorma Kuopus Ylimääräisen esittelijän määräaikaisessa vir-
11787: - VT Eero Kallio kasuhteessa ovat toimineet:
11788: - VT Raino Marttunen - vanhempi lääninsihteeri VT Tuula Aantaa
11789: -dosentti, OTT, VT Jaakko Jonkka (kanslia- (5.10.1998 alkaen)
11790: päällikkönä 31.8.1998 saakka ja sen jälkeen - OTK Merja Haaranen (15.7.1998 alkaen)
11791: apulaisoikeusasiamiehenä) - VT Nina Meincke (1.4.- 31.8.1998)
11792: Määräaikaista esittelijäneuvoksen virkasuh- -dosentti, OTT, VTK Liisa Nieminen
11793: detta ovat kertomusvuonna hoitaneet: (1.12.1998 alkaen)
11794: - vanhempi oikeusasiamiehensihteeri, VT - VT Rauno Niemenoja (6.4.1998 alkaen)
11795: Lea Haapkylä - dosentti, OTT Jussi Pajuoja (31.3.1998
11796: - lainsäädäntöneuvos, käräjätuomari Ilkka saakka)
11797: Rautio (31.8.1998 saakka) - OTL Pasi Pölönen (1.10.- 31.12.1998)
11798: Vakinaisia vanhempia oikeusasiamiehensihtee- - VT Minna V erronen
11799: reitä ovat: Kanteluruuhkan purkamista varten on kerto-
11800: - VT Lea Haapkylä (esittelijäneuvoksena musvuonna palkattu myös sivutoimisia tunti-
11801: koko vuoden) paikkaisia lakimiesesittelijöitä. Näissä tehtävis-
11802: - VT Henrik Åström sä ovat toimineet eripituisia aikoja:
11803: - VT Harri Ojala - vanhempi lääninsihteeri, VT Tuula Aantaa
11804: - VT Riitta Länsisyrjä - OTK Merja Haaranen
11805: - OTK Erkki Hännikäinen - kihlakunnansyyttäjä, OTL, VT Päivi Hir-
11806: Määräaikaista vanhemman oikeusasiamie- velä
11807: hensihteerin virkasuhdetta ovat kertomusvuon- - käräjätuomari, nuorempi oikeussihteeri VT
11808: na hoitaneet: Eija Iivonen
11809: -nuorempi oikeussihteeri VT Anne Ekblom- -nuorempi hallintosihteeri, VT Marja-Liisa
11810: Wörlund (31.8.1998 saakka) Judström
11811: - nuorempi hallintosihteeri VT Liisa Heikkilä - VT Nina Meincke
11812: - OTT, VT Tatu Leppänen (1.9.1998 alkaen) -dosentti, OTT, VTK Liisa Nieminen
11813: Vakinaisia nuorempia oikeusasiamiehensihtee- - tutkija, OTK Maija Sakslin
11814: reitä ovat: - eduskuntasihteeri, VT Maija-Leena Paavo-
11815: - VT Kari Muukkonen la
11816: - VT Maija-Leena Paavola (virkavapaana) VT Nina Meincke on toiminut myös määrä-
11817: - VT Mirja Tamminen aikaisessa tutkijan virkasuhteessa (1.2. - 31.3.
11818: - OTK Kaija Tanttinen-Laakkonen 1998).
11819: - VT Juha Haapamäki (virkavapaana Lakimiesesittelijöillä on yleensä omat erikois-
11820: 20.4.1998 alkaen) alansa, joita koskevia asioita heille pääasiassa
11821:
11822:
11823: 38
11824: KATSAUS VUOTEEN 1998
11825:
11826:
11827:
11828:
11829: annetaan esiteltäväksi. Uusia esittelijöitä otetta- Vakinaisia tarkastajia ovat:
11830: essa pyritään siihen, että kanslian henkilökun- -Kari Huttunen
11831: nassa olisi mahdollisimman monipuolista ja kat- -Astrid Geisor-Goman (15.10.1998 alkaen)
11832: tavaa asiantuntemusta eri aloilta. Tarkastajan määräaikaisessa virkasuhteessa
11833: Tiedotussihteerin tehtävänä on huolehtia on toiminut rikosylikonstaapeli Veli-Erkki Yli-
11834: kanslian sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta risku (31.3.1998 saakka).
11835: sekä mediasuhteista. Viran vakinainen haltija Arkistonhoitajana on toiminut VN Marja-Lii-
11836: FK Ilta Helkama on ollut kertomusvuonna vir- sa Pärssinen, kirjaajana Liisa Keinänen, apulais-
11837: kavapaana ja toiminut Euroopan oikeusasiamie- kirjaajana HN Taru Koskiniemi sekä toimis-
11838: hen tiedotussihteerinä Strasbourgissa. Tiedotus- tosihteereinä Päivi Karhu, Kirsti Bärlund ja Lee-
11839: sihteerin tehtäviä on kertomusvuonna hoitanut na Helin.
11840: määräaikaisessa tiedottajan virkasuhteessa toi- Apulaiskirj aaj an määräaikaisessa virkasuh-
11841: minut osastosihteeri Päivi Ahola. Samalla hän on teessa on toiminut toimistosihteeri Anneli Han-
11842: toiminut myös AOA Paunion sihteerinä. gaslahti (21.12.1998 alkaen).
11843: Kanslian erilaisissa tukitehtävissä toimii kol- Osastosihteerin määräaikaisessa virkasuh-
11844: me notaaria ja kaksi rikospoliisikoulutuksen saa- teessa ovat toimineet:
11845: nutta tarkastajaa. Kantelumäärien lisääntyessä - apulaiskirjaaja HN Taru Koskiniemi
11846: myös heitä on jouduttu muiden tehtäviensä ohel- (2.9.1998 alkaen)
11847: la käyttämään kanteluasioiden esittelemiseen. -toimistosihteeri Päivi Karhu (1.2.1998 al-
11848: Notaareja ovat: kaen)
11849: - VN Raili Kerrman (samalla myös OA Lehti- Toimistosihteerin määräaikaisessa virkasuh-
11850: majan sihteeri) teessa on toiminut puhelinvaihteenhoitaja Niina
11851: - VN Irmeli Kurenmaa Hed (1.2.1998 alkaen).
11852: - HN Helena Rahko
11853:
11854:
11855:
11856:
11857: 39
11858: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA
11859:
11860:
11861:
11862:
11863: 3. PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA
11864:
11865:
11866:
11867: PERUS- JA IHMISOIKEUDET Suomesta tehdään runsaasti ihmisoikeusvali-
11868: KERTOMUSVUONNA 1998 tuksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
11869: Väkilukuumme nähden olemme aivan kärjessä
11870: Ihmisoikeudet verrattuna muihin Euroopan neuvoston jäsen-
11871: maihin. Tämä ei kuitenkaan välttämättä kerro
11872: Kertomusvuosi oli ihmisoikeuspoliittisesti
11873: huonosta ihmisoikeuskulttuurista- päinvastoin.
11874: merkittävä: 10.12.1998 tuli kuluneeksi 50 vuotta
11875: Mitä paremmin ihmiset osaavat perätä oikeuk-
11876: siitä, kun YK:n yleiskokous hyväksyi ihmisoi-
11877: siaan, sitä parempaan suuntaan kehittyy myös
11878: keuksien yleismaailmallisen julistuksen. Kan-
11879: ihmisoikeustilanne. Demokraattinen oikeus-
11880: sainvälisen rikostuomioistuimen perustaminen
11881: valtio vaatii kansalaisiltaan aktiivisuutta. Se
11882: merkitsi puolestaan pitkäaikaisen ihmisoikeus-
11883: vaatii herkkää korvaa myös julkiselta vallalta:
11884: poliittisen tavoitteen toteutumista.
11885: kritiikkiä ei ole pelkästään siedettävä, vaan sitä
11886: Suomen hallitus antoi Eduskunnalle on myös kuunneltava.
11887: 11.11.1998 ensimmäistä kertaa ihmisoikeuspo- Euroopan unionin on todettu tarjoavan Suo-
11888: liittisen selonteon. Sen mukaan Suomen ihmisoi- melle entistä keskeisemmän kanavan toimia ih-
11889: keuspolitiikan painopistealueita ovat naisten, misoikeuksien puolesta. Kertomusvuonna ratifi-
11890: lasten, vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen oidussa Amsterdamin sopimuksessa on vahviste-
11891: suojelu. Samalla korostettiin ihmisoikeuksien tu unionin sitoutumista vapauden, demokratian
11892: yleismaailmallisuutta ja jakamaHornuutta sekä ja oikeusvaltion periaatteisiin sekä ihmisoikeuk-
11893: niiden merkitystä osana laajaa turvallisuuskäsi- sien ja perusvapauksien kunnioittamiseen, ko-
11894: tettä. rostaen erityisesti yleistä syrjintäkieltoa ja pe-
11895: Euroopan ihmisoikeussopimuksen valvonta- rusoikeuksien sosiaalista ulottuvuutta. Amster-
11896: järjestelmää uudistettiin ja tehostettiin: entiset damin sopimuksen määräykset tulivat voimaan
11897: valvontaelimet korvattiin 1.11.1998 alkaen py- 1.5.1999.
11898: syvästi ja täyspäiväisesti toimivalla uudella ih- Euroopan unionin jäsenenä Suomi joutuu en-
11899: misoikeustuomioistuimella. Euroopan neuvos- tistä rohkeammin ottamaan kantaa myös muita
11900: tossa tehdyt vähemmistösopimukset, kansallis- maita koskeviin ihmisoikeuskysymyksiin. Suo-
11901: ten vähemmistöjen suojelua koskeva puiteyleis- men ihmisoikeuspoliittinen aloitteellisuus on li-
11902: sopimus sekä alueellisia kieliä ja vähemmistökie- sääntynyt kaikilla aloilla. Suomen entistä korke-
11903: liä koskeva eurooppalainen peruskirja, tulivat ampi profiili kansainvälisessä ihmisoikeuspolitii-
11904: Suomen osalta voimaan, edellinen 1.2.1998 ja kassa edellyttää myös oman ihmisoikeustilan-
11905: jälkimmäinen 1.3.1998. Euroopan sosiaalisen pe- teen kunnossa pitämistä, muuten politiikka me-
11906: ruskirjan valvontajärjestelmää tehostava ns. nettää uskottavuutensa. Vaikka Suomessa ei ole-
11907: järjestökanteluja koskeva lisäpöytäkirja tuli kaan ilmennyt kansainvälisen tai edes eurooppa-
11908: Suomen osalta voimaan 1.2.1998. laisen vertailun valossa kovin dramaattisia ih-
11909:
11910: 40
11911: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA
11912:
11913:
11914:
11915:
11916: misoikeusloukkauksia, ihmisoikeuksien kansain- PERUS- JA IHMISOIKEUSNÄKÖKULMA
11917: väliset valvontaelimet samoin kuin hallituksista LAILLISUUSVALVONNASSA
11918: riippumattomat ihmisoikeusjärjestöt ovat kiin- Perusoikeuksilla tarkoitetaan hallitusmuodos-
11919: nittäneet eräisiin suomalaisiin ilmiöihin kriittistä sa yksilölle turvattuja oikeuksia. lhmisoikeuksil-
11920: huomiota kertomusvuotta koskevissa ihmisoike- la taas tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaisia
11921: usra porteissaan. kaikille ihmisille kuuluvia perustavanlaatuisia
11922: Amnesty lnternationalin vuosiraportissa moi- oikeuksia, jotka on turvattu Suomea kansainvä-
11923: tittiin Suomea mm. siviilipalvelusmiesten pit- lisesti velvoittavissa ja yleensä joko lailla tai ase-
11924: kästä palvelusajasta, romaniväestön syrjinnäs- tuksella valtionsisäisesti voimaan saatetuissa
11925: tä, turvapaikanhakijoiden säilyttämisestä polii- kansainvälisissä sopimuksissa.
11926: sin tiloissa sekä vankeusrangaistukseen tuomit- Elokuussa 1995 voimaan tulleen perusoikeus-
11927: semisesta syytetyn poissaollessa. Euroopan tur- uudistuksen (969/95) yhteydessä perus- ja ihmis-
11928: vallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) si- oikeuksia lähennettiin toisiinsa sekä sisällöllises-
11929: toumusten noudattamista valvovan Helsinki-lii- ti, tulkinnallisesti että valvonnallisesti. Tavoit-
11930: ton vuosiraportissa taas puututtiin Suomen osal- teena oli lisätä perus- ja ihmisoikeuksien suoraa
11931: ta mm. Suojelupoliisin turvallisuuslausuntoihin, sovellettavuutta tuomioistuimissa ja muissa vi-
11932: poliisin romanirekisteriin sekä viranomaisten ranomaisissa sekä parantaa myös yksityisen ih-
11933: passiivisuuteen rasismin ja etnisen syrjinnän tor- misen mahdollisuutta vedota perus- ja ihmisoi-
11934: junnassa. Samoin mainittiin saamelaisten asema keuksiinsa käytännön lainsoveltamistilanteissa.
11935: ja metsähallituksen hakkuut poronhoitoalueella. Tänä päivänä kansalliset perusoikeudet ja kan-
11936: Myös Helsinki-liitto puuttui siviilipalvelusmies- sainväliset ihmisoikeudet muodostavat Suomes-
11937: ten kohteluun. sa kummatkin toisiaan täydentävän oikeudelli-
11938: sen suojajärjestelmän. Niillä on keskeinen merki-
11939: Perusoikeudet tys laillisuusvalvonnassa.
11940: Eduskunta hyväksyi Suomen uuden perustus- Hallitusmuodon 49 §:n 2 momenttiin lisättiin-
11941: lain 4.6.1999 ja se tulee voimaan 1.3.2000. Perus- kin maininta siitä, että tehtäväänsä hoitaessaan
11942: oikeusuudistuksessa vuonna 1995 vahvistettu eduskunnan oikeusasiamies valvoo myös perus-
11943: perusoikeusluettelo siirtyi lähes sellaisenaan uu- oikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. V al-
11944: den perustuslain 2 luvuksi. Perusoikeuksien täs- tioneuvoston oikeuskanslerin osalta vastaava li-
11945: mentämistä on jatkettu mm. uudistamalla julki- säys tehtiin hallitusmuodon 46 §:ään. Lainmuu-
11946: suus- ja salassapitosäännöstö sekä säätämällä toksilla haluttiin korostaa perus- ja ihmisoikeus-
11947: henkilötietolaki ja kokoontumislaki. Sananva- näkökulman tärkeyttä laillisuusvalvonnassa.
11948: pautta koskevan lainsäädännön sekä hallintolain Hallituksen esityksen johdosta antamassaan
11949: valmistelua on jatkettu. mietinnössä eduskunnan perustuslakivaliokunta
11950: Perusoikeuksista on käyty viime aikoina myös (PeV 25/1994 vp.) edellytti, että eduskunnan oi-
11951: kriittistä keskustelua. On korostettu, etteivät keusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskans-
11952: perusoikeudet ole patenttiratkaisu yhteiskunnan lerin kertomuksiin sisällytetään jakso perusoi-
11953: ongelmiin: niillä ei voida oikeudellisesti taata sel- keuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisesta.
11954: laista, mihin yhteiskunnan voimavarat tai poliit- Perus- ja ihmisoikeudet "läpäisevät" koko lail-
11955: tinen tahto eivät riitä. lisuusvalvonnan kentän. Lähes kaikissa oikeus-
11956:
11957:
11958: 41
11959: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA
11960:
11961:
11962:
11963:
11964: asiamiehen kannanotoissa voidaan erottaa pe- ta kidutuskieltoa ennen vuoden 1995 perusoi-
11965: rus- ja ihmisoikeusnäkökulma. Tämän näkökul- keusuudistusta. Kidutuksen lainvastaisuutta on
11966: man ja sen merkityksen havainnollistamiseksi on pidetty itsestään selvänä. Tätä kuvastaa sekin,
11967: tärkeätä saada läpileikkaus siitä, minkälaisia pe- ettei oikeusasiamiehen tietoon ole tullut epäilyjä
11968: rus- ja ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksen- virkamiesten harjoittamasta kidutuksesta, aina-
11969: asetteluja kertomusvuonna on ilmennyt ja min- kaan siinä mielessä kuin tämä käsite on oikeudel-
11970: kälaisiin oikeusasiamiehen kannanottoihin ne lisesti määritelty.
11971: ovat antaneet aiheita. Sitä vastoin ihmisarvoon liittyvät näkökohdat
11972: Jäljempänä luodaan siten yhteenvedonomai- ovat usein olleet oikeusasiamiehen kannanotto-
11973: nen katsaus siihen, miten perus- ja ihmisoikeus- jen taustalla, vaikkei ihmisarvoon olisi aina ni-
11974: näkökulma on ilmennyt oikeusasiamies (OA) menomaisesti viitattukaan. Valtion virkamies-
11975: Lehtimajan sekä apulaisoikeusasiamiesten lain 14 §:n 2 momentin mukaan virkamiehen on
11976: (AOA) Paunion ja Jonkan harjoittamassa lailli- käyttäydyttävä virkamiesasemansa edellyttä-
11977: suusvalvonnassa kertomusvuoden aikana ja mällä tavalla. Tähän sisältyy luonnollisesti myös
11978: minkälaisia konkreettisia ongelmia on tällöin se, ettei virkamies saa omalla käytöksellään lou-
11979: noussut esiin. Katsauksessa viitataan sekä sellai- kata kenenkään ihmisarvoa. Ihmisten kohtelun
11980: siin kannanottoihin, joita on muualla tässä ker- on oltava "asiallista", kuten ihmisarvon kunnioi-
11981: tomuksessa erikseen tarkemmin selostettu, että tuksen ajatus mahtipontisuutta välttävässä vir-
11982: muihin kannanottoihin. kakielessä usein vaatimattomasti ilmaistaan (ks.
11983: Tapausviittauksissa pyritään kiteyttämään se esim. esitutkintalain 24 §).
11984: perus- tai ihmisoikeuksiin liittyvä huomio tai Sotaväen simputus on ilmiö, johon oikeusasia-
11985: kannanotto, jota asianomainen laillisuusvalvoja mies on aika ajoin joutunut puuttumaan varus-
11986: on kussakin tapauksessa itse pitänyt olennaise- miesten kohtelua valvoessaan. OA Lehtimaja on
11987: na. Tarkoituksena ei ole antaa tilastotietoja eri- korostanut erityisesti kantahenkilökuntaan kuu-
11988: tyyppisistä kannanotoista vaan ainoastaan se- luvien esimiesten vastuuta siitä, että simputus-
11989: lostaa kannanottojen ominaispiirteitä ja hah- perinteet katkaistaan. Kysymys ei ole pelkäs-
11990: mottaa niiden kokonaiskuvaa. tään ulkokohtaisen valvonnan järjestämisestä
11991: Katsauksen jäsentely noudattaa hallitusmuo- vaan myös asenteihin vaikuttamisesta (469/2/97
11992: don (HM) perusoikeussystematiikkaa. Esitysta- ks. s. 217).
11993: pa on pääosiltaan sama, jota sovellettiin jo toi- AOA Paunio on puolestaan selvityksessään
11994: mintakertomuksissa vuosilta 1996 ja 1997. eristämisen käytöstä psykiatrisessa sairaalahoi-
11995: dossa korostanut sitä, että vaikka potilas olisi
11996: Ihmisarvon loukkaamattomuus eristetty lainmukaisilla perusteilla, saattaa eris-
11997: (HM 1 §ja 6 §:n 2 momentti) tämisen toteutus kokonaisuutena, ottaen huo-
11998: Valtion on turvattava ihmisarvon loukkaa- mioon esimerkiksi eristystilat ja potilaan vaate-
11999: mattomuus yhteiskunnassa. Ketään ei saa kidut- tus, loukata potilaan ihmisarvoa (1893/4/97 ks. s.
12000: taa eikä kohdella ihmisarvoa loukkaavasti. 206). Hän on arvostellut myös kehitysvammais-
12001: Tämä on kaikkien perus- ja ihmisoikeuksien ten epäinhimillistä kohtelua laitoksissa, joissa
12002: lähtökohta. Ihmisarvon kunnioittamisvelvolli- heidät on pantu ruokailemaan wc-tuolissa tai
12003: suus on ankkuroitu kulttuuriperintöömme. sidottu siihen jotta hoitajat voisivat käydä kah-
12004: Suomen lainsäädännössä ei ollut nimenomais- villa (839/4/96 ks. s. 156).
12005:
12006: 42
12007: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA
12008:
12009:
12010:
12011:
12012: Yhdenvertaisuus lain edessä (HM 5 §) erityistarpeisiin tulisi kiinnittää huomiota posti-
12013: Ihmisten yhdenvertainen kohtelu on oikeus- toimipaikkojen verkkoa harvennettaessa. Kai-
12014: järjestelmämme kulmakiviä. Yhdenvertaisuus killa tulisi olla yhtäläinen oikeus postin peruspal-
12015: klassisessa merkityksessään tarkoittaa saman- veluihin (307/4/96). OA Lehtimaja arvosteli
12016: laista kohtelua samanlaisissa asioissa. Hallitus- myös kaupunkia siitä, että liikkumisesteisten
12017: muodon yhdenvertaisuussäännös kieltää asetta- tarpeista oli tingitty uimahallin peruskorjauksen
12018: masta ihmisiä tai ihmisryhmiä ilman hyväksyt- yhteydessä (109/4/96 ks. s. 276).
12019: tävää perustetta toisia edullisempaan tai epä- AOA Paunio on puolestaan eristämisen käyt-
12020: edullisempaan asemaan. töä psykiatrisessa sairaalahoidossa koskevassa
12021: Ihmisten yhdenvertaisuus ei kuitenkaan mer- selvityksessään kiinnittänyt huomiota siihen,
12022: kitse sitä, että kaikilla on oltava samat velvolli- että eristämisen tavat vaihtelevat voimakkaasti
12023: suudet ja samat oikeudet. Meillä on korostettu eri lääneissä. Hän on korostanut sitä, että sairaa-
12024: sitä, että julkisen vallan velvollisuutena on edis- loiden erilaiset hoitokäytännöt ja -perinteet saat-
12025: tää tosiasiallista tasa-arvoa yhteiskunnassa. Ns. tavat loukata yhdenvertaisuusperiaatetta (1893/
12026: hyväksyttävä yhteiskuntaintressi voi tällöin oi- 4/97 ks. s. 206).
12027: keuttaa ihmisten eritaisenkin kohtelun. Viime AOA Paunio kiinnitti huomiota myös iän pe-
12028: kädessä lainsäätäjän tai sen, jolle lainsäädäntö- rusteella tapahtuvaan syrjintään tapauksessa,
12029: valtaa on kussakin asiassa delegoitu, asiana on jossa oli kysymys Kansaneläkelaitoksen päätök-
12030: arvioida ne yleiset hyväksyttävät perusteet, jot- sestä olla ostamatta terapiapalveluita yli 65-vuo-
12031: ka kulloinkin oikeuttavat asettamaan ihmiset tiailta psykoterapeuteilta. Näiden palvelujen
12032: erilaiseen asemaan. Tämä mutkistaa yhdenver- tuottajat pitäisi valita yksinomaan pätevyyden,
12033: taisuusperiaatteen oikeudellisen merkityksen ar- ammattitaidon ja yhteistyökyvyn perusteella
12034: vioimista käytännön tilanteissa. Laillisuusval- (1373/4/96 ks. s. 194).
12035: vojan onkin usein vaikea vetää rajaa toisaalta Sukupuolten tasa-arvon edistämisestä on halli-
12036: oikeudellisten ja toisaalta yhteiskuntapoliittis- tusmuodossa nimenomaisesti säädetty. OA Leh-
12037: ten näkökohtien välillä, etenkin silloin, kun pu- timaja katsoi valtiovarainministerin menetelleen
12038: hutaan yhteiskunnallisen tasa-arvon suunnitel- tasa-arvolain vastaisesti, kun tämä valtio-omis-
12039: mallisesta edistämisestä tietyillä elämänalueilla tajan edustajana valitsi Postipankki Oy:n hallin-
12040: eikä pelkästään klassisen syrjintäkiellon rikko- toneuvoston uusiksi jäseniksi pelkästään miehiä.
12041: misesta. Hän arvosteli myös valtiovarainministeriötä asi-
12042: Yhdenvertaisuusnäkökohtiin vedotaan oi- an puutteellisesta valmistelusta sen pyytäessä
12043: keusasiamiehelle tulevissa kanteluissa hyvin eduskuntaryhmiä nimeämään ehdokkaita hal-
12044: usein. Oikeusasiamies on ottanut kertomusvuon- lintoneuvoston uusiksi jäseniksi (847/4/95 ks. s.
12045: na kantaa yhdenvertaisuuden toteutumiseen 290).
12046: mm. seuraavissa ratkaisuissaan. Toisessa tapauksessa oli kysymys ulkoasiain-
12047: Erityisesti vammaisten oikeutta yhdenvertai- hallinnon palveluksessa olevien henkilöiden oi-
12048: seen kohteluun on painotettu. Julkisen vallan keudesta saada työnantajaltaan korvausta ulko-
12049: asiana on mm. helpottaa vammaisten asiointia maanpalvelun aikana ilmeuneen raskauden ja
12050: julkisissa tiloissa. OA Lehtimaja muistutti liiken- synnytyksen aiheuttamista kustannuksista. OA
12051: neministeriötä siitä, että liikuntarajoitteisten Lehtimaja kiinnitti ulkoasiainministeriön huo-
12052:
12053:
12054:
12055: 43
12056: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA
12057:
12058:
12059:
12060:
12061: miota siihen, ettei ketään saisi raskauden ja syn- luyritysten huomiota perusoikeussuojan asetta-
12062: nytyksen takia asettaa eri asemaan terveyden- miin minimivaatimuksiin telepalveluiden toimi-
12063: huoltokustannusten korvaamisessa. Sukupuol- tusehdoista määrättäessä (225114/96 ks. s. 265).
12064: ten tasa -arvoa loukkaavia syrjiviä käytäntöj ä oli Jätelaki (1072/1993) toi haja-asutusalueet ja
12065: vältettävä. Lisäksi oli tässä yhteydessä otettava sitä kautta myös vapaa-ajan asunnot järjestetyn
12066: huomioon se erityinen perusoikeussuoja, joka jätteenkuljetuksen piiriin. Uudet velvoitt.eet
12067: lain mukaan kuuluu lapselle ja perheelle (2557/4/ ovat aiheuttaneet runsaasti epätietoisuutta koh-
12068: 95 ks. s. 292). telun yhdenvertaisuudesta eri kunnissa. OA Leh-
12069: Eräässä kantelussa oli kysymys samaa suku- timaja arvosteli mm. sitä, että kunta asetti oman
12070: puolta olevan avoparin väitetystä syrjinnästä kunnan vakinaiset asukkaat ja ulkopaikkakun-
12071: Ulkomaalaisviraston oleskelulupakäytännössä, talaiset perusteettomasti eriarvoiseen asemaan,
12072: ottaen huomioon, ettei tällaisella parilla ollut mitä tuli vapaa-ajan asuntojen velvollisuuteen
12073: lain mukaan edes teoreettista mahdollisuutta liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen (534/4/
12074: solmia oleskeluluvan saamista helpottavaa avio- 96 ks. s. 277). Toisessa tapauksessa oli taas kysy-
12075: liittoa kuten ns. heteropareilla. OA Lehtimaja mys jätehuoltoyrittäjien yhdenvertaisesta koh-
12076: kuitenkin katsoi, etteivät samaa sukupuolta ole- telustajätehuoltoa koskevassa kunnallisessa tie-
12077: vat avoparit toistaiseksi nauttineet Euroopan dottamisessa (127/4/96 ks. s. 272).
12078: ihmisoikeussopimuksen mukaan yhtä pitkälle OA Lehtimaja on ottanut kantaa yhdenvertai-
12079: menevää perhe-elämän suojaa kuin heteroparit. suusongelmiin myös yritystoiminnan julkisessa
12080: Ulkomaalaisvirasto ei ollut OA:n mielestä syyl- edistämisessä (1883/4/98 ks. s. 307), puolue- ja
12081: listynyt väitetyllä perusteella syrjintään tai lehdistötukien jakamisessa (832/4/96 ks. s. 306),
12082: muutoinkaan ylittänyt harkintavaltaansa (310/ liikennelupien peruuttamisessa (469/4/96 ks. s.
12083: 4/97 ks. s. 258). 264 ), televisiolupamaksujen perimisessä (866/4/
12084: Rotusyrjintää koskevat kantelut näyttävät li- 97 ks. s. 265), aiheettomasti perittyjen ulosotto-
12085: sääntyneen. Eräässä tapauksessa afrikkalaista maksujen korvaamisessa (10/2/97 ks. s. 251) ja
12086: syntyperää oleva Suomen kansalainen epäili, velkajärjestelyasioiden selvittäjänpalkkioiden
12087: että hän oli Ruotsiin matkustaessaan joutunut määräämisessä (257/4/96 ks. s. 84).
12088: passin pistokoetarkastukseen pelkästään ihon- AOA Paunio on puolestaan muistuttanut yh-
12089: värinsä perusteella. OA Lehtimaja muistutti ra- denvertaisuusnäkökohdasta terveydenhoitokus-
12090: j avartiolaitoksen esikuntaa siitä, että passintar- tannusten korvaamiskäytännössä (1132/4/96).
12091: kastajien oli pistokoetarkastuksissa vältettävä Hän on arvostellut myös ammatillisten oppilai-
12092: sellaista käyttäytymistä, jota perustellusti saa- tosten antaman opetuksen maksuttomuutta kos-
12093: tettiin epäillä syrjintäkiellon vastaiseksi (2188/4/ kevaa säädöspohjaa, joka vaillinaisuutensa
12094: 96 ks. s. 259). vuoksi on johtanut epäyhtenäisiin ja yhdenver-
12095: Asunnottomuuden vaikutuksesta julkisten pal- taisuutta loukkaaviin maksukäytäntöihin (2200/
12096: velujen saatavuuteen on silloin tällöin kanneltu. 4/97).
12097: OA Lehtimaja katsoi, ettei kiinteän asunto-osoit-
12098: teen ilmoittamista voitu asettaa yleiseen matka- Elämä, vapaus, koskemattomuus
12099: viestinverkkoon liittymisen ehdoksi. Yhdenver- ja turvallisuus (HM 6 § 1)
12100: taisen kohtelun varmistamiseksi OA kiinnitti lii- Perusoikeusuudistuksen yhteydessä koottiin
12101: kenneministeriön ja asiassa kuuitujen telepalve- henkilöön kohdistuvat ns. fyysiset perusoikeudet
12102:
12103: 44
12104: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA
12105:
12106:
12107:
12108:
12109: samaan yhteyteen. Perusoikeussuoja on laajen- kohtaisen vapauden ja koskemattomuuden mer-
12110: nettu koskemaan nimenomaisesti myös henkilö- kitykseen myös rikosprosessuaalisten pakkokei-
12111: kohtaista koskemattomuutta ja turvallisuutta nojen käytössä (1819/4/96 ks. s. 123), päihtynei-
12112: eikä ainoastaan perinteisen määritelmän mukai- den käsittelyssä (90/4/97 ks. s. 132) ja vangeille
12113: sesti yksilön henkeä ja vapautta. Tämä kuvastaa suoritettavissa henkilönkatsastuksissa (136/4/97
12114: nykyaikaista käsitystä fyysisen perusoikeussuo- ks. s. 113).
12115: jan laaja-alaisuudesta. AOA Paunio viittasi julkisen vallan velvolli-
12116: Fyysisten perusoikeuksien turvaamisessa on suuteen suojata ihmisiä rikoksilta ja muistutti
12117: kaksi ulottuvuutta: toisaalta julkisen vallan on ammatillista kurssikeskusta sen vastuusta huo-
12118: pidättäydyttävä itse loukkaamasta näitä oi- lehtia oppilasasuntolansa järjestyksestä sekä op-
12119: keuksia, toisaalta sen on luotava olosuhteet, jois- pilaiden perusturvallisuudesta (603/4/96 ks. s.
12120: sa nämä perusoikeudet nauttivat mahdollisim- 227). AOA Jonkka on puolestaan kiinnittänyt
12121: man hyvää suojaa myös yksityisiä loukkauksia huomiota vankien eristämiskäytäntöön huumei-
12122: vastaan. Jälkimmäisestä ulottuvuudesta on ky- denkuljetusepäilyjä koskevissa tapauksissa (6211
12123: symys mm. suojattaessa ihmisiä rikollisuutta 4/97 ja 2517/4/96 ks. s. ll5).
12124: vastaan. Rikosoikeusjärjestelmän tehokkuus on Henkilökohtaiseen vapauteen kuuluu myös
12125: tässä mielessä sekin perustavanlaatuinen perus- tahdonvapaus ja itsemääräämisoikeus. Koska
12126: ja ihmisoikeuskysymys. holhottavaksi julistaminen merkitsee itsemää-
12127: Henkilön fyysisten perusoikeuksien toteutu- räämisoikeuteen puuttumista, menettelyn huo-
12128: misen kannalta erityisen herkkiä aloja ovat polii- lellisuudelle sekä holhottavaksi julisteHavan oi-
12129: sin pakko- ja voimakeinot sekä olosuhteet sulje- keusturvalle oli AOA Paunion mukaan asetetta-
12130: tuissa laitoksissa. Nämä kuuluvat perinteisesti va poikkeuksellisen korkeat vaatimukset (18114/
12131: oikeusasiamiehenharjoittaman laillisuusvalvon- 96 ks. s. 288).
12132: nan ydinalueeseen. OA Lehtimaja on puolestaan korostanut, että
12133: OA Lehtimaja arvosteli vartiotehtävää hoita- julkisella vallalla on yleinen velvollisuus mini-
12134: neiden varusmiessotilaspoliisien ylimitoitettua moida kaikista henkilökohtaista vapautta rajoit-
12135: voimankäyttöä näiden ottaessa siviilihenkilön tavista toimenpiteistä aiheutuvia tarpeettomia
12136: kiinni ja pannessa tämän käsirautoihin. OA kiin- haittoja. OA arvosteli erityisesti rikosasioiden
12137: nitti pääesikunnan huomiota sotilaspoliisien riit- todistajien kohtelua käräjäoikeuksissa. Pitkät
12138: tämättömään koulutukseen ja voimakeinojen odotusajat sekä niihin liittyvä epävarmuus ja
12139: käyttöä koskevaan puutteelliseen ohjeistukseen puutteellinen informointi merkitsivät käräjäoi-
12140: (2695/4/95 ks. s. 215). keuteen todistajiksi haastetuille omasta tahdosta
12141: AOA Paunio selvitti puolestaan eristämisen riippumatonta tosiasiallista vapauden rajoitusta
12142: käyttöä psykiatrisessa sairaalahoidossa ja koros- (1439/4/98 ks. s. 94).
12143: ti tarvetta sen rajoittamiseen nykyisestä. Eristä- Henkilökohtainen vapaus ja koskemattomuus
12144: minen ei saa jatkua kauemmin kuin on välttämä- on ollut keskeisesti esillä myös psykiatrisissa sai-
12145: töntä eikä päätös tahdosta riippumattomasta raaloissa, poliisilaitoksissa ja vankiloissa teh-
12146: hoidosta sinänsä oikeuta rajoittamaan henkilön dyissä tarkastuksissa. Poliisikohteiden tarkas-
12147: muita perus- ja ihmisoikeuksia (1893/2/97 ks. s. tuksilla on erityishuomion kohteena ollut tuo-
12148: 206). AOA Paunio on ottanut kantaa henkilö- mioistuinkontrollin ulkopuolelle jäävien henki-
12149:
12150:
12151:
12152: 45
12153: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA
12154:
12155:
12156:
12157:
12158: lökohtaiseen vapauteen kohdistuvien pakkokei- suutta asua kiinteässä osoitteessa. Asunnotto-
12159: nojen kuten kiinniottojen ja pidätysten käyttö. man henkilön oikeusturvaan ja mm. oikeuteen
12160: AOA Jonkka on arvostellut näiden päätösten käyttää matkaviestimiä on jo edellä viitattu yh-
12161: perusteluissa havaitsemiaan puutteita (ks. s. 118 denvertaisuutta ja sananvapautta koskevissa
12162: -119). jaksoissa (225114/96 ks. s. 265).
12163:
12164: Rikosoikeuden laillisuusperiaate (HM 6a §) Yksityiselämä, kunnia, kotirauha ja viestin-
12165: täsalaisuus (HM 8 §)
12166: Yksi oikeusvaltion perusperiaatteita on, että
12167: ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuo- Perusoikeusuudistuksen yhteydessä säädettiin
12168: mita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, oikeudesta yksityiselämän suojaan uutena pe-
12169: jota ei tekohetkellä ole säädetty laissa rangaista- rusoikeutena, jonka esikuvana olivat vastaavat
12170: vaksi. Tätä kutsutaan rikosoikeudelliseksi lailli- määräykset kansainvälisissä ihmisoikeussopi-
12171: suusperiaatteeksi. Perusoikeusuudistuksen yh- muksissa. Oikeutta yksityiselämän (eli yksityi-
12172: teydessä siitä otettiin nimenomainen säännös syyden) suojaan täydentävät siihen läheisesti
12173: hallitusmuotoon. liittyvät perusoikeudetkuten oikeus kunniaan ja
12174: Rikosoikeuden laillisuusperiaatetta AOA Pau- kotirauhaan sekä luottamuksellisen viestin suo-
12175: nio korosti tapauksessa, jossa liikennevalvontaa jaan. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artik-
12176: suorittavan poliisimiehen määräämästä puhal- lassa on yksityiselämään rinnastettu nimenomai-
12177: luskokeesta kieltäytyneelle henkilölle oli annettu sesti myös perhe-elämä. Myös henkilötietojen
12178: rangaistusmääräys. Hänen mukaansa puhallus- suoja on mainittu hallitusmuodossa osana yksi-
12179: kokeesta kieltäytymisestä ei voitu rangaista, tyiselämän suojaa.
12180: koska teko ei lain mukaan täyttänyt minkään Yksityiselämää suojattaessa joudutaan usein
12181: rikoksen tunnusmerkistöä (1289/4/96 ks. s. 133). vaikeisiin intressivertailuihin, kun muiden perus-
12182: oikeuksien, esimerkiksi sananvapauden ja siihen
12183: Liikkumisvapaus ja asuinpaikan liittyvänjulkisuusperiaatteen, turvaaminen vaa-
12184: valinta (HM 7 § ) tii tietynasteista yksityiselämään puuttumista.
12185: Liikkumisvapauden eri ulottuvuuksista on pe- OA Lehtimaja ei pitänyt sopivana, että tulli-
12186: rusoikeusuudistuksen yhteydessä säädetty entis- asemalla käytettiin tarkastettavien henkilöiden
12187: tä yksityiskohtaisemmin. Suomen kansalaisella odotustilana lasiseinäistä koppia, jonka ohitse
12188: ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella maahan tuleva liikenne kulki. OA:n mukaan tar-
12189: on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkan- kastettavilla oli oikeus tulla suojatuiksi ulkopuo-
12190: sa. listen uteliaisuudelta ja epäluuloilta (133/4/98 ks.
12191: Kirkkolaissa on säädetty papin velvollisuudes- s. 299).
12192: ta asua virka-asunnossa. Tätä asumispakkoa AOA Paunio puolestaan arvosteli sitä, että ko-
12193: koskevaan kanteluun antamassaan vastauksessa tietsinnän kohteena olevan asunnon haltija pois-
12194: OA Lehtimaja totesi, että asumispakkosäännös- tettiin kotietsinnänajaksi puolipukeisena kerros-
12195: tä oli asuinpaikan valintaa rajoittavana tulkitta- talon rappukäytävään (10114/96 ks. s. 127).
12196: va suppeasti (767/4/97 ks. s. 300). Vangit saattavat esimerkiksi laitosturvallisuu-
12197: Oikeus asuinpaikan valintaan merkitsee myös den vuoksi joutua sietämään yksityiselämänsä
12198: sitä, ettei kellään ole lakiin perustuvaa velvolli- rajoittamista. AOA Paunio katsoi, etteivät van-
12199:
12200:
12201:
12202: 46
12203: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA
12204:
12205:
12206:
12207:
12208: keinhoitoviranomaiset olleet ylittäneet harkin- ratkaisussaan hän korosti, että säännöstä, joka
12209: tavaltaansa kieltäessään vankia käyttämästä oikeuttaa kunnan opetustoimen palveluksessa
12210: vankilassa moottoripyöräklubin tunnusliivejä, olevan henkilön poikkeuksellisesti luovuttamaan
12211: ottaen huomioon, ettei kiellolla ollut puututtu salassapidettäviä tietoja, ei voida tulkita laajen-
12212: ainakaan perusoikeuksien ydinalueeseen (1408/ tavasti (2415/4/95 ks. s. 221).
12213: 4/96 ks. s. 110). Tapauksessa, jossa valtion mielisairaalan yli-
12214: Kotirauhan ja perhe-elämän suojaan puuttu- lääkäri oli rajoittanut potilaan ja tämän lakimie-
12215: vista viranomaistoimista pitää säätää lailla. hen välisiä puhelimitse tapahtuneita yhteyden-
12216: AOA Paunion mukaan kotietsintää ei ollut lupa ottoja, AOA Paunio painotti psykiatrisen poti-
12217: suorittaa pelkästään henkilön noutamiseksi ran- laan oikeutta pitää yhteyttä lakimieheensä (800/
12218: gaistuslaitokseen, koska tällainen kotietsintä ei 4/96 ks. s. 195).
12219: perustunut lakiin (134/4/96 ks. s. 130). Hän piti Viestintäsalaisuuden suojasta oli kysymys ta-
12220: ongelmallisena myös lastensuojeluasetuksessa pauksessa, jossa holhouslautakunnan puheen-
12221: säädettyjä vanhempien ja huostaan otettujen johtaja oli holhottavan kirjeen luvatta avaamal-
12222: lasten välisen yhteydenpidon rajoituksia, koska la pyrkinyt estämään testamentin hävittämisen.
12223: niillä puututtiin perhe-elämän suojaan ilman Hän oli perustellut menettelyään sillä, että oi-
12224: lain suomaa valtuutusta (1179/2/98 ks. s. 179, keudenmukaisuus oli tärkeämpi arvo kuin lailli-
12225: 813/4/96 ja 289/4/97 ks. s. 180 sekä 140114/96 ks. suus. AOA Paunio arvosteli menettelyä ja muis-
12226: s. 182). AOA Paunio on kiinnittänyt huomiota tutti siitä, että yhteiskunnallista oikeudenmu-
12227: perhe- ja yksityiselämän suojaan myöslasten ja kaisuutta toteutettiin parhaiten juuri ihmisten
12228: vanhempien välistä tapaamista koskevissa risti- perusoikeuksia kunnioittamalla (947/4/97 ks. s.
12229: riitatilanteissa, missä sosiaaliviranomaisten tu- 303).
12230: lee kohdella eri osapuolia mahdollisimman tasa- AOA Paunio arvioi luottamuksellisen viestin
12231: puolisesti (1273/4/97 ks. s. 184). suojaa myös korkeakoulun tietokoneverkossa lä-
12232: Henkilötietojen suojasta oli kysymys mm. hetettyjen sähköpostiviestien osalta ja totesi,
12233: kantelussa, jossa arvosteltiin velkajärjestelyn että tietokonejärjestelmien ylläpitohenkilökun-
12234: hakijalle asetettua velvollisuutta ilmoittaa haki- nalla voi olla sinänsä hyväksyttävä syy valvoa
12235: jan kanssa yhteistaloudessa elävien perheen- näitä viestejä mutta sähköpostiviesteihin puut-
12236: jäsenten nimet ja henkilötunnukset. OA Lehti- tumisen muoto ja laajuus täytyy olla riittävän
12237: maja ei pitänyt tätä yksityisyyden loukkaukse- tarkkarajaisesti määritelty (2049/4/96 ks. s. 224).
12238: na, ottaen huomioon, että vaadituilla tiedoilla Yksityiselämän suoja on ollut esillä ja sitä on
12239: saattoi olla merkitystä velallisen maksukykyä erityisesti korostettu myös AOA Paunion psy-
12240: selvitettäessä (305/4/98 ks. s. 149). kiatrisiin sairaaloihin tekemillä tarkastuksilla.
12241: AOA Paunio on ottanut kantaa salassapito-
12242: suojaan viranomaisten välisessä tietojenvaihdos- Sananvapaus ja taliennejulkisuus
12243: (HM 10 §)
12244: sa. Yleinen tietojensaantioikeus ei hänen mu-
12245: kaansa vielä oikeuta automaattisesti murtamaan Sananvapauteen kuuluu oikeus paitsi ilmaista
12246: tietojen antajan salassapitovelvollisuutta, vaan ja julkistaa myös vastaanottaa tietoja, mielipi-
12247: tilanteet on harkittava tapauskohtaisen intressi- teitä ja viestejä kenenkään ennakolta estämättä.
12248: vertailun pohjalta (1017/4/96 ks. s. 168). Eräässä Sananvapaudesta on säädetty sekä hallitusmuo-
12249:
12250:
12251:
12252: 47
12253: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA
12254:
12255:
12256:
12257:
12258: dossa että kansainvälisissä ihmisoikeussopimuk- viestinverkkoihin, on yhteydessä sananvapau-
12259: sissa lähes samansisältöisesti. den toteutumiseen. Tämä tulisi ottaa telepalve-
12260: Sananvapauteen liittyy läheisesti oikeus tal- luiden toimitusehtojen yleisistä perusteista mää-
12261: Iennejulkisuuteen eli oikeus saada tietoja viran- rättäessä huomioon (225114/96 ks. s. 265). Leh-
12262: omaisen hallussa olevasta asiakirjasta tai muusta distötuen osalta OA Lehtimaja katsoi, ettei se
12263: tallenteesta. Taliennejulkisuus on kotimaista pe- eräiden kantelijoiden väittämin tavoin loukan-
12264: rua oleva perusoikeussäännös. Se ilmentää myös nut sananvapautta. Lehdistötuki oli päinvastoin
12265: Euroopan unionissa parhaillaan ajankohtaista tarkoitettu monipuolistamaan viestintää ja tur-
12266: avoimuus- eli transparenssiajattelua. vaamaan yhteiskunnassa käytävää keskustelua
12267: Sananvapauskanteluissa on ollut usein kysy- (832/4/96 ks. s. 306).
12268: mys nimenomaan virkamiehen sananvapaudes- Edelleen OA Lehtimaja totesi, että yleisradio-
12269: ta. Virkamiehellä on lähtökohtaisesti sama sa- lähetysten vastaanottamismahdollisuuden tur-
12270: nanvapaus kuin muillakin kansalaisilla. Sanan- vaaminen kuului viime kädessä julkiselle vallalle
12271: vapauden mahdolliset rajoitukset voivat johtua (866/4/97 ks. s. 265). Paikallisen ääniyleisradio-
12272: joko hoidettavan viran luonteesta tai virkamie- toiminnan valvonnan osalta hän muistutti siitä,
12273: heltä vaadittavista yleisistä käyttäytymisnor- että toimiluvan rikkomistapauksissa huomau-
12274: meista. tusta ankarammat sanktiot saattoivat merkitä
12275: Oikeusasiamiehelle kanneltiin mm. maaherran puuttumista sananvapauteen. Sen vuoksi liiken-
12276: kaunokirjallisesta toiminnasta, jota pidettiin vir- neministeriön valvonnallisia valtuuksia oli tul-
12277: ka-asemaan nähden sopimattomana. OA Lehti- kittava mieluummin suppeasti kuin laajasti
12278: maja kuitenkin totesi, ettei kaunokirjallinen (2312/4/96 ja 163/4/96 ks. s. 263).
12279: harrastus ollut haitannut maaherran virkatehtä- Eräässä kantelussa arvosteltiin opettajien
12280: vien hoitamista eikä se ollut muutoinkaan risti- ydinvoimalaitokselle tekemää tutustumisvierai-
12281: riidassa maaherran virkavelvollisuuksien kanssa lua, jonka isäntänä oli ydinpolttoaineen loppusi-
12282: (900/4/98). joitusta valmisteleva yhtiö. Vierailun pelättiin
12283: V aitioneuvoston jäsenen sananvapaudesta oli vaarantavan opettajien puolueettomuutta ope-
12284: kysymys tapauksessa, jossa kanneltiin ympäris- tustoimessa. OA Lehtimaja korosti, että sanan-
12285: töministerin julkisuudessa esittämistä, kalankas- vapauteen kuuluu myös tietojen ja mielipiteiden
12286: vatuselinkeinon päästöjä arvostelleista lausun- vastaanottaminen. Tutustumisvierailu oli pi-
12287: noista. OA Lehtimaja korosti, että poliittisten kemminkin omiaan edistämään paikkakunnalla
12288: puheenvuorojen osalta valtiovallan tulisi suh- käytävää ajankohtaista ydinjätekeskustelua
12289: tautua erityisen pidättyvästi sananvapauden ra- (2372/4/97 ks. s. 226).
12290: joittamiseen. Myös kalankasvattajilla oli oikeus Taliennejulkisuutta koskevia kanteluita on
12291: osallistua samaan julkiseen keskusteluun (2612/ tullut oikeusasiamiehelle paljon, joskin useimmi-
12292: 4/97 ks. s. 271). ten kantelijalla on vielä ollut mahdollisuus käyt-
12293: Toisaalta oikeusasiamies on joutunut otta- tää yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun
12294: maan kantaa myös julkisen vallan yleiseen vel- lain 8 §:ssä säädettyä oikeuskeinoa eli saattaa
12295: vollisuuteen edistää sananvapautta. OA Lehti- asia toimivaltaisen viranomaisen ratkaistavaksi.
12296: maja totesi, että yleisten telepalveluiden saata- Tällöin oikeusasiamies on ohjannut kantelijan
12297: vuus, esimerkiksi mahdollisuus liittyä matka- yleensä käyttämään ensisijaisesti tätä oikeuskei-
12298:
12299:
12300:
12301: 48
12302: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA
12303:
12304:
12305:
12306:
12307: noa (ks. esim. dnro 2129/4/97 s. 102). Monissa määräyksen välinen suhde oli epäselvä. OA:n
12308: asiakirjajulkisuutta koskevissa kanteluissa on mukaan julkisuusintressi on yleensä suurempi
12309: kuitenkin ollut kysymys asian käsittelyajasta. oikeudenkäynnissä kuin muussa viranomaistoi-
12310: Asiakirjajulkisuuslain mukaan viranomaisen on minnassa. Sen vuoksi saattaisi olla aiheellista
12311: käsiteltävä asia "viipymättä". antaa tuomioistuimille muita viranomaisia
12312: OA Lehtimaja on todennut julkisuusasian kä- enemmän harkintavaltaa sen suhteen, voidaan-
12313: sittelynopeudelle asetetun vaatimuksen vaihte- ko joidenkin asiakirjojen salassapidosta poiketa,
12314: levan sen mukaan, onko kysymyksessä ensi as- kun ne esitetään julkisessa oikeudenkäynnissä.
12315: teen ratkaisu vai valituksen käsittely muutok- OA saattoi havaintonsa julkisuuslakiehdotusta
12316: senhakuasteessa (2196/4/97 ks. s. 83). Erityisesti tuolloin käsitelleen eduskunnan hallintovalio-
12317: hän on korostanut sitä, että julkisuusperiaate kunnan tietoon (1513/4/97 ks. s. 100).
12318: toteutuu pitkälti tiedotusvälineiden kautta. Sen
12319: vuoksi tiedotusvälineiden nopea tiedontarve olisi Yhdistymisvapaus
12320: (HM 10 a §:n 2 momentti)
12321: pyrittävä ottamaan huomioon. OA kiinnitti kau-
12322: punginhallituksen huomiota siihen, että julki- Perusoikeusuudistuksen yhteydessä säädettiin
12323: suuskysymykset olisi voitava käsitellä asianmu- kokoontumis- ja yhdistymisvapaudesta entistä
12324: kaisesti ja viivytyksettä myös vastuullisten vi- täsmällisemmin. Myös mielenosoitusoikeus- ja
12325: ranhaltijoiden loma-aikoina (1541/4/96 ks. s. ammatillinen yhdistymisvapaus turvattiin ni-
12326: 237). menomaisesti. Yhdistymisvapauden osana mai-
12327: Eräässä tapauksessa OA Lehtimaja antoi polii- nittiin myös oikeus olla kuulumatta yhdistyk-
12328: silaitokselle huomautuksen sen johdosta, ettei se seen eli ns. negatiivinen yhdistymisvapaus.
12329: ollut toimittanut kansanedustajalle tämän pyy- Eräässä kantelussa katsottiin valtioneuvoston
12330: tämiä jäljennöksiä julkisesta asiakirjasta. OA to- jakaman puoluetuen Ioukkaavan negatiivista
12331: tesi julkisuusperiaatteella olevan erityinen pai- yhdistymisvapautta niiden veronmaksajien osal-
12332: noarvo silloin, kun kansanedustaja ilmoitti edus- ta, jotka eivät kuuluneet poliittisiin puolueisiin.
12333: tajantehtävässään tarvitsevansa tietoa viran- OA Lehtimaja oli kuitenkin toista mieltä. Hän
12334: omaisen toiminnasta (422ja 1306/4/98 ks. s.140). katsoi negatiivisen yhdistymisvapauden kannal-
12335: OA Lehtimaja arvosteli kunnallisia viranomai- ta olennaiseksi sen, että puolueisiin ei ole pakko
12336: sia lakiin perustumattomista julkisuustulkin- kenenkään liittyä eikä myöskään kenenkään toi-
12337: noista mm. sivutoimi-ilmoitusten (66114/96 ks. s. meentulo tai hyvinvointi voi riippua puoluejäse-
12338: 233) ja rakentamista koskevan poikkeuslupaha- nyydestä. Tästä ei puoluetuessa ollut kysymys
12339: kemuksen (539/4/98 ks. s. 270) osalta. Tuomiois- (832/4/96 ks. s. 306).
12340: tuimessa käsiteltävien rikosasioiden oikeuden-
12341: Vaali- ja osallistumisoikeudet (HM 11 §)
12342: käyntiaineiston julkisuudesta oli taas kysymys
12343: mielentilatutkimusasiakirjoja ja surmatun hen- Ns. poliittiset oikeudet eli vaali- ja osallistu-
12344: kilön valokuvia koskevissa asioissa (1513/4/97 ks. misoikeudet on mielletty yhä selvemmin yksilön
12345: s. 100 ja 2129/4/97 ks. s. 102). perusoikeuksiksi. Tätä kuvastaa sekin, että ns.
12346: Yleisenä havaintonaan OA Lehtimaja totesi, KP-sopimuksen nimessä rinnastetaan kansalais-
12347: että laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden ja oikeudet ja poliittiset oikeudet. Perusoikeusuu-
12348: tuomioistuimen erikseen antaman salassapito- distuksen yhteydessä näistä poliittisista osallis-
12349:
12350:
12351: 49
12352: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA
12353:
12354:
12355:
12356:
12357: tumisoikeuksista on otettu erityinen säännös piti esimerkiksi tärkeänä, että kyläläisille olisi
12358: hallitusmuotoon. ajoissa kerrottu Suomen Posti Oy:n suunnitel-
12359: Äänestysoikeus koskee vain hallitusmuodossa mista lakkauttaa kylän postikonttori ja tarjota
12360: erikseen mainittuja, esimerkiksi Suomen kansa- postin peruspalvelut asiamiespostin välityksellä.
12361: laisia valtiollisissa vaaleissa. Tämän ohella julki- Hallintomenettelylain kuuleruissäännöstä olisi
12362: selle vallalle on asetettu velvollisuus edistää jo- tällaisessa tapauksessa voitu tulkita laajentavas-
12363: kaisen yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteis- ti (446/4/96 ks. s. 261).
12364: kunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itse- Erityistä puolueettomuutta edellyttävissä am-
12365: ään koskevaan päätöksentekoon. Erityissään- mateissa tai tehtävissä toimivien henkilöiden voi
12366: nöksessä on mainittu nimenomaan elinympäris- olla käytännössä joskus pakko rajoittaa omaa
12367: töä koskevasta vaikutusmahdollisuudesta (HM yhteiskunnallista osallistumistaan. OA Lehtima-
12368: 14a §:n 2 mom). Perusoikeustasoinen osallistu- ja on pohtinut esimerkiksi tuomarin osallistumi-
12369: ruismahdollisuus on keskeisen tärkeä oikeudelli- sesta kunnallispolitiikkaan aiheutuvia käytän-
12370: nen väline pyrittäessä demokraattiseen kansa- nön ongelmia (1023/4/96 ks. s. 98).
12371: laisyhteiskuntaan. On tärkeätä, että myös kunnalliselämässä toi-
12372: Osallistuvan kansalaistoiminnan edellytykse- mivat luottamushenkilöt mieltävät tehtävänsä
12373: nä on käytännössä, että julkinen valta tiedottaa kunnallisen demokratian toteuttajina ja kansa-
12374: asioista riittävän aktiivisesti ja avoimesti. Eri- laisten poliittisten oikeuksien edistäjinä. OA
12375: tyisen tärkeätä tämä on silloin, kun kysymys on Lehtimaja arvosteli kunnanvaltuuston puheen-
12376: ihmisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin vaikutta- johtajaa siitä, että tämä oli kieltäytynyt kutsu-
12377: vien hankkeiden valmistelusta. OA Lehtimaja masta kunnanvaltuutetun sijaista osallistumaan
12378: muistutti ympäristöministeriä avoimen tiedotta- erään poliittisesti hankalan asian käsittelyyn.
12379: misen tärkeydestä N atura-alueita koskevassa OA katsoi, ettei valtuuston puheenjohtajalla ole
12380: julkisessa keskustelussa (376/4/98 ks. s. 271) ja tehtävässään laillista oikeutta poliittiseen takti-
12381: kiinnitti kaupunginhallituksen huomiota avoi- kointiin. Hänen tulee vastata siitä, että kuntalai-
12382: muuteen kunnallisissa kaavoitus- ja rakentamis- set saavat äänensä kuuluviin lain edellyttämin
12383: asioissa (1474/4/95 ks. s. 268). tavoin (1506/4/95 ks. s. 234).
12384: Säädösvalmistelun avoimuuteen ovat kiinnit- Vaalioikeuksien osalta OA Lehtimaja on kiin-
12385: täneet huomiota sekä OA Lehtimaja (2095 ja nittänyt oikeusministeriön huomiota siihen, että
12386: 2113/4/97 ks. s. 298) että AOA Paunio (588/4/96 myös ulkomailla tulee olla riittävästi ennakkoää-
12387: ks. s. 185). Niillä ihmisillä, joita valmisteltavat nestyspaikkoja (2452/4/96 ks. s. 302). OA on
12388: lait koskevat, on oikeus tulla hankkeiden johdos- myös muistuttanut kaupungin keskusvaalilau-
12389: ta kuulluiksi mahdollisimman varhaisessa vai- takuntaa vaalilainsäädännössä vahvistettujen
12390: heessa. Tiedottaminen on tärkeätä myös sen menettelytapojen ja muotomääräysten huolelli-
12391: vuoksi, että he voisivat arvioida lakiehdotusten sesta noudattamisesta. Erityinen tarkkuus on
12392: todennäköisiä vaikutuksia omaan toimintaansa näissä asioissa perusteltua paitsi oikean vaalitu-
12393: ja elinkeinoonsa. loksen myös yleisen luottamuksen turvaamiseksi
12394: On huolestuttavaa, jos yksilön vaikutusmah- (907/4/95 ks. s. 304).
12395: dollisuudet vähenevät julkisen hallinnon yksi-
12396: tyistäruiskehityksen seurauksena. OA Lehtimaja
12397:
12398:
12399:
12400: 50
12401: PERUS -JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA
12402:
12403:
12404:
12405:
12406: Omaisuuden suoja (HM 12 §) subjektiivisena perusoikeutena. Lisäksi kaikilla
12407: Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulkinta- on oltava yhtäläinen mahdollisuus saada myös
12408: käytännössä on sovellettu omaisuuden suojan muuta opetusta ja kehittää itseään varattomuu-
12409: osalta laajaa harkintamarginaalia, mutta tämä den sitä estämättä. Tämä merkitsee elinikäisen
12410: ei ole luonnollisestikaan voinut heikentää kansal- koulutuksen periaatteen tunnustamista perusoi-
12411: lisella tasolla myönnettyä vastaavaa suojaa. keutena. Kysymys ei kuitenkaan tältä osin ole
12412: Omaisuuden suoja onkin perinteisesti ollut vah- subjektiivisesta oikeudesta vaan julkisen vallan
12413: va kotimaisessa oikeuskäytännössä. velvollisuudesta luoda ihmisille edellytyksiä
12414: Omaisuuden suoja joutuu usein intressiristirii- kouluttaa ja kehittää itseään, kukin kykyjensä
12415: taan jonkin toisen perusoikeuden kanssa. Tällai- ja tarpeidensa mukaan. Myös tieteen, taiteen ja
12416: nen tilanne syntyy esimerkiksi ympäristöä suo- ylimmän opetuksen vapaudesta on säädetty pe-
12417: jeltaessa. Tällöin omaisuuden suojaa on jouduttu rusoikeustasolla.
12418: tarkastelemaan yhdessä HM 14a §:n luonnon Oikeus koulutukseen on tunnustettu myös
12419: monimuotoisuutta ja ympäristön terveellisyyttä kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, mm.
12420: koskevan "kilpailevan" perusoikeussäännöksen Euroopan ihmisoikeussopimuksen ensimmäises-
12421: kanssa. Kahta eri suuntiin vaikuttavaa perusoi- sä lisäpöytäkirjassa ja lapsen oikeuksia koske-
12422: keussäännöstä on punnittava vastakkain. vassa yleissopimuksessa.
12423: Myös "konkretisoituneet" saaruisoikeudet Peruskoulun luokanopettajien säästösyistä ta-
12424: nauttivat omaisuudensuojaa. OA Lehtimaja kui- pahtuneet ·lomautukset ovat kertomusvuonna
12425: tenkin katsoi, ettei velkajärjestelyasiassa määrä- johtaneet oikeusasiamiehelle tehtyihin moniin
12426: tyn selvittäjän oikeus tulevaisuudessa määräy- kanteluihin. AOA Paunio katsoi, että subjektii-
12427: tyvään palkkioon kuulunut omaisuudensuojan vinen oikeus perusopetukseen rajoittaa tällaisten
12428: piiriin (257/4/96 ks. s. 84). lomautusten käyttämistä ja velvoittaa asianmu-
12429: Usein on ollut kysymys omaisuuden erilaisten kaisen opetuksen antamiseen myös lomautusten
12430: käyttörajoitusten kohtuullisuudesta. OA Lehti- aikana. Lomautuksista johtuvat väliaikaiset
12431: maja otti kantaa käytetyn auton uuden omista- opetusjärjestelyt ovat omiaan tosiasiallisesti hei-
12432: jan oikeusasemaan tilanteessa, jossa edellinen kentämään perusopetuksen laatua ja määrää.
12433: omistaja oli laiminlyönyt moottoriajoneuvove- AOA:n mukaan tällaiset heikennykset eivät ole
12434: ron maksamisen eikä uusi omistaja saanut sen sopusoinnussa hallitusmuodon perusoikeussään-
12435: takia käyttää autoa (9/2/97 ks. s. 252). AOA nösten eivätkä myöskään lapsen oikeuksia kos-
12436: J onkka puolestaan totesi, että oikeus laiduntaa kevan yleissopimuksen kanssa (1416/4/98 ks. s.
12437: poroja korvauksetta toisen omistamalla maalla 228).
12438: merkitsee maanomistajan kannalta omaisuuden-
12439: suojan rajoittamista. Tämä näkökohta asetti
12440: Oma kieli ja kulttuuri (HM 14 §)
12441: omat vaatimuksensa porojen aiheuttamien va- Hallitusmuodossa on turvattu paitsi suomenja
12442: hinkojen korvausjärjestelmän toimivuudelle ruotsin kielten yhdenvertainen asema maan kan-
12443: (405/4/95 ks. s. 305). salliskielinä myös saamelaisten, romanien ja
12444: muiden ryhmien kielelliset ja kulttuuriset oikeu-
12445: Oikeus opetukseen (HM 13 §) det. Kielellisillä oikeuksilla on kytkentöjä mui-
12446: Maksuton perusopetus turvataan jokaiselle hin, erityisesti yhdenvertaisuutta, sananvapaut-
12447:
12448:
12449: 51
12450: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA
12451:
12452:
12453:
12454:
12455: ta, opetusta sekä oikeudenmukaista oikeuden- kielen käyttöön passintarkastuspaikalla olevissa
12456: käyntiä ja hyvää hallintoa koskeviin perusoi- opasteissa ja passintarkastajien ammattinimik-
12457: keuksiin. p,,rusoikeusuudistuksen yhteydessä keestä kertovissa nimilapuissa (2587/2/98 ks. s.
12458: velvollisuus huolehtia maan suomen-ja ruotsin- 281).
12459: kielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskun- OA Lehtimaja taas arvosteli ympäristökeskus-
12460: nallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mu- ta siitä, että kaksikielisellä alueella julkisesti näh-
12461: kaan ulotettiin koko "julkiseen valtaan" eikä ai- täville asetetun, Natura-hankkeeseen liittyvän
12462: noastaan valtioon. Hallinnon rakennemuutok- ehdotuksen kartta-aineiston värisymbolit oli se-
12463: sen ja yksityistäruiskehityksen jatkuessa tällä lostettu vainsuomenkielellä (254/4/98 ks. s. 281 ).
12464: laajennuksella voidaan ennustaa olevan huomat- Kansainvälistymisestä ja etenkin Euroopan
12465: tava merkitys. unionin jäsenyydestä johtuen tulee yhä useam-
12466: Kielilainsäädäntöä ja kielellisiä oikeuksia kos- min tilanteita, joissa kansalliskielemme joutuvat
12467: kevat asiat on kertomusvuonna keskitetty oi- kotimaassakin kilpailemaan vieraiden kielten
12468: keusasiamiehen kansliassa omaksi asiaryhmäk- kanssa.
12469: seen (ks. s. 279). Eräässä kantelussa oli kysymys siitä, että ulko-
12470: OA Lehtimaja otti lehtikirjoituksen perusteel- maalaisen vastaajan rikosasiassa tekemä valitus
12471: la omasta aloitteestaan tutkittavakseen kielelli- oli käsitelty muutoksenhakuasteissa suoraan
12472: sen tasa-arvon toteutumisen rikosoikeudenkäyn- englanninkielisten asiakirjojen pohjalta. OA
12473: neissä, erityisesti mitä tuli ruotsin kielen ase- Lehtimaja katsoi, ettei tähän ollut laillista estet-
12474: maan kaksikielisillä alueilla, ja totesi nykytilan- tä, mikäli tuomioistuimissa oli riittävä taito ym-
12475: teen huolestuttavaksi. Hän katsoi myös, että märtää asianomaista kieltä (1008/4/96 ks. s. 93).
12476: tuomarien puutteellinen kielitaito saattoi joskus Jokaisella kansanedustajalla on oltava yhtä-
12477: vaarantaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin läinen mahdollisuus osallistua valtiopäivätyö-
12478: saamisen. OA suositteli oikeusministeriölle pa- hön. Sen vuoksi OA Lehtimaja painotti kansan-
12479: rannustoimia ja kiirehti kielilainsäädännön uu- edustajien oikeutta saada EU -asioissa kaikki tar-
12480: distamista (1776/4/96 ks. s. 85). peellinen tieto omalla äidinkielellään. Toisaalta
12481: Myös AOA Paunio on kiinnittänyt huomiota hän korosti myös eduskunnan oikeutta saada
12482: kielellisten oikeuksien ja oikeudenmukaisen oi- mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tietoa
12483: keudenkäynnin yhteensovittamisvaikeuksiin, ED-asioiden valmistelusta. Virallisten suomen-
12484: esimerkiksi tilanteessa, jossa asian käsittelyä kielisten käännösten odottaminen saattoi joskus
12485: jouduttiin käräjäoikeudessa lykkäämään tulkin merkitä viivästystä, jolloin alkuperäisiä EU-
12486: hankkimiseksi (2158/4/96 ks. s. 284). asiakirjoja oli voitava toimittaa eduskunnalle
12487: AOA Paunio on korostanut jokaisen oikeutta myös vieraskielisinä (712/4/97 ks. s. 293).
12488: saada perustoimeentuloa turvaavia palveluja
12489: omalla kielellään. Eräässä tapauksessa oli kysy- Työ, ammatti ja elinkeino (HM 15 §)
12490: mys työttömyysturvaa koskevista työttömyys- Perusoikeusuudistuksen yhteydessä turvattiin
12491: kassan ratkaisuista (1265/2/98 ks. s. 280). Hän on jokaiselle oikeus lain mukaan hankkia toimeen-
12492: kiinnittänyt huomiota myös rikoksesta epäillyn tulonsa valitsemailaan työllä, ammatilla tai elin-
12493: oikeuteen käyttää omaa kieltään esitutkinnassa keinolla. Yhtenä lähtökohtana on ollut yrittämi-
12494: (2377/2/98 ks. s. 282) sekä suomen ja ruotsin sen vapauden periaate ja yleensäkin yksilön oma
12495:
12496:
12497: 52
12498: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA
12499:
12500:
12501:
12502:
12503: aktiivisuus toimeentulonsa hankkimisessa. Pe- vat toimia kunnan tilintarkastajina, kysymys oli
12504: rusoikeussäännös asettaa julkiselle vallalle tältä tavallaan myös elinkeinolupa-asiasta. Tutkin-
12505: osin turvaamis- ja edistämisvelvoitteen. toon hyväksyminen merkitsi tosiasiallisesti elin-
12506: Elinkeinovapauteen kuuluu olennaisesti myös keinoluvan myöntämistä. Tämä oli otettava
12507: kaikkien elinkeinojen ja elinkeinonharjoittajien huomioon tutkintoasioista päättävän lautakun-
12508: tasapuolinen kohtelu julkisen vallan taholta. OA nan jäsenten puolueettomuutta arvioitaessa
12509: Lehtimaja korosti tämän huomioon ottamista, (1454/4/96 ks. s. 297).
12510: kun yritystoimintaa valtiovallan taholta julki-
12511: sesti tuetaan (1883/4/98 ks. s. 307). Kunnan huo- Sosiaaliturva (HM 15a §)
12512: miota OA kiinnitti siihen, ettei jätehuoltoyrittä- Perusoikeusuudistuksen yhteydessä otettiin
12513: jiä tullut kohdella eriarvoisesti sopimusperustei- hallitusmuotoon säännös (15a §), johon koottiin
12514: sesta jätteenkuljetuksesta tiedotettaessa (127/4/ keskeiset sosiaaliset perusoikeudet. Oikeusasia-
12515: 96 ks. s. 272). miehelle tulevista kanteluista suuri osa kohdis-
12516: Yrityssaneerausmenettelyssä joudutaan vai- tuu sosiaali- ja terveysviranomaisiin, mistä syys-
12517: keisiin rajanvetoihin, kun huomioon otetaan tä sosiaalisia perusoikeuksia koskevat säännök-
12518: myös kilpailevien yrittäjien oikeutettu huoli kil- set ovat oikeusasiamiehen työssä keskeisiä.
12519: pailun vääristymisestä. OA Lehtimaja otti kan- Perusoikeusuudistus on tuonut uusia paino-
12520: taa luvanvaraista tavaraliikenteen harjoittamis- tuksia sosiaaliturvaa koskevaan laillisuusval-
12521: ta koskevan vakavaraisuusvaatimuksen ja yri- vontaan. Aikaisemmin on kysymys ollut paljolti
12522: tyssaneerauksen tavoitteiden yhteensovittami- menettelytapojen asianmukaisuuden seuraami-
12523: seen sekä kiinnitti liikenneministeriön huomiota sesta. Kun uusissa perusoikeussäännöksissä kui-
12524: yhdenvertaisuusperiaatteen tärkeyteen liikenne- tenkin on asetettu julkiselle vallalle aineellista
12525: lupaharkinnassa (469/2/96 ks. s. 264). sosiaaliturvaa koskevia velvoitteita, näkyy tämä
12526: Elinkeinojen luvanvaraisuutta koskeva sään- laillisuusvalvonnassa kannanottoina myös so-
12527: telyjättää joskus toivomisen varaa. Eräässä kan- siaaliturvan aineellista sisältöä koskeviin kysy-
12528: telussa oli kysymys siitä, että arpajaislakiin pe- myksiin.
12529: rustuvalla lupakäytännöllä tosiasiallisesti rajoi- Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmis-
12530: tettiin tavara-arpajaisten käytännön tehtävissä arvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus
12531: avustavien yritysten elinkeinovapautta. OA välttämättömään toimeentuloon ja huolenpi-
12532: Lehtimaja korosti, että arpajaistoiminnan lu- toon. Toimeentuloon liittyvät oikeusturvaongel-
12533: vanvaraisuuden rajat pitäisi nykyistä selkeäm- mat ovat viime vuosina olleet oikeusasiamiehen
12534: min määritellä laissa (1207/4/97 ks. s. 295). huomion kohteena erityisesti siitä syystä, että
12535: Elinkeinovapauteen voidaan puuttua myös toimeentulotuesta on tehty runsaasti kanteluita.
12536: piilorajoituksin, joiden tunnistaminen on tärkeä- Laista ei ilmene yksiselitteisesti, milloin henki-
12537: tä mm. julkisen vallankäytön puolueettomuuden lön ei katsota kykenevän hankkimaan välttämä-
12538: varmistamiseksi. Eräässä kantelussa väitettiin, töntä toimeentuloaan. Tämä jättää harkintaval-
12539: että julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan taa toimeentulotuesta päättäville viranomaisil-
12540: tutkintoon osallistumista koskeva valintamenet- le, etenkin silloin, kun on kysymys tuen hakijan
12541: tely oli puolueellinen. OA Lehtimaja totesi, että omien toimien ja valintojen vaikutuksesta asi-
12542: koska vain mainitun tutkinnon suorittaneet voi- aan. Tästä syystä AOA Paunio ei pitänyt perus-
12543:
12544:
12545: 53
12546: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA
12547:
12548:
12549:
12550:
12551: turvalautakunnan tulkintaa lainvastaisena sen heutuvien kustannusten korvaamisessa joudut-
12552: hylätessä toimeentulotukihakemuksen sillä pe- tiin säästämään (2557/4/95 ks. s. 292). AOA
12553: rusteella, että hakija ei ollut kehotuksista huoli- J onkka on puolestaan vankilatarkastusten yh-
12554: matta luopunut kannattamattomasta yritystoi- teydessä kiinnittänyt terveyspalveluiden saata-
12555: minnastaan ja hakeutunut ensisijaisena tuki- vuuteen erityistä huomiota. Tärkeänä näkökoh-
12556: muotona pidettävän työttömyysturvan piiriin. tana AOA Paunio on korostanut perustoimeen-
12557: Hänen mielestään toisenlainen tulkinta olisi kui- tuloa turvaavien tukitoimien oikea-aikaisuutta.
12558: tenkin paremmin turvannut oikeuden välttä- Hän arvosteli mm. työmarkkinatuen suorittami-
12559: mättömään toimeentuloon (1768/4/96 ks. s. 162, sen viivästymistä (1649/4/96 ks. s. 247).
12560: 1966/4/96 ks. s. 166). Samoin on julkiselle vallalle annettu perustus-
12561: AOA Paunio on erityisesti korostanut toimeen- lailliseksi tehtäväksi edistää jokaisen oikeutta
12562: tulotuen hakijan todellisten olosuhteiden huo- asuntoon. Tämä voidaan ottaa yhtenä laintul-
12563: mioon ottamista, kun arvioidaan tämän oikeutta kintaperusteena huomioon muun muassa hää-
12564: välttämättömään toimeentuloon. Hän arvosteli dön laillisia edellytyksiä harkittaessa. OA Lehti-
12565: mm. sitä, että toimeentulotukilaskelmassa oli maja antoi huomautuksen käräjätuomarille,
12566: otettu huomioon myös hakijan laskennallinen joka oli väliaikaisena turvaamistoimena riittä-
12567: tulo sairauspäivärahaa tai työkyvyttömyyselä- mättömin perustein velvoittanut kantelijat heti
12568: kettä koskevan hakemuksen vireillä ollessa häädön uhalla muuttamaan asunnostaan (1587/
12569: (1725/4/96 ks. s. 167). Ongelmana AOA Paunio 4/96 ks. s. 92).
12570: piti myös sitä, että toimeentulotuen myöntämis- Sisällöllisesti perustoimeentulo on kuitenkin
12571: perusteet saattoivat vaihdella arvaamattomasti viime kädessä aikaan ja kulttuuriin sidottu käsi-
12572: (1141/4/98 ks. s. 159). te. OA Lehtimaja on kiinnittänyt huomiota esi-
12573: Toimeentulotukea koskevaa kaupungin ohjet- merkiksi yleisten telepalvelujen merkitykseen ih-
12574: ta AOA Paunio arvosteli siitä, että se oli omiaan misten perustoimeentulon ulottuvuuksia arvioi-
12575: tarpeettomasti rajoittamaan perusoikeutena taessa. Joillekin ihmisille nämä palvelut saatta-
12576: turvattua oikeutta välttämättömään toimeentu- vat olosuhteista riippuen muodostua välttämät-
12577: loon (1593/4/96 ks. s. 161). Erään kantelun joh- tömäksi osaksi sosiaalista perusturvaa (2251/4/
12578: dosta hän totesi, ettei sosiaalilautakunta voinut 96 ks. s. 265).
12579: asettaa toimeentulotuen myöntämisen ehdoksi
12580: sitä, että tuen hakija muuttaa asunnostaan. Täl- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja
12581: lainen ehto ei perustunut lakiin (1918/4/96 ks. s. hyvä hallinto (HM 16 §)
12582: 161). Oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ja hyvää
12583: HM 15a §:ssä on erikseen taattu jokaiselle oi- hallintoa koskeva säännös on otettu hallitus-
12584: keus perustoimeentulon turvaan mm. työttö- muotoon vasta perusoikeusuudistuksen yhtey-
12585: myyden, sairauden ja lapsen syntymän perus- dessä. Sen esikuvana on Euroopan ihmisoikeus-
12586: teella. OA Lehtimaja kiinnitti ulkoasiainministe- sopimuksen 6 artikla. Kotimainen perusoikeus-
12587: riön huomiota perusoikeusnäkökohtien asetta- säännös on kuitenkin soveltamisalaltaan laajem-
12588: miin reunaehtoihin, kun ulkoasiainhallinnon pal- pi: siihen kuuluu myös hallintomenettely eri vi-
12589: veluksessa olevien henkilöiden ulkomaanpalve- ranomaisissa eikä ainoastaan lainkäyttö tuomio-
12590: lun aikaisesta raskaudesta ja synnytyksestä ai- istuimissa.
12591:
12592:
12593:
12594: 54
12595: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA
12596:
12597:
12598:
12599:
12600: Hyvä hallinto on käsitteenä avoin. Siihen kuu- valvonnan ydinaluetta. Näin ollen on luonnollis-
12601: luvat periaatteet eivät ole ennakolta tyhjentä- ta, että juuri HM 16 §on useimmin ollut oikeus-
12602: västi määriteltävissä. Hyvän hallinnon sisältö asiamiehen huomion kohteena. Kotimaisessa oi-
12603: muuttuu samalla kun ihmisten välistä kanssa- keuskulttuurissa on verrattain uutta, että viran-
12604: käymistä koskevat kulttuuriset normit muuten- omaismenettelyyn liittyvää oikeusturvaa yli-
12605: kin muuttuvat. päänsä pidetään perus- ja ihmisoikeuskysymyk-
12606: Monissa ulkomaisissa oikeusjärjestyksissä hy- senä.
12607: vää hallintotapaa ei ole lainkaan oikeudellistettu Seuraavassa mainitaan eräitä oikeudenmukai-
12608: samoin kuin meillä HM 16 §:ssä. Hyvää hallinto- sen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon osa-
12609: tapaa pidetään pelkästään sofi law -tyyppisenä alueita, jotka ovat kertomusvuonna olleet oi-
12610: "pehmeänä" käyttäytymisnormina, jonka nou- keusasiamiehen työssä eniten esillä.
12611: dattamista valvovat ainoastaan ombudsman
12612: -tyyppiset elimet, eivät sen sijaan tuomioistui- A) oikeus saada asiansa käsitellyksi viran-
12613: met. Esimerkiksi Euroopan unionin oikeusasia- omaLsessa
12614: miehen tehtäväksi on määritelty "hallinnollisten
12615: epäkohtien" (maladministration) tutkiminen. HM 16 § turvaa jokaiselle toisaalta yleisen oi-
12616: Hallinnollinen epäkohta tarkoittaa hänen mu- keuden saada asiansa käsitellyksi tuomiois-
12617: kaansa huonoa tai puutteellista hallintoa. Siitä tuimessa tai muussa viranomaisessa, toisaalta
12618: on kyse, "jos toimielin ei tee jotakin, jota sen olisi erityisen oikeuden saada oikeuksiaan ja velvolli-
12619: pitänyt tehdä, jos se tekee sen väärin tai jos se suuksiaan koskeva päätös nimenomaan tuomiois-
12620: tekee jotakin, jota sen ei olisi pitänyt tehdä". tuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöeli-
12621: Näin laaja määritelmä kattaisi Suomessa myös men käsiteltäväksi. Jälkimmäinen oikeus siis
12622: rangaistavaksi säädettyjä virkavelvollisuuden vastaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 ar-
12623: rikkomisia. Suomen järjestelmälle onkin omi- tiklan turvaamaa oikeutta oikeudenkäyntiin eli
12624: naista se, että virkamiehen rangaistuksella te- access to court -periaatetta, joka tulee kysymyk-
12625: hostettuihin yleisiin virkavelvollisuuksiin kuu- seen vain ns. civil right -tyyppisten oikeuksien
12626: luu noudattaa hyvän hallinnon periaatteita. yhteydessä. Eräitä esimerkkejä siitä, minkälai-
12627: Rangaistusuhan ulkopuolelle jää hyvästä hallin- sissa tilanteissa oikeus viranomaiskäsittelyyn on
12628: nosta poikkeaminen kuitenkin siinä tapauksessa, tullut kertomusvuonna ajankohtaiseksi:
12629: että tekoa pidetään rikoslain määrittelemällä ta- Oikeusasiamiehelle kannellaan usein siitä, et-
12630: valla "kokonaisuutena arvostellen vähäisenä". teivät viranomaiset vastaa niille osoitettuihin
12631: Euroopan unionin oikeusasiamies on äskettäin pyyntöihin tai tiedusteluihin. Viranomaisten
12632: laatinut luonnoksen hyvää hallintomenettelyä suhtautumisen on väitetty olevan tässä suhtees-
12633: koskeviksi ohjeiksi noudatettaviksi unionin toi- sa ylimielistä. OA Lehtimaja sekä AOA Paunio ja
12634: mielinten ja yleisön välisissä suhteissa. Myös AOA Jonkka ovat toistuvasti korostaneet hy-
12635: Euroopan neuvoston piirissä on koottu hallinto- vään hallintoon kuuluvan, että viranomaiselle
12636: menettelyä koskevat periaatteet yhtenäiseksi osoitettuihin kirjeisiin myös vastataan kohtuul-
12637: ohjeistoksi. lisessa ajassa, mikäli yhteydenotot ovat asiallisia
12638: Viranomaismenettelyyn liittyvä oikeusturva ja on pääteltävissä, että kirjeenlähettäjä odottaa
12639: on perinteisesti ollut oikeusasiamiehen laillisuus- vastausta (1087/4/96 ks. s. 274. Ks myös 1370/4/
12640:
12641:
12642:
12643: 55
12644: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA
12645:
12646:
12647:
12648:
12649: 97 ja 2062/4/98). Kirjalliseen pyyntöön on yleen- B) oikeussuojakeinojen tehokkuus
12650: sä annettava kirjallinen vastaus siitä huolimatta,
12651: että asiassa on jo vastattu suullisesti (1375/4/97). Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 ja 13 ar-
12652: Jos näin ei voida tehdä, pitäisi ainakin ilmoittaa tiklan tulkintakäytännössä on korostettu oikeus-
12653: syy, miksi kirjallista vastausta ei anneta (1194/4/ suojan tehokkuuden vaatimusta. Oikeussuojan
12654: 97). tarpeessa olevan ihmisen kannalta ei riitä, että
12655: "Asian käsitteleminen" on tässä yhteydessä tuomioistuin tai muu viranomainen ottaa hänen
12656: ymmärrettävä laajasti. Kysymyksen ei tarvitse asiansa käsiteltäväksi ja antaa siinä päätöksen.
12657: olla jostakin viranomaisen toimivaltaan muodol- Julkisen vallan on huolehdittava myös siitä, että
12658: lisesti kuuluvasta asiasta. Ratkaisevaa on ni- lainvoimaisia päätöksiä noudatetaan ja että pää-
12659: menomaan se, voidaanko olosuhteista päätellä tökset voidaan tarvittaessa panna täytäntöön.
12660: asianomaisen odottavan vastausta (249114/97 ks. On myös tärkeätä, ettei väliaikaisilla turvaa-
12661: s. 273). Pelkästään se, että viranomainen itse mistoimilla tehdä tyhjäksi vastapuolen mahdol-
12662: pitää kansalaisen esiintuomaa asiaa toisarvoise- lisuutta oikeuksiensa tehokkaaseen puolustami-
12663: na, ei oikeuta vastaamatta jättämiseen (2735/4/ seen itse pääasiassa. OA Lehtimaja antoi käräjä-
12664: 97 ks. s. 264 ). tuomarille huomautuksen sen johdosta, että kä-
12665: OA Lehtimaja moitti poliisilaitosta 16.8.1999 räjäoikeus oli häätöasiassa suostunut väliaikai-
12666: siitä, ettei kansanedustajan lähettämään kirjalli- seen turvaamistoimeen ilman laillisia edellytyk-
12667: seen tiedusteluun ollut vastattu (422 ja 1306/4/98 siä (1587/4/96 ks. s. 92).
12668: ks. s. 140). Kirjeisiin vastaamisen varmistami- Edelleen OA Lehtimaja kiinnitti huomiota sii-
12669: seksi OA Lehtimaja esitti, että myös valtioneu- hen, että velkajärjestelylain nojalla annetuista
12670: voston jäsenelle henkilökohtaisesti osoitetut väliaikaisista täytäntöönpanokielloista huoli-
12671: mutta ministeriöön lähetetyt kirjeet diarioitai- matta oli ulosmitattua omaisuutta myyty pak-
12672: siin ministeriössä asianmukaisesti, jollei kysy- kohuutokaupalla. OA katsoi velallisen oikeustur-
12673: mys ole selvästi yksityisluonteisesta yhteyden- van ja viime kädessä koko oikeudenkäytön te-
12674: otosta ministeriin (869/4/96 ks. s. 304). hokkuuden kärsivän siitä, jollei ulosottoviran-
12675: Tuomiokapitulia OA Lehtimaja arvosteli siitä, omainen saanut ajoissa tietoa tuomioistuimen
12676: ettei se ollut tutkinut sille tehtyä kirjallista kan- määräämästä täytäntöönpanon keskeytyksestä
12677: telua piispan syyllistymisestä harhaoppiin (188/ (1036/2/98 ks. s. 151).
12678: 4/96 ks. s. 288), kunnanhallitusta taas laimin- Joidenkin oikeuskeinojen tosiasiallinen tehok-
12679: lyönnistä vastata jätemaksusta vapauttamista kuus riippuu siitä, kuinka nopeasti niihin voi-
12680: koskevaan hakemukseen (7114/98 ks. s. 270) sekä daan turvautua. OA Lehtimaja arvosteli käräjä-
12681: käräjätuomaria sen johdosta, ettei tämä ollut tuomaria siitä, että vangitsemiskantelun teke-
12682: antanut valituskelpoista päätöstä toimittajan mistä varten tilattu vangitsemispäätöksen jäl-
12683: pyyntöön saada valokuvata rikosasian oikeuden- jennöslähetettiin 2.luokan postissa, joka saapui
12684: käyntiasiakirjoja (2129/4/97 ks. s. 102). perille vasta viiden päivän kuluttua (1551/4/97
12685: AOA Jonkka puolestaan arvosteli esitutkin- ks. s. 82). Toisaalta esimerkiksi kuulemismenet-
12686: nanjohtajaa laiminlyönnistä vastata rikoksesta telyn tehokkuus voi riippua siitä, varataanko
12687: epäillyn pyyntöön, että tämä saisi antaa esitut- kuulemiseen riittävästi aikaa (ks. jälj. D-kohta).
12688: kintalain mukaisen loppulausunnon (1723/4/96). Oikeudenkäytön tehokkuus vaatii myös sitä,
12689:
12690:
12691: 56
12692: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA
12693:
12694:
12695:
12696:
12697: että todistajia kohdellaan tuomioistuimissa sittelemässä uskotun miehen määräämistä kos-
12698: asianmukaisesti. Jos todistajien saatavuus huo- kevassa hakemusasiassa (1563/4/96), kunnan vi-
12699: nonee, myös tuomioistuimen mahdollisuudet to- ranomaisten käsittelemissä asiakirjajulkisuus-
12700: tuuden selvittämiseen heikkenevät. OA Lehti- asioissa (66l/4/96 ks. s. 233 ja 154l/4/96 ks. s.
12701: maja moitti käräjäoikeutta erityisesti todistajien 237), kunnanhallituksille osoitettuihin kirjeisiin
12702: pitkistä odotusajoista ja huonosta informoiunis- vastaamisessa (2232/4/96 ja 2127/4/97) sekä sisä-
12703: ta (1439/4/98 ks. s. 94). asiainministeriön poliisiosastolle osoitettuun kir-
12704: jeeseen vastaamisessa (492/4/98) ja lääninverovi-
12705: C) asian käsittelyn joutuisuus rastossa tapahtuneen tallennusvirheen korjaa-
12706: misessa (863/4/96 ks. s. 254).
12707: HM 16 §:n mukaan asia on käsiteltävä toimi- Ylimpien tuomioistuinten käsittelyaikojen
12708: valtaisessa viranomaisessa "ilman aiheetonta osalta OA Lehtimaja viittasi siihen, että myös
12709: viivytystä", kun taas Euroopan ihmisoikeusso- perustelujen laatuun on panostettava aikaa ja
12710: pimuksen 6 artikla velvoittaa tuomioistuimessa voimavaroja, ottaen huomioon, että ratkaisuilla
12711: tapahtuvaan oikeudenkäyntiin "kohtuullisen voi olla ohjausvaikutusta muissa samanlaisissa
12712: ajan kuluessa". Oikeusasiamies on nähnyt sään- tapauksissa (2196/4/97 ks. s. 83). Edelleen hän
12713: nökset ensisijaisesti periaateluonteisina velvoit- totesi, etteivät kansalaisten itsensä asioittensa
12714: teina: kaikissa asioissa on pyrittävä mahdollisim- käsittelylle asettamat määräajat voi sitoa viran-
12715: man joutuisaan käsittelyyn. Joutuisuusperiaat- omaisia (735/4/98).
12716: teeseen on sen vuoksi usein kiinnitetty viran- AOA Paunio puolestaan arvosteli asian käsit-
12717: omaisen huomiota ohjausmielessä myös silloin, telyn viivästymistä mm. syyteharkinnassa (988/
12718: kun varsinaisesta virkavelvollisuuden rikkomi- 4/97 ks. s. 145), poliisin suorittamassa esitutkin-
12719: seksi leimattavasta menettelystä ei konkreetti- nassa (2485/4/96 ks. s. 120) ja rikosilmoituksen
12720: sessa tapauksessa olekaan ollut kysymys. kirjaamisessa (1782/4/97 ks. s. 122), kuolintodis-
12721: OA Lehtimaja on kertomusvuonna kiinnittä- tuksen antamisessa (1745/4/97 ks. s. 192), lapsen
12722: nyt huomiota joutuisankäsittelyn vaatimukseen tapaaruisoikeuden täytäntöönpanossa (826/4/96
12723: muun muassa seuraavissa asioissa: ks. s. 178) ja työministeriölle osoitetun tutkinta-
12724: käräjäoikeuden käsittelemissä riita-asioissa pyynnön käsittelyssä (1293/4/98). Hän arvosteli
12725: (337/4/98, 71l/4/98, 294/4/96), lääninoikeuden viivästyksistä myös työvoimatoimistoa työvoi-
12726: käsittelemässä verovalitusasiassa (2673/4/97 ks. mapoliittisen lausunnon antamisessa (1268/4/96
12727: s. 252) ja kunnalliskanteluasiassa (272 ja 309/4/ ks. s. 244) ja lääninlääkäriä terveydenhuollon
12728: 98), vesioikeuden käsittelemässä lupa-asiassa ammattihenkilöstön vastaanottotoimintojen
12729: (ll77/4/98), verotoimiston käsittelemässä lähde- tarkastamisessa (1239/2/97 ks. s. 203) . Edelleen
12730: verokorttihakemusasiassa (297 /4/97), lääninhal- hän moitti eläkeasian käsittelyn viivästystä Val-
12731: lituksen käsittelemässä arpajaislupahakemusasi- tiokonttorissa ja korosti sitä, ettei viranomaistoi-
12732: assa (1207/4/97 ks. s. 295), ympäristökeskuksen minnan seurauksena saa syntyä etuuksien mene-
12733: käsittelemässä toimenpidekieltoasiassa (1370/4/ tyksiä (2330/4/96 ks. s. 171).
12734: 97) ja rantakaava-asiassa (1087/4/96 ks. s. 274), AOA Jonkka taas arvosteli asian käsittelyn
12735: teknisten palvelujen lautakunnan käsittelemäs- viivästystä mm. syyteharkinnassa (718/4/96 ja
12736: sä tieyksiköiden vahvistamista koskevassa hake- 1322/4/97 ks. s. 146), verotusmenettelyssä (1608/
12737: musasiassa (1577/4/97), holhouslautakunnan kä- 4/98) sekä poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen
12738:
12739: 57
12740: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA
12741:
12742:
12743:
12744:
12745: esitutkinnassa (2614/4/97 ks. s. 141). AOA Jonk- tuimessa tapahtuvan lainkäytön ulkopuolelle.
12746: ka on poliisilaitosten tarkastusten yhteydessä Hallintomenettelyn osalta kuulemisesta on m-
12747: yleisemminkin kiinnittänyt huomiota esitutkin- menomaan säädetty hallintomenettelylain 15
12748: nassa tapahtuneisiin viivästyksiin. Tutkittava- §:ssä.
12749: na on paraikaa tapauksia, joissa viivästys on Oikeusasiamies on kertomusvuonna ottanut
12750: johtanut syyteoikeuden vanhentumiseen. kuulemisperiaatteeseen kantaa mm. seuraavissa
12751: Yleispiirteenä voidaan todeta, että oikeusasia- tapauksissa.
12752: mies on pyrkinyt tapauskohtaisesti selvittämään OA Lehtimaja arvosteli ympäristökeskusta sii-
12753: viivästysten syyt ja monesti myös suosittamaan tä, ettei se ollut varannut loma-asuntoa varten
12754: parannuskeinoja tai ainakin kiinnittämään haettua poikkeuslupaa koskevassa asiassa haki-
12755: ylemmän viranomaisen huomiota voimavarojen jalle tilaisuutta selityksen antamiseen kaupun-
12756: puutteellisuuteen. Asioiden käsittelyn on havait- ginhallituksen lausunnon johdosta ennen poik-
12757: tu viivästyneen mm. seuraavista syistä: työruuh- keuslupahakemuksen ratkaisua (1635/4/98 ks. s.
12758: kista sekä puutteellisista henkilö- ja muista voi- 275). Käräjäoikeutta hän moitti siitä, että lapsen
12759: mavaroista, virastojen organisaatiomuutoksista, huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa
12760: lainsäädännön muuttumisesta ja uusiin järj estel- oli annettu väliaikainen määräys lasten asumi-
12761: miin kouluttautumisesta, virkamiesten sairaslo- sesta perustelematta sitä, miksi lasten isää ei
12762: mista, tietojenkäsittelyjärjestelmien puutteista ollut kuultu asiassa (698/4/97 ks. s. 94). OA katsoi
12763: tai asioiden ketjuuntumisesta eli liittymisestä käräjäoikeuden menetelleen virheellisesti myös
12764: muihin vielä ratkaisematta oleviin asioihin. Oi- velallisen epärehellisyyttä koskevassa rikosasias-
12765: keusasiamies on suosittanut parannuskeinoina sa, jossa pakkokeinolain mukaista takavarikko-
12766: mm. voimavarojen lisäämistä, työnjohdon, val- aikaa oli jatkettu ja syytteen nostamiselle varat-
12767: vonnan ja asioiden eri käsittelyvaiheiden seuran- tua määräaikaa pidennetty varaamatta rikok-
12768: nan tehostamista, henkilökohtaisen virkavas- sesta epäiliylle tilaisuutta tulla tämän johdosta
12769: tuun näkyvämpää kohdentamista, hallintome- kuulluksi (2013/4/95 ks. s. 83).
12770: nettelylain 21 §:n mukaisten määräaikojen aset- OA Lehtimaja katsoi hyvän hallinnon periaat-
12771: tamista sekä tavoitteellisten käsittelyaikojen si- teen puoltavan sitä, että postikonttorin asiakkai-
12772: sällyttämistä tulostavoitesopimuksiin. On ko- ta kuultaisiin ennen postikonttorin lakkautta-
12773: rostettu myös sitä, että asianosaisille tulisi antaa, mista ja postin peruspalvelujen siirtämistä asia-
12774: mikäli mahdollista, viran puolesta väliaikatieto- miespostille, siitä huolimatta, ettei laki tai Suo-
12775: ja odotettavissa olevista viivästyksistä asioiden men Posti Oy:n toimilupa tähän nimenomaisesti
12776: käsittelyssä. velvoittanut (446/4/96 ks. s. 261).
12777: Kuulemisen tarkoitus voi toteutua vain siinä
12778: D) asianosaisen kuuleminen tapauksessa, että kuulemiselle varattu määräai-
12779: ka on olosuhteisiin nähden kohtuullinen. OA
12780: Asianosaisen kuuleminen ilmentää keskeistä Lehtimaja arvosteli lääninverovirastoa siitä,
12781: ihmisoikcusperiaatetta, jonka painoarvo on Eu- että verotarkastuksen kohteelle oli annettu tar-
12782: roopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa koske- kastuskertomuksen johdosta pyydetyn vasti-
12783: van tulkintakäytännön vaikutuksesta entises- neen jättämiseksi aikaa ainoastaan vajaa vuoro-
12784: tään lisääntynyt ja heijastunut myös tuomiois- kausi (2268/4/96 ja 2254/4/96 ks. s. 254).
12785:
12786:
12787:
12788: 58
12789: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA
12790:
12791:
12792:
12793:
12794: AOA Paunio puolestaan korosti, että opetta- tyjen mielentilatutkimusasiakirjojen salassapi-
12795: jalle tulee varata tilaisuus lausua hänen sijoitus- dosta olisi ollut suositeltavaa tehdä perusteltu
12796: kouluaan koskevista kouluviraston suunnitel- päätös käräjäoikeudessa (1513/4/97 ks. s. 100).
12797: mista (1056/4/96 ks. s. 221). Hän arvosteli myös AOA Paunio arvosteli korkeimman oikeuden
12798: työttömyysturvalautakuntaa siitä, että se oli menetetyn määräajan palauttamista koskevassa
12799: ratkaissut työttömyysturvaa koskevan valituk- asiassa antaman kielteisen päätöksen perustelu-
12800: sen varaamatta valittajalle tilaisuutta vastineen ja, jotka olivat ilmeisesti sinänsä vakiintuneen
12801: antamiseen (1268/4/96 ks. s. 244). käytännön mukaiset. Hänen mielestään peruste-
12802: lukäytäntö oli kuitenkin yksilöimätöntä, mikä ei
12803: E) päätösten perusteleminen ollut enää ainakaan kaikissa tapauksissa hyväk-
12804: syttävää (2527/4/96 ks. s. 96).
12805: Päätösten perustelemisvelvollisuus ei ole SI- AOA Paunio arvosteli perustelujen puutteelli-
12806: nänsä uusi asia, mutta siihen on viime vuosina suutta myös työvoimapoliittisen lausunnon
12807: ryhdytty suhtautumaan entistä vakavammin. (2150/4/96ks. s. 243), vaikeavammaisenhenkilön
12808: Tämä johtuu erityisesti Euroopan ihmisoikeus- kuljetuspalveluja koskevan päätöksen (2618/4/
12809: sopimuksen tulkintakäytännössä kehitetyistä oi- 96 ks. s. 157), Kansaneläkelaitoksen äitiys- ja
12810: keudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteista. vanhempainrahaa koskevan päätöksen (1215/4/
12811: Ne koskevat tosin vain tuomioistuinmenettelyä, 96 ks. s. 172), tutkintavangin valvomaUoman
12812: mutta niiden vaikutus on heijastunut myös hal- tapaamisen peruuttamispäätöksen (ll65 ja
12813: lintomenettelyyn. Perusteluissa ei ole tärkeätä 1492/4/96 ks. s. ll1 ), lasten huoltoa ja tapaamis-
12814: ainoastaan määrä vaan myös ja nimenomaan oikeutta koskevan selvityksen (2104/4/96 ks. s.
12815: laatu. 182), lasten tapaamisoikeutta koskevan läänin-
12816: Viime vuosina oikeusasiamiehelle on kanneltu hallituksen päätöksen (59114/96) sekä Valtio-
12817: usein viranomaisratkaisujen puutteellisista pe- konttorin korvauspäätöksen (808/4/96 ks. s. 171)
12818: rusteluista. Hallinnon ja oikeuslaitoksen asiak- osalta.
12819: kaiden vaatimustaso on noussut. Ihmisille ei AOA Jonkka puolestaan kiinnitti poliisin huo-
12820: enää riitä, että he saavat kuulla ratkaisun loppu- miota siihen, että oikeudellisesti veivoittavaksi
12821: tuloksen. He haluavat myös tietää, miten siihen tarkoitetussa määräyksessä tulisi mainita lain-
12822: on päädytty ja millä perusteilla. Päätöksen pe- kohta, johon määräys perustuu (2561/4/96 ks. s.
12823: rusteluista on käytävä ilmi sen perusteena olevat 140). Hän arvosteli myös vangin poistumisluvan
12824: pääasialliset tosiseikat sekä säännökset ja määrä- peruutuspäätöksen perusteluja, koska ne antoi-
12825: ykset. Päätökset on perusteltava siten, että niis- vat erheellisen kuvan peruutuksen syistä (ll3/4/
12826: tä käy yksiselitteisesti ilmi, mihin asianomainen 96). AOA J onkka on erityisesti korostanut perus-
12827: on oikeutettu tai velvoitettu. telujen avoimuutta, koska tämä lisää päätöksen-
12828: OA Lehtimaja kiinnitti käräjäoikeuden huo- teon uskottavuutta. Mitä harkinnanvaraisempi
12829: miota siihen, että korkeimman oikeuden ennak- ratkaisu, sitä avoimempaa perusteina se vaatii
12830: kopäätöksen sisältämästä tulkintaohjeesta poik- (200114/96 ks. s. 131).
12831: keaminen yleensä vaatii tuomioistuimelta erityi-
12832: siä perusteluja (2013/4/95 ks. s. 83). Samoin hän
12833: katsoi, että käräjäoikeudelle rikosasiassa esitet-
12834:
12835:
12836: 59
12837: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA
12838:
12839:
12840:
12841:
12842: F) huolellisuus asioiden käsittelyssä hemmin uudestaan maksuun (1614/4/96). Avus-
12843: tava ulosottomies oli laiminlyönyt siirtää ulosot-
12844: Asioiden käsittelyn asianmukaisuuteen sisäl- toasian oikealle paikkakunnalle täytäntöönpa-
12845: tyy myös yleinen huolellisuusvelvollisuus. Vir- noa varten (258/4/97). Ulosottoperinnässä kerty-
12846: kavastuun kohdentamisen kannalta olisi tärkeä- neestä sakon suorituksesta ei ollut ilmoitettu
12847: tä, että virheiden syntyhistoria kyetään j älkikä- syyttäjälle, jolloin ronuntorangaistus oli määrät-
12848: teen selvittämään. Isoissa organisaatioissa tämä ty käräjäoikeudessa virheellisesti (1351/4/96).
12849: tuottaa kuitenkin vaikeuksia. Yliopiston hammaslääketieteen laitos oli laati-
12850: OA Lehtimaja on kertomusvuonna kiinnittä- nut viranhakijoista virheellisen yhteenvedon
12851: nyt viranomaisten ja virkamiesten huomiota (2507/4/96). Ilmavoimien lentokoneen käyttöä
12852: asianmukaisen huolellisuuden noudattamiseen koskeviin asiakirjoihin oli tehty virheellisiä mer-
12853: mm. seuraavissa asioissa: kintöjä eikä siviilihenkilöiden kuljetukseen vaa-
12854: Käräjäoikeuden tuomio rikosasiassa oli jäänyt dittavia asianmukaisia lupia ollut hankittu (598/
12855: vahingonkorvauksen osalta tulkinnanvaraiseksi 4/96 ks. s. 216).
12856: (240114/97). Lääninveroviraston kirjaamisme- AOA Paunio kiinnitti viranomaisten ja virka-
12857: nettelyn puutteellisuus oli johtanut aiheetto- miesten huomiota asianmukaisen huolellisuuden
12858: maan konkurssihakemukseen (863/4/96 ks. s. noudattamiseen mm. seuraavissa asioissa.
12859: 254). Patentti- ja rekisterihallituksesta oli vas- Työttömyysturvahakemuksen käsittelemises-
12860: tattu huolimattomasti toiminimeä koskevan re- sä tapahtuneen huolimattomuuden vuoksi työt-
12861: kisterihakemuksen vireilläoloa koskevaan tie- tömyysturvan peruspäivärahan maksaminen
12862: dusteluun (2076/4/97). Ulkomaalaisvirasto oli viivästyi (1704/4/96 ks. s. 246). Työvoimapoliitti-
12863: epähuomiossa jättänyt vastaamatta kansalai- nen lausunto sisälsi virheellisiä tietoja (1196/4/96
12864: suusasiaa koskevaan kirjeeseen (1000/4/97). Ve- ks. s. 242). Lääninvankilansairaanhoitaja ei ollut
12865: rotoimisto erehtyi lomakkeesta, jolla se kehotti toimittanut ohjeiden mukaisesti vangin virtsa-
12866: asiakasta täydentämään lähdeverokorttihake- näytettä tutkittavaksi (2341/4/96 ks. s. 109).
12867: mustaan (297/4/97). Luonnonsuojelulakia koske- Päihtyneen tarkkailu poliisilaitoksella oli puut-
12868: van hallituksen esityksen perusteluihin oli jää- teellista (747/4/96 ks. s. 126). Vaikeavammaisen
12869: nyt epätarkkuuksia (376/4/98 ks. s. 271). Kau- esittämää vaatimusta kuljetuspalvelumatkojen
12870: punginvaltuuston kokouksen nimenhuutolista määrästä ei ollut merkitty asiakirjoihin (2617/4/
12871: oli ollut virheellinen (861 ja 152114/97). Liikenne- 96 ks. s. 156). Perusturvalautakunnan sihteeri ei
12872: lupahakemusta koskevassa lääninhallituksen ollut huolehtinut, että kokoustietoja pyytänyt
12873: esittelymuistiossa oli ollut virheellinen tieto po- henkilö sai pyytämänsä tiedot (1768/4/96 ks. s.
12874: liisilaitoksen kannanotosta hakemukseen (2019/ 162). AOA Paunio painotti erityisesti, että so-
12875: 4/95). Käräjäoikeuden kirjaamisjärjestelmässä siaalilautakunnan tuomioistuimelle antama sel-
12876: oli puutteita ja asiakirjoja epäiltiin kadonneeksi vitys on laadittava huolellisesti ja tuotava siinä
12877: (143114/97). Verotoimisto oli määrännyt veron esiin totuudenmukaisesti kaikki sen tekemiseen
12878: ennakon virheellisesti, mistä oli aiheutunut vero- vaikuttaneet seikat (1060/4/98 ks. s. 165) sekä
12879: velvolliselle taloudellisia vaikeuksia (134114/96 että työttömän työnhakijan ilmoittamat posti-
12880: ks. s. 251). Toinen verotoimisto oli erehdyksessä osoitetiedot on pidettävä ajantasaisina (1569/4/
12881: palauttanut veroa ja pannut palautuksen myö- 96 ks. s. 246).
12882:
12883:
12884: 60
12885: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA
12886:
12887:
12888:
12889:
12890: G) neuvontavelvollisuus neuvontavelvollisuuteen lisäksi mm. seuraavissa
12891: tapauksissa: Kansaneläkelaitoksen tuli lapsen
12892: Hyvään hallintoon kuuluu muun muassa se, kuntoutusasiassa tiedottaa vanhemmille fysiote-
12893: että viranomaiset neuvovat hallinnon asiakkaita rapeutin vuosiloman ajankohdasta (1839/4/96
12894: toimivaltaansa kuuluvissa asioissa. Kysymys ei ks. s. 184). Sosiaaliviranomaisen piti informoida
12895: ole asianajollisten neuvojen antamisesta, vaan huostaanotetun lapsen vanhempaa siitä, mitä
12896: lähinnä siitä, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia mahdollisuuksia tällä oli hakea muutosta lapsen-
12897: ihmisillä on ja miten heidän pitäisi menetellä sa tapaamista koskeviin rajoituksiin (2620/4/96
12898: saadakseen asiansa vireille ja vaatimuksensa tut- ks. s. 182). Terveydenhuollon oikeusturvakes-
12899: kituiksi. kuksen asiana oli ohjata asiakasta pyytämään
12900: Hyvään hallintoon kuuluu tiedottaa myös uu- kirjallisesti viranomaisratkaisua asiakirjan julki-
12901: sien lakien ja määräysten sisällöstä. OA Lehti- suudesta (2089/4/96 ks. s. 199).
12902: maja arvosteli tullihallituksen tiedotetta siitä,
12903: että se oli ollut omiaan antamaan erheellisen kä- H) rikosprosessuaaliset oikeusturvatakeet
12904: sityksen muuttoautolle määrättävän autoveron
12905: perusteista. Tiedotteiden tuli olla niin yksiselit- Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa
12906: teisiä, ettei veroseuraamuksista syntynyt vääriä on erikseen lueteltu rikoksesta syytetylle kuulu-
12907: mielikuvia (1153/4/96 ks. s. 253). vat vähimmäisoikeudet. Ne kuuluvat myös HM
12908: AOA Paunion mielestä työvoimakoulutusta 16 §:n piiriin, vaikkei niitä ole kotimaisessa perus-
12909: koskevasta kurssiesitteestä ei ilmennyt riittävän oikeusluettelossa samalla tavoin yksilöity.
12910: selvästi, että koulutukseen hakeutumiseen oli OA Lehtimaja kiinnitti poliisilaitoksen huo-
12911: velvollisuus, jonka laiminlyönnistä seurasi lain miota siihen, että rikoksesta epäillyn tulisi aina
12912: mukaan taloudellisia menetyksiä (1785/4/96 ks. saada tieto rangaistusvaatimuksesta ennen mui-
12913: s. 245). Hän kiinnitti myös poliisin huomiota ta asianosaisia (1769/4/95 ks. s. 121 ). Tuomioka-
12914: rikosilmoituksen tekijän riittävään informoimi- pitulia OA Lehtimaja arvosteli siitä, että papin
12915: seen tämän oikeuksista (2522/4/96 ks. s. 122) sekä nimikirjaan tehdystä kurinpitorangaistusta kos-
12916: poliisin velvollisuuteen tiedottaa selkeästi siitä, kevasta merkinnästä ei ilmennyt rangaistuksen
12917: että esitutkinnassajo päätetyn asian tutkintaa ei lainvoimaisuuden puuttuminen. OA totesi rikos-
12918: käynnistetä uudelleen (2403/4/97). prosessuaalisen syyttömyysoletuksen merkitse-
12919: AOA Paunion mukaan Terveydenhuollon oi- vän, ettei ketään saa kohdella rikokseen syyllise-
12920: keusturvakeskuksen tuli tiedottaa myös hallin- nä ennen syyllisyyden lopullisesti vahvistavaa
12921: nonalaansa kuuluvista aineellisista säännöksis- tuomiota (767 /4/97 ks. s. 300).
12922: tä, joskaan toisten ED-maiden käytäntöjen sel- AOA Jonkka puolestaan katsoi poliisin mene-
12923: ville ottaminen ei kuulunut sen tehtäviin (153/4/ telleen rikoksen esitutkinnassa virheellisesti, kun
12924: 97 ks. s. 205). Samoin hän korosti sosiaaliviran- poliisi salli todistajan ja asianomistajan olla läs-
12925: omaisten velvollisuutta kertoa lasten vanhem- nä toistensa kuulusteluissa. Puolueeton totuu-
12926: mille Haagin kansainvälisen lapsikaappaussopi- den selvittäminen olisi vaatinut toisistaan riip-
12927: muksen merkityksestä lasten tapaaruisoikeudes- pumattomien kuulustelukertomusten hankki-
12928: ta sovittaessa (596/4/96 ks. s. 188). mista (2442/4/96 ks. s. 139). AOA Jonkka arvos-
12929: AOA Paunio kiinnitti huomiota viranomaisten teli poliisia myös siitä, että esitutkinta oli päätet-
12930:
12931:
12932:
12933: 61
12934: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA
12935:
12936:
12937:
12938:
12939: ty keskeyttää ennen todistajien kuulemista ta. Virkamiehen tulisi pidättäytyä kaikesta sel-
12940: (1453/4/97 ks. s. 131). laisesta toiminnasta, joka voi heikentää luotta-
12941: musta virkatoiminnan puolueettomuuteen ja ob-
12942: I) viranomaisten ja virkatoiminnan uskottavuus jektiivisuuteen.
12943: OA Lehtimaja katsoi, että liikepankin valvo-
12944: Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan jan tehtävä ei soveltunut yleisessä tuomiois-
12945: ilmentämälle ajattelulle on ominaista, että oi- tuimessa toimivalle vakinaiselle tuomarille. Tuo-
12946: keussuojaa antavan viranomaistoiminnan on ol- marin pysyvä loj aliteettiside pankkiin on omiaan
12947: tava myös ulkonaisesti uskottavaa. Euroopan vaikeuttamaan tuomarinviran hoitoa. Sitä vas-
12948: ihmisoikeustuomioistuimen kiteyttämän sään- toin tuomarin on voitava yksityishenkilönä ta-
12949: nön mukaan ei riitä, että oikeus tapahtuu; sen vanomaisissa yhteyksissä asioida pankkien kans-
12950: täytyy myös näkyä tapahtuvan. Vaikka Euroo- sa (2219/4/96 ks. s. 79). Toisessa tapauksessa OA
12951: pan ihmisoikeussopimuksen 6 artikla koskeekin Lehtimaja piti kyseenalaisena sitä, että läänin-
12952: vain tuomioistuinmenettelyä, sama ajattelutapa poliisineuvos toimi pankin johtokunnan puheen-
12953: on heijastunut myös hallintomenettelyyn. Tätä johtajana. Ongelma ajankohtaistui tilanteessa,
12954: ilmentää sekin, että HM 16 §:ssa oikeudenmukai- jossa poliisin epäiltiin viivyttävän pankin vuok-
12955: nen oikeudenkäynti ja hyvä hallinto on yhdistet- raamassa kiinteistössä tapahtuneeksi epäillyn
12956: ty samaan perusoikeussäännökseen. Kysymys paritusrikoksen tutkinnan aloittamista (2036/4/
12957: on viime kädessä siitä, että demokraattisessa yh- 97 ks. s. 135). Hän piti myös suositeltavana, että
12958: teiskunnassa kaiken julkisen vallankäytön on vakinaisen tuomarinviran haltijat mahdolli-
12959: nautittava ihmisten luottamusta. suuksiensa mukaan välttäisivät merkittäviä po-
12960: Uskottavuusvaatimus koskee yhtäältä oikeus- liittisia luottamustoimia ainakin omaan tuomio-
12961: suojakoneiston rakenteita ja toisaalta sen toi- piiriinsä kuuluvissa kunnissa (1023/4/96 ks. s.
12962: mintaa yksittäistapauksissa. Esimerkiksi tuo- 98).
12963: marien virka-aseman on oltava valtiosääntöoi- Edelleen OA Lehtimaja arvosteli sitä, että
12964: keudellisesti riippumaton, minkä lisäksi tuoma- kuntayhtymän maakuntajohtaja oli sivutoimi-
12965: rien on käsiteltävä asiat puolueettomasti ja luot- sena konsulttina hoitanut kuntayhtymään kuu-
12966: tamusta herättävällä tavalla. Ulkonaisten seik- luvan kunnan kaavoitusasioita. Maakuntajobta-
12967: kojen takia ei saa syntyä perusteltua aihetta j an toimenkuvaan kuului ottaa kantaa myös
12968: epäillä viranomaisen tai virkamiehen puolueet- kunnalliseen maankäyttöön. Sivutoimen ongel-
12969: tomuutta. Tällöin on otettava huomioon sekin, mallisuutta ei poistanut se, että maakuntajohta-
12970: antaako virkamiehen aiempi toiminta tai hänen ja oli jäävännyt itsensä kyseistä kuntaa koske-
12971: jokin erityinen suhteensa asiaan objektiivisesti vissa asioissa. Kysymys oli viime kädessä siitä,
12972: arvioiden perusteltua aihetta epäillä hänen ky- miltä kytkös näytti ulospäin (1930/4/95 ks.
12973: kyään toimia puolueettomasti. s. 272).
12974: Viranhoidon uskottavuus ja luottamus sen Kunnan palveluksessa ollutta yleistä oikeus-
12975: puolueettomuuteen riippuu usein siitä, miten sel- avustajaa OA Lehtimaja moitti siitä, että tämä
12976: keästi asianomaisen virkamiehen virkamiesrooli oli toiminut esittelijänä kunnan sivistyslauta-
12977: on erotettavissa hänen muista rooleistaan sekä kunnan kokouksessa. Etenkin pienessä ja syrjäi-
12978: viran ulkopuolisista sivutoimista ja harrastuksis- sessä kunnassa yleisen oikeusavustajan oli syytä
12979:
12980:
12981:
12982: 62
12983: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA
12984:
12985:
12986:
12987:
12988: korostaa riippumattomuuttaan kunnasta ja sen sia menettelytapoja, jotka voivat herättää epä-
12989: hallinnosta (1895/4/95 ks. s. 234). luuloja (1320/4/97 ks. s. 104).
12990: OA Lehtimaja piti epäasianmukaisena myös OA Lehtimaja ei myöskään pitänyt asianmu-
12991: sitä, että poliisilaitoksen toimistosihteeri oli toi- kaisena sitä, että ilmavoimien majurin käyttöön
12992: minut Arpajaiskeskus ry:n sivutoimisena sihtee- oli luovutettu lentokone tämän lomaillessa per-
12993: rinä ja ilmoittanut tällöin yhteystiedoissaan po- heensä kanssa, siitä huolimatta, että majuri oli
12994: liisilaitoksen osoitteen (1207/4/97 ks. s. 295). sitoutunut eräisiin valmiustehtäviin myös lo-
12995: Julkisessa keskustelussa on viime aikoina esi- mansa aikana. OA:n mukaan jo puolustusvoimi-
12996: tetty huolta erityisesti tuomiovallan käytön us- en toiminnan uskottavuus vaati, ettei koskaan
12997: kottavuudesta ja väitetty luottamuksen tuo- synny epäselvyyttä siitä, liittyivätkö puolustus-
12998: mioistuinlaitokseen horjuneen. Tämä on antanut voimien kalustolla suoritetut lennot virantoimi-
12999: myös oikeusasiamiehelle aiheen suhtautua eri- tukseen vai lomanviettoon (598/2/96 ks. s. 216).
13000: tyisen vakavasti sellaisiin ilmiöihin, jotka voivat Kunnallisen päätöksenteon uskottavuudesta
13001: heikentää tätä luottamusta. Tuomioistuinten ar- oli kysymys tapauksessa, jossa peruskorjaustyön
13002: vovallan ja puolueettomuuden varmistaminen kilpailuttamista koskevaa neuvottelumuistiota
13003: on Euroopan ihmisoikeussopimuksessa sopimus- ei ollut annettu tiedoksi korjaustyöstä päättävil-
13004: valtioille nimenomaisesti asetettu velvoite. le kaupungin luottamuselimille. OA Lehtimaja
13005: Oikeusasiamiehelle kanneltiin nyttemmin jo painotti luottamuksen säilymisen edellyttävän
13006: lakkautetun mutta aikanaan riippumattomana hallinnon avoimuutta (1950/4/96 ks. s. 236). Toi-
13007: lainkäyttöelimenä toimineen turvapaikkalauta- sessa kanteluasiassa oli taas kysymys terveystar-
13008: kunnan jäsenten keskinäisistä erimielisyyksistä. kastajan kunnalliselle kiinteistöyhtiölle antami-
13009: Vastauksessaan OA Lehtimaja totesi koko tuo- en korjauskehotusten noudattamisen valvonnas-
13010: mioistuinlaitoksen nauttiman luottamuksen ja ta ja ennen kaikkea tämän valvonnan uskotta-
13011: arvovallan kannalta olevan tärkeätä, että tuo- vuudesta. OA Lehtimaja kiinnitti kaupungin
13012: marit myös itse kunnioittavat toistensa riippu- huomiota siihen, että korjauskehotusten noudat-
13013: mattomuutta, siitä huolimatta, että he asiakysy- tamista tuli valvoa samalla tavalla riippumatta
13014: myksissä saattavat olla jyrkästikin eri mieltä. siitä, kuka tai mikä taho rakennuksen omisti
13015: Tuomarikulttuuriin kuuluu kollegiaalisen eri- (2158/4/95 ks. s. 233).
13016: mielisyyden suvaitseminen (198/4/96 ks. s. 103).
13017: Virkamiesten ei tulisi antaa aihetta virkatoi- J) virkamiesten esteellisyys
13018: miensa asianmukaisuutta koskeviin aiheetto-
13019: miinkaan epäluuloihin. OA Lehtimaja arvosteli Julkisen hallinnon esteellisyyskysymyksiin
13020: käräjäoikeuden puheenjohtajaa siitä, että tämä suhtaudutaan nykyään selvästi tiukemmin kuin
13021: oli oikeudenkäyntiä nopeuttaakseen tehnyt eräi- aikaisemmin. Tämä johtuu osaksi Euroopan ih-
13022: tä oikeudenkäyntiin liittyviä ratkaisuja ilman misoikeustuomioistuimen tuomarinjäävejä kos-
13023: muodollisia päätösneuvotteluja. OA:n mukaan kevista linjauksista, jotka ovat heijastuneet
13024: menettelysääntöjen tarkka noudattaminen oi- myös julkiseen hallintoon.
13025: keudenkäynnissä oli omiaan vakuuttamaan OA Lehtimaja katsoi käräjäoikeuden menetel-
13026: myös ulkopuolisia päätöksenteon asianmukai- leen virheellisesti, kun se oli jättänyt toimival-
13027: suudesta. Siksi on aihetta välttää poikkeukselli- taansa kuulumattomana tutkimatta syyttäjän
13028:
13029:
13030:
13031: 63
13032: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA
13033:
13034:
13035:
13036:
13037: esteellisyyttä koskevan väitteen (1320/4/97 ks. s. OA Lehtimaja ei pitänyt asianmukaisena
13038: 104). myöskään sitä, että Suomen Kuntaliiton omista-
13039: Liikepankin konttorin valvojana toimivaa ho- maa tilintarkastusyhtiötä edustaneet henkilöt
13040: vioikeudenlaamannia OA Lehtimaja piti esteelli- olivat julkishallinnon ja -talouden tilintarkastus-
13041: senä käsittelemään hovioikeudessa sellaisia riita- lautakunnan jäseninä osallistuneet päätöksente-
13042: asioita, joissa sama pankki oli asianosaisena koon, joka oli koskenut myös heidän edustaman-
13043: (2219/4/96 ks. s. 79). sa yhtiön kilpailijoiden oikeutta osallistua julkis-
13044: OA Lehtimaja otti kantaa myös kaupungin- hallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkin-
13045: valtuutettuna toimivan käräjätuomarin esteelii- toon (1454/4/96 ks. s. 297).
13046: syyteen kaupunkia vastaan ajetussa riita-asias- AOA Paunio puolestaan arvosteli sitä, että vir-
13047: sa. Hän piti esteellisyyttä tapauskohtaisesti kalääkäri osallistui potilaansa määräämiseen
13048: mahdollisena, kun otettiin huomioon kaikkien tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaa-
13049: puolueettomuusepäilyjä herättäneiden seikko- lahoitoon, kun kysymys oli lääkärin yksityisvas-
13050: jen yhteisvaikutus. Samassa asiassa oli kysymys taanotonaan säännöllisesti hoitamasta potilaas-
13051: käräjätuomarin puolison esteellisyydestä kau- ta (638/4/96 ks. s. 197).
13052: punginsihteerin virassaan (1023/4/96 ks. s. 98).
13053: Luonnonsuojeluarvoja selvittävään työryh- K) virkamiesten käytös
13054: mään kunnan edustajana nimettyä kunnanval-
13055: tuutettua OA Lehtimaja ei pitänyt esteellisenä Virkamiehen toimintaa kohtaan tunnettavaan
13056: tähän tehtävään, vaikka tämä omisti maata sel- luottamukseen liittyy läheisesti myös virkamie-
13057: vityksen kohteena olleella alueella. Kysymys ei hen käytös sekä virassa että sen ulkopuolella.
13058: ollut yksityiskohtaisesta kaavoituksesta ja kun- Valtion virkamieslain 14 §:n mukaan virkamie-
13059: nanvaltuutettu oli valittu työryhmään nimen- hen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä
13060: omaan maanomistajana sekä paikallisten olojen edellyttämällä tavalla. Vaatimukset voivat siis
13061: tuntijana (454/4/96 ks. s. 278). jonkun verran vaihdella virka-asemasta riip-
13062: Sitä vastoin eräässä toisessa asiassa OA Lehti- puen. Minimivaatimuksena voidaan kuitenkin
13063: maja katsoi apulaiskaupunginjohtajan olleen es- pitää ihmisten välisessä normaalissa kanssakäy-
13064: teellinen edustamaan kaupunkia rakennuttaja- misessä edellytettyjä hyviä käytöstapoja. Läh-
13065: konsernin kanssa käydyissä rakentamis- jakaa- tökohtana on asianosaisten tasapuolinen kohte-
13066: voitusneuvotteluissa, kun tämä oli aiemmin ollut lu. Virkamiesten käytöksestä kannellaan useim-
13067: rakennuttajayhtiön hallintoneuvoston jäsenenä. miten juuri sen takia, että käytöksen katsotaan
13068: Tässä tapauksessa olisi OA:n mielestä pitänyt tavalla tai toisella ilmentävän puolueellista asen-
13069: olla erityisen varovainen esteellisyyskysymyk- netta.
13070: sessä, ottaen huomioon rakennuttajan ja paikal- Yleisenä periaatteena OA Lehtimaja on koros-
13071: listen asukkaiden väliset erimielisyydet (1474/4/ tanut, että virkamiehen tulee aina, myös itse
13072: 95 ks. s. 268). joutuessaan arvostelun kohteeksi, ottaa huo-
13073: Kunnanvaltuuston puheenjohtajan menette- mioon ne vaatimukset, jotka laki asettaa hänen
13074: lyä OA Lehtimaja piti virheellisenä, kun tämä oli omalle käyttäytymiselleen (2735/4/97 ks. s. 264).
13075: kunnanhallituksen kokouksessa osallistunut lau- Poliisipäällikölle hän huomautti siitä, että tä-
13076: sunnon laatimiseen häntä itseään koskevassa män eräässä kanteluasiassa oikeusasiamiehelle
13077: kanteluasiassa (1506/4/95 ks. s. 234). antama lausunto oli ollut sävyltään ylimielinen
13078:
13079: 64
13080: PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA
13081:
13082:
13083:
13084:
13085: Ja epäasiallinen (422 ja 1306/4/98 ks. s. 140). mielessä sekä laillisuusvalvojan että lainkäyttä-
13086: Käräjätuomaria OA Lehtimaja muistutti velvol- jän toimintaympäristö on tällä vuosikymmenel-
13087: lisuudesta kohdella oikeudenkäynnin osapuolia lä muuttunut: voimassa oleva oikeus "löytyy"
13088: huomaavaisesti (2225/4/98). yhä harvemmin yhdestä valmiista lakipykälästä
13089: AOA Paunio puolestaan arvosteli työvoima- kuten joskus aikaisemmin.
13090: toimiston työttömälle työnhakijalle lähettämän Oikeusasiamiehen yllä kuvattujen kannanot-
13091: kirjeen sisältöä ja korosti, että tekstin tulee olla tojen perusteella ei luonnollisestikaan voida esit-
13092: myös tyyliltään asiallista (2415/4/96 ks. s. 245). tää tyhjentävää kokonaisarviota perus- ja ihmis-
13093: Hän kiinnitti työvoimatoimiston huomiota oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Esiin nos-
13094: myös asiakaspalvelua hoitavan virkamiehen kie- tetut tapaukset saattavat osaksi näyttää vähä-
13095: lenkäytön asiallisuuteen (444/4/97). Apulaisyli- pätöisiltäkin, mutta tällöin on muistettava, että
13096: lääkäriä AOA Paunio moitti tämän hänelle kan- oikeusasiamiehen kannanotoilla on useimmiten
13097: teluasiassa antamasta lausunnosta, jossa tämä ennalta ehkäisyyn tähtäävä ohjauspyrkimys.
13098: oli esittänyt kärkevää arvostelua kantelijasta Kaikkien kannanottojen aiheena ei ole ollut edes
13099: (333/4/97 ks. s. 205). viranomaisen virheelliseksi katsottava menette-
13100: ly vaan ainoastaan oikeusasiamiehen huoli pe-
13101: rusoikeuksien mahdollisesta vaarantumisesta
13102: YHTEENVETO muissa samankaltaisissa tapauksissa.
13103: Yllä olevan läpileikkauksen perusteella VOI- Perus- ja ihmisoikeusjuridiikka ei saa jäädä
13104: daan havaita, että oikeusasiamiehen kannan- pelkiksi ulkoa opituiksi viittauksiksi perusoi-
13105: otoissa on useimmiten kysymys viranomaisten keussäännöksiin ja ihmisoikeussopimuksiin. On
13106: menettelytapoihin, ei niinkään aineellisiin oi- aiheellisesti korostettu, että perus- ja ihmisoi-
13107: keuskysymyksiin liittyvistä ongelmista. Tämä keuksien tulisi heijastua myös virkamieskunnan
13108: johtuu jo lainkäytön ja laillisuusvalvonnan väli- arvoissa ja ajattelutavoissa. Tarvitaan uuden-
13109: sestä työnjaosta. Aineelliset oikeuskysymykset laista ammattietiikkaa ja ammatillista osaamis-
13110: tulevat yleensä tuomioistuinten ratkaistaviksi. ta.
13111: Oikeusasiamiehen perus- ja ihmisoikeuskan- Oikeuskulttuurimme kehityksen kannalta on
13112: nanotoissa on usein myös oikeuspoliittisia paino- toivottavaa, että perus- ja ihmisoikeudet vast-
13113: tuksia. Tämä ei suinkaan merkitse laillisuusval- edes yhä selvemmin nähtäisiin luonnollisena osa-
13114: vonnan politisoimista. On kuitenkin kysyttävä, na tavallisten ihmisten arkipäivää. Oikeusasia-
13115: toteutuvatko perus- ja ihmisoikeudet myös käy- miehen työssä painottuu juuri tämä näkökulma.
13116: tännössä eivätkä ainoastaan paperilla. Tässä
13117:
13118:
13119:
13120:
13121: 65
13122: TELEKUUNTELUN YM KÄYTTÖ
13123:
13124:
13125:
13126:
13127: 4. TELEKUUNTELUN, TELEVALVONNAN
13128: JA TEKNISEN KUUNTELUN KÄYTTÖ
13129: VUONNA 1998
13130: Telekuuntelun ja -valvonnan sekä teknisen suojaamiseksi muun muassa lainsäädäntötoi-
13131: kuuntelun käytön valvonta min. Rikoslainsäädännön lisäksi on huolehditta-
13132: Telekuuntelulla tarkoitetaan yleisen telever- va siitä, että viranomaisilla on riittävän tehok-
13133: kon kautta teleliittymään tulevan tai siitä lähte- kaat keinot rikosten selvittämiseksi. Tässä suh-
13134: vän viestin kuuntelua tai tallentamista salaa teessa hallitusmuodon 6 ja 8 §:n välillä vallitsee
13135: viestin sisällön selvittämiseksi. tietty vastakkaisten tavoitteiden synnyttämä
13136: Televalvonnalla tarkoitetaan salassa pidettä- jännite.
13137: vien tunnistaruistietojen hankkimista yleisessä Jännitteen laukaisemiseksi on yksityisyyteen
13138: televerkossa olevaan teleliittymään tulevista tai puuttuminen rajoitettu tilanteisiin, joissa sitä
13139: siitä lähtevistä televiesteistä, sekä teleliittymän vaatii erityinen yhteiskunnallinen turvallisuus-
13140: tilapäistä sulkemista. Tunnistaruistiedoilla tar- intressi. Luvan antaminen yksityisyyttä voi-
13141: koitetaan sellaisia tietoja, jotka mahdollistavat makkaimmin rajoittavien pakkokeinojen käyt-
13142: televiestinnän osapuolten henkilöllisyyden sel- töön on uskottu tuomioistuimille. Pakkokeino-
13143: vittämisen ja tunnistamisen. Tällaisia tietoja jen käyttöedellytykset on lainsäädännössä on
13144: ovat mm. telepäätteen osoitetiedot, puhelinnu- pyritty määrittelemään mahdollisimman selke-
13145: mero, teleyhteyksien tapahtuma-ajat ja kesto ästi.
13146: sekä tieto matkapuhelimen sijainnista. Telekuuntelun ja -valvonnan sekä teknisen
13147: Tekninen kuuntelu tarkoittaa sellaisen keskus- kuuntelun käyttö on erityisen valvonnan kohtee-
13148: telun tai suullisen viestin kuuntelua tai tallenta- na. Pakkokeinolain (PKL) 5a luvun 15 §:n mu-
13149: mista salaa teknisellä laitteella, joka ei ole ulko- kan sisäasiainministeriön tulee valvoa telekuun-
13150: puolisten tietoon tarkoitettu ja johon kuuntelija teluun ja -valvontaan sekä tekniseen tarkkailuun
13151: ei itse osallistu. Tekniseen tarkkailuun kuuluu kuuluvien toimenpiteiden suorittamista. Minis-
13152: teknisen kuuntelun lisäksi myös tekninen katselu teriön tulee antaa eduskunnan oikeusasiamiehel-
13153: ja tekninen seuranta. le vuosittain kertomus telekuuntelun ja -valvon-
13154: Telekuuntelu ja televalvonta merkitsevät nan sekä teknisen kuuntelun käytöstä.
13155: puuttumista hallitusmuodon 8 §:ssä turvattuun Sisäasiainministeriöllä on vastaavanlainen ra-
13156: luottamuksellisen viestin suojaan. Teknisellä portointivelvollisuus teknisen kuuntelun käytön
13157: kuuntelulla ja katselulla taas kajotaan hallitus- osalta rikoksia ennaltaehkäisevässä tiedustelu-
13158: muodon 8 §:ssä säädettyyn kotirauhan suojaan. toiminnassa poliisilain 33 §:n 3 momentin perus-
13159: Niin hallitusmuoto kuin kansainväliset ihmisoi- teella. Poliisilla on poliisilain 31 §:n 1 momentin
13160: keussopimuksetkin mahdollistavat puuttumisen nojalla oikeus käyttää teknistä tarkkailua, tekni-
13161: mainittuihin perusoikeuksiin tietyin edellytyk- nen kuuntelu mukaan lukien, jos sen avulla voi-
13162: sin. Hallitusmuodon 6 §:ssä säädetty oikeus hen- daan perustellusti odottaa saatavan rikoksen tor-
13163: kilökohtaiseen turvallisuuteen sinänsä jo edellyt- jumiseksi tarvittavia tietoja. Puolustusministe-
13164: tää valtiolta aktiivista toimintaa turvallisuuden riön tulee poliisin tehtävien suorittamisesta puo-
13165:
13166:
13167: 66
13168: TELEKUUNTELUN YM KÄYTTÖ
13169:
13170:
13171:
13172:
13173: lustusvoimissa annetun lain 5 §:n 2 momentin pakkokeinojen käyttö tapahtunut lain edellyttä-
13174: nojalla antaa oikeusasiamiehelle vuosittainen mällä tavalla tai onko se laajuudeltaan asettunut
13175: kertomus puolustusvoimissa suoritetusta tekni- lainsäätäjän tarkoittamalle tasolle. Myöskään
13176: sestä kuuntelusta. kuuntelukieltojen aktualisoitumisesta ja nou-
13177: Ministeriöt saavat tietonsa pakkokeinojen dattamisesta ei ole saatavilla tarkkoja tietoja.
13178: käytöstä laadittavista pöytäkirjoista (PKL 8 §). Tällainen arvio vaatisi riittävän laajan tapaus-
13179: Pöytäkirjassa on mainittava mm. kuuntelun tai kohtaisen tutkimuksen suorittamista, mikä ei ole
13180: valvonnan kohde, tutkittava rikos ja pakkokei- laillisuusvalvonnalle kuuluva tehtävä. Oikeus-
13181: non käyttöaika sekä ilmoitettava lain edellyttä- asiamiehen seuranta onkin painottunut nykyisen
13182: mien jälkitoimenpiteiden suorittamisesta. raportoinnin kehittämiseen. Tavoitteena on ollut
13183: Oikeusasiamiehelle annettavat kertomukset kertomuksen kattavuuden ja luotettavuuden
13184: siis koskevat teknisen tarkkailun osalta vain tek- sekä eri vuosilta olevien kertomusten vertailta-
13185: nisen kuuntelun käyttöä. Tekninen katselu ja vuuden parantaminen. Lisäksi on pyritty kerto-
13186: tekninen seuranta jäävät tämän raportointivel- musten perustana olevan pöytäkirjan kehittämi-
13187: vollisuuden ulkopuolelle. seen sellaiseksi, että se mahdollisimman hyvin
13188: Sisäasiainministeriön kertomus telekuuntelun ohjaisi myös jälkitoimenpiteiden asianmukai-
13189: ja -valvonnan sekä teknisen kuuntelun käytöstä seen suorittamiseen.
13190: saapui oikeusasiamiehelle 23.4.1999. Kertomus Sisäasiainministeriön ja oikeusasiamiehen vä-
13191: sisältää tietoja myös tullin harjoittamasta te- lillä on keskusteltu raportoinnissa ilmenneistä
13192: lekuuntelusta ja -valvonnasta. Puolustusminis- ongelmista, kuten nykyisen valvontamenetel-
13193: teriö on puolestaan ilmoittanut, että myöskään män työläydestä ja hitaudesta sekä valvonnan
13194: vuonna 1998 ei puolustusvoimissa ollut käytetty kehittämisestä.
13195: teknistä kuuntelua. Kertomusvuonna telekuuntelunja -valvonnan
13196: Oikeusasiamiehen tehtävästä telekuuntelun ja sekä teknisen kuuntelun käytön seuranta on kuu-
13197: -valvonnan sekä teknisen kuuntelun käytön val- lunut AOA Pauniolie 1.1. - 31.8.1998 ja sen jäl-
13198: vonnassa ei ole erikseen säädetty. Nykyistä val- keen AOA Jonkalle.
13199: vontaa voidaan kuvata pääasiassa valvonnan
13200: valvonnaksi. Oikeusasiamiehelle annetut kerto- Tuomioistuinten tehtävä
13201: mukset antavat yleiskuvan siitä, kuinka laajasti Telekuuntelua ja televalvontaa voidaan käyt-
13202: ja millaisten rikosten selvittämiseksi po. pakko- tää ainoastaan tuomioistuimen päätöksen nojal-
13203: keinoja on käytetty, ja miten lain edellyttämistä la. Teknisestä kuuntelusta päättää esitutkinnan
13204: velvoitteista, kuten materiaalin hävittämisestä johtaja, mutta hänen on alistettava tämä päätös
13205: ja pakkokeinon käytöstä ilmoittamisesta on huo- vuorokauden kuluttua toimivaltaiselle esimie-
13206: lehdittu. Lisäksi ne sisältävät arvion käytön helleen. Teknisen kuuntelun käyttö on siis esitut-
13207: hyödyllisyydestä. Oikeusasiamies saa omalla tar- kintaviranomaisen itsensä päätettävissä. Tilan-
13208: kastustoiminnallaan ja kantelujen välityksellä ne muuttui kuitenkin osittain 1.6.1999 teknisen
13209: lisätietoja telekuuntelun ja -valvonnan sekä tek- kuuntelun soveltamisedellytysten laajennuksen
13210: nisen kuuntelun käytöstä. (366/1999) tultua voimaan. Uuden säännöksen
13211: Oikeusasiamiehen saaman tiedon pohjalta ei mukaan myös teknisestä kuuntelusta päättää
13212: ole mahdollista yleisesti arvioida sitä, onko po. tuomioistuin sellaisissa tilanteissa, joissa kuunte-
13213:
13214:
13215: 67
13216: TELEKUUNTELUN YM KÄYTTÖ
13217:
13218:
13219:
13220:
13221: lulaite on tarkoitus sijoittaa epäillyn käyttä- en. Ministeriön kertomuksessa todetaan lisäksi,
13222: mään ajoneuvoon tai siihen tilaan, jossa epäilty että joissakin tapauksissa tuomioistuimet ovat
13223: oleskelee. hylänneet sellaiset pakkokeinovaatimukset, joi-
13224: Tuomioistuimen tulee yhtäältä todeta, täytty- den tarkoituksena on ollut selvittää, mitkä puhe-
13225: vätkö telekuuntelun tai televalvonnan muodolli- lut ovat välittyneet tietyn tukiaseman kautta.
13226: set (esim. tutkittavan rikoksen vakavuuteen liit-
13227: tyvät) edellytykset, ja toisaalta harkita pakko- Kantelut ja oikeusasiamiehen tarkastukset
13228: keinon tarpeellisuus ko. rikoksen esitutkinnassa. Oikeusasiamiehelle on viime vuosina saapunut
13229: Laki edellyttää, että kuuntelulla saatavilla tie- vuosittain muutamia kanteluita, joissa on epäil-
13230: doilla voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä mer- ty viranomaisten syyllistyneen laittomaan sala-
13231: kitys rikoksen selvittämiselle. Päätyessään lu- kuunteluun. Vuonna 1998 saapui kaksi tällaista
13232: van myöntämiseen tuomioistuimen tulee määrä- kantelua. Mainituissa kanteluissa ei ilmennyt
13233: tä mm. luvan voimassaoloaika ja määritellä toi- perusteita epäillä lainvastaista menettelyä.
13234: menpiteen kohteena olevat teleliittymät ja hen- Apulaisoikeusasiamiesten poliisikohteisiin te-
13235: kilöt. kemillä tarkastuksilla on kiinnitetty huomiota
13236: Tuomioistuimet tekevät ratkaisunsa esitutkin- muiden pakkokeinojen käytön ohella telekuunte-
13237: taviranomaisten vaatimuksesta. Rikoksesta lunja -valvonnan sekä teknisen tarkkailun käyt-
13238: epäiltyä tai liittymän haltijaa ei kuulla vaati- töön. Tarkastuksilla tullaan edelleenkin korosta-
13239: muksen johdosta. Tuomioistuimen ratkaisu pe- maan näiden pakkokeinojen käytön edellyttä-
13240: rustuu vaatimuksen esittäjän toimittamaan ma- mää tarkkuutta ja huolellisuutta sekä lain edel-
13241: teriaaliin ja virkamiestahon kuulemiseen. lyttämää harkintaa niihin turvautumisessa.
13242:
13243: Hylätyt lupavaatimukset Telekuuntelu
13244: Sisäasiainministeriön kertomukseen ei sisälly Sisäasiainministeriön kertomuksesta ilmenee,
13245: tietoa hylättyjen vaatimusten lukumäärästä. että tuomioistuimet ovat myöntäneet poliisille
13246: Kertomuksen mukaan tuomioistuimet ovat pää- luvan telekuuntelun suorittamiseksi yhteensä
13247: sääntöisesti myöntäneet tutkinnanjohtajien esit- 230 kertaa (12 kertaa v. 1997). Kuunneltuja tele-
13248: tämät telekuuntelu- ja televalvontahakemukset. liittymiä on ollut yhteensä 222 kappaletta (21
13249: Ministeriö on toimittanut oikeusasiamiehelle kappaletta v. 1997). Poliisiyksiköt ovat pyytä-
13250: jäljennökset kahdesta kertomuskautena hylä- neet keskusrikospoliisilta virka-apua telekuunte-
13251: tystä televalvontalupavaatimuksesta. Toisessa lun suorittamiseksi 155 kertaa. Samassa pyyn-
13252: tapauksessa tuomioistuin oli hylännyt televal- nössä on saattanut olla useita tuomioistuimen
13253: vontavaatimuksen, koska luvan myöntämiselle myöntämiä lupia. Osa kuunnelluista liittymistä
13254: ei ollut laissa mainittuja perusteita tutkittavana on ollut kuuntelussa useita kertoja eri lupien (ns.
13255: olevan rikoksen rangaistusasteikon vuoksi. Toi- jatkolupien) perusteella.
13256: sessa taas oikeus katsoi, ettei televalvonnan Telekuuntelun keskimääräinen kesto on ollut
13257: käyttöä voitu pitää puollettavana rikoksen tör- 26 vuorokautta. Vuonna 1997 se oli 18 vuoro-
13258: keys, rikoksen selvittämisen tärkeys sekä pakko- kautta. Sisäasiainministeriö katsoo kertomuk-
13259: keinon käytöstä rikoksesta epäiliylle tai muille sessaan, että erityisesti tutkittaessa törkeää huu-
13260: aiheutuva oikeuksien loukkaus huomioon otta- mausainerikollisuutta on kuunteluajan oltava
13261:
13262:
13263: 68
13264: TELEKUUNTELUN YM KÄYTTÖ
13265:
13266:
13267:
13268:
13269: riittävän pitkä, jotta huumausaineidenlevittäjä- tökset koskevat teleliittymän omistajaa tai halti-
13270: organisaatio, rahoittajat ja kaikki osalliset saa- jaa, eikä vaatimuksista tai päätöksistä ilmene
13271: daan paljastetuiksi. kaikki tutkittavana olevasta rikoksesta epäillyt.
13272: Tuliilta saatujen tietojen mukaan tuomioistui- Käytettävissä olevien seurantatietojen mukaan
13273: met ovat myöntäneet tullille vuoden 1998 aikana epäiltyjen määrä oli vähintään 747 kappaletta
13274: kuusi telekuuntelulupaa (yksi vuonna 1997). vuonna 1998. Tämän lisäksi noin 10 tapauksessa
13275: tuomioistuimet olivat myöntäneet televalvonta-
13276: Televalvonta luvan asianomistajan teleliittymään.
13277: Televalvonnan laajuutta voidaan kuvata nel- Eniten televalvontalupia myönnettiin huu-
13278: jällä eri tavalla. Yksi peruste on tuomioistuinten mausainerikosten (84 lupaa) ja törkeiden huu-
13279: myöntämien televalvontalupien määrä, toinen mausainerikosten (285 lupaa) tutkintaan. Eri
13280: valvonnan kohteena olleiden teleliittymien mää- huumausainerikoksiin myönnettyjen lupien
13281: rä, kolmas televalvontaa hyväksikäyttäen tut- osuus kaikista luvista oli siis noin 49 %. Muista
13282: kittujen rikosilmoitusten määrä ja neljäs rikok- rikoksista suurin ryhmä olivat törkeät varkaudet
13283: sesta epäiltyjen henkilöiden määrä näissä rikok- (176lupaa). Näiden lisäksi yli 10 lupaa myönnet-
13284: sissa. V ertailukelpoisimman tiedon vuosittaisis- tiin murhien (23 lupaa), tappojen (19 lupaa),
13285: ta vaihteluista antavat ilmeisesti myönnettyjen törkeiden ryöstöjen (26lupaa), törkeiden kätke-
13286: lupien ja valvottujen teleliittymien määrät. misrikosten (14 lupaa), törkeiden petosten (13
13287: Sisäasiainministeriön kertomuksen mukaan lupaa), törkeiden rahanväärennysten (12 lupaa)
13288: tuomioistuimet olivat myöntäneet poliisille lu- ja alkoholirikosten (20 lupaa) esitutkintaan.
13289: van televalvonnan suorittamiseksi 756 kertaa Televalvonnan kesto on vaihdellut muutamas-
13290: (468 kertaa v.1997). Televalvonnankohteena oli ta minuutista yli puoleentoista vuoteen. Tuomio-
13291: yhteensä 1 059 teleliittymää (743 liittymää v. istuinten myöntämien televalvontalupien keski-
13292: 1997). Myönnetyt televalvontaluvat koskivat määräinen kesto vuonna 1998 on ollut 120 vuoro-
13293: 854 matkapuhelinliittymää ja 205 kiinteälinjais- kautta (vuodelta 1997 keskimääräistä kestoa ei
13294: ta liittymää. ollut laskettu). Laajojen ja pitkäkestoisten rikos-
13295: Vuoden 1998 seurantatiedoista ei ilmene yksi- sarjojen selvittämiseksi tutkinnanjohtajat ovat
13296: selitteisesti, kuinka monen eri rikosilmoituksen usein hakeneet jatkolupia.
13297: esitutkinnassa televalvontaa on käytetty, koska Tullilie on myönnetty yhteensä 63 televalvon-
13298: osassa tapauksista tutkittavana on ollut lukuisia talupaa (48 lupaa v. 1997). Televalvontaa on
13299: rikosnimikkeitä käsittäviä rikossarjoja. Tällöin käytetty huumausainerikosten, törkeiden vero-
13300: tuomioistuinten päätöksissä on usein mainittu petosten ja ammattimaisen tai tavanomaisen
13301: vain tutkittavana olevan juttusarjan törkeim- alkoholipitoisen aineen salakuljetuksen esitut-
13302: mät rikosnimikkeet eikä välttämättä muita tut- kintaan.
13303: kintaan liittyviä rikoksia. Sisäasiainministeriön
13304: arvion mukaan televalvontaa kuitenkin olisi
13305: Tekninen kuuntelu
13306: käytetty noin 500 eri rikosilmoituksen esitutkin- Teknistä kuuntelua ei vuonna 1998 käytetty
13307: nassa (272 rikosilmoituksen v. 1997). kertaakaan esitutkinnassa eikä myöskään polii-
13308: Myöskään rikoksesta epäiltyjen tarkka määrä silain 31 §:n 1 momentin mukaisessa tiedustelu-
13309: ei käy ilmi täsmällisesti, koska televalvontapää- toiminnassa. Myöskään tulli ei ole ilmoittanut
13310:
13311:
13312: 69
13313: TELEKUUNTELUN YM KÄYTTÖ
13314:
13315:
13316:
13317:
13318: suorittaneensa teknistä kuuntelua vuonna 1998. mukaan televalvonnalla on ollut ratkaiseva tai
13319: Teknisen kuuntelun toteuttamisen esteenä pide- tärkeä merkitys rikosasian selvittämiselle 66
13320: tään poliisilaissa ja pakkokeinolaissa mainittua %:ssa tapauksista (70 %:ssa v. 1997).
13321: kieltoa sijoittaa kuuntelulaitetta kohteen kanssa Suurin hyöty telekuuntelun ja -valvonnan
13322: samaan tilaan. Pakkokeinolain teknisen tarkkai- käytöllä oli tutkinnanjohtajien arvioiden mu-
13323: lun edellytyksiä kuitenkin muutettiin 1.6.1999 kaan ollut tutkittaessa törkeitä huumausaineri-
13324: voimaan tulleella lailla (366/1999). Uuden sään- koksia, huumausainerikoksia ja törkeitä ryöstö-
13325: nöksen mukaan kuuntelulaite saadaan tarpeen jä. Myös törkeitä varkauksia tutkittaessa te-
13326: vaatiessa sijoittaa samaan tilaan tarkkailtavan lekuuntelusta ja -valvonnasta oli ollut hyötyä
13327: kanssa. Vakituisessa asuinkäytössä oleviin tiloi- useissa tapauksissa, mutta tämän rikostyypin
13328: hin kuuntelulaitetta ei kuitenkaan saa sijoittaa. kohdalla oli myös runsaasti tehottomaksi osoit-
13329: Poliisi on suorittanut teknistä kuuntelua aino- tautuneita pakkokeinon käyttökertoja. Ratkai-
13330: astaan ns. rynnäkkötapauksissa (poliisilain 31 seva tai tärkeä merkitys tällä pakkokeinolla arvi-
13331: §:n 3 momentti). Tällaisista tilanteista ei kuiten- oitiin olleen huumausainerikoksissa 74 % :ssa
13332: kaan lain mukaan tarvitse tehdä erikseen ilmoi- tapauksia, törkeissä ryöstöissä 65 %:ssa tapauk-
13333: tusta sisäasiainministeriölle. sista ja törkeissä varkauksissa 45 %:ssa tapauk-
13334: sia. Törkeissä varkauksissa oli näiden pakkokei-
13335: Pakkokeinojen tarpeellisuuden arviointi nojen käyttö arvioitu kokonaan merkityksettö-
13336: Telekuuntelun ja -valvonnan sekä teknisen mäksi 29 %:ssa tapauksista.
13337: kuuntelun käytön edellytyksiin kuuluu, että Seurantatietojen perusteella on vaikea arvioi-
13338: pakkokeinoilla saatavilla tiedoilla voidaan olet- da sitä, onko pakkokeinojen käyttö rajoittunut
13339: taa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen sel- tapauksiin, joissa tiedoilla on perustellusti voitu
13340: vittämiselle (PKL 5a luvun 2, 3 ja 4 §). olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen
13341: Sisäasiainministeriön vuonna 1998 antaman selvittämiselle. Seurantatiedoista ei esim. voi
13342: määräyksen mukaisesti tutkinnanjohtajien on päätellä, olisiko sama tai vastaava tieto ollut
13343: tullut ilmoittaa käytetyn pakkokeinon merki- mahdollista saada jotakin muuta (lievempää)
13344: tyksellisyys. Pääsääntöisesti nämä ihnoitukset pakkokeinoa tai menettelyä käyttäen. Asian sel-
13345: on tehty, mutta eräistä vuoden 1998 ilmoituksis- vittäminen vaatisi nykyisin käytettävissä olevia
13346: ta merkityksellisyystieto kuitenkin puuttuu esi- seurantatietoja perusteellisempaa selvittelyä.
13347: tutkinnan tai pakkokeinon käytön vielä ollessa Tässä suhteessa ratkaisevaa on se, miten perus-
13348: kesken. teellisesti lupa-asioita käsitellään tuomiois-
13349: Telekuuntelua tutkinnanjohtajat ovat pitä- tuimissa ja miten lupapäätöksiä on oikeuskäy-
13350: neet lähes kaikissa tapauksissa - ja erityisesti tännössä perusteltu.
13351: törkeiden huumausainerikoksien kohdalla- rat-
13352: kaisevana tai tärkeänä.
13353: Pakkokeinon käytöstä ilmoittaminen
13354: Televalvontaa tutkinnanjohtajat ovat pitä- Telekuuntelun ja -valvonnan sekä teknisen
13355: neet ratkaisevana tai tärkeänä 240 tapauksessa, kuuntelun käytöstä on sen lopettamisen jälkeen
13356: vähäisenä 78 tapauksessa ja merkityksettömänä ilmoitettava rikoksesta epäiliylle säädetyssä
13357: 46 tapauksessa. Merkityksellisyysarvio puuttuu ajassa, jollei tuomioistuin tutkinnallisista syistä
13358: 157 seuranta tiedosta. Tutkinnanjohtajien arvion päätä, että ilmoitus saadaan tehdä myöhemmin
13359:
13360:
13361: 70
13362: TELEKUUNTELUN YM KÄYTTÖ
13363:
13364:
13365:
13366:
13367: taijättää kokonaan tekemättä (PKL 5a luvun l l vontalupien kohteena olleiden rikosten määrä on
13368: §:n 2 momentti). noussut edeltävästä 272 rikoksesta noin 500 ri-
13369: Tuomioistuimet ovat eräissä tapauksissa kokseen. Televalvonnan kohteena olleiden tele-
13370: myöntäneet lupia lykätä ilmoituksen tekemistä liittymien määrä on noussut 1 059 kappaleeseen
13371: tai jättää ilmoitus tekemättä. Syynä on ollut (743 kpl v. 1997). Matkapuhelinliittymien suh-
13372: rikostutkinnan keskeneräisyys tai tutkinnan liit- teellinen osuus kaikista televalvontaluvista on
13373: tyminen laajaan rikoskokonaisuuteen. noussut huomattavasti edellisvuodesta. Myös
13374: tullin suorittamassa tutkinnassa oli vuonna 1998
13375: Tallenteiden hävittäminen vastaavantasoista lupapäätösten kasvua.
13376: ja ylimääräisen tiedon käyttö Toistaiseksi televalvontalupien määrä on ollut
13377: Pakkokeinojen käytöstä kertyneet tallenteet jatkuvassa nousussa. Vuonna 1998 televalvonta-
13378: on lain mukaan ensi tilassa tarkastettava (PKL lupien lukumääräinen nousu oli selvästi edeltä-
13379: 5a luvun 12 §). Telekuuntelulla tai teknisellä viä vuosia nopeampaa.
13380: kuuntelulla saatu ns. ylimääräinen tieto, joka ei Telekuuntelun käytön osalta kasvu on kuiten-
13381: liity rikokseen tai koskee muuta rikosta kuin sitä, kin ollut suurinta. Kun vuonna 1997 myönnet-
13382: jonka tutkintaan telekuuntelulupa tai teknistä tiin yhteensä 13lupaa ja vuonna 1996 vain kolme
13383: kuuntelua koskeva päätös koskee, on yleensä tar- lupaa, vuonna 1998 myönnettiin peräti 230 te-
13384: kastuksen jälkeen hävitettävä tai poistettava lekuuntelulupaa. Tulli käytti telekuuntelua kuu-
13385: tallenteelta. Tieto saadaan kuitenkin eräissä ta- sikertaa vuonna 1998 (1lupa v.1997). Telekuun-
13386: pauksissa säilyttää ja tallettaa esitutkintaviran- telun käytön merkittävään lisääntymiseen on
13387: omaisen rekistereihin (PKL 5a luvun 13 §). vaikuttanut se, että aiemmin käyttöä rajoitta-
13388: Telekuuntelusta, televalvonnasta ja teknisestä neet tekniset vaikeudet ovat vähentyneet. Te-
13389: tarkkailusta pidettävään pöytäkirjaan on mer- lekuuntelua voidaan nykyään kohdistaa myös
13390: kittävä tiedot tallenteiden tarkastamisesta, säi- osaan matkaviestimistä. Telekuuntelun käyttö
13391: lyttämisestä ja hävittämisestä sekä tiedot muun oli ennen vuotta 1998 käytännössä lähes olema-
13392: rikoksen selvittämiseksi luovutetusta aineistos- tonta teknisten esteiden takia.
13393: ta. Myös tieto näiden toimenpiteiden suorittajas- Teknistä kuuntelua ei edelleenkään ole käytet-
13394: ta ja niiden ajankohdasta on merkittävä. ty kertaakaan, mutta tältä osin tilanteessa on
13395: Sisäasianministeriön kertomuksen mukaan odotettavissa muutos pakkokeinolain muutok-
13396: vuonna 1998 tarkoitetut merkinnät oli tehty sen tultua voimaan 1.6.1999. Lainmuutoksenjäl-
13397: asianmukaisesti. Sisäasiainministeriö on koros- keen tarkkailulaitteen saa sijoittaa samaan ti-
13398: tanut pöytäkirj amerkinnän tärkeyttä sekä rikos- laan kuunneltavan kanssa, jolloin tekninen
13399: asiaan liittymättömien tallenteiden hävittämis- kuuntelu esim. hotellihuoneissa ja ajoneuvoissa
13400: velvollisuutta. tulee pääsääntöisesti mahdolliseksi.
13401: Kertomuksen perusteella telekuuntelu ja -val-
13402: Kokoavia havaintoja vonta muodostavat nykyaikaisen huumerikos-
13403: Televalvontalupien määrä on aikaisemmin ollut torjunnan perustasta merkittävän osan. Erityi-
13404: 400 - 500 vuodessa. Kertomusvuonna poliisille oli sesti huumausainerikollisuuden lisääntyminen
13405: myönnetty televalvontalupia selvästi aikaisem- on omiaan lisäämään telekuuntelun ja -valvon-
13406: paa enemmän eli 756 kappaletta. Myös televal- nan käyttöä. Sisäasiainministeriö katsoo te-
13407:
13408:
13409:
13410: 71
13411: TELEKUUNTELUN YM KÄYTTÖ
13412:
13413:
13414:
13415:
13416: lekuuntelun ja -valvonnan soveltuvan hyvin esi- tiedon hävittämistä koskevia velvoitteita. Tut-
13417: tutkintaan. Niiden käyttämisellä saadaan usein kinnanjohtajille asetettiin raportointivelvolli-
13418: rikosprosessin jatkokäsittelyn kannalta ratkaise- suus myös tuomioistuimen hylkäämistä lupaha-
13419: via tietoja nopeasti ja edullisesti. kemuksista.
13420: Saatujen tietojen perusteella telekuuntelua ja Sisäasiainministeriön on nykyisin mahdollista
13421: -valvontaa koskevien pakkokeinovaatimusten saada entistä kattavampia tietoja valvontateh-
13422: hylkääminen on poikkeuksellista. Ilman erityis- tävänsä hoitamiseksi. Määräysten voi myös olet-
13423: tä selvitystä on kuitenkin vaikea arvioida, onko taa lisäävän tarkkuutta ja huolellisuutta pakko-
13424: lupakynnys tuomioistuimissa asettunut lakia keinojen käytössä. Nimenomaisesta määräykses-
13425: säädettäessä ajatellulle tasolle. tään huolimatta sisäasiainministeriö ei ole saa-
13426: nut vuodelta 1998 täsmällisiä tietoja tuomiois-
13427: Valvonnan kehittäminen tuinten hylkäävistä päätöksistä. Tältä osin tie-
13428: Vuoden 1997lopulla oikeusasiamiehen ja sisä- donhankintaa on syytä edelleen tehostaa.
13429: asiainministeriön välillä käytiin neuvotteluja te- Oikeusasiamiehen ja sisäasiainministeriön vä-
13430: lekuuntelun ja -valvonnan sekä teknisen kuunte- lillä 31.5.1999 käydyssä neuvottelussa ministe-
13431: lun valvonnan kehittämisestä. Tavoitteena oli riön puolelta ilmoitettiin tavoitteena olevan te-
13432: saada aikaisempaa kattavarumat ja vertailukel- lekuuntelua ja -valvontaa koskevien tuomiois-
13433: poisemmat tilastotiedot myönnetyistä luvista ja tuimelle osoitettavien vaatimusten, pakkokeino-
13434: niiden käytöstä sekä lisätä jälkitoimien rapor- pöytäkirjojen ja sisäasiainministeriölle toimitet-
13435: tointivelvollisuutta siten, että pakkokeinojen tavien seurantatietojen siirtäminen osaksi polii-
13436: käytöstä ilmoittamisesta ja ylimääräisten tieto- sin rikosilmoitus- ja virka-apujärjestelmää (ns.
13437: jen käytöstä sekä hävittämisestä saataisiin aikai- RIKI-järjestelmä). Tällä menettelyllä saataisiin
13438: sempaa tarkemmat tiedot. Neuvotteluissa sisä- nykyistä luotettavarumat tiedot puheena olevis-
13439: asiainministeriön tietoon saatettiin myös perus- ta pakkokeinoista. Uusi järjestelmä nopeuttaisi
13440: tuslakivaliokunnan mietinnössään 2/1998 vp. to- ja helpottaisi valvontaa ja raportointia.
13441: teama tarve saada tietoja myös hylätyistä pak- Nykyinen valvontajärjestelmä kaipaa edelleen
13442: kokeinovaatimuksista. kehittämistä. Ministeriön kaavailemat uudistuk-
13443: Sisäasiainministeriön poliisiosasto antoi set olisi syytä toteuttaa mahdollisimman nopeas-
13444: 7.1.1998 uudet määräykset telekuuntelun, -val- ti. On syytä selvittää myös se, onko telekuunte-
13445: vonnan ja teknisen tarkkailun suorittamisesta lun ja -valvonnan käytön merkityksellisyydestä
13446: poliisissa. Määräykset täsmensivät ylimääräisen koottavissa nykyistä konkreetimpaa tietoa.
13447:
13448:
13449:
13450:
13451: 72
13452: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO
13453:
13454:
13455:
13456:
13457: 5. LAILLISUUSVALVONTA ASIARYHMITTAIN
13458:
13459:
13460: TUOMIOISTUIMET JA set. Oikeudenkäyntimenettelyä rikosasioissa
13461: koskeva uusi lainsäädäntö oli tullut voimaan
13462: OIKEUSHALLINTO
13463: 1.10.1997, joten se oli kertomusvuonna edelleen
13464: sisäänajovaiheessa käräjäoikeuksissa. Uudistus
13465: YLEISTÄ
13466: oli toinen osa laajaa alioikeusuudistusta, joka
13467: "Tuomioistuinasioiksi" on tilastoitu yleensä riita-asioiden osalta oli tullut voimaan jo vuonna
13468: sellaiset asiat, jotka lähinnä koskevat itse tuo- 1993.
13469: mioistuinmenettelyä tai tuomioistuinten hallin- Muutoksenhakua ja oikeudenkäyntiä hovioi-
13470: toa, ja lainkäyttöasiat, joita ei ole millään muulla keuksissa koskevan lainsäädännön uudistus tuli
13471: perusteella tilastoitu erillisiin asiaryhmiin (esi- voimaan toukokuun alussa 1998. Uusi menettely
13472: merkiksi sekalaiset riita- ja rikosasiat). Jos kan- ei ehtinyt vielä kertomusvuonna täysimääräises-
13473: telu on koskenut esimerkiksi veroasiaa lääninoi- ti käynnistyä hovioikeuksissa. Uudistuksen jäl-
13474: keudessa tai ulosottoasiaa käräjäoikeudessa, se keen hovioikeuksissa on järjestetty aiempaa use-
13475: on tilastoitu joko verotus- tai ulosottoasioihin. ammin suullisia käsittelyjä. Suomi saattoikin
13476: Näin ollen voidaan todeta, että tuomioistuimiin uudistuksen myötä peruuttaa Euroopan ihmisoi-
13477: tavalla tai toisella kohdistuvia kanteluita on lu- keussopimuksen 6 artiklaan tehdyn varauman
13478: kumääräisesti paljon enemmän kuin oikeusasia- siltä osin kuin se koski oikeutta suulliseen käsitte-
13479: miehen tilastoista ensi näkemältä arvaisi. lyyn hovioikeudessa.
13480: Oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten Hallintotuomioistuimissa on sovellettu uutta
13481: välisen asiajaon mukaan tuomioistuimet ja oi- hallintolainkäyttölakia joulukuusta 1996 läh-
13482: keushallinto kuuluvat OA Lehtimaja/le. Tämän tien. Kertomusvuoden joulukuussa eduskunta
13483: asiaryhmän pääesittelijänä on toiminut vanhem- hyväksyi hallinto-oikeuslain, jolla perustetaan
13484: pi oikeusasiamiehensihteeri Anne Ekblom- Wör- 1.11.1999 lukien nykyisten lääninoikeuksien ti-
13485: lund 31.8.1998 saakka ja sen jälkeen vanhempi lalle yleisiksi ensiasteen hallintotuomioistuimiksi
13486: oikeusasiamiehensihteeri Tatu Leppänen. kahdeksan alueellista hallinto-oikeutta. Oikeus-
13487: ministeriössä on lisäksi vireillä eräiden erityis-
13488: tuomioistuinten asemaa koskevia uudistushank-
13489: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO keita.
13490: KERTOMUSVUONNA 1998 Riita-asioissa ongelmaksi on nähty kasvaneet
13491: oikeudenkäyntikulut. On esitetty epäilyksiä sii-
13492: Tuomioistuinlaitos oli kertomusvuonna mer-
13493: tä, onko varsinkaan keskituloisilla enää varaa
13494: kittävien uudistusten ja uudistushankkeiden
13495: hakea oikeutta. Oikeudenkäyntikulujen kor-
13496: kohteena. Tuomioistuinten toiminta, mm. tur-
13497: vausvelvollisuutta koskevien säännösten tarkis-
13498: vallisuuskysymykset, olivat myös tiedotusväli-
13499: taminen hyväksyttiin vuoden 1998 valtiopäivien
13500: neiden kasvaneen mielenkiinnon kohteena.
13501: loppuvaiheessa. Vuoden 1998 joulukuussa oi-
13502: Yleisten tuomioistuinten toimintaa leimasivat
13503: keusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtä-
13504: oikeudenkäyntimenettelyä koskeneet uudistuk-
13505:
13506: 73
13507: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO
13508:
13509:
13510:
13511:
13512: väksi tuli laatia ehdotus riita-asian oikeuden- Tuomioistuimia koskeneet kanteluasiat olivat
13513: käyntimenettelyä käräjäoikeudessa koskevien kertomusvuonna - toisena vuotena peräkkäin -
13514: säännösten tarkistamiseksi. suurin asiaryhmä. Tuomioistuimia koskeneita oi-
13515: Yleistä oikeusapua koskeva lainsäädäntöuu- keusasiamiehen ratkaisuja (kanteluita, omia
13516: distus tuli voimaan 1.6.1998, jolloin oikeusapu- aloitteita ja lausuntoja) oli yhteensä 410 eli 17 %
13517: toimistot siirtyivät kunnilta valtion ylläpidettä- kaikista ratkaisuista. Omia aloitteita oli kolme ja
13518: viksi. Samanaikaisesti otettiin käyttöön julkisen ne kaikki koskivat yleisiä tuomioistuimia. Tuo-
13519: puolustajan järjestelmä rikos asioissa. Syytteestä mioistuimia koskeneiden kanteluasioiden abso-
13520: vapautetun oikeus oikeudenkäyntikulujen kor- luuttinen määrä pieneni siten hieman vuoden
13521: vaukseen tuli voimaan vuoden 1999 alusta (ks. 1997 lukumäärästä 449, mutta niiden suhteelli-
13522: EOA:n kertomus 1996 s. 51). Oikeusministeriö nen osuus kaikista ratkaisuista pysytteli samassa
13523: asetti vuonna 1998 oikeusaputoimikunnan, jon- n. 17 %:ssa.
13524: ka tehtäväksi tuli valmistella ehdotus uudeksi Toisaalta toimenpideratkaisujen osuus näistä
13525: yleiseksi oikeusapujärjestelmäksi. kaikista tuomioistuimia koskeneista ratkaisuista
13526: Myös tuomarin asemaan on kohdistunut muu- oli vain 6 %, mikä oli selvästi vähemmän kuin
13527: tospaineita. Hallituksen esitys tuomareiden si- keskimääräinen toimenpideprosentti 9,8. Edel-
13528: vutoimien muuttamisesta luvanvaraisiksi kui- lisenä vuotena vastaavat luvut olivat 7 %ja 8,9
13529: tenkin raukesi kertomusvuoden 1998 valtiopäi- %. Tuomioistuinkanteluissa toimenpideratkai-
13530: villä, mutta uusi esitys (HE 26/1999 vp.) annet- sujen osuus oli jopa pienentynyt, vaikka toimen-
13531: tiin 5. 7.1999. Oikeusministeriössä on vireillä mm. pideratkaisujen osuus oli keskimäärin kasvanut.
13532: tuomareiden nimittämistä, koulutusta ja esteei- Luvuista ei kuitenkaan ole syytä tehdä liian
13533: lisyyttä koskevien säännösten uudistaminen (ks. pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kantelijoiden
13534: EOA:n kertomus 1996 s. 67). subjektiivisesta tyytymättömyydestä kantelui-
13535: den määrä joka tapauksessa kertoo, vaikka ai-
13536: hetta oikeusasiamiehen toimenpiteisiin olikin
13537: TUOMIOISTUIMIIN KOHDISTUVA verraten harvoin. Vaikeampi kysymys on se,
13538: LAILLISUUSVALVONTA mistä tuomioistuimiin kohdistuvan tyytymättö-
13539: myyden lisääntyminen on viime vuosina aiheu-
13540: Oikeusasiamiehen tehtävänä on valvoa, että
13541: tunut. Missä määrin kysymys on ollut oikeustur-
13542: myös tuomioistuimet ja tuomarit noudattavat
13543: van aidosta huonontumisesta ja missä määrin
13544: lakia sekä täyttävät velvollisuutensa. Tähän
13545: lähinnä kansalaisten aktivoitumisesta tai oikeu-
13546: kuuluu erityisesti sen seuraaminen, että jokaisel-
13547: denhoitoon kohdistuvista aiheettomistakin epä-
13548: le perus- ja ihmisoikeutena turvattu oikeus oi-
13549: luuloista?
13550: keudenmukaiseen oikeudenkäyntiin myös käy-
13551: Oikeusasiamiehen puoleen kääntyvillä oikeu-
13552: tännössä toteutuu. Tuomioistuimiin kohdistu-
13553: denkäyntien asianosaisilla on usein liiallisia odo-
13554: van laillisuusvalvonnan ei katsota Ioukkaavan
13555: tuksia oikeusasiamiehen mahdollisuuksista
13556: tuomioistuinten valtiosääntöoikeudellisesti riip-
13557: puuttua heidän asiaansa. Oikeusasiamies ei voi
13558: pumatonta asemaa. Käytännössä on jopa päin-
13559: vaikuttaa tuomioistuimessa vireillä olevan asian
13560: vastoin: laillisuusvalvonnan keinoin voidaan
13561: ratkaisuun eikä muuttaa tuomioistuimen ratkai-
13562: puuttua myös ilmiöihin, jotka vaarantavat tuo-
13563: sua. Muutosta on haettava Rormaalia muutok-
13564: mioistuinten riippumattomuutta.
13565:
13566:
13567: 74
13568: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO
13569:
13570:
13571:
13572:
13573: senhakutietä, yleensä ylemmältä tuomioistui- s1ssa vain kiinnittämään tuomarin huomiota
13574: melta. asioiden joutuisan käsittelyn merkitykseen
13575: Oikeusasiamiehen tuomioistuimiin kohdistuva osana oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä.
13576: laillisuusvalvonta on suuntautunut erityisesti Tuomarin käytöstä ja asiakkaiden kohtelua
13577: sellaisille oikeusturvan "katvealueille", jotka koskevia kanteluita oli myös jonkin verran. En-
13578: jäävät muiden oikeuskeinojen tavoittamatto- tistä suullisempi ja vapaamuotoisempi oikeuden-
13579: miin. Tyypillisiä esimerkkejä ovat asioiden käsit- käynti sovintopyrkimyksineen on lisännyt tuo-
13580: telyn viipyminen sekä tuomarin käytös ja asiak- marin henkilökohtaista vuorovaikutusta oikeu-
13581: kaiden kohtelu. denkäynnin osapuolten kanssa, jolloin myös
13582: Tuomioistuimiin kohdistuvassa laillisuusval- kanssakäymiseen mahdollisesti liittyvät viestin-
13583: vonnassa on keskitytty menettelyllisiin oikeus- täongelmat tulevat helpommin esille. Väitettyjä
13584: turvatakeisiin. Näkökulmana on ollut erityisesti käytösvirheitä on usein vaikeata näyttää jälki-
13585: sen arviointi, onko oikeus oikeudenmukaiseen oi- käteen toteen. Vaikkei "käytöskantelu" johtaisi-
13586: keudenkäyntiin toteutunut. Esimerkiksi tuo- kaan oikeusasiamiehen toimenpiteisiin, tällaisel-
13587: mioistuimen ratkaisun perusteleruistapaa voi- la kantelulla voi kuitenkin olla merkitystä tuo-
13588: daan tarkastella tältä kannalta, vaikka ratkai- marin tietoon saatettuna asiakaspalautteena.
13589: sun materiaaliseen sisältöön ei otettaisikaan kan- Vaikka kanteluväitteitä ei sellaisenaan voitaisi-
13590: taa. kaan näyttää toteen, oikeusasiamies voi kuiten-
13591: Tyypillisiä tuomioistuinkanteluita, jotka eivät kin ohjaavassa mielessä kiinnittää huomiota tuo-
13592: voi johtaa oikeusasiamiehen toimenpiteisiin, marin asianmukaisen käyttäytymisen tärkey-
13593: ovat kantelut, joissa vain halutaan muutosta teen. Oikeudenkäynnin asianosaisten kohtelusta
13594: tuomioistuimen harkintavaltansa rajoissa teke- yleensä riippuu, kokeeko henkilö itse saaneensa
13595: mään ratkaisuun tai joissa pyydetään oikeus- oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin.
13596: asiamiestä puuttumaan tuomioistuimessa vireil- Todistajien kohtelusta tulisi kantaa erityistä
13597: lä olevaan asiaan. Oikeusasiamiehelle kannellaan huolta, koska todistaruisvelvollisuus on nykyisin
13598: usein myös sellaisista yksityisoikeudellisista rii- varsin raskas etenkin rikosjutuissa: todistajaa
13599: ta-asioista, joiden tutkiminen kuuluisi oikeas- kuulusteliaan esitutkinnassa, käräjäoikeudessa
13600: taan käräjäoikeudelle. Kansalaiset yrittävät (mahdollisesti useamman kerran) sekä entistä
13601: usein käyttää oikeusasiamiehen kansliaa jonkin- useammin vielä hovioikeudessa. Todistamiseen
13602: laisena oikeudenkäynnin tai muutoksenhaun saattaa liittyä myös turvallisuusriskejä.
13603: vaihtoehtona, ehkäpä juuri lisääntyneiden m- Tuomarin väitettyä esteellisyyttä ja yleisem-
13604: keudenkäyntikulujen pelossa. minkin sivutoimia koskevia kanteluita oli kerto-
13605: Asioiden käsittelyn viipyminen tuomiois- musvuonna yhä enemmän. Lisäksi tulivat esille
13606: tuimissa oli kertomusvuonna kanteluiden valos- mm. asianosaisten kuulemiseen, tuomioistuinten
13607: sa edelleen jossakin määrin ongelma. Useassa ratkaisujen perustelemiseen ja oikeudenkäynti-
13608: tapauksessa kysymys oli riita-asian valmistelun asiakirjojen julkisuuteen liittyviä kysymyksiä
13609: viipymisestä käräjäoikeudessa. Tahallista vii- sekä kielikysymyksiä (Oikeudesta äidinkielen
13610: vyttelyä ei kuitenkaan ilmennyt, vaan käsittelyn käyttöön rikosoikeudenkäynneissä ks. s. 85).
13611: kesto johtui usein mm. käräjätuomareiden työ-
13612: määristä. Oikeusasiamies tyytyi näissä tapauk-
13613:
13614:
13615:
13616: 75
13617: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO
13618:
13619:
13620:
13621:
13622: TARKASTUKSET Alueellisia hallinto-oikeuksia kehitettäessä on
13623: tärkeätä ottaa huomioon, että vain resursseil-
13624: Tarkastuksia on tehty yksittäisiin tuomioistui-
13625: taan riittävän vahvat ensimmäisen asteen hallin-
13626: miin, kun siihen on ollut erityistä aihetta esimer-
13627: totuomioistuimet voivat täyttää hallitusmuo-
13628: kiksi kanteluista ilmitulleiden tietojen perusteel-
13629: don 16 §:ssä asetetut vaatimukset. Alueellisten
13630: la. Muutoin tuomioistuimia on pyritty tarkasta-
13631: hallinto-oikeuksien lukumäärä ei saisi kuiten-
13632: maan resurssien sallimissa rajoissa, ottaen huo-
13633: kaan nousta kovin suureksi. Muuten vaaraune-
13634: mioon myös tarkastusten alueellinen tasapuoli-
13635: taan sekä uuden järjestelmän nauttima arvoval-
13636: suus.
13637: ta että sen mahdollisuus yhdenmukaiseen lain-
13638: Kertomusvuonna oikeusasiamies tarkasti Tu-
13639: käyttöön. Alueellisen yhdenvertaisuuden näkö-
13640: run ja Vaasan hovioikeudet sekä Mustasaaren,
13641: kulmasta on toki tärkeätä, että oikeuspalvelut
13642: Vaasan ja Forssan käräjäoikeudet. Tarkastuksil-
13643: ovat tasapuolisesti saatavilla koko maassa.
13644: la kiinnitettiin erityistä huomiota mm. tuomarei-
13645: Tämä on kuitenkin nykyisen tiedonsiirtoteknii-
13646: den sivutoimiin ja esteellisyyskysymyksiin sekä
13647: kan sekä nopeutuneiden liikenneyhteyksien ai-
13648: prosessiuudistusten toimivuuteen käytännössä.
13649: kana järjestettävissä muutoinkin kuin perusta-
13650: Kertomusvuoden lopulla oikeusasiamiehen tule-
13651: malla monia hallinnollisesti itsenäisiä ja omava-
13652: van tarkastustoiminnan painopisteeksi asetet-
13653: raisia tuomioistuinyksikköjä. Tuomioistuinlai-
13654: tiin erityisesti rikosprosessiuudistuksen seuran-
13655: toksen voimavaroja pitäisi panostaa itse lain-
13656: ta. Syynä tähän olivat julkisuudessa esitetyt,
13657: käyttöpalvelujen laatuun ja saatavuuteen eikä
13658: osin kielteiset tiedot uudistuksen käynnistymi-
13659: raskaan oikeushallintokoneiston ylläpitämiseen
13660: sestä. Ongelmaksi oli nähty ennen muuta pääkä-
13661: ja hallinnoimiseen.
13662: sittelyiden runsas peruuntuminen suurissa kau-
13663: OA totesi olevan tärkeää, että hallintolain-
13664: pungeissa ja tämän myötä asioiden käsittelyn
13665: käyttöasian asianosaisille käytännössä taataan
13666: mahdollinen hidastuminen.
13667: tosiasiallinen mahdollisuuslausua näkökantansa
13668: Tuomioistuinten tarkastukset 1998 tarvittaessa myös suullisesti. Tästä syystä saat-
13669: taisi olla syytä nimenomaisesti mainita myös hal-
13670: Turun hovioikeus.................... 25.2.1998
13671: linto-oikeuksien liikkumisvelvollisuudesta sinne
13672: Vaasan hovioikeus .................. 19.5.1998 '
13673: missä niitä kulloinkin tarvitaan.
13674: Vaasan käräjäoikeus ja
13675: OA Lehtimajan kirje oikeusministeriölle
13676: Mustasaaren käräjäoikeus ....... 20.5.1998
13677: 6.8.1998, dnro 1007/4/98
13678: Forssan käräjäoikeus .............. 11.11.1998
13679:
13680: TUOMIOISTUINLAITOKSEN
13681: KEHITTÄMINEN
13682: LAUSUNNOT
13683: Oikeusministeriö pyysi oikeusasiamieheltä
13684: lausuntoa tuomioistuinlaitoksen kehittämistä
13685: ALUEELLISET HALLINTO-OIKEUDET
13686: koskevasta perusselvityksestä ("Tuomioistuimet
13687: Oikeusasiamies antoi oikeusministeriölle lau- 2000-luvulle - ajatuksia ja ideoita kehittämis-
13688: sunnon hallintotuomioistuintyöryhmän ehdo- vaihtoehdoista").
13689: tuksesta hallinto-oikeuslaiksi. OA Lehtimaja to- OA Lehtimajan mielestä oli myönteistä, että
13690: tesi lausuntonaan mm. seuraavan. oikeusministeriö pyrki virittämään ennakkoluu-
13691:
13692:
13693: 76
13694: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO
13695:
13696:
13697:
13698:
13699: lotonta keskustelua tuomioistuinlaitoksen tule- Asianosaisen suoja huonoa oikeusapua vastaan
13700: vaisuudesta. Perusselvitys keskittyi arvioimaan on nykyisessä järjestelmässä kuitenkin melko
13701: tuomioistuinlaitoksen organisatorista kehittä- heikko. Tuomioistuimet voisivat OA:n mielestä
13702: mistä. Perus- ja ihmisoikeusvaatimusten kuten nykyistä aktiivisemmin valvoa oikeudenkäynti-
13703: tuomioistuinten riippumattomuuden tuomiois- avustajien toimien asianmukaisuutta.
13704: tuinorganisaatiolle ja -menettelylle asettamia Oikeusasiamiehelle tulleista kanteluista ilme-
13705: edellytyksiä olisi kuitenkin ollut syytä arvioida nee usein epäilyksiä tuomarien puolueettomuut-
13706: laajemmin myös periaatetasolla. OA korosti, että ta kohtaan. Tuomarin asema yhteiskunnassa ja
13707: riippumattomuuden tulisi olla tosiasiallista, ei tuomarin erilaisten yhteiskunnallisten sidosten
13708: vain nimellistä. Tuomiovallan käyttöä ei tulisi vaikutus tuomioistuimen nauttimaan luotta-
13709: uskoa sellaisille elimille, jotka eivät todellisuu- mukseen olisi tullut ottaa perusselvityksessä laa-
13710: dessa täytä riippumattomuusvaatimusta. Jon- jemman tarkastelun kohteeksi. Puolueetto-
13711: kin viranomaisen nimittäminen tuomioistuimek- muutta koskevat epäilykset perustuvat usein
13712: si ei vielä tee siitä tuomiovallan riippumatonta myös tuomarin käyttäytymiseen oikeudenkäyn-
13713: käyttäjää. Tämä näkemys ilmenee myös Euroo- nin aikana. OA:n käsityksen mukaan tulisi entis-
13714: pan ihmisoikeustuomioistuimentulkintakäytän- tä enemmän kiinnittää tuomareiden huomiota
13715: nöstä. OA kaipasi lainkäyttöön vaikuttavien prosessin johtamistapaan.
13716: keskeisten periaatteiden kokonaisvaltaista poh- Samoin olisi syytä panostaa tuomioiden perus-
13717: dintaa, ottaen erityisesti huomioon suomalaisen telujen kirjoittamiseen. Perustelut ovat nykyään
13718: oikeuskulttuurin ominaispiirteet ja sen lainkäy- huomattavasti aikaisempaa yksityiskohtaisem-
13719: tölle asettamat reunaehdot. pia ja laajempia sekä avoimempia. Uusi kirjoi-
13720: OA piti tärkeänä, että hallitusmuodon jokai- tustapa on kuitenkin johtanut osaksi myös vai-
13721: selle takaama oikeus saada asiansa käsitellyksi keatajuisuuteen. Perustelut ovat usein niin pit-
13722: tuomioistuimessa oli mahdollista myös ns. keski- kiä, että asianosaisten on vaikea löytää heitä
13723: tuloisille ilman kohtuutonta kuluriskiä. Mm. ak- itseään kiinnostavaan ongelmaan vastausta,
13724: tiivisella prosessinjohdolla ja julkisen oikeusapu- vaikka se jossakin muodossa olisi perusteluissa
13725: järjestelmän kilpailukykyä lisäämällä voidaan esitettykin. OA:n mielestä kaivattiin periaatteel-
13726: alentaa oikeudenkäyntien kustannustasoa. Oi- lista pohdiskelua siitä, minkälaisia aineksia tuo-
13727: keudenkäyntimenettely tulisi säilyttää sellaise- mioistuimen päätösten perustelujen tulisi ja mitä
13728: na, että yksityinen kansalainen mahdollisimman niiden ei tulisi sisältää.
13729: usein kykenisi itsekin huolehtimaan asiastaan Korkeimman oikeuden kielteisten valituslupa-
13730: tuomioistuimessa. päätösten perustelemistaoli OA:n mielestä aihet-
13731: OA:n havaintojen mukaan kansalainen on kui- ta joissakin tapauksissa harkita. Näiden peruste-
13732: tenkin usein menettänyt mahdollisuutensa oi- lujen ei tarvitsisi olla laajoja, mutta perustelemi-
13733: keudenmukaisen lopputuloksen saamiseen sen nenolisi tarpeen ainakin silloin, kun valitusluvan
13734: vuoksi, ettei asiaa ole alun perin kyetty ajamaan hakija esittää asiallisia syitä hakemuksensa tuek-
13735: oikein. On ilmeistä, että joissakin tapauksissa si. Perusteleminen lisäisi myös tietoa valituslu-
13736: asianosaisten olisi syytä käyttää avustajaa jopa pajärjestelmästä ja saattaisi siten jatkossa jopa
13737: nykyistä useammin. OA ei ollut silti vakuuttu- vähentää turhien valituslupahakemusten mää-
13738: nut ns. avustajapakon välttämättömyydestä. rää.
13739:
13740:
13741:
13742: 77
13743: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO
13744:
13745:
13746:
13747:
13748: OA kannatti toimikunnan ehdotusta tuomiois- periaatteisiin, koska tämä luultavasti entises-
13749: tuinlaitoksen sisäisestä valvontajärjestelmästä, tään vaikenttaisi näiden periaatteiden omaksu-
13750: johon kuuluisi osana myös kurinpitomenettely. mista. Toimikunnan ehdotukset menettelysään-
13751: Tuomioistuinlaitokseen kohdistuu ajoittain nösten tarkistamisesta siviiliprosessin keventä-
13752: myös sellaista arvostelua, joka ei anna aihetta miseksi, mm. siirtämällä oikeudenkäynnin pai-
13753: virkasyytteisiin mutta joka silti pitäisi saattaa nopistettä enemmän pääkäsittelyyn, olivat
13754: tuomioistuimen tai sen piirissä ammattietiikkaa OA:n mielestä pääosin oikeansuuntaisia.
13755: valvovan elimen arvioitavaksi. OA totesi toimikunnan korostavan turhankin
13756: OA Lehtimajan kirje oikeusministeriölle voimakkaasti sopimusvapauden peruslähtökoh-
13757: 11.8.1998, dnro 603/4/98 taa asianajopalkkioissa. Oikeudenkäyntiasia-
13758: miehenä tai -avustajana toimiessaan asianajajal-
13759: la tai muulla lakimiehellä on myös julkisoikeu-
13760: OIKEUDENKÄYNTIKULUT dellisesti sävyttyneitä velvollisuuksia. Asianaja-
13761: jalaitos on tavallaan "oikeudenhoidon orgaani".
13762: Oikeusministeriö pyysi oikeusasiamieheltä Asianajajien eräissä muissa tehtävissä korostu-
13763: lausuntoa oikeudenkäyntikulutoimikunnan lop- neempi liiketoiminta-ajattelu näyttää levinneen
13764: pumietinnöstä. myös oikeudenkäynteihin. OA:n mielestä eten-
13765: OA Lehtimaja totesi lausunnossaan, että jo- kään syytetyn puolustaminen rikosjutussa ei voi
13766: kaisen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyn- kuitenkaan olla pelkkää liiketoimintaa.
13767: tiin on turvattu perus- ja ihmisoikeutena. Koh- Asianajopalkkioita koskevat toimikunnan eh-
13768: tuuttoman suuret oikeudenkäyntikulut eivät saa dotukset olivat sinänsä kannatettavia. Niiden
13769: estää tämän perusoikeuden toteutumista. Oi- riittävyyttä voitiin kuitenkin epäillä, koska ai-
13770: keusasiamiehelle tulleista kanteluista on voitu nakaan tavallinen kansalainen ei pysty aidosti
13771: havaita, että kansalaiset kokevat kulutaakan kilpailuttamaan asianajopalvelujen tarjoajia.
13772: hyvin raskaana. Oikeusasiamiehen kansliaa yri- OA:n mielestä jatkovalmistelussa tuli arvioida
13773: tetään yhä useammin käyttää jonkinlaisena myös sitä vaihtoehtoa, että oikeudenkäyntiin
13774: "köyhän käräjäpaikkana" eli kansalainen kään- liittyviä asianajopalkkioita jollakin tavalla sään-
13775: tyy oikeusasiamiehen puoleen riita-asiassa, jon- neltäisiin.
13776: ka tutkiminen kuuluisi oikeastaan yleiselle tuo- Toimikunnan ajatus julkisen oikeusavun ulot-
13777: mioistuimelle. Tällainen kehitys on kansalaisten tamisesta keskituloisten saataville oli tervetul-
13778: oikeusturvan kannalta huolestuttava. OA kan- lut. OA piti tärkeänä myös vaihtoehtoisten rii-
13779: natti mietinnön tavoitetta alentaa asianosaisten danratkaisumenettelyjen kehittämistä, mutta
13780: oikeudenkäyntikuluja. Samalla oli kuitenkin muistutti samalla siitä, että jokaisella on kuiten-
13781: huolehdittava oikeudenkäynnin varmuudesta ja kin perustuslakiin ja kansainvälisiin ihmisoike-
13782: oikeudenmukaisuudesta. ussopimuksiin perustuva oikeus saattaa asiansa
13783: OA:n käsityksen mukaan riita-asiain uuden oi- tuomioistuimen käsiteltäväksi.
13784: keudenkäyntimenettelyn ongelmat olivat johtu- OA Lehtimajan kirje oikeusministeriölle
13785: neet enemmänkin uusien menettelysäännösten 10.12.1998, dnro 2230/4/98
13786: käytännön soveltamisesta kuin säännöksistä si-
13787: nänsä. Mahdollisessa lainmuutoksessa olisi kui-
13788: tenkin varottava kajoamasta liikaa keskeisiin
13789:
13790: 78
13791: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO
13792:
13793:
13794:
13795:
13796: RATKAISTUT KANTELUT erityisesti mitä tulee kanssakäymiseen vireillä
13797: JA OMAT ALOITTEET olevien asioiden asianosaisten kanssa.
13798: Tuomarikin joutuu yksityishenkilönä sään-
13799: HOVIOIKEUDEN JÄSENTEN nönmukaisesti sellaisiin oikeussuh teisiin, joissa
13800: ESTEELLISYYS toinen osapuoli voi olla jossakin tuomarin hoita-
13801: massa oikeudenkäynnissä asianosaisena tai tulla
13802: Asianajaja oli toiminut liikepankin asiamiehe-
13803: sellaiseksi. Useimmat päivittäiseen elämään
13804: nä Rovaniemen hovioikeudessa ratkaistuissa
13805: kuuluvat sopimukset ja tavanomaiset oikeustoi-
13806: kahdessa riita-asiassa. Hän pyysi oikeusasia-
13807: met tehdään kuitenkin vakioehtojen mukaisesti.
13808: miestä tutkimaan,
13809: Niillä ei ole vaikutusta tuomarin puolueetto-
13810: l) oliko asioiden käsittelyyn osallistunut hovi-
13811: muutta kohtaan tunnettavaan luottamukseen,
13812: oikeudenneuvos menetellyt väärin hakiessaan
13813: vaikka toinen osapuoli olisikin asianosaisena jos-
13814: lainaa asianosaisena olleesta liikepankista riita-
13815: sakin tuomarin hoitamassa tuomioistuinasiassa.
13816: asioiden ollessa hovioikeudessa vireillä, sekä
13817: Tuomarin puolueettomuus voi sitä vastoin
13818: 2) oliko asioiden käsittelyssä puheenjohtajana
13819: vaarantua, jos kysymys on tuomarin kannalta
13820: toiminut hovioikeudenlaamanni ollut esteeilinen
13821: merkittävästä taloudellisesta tai muusta ratkai-
13822: sen takia, että hän oli kyseisenä aikana ollut
13823: susta ja asia edellyttää henkilökohtaista neuvot-
13824: asianosaisena olleen pankin konttorin valvojana.
13825: telua ratkaisun ehdoista neuvottelukumppanin
13826: OA Lehtimaja esitti kannanottonaan seuraa-
13827: ollessa samalla asianosaisena tuomarin hoita-
13828: van.
13829: massa riita-asiassa. On mahdollista, että tuoma-
13830: Hovioikeuden jäsen pankin asiakkaana rin on yksityishenkilönä pakko käydä jonkin
13831: asianosaistahon kanssa neuvotteluja edellä ku-
13832: Virkamiehen on myös yksityishenkilönä väl-
13833: vatuissa olosuhteissa. Esimerkiksi tarve pankki-
13834: tettävä sellaista menettelyä, joka vaarantaa vir-
13835: lainojen hankkimiseen voi ilmetä juuri silloin,
13836: katehtävän asianmukaista hoitamista tai hei-
13837: kun tuomari hoitaa pankkia koskevaa asiaa vir-
13838: kentää luottamusta virkatoiminnan puolueetto-
13839: kansa puolesta. Tapauksesta riippuen tuomari
13840: muuteen. Virkamiehen tehtävän laadusta riip-
13841: voi tulla jopa esteelliseksi jatkamaan asian käsit-
13842: puu, kuinka suuria vaatimuksia nämä velvoit-
13843: telyä.
13844: teet asettavat virkamiehen toiminnalle viran ul-
13845: Tällaisia tilanteita pitäisi kuitenkin mahdolli-
13846: kopuolella. Lähtökohtaisesti virkamiehellä on
13847: suuksien mukaan välttää. Onkin syytä yleisesti
13848: samat perusoikeudet ja -vapaudet kuin muillakin
13849: korostaa, että tuomarien tulisi olla myös talou-
13850: ihmisillä.
13851: dellisesti mahdollisimman riippumattomia.
13852: Tuomarin virkaan liittyy merkittävää julkisen
13853: Tämä on tärkeätä lainkäyttöä kohtaan tunnetun
13854: vallan käyttöä. Tuomiovallan riippumatto-
13855: luottamuksen turvaamiseksi. Etenkin pieneh-
13856: muutta on lainsäädännössä ja Euroopan ihmisoi-
13857: köllä paikkakunnalla tuomari saattaa helposti
13858: keustuomioistuimen oikeuskäytännössä nimen-
13859: joutua tilanteisiin, joissa tuomarin yksityisroolia
13860: omaisesti suojattu. Tuomarin virka on erityisen
13861: ja virkaroolia on vaikeata erottaa toisistaan.
13862: altis epäluuloille, jotka koskevat puolueetto-
13863: Tämä antaa tuomarille aiheen erityiseen valp-
13864: muuden vaarantumista. Tämä asettaa tuomarin
13865: pauteen myös kaikessa yksityisessä kanssakäy-
13866: virkaa hoitavalle myös yksityiselämässä tavan-
13867: misessä.
13868: omaista suuremman varovaisuusvelvollisuuden,
13869:
13870:
13871: 79
13872: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO
13873:
13874:
13875:
13876:
13877: Kantelun tarkoittamassa tapauksessa hovioi- lueettomuus tarkoittaa sitä, ettei tuomarilla saa
13878: keudenneuvos oli yhdessä vaimonsa kanssa käy- olla ennakkokäsitystä tai etukäteiskantaa rat-
13879: nyt liikepankin konttorissa neuvotteluja lainasta kaistavassa asiassa, puhumattakaan tietoisesta
13880: ja pankkitakauksista. Lainaa haettiin hovioikeu- pyrkimyksestä edistää oikeudenkäynnin toisen
13881: denneuvoksen vaimolle ja takaukset oli tarkoi- osapuolen etua. Ei kuitenkaan riitä, että tuomari
13882: tettu vaimon omistamalle kommandiittiyhtiölle, on tosiasiallisesti puolueeton, vaan toiminnan
13883: jossa hovioikeudenneuvos oli äänettömänä yh- puolueettomuuden tulee lisäksi olla uskottavaa
13884: tiömiehenä. Samanaikaisesti hovioikeudenneu- myös ulkopuolisen näkökulmasta. Tämän jäl-
13885: vos oli tuomarina kahdessa riita-asiassa, joissa kimmäisen vaatimuksen sanotaan ilmentävän
13886: sama pankki oli asianosaisena. Kysymys oli ollut objektiivista puolueettomuutta.
13887: perheyhtiön kannalta erityisen tärkeistä laina- Arvioitaessa puolueettomuutta viimeksi mai-
13888: neuvotteluista. Tämä oli ollut omiaan korosta- nitulta kannalta on muun ohella otettava huo-
13889: maan tilanteen poikkeuksellisuutta, mikä oli ai- mioon, antaako tuomarin aikaisempi toiminta
13890: nakin periaatteessa lisännyt hovioikeudenneu- tai hänen jokin erityinen suhteensa asianosaiseen
13891: voksen rooliristiriitaa toisaalta pankin asiakkaa- objektiivisesti katsoen asianosaiselle aiheen pelä-
13892: na ja toisaalta riippumattomana tuomarina tä luottamuksen puolueettomuuteen vaarantu-
13893: pankkia koskevissa asioissa. van. Tällaisella tarkastelulla suojataan sitä luot-
13894: Saatu selvitys ei kuitenkaan antanut aihetta tamusta, jota tuomioistuinten tulee nauttia kan-
13895: epäillä hovioikeudenneuvoksen syyllistyneen salaisten keskuudessa (ks. esim. KKO 1995:185,
13896: tässä asiassa sellaiseen epäasialliseen menette- 1996:80, 1996:81 ja 1997:194).
13897: lyyn, johon oikeusasiamiehen olisi pitänyt puut- Liikepankin valvoja ei kuulu pankin lakimää-
13898: tua. OA kiinnitti silti hovioikeudenneuvoksen räisiin hallintoelimiin samalla tavalla kuin sääs-
13899: huomiota siihen, että edellä kuvatuissa olosuh- töpankin isännät tai osuuspankin hallintoneu-
13900: teissa tuomarin tulisi erityisen tarkasti huolehtia vosto (vrt. KKO 1996:80 ja 81). Liikepankin val-
13901: riippumattomuuttaan ja puolueettomuuttaan vojan aseman synnyttämä lojaliteettiside muis-
13902: kohtaan tunnetun luottamuksen säilymisestä. tuttaa kuitenkin käytännössä säästöpankin ja
13903: osuuspankin mainittujen elimien jäsenyyden
13904: Hovioikeudenlaamanni luomaa lojaliteettisidettä. Luottamustehtävien
13905: liikepankin valvojana oikeudelliset erot johtuvat osaltaan myös yritys-
13906: Oikeudenkäymiskaaressa ei ole säädetty tuo- muotojen eroista.
13907: marin esteellisyydestä pelkästään sillä perusteel- Euroopan ihmisoikeussopimuksen autonomi-
13908: la, että tuomari on jossakin lojaliteetti- tai riip- nen tulkintaperiaate merkitsee, ettei tuomarin
13909: puvuussuhteessa oikeudenkäynnin asianosai- objektiivista puolueettomuutta arvioitaessa voi-
13910: seen. Esteellisyyssääntelyä täydentää kuitenkin da panna ratkaisevaa painoa niille juridisille
13911: Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artikla ja määritelmille, joita hänen luottamustehtävilleen
13912: Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sitä kos- annetaan kansallisessa oikeudessa. Aatteellinen
13913: keva oikeuskäytäntö. lojaliteettiside ei välttämättä riipukaan luotta-
13914: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on erotta- mustehtävän oikeudellisesta luonteesta, joskin
13915: nut tuomioistuimen puolueettomuuden arvioin- tällä on luonnollisesti merkitystä kokonaisar-
13916: nissa toisaalta subjektiivisen ja toisaalta objek- vioinnin kannalta.
13917: tiivisen puolueettomuuden. Subjektiivinen puo-
13918:
13919: 80
13920: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO
13921:
13922:
13923:
13924:
13925: Vaikka liikepankin valvoja ei säästöpankin pelkkä asiakassuhde. Hovioikeudenlaamamniiml
13926: isäntien ja osuuspankin hallintoneuvoston ta- puolueettomuutta arvioitaessa oli kiinnitettiiwäi
13927: voin kuulu pankin hallintoelimiin, hänen edelly- huomiota paitsi hänen tosiasialliseen vaikulllll&-
13928: tetään kuitenkin osallistuvan pankin markkina- mahdollisuuteensa asiassa myös siihen. JJÖJrltii
13929: aseman parantamiseen ja muutenkin tarjoavan kuvan ulkopuolinen voi perustellusti muodos-11lllal
13930: asiantuntemustaan pankin toiminnan edistämi- pankin ja sen valvojan välisestä Jojaliteenisitt-
13931: seksi. Vaikkei valvoja osallistukaan pankin ope- tä.
13932: ratiiviseen toimintaan, häneltä vaaditaan silti Hovioikeudenlaamannin olisi OA:n mieles-11äi
13933: sitoumus, jonka mukaan hänen on pidettävä sa- ollut syytä ottaa puheena olevassa tapa~
13934: lassa tietoonsa tulevat pankkisalaisuuden piiriin huomioon erityinen lojaliteettisiteensä .kyseift~tm
13935: kuuluvat - myös pankin asiakkaita koskevat - pankkiin ja sen vuoksi katsoa itsensä est~
13936: tiedot. käsittelemään ja ratkaisemaan asiaa, jossa pamulk-
13937: Säästöpankin isännän ja osuuspankin hallinto- ki oli asianosaisena.
13938: neuvoston jäsenen tehtävään verrattuna liike- Tuomarin esteellisyyttä koskeva lainsäädäiimltiii
13939: pankin konttorin valvojan tehtävään sisältyy oli kuitenkin vanhentunutta ja oikeustila oli tDdllhlll!
13940: kuitenkin selvästi vähemmän tosiasiallista vai- tapahtuma-aikana tulkinnanvarainen_ T - - .
13941: kutusvaltaa pankin asioihin. Valvojan velvolli- rin esteellisyyttä koskeva oikeuskäytäntö oo viit~
13942: suudet pankkia kohtaan ovat silti osaksi saman- lä hakemassa uomiaan.
13943: kaltaisia kuin säästöpankin ja osuuspankin mai- Tähän nähden OA katsoi, ettei hovioikeu.il!enr-
13944: nituilla elimillä. laamanni ollut kuitenkaan syyllistynyt vilrlkamii-
13945: Liikepankin ja sen valvojan välille muodostuu kokseen, vaikka hän ei ollutkaan pitänyt itseiiäim
13946: joka tapauksessa lojaliteettiside, jolla on merki- pankin valvojana esteellisenä puheena ~
13947: tystä tuomarina toimivan valvojan puolueetto- asioissa, joissa pankki on ollut asianosaine-ml.. 0.&
13948: muutta arvioitaessa. Jos pankin valvoja toimii saattoi käsityksensä esteellisyyssäänniiisteu ~
13949: tuomarina asiassa, jossa asianosaisena on sama kinnasta hovioikeudenlaamannin tietoon_
13950: pankki, jonka "myönteistä yrityskuvaa" hän on
13951: sitoutunut edistämään "omassa vaikutuspiiris- Liikepankin valvojan tehtävä tuomariillll
13952: sään", saattaa vastapuolelle oikeutetusti syntyä
13953: sivutoimena
13954: tällaisen tuomarin puolueettomuutta koskeva Kantelun yhteydessä nousseet kysym~ amr-
13955: epäilys. Lähtökohtana on pidettävä, että tuoma- toivat kuitenkin OA:lle aiheen yleisnnmii!!!lJlciin,
13956: ri on tällöin esteeilinen käsittelemään ja ratkaise- pohtia liikepankin valvojan tehtävän sonJluw-
13957: maan riita-asiaa,jossa hänelle valvojan tehtävän vuutta tuomarin sivutoimeksi.
13958: antanut pankki on asianosaisena. Mahdollista luottamuksen vaarantumis-1tat 0m
13959: OA:n mielestä arvioitava objektiivisin penliS'Iteiiru..
13960: Hovioikeudenlaamannin tapaus Pankeilla on yleisissä tuomioistuimissa tOO!-ttw-
13961: Riippumatta siitä, miten hovioikeudenlaa- vasti vireillä asioita, joissa ne ovat asian~.
13962: manni itse oli kokenut tehtävänsä tai miten hän Sen vuoksi on ilmeistä, että yleisten tuoJJDJiimfu-
13963: oli sitä tosiasiallisesti hoitanut, pankin valvojan tuinten tuomarit melko säännönmukaisesti sa~at
13964: asema oli ainakin ulkopuolisen silmin katsottuna vat ratkaistavakseen asioita, joissa pankit «~!Valli
13965: kiinnittänyt hänet pankkiin läheisemmin kuin asianosaisina. Tähän nähden on ongebnalliiM!at.
13966:
13967:
13968: 81
13969: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO
13970:
13971:
13972:
13973:
13974: jos vakinaisella tuomarilla on pysyvä lojaliteetti- postissa vasta viiden päivän kuluttua. Kantelija
13975: side johonkin yksityiseen pankkiin. Tuomarinvi- arvosteli käräjätuomaria viivyttelystä.
13976: ran hoito vaikeutuu, jos tuomarin on säännön- OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa-
13977: mukaisesti todettava itsensä esteelliseksi käsitte- van.
13978: lemään jonkin pankin asioita. Siihen nähden, Oikeusministeriön antaman virkapostia koske-
13979: että liikepankin valvoja on sitoutunut edistä- van ohjeen mukaan muuta kuin 2. luokan postia
13980: mään oman pankkinsa markkina-aseman paran- käytetään vain, jos viranomaisen tehtävien
13981: tumista ja viestimään omalle pankilleen myös asianmukainen hoitaminen sitä välttämättä
13982: sen kilpailijoiden toimenpiteistä, OA piti ongel- edellyttää. Ministeriön ohjeessa korostetaan,
13983: mallisella myös sitä, että jonkin pankin valvoja- että oikeudenkäynnin sujuvuus tai oikeuden-
13984: na toimiva tuomari osallistuu oman pankkinsa käynnin osapuolten oikeusturva eivät saa vaa-
13985: kilpailijoita koskevien asioiden ratkaisemiseen. rantua.
13986: Virkamiesten sivutoimia koskevilla rajoituk- OA:n mukaan tuomioistuimen tulee omasta
13987: silla pyritään osaltaan myös siihen, etteivät sivu- aloitteestaan lähettää asiakirjat l. luokan pos-
13988: toimista johtuvat sidonnaisuudet vaarantaisi vi- tina tai telefaksilla kiireelliseksi tietämissään
13989: ranomaisten puolueettomuutta ja etenkään luot- asioissa. V angitsemisasiassa tehdyt kantelut
13990: tamusta viranomaisten puolueettomuuteen. Ne ovat jo lainkin mukaan kiireellisiä asioita.
13991: tähtäävät tältä osin samaan päämäärään kuin Se, että kantelupäätöksen liittäminen kante-
13992: esimerkiksi virkamiehen esteellisyyttä koskevat lun oheen ei ole kantelun tutkimisen muodollinen
13993: säännökset. edellytys, ei vaikuta asiaan. On selvää, että kan-
13994: Kun pankin valvojan tehtävästä aiheutui tuo- telun asianmukainen laatiminen yleensä vaatii
13995: marille toistuvia esteellisyyksiä ja kun tällainen yksityiskohtaista tutustumista vangitsemispää-
13996: kytkös yksityiseen rahalaitokseen oli muutenkin töksen perusteluihin. Tämän vuoksi on tärkeää,
13997: omiaan kyseenalaistamaan tuomarin puolueet- että vangitsemispäätös on kirjallisena asian-
13998: tomuuskuvaa, OA päätyi katsomaan, ettei tällai- osaisten saatavissa välittömästi päätöksen teke-
13999: nen sivutoimi soveltunut ainakaan yleisessä tuo- misen jälkeen. V angitsemiskantelun tosiasialli-
14000: mioistuimessa toimivalle vakinaiselle ammatti- nen merkitys oikeussuojakeinona heikentyy, mi-
14001: tuomarille. OA saattoi tämän käsityksensä kor- käli vangitsemisasioita ei kaikissa käsittelyvai-
14002: keimman oikeuden tietoon. heissa hoideta erityisen joutuisasti.
14003: OA Lehtimajan päätös 15.1.1998, dnro 2219/4/ OA piti virheellisenä sitä, että vangitsemispää-
14004: 96 tös oli tässä tapauksessa lähetetty kantelijan
14005: asiamiehelle 2. luokan postina. Käräjätuomarin
14006: olisi tullut huolehtia päätöksen nopeammasta
14007: VIIVÄSTYS VANGITSEMISPÄÄTÖKSEN toimittamisesta kantelijan asiamiehelle.
14008: TOIMITTAMISESSA OA saattoi käräjätuomarin tietoon käsityk-
14009: sensä tämän virheellisestä menettelystä. Lisäksi
14010: Kantelijan asiamies tilasi Riihimäen käräjäoi-
14011: OA otti erikseen selvitettäväksi oikeusministe-
14012: keuden puheenjohtajana toimineelta käräjätuo-
14013: riön hallinnonalaa koskevan virkalähetysohjeen
14014: marilta jäljennöksen päämiehensä vangitsemis-
14015: uudistamistarpeen.
14016: päätöksestä hovioikeudelle tehtävää kantelua
14017: OA Lehtimajan päätös 23.2.1998, dnro 155114/
14018: varten. Päätös saapui asiamiehelle 2. luokan
14019: 97
14020:
14021: 82
14022: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO
14023:
14024:
14025:
14026:
14027: JULKISUUSASIAN KÄSITTELY KORKEIM- Tässä tapauksessa oli kuitenkin ollut kysymys
14028: MASSA HALLINTO-OIKEUDESSA valitusasian käsittelystä korkeimmassa hallinto-
14029: Toimittaja kanteli siitä, ettei korkein hallinto- oikeudessa eikä ensi asteen viranomaisratkaisus-
14030: oikeus ollut käsitellyt ns. Hawk-vastakauppoja ta. Asia oli ollut laaja ja oikeudellisesti vaikea.
14031: koskevien asiakirjojen julkisuutta koskeuutta Valitusasian käsittelyyn korkeimmassa hallinto-
14032: toimittajan valitusta viipymättä. Asian käsitte- oikeudessa käytetty puolentoista vuoden aika ei
14033: lyyn oli kulunut noin puolitoista vuotta. ollut kokonaisuutena arvioiden ollut niin pitkä,
14034: OA Lehtimaja lausui kannanottonaan seuraa- että oikeusasiamiehellä olisi ollut aihetta puut-
14035: van. tua asiaan.
14036: Ratkaisutoiminnan joutuisuus on tärkeätä, OA Lehtimajankirje 23.2.1998, dnro 2196/4/97
14037: mutta samalla on huolehdittava siitä, että asiat
14038: selvitetään perusteellisesti. Ylimmissä tuomiois- ASIANOSAISEN KUULEMINEN
14039: tuimissa on luonnollisesti pantava erityistä pai- TAKAVARIKKOASIASSA
14040: noa päätöksen perustelujen laadulle, ottaen huo-
14041: Kantelijaa epäiltiin velallisen epärehellisyy-
14042: mioon, että ratkaisuilla on usein ohjausvaikutus-
14043: destä. Poliisi haki pakkokeinolain 4luvun ll §:n
14044: ta myös muissa samankaltaisissa tapauksissa.
14045: 2 momentin nojalla takavarikkoajan jatkamista.
14046: Nämä oikeusturvan ainesosat on kussakin ta-
14047: Espoon käräjäoikeus ei kutsunut kantelijaa
14048: pauksessa sovitettava yhteen. Myös joutuisuus-
14049: kuultavaksi, kun syytteen nostamista koskevaa
14050: vaatimus on suhteutettava kunkin asian laatuun
14051: määräaikaa poliisin pyynnöstä pidennettiin.
14052: ja laajuuteen sekä tapauksen ominaispiirteisiin.
14053: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa-
14054: Yleisten asiakirjainjulkisuudesta annetun lain
14055: van.
14056: 8 §:n 2 momentin mukaan asiakirjajulkisuutta
14057: Pakkokeinolaissa ei ole säännöstä kuuleruisvel-
14058: koskeva asia on viipymättä käsiteltävä. Julki-
14059: vollisuudesta siinä tapauksessa, että poliisiviran-
14060: suusperiaatteen toteutuminen edellyttää käy-
14061: omainen hakee syytteen nostamiselle varatun
14062: tännössä, että tarvittavat tiedot saadaan joutui-
14063: määräajan pidennystä. Korkein oikeus on katso-
14064: sasti. Tämä pätee erityisesti silloin, kun kysymys
14065: nut (KKO 1994:83), että rikoksesta epäillylle,
14066: on julkisesta tiedonvälityksestä. Tietolähteet
14067: jota takavarikko koski, on, mikäli mahdollista,
14068: menettävät nopeasti uutisarvonsa.
14069: varattava tilaisuus tulla kuulluksi takavarikko-
14070: Mainittuun lainkohtaan sisältyvän joutuisuus-
14071: aikaa jatkettaessa. Korkeimman oikeuden kan-
14072: velvoitteen on katsottu tarkoittavan sekä ensi
14073: nanotto ilmentää entistä tiukempaa suhtautu-
14074: asteen viranomaisratkaisua asiakirjan julkisuu-
14075: mista asianosaisen kuuleruisperiaatteeseen osana
14076: desta että myös tästä ratkaisusta tehdyn valituk-
14077: oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Tätä edel-
14078: sen käsittelyä muutoksenhakuasteessa. Ensi as-
14079: lyttää mm. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6
14080: teen ratkaisulta edellytetään suurempaa joutui-
14081: artiklaa koskeva Euroopan ihmisoikeustuomio-
14082: suutta kuin valitusasian käsittelyltä. Ensi asteen
14083: istuimen tulkintakäytäntö.
14084: ratkaisu pitää tällaisessa asiassa tehdä joko välit-
14085: Tässä tapauksessa ei ollut edes väitetty, ettei
14086: tömästi samana päivänä tai tavanomaista vai-
14087: kantelijaa olisi voitu kuulla. Käräjätuomari ei
14088: keamman asian ollessa kyseessä muutaman päi-
14089: kuitenkaan OA:n mielestä esittänyt hyväksyttä-
14090: vän kuluessa, mikäli asian käsittelylle edellä sa-
14091: vää syytä korkeimman oikeuden ennakkopää-
14092: notulla tavalla ei ole ylivoimaisia käytännön es-
14093: töksen sisältämästä tulkintaohjeesta poikkeami-
14094: teitä.
14095:
14096: 83
14097: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO
14098:
14099:
14100:
14101:
14102: seen. Käräjäoikeus perusteli menettelyään sillä, oli suostumusta antaessaan voinut perustellusti
14103: .että esitutkinta oli ollut vielä kesken, että taka- odottaa saavansa vanhojen normien mukaisen
14104: w.arikoitua materiaalia oli tarvittu erikoistilin- palkkion.
14105: 1tal'kastuksen suorittamisessa ja että takavari- OA Lehtimaja esitti kannanottonaan seuraa-
14106: llwssa oli ollut kyse lähinnä konkurssiin mennei- van.
14107: ,dlen yritysten kirjanpitomateriaalista, jolla ei ol- Selvittäjien palkkioita koskeva oikeusministe-
14108: llut sellaista merkitystä epäillyille, että heitä olisi riön määräys vaikuttaa tulkintaohjeena palk-
14109: <0illut syytä kuulla asiassa. Kysymyksessä oli laa- kion arviointiin, vaikka sillä ei ole tuomioistuinta
14110: jfa :talousrikosasia. sitovaa vaikutusta. Tuomioistuimen on lain mu-
14111: OA katsoi, että tässä tapauksessa kuulemisti- kaan määrättävä "kohtuullinen" palkkio. Tähän
14112: llaåsuuden varaaminen olisi joka tapauksessa ol- on selvittäjän voitava luottaa, kun hän suostuu
14113: lllllit ibmisoikeusmyönteinen tulkintavaihtoehto. tehtävään. Jos oikeusministeriö antaisi asiasta
14114: !Espoon käräjäoikeus menetteli OA:n mielestä "kohtuuttomia" eli lainvastaisia määräyksiä,
14115: wiilt:heellisesti siinä, ettei se ollut varannut kante- tuomioistuin ei saisi niitä noudattaa. Tämä joh-
14116: llijallle tilaisuutta tulla kuulluksi ennen takava- tuu jo hallitusmuodon 92 §:n lainalaisuusperiaat-
14117: oiilklkQajan jatkamista koskevan asian ratkaise- teesta.
14118: mlliista. Joissakin tapauksissa selvittäjän työ oli voinut
14119: Olosuhteista oli kuitenkin pääteltävissä, ettei alkaa jo ennen ministeriön uuden määräyksen
14120: <oii!keudenkäyntivirhe ollut vaikuttanut takava- voimaantuloa. Määräyksen tosiasialliset vaiku-
14121: !liilkllmasian lopputulokseen. Kantelijaa kuultiin tukset eivät ole tällöin ulottuneet vain tulevai-
14122: 1Dl_yi@hemm.in käsiteltäessä hänen omaa hakemus- suudessa tehtävään työhön vaan tavallaan myös
14123: lta:ul takavarikon kumoamiseksi. Nämä seikat jo tehtyyn työhön. Tämä olisi otettava selvittä-
14124: <011letlliin huomioon virheen moitittavuutta ar- jän palkkiota harkittaessa huomioon.
14125: wiioo!ta<essa. Jos selvittäjäksi suostuvalla henkilöllä ei ole
14126: OA kiinnitti käräjäoikeuden huomiota vastai- ollut kohtuullisia edellytyksiä etukäteen arvioi-
14127: ;semt varalle asianosaisen kuuleruisperiaatteen tär- da tehtävästä tulevan korvauksen suuruusluok-
14128: lkieyt~Jren samoin kuin siihen, että korkeimman kaa, hän on voinut perusteettomasti joutua eri-
14129: ,I!Jiillool»denennakkopäätöksen sisältämästä tulkin- arvoiseen asemaan niiden kanssa, joiden osalta
14130: ~taolllajjoosta poikkeaminen vaatii yleensä tuo- korvaustasoa sääntelevää määräystä ei ole muu-
14131: m006tuimelta erityisiä perusteluja. tettu määräyksen ja maksatuksen välillä.
14132: OA Lehtimajan päätös 18.3.1998, dnro 2013/4/ Selvittäjän määrää kuitenkin aina tuomiois-
14133: 19}"5) tuin, joten kysymys ei ole sopimussuhteesta. Oi-
14134: keus tietynsuuruiseen korvaukseen ei ole siten
14135: syntynyt sopimusperusteisesti. Tuomioistuin
14136: SELVITTÄJIEN PALKKIOT
14137: VELKAJÄRJESTELYSSÄ vahvistaa korvauksen vasta jälkikäteen, tosiasi-
14138: allisesti tehdyn työn mukaan.
14139: V arat:uomari arvosteli oikeusministeriön uutta Selvittäjälle tulevan palkkion määrää ei ole
14140: muiiiiir.iyst:ä., jolla selvittäjien palkkiota yksityis- etukäteen vahvistettu eikä sitä ole voitukaan
14141: lbmlkilön velkajärjestelyasioissa hänen mieles- vahvistaa. Sen vuoksi ei voida katsoa, että selvit-
14142: ltiiiimlalennettiin taannehtivin vaikutuksin. Kan- täjälle olisi syntynyt oikeusministeriön määrä-
14143: ltldliijja katsoi, että selvittäjäksi suostuva henkilö yksen perusteella oikeus tietynsuuruiseen, joskin
14144:
14145: 84
14146: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO
14147:
14148:
14149:
14150:
14151: vasta myöhemmin vahvistettavaan palkkioon. KannanottonaanOA totesi mm. seuraavan.
14152: Oikeus tulevaisuudessa määräytyvään palk-
14153: kioon ei vielä kuulu omaisuudensuojan piiriin. Toteutuuko kielellisen tasa-arvon tavoite?
14154: OA korosti oikeusvarmuuden ja yhdenvertai- Tuomarien nykyinen tosiasiallinen kielitaito ei
14155: suusnäkökohtien vaativan, että selvittäjällä oli kaikissa tapauksissa riitä turvaamaan ruotsin-
14156: jo suostumusta antaessaan oltava edellytykset kielisten asioiden lainmukaista käsittelyä. Riski
14157: arvioida sitoumuksensa taloudellisia vaikutuk- on sitä suurempi, mitä monimutkaisemmasta
14158: sia. Oikeusministeriön uusi määräys ei saisi en- asiasta on kysymys. Vastaava ongelma voi ilme-
14159: nalta arvaamattomalla tavalla muuttaa niitä tä suomenkielisessä asiassa, jossa joku asianosai-
14160: perusteita, joilla jo ennen sen voimaantuloa an- nen on ruotsinkielinen tai jossa kuullaan ruotsin-
14161: nettujen sitoumusten perusteella tehtävästä kielistä todistajaa.
14162: työstä maksettavan korvauksen kohtuullisuutta Käräjäoikeuden puheenjohtajan puutteellinen
14163: lain mukaan arvioidaan. OA saattoi käsityksensä oikeudenkäyntikielen taito voi aiheuttaa ainakin
14164: oikeusministeriön tietoon vastaisen varalle. kolmentyyppisiä ongelmia: l) puheenjohtaja ei
14165: OA Lehtimajan päätös 7.4.1993, dnro 257/4/96 itse ymmärrä tai tule riittävästi ymmärretyksi;
14166: 2) puheenjohtaja ei kykene huolehtimaan siitä,
14167: OIKEUS ÄIDINKIELEN KÄYTTÖÖN että oikeudenkäynnin muut osapuolet, lautamie-
14168: RIKOSOIKEUDENKÄYNNEISSÄ het mukaan luettuina, ymmärtävät tai tulevat
14169: riittävästi ymmärretyiksi; taikka 3) puheenjoh-
14170: Eräässä sanomalehtiartikkelissa väitettiin,
14171: taja ei saa riittävän täsmällistä kokonaiskuvaa
14172: että Helsingin käräjäoikeudessa pyritään erityi-
14173: käsiteltävästä asiasta eikä sen vuoksi kykene
14174: sesti rikosasioissa käyttämään oikeudenkäynti-
14175: johtamaan prosessia oikeudenmukaisen oikeu-
14176: kielenä suomea silloinkin kun vastaajan äidinkie-
14177: denkäynnin vaatimukset täyttäväHä tavalla.
14178: li on ruotsi. Artikkelissa haastateltujen asianaja-
14179: Oikeudellisesti vaikea tai jotakin erityisalaa
14180: jien mukaan rikosasian ruotsinkielinen vastaaja
14181: koskeva juttu asettaa tuomarin omalle kielitai-
14182: tyytyy yleensä mieluummin suomenkieliseen oi-
14183: dolle korkeat vaatimukset. Kaikkia "kouluruot-
14184: keudenkäyntiin kuin haluaa tulla leimatuksi
14185: sin" varassa olevia alituomareita saattaa olla vai-
14186: hankalaksi, vaikka vastaajalla olisi oikeus vaatia
14187: keata kouluttaa hallitsemaan ruotsin kieltä niin
14188: oikeudenkäyntikieleksi ruotsia ja vaikka hänen
14189: syvällisesti, että kielitaito riittäisi vaativimpien-
14190: olisi helpompi käyttää ja ymmärtää ruotsia kuin
14191: kin ruotsinkielisten juttujen asianmukaiseen kä-
14192: suomea.
14193: sittelemiseen. Suomenkielisissäkinkäräjäoikeuk-
14194: OA Lehtimaja otti rikosoikeudenkäyntien kie-
14195: sissa saattaa tulla käsiteltäväksi yksittäisiä jut-
14196: likysymykset omana aloitteena selvitettäväk-
14197: tuja, joissa jonkun asianosaisen tai todistajan
14198: seen. Hän pyysi Turun, Vaasan ja Helsingin ho-
14199: kuulemiseksi ja ymmärtämiseksi tuomarin tulisi
14200: vioikeuden presidenteiltä selvityksen kunkin ho-
14201: osata ruotsia varsin hyvin.
14202: vioikeuspiirin käräjäoikeuksien kaksikielisissä
14203: OA katsoi ruotsinkielisten juttujen pienen
14204: tuomiopiireissä toimivien käräjätuomareiden ja
14205: määrän viittaavan vahvasti siihen, että ruotsin
14206: lautamiesten tosiasiallisesta kielitaidosta, oikeu-
14207: kielen käyttämiseen oikeutetut asianosaiset
14208: denkäyntikielen valintaa koskevista menettely-
14209: usein luopuvat tästä oikeudestaan. Yhtenä syy-
14210: tavoista sekä suomen ja ruotsin kielen käytön
14211: nä ruotsin kielen käytön vähäisyyteen lienee se,
14212: yleisyydestä rikosoikeudenkäynneissä.
14213:
14214:
14215: 85
14216: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO
14217:
14218:
14219:
14220:
14221: että kaksikielisissä käräjäoikeuksissa on samassa hallitusmuodosta ilmenevä kielellisen tasa-arvon
14222: jutussa usein sekä suomen- että ruotsinkielisiä tavoite ei kaikilta osin toteudu nykyisissä rikos-
14223: asianosaisia. Tällöin pääkielen valinta määräy- oikeudenkäynneissä. On myös ilmeistä, että jois-
14224: tyy kielilain mukaan osaksi tarkoituksenmukai- sakin tapauksissa tuomarien puutteellinen kieli-
14225: suusperusteilla, mikä johtanee monessa tapauk- taito vaarantaa oikeudenmukaisen oikeuden-
14226: sessa suomen kielen valitsemiseen. Tämä ei si- käynnin saamisen. Näin voi käydä siitä riippu-
14227: nänsä osoita, että valinta olisi tapahtunut jon- matta, käyttääkö asianosainen omaa kieltään
14228: kun painostuksesta. On näet ilmeistä, että var- vai joutuuko hän tuomarin huonon kielitaidon
14229: sinkin kaksikieliset asianosaiset usein pitävät vuoksi käyttämään toista kansalliskieltä.
14230: pienempänä ongehnana käyttää suomen kieltä Täydellisesti ruotsin kieltä osaavien tuomarei-
14231: kuin vaarantaa asian joutuisa mutta silti riittä- den määrä on nopeasti laskenut. Kun oikeuden-
14232: vän perusteellinen käsittely tuomarin puutteelli- käyntiuudistukset samanaikaisesti asettavat to-
14233: sen kielitaidon vuoksi. Näin katsottaneen turval- siasialliselle kielitaidolle olennaisesti aikaisem-
14234: lisimmaksi menetellä ainakin vaikeissa asioissa. paa suuremmat vaatimukset, kerrottu kehitys
14235: Osasyynä saattaa myös olla hyvin ruotsia taita- on muodostumassa vakavaksi uhaksi sekä oikeu-
14236: vien oikeudenkäyntiavustajien puute kaksikieli- delle kielelliseen tasa-arvoon että oikeudelle oi-
14237: sillä alueilla. keudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.
14238: OA:n tekemän kyselyn perusteella hovioikeuk-
14239: sien tietoon ei ollut tullut tapauksia, joissa ruot- Rikosoikeudenkäynnin kielikysymysten
14240: sinkielistä syytettyä olisi taivutettu tai painos- perusoikeuskytkennät
14241: tettu hyväksymään suomi oikeudenkäyntikie- Kysymys oikeudenkäynnissä käytettävästä
14242: leksi. Tämä ei tietenkään sulkenut pois sitä mah- kielestä ei liity ainoastaan omaa kieltä koskevaan
14243: dollisuutta, että tällaista kaikesta huolimatta kielelliseen perusoikeuteen. Kielivalinnoista
14244: esiintyi. saattaa riippua myös se, voidaanko oikeuden-
14245: Kantelujen ja julkisuudessa esitettyjen kan- käyntiä ylipäänsä pitää hallitusmuodossa ja Eu-
14246: nanottojen perusteella vaikuttaa siltä, että ruot- roopan ihmisoikeussopimuksessa tarkoitetulla
14247: sinkieliset syytetyt usein kokevat oikeudenkäyn- tavalla oikeudenmukaisena.
14248: nin ilmapiirin kannalta itselleen edullisemmaksi Oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuuden olen-
14249: valita oikeudenkäyntikieleksi suomen kielen naisiin ainesosiin kuuluu osapuolten prosessuaa-
14250: kuin pitää kiinni oikeudestaan käyttää ruotsin linen tasa-arvo ( equality of arms) ja siihen liitty-
14251: kieltä. On vaikeata arvioida, miten usein tällai- vä osapuolten kuulemisen periaate ( audiatur et
14252: seen johtopäätökseen on vaikuttanut tuomarin altera pars). Oikeudenkäynnin osapuolella tulee
14253: oma asenne, vaikkapa vain äänensävyt, ihneet ja olla mahdollisuus esittää asiansa olosuhteissa,
14254: eleet. OA:n käsityksen mukaan tuomarin ei sovi jotka eivät aseta häntä vastapuoltaan epäedulli-
14255: millään tavoin rohkaista rikosasian vastaajaa sempaan asemaan. Näiden vaatimusten toteutu-
14256: luopumaan hänelle kuuluvista kielellisistä oi- minen edellyttää, että asianosaiset ovat myös
14257: keuksista. Päinvastoin tuomarin velvollisuutena kielellisesti tasavahvassa asemassa.
14258: on nimenomaisesti muistuttaa häntä näistä oi- Kielellisten oikeuksien ja oikeudenmukaisen
14259: keuksista, mikäli aihetta ilmenee. oikeudenkäynnin turvaaminen ovat toisiinsa
14260: Näyttää joka tapauksessa kiistattomalta, että kietoutuneita tavoitteita. Ongelmana on se, et-
14261:
14262:
14263: 86
14264: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO
14265:
14266:
14267:
14268:
14269: teivät nämä tavoitteet ole käytännössä aina vält- valinnoista: asianajaja saattaa käytännön syistä
14270: tämättä samansuuntaisia vaan joskus jopa kään- neuvoa päämiestään luopumaan hänelle kuulu-
14271: teisiä. Toista korostamalla voidaan toista hei- vasta oikeudesta käyttää äidinkieltään. On si-
14272: kentää. Näin voi tapahtua silloin, jos tuomiois- nänsä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kan-
14273: tuimella itsellään ei ole valmiuksia taata kunnol- nalta tärkeätä, että oikeudenkäynnin osapuolel-
14274: lista oikeudenkäyntiä vastaajan äidinkielellä. la säilyy tämä valinnan mahdollisuus; toisaalta
14275: Jos esimerkiksi oikeudenkäynnin asianosainen on epäkohta, jos järjestelmä systemaattisesti pa-
14276: pitää tiukasti kiinni oikeudestaan oman kielen kottaa tällaisiin valintoihin.
14277: käyttöön silloinkin, kun muiden asianosaisten ja Erityisen huolestuttavaa on, jos asianosaisen
14278: myös tuomioistuimen jäsenten tämän kielen tai- pitää kielivalinnassaan ottaa huomioon sekin,
14279: to on heikko, asianosaiselle kuuluva oikeus oikeu- ettei valinta olisi tuomarille kiusallinen. Asian-
14280: denmukaiseen oikeudenkäyntiin voi tosiasialli- osainen saattaa pelätä kielivalinnan vaikuttavan
14281: sesti vaarantua. Hän voi tosin vaivatta ilmaista siihen, miten tuomari suhtautuu häneen. Tämä
14282: itseään omalla kielellään, mutta viestien perille pelko voi yksinään ratkaista kieli valinnan, vaik-
14283: meno jää epävarmaksi. Tämä vastaavasti vaa- ka asianosaisen oma kielitaito ja ymmärryskyky
14284: rantaa hänen oikeutensa tulla kuulluksi ja ym- puoltaisivatkin toisenlaista ratkaisua.
14285: märretyksi oikeudenkäynnissä. Myös oikeuden- OA totesi olevan syytä muistaa, etteivät kaikki
14286: käynnin joutuisuus voi kärsiä asianomaiselle suomenruotsalaiset ole kaksikielisiä. Huomatta-
14287: tuomioistuimelle harvinaisemman oikeuden- va osa ruotsia äidinkielenään puhuvista suoma-
14288: käyntikielen valinnasta. laisista ei osaa lainkaan suomea ja vielä useam-
14289: Jos asianosainen taas luopuu oikeudestaan mansuomenkielen taito on niin vajavainen, ettei
14290: käyttää omaa kieltänsä ja hyväksyy oikeuden- se mitenkään riitä suomenkielisen oikeuden-
14291: käyntikieleksi muun kielen, hän joutuu kielelli- käynnin seuraamiseen, puhumattakaan siihen
14292: sesti alakynteen, varsinkin jos vastapuoli ja tuo- osallistumisesta. Näiden henkilöiden osalta ky-
14293: mari puhuvat omana kielenään kumpikin jäl- symys lainmukaisesta oikeudenkäyntikielestä on
14294: kimmäistä kieltä. Asianosaisen omasta taidosta selvä, tarkasteltiinpa asiaa kielellisten oikeuk-
14295: puhua ja ymmärtää tätä kieltä silloin riippuu, sien tai oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin nä-
14296: missä määrin hänen oikeutensa tulla kuulluksi kökulmasta.
14297: yhdenvertaisesti muiden asianosaisten kanssa
14298: vaarantuu.
14299: Asiaa mutkistaa vielä se, ettei kielivalinnoissa Oikeudenkäynnin eri
14300: ole kysymys pelkästään kielellisen viestinnän osapuolten kielitaidosta
14301: teknisestä sujuvuudesta. Niihin liittyy myös voi- Kieliongelmat eivät rajoitu vain tuomarin ja
14302: makkaita psykologisia ja symbolisia latauksia. asianosaisten väliseen viestintään. Jos käräjäoi-
14303: Ihmisillä on taipumus samaistua toisiin ihmisiin keuden lautamiehet eivät ymmärrä oikeuden-
14304: kielen perusteella. Oikeudenkäyntikielen valin- käynnissä käytettyä kieltä, heidän mahdollisuu-
14305: nassa on siten usein kysymys myös luottamuk- tensa suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti jää
14306: sesta tuomioistuimen ja oikeudenkäytön puo- riippumaan siitä, kuinka hyvin puheenjohtaja
14307: lueettomuuteen. pystyy tulkkaamaan heille tuomioistuimessa
14308: Joskus on kysymys myös asianajotaktisista käytetyt puheenvuorot. Epätarkka tulkkaus
14309:
14310:
14311:
14312: 87
14313: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO
14314:
14315:
14316:
14317:
14318: heikentää lautamiesten mahdollisuutta itsenäi- Oikeudenkäyntiuudistus ja
14319: seen päätöksentekoon. kielitaitovaatimus
14320: Lautamiesten asema riippumattomina tuoma- OA katsoi uuden oikeudenkäyntimenettelyn
14321: reina kärsii muutenkin siitä, että oikeudenkäyn- asettavan kielitaidolle huomattavasti aikaisem-
14322: nin viestintä välittyy heille toisen käden kautta. paa korkeammat vaatimukset. Pääasiallinen oi-
14323: Kun puheenjohtaja tulkkaa toisten puheenvuo- keudenkäyntiaineisto esitetään aina suullisesti.
14324: roja, hän saattaa, mahdollisesti tiedostamat- Asianosainen ja hänen avustajansa eivät enää
14325: taankin, painottaa itse tärkeitä pitämiään seik- voi lukea etukäteen valmisteltuja kirjelmiä, vaan
14326: koja ja vivahteita. Lautamiesten kielitaidon ra- heidän on kyettävä esittämään näkemyksensä
14327: joittuneisuus voi siten vaarantaa oikeudenkäyn- suullisesti, ilman paperia. Heidän on oikeuden-
14328: nin oikeudenmukaisuuden. käynnin kuluessa kyettävä välittömästi reagoi-
14329: Rikosasioissa myös syyttäjän puutteellinen maan esitettyihin väitteisiin ja oikeudenkäyn-
14330: kielitaito aiheuttaa ongelmia. Syyttäjä saattaa nissä ilmenneisiin seikkoihin, kuten todistajien
14331: esimerkiksi jättää tarpeellisia kysymyksiä esittä- tai asiantuntijoiden lausumiin. Heillä ei ole
14332: mättä tai ei kykene muotoilemaan niitä riittävän myöskään mahdollisuutta käsittelyn lopussa an-
14333: hyvin. Tuomari ei voi uudessa rikosoikeuden- taa kirjallista loppupuheenvuoroa kuten aikai-
14334: käyntimenettelyssä enää "korjata" syyttäjän semmin, vaan loppupuheenvuoronkin tulee olla
14335: toiminnan puutteita kuten joskus aikaisemmin. suullinen.
14336: Oikeudenkäynnin asianosaisen ja hänen avus- OA piti ilmeisenä, ettei tuomareiden kielitaito-
14337: tajansa yhteistyön toimivuus on yksi oikeuden- vaatimuksista aikoinaan säädettäessä ole varau-
14338: mukaisen oikeudenkäynnin tärkeä edellytys. Jos duttu nykyisenkaltaisiin suullisiin oikeuden-
14339: päämies avustajansa puutteellisen kielitaidon käynteihin. Toimintaympäristö on tässä mieles-
14340: vuoksi ei voi tuntea tämän täysin ymmärtävän sä olennaisesti muuttunut. Sitä paitsi useimmat
14341: häntä tai kykenevän välittämään toisille hänen nykyiset tuomarit ovat käyneet koulua aikana,
14342: ajatuksiaan, hän ei luonnollisestikaan voi luottaa jolloin kielten opetuksessa muutenkin painotet-
14343: oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuuteen. tiin lähinnä kirjallisen esityksen ymmärtämistä.
14344: Myöstodistajan kuulemisessa on riittävä kieli-
14345: taito välttämätön. Jos todistajaa kuullaan muul- Laki ei riitä turvaamaan kielitaitoa
14346: la kuin hänen äidinkielellään, on olemassa vaara, Epäkohdat eivät ole ratkaistavissa pelkästään
14347: ettei todistaja kykene ilmaisemaan itseään täs- muistuttamalla tuomareita kielilain asettamista
14348: mällisesti. Jos hän taas puhuu äidinkieltään, hä- velvollisuuksista. Ongelmat eivät johdu aina-
14349: nen lausumiensa sisällön välittyminen tätä kieltä kaan ensisijaisesti tuomareiden haluttomuudes-
14350: taitamattomille asianosaisille ja tuomioistuimen ta käyttää ruotsin kieltä. Perusongelmana on
14351: jäsenille riippuu viime kädessä puheenjohtajan monien tuomareiden kohdalla yksinkertaisesti
14352: kyvystä ymmärtää todistajaa ja tulkata muille- liian heikko ruotsin kielen taito - etenkin nykyi-
14353: kin tämän kertomaa. Todistajien kuuleminen on sen oikeudenkäyntimenettelyn asettamiin anka-
14354: kielellisesti erityisen vaativaa, koska viestien oi- riin vaatimuksiin nähden.
14355: kea ymmärtäminen edellyttää usein myös pai- Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan monenlaisia
14356: kallisten murteiden ja kulttuuristen vivahteiden toimenpiteitä. Ruotsin kieltä hyvin taitavien
14357: tajua. Tämä asettaa viestien vastaanottajan tuomareiden erikoisosaaminen olisi pyrittävä
14358: "kouluruotsin tai -suomen" kovalle koetukselle.
14359:
14360: 88
14361: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO
14362:
14363:
14364:
14365:
14366: hyödyntämään nykyistä tehokkaammin. Samal- vän hyvää kielitaitoa. Vastaava järjestely on jo
14367: la tuomareiden ruotsin kielen taitoa olisi yleisesti käytössä eräissä hovioikeuksissa. Oikeusministe-
14368: syytä parantaa. Ruotsinkielisten tuomareiden ja riön 3.3.1998 julkaisemassa perusselvityksessä
14369: muiden lakimiesten määrää olisi kyettävä lisää- "Tuomioistuimet 2000-luvulle" on katsottu, että
14370: mään. Lisäksi pitäisi selvittää mahdollisuuksia kielellistä tasa-arvoa voitaisiin jopa parantaa,
14371: lisätä tulkkauksen käyttämistä oikeudenkäyn- jos nykyistenkäräjäoikeuksien kokoa mm. tällai-
14372: neissä. sen järjestelyn mahdollistamiseksi suurenne-
14373: taan.
14374: Tuomareiden ruotsin kielen taidon OA kuitenkin muistutti, että juttujen ohjaami-
14375: tehokas hyödyntäminen nen tietylle tuomarille voi olla periaatteellisesti
14376: Kaksikielisissä käräjäoikeuksissa toimivat, ongelmallista satunnaisten tuomioistuinten kiel-
14377: ruotsin kieltä hyvin osaavat tuomarit voisivat lon kannalta. Yksittäistapauksessa ei saa tehdä
14378: käsitellä nykyistä enemmänkin ruotsinkielisiä poikkeuksia yleisten tuomioistuinten lain mu-
14379: tai ns. kaksikielisiä asioita, jolloin heiltä vastaa- kaan määräytyvästä toimivallasta. Tämä peri-
14380: vasti voitaisiin vähentää suomenkielisiä juttuja. aate sisältyy myös oikeudenmukaisen oikeuden-
14381: Olisi tarvetta selvittää, voitaisiinko tuomarin käynnin edellytyksiin. Perus- ja ihmisoikeus-
14382: kielitaitoon perustuvaa juttujen ohjautumista määräykset eivät kuitenkaan OA:n mielestä voi
14383: tehostaa. asettaa estettä sellaisille lakisääteisille järjeste-
14384: Käräjäoikeuslain mukaan käräjäoikeuteen lyille, joiden tarkoituksena on optimaalisesti tur-
14385: voidaan nimittäämääräajaksi ylimääräisiä kärä- vata sekä kielelliset oikeudet että oikeus oikeu-
14386: jätuomareita, jos se on tarpeen käsiteltävien asi- denmukaiseen oikeudenkäyntiin kaksikielisessä
14387: oiden lukumäärän tai laadun vuoksi taikka yhteiskunnassa.
14388: muusta erityisestä syystä. Käräjäoikeuslaki Tuomarijärjestelyt olisi joka tapauksessa luo-
14389: mahdollistaa myös puheenjohtajan tai jäsenen tava sellaisiksi, etteivät ne loukkaisi satunnaisen
14390: määräämisen saman hovioikeuspiirin toisesta tuomioistuimen asettamista koskevaa kieltoa.
14391: käräjäoikeudesta tai hovioikeudesta, kun riita- Olisi huolehdittava siitä, ettei asianosaisilla olisi
14392: asiaa käsitellään kolmen tuomarin kokoonpanos- yksittäistapauksissa mahdollisuutta vaikuttaa
14393: sa. siihen, kuka heidän asiaansa kulloinkin määrä-
14394: OA:n mielestä olisi syytä selvittää, onko vas- tään tuomariksi.
14395: taavankaltaista laintasoista ratkaisua mahdol-
14396: lista käyttää myös poikkeuksellisen vaativien, Kielivaatimusten ennakointi
14397: täydellistä ruotsin kielen taitoa edellyttävien ri- Ruotsin kielen taitoa vaativien juttujen ohjaa-
14398: kosasioiden vuoksi. Voitaisiinko esimerkiksi ho- minen edellyttää, että juttujen vaatimasta kieli-
14399: vioikeuspiireittäin varautua ohjaamaan ruotsia taidosta tiedetään etukäteen. Näin ei aina ole.
14400: äidinkielenään puhuvia tuomareita tuomioistui- Rikosasioissa tämä johtuu usein siitä, että jutun
14401: mesta toiseen? esitutkintapöytäkirja on kokonaan suomenkieli-
14402: Ainakin isoissa tuomioistuimissa olisi ilmeises- nen, vaikka joku kuultavista olisikin ruotsinkie-
14403: ti mahdollista ohjata erityistä kielitaitoa vaati- linen. Viimeksi mainittu havainto viittaa siihen,
14404: vat rikosasiat etukäteen määrätyille osastoille, ettei kielilakia kyetä aina noudattamaan myös-
14405: joilla toimiviita tuomareilta vaadittaisiin riittä- kään esitutkinnassa.
14406:
14407:
14408: 89
14409: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO
14410:
14411:
14412:
14413:
14414: Oikeudenkäyntikielen lainmukaisen määräy- Tuomareiden ruotsin kielen
14415: tymisen kannalta on tärkeätä, että jo esitutkin- taidon kehittäminen
14416: tavaiheessa tehdyt kielivalinnat ovat oikeita. OA piti nykyisen tuomarikunnan ruotsin kie-
14417: Niissäkin tapauksissa, joissa poikkeukselliselle len taidon kehittämistä välttämättömänä. Kieli-
14418: kielivalinnalle on esitutkintavaiheessa ollut taidon nykyinen taso ei turvaa hallitusmuodon
14419: asianmukaiset perusteet, tulisi esitutkintapöytä- ja kielilain tavoitteiden toteutumista. Asianmu-
14420: kirjasta selvästi ilmetä, jos jollakin asianosaisella kaisella koulutuksella ja harjoituksella on ilmei-
14421: on toinen äidinkieli kuinpöytäkirjassa on käytet- sesti saavutettavissa sellainen kielitaito, että äi-
14422: ty. Tämän tiedon avulla niin virallinen syyttäjä dinkielenään suomea puhuva tuomari nykyistä
14423: kuin tuomioistuinkin voisivat nykyistä parem- useammin kykenisi selviämään ainakin helpoh-
14424: min turvata kielilain mukaisen menettelyn itse kojen ruotsin kielen taitoa vaativien asioiden kä-
14425: oikeudenkäynnissä. Nykyinen käytäntö voi aset- sittelystä. Ongelmana on pikemminkin se, ettei
14426: taa rikosasiassa vastaajaksi haastettavan vaike- suomenkielisillä tuomareilla ole nykyisellään
14427: aan tilanteeseen, jos tämä ei kykene riittävästi riittävää motivaatiota ruotsin kielen taitonsa
14428: ymmärtämään hänelle toimitetun haasteasiakir- parantamiseen.
14429: jan sisältöä eikä myöskään osaa tai rohkene vaa- Viime vuosina alioikeusuudistus ja muut pro-
14430: tia omalle kielelleen käännettyä asiakirj aa. sessiuudistukset ovat vieneet valtaosan tuoma-
14431: Oikeudenkäyntikieltä koskeva vaatimus tulee rien koulutukseen käytettävästäajasta ja voima-
14432: joskus käräjäoikeudelle yllätyksenä. Tämä voi varoista. Lainkäytön kansainvälistyminen on li-
14433: johtaa jutun lykkäämiseen, jotta se saataisiin sännyt tarvetta ja harrastusta vieraiden kielten
14434: riittävän kielitaitoisen tuomarin käsiteltäväksi. opiskeluun. OA kuitenkin korosti, että kaksikie-
14435: Tästä aiheutuu ylimääräistä vaivaa ja kuluja lisellä virka-alueella toimivassa yleisessä tuomio-
14436: asianosaisille. Myös tällaisten seurausten välttä- istuimessa kotimaisten kielten riittävän hallin-
14437: miseksi on tarpeen luoda toimiva järjestelmä kie- nan pitäisi edelleen olla tuomarien ensisijaisena
14438: livaatimuksien ennakoimiseksi. koulutustavoitteena, mitä kieltenopiskeluun tu-
14439: Oikeudenkäymiskaaren mukaan tuomioistui- lee. Tämän vuoksi ruotsin kielen koulutukseen
14440: men on toimitettava riita-asian valmistelu siten, olisi tarpeen panostaa nykyistä enemmän.
14441: että asia voidaan käsitellä pääkäsittelyssä yhtä- Oikeudenkäyntiuudistuksen johdosta tuoma-
14442: jaksoisesti. Tällöin tulisi jo valmisteluvaiheessa rikunnassa on ollut kiinnostusta myös pohjois-
14443: selvittää asian käsittelyssä tarvittava kielitaito. maiseen virkamiesvaihtoon. Tätä toimintaa on
14444: Samoin mahdollisesta tulkkauksen tarpeesta oli- OA:n mielestä perusteltua jatkaa ja mahdolli-
14445: si syytä neuvotella jo tässä vaiheessa. suuksien mukaan tehostaakin.
14446: Rikosasioissa ei ole samanlaista valmistelua Hyvän kielitaidon hankkiminen merkitsee
14447: kuin riita-asioissa, mutta niissäkin on lain mu- huomattavaa ponnistusta. Tällainen lisätyö tuli-
14448: kaan huolehdittava siitä, että asia on mahdollis- si voida tehdä osaksi virkatyönä. On kuitenkin
14449: ta käsitellä keskitetysti. OA:n mielestä syyttäjän selvää, ettei kunnollisen kielitaidon hankkimi-
14450: tulisi huolehtia siitä, että tuomioistuimella on jo seen tarvittavaa aikaa voida kokonaan ottaa
14451: etukäteen mahdollisimman tarkka tieto myös muusta työpanoksesta, vaan se vaatii myös va-
14452: asian käsittelyn vaatimasta kielitaidosta ja oi- paa-ajan käyttöä. Ruotsin kielen opiskelua tulisi
14453: keudenkäyntikielen valintaan vaikuttavista sei- kannustaa myös taloudellisesti. OA:n mielestä
14454: koista. tuomareiden palkkauksessa olisi perusteltua har-
14455:
14456: 90
14457: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO
14458:
14459:
14460:
14461:
14462: kita sellaista kielilisäjärjestelmää, joka lisäisi Tulkin käyttö
14463: motivaatiota kielitaidon parantamiseen. Nykyisin odotetaan, että muodollisen kielitai-
14464: Nykyiset kielitaitovaatimukset täyttävä tuo- tovaatimuksen täyttävä puheenjohtaja hoitaa
14465: mari kykenee huolehtimaan ainakin yksinker- itse paitsi prosessinjohdon myös tarvittavan
14466: taisten asioiden käsittelystä ruotsiksi. Sen sijaan tulkkauksen. OA piti tätä odotusta nykyoloissa
14467: on havaittu, että asiakirjojen laatimisessa ruot- ongelmallisena.
14468: siksi on ilmennyt näissäkin asioissa suuria vai- Oikeusturva voi vaarantua, jos puheenjohtaja
14469: keuksia. OA:n mielestä olisi syytä selvittää, voi- kielitaitonsa puutteista huolimatta yrittää paitsi
14470: taisiinko tuomareita tukea ruotsinkielisten asia- johtaa prosessia myös itse huolehtia tulkkaami-
14471: kirjojen laatimisessa esimerkiksi tarjoamalla kes- sesta. Kysymys ei ole pelkästään siitä, miten
14472: kitetysti asiantuntevaa käännösapua tai mah- tulkkaus puheenjohtajalta onnistuu, vaan myös
14473: dollisuutta saattaa asiakirjan kieliasu kieliasian- siitä, miten tulkin tehtävä ylipäänsä sopii kärä-
14474: tuntijan tarkastettavaksi. jäoikeuden puheenjohtajan rooliin ja miten se
14475: vaikuttaa muuhun prosessinjohtoon.
14476: Ruotsin kieltä osaavien tuomareiden Puheenjohtajan tulisi keskittyä huolelliseen
14477: määrän lisääminen
14478: prosessin johtamiseen. Heipoissa asioissa tarvit-
14479: Ruotsin kieltä hyvin osaavista lakimiehistä on tava tulkkaaminen ei liene kovin vaativaa, jos
14480: yleisesti puutetta. Ruotsinkielisten tuomareiden tuomarilla itsellään on riittävä kielitaito. Sen
14481: määrä tuomioistuimissa on nopeasti vähenty- sijaan oikeudellisesti vaikeissa asioissa, joiden
14482: nyt. Jos kehitys jatkuu tällaisena, ongelmat tule- käsittely edellyttää laajaa todistelua, tulkkaa-
14483: vat lisääntymään. mistehtävä voi kohtuuttomasti sitoa tuomarin
14484: OA piti erityisen tärkeänä sitä, että kielitaidol- energiaa ja keskittymistä. On myös pelättävissä,
14485: le pannaan asianmukainen paino tuomarien vir- että tuomarin asema ulkopuolisena, osapuolista
14486: kanimityksissä. Kun uudistettu oikeudenkäynti- riippumattomana ratkaisijana hämärtyy, jos
14487: menettely vaatii tuomareilta entistä varmempaa hän joutuu itse selostamaan syyttäjän tai puo-
14488: oikeudenkäyntikielen hallintaa ja kun myös tuo- lustuksen perusteluja jollekin tuomioistuimen
14489: mioiden perustelujen tasolle asetetaan entistä jäsenelle tai asianosaiselle. Varsinkin vivahde-
14490: korkeammat vaatimukset, pitäisi tämän näkyä tarkkaa selvittelyä vaativassa jutussa voi joku
14491: myös virkaylennysperusteiden punninnassa. osapuoli kokea tuomarin tulkkauksen toista osa-
14492: Kummankin kansalliskielen täydellinen hallinta puolta suosivaksi. Laajassa ja oikeudellisesti vai-
14493: on huomattava ansio, kun kysymyksessä on tuo- keassa jutussa tulkin tehtävä ei ole sopusoinnus-
14494: marinviran täyttäminen kaksikielisellä virka- sa tuomarin aseman ja tuomariita vaaditun puo-
14495: alueella. lueettoman roolin kanssa.
14496: Oikeudenkäyntikielen asianmukaisen valin- OA:n mielestä olisi avoimesti myönnettävä
14497: nan turvaaminen edellyttää, että ruotsinkielistä myös se tosiasia, että muodolliset kielitaitovaati-
14498: oikeusapua on riittävästi saatavilla. OA piti tär- mukset täyttävä mutta "kouluruotsin" varassa
14499: keänä sitä, että oikeudenkäyntiavustajaa mak- toimiva käräjäoikeuden puheenjohtaja saattaa
14500: suUoman oikeudenkäynnin saaneelle asianosai- ainakin vaikeimmissa ruotsinkielisissä jutuissa
14501: selle määrättäessä kiinnitetään huomiota myös tarvita asiantuntevaa kielellistä tukea. Ei voi
14502: avustajan kielitaitoon. tulla kysymykseen, että tällaista tukea antaa
14503:
14504:
14505: 91
14506: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO
14507:
14508:
14509:
14510:
14511: puheenjohtajalle "vapaaehtoisesti" oikeuden- olisi kuitenkin se, että tällainen henkilö olisi oi-
14512: käynnin joku muu osapuoli, esimerkiksi syyttäjä keudenkäynnin osapuolista riippumaton.
14513: tai asianosaisen avustaja, vaikka tällaistakin il-
14514: meisesti käytännössä tapahtuu. Oikeusasiamiehen esitys
14515: V aikeissa jutuissa ilmenevien kieliongelmien OA esitti valtioneuvostolle, että oikeusminis-
14516: ratkaisemiseksi tulisi selvittää mahdollisuudet teriö asettaisi työryhmän tai muun elimen selvit-
14517: käyttää ulkopuolista tulkkia nykyistä useam- tämään kielellisen tasa-arvon toteutumista ri-
14518: min. Tarpeellisen tulkkiavun saatavuus antaisi kosoikeudenkäynneissä ja erityisesti ruotsin kie-
14519: puheenjohtajalle kieliasiassa lisää varmuutta ja len käyttöön liittyviä ongelmia sekä tekemään
14520: lisäisi hänen riippumattomuuttaan. Samalla se ehdotukset tarvittaviksi toimenpiteiksi. Työssä
14521: olisi omiaan poistamaan niitä psykologisia estei- tulisi ottaa huomioon myös poliisin ja syyttäjien
14522: tä, joiden on havaittu aiheuttavan paineita vali- kielitaitoon liittyvät ongelmat ja niiden vaikutus
14523: ta oikeudenkäyntikieleksi pikemminkin puheen- tuomioistuinten kielivalintoihin. Lisäksi tulisi
14524: johtajan kuin vastaajan oma kieli. kiirehtiä vaikeaselkoisen ja monilta osin vanhen-
14525: Ulkopuolisen tulkin käyttö on kuitenkin kieli- tuneen kielilainsäädäntömme uudistamista ny-
14526: poliittisesti kiistanalainen asia. Tulkin käytön kyajan vaatimuksia vastaavaksi.
14527: voidaan pelätä tosiasiallisesti "vapauttavan" OA Lehtimajan kirje valtioneuvostolle
14528: tuomarit kielilain heille asettamista vaatimuk- 24. 4.1998, dnro 177 6/2/96
14529: sista ja siten vesittävän virallisen kaksikielisyy-
14530: den ideologiaa.
14531: Oikeusministeriö ilmoitti 7.1.1999, että se on
14532: OA korostikin sitä, ettei edellä tulkin käytöstä
14533: asettanut työryhmän selvittämään ruotsia äidinkie-
14534: lausuttu vähentänyt tarvetta kehittää suomen-
14535: lenään puhuvien henkilöiden mahdollisuuksia asi-
14536: kielisten tuomarien omaa ruotsin kielen taitoa.
14537: oida äidinkielellään tuomioistuimissa. Työryh-
14538: Tuomarin tulisi toki itsensä ymmärtää asian-
14539: män tulee saada työnsä valmiiksi vuoden 1999 lop-
14540: osaisten puheenvuorot, esitettiinpä ne suomeksi
14541: puun mennessä. Lisäksi ministeriö on tehostanut jo
14542: tai ruotsiksi. Tuomarin itsensä - ja varsinkin
14543: aiemmin aloitettua, erityisesti tuomareille suunnat-
14544: oikeuden puheenjohtajan - pitäisi olla tulkin
14545: tua ruotsinkielen koulutusta.
14546: varassa mahdollisimman vähän. Silloinkin kun
14547: Valtioneuvosto asetti 26.8.1999 komitean val-
14548: tulkkia tarvitaan, tuomarin tulisi kyetä myös
14549: mistelemaan kielilain ja siihen liittyvän sääntelyn
14550: oma-aloitteisesti oikaisemaan tulkkauksen mah-
14551: uudistamista.
14552: dollisia epätarkkuuksia.
14553: Ulkopuolinen tulkki voisi kuitenkin varmistaa
14554: viestien kielellisen perille menon oikeudenkäyn-
14555: nin osapuolten välillä sekä vapauttaa puheen-
14556: johtajan keskittymään hänelle oikeudenkäyn- VÄLIAIKAISEN TURVAAMISTOIMEN
14557: MYÖNTÄMINEN
14558: nissä kuuluvaan tuomarintehtävään. Koska ky-
14559: symys olisi lähinnä käräjäoikeuden kielellisestä Kantelijat arvostelivat sitä, että Espoon kärä-
14560: avustamisesta eikä varsinaisesta tulkkauksesta, jäoikeus oli väliaikaisena turvaamistoimena vel-
14561: saattaisikin ehkä olla havainnollisempaa puhua voittanut heidät riittämättömin perustein heti
14562: käräjäoikeuden "kielellisestä avustajasta" tai häädön uhalla muuttamaan asuinhuoneistos-
14563: "kielitukihenkilöstä" kuin tulkista. Olennaista taan.
14564:
14565: 92
14566: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO
14567:
14568:
14569:
14570:
14571: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- vakuuden asettamiseen kykenemättömäksi. Y:.
14572: van. kuuden asettamisesta ei voi vapautua pelkäis11äiäin.•
14573: jomman kumman edellytyksen täyttyesrii.
14574: Haitan vaara turvaamistoimen Oikeuskirjallisuudessa on korostettu v:.d.-
14575: myöntämisen edellytyksenä den asettamisvelvollisuuden tärkeyttä val$11:.
14576: Oikeudenkäymiskaaren 7luvun 3 §:n mukaisen puolen oikeussuojan takeena. Tämän vuol.H ~
14577: turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä kijan tulisi esittää selkeää näyttöä ta1ou~m
14578: on haitan vaara eli vaara siitä, että vastapuoli kantokykynsä riittämättömyydestä suh11~tessa•.
14579: käyttäytymisellään heikentää hakijan oikeuden vakuuden todennäköiseen määrään. Erit~~
14580: toteutumista taikka vähentää sen arvoa tai mer- kun kysymys on väliaikaisesta turvaamiS'I!0~
14581: kitystä. Oikeuskäytännössä on omaksuttu se mesta, on vaadittu tältä osin painavaa sdvirtlys~
14582: kanta, että haitan vaaran olemassaolosta riittää tä. Vapautuksen on katsottu voivan olla vaiirll
14583: pelkkä hakijan väite ja tuomioistuimen arvio erittäin poikkeuksellista.
14584: siitä, että vaara ei ole ollut varsin epätodennäköi- Tässä tapauksessa käräjäoikeus vapautti lhlaJii,_
14585: nen. jat vakuuden asettamisvelvollisuudesta. Y ai)!IQ,_-
14586: Hakemuksessa ei kuitenkaan ollut edes väitet- uttamista perusteltiin vain sillä, että h~Jit
14587: ty, että tällainen haitan vaara olisi ollut olemassa oikeutta voitiin pitää ilmeisen perustehu111a!.
14588: puheena olevassa tapauksessa. Käräjätuomarin Käräjätuomari katsoi selityksessään, e111ii lua-
14589: mukaan hakijat olivat esittäneet hänelle käräjä- kijan varallisuuden huomioon ottaminen ollii.ii @IJ..
14590: oikeuden kansliassa suullisesti huolestumisensa lut ristiriidassa vakuuden asettamisen tad9\iinuk-
14591: omaisuuden säilymisestä. He olivat kertoneet, sen kanssa. Hän perusteli menettelyään silläi, e1!1!ä'
14592: että vastapuoli saattaisi viedä mukanaan tietty- hakijat olivat perheeliisiä asuntovelalli&ia. Asia-
14593: jä huoneistoon kuuluvia kotitalouslaitteita. kirjoista ei kuitenkaan ilmennyt, että hakija1r
14594: Hakemuksen tulee kuitenkin lain mukaan olla olisivat itse perustelleet vapauttamista koskevaa;
14595: kirjallinen. Sen suullinen täydentäminen on pyyntöään tähän viitaten.
14596: mahdollista vain joko suullisen valmistelun is- Näin ollen hakijat oli vapautettu valklllll!llden
14597: tunnossa tai pääkäsittelyssä, ei sen sijaan kans- asettamisvelvollisuudesta ilman että laiissal säiä'-
14598: liakäsittelyssä. Hakemuksen puutteen korjaami- detyt edellytykset olivat täyttyneet. OA latseii
14599: seen määräajassa voidaan kylläkin varata haki- käräjätuomarin menetelleen tältäkin osi]m llam-
14600: jalle tilaisuus. vastaisesti ja antoi hänelle huomautuksen.
14601: OA katsoi käräjätuomarin menetelleen vir- OA Lehtimajan päätös 5.5.1998, dJDO ]5JSi7/4J
14602: heellisesti myöntäessään väliaikaisen turvaa- 96
14603: mistoimen ilman, että hakijat olisivat kirjallises-
14604: ti täydentäneet hakemustaan haitan vaaran
14605: osalta. VIERASKIELISET
14606: OIKEUDENKÄYNTIASIAKIRJAT
14607: Vakuuden asettamisesta vapauttaminen Ulkomaalainen kantelija ei ollut käsitykse.~l~Säl
14608: Tuomioistuin voi vapauttaa hakijan vakuuden mukaan saanut rikosasian vastaajana oikeuden-
14609: asettamisvelvollisuudesta vain, jos hänen oikeu- mukaista oikeudenkäyntiä Helsingin hovioikeu:-
14610: tensa on ilmeisen perusteltu ja hänet havaitaan dessa ja korkeimmassa oikeudessa. Hänen vali-
14611:
14612:
14613: 93
14614: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO
14615:
14616:
14617:
14618:
14619: tuskirjelmänsä oli laadittu englannin kielellä, lapsen aseman suojaamiseksi pidettävä tarpeelli-
14620: jota kieltä asiaa käsitelleet tuomarit eivät kante- sena ja asia on kiireellinen.
14621: lijan epäilyksen mukaan hallinneet riittävästi. Kuulemisen tarpeellisuuden arvioiminen yk-
14622: OA Lehtimaja lausui kannanottonaan seuraa- sittäisessä asiassa kuuluu tuomioistuimen har-
14623: van. kintavaltaan. Oikeusasiamies ei voi puuttua tuo-
14624: Lain mukaan suomalaisessa tuomioistuimessa mioistuimen harkintavaltansa puitteissa teke-
14625: käytetään maan kansalliskieliä, suomea tai ruot- mään ratkaisuun, jollei ilmene, että tuomioistuin
14626: sia. Koska kantelijan englanninkielisinä jättä- on väärinkäyttänyt sille kuuluvaa harkintaval-
14627: mien asiakirjojen sisällöstä ei kuitenkaan ollut taa tai muutoin menetellyt lainvastaisesti.
14628: ilmennyt epäselvyyttä, asia voitiin käsitellä Oikeus tulla kuulluksi on yksi oikeudenmukai-
14629: muutoksenhakuasteissa suoraan englanninkie- sen oikeudenkäynnin tärkeä osa. Myös hakemus-
14630: listen asiakirjojen pohjalta. Tämä ratkaisu oli asioiden käsittelyssä on lähtökohtaisesti nouda-
14631: ollut omiaan säästämään sekä aikaa, vaivaa että tettava kuulemisperiaatetta. Vastapuolen kuule-
14632: kustannuksia. ruisvelvollisuudesta voidaan poiketa ainoastaan
14633: Asiassa ei ollut ilmennyt perusteita epäillä, et- erityisestä syystä.
14634: tei asian käsittelyyn osallistuneilla tuomioistuin- Kantelussa tarkoitetussa asiassa käräjäoikeus
14635: ten jäsenillä tai esittelijöillä olisi ollut riittävää ei ollut väliaikaista määräystä koskevassa pää-
14636: taitoa ymmärtää asiakirjoissa käytettyä kieltä. töksessään perustellut sitä, miksi määräys annet-
14637: OA katsoi, ettei asiassa ollut menetelty virheelli- tiin ilman että vastapuolelle olisi varattu tilai-
14638: sesti. suus tulla kuulluksi asiassa. Ratkaisusta ei siten
14639: OA Lehtimajankirje 12.8.1998, dnro 1008/4/96 käynyt ilmi sellaista erityistä syytä, jonka perus-
14640: teella vastapuolen kuuleruisvelvollisuudesta olisi
14641: voitu poiketa. Käräjäoikeuden ratkaisu oli tältä
14642: ASIANOSAISEN KUULEMINEN osin ainakin perusteluiltaan puutteellinen, mitä
14643: HAKEMUSASIASSA OA piti menettelyvirheenä.
14644: OA saattoi käsityksensä käräjäoikeuden me-
14645: Kantelija arvosteli Jämsän käräjäoikeutta sii-
14646: nettelyn virheellisyydestä sen puheenjohtajan
14647: tä, että lapsen huoltoa ja tapaaruisoikeutta kos-
14648: tietoon ja kiinnitti Jämsän käräjäoikeuden huo-
14649: kevassa asiassa oli annettu väliaikainen määräys
14650: miota vastaisen varalle ratkaisujen asianmukai-
14651: lasten asumisesta ilman että kantelijaa olisi las-
14652: seen perustelemiseen.
14653: ten isänä kuultu hakemuksen johdosta.
14654: OA Lehtimajan päätös 14.8.1998, dnro 698/4/
14655: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa-
14656: 97
14657: van.
14658: Lapsen huollosta ja tapaaruisoikeudesta anne-
14659: tussa laissa ei ole nimenomaista säännöstä siitä,
14660: voidaanko lasten asumista koskeva väliaikainen TODISTAJAN ODOTUSAIKA
14661: KÄRÄJÄOIKEUDESSA
14662: määräys antaa ennen kuin vastapuolelle on va-
14663: rattu tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Oikeuskir- Kantelija oli kutsuttu todistajaksi Helsingin
14664: jallisuudessa on katsottu, että väliaikainen mää- käräjäoikeuteen rikosasian pääkäsittelyyn kello
14665: räys voidaan antaa ilman että vastapuolelle on 13.00. Odotettuaan jutun käsittelyn aloittamista
14666: varattu tilaisuutta tulla kuulluksi, jos sitä on useita tunteja hän joutui poistumaan kello 17 .20,
14667:
14668:
14669: 94
14670: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO
14671:
14672:
14673:
14674:
14675: koska hän ei ollut varautunut odottamaan iltaan epävarmuus vielä huomattavaa lisähaittaa. Täs-
14676: asti. Uudessa istunnossa hänet tuomittiin uhka- tä johtuu tuomioistuimille velvollisuus suunni-
14677: sakkoon esteettömästä poissaolosta todistajana. tella käräjäoikeuden odotusjärjestelyt sellaisiksi,
14678: Kantelija arvosteli odotusajan pituutta ja hänel- että todistajille aiheutuvia haittoja voidaan te-
14679: le tuomittua uhkasakkoa. hokkaasti minimoida.
14680: OA Lehtimaja lausui kannanottonaan seuraa- Tuomioistuimen on järjestettävä istuntopäi-
14681: van. vät siten, että asianosaisille ja todistajille ei ai-
14682: Tuomitessaan kantelijan uhkasakkoon käräjä- heuteta tarpeetonta ajanhukkaa ja vaivaa. Is-
14683: oikeus oli käyttänyt sille lain mukaan kuuluvaa tuntopäivä on jo etukäteen suunniteltava siten,
14684: harkintavaltaa. Rikosasian todistajana toimimi- että päivän juttumäärä ei kasva liian suureksi.
14685: nen on kansalaisvelvollisuus. Tämä sisältää Kutsut on porrastettava riittävästi.
14686: muun muassa velvollisuuden saapua kutsuttaes- Kun juttuja on käsiteltävänä paljon, on aina
14687: sa tuomioistuimeen kutsussa ilmoitettuna päivä- mahdollista, että niiden käsittely viivästyy jos-
14688: nä ja kellonaikana sekä tarvittaessa odottaa aina takin ennalta-arvaamattomasta syystä. Tästä ja
14689: niin kauan, kunnes kyseisen jutun käsittely alkaa arvioidusta uudesta aikataulusta tulee kuitenkin
14690: ja todistaja kutsutaan istuntosaliin todistamaan. tiedottaa juttujensa esille tuloa odottaville hen-
14691: Todistajan poistuminen luvatta ennen käsittelyn kilöille esimerkiksi päivystävän haastemiehen
14692: alkua aiheuttaa sen, että pääkäsittely on peruu- välityksellä. Samalla tulisi heiltä tiedustella
14693: tettava ja sille on määrättävä uusi käsittelypäi- mahdollisia erityisiä kiireellisyysperusteita, jol-
14694: vä. Tämä viivästyttää ja hankaloittaa asian rat- loin suunnitellusta käsittelyjärjestyksestä voi-
14695: kaisemista. taisiin tarvittaessa poiketa.
14696: Toisaalta OA korosti tuomioistuinlaitoksen OA katsoi, että kantelija oli joutunut todista-
14697: vastuuta siitä, että todistajalle kuuluvat perusoi- jana odottamaan jutun käsittelyn alkamista
14698: keudet tulevat otetuiksi huomioon. Oikeuden- kohtuuttoman pitkään. Tilanne olisi voitu vält-
14699: mukaiseen oikeudenkäyntiin kuuluu myös todis- tää, jos hänelle olisi hyvissä ajoin kerrottu muut-
14700: tajien asianmukainen ja huomaavainen kohtelu. tuneesta aikataulusta ja tarvittaessa joustettu
14701: Jollei näin menetellä, todistajien saatavuus to- ennalta ilmoitetusta käsittelyjärjestyksestä. Kä-
14702: dennäköisesti huononee. Erityisesti rikosasian räjäoikeuden yhteydenpito kantelijaan oli ollut
14703: todistajana toimiminen on kansalaisvelvollisuu- kantelunalaisessa tapauksessa puutteellista.
14704: tena raskas mutta oikeuden toteutumiseksi aivan OA saattoi käsityksensä Helsingin käräjäoi-
14705: välttämätön. Julkisella vallalla ei ole varaa koh- keuden tietoon ja vastaisen varalle huomioon
14706: della todistajiksi haastettuja kansalaisia välinpi- otettavaksi.
14707: tämättömästi. OA Lehtimajan kirje 8.9.1998, dnro 1439/4/98
14708: Julkisella vallalla on yleinen velvollisuus mini-
14709: moida kaikista henkilökohtaista vapautta rajoit-
14710: tavista toimenpiteistä aiheutuvia tarpeettomia
14711: haittoja. Rikosasian todistajalle käräjäjutun
14712: esilletulon odotus merkitsee hänen omasta tah-
14713: dostaan riippumatonta tosiasiallista vapauden
14714: rajoitusta ja tämän odotuksen pituuteen liittyvä
14715:
14716:
14717:
14718: 95
14719: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO
14720:
14721:
14722:
14723:
14724: KORKEIMMAN OIKEUDEN PÄÄTÖKSEN Menetetyn määräajan palauttamista
14725: PERUSTELEMISTA KOSKEVIA koskeva asia
14726: RATKAISUJA
14727: Kantelija arvosteli korkeimman oikeuden eräi-
14728: Valituslupaa koskeva asia den jäsenten menettelyä välimiesmenettelyssä,
14729: Kantelija arvosteli valituslupa-asiansa käsit- jossa hän oli ollut asianosaisena. Välimiesoikeu-
14730: telyä korkeimmassa oikeudessa muun muassa den puheenjohtajana oli toiminut eräs oikeus-
14731: sen vuoksi, että kielteistä päätöstä ei perusteltu. neuvos ja välimiehet nimenneen Keskuskauppa-
14732: AOA Paunio viittasi vastauksessaan kanteli- kamarin välityslautakunnan jäseninä oli ollut
14733: jalle oikeudenkäymiskaaren 24luvun 3 §:n sään- mm. kaksi oikeusneuvosta.
14734: nökseen, jonka mukaan jokaiseen tuomioon tulee Kantelijalle kielteisen välitystuomion antami-
14735: panna esille selvästi ne pääsyyt ja se lainkohta, sen jälkeen, noin vuoden kuluttua, oli tullut ilmi
14736: joihin paatos perustuu. Hän totesi, että seikkoja, joiden vuoksi hän oli epäillyt välimies-
14737: korkein oikeus ei perustele kielteisiä valituslupa- oikeuden jäsenenä toimineen asianajajan olleen
14738: päätöksiään ja että laissa säädetty perusteluvel- esteellinen. Tällä perusteella kantelija oli hake-
14739: vollisuus ei koske nimenomaisesti valituslupa- nut korkeimmalta oikeudelta menetetyn määrä-
14740: päätöksiä. ajan palauttamista välitystuomion moitekan-
14741: AOA totesi myös, että valituslupa-asioissa teh- teen vireille panemiseksi. Korkein oikeus oli hy-
14742: tyjen ratkaisujen perustelematta jättämistä on lännyt hakemuksen.
14743: arvosteltu yleisemminkin ja että hänen mieles- Kantelija arvosteli kirjoituksissaan korkeinta
14744: tään kielteisen valituslupapäätöksen perustele- oikeutta siitä, että se ei ollut perustellut päätös-
14745: matta jättäminen on ongelmallista, koska asian- tään.
14746: osaiset eivät voi ilman perusteluja tietää, miksi AOA Paunio totesi päätöksessään, että kor-
14747: valituslupa on evätty. kein oikeus oli ratkaissut asian sille lain mukaan
14748: AOA totesi pitävänsä kielteisten valituslupa- kuuluvan harkintavallan nojalla. Hän ei ryhty-
14749: päätösten perustelemattomuutta epätyydyttä- nyt arvioimaan päätöksen lopputulosta eikä sen
14750: vänä ja ilmoitti toivovansa, että käytäntö tulee perustelujen materiaalista sisältöä. Kantelu an-
14751: vastedes muuttumaan. Kun kyseessä on kieltei- toi kuitenkin aiheen arvioida päätöksen peruste-
14752: nen kannanotto laissa erikseen mainittujen lupa- lutapaa tuomioistuinten ratkaisujen perustele-
14753: perusteiden olemassaoloon, olisi hänen mieles- ruisvelvollisuuden kannalta.
14754: tään asianmukaista, että ne näkökohdat, jotka Oikeus saada perusteltu päätös on turvattu
14755: tässä arvioinnissa ovat olleet keskeisesti vaikut- hallitusmuodon 16 §:ssä. Euroopan ihmisoikeus-
14756: tamassa, saatettaisiin päätöksessä valitusluvan sopimuksen 6 artiklan ei ole katsottu olevan sovel-
14757: pyytäjän tietoon. lettavissa ylimääräisen muutoksenhaun kaltaisis-
14758: Erityisesti hallitusmuodon 16 §:n säännös an- sa menettelyissä, koska tällöin ei päätetä artiklan
14759: taa AOA:n mielestä aihetta arvioida asiaa näin. tarkoittamalla tavalla hakijan "oikeuksista ja
14760: Hän ei kuitenkaan pitänyt korkeimman oikeu- velvollisuuksista". AOA:n mielestä hallitusmuo-
14761: den menettelyä lainvastaisena. don 16 § sitä vastoin on sovellettavissa, koska se
14762: AOA Paunion kirje 15.9.1998, dnro 1240/4/96 edellyttää "asian" asianmukaista käsittelyä tuo-
14763: mioistuimessa tai muussa viranomaisessa.
14764: AOA:n mielestä oikeudenkäymiskaaren 24 lu-
14765:
14766:
14767:
14768: 96
14769: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO
14770:
14771:
14772:
14773:
14774: vun sisältämät oikeusohjeet tuomion perustele- Menetetyn määräajan palauttamista koske-
14775: misvelvollisuudesta ja perustelujen sisällöstä van ratkaisun perusteluissa tulee arvioida ensin-
14776: koskevat soveltuvin osin myös menetetyn mää- näkin tarpeellisin osin, ovatko ne seikat, joihin
14777: räajan palauttamista koskevan korkeimman oi- hakemuksessa on vedottu, näytetty toteen ja
14778: keuden päätöksen perustelemista,joskin tämä on millä perusteella. Toiseksi tulee arvioida avoi-
14779: jossakin määrin tulkinnanvaraista. mesti, minkä vuoksi kyseiset seikat täyttävät tai
14780: AOA lausui kannanottonaan mm. seuraavan. eivät täytä oikeudellisesti oikeudenkäymiskaa-
14781: "Korkein oikeus on kyllä perustellut päätök- ressa säädetyt määräajan palauttamisen edelly-
14782: sensä. Perustelut ovat kuitenkin sisällöltään ää- tykset.
14783: rimmäisen niukat. Niissä lausutaan vain, että Paitsi hakijalle myönteinen, myös kielteinen
14784: hakijat eivät ole esittäneet sellaisia erittäin pai- ratkaisu yleensä voidaan ja tulee perustella yksi-
14785: navia syitä, joiden johdosta olisi perusteita pa- löidysti, vaikka korkein oikeus onkin näissä
14786: lauttaa määräaika kanteen nostamiselle. Vä- asioissa ainoa oikeusaste. Hakijalle on tärkeätä
14787: hemmistöön jäänyt jäsen puolestaan on lähes tietää, minkä vuoksi ne seikat, joihin hän on
14788: yhtä niukoin perusteluin katsonut, että tällaisia vedonnut, eivät ole johtaneet myönteiseen lop-
14789: syitä oli esitetty. putulokseen.
14790: Päätöksen perustelujen sisältöä voidaan pitää Yksilöimättömät perustelut jättävät hakijan
14791: puutteellisena. Hakemuksessa oli vedottu yksi- epätietoiseksi, mikä saattaa johtaa uusiin hake-
14792: löidysti niihin seikkoihin, joiden vuoksi yhden muksiin ja esimerkiksi pyyntöihin esittelijän
14793: välimiehen epäiltiin olleen esteellinen. Edelleen muistion ei-julkisen osan saamiseksi, kuten tässä-
14794: hakemuksessa oli esitetty, että tieto tästä oli saa- kin tapauksessa. Toisaalta hakija saattaa perus-
14795: tu vasta vuoden kuluttua. Näitä hakemuksen teluista havaita, että hän ei ollut osannut vedota
14796: perusteita ei ole päätöksen perusteluissa arvioitu oikeaan seikkaan hakemuksen perusteena.
14797: lainkaan. Kielteisen ratkaisun perusteluilla on vielä laa-
14798: Päätöksen perustelut ovat ilmeisesti menete- jempaakin merkitystä. Ihmiset saavat peruste-
14799: tyn määräajan palauttamista koskevissa kieltei- luista tietoa siitä, millä perusteilla menetettyä
14800: sissä ratkaisuissa vakiintuneesti noudatetun määräaikaa ei palauteta. Perusteluilla on merki-
14801: käytännön mukaiset. Voidaan kuitenkin kysyä, tystä myös oikeuslaitosta kohtaan tunnetun ylei-
14802: onko tällainen käytäntö enää ainakaan kaikissa sen luottamuksen kannalta.
14803: tapauksissa hyväksyttävä etenkin, kun oikeus Viime kädessä perustelujen riittävä laatu ja
14804: saada perusteltu päätös on nimenomaisesti tur- laajuus riippuvat tilanteesta. Kun hakija on ve-
14805: vattu perusoikeutena. Oikeudenkäymiskaari donnut hakemuksensa tueksi seikkoihin, jotka
14806: edellyttää yksilöityjä perusteluja. Tuomioistuin- eivät ole selvästi perusteettomia, ratkaisun asi-
14807: ten ratkaisujen riittävään perustelemiseen on vii- anmukainen perusteleminen edellyttää näiden
14808: me vuosina kiinnitetty muutoinkin huomiota eri seikkojen arviointia perusteluissa."
14809: yhteyksissä mm. korkeimman oikeuden useissa AOA:n mielestä olisi ollut asianmukaista ar-
14810: ennakkopää töksissä. vioida hakemuksessa vedottuja perusteita yksi-
14811: Perustelujen tarpeellinen sisältö riippuu kysy- löidysti päätöksen perusteluissa. Hänen mieles-
14812: myksessä olevasta ratkaisusta ja viime kädessä tään tällainen yksilöimätön perustelukäytäntö ei
14813: konkreettisesta tapauksesta. enää ollut ainakaan kaikissa tapauksissa hyväk-
14814:
14815:
14816:
14817: 97
14818: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO
14819:
14820:
14821:
14822:
14823: syttävä, kun otettiin huomioon hallitusmuodon piteisiin, kuin että hän korosti korkeimman oi-
14824: ja oikeudenkäymiskaaren sisältämät oikeusoh- keuden jäsenten ja esittelijöiden sivutoimien il-
14825: jeet. Hän saattoi käsityksensä korkeimman oi- moitusvelvollisuuden koskevan mahdollisia mui-
14826: keuden tietoon. takin valtion virkamieslain 18 §:n tarkoittamia
14827: AOA katsoi lisäksi, että ratkaisun perustele- sivutoimia kuin välimiestehtäviä. Hän kiinnitti
14828: mista koskevien oikeudenkäymiskaaren sään- korkeimman oikeuden huomiota siihen, että kor-
14829: nösten soveltuvuus ylimääräistä muutoksenha- keimman oikeuden ohjeesta ilmeneviä periaat-
14830: kua koskeviin korkeimman oikeuden ratkaisui- teita yksilöidystä sivutoimi-ilmoituksesta tulee
14831: hin oli jossakin määrin tulkinnanvaraista. Hän soveltaa myös mahdollisista muista sivutoimista
14832: saattoi tämän käsityksensä oikeusministeriön ilmoittamiseen.
14833: tietoon. AOA Paunion päätös 20.11.1998, dnro 2527/4/
14834: Kantelija myös arvosteli välimiesoikeuden pu- 96
14835: heenjohtajana sekä Keskuskauppakamarin väli-
14836: tyslautakunnan jäseninä toimineita oikeusneu-
14837: voksia siitä, että nämä eivät olleet tehneet sivu-
14838: toimi-ilmoituksia näistä tehtävistä. Lisäksi hän KÄRÄJÄTUOMARIN KUNNALLISET
14839: arvosteli yleisemminkin korkeimman oikeuden LUOTTAMUSTOIMET
14840: jäsenten välimiestehtäviä ja niiden valvontaa.
14841: Kantelija oli vaatinut Porin kaupungilta va-
14842: Saadun selvityksen mukaan kyseiset oikeus-
14843: hingonkorvausta sen johdosta, että hän katsoi
14844: neuvokset eivät olleet tehneet sivutoimi-ilmoi-
14845: poikansa kuolleen sairaankuljetustehtävässä ol-
14846: tuksia kantelussa tarkoitetuista tehtävistään.
14847: leen palomiehen liian kovien otteiden vuoksi.
14848: Tehtävät olivat sittemmin päättyneet, paitsi
14849: Asian oli käsitellyt Porin käräjäoikeudessa kärä-
14850: että toinen oikeusneuvos oli edelleen Keskus-
14851: jätuomari, joka tuolloin oli Porin kaupunginval-
14852: kauppakamarin välityslautakunnan jäsen. Tä-
14853: tuutettu ja myös Porin terveyslautakunnan jä-
14854: män tehtävän sisällöstä ja siitä mahdollisesti
14855: sen. Kantelijan korvausvaatimus oli hylätty ja
14856: maksettavasta palkkiosta ei ollut esitetty tar-
14857: kantelija oli velvoitettu korvaamaan kaupungin
14858: kempaa selvitystä.
14859: oikeudenkäyntikulut. Käräjätuomarin aviopuo-
14860: AOA totesi, että sivutoimi-ilmoitusten puuttu-
14861: liso, joka oli Porin kaupunginsihteeri, oli myö-
14862: minen oli ilmeisesti johtunut korkeimmassa oi-
14863: hemmin edustanut kaupunkia, kun samaa asiaa
14864: keudessa noudatetun sivutoimien ilmoituskäy-
14865: käsiteltiin potilasvahinkolautakunnassa. Kante-
14866: tännön yleisestä väljyydestä. Oikeuskansleri on
14867: lija pyysi oikeusasiamiestä tutkimaan, olivatko
14868: puuttunut välimiestehtävien ilmoituskäytän-
14869: käräjätuomari ja hänen miehensä olleet esteelli-
14870: töön päätöksellään (28.8.1997, dnro 244/1197),
14871: siä kyseisissä virkatoimissaan.
14872: jonka johdosta korkein oikeus oli uudistanut si-
14873: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa-
14874: säiset ohjeensa. Ehdotetun uuden lainsäädännön
14875: van.
14876: mukaan kaikki korkeimman oikeuden jäsenten
14877: ja esittelijöiden sivutoimet olisivat luvanvarai-
14878: Käräjätuomarin menettely
14879: sia.
14880: Tämän vuoksi AOA katsoi, että kantelu ei tältä Valtuusto käyttää kunnassa ylintä päätösval-
14881: osin antanut hänelle enää aihetta muihin toimen- taa. Se ratkaisee kuitenkin vain tärkeimmät kun-
14882:
14883:
14884:
14885: 98
14886: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO
14887:
14888:
14889:
14890:
14891: taa koskevat asiat. V altaosassa käytännön asioi- Ei voida vaatia, että oikeudenkäynnin asian-
14892: ta ratkaisuvalta on delegoitu kaupunginhallituk- osaisella olisi tarkka käsitys tuomarin luotta-
14893: selle, eri hallintokunnille ja lautakunnille. V al- mus- tai sivutoimen merkityksestä oikeuden-
14894: tuutetun tehtävänä on osallistua ennen kaikkea käynnin puolueettomuutta arvioitaessa. Sellais-
14895: kunnan yleiseen johtamiseen sekä päättää kun- ta aiheetonta puolueettomuusepäilyä, joka joh-
14896: nan toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteis- tuu puutteellisista mutta helposti tarkistettavis-
14897: ta. sa olevista tiedoista, ei kuitenkaan voida pitää
14898: Valtuutettu edustaa kuntalaisia. Hän ei ole perusteltuna.
14899: luottamustoimessaan kunnan palveluksessa eikä Käräjätuomarin aviomies ei ollut osallistunut
14900: myöskään työsuhteeseen rinnastettavana taval- asian käsittelyyn kaupungin elimissä ennen kä-
14901: la kenenkään johdon ja valvonnan alaisena. Val- räjäoikeuden tuomion antamista. Pelkästään se
14902: tuutetun ei tarvitse osoittaa lojaalisuutta kun- seikka, että käräjätuomarin puoliso työskenteli
14903: nan virkamiesjohtoa kohtaan. Vaikka valtuutet- tuomarin ratkaiseman jutun asianosaisen palve-
14904: tu joutuukin tehtävässään huolehtimaan myös luksessa, ei vielä oikeuttanut epäilemään tuoma-
14905: kunnan taloudellisesta menestyksestä, knutalai- rin puolueettomuutta.
14906: sen ja kunnan välisessä ristiriitatilanteessa hänen Luottamusta tuomarin puolueettomuuteen
14907: ei voida odottaa ajavan aina kunnan etua. Nämä saattaa kuitenkin horjuttaa myös usean sellaisen
14908: valtuutetun ja kunnan suhdetta koskevat seikat seikan yhteisvaikutus, joista mikään ei yksinään
14909: ovat yleisesti tiedossa. antaisi perusteltua aihetta epäillä tuomarin puo-
14910: Kaupunginvaltuuston tehtävien luonne huo- lueettomuutta.
14911: mioon ottaen ei ole perusteltua katsoa, että val- Tässä asiassa käräjätuomarilla oli ollut useita
14912: tuustonjäsenyys sinänsä synnyttäisi valtuuston erilaisia kytkentöjä Porin kaupungin hallintoon.
14913: jäsenen ja kaupungin välille sellaisen yhteyden, Oikeutta hakevan kansalaisen näkökulmasta
14914: joka vaarantaisi valtuuston jäsenen objektiivi- tuomarin kuuluminen asian vastapuolena olevan
14915: suuden hänen käsitellessään tuomarina kaupun- kaupungin valtuustoon ja sen muihin päätöksen-
14916: kia koskevia asioita. Käräjätuomari ei siten ole tekoelimiin oli omiaan samaistamaan hänet kan-
14917: ollut yksin valtuuston jäsenyytensä johdosta es- salaisen silmissä pitkälti kunnan intresseihin.
14918: teellinen toimimaan kuntaa koskevassa riita- Näin siitä huolimatta, että valtuutetut valitaan
14919: asiassa käräjäoikeuden puheenjohtajana, kun tekemään kunnan toimintaa koskevia päätöksiä
14920: asiaa tarkastellaan ulkopuolisten puolueetto- kaikkien kuntalaisten eduksi eikä yksinomaan
14921: muusodotusten näkökulmasta. valvomaan kunnan välittömiä yhteisöllisiä etu-
14922: Vahingonkorvausvaatimuksen käsittely e1 ja. Saman henkilön käyttäessä sekä tuomioval-
14923: lähtökohtaisesti kuulu valtuustolle. Kyseistä taa että kunnallista päätösvaltaa voi ymmärret-
14924: korvausvaatimusta olikin käsitelty kaupungin tävästi syntyä epäily siitä, että kunnalliset int-
14925: pelastuslautakunnassa, jonka jäsen käräjätuo- ressit heijastuvat myös tuomiovallan käytössä.
14926: mari ei ollut. Terveyslautakunta ei ollut käsitel- OA:n käsityksen mukaan olisi tässä tapaukses-
14927: lyt asiaa. Käräjätuomarin jäsenyys terveyslau- sa voitu perustellusti katsoa, että käräjätuomari
14928: takunnassa ei sekään sinänsä antanut perustel- oli puolueettomuusepäilyjä herättäneiden seik-
14929: tua aihetta epäillä hänen puolueettomuuttaan kojen yhteisvaikutuksen johdosta ollut esteeili-
14930: korvausasiassa. nen ratkaisemaan asiaa, jossa Porin kaupunki oli
14931:
14932:
14933:
14934: 99
14935: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO
14936:
14937:
14938:
14939:
14940: as1anosa1sena. Tuomarin esteellisyys tällaisessa valppautta esteellisyyssääntöjen tulkinnassa.
14941: tapauksessa oli kuitenkin tulkinnanvarainen ra- Yleisen tason menettelyohjeita on vaikeata vah-
14942: jatapaus. Käräjätuomari oli puheena olevassa vistaa, koska esteellisyysratkaisut ovat viime
14943: esteellisyyskysymyksessä käyttänyt hänelle tuo- kädessä tapauskohtaisia. Näitä kysymyksiä olisi
14944: marina lain mukaan kuuluvaa harkintavaltaa kuitenkin syytä pohtia tarkoin oikeusministe-
14945: eikä ollut perusteita katsoa, että hän olisi käyttä- riössä vireillä olevassa tuomarin esteellisyyttä
14946: nyt tätä harkintavaltaa väärin. koskevien säännösten uudistamisessa."
14947: Asia antoi OA:lle kuitenkin aiheen seuraavaan OA saattoi käsityksensä käräjäoikeuden, kor-
14948: yleisluonteiseen huomioon. keimman oikeuden ja oikeusministeriön tietoon.
14949: "Kunnanvaltuutettu koetaan lähtökohtaisesti
14950: tiettyjen ryhmäetujen puolustajaksi. Kunnallis- Kaupunginsihteerin menettely
14951: politiikassa eri puolueilla ja valtuustoryhmillä on Kaupunginsihteerin osallistuminen korvaus-
14952: usein selkeitä ryhmätavoitteita, jotka leimaavat asian käsittelyyn kaupungin elimissä oli ollut
14953: myös ryhmiin kuuluvia valtuutettuja. Sellaisis- muodollinen. Hän ei ollut käyttänyt asiassa pää-
14954: sakin asioissa, joissa kunta ei ole osapuolena, tösvaltaa eikä myöskään osallistunut asian val-
14955: valtuutetun voi odottaa ottavan huomioon edus- misteluun tai vaikuttanut kaupungin kannan
14956: tamansa ryhmän ajamat edut. Jos valtuutettu muodostumiseen asiassa. Potilasvahinkolauta-
14957: toisaalta tuomarina joutuu ratkaisemaan asian, kunnalle antamassaan lausunnossa kaupunki ai-
14958: joka on hänen edustamansa ryhmän etujen kan- noastaan viittasi asiassa aikaisemmin esittä-
14959: nalta merkittävä, voi ulkopuolisissa ymmärret- määnsä sekä vetosi käräjäoikeudenja hovioikeu-
14960: tävästi syntyä epäily siitä, että tuomarin valtuu- den ratkaisuihin.
14961: tetun roolissa ajama linja heijastuu myös tuo- Oli sinänsä ymmärrettävää, että kantelij a
14962: miovallan käyttöön. Kysymys voi olla esimer- saattoi hämmentyä todetessaan kaupungin lau-
14963: kiksi kunnan työllisyyden kannalta merkittä- sunnon toiseksi allekirjoittajaksi käräjätuoma-
14964: vään yritykseen liittyvästä riidasta, jossa kunta rin puolison. OA katsoi kuitenkin, ettei kaupun-
14965: ei välttämättä ole edes asianosaisena. ginsihteeri ollut esteeilinen varmentamaan apu-
14966: Tuomarin tehtävä on erityisen herkkä puo- laiskaupunginjohtajan nimissä annettua kau-
14967: lueettomuutta koskeville epäilyille. Tuomarin pungin lausuntoa.
14968: riippumattomuuden turvaamiseksi saattaisi olla OA Lehtimajan päätös 17.9.1993, dnro 1023/4/
14969: nykyoloissa suositeltavaa, että vakinaisen tuo- 96
14970: marinviran haltijat mahdollisuuksiensa mukaan
14971: välttäisivät merkittäviä poliittisia luottamustoi-
14972: mia ainakin omaan tuomiopiiriinsä kuuluvissa MIELENTILATUTKIMUSASIAKIRJOJEN
14973: SALASSAPITO
14974: kunnissa.
14975: Toisaalta on muistettava, että hallitusmuodon Iltapäivälehden toimittaja kanteli siitä, että
14976: ll §:n takaamat poliittiset osallistumisoikeudet Pieksämäen käräjäoikeuden laamanni oli mää-
14977: kuuluvat pääsäännön mukaan myös tuomarin rännyt tappoa koskeneen rikosasian oikeuden-
14978: virassa toimiville. Tuomari voi itse vähentää po- käynnissä syytetylle tehdyn mielentilatutki-
14979: liittisesta osallistumisestaan mahdollisesti ai- muksen lausuntoehdotuksen salaiseksi perustele-
14980: heutuvia ongelmia, mikäli hän osoittaa riittävää matta päätöstään, merkitsemättä sitä pöytäkir-
14981:
14982:
14983:
14984: 100
14985: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO
14986:
14987:
14988:
14989:
14990: jaan tai asettamatta salassapidolle määräaikaa. salassapitokysymyksestä olisi tehty perustelu
14991: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- päätös, joka olisi nimenomaisesti merkitty pöy-
14992: van. täkirjaan. Tätä menettelyvaihtoehtoa puolsi
14993: Asiassa oli kysymys siitä, voidaanko mielenti- myös se, että oikeus saada perusteltu päätös on
14994: latutkimuksen lausuntoehdotus pitää erityis- turvattu jokaiselle perusoikeutena.
14995: lainsäädännön nojalla salassa silloinkin, kun se Oikeusasiamies saattoi käsityksensä laaman-
14996: esitetään tuomioistuimelle rikosasiassa ja asian nin menettelystä tämän tietoon ja vastaisen va-
14997: suullinen käsittely on julkinen, vai onko salassa- ralta huomioon otettavaksi.
14998: pidosta tällöinkin erikseen määrättävä oikeu- Yleisenä havaintonaan OA totesi, että laissa
14999: denkäynnin julkisuudesta annetun lain mukai- säädetyn salassapitovelvollisuuden ja oikeuden-
15000: sesti asettamalla salassapidolle enintään 40 vuo- käynnin julkisuudesta annetun lain mukaisen
15001: den määräaika. tuomioistuimen antaman salassapitomääräyk-
15002: Mikäli katsottiin, että salassapidosta olisi tul- sen välinen suhde on ollut jossakin määrin epäsel-
15003: lut erikseen määrätä oikeudenkäynnin julkisuu- vä. Tuomioistuinkäytännössä on katsottu ylei-
15004: desta annetun lain mukaisesti, oli selvää, että sesti, että julkisessa oikeudenkäynnissä kaikki
15005: salassapidosta ja sen määräajasta olisi myös tul- tuomioistuimelle annetut asiakirjat ovat julki-
15006: lut tehdä nimenomainen, perusteltu päätös ja sia, jollei tuomioistuin erikseen määrää niitä sa-
15007: merkitä se pöytäkirjaan. lassa pidettäviksi. Toisin sanoen: salassa pidettä-
15008: Laamanni oli kuitenkin ilmoittanut tulkin- vänkin asiakirjan esittäminen julkisessa oikeu-
15009: neensa asiakirjajulkisuuslainsäädäntöä siten, denkäynnissä "murtaa" sen salassapidon. OA
15010: että salassapitovelvollisuus johtui suoraan eri- herätti kysymyksen, oliko uudessa julkisuuslaki-
15011: tyislainsäädännöstä. Tässä tapauksessa syyte- ehdotuksessa tarkoitettu etääntyä tästä julki-
15012: tyn avustaja oli esittänyt salassapidosta nimen- suusmyönteisestä tulkintakäytännöstä. Kun jul-
15013: omaisen pyynnön, jota muut asianosaiset eivät kisuusperiaate on hallitusmuodon mukaisesti
15014: olleet vastustaneet ja jonka käräjäoikeus oli suul- pääsääntö, siitä tehtävistä poikkeuksista olisi
15015: lisesti hyväksynyt. Päätöstä ei ollut merkitty OA:n mielestä säädettävä riittävän yksiselittei-
15016: pöytäkirjaan. Toimittajalla oli edelleen mahdol- sesti laissa.
15017: lisuus saada käräjäoikeudelta perusteltu päätös OA kysyi edelleen, oliko julkista oikeuden-
15018: salassapidosta pyytämällä asiakirja nähtäväk- käyntiä perusteltua yleisesti rinnastaa asiakirjo-
15019: seen. jen salassapitovelvollisuuden osalta muuhun vi-
15020: OA ei pitänyt laamannin menettelyä lainvas- ranomaistoimintaan lakiehdotuksessa tarkoite-
15021: taisena tai selvästi virheellisenä mutta totesi kui- tussa laajuudessa.
15022: tenkin, että kysymys oli tulkinnanvarainen. Ta- Julkisuusintressi on yleensä suurempi oikeu-
15023: pahtuma-aikana voimassa olleessa oikeudenkäy- denkäynnissä kuin muussa viranomaistoimin-
15024: miskaaressa ei ollut nimenomaisia säännöksiä nassa. Oikeudenkäynnin ja oikeudenkäyntiasia-
15025: käräjäoikeuden rikosasian pöytäkirjan sisällöstä kirjojen julkisuudella on huomattava merkitys
15026: eikä rikosasiassa tehtävän päätöksen perustele- mm. oikeuslaitosta kohtaan tunnetun yleisen
15027: misesta, vaan menettelytavat olivat vakiintu- luottamuksen kannalta. Näihin seikkoihin ei la-
15028: neen käytännön varassa. OA:n mielestä olisi ollut kiehdotuksen perusteluissa ollut OA:n mielestä
15029: parempi menetellä niin, että tulkinnanvaraisesta kiinnitetty riittävää huomiota.
15030:
15031:
15032:
15033: 101
15034: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO
15035:
15036:
15037:
15038:
15039: OA esitti yhtenä mahdollisuutena sen, että Jutun asiakirjoja ei ollut oikeudenkäynnissä
15040: tuomioistuimille annettaisiin muita viranomai- julistettu salaisiksi. Kansliahenkilökunta oli an-
15041: sia enemmän tapauskohtaista harkintavaltaa tanut toimittajalle vain mustavalkoisia valoko-
15042: poiketa joidenkin asiakirjatyyppien salassapi- piota rikoksen uhrin valokuvista. Käräjätuomari
15043: dosta, kun kysymyksessä on julkinen oikeuden- oli valtion virkamieslain mukaiseen vaitiolovel-
15044: käynti. OA saattoi julkisuuslakiehdotusta tuol- vollisuuteen vedoten kieltäytynyt antamasta lu-
15045: loin käsitelleen hallintovaliokunnan tietoon ja paa valokuvien reprokuvaukseen. Käräjätuoma-
15046: harkittavaksi, oliko julkisessa oikeudenkäynnis- ri oli kertomansa mukaan katsonut, että musta-
15047: sä annettujen asiakirjojen salassapitovelvolli- valkokopion antamisella oli täytetty asiakirja-
15048: suuden tiukentaminen kaikilta osin perusteltua julkisuuslain mukainen velvollisuus antaa julki-
15049: ja olisiko ehdotettuja säännöksiä joka tapaukses- sesta asiakirjasta "virallinen jäljennös". Käräjä-
15050: sa syytä tältä osin selkiyttää. tuomari ei ollut antanut erillistä kirjallista pää-
15051: OA Lehtimajankirje 23.9.1998, dnro 1513/4/97 töstä tästä ratkaisustaan eikä hän ollut myös-
15052: kään vastannut päätoimittajan myöhemmin lä-
15053: Lakivaliokunta kiinnitti lausunnossaan (La VL
15054: hettämään kirjalliseen pyyntöön saada asiassa
15055: 14/1998 vp) ja hallintovaliokunta mietinnössään
15056: kirjallinen päätös.
15057: (HaVM 31/1998 vp. s 23) asiaan huomiota. Oi-
15058: Päätoimittaja katsoi, että reprokuvauspyyntö
15059: keudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 9 §: n 2
15060: oli nimenomaan tarkoitettu pyynnöksi saada jul-
15061: momentin sanamuotoa selvennettiin muutoksella,
15062: kinen oikeudenkäyntiasiakirja jäljennettäväksi.
15063: joka tulee voimaan yhtaikaa uuden julkisuuslain
15064: Reprokuvan ottaminen oli kantelijan mukaan
15065: kanssa 1.12.1999. Lainmuutoksen mukaan viit-
15066: vain yksi tekninen tapajäljentää asiakirja. Väril-
15067: taussäännöksin erikseen luetellut asiakirjat, mm.
15068: linen valokopiokin olisi käynyt lehdelle, mutta ei
15069: mielentilatutkimusasiakirjat, "on pidettävä salas-
15070: sen sijaan mustavalkokopio, joka ei ollut riittä-
15071: sa ilman tuomioistuimen päätöstäkin, jollei tuo-
15072: vän selvä.
15073: mioistuin asiaan liittyvän painavan yleisen edun
15074: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa-
15075: vuoksi toisin päätä". Lisäksi valiokunnat katsoi-
15076: van.
15077: vat, että oikeudenkäynnin julkisuussäännökset tu-
15078: Reprokuvauspyyntöön olisi pitänyt viipymät-
15079: lee ottaa erikseen omana asianaan selvitettäviksi ja
15080: tä antaa asiakirjajulkisuuslain 8 §:n 1 momentis-
15081: suoritettavan tutkimuksen perusteella kokonaan
15082: sa tarkoitettu valituskelpoinen päätös. Kysymys
15083: uudelleen kirjoitettaviksi.
15084: näytti kuitenkin olleen siitä, että käräjätuomari
15085: oli tulkinnut reprokuvauspyynnön eri tavalla
15086: kuin päätoimittaja. Käräjätuomari kertoi lähte-
15087: OIKEUDENKÄYNTIAINEISTON neensä siitä, että lehden edustaja oli jo saanut
15088: VALOKUVAUSPYYNTÖ
15089: asiakirjajulkisuuslain edellyttämät jäljennökset
15090: Lehden päätoimittaja kanteli siitä, että Raase- ja että reprokuvauspyyntö ei enää perustunut
15091: porin käräjäoikeuden käräjätuomari oli kieltä- asiakirjaj ulkisuuslakiin.
15092: nyt lehden valokuvaajaa ottamasta käräjäoikeu- Puheena olevasta rikosasiasta oli sittemmin
15093: den arkistossa ns. reprokuvaa murhaa koskevan valitettu hovioikeuteen, jossa asia oli vireillä.
15094: rikosasian oikeudenkäyntiaineistoon sisältyneis- Päätoimittajalla oli edelleen oikeus esittää valo-
15095: tä, surmatun henkilön valokuvista. kuvien reprokuvauspyyntö hovioikeudelle. Asia-
15096:
15097:
15098:
15099: 102
15100: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO
15101:
15102:
15103:
15104:
15105: kysymyksen ratkaisu ja muutoksenhakutie oli- oikeus toteutuu ja myös näkyy toteutuvan. Tuo-
15106: vat siis avoinna, joten oikeusasiamiehellä ei ollut marien ei tarvitse kantaa huolta siitä, miten lain-
15107: aihetta lausua reprokuvauksen sallittavuudesta. käyttöratkaisut mahdollisesti vaikuttavat viras-
15108: OA katsoi käräjätuomarin menetelleen vir- ton julkisuuskuvaan.
15109: heellisesti siinä, että hän ei ollut antanut päätoi- Riippumattoman lainkäyttöelimen jäsenten
15110: mittajalle kirjallisesti tämän pyytämää päätöstä keskinäinen erimielisyys ei ole sinänsä harvinais-
15111: jäljennösten ottamista koskevassa asiassa. OA ta. Tuomarikollegion jäsenet ovat kuitenkin riip-
15112: viittasi hallitusmuodon 16 §:n 1 momenttiin, jon- pumattomia myös toistensa mielipiteistä. Eriä-
15113: ka mukaan jokaisella oli oikeus saada asiansa vän mielipiteen ilmoittaminen ei vielä sisällä väi-
15114: käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta tettä siitä, että toista mieltä olevat kollegat olisi-
15115: viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa viran- vat menetelleet vastoin lakia. Tämä vastaa länsi-
15116: omaisessa. maisessa oikeusvaltiossa yleisesti omaksuttua
15117: OA saattoi käsityksensä käräjätuomarin me- käsitystä riippumattomien tuomarien keskinäi-
15118: nettelyn virheellisyydestä käräjäoikeuden laa- sestä suhteesta. Tuomioistuinlaitoksen nautti-
15119: mannin ja käräjätuomarin tietoon. man luottamuksen ja arvovallan kannalta on
15120: OA Lehtimajan päätös 7.12.1998, dnro 2129/4/ tärkeätä, että tuomarit myös itse kunnioittavat
15121: 97 toistensa riippumattomuutta, siitä huolimatta,
15122: että he asiakysymyksessä saattavat olla jyrkästi-
15123: kin eri mieltä.
15124: RIIPPUMATTOMIEN TUOMARIEN Kantelussa tarkoitetussa tapauksessa turva-
15125: ERIMIELISYYS paikkalautakunnan erimieliset jäsenet olivat
15126: esittäneet omia havaintojaan ja käsityksiään,
15127: Turvapaikkalautakunnan puheenjohtaja pyy-
15128: jotka olivat poikenneet puheenjohtajan havain-
15129: si kantelussaan tutkimaan, olivatko kolme tur-
15130: noista ja käsityksistä. Kysymys oli siitä, miten
15131: vapaikkalautakunnan jäsentä menetelleet heille
15132: he itse arvioivat turvapaikkalautakunnassa tuol-
15133: virkamiehenä ja tuomarina kuuluvien velvolli-
15134: loin käsiteltävänä ollutta asiaa. OA katsoi, ettei
15135: suuksien mukaan esittäessään erääseen juttuun
15136: heillä ollut ainoastaan oikeus vaan myös tuoma-
15137: liittyvässä eriävässä mielipiteessään väitteitä
15138: rin vastuusta johtuva velvollisuus ratkaista asia
15139: puheenjohtajan toiminnan lainvastaisuudesta.
15140: oman näkemyksensä mukaisesti ja laatia näke-
15141: OA Lehtimaja totesi ratkaisussaan seuraavan.
15142: mystään selvittävät perustelut mahdollisimman
15143: Turvapaikkalautakunta, joka nyttemmin on
15144: avoimesti ja seikkaperäisesti.
15145: lakkautettu, on toiminut riippumattomana lain-
15146: Kun jäsenten eriävää mielipidettä ei ollut
15147: käyttöelimenä. Sen jäsenet ovat toimineet tuo-
15148: myöskään muotoiltu puheenjohtajaa henkilö-
15149: marin vastuulla.
15150: kohtaisesti loukkaavaan muotoon, OA katsoi,
15151: Riippumaton tuomari ei saa antaa asiaan kuu-
15152: etteivät turvapaikkalautakunnan jäsenet olleet
15153: lumattomien seikkojen vaikuttaa oikeudelliseen
15154: menetelleet lainvastaisesti tai virheellisesti.
15155: päätöksentekoonsa. Tuomioistuinten ja niitä
15156: OA Lehtimajankirje 31.12.1998, dnro 198/4/96
15157: vastaavien riippumattomien lainkäyttöelinten
15158: tehtävänä on selvittää tosiasiat ja huolehtia
15159: asianosaisten oikeusturvasta. Tärkeintä on, että
15160:
15161:
15162:
15163: 103
15164: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO
15165:
15166:
15167:
15168:
15169: SYYTTÄJÄN ESTEELLISYYS JA Koska voimassa oleva oikeus oli syyttäjien este-
15170: KÄRÄJÄOIKEUDEN ellisyyttä koskeviha osin ollut tapahtuma-aika-
15171: PÄÄTÖSNEUVOTIELU
15172: na tulkinnanvarainen, OA ei pitänyt käräjäoi-
15173: Kantelija arvosteli Helsingin käräjäoikeutta keuden menettelyä suorastaan virheellisenä.
15174: siitä, että se oli jättänyt toimivaltaansa kuulu- Hän saattoi kuitenkin käsityksensä lain oikeasta
15175: mattomana tutkimatta syyttäjän esteellisyyttä tulkinnasta käräjätuomarin tietoon vastaisen
15176: koskevan väitteen. varalle.
15177: Kantelu koski myös sitä, että syyttäjän esteei-
15178: lisyyttä ja maksutonta oikeudenkäyntiä koske- Päätösneuvottelujen väitetty laiminlyönti
15179: vat päätökset oli tehty välittömästi ilman että
15180: Selvityksen mukaan käräjäoikeus oli käynyt
15181: oikeuden jäsenet olisivat käyneet asiasta neuvot-
15182: päätösneuvottelun syyttäjän esteellisyyttä kos-
15183: telua ja että puheenjohtaja olisi selostanut lauta-
15184: kevassa asiassa jo etukäteen ennakoidessaan sitä
15185: miehille oikeusohjeet.
15186: mahdollisuutta, että kantelija toistaa jo aikai-
15187: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa-
15188: semmin esittämänsä väitteen. Kun näin olikin
15189: van.
15190: istunnossa tapahtunut, käräjäoikeus oli voinut
15191: Syyttäjän esteellisyyttä koskevan antaa päätöksensä ilman että tuossa vaiheessa oli
15192: väitteen tutkiminen enää pidetty muodollista päätösneuvottelua.
15193: Sekä tuomioistuimen jäsenten että syyttäjän OA totesi, että kun tuomioistuimen on päätet-
15194: esteettömyys on oikeudenmukaisen rikosoikeu- tävä oikeudenkäynnissä ratkaistavasta asiasta,
15195: denkäynnin keskeinen edellytys. Syyttäjän on päätöksenteon tulee tapahtua it~e oikeuden-
15196: ensisijaisesti itse huolehdittava siitä, ettei hän käynnissä. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä,
15197: ryhdy asiaan, jossa hän on esteellinen. Hänen että tuomioistuimen jäsenet voivat etukäteen
15198: tulee ilmoittaa esteellisyydestään sille esimiehel- keskustella asiasta keskenään myös oikeuden-
15199: le, joka määrää hänelle sijaisen. Vaikka syyttä- käynnin ulkopuolella. Tällaiset esineuvottelut
15200: jän velvollisuutena onkin ensisijaisesti itse tode- voivat jopa nopeuttaa oikeudenkäyntiä kaikkien
15201: ta mahdollinen esteellisyytensä, on tuomioistui- osapuolten eduksi. Toisaalta on kuitenkin tär-
15202: men kuitenkin vastattava siitä, että oikeuden- keätä välttää sellaisia poikkeuksellisia menette-
15203: käynti on myös kokonaisuutena oikeudenmukai- lytapoja, jotka ovat omiaan herättämään oikeu-
15204: nen. Oikeuskirjallisuudessa onkin katsottu, että denkäynnin osapuolten epäluuloja päätöksen-
15205: myös syyttäjien esteellisyysperusteet ovat eh- teon asianmukaisuutta kohtaan. Tässäkin pätee
15206: dottomia ja että tuomioistuimen olisi sen vuoksi se, ettei päätöksenteon asianmukaisuus sinänsä
15207: otettava ne viran puolesta huomioon. riitä. Myös ulkoisten menettelytapojen on oltava
15208: Käräjäoikeuden ei olisi pitänyt ilmoittamil- sellaisia, että päätöksenteon asianmukaisuus on
15209: laan perusteilla jättää tutkimatta väitettä syyt- ulkopuolistenkin havaittavissa ja että tuomiois-
15210: täjän esteellisyydestä. Toisaalta on huomattava, tuinta kohtaan tunnettu luottamus ei kärsi. Täs-
15211: ettei syyttäjien esteellisyydestä ole ollut kirjoite- tä huolehtiminen kuuluu olennaisena osana oi-
15212: tussa laissa selkeitä oikeusohjeita ennen yleisistä keudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.
15213: syyttäjistä annettua 1.12.1997 voimaan tullutta Oikeudenkäymiskaaren ja muiden menettely-
15214: lakia. Kantelussa tarkoitettuna aikana tämä lakien tarkka noudattaminen oikeudenkäynnis-
15215: uusi lainsäädäntö oli vasta ollut muotoutumassa. sä on omiaan vakuuttamaan oikeudenkäynnin
15216:
15217:
15218: 104
15219: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO
15220:
15221:
15222:
15223:
15224: osapuolia siitä, että oikeudenkäynnissä tapahtu- mattava, että oikeudenmukaiseen oikeuden-
15225: va päätöksenteko on objektiivista ja oikeuden- käyntiin kuuluu myös oikeudenkäynnin tarpeet-
15226: mukaista. Samalla se yleensä edistää oikeaan toman viivytyksen välttäminen.
15227: lopputulokseen pääsemistä. OA katsoi, ettei käräjäoikeuden menettely ko.
15228: Koska tosiasiallinen päätösneuvottelu oli asi- tapauksessa ollut suorastaan virheellinen. Hän
15229: assa jo käyty, OA katsoi, ettei käräjätuomari piti silti tärkeänä, että yleisön läsnä ollessa ta-
15230: ollut menetellyt suorastaan virheellisesti, vaikka pahtuva "kuiskausneuvottelu" ei saa luoda sala-
15231: uutta muodollista päätösneuvottelua ei ollut- myhkäisyyden vaikutelmaa. Jos asiassa on to-
15232: kaan enää erikseen pidetty. Olisi kuitenkin ollut dellista neuvoteltavaa, neuvottelu on syytä pitää
15233: yleisen luottamuksen säilyttämiseksi parempi niin kuin oikeudenkäynnin julkisuudesta anne-
15234: menetellä siten, että uusi päätösneuvottelu olisi tun lain 7 §:ssä on säädetty.
15235: joka tapauksessa ainakin muodollisesti pidetty. OA saattoi käsityksensä käräjätuomarin tie-
15236: Toinen vaihtoehto olisi ollut toimia niin, että toon ja kiinnitti hänen huomiotaan vastaisen
15237: käräjäoikeuden puheenjohtaja olisi avoimesti varalle edellä esittämiinsä näkökohtiin oikeu-
15238: kertonut jo käydystä neuvottelusta ja siitä, ettei denkäynnin oikeudenmukaisuudelle asetettavis-
15239: esitetyn väitteen kohdalla ollut ilmennyt sellais- ta vaatimuksista.
15240: ta uutta perustetta, joka olisi antanut aiheen OA Lehtimajan päätös 31.12.1998, dnro 1320/
15241: uuteen päätösneuvotteluun. 4/97
15242: Maksutonta oikeudenkäyntiä koskeva päätös
15243: oli taas tehty istuntosalissa yleisön ja asianosais-
15244: SYYTEASIAT AIKAISEMMILTA
15245: ten läsnä ollessa siten, että päätösneuvottelu oli
15246: VUOSILTA
15247: käyty istunnossa maksuUoman oikeudenkäyn-
15248: nin hakemusta koskevien asiakirjojen perusteel-
15249: VESIOIKEUDEN JÄSENTEN KESTITYS
15250: la. Puheenjohtaja oli ainoastaan suun liikkein ja
15251: kuiskauksin tiedustellut muiden oikeuden jäsen- OA Lehtimaja kehotti valtakunnansyyttäjää
15252: ten mielipidettä asiasta. määräämään valtiosyyttäjän ajamaan virkasyy-
15253: OA totesi, että päätös maksutonta oikeuden- tettä Pohjois-Suomen vesioikeuden puheenjoh-
15254: käyntiä koskevissa asioissa oli pääsääntöisesti tajaa ja kahta vesioikeudenjäsentä vastaan tuot-
15255: rutiininomaista ja vakiintuneen käytännön mu- tamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomises-
15256: kaan tapahtuvaa ratkaisutoimintaa. Etenkin ta. OA:n ratkaisu on selostettu vuoden 1997 ker-
15257: niissä tapauksissa, joissa maksuUoman oikeu- tomuksessa s. 91 - 102.
15258: denkäynnin etu myönnetään, ei päätös yleensä
15259: edellytä laajempaa päätösneuvottelua. Päätök- Helsingin hovioikeus tuomitsi 20.11.1998 vesioi-
15260: senteko istunnossa, käräjäyleisön läsnä ollessa,
15261: keuden puheenjohtajan tuottamuksellisesta virka-
15262: on tämäntyyppisissä asioissa sangen tavallista. velvollisuuden rikkomisesta 20 päiväsakkoon eli
15263: Joskaan kuvatunlainen päätöksenteko ei tiu-
15264: maksamaan sakkoa yhteensä 5 400 markkaa sekä
15265: kan muodolliselta kannalta vastaa lain muoto- kaksi vesioikeuden jäsentä varoitukseen. Asiasta
15266: määräyksiä, palvelee se rutiininomaisesti rat-
15267: on valitettu korkeimpaan oikeuteen, jossa se on
15268: kaistavissa tapauksissa prosessin sujuvuutta edelleen vireillä.
15269: eikä loukkaa kenenkään oikeusturvaa. On huo-
15270:
15271:
15272:
15273: 105
15274: VANKEINHOITO
15275:
15276:
15277:
15278:
15279: VANKEINHOITO (18 % ). Toimenpideprosenteista ei kuitenkaan
15280: ole syytä tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä
15281: muun muassa tapausten lukumääräisen vähäi-
15282: syyden vuoksi.
15283: YLEISTÄ
15284: Kertomusvuonna ratkaistuissa asioissa kan-
15285: Vankeinhoidonasioiden ratkaisijana on neltiin oikeusasiamiehelle hyvin erilaisista asiois-
15286: 31.8.1998 saakka ollut AO A Riitta-Leena Paunio ta. Eniten kritiikkiä vangit kohdistivat kohte-
15287: ja l.9.1998lukien AOA Jaakko ]onkka. Pääesit- luunsa vankilassa ja pakkokeinojen käyttöön.
15288: telijänä on kertomusvuonna ollut vanhempi oi- Nämä kantelut koskivat muun muassa vankitilo-
15289: keusasiamiehensihteeri Harri Ojala. jen ja vankien tarkastamista sekä eristämistä
15290: rangaistuslaitoksessa. Vangit kantelivat myös
15291: Vankiloihin kohdistuva laillisuusvalvonta vankilassa saamastaan terveydenhoidosta ja si-
15292: Vankeinhoidon valvonta on yksi oikeusasia- joittamisestaan rangaistuslaitokseen sekä siir-
15293: miehen laillisuusvalvonnan painopistealueista. roista toiseen vankilaan. Useatkantelut koskivat
15294: Oikeusasiamiehen tulee johtosääntönsä mukaan yhteyksiä rangaistuslaitoksen ulkopuolelle, ku-
15295: toimittaa tarkastuksia erityisesti vankiloissa ja ten poistumislupia, kirjeenvaihdon tarkastamis-
15296: muissa suljetuissa laitoksissa. Oikeuskanslerin ja ta ja puhelimen käyttöä laitoksessa sekä tapaa-
15297: oikeusasiamiehen tehtävien jaosta annetun lain misjärjestelyjä. Osa vankien kanteluista koski
15298: perusteella vankien kantelut ovat keskittyneet muiden viranomaisten, kuten poliisin ja tuomio-
15299: viimeksi mainitulle. Vuosittain oikeuskanslerin istuinten menettelyä. V aukiluvun määrän vähe-
15300: virastosta siirretäänkin useita vankikanteluita neminen ja laitosten rakennuskannan paranemi-
15301: oikeusasiamiehen käsiteltäväksi. nen on vähentänyt laitosolosuhteita koskevia
15302: Laillisuusvalvonnan merkitystä vankeinhoi- kanteluita.
15303: don kannalta korostaa se, että vankien oikeuksia Euroopan neuvoston alainen kidutuksen vas-
15304: koskevat ratkaisut ja heihin laitoksissa kohdiste- tainen komitea vieraili kertomusvuoden aikana
15305: tut toimenpiteet ovat pääosin sellaisia, joista Suomessa. Komitean kolme jäsentä vieraili myös
15306: vangilla ei ole mahdollisuutta valittaa. Vangin AOA Paunion luona. Hän selosti komitealle oi-
15307: lähes ainoaksi mahdollisuudeksi saada ratkaisun keusasiamiehen tarkastustoimintaa muun muas-
15308: tai toimenpiteen laillisuus selvitettyä jää kante- sa vankiloissa ja keskusteli tarkastushavainnois-
15309: leminen oikeusasiamiehelle tai- jos kysymys on taan komitean kanssa.
15310: rangaistuslaitoksen menettelystä- myös oikeus-
15311: ministeriön vankeinhoito-osastolle.
15312: Oikeusasiamiehen kansliaan on perinteisesti Hallinnonalan oikeustilasta
15313: tullut runsaasti vankien kanteluja. Ratkaistujen Rangaistusten täytäntöönpanon ja tutkinta-
15314: vankikanteluiden määrä ja erityisesti niiden suh- vankien käsittelyn keskeiset periaatteet on kir-
15315: teellinen osuus kaikkien ratkaistujen kantelui- jattu lakiin rangaistusten täytäntöönpanosta ja
15316: den määrässä on tosin vähentynyt viime vuosi- lakiin tutkintavankeudesta. Ensin mainittu laki
15317: na. Kertomusvuonna ratkaistuja asioita oli va- on vanha ja sitä on uudistettu useasti, muun
15318: jaat sata. Toimenpiteisiin johtaneiden asioiden muassa varsin laajasti vuonna 1975. Sen jälkeen
15319: prosentuaalinen osuus oli vankiasioissa korkein lakia on uudistettu osittain useita eri kertoja.
15320:
15321:
15322: 106
15323: VANKEINHOITO
15324:
15325:
15326:
15327:
15328: Kertomusvuoden aikana hallitus antoi edus- mäen keskusvankila 29.9.1998 ja Pohjois-Karja-
15329: kunnalle esityksen laeiksi rangaistusten täytän- lan lääninvankila 5.11.1998.
15330: töönpanosta annetun lain, tutkintavankeudesta Vuoden 1998 lopulla AOA Jonkka vieraili oi-
15331: annetun lain, pakkokeinolain ja kansanterveys- keusministeriön vankeinhoito-osastolla. Käyn-
15332: lain muuttamisesta (HE 10/1998). Ehdotetut nin yhteydessä keskusteltiin laitostarkastuksilla
15333: muutokset on pääosin sittemmin hyväksytty la- esille tulleista kysymyksistä. Tilaisuudessa käy-
15334: eilla (364-367/1999), jotka tulivat voimaan tiin keskustelua myös muista vankeinhoitoon
15335: 1.6.1999. Uudistuksen tavoitteena on parantaa liittyvistä ajankohtaisista asioista. AOA Jonkal-
15336: laitosturvallisuutta sekä tehostaa huumansaine- Ie selostettiin vankeinhoito-osaston tarkastustoi-
15337: kontrollia vankiloissa. mintaa laitoksissa, muun muassa erityistarkas-
15338: Uudistus mahdollistaa aikaisempaa jousta- tuksia. Tarkastusten yhteydessä vangeilta oli
15339: vamman ja tehokkaamman kontrollin. Muun löydetty erilaisia luvattomia esineitä.
15340: muassa vankilan johtajalle tuli toimivalta mää- Vankiloiden tarkastuksilla kiinnitettiin eri-
15341: rätä henkilönkatsastus vangille sekä mahdolli- tyistä huomiota vankiloiden tiloihin ja niiden
15342: suus suorittaa osastokohtaisia erityistarkastuk- kuntoon sekä vankien asuinolosuhteisiin ja sul-
15343: sia vankiloissa ja toimittaa niiden yhteydessä jettujen sekä eristysosastojen olosuhteisiin ja
15344: henkilöntarkastuksia kaikille osastolla oleville perhetapaamistiloihin, vankien yhteyksiin lai-
15345: vangeille. Myös vangin sellin tekninen kuuntelu toksen ulkopuolelle ja niiden valvontaan, van-
15346: ja tekninen katselu mahdollistettiin. kien terveydenhoitoon ja mahdollisuuksiin va-
15347: Lainuudistuksen tuomat mahdollisuudet paa-ajan toimintoihin sekä laitosten kurinpito-
15348: puuttua aikaisempaa laajemmin ja syvemmin käytäntöön.
15349: vankien oikeuksiin antavat aiheen seurata valp- Keskeistä tarkastuksilla oli vankien mahdolli-
15350: paasti vankien oikeusturvan toteutumista uusia suus keskustella henkilökohtaisesti AOA:n kans-
15351: säännöksiä sovellettaessa. On myös oletettavaa, sa. Tätä mahdollisuutta käyttikin yhteensä 45
15352: että uudet säännökset tulevat näkymään vanki- vankia. Kymmenkunta vankia jätti keskustelun
15353: kanteluiden määrässä. yhteydessä erillisen kantelun. Tarkastusten yh-
15354: teydessä AOA on myös keskustellut paitsi laitok-
15355: sen johdon myös henkilöstön edustajien kanssa.
15356: TARKASTUKSET Jäljempänä selostetaan lyhyesti havaintoja eri
15357: Oikeusasiamiesten tarkastustoiminta on kes- tarkastuskohteissa.
15358: keisesti kohdistunut vankiloihin samoin kuin Turun lääninvankilan tarkastuksella käydyis-
15359: muihin suljettuihin laitoksiin sekä varuskuntiin. sä keskusteluissa laitoksen johdon kanssa tuli
15360: Ainakin suuret keskusvankilat on pyritty tarkas- esille Kakolanmäen kohtalon jatkuva epävar-
15361: tamaan kahden vuoden välein. muus, mikä on vaikeuttanut laitoksen rakennus-
15362: AOA Paunio tarkasti vuonna 1998 seuraavat kannan kehittämistä. Henkilökunnan työtyyty-
15363: vankilakohteet: Turun lääninvankila 24.3.1998, väisyyden kerrottiin olevan huono. Siihen oli
15364: Helsingin keskusvankila 28.4.1998, Keravan useita syitä; osin työympäristö osin se, että orga-
15365: nuorisovankila ja Järvenpään avovankilaosasto nisaation tavoitteet eivät olleet ajan tasalla.
15366: 5.5.1998. AOA Jonkka tarkasti seuraavat koh- Myös sillä oli vaikutusta, että eräitä irtisanomi-
15367: teet: Sulkavan kurssikeskus 10.9.1998. Riihi- sia oli ollut vuonna 1997.
15368:
15369:
15370:
15371: 107
15372: VANKEINHOITO
15373:
15374:
15375:
15376:
15377: Henkilöstön edustajien mukaan huonosta hen- Laitoksen huomiota oli kiinnitetty asiaan jo
15378: kilöstösuunnittelusta oli seurauksena, että van- AOA:n varamies Jonkan tarkastuksella vuonna
15379: gin vieminen oikeuteen aiheutti heti heijastus- 1996. Myös vankeinhoito-osasto oli omalla tar-
15380: vaikutuksia muihin valvontatehtäviin-joko si- kastuksellaan puuttunut asiaan.
15381: ten, että toiminta muussa pisteessä oli lopetetta- Sulkavan kurssikeskuksen johtaja toi keskus-
15382: va tai siten, että muut vangit oli jätettävä val- telussa esille näkemyksensä siitä, että päihty-
15383: vonnatta. myksen seuraus vangille ko. laitoksessa, joka on
15384: Tilanahtauden kannalta laitoksen taholta esi- kokonaisuudessaan päihteetön, on kovempi kuin
15385: tettiin eräänä vaihtoehtona eräiden toimintotilo- sellaisessa laitoksessa, jossa on erillinen päihde-
15386: jen yhteiskäyttöä Turun keskusvankilan kanssa. osasto, koska vanki joudutaan siirtämään laitok-
15387: Keravan nuorisovankilassa ilmeni, että laitok- sesta suljettuun laitokseen. Hänen mielestään
15388: sessa oli edelleen 4-6 hengen sellejä, joiden käyt- siirto vaikutti vankeihin demoralisoivasti.
15389: tämisestä tulisi pyrkiä eroon. AOA Paunio piti Riihimäen keskusvankilan tarkastuksella tuli
15390: epäkohtana sitä, että nuoriso-osaston selleissä ei esille, että huumeongelma oli vaikeutunut laitok-
15391: ollut WC:tä. Vartijakutsujärjestelmä - joka sessa. Kurinpitoasioiden määrä oli kuitenkin
15392: mahdollisti ympärivuorokautisen pääsyn WC:n edelleen vähentynyt. Keskustelussa ei saatu sel-
15393: -tosin auttoi tilanteeseen. vyyttä näiden vastakkaisten asioiden ristirii-
15394: Keravan nuorisovankilan alaisuuteen kuulu- taan. Henkilöstö valitti yksintyöskentelyn ai-
15395: van Järvenpään avo-osaston vapaa-ajantoimin- heuttavan turvattomuutta.
15396: nat olivat niukat. Toimintojen järjestämistä Pohjois-Karjalan lääninvankilassa todettiin
15397: avovankilaosastolle rajoitti laitoksen päällikön horjuvuutta seuraamuksien määräämisessä ku-
15398: mukaan henkilöstön vähyys. Ilmeni myös, että rinpitoasioissa. AOA Jonkka kiinnitti laitoksen
15399: oli tarvetta ottaa enemmän huomioon romaani- johtajan huomiota siihen, että järjestysrikko-
15400: kulttuurin erityispiirteet vankien sijoittelussa. muksesta voitiin samalla kertaa määrätä kurin-
15401: Laitoksen työtiloissa oli ilmennyt homevaurioita pitorangaistuksena yksinäisyyden ohella vain oi-
15402: ja altistumista homeelle. keuksien menetys. Myöskään avolaitoksesta
15403: Helsingin keskusvankilan tarkastuksella to- poistamista koskevan seuraamuksen ohessa ei
15404: dettiin, että vankilan itäisen selliosaston perus- voinut määrätä varoitusta. Varoitus on vaihto-
15405: korjaus oli juuri valmistunut. Laitokseen oli ra- ehtoinen seuraamus myös määräaikaisen vanki-
15406: kennettu myös erityisturvaosasto, jonka tilat oli- laan siirron yhteydessä.
15407: vat väljät ja asianmukaiset. Sen sijaan peruskor-
15408: jausta odottavan pohjoisselliosaston tilat ha-
15409: vaittiin epätyydyttäviksi. Tilojen siisteyden suh-
15410: teen oli tosin tapahtunut parannusta. Koska
15411: vankilan tiloihin oli odotettavissa korjauksia
15412: AOA Paunio ei katsonut olevan aihetta huo-
15413: mauttamiseen.
15414: Keskusvankilan kurinpitopäiväkirj amerkin-
15415: nöissä AOA Paunio piti liian epätarkkana käy-
15416: tettyä ilmaus ta" laitosjärjestyksen rikkominen".
15417:
15418:
15419:
15420: 108
15421: VANKEINHOITO
15422:
15423:
15424:
15425:
15426: Vankeinhoidon tarkastukset 1998 tymisestä lenkkipolulla sekä seuraavana päivänä
15427: suoritettuun maastontarkastukseen, jossa oli
15428: Turun lääninvankila .................. 24.3.1998 mukana tullin huumeohjaaja ja huumekoira.
15429: Helsingin keskusvankila ............. 28.4.1998 Työsiirtolan selvityksen mukaan lenkkipolun
15430: Keravan nuorisovankila ja luota löydettiin kaksi litteää sätkänjämää, joissa
15431: Järvenpään avovankilaosasto .... 5.5.1998 oli hasismuruja.
15432: Sulkavan kurssikeskus ............... 10.9.1998 Kantelijaa ja hänen seurassaan olleita avolai-
15433: Riihimäen keskusvankila ........... 29.9.1998 tosvankeja pyydettiin antamaan virtsanäyte il-
15434: Pohjois-Karjalan lääninvankila . 5.11.1998 lalla tapahtuneen jälkeisenä päivänä, jolloin
15435: Oikeusministeriön vankein- epäillystä huumausaineen käytöstä oli siis kulu-
15436: hoito-osasto ............................... 9.12.1998 nut noin vuorokausi. Saatu selvitys viittaa sii-
15437: hen, että kantelijan päihtymystila ei testihetkel-
15438: lä ollut sillä tavoin ilmeinen, että hänen tavan-
15439: omainen toimintakykynsä olisi selvästi rajoittu-
15440: nut.
15441: RATKAISTUT KANTELUT
15442: Suoritetussa virtsakokeessa saatiin kolme ker-
15443: JA OMAT ALOITIEET
15444: taa positiivinen tulos BZO, joka tarkoittaa bent-
15445: sodiatsepiinin johdannaisia. Hasiksen käyttöä ei
15446: ilmennyt. Virtsanäyte lähetettiin Turun läänin-
15447: HUUMETESTIN SUORITTAMINEN vankilaan, josta se oli edelleen tarkoitus toimit-
15448: TYÖSII RTOLASSA taa Kansanterveyslaitoksen tutkittavaksi. Toi-
15449: Kantelija kertoi menettäneensä avolaitospaik- sin kuin vankeinhoito-osaston määräykset edel-
15450: kansa Kastelholman työsiirtolassa varmenta- lyttävät, positiivista näytettä ei kuitenkaan toi-
15451: mattoman huumetestin vuoksi ja pyysi oikeus- mitettu lääninvankilasta Kansanterveyslaitok-
15452: asiamiehen toimia. selle.
15453: Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston päih- Kansanterveyslaitokselta saatujen tietojen
15454: tymystilan toteamista koskevien määräysten mukaan käytetyn virtsatestin luotettavuus
15455: mukaan virtsanäytettä tai puhalluskoetta ei vaihtelee testattavasta aineesta riippuen 96- 100
15456: vaadita, jos päihtymystila on ulkonaisista mer- %välillä. Luotettavuus on alhaisin bentsodiatse-
15457: keistä päätellen ilmeinen. Tällöin on riittävää, piineilla, joilla se on 96 %. Testin käyttöä koske-
15458: että kaksi henkilökuntaan kuuluvaa tekemiensä van tutkimuksen mukaan myös laboratoriokou-
15459: ja kirjaamiensa havaintojen perusteella toteaa lutusta vailla olevat henkilöt kykenevät suorit-
15460: päihtymystilan. Niissä tapauksissa, joissa päih- tamaan testin luotettavasti, vaikka yksittäista-
15461: tymystilaa epäillään, mutta se ei ole ilmeinen, on pauksessa virhemahdollisuus on olemassa.
15462: tehtävä virtsa- tai puhalluskoe. Positiivinen virt- Testin osalta on huomattava, että erityisesti
15463: sanäyte on määräysten mukaan lähetettävä aina hasiksen käyttö on mahdollista peittää testissä.
15464: Kansanterveyslaitoksen vahvistettavaksi. Kansanterveyslaitokselta saadun tiedon mu-
15465: Kantelijan kohdalla huumeiden käyttöä kos- kaan tämä voi tapahtua suhteellisen helposti
15466: keva epäily perustui tehtyihin havaintoihin kan- käytettävillä aineilla ja menetelmillä.
15467: telijan ja kahden muun avolaitosvangin käyttäy- AOA Paunio totesi, että välitön näyttö kante-
15468:
15469:
15470:
15471: 109
15472: VANKEINHOITO
15473:
15474:
15475:
15476:
15477: lijan päihtymystilasta oli heikko, joten päihty- AOA Paunion päätös 27.1.1998, dnro 2341/4/
15478: mystilaa koskeva näyttö perustui merkittäväitä 96
15479: osin varmentamattomaan testitulokseen ja
15480: maastohavaintoihin. Vaikka AOA:n käsityksen
15481: mukaan oikeusministeriön istunto ei ylittänyt VANGIN OMIEN VAATTEIDEN
15482: harkintavaltaansa avolaitosmääräyksen peruut- KÄYTÖN KIELTÄMINEN
15483: taessaan, asiassa olisi hänen käsityksensä mu-
15484: Tutkintavanki arvosteli kantelussaan van-
15485: kaan voitu päätyä toiseenkin lopputulokseen.
15486: keinhoitoviranomaisia siitä, että hänen ei sallita
15487: Lisäksi AOA katsoi Turun lääninvankilan sai-
15488: käyttää edustamansa Hells Angels Finland -ni-
15489: raanhoitajan menetelleen virheellisesti siinä, et-
15490: misen moottoripyöräklubin tunnusliivejä Uu-
15491: tei hän ollut toimittanut vankeinhoito-osaston
15492: denmaan lääninvankilassa.
15493: ohjeiden mukaisesti kantelijan virtsanäytettä
15494: Tutkintavankeudesta annetun lain mukaan
15495: Kansanterveyslaitoksen tutkittavaksi.
15496: tutkintavangin vapautta on rajoitettava vain sii-
15497: Kantelun yhteydessä AOA kiinnitti oikeusmi-
15498: nä määrin kuin vangitsemisen tarkoitus sekä
15499: nisteriön vankeinhoito-osaston huomiota siihen ,
15500: vankilassa pitämisen varmuus ja järjestyksen
15501: että avolaitosmääräyksen peruuttamista ja tä-
15502: säilyminen edellyttävät. Lain mukaan tutkinta-
15503: hän liittyvää suoritetun ajan menettämistä on
15504: vanki saa käyttää omia vaatteitaan. Lisäksi tut-
15505: pidettävänä ankarana seuraamuksena. Koska
15506: kin ta vanki saa lain mukaan pitää hallussaan
15507: tämä seuraamus voi aiheutua teoista, joista muu-
15508: mukanaan tuomansa ja myöhemmin saamansa
15509: toin ei aiheudu minkäänlaista rangaistusluon-
15510: omaisuuden, jollei hallussapidosta aiheudu hait-
15511: teista seuraamusta (alkoholin aiheuttama tavan-
15512: taa laitoksen järjestykselle.
15513: omainen päihtymys) tai seuraamus on lievä (esi-
15514: V ankeinhoito-osasto oli maaliskuussa 1996 ke-
15515: merkiksi hasiksen satunnainen käyttö), vankien
15516: hottanut, että laitostenjohtajat kieltävät vanke-
15517: oikeusturvan kannalta on olennaista, että päih-
15518: ja käyttämästä sellaisia erilaisten tunnusten ja
15519: tymyksen toteaminen tapahtuu riittävän luotet-
15520: ryhmiin kuulumisen ulkoisia symboleita, jotka
15521: tavana tavalla.
15522: aiheuttavat häiriötä ja vaarantavat laitosturval-
15523: AOA:n käsityksen mukaan vangin päihtymys-
15524: lisuutta. Kirjeessä oli erikseen korostettu, että
15525: tilan toteamisessa on lähdettävä siitä, että huu-
15526: kiellolla ei saa rajoittaa vangille perustuslaissa
15527: melaboratorion varmentama testi on olennaisesti
15528: turvattujen perusoikeuksien käyttämistä.
15529: luotettavampi kuin ulkonaisten merkkien perus-
15530: AOA Paunio totesi, että vankeinhoitoviran-
15531: teella tapahtuva havainnointi. Tästä syystä ul-
15532: omaisten velvollisuus on taata vankien turvalli-
15533: koisiin merkkeihin perustuva päihtymystilan to-
15534: suus ja laitosjärjestyksen säilyminen vankilassa.
15535: teaminen voi tulla kysymykseen vain silloin, kun
15536: Tämä velvollisuus perustuu viime kädessä halli-
15537: päihtymystila on tapahtumahetkellä todella il-
15538: tusmuodon 6 §:ssä säädettyyn oikeuteen henkilö-
15539: meinen ja kiistaton.
15540: kohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuu-
15541: Vastaisen koulutuksen ja ohjauksen varalle
15542: teen. Se velvoittaa vankeinhoitoviranomaisia
15543: AOA kiinnitti vankeinhoito-osaston huomiota
15544: myös sellaiseen ennalta ehkäisevään toimintaan
15545: voi~
15546: siihen, että pikatestien tulokset ohjeiden mukai-
15547: jolla vankien turvallisuus ja laitosjärjestys
15548: sesti varmennetaan ja että tämä on henkilökun-
15549: daan turvata.
15550: nan tiedossa.
15551:
15552:
15553:
15554: 110
15555: VANKEINHOITO
15556:
15557:
15558:
15559:
15560: Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun Hän ei katsonut, että vankeinhoito-osaston
15561: lain esitöistä ilmenee, että vankien omaisuuden edellä mainitulla kirjeellään tai Uudenmaan lää-
15562: hallussapitoa koskevat säännökset on tarkoitet- ninvankilan kieltäessään tuon kirjeen nojalla
15563: tu koskemaan myös vaatteita. AOA piti perustel- moottoripyöräkerhojen tunnusliivien käytön
15564: tuna sitä vankeinhoito-osaston tulkintaa, että ylittäneen harkintavaltansa tai käyttäneen sitä
15565: sama koskee myös tutkintavankeudesta annet- väärin. Kantelu ei antanut aihetta toimenpitei-
15566: tua lakia. Tähän nähden myös tutkintavangin snn.
15567: omien vaatteiden hallussapitoa voitaisiin rajoit- AOA Paunion kirje 19.2.1998, dnro 1408/4/96
15568: taa, mikäli hallussapidosta aiheutuu haittaa lai-
15569: toksen järjestykselle tutkintavankeudesta anne-
15570: tun lain 7 §:n tarkoittamalla tavalla. TUTKINTAVANGIN ERISTÄMINEN JA
15571: PÄÄTÖKSEN PERUSTELEMINEN
15572: Asiaa harkittaessa oli AOA:n mukaan otettava
15573: huomioon se, missä määrin kiellolla käyttää Tutkintavanki kanteli oikeusasiamiehelle mm.
15574: moottoripyöräklubien tunnusliivejä puututaan eristämisestään Helsingin lääninvankilassa.
15575: vankien perusoikeuksiin. Kielto voi merkitä Selvityksen mukaan tutkintavanki oli kahteen
15576: puuttumista lähinnä yksityisyyden, mielipiteen eri otteeseen viety eristysosastolle tarkkailtavak-
15577: tai yhdistymisvapauden suojaan. si noin kahdeksi vuorokaudeksi, koska oli ollut
15578: Tältä osin AOA totesi, että vaikka henkilö voi perusteita epäillä hänen laittaneen suuhunsa jo-
15579: pitää menettelyä vakavana puuttumisena hänen tain kiellettyä. Lähinnä tämän epäiltiin olevan
15580: vapauspiiriinsä, ei tälle voida antaa asian ar- huumausainetta.
15581: vioinnissa ratkaisevaa merkitystä. Hän katsoi, AOA Paunio katsoi, että kantelijan vieminen
15582: ettei kiellolla objektiivisesti arvioiden puututa tarkkailtavaksi ei ollut sinänsä lainvastaista,
15583: ainakaan perusoikeuksien ydinalueeseen. Kun mutta hän piti tarkkailuaikoja pitkinä. Hänen
15584: otetaan huomioon kiellon vaikutus sen kohteena käsityksensä mukaan olisi ollut eristämistä pe-
15585: oleviin vankeihin muutoinkin, hän katsoi, että se rustellumpaa ilmoittaa poliisille mahdollista
15586: voidaan perustaa kieltämättä jonkin verran tul- henkilöntarkastusta varten, mikäli vankeinhoi-
15587: kinnanvaraiseen tutkintavankeudesta annet- toviranomaiset olisivat edelleen epäilleet rikosta,
15588: tuun lakiin tutkintavankien osalta ja rangaistus- lähinnä huumausaineen hallussapitoa, senkin
15589: ten täytäntöönpanosta annettuun lakiin muiden jälkeen, kun kävi ilmeiseksi, ettei kantelija päih-
15590: vankien kohdalla. Näin on asianlaita erityisesti tynyt.
15591: siitä syystä, että rajoituksella pyritään turvaa- AOA:n käsityksen mukaan olisi myös asian-
15592: maan nimenomaisesti toisten vankien perusoi- mukaista, että tämäntyyppisestä eristämisestä
15593: keutena suojattua turvallisuutta. olisi nykyistä tarkemmat säännökset. Tällaisia
15594: AOA ei pitänyt käytettävissään olevan selvi- säännöksiä olikin esitetty hallituksen esityksessä
15595: tyksen nojalla perustelemattomana vankeinhoi- 10/1998.
15596: toviranomaisten käsitystä siitä, että moottori- AOA arvosteli lisäksi sitä, että kantelijan val-
15597: pyöräkerhojen tunnusliivien käyttö vankilassa vomaUoman tapaamisen peruuttamispäätöksen
15598: voi aiheuttaa pelkoja muissa vangeissa ja syn- perustelut oli kirjattu puutteellisesti. Hän saat-
15599: nyttää uhkaavaa ilmapiiriä sekä ääritapauksissa toi käsityksensä Helsingin lääninvankilan johta-
15600: provosoida väkivaltaisuuksia. jan tietoon.
15601:
15602:
15603:
15604: 111
15605: VANKEINHOITO
15606:
15607:
15608:
15609:
15610: AOA Paunion päätös 17.3.1998, dnrot 1165 ja keusministeriön vankeinhoito-osaston huomiota
15611: 1492/4/96 siihen, että mahdollisuus matkakustannusten
15612: korvaukseen omalla autolla vankilaan tultaessa
15613: ja sieltä palattaessa saatetaan vankeinhoitolai-
15614: VANGIN MATKAKUSTANNUSTEN toksen vastaisessa koulutuksessa ja ohjauksessa
15615: KORVAAMINEN asianmukaisesti henkilöstön ja vankien tietoon.
15616: AOA Paunion päätös 27.4.1998, dnro 2682/4/
15617: Kantelija kertoi, ettei hänelle korvattu rahana
15618: 97
15619: matkakustannuksia hänen saapuessaan vanki-
15620: laan suorittamaan rangaistustaan eikä hänen
15621: vapautuessaan vankilasta. Kantelija matkusti
15622: sekä tulo- että paluumatkan henkilöautolla ja VANGIN SIIRTO LAITOKSESTA TOISEEN
15623: vaatii korvaamaan matkakustannukset halvim- Kantelija anoi siirtoa Turun keskusvankilasta
15624: man yleisen kulkuneuvon taksan mukaisesti. Mikkelin lääninvankilaan päästäkseen huume-
15625: V ankeinhoitoasetuksen 77 §:n mukaan ran- vieroituskurssille. Hänet siirrettiin Mikkelin lää-
15626: gaistuslaitokseen saapuvan ja sieltä vapautuvan ninvankilaan, mutta kantelijan mukaan siirto oli
15627: vangin matkakustannukset Suomen alueella turha, koska huumevieroituskurssia ei Mikkelin
15628: maksetaan valtion varoista. Oikeusministeriön lääninvankilassa järjestetty. Lääninvankilassa
15629: vankeinhoito-osaston ohjeen mukaan omalla au- oli vain päihteetön osasto, jolle kantelijaa ei voi-
15630: tolla vankilaan saapuvan ja sieltä poistuvan van- tu sijoittaa. Omasta pyynnöstään kantelija siir-
15631: gin matkakustannukset korvataan yleisten kul- rettiin takaisin Turun keskusvankilaan.
15632: kuneuvojen taksan mukaisesti. Kantelijan ta- AOA:n varamies J onkka totesi, että kantelijan
15633: pauksessa näin ei menetelty. Hänen poistuessaan siirtoanomuksesta ilmeni selvästi hänen halunsa
15634: vankilasta oman auton kustannuksia ei korvat- päästä huumevieroituskurssille. Toisaalta siirto-
15635: tu. Vankilaan matkustaessaan kantelija oli saa- anomuksen perusteella oli ilmeistä, ettei kanteli-
15636: nut kotipaikkakuntansa alitäytäntöönpanij alta ja ollut tietoinen Mikkelin lääninvankilan päih-
15637: käyttöönsä junalipun. teettömän osaston toimintaperiaatteista ja siitä,
15638: AOA Paunio totesi, että N aarajärven varavan- ettei siellä järjestetä erityisiä huumevieroitus-
15639: kilan johtaja menetteli virheellisesti kieltäytyes- kursseja.
15640: sään vastoin oikeusministeriön ohjetta korvaa- AOA:n varamiehen mukaan siirtoanomusta
15641: masta kantelijan omalla autolla suorittaman ko- käsiteltäessä olisi ollut hyvän hallintotavan mu-
15642: timatkan matkakustannuksia. kaista tiedottaa kantelijalle riittävän selkeästi
15643: Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston selvi- Mikkelin lääninvankilan tilanteesta. AOA:n va-
15644: tyksen mukaan N aarajärven varavankila maksoi ramies saattoi käsityksensä Turun keskusvanki-
15645: sittemmin vaaditut kotimatkakustannukset. Li- lan ja Mikkelin lääninvankilan johtajan tietoon.
15646: säksi vankeinhoito-osasto kehotti suorittamaan AOA:n varamies Jonkan päätös 29.7.1998,
15647: kantelijalle julkisen liikenteen mukaisen matka- dnro 1222/4/98
15648: korvauksen hänen matkastaan vankilaan.
15649: AOA saattoi käsityksensä Naarajärven vara-
15650: vankilan johtajan virheellisestä menettelystä
15651: hänen tietoonsa. Tämän lisäksi hän kiinnitti oi-
15652:
15653:
15654: 112
15655: VANKEINHOITO
15656:
15657:
15658:
15659:
15660: VANGIN OIKEUS ULKOILUUN saattoi käyttää siviilissä alkoholia, mutta päih-
15661: teettömälle osastolle ilmoittautuessaan hän ei
15662: Vanki kanteli mm. siitä, että vankimielisairaa-
15663: saa olla alkoholin vaikutuksen alaisena. Koska
15664: lassa hoidettavana olevan vangin päivittäinen
15665: huumausaineiden käyttö on Suomessa kielletty,
15666: ulkoilu kestää joskus vain puoli tuntia.
15667: vastaavaa lupaa niiden käyttöön ei ollut voitu
15668: Vangilleon vankeinhoitoasetuksen 16 §:n mu-
15669: antaa.
15670: kaan järjestettävä tilaisuus ulkoilla ja harjoittaa
15671: Vaikka vankeinhoitoviranomaisten menette-
15672: sopivaa liikuntaa vähintään tunti päivässä. Oi-
15673: lyssä tässä tapauksessa ei ilmennyt lainvastai-
15674: keusministeriön vankeinhoito-osaston käsityk-
15675: suutta tai virheellisyyttä, AOA Paunio kiinnitti
15676: sen mukaan vangin oikeus ulkoiluun on ehdoton
15677: vankeinhoitoviranomaisten huomiota huumaus-
15678: ja se kiinnitti vankimielisairaalan ylilääkärin
15679: ainetestistä tiedottamiseen.
15680: huomiota päivittäiseen ulkoiluajan pituuteen.
15681: Hänen mukaansa saadusta selvityksestä ei il-
15682: AOA Paunion käsityksen mukaan vankeinhoi-
15683: mennyt, oliko kantelijalle tiedotettu siitä, että
15684: to-osaston näkemys vankimielisairaalassa ole-
15685: huumausainetesti antaa positiivisen tuloksen
15686: van vangin oikeudesta ulkoiluun oli oikea. Koska
15687: myös jonkin aikaa huumeiden käytön lopettami-
15688: vankeinhoito-osasto oli jo kiinnittänyt vanki-
15689: sen jälkeen ajan pituuden vaihdellessa aineen
15690: mielisairaalan ylilääkärin huomiota asiaan, asia
15691: mukaan. Vaikka huumeiden käyttö on Suomessa
15692: ei hänen taholtaan antanut aihetta muuhun kuin
15693: kiellettyä, kyseisestä seikasta olisi AOA:n mu-
15694: että hän lähetti jäljennöksen päätöksestään van-
15695: kaan syytä mainita erityisesti tapauksissa, joissa
15696: keinhoito-osastolle ja vankimielisairaalan ylilää-
15697: päihteettömälle osastolle tullaan suoraan siviilis-
15698: kärille tiedoksi.
15699: tä kuten tässäkin tapauksessa.
15700: AOA Paunion päätös 7.8.1998, dnro 1202/4/98
15701: AOA saattoi käsityksensä oikeusministeriön
15702: vankeinhoito-osaston ja asianomaisen vankilan
15703: tiedoksi.
15704: HUUMAUSAINETESTISTÄ AOA Paunion päätös 17.8.1998, dnro 1022/4/
15705: TIEDOTTAMINEN 98
15706: Kantelija tuli Hämeenlääninvankilan alaiselle
15707: Toijalan päihteettömälle vankilaosastolle ran-
15708: gaistustaan suorittamaan. Hänelle tehtiin hänen ERITYISVALVOTTU TAPAAMINEN
15709: saapumispäivänään huumausainetesti, jonka tu- JA VANGIN KULJETTAMINEN
15710: KAHLEHDITTUNA
15711: los oli positiivinen. Kantelijan jo aikaisemmin
15712: allekirjoittaman päihteettömyyssitoumuksen Kantelija arvosteli mm. sitä, että Uudenmaan
15713: mukaisesti hänet siirrettiin lääninvankilaan K yl- lääninvankilan vartiopäällikkö oli erityisvalvo-
15714: mäkoskelle. Kantelijan mukaan hänelle oli van- tussa tapaamisessa tehnyt vangille ansan.
15715: kilasta kerrottu, että hän voisi ennen osastolle Saadun selvityksen mukaan erityisvalvotussa
15716: tuloaan käyttää päihteitä. tapaamistilassa oli rakennusvirhe, joka mahdol-
15717: Saadun selvityksen mukaan kantelijalle oli listi luvattomien aineiden ja esineiden välittämi-
15718: useita kertoja sekä kirjallisesti että suullisesti sen. Havaittuaan rakennusvirheen vartiopääl-
15719: ilmoitettu huumausainetestistä ja puhallusko- likkö merkitsi aukon ns. ansamusteella. Erityis-
15720: keesta. Kantelijalle oli myös kerrottu, että hän valvotun tapaamisen jälkeen erään vangin todet-
15721:
15722:
15723: 113
15724: VANKEINHOITO
15725:
15726:
15727:
15728:
15729: tiin tahrineen kätensä musteeseen ja hän myönsi tia, ellei se ole tarpeen karkaamisen estämiseksi
15730: kuulustelussa aikoneensa vastaanottaa tapaajal- kuljetuksen aikana tai sellaisen väkivaltaisuuden
15731: taan aukon kautta huumausainetta. Tapaamisen hillitsemiseksi, jota ei ole saatu estetyksi muilla
15732: jälkeen aukko tukittiin. keinoin ja josta saattaa aiheutua vaaraa vangin
15733: Hallinnossa noudatettava tarkoitussidonnai- itsensä tai muiden henkilöiden turvallisuudelle
15734: suuden periaate sisältää velvollisuuden käyttää tai huomattavaa vahinkoa omaisuudelle. Kah-
15735: toimivaltaa vain siihen tarkoitukseen, johon se lehtimista ei ole jatkettava kauemmin kuin on
15736: on määritelty tai muutoin tarkoitettu käytettä- välttämätöntä. Oikeusministeriön vankeinhoi-
15737: väksi. Tämän periaatteen vastaista menettelyä to-osasto korostaa yleiskirjeessään (346/4/19/
15738: pidetään yleensä harkintavallan väärinkäyttönä 26.6.1980), että kahlehtimisen tarvetta on har-
15739: (Olli Mäenpää: Hallinto-oikeus, 1991, s. 158- kittava erikseen jokaisessa yksittäistapauksessa.
15740: 159). Raskaampaa kahlehtimistapaa kuin tilanne
15741: AOA Paunio totesi, että silloin kun on mahdol- välttämättä edellyttää ei saa käyttää.
15742: lista valita preventiivisten eli ennalta ehkäise- Eräässä aikaisemmassa AOA:n ratkaisussa
15743: vien toimenpiteiden ja repressiivisten, jälkikä- (dnro 1384/4/93, 28.7.1994) on pidetty virheelli-
15744: teisseuraamuksiin perustuvien valvontakeinojen senä sitä, että käsiraudoitus oli vankikuljetuksis-
15745: välillä, oli syytä pyrkiä käyttämään ensin mai- sa pääsääntönä. AOA Pirkko K. Koskinen katsoi
15746: nittuja. Tässä tapauksessa kysymys oli huumei- tuolloin, että kahlehtiminen on poikkeuksellinen
15747: den ja luvattomien esineiden kuljettamisen estä- toimenpide, johon tulee turvautua vain silloin,
15748: misestä. Koska aukon tukkiminen samalla esti kun sen on harkittu olevan välttämätöntä tietys-
15749: pysyvästi kielletyn toiminnan, AOA:n mukaan sä yksittäistapauksessa.
15750: olisi tullut mahdollisimman nopeasti päätyä tä- Tässä tapauksessa AOA Paunio totesi käsityk-
15751: hän ratkaisuun. senään, että vaikka henkilönkatsastukseen kul-
15752: Näin ollen AOA katsoi, vankilahenkilökunta ei jettaminen eroaisikin luonteeltaan tavanomai-
15753: olisi vain voinut, vaan sen olisi ensisijaisesti pitä- sista kuljetustilanteista, kahlehtiminen myös
15754: nyt päätyä asiassa toisenlaiseen ratkaisuun. henkilönkatsastukseen vietäessä tulisi suorittaa
15755: Asiaa oli käsitelty oikeusministeriön vankeinhoi- nimenomaan tapauskohtaisen harkinnan perus-
15756: to-osastossa, jonka mukaan valvontahenkilö- teella. Lisäksi hän totesi, että kantelija läänin-
15757: kunta olisi voinut päätyä myös toisenlaiseen rat- vankilan omankin käytännön vastaisesti myös
15758: kaisuun. tuotiin takaisin käsiraudoissa, vaikka vankilan
15759: Kantelija arvosteli myös sitä, että henkilön- johtajan selvityksen mukaan tähän ei ollut pe-
15760: katsastukseen kuljetettaessa ja sieltä takaisin rusteita.
15761: tuotaessa häntä pidettiin käsiraudoissa. AOA saattoi käsityksensä oikeusministeriön
15762: Saadun selvityksen mukaan Uudenmaan lää- vankeinhoito-osaston ja Uudenmaan lääninvan-
15763: ninvankilan käytäntönä on, että vanki viedään kilan tietoon.
15764: henkilönkatsastukseen kahlittuna. Sen sijaan AOA Paunion päätös 2.9.1998, dnrot 136/4/97
15765: paluumatkalla ei käytetä kahleita, jollei kahleh- ja 995/4/98
15766: timiseen ole erityisiä perusteita.
15767: Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun
15768: lain 2 luvun ll §:n mukaan vankia ei saa kahleh-
15769:
15770:
15771:
15772: 114
15773: VANKEINHOITO
15774:
15775:
15776:
15777:
15778: ERISTÄMINEN KEHONSISÄISEN Vastaavan kannanoton AOA Jonkka esitti
15779: HUUMEIDENKULJETUSEPÄILYN VUOKSI myös toisessa Pelson keskusvankilassa tapahtu-
15780: Kantelija arvosteli Pelson keskusvankilan me- nutta eristämistä koskevassa asiassa.
15781: nettelyä tarkkailuselliin sijoittamista koskevassa Eristämispäätökseen liittyviä asiakirjoja läpi-
15782: asiassa. Henkilökunta oli saanut vihjeen, jonka käydessään AOA kiinnitti huomiota myös var-
15783: mukaan kantelija yrittäisi salakuljettaa vanki- tiopäällikön vastauksiin, jotka tämä oli antanut
15784: laan kehonsisäisesti huumeita. Tästä syystä var- kantelijan "vangin asiansa esittämislomakkeel-
15785: tiopäällikkö antoi luvan eristää kantelija kame- la" tekemiin kysymyksiin. Ilmeni, että vartio-
15786: ravalvottuun eristysselliin, jossa oli kuivakäy- päällikkö oli vastannut vangin kysymyksiin toi-
15787: mälä. Kantelija oli eristettynä neljä päivää. Kan- sin kuin AOA:lle antamassaan selvityksessä.
15788: telija katsoi, että kysymyksessä oli lainvastaises- AOA:n mukaan vartiopäällikön vastaukset
15789: ti suoritettu henkilönkatsastus. olivat omiaan antamaan kantelijalle virheellisen
15790: AOA Jonkka totesi, että Pelson keskusvanki- kuvan eristämispäätöksen suorittamisesta ja ni-
15791: lan vartiopäällikkö eristi kantelijan ilman voi- milehteen tehdystä merkinnästä. AOA ei pitänyt
15792: massa olevan lain tukea kehonsisäisen huumei- vartiopäällikön vastauksia hyvän hallintotavan
15793: denkuljetusepäilyn vuoksi. mukaisina, minkä käsityksensä hän saattoi Pel-
15794: son keskusvankilan tietoon.
15795: Menettelyn moitittavuutta arvioidessaan
15796: AOA Jonkan päätös 23.11.1998, dnro 621/4/97
15797: AOA kuitenkin otti huomioon ne perusteet, joilla
15798: hallituksen esityksessä laeiksi rangaistusten täy-
15799: täntöönpanosta annetun lain, tutkintavankeu- POISTUMISLUVAN PERUUTTAMISEN
15800: desta annetun lain, pakkokeinolain ja kansanter- PERUSTELEMINEN
15801: veyslain muuttamisesta (HE I0/1998 vp.) ehdo- Kantelija oli tyytymätön siihen, että hän sai
15802: tetaan henkilönkatsastusmenettelyn yksinker- sopimattomasta käytöksestään kurinpitoran-
15803: taistamista pyrittäessä ehkäisemään huumeiden gaistuksen lisäksi useita muitakin seuraamuksia,
15804: kulkeutuminen rangaistuslaitoksiin. Vaikka ky- kuten jo myönnetyn poistumisluvan menettämi-
15805: seiset lakiin ehdotetut muutokset eivät tehneet sen. Poistumislupapäätöksen peruuttaminen oli
15806: vartiopäällikön menettelyä oikeutetuksi, ne vai- perusteltu puutteellisesti siten, että siitä sai er-
15807: kuttivat sen moitittavuusarviointiin. heellisen vaikutelman peruutuspäätöksen syys-
15808: AOA otti toimenpiteitä harkitessaan huo- tä. Peruuttaminen perustui kuitenkin kokonais-
15809: mioon myös sen, että oikeusministeriön vankein- harkintaan ja siihen, ettei kantelijan osalta lupa-
15810: hoito-osasto oli Pelson keskusvankilan johtajalle ehtojen noudattamista voitu enää pitää riittävän
15811: osoittamassaan kirjeessä jo kiinnittänyt vaka- varmana, mihin arviointiin oli vaikuttanut kan-
15812: vaa huomiota voimassa olevan lain noudattami- telijan sopimaton käytös.
15813: seen. Koska oikeusministeriön vankeinhoito-osasto
15814: Näin ollen asia ei antanut aihetta muuhun kuin oli kiinnittänyt ao. virkamiehen huomiota pää-
15815: että AOA saattoi käsityksensä vartiopäällikön tösten asianmukaisempaan perustelemiseen asia
15816: menettelyn virheellisyydestä hänen tietoonsa ei antanut AOA Jonkalie aihetta toimenpiteisiin.
15817: vastaisen varalle. AOA lähetti kuitenkin jäljennöksen vastaukses-
15818: AOA Jonkan päätös 11.9.1998, dnro 2517/4/96 taan tiedoksi asianomaiselle virkamiehelle.
15819: AOA Jonkan kirje 30.9.1998, dnro 1133/4/96
15820:
15821:
15822: 115
15823: VANKEINHOITO
15824:
15825:
15826:
15827:
15828: VANGIN HALTUUN ANNETIAVA siitä ei voida olettaa olevan ilmeistä karkaamis-
15829: VAATETUS
15830: vaaraa. Näin ollen omien vaatteiden käytön suh-
15831: Kantelija katsoi, että Turun keskusvankilan teen pääsääntönä on, että vankien on annettava
15832: menettely ei ole tasapuolista päätettäessä siitä, käyttää omia vaatteitaan, jos laissa mainittuja
15833: mitä vaatetusta annetaan vankien haltuun. esteitä ei ole.
15834: Selvityksessään vankilan talousmestari kertoo AOA katsoi, ettei Turun keskusvankilan ta-
15835: p1taneensä periaatteenaan, että esimerkiksi lousmestarin noudattama periaate vastaa lain
15836: omaa verryttelypukua ei anneta vangin haltuun, tarkoitusta, vaikkakin oman verryttelyasun
15837: koska omat vaatteet voivat vain täydentää ei- käytön kieltäminen saattaa olla tapauskohtai-
15838: vätkä korvata vankipukua. sesti perusteltua esimerkiksi karkaamisvaaran
15839: AOA Jonkka totesi, että rangaistusten täytän- vuoksi. AOA saattoi käsityksensä Turun keskus-
15840: töönpanosta annetun lain mukaan rangaistuslai- vankilan tietoon.
15841: toksessa on vangille annettava asianmukainen AOA Jonkan päätös 16.10.1998, dnro 2080/4/
15842: vaatetus. Vangin on annettava käyttää omia 97
15843: vaatteitaan, jos ne ovat hyvässä kunnossa ja jos
15844:
15845:
15846:
15847:
15848: 116
15849: POLIISI
15850:
15851:
15852:
15853:
15854: POLIISI keusasiamiehen toimenpiteisiin. Vuonna 1998
15855: poliisikanteluista 12 % johti toimenpideratkai-
15856: suun. Syynä keskimääräistä suurempaan toi-
15857: YLEISTÄ menpideprosenttiin saattaa olla poliisitoiminnan
15858: Poliisiasioiden ratkaisijana on 31.8.1998 saak- luonne. Poliisi joutuu puuttumaan ihmisten oi-
15859: ka ollut AOA Riitta-Leena Paunio ja 1.9.1998 keuksiin syvällekäyvästi, mikä usein tapahtuu
15860: lukien AOA Jaakko Jonkka. Hallinnonalan pää- nopeita ratkaisuja vaativissa tilanteissa. On kui-
15861: esittelijänä on kertomusvuonna ollut nuorempi tenkin muistettava, että toimenpideprosenteista
15862: oikeusasiamiehensihteeri Jussi Pajuoja. ei ole syytä tehdä pitkälle meneviä poliisitoimin-
15863: nan yleiseen arviointiin liittyviä johtopäätöksiä.
15864: Poliisiasiat laillisuusvalvonnassa Luvut ovat tällaiseen liian pieniä.
15865: Keskeisiä poliisikanteluiden kohteita ovat esi-
15866: Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaistavaksi
15867: tutkinta ja pakkokeinot. Tyypillisiä esitutkintaa
15868: tulee pääosa ylimmille laillisuusvalvojille osoite-
15869: koskevia kanteluita ovat rikosilmoituksen vas-
15870: tuista poliisikanteluista. Eräänä syynä tähän
15871: taanottamista ja kirjaamista, esitutkinnan vii-
15872: ovat oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen tehtä-
15873: västymistä, keskeyttämistä ja toimittamatta
15874: vien jakoa koskevan lain säännökset, joiden mu-
15875: jättämistä käsittelevät kantelut. Pakkokeino-
15876: kaan kiinniottamista, pidättämistä, vangitse-
15877: kantelut kohdistuvat tyypillisesti mm. kotietsin-
15878: mista, matkustuskieltoa, säilöönottoa ja muuta
15879: töihin, takavarikoihin ja pidättämisen edelly-
15880: vapaudenriistoa koskevat tapaukset oikeuskans-
15881: tyksiin.
15882: leri siirtää yleensä oikeusasiamiehelle.
15883: Poliisikantelut ovat määrällisesti yksi suurim- Poliisin toimintaympäristöä koskevia
15884: pia kanteluryhmiä. Niiden osuus oikeusasiamie- lainsäädäntömuutoksia
15885: hen ratkaisemista kanteluista on viime vuosina
15886: Poliisin toimintaympäristöön vaikuttavia kes-
15887: ollut 10- 15 %. Vuonna 1998 ratkaistuja poliisi-
15888: keisiä muutoksia viime vuosilta ovat mm. olleet
15889: kanteluita oli 242; edellisenä vuonna vastaava
15890: vuoden 1996 kihlakuntauudistus ja vuoden 1997
15891: luku oli 331.
15892: laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa.
15893: Yhtenä syynä poliisikanteluiden määrän las-
15894: Vuoden 1998 aikana voimaan tulleista lainsää-
15895: kuun on todennäköisesti ollut se, että poliisimies-
15896: däntömuutoksista ovat poliisikanteluissa esiin-
15897: ten tekemiksi epäiltyjen rikosten tutkinta uudis-
15898: tyneet mm. uusi ampuma-aselaki ja passilain
15899: tettiin loppuvuodesta 1997 voimaan tulleilla esi-
15900: muutokset.
15901: tutkintalain muutoksilla. Poliisimiehen teke-
15902: Näiden lainmuutosten toimivuutta on pyritty
15903: mäksi epäillyn rikoksen esitutkintaa johtaa aina
15904: seuraamaan poliisilaitosten tarkastuksilla.
15905: virallinen syyttäjä lukuun ottamatta rikesakko-
15906: ja rangaistusmääräysasioita. Silloin kun ihmiset
15907: harkitsevat kantelun ja rikosilmoituksen teke- TARKASTUKSET
15908: misen välillä, on ilmeistä, että uuden järjestel-
15909: Tarkastuskohteet
15910: män myötä aikaisempaa yleisemmin päädytään
15911: rikosilmoitukseen. AOA Paunio tarkasti vuonna 1998 seuraavat
15912: Poliisikantelut näyttävät tilastojen valossa poliisikohteet: Itä-Suomen lääninhallituksen po-
15913: johtavan hieman keskimääräistä useammin oi- liisiosasto 10.3.1998, Mikkelin kihlakunnan polii-
15914:
15915:
15916: 117
15917: POLIISI
15918:
15919:
15920:
15921:
15922: silaitos10.3.1998, Itä-Suomen lääninhallituksen kestoon. Lisäksi tuli esille kiinniottoperusteiden
15923: Kuopion alueellinen palveluyksikkö 11.3.1998, asianmukaisuus eräässä yksittäistapauksessa,
15924: Kuopion seudun kihlakunnan poliisilaitos jonka AOA Paunio otti tutkittavaksi erillisenä
15925: 11.3.1998, Saarijärven kihlakunnan poliisilaitos asiana. Mikkelin poliisilaitoksen tarkastuksessa
15926: 4. 6.1998 ja Äänekosken kihlakunnan poliisilaitos todettiin henkilöstöhallinnon ongelmat.
15927: 4.6.1998. AOA Jonkka tarkasti seuraavat koh- Saarijärven kihlakunnan poliisilaitoksen tar-
15928: teet: Juvan kihlakunnan poliisilaitos ja Sulkavan kastuksella AOA Paunio totesi, että yksityisoi-
15929: paikallistoimisto 10.9.1998, Lahden kihlakun- keudellisten vaateiden selvittäminen uudessa ri-
15930: nan poliisilaitos 27.10.1998, Itä-Suomen läänin- kosoikeudenkäynnissä on merkinnyt tutkinta-
15931: hallituksen Joensuun alueellinen palveluyksikkö aikojen pidentymistä ja poliisin työmäärän kas-
15932: 5.11.1998, Joensuun kihlakunnan poliisilaitos vua. Hän esitti, että henkilöstön työpaikkakou-
15933: 6.11.1998 ja Vantaan kihlakunnan poliisilaitos lutuksessa paneuduttaisiin poliisilakiperusteisiin
15934: 26.11.1998. kiinniottoaikoihin ja kiinnioton oikeaan peruste-
15935: Tarkastusteemoina ovat olleet mm. poliisin ja lemiseen.
15936: syyttäjän yhteistoiminta rikosprosessissa, polii- Äänekosken kihlakunnan poliisilaitoksen tar-
15937: sipalveluiden alueellinen saatavuus sekä poliisin kastuksessa A 0 A Paunio edellytti rikostu tkij alla
15938: yhteistoiminta läänien alueella. Erityistä huo- avoinna olleiden vanhojen asioiden saattamista
15939: miota on kiinnitetty sellaisten vapauteen puut- loppuun. Poliisilaitoksen ilmoituksen mukaan
15940: tuvien pakkokeinojen käyttöön, jotka eivät jou- tämä tapahtui syyskuun 1998loppuun mennes-
15941: du tuomioistuinkontrolliin. Näitä ovat kiin- sä. Lisäksi AOA Paunio katsoi, että poliisivanki-
15942: niotot ja pidätykset, jotka muodostavat poliisin lan vartijavahtimestareita oli ohjattava poliisi-
15943: suorittamista vapauteen kohdistuvista pakko- lain kiinniottoperusteiden ja säilytysaikojen
15944: keinoista valtaosan. Myös esitutkinnan joutui- asianmukaiseen noudattamiseen.
15945: suus ja tutkinnan lopettamispäätökset ovat ol- Juvan kihlakunnan poliisilaitoksen tarkastuk-
15946: leet seurannan kohteina samoin kuin uuden ri- sessa AOA Jonkka kiinnitti huomiota poliisilaki-
15947: kosprosessin esitutkinnalle asettamien vaati- perusteisten kiinniottojen ja esitutkinnan lopet-
15948: musten yleinen seuranta. tamispäätösten perustelemiseen ja esitti asian
15949: Apulaisoikeusasiamiehen suorittamissa tar- ottamista esille työpaikkakoulutuksessa.
15950: kastuksissa tehdyistä havainnoista voidaan mai- Lahden kihlakunnan poliisilaitoksen tarkas-
15951: nita seuraavat. tuksen yhteydessä AOA Jonkka totesi, että ta-
15952: Itä-Suomen lääninhallituksen poliisiosaston lousrikostoimistossa oli useita yli vuoden vireillä
15953: tarkastuksessa AOA Paunio kiinnitti huomiota olleita juttuja, joiden tutkintaa ei oltu vielä eh-
15954: siihen, että läänin poliisitoimessa tehtäväjaot ja ditty aloittaa. Toimiston rikoskomisariolta pyy-
15955: yhteistoiminta entisten lääninosastojen välillä dettiin asiasta selvitystä. Selvityksessään rikos-
15956: vaikuttivat kehittymättömiltä. komisario esitti, että syyteoikeuden vanhentu-
15957: Itä-Suomen läänin Kuopion alueellisen palve- miset olivat uhkana, ellei tutkinta tilannetta saa-
15958: luyksikön tarkastuksessa AOA Paunio katsoi, da korjatuksi tutkijaresurssien lisäyksellä tai
15959: että yksikön toiminnan kannalta johtosuhteet ja muilla järjestelyillä. Tarkastuksessa AOA Jonk-
15960: asiajako olisi läänissä selkeytettävä. ka myös kiinnitti huomiota siihen, että kiinniot-
15961: Kuopion seudun kihlakunnan poliisilaitoksella toilmoituksissa oli eräissä tapauksissa käytetty
15962: kiinnitettiin huomiota eräiden esitutkintojen epäasiallista kieltä.
15963:
15964: 118
15965: POLIISI
15966:
15967:
15968:
15969:
15970: Itä-Suomen läänin Joensuun alueellisen palve- jatkettiin poliisivankiloiden erillistä tarkastus-
15971: luyksikön ja Joensuun kihlakunnan poliisilaitok- toimintaa, josta on yksityiskohtaisesti kerrottu
15972: sen tarkastuksissa haluttiin tietoja erityisesti vuoden 1997 vuosikertomuksessa. Apulaisoi-
15973: paikallisesta skiniongelmasta ja poliisin rasis- keusasiamiehen määräyksestä poliisiasioihin pe-
15974: minvastaisesta työstä. Ilmeni, että Joensuun po- rehtynyt esittelijä ja tarkastaja tarkastivat Vih-
15975: liisilaitoksella on tartuttu vakavasti kyseisiin din, Lohjan ja Raaseporin poliisivankilat
15976: ongelmiin. Tämä tuli esiin niin poliisilaitoksen 26.5.1998 ja Vammalan poliisivankilan 18.11.
15977: johdon kuin henkilökunnankin kanssa keskustel- 1998.
15978: taessa.
15979: Vantaan kihlakunnan poliisilaitoksen tarkas- Yhteenveto tarkastushavainnoista
15980: tuksessa AOA Jonkka totesi, että keskeneräisiä Tarkastushavainnossa on merkillepantavaa,
15981: vanhoja juttuja oli huomattavan paljon ja eräis- että huomattavan monessa tapauksessa on kiin-
15982: sä tapauksissa rikos oli esitutkinnan aikana van- nitetty huomiota poliisilain mukaisten kiinniot-
15983: hentunut. Poliisilaitoksen selvityksen mukaan tojen perusteisiin, kirjaamiseen ja säilössäpitoai-
15984: jutturuuhkan purkamiseksi poliisilaitos on pe- koihin sekä viitattu työpaikkakoulutuksen tar-
15985: rustamassa projektiryhmää. Tilanteen seuraami- peeseen näissä asioissa. Havaituista ongelmista
15986: seksi AOA Jonkka ilmoitti, että Vantaan rikos- pyydettiin sisäasiainministeriön poliisiosastolta
15987: tutkinnan tilanne tarkastetaan erikseen uudel- lausunto 13.2.1998 (dnro 381/3/97). Näiden pak-
15988: leen kesällä 1999, jolloin harkitaan mahdollisesti kokeinojen seurantaa jatketaan edelleen. Tarkoi-
15989: tarvittavia jatkotoimia. tus on riittävän havaintoaineiston pohjalta har-
15990: Vantaan poliisilaitoksen tarkastuksen ennak- kita mahdollisesti tarvittavia jatkotoimia. K y-
15991: kotoimenpiteenä oli pyydetty listausta kaikista symys on keskeiseen perusoikeuteen- vapauteen
15992: yli vuoden aktiivitutkinnassa olleista jutuista. -kohdistuvasta pakkokeinosta.
15993: Tarkastuksessa ilmeni, että pyydettyä materiaa- Syynä mainittuihin ongelmiin näyttäisi alus-
15994: lia ei kaikilta osin ennakolta toimitettu eikä tavien havaintojen mukaan olevan mm. koulu-
15995: myöskään esitetty tarkastuksen yhteydessä. tuksen puutteellisuus ja ATK:nkäyttöön liitty-
15996: AOA J onkka otti selvitettäväksi, miksi poliisilai- vät ongelmat. Yhtenä syynä saattaa myös olla
15997: tos ei toimittanut pyydettyjä tietoja. Selvitys se, että poliisilaissa säilössäpitoajat ovat eri tilan-
15998: osoitti, että kysymys ei ollut tarkoituksellisesta teissa keskenään erilaiset. Henkilön suojaami-
15999: pimittämisestä vaan inhimillisestä erehdyksestä. sessa ja rikoksen estämisessä säilöönoton enim-
16000: Tapaus antoi kuitenkin aiheen kiinnittää tarkas- mäisaika on 24 tuntia, kotirauhan suojaamisessa
16001: tustoiminnan yhteydessä huomiota siihen, että ja päihtyneen säilöönotossa 12 tuntia ja etsintä-
16002: kaikki pyydetty etukäteismateriaali saadaan kuulutetun kiinniottamisen yhteydessä esiintyy
16003: asianmukaisesti. Etukäteen hankittu aineisto kuuden tunnin saapuvillaoloaika. Lisäksi säilös-
16004: kun muodostaa mm. poliisilaitosten tarkastus- säpitoaikoihin liittyy poikkeussäännöksiä, jotka
16005: ten keskeisen rungon. koskevat yön yli säilössäpitämistä.
16006: Edellä mainittujen poliisilaitosten tarkastus- Poliisilain säilössäpitoajat muodostavat sns
16007: ten yhteydessä on tarkastettu myös laitosten po- huomattavan epäyhtenäisen järjestelmän, mikä
16008: liisivankilat, joissa olleille pidätetyille on järjes- on myös laillisuusvalvonnan kannalta ongelmal-
16009: tetty mahdollisuus keskusteluun apulaisoikeus- lista. Koska kysymys on perusoikeutena suojat-
16010: asiamiehen kanssa. Lisäksi vuoden 1998 aikana tuun henkilökohtaiseen vapauteen puuttumises-
16011:
16012: 119
16013: POLIISI
16014:
16015:
16016:
16017:
16018: ta, olisi suotavaa, että tätä koskevat poliisilain RATKAISTUT KANTELUT
16019: säilössäpitoajat muodostaisivat selkeän kokonai- JA OMAT ALOITTEET
16020: suuden. Tehtyjen tarkastushavaintojen ja kante-
16021: luiden perusteella näin ei tällä hetkellä ole, koska
16022: ESITUTKINNAN VIIVÄSTYMINEN
16023: säilössäpitoaikoja koskevat poliisilain säännök-
16024: set tuottavat jatkuvasti runsaasti soveltamison- Kantelija arvosteli oikeusasiamiehelle osoitta-
16025: gelmia. massaan kantelussa kahden esitutkinnan viipy-
16026: mistä Helsingin poliisilaitoksella.
16027: Poliisihallinnon tarkastukset 1998 Esitutkinnan viivytyksetön toimittaminen on
16028: AOA Paunion käsityksen mukaan erityisesti
16029: Itä-Suomen lääninhallituksen syylliseksi epäillyn kannalta tärkeää, jotta tämä
16030: poliisiosasto ............................. 10.3.1998 ei joudu olemaan tarpeettoman kauaa rikoksesta
16031: Mikkelin kihlakunnan epäillyn asemassa, vaan että asia etenee joutui-
16032: poliisilaitos............................... 10.3.1998 sasti virallisen syyttäjän ja mahdollisesti tuo-
16033: Itä-Suomen lääninhallituksen Kuo- mioistuimen ratkaistavaksi.
16034: pion alueellinen palveluyksikkö 11.3.1998 Esitutkinnan hyväksyttävä kesto riippuu tut-
16035: Kuopion seudun kihlakunnan kittavan asian erityispiirteistä, muun muassa sen
16036: poliisilaitos............................... 11.3.1998 laadusta ja laajuudesta. Olosuhteet, esimerkiksi
16037: Vihdin kihlakunnan poliisi- käytettävissä olevat resurssit, voivat myös joh-
16038: laitoksen poliisivankila ............. 26.5.1998 taa siihen, että tehtäviä asetetaan poliisilain 3 §:n
16039: Raaseporin kihlakunnan poliisi- tarkoittamalla tavalla tärkeysjärjestykseen, jol-
16040: laitoksen poliisivankila ............. 26.5.1998 loin vähemmän kiireelliseksi arvioitujen tehtä-
16041: Lohjan kihlakunnan poliisilaitoksen vien hoitaminen voi siirtyä. Yleistä enimmäisai-
16042: poliisivankila ........................... 26.5.1998 kaa esitutkinnalle ei voida määrittää lukuun
16043: Saarijärven kihlakunnan ottamatta syyteoikeuden vanhentumisaikoja.
16044: poliisilaitos .............................. . 4.6.1998 AOA katsoi, että tässä tapauksessa asioiden
16045: Äänekosken kihlakunnan tutkijana toiminut vanhempi rikoskonstaapeli ei
16046: poliisilaitos .............................. . 4.6.1998 ollut esittänyt hyväksyttäviä perusteita sille,
16047: Juvan kihlakunnan poliisilaitos ja että sinänsä perustellusti yhdessä toimitetut esi-
16048: Sulkavan palvelutoimisto ......... 10.9.1998 tutkinnat olivat kestäneet, toinen noin 2,5 ja
16049: Lahden kihlakunnan poliisilaitos 27.10.1998 toinen 3 vuotta. AOA viittasi erityisesti siihen,
16050: Itä-Suomen lääninhallituksen Joen- että selvityksen mukaan asioissa ei ollut touko-
16051: suun alueellinen palveluyksikkö 5.11.1998 kuun 1993 ja maaliskuun 1994 välisenä aikana
16052: Joensuun kihlakunnan poliisilaitos toimitettujen kuulustelujen jälkeen toimitettu
16053: ja poliisivankila........................ 6.11.1998 muita varsinaisia tutkintatoimenpiteitä kuin
16054: Vammalan kihlakunnan poliisi- yksi, lähinnä muodollinen asianomistajakuulus-
16055: laitoksen poliisivankila .. . .. . . .. . ... 18.11.1998 telu helmikuussa 1996, ennen kuin esitutkinta-
16056: Vantaan kihlakunnan pöytäkirjat oli kesäkuussa 1996 toimitettu viral-
16057: poliisilaitos............................... 26.11.1998 liselle syyttäjälle. Lisäksi vanhempi rikoskons-
16058: taapeli oli selvityksen mukaan laiminlyönyt vii-
16059:
16060:
16061: 120
16062: POLIISI
16063:
16064:
16065:
16066:
16067: vytyksettä toimittaa kaupunginviskaalin pyytä- katsotulle tiedoksi ennen kuin asianomistaja saa
16068: män lisä tutkinnan. siitä tiedon.
16069: AOA saattoi vanhemman rikoskonstaapelin OA Lehtimajan kirje 16.2.1998, dnro 1769/4/95
16070: tietoon käsityksensä siitä, että tämä oli vastoin
16071: esitutkintalain 6 §:ää laiminlyönyt toimittaa ky-
16072: symyksessä olevat esitutkinnat ilman aiheetonta ESITUTKINNAN SUORITTAMINEN
16073: viivytystä. Hämeenlinnan poliisilaitokselle tekemässään
16074: AOA Paunion päätös 20.1.1998, dnro 2485/4/
16075: esitutkintapyynnössä kantelija katsoi, että
16076: 96 erään oppilaitoksen toiminnassa ilmeni selvästi
16077: virheellisiä ja määräysten vastaisia menettelyjä
16078: siirrettäessä sen toimintaa valtiolta kuntayhty-
16079: RANGAISTUSVAATIMUKSEN ILMOITTA- mälle. Hän pyysi poliisia selvittämään, olivatko
16080: MINEN ASIANOMISTAJALLE
16081: oppilaitoksen johtokunta, rehtori ja kaupungin
16082: Liikennevahinkoon syylliseksi epäilty oli saa- virkamiehet syyllistyneet viranomaistoimillaan
16083: nut tietää vastapuolelta, tämän vaatiessa hänel- ja laiminlyönneillään rangaistaviin tekoihin.
16084: tä vahingonkorvausta, että poliisi oli katsonut Poliisilaitoksen rikoskomisario ei suorittanut
16085: hänet yksin syylliseksi. Syylliseksi epäilty kan- asiassa esitutkintaa. Hän esitti perusteenaan esi-
16086: teli siitä, ettei Vantaan poliisilaitos ollut ilmoit- tutkintalain 2 §:n 2 momentin mukaisen toimen-
16087: tanut asiasta ensin hänelle itselleen. piteistä luopumisen.
16088: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- AOA Paunion mukaan kyseistä lainkohtaa ei
16089: van. voitu soveltaa käsiteltävään tapaukseen, koska
16090: Laissa ei ole säännöksiä siitä, missä järjestyk- se edellyttää, että tekijän syyllisyys on selvä.
16091: sessä samaan asiaan liittyvät useat rangaistus- AOA:n mukaan virkavelvollisuuksien sisällön
16092: vaatimukset on annettava tiedoksi tai milloin yksityiskohtainen selvittäminen on edellytykse-
16093: asianomistajalle kerrotaan siitä, keneen rangais- nä sille, että perustellusti voidaan päätyä siihen
16094: tusvaatimus kohdistetaan. Usein asia ilmenee tulokseen, ettei ole syytä epäillä rikoslain 40 lu-
16095: jo tiedusteltaessa asianomistajan suostumusta vun 10 tai II §:n mukaista virkavelvollisuuksien
16096: rangaistusmääräysmenettelyyn. Tämä tieto on rikkomista. Tätä selvitystyötä ei käsiteltävässä
16097: asianomistajalle tärkeä mahdollisten vahingon- tapauksessa kuitenkaan tehty, minkä myös tut-
16098: korvausvaatimusten esittämisen kannalta. kinnanjohtajana toiminut rikoskomisario selvi-
16099: Rikoksesta epäillyn tulisi kuitenkin saada tieto tyksessään myönsi. Rikoskomisario totesi, että
16100: rangaistusvaatimuksesta ennen muita asianosai- siinä tapauksessa, että esitutkinta olisi päätetty
16101: sia. Rangaistusvaatimuksesta ei tulisi kertoa suorittaa, tutkinnassa "olisi pitänyt tapahtu-
16102: asianomistajalle, ennen kuin se on annettu tie- mien lisäksi selvittää kaikki ne säännökset ja
16103: doksi epäillylle. Käytännössä yleensä menetel- määräykset, joista kunkin virkamiehen virkavel-
16104: läänkin niin, että epäilty saa asiasta ensimmäise- vollisuus muodostuu. Myöskin vastuun kohden-
16105: nä tiedon. taminen ja virkamiesten valvontavelvollisuuden
16106: OA kiinnitti Vantaan poliisilaitoksen huomio- selvittäminen olisi ollut suuritöistä."
16107: ta siihen, että rangaistusvaatimus olisi pyrittävä AOA:n käsityksen mukaan esitutkintapyyn-
16108: aina, mikäli mahdollista, antamaan syylliseksi nössä ja opetushallituksen tilintarkastuskerto-
16109:
16110:
16111: 121
16112: POLIISI
16113:
16114:
16115:
16116:
16117: muksissa esitettyjä väitteitä oppilaitoksen vir- AOA saattoi käsityksensä Helsingin kihlakun-
16118: heellisistä ja määräysten vastaisista menettelyis- nan poliisilaitoksen ja tutkinnanjohtajana toimi-
16119: tä ei voitu poissulkea niiden tietojen ja selvitys- neen rikoskomisarion tietoon.
16120: ten perusteella, jotka tutkinnanjohtajalla oli AOA Paunion päätös 24.2.1998, dnro 1782/4/
16121: käytössään, kun hän teki päätöksen siitä, ettei 97
16122: esitutkintaa suoriteta.
16123: Näin ollen esitutkinnan toimittamatta jättä-
16124: mistä ei AOA:n mukaan voitu perustella esitut- RIKOSILMOITUKSEN VASTAAN-
16125: kintalain 2 §:n 1 momentilla, koska syyllisyysky- OTTAMINEN
16126: symystä ei ollut lainkaan selvitetty.
16127: Taksinkuljettajana toimiva kantelija kertoi
16128: AOA katsoi, että tutkinnanjohtaja toimi vir-
16129: ottaneensa yöllä Helsingistä kaksi miestä kulje-
16130: heellisesti siinä, että hän jätti esitutkinnan suo-
16131: tettavakseen ja vieneensä heidät Vantaalle. Van-
16132: rittamatta mainitsemillaan perusteilla. Menette-
16133: taalla toinen miehistä poistui juosten ja myös
16134: lyn moitittavuuden suhteen AOA kuitenkin tote-
16135: toinen yritti paeta maksamatta. Kantelijan pyy-
16136: si, että saadun selvityksen mukaan kysymys oli
16137: täessä maksua mies löi häntä nyrkillä poskeen ja
16138: opetukseen liittyvien hankintojen kustannus-
16139: juoksi pakoon.
16140: vastuun jakautumista koskevista näkemyserois-
16141: Kantelija kertoi menneensä tekemään asiasta
16142: ta valtion ja kuntayhtymän välillä eivätkä ne
16143: rikosilmoituksen Helsingissä Pasilan poliisitalon
16144: olleet esittäneet asiassa rikos- tai vahingonkor-
16145: päivystykseen, jossa rikosilmoitusta ei hänen
16146: vausvaatimuksia oppilaitoksen luovutuksen ai-
16147: mukaansa suostuttu ottamaan vastaan, vaan
16148: kaiselle johtokunnalle tai rehtorille.
16149: hänet ohjattiin tekemään rikosilmoitus V antaal-
16150: AOA:n Paunion päätös 24.2.1998, dnro 2697/4/
16151: le.
16152: 9~
16153: Helsingin poliisilaitoksella ei voitu selvittää,
16154: kuka ohjasi kantelijan Vantaalle. Rikosilmoitus-
16155: ten vastaanottotehtävissä kyseisenä aikana toi-
16156: mineet poliisimiehet vakuuttivat, että mikäli ta-
16157: RIKOSILMOITUKSEN KIRJAAMINEN
16158: paus olisi osunut heidän kohdalleen, he olisivat
16159: Kantelussa arvosteltiin Helsingin kihlakunnan kirjanneet rikosilmoituksen ja lähettäneet sen
16160: poliisilaitoksen toimintaa rikosilmoituksen kir- faksilla Vantaalle. AOA Paunio totesi, että Hel-
16161: jaamisen yhteydessä. Ilmoitus oli kirjattu vasta singin poliisin menettely ohjata kantelija Van-
16162: vuosi ilmoituksen tekemisen jälkeen. taalle on esitutkinnasta ja pakkokeinoista anne-
16163: AOA Paunion käsityksen mukaan tutkinta- tun asetuksen 2 §:n vastaista ja myös vastoin
16164: pyyntö oli kirjattu Helsingin kihlakunnan polii- hyvän yleisöpalvelun periaatetta. Hänen mu-
16165: silaitoksen rikososaston kirjaamossa ohjeiden kaansa selvyyttä ei ollut siitä, kuka ohjeen antoi
16166: mukaisesti ja toimitettu tutkinnanjohtajaksi mutta ilmeistä oli, että joku Helsingin poliisilai-
16167: määrätylle rikoskomisariolle, jonka olisi tullut toksen henkilökuntaan kuuluva menetteli näin.
16168: kirjata asiasta joko rikos- tai sekalaisilmoitus. AOA saattoi käsityksensä Helsingin poliisilai-
16169: Näin oli asianlaita siitä huolimatta, että asian toksella tapahtuneesta virheellisestä menettelys-
16170: selvittämisestä ja tutkinnasta oli sinänsä huoleh- tä poliisilaitoksen tietoon otettavaksi huomioon
16171: dittu asianmukaisesti. vastaisessa ohjauksessa ja koulutuksessa.
16172:
16173:
16174: 122
16175: POLIISI
16176:
16177:
16178:
16179:
16180: Lisäksi kantelija kertoi, että hänen mennes- olivat kantelun ratkaisuhetkellä vireillä hovioi-
16181: sään Vantaan poliisilaitokselle, rikosilmoitusta ei keudessa.
16182: otettu asianmukaisesti vastaan. Poliisilaitoksen
16183: päivystäjä totesi hänelle muun muassa, että Kiinniottaminen
16184: "asia ei kuulu poliisille".
16185: Kantelussa katsottiin mm., että tapahtuma-
16186: AOA katsoi päivystäneen ylikonstaapelin me-
16187: aikaan 15-vuotiaan kantelijan kiinniottamiseen
16188: netelleen virheellisesti vastaanottaessaan rikosil-
16189: ei ollut laillisia perusteita. Myöskään hänen luo-
16190: moitusta. Päivystäjän ilmaisu saattoi antaa il-
16191: naan toimitetulla kotietsinnällä ei kantelun mu-
16192: moituksen tekijälle väärän kuvan poliisin toimi-
16193: kaan ollut laillisia perusteita. Kantelija oli ollut
16194: vallasta tai luoda vaikutelman siitä, ettei poliisi
16195: kiinniotettuna noin 23 tuntia kaksi viikkoa tut-
16196: ollut kiinnostunut hoitamaan virkavelvollisuuk-
16197: kittavina olevien eduskunnassa sattuneiden ta-
16198: siinsa kuuluvaa tehtävää erityisesti tilanteessa,
16199: pahtumien jälkeen toimitetun kuulustelunsa yh-
16200: jossa rikosilmoituksentekijää ei ollut ensin riittä-
16201: teydessä. Hänen asunnossaan oli toimitettu koti-
16202: västi informoitu hänen oikeuksistaan ja asiaan
16203: etsintä, jossa oli takavarikoitu julisteita, lehti-
16204: kuuluvista säännöksistä.
16205: leikkeitä, poliisin Oy Stockmann Ab:n vastaisiksi
16206: Toimenpiteitä harkitessaan AOA otti kuiten-
16207: katsomia paperilappuja, "suoran toiminnan esi-
16208: kin huomioon sen, että ylikonstaapelin esimies
16209: te" sekä muita eläinten oikeuksiin ja turkistarha-
16210: oli jo kiinnittänyt huomiota käytettyyn ilmai-
16211: ukseen liittyviä "paperilappuja". Tätä samoin
16212: suun ja menettelyyn.
16213: kuin toisen kantelijan samantyyppiseen omai-
16214: AOA kiinnitti myös Vantaan poliisilaitoksen
16215: suuteen kohdistettua takavarikkoa vaadittiin
16216: huomiota siihen, että henkilökuntaa koulute-
16217: kumottavaksi Helsingin käräjäoikeudessa, joka
16218: taanjaohjataan rikosilmoituksen vastaanotossa
16219: hylkäsi vaatimuksen. Helsingin hovioikeus ku-
16220: noudatettavassa menettelyssä.
16221: mosi takavarikot. Poliisi oli jo aiemmin palautta-
16222: AOA Paunion päätös 5.3.1998, dnro 2522/4/96
16223: nut osan takavarikoidusta omaisuudesta.
16224: AOA Paunio totesi, että kantelijan kiinnipitä-
16225: minen yli 12 tuntia oli edellyttänyt, että pidättä-
16226: KIINNIOTIAMINEN, KOTIETSINTÄ JA misen edellytykset olivat täyttyneet. Tässä ta-
16227: TAKAVARIKKO
16228: pauksessa oli siten arvioitava sitä, oliko ollut
16229: Useat henkilöt kantelivat Helsingin poliisilai- todennäköisiä syitä epäillä kantelijan syyllisty-
16230: toksen menettelystä kahdessa esitutkinnassa. neen julkisen kotirauhan rikkomiseen eli virasto-
16231: Toisessa oli kysymys eduskunnan yleisölehterillä avustajien antamien poistumiskäskyjen noudat-
16232: sattuneista tapahtumista, joiden vuoksi uutta tamatta jättämiseen.
16233: metsälakia käsitellyt eduskunnan täysistunto Esitutkinnassa ilmi tulleiden seikkojen nojalla
16234: keskeytettiin ja joita tutkittiin julkisen kotirau- ei AOA:n käsityksen mukaan ollut perustelema-
16235: han rikkomisena. Toisessa oli kysymys Oy Stock- tonta katsoa, että ainakin joidenkin henkilöiden
16236: mann Ab:tä herjaavina pidettyjen painotuottei- voitiin todennäköisin syin epäillä laiminlyöneen
16237: den levittämisestä, mitä oli tutkittu julkisena noudattaa virastoavustajien poistumiskehotuk-
16238: herjauksena. sia. Käytettävissä olleen selvityksen perusteella
16239: Virallinen syyttäjä nosti molempien em. esi- ei AOA:n mukaan kuitenkaan voitu lähteä siitä,
16240: tutkintojen perusteella useita syytteitä, jotka että kaikki lehterillä olleet henkilöt olisivat me-
16241:
16242:
16243: 123
16244: POLIISI
16245:
16246:
16247:
16248:
16249: netelleet näin. Poistumiskehotuksen noudatta- yksilöidymmin tapahtumia ja eri henkilöiden
16250: matta jättäminen oli hänen mielestään arvioita- mahdollista osallisuutta niihin kuin katsoa kaik-
16251: va erikseen kunkin henkilön kohdalta. kien virastoavustajien yleisölehteriltä poista-
16252: Asiaa arvioitaessa oli AOA:n mukaan otettava mien henkilöiden syyllistyneen julkisen kotirau-
16253: huomioon, että esitutkinnassa ei voida edellyttää han rikkomiseen.
16254: varmuutta tutkittavan teon rikosoikeudellisesta Rikoskomisarion menettelyä arvioidessaan
16255: arvioinnista tai edes siitä, onko teko ylipäätään AOA otti kuitenkin huomioon lain näyttökyn-
16256: rikos. Varsinkin esitutkinnan alkuvaiheessa teon nystä koskevan ilmaisun tulkinnanvaraisuuden
16257: arviointi voidaanjoutua tekemään kiireessä suh- ja myös sen, että rikoskomisarion päätöksen pe-
16258: teellisen vähäisen selvityksen perusteella. rusteena olleiden tosiseikkojen näyttöarvoa ei
16259: Vaikka esitutkinnassa valittu rikosnimike ei voida tarkasti määritellä. Tämän vuoksi hän ei
16260: sido myöhemmässä rikos prosessissa, sillä on mer- katsonut rikoskomisarion menetelleen lainvas-
16261: kitystä erityisesti pakkokeinojen käytön edelly- taisesti, vaikka toisenlainen ratkaisu eli kanteli-
16262: tyksiä arvioitaessa. Pakkokeinojen käyttö on jan kiinnipitäminen enintään 12 tuntia, olisi hä-
16263: yleensä sidottu epäillyn rikoksen rangaistusas- nen mielestään ollut tässä tilanteessa perustel-
16264: teikkoon. Muun muassa tästä syystä esitutkin- lumpi.
16265: nassa tulee AOA:n mukaan huolellisesti arvioida AOA totesi lisäksi, että alle 18-vuotiaan pidät-
16266: se, minkä rikoksen tunnusmerkistön tutkittavan tämistä olisi mahdollisuuksien mukaan vältettä-
16267: teon katsotaan täyttävän. Varsinkin henkilö- vä. Sama koskee myös pitempiaikaisia kiinniot-
16268: kohtaiseen vapauteen kohdistuvien pakkokeino- toja. Kysymys on tältäkin osin kuitenkin siinä
16269: jen kohdalla tämä huolellisuusvelvollisuus on määrin tulkinnanvarainen, että AOA ei voinut
16270: AOA:n mielestä erityisen korostunut. Pakkokei- katsoa rikoskomisarion menetelleen lainvastai-
16271: nojen edellytysten väljä tulkinta on omiaan ve- sesti.
16272: sittämään hallitusmuodon takaamien perusoi-
16273: keuksien suojaa. Kotietsintä
16274: AOA:n mielestä olisi ollut perustellumpaa pää- Kantelussa väitettiin myös, että esitutkintojen
16275: tyä siihen, että ei ollut todennäköisiä syitä epäillä yhteydessä toimitetuissa kotietsinnöissä ja taka-
16276: kantelijan jättäneen poistumiskehotuksen nou- varikoissa oli toimittu lainvastaisesti.
16277: dattamatta tai että tämä muutoinkaan olisi syyl- Edellä tarkoitetun kantelijan luona suoritetun
16278: listynyt julkisen kotirauhan rikkomiseen kuin kotietsinnän osalta pakkokeinolakia oli AOA:n
16279: tulkita tilannetta kuten rikoskomisario oli teh- mukaan tulkittava siten, että kotietsinnän edel-
16280: nyt. Tuolloin tiedossa olleet seikat eivät AOA:n lytyksenä oli, että henkilöä epäiltiin todennäköi-
16281: mielestä puhuneet vahvasti kantelijan syyllisyy- sin syin rikoksesta. AOA oli kantelijan kiinniot-
16282: den puolesta. toa arvioidessaan katsonut, ettei ollut todennä-
16283: AOA totesi erityisesti, että tutkittavasta ta- köisiä syitä epäillä kantelijaa julkisen kotirauhan
16284: pahtumasta oli kulunut jo yli kaksi viikkoa, kun rikkomisesta. Tämän vuoksi hän katsoi, että täl-
16285: kiinniottamisesta päätettiin. Kysymys ei siis ol- tä osin myöskään kotietsinnän edellytykset eivät
16286: lut odottamatta eteen tulleesta kiireellisestä har- olleet täyttyneet.
16287: kintatilanteesta. Varsinkin tähän nähden rikos- Vaikka kysymys oli eri pakkokeinon käyttämi-
16288: komisarion olisi hänen mielestään tullut arvioida sestä kuin kiinniotossa, kotietsintä on AOA:n
16289:
16290:
16291: 124
16292: POLIISI
16293:
16294:
16295:
16296:
16297: käsityksen mukaan perustunut rikoskomisarion määrää painokirjoituksen pantavaksi takavarik-
16298: samoin perustein tekemään harkintaan siitä, että koon, jos siihen on syytä. Virallisella syyttäjällä
16299: oli todennäköisiä syitä epäillä kantelijaa julkisen ja poliisipäälliköllä on valta, milloin painokirjoi-
16300: kotirauhan rikkomisesta, joten menettelyn moi- tus on sisällykseltään rikollinen, toimittaa taka-
16301: tittavuutta arvioitaessa oli otettava huomioon varikkoonpano oikeusministeriön määräyksettä,
16302: edellä kiinniottamisen kohdalla mainitut seikat. mutta hänen on viimeistään vuorokauden kulu-
16303: essa ilmoitettava takavarikosta oikeusministe-
16304: Takavarikko riölle, jonka puolestaan on alistettava se oikeu-
16305: Takavarikoiden osalta AOA totesi ensin, että den tutkittavaksi tai määrätä se peruutettavak-
16306: rikoskomisarion selvityksen mukaan takavari- si. Kun rikos ei ole virallisesti syytteeseen panta-
16307: kot tehtiin julkisen kotirauhan rikkomista koske- va, saa takavarikkoonpanon toimittaa ainoas-
16308: van esitutkinnan yhteydessä toimitetuissa koti- taan asianomistajan pyynnöstä.
16309: etsinnöissä ja tämän vuoksi atk-teknisistä syistä AOA piti selvänä, että mikäli painokirjoitus
16310: tämä rikos on merkitty takavarikon perusteeksi, takavarikoidaan todisteena rikosasiassa tai siitä
16311: vaikka takavarikoitu omaisuus on tosiasiassa syystä, että se on rikoksella joltakulta viety, nou-
16312: liittynyt epäiltyyn Oy Stockmann Ab:hen koh- datetaan pakkokeinolain säännöksiä. Tällöin ei
16313: distuneeseen julkiseen herjaukseen. siis tarvittaisi oikeusministeriön määräystä ta-
16314: AOA:n mukaan takavarikkopöytäkirja tulee kavarikosta tai asianomistajan pyyntöä asian-
16315: kuitenkin laatia siten, että takavarikon perus- omistajarikosten osalta, vaan takavarikosta esi-
16316: teeksi merkitään oikea epäilty rikos. Virkatoi- tutkinnassa päättäisi pidättämiseen oikeutettu
16317: mien kirjaamisen keskeinen tarkoitus on oikeus- virkamies. Näin on AOA:n mukaan asianlaita
16318: turvan lisääminen. Tämä päämäärä jää AOA:n siitä syystä, että painokirjoitusten erityissäänte-
16319: mukaan saavuttamatta, mikäli kirjaamista ei lyn tarkoitus on turvata sananvapautta ja paino-
16320: tehdä oikein. Takavarikon kohteeksi joutuneella kirjoitusten erityinen suojaaminen perustuu nii-
16321: onAOA:n mukaan oikeus saada tietää pakkokei- den sisältöön eikä niihin esineinä sinänsä. Niitä ei
16322: non todelliset perusteet. Se voi olla hänelle erityi- AOA:n käsityksen mukaan ole pidettävä edellä
16323: sen tärkeää esimerkiksi, jotta hän voi harkita, todetuissa tilanteissa eri asemassa kuin muita-
16324: onko syytä saattaa asia tuomioistuimen harkit- kaan asiakirjoja tai esineitä.
16325: tavaksi. Sen sijaan silloin kun takavarikko perustuu
16326: Lisäksi AOA totesi pakkokeinolain ja painova- painokirjoituksen rikolliseen sisältöön (pakko-
16327: pauslain takavarikkosäännösten suhteesta seu- keinolain peruste "tuomioistuin julistaa menete-
16328: raavaa. tyksi"), on AOA:n käsityksen mukaan noudatet-
16329: Pakkokeinolain mukaan esine voidaan takava- tava painovapauslain takavarikkoa koskevia
16330: rikoida, jos on syytä olettaa, että se voi olla säännöksiä. Tällöin on nimittäin kysymys ni-
16331: todisteena rikosasiassa tai on rikoksella joltakul- menomaan painovapauslain erityisesti suojaa-
16332: ta viety taikka että tuomioistuin julistaa sen masta painokirjoituksen sisällöstä.
16333: menetetyksi. Lain 4 luvun mukaan takavarikos- Tässä tapauksessa takavarikot oli toimitettu
16334: ta on tuon luvun säännösten lisäksi noudatetta- pöytäkirjojen mukaan todisteiden hankkimisek-
16335: va, mitä siitä on erikseen säädetään. si. Selvityksen mukaan takavarikoita oikeudessa
16336: Painovapauslain mukaan oikeusministeriö käsiteltäessä oli vedottu myös siihen, että tuo-
16337:
16338:
16339: 125
16340: POLIISI
16341:
16342:
16343:
16344:
16345: mioistuin voi julistaa takavarikoidun omaisuu- toimittaa ilman asianomistajan pyyntöä sillä pe-
16346: den menetetyksi. rusteella, että tuomioistuin voi julistaa esineet
16347: AOA totesi olevan epäselvää, mitkä yksittäi- menetetyksi. Tämän lisäksi takavarikot olisi tul-
16348: sistä takavarikoiduista asiakirjoista oli katsotta- lut kumota tapahtunutta aikaisemmin, koska
16349: va painovapauslain tarkoittamiksi painokirjoi- todistelu asiassa olisi kohtuudella voitu turvata
16350: tuksiksi, vaikkakin oli ilmeistä, että osa takava- muilla, kantelijoiden oikeuksiin vähemmän
16351: rikoiduista asiakirjoista oli tällaisia painokirjoi- puuttuvalla tavalla.
16352: tuksia. Niitä ei edellä kohdassa todetuista syistä Rikoskomisarion menettelyä arvioidessaan
16353: olisi AOA:n mielestä saanut takavarikoida ilman AOA otti huomioon säännösten tulkinnanvarai-
16354: painovapauslain mukaista asianomistajan eli Oy suuden lisäksi sen, että Helsingin käräjäoikeus ei
16355: Stockmann Ab:n pyyntöä sillä perusteella, että kantelijoiden vaatimuksista huolimatta kumon-
16356: tuomioistuin voi julistaa ne menetetyksi. Selvi- nut kyseisiä takavarikkoja, eikä myöskään Hel-
16357: tyksen mukaan asianomistaja ei ollut pyytänyt singin hovioikeus pitänyt takavarikkoja ilmeisen
16358: takavarikkoa. lainvastaisina, vaikka se kumosikin ne sillä pe-
16359: Takavarikot olivat kuitenkin perustuneet rusteella, että ne eivät enää olleet tarpeen. Hän
16360: myös siihen, että oli ollut syytä olettaa takavari- saattoi rikoskomisarion tietoon esittämänsä kä-
16361: koidun omaisuuden olevan todisteena rikosasias- sitykset tämän menettelystä kiinnipitämisen ja
16362: sa, jolloin asianomistajan takavarikkopyyntö ei kotietsinnän perusteiden harkinnassa sekä taka-
16363: AOA:n käsityksen mukaan ollut tarpeen. varikon voimassapitämisessä ja sen kirjaamises-
16364: Tältä osin hän totesi, että pakkokeinolain mu- sa.
16365: kaan takavarikko on kuruottava niin pian kuin se AOA Paunion päätös 30.3.1998, dnro 1819/4/
16366: ei enää ole tarpeen. Selvityksen mukaan takava- 96
16367: rikoitu omaisuus oli ollut sen laatuista, että sen
16368: tallentaminen esimerkiksi valokopioimaHa olisi PÄIHTYNEENÄ KIINNIOTETUN
16369: TOIMITTAMINEN HOITOON
16370: AOA:n mielestä ollut varsin helppoa, koska ai-
16371: neistokaan ei ollut kovin laaja. Kantelijan isä otettiin kiinni häiriöpäihtymyk-
16372: Tämän vuoksi hän katsoi, ettei kysymyksessä sen nojalla ja toimitettiin säilöön selviämään.
16373: olevaa omaisuutta ollut ollut tarpeen pitää todis- Päihtyneiden säilytyksestä vastuussa olleet yli-
16374: tusaineistolla takavarikossa ainakaan niin pit- konstaapeli ja vartijavahtimestari tunsivat hen-
16375: kään kuin oli tapahtunut. Takavarikoidun omai- kilön entuudestaan ja arvioivat hänen huonon
16376: suuden tallentaminen todisteeksi mahdollista kuntonsa johtuneen pitkäaikaisesta alkoholin
16377: myöhempää oikeudenkäyntiä varten olisi hänen käytöstä. Ylikonstaapelin mukaan säilöönotettu
16378: käsityksensä mukaan tullut toimittaa viipymät- itse totesi myös, ettei hänellä ollut mitään hätää.
16379: tä takavarikon jälkeen, jolloin omaisuus olisi tul- Hänen terveydentilansa alkoi kuitenkin heiken-
16380: lut palauttaa omistajalleen, kun asianomistaja ei tyä ja 7,5 tunnin kuluttua säilöönotosta hänet
16381: ollut pyytänyt aineiston takavarikointia. Tätä havaittiin makaamassa käpertyneenä sellin lat-
16382: menettelyä olisi puoltanut myös se, että takava- tialla. Noin 20 minuuttia tämän havainnon jäl-
16383: rikolla tosiasiallisesti myös jossakin määrin puu- keen hälytettiin apua, mutta tämän jälkeen pi-
16384: tuttiin kantelijoiden sananvapauteen. kaisesti saadusta avusta huolimatta hän meneh-
16385: AOA katsoi, että takavarikkoa ei olisi saanut tyi.
16386:
16387:
16388: 126
16389: POLIISI
16390:
16391:
16392:
16393:
16394: AOA Paunio totesi selvitykseen nojautuen, POLIISIN TOIMENPITEIDEN
16395: että henkilön tarkkailua säilössäolon aikana ei MITOITTAMINEN
16396: suoritettu päihtyneiden käsittelystä annetun Kantelija oli häirinnyt poliisin toimittamaa
16397: lain vastaisella tavalla. Perusteltua ei myöskään kotietsintää käyttäytyen uhkaavasti ja antaen
16398: ollut päätyä johtopäätökseen, että vartioiunista ohjeita asunnosta löytyneistä tavaroista seuras-
16399: vastanneet virkamiehet olisivat laiminlyöneet saan olleelle henkilölle. Poliisi laittoi kantelijalle
16400: seurata henkilön vointia. käsiraudat ja hänet poistettiin asunnosta rappu-
16401: AOA totesi kuitenkin, että henkilön tervey- käytävään, jossa hän oli poliisin selvityksen mu-
16402: dentilan heikentyminen oli vastoin päihtyneen kaan alushousuihin pukeutuneena noin kaksi-
16403: henkilön olotilan normalisoitumista ja ilmaisi kymmentä minuuttia. Tuona aikana ohi kulki
16404: välitöntä avun tarvetta. Erityisesti näin oli selvityksen mukaan yksi henkilö.
16405: asianlaita siinä vaiheessa, kun säilöönotosta oli AOA Paunio totesi päätöksessään, etteivät po-
16406: kulunut jo seitsemän tuntia. AOA:n mukaan liisit menetelleet virheellisesti päättäessään pois-
16407: henkilön terveydentilasta tehdyt havainnot oli- taa kantelijan kotietsinnän toimituspaikasta.
16408: sivat edellyttäneet päihtyneiden käsittelystä AOA piti myös saadun selvityksen perusteella
16409: annetun lain 2 §:ssä tarkoitettuja toimenpiteitä olosuhteisiin nähden puolustettavana sitä, että
16410: jopa ennen havaintoa hänen makuulla olostaan. kantelijalle laitettiin toimenpiteen turvaamisek-
16411: Viimeistään hänet olisi tullut toimittaa hoitoon si käsiraudat. Asiassa ei tältä osin hänen käsityk-
16412: sen jälkeen kun hänet havaittiin makaamassa sensä mukaan loukattu suhteellisuusperiaatetta.
16413: käpertyneenä sellin lattialla. AOA:n käsityksen AOA piti sen sijaan poliisin menettelyä erä-
16414: mukaan ylikonstaapelin olisi tuolloin tullut hä- asianmukaisena siltä osin kuin kantelijaa pidet-
16415: lyttää apua heti. tiin rappukäytävässä ainoastaan alushousuihin
16416: Päihtyneiden käsittelystä annetun lain 2 §:n pukeutuneena mahdollisten ohikulkijoiden näh-
16417: mukaan päihtynyt on viipymättä toimitettava tävillä. AOA:n mukaan toimenpiteen voitiin kat-
16418: sairaalahoitoon tai ryhdyttävä muuhun hänen soa loukanneen kantelijan yksityisyyttä ja rikko-
16419: tilansa vaatimaan toimenpiteeseen, mikäli hä- neen vähimmän haitan periaatetta. Vaikka AOA
16420: nen terveydentilansa antaa siihen aihetta. Säilös- ei pitänyt virheenä kantelijan poistamista rap-
16421: säpidon aikana päihtynyttä on mahdollisuuksien pukäytävään, hän katsoi, että se olisi edellyttä-
16422: mukaan tarkkailtava. Hänelle on mahdollisuuk- nyt, että kantelijan olisi sallittu pukeutua joko
16423: sien mukaan annettava hänen päihtymysasteen- ennen kuin hänet poistettiin huoneistosta tai vii-
16424: sa ja terveydentilansa edellyttämä hoito ja muu meistään rappukäytävässä ollessaan.
16425: käsittely (5 §). Kotietsinnän suorittajaksi oli määrätty Es-
16426: AOA saattoi käsityksensä päihtyneiden käsit- poon nimismiespiirin vanhempi rikoskonstaape-
16427: telystä annetun lain 2 §:n huolellisesta noudatta- li, jonka olisi AOA:n mielestä tullut kenttätoi-
16428: misesta Ikaalisten kihlakunnan poliisilaitoksen minnasta vastaavana poliisimiehenä huolehtia
16429: ylikonstaapelin ja poliisilaitoksen tietoon. siitä, että kantelijaa kohdellaan asianmukaisesti.
16430: AOA Paunion kirje 8.4.1998, dnro 747/4/96 AOA saattoi käsityksensä menettelyn epäasian-
16431: mukaisuudesta vanhemman rikoskonstaapelin
16432: tietoon.
16433: AOA Paunion päätös 20.4.1998, dnro 10114/96
16434:
16435:
16436: 127
16437: POLIISI
16438:
16439:
16440:
16441:
16442: POLIISIN PÄIVYSTYSREKISTERI- AOA:n selvityspyynnön tarkoituksena oli tut-
16443: JÄRJESTELMÄ
16444: kia, voisiko poliisin päivystysrekisterijärjestel-
16445: AOA Paunio teki sisäasiainministeriön poliisi- mä toimia ennalta ehkäisevästi eräänä laillisuus-
16446: osastolle selvityspyynnön 1.12.1997 mielenter- valvonnan apuvälineenä. Jos päivystysrekisteri-
16447: veyspotilaiden kuljettamista koskevista rekiste- järjestelmään on kirjattu laillisuusvalvonnan
16448: rimerkinnöistä. Selvityspyyntö liittyi hänen kannalta oleelliset tiedot mielenterveyspotilai-
16449: kanteluasiassa tekemäänsä päätökseen (dnro den kuljettamisesta, päivystysrekisterin perus-
16450: 1555/4/96), jossa hän otti kantaa mielenterveys- teella on mahdollista seurata lain noudattamista
16451: potilaiden kuljettamiseen. Päätöksessään AOA koko maassa.
16452: totesi, että mielenterveyslain 31 §:n mukaan tut- AOA:n selvityspyynnön johdosta poliisiosasto
16453: kimukseen kuljettaminen kuuluu ensisijaisesti toimitti tiedot kaikista poliisin päivystysrekiste-
16454: terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneille hen- rijärjestelmään koodilla 33 (mielisairas) marras-
16455: kilöille ja että poliisin virka-apu voi olla luonteel- kuussa 1997 merkityistä tapauksista. Oikeus-
16456: taan vain avustavaa. Yksinomaan poliisin toi- asiamiehen kansliassa suoritetussa tutkimukses-
16457: menpitein terveyskeskukseen toimittaminen voi sa havaittiin, että laillisuusvalvonnan kannalta
16458: tapahtua vain mielenterveyslain 30 §:n mukaisis- riittävät tiedot oli kirjattu 82 %:iin tapauksista.
16459: sa erittäin kiireellisissä tapauksissa. Suoritetun tutkimuksen perusteella AOA tote-
16460: Mielenterveyspotilaiden kuljettamisessa ko- si, että päivystysrekisteri muodosti laillisuusval-
16461: rostuvat sekä terveydenhoidolliset että perusoi- vonnan kannalta uuden ja merkittävän välineen
16462: keuksiin liittyvät näkökulmat. Kuljettamista ja että pääosassa mielenterveystapauksia rekis-
16463: koskevien mielenterveyslain säädösten ajatukse- teri sisälsi riittävät tiedot noudatetun menette-
16464: na on, että hoitoa tarvitsevan henkilön tulisi lyn lainmukaisuuden arvioimiseksi. Jotta polii-
16465: mahdollisimman varhaisessa vaiheessa päästä sin päivystysrekisterijärjestelmän avulla voitai-
16466: tekemisiin ensisijaisesti terveydenhuoltohenkilö- siin kattavasti suorittaa laillisuusvalvontaa,
16467: kunnan kanssa, jolla on koulutuksensa puolesta AOA piti kuitenkin tärkeänä, että kaikissa ta-
16468: parhaat edellytykset asianmukaiseen hoitoon pauksissa rekisteristä olisi suoraan luettavissa
16469: saattamiseen. laillisuusvalvonnan kannalta olennaiset seikat
16470: Mielenterveyspotilaiden kuljettaminen muo- joko teksti- tai koodimuodossa.
16471: dostaa myös perusoikeuksien kannalta herkän Tästä syystä AOA pyysi sisäasiainministeriön
16472: tilanteen. Kun henkilö kuljetetaan mielenter- poliisiosastoa esittämään käsityksensä siitä, voi-
16473: veyslain perusteella terveyskeskukseen tai muu- daanko päivystysrekisterijärjestelmää edelleen
16474: hun sairaanhoidon toimintayksikköön, hänen kehittää laillisuusvalvonnan tarpeet paremmin
16475: henkilökohtaiseen vapauteensa ja koskematto- kattavaksi.
16476: muuteensa puututaan tilanteessa, jossa hänen Sisäasiainministeriön poliisiosasto totesi
16477: mielenterveyden tilastaan ei useinkaan vielä ole 3. 6.1998 antamassaan vastauksessa, että päivys-
16478: lääkärin tutkimukseen perustuvaa tarkkaa tie- tysrekisterijärjestelmän tehtäväkoodia 33 (mieli-
16479: toa. Siksi perusoikeuksien ja niiden valvonnan sairas) kehitetään sillä tavoin, että tehtäväkoo-
16480: kannalta on tärkeää, että käytettävissä on mah- diin 33lisätään seuraavat tarkentimet:
16481: dollisimman kattava ja tarkka tieto tällaisista
16482: kuljetuksista.
16483:
16484:
16485: 128
16486: POLIISI
16487:
16488:
16489:
16490:
16491: 33 Mielisairas POLIISIN HALTUUNOTIAMAT ASEET
16492: 33 1 Toimintavelvollisuus Kantelija, joka asui Ruotsissa, oli määrätty
16493: 33 2 Kuljettaminen sairaalaan isänsä uskotuksi mieheksi. Kun isä muutti van-
16494: 33 3 Palauttaminen sairaalaan hainkotiin, luovutti kantelija kuusi isälle kuulu-
16495: 33 4 Tutkimuksen turvaaminen vaa ampuma-asetta poliisin säilöön. Kantelija
16496: Poliisiosaston vastauksessa todettiin, että kos-
16497: sopi poliisin kanssa, että aseet olisivat poliisin
16498: ka poliisin päivystysrekisterijärjestelmässä teh- säilössä siihen saakka, kunnes hän löytäisi niille
16499: tävän pääluokka 33 edellyttää aina tarkentavaa
16500: uuden omistajan. Tuusulan nimismiespiirin apu-
16501: tietoa tehtävän laadusta, päivystäjä joutuu oi-
16502: laisnimismies antoi hänelle todistuksen, jonka
16503: kean tarkentimen merkitsemiseksi tiedustele-
16504: mukaan aseet pidettäisiin poliisin säilössä siihen
16505: maan partioita tehtävää täydentäviä ja yksilöi-
16506: saakka kunnes kantelija oli löytänyt aseille osta-
16507: viä tietoja. jan. Kantelija arvosteli sitä, että hänen nimis-
16508: Tehtäväkoodin 33 ensimmäinen tarkennin
16509: miespiirin säilöönjättämänsä aseet oli sittemmin
16510: kattaa mielenterveyslain 30 §:n mukaisen poliisin
16511: myyty poliisin huutokaupalla, josta hän ei ollut
16512: toimintavelvollisuuden. Toinen tarkennin, kul- saanut ilmoitusta.
16513: jettaminen sairaalaan, tarkoittaa mielenterveys- Tuusulan apulaisnimismies oli selvityksen mu-
16514: lain 31 §:n 1 momentin mukaista kuljettamisessa kaan kesäkuussa 1994 allekirjoittanut päätök-
16515: avustamista. Kolmas tehtäväkoodi, palauttami- sen, jonka mukaan kantelijan isälle kuuluneet
16516: nen sairaalaan, merkitsee mielenterveyslain 31
16517: aseet otettiin poliisin haltuun. Aseet tuli
16518: §:n 2 momentin mukaista henkilön sairaalaan päätöksen mukaan säilyttää siihen saakka, kun-
16519: palauttamista. Neljäs tarkennin kuvaa tutki-
16520: nes kantelija löytäisi aseille ostajan kuitenkin
16521: muksen turvaamistilannetta, jossa lääkäri poti- elokuun 1994loppuun saakka.
16522: laan väkivaltaisuuden vuoksi pyytää poliisia po- Apulaisnimismies päätti heinäkuun 1994 alus-
16523: tilaan tapaamispaikalle, terveyskeskukseen tms. sa peruuttaa kantelijan isän aseenkantoluvat.
16524: turvaamaan tutkimuksen suorittamisen. Hän ilmoitti päätöksestä kantelijalle sekä tiedot-
16525: AOA Paunion kirje sisäasiainministeriön polii-
16526: ti mahdollisuudesta valittaa päätöksestä.
16527: siosastolle 27 .4.1998, dnro 2411/2/97 Kantelija ei hyväksynyt, että aseita säilytet-
16528: täisiin ainoastaan elokuun 1994 loppuun saakka
16529: Vastauksessaan 3. 6.1998 sisäasiainministeriön ja pyysi apulaisnimismiestä antamaan todistuk-
16530: poliisiosasto ilmoitti, että vastaavat koodijärjestel- sen, jonka mukaan poliisi säilyttäisi aseet siihen
16531: män muutokset toteutetaan myös hätäkeskustieto- saakka kunnes hän oli löytänyt aseille ostajan.
16532: järjestelmässä, joka on käytössä neljällä kokeilu- Apulaisnimismies suostui tähän. Apulaisnimis-
16533: alueella. Tämän johdosta koodimuutokset on polii- mies ilmoitti olleensa tietoinen siitä, että hänen
16534: siosaston toimesta saatettu tiedoksi hätäkeskusjär- kantelijalle antamansa todistus ei perustunut la-
16535: jestelmästä vastaavalle sisäasiainministeriön pe- kiin. Hän oli hallinnon palveluperiaatteeseen vii-
16536: lastusosastolle. taten kuitenkin pitänyt todistuksen antamista
16537: perusteltuna.
16538: AOA Paunio totesi kannanottonaan mm. seu-
16539: raavaa.
16540: Ampuma-aseista ja ampumatarpeista annetun
16541:
16542:
16543: 129
16544: POLIISI
16545:
16546:
16547:
16548:
16549: asetuksen (34/1933) 24 §ei antanut mahdollisuut- vaavat lähinnä rikoksen selvittämistä. Pakko-
16550: ta sen ajanjakson pidentämiseen, jonka jälkeen keinolain kotietsintä voidaan toimittaa muun
16551: omistusoikeus poliisin haltuunottarniin aseisiin muassa kiinniotettavan, pidätettävän tai vangit-
16552: siirtyy valtiolle. Näin ollen ei ollut mahdollista tavan löytämiseksi. Kotietsinnän toimittaminen
16553: poiketa asetuksen yksiselitteisestä säännöksestä henkilön noutamiseksi rangaistuslaitokseen toi-
16554: viittaamalla hallinnon palveluperiaatteeseen. mittamista varten ei hänen nähdäkseen perustu-
16555: Tämä johtaisi hallinnossa noudatettavan tasa- nut lakiin. Koska kotietsinnällä puututaan pe-
16556: puolisen kohtelun periaatteen vaarantamiseen. rusoikeutena suojattuun kotirauhaan, tulee koti-
16557: Apulaisnimismiehen kantelijalle antama todis- etsinnän aina perustua lakiin.
16558: tus oli ristiriidassa ampuma-aseista ja ampuma- AOA:n mukaan näin ollen ei ollut hyväksyttä-
16559: tarpeista annetun asetuksen 24 §:n kanssa ja oli vää, että kantelijan noutamiseksi rangaistuslai-
16560: omiaan myös synnyttämään väärinkäsityksiä tokseen toimitettiin kotietsintä.
16561: aseiden omistusoikeudesta sekä luomaan perus- Poliisin menettely asiassa perustui selvityksen
16562: teettornia odotuksia kantelijalle. mukaan vakiintuneeseen poliisikäytäntöön.
16563: AOA totesi aseet myydyn huutokaupalla yli Koska velvollisuus toimittaa tuomittu viipymät-
16564: vuosi sen jälkeen, kun poliisi oli ottanut aseet tä suorittamaan rangaistustaan perustuu lakiin
16565: haltuun. Asetuksen 24 §:n mukaan omistusoikeus rangaistusten täytäntöönpanosta ja poliisin teh-
16566: aseisiin oli kuitenkin siirtynyt valtiolle 30 päivää tävänä on antaa laissa säädettyä virka-apua
16567: sen jälkeen kun aseen omistaja oli saanut tiedon muulle viranomaiselle, AOA tyytyi saattamaan
16568: aseiden hallussapitoon oikeuttavien lupien pe- käsityksensä kotietsintää koskevan päätöksen
16569: ruuttamisesta. Tämä oli tapahtunut heinäkuus- virheellisyydestä poliisin tietoon.
16570: sa 1994. Nimismies ei ollut AOA:n käsityksen Kotietsinnän yhteydessä poliisit avasivat kan-
16571: mukaan menetellyt lainvastaisesti kun hän oli telijan olinpaikkaan liittyvien tietojen hankki-
16572: antanut myydä aseet huutokaupalla vuosi niiden miseksi mm. keittiön laatikon. Tältä osin AOA
16573: haltuunoton jälkeen. viittasi oikeuskirjallisuudessa omaksuttuun nä-
16574: AOA saattoi käsityksensä Tuusulan silloisen kemykseen, jonka mukaan toimitettaessa kotiet-
16575: apulaisnimismiehen tietoon. sintää henkilön tavoittamiseksi ei samalla ole
16576: AOA Paunion päätös 28.5.1998, dnro 905/4/96 sallittua penkoa komeroita tai muita säilytystilo-
16577: ja, ellei ole edellytyksiä kotietsintään myös esi-
16578: neen löytämiseksi. Hän piti poliisin menettelyä
16579: KOTIETSINNÄN TOIMITTAMINEN RAN- tältä osin kyseenalaisena.
16580: GAISTUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOA AOA arvosteli poliisia myös siitä, että poliisi ei
16581: VARTEN toimittanut kantelijalle tietoa toimitetusta koti-
16582: Riihimäen nimismiespiirin poliisit toimittivat etsinnästä eivätkä vastanneet asianmukaisesti ja
16583: viipymättä kantelijan tiedusteluun kotietsinnän
16584: kotietsinnän kantelijan kotona tavoittaakseen
16585: hänet rangaistuslaitokseen toimittamiseksi sa- syistä.
16586: kon muuntorangaistuksen täytäntöönpanoa AOA Paunion päätös 18.6.1998, dnro 134/4/96
16587: varten.
16588: AOA Paunio totesi päätöksessään, että pakko-
16589: keinolain kotietsintää koskevat säännökset tur-
16590:
16591:
16592: 130
16593: POLIISI
16594:
16595:
16596:
16597:
16598: ESITUTKINNAN KESTO JA AMPUMA- Laajaakin harkintavaltaa on käytettävä OI-
16599: ASELUVAN PERUUTIAMINEN keudellisesti hyväksyttävien kriteerien mukai-
16600: Juvan poliisin suorittama esitutkinta kesti sesti. Lopputuloksen oikeellisuuden ja harkinta-
16601: noin kolme ja puoli vuotta. vallan käyttöä ohjanneiden periaatteiden hy-
16602: AOA:n varamies Jonkka totesi, että kihlakun- väksyttävyyden jälkikäteisarvioinnin mahdol-
16603: ta-uudistuksen, rikosilmoitusjärjestelmän puut- listaminen asettaa vaatimuksia ratkaisun perus-
16604: teellisuuksien, henkilöstön vaihtumisen ja polii- telemiselle. Avoin perusteleminen on mm. pää-
16605: sin yhteistoiminta-alueella käytössä olleen oh- töksenteon uskottavuuden kannalta tärkeää. Ul-
16606: jeistuksen ja tutkintakäytännön vuoksi esitut- kopuolinen ei voi varmistua harkintavallan käy-
16607: kinnan valvonta oli pettänyt. tön asianmukaisuudesta käytännöllisesti kat-
16608: Tutkinnanjohtajana toiminut komisario oli soen muutoin kuin perusteluja arvioimalla. Mitä
16609: mainituista olosuhteista ja tutkijalle antamis- enemmän rajatapauksesta on kysymys, sitä
16610: taan selvitysmääräyksistä huolimatta vastuussa enemmän myös perusteluihin on kiinnitettävä
16611: esitutkinnan viivästymisestä. Myös tutkijana huomiota.
16612: toimineen ylikonstaapelin menettely oli virheel- Nyt oli kyseessä rajatapaus. Tästä johtuen
16613: listä. myös luvan peruuttamaHa jättämiseen kohdis-
16614: Tutkinnanjohtajan ja tutkijan menettelyn tui erityinen perusteluvastuu, minkä käsityksen-
16615: moitittavuuden astetta arvioidessaan AOA:n sä AOA:n varamies saattoi Lappeenrannan polii-
16616: varamies otti huomioon edellä mainitut olosuh- siviranomaisten tietoon.
16617: teet ja käynnissä olleet muutokset, joiden vuoksi AOA:n varamies Jonkan päätös 26.6.1998,
16618: mahdollisuudet esitutkinnan valvontaan olivat dnro 2001/4/96
16619: myös sittemmin parantuneet.
16620: Kantelija arvosteli samaan esitutkintaan liit-
16621: ESITUTKINNAN PÄÄTIÄMINEN
16622: tyen Lappeenrannan poliisiviranomaisten me-
16623: nettelyä ampuma-aseluvan peruuttamatta jät- Haminan kihlakunnan poliisilaitoksella oli
16624: tämisessä. tutkittavana yhtiökokouksessa tapahtuneeksi
16625: Tapahtumahetkellä voimassa olleessa lainsää- väitetty solvausrikos. Esitutkinnassa kuultiin
16626: dännössä poliisiviranomaisilla oli erittäin laaja asianomistajaa ja syylliseksi epäiltyä. Tutkin-
16627: harkintavalta peruutettaessa ampuma-aseen nanjohtaja teki sen jälkeen päätöksen esitutkin-
16628: hallussapitoa koskevaa lupaa. Vaikka ei voitu- nan lopettamisesta.
16629: kaan osoittaa, että Lappeenrannan poliisiviran- AOA:n varamiehen käsityksen mukaan tut-
16630: omaiset olisivat lupa-asiaa harkitessaan ylittä- kinnan lopettamista ei olisi tullut tehdä ennen
16631: neet heille säännösten mukaan kuuluvan harkin- todistajien kuulemista. Esitutkinnassa ei ollut
16632: tavallan, heidän olisi tullut paremmin perustella vielä selvitetty esitutkintalain edellyttämällä ta-
16633: näkemyksensä, että kyseinen henkilö täyttää valla, ettei rikosta ollut tehty tai ettei ketään
16634: menettelystään huolimatta aseen hallussapidon voitu panna syytteeseen.
16635: edellytykset. Selvitys nimittäin osoitti, että am- AOA:n varamies Jonkan päätös 3.7.1998, dnro
16636: puma-asetta oli käytetty tavalla, joka vakavasti 1453/4/97
16637: kyseenalaisti sen, täyttääkö kyseinen henkilö
16638: aseen hallussapidon edellytyksiä.
16639:
16640:
16641: 131
16642: POLIISI
16643:
16644:
16645:
16646:
16647: KIINNIOTON JA SÄILÖSSÄPIDON maton liikennekäyttäytyminen, uhmaava käy-
16648: PERUSTE tös poliisia kohtaan hänet pysäytettäessä ja vas-
16649: Kantelija katsoi joutuneensa poliisin mielival- tustus, minkä vuoksi kantelijaa rangaistiin hai-
16650: taisten toimenpiteiden kohteeksi, jotka olivat tanteosta virantoimituksessa olevalle virkamie-
16651: epäsuhteessa hänen tekemäänsä rikkomukseen. helle. Säilössäpidon kestoa poliisipäällikkö pe-
16652: Kantelija ajoi Oulussa yöllä polkupyörällä rusteli sillä, että kantelija olisi todennäköisesti
16653: päin punaista liikennevaloa. Hän kieltäytyi il- jatkanut häiriköintiään, jos hänet olisi laskettu
16654: moittamasta henkilöllisyyttään hänet pysäyttä- heti vapaaksi.
16655: neelle poliisipartiolle. Käräj äoikeus tuomitsi Tästä AOA totesi, että silloin kun poliisilain 20
16656: kantelijan sittemmin liikennerikkomuksesta ja §:n 3 momentin mukaisesti kiinniotto tapahtuu
16657: haitanteosta virantoimituksessa olevalle virka- häiriön tai vaaran aiheuttamisen perusteella,
16658: miehelle, koska hän oli laittanut käsin ja jaloin lähtökohtana on poliisilain 20 §:n 2 momentti,
16659: vastaan poliisipartion suorittaessa hänelle tur- jonka mukaan kysymys on huomattavasta häi-
16660: vallisuustarkastusta ja käsiraudoittaessa hänet riöstä tai välittömästä vaarasta yleiselle järjes-
16661: poliisiasemalle kuljettamista varten. tykselle ja turvallisuudelle. Hänen mielestään oli
16662: Kantelija otettiin kiinni klo 1.05 ja pidettiin tulkinnanvaraista, muodostivatko kantelijan
16663: säilössä klo 10.10 saakka aamulla eli vapauden- vähäinen liikennerikkomus ja vastaanhangoitte-
16664: menetyksensä kesto oli 9 tuntia 5 minuuttia. lun muodossa tapahtunut haitanteko virantoi-
16665: Poliisin selvityksen mukaan vapaudenmenetyk- mituksessa olevalle virkamiehelle huomattavan
16666: sen perusteena olivat poliisilain mukainen rikok- häiriön tai välittömän vaaran edellytykset.
16667: silta ja häiriöiltä suojaaminen sekä päihtyneiden AOA:n mukaan kiinnioton suhteen olisi voitu
16668: käsittelystä annetun lain mukainen kiinniotto. perustellusti tulla toiseen lopputulokseen, kun
16669: AOA Paunio totesi päätöksessään, että kante- otetaan huomioon hallitusmuodon 6 §:n turvaa-
16670: lijan päihtymysaste ei ollut selvityksen mukaan ma henkilökohtaisen vapauden ja koskematto-
16671: sillä tasolla, johon päihtyneiden käsittelyä kos- muuden periaate sekä poliisilain 2 §:ssä ilmaistu
16672: kevan lain mukainen säilöönotto yleensä perus- periaate, jonka mukaan poliisi ei saa puuttua
16673: tuu. Päihtymystilan asteesta kertoi osaltaan se, kenenkään oikeuksiin enempää kuin on tarpeen.
16674: ettei kantelijaa epäilty liikennejuopumuksesta. Säilössäpidon kestosta AOA totesi, että poliisi-
16675: Koska kiinniotetun on annettava poistua heti, lain 20 §:n 3 momentissa säilössäpitoaika sido-
16676: kun kiinnioton tarve on lakannut, kantelijan säi- taan häiriön tai vaaran aiheuttamista koskevaan
16677: lössäpitoa yli yhdeksän tunnin ajan ei AOA:n todennäköisyysarvioon. Todennäköisyysarvio
16678: mukaan voitu perustella päihtymyksellä. on lähtökohdiltaan ongelmallinen siksi, että ky-
16679: Koska kantelijan henkilöllisyys todettiin polii- symys on tulevaisuutta koskevasta, vapautumis-
16680: siasemalla, myös tältä osin säilössäpidon peruste tilanteen jälkeistä aikaa koskevasta arviosta.
16681: lakkasi AOA:n käsityksen mukaan välittömästi Asiaan liittyvän arvionvaraisuuden vuoksi säi-
16682: henkilöllisyyden selvittyä. lössäpidon kestosta päätettäessä on oikeusturva-
16683: Poliisin selvityksen mukaan säilössäpidon pe- syistä oltava korostetun varovaisia ja kiinnitet-
16684: rusteena oli lisäksi poliisilain 20 §:n 3 momentin tävä erityistä huomiota hallitusmuodon 6 §:n ja
16685: mukainen häiriön tai vaaran aiheuttaminen. Po- poliisilain 2 §:n periaatteisiin.
16686: liisin mukaan sitä ilmensivät kantelijan piittaa- AOA totesi käsityksenään, että Oulun poliisi-
16687:
16688:
16689: 132
16690: POLIISI
16691:
16692:
16693:
16694:
16695: viranomaisten olisi tullut kiinnittää erityistä ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita
16696: huomiota hallitusmuodon 6 §:n turvaamaan hen- rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei
16697: kilökohtaisen vapauden ja koskemattomuuden tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi.
16698: suojaan joko niin, että kantelijaa ei lainkaan olisi Pakkokeinolain 6 luvun 3 §:n mukaan poliisi-
16699: otettu säilöön tai niin, että hänet olisi päästetty mies voi määrätä moottorikäyttöisen ajoneuvon
16700: säilöstä mahdollisimman pian. Hän saattoi käsi- kuljettajan kokeeseen, joka tehdään tämänmah-
16701: tyksensä Oulun poliisilaitoksen ja asiassa toimi- dollisesti nauttiman alkoholin tai muun huumaa-
16702: neiden poliisimiesten tietoon. Poliisipäällikön van aineen toteamiseksi. Säännöksen mukaan
16703: tietoon hän saattoi käsityksensä otettavaksi kokeesta kieltäytynyt on velvollinen alistumaan
16704: huomioon henkilökunnan koulutuksessa ja oh- pakkokeinolain 5 luvun 9 §:ssä tarkoitettuun
16705: jauksessa. henkilönkatsastukseen. Käytännössä henkilön-
16706: AOA Paunion päätös 14.8.1998, dnro 90/4/97 katsastuksella tässä yhteydessä tarkoitetaan ve-
16707: rikoetta.
16708: AOA Paunion mukaan puhalluskokeesta kiel-
16709: PUHALLUSKOKEESTA KIELTÄYTYMINEN täytyminen ei täytä minkään rikoksen tunnus-
16710: LIIKENNEVALVONNASSA
16711: merkistöä. Tästä syystä kantelijalle ei olisi tullut
16712: Kantelija kieltäytyi liikkuvan poliisin liiken- antaa rangaistusmääräystä.
16713: nevalvonnassa suorittamasta puhalluskokeesta. Tällä perusteella AOA katsoi nimismiehen po-
16714: Konstaapelit eivät havainneet kantelijassa liisimiehille antaman ohjeen olleen lainvastai-
16715: merkkejä alkoholin taikka muiden huumaavien nen, kun nimismies ilmoitti poliisimiehille, että
16716: tai päihdyttävien aineiden nauttimisesta. Kan- kantelijalle tulisi antaa tiedoksi rangaistusvaati-
16717: telija vaati nähtäväkseen lainkohdan, joka vel- mus haitanteosta virantoimituksessa olevalle
16718: voittaa hänet alistumaan puhalluskokeeseen. virkamiehelle. Nimismiehen sijaisen AOA katsoi
16719: Hänet toimitettiin paikallisen nimismiehen pu- menetelleen lainvastaisesti antaessaan mainitun
16720: heille. rangaistusmääräyksen. AOA antoi Nousiaisen
16721: Nimismies tuli siihen johtopäätökseen, ettei piirin silloiselle nimismiehelle ja hänen sijaise-
16722: ollut syytä viedä kuljettajaa verikokeeseen, kos- naan toimineelle Varatuomarilie huomautuksen
16723: ka ulkonaisen tarkastelun perusteella vaikutti heidän virheellisestä menettelystään.
16724: selvältä, ettei tämä ollut päihtynyt tai huumaan- AOA kiinnitti myös sisäasiainministeriön huo-
16725: tunut. Kuljettajan edelleen kieltäytyessä puhal- miota poliisikoulutuksen sisältöön, koska asiassa
16726: luskokeesta, nimismies ilmoitti konstaapeleille oli käynyt ilmi, että liikkuvan poliisin konstaape-
16727: käsityksenään, ettei ole tarvetta viedä kantelijaa lit olivat epätietoisia siitä, miten puhalluskokees-
16728: verikokeeseen, mutta että hänelle tulisi antaa ta kieltäytymiseen tuli suhtautua.
16729: tiedoksi rangaistusvaatimus haitanteosta viran- AOA haki myös rangaistuksen purkua kor-
16730: toimituksessa olevalle virkamiehelle. Tämän joh- keimmalta oikeudelta. Hänen käsityksensä mu-
16731: dosta konstaapeli antoi kantelijalle tiedoksi ran- kaan kantelijalle annettu rangaistusmääräys
16732: gaistusvaatimuksen. haitanteosta virantoimituksessa olevalle virka-
16733: Nimismiehen sijainen määräsi kantelijalle sak- miehelle oli perustunut ilmeisesti väärän lain so-
16734: korangaistuksen rangaistusvaatimuksen mukai- veltamiseen. Tämän vuoksi hän saattoi asian
16735: sesti. Rangaistus sai lainvoiman. korkeimman oikeuden käsiteltäväksi mahdollis-
16736: Suomen hallitusmuodon 6 a §:n mukaan ketään ta rangaistusmääräyksen purkamista varten.
16737:
16738: 133
16739: POLIISI
16740:
16741:
16742:
16743:
16744: AOA Paunion päätös 31.8.1998, dnro 1289/4/ dennäköisiä syitä epäillä hänen syyllistyneen
16745: 96 ja kirje korkeimmalle oikeudelle 31.8.1998, rattijuopumukseen.
16746: dnro 1732/2/98 Kantelu ei tämän vuoksi antanut aihetta
16747: AOA:n toimenpiteisiin.
16748: AOA Paunion kirje 31.8.1998, dnro 1047/4/97
16749: Korkein oikeus purki päätöksellään 1.6.1999
16750: (nro 1374) kantelijalle annetun rangaistusmäärä-
16751: yksen. SUOMEN POLIISIN TOIMINTA VIROSSA
16752: Suomen poliisiviranomaiset olivat noutaneet
16753: Sama kantelija kieltäytyi toistamiseen poliisin kantelijan kuorma-auton Virosta Suomeen ja ta-
16754: liikennevalvonnassa suorittamasta puhallusko- kavarikoineet sen täällä. Kantelija pyysi oikeus-
16755: keesta. Poliisimiehet toimittivat hänet tuolloin asiamiestä tutkimaan Suomen poliisiviran-
16756: verikokeeseen, määräsivät väliaikaiseen ajokiel- omaisten menettelyn lainmukaisuuden auton
16757: toon ja ottivat poliisin haltuun hänen ajokorttin- noutamisessa Virosta.
16758: sa. Kantelija katsoi tässä tapauksessa poliisin Erään yhtiön konkurssipesän toimitsijamies
16759: toimittaneen hänet verikokeeseen sillä perusteel- oli pyytänyt Parikkalan nimismiespiirin virka-
16760: la, että hän kieltäytyi puhalluskokeesta. V eriko- apua yhtiöltä vuokrasopimuksella haltuun saa-
16761: keen tulos oli nolla promillea. V erikokeen tulok- dun auton palauttamiseksi konkurssipesään.
16762: sen varmistuttua kantelijalle palautettiin hänen Esitutkinnassa oli ilmennyt, ettei autoa ollut-
16763: ajokorttinsa. kaan vuokrattu, vaan se oli myyty ja että oli
16764: Poliisimiehet kertoivat verikokeeseen toimit- todennäköisiä syitä epäillä auton myyntiin liit-
16765: tamisen perustuneen rattijuopumusepäilyyn. tyvän velallisen rikoksen.
16766: Tämän epäilynsä poliisimiehet olivat perusta- Poliisi oli saanut tietoonsa, että auto oli Viros-
16767: neet siihen, että kantelija oli pysäyttänyt auton- sa. Viron poliisilta oli pyydetty virka-apua auton
16768: sa tien sivuun risteysalueelle havaittuaan poliisin palauttamiseksi Suomeen. Auton noutaminen
16769: suorittavan puhalluskokeita autoilijoille. Lisäksi Virosta tapahtui siten, että suomalainen poliisi-
16770: kantelija oli käyttäytynyt hermostuneesti ja ver- ryhmä matkusti Viroon ja meni yhdessä Tallin-
16771: baalisesti aggressiivisesti poliisin puhuttaessa nan poliisin kanssa auton sijaintipaikalle Tallin-
16772: häntä. Toinen poliisimiehistä kertoi tapahtuma- nan eteläpuolella. Ryhmällä oli mukanaan au-
16773: aikaan olleensa flunssassa, mistä syystä hän ei toon Suomessa teetetyt vara-avaimet. Suomalai-
16774: ollut voinut tehdä havaintoja alkoholin tuoksus- nen poliisi oli käynnistänyt auton näitä avaimia
16775: ta. käyttämällä. Käynnistämiseen oli tarvittu avuk-
16776: AOA Paunio totesi vastauksessaan kantelijal- si paikallisen poliisin hankkima kuorma-auto,
16777: le, että puhalluskokeesta kieltäytynyt on velvol- josta oli saatu lisävirtaa. Suomalainen poliisi oli
16778: linen alistumaan verikokeen ottamiseen. V eriko- ajanut auton sen jälkeen Tallinnan satamaan,
16779: keeseen määräämisen edellytyksenä on, että kul- josta se oli tuotu laivalla Suomeen. Täällä auto
16780: jettajan todennäköisin syin epäillään syyllisty- oli takavarikoitu.
16781: neen rattijuopumukseen. Poliisimiehiltä saadun Saadun selvityksen mukaan Suomen poliisin
16782: selvityksen mukaan verikokeeseen toimittami- Virossa tekemät toimet olivat tapahtuneet pai-
16783: nen ei ollut perustunut kantelijan puhallusko- kallisen poliisiviranomaisen kanssa yhteistyössä
16784: keesta kieltäytymiseen vaan siihen, että oli to- ja sen hyväksyminä.
16785:
16786: 134
16787: POLIISI
16788:
16789:
16790:
16791:
16792: Kantelussa kerrotun tapahtuman aikaan ke- Yhteistyön yleiseksi edellytykseksi tuli lisäksi
16793: väällä 1994 Suomella ja Virolla ei ollut sopimusta asettaa se, etteivät suomalaiset poliisit millään
16794: poliisiviranomaisten välisestä yhteistyöstä. Suo- tavalla myötävaikuttaneet sellaisten toimenpi-
16795: mi oli sittemmin, 7.6.1995 tehnyt Viron kanssa teiden suorittamiseen, jotka olisivat olleet vas-
16796: sopimuksen yhteistyöstä rikosten torjunnassa, toin Suomessa yleisesti hyväksyttyjä oikeusperi-
16797: mikä sopimus oli saatettu asetuksella voimaan aatteita.
16798: 12.10.1995 alkaen (58/1995). Viro oli lisäksi liit- Saatu selvitys ei viitannut siihen, että Suomen
16799: tynyt osapuoleksi Euroopan neuvoston keski- poliisi olisi tässä tapauksessa rikkonut Suomen
16800: näistä oikeusapua rikosasioissa koskevaan yleis- lainsäädäntöä tai ryhtynyt Virossa muihin kuin
16801: sopimukseen, jonka myös Suomi on ratifioinut. paikallisen poliisin johdolla suoritettuihin toi-
16802: AOA Paunio totesi, ettei poliisiviranomaisten miin. Asiassa ei ole tullut ilmi sellaista syytä,
16803: yhteistyötä koskevan sopimuksen puuttuminen joka olisi edellyttänyt Suomen poliisilta pidät-
16804: sinänsä estänyt poliisiyhteistyötä Suomen ja Vi- täytymistä yhteistyöstä.
16805: ron välillä. Oikeusapua oli mahdollista vastaan- AOA totesi, ettei oikeusasiamiehen toimival-
16806: ottaa myös sopimuksettomassa tilassa, jos pyyn- taan kuulu arvioida, oliko Viron poliisi menetel-
16807: nön kohteena oleva valtio sitä antoi. Viron polii- lyt sitä velvoittavien säännösten mukaisesti.
16808: sin oikeus antaa virka-apua samoin kuin virka- Edellä lausutuilla perusteilla AOA ei pitänyt
16809: avun pyytämisessä ja antamisessa Virossa nou- Suomen poliisin menettelyä virheellisenä. Hän
16810: datettavat menettelytavat määräytyivät Viron totesi kuitenkin, että poliisin toimiessaan tällai-
16811: lainsäädännön mukaan. sessa säädännäisesti epävarmassa tilanteessa tuli
16812: Suomen poliisin toiminta toisen valtion alueel- noudattaa erityistä varovaisuutta sen suhteen,
16813: la edellytti kuitenkin aina lähtökohtaisesti asian- että toiminta on Suomen ja toimintamaan lain-
16814: omaisen valtion hyväksymistä. Suomen poliisi ei säädännön mukaista ja että suoritettavista toi-
16815: voinut käyttää toimivaltuuksiaan Suomen menpiteistä on etukäteen yksiselitteisesti sovit-
16816: alueen ulkopuolella, ellei asianomaisen valtion tu. Hän korosti myös sitä perusperiaatetta, että
16817: kanssa ollut siitä erikseen sovittu. Suomen poliisin toimivalta rajoittuu Suomen
16818: Sisäasiainministeriön poliisiosaston ja keskus- alueelle, jollei laajemmalle toimivallalle ole sopi-
16819: rikospoliisin lausuntojen mukaan keskusrikospo- mus- tai muuta perustetta.
16820: liisi oli pyytänyt Viron poliisilta virka-apua au- AOA Paunion päätös 31.8.1998, dnro 617/4/96
16821: ton palauttamiseksi. Päätöksen auton luovutta-
16822: misesta Virosta ja sen siirtämisestä säilytyspai-
16823: kastaan satamaan laivattavaksi oli tehnyt Viron
16824: ESITUTKINNAN ALOITTAMINEN JA
16825: POLIISIMIEHEN SIVUTOIMI
16826: poliisi. Lausuntojen mukaan Suomen poliisi ei
16827: ollut tehnyt tutkinta- tai pakkotoimenpiteitä OA Lehtimaja otti tiedotusvälineissä käydyn
16828: Suomen alueen ulkopuolella. keskustelun, erään televisio-ohjelman sekä kan-
16829: AOA:n mielestä tällaisessa yhteistyössä lähtö- sanedustajien kirjallisten kysymysten vuoksi
16830: kohdaksi oli asetettava se, että Suomen poliisin omasta aloitteestaan tutkittavakseen väitteen
16831: toiminta tapahtuu Viron viranomaisten asetta- siitä, että poliisi ei olisi ryhtynyt riittävän aktii-
16832: mien edellytysten mukaisesti. V astuu Viron lain- visesti selvittämään epäiltyä paritusrikosta Kot-
16833: säädännön noudattamisesta virka-avun antami- kassa, Valkealassa ja Lapinjärvellä sijaitsevissa
16834: sessa kuului virka-apua antaneille poliisimiehille. majoitusliikkeissä.
16835:
16836: 135
16837: POLIISI
16838:
16839:
16840:
16841:
16842: Tiedotusvälineiden mukaan näissä maJOitus- Vaikka paritusta ei kaikkeen prostituutioon
16843: liikkeissä oli harjoitettu ilmeisen ohjattua prosti- aina liittyisikään, oli OA kuitenkin eri mieltä
16844: tuutiota. Sitä olivat harjoittaneet erään matka- ministeriön kanssa siitä, voitiinko Valkealassa
16845: toimiston Venäjältä säännönmukaisin väliajoin harjoitettua prostituutiota pitää viitteenä pari-
16846: kuljettamat naiset. Tavanomaisia turisteja näi- tusrikoksesta. Koska selvitysten mukaan turisti-
16847: hin matkaseurueisiin ei yleensä ollut kuulunut, matkojen todellinen luonne oli ollut poliisin tie-
16848: vaan majoitusliikkeet olivat olleet lähes yksin- dossa, olisi paritusepäilyä koskevan esitutkinnan
16849: omaan prostituoitujen käytössä. Toiminta oli ol- käynnistäminen myös Valkealassa ollut OA:n
16850: lut varsin näkyvää ja paikkakunnilla toiminnan mielestä jo aikaisemmin aiheellista.
16851: luonne oli ollut yleisesti tiedossa. OA otti kuitenkin huomioon sen, että käytän-
16852: Julkisuudessa oli epäilty, että esitutkinnan nössä paritusta koskevia säännöksiä oli sovellet-
16853: aloittamisen viipymisen syynä Valkealassa olisi tu vain harvoin ja että rikoksen tunnusmerkistö
16854: ollut toimintaan käytetyn kiinteistön omistus- oli tulkinnanvarainen. Poliisi oli sekä Kotkan
16855: suhteet. Kiinteistön omisti paikallinen pankki, että Valkealan ja Lapinjärven tapauksissa suo-
16856: joka oli vuokrannut sen majoitusliikkeen harjoit- rittanut epäillyn parituksen todistamiseksi pit-
16857: tajalle. Pankin johtokunnan sivutoimisena pu- källistä tarkkailutoimintaa. OA:n mielestä ei ol-
16858: heenjohtajana toimi Kymen läänin lääninpoliisi- lut sinänsä aihetta epäillä poliisin ilmoitusta
16859: neuvos. OA arvioi tässä yhteydessä yleisemmin- tarkkailun tarpeellisuudesta ennen varsinaisen
16860: kin poliisin johtotehtävissä toimivien henkilöi- esitutkinnan aloittamista. Tästä huolimatta pel-
16861: den sivutoimien asianmukaisuutta. kästään rikoksen selvittämisen ja toteennäyttä-
16862: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- misen vaikeus ei voinut olla riittävä syy lykätä
16863: van. esitutkinnan aloittamista.
16864:
16865: Esitutkinnan aloittaminen Lääninpoliisineuvoksen kaksoisrooli
16866: Poliisin on toimitettava esitutkinta, kun teh- pankki- ja poliisimiehenä
16867: dyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä Esitutkinnan operatiivinen johtaminen ei kuu-
16868: epäillä, että rikos on tapahtunut. Esitutkinta on lunut lääninpoliisineuvoksen tehtäviin. Sen si-
16869: toimitettava ilman aiheetonta viivytystä. jaan hänen tehtäviinsä lääninjohdossa toimiva-
16870: Sisäasiainministeriön lausunnon mukaan pros- na paikallispoliisin yksiköiden esimiehenä kuului
16871: tituution näkyvä harjoittaminen ei kuitenkaan vastata alueellaan poliisin voimavarojen suun-
16872: sinänsä riitä perusteeksi epäillä, että toimintaan taamisesta, toiminnan ohjaamisesta ja valvon-
16873: liittyisi paritusta. Paritusrikoksen toteen näyt- nasta. Poliisin lääninjohdon velvollisuutena oli
16874: täminen on ministeriön mukaan vaikeata. huolehtia siitä, että rikosten ennalta estämiseen,
16875: OA puolestaan totesi, etteivät näyttövaikeu- selvittämiseen ja syyteharkintaan saattamiseen
16876: det kuitenkaan saa johtaa paritusrikoksen vä- liittyvät poliisin velvollisuudet kyettiin hoita-
16877: hättelyyn. Kysymyksessä on rikoslaji, jonka yh- maan.
16878: teydet järjestäytyneeseen rikollisuuteen ovat Selvityksen perusteella ei ollut osoitettavissa,
16879: tunnetut. Tässä mielessä se on ilmiö, jonka tor- että pankin johtokunnan puheenjohtajana toi-
16880: junta kuuluu keskeisesti poliisin lakisääteisiin minut lääninpoliisineuvos olisi vaikuttanut esi-
16881: velvollisuuksiin. tutkinnan käynnistymisen lykkääntymiseen
16882:
16883:
16884: 136
16885: POLIISI
16886:
16887:
16888:
16889:
16890: taikka että hän olisi tässä asiassa käyttänyt vir- sia sidoksia, jotka antavat aiheen kytkeä poliisin
16891: ka-asemaansa oman etunsa tai pankin edun edis- prostituutioon. Niinpä lääninpoliisineuvoksen-
16892: tämiseen. Asiaa voitiin kuitenkin tarkastella kin olisi tullut mieltää ristiriita poliisimiehen ja
16893: myös siltä kannalta, miten koko läänin poliisi- pankkimiehen roolien välillä ja tarvittaessa luo-
16894: henkilöstön esimiehen kiinteä sidos pankkiin oli pua jälkimmäisestä, jollei hänellä ollut keinoja
16895: mahdollisesti vaikuttanut esitutkinnan operatii- lopettaa pankin kiinteistössä harjoitettua laaja-
16896: visesta puolesta vastaavan poliisijohdon haluk- mittaista prostituutiotoimintaa. OA:n mielestä
16897: kuuteen osoittaa aktiivisuutta esitutkinnan lääninpoliisineuvoksen jäsenyys pankin johto-
16898: käynnistämiseksi ja prostituutiotoiminnan taus- kunnassa ei ollut olosuhteet huomioon ottaen
16899: tojen selvittämiseksi. ollut virkamiesoikeudellisesti asianmukaista.
16900: Poliisiorganisaatio on luonteeltaan hierarkki- Esitutkinta olikin sittemmin johtanut siihen,
16901: nen. Tällaiselle organisaatiolle ei liene helppoa että lääninpoliisineuvos ja pankin johtokunnan
16902: ryhtyä sellaisiin virkatoimiin, jotka johtaisivat muut jäsenet asetettiin syytteeseen paritusrikok-
16903: organisaation esimiehen vaikeuksiin tai kiusalli- sesta. Syyte kuitenkin hylättiin.
16904: siin tilanteisiin, olkoonpa, että päätösvalta muo- Siihen nähden, että lääninpoliisineuvokselle oli
16905: dollisesti kuuluisi organisaation toimivaltaiselle myönnetty pankkitoimintaa varten sivutoimilu-
16906: yksikölle eikä esimiehelle itselleen. pa eikä sivutoimen ollut voitu havaita muuten
16907: OA piti mahdollisena, että lääninpoliisineu- vaikuttaneen hänen virkatehtäviensä hoitami-
16908: voksen sidoksella pankkiin oli ollut tosiasiallista seen, OA katsoi, ettei lääninpoliisineuvos ollut
16909: vaikutusta esitutkinnan aloittamiskynnyksen toiminut sillä tavalla lainvastaisesti tai virheelli-
16910: ylittymiseen. Ainakin oli mahdollista, että asia sesti, että eduskunnan oikeusasiamiehellä olisi
16911: oli ulkopuolisten silmissä herättänyt tämän- mahdollisuutta puuttua asiaan. Lääninpoliisi-
16912: suuntaisia epäilyksiä. neuvoksen olisi kuitenkin virka-asemansa vuoksi
16913: Lääninpoliisineuvoksen olisi täytynyt näissä tullut harkita myös sitä vaihtoehtoa, että hän
16914: olosuhteissa ymmärtää, että kokonaistilanne oli olisi kokonaan luopunut pankin johtokunnan jä-
16915: ollut hänelle läänin korkeimpana poliisiviran- senyydestä.
16916: omaisena erityisen ongelmallinen. Majoitusliik-
16917: keeseen ja tätä kautta omistajapankkiin liittyvä Pankin hallituksen jäsenyys
16918: prostituutiotoiminta oli ollut yleisessä tiedossa ja poliisimiehen sivutoimena:
16919: poliisin tarkkailtavana. Vaikkei varsinainen pa-
16920: yleisiä havaintoja
16921: ritusepäily vielä tässä vaiheessa olisikaan ulottu- Virkamiesten sivutoimia koskevilla rajoituk-
16922: nut pankin johtokuntaan saakka, oli jo pelkäs- silla pyritään turvaamaan viranomaisten puolu-
16923: tään prostituutiotoiminnan yhdistäminen pank- eettomuus ja kansalaisten luottamus viran-
16924: kiin ja pankin johtokunnan puheenjohtajuuden omaisten puolueettomuuteen. Sivutoimista joh-
16925: kautta läänin poliisijohtoon varsin kiusallinen tuvien sidonnaisuuksien vuoksi virkamies ei saa
16926: asm. tulla esteelliseksi tehtävässään eikä sivutoimi saa
16927: Vaikkei prostituutiota olekaan kriminalisoitu, vaarantaa kansalaisten luottamusta tehtävän
16928: tällaista elinkeinoa pidetään yhteiskunnassam- hoitamisen tasapuolisuuteen.
16929: me hyvän tavan vastaisena. Sen vuoksi poliisi- Pankin hallituksen tehtävänä on pankin toi-
16930: miehen pitäisi aktiivisesti välttää kaikkia sellai- minnan johto. Hallituksen jäsentä sitoo salassa-
16931:
16932:
16933:
16934: 137
16935: POLIISI
16936:
16937:
16938:
16939:
16940: pitovelvollisuus ja häntä koskee henkilökohtai- taloudellista valtaa ja osallistuu monin eri tavoin
16941: nen vahingonkorvausvelvollisuus pankille tahal- toiminta-alueensa elinkeinoelämään ja muuhun
16942: lisesti tai huolimattomuudesta aiheutetuista va- taloudelliseen toimintaan. Ei ole harvinaista,
16943: hingoista. Pankin hallituksen jäsenyys luo siten että pankin edut ovat ristiriidassa yksityisten
16944: huomattavasti kiinteämmän lojaliteetin pank- ihmisten etujen kanssa. Kuitenkin poliisi on ole-
16945: kia kohtaan kuin esimerkiksi säästöpankin isän- massa kaikkia kansalaisia varten. On tärkeätä,
16946: nän tai liikepankin konttorin valvojan asema. että poliisin tasapuolisuuteen voidaan luottaa
16947: Säästöpankin isäntä tai konttorin valvoja eivät joka tilanteessa. Tämän tavoitteen kanssa sopii
16948: osallistu laitoksen operatiiviseen johtamiseen huonosti yhteen se, että poliisin etu samaistetaan
16949: kuten pankin hallituksen jäsenet. pankin edun kanssa. Puolueettomuusepäilyjä
16950: Silti jo säästöpankin isännän ja liikepankin voidaan odottaa syntyvän esimerkiksi silloin,
16951: valvojan tehtäviin on katsottu liittyvän ongel- kun poliisin on puututtava elinkeinoelämän ja
16952: mia, erityisesti kun kysymys on ollut tuomarin taloudellisen vallankäytön piirissä ilmenevään
16953: roolista. Korkeimman oikeuden ratkaisussa rikollisuuteen.
16954: KKO 1996:80 todettiin lautamiehen toimiminen Poliisimiesten sivutoimiin on tähän asti suh-
16955: säästöpankin isännistössä tuomarin esteellisyy- tauduttu vapaamielisesti. Pankkitoimintaan
16956: den kannalta pulmalliseksi kysymykseksi. Liike- osallistumista on saatettu pitää jopa hyödyllise-
16957: pankin konttorin valvojan tehtävää OA on pitä- nä. Yhteiskunnan ilmapiiri ja ihmisten odotuk-
16958: nyt yleisessä tuomioistuimessa toimivalle vaki- set ovat kuitenkin muuttumassa. Virkamiehiltä
16959: naiselle ammattituomarille soveltumattomana odotetaan entistä tiukempaa puolueettomuutta.
16960: sivutoimena (OA:n päätös, dnro 2219/4/96 ks. Yhdenvertaisuus lain edessä on entistä tärkeäm-
16961: s. 79). pi perusoikeus.
16962: OA:n mukaan on selvää, että poliisimiehille Yhä enemmän korostetaan puolueettomuuden
16963: kuuluvat lähtökohtaisesti samat perusoikeudet niin sanottua objektiivista puolta: ei riitä, että
16964: kuin muillekin ihmisille, mitä tulee vapaa-ajan virkamies itse uskoo tai tietää olevansa puoluee-
16965: viettoon. Toisaalta on yhtä selvää, että poliisin ton. Puolueettomuuden tulee näkyä myös ulos-
16966: asemasta johtuu myös yksityiselämää ja vapaa- päin. Virkakoneiston on kannettava huolta myös
16967: ajan harrastuksia koskevia tosiasiallisia rajoi- yleisestä puolueettomuuskuvastaan.
16968: tuksia. Pelkästään se mahdollisuus, että poliisimiehen
16969: Poliisimiesten sivutoimiin kohdistuu vastaa- sivutoimi saattaisi vaarantaa virkatehtävän
16970: via ongelmia kuin tuomareiden sivutoimiin. Po- asianmukaisen hoitamisen, on omiaan heikentä-
16971: liisin toimintaan liittyy näkyvä julkisen vallan mään kansalaisten luottamusta poliisin toimin-
16972: käyttö. Yhteiskunnallisen asemansa ja valtuuk- taan. Poliisiorganisaation hierarkkisuudesta ai-
16973: siensa vuoksi poliisi kuuluu siihen viranomaisten heutuu erityisiä odotuksia nimenomaan poliisin
16974: ryhmään, jonka toiminnan puolueettomuudelle johtotehtävissä toimiville. Esimerkiksi läänin
16975: ja tasapuolisuudelle on asetettava tavanomaista poliisiorganisaationjohtaja ei voi yleensä poistaa
16976: korkeammat vaatimukset. Vaatimus korostuu sivutoimestaan mahdollisesti aiheutuvaa puo-
16977: johtotehtävissä toimivien poliisimiesten kohdal- lueellisuusepäilyä pelkästään vetäytymällä jon-
16978: la. kin yksittäisen asian käsittelystä. Johtajan val-
16979: Pankki käyttää yhteiskunnassa merkittävää vonta- ja ohjaaruisvelvollisuus säilyy, vaikka jo-
16980:
16981:
16982:
16983: 138
16984: POLIISI
16985:
16986:
16987:
16988:
16989: kin häneen liittyvä asia olisikin vireillä. J ohtajal- lyttänyt, että asianomistajalta ja todistajalta oli-
16990: la on tosiasiallisia vaikutusmahdollisuuksia joh- si hankittu itsenäiset ja toisistaan riippumatto-
16991: tamassaan organisaatiossa toimivien poliisimies- mat kuulustelukertomukset ja tunnistamiset.
16992: ten asemaan, vaikkei johtaja yksittäiseen opera- Erityisen tärkeää tämä olisi ollut tässä tapauk-
16993: tiiviseen asiaan muodollisesti puuttuisikaan. Sen sessa, koska kuulustelun tarkoituksena nimen-
16994: vuoksi poliisiorganisaation johtotehtävissä toi- omaan oli ollut selvittää, tunnistavatko asian-
16995: mivien tulisi olla erityisen varovaisia ottaessaan omistaja ja todistaja epäillyn pahoinpitelijän
16996: itselleen sivutoimia. heille esitetystä valokuvasta.
16997: Yhteenvetona OA totesi, että kiinteä kytkös Tutkija oli menetellyt virheellisesti sekä ase-
16998: pankkiin voi olla omiaan kyseenalaistamaan po- mansa ja tehtäviensä vastaisesti myös vältelles-
16999: liisin puolueettomuuskuvaa ja toimintavapaut- sään todistajakutsun tiedoksiottamista. Tutkija
17000: ta. Pankin hallituksen tai vastaavan elimen jäse- oli poistunut työpaikaltaan syytä ilmoittamatta
17001: nyys saattaa olla ongelmallinen sidos ainakin vaikka oli sopinut haastemiehen kanssa, että olisi
17002: poliisin johtotehtävissä toimivalle virkamiehel- tavoitettavissa vastaanottaakseen kutsun todis-
17003: le. tajaksi.
17004: OA saattoi käsityksensä sisäasiainministeriön AOA saattoi vanhemman rikoskonstaapelin
17005: ja lääninpoliisineuvoksen tietoon. tietoon käsityksensä menettelyn virheellisyydes-
17006: OA Lehtimajan päätös 27.10.1998, dnro 2036/ tä.
17007: 2/97 AOA Jonkan päätös 12.11.1998, dnro 2442/4/
17008: 96
17009: Sisäasiainministeriön pyynnöstä oikeusasia-
17010: mies antoi 26.2.1999lausunnon (141/4/99) polii-
17011: sin taloudellisia sidonnaisuuksia selvittäneen työ-
17012: ryhmän mietinnöstä. Sisäasiainministeriö vahvisti VASTAAMINEN ESITUTKINNAN LOPPU-
17013: LAUSUNTOA KOSKEVAAN PYYNTÖÖN
17014: 1. 7.1999 suosituksen poliisihallinnon virkamies-
17015: ten sivutoimista. Suositus on voimassa 1.8.1999 Kantelija arvosteli keskusrikospoliisin Rova-
17016: alkaen. niemen yksikön menettelyä esitutkinnassa. Hä-
17017: nelle ei ollut pyynnöstään huolimatta annettu
17018: mahdollisuutta loppulausunnon antamiseen suo-
17019: ritetun lisätutkinnan johdosta eikä hänen tätä
17020: HENKILÖN TUNNISTAMINEN koskevaan kirjalliseen pyyntöönsä ollut edes vas-
17021: ESITUTKINNASSA
17022: tattu.
17023: Kantelija arvosteli Oulun poliisilaitoksella toi- AOA Jonkka totesi kannanottonaan seuraa-
17024: mitettua esitutkintaa mm. epäillyn henkilön van.
17025: tunnistamisjärjestelyjen osalta. Lisäksi hän ar- Loppulausunnon pyytäminen ei ole lain mu-
17026: vosteli jutun tutkijaa siitä, että tämä oli pakoil- kaan pakollista. Selvitys osoitti, että lisätutkin-
17027: lut kutsua saapua todistajaksi oikeudenkäyntiin. nassa oli kantelijan osalta kysymys seikoista,
17028: AOA Jonkka totesi, että tutkija oli menetellyt joihin tällä oli ollut mahdollisuus antaa loppu-
17029: virheellisesti saliiessaan asianomistajan ja todis- lausunto jo aiemmin.
17030: tajan olla läsnä toistensa kuulusteluissa. Asian- Näin ollen rikosylikomisario ei ollut menetellyt
17031: mukainen ja puolueeton selvittäminen olisi edel- lainvastaisesti tai virheellisesti, kun hän ei ollut
17032:
17033:
17034: 139
17035: POLIISI
17036:
17037:
17038:
17039:
17040: varannut kantelijalle tilaisuutta antaa loppulau- KANSANEDUSTAJAN
17041: suntoa enää lisätutkinnan johdosta. Hyvä viran- TIEDONSAANTIOIKEUS
17042: omaiskäytäntö olisi kuitenkin edellyttänyt, että Kansanedustaja oli kirjeellä pyytänyt Jyväs-
17043: tutkinnanjohtaja olisi vastannut kantelijan kylän poliisilaitosta lähettämään jäljennöksen
17044: pyyntöön saada antaa loppulausunto. AOA saat- liikennevahinkoa koskevasta esitutkintapöytä-
17045: toi tämän käsityksensä tutkinnanjohtajan tie- kirjasta, koska kansanedustajien keskuudessa
17046: toon. asiasta "vallitsi epätietoisuutta". Hän oli toivo-
17047: AOA Jonkan päätös 28.12.1998, dnro 1723/4/96 nut asiakirjoja "veloituksetta kansanedustajien
17048: käyttöön" ja kehottanut lähettämään ne liiken-
17049: nevahingon asianosaiselle suoraan, jotta tämä
17050: LAINKOHDAN ILMOITTAMINEN voisi liittää niihin oman lausuntonsa ja toimittaa
17051: ne edelleen eduskuntaan.
17052: Kantelija kertoi, että hänelle oli annettu kes-
17053: Poliisilaitos ei ollut toimittanut pyydettyjä
17054: kusrikospoliisin Turun yksikön rikosylikomisa-
17055: asiakirjoja eikä myöskään vastannut kansan-
17056: rion määräyksestä kirjallinen kielto ilmaista
17057: edustajalle. Apulaispoliisipäällikkö ilmoitti sen
17058: kuulustelussa ilmi tulleita seikkoja. Kirjallisessa
17059: sijaan liikennevahingon asianosaiselle: "Poliisi-
17060: kiellossa ei ollut mainintaa siitä, mihin lainkoh-
17061: laitos toteaa, että kolariasiaanne on käsitelty
17062: taan toimenpide perustui ja mitkä olivat seura-
17063: mielestämme jo riittävästi."
17064: ukset kiellon rikkomisesta. Kielto oli merkitty
17065: Poliisilaitos oli perustellut kieltäytymistä
17066: olemaan voimassa toistaiseksi.
17067: myös sillä, että kansanedustaja oli pyytänyt
17068: Esitutkintalain mukaan tällainen kielto voitiin
17069: asiakirjoja maksutta. Se oli katsonut, ettei kan-
17070: antaa. AOA J onkka totesi, että esitutkinnasta ja
17071: sanedustajalla ollut lain mukaan oikeutta saada
17072: pakkokeinoista annetun asetuksen mukaan tässä
17073: maksuttornia jäljennöksiä julkisista asiakirjois-
17074: tarkoitetusta kiellosta olisi tullut käydä ilmi kiel-
17075: ta. Poliisilaitos ei ollut kuitenkaan ilmoittanut
17076: lon voimassaoloaika ja seuraukset kiellon rikko-
17077: tästä kannastaan kansanedustajalle vaan oli
17078: misesta. Kiellon perusteena olevaa lainkohtaa ei
17079: olettanut kantelijan kansanedustajana tuntevan
17080: asetuksessa nimenomaisesti ole määrätty ilmoi-
17081: valtion maksuperustelain sisällön. Poliisilaitok-
17082: tettavaksi, mutta AOA piti kuitenkin asianmu-
17083: sen mukaan kantelijalla oli kansanedustajana ol-
17084: kaisena, että oikeudellisesti veivoittavassa pää-
17085: lut saataviHaan alan paras asiantuntemus. Tä-
17086: töksessä mainitaan myös päätöksen normatiivi-
17087: män johdosta poliisilaitos ei ollut katsonut tar-
17088: nen perusta.
17089: peelliseksi myöskään neuvoa kantelijaa asiassa
17090: AOA saattoi käsityksensä rikosylikomisarion
17091: hallintomenettelylain 4 §:n mukaisesti.
17092: tietoon. Lisäksi hän saattoi päätöksensä sisä-
17093: Kansanedustaja kanteli asiasta oikeusasiamie-
17094: asiainministeriön poliisiosastolle tiedoksi ja otet-
17095: helle. Kantelun johdosta antamassaan lausun-
17096: tavaksi huomioon rikosilmoitusjärjestelmää ke-
17097: nossa poliisipäällikkö ilmoitti asiakirjapyynnön
17098: hitettäessä.
17099: olleen osan jatkuvaa prosessia, jota oli jo "kylläs-
17100: AOA Jonkan päätös 28.12.1998, dnro 256114/96
17101: tymiseen asti selvitelty".
17102: OA Lehtimaja esitti kannanottonaan seuraa-
17103: van.
17104: Pyydetty esitutkintapöytäkirja oli ollut julki-
17105:
17106:
17107: 140
17108: POLIISI
17109:
17110:
17111:
17112:
17113: nen eikä poliisilla ollut ilmoittamallaan perus- tos olisi joka tapauksessa vastannut kansanedus-
17114: teella oikeutta kieltäytyä antamasta tietoja täl- tajalle tämän kirjeeseen sekä samalla ilmoittanut
17115: laisesta asiakirjasta. asiakirjojen maksullisuutta koskevasta kannas-
17116: Julkisuusperiaatteen tavoitteena on julkisen taan.
17117: vallankäytön tehokas valvonta. Käsillä olleessa OA katsoi poliisilaitoksen menetelleen virheel-
17118: tapauksessa kansanedustaja oli pyytänyt poliisi- lisesti siinä, ettei se ollut vastannut kansanedus-
17119: viranomaiselta jäljennöksiä julkisista asiakir- tajan kirjalliseen tiedusteluun eikä ollut toimit-
17120: joista selvittääkseen viranomaistoiminnan oi- tanut siltä pyydettyjä jäljennöksiä julkisesta
17121: keellisuuden. Eduskunnan tehtäviin kuuluu asiakirjasta. Lisäksi OA piti poliisilaitoksen oi-
17122: myös julkisen hallinnon valvonta. Tämä edellyt- keusasiamiehelle antamaa selvitystä ja erityises-
17123: tää tehokasta mahdollisuutta viranomaistoi- ti poliisipäällikön lausuntoa sävyltään ylimieli-
17124: mintaa koskevien tietojen saantiin. Vaikka val- senä ja epäasiallisena.
17125: tiopäiväjärjestyksen 53 §:ssä säädetty yleinen OA antoi poliisilaitokselle huomautuksen sen
17126: oikeus saada tietoja asiakirjoja koskeekin vain edellä mainitusta virheellisestä menettelystä.
17127: eduskunnan valiokuntia eikä yksittäistä kansan- OA Lehtimajan päätös 29.12.1998, dnrot 422
17128: edustajaa, myös yksittäisellä kansanedustajalla ja 1306/4/98
17129: on käytössään laaja mahdollisuus tietojen han-
17130: kintaan mm. valtiopäiväjärjestyksen 37 §:ssä
17131: tarkoitettujen suullisten ja kirjallisten kysymys- ESITUTKINNAN VIIVÄSTYMINEN JA
17132: SYYTEHARKINNAN ASIANMUKAISUUS
17133: ten kautta.
17134: OA:n mielestä julkisuusperiaatteella oli erityi- Kantelija arvosteli Turun poliisilaitoksen toi-
17135: nen painoarvo silloin, kun kansanedustaja il- mittaman esitutkinnan viipymistä. Lisäksi hän
17136: moitti edustajantehtävässään tarvitsevansa tie- arvosteli Turun kihlakunnansyyttäjän syytehar-
17137: toa viranomaisen toiminnasta. Tällaisessa tilan- kintaa sekä Länsi-Suomen läänin lääninsyyttä-
17138: teessa julkisuusperiaate voi velvoittaa viran- jän kantelun johdosta tekemää päätöstä.
17139: omaista myös oma-aloitteeseen tiedottamiseen. Kyse oli kahden poliisin tekemäksi epäillystä
17140: On muistettava, että hallitusmuodon 16a §:ssä pahoinpitelystä. Asianomistajaa oli kuultu heti
17141: asetetaan julkiselle vallalle aktiivinen velvolli- rikosilmoituksen tekohetkellä, mutta syyllisiksi
17142: suus perusoikeuksien turvaamiseen. Tähän kuu- epäiltyjä poliisimiehiä ja todistajia vasta lähes
17143: luu myös se, että viranomainen kantaa huolta kaksi vuotta myöhemmin. Kihlakunnansyyttäjä
17144: julkisuusperiaatteen mahdollisimman tehok- teki sittemmin asiassa syyttämättäjättämispää-
17145: kaasta toteutumisesta. töksen katsoen toisen poliisimiehen osalta lievän
17146: Kansanedustajan oikeudesta saada maksutta pahoinpitelyn syyteoikeuden vanhentuneen esi-
17147: jäljennöksiä viranomaisten hallussa olevista tutkinnan aikana ja toisen osalta pahoinpitelyn
17148: asiakirjoista ei ole erikseen säädetty. Se, että jääneen näyttämättä.
17149: poliisilaitos ei katsonut voivansa antaa kansan- Rikoskomisario tutkinnanjohtajana ja van-
17150: edustajan pyytämiä asiakirjajäljennöksiä veloi- hempi rikoskonstaapeli tutkijana eivät olleet
17151: tuksetta, ei oikeuttanut poliisilaitosta kokonaan esittäneet hyväksyttäviä perusteita sille, että esi-
17152: kieltäytymäänjäljennösten antamisesta. Hyvän tutkinta kesti lähes kaksi vuotta. AOA Jonkka
17153: hallinnon periaate olisi vaatinut, että poliisilai- korosti, että poliisin tekemäksi epäiltyjen rikos-
17154:
17155:
17156:
17157: 141
17158: POLIISI
17159:
17160:
17161:
17162:
17163: ten asianmukainen ja joutuisa tutkiminen on en- voa esitutkinnan asianmukaista etenemistä.
17164: siarvoisen tärkeää. Tällaisissa tilanteissa voi Syyteharkinnan osalta AOA katsoi, että kihla-
17165: mm. helposti syntyä epäluuloja tutkinnan puo- kunnansyyttäjän ja lääninsyyttäjän olisi tullut
17166: lueettomuutta kohtaan. Tällaisten epäilyjen tor- arvioida poliisimiesten menettelyä myös virkari-
17167: jumiseksi onkin sittemmin poliisimiesten teke- koksen tunnusmerkistön valossa. Syyttäjien olisi
17168: miksi epäiltyjen rikosten tutkinnanjohto siirret- lievää pahoinpitelyä koskevassa syyteharkin-
17169: ty syyttäjälle. Kun tapahtuma-aikaan tutkin- nassa tullut myös ottaa huomioon rikoslain 8
17170: nanjohto oli vielä kuulunut poliisille eli esitutkin- luvun 4 §:n oikeusohje rikosten syyteoikeuden
17171: ta hoidettiin kokonaisuudessaan poliisiorgani- vanhenemisesta.
17172: saation sisällä, oli tutkinnanjohtajana toiroineel- AOA Jonkan päätös 31.12.1998, dnro 2614/4/
17173: Ia rikoskomisariolla erityinen aihe seurata ja val- 97
17174:
17175:
17176:
17177:
17178: 142
17179: SYYTIÄJÄLAITOS
17180:
17181:
17182:
17183:
17184: SYYTTÄJÄLAITOS yleisiä määräyksiä ja ohjeita. Samassa yhteydes-
17185: sä luovuttiin väliportaan syyttäjistä.
17186: YLEISTÄ Organisaatiouudistus merkitsi laillisuusval-
17187: vonnan kannalta sitä, että myös maan korkein
17188: Syyttäjäasiat kuuluivat OA Lehtimajalle elo- syyttäjäviranomainen tuli oikeusasiamiehen
17189: kuun loppuun saakka, jonka jälkeen ne siirtyivät valvonnan piiriin. Aikaisemmin näin ei ollut,
17190: organisaatiomuutoksen yhteydessä AOA Jonkan koska oikeusasiamiehellä ei ollut oikeutta valvoa
17191: ratkaistaviksi. Samaan aikaan syyttäjäasioiden oikeuskanslerin virkatoimia myöskään syyttäjä-
17192: pääesittelijäksi määrättiin esittelijäneuvos Eero laitoksen johtamisen osalta.
17193: Kallio. Samassa yhteydessä muutettiin myös esitut-
17194: Syyttäjäasioita ovat yleisiä syyttäjiä koskevat kintalakia siten, että syyttäjät toimivat tutkin-
17195: kantelut. Niinpä esimerkiksi sotilasoikeuden- nanjohtajina poliisien tekemiksi epäiltyjen rikos-
17196: käynnissä syyttäjinä toimivia sotilaslakimiehiä ten tutkinnassa. Tällä tavalla voidaan välttää
17197: koskevat kantelut katsotaan puolustuslaitosta tutkinnan puolueettomuuteen kohdistuvia epäi-
17198: koskeviksi asioiksi. lyjä. Uudistus tulee todennäköisesti vähentä-
17199: Rajanveto siinä, mihin asiaryhmään kantelu mään näitä asioita koskevia kanteluita.
17200: kuuluu, ei ole aina yksiselitteistä. Syyttäjiä kos- Oikeudenkäynti rikosasioissa uudistettiin lo-
17201: kevissa kanteluissa on usein kanneltu myös polii- kakuun alusta 1997. Uudistus lisää syyttäjän
17202: sin menettelystä. Samoin tuomioistuimia ja po- merkitystä rikosprosessissa. Oikeudenkäyntime-
17203: liisia koskevissa kanteluissa on saatettu käsitellä nettely hovioikeudessa uudistui toukokuun alus-
17204: myös syyttäjän menettelyä. Pääsääntönä on ol- ta 1998. Suulliset käsittelyt ovat tämän uudis-
17205: lut kantelun sijoittaminen siihen ryhmään mihin tuksen jälkeen lisääntyneet hovioikeuksissa.
17206: se eniten painottuu. Kun jokaisesta ratkaisusta Rangaistusmääräysten antaminen oli jo aikai-
17207: on tehty vain yksi tilastomerkintä, syyttäjän semmin siirretty tuomioistuimilta syyttäjille.
17208: menettelyä koskevia kanteluita on jonkin verran
17209: tilastoitua enemmän. Syyttäjälaitokseen kohdistuva
17210: laillisuusvalvonta
17211: Syyttäjien toimintaympäristön Suurin osa syyttäjiin kohdistetuista kanteluis-
17212: muutoksista ta koskee syyteharkintaa, etenkin sen lopputu-
17213: Syyttäjälaitos on ollut viime vuosina uudistus- losta, mutta jonkin verran myös ratkaisujen vii-
17214: ten kohteena. Syyttäjäorganisaation uudistus pymistä ja perusteluja.
17215: alkoi paikalliselta tasolta kihlakuntauudistuk- Oikeusasiamies ja valtakunnansyyttäjä ovat
17216: sella. Laki kihlakunnansyyttäjistä tuli voimaan pyrkineet välttämään syyttäjien päällekkäistä
17217: 1.12.1996. Ylimmän syyttäjäviranomaisen teh- valvontaa ja samojen asioiden tutkimista. Käy-
17218: tävät siirtyivät 1.12.1997 valtioneuvoston oi- tännöksi on muotoutunut, että oikeusasiamie-
17219: keuskanslerilta valtakunnansyyttäjälle. Valta- helle tehdyt syyteharkintaa koskevat ns. muu-
17220: kunnansyyttäjän tehtäväksi tuli muun muassa toksenhakutyyppiset kantelut on siirretty valta-
17221: syyttäjien toiminnan yleinen johtaminen ja ke- kunnansyyttäjälle, mikäli kysymys on ollut
17222: hittäminen sekä syyttäjien valvonta. Hänellä on muusta kuin virkarikoksesta. V altakunnansyyt-
17223: myös oikeus antaa syyttäjien toimintaa koskevia täjä voi toimivaltansa puitteissa suorittaa tällöin
17224:
17225:
17226:
17227: 143
17228: SYYTIÄJÄLAITOS
17229:
17230:
17231:
17232:
17233: uuden syyteharkinnan, mihin oikeusasiamiehel- rittamaan syyteharkintaan virkarikosasioissa
17234: lä ei ole mahdollisuutta. Oikeusasiamies voi täl- sekä missä vaiheessa ylimpien laillisuusvalvojien
17235: laisessa tapauksessa vain arvioida syyttäjän toi- katsotaan ottaneen tällaisen syyteharkinnan it-
17236: minnan lainmukaisuuden. Näiden syyteharkin- selleen. Tähän liittyy myös laajempi kysymys
17237: takanteluiden siirtäminen on siten kantelijan ko- laillisuusvalvontakanteluiden ja virkasyyte-
17238: konaisedun mukaista. asioiden suhteuttamisesta toisiinsa esimerkiksi
17239: Kertomusvuonna 1998 syyttäjiä koskevia kan- uutta julkisuuslakia tulkittaessa. Nämä ovat ky-
17240: teluratkaisuja oli 52. Lisäystä edellisen vuoteen symyksiä, joihin joudutaan lähitulevaisuudessa
17241: oli jonkin verran (vuonna 1997 oli 38 tapausta). ottamaan kantaa.
17242: Viisi tapausta johti toimenpiteisiin, kolmessa ta-
17243: pauksessa syynä oli viivästyminen syyteharkin-
17244: nassa. Ainoastaan yhdessä tapauksessa arvostel-
17245: TARKASTUKSET
17246: tiin itse syyteharkinnan asianmukaisuutta. Yh-
17247: dessä tapauksessa oli kysymys syyttäjän paikalla Oikeusasiamies on tarkastanut syyttäjänviras-
17248: olosta asianomistajan itsenäisesti ajaman viralli- toja suhteellisen harvoin. Syyttäjäuudistuksen
17249: sen syytteen alaisen asian oikeudenkäynnissä. toteuduttua voidaan syyttäjälaitoksen sisäisen
17250: Valtakunnansyyttäjälie siirrettiin 15 kantelua. valvonnan mahdollisuuksien arvioida entises-
17251: Kertomusvuonna syyttäjälaitos ja vasta pe- tään parantuneen, joten oikeusasiamiehen kans-
17252: rustettu valtakunnansyyttäjän virasto joutuivat lian resurssien tarkoituksenmukaisen käytön
17253: ajoittain kovankin arvostelun kohteeksi julki- kannalta syyttäjätarkastuksien merkittävä li-
17254: suudessa. Tämä heijastui myös kertomusvuoden säys tuskin tulee ajankohtaiseksi. Toki niitä edel-
17255: kanteluissa. Keväällä 1998 oli julkisuudessa mm. leen on tarkoitus jossakin määrin jatkaa. Toimi-
17256: esillä, että valtakunnansyyttäjä olisi epäasialli- vaksi on osoittautunut paikallisen syyttäjänvi-
17257: sesti puuttunut Turun kihlakunnansyyttäjän raston ja poliisilaitoksen tarkastaminen samalla
17258: Tommi Teurin syyteharkintaan Nostokonepal- kertaa, jolloin saadaan tietoa mm. poliisin ja
17259: velu Oy:n asiassa. Asiasta tehtiin useita kantelui- syyttäjän yhä tärkeämmäksi käyvästä yhteis-
17260: ta, joissa esitettiin epäilyjä valtakunnansyyttä- työstä. Näin pystytään myös hahmottamaan
17261: jän toimintaa kohtaan. Vuoden 1999 puolella paremmin kuvaa esitutkinnan ja syyttäjäntoi-
17262: antamassaan päätöksessä (12.4.1999, mm. dnro minnan mahdollisista ongelmista.
17263: 1062/4/98) OA Lehtimaja totesi epäilyt perus- Syyttäjätarkastusten painopisteiksi ovat- yh-
17264: teettomiksi. Sen sijaan hän arvosteli syyttäjäor- teistyökysymysten lisäksi- muotoutuneet syy-
17265: ganisaation epäselviä sisäisiä toimivaltasuhteita. teharkinnan joutuisuuden seuranta, syyttämät-
17266: Uusi syyttäjälainsäädäntö ja valtakunnan- täjättämispäätösten perustelujen taso sekä ri-
17267: syyttäjän viran perustaminen ovat herättäneet kosprosessiuudistuksen tavoitteiden toteutumi-
17268: kysymyksiä myös oikeusasiamiehen ja oikeus- nen syyttäjän työssä. Aiheellista on myös seura-
17269: kanslerin syyttäjäntehtävien koordinoinnista ta asianomistajan yksityisoikeudellisen vaati-
17270: suhteessa yleiseen syyttäjäntoimeen. Erilaisia musten esittämiskäytäntöä.
17271: tulkintoja on ehditty esittää mm. siitä, missä AOA Jonkka tarkasti kertomusvuonna yhden
17272: tapauksissa ja millä tavalla ylimmät laillisuus- syyttäjäviranomaisen, Joensuun kihlakunnan
17273: valvojat voivat puuttua yleisten syyttäjien suo- syyttäjänviraston 6.11.1998. Tähän yhdistyi sa-
17274:
17275:
17276:
17277: 144
17278: SYYTIÄJÄLAITOS
17279:
17280:
17281:
17282:
17283: maila kertaa toteutettu Joensuun poliisilaitok- mahdollista ratkaista tarkoituksenmukaisem-
17284: sen tarkastus. min muulla tavalla kuin poikkeamaila normaa-
17285: Tarkastuksella selvitettiin erityisesti koke- lista oikeusastejärjestyksestä.
17286: muksia uudesta rikosoikeudenkäyntimenettelys- OA Lehtimajan kirje oikeusministeriölle
17287: tä. Tarkastus mm. osoitti, että Joensuun kihla- 2.2.1998, dnro 2659/4/97
17288: kunnan syyttäjät ajoivat asianomistajien vaati-
17289: muksia aina kuin se oli mahdollista. Tämä on -
17290: paitsi rikoksen uhrin oikeussuojan kannalta mer- RATKAISTUT KANTELUT
17291: kityksellistä - myös omiaan tehostamaan rikos- JA OMAT ALOITIEET
17292: asiain oikeudenkäynnin joutuisuutta.
17293: SYYTEHARKINNAN VIIPYMINEN
17294:
17295: Kantelija kertoi eduskunnan oikeusasiamiehen
17296: LAUSUNTO
17297: kansliaan huhtikuussa 1997 saapuneessa kirjoi-
17298: tuksessaan, että hän oli tehnyt tammikuussa
17299: VIRKASYYTEASIOIDEN OIKEUSPAIKAT
17300: 1995 rikosilmoituksen sisarensa kuolemaan joh-
17301: Oikeusministeriö pyysi oikeusasiamieheltä taneista tapahtumista ja että asian käsittely vii-
17302: lausuntoa virkasyyteasioiden oikeuspaikkojen pyi edelleen Kokemäen kihlakunnanviraston
17303: virkasyytefoorumien uudistamistyöryhmän johtavalla kihlakunnansyyttäjällä.
17304: mietinnöstä. Saadun selvityksen mukaan rikosilmoituksen
17305: OA Lehtimaja kannatti virkarikossyytteiden johdosta suoritettiin esitutkinta, joka tuli syyte-
17306: oikeuspaikkoja koskevan hajanaisen säännöstön harkintaan loka-marraskuussa 1995. Johtava
17307: selkiyttämistä. Mietinnön mukaan pääsäännöksi kihlakunnansyyttäjä teki toukokuussa 1997
17308: tulisi se, että virkamiestä syytetään virkarikok- syyttämättäjättämispäätöksen epäillyistä tuot-
17309: sesta yleisessä alioikeudessa. Virkasyytteen nos- tamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomises-
17310: tamista suoraan ylemmissä oikeusasteissa voi- ta ja kuolemantuottamuksesta.
17311: daan joissakin tapauksissa puoltaa sillä, että Johtava kihlakunnansyyttäjä totesi antamas-
17312: asian käsittely olisi ylemmässä oikeudessa puo- saan selvityksessä syyn syyteharkinnan viiväs-
17313: lueettomampaa ja omiaan herättämään enem- tymiseen olleen unohduksen sekä sen, että hän
17314: män luottamusta. Rikosprosessuaalisesti tär- oli ja on yhä edelleen, ensin syyttäjän teknisenä
17315: keää on nimenomaan ensi asteessa tapahtuvan apulaisena ja sittemmin syyttäjänä, mukana Sa-
17316: käsittelyn uskottavuus, koska siinä tapahtuu lon käräjäoikeudessa käytävässä, asiakirjama-
17317: näytön vastaanottaminen tuoreeltaan. Poik- teriaalihaan ja syytettyjen lukumääräitä hyvin
17318: keukset pääsäännöstä pitäisi vahvistaa kuiten- laajassa oikeudenkäynnissä. Lisäksi hänen hoi-
17319: kin laintasoisesti. dettavanaan oli oman syyttäjäpiirinsä rikos-
17320: OA totesi pitävänsä työryhmän ehdottamia asiat ja tuolloin vielä erinäinen määrä poliisi-
17321: poikkeuksia normaalista oikeusastejärjestykses- asioita.
17322: tä yleisesti ottaen asianmukaisina. Yleisten syyt- V aitioneuvoston oikeuskansleri oli asettanut
17323: täjien osalta hän kuitenkin herätti kysymyksen, syyttäjien tulostavoitteiksi kuuden kuukauden
17324: olisiko kihlakunnansyyttäjien virkasyytefooru- syyteharkintaa koskevan rajan. Oikeuskanslerin
17325: miin mahdollisesti liittyvät esteellisyysongelmat mukaan syyteharkinta saa kestää kauemmin
17326:
17327:
17328: 145
17329: SYYTTÄJÄLAITOS
17330:
17331:
17332:
17333:
17334: vain perustellusta, erityisestä syystä. Nämä oi- syyteoikeus oli jo näiden osalta vanhentunut.
17335: keuskanslerin kannanotot velvoittavat syyttä- AOA Jonkka totesi, että virallisella syyttäjällä
17336: jää syyteharkintaa suorittaessaan. on velvollisuus syyteharkinnan joutuisaan suo-
17337: AOA Paunio viittasi hallitusmuodon 16 §:n ja rittamiseen siten, että rikoksen syyteoikeus ei
17338: valtion virkamieslain 14 §:n säännöksiin ja totesi, pääse vanhenemaan. Laajan ja monia rikosepäi-
17339: että syyteharkinnan joutuisuus on perusoikeuk- lyjä sisältävän esitutkinta-aineiston syytehar-
17340: sien toteutumisen kannalta tärkeätä. Tarkkoja kinnassa on otettava huomioon tapauskohtaiset
17341: aikarajoja syyteharkinnalle ei luonnollisesti voi- kiireellisyysasteet. Tarvittaessa syyttäjän tulee
17342: da asettaa. Sen hyväksyttävissä oleva kesto riip- tehdä osittainen syyteharkinta.
17343: puu yksittäistapauksen ominaispiirteistä, esi- Lähtökohtana on, että syyteharkinta on mah-
17344: merkiksi asian laajuudesta ja laadusta. Tässä ta- dollinen vain valmiin esitutkinnan perusteella.
17345: pauksessa syyteharkinta oli kestänyt noin puoli- Vaikka esitutkinta vielä jatkuisi toisten rikosten
17346: toista vuotta. AOA katsoi, että syyteharkinta oli tutkimiseksi, tulisi syyteharkinta silti suorittaa
17347: kestänyt liian kauan, minkä johtava kihlakun- sellaisesta epäillystä rikoksesta, jonka osalta esi-
17348: nansyyttäjä oli itsekin myöntänyt. AOA:n käsi- tutkinta jo on valmis ja jonka syyteoikeus on
17349: tyksen mukaan johtavan kihlakunnansyyttäjän vanhenemassa. Syyteharkinta on lisäksi tehtävä
17350: olisi muista työtehtävistään huolimatta tullut niin hyvissä ajoin, että rikoksen asianomistajalle
17351: ratkaista asia nopeammin. Menettelyn moititta- jää riittävästi aikaa itsenäiseen syytteen nosta-
17352: vuutta arvioitaessa oli kuitenkin otettava huo- miseen.
17353: mioon myös ne muut lukuisat ja myös vaativat Tässä tapauksessa esitutkinta oli ollut valmis
17354: tehtävät, joihin johtava kihlakunnansyyttäjä syyteharkintaa varten asianomistajarikosten
17355: selityksessään viittasi. osalta. Näin ollen apulaisnimismiehen olisi tullut
17356: AOA saattoi käsityksensä johtavan kihlakun- tältä osin suorittaa syyteharkinta sekä riittävän
17357: nansyyttäjän menettelyn virheellisyydestä hä- ajoissa ilmoittaa asianomistajalle päätökses-
17358: nen tietoonsa ja kiinnitti hänen huomiotaan syy- tään.
17359: teharkinnan joutuisuuteen. AOA Jonkan päätös 29.10.1998, dnro 718/4/96
17360: AOA Paunion päätös 23.1.1998, dnro 988/4/97
17361:
17362:
17363: VIIVÄSTYS ASIANOMISTAJARIKOKSEN
17364: SYYTEOIKEUDEN VANHENTUMINEN TUTKINNASSA JA SYYTEHARKINNASSA
17365: SYYTEHARKINNAN AIKANA
17366: Kantelija arvosteli Nurmeksen nimismiespii-
17367: Kantelija arvosteli Kerimäen apulaisnimis- rin viivyttelyä asianomistajarikoksen tutkinnas-
17368: miestä siitä, että tämä oli käyttänyt asianomis- sa ja syyteharkinnassa.
17369: tajarikosten syyteharkintaan niin pitkän ajan, Selvityksen mukaan esitutkinta päätettiin
17370: että rikosten syyteoikeus oli vanhentunut. Epäil- noin vuoden päästä sen aloittamisesta eli heinä-
17371: tyjen asianomistajarikosten syyteharkinta oli kuussa 1996. Apulaisnimismies kuitenkin piti
17372: suoritettu laajan ja aikaavievän talousrikos- juttua itsellään "lausuntoa varten" ja siirsi jutun
17373: vyyhdin syyteharkinnan yhteydessä. Apulaisni- syyttäjän diaariin vasta tammikuussa 1997 eli
17374: mismies oli tehnyt syyttämättäjättämispäätök- samana päivänä, jolloin rikoksen syyteoikeus
17375: sen asianomistajarikoksista sen jälkeen, kun vanheni.
17376:
17377:
17378: 146
17379: SYYTIÄJÄLAITOS
17380:
17381:
17382:
17383:
17384: AOA Jonkka totesi, että rikoksen syyteoikeus vireille panemassa virallisen syytteen alaisessa
17385: vanheni apulaisnimismiehen viivyttelyn johdos- rikosjutussa.
17386: ta ja saattoi käsityksensä apulaisnimismiehen AOA Jonkka katsoi, että koska oikeudenkäyn-
17387: tietoon. nin kuluessa voi tulla esille sellaista uutta näyt-
17388: AOA Jonkan päätös 17.12.1998, dnro 1322/4/ töä, joka tekee perustelluksi uuden arvioinnin
17389: 97 syytekynnyksen ylittymisestä, ei julkista kanne-
17390: valtaa hevin voida ajatella valvottavan muutoin
17391: kuin oikeudenkäyntiin osallistumalla. Julkisen
17392: SYYTTÄJÄN LÄSNÄOLOVELVOLLISUUS edun valvominen puolestaan merkitsee muiden-
17393: OIKEUSKÄSITTELYSSÄ
17394: kin julkisten intressien kuin kannevallan valvo-
17395: Kantelija arvosteli Jämsän johtavan kihla- mista, kuten esim. käsittelyn asianmukaisuuden
17396: kunnansyyttäjän menettelyä mm. sen vuoksi, valvomista siinä määrin kuin se kuuluu virallisen
17397: että tämä oli jäänyt saapumatta oikeuden istun- syyttäjän tehtäviin.
17398: toihin käsiteltäessä kantelijan asianomistajana Näin ollenjohtavan kihlakunnansyyttäjän oli-
17399: ajamaa virallisen syytteen alaista rikosasiaa. si tullut olla läsnä asianomistajan ajamassa oi-
17400: Asiassa oli aiemmin tehty syyttämättäjättämis- keudenkäynnissä. Menettelyn moitittavuutta
17401: päätös riittävän näytön puutteen vuoksi. arvioidessaan AOA kuitenkin otti huomioon,
17402: Kihlakunnansyyttäjä perusteli oikeudesta että mainitut säännökset eivät ole olleet täysin
17403: pois jäämistään sillä, että hänen mukaansa asias- yksiselitteisiä sen suhteen, millä tavalla viralli-
17404: sa ei ollut odotettavissa uutta näyttöä oikeuden- sen syyttäjän tulee julkista etua ja kannevaltaa
17405: käynnin kuluessa. valvoa. AOA saattoi käsityksensä johtavan kih-
17406: Tapahtuma-aikaan voimassa olleiden säännös- lakunnansyyttäjän tietoon.
17407: ten mukaan virallisen syyttäjän tuli valvoa jul- AOA Jonkan päätös 31.12.1998, dnro 1264/4/
17408: kista kannevaltaa ja julkista etuaasianomistajan 97
17409:
17410:
17411:
17412:
17413: 147
17414: ULOSOTTO JA MAKSUKYVYTTÖMYYSMENETTELYT
17415:
17416:
17417:
17418:
17419: ULOSOTTO JA suuttaan ulosoton ulkopuolelle laajennettiin. Sa-
17420: malla säädettiin palkan ja eläkkeen ulosmittauk-
17421: MAKSU KYVYTTÖMYYS- seen vapaakuukausijärjestelmä.
17422: MENETTELYT Joulukuun 1998 alusta tuli voimaan verojen ja
17423: maksujen perimistä koskeva lainmuutos. Sillä
17424: Tähän asiaryhmään on ulosotto-ja konkurssi- pyrittiin ehkäisemään tilanteita, joissa hakemus
17425: asioiden lisäksi luettu yrityssaneerausmenette- täytäntöönpanon kieltämisestä tai keskeyttämi-
17426: lyä ja yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevat sestä hylätään, mutta kuitenkin verotusta myö-
17427: asiat. hemmin olennaisesti muutetaan verovalitukseen
17428: Näiden asioiden ratkaisijana on kertomus- annetulla päätöksellä. Hakemuksen hylkäämi-
17429: vuonna toiminut tammikuusta elokuuhun OA nen tuli mahdolliseksi vain, jos se on ilmeisen
17430: Lehtimaja ja syyskuun alusta AOA ]onkka sekä aiheeton.
17431: pääesittelijänä vanhempi oikeusasiamiehensih- Ulosottolainsäädännön kokonaisuudistus jat-
17432: teeri Riitta Länsisyrjä. kuu osauudistusten kautta. Vuoden 1999 aikana
17433: tuli voimaan merkittäviä säädösmuutoksia, jot-
17434: ka koskevat muun muassa elatusavun perintää
17435: ULOSOTTO
17436: (voimaan 1.1.1999) ja keinotekoisia ulosoton
17437: Ulosottolainsäädännön kokonaisuudistus on välttämiseksi tehtyjä järjestelyjä (voimaan
17438: edennyt vaiheittain. Sekä organisaatiota että 1.6.1999).
17439: toimintaa koskevia säännöksiä on muutettu vas- Amsterdamin sopimuksen tultua voimaan oi-
17440: taamaan paremmin ajan vaatimuksia. keudellinen yhteistyö myös yksityisoikeudellisis-
17441: Paikallishallintouudistukseen kytkeytynyt sa asioissa kuuluu yhteisöoikeuden alaan. Euroo-
17442: ulosottolainsäädännön uudistuksen ensimmäi- pan Unionin neuvostossa käsitellään paraikaa
17443: nen vaihe tuli voimaan 1.12.1996. Tuolloin pe- aloitetta maksukyvyttömyysmenettelyjä koske-
17444: rustettiin itsenäinen kihlakuntajakoon perustu- vaksi EY -asetukseksi. Suomen osalta asetus kos-
17445: va organisaatio. Myös ulosoton muutoksenhaku- kisi konkurssi- ja yrityssaneerausmenettelyä.
17446: järjestelmä muuttui, kun ensimmäiseksi valitus- Laillisuusvalvonnalla on ulosotonkin kohdalla
17447: asteeksi tuli käräjäoikeus ja ulosotonhaltijan toissijaisen ja täydentävän oikeussuojakeinon
17448: tehtävät lakkautettiin. Lapsen huoltoa ja tapaa- asema. Ulosottomiehen päätökseen tyytymättö-
17449: misoikeutta koskeva täytäntöönpano siirtyi sa- mällä asianosaisella on käytettävissään normaa-
17450: maan aikaan käräjäoikeudelle. lina muutoksenhakukeinona valitus käräjäoi-
17451: Vuoden 1997 aikana tuli voimaan muutoksia, keuteen. Ulosottomiehen menettelystä voi myös
17452: joiden tarkoituksena oli toisaalta ulosoton tehos- kannella lääninhallitukseen. Oikeusasiamiehelle
17453: taminen ja toisaalta velallisen oikeusturvan pa- kannellaan usein sellaisissa asioissa, joissa sään-
17454: rantaminen: ulosottoviranomaisten tiedonsaan- nönmukaista valitusmahdollisuutta ei ole käy-
17455: tioikeutta laajennettiin, ulosottoviranomaisen tetty. Osassa kanteluita pyritään saamaan muu-
17456: alueellista toimivaltaa tehtiin joustavammaksi tosta tuomioistuimen päätökseen, vaikka vali-
17457: ja ulosottolakiin lisättiin säännökset sivullisen tustie on käyty loppuun.
17458: hallinnassa olevan omaisuuden ulosmittaukses- Ulosottotilanteen ahdistavuus velallisen kan-
17459: ta. Niin ikään velallisen oikeutta erottaa omai- nalta yhdistyneenä ulosottoa leimaavaan pakko-
17460:
17461:
17462:
17463: 148
17464: ULOSOTTO JA MAKSUKYVYTTÖMYYSMENETTELYT
17465:
17466:
17467:
17468:
17469: toimintoisuuteen heijastuu luonnollisesti oikeus- mies on joutunut sen vuoksi tarkastelemaan
17470: asiamiehen käsiteltäviksi tulevien kanteluiden myös lainsäädännöllisiä ja lakisystemaattisia
17471: sisältöön. Kertomusvuonna 1998 ratkaistuista kysymyksiä sekä tekemään näitä koskevia esi-
17472: kanteluista monessa arvosteltiin ulosottovirka- tyksiä (esim. väliaikaisen maksukiellon tiedoksi-
17473: miesten käytöstä ja velallisen mielestä tarpeetto- annosta ulosottoviranomaiselle ks. s. 151).
17474: man pakon käyttöä. Suhteellisuusperiaatteen OA Lehtimajan oikeusministeriölle vuonna
17475: merkitys ja sisältö tuli arvioitavaksi useassa ta- 1997 tekemä esitys kunnallisen velkaneuvonnan
17476: pauksessa. Monet kantelijat arvostelivat ulosot- ohjauksen ja valvonnan tehostamisesta on kerto-
17477: tomiehen menettelyä niissä tapauksissa, joissa musvuonna johtanut ministeriössä selvitystyö-
17478: velalliselle oli myönnetty velkajärjestely tai hän hön. OA esitti myös harkittavaksi, miten velka-
17479: oli hakenut sitä. Kanneltiin myös kiinteistön neuvontaa voitaisiin yhtenäistää (ks. EOA:n ker-
17480: pakkohuutokaupoista: Myytiinkö kiinteistö tomus vuodelta 1997, s. 241- 242). Selvitysmies-
17481: "pilkkahintaan" ? Vaikuttiko myyntihintaan ten ehdotusten ensimmäinen osa valmistui lop-
17482: väitetty puutteellisuus pakkohuutokauppakuu- puvuodesta 1998. Siinä käsitellään velkaneuvon-
17483: lutuksessa? nan organisoimista ja rahoitusta. Oikeusministe-
17484: Perus- ja ihmisoikeusulottuvuus on ulosotto- riö asetti maaliskuussa 1999 työryhmän laati-
17485: asioissa monesti konkreettisesti esillä. Esimer- maan selvitysmiesten ehdotuksen ja siitä annet-
17486: kiksi velallisen luona tapahtuvassa ulosottoyri- tujen lausuntojen pohjalta ehdotusta hallituksen
17487: tyksessä joudutaan myös pohtimaan kotirau- esitykseksi laiksi velkaneuvonnasta. Ehdotus
17488: haan puuttumisen edellytyksiä. valmistui heinäkuussa 1999.
17489: Ulosottoa koskevia kanteluita on oikeusasia-
17490: miehelle tehty vuosittain n. 50 - 70. Kertomus-
17491: vuonna ulosottokanteluja tehtiin 60. Ulosottoa RATKAISTUT KANTELUT
17492: koskevia ratkaisuja annettiin 58, joista ns. toi- JA OMAT ALOITTEET
17493: menpidetapauksia oli neljä.
17494: PUOLISON NIMI JA HENKILÖTUNNUS
17495: VELKAJÄRJESTELY VELKAJÄRJESTELYASIAKIRJOISSA
17496:
17497: Velkajärjestelyä koskevia kanteluita on vuo- Kantelija arvosteli sitä, että yksityishenkilön
17498: sittain tullut käsiteltäväksi lähes 40. Kertomus- velkajärjestelyä koskevissa asiakirjoissa vaadi-
17499: vuonna tällaisia kanteluita ratkaistiin 41. taan ilmoitettavaksi velkajärjestelyn hakijan
17500: Useimmiten oli kysymys kantelijan tyytymät- kanssa yhteistaloudessa elävien avio- tai avopuo-
17501: tömyydestä tuomioistuimen lainkäyttöratkai- lison ja lasten nimet sekä puolison henkilötun-
17502: suun: kantelijoiden mielestä heidän esittämään- nus. Hänen mielestään tämä vaaransi yksityi-
17503: sä näyttöä ei otettu asianmukaisesti huomioon syyden suojaa.
17504: tai päätös koettiin yleisesti kohtuuttomaksi ja OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa-
17505: epäoikeudenmukaiseksi. Oikeusasiamies ei täl- van.
17506: laisissa tapauksissa yleensä voi toimivaltansa Henkilörekisteriin saa tallettaa vain sellaisia
17507: puitteissa auttaa kantelijoita. henkilötietoja, jotka rekisterin käyttötarkoituk-
17508: Velkajärjestelylaki on uusi säännöstö, jossa on sen kannalta ovat tarpeellisia. Arvioitaessa velal-
17509: vielä erinäisiä "sisäänajo-ongelmia". Oikeusasia- lisen maksuvaraa tulee ottaa huomioon myös
17510:
17511:
17512: 149
17513: ULOSOTIO JA MAKSUKYVYTIÖMYYSMENETIELYT
17514:
17515:
17516:
17517:
17518: elatusvelvollisuudet. Tämän vuoksi velallisen pi- - päätyessään palauttamaan takauksen pankil-
17519: tää velkajärjestelyssä ilmoittaa myös puolison le - arvioinut, että takaus ei turvannut kanteli-
17520: tulot. Näin tapahtuu sekä silloin, kun vain toinen joiden saatavaa, vaikka se oli tuohon tarkoituk-
17521: puoliso hakee velkajärjestelyä, että myös silloin, seen eli torjuntavakuudeksi aikanaan ilmeisesti
17522: kun molemmat puolisot ovat hakijoina. hyväksytty. Pankkitakaus oli sanamuodoltaan
17523: Avopuolison tuloilla, vaikkakaan ne eivät vai- jossain määrin tulkinnanvarainen.
17524: kuta velkajärjestelyssä samalla tavoin kuin avio- AOA:n mukaan ulosottomiehen menettelyn
17525: puolison tulot, voi olla merkitystä velallisen perusteltavuutta arvioitaessa oli otettava huo-
17526: maksukyvyn arvioinnin kannalta. Yhteistalous mioon se, mitä oikeusvaikutuksia ratkaisulla oli
17527: avopuolison kanssa vaikuttaa siihen, minkälaisia osapuolten oikeusturvan kannalta.
17528: menoja voidaan hyväksyä velallisen menoiksi. Selvityksessä ei ilmennyt, että ulosotossa olisi
17529: OA katsoi, että perheenjäsenten nimien ilmoit- nimismiespiirissä ollut mitään saatavaa, joka
17530: taminen velkajärjestelyhakemuksessa täyttää liittyisi vastaajien väliseen oikeussuhteeseen.
17531: tiedon vaatimiselle asetetun tarpeellisuusvaati- Suorituksen vaatiminen pankilta ei siten näyttä-
17532: muksen. Myöskään henkilötunnuksen vaatimi- nyt selvityksen mukaan voineen vaarantaa ve-
17533: nen velkajärjestelyhakemuksessa tai maksuoh- lallisen oikeusturvaa.
17534: jelmassa ei ollut OA:n mielestä lainvastaista. Takaajan oikeusturvan suojaamiseksi ulosot-
17535: OA Lehtimajan kirje 2.9.1998, dnro 305/4/98 tolain 3 luvun 20 a §:ssä oli tuolloin säännös
17536: takaajan oikeudesta kanteella vaatia takaisin-
17537: saantia tuomioistuimessa silloin, kun takaussi-
17538: ULOSOTTOMIEHEN MENETTELY toumuksen nojalla oli suoritettu ulosmittaus.
17539: PANKKITAKAUSASIASSA Kantelijoiden oikeusturvan kannalta ulosotto-
17540: Kantelijat arvostelivat Raision ulosottoviran- miehen menettelystä seurasi, että tuolloin voi-
17541: omaisten menettelyä tuomion täytäntöönpanos- massa olleen ulosottolain 9luvun l §:n mukainen
17542: sa. Heidän mielestään nimismies menetteli vir- valitus ulosottomiehen menettelystä ei asian lop-
17543: heellisesti palauttaessaan takaajalle täytäntöön- puun saattamisen jälkeen olisi enää voinut me-
17544: panon perusteena olleen oikeudenkäynnin vas- nestyä.
17545: taajien ulosottomiehelle antaman vakuuden, Ulosottomiehen olisi tullut punnita osapuolten
17546: vaikka sen olisi kantelijoiden mielestä torjunta- oikeusturvanäkökohtia toisin kuin selvityksen
17547: vakuutena tullut turvata heidän ulosotossa ol- mukaan tapahtui. Koska kysymys takauksen si-
17548: leen saamisensa toiselta vastaajalta. tovuudesta oli tulkinnanvarainen, olisi ollut pe-
17549: Velallinen oli esittänyt ulosottomiehelle, että rusteltua esittää pankkitakauksen perusteella
17550: vakuus ei turvannut kantelijoiden saatavaa, vaatimus takaajalle, jonka intressissä olisi ollut
17551: vaan oli annettu velallisy htiön ja sen omistajien, esittää mahdollinen väite ja perusteet vastuun
17552: eli mainittujen kanssavelallisten, välisten vel- puuttumiselle vakuuden antamisen ilmeisestä
17553: voitteiden vakuudeksi. tarkoituksesta- eli täytäntöönpanon torjunnas-
17554: AOA Jonkan mukaan ulosottomiehellä oli toi- ta - huolimatta.
17555: mivaltansa puitteissa ollut oikeus arvioida va- AOA saattoi käsityksensä takauksen palautta-
17556: kuuden pätevyyttä eli sitä, turvasiko takaus miseen liittyneen arvioinnin puutteista ulosotto-
17557: kantelijoiden saatavaa. Ulosottomies oli tuolloin miehen tietoon.
17558:
17559:
17560: 150
17561: ULOSOTTO JA MAKSUKYVYTTÖMYYSMENETTELYT
17562:
17563:
17564:
17565:
17566: Asiassa käytyä kirjeenvaihtoa ei kaikilta osin vasta päätöksestä siirtynyt asianosaiselta tuo-
17567: löytynyt kihlakunnanviraston arkistosta. Ulos- mioistuimelle.
17568: ottomiehen mukaan kysymyksessä olevat erik- Kanteluita tutkittaessa oli käynyt ilmi, että
17569: seen nimismiespiirin kassakaapissa säilytetyt käräjäoikeudet olivat ryhtyneet itse ilmoitta-
17570: asiakirjat oli kihlakunnanvirastoon siirryttäessä maan väliaikaista kieltoa koskevista päätöksis-
17571: arkistoitu, mutta niiden sijoituspaikkaa ei et- tään paitsi kieltoa hakeneelle velalliselle myös
17572: sinnöistä huolimatta löydetty. ulosottoviranomaiselle, siitä huolimatta, ettei
17573: AOA kiinnitti ulosottomiehen huomiota huo- laki ole tähän nimenomaisesti velvoittanut. Ve-
17574: lellisuuteen asiakirjojen säilyttämisessä. lallisille näyttää syntyneen käsitys, että juuri
17575: AOA Jonkan päätös 6.10.1998, dnro 1770/4/96 käräjäoikeuden velvollisuutena on ilmoittaa täy-
17576: täntöönpanon keskeyttämisestä ulosottoviran-
17577: omaiselle.
17578: OA piti oikeustilaa velallisen oikeusturvan
17579: VÄLIAIKAISESTA TÄYTÄNTÖÖN- kannalta epätyydyttävänä. Käräjäoikeuksien
17580: PANOKIELLOSTA ILMOITTAMINEN
17581: tosiasiallinen ilmoittamiskäytäntö oli ollut
17582: Oikeusasiamiehelle oli kanneltu siitä, että kä- omiaan herättämään velallisten luottamusta sii-
17583: räjäoikeuden velkajärjestelylain nojalla anta- hen, että ulosottoviranomaisille ilmoitetaan väli-
17584: masta väliaikaisesta täytäntöönpanokiellosta aikaisesta kiellosta viran puolesta. Korkeimman
17585: huolimatta ulosmitattua omaisuutta oli myyty oikeuden ratkaisussa (1997: 191) oli kuitenkin ää-
17586: pakkohuutokaupalla. Tieto täytäntöönpanon nestyksen jälkeen katsottu, ettei laki sittenkään
17587: keskeyttämisestä pakkohuutokaupan kuulutta- velvoittanut tuomioistuinta tällaiseen ilmoitta-
17588: misen jälkeen ei ollut tullut ulosottoviranomai- m1seen.
17589: sen tietoon ennen pakkohuutokaupan toimitta- OA korosti, että viime kädessä julkisen vallan
17590: mista. asiana on kantaa vastuu oikeudenkäytön tehok-
17591: Kanteluidenjohdosta OA Lehtimaja otti oma- kuudesta. Se, että pakkohuutokauppoja oli tosi-
17592: na aloitteenaan selvitettäväksi, oliko näissä ti- asiallisesti toimitettu tuomioistuimen antamasta
17593: lanteissa tarvetta parantaa pakkohuutokauppa- täytäntöönpanokiellosta huolimatta, oli joka ta-
17594: velallisen oikeusturvaa ja vaatiko asia mahdolli- pauksessa ei-toivottava lopputulos paitsi velalli-
17595: sesti lain täsmentämistä tai tarkistamista. sen oikeusturvan myös koko oikeuslaitoksen nä-
17596: OA Lehtimaja lausui kannanottonaan seuraa- kökulmasta.
17597: van. Kun lainsäätäjän tarkoituksena oli ollut jättää
17598: Lainsäätäjän tietoisena ratkaisuna on ollut, ulosottoviranomaiselle tehtävä ilmoitus täytän-
17599: että velkajärjestelylain mukaista väliaikaista töönpanokiellon hakijan huoleksi, heräsi kysy-
17600: kieltoa koskevasta päätöksestä ilmoittaminen mys, oliko tämä pelisääntö sittenkään saatettu
17601: jää velallisen tehtäväksi. Yksittäistapauksissa riittävän selkeästi velallisten tietoon. Korkeim-
17602: saattaa kuitenkin esiintyä epätietoisuutta tiedon man oikeuden perusteluista sekä asiassa esite-
17603: välittämisestä ja tuomioistuimen vastuusta, ot- tyistä eriävistä mielipiteistä ilmeni, että lakia oli
17604: taen esimerkiksi huomioon, että ulosoton muu- tältä osin pidetty tulkinnanvaraisena. Korkeim-
17605: toksenhaku-uudistuksen yhteydessä on ilmoitta- man oikeuden kannanoton jälkeen ilmoittamis-
17606: minen täytäntöönpanon keskeyttämistä koske- vastuun sääntely näyttäisi olevan yksityishenki-
17607:
17608:
17609:
17610: 151
17611: ULOSOTTO JA MAKSUKYVYTTÖMYYSMENETTELYT
17612:
17613:
17614:
17615:
17616: lön velkajärjestelyssä päinvastainen kuin yrityk- voi ymmärtää, miten hänen täytyy tällaisessa
17617: sen saneerausmenettelyssä ja ulosoton muutok- tilanteessa toimia estääkseen täytäntöönpanon.
17618: senhaussa, mikä saattoi sekin osaltaan lisätä OA esitti valtioneuvoston harkittavaksi ehdot-
17619: hämmennystä. tamiaan lainsäädäntö- ja muita toimenpiteitä
17620: OA:n mielestä olisi syytä ainakin harkita ni- velallisen oikeusturvan parantamiseksi pakko-
17621: menomaista säännöstä, jonka mukaan käräjäoi- täytäntöönpanon keskeytystilanteessa.
17622: keuden olisi viran puolesta ilmoitettava myös OA Lehtimajan kirje valtioneuvostolle
17623: antamastaan väliaikaisesta täytäntöönpanokiel- 24.11.1998, dnro 1036/2/98
17624: losta asianomaiselle ulosottoviranomaiselle. Täl-
17625: lainen ilmoitus tulisi tehdä asian kiireellisyyden Oikeusasiamiehen esityksen johdosta oikeusmi-
17626: vuoksi heti nopeimmalla ja tehokkaimmalla ta- nisteriö on 26.2.1999 vahvistanut velkajärjestely-
17627: valla, kuten puhelimitse, telekopiona tai sähkö- hakemuksen uudet suomen-ja ruotsinkieliset kaa-
17628: postitse, sekä lisäksi toimittamalla päätös viipy- vat. Hakemuslomakkeen kohtaan "Väliaikainen
17629: mättä lähetin viemänä tai postitse. Harkittaessa kielto ja täytäntöönpanon keskeyttäminen" on lisät-
17630: ilmoittamisvastuun siirtämistä tuomioistuimelle ty teksti "Huom! Jos tuomioistuin määrää väliai-
17631: olisi toisaalta arvioitava, mitä oikeusvaikutuksia kaisen kiellon, hakijan on itse ilmoitettava kiellosta
17632: ilmoituksen mahdollisella epäonnistumisella olisi ulosottoviranomaiselle". Vastaavan sisältöinen li-
17633: mm. huutokauppaostajan oikeusaseman ja jul- säys on tehty hakemuksen täyttöohj eeseen sekä väli-
17634: kisyhteisön vastuun kannalta. aikaista kieltoa koskevan päätöksen asiakirjapoh-
17635: Joka tapauksessa pitäisi väliaikaista täytän- jaan. Täydennyksellä ei ole tarkoitettu luopua siitä
17636: töönpanokieltoa hakeneille velallisille nykyistä käytännöstä, että myös käräjäoikeudet ilmoittavat
17637: selkeämmin tiedottaa siitä, että on viime kädessä itse kiellosta ulosottoviranomaiselle. - Lainsäädän-
17638: heidän itsensä asiana ilmoittaa kiellosta mahdol- nön mahdollinen muutos tältä osin ei ole vielä toteu-
17639: lisimman pian ulosottoviranomaisille. Asiasta tunut.
17640: täytyisi kertoa niin selvästi, että maallikkokin
17641:
17642:
17643:
17644:
17645: 152
17646: SOSIAALIHUOLTO
17647:
17648:
17649:
17650:
17651: SOSIAALIHUOLTO koskevien lainsäädäntömuutosten tavoite oli
17652: siirtää painopistettä perusturvassa ensisijaisiin
17653: Yleistä etuuksiin.
17654: Toimeentulotukea koskevia kanteluita on ollut
17655: Sosiaalihuoltoon kohdistuvissa kanteluissa on runsaasti käsiteltävänä kuluvan vuosikymme-
17656: kysymys ensisijaisesti kuntien järjestämistä so- nen aikana. Kertomusvuonna niitä ratkaistiin
17657: siaalitoimen palveluista: useimmiten toimeentu- lähes sata. Päätökset koskivat mm. opiskelijan ja
17658: lotuesta, vammaispalveluista, lastensuojelusta,
17659: yrittäjän oikeutta toimeentulotukeen. Työttö-
17660: pienten lasten päivähoidosta, kotipalveluista,
17661: myyspäivärahan huomioon ottaminen toimeen-
17662: omaishoidosta jne. tulotuessa on ollut esillä monissa kanteluissa
17663: Sosiaalihuolto kuuluu kanslian tilastoryhmit- myös uuden lain aikana. Myös menettely toi-
17664: telyssä sosiaaliasioiden kokonaisuuteen, josta se
17665: meentulotukea myönnettäessä, erityisesti haki-
17666: muodostaa merkittävän osan. Runsas puolet eli jan oikeus saada päätös hakemukseensa, hake-
17667: lähes 200 kaikista sosiaaliasioista koski kuntien musten käsittelyajat sekä sosiaaliviranomaisten
17668: sosiaalitointa. Toimenpiteisiin näissä asioissa on
17669: oikeus pyytää hakijaa esittämään tilitietonsa
17670: johtanut noin 10 prosenttia asioista. ovat olleet usein esillä.
17671: Toinen suuri asiakokonaisuus tässä tilastoryh-
17672: mässä on sosiaalivakuutus, jota esitellään jäl-
17673: jempänä erikseen. Sosiaalihuolto kuten muutkin Muu sosiaalihuolto
17674: sosiaaliasiat kuuluvat AOA Pauniolie kanslian V ammaispalvelua koskevia kanteluita ratkais-
17675: työjärjestyksen mukaan. Sosiaalihuoltoon koh- tiin kertomusvuonna myös useita. Niissä oli ky-
17676: distuvien kanteluasioiden pääesittelijä oli kerto- symys yleisimmin kuljetuspalveluista (mm. kun-
17677: musvuonna nuorempi oikeusasiamiehensihteeri nan oikeus järjestää palvelut ns. kutsuohjatun
17678: Aila Linnakangas. joukkoliikenteen avulla, oikeus lähikuntiin ta-
17679: Jäljempänä kuvataan lyhyesti sosiaalihuoltoa pahtuviin kuljetuksiin), mutta esillä ovat olleet
17680: koskevaa laillisuusvalvontaa. Kuitenkin lasten- myös mm. erityisravintokustannusten korvaa-
17681: suojelua ja sosiaaliviranomaisten toimia lasten minen, yksityisen palvelutalon olosuhteet, kuu-
17682: huoltoon ja tapaaruisoikeuteen liittyvissä asiois- lovammaisten tulkkipalvelut sekä monet muut
17683: sa käsitellään erikseenjaksossa lapsen oikeuksien vammaispalveluun liittyvät kysymykset.
17684: valvonta. Toimeentulotuen ja vammaispalvelun ohella
17685: on kanneltu runsaasti myös pienten lasten päivä-
17686: Toimeentulotuki hoidosta. Mm. useat espoolaiset vanhemmat
17687: Toimeentulotuella turvataan hallitusmuodos- ovat kääntyneet oikeusasiamiehen puoleen.
17688: sa jokaiselle yksilöllisenä oikeutena turvattua Kanteluiden johdosta on pyritty yksityiskohtai-
17689: välttämätöntä toimeentuloa. Kertomusvuoden sesti selvittämään vastuukysymyksiä päivähoi-
17690: tärkein lainsäädäntöuudistus tällä alueella oli tovelvoitteen laiminlyönnin johdosta. Tähän
17691: laki toimeentulotuesta, joka tuli voimaan liittyviä ongelmia AOA Paunio on käsitellyt pu-
17692: 1.3.1998. Toimeentulotuen myöntämisen perus- heenvuorossaan tämän kertomuksen s. 21. Eräi-
17693: teet siirrettiin tuolloin lain tasolle. Tämän sekä tä sosiaalihuoltoon liittyviä toimenpideratkaisu-
17694: asumistukea, työttömyysturvaa ja opintotukea ja on käsitelty jäljempänä.
17695:
17696:
17697:
17698: 153
17699: SOSIAALIHUOLTO
17700:
17701:
17702:
17703:
17704: Sosiaalitoimen tarkastukset 1998 meentulotuen ulkopuolelle. Opiskelija on oikeu-
17705: tettu saamaan toimeentulotukea samojen perus-
17706: Pääjärven kuntoutuskeskus ja teiden mukaan kuin muutkin hakijat sosiaali-
17707: Kauppilan hoitokodit ............. . 12.5.1998 huoltolain 30 §:ssä säädetyillä edellytyksillä. So-
17708: Esko on palvelukeskus ............ . 26.5.1998 siaalihuoltolaissa tai muissa toimeentulotukea
17709: Suojarinteen kuntayhtymän koskevissa säännöksissä ei ole myöskään rajoi-
17710: palvelukeskus ........................ . 3.6.1998 tuksia tuen saamisen kestolle.
17711: Honkalammen kuntayhtymä .. 27.10.1998 Toimeentulotuki on yksityisen henkilön toi-
17712: Kolpeneen palvelukeskus ....... . 29.10.1998 meentuloa viimekädessä turvaava yhteiskunnan
17713: Kangasalan toimintakeskus ... . 9.11.1998 tuki. Ennen toimeentulotuen myöntämistä on
17714: Rauhaniemen huumepysäkki .. 9.11.1998 varmistuttava siitä, ettei hakijalla ole muita
17715: Metsolan perhetukikeskus ...... . 9.11.1998 mahdollisuuksia toimeentulonsa turvaamiseen.
17716: Nervi-yksikkö ........................ . 9.11.1998 Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä
17717: on opintotuki.
17718: Sosiaalihuoltolain 30 §:stä ei kuitenkaan yksi-
17719: RATKAISTUT KANTELUT selitteisesti ihnene, onko toimeentulotuen suh-
17720: JA OMAT ALOITTEET detta sosiaalihuoltolain 30 §:n 1 momentissa mai-
17721: nittuihin ensisijaisempiin elatuksen hankkimis-
17722: OPISKELIJAN OIKEUS tapoihin arvioitava hakijan konkreettisista olo-
17723: TOIMEENTULOTUKEEN suhteista lähtien vai niistä riippumatta. Sään-
17724: Kantelija tiedusteli, voidaanko opiskelijan toi- nöksestä ei yksiselitteisesti ilmene, mitä toimeen-
17725: meentulotuki hylätä, vaikka opintolainaa ei saa tulotuen viimesijaisuus tarkoittaa esimerkiksi
17726: pankista. silloin, kun henkilö ei voi koko opiskeluaikanaan
17727: Kantelijan kertoman mukaan hänelle kertyi saada tarpeen mukaista toimeentuloaan opinto-
17728: vuokravelkaa toimeentulotuen hylkäämisen tuella. Säännös jättää avoimeksi sen, voidaanko
17729: vuoksi. Hän oli hakenut avustusta myös seura- ja milloin toimeentulotuki voidaan hylätä sillä
17730: kunnasta. Seurakunnan avustus jäi kuitenkin perusteella, että hakija ei ole ryhtynyt toimenpi-
17731: kantelijan mukaan saamatta seurakuntasisaren teisiin saadakseen tarpeen mukaisen toimeentu-
17732: saatua johtavalta sosiaalityöntekijäitä tiedon, lonsa muilla säännöksessä tarkoitetuilla tavoilla
17733: että hän olisi saanut opintolainan. Opintolaina eli ansiotyöllä tai sen puuttuessa viime kädessä
17734: oli kuitenkin edelleen saamatta kantelijan kir- työttömyysturvan avulla.
17735: joittaessa oikeusasiamiehelle. Hallituksen esityksessä sosiaalihuoltolaiksi to-
17736: AOA Paunio totesi opiskelijan oikeudesta toi- detaan, että toimeentulotuen tarve saattaa ai-
17737: meentulotukeen seuraavaa. heutua tilapäisesti myös jostain erityisestä syys-
17738: Toimeentulotuki täydentää muita sosiaalitur- tä. Tällaisena syynä voi hallituksen esityksen
17739: vajärjestelmiä sekä turvaa toimeentulon niille mukaan olla esimerkiksi lyhytaikainen työttö-
17740: henkilöille, jotka jäävät muiden etuuksien ulko- myys, sairaus tai muu vastaava yllättävä tapah-
17741: puolelle tai jotka eivät saa muista järjestelmistä tuma. Myös opiskelu voi hallituksen esityksen
17742: tukea riittävän nopeasti. Sosiaalihuoltolain mu- mukaan aiheuttaa henkilölle sellaisia ennalta ar-
17743: kaan mitään henkilöryhmää ei voi jättää toi- vaamattomia lisäkuluja, joista hän ei kykene
17744:
17745:
17746: 154
17747: SOSIAALIHUOLTO
17748:
17749:
17750:
17751:
17752: suoriutumaan ilman yhteiskunnan apua. Halli- omaisilla. Sellaisessakin tapauksessa, jossa jää-
17753: tuksen esityksen mukaan tällöin olisi välttämä- minen vailleensisijaisia etuuksia johtuu henkilön
17754: töntä, että tuen tarpeessa olevalle henkilölle näis- omasta menettelystä, on tosiasialliseen elatuksen
17755: sä yksittäistapauksissa annettaisiin tarpeeseen puutteeseen joutuneella henkilöllä oikeus saada
17756: nähden riittävä tuki. toimeentulotukea.
17757: Kuten hallituksen esityksestä ilmenee, toi- AOA totesi, että sosiaali- ja terveysministeriön
17758: meentulotuen tarpeen ajateltiin sosiaalihuolto- oppaissa esitetty näkemys toimeentulotuen vii-
17759: lain säätämisen aikaan jäävän yleensä lyhytai- mesijaisuudesta opiskelun aiheuttaman pitkäai-
17760: kaiseksi työttömyyden, sairauden ja opiskelun kaisen toimeentulotuen tarpeen osalta on siis
17761: aiheuttamissa tilanteissa. Yhteiskunnallisissa ja osittain ristiriitainen. Myöskään oikeuskäytäntö
17762: taloudellisissa olosuhteissa on kuitenkin sosiaali- eri lääninoikeuksissa ei AOA:n havaintojen mu-
17763: huoltolain säätämisen jälkeen tapahtunut muu- kaan ole ollut sosiaalihuoltolain 30 §:n tulkinnas-
17764: toksia. Toimeentulotuen saamisen kesto on sa- sa tässä suhteessa yhtenäinen. Samankin läänin-
17765: manaikaisesti pidentynyt. oikeuden tulkinnat ovat hänen havaintojensa
17766: Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa vuo- mukaan saattaneet eräissä lääninoikeuksissa
17767: delta 1994 todettiin, että opiskelijakin voijoutua muuttua sosiaalihuoltolain voimassa ollessa. Tä-
17768: tilanteeseen, jossa hänellä ei ole käytettävissään hän lienevät vaikuttaneet yhteiskunnassa ja ta-
17769: varoja omaan tai perheensä elatukseen. Oppaan loudessa tapahtuneiden muutosten ohella myös
17770: mukaan kunta oli tällöin velvollinen antamaan 1.8.1995 voimaan tulleet uudet hallitusmuodon
17771: toimeentulotukea opiskelijalle samoin perustein perusoikeussäännökset. Hallitusmuodon 15 a §:n
17772: kuin muullekin avun tarpeessa olevalle. Oppaas- 1 momentissa taataan jokaiselle, joka ei kykene
17773: sa todettiin myös, että sellaisessakin tapaukses- hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää
17774: sa, jossa jääminen vaille ensisijaisia etuuksia joh- turvaa, oikeus välttämättömään toimeentuloon
17775: tuu henkilön omasta menettelystä, on tosiasialli- ja huolenpitoon.
17776: seen elatuksen puutteeseen joutuneella henkilöl- Oikeuskäytännön muuttumisen osalta AOA
17777: lä oikeus saada toimeentulotukea. viittasi korkeimman hallinto-oikeuden päätök-
17778: Sosiaali- ja terveysministeriön uudessa toi- seen 17.9.1996 (taltionumero 2900). Korkein hal-
17779: meentulotukea koskevassa oppaassa vuodelta linto-oikeus purki lääninoikeuden ja sosiaalilau-
17780: 1997 todetaan, että jos pankki esimerkiksi luot- takunnan päätökset ilmeisesti väärän lain sovel-
17781: tohäiriöistä johtuen ei anna opiskelijalle opinto- tamisen perusteella, koska opiskelija ei voinut
17782: lainaa, on perusteltua ottaa tämä tilanne tilapäi- saadun selvityksen perusteella saada opintolai-
17783: sesti huomioon toimeentulotukea myönnettäes- naa eikä sitä voitu näin ollen lukea hänen käytet-
17784: sä, jotta opiskelija voi järjestää lainaa korvaavan tävissä oleviin tuloihinsa ja varoihinsa.
17785: muun rahoituksen opinnoilleen. Sen sijaan opin- Vuonna 1995 voimassa olleen toimeentulotuen
17786: tojen rahoittaminen pitkäaikaisesti toimeentulo- yleisistä perusteista annetun valtioneuvoston
17787: tuella ei ole perusteltua luottohäiriötapauksissa- päätöksen 6 §:n mukaan tuloina otettiin toimeen-
17788: kaan muun muassa opiskelijoiden tasavertaisuu- tulotukea määrättäessä huomioon henkilön ja
17789: den näkökulmasta. Toisaalta oppaassa todetaan, perheeseen kuuluvien tosiasiassa käytettävissä
17790: että viimesijainen vastuu asiakkaan toimeentu- olevat tulot. Tuloina ei siis voitu toimeentulotu-
17791: lon turvaamisesta on kuitenkin sosiaaliviran- kea määrättäessä ottaa huomioon sellaisia tulo-
17792:
17793:
17794:
17795: 155
17796: SOSIAALIHUOLTO
17797:
17798:
17799:
17800:
17801: Ja, joita henkilö ei tosiasiassa saa. Vain siinä Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun
17802: tapauksessa, että sosiaalilautakunnalla olisi oi- lain 42 §:n mukaan erityishuollossa olevaan hen-
17803: keus toimeentulotukea koskevien säännösten pe- kilöön saadaan soveltaa pakkoa vain siinä mää-
17804: rusteella kokonaan hylätä hakijan toimeentulo- rin kuin erityishuollon järjestäminen tai toisen
17805: tuki, voidaan hänelle myöntää toimeentulotukea henkilön turvallisuus välttämättä vaatii.
17806: sellaisenkin laskelman perusteella, joka ei perus- AOA Paunio totesi, että pakon käytön tarkoi-
17807: tu hänen tosiasiassa saamiinsa tuloihin. Kysy- tuksena tulee aina olla kehitysvammaisen henki-
17808: mys on tällöin sosiaalihuoltolain 31 §:n mukaises- lön itsensä tai muiden asukkaiden ja henkilökun-
17809: ta ehkäisevästä toimeentulotuesta, jota kunta nan suojaaminen. Pakon käyttö tulee rajoittaa
17810: myöntää itse päättämiensä perusteiden mukai- vähimpään mahdolliseen ja ainoastaan tilantei-
17811: sesti. siin, joissa muut keinot ovat osoittautuneet riit-
17812: Kun otettiin huomioon sosiaalihuoltolain 30 tämä ttömiksi.
17813: §:n sanamuodon väljyys, epäyhtenäinen oikeus- Saamiensa selvitysten valossa AOA piti asuk-
17814: käytäntö sekä ministeriön osittain ristiriitainen kaan käsien sitomista, liikkumisen estämistä ja
17815: ohjeistus, AOA katsoi, ettei kantelijan toimeen- enstex-pukineiden käyttöä asukkaan itsensä tai
17816: tulotukipäätökset antaneet aihetta muuhun muiden asukkaiden ja henkilökunnan suojaami-
17817: kuin että hän kiinnitti Rovaniemen kaupungin sen kannalta perusteltuina. Sen sijaan hän ei
17818: sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaalipalvelu- pitänyt hyväksyttävänä sitä, että asukas oli jä-
17819: jaoston ja viranhaltijoiden huomiota oikeuskäy- tetty yksin sidottuna wc-istuimelle samanaikai-
17820: tännön muuttumisesta esittämäänsä ja tältä osin sesti, kun hoitajat olivat kahvilla. Hän piti epä-
17821: erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden asianmukaisena ja kehitysvammaisen inhimilli-
17822: 17.9.1996 tekemään päätökseen. sen kohtelun kannalta virheellisenä myös sitä,
17823: AOA Paunion päätös 25.2.1998, dnro 1016/4/ että asukas oli joutunut ruokaillessaan istumaan
17824: 95 wc/suihkutuolissa.
17825: AOA saattoi käsityksensä kehitysvammaisen
17826: kohtelussa toteamastaan epäasianmukaisuudes-
17827: KEHITYSVAMMAISEN KOHTELU ta Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kun-
17828: LAITOKSESSA tayhtymän johtajan sekä muiden kehitysvam-
17829: maisen hoidosta vastaavien hoitajien tietoon.
17830: Kehitysvammaistenohjaaja arvosteli kante-
17831: AOA Paunion päätös 27.2.1998, dnro 839/4/96
17832: lussaan Tahkokankaan palvelukeskuksessa asu-
17833: van kehitysvammaisen kohtelua ja pakon käyt-
17834: töä laitoksessa.
17835: Kantelijan mielestä hoitajat sitoivat kehitys- VAIKEAVAMMAISTEN
17836: vammaisen asukkaan kädet tarpeettomasti wc- KULJETUSPALVELUJA
17837: KOSKEVIA RATKAISUJA
17838: käyntien yhteydessä ja estivät häntä liikkumas-
17839: ta pyörätuolilla osastolla. Kantelija kertoi lisäk-
17840: si, että kyseinen kehitysvammainen joutui ruo- Kuljetuspalvelujen rajaaminen
17841: kaillessaan istumaan wc/suihkutuolissa ja käyt- Kantelijalle oli myönnetty viranhaltijan pää-
17842: tämään enstex-kankaasta valmistettuja vaattei- töksellä vaikeavammaisen kuljetuspalveluna 12
17843: ta. Kantelijan mielestä tähän ei ollut tarvetta. yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa pelkäs-
17844:
17845:
17846: 156
17847: SOSIAALIHUOLTO
17848:
17849:
17850:
17851:
17852: tään oman asuinkunnan alueelle. Kantelijan kunnan alaisten viranhaltijoiden huomiota vel-
17853: mielestä hänelle olisi vammaispalveluasetuksen vollisuuteen tarkoin merkitä hakijan suullisesti
17854: 6 §:n nojalla tullut myöntää 18 yhdensuuntaista esittämät vaatimukset asiakirjaan. Samoin hän
17855: matkaa kuukaudessa. Kuljetuksia ei olisi hänen saattoi Kotkan sosiaali- ja terveyslautakunnan
17856: mielestään myöskään tullut rajata ainoastaan alaisten viranhaltijoiden tietoon käsityksensä
17857: oman asuinkunnan alueella tapahtuviin kulje- siitä, että vaikeavammaisen oikeutta käyttää
17858: tuksiin. vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja
17859: Selvityksestä ilmeni, että kantelija oli yksilöi- ei saa rajata koskemaan vain oman asuinkunnan
17860: nyt kuukausittaisen kuljetuspalvelumatkojensa alueelle tehtäviä matkoja.
17861: tarpeen hakemuksessaan kuudeksitoista. Sosiaa- Koska Kotkan kaupungissa oli sosiaali- ja ter-
17862: li- ja terveyslautakunnan mukaan kantelija oli veyslautakunnan mukaan sittemmin luovuttu
17863: sittemmin muuttanut sen suullisesti kahdeksi- käytännöstä myöntää vaikeavammaiselle henki-
17864: toista. Tästä ei tosin ollut mainintaa asiakirjois- lölle kuljetuspalveluja ainoastaan oman asuin-
17865: sa. kunnan alueelle, asia ei antanut AOA:lle aihetta
17866: AOA Paunio totesi ratkaisussaan, että vaikea- muihin toimenpiteisiin.
17867: vammaisella henkilöllä on oikeus saada vam- AOA Paunion päätös 6.5.1998, dnro 2617/4/96
17868: maispalvelulain nojalla kuljetuspalveluna va-
17869: paa-ajan matkoja vähintään 18 yhdensuuntaista Hakemuksen hylkääminen
17870: matkaa kuukaudessa. Koska AOA:lla ei ollut pe- Kanteli ja pyysi oikeusasiamiehen toimenpitei-
17871: rusteita epäillä selvityksessä kerrottua suullista tä saadakseen valituskelpoisen päätöksen vai-
17872: sopimusta kahdestatoista matkasta hän katsoi, keavammaisen kuljetuspalveluja koskevassa
17873: että kunta ei ollut tässä tapauksessa velvollinen asiassaan.
17874: myöntämään kuljetuspalvelumatkoja ilmoitet- Kantelijalle oli myönnetty vammaispalvelu-
17875: tua tarvetta enempää. Koska hallintomenettely- lain mukaisena vaikeavammaisen kuljetuspalve-
17876: lain 20 §:n mukaan suullisesti esitetty vaatimus, luina 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa
17877: joka saattaa vaikuttaa asian ratkaisuun, on mer- ajalle vuonna 1993. Kesäkuussa 1993 Kotkan
17878: kittävä asiakirjaan, olisi kantelijan suullisesti il- sosiaali- ja terveyslautakunnan vammaispalve-
17879: moittama kuljetuspalvelumatkojen muuttunut lutoimisto oli lähettänyt kaikille kuljetuspalve-
17880: määrä kuitenkin tullut AOA:n käsityksen mu- luiden piirissä olleille tiedustelun kuljetuspalve-
17881: kaan merkitä kuljetuspalveluhakemukseen. luiden tarpeesta vuonna 1994. Tiedustelulomak-
17882: Kuljetuspalvelujen ulottuvuuden osalta AOA keesta ilmeni, että kaupunki oli tarkoittanut tie-
17883: katsoi, että kantelijan matkoja ei olisi tullut raja- dustelulomakkeen olevan samalla vuotta 1994
17884: ta ainoastaan oman asuinkunnan alueella toteu- koskeva kuljetustukihakemus. Kantelija oli vas-
17885: tettaviksi. Myös korkein hallinto-oikeus on sit- tannut tiedusteluun tarvitsevansa 16 yhden-
17886: temmin katsonut, että vammaisella on oikeus suuntaista matkaa kuukaudessa.
17887: käyttää hänelle kuuluvat matkat valintansa Vastauksena hakemukseensa kantelija oli saa-
17888: mukaan joko asuinkunnassa tai vammaispalve- nut kotipalvelutoimiston viranhaltijan päätök-
17889: luasetuksen 4 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa sen, jossa hänelle oli myönnetty sosiaalihuolto-
17890: lähikunnissa. lain mukaisena kuljetuspalveluna 16 yhdensuun-
17891: AOA kiinnitti Kotkan sosiaali- ja terveyslauta- taista matkaa kuukaudessa. Päätökseen ei ollut
17892:
17893:
17894: 157
17895: SOSIAALIHUOLTO
17896:
17897:
17898:
17899:
17900: merkitty, että vammaispalvelulain mukainen AOA saattoi Kotkan kaupungin sosiaaliviran-
17901: kuljetuspalveluhakemus oli samalla hylätty. omaisten tietoon näkemyksensä hallintomenet-
17902: AOA Paunio viittasi päätöksessään hallitus- telylain 23 ja 24 §:n vastaisesta menettelystä
17903: muodon 16 §:ssä jokaiselle taattuun oikeuteen kantelijan asiassa. Hän kiinnitti samalla sosiaali-
17904: saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti. Hän ja terveyslautakunnan huomiota sen velvollisuu-
17905: totesi, että asiassa ei voinut olla epäselvyyttä teen valvoa, että lautakunnan alaiset viranhalti-
17906: siitä, että kantelija oli tarkoittanut hakea vam- jat saavat asianmukaisesti tietoonsa heidän toi-
17907: maispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua. Sil- mintaansa liittyvät oikeusasiamiehen päätökset.
17908: tä osin kuin viranhaltija oli tarkoittanut hylätä Koska kantelijalle oli sittemmin 5.9.1997luki-
17909: kantelijan vammaispalvelulain mukaisen kulje- en myönnetty vammaispalvelulain mukaista
17910: tuspalvelua koskevan hakemuksen, olisi viran- kuljetuspalvelua ja koska Kotkan sosiaali- ja ter-
17911: haltijan pitänyt tehdä tässä yhteydessä hylkää- veysviraston vs. hallintopäällikön mukaan Kot-
17912: vä päätös. Edelleen päätöksessä olisi tällöin pitä- kassa oli nyt muutettu menettelyä siten, että
17913: nyt todeta ne perusteet, miksi kantelijan ei kat- mikäli vammaispalvelulain mukaisia kuljetus-
17914: sottu enää täyttäneen vaikeavammaisen kulje- palveluja ei myönnetä, tehdään asiasta tältä osin
17915: tuspalvelun saamisen edellytyksiä. erikseen hylkäävä päätös, asia ei antanut
17916: AOA katsoi, että viranhaltijan sosiaalihuolto- AOA:lle aihetta muihin toimenpiteisiin.
17917: lain nojalla antama päätös ei täyttänyt hallinto- AOA Paunion päätös 16.6.1998, dnro 2618/4/
17918: menettelylain vaatimuksia mikäli sillä oli tarkoi- 96
17919: tettu hylätä vammaispalvelulain mukainen kul-
17920: jetustuki. AOA totesi lisäksi myös edeltäjänsä Kuljetuspalvelujen keskeyttäminen
17921: kiinnittäneen vastaavanlaista tapausta koske- Kahdessa eri kantelussa arvosteltiin Kotkan
17922: neessa ratkaisussaan vuonna 1995 Kotkan so- kaupungin sosiaalityöntekijän menettelyä vai-
17923: siaali- ja terveyslautakunnan viranhaltijoiden keavammaisen kuljetuspalveluja koskevassa
17924: huomiota velvollisuuteen noudattaa hallintome- asiassa.
17925: nettelylain päätöksen sisältöä ja päätöksen pe- Kummallekin kantelijalle oli usean vuoden
17926: rustelemista koskevia säännöksiä. Jäljennös pää- ajan myönnetty vammaispalvelulain mukaisia
17927: töksestä oli tuolloin lähetetty Kotkan sosiaali- ja vaikeavammaisen kuljetuspalveluja. Touko-
17928: terveyslautakunnan tietoon. Tästä huolimatta kuussa 1998 Kotkan kaupungin vammaispalve-
17929: kantelijalle oli myönnettysosiaali-ja terveyslau- lutoimisto oli lähettänyt kantelijoille kirjeen kul-
17930: takunnan selvityksen mukaan vuonna 1996 ja jetuspalveluihin oikeuttavien taksitositteiden
17931: vielä 1.1. - 31.3.1997 väliselle ajalle kuljetuspal- toimittamisen mahdollisesta keskeyttämisestä
17932: velut sosiaalihuoltolain mukaisina ilman, että kesäkuun alusta lukien sillä perusteella, että hei-
17933: hänen vammaispalvelulakiin perustuvaan hake- dän käyttämiään taksitositteita ei ollut palautu-
17934: mukseensa olisi annettu päätöstä. nut kunnan laskutukseen. Kantelijoiden mieles-
17935: AOA katsoi, että viimeistään edeltäjänsä tä lakiin perustuvaa oikeutta ei voida lakkauttaa
17936: 12.12.1995 tekemän ja Kotkan sosiaali- ja terve- kirjeellä. Asiasta olisi heidän mielestään tullut
17937: yslautakunnalle lähettämän päätöksen jälkeen tehdä erikseen valituskelpoinen päätös. Kanteli-
17938: kantelijan kuljetustukihakemus olisi ilman ai- jat pyysivät oikeusasiamiehen kiireellisiä toi-
17939: heetonta viivytystä tullut käsitellä vammaispal- menpiteitä etuutensa säilyttämiseksi.
17940: velulain nojalla.
17941:
17942: 158
17943: SOSIAALIHUOLTO
17944:
17945:
17946:
17947:
17948: AOA Paunio katsoi ratkaisuissaan, että kan- Asiakirjojen julkisuudesta annetun lain mu-
17949: telijoilta ei ollut poistettu heidän oikeuttaan kul- kaan ratkaisu asiakirjojen julkisuudesta on teh-
17950: jetuspalveluihin. Sosiaalityöntekijän kirjeen sa- tävä viipymättä. AOA Paunion käsityksen mu-
17951: namuodosta oli AOA:n näkemyksen mukaan kaan tämä tarkoittaa sitä, että asia on ratkaista-
17952: kuitenkin saattanut saada sellaisen käsityksen, va välittömästi samana päivänä tai tavanomais-
17953: että oikeus kuljetuspalvelujen saamiseen mah- ta vaikeamman asian ollessa kyseessä muutaman
17954: dollisesti keskeytyy, mikäli pyydettyä selvitystä päivän kuluessa pyynnön esittämisestä, mikäli
17955: ei toimiteta vammaispalvelutoimistoon. Kirje ei asian käsittelylle ei ole ylivoimaisia käytännön
17956: AOA:n mielestä ollut tässä suhteessa riittävän esteitä. Tämän johdosta Helsingin kaupungin
17957: selkeä. Kun otettiin kuitenkin huomioon se, että sosiaaliviraston olisi pitänyt antaa asiakkaalle
17958: kantelijat olivat pyydetyn selvityksen toimitet- hänen pyytämänsä asiakirjajäljennökset nope-
17959: tuaan saaneet kuljetuspalveluihinsa oikeuttavat amm1n.
17960: taksitositteet, kantelut eivät antaneet AOA:lle AOA saattoi Helsingin kaupungin sosiaalivi-
17961: aihetta toimenpiteisiin. raston tietoon edellä esitetyn käsityksen.
17962: AOA korosti kuitenkin ratkaisuissaan, että AOA Paunion päätös 2.6.1998, dnro 677/4/96
17963: mikäli viranhaltija katsoo, että hakija ei enää
17964: täytä vaikeavammaisen kuljetuspalvelun saami-
17965: sen edellytyksiä, hänen tulee tehdä asiasta hyl- TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAN SUURUUS
17966: käävä päätös. Viranhaltijan on tällöin perustel- TOIMEENTULOTUKILASKELMASSA
17967: tava päätöksensä hallintomenettelylain 23 §:n ja
17968: Kantelija oli tyytymätön Riihimäen perustur-
17969: 24 §:n mukaan tosiasioilla. Päätökseen tulee
17970: valautakunnan viranhaltijan tekemään toi-
17971: myös liittää ohjeet sen saattamisesta sosiaalilau-
17972: meentulotukilaskelmaan, jossa hänen käytettä-
17973: takunnan käsiteltäväksi. Vammaisen henkilön
17974: vissä olevina tuloinaan otettiin huomioon huhti-
17975: oikeutta kuljetuspalveluihin ei AOA:n näkemyk-
17976: kuussa 1998 keskimääräisen suuruinen työttö-
17977: sen mukaan voida lakkauttaa tai keskeyttää kir-
17978: myyspäiväraha 2 064 markkaa 21,5 päivältä las-
17979: jeellä.
17980: kettuna. Maaliskuun toimeentulotukilaskelmas-
17981: AOA:n kirjeet 31.8.1998, dnrot 1159/4/98 ja
17982: sa hänen tuloinaan oli otettu huomioon työttö-
17983: 1160/4/98
17984: myyspäivärahaa 1 920 markkaa. Kantelijan kä-
17985: sityksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö oli
17986: antanut asiassa toimeentulotukilain vastaisia
17987: ASIAKIRJOJEN ANTAMINEN ohjeita.
17988: ASIANOSAISELLE VIIVYTYKSETTÄ
17989: AOA Paunio totesi kannanottonaan seuraa-
17990: Kantelija pyysi 27.9.1994 Helsingin kaupun- van.
17991: gin sosiaaliviraston työntekijöiltä jäljennöksiä Työttömyysturvalain 22 §:n mukaan peruspäi-
17992: häntä koskevista muistiinpanoista, joita oli teh- värahan täysi määrä oli 21.12.1997 asti 118
17993: ty lapsen tapaamisoikeusasian yhteydessä käy- markkaa ja l.l.1998lukien 120 markkaa päiväl-
17994: dyissä neuvotteluissa. Hänelle toimitettiin jäl- tä. Työttömyyspäivärahaa maksetaan keski-
17995: jennös yhtä neuvottelua koskevista muistiinpa- määrin 21,5 päivältä kuukaudessa, kun otetaan
17996: nosta 5.10.1994 ja lopuista, useita neuvotteluja huomioon koko kalenterivuoden aikana makse-
17997: käsittävistä muistiinpanoista, 28.10.1994. tut työttömyyspäivärahat.
17998:
17999:
18000: 159
18001: SOSIAALIHUOLTO
18002:
18003:
18004:
18005:
18006: Maaliskuun 1998 alusta voimaan tulleen toi- kiksi lyhyen työttömyysjakson aikana tai työt-
18007: meentulotukilain 11 §:n mukaan tuloina otetaan tömyyspäivärahan maksamisen muutoin vaih-
18008: huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettä- dellessa keskimääräistä enemmän, tulee hakijan
18009: vissä olevat tulot. Säännöksen sanamuoto on edun niin vaatiessa ottaa huomioon nimenomaan
18010: sama kuin aikaisemmassa toimeentulotukea kos- hakemuskuukauden aikana maksetut tulot.
18011: keneessa toimeentulotuen yleisistä perusteista Hyväksyessään uuden toimeentulotukilain
18012: annetussa valtioneuvoston päätöksessä. eduskunta edellytti, että toimeentulotukea kos-
18013: Toimeentulotukilain 15 §:ssä säädetään tulojen kevassa ohjeistuksessa todetaan, että huomioon
18014: jaksottamisesta. Säännöksen mukaan tulot ja otettavien tulojen osalta tulolaskelmassa huomi-
18015: varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota oidaan tältä osin ainoastaan todelliset tulot.
18016: koskevana toimeentulotuki määrätään. Tulo voi- Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa toi-
18017: daan kuitenkin säännöksen mukaan jakaa eriin meentulotuen soveltajille (Oppaita 1998:2) tode-
18018: otettavaksi huomioon useampana toimeentulotu- taan, että työttömyyspäivärahat maksetaan
18019: en määräämisen ajanjaksona, jos se tulon kerta- yleensä siten, että ensimmäinen erä suoritetaan
18020: luonteisuus taikka sen saamisen peruste tai käyt- kahden viikon työttömyysjaksolta ja tämän jäl-
18021: tötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista. keen päivärahat maksetaan neljän viikon jak-
18022: AOA:n mielestä toimeentulotukilain ll ja 15 soissa. Pitkäaikaistyöttömän osalta vuoden ai-
18023: §:n sanamuodon mukaan on tulkinnanvaraista, kana on siten yksi sellainen kalenterikuukausi,
18024: voidaanko kuukausittain vaihteleva työttö- jonka aikana hänelle maksetaan kaksi 20 päivän
18025: myyspäiväraha ottaa pitkäaikaisen toimeentu- päivärahasuoritusta. Työttömyyspäiväraha voi-
18026: lotuen saajan osalta huomioon keskimääräisen daan siten oppaan mukaan jakaa kuukausittai-
18027: suuruisenaja tehdä tämän laskelman perusteella siin eriin niin, että keskimääräisenä kertoimena
18028: toimeentulotukipäätös useammalle kuukaudelle käytetään 21,5 päivää.
18029: vai määrätäänkö toimeentulotuki joka kuukau- Erityisesti työttömyysjakson alkaessa, lyhyen
18030: delle erikseen juuri sen kuukauden aikana makse- työttömyysjakson aikana tai työttömyyspäivä-
18031: tun työttömyyspäivärahan mukaisesti. rahan maksamisen muutoin vaihdellessa keski-
18032: Hän totesi kuitenkin, että toimeentulotukilain määräistä enemmän, tulisi hakijan tosiasialliset
18033: säännökset ovat väljät ja suovat soveltajalleen tulot ottaa oppaan mukaan huomioon kuukau-
18034: harkintavaltaa. Tätä harkintavaltaa ei hänen den aikana, jotta hänen oikeutensa saada tukea
18035: mielestään lähtökohtaisesti ylitetä, vaikka työt- ei edellä tarkoitetusta työttömyyspäivärahan
18036: tömyyspäiväraha otetaan huomioon pidemmäl- kaavamaisesta jaksottamisesta johtuen kaven-
18037: tä ajalta jaksotettuna keskimääräisen suuruise- tuisi tai vaarantuisi.
18038: na, silloin kun kysymyksessä on pitkään säännöl- Kansaneläkelaitoksen selvityksen mukaan
18039: lisesti työttömyyspäivärahaa ja toimeentulotu- kantelijalle maksettiin maalis-huhtikuussa kol-
18040: kea saanut henkilö. me 1920 markan työttömyyspäivärahaerää (3.3.,
18041: Hän korosti vielä, että toimeentulotukilaskel- 31.3. ja 28.4.1998). Maaliskuussa käytetyn las-
18042: massa voidaan ottaa huomioon ainoastaan hen- kentatavan jatkaminen huhtikuussa olisi hänen
18043: kilön todelliset tulot. Edellä mainitulla tavalla kohdallaan merkinnyt, että huhtikuussa hänen
18044: jaksotettujen keskimääräisten tulojenkin on siis tuloinaan olisi voitu ottaa huomioon kaksi työt-
18045: perustuttava aina todellisiin tuloihin. Esimer- tömyyspäivärahaerää.
18046:
18047:
18048:
18049: 160
18050: SOSIAALIHUOLTO
18051:
18052:
18053:
18054:
18055: AOA ei pitänyt työttömyyspäivärahan jaksot- toon kerrotuissa olosuhteissa, koska kantelijalla
18056: tamista edellä mainitulla tavalla pitkään työttö- olisi näin menetellessään ollut mahdollisuus saa-
18057: mänä olleen ja säännöllisesti työttömyyspäivä- da asumismenonsa kokonaan hyväksytyiksi toi-
18058: rahaa saaneen henkilön kohdalla virheellisenä, meentulotukeen oikeuttaviksi menoiksi. AOA:n
18059: mikäli henkilö todellisuudessa on saanut työttö- näkemyksen mukaan lautakunta sen sijaan ylitti
18060: myyspäivärahaa kyseisen määrän. Näin oli kan- toimivaltansa veivoittaessaan kantelijan muut-
18061: telijan kohdalla ollut asianlaita. Hän ei pitänyt tamaan asunnostaan, koska tällainen veivoitta-
18062: myöskään sosiaali- ja terveysministeriön oppaas- minen ei perustunut lakiin.
18063: sa esitettyä näkemystä työttömyyspäivärahan AOA:n mielestä kunnan tuleekin esillä olleen
18064: jaksottamisesta toimeentulotukilain ll ja 15 §:n kaltaisessa tilanteessa pidättäytyä pyrkimyksis-
18065: vastaisena. tä määräyksin vaikuttaa asukkaansa asuinpai-
18066: AOA totesi kuitenkin, että hänen nähdäkseen kan valintaan. Voimassa olevien säännösten pe-
18067: ei kuitenkaan ole hyväksyttävää, että viimesijai- rusteella kunnalla on sen sijaan oikeus harkita,
18068: sen toimeentuloturvan myöntämisperusteet mikä on toimeentulotuen hakijan asumismeno-
18069: vaihtelevat ennalta arvaamattomasti, kuten jen tarpeellinen suuruus. Tämä ei kuitenkaan
18070: kantelijan osalta maalis-huhtikuussa 1998 ta- vaikuta hakijan oikeuteen valita asuinpaikkan-
18071: pahtui. Kun kuitenkin otetaan huomioon, ettei sa.
18072: harkintavaltaa ollut ilmennyt käytetyn kanteli- AOA saattoi käsityksensä sosiaalilautakunnan
18073: jan vahingoksi, hän ei katsonut aiheelliseksi virheellisestä menettelystä vastaisen varalle lau-
18074: puuttua asiaan enempää. takunnan tietoon.
18075: AOA Paunion päätös 10.6.1998, dnro 1141/4/ AOA saattoi lautakunnan tietoon lisäksi käsi-
18076: 98 tyksensä hallintomenettelylain päätöksen sisäl-
18077: töä (23 §)ja päätöksen perustelemista (24 §) kos-
18078: kevien säännösten soveltamisesta myös sosiaali-
18079: TOIMEENTULOTUKI ASUMISMENOIHIN huollon kotipalveluja koskevassa päätöksenteos-
18080: JA ASUINPAIKAN VALINTA sa.
18081: AOA Paunion päätös 31.8.1998, dnro 1918/4/
18082: Hausjärven sosiaalilautakunta velvoitti toi-
18083: 96
18084: meentulotukea koskeneessa päätöksessään kan-
18085: telijan muuttamaan perheineen pienempään
18086: asuntoon, jossa asumiskustannukset olisivat
18087: kohtuulliset. Lautakunta oli useampaan kertaan TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVIEN
18088: OHJEIDEN LAINMUKAISUUS
18089: ja jo pari vuotta aikaisemmin kehottanut kant-
18090: elijaa tekemään näin. Kantelija asui viiden ala- Kantelija pyysi selvittämään Vantaan sosiaa-
18091: ikäisen lapsensa kanssa 226 neliömetrin suurui- li- ja terveyslautakunnan toimeentulotukiohjei-
18092: sessa omakotitalossa, josta aiheutuneet asumis- den lainmukaisuuden siltä osin kuin ne koskivat
18093: kustannukset veivät noin puolet perheen kuu- yksityisiin psykoterapiakustannuksiin myönnet-
18094: kausituloista. tävää toimeentulotukea.
18095: AOA Paunion käsityksen mukaan sosiaalilau- Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnan vuon-
18096: takunta ei menetellyt virheellisesti kehottaes- na 1995 hyväksymissä toimeentulotuen m yöntä-
18097: saan kantelijaa hakeutumaan pienempään asun- mistä koskevissa ohjeissa todettiin (kohdassa
18098:
18099:
18100: 161
18101: SOSIAALIHUOLTO
18102:
18103:
18104:
18105:
18106: 4.2.8), että psykoterapiakustannuksia korvataan terveydenhuollon lääkärin lähetteen perusteella,
18107: toimeentulotukena vain poikkeustapauksissa. hänellä saattoi olla oikeus saada toimeentulotu-
18108: Ohjeiden mukaan hoitoa korvaavat ensisijaisesti kea hoidon kustannuksiin. Tällöin tuli selvittää
18109: terveydenhuolto, sairausvakuutus ja Kansanelä- julkisen terveydenhuollon mahdollisuudet hoi-
18110: kelaitos. Tällöin tarpeen ja hoitopaikan määrit- don järjestämiseen. Mikäli hoitoa ei ollut voitu
18111: telee julkisen terveydenhuollon lääkäri (terveys- järjestää julkisen terveydenhuollon kautta joko
18112: keskus, mielenterveys toimisto, Peij as ). Toi- omana toimintana tai antamalla maksusitou-
18113: meentulotukena voitiin ohjeen mukaan huomioi- mus, ja hoito oli ollut hakijalle tarpeellinen ja
18114: da Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraisena kiireellinen, myönnettiin kustannuksiin toi-
18115: kuntoutuksena myöntämän psykoterapian oma- meentulotukea.
18116: vastuuosuudet samalta ajalta, jolle Kansanelä- AOA saattoi käsityksensä toimeentulotuen
18117: kelaitoksen myöntämä korvaus kohdistuu. myöntämisperusteista Vantaan sosiaali- ja ter-
18118: AOA Paunio totesi, että Kansaneläkelaitos veyslautakunnan tietoon. Sosiaali- ja terveyslau-
18119: myöntää psykoterapiaan varoja Kansaneläke- takunta kumosi sittemmin ohjeet kokonaisuu-
18120: laitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetus- dessaan uuden toimeentulotukilain voimaan tu-
18121: sa laissa (610/91) määrätyillä edellytyksillä. Toi- lon johdosta.
18122: meentulotukea puolestaan myönnetään tarpeel- AOA Paunion päätös 30.9.1998, dnro 1593/4/
18123: lisiksi harkittuihin terveydenhuoltomenoihin. 96
18124: Hän korosti, että koska toimeentulotuki on vii-
18125: mesijainen Kansaneläkelaitoksen myöntämään
18126: kuntoutukseen nähden, myös muiden kuin Kan- OIKEUS VÄLTTÄMÄTTÖMÄÄN
18127: saneläkelaitoksen kuntoutusta saavien henkilöi- TOIMEENTULOON
18128: den toimeentulotuen tarve oli tutkittava erik-
18129: Kantelija oli hakenut toimeentulotukea säh-
18130: seen ja päätös tehtävä yksittäistapauksittain ni-
18131: kön liittymismaksuun joulukuusta 1995 lukien
18132: menomaan heidän olosuhteidensa perusteella.
18133: useita kertoja Forssan perusturvalautakunnalle
18134: AOA:n käsityksen mukaan ohje ei ollut psyko-
18135: osoittamissaan kirjeissä ja oikaisuvaatimuksissa
18136: terapiakustannusten osalta yksiselitteisen sel-
18137: sekä valituksissaan lääninoikeudelle. Hän sai
18138: keä. Ohjeesta saattoi saada sen käsityksen, että
18139: asiasta perusturvalautakunnan päätöksen vasta
18140: toimeentulotukea yksityisiin psykoterapiakus-
18141: lokakuussa 1996 lääninoikeuden palautettua
18142: tannuksiin voitiin myöntää vain Kansaneläke-
18143: vaatimuksen perusturvalautakunnan käsiteltä-
18144: laitoksen järjestämää kuntoutusta saaville hen-
18145: väksi.
18146: kilöille. Ohje oli hänen mielestään tältä osin omi-
18147: Hän ei saanut päätöstä myöskään joulukuussa
18148: aan ohjaamaan viranhaltijoita menettelyyn, jos-
18149: 1995 esittämäänsä takautuvaa toimeentulotu-
18150: sa hakijoiden oikeutta saada toimeentulotukea
18151: kea koskeneeseen toimeentulotukihakemukseen.
18152: rajoitettiin säännösten vastaisesti.
18153: Hän oli pyytänyt tammikuussa 1996 tiedot
18154: Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta tarkisti
18155: asiansa käsittelyyn perusturvalautakunnassa
18156: syyskuussa 1997 toimeentulotukea koskevia oh-
18157: osallistuneista, mutta ei ollut vielä syyskuun
18158: jeitaan. Psykoterapian osalta uusissa ohjeissa
18159: 1996 alkuun mennessä saanut pyytämiään pöy-
18160: todettiin, että mikäli henkilö oli saanut psykote-
18161: täkirj anotteita.
18162: rapiaa yksityiseltä psykoterapeutilta julkisen
18163: Perusturvalautakunta oli hylännyt kantelijan
18164:
18165:
18166: 162
18167: SOSIAALIHUOLTO
18168:
18169:
18170:
18171:
18172: hakemuksen saada toimeentulotukea 1.9.1996 tyksen mukaan lain vastaisesti, kun se ei tehnyt
18173: lukien, koska hän ei ollut kehotuksista huolimat- päätöstä tai tarvittaessa siirtänyt vaatimusta
18174: ta luopunut kannattamattomasta yritystoimin- toimeentulotuen saamisesta sähkön liittymis-
18175: nastaan ja hakeutunut ensisijaisena pidettävän maksuun ja takautuvaan toimeentulotukeen vi-
18176: työttömyysturvan piiriin. Kantelijan mukaan ranhaltijan käsiteltäväksi. Hän piti sähkön liit-
18177: hänen hallitusmuodossa turvattu oikeutensa tymismaksua koskevan vaatimuksen käsittele-
18178: välttämättömään toimeentuloon vaarantui. mättä jättämistä kantelijan toistuvasti esittä-
18179: mistä vaatimuksista huolimatta erityisen moitit-
18180: Velvollisuudesta käsitellä asia tavana.
18181: AOA antoi Forssan perusturvalautakunnalle
18182: AOA Paunio viittasi hallitusmuodon 16 §:n ja
18183: huomautuksen lainvastaisesta menettelystä ja
18184: hallintomenettelylain 23 ja 24 §:n säännöksiin ja
18185: kiinnitti lautakunnan huomiota hallintomenet-
18186: totesi käsityksenään, että hallintoviranomaisten
18187: telylain 8 §:n mukaiseen velvollisuuteen siirtää
18188: on tehtävä päätös toimivaltaiselle viranomaisel-
18189: asian käsittely tarvittaessa toimivaltaiselle vi-
18190: le tehtyyn, lakiin perustuvaan sosiaaliturva-
18191: ranomaiselle.
18192: etuutta koskevaan hakemukseen. Tämä kuuluu
18193: Ainakinkantelijan 5.12.1995 ja 3.1.1996 perus-
18194: asian asianmukaiseen käsittelyyn ja turvaa halli-
18195: turvalautakunnalle osoittamat hakemukset oli-
18196: tusmuodossa edellytetyn henkilön oikeuden saa-
18197: vat olleet myös sosiaalityöntekijän käsiteltävä-
18198: da oikeuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen
18199: nä. Sosiaalityöntekijä menettelikin AOA:n käsi-
18200: tutkittavaksi. Sosiaalihuoltolain 45 §:ään sisäl-
18201: tyksen mukaan virheellisesti, kun hänjätti teke-
18202: tyy lisäksi säännös viranhaltijan päätöksestä so-
18203: mättä päätöksen sähkön liittymismaksuunja ta-
18204: siaalihuoltoa koskevassa asiassa. kautuvaan toimeentulotukeen haetun tuen osal-
18205: AOA totesi, että kantelijan toimeentulotuki-
18206: ta. Hän kiinnitti sosiaalityöntekijän huomiota
18207: hakemusten käsittelyä oli tosin vaikeuttanut se,
18208: viranhaltijan velvollisuuteen tehdä toimeentulo-
18209: että hän oli esittänyt uusia hakemuksia perustur-
18210: tukihakemusten johdosta sosiaalihuoltolain 45
18211: valautakunnalle osoittamissaan kirjeissä ja pe-
18212: §:n mukainen päätös.
18213: rusturvalautakunnalle tekemiensä oikaisuvaati-
18214: musten yhteydessä eikä suoraan sille viranhalti- Oikeudesta toimeentulotukeen ja
18215: jalle, jolle ensi asteen päätöksenteko asiassa on hallitusmuodossa turvattuun
18216: kunnan johtosäännön mukaan kuulunut. välttämättömään toimeentuloon
18217: Perusturvalautakunta oli kuitenkin ollut vel- Hallitusmuodon 15 a §:n 1 momentin mukaan
18218: vollinen siirtämään hallintomenettelylain 8 §:sää jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisar-
18219: ilmenevä oikeusohje huomioon ottaen asian- voisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus
18220: omaisen viranhaltijan käsiteltäväksi ne hake- välttämättömään toimeentuloon ja huolenpi-
18221: mukset, joita se ei ollut ollut toimivaltainen itse toon.
18222: käsittelemään ensi asteena. Hallitusmuodon 16 Perustuslakivaliokunta käsitteli hallitusmuo-
18223: §:ssä jokaiselle turvattu oikeus saada asiansa kä- don 15 a §:n 1 momentin sisältöä 1.3.1998 voi-
18224: sitellyksi viivytyksettä tuomioistuimessa tai maan tulleen toimeentulotukilain säätämisen
18225: muussa viranomaisessa ei ollut AOA:n mielestä yhteydessä. Se totesi toimeentulotukilakia kos-
18226: kantelijan kohdalla toteutunut. kevassa lausunnossaan ensinnäkin (PeVL 311
18227: Perusturvalautakunta menetteli AOA:n käsi- 1997 vp, s. 2-3), että muista taloudellisista ja
18228:
18229: 163
18230: SOSIAALIHUOLTO
18231:
18232:
18233:
18234:
18235: sosiaalisista perusoikeuksista poiketen hallitus- käytettävissään tuloja tai varoja toimeentuloon-
18236: muodon 15 a §:n 1 momentin säännöstö on laadit- sa, kun perusturvalautakunta hylkäsi hänen ha-
18237: tu yksilöllisen oikeuden muotoon. Tämä perusoi- kemuksensa kokonaan 1. 9.1996 lukien. Toisaal-
18238: keussäännös koskee kaikkia ja on ehdoton. ta perusturvalautakunta oli ennen hylkäävää
18239: Perustuslakivaliokunta totesi edelleen, että päätöstä myöntänyt hänelle toimeentulotukea
18240: säännös on tarkoitettu sillä tavoin toissijaiseksi, usean kuukauden ajan ja turvannut hänelle näin
18241: että se tulee sovellettavaksi vasta, jos henkilö ei tilaisuuden hakeutua ensisijaisena pidettävien
18242: kykene hankkimaan tällaista turvaa omalla toi- toimeentuloa turvaavien etuuksien piiriin.
18243: minnallaan. Toimeentulotuen ja hallitusmuodon Hallitusmuodon 15 a §:n 1 momentin sanamuo-
18244: 15 a §:n 1 momentin yhteydestä perustuslakiva- don tulkinnanvaraisuus huomioon ottaen AOA
18245: liokunta totesi, että toimeentulotukea voidaan ei pitänyt perusturvalautakunnan menettelyä,
18246: käytännössä pitää hallitusmuodossa tarkoitetun kun se hylkäsi kantelij an hakemuksen sillä perus-
18247: ihmisarvoisen elämän edellyttämän toimeentu- teella, että hän ei ollut kehotuksista huolimatta
18248: lon ja huolenpidon takuuna siltä osin kuin turvaa luopunut kannattamattomasta yritystoiminnas-
18249: annetaan rahamääräisinä suorituksina, vaikka taan ja hakeutunut ensisijaisena pidettävän
18250: niitä ei voida samaistaa. työttömyysturvan piiriin, sillä tavoin lainvas-
18251: AOA totesi, että hallitusmuodon 15 a §:n 1 taisena, että hän olisi katsonut voivansa puuttua
18252: momentista tai lain esitöistä ei ilmene yksiselit- asiaan.
18253: teisesti, milloin henkilön ei katsota kykenevän Sosiaalihuoltolain 30 §:n tulkinnasta edellä
18254: hankkimaan välttämätöntä toimeentuloaan. mainitussa tilanteessa hän totesi kuitenkin, että
18255: Säännöksestä ei ilmene yksiselitteisesti myös- sosiaali- ja terveysministeriön toimesta kesällä
18256: kään, mikä vaikutus on sillä, että henkilö on 1998 tehdyistä selvityksistä käy ilmi, että läänin-
18257: omalla toiminnallaan tai valinnoillaan aiheutta- oikeudet olivat vuonna 1997 muuttaneet tulkin-
18258: nut sen, että hän ei kykene saamaan välttämä- taansa verrattuna vuoden 1996 aikana tehtyihin
18259: töntä toimeentuloaan. päätöksiin siten, että oikeutta toimeentulotu-
18260: Hallitusmuodon 15 a §:n 1 momentin valossa ei keen oli lähes kaikissa tapauksissa harkittu haki-
18261: siis ole riidatonta, katsotaanko työkykyisen yrit- jan käytettävissä olevien tulojen ja varojen pe-
18262: täjän, jonka yritystoiminta ei turvaa hänelle edes rusteella riippumatta siitä, oliko hakija hakeutu-
18263: välttämätöntä toimeentuloa, kykenevän kuiten- nut ensisijaisena pidettävän etuutensa eli työttö-
18264: kin saamaan välttämättömän toimeentulonsa myysturvan piiriin.
18265: omalla toiminnallaan hakeutumalla työttömäksi AOA totesi omana käsityksenään, että vuoden
18266: työnhakijaksi ja työttömälle tarkoitetun sosiaa- 1997 päätösten mukainen laintulkinta turvasi
18267: liturvan piiriin. aikaisempaa paremmin hallitusmuodossa turva-
18268: AOA totesi käsityksenään, että perusturvalau- tun oikeuden välttämättömään toimeentuloon.
18269: takunta on ollut velvollinen hallitusmuodon Perusturvalautakunta olikin sittemmin Hämeen
18270: säännöksen mukaan toimeentulotuesta päättä- lääninoikeuden kumottua lautakunnan hylkää-
18271: essään ottamaan huomioon sen, että oikeus vält- vän päätöksen ja palautettua asian lautakunnal-
18272: tämättömään toimeentuloon turvataan jokaisel- le uudelleen käsiteltäväksi, myöntänyt kanteli-
18273: le, joka ei kykene sitä itse hankkimaan. jalle toimeentulotukea 1.9.1996 lukien, vaikka-
18274: Asiakirjojen mukaan kantelijalla ei tosin ollut kin alennettuna. Uuden toimeentulotukilain voi-
18275:
18276:
18277:
18278: 164
18279: SOSIAALIHUOLTO
18280:
18281:
18282:
18283:
18284: maan tultua 1.3.1998 lukien se oli myöntänyt tapaaruisoikeutta koskevassa asiassa antama sel-
18285: kantelijalle toimeentulotukea täysimääräisenä. vitys on olosuhdeselvitys, jonka tarkoituksena
18286: AOA Paunion päätös 28.10.1998, dnro 1768/4/ on antaa tuomioistuimelle asian ratkaisemiseksi
18287: 96 tarpeelliset tosiasiatiedot. Sosiaalitoimella on
18288: tässä ensi sijassa tiedon hankkijan ja välittäjän
18289: Forssan perusturvalautakunta ilmoitti rooli. Tuomioistuimen tulee selvityksen pohjalta
18290: 26.11.1998, että se on päätöksellään 24.11.1998 saada perheen ja lapsen olosuhteista niin katta-
18291: hylännyt kantelijan anomuksen takautuvasta toi- vat ja luotettavat tiedot, että se voi tehdä ratkai-
18292: meentulotuesta maalis-marraskuulle 1995, koska sunsa asiassa itsenäisesti. Selvitystä tehneiden
18293: toimeentulotuki on viimesijainen toimeentulon viranhaltijoiden omat mielipiteet siitä, miten
18294: muoto, ja vuonna 1998 tehtävällä päätöksellä ei asia tulisi järjestää, eivät ole selvityksen välttä-
18295: voida turvata asiakkaan toimeentuloa vuodelle mätön osa eivätkä milloinkaan saisi olla sen pää-
18296: 1995. Asiakkaan voidaan katsoajärjestäneen vuo- asiallinen sisältö.
18297: den 1995 maalis-marraskuun aikaisen toimeentu- Sosiaalilautakunnan käräjäoikeudelle anta-
18298: lonsa muulla tavoin. malla selvityksellä lapsen huollosta ja tapaaruis-
18299: oikeudesta on käytännössä suuri merkitys rat-
18300: kaisua harkittaessa. Käräjäoikeus joutuu perus-
18301: tamaan ratkaisunsa pitkälti selvityksessä esiin-
18302: SOSIAALILAUTAKUNNAN tuotuihin seikkoihin. Tämän vuoksi AOA:n mu-
18303: TUOMIOISTUIMELLE ANTAMA SELVITYS
18304: kaan on erityisen tärkeää, että selvitys laaditaan
18305: Kantelija arvosteliJalasjärven kunnan sosiaa- huolellisesti ja puolueettomasti ja että siinä tuo-
18306: lityöntekijän menettelyä. Tämä oli kantelijan daan selvästi ja totuudenmukaisesti esiin kaikki
18307: mielestä esittänyt tuomioistuimelle antamas- sen tekemiseen vaikuttaneet seikat.
18308: saan selvityksessä mielipiteensä lasten huoltoa ja Kun selvitys on tehty yhteistyössä toisen so-
18309: tapaaruisoikeutta koskevassa asiassa, vaikka ei siaalilautakunnan kanssa sen vuoksi, että tämä
18310: ollut tutkinut asiaa lainkaan. Jalasjärven sosiaa- tuntee asianosaisten olosuhteet paremmin, tuo-
18311: lilautakunta oli tehnyt selvityksen yhteistyössä mioistuimen selvityspyynnön vastaanottaneen
18312: toisen kunnan perheneuvolan kanssa, koska per- sosiaalilautakunnan tulisi AOA:n mukaan suh-
18313: heneuvola tunsi perheen olot paremmin. tautua varovaisesti oman mielipiteen ilmaisemi-
18314: Sosiaalityöntekijä oli esittänyt selvityksessä seen huollosta ja tapaamisoikeudesta. AOA:n
18315: mielipiteenään, että isä tulisi yhteishuoltajuu- näkemyksen mukaan tämä voi olla perusteltua
18316: dessa osallistumaan lapsia koskevaan päätöksen- lähinnä silloin, kun sillä on lausuntonsa tueksi
18317: tekoon lasten edun mukaisesti. Lisäksi sosiaali- muita tosiasioita kuin selvityksen varsinaisesti
18318: työntekijä oli selvityksessään lausunut, että las- tehneellä viranomaisella on ollut.
18319: ten ja isän tapaamisia koskevissa tilanteissa mo- AOA kiinnitti huomiota siihen, että selvityk-
18320: lemmat vanhemmat ovat olleet häneen yhtey- sessä tulisi pyrkiä selkeään ja yksiselitteiseen kie-
18321: dessä puhelimitse ja toimistokäynnein useita ker- lenkäyttöön ja katsoi sosiaalityöntekijän mene-
18322: toja. telleen virheellisesti siinä, ettei tämä ollut selvi-
18323: AOA Paunio totesi ratkaisussaan, että sosiaali- tystä käräjäoikeudelle laatiessaan noudattanut
18324: lautakunnan tuomioistuimelle lapsen huoltoa ja riittävää huolellisuutta ja täsmällisyyttä kerto-
18325:
18326:
18327:
18328: 165
18329: SOSIAALIHUOLTO
18330:
18331:
18332:
18333:
18334: essaan tapaamisistaantoisen vanhemman kans- omaiselle tehtyyn asianomaisen viranomaisen on
18335: sa. tehtävä päätös sosiaaliturvaa koskevaan hake-
18336: AOA Paunion päätös 3.12.1998, dnro 1060/4/ mukseen.
18337: 98 Viranhaltijan tekemään toimeentulotukea
18338: koskevaan päätökseen tyytymättömällä on so-
18339: siaalihuoltolain 45 §:n mukaan oikeus saada pää-
18340: VELVOLLISUUS TEHDÄ PÄÄTÖS tös sosiaalilautakunnan tai vastaavan kunnan
18341: TOIMEENTULOTUESTA
18342: toimielimen käsiteltäväksi, jos hän 14 päivän
18343: Kantelija oli hakenut toimeentulotukea vuo- kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan sitä vaatii.
18344: den 1996 tammikuun alusta puhelimitse Sipoon Hallintomenettelylain 17 §:n 1 momentin mu-
18345: sosiaalilautakunnasta Kansaneläkelaitoksen kaan viranomaisen on huolehdittava asian sel-
18346: keskeytettyä häneltä lapsilisien ja lasten koti- vittämisestä. Mainitun pykälän 2 momentin mu-
18347: hoidon tuen maksamisen. Kantelijan mukaan kaan asianosaisen on tarvittaessa esitettävä sel-
18348: sosiaalityöntekijä ilmoitti hänelle, ettei tukea vitystä vaatimuksensa perusteista. Muiden sel-
18349: myönnetä ennen kuin Kansaneläkelaitoksen sel- vitysten hankkiminen kuuluu viranomaiselle.
18350: vitys valmistuu. Kantelija ei saanut päätöstä Sosiaalihuoltolain 40 §:n 1 momentin mukaan
18351: tammikuulle hakemansa toimeentulotuen osal- sosiaalihuollon asiakkaan on annettava viran-
18352: ta. haltijalle ja lautakunnalle ne tiedot, jotka ovat
18353: Sosiaalityöntekijä totesi selvityksessään, että välttämättömiä sosiaalihuollon toteuttamisessa.
18354: hän oli selvittänyt kantelijan oikeutta toimeen- Sosiaalityöntekijän menettelyä AOA arvioi
18355: tulotukeenjoulukuun ja tammikuun osalta. Jou- seuraavasti.
18356: lukuun tuloylijäämäksi hän oli saanut 2 961 Vuoden 1998 helmikuun loppuun voimassa ol-
18357: markkaa ja tammikuun alijäämäksi 169 mark- leen sosiaalihuoltolain 30 §:n mukaan toimeentu-
18358: kaa. Hän oli kehottanut kantelijaa toimittamaan lotukea oli oikeutettu saamaan henkilö, joka ei
18359: Kansaneläkelaitokselle sen pyytämät selvitykset voinut saada tarpeenmukaista toimeentuloaan
18360: ja hakemaan senjälkeen uudestaan toimeentulo- muulla säännöksessä tarkoitetulla tavalla. Toi-
18361: tukea. Hän oli varannut kantelijalle sosiaalitoi- meentulotuen viimesijaisuudesta hänen nähdäk-
18362: mistoon ajan, mutta se oli peruuntunut, koska seen johtui, että ennen tuen myöntämistä oli
18363: kantelija ei ollut mennyt Kansaneläkelaitokselle varmistuttava siitä, ettei hakijalla ollut mitään
18364: selvittämään asioitaan. muita mahdollisuuksia toimeentulonsa turvaa-
18365: Asian selvittämisestä ja oikeudesta saada pää- miseen. Sosiaalityöntekijä ei AOA:n mielestä
18366: tös AOA Paunio totesi seuraavan. menetellytkään virheellisesti kehottaessaan
18367: Jokaisella on hallitusmuotomme 16 §:n mu- kantelijaa menemään Kansaneläkelaitokselle
18368: kaan oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksi- selvittämään keskeytyksissä olleiden etuuksien-
18369: aan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun sa maksamista.
18370: riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväk- Sosiaalityöntekijä oli todennut selvitykses-
18371: si. Hallintomenettelylain 23 ja 24 §:ssä säädetään sään, että kantelijalle varattu aika sosiaalitoi-
18372: päätöksen sisällöstä ja perusteluista. Edellä mai- mistoon peruuntui. Selvitystä ei saatu kuiten-
18373: nituista hallitusmuodon ja hallintomenettelylain kaan siitä, kenen toimesta aika peruuntui. AOA
18374: säännöksistä seuraa, että toimivaltaiselle viran- totesi, että mikäli aika peruuntui kantelijan toi-
18375:
18376:
18377:
18378: 166
18379: SOSIAALIHUOLTO
18380:
18381:
18382:
18383:
18384: mesta, oli sosiaalityöntekijällä ollut hänen näh- tystoiminnan ylläpitämisen tarkoituksenmukai-
18385: däkseen perusteltu syy olettaa kantelijan tar- suus oli ollut vaikeasti arvioitavissa, koska kan-
18386: koittaneen tammikuun toimeentulotukihake- telija oli saanut useita kielteisiä päätöksiä sekä
18387: muksensa raukeavan eikä päätöstä toimeentulo- sairauspäiväraha- että eläkehakemuksiinsa. Sel-
18388: tuen myöntämisestä tai hylkäämisestä näin ollen vityksen mukaan oikaisupäätös tehtiin, koska
18389: ollut tarvinnut tehdä. Muussa tapauksessa so- kantelijan työkyvystä oli saatu oleellista uutta
18390: siaalityöntekijä menetteli virheellisesti, kun hän tietoa.
18391: ei tehnyt päätöstä kantelijan oikeudesta toi- AOA totesi päätöksessään, että sosiaaliviras-
18392: meentulotukeen tammikuussa 1996. ton viranhaltija oli velvollinen hallitusmuodon
18393: Kantelija kävi sosiaalitoimistossa henkilökoh- 15 a §:n 1 momentin säännöksen mukaan toi-
18394: taisesti 7.2.1996, jolloin hänelle myönnettiin toi- meentulotuesta päättäessään varmistumaan sii-
18395: meentulotukea elatustuen maksupäivään tä, että kantelijan oikeus välttämättömään toi-
18396: 9.2.1996 asti. AOA ei katsonut aiheelliseksi puut- meentuloon turvataan, ellei hän kykene sellaista
18397: tua tammikuun toimeentulotukihakemuksen kä- itse hankkimaan. Selvityksen mukaan kanteli-
18398: sittelyyn enempää. Hän kiinnitti kuitenkin Si- jalla ei tosiasiassa ollut ollut käytettävissään tu-
18399: poon sosiaalilautakunnan viranhaltijoiden huo- loja tai varoja välttämättömään toimeentuloon-
18400: miota velvollisuuteen tehdä päätös toimeentulo- sa, koska hänelle oli kuukausittain laskettu toi-
18401: tukea koskevassa asiassa. meentulotukilaskelmassa sellaista laskennallista
18402: AOA Paunion päätös 4.12.1998, dnro 1966/4/ tuloa, jota hän ei todellisuudessa saanut. Sosiaa-
18403: 96 liviraston näkemyksen mukaan tämä oli johtu-
18404: nut siitä, että kantelija ei ollut hakeutunut ensisi-
18405: jaisena pidettävien toimeentuloa turvaavien
18406: TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ
18407: etuuksien toisin sanoen ensisijaisesti työttö-
18408: Oikeus välttämättömään myysturvan piiriin. Kantelijan näkemyksen
18409: toimeentulotukeen mukaan hän oli ollut tuon ajan lääkärin todistuk-
18410: Yksityisyrittäjänä toiminut kantelija kertoi, sen perusteella työkyvytön.
18411: että hänelle myönnetystä toimeentulotuesta oli AOA:n mielestä viranhaltijan päätökset oli
18412: vähennetty laskennallisena tulona viideltä kuu- tehty sosiaalihuoltolain 30 §:n suoman harkinta-
18413: kaudelta 2 029 markkaa, vaikka hän ei ollut vallan puitteissa, kun otetaan huomioon sosiaali-
18414: saanut palkkaa tai muutakaan tuloa vaan hän oli huoltolain 30 §:n sanamuodon väljyys, sen sovel-
18415: ollut lääkärin todistuksen perusteella työkyvy- tamisesta vuonna 1996 tiedoksi saatu epäyhte-
18416: tön. näinen oikeuskäytäntö sekä sosiaali- ja terveys-
18417: AOA Paunion pyydettyä selvitystä Haminan ministeriön tulkinnanvarainen ohjeistus.
18418: kaupungin Sosiaalitoimistosta ilmoitettiin, että AOA totesi käsityksenään kuitenkin, että kan-
18419: kantelijan asiassa oli tehty oikaisupäätös kah- telijan toimeentulotukilaskelmassa ei olisi tullut
18420: deksalta kuukaudelta ja että hänelle oli myön- ottaa huomioon laskennallista tuloa sinä aikana,
18421: netty aikaisemmin myönnetyn tuen lisäksi toi- jolloin hänellä oli vireillä sairauspäivärahaa tai
18422: meentulotukea siten, että oikaisupäätöksessä ei työkyvyttömyyseläkettä koskeva hakemus ja
18423: ollut mukana mitään laskennallista yritystuloa. niiden tueksi esitetyt lääkärintodistukset sairau-
18424: Selvityksen mukaan kantelijan työkyky ja yri- destaan. Tällä ratkaisulla olisi turvattu kanteli-
18425:
18426:
18427:
18428: 167
18429: SOSIAALIHUOLTO
18430:
18431:
18432:
18433:
18434: janoikeus välttämättömään toimeentuloon pa- OIKEUS ILMAISTA YKSITYINEN
18435: remmin kuin viranhaltijan tekemällä ratkaisulla. TAI PERHEEN SALAISUUS
18436: Koska kantelijan asia oli korjaantunut viranhal- Kantelijan mukaan sosiaalilautakunta ja so-
18437: tijan sittemmin tekemällä oikaisupäätöksellä, siaalijohtaja olivat antaneet lääninoikeudelle ja
18438: kirjoitus ei tältä osin antanut aihetta muihin korkeimmalle hallinto-oikeudelle kantelijaa kos-
18439: toimenpiteisiin kuin että AOA saattoi käsityk- kevia, lain mukaan salassa pidettäviä tietoja.
18440: sensä sosiaalilautakunnalle tiedoksi. Lautakunnan lääninoikeudelle antamassa seli-
18441: tyksessä ja siihen liitetyssä sosiaalijohtajan lää-
18442: Toimeentulotuen takaisin periminen ninhallitukselle samasta asiasta antamassa lau-
18443: Kantelijalle oli myönnetty toimeentulotukea sunnossa oli tuotu esiin muun muassa se, että
18444: heinäkuuksi 590 markkaa. Päätöksessä ei ollut kantelija oli ollut usean vuoden ajan kaupungin
18445: mainintaa toimeentulotuen takaisinperinnästä. sosiaalitoimiston asiakas. Lisäksi oli tuotu esiin
18446: Sosiaalityöntekijän syyskuussa tekemässä pää- kantelijan saaman toimeentulotuen markka-
18447: töksessä todettiin, että aikaisemmin myönnet- määrä ja mainittu erikseen lääke- ja terveyden-
18448: tyyn heinäkuun toimeentulotukeen peritään huoltomenojen osuus siitä.
18449: korvaus heinäkuun eläkkeestä. Kantelun johdosta annetuissa lausunnoissa ja
18450: Koska takaisinperinnästä ei ollut merkintää selvityksissä kiistettiin, että lautakunnan pu-
18451: heinäkuussa tehdyssä päätöksessä, takaisinpe- heenjohtaja tai sosiaalijohtaja olisivat ilmaisseet
18452: rintä ei AOA:n käsityksen mukaan ollut sosiaali- laittomasti kantelijaa koskevia salassa pidettä-
18453: huoltolain ja oikeuskäytännön mukainen. AOA viä tietoja.
18454: katsoi, että sosiaalityöntekijän lähettämät ilmoi- AOA Paunio viittasi ratkaisussaan Euroopan
18455: tukset eläkelaitoksille etuuden takaisinperinnäs- ihmisoikeussopimuksen 8 artiklaan, jonka mu-
18456: tä eivät olleet asian oikeudellisessa arvioinnissa kaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja per-
18457: tässä suhteessa merkityksellisiä. AOA saattoi he-elämäänsä kohdistuvaa kunnioitusta, ja
18458: Haminan kaupungin sosiaalilautakunnan tie- YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia
18459: toon käsityksensä siitä, että toimeentulotuen ta- koskevan yleissopimuksen 17 artiklaan, jonka
18460: kaisinperiminen oli sosiaalihuoltolain ja oikeus- mukaan kenenkään yksityiselämään ei saa puut-
18461: käytännön vastaista. Hän pyysi sosiaalilauta- tua mielivaltaisesti ja laittomasti.
18462: kuntaa ilmoittamaan vuoden 1999 tammikuun AOA kiinnitti huomiota myös sosiaalihuolto-
18463: loppuun mennessä mahdollisista toimistaan asi- lain 57 §:ään, jonka mukaan kunnan palvelukses-
18464: assa. sa olevat ja kunnan luottamushenkilöt eivät saa
18465: AOA Paunion päätös 16.12.1998, dnro 1725/4/ ilman asianomaisen lupaa ilmaista yksityistä tai
18466: 96 perheen salaisuutta, josta he ovat asemansa ja
18467: tehtäviensä perusteella saaneet tietää. Tämä ei
18468: Haminan kaupungin sosiaalilautakunta ilmoit- kuitenkaan estä asian ilmaisemista sille, jolla vi-
18469: ti 22.1.1999, että kantelijalle on tammikuussa 1999 ran puolesta on oikeus saada asiasta tieto. Lisäksi
18470: tehdyllä viranhaltijapäätöksellä palautettu häneltä hän kiinnitti huomiota yleisten asiakirjain julki-
18471: aiheettomasti toimeentulotuen korvaukseksi peritty suudesta annetun lain 23 §:ään, jonka mukaan
18472: eläke 590 markkaa. salassa pidettävää asiakirjaa ei saa näyttää eikä
18473: jäljennöstä saa antaa muille kuin tuomioistuimil-
18474:
18475:
18476:
18477: 168
18478: SOSIAALIHUOLTO
18479:
18480:
18481:
18482:
18483: Ie tai muulle viranomaiselle, milloin niillä on vi- Tulkinnanvaraisernpi kysymys oli se, oliko so-
18484: ran tai julkisen toimen puolesta oikeus saada siitä siaalilautakunnalla oikeus ilmaista kantelijan
18485: tieto. asiakassuhde sosiaalitoimistoon. Sosiaalilauta-
18486: AOA korosti, että sosiaalihuoltolain 57 §:ssä ei kunnan mielestä kantelijan asiakassuhde sosiaa-
18487: säännellä sitä, milloin viranomaisella on oikeus litoimistoon oli keskeinen seikka, jolla arvioitiin
18488: saada viran puolesta tieto salassa pidettävästä hänen oikeuttaan saada tutustua tutkimusluvan
18489: asiasta. Lähtökohtana on pidettävä, että salassa nojalla kaupungin sosiaalitoimen asiakirjoihin.
18490: pidettäviä tietoja voidaan luovuttaa vain sellai- Tieto oli lautakunnan mielestä tarpeen myös lää-
18491: selle viranomaiselle tai muulle julkisia tehtäviä ninoikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudel-
18492: hoitavalle, jolla on erikseen säädetty oikeus saa- le.
18493: da tietoja. Pelkästään yleinen säännös velvolli- AOA korosti, että eräs keskeinen syy kanteli-
18494: suudesta antaa tai oikeudesta saada virka-apua janpoikkeukselliseen suhteeseen sosiaalitoimeen
18495: ei siten yleensä riitä perusteeksi luovuttaa salai- oli lautakunnan näkemyksen mukaan juuri hä-
18496: sia tietoja. Viranomaisen oikeus tietoihin on rat- nen asiakassuhteensa sinne. Tätä seikkaa oli arvi-
18497: kaistava tapauksittain. Tällöin on punnittava oitu myös korkeimman hallinto-oikeuden kah-
18498: vastakkain toisaalta salassapitoa perustelevia den jäsenen jättärnissä eriävissä mielipiteissä.
18499: näkökohtia kuten yksityisyyden suojaa ja toi- Tämä oikeutti AOA:n mielestä päättelemään,
18500: saalta niitä intressejä, jotka tukevat tietojen an- että sosiaalitoimen menettelynsä tueksi esittä-
18501: tamista. mistä näkökohdista asiakassuhteella on nimen-
18502: AOA:n mielestä lääninoikeuden ja korkeim- omaisesti ollut merkitystä ratkaistaessa kysy-
18503: man hallinto-oikeuden oikeus saada tietoa myös mystä kantelijan oikeudesta saada tutustua kau-
18504: salassa pidettävästä asiasta on perusteltavissa pungin sosiaalitoimen asiakirjoihin.
18505: hallintolainkäytössä noudatettavalla selvittä- AOA mielestä tulkinnanvaraisessa tilanteessa
18506: rnisperiaatteella, josta ei kuitenkaan ollut laissa olisi kuitenkin tullut pyrkiä siihen, että salassa
18507: nimenomaista säännöstä ennen 1.12.1996 voi- pidettäviä tietoja ei olisi paljastettu. Hän ei kui-
18508: maan tullutta hallintolainkäyttölakia. Oikeus tenkaan pitänyt sosiaalitoimen menettelyä tältä
18509: saada tietoa salassa pidettävistä asioista ei ole osin lainvastaisena.
18510: kuitenkaan luonteeltaan yleinen, vaan se on pe- AOA päätyi siihen, että sosiaalilautakunnan
18511: rusteltava erikseen kussakin yksittäistapaukses- puheenjohtaja ja sosiaalijohtaja olivat rnenetel-
18512: sa ja rajattava välttärnättömään tarpeeseen. leet virheellisesti siinä, että he olivat vastoin sosi-
18513: Kantelun kohteena olevassa tapauksessa tämä aalihuoltolain 57 §:n säännöksiä ilmaisseet kant-
18514: tarkoitti sitä, että periaatteessa lääninoikeudella elijaa koskevia salassa pidettäviä tietoja (kante-
18515: ja korkeimmalla hallinto-oikeudella oli oikeus lijan saarnan toimeentulotuen määrä ja tervey-
18516: saada salassa pidettäviä tietoja, jos ne olivat denhuoltornenot). Hän saattoi käsityksensä
18517: välttämättömiä asian selvittämiseksi. Lieksan sosiaalilautakunnan ja sosiaalijohtajan
18518: AOA:n käsityksen mukaan kantelijan saaman tietoon.
18519: toimeentulotuen markkamäärän palj astarniselle AOA Paunion päätös 29.12.1998, dnro 1017/4/
18520: ei voinut tuossa yhteydessä olla perustetta, ei 96
18521: myöskään tiedolle siitä, miten suuri osa hänen
18522: saamastaan toimeentulotuesta meni terveyden-
18523: huolto- ja lääkekuluihin.
18524:
18525: 169
18526: SOSIAALIVAKUUTUS
18527:
18528:
18529:
18530:
18531: SOSIAALIVAKUUTUS että juuri sosiaalivakuutuslainsäädännön vai-
18532: keaselkoisuuden vuoksi päätökset tulisi perustel-
18533: Yleistä la erityisen hyvin.
18534: Sosiaalivakuutuksella tarkoitetaan lakisäätei- Hän on jo aiemmin saattanut myös valtioneu-
18535: sesti järjestettyä pakollista vakuutusta sosiaalis- voston tietoon havaintonsa eläkelaitosten pää-
18536: ten riskien varalta. Sosiaalivakuutuksen etuudet tösten puutteellisista perusteluista ja kiinnittä-
18537: liittyvät yleensä tilanteisiin, joissa ansiotyö on nyt huomiota siihen, että päätöksiä autavilla
18538: estynyt. muutoksenhakuasteilla tulee olla riittävät voi-
18539: Oikeusasiamiehen kansliaan vuonna 1998 tul- mavarat sen turvaamiseksi, että yksilöllisesti pe-
18540: leista sosiaalivakuutuskanteluista kohdistui suu- rustellut päätökset voidaan antaa kohtuullisessa
18541: rin osa eläkkeisiin sekä sairausvakuutuslain, kan- käsittelyajassa. Valtioneuvosto on todennut vas-
18542: saneläkelain ja tapaturmavakuutuslain mukai- tauksessaan tähän esitykseen, että kukin minis-
18543: siin etuuksiin. Kanteluja tuli myös sotilasvam- teriö, jonka toimialalla jokin muutoksenhakuelin
18544: malain mukaisista korvausasioista. Työttö- eläkeasioissa toimii, on ilmoittanut kiinnittä-
18545: myysturvaan liittyviä kanteluja käsitellään erik- neensä ja kiinnittävänsä jatkossakin huomiota
18546: seen s. 242-248. päätösten perustelemiseen.
18547: Arviolta lähes puolet kertomusvuonna käsitel- Kertomusvuonna on erityisesti seurattu tietty-
18548: lyistä sosiaaliasioista koski sosiaalivakuutusta. jen muutoksenhakuasteiden päätöksiä ja havait-
18549: Asiaryhmän ratkaisijana toimii AOA Paunio ja tu, että vakuutusoikeuden ja kuntien eläkelauta-
18550: pääesittelijänä esittelijäneuvos Lea Haapkylä. kunnan päätösten perusteluissa on tapahtunut
18551: Yleisin arvostelun aihe näissä asioissa on se, myönteistä kehitystä. Myös tarkastuslautakun-
18552: että kantelija ei ole saanut etuutta, johon hän ta on ilmoittanut jatkossa kehittävänsä peruste-
18553: mielestään olisi ollut oikeutettu taikka että lukäytäntöään siten, että se paremmin täyttää
18554: etuus, joka hänelle on myönnetty ei ole riittävän hyvälle päätökselle asetettavat vaatimukset.
18555: suuri. Usein esiintyvä tyytymättömyyden aihe Kertomusvuoden päätöksissä on kiinnitetty
18556: on se, että työkyvyttömyyseläkehakemus hylä- huomiota myös muutoin hyvään hallintoon.
18557: tään vakuutuslaitoksen taikka muutoksenhaku- Myös virkamiesten käyttäytymiseen ja asiakkai-
18558: asteiden asiantuntijalääkäreiden kannanoton den kohtelun asiallisuuteen sekä asiakkaiden
18559: perusteella, vaikka eläkkeenhakijan hoitava lää- neuvontaan ja ohjaukseen on kiinnitetty huo-
18560: käri on ollut sitä mieltä, että hakija on työkyvy- miota. Samoin asioiden käsittelyn joutuisuus ja
18561: tön. Oikeusasiamiehen ratkaisuissa päädytään tapahtuneet viivästykset ovat olleet ratkaisuissa
18562: kuitenkin näiden kanteluiden osalta useimmiten esillä kuten aikaisempinakin vuosina.
18563: siihen, että viranomainen on ratkaissut asian sille Sosiaalivakuutuksen asiaryhmässä ei ole ta-
18564: lain mukaan kuuluvan harkintavallan puitteis- pahtunut suuria lainsäädännöllisiä muutoksia
18565: sa. kertomusvuonna. Sen sijaan ihmisten vapaa liik-
18566: Kantelijoiden tyytymättömyys on useinseura- kuminen on tuonut uusia ulottuvuuksia sosiaali-
18567: usta siitä, että sosiaaliturvalainsäädäntö on mo- turvan alueelle. Kantelut, joissa arvostellaan vi-
18568: nimutkainen ja vaikeaselkoinen. AOA Paunio on ranomaisten menettelyä etuusasioissa ulkomaille
18569: usein kiinnittänyt huomiota sosiaalivakuutuk- muuton takia taikka Suomeen paluun yhteydes-
18570: sen säännösten monimutkaisuuteen sekä siihen, sä ovat lisääntyneet. Euroopan sosiaalinen pe-
18571:
18572:
18573:
18574: 170
18575: SOSIAALIVAKUUTUS
18576:
18577:
18578:
18579:
18580: ruskirja, pohjoismainen sosiaaliturvasopimus, ratkaisuun. Päätöksen perusteluilla on keskeinen
18581: Suomen ja muiden maiden väliset kahdenkeskei- merkitys muutoksenhakuoikeuden käyttämisen
18582: set sosiaaliturvasopimukset samoin kuin sosiaali- kannalta. Perustelut ohjaavat kiinnittämään
18583: turva-asetus (ETY) n:o 1408171, joka käsittelee muutoksenhakemuksessa huomiota niihin seik-
18584: sosiaaliturvajärjestelmien soveltamista Euroo- koihin, joilla on merkitystä muutoksenhakua
18585: pan Unionin alueella liikkuviin palkattuihin ratkaistaessa. Riittävät perustelut saattavat
18586: työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin myös vähentää tarpeetonta muutoksenhakua.
18587: ja heidän perheenjäseniinsä, tuovat mukanaan Seikkaperäiset perustelut voivat lisätä luotta-
18588: uusia piirteitä sosiaaliturva-asioihin ja se käy musta ratkaisujen sisältöön.
18589: ilmi myös kanteluasioissa. AOA saattoi V aitiokonttorin tietoon käsityk-
18590: Yksittäisiä toimenpideratkaisuja sosiaaliva- sensä, jonka mukaan sotilasvammalain nojalla
18591: kuutusta koskevissa asioissa on selostettu jäljem- annetut elinkorkoa koskevat päätökset tulee pe-
18592: pänä. rustella asianmukaisesti.
18593: AOA Paunion päätös 13.2.1998, dnro 808/4/96
18594:
18595:
18596: RATKAISTUT KANTELUT
18597: JA OMAT ALOITTEET
18598: VALTIOKONDORIN MENETIELY
18599: VAL TIOKONTIORIN KORVAUS- ELÄKEASIAN KÄSITIEL YSSÄ
18600: PÄÄTÖKSEN PERUSTELEMINEN
18601: Kantelija arvosteli Valtiokonttorin menette-
18602: Kantelija arvosteli Tapaturmaviraston (ny- lyä sen johdosta, että hänen edesmenneen puoli-
18603: kyisin V altiokonttori) sotilasvammalain mukais- sonsa työeläkelakien mukaisen eläkehakemuk-
18604: ta elinkorkoa koskevaa päätöstä, koska siitä ei sen käsittely kesti neljä vuotta.
18605: käynyt ilmi millä perusteella vaatimukset oli Valtiokonttori myönsi kantelijan puolisolle
18606: hylätty. valtion eläkelain mukaisen yksilöllisen varhais-
18607: AOA Paunio totesi käsityksenään, että Tapa- eläkkeen 1.10.1993 lukien. V aitiokonttorin olisi
18608: turmaviraston päätöksestä ei käynyt ilmi perus- tullut eläkelaitosten välisen sopimuksen mukai-
18609: teita, joilla ratkaisuun kantelijan asiassa oli pääs- sesti jakaa hakemus myös LEL Työeläkekassal-
18610: ty. Hän viittasi hallintomenettelylain (598/82) le, koska kantelijan puolisolla oli ollut työsuhtei-
18611: 24 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan päätös on ta myös yksityisen työnantajan palveluksessa.
18612: perusteltava ilmoittamalla sen perusteena olevat Nämä työsuhteet olisivat oikeuttaneet työeläke-
18613: pääasialliset tosiseikat sekä säännökset ja määrä- lakien mukaiseen yksilölliseen varhaiseläkkee-
18614: ykset. Päätökset on perusteltava asianmukaises- seen. V aitiokonttori ei kuitenkaan tehnyt tätä
18615: ti ja niistä tulee käydä ilmi, mihin asianomainen ilmoitusta, minkä seurauksena kantelijan puoli-
18616: on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia so ei saanut LEL-eläkettä. Asia havaittiin vasta
18617: muuten on ratkaistu. kantelijan puolison elokuussa 1996 tapahtuneen
18618: AOA totesi, että päätösten perusteleminen on kuoleman jälkeen, kun kantelija haki Valtio-
18619: tärkeää ennen kaikkea asianosaisten oikeustur- konttorista perhe-eläkettä. Hakemus jaettiin
18620: van kannalta. Asianosaisen on saatava tietää, vasta tuolloin LEL Työeläkekassaan, joka
18621: mitkä seikat ovat johtaneet häntä koskevaan myönsi LEL-eläkkeen taannehtivasti 1.10.1993
18622:
18623:
18624: 171
18625: SOSIAALIVAKUUTUS
18626:
18627:
18628:
18629:
18630: lukien viivästyskorotuksineen ja maksoi sen ko- uudestaan ja hylkäsi vanhempainrahahakemuk-
18631: konaisuudessaan kuolinpesälle. sensa samoilla perusteilla kuin ensi vaiheessakin.
18632: AOA Paunio viittasi hallitusmuodon 16 §:ään AOA Paunio totesi, että paikallistoimiston ei
18633: ja totesi, että yksittäisen kansalaisen oikeuksia ja olisi tullut käsitellä vanhempainraha-asiaa ensi
18634: etuuksia käsiteltäessä tulee menetellä siten, että vaiheessa laisinkaan, koska asiaan liittyvä äitiys-
18635: oikeusturva toteutuu. Erityisen tärkeää tehtä- rahahakemus oli edelleen käsittelemättä. Kun
18636: vien asianmukaisessa suorittamisessa on se, ettei paikallistoimisto antoi vanhempainraha-asiassa
18637: viranomaistoiminnon seurauksena synny etuuk- uuden päätöksen, olisi päätöksestä viimeistään
18638: sien menetyksiä. Tehtävän asianmukainen hoi- tuolloin pitänyt käydä ilmi ne seikat, millä perus-
18639: taminen olisi edellyttänyt, että työkyvyttö- teella hakemus hylättiin. Uudessa päätöksessä
18640: myyseläkehakemus olisi jaettu LEL Työeläke- olisi lisäksi tullut antaa asianmukainen selvitys
18641: kassalle viivytyksettä. siitä, miksi asia käsiteltiin uudestaan.
18642: AOA huomautti Valtiokonttoria sen laimin- AOA viittasi hallintomenettelylain 24 §:n 1
18643: lyönnistä. momenttiin, jonka mukaan päätös on perustelta-
18644: AOA Paunion päätös 17.6.1998, dnro 2330/4/ va ilmoittamalla sen perusteena olevat pääasial-
18645: 96 liset tosiseikat sekä säännökset ja määräykset.
18646: Hän totesi, että päätösten perusteleminen on tär-
18647: keää ennen kaikkea asianosaisten oikeusturvan
18648: ÄITIYS- JA VANHEMPAINRAHAA kannalta, koskahakijan on saatava tietää, mitkä
18649: KOSKEVAN PÄÄTÖKSEN seikat ovat johtaneet häntä koskevaan ratkai-
18650: PERUSTELEMINEN suun. Päätöksen perusteluilla on keskeinen mer-
18651: kitys muutoksenhakuoikeuden käyttämisen
18652: Kantelija arvosteli muun muassa Kansanelä-
18653: kannalta, sillä perustelut ohjaavat kiinnittä-
18654: kelaitoksen Tuusulan paikallistoimiston menet-
18655: mään muutoksenhakemuksessa huomiota niihin
18656: telyä sairausvakuutuslain mukaista vanhempai-
18657: seikkoihin, joilla on merkitystä muutoksenhakua
18658: nrahaa koskevassa asiassa. Paikallistoimisto an-
18659: ratkaistaessa. Riittävät perustelut saattavat li-
18660: toi asiassa kaksi eri päätöstä, joita kumpaakaan
18661: säksi vähentää tarpeetonta muutoksenhakua ja
18662: ei kantelijan mielestä ollut perusteltu asianmu-
18663: seikkaperäiset perustelut lisäävät luottamusta
18664: kaisesti.
18665: myös ratkaisujen sisältöön.
18666: Kantelijan vanhempainrahahakemus hylät-
18667: AOA saattoi Kansaneläkelaitoksen Tuusulan
18668: tiin paikallistoimiston päätöksellä. Kantelija va-
18669: paikallistoimiston tietoon käsityksensä, jonka
18670: litti asiasta sosiaalivakuutuslautakuntaan, joka
18671: mukaan paikallistoimiston päätökset kantelijan
18672: kuitenkin kumosi valituksenalaisen päätöksen ja
18673: vanhempainraha-asiassa olivat puutteellisesti
18674: palautti asian takaisin paikallistoimistolle käsi-
18675: perustellut.
18676: teltäväksi. Kantelija valitti asiasta vielä tarkas-
18677: AOA Paunion päätös 18.6.1998, dnro 1215/4/
18678: tuslautakuntaan päätöksessä olleen valitusosoi-
18679: 96
18680: tuksen mukaisesti. Tarkastuslautakunta puoles-
18681: taan jätti valituksen tutkimatta ja totesi, että
18682: sosiaalivakuutuslautakunta ei ollut antanut sel-
18683: laista asiaratkaisua, johon voitaisiin hakea muu-
18684: tosta. Paikallistoimisto käsitteli asian tällä välin
18685:
18686:
18687: 172
18688: SOSIAALIVAKUUTUS
18689:
18690:
18691:
18692:
18693: KANSANELÄKELAITOKSEN siaaliturvasopimuksen nojalla noudatettavasta
18694: TIEDOTTAMISVELVOLLISUUS menettelystä tarkemmin jo eläkepäätöksen yh-
18695: Kantelijat arvostelivat kirjoituksessaan Kan- teydessä. Ainakin käsillä olevassa tapauksessa
18696: saneläkelaitoksen Helsingin Käpylän toimiston tarkempaa informaatiota toimitettiin eläkkeen-
18697: menettelyä heille myönnettyjen työkyvyttö- saajille vasta heidän pyynnöstään. Vastaavan
18698: myyseläkkeiden uudelleen laskemisessa. tyyppisiltä pettymyksiltä pystyttäisiin ehkä
18699: Kansaneläkelaitoksen mukaan Ruotsista Suo- vastaisuudessa välttymään, jos laskelman sisäl-
18700: meen muuttaneiden kantelijoiden eläkkeiden uu- tävän eläkepäätöksen mukana eläkkeensaajalle
18701: delleen laskeminen perustui pohjoismaisen so- annettaisiin myös yksityiskohtaista tietoa eläk-
18702: siaaliturvasopimuksen 27 artiklaan. Kyseisessä keen uudelleen laskemisessa noudatetusta me-
18703: tapauksessa eläkkeiden laskeminen oli suoritettu nettelystä.
18704: siten kuin Pohjoismaiden koordinaatioryhmä oli AOA Paunion päätös 2.12.1998, dnro 83/4/97
18705: sopinut meneteltävän sopimuksen kansaneläk-
18706: keitä koskevassa siirtymävaiheessa.
18707: Menettelyyn kuuluu muun muassa ns. yhteen- ULKOMAILLA TILAPÄISESTI
18708: OLESKELEVIEN SOSIAALITURVA
18709: vetopäätös, jossa eläkettä maksava maa määrää
18710: ajankohdan, josta molemmat maat panevat uu- Kaksi kantelijaa arvosteli Kansaneläkelaitok-
18711: delleen laskemista koskevan päätöksensä tä ytän- sen menettelyä sen johdosta, että heidät oli pois-
18712: töön. Tässä tapauksessa tällaisen päätöksen teki tettu Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan
18713: Ruotsi. Tämän jälkeen eläkkeen myöntävä maa piiristä, vaikka he ovat Suomen kansalaisia.
18714: vähentää takautuvista eläke-eristään aikaisem- Toinen kantelija työskenteli syyskuusta 1994
18715: min eläkettä maksaneen maan suorittaman liika- alkaen tilapäisesti Saudi-Arabiassa sikäläisen
18716: maksun. työnantajan palveluksessa. Hänen käydessään
18717: AOA Paunio totesi vastauksessaan kantelijoil- kesällä 1996 lomalla Helsingissä hän jätti Kan-
18718: le, että Kansaneläkelaitoksen Käpylän toimisto saneläkelaitokselle hakemuksen asumiseen pe-
18719: oli toiminut kantelijoiden eläkkeistä päättäes- rustuvan sosiaaliturvan piiriin ottamisesta. Kan-
18720: sään voimassa olevan lain mukaan. Hän totesi, saneläkelaitos päätti, että kantelija pidetään
18721: että säännökset ovat varsin teknisluontoisia, jo- Suomessa asuvana yhden vuoden ajan syyskuus-
18722: ten päätöksiä tehtäessä Kansaneläkelaitoksella ta 1994 syyskuuhun 1995. Tämän jälkeiseltä
18723: ei ollut ollut asiassa harkintavaltaa eikä sen olisi ajalta hänen hakemuksensa hylättiin, koska hän-
18724: ollut mahdollista päätyä asiassa toisenlaiseen tä ei oleskelun, asumisen ja työskentelyn perus-
18725: lopputulokseen. Pohjoismaisen sosiaaliturvaso- teella voitu enää pitää Suomessa vakinaisesti
18726: pimuksen kyseiset säännökset samoin kuin siir- asuvana.
18727: tymävaihetta koskevat menettelyohjeet ovat Toinen kantelija kertoi työskennelleensä tou-
18728: kuitenkin varsin vaikeaselkoisia. Tästä syystä kokuusta 1994 elokuuhun 1996 ulkomailla suo-
18729: eläkkeensaajan saattaa olla vaikeata ymmärtää, malaisen työnantajansa lähettämänä työnteki-
18730: miten hänen eläkkeensä on määrätty. jänä. Hän totesi säilyttäneensä koko ulkomailla
18731: AOA piti perusteltuna, että Kansaneläkelaitos työskentelynsä ajan pysyvän siteen Suomeen.
18732: tiedottaisi eläkkeensaajille yleisemminkin eläk- Huhtikuussa 1996 hän haki Kansaneläkelaitok-
18733: keiden uudelleen laskemisessa pohjoismaisen so- selta korvausta lääkärinpalkkiosta, jolloin ilme-
18734:
18735:
18736: 173
18737: SOSIAALIVAKUUTUS
18738:
18739:
18740:
18741:
18742: ni, että hänet oli poistettu Suomen sosiaaliturva- ajan tosiasiallisesti oleskelee täällä vähintään
18743: lainsäädännön piiristä, koska hän oli oleskellut puolet ajasta.
18744: ulkomailla yli vuoden. Soveltamisalan soveltamiskäytännössä on il-
18745: Molemmat kantelijat ilmaisivat lisäksi tyyty- mennyt epäkohtia ja muutostarpeita niin Suo-
18746: mättömyytensä sen johdosta, että heidät pois- meen muuttavien henkilöiden kuin tilapäisesti
18747: tettiin Suomen sosiaaliturvan piiristä ilman, että ulkomailla oleskelevien Suomessa asuvien sosiaa-
18748: heille ilmoitettiin asiasta. liturvan määräytymisperusteissa. Tästä syystä
18749: Asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsää- sosiaali- ja terveysministeriö asetti 2.2.1998 työ-
18750: dännön soveltamisesta annetun lain (soveltamis- ryhmän, jonka tuli tehdä ehdotus soveltamisala-
18751: alalaki, 1573/93) 3 §:n mukaan sosiaaliturvalain- lain kiireellisimmin toteutettavista muutoksista.
18752: säädäntöä sovellettaessa henkilön katsotaan asu- Lisäksi työryhmän tuli tehdä ehdotus jatkoval-
18753: van Suomessa, jos hänellä on täällä varsinainen mistelun suoritustavasta ja aikataulusta. Työ-
18754: asunto ja koti ja jos hän jatkuvasti pääasiallisesti ryhmä jätti muistionsa 25.6.1998.
18755: oleskelee täällä. Saman lain 4 §:n mukaan sosiaa- Työryhmän muistion pohjalta hallitus antoi
18756: liturvalainsäädäntöä sovelletaan aikana, jona 13.11.1998 esityksen eduskunnalle laiksi asumi-
18757: Suomessa asuva henkilö tilapäisesti oleskelee ul- seen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön so-
18758: komailla, kuitenkin enintään yhden vuoden ajan veltamisesta annetun lain muuttamisesta (HE
18759: siitä, kun hän lähti maasta. 255/98 vp. ). Hallituksen esityksessä on useita
18760: Jos suomalainen työnantaja lähettää Suomes- ehdotuksia soveltamisalalain muuttamiseksi ja
18761: sa asuvan henkilön ulkomaille vuotta pitemmäk- soveltamiskäytännössä ilmenneiden ongelmien
18762: si ajaksi suorittamaan työtä samalle työnanta- ratkaisemiseksi.
18763: jalle, työnantajan kanssa samaan taloudelliseen Esityksen mukaan Suomen sosiaaliturvalain-
18764: kokonaisuuteen kuuluvaan ulkomaiseen emo- tai säädännön piiriin voisivat Kansaneläkelaitoksen
18765: tytäryritykseen taikka sellaiseen yritykseen, jos- päätöksellä kuulua ulkomailla oleskelun ajan
18766: sa työnantajalla on määräämisvaltaa, Kansan- edelleen henkilöt, jotka suomalainen työnantaja
18767: eläkelaitos voi lain 7 §:n mukaan sen estämättä on lähettänyt ulkomaille tai jotka ovat ulkomail-
18768: mitä 3 ja 4 §:ssä säädetään, päättää hakemukses- la lähetystyö- tai kehitysyhteistyötehtävissä
18769: ta, että tällaiseen henkilöön sovelletaan edelleen taikka opiskelevat tai tekevät tutkimustyötä ul-
18770: sosiaaliturvalainsäädäntöä eläkelaitoksen pää- komailla. Ehdotuksen mukaan Kansaneläkelai-
18771: töksessään määräämän ajan. tos antaisi päätöksen Suomen asumisperusteisen
18772: Lain 12 §:n mukaan henkilöllä on oikeus saada sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta enin-
18773: päätös siitä, pidetäänkö häntä sosiaaliturvalain- tään viideksi vuodeksi. Edellytyksenä olisi aina,
18774: säädäntöä sovellettaessa Suomessa asuvana. että henkilöllä on kiinteät siteen Suomeen. Aikaa
18775: Lain 13 §:n mukaan Kansaneläkelaitoksen pää- voitaisiin pidentää viisi vuotta kerrallaan, jos
18776: tökseen saa hakea muutosta tarkastuslautakun- henkilöllä on edelleen kiinteät siteet Suomeen.
18777: nalta ja vakuutusoikeudelta. AOA Paunio totesi kannanottonaan, että vaik-
18778: Soveltamisalalaissa, joka tuli vOimaan ka hallituksen esitys eduskunnalle soveltamis-
18779: 1.1.1994, on siis määritelty, mitä asumisella tar- alalain muuttamisesta tulee korjaamaan useita
18780: koitetaan. Henkilön katsotaan oleskelevan pää- ilmenneistä epäkohdista, puutteita on edelleen
18781: asiallisesti Suomessa, jos hän useamman vuoden ainakin päätöksentekomenettelyyn liittyen. Ul-
18782:
18783:
18784:
18785: 174
18786: SOSIAALIVAKUUTUS
18787:
18788:
18789:
18790:
18791: komaille muuttajat eivät esimerkiksi saa riittä- KUOLINPESÄLLE KUULUVAN
18792: västi tietoa siitä, miten pitkään he kuuluvat Suo- TAKAUTUVAN ELÄKESAAMISEN
18793: MAKSAMINEN
18794: men sosiaaliturvan piiriin.
18795: Kansaneläkelaitos saa yleisimmin tiedon hen- Kantelija arvosteli kirjoituksessaan Kansan-
18796: kilön ulkomaille muuttamisesta väestörekisteri- eläkelaitoksen käytäntöä maksaa kuolinpesälle
18797: ilmoituksen perusteella. Kansaneläkelaitos ottaa kuuluvat korvaukset vainajan yhdelle sukulai-
18798: kuitenkin muuttajaan yhteyttä vain, jos hänellä selle ilman muiden sukulaisten kirjallista valtuu-
18799: on Kansaneläkelaitoksessa hakemus vireillä tai tusta. Noudatettu menettely perustui Kansan-
18800: hänelle on myönnetty etuus, jota parhaillaan eläkelaitoksen pitkäaikaiseen käytäntöön.
18801: maksetaan. Henkilön ulkomailla oleskelun syyt Kela-etuuksien toimeenpano-ohjeissa lähde-
18802: ja perusteet on näissä tapauksissa selvitetty tar- tään siitä, että etuus, jota ei etuudensaajan kuo-
18803: kemmin ja sen jälkeen tehty tarpeelliset päätök- leman vuoksi ole voitu maksaa hänelle itselleen,
18804: set oikeudesta sosiaaliturvaan. Mikäli henkilöllä kuuluu hänen kuolinpesälleen. Ohjeiden mukaan
18805: ei ole vireillä mitään etuusasiaa, häneen ei oteta takautuvat erät maksetaan yleensä kuolinpesän
18806: yhteyttä. hoitajan ilmoittamalle pankkitilille tai vainajan
18807: AOA totesi, että nykyisen menette! yn seurauk- tilille, ellei tiliä ole lopetettu. Edelleen ohjeissa
18808: sena henkilöt saattavat tietämättään jäädä sosi- lähdetään siitä, että jos vainajalta jäi leski, tämä
18809: aaliturvan soveltamispiirin ulkopuolelle. Tästä oletetaan kuolinpesän hoitajaksi ja eläke-erät
18810: syystä sosiaaliturvaan kuulumisesta tulisi antaa maksetaan hänelle ilman eri hakemusta. Muu-
18811: päätös siinä vaiheessa, kun henkilö muuttaa en- toin takautuvat erät maksetaan henkilölle, joka
18812: simmäistä kertaa Suomeen tai palaa Suomeen hakemuksessa vakuuttaa olevansa kuolinpesän
18813: asumaan. Henkilölle, joka on muuttanut ulko- hoitaja. Hakemuksessa on mainittava sukulai-
18814: maille ja jonka yhteystiedot ovat olemassa, tulisi suussuhde vainajaan. Sukuselvitystä tai valta-
18815: myös antaa kirjallinen tieto sosiaaliturvan mää- kirjaa pesän osakkailta ei ohjeiden mukaan tarvi-
18816: räytymisperusteista. Hänen tulisi lisäksi saada ta.
18817: asiasta päätös sen jälkeen, kun tosiasiatiedot on Kansaneläkelaitos viittasi lausunnossaan nii-
18818: selvitetty. hin käytännön ongelmiin, joihin törmättäisiin,
18819: AOA kiinnitti huomiota edellä kerrottuihin jos kuolinpesän hoitajaa vaadittaisiin aina esit-
18820: epäkohtiin ja esitti, että ministeriö ryhtyisi toi- tämään pesän osakkaiden valtakirjat. Kansan-
18821: menpiteisiin niiden korjaamiseksi. Hän pyysi eläkelaitoksen olisi vaadittava kuolinpesän hoi-
18822: ministeriötä ilmoittamaan 31.12.1999 mennessä, tajalta valtakirjojen lisäksi myös vainajan peru-
18823: mihin toimenpiteisiin se on esityksen johdosta kirja. Sen vaatiminen olisi Kansaneläkelaitoksen
18824: mahdollisesti ryhtynyt. mielestä epätarkoituksenmukaista ja byrokraat-
18825: AOA Paunion päätökset 10.12.1998, dnrot tista erityisesti, koska kyse on yleensä melko
18826: 1816 ja 1921/4/96 sekä 2387/2/98 pienistä rahallisista intresseistä.
18827: AOA Paunion käsityksen mukaan Kansanelä-
18828: kelaitoksen toimintaohjeiden laillisuus on ky-
18829: seenalainen hallintomenettelylain valossa. Hal-
18830: lintomenettelylain 6 §:n 2 momentin mukaan hal-
18831: lintomenettelyssä saa käyttää asiamiestä tai
18832:
18833:
18834:
18835: 175
18836: SOSIAALIVAKUUTUS
18837:
18838:
18839:
18840:
18841: avustajaa. Asiamiehen on esitettävä valtakirja, AOA katsoi Kansaneläkelaitoksen menetelleen
18842: ellei hänen oikeutensa toimia päämiehen puoles- virheellisesti siinä, että se oli maksanut kuolinpe-
18843: ta ole epäilyksetön ilman valtakirjaakin. Tämä sälle kuuluneen takantuvan eläkesaamisen vai-
18844: säännös koskee ensisijaisesti niitä tapauksia, jois- najan yhdelle perilliselle ilman muiden perillisten
18845: sa asiamies esiintyy vakuutetun valtuuttamana kirjallista valtuutusta. Tuossa yksittäisessä ta-
18846: eläkettä haettaessa. pauksessa noudatetun menettelyn moitittavuut-
18847: AOA:n mielestä säännös on sovellettavissa ta arvioidessaan AOA otti kuitenkin huomioon
18848: myös niissä tilanteissa, joissa kuolinpesän osakas sen, että menettely perustui Kansaneläkelaitok-
18849: toimii kuolinpesän puolesta eläkeoikeuden siir- sessa vuosikymmeniä noudatettuun käytäntöön
18850: ryttyä kuolinpesälle. Hänellä tulee olla muiden ja virastossa laadittuihin toimeenpano-ohjeisiin.
18851: pesänosakkaiden valtakirjat-siitä riippumatta, Hän saattoi käsityksensä Kansaneläkelaitoksen
18852: onko hän samalla kuolinpesän hoitaja. Hallinto- tietoon.
18853: menettelylain 6 §:n 2 momentissa mainittu poik- AOA Paunion päätös 7.12.1998, dnro 1055/4/
18854: keussäännös ei ainakaan säännönmukaisesti ole 97
18855: sovellettavissa silloin kun on kyse kuolinpesän
18856: hoitajasta.
18857:
18858:
18859:
18860:
18861: 176
18862: LAPSEN OIKEUDET
18863:
18864:
18865:
18866:
18867: LAPSEN OIKEUDET keää. Esimerkiksi opettajien lomautuksen aikai-
18868: nen opetuksen järjestely on aivan keskeisesti lap-
18869: sen oikeuksiin liittyvä kysymys, mutta nämä
18870: Lapsen oikeuksia koskevien
18871: asioiden keskittäminen kantelut on ryhmitelty kuitenkin opetusta kos-
18872: keviksi.
18873: Päättäessään toisen apulaisoikeusasiamiehen
18874: Muita lasten oikeuksia koskevia kanteluita on
18875: viran perustamisesta eduskunta totesi samalla,
18876: ratkaistu kertomusvuonna noin 60. Näistä lähes
18877: että lapsen oikeuksia koskevat asiat tulisi määrä-
18878: 40 koski tuomioistuinten sekä sosiaaliviran-
18879: tä oikeusasiamiehen tai jomman kumman apu-
18880: omaisten ja lääninhallitusten menettelyä huol-
18881: laisoikeusasiamiehen ratkaistaviksi. Hallituksen
18882: toon ja tapaaruisoikeuteen liittyvissä riita-asiois-
18883: esityksessä toisen apulaisoikeusasiamiehen viran
18884: sa. Usein näissä kanteluissa epäiltiin sosiaalivi-
18885: perustamiseksi todettiin, että tarkoituksena ei
18886: ranomaisten menettelyn tasapuolisuutta. So-
18887: olisi tältä osin laajentaa tai muuttaa oikeusasia-
18888: siaaliviranomaisten menettelyn arviointi lapsi-
18889: miehen toimivaltaa. Lapsiasioiden keskittämi-
18890: asioissa on usein vaikeaa. Menettelyn tasapuoli-
18891: sen katsottiin kuitenkin voivan parantaa lasten
18892: suutta on yleensä arvioitu sen perusteella, ovatko
18893: oikeuksien huomioon ottamista laillisuusvalvon-
18894: sosiaaliviranomaiset tavanneet ja kuulleet mo-
18895: nassa, kun lapsioikeudellisille näkökohdille anne-
18896: lempia vanhempia tasapuolisesti, onko lasta
18897: taan aikaisempaa suurempi paino. Keskittämi-
18898: kuultu sekä onko sosiaaliviranomaisten selvitys
18899: nen ei kuitenkaan merkitse ns. lapsiasiamiehen
18900: asianmukaisesti perusteltu.
18901: viran perustamista.
18902: Lastensuojeluviranomaisiin kohdistuvia kan-
18903: Kanslian 1.9.1998 voimaan tulleen uuden työ-
18904: teluja ratkaistiin 18. Näissä oli kysymys huos-
18905: järjestyksen mukaan lapsen oikeuksia koskevat
18906: taanotosta sekä lapsen ja hänen läheisensä yh-
18907: asiat ovat kuuluneet AOA Paunion tehtäviin.
18908: teydenpidosta ja sen rajoittamisesta. Näitä kan-
18909: Asioiden esittelyvastuu oli ensisijaisesti nuorem-
18910: teluita tutkittaessa kävi ilmi, että lasten ja hei-
18911: malla oikeusasiamiehensihteerillä A ila Linna-
18912: dän läheistensä yhteydenpitoa rajoitettiin tosi-
18913: kankaalla.
18914: asiallisesti myös ilman että asiasta tehtiin vali-
18915: tuskelpoista päätöstä. Sosiaaliviranomaisten
18916: Lapsen oikeuksia koskeva
18917: laillisuusvalvonta keskuudessa oli epätietoisuutta siitä, milloin pää-
18918: tös yhteydenpidon rajoittamisesta on tehtävä.
18919: Koska lapsen oikeudet ilmenevät monissa yh-
18920: Asiassa tehtyä esitystä valtioneuvostolle lasten-
18921: teyksissä, lapsen oikeuksien näkökulma tulee ot-
18922: suojelulain selkiyttämisestä sekä joitakin toi-
18923: taa huomioon kaikessa viranomaistoiminnassa,
18924: menpideratkaisuja on selostettu tarkemmin jäl-
18925: eikä yksinomaan lastensuojeluun liittyvissä
18926: jempänä (ks. s. 179 -).
18927: asioissa. Lapsen oikeuksien näkökulma onkin
18928: muistettava kaikkea sellaista viranomaistoimin-
18929: taa arvioitaessa, jonka vaikutukset kohdistuvat
18930: Kehitysnäkymiä
18931: lapsiin. Kertomusvuoden syksyllä pyrittiin myös ar-
18932: Arviointi sen suhteen, ryhmitelläänkö kantelu vioimaan ja suunnittelemaan sitä, millä tavoin
18933: keskeisesti lapsen oikeuksia koskevaksi vai jo- lapsen oikeuksia voitaisiin laillisuusvalvonnassa
18934: honkin viranomaiseen kohdistuvaksi, on tapaus- ottaa aikaisempaa painokkaammin huomioon.
18935: kohtaista, eikä rajanveto tässä suhteessa ole sel- Mannerheimin lastensuojeluliiton edustajat kä-
18936:
18937:
18938: 177
18939: LAPSEN OIKEUDET
18940:
18941:
18942:
18943:
18944: vivät AOA Paunion luona keskustelemassa las- Kantelija arvosteli lääninhallitusta siitä, ettei
18945: ten ongelmista. Hän on esittelijöineen käynyt hän ollut saanut sovittelupöytäkirjaa nähtäväk-
18946: myös Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskuk- seen. Lisäksi hän arvosteli lääninhallituksen
18947: sessa tutustumassa lapsiaiheiseen tutkimus- ja määräämää sovittelij aa siitä, ettei tämä ollut
18948: selvitystyöhön. tehnyt lastensuojelulain 40 §:n mukaista ilmoi-
18949: Kanteluiden suuri määrä ei toistaiseksi näyt- tusta, vaikka tämän tiedossa oli ollut lapsen väite
18950: täisi antavan mahdollisuutta erityiseen paino- häneen kohdistuneesta väkivallasta. Kantelija
18951: tukseen lapsen oikeuksien oma-aloitteisessa lail- arvosteli myös asian pitkää käsittelyaikaa.
18952: lisuusvalvonnassa. Joka tapauksessa kuluvan AOA Paunio totesi sovittelupöytäkirjan ole-
18953: vuoden tarkastustoiminnassa lapsen oikeudet van lähtökohtaisesti sellainen asiakirja, josta
18954: ovat keskeinen teema ja myös tarkastuksen koh- asianosaiselle tulee antaa viran puolesta tilaisuus
18955: teissa tämä painotus näkyy. lausua. Sovittelukertomus joko kumoaa tai vah-
18956: Kertomusvuoden syksyllä AOA Paunio tar- vistaa asianosaisten väitteet ja ratkaisu tehdään
18957: kasti marraskuussa 1998 Tampereen kaupungin pitkälti siihen pohjautuen. Yksittäistapauksessa
18958: lastensuojelulaitoksista Rauhaniemen huume- tulee aina harkita, sisältääkö sovittelukertomus
18959: klinikan ja Metsolan perhetukikeskuksen sekä sellaista ratkaisuun vaikuttavaa tai muuta
18960: tutustui samalla Tampereen kaupungin lasten- asianosaisen kannalta merkittävää tietoa, jonka
18961: suojelutyöhön. Pitkäniemen psykiatrisen sairaa- johdosta se olisi annettava viran puolesta tiedok-
18962: lan tarkastuksen yhteydessä tarkastettiin sen si. Kun sovittelukertomus tässä sisälsi tietoja,
18963: nuoriso-osasto. jotka kantelijan olisi ollut tarpeellista saada tie-
18964: toonsa, olisi se tullut antaa hänelle viran puolesta
18965: tiedoksi.
18966: RATKAISTUT KANTELUT AOA esitti käsityksenään, että sovittelupöytä-
18967: JA OMAT ALOITTEET kirjaan tulee aina perustella, miksi lastensuojelu-
18968: lain 40 §:n mukaiseen ilmoitukseen ei ole aihetta,
18969: jos saadussa selvityksessä viitataan lapsen fyysi-
18970: LAPSEN TAPAAMISOIKEUDEN
18971: sen koskemattomuuden loukkaukseen joko lap-
18972: TÄYTÄNTÖÖNPANOASIAN KÄSITTELY
18973: sen itsensä kertomana tai muutoin. AOA totesi,
18974: Turun ja Porin lääninhallituksessa oli vireillä että sovittelijan harkinnassa on kuitenkin viime-
18975: lasten tapaaruisoikeuden täytäntöönpanoa kos- kädessä se, onko hänen tietoonsa saama seikka
18976: keva asia. Lääninhallitus oli asettanut kantelijal- lapseen kohdistuneesta mahdollisesta väkival-
18977: le täytäntöönpanon tehosteeksi uhkasakon. Täy- lasta sellainen, että lastensuojelun tarve on lain
18978: täntöönpanoa koskevan asian yhteydessä oli toi- tarkoittamalla tavalla ilmeinen.
18979: mitettu lapsen huollosta ja tapaaruisoikeudesta AOA piti ll kuukauden mittaista käsittelyai-
18980: annetun lain mukainen sovittelu, minkä yhtey- kaa liian pitkänä ottaen huomioon asian laatu ja
18981: dessä sovittelupöytäkirjaan oli kirjattu sellaisia lapsen etu.
18982: lapsen fyysisen koskemattomuuden loukkauk- Hän saattoi esittämänsä käsitykset Länsi-Suo-
18983: seen liittyviä, lapsen itsensä kertomia seikkoja, men lääninhallituksen sekä sovittelijan tietoon.
18984: jotka saattoivat olla asian käsittelyn kannalta AOA Paunion päätös 27.4.1998, dnro 826/4/96
18985: tai lastensuojelulain näkökulmasta merkityksel-
18986: lisiä.
18987:
18988: 178
18989: LAPSEN OIKEUDET
18990:
18991:
18992:
18993:
18994: HUOSTAANOTETUN LAPSEN JA velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistui-
18995: HÄNEN VANHEMPIENSA men tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen
18996: YHTEYDENPIDON RAJOITIAMISTA
18997: KOSKEVIA RATKAISUJA ratkaistavaksi. Tämä voi toteutua vain silloin,
18998: kun vanhempi tai muu lapselle läheinen saa oi-
18999: Lastensuojelulain säännösten keuttaan koskevan päätöksen.
19000: muutostarve
19001: AOA piti perusoikeusnäkökulmasta ongelmal-
19002: Useita kanteluita viime vuosina tutkittaessa lisena myös sitä, että lastensuojeluasetuksen 9
19003: oli havaittu puutteita sosiaaliviranomaisten me- §:ssä on säädetty yhteydenpidon rajoittamisen
19004: nettelyssä päätettäessä lastensuojelulain edellyt- edellytyksistä, vaikka sekä hallitusmuodossa
19005: tämästä yhteydenpidosta ja sen rajoittamisesta että Euroopan ihmisoikeussopimuksessa on sel-
19006: vanhempien ja huostaanotettujen lasten välillä. keästi ilmaistu, että perhe-elämään kohdistuvaa
19007: Monet kantelijoista olivat kokeneet yhteydenpi- kunnioitusta voidaan rajoittaa vain lailla.
19008: toa tosiasiallisesti rajoitetun lastensuojelulain 11 AOA esitti valtioneuvostolle, että lastensuoje-
19009: §:n nojalla tehdyssä huoltosuunnitelmassa il- lulain säädöksiä täsmennettäisiin siten, että niis-
19010: man, että heille olisi tästä rajoituksesta annettu sä tilanteissa, joissa vanhempi osoittaa tavalla
19011: päätöstä. tai toisella olevansa tyytymätön huoltosuunni-
19012: AOA Paunio otti omasta aloitteestaan selvitet- telmassa tapaamisista tehtyyn ratkaisuun, hä-
19013: täväkseen toteutuuko näissä asioissa hallitus- nelle tulisi lain mukaan aina antaa valituskelpoi-
19014: muodon 16 §:n periaate saada oikeuksiaan ja vel- nen päätös ja tulkinnanvaraisissa tilanteissa oh-
19015: vollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen jata sen pyytämiseen. Hän pyysi ilmoittamaan
19016: tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen rat- mahdollisista toimista asiassa vuoden 1998 lop-
19017: kaistavaksi sekä ovatko yhteydenpidon rajoitta- puun mennessä.
19018: mista koskevat säännökset lainsäädännössämme AOA Paunion kirje valtioneuvostolle 9.6.1998,
19019: asianmukaiset. dnro 1179/2/98
19020: AOA korosti, että yksityis- ja perhe-elämä
19021: ovat keskeisiä perus- ja ihmisoikeuksia, joita tur-
19022: Sosiaali- ja terveysm~msterw ilmoitti
19023: vataan niin kansainvälisissä ihmisoikeussopi-
19024: 18.12.1998, että sen asettaman Sijaishuollon pak-
19025: muksissa kuin hallitusmuodossamme. Tällaiseen
19026: kotyöryhmän loppuraportti valmistuu vuoden 1998
19027: oikeuteen puuttumisen edellytyksille sekä puut-
19028: loppuun mennessä. Työryhmän tehtävänä on ollut
19029: tumisessa noudatettavalle menettelylle tulee
19030: mm. arvioida lastensuojelulain tarkoittamien huos-
19031: asettaa korkeat vaatimukset. Tämän vuoksi hän
19032: taanotetun lapsen ja hänen vanhempiensa tai mui-
19033: piti tärkeänä, että yhteydenpidon rajoittamises-
19034: den lapselle läheisten henkilöiden välisen yhteyden-
19035: ta tehdään lakiin perustuva päätös aina kun yh-
19036: pidon rajoittamista koskevien säännösten sovelta-
19037: teydenpidon määrästä ja tai sen toteuttamisesta
19038: misen nykytilaa ja muutostarpeita. Lisäksi minis-
19039: syntyy vähäisintäkin erimielisyyttä. AOA:n
19040: teriössä on valmistavasti käynnistetty lastensuoje-
19041: mielestä tulkinnanvaraisissa tilanteissa sosiaali-
19042: lulain ja siihen läheisesti liittyvän lainsäädännön
19043: viranomaisten tulisi myös aina ohjata asianosais-
19044: muutosvalmistelu.
19045: ta tällaisen päätöksen pyytämiseen.
19046: AOA painotti, että hallitusmuodon 16 §:n no-
19047: jalla jokaisella on oikeus saada oikeuksiaan ja
19048:
19049:
19050:
19051: 179
19052: LAPSEN OIKEUDET
19053:
19054:
19055:
19056:
19057: Päätös yhteydenpidon rajoittamisesta AOA:n käsityksen mukaan kantelijan tapaa-
19058: Kantelijan ja hänen Helsingin sosiaalilauta- misen peruuttamisessa ei ollut kysymys lasten-
19059: kunnan humtassa olevan lapsensa yhteydenpi- suojelulain 19 §:n mukaisesta lapsen hoitoon liit-
19060: toa oli rajoitettu lastensuojelulain 25 §:n perus- tyvästä tapaamisten järjestelystä, vaan nimen-
19061: teella siten, että hänellä ja lapsella oli yksi tapaa- omaan yhteydenpidon rajoittamisesta. Jos kysy-
19062: miskerta jokaneljäs viikko lastenkodissa. Kante- mys on tapaamisten rajoittamisesta, on asian-
19063: lija mukaan sosiaalityöntekijä oli ilmoittanut omaisen viranomaisen tehtävä päätös rajoitta-
19064: hänelle ensin puhelimitse ja sitten kirjeitse, että misesta oma-aloitteisesti.
19065: seuraava sovittu tapaaminen oli peruutettu. Ta- AOA totesi kuitenkin, että rajanveto ei ole aina
19066: paamisen peruuttamisesta ei tehty valituskel- selvä sen suhteen, milloin kysymys on yhteyden-
19067: poista päätöstä. pidon rajoittamisesta, ja milloin tavanomaisista
19068: AOA Paunio totesi, että hallitusmuodon 16 §:n lapsen hoidon ja huolenpidon vaatimista tapaa-
19069: mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsi- misjärjestelyistä. Lastensuojelulain 19 ja 25 §:n
19070: tellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta vii- säännökset eivät ole tältä osin yksiselitteiset.
19071: vytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomiois- Valituskelpoinen päätös asiassa on AOA:n käsi-
19072: tuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus tyksen mukaan kuitenkin tehtävä aina silloin,
19073: saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva kun tapaamisista on syntynyt erimielisyys viran-
19074: päätös tuomioistuimen tai muun riippumatto- omaisten ja tapaamiseen oikeutettujen välillä.
19075: man tuomioistuimen käsiteltäväksi. AOA:n käsityksen mukaan asianomaisen vi-
19076: Sosiaalilautakunnalla on lastensuojelulain 19 ranomaisen olisi pitänyt tehdä tapaamisen pe-
19077: §:n mukaan huostaanoton tarkoituksen toteutta- ruuttamisesta lastensuojelulain 25 §:ssä ja lasten-
19078: miseksi oikeus päättää huostassa olevan lapsen suojeluasetuksen 9 §:ssä tarkoitettu valituskel-
19079: hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta poinen päätös, jotta isä olisi voinut saattaa viime
19080: huolenpidosta sekä olinpaikasta. Sosiaalilauta- kädessä lääninoikeuden ratkaistavaksi, oliko ta-
19081: kunnan tulee kuitenkin pyrkiä yhteistoimintaan paamisen peruuttamiseen olemassa lastensuoje-
19082: lapsen vanhempien ja muiden huoltajien kanssa. lulain 25 §:n mukainen syy. AOA kiinnitti sosiaa-
19083: AOA totesi käsityksenään, että lapsen hoidon li- ja terveysjaoston sekä sen viranhaltijoiden
19084: ja huolenpidon käytännön järjestämisestä voi huomiota velvollisuuteen tehdä valituskelpoinen
19085: johtua, että tapaamiseen oikeutettujen henkilöi- päätös yhteydenpidon rajoittamista koskevissa
19086: den kanssa sovittuja tai yhteydenpidon rajoitta- asioissa.
19087: mispäätöksessä määrättyjä tapaamisia joudu- AOA Paunion päätös 11.6.1998, dnro 813/4/96
19088: taan muuttamaan tai peruuttamaan. Näin voi
19089: hänen mukaansa tapahtua esimerkiksi lapsen Tieto lapsen sijaisperheestä ja
19090: sairastumisen tai muun yllättävän tapahtuman
19091: yhteydenpidon rajoittaminen
19092: vuoksi. Mikäli tapaamisaikojen muuttamisesta Kantelijat arvostelivat muun ohella sitä, että
19093: tai peruuttamisesta ei päästä yhteisymmärryk- heille ei ollut kerrottu heidän Savonlinnan kau-
19094: seen, on asiassa kuitenkin tehtävä valituskelpoi- pungin sosiaalilautakunnan huostassa olevien
19095: nen päätös, jotta asianomainen voi saattaa lää- lastensa sijaisperheeksi valitun perheen nimeä.
19096: ninoikeuden ratkaistavaksi, oliko tapaamisen Sosiaaliviranomaisten selvitysten mukaan
19097: peruuttamiseen tai muuttamiseen perusteltu kantelun tekijöille oli varattu tilaisuus tavata
19098: syy.
19099:
19100: 180
19101: LAPSEN OIKEUDET
19102:
19103:
19104:
19105:
19106: lastensa sijaisperheeksi suunnitellun perheen vanhempiaan ja muita läheisiään ja totesi, että
19107: vanhemmat. He eivät kuitenkaan saapuneet sosiaalilautakunnan on aktiivisesti tuettava lap-
19108: mainittuun tilaisuuteen. Suunnitellun perheko- sen yhteydenpito-oikeuden toteutumista. Tämä
19109: tisijoituksen rauettua ei sijaisperheen nimen ker- velvoite sisältää AOA:n näkemyksen mukaan
19110: tomiselle katsottu olevan enää perusteita. Tiedon velvoitteen edistää eri yhteydenpitotapoja ja ta-
19111: antaminen jälkikäteen ei myöskään ollut sosiaa- paamisten järjestämistä.
19112: liviranomaisten käsityksen mukaan lasten edun AOA totesi, että huostaanoton tarkoituksen
19113: kannalta tarpeellista. toteutumisesta kuitenkin johtuu, että lapsen ja
19114: AOA Paunio totesi päätöksessään, että salas- hänelle läheisten henkilöiden yhteydenpito ei voi
19115: sapidettävyys lastensuojelussa perustuu sosiaali- olla kokonaan rajoittamatonta. Sosiaalilauta-
19116: huoltolain 57 §:ään. Hänen näkemyksensä mu- kunnalla on lastensuojelulain 19 §:n 1 momentin
19117: kaan perhehoitajalain tarkoittaman sijaisper- perusteella huostaanoton tarkoituksen toteutta-
19118: heen nimen ilmoittaminen ei ole ilman pätevää miseksi oikeus päättää lapsen hoidosta, kasva-
19119: syytä sosiaalihuoltolain nojalla salassapidettävä tuksesta, valvonnasta, muusta huolenpidosta ja
19120: tieto. olinpaikasta. Yhteydenpidosta lasten ja heille
19121: Saamansa selvityksen perusteella viranomais- läheisten henkilöiden kesken päätetään huolto-
19122: ten ei olisi hänen mielestään tullut tässä tapauk- suunnitelmassa, joka on lastensuojelulain II §:n
19123: sessa kieltäytyä ilmoittamasta kantelun tekijöil- mukaan tehtävä perhe- ja yksilökohtaisessa las-
19124: le sijaisperheen nimeä. Joka tapauksessa heille tensuojelussa, jollei kyseessä ole tilapäinen neu-
19125: olisi tullut ilmaista, millä perusteella kyseistä vonta ja ohjaus. Huoltosuunnitelma on AOA:n
19126: tietoa ei katsottu voitavan antaa heille. Eri asia näkemyksen mukaan tehtävä siinäkin tapauk-
19127: on, että sosiaalilautakunta voi lastensuojelulain sessa, että huoltaja on kieltäytynyt osallistumas-
19128: 25 §:n mukaisesti päättää, että lapsen olinpaik- ta sen laatimiseen.
19129: kaa huostassapidon aikana ei ilmaista vanhem- AOA totesi lisäksi, että mikäli asianomainen
19130: mille tai huoltajille. on tyytymätön sosiaaliviranomaisten huolto-
19131: AOA saattoi käsityksensä sijaisperheen nimen suunnitelmassa tai muutoin esittämään yhtey-
19132: ilmoittamisesta sosiaalilautakunnan ja sen alais- denpidon määrään tai tapaan tulee yhteydenpi-
19133: ten viranhaltijoiden tietoon. don rajoittamisesta tehdä päätös. Tätä on
19134: Kantelijat arvostelivat myös sitä, että vanhem- AOA:n näkemyksen mukaan edellytettävä, jotta
19135: pien ja lasten välinen yhteydenpito ei ollut toteu- hallitusmuodon 16 §:ssä säädetty oikeus saada
19136: tunut vanhempia tyydyttävällä tavalla. Kante- oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös
19137: lun tekijät olivat toivoneet, että yhteydenpito tuomioistuimen käsiteltäväksi voisi toteutua.
19138: olisi toteutettu järjestämällä lapsille kotilomia. Koska kantelun tekijät olivat saadun selvityk-
19139: Selvityksen mukaan lapsille ei ollut laadittu sen mukaan selkeästi ilmaisseet tyytymättö-
19140: huoltosuunnitelmia. Asiassa ei ollut tehty kahta myytensä heidän ja lastensa välisiin tapaamisiin,
19141: kotitapaamista koskevaa viranhaltijapäätöstä asiassa olisi AOA:n käsityksen mukaan pitänyt
19142: lukuun ottamatta yhteydenpidon rajoittamista tehdä valituskelpoinen päätös tilanteen selvittä-
19143: koskevaa päätöstä. miseksi ja jotta kantelijat olisivat voineet saat-
19144: AOA viittasi päätöksessään lastensuojelulain taa tosiasiallisesti toteutetut tapaaruisjärjestelyt
19145: 24 §:ssä lapselle turvattuun oikeuteen tavata lääninoikeuden ratkaistavaksi.
19146:
19147:
19148:
19149: 181
19150: LAPSEN OIKEUDET
19151:
19152:
19153:
19154:
19155: AOA saattoi näkemyksensä huoltosuunnitel- heisiään, on yhteydenpidon rajoittamisesta teh-
19156: man laatimisvelvollisuudesta sosiaalilautakun- tävä tällöin päätös.
19157: nan ja sen alaisten viranhaltijoiden tietoon. Sa- AOA saattoi käsityksensä Helsingin sosiaalivi-
19158: malla hän kiinnitti sosiaalilautakunnan ja sen raston tietoon.
19159: alaisten viranhaltijoiden huomiota velvollisuu- AOA Paunion päätös 20.7.1998, dnro 1401/4/
19160: teen tehdä päätös yhteydenpitoa koskevissa 96
19161: asioissa. Myös eräässä toisessa tapauksessa lapsen oi-
19162: AOA Paunion päätös 12.11.1998, dnro 289/4/ keus tavata äitiään oli kirjattu sosiaalilautakun-
19163: 97 nan vahvistamaan huoltosuunnitelmaan. Äiti
19164: kuitenkin ilmaisi kantelussaan, että huoltosuun-
19165: Sosiaal ivi ra noma isten nitelma ei vastannut hänen tahtoaan tapaamis-
19166: neuvontavelvollisuus ten määrästä. Sosiaaliviranomaisten mukaan
19167: Huostaanotettujen lasten oikeus tavata äi- huoltosuunnitelma oli tehty yhteysymmärryk-
19168: sessä äidin kanssa.
19169: tiään ja isoäitiään oli kirjattu sosiaalilautakun-
19170: AOA Paunio totesi kantelun johdosta teke-
19171: nan vahvistamaan huoltosuunnitelmaan. Isoäiti
19172: mässään päätöksessä, että sosiaaliviranomaisten
19173: oli esittänyt oman toivomuksensa tapaamispäi-
19174: tulee epäselvissä tapauksissa aina aktiivisesti tie-
19175: viksi, mutta lopullisessa huoltosuunnitelmassa
19176: dustella vanhemmalta tämän näkemystä esitet-
19177: tästä toivomuksesta oli jouduttu poikkeamaan.
19178: tyihin tapaamisten määrään. AOA korosti eri-
19179: Huoltosuunnitelmaan kirjatut tapaamiset olivat
19180: tyisesti sitä, että asianosaisille tulisi aina ilmoit-
19181: myös osin jääneet toteutumatta joko sijaisper-
19182: taa hänen oikeudestaan pyytää päätöstä yhtey-
19183: heen tai lasten äidin ja isoäidin menojen vuoksi.
19184: denpidon rajoittamisesta, mikäli on epävar-
19185: Isoäiti ja äiti ovat ilmaisseet tyytymättömyy-
19186: muutta siitä, onko hän tyytymätön huoltosuun-
19187: tensä sekä huoltosuunnitelmassa kirjattujen ta-
19188: nitelmaan kirj attuihin tapaamisiin.
19189: paamisten määrään että näiden tapaamisten to-
19190: AOA saattoi käsityksensä Helsingin sosiaalivi-
19191: teutumiseen. Sosiaalilautakunta puolestaan kat-
19192: raston tietoon.
19193: soi huoltosuunnitelmaan kirjatuista tapaamisis-
19194: AOA Paunion päätös 20.7.1998, dnro 2620/4/
19195: ta sovitun.
19196: AOA Paunio totesi päätöksessään, että viran- 96
19197: omaisten neuvontavelvollisuus korostuu ta-
19198: pauksissa, joissa asianosaisten ja sosiaaliviran-
19199: omaisten käsitykset siitä, onko tapaamisista LASTEN HUOLTOA JA
19200: päästy huoltosuunnitelmaa laadittaessa sopi- TAPAAMISOIKEUTTA KOSKEVA
19201: SELVITYS
19202: mukseen, poikkeavat toisistaan. AOA korosti
19203: sitä, että tällaisissa tapauksissa asianosaisille tu- Jyväskylän sosiaali- ja terveyslautakunnan
19204: lisi aina ilmoittaa hänen oikeudestaan pyytää käräj äoikeudelle antama selvitys lasten huollos-
19205: päätöstä yhteydenpidon rajoittamisesta. Hän il- ta ja tapaamisoikeudesta oli puutteellinen sikäli,
19206: moitti niin ikään kantanaan, että mikäli sij aisko- että siinä esitettyä näkemystä lasten huollon ja
19207: din elämänrytmi tosiasiallisesti rajoittaa tai vaa- asumisen määräämisestä ei ollut perusteltu.
19208: rantaa lapselle kuuluvaa ja huoltosuunnitelmas- Sosiaalityöntekijät esittivät lasten huollon ja
19209: sa sovittua oikeutta tavata vanhempiaan tai lä- asumisen määräämistä isälle. Perusteluna oli,
19210:
19211:
19212: 182
19213: LAPSEN OIKEUDET
19214:
19215:
19216:
19217:
19218: että isä pystyi sillä hetkellä turvaamaan lasten kaan esittänyt lapselle vaihtoehtoista huoltajaa.
19219: huollon ja hoidon. Selvityksestä ei ilmennyt, mi- Kantelija pyysi, sen jälkeen kun hänet oli käräjä-
19220: hin perustui käsitys siitä, että isä pystyi turvaa- oikeuden päätöksellä määrätty huoltajaksi, so-
19221: maan lasten huollon ja hoidon. Selvityksessä on siaali- ja terveysjaostolta huostaanottopäätök-
19222: kuitenkin esitettävä ne perusteet, joihin sosiaali- sen purkamista. Jaosto piti huostaanoton kui-
19223: viranomaisen arvioinnit perustuvat. tenkin edelleen voimassa.
19224: AOA Paunio totesi käsityksenään, että perus- AOA Paunio totesi kannanottonaan mm. seu-
19225: telujen puuttuessa jäi epäselväksi, nojautuiko raavaa.
19226: selvitys asiallisiin ja objektiivisiin perusteisiin. Lapsen huollosta ja tapaaruisoikeudesta anne-
19227: Virkatoiminnassa tulee noudattaa hallintovi- tun lain 4 §:n nojalla huoltajalla on oikeus päät-
19228: ranomaisten harkintavaltaa rajoittavaa niin sa- tää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikas-
19229: nottua objektiviteettiperiaatetta. Tämä periaate ta sekä muista lapsen henkilökohtaisista asioista.
19230: merkitsee, että viranomaisen päätöksenteon ja Huoltajan oikeutta päättää lapsen asuinpaikasta
19231: toiminnan on oltava puolueetonta sekä objektii- on pidettävä eräänä keskeisenä seikkana huolta-
19232: visesti perusteltavissa. jalle uskotun päätösvallan piirissä.
19233: AOA kiinnitti Jyväskylän sosiaali- ja terveys- Sosiaalilautakunnan ratkaisu lapsen huostaan
19234: lautakunnan huomiota siihen, että lapsen huol- ottamisesta ja toisaalta tuomioistuimen ratkaisu
19235: toa ja tapaaruisoikeutta koskevissa selvityksissä huoltajan määräämisestä lapselle ovat itsenäisiä,
19236: on ilmettävä ne perusteet, joihin sosiaaliviran- toisistaan erillisiä ratkaisuja. Sosiaalilautakunta
19237: omaisten tekemät arvioinnit perustuvat. Hän voi laissa säädetyin edellytyksin päättää lapsen
19238: kiinnitti samalla sosiaali- ja terveyslautakunnan huostaanotosta ja sijoittamisesta huoltajuudesta
19239: huomiota yleensä salassapitosäännösten tark- riippumatta.
19240: kaan ja huolelliseen noudattamiseen. AOA lausui käsityksenään, että tilanteessa,
19241: AOA Paunion päätös 31.8.1998, dnro 2104/4/ jossa huostaanotetulle lapselle määrätään uusi
19242: 96 huoltaja, sosiaalilautakunnan tulisi arvioida uu-
19243: delleen, täyttyvätkö huostaanoton perusteet
19244: edelleen lastensuojelulain 16 §:n nojalla. Huolta-
19245: KÄRÄJÄOIKEUDEN MÄÄRÄÄMÄN jan ja lapsen oikeudet tulevat AOA:n mielestä
19246: HUOLTAJAN OIKEUS SAADA LAPSI turvatuiksi lastensuojelulain 16 ja 20 §:n sään-
19247: LUOKSEEN
19248: nöksiä noudattamalla sekä hallintomenettely-
19249: Lapsi oli otettu Helsingin kaupungin sosiaali- lain 4 §:n edellyttämän neuvontavelvollisuuden
19250: lautakunnan huostaan äidin vakavan, sittemmin täyttämisellä.
19251: kuolemaan johtaneen sairauden seurauksena, ja AOA totesi, että tällaisissa tilanteissa sosiaali-
19252: sijoitettu tuttavaperheen luokse. Kantelija, lap- lautakunnan tulisi täyttää hallintomenettelylain
19253: sen isoäiti, määrättiin hakemuksensa mukaisesti mukainen neuvontavelvollisuutensa ottamalla
19254: käräjäoikeuden päätöksellä lapsen huoltajaksi. oma-aloitteisesti yhteyttä uuteen huoltajaan,
19255: Sosiaalilautakunta vastusti kantelijan määrää- selvittämällä tilanne hänen kanssaan ja tarvitta-
19256: mistä lapsen huoltajaksi mm. sillä perusteella, essa ohjaamalla häntä hakemaan huostaanotto-
19257: että lapsen oli parempi asua tuttavaperheen kuin päätöksen purkamista. Viimekätinen harkinta-
19258: kantelijan luona. Sosiaalilautakunta ei kuiten- valta sen suhteen, täyttyvätkö huostaanoton
19259:
19260:
19261:
19262: 183
19263: LAPSEN OIKEUDET
19264:
19265:
19266:
19267:
19268: perusteet ja onko huostaanotto lapsen edun mu- asian ratkaisemista varattava tilaisuus antaa se-
19269: kaista, on kuitenkin aina sosiaaliviranomaisilla. lityksensä asiassa olevista sellaisista selvityksis-
19270: AOA korosti, että huoltajan vaihtuessa tulee tä, jotka voivat vaikuttaa asian ratkaisuun.
19271: lapsen sijoittamiseen tyytymätöntä huoltajaa Hallitusmuodon ja hallintomenettelylain
19272: ohjata hallintomenettelylain neuvontavelvoit- säännökset olisivat edellyttäneet, ettäkantelijat
19273: teen mukaisesti vaatimaan huostassapidon lo- olisivat saaneet tiedon terapeutin vaihtumisesta
19274: pettamista. Hallintomenettelylain asettama riittävän ajoissa. Vaikka kuntoutujalla itsellään
19275: neuvontavelvollisuus korostuu AOA:n mielestä taikka hänen vanhemmillaan ei ole oikeutta vali-
19276: erityisesti tilanteessa, jossa lapsen huoltaja on ta terapeuttia, tulisi erityisesti lasten kohdalla
19277: vaihtunut kokonaan. ottaa vanhempien toiveet mahdollisuuksien mu-
19278: Ratkaisussaan AOA korosti myös, että vastus- kaan huomioon ja pyrkiä takaamaan terapiasuh-
19279: taessaan lapsen huoltajuutta käräjäoikeudessa teen jatkuvuus. Mikäli terapiasuhdetta ei syystä
19280: sosiaalilautakunnan tulisi tarkoin harkita, mitä tai toisesta voida jatkaa, tulisi tieto mahdollises-
19281: vastustamisella tavoitellaan ja onko tämä tavoi- ta terapeutin vaihtumisesta ilmoittaa vanhem-
19282: te saavutettavissa paremmin jollain muulla kei- mille hyvissä ajoin.
19283: noin. Pelkästään se seikka, että lapsen on parem- Hyvän hallinnon periaatteet olisivat lisäksi
19284: pi asua muualla kuin huoltajansa luona, ei vält- edellyttäneet, että paikallistoimisto olisi selvittä-
19285: tämättä aina ole riittävä tai lapsen edun mukai- nyt milloin uusi fysioterapeutti oli vuosilomalla,
19286: nen peruste huoltajuuden vastustamiselle. jotta kuntoutettavan terapiasuhteeseen ei olisi
19287: AOA saattoi käsityksensä Helsingin sosiaalivi- tullut katkoa.
19288: raston tietoon. AOA saattoi Kansaneläkelaitoksen Maarian-
19289: AOA Paunion päätös 18.9.1998, dnro 996/4/96 haminan paikallistoimiston tietoon käsityksen-
19290: sä, jonka mukaan toimiston menettely ei täyttä-
19291: nyt näiltä osin hyvän hallinnon vaatimuksia.
19292: KANSANELÄKELAITOKSEN MENETTELY AOA Paunion päätös 14.10.1998, dnro 1839/4/
19293: LAPSEN KUNTOUTUSASIASSA 96
19294:
19295: Kantelijat olivat tyytymättömiä sen johdosta,
19296: että Kansaneläkelaitoksen paikallistoimisto
19297: vaihtoi heidän tyttärensä fysioterapeuttia kuule- LAPSEN TAPAAMISOIKEUDEN
19298: TOTEUTUMINEN
19299: matta vanhempia. Lisäksi he arvostelivat sitä,
19300: että uusi fysioterapeutti oli vuosilomalla ajan- Kantelu kohdistui Espoon sosiaaliviranomais-
19301: kohtana, jolloin terapiasuhteen tuli käynnistyä. ten menettelyyn, jotka eivät olleet kantelun mu-
19302: Tämän seurauksena heidän tyttärensä terapiaan kaan tukeneet isää tämän entisen vaimonsa
19303: tuli kuukauden mittainen katko. kanssa (avioeron yhteydessä) tekemän lasten
19304: AOA Paunio totesi kannanottonaan seuraa- huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan sopimuk-
19305: van. sen toteutumiseksi käytännössä.
19306: Hallitusmuodon 16 §:n 2 momentin mukaan AOA Paunio totesi ratkaisussaan, että asiaa
19307: oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän koskevan lainsäädännön lähtökohta on selvästi,
19308: hallinnon takeet turvataan lailla. Hallintome- että lapsen etu on asetettava kaikessa etusijalle.
19309: nettelylain 15 §:n mukaan asianosaisille on ennen Näin on asianlaita myös pyrittäessä turvaamaan
19310:
19311:
19312: 184
19313: LAPSEN OIKEUDET
19314:
19315:
19316:
19317:
19318: lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhem- pien avioeron heidän vanhempisuhteelleen aihe-
19319: pansa, jonka luona hän ei asu. Lapsen vanhem- uttamista vaurioista.
19320: milta edellytetään laissa "keskinäistä yhteisym- AOA kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, että
19321: märrystä" ja "lapsen edun silmällä pitämistä" tuontyyppisissä ristiriitatilanteissa, joissa on
19322: tapaamisen toteutumiseksi. kyse hyvin tärkeistä perus- ja ihmisoikeuksista,
19323: Lapsen etu on lähtökohtana sekä YK:nlapsen kaikkien osapuolten oikeudet on pyrittävä tur-
19324: oikeuksien sopimuksessa että laissa lapsen huol- vaamaan mahdollisimman hyvin. Tätä edellyte-
19325: losta ja tapaamisoikeudesta. Kummassakin pyri- tään myös hallitusmuodon 16 a §:n 1 momentissa.
19326: tään turvaaman myös lapsen oikeus tavata van- AOA korosti, että viranomaisten tulee pyrkiä
19327: hempansa, jonka luona hän ei asu. edistämään mainitun päämäärän toteutumista
19328: Lisäksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 hyvin tietoisesti, myös neuvoin ja ohjein.
19329: artiklaa on tulkittu sillä tavoin, että perhe- ja AOA Paunion päätös 19.10.1998, dnro 1273/4/
19330: yksityiselämän suojaan luetaan kuuluvaksi 97
19331: myös erossa asuvan vanhemman oikeus tavata
19332: lastaan. Tämän oikeuden toteutumiseksi aikai-
19333: sempaa paremmin säädettiin Suomessa laki lap- LAPSEN HUOLTOA JA
19334: sen huoltoa ja tapaaruisoikeutta koskevan pää- TAPAAMISOIKEUTTA KOSKEVAN
19335: töksen täytäntöönpanosta vuonna 1996. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOA
19336: AOA korosti, että sosiaaliviranomaisilla ei lain KOSKEVAN LAIN VALMISTELU
19337: mukaan ollut kyseisessä tapauksessa kovin pal- Joukko kantelijoita arvosteli 1.12.1996 voi-
19338: jon mahdollisuuksia vaikuttaa asiassa, jos se maan tulleen lain (laki lapsen huoltoa ja tapaa-
19339: vanhempi, jonka luona lapsi asui, ei ollut halukas ruisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpa-
19340: yhteistyöhön toisen vanhemman kanssa. Sosiaa- nosta) valmistelua oikeusministeriössä. Lakieh-
19341: liviranomaisilla ei ole lain mukaan mahdollisuut- dotus valmisteltiin heidän mielestään puutteelli-
19342: ta pakottaa äitiä tuomaanlapsia tapaamisiin, jos sesti ja yksipuolisesti virkatyönä lapsiasiantun-
19343: tämä ei ole siihen halukas. Tämän sosiaaliviran- temus sivuuttaen, lakiehdotuksesta järjestetyssä
19344: omaiset toivat tiedoksi kantelijalle useissa kir- kuuleruistilaisuudessa kuultiin yksipuolisesti oi-
19345: jeissään. keuslaitoksen edustajia, kuulemisen yhteydessä
19346: AOA:n mielestä Espoon kaupungin sosiaalivi- esitettyjä muutoksia ei otettu riittävästi huo-
19347: ranomaiset olivat kyseisessä tapauksessa monin mioon eivätkä lakiehdotusta oikeusministeriössä
19348: eri tavoin lain heille myöntämien valtuuksien valmistelleet virkamiehet perehtyneet heidän
19349: puitteissa pyrkineet edistämään lasten etua ja mielestään riittävästi siihen, miten voimassa ol-
19350: myös lasten isän tapaaruisoikeuden toteutumis- leen täytäntöönpanolain uhkasakkojärjestelmää
19351: ta. Siten hän ei katsonut sosiaaliviranomaisten käytännössä sovellettiin ja mitkä olivat lain vai-
19352: laiminlyöneen virkatehtäviensä hoitoa kyseises- kutukset sen kohteeksi joutuneisiin lapsiin.
19353: sä tapauksessa. Päin vastoin he olivat monin eri AOA Paunio totesi ratkaisussaan mm. seuraa-
19354: tavoin pyrkineet luomaan edellytyksiä tapaa- vaa.
19355: ruisoikeuden toteutumiselle. Viranomaiset olivat Lapsen oikeuksia koskevan kansainvälisen
19356: myös kehottaneet osapuolia ryhtymään perheso- yleissopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen mukaan
19357: vitteluun, jotta lapset pääsisivät eroon vanhem- kaikissa julkisen ja yksityisen sosiaalihuollon,
19358:
19359:
19360: 185
19361: LAPSEN OIKEUDET
19362:
19363:
19364:
19365:
19366: tuomioistuinten, hallintoviranomaisten ja lain- suuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan
19367: säädäntöelinten toimissa, jotka koskevat lapsia, ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksen-
19368: on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. tekoon. AOA:n näkemyksen mukaan tässä halli-
19369: Artiklan 2 kappaleen mukaan sopimusvaltiot si- tusmuodon säännöksessä ilmaistun velvoitteen
19370: toutuvat takaamaan lapselle hänen hyvinvoin- mukaista on se, että kansalaisia, ja erityisesti
19371: nilleen välttämättömän suojelun ja huolenpidon niitä kansalaisia, joita lakiehdotus koskee, kuul-
19372: ottaen huomioon hänen vanhempiensa, laillisten laan lainvalmistelussa mahdollisimman laajasti.
19373: huoltajiensa tai muiden hänestä oikeudellisessa Lääninhallituksille kuuluneiden ulosottotoi-
19374: vastuussa olevien henkilöiden oikeudet ja velvol- men lainkäyttötehtävien lakkauttaminen
19375: lisuudet. l.12.1996lukien osana ulosottotoimen kokonais-
19376: Sopimuksen 9 artiklan mukaan sopimusvaltiot uudistusta aiheutti tarpeen siirtää myös lapsen
19377: kunnioittavat lapsen oikeutta pitää henkilökoh- huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat ulosoton-
19378: taisia suhteita ja suoria yhteyksiä säännöllisesti haltijan täytäntöönpanotehtävät pois lääninhal-
19379: kumpaankin vanhempaansa, paitsi jos se on lap- lituksilta. Kun otetaan huomioon tämä oikeus-
19380: sen edun vastaista. Lisäksi sopimuksen 18 artik- ministeriön lainvalmistelutehtävä sekä ministe-
19381: lan mukaan sopimusvaltiot pyrkivät parhaansa riön toimesta ennen lakiehdotuksen jättämistä
19382: mukaan takaamaan sen periaatteen tunnustami- järjestetty eri tahojen laaja kuuleminen AOA ei
19383: sen, että vanhemmat vastaavat yhteisesti lapsen katsonut lainvalmistelussa ilmeuneen virhettä.
19384: kasvatuksesta ja kehityksestä. Lapsen edun on Hän totesi vielä, vaikka eduskunnan toimin-
19385: määrättävä heidän toimintaansa. nan valvonta ja arviointi ei kuulu hänen toimi-
19386: Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen valtaansa, että myös lain eduskuntakäsittelyssä
19387: 8 artiklan mukaan jokaisella on oikeus nauttia järjestettiin vielä laaja kuuleminen sekä lakiva-
19388: yksityis- ja perhe-elämäänsä kohdistuvaa kun- liokunnassa että sosiaali- ja terveysvaliokunnas-
19389: nioitusta. Tähän on katsottu sisältyvän myös sa.
19390: erossa asuvan vanhemman oikeus tavata las- AOA ei katsonut oikeusministeriön menette-
19391: taan. lhmisoikeustuomioistuin katsoi tapaukses- lyssä sen valmistellessa lakia tulleen esille sellais-
19392: sa Hokkanen v. Suomi (23.9.1994, A 299-A) Suo- ta, mikä olisi edellyttänyt hänen puoleltaan toi-
19393: men viranomaisten rikkoneen perhe-elämän suo- menpiteitä.
19394: jaa koskevaa artiklaa, koska ne eivät olleet riittä- AOA Paunion kirje 27.11.1998, dnro 588/4/96
19395: vän tehokkaasti panneet täytäntöön päätöstä,
19396: jonka nojalla isällä oli oikeus tavata isovanhem-
19397: pien huollossa olevaa lastaan. HUOSTAANOTETUN LAPSEN
19398: HUOLTOSUUNNITELMA JA OIKEUSAPU
19399: AOA totesi, että oikeusministeriö oli ollut vel-
19400: vollinen hallituksen esitystä valmistellessaan ot- Vuonna 1981 syntynyt kantelija oli vaatinut
19401: tamaan huomioon myös edellä mainitut ihmisoi- Helsingin kaupunkia mm. ottamaan hänet huos-
19402: keussopimusten määräykset. Hallituksen esityk- taan, sijoittamaan hänet perhehoitoon halua-
19403: sessä todetaan (s. 19) näin tapahtuneenkin eikä maansa sukulaisperheeseen ja maksamaan per-
19404: AOA:llä ollut aihetta tältä osin puuttua asiaan. heelle hoitokorvauksen sekä tekemään hänen
19405: Julkisen vallan tulee hallitusmuodon 11 §:n 3 osaltaan huoltosuunnitelman. Kantelija kertoi
19406: momentin mukaan edistää yksilön mahdolli- vielä, että Helsingin sosiaaliviranomaiset eivät
19407:
19408:
19409:
19410: 186
19411: LAPSEN OIKEUDET
19412:
19413:
19414:
19415:
19416: auttaneet häntä saamaan oikeudellista apua tukitoimena kyseiseen sukulaisperheeseen.
19417: asiassaan. AOA:n mukaan Helsingin sosiaaliviranomai-
19418: silla on ollut harkintavalta siinä, oliko kantelija
19419: Velvollisuus tehdä huoltosuunnitelma Helsingin sosiaaliviranomaisten järjestämän yk-
19420: AOA Paunio totesi seuraavan. silö- tai perhekohtaisen lastensuojelun tarpeessa
19421: Lastensuojelulain 11 §velvoittaa sosiaalilauta- tätä ennen asuessaan sukulaisperheessä. Myös
19422: kunnan tekemään huoltosuunnitelman tilapäis- huoltosuunnitelman tekemisen tarpeellisuus on
19423: tä ohjausta ja neuvontaa lukuun ottamatta ja näin ollut kuulunut sosiaaliviranomaisten har-
19424: tarkistamaan sen tarpeen mukaan. Sen sijaan kintavaltaan. Omana käsityksenään AOA totesi
19425: lastensuojelulaissa tai -asetuksessa ei ole sään- kuitenkin, että huoltosuunnitelma olisi saatta-
19426: nöksiä siitä, minä ajankohtana huoltosuunnitel- nut olla aiheellista tehdä ensimmäisen kerran jo
19427: ma on tehtävä. Hallituksen esityksestä lasten- kevään 1995 aikana, jolloin lapselle tarjottiin
19428: suojelulaiksi ilmenee, että huoltosuunnitelma on avohuollon tukitoimena mahdollisuutta siirtyä
19429: ennen kaikkea suunnitelmallisen sosiaalityön Outamon vastaanottokotiin.
19430: apuväline. Näin olleen sen tekemisen tarkemman AOA kiinnitti Helsingin sosiaaliviraston viran-
19431: ajankohdan määrääminen kuuluu lastensuojelu- haltijoiden huomiota velvollisuuteen tehdä las-
19432: viranomaisten harkintavaltaan, johon oikeus- tensuojelulain 11 §:ssä tarkoitettu huoltosuunni-
19433: asiamies ei voi puuttua. telma.
19434: Huoltosuunnitelman tekemisen edellytyksenä
19435: on AOA:n näkemyksen mukaan se, että asian- Velvollisuus ohjata lasta
19436: omainen on yksilö- tai perhekohtaisen lastensuo- oikeudellisen avun saantiin
19437: jelun tarpeessa. Sosiaaliviranomaiset eivät näin Tältä osin AOA totesi seuraavan.
19438: ollen ole velvollisia tekemään huoltosuunnitel- Lastensuojelulain 10 §:n 3 momentin mukaan
19439: maa yksinomaan asianomaisen vaatimuksesta, lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on
19440: jos hän tai hänen perheensä ei sosiaaliviran- valvottava lapsen edun toteuttamista, avustet-
19441: omaisten arvion mukaan ole lastensuojelutoi- tava virkansa puolesta lasta sekä ohjattava hän-
19442: menpiteiden tarpeessa tai jos tarvittavat toimen- tä tarvittaessa saamaan riittävää apua.
19443: piteet eivät sosiaaliviranomaisten mielestä vielä Hallituksen esityksessä lastensuojelulain
19444: ole riittävästi selvillä huoltosuunnitelman teke- muuttamiseksi todetaan, että siinäkin tilantees-
19445: mistä varten. sa, että sosiaalityöntekijän ja nuoren välillä val-
19446: Kantelija oli tullut lastensuojelun asiakkaaksi litsee oleellinen näkemysero lastensuojelutoimi-
19447: tammikuussa 1995. Helsingin sosiaaliviranomai- en tarpeellisuuden tai muun asioiden hoidon suh-
19448: set olivat tarjonneet hänelle keväällä 1995 mah- teen, on sosiaalityöntekijän avustettava nuorta
19449: dollisuutta mennä Outamon vastaanottokotiin. hänen puhevaltansa käytössä. Mikäli näkemys-
19450: Kesällä 1995 hän kuitenkin siirtyi huoltajansa ero koskee lapsen oikeudelliseen asemaan liitty-
19451: suostumuksella asumaan sukulaisperheeseen viä päätöksiä, niiden muuttamista tai niiden joh-
19452: Leppävirralle. dosta tehtäviä valituksia, merkitsee avustami-
19453: Kantelijan osalta laadittiin ensimmäinen huol- nen hallituksen esityksen mukaan lähinnä sitä,
19454: tosuunnitelma 2.7.1996 senjälkeen kun oli tehty että sosiaalityöntekijä ohjaa nuoren kunnallisen
19455: päätös siitä, että hänet sijoitetaan avohuollon oikeusavustajan tai muun lainkäyttöön perehty-
19456:
19457:
19458:
19459: 187
19460: LAPSEN OIKEUDET
19461:
19462:
19463:
19464:
19465: neen asiantuntijan puoleen riittävän oikeudelli- sään konsulaattiin, että mikäli kantelija on yh-
19466: sen avun saamiseksi. teydessä sinne lastensa passiasiassa, konsulaatis-
19467: Helsingissä marraskuussa 1995 pidetyssä neu- ta otettaisiin yhteyttä lasten äitiin. Sosiaalityön-
19468: vottelussa olivat läsnä sosiaalityöntekijöiden li- tekijän kirjoittamassa kirjeessä todettiin lisäksi,
19469: säksi kantelija, hänen huoltajansa sekä hänen että kantelijan esittämien uhkailujen vuoksi on
19470: sukulaisiaan. Sukulainen oli neuvottelussa pyy- pelättävissä, että kantelija yrittää saada lapset
19471: tänyt yleisen oikeusaputoimiston osoitetta, jotta merkityksi omaan passiinsa ja näin pois maasta
19472: lapselle voidaan ryhtyä hakemaan edunvalvo- vastoin äidin tahtoa.
19473: jaa. Oikeusaputoimiston osoite oli annettu suku- Sama sosiaalityöntekijä oli kirjoittanut myös
19474: laiselle. liikkuvalle poliisille ja todennut, että kantelija oli
19475: AOA totesi, että lapsen asioista vastaava so- tuolloin ollut Suomessa viikon vierailulla ja käyt-
19476: siaalityöntekijä oli velvollinen ohjaamaan lapsen täytynyt tänä aikana erittäin uhkaavasti perhet-
19477: henkilökohtaisesti oikeusaputoimistoon oikeu- tään kohtaanjauhannut viedä lapsensa Sveitsiin
19478: dellisen avun saamiseksi. Kun kuitenkin otetaan vaikka väkisin.
19479: huomioon, että lapsi oli läsnä silloin, kun yleisen AOA Paunio totesi käsityksenään, että sosiaa-
19480: oikeusaputoimiston osoite annettiin sukulaiselle, lityöntekijän olisi pitänyt kirjeissään tuoda sel-
19481: ei sosiaalityöntekijällä AOA:n mielestä ollut pe- keästi esille kenen aloitteesta hän toimii ja mistä
19482: rusteltua aihetta epäillä, etteikö oikeusaputoi- kirjeessä esitetyt tiedot ovat peräisin. Sosiaali-
19483: miston osoite olisi tullut lapsen tietoon. työntekijän olisi pitänyt tuoda selkeästi esiin,
19484: Asiakirjoista ei ilmennyt, että lapsen ja hänen mihin väitteet kantelijan väkivaltaisuudesta pe-
19485: huoltajansa välillä olisi ollut sellaista eturistirii- rustuivat. AOA mielestä sosiaalityöntekijä me-
19486: taa, joka olisi edellyttänyt sosiaalityöntekijää netteli virheellisesti, kun hän ei tuonut kirjeis-
19487: ryhtymään toimenpiteisiin huoltajasta erillisen sään selkeästi esille edellä mainittuja seikkoja.
19488: asiamiehen hankkimiseksi. AOA katsoi, ettei so- Kantelijalle oli selvinnyt keväällä 1994, että
19489: siaalityöntekijä laiminlyönyt lastensuojelulain hänen vaimonsa ja lapsensa eivät palaakaan hä-
19490: 10 §:n 3 momentin mukaista velvollisuuttaan nen luokseen Sveitsiin, jossa perhe oli aiemmin
19491: neuvoa ja ohjata lasta oikeudellisen avun saami- asunut. Kantelija oli tehnyt Suomessa asuvan
19492: sessa. puolisona kanssa väliaikaisen sopimuksen lasten
19493: Muilta osin kantelu ei antanut aihetta toimen- asumisesta lokakuussa 1994.
19494: piteisiin. Ennen sopimuksen allekirjoittamista kanteli-
19495: AOA Paunion päätös 30.11.1998, dnro 1011/4/ jalla oli etukäteen sovittu tapaaminen sosiaalivi-
19496: 96 rastossa, jossa näytti tarkoituksena olleen kes-
19497: kustella kantelijan tilanteesta ylipäätään ja hä-
19498: nen mahdollisuuksistaan tavata lapsiaan. Kan-
19499: SOSIAALIVIRANOMAISEN telijan mielestä häntä olisi pitänyt informoida
19500: VELVOLLISUUS KERTOA HAAGIN tuossa tapaamisessa Suomessa 1.8.1994 voimaan
19501: SOPIMUKSESTA
19502: tulleesta Haagin sopimuksesta.
19503: Sveitsissä asuva kantelija arvosteli sosiaali- Tältä osin AOA totesi mm. seuraavaa.
19504: työntekijän kirjoittamaa kirjettä maansa konsu- Sosiaalihuoltoasetuksen 17 §:n mukaan sosiaa-
19505: laattiin. Sosiaalityöntekijä oli pyytänyt kirjees- lilautakunnan on huolehdittava siitä, että tar-
19506:
19507:
19508:
19509: 188
19510: LAPSEN OIKEUDET
19511:
19512:
19513:
19514:
19515: peellisissa asiayhteyksissä lapsen vanhemmille sen tarkoituksena on halu suojata lasta kansain-
19516: selostetaan, miten lapsen huollosta ja tapaaruis- välisesti lapsen luvattoman poisviemisen tai pa-
19517: oikeudesta annetun lain (361/83) mukaan van- lauttamatta jättämisen haitallisilta vaikutuksil-
19518: hemmat voivat sopia lapsen huollosta ja tapaa- ta ja saattaa voimaan menettelyj ä, joiden tarkoi-
19519: misoikeudesta. Sosiaalilautakunnan on myös tuksena on turvata lapsen pikainen palauttami-
19520: huolehdittava siitä, että tarvittaessa vanhempia nen valtioon, jossa lapsella on asuinpaikka, sekä
19521: ohjataan ja avustetaan lapsen huoltoa ja tapaa- turvata tapaaruisoikeuden suojaaminen.
19522: ruisoikeutta sekä lapsen elatusta koskevien kir- Koska kantelija ei ollut tietoinen Haagin sopi-
19523: jallisten sopimusten tekemisessä. muksesta eikä siten oikeuksistaan ja velvolli-
19524: Lapsen huollosta ja tapaaruisoikeudesta anne- suuksistaan lapsiaan kohtaan allekirjoittaessaan
19525: tun lain muuttamisesta, 4.3.1994 annetulla, lokakuussa 1994 sopimuksen, AOA katsoi sosiaa-
19526: 1.8.1994 voimaan tulleella lailla (186/94) lakiin liviranomaisten menettelyllään heikentäneen
19527: sisällytettiin säännökset lapsen palauttamisesta lasten edun toteutumista kyseisessä asiassa.
19528: Haagissa 25.10.1980 kansainvälisestä lapsikaap- Menettelyn moitittavuutta arvioidessaan
19529: pauksesta tehdyn yksityisoikeuden alaa koske- AOA otti kuitenkin huomioon sen, että sosiaali-
19530: van yleissopimuksen nojalla. lautakunta ei ollut lokakuussa päivätyn sopi-
19531: AOA:n käsityksen mukaan sosiaaliviraston oli- muksen vahvistava viranomainen. Hän kiinnitti
19532: si pitänyt lokakuussa 1994 pidetyssä neuvotte- sosiaaliviraston huomiota velvollisuuteen selvit-
19533: lussa tuoda esille Suomessa 1.8.1994 voimaan tää vanhemmille lapsen huoltoa koskevan sopi-
19534: tullut Haagin sopimus. Haagin sopimuksen läh- muksen merkitystä ja oikeusvaikutuksia.
19535: tökohtana on luja vakuuttuneisuus siitä, että AOA Paunion päätös 29.12.1998, dnro 596/4/
19536: lapsen etu on kaikkein tärkeimmällä sijalla lap- 96
19537: sen huoltoa koskevissa kysymyksissä. Sopimuk-
19538:
19539:
19540:
19541:
19542: 189
19543: TERVEYDENHUOLTO
19544:
19545:
19546:
19547:
19548: TERVEYDENHUOLTO tämisen laajuudesta. Eristämisen käyttöä selvi-
19549: tettiin perehtymällä kaikkien psykiatristen sai-
19550: raaloiden eristämistä koskeviin tietoihin ja selvi-
19551: YLEISTÄ
19552: tyksiin vuodelta 1996. Eristämistä todettiin käy-
19553: Oikeusasiamiehen toimivaltaan kuuluu julki- tettävän erittäin paljon yleensä ja myös leposi-
19554: sen terveydenhuollon laillisuusvalvonta. Sen si- teitten käyttö oli laajaa ja se vaihteli selkeästi
19555: jaan itsenäisesti ammattiaan harjoittavien ter- alueittain. Yksittäisissä tapauksissa tuli ilmi
19556: veydenhuollon ammattihenkilöiden ja yksityis- lainvastaisuuksia: eristämistä ilman tahdosta
19557: ten terveydenhuollon palvelujen tuottajien toi- riippumattoman hoidon päätöstä, eristämistä
19558: minnan valvonta ei kuulu oikeusasiamiehen toi- syillä, jotka viittasivat toimenpiteen rangaistus-
19559: mivaltaan. Terveydenhuoltoa koskevat asiat luonteeseen, epäyhtenäistä päätöksentekoa ja
19560: kuuluvat kanslian työjärjestyksen mukaan AOA eristämisen seurantaa sekä jo kumottuun mieli-
19561: Paunion tehtäviin. Pääesittelijänä näissä asiois- sairaslakiin perustuvia ohjeita. Tässä asiassa teh-
19562: sa toimii nuorempi oikeusasiamiehensihteeri tyä päätöstä kuten muitakin toimenpideratkai-
19563: Kaija Tanttinen-Laakkonen. suja on selostettu tarkemmin jäljempänä.
19564: Kertomusvuonna ratkaistiin terveydenhuol- Terveydenhuoltoa kohdistuvan laillisuusval-
19565: toon kohdistuvia kanteluita 166. Toimenpiderat- vonnan kannalta tärkeä lainsäädäntöuudistus
19566: kaisujen osuus näistä oli 8 prosenttia. oli kertomusvuonna potilaan asemasta ja oikeuk-
19567: Kantelut koskevat usein keskeisiä terveyden- sista annetun lain muutos, jolla perustettiin val-
19568: huollon järjestämiseen sekä potilaan oikeuksiin takunnallinen terveydenhuollon eettinen neu-
19569: liittyviä kysymyksiä: terveyspalvelujen saata- vottelukunta. Sen tehtävänä on käsitellä tervey-
19570: vuutta, hoitoon pääsyä, hoidon laatua ja ihmis- denhuoltoon ja potilaan asemaan liittyviä eetti-
19571: ten kohtelua, mahdollisuutta päättää itsenäisesti siä kysymyksiä periaatteelliselta kannalta ja an-
19572: omaa terveyttään koskevista ratkaisuista sekä taa niistä suosituksia.
19573: varsin usein myös tiedonsaantia. Myös kerto-
19574: musvuonna kantelut ovat koskeneet näitä kysy-
19575: myksiä.
19576: TARKASTUKSET
19577: Oikeusasiamiehen tehtävänä on erityisesti val-
19578: voa ns. suljetuissa laitoksissa olevien oloja ja Kertomusvuonna tarkastettiin Uudenmaan
19579: kohtelua. Tämä tuo terveydenhuoltoon kohdis- sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Jorvin sairaa-
19580: tuvaan laillisuusvalvontaan keskeiseksi paino- lan psykiatrinen yksikkö, Kainuun sairaanhoito-
19581: pisteeksi tahdosta riippumattoman psykiatrisen ja erityishuoltopiirin kuntayhtymän Kainuun
19582: erikoissairaanhoidon. Käytännössä tämä mer- keskussairaalan psykiatrian osastot, Etelä-Poh-
19583: kitsee tällaista hoitoa autavien sairaaloiden tar- janmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän psy-
19584: kastamista ja myös oma-aloitteista toimintaa kiatrian tulosalue Seinäjoen sairaalassa ja Pir-
19585: tällä alueella. kanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Pit-
19586: Kertomusvuonna tutkittiin omana aloitteena käniemen sairaala. Tarkastuksilla kiinnitettiin
19587: laajasti eristämisen käyttöä psykiatrisessa sai- erityistä huomiota alaikäisten potilaiden hoidon
19588: raalahoidossa. Aiheen asian tutkimiseen antoi- toteuttamiseen mielenterveyslaissa tarkoitetulla
19589: vat tarkastuksilla tehdyt havainnot, julkisuu- tavalla.
19590: dessa esitetyt tutkimustulokset sekä tiedot eris- Psykiatrista erikoissairaanhoitoa autavien sai-
19591:
19592:
19593: 190
19594: TERVEYDENHUOLTO
19595:
19596:
19597:
19598:
19599: raaloiden tarkastuksien tavoitteita ja toteutta- viiden-kuuden hengen huoneessa potilailla ei ol-
19600: mistapaa on kuvattu laajemmin oikeusasiamie- lut mahdollisuutta intimiteettisuojaan.
19601: hen kertomuksessa 1997 s. 193-194.
19602: Pitkäniemen sairaala
19603: Jorvin sairaala
19604: Lasten- ja nuorisopsykiatrisia sairaansijoja il-
19605: Jorvin sairaalan käyttöä on ohjannut psykiat- moitettiin olevan aivan liian vähän. Sairaansijo-
19606: rian poliklinikka psykoosityöryhmineen, joka on j en kysyntä ylittijatkuvasti tarjonnan. Alaikäis-
19607: tutkinut keskitetysti kaikki sairaalahoitoon lä- ten oikeutta lain mukaiseen hoitopaikkaan ei sai-
19608: hetetyt potilaat. Potilaiden ja heidän läheistensä raalan ilmoituksen mukaan ole pystytty turvaa-
19609: välisestä yhteydenpidosta todettiin, että kun maan. Sairaalassa on myös oikeuspsykiatriset
19610: psykiatrista sairaalahoitoa annetaan erikoissai- osastot, joilla suoritetaan mielentilatutkimuksia
19611: raanhoidon toimintayksikössä, jossa psykiatria sekä hoidetaan vaarallisia ja vaikeahoitoisia po-
19612: on yksi erikoisala muiden erikoisalojen joukossa, tilaita.
19613: yhteydenpidon rajoitukset eivät korostu samalla
19614: tavalla kuin perinteisessä psykiatrisessa sairaa- Psykiatristen sairaaloiden
19615: lassa. tarkastukset 1998
19616:
19617: Kainuun keskussairaalan Jorvin sairaalan psykiatrinen
19618: psykiatrian osastot klinikka.................................. 7.4.1998
19619: Psykiatrian erikoislääkäreistä ilmoitettiin sai- Kainuun keskussairaalan
19620: raanhoitopiirissä olevan pulaa. Alaikäisten poti- psykiatrian osastot.................. 23.4.1998
19621: laiden hoidon toteutumisessa laissa edellytetyllä Psykiatrian tulosalue
19622: tavalla odotettiin parantumista nuorisopsykiat- Seinäjoen sairaalassa............... 27.5.1998
19623: rin viran tullessa täytetyksi. Koska psykiatrian Pitkäniemen sairaala............... 4.11.1998
19624: tulosalue sijaitsee Kainuun keskussairaalassa
19625: Kajaanin kaupungissa, potilaiden ja omaisten
19626: välisen yhteydenpidon ilmoitettiin olevan vilk- RATKAISTUT KANTELUT
19627: kaampaa kuin aikaisemmin Salmijärven sairaa- JA OMAT ALOITTEET
19628: lassa, josta psykiatrian osastot olivat vuonna
19629: 1994 - 1995 siirtyneet keskussairaalaan. ALAIKÄISTEN TAHDOSTA
19630: RIIPPUMATON HOITO
19631: Psykiatrian tuloalue AOA Pauniolie tulleista kantelukirjoituksista
19632: Seinäjoen sairaalassa
19633: ja hänen psykiatrisiin sairaaloihin tekemissään
19634: Sairaalassa ilmoitettiin olevan jatkuva läpi- tarkastuksissa oli ilmennyt, että alaikäisiä henki-
19635: vuotinen jono. Lapsia ja nuoria ilmoitettiin hoi- löitä sijoitettiin psykiatriseen hoitoon aikuisten
19636: dettavan laissa edellytetyllä tavalla omilla osas- osastoille. Lisäksi potilaiden kuulemismenettely
19637: toillaan erillään aikuisista. Akuuttipsykiatrian ja vakavan mielenterveydenhäiriön määrittely
19638: osaston kunnostuksen todettiin olevan erittäin vaikutti epäyhtenäiseltä. Tämän vuoksi hän tut-
19639: tarpeellinen ja välttämätön. Osaston kolmessa ki alaikäisten psykiatrisen tahdosta riippumat-
19640: suuressa entisen Törnävän sairaalan aikaisessa toman hoidon järjestämistä ja antoi asiassa pää-
19641:
19642:
19643: 191
19644: TERVEYDENHUOLTO
19645:
19646:
19647:
19648:
19649: töksen 31.12.1997 (dnro 1052/2/96). Päätöstä on hallitusten hankkivan sairaanhoitopiireiltä tie-
19650: selostettu vuoden 1997 kertomuksessa s. 204 - dot epäkohtien korjaamisesta (toimenpiteet, ai-
19651: 207. Tuossa päätöksessään AOA saattoi sosiaali- kataulu) ja sairaanhoitopiirien ehdotukset ala-
19652: ja terveysministeriön, sosiaali- ja terveysalan ikäisten tahdosta riippumattoman hoidon tur-
19653: tutkimus- ja kehittämiskeskuksen, lääninhalli- vaamiseksi 28.2.1999 mennessä.
19654: tusten sekä sairaanhoitopiirien tietoon edellä sa- Ministeriö ilmoitti uudistaneensa 1.12.1998
19655: notut käsityksensä alaikäisten mielenterveyspo- antamallaan päätöksellä tahdosta riippumatto-
19656: tilaiden hoidon järjestämisen puutteista sekä sii- maan mielisairaalahoitoon määräämiseen käy-
19657: tä, että alaikäisten potilaiden tahdonvastainen tettävät lomakkeet. Uusien lomakkeiden tarkoi-
19658: hoito tulee toteuttaa erillään aikuisista ja että tuksena on ohjata lomakkeiden käyttäjiä toimi-
19659: tästä voidaan poiketa vain, mikäli poikkeamisen maan mielenterveyslain säännösten mukaisesti.
19660: harkitaan olevan lapsen edun mukaista. Hän Ministeriö on myös pyytänyt Sosiaali- ja ter-
19661: saattoi sosiaali- ja terveysministeriön tietoon veysalan tutkimus- ja kehittämiskeskusta selvit-
19662: myös käsityksensä siitä, että perusoikeuksien to- tämään mielenterveyslain 8 §:n 2 momentissa
19663: teutuminen edellyttää sen selvittämistä, onko käytetyn vakavan mielenterveydenhäiriön kä-
19664: vakavan mielenterveydenhäiriön käsitettä mah- sitteen täsmentämismahdollisuudet ja tekemään
19665: dollista täsmentää laissa. Vielä hän saattoi sosi- ehdotuksen tarvittaviksi lainsäädäntömuutok-
19666: aali- ja terveysministeriön tietoon käsityksensä siksi 31.3.1999 mennessä.
19667: kuntiin kohdistuvan valvonnan kehittämisestä, Ministeriö selvittää, olisiko tarkoituksenmu-
19668: jotta voitaisiin nykyistä täsmällisemmin määri- kaista joiltakin osin keskittää alaikäisten psy-
19669: tellä, mitä terveydenhoidon lainsäädäntö edel- kiatrista hoitoa antamalla ministeriön määräys
19670: lyttää kunnilta alaikäisten mielenterveyspotilai- erityistason sairaanhoidosta.
19671: den hoidon lainmukaisessa järjestämisessä. Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa julkais-
19672: AOA pyysi sosiaali- ja terveysministeriötä il- seensa toimenpideohjelman "Terveydenhuolto
19673: moittamaan 30.6.1998 mennessä, mihin toimen- 2000-luvulle", johon sisältyy muun muassa ter-
19674: piteisiin ratkaisu oli antanut aihetta. veydenhuollon eettinen arviointi ja ohjaus, poti-
19675: Sosiaali- ja terveysministeriö esitti 14.12.1998 laan aseman vahvistaminen, väestöryhmittäis-
19676: vastauksessaan mm. seuraavan. ten palvelujen uudistaminen sekä ammatillisen
19677: Ministeriö korosti vastauksessaan, että läänin- osaamisen kehittäminen terveydenhuollossa.
19678: hallitusten valvontatehtävään kuuluu oma-
19679: aloitteisesti seurata ja valvoa lain noudattamista
19680: muun muassa psykiatrisessa hoidossa. Läänin- KUOLINTODISTUKSEN
19681: ANTAMISEN VIIVÄSTYMINEN
19682: hallitusten toimenpiteet jo pitkään niiden tiedos-
19683: sa olleen epäkohdan korjaamiseksi ovat olleet Kantelija arvosteli elokuussa 1997 kirjoituk-
19684: vähäisiä. Asiaa on käsitelty ministeriön ja lää- sessaan eduskunnan oikeusasiamiehelle, ettei
19685: ninhallitusten välisissä vuoden 1999 tulossopi- hän ollut useista pyynnöistään huolimatta saa-
19686: musneuvotteluissa. Ministeriö edellyttää, että nut Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen lai-
19687: lääninhallitukset jatkossa seuraavat alaikäisten tokselta lopullista kuolintodistusta poikansa
19688: psykiatrisen hoidon järjestämisen lainmukai- kuolinsyystä.
19689: suutta ja ryhtyvät tarvittaessa tarpeellisiin toi- Selvityksen mukaan kantelijan poika oli kuol-
19690: menpiteisiin. Ministeriö on edellyttänyt läänin- lut 27.9.1996. Oikeuslääketieteen laitoksen pro-
19691:
19692: 192
19693: TERVEYDENHUOLTO
19694:
19695:
19696:
19697:
19698: fessori suoritti 4.10.1996 hänelle oikeuslääketie- tiin Malmin sairaalaan sairaankuljetusajoneu-
19699: teellisen ruumiinavauksen ja antoi samana päi- volla hänen loukattuaan päänsä. Potilas todet-
19700: vänä väliaikaisen kuolintodistuksen hautaaruis- tiin päihtyneeksi ja hänen päälaellaan ollut haa-
19701: ta varten sekä lähetti poliisille palautteen ruu- va ommeltiin. Hän pääsi tuolloin poistumaan
19702: miinavauksessa todetuista löydöksistä. Ruu- päivystysvastaanotolta terveydenhoitohenkilö-
19703: miinavauslausunto ja lopullinen kuolintodistus kunnan huomaamatta. Hänet toimitettiin uu-
19704: annettiin 12.9.1997. delleen Malmin sairaalaan kaksi päivää myö-
19705: Professori totesi antamassaan selvityksessä hemmin. Hänen tajunnantasonsa todettiin sil-
19706: ruumiinavauslausunnon ja lopullisen kuolinto- loin aiemmasta alentuneeksi ja hänelle suoritet-
19707: distuksen antamisen kestäneen normaalista käy- tiin pään tietokonekerroskuvaus, jossa havait-
19708: tännöstä poiketen kohtuuttoman kauan. Keston tiin aivovamma. Hänet toimitettiin välittömästi
19709: syiksi hän ilmoitti tapauksen monimutkaisuu- Töölön sairaalaan. Töölön sairaalassa häntä
19710: den, lisäselvitysten hankkimisen ja muut muun tarkkailtiin ja hänen tilaansa seurattiin. Hänet
19711: muassa valtion aluehallinnon uudistuksesta joh- lähetettiin viikon kuluttua Malmin sairaalaan
19712: tuneet työkiireet. jatkohoitoon, koska hänen tilansa ei edellyttänyt
19713: Ruumiinavauslausunnon ja lopullisen kuolin- leikkaushoitoa tai muutakaan vaativaa eri-
19714: todistuksen antaminen kesti siis noin vuoden. tyishoitoa eikä häntä toisaalta voitu kuitenkaan
19715: Asiakirjoista käytettävissä olevan selvityksen vielä kotiuttaa sekavuutensa vuoksi. Malmin sai-
19716: perusteella AOA Paunio katsoi, että ruumiin- raalasta potilas kotiutettiin seuraavana päivänä.
19717: avauslausunnon ja lopullisen kuolintodistuksen Hänet löydettiin kotoaan kuolleena kahden päi-
19718: antaminen oli kestänyt liian kauan, minkä pro- vän kuluttua.
19719: fessori oli itsekin myöntänyt. Valtion virkamies- Potilaan tutkimuksista ja hoidosta Malmin
19720: lain (750/94) 14 §:n mukaan virkamiehen on suo- sairaalassa päivystysvastaanotolla AOA Paunio
19721: ritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivy- totesi Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen
19722: tyksettä. Menettelyn moitittavuutta arvioidessa lausuntoon yhtyen, että potilaan valvontaa voi-
19723: oli kuitenkin otettava huomioon myös ne muut daan pitää riittämättömänä, koska potilas pääsi
19724: tehtävät, joihin professori selvityksessään viitta- poistumaan päivystysvastaanotolta. Hän totesi
19725: si. AOA saattoi käsityksensä menettelyn virheei- myös, että hoidon ja huolenpidon tarpeessa ole-
19726: lisyydestä tämän tietoon ja kiinnitti huomiota van potilaan asianmukainen valvonta kuuluu
19727: vastaisen varalle virkatehtävien suorittamisen potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa
19728: joutuisuuteen. tarkoitettuun laadultaan hyvään terveyden- ja
19729: AOA Paunion päätös 26.1.1998, dnro 1745/4/97 sairaanhoitoon.
19730: Eri asia on, että potilas voi halutessaan kieltäy-
19731: tyä hänelle ehdotetuista tai jo aloitetuista tutki-
19732: POTILAAN KOTIUTTAMINEN muksista ja hoidoista. Tällöinkin potilasta on
19733: SAIRAALASTA
19734: hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kans-
19735: Kantelija arvosteli eduskunnan oikeusasiamie- saan muulla lääketieteellisesti hyväksytyllä ta-
19736: helle osoittamissaan kirjoituksissa edesmenneen valla. Koska oikeusturvakeskus oli jo todennut
19737: aikuisen poikansa tutkimuksia ja hoitoa 5.- 15. potilaan valvonnan olleen puutteellinen ja saat-
19738: 6.1995 välisenä aikana Malmin sairaalassa. tanut tämän käsityksensä Malmin sairaalan lää-
19739: Selvityksen mukaan kantelijan poika toimitet- ketieteellisestä toiminnasta vastaavan johtajan
19740:
19741: 193
19742: TERVEYDENHUOLTO
19743:
19744:
19745:
19746:
19747: tietoon, asia ei tältä osin antanut AOA:lle aihetta teen vastainen, sisälsi ikäsyrjintää, rajoitti en-
19748: enempään. tyisesti psykologin koulutuksen saaneen psyko-
19749: Potilaan hoidosta Malmin sairaalassa sen jäl- terapeutin ammatinharjoittamisoikeuksia ja oli
19750: keen, kun hänet oli siirretty sinne Töölön sairaa- myös asiakkaiden kannalta perusteeton.
19751: lasta AOA totesi yhtyen Terveydenhuollon oi- Kansaneläkelaitos ilmoitti, että päätökseen
19752: keusturvakeskuksen pysyvän asiantuntijan lau- olla ostamatta psykoterapiapalveluja 65 vuotta
19753: suntoon, että kyseistä hoitokertaa voidaan ar- täyttäneiltä psykoterapeuteilta, olivat vaikutta-
19754: vostella. neet:
19755: AOA perusteli käsitystään seuraavasti. Huo- 1) kuntoutusasiakkailta saatu palaute,
19756: mioon ottaen potilaan vakava aivovamma, se 2) se, että on pidetty tarkoituksenmukaisena,
19757: että hän Malmin sairaalaan tullessaan oli sekava että kuntoutuja ja kuntouttaja kuuluvat sa-
19758: ja että ajoittainen sekavuus mainitaan myös maan ikäryhmään,
19759: Töölön sairaalan hoitoyhteenvedossa, potilaan 3) se, että 65 vuotta täyttäneiden psykotera-
19760: kotiuttamista sairaalasta ei voida pitää riittävän peuttien toimeentulo on järjestetty vanhuus-
19761: perusteltuna. eläkkeenä eikä Kansaneläkelaitoksen käyttä-
19762: Potilaan kotiuttamista suunniteltaessa olisi miä yhteiskunnan varoja ole välttämätöntä
19763: tullut ottaa myös huomioon se seikka, että yli- käyttää ammattitulon hankkimiseen,
19764: opistollinen keskussairaala oli vasta edellisenä 4) minkä lisäksi päätöksellä on tavoiteltu en-
19765: päivänä todennut hänet niin sekavaksi, ettei se tistä parempaa kuntoutuksen onnistumista ja
19766: voinut kotiuttaa häntä, vaan nimenomaan lähet- tuloksellisuutta sekä kuntoutujan asiakas- ja
19767: ti hänet jatkohoitoon Malmin sairaalaan. Ko- oikeusturvan toteutumista.
19768: tiuttamista koskevaa ratkaisua tehtäessä olisi Kansaneläkelaitoksen ilmoituksen mukaan
19769: tullut kiinnittää huomiota myös potilaan selviy- päätös kohdistui kaikkiin niihin psykoterapiaa
19770: tymiseen kotona sairautensa ja vaikeiden elä- antaviin henkilöihin, jotka olivat saaneet oikeu-
19771: mänhallintaongelmiensa vuoksi. den käyttää psykoterapeutin ammattinimikettä
19772: AOA katsoi Malmin sairaalassa menetellyn eikä yksinomaan psykologeihin. Kansaneläkelai-
19773: potilaan hoidossa virheellisesti siten, että hänet tos totesi, että sillä on lakiin perustuva oikeus
19774: kotiutettiin sairaalasta liian varhain, minkä käsi- määritellä kuntoutustoiminnassaan tarvittavien
19775: tyksensä hän saattoi Malmin sairaalan asian- palvelujen sisältö sekä tahot, joilta palveluita
19776: omaisen osastonlääkärin tietoon. hankitaan.
19777: AOA Paunion päätös 27.2.1998, dnro 1098/4/96 Sosiaali- ja terveysministeriön lausunnon mu-
19778: kaan lääketieteellisesti ja kuntoutuksen näkö-
19779: kulmasta terapeutin ikää yksinomaisena korvat-
19780: PSYKOTERAPEUTTIEN IKÄSYRJINTÄ
19781: tavuuden rajaavana tekijänä ei voida pitää tar-
19782: Kantelija arvosteli Kansaneläkelaitoksen ke- koituksenmukaisena, vaan keskeisellä sijalla pal-
19783: väällä 1996 tekemää päätöstä olla ostamatta velujen tuottajia valittaessa tulisi olla terapeutin
19784: psykoterapiapalveluja yleisen vanhuuseläkeiän pätevyys, ammattitaito ja yhteistyökyky. Tä-
19785: saavuttaneilta, 65 vuotta täyttäneiltä psykote- hän näkemykseen yhtyi lausunnossaan myös so-
19786: rapeuteilta. Kantelijan mukaan päätös oli Suo- siaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskes-
19787: men hallitusmuodon yhdenvertaisuusperiaat- kus.
19788:
19789:
19790:
19791: 194
19792: TERVEYDENHUOLTO
19793:
19794:
19795:
19796:
19797: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus puoles- AOA totesi lisäksi, että vaikka päätöksellä ei
19798: taan totesi, että terveydenhuollon ammattihen- rajoitettu 65 vuotta täyttäneiden psykotera-
19799: kilöistä annetussa laissa ei ole asetettu ikärajoja, peuttien oikeutta harjoittaa ammattiaan nimi-
19800: joiden sivuuttamisen jälkeen terveydenhuollon kesuojattulla psykoterapeuttina, päätös merkit-
19801: ammattihenkilöillä ei olisi enää oikeutta harjoit- si kuitenkin varsin merkittävää tosiasiallista ra-
19802: taa ammattiaan. Oikeusturvakeskuksen näke- joitusta jokaisen perusoikeutena turvattuun oi-
19803: myksen mukaan on erittäin ongelmallista aset- keuteen lain mukaan hankkia toimeentulonsa
19804: taa ikärajoja ammatinharjoittamiselle, koska sa- valitsemailaan ammatilla. Tässä tapauksessa va-
19805: manikäisten henkilöiden työkyky saattaa monis- littu ammatti oli psykoterapeutin ammatti, jossa
19806: ta syistä johtuen olla hyvinkin erilaista. oikeutta ammatinharjoittamiseen nimikesuojat-
19807: Kansaneläkelaitoksen valtuutetut katsoivat, tulla terveydenhuollon ammattihenkilönä ei ole
19808: että Kansaneläkelaitoksella on kansaneläkelai- sidottu kansaneläkelain mukaiseen vanhuuselä-
19809: toksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun keikään, vaan asianomaisen henkilön kykyyn
19810: asetuksen 7 §:n nojalla oikeus päättää, mistä se harjoittaa kyseistä ammattia.
19811: hankkii kuntoutuspalveluja, ja että päätöstä Kansaneläkelaitoksen ilmoittamia syitä ei voi-
19812: tehdessään Kansaneläkelaitos on pyrkinyt otta- tu AOA:n mielestä pitää hallitusmuodon 5 §:ssä
19813: maan huomioon asiakkaiden näkökulman. tarkoitettuina hyväksyttävinä perusteina kysei-
19814: Selvityksen mukaan Kansaneläkelaitos oli kui- selle ikärajoitusta koskevalle päätökselle. Hän
19815: tenkin 10.3.1998 lukien muuttanut päätöstään katsoi, että vaikka Kansaneläkelaitoksella on
19816: siten, että ikärajoitus oli poistettu. kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuk-
19817: AOA Paunio totesi päätöksessään mm., että sesta annetun asetuksen 7 §:n mukaan oikeus
19818: päättäessään olla hankkimatta terapiapalveluita päättää palvelujen järjestämistavasta, palvelu-
19819: 65 vuotta täyttäneiltä psykoterapeuteilta Kan- jen järjestämistapaa koskeva päätös ei saa olla
19820: saneläkelaitos oli asettanut nämä psykoterapeu- sisällöltään ristiriidassa hallitusmuodon ikäsyr-
19821: tit muihin nähden eri asemaan iän perusteella. jinnän kieltävän perusoikeussäännöksen kanssa.
19822: Tästä syystä olikin arvioitava, voitiinko katsoa AOA katsoi Kansaneläkelaitoksen menetelleen
19823: olevan olemassa sellaisia hallitusmuodon 5 §:ssä virheellisesti asiassa ja saattoi käsityksensä me-
19824: tarkoitettuja hyväksyttäviä perusteita, jotka oi- nettelyn virheellisyydestä Kansaneläkelaitoksen
19825: keuttivat tällaiseen menettelyyn. Samoin oli ar- tietoon.
19826: vioitava, mikä merkitys Kansaneläkelaitoksen AOA Paunion päätös 22.5.1998, dnro 1373/4/96
19827: järjestämästä kuntoutuksesta annetun asetuk-
19828: sen 7 §:lle tuli tässä yhteydessä antaa.
19829: AOA viittasi sosiaali- ja terveysministeriön PSYKIATRISEN POTILAAN
19830: lausuntoon, jonka mukaan lääketieteellisesti ja ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN
19831: RAJOITIAMINEN
19832: kuntoutuksen näkökulmasta terapeutin ikää yk-
19833: sinomaisena korvattavuuden rajaavana tekijänä Potilaan lakimies arvosteli muun muassa poti-
19834: ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Keskeisel- laaseen Vanhan Vaasan sairaalassa kohdistettu-
19835: lä sijalla palvelujen tuottajia valittaessa tulee ja itsemääräämisoikeuden rajoituksia.
19836: olla terapeutin pätevyys, ammattitaito ja yhteis- Saadun selvityksen mukaan erilaistumatonta
19837: työkyky. jakomielitautia sairastava potilas oli ollut sairaa-
19838:
19839:
19840:
19841: 195
19842: TERVEYDENHUOLTO
19843:
19844:
19845:
19846:
19847: lassa hoidettavana yhtäjaksoisesti marraskuusta sin tarkastaa ja pidättää sairaalassa, pykälän 3
19848: 1992 lähtien. Hänen hoitoaan oli selvityksen momentissa mainittujen tahojen osoittamat lä-
19849: mukaan toteutettu hänen vaikea psyykkinen sai- hetykset on kuitenkin aina toimitettava viipy-
19850: rautensa huomioon ottaen mahdollisimman pal- mättä tarkastamattomina perille. Sanamuoton-
19851: jon vapauksia antaen. Selvityksestä ilmeni, että sa mukaisesti pykälän 3 momentti suojaa tark-
19852: sairaalan henkilökunnalle oli annettu ohje olla kailuun otetulle tai hoitoon määrätylle osoitetut
19853: yhdistämättä potilaalle hänen lakimiehensä pu- kirjeet tai muut lähetykset.
19854: heluja. Nämä puhelut tuli ohjeen mukaan yhdis- Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan
19855: tää sairaalan silloiselle ylilääkärille. Annetun oh- mukaan kirjeenvaihtoon artiklan tarkoittamas-
19856: jeen mukaisesti potilaan lakimiehen kaksi puhe- sa mielessä kuuluu myös viestintä puhelimitse.
19857: lua potilaalle yhdistettiin kesällä 1994 sairaalan Mielenterveyslain säännöstä tuleekin AOA:n kä-
19858: ylilääkärille eikä potilaalle. sityksen mukaan tulkita siten, että se kattaa
19859: Sairaalan silloisen ylilääkärin antaman selvi- myös erityisasemassa olevien mainittujen taho-
19860: tyksen mukaan puhelimen käyttöä joudutaan jen puhelimitse tapahtuvan yhteydenoton tark-
19861: rajoittamaan vapautta rajoittavissa laitoksissa kailuun otettuun tai hoitoon määrättyyn. Näin
19862: käytännön syistä esimerkiksi puhelujen keston ollen hänen käsityksensä mukaan tällaista yh-
19863: vuoksi tai muusta syystä (esim. yhteydenpito teydenottoa ei saa rajoittaa.
19864: rikolliseen toimintaan) tai potilaan psyykkisen Sairaalan silloinen ylilääkäri oli AOA:n käsi-
19865: tilan vuoksi. Ylilääkäri totesi edelleen, että poti- tyksen mukaan toiminut virheellisesti rajoittaes-
19866: laan vastaanottaessa puhelun huonossa psyy kki- saan potilaan lakimiehen puhelimitse tapahtu-
19867: sessä tilassa saattaa syntyä oleellisia väärinym- neita yhteydenottoja. Ylilääkäri ilmoitti selvi-
19868: märryksiä, jotka voivat ahdistaa potilasta ja tyksessään perustelleensa rajoittamispäätök-
19869: huonontaa hänen tilaansa. Ylilääkäri kertoo sel- siään edellä mainituilla hoidollisilla näkökohdil-
19870: vittäneensä kyseiselle lakimiehelle edellä mainit- la. Näitä näkökohtia ylilääkäri ei kuitenkaan
19871: tuja hoidollisia näkökulmia puhelimitse tapah- pystynyt yksilöimään, varsinkaan kun hän ei
19872: tuvassa yhteydenpidossa haluamatta vähim- ollut merkinnyt niitä potilaan sairauskertomuk-
19873: mässäkään määrin loukata potilaan oikeustur- seen, mikäli olisi AOA:n käsityksen mukaan ollut
19874: vaa. tarpeellista.
19875: AOA Paunio totesi, että itsemääräämisoikeu- Sairaalan nykyisen johtavan lääkärin antami-
19876: den rajoituksista säädetään mielenterveyslain 28 en kirjallisten, yksiselitteisten ohjeiden mukaan
19877: §:ssä ja että säännös koskee psykiatrista sairaala- asianajajan ja lakimiehen puhelinsoitot yhdiste-
19878: hoitoaja siis myös valtion mielisairaalassa annet- tään aina potilaalle. Nämä ohjeet ovat AOA:n
19879: tavaa hoitoa. mielestä sopusoinnussa Euroopan ihmisoikeus-
19880: AOA:n mukaan mielenterveyslain 28 §:n 3 mo- sopimuksen 8 artiklan ja mielenterveyslain 28 §:n
19881: mentissa korostetaan valvovien viranomaisten, 3 momentin sekä tapahtumisenjälkeen voimaan
19882: lainkäyttöviranomaisten ja oikeusavustajien eri- tulleen hallitusmuodon 8 §:n kanssa.
19883: tyisasemaa itsemääräämisoikeuksia rajoitettaes- Uudet perusoikeussäännökset huomioon ot-
19884: sa. Vaikka tarkkailuun otetulle tai hoitoon mää- taen mielenterveyslain 28 §:ssä säädetään AOA:n
19885: rätylle saapuvat kirjeet tai muut lähetykset voi- käsityksen mukaan puutteellisesti itsemäärää-
19886: daan pykälän 2 momentissa säädetyin edellytyk- misoikeuden rajoittamisesta. Perusoikeuksien
19887:
19888:
19889:
19890: 196
19891: TERVEYDENHUOLTO
19892:
19893:
19894:
19895:
19896: rajoittamisen tulee perustua lakiin. Koska mie- AOA Paunio arvioi ratkaisussaan kysymystä
19897: lenterveyslain 28 §:n säännöksiä itsemääräämis- toisaalta tahdosta riippumattoman ja toisaalta
19898: oikeuden rajoittamisesta ei AOA:n mielestä voi- vapaaehtoisen psykiatrisen sairaalahoidon osal-
19899: da pitää perusoikeuksien rajoittamisen oikeudel- ta.
19900: lisia edellytyksiä täyttävänä, hän oli jo erään AOA totesi asiakirjoista saamansa selvityksen
19901: toisen kanteluratkaisun yhteydessä esittänyt so- perusteella, että ylilääkäri oli ottanut kyseisen
19902: siaali- ja terveysministeriölle (30.12.1997, dnro potilaan tarkkailuun ja tehnyt kolmantena päi-
19903: 2704/2/97), että se ryhtyisi toimenpiteisiin sään- vänä tämän jälkeen asianomaisen osastonlääkä-
19904: nöksen muuttamiseksi niin, että siitä ilmenisi rinlaatiman tarkkailulausunnon perusteella pää-
19905: selkeästi kyseisen perusoikeuden rajoituksen laa- töksen, jonka mukaan edellytyksiä potilaan hoi-
19906: juus ja sen täsmälliset edellytykset. toon määräämiseen hänen tahdostaan riippu-
19907: Hän totesi tässä yhteydessä, että kyseistä sää- matta ei ollut. Kun otettiin huomioon mielenter-
19908: dösmuutosta valmistellessaan ministeriö ottanee veyslain ja hallintomenettelylain esteellisyys-
19909: huomioon myös tarpeen säätää mielenterveys- säännökset ylilääkärin olisi AOA:n näkemyksen
19910: lain 28 §:n 3 momentissa mainittujen erityisase- mukaan hoitoon määräämisestä päättävänä lää-
19911: massa olevien tahojen puhelimitse tapahtuvasta kärinä tuolloin tullut pidättyä tekemästä vii-
19912: yhteydenotosta tarkkailuun otettuun tai hoitoon meksi mainittua päätöstä. Tämän ylilääkäri oli
19913: määrättyyn. itsekin myöntänyt.
19914: AOA esitti sairaalan silloiselle ylilääkärille kä- Mitä tulee ylilääkärin osallistumiseen potilaan
19915: sityksensä tämän virheellisestä menettelystä. psykiatriseen sairaalahoitoon määräämismenet-
19916: Päätöksessä arvioitiin myös valtion mielisai- telyyn kaiken kaikkiaan, AOA totesi, että saa-
19917: raalaan ottamista koskevan päätöksen valitus- dun selvityksen mukaan ylilääkäri otti potilaan
19918: kelpoisuutta. kerran tarkkailuun, laati kerran hänestä tarkkai-
19919: AOA Paunion päätös 16.6.1998, dnro 800/4/96 lulausunnon, määräsi kerran hänet tahdosta riip-
19920: pumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon,
19921: teki kolmesti kielteisen hoitoonmääräämispää-
19922: VIRKALÄÄKÄRIN ESTEELLISYYS
19923: töksen ja päätti kerran tahdosta riippumatto-
19924: Kantelija pyysi oikeusasiamiestä tutkimaan, man hoidon lopettamisesta.
19925: osallistuiko Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin AOA totesi käsityksenään, ettei liene epätaval-
19926: kuntayhtymän Paiholan sairaalan ylilääkäri es- lista, että virkalääkäri hoitaa potilastaan tämän
19927: teellisenä yksityisvastaanotolla hoitaruansa po- tahdon mukaisesti sekä yksityisvastaanotonaan
19928: tilaan hoitoa koskevien päätöksien tekemiseen että julkisen terveydenhuollon toimintayksikös-
19929: sairaalassa. Kantelijan mielestä psykiatrisen sai- sä. Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa potilas-
19930: raalan ylilääkäri on esteeilinen tekemään poti- ta hoidettaessa on kuitenkin otettava huomioon,
19931: laan hoitoa koskevia päätöksiä sairaalassa, jos eri että psyykkisesti sairaan henkilön mahdollisuu-
19932: hoitomuotoja harkittaessa yhtenä vaihtoehtona det vapaaseen ja riippumattomaan tahdonmuo-
19933: on potilaan hoito lääkärin omalla yksityisvas- dostukseen voivat olla ainakin ajoittain rajoite-
19934: taanotolla. Kantelijan mukaan valtiovallan tuli- tut. Silloinkunryhdytään potilaan psykiatriseen
19935: SI vahvistaa yksityisvastaanottotoiminnassa sairaalahoitoon määräämismenettelyyn, poti-
19936: noudatettavat periaatteet. laan vapaa tahto puuttuu. Tällaisen potilaan
19937:
19938:
19939:
19940: 197
19941: TERVEYDENHUOLTO
19942:
19943:
19944:
19945:
19946: hoitaminen asettaa virkalääkärin toiminnalle Kuntien palveluksessa olevien lääkärien yksi-
19947: korkeat eettiset vaatimukset. tyisvastaanottotoiminta viranhoidon ohella on
19948: AOA:n käsityksen mukaan saattaisi olla perus- laajalle levinnyt, työnantajien hyväksymä va-
19949: teltua, että virkalääkäri pidättyisi osallistumas- kiintunut käytäntö. Oikeusturvakeskuksen käsi-
19950: ta potilaan psykiatriseen sairaalahoitoon mää- tyksen mukaan tämä käytäntö on valtakunnalli-
19951: räämismenettelyyn silloin, kun on kysymys lää- sesti epäyhtenäinen, mikä johtuu siitä, että kun-
19952: kärin yksityisvastaanotonaan säännöllisesti ja nissa ja kuntayhtymissä sovelletaan asianomai-
19953: jatkuvasti hoitamasta potilaasta. sia säännöksiä eri tavalla. Yksityisvastaanotto-
19954: AOA totesi päätöksessään myös, että hoitoon toiminnan ja lääkärin sairaalatoiminnan tai ter-
19955: ottamisessa ja siinä noudatettavassa etusijajär- veyskeskustoiminnan yhteensovittaminen saat-
19956: jestyksessä on otettava huomioon periaatteita, taisi oikeusturvakeskuksen käsityksen mukaan
19957: joilla on oikeudellista merkitystä. Eräs tällainen vaatia selkeyttämistä käytännön yhdenmukais-
19958: periaate on vaatimus virkamiesten esteettömyy- tamiseksi ja eri osissa maata asuvien potilaiden
19959: destä. Esteellisyyssäännösten yleisenä tarkoi- saattamiseksi yhdenvertaiseen asemaan.
19960: tuksena on taata yksittäistapauksessa toiminnan AOA totesi tältä osin seuraavan.
19961: objektiivisuus. Virkamiehen henkilökohtaiset si- "Vaikka sivutoimien pitämisen valvonta ja
19962: donnaisuudet ja vaikuttimet eivät saa vaikuttaa mahdollinen rajoittaminen ovat ensisijaisesti
19963: hänen toimintansa sisältöön. kunnallisen työnantajan asia, josta määrätään
19964: Mitä tulee ylilääkärin tekemiin päätöksiin, jot- tarkemmin kunnan tai kuntayhtymän virka-
19965: ka koskivat potilaan vapaaehtoista hoitoa, AOA säännössä, pidän mahdollisena, että yksityisvas-
19966: totesi, että saadun selvityksen mukaan ylilääkäri taanottotoiminnan ja lääkärin sairaalatoimin-
19967: oli kerran lähettänyt potilaan yksityisvastaan- nan tai terveyskeskustoiminnan yhteensovitta-
19968: otoltaan sairaalaan, kerran suorittanut hänelle minen vaatii Terveydenhuollon oikeusturvakes-
19969: tulotutkimuksen ja neljästi päättänyt hänen va- kuksen esittämistä syistä selkeyttämistä. Ter-
19970: paaehtoisen hoidon lopettamisestaan. veydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa
19971: Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella laissa (559/94) on lääkärin ammatin harjoitta-
19972: AOA katsoi, ettei ylilääkäriä hänen käsityksensä mista koskevien tarkempien määräysten antami-
19973: mukaan voitu näissä vapaaehtoista hoitoa kos- seen oikeuttava valtuutussäännös."
19974: kevissa ratkaisuissa pitää esteellisenä. AOA:n AOA saattoi ylilääkärin sekä sosiaali- ja ter-
19975: mukaan luottamus virkalääkärin puolueetto- veysministeriön tietoon käsityksensä yksityis-
19976: muuteen saattaa kuitenkin yksittäistapauksissa vastaanottotoiminnan ja lääkärin sairaalatoi-
19977: vaarautua sen johdosta, että hän osallistuu jat- minnan ja terveyskeskustoiminnan yhteensovit-
19978: kuvasti saman psykiatrista hoitoa tarvitsevan tamisesta. Hän pyysi ministeriötä ilmoittamaan
19979: potilaan hoitoa koskevaan päätöksentekoon toi- 31.12.1998 mennessä toimenpiteistä, joihin se on
19980: saalta sairaalassa ja toisaalta hoitaa tätä yksi- asiassa ryhtynyt.
19981: tyisvastaanotonaan sairaalahoidon väliaikoina. AOA Paunion päätös 18.6.1998, dnro 638/4/96
19982: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus oli lau-
19983: sunnossaan todennut yksityisvastaanottotoi- Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti 17.3.1999
19984: mintaa koskevan käytännön yhdenmukaistami- vastauksessaan virkalääkäreiden sivutoimien val-
19985: sesta seuraavaa. vonnasta seuraavaa.
19986:
19987:
19988: 198
19989: TERVEYDENHUOLTO
19990:
19991:
19992:
19993:
19994: Ministeriö toteaa korkeimman hallinto-oikeuden Asia siirrettiin viraston lakimiehelle, joka ilmoit-
19995: ratkaisun (KHO: 1995-A-28, äänestys 5-2) saat- ti toimittajalle samansisältöisen kantansa. Toi-
19996: taneen johtaa liian suureen varovaisuuteen kunnal- mittaja pyysi lakimiestä soittamaan kantelukir-
19997: listen virkamiesten sivutoimien kieltämisessä. Mi- joituksen laatijalle, joka olisi voinut kertoa val-
19998: nisteriön käsityksen mukaan sivutoimien kieltämi- tuuttaneensa hänet tiedustelemaan asiaa, ja an-
19999: nen pitäisi tarvittaessa olla mahdollista esimerkiksi toi kyseisen henkilön puhelinnumeron.
20000: sellaisessa tilanteessa, jossa terveydenhuollon am- AOA Paunio totesi kanteluun antamassaan
20001: matinharjoittajalla on tosiasiallinen vaikuttamis- päätöksessä mm. seuraavaa.
20002: mahdollisuus potilasvirtoihin, vaikka hän ei olisi-
20003: kaan tulosvastuullisessa asemassa.
20004: Ministeriö ei pidä tarkoituksenmukaisena uusi- Diaarimerkintöjen julkisuus ja salassapito
20005: en määräysten tai ohjeiden antamista virkalääkä- Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain
20006: reiden sivutoimista terveydenhuollon ammattihen- 13 §:n nojalla potilasasiakirjoihin sisältyvät tie-
20007: kilöistä annetun lain nojalla. Sen sijaan ministeriö dot ovat salassa pidettäviä. Terveydenhuollon
20008: pitää suotavana kunnallisten terveyspalvelujen ammattihenkilöstö tai muu terveydenhuollon
20009: tuottajien yhteistoimintaa ja lääkäreiden palkkaus- toimintayksiköissä työskentelevä taikka sen teh-
20010: järjestelmän uudistamista tätä tukevaksi. Kaksois- täviä suorittava henkilö ei voi ilman potilaan
20011: roolien houkuttavuutta voitaisiin vähentää julkisen kirjallista suostumusta antaa sivulliselle potilas-
20012: sektorin täydennyskoulutuksen kehittämisellä, vir- asiakirjoihin sisältyviä tietoja. Valtion virkamies
20013: kaehtosopimusten mukaisten vapaa-aikojen tur- on myös valtion virkamieslain 17 §:n nojalla vel-
20014: vaamisella sijaisten käytön avulla, perus- ja eri- vollinen pitämään salassa salassapidettäväksi
20015: koistumiskoulutusmäärien lisäämisellä työmark- määrättyjä tai yleensäkin toisen terveydentilaa
20016: kinoilta poistuvaa lääkärimäärää vastaavaksi sekä koskevia tietoja. Kun jokin asia on salassa pidet-
20017: sairausvakuutusjärjestelmän kehittämisellä. tävä, koskee tämä asiakirjajulkisuuslain 16 §:n
20018: Kunnallisen työnantajan mahdollisuutta harki- mukaan siihen liittyviä asiakirjoja.
20019: ta työntekijän sivutoimen haitallisuutta tulisi mi- Kun diaarimerkinnät sisältävät salassa pidet-
20020: nisteriön näkemyksen mukaan laajentaa kunnalli- täviä tietoja, ne eivät ole julkisia eikä diaarista
20021: sia virkamiehiä koskevia säännöksiä tai virkasään- saa aiheutua salassa pidettävän tiedon paljastu-
20022: töjä muuttamalla. mista. Saadun selvityksen mukaan nyt kysy-
20023: myksessä olevassa asiassa diaari sisälsi edellä sa-
20024: notun perusteella salassa pidettäväksi luokitelta-
20025: via tietoja potilaasta ja hänen hoitosuhteestaan.
20026: TIEDONSAANTI TERVEYDENHUOLLON Näin ollen AOA katsoi, että Terveydenhuollon
20027: OIKEUSTURVAKESKUKSEN OlAARISTA
20028: oikeusturvakeskuksen lakimiehen tulkinta ky-
20029: Toimittaja soitti Terveydenhuollon oikeustur- seessä olleiden diaaritietojen salaisuudesta ei ol-
20030: vakeskukseen tarkistaakseen, oliko sinne jätetty lut virheellinen sikäli kuin salassa pidettävyys
20031: kantelukirjoitus, jonka kopion hän oli aiemmin koski tietoja potilaan nimestä ja hänen hoitosuh-
20032: saanut haltuunsa sen laatijalta. Oikeusturvakes- teestaan. K ysytyistä tiedoista sen sijaan kanteli-
20033: kuksen kirjaamon henkilökunta kieltäytyi kerto- jan nimi ja kantelun saapumisajankohta eivät
20034: masta asiaa vedoten salassapitosäännöksiin. hänen näkemyksensä mukaan ole potilaan ase-
20035:
20036:
20037: 199
20038: TERVEYDENHUOLTO
20039:
20040:
20041:
20042:
20043: masta ja oikeuksista annetun lain tai asiakirja- toon jätetty hänen saamansa kopion mukainen
20044: julkisuuslain nojalla salassa pidettäviä. kantelu vai ei.
20045: Lakimies kertoi selvityksessään, että oikeus-
20046: turvakeskus ei pääsääntöisesti luovuta puheli-
20047: Asianosaisjulkisuus
20048: messa kantelijalle tai hänen avustajalleen salassa
20049: Lakimies totesi selvityksessään muun ohella pidettäviä tietoja. Hän kertoi ilmoittaneensa toi-
20050: myös, että lapsen vanherumaHa ei ole yksin- mittajalle, ettei pyydettyä tietoa voida ilmoittaa
20051: omaan vanhemmuutensa perusteella oikeutta toimittajalle puhelimitse ilman asianosaisen
20052: saada potilasasiakirjoihin kirjattuja lapsen ter- suostumusta. Lakimies kertoo soittaneensa kan-
20053: veydentilaa koskevia tietoja. Hänen tulee laki- telun tehneelle henkilölle toimittajalta saamaan-
20054: miehen käsityksen mukaan olla myös lapsensa sa puhelinnumeroon useamman kerran tavoitta-
20055: huolta ja tai hänellä tulee olla oikeus tietoon asia- matta ketään.
20056: kirjajulkisuuslain 19 §:n 1 momentissa määritel- AOA:n mielestä toimittajan esittämää pyyn-
20057: lyn asianosaisuuden perusteella. töä ei olisi voitu toteuttaa paljastamatta salassa
20058: AOA:n mielestä tässä asiassa ei kuitenkaan pidettävää tietoa potilaasta ja hoitosuhteen ole-
20059: ollut vanhemman osalta kysymys potilasasiakir- massaolosta. Näin ollen salassa pidettävän tie-
20060: joihin kirjattujen lapsen terveydentilaa koske- don antamiselle asetettu vaatimus kirjallisesta
20061: vien salassa pidettävien tietojen luovuttamises- pyynnöstä ja valtuutuksesta oli asiakirjain julki-
20062: ta. Kysymys oli siitä, oliko lapsen vanherumaHa suuslain 7 §:n ja potilaan asemasta ja oikeuksista
20063: kantelun tekijänä asianosaisen oikeus tietoon annetun lain 13 §:n mukainen ja tarpeellinen tur-
20064: hänen lähettämänsä kantelukirjoituksen sisällön va henkilötietojen suojalle.
20065: kirjaamisesta ja kirjelmän saapumisesta viras- Selvityksestä ilmeni myös, että lakimies oli
20066: toon. ohjannut toimittajan soittamaan viraston apu-
20067: AOA:n käsityksen mukaan tieto asian vireille laisjohtajalle asiakirjojen luovuttamisesta. Hal-
20068: tulosta koskee kantelijan etua, oikeutta tai vel- lintomenettelylain 4 §:n mukaisen yleisen neu-
20069: vollisuutta siten kuin asiakirjajulkisuuslain 19 vontavelvollisuuden perusteella lakimiehen olisi
20070: §:n 1 momentista tarkoitetaan. Näin ollen hän kuitenkin tullut ohjata toimittaja kirjallisesti
20071: piti virheellisenä lakimiehen ja Terveydenhuol- pyytämään asiakirjajulkisuuslain 8 §:n mukaista
20072: lon oikeusturvakeskuksen tässä asiassa esittä- valituskelpoista viranomaisratkaisua asiakirjan
20073: mää käsitystä siitä, ettei kantelukirjoituksen oi- julkisuuteen ja esittämään tässä vaiheessa asian-
20074: keusturvakeskukselle jättänyt henkilö olisi ollut omistajan kirjallisen valtuutuksen.
20075: oikeutettu asianomistajana saamaan tietoa asian Tältä osin AOA katsoi lakimiehen laiminlyö-
20076: vireille tulosta. neen neuvontavelvollisuutensa ja menetelleen si-
20077: ten virheellisesti.
20078: Lakimiehen menettely
20079: AOA saattoi käsityksensä lakimiehen menette-
20080: Lakimiehen selvityksen mukaan toimittaja oli lyn virheellisyydestä hänen tietoonsa. Hän saat-
20081: puhelimitse tiedustellut ensiksi kirjaajalta ja sit- toi myös Terveydenhuollon oikeusturvakeskuk-
20082: temmin lakimieheltä, oliko nimeltä mainittu lap- sen ja lakimiehen tietoon käsityksensä diaaritie-
20083: sen äiti kannellut Terveydenhuollon oikeustur- tojen julkisuudesta ja asiainosaisjulkisuudesta
20084: vakeskukselle lapsen hoidosta. Toimittajan ker- tässä asiassa.
20085: toman mukaan hän oli tiedustellut, oliko viras- AOA Paunion päätös 18.6.1998, dnro 2089/4/96
20086:
20087: 200
20088: TERVEYDENHUOLTO
20089:
20090:
20091:
20092:
20093: VALITUSOSOITUS ASIAKIRJAJULKI- saalta selvästi lisännyt potilaiden tarvetta ha-
20094: SUUTTA KOSKEVASSA ASIASSA keutua yksityislääkäreiden vastaanotoille.
20095: Kantelija arvosteli kantelussaan Jyväskylän Yksityislääkäri oli määrännyt kantelijalle suo-
20096: kaupungin K yllön terveysaseman ylilääkärin ritettavaksi laboratoriotutkimuksen, jota varten
20097: menettelyä kirjeen julkistamista koskevassa häneltä otettiin näyte Kokemäen terveyskeskuk-
20098: asiassa. sessa. Näytettä ei tutkittu terveyskeskuksessa,
20099: Kantelijan mukaan ylilääkäri kieltäytyi luo- vaan se lähetettiin tutkittavaksi yksityiseen tut-
20100: vuttamasta hänelle jäljennöstä hallussaan ole- kimuslaboratorioon. Se laskutti potilaalta näyt-
20101: vasta kantelijaa koskevasta kirjeestä, vaikka teen tutkimuksesta aiheutuneet kustannukset
20102: kantelija oli useita kertoja pyytänyt sitä häneltä. 209 markkaa.
20103: Ylilääkäri teki kieltäytymisensä johdosta kirjal- Kantelija haki korvausta kustannuksista,
20104: lisen päätöksen. Päätökseen liittämänsä valitus- mutta Kansaneläkelaitoksen paikallistoimisto
20105: osoituksen mukaan hakijalla oli mahdollisuus hylkäsi hakemuksen, koska tutkimuksen tarve
20106: valittaa ratkaisusta lääninoikeuteen. oli todettuja määräys annettu terveyskeskukses-
20107: AOA Paunio totesi, että päätökseen liitetty sa ja koska tutkimus kuului sen mukaan julkisen
20108: valitusosoitus oli yleistenasiakirjain julkisuudes- terveydenhuollon kustannettaviksi valtionapu-
20109: ta annetun lain 8 §:n vastainen ja siten virheelli- na saaduilla varoilla. Kantelija valitti päätökses-
20110: nen. Hänen käsityksensä mukaan ylilääkärin oli- tä Lounais-Suomen vakuutusalueen sosiaaliva-
20111: si tullut ohjata hakija pyytämään viranomais- kuutuslautakuntaan, joka hylkäsi valituksen.
20112: ratkaisu sosiaali- ja terveyslautakunnalta, jonka Kantelija haki laboratoriotutkimuksesta ai-
20113: päätöksestä hakijalla oli mahdollisuus valittaa heutuneiden kustannusten korvaamista myös
20114: lääninoikeuteen. kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnalta,
20115: AOA saattoi käsityksensä valitusosoituksen mutta sekään ei korvannut kustannuksia. Kau-
20116: virheellisyydestä ylilääkärin tietoon. punginhallitus pysytti lautakunnan päätöksen.
20117: AOA Paunion päätös 29.9.1998, dnro 228114/ Turun ja Porin lääninoikeus hylkäsi kantelijan
20118: 96 valituksen, koska kunta ei ollut rikkonut velvol-
20119: lisuuttaan sairaanhoidon järjestämisessä eikä
20120: kysymys myöskään ollut sosiaali- ja terveyden-
20121: SAIRAANHOITOKUSTANNUSTEN huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta anne-
20122: KORVAAMINEN
20123: tun lain 4 §:n 4 kohdassa tarkoitetusta kunnan
20124: Kokemäen terveyslautakunta oli tehnyt pää- hankkimasta palvelusta.
20125: töksen, jonka mukaan terveyskeskuksessa tut- Sosiaali- ja terveysministeriö totesi antamas-
20126: kittiin myös yksityislääkäreiden määräämät la- saan lausunnossa, että sairausvakuutuksen osal-
20127: boratoriotutkimukset. Ne tutkimukset, joita ei ta asiakirjoista ilmenevä ratkaisu on voimassa
20128: voitu tehdä terveyskeskuksessa, lähetettiin pää- olevan oikeuskäytännön mukainen. Käytännös-
20129: töksen mukaan yksityisiin laboratorioihin, jotka sä tämä merkitsee sitä, että yksityisellä sektorilla
20130: laskuuivat tutkimuksen hinnan suoraan poti- tehtyjen tutkimusten kustannukset voivat jois-
20131: laalta. Päätös tehtiin, koska yksityinen lääkäri- sakin yksittäisissä tapauksissa jäädä kokonaan
20132: keskus paikkakunnalla oli lopettanut varsinai- asiakkaan maksettaviksi. Tällaista tilannetta ei
20133: sen laboratoriotoiminnan. Lääkäripula oli toi- ministeriön mukaan voida pitää hyväksyttävä-
20134:
20135:
20136:
20137: 201
20138: TERVEYDENHUOLTO
20139:
20140:
20141:
20142:
20143: nä ja sen korjaaminen tulee ottaa huomioon lain- Kansalaisten sosiaaliturvaan ja terveyden-
20144: säädäntöä kehitettäessä. huoltoon liittyvien säännösten tulee AOA:n mie-
20145: AOA Paunio kiinnitti kanteluun antamassaan lestä olla niin täsmällisiä ja yksiselitteisiä, ettei
20146: päätöksessä huomiota siihen, että nyt esillä ole- nyt esillä olevan kaltaisia tulkintaerimielisyyk-
20147: vassa tapauksessa sosiaali- ja terveydenhuollon siä ja haittoja synny.
20148: suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain Koska kantelijan kuten useiden muidenkin va-
20149: säännös (4 §)ja sairausvakuutuslain säännös (ll kuutettujen kohdalla sairausvakuutuslain ll a
20150: a §)olivat johtaneet sellaisiin tulkintoihin, joista §:n soveltaminen oli osoittautunut ongelmalli-
20151: oli aiheutunut asiakkaalle haittaa siten, että hän seksi, AOA piti säännöksen selkeyttämistä ja
20152: oli joutunut itse maksamaan yksityislääkärin täydentämistä välttämättömänä, jotta vakuu-
20153: määräämän ja terveyskeskuksessa otetun näyt- tettujen oikeusturva sairaanhoitokustannusten
20154: teen tutkimuksesta yksityisessä laboratoriossa korvaamisessa varmentuisi. Säännöksen tulkin-
20155: aiheutuneet sairaanhoitokustannukset saamatta taa ei hänen nähdäkseen voitu jättää Kansanelä-
20156: korvauksia Kansaneläkelaitokselta tai julkisesta kelaitoksen soveltamisohjeiden varaan.
20157: terveydenhuollosta. AOA totesi, että ministeriön tiedossa jo pit-
20158: Kansaneläkelaitos oli katsonut, ettei asiakas kään olleen lainsäädännöllisen epäkohdan pois-
20159: ollut oikeutettu sairausvakuutuslain mukaiseen taminen vaatii kiireellisiä toimenpiteitä. Hän
20160: korvaukseen, koska laboratoriotutkimuksen pyysi ministeriötä ryhtymään näihin toimenpi-
20161: osalta oli kokonaisuudessaan kysymys julkisen teisiin, koska lainsäädäntö oli johtanut kanteli-
20162: terveydenhuollon toiminnasta, jonka kustan- jankohdalla ja saattoi johtaa muissakin tapauk-
20163: nuksiin sairausvakuutus ei voinut osallistua. sissa siihen, että lääkärin määräämiä potilaalle
20164: Kunta oli puolestaan katsonut, ettei kyseinen välttämättömiä terveydenhoidon kustannuksia
20165: näytteenotto kuulunut kunnan järjestäruisvas- ei joissakin yksittäisissä tapauksissa korvattaisi
20166: tuuseen ja oli tämän vuoksi kieltäytynyt korvaa- lainkaan potilaalle hänestä riippumattomista
20167: masta kustannuksia. palvelujen järjestelyihin liittyvistä syistä. Tätä
20168: AOA totesi, että tässä puutteellisen ja epäsel- AOA ei voinut pitää ihmisten yhdenvertaisen
20169: vän lainsäädännön soveltamistilanteessa hän ei kohtelun kannalta hyväksyttävänä.
20170: voinut tapahtuneesta huolimatta pitää Kan- AOA esitti sosiaali- ja terveysministeriölle kä-
20171: saneläkelaitoksen, Lounais-Suomen vakuutus- sityksensä asiasta Ja pyysi ilmoittamaan
20172: alueen sosiaalivakuutuslautakunnan, Koke- 31.3.1999 mennessä toimistaan asiassa.
20173: mäen kunnan terveyslautakunnan tai Turun ja AOA Paunion päätös 21.10.1998, dnro 1132/4/
20174: Porin lääninoikeuden menettelyä lainvastaisena. 96
20175: Hänen mielestään ei voitu kuitenkaan pitää lain- Ks. myös AOA Paunion kitje sosiaali- ja ter-
20176: kaan hyväksyttävänä sitä lopputulosta, että veysministeriölle 21.10.1998, dnro 2124/2/98
20177: asiakas joutuu lääkärin määräämiin välttämät-
20178: tömiin tutkimuksiin hakeutuessaan maksamaan
20179: Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti 24.3.1999
20180: itse näistä tutkimuksista aiheutuneet kustan-
20181: toimenpiteinään seuraavan.
20182: nukset, koska kunnallinen ja valtiollinen kor-
20183: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista
20184: vausjärjestelmä eivät ole lain puutteellisuuden ja
20185: annettua lakia (734/1992) muutettiin 1.1.1999
20186: epäselvyyden vuoksi päässeet yksimielisyyteen
20187: voimaan tulleella lailla (976/ 1998) siten, että yksi-
20188: laintulkinnasta.
20189:
20190: 202
20191: TERVEYDENHUOLTO
20192:
20193:
20194:
20195:
20196: tyislääkärin lähetteellä terveyskeskuksissa tehtävis- että Terveydenhuollon oikeusturvakeskus oli
20197: tä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista voi- 16.5.1994 pyytänyt Uudenmaan lääninhallitus-
20198: daan periä asiakkaalta maksu. Vastaavasti muu- ta toimittamaan oikeusturvakeskukselle lausun-
20199: tettiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmak- non erään lääkärin vastaanottotoiminnan tar-
20200: suista annettua asetusta (9121199 2) lisäämällä sii- kastamisesta. Lausuntoa oli pyydetty 31.8.1994
20201: hen uusi 8 b § ( 772/1998). mennessä. Tarkastus toimitettiin kuitenkin vas-
20202: Asiakasmaksulain ja -asetuksen muutoksilla on ta 3.1.1995 ja tarkastuskertomus laadittiin
20203: potilaan kannalta arvioituna tilanne osin selkeyty- 31.3.1996. Lääninhallitus lähetti 9.4.1996 lau-
20204: nyt siten, että voimassa olevien säännösten mukaan sunnon tarkastuksesta oikeusturvakeskukselle.
20205: yksityislääkärin lähetteen perusteella terveyskes- Oikeusturvakeskus totesi 10.11.1997 apulaisoi-
20206: kuksessa tehdyistä laboratoriotutkimuksista voi- keusasiamiehelle asian selvittämisen yhteydessä
20207: daan periä asiakasmaksuasetuksen mukainen antamassaan lausunnossa, että kahden hammas-
20208: maksu. Näillä muutoksilla on myös lisätty ja jous- lääkärin vastaanottoja ei ollut tuolloin vieläkään
20209: tavoitettu julkisen ja yksityisen terveydenhuollon tarkastettu, vaikka oikeusturvakeskus oli jo elo-
20210: keskinäistä yhteistyötä. kuussa 1995 pyytänyt lääninhallitusta tarkasta-
20211: Sairausvakuutuslain 11 a §:n ja sosiaali- ja maan heidän vastaanottonsa.
20212: terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudes- Oikeusturvakeskus totesi lausunnossaan
20213: ta annetun lain 4 §:n keskinäiseen toimivuuteen myös, että se oli kiinnittänyt jo pidempään huo-
20214: liittyviä mahdollisia muutos- ja kehittämistarpeita miota siihen, että Uudenmaan läänin alueen lää-
20215: on tarkoituksenmukaista tarkastella samassa yhtey- käreiden vastaanottotoimintojen tarkastamiset
20216: dessä, kun sosiaali- ja terveysministeriössä jatke- olivat viivästyneet. Se oli myös esittänyt asiasta
20217: taan julkisen terveydenhuollon ja sairausvakuutus- huolestumisensa muun muassa läänin maaher-
20218: korvausjärjestelmän välisen rajanvedon selkeyttä- ralle. Oikeusturvakeskuksen mukaan asiassa ei
20219: mistä lähinnä avo- ja laitoshoitoon liittyvän asiako- ollut voitu todeta tapahtuneen toivottua kor-
20220: konaisuuden yhteydessä. jaantumista siitä huolimatta, että toinen läänin-
20221: lääkäri oli nimitetty virkaan.
20222: Asianomaisen lääninlääkärin antaman selvi-
20223: tyksen ja selityksen mukaan viivästymiset lää-
20224: käreiden vastaanottojen tarkastamisessa ja tar-
20225: VIIVÄSTYS LÄÄKÄRIN kastuslausuntojen laatimisessa johtuivat pää-
20226: VASTAANOTTOTOIMINTOJEN asiassa silloisen Uudenmaan lääninhallituksen
20227: TARKASTAMISESSA
20228: suuresta työmäärästä suhteessa käytettävissä
20229: AOA Paunio otti omana aloitteena tutkitta- olevaan tarkastushenkilöstöön.
20230: vakseen, miksi Terveydenhuollon oikeusturva- Saadun selvityksen perusteella AOA totesi,
20231: keskuksen Uudenmaan lääninhallitukselta pyy- että lääkärin vastaanottotoiminnan tarkastami-
20232: tämät terveydenhuollon ammattihenkilöiden nen tarkastuslausunnon laatimisineen kesti lähes
20233: vastaanottotoimintojen tarkastamiset olivat vii- kaksi vuotta ja hammaslääkärin runsaat kaksi ja
20234: västyneet asetetuista määräajoista kohtuutto- puoli vuotta. Toisen hammaslääkärin vastaanot-
20235: masti. totoiminnan tarkastamista koskevaan pyyntöön
20236: Erästä kantelua tutkittaessa oli käynyt ilmi, vastaaminen kesti lähes kaksi ja puoli vuotta.
20237:
20238:
20239:
20240: 203
20241: TERVEYDENHUOLTO
20242:
20243:
20244:
20245:
20246: Oikeusturvakeskuksen käsityksen mukaan POTI LASTURVALLISUUS
20247: Uudenmaan lääninhallitukselta pyydettyjen
20248: SAIRAANKULJETUKSESSA
20249: vastaanottotoimintojen tarkastamisten viiväs- Kantelija tiedusteli, onko laitonta antaa poti-
20250: tymiset olivat pitkittäneet kyseisen lääkärin ja laalle lääkkeitä sairaankuljetuksen aikana, jos
20251: hammaslääkäreiden toiminnan asianmukaisuu- lääkkeiden antajana on muu kuin lääkäri tai jos
20252: den arviointia oikeusturvakeskuksessa eikä mah- lääkkeiden antajalla ei ole lääkärin myöntämää
20253: dollista potilasturvallisuuden vaarantumista ol- lupaa.
20254: lut myöskään voitu eräissä tapauksissa sulkea Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen sel-
20255: pois. vityksen mukaan suurin osa sairaankuljettajista
20256: AOA:n käsityksen mukaan kyseisten tervey- ei kuulu terveydenhuollon ammattihenkilöihin,
20257: denhuollon ammattihenkilöiden vastaanottotoi- vaan he ovat saaneet alalle pätevöittäväksi tar-
20258: mintojen tarkastamiset tarkastuslausuntojen koitettua kurssimuotoista koulutusta. Käytän-
20259: laatimisineen olivat kestäneet kohtuuttoman tönä on ollut, että lääkäri on antanut omalla
20260: pitkään. vastuullaan henkilökohtaisia lupia sairaankulje-
20261: Hän totesi, että lääninlääkärin näiden virka- tushenkilöstölle suorittaa tiettyjä tehtäviä. Lu-
20262: tehtävien suorittamisen viivästymiseen olivat pamenettelyä koskevien valtakunnallisten suosi-
20263: osittain vaikuttaneet hänestä riippumattomat tusten puuttuminen on koettu ongelmalliseksi.
20264: syyt, kuten hänellä tuolloin ollut suuri työmäärä Oikeusturvakeskuksen selvityksen mukaan so-
20265: toimintayksikön päällikön tehtävineen. Tästä siaali- ja terveysministeriön asettama ensihoito-
20266: huolimatta lääninlääkärin olisi AOA:n käsityk- työryhmä oli selvittänyt sairaankuljetuksen ti-
20267: sen mukaan tullut suorittaa nyt esillä olevat lannetta Suomessa. Työryhmä oli ehdottanut
20268: vastaanottotoimintojen tarkastukset huomatta- ensihoito-ja sairaankuljetustehtävissä toimivien
20269: vasti tapahtunutta nopeammin. Näin olisi tullut koulutus- ja osaamistason nostamista sekä alalla
20270: menetellä erityisesti siitä edellä mainitusta syys- toimivien saattamista nykyistä laajemmin ter-
20271: tä, että näiden tehtävien joutuisalia suorittami- veydenhuollon ammattihenkilöistä annetun
20272: sella on merkitystä potilasturvallisuudelle. Lää- lainsäädännön piiriin.
20273: ninlääkäri ei ollut esittänyt perusteita sille, että Asiassa saadun selvityksen perusteella AOA
20274: hän oli asettanut muut virkatehtävänsä tärkeys- Paunio totesi omana käsityksenään, ettei sai-
20275: järjestyksessä kyseisten tarkastusten edelle. raankuljetuksessa vallitsevaa, edellä kuvattua
20276: AOA antoi lääninlääkärille huomautuksen hä- tilannetta voitu pitää potilasturvallisuusnäkö-
20277: nen edellä selostetusta menettelystään, jota AOA kohdat huomioon ottaen tyydyttävänä.
20278: piti valtion virkamieslain 14 §:n vastaisena. Sa- Hän totesi edelleen, että koska sosiaali- ja ter-
20279: malla hän kiinnitti lääninlääkärin huomiota vas- veysministeriö oli jo kehottanut oikeusturvakes-
20280: taisen varalle virkatehtävien suorittamisen jou- kusta selvittämään sairaankuljettajan ammat-
20281: tuisuuteen sekä siihen, että tehtävät tulee aset- tiin johtavan koulutuksen ja pätevyyden, sai-
20282: taa niiden laadun vaatimaan tärkeysjärjestyk- raankuljettajien rekisteröimistä koskevat järjes-
20283: se en. telyt sekä tarvittavat lainsäädäntöä koskevat
20284: AOA Paunion päätös 12.10.1998, dnro 1239/2/ muutokset ja koska tämä selvittelytyö oli par-
20285: 97 haillaan meneillään, asia ei antanut hänelle tässä
20286: vaiheessa aihetta enempään.
20287:
20288:
20289: 204
20290: TERVEYDENHUOLTO
20291:
20292:
20293:
20294:
20295: AOA Paunion päätös 26.10.1998, dnro 780/4/ tä, vaikka hallintomenettelylain 4 §:n palvelupe-
20296: 98 riaate koskeekin nimenomaisesti ainoastaan me-
20297: nettelyllisiä seikkoja. Käsityksensä tueksi hän
20298: viittasi mm. oikeuskirjallisuudessa omaksuttuun
20299: TERVEYDENHUOLLON
20300: OIKEUSTURVAKESKUKSEN tulkintaan.
20301: NEUVONTAVELVOLLISUUS AOA totesi, että virkamiehet ovat hänen käsi-
20302: tyksensä mukaan mahdollisuuksiensa mukaan
20303: Kantelija arvosteli kirjoituksessaan Tervey-
20304: pyrkineet antamaan kantelijalle informaatiota
20305: denhuollon oikeusturvakeskusta siitä, että hä-
20306: siinä määrin kuin heillä on sitä ollut ja sikäli kuin
20307: nelle oli annettu virheellisiätietoja liittyen hänen
20308: asia on kuulunut oikeusturvakeskuksen toimi-
20309: suorittamansa hammaslääkärin tutkinnon jäl-
20310: alaan. Yksityiskohtainen toisten ED-maiden
20311: keisen käytännön palvelun suorittamiseen Iso-
20312: käytäntöjen selville ottaminen yksityisen henki-
20313: Britanniassa. Täksi palveluksi Terveydenhuol-
20314: lön käytännön palvelun toteuttamiseksi ei kui-
20315: lon oikeusturvakeskus hyväksyy, paitsi Suomes-
20316: tenkaan hänen mielestään kuulunut oikeustur-
20317: sa, myös muussa EU- tai ETA-valtiossa suorite-
20318: vakeskuksen virkamiesten tehtäviin.
20319: tun vastaavan palvelun. Koska kantelijalla ei
20320: AOA korosti, että palveluperiaate toteutuu
20321: ollut oikeutta harjoittaa itsenäisesti hammaslää-
20322: hänen mielestään tällaisissa tapauksissa parhai-
20323: kärin ammattia, hänelle tuli vaikeuksia paikalli-
20324: ten sitä kautta että tietoja tarvitsevaa kehote-
20325: sen työpaikan saannissa Iso-Britanniassa, ja hän
20326: taan kääntymään Suomessa sijaitsevan kyseisen
20327: joutui suorittamaan orientoivaa vaihetta vas-
20328: valtion edustuston tai asianomaisen alan ammat-
20329: taavan palvelun palkattomassa tehtävässä. Hän
20330: tijärjestön puoleen kuten Terveydenhuollon oi-
20331: olisi ilmoituksensa mukaan voinut hakea paikal-
20332: keusturvakeskuksen mukaan onkin tapana teh-
20333: lista "house officer" -työtä opetussairaaloista, jos
20334: dä.
20335: hän olisi tiennyt tästä mahdollisuudesta. Hänen
20336: AOA Paunion päätös 6.11.1998, dnro 153/4/97
20337: mielestään kyseisen käytännön tunteminen tai
20338: ainakin asioista selvän ottaminen olisi kuulunut
20339: Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle.
20340: VIRKAMIEHEN KIELENKÄYTTÖ
20341: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ilmoitti
20342: antaneensa kantelijalle ne tiedot, jotka sillä oli Kantelossa oli kysymys kantelijan hoidon
20343: käytettävissään. Sen mukaan tiedot osoittautui- asianmukaisuudesta Päijät-Hämeen keskussai-
20344: vat myöhemmin valitettavasti paikkansa pitä- raalassa. Kantelun johdosta apulaisoikeusasia-
20345: mättömiksi. Se katsoi kuitenkin tehneensä asias- miehelle antamassaan selvityksessä apulaisyli-
20346: sa parhaansa, vaikka ammatinharjoittamisoi- lääkäri oli todennut kantelijan olevan "valehte-
20347: keuksien myöntämisten yksityiskohtia koske- leva ja umpikiero huijari" ja että "varsin usein
20348: vien tietojen hankkiminen eri maiden osalta ei potilaan soittaessa on ollut vaikeata saada hänen
20349: sinänsä kuulukaan sen toimialaan. puheestaan selvää, tällaista mongerrusta kuulee
20350: AOA Paunio totesi ratkaisussaan, että hallin- usein niillä, jotka ovat joutuneet ottamaan alko-
20351: to-oikeudellisiin periaatteisiin kuuluva palvelu- holia tai ovat voimakkaan lääkeainehuumauk-
20352: periaate tarkoittaa sitä, että virkamiehen tulee sen vaikutuksen alaisina."
20353: mahdollisuuksiensa mukaan tiedottaa myös hal- Kantelijan hoitoa koskevat väitteet eivät an-
20354: linnonalaan kuuluvista aineellisista säännöksis- taneet aihetta toimenpiteisiin. AOA Paunio tote-
20355:
20356:
20357: 205
20358: TERVEVDENHUOLTO
20359:
20360:
20361:
20362:
20363: si kuitenkin apulaisylilääkärin lausuman johdos- oli kirjattu seuraava merkintä: "Potilas vaikut-
20364: ta, että hallitusmuodon 16 §:n mukaanjokaisella taa älyllisesti heikkolahjaiselta eikä kumppanin-
20365: on oikeus saada asiansa asianmukaisesti käsitel- sa taso kummoiselta tunnu".
20366: lyksi. Tähän kuuluu oleellisena osana virkamie- Lääninhallituksen samassa asiassa antamassa
20367: hen hyvä ja asianmukainen käytös kaikkia asiak- päätöksessä oli lausuttu, ettei veljen sairausker-
20368: kaitaan kohtaan niin kirjallisesti kuin suullisesti tomuksessa ollut syytä arvioida kantelijan älyk-
20369: asioita käsiteltäessä. Hallitusmuodon säännök- kyystasoa. Lääninhallitus oli kiinnittänyt ylilää-
20370: set velvoittavat kaikkia virkamiehiä. kärin huomion siihen, että potilasasiakirjoihin
20371: Julkinen virka edellyttää lisäksi aina julkista tulee merkitä vain niiden käyttötarkoituksen
20372: luotettavuutta. Tähän kuuluu oleellisena osana kannalta tarpeellisia tietoja.
20373: puolueettomuusvaatimus. Puolueettomuutta AOA Paunio totesi kanteluun antamassaan
20374: edellyttää myös hallitusmuodon 5 §:n säännös, vastauksessa voivansa yhtyä lääninhallituksen
20375: jonka mukaan kaikkia on kohdeltava virkatoi- päätöksessä esiin tuotuihin käsityksiin. Myös-
20376: minnassa yhdenvertaisesti. Puolueettomuusvaa- kään kantelun johdosta asiaa selvitettäessä ei
20377: timus koskee kaikkea virkatoimintaa. ilmennyt seikkoja, joiden johdosta kantelijasta
20378: Apulaisylilääkärin lausuntoa oli pidettävä sä- olisi ollut syytä kirjata käsityksiä veljen sairaus-
20379: vyltään epäasiallisena. Mikäli asiakkaasta on kertomukseen.
20380: aiheellista esittää arvostelevia käsityksiä, tulee Koska lääninhallitus oli kiinnittänyt ylilääkä-
20381: sekin esittää mahdollisimman asiallisesti. Sitä rin huomiota asiaan, AOA tyytyi saattamaan
20382: paitsi apulaisylilääkärin esittämä kärkevä arvos- jäljennöksen ratkaisustaan ylilääkärin tietoon.
20383: telu ei ollut kantelijan hoidon asianmukaisuudes- AOA Paunion päätös 16.11.1998, dnro 1483/4/
20384: ta esittämien väitteiden tutkimiseksi tarpeen. 97
20385: AOA katsoi, ettei apulaisylilääkärin lausuma
20386: täytä virkamiehen käyttäytymiseltä edellytettä- ERISTÄMISEN KÄYTTÖ PSYKIATRISESSA
20387: viä ja asian asianmukaisen käsittelyn vaatimuk- SAIRAALAHOIDOSSA
20388: sia edes siinä tapauksessa, että lausunnossa esite- Asia
20389: tyille näkemyksille olisi perusteita. Hän kiinnitti
20390: AOA Paunio otti 17.9.1997 omasta aloittees-
20391: apulaisylilääkärin huomiota siihen, että virka-
20392: taan tutkittavaksi eristämisen käytön psykiatri-
20393: miehen tulee tilanteesta riippumatta pyrkiä puo-
20394: sessa sairaalahoidossa.
20395: lueettomuuteen ja asiallisuuteen.
20396: Asian tutkittavaksi ottamiseen antoivat ai-
20397: AOA Paunion päätös 16.11.1998, dnro 333/4/
20398: heen eräät tarkastuksilla tehdyt havainnot sekä
20399: 97
20400: julkisuudessa esitetyt tutkimustulokset ja tiedot
20401: eristämisen laajuudesta. Koska eristäminen mer-
20402: EPÄASIALLINEN MERKINTÄ kitsee erityisen voimakasta vapauden ja koske-
20403: POTI LASASIAKIRJOISSA
20404: mattomuuden rajoitusta ja sitä tulisi tästä syys-
20405: Paiholan sairaalan ylilääkäri oli tehnyt kante- tä käyttää rajoitetusti, AOA katsoi aiheelliseksi
20406: lijan veljen potilasasiakirjoihin merkinnän kan- selvittää valtakunnallisesti eristämisen käyttöä
20407: telijan älykkyydestä tämän käydessä veljensä psykiatrisessa sairaalahoidossa.
20408: kanssa noutamassa sairaalasta veljeä koskevia Eristämisen käyttöä selvitettiin perehtymällä
20409: potilasasiakirjoja. Veljen sairauskertomukseen kaikkien psykiatristen sairaaloiden eristämistä
20410:
20411:
20412: 206
20413: TERVEYDENHUOLTO
20414:
20415:
20416:
20417:
20418: koskeviin tietoihin ja selvityksiin vuodelta 1996. Eristäminen on selvityksen mukaan keskeinen
20419: Nämä tiedot ja selvitykset koskivat eristämisen ja erittäin laajalti käytetty itsemääräämisoikeu-
20420: tapoja ja syitä, eristämisten kestoa ja määrää, den rajoitus tahdosta riippumattomassa psykiat-
20421: eristämistä koskevaa päätöksentekomenettelyä, risessa sairaalahoidossa. Sitä on pidettävä vaka-
20422: eristämiseen liittyviä menettelytapoja (eristämi- vana puuttumisena hallitusmuodossa turvat-
20423: sen tiloja ja turvallisuutta, eristyksessä olevan tuun henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemat-
20424: potilaan seurantaa ja eristämisestä potilasasia- tomuuteen sekä ihmisen itsemääräämisoikeu-
20425: kirjoihin tehtäviä merkintöjä), sairaaloiden eris- teen ja sitä tulisi tästä syystä käyttää erittäin
20426: tämisohjeita sekä lääninhallitusten arvioita eris- rajoitetusti.
20427: tämisen käytöstä. Eristäminen on mielenterveyslain 28 §:n mu-
20428: AOA totesi päätöksessään muun muassa seu- kaan mahdollista tarkkailuun otetun tai hoitoon
20429: raavaa. määrätyn potilaan kohdalla tilanteessa, jossa
20430: hänen sairautensa hoito tai hänen turvallisuu-
20431: Yleisiä havaintoja tensa tai toisen henkilön turvallisuus sitä välttä-
20432: Selvityksestä kävi ilmi, että eristämistä käyte- mättä vaatii. Vaikka mielenterveyslain 28 §:n
20433: tään varsin runsaasti ja että sitä käytetään myös säännöksessä itsemääräämisoikeuden rajoituk-
20434: hyvin pitkäaikaisesti. Eristämiskertoja oli eri set rajataan edellä mainitulla tavalla, jättää
20435: sairaanhoitopiirien ja valtion mielisairaaloissa säännös kuitenkin sen soveltajille laajan tulkin-
20436: vuonna 1996 yhteensä yli 14 000. Pisimmillään tamahdollisuuden. Säännöksen tulkintaongel-
20437: eristämiset kestivät kuukausia. Samoin selvityk- mia eivät ole poistaneet säännöksen soveltami-
20438: sessä tuli ilmi, että sairaaloiden hoitokäytännöis- sen tulkinta-avuksi annetut sairaalakohtaiset,
20439: tä ja -perinteistä johtuen potilas saatetaan sa- epäyhtenäiset ohjeet.
20440: manlaisessa tilanteessa eristää toisissa sairaalois-
20441: sa aina lepositeisiin, toisissa eristyshuoneeseen. Puutteet eristämisen käytössä
20442: Lepositeisiin eristämisiä oli kunnallisissa psy- Puutteina sairaaloiden menettelyssä havait-
20443: kiatrisissa sairaaloissa muissa lääneissä kuin tiin muun muassa seuraavaa.
20444: Länsi-Suomen läänissä yli puolet kaikista eristä-
20445: misistä ja sitä näytetään siis käytetyn säännölli- Edellytykset
20446: sesti eristämisen tapana. Valtion mielisairaalois- Selvitysten mukaan joissakin yksittäisissä sai-
20447: sa potilaita sen sijaan eristettiin lepositeisiin vä- raaloissa eristettiin omasta tahdostaan hoidetta-
20448: hän. vaksi otettuja potilaita, mitä on pidettävä lain-
20449: vastaisena menettelynä, koska ainoastaan tark-
20450: Oikeudellisia lähtökohtia
20451: kailuun otettu tai hoitoon määrätty potilas saa-
20452: Mielenterveyslain perusteella henkilö voidaan daan lain mukaan eristää. Tällaista lainvastaista
20453: ottaa tarkkailuun tai määrätä tahdosta riippu- menettelyä tuli kuitenkin ilmi selvityksen yhtey-
20454: mattamaan hoitoon. Tällainen päätös merkitsee dessä vain yksittäisissä tapauksissa.
20455: pitkälle menevää puuttumista henkilön oikeuk-
20456: Tavat
20457: siin. Se ei kuitenkaan oikeuta potilaan eristämi-
20458: seen eikä hänen muiden perus- ja ihmisoikeuk- Samoin havaittiin, että eristämisen tapa riip-
20459: siensa rajoittamiseen. puu paljolti sairaaloiden hoitokäytännöistä ja
20460:
20461:
20462: 207
20463: TERVEYDENHUOLTO
20464:
20465:
20466:
20467:
20468: -perinteistä ja että potilas saatetaan samanlaisis- teen ja koskemattomuuteen kuin eristäminen on.
20469: sa tilanteissa eristää toisissa sairaaloissa aina le- Ollakseen lainmukainen eristämisen peruste, esi-
20470: positeisiin, toisissa eristyshuoneeseen. merkiksi rauhattomuuteen, sekavuuteen tai ää-
20471: Laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoi- nekkyyteen tulee liittyä muiden potilaiden vaka-
20472: toon ei kuitenkaan kuulu se, että eristämisen vaa häirintää tai potilasta uhkaava vaara joutua
20473: tapa valitaan rutiininomaisesti asianomaisessa tällaisen häiriköinnin vuoksi muiden potilaiden
20474: laitoksessa vallitsevan hoitokäytännön tai -pe- väkivallan kohteeksi.
20475: rinteen mukaan. Terveydenhuollon oikeusturva- Potilaan yhteistyökyvyttömyys, hoitokieltei-
20476: keskuksen asiantuntijalausunnon mukaan lepo- syys tai epäsosiaalisuus eivät myöskään oikeuta
20477: siteiden tarkoituksena on estää levotonta potilas- eristämään potilasta. Eristämisen syyksi kirjat-
20478: ta vahingoittamasta itseään eristyksen aikana. tu "potilaan eristäminen sairaalaan tulovaihees-
20479: Potilaan eristämisessä lepositeisiin tulisi siten sa poliisin käsiraudoissa tuomana" kuvaa AOA:n
20480: olla erittäin pidättyväinen niiden potilaille mah- mukaan eristämisen automatiikkaa, mitä ei
20481: dollisesti aiheuttamien riskien vuoksi. AOA:n myöskään voida pitää lainmukaisena ellei tilan-
20482: käsityksen mukaan lääkärin tulisikin valita poti- teeseen liity sellaista potilaan oman tai muiden
20483: laan eristämisen tapa kussakin yksittäistapauk- turvallisuuden uhkaa, joka oikeuttaa eristämi-
20484: sessa huolellisesti arvioimansa potilaan hoidolli- seen.
20485: sen tarpeen mukaan. AOA totesi, että yksittäiset sanat eivät usein-
20486: kaan anna tosiasiallista kuvaa niistä syistä, jotka
20487: johtavat eristämiseen. Tämän vuoksi tällä ta-
20488: Tahdosta riippumattomassa hoidossa olevan voin kuvatuista eristämisen syistä ei voidakaan
20489: tai tarkkailuun otetun henkilön eristäminen on tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Toisaalta
20490: lain mukaan sallittua vain siinä määrin kuin po- ne voivat kuitenkin kuvastaa myös sitä, että
20491: tilaan sairauden hoito tai hänen turvallisuutensa eristäminen tapahtuu tosiasiallisesti perusteilla,
20492: tai toisen henkilön turvallisuus välttämättä vaa- jotka ovat lainvastaisia.
20493: tii. Selvityksen yhteydessä tuli esille runsaasti Hän korosti, että perusoikeuksia rajoittavaa
20494: sellaisia eristämisen syitä, joita tulee perusoike- lainsäädäntöä tulee aina tulkita suppeasti ja että
20495: usnäkökulmasta arvioida kriittisesti. Sellaisia eristämisen syitä koskevat kirjaukset tulee tehdä
20496: eristämisen syitä, joita ei voida pitää sellaisenaan mahdollisimman tarkoin ja huolellisesti. Esimer-
20497: lainmukaisina, ellei niihin liity muita tässä mai- kiksi eristämisen syyksi ilmoitettua "muuta syy-
20498: nitsemaUomia tekijöitä, ovat esimerkiksi varas- tä" ei voida pitää lainmukaisena.
20499: taminen, WC:n tukkiminen, karkausyritys. Tä-
20500: mänkaltaisten merkintöjen perusteella näyttää Päätöksenteko
20501: siltä, että eristämistä on tällaisissa tilanteissa Selvityksessä kävi ilmi myös, että eristämises-
20502: käytetty rangaistustarkoituksessa lainvastaises- tä ei päätä aina käytännön tilanteissa lääkäri.
20503: ti. Rangaistusluontoisen vapaudenriiston voi AOA:n mukaan lääkärin lain mukaisiin tehtäviin
20504: määrätä ainoastaan tuomioistuin. Myös esimer- kuuluu eristämisestä päättäminen. Tämä edel-
20505: kiksi potilaan rauhattomuus, sekavuus tai ää- lyttää lääkärin henkilökohtaisesti tutkivan poti-
20506: nekkyys eivät ainakaan kaikissa tilanteissa voi laan. Tämän vuoksi ei voida pitää asianmukaise-
20507: sellaisenaan olla lainmukaisia syitä niin voimak- na, että lääkäri, äkkitilanteita lukuun ottamat-
20508: kaalle puuttumiselle henkilökohtaiseen vapau- ta, antaa luvan potilaan eristämiseen puhelimit-
20509:
20510: 208
20511: TERVEYDENHUOLTO
20512:
20513:
20514:
20515:
20516: se. Kun potilas on jouduttu äkkitilanteessa eris- erittäin huolellisesti ja selkeästi. Tämä koskee
20517: tämään, lääkärin tulee mahdollisimman pian erityisesti eristämisen syiden kirjaamista.
20518: saapua tutkimaan potilas ja päättää eristämises-
20519: tä ja sen tavasta. Eristämistä koskeva lainsäädäntö
20520: Menettely Myös lainsäädännössä todettiin puutteita.
20521: AOA on jo aikaisemmin erääseen kanteluun
20522: AOA totesi päätöksessään vielä, että selvitys-
20523: antamassaan päätöksessä todennut, että mie-
20524: ten mukaan eristäminen näytetään eristämisoh-
20525: lenterveyslain 28 §:n säännöstä ei voida pitää
20526: jeiden mukaisesti toteutettavan turvallisesti ja
20527: perusoikeuksien rajoittamisen oikeudellisia edel-
20528: potilasta vahingoittamatta. Tarkastetuissa sai-
20529: lytyksiä täyttävänä ja esittänyt tuossa yhtey-
20530: raaloissa eristystilat eivät kuitenkaan ole aina
20531: dessä sosiaali- ja terveysministeriölle, että se ryh-
20532: olleet asianmukaisia. Eristystilan asianmukai-
20533: tyisi toimenpiteisiin säännöksen muuttamiseksi
20534: suudella on huomattava merkitys arvioitaessa
20535: niin, että laista ilmenisi selkeästi perusoikeuden
20536: sitä, onko potilaan eristäminen kokonaisuudes-
20537: rajoituksen laajuus ja sen täsmälliset edellytyk-
20538: saan toteutettu siten, että se on ihmisarvon mu-
20539: set. Säädösmuutosta valmistellaankin ministe-
20540: kaista kohtelua ja laadultaan hyvää terveyden-
20541: riössä parhaillaan virkatyönä.
20542: ja sairaanhoitoa. Tämä edellyttää, että eristysti-
20543: Eristämisen käyttöä nyt tutkittaessa tuli jäl-
20544: la on hyvässä kunnossa oleva ikkunallinen tila,
20545: puhdas, raikas, tuuletettu ja riittävän lämmin, leen selkeästi ilmi, että säännöksestä tulisi ny-
20546: asianmukaisin vuode- ja suojavaattein, mahdol- kyistä täsmällisemmin käydä ilmi ne perusteet,
20547: lisesti muutoinkin, varustettu, ja josta potilaalla joilla tahdosta riippumattomassa hoidossa ole-
20548: myös on aina niin halutessaan mahdollisuus saa- van potilaan perusoikeuksia voidaan rajoittaa
20549: da yhteys soittokellolla tai muutoin hoitohenki- sekä se, että näiden rajoitusten sisältö ja laajuus
20550: tulisi käydä ilmi säännöksestä. Tämän mukaises-
20551: lökuntaan. Ihmisarvoiseen kohteluun ja hyvään
20552: ti laista tulisi ilmetä eristämisen edellytykset,
20553: terveyden- ja sairaanhoitoon kuuluu myös, että
20554: eristämisen tavat, eristämisestä päättäminen,
20555: potilas eristetään riittävästi ja inhimillisesti vaa-
20556: eristämisen kesto ja eristämistä koskevan pää-
20557: tetettuna.
20558: töksen voimassaolo sekä eristetyn potilaan seu-
20559: Seuranta rantaan liittyvät keskeiset menettelytavat.
20560: Eristetyn potilaan seurannan todettiin sairaa- AOA:n näkemyksen mukaan lainsäädännön
20561: loissa toteutetun toisistaan poikkeavilla tavoilla. muuttaminen on tässä suhteessa tarpeen tahdos-
20562: Esimerkiksi lepositeisiin eristetyn potilaan hy- ta riippumattomassa psykiatrisessa sairaalahoi-
20563: vinvoinnin ja turvallisuuden seurantaa koskevat dossa olevien potilaiden perusoikeuksien turvaa-
20564: ohjeet ovat hyvinkin epäyhtenäisiä. Potilaan miseksi.
20565: hyvinvoinnin seurannassa eristämismerkinnät
20566: ovat tärkeä osa potilaan ja hoitohenkilökunnan Taloudellisten voimavarojen
20567: oikeusturvaa. Yksityiskohtaiset merkinnät ovat
20568: vaikutus eristämiseen
20569: välttämättöminä eristämisen käytön valvonnan AOA totesi päätöksessään myös, että ensta-
20570: kannalta ja arvioitaessa eristämisellä saavutet- misten määrää voidaan vähentää ja psykiatri-
20571: tuja tavoitteita. Myöhempien tulkintavaikeuksi- sessa sairaalahoidossa hoidon laatua parantaa
20572: en poissulkemiseksi merkinnät tulisi tehdä myös monin erilaisin toimin. Sosiaali- ja terveysminis-
20573:
20574:
20575: 209
20576: TERVEYDENHUOLTO
20577:
20578:
20579:
20580:
20581: teriö on lausunnossaan viitannut mm. psykiatri- lisi ilmetä eristämisen edellytykset, eristämisen
20582: pulan poistamiseen ja henkilökunnan koulutuk- tavat, eristämisestä päättäminen, eristämisen
20583: seen. kesto ja eristämistä koskevan päätöksen voimas-
20584: Potilaalla on lain mukaan oikeus laadultaan saolo sekä eristetyn potilaan seurantaan liittyvät
20585: hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Hallitus- keskeiset menettelytavat. Hänen nähdäkseen
20586: muodon mukaan jokaisella on oikeus turvallisuu- lainsäädännön muuttaminen on tässä suhteessa
20587: teen ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. tarpeen tahdosta riippumattomassa psykiatri-
20588: Julkisella vallalla on velvollisuus turvata perus- sessa sairaalahoidossa olevien potilaiden perusoi-
20589: j a ihmisoikeuksien toteutuminen. Eräs keskeinen keuksien turvaamiseksi.
20590: keino, jolla tämä voi tapahtua on taloudellisten Hän esitti samalla sosiaali- ja terveysministe-
20591: voimavarojen kohdentaminen. riölle, että se ryhtyisi yhdessä Sosiaali- ja terve-
20592: Muun muassa riittävillä henkilöstöresursseilla ysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kanssa
20593: ja asianmukaisilla tilaratkaisuilla saatetaan vä- toimenpiteisiin valtakunnallisen luotettavan ti-
20594: hentää eristämisten määrää ja toisaalta mahdol- lastoinnin luomiseksi ja muiden tarpeellisten tie-
20595: listaa eristämisen turvallisuus ja potilaan oikeus tojen keräämiseksi eri sairaanhoitopiirien henki-
20596: saada laadultaan hyvää terveyden- ja sairaan- löstöresursseista ja niiden vaikutuksesta eristä-
20597: hoitoa. Tätä käsitystä riittävien henkilöstöre- miseen. Tällaisia tietoja tarvittaisiin hänen näh-
20598: surssien ja asianmukaisten tilaratkaisujen merki- däkseen voimavaroja koskevan päätöksenteon
20599: tyksestä tukevat AOA:n tarkastuksilla tekemät perusteena.
20600: havainnot ja tässä asiassa saadut asiantuntija- Hän kiinnitti ministeriön huomiota myös sii-
20601: lausunnot. hen, että sen tulisi selventää valtion toimielinten
20602: Puutteena on kuitenkin pidettävä sitä, että kuntiin kohdistuvan valvonnan sisältöä mielen-
20603: käytettävissä ei ole luotettavaa valtakunnallista terveystyön alueella. Hän oli jo alaikäisten psy-
20604: tilastointia ja tietoja eri sairaanhoitopiirien hen- kiatrista tahdosta riippumatonta hoitoa ja sen
20605: kilöstöresursseista eikä niiden vaikutuksesta ongelmia koskevassa päätöksessä 31.12.1997
20606: eristämisen käyttöön. Tällaisia tietoja tarvittai- kiinnittänyt ministeriön huomiota asiaan, tuol-
20607: siin voimavaroja koskevan päätöksenteon perus- loin alaikäisten hoidon valvonnan osalta.
20608: teena. Joka tapauksessa riittävien henkilöstöre- Hän saattoi lisäksi käsityksensä eristämisen
20609: surssien ja asianmukaisten tilaratkaisujen merki- käytössä havaitsemistaan puutteista sairaaloissa
20610: tyksen huomiotta jättämistä voimavaroja kos- sosiaali- ja terveysministeriön, Terveydenhuol-
20611: kevassa päätöksenteossa ei voida pitää julkisen lon oikeusturvakeskuksen, Sosiaali- ja terveys-
20612: vallan perusoikeuksien turvaamisvelvoitteen alan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen, läänin-
20613: mukaisena. hallitusten, Ahvenanmaan maakunnan, sairaan-
20614: hoitopiirien ja psykiatrista sairaalahoitoa auta-
20615: Toimenpiteet vien toimintayksiköiden tietoon.
20616: AOA saattoi käsityksensä mielenterveyslain Sosiaali- ja terveysministeriötä pyydettiin il-
20617: 28 §:n täsmentämistarpeesta sosiaali- ja terveys- moittamaan 31.10.1999 mennessä, mihin toi-
20618: ministeriön tietoon ja pyysi, että se ottaisi menpiteisiin päätös on antanut aihetta.
20619: AOA:n käsityksen huomioon valmisteltaessa AOA Paunion päätös 31.12.1998, dnro 1893/2/
20620: säädösmuutoksia mielenterveyslakiin. Laista tu- 97
20621:
20622:
20623:
20624: 210
20625: SOTILASASIAT JA PUOLUSTUSHALLINTO
20626:
20627:
20628:
20629:
20630: SOTILASASIAT JA sen maaraaminen kurinpitomenettelyssä ei ole
20631:
20632: PUOLUSTUSHALLINTO enää mahdollista. Muutos johtui perusoikeusuu-
20633: distuksesta, jonka yhteydessä henkilökohtaisen
20634: koskemattomuuden ja vapauden suojasta sää-
20635: Yleistä
20636: dettiin entistä yksityiskohtaisemmin. Perusoi-
20637: Oikeusasiamiehen tulee johtosääntönsä 10 §:n keusnäkökulman katsottiin edellyttävän, että
20638: mukaan seurata erityisesti varusmiesten kohte- vapaudenmenetyksen sisältävän rangaistuksen
20639: lua ja suorittaa tarkastuksia puolustuslaitoksen voi määrätä vain tuomioistuin.
20640: eri yksiköissä. Oikeuskanslerin ja oikeusasiamie- Sotilassyytteitä käsiteltiin käräjäoikeuksissa
20641: hen tehtävien jaosta annetun lain mukaan oi- kertomusvuonna 4 75 kpl. Arestirangaistuksia
20642: keuskanslerin on yleensä siirrettävä puolustus- tuomittiin vain 13 varusmiehelle. Helsingin ja
20643: voimia, rajavartiolaitosta ja rauhanturvaaruis- Rovaniemen käräjäoikeuksissa sekä Helsingin
20644: henkilöstöä sekä sotilasoikeudenkäyntiä koske- hovioikeudessa käsiteltiin yhteensä neljää oikeus-
20645: vat asiat oikeusasiamiehelle. Käytännössä oi- asiamiehen määräyksestä nostettua sotilassyyte-
20646: keusasiamies on siten maassamme ainoa puolus- asiaa (ks. EOA:n kertomus 1996 s. 70- 74 sekä
20647: tusvoimien ulkopuolinen varusmiesten ja mui- kertomus 1997 s. 220-221 ja 224- 225). Kaikissa
20648: den sotilashenkilöiden oikeuksien valvoja. Kan- päädyttiin rangaistuksen tuomitsemiseen.
20649: sainvälisten vertailujen valossa on melko harvi- Oikeusministeriön asettama sotilassyyttäjä-
20650: naista, että puolustusvoimiin ylipäänsä kohdis- työryhmä on mietinnössään 14.4.1999 on ehdot-
20651: tuu tällaista riippumatonta ulkopuolista valvon- tanut sotilasoikeudenkäyntimenettelyn uudista-
20652: taa. Euroopan neuvoston äskettäin julkaistussa mista siten, että syyttäjän tehtävät sotilasrikok-
20653: raportissa mainitaan Suomi, Ruotsi ja Saksa sia koskevissa asioissa vastedes siirrettäisiin soti-
20654: malliesimerkkeinä niistä maista, joissa varus- laslakimiehiltä kihlakunnansyyttäjille. Sotilas-
20655: miesten oikeuksien ulkopuolinen valvonta on lakimiesten aseman ja tehtävien on katsottu so-
20656: asianmukaisesti järjestetty. pivan huonosti syyttäjätehtävien hoitamiseen
20657: Oikeusasiamiehen kansliassa katsotaan soti- nykyisessä organisaatiossa, jossa viralliset syyt-
20658: lasasioihin kuuluvaksi myös rintamasotilastun- täjät ovat yleensä päätoimisia ja organisatorises-
20659: nuksia samoin kuin sisäasiainministeriön alaista ti riippumattomia. Uudistuksen tarkoituksena
20660: mutta sotilaallisesti järjestettyä rajavartiolai- on edistää luottamusta syyttäjien puolueetto-
20661: tosta koskevat asiat. Sen sijaan sotilasvamma- muuteen.
20662: asiat on tilastoitu sosiaaliturvan piiriin. Voimassa olevan rikoslain 45luvun 26 §:n mu-
20663: Oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten kaan sotilaan poliittinen toiminta on tietyissä
20664: välisen tehtäväjaon mukaan sotilasasiat ja puo- tapauksissa rangaistavaa. Sotilas ei saa ilman
20665: lustushallinto kuuluvat OA Lehtimaj alle. Tämän esimiehensä lupaa osallistua puolueen tai puolue-
20666: asiaryhmän pääesittelijänä on toiminut esitteli- poliittisen yhdistyksen julkiseen tilaisuuteen tai
20667: jäneuvos Raino Marttunen. muuhun kokoukseen siten, että hän pitää alus-
20668: tuksia tai esitelmiä taikka lausuu mielipiteitä
20669: Sotilasoikeudenhoito
20670: puoluepoliittisista asioista. Tämä sotilaan sanan-
20671: Sotilaskurinpitolakia muutettiin kertomus- vapautta rajoittava kriminalisointi on ehdotettu
20672: vuoden alusta lukien siten, että arestirangaistuk- poistettavaksi (HE 17/1999 vp. ). Sitä vastoin on
20673:
20674:
20675:
20676: 211
20677: SOTILASASIAT JA PUOLUSTUSHALLINTO
20678:
20679:
20680:
20681:
20682: katsottu. että puolustusvoimien sotilastehtävis- Kantelut
20683: sä palvt'lcvan kantahenkilökunnan poliittista Kertomusvuonna varusmiespalveluksen suo-
20684: osallisturni.~ta ja toimintaa on voitava rajoittaa, ritti runsaat 26 000 varusmiestä. Lisäksi vajaat
20685: koska puolustusvoimien on kyettävä toteutta- 500 naista suoritti vapaaehtoisen asepalveluk-
20686: maan tehtävänsä poliittisista voimasuhteista sen. Palveluksen keskeyttäneitä oli kertomus-
20687: riippumatta. Rangaistavaa olisi siis edelleen vuonna 6,9% palvelukseen astuneista. Siviilipal-
20688: muuten kuin asevelvollisena palvelevien sotilai- velukseen hakeutui noin 2 400 asevelvollista.
20689: den kuuluminen jäsenenä poliittiseen puoluee- Sotilasasioista ovat kannelleet oikeusasiamie-
20690: seen taikka puoluepoliittista toimintaa harjoit- helle sekä puolustusvoimien ja rajavartiolaitok-
20691: tavaan tai sitä tukevaan yhdistykseen. sen vakinainen henkilökunta että varusmiehet,
20692: OA Lehtimaja antoi ehdotuksesta 3.4.1998 oi- joskus myös varusmiesten vanhemmat. Kerto-
20693: keusministeriölle lausunnon (dnro 519/4/98), jos- musvuonna ratkaistiin 44 sotilaskantelua. Niistä
20694: sa hän piti yhdistymisvapauden rajoitusta ehdo- yli puolet koski muita kuin varusmiesten asioita.
20695: tetussakin laajuudessa ongelmallisena. OA:n Kantelukynnys on varusmiehille edelleen melko
20696: mielestä yhdistymisvapautta kaventavaa perus- korkea. Usein he katsovat parhaaksi kääntyä
20697: oikeusrajoitusta voitaisiin pitää valtakunnan oikeusasiamiehen puoleen vasta palveluksensa
20698: turvallisuuden kannalta tarpeellisena amoas- päättyessä tai sen jo päätyttyä.
20699: taan ylemmän upseeriston kohdalla. Varusmiesten kantelut ovat kuitenkin olleet
20700: selvästi keskimääräistä useammin aiheellisia.
20701: Kertomusvuoden uudistuksia Esimerkiksi kolmena edellisenä vuonna oikeus-
20702: Puolustusvoimien organisaatiossa tapahtui asiamiehen antamista yhteensä viidestä syyte-
20703: kertomusvuonna useita muutoksia. Varusmies- määräyksestä peräti neljä on koskenut sotilas-
20704: koulutus Oulussa ja Vaasassa lopetettiin koko- asioita ja niistä kolmessa on ollut kysymys juuri
20705: naan. Merivoimat, rannikkotykistö ja rannikko- varusmiesten kohtelusta.
20706: jalkaväki yhdistyivät 1.7.1998 yhdeksi puolus- Varusmiesten kantelut liittyvät yleensä hei-
20707: tushaaraksi. dän yleiseen kohteluunsa tai heille määrättyihin
20708: V aitioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspo- kurinpitoseuraamuksiin. Huomattava osa kan-
20709: liittisen selonteon 17.3.1997 (VNS 111997 vp) teluista koskee lääkintähuoltoa ja erityisesti sai-
20710: mukaisesti varusmiesten palvelusaikoja ja kou- raiden varusmiesten kohtelua. Silloin tällöin on
20711: lutusta uudistettiin kertomusvuoden 1998 heinä- kanneltu myös simputusilmiöistä. Simputuspe-
20712: kuun saapumiserästä lukien. Asevelvollisuuslain rinteet tosin vaikuttavat enimmäkseen varus-
20713: mukaan palvelusajan pituus on nykyään 180, miesten omassa piirissä, mutta oikeusasiamies on
20714: 270 tai 362 päivää. Uudella palvelusaikajärjes- korostanut vakinaisen henkilökunnan valvonta-
20715: telmällä on pyritty tasaamaan koulutettavien vastuuta. Varusmiehen kantelu voi koskea myös
20716: määrää ja optimoimaan varuskuntakapasiteetin siviilielämään tai taloudellisiin huoliin liittyviä
20717: käyttöaste. Varusmiespalvelusta tiivistettiin ja asioita. Useissa tapauksissa oikeusasiamies ottaa
20718: johtajakoulutuksen sisältöä uudistettiin. Pyrki- varusmiesten asioita selvitettäväkseen varus-
20719: myksenä oli, että varusmieskoulutusta voitaisiin kuntatarkastusten yhteydessä käytyjen luotta-
20720: entistä paremmin hyödyntää myös siviiliopin- muksellisten keskustelujen perusteella.
20721: noissa ja ammattiin valmistuttaessa. Tyypilliset varusmiesten kantelut, joihin ei
20722:
20723:
20724: 212
20725: SOTILASASIAT JA PUOLUSTUSHALLINTO
20726:
20727:
20728:
20729:
20730: yleensä laillisuusperustein voida puuttua, koske- tä tai ajan muuten salliessa. Varusmiesten kanssa
20731: vat palvelusajan pituutta, ylentämistä, palve- käydyillä keskusteluilla on sekä symbolinen että
20732: luspaikkaa tai muuta sotilaskäskyllä ratkaista- ennalta ehkäisevä merkityksensä. Suurissa va-
20733: vaa asiaa. Myöskään varusmiesten päivärahaa, ruskunnissa on tosin ollut hankalaa löytää sellai-
20734: toimeentulotukea tai muita taloudellisia asioita siaaikoja ja puitteita, joissa kaikilla varusmiehil-
20735: koskevissa kysymyksissä ei ole juuri voitu aut- lä olisi yhtäläinen tilaisuus tulla tapaamaan oi-
20736: taa. Varusmiesten sosiaalisen aseman paranta- keusasiamiestä. Oikeusasiamies on kuitenkin ko-
20737: minen kuuluu pikemminkin poliittisille päättä- rostanut, että nämä tapaamiset tulisi järjestää
20738: jille. varusmiehille niin vaivattomiksi kuin mahdollis-
20739: Lukuisat organisaatiomuutokset heijastuivat ta. Tässä on joskus ilmennyt ongelmia, jos varus-
20740: puolustusvoimien vakinaisen henkilökunnan miehen on esimerkiksi tarvinnut pyytää vapau-
20741: kertomusvuonna tekemissä kanteluissa. Työn- tusta muusta palveluksesta voidakseen tavata
20742: antajan menettelyä arvosteltiin muun muassa oikeusasiamiestä.
20743: siirtojen yhteydessä. Kanteluita tehtiin myös Varusmiesten kanssa käydyissä keskusteluissa
20744: palkkausta koskevista sekä muista virkaehto- on usein tullut esille asioita, jotka oikeusasiamies
20745: ja työehtosopimusmenettelyssä ratkaistavista ottaa henkilökuntaan kuuluvien esimiesten
20746: asioista. Työ- ja virkaehtoriitoihin oikeusasia- kanssa puheeksi tarkastuksen ns. loppukeskuste-
20747: mies ei ole kuitenkaan yleensä katsonut mahdol- lussa. Monet pienehköt ongelmat tulevat jo tällä
20748: liseksi puuttua. hoidetuiksi. Jos kysymys on periaatteellisista
20749: Myös rintamasotilastunnuksia koskevia kan- asioista vakavista epäkohdista, oikeusasiamies
20750: teluita on edelleen tehty. Kantelijoiden hake- käynnistää tarkastuksen jälkeen erillisen selvi-
20751: mukset oli yleensä hylätty joko sillä perusteella, tysmenettelyn.
20752: että riittävää selvitystä tunnukseen oikeuttavas- Kertomusvuoden erityisiä tarkastusteemoja
20753: ta sotatoimiin osallistumisesta ei ollut esitetty, on ollut erityisesti naisten vapaaehtoinen asepal-
20754: tai sen vuoksi, että hakemus oli tehty vasta rinta- velus sekä erilaisiin vähemmistöihin kuuluvien
20755: sotilastunnuksesta annetussa asetuksessa asete- varusmiesten kohtelu. Naisten läsnäolosta va-
20756: tun viimeisen määräajan 31.12.1994 jälkeen. ruskunnissa on ainakin toistaiseksi saatu voitto-
20757: puolisesti myönteistä palautetta. Vähemmistö-
20758: Tarkastukset jen syrjintää ei varuskuntatarkastuksilla ole juu-
20759: Tarkastuksia puolustusvoimissa ja rajavartio- ri havaittu. Samoin on pyritty erityisesti seuraa-
20760: laitoksessa suoritettiin kertomusvuonna pää- maan palvelusaikauudistuksen vaikutuksia ja
20761: sääntöisesti niihin varuskuntiin, jotka oli vii- siitä saatuja kokemuksia varusmiesten näkökul-
20762: meksi tarkastettu vuonna 1995 (ks. erill. luette- masta. Palaute on ollut etupäässä myönteistä,
20763: lo). Varuskuntatarkastuksia on pyritty tehosta- joskin kuuden kuukauden palvelus on vaatinut
20764: maan ja ajallisesti tiivistämään. Tärkeintä on koulutusohjelman tiivistämistä melko tiukka-
20765: ollut tarjota nimenomaan varusmiehille tilaisuus tahtiseksi. Tämä on puolestaan joissakin varus-
20766: luottamukselliseen keskusteluun oikeusasiamie- kunnissa lisännyt varusmiesten rasitusvammoja.
20767: hen kanssa. Vakinaiselle henkilökunnalle vastaa- Tarkastusten yhteydessä oikeusasiamies on
20768: via keskustelutilaisuuksia on järjestetty varus- perinteisesti keskittynyt erityisesti sotilasoikeu-
20769: kuntatarkastusten yhteydessä vain eri pyynnös- denhoidon seurantaan. V altaosa varusmiesten
20770:
20771:
20772:
20773: 213
20774: SOTILASASIAT JA PUOLUSTUSHALLINTO
20775:
20776:
20777:
20778:
20779: syyksi luetuista teoista on ollut lieviä palvelusri- Tulevaisuudennäkymiä
20780: koksia ja poissaolorikoksia. Kurinpitoasioissa ei Perusoikeusuudistuksen jälkeen sotilailla on
20781: ole todettu merkittäviä virheellisyyksiä. Selvästi poikkeusoloja lukuun ottamatta samat perusoi-
20782: yleisin seuraamusmuoto on ollut poistumiskielto. keudet kuin muillakin kansalaisilla. Sotilaita
20783: Varusmiesten kohteluun liittyviä vakavia epä- koskevassa lainsäädännössä samoin kuin puolus-
20784: kohtia ei ole tarkastusten yhteydessä tullut ilmi. tusvoimien yleisessä palvelusohjesäännössä on
20785: Keski-Suomen rykmentissä varusmiehet tosin kuitenkin edelleen useita yksittäisiä rajoituksia,
20786: arvostelivat sotilaslääkärin epäasiallista käyt- joita on pidetty perusoikeusnäkökulmasta ongel-
20787: täytymistä. Asia on tällä hetkellä tuomioistui- mallisina. Pääesikunnassa ryhdyttiinkin kerto-
20788: men käsiteltävänä. Myös Kainuun prikaatissa musvuonna selvittämään, mitkä yleisessä palve-
20789: useat varusmiehet arvostelivat erään yksikön lusohjesäännössä mainituista rajoituksista ovat
20790: päällikön käyttäytymistä mm. lomia myönnet- mahdollisesti ristiriidassa esimerkiksi liikkumis-
20791: täessä. Tämänkin asian käsittely on vielä kesken. ja sananvapauden, henkilökohtaisen koskemat-
20792: Varusmiesten kanssa käydyissä keskusteluissa tomuuden suojan sekä uskonnonvapauden kans-
20793: tulivat usein esille myös palvelusturvallisuuteen sa. Oikeusasiamies on kertomusvuoden jälkeen
20794: liittyvät kysymykset. Varusmiehet arvostelivat ottanut kantaa mm. varusmiesten hiusten pi-
20795: joidenkin esimiesten suhtautumista lääkärin tuutta koskevan kanteluun. Odotettavissa on,
20796: vastaanotolle hakeutuviin varusmiehiin. Oikeus- että tämäntyyppisiä "periaatteellisia perusoike-
20797: asiamies korosti, että varusmiehillä on aina oi- uskanteluita" tulee oikeusasiamiehelle jatkossa-
20798: keus päästä lääkärin luo esimiehille syytä ilmoit- kin.
20799: tamatta. Esille tuli myös lomiin ja kurinpitoseu-
20800: raamuksiin liittyviä kysymyksiä. Varusmiesten Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen
20801: taloudellinen asema tuli usein puheeksi. tarkastukset 1998
20802: Tarkastusten yhteydessä oikeusasiamies on
20803: Hangon rannikkopatterista .. 3.2.1998
20804: tutustunut myös varusmiesten palvelusjärjeste-
20805: Hämeen rykmentti .............. . 12.2.1998
20806: lyihin. Varusmiesten valvontaa alokkaiden pal-
20807: Karjalan Prikaati ................ . 4.3.1998
20808: velukseen astuessa ja ennen varusmiesten kotiu-
20809: Savon Prikaati .................... . 5.3.1998
20810: tumista on monissa varuskunnissa vahvennettu
20811: Vaasan rannikkopatterista .. . 20.5.1998
20812: siten, että yksiköissä on aina paikalla myös hen-
20813: Ilmavoimien teknillinen
20814: kilökuntaan kuuluva valvoja. Tämä on ollut sel-
20815: koulu .................................. . 17.11.1998
20816: keä parannus etenkin simputusperinteiden kitke-
20817: Ilmavoimien koelentokeskus 17.11.1998
20818: mistä ajatellen.
20819: Keski-Suomen rykmentti .... . 18.11.1998
20820: Tarkastusten yhteydessä on käynyt ilmi varus-
20821: Kainuun Prikaati ................ . 30.11.1998
20822: miestoimikuntien tärkeä rooli varusmiesten pal-
20823: Kainuun rajavartiosto ........ . 1.12.1998
20824: velusolosuhteita kehitettäessä. V arusmiestoimi-
20825: kuntien edustajat ovat maininneet oikeusasia-
20826: miehelle usein myös sellaisista epäkohdista, jois-
20827: ta muut varusmiehet eivät ole jostain syystä
20828: halunneet kertoa. Myös papin ja sosiaalikuraat-
20829: torin kanssa käydyt keskustelut ovat olleet tär-
20830: keitä.
20831:
20832: 214
20833: SOTILASASIAT JA PUOLUSTUSHALLINTO
20834:
20835:
20836:
20837:
20838: RATKAISTUT KANTELUT Voimakeinojen käyttö kuitenkin edellyttää,
20839: JA OMAT ALOITTEET että sotilas kohtaa vastarintaa, mikäli kyseessä ei
20840: ole pakenemistilanne. Kantelija oli kiinniottoti-
20841: SOTILASPOLIISIEN YLIMITOITETTU lanteessa pantu käsirautoihin, vaikkei hän ollut
20842: VOIMANKÄYITä tehnyt vastarintaa. Aikaisemmin samana päivä-
20843: nä tapahtunutta pakenemista ja siinä yhteydes-
20844: Kantelija kertoi joutuneensa perusteetta soti-
20845: sä kuuituja uhkailuja ei voitu OA:n mielestä pi-
20846: laspoliisien kiinniottamaksi ollessaan tarkkaile-
20847: tää sellaisena laissa tarkoitettuna vastarintana
20848: massa lintuja alueella, jossa ei ollut näkynyt soti- '
20849: joka olisi oikeuttanut voimakeinojen käyttöön
20850: lasalueen merkintöjä. Kantelija epäili sotilaspo-
20851: enää viisi tuntia myöhemmässä kohtaamistilan-
20852: liisien ylittäneen toimivaltansa.
20853: teessa. Lisäksi kiinniotto oli tapahtunut sotilas-
20854: Asiassa selvisi, että Helsingin varuskunnan
20855: alueen ulkopuolella. Kysymyksessä olevaa puo-
20856: kahden varusmiessotilaspoliisin partio oli ha-
20857: lustusvoimien omistamaa maa-aluetta ei tosin
20858: vainnut puolustusvoimien varastoluolan lähis-
20859: ollut tapahtuma-aikaan selkeästi merkitty eikä
20860: töllä seisoneen kantelijan. Tämä oli tarkkaillut
20861: siellä liikkumista ollut ulkopuolisilta sinänsä
20862: sotilaspoliiseja kiikarilla. Sotilaspoliisit olivat
20863: kielletty. Kantelijan käyttäytyminen oli kuiten-
20864: kysyneet henkilötietoja kantelijalta, joka oli kui-
20865: kin ollut sen verran poikkeuksellista, että häneen
20866: tenkin juossut karkuun uhkauksia huudellen.
20867: oli ymmärrettävästi suhtauduttu vakavasti.
20868: Myöhemmin samana päivänä vahvennettu so-
20869: OA katsoi sotilaspoliisien toimineen virheelli-
20870: tilaspoliisipartio oli mennyt uudelleen alueelle
20871: sesti ottaessaan kantelijan kiinni ja pannessaan
20872: tavoittamaan kantelijaa, jonka oli epäilty har-
20873: hänet käsirautoihin. OA kiinnitti huomiota sii-
20874: joittaneen jonkinlaista tiedustelua. Tämä olikin
20875: hen, että sotilaspoliisien koulutus oli ollut tilan-
20876: tavattu eräässä tienristeyksessä puolustusvoi-
20877: teeseen nähden riittämätöntä. On tärkeätä, että
20878: mien omistaman maa-alueen ulkopuolella. Yksi
20879: sotilaspoliisit, jotka tehtävissään joutuvat käyt-
20880: sotilaspoliiseista oli käskenyt kantelijan maahan
20881: tämään voimakeino ja, tietävät ne perusteet, joil-
20882: ja pannut hänet käsirautoihin. Kantelija ei ollut
20883: la henkilökohtaiseen koskemattomuuteen on
20884: vastustellut kiinniottoa. Tämän jälkeen sotilas-
20885: lupa puuttua.
20886: poliisit olivat kutsuneet poliisin paikalle. Kante-
20887: OA totesi myös, että tapahtuma-aikaan voi-
20888: lija oli päästetty vapaaksi sen jälkeen kun hänen
20889: massa olleessa ohjeistuksessa ei ollut riittävän
20890: henkilötietonsa oli selvitetty.
20891: selkeästi määritelty vartiotehtävässä toimivan
20892: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa-
20893: sotilaan toimivallan rajoja eikä riittävästi koros-
20894: van.
20895: tettu voimankäytössä aina huomioon otettavaa
20896: Sotilaspoliiseilla tai muillakaan sotilashenki-
20897: suhteellisuusperiaatetta. Voimakeinojen käyttö
20898: löillä ei ole yleisiä siviilihenkilöihin kohdistuvia
20899: ei saa missään tilanteessa olla automaattista
20900: toimivaltuuksia. Vartiotehtävää suorittavalla '
20901: vaan sen tulee olla oikeassa suhteessa suojelta-
20902: sotilaalla on kuitenkin oikeus käyttää tilanteen
20903: vaan etuun nähden. Voimakeinoja ei saa käyt-
20904: vaatimia voimakeinoja vartioitavalle alueelle
20905: tää, jos ne johtaisivat suojeltavana olevaan
20906: tulleita henkilöitä kohtaan. Toimivaltuudet ei-
20907: etuun nähden kohtuuttomiin seurauksiin. Oh-
20908: vät tällöin välttämättä rajoitu pelkästään soti-
20909: jeistuksen sanamuodosta oli kuitenkin pääteltä-
20910: lasalueelle.
20911: vissä, että yhteistyöhalukkuuttakin osoittavat
20912:
20913:
20914:
20915: 215
20916: SOTILASASIAT JA PUOLUSTUSHALLINTO
20917:
20918:
20919:
20920:
20921: henkilöt olisi kiinni otettaessa lähes automaatti- na myös majurin sukulaisia, joiden kuljettami-
20922: sesti pantava käsirautoihin. seen hänellä ei kuitenkaan ollut ilmavoimien esi-
20923: OA saattoi käsityksensä sotilaspoliisien ylimi- kunnan lupaa. Lisäksi lentoa koskevissa asiakir-
20924: toitetusta voimankäytöstä ja sotilaspoliisitoi- joissa oli virheellisiä merkintöjä.
20925: mintaa koskevan ohjeistuksen tarkistustarpees- Ilmavoimien esikunnan lausunnon mukaan
20926: ta pääesikunnan ja Kaartin jääkärirykmentin lentueen päälliköllä oli ollut toimivalta ja hyväk-
20927: komentajan tietoon sekä kiinnitti huomiota syttävät perusteet luvan antamiseen, huomioon
20928: myös sotilasalueiden riittävän selkeään merkit- ottaen, että majuri oli joutunut palvelustehtä-
20929: semiseen. OA pyysi pääesikuntaa ilmoittamaan viensä vuoksi muuttamaan aikaisemmin sovitun
20930: kertomusvuoden loppuun mennessä, mitä edis- lomamatkansa järjestelyjä ja olemaan lentopal-
20931: tystä näissä asioissa oli tapahtunut. veluvalmiudessa myös lomansa aikana. Luvan
20932: OA Lehtimajan päätös 9.6.1998, dnro 2695/4/ saamiseen matkustajien kuljettamiseen ei ilmei-
20933: 95 sesti olisi ollut estettä, jos sitä olisi pyydetty.
20934: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa-
20935: van.
20936: Pääesikunta ilmoitti 2. 7.1999, että sotilaspolii-
20937: Oli sinänsä outoa, että puolustusvoimien ka-
20938: sien uusi koulutusohje "Sotilaspoliisikomppanian
20939: lustoa katsottiin voitavan luovuttaa henkilö-
20940: opas" on parhaillaan viimeisteltävänä ja se on tar-
20941: kunnan käyttöön "lomamatkalle". K ysymykses-
20942: koitus saattaa maavoimien ohjesääntötoimikun-
20943: sä näyttäisi olleen tosiasiallinen luontaisetu, joka
20944: nan käsittelyyn kuluvan vuoden elo-syyskuussa.
20945: oli suoritettu korvauksena työnantajan toivo-
20946: Opas on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2000 alus-
20947: mista ylimääräisistä työjärjestelyistä. Menette-
20948: ta. Myös kiellettyjen sotilasalueiden merkitsemistä
20949: lyn tavoite oli valtiotyönantajan näkökulmasta
20950: koskeva ohjeistus on pääesikunnassa valmistelta-
20951: sinänsä hyväksyttävä, mikäli kysymyksessä oli
20952: vana.
20953: ollut ainoa keino annettujen virkatehtävien hoi-
20954: tamiseksi käytettävissä olevalla niukalla työvoi-
20955: malla. 0 A:n mielestä oli kuitenkin vaikeata pitää
20956: ILMAVOIMIEN LENTOKONEEN hyvään hallintoon kuuluvana sitä, että loma-
20957: KÄYTTÖ LOMAMATKALLA
20958: matka merkittiin esimiehen harkinnan mukaan
20959: OA Lehtimajan Utin varuskunnassa 13.3.1996 virkatehtävänä hoidettavaksi "lentosuunnistus-
20960: suorittaman tarkastuksen yhteydessä oli tullut tehtäväksi", vaikka lentojen tosiasiallisena tar-
20961: esiin epäily siitä, että Kuljetuslentolaivueessa koituksena oli ollut mahdollistaa majurin lento-
20962: palvellut majuri olisi käyttänyt vuosilomallaan palveluvalmius hänen lomansa aikana. Tällaiset
20963: luvatta ilmavoimien lentokonetta. OA otti asian poikkeusjärjestelyt hämärsivät käsityksiä virka-
20964: omana aloitteenaan tutkittavaksi. vastuusta ja aiheuttivat ulkopuolisissa epäluulo-
20965: Asiassa selvisi, että majuri oli lomansa aikana ja.
20966: lentänyt ilmavoimien lentokoneella Utista Iva- Majurin OA katsoi menetelleen virheellisesti
20967: loon, Ivalosta Kittilään sekä sieltä Rovaniemen siinä, että tämä oli tehnyt osaksi puutteellisia ja
20968: kautta Uttiin. Lento oli tapahtunut majurin esi- osaksi virheellisiä merkintöjä lentosuoritusilmoi-
20969: miehen luvalla ja lentotehtäväksi oli määritelty tukseen sekä laiminlyönyt hankkia sukulaisten
20970: lentosuunnistustehtävä. Lennolla oli ollut muka- kuljettamiseen ilmavoimien lentokoneessa tar-
20971:
20972:
20973:
20974: 216
20975: SOTILASASIAT JA PUOLUSTUSHALLINTO
20976:
20977:
20978:
20979:
20980: vittavan luvan ja huolehtia koneen lentokelpoi- merkintöjen täsmällinen tekeminen vähensi vaa-
20981: suustarkastusta koskevien asianmukaisten mer- raa tarkastusten laiminlyömisestä.
20982: kintöjen tekemisestä Ivalossa. OA pyysi pääesikuntaa ilmoittamaan vuoden
20983: Menettelyn moitittavuutta arvioidessaan OA 1998 loppuun mennessä, mihin periaatelinjauk-
20984: otti huomioon, että lennot olivat perustuneet siin tai käytännön toimiin oikeusasiamiehen esit-
20985: työnantajan kanssa sovittuun poikkeukselliseen tämät näkökohdat olivat mahdollisesti antaneet
20986: järjestelyyn. Työnantajan toivomuksesta majuri aihetta.
20987: oli joustanut omista lomasuunnitelmistaan ja OA Lehtimajan päätös 24.8.1998, dnro 598/2/
20988: saanut vastineeksi luvan käyttää ilmavoimien 96
20989: lentokonetta lomamatkallaan. Tästä oli kuiten-
20990: kin OA:n mukaan saattanut aiheutua epäsel-
20991: Pääesikunta ilmoitti 4.12.1998, että lentokone-
20992: vyyttä siitä, mikä lentojen perimmäinen luonne
20993: teknisten tarkastusten suoritusoikeutta ja voimas-
20994: oli ollut: olivatko ne olleet lomanviettoa vai vir-
20995: saoloa koskevaa ohjeistusta on selkeytetty. Lisäksi
20996: katehtävien hoitamista. Tämä epäselvyys oli
20997: lentopalveluksen johtamisessa on otettu käyttöön
20998: puolestaan voinut osaltaan vaikuttaa lupia, il-
20999: uusittu raportointijärjestelmä ja lentävien joukko-
21000: moituksia ja merkintöjä koskevan kurin löysty-
21001: osastojen ( vast) konetarkastajien tehtäviin on lisät-
21002: miseen.
21003: ty velvollisuus valvoa lentokelpoisuutta koskevien
21004: OA saattoi käsityksensä majurin menettelyn
21005: kuittausten suoritusta ja oikeellisuutta.
21006: virheellisyydestä tämän tietoon. Samalla hän
21007: kiinnitti vastaisen varalle Ilmavoimien esikun-
21008: nan huomiota siihen, että ilmavoimien lentoka-
21009: luston käyttö kaipaisi nykyistä selkeämpää oh- VARUSMIESTEN PUUTTEELLINEN
21010: VALVONTA
21011: jeistusta. OA:n mielestä ei saisi milloinkaan syn-
21012: tyä epäselvyyttä siitä, oliko lentotehtävää suo- Tiedotusvälineissä kerrottiin Suomenlahden
21013: rittava henkilö virantoimituksessa vai ei. Tällä laivastossa tapahtuneesta varusmiesten keski-
21014: seikalla on vaikutusta niin asianomaisen henki- näisestä välienselvittelystä, jonka yhteydessä
21015: lön velvollisuuksiin kuin vastuuseenkin mahdol- varusmiesjohtajien epäiltiin syyllistyneen esi-
21016: lisen vahingon sattuessa. Lisäksi se vaikuttaa miesasemansa väärinkäyttämiseen. Asiassa oli
21017: puolustusvoimien toiminnan uskottavuuteen ul- suoritettu esitutkinta ja varusmiesjohtajia vas-
21018: kopuolisten silmissä. taan oli nostettu syytteitä. OA Lehtimaja otti
21019: OA painotti myös sitä, että kaikissa tilanteissa omana aloitteenaan tutkittavaksi, millä tavoin
21020: noudatetaan asianmukaista huolellisuutta lento- varusmiesjohtajia oli kantahenkilökunnan ta-
21021: tehtäviin liittyvien lupien, ilmoitusten ja mer- holta valvottu sekä miten ja missä vaiheessa
21022: kintöjen suhteen. Jo lentoturvallisuuden kannal- ilmitulleisiin sirnputustapauksiin oli puututtu.
21023: ta oli tärkeätä, että ilmavoimien lentokoneen OA kehotti pääesikuntaa suorittamaan asiassa
21024: käytön tarkoitus tehdään asianomaiselle käyttä- lisä tutkinnan, koska oli epäiltävissä, ettei varus-
21025: jälle selväksi ja että lentoreitti sekä tieto koneen miesjohtajia ollut riittävän selkeästi varoitettu
21026: miehistöstä ja matkustajista on aina tarkasti kir- epäasiallisista menettelytavoista. Lisätutkinnas-
21027: jattu. Lentokoneen turvatarkastusohjeita tuli sa kuultiin virkarikoksiin syyllisiksi epäiltyinä
21028: noudattaa erityisen huolellisesti. Vaadittavien Suomenlahden laivaston komentajaa ja yhtä-
21029:
21030:
21031:
21032: 217
21033: SOTILASASIAT JA PUOLUSTUSHALLINTO
21034:
21035:
21036:
21037:
21038: toista muuta kantahenkilökuntaan kuuluvaa. Suomenlahden laivastossa ei ollut OA:n mieles-
21039: Raaseporin käräjäoikeus tuomitsi vuonna tä suhtauduttu riittävän vakavasti siellä ilmitul-
21040: 1997 yhteensä seitsemän varusmiesalikersanttia leisiin simputustapauksiin. Toimenpiteet simpu-
21041: palvelusrikoksista ynnä muusta sakkorangais- tusperinteen katkaisemiseksi eivät olleet olleet
21042: tuksiin. Pääesikunnan päällikön mukaan kanta- riittävän tehokkaita. Esitutkinnassa ei kuiten-
21043: henkilökuntaan kuuluvien syyllisyydestä ei sen kaan ollut saatu riittävää näyttöä sellaisesta val-
21044: sijaan ollut saatu lisätutkinnassa sellaista näyt- vontavelvollisuuden laiminlyönnistä, joka olisi
21045: töä, että ketään olisi voitu panna syytteeseen. antanut OA:lle tässä tapauksessa aiheen nostaa
21046: OA Lehtimaja lausui kannanottonaan seuraa- virkasyytteitä kantahenkilökuntaan kuuluneita
21047: van. esimiehiä vastaan.
21048: Pääesikunnan simputuksen estämisestä anta- OA:n elokuussa 1997 Suomenlahden laivastos-
21049: man pysyväisohjeen mukaan jokainen esimies oli sa suorittaman tarkastuksen yhteydessä oli käy-
21050: vastuussa siitä, ettei hänen alaisessaan joukossa nyt ilmi, että nyttemmin oli ryhdytty tehostet-
21051: esiintynyt simputusta. Yleisen palvelusohje- tuihin toimenpiteisiin epäasiallisten menettely-
21052: säännön mukaan esimiehen vallan kaikenlainen tapojen poistamiseksi. Laivastosta oli toimitettu
21053: väärinkäyttö, samoin kuin voimassa olevien pääesikuntaan raportit, joissa oli selostettu sim-
21054: määräysten ja hyvien tapojen vastainen sekä putuksen ehkäisemiseksi laaditun toimenpideoh-
21055: ihmisarvoa Ioukkaavan menettelyn käyttämi- jelman toteutumista. Raporttien mukaan esi-
21056: nen kurin ylläpitokeinona oli kielletty. miesaseman väärinkäyttöön liittyviä tapauksia
21057: Simputusluonteista toimintaa oli esiintynyt ei ollut enää tullut ilmi.
21058: Suomenlahden laivastossa jo useasti ennen vuo- Huomioon ottaen asiassa jo suoritetut toimen-
21059: den 1997 tapahtumia. Myös OA Söderman oli piteet ja asian edelleen käynnissä oleva seuranta
21060: aikanaan puuttunut asiaan ja arvostellut varus- OA katsoi riittäväksi saattaa käsityksensä va-
21061: miesten valvonnan laiminlyöntejä. Tämä oli OA rusmiesjohtajien valvonnassa esiin tulleista lai-
21062: Lehtimajan mielestä asettanut kantahenkilö- minlyönneistä Merivoimien esikunnan ja Suo-
21063: kuntaan kuuluville esimiehille jatkossa koroste- menlahden meripuolustusalueen komentajan tie-
21064: tun valvontavelvollisuuden. Se oli merkinnyt toon. OA kiinnitti samalla Merivoimien esikun-
21065: aktiivista selonotto- ja toimimisvelvollisuutta nan huomiota simputusperinteen katkaisemises-
21066: simputusperinteen katkaisemiseksi. ta esittämiinsä näkökohtiin.
21067: Kantahenkilökunta ei voinut välttää vastuu- OA Lehtimajan päätös 30.9.1998, dnro 469/2/
21068: taan pelkästään sillä jo aikaisempien simputus- 97
21069: tapahtumien yhteydessä kuullulla selityksellä,
21070: ettei varusmiesten valvontaa voitu säästösyistä
21071: järjestää enempää. Kysymys ei ollut pelkästään
21072: SYYTEASIAT AIKAISEMMILTA
21073: ulkokohtaisen valvonnan järjestämisestä, vaan VUOSILTA
21074: myös sotilaallisen joukon asenteihin vaikuttami-
21075: sesta ja oikean hengen luomisesta. OA Lehtimaja
21076: VAM MANTUOTTAM US
21077: HIIHTOHINAUKSEN YHTEYDESSÄ
21078: korosti, että simputusperinteen katkaiseminen
21079: sotilaallisessa organisaatiossa oli viime kädessä OA Lehtimaja kehotti nostamaan syytteen
21080: tahdon asia. Tietenkin oli kysymys myös johta- Suomenlahden laivastossa palvelevaa kapteenia
21081: mistaidosta. vastaan sotilaaseen kohdistuneesta vamman-
21082:
21083: 218
21084: SOTILASASIAT JA PUOLUSTUSHALLINTO
21085:
21086:
21087:
21088:
21089: tuottamuksesta ja palvelusrikkomuksesta. OA:n vastaan sotilaaseen kohdistuneesta vamman-
21090: ratkaisu on selostettu vuoden 1997 kertomukses- tuottamuksesta ja palvelusrikkomuksesta. OA:n
21091: sa s. 220- 221. ratkaisu on selostettu vuoden 1997 kertomukses-
21092: sa s. 224-225.
21093:
21094: Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kapteenin
21095: 16.9.1998 syytteen mukaisesti varoitukseen. Tuo- Lapin käräjäoikeus tuomitsi 15.4.1998 yliluut-
21096: mio on lainvoimainen. nantin palvelusrikkomuksesta varoitukseen. Tuo-
21097: mitun ja asianomistajan valitusten johdosta Hel-
21098: singin hovioikeus muutti tuomiollaan 18.9.1998
21099: käräjäoikeuden päätöstä siten, että yliluutnantti
21100: VAMMANTUOTTAMUS tuomittiin syytteen mukaisesti myös sotilauseen
21101: NAPALM-HARJOITUKSEN
21102: YHTEYDESSÄ kohdistuneesta vammantuottamuksesta 25 päivä-
21103: sakkoon eli maksamaan sakkoa yhteensä 3 025
21104: OA Lehtimaja kehotti nostamaan syytteen markkaa.
21105: Jääkäriprikaatissa palvelevaa yliluutnauttia
21106:
21107:
21108:
21109:
21110: 219
21111: OPETUS
21112:
21113:
21114:
21115:
21116: OPETUS mä yhdenvertaisuus lain edessä, kun eräissä kun-
21117: nissa opettajia lomautetaan usean viikon ajaksi,
21118: YLEISTÄ toteutuuko oikeus maksuttomaan perusopetuk-
21119: seen, kun opettajat lomautetaan usean viikon
21120: ajaksi sekä kuinka pitkäksi ajaksi opettajat voi-
21121: Opetusalaan kuuluvat oikeusasiamiehen lailli-
21122: daan lomauttaa siten, että julkisen vallan voi-
21123: suusvalvonnassa opetukseen ja kulttuuritoimeen
21124: daan vielä katsoa turvaavan mainitun perusoi-
21125: liittyvät asiat. Asiat koskevat siten niin perus-
21126: keuden hallitusmuodon edellyttämällä tavalla.
21127: koulun oppilaita, opiskelijoita, oppilaiden van-
21128: Tätä päätöstä kuten joitakin muitakin opetus-
21129: hempia ja oppilaitosten henkilöstöä kuin myös
21130: alaa koskevia toimenpideratkaisuja on selostettu
21131: opetustyön organisointia ja sivistystyön rahoi-
21132: jäljempänä.
21133: tusta.
21134: Opetusalaa koskeneet, kertomusvuonna rat-
21135: Opetusalaa koskevat kantelut kuuluvat kans-
21136: kaistut kantelut käsittelivät lisäksi opetustoi-
21137: lian työjärjestyksen mukaisesti AOA Pauniolle.
21138: men hallintoa sekä opettajien virantäyttöjä ja
21139: Esittelijäneuvos Jorma Kuopus on vastannut
21140: palkkausta, ammatillisen kurssikeskuksen oppi-
21141: kertomusvuonna pääosin opetusalan asioiden
21142: lasasuntolan valvontaa, oppilaasta perusopetuk-
21143: valmistelusta ja esittelystä.
21144: sen yhteydessä kerättyjä tietoja sekä opetustoi-
21145: Opetusalan kanteluita ratkaistiin vuonna 1998
21146: men asiakirjojen salassapitoa, koulukuljetuksia,
21147: kaikkiaan 49. Niiden suhteellinen osuus kaikista
21148: oppilasarvostelua tai koulujen opetustyön uudel-
21149: vuonna 1998 ratkaistuista kanteluista oli siten
21150: leenjärjestelyjä. Perusopetuksen ohella myös
21151: vain 2,1 prosenttia. Nämä kantelut ovat muodos-
21152: korkeakoulujen virkajärjestelyt ja nimitysrat-
21153: taneet viime vuosina 50 - 70 asian ryhmän rat-
21154: kaisut olivat kertomusvuonna esillä.
21155: kaistuista kanteluista. Suhteellisen suuri määrä
21156: ' Peruskoululaki ja muut keskeiset opetusalan
21157: noin viidennes, kanteluista johti kertomusvuon-
21158: säädökset uudistettiin vuonna 1998. Uudet kou-
21159: na toimenpiteisiin.
21160: lutusta koskevat lait tulivat voimaan vuoden
21161: Kanteluiden lukumäärä ei kuitenkaan anna
21162: 1999 alusta. Uusien lakien myötä koulutuksen
21163: kuvaa esillä olleiden asioiden merkityksestä lap-
21164: järjestäjän vapaus ja vastuu kasvavat. Uutena
21165: sille ja perheille tai koulutyön käytännön ongel-
21166: velvoitteena kuntien on arvioitava opetusta. Nii-
21167: mista. Vuonna 1998 olivat nimittäin esillä oi-
21168: den on myös taattava oppilaille turvallinen opis-
21169: keusasiamiehelle tehdyissä kanteluissa kuten
21170: keluympäristö ja oikeus saada opetussuunnitel-
21171: yleisemminkin julkisuudessa useissa kunnissa ta-
21172: man mukaista opetusta jokaisena koulun työpäi-
21173: pahtuneet peruskoulujen opettajien lomautuk-
21174: vänä.
21175: set ja niiden vaikutus koulu työlle.
21176: Vuoden 1998 alkupuolella sekä valtioneuvos-
21177: ton oikeuskanslerille että eduskunnan oikeus-
21178: asiamiehelle tehtiin lukuisia kanteluita opetta- TARKASTUS
21179: jien lomautuksista. Oikeusasiamiehelle näitä
21180: kanteluita saapui 15. Näistä osa oli oikeuskansle- OA Lehtimaja suoritti 19.5.1998 tarkastuksen
21181: rin oikeusasiamiehelle siirtämiä. Vaasan yliopistossa tutustuen erityisesti sen oi-
21182: AOA Paunio otti periaateratkaisussaan kan- keustieteelliseen opetukseen sekä muiden kor-
21183: taa siihen, toteutuuko hallitusmuodon edellyttä- keakoulujen kanssa harjoitettuun yhteistyöhön.
21184:
21185:
21186: 220
21187: OPETUS
21188:
21189:
21190:
21191:
21192: RATKAISTUT KANTELUT asiantuntijalausuntoja. Lisäksi hän oli kasvatus-
21193: JA OMAT ALOITTEET tieteiden tiedekunnalle osoitetulla kirjeellään
21194: pyytänyt näitä lausuntoja tai kielteisessä ta-
21195: OPETTAJAN KUULEMINEN pauksessa päätöksen asiassa.
21196: Selvitysten mukaan kantelija oli saanut tiede-
21197: Opettaja arvosteli Espoon kaupungin Laurin-
21198: kunnan kansliassa nähdäkseen pyytämänsä lau-
21199: lahden koulun rehtorin menettelyä uuteen sijoi-
21200: sunnot ja hän oli saanut niistä sittemmin tiede-
21201: tuskouluun määräämisessä. Rehtori oli tehnyt
21202: kuntaneuvoston varajäsenenä jäljennökset syys-
21203: Espoon koulutoimenjohtajalle esityksen luokan-
21204: kuussa 1996.
21205: opettajan siirrosta ilman, että opettajaa olisi en-
21206: AOA Paunio totesi päätöksessään, että tiede-
21207: nakkosuunnitelman laatimisessa erikseen kuul-
21208: kuntasihteeri oli toiminut yleisten asiakirjain jul-
21209: tu. Opettaja arvosteli rehtoria myös koulun joh-
21210: kisuudesta annetun lain 7 §:n 1 momentin ja 7a
21211: tamisen ongelmista.
21212: §:n vastaisesti kieltäytyessään antamasta kopioi-
21213: AOA Paunio katsoi hallintomenettelylain 1 §:n 1
21214: ta lausunnoista. Samoin dekaani oli menetellyt
21215: momenttiin ja 15 §:ään viitaten aiheelliseksi täh-
21216: virheellisesti antaessaan ohjeen, jonka mukaan
21217: dentää käsityksenään rehtorille ja koulutoimen-
21218: ja vastoin yleisten asiakirjain julkisuudesta an-
21219: johtajalle sitä, että ennen opettajan sijoituskou-
21220: netun lain 7 §:n 1 momenttia kantelijalle kieltäy-
21221: lua koskevien muutoksien merkitsemistä suunni-
21222: dyttiin antamasta virantäyttöprosessin kesken-
21223: telmaan tulee asianomaista opettajaa kuulla.
21224: eräisyyteen vedoten kopioita asiantuntijalau-
21225: Opettajalle tulee varata tilaisuus lausua hänen
21226: sunnoista.
21227: palvelussuhteensa suunnitelluista järjestelyistä.
21228: Menettely oli virheellistä myös siinä, että kan-
21229: Kun sanottua koulua koskeneita hallinnollisia
21230: telijalle ei annettu lain edellyttämällä tavalla
21231: epäkohtia oli muutoin jo selvitetty Espoon kou-
21232: viipymättä päätöstä kieltäytymisestä antaa
21233: lutuslautakunnan, koulun johtokunnan ja kou-
21234: asiakirjat. Tiedekuntasihteeri oli lisäksi tiedus-
21235: lutoimenjohtajan taholta, ei asia antanut aihetta
21236: tellut professorilta tämän pyytämien asiakirjo-
21237: muihin toimenpiteisiin.
21238: jen käyttötarkoitusta.
21239: AOA Paunion päätös 27.4.1998, dnro 1056/4/96
21240: Tiedekuntasihteeri ja dekaani olivat käsitelleet
21241: pyyntöjä virantäyttömenettelyn kulkuun liitty-
21242: ASIANTUNTIJALAUSUNTOJEN vänä asiakirjojen jakelua koskevana pyyntönä,
21243: JULKISUUS eikä pyyntönä julkisten asiakirjojen saamiseksi
21244: siten kuin AOA:n mielestä oli ollut asianlaita.
21245: Professori arvosteli Joensuun yliopiston kas-
21246: AOA saattoi käsityksensä dekaanin ja tiede-
21247: vatustieteiden tiedekunnan tiedekuntasihteeriä
21248: kuntasihteerin tietoon.
21249: ja dekaania siitä, että hänelle ei ollut pyynnöistä
21250: AOA Paunion päätös 27.4.1998, dnro 1448/4/96
21251: huolimatta annettu julkisia, virantäyttöön liit-
21252: tyneitä asiantuntijalausuntoja.
21253: Tiedekunnassa oli ollut kesällä 1996 täytettä- KUNNAN OPETUSTOIMEN
21254: SALASSAPITOSÄÄN NÖS
21255: vänä aikuiskasvatuksen alaan kuuluvan apulais-
21256: professorin virka. Kantelija oli pyytänyt suulli- Kantelija kertoi kantelussaan muun ohella,
21257: sesti tiedekunnan tiedekuntasihteeriitä apulais- että erityiskoulun opettaja oli ilmaissut koulun
21258: professorin viran kolmesta hakijasta annettuja henkilökunnalle ja kunnan kouluviranomaisille
21259:
21260:
21261: 221
21262: OPETUS
21263:
21264:
21265:
21266:
21267: kantelijan tytärtä koskevia salassa pidettäviä loin, kun tämä on perusteltua oppilaan opetuk-
21268: tietoja. Kysymys oli lastensuojelulain 40 §:ssä sen järjestämiseen liittyvistä syistä. Asiassa ei
21269: tarkoitetuista tiedoista siitä, että lapsi oli lasten- ollut ilmennyt, että opettaja tai koulun viran-
21270: suojelun tarpeessa, joista opettajan on tämän omaiset olisivat puheena olevassa tilanteessa
21271: lain mukaan viipymättä ilmoitettava sosiaali- harkinneet kantelijan tyttären opetuksen järjes-
21272: lautakunnalle. tämistä.
21273: AOA Paunio totesi ratkaisussaan tältä osin, AOA katsoi, että opettaja oli menetellyt vas-
21274: että kunnan opetustoimen hallinnosta annetun toin kunnan opetustoimen hallinnosta annetun
21275: lain 6 §:n 1 momentti lähtee siitä, että kunnan lain salassapitosäännöstä. Hän totesi kuitenkin,
21276: palveluksessa olevalla on vaitiolovelvollisuus sii- että salassapitosäännös on tulkinnanvarainen.
21277: tä, mitä hän on opetustoimeen liittyviä tehtäviä Menettelyn moitittavuutta arvioidessaan hän
21278: hoitaessaan saanut tietää oppilaan taikka hänen otti lisäksi huomioon, että koulun johtajaa ja
21279: perheenjäsenensä henkilökohtaisista oloista. koulutoimenjohtajaa ovat koskeneet kunnan
21280: Tästä salassapitovelvollisuudesta on säädetty opetustoimen hallinnosta annetun lain salassapi-
21281: poikkeus lain 6 §:n 2 momentissa. Tämän sään- tosäännös.
21282: nöksen mukaan muun muassa opettajat saavat AOA saattoi käsityksensä salassapitosäännök-
21283: antaa toisilleen sekä kunnan hallintoelimille op- sen tulkinnasta opettajan tietoon.
21284: pilaan koulunkäynnin asianmukaisen järjestä- AOA Paunion päätös 8.5.1998, dnro 2415/4/95
21285: misen edellyttämät välttämättömät tiedot.
21286: Lainvalmisteluasiakirjojen mukaan tietojen luo-
21287: vutusmahdollisuus koskisi vain opetuksen järjes- PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN ASIAKIRJAN
21288: SALASSAPITÄM ISESTÄ
21289: tämiseen liittyviä toimenpide-ehdotuksia sekä
21290: niitä taustatietoja, jotka ovat välttämättömiä Opettaja arvosteli kantelussaan Naantalin
21291: näiden ehdotusten toteuttamiseksi. kaupungin sivistystoimenjohtajan menettelyä
21292: Opettaja oli vedonnut siihen, että kantelijan muun ohella siinä, kun tämä ei ollut antanut
21293: tytärtä koskevilla tiedoilla oli oleellinen merkitys hänelle kouluviraston pöytäkirjoja ja päätöksiä
21294: opetuksen järjestämiselle ja että hän sen vuoksi niistä kokouksista, joissa koulutuslautakunta oli
21295: oli oikeutettu kertomaan niistä koulun johtajalle käsitellyt Naantalin lyseon lukion entisen rehto-
21296: ja koulutoimenjohtajalle. Opettaja ei kuiten- rin toimintaa.
21297: kaan ollut lähemmin selvittänyt millaisista kou- Sivistystoimenjohtaja oli kirjeessään kieltäy-
21298: lunkäynnin järjestämiseen liittyvistä toimenpi- tynyt antamasta opettajan pyytämiä asiakirjoja
21299: teistä oli ollut kysymys. hänelle. Hän ei ollut liittänyt opettajalle kirjalli-
21300: Kunnan opetustoimen hallinnosta annetun sesti antamaansa vastaukseen muutoksenhaku-
21301: lain 6 §:n 2 momentti muodostaa poikkeuksen ohjetta. Sivistystoimenjohtaja oli kuitenkin sit-
21302: pykälän 1 momentissa säädetystä salassapitovel- temmin lähettänyt opettajalle viranhaltijan
21303: vollisuudesta, eikä sitä sen vuoksi AOA:n mu- päätöksen olla luovuttamatta koulutuslauta-
21304: kaan voi tulkita laajentavasti. Säännöstä on tul- kunnan pöytäkirjanotteita. Päätös sisälsi ohja-
21305: kittava niin, että se oikeuttaa opettajan anta- uksen oikaisuvaatimuksen tekemisestä 14 päi-
21306: maan muutoin salassa pidettäviä tietoja sään- vän kuluessa tiedoksisaannista kaupungin kou-
21307: nöksessä määritellyille tahoille ainoastaan sil- lutuslautakunnalle.
21308:
21309:
21310:
21311: 222
21312: OPETUS
21313:
21314:
21315:
21316:
21317: AOA Paunio lausui kannanottonaan seuraa- julkisuuslakia koskevasta hallituksen esityksestä
21318: vaa. HE 30/1998 (s. 71 ). Näistä syistä asia ei tältä osin
21319: Yleisten asiakirjain julkisuudesta annettu laki johtanut muuhun kuin että hän saattoi sivistys-
21320: edellyttää, että mikäli asiakirjapyyntöön ei voi- toimenjohtajan tietoon käsityksensä asiassa.
21321: da suostua, kielteisestä ratkaisusta tulee viran- AOA Paunion päätös 3.8.1998, dnro 1330/4/96
21322: omaisen antaa asiakirjan pyytäjälle kirjallinen
21323: päätös tai viranhaltijan ollessa kyseessä ohjaus
21324: päätöksen pyytämiseksi, jotta henkilöllä olisi
21325: mahdollisuus valittaa päätöksestä säännönmu- TUNTIOPETTAJAN PALKAN TAKAISIN-
21326: PERIMINEN
21327: kaista muutoksenhakutietä käyttäen.
21328: Sivistystoimenjohtaja, jolta opettaja oli kah- Peruskoulun tuntiopettaja arvosteli Espoon
21329: desti pyytänyt asiakirjoja, ei ollut tehnyt tai kaupungin koulutuskeskuksen menettelyä pal-
21330: voinutkaan itsenäisesti tehdä yleisten asiakirjain kan muuttamista ja takaisinperimistä koskevas-
21331: julkisuudesta annetun lain 8 §:n 1 momentin sa astassa.
21332: mukaista, muutoksenhakukelpoista päätöstä. Kantelija oli toiminut määräaikaisena tunti-
21333: Koska hän viranhaltijana kieltäytyi antamasta opettajana. Vuosittain tehtyjen päätösten perus-
21334: pyydettyjä asiakirjoja, hänen olisi tullut ohjata teella hänen palkkansa määräytyi opetusalan
21335: opettajaa tällaisen päätöksen saamiseksi. Tiedon kunnallisen virkaehtosopimuksen mukaisesti.
21336: pyytäjälle annettava neuvonta ja ohjaus, jota Päätöksissä ei ollut mainintaa palkkaluokasta.
21337: tähdennetään myös hallintomenettelylain 4 ja 24 Kantelijalle oli maksettu virkaehtosopimusta so-
21338: a §:ssä (589/96), oli puuttunut sivistystoimenjoh- vellettaessa farmaseutin tutkinnon perusteella C
21339: tajan opettajalle osoittamasta kirjeestä. Sivis- 38 palkkaluokan mukaan määräytyvää palkkaa
21340: tystoimenjohtaja ei ollut ohjannut opettajaa 1.10.1995 saakka ja sen jälkeen C 35 palkkaluo-
21341: myöskään vastatessaan hänelle puhelimitse. kan mukaista palkkaa, koska farmaseutin tut-
21342: Kuntalain 89 ja 94 §:n huomioon ottaen AOA kintoa virkaehtosopimusta sovellettaessa ei enää
21343: katsoi, että sivistystoimenjohtaja oli keväällä pidettykään korkeakoulututkintona. Kantelijal-
21344: 1997 menetellyt yleisten asiakirjain julkisuudes- le ilmoitettiin puhelimitse lokakuussa 1995 palk-
21345: ta annetun lain 8 §:n vastaisesti, kun hän ei ollut, kausperusteen muuttumisesta ja hänelle lähet-
21346: kieltäydyttyään antamasta opettajan pyytämiä tiin myös vastaava palkkalaskelma. Lisäksi hä-
21347: asiakirjoja antanut opettajalle neuvontaa ja oh- nelle lähetettiin asiasta kirjallinen ilmoitus, jon-
21348: jausta muutoksenhakukelpoisen hallintopäätök- ka mukaan häneltä peritään liikaa maksettua
21349: sen saamiseksi. palkkaa takautuvasti 1.8.1992 alkaen.
21350: Sivistystoimenjohtaja oli sittemmin antanut Peruskoululain 61 §:n mukaan aiheettomasti
21351: opettajalle ohjauksen valituskelpoisen päätök- maksettu palkka saadaan periä takaisin siten,
21352: sen saamiseksi ja asian saattamiseksi kaupungin että se vähennetään seuraavien palkanmaksujen
21353: koulutuslautakunnan käsiteltäväksi. yhteydessä tuntiopettajan palkasta, jos tunti-
21354: AOA totesi vielä, että menettelytapa voimas- opettaja on edelleen saman koulun tai saman
21355: saolevan lainpohjalta puheena olevan kaltaisissa kunnan palveluksessa. Takaisinperintää aloitet-
21356: tilanteissa on jossain määrin tulkinnanvarainen taessa on sen perusteet ja takaisinperittävä mää-
21357: ja edellyttää täsmentämistä, kuten ilmenee myös rä ilmoitettava tuntiopettajalle.
21358:
21359:
21360:
21361: 223
21362: OPETUS
21363:
21364:
21365:
21366:
21367: AOA Paunion käsityksen mukaan takaisinpe- AOA Paunio esitti kannanottonaan asiassa
21368: rimisestä oli ilmoitettu peruskoululain tarkoitta- mm. seuraavan.
21369: malla tavalla. AOA katsoi kunnalla olleen oikeus Hallitusmuodon 8 §:n 2 momentti turvaa luot-
21370: muuttaa palkka ja periä aiheettomasti maksettu tamuksellisen viestin salaisuutta. Sen ensisijaise-
21371: palkka takaisin eikä hän pitänyt noudatettua na tarkoituksena on suojata luottamukselliseksi
21372: menettelyä lainvastaisena. tarkoitetun viestin sisältö ulkopuolisilta (HE
21373: AOA totesi päätöksessään lisäksi, että perus- 309/1993 vp.). Toisaalta säännös antaa turvaa
21374: koululaki nykyisessä muodossaan mahdollistaa muillekin tällaista viestiä koskeville tiedoille,
21375: palkan takaisinperimisen ilman edeltävää perin- kuten esimerkiksi tunnistamistiedoille. Säännös
21376: täpäätöstä, mutta toisaalta peruskoululaissa ei turvaa hallituksen esityksen perustelujen mu-
21377: ole säännöksiä takaisinperimisen oikeussuojakei- kaan jokaiselle oikeuden luottamukselliseen vies-
21378: noista. AOA:n käsityksen mukaan peruskoulula- tintään ilman, että ulkopuoliset saavat oikeudet-
21379: ki on omiaan aiheuttamaan epäselvyyttä sekä tomasti tiedon hänen lähettämiensä tai hänelle
21380: asianosaisten että viranomaisten keskuudessa osoitettujen luottamuksellisten viestien sisällös-
21381: niin palkan takaisinperimistä koskevan perintä- tä. Kysymyksessä on molempien viestinnän osa-
21382: päätöksen kuin oikaisumahdollisuuden ja vali- puolten perusoikeus.
21383: tusoikeuden suhteen. Luottamuksellisen viestin suojaa koskeva
21384: Hän saattoi käsityksensä palkan takaisinperi- säännös on muotoiltu mahdollisimman laajaksi
21385: misen oikeussuojakeinojen epäselvästä tilasta silmällä pitäen jatkuvasti kehittyviä uusia vies-
21386: opetusministeriön tietoon. tinnän muotoja. Se koskee myös viestintää erilai-
21387: AOA Paunion päätös 5.8.1998, dnro 499/4/96 sissa tietoverkoissa ja siten myös sähköpostia.
21388: Arvioitaessa työnantajan, tässä tapauksessa
21389: korkeakoulun oikeutta puuttua sähköpostivies-
21390: tintään sen tietoverkoissa on olennaista, että hal-
21391: TIETOKONEJÄRJESTELMIEN JA TIETO- litusmuodon säännös suojaa luottamuksellista
21392: LIIKENNEVERKON KÄYTÖN VALVONTA
21393: viestintää nimenomaan oikeudettomalta puut-
21394: Teknillisen korkeakoulun tietokonejärjestel- tumiselta.
21395: mien ja tietoliikenneverkon käytön sääntöjen Eräästä perustuslakivaliokunnan kannanotos-
21396: mukaan Teknillisen korkeakoulun tietokonejär- ta saa johtoa sille, miten oikeudettomuutta tulisi
21397: jestelmien ylläpitohenkilökunnalla on velvolli- arvioida. Perustuslakivaliokunta arvioi nimit-
21398: suuksicnsa hoitamiseksi lupa valvoa, rajoittaa ja täin lausunnossaan 47/1996 vp. säännöstä tcle-
21399: säädellä tietokonejärjestelmien ja tietoliikenne- laskun maksamiseen velvollisen oikeudesta saa-
21400: verkon käyttöä sekä tarvittaessa kopioida, siir- da teleyritykseltä kaikki laskun määräytymiseen
21401: tää, poistaa tai lukea koneissa tai verkoissa ole- liittyvät tunnistamistiedot. Säännös sisältyi hal-
21402: vaa tietoa. lituksen esitykseen telemarkkinalaiksi, joka oli
21403: Tämä määräys oli kantelijan mukaan ristirii- tuolloin eduskunnan käsiteltävänä. Valiokun-
21404: dassa hallitusmuodon 8 §:ssä turvatun luotta- nan käsityksen mukaan tätä ehdotusta ei tullut
21405: muksellisen viestin suojan kanssa siltä osin kuin arvioida suoraan suhteessa hallitusmuodon 8 §:n
21406: kysymys on tietokoneverkossa lähetetyistä säh- 3 momentissa sallittuihin perusteisiin rajoittaa
21407: köpostiviesteistä. lailla luottamuksellisen viestin suojaa. Nämä ra-
21408:
21409:
21410:
21411: 224
21412: OPETUS
21413:
21414:
21415:
21416:
21417: joitusperusteet koskivat valiokunnan käsityksen tojärjestelmien käyttäjät ovat siten tietoisia val-
21418: mukaan ensisijaisesti julkisen vallan taholta ta- vonnasta. Teknillisen korkeakoulun säännöt ja
21419: pahtuvia puuttumisia. Valiokunta arvioi, että käyttölupaa koskeva hakemusmenettely lähte-
21420: laskun maksamisvelvollisuus muodostaa sinänsä vät siis siitä, että käyttäjä on tietoinen valvon-
21421: hyväksyttävän perusteen ehdotetunlaiselle nasta ja luvan hakiessaan antaa suostumuksensa
21422: säännökselle, joka oli lisäksi sisällöltään riittä- siihen.
21423: vän tarkkarajainen perusoikeusrajoitusten sallit- Sen arvioimisessa, voidaanko kyseistä si-
21424: tavuutta koskevien yleisten edellytysten kannal- toumusta pitää oikeudettomuusarvioinnin kan-
21425: ta. nalta merkityksellisenä, on olennaista, miten
21426: Työnantajan sähköpostiviestintään puuttu- valvonta tai muu puuttuminen on määritelty
21427: mista arvioitaessa voidaan siis lähteä siitä, että säännöissä ja ohjeissa.
21428: työnantajalla saattaa olla hyväksyttävä peruste Edellä sanotun johdosta AOA arvioi Teknilli-
21429: puuttua työntekijän ja tässä tapauksessa myös sen korkeakoulun sääntöjä. Tässä arvioinnissa
21430: opiskelijan sähköpostiviestintään, mutta puut- hän kiinnitti huomiota säännöissä erityisesti seu-
21431: tumisen muoto ja laajuus täytyy olla riittävän raaviin seikkoihin:
21432: tarkkarajaisesti määritelty. - onko sähköpostin käyttö yksilöity säännöissä
21433: Rikoslain 38 luvun 3 §:ssä rangaistavaksi sää- riittävän selvästi?
21434: detty viestintäsalaisuuden loukkaus edellyttää, - onko viestiin puuttumisen tarkoitus ilmaistu
21435: että teko on oikeudeton. Oikeudetonta ei luon- riittävän selvästi?
21436: nollisesti voi olla sellainen tiedon hankkiminen - onko viestin sisältöön tutustuminen ja muu
21437: televiestistä, johon on lailla säädetty oikeus. viestiin puuttuminen välttämätöntä tarkoituk-
21438: Myös oikeuttamisperuste voi poistaa teon oikeu- sen toteuttamiseksi?
21439: denvastaisuuden. Sellainen peruste voi asiaa kos- - onko säännöissä riittävän yksilöidyt määrä-
21440: kevan hallituksen esityksen (94/1993 vp) mu- ykset viestien poistamisesta?
21441: kaan olla esimerkiksi loukatun suostumus. Esi- - sekä, onko puuttumiseen oikeutettu henkilö-
21442: tyksessä todetaan kuitenkin, että perusoikeuden piiri eli ylläpitohenkilöstö täsmennetty riittäväs-
21443: suojan näkökulmasta suostumuksen vaikutuk- ti?
21444: seen on suhtauduttava hyvin pidättyvästi. Säännöt eivät AOA:n mielestä olleet perusoi-
21445: Luottamuksellisen viestin perustuslain suojan keutena turvatun luottamuksellisen viestin suo-
21446: toteutuminen Teknillisen korkeakoulun sään- jan tai henkilörekisterilain hyvän rekisteritavan
21447: nöissä on siis riippuvainen siitä, arvioidaanko edellyttämällä tavalla riittävän täsmällisiä vies-
21448: puuttuminen oikeudettomaksi vai ei. Tässä ar- teihin puuttumisen tarkoituksen, ylläpitohenki-
21449: vioinnissa on merkitystä ainakin käyttäjän suos- lökunnan henkilöpiirin ja lukematta olevien vies-
21450: tumuksella, sähköpostin käytön määrittelyllä tien käsittelyn osalta. Myös sähköpostin käyttöä
21451: sekä sillä, miten verkon ylläpitämiseksi välttä- yksityisluontoisten viestien lähettämiseen tulisi
21452: mättömät toimet on määritelty. hänen mielestään täsmentää. Myöskään sähkö-
21453: Kaikki Teknillisen korkeakoulun henkilökun- postiviestien lukemiselle ei ollut saadun selvityk-
21454: taan kuuluvat ja opiskelijat allekirjoittavat sen perusteella Teknillisen korkeakoulun ilmoit-
21455: käyttölupahakemuksen, jossa he sitoutuvat nou- taman käyttötarkoituksen mukaista välttämä-
21456: dattamaan annettuja ohjeita ja määräyksiä. Tie- töntä tarvetta.
21457:
21458:
21459:
21460: 225
21461: OPETUS
21462:
21463:
21464:
21465:
21466: AOA saattoi edellä esittämänsä käsityksen railua,jonka oli osaksi kustantanut ydinpolttoai-
21467: Teknillisen korkeakoulun tietokonej ärj esteimien neen loppusijoitusta valmisteleva yhtiö. Kuhmo
21468: ja tietoliikenneverkon käytön sääntöjen puut- oli yksi ydinjätteen loppusijoituspaikaksi ehdo-
21469: teellisuuksista Teknillisen korkeakoulun rehtorin tetuista kunnista. Kantelija epäili vierailun vaa-
21470: tietoon. rantaneen opettajien puolueettomuutta opetus-
21471: AOA totesi vielä, että tietoverkkoja koskeva toimessa.
21472: sääntely on tähän asti puuttunut lainsäädännös- Opettajien matka oli ollut yksi yhtiön järjestä-
21473: tämme kokonaan. Hallitus onkin 18.6.1998 anta- mistä tutustumismatkoista, joille osallistuviita
21474: nut eduskunnalle esityksen laiksi yksityisyyden perittiin yleensä noin sadan markan maksu.
21475: suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tieto- Muilta osin matkan kustansi yhtiö. Vierailun en-
21476: turvasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE sisijaisena tarkoituksena oli ollut lisätä tietoa
21477: 85/1998 vp.). Lailla on tarkoitus perinteisten te- ydinvoimasta ja siten osaltaan edistää Kuhmos-
21478: lepalvelujen ohella säännellä sähköpostia ja sa käytävää ydinjätekeskustelua.
21479: muuta televiestintää internetin välityksellä. OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa-
21480: Lakiesityksessä ei kuitenkaan oteta kantaa sii- van.
21481: hen, mitkä ovat työnantajan oikeudet työnteki- "Yhtiön omistussuhteet ja tehtävä huomioon
21482: jöidensä sähköpostiviestien käsittelyssä. ottaen on ilmeistä, että yhtiö tukemalla ydinvoi-
21483: Työministeriössä on puolestaan valmisteilla malaan tehtäviä tutustumismatkoja ja levittä-
21484: hallituksen esitys lainsäädännöksi yksityisyyden mällä ydinvoiman käyttöön liittyvää tietoutta
21485: suojasta työelämässä. Myöskään tämän esityk- pyrkii luomaan kuhmolaisten keskuudessa ydin-
21486: sen ei ole tarkoitus koskea työnantajan oikeuk- voimalle suotuisaa ilmapiiriä. Matkalle osallistu-
21487: sien sisältöä. jien tavoitteena taas on ollut saada lisätietoa
21488: Koska televiestintää koskevien lainsäädäntö- ydinvoimasta. Tällainen tietämys on nähdäkseni
21489: uudistusten jälkeenkin työnantajan oikeus ollut opettajan tehtävissä tärkeää erityisesti
21490: puuttua työntekijöiden sähköpostiviestien sisäl- mitä tulee Kuhmossa käytyyn ydinjätteen sijoi-
21491: töön jää vaille sääntelyä, oli AOA:n mielestä tusta koskevaan keskusteluun. Kunkin osanotta-
21492: aihetta selvittää erikseen tarvetta säännellä jan saama henkilökohtainen etu on ollut talou-
21493: työnantajan valvontaoikeutta. Oppilaitoksen delliselta arvoltaan melko vähäinen ja vastaava
21494: tietoverkon käyttöön liittyvien erityiskysymys- etu olisi ilmeisesti ollut heidän saatavissaan myös
21495: ten sääntelytarve tulisi hänen nähdäkseen myös opettajan tehtävästä riippumatta.
21496: selvittää erikseen. AOA otti asian omana aloit- Opettajan tehtävään ei sisälly sellaista päätös-
21497: teenaan (dnro 2016/2/98) selvitettäväkseen ja valtaa, jonka puolueettomuus voisi tällaisen tu-
21498: pyysi lausunnon opetus- ja työministeriöltä. tustumiskäynnin johdosta vaarantua. Y dinvoi-
21499: Asian käsittely on kesken. malaan tutustuminen on opettaj ankin tehtävissä
21500: AOA Paunion päätös 28.8.1998, dnro 2049/4/96 hyödyksi eikä tutustuminen sinänsä johda ydin-
21501: voimalle myönteiseen tai kielteiseen asennoitu-
21502: miseen. Ydinvoiman tuottamiseen ja käyttöön
21503: OPETTAJIEN VOIMALAITOSVIERAILU
21504: liittyvistä ongelmista on tarjolla niin runsaasti
21505: Kantelija arvosteli Kuhmon kaupungin opet- sekä ydinvoimalle kriittistä että myönteistä in-
21506: tajien Olkiluodon voimalaitokselle tekemää vie- formaatiota, ettei voida lähteä siitä, että tällai-
21507:
21508:
21509:
21510: 226
21511: OPETUS
21512:
21513:
21514:
21515:
21516: nen tutustumismatka vaarantaisi opettajalta huomattavan paljon järjestysongelmia. Asunto-
21517: opetuksessa vaadittavaa tasapuolisuutta. lassa ei ollut iltaisin eikä viikonloppuisin muuta
21518: Käsitykseni mukaan kerrotulla tavalla toteu- valvontaa kuin kotipuhelimella tavoitettavissa
21519: tetun tutustumiskäynnin ei voida katsoa heiken- ollut päivystävä opettaja. Viikonloppuvalvonta
21520: täneen luottamusta matkalle osallistuneiden oli lähinnä oppilaiden itsensä vastuulla.
21521: opettajien puolueettomuuteen opetustoimessa. Asuntolan ongelmia ja järjestyshäiriöitä oli
21522: Päinvastoin voidaan katsoa, että myös ydinvoi- käsitelty säännöllisesti koulutuskeskuksen hal-
21523: maa koskevan tiedon hankkiminen kuuluu jokai- lintoelinten kokouksissa. Opetushallituksen ope-
21524: selle hallitusmuodon 10 §:ssä sananvapautena tusneuvos kävi huhtikuussa 1995 rehtorin kut-
21525: turvattuun oikeuteen vastaanottaa tietoja, mie- susta tarkastuskäynnillä koulutuskeskuksessa ja
21526: lipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta vaati heti sen jälkeen rehtorin kanssa käymäs-
21527: estämättä. Kun tiedonhankinnan tarkoituksena sään keskustelussa välittömiä toimenpiteitä
21528: on ollut nimenomaan edistää paikkakunnalla asuntolan ongelmien poistamiseksi. Rehtori ja
21529: ajankohtaista ydinjätekeskustelua, puheena ole- johtokunta kiinnittivät erityistä huomiota vii-
21530: va tutustumismatka on samalla myös ollut konloppuvalvonnan järjestämisen tarpeellisuu-
21531: omiaan edistämään kuntalaisten mahdollisuuk- teen ja toimenpiteisiin kuitenkin vasta huhti-
21532: sia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja kuussa 1996 asuntolassa tapahtuneen henkiri-
21533: vaikuttaa heitä itseään koskevaan päätöksente- koksen jälkeen.
21534: koon." Suomen hallitusmuodon 6 §:n 1 momentin mu-
21535: OA katsoi, että tutustumismatkaan osallistu- kaan jokaisella on oikeus elämään sekä henkilö-
21536: neet opettajat eivät olleet menetelleet lainvastai- kohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuu-
21537: sesti tai virheellisesti. teen. Hallituksen esityksessä eduskunnalle halli-
21538: OA Lehtimajan päätös 12.11.1998, dnro 2372/ tusmuodon perusoikeussäännösten muuttami-
21539: 4/97 sesta (HE 309/1993 vp.) todetaan, että turvalli-
21540: suuden nimenomainen mainitseminen hallitus-
21541: muodossa korostaa julkisen vallan positiivisia
21542: toimintavelvoitteita yhteiskunnan jäsenten suo-
21543: OPPILASASUNTOLAN VALVONTA
21544: jaamiseksi rikoksilta ja muilta heihin kohdistu-
21545: Kantelija arvosteli Lapin ammatillisia kurssi- viha oikeudenvastaisilta teoilta, olivatpa tekijät
21546: keskuksia asuntoloiden valvonnan laiminlyömi- julkisen vallan käyttäjiä tai yksityisiä tahoja.
21547: sestä. Tämän seurauksena oli hänen mukaansa Valtion virkamieslain 14 §:n mukaan virkamie-
21548: ilmennyt yöaikaisia järjestyshäiriöitä ja alkoho- hen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti
21549: linkäyttöä. ja viivytyksettä. Saamelaisalueen koulutuskes-
21550: AOA Paunio totesi päätöksessään, että selvi- kuksen rehtorin tehtävänä on johtokunnan alai-
21551: tysten perusteella ei ollut perusteita epäillä, että sena johtaa, valvoa ja suunnitella koulutuskes-
21552: Lapin ammatillisten kurssikeskusten oppilas- kuksen toimintaa. Ammattikasvatushallituksen
21553: asuntoloiden valvonnassa olisi yleisesti tapahtu- ohjeiden mukaan ammatillisella oppilaitoksella
21554: nut laiminlyöntejä. Kuitenkin saamelaisalueen on asuntolassa asuvien oppilaiden valvontavas-
21555: koulutuskeskuksen Inarin asuntolassa oli ilmen- tuu.
21556: nyt sen toiminnan alusta, elokuusta 1993 alkaen AOA katsoi, että puutteet asuntolan valvon-
21557:
21558:
21559:
21560: 227
21561: OPETUS
21562:
21563:
21564:
21565:
21566: nassa johtivat pitkään jatkuneeseen epäjärjes- tetty joko lainkaan tai riittävästi. Oppilaitoksella
21567: tykseen ja ongelmiin. Saamelaisalueen koulutus- oli siis käytettävissään keinoja puuttua häiriöi-
21568: keskuksen johtokunta ja rehtori, jotka AOA:n hin myös voimavarojen niukkuuden huomioon
21569: käsityksen mukaan olivat vastuussa riittävän ottaen.
21570: valvonnan toteuttamisesta, viittasivat mm. sii- Asuntolaa ylläpitäväitä oppilaitokselta voitiin
21571: hen, että oppilaitoksella ei ollut riittäviä voima- kohtuudella edellyttää vastuuta perusturvalli-
21572: varoja toteuttaa valvontaa riittävässä laajuu- suudesta ja -järjestyksen ylläpitämisestä asunto-
21573: dessa sekä siihen, että viimeisimmät asuntolatoi- lassa. AOA:n käsityksen mukaan rehtorin ja joh-
21574: mintaa koskevat ohjeet, joiden mukaan oppilai- tokunnan, jotka oppilaitoksen puolelta olivat
21575: tos toimi, olivat peräisin ammattikasvatushalli- vastuussa toimenpiteistä ja valvonnan toteutta-
21576: tuksen ajalta vuosilta 1933 ja 1935. misesta, toimet eivät olleet olleet riittäviä vaati-
21577: AOA totesi näiden seikkojen johdosta ensinnä, musten täyttämiseksi. AOA saattoi käsityksensä
21578: että voimavarojen niukkuus saattoi perustellusti Saamelaisalueen kurssikeskuksen rehtorin ja j oh-
21579: vaikuttaa oppilaitoksen henkilökunnan käytet- tokunnan tietoon.
21580: tävyyteen oppilasvalvonnassa. AOA totesi kui- AOA Paunion päätös 31.12.1993, dnro 603/4/96
21581: tenkin, että valtion oppilaitosten opetushenki-
21582: löstön palvelussuhteen ehtojen mukaan Saame-
21583: OPETTAJIEN LOMAUTUSTEN AIKAISET
21584: laisalueen koulutuskeskuksen opettajien opetus-
21585: OPETUSJÄRJESTELYT
21586: velvollisuuteen luettavana tehtävänä oli oppilas-
21587: asuntolan valvominen 3 - 3 viikkotuntia oppilai- Kaksi kansanedustajaa kanteli siitä, että kym-
21588: den määrästä riippuen. Selvitysten mukaan menet Suomen kunnat olivat taloudellisiin syihin
21589: opettajia ei ollut velvoitettu suorittamaan val- vedoten vuonna 1993 1omauttaneet useiksi vii-
21590: vontakäyntejä oma-aloitteisesti Inarin asunto- koiksi peruskoulujen opettajia. He pyysivät tut-
21591: lassa, vaikka asuntolan viikonloppuhäiriöt ja kimaan, toteutuuko hallitusmuodon edellyttä-
21592: valvontakäyntien tarpeellisuus olivat yleisesti mä yhdenvertaisuus lain edessä, kun eräissä kun-
21593: tiedossa. nissa opettajia lomautetaan usean viikon ajaksi.
21594: Kuitenkin oppilaitos oli pyrkinyt ja myös pys- Edelleen he pyysivät selvittämään, toteutuuko
21595: tynyt myöhemmässä vaiheessa toteuttamaan kaikissa kunnissa oikeus maksuttomaan perus-
21596: asuntolan turvallisuutta parantavia järjestelyjä, opetukseen, kun opettajat lomautetaan usean
21597: jotka eivät aiheuttaneet joko lainkaan tai mai- viikon ajaksi, kuinka pitkäksi ajaksi opettajat
21598: nittavia kustannuksia. Näistä voitiin mainita voidaan lomauttaa siten, että julkisen vallan voi-
21599: asuntolan lukitusjärjestelyt sekä oppilashuollon daan vielä katsoa turvaavan mainitun perusoi-
21600: ja opiskelijoiden omaan vastuuseen liittyvät toi- keuden hallitusmuodon edellyttämällä tavalla
21601: met. Mutta ennen kaikkea oppilaitoksella oli sekä toimiiko julkinen valta maassamme kan-
21602: AOA:n mukaan mahdollisuus puuttua häiriöihin sainvälisten sitoumustemme tai sopimustemme
21603: ryhtymällä toimiin niitä opiskelijoita kohtaan, mukaisesti lomauttaessaan opettajia ja vaaran-
21604: jotka olivat aiheuttaneet häiriöitä. taessaan näin opetuksen määrän ja tason.
21605: AOA:n mukaan kaikki edellä mainitut keinot AOA Paunio totesi päätöksessään oikeudesta
21606: olivat oppilaitoksen käytettävissä, mutta niitä ei perusopetukseen mm. seuraavaa.
21607: ollut noin kahden ja puolen vuoden aikana käy- Hallitusmuodossa on turvattu jokaiselle yksi-
21608:
21609:
21610:
21611: 228
21612: OPETUS
21613:
21614:
21615:
21616:
21617: löllisenä oikeutena oikeus maksuttomaan perus- Hallitusmuoto ja opetustoimen lainsäädäntö
21618: opetukseen. Hallitusmuodossa turvatun perus- rajoittavat siis lomautusten toteuttamista ja vel-
21619: opetuksen laajuudesta ja sisällöstä säädetään pe- voittavat asianmukaisen opetuksen antamiseen
21620: ruskoululaissa. Sen mukaan kunta on velvollinen lomautusten aikana. Lomautuksen vaikutukset
21621: järjestämään sen alueella asuville oppivelvolli- opetukseen riippuvat lomautuksen aikaisista
21622: suusikäisille peruskouluopetusta tai huolehti- opetusjärjestelyistä. Tämän vuoksi opetusjärjes-
21623: maan siitä, että oppivelvollisuusikäisillä on tilai- telyjä tulee tarkastella ja arvioida jokaisessa
21624: suus saada peruskouluopetusta vastaavaa ope- opettajia lomauttavassa kunnassa ja koulussa
21625: tusta. Laissa on säädetty peruskoulun lukuvuo- erikseen. Tästä syystä AOA totesi, että hän ei voi
21626: den työpäivien määrästä. Kunta ei voi omilla tässä yhteydessä yleisellä tasolla ottaa yksityis-
21627: päätöksillään vähentää työpäivien määrää. Pe- kohtaisesti kantaa yksittäisten lomautusten ai-
21628: ruskouluasetus sisältää puolestaan säännökset kaisiin opetusjärjestelyihin. Se edellyttäisi pe-
21629: opetustuntien vähimmäismäärästä eri vuosiluo- rehtymistä kunkin opettajia lomauttaneen kun-
21630: killa ja valtioneuvoston päätös peruskoulun tun- nan ja koulun opetusjärjestelyihin lomautuksen
21631: tijaosta vähimmäistuntimäärät eri oppiaineissa. aikana ja sen jälkeen.
21632: Kuntien itsehallinto ei oikeuta kuntia päätöksil- Yleisellä tasolla voidaan kuitenkin todeta, että
21633: lään sivuuttamaan hallitusmuodossa turvattuja sellaiset lomautuksista johtuvat väliaikaiset ope-
21634: perusoikeuksia. tusjärjestelyt, joilla tosiasiallisesti heikennetään
21635: Arvioitaessa oikeutta perusopetukseen merki- perusopetuksen laatua ja määrää, eivät ole lap-
21636: tyksellisiä ovat myös hallitusmuodon säännös sen edun mukaisia. Opetuksen määrän ja laadun
21637: ihmisten yhdenvertaisuudesta sekä julkisen val- heikentäminen on AOA:n näkemyksen mukaan
21638: lan velvollisuudesta turvata perusoikeuksien to- lapsen edun vastaista. Näin ollen sellaisten julki-
21639: teutuminen. Samoin on merkitystä mm. lapsen sen vallan tointen, jotka johtavat tällaisiin hei-
21640: oikeuksia koskevalla yleissopimuksella, jonka kennyksiin, ei AOA:n mukaan voida katsoa ole-
21641: mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaali- van sopusoinnussa sen lapsen oikeuksia koske-
21642: huollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten van yleissopimuksen keskeisen vaatimuksen
21643: tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat kanssa, jonka mukaan kaikissa lapsia koskevissa
21644: lapsia, on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen hallintoviranomaisten toimissa on otettava ensi-
21645: etu. Suomi on sopimuksessa sitoutunut mm. an- sijaisesti huomioon lapsen etu. Opetusta määräl-
21646: tamaan pakollista perusasteen koulutusta, jonka lisesti ja laadullisesti tosiasiallisesti heikentävät
21647: tulee olla maksutta kaikkien saatavilla sekä edis- järjestelyt eivät ole hänen käsityksensä mukaan
21648: tämään koulunkäynnin säännöllisyyttä. myöskään sopusoinnussa myöskään hallitus-
21649: Saatujen tietojen mukaan vuonna l997lomau- muotomme julkiselle vallalle asettaman velvoit-
21650: tettiin yhteensä noin l 500 peruskoulun opetta- teen kanssa turvata aktiivisin toimin perusoi-
21651: jaa yhteensä 47 kunnassa. Vuonna l998lähes 50 keuksien toteutuminen.
21652: kuntaa Iomautti peruskoulun opettajia. Kunnis- AOA totesi vielä yleisellä tasolla, että yhden-
21653: ta 28 toteutti lomautuksia vielä syksyllä 1998. vertainen oikeus opetukseen vaarantuu, kun vä-
21654: Enimmillään lomautukset kestivät 29 päivää liaikaisia opetusj ärj estelyj ä toteutetaan eri pitui-
21655: Vantaan kaupungissa, jossa ne koskivat noin 20 sina ja erilaisin tavoin. Vaikka kuntien järjestä-
21656: 700 oppilasta. mä opetus ei nykyiselläänkään liene saman-
21657:
21658:
21659:
21660: 229
21661: OPETUS
21662:
21663:
21664:
21665:
21666: tasoista kaikkialla, on se kuitenkin perinteisesti Vuoden 1999 alussa vOimaan tulevat uudet
21667: ollut ainakin määrällisesti mitaten samanlaista koululait selkeyttävät tilannetta siten, että oppi-
21668: eri osissa maata. Näin ollen erityisesti pitkään lailla on koulun työpäivinä oikeus saada opetus-
21669: jatkuvat lomautusten aikaiset erilaiset opetus- suunnitelman mukaista opetusta sekä oppilaan-
21670: järjestelyt ovat omiaan lisäämään epätasa-arvoa ohjausta. Lisäksi annetaan uusia säännöksiä ope-
21671: opetuksen laadun ja määrän suhteen. Tämän ei tusryhmien muodostamisesta ja oikeudesta tur-
21672: voida katsoa edistävän yhdenvertaisuutta ja oi- valliseen opiskeluympäristöön. Nämä täsmen-
21673: keudenmukaisuutta yhteiskunnassa. nykset selkeyttävät oikeutta perusopetukseen.
21674: Yleisesti AOA totesi myös, että opettajien lo- Tyydyttävänä ei voida kuitenkaan pitää sitä,
21675: mautusten aikana oppilaille ei voida myöntää että perusopetuksen oikeuden toteuttamiseksi ja
21676: vapautusta opettajien lomautusten vuoksi ja asianmukaisten opetusjärjestelyjen turvaami-
21677: ajaksi. Tällainen päätös merkitsisi tosiasiassa seksi lasten vanhemmat joutuvat koulu- ja opet-
21678: koulun työpäivien määrän vähentämistä. tajakohtaisesti kantelu- tai oikeudenkäyntiteitse
21679: Oikeus perusopetukseen ei voi tulla turvatuksi peräämään lastensa oikeuksia. On siten ilmeistä,
21680: myöskään siten, että oppilaat työskentelevät it- että keinoja kuntien lakiin perustuvien palvelu-
21681: senäisesti ilman ohjausta usean työpäivän ajan. jen arvioimiseen on tarpeen kehittää.
21682: Opetukseen kuuluu vuorovaikutus oppilaan ja AOA:n käsityksen mukaan perusopetuksen oi-
21683: opettajan välillä. Itsenäisesti työskenteleväHä keuden toteuttamiseksi hallitusmuodon 13 §:ssä
21684: oppilaalla ei ole mahdollisuutta saada neuvoja ja sekä perusopetusta koskevassa lainsäädännössä
21685: ohjausta. Opettajan vastuu oppilaista edellyttää edellytetyllä tavalla
21686: myös tosiasiallista mahdollisuutta valvoa oppi- 1) kuntien on menojen supistamisen kohdenta-
21687: laita. Oppilaiden yksinomaan kirjallisista tehtä- misessa huolehdittava siitä, että lakisääteisistä
21688: vistä koostuvaa itsenäistä tuntityöskentelyä il- maksuttoman perusopetuksen velvoitteista pi-
21689: man vuorovaikutusta opettajan kanssa ei voida detään kiinni ja että mahdolliset tilapäiset ope-
21690: pitää peruskoululaissa tarkoitettuna opetukse- tusjärjestelyt eivät tosiasiallisesti heikennä ope-
21691: na, jos ohjaamatonta työskentelyä on päivittäin tuksen määrää eikä laatua;
21692: useiden viikkojen ajan. 2) lääninhallitusten tulee valvoa kuntalain 8
21693: Hän arvioi myös, että pitkiä, esimerkiksi usean §:n nojalla opetuksen toteutumista sekä tarvit-
21694: viikon mittaisia väliaikaisia opetusjärjestelyjä taessa ryhtyä valtion viranomaisten käytettävis-
21695: on vaikeata toteuttaa siten, että peruskoululain- sä oleviin toimenpiteisiin, minkä lisäksi
21696: säädännön vaatimukset opetuksen sisällöstä voi- 3) opetusministeriön on huolehdittava siitä,
21697: daan täyttää. että perusopetuksen määrälliset ja laadulliset
21698: AOA totesi päätöksessään vielä seuraavaa. velvoitteet ovat niin selkeät, että niiden toteutu-
21699: Opettajien lomautusten vaikutukset opetuk- mista voidaan valvoa, niistä raportoida yksiselit-
21700: seen ovat osoittaneet, että peruskoululain puit- teisesti sekä ryhtyä mahdollisten laiminlyöntien
21701: teissa lomautuksista aiheutuvien mahdollisten johdosta tarpeellisiin toimenpiteisiin virkavas-
21702: perusoikeuksien loukkaustenkaan estämiseksi ei tuun toteuttamiseksi.
21703: ole olemassa riittäviä ja tehokkaita keinoja. Osit- AOA saattoi nämä käsityksensä opetusminis-
21704: tain tämä johtuu siitä, että hallitusmuodossa teriön ja lääninhallitusten tietoon.
21705: turvattua oikeutta perusopetukseen ei ollut lailla AOA Paunion päätös 31.12.1998, dnro 1416/4/
21706: täsmennetty riittävän yksityiskohtaisesti. 98
21707:
21708: 230
21709: YLEISET KUNNALLISASIAT
21710:
21711:
21712:
21713:
21714: YLEISET KUNNALLISASIAT dettiin uudella 1.7.1996 voimaan tulleella, kun-
21715: nallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta an-
21716: netulla lailla (484/1996). Taustalla oli hallitus-
21717: YLEISTÄ muodon 15 §,jonka mukaan ketään ei saa erottaa
21718: työstä ilman lakiin perustuvaa syytä. Aikaisem-
21719: "Yleisiksi kunnallisasioiksi" on tilastoitu lä- min kunnan viranhaltijan oikeusasemasta oli
21720: hinnä kuntien ja kuntayhtymien yleishallintoa määrätty vain kunnan virkasäännössä.
21721: kuten luottamushenkilöiden vaaleja, kunnallisia Kunnan hallinnossa noudatetaan myös hallin-
21722: johtosääntöjä ja kunnan taloutta sekä keskus- tomenettelylakia. Kunnallishallinnon erityis-
21723: hallinnon viranhaltijoiden nimittämistä, irtisa- piirteiden vuoksi on kuitenkin esimerkiksi esteei-
21724: nomista, Iomauttamista ja sivutoimia kuin myös lisyyttä koskeva sääntely eräiltä osin väljempää
21725: esteellisyyttä, asiakirjajulkisuutta sekä kunnal- kuin valtion hallinnossa.
21726: lista päätöksenteko- ja hallintomenettelyä kos-
21727: kevat asiat. Kunnallisten sosiaali-, terveys-, ope-
21728: tus-, holhous- ja ympäristöviranomaisten toi- Yleisiin kunnallisasioihin
21729: miin kohdistuvat kantelut on taas yleensä tilas- kohdistuva laillisuusvalvonta
21730: toitu omiin asiaryhmiinsä. Rajanveto on kuiten- Kunnan viranomaisen päätökseen tyytymät-
21731: kin liukuva. Jos kantelussa korostuu esim. kun- tömällä asianosaisella kuin myös jokaisella kun-
21732: nan itsehallintoon liittyvä kysymys, se on voitu nan jäsenellä on kuntalain mukaan käytettävis-
21733: tilastoida yleiseksi kunnallisasiaksi siitä huoli- sään kunnallisvalitus, jota edeltää yleensä oi-
21734: matta, että kantelu on kohdistunut jonkin eri- kaisumenettely. Erityislakien mukaan kysy-
21735: tyisalan viranomaiseen. mykseen voi tulla myös hallintovalitus. Lisäksi
21736: Kertomusvuonna asiaryhmän ratkaisijana on kunnanhallitus valvoo kunnanvaltuuston pää-
21737: toiminut OA Lehtimaja ja pääesittelijänä van- tösten laillisuutta. Lääninhallitus voi kantelun
21738: hempi oikeusasiamiehensihteeri Liisa Heikkilä. johdosta tutkia, onko kunta toiminut voimassa
21739: olevien lakien mukaan.
21740: Oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin harjoit-
21741: tama laillisuusvalvonta täydentää kunnallishal-
21742: Kunnallishallinnon piirteitä linnon omaa oikeussuojajärjestelmää. Jälkim-
21743: Hallitusmuodon 51 §:n mukaan kuntien hallin- mäiseen kuuluvien oikeussuojakeinojen runsaus
21744: non tulee perustua kansalaisten itsehallintoon. ja erityisesti valitusoikeuden laajuus kuitenkin
21745: Kunnan hallinnossa noudatetaan yleensä kunta- vähentävät kuntalaisten tarvetta kääntyä ylim-
21746: lakia (365/1995), joka tuli voimaan 1.7.1995. pien laillisuusvalvojien puoleen. Toisaalta on
21747: Kuntalailla lisättiin kuntien toimintavapautta huomattava, että esimerkiksi kunnallisvalituk-
21748: erilaisten kuntakohtaisten ratkaisujen mahdol- sessa valitusviranomaisen toimivalta rajoittuu
21749: listamiseksi ja vähennettiin valtion kuntiin koh- virheellisen päätöksen kumoamiseen ja asian pa-
21750: distuvaa valvontaa. Kunnan asukkaiden osallis- lauttamiseen kunnallisille päättäjille. Erilaisissa
21751: tumis- ja vaikuttamiskeinoista säädetään kunta- "umpikujatilanteissa", joihin saattaa sisältyä
21752: laissa aikaisempaa yksityiskohtaisemmin. paikallisia arvovaltaristiriitojakin, oikeusasia-
21753: Kunnallisen viranhaltijan oikeusasemasta sää- miehen puuttuminen asiaan voi usein osoittau-
21754:
21755:
21756:
21757: 231
21758: YLEISET KUNNALLISASIAT
21759:
21760:
21761:
21762:
21763: tua knutalaisen kannalta tervetulleeksi ratkai- Keskeisiä ongelma-alueita ovat olleet päätök-
21764: suksi. senteon puolueettomuus ja avoimuus sekä hy-
21765: Oikeusasiamiehen laillisuusvalvonta voi koh- vään hallintoon liittyvät kysymykset. Moni kan-
21766: distua vain virkatoimintaan tai julkisten tehtä- telija pyrkii kantelullaan "vauhdittamaan" jota-
21767: vien hoitamiseen. "Julkisen tehtävän" määritte- kin asiaa, joka on jo vireillä muussa viranomai-
21768: lyssä on ilmennyt rajanveto-ongelmia erityisesti sessa. Kantelusta voi olla apua, jos kysymys on
21769: kunnallishallintoa yksityistettäessä. Oikeusasia- aiheettomasta viivytyksestä asian käsittelyssä,
21770: mies on katsonut, että esim. osakeyhtiömuotoi- mutta yleensä lähdetään siitä, ettei oikeusasia-
21771: sestikin harjoitettava kunnallinen asuntotuotan- mies puutu muualla vireillä oleviin asioihin.
21772: to voi kuulua laillisuusvalvonnan piiriin siltä osin Päättyneissä asioissa taas esiintyy muutoksen-
21773: kuin sitä harjoitetaan julkisen palvelun luontei- hakutyyppisiä kanteluja, joissa arvostellaan
21774: sena, muussa kuin puhtaasti liiketaloudellisessa paitsi alkuperäistä hallintopäätöstä myös kaik-
21775: mielessä, ja se perustuu, suoraan tai välillisesti, kia niitä valitusasteita, joissa asiaa on käsitelty.
21776: kunnalle laissa asetettuihin velvoitteisiin. Yleen- On kuitenkin selvää, ettei oikeusasiamies ole yli-
21777: sä kunnallisten vuokratalo- ja energiayhtiöiden määräinen muutoksenhakuaste eikä siten voi ot-
21778: liiketoiminnan hoitamiseen osallistuminen ei taa päättynyttä asiaa uuteen käsittelyyn. Tällai-
21779: kuitenkaan ole julkisten tehtävien hoitamista sissa kanteluasioissa tutkitaan yleensä vain me-
21780: eikä siten kuulu oikeusasiamiehen laillisuusval- nettelyn laillisuus. Tutkinnan laajuus riippuu
21781: vontaan (ks. EOA:n kert 1997 s. 223). luonnollisesti kantelijan esittämien väitteiden
21782: Yleisiä kunnalliskanteluja on kertomusvuonna laadusta.
21783: ratkaistu 108. Viidessätoista tapauksessa oli ai- Oikeusasiamiehen keskeinen panos yleisissä
21784: hetta oikeusasiamiehen arvosteluun tai muihin kunnallisasioissa lienee viime vuosina ollut siinä,
21785: toimenpiteisiin. Kunnalliskantelujen määrä li- että kunnallisia päättäjiä ja viranhaltijoita on
21786: sääntyi suhteellisesti edelliseen vuoteen verrat- muistutettu perus- ja ihmisoikeuksien heidän toi-
21787: tuna. Pidemmälläkin aikavälillä niiden luku- minnalleen asettamista reunaehdoista. Luku-
21788: määrä on jonkin verran lisääntynyt. Toimenpi- määräisesti useimmin on ollut kysymys hyvän
21789: deprosentti on ollut suhteellisen korkea verrattu- hallinnon periaatteiden noudattamisesta kunta-
21790: na muihin asiaryhmiin. tasolla. Sitä vastoin oikeusasiamies on pyrkinyt
21791: Yleisissä kunnallisasioissa on kysymys yleensä olemaan puuttumatta asioihin, jotka kuuluvat
21792: kunnallisesta päätöksentekomenettelystä, esteel- kunnallisen itsehallinnon piiriin.
21793: lisyyskysymyksistä, viranhaltijoiden asemasta
21794: ja sivutoimista sekä asioiden viipymisestä, asia-
21795: kirjojen ja päätöksenteon julkisuudesta sekä
21796: Tulevaisuudennäkymät
21797: yleensä hallintomenettelystä. Kantelut ovat osin Kuntien itsehallinto on kunnan asukkaiden it-
21798: kohdistuneet myös julkisen vallan käyttöä kos- sehallintoa, jossa jokaisella on oltava mahdolli-
21799: keviin rajanvetotilanteisiin. Kantelijoina ovat suus osallistua häntä itseään ja hänen lähipii-
21800: yleensä olleet kuntalaiset omassa asiassaan tai riään koskevien asioiden käsittelyyn. Laillisuus-
21801: kunnan jäseninä mutta myös kunnalliset luotta- valvonnassa korostunevat tulevaisuudessakin
21802: mushenkilöt. Kantelut ovat kohdistuneet sekä kunnallishallinnon avoimuus sekä kuntalaisten
21803: luottamushenkilöiden että kunnan viranhaltijoi- mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kuntansa
21804: den toimiin.
21805:
21806: 232
21807: YLEISET KUNNALLISASIAT
21808:
21809:
21810:
21811:
21812: hallintoon. Laillisuusvalvonnan keskeisenä ta- päällikkö perusteli viivästystä tietojen antami-
21813: voitteena tulee olemaan kuntien ja kuntalaisten sessa sillä, että asia oli ollut tulkinnanvarainen ja
21814: yhdenvertaisuuden sekä kunnallisen demokra- henkilökunnan oikeussuojantarve oli vaatinut
21815: tian edistäminen. asian juridista selvittämistä.
21816: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa-
21817: van.
21818: Lain mukaan on pyyntö saada tieto yleisestä
21819: RATKAISTUT KANTELUT asiakirjasta käsiteltävä "viipymättä". OA katsoi
21820: JA OMAT ALOITIEET olevan tärkeää, että lakia tulkittiin erityisen tiu-
21821: kasti, kun kysymys oli tiedotusvälineen edusta-
21822: TERVEYSVALVONNAN TASAPUOLISUUS jan perustellusta tiedontarpeesta. Jollei tietoa
21823: voida antaa, tästäkin on ilmoitettava "viipymät-
21824: Tampereen kaupungin terveystarkastaja oli
21825: tä".
21826: antanut kunnalliselle kiinteistöosakeyhtiölle sen
21827: Kielteisen vastauksen saaminen toimittajan
21828: asuntoja koskevia korjauskehotuksia. Kanteli-
21829: asiakirjapyyntöön oli tässä tapauksessa kestänyt
21830: janmukaan kaupungin viranomaiset olivat lai-
21831: viisi työpäivää. OA:n mielestä laissa asetettu
21832: minlyöneet valvoa, oliko korjauskehotuksia nou-
21833: vaatimus viivytyksettömästä käsittelystä olisi
21834: datettu.
21835: edellyttänyt ratkaisun tekemistä jo samana tai
21836: OA Lehtimajan mukaan terveysvalvonnan
21837: ainakin seuraavana työpäivänä. Siinäkin ta-
21838: tuli tarvittaessa tarkastuksin valvoa korjauske-
21839: pauksessa, että asian nopeampi ratkaiseminen ei
21840: hotusten noudattamista. OA kiinnitti kaupungin
21841: olisi ollut mahdollista, olisi ollut hyvän hallinto-
21842: viranomaisten huomiota siihen, että korjausten
21843: tavan mukaista ilmoittaa toimittajalle välittö-
21844: suorittamista tuli valvoa samalla tavalla siitä
21845: mästi, että asian selvittäminen vaati lisäaikaa.
21846: riippumatta, kuka tai mikä taho rakennuksen
21847: OA katsoi hallintopäällikön menetelleen vir-
21848: omisti.
21849: heellisesti siinä, ettei tämä ollut lain edellyttämin
21850: OA Lehtimajan päätös 18.3.1998, dnro 2158/4/
21851: tavoin käsitellyt viipymättä toimittajan pyyn-
21852: 95 töä saada tieto yleisestä asiakirjasta. Sivutoimi-
21853: ilmoitusten julkisuuden osalta OA totesi, ettei
21854: näitä asiakirjoja voitu pitää asiakirjajulkisuus-
21855: SIVUTOIMl-ILMOITUSTEN JULKISUUS
21856: lain 5 §:ssä tarkoitettuina "viranomaisen omassa
21857: Toimittaja kanteli siitä, että Espoon kaupun- keskuudessa syntyneinä" muina selvityksinä. Si-
21858: gin teknisen keskuksen hallintopäällikkö oli kiel- vutoimi-ilmoitukset olivat siten julkisia asiakir-
21859: täytynyt antamasta nähtäväksi keskuksen vi- joja.
21860: ranhaltijoiden sivutoimi-ilmoituksia. Toimittaja OA saattoi käsityksensä hallintopäällikön me-
21861: piti asiakirjoja julkisina. Hän arvosteli myös nettelyn virheellisyydestä hänen tietoonsa sekä
21862: asiakirjapyynnön käsittelyn kestoa. Espoon kaupunginhallituksen tietoon ja kiinnitti
21863: Hallintopäällikkö oli kantelun tekemisen jäl- vastaisen varalle Espoon kaupunginhallituksen
21864: keen antanut toimittajalle jäljennökset pyyde- huomiota yleisiä asiakirjoja koskevien pyyntö-
21865: tyistä asiakirjoista. Tietojen katsottiin olevan jen nopeaan käsittelyyn.
21866: harkinnanvaraisesti julkistettavissa. Hallinto- OA Lehtimajan kirje 14.4.1998, dnro 661/4/96
21867:
21868:
21869:
21870: 233
21871: YLEISET KUNNALLISASIAT
21872:
21873:
21874:
21875:
21876: YLEISEN OIKEUSAVUSTAJAN tenkin välttää sellaista toimintaa, joka olisi anta-
21877: RIIPPUMATTOMUUS nut aiheen samaistaa hänet kuntaanjasen intres-
21878: Kantelija moitti Utsjoen kunnan yleistä OI- seihin. Tämän vuoksi OA katsoi, että Utsjoen
21879: keusavustajaa siitä, että tämä oli toiminut esitte- yleisen oikeusavustajan olisi mieluummin tullut
21880: lijänä kunnan sivistyslautakunnan kokouksessa pidättäytyä myös nyt kysymyksessä olevasta
21881: peruskoulun rehtorin tehtävien väliaikaista hoi- esittelytehtävästä sivistyslautakunnassa.
21882: tamista koskevassa asiassa vakinaisen esittelijän OA saattoi käsityksensä Utsjoen kunnan ylei-
21883: ollessa esteellinen. Kantelijan mielestä yleisen sen oikeusavustajan tietoon.
21884: oikeusavustajan ei pitänyt sekaantua kunnan OA Lehtimajan päätös 29.5.1998, dnro 1895/4/
21885: asioihin. 95
21886: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa-
21887: van. Yleinen oikeusaputoimi siirtyi 1.6.1998 lukien
21888: Kunnan viranhaltijana toimivalta yleiseltä oi- kunnilta valtiolle. Yleisistä oikeusavustajista tuli
21889: keusavustajalta on vaadittu yleisesti riippumat- tällöin valtion virkamiehiä (Laki valtion oikeus-
21890: tomuutta kunnan hallintoelimistä. Siitä on voi- aputoimistoista 106/1998).
21891: nut aiheutua ongelmia, jos oikeusavustaja on
21892: toiminut oman virkansa ohella kunnan muun
21893: viranhaltijan sijaisena. Erityisesti on katsottu
21894: luottamuksen yleisen oikeusavustajan riippu-
21895: mattomuuteen voivan vaarautua silloin, jos hä-
21896: VARAVALTUUTETUN KUTSUMINEN
21897: KUNNANVALTUUSTON KOKOUKSEEN
21898: nen asiakkaansa vastapuolena on ollut asian-
21899: omainen kunta. Kantelun tarkoittamana aikana Pedersören kunnanvaltuuston varavaltuutet-
21900: voimassa olleesta laista ei kuitenkaan voitu joh- tu arvosteli kunnanvaltuuston puheenjohtajaa
21901: taa nimenomaista kieltoa tilapäisten viransijai- siitä, ettei tämä ollut kutsunut kantelijaa val-
21902: suuksien hoitamiseen. tuuston kokouksesta esteellisenä poistuneen val-
21903: Sivistyslautakunnassa esittelijänä toimiminen tuutetun sijalle, kun valtuuston kokouksessa oli
21904: oli koskenut vain yhtä asiaa, joka ei ilmeisesti käsitelty keskioluen vähittäismyynnin vapaut-
21905: ollut konkreettisesti haitannut yleisen oikeus- tamista koskevaa anomusta. Puheenjohtaja oli
21906: aputoiminnan hoitamista. Jos se kuitenkin olisi ollut tietoinen siitä, että varavaltuutettu suhtau-
21907: aiheuttanut esteellisyystilanteen, oikeusavusta- tui, päinvastoin kuin puheenjohtaja itse, myön-
21908: jan olisi tullut osoittaa oikeusavun hakija kään- teisesti keskioluen vähittäismyynnin vapautta-
21909: tymään jonkun asianajajan tai toisen kunnan misanomukseen. Kantelija epäili, että puheen-
21910: oikeusaputoimiston puoleen. Utsjoen maantie- johtaja oli sen vuoksi halunnut estää hänen osal-
21911: teelliseen sijaintiin nähden tämä olisi kuitenkin listumisensa asian käsittelyyn valtuustossa.
21912: saattanut aiheuttaa hankaluuksia. Kantelija kiinnitti huomiota myös valtuuston
21913: Pienessä ja syrjäisessä kunnassa yleisen oikeus- puheenjohtajan läsnäoloon kunnanhallituksen
21914: avustajan tuli erityisesti varoa antamasta sellais- kokouksessa, kun kanteluasiaa käsiteltiin. Hän
21915: ta kuvaa, että hän oli työnantajaansa nähden katsoi puheenjohtajan olleen esteellisen.
21916: samassa asemassa kuin kunnan muutkin virka- OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa-
21917: miehet. Yleisen oikeusavustajan oli syytä muu- van.
21918:
21919:
21920:
21921: 234
21922: YLEISET KUNNALLISASIAT
21923:
21924:
21925:
21926:
21927: Varavaltuutetun kutsuminen Esteellisyys kanteluasian käsittelyssä
21928: Julkisen vallan on edistettävä yksilön mahdol- Apulaisoikeusasiamies oli pyytänyt Pedersö-
21929: lisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimin- ren kunnanhallitusta toimittamaan selvityksen
21930: taan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan pää- ja antamaan lausunnon kantelun johdosta. Sa-
21931: töksentekoon. Kunnanvaltuuston puheenjohta- malla apulaisoikeusasiamies oli kehottanut kun-
21932: ja edustaa tehtävässään julkista valtaa. Hän on nanhallitusta kuulemaan valtuuston puheenjoh-
21933: velvollinen menettelemään niin, että kunnalli- tajaa asiassa. Valtuuston puheenjohtaja oli toi-
21934: nen demokratia toteutuu myös käytännössä. mittanut kunnanhallitukselle kirjallisen selvi-
21935: Kuntalaiset saavat yhteisistä asioista päätet- tyksen. Hän oli myös osallistunut kunnanhalli-
21936: täessä äänensä kuuluviin parhaiten siten, että tuksen kokoukseen, jossa asiaa käsiteltiin. Ko-
21937: esteellisen valtuutetun tilalle aina kutsutaan va- kouksessa puheenjohtaja oli suullisesti selosta-
21938: ravaltuutettu, milloin se suinkin on käytännössä nut kirjallisesti antamaansa selvitystä, johon
21939: mahdollista. kunnanhallitus omassa lausunnossaan viittasi.
21940: Valtuuston puheenjohtajan mukaan asiassa ei OA:n mielestä kunnanhallitus saattoi itse
21941: ollut ollut tarpeellista kutsua varavaltuutettua päättää, miten se hankki selvityksen kunnanval-
21942: asian käsittelyyn. Hänen mielestään laki ei vel- tuuston puheenjohtajalta. Vaikka tämä oli anta-
21943: voittanut siihen. Puheenjohtaja kiisti sen, että nut kunnanhallitukselle kirjallisen selvityksen, ei
21944: hän olisi poliittista syistä jättänyt kutsumatta ollut estettä sille, että kunnanhallitus kuuli pu-
21945: varavaltuutetun keskiolutasian käsittelyyn. Hä- heenjohtajaa myös suullisesti. Sen sijaan val-
21946: nen mielestään laki tosin antoi puheenjohtajalle tuuston puheenjohtaja ei voinut OA:n mielestä
21947: mahdollisuuden harkintansa mukaan "taktikoi- osallistua kunnanhallituksen kokoukseen silloin,
21948: da" varavaltuutetun kutsumisessa. Hän katsoi, kun käsiteltiin itse kunnanhallituksen lausuntoa,
21949: että poliittinen taktikointi oli "moraalisesti ja ottaen huomioon, että puheenjohtaja oli kante-
21950: eettisesti paheksuttavaa" mutta "silti laillista". lun kohteena ja siten asianosainen. Vaikka kun-
21951: Tältä osin OA oli eri mieltä. Valtuuston pu- nanhallitus oli tyytynyt lausuntonaan vain viit-
21952: heenjohtaja, joka ratkaisee varavaltuutetun taamaan valtuuston puheenjohtajan selvityk-
21953: kutsuruistarpeen jonkin asian äänestystulosta seen, OA katsoi puheenjohtajan menetelleen vir-
21954: ennakoiden, käyttää OA:n mielestä väärin har- heellisesti, kun tämä oli esteellisyydestään huoli-
21955: kintavaltaansa ja syyllistyy siten virkavelvolli- matta osallistunut lausuntoasian käsittelyyn
21956: suutensa rikkomiseen. kunnanhallituksessa.
21957: Tässä tapauksessa jäi kuitenkin vastoin pu- OA saattoi käsityksensä kunnanvaltuuston
21958: heenjohtajan kiistämistä näyttämättä, että puheenjohtajan tietoon ja kiinnitti hänen huo-
21959: tämä itse olisi tällä tavalla taktikoinut. V araval- miotaan siihen, että kunnanvaltuuston puheen-
21960: tuutetulla oli lain mukaan oikeus osallistua asian johtajan virkavelvollisuutena oli edistää kunnal-
21961: käsittelyyn esteellisen valtuutetun sijasta. Pu- lista demokratiaa ja huolehtia kuntalaisille pe-
21962: heenjohtaja ei voinut näissä olosuhteissa estää rusoikeutena kuuluvan poliittisen osallisturuis-
21963: varavaltuutettua osallistumasta keskiolutasian oikeuden toteutumisesta.
21964: käsittelyyn. Puheenjohtaja oli OA:n mielestä OA Lehtimajan päätös 16.10.1998, dnro 1506/
21965: menetellyt asiassa virheellisesti. 4/95
21966:
21967:
21968:
21969:
21970: 235
21971: YLEISET KUNNALLISASIAT
21972:
21973:
21974:
21975:
21976: OIKEUSASIAMIEHEN TOIMIVALTA JA linnon piiriin. OA ei voinut siihen puuttua, ellei
21977: KUNNALLINEN YHTIÖ samalla ollut kysymys julkisen vallan väärinkäy-
21978: Oikeusasiamiehelle kanneltiin siitä, että Van- töstä. Kaupungin päättäjien taholta ei ollut näy-
21979: taan kaupungin omistama vuokrataloyhtiö oli tetty annetun yhtiön johdolle yhtiöoikeudellises-
21980: palkannut yhtiön toimitusjohtajan tehtävästä ti sitovia ohjeita entisen toimitusjohtajan uudel-
21981: luottamuspulan takia erotetun henkilön määrä- leen palkkaamiseksi. Asiassa ei ollut ilmennyt
21982: ajaksi projektitehtäviin. Kantelija epäili tarkoi- perusteita epäillä sellaista julkisen vallan väärin-
21983: tuksena olleen, että entinen toimitusjohtaja saisi käyttöä, johon eduskunnan oikeusasiamiehellä
21984: määräaikaisen työsuhteen jälkeen ansiosidon- olisi mahdollisuutta puuttua.
21985: naista työttömyyskorvausta. Kantelussa pyy- OA Lehtimajan päätös 19.11.1998, dnro 1599/
21986: dettiin tutkimaan menettelyn laillisuus ja mo- 4/96
21987: raalinen oikeutus.
21988: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa-
21989: van. KUNNALLISEN PÄÄTÖKSENTEON
21990: AVOIMUUS
21991: Hallitusmuodon 49 §:n 2 momentin mukaan
21992: eduskunnan oikeusasiamies on toimivaltainen Oikeusasiamiehelle kanneltiin siitä, että Turun
21993: tutkimaan ainoastaan oikeudellisia, ei sitä vas- kaupungin kokonaan omistaman vuokrataloyh-
21994: toin moraalisia kysymyksiä. Näin siitä huolimat- tiön peruskorjaustyössä oli pyritty välttämään
21995: ta, että myös moraaliset näkökohdat voivat osal- julkisista hankinnoista annetun lain edellyttä-
21996: taan vaikuttaa lakien tulkintaan. mää kilpailuttamista. Kantelijoiden mukaan oli
21997: Kunnallisen vuokrataloyhtiön henkilöstöhal- valtiovarainministeriön, Turun kaupungin ja
21998: linnon järjestäminen oli ensisijaisesti yhtiön si- yhtiön välisestä neuvottelusta laadittu muistio
21999: säinen asia, joka ei liittynyt julkisen tehtävän tässä tarkoituksessa jätetty saattamatta tiedoksi
22000: hoitamiseen. Samoin yhtiön entisen toimitusjoh- rakennushankkeista päättäville kaupungin luot-
22001: tajan uudelleen paikkaaminen ja hänen palkas- tamuselimille.
22002: taan sopiminen olivat kuuluneet osakeyhtiön OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa-
22003: hallituksen toimivaltaan. Hallitus vastasi näistä van.
22004: toimenpiteistään osakeyhtiön omistajille yhtiö- Hallitusmuodon 16 §:n 2 momentissa turvat-
22005: oikeudellisin perustein. Oikeusasiamiehen val- tuihin hyvän hallinnon takeisiin kuuluu myös
22006: vontavalta ei siten ulottunut asian tähän puo- päätöksenteon mahdollisimman suuri avoimuus
22007: leen. Oikeusasiamiehelle ei kuulunut myöskään sekä pyrkimys turvata yleinen luottamus hallin-
22008: sen tutkiminen, oliko entinen toimitusjohtaja totoiminnan asianmukaisuuteen.
22009: kantelussa vihjatuin tavoin pyrkinyt hankki- Asiakirjojen tiedoksi saattamisesta kaupungin
22010: maan työttömyyskorvausta epäasiallisin perus- luottamuselimille ei ollut tyhjentäviä säännök-
22011: tein. Kysymys ei tältä osin ollut virkatoimesta siä. Turun kaupungissa vakiintuneen käytännön
22012: eikä julkisen tehtävän hoitamisesta. mukaan kaikkia asioita ei saatettu erikseen tie-
22013: Vantaan kaupunki käytti puolestaan omista- doksi. Muutoinkin tiedoksi saattaminen tapah-
22014: javaltaa omistamassaan osakeyhtiössä. Tällai- tui osittain vapaamuotoisesti.
22015: nen vallankäyttö kuului viime kädessä hallitus- Tässä tapauksessa oli ollut kysymys neuvotte-
22016: muodon 51 §:ssä säännellyn kunnallisen itsehal- lusta, jonka johdosta valtiovarainministeriö oli
22017:
22018:
22019: 236
22020: YLEISET KUNNALLISASIAT
22021:
22022:
22023:
22024:
22025: peruuttanut kilpailuneuvostoon saattamansa, kirja on annettava viranomaisen luona luetta-
22026: yhtiön puheena olevaa hanketta koskeneen ha- vaksi ja jäljennettäväksi, mikäli se tilan puolesta
22027: kemuksen. Yhtiön korjaustyöstä oli myöhem- tai virkatoimintaa haittaamatta käy päinsä.
22028: minjärjestetty urakkakilpailu. Muistiota ei ollut Kiinteistöpalvelukeskuksessa ei ollut selkeästi
22029: kuitenkaan merkitty kaupungin kiinteistö- ja ra- määrätty siitä, kenelle virkamiehelle asiakirjojen
22030: kennustoimen lautakunnan tiedoksi. esittämisestä päättäminen tuolloin kuului. Hy-
22031: OA:n mielestä olisi ollut hyvän hallinnon peri- vän hallinnon takeet edellyttivät, että myös vir-
22032: aatteen mukaista saattaa kyseinen asiakirja ai- kamiesten vuosilomien tai sijaisuuksien aikana
22033: nakin neuvottelun lopputuloksen osalta lauta- olisi selkeästi määrätty, kuka tai ketkä päättävät
22034: kunnan tietoon, jotta lautakunta olisi vastedes asiakirjojen ja tallenteiden julkisuudesta. Sijais-
22035: voinut vastaavanlaisten peruskorjaushankkei- järjestelyistä tuli huolehtia siten, että julkisuus-
22036: den osalta ottaa rakennushankkeiden kilpailut- asian käsittely voi tapahtua viipymättä myös
22037: tamista koskevat velvoitteet asianmukaisesti vastuullisten virkamiesten loma-aikoina. Sit-
22038: huomioon. Kaupunginhallitus oli vasta kanteli- temmin asiantila oli kaupungin ilmoituksen mu-
22039: joiden sille osoittaman selvityspyynnönjohdosta kaan korjaantunut.
22040: antamassaan päätöksessä korostanut lautakun- OA lausui käsityksenään: "Julkisuusperiaate
22041: nalle, että kilpailuttamismahdollisuudet tuli toteutuu pitkälti tiedotusvälineiden kautta. Jul-
22042: myös käyttää hyväksi. kisuusperiaatteeseen kuuluu se, että tiedon saan-
22043: OA saattoi tämän käsityksensä kaupunginhal- ti järjestetään julkiselle sanalle asianmukaisella
22044: litukselle tiedoksi. tavalla. Nykyaikaiseen tiedonvälitykseen kuu-
22045: OA Lehtimajan päätös 20.11.1998, dnro 1950/ luu myös nopeus. Jotta julkisuuslainsäädännön
22046: 4/96 tavoitteet toteutuisivat, olisi viranomaisten
22047: otettava tiedotusvälineiden nopea tiedontarve
22048: riittävästi huomioon myös käytännössä. Hy-
22049: JULKISTEN ASIAKIRJOJEN SAATAVUUS vään hallintoon kuuluu, että tietoa tarvitsevaan
22050: tiedotusvälineen edustajaan suhtaudutaan pal-
22051: Toimittaja kanteli siitä, että Espoon kaupun-
22052: veluhenkisesti, siitä huolimatta, että tiedonhan-
22053: gin kiinteistöpalvelukeskus oli kieltäytynyt an-
22054: kinnassa avustaminen ei voi kaikissa olosuhteis-
22055: tamasta toimittajan nähtäväksi asuntotuotan-
22056: sa olla aivan vaivatonta."
22057: toyksikön matkalaskuja. Kiinteistöpalveluyksi-
22058: Tämän käsityksensä OA saattoi vastaisen va-
22059: kön päällikön sijaisena toiminut tonttipäällikkö
22060: ralle Espoon kaupunginhallituksen sekä kaupun-
22061: oli vedonnut viikonloppuun ja pyydetyn aineis-
22062: gin kiinteistöpalvelukeskuksen tietoon.
22063: ton sijaintiin lukituissa tiloissa.
22064: OA Lehtimajan kirje 25.11.1998, dnro 154114/
22065: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa-
22066: 96
22067: van.
22068: Hallitusmuodon 10 §:n 2 momentin mukaan
22069: viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut
22070: tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta OIKAISUPYYNNÖN PERUUTUS JA
22071: KUNNANJOHTAJAN ESTEELLISYYS
22072: ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen
22073: rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julki- Kantelijat arvostelivat muun muassa sitä, että
22074: sesta asiakirjasta ja tallenteesta. Julkinen asia- Äetsän vs. kunnanjohtaja peruutti ilman kun-
22075:
22076:
22077: 237
22078: YLEISET KUNNALLISASIAT
22079:
22080:
22081:
22082:
22083: nanhallituksen päätöstä kunnan lääninhallituk- asioiden ulkopuolella. Menettelyä ei heidän mu-
22084: selle tekemän oikaisuvaatimuksen kunnan val- kaansa kuitenkaan tuossa vaiheessa pöytäkirjat-
22085: tionosuusselvitystä vuodelta 1992 koskeneeseen tu, koska julkiseksi tulon katsottiin voivan va-
22086: lääninhallituksen päätökseen. Heidän mieles- hingoittaa kunnan etua.
22087: tään vs. kunnanjohtaja ylitti asiassa toimival- Vaikka kunnanhallituksen jäsenet ovat pitä-
22088: tansa, vaikkakin kunnanhallitus hyväksyi me- neet tarpeellisena käsitellä kokouksessaan me-
22089: nettelyn jälkikäteen päätöksellään. nettelyä oikaisuvaatimusasiassa, ei tällä voida
22090: Kantelijoiden mielestä kunnanhallituksen esit- katsoa olleen oikeudellista merkitystä, koska
22091: telijänä toiminut vs. kunnanjohtaja oli myös es- päätöksenteossa ei ollut noudatettu kunnallis-
22092: teellinen, kun hän esitteli kunnanhallituksen ko- lain säännöksiä muun muassa pöytäkirjaamises-
22093: kouksessa kunnanvaltuuston päätöksen vastai- ta. Näin ollen asiassa esitetyn selvityksen perus-
22094: sesti asian, joka koski lisäselvityksien hankkimis- teella ei voida päätyä siihen johtopäätökseen,
22095: ta valtionosuusasiassa. Kunnanhallitus päätti että vs. kunnanjohtajan menettely olisi perustu-
22096: pyytää selvityksiä vain asian valmistelusta ja nut kunnanhallituksen päätökseen peruuttaa oi-
22097: hankkeen toteuttamisesta vastanneilta eikä ta- kaisuvaatimus.
22098: kaisinperinnän valvomatta jättämisestä vastan- Kunnanhallitus kuitenkin hyväksyi sittemmin
22099: neilta virkamiehiltä. kokouksessaan vs. kunnanjohtajan menettelyn
22100: AOA Paunio totesi kannanottonaan mm. seu- asianmukaisessa järjestyksessä. Näin ollen
22101: raavaa. AOA:lla ei ollut aihetta puuttua vs. kunnanjoh-
22102: tajan menettelyyn oikaisuvaatimuksen peruut-
22103: tamisessa.
22104: Oikaisupyynnön peruutus Oikaisuvaatimuksen peruuttamiseen liittyi
22105: Kunnallislain mukaan kunnanjohtajalla oli oi- lääninhallituksen virkamiesten sekä kunnan
22106: keus käyttää puhevaltaa kunnanhallituksen edustajien välillä käyty neuvottelu valtionosuu-
22107: puolesta. Se antoi toimivallan myös ratkaisun den takaisinperinnän syistä ja jatkomenettelys-
22108: tekemiseen puhevallan käyttämisestä. Kunnan- tä. V s. kunnanjohtaja laati neuvottelusta muis-
22109: johtaja saattoi kuitenkin tarvita asiasta kunnan- tion, joka merkittiin salaiseksi.
22110: hallituksen kannanoton. Oikeuskirjallisuudessa AOA totesi siltä osin kuin muistiota oli muun
22111: on esitetty, että kunnanjohtaja voi itse ratkaista muassa kunnanhallituksen kokouksen pöytäkir-
22112: sen, käytetäänkö ja miten kunnan puhevaltaa, jassa käsitelty salaisena, että muistio ei sisältä-
22113: vain milloin asia sinänsä on luonteeltaan ja mer- nyt mitään sellaista tietoa, jota olisi lain mukaan
22114: kitykseltään sellainen, että sen ratkaiseminen on tullut käsitellä salaisena. Sen sijaan yleisten asia-
22115: katsottava olevan hänen toimivaltansa rajoissa. kirjain julkisuudesta annetun lain 5 §:n nojalla
22116: V s. kunnanjohtaja ja asiassa kuullut kunnan- muistio on kuitenkin ollut ainoastaan luvanva-
22117: hallituksen jäsenet ja kokouksen pöytäkirjanpi- raisesti julkinen.
22118: täjä kertoivat selvityksessään, että oikaisuvaati- AOA saattoi tämän käsityksensä kunnanhalli-
22119: muksen peruuttamista oli käsitelty kunnanhalli- tuksen ja vs. kunnanjohtajan tietoon sekä niiden
22120: tuksen kokouksessa jo ennen peruuttamista kos- kunnanhallituksen jäsenten ja virkamiesten tie-
22121: keneen kirjeen lähettämistä ja että kunnanhalli- toon, joita oli kuultu asiasta.
22122: tus olisi päättänyt peruuttamisesta ns. lista-
22123:
22124:
22125:
22126: 238
22127: YLEISET KUNNALLISASIAT
22128:
22129:
22130:
22131:
22132: Kunnanvaltuuston päätös lisäselvityksen Kantelijoiden mielestä vs. kunnanjohtaja oli
22133: hankkimisesta ja päätöksen esteeilinen esitellessään lisäselvityspyynnön
22134: täytäntöönpane
22135: kunnanhallituksessa, koska kunnanvaltuuston
22136: Kantelijat arvostelivat vs. kunnanjohtajaa sii- vaatimus lisäselvityksestä koski heidän mieles-
22137: tä, että hän olisi esitellyt kunnanvaltuuston teke- tään myös häntä. V s. kunnanjohtaja totesi selvi-
22138: män päätöksen lisäselvityksen hankkimisesta tyksessään, että hän ei katso olleensa jäävi, kos-
22139: virheellisesti kunnanhallitukselle. Kantelijoiden ka lisäselvitystä ei ollut pyydetty häneltä.
22140: mukaan kunnanhallitus oli tämän vuoksi pääty- AOA:n käsityksen mukaan vs. kunnanjohta-
22141: nyt pyytämään selvitystä vain valtionosuus- jan on kuitenkin täytynyt mieltää jättäessään
22142: hankkeen valmistelijoilta ja hankkeen toteutta- esittelynsä avoimeksi, että hän on voinut kuulua
22143: misessa mukana olleilta, ei kaikilta asian käsitte- kunnanvaltuuston tarkoittamaan henkilöpiiriin
22144: lijöiltä, siis myös vs. kunnanjohtajalta. oikaisuvaatimuksen käsittelyyn osallistuneena
22145: Saadun selvityksen perusteella AOA katsoi, henkilönä.
22146: että kunnanvaltuuston päätös lisäselvityksen Asianosainen on hallintomenettelylain 10 §:n 1
22147: hankkimisesta oli tulkinnanvarainen. Kysymys momentin 1 kohdan nojalla esteellinen käsittele-
22148: näyttäisi olleen ensi sijassa sen selvittämisestä, mään asiaa. Tässä lainkohdassa on kysymys osal-
22149: oliko asiassa vielä mahdollista esimerkiksi yli- lisuusjäävistä. Tällöin asian ratkaisu koskee vir-
22150: määräisin muutoksenhakukeinoin saada valtion- kamiehen tai hänen lähisukulaisensa oikeutta,
22151: osuus palautetuksi kunnalle. Kunnanvaltuusto etua tai velvollisuutta. 1os lisäselvityspyyntöä
22152: oli kunnanhallituksen esityksestä poikkeavassa koskeneen asian ratkaisun katsotaan koskeneen
22153: ratkaisussaan jättänyt nimeämättä tarkemmin välittömästi vs. kunnanjohtajaa, oli hän hallin-
22154: ne henkilöt, joiden kuuleminen olisi tarpeellista tomenettelylain 10 §:n 1 momentin 1 kohdan
22155: muutoksenhakumahdollisuuksien selvittämisek- nojalla esteeilinen esittelemään asiaa kunnanhal-
22156: si. Kunnanvaltuusto katsoi myös sittemmin pää- lituksessa.
22157: töksessään, ettei hankittu selvitys antanut aihet- Asian tulkinnanvaraisuudesta johtuu, että es-
22158: ta lisätoimenpiteisiin. teellisyysperusteena voisi tulla kysymykseen
22159: V s. kunnanjohtaja oli selvityksessään toden- myös hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin 2
22160: nut jättäneensä esittelyn "avoimeksi" kunnan- kohdan mukainen intressijäävi. V s. kunnanjoh-
22161: valtuuston päätöksen tulkinnanvaraisuuden tajalla oli joka tapauksessa odotettavissa erityis-
22162: vuoksi. tä hyötyä siitä, että lisäselvityspyyntö kohdis-
22163: Kunnanhallitus sen sijaan teki päätöksen, jos- tettaisiin vain hankkeen toteutusvaiheessa käsit-
22164: sa nämä virkamiehet yksilöitiin. Tosin kunnan- telyyn osallistuneisiin. Esittely, vaikkakin ilman
22165: hallituksenkin päätös selvityksen hankkimisesta yksilöityä ratkaisuehdotusta, ei AOA:n mielestä
22166: oli tulkinnanvarainen muun muassa siltä osin myöskään ollut sellaista asian käsittelyä, ettei se
22167: kuin siinä mainittiin "kyseisenä aikana" kunnan- olisi asian laadun vuoksi voinut vaikuttaa käsit-
22168: johtajan virassa olleelta hankittavasta selvityk- telyyn.
22169: sestä. AOA katsoi, että vs. kunnanjohtajan esi- Esteellisyyssäännöksillä pyritään suojaamaan
22170: tystä tai kunnanhallituksen päätöstä ei voida hallintomenettelyn puolueettomuutta ja objek-
22171: pitää selvästi kunnanvaltuuston päätöksen vas- tiivisuutta. Yleisen luottamuksen turvaamiseksi
22172: taisena ja siten virheellisenä. esteellisyys tulee aina ottaa huomioon, vaikkei se
22173:
22174:
22175:
22176: 239
22177: YLEISET KUNNALLISASIAT
22178:
22179:
22180:
22181:
22182: olisikaan konkreettisesti vaikuttanut hallinto- valtuuston päätöksen tulkinnanvaraisuuden.
22183: toimiin tai -päätöksiin. Tästä syystä hän tyytyi saattamaan käsityksen-
22184: Näin ollen AOA katsoi, että silloisen vs. kun- sä vs. kunnanjohtajan menettelyn virheellisyy-
22185: nanjohtajan olisi tullut esteellisenä pidättäytyä destä Äetsän kunnanhallituksen ja vs. kunnan-
22186: asian esittelystä kunnanhallituksessa ja muista johtajan tietoon.
22187: kunnanvaltuuston päätöksen täytäntöönpano- AOA Paunion päätös 30.11.1998, dnro 1946/4/
22188: toimista. 96
22189: Hänen menettelynsä moitittavuutta arvioi-
22190: dessaan AOA otti kuitenkin huomioon kunnan-
22191:
22192:
22193:
22194:
22195: 240
22196: TYÖ JA TYÖVOIMA
22197:
22198:
22199:
22200:
22201: TYÖ JA TYÖVOIMA lusta, asian käsittelyajasta ja sen liiallisesta kes-
22202: tosta toistuvat usein. Myös oikeus saada työvoi-
22203: maviranomaisten palveluja omalla äidinkielellä
22204: ja työttömyysturvan takaisinperintä on ollut
22205: YLEISTÄ kertomusvuonna esillä.
22206: Oikeusasiamiehen kanslian työjärjestyksen Työvoimatoimikuntien menettelyyn työvoi-
22207: mukaan työvoimahallintoa, työttömyysturvaa mapoliittisten lausuntojen antamisessa kohdis-
22208: ja muun muassa työsuojeluviranomaisten toi- tuu toistuvasti kanteluita. Menettelyn puutteita
22209: mintaa koskevien asioiden käsittely kuuluu AOA koskevien väitteiden lisäksi kanteluissa on tuotu
22210: Paunion tehtäviin. Asioiden valmistelusta vas- toistuvasti esille epäily siitä, että työvoimatoimi-
22211: taa pääosin nuorempi oikeusasiamiehensihteeri kunnan päätöksenteossa työntekijän ja työnan-
22212: tajan asema eivät olisi tasa-arvoisia. Kysymys
22213: Kari Muukkonen.
22214: Oikeusasiamiehen kansliassa ratkaistiin kerto- on tällöin näytön arvioimisesta sen suhteen, onko
22215: musvuonna noin sata sellaista kantelua, joissa oli työntekijä asettanut sellaisia rajoituksia, jotka
22216: kysymys ensisijaisesti työvoimahallintoa ja estävät tarjotun työn vastaanottamisen työ-
22217: työttömyysturvaa koskevista asioista. Uusien markkinoilla yleisesti sovellettavin ehdoin tai,
22218: kanteluiden lukumäärä oli samaa suuruusluok- onko henkilö kieltäytynyt vastaanottamasta
22219: kaa. Vaikka työvoimahallinto tilastoryhmänä laissa sanotun kaltaista työtä ilman pätevää syy-
22220: tä.
22221: on paljon pienempi, hallinnonalainen ryhmittely
22222: merkitsee sitä, että esim. työttömyysturvaa kos- Työttömyysturvan ohella kantelut koskevat
22223: kevia kanteluita tilastoidaan myös sosiaaliviran- etupäässä velvollisuutta osallistua työvoima-
22224: omaiset-tilastoryhmään. Ratkaisuista toimenpi- koulutukseen, koulutuksenjärjestelyjä sekä kou-
22225: teisiin johti noin 13 prosenttia. lutusta koskevaa tiedottamista. Jonkin verran
22226: Useimmat näistä kanteluista koskivat kerto- kanteluita kohdistuu myös työvoimatoimistojen
22227: musvuonna kuten aikaisemminkin työttömän toimiin työttömien työnhakijoiden työllistämi-
22228: työnhakijan oikeutta työttömyysturvaan ja ne sessä sekä menettelyyn työllistämistukia koske-
22229: kohdistuivat asioiden käsittelyyn niin Kansan- vissa asioissa.
22230: eläkelaitoksessa, työttömyyskassoissa, työttö-
22231: myysturvalautakunnassa kuin vakuutusoikeu-
22232: TARKASTUKSET
22233: dessa. Kantelijat ovat etupäässä tyytymättömiä
22234: etuusasiassa annettuihin ratkaisuihin. Etuusrat- AOA perehtyi kertomusvuonna myös tarkas-
22235: kaisujen sisältöön oikeusasiamiehellä ei ole yleen- tuksilla työvoimaviranomaisten toimintaan. Ai-
22236: sä mahdollisuutta puuttua. Usein kantelijalla on heen tähän antoivat erityisesti työvoimatoimi-
22237: vielä mahdollisuus saattaa asia muutoksenhaku- kuntien työhön kohdistuneet kantelut.
22238: teitse ratkaistavaksi, mihin kantelijaa myös aina Tarkastusten kohteina olivat Varsinais-Suo-
22239: ohjataan. men työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoima-
22240: Monet kantelut koskevat kuitenkin myös me- osasto sekä Turun, Kajaanin, Paltamon ja Hel-
22241: nettelyä työttömyysturvaa koskevan asian kä- singin työvoimatoimistot. Tarkastuksilla pyrit-
22242: sittelyssä. Kysymykset neuvontavelvollisuudes- tiin erityisesti selvittämään työvoimaviran-
22243: ta ja sen mahdollisista puutteista, asiakaspalve- omaisten toimintaa työvoimapoliittisten lausun-
22244:
22245:
22246: 241
22247: TYÖ JA TYÖVOIMA
22248:
22249:
22250:
22251:
22252: tojen antamiseksi tarvittavan näytön hankkimi- tän vihertyöntekijäkurssille keväällä 1996 ja
22253: sessa ja sen arvioimisessa. hankki kesäksi Italiasta harjoittelupaikan. Pie-
22254: Työvoimaviranomaisten näkemys asiassa oli, laveden työvoimatoimisto, jossa kantelija oli
22255: että kaikki mahdollinen saatavissa oleva selvitys työnhakijana, antoi 22.4.1996 Kansaneläkelai-
22256: asiassa hankitaan eikä selvityksen hankkimises- toksen Pielaveden paikallistoimistolle työvoima-
22257: sa tai näytön arvioimisessa juurikaan ole ongel- poliittisen lausunnon, jonka mukaan kantelij a on
22258: mia lukuun ottamatta yrittäjiä. Kaikissa työvoi- 1.5. - 15.10.1996 välisen ajan ulkomaan työhar-
22259: matoimistoissa pidettiin yrittäjien työttömyys- joittelussa Italiassajaon oikeutettu tuolta ajalta
22260: turvaan liittyvien asioiden selvittämistä vaikea- ylläpito- ja majoituskorvaukseen. Mikkelin työ-
22261: naja runsaasti aikaa vievänä. Erityisen työläänä voimapiirin toimisto ilmoitti kuitenkin Pielave-
22262: pidettiin sen selvittämistä, milloin yritystoimin- den työvoimatoimistolle 26.4.1996, että kurssin
22263: ta voitiin katsoa keskeytetyksi tai lopetetuksi. hankintasopimuksen mukaan koulutukseen ei
22264: Työttömyysturvaa koskevan lainsäädännön kuulu työharjoittelua kotimaassa tai ulkomailla.
22265: usein toistuvat muutokset heijastuvat niin kan- Kantelija arvosteli työvoimaviranomaisten
22266: teluissa kuin työttömyysturvaa koskevassa rat- toimintaa asiassaan.
22267: kaisukäytännössä. Se tuli selkeästi esille myös Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta an-
22268: suoritetuilla tarkastuksilla. Ratkaisukäytäntö ei nettuun lakiin perustuva ulkomailla tapahtuva
22269: ehdi muotoutua ohjaamaan ensi asteen päätök- koulutus on mahdollista vain silloin, kun lain 14
22270: sentekoa. §:ssä tarkoitetussa koulutuksen hankintasopi-
22271: muksessa on nimenomaisesti maininta siitä, että
22272: Työhallinnon tarkastukset 1998 koulutukseen kuuluu ulkomaankoulutusj aksoj a.
22273: Näin ei ollut tässä tapauksessa asianlaita.
22274: Varsinais-Suomen työvoima- ja AOA Paunio totesi kannanottonaan, että Pie-
22275: elinkeinokeskus ...................... . 24.3.1998 laveden työvoimatoimisto menetteli virheellises-
22276: Turun työvoimatoimisto ........ . 24.3.1998 ti antaessaan 22.4.1996 työvoimapoliittisen lau-
22277: Helsingin työvoimatoimisto ... . 2.4.1998 sunnon, jonka mukaan kantelija oli oikeutettu
22278: Kajaanin työvoimatoimisto ... . 22.4.1998 majoitus- ja ylläpitokorvaukseen ulkomaan työ-
22279: Paltamon työvoimatoimisto .. .. 22.4.1998 harjoittelussa Italiassa, vaikka koulutuksen han-
22280: kintasopimukseen ei kuulunut ulkomaan koulu-
22281: tusjaksoja. Hän totesi myös, että siltä osin kuin
22282: lausunnon syntyyn vaikutti työvoimahallinnon
22283: tietojärjestelmän tietojen tallentamismahdolli-
22284: RATKAISTUT KANTELUT suuksien tuolloiset, sittemmin jo korjatut puut-
22285: JA OMAT ALOITTEET teellisuudet, hän ei voinut lukea virheellisen lau-
22286: sunnon syntymistä Pielaveden työvoimatoimis-
22287: TYÖVOIMAPOLIITTISEN LAUSUNNON ton syyksi.
22288: ANTAMISTA KOSKEVIA RATKAISUJA
22289: AOA kiinnitti tapahtuneen johdosta vastaisen
22290: Virheellisyys työvoimapoliittisessa varalle Pielaveden työvoimatoimiston huomiota
22291: lausunnossa siihen, että työvoimapoliittisia lausuntoja an-
22292: Kantelija osallistui Mikkelin työvoimapiirin nettaessa tulee olla erityisen tarkka ja huolelli-
22293: Suomen Urheiluopistolta hankkimalle golfken- nen.
22294:
22295: 242
22296: TYÖ JA TYÖVOIMA
22297:
22298:
22299:
22300:
22301: AOA Paunion päätös 18.3.1998, dnro 1196/4/ määrätyn työttömyyspäivärahan määrä nousi
22302: 96 huomattavan suureksi.
22303: AOA huomautti Helsingin työvoimatoimistoa
22304: Laiminlyönti antaa työvoimapoliittinen siitä, että se oli laiminlyönyt antaa viipymättä
22305: lausunto työvoimapoliittisen lausunnon.
22306: Kantelukirjoituksen mukaan Helsingin työ- AOA Paunion päätös 2.6.1998, dnro 1286/4/96
22307: voimatoimisto antoi vasta 23.7.1993 työvoima-
22308: poliittisen lausunnon Kansaneläkelaitokselle sii-
22309: tä, että kantelijan työnhaku ei ollut ollut voimas- Työvoimapoliittisen lausunnon
22310: sa 30.1.1992 jälkeen.
22311: perusteleminen
22312: Työttömyysturvalain (602/1984) 4 §:n 1 mo- Kantelija arvosteli Lohjan työvoimatoimikun-
22313: mentin mukaan työttömyyspäivärahaan on oi- nan menettelyä sen johdosta, että hänelle annet-
22314: keus työvoimatoimistoon ilmoittautuneella, ko- tua työvoimapoliittista lausuntoa ei ollut perus-
22315: koaikatyötä hakevalla, työkykyisellä työttömäl- teltu. Työvoimatoimikunta oli todennut työvoi-
22316: lä henkilöllä, joka on työmarkkinoiden käytettä- mapoliittisen lausunnon perusteluosassa ainoas-
22317: vissä ja jolle ei ole voitu osoittaa työtä tai jota ei taan, että päätös oli yksimielinen.
22318: ole voitu osoittaa koulutukseen. Työttömyystur- AOA Paunio totesi, että hallitusmuodon 16 §:n
22319: valain 4 §:n 2 momentin (1367/1990) mukaan mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsi-
22320: työttömyysturvan saajan on ilmoittauduttava tellyksi asianmukaisesti toimivaltaisessa viran-
22321: työvoimatoimistolle sen määräämällä tavalla omaisessa. Lailla turvataan mm. jokaisen oikeus
22322: säilyttääkseen oikeutensa työttömyysturvaan. saada perusteltu päätös.
22323: Työministeriö on työttömyysturvasta Hallintomenettelylain (598/1982) 24 §:n mu-
22324: 20.2.1991 antamissaan ohjeissa (Dno Ol/91) to- kaan päätös on perusteltava ilmoittamalla sen
22325: dennut, että koska työvoimapoliittinen lausunto perusteena olevat pääasialliset tosiseikat sekä
22326: on voimassa toistaiseksi, on maksajalle viipy- säännökset ja määräykset. Hallintomenettely-
22327: mättä ilmoitettava työttömyyspäivärahaan vai- lain 14- 28 §:ää noudatetaan, jos hallintomenet-
22328: kuttavista seikoista. Tämä ministeriön ohje oli telyssä on päätettävä jonkun edusta, oikeudesta
22329: voimassa 1.3.1991 - 31.3.1994. tai velvollisuudesta. Kuitenkin hallintomenette-
22330: AOA Paunio totesi, että kantelija ei uusinut lylakia koskevan hallituksen esityksen (HE 81/
22331: työnhakuaan 30.1.1992. Hänen työnhakunsa oli 1981 vp.) mukaan myös sellaista viranomaisen
22332: siten ollut voimassa vain tuohon päivään asti. antamaa lausuntoa, jolla tietty asiantila ratkais-
22333: Työministeriön edellä mainitun ohjeen mukaan taan päätöksen antajaa sitovasti, pidetään lmi-
22334: työttömyysturvan maksajalle oli viipymättä il- tenkin ratkaisuna, johon sovelletaan hallintome-
22335: moitettava työttömyyspäivärahaan vaikutta- nettelylain säännöksiä.
22336: vista seikoista. Tästä huolimatta Helsingin työ- Näin ollen työvoimatoimikunnan työttömyys-
22337: voimatoimisto antoi vasta 23.7.1993 Kansanelä- turvan saamisen työvoimapoliittisista edellytyk-
22338: kelaitokselle lausunnon siitä, että kantelijan sistä antama ja työttömyyskassaa sitova lausun-
22339: työnhaku oli ollut voimassa vain 30.1.1992 asti. to tulee edellä todetun nojalla perustella ilmoit-
22340: Työvoimatoimiston menettelystä seurasi, että tamalla sen perusteena olevat tosiseikat sekä
22341: kantelijalta sittemmin takaisin perittäväksi säännökset ja määräykset.
22342:
22343:
22344:
22345: 243
22346: TYÖ JA TYÖVOIMA
22347:
22348:
22349:
22350:
22351: AOA katsoi, että työvoimatoimikunnan kan- kun lautakunnassa on arvioitu, ettei muutoksen-
22352: telijalle <Hltama työvoimapoliittinen lausunto ei hakijaa erikseen tarvitse kuulla työttömyystur-
22353: ollut perubidtu hallintomenettelylaissa tarkoite- valain 39 §:n 4 momentissa säädetyn perusteella
22354: tulla tavoin. Päätöksestä eivät ilmenneet pää- viran puolesta.
22355: töksen perusteena olevat tosiseikat, joille asian Selvitysten mukaan työttömyysturvalauta-
22356: ratkaisu perustui. kunnassa meneteltiin tässä asiassa lautakunnas-
22357: AOA korosti, että työvoimatoimikunta, an- sa yleisesti noudatettavan käytännön vastaises-
22358: taessaan työttömyyskassaa sitovan työvoima- ti, kun kantelijalle ei annettu tilaisuutta tarvitta-
22359: poliittisen lausunnon, perustelee ratkaisunsa hal- essa antaa vastinetta työttömyysturvalauta-
22360: lintomenettelylaissa edellytetyllä tavalla ja siis kunnassa vireillä olleessa asiassa. Selvitysten
22361: siten, että asianosaiselle selviää, miksi kysymyk- mukaan tämä oli tapahtunut epähuomiossa.
22362: sessä olevaan lopputulokseen on päädytty. Hän AOA kiinnitti vastaisen varalle työttömyys-
22363: saattoi käsityksensä Lohjan työvoimatoimikun- turvalautakunnan huomiota asioiden käsittelys-
22364: nan tietoon ja kiinnitti sen huomiota velvollisuu- sä noudatettavaan huolellisuuteen.
22365: teen perustella työvoimapoliittiset lausunnot AOA Paunion päätös 23.3.1998, dnro 1268/4/
22366: asianmukaisesti. 96
22367: AOA Paunion päätös 16.12.1998, dnro 2150/4/
22368: 96
22369: PÄIV ÄRAHAHAKEM U KSE N
22370: TÄYTTÄMINEN
22371: KUULEMINEN TYÖTIÖMYYSTURVA- Kantelija oli tyytymätön siihen, ettei Kouvo-
22372: LAUTAKU N NASSA
22373: lan paikallistoimisto hyväksynyt työttömyys-
22374: Kantelija arvosteli työttömyysturvalautakun- turvalain edellyttämää selvitystä hänen tulois-
22375: nan menettelyä työttömyysturvaansa koskevan taan lyijykynällä kirjoitettuna. Hän totesi, ettei
22376: valituksen käsittelemisessä. Työttömyysturva- Kansaneläkelaitoksen antamissa ohjeissa ole
22377: lautakunta ei ollut vastannut hänen telekopio- mainintaa siitä, miten päivärahahakemus tulee
22378: teitse tekemäänsä vastinepyyntöön vaan oli rat- täyttää. Hänen mielestään kysymys oli työttö-
22379: kaissut valituksen häntä kuulematta. män henkilön nöyryyttämisestä ja asian käsitte-
22380: Työttömyysturvalain (602/1984) 39 §:n 4 mo- lyn tarpeettomasta viivyttelystä.
22381: mentin mukaan, jos muutoksenhaun yhteydessä AOA Paunio totesi kannanottonaan seuraa-
22382: tulee esille sellaista uutta selvitystä, joka ei ole van.
22383: ollut muutoksenhakijan tiedossa, on hänelle va- Asiakirjat tulee laatia ja säilyttää asianmukai-
22384: rattava tilaisuus tulla selvityksen johdosta kuul- sesti. Kansalaisen oikeuksia ja etuuksia käsiteltä-
22385: luksi. essä virkamiesten tulee menetellä siten, että kan-
22386: Työttömyysturvalautakunnan toimistopäälli- salaisten oikeusturva toteutuu. Tämä tarkoittaa
22387: kön ilmoituksen mukaan muutoksenhakijalle muun muassa sitä, että virkamiesten tulee mene-
22388: annetaan työttömyysturvalautakunnan toimin- tellä virkatoimissaan asianmukaisesti ja tasa-
22389: nassa yleisesti noudatettavan käytännön mu- puolisesti. Virkamiesten käyttäytymisen ja
22390: kaan kuitenkin aina mahdollisuus tulla kuulluk- asiakkaiden kohtelun tulee myös olla asiallista ja
22391: si, jos muutoksenhakija tätä pyytää, silloinkin kunnioittavaa.
22392:
22393:
22394: 244
22395: TYÖ JA TYÖVOIMA
22396:
22397:
22398:
22399:
22400: Vaikka asiakirjojen arkistokelpoisuuden var- tettujen kirjeiden tulee olla myös tyyliltään
22401: mistaminen on tärkeää, olisivat hyvän hallinnon asiallisia ja asiakasta arvostavia.
22402: asianmukaisen kohtelun vaatimukset edellyttä- Vaikka työvoimatoimiston lähettämän kirjeen
22403: neet, että kantelijan selvitys olisi tullut hyväk- sävy ei kaikilta osin ole perinteisen virkakielen
22404: syä lyijykynällä täytettynä. Tätä näkemystä mukaista, AOA katsoi, ettei sitä voida pitää epä-
22405: puolsi lisäksi se, että sosiaalietuudet tulee rat- asianm ukaisena.
22406: kaista ilman tarpeetonta viivytystä. AOA Paunion kirje 1.6.1998, dnro 2415/4/96
22407: AOA saattoi käsityksensä paikallistoimiston
22408: tietoon.
22409: AOA Paunion päätös 1.6.1998, dnro 2280/4/96 TIEDOTTAMINEN TYÖVOIMA-
22410: KOULUTUKSESTA
22411: Kantelija arvosteli Kotkan työvoimatoimis-
22412: TYÖVOIMATOIMISTON KIRJE ton menettelyä työttömyysturvaansa koskevas-
22413: TYÖTTÖMÄLLE TYÖNHAKIJALLE
22414: sa asiassa. Työvoimatoimiston hänelle lähettä-
22415: Kantelija arvosteli työvoimatoimiston lähet- mä, koulutusta koskeva ilmoituskirje oli ollut
22416: tämän kirjeen sisältöä ja siinä käytettyjä ilmai- hänen mielestään niin epätarkka, ettei hän ollut
22417: suja. Kirjeen teksti: "Tämä (työnhakuprojekti) ymmärtänyt, että hän saattaisi menettää työttö-
22418: on tarjous, mistä Sinä et voi kieltäytyä, vain myysturvansa määräajaksi, ellei ilmoittautuisi
22419: mitä?" ei ollut kantelijan mielestä asianmukai- koulutukseen.
22420: nen. Kantelija arvosteli erityisesti sanontaa tar- Työvoimatoimisto oli lähettänyt kantelijalle
22421: jous, jolla yleensä tarkoitetaan sitä, että henkilö kirjeen kahden viikon koulutuskurssista Työn-
22422: voi joko hyväksyä tai hylätä sen. Koska tarjouk- haku reaaliaikaan. Kurssi oli tarkoitettu pitkäai-
22423: sesta kieltäytymisestä olisi ollut seurauksena kaistyöttömille ja sen tarkoitus oli muun muassa
22424: työttömyysturvan menetys, ei kantelijan mieles- antaa työnhaku valmiuksia. Kirjeessä mainostet-
22425: tä kysymyksessä ollut tarjous vaan painostus. tiin kurssia ennen kokemattomana tilaisuutena
22426: AOA Paunio totesi, että työttömyysturvalain harjoitella työnhakutilanteita ammattilaisten
22427: (602/84) 4 §:n 2 momentin mukaan työttömyys- opastuksella ja todettiin, että "hakeutumalla
22428: turvansaajan on säilyttääkseen oikeutensa työt- koulutukseen osoitat aktiivisuutesi työnhakija-
22429: tömyysturvaan ilmoittauduttava työvoimatoi- na ja estät työttömyysturvasi joutumisen työ-
22430: mistolle sen määräämällä tavalla. voimatoimikunnan käsittelyyn." Muuta infor-
22431: Saadun selvityksen mukaan tästä velvoittees- maatiota koulutukseen hakeutumisen laimin-
22432: ta ja sen laiminlyönnin seuraamuksista ilmoite- lyönnin seurauksesta kirjeeseen tai siihen liitty-
22433: taan kaikille työttömille työnhakijoille jo ilmoit- vään Työvoimakoulutustiedot-asiakirjaan ei si-
22434: ta uturuisvaiheessa. sältynyt.
22435: Viranomaisten lähettämien kirjeiden sisällöstä AOA Paunion näkemyksen mukaan työvoima-
22436: ja sanamuodosta ei ole olemassa yksityiskohtai- toimiston kirjeessä ollut informaatio asiasta oli
22437: sia määräyksiä. On kuitenkin selvää, että tekstin epätarkka ja puutteellinen. Hänen mukaansa
22438: tulee olla asiallista ja täsmällistä. Erityisen tär- työvoimatoimiston kirjeessä kurssille hakeutu-
22439: keää on se, ettei synny väärinkäsityksiä ja sen matta jättämisen seuraamuksia ei ollut ilmaistu
22440: myötä etuuksien menetyksiä. Asiakkaille osoi- riittävän selvästi. Silloin kun koulutukseen ha-
22441:
22442:
22443: 245
22444: TYÖ JA TYÖVOIMA
22445:
22446:
22447:
22448:
22449: keutumiseen on velvollisuus, jonka laiminlyön- tellyksi asianmukaisesti toimivaltaisessa viran-
22450: nistä seuraa lain mukaan taloudellisia menetyk- omaisessa ja että asioiden käsittelyn asianmukai-
22451: siä, on hänen mielestään edellytettävä, että jo- suuteen sisältyy myös yleinen huolellisuusvelvol-
22452: kaisessa tällaista koulutusta koskevassa ilmoi- lisuus. Tämän velvollisuuden mukaisesti viran-
22453: tuskirjeessä tulee selkeästi sekä lakiin viittaamal- omaisen on käsiteltävä huolellisesti sen hallussa
22454: la että muutoin ilmoittaa vastaanottajalle vel- olevia asiakirjoja. Erityisen tärkeätä on, että hal-
22455: vollisuudesta hakea koulutukseen ja sen laimin- litusmuodon 15 a §:n 2 momentissa turvattuun
22456: lyömisen seuraamuksista. perustoimeentulon turvaan kuuluvan työttö-
22457: AOA saattoi käsityksensä Kotkan työvoima- myysturvan peruspäivärahan suorittaminen ei
22458: toimiston tietoon ja kiinnitti vastaisen varalle viivästy viranomaisen toiminnan johdosta.
22459: sen huomiota asianmukaisen ja riittävän tiedot- Kantelijan työttömyysturvahakemus oli jou-
22460: tamisen tärkeyteen työttömyysturva-asioissa. tunut toisen henkilön asiakirjoihin ilmeisestä
22461: AOA Paunion päätös 22.10.1998, dnro 1785/4/ erehdyksestä. Toimisto oli jo pahoitellut hakijal-
22462: 96 le tapahtunutta ja ilmoittanut pyrkivänsä pa-
22463: rempaan palveluun. Tästä syystä AOA tyytyi
22464: kiinnittämään toimiston huomiota velvollisuu-
22465: HUOLELLISUUS TYÖTIÖMYYSTURVA- teen käsitellä asiakirjoja huolellisesti.
22466: HAKEMUKSEN KÄSIDELYSSÄ AOA Paunion päätös 13.11.1998, dnro 1704/4/
22467: 96
22468: Kantelija arvosteli Kansaneläkelaitoksen Sisä-
22469: Savon vakuutuspiirin Suonenjoen toimiston me-
22470: nettelyä työttömyysturvahakemuksensa käsit-
22471: telemisessä. Kantelija kertoi, että hänen avio- TYÖTIÖMÄN TYÖNHAKIJAN POSTI-
22472: OSOITETIEDOT
22473: puolisonsa jätti hakemuksen hänen puolestaan
22474: toimistoon 19.7.1996. Tiedustellessaan 9.8.1996 Kantelijan mukaan Tampereen työvoimatoi-
22475: toimistosta asiansa käsittelyä, hänelle ilmoitet- misto lähetti hänelle keväällä 1995 ilmoituksia
22476: tiin, ettei hakemusta ollut jätetty sinne. Tämän avoimista työpaikoista hänen kesäosoitteeseensa
22477: vuoksi kantelija joutui tekemään uuden hake- Sahalahteen, vaikka hän oli jo neljä kuukautta
22478: muksen samassa asiassa. aiemmin ilmoittanut osoitteekseen Tampereella
22479: Selvitysten mukaan kantelijan hakemus oli sijaitsevan osoitteen. Kantelija oli työttömänä
22480: epähuomiossa joutunut toisen saman nimisen työnhakijana asioinut sekä Kangasalan että
22481: henkilön asiakirjojen joukkoon. Kadoksiin jou- Tampereen työvoimatoimistossa.
22482: tunut hakemus oli löytynyt 16.8.1996. Paikallis- Selvityksen mukaan Tampereen työvoimatoi-
22483: toimisto teki samana päivänä päätöksen, jolla se misto lähetti huhtikuussa 1995 kaksi työtarjous-
22484: myönsi kantelijalle päivärahan ajalle 21.6. - kirjettä kantelijan perustiedoissa mainittuun
22485: 31.7.1996. Kantelija sai hänelle kuuluneen perus- osoitteeseen Sahalahdella. Tämä ei ollut osoite,
22486: päivärahan, mutta sen maksaminen viivästyi ta- minkä kantelija oli ilmoittanut Tampereen työ-
22487: pahtuneen johdosta 12 päivää. voimatoimiston Hervannan sivutoimistoon tam-
22488: AOA Paunio totesi, että hallitusmuodon 16 §:n mikuussa 1995 siksi osoitteeksi, mistä hän oli
22489: mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsi- postin tavoitettavissa. Työvoimaviranomaisten
22490:
22491:
22492:
22493: 246
22494: TYÖ JA TYÖVOIMA
22495:
22496:
22497:
22498:
22499: kantelijaa koskevissa perustiedoissa oli myös 21.4.1995 alkaen, mikäli hän muutoin täyttää
22500: merkittynä, että Tampereella sijaitsevalla osoit- työmarkkinatuen saamisen edellytykset. V akuu-
22501: teella ei ole tekemistä kantelijan kanssa. tusoikeus palautti asian Vantaan paikallistoi-
22502: AOA Paunio totesi pitävänsä työttömyystur- mistolle päätöksestä aiheutuvia toimenpiteitä
22503: vaa hakevan henkilön oikeusturvan kannalta varten.
22504: ensisijaisen tärkeänä, että työnhakijan osoitetie- Vakuutusoikeus postitti 17.9.1996 päätöksen-
22505: dot pidetään asianmukaisina hänen perustiedois- sä Kansaneläkelaitoksen Vantaan paikallistoi-
22506: saan. Koska kantelija itse oli ilmoittanut Tampe- mistolle. Päätöksen mukaan se toimitettiin tie-
22507: reella sijaitsevan osoitteen osoitteeksi, josta hän doksi kantelijalle, Vantaan sosiaalivakuutustoi-
22508: oli postin tavoitettavissa, ei tätä tietoa olisi tullut mikunnalle, Kansaneläkelaitoksen paikallistoi-
22509: AOA:n käsityksen mukaan muuttaa ilman kan- mistolle ja työttömyysturvalautakunnalle.
22510: telijan suostumusta, kuten nyt oli selvitysten Vakuutusoikeuden päätös saapui Vantaan pai-
22511: mukaan tapahtunut. Sitä ei pystytty selvittä- kallistoimistoon 19.9.1996. Saatuaan päätöksen
22512: mään, missä työvoimatoimistossa kantelijan pe- paikallistoimisto ei ollut yhteydessä Vantaan
22513: rustietoihin tehtiin Sahalahden osoitetta koske- työvoima toimikuntaan, jonka tuli antaa kanteli-
22514: va merkintä ja merkintä siitä, että Tampereella jan asiassa uusi työvoimapoliittinen lausunto.
22515: sijaitsevalla osoitteella ei ole tekemistä kanteli- Selvityksen mukaan paikallistoimistossa jäätiin
22516: jan kanssa. odottamaan työvoimatoimikunnan uutta työ-
22517: AOA kiinnitti vastaisen varalle Kangasalan ja voimapoliittista lausuntoa, koska paikallistoi-
22518: Tampereen työvoimatoimiston huomiota siihen, mistossa oltiin siinä käsityksessä, että työvoima-
22519: että työnhakijan oikeusturvan kannalta on tär- toimikunta saa vakuutusoikeuden päätöksestä
22520: keätä pitää oikeina ja ajantasaisina hakijan il- tiedon samalla tavoin kuin se saa työttömyystur-
22521: moittamat postiosoitetiedot. Hän saattoi käsi- valautakunnan ratkaisuista.
22522: tyksensä tiedoksi Kangasalan ja Tampereen työ- Vakuutusoikeus ei kuitenkaan AOA:n saaman
22523: voimatoimistoille. tiedon mukaan yleensä toimita työttömyystur-
22524: AOA Paunion päätös 14.12.1998, dnro 1569/4/ va-asiassa antamaansa päätöstä työvoimaviran-
22525: 96 omaisille.
22526: Kansaneläkelaitoksen Vantaan toimistossa
22527: havaittiin vasta kantelijan kirjoitettua asiasta
22528: oikeusasiamiehelle, että tieto vakuutusoikeuden
22529: TYÖMARKKINATUEN SUORITTAMINEN
22530: päätöksestä ei ollut mennyt työvoimatoimiston
22531: Kantelija arvosteli Kansaneläkelaitoksen Van- tiedoksi. Tämän johdosta paikallistoimistosta ol-
22532: taan paikallistoimistoa siitä, että se ei ollut suo- tiin välittömästi yhteydessä työvoimatoimis-
22533: rittanut hänelle työmarkkinatukea, vaikka va- toon.
22534: kuutusoikeus oli niin määrännyt lähes viisi kuu- Vantaan työvoimatoimikuntaantoikin asiassa
22535: kautta aikaisemmin. työvoima poliittisen lausunnon 5.2.1997 Ja
22536: Selvityksen mukaan vakuutusoikeus muutti 26.2.1997, minkä jälkeen Kansaneläkelaitoksen
22537: päätöksellään 29.8.1996 työttömyysturvalauta- paikallistoimisto suoritti 27.2.1997 kantelijalle
22538: kunnan päätöstä ja määräsi Kansaneläkelaitok- työmarkkinatuen 21.4.- 29.5.1995 väliseltä ajal-
22539: sen suorittamaan kantelijalle työmarkkinatukea ta.
22540:
22541:
22542:
22543: 247
22544: TYÖ JA TYÖVOIMA
22545:
22546:
22547:
22548:
22549: AOA Paunio totesi, että on erityisen tärkeätä, toa ollut mainittu päätöksessä. AOA:n mukaan
22550: että hallitusmuodon 15 a §:ssä turvattuun perus- asian käsitteleminen viivästyi paikallistoimistos-
22551: toimeentulon turvaan kuuluvan työmarkkina- sa tavalla, mikä ei ole hyväksyttävää. Hän saat-
22552: tuen suorittaminen ei viivästy viranomaisen toi- toi käsityksensä tästä Kansaneläkelaitoksen
22553: minnan johdosta. Hän katsoi selvityksen perus- Vantaan paikallistoimiston tietoon.
22554: teella, että Kansaneläkelaitoksen paikallistoi- Kansaneläkelaitoksen lausunnon mukaan lai-
22555: miston olisi tullut toimittaa vakuutusoikeuden tos tulee kiinnittämään paikallistoimistojen huo-
22556: päätös tiedoksi Vantaan työvoimatoimikunnal- miota siihen, että ne toimittavat vakuutusoikeu-
22557: le, koska vakuutusoikeuden päätöksessä oli mai- den päätökset tiedoksi työvoimatoimistoille.
22558: nittu ne tahot, joille päätös oli toimitettu tiedoksi AOA Paunion päätös 18.12.1998, dnro 1649/4/
22559: eikä työvoimatoimikuntaa tai työvoimatoimis- 96
22560:
22561:
22562:
22563:
22564: 248
22565: VEROTUS
22566:
22567:
22568:
22569:
22570: VEROTUS Kertomusvuonna 1998 säädettiin useita vero-
22571: lakien muutoksia. V erotusmenettelystä annet-
22572: tuun lakiin lisättiin verovelvollisen oikeusturvaa
22573: parantavia säännöksiä: luottamusperiaate, vero-
22574: YLEISTÄ
22575: tuksen viivästysseuraamusten kohtuullistamis-
22576: Tähän asiaryhmään luetaan sekä välillinen mahdollisuus, kohtuullisen määräajan asetta-
22577: että välitön verotus. Muiden kuin veroviran- ruisvelvoite verovelvolliselle häntä kuultaessa,
22578: omaisten perimiä veroluonteisia julkisia maksuja asian selvittämisvelvollisuuden jakautumisperi-
22579: koskevia asioita on tilastoitu myös muihin asia- aate, näytön arviointiperiaate ja verotuspäätök-
22580: ryhmiin. sen perustelemisvelvollisuus. Verotarkastuksia
22581: Verotusasioiden ratkaisijana on kertomus- koskevaan menettelyyn toi parannuksen kerto-
22582: vuonna toiminut tammikuusta elokuuhun OA musvuonna säädetty uusi asetus verotusmenet-
22583: Lehtimaja ja syyskuun alusta AOA Jonkka sekä telystä, johon otettiin tarkastuksessa noudatet-
22584: pääesittelijänä vanhempi oikeusasiamiehensih- tavat pääperiaatteet. Lisäksi verohallituksessa
22585: teeri Liisa Heikkilä. on valmisteilla hyvää verotarkastustapaa koske-
22586: va ohjeisto.
22587: Toimintaympäristö ja sen muutokset Kertomusvuonna muutettiin myös välittömän
22588: verotuksen muutoksenhakua koskevia säännök-
22589: Tuskin mikään muu julkinen vallankäyttö
22590: siä. Oikaisulautakuntien läheistä liittymistä oi-
22591: koskettaa yhtä laajasti yksityistä kansalaista
22592: kaisun kohteena olevia verotuspäätöksiä teke-
22593: kuin verotus. Sen vuoksi verotukselta voidaan
22594: viin, verovirastojen yksikköinä toimiviin vero-
22595: edellyttää erityistä selkeyttä ja ennakoitavuut-
22596: toimistoihin oli pidetty ongelmallisena. Nyt oi-
22597: ta. Myös verotuksen joutuisuus on tärkeää, kos-
22598: kaisulautakunnan puheenjohtajuus on erotettu
22599: ka verovelvollisen on voitava selvittää suunnit-
22600: verojohtajan virasta erilliseksi päätoimeksi. Sa-
22601: telemiensa varallisuusjärjestelyjen ehkä useana
22602: malla oikaisulautakunnat on säädetty veroviras-
22603: vuonna toistuvat veroseuraamukset mahdolli-
22604: tokohtaisiksi. Muutosten odotetaan myös no-
22605: simman varhaisessa vaiheessa. Verotukseen liit-
22606: peuttavan oikaisukäsittelyä.
22607: tyy myös korostettu lakisidonnaisuuden vaati-
22608: mus.
22609: V erohallinnossa on viime vuosina kehitetty Verotukseen kohdistuva laillisuusvalvonta
22610: verotusmenettelyä verolajikohtaisesta verotta- Verotukseen kohdistuva laillisuusvalvonta
22611: misesta enemmän yksittäisen verovelvollisen ko- täydentää veroasioiden jo ennestään kattavaa
22612: konaistilanteen huomioon ottavaksi järjestel- oikeussuojajärjestelmää. Hallintotuomioistui-
22613: mäksi. V erotus ta toimittavia perusyksikköjä milla on veroasioissa parempi mahdollisuus kuin
22614: 1.9.1997 jälkeen ovat olleet entisistä lääninvero- useissa muissa asioissa huolehtia kansalaisten oi-
22615: virastoista muodostetut alueelliset verovirastot, keusturvasta, koska verotuspäätösten muutok-
22616: joita vuoden 1999 alusta on kahdeksan. Niiden senhakuajat ovat pitkiä. Tämä vähentää tarvet-
22617: lisäksi Helsingissä on toiminut vuoden 1998 alus- ta turvautua muihin oikeussuojakeinoihin. Toi-
22618: ta konserniverokeskus, joka keskittyy suurim- saalta verotuksen massamenettely sekä verolain-
22619: pien konserni en ja kansainvälistä toimintaa har- säädännön jatkuva muuttuminen ja sen vaikea-
22620: joittavien yritysten verotukseen. selkoisuus saattavat lisätä virheiden mahdolli-
22621:
22622:
22623: 249
22624: VEROTUS
22625:
22626:
22627:
22628:
22629: suutta ja siten erityistä tarvetta myös yleiseen tehtävissä kanteluissa yhä useammin arvostel-
22630: laillisuusvalvontaan. laan myös yksittäisen verotuspäätöksen asiasi-
22631: Kertomusvuonna oikeusasiamies ratkaisi ve- sältöä tai pyydetään kannanottoa jonkin sään-
22632: rotusta koskevia kanteluja 89 ja omana aloittee- nöksen tulkintaan. Kattavasta muutoksenhaku-
22633: na tutkittuja asioita kaksi. Ratkaistuista asioista järjestelmästä johtuen oikeusasiamiehellä on
22634: oli ns. toimenpideratkaisuja 13 %. Ratkaistujen vain harvoin tarvetta puuttua verotuksen sub-
22635: samoin kuin vireille tulleiden uusien kanteluiden stanssikysymyksiin. Useissa tapauksissa hän
22636: kokonaismäärä on edellisestä vuodesta jonkin joutuu viittaamaan siihen, että asiassa voidaan
22637: verran vähentynyt, joskaan eroa ei voida havaita hakea vielä muutosta säännönmukaisin muutok-
22638: pitkällä aikavälillä. Toimenpideprosentti oli kor- senhakukeinoin, tai kertomaan, että oikeusasia-
22639: keampi kuin aikaisempina vuosina ja korkeahko mies ei vakiintuneen käytäntönsä mukaan ota
22640: myös verrattuna muihin asiaryhmiin. tutkittavakseen asiaa, jota koskeva muutoksen-
22641: V erovelvolliset kantelevat useimmiten vero- haku on jo vireillä. V eroviranomaiset oikaisevat
22642: tus-, verotarkastus-, oikaisu- ja tuomioistuinme- virheellisen menettelynsä usein myös itse, heti
22643: nettelyistä, verotusta koskevien ohjeiden vaikea- kun oikeusasiamies on pyytänyt niiltä kantelun
22644: selkoisuudesta sekä päätösten perustelemisesta. johdosta selvitystä.
22645: Myös itse veron määräämisestä on kanneltu. V erotusmenettelyn massaluonne antaa lailli-
22646: Vuoden 1998 kantelut kohdistuivat melko tasai- suusvalvonnalle erityisen leimansa. Niinpä on
22647: sesti verotusta toimittavien eri viranomaisten, usein jouduttu puuttumaan esim. kysymykseen
22648: erityisesti verotoimistojen ja verovirastojen, siitä, kenellä on viime kädessä vastuu verotuksen
22649: mutta myös piiritullikamareiden, tullihallituk- oikeellisuudesta. Verottaja on mielellään koros-
22650: sen ja ajoneuvohallintokeskuksen toimintaan. tanut verovelvollisen velvollisuutta reagoida ha-
22651: Kantelut koskevat usein verotusratkaisuja, vaitsemiinsa virheisiin itse. Oikeusasiamies on
22652: joista on vielä mahdollisuus hakea muutosta va- puolestaan painottanut verotuksen laillisuus-
22653: litusteitse, taikka muutoksenhakuviranomaises- vaatimusta. V eroviranomaisilla on velvollisuus
22654: sa jo vireillä olevaa tai sen jo päättämää asiaa. valvoa viran puolesta, ettei verovelvollisille ai-
22655: Lisäksi kannellaan asioiden viipymisestä. Joissa- heudu lakiin perustumattomia veroseuraamuk-
22656: kin tapauksissa kantelun tarkoituksena saattaa sia. Verottajan virheiden korjaamista ei voida
22657: olla oman asian "vauhdittaminen" muussa vi- jättää pelkästään verovelvollisen oman aloitteel-
22658: ranoma1sessa. lisuuden varaan (ks. 1341/4/96 s. 251).
22659: Oikeusasiamies on verotusasioissa useimmiten
22660: puuttunut hyvän hallinnon yleisiin ongelmiin,
22661: TULEVAISUUDENNÄKYMÄT
22662: kuten menettelyn joutuisuuteen ja huolellisuu-
22663: teen, oikeuskeinojen tehokkuuteen, osapuolten Kantelujen määrä pysynee samansuuruisena.
22664: asianmukaiseen kuulemiseen ja päätösten perus- Euroopan yhteisöjen oikeuden vaikutus, joka
22665: telemiseensekä erityisesti hallinnon palveluperi- vaikeuttaa erityisesti välillisen verotuksen koko-
22666: aatteen noudattamiseen, esimerkiksi veroneu- naisuuden hallintaa, painottunee tulevaisuudes-
22667: vonnan ongelmiin ja tiedotteiden selkeyteen. sa kanteluissa entistä enemmän. Esimerkiksi
22668: V erosäännösten runsaus ja osin vaikeaselkoi- käytettyinä maahantuotujen autojen verotuk-
22669: suus on johtanut siihen, että oikeusasiamiehelle sessa näyttää olevan tällä hetkellä ongelmia.
22670:
22671:
22672:
22673: 250
22674: VEROTUS
22675:
22676:
22677:
22678:
22679: RATKAISTUT KANTELUT JA lopullinen vero vastaavat toisiaan mahdollisim-
22680: OMAT ALOITIEET man hyvin.
22681: Maksun jaksottamisella ja ajoittamisella on
22682: verovelvollisen kannalta oleellista merkitystä
22683: VEROTTAJAN VASTUU ENNAKON maksukyvyn muutosten vuoksi. V erovelvollisen
22684: MAKSUUNPANOVIRHEISTÄ on voitava etukäteen varautua veronmaksuun ja
22685: ottaa se huomioon oman taloutensa suunnitte-
22686: Kantelijan veron ennakko oli määrätty Van-
22687: lussa. Näin oli ollut myös kantelijan tapauksessa
22688: taan verotoimistossa virheellisesti. Ennakkoa ei
22689: siitäkin huolimatta, että hän oli saanut pyytä-
22690: ollut lainkaan maksuunpantu kunnallisveron
22691: määnsä maksunlykkäystä.
22692: osalta. Myös kunnallisverotuksen yksinhuoltaja-
22693: OA kiinnitti veroviranomaisten huomiota vas-
22694: vähennyksen osalta oli tapahtunut virhe. Virhei-
22695: taisen varalle siihen, että vastuuta verottajan
22696: den seurauksena ennakko ei ollut riittävä katta-
22697: virheiden korjaamisesta ei voida jättää ainoas-
22698: maan lopullista veroa. Kantelijalle oli aiheutu-
22699: taan verovelvollisen oman aloitteellisuuden va-
22700: nut kohtuuttomia taloudellisia vaikeuksia ja
22701: raan.
22702: merkintä luottotietorekisteriin.
22703: OA Lehtimajan päätös 17.2.1998, dnro 134l/4/
22704: Maksuunpanovirheiden syytä ei enää ollut
22705: 96
22706: mahdollista varmuudella selvittää. V eroviran-
22707: omaiset korostivat sitä, että kantelija ei itse ollut
22708: reagoinut virheisiin. V eroviranomaisten mukaan
22709: verotuksen massaluonteisuus tuli tulevaisuu- PERUSTEETTOMAN ULOSOTTOMAKSUN
22710: KORVAAMINEN
22711: dessa entisestään korostumaan veroilmoitukset-
22712: tomaan verotukseen siirryttäessä. Sen vuoksi ve- OA Lehtimaja oli kiinnittänyt kantelujen yh-
22713: rovelvollisten oma reagointi muodostui entistä teydessä huomiota siihen, että veroviranomais-
22714: tärkeämmäksi. ten virheistä johtuneesta veron perusteettomas-
22715: OA Lehtimaja esitti kannanottonaan seuraa- ta ulosottoperinnästä suoritettua ulosottomak-
22716: van. sua ei ole verolainsäädännössä määrätty korvat-
22717: V eroviranomaisilla on velvollisuus valvoa vi- tavaksi verovelvolliselle.
22718: ran puolesta, ettei verovelvolliselle aiheudu la- OA totesi kannanottonaan seuraavaan.
22719: kiin perustumattomia veroseuraamuksia. Verot- Aiheettomasti perityn ulosottomaksun kor-
22720: tajan virheiden korjaamista ei voida jättää ai- vaaminen verovelvolliselle riippuu nykyään ve-
22721: noastaan verovelvollisen oman aloitteellisuuden roviranomaisten kohtuusharkinnasta. Korvauk-
22722: varaan. selle ei ole myöskään vahvistettu mitään menet-
22723: Verotusmenettelyn massaluonteisuus ja vero- telymuotoa. OA:n mielestä korvausvelvollisuu-
22724: tuspäätösten koneellinen maksuunpano epäile- desta ja sen toteuttamistavasta voitaisiin vast-
22725: mättä lisää tarvetta verovelvollisten omaan edes säätää esimerkiksi veronkantoasetuksessa.
22726: valppauteen ja reagointiin erilaisissa virheta- Tämä takaisi nykytilannetta paremmin hallitus-
22727: pauksissa. Verotuksen lainalaisuusvaatimus kui- muodon 5 §:ssä turvatun yhdenvertaisuusperi-
22728: tenkin edellyttää, että veroviranomainen viran aatteen toteutumisen.
22729: puolesta noudattaa ennakonkin määräämisessä OA esitti valtioneuvostolle, että asiasta sääde-
22730: sellaista huolellisuutta, että veron ennakko ja tään asetuksentasoisesti joko erikseen tai valtio-
22731:
22732:
22733: 251
22734: VEROTUS
22735:
22736:
22737:
22738:
22739: neuvoston sopivaksi harkitsemassa yhteydessä. auton edelliselle omistajalle. Hän ei voinut valit-
22740: OA Lehtimajan kirje valtioneuvostolle taa verosta eikä hakea vapautusta sen maksusta.
22741: 21.4.1998, dnro 10/2/97 Näin ollen niissä tilanteissa, joissa auton ostajan
22742: voitiin katsoa kohtuudella täyttäneen oman se-
22743: lonottovelvollisuutensa, tulisi lainsäädännössä
22744: Valtiovarainministeriö ilmoitti 19.10.1998, että
22745: varata mahdollisuus erityisestä syystä sallia au-
22746: esitys oli lähetetty verohallitukselle lausunnolle.
22747: ton käyttö veron laiminlyönnistä huolimatta.
22748: Veronkantoasetukseen oli suunnitteilla tarvittavat
22749: OA esitti valtiovarainministeriölle, että se so-
22750: menettelysäännökset korvauksen maksamisesta.
22751: pivaksi harkitsemassaan yhteydessä ryhtyisi toi-
22752: menpiteisiin moottoriajoneuvoverolain tarkista-
22753: miseksi tältä osin.
22754: OMISTAJANVAIHDOS JA MOOTTORI- OA Lehtimajan kirje valtiovarainministeriölle
22755: AJONEUVOVERO 10.6.1998, dnro 9/2/97
22756:
22757: OA Lehtimaja otti selvitettäväkseen käytetyn
22758: auton uuden omistajan oikeusasemaan moottori- 1.1.1999 voimaan tulleessa laissa moottoriajo-
22759: ajoneuvoverolain kannalta. Erään kanteluasian neuvoverosta annetun lain muuttamisesta (1161/
22760: yhteydessä oli ilmennyt, että auton aikaisempi 1998) säädetään mm. ajoneuvon käytön sallimises-
22761: omistaja oli laiminlyönyt rekisterimuutosilmoi- ta poikkeuksellisesti, vaikka vero on suorittamatta.
22762: tuksen tekemisen ja moottoriajoneuvoveron
22763: maksamisen. Tästä oli seurannut, että auton uu-
22764: della omistajalla ei ollut mahdollisuutta käyttää VEROVALITUKSEN KÄSITTELYN
22765: VIIVÄSTYMINEN LÄÄNINOIKEUDESSA
22766: ostamaansa autoa ennen kuin hän oli maksanut
22767: kyseisen veron. Näin oli siitä huolimatta, että Kantelija arvosteli verovalituksensa noin 3 v
22768: hän ei itse ollut verovelvollinen. OA:n mielestä 5 kkkestänyttä käsittelyä Turun ja Porin läänin-
22769: auton uuden omistajan oikeusasema ei ollut täl- oikeudessa.
22770: laisessa tilanteessa täysin tyydyttävä. Selvityksen mukaan asian käsittely oli viiväs-
22771: Auton käytön estolla rajoitettiin yksilön mah- tynyt lääninoikeudessa vireillä olleiden asioiden
22772: dollisuutta omaisuutensa käyttöön. Perusoi- runsaan määrän takia. Asioiden käsittelyaikaa
22773: keuksien rajoituksiin tulisi yleensä suhtautua pi- oli nyttemmin onnistuttu lyhentämään. Keski-
22774: dättyvästi. Joskin valtion verosaatavan turvaa- määräinen käsittelyaika vuonna 1997 oli enää 6,4
22775: minen oli tässä tapauksessa rajoitusperusteena kuukautta.
22776: sinänsä hyväksyttävä, auton käytön estävä OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa-
22777: moottoriajoneuvoverolain säännös oli OA:n mie- vaan.
22778: lestä kovin ehdoton ja saattoi yksittäistapauksis- Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi
22779: sa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen. asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä.
22780: Koska auton uusi omistaja ei itse ollut mootto- Verovalitusten ketjuuntumisen estämiseksi ja
22781: riajoneuvolain tarkoittamassa mielessä verovel- asioihin liittyvän taloudellisen merkityksen
22782: vollinen, hänellä ei myöskään ollut käytettävis- vuoksi ne tulisi pyrkiä käsittelemään mahdolli-
22783: sään niitä oikeussuojakeinoja, jotka kuuluivat simman joutuisasti.
22784:
22785:
22786:
22787: 252
22788: VEROTUS
22789:
22790:
22791:
22792:
22793: Yli kolme vuotta kestänyt valituksen käsitte- tomus. Lisäksi lopullisen tarkastuskertomuksen
22794: lyaika lääninoikeudessa oli liian pitkä. Huoli- perusteella toimitettiin välittömästi ennakkope-
22795: matta siitä, että asia oli vaatinut keskimääräistä rinnän maksuunpano.
22796: enemmän selvittelyä, verovalitus olisi tullut kä- Uutta kuulemista lopullisen tarkastuskerto-
22797: sitellä joutuisammin. muksen pohjalta voitiin siten pitää tarpeellisena.
22798: OA kiinnitti lääninoikeuden huomiota verova- Jotta kuuleminen olisi riittävän tehokas, on
22799: litusasioiden käsittelyn joutuisuuteen. asianosaiselle varattava todellinen tilaisuus lau-
22800: OA Lehtimajan päätös 10.6.1998, dnro 2673/4/ sua asiasta. Riippumatta asian laadusta yhtä
22801: 97 vuorokautta ei voida pitää hallintomenettelylain
22802: 21 §:ssä tarkoitettuna kohtuullisena määräaika-
22803: na kirjallisen vastineen laatimiseen.
22804: KOHTUULLINEN VASTINEAIKA VERO- OA katsoi, että lääninverovirasto oli menetel-
22805: TARKASTUKSESSA lyt virheellisesti määrätessään yhtiölle tarkas-
22806: tuskertomuksen johdosta annettavan vastineen
22807: Kantelija arvosteli Uudenmaan lääninverovi-
22808: määräajaksi tiedoksisaamista heti seuraavan
22809: raston tarkastusyksikköä siitä, että verotarkas-
22810: päivän.
22811: tuksen kohteena olleelle yhtiölle oli annettu tar-
22812: 0 A kiinnitti Uudenmaan veroviraston (entisen
22813: kastuksesta tehtyyn lopulliseen tarkastuskerto-
22814: lääninveroviraston) huomiota vastaisen varalle
22815: mukseen vastineaikaa ainoastaan vajaa vuoro-
22816: siihen, että hyvän hallintotavan mukainen kuu-
22817: kausi.
22818: lemismenettely edellyttää kohtuullisen määrä-
22819: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa-
22820: ajan varaamista vastineen antamiseen.
22821: van.
22822: OA Lehtimajan päätös 22.6.1998, dnro 2254/4/
22823: V erotarkastus on osa verotusmenettelyä, jossa
22824: 96
22825: kuulemissäännöksillä pyritään takaamaan tosi-
22826: seikastoltaan oikeat verotuspäätökset. Hyvä
22827: hallintotapa vaatii verovelvollisen riittävää kuu-
22828: TULLIHALLITUKSEN EPÄSELVÄ TIEDOTE
22829: lemista verotarkastuksen yhteydessä. Oikein to-
22830: teutettuna kuuleminen takaa verovelvollisen oi- Kantelij a kertoi ostaneensa Venäjällä työssä
22831: keusturvan jo verotusmenettelyn varhaisessa ollessaan henkilöauton, josta hän Suomeen pala-
22832: vaiheessa. tessaan joutui maksamaan ennakoimaansa pal-
22833: Lääninverovirasto perusteli yhtiölle määrät- jon suuremman autoveron. Hän oli luottanut
22834: tyä lyhyttä määräaikaa vastineen antamiseen tullihallituksen tiedotteesta saamiinsa tietoihin.
22835: sillä, että yhtiötä oli kuultu jo eri vaiheissa sekä OA Lehtimaja lausui kannanottonaan seuraa-
22836: tarkastuksen yhteydessä että asiaan liittyvissä van.
22837: esitutkinnoissa. Lisäksi korostettiin sitä, että Tullihallituksen tiedote muuttotavaroiden
22838: velkojien etujen turvaaminen vaati tavanomais- tuonnista Suomeen oli ollut sisällöltään epäselvä.
22839: ta nopeampia toimenpiteitä omaisuuden hävit- Tiedotteessa ei lainkaan selitetty verotuksen
22840: tämisvaaran vuoksi. pohjana käytettävän verotusarvon perusteita.
22841: Lopullinen tarkastuskertomus ei kuitenkaan Se oli ollut omiaan saattamaan lukijan erheelli-
22842: ollut täysin samansisältöinen kuin alustava ker- seen käsitykseen muuttoauton autoverosta suh-
22843:
22844:
22845:
22846: 253
22847: VEROTUS
22848:
22849:
22850:
22851:
22852: teessa uuden auton kuluttajahintaan Suomessa. AOA Jonkka katsoi Kempeleen verotoimiston
22853: Hyvän hallintotavan mukaista on, että viran- menetelleen virheellisesti siinä, ettei verovelvol-
22854: omainen antaa asianosaisille ja muillekin neuvo- lista kuultu ja saattoi käsityksensä verotoimis-
22855: ja viranomaisen toimialaan kuuluvassa asiassa. ton menettelyn virheellisyydestä verohallituk-
22856: Julkisella vallalla on velvollisuus huolehtia sään- sen ja Kempeleen verotoimiston tietoon.
22857: nösten selkeydestä ja niitä koskevan riittävän Toimenpiteitä harkitessaan AOA otti huomi-
22858: tiedon antamisesta. oon sen, että verohallitus ja Oulun verovirasto
22859: Tullihallitus oli sittemmin täsmentänyt tiedo- olivat ilmoittaneet kiinnittävänsä huomiota asi-
22860: tettaan. Autoveron määräämisessä käytettävän aan koulutuksessaan ja ohj eistuksessaan. Lisäksi
22861: verotusarvon perusteita ei kuitenkaan vieläkään uudessa verotusmenettelylaissa on aiempaa sel-
22862: ollut erikseen selvitetty. OA:n mielestä myös nii- vempi kuulemiseen velvoittava säännös.
22863: den selvittäminen olisi verovelvollisen kannalta AOA Jonkan päätös 1.9.1998, dnro 1502/4/96
22864: olennaista, koska juuri ne olivat verotuksen läh-
22865: tökohta.
22866: OA kiinnitti tullihallituksen huomiota siihen, LÄÄNINVEROVIRASTON AIHEETON
22867: että tullin asiakkaiden neuvontaa palvelevien KONKURSSIHAKEMUS
22868: ohjeiden ja esitteiden tuli olla sisällöltään yksise-
22869: Kantelija arvosteli Kaakkois-Suomen läänin-
22870: litteisiä ja riittävän informatiivisia. Tullimak-
22871: verovirastoa siitä, että se oli käräjäoikeudessa
22872: suista ja veroista tiedotettaessa tuli yleisestikin
22873: hakenut kantelijan yhtiön konkurssiin ennakon-
22874: huolehtia siitä, ettei veroseuraamuksista synty-
22875: pidätys- ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja
22876: nyt verovelvollisille vääriä mielikuvia.
22877: koskevasta saa tavasta, jonka yhtiö oli lääninve-
22878: OA Lehtimajan päätös 3.8.1998, dnro 1153/4/
22879: rovirastolle jo maksanut.
22880: 96
22881: Lääninveroviraston aiheeton konkurssihake-
22882: mus on johtunut lääninverovirastossa tapahtu-
22883: VEROVELVOLLISEN KUULEMINEN
22884: neesta kahdesta maksupäivää koskeneesta tal-
22885: Kempeleen verotoimisto maksuunpani kante- lennusvirheestä. Tämän vuoksi yhtiö oli perus-
22886: lijan pidätystodistukseen merkityn mutta työn- teettomasti asetettu konkurssiin.
22887: antajan valtiolle tilittämättä jättämän ennakon- OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa-
22888: pidätyksen. V erotoimisto ei kuullut kantelijaa van.
22889: ennen maksuunpanoa, koska käsitteli asiaa pel- Virheiden korjaamista ei voida jättää ainoas-
22890: kästään veron suorittamisen laiminlyöntinä. taan verovelvollisten oman aloitteellisuuden va-
22891: V erovelvollisen kuulemisesta ei ollut verotus- raan, vaan itse rekisteröintijärjestelmän toimi-
22892: laissa nimenomaista säännöstä. V erotoimiston vuus virheiden vaikutusten minimoimiseksi tuli-
22893: olisi kuitenkin tullut kuulla verovelvollista otta- si varmistaa.
22894: en huomioon verotuslain 55 §:ssä ja hallintome- Virheiden korjaaminen oli tässä tapauksessa
22895: nettelylain 15 §:ssä ilmenevät oikeusohjeet. Vero- viivästynyt, koska maksujen päivitysajoja oli
22896: velvollisen ennakonpidätyksen jättäminen hy- ollut vain kerran viikossa. Lääninveroviraston
22897: väksilukematta aiheutti nimittäin määrältään selvityksen mukaan järjestelmää oli sittemmin
22898: suuren maksuunpanon. Pidätys vastasi kanteli- kehitetty niin, että maksujen päivitysajot kanto-
22899: janvuoden työansiota. rekisteriin olivat nopeutuneet.
22900:
22901:
22902: 254
22903: VEROTUS
22904:
22905:
22906:
22907:
22908: OA saattoi käsityksensä maksujen kirjaamis- oli yksi lainsäädäntöalueista, joka oli harmoni-
22909: menettelyn puutteellisuudesta Kaakkois-Suo- soinnin kohteena Euroopan unionin alueella.
22910: men veroviraston tietoon. Samalla hän kiinnitti Harmonisointi oli toteutettu pääosin neuvoston
22911: sen huomiota vastaisen varalle huolellisuuteen antamilla direktiiveillä. Perustamissopimuksen
22912: kirjausmenettelyssä sekä joutuisuuteen virhei- lojaliteettivelvoitteen ja Euroopan yhteisöjen
22913: den korjaamisessa. tuomioistuimen oikeuskäytännöllään muovaa-
22914: OA Lehtimajan päätös 9.9.1998, dnro 863/4/96 mien oikeusperiaatteiden mukaan alueilla, joille
22915: Euroopan yhteisössä oli säädetty direktiivejä,
22916: jäsenvaltioiden kansallisia hallintopäätöksiä ei
22917: aina voitu perustaa pelkästään kansallisiin sään-
22918: ENNAKKORATKAISUJEN nöksiin.
22919: PERUSTELEMINEN
22920: Tätä taustaa vasten kantelunalainen ohje oli
22921: Kantelija arvosteli Lapin lääninveroviraston muotoiltu liian kategoriseksi, vaikka ohjeen tar-
22922: osastopäällikön ohjetta, jonka mukaan arvonli- koituksena ei asiakirjoista saadun selvityksen
22923: säverotusta koskevien ennakkoratkaisujen pe- mukaan ollut kieltää ottamasta huomioon Eu-
22924: rusteluina tuli käyttää vain Suomen verolakien roopan yhteisön arvonlisäverosta antamia direk-
22925: säännöksiä. tiivejä ja niihin liittyvää oikeuskäytäntöä.
22926: Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, ns. AOA Jonkan päätös 10.11.1998, dnro 1914/4/
22927: Rooman sopimuksen, mukaan arvonlisäverotus 96
22928:
22929:
22930:
22931:
22932: 255
22933: U LKOMAALAISASIAT
22934:
22935:
22936:
22937:
22938: ULKOMAALAISASIAT asiainministeriössä valmistella esitystä ulko-
22939: maalaislain muuttamiseksi. Se annettiin edus-
22940: kunnalle kertomusvuoden 1998 toukokuussa
22941: Yleistä
22942: (HE 50/1998 vp.). Nyttemmin 1.5.1999 voimaan
22943: Ns. ulkomaalaishallinto jakautuu usealle en tulleessa ulkomaalaislain muutoksessa tehostet-
22944: hallinnonalalle (sisä- ja ulkoasiainhallinto, työ- tiin maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoi-
22945: hallinto, sosiaali- ja terveyshallinto ). Oikeusasia- den oikeusturvaa mm. korostamalla hallintome-
22946: miehen kansliassa ulkomaalaisasioiksi luetaan nettelylain merkitystä ulkomaalaisasioissa.
22947: ulkomaalaislakiin ja -asetukseen sekä kansalai- Muutoksenhaku laajennettiin koskemaan kaik-
22948: suuslakiin liittyvät kantelut, jotka yleensä kos- kia Suomessa tehtäviä lupapäätöksiä. Ulkomaa-
22949: kevat ulkomaalaisten maahantuloa, maastaläh- laislakiin lisättiin myös perheenyhdistämistä
22950: töä sekä oleskelua ja työntekoa. Kantelukohtei- koskevat säännökset. Ulkomaalaislain muutok-
22951: na ovat useimmiten lupa- ja lausuntoviranomai- sessa korjattiin monia epäkohtia, joihin OA Leh-
22952: set, etenkin sisäasiainministeriö, Ulkomaalaisvi- timaja oli jo 31.12.1996 antamassaan, ulkomaa-
22953: rasto, poliisi tai ulkomaanedustustot sekä raja- laisten oikeusturvaa koskevassa päätöksessään
22954: valvontaa suorittava rajavartiolaitos. Ulkomaa- kiinnittänyt huomiota (ks. EOA:n kertomus
22955: laisasioihin ei sitä vastoin tilastoida kaikkia 1996 s. 180- 182).
22956: asioita, jotka ylipäänsä koskevat muuta kuin Tärkeä uudistus oli myös kertomusvuoden elo-
22957: Suomen kansalaista. Rajanveto ulkomaalaisasi- kuussa voimaan tullut kansalaisuuslain muutos,
22958: an ja muun asian välillä voi olla häilyvä, esimer- jolla päätösvalta kansalaisuusasioissa siirrettiin
22959: kiksi silloin, kun on kysymys maahanmuuttajien Tasavallan Presidentiltä Ulkomaalaisvirastolle.
22960: kotouttamisesta. Samalla kansalaisuutta koskeviin päätöksiin tuli
22961: Oikeusasiamiehen ja a pulaisoikeusasiamiesten mahdollisuus hakea muutosta Uudenmaan lää-
22962: välisen asiajaon mukaan ulkomaalaisasiat kuu- ninoikeudelta. Muutoksella pyrittiin nopeutta-
22963: luvat OA Lehtimajalle. Tämän asiaryhmän pää- maan kansalaisuushakemusten kohtuuttoman
22964: esittelijänä on toiminut esittelijäneuvos Raino pitkään kestävää käsittelyä, johon sekä oikeus-
22965: Marttunen. kansleri että oikeusasiamies olivat joutuneet
22966: kiinnittämään huomiota.
22967: Ulkomaalaislainsäädännön
22968: muutokset
22969: Kertomusvuoden alusta lukien lakkautettiin Muutokset Ulkomaalais-
22970: muutoksenhakuelimenä ulkomaalaisasioissa toi- virastossa
22971: minut turvapaikkalautakunta ja sille kuuluneet OA Lehtimaja puuttui vuonna 1997 Ulkomaa-
22972: asiat siirrettiin Uudenmaan lääninoikeudelle. laisviraston työjohdollisiin epäkohtiin. Sisä-
22973: Lautakunnan lakkauttamista esitti aikanaan jo asiainministeriö on kartoittanut näitä ongelmia
22974: OA Söderman (ks. EOA:n kertomus vuodelta mm. ulkopuolisen konsulttiselvityksen perus-
22975: 1995 s. 44). teella. Kertomusvuonna Ulkomaalaisviraston
22976: Valtioneuvoston hyväksyttyä 16.10.1997 peri- johto vaihtui ja myös viraston organisaatioon
22977: aatepäätöksen hallituksen maahanmuutto- ja tehtiin muutoksia. Kansalaisuus-, maahanmuut-
22978: pakolaispoliittiseksi ohjelmaksi alettiin sisä- to-ja turvapaikka-asiat saivat omat yksikkönsä,
22979:
22980:
22981: 256
22982: ULKOMAALAISASIAT
22983:
22984:
22985:
22986:
22987: samoin viestintä- ja asiakaspalvelu sekä oikeus- mistä. Joskus kantelun kohteena oli myöskään-
22988: ja maatietopalvelu. Muutoksella pyrittiin asioi- nytyspäätöksen toteuttamistapa, virkamiesten
22989: den nopeampaan käsittelyyn sekä aiempaa avoi- asenteellinen suhtautuminen, asiakaspalvelun
22990: mempaan ja aktiivisempaan tiedottamiseenkuin taso, puutteet avustajan ja tulkin käytössä sekä
22991: myös selkeämpään neuvontaan. Uudistukset perheenyhdistämiseen liittyvät ongelmat.
22992: ovat olleet oikeusasiamiehen näkökulmasta ter- Tyypillinen kantelu, johon oikeusasiamies ei
22993: vetulleita, koska Ulkomaalaisviraston ja sen yleensä voi puuttua, koskee esimerkiksi kielteistä
22994: edeltäjien hallinnolliset ongelmat ovat toistuvas- viisumipäätöstä. Myös lainvoimaisesti ratkais-
22995: ti työllistäneet oikeusasiamiestä. tuihin turvapaikka- ja oleskelulupaa koskeviin
22996: asioihin ei laillisuusvalvojan ole juuri ollut mah-
22997: dollista puuttua. Kysymys on tältä osin pitkälti
22998: harkinnanvaraisista ratkaisuista.
22999: Ulkomaalaisviraston kertomusvuoden
23000: tilastolukuja
23001: Kansalaisuushakemusten käsittelyaika oli ker- Tulevaisuudennäkymät
23002: tomusvuonna edelleenkin keskimäärin 2 vuotta 7
23003: Suomen liityttyä Euroopan Unioniin ovat ns.
23004: kuukautta. Tämä oli lähes vuosi vähemmän kuin
23005: kolmannen pilarin oikeus- ja sisäasiat olleet ene-
23006: pahimpien ruuhkien aikana. Vireillä olevien kan-
23007: nevässä määrin keskustelun kohteena. EU:n
23008: salaisuushakemusten määrä kertomusvuoden
23009: alueelle ollaan rakentamassa yhtenäistä käytän-
23010: päättyessä oli noin 6 500 hakemusta. Kansalai-
23011: töä maahanmuutto- ja turvapaikka-asioissa.
23012: suushakemusten ruuhkaa saatiin puretuksi 900
23013: Turvapaikkahakemusten määrä koko EU:n
23014: hakemuksella ja kansalaisuus myönnettiin yh-
23015: alueella lisääntyi kertomusvuonna peräti 20 pro-
23016: teensä 3 550 hakijalle.
23017: senttia. Dublinin, Amsterdamin ja Schengenin
23018: Turvapaikanhakijoiden määrä oli kertomus-
23019: sopimukset ovat aiheuttaneet ja tulevat jatkos-
23020: vuonna l 272 henkilöä, mikä oli enemmän kuin
23021: sakin aiheuttamaan muutoksia Suomen ulko-
23022: parina aikaisempana vuonna. Turvapaikka
23023: maalaislainsäädäntöön sekä asettamaan kasva-
23024: myönnettiin seitsemälle ja oleskelulupa 372 hen-
23025: via haasteita maamme ulkomaalaisasioita käsit-
23026: kilölle. Turvapaikkahakemusten käsittely kesti
23027: televille viranomaisille. Unionin ulkorajan pi-
23028: kertomusvuonna yhden vuoden eli neljä kuu-
23029: tuus Suomen kohdalla on omiaan lisäämään
23030: kautta vähemmän kuin edellisenä vuonna.
23031: maamme viranomaisten vastuuta unionin yhtei-
23032: Ulkomaalaisasioita koskeva sen ulkomaalaispolitiikan toteutumisesta. Nämä
23033: laillisuusvalvonta muutokset tulevat luultavasti myös vastedes nä-
23034: kymään kotimaisessa laillisuusvalvonnassa.
23035: Ulkomaalaiskanteluita saapui oikeusasiamie-
23036: helle kertomusvuonna noin 30 kappaletta, mikä
23037: on vain runsas l %kanslian kaikista kanteluista.
23038: Monet kantelut ulkomaalaisasioissa ovat kuiten- TARKASTUS
23039: kin olleet laajoja ja juridisesti keskimääräistä
23040: vaikeampia. OA Lehtimaja suoritti 25. - 26.3.1998 tarkas-
23041: Useimmat oikeusasiamiehelle tulleet kantelut tuksen Suomen Ankarassa olevassa suurlähetys-
23042: koskivat lupahakemusten käsittelyn viivästy- tössä. Tämä tapahtui samassa yhteydessä, kun
23043:
23044:
23045: 257
23046: U LKOMAALAISASIAT
23047:
23048:
23049:
23050:
23051: hän Turkin ihmisoikeusministerin kutsusta vie- OA Lehtimaja piti yhtenäisen konsulipalvelu-
23052: raili Ankarassa kertomassa oikeusasiamies-insti- lain säätämistä hyödyllisenä ja kansalaisten oi-
23053: tuutiosta (ks. s. 34). OA perehtyi erityisesti viisu- keusturvaa parantavana. Konsulipalveluja kos-
23054: mi- ja oleskelulupahakemuksien käsittelyyn. kevat säännökset olivat hajallaan useissa eri
23055: Nämä asiat työllistivät suurlähetystöä huomat- säännöksissä. Kanteluasioiden käsittelyn yhtey-
23056: tavasti. dessä oli tullut ilmi, että konsulipalveluiden sisäl-
23057: löstä ja saatavuudesta oli epäselvyyttä. Yhtenäi-
23058: nen laintasoinen normisto oli omiaan poistamaan
23059: LAUSUNNOT näitä epäselvyyksiä. Luonnoksessa oli korostettu
23060: hallintomenettelylain palveluperiaatteen nou-
23061: ULKOMAALAISLAIN MUUTTAMINEN dattamista, mitä OA piti hyvänä. Konsulipalve-
23062: (HE 50/1998 vp. ja laki 537 /99) luihin oikeutettujen henkilöiden piiriä määrät-
23063: Sisäasiainministeriö pyysi oikeusasiamiehen täessä oli pyrittävä niin yksiselitteisiin ja tarkka-
23064: lausuntoa ulkomaalaislakia koskevista ulkomaa- rajaisiin määrittelyihin, ettei soveltamiskäytän-
23065: laisten oikeusturvaa parantavista muutosehdo- tö tule mielivaltaiseksi. Ihmisten yhdenvertai-
23066: tuksista. nen kohtelu oli voitava varmistaa.
23067: OA Lehtimaja totesi ulkomaalaislain muutos- OA Lehtimajan kirje ulkoasiainministeriölle
23068: ehdotusten täyttävän sen minimitason, jota pe- 8.12.1998, dnro 220114/98
23069: rusoikeussäännökset ja kansainväliset ihmisoi-
23070: keussopimukset ulkomaalaislainsäädännöltä
23071: edellyttivät. Perus- ja ihmisoikeussäännösten
23072: merkitys punnittiin kuitenkin viime kädessä la- RATKAISTUT KANTELUT
23073: kia sovellettaessa. Laillisuusvalvonnassa oli JA OMAT ALOITIEET
23074: usein pantu merkille, että ulkomaalaishallinnon
23075: perinteinen yhteys poliisihallintoon heijastui SYRJINTÄ OLESKELULUPAA
23076: myös virkamiesten tavassa hahmottaa ongelmia MYÖNNETTÄESSÄ
23077: ja etsiä niihin oikeudellisia ratkaisuja. Perus- ja Kantelija kertoi samaa sukupuolta olevan avo-
23078: ihmisoikeusmyönteisen laintulkintaperiaatteen puolisonsa hakeneen Venäjältä oleskelulupaa
23079: merkitystä oli tästä syystä erityisesti korostetta- Suomeen. Oleskelulupa oli evätty, koska pari ei
23080: va ulkomaalaislakia sovellettaessa. ollut asunut riittävän kauan samassa taloudessa.
23081: OA Lehtimajan kirjeet sisäasiainministeriölle Ulkomaalaisviraston mukaan oleskeluluvan
23082: 21.1.1998, dnro 2692/4/97 ja 17 .4.1998, dnro 786/ myöntämisen edellytyksenä oli pidetty, että ul-
23083: 4/98 komaalainen on elänyt avioliitonomaisissa olo-
23084: suhteissa Suomessa asuvan henkilön kanssa noin
23085: yhden vuoden. Tätä vaatimusta oli sovellettu
23086: KONSULIPALVELULAKIA KOSKEVA samalla tavalla sekä samaa sukupuolta että eri
23087: EHDOTUS
23088: sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteisiin.
23089: Ulkoasiainministeriö pyysi oikeusasiamieheltä Kantelijan mielestä oleskelulupakäytäntö oli sil-
23090: lausuntoa konsulipalvelulakia koskevasta ehdo- ti omiaan syrjimään samaa sukupuolta olevia
23091: tuksesta. pareja, koska näillä ei ollut, päinvastoin kuin
23092:
23093:
23094: 258
23095: ULKOMAALAISASIAT
23096:
23097:
23098:
23099:
23100: heteroseksuaalisissa parisuhteissa, mahdolli- Luonnollisestikaan kansallisessa lainsäädännös-
23101: suutta solmia avioliittoa, jolloin oleskeluluvan sä ei ole estettä omaksua pidemmälle menevää
23102: myöntämisen edellytyksenä ei olisi tarvittu yh- syrjintäsuojaa kuin Euroopan ihmisoikeussopi-
23103: den vuoden yhdessä asumista. muksessa, joka tähtää vain eurooppalaisen mini-
23104: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- mitason turvaamiseen.
23105: van. OA Lehtimajan kirje 28.8.1998, dnro 310/4/97
23106: Maahantuloluvan epäämisen on joissakin ta-
23107: pauksissa katsottu Ioukkaavan Euroopan ihmis-
23108: Oikeusministeriön asettama työryhmä on
23109: oikeussopimuksen 8 artiklassa tarkoitettua per-
23110: 1. 6.1999 luovuttanut oikeusministerille mietintön-
23111: he-elämän suojaa. Artiklan soveltamiskäytän-
23112: sä, jossa ehdotetaan, että samaa sukupuolta oleville
23113: nössä on perheeksi katsottu myös aviopari. A vio-
23114: kumppaneille annetaan lakiin perustuva oikeus
23115: liitonomaisissa olosuhteissa eläminen voi sekin
23116: rekisteröidä eli viruilistaa parisuhteensa. Virallis-
23117: saada sopimuksen tarjoamaa suojaa, joskaan so-
23118: tetulla parisuhteella olisi pääosin samat oikeusvai-
23119: pimusvaltiolla ei ole velvollisuutta joka suhtees-
23120: kutukset kuin avioliiton solmimisella.
23121: sa rinnastaa toisaalta avioliittoon perustuvaa ja
23122: toisaalta siihen perustumatonta perheyhteyttä
23123: toisiinsa.
23124: PASSIN PISTOKOETARKASTUS
23125: OA:n mielestä avio- ja avoparien erilainen koh-
23126: telu oleskelulupakäytännössä ei sinänsä loukan- Afrikkalaista syntyperää oleva Suomen kansa-
23127: nut yhdenvertaisuusperiaatetta. Lupaharkin- lainen arvosteli Vaasan sataman passintarkasta-
23128: nassa oli viime kädessä kysymys perheyhteyden jaa, joka oli vaatinut häntä esittämään passinsa
23129: vakiintuneisuuden arvioinnista. Ilmeisesti oli ennen Ruotsin laivaan nousemista. Kantelija
23130: katsottu, että aviosuhde edusti keskimäärin va- kertoi passintarkastajan sanoneen, että kantelija
23131: kiintuneempaa perheyhteyttä kuin ns. avosuh- ei vaikuttanut Euroopan unionin kansalaiselta
23132: de. tumman ihonvärinsä vuoksi.
23133: Euroopan ihmisoikeussopimuksen soveltamis- Rajavartiolaitoksen esikunnan lausunnossa
23134: käytännössä ei ole toistaiseksi annettu samaa kiistettiin, että kantelija olisi joutunut esittä-
23135: sukupuolta olevien välisille parisuhteille yhtä mään passin pelkästään ihonvärinsä vuoksi. Pas-
23136: pitkälle menevää perhe-elämän suojaa kuin ns. sintarkastajat olivat vain "mieltäneet" kohdista-
23137: heteroparisuhteille. Ihmisoikeussopimus ei val- vansa pistokokeen henkilöön, joka "saattoi olla
23138: litsevan tulkintakäytännön mukaan oikeudelli- kolmannen maan kansalainen". He olivat kui-
23139: sesti sinänsä velvoita sopimusvaltioita järjestä- tenkin saattaneet omalla käytöksellään synnyt-
23140: mään samaa sukupuolta oleville pareille mahdol- tää sellaisen mielikuvan, että ihonvärillä oli ollut
23141: lisuutta solmia avioliitto. OA ei siten yhtynyt vaikutusta kantelijan joutumiseen pistokokee-
23142: kantelijan näkemykseen siitä, että avioliiton seen.
23143: mahdollisuuden puuttuminen merkitsisi Euroo- OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa-
23144: pan ihmisoikeussopimuksen 14 artiklan mukais- van.
23145: ta syrjintää. Hän totesi kuitenkin jäävän nähtä- Lain mukaan Suomen kansalaisen on alistutta-
23146: väksi, mihin suuntaan Euroopan ihmisoikeusso- va passin pistokoetarkastukseen myös toiseen
23147: pimuksen tulkintakäytäntö vastedes kehittyy. pohjoismaahan matkustaessaan. Selvää kuiten-
23148:
23149:
23150:
23151: 259
23152: U LKOMAALAISASIAT
23153:
23154:
23155:
23156:
23157: kin on, ettei tällaiseen pistokoetarkastukseen va- tokoetarkastuksissa kohdeltava kaikkia henki-
23158: likoituminen saa tapahtua syrjiväliä perusteella. löitä asiallisesti ja tasapuolisesti sekä vältettävä
23159: Pistokokeeseen ei saa valita ketään pelkästään sellaista käyttäytymistä, jota ulkopuolisilla olisi
23160: ihonvärinsä perusteella. aihetta epäillä syrjintäkiellon vastaiseksi.
23161: OA kiinnitti rajavartiolaitoksen esikunnan OA Lehtimajan kirje 26.11.1998, dnro 2188/4/
23162: huomiota siihen, että passintarkastajien on pis- 96
23163:
23164:
23165:
23166:
23167: 260
23168: LIIKENNE JA VIESTINTÄ
23169:
23170:
23171:
23172:
23173: LIIKENNE JA VIESTINTÄ Liikennettä ja viestintää koskeva
23174: laillisuusvalvonta
23175: Yleistä Liikennettä ja viestintää koskevia kanteluja ja
23176: omia aloitteita ratkaistiin kertomusvuonna 51,
23177: Tähän asiaryhmään on tilastoitu lähinnä sel-
23178: joista toimenpiteisiin johti 9 kantelua eli 17,6 %.
23179: laiset asiat, jotka liittyvät liikenneministeriön
23180: Yleisiä kantelun aiheita ovat olleet mm. liikenne-
23181: toimialaan. Oikeusasiamiehen ja apulaisoikeus-
23182: lupa-asiat. Erityisesti ilmailulaitoksen toimin-
23183: asiamiesten välisen asiajaon mukan liikennettä
23184: taan on viime aikoina kohdistunut paljon kante-
23185: ja viestintää koskevat asiat kuuluvat OA Lehti-
23186: luita. Viestinnän puolella kantelut ovat taas
23187: majalle. Tämän asiaryhmän pääesittelijänä on
23188: useimmiten koskeneet posti-, tele- ja yleisradio-
23189: toiminut esittelijäneuvos Raino Marttunen.
23190: toimintaa. Kertomusvuonna on otettu kantaa
23191: Toimintaympäristö ja sen muutokset mm. paikallisradiotoiminnan valvontaan, posti-
23192: konttorien lakkauttamisiin ja yleisten telepalve-
23193: Liikenteen ja viestinnän sektorilla yksityisty-
23194: luiden tarjoamiseen.
23195: miskehitys on ollut leimaa-antava piirre. Tämä
23196: on oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnassa puo- Tulevaisuudennäkymät
23197: lestaan heijastunut toimivallan rajausongelmi-
23198: Liikenteen ja viestinnän merkitys osana perus-
23199: na. Julkisen ja yksityisen välinen rajanveto on
23200: oikeusturvaa tulee todennäköisesti entisestään
23201: ollut erityisen hankalaa posti- ja teletoiminnan
23202: kasvamaan. Kysymys ei ole pelkästään klassis-
23203: piirissä. Julkiselle vallalle asetettu perus- ja ih-
23204: ten vapausoikeuksien kuten liikkumis- ja sanan-
23205: misoikeuksien edistämisvelvoite kuitenkin puol-
23206: vapauden turvaamisesta vaan myös sosiaalisen
23207: taisi "julkisen tehtävän" verraten laajaa tulkin-
23208: hyvinvoinnin ehdoista. On tärkeätä, että lailli-
23209: taa. Usein laillisuusvalvonta ilmenee myös "val-
23210: suusvalvonnan keinoista huolehditaan myös yk-
23211: vonnan valvontana" eli käytännössä liikennemi-
23212: sityistyvässä ja ylikansallistuvassa toimintaym-
23213: nisteriöön tai Yleisradio Oy:n hallintoneuvos-
23214: päristössä.
23215: toon kohdistuvana.
23216: Erityisesti viestintää koskeva lainsäädäntö on
23217: ollut viime aikoina vilkasta. Siihen on vaikutta- RATKAISTUT KANTELUT
23218: nut sekä viestintäteknologian nopea kehitys että JA OMAT ALOITTEET
23219: Euroopan yhdentyminen. Eduskunta antoi ker-
23220: tomusvuoden lokakuussa lain televisio- ja radio- POSTIPALVELUN SIIRTÄMINEN
23221: ASIAMIESPOSTILLE
23222: toiminnasta (744/98) sekä lain valtion televisio-
23223: ja radiorahastosta (745/98), joilla korvattiin ra- Suomen Posti Oy oli lakkauttanut postikont-
23224: diolaitteista vuodelta 1927 ja kaapelilähetystoi- torin Asikkalan kunnan Kalkkisten kylässä ja
23225: minnasta vuodelta 1987 olevat lait sekä niiden siirtänyt postipalvelun kaupan yhteydessä toi-
23226: nojalla annetut säännökset. Lait tulivat voimaan mivalle asiamiespostille. Palvelujen laatu oli
23227: 1.1.1999. Eduskunnalle annettiin kertomus- kantelijoiden mielestä heikentynyt. He arvosteli-
23228: vuonna myös hallituksen esitys laiksi yksityisyy- vat myös sitä, että asiamiespostista sai ainoas-
23229: den suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan taan postin peruspalveluihin kuuluvia lähetyk-
23230: tietoturvasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi siä. Muiden lähetysten kotiinkuljetuksen aiheut-
23231: (HE 85/1998 vp.). tamat lisäkulut olivat heidän käsityksensä mu-
23232:
23233:
23234: 261
23235: LIIKENNE JA VIESTINTÄ
23236:
23237:
23238:
23239:
23240: kaan ristiriidassa alueellisen yhdenvertaisuuden Postitoimintalaki velvoittaa em. seikkojen
23241: kanssa. Kantelijat epäilivät, että liikenneminis- ohella ottamaan huomioon myös postitoiminnan
23242: teriö oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. kokonaisuuden eli postitoiminnan sujuvuuden ja
23243: Se ei ollut myöskään turvannut kansalaisten riit- jatkuvuuden koko maassa. Lakia säädettäessä
23244: tävää kuulemista Kalkkisten postikonttorin lak- on pyritty myös siihen, että postitoiminta koko-
23245: kauttamisen yhteydessä. naisuutena rahoittaa itse itsensä. Postitoimin-
23246: Liikenneministeriö puolestaan totesi, että nan yleinen ohjaus ja kehittäminen kuuluu lii-
23247: Kalkkisten kylän asukkaat saivat kaikki samat kenneministeriölle.
23248: postipalvelut asiamiespostista kuin he olivat saa- Kantelijoiden mukaan postipalvelujen laatu
23249: neet postikonttoristakin. Kylän postikonttorin olisi postikonttoriin verrattuna heikompi silloin
23250: lakkauttamisesta oli tiedotettu normaalin käy- kun kysymys on kaupan tiloihin sijoitetusta asia-
23251: tännön mukaisesti. Asiasta oli ensin kerrottu pos- miespostista. Palvelujen täyttä samankaltai-
23252: tikonttorin henkilöstölle ja kunnalle. Kun kor- suutta ei kuitenkaan voida edes periaatteessa
23253: vaavat palvelut oli saatu järjestetyksi, posti- vaatia. Lainsäätäjän kanta on ollut, että posti-
23254: konttorin lakkauttamisesta oli tiedotettu myös palvelut tulee koko maassa turvata ainoastaan
23255: asiakkaille. kohtuullisesti samantasoisina. Ne voidaan tarjo-
23256: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- ta joko postikonttorin taikka asiamiespostin vä-
23257: van. lityksellä.
23258: Postipalvelujen saatavuus ei riipu niinkään sii-
23259: Oikeusasiamiehen toimivalta tä, missä muodossa postitoiminnan harjoittaja
23260: Oikeusasiamiehellä ei ole toimivaltaa siltä osin organisoi palvelutuotantonsa, kuin siitä, että
23261: kuin kysymys on postitoimintalain soveltamis- palvelut on tosiasiallisesti turvattu riittävässä,
23262: alan ulkopuolelle jäävistä lähetyksistä. Niiden peruspalvelut kattavassa laajuudessa. Nimen-
23263: välittämistä ei pidetä lain tarkoittamana posti- omaan tähän on Suomen Posti Oy toimiluvas-
23264: toiminnan harjoittamisena eikä muullakaan pe- saan velvoitettu.
23265: rusteella julkisena tehtävänä. Tällaisia lähetyk- Kalkkisten kylän asiamiespostista sai kaikki
23266: siä ovat peruspalveluun kuulumattomat, ns. ras- samat palvelut kuin postikonttoristakin. Asiassa
23267: kaammat postilähetykset. ei ilmennyt, että peruspalvelujen osalta kustan-
23268: nukset taikka palvelujen saatavuus olisivat poi-
23269: Liikenneministeriön valvontatehtävä kenneet muun maan tasosta.
23270: OA katsoi, ettei liikenneministeriö ollut val-
23271: Postitoimintalain tarkoituksena on ollut var-
23272: vontaviranomaisena tältä osin menetellyt asias-
23273: mistaa, että postipalvelujen saatavuus ja kus-
23274: sa virheellisesti.
23275: tannusten tasavertaisuus toteutuvat erityisesti
23276: harvaan asutuilla seuduilla. Yhtäläisin ja tasa-
23277: puolisin ehdoin järjestettävä yleinen postipalve-
23278: lu merkitsee sitä, että palvelut ovat saatavissa Kansalaisten kuuleminen
23279: kohtuullisesti samantasoisina ja -hintaisina riip- Hallitusmuodossa on turvattu hyvän hallin-
23280: pumatta asiakkaasta ja alueellisista tekijöistä. non takeet, joihin kuuluu mm. hallinnon asiak-
23281: Tämä ei edellytä, että palvelut olisivat kaikkien kaan oikeus tulla kuulluksi. Samoin asetetaan
23282: saatavilla täysin kustannuksista riippumatta. julkiselle vallalle velvollisuus edistää yksilön
23283:
23284:
23285: 262
23286: LIIKENNE JA VIESTINTÄ
23287:
23288:
23289:
23290:
23291: mahdollisuuksia vaikuttaa häntä itseään koske- harjoittamiseen myönnetyn toimiluvan ehtojen
23292: vaan päätöksentekoon. noudattamisen valvonnassa.
23293: Hallintomenettelylakia sovelletaan hallinto- OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa-
23294: asian käsittelyyn viranomaisessa. Hallintome- van.
23295: nettelylain soveltamisalaa on kuitenkin OA:n V aitioneuvoston paikallisen ääniyleisradiotoi-
23296: mielestä tulkittava laajasti, kun kysymys on jul- minnan harjoittamiseen myöntämän toimiluvan
23297: kisten palveluiden yksityistämisestä. Hallinto- ehtojen mukaan ohjelmissa säännöllisesti esiin-
23298: päätökselle on ominaista, että lakia sovelletaan tyvien henkilöiden ääntä ei saanut käyttää mai-
23299: yksittäistapaukseen. Tällainen päätös sisältää noksissa. Liikenneministeriö oli antanut toimilu-
23300: yleensä konkreettista hallintoasiaa koskevan van haltijalle huomautuksen kyseisen toimilupa-
23301: ratkaisun, joka sitoo sekä viranomaista että ehdon rikkomisen johdosta. Liikenneministeriö
23302: asianosaista. Hallintoasian käsittelyä ei sitä vas- oli harkintavaltansa rajoissa katsonut lupaeh-
23303: toin ole julkisten palvelujen toteuttamiseen kuu- don rikkomisen niin vähäiseksi, että ankaram-
23304: luva tosiasiallinen toiminta eivätkä myöskään piin toimiin ei ollut aihetta. OA ei katsonut lii-
23305: niihin liittyvät yksityisoikeudelliset toimet. kenneministeriön menetelleen virheellisesti.
23306: Kysymys asiamiespostiin siirtymistä koske- Huomautusta ankarampia keinoja harkittaessa
23307: van päätöksen oikeudellisesta luonteesta on tul- tuli muistaa, että nämä merkitsisivät puuttumis-
23308: kinnanvarainen. Tällöin on syytä valita se tul- ta hallitusmuodossa turvattuun sananvapau-
23309: kintavaihtoehto, joka parhaiten edistää perusoi- teen, jonka rajoitusten tulisi aina perustua lain
23310: keuksien toteutumista. Päätöksellä, jolla posti- tasoiseen säännökseen.
23311: konttori on korvattu asiamiespostilla, on puutut- OA Lehtimajan kirje 30.9.1998, dnro 2312/4/96
23312: tu peruspalvelun vakiintuneeseen antamista-
23313: paan ja -paikkaan. Sitä ei tällöin voida pitää
23314: yksinomaan "tosiasiallisena toimintana". PAIKALLISRADIOTOIMINNAN VALVONTA
23315: OA saattoi liikenneministeriön tietoon käsi-
23316: Kantelija arvosteli paikallisen ääniyleisradio-
23317: tyksensä, että Kalkkisten kylän tapauksessa olisi
23318: toiminnan harjoittamiseen myönnetyn toimilu-
23319: ollut hyvän hallinnon periaatteen mukaista va-
23320: van valvontaa, koska liikenneministeriö ei ollut
23321: rata kyläläisille mahdollisuus tulla kuulluiksi en-
23322: ryhtynyt toimenpiteisiin paikallisradiotoimin-
23323: nen postikonttorin lakkauttamisesta ja asiamies-
23324: nan harjoittajan väitetyn maksukyvyttömyy-
23325: postin siirtymisestä tehtäviä lopullisia ratkaisu-
23326: den johdosta. Liikenneministeriö oli katsonut,
23327: ja, vaikka laki tai Suomen Posti Oy:lle myönnet-
23328: ettei yleisradiotoiminnan harjoittajan talouden
23329: ty toimilupa ei olisi tähän suoranaisesti velvoit-
23330: valvonta kuulunut sen tehtäviin.
23331: tanutkaan.
23332: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa-
23333: OA Lehtimajan kirje 22.6.1998, dnro 446/4/96
23334: van.
23335: Liikenneministeriö valvoo yleisradiotoimin-
23336: nan harjoittajalle myönnetyn toimiluvan ehto-
23337: PAIKALLISRADIOTOIMINNAN jen noudattamista. Kantelussa tarkoitetun toi-
23338: VALVONTASANKTIOT
23339: miluvan ehdoissa mainittiin ainoastaan, että
23340: Kantelija arvosteli liikenneministeriötä tehot- yleisradiotoiminnan harjoittajan joutuessa kon-
23341: tomuudesta paikallisen ääniyleisradiotoiminnan kurssiin toimilupa lakkasi välittömästi. OA kat-
23342:
23343:
23344: 263
23345: LIIKENNE JA VIESTINTÄ
23346:
23347:
23348:
23349:
23350: soi sananvapauden periaatteesta johtuvan, että kamiehen tulee aina, myös itse joutuessaan ar-
23351: yleisradiotoimintaan kohdistuvia valvonnallisia vostelun kohteeksi, ottaa huomioon ne vaati-
23352: valtuuksia on tulkittava mieluummin suppeasti Inukset, jotka laki asettaa hänen omalle käyttäy-
23353: kuin laajasti. Yleisradiotoiminnan harjoittajan tymiselle."
23354: taloudelliset vaikeudet eivät voi sellaisenaan oi- OA Lehtimajankirje 10.11.1998, dnro 2735/4/97
23355: keuttaa valtiovaltaa puuttumaan muuten lailli-
23356: sesti harjoitettuun yleisradiotoimintaan.
23357: OA Lehtimajan kirje 1.10.1998, dnro 163/4/96 LIIKENNELUVAN PERUUTTAMINEN
23358: Kuljetusyhtiöllä oli ollut niin suuri määrä ve-
23359: roja ja maksuja ulosottoperinnässä, ettei yhtiön
23360: VIRKAMIEHEN KÄYTÖS JA KIRJEESEEN voitu enää katsoa täyttävän liikenneluvan saa-
23361: VASTAAMINEN
23362: misen edellytyksiä. Sillä seikalla, että yhtiössä oli
23363: Kantelija arvosteli liikenneministeriön virka- määrätty aloitettavaksi yrityksen saneeraukses-
23364: miestä ylimielisestä käytöksestä sekä siitä, että ta annetun lain mukainen saneerausmenettely, ei
23365: tämä olijättänyt vastaamatta kantelijan kirjee- korkeimman hallinto-oikeuden mukaan ollut
23366: seen. vaikutusta arvioitaessa yhtiön vakavaraisuutta
23367: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- liikenneluvan myöntämisedellytysten kannalta.
23368: van. Liikennelupien voimassaolo oli kuitenkin kulje-
23369: V akiintuneesti on katsottu, että myös muilla tusyhtiön yritystoiminnan välttämätön edelly-
23370: kuin asianosaisilla on oikeus muutoinkin kuin tys. Liikennelupien peruuttamisen vuoksi yritys-
23371: omassa intressissään lähestyä viranomaista saneeraus epäonnistui ja yhtiö joutui konkurs-
23372: asioissa, jotka koskevat sen tehtäviä. Hyvän hal- snn.
23373: lintotavan mukaista on tällöin vastata kirjalli- Tämä herätti kysymyksen luvanvaraiseen ta-
23374: sesti asiakkaan riittävän yksilöityyn ja sisällöl- varaliikenteeseen vaadittavan vakavaraisuus-
23375: tään asialliseen kirjalliseen tiedusteluun erityi- vaatimuksen ja yrityssaneerausmenettelyn ta-
23376: sesti silloin, kun vastausta on nimenomaisesti voitteiden yhteensovittamisen vaikeudesta.
23377: toivottu. Kantelijan mukaan korkeimman hallinto-oikeu-
23378: Kantelija oli kuitenkin jo a1emmm saanut den laintulkinta johtaisi käytännössä siihen, että
23379: osaan tiedustelemistaan asioista suullisen vas- luvanvaraista tavaraliikennettä harjoittava
23380: tauksen. Erillisen kirjallisen vastauksen tarpeel- yrittäjä jäisi yrityssaneerausmahdollisuuden ul-
23381: lisuus jäi tällöin tapauskohtaisesti harkittavaksi. kopuolelle. Jos vakavaraisuutta arvioitiin pel-
23382: Hyvään hallintotapaan kuitenkin kuuluu, että kästään ulosotossa olevien velkojen perusteella
23383: viranomainen ainakin ilmoittaa kansalaiselle ottamatta huomioon saneerausmenettelyn aloit-
23384: syyn, miksi pyydettyä kirjallista vastausta e1 tamista, yrityssaneeraus oli jo ennalta tuomittu
23385: katsota voitavan antaa. epäonnistumaan.
23386: OA totesi yleisenä periaatteena seuraavan: Liikenneministeriö kuitenkin katsoi, että yri-
23387: "Virkamiesten on vältettävä ylimielistä suhtau- tyssaneerausmenettelyn tavoitteet olivat pää-
23388: tumista heitä lähestyviin kansalaisiin silloinkin, sääntöisesti toteutuneet liikennelupamenettelys-
23389: kun kansalaisen esiintuoma huoli on virkamie- sä. Ministeriön tiedossa ei ollut ratkaisua, jossa
23390: hen oman käsityksen mukaan toisarvoinen. Vir- lupaviranomainen olisi evännyt liikenneluvan
23391:
23392:
23393: 264
23394: LIIKENNE JA VIESTINTÄ
23395:
23396:
23397:
23398:
23399: alalla jo olevalta yrittäjältä saneerausohjelman johon katsotaan kuuluvan paitsi tietojen ilmaise-
23400: vahvistamisen jälkeen. Ministeriö katsoi, ettei- minen ja julkistaminen myös niiden vastaanotta-
23401: vät myöskään EU:n direktiivien vakavaraisuus- minen. OA totesi kansalaisten yhdenvertaisen
23402: vaatimukset olleet esteenä sille, että yrityssanee- kohtelun edellyttävän, että samaa palvelumak-
23403: rausmenettelyn aloittaminen otetaan kansalli- sua vastaan tulee saada ainakin lähes samanta-
23404: sessa lainsäädännössä huomioon. Esille tulleet soinen palvelu. Kantelijan tapauksessa Yleisra-
23405: ongelmatilanteet oli tyydyttävästi kyetty selvit- dio Oy oli kuitenkin tehnyt parhaansa näkyvyys-
23406: tämään viranomaisten välisellä yhteistyöllä. ongelman ratkaisemiseksi.
23407: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- OA Lehtimajankirje 29.12.1998, dnro 866/4/97
23408: van.
23409: Viranomaisella on liikennelupaharkinnassa
23410: vakavaraisuusvaatimuksen osalta laaja harkin- ASUNNOTIDMAN OIKEUS TELEPALVE-
23411: tavalta. Tämän harkinnan puitteissa joudutaan LUIHIN
23412: tapauskohtaisesti punnitsemaan myös keske-
23413: Kantelija arvosteli sitä, että matkaviestin-
23414: nään ristiriitaisia tavoitteita. Toisaalta on otet-
23415: verkkoja ylläpitävät teleyritykset kieltäytyivät
23416: tava huomioon yrityssaneerauksen kohteena ole-
23417: liittymäsopimuksen tekemisestä hänen kans-
23418: van liikenteenharjoittajan perusoikeutena tur-
23419: saan, koska hänellä ei ollut kiinteää asunto-osoi-
23420: vattu oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemal-
23421: tetta.
23422: Iaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Tältä kan-
23423: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa-
23424: nalta on tärkeää, että elinkelpoista yritystoimin- van.
23425: taa kyetään jatkamaan. Toisaalta on otettava
23426: huomioon myös alalla kilpailevien yrittäjien oi- Oikeusasiamiehen toimivalta
23427: keutettu huoli kilpailun vääristymisestä.
23428: Yleisiä telepalveluita tarjoavat telepalveluyri-
23429: OA kiinnitti liikenneministeriön huomiota
23430: tykset eivät ole viranomaisia eivätkä julkisyhtei-
23431: kaikkien liikenneluvan haltijoiden yhdenvertai-
23432: söjä. Telemarkkinalaissa on kuitenkin velvoitet-
23433: sen kohtelun tärkeyteen.
23434: tu julkinen valta huolehtimaan siitä, että tele-
23435: OA Lehtimajan päätös 29.12.1998, dnro 469/2/
23436: verkkoja ja telepalveluita on kohtuullisin ehdoin
23437: 96
23438: kaikkien käyttäjien saatavilla koko maassa. Te-
23439: lepalveluyrityksille on puolestaan asetettu vel-
23440: YLEISRADIOLÄHETYKSEN VASTAANOT- vollisuus huolehtia siitä, että käyttäjien saatavil-
23441: TOMAHDOLLISUUS
23442: la on telemarkkinalaissa säädetyt vaatimukset
23443: Kantelija tiedusteli, oliko Yleisradio Oy:llä oi- täyttävä tosiasiallinen mahdollisuus televiestin-
23444: keus periä televisiolupamaksu myös silloin, kun tään.
23445: ohjelmia ei voitu lähetyksen huonon kuvan laa- Lainsäätäjän lähtökohtana on se, että jokaisel-
23446: dun takia pitää katselukelpoisena. la on oikeus liittyä yleiseen televerkkoon ja käyt-
23447: OA Lehtimaja totesi ratkaisussaan, ettei mak- tää sitä. Yleisten telepalveluiden tarjoamista
23448: sua voitu sovitella kuvan laadun mukaan. Yleis- voidaankin pitää ns. julkisena tehtävänä, ottaen
23449: radiolähetysten vastaanottamismahdollisuuden erityisesti huomioon, että sananvapauden toteu-
23450: turvaaminen kuuluu viime kädessä julkiselle val- tuminen voi riippua näiden palveluiden tosiasial-
23451: lalle. Kysymys on tältä osin sananvapaudesta, lisesta saatavuudesta.
23452:
23453:
23454: 265
23455: LIIKENNE JA VIESTINTÄ
23456:
23457:
23458:
23459:
23460: Liittymäsopimuksen kuten muidenkin yksi- että sananvapauden loukkauksesta voi olla kysy-
23461: tyisoikeudellisten sopimusten ehtojen tulkinta mys myös sellaisessa tapauksessa, jossa on syrji-
23462: kuuluu viime kädessä yleisen tuomioistuimen rii- vin perustein evätty mahdollisuus jonkin viestin-
23463: ta-asiana ratkaistavaksi. Yleiseen televerkkoon tävälineen käyttöön. Sananvapaus kuuluu asun-
23464: liittymistä koskevan sopimuksen ehtoja on kui- nottomallekin.
23465: tenkin mahdollista arvioida myös perusoikeus- Asiassa saadun selvityksen mukaan asian-
23466: näkökulmasta. Ylimitoitetuilla sopimusehdoilla omainen telepalveluyritys ei ollut kieltäytynyt
23467: voidaan näet vesittää sananvapauteen liittyvää solmimasta liittymäsopimusta asunnottoman
23468: perusoikeussuojaa. Telemarkkinalaissa edellyte- kantelijan kanssa, mutta se oli asettanut liitty-
23469: tään sopimusehdoilta "kohtuullisuutta". Tähän miselle vakuutta koskevan ehdon. OA piti ym-
23470: kohtuullisuuteen voi myös oikeusasiamies ottaa märrettävänä telepalveluyritysten pelkoa siitä,
23471: kantaa. että asiakkaan asunto-osoitteen puuttuminen li-
23472: OA Lehtimaja painotti kuitenkin, että liitty- säisi yrityksen luottotappioriskiä. Tämä riski
23473: mäsopimusten ehtojen arviointi kuluttajansuo- voitiin kuitenkin torjua vaatimalla asiakkaalta
23474: jalain näkökulmasta ei kuulunut oikeusasiamie- vakuuksia tai ennakkomaksuja. Nämä luotto-
23475: hen toimivaltaan. Kuluttaja-asiamies valvoo, tappion välttämiseen tähtäävät varokeinot eivät
23476: että toimitusehdot täyttävät kuluttajansuoja- kuitenkaan saa olla sillä tavalla ylimitoitettuja,
23477: lain määräykset. että ne tosiasiallisesti estäisivät vähävaraista
23478: henkilöä turvautumasta perusoikeussuojan kan-
23479: Asunnottomuuden vaikutus yleiseen nalta välttämättömiksi katsottuihin yleisiin tele-
23480: televerkkoon liityttäessä palveluihin. Olosuhteista riippuen yleiset tele-
23481: Asunnottomallakin henkilöllä on oikeus yh- palvelut saattavat muodostua joillekin ihmisille
23482: denvertaiseen kohteluun lain edessä. Laki ei vel- välttämättömiksi paitsi sananvapauden myös
23483: voita ketään asumaan vakinaisessa tai edes tila- sosiaalisen perusturvan näkökulmasta.
23484: päisessä asunto-osoitteessa. Vakinaisen asunto- Yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi OA
23485: osoitteen ilmoittamista ei voida sinänsä asettaa kiinnitti liikenneministeriön ja kanteluasiassa
23486: myöskään teleliittymää koskevan sopimuksen kuuitujen telepalveluyritysten huomiota kaikille
23487: syntymisen ehdoksi. Tällainen menettely louk- ihmisille kuuluvan perusoikeussuojan asettamiin
23488: kaisi yhdenvertaisuusperiaatetta, koska kysy- ruinimivaatimuksiin telepalveluiden toimituseh-
23489: mys on lain kaikille turvaamien yleisten telepal- doista ja niiden yleisistä perusteista määrättäes-
23490: velujen saatavuudesta eikä asunnottomuudesta sä.
23491: ole erikseen säädetty rajoitusperusteena. Euroo- OA Lehtimajan päätös 31.12.1998, dnro 2251/
23492: pan ihmisoikeustuomioistuin onkin katsonut, 4/96
23493:
23494:
23495:
23496:
23497: 266
23498: YMPÄRISTÖASIAT
23499:
23500:
23501:
23502:
23503: YMPÄRISTÖASIAT tettiin heitä tekemään luonnonsuojelulaissa tar-
23504: koitettuja muistutuksia.
23505: Yleistä Suomessa Natura-ehdotuksesta tehtiin eri vai-
23506: heissa yhteensä n. 14 000 muistutusta. Monet
23507: Ympäristöasioiksi on tilastoitu lähinnä kaa- hakivat Natura-muistutukselleen "tukea" teke-
23508: voitus- ja rakentamisasiat sekä luonnon- ja ym-
23509: mällä oikeusasiamiehelle samansisältöisen kan-
23510: päristönsuojelu-, ympäristölupa-, jätehuolto- ja telun. Näille kantelijoille voitiin kuitenkin yleen-
23511: vesiasiat. Näitä asioita käsitellään kuitenkin
23512: sä vastata vain toteamalla, että kysymys oli vi-
23513: monissa eri viranomaisissa. Rajanveto etenkin
23514: reillä olevasta asiasta, johon ympäristökeskus ja
23515: yleisiin kunnallisasioihin on ollut liukuva. ympäristöministeriö tulevat ottamaan kantaa,
23516: Asiajaon mukaan ympäristöasiat kuuluvat OA minkä jälkeen valtioneuvosto päättäisi Suomen
23517: Lehtimajalle ja niiden pääesittelijänä on kerto- ehdotuksesta EU:lle Natura 2000 -verkostoksi.
23518: musvuonna toiminut vanhempi oikeusasiamie- Varsin yleisesti N atura-kanteluissa kiisteltiin
23519: hensihteeri Erkki Hännikäinen. alueen suojeluarvot tai arvosteltiin esitettyjä
23520: aluerajauksia. Monet Natura-kantelut koskivat
23521: Ympäristöasioihin kohdistuva kuitenkin itse hallintomenettelyä kuten ehdo-
23522: laillisuusvalvonta tuksen valmistelua, maanomistajien kuulemista,
23523: Ympäristöasiat olivat kertomusvuonna kah- valtioneuvoston päätöksen tiedoksiautoa tai
23524: deksanneksi suurin asiaryhmä. Ratkaistuja kan- pöytäkirjanotteiden maksullisuutta. Erityisen
23525: teluita oli 86 eli noin neljä prosenttia kaikista tyytymättömiä oltiin viralliseen tiedottamiseen
23526: ratkaisuista. Määrä pysyi jotakuinkin samana sekä alueen suojeluarvoja koskevien tila- ja
23527: edellisiin vuosiin verrattuna. maanomistajakohtaisten tietojen saatavuuteen.
23528: Kantelut koskivat yleensä kunnallisia ympä- Pelättiin myös päätösvallan siirtymistä pois
23529: ristöviranomaisia mutta myös alueellisia ympä- Suomesta. Moni Naturaa vastustanut maan-
23530: ristökeskuksia ja ympäristöministeriötä sekä yk- omistaja vaati maittensa poistamista jo hyväk-
23531: sittäisiä muita ympäristöviranomaisia. Monet sytyistä suojeluohjelmista.
23532: kantelut olivat muutoksenhakutyyppisiä eli oi- Jäteasioissa taas arvosteltiin etenkin jätemak-
23533: keusasiamieheltä haettiin apua sen jälkeen kun suja sekä kesämökkiläisten velvollisuutta liittyä
23534: kaikki säännönmukaiset muutoksenhakukeinot uuden jätelain mukaiseen järjestettyyn jätteen-
23535: oli käytetty loppuun. kuljetukseen. Tyytymättömiä oltiin oman kun-
23536: Kertomusvuonna kanneltiin eniten N atura nan asukkaiden ja vieraspaikkakuntalaisten eri-
23537: 2000 -verkostoa ja vuonna 1994 voimaan tullutta arvoiseen kohteluun näissä asioissa. Myös ns.
23538: jätelakia koskevissa asioissa. Myös rakennusval- EKO-maksuista kanneltiin. Usein arvosteltiin
23539: vonta ja rakennusluvat ovat perinteisesti olleet itse jätelakia eikä vain sitä soveltavia viranomai-
23540: paljon esillä. sia. Oikeusasiamies ei yleensä havainnut jäte-
23541: N atura-asiasta tuli oikeusasiamiehelle puhe- asioissa lainvastaista menettelyä eräitä syrjiviä
23542: lintiedusteluja lähes päivittäin. Tietoja annettiin käytäntöjä lukuun ottamatta. Kantelujen run-
23543: Naturasta yleensä ja etenkin sen oikeusvaiku- saus ja kuntien epäyhtenäinen käytäntö sitä vas-
23544: tuksista. Ennen kaikkea kerrottiin kyselijöille toin herättivät epäilyksen, että jätelaki on sää-
23545: ympäristöviranomaisten yhteystietoja ja opas- döksenä vaikeaselkoinen eikä sen tavoitteista ja
23546:
23547:
23548:
23549: 267
23550: YMPÄRISTÖASIAT
23551:
23552:
23553:
23554:
23555: keinoista ole ehkä parhaalla mahdollisella taval- ovat saaneet moitetta lähinnä yleiseen hallinto-
23556: la onnistuttu tiedottamaan. menettelyyn liittyvissä asioissa kuten laimin-
23557: Rakennusvalvontaa ja rakennuslupia koske- lyönneistä vastata kirjeisiin ja tiedusteluihin
23558: vissa asioissa erilaiset homeongelmat olleet run- sekä erilaisista viivästyksistä asioiden käsitte-
23559: saasti esillä. Yhä useammin rakennusvalvonta- lyssä. OA puuttui myös ympäristöministeriön
23560: viranomaisia syytetään rakennusvirheistä ja ho- tiedottamiseen Natura-asiassa ja maanomista-
23561: mevaurioista sen jälkeen, kun kaikki muut mah- jien kuulemiseen suojeluohjelmaa laadittaessa.
23562: dolliset vastuutahot on käyty ensin läpi. Moni
23563: katsoo rakennustarkastajan olevan vastuussa jo- Tulevaisuudennäkymät
23564: kaisen työvaiheen valvonnasta ja siitä, että kaik- Natura-valituksiin odotetaan korkeimman
23565: ki tarpeelliset katselmukset on pyydetty ajal- hallinto-oikeuden päätöksiä vuoden 1999loppu-
23566: laan. Tällöin kuitenkin unohdetaan rakennusval- puolella. Mikäli valituksia hylätään runsaasti,
23567: vonnan luonne ja tarkoitus. Vuoden 2000 alusta odotettavissa voi olla lisää kanteluita myös oi-
23568: voimaan tuleva uusimaankäyttö-ja rakennusla- keusasiamiehelle. Nähtäväksi jää, mikä vaikutus
23569: ki osaltaan selkeyttänee vastuukysymyksiä tältä vuoden 2000 alusta voimaan tulevalla uudella
23570: OSin. maankäyttö-ja rakennuslailla on ympäristökan-
23571: Kaavoitusta koskevat kantelut ovat usein liit- teluiden määrään.
23572: tyneet kaavan sisältöön tai kunnan kaavoitus-
23573: velvollisuuteen. Ottaen huomioon kunnille ra-
23574: kennuslain mukaan kuuluvan varsin laajan har-
23575: RATKAISTUT KANTELUT
23576: kintavallan, oikeusasiamies ei kuitenkaan voi
23577: JA OMAT ALOITTEET
23578: laillisuusvalvojana yleensä puuttua näihin kysy-
23579: myksiin.
23580: TIEDOTTAMINEN KAAVOITUSASIASSA
23581: Luonnonsuojelukantelut ovat usein liittyneet JA VIRKAMIEHEN ESTEELLISYYS
23582: vanhojen suojeluohjelmien toteuttamiseen ja
23583: toimenpidekieltoihin. Yleensä on arvosteltu vi- Kantelijat arvostelivat Espoon kaupunkia
23584: ranomaisten menettelytapoja ja asioiden käsitte- puutteellisesta tiedottamisesta ns. Puropuiston
23585: lyn viivästymistä. Tyytymättömiä on oltu myös alueen asemakaavaa koskevassa asiassa. Lisäksi
23586: viranomaisten niukkaanjamyöhäiseen tiedotta- he epäilivät, että rakennuttajayrityksen hallin-
23587: miseen. Tämän on usein todettu liittyvän siihen, toelimissä toiminut apulaiskaupunginjohtaja oli
23588: että viranomaiset haluavat turvata suojeluarvo- ollut esteeilinen edustamaan Espoon kaupunkia
23589: jen säilymisen myös asioiden valmisteluvaihees- rakennuttajakonsernin kanssa vuosina 1993-
23590: sa. 1995 käydyissä Puropuiston rakentamis- jakaa-
23591: Kertomusvuonna ratkaistuista ympäristökan- voitusasiaa koskevissa neuvotteluissa.
23592: teluista ainoastaan 13 johti toimenpiteisiin. V al- OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa-
23593: taosa näistä koski kunnallisia viranomaisia. van.
23594: Tämä selittynee sillä, että suurin osa ympäristö-
23595: asioista käsitellään nykyään kunnissa. OA Lehti-
23596: Avoimuus ja aktiivinen tiedottaminen
23597: maja on arvostellut viranomaistoimintaa mm. Tässä tapauksessa oli kysymys kaupunginval-
23598: jätehuoltoasioissa ja ympäristöterveydenhuol- tuutettujen informoiunista sen suhteen, voitiin-
23599: lon valvonnassa. Alueelliset ympäristökeskukset ko lainvoimaiseen rakennuslupaan jälkikäteen
23600:
23601: 268
23602: YMPÄRISTÖASIAT
23603:
23604:
23605:
23606:
23607: vaikuttaa asemakaavan muutoshankkeella. OA oli jo keväällä 1995 ja viimeistään kesällä 1995
23608: ei todennut kaupungin viranhaltijoiden menette- kärjistynyt siinä määrin, että Espoon kaupungin
23609: lyä virheelliseksi mutta korosti kuitenkin vastai- viranhaltijoilla oli OA:n mielestä ollut erityistä
23610: sen varalle sitä, että julkisen vallan tehtävänä on aihetta varovaisuuteen esteellisyyskysymyksis-
23611: edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yh- sä, ottaen huomioon myös kaupungin tilintar-
23612: teiskunnalliseen toimintaan sekä häntä itseään kastajien esteellisyydestä jo edellistä vuotta kos-
23613: ja hänen elinympäristöään koskevaan päätök- keneessa kertomuksessaan esittämät käsitykset.
23614: sentekoon. Kunnan toimielinten tulee sen vuoksi Luottamus apulaiskaupunginjohtajan puolueet-
23615: pyrkiä kaavoitus- ja rakentamisasioissa avoi- tomuuteen oli kerrotuissa olosuhteissa erityisesti
23616: muuteen ja riittävän aktiiviseen tiedottamiseen. kesällä 1995 vaarantunut.
23617: Tämä oli tärkeätä demokratian toteutumisen Apulaiskaupunginjohtajan jäsenyys raken-
23618: kannalta. nuttajayhtiön hallintoneuvostossa ei ollut ehkä
23619: sinänsä riittänyt horjuttamaan hänen riippu-
23620: mattomuuttaan kaupungin viranhaltijana. Se oli
23621: Apulaiskaupunginjohtajan esteellisyys kuitenkin ollut omiaan heikentämään hänen us-
23622: Esteellisyyttä koskevat säännökset pyrkivät kottavuuttaan kaupunkia edustavana neuvotte-
23623: suojaamaan hallintomenettelyn puolueetto- lijana, kun vastapuolena oli ollut rakennuttaja-
23624: muutta ja objektiivisuutta. Yleisen luottamuk- yhtiön edustama konserni ja kun Puropuiston
23625: sen turvaamiseksi esteellisyys tulee aina ottaa asia oli ollut luonteeltaan ja julkisuusarvoltaan
23626: huomioon, vaikkei se olisikaan konkreettisesti erityisen herkkä. Näissä olosuhteissa apulaiskau-
23627: vaikuttanut hallintotoimiin tai -päätöksiin. punginjohtajan olisi OA:n mielestä jo keväällä
23628: Espoon kaupungin teknisen toimialan apulais- 1995 pitänyt joko pyytää ero rakennuttajayh-
23629: kaupunginjohtaja oli toiminut Puropuisto-hank- tiön hallintoneuvoston jäsenyydestä tai koko-
23630: keen rakennuttajayhtiön hallintoneuvoston jä- naan pidättäytyä käsittelemästä Puropuiston
23631: senenä vuosina 1993 - 1995. Tästä asemastaan asiaa kaupungin virkamiehenä. OA katsoi apu-
23632: huolimatta hän oli kaupungin virkamiehenä toi- laiskaupunginjohtajan menetelleen virheellisesti
23633: minut neuvottelijana, asiantuntijana, valmiste- siinä, että tämä oli kaupungin virkamiehenä es-
23634: lijana ja tiedottajana Puropuistoasiassa. Tosin teellisyydestään huolimatta osallistunut Puro-
23635: tämän asian varsinaiset esittelytehtävät oli ke- puiston asian käsittelyyn.
23636: väällä 1995 siirretty toiselle apulaiskaupungin- Menettelyn moitittavuutta arvioidessaan OA
23637: johtajalle. otti kuitenkin huomioon, että apulaiskaupungin-
23638: Hallintoneuvoston jäsenyys ei vielä tuolloin johtaja oli toiminut yhtiön hallintoneuvoston
23639: voimassa olleen hallintomenettelylain 10 §:n 1 jäsenenä vain valvoakseen ns. halpakorkoista
23640: momentin 5 kohdan mukaan muodostanut ns. asuntotuotantoa kaupunginhallituksen toimek-
23641: yhteisöjääviä. Tapausta oli kuitenkin arvioitava siannosta. Niissä hallintoneuvoston kokouksissa,
23642: hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin 6 koh- joihin apulaiskaupunginjohtaja oli osallistunut,
23643: dan ns. yleislausekkeen valossa. Sen mukaan vir- ei ollut käsitelty Puropuiston asiaa.
23644: kamies on esteeilinen myös silloin, jos luottamus OA saattoi käsityksensä esteellisyyssäännös-
23645: hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä ten soveltamisesta apulaiskaupunginjohtajan
23646: syystä vaarantuu. Puropuiston asiassa raken- tietoon ja kiinnitti samalla Espoon kaupungin-
23647: nuttajan ja paikallisten asukkaiden erimielisyys hallituksen huomiota vastaisen varalle siihen,
23648:
23649: 269
23650: YMPÄRISTÖASIAT
23651:
23652:
23653:
23654:
23655: ettei kaupungin viranhaltijoiden puolueetto- temaksut ja että kantelija oli maksanut taksan
23656: muudesta saisi vastaavissa tilanteissa syntyä mukaan määräytyneen jätemaksun tekemättä
23657: epäilyksiä. Puheena olevan kaltaisissa aluera- maksun määräämisestä ja maksuunpanosta erik-
23658: kentajanja alueen asukkaiden välisissä ristiriita- seen muistutusta.
23659: tilanteissa olisi sen vuoksi jo kaupungin neuvot- OA katsoi kunnanhallituksen menetelleen
23660: teluedustajia valittaessa otettava huomioon hal- asiassa virheellisesti ja kehotti kunnanhallitusta
23661: lintomenettelylain asettamat puolueettomuus- ilmoittamaan hänelle määräajassa, mihin toi-
23662: vaatimukset. menpiteisiin se oli ryhtynyt hakemuksen käsitte-
23663: OA Lehtimajan päätös 16.3.1998, dnro 1474/4/ lemiseksi.
23664: 95 OA Lehtimajan päätös 17.3.1998, dnro 7l/4/98
23665:
23666: Luhangan kunnanhallitus ilmoitti 14.4.1998
23667: JÄTEMAKSUA KOSKEVA VAPAUTUS- käsitelleensä asian kokouksessaan 6.4.1998. Kos-
23668: HAKEMUS
23669: ka vapautushakemuksesta ei ollut ilmennyt mitään
23670: Kantelija oli pyytänyt Luhangan kunnanhalli- perustetta, mikä olisi oikeuttanut jätemaksun alen-
23671: tukselta vapautusta jätemaksusta. Vastausta tamiseen, kunnanhallitus oli päättänyt olla myön-
23672: hakemukseen ei ollut annettu, kun kantelija oli tämättä vapautusta jätehuoltomaksusta.
23673: aikanaan maksanut jätemaksun eikä hän ollut
23674: tehnyt muistutusta jätemaksun johdosta. Kan-
23675: telija odotti silti vastausta hakemukseensa.
23676: VIRKATODISTUKSEN JULKISUUS
23677: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa-
23678: van. Turun kaupungille oli jätetty rakentamista
23679: Jätelaissa ei ollut nimenomaisesti säädetty koskeva poikkeuslupahakemus, johon oli tar-
23680: mahdollisuudesta hakea vapautusta jätemaksus- peettomasti liitetty hakijan virkatodistus. Kun
23681: ta ja tällaisen hakemuksen käsittelyssä nouda- naapuri oli halunnut tutustua hakemukseen,
23682: tettavasta menettelystä. Jätelaki tunsi ainoas- kaupungin kiinteistö- ja rakennustoimen kaavoi-
23683: taan mahdollisuuden määrätä jätemaksutaksas- tusosaston viranhaltija oli kieltäytynyt näyttä-
23684: ta poiketen. mästä hakemusasiakirjoissa ollutta virkatodis-
23685: Jos jätteen haltija kuitenkin pyytää poikkea- tusta. Naapuri kanteli julkisen asiakirjan salaa-
23686: mista taksasta tai vaikkapa kokonaan vapautus- misesta.
23687: ta jätemaksusta, asiasta on tehtävä erikseen pää- OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa-
23688: tös, jonka perusteella määräytyvästä jätemak- van.
23689: susta annetaan jätteen haltijalle maksulippu. Hakemukseen liitetty virkatodistus oli lain
23690: Maksuvelvollisella on tämän jälkeen oikeus teh- mukaan tullut julkiseksi asiakirjaksi. Virkatodis-
23691: dä muistutus asiassa jätemaksun määräämisestä tuksen julkisuuteen ei vaikuttanut se, että se oli
23692: ja maksuunpanosta päättävälle kunnan viran- ollut asiassa selvityksenä tarpeeton. Näin ollen
23693: omaiselle. kaupungin viranhaltija oli menetellyt virheelli-
23694: Kunnanhallituksen ei olisi OA:n mielestä pitä- sesti kieltäytyessään näyttämästä virka todistus-
23695: nyt katsoa kantelijan vapautushakemuksen tul- ta.
23696: leen sillä käsitellyksi, että kunnanhallitus oli OA piti menettelyä arvioitaessa kuitenkin lie-
23697: vahvistanut kunnassa yleensä noudatettavat jä- ventävänä seikkana sitä, että kaikki poikkeuslu-
23698:
23699:
23700: 270
23701: YMPÄRISTÖASIAT
23702:
23703:
23704:
23705:
23706: van hakijaa koskevat tarpeelliset tiedot ilmeni- tekoon. Tästä perusoikeusperiaatteesta voidaan
23707: vät jo hakemuskaavakkeesta. Tämän vuoksi asia johtaa viranomaisille velvollisuus mahdollisim-
23708: ei antanut OA:lle aihetta muihin toimenpiteisiin man avoimeen tiedottamiseen, kun on kysymys
23709: kuin että hän saattoi käsityksensä asiakirjan jul- ihmisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin vaikutta-
23710: kisuudesta kunnan viranomaisten tietoon. vien hankkeiden valmistelusta.
23711: OA Lehtimajan päätös 17.3.1998, dnro 539/4/98 Yhteiskunnallisessa keskustelussa mielletään
23712: kansallinen itsemääräämisoikeus monella eri ta-
23713: valla aina keskustelijasta riippuen. Kansallisen
23714: NATURA-TIEDOTIAMISEN AVOIMUUS ja ylikansallisen päätöksenteon välinenraja ei ole
23715: täysin selvä. Pitää sinänsä paikkansa, että Suo-
23716: Lappilainen rakennusmestari kanteli ympäris-
23717: men viranomaiset päättävät luonnonsuojelulain
23718: töministerin 9.2.1998lähetetyssä televisio-ohjel-
23719: soveltamisesta Suomessa. Kun Euroopan yhtei-
23720: massa antamasta haastattelusta. Kysymys oli
23721: sön direktiivit velvoittavat Suomea EU:n jäsen-
23722: siitä, voiko Suomi itse päättää, mitä N atura-
23723: valtiona, valtiovalta joutuu kuitenkin kaikessa
23724: alueilla saa tehdä ja voiko Suomi lakkauttaa suo-
23725: N atura-alueita koskevassa käytännön päätök-
23726: jelun kansallisella päätöksellään. Kantelijan
23727: senteossaan ottamaan huomioon Euroopan yh-
23728: mielestä ympäristöministeri oli antanut virheel-
23729: teisöjen tuomioistuimen päätökset direktiivien
23730: listä tietoa kertoessaan, että N atura-verkostoon
23731: tulkinnasta ja soveltamisesta. Sen vuoksi kansal-
23732: hyväksyttävät maa- ja vesialueet voidaan pois-
23733: linen päätöksenteko joutuu viime kädessä tosi-
23734: taa siitä kansallisella päätöksellä.
23735: asiallisesti mukautumaan ylikansallisen tuomio-
23736: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa-
23737: istuimen tulkintoihin.
23738: van.
23739: Avoimeen tiedottamiseen olisi OA:n mielestä
23740: Ministeri lähti haastattelulausunnossaan siitä,
23741: kuulunut myös tämän kertominen. Tieto oli olen-
23742: että Euroopan yhteisön asianomaiset direktiivit
23743: nainen, kun keskusteltiin siitä, kuka tosiasialli-
23744: oli saatettu Suomessa voimaan luonnonsuojelu-
23745: sesti päätti N atura-alueiden käytöstä sen jäl-
23746: lailla ja että Natura-alueiden suojelu perustui
23747: keen, kun ne oli hyväksytty Natura-verkostoon.
23748: siten luonnonsuojelulakiin. Ministerin haastatte-
23749: OA kiinnitti ympäristöministerin huomiota
23750: lussa antama tieto ei ollut sinänsä virheellistä.
23751: avoimen tiedottamisen periaatteeseen sekä ym-
23752: Ministeri viittasi OA:lle antamassaan selvityk-
23753: päristöministeriön huomiota huolellisuuteen hal-
23754: sessä myös eräisiin luonnonsuojelulakia koske-
23755: lituksen esitysten perustelujen laatimisessa.
23756: van hallituksen esityksen perusteluissa oleviin
23757: OA Lehtimajan kirje 17.4.1998, dnro 376/4/98
23758: epätarkkuuksiin, jotka olivat saattaneet osal-
23759: taan vaikuttaa haastattelijan kysymyksenaset-
23760: teluun.
23761: YMPÄRISTÖMINISTERIN SANANVAPAUS
23762: Haastattelulausuman sisältöä voitiin kuiten-
23763: kin arvioida myös tiedottamisen avoimuuden Ympäristöministeri esitti Suomenlahden sini-
23764: näkökulmasta. Hallitusmuodon mukaan julki- leväesiintymien yhteydessä kesällä 1997 julki-
23765: sen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdol- suudessa näkemyksiään kalankasvatuksen pääs-
23766: lisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimin- tojen ympäristövaikutuksista Saaristomeren
23767: taan sekä vaikuttaa häntä itseään ja erityisesti alueella sekä tarvittavista toimenpiteistä näiden
23768: hänen elinympäristöään koskevaan päätöksen- päästöjen vähentämiseksi. Kalankasvattajia
23769:
23770:
23771: 271
23772: YMPÄRISTÖASIAT
23773:
23774:
23775:
23776:
23777: edustanut yhdistys katsoi ministerin lausuntojen järjestää sopimusperusteisesti siten, että kunkin
23778: aiheuttaneen vahinkoa kalanviljelyelinkeinolle. jätteen haltijan tuli itse tehdä sopimus jätteen-
23779: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- kuljettajan kanssa. Jokaisella jätehuoltoyrittä-
23780: van. jällä oli yhtäläinen oikeus tarjota kuljetuspalve-
23781: Ministerin lausunnoissa oli kysymys valtioneu- luja kyseisellä alueella. Kunnanrakennusmesta-
23782: voston jäsenelle kuuluvasta sananvapauden rin tiedotteessa ei kerrottu, että kukin voi itse
23783: käyttämisestä ja yhteiskunnalliseen keskuste- valita, minkä jätehuoltoyrittäjän kanssa hän te-
23784: luun osallistumisesta. Euroopan ihmisoikeustuo- kee sopimuksen. Kirjeestä oli mahdollisuus saada
23785: mioistuin on sananvapautta koskevissa ratkai- myös se käsitys, että sopimus kehotettiin teke-
23786: suissaan katsonut, että nimenomaan poliittisten mään juuri kirjeessä mainitun jätehuoltoyrittä-
23787: mielenilmaisujen ja yleisiä asioita koskevan kes- jän kanssa. Kun kunnanrakennusmestarina sat-
23788: kustelun osalta valtiovallan tuli suhtautua eri- tumalta oli vielä sama sukunimi kuin tiedottees-
23789: tyisen pidättyvästi sananvapauden rajoittami- sa mainitulla jätehuoltoyrittäjällä, kunnanra-
23790: seen. Esittämistään mielipiteistä ministerillä oli kennusmestarin kirje oli saattanut johtaa ulko-
23791: luonnollisesti valtioneuvoston jäsenelle kuuluva puolisen siihen käsitykseen, että kunnan viran-
23792: poliittinen vastuu. Tähän puuttuminen ei kui- haltija pyrki virassaan epäasiallisin perustein
23793: tenkaan kuulunut eduskunnan oikeusasiamiehen suosimaan alan yhtä yrittäjää.
23794: toimivaltaan. OA kiinnitti vastaisen varalle kunnanraken-
23795: Myös kantelun tehneellä yhdistyksellä oli halli- nusmestarin huomiota asianmukaiseen varovai-
23796: tusmuodon ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen suuteen tiedotteiden laatimisessa. Niistä ei saisi
23797: turvaama oikeus osallistua samaan keskusteluun syntyä väärinkäsityksiä asiassa vallitsevan sopi-
23798: ja tuoda siinä esiin omat näkemyksensä asiasta, musvapauden suhteen. Jätteenkuljetuksia ei tu-
23799: myös siltä osin kuin ne poikkesivat ympäristömi- lisi ohjata millekään tietylle jätehuoltoyrittäjäl-
23800: nisterin mielipiteistä. le. OA piti asiassa kuitenkin lieventävänä asian-
23801: OA Lehtimajankirje 24.4.1998, dnro 2612/4/97 haarana sitä, että kunnanrakennusmestari ei ol-
23802: lut ilmeisesti tarkoittanut loukata jätteen halti-
23803: joiden sopimusvapautta vaan ainoastaan antaa
23804: JÄTEHUOLTOTIEDOTTEEN SISÄLTÖ heille hyödyllistä informaatiota. Tiedotteessa ni-
23805: meltä mainittu jätehuoltoyrittäjä oli näet käy-
23806: Loma-asunnon omistaja kanteli Multian kun-
23807: tännössä ainoa yrittäjä, joka tuolloin suoritti jät-
23808: nan kunnanrakennusmestarin hänelle lähettä-
23809: teenkuljetuksia kyseisellä alueella.
23810: mästä jätehuoltotiedotteesta. Siinä oli ilmoitettu
23811: OA Lehtimajan päätös 6.5.1998, dnro 127/4/96
23812: yhden jätehuoltoyrittäjän nimi ja yhteystiedot
23813: sekä kerrottu, että järjestettyyn jätteenkulje-
23814: tukseen liittyminen kävi parhaiten ottamalla tä-
23815: hän yrittäjään yhteyttä. Kantelijan mukaan MAAKUNTAJOHTAJAN SIVUTOIMEN
23816: ASIANMUKAISUUS
23817: kunnan rakennusmestari yritti rajoittaa hänen
23818: vapaata sopimuksenteko-oikeuttansa. Kantelija arvosteli sitä, että Hämeen liitto -
23819: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- nimisen kuntayhtymän maakuntajohtaja oli
23820: van. useiden vuosien ajan hoitanut sivutoimenaan
23821: Jätteenkuljetus oli Multian kunnassa päätetty konsulttina kuntayhtymään kuuluvan Jokiois-
23822:
23823:
23824: 272
23825: YMPÄRISTÖASIAT
23826:
23827:
23828:
23829:
23830: ten kunnan kaavoitustehtäviä, vaikka maakun- kuuluvan kunnan kaavoitusasioita. Seutukaa-
23831: tajohtaja kuntayhtymän virkamiehenä joutui voitus kuuluu kuntayhtymän rakennuslain mu-
23832: ottamaan kantaa myös kunnalliseen maankäyt- kaisiin tehtäviin. Seutukaava tulee ottaa huo-
23833: töön. Kantelija piti järjestelyä virkamiehen puo- mioon myös rakennuskaavaa laadittaessa. Kun-
23834: lueettomuuden kannalta kyseenalaisena. tayhtymän tulee rakennusasetuksen mukaan an-
23835: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- taa tarvittaessa lausuntoja kuntien rakennus-
23836: van. kaavahankkeista.
23837: Kansalaisten luottamus asioiden käsittelyn Sivutoimia koskevat säännökset ja määräyk-
23838: puolueettomuuteen on tullut yhä tärkeämmäksi set ovat kuitenkin yleisluontoisia ja tulkinnan-
23839: mittapuuksi hallinnon laatua ja viranomaistoi- varaisia. Maakuntajohtajalla oli ollut sivutoi-
23840: minnan asianmukaisuutta sekä esteellisyyskysy- men hoitamiseen asianmukainen sivutoimilupa.
23841: myksiä arvioitaessa. Yhä useammin joudutaan Selkeitä esteellisyystilanteita ei ollut syntynyt,
23842: ottamaan huomioon se, mikä ulkopuolisen arvio- kun maakuntajohtaja oli jäävännyt itsensä Jo-
23843: miehen käsitys on virkatoiminnan puolueetto- kioisten kuntaa koskevissa asioissa. Sen vuoksi
23844: muudesta. Euroopan ihmisoikeussopimuksen hänen menettelyään ei voitu OA:n mielestä pitää
23845: tultua Suomessa voimaan on ryhdytty korosta- lain vastaisena.
23846: maan periaatetta, jonka mukaan virkatoimin- Hämeen liiton liittohallituksen ei OA:n mu-
23847: nan puolueettomuuden tulee näkyä myös ulos- kaan olisi kuitenkaan tullut ainakaan enää vuon-
23848: päin. Oikeuskäytäntö esteellisyyden suhteen on na 1995 myöntää maakuntajohtajalle sivutoimi-
23849: tiukentunut. Vaikka ihmisoikeussopimuksen 6 lupaa samaan kuntayhtymään kuuluvan kun-
23850: artikla koskeekin nimenomaisesti vain tuomiois- nan kaavoitustehtäviin. Maakuntajohtaja olikin
23851: tuinmenettelyä, sopimuksen tulkinnoilla on vai- kesällä 1996luopunut tästä sivutoimestaan.
23852: kutusta myös hallintomenettelyn esteellisyysar- OA kiinnitti Hämeen liiton liittohallituksen
23853: viointeihin. huomiota vastaisen varalle siihen, etteivät sivu-
23854: Virkamiesten sivutoimia koskevilla rajoituk- toimista johtuvat sirlounaisuudet saa vaarantaa
23855: silla pyritään siihen, etteivät sivutoimista johtu- luottamusta liiton viranhaltijoiden puolueetto-
23856: vat sirlounaisuudet vaarantaisi luottamusta vi- muuteen.
23857: ranomaisten puolueettomuuteen. Edellä lausut- OA Lehtimajan päätös 15.5.1998, dnro 1930/4/
23858: tu huomioon ottaen myös sivutoimiin tulee suh- 95
23859: tautua aiempaa varovaisemmin. Virkamiehen
23860: asemasta ja virkatehtävien laadusta osaltaan
23861: riippuu, miten suuria rajoituksia virkamiehen
23862: TOIMENPIDEPYYNTÖÖN VASTAAMINEN
23863: toiminnalle viran ulkopuolella voidaan asettaa.
23864: Varsinkin johtavassa asemassa olevien virka- Kantelijat olivat kysyneet maanmittauslai-
23865: miesten tulee erityisen tarkasti varoa sivu toimia, toksen maanmittausneuvokselta, voisiko maan-
23866: jotka ovat omiaan vaarantamaan kansalaisten mittauslaitos tehdä korkeimmalle oikeudelle esi-
23867: luottamusta heidän puolueettomuuteensa pää- tyksen lainvoimaisen maanmittaustoimituksen
23868: virkaa hoidettaessa. purkamiseksi. Tämä oli kehottanut kantelijoita
23869: OA:n mielestä kuntayhtymän maakuntajoh- suorituttamaan käräjäoikeudessa todistajan
23870: tajan asemaan ja tehtäviin sopi huonosti se, että kuulemisen ja toimittamaan todistajanlausun-
23871: tämä maksua vastaan hoiti kuntayhtymään non sitten hänelle. Kantelijat olivatkin hankki-
23872:
23873: 273
23874: YMPÄRISTÖASIAT
23875:
23876:
23877:
23878:
23879: neet todistajanlausunnon ja toimittaneet sen sit- OA saattoi käsityksensä oikeasta menettelyta-
23880: temmin eläkkeelle jääneelle maanmittausneu- vasta maanmittauslaitokselle tiedoksi vastaisen
23881: vokselle. Asiaa ei ollut kuitenkaan kirjattu varalle.
23882: maanmittauslaitoksessa vireillä olevaksi eikä sii- OA Lehtimajan päätös 9.6.1998, dnro 2491/4/
23883: nä ollut ryhdytty toimenpiteisiin yli vuoteen. 97
23884: Kantelijat katsoivat, että todistajanlausunto oli
23885: jo ehtinyt purkuperusteena "vanhentua" virka-
23886: miesten viivyttelyn johdosta, koska purkuhake-
23887: muksen tekemiselle säädetty yhden vuoden mää- RANTAKAAVA-ASIAN KÄSITIELYN
23888: VIIVÄSTYMINEN
23889: räaika oli kulunut umpeen.
23890: OA Lehtimaja esitti kannanottonaan seuraa- Rantakaavan vahvistamista hakenut maan-
23891: van. omistaja arvosteli Etelä-Savon ympäristökes-
23892: Hyvään hallintoon kuuluu, että kirjeisiin, tie- kusta asian käsittelyn viivästymisestä, asioiden
23893: dusteluihin ja toimenpidepyyntöihin vastataan väärästä priorisoinnista ja siitä, että ympäristö-
23894: siitä riippumatta, onko jokin asia muodollisesti keskus ei ollut vastannut hänen kirjallisiin tie-
23895: kirjattu viranomaisessa vireillä olevaksi. Kante- dusteluihinsa.
23896: lijoiden asiassa oli olennaista se, että asiakirjoista OA Lehtimaja esitti kannanottonaan seuraa-
23897: ja eläkkeelle jääneen maanmittausneuvoksen van.
23898: seuraajalleen jättämästä viestistä sekä muista Rakennuslain mukaan maanomistajalla on oi-
23899: olosuhteista oli pääteltävissä, että kantelijat keus saada rantakaava viivytyksettä vahviste-
23900: odottivat maanmittauslaitoksen toimenpiteitä tuksi, jos se on laadittu rakennuslaissa säädetyllä
23901: tai ainakin vastausta asiassa. Kantelijat tuskin tavalla. Rantakaavan vahvistamisasian käsitte-
23902: olisivat hankkineet heille huomattavia kustan- ly oli tässä tapauksessa kestänyt ympäristökes-
23903: nuksia aiheuttauutta todistajanlausuntoa ja toi- kuksessa vuoden ja kahdeksan kuukautta ilman,
23904: mittaneet sitä maanmittausneuvokselle, jollei että siinä oli puoleentoista vuoteen suoritettu
23905: näin olisi ollut. mitään välitoimia. Asiaa ei ollut OA:n mielestä
23906: Kantelijoiden asiamies oli vielä pyytänyt käsitelty rakennuslain edellyttämällä tavalla vii-
23907: maanmittausneuvosta palauttamaan todista- pymättä.
23908: janlausunnon, jos purkuesitystä ei jostain syystä Rakennuslaissa ei sen sijaan vaadita poikkeus-
23909: tehtäisi. Vähimmäisedellytyksenä olisi tällöin ol- lupa-asioiden käsittelemisestä kiireellisenä. Y m-
23910: lut, että maanmittauslaitos olisi palauttanut to- päristökeskus oli kuitenkin ilmoittanut asetta-
23911: distajanlausunnon ilmoituksin, että se ei ollut neensa poikkeuslupa-asiat käsittelyjärjestykses-
23912: nähnyt asiassa olevan edellytyksiä purkuesityk- sä rantakaavojen edelle. Perusteluna se oli ve-
23913: sen tekemiseen. donnut poikkeuslupahakemusten suureen mää-
23914: Sen valvominen, ettei purkuhakemuksen teke- rään. Tämä ei kuitenkaan OA:n mielestä yleisesti
23915: miselle säädetty vuoden määräaika umpeutunut, oikeuttanut käsittelemään poikkeuslupahake-
23916: ei kuitenkaan ollut yksinomaan maanmittauslai- muksia ennen rantakaava-asioita. Ympäristö-
23917: toksen vastuulla. Kantelijoilla oli ollut itsellään- keskus oli siten priorisoinut poikkeuslupa-asiat
23918: kin mahdollisuus hakea korkeimmalta oikeudel- väärin suhteessa rantakaavoihin.
23919: ta purkua, mistä heille oli aikaisemmin huo- Ympäristökeskus ei ollut myöskään vastannut
23920: mautettukin. kantelijan tiedusteluihin asian käsittelyvaihees-
23921:
23922: 274
23923: YMPÄRISTÖASIAT
23924:
23925:
23926:
23927:
23928: ta ja ratkaisuajankohdasta. OA:n mukaan hy- nen vaatimukseen rinnastettava kannanotto,
23929: vään hallintoon kuului, että kirjeisiin ja kirjalli- joka voi vaikuttaa asian ratkaisuun. Ympäristö-
23930: siin tiedusteluihin vastataan, jos ne ovat asialli- keskus olikin kaupunginhallituksen lausunnon
23931: sia ja on pääteltävissä, että asianomainen odotti mukaisesti sisällyttänyt poikkeuslupapäätök-
23932: vastausta. Vastaamatta jättämisen perusteeksi seensä rakennuksen käyttötarkoituksen muutta-
23933: ei riittänyt se, että esimerkiksi asian ratkaisuai- mista koskevan ehdon.
23934: kataulua koskevaan tiedusteluun voi olla vaikea- Kantelija ei ollut hakemuksessaan itse esittä-
23935: ta antaa täsmällistä vastausta. nyt tällaista käyttötarkoituksen muuttamista.
23936: OA saattoi käsityksensä Etelä-Savon ympäris- Kyseessä oli kantelijan kannalta olennainen
23937: tökeskukselle ja ympäristöministeriölle tiedoksi. ehto, johon hän ei ollut ennalta varautunut. Pe-
23938: OA Lehtimajan päätös 1.9.1998, dnro 1087/4/ rusteluksi kantelijan kuulematta jättämiselle ei
23939: 96 tällöin riittänyt se, että poikkeuslupapäätöksissä
23940: oli yleisesti asetettu ehto entisen lomarakennuk-
23941: sen purkamisesta tai käyttötarkoituksen muut-
23942: ASIANOSAISEN KUULEMINEN tamisesta talousrakennukseksi, kun kysymys oli
23943: POIKKEUSLUPAMENETTELYSSÄ rakennuspaikan säilyttämisestä yhtenä kokonai-
23944: suutena.
23945: Kantelija oli hakenut Pohjois-Karjalan ympä-
23946: Asiassa ei ollut edes väitetty, että kantelijan
23947: ristökeskukselta poikkeuslupaa loma-asunnon
23948: kuuleminen olisi ollut hallintomenettelylain tar-
23949: rakentamiseen. Hän arvosteli sitä, että ympäris-
23950: koittamalla tavalla ilmeisen tarpeetonta tai että
23951: tökeskus ei ollut varannut hänelle tilaisuutta se-
23952: asian ratkaisemista ei olisi voitu lykätä kanteli-
23953: lityksen antamiseen kaupunginhallituksen lau-
23954: jan kuulemiseksi. Näin ollen ympäristökeskuk-
23955: sunnon johdosta ennen poikkeuslupahakemuk-
23956: sen olisi tullut varata hallintomenettelylain mu-
23957: sen ratkaisua.
23958: kaisesti kantelijalle tilaisuus selityksen antami-
23959: OA Lehtimaja lausui kannanottonaan seuraa-
23960: seen kaupunginhallituksen lausunnon johdosta
23961: van.
23962: ennen asian ratkaisua.
23963: Asianosaisen kuuleminen kuuluu olennaisena
23964: OA saattoi käsityksensä Pohjois-Karjalan ym-
23965: osana hyvän hallinnon periaatteisiin. Hallinto-
23966: päristökeskukselle tiedoksi. Samalla hän kiinnit-
23967: menettelylain mukaan asianosaiselle on ennen
23968: ti ympäristökeskuksen huomiota vastaisen va-
23969: asian ratkaisemista varattava tilaisuus selityk-
23970: ralle asianosaisen kuulemisperiaatteeseen.
23971: sen antamiseen muiden tekemistä vaatimuksista
23972: OA Lehtimajan päätös 15.9.1998, dnro 1635/4/
23973: ja sellaisista selvityksistä, jotka voivat vaikuttaa
23974: 98
23975: asian ratkaisuun.
23976: Ympäristökeskukset eivät olleet hallinto-
23977: käytännössään juuri myöntäneet poikkeuslupia
23978: vastoin kunnan kielteistä lausuntoa tai siinä ase- RAKENNUSTARKASTAJAN TARKASTUK-
23979: SESTA ILMOITTAMINEN
23980: tettuja ehtoja. Kaupunginhallitus oli antanut
23981: kantelijan poikkeuslupahakemuksesta lausun- Asunto-osakeyhtiö arvosteli sitä, ettei Perniön
23982: non, jossa se oli edellyttänyt tilan entisen päära- kunnan rakennustarkastaja ollut ilmoittanut
23983: kennuksen käyttötarkoituksen muuttamista ta- yhtiön rakennuksen sisätiloissa suoritetusta tar-
23984: lousrakennukseksi. Kysymyksessä oli ollut sellai- kastuksesta rakennuslain mukaisesti vähintään
23985:
23986:
23987: 275
23988: YMPÄRISTÖASIAT
23989:
23990:
23991:
23992:
23993: vuorokautta aikaisemmin rakennuksen omista- Kouvolan kaupungin rakennustarkastaja oli
23994: jalle ja haltijalle. myöntänyt kaupungille luvan uimahallin perus-
23995: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- korjaukseen, jonka yhteydessä oli tarkoitus pa-
23996: van. rantaa liikkumisesteisten mahdollisuuksia käyt-
23997: Rakennustarkastaja oli menetellyt vastoin ra- tää hallia. Myöhemmin kaupunki kuitenkin haki
23998: kennuslain nimenomaista säännöstä. Rakennus- poikkeuslupaa liikkumisesteisiä koskevasta ra-
23999: laissa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden tarkoi- kennusasetuksen 80 §:n säännöksestä sen johdos-
24000: tuksena oli kuitenkin lähinnä suojata rakennuk- ta, että kaupunki halusi kustannussyistä jättää
24001: sen omistajan ja haltijan kotirauhaa rakennuk- pois mm. vammaishissit sekä luopua allastasoon
24002: sen huonetiloihin kohdistuviita yllättäviltä tar- johtavan luiskan rakentamisesta. Hakemusta
24003: kastuksilta. Kysymyksessä olevan asunto-osa- perusteltiin muun muassa kaupungin taloudelli-
24004: keyhtiön entinen asuinkerrostalo oli ollut asuma- sella tilanteella ja sillä, että kaupungissa oli jo
24005: ton, kun rakennustarkastaja oli suorittanut tar- toinen uima halli, jossa liikkumisesteisten tarpeet
24006: kastuksen. Rakennuksen haltija oli vapaaehtoi- oli otettu huomioon. Kaupunginhallitus myönsi
24007: sesti päästänyt rakennustarkastajan sisään. Ra- poikkeusluvan.
24008: kennuksen sisällä oltiin suorittamassa kunnos- OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa-
24009: tustöitä, joiden tarkoituksena oli rakennuksen van.
24010: osan käyttötarkoituksen muuttaminen kahvi- Vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen jälkeen
24011: laksi. Näissä olosuhteissa tarkastuksen suoritta- on korostettu vammaisten henkilöiden oikeutta
24012: mista siitä etukäteen ilmoittamatta ei OA:n mie- yhdenvertaiseen kohteluun yhteiskunnan kaikil-
24013: lestä voitu pitää erityisen moitittavana. la aloilla. Hallitusmuodon mukaan ketään ei saa
24014: OA ei katsonut rakennustarkastajan syyllisty- ilman hyväksyttävää perustetta asettaa vam-
24015: neen sellaiseen virheelliseen menettelyyn, johon maisuuden perusteella eri asemaan. Pyrkimykse-
24016: hänellä olisi ollut aihetta puuttua. nä on maksimoida tosiasiallista tasa-arvoa, mikä
24017: OA Lehtimajan päätös 16.9.1998, dnro 1778/4/ vaatii julkiselta vallalta myös aktiivisia toimen-
24018: 97 piteitä. Lain mukaan kunnan on huolehdittava
24019: siitä, että kunnan yleiset palvelut soveltuvat
24020: myös vammaiselle henkilölle. Kun kysymys on
24021: LIIKKUMISESTEISTEN TASA-ARVOISUUS
24022: julkisten palvelutilojen saavutettavuudesta,
24023: Kantelija katsoi Kouvolan kaupungin laimin- pyrkimys liikkumisesteisten mahdollisimman
24024: lyöneen liikkumisesteisten huomioon ottamisen suureen tasa-arvoisuuteen tulee ottaa huomioon
24025: myöntäessään kaupungin uimahallin peruskor- myös vanhojen rakennusten peruskorjaus- ja
24026: jauksen yhteydessä poikkeusluvan rakennusase- muutostöissä.
24027: tuksen 80 §:n säännöksestä. Sen mukaan julkis- Rakennuslaki jättää kunnalle kuitenkin har-
24028: yhteisön hallinto- ja palvelurakennusten sekä kintavaltaa poikkeuslupaa koskevassa päätök-
24029: sellaisten liike- ja palvelutilojen, joihin tasa-ar- senteossa. Kouvolan tapauksessa ei voitu osoit-
24030: von näkökulmasta kaikilla on oltava mahdolli- taa, että kaupunginhallitus olisi ylittänyt har-
24031: suus päästä, tulee soveltua myös niiden henkilöi- kintavaltansa. Poikkeuslupapäätöksen peruste-
24032: den käyttöön, joiden kyky liikkua tai muutoin lut eivät silti olleet OA:n mielestä asianmukaiset.
24033: toimia on rajoittunut. Oli tasa-arvon näkökulmasta kyseenalaista, että
24034:
24035:
24036:
24037: 276
24038: YMPÄRISTÖASIAT
24039:
24040:
24041:
24042:
24043: peruskorjauskustannusten karsinta oli kohdistu- seen, olipa kesäasunnon haltijan vakituinen
24044: nut juuri liikkumisesteisten tarpeisiin. asunto samassa kunnassa tai muualla. Lain sana-
24045: OA saattoi käsityksensä tiedoksi Kouvolan muodon mukaan jätteen haltijan on liityttävä
24046: kaupunginhallitukselle. "alueella järjestettyyn" jätteenkuljetukseen.
24047: OA Lehtimajan päätös13.1l.1998, dnro 109/4/ Tämä tarkoittaa, ettäjätteenhaltijan on liityttä-
24048: 96 vä juuri kiinteistön sijaintialueelia järjestettyyn
24049: j ä tteenkulj etukseen.
24050: Vapautushakemuksia koskevassa oikeuskäy-
24051: tännössä on yleisesti omaksuttu erittäin tiukka
24052: YHDENVERTAISUUS JÄTELAIN SOVEL- linja sen suhteen, milloin jätteen määrää on pi-
24053: TAMISESSA
24054: dettävä poikkeuksellisen vähäisenä. Ristiinan
24055: Ristiinan kunnan kesäasukas kanteli siitä, että kunta näyttää kuitenkin omien knutalaistensa
24056: kunta oli asettanut kunnan vakinaiset asukkaat osalta kokonaan luopuneen tästä jätteen vähäi-
24057: ja ulkopaikkakuntalaiset eriarvoiseen asemaan syysvaatimuksesta vapautuksen myöntämisen
24058: haja-asutusalueiden jätehuollossa. Kunnan il- ehtona.
24059: moituksen mukaan omassa käytössä olevasta Ihmisten yhdenvertaisuus lain edessä tarkoit-
24060: kesäasunnosta ei perittäisi erillistä jätemaksua, taa sitä, että viranomaisen tulee soveltaa lakeja
24061: mikäli jätteen haltijan vakituinen asunto oli Ris- asettamatta ihmisiä eri asemaan muilla kuin
24062: tiinan kunnan alueella. Tällaisessa tapauksessa laista ilmenevillä perusteilla. Kunnanhallitus on
24063: kesäasuunolle olisi haettava poikkeuslupaa jää- perustellut oman kunnan vakinaisten asukkai-
24064: dä järjestetyn jätteenkuljetuksen ulkopuolelle. den tekemien vapautushakemusten erityiskohte-
24065: Lupa myönnettäisiin ehdolla, että jätteen haltija lua sillä, että oman kunnan asukas osallistuu
24066: kuljettaisi jätteensä vakituisen asuntonsa jät- kunnan jätehuollon kokonaiskustannuksiin jo
24067: teenkeräyspisteeseen. kunnallisverotuksen kautta ja että jätemaksun
24068: OA Lehtimaja esitti kannanottonaan seuraa- periminen sekä vakituisen asunnon että kesä-
24069: van. asunnon osalta merkitsisi "käytännössä kaksin-
24070: Jätelain 11 §:n mukaan jätteen haltijan on lii- kertaista maksua samasta jätteestä". Jätelaki ei
24071: tyttävä alueella järjestettyyn jätteenkuljetuk- kuitenkaan tunne tällaista vapautusperustetta.
24072: seen. Kunta voi kuitenkin päättää, että järjestet- Jätteen haltijan velvollisuus liittyä järjestettyyn
24073: tyyn jätteenkuljetukseen ei tarvitse liittyä, jos jätteenkuljetukseen on asunto- tai kiinteistökoh-
24074: jätteen määrä on poikkeuksellisen vähäinen ja tainen. Kesäasunnolla ja vakituisella asunnolla
24075: jos jätteen haltija järjestää itse jätehuollon. syntyvät jätteet eivät ole jätelain tarkoittamassa
24076: Edellytykset vapautuksen myöntämisestä on mielessä "samaa" jätettä, vaikka kysymys olisi-
24077: harkittava kunkin asunnon tai kiinteistön osalta kin samasta henkilöstä jätteen haltijana.
24078: erikseen. OA piti Ristiinan kunnanhallituksen lausun-
24079: Jätelaki toi haja-asutusalueet ja sitä kautta nosta ilmenevää kunnan periaatekantaa jätelain
24080: myös vapaa-ajan asunnot järjestetynjätteenkul- 11 §:n vastaisena. Oman kunnan asukkaita pe-
24081: jetuksen piiriin. Tällöin ei ollut tarkoituksena, rusteettomasti suosiessaan se loukkasi myös hal-
24082: että kesäasunnon jätteet säännönmukaisesti kul- litusmuodon 5 §:ssä jokaiselle turvattua oikeutta
24083: jetettaisiin vakituisen asunnon keräilypistee- yhdenvertaiseen kohteluun lain edessä.
24084:
24085:
24086:
24087: 277
24088: YMPÄRISTÖASIAT
24089:
24090:
24091:
24092:
24093: OA saattoi käsityksensä jätelain oikeasta tul- OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa-
24094: kinnasta Ristiinan kunnanhallituksen tietoon ja van.
24095: pyysi kunnanhallitusta ilmoittamaan v. 1998 Kunnanvaltuutettu oli toiminut työryhmässä
24096: loppuun mennessä, mihin toimenpiteisiin se oli rikoslain 2 luvun 12 §:n 1 momentin 2 kohdassa
24097: ryhtynyt asiassa. tarkoitetulla virkavastuulla. Häneen oli sovellet-
24098: OA Lehtimajan päätös 13.11.1998, dnro 534/4/ tava hallintomenettelylain esteellisyyttä koske-
24099: 96 via säännöksiä.
24100: Kun arvioidaan kunnanvaltuutetun esteelli-
24101: syyttä kaavoituksessa, on yleensä kiinnitettävä
24102: Ristiinan kunnanhallitus ilmoitti 28.1.1999,
24103: huomiota siihen, muuttaako kaava olemassa ole-
24104: että se oli 18.1.1999 päättänyt kohtelevansa vast-
24105: vaa tilannetta maata omistavan kunnanvaltuu-
24106: edes kaikkia järjestetystä jätteenkuljetuksesta va-
24107: tetun kohdalla. Maata omistava valtuutettu on
24108: pautusta hakeneita jätteen haltijoita samojen lähtö-
24109: yleensä katsottu esteelliseksi osallistumaan
24110: kohtien mukaan ja samoja periaatteita noudattaen.
24111: maankäytön yksityiskohtaista suunnittelua kos-
24112: OA :n päätöstä käsiteltiin useissa tiedotusvälineis-
24113: kevan kaavan valmisteluun. Sen sijaan yleispiir-
24114: sä ja Suomen Kuntaliiton julkaisuissa. Monet
24115: teisemmän kaavan, esimerkiksi yleiskaavan kä-
24116: kunnat muuttivat omia asukkaitaan suosinuttu va-
24117: sittelyssä esteellisyys on tulkinnanvaraisempi.
24118: pautuskäytäntöään OA :n päätöksen johdosta.
24119: Nyt puheena olevan työryhmän työssä ei ollut
24120: kysymys yksityiskohtaisesta kaavoituksesta.
24121: Työryhmän raporttia oli tosin käytetty hyväksi
24122: KUNNANVALTUUTETUN ESTEELLISYYS muun ohella yleiskaavoituksessa, maanvaihdos-
24123: KAAVOITUSASIASSA sa ja N atura-selvityksissä. Kunnanhallitus oli
24124: valinnut kunnanvaltuutetun työryhmään ni-
24125: Kantelija arvosteli sitä, että Sipoon kunnan-
24126: menomaan maanomistajien edustajana ja pai-
24127: hallitus oli nimennyt lääninhallituksen asetta-
24128: kallisten olosuhteiden asiantuntijana. Näissä
24129: maan, luonnonsuojeluarvoja selvittävään työ-
24130: olosuhteissa kunnanvaltuutettu ei ollut OA:n
24131: ryhmään kunnan edustajaksi kunnanvaltuute-
24132: mielestä esteellinen.
24133: tun, joka itse omisti maata työryhmäselvityksen
24134: OA Lehtimajankirje 20.11.1998, dnro 454/4/96
24135: kohteena olleella alueella.
24136:
24137:
24138:
24139:
24140: 278
24141: KIELIASIAT
24142:
24143:
24144:
24145:
24146: KIELIASIAT ja ohjeiden saatavuudesta ruotsinkielellä. Monet
24147: kielikantelut kohdistuvat poliisiin ja tuomiois-
24148: tuimiin mutta myös vero-, ympäristö- ja tervey-
24149: denhuoltoviranomaisiin. Vastedes lienee odotet-
24150: Yleistä tavissa yhä enemmän myös sellaisia kielikante-
24151: Suomenruotsalaiset kansankäräjät (Svenska luita, joissa on kysymys Suomen kansalliskielten
24152: Finlands Folkting) järjesti keväällä 1998 Suo- asemasta suhteessa Euroopan unionin virallisiin
24153: men kaksikielisyyttä ja kielilainsäädännön nou- kieliin.
24154: dattamisen valvontaa koskevan seminaarin. Kertomusvuonna oikeusasiamiehelle osoitet-
24155: Täällä tuotiin esille mm. ajatus erityisen kieli- tiin vain seitsemän varsinaista kielikantelua.
24156: asiamiehen viran perustamisesta. OA Lehtimaja Nämä kohdistuivat muun muassa rikoksesta
24157: piti kuitenkin parempana vaihtoehtona, että epäillyn oikeuteen käyttää äidinkieltään esitut-
24158: kielellisten oikeuksien valvonta säilytetään osa- kinnassa ja tuomioistuimessa, asiakkaan oikeu-
24159: na yleistä perusoikeusvalvontaa. Samalla hän teen saada työttömyyskassapäätös äidinkielel-
24160: kuitenkin korosti tarvetta tehostaa kielilain nou- lään sekä passintarkastuksen opasteiden ja nimi-
24161: dattamista koskevaa laillisuusvalvontaa. Tähän lappujen kieleen. Kantelut havaittiin monessa
24162: liittyy ajatus kieliasioiden keskittämisestä tapauksessa aiheellisiksi.
24163: omaksi asiaryhmäkseen myös oikeusasiamiehen Kertomusvuonna tuli 1.2.1998 voimaan kan-
24164: toiminnassa. Kielikantelut on aikaisemmin luo- sallisten vähemmistöjen suojelua koskeva Eu-
24165: kiteltu muiden kanteluiden tavoin lähinnä sen roopan neuvoston puiteyleissopimus. Sopimuk-
24166: hallinnonalan mukaan, johon kukin kantelu koh- sen täytäntöönpanosta antamassaan lausunnos-
24167: distuu. sa OA Lehtimaja totesi muun muassa, että oi-
24168: Kieliasioiksi luokitellaan nykyään sellaiset keusasiamiehen tähänastisessa toiminnassa ehkä
24169: asiat, joissa on kysymys hallitusmuodon 14 §:ssä näkyvin vähemmistöoikeuksiin liittyvä ongel-
24170: turvatusta oikeudesta käyttää omaa kieltään, ma-alue oli ruotsin kielen asema erityisesti kieli-
24171: suomea tai ruotsia, sekä yleisemminkin kielellis- lain soveltamisen kannalta.
24172: ten oikeuksien turvaamisesta. Hallitusmuodon Kertomusvuonna AOA Paunio otti omana
24173: 14 §:n 3 momentissa mainitaan erityisesti saame- aloitteena tutkittavaksi rikoksesta epäillyn oike-
24174: laiset ja romanit sekä viittomakieltä käyttävät. uden käyttää esitutkinnassa omaa kieltään sekä
24175: Oikeusasiamiehen kanslian l. 9.1998 voimaan ruotsinkielisten poliisipalvelujen saatavuuden
24176: tulleen uuden työjärjestyksen mukaan kieliasiat yleisemminkin. AOA Jonkka otti omana aloit-
24177: kuuluvat AOA Paunion käsiteltäviin asioihin. teena selvitettäväkseen sisäasiainministeriön po-
24178: Kieliasioiden pääesittelijänä on toiminut van- liisitoimintaa koskevan ohjeistuksen soveltami-
24179: hempi oikeusasiamiehensihteeri Henrik Åström. sen Ahvenanmaalla sekä näiden ohjeiden saata-
24180: vuuden ruotsin kielellä. Näiden asioiden käsitte-
24181: ly on vielä kesken.
24182: Laillisuusvalvonta kieliasioissa
24183: Kielikantelut ovat useimmiten koskeneet ruot-
24184: sinkielisen palvelun ja informaation väitettyjä
24185: puutteita. Monesti on ollut kysymys määräysten
24186:
24187:
24188: 279
24189: KIELIASIAT
24190:
24191:
24192:
24193:
24194: LAUSUNNOT kanteluista oli vain noin parin prosentin luokkaa.
24195: Oikeusasiamiehen tähänastisessa toiminnassa
24196: SAAMELAISKÄRÄJISTÄ ANNETTU LAKI ehkä näkyvin vähemmistöoikeuksiin liittyvä on-
24197: gelma-alue oli ruotsin kielen asema erityisesti
24198: Oikeusministeriö pyys• oikeusasiamieheltä
24199: kielilain soveltamisen kannalta. Oli havaittavis-
24200: lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi
24201: sa, että lainsäädännön tasolla asiat näyttivät ole-
24202: Eduskunnalle laiksi saamelaiskäräjistä annetun
24203: van kunnossa, mutta lain ja todellisuuden välillä
24204: lain muuttamisesta.
24205: oli juopaa. Myös saamelaisten oikeudet olivat
24206: OA Lehtimaja suhtautui myönteisesti siihen,
24207: olleet oikeusasiamiehen pohdittavina. Kantelui-
24208: että saamelaismääritelmä muuttuisi lähtökoh-
24209: ta oli tullut sekä saamelaisjärjestöjen että ns.
24210: diltaan kieliperusteiseksi. Asiassa olisi pyrittävä
24211: perinnelappalaisten taholta.
24212: pohjoismaisittain mahdollisimman yhtenäiseen
24213: OA Lehtimajan kirje ulkoasiainministeriölle
24214: sääntelyyn. Samoin OA piti hyvänä sitä, että
24215: 29.12.1998, dnro 2220/4/98
24216: saamelaiskäräjien vaaliluettelon julkisuutta li-
24217: sättäisiin.
24218: OA Lehtimajan kirje oikeusministeriölle
24219: 8.4.1999, dnro 632/4/98 RATKAISTUT KANTELUT
24220: JA OMAT ALOITTEET
24221:
24222: KANSALLISTEN VÄHEMMISTÖJEN TYÖTTÖMYYSKASSANPÄÄTÖS
24223: SUOJELUA KOSKEVA PUITEYLEIS- TYÖTTÖMYYSTURVAA KOSKEVISSA
24224: SOPIMUS ASIOISSA
24225: Ulkoasiainministeriö pyysi oikeusasiamieheltä Eräässä tutkittavana olleessa kanteluasiassa
24226: lausuntoa kansallisten vähemmistöjen suojelua kävi ilmi, että työttömyysturvaa koskevassa
24227: koskevan puiteyleissopimuksen täytäntöönpa- asiassa kantelun tehnyt henkilö sai kahdesti
24228: nosta. omalta työttömyyskassaltaan suomenkielisen
24229: OA Lehtimaja totesi, että puiteyleissopimuk- päätöksen, vaikka hän oli ruotsinkielinen. Tä-
24230: sen välitön valtionsisäinen merkitys Suomen män lisäksi työttömyyskassa selvittäessään kan-
24231: kannalta ei ollut kovin dramaattinen, ottaen telijan kassasta erottamista oli pyytänyt häneltä
24232: huomioon, että Suomen oikeusoloissa kansallis- selvityksen suomenkielellä. Näin oli siitä huoli-
24233: ten vähemmistöjen suojelu oli yleensä taattu pa- matta, että kyseinen työttömyyskassa antaa il-
24234: remminkin kuin puiteyleissopimus minimitasoi- moituksensa mukaan säännönmukaisesti jäseni-
24235: sesti edellytti. Puiteyleissopimus nosti kuitenkin ään koskevat päätökset heidän omalla kielellään,
24236: vähemmistöoikeuksien suojan entistä tärkeäm- joko suomeksi tai ruotsiksi.
24237: mäksi osaksi eurooppalaista ihmisoikeusjärjes- Hallitusmuodon mukaan jokaisen oikeus käyt-
24238: telmää. Tässä mielessä sopimus oli epäilemättä tää tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa
24239: omiaan välillisesti korostamaan vähemmistöoi- asiassaan omaa kieltään, joko suomeatai ruotsia,
24240: keuksien asemaa myös Suomen oloissa. sekä saada toimituskirja tällä kielellä turvataan
24241: Vähemmistöryhmiä koskevien, erityisesti vä- lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan
24242: hemmistöoikeuksiin painottuvien kanteluiden suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistykselli-
24243: osuus kaikista oikeusasiamiehelle saapuneista sistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlais-
24244:
24245:
24246: 280
24247: KIELIASIAT
24248:
24249:
24250:
24251:
24252: ten perusteiden mukaan. Säännös edellyttää myyskassojen työttömyysturvaa koskevat pää-
24253: paitsi näiden kielten muodollista yhdenvertaista tökset omalla äidinkielellään joko suomeksi tai
24254: kohtelua, myös suomen-ja ruotsinkielisen väes- ruotsiksi.
24255: tön tosiasiallisen tasa-arvon turvaamista. Kieli- AOA Paunion kirje valtioneuvostolle
24256: lain mukaan Suomen kansalaisella on oikeus 10.6.1998, dnro 1265/2/98
24257: omassa asiassaan tai asiassa, jossa häntä kuul-
24258: laan, käyttää omaa kieltänsä, suomeatai ruotsia
24259: tuomioistuimessa tai muussa valtion viranomai- YHDENVERTAISUUS MAANOMISTAJIEN
24260: sessa. KUULEMISESSA
24261: Työttömyyskassat eivät ole viranomaisia ei-
24262: Ruotsinkielinen maanomistaja kanteli snta,
24263: vätkä kielilain säännökset sellaisenaan velvoita
24264: että Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella
24265: työttömyyskassoja. Työttömyyskassuihin ei so-
24266: nähtäville asetetun Natura 2000 -ehdotusta kos-
24267: velleta myöskään hallintomenettelylain sään-
24268: kevan täydennysehdotuksen kartta-aineiston
24269: nöksiä.
24270: värisymbolit oli selostettu vain suomen kielellä.
24271: Vaikka kielilain säännökset eivät edellä sano-
24272: Ympäristökeskus oli sittemmin täydentänyt
24273: tun mukaisesti velvoita työttömyyskassoja,
24274: karttoja ruotsinkielisillä selostuksilla. Se oli il-
24275: AOA piti tärkeänä, että ne omalta osaltaan huo-
24276: moittanut uudelleen ehdotuksen nähtävillä olos-
24277: lehtisivat hallitusmuodossa turvatun kielellisen
24278: ta ja pidentänyt nähtävilläoloaikaa yhdellä vii-
24279: yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Hän piti eri-
24280: kolla.
24281: tyisen tärkeänä oikeutta käyttää äidinkieltä ja
24282: OA Lehtimaja kiinnitti ympäristökeskuksen
24283: saada sillä toimituskirja asiassa, jossa on kysy-
24284: huomiota siihen, että kaksikielisillä alueilla näh-
24285: mys sosiaalisiin perusoikeuksiin kuuluvan perus-
24286: täville asetettavien ehdotusten tulisi olla koko-
24287: toimeentulon turvaamisesta. Hänen käsityksen-
24288: naisuudessaan luettavissa molemmilla kansallis-
24289: sä mukaan kun kyse on lakiin perustuvasta pe-
24290: kielillä. Vain siten voidaan kaikkia maanomista-
24291: rustoimeentulon turvaan kuuluvasta työttö-
24292: jia kuulla tasapuolisella tavalla.
24293: myysturvasta, tulee oikeus asioida äidinkielellä
24294: OA Lehtimajan kirje 4.11.1998, dnro 254/4/98
24295: ja saada sillä päätös turvata lain mukaan siitä
24296: riippumatta, huolehtiiko työttömyysturvan to-
24297: teuttamisesta viranomainen vai työttömyyskas-
24298: PASSINTARKASTUSASEMAN OPASTEET
24299: sa.
24300: JA PASSINTARKASTAJIEN NIMILAPUT
24301: AOA:n näkemyksen mukaan myös suomen-ja
24302: ruotsinkielisen väestön tosiasiallisen tasa-arvon Kantelija ilmaisi tyytymättömyytensä sen
24303: turvaaminen edellyttää, että jokaisella on oikeus johdosta, että passintarkastusasemilla olevissa
24304: saada omalla äidinkielellään myös työttömyys- opasteissa ja passintarkastajien ammattinimi-
24305: turvaa koskevat työttömyyskassan ratkaisut. kettä kuvaavissa nimilapuissa on ainoastaan
24306: Tämä oikeus ei voi olla työttömyyskassan nou- englanninkielinen teksti. Nämä eivät kantelijan
24307: dattaman käytännön varassa kuten nyt on asian- mielestä täytä kielilainsäädännössä tällaisille
24308: laita. opasteille asetettuja vaatimuksia.
24309: Hän esitti valtioneuvostolle, että lainsäädän- AOA Paunio totesi kannanottonaan seuraa-
24310: nöllä turvataan jokaisen oikeus saada työttö- van.
24311:
24312:
24313:
24314: 281
24315: KIELIASIAT
24316:
24317:
24318:
24319:
24320: Passintarkastus on viranomaistoimintaa ja esitutkintapöytäkirjaa e1 laadittu ruotsiksi.
24321: passintarkastuspaikoilla olevat opasteet voidaan Kantelija, jonka äidinkieli oli ruotsi, oli esittänyt
24322: rinnastaa kielilain (148/22) 10 §:ssä tarkoitettui- poliisikuulustelussa vaatimuksen tulla kuulluksi
24323: hin ilmoituksiin ja kuulutuksiin. Passintarkas- ruotsiksi.
24324: tuspaikat on tarkoitettu palvelemaan kaikkia Kantelija arvosteli kihlakunnansyyttäjää sii-
24325: siellä asioivia henkilöitä. Passintarkastuspaikal- tä, että hänelle annettiin haastetodistus ja luet-
24326: la olevilla ilmoituksilla ja kuulutuksilla on kat- tiin syyte suomeksi. Turun käräj äoikeutta kante-
24327: sottava tarkoittavan myös niitä opasteita, joita lija arvosteli siitä, että juttu käsiteltiin oikeudes-
24328: laissa tarkoitetut viranomaiset käyttävät yleisöä sasuomenkielellä ja tuomio julistettu suomeksi.
24329: palvellessaan. AOA Paunio totesi kannanottonaan seuraa-
24330: Passintarkastuspaikalla olevien opasteiden ja van.
24331: ammattinimikettä kuvaavien nimilappujen tu- Turun kihlakunta muodostaa kaksikielisen
24332: lee olla kieliasultaan yksiselitteiset ja täyttää virka-alueen, jonka enemmistön kieli on suomi.
24333: myös kielilainsäädännössä tällaisille opasteille Kaksikielisellä virka-alueella on tuomioistuimen
24334: asetetut vaatimukset. Opasteissa ja nimikkeissä ja muun viranomaisen kielilain 6 §:n mukaan
24335: tulee tästä syystä olla suomen-tai ruotsinkieliset annettava toimituskirja rikosasiassa vastaajan
24336: taikka sekä suomen- että ruotsinkieliset tekstit. kielellä. AOA:n mukaan esitutkintapöytäkirjaa
24337: Myös hallitusmuodon 14 §:n 3 momentissa asete- ei kuitenkaan voitu pitää kielilain 6 §:ssä tarkoi-
24338: tut vaatimukset tulee täyttyä. tettuna toimituskirjana. Selvityksen mukaan
24339: AOA korosti päätöksessään myös sitä, että esitutkinta-aineisto oli kuitenkin haastetodis-
24340: kaikkia asiakkaita tulisi mahdollisuuksien mu- tuksen ja syytekirjelmän sekä sittemmin myös
24341: kaan palvella siten, että he tulevat kielen puoles- käräjäoikeuden päätöksen liitteenä.
24342: ta ymmärretyksi. Koska Turun kihlakunta ja Turun käräjäoi-
24343: AOA pyysi kanteluasian tutkinnan yhteydessä keus olivat kielilaissa tarkoitettuja viranomaisia
24344: esiin tulleiden seikkojen johdosta sisäasiainmi- kaksikielisellä virka-alueella ja koska tutkittava
24345: nisteriötä ilmoittamaan 31.3.1999 mennessä, mi- oli pyytänyt tulla kuulluksi ruotsiksi, olisi polii-
24346: hin toimenpiteisiin se on ryhtynyt täyttääkseen sin AOA:n käsityksen mukaan esitutkinnassakin
24347: kielilainsäädännössä opasteille ja ammattinimi- tullut ennakoida, että asia käsiteltäisiin esitut-
24348: kettä kuvaaville nimilapuille asetetut vaatimuk- kinnan jälkeen ruotsiksi. Hän ei kuitenkaan pitä-
24349: set. nyt poliisin menettelyä lainvastaisena. Esitut-
24350: AOA Paunion päätös 18.12.1998, dnro 1746/4/ kinta-asiakirjojen laatiminen kahdella kielellä ei
24351: 96 sekä kirjeet sisäasiainministeriölle sekä raja- AOA:n mukaan täysin vastannut kielilain tavoi-
24352: vartiolaitoksen esikuntaan, dnro 2587/2/98 tetta varmistaa tutkittavan oikeusturva.
24353: AOA:n käsityksen mukaan haaste, syytekirjel-
24354: mä sekä käräjäoikeuden päätös olisi tullut kieli-
24355: ESITUTKINTA JA RIKOSOIKEUDEN- lain säännösten perusteella laatia vastaajan kie-
24356: KÄYNTI KÄRÄJÄOI KE U DESSA
24357: lellä, ruotsin kielellä. Kihlakunnansyyttäjä me-
24358: Kantelija arvosteli Turun kihlakunnan polii- netteli siten kielilain vastaisesti, kun hän ei laati-
24359: sia, joka oli ottanut hänet kiinni epäiltynä ratti- nut haastetta eikä syytekirjelmää ruotsin kielel-
24360: juopumuksesta siitä, että poliisikuulustelussa lä.
24361:
24362:
24363:
24364: 282
24365: KIELIASIAT
24366:
24367:
24368:
24369:
24370: Selvityksen perusteella oli pääteltävissä, että AOA:n mukaan hallitusmuodon 16 §,joka tur-
24371: käräjäoikeuden puheenjohtaja oli tietoinen vas- vaa jokaiselle oikeudenmukaisen oikeudenkäyn-
24372: taajan äidinkielestä. Oikeudenkäyntikieli oli sel- nin sekä kielilain säännökset syytetyn oikeudesta
24373: vityksen mukaan ollut suomi, koska syytetty oli käyttää äidinkieltään oikeudenkäynnissä, tar-
24374: ilmoittanut ymmärtävänsä suomea ja koska hän koittivat ensisijaisesti varmistaa, että syytetty
24375: oli ilmoittanut hyväksyvänsä puheenjohtajan ymmärtää ja voi seurata oikeudenkäyntiä sekä
24376: ehdotuksen, jonka mukaan hän puhuisi ruotsia että hänellä on edellytykset puolustautua.
24377: oikeuden puheenjohtajan ja syyttäjän käyttäes- Käräjäoikeuden puheenjohtajan ehdotus
24378: sä suomea. Käräjäoikeuden puheenjohtajan esi- käyttää oikeudenkäynnin aikana kahta kieltä ei
24379: tys perustui hänen mukaansa menettelyn tarkoi- AOA:n käsityksen mukaan vaarantanut syyte-
24380: tuksenmukaisuuteen. tyn oikeusturvaa sillä tavoin, että hänelle ei olisi
24381: AOA totesi, että kielilain mukaan Suomen turvattu hänen oikeuttaan oikeudenmukaiseen
24382: kansalaisella on tuomioistuimessa ja muussa val- oikeudenkäyntiin. AOA totesi selvityksen osoit-
24383: tion viranomaisessa oikeus käyttää omaa kiel- tavan, että syytetty oli myöntänyt syyllisyyten-
24384: tään, suomea taikka ruotsia, sekä omassa asias- sä ja että juttu vaikutti suhteellisen selvältä sekä
24385: saan että asiassa, jossa häntä kuullaan. Kansalai- että syytetty hallitsi suomen kielen. Tästä riip-
24386: nen saattoi tällä perusteella sekä puhua omaa pumatta oli kuitenkin selvää, että aina ei voida
24387: kieltään asiaa käsiteltäessä että antaa viran- ennakoida oikeudenkäynnin lopputulosta.
24388: omaiselle omalla kielellään laadittuja asiakirjoja. AOA kiinnitti syyttäjän ja käräjäoikeuden kä-
24389: Oikeus oman kielen käyttämiseen ei riipu siitä, räjätuomarin huomiota vastaisen varalle siihen,
24390: mitä kieltä oikeudenkäynnissä muuten käyte- että kielilain tarkoittaman viranomaisen tulee
24391: tään. tehtäviensä hoidossa viran puolesta ottaa huo-
24392: AOA totesi, että koska Turun käräjäoikeus oli mioon kielilain säännökset.
24393: kielilaissa tarkoitettu viranomainen kaksikieli- Hän kiinnitti Turun kihlakunnan poliisilaitok-
24394: sellä virka-alueella ja koska syytetyn äidinkieli sen poliisipäällikön huomiota siihen, että esitut-
24395: oli ruotsi, olisi oikeudenkäynti kielilain säännös- kinta-asiakirjojen laatiminen asiassa ei täysin
24396: ten perusteella tullut tapahtua syytetyn äidin- vastannut pyrkimystä tutkittavan oikeusturvan
24397: kielellä, ruotsin kielellä. Käräjäoikeuden puheen- varmistamiseksi.
24398: johtajan olisi ensi sijassa tullut johtaa oikeuden- AOA:n mukaan kantelu osoitti, että jo esitut-
24399: käyntiä ruotsinkielellä tai siirtää juttu puheen- kinnan yhteydessä tulee huomioida tutkittavan
24400: johtajalle, joka olisi voinut johtaa oikeuden- äidinkieli ja luoda takeet kielellisten oikeuksien
24401: käynninruotsiksi. Käräjäoikeuden puheenjohta- ottamiseksi huomioon niin esitutkinnassa kuin
24402: jan tehtäviin ei AOA:n käsityksen mukaan kuu- asian mahdollisessa myöhemmässä oikeuskäsit-
24403: lunut tehdä ehdotuksia, jotka merkitsivät syyte- telyssä. Hän esitti erillisessä pyynnössä sisä-
24404: tyn kielellisten oikeuksien rajoittamista ja sitä, asiainministeriölle, että ministeriö selvittäisi,
24405: että syyttäjä ja oikeuden puheenjohtaja eivät miten tutkittavan äidinkieli ja hänen kielelliset
24406: noudattaneet kielilain säännöksiä. Käräjäoikeu- oikeutensa huomioidaan rikoksen esitutkinnan
24407: den puheenjohtaja menetteli kielilain vastaisesti yhteydessä.
24408: myös siinä, kun oikeudenkäynnin pöytäkirjaa ei AOA Paunion päätös 31.12.1998, dnro 2250/4/
24409: laadittu vastaajan kielellä ruotsin kielellä. 96 ja kirje sisäasiainministeriölle, dnro 2377/2/98
24410:
24411:
24412:
24413: 283
24414: KIELIASIAT
24415:
24416:
24417:
24418:
24419: OIKEUS ÄIDINKIELEN KÄYTTÖÖN OIKEU- AOA totesi kuitenkin selvityksen osoittaneen
24420: DENKÄYNNISSÄ RIKOSASIASSA jutussa tapahtuneen todistajankuulustelun sekä
24421: Kantelijaa syytettiin syksyllä 1996 liikenne- laajaksi että kielellisesti vaativaksi. Hänen mu-
24422: rikkomuksesta Lohjan käräjäoikeudessa. Kun kaansa käräjäoikeuden puheenjohtajina toimi-
24423: hän vaati asian käsittelyä äidinkielellään, ruot- neet olivat kielilain 4 §:n sekä kielilain täytän-
24424: sin kielellä, jouduttiin juttu lykkäämään tulkin töönpanosta annetun asetuksen 6 §:n nojalla voi-
24425: hankkimista varten, koska mm. oikeuden pu- neet päättää tulkin hankkimisesta, vaikka heillä
24426: heenjohtaja ei hallinnut ruotsin kieltä. Kun kä- itsellään olisi lain mukaan tullut olla tulkkauksen
24427: sittely jatkui, jouduttiin juttu taas lykkäämään, hoitamiseen tarvittava taito. He eivät siis mene-
24428: koska tulkkia ei ollut hankittu istuntotilaisuu- telleet virheellisesti, kun he päättivät lykätä asi-
24429: teen. an käsittelyn tulkin hankkimiseksi.
24430: Kantelija pyysi oikeusasiamiestä selvittämään Jutun ensimmäisessä käsittelyssä puheenjoh-
24431: mm. menettelivätkö alioikeudessa puheenjohta- tajana toimineen henkilön menettely oli AOA:n
24432: jina toimineet virheellisesti, kun he eivät kyen- mukaan kuitenkin ristiriidassa hallitusmuodon
24433: neet käsittelemään juttua ruotsin kielellä. 16 §:n kanssa, jonka säännöksen mukaan jokai-
24434: AOA Paunio totesi kannanottonaan seuraa- sella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asian-
24435: van. mukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä, koska
24436: Kielilain (148/1922) 3 §:nmukaan Suomen kan- puheenjohtaja oli laiminlyönyt hänelle kuuluvan
24437: salaisilla on tuomioistuimessa tai muussa valtion velvollisuuden hankkia tulkki oikeuden seuraa-
24438: viranomaisessa oikeus käyttää omaa kieltään, vaan istuntoon.
24439: suomea tai ruotsia sekä omassa asiassaan että AOA katsoi lieventäväksi asianhaaraksi sen,
24440: asiassa, jossa häntä kuullaan. Kansalainen voi etteivät käräjäoikeuden puheenjohtajina toimi-
24441: tällä perusteella sekä puhua omaa kieltään asiaa neet henkilöt selvityksen mukaan olleet tietoisia
24442: käsiteltäessä että antaa viranomaisille asiaa kos- ruotsinkielisten asioiden käsittelyssä käräjäoi-
24443: kevia omalla kielellään laadittuja asiakirjoja. keudessa noudatettavasta menettelystä. Käräjä-
24444: Oikeus oman äidinkielen käyttämiseen ei riipu oikeuden laamanni oli selvityksen yhteydessä il-
24445: siitä mitä kieltä oikeudenkäynnissä muuten käy- moittanut olleensa vastuussa siitä, ettei tietoa
24446: tetään. ollut jaettu näille puheenjohtajille. Hän oli sit-
24447: Valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitai- temmin antanut erityisen ohjeen ruotsinkielen
24448: dosta annetun lain (149/1922) 1 §:n mukaan kärä- käyttämisestä rikosasioissa Lohjan kä~äjäoikeu
24449: jäoikeuden puheenjohtajalta vaaditaan maan dessa. Ohjeiden mukaan mm. rikosjutut jaetaan
24450: toisen kielen suullista ja kirjallista taitoa. AOA:n käräjäoikeuden kaksikieliselle käräjätuomarille.
24451: mukaan Lohjan käräjäoikeudessa jutun kahdes- AOA saattoi käsityksensä jutun ensimmäises-
24452: sa ensimmäisessä käsittelyssä toimineilla pu- sä käsittelyssä toimineen puheenjohtajan vir-
24453: heenjohtajilla olisi tullut olla sellainen kielitaito, heellisestä menettelystä tämän tietoon.
24454: jolla he kielilain täytäntöönpanosta annetun ase- AOA Paunion päätös 31.12.1998, dnro 2158/4/
24455: tuksen (312/1922) 6 §:n edellyttämällä tavalla 96
24456: itse olisivat voineet toimia tulkkeina.
24457:
24458:
24459:
24460:
24461: 284
24462: MUUTASIAT
24463:
24464:
24465:
24466:
24467: MUUT ASIAT viä olisi hoidettava ministeriöissä normaaleina
24468: viranomaisteh tä vinä.
24469: Erityisalojen valtuutettuja ja asiamiehiä ovat
24470: kuluttaja -asiamies, tasa -arvovaltuutettu, tieto-
24471: LAUSUNNOT
24472: suoja valtuutettu, ulkomaalaisvaltuutettu Ja
24473: konkurssiasiamies. Lisäksi on ollut puhetta myös
24474: VALTIOYHTEISÖN HALLINTOPOLITIIKKA
24475: lapsiasiamiehen, vähemmistövaltuutetun, syr-
24476: Valtiovarainministeriö pyysi oikeusasiamie- jintäasiamiehen, vammaisasiamiehen, kieliasia-
24477: hen lausuntoa valtioyhteisön hallintopolitiikkaa miehen ja päihdeasiamiehen virkojen perustami-
24478: koskevasta keskushallintotyöryhmän muistiosta sesta. Erityisalojen valtuutettujen tehtävänä on
24479: (VM 25/97). yleensä edistää jonkin erityisen ryhmän etuja ja
24480: OA Lehtimaja totesi lausuntonaan mm. seu- oikeuksia tai seurata ja valvoa jonkin erityislain-
24481: raavan. säädännön soveltamista sekä joskus myös avus-
24482: taa syrjinnän tai muun huonon kohtelun koh-
24483: Yleistä teeksi joutuneita. Erityisalojen valtuutetut ovat
24484: Käynnissä oleva hallinnon yksityistäminen ns. ombudsman-tyyppisiä sektorikohtaisia val-
24485: vaikuttaa merkittävästi myös laillisuusvalvon- vontaviranomaisia, joilta edellytetään operatii-
24486: taan. Oikeusasiamiehen tehtävänä on valvoa vista riippumattomuutta.
24487: viranomaisten ja virkamiesten sekä julkisyhtei- Oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen on useis-
24488: sön työntekijöiden ohella myös muita "julkista sa eri yhteyksissä ennenkin ehdotettu sijoitetta-
24489: tehtävää" hoitavia. Käytännössä tämä lailli- vaksi erityisalojen valtuutettuja. Oikeusasia-
24490: suusvalvonnan raja-alue, jota perinteinen virka- mies on kuitenkin johdonmukaisesti vastustanut
24491: vastuu ei kata, on aiheuttanut tulkinnanvaraisia näitä ehdotuksia, koska oikeusasiamiehen ja eri-
24492: tilanteita perus- ja erityispalveluja autavien yh- tyisalojen valtuutettujen asema ja tehtävien
24493: tiöiden osalta esim. teletoiminnassa. Normien luonne ovat erilaisia. Oikeusasiamiehen toimi-
24494: väheneminen ja niiden muuttuminen esim. tieto- valta rajoittuu virkamiehiin ja muihin julkista
24495: tekniikan käyttöä koskeviksi suosituksiksi on tehtävää hoitaviin. Yksityinen sektori ei sellaise-
24496: niinikään omiaan heikentämään laillisuusval- naan kuulu oikeusasiamiehen valvontaan. Eri-
24497: vonnan tehoa. Laillisuusvalvonnalta vaaditaan tyisalojcn valtuutettujen toimivalta ei sitä vas-
24498: näissä olosuhteissa joustavuutta ja uudistumis- toin määräydy samalla tavalla. Nämä valvovat
24499: kykyä. kukin omalla sektorillaan yleensä myös yksityis-
24500: ten tahojen, esimerkiksi elinkeinonharjoittajien
24501: toimintaa.
24502: Erityisalojen valtuutetut Oikeusasiamiehen toimivallasta ja toimenku-
24503: Keskushallintotyöryhmän muistion mukaan vasta on jo nykyisin ajoittain epätietoisuutta
24504: oli selvitettävä, mitä asianomaisten ministeriöi- yleisön keskuudessa. Oikeusasiamiehen rooli hä-
24505: den yhteydessä nykyisin olevia ns. erityisalojen märtyisi entisestään, jos samaan yhteyteen tulisi
24506: valtuutettujen ja asiamiesten tehtäviä voitaisiin vielä erityisalojen valtuutettuja, joilla kullakin
24507: koota eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian olisi erikseen määräytyvä toimivalta ja toimen-
24508: yhteyteen ja mitä valtuutettujen nykyisiä tehtä- kuva.
24509:
24510:
24511:
24512: 285
24513: MUUT ASIAT
24514:
24515:
24516:
24517:
24518: Oikeusasiamies on myös syyttäjäviranomai- Tällä hetkellä eduskunnan oikeusasiamiehellä
24519: nen omaan toimivaltaansa kuuluvissa virkari- ja valtioneuvoston oikeuskanslerilla on tasaver-
24520: kosasioissa. Tämä edellyttää häneltä ehdotonta tainen suhde ylimpinä laillisuusvalvojina. Kum-
24521: puolueettomuutta. Päinvastoin kuin erityisalo- pikaan ei valvo toinen toistaan, mutta kumpikin
24522: jen valtuutetut, oikeusasiamies ei voi syyttäjän- valvoo erityisalojen valtuutettuja. Jos jälkim-
24523: roolissaan toimia jonkin erityisryhmän avustaja- mäiset siirrettäisiin oikeusasiamiehen kanslian
24524: na ja edunvalvojana. Oikeusasiamiehen puo- yhteyteen, tämä perinteinen ja toimivaksi ha-
24525: lueettomuuskuva virkarikosten syyttäjänä kär- vaittu tasapaino järkkyisi. Oikeusasiamies ei
24526: sisi, jos erityisalojen edunvalvojia sijoitettaisiin enää voisi uskottavasti valvoa erityisalojen val-
24527: hänen kansliansa yhteyteen. tuutettuja, jos nämä olisivat hänen kansliansa
24528: Oikeusasiamiehen toiminta-ajatus perustuu yhteydessä toimivia kollegoja. Ilmeisesti ei
24529: nykyisellään keskeisesti siihen, että oikeusasia- myöskään oikeuskansleri enää voisi valvoa eri-
24530: mies on tietty henkilö eikä vain kasvoton virasto, tyisalojen valtuutettuja, jos nämä toimisivat oi-
24531: jossa on leegio erilaisia toimistoja ja virkamiehiä. keusasiamiehen "yhteydessä". Uudessa asemas-
24532: Tällaista "ihmiskasvoista" profiilia on myös kan- saan erityisalojen valtuutetut saattaisivat va-
24533: sainvälisessä keskustelussa pidetty ombudsman- pautua kokonaan heihin kohdistuvasta ulkopuo-
24534: instituutioiden olennaisen tärkeänä piirteenä. lisesta laillisuusvalvonnasta.
24535: Raskasta byrokratiaa on vältetty. Toinen mahdollisuus olisi se, että valtioneu-
24536: Jos eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia pai- voston oikeuskansleri jäisi käytännössä ainoaksi
24537: sutetaan isoksi laillisuusvalvontavirastoksi, jos- ylimmäksi laillisuusvalvojaksi. Tämä taas mer-
24538: sa olisi paljon erityyppisiä tehtäviä suorittavia kitsisi eduskunnan oikeusasiamiehen ja siten
24539: osastoja ja erilaisin toimivaltuuksin varustettuja myös eduskunnan vaikutusvallan heikennystä.
24540: virkamiehiä, hämärtyisi edellä mainittu toimin- Kansainvälisessä ombudsman-vertailussa erityis-
24541: ta-ajatus. Monimutkaisen viraston hallinto vaa- alojen valtuutetut ovat yleensä erillään parla-
24542: tisi oman byrokratiansa. Oikeusasiamiehen mentaarisista oikeusasiamiehistä. Tämä takaa
24543: kansliaa ei saisi sen vuoksi paisuttaa liian suurek- sen, että myös erityisalojen valtuutettuja valvo-
24544: si. Tällöin olisi vaarana, että asiakasläheisyys ja taan uskottavasti. Esimerkiksi muissa pohjois-
24545: sen vaatima herkkyys hukkuu hallintoon ja by- maissa on pidetty selvänä, että parlamentaariset
24546: rokratiaan. oikeusasiamiehet ovat operatiivisesti ja organi-
24547: Erityisalojen valtuutetut edustavat kukin satorisesti erillään erityisalojen valtuutetuista ja
24548: oman suppean alansa syvällistä asiantuntemus- ylimmän laillisuusvalvojan roolissaan valvovat
24549: ta. Tätä asiantuntemusta ja sen edellyttämiä viimeksi mainittuja.
24550: henkilöyhteyksiä on helpointa ylläpitää asian- OA Lehtimajan mielestä eri ministeriöiden yh-
24551: omaisen ministeriön yhteydessä. Ylimmät lailli- teydessä toimivien erityisalojen valtuutettujen
24552: suusvalvojat toimivat sitä vastoin yleisinä lin- asemaa on syytä selvittää, jolloin pohdittavaksi
24553: janvetäjinä perus- ja ihmisoikeuksien toteutu- tulee myös näiden suhde ylimpiin laillisuusvalvo-
24554: mista valvottaessa. On tärkeätä, että myös eri- jiin. Samoin on tärkeätä, että erityisalojen val-
24555: tyisalojen valtuutetut kuuluvat heidän valvon- tuutettujen operatiivinen riippumattomuus tur-
24556: taansa. Tämä takaa mahdollisimman yhtenäisen vataan riittävän hyvin. Sen vuoksi näiden tulee
24557: perus- ja ihmisoikeuskäytännön. olla organisatorisesti riittävän itsenäisiä. Ihmis-
24558:
24559:
24560:
24561: 286
24562: MUUTASIAT
24563:
24564:
24565:
24566:
24567: ten oikeusturvan näkökulmasta on kuitenkin pe- tietojenkäsittely- tai tietoverkkopalveluita atk-
24568: rusteltua, että erityisalojen valtuutettujen toi- palveluyritykseltä. Tämän sopimussuhteen ul-
24569: minnasta voidaan viime kädessä kannella ylim- kopuolella oleva kansalainen ei yleensä saa kor-
24570: mille laillisuusvalvojille samalla tavoin kuin mui- vausta virheistä tai vahingoista ainakaan tältä
24571: denkin viranomaisten toiminnasta. Oikeusasia- yritykseltä. Viranomainen voi puolestaan vedota
24572: miehen nykyisten toimintamahdollisuuksien siihen, että se oli menetellyt tavanomaisen huo-
24573: turvaamiseksi ja uskottavuuden säilyttämiseksi lellisesti valitessaan luotettavaa palvelu yritystä.
24574: on tärkeätä, että oikeusasiamiehen kanslian yh- Tietoturvallisuutta koskevissa järjestelyissä
24575: teyteen ei sijoiteta erityisalojen valtuutettuja tai luotetaan nykyisin erilaisiin tietoturvakartoi-
24576: muitakaan sellaisia erityisviranomaisia, jotka tuksiin, konsultteihin ja sopimuspohjaisiin atk-
24577: nykyisellään kuuluvat oikeusasiamiehen valvot- varakeskuspalveluihin. Liikeyrityksillä on mer-
24578: taviin. kittävä osuus tietoturvallisuuden ylläpidossa.
24579: OA Lehtimajan kirje valtiovarainministeriölle Mikäli nämä järjestelyt jonkin ennalta arvaa-
24580: 9.1.1993, dnro 2596/4/97 mattoman syyn vuoksi pettävät, on julkisen hal-
24581: linnon asiakas usein käytännössä vailla lain suo-
24582: jaa.
24583: "TIETOTURVALLISUUS JA LAKI" OA piti tarpeellisena, että atk-palvelusopimus-
24584: -SELVITYS ten ja tietoturvallisuussuositusten rinnalle sää-
24585: detään erityinen tietoturvallisuuslaki, jolla tur-
24586: Valtiovarainministeriö pyysi oikeusasiamie-
24587: vataan perusoikeuksien toteutuminen ja hyvän
24588: heltä lausuntoa Tietoturvallisuus ja laki -selvi-
24589: hallinnon periaate myös muuttuvassa toiminta-
24590: tyksestä ja erityisesti tietoturvallisuuslain säätä-
24591: ympäristössä. Samalla voitaisiin määrätä, minkä
24592: mistarpeesta.
24593: viranomaisen tehtäväksi tulisi vastata tietotur-
24594: OA Lehtimaja kiinnitti lausunnossaan huo-
24595: vallisuuden koordinoinnista.
24596: miota ihmisten perusoikeuksien toteutumisen ja
24597: OA Lehtimajan kirje valtiovarainministeriölle
24598: tietoturvallisuuden väliseen suhteeseen. Tieto-
24599: 17.3.1993, dnro 150/4/93
24600: tekniikan lisääntyvä käyttö julkishallinnossa on
24601: vaikuttanut myös hallinnon asiakkaiden oikeus-
24602: asemaan. Laillisuusvalvonnan kannalta on eri-
24603: tyisen tärkeätä, että julkishallinnon atk-toimin- HOLHOUSLAINSÄÄDÄNNÖN
24604: UUDISTAMINEN
24605: not perustuvat selkeisiin ja sitoviin normeihin,
24606: että vastuut palvelutuotannossa määritellään ja Oikeusministeriö pyysi oikeusasiamieheltä
24607: että julkisuus ja salassapito toteutetaan jousta- lausuntoa holhouslakityöryhmän mietinnöstä.
24608: vasti. Tietoverkoissa tarjottavien julkisten pal- OA Lehtimaja piti holhouslain ehdotettua uudis-
24609: veluiden tulisi olla luotettavia. tusta tarpeellisena ja kiireellisenä. Hän totesi
24610: Hallinnon rakennemuutos ja uudentyyppiset lausunnossaan rrtm. seuraavan.
24611: organisaatiot sekä atk-alan suositukset ovat Holhoustointa järjestettäessä kohdataan usein
24612: osoittautuneet ongelmallisiksi hallinnon perin- yhteensovittamisongelmia toisaalta klassis Len
24613: teisen valvottavuuden ja tarkastettavuuden vapausoikeuksien ja toisaalta sosiaalisten perus-
24614: kannalta. Laillisuusvalvonnan ala kapenee, kun oikeuksien välillä. Lakiehdotuksessa on asian-
24615: hallintoviranomainen tilaa sopimuspohjaisesti mukaisesti korostettu sitä, ettei kenenkään toi-
24616:
24617:
24618: 287
24619: MUUT ASIAT
24620:
24621:
24622:
24623:
24624: mintakelpoisuutta tule rajoittaa enempää kuin RATKAISTUT KANTELUT
24625: hänen etunsa vuoksi on välttämätöntä, ja toi- JA OMAT ALOITTEET
24626: saalta sitä, että holhouslainsäädännön tulee an-
24627: taa riittävästi suojaa niille, joilla ei ole edellytyk- PIISPAAN KOHDISTUVA HARHAOPPI-
24628: siä itse valvoa taloudellisia tai omaa henkilöään VÄITE
24629: koskevia etujaan ja oikeuksiaan.
24630: Pappi oli kirjallisesti vaatinut Porvoon hiippa-
24631: Uudet edunvalvontaa koskevat käsitteet
24632: kunnan tuomiokapitulilta toimenpiteitä katsoen
24633: "edunvalvoja" ja "päämies" ovat omiaan vähen-
24634: Porvoon piispan syyllistyneen harhaoppiin, kun
24635: tämään voimassa olevan lainsäädännön käsittei-
24636: tämä oli osallistunut ns. Porvoon sopimuksen
24637: siin ehkä liittyviä kielteisiä asenteita ja leimaa-
24638: tekemiseen. Tuomiokapituli oli jättänyt papin
24639: vuutta. Termi "edunvalvonta" on sinänsä osuva,
24640: vaatimuksen väärälle viranomaiselle osoitettuna
24641: mutta sen ehdotettu käyttöyhteys vaatii OA:n
24642: tutkimatta, koska tuomiokapituli ei ollut anta-
24643: mielestä totuttelua.
24644: nut piispalle kyseistä toimeksiantoa. Pappi kan-
24645: Holhoustoimen valtiollistamiseen on aihetta,
24646: teli tuomiokapitulin menettelystä oikeusasia-
24647: ottaen erityisesti huomioon, että holhoustoi-
24648: miehelle.
24649: meen liittyy merkittäviä oikeusturvakysymyk-
24650: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa-
24651: siä. Holhoustoimen kenttä tarvitsee tuekseen
24652: van.
24653: ohjaavan, opastavan ja valvovan valtakunnalli-
24654: Kirkkolain 5 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan
24655: sen keskusjohdon. Koska holhousasioita hoitaisi-
24656: tuomiokapituli voi pidättää papin pappisviran
24657: vat eri viranomaiset, näiden välisen yhteistyön
24658: toimittamisesta, jos tämä ei ole pysynyt kirkon
24659: ja koordinoinnin tarve korostuu käytännössä.
24660: tunnustuksessa. Tätä säännöstä sovelletaan
24661: Ehdotettu järjestelmä kuitenkin parantanee lail-
24662: myös piispaan.
24663: lisuusvalvonnan tehoa verrattuna nykytilantee-
24664: Tuomiokapitulin ei olisi siten tullut ilmoitta-
24665: seen.
24666: mallaan perusteella jättää sille osoitettua kirjoi-
24667: Täysi-ikäisen henkilön oikeusturvan kannalta
24668: tusta tutkimatta. Sen olisi pitänyt ottaa kantaa
24669: saattaisi olla paikallaan harkita, tulisiko uuteen
24670: kysymykseen, edellyttikö papin kirjoitus tuo-
24671: lakiin ottaa erityinen säännös edunvalvontatar-
24672: miokapitulilta kirkkolain 5luvun 3 §:n 2 momen-
24673: vetta koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta. Jos-
24674: tin mukaisia toimenpiteitä vai ei.
24675: kus olisi näet hyödyllistä, jos viranomainen tekisi
24676: OA saattoi tuomiokapitulille tiedoksi käsityk-
24677: holhousviranomaiselle ilmoituksen edunvalvon-
24678: sensä sen menettelyn virheellisyydestä.
24679: nan tarpeessa olevasta henkilöstä. Tällaisen il-
24680: OA Lehtimajan päätös 19.1.1998, dnro 188/4/
24681: moituksen saatuaan holhousviranomaisen tulisi
24682: 96
24683: selvittää asia. Esimerkiksi monien vanhusten,
24684: mielenterveyspotilaiden ja kehitysvammaisten
24685: edellytykset huolehtia eduistaan ja oikeuksis-
24686: taan voivat olla hyvinkin huonoja ilman että HOLHOTTAVAKSI ESITETYN HENKILÖN
24687: KUULEMINEN
24688: holhousviranomaisella olisi asiasta tietoa.
24689: OA Lehtimajan kirje oikeusministeriölle 17 .4. Kantelija pyysi tutkimaan, olivatko mm. Il-
24690: 1998, dnro 658/4/98 majoen kunnan holhouslautakunnan, sosiaali-
24691: lautakunnan, sosiaalijohtajan sekä terveyskes-
24692:
24693:
24694:
24695: 288
24696: MUUTASIAT
24697:
24698:
24699:
24700:
24701: kuslääkärin toimet olleet lainmukaisia hänen äi- puolestaan edellyttävät, että kaikille holhotta-
24702: tinsä holhoukseen liittyvissä toimenpiteissä. Li- vaksi esitetyn henkilön lapsille varataan tasa-
24703: säksi hän tiedusteli oikeusasiamiehen kantaa sii- puolisesti tilaisuus tulla kuulluksi.
24704: hen, ovatko holhooja ja sosiaaliviranomaiset Kanteluasiassa lääkärinlausunnot osoittivat
24705: menetelleet oikein siirtäessään potilaan kotihoi- AOA:n mukaan, että holhottavaksi esitetyn hen-
24706: dosta suljetulle dementiaosastolle potilasta hoi- kilön kuuleminen ei olisi ollut hänen terveydenti-
24707: taneiden asiantuntijalääkäreiden lausunnoista lansa vuoksi mahdotonta. AOA korosti, että
24708: huolimatta. kuuleminen on asian valmisteluvaiheessa erityi-
24709: sen tärkeää silloin kun on todennäköistä, että
24710: Holhottavaksi esitetyn henkilön ja hänen holhottavaksi haettavaa henkilöä ei kuulla tuo-
24711: omaistensa kuuleminen mioistuimessa. Sekä Seinäjoen käräjäoikeus että
24712: AOA Paunio viittasi päätöksessään hallitus- Vaasan hovioikeus oli kuullut kaikkia holhotta-
24713: muodon l §:ään, jossa turvataan ihmisarvon vaksi julistetun henkilön lapsia eikä ollut katso-
24714: loukkaamattomuus sekä yksilön vapaus ja oi- nut tarpeelliseksi hänen itsensä kuulemista.
24715: keudet. Hänen mukaansa säännös turvaa jokai- Tämän vuoksi AOA tyytyi saattamaan käsi-
24716: selle muiden oikeuksien käyttämisen perustana tyksensä kuulemisen tärkeydestä ja menettelys-
24717: olevan itsemääräämisoikeuden, johon puuttu- sä tältä osin asian valmistelussa olleesta puut-
24718: mista holhottavaksi julistaminen merkitsee. Sen teesta Ilmajoen kunnan holhouslautakunnan,
24719: vuoksi holhottavaksi julistamismenettelyn lain- sosiaalilautakunnan ja sosiaalijohtajan tietoon.
24720: mukaisuudelle ja huolellisuudelle sekä holhotta-
24721: vaksi julistettavan henkilön oikeusturvalle on
24722: Lääkärin valinta
24723: asetettava poikkeuksellisen korkeat vaatimuk- AOA totesi päätöksessään myös, että holhotta-
24724: set. vaksi julistettavanhenkilön oikeusturva edellyt-
24725: AOA totesi, että holhottavaksi julistamista tää, että hänen terveydentilaansa koskeva lau-
24726: koskevassa menettelyssä kuulemisen tarkoituk- sunto pyydetään ensisijaisesti lääkäriltä, johon
24727: sena on toteuttaa henkilön itsemääräämisoikeus. hänellä on ollut pitkäaikainen hoitosuhde. Eri-
24728: Sen avulla varmistutaan siitä, että holhottavaksi tyisen perusteltua tämä on silloin kun hoitava
24729: julisteHavan henkilön oma käsitys holhouksen lääkäri on kysymyksessä olevan erikoisalan lää-
24730: tarpeellisuudesta ja holhoojan henkilöstä voi- käri. Yksin se seikka, että lääkäriä on esittänyt
24731: daan päätöstä tehtäessä ottaa huomioon. Lisäksi joku riitaisen asian osapuolista ei AOA:n mukaan
24732: sen avulla saadaan myös tietoa henkilön kyvystä tee lääkärinlausuntoa epäluotettavaksi tai lau-
24733: huolehtia itseään ja omaisuuttaan koskevista sunnon antajaa puolueelliseksi. Lääkäri ei saa
24734: asioista. viranomaiselle lausuntoa antaessaan toimia ke-
24735: Kuulemisen tarkoituksena, samoin kuin hol- nenkään asiamiehenä. ] os kuitenkin on olemassa
24736: hottavaksi julistamisen tarkoituksena on turva- erityisiä syitä olettaa, että hoitavan lääkärin lau-
24737: ta se, ettei henkilön etu vaarannu. Siksi AOA:n sunto ei ole luotettava, tulee lausuntoa pyytää
24738: mukaan vain painavat syyt voivat tehdä hyväk- joltakulta muulta lääkäriltä.
24739: syttäväksi sen, ettei henkilöä itseään kuulla. Täl- AOA:n mukaan lääkärin valinnalla ja hänen
24740: lainen syy on esimerkiksi henkilön terveydentila. antamansa lausunnon sisällöllä on sitä suurempi
24741: Menettelyn puolueettomuus ja objektiivisuus merkitys oikeusturvan kannalta, mitä todennä-
24742:
24743:
24744: 289
24745: MUUTASIAT
24746:
24747:
24748:
24749:
24750: köisempää on, että henkilöä, jonka holhottavak- AOA korosti, että henkilön terveydentilaa kos-
24751: si julistamisesta on kyse, ei tulla henkilökohtai- kevan arvion tekeminen edellyttää yleensä lää-
24752: sesti kuulemaan asian käsittelyn aikana. Koska kärin ja potilaan tapaamista. Mikäli lausunto
24753: kanteluasiassa lausunnon antaneella terveyskes- sisältää vain tietoja potilasasiakirjoista, aikai-
24754: kuksen ylilääkärillä oli käytössään pitkältä ajal- semmista lääkärinlausunnoista ja niihin perustu-
24755: ta potilaan lääkärintodistukset sekä erikoissai- van arvion, saattaa lausunnon antaminen
24756: raanhoidossa tehtyjen uusimpien dementiatutki- AOA:n mukaan olla mahdollista antaa tapaa-
24757: musten tulokset ja hän tunsi potilaan tilanteen matta potilasta.
24758: aikaisempien hoitokontaktien perusteella, ei Lääkärinlausunnon luotettavuus edellyttää
24759: AOA:lla ollut huomautettavaa lääkärin valin- kuitenkin, että siitä käy selvästi ilmi, milloin
24760: nan osalta. lausunnon antaja tapasi potilaan ja se, mikä mer-
24761: AOA totesi kuitenkin, että jos holhousasiassa kitys lausunnossa mainituilla, mahdollisesti tois-
24762: sosiaalilautakunnan lausunnon valmistelijalla ten lääkäreiden aikaisempiin merkintöihin pe-
24763: on käytössään muidenkin lääkäreiden potilaasta rustuvilla tiedoilla on arvioitaessa henkilön to-
24764: antamia lausuntoja, joilla saattaa olla asian rat- dennäköistä terveydentilaa lausunnon antamis-
24765: kaisemiseen vaikutusta, tulee myös nämä saat- hetkellä.
24766: taa sosiaalilautakunnan tietoon. Vain näin on Kantelun tarkoittamasta lääkärinlausunnosta
24767: ratkaisijalla mahdollisuus arvioida, mikä merki- ei käynyt selvästi ilmi, että arvio potilaan tervey-
24768: tys lausunnoille on annettava. Koska kaikki dentilasta oli tehty häntä tapaamatta. Siinä ei
24769: asiassa esitetyt lääkärinlausunnot olivat olleet myöskään todettu, mikä merkitys tälle seikalle
24770: ainakin tuomioistuimen käytettävissä, ei AOA:n tai tapaamisesta kuluneelle ajalle oli lausunnon
24771: mukaan se seikka, ettei sosiaalijohtaja ollut toi- antajan mielestä annettava henkilön terveyden-
24772: mittanut kaikkia hänelle toimitettuja lääkärin- tilaa arvioitaessa.
24773: lausuntoja sosiaalilautakunnalle, edellyttänyt AOA katsoi, ettei puutteilla kuitenkaan ollut
24774: AOA:n taholta toimenpiteitä. asian lopputuloksen kannalta merkitystä ja tyy-
24775: tyi sen vuoksi saattamaan käsityksensä lääkärin-
24776: lausunnon sisällöstä ja potilaan tapaamisen mer-
24777: Lääkärinlausunnon antaminen
24778: kityksestä Ilmajoen kunnan terveyskeskuksen
24779: AOA:n mukaan lääkärinlausunnon antamista ylilääkärin tietoon.
24780: voidaan arvioida käyttämällä niitä vaatimuksia AOA Paunionpäätös 3.2.1998, dnro 18114/96
24781: ja periaatteita, joita lääkintöhallitus on aika-
24782: naan edellyttänyt lääkärinlausunnoita hol-
24783: housasioissa yleiskirjeessä 193417.10.1987, vaik-
24784: TASA-ARVOLAIN NOUDATTAMINEN
24785: ka yleiskirje ei olekaan enää voimassa.
24786: Sen mukaan lääkärinlausunnon tulee perustua Kantelija arvosteli valtiovarainministerin me-
24787: lausunnon antavan lääkärin lausunnon laatimi- nettelyä Postipankki Oy:n hallintoneuvoston
24788: sen ajankohtana suorittamaan tutkittavan hen- uusien jäsenten valinnassa naisten ja miesten
24789: kilökohtaiseen tutkimukseen, riippumatta siitä, tasa-arvosta annetun lain (tasa-arvolain) kan-
24790: tunteeko lausunnonantaja tutkittavan aikaisem- nalta.
24791: man hoitosuhteen perusteella. Hallintoneuvostosta oli erovuorossa neljä
24792:
24793:
24794:
24795: 290
24796: MUUTASIAT
24797:
24798:
24799:
24800:
24801: eduskuntaryhmien nimeämää hallintoneuvos- tahoja nimeämään edustajia toimielimeen, tulisi
24802: ton jäsentä, jotka kaikki olivat miehiä. V altiova- näitä pyytää nimeämään sekä nais- että mieseh-
24803: rainministeriö oli pyytänyt eduskuntaryhmiä ni- dokas kutakin paikkaa kohti. OA totesi, että
24804: meämään uudet ehdokkaansa hallintoneuvos- vaikka tasa-arvolaki ei sinänsä velvoittanut Pos-
24805: toon. Valtiovarainministeriö ei ollut erikseen tipankki Oy:n yhtiökokousta, se velvoitti kuiten-
24806: pyytänyt nimeämään mies- tai naisehdokkaita. kin niitä viranomaisia ja virkavastuulla toimivia
24807: Eduskuntaryhmät nimesivät erovuorossa olleet henkilöitä, jotka virkatehtävänään edustivat
24808: henkilöt uudelleen. Vakiintuneen käytännön Suomen valtiota yhtiökokouksessa.
24809: mukaan yhtiökokouksen harkintavalta hallinto- Lain edellyttämää tasapuolista edustusta ei
24810: neuvoston jäseniä valittaessa rajoittui käytän- täytä pelkästään yhden naisen tai yhden miehen
24811: nössä eduskuntaryhmien nimeämiin ehdokkai- mukana oleminen monijäsenisessä hallintoneu-
24812: siin. Valtiovarainministeri oli kuitenkin toimies- vostossa. Tasapuolisen edustuksen vaatimukses-
24813: saan yhtiökokouksessa 27.3.1995 Suomen val- ta voidaan kuitenkin poiketa erityisestä syystä.
24814: tion edustajana valinnut hallintoneuvostonjäse- Sukupuolten tasa-arvoa koskevan lainsäädän-
24815: niksi muut erovuorossa olleet entiset jäsenet uu- nön tarkoituksena on ollut nimenomaan muut-
24816: delleen paitsi yhden miehen tilalle toisen miehen. taa vallitsevia käytäntöjä. Mikäli ns. vakiintu-
24817: Hallintoneuvoston sukupuolijakaumaksi tuli si- neesta käytännöstä pidetään kiinni, ei lainsää-
24818: ten se, että 12 jäsenestä vain yksi oli nainen. dännön tavoitteena oleva tasapuolisen edustuk-
24819: OA Lehtimaja lausui kannanottonaan seuraa- sen vaatimus toteudu. Sen vuoksi vakiintunutta
24820: van. käytäntöä ei voida pitää sellaisena erityisenä
24821: Tasa-arvolain 1.3.1995 voimaan tulleen 4 §:n 1 syynä, joka oikeuttaisi poikkeamaan lain edellyt-
24822: momentin (206/95) mukaan viranomaisten tulee tämästä tasapuolisesta edustuksesta.
24823: edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ta- Se seikka, että henkilö on aikaisemmin toimi-
24824: voitteellisesti ja suunnitelmallisesti ja erityisesti nut kyseessä olevassa elimessä ja tällä tavoin
24825: muuttamalla niitä olosuhteita, jotka estävät hankkinut tehtävään liittyvää asiantuntemusta
24826: tasa-arvon toteutumista. Säännös asettaa viran- ja kokemusta, voi sitä vastoin olla erityinen syy
24827: omaisille yleisen velvollisuuden edistää tasa-ar- poiketa tasapuolisen edustuksen periaatteesta.
24828: voa siten, että miehet ja naiset voivat tasaveroi- Enemmistösukupuolta edustavan henkilön uu-
24829: sesti osallistua yhteiskunnalliseen päätöksente- delleenvalinta ei kuitenkaan OA:n mukaan saa
24830: koon. Tasa-arvon edistäminen tulee sisällyttää muodostua automaattiseksi ratkaisuksi. Mie-
24831: entistä selkeämmin myös kaikkeen valmistelu- luummin olisi pyrittävä löytämään täydennyk-
24832: työhön. seksi sellaisia vähemmistösukupuolen edustajia,
24833: Jos valtioenemmistöisellä yhtiöllä on hallinto- joilla myös on tarvittava asiantuntemus.
24834: neuvosto, tulee siinä tasa-arvolain mukaan olla
24835: Ministerin menettely
24836: tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei eri-
24837: tyisistä syistä muuta johdu. Mikäli elinten aset- Tasapuolisen edustuksen vaatimuksesta poik-
24838: tamista edeltää ehdokkaiden nimeäminen, olisi keamiseen oikeuttava erityinen syy on aina ni-
24839: miesten ja naisten tasapuolista edustusta koske- menomaisesti yksilöitävä ja siihen vetoaminen
24840: va vaatimus otettava huomioon jo ehdokasaset- on perusteltava. Kantelun tarkoittamassa ta-
24841: telussa. Jos viranomaiset pyytävät ulkopuolisia pauksessa ministeri ei ollut esittänyt sellaista eri-
24842:
24843:
24844:
24845: 291
24846: MUUT ASIAT
24847:
24848:
24849:
24850:
24851: tyistä syytä, jonka vuoksi tasa-arvolain asetta- kohti. Ministeriö olisi myös voinut pyytää edus-
24852: maa tasapuolisen edustuksen vaatimusta ei olisi kuntaryhmiltä lausunnon siitä, oliko aliedustet-
24853: voitu noudattaa hallintoneuvoston täydennys- tuna olevaa sukupuolta edustavia ehdokkaita ol-
24854: vaalin yhteydessä. Sen vuoksi OA katsoi, että lut ylipäänsä käytettävissä. Näiden lausuntojen
24855: valtiovarainministeri oli toimiessaan Suomen perusteella olisi voitu todeta ne erityiset syyt,
24856: valtion edustajana Postipankki Oy:n yhtiökoko- jotka mahdollisesti oikeuttivat poikkeamaan ta-
24857: uksessa menetellyt tasa-arvolain 4 §:n 3 momen- sapuolisen edustuksen vaatimuksesta. Koska
24858: tin vastaisesti valitessaan uusiksi jäseniksi hal- valtiovarainministeriö ei ollut osaltaan huolehti-
24859: lintoneuvostoon vain miehiä, vaikka sen kahdes- nut siitä, että tällaiset erityiset syyt olisi nimen-
24860: tatoista jäsenestä ennestään vain yksi oli edusta- omaan voitu todeta ja yksilöidä, OA katsoi, että
24861: nut naissukupuolta. OA:n mukaan olisi ollut eri- myös valtiovarainministeriö oli toiminut tasa-
24862: tyisen perusteltua odottaa, että tasa-arvolakiin arvolain 4 §:n vastaisesti.
24863: sisältyvä tasapuolisen edustuksen vaatimus olisi Menettelyn moitittavuutta arvioidessaan OA
24864: tullut valintatilanteessa huomioon otetuksi, kun otti huomioon sen, että tasa-arvolain 4 §:n 3
24865: yhtiökokous poikkesi etukäteen parlamentaari- momentti oli ollut voimassa vainvajaan kuukau-
24866: sesti valmistelluista henkilövalinnoista valitse- den ennen puheena olevaa täydennysvaalia ja
24867: malla eduskuntaryhmän nimeämän entisenjäse- henkilövalintojen valmistelu oli todennäköisesti
24868: nen tilalle kokonaan uuden henkilön. tapahtunut jo ennen lainmuutoksen voimaantu-
24869: loa. Kysymyksessä saattoi siten olla vain siirty-
24870: Ministeriön menettely mävaiheen ongelma. Saadun tiedon mukaan
24871: Tasa-arvovaltuutetun lausunnon mukaan val- käytäntöä onkin sittemmin muutettu.
24872: tiovarainministeriö ei ollut hallintoneuvoston OA saattoi käsityksensä menettelyn virheelli-
24873: täydennysvaalia valmistellessaan toiminut tasa- syydestä valtiovarainministeriön ja tuolloin mi-
24874: arvolain mukaisesti, koska se ei ollut pyrkinyt nisterinä toimineen henkilön tietoon sekä kiinnit-
24875: vaalin valmisteluvaiheessa toteuttamaan lain ti valtiovarainministeriön huomiota vastaisen
24876: tavoitteita niiden mahdollisuuksien puitteissa, varalle siihen, että valtioenemmistöisten yhtiöi-
24877: joita sillä olisi ollut käytettävinään. den hallintoelimissä tulee tasa-arvolain mukaan
24878: OA totesi, että viranomaisten on aktiivisesti olla tasapuolisesti sekä naisia että miehiä.
24879: toimittava aliedustettuna olevan sukupuolen OA Lehtimajan päätös 4.2.1998, dnro 847/4/95
24880: osuuden lisäämiseksi, kunnes tosiasiallinen tasa-
24881: arvo on toteutunut. On selvää, että valtiovarain-
24882: ministeriö ei voi sanella ehtoja eduskuntaryh- TERVEYDENHOIDON KORVAAMINEN
24883: U LKOASIAI NHALLI N NOSSA
24884: mien henkilövalinnoille. Yhtä selvää on kuiten-
24885: kin myös se, ettei ministeriö voi väistää omaa Yhdysvaltalainen lääkäri arvosteli Suomen ul-
24886: vastuutaan tasa-arvolain tavoitteiden toteutu- koasiainministeriön palveluksessa Yhdysvallois-
24887: misesta omalla hallinnonalallaan. sa olevien henkilöiden raskaudesta ja synnytyk-
24888: OA:n mielestä valtiovarainministeriön olisi sestä aiheutuvien kustannusten korvauskäytän-
24889: kantelun tarkoittamassa tapauksessa tullut pyy- töä.
24890: tää eduskuntaryhmiä nimeämään sekä mies- että Ulkoasiainministeriö oli kehottanut työnteki-
24891: naisehdokas kutakin hallintoneuvostopaikkaa jäitään synnyttämään Suomessa. Mikäli henkilö
24892:
24893:
24894: 292
24895: MUUTASIAT
24896:
24897:
24898:
24899:
24900: ei ollut tätä halunnut, ministeriö oli korvannut siihen, ettei luoda syrjiviä käytäntöjä. Lisäksi on
24901: kulut Suomen kustannustason mukaan. Tapauk- muistettava se erityinen perusoikeussuoja, joka
24902: set oli pyritty käsittelemään yksittäistapauksi- hallitusmuodon mukaan kuuluu perheelle ja lap-
24903: na, mutta lähtökohtana oli kuitenkin ollut kus- selle.
24904: tannusten säästäminen. Mikäli synnyttävälle äi- Tosin päätöksenteossa on aina otettava huo-
24905: dille olisi aiheutunut lentomatkasta terveydelli- mioon yksittäistapausten erilaisuus. Pitkään leu-
24906: nen riski, synnytyksen tapahtumista Suomessa tomatkaan saattaa sisältyä vakavia terveydelli-
24907: ei ollut vaadittu. siä riskejä. Nämä voivat tapauksesta riippuen
24908: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- asettaa reunaehtoja kustannusten säästämiselle.
24909: van. OA katsoi, ettei ollut aihetta epäillä ulko-
24910: Lain mukaan valtion virkamiesten terveyden- asiainministeriön ylittäneen sille lain mukaan
24911: huolto kustannetaan ulkomaisessa asemamaassa kuuluvaa harkintavaltaa, mutta kiinnitti kui-
24912: järjestettynä vain siihen ajankohtaan saakka tenkin ministeriön huomiota säästöharkintaa ra-
24913: kuin sen järjestämistä ulkomailla on ollut pidet- joittaviin näkökohtiin.
24914: tävä perusteltuna, edellyttäen, että terveyden- OA Lehtimajankirje 16.3.1998, dnro 2557/4/95
24915: huolto voidaanjärjestää tarkoituksenmukaisem-
24916: min Suomessa. Tässä harkinnassa on otettava
24917: huomioon sairauden laatu ja hoidosta aiheutu- EU-ASIAKIRJOJEN SAATAVUUS
24918: KANSALLISKIELILLÄ
24919: neet kokonaiskustannukset.
24920: Laki antaa ulkoasianministeriölle laajan har- Kansanedustaja arvosteli sitä, että kauppa- ja
24921: kintavallan päätettäessä asemamaassa järjeste- teollisuusministeriön eduskunnan suurelle valio-
24922: tyn terveydenhuollon kustannusten korvaami- kunnalle toimittamasta Euroopan unionin kil-
24923: sesta. Tässä tarkoituksenmukaisuusharkinnassa pailupolitiikan vertikaalisia rajoituksia käsitte-
24924: voidaan ottaa huomioon paitsi sairauden laatu levästä vihreästä kirjasta ei ollut käytettävissä
24925: myös hoidosta aiheutuneet kokonaiskustannuk- suomenkielistä käännöstä. Kantelija katsoi, ettei
24926: set ja niiden rajoittamiseen tähtäävät näkökoh- kansanedustajilla ollut mahdollisuutta muodos-
24927: dat. taa varmaa ja luotettavaa käsitystä vieraalla
24928: Päätöksenteossa on kuitenkin ennen kaikkea kielellä saadusta informaatiosta.
24929: painotettava perusoikeusnäkökohtia ja hallinto- Kauppa- ja teollisuusministeriössä oli laadittu
24930: toimintaa yleisesti ohjaavia oikeudellisia peri- vihreästä kirjasta suomeksi muistion muotoinen
24931: aatteita. Viranomaisen harkintavaltaa rajoittaa tiivistelmä, joka annettiin eduskunnalle saman-
24932: muun muassa yhdenvertaisuusperiaate. Tämä aikaisesti kuin itse asiakirja englanninkielisenä.
24933: edellyttää, ettei ketään ainakaan raskaudesta tai Tämä oli johtunut siitä, että suomenkielistä ver-
24934: synnytyksestä johtuvasta syystä saateta eri ase- siota ei vielä tuossa vaiheessa ollut. Euroopan
24935: maan terveydenhuoltokustannusten korvaami- unionin komissio oli ilmoittanut vihreän kirjan
24936: sessa. Julkinen valta on velvollinen edistämään antamisen yhteydessä, että sitä koskevat kom-
24937: sukupuolten tasa-arvoa työelämässä. Näistä mentit tuli toimittaa komissiolle tiettyyn määrä-
24938: syistä nimenomaan raskaudesta ja synnytykses- aikaan mennessä.
24939: tä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta pää- Kun vihreää kirjaa käsiteltiin eduskunnan ta-
24940: tettäessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota lousvaliokunnan kokouksessa, asia pantiin suo-
24941:
24942:
24943:
24944: 293
24945: MUUTASIAT
24946:
24947:
24948:
24949:
24950: menkielisen aineiston puuttumista koskevan nan käyttöön suomenkielinen tiivistelmä. Tämä
24951: muistutuksen johdosta pöydälle siksi, kunnes toimitettiin eduskunnalle valtiopäiväjärjestyk-
24952: vihreä kirja olisi käännetty kotimaisille kielille. sen 54 e §:ssä tarkoitettuna selvityksenä. Selvi-
24953: Kauppa- ja teollisuusministeriö toimitti kuiten- tyksen liitteeksi oheistettiin myös alkuperäinen
24954: kin asiakirjan suomenkielisen version eduskun- ED-asiakirja englanninkielisenä versiona.
24955: nalle vielä samana päivänä. Se jaettiin talousva- Kielilain mukaan hallituksen selvitykset edus-
24956: liokunnanjäsenille seuraavan päivän kokoukses- kunnalle on annettava suomeksija ruotsiksi. Sen
24957: sa. sijaan tulkinnanvaraista on, ulottuuko tämä
24958: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- vaatimus myös eduskunnalle annettavien selvi-
24959: van. tysten liitteisiin. Oikeusministeriön lausunnon
24960: Kansanedustajalla on oikeus saada myös ED- mukaan suomen ja ruotsin kieltä koskeva vaati-
24961: asioissa kaikki tarpeellinen tieto omalla äidinkie- mus ei välttämättä koskenut selvitysten liitteitä.
24962: lellään. ED -asioiden ylikansallinen luonne ja nii- Eduskunnalle annettu selvitys ei sen vieraskie-
24963: den valmistelun monikielisyys kuitenkin vai- lisestä liitteestä huolimatta ollut OA:n mielestä
24964: keuttavat kansalliskielisten versioiden oikea-ai- lainvastainen, mikäli olennainen tieto selvityk-
24965: kaista saatavuutta. Näin tullee olemaan vast- sen kohteena olleesta ED-asiasta oli onnistuttu
24966: edeskin siitä huolimatta, että suomen-ja ruotsin- sisällyttämään suomenkieliseen tiivistelmään.
24967: kielisten ED-asiakirjojen saatavuutta on nykyi- Ongelmallisena OA piti kuitenkin sitä, että selvi-
24968: sellään yleisesti ottaen pidetty kohtuullisen hy- tykseen oheistettu alkuperäisasiakirja oli ollut
24969: vänä. ainoastaan niiden kansanedustajien luettavissa,
24970: Toisaalta on kansanvallan toteutumisen kan- jotka olivat osanneet asianomaista vierasta kiel-
24971: nalta tärkeätä, että eduskunta saa ED -asioiden tä. Tämä oli ollut omiaan saattaman kansan-
24972: valmistelusta tietoa mahdollisimman varhaises- edustajat eriarvoiseen asemaan ja siten loukkaa-
24973: sa vaiheessa. Suuri valiokunta onkin painottanut maan yhdenvertaisuuden periaatetta.
24974: (SuVL 3/1995 vp.) valtioneuvoston velvollisuut- Toisaalta ei olisi ollut järkevää lykätä selvityk-
24975: ta saattaa ED-asiat oikea-aikaisesti eduskunnan sen antamista kiireeilisessä asiassa pelkästään
24976: käsiteltäväksi siten, että eduskuntaa ei missään virallisen käännöksen odottamiseksi, kun asia-
24977: olosuhteissa aseteta tapahtuneiden tosiasioiden kirjan olennaisesta sisällöstä voitiin joka tapauk-
24978: eteen sen enempää Suomen hallituksen neuvotte- sessa informoida eduskuntaa. Vieraskielisen al-
24979: lukantojen muovaamisen kuin unionissa tehtä- kuperäisasiakirj an poisjättäminen eduskunnalle
24980: vän päätöksen sisällönkään suhteen. Tästä on annetusta selvityksestä olisi tuskin sekään rat-
24981: aiheutunut valtioneuvostolle valintatilanteita: kaissut ongelmaa. Tällainen menettely olisi su-
24982: toimitetaanko eduskunnalle heti selvitys sellai- pistanut eduskunnan käyttöön saatetun tiedon
24983: sestakin ED-asiasta, jota koskevista alkupe- kokonaismäärää ja olisi myös olennaisesti hei-
24984: räisasiakirjoista ei ole vielä saatavana kansallis- kentänyt eduskunnan mahdollisuuksia kontrol-
24985: kielisiä käännöksiä, vai odotetaanko käännösten loida sille annetun kansalliskielisen selvityksen
24986: valmistumista? luotettavuutta.
24987: Kantelun tarkoittamassa asiassa ongelma rat- Oikeusministeriön mukaan ns. vihreät kirjat
24988: kaistiin niin, että vieraskielisestä asiakirjasta ovat keskusteluasiakirjoja, joissa esitetään ED :n
24989: laadittiin valtioneuvostossa laadittu eduskun- komission suunnitteleman säädöshankkeen ylei-
24990:
24991:
24992:
24993: 294
24994: MUUTASIAT
24995:
24996:
24997:
24998:
24999: siä suuntaviivoja. Vihreät kirjat ovat lähinnä OA saattoi käsityksensä tiedoksi valtioneuvos-
25000: keino kartoittaa komission suunnittelemasta ton kanslialle, ulkoasiainministeriölle, oikeusmi-
25001: hankkeesta vallitsevia näkemyksiä. Niiden nisteriölle sekä kauppa- ja teollisuusministeriöl-
25002: kääntämisestä EU:n virallisille kielille huolehti- le.
25003: vat EU:n omat toimielimet. Vihreiden kirjojen OA Lehtimajan kirje 18.3.1998, dnro 712/4/97
25004: erillinen kääntäminen Suomessa ei olisi oikeus-
25005: ministeriön mielestä välttämättä tarkoituksen-
25006: mukaista eikä edes tarpeellista, koska eduskun- TAVARA-ARPAJAISTEN TOIMEENPANO
25007: nan tiedonsaanti voidaan turvata myös kirjoitta- Kantelija epäili tavara-arpajaisten toimeenpa-
25008: malla alkuperäisasiakirjaa koskevia perusteelli- nemista koskevien lupahakemusten käsittelyn
25009: sia muistioita ja tiivistelmiä. puolueettomuutta ja katsoi, että lupakäytännöl-
25010: Vihreiden kirjojen virallisen käännöksen odot- lä rajoitetaan perusteettomasti tavara-arpajais-
25011: taminen voisi viivästyttää eduskunnalle annet- ten käytännön tehtävissä avustavien yritysten
25012: tavaa selvitystä. Näin olisi ilmeisesti käynyt täs- elinkeinon harjoittamisen vapautta. Kantelija
25013: säkin tapauksessa. Eduskuntaa oli kuitenkin py- kiinnitti erityisesti huomiota rahankeräys- ja ta-
25014: ritty informoimaan itse asiasta jo mahdollisim- vara -arpa j aislautakunnan lausun tomenettelyyn
25015: man varhaisessa vaiheessa. sekä lautakunnan jäsenten sidonnaisuuksiin.
25016: OA ei pitänyt kauppa- ja teollisuusministeriön Kantelussa oli kysymys myös Helsingin poliisi-
25017: menettelyä tässä asiassa lainvastaisena tai sillä laitoksen virkamiehen sivutoimesta Arpajaiskes-
25018: tavoin virheellisenä, että eduskunnan oikeus- kus ry:n sihteerinä.
25019: asiamiehellä olisi ollut aihetta puuttua asiaan. OA Lehtimaja esitti kannanottonaan seuraa-
25020: OA katsoi kysymyksen olevan viime kädessä van.
25021: erilaisten intressien painotuksesta ja punninnas-
25022: ta tilanteessa, missä vastakkain olivat yhtäältä Rahankeräys- ja tavara-arpajaislautakun-
25023: eduskunnan oikeus saada mahdollisimman nope-
25024: nan lausunnot
25025: asti tietoa EU -asioiden valmistelusta ja toisaalta Elinkeinon harjoittamisen vapaus on perusoi-
25026: perustuslaeissa säädetty vaatimus suomen ja keus, jota voidaan rajoittaa vain lailla. Arpajais-
25027: ruotsin kielen käytöstä eduskunnalle annettavis- ten järjestäminen oli arpajaislailla säädetty lu-
25028: sa asiakirjoissa. Kysymyksessä oli myös kansan- vanvaraiseksi toiminnaksi. Rahankeräys- ja ta-
25029: edustajien yhdenvertainen mahdollisuus osallis- vara-arpajaislautakunnan tehtävänä oli antaa
25030: tua valtiopäivätyöhön. tavara-arpajaisasioissa lausuntoja arpajaisten
25031: OA totesi, että kysymys eduskunnalle valtio- tarkoituksenmukaisuudesta yleisen edun kan-
25032: päiväjärjestyksen 54 e §:n nojalla annettavien nalta. Lopullisesti lupa-asiat ratkaistiin läänin-
25033: selvitysten liiteasiakirjojen kääntämisestä oli hallituksissa.
25034: lainsäädännön valossa toistaiseksi avoin. Oikeus- Aikaisemmin katsottiin, että suurarpajaistoi-
25035: ministeriön ja ulkoasiainministeriön lausunnois- mintaa voitiin julkisen intressin kannalta järjes-
25036: sa mainitut järjestelyt- tiivistelmien laatiminen tää riittävän luotettavasti vain jos Arpajaiskes-
25037: ja kielivaraumat- olivat yleensä riittäviä niissä kus ry suoritti arpajaisten toimeenpanoon liitty-
25038: tapauksissa, joissa täydellistä käännöstä ei välit- vätkäytännön tehtävät. Vuoden 1970 alusta voi-
25039: tömästi ollut käytettävissä. maan tulleen tavara-arpajaisasetuksen mukaan
25040:
25041:
25042:
25043: 295
25044: MUUT ASIAT
25045:
25046:
25047:
25048:
25049: yhdistyksen virallinen asema suurarpajaisten Sen jälkeen kun Arpajaiskeskus ry:n julkisoi-
25050: järjestäjänä kuitenkin poistettiin. Suurarpajais- keudellinen erityisasema oli lakannut vuonna
25051: ten tarpeellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden 1970, lainsäädännöstä ei OA:n mielestä enää saa-
25052: arvioiminen yleisen edun kannalta siirrettiin nut tukea sille tulkinnalle, että ainoastaan Arpa-
25053: Arpajaiskeskus ry:ltä ensin tavara-arpajaistoi- jaiskeskus ry:n jäsenjärjestöt olisivat olleet ylei-
25054: mikunnalle ja edelleen sittemmin perustetulle sen edun kannalta riittävän luotettavia arpajais-
25055: rahankeräys- ja tavara-arpajaislautakunnalle. ten käytännöllisiksi toimeenpanijoiksi.
25056: Arpajaislaissa ei ollut täsmällisesti määritelty Ottaen huomioon lainsäädännön tulkinnanva-
25057: tavara-arpaJaistoiminnan luvanvaraisuuden raisuuden, lautakunnan esittämät harkintape-
25058: ulottuvuutta eli voitiinko tämän katsoa ulottu- rusteet ja käytännöllisiksi toimeenpanijoiksi esi-
25059: van myös arpajaisten käytännönjärjestämisessä tettyjen toistaiseksi vähäisen määrän OA ei kui-
25060: mukana oleviin tahoihin. Tulkintavaikeuksia ai- tenkaan katsonut rahankeräys- ja tavara-arpa-
25061: heutti se, ettei "käytännöllisen toimeenpanijan" jaislautakunnan ylittäneen harkintavaltaansa
25062: käsitettä ollut laissa määritelty. Epäselvyyttä oli lausuntoja antaessaan. OA korosti, että luvanva-
25063: syntynyt myös siitä, oliko ainoastaan rahankerä- raisen arpajaistoiminnan rajat tulisi kaikilta osil-
25064: ys- ja tavara-arpajaislautakunnalla oikeus mää- ta määritellä arpajaislaissa. Sääntelyn pitäisi ko-
25065: rätä käytännöllinen toimeenpanija vai oliko lää- konaisuudessaan olla mahdollisimman selkeätä,
25066: ninhallituksella tässäkin suhteessa itsenäinen jotta voitaisiin varmistaa ennustettava ja yh-
25067: harkinta valta. denvertainen kohtelu kaikille osapuolille.
25068: Selvityksen mukaan rahankeräys- ja tavara-
25069: arpajaislautakunta oli kuitenkin lausunnoissaan Rahankeräys- ja tavara-arpajaislauta-
25070: puoltanut suurarpajaisten käytännöllisiksi toi-
25071: kunnan jäsenen esteellisyys
25072: meenpanijoiksi vain Arpajaiskeskus ry:n jäsen- Rahankeräys- ja tavara-arpajaislautakunnan
25073: järjestöjä. Lautakunta oli perustellut tätä sillä, yksi jäsen, jonka valtioneuvosto oli nimittänyt
25074: että käytännölliseksi toimeenpanijaksi haluttiin puolueiden asettamista ehdokkaista, toimi Arpa-
25075: hyväksyä vain sääntöjensä mukaan yleishyödyl- jaiskeskus ry:n jäsenjärjestön palveluksessa
25076: listä toimintaa harjoittavia yhteisöjä, jotka eivät myyntipäällikkönä. Hänet oli valittu edusta-
25077: jakaneet "osinkoa" jäsenilleen tai osakkailleen. maan rahankeräys- ja tavara-arpajaisasetuksen
25078: Tämän katsottiin parhaiten takaavan arpajais- l §:ssä vaadittua "aatteelliseen toimintaan pe-
25079: lainsäädännön periaatteiden toteutumisen eli rehtyneisyyttä".
25080: tuoton ohjautumisen yleishyödyllisiin tarkoi- Lautakunnan kokoonpanossa oli OA:n mu-
25081: tuksiin. kaan ilmeisesti pyritty jo ennakolta ottamaan
25082: Lautakunnalla oli joka tapauksessa laaja har- huomioon, että aatteelliseen toimintaan pereh-
25083: kintavalta sen suhteen, oliko arpajaisten käytän- tyneillä asiantuntijajäsenillä saattoi olla tiettyjä
25084: nölliseksi toimeenpanijaksi esitetty yhteisö ylei- intressikytköksiä. Tässä asetelmassa asiantunti-
25085: sen edun kannalta riittävän luotettava tähän jajäsenten henkilökohtaista esteellisyyttä ei voi-
25086: tehtävään. Harkintavaltaa ohjasivat luonnolli- tu arvioida yhtä ankarasti kuin virkamiesten
25087: sesti yleiset hallinto-oikeudelliset periaatteet eli kohdalla. lntressikytkökset eivät kuitenkaan
25088: yhdenvertaisuus, objektiivisuus, tarkoitussidon- saaneet horjuttaa lautakunnan sisäistä tasapai-
25089: naisuus ja suhteellisuus. noa, jota sen henkilökokoonpanoa koskevalla
25090:
25091:
25092:
25093: 296
25094: MUUT ASIAT
25095:
25096:
25097:
25098:
25099: säännöksellä oli pyritty turvaamaan. Juuri tämä teerinä toimiessaan hän oli ilmoittanut yhteys-
25100: tasapaino nähtiin takuuna siitä, että lautakun- tiedoikseen virkapaikkansa osoitteen.
25101: nan antamassa lausunnossa erisuuntaiset näke- OA totesi, että valtion virkamiehen ei tulisi
25102: mykset lopulta tasoittuvat ja että lausunto siten käyttää virka-asemaansa hyväkseen, kun hän
25103: kokonaisuutena edusti hallintotoiminnalta vaa- hoiti paikallista sivutointa. Virkapaikan osoit-
25104: dittavaa objektiivisuutta. teen ilmoittaminen ei ollut asianmukaista. Tämä
25105: Asiaa oli kuitenkin mahdollista tulkita myös oli omiaan antamaan ulkopuolisille sen kuvan,
25106: toisin. Kun kysymyksessä oli laajaan tarkoituk- että sivutointa koskevat yhteydenotot olivat
25107: senmukaisuusharkintaan perustuvasta lausun- mahdollisia myös virka-aikana ja että virkamies
25108: nosta, ihmisten luottamusta hallinnon puolueet- voi siten käyttää virka-aikaa myös sivutoimensa
25109: tomuuteen ei voitu varmistaa arvioimalla asiaa hoitamiseen.
25110: pelkästään lautakunnan työn lopputuloksen Lisäksi nimenomaan poliisilaitoksen osoitteen
25111: valossa. Lisäksi lausunto jouduttiin antamaan käyttäminen loi tässä tapauksessa ulkopuolisille
25112: asiasta, missä luvanvaraisen toiminnan ulottu- sen virheellisen kuvan, että Arpajaiskeskus ry
25113: vuus oli epäselvä. Uskottavan käsittelyn varmis- liittyi jollakin tavoin arpajaisten viralliseen val-
25114: tamiseksi piti silloin ottaa huomioon myös lauta- vontaan.
25115: kunnan jäsenten omakohtaiset kytkökset. OA saattoi tämän käsityksensä Helsingin polii-
25116: Esteellisyyssäännösten tarkoituksena oli suo- silaitoksen ja asianomaisen virkamiehen tietoon.
25117: jata ihmisten luottamusta hallintoasioita käsit- OA Lehtimajan päätös 19.3.1998, dnro 1207/4/
25118: televien henkilöiden puolueettomuuteen estä- 97
25119: mällä mahdollisten ulkopuolisten intressien vai-
25120: kutus hallintotoimintaan. Lautakunnan jäsenen
25121: sidos yhteisöön, jonka lautakunta oli hyväksy- JHTT-LAUTAKUNNAN JÄSENTEN
25122: ESTEELLISYYS
25123: nyt arpajaisten käytännölliseksi toimeenpani-
25124: jaksi, saattoi vaarantaa luottamuksen lautakun- J ulkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslau-
25125: nanjäsenen puolueettomuuteen ja aiheuttaa hal- takunta (JHTT-lautakunta) oli hylännyt kante-
25126: lintomenettelylain 10 §:n 1 momentin 6 kohdassa lijan hakemuksen julkishallinnon ja -talouden
25127: tarkoitetun esteellisyyden. OA:n mielestä ei ollut tilintarkastajan tutkintoon (JHTT-tutkintoon)
25128: asianmukaista, että arpajaislupa-asioita lauta- osallistumisesta. Kaksi JHTT-lautakunnan jä-
25129: kunnan jäsenenä käsitteli tällainen henkilö. sentä toimivat samalla Suomen Kuntaliiton
25130: OA saattoi nämä käsityksensä rahankeräys- ja omistaman tilintarkastusyhtiön hallituksen jä-
25131: tavara-arpajaislautakunnan sekä sisäasiainmi- seninä, toinen myös sen toimitusjohtajana.
25132: nisteriön tietoon ja vastaisen varalle huomioon Kan telij a katsoi näidenjäsenten olleen esteelli-
25133: otettaviksi. siä käsittelemään, ei vain kyseisen tilintarkastus-
25134: yhtiön työntekijöiden vaan myös yhtiön potenti-
25135: Poliisilaitoksen virkamies Arpajaiskeskus aalisten kilpailijoiden hakemuksia JHTT-tut-
25136: ry:n sihteerinä kintoon osallistumiseksi. Rajoitettaessa tutkin-
25137: Helsingin poliisilaitoksen toimistosihteeri oli toon osallistuvien määrää rajoitetaan samalla
25138: työnantajansa luvalla toiminut Arpajaiskeskus markkinoilla toimivien tilintarkastajien määrää,
25139: ry:n sivutoimisena sihteerinä. Lautakunnan sih- mikä taas oli kantelijoiden mukaan omiaan vah-
25140:
25141:
25142:
25143: 297
25144: MUUTASIAT
25145:
25146:
25147:
25148:
25149: vistamaan lautakunnan jäsenten edustaman ti- tarkoituksena on suojata ihmisten luottamusta
25150: lintarkastusyhtiön omaa kilpailuasemaa. hallintoasioita käsittelevien henkilöiden puolu-
25151: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- eettomuuteen estämällä mahdollisten ulkopuo-
25152: van. listen intressien vaikutus hallintotoimintaan.
25153: JHTT -lautakunnan kokoonpanon sääntelyssä Voimakas sidonnaisuus yhteen tilintarkastusta
25154: on pyritty takaamaan vankka kokemus julkises- harjoittavaan yhtiöön voi vaarantaa luottamuk-
25155: ta hallinnosta ja julkistalouden tilintarkastuk- sen tällaisen lautakunnan jäsenen puolueetto-
25156: sesta. Lautakunnan jäsenistä kolme on lain mu- muuteen ja aiheuttaa samalla hallintomenettely-
25157: kaan määrättävä kuntien keskusjärjestöjen esi- lain 10 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun
25158: tyksestä. esteellisyyden, silloinkin, kun kysymyksessä ei
25159: JHTT-järjestelmä ei ole pelkkä tutkintojärjes- ole saman lainkohdan 5 kohdassa tarkoitettu ns.
25160: telmä. Koska JHTT -tutkinto on edellytyksenä yhteisöjäävi. Tästä syystä ei ollut asianmukais-
25161: kunnan tilintarkastajana toimimiselle, kysymys ta, että Kuntaliiton omistamaa tilintarkastusyh-
25162: on myös elinkeinolupa-asiasta. JHTT-lautakun- tiötä edustaneet henkilöt olivat JHTT -lautakun-
25163: ta käyttää julkista valtaa päättäessään JHTT- nan jäseninä osallistuneet päätöksentekoon, joka
25164: tutkintoon pääsystä ja tutkintosuorituksen hy- oli koskenut oikeutta osallistua JHTT-tutkin-
25165: väksymisestä. JHTT-tutkinnon hyväksytty toon ja tutkintosuoritusten hyväksymistä.
25166: suorittaminen on lakisääteisenä pätevyysvaati- Kun heidän ei kuitenkaan ollut edes väitetty
25167: muksena kunnallisiin tilintarkastustehtäviin. tosiasiallisesti menetelleen kantelijan tapaukses-
25168: Näiden palvelujen tarjoaminen on myös Kunta- sa puolueellisesti ja kun heidän jäsenyyttään lau-
25169: liiton omistaman tilintarkastusyhtiön pääasialli- takunnassa oli voitu perustella myös tehtävän
25170: sena toimialana. vaatimalla erityisellä asiantuntemuksella, OA ei
25171: Kun JHTT-tutkintoon hyväksyminen rinnas- katsonut tässä tapauksessa menetellyn sillä ta-
25172: tuu tosiasiallisesti elinkeinoluvan myöntämi- voin virheellisesti, että oikeusasiamiehen olisi
25173: seen, ei voida pitää asianmukaisena, että JHTT- tullut puuttua asiaan. OA kiinnitti kuitenkin
25174: lautakunnassa on edustettuina yhden alalla toi- yleisellä tasolla huomiota JHTT-lautakunnan
25175: mivan kaupallisen yrityksen johto- ja toimihen- jäseniltä vaadittavaan puolueettomuuteen.
25176: kilöitä. JHTT -lautakunnan jäseninä he joutuvat OA saattoi käsityksensä valtiovarainministe-
25177: ratkaisemaan myös mainitun yrityksen julkis- riön ja JHTT-lautakunnan tietoon ja vastaisen
25178: hallinnon tilintarkastusmarkkinoilla toimivien varalle huomioon otettavaksi.
25179: potentiaalisten kilpailijoiden tai näiden työnte- OA Lehtimajan päätös 26.6.1998, dnro 1454/4/
25180: kijöiden hakemuksia päästä osallistumaan 96
25181: JHTT-tutkintoon. Tämä ei anna uskottavaa ku-
25182: vaa JHTT-lautakunnan käyttämän harkinta-
25183: vallan puolueettomuudesta. Ratkaisevaa ei ole AVOIMUUS JA KUULEMINEN SÄÄDÖS-
25184: VALMISTELUSSA
25185: pelkästään se, että lautakunta tosiasiallisesti toi-
25186: mii ja itse tuntee toimivansa puolueettomasti, Hallituksen esityksessä oikeusapulaiksi ja sii-
25187: vaan myös se, miltä lautakunnan toiminta näyt- hen liittyväksi lainsäädännöksi (HE 132/1997
25188: tää ulospäin. vp.)samoin kuin sitä edeltäneessä komiteamie-
25189: Hallintomenettelylain esteellisyyssäännösten tinnössä (KM 1997:1) esitettiin, että julkista oi-
25190:
25191:
25192:
25193: 298
25194: MUUTASIAT
25195:
25196:
25197:
25198:
25199: keusapua saavalle voitaisiin tuomioistuimessa kään sellaiseen yhdistykseen, jonka edustavuus
25200: käsiteltävässä asiassa määrätä avustajaksi ai- olisi ollut riittävä.
25201: noastaan oikeusavustaja tai asianajaja. Vain eri- Ministeriön antamasta selvityksestä ilmeni,
25202: tyisestä syystä avustajaksi voitaisiin määrätä että lainsäädäntöhankkeesta oli pyydetty lau-
25203: muu oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorit- sunto Suomen Lakimiesliitolta. Kun puheena
25204: tanut henkilö. Ehdotus olisi toteutuessaan mer- olevat lakimiehet voivat olla ja todennäköisesti
25205: kinnyt muutosta voimassa olleeseen järjestel- monet olivatkin jäseninä Suomen Lakimiesliiton
25206: mään, jonka mukaan maksuUoman oikeuden- jäsenyhdistyksissä, OA katsoi, että heitä oli siten
25207: käynnin saaneelle voitiin pääsääntöisesti määrätä ainakin välillisesti kuultu.
25208: avustajaksi myös muu lakimies kuin asianajaja. Muutoin hallituksen esityksen valmistelu oli
25209: Kantelija katsoi, että hallituksen esitystä oli OA:n mielestä ollut riittävän avointa. Hallituk-
25210: valmisteltu julkisuudelta piilossa, ja huomautti, sen esityksen antamista oli edeltänyt komitea-
25211: että lainvalmistelussa ei ollut kuultu asianajotoi- vaihe. Oikeusministeriö oli pyytänyt komitean
25212: mintaa harjoittavia mutta Suomen Asianajaja- mietinnöstä lausuntoja tai varannut tilaisuuksia
25213: liittoon kuulumattomia lakimiehiä. lausuntojen antamiseen varsin laajasti. Saaduis-
25214: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- ta lausunnoista oikeusministeriö oli laatinut tii-
25215: van. vistelmän. Jatkovalmistelun tuloksena synty-
25216: Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön neestä luonnoksesta hallituksen esitykseksi oi-
25217: mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen keusministeriö oli vielä pyytänyt vielä erikseen
25218: toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koske- lausunnot. Oikeusministeriö oli myös tiedotta-
25219: vaan päätöksentekoon. Avoimuus ja kuuleminen nut hankkeesta mm. komiteamietinnön luovut-
25220: ovat myös säädösvalmistelussa olennaisesti oi- tamisen yhteydessä.
25221: keusvaltioon ja demokratiaan liittyviä periaat- Oikeusministeriö oli käyttänyt sille kuuluvaa
25222: teita. Kansalaisilla ja elinkeinonharjoittajilla on harkintavaltaa päättäessään niistä tahoista, joil-
25223: oikeus saada tietää heidän toimintaansa vaikut- ta pyydettiin lausunto tai joille varattiin tilai-
25224: tavan lainsäädännön valmistelusta. Heille on suus lausunnon antamiseen. OA:n mielestä ei ol-
25225: myös riittävän aikaisessa vaiheessa varattava lut perusteita epäillä, että ministeriö olisi käyttä-
25226: tilaisuus ilmaista käsityksensä tällaisista ehdo- nyt tätä harkintavaltaa lainvastaisesti tai vir-
25227: tuksista sekä arvionsa ehdotuksen todennäköi- heellisesti.
25228: sistä vaikutuksista heidän omaan toimintaansa. OA Lehtimajan päätös 13.8.1998, dnrot 2095
25229: Komiteamietinnössä ja hallituksen esityksessä ja 2113/4/97
25230: ehdotettu lainsäädäntömuutos olisi koskenut
25231: huomattavaa lakimiesryhmää ja oletettavasti
25232: vaikuttanut merkittävästi näiden lakimiesten TULLIASEMALLA TARKASTETTAVIEN
25233: ODOTUSTILA
25234: toimintaan oikeudenkäyntiavustajina. Siten oli-
25235: si periaatteessa ollut asianmukaista kuulla sää- Kantelija arvosteli sitä, että Vaalimaan tulli-
25236: dösvalmistelun aikana myös tätä lakimiesryh- asemalla tarkastettavien henkilöiden odotustila-
25237: mää edustavaa tahoa. Kuuleminen olisi kuiten- na oli lasiseinäinen koppi, jonka ohitse maahan
25238: kin ollut käytännössä hankalaa, kun puheena tuleva liikenne kulki.
25239: olevat lakimiehet eivät tuolloin kuuluneet mihin- Tullihallituksen mukaan järjestely johtui tulli-
25240:
25241:
25242:
25243: 299
25244: MUUT ASIAT
25245:
25246:
25247:
25248:
25249: aseman tilan ja valvontahenkilöstön puutteesta. kaan - voinut sinänsä loukata ihmisoikeussopi-
25250: Putkan ohella kyseinen lasiseinäinen tila oli tulli- musta vaan vasta säännöksen sellainen sovelta-
25251: asemalla ainoa tila, jossa voitiin valvoa, ettei minen, jonka konkreettinen lopputulos oli risti-
25252: asiakas poistunut asian selvittämisen ollessa kes- riidassa sopimusmääräysten kanssa. Kirkkoher-
25253: ken. ran tapauksessa tuomiokapituli oli myöntänyt
25254: Tullihallituksen mukaan lasiseinät olisi ollut hänelle vapautuksen asumisvelvollisuudesta, jo-
25255: mahdollista peittää esimerkiksi sälekaihtimin. ten sopimusrikkomuksesta ei hänen kohdallaan
25256: Syyksi siihen, että näin ei ole menetelty, ilmoitet- voinut olla kysymys.
25257: tiin valvonnan tarpeen lisääntyminen, koska Sitä paitsi ihmisoikeussopimuksessa turvattu
25258: odotustilaan ei tällöin olisi ollut suoraa näköyh- asuinpaikan valinnan oikeus ei ole ehdoton, vaan
25259: teyttä asiakaspalvelutiskiltä. se sallii tietyin edellytyksin valinnan vapauden
25260: OA Lehtimaja viittasi ns. vähimmän haitan ja rajoituksia. Kirkkolain asumisvelvollisuutta
25261: hienotunteisuuden periaatteisiin. Niistä johtuu, koskeva sääntely täytti OA:n mielestä nämä ra-
25262: että tutkinnan kohteita pitäisi suojata kiusalli- joituksille asetetut edellytykset. Asumisvelvolli-
25263: selta julkisuudelta. Toimenpiteiden kohteina ole- suudesta on säädetty kirkkoherran tavoitetta-
25264: via henkilöitä tulisi kohdella niin, etteivät he vuuden turvaamiseksi, mikä taas on kirkkoher-
25265: aiheettomasti joutuisi ulkopuolisten uteliaisuu- ran viran palveluluonne ja seurakuntalaisten oi-
25266: den ja epäluulon alaisiksi. Siksi myös odotustila- keutetut tarpeet huomioon ottaen luonnollinen
25267: järjestelyissä tulisi noudattaa hienotunteisuus- pyrkimys.
25268: periaatetta. Odotustilat pitäisi suojata, mikäli Toisaalta OA korosti, että asuinpaikan valin-
25269: mahdollista, sillä tavoin, että niissä olevat henki- taa koskevia perus- ja ihmisoikeussäännöksiä ra-
25270: löt eivät joutuisi ohi kulkevien matkustajien kat- joittavana kirkkolain asumispakkosäännöstä on
25271: seiden kohteeksi. OA saattoi tämän käsityksensä käytännössä tulkittava perusoikeusmyönteisesti
25272: tullihallituksen ja Vaalimaan tulliaseman tie- eli suppeasti. Saadun selvityksen mukaan asu-
25273: toon. misvelvollisuudesta olikin myönnetty joustavas-
25274: OA Lehtimajan päätös 31.8.1998, dnro 133/4/ ti vapautuksia niissä tapauksissa, joissa viran
25275: 98 asianmukaisen hoitamisen ei ollut katsottu vaa-
25276: tivan viranhaltijan asumista virka-asunnossa.
25277:
25278:
25279: PAPIN ASUMISVELVOLLISUUS JA Nimikirjamerkintä
25280: KURINPITORANGAISTUKSEN
25281: MERKITSEMINEN Kirkkoherra kanteli myös siitä, että Kuopion
25282: tuomiokapitulin notaari oli merkinnyt lainvoi-
25283: Papin asumisvelvollisuus maa vailla olleen kurinpitorangaistuksen hänen
25284: Kirkkoherra katsoi, että papin asumisvelvolli- nimikirjatietoihinsa. Kirkkoherra katsoi tämän
25285: suutta virka-asunnossa koskeva kirkkolain sään- olevan ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopi-
25286: nös loukkasi Euroopan ihmisoikeussopimuksessa muksen kanssa.
25287: jokaiselle turvattua oikeutta valita vapaasti Tuomiokapituli viittasi nimikirjalain ja -ase-
25288: asuinpaikkansa. tuksen säännöksiin, joissa velvoitettiin merkitse-
25289: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan, ettei mään myös lainvoimaa vailla oleva rangaistus
25290: pelkkä lain säännös- ainakaan pääsäännön mu- nimikirjaan. Lainvoimaisuuden merkitseruisestä
25291:
25292:
25293: 300
25294: MUUTASIAT
25295:
25296:
25297:
25298:
25299: ei ollut erikseen mainittu. Asetuksessa ja kirkko-
25300: Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin
25301: hallituksen yleiskirjeessä oli kielletty tekemästä
25302: 1.10.1998 antaman ilmoituksen mukaan se on esit-
25303: nimikirjaan siihen kuulumattomia merkintöjä.
25304: tänyt kirkkohallitukselle nimikirjaohjeidensa tar-
25305: Tästä tuomiokapituli päätteli, ettei sillä ollut
25306: kentamista siten, että rangaistuksesta nimikirjaan
25307: edes oikeutta merkitä lainvoimaa koskevaa tie-
25308: merkittäviin tietoihin lisättäisiin tieto myös ran-
25309: toa näkyviin.
25310: gaistuksen lainvoimaisuudesta.
25311: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa-
25312: van.
25313: Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvattu
25314: OIKEUSASIAMIEHEN TOIMIVALTA
25315: syyttömyysoletuksen periaate ei tarkoita ainoas- YKSITYISOIKEUDELLISESSA
25316: taan sitä, että syyttäjän on rikosasiassa pystyt- SOPIMUSSUHTEESSA
25317: tävä näyttämään toteen rikossyyte, vaan myös
25318: Kantelija arvosteli Valtion teknillisen tutki-
25319: sitä, ettei ketään saa kohdella rikokseen syyllise-
25320: muskeskuksen (VTT) menettelyä erään proto-
25321: nä ennen syyllisyyden lopullisesti vahvistavaa
25322: tyyppilaitteen rakentamisesta solmitun sopi-
25323: oikeuden tuomiota. Lainvoimaa vailla olevan
25324: muksen toimeenpanossa.
25325: kurinpitorangaistuksen merkitseminen nimikir-
25326: OA Lehtimaja totesi oikeusasiamiehen toimi-
25327: jaan ei ole sinänsä ongelmallista, mutta olennais-
25328: vallan osalta kannanottonaan seuraavan.
25329: ta on se, että nimikirjamerkinnästä käy ilmi lain-
25330: Oikeusasiamies on toimivaltainen tutkimaan
25331: voimaisuuden puuttuminen. Tämä on asian-
25332: julkisyhteisön menettelyä myös yksityisoikeu-
25333: omaisen oikeusturvan kannalta tärkeä tieto.
25334: dellisessa sopimussuhteessa. Hän voi puuttua
25335: Syyttömyysoletuksen periaate korostaa tämän
25336: asiaan kuitenkin yleensä vain niissä tapauksissa,
25337: tiedon näkyvää ilmoittamista erityisesti sellaisis-
25338: joissa kysymys on julkisen vallan väärinkäytös-
25339: sa yhteyksissä, joissa on vaara rikoksesta syyte-
25340: tä, esimerkiksi silloin, kun sopimussuhteessa py-
25341: tyn kielteiseen leimautumiseen. Nimikirja on yk-
25342: ritään käyttämään hyväksi julkisyhteisöä edus-
25343: silön maineen ja kunnian kannalta tärkeä tiedos-
25344: tavan henkilön virkamiesasemaa tai julkisoikeu-
25345: to.
25346: dellisen osapuolen vaikutusmahdollisuuksia.
25347: OA:n mukaan nimikirjalain perus- ja ihmisoi-
25348: Sama koskee tilannetta, jossa virkamiesasemaan
25349: keusmyönteinen tulkinta edellytti, että nimikir-
25350: liittyvää tietoa tai sen mukanaan tuomaa julkis-
25351: jamerkinnästä käy selvästi ilmi, oliko kurinpito-
25352: ta luottamusta käytetään hyväksi johtamalla
25353: rangaistus saanut lainvoiman vai ei. Asetuksella
25354: vastapuolta harhaan julkisyhteisön toimista tai
25355: tai muilla lakia alemmanasteisilla soveltamisoh-
25356: mahdollisuuksista. Itse sopimusehtojen tulkinta
25357: jeilla kuten kirkkohallituksen yleiskirjeellä ei
25358: ei kuitenkaan kuulu oikeusasiamiehelle vaan vii-
25359: voitu syrjäyttää Euroopan ihmisoikeussopimuk-
25360: me kädessä tuomioistuimelle riita-asiana ratkais-
25361: sen veivoittavia sopimusmääräyksiä.
25362: tavaksi.
25363: OA saattoi käsityksensä Kuopion tuomiokapi-
25364: OA Lehtimajan päätös 9.9.1998, dnro 863/4/96
25365: tulin nimikirjakäytännön virheellisyydesta kirk-
25366: kohallituksen ja tuomiokapitulin tietoon. Tuo-
25367: miokapitulin tuli ilmoittaa oikeusasiamiehelle
25368: VIRKOJEN TÄYTIÄMINEN
25369: 31.10.1998 mennessä, mihin toimenpiteisiin se oli
25370: ryhtynyt OA:n kannanoton johdosta. Kantelija kertoi, että Geologian tutkimuskes-
25371: OA Lehtimajan päätös 8.9.1998, dnro 767/4/97 kuksessa oli usean vuoden ajan täytetty virkoja
25372:
25373: 301
25374: MUUTASIAT
25375:
25376:
25377:
25378:
25379: pitkillä väliaikaisilla määräyksillä sekä eräitä kuului osana myös tehokas ja julkinen hakume-
25380: vakinaisia virkoja ilman julkista hakua. nettely.
25381: Asiassa hankitun selvityksen nojalla AOA AOA Paunion päätös 15.10.1998, dnro 2662/4/
25382: Paunio lausui kannanottonaan, että virkojen 96
25383: täyttö väliaikaisjärjestelyin oli jatkunut tutki-
25384: muskeskuksessa huomattavan pitkään. Kun kui-
25385: tenkin otettiin huomioon tutkimuskeskuksessa ENNAKKOÄÄNESTYSMAHDOLLISUUS
25386: ULKOMAILLA KUNNALLISVAALEISSA
25387: samalla meneillään ollut organisaatiouudistus,
25388: tutkimuskeskus ei ollut menetellyt asiassa lain- Kantelija kertoi olleensa työssä Egyptissä vuo-
25389: vastaisesti. AOA korosti kuitenkin, että virka- den 1996 kunnallisvaalien aikana. Hän arvosteli
25390: mieslain tarkoituksena ei ollut, että virkoja täy- sitä, ettei Suomen Kairon suurlähetystössä ollut
25391: tettiin määräajaksi toistuvasti ja runsaasti, vaan järjestetty mahdollisuutta ennakkoäänestyk-
25392: menettelyä tuli käyttää ainoastaan rajoitetusti seen.
25393: ja niissä yksittäisissä tapauksissa, joissa menet- OA Lehtimaja lausui kannanottonaan seuraa-
25394: telyyn oli olemassa perusteltu syy. van.
25395: Selvityksen mukaan eräät uuden organisaatio- Perusoikeusuudistuksen yhteydessä vuonna
25396: rakenteen mukaiset vakinaiset virat julistettiin 1995 turvattiin kunnallinen äänioikeus ihmisten
25397: haettavaksi siten, että hakuilmoitukset olivat perusoikeutena. Oikeusministeriön asiana oli
25398: esillä vain tutkimuskeskuksen ilmoitustauluilla. huolehtia, että tämä perusoikeus jo vuoden 1996
25399: AOA lausui tältä osalta kannanottonaan, että kunnallisvaalien yhteydessä toteutui.
25400: nimittäminen vakinaisiin virkoihin voi tapahtua Oikeusministeriön lausunnossa kuitenkin to-
25401: vain haettavaksi julistamismenettelyn kautta, dettiin, että ennakkoäänestyksen järjestäminen
25402: mihin puolestaan tulisi sisältyä tehokas ja julki- ulkomailla oli ollut "teknisesti hankalaa" ja ettei
25403: nen hakuilmoitus. Juuri mahdollisimman ylei- äänioikeuden käyttäminen vaaleissa sitä paitsi
25404: sesti tiedotettu hakuilmoitus takaa virkojen ollut pakollista. OA:n mielestä tämä perustelu ei
25405: täyttämisen julkisuuden ja samalla sen, että kuitenkaan oikeuttanut laiminlyömään kunnal-
25406: kaikki kysymykseen tulevat hakijat saavat asi- lisen äänioikeuden tehokasta toteuttamista. Ky-
25407: asta tiedon. symys oli tältä osin perusoikeudesta, jonka toteu-
25408: AOA lausui käsityksenään, että tutkimuskes- tumisen turvaaminen on hallitusmuodon 16 a §:n
25409: kuksen olisi ollut perusteltua julkistaa hakuil- mukaan julkisen vallan erityisenä velvollisuute-
25410: moitukset vakinaisiin virkoihin tapahtunutta na.
25411: laajemmin. Hän katsoi kuitenkin, että keskus ei OA ei myöskään pitänyt asianmukaisena, että
25412: ollut menetellyt lainvastaisesti, kun otettiin huo- oikeusministeriö tässä yhteydessä vetosi äänioi-
25413: mioon sen menettelylleen esittämät perusteet, keuden käyttämisen vapaaehtoisuuteen. Halli-
25414: mm. sen, että vaadittava asiantuntemus tällä tusmuodon ll §:n 3 momentin mukaan julkisen
25415: alalla oli parhaiten hankittavissa tutkimuskes- vallan tehtävänä on nimenomaan edistää yksilön
25416: kuksen palveluksessa. AOA tyytyi kiinnittä- mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen
25417: mään huomiota siihen, että hyvän hallinnon toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koske-
25418: vaatimukset edellyttävät mahdollisimman vaan päätöksentekoon. Jollei julkinen valta tur-
25419: avointa ja julkista virkojen täyttämistä, mihin vaa äänioikeutetuille edes tehokasta mahdolli-
25420:
25421:
25422:
25423: 302
25424: MUUTASIAT
25425:
25426:
25427:
25428:
25429: suutta äänioikeuden käyttämiseen, vapaaehtoi- pimuksen 17 artiklaan, jonka mukaan kenen-
25430: suus jää näennäiseksi. Tästä kärsii viime kädessä kään kirjeenvaihtoon ei saa puuttua mielivaltai-
25431: kansanvaltainen järjestelmämme. sesti tai laittomasti sekä Euroopan ihmisoikeus-
25432: Epäkohta on nyttemmin 8.10.1998 voimaan sopimuksen 8 artiklaan, jonka mukaan jokaisella
25433: tulleella uudella vaalilailla (714/98) korjattu. OA on oikeus nauttia kirjeenvaihtoansa kohdistuvaa
25434: kiinnitti oikeusministeriön huomiota kunnalli- kunnioitusta.
25435: sen äänioikeuden tehokkaaseen turvaamiseen. AOA kiinnitti huomiota myös holhouslakiin
25436: Tämä edellytti, että ennakkoäänestyspaikkoja vuonna 1995 lisättyyn 35 a §:ään. Sen mukaan
25437: on myös ulkomailla vastedes käytännössä riittä- holhoojalla on oikeus avata ilman holhottavan
25438: västi. suostumusta sellaisia holhottavalle saapuneita
25439: OA Lehtimajan kirje 19.11.1998, dnro 2452/4/ kirjeitä, joiden voidaan lähettäjän nimen tai
25440: 96 muun erityisen seikan perusteella päätellä koske-
25441: van asiaa, josta holhoojan tulee huolehtia. Lain
25442: 70 §:n 2 momentin mukaan myös uskotun miehen
25443: YKSITYISEN KIRJEEN AVAAMINEN
25444: toimeen nähden on noudatettava mitä holhouk-
25445: Kantelu kohdistui Lappeenrannan holhous- sesta on säädetty. Siten mainitut 35 a §:n sään-
25446: lautakunnan puheenjohtajan ja sihteerin menet- nökset oikeudesta avata kirje ovat samoin edelly-
25447: telyyn. He avasivat suljetun kirjeen, joka oli tyksin sovellettavissa myös uskottuun mieheen.
25448: osoitettu henkilölle, jolle käräjäoikeus oli mää- AOA:n käsityksen mukaan Suomen voimassa
25449: rännyt uskotun miehen. Kirjeen päällä olleen olevasta lainsäädännöstä ei löydy perusteita,
25450: tekstin mukaan kirje sisälsi henkilön laatiman joka oikeuttaisi holhouslautakunnan tai sen pu-
25451: testamentin. Kantelijan mielestä lautakunnan heenjohtajan taikka sihteerin avaamaan sellai-
25452: puheenjohtajalla ja sihteerillä ei ollut holhous- sen henkilön kirjeen, jolle oikeus oli määrännyt
25453: lain nojalla oikeutta avata kirjettä. uskotun miehen. Lautakunnalle laissa myönne-
25454: Holhouslautakunnan puheenjohtaja perusteli tyistä toimivaltuuksista ei hänen mielestään voi-
25455: päätöstään neuvoa lautakunnan sihteeriä avaa- da johtaa tuollaista oikeutta. Päinvastoin tuol-
25456: maan kirje sillä, että näin haluttiin estää testa- laisen valtuuden pitäisi olla määritelty laissa hy-
25457: mentin hävittäminen. Myös lautakunnan sihtee- vin täsmällisesti.
25458: ri perusteli toimiaan pyrkimyksellä estää testa- Kyseisessä tapauksessa ei edes uskotulla mie-
25459: mentin hävittäminen. Hän viittasi myös testa- hellä ollut oikeutta avata kirjettä. Tämä oli pää-
25460: mentin tekijän etuun ja totesi, että kun laillisuus teltävissä siitä, että holhouslain muutosta koske-
25461: ja oikeudenmukaisuus ovat ristiriidassa keske- neessa hallituksen esityksessä 16/1995 vp. koros-
25462: nään, tulee oikeudenmukaisuus ottaa ensiksi tettiin nimenomaisesti, että oikeus kirjeiden
25463: huomioon. avaamiseen oli tarkoitus rajata koskemaan vain
25464: AOA Paunio viittasi ratkaisussaan hallitus- sellaisia kirjeitä, joiden voitiin lähettäjän nimen
25465: muodon 8 §:n 2 momenttiin, jonka mukaan kir- tai muun erityisen seikan nojalla päätellä koske-
25466: jesalaisuus on loukkaamaton. Tällä suojataan van asiaa, josta holhoojan tai uskotun miehen
25467: sekä kirjeen lähettäjää että myös sen vastaanot- tulee huolehtia. Koska kyseessä oli testamentti,
25468: tajaa. Edelleen hän viittasi YK:n kansalaisoi- ei kirje edellyttänyt AOA:n mukaan uskotun
25469: keuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleisso- miehen toimia.
25470:
25471:
25472:
25473: 303
25474: MUUT ASIAT
25475:
25476:
25477:
25478:
25479: AOA katsoi holhouslautakunnan puheenjoh- vaalitoimitsija menee. Lisäksi kantelija kertoi,
25480: tajan ja sihteerin menetelleen lainvastaisesti, en- että keskusvaalilautakunnassa oli äänioikeutta
25481: siksi mainitun siinä, että hän antoi lautakunnan koskeva merkintä tehty vaalikuoriin vasta vaali-
25482: sihteerille selvästi lainvastaisen toimintaohjeen, kuoria vaalipiirin keskuslautakunnalle postitet-
25483: viimeksi mainitun siinä, että hän avasi kirjeen taessa.
25484: vastoin lain nimenomaisia säännöksiä. OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa-
25485: Hän totesi vielä, että hallitusmuodossa turva- van.
25486: tut perusoikeudet heijastava yhteiskunnan pe- Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja e1
25487: rusarvoja. Samanlainen merkitys on myös kan- menetellyt lainmukaisesti, kun hän ei saattanut
25488: sainvälisin sopimuksin turvatuilla ihmisoikeuk- kotiäänestyksen toimittajien valintaa keskus-
25489: silla. Oikeusjärjestyksen tehtävä on turvata näi- vaalilautakunnan päätettäväksi. Keskusvaali-
25490: den arvojen toteutuminen yhteiskuntaelämässä lautakunta oli kuitenkin ollut tietoinen puheen-
25491: mahdollisimman hyvin. Antamalla perusoikeuk- johtajansa jo aikaisemmissa vaaleissa noudatta-
25492: sille mahdollisimman hyvää suojaa sekä lakia masta menettelytavasta ja oli sen käytännössä
25493: säädettäessä että myös lain soveltamisessa pyri- ilmeisesti hyväksynyt.
25494: tään samalla yhteiskunnallisen oikeudenmukai- Keskusvaalilautakunta ei myöskään menetel-
25495: suuden toteutumiseen. Antamalla turvaa perus- lyt lainmukaisesti siinä, ettei äänioikeutta koske-
25496: tuslaissa ja Suomea sitovissa kansainvälisissä ih- vaa merkintää tehty vaalikuoreen samalla kun
25497: misoikeussopimuksissa turvatulle kirj esalaisuu- ennakkoäänestys merkittiin vaaliluetteloon.
25498: delle on tässä kyseisessä tapauksessa edistetty Uurnassa säilytetyt äänestyskuoret olivat kui-
25499: oikeudenmukaisuuden toteutumista. tenkin kaikki hyväksyttyjä kuoria. Selostettu
25500: Hän antoi puheenjohtajalle ja sihteerille huo- käytäntö huomioon ottaen OA:lla ei ollut perus-
25501: mautuksen lainvastaisesta menettelystä. teita epäillä, että äänestyksen lopputulos olisi
25502: AOA Paunion päätös 22.12.1998, dnro 947/4/ noudatetun käytännön takia olennaisesti vaa-
25503: 97 rantunut.
25504: OA kiinnitti Jämsän kaupungin keskusvaali-
25505: lautakunnan huomiota vaalilainsäädännössä
25506: VAALILAINSÄÄDÄNNÖN MUOTOMÄÄ- vahvistettujen menettelytapojen ja muotomää-
25507: RÄYSTEN NOUDATTAMINEN räysten huolelliseen noudattamiseen. Näissä asi-
25508: oissa erityinen tarkkuus on perusteltua paitsi oi-
25509: Kantelija arvosteli sitä, että Jämsän kaupun-
25510: kean vaalituloksen myös yleisen luottamuksen ja
25511: gin keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja oli
25512: uskottavuuden turvaamiseksi.
25513: vuoden 1995 eduskuntavaalien yhteydessä sopi-
25514: OA Lehtimajan päätös 28.12.1998, dnro 907/4/
25515: nut suoraan vaalitoimikunnan puheenjohtajan
25516: 95
25517: kanssa kotiäänestysten hoitamisesta. Lain mu-
25518: kaan oli kuitenkin keskusvaalilautakunnan asia-
25519: na määrätä vaalitoimikunnan jäsenistä ja vara-
25520: KIRJEIDEN DIARIOINTI MINISTERIÖSSÄ
25521: jäsenistä ne henkilöt, jotka huolehtivat kotona
25522: tapahtuvasta ennakkoäänestyksestä. Keskus- Kantelijat arvostelivat sitä, ettei heidän kaup-
25523: vaalilautakunnan puheenjohtajan tehtävänä oli pa- ja teollisuusministerille lähettämäänsä kir-
25524: puolestaan määrätä, kenen äänestäjän luo kukin jeeseen ollut lainkaan vastattu. Selvityksen mu-
25525:
25526:
25527: 304
25528: MUUTASIAT
25529:
25530:
25531:
25532:
25533: kaan kauppa- ja teollisuusministeri oli siirtänyt ja metsätaloudelle. Jos poroja hoidetaan poron-
25534: asian valtiovarainministeriön käsiteltäväksi. hoitolain vastaisesti, maanomistajan tai vahin-
25535: Kirje oli ilmeisesti lähetetty suoraan silloiselle koa kärsineen on ilmoitettava asiasta paliskun-
25536: valtiovarainministerille eikä tällaista kirjettä ol- nalle, jonka tulee toimittaa porot välittömästi
25537: lut ministeriössä diarioitu. pois.
25538: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- Korvauksen poron aiheuttamasta vahingosta
25539: van. maksaa se paliskunta, jonka alueella vahinko on
25540: Hyvään hallintoon kuuluu, että viranomaisel- tapahtunut. Mikäli vahingonkorvauksesta ei
25541: le osoitettuun asialliseen kirjalliseen tiedusteluun pystytä sopimaan, riita on saatettava poronhoi-
25542: myös vastataan. Diaarimerkintöjen puuttumi- tolain mukaisen arvioimislautakunnan käsitel-
25543: sen takia tässä asiassa ei ollut kuitenkaan voitu täväksi. Vasta arvioimislautakunnan päätöksen
25544: jälkikäteen selvittää, minne kantelijoiden kirje jälkeen asia voidaan saattaa käräjäoikeuden kä-
25545: oli valtiovarainministeriössä joutunut ja kenen siteltäväksi nostamalla kanne kahden kuukau-
25546: vastuulla siihen vastaaminen oli ollut. den määräajassa.
25547: OA kiinnitti valtiovarainministeriön huomiota Kantelua tutkittaessa tuli esille ongelmia sään-
25548: vastaisen varalle siihen, että myös ministerille nösten soveltamisessa etenkin poronhoitoalueen
25549: henkilökohtaisesti osoitettujen kirjeiden saapu- eteläisimmissä osissa. Esim. Suomussalmen ni-
25550: minen tulisi ministeriössä asianmukaisesti diari- mismies totesi lausunnossaan, että alueella teh-
25551: oida, jollei kysymys ole selvästi yksityisluontoi- tiin vuosittain yli 20 ilmoitusta poliisille porojen
25552: sesta kirjeestä. esiintymisistä viljelysmailla ja metsänhoitoalu-
25553: OA Lehtimajan kirje 29.12.1998, dnro 869/4/96 eilla.
25554: Saadusta selvityksestä voitiin lisäksi päätellä,
25555: että korvausten arvioimisjärjestelmää kohtaan
25556: PORONHOIDOSTA AIHEUTUVAT tunnetaan porottomien maanomistajien keskuu-
25557: VAHINGOT dessa epäluottamusta. AOA Jonkka totesi, että
25558: mahdollisen epäluottamuksen lisääntyessä on
25559: Ylä-Kainuun ja Iijokiseudun porottomien yh-
25560: vaarana, että virallisen järjestelmän käyttämi-
25561: distys kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle sii-
25562: sestä luovutaan.
25563: tä, että porot aiheuttavat jatkuvasti vahinkoa
25564: Oikeus laiduntaa poroja korvauksetta merkit-
25565: metsänistutukselle ja maanviljelykselle yhdis-
25566: see rasitetta yksityisille maanomistajille ja näin
25567: tyksen toimialueella.
25568: poikkeusta hallitusmuodon 12 §:ssä turvatusta
25569: Vuodesta 1990 voimassa olevassa poronhoito-
25570: yksityisomaisuuden suojasta. Vahinkojen kor-
25571: laissa on säännökset siitä, miten menetellään po-
25572: vausjärjestelmän toimivuus ja luottamus siihen
25573: ronhoidosta maanomistajille aiheutuvien haitto-
25574: on siten perusoikeusnäkökulmastakin tärkeää.
25575: jen estämiseksi sekä porojen aiheuttamien vahin-
25576: Jo poronhoitolakia 1990 säädettäessä pystyt-
25577: kojen arvioimiseksi ja korvaamiseksi.
25578: tiin arvioimaan, että poronhoidon ja maa- ja
25579: Poronhoitolain mukaan poroja on hoidettava
25580: metsätalouselinkeinon yhteen sovittamisessa
25581: siten, etteivät ne pääse viljelyksille ilman maan-
25582: etenkin poronhoitoalueen eteläosissa voi tulla
25583: omistajan lupaa eivätkä aiheuta vahinkoa met-
25584: vaikeuksia. Eduskunta edellyttikin, että hallitus
25585: sänuudistusaloilla oleville taimikoille tai muu-
25586: selvittää maatalouden ja maanomistajien tar-
25587: toinkaan aiheuta tarpeettomasti vahinkoa maa-
25588:
25589:
25590: 305
25591: MUUTASIAT
25592:
25593:
25594:
25595:
25596: peet Oulun läänin ja Etelä-Lapin maatalousval- liittisille ryhmittymille yhtäläiset taloudelliset
25597: taisilla alueilla sekä seuraa tiiviisti vahinkojen lähtökohdat toiminnan harjoittamiseen. Sen on
25598: estämistä ja vahingonkorvauksia koskevien katsottu edistävän riippumattomuutta yksityi-
25599: säännösten soveltamista. sistä intresseistä.
25600: Poronhoitolain vaikutusten seurantaa varten Kantelussa mainittua lehdistötukeakin on
25601: perustettu työryhmä antoi muistionsa 1992. paitsi vastustettu myös puolustettu eri perusteil-
25602: Korvausjärjestelmän toimivuudesta oli kuiten- la. Sen on katsottu olevan demokratian kannalta
25603: kin tuolloin vasta erittäin vähän kokemuksia. välttämätön viestinnän monipuolisuuden ja sel-
25604: Työryhmä ehdotti, että maa- ja metsätalous- laisen yhteiskunnallisen keskustelun turvaami-
25605: ministeriö nimeäisi porotalouden ja sen sidosryh- seksi, jota markkinatalous ei vapaimmillaan ky-
25606: mien piiristä seuranta- ja yhteistyöryhmän. kenisi yksin säilyttämään. Tässä mielessä sen on
25607: Maa- ja metsätalousministeriö ei tällaista työ- katsottu pikemminkin edistävän kuin tukahdut-
25608: ryhmää nimennyt. AOA katsoi, että poronhoito- tavan sananvapautta.
25609: lain oltua nyt voimassa kahdeksan vuotta arvi- Puoluetuen rahoittaminen verovaroin ei sinän-
25610: oinnin edellytykset ovat aivan toista luokkaa. sä loukkaa puolueisiin sitoutumattoman veron-
25611: AOA:n mukaan porotalouden maa- ja metsäta- maksajan yhdistymisvapautta. Veronmaksaja
25612: loudelle aiheuttamien vahinkojen estämistä ja joutuu osallistumaan monen muunkin sellaisen
25613: korvaamista koskevien säännösten soveltamis- yhteiskunnallisen hankkeen rahoittamiseen, jota
25614: käytännön seurantaa tulisi tehostaa. AOA saat- hän ei ehkä itse katso tarvitsevansa tai jota hän ei
25615: toi käsityksensä maa- ja metsätalousministeriön edes hyväksy. Esimerkiksi asepalveluksesta kiel-
25616: tietoon. täytynyt joutuu kuitenkin veronmaksajana osal-
25617: AOA Jonkan päätös 30.12.1998, dnro 405/4/95 listumaan myös puolustusvoimien ylläpitämi-
25618: seen. Yhdistymisvapauden kannalta olennaista
25619: on se, että puolueisiin ei ole pakko liittyä eikä
25620: kenenkään toimeentulo tai hyvinvointi voi riip-
25621: PUOLUE- JA LEHDISTÖTUKIEN pua puoluejäsenyydestä.
25622: JAKAMINEN
25623: Kantelussa mainitut yhdenvertaisuusperiaate
25624: Yhteensä 61 henkilön allekirjoittamassa kan- sekä yhdistymis- ja sananvapaus ovat hallitus-
25625: telussa arvosteltiin valtioneuvoston puolue- ja muotomme keskeisiä perusoikeuksia. V aitioval-
25626: lehdistötukien jakamista koskevia päätöksiä. lan tulee toimenpiteillään edistää näiden perusoi-
25627: Niiden katsottiin Ioukkaavan yhdenvertaisuutta keuksien toteutumista. Perusoikeuksien toteut-
25628: ja sananvapautta. tamiskeinoista voidaan olla perustellustikin eri
25629: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- mieltä. On viime kädessä yhteiskuntapoliittinen
25630: van. kysymys, millä tavalla perusoikeuksia käytän-
25631: Poliittisen kansanvallan katsotaan käytännös- nön tasolla edistetään. OA:n tehtävänä ei ole
25632: sä toteutuvan pääasiassa puolueiden välityksel- ottaa kantaa näihin yhteiskuntapoliittisiin lin-
25633: lä. Puolue- ja lehdistötukea on myös perusteltu jauksiin. Vaaleissa jokainen äänioikeutettu kan-
25634: sillä, että julkinen tuki edistää kansalaisten ja salainen voi ilmaista oman käsityksensä siitä,
25635: kansalaisryhmien yhdenvertaisuutta. mihin suuntaan hän haluaa yhteiskuntaamme ja
25636: Puoluetuen on katsottu takaavan kaikille po- sen perusoikeusturvaa kehitettävän.
25637:
25638:
25639:
25640: 306
25641: MUUTASIAT
25642:
25643:
25644:
25645:
25646: Kantelussa tarkoitettuja valtioneuvoston pää- Kera Oyj:n tehtävänä on edistää vain kannat-
25647: töksiä ei voitu OA:n mielestä pitää sillä tavoin tavaa yritystoimintaa. Laissa luetellaan ne toi-
25648: hallitusmuodon vastaisena tai muutoinkaan vir- mialat, joita ei tueta. Tupakkateollisuutta ei ole
25649: heellisenä, että OA:lla olisi aihetta niihin puut- erikseen suljettu pois tuettavien toimialojen jou-
25650: tua. kosta.
25651: OA Lehtimajankirje 3l.l2.1998, dnro 832/4/96 Jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa
25652: valitsemaliaan työllä, ammatilla ja elinkeinolla.
25653: Mikäli jokin elinkeino nimenomaisesti haluttai-
25654: siin sulkea pois yritystoiminnan julkisen edistä-
25655: YRITYSTOIMINNAN EDISTÄMINEN
25656: misen piiristä, tulisi asiasta säätää lailla. Tupak-
25657: Kantelija arvosteli sitä, että Kera Oyj rahoitti kateollisuuden kansanterveydellisiä haittoja
25658: sikaritehtaan perustamista. Kantelija vetosi sii- koskeva tutkimustieto ei sellaisenaan oikeuta
25659: hen, että tupakointi on terveydelle vahingollista. kohtelemaan tupakkateollisuutta eriarvoisesti
25660: OA Lehtimaja totesi kannanottonaan seuraa- muuhun tuettavaan yritystoimintaan nähden.
25661: van. Kantelijan arvostelema rahoituspäätös on vii-
25662: Kera Oyj:n tarkoituksena on toimia yritystoi- me kädessä sellainen julkisen tuen kohdentami-
25663: minnan edistämiseksi ja kehittämiseksi sekä alu- seen liittyvä yhteiskuntapoliittinen kysymys, jo-
25664: eiden kehittämisestä annetussa laissa säädetty- hon oikeusasiamies ei toimivaltansa rajoissa voi
25665: jen tavoitteiden toteuttamiseksi. Tämä on sellai- laillisuusvalvojana ottaa kantaa.
25666: nenjulkinen tehtävä, joka kuuluu oikeusasiamie- OA Lehtimajan kirje 31.12.1998, dnro 1883/4/
25667: hen valvontavaltaan. 98
25668:
25669:
25670:
25671:
25672: 307
25673: OIKEUSASIAMIEHEN KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT
25674:
25675:
25676:
25677:
25678: TILASTOTIETOJA OIKEUSASIAMIEHEN TOIMINNASTA
25679:
25680:
25681: KERTOMUSVUODEN 1998 ASIAT
25682:
25683:
25684: Käsiteltävinä olleet kantelut, omat aloitteet ja lausuntopyynnöt yhteensä 4104
25685:
25686: Vuodelta 1995 siirtyneet asiat 26
25687: Vuodelta 1996 siirtyneet asiat 473
25688: Vuodelta 1997 siirtyneet asiat 1 045
25689: Vuonna 1998 vireille tulleet asiat 2 560
25690: • Kantelut oikeusasiamiehelle 2 457
25691: • Oikeuskanslerilta siirtyneet kantelut 50
25692: • Oikeusasiamiehen omat aloitteet 32
25693: • Oikeusasiamieheltä pyydetyt lausunnot 21
25694:
25695: Ratkaistut asiat 2 361
25696:
25697: Kantelut 2 310
25698: Omat aloitteet1l 28
25699: Lausuntopyynnöt 23
25700:
25701: Seuraavaan vuoteen siirtyneet asiat 1 743
25702:
25703: Vireillä vuodelta 1996 118
25704: Vireillä vuodelta 1997 446
25705: Vireillä vuodelta 1998 1179
25706:
25707: Muut käsitellyt asiat 187
25708:
25709: Tarkastukset 2l 61
25710: Kanslian hallintoasiat 58
25711: Oikeusasiamiehelle lähetetyt virkasyytepäätökset 68
25712:
25713:
25714:
25715: lJ Asian tutkittavaksi ottaminen oikeusasiamiehen omasta aloitteesta johtui 5 tapauksessa sanomalehdissä
25716: julkaistuista kirjoituksista
25717: 2
25718: ) Tarkastuspäiviä 45
25719:
25720:
25721:
25722:
25723: 308
25724: OIKEUSASIAMIEHEN KÄSITEL TÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT
25725:
25726:
25727:
25728:
25729: RATKAISTUT ASIATVIRANOMAISITTAIN VUONNA 1998
25730: Kantelu- ja lausuntoasiat 2 333
25731: • Sosiaaliviranomaiset 354
25732: • Poliisiviranomaiset 235
25733: 407
25734: .
25735: • Tuomioistuimet
25736: 299
25737: . yleiset tuomioistuimet
25738: 49
25739: . erityistuomioistuimet
25740: hallintotuomioistuimet 59
25741: • V ankeinhoitoviranomaiset 92
25742: • Terveydenhuoltoviranomaiset 161
25743: • Kunnalliset viranomaiset 108
25744: • Ympäristöviranomaiset 86
25745: • V eroviranomaiset 89
25746: • Ulosottoviranomaiset 58
25747: • Opetusviranomaiset 49
25748: • Työviranomaiset 50
25749: • Liikenne- ja viestintäalan viranomaiset 50
25750: • Ulkomaalaisviranomaiset 32
25751: • Sotilasviranomaiset 42
25752: • Maa- ja metsäviranomaiset 37
25753: • Syyttäjäviranomaiset 52
25754: • Kirkolliset viranomaiset 10
25755: • Muut viranomaiset 254
25756: • Muut julkista tehtävää hoitavat (viranomaisia ja
25757: virkamiehiä lukuun ottamatta) 3
25758: • Yksityishenkilöt 164
25759:
25760: Omat aloitteet 28
25761: • Sosiaaliviranomaiset 3
25762: • V ankeinhoitoviranomaiset 1
25763: • Sotilasviranomaiset 2
25764: • Poliisiviranomaiset 7
25765: • Tuomioistuimet 3
25766: • yleiset tuomioistuimet 3
25767: • Terveydenhuoltoviranomaiset 5
25768: • V eroviranomaiset 2
25769: • Liikenne- ja viestintäalan viranomaiset 1
25770: • Opetusviranomaiset 2
25771: • Oikeusministeriö 1
25772: • Sisäasiainministeriö 1
25773:
25774: Ratkaistut asiat yhteensä 2 361
25775:
25776:
25777: 309
25778: OIKEUSASIAMIEHEN KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT
25779:
25780:
25781:
25782:
25783: TOIMENPITEET RATKAISTUISSA ASIOISSA VUONNA 1998
25784: KANTELUT~~~~~~~~~~~--~~~~~~~~~--- 2 310
25785: Toimenpiteeseen johtaneet ratkaisut ____________
25786: • esitys -------------------------~ 1
25787: •huomautus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 8
25788: • käsitys - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 204
25789: • käsittelyaikana tapahtunut korjaus - - - - - - - - - - - - - - - 43
25790: Asiassa ei aiheutunut toimenpidettä, koska
25791: • virheellistä menettelyä ei todettu 341
25792: • ei perusteita epäillä virheellistä menettelyä _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ 960
25793: Kantelua ei tutkittu, koska
25794: • ei kuulunut oikeusasiamiehen valvontavaltaan _ _ _ _ _ _ _ _ __ 212
25795: • oli vireillä toimivaltaisessa viranomaisessa
25796: tai muutoksenhakumahdollisuus käyttämättä _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ 300
25797: • ei yksilöity - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 83
25798: • siirto oikeuskanslerille - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 11
25799: • siirto valtakunnansyyttäj älle 15
25800: • siirto muulle viranomaiselle 6
25801: • tapahtumasta oli kulunut yli 5 vuotta 32
25802: • raukesi muulla perusteella 94
25803: OMAT ALOITTEET _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ 28
25804: • esitys 1l 12
25805: •huomautus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 1
25806: • käsitys - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 6
25807: • käsittelyaikana tapahtunut korjaus 1
25808: • lainvastaista tai virheellistä menettelyä ei todettu _ _ _ _ _ _ _ __ 5
25809: • ei perusteita epäillä virheellistä menettelyä 2
25810: • siirto oikeuskanslerille - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 1
25811: LAUSUNNOT _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ 23
25812: • Valtiovarainministeriölle - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 5
25813: • Oikeusministeriölle 9
25814: • Ulkoasiainministeriölle - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 4
25815: • Sisäasiainministeriölie - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2
25816: • Liikenneministeriölle 1
25817: • Lääkelaitokselle 1
25818: • Opetusministeriölle - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 1
25819:
25820: RATKAISTUT ASIAT YHTEENSÄ 2 361
25821:
25822: 1
25823: i Lisäksi yhdessä asiassa käsitys
25824:
25825:
25826: 310
25827: OIKEUSASIAMIEHEN KÄSITEL TÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT
25828:
25829:
25830:
25831:
25832: SAAPUNEET JA RATKAISTUT ASIAT KUUKAUSITIAIN VUONNA 1998
25833:
25834:
25835:
25836:
25837: Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu
25838:
25839:
25840: Saapuneet asiat Ratkaistut asiat
25841:
25842:
25843:
25844:
25845: RATKAISUT VUONNA 1998: SUURIMMAT ASIARYHMÄT
25846:
25847: D tuomioistuimet (410)
25848: • sosiaaliviranomaiset (357)
25849:
25850: • poliisiviranomaiset (242)
25851:
25852: • terveysviranomaiset (166)
25853:
25854: D kunnalliset viranomaiset (108)
25855:
25856: • vankeinhoitoviranomaiset (93)
25857:
25858: • veroviranomaiset (91)
25859:
25860: D ympäristöviranomaiset (86)
25861:
25862:
25863:
25864:
25865: 311
25866: OIKEUSASIAMIEHEN KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT
25867:
25868:
25869:
25870:
25871: SAAPUNEET JA RATKAISTUT ASIAT VUOSINA 1979-1998
25872:
25873:
25874:
25875:
25876: 1979 -80 -81 -82 -83 -84 -85 -86 -87 -88 -89 -90 -91 -92 -93 -94 -95 -96 -97 -98
25877:
25878:
25879: - - - - - Saapuneet asiat - - - - - Ratkaistut asiat
25880:
25881:
25882:
25883: ASIAT VUOSINA 1979-1998, JOTKA OVAT JOHTANEET ESITYKSIIN VIRANOMAISILLE
25884: TAI KORJAUKSEEN KANTELUN KÄSITTELYN AIKANA
25885:
25886:
25887:
25888:
25889: 1979 -80 -81 -82 -83 -84 -85 -86 -87 -88 -89 -90 -91 -92 -93 -94 -95 -96 -97 -98
25890:
25891:
25892:
25893:
25894: •• Esitys viranomaisille
25895:
25896:
25897: Käsittelyaikana tapahtunut korjaus
25898: 312
25899: OIKEUSASIAMIEHEN KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT
25900:
25901:
25902:
25903:
25904: VIRKASYYTTEEN, KURINPITOMENEITELYN, HUOMAUTUKSEN TAI KÄSITYKSEN
25905: ANTAMISEEN JOHTANEET ASIAT VUOSINA 1979-1998
25906:
25907:
25908:
25909:
25910: 1979 -80 -81 -82 -83 -84 -85 -86 -87 -88 -89 -90 -91 -92 -93 -94 -95 -96 -97 -98
25911:
25912:
25913: • Virkasyyte Huomautus ja käsitys • Käsitys
25914:
25915:
25916: D Kurinpitomenettely • Huomautus
25917:
25918:
25919:
25920:
25921: 313
25922: LAUSUNNOT
25923:
25924:
25925:
25926:
25927: LUETTELO OIKEUSASIAMIEHEN ANTAMISTA LAUSUNNOISTA VUONNA 1998
25928:
25929:
25930:
25931: 9.1.1998 lausunto valtiovarainministeriölle 3.4.1998 lausunto oikeusministeriölle (dnro
25932: (dnro 2596/4/97) valtioyhteisön 519/4/98) rikoslakiprojektin johto-
25933: hallintopolitiikkaa koskevasta kes- ryhmän ehdotuksesta rikoslain so-
25934: kushallintotyöryhmän muistiosta tilasrikoksia koskevan luvun uu-
25935: (VM 25/97) distamiseksi
25936: 2l.l.l998 lausunto sisäasiainministeriölle 8.4.1998 lausunto oikeusministeriölle (dnro
25937: (dnro 2692/4/97) ulkomaalaislakia 632/4/98) luonnoksesta hallituksen
25938: koskevista ulkomaalaisten oikeus- esitykseksi Eduskunnalle laiksi
25939: turvaa parantavista muutosehdo- saamelaiskäräjistä annetun lain
25940: tuksista muuttamisesta
25941: 28.l.l998 lausunto liikenneministeriölle 17.4.1998 lausunto oikeusministeriölle (dnro
25942: (dnro 99/4/98) komission tiedonan- 658/4/98) holhouslakityöryhmän
25943: nosta konvergenssistä COM mietinnöstä "Holhouslainsäädän-
25944: (97)623 nön uudistaminen"
25945: 2.2.1998 lausunto oikeusministeriölle (dnro 17.4.1998 lausunto oikeusministeriölle (dnro
25946: 2659/4/97) virkasyyteasioiden oi- 714/4/98) oikeudenkäyntikulutoi-
25947: keuspaikkojen virkasyytefooru- mikunnan välimietinnöstä
25948: mien uudistamistyöryhmän mie- (1998:3)
25949: tinnöstä 17.4.1998 lausunto sisäasiainministeriöHe
25950: 27.2.1998 lausunto oikeusministeriölle (dnro (dnro 786/4/98) ulkomaalaislakia
25951: 322/4/98) perustuslain voimaanpa- koskevista ulkomaalaisten oikeus-
25952: llotyöryhmän muistiosta "Uuden turvaa parantavista muutosehdo-
25953: perustuslain voimaantulojärjeste- tuksista
25954: lyt ja lainsäädännön muutostar- 28.4.1998 lausunto ulkoasiainministeriölle
25955: peet" (dnro 32114/98) Suomea koskevan
25956: 13.3.1998 lausunto valtiovarainministeriölle kolmannen määräaikaisraportin
25957: (dnro 118/4/98) ministeriön työ- antamisesta kidutuksen vastaisen
25958: ryhmämuistiosta 34/97 "Selvitys sopimuksen (SopS 60/89) toteutta-
25959: valtion maksuperustelain sovelta- misesta Suomessa
25960: misen ongelmakohdista" 14.7.1998 lausunto opetusministeriölle (dnro
25961: 16.3.1998 lausunto valtiovarainministeriölle 895/4/98) elokuvien ennakkotar-
25962: (dnro 201/4/98) ministeriön työ- kastustoimikunnan mietinnöstä
25963: ryhmämuistiosta 10/97 "Valtion 1998:6
25964: tietosuoritteiden maksu perusteet" 6.8.1998 lausunto oikeusministeriölle (dnro
25965: 17.3.1998 lausunto valtiovarainministeriölle 1007/4/98) hallintotuomioistuin-
25966: (dnro 150/4/98) Tietoturvallisuus työryhmän ehdotuksesta hallinto-
25967: ja laki -selvityksestä oikeuslaiksi
25968:
25969:
25970: 314
25971: LAUSUNNOT
25972:
25973:
25974:
25975:
25976: 11.8.1998 lausunto oikeusministeriölle (dnro 28.12.1998 lausunto Lääkelaitokselle (dnro
25977: 603/4/98) tuomioistuinlaitoksen 2538/4/98) eläimillä tehtäviä lääke-
25978: kehittämistä koskevasta perussel- tutkimuksia koskevasta määräys-
25979: vityksestä "Tuomioistuimet 2000- luonnoksesta
25980: luvulle, ajatuksia ja ideoita kehit- 29.12.1998 lausunto ulkoasiainministeriölle
25981: tämisvaih toehdoista" (dnro 2220/4/98) kansallisten vä-
25982: 27.11.1998 lausunto valtiovarainministeriölle hemmistöjen suojelua koskevan
25983: (dnro 2259/4/98) ehdotuksesta val- puiteyleissopimuksen täytäntöön-
25984: tionhallinnon tietoturvallisuuden panosta
25985: kehittämistä koskevaksi uudeksi 31.12.1998 lausunto ulkoasiainministeriölle
25986: valtioneuvoston periaatepäätök- (dnro 2405/4/98) alueellisia kieliä
25987: seksi tai vähemmistökieliä koskevan eu-
25988: 8.12.1998 lausunto ulkoasiainministeriölle rooppalaisen peruskirjan täytän-
25989: (dnro 220 l/4/98) konsulipalvelula- töönpanosta
25990: kia koskevasta ehdotuksesta
25991: 10.12.1998 lausunto oikeusministeriölle (dnro
25992: 2230/4/98) oikeudenkäyntikulutoi-
25993: mikunnan loppumietinnöstä (KM
25994: 1998:8)
25995:
25996:
25997:
25998:
25999: 315
26000: ASIAHAKEMISTO
26001:
26002:
26003:
26004:
26005: ASIAHAKEMISTa
26006:
26007: Sivu Sivu
26008: Alaikäinen
26009: ks. lapsi
26010: Eduskuntavaalit
26011: Ampuma-ase vaalilainsäädännön muotomääräys-
26012: poliisin haltuunottamat aseet............. 129 ten noudattaminen............................. 304
26013:
26014: Asiakirja Eduskunnan oikeusasiamies
26015: valitusosoitus asiakirjajulkisuutta kos- toimivalta ja kunnallinen yhtiö.......... 236
26016: kevassa asiassa................................... 201 toimivalta postitoiminnan arvioimi-
26017: epäasiallinen merkintä potilasasiakir- sessa ................................................... 261
26018: joissa .................................................. 206 toimivalta telepalveluasioissa ............. 265
26019: asiakirjajulkisuus ...................... 221, 270 toimivalta yksityisoikeudellisessa sopi-
26020: julkisten asiakirjojen saatavuus ......... 237 mussuhteessa ..................................... 301
26021: ED-asiakirjojen saatavuus kansallis-
26022: Elinkeinon harjoittaminen
26023: kielellä .............................................. . 293 - liikenneluvan peruuttaminen ............. 264
26024: viivästys asiakirjojen antamisessa ..... . 159
26025: oikeudenkäyntiaineiston valokuvaus- Eristäminen
26026: pyyntö .............................................. . 102 eristämisen käyttö psykiatrisessa sai-
26027: viivästys julkisuusasian käsittelyssä raanhoidossa ...................................... 206
26028: korkeimmassa hallinto-oikeudessa ..... . 83 tutkintavangin eristäminen ................ ll1
26029: mielentilatutkimusasiakirjojen salas- eristäminen kehonsisäisen huumeiden-
26030: sapito ................................................ . 100 kuljetusepäilyn vuoksi ....................... ll5
26031: kansanedustajan tiedonsaantioikeus
26032: esitutkintapöytäkirjasta ................... . 140
26033: Esitutkinta
26034: syytetyn oikeus käyttää äidinkieltään 282
26035: poliisin velvollisuus vastata asiakirja-
26036: vastaaminen esitutkinnan loppulau-
26037: pyyntöön .......................................... . 140
26038: suntoa koskevaan pyyntöön ............... 139
26039: päätöksen antaminen asiakirjan salas-
26040: henkilön tunnistaminen esitutkinnassa 139
26041: sapitämisestä .................................... . 222
26042: esitutkinnan päättäminen.................. 131
26043: Asuinpaikka viivästys ................ 120, 131, 135, 141, 146
26044: toimeentulotuen hakijan asuinpaikan- toimittamatta jättäminen .................. 121
26045: valinta .............................................. 161
26046: papin asumisvelvollisuus virka-asun-
26047: Esteellisyys
26048: virkamiehen 79, 98, 104, 197, 237, 268, 272
26049: nossa .................................................. 300
26050: kunnanvaltuutetun esteellisyys kaavoi-
26051: Diaari tusasiassa . . . . . ... . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . .. . . . 278
26052: tiedonsaanti Terveydenhuollon oikeus- rahankeräys- ja tavara-arpajaislauta-
26053: turvakeskuksen diaarista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 199 kunnan jäsenten esteellisyys ............... 295
26054:
26055:
26056: 316
26057: ASIAHAKEMJSTO
26058:
26059:
26060:
26061:
26062: Sivu Sivu
26063: JHTT -lautakunnan jäsenten esteelli- tullihallituksen epäselvä tiedote auto-
26064: syys ................................................... 297 verosta............................................... 253
26065: kunnanhallituksen puheenjohtajan es- työvoimapoliittisen lausunnon perus-
26066: teellisyys osallistua asian käsittelyyn . 234 teleminen . . . . .. . . .. . . .. . . . . . . . . . .. . . .. . .. . . . . . . . . . . . 243
26067: asiallinen virkakieli työvoimatoimiston
26068: Euroopan unioni
26069: asiakirjojen saatavuus kansalliskielellä 293 kirjeessä ............................................. 245
26070: asiakkaan asianmukainen kohtelu ...... 244
26071: Hallintomenettely opettajan kuuleminen ennen uutta
26072: Terveydenhuollon oikeusturvakeskuk- sijoitusta............................................ 221
26073: sen neuvontavelvollisuus EU -maiden
26074: käytännöistä ...................................... 205 Hallintopolitiikka
26075: virkamiehen kielenkäyttö................... 205 oikeusasiamiehen lausunto valtioyhtei-
26076: kunnallisen päätöksenteon avoimuus . 236 sön hallintopolitiikkaa koskevasta kes-
26077: toimenpidepyyntöön vastaaminen ..... 273 kushallintotyöryhmän muistiosta ...... 285
26078: oikeus saada asiansa käsitellyksi ........ 270
26079: Henkilökohtainen koskemattomuus
26080: asianosaisen kuuleminen poikkeuslupa-
26081: eristämisen käyttö psykiatrisessa sai-
26082: menettelyssä ...................................... 275
26083: raanhoidossa . . . .. . . .. . . . . . . ... . . . . . . . . .. . . . .. . . .. . 206
26084: kirjeiden diariointi ministeriössä ........ 304
26085: vangin kuljettaminen kahlehdittuna.. 113
26086: lapsen kuntoutusasia .......................... 184
26087: tutkintavangin omien vaatteiden
26088: sosiaaliviranomaisten neuvontavelvol-
26089: käytön kieltäminen ............................ 110
26090: lisuus ........................................... 179, 188
26091: V aitiokonttorin korvauspäätöksen Henkilökohtainen turvallisuus
26092: perusteleminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. .. . . . 1 71 tutkintavangin omien vaatteiden
26093: perusturvalautakunnan velvollisuus käytön kieltäminen............................ 110
26094: käsitellä asia ...................................... 162
26095: työmarkkinatuen suorittaminen......... 24 7 Henkilökohtainen vapaus
26096: äitiys- ja vanhempainrahaa koskevan eristämisen käyttö psykiatrisessa
26097: päätöksen perusteleminen .................. 172 sairaanhoidossa . .. . . .. . . .. . . . . . . . . . .. . ... .. . .. . . . 206
26098: kuolinpesälle kuuluvan takantuvan
26099: Henkilötunnus
26100: eläkesaamisen maksaminen yhdelle
26101: puolison nimi ja henkilötunnus velka-
26102: perilliselle . . . . . . .. . . .. . . . . . .. . . .. . . . . .. .. . . . . . . . . . . . . 17 5
26103: järjestelyasiakirjoissa ......................... 149
26104: poliisin velvollisuus vastata asiakirja-
26105: pyyntöön . . . .. . .. . . . .. . . . . ... . . . . .. . .. . .. . . . . . . ... . . 140 Holhous
26106: kansalaisten kuuleminen postikont- holhottavaksi esitetyn ja hänen omais-
26107: torin lakkauttamisesta ....................... 261 tensa kuuleminen . . . .. . . . . . . . . . .. . . . . . .. . .. . .. . . 288
26108: velvollisuus vastata kirjeeseen............ 264 yksityisen kirjeen avaaminen holhous-
26109: virkamiehen käytös............................ 264 lautakunnan puheenjohtajan ja sihtee-
26110: tuomiokapitulin velvollisuus vastata rin toimesta . . ... . .. . . .. . . .. . . .. . . . . . . . . . .. . .. . . .. . 303
26111: piispaan kohdistuvaan harhaoppiväit- oikeusasiamiehen lausunto holhouslaki-
26112: teeseen . . . .. . . . . . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . .. . . .. . . 288 työryhmän mietinnöstä...................... 287
26113:
26114: 317
26115: ASIAHAKEMISTO
26116:
26117:
26118:
26119:
26120: Sivu Sivu
26121: Hovioikeus tiedottaminen päihteettömälle osastolle
26122: ks. tuomioistuin rangaistustaan suorittamaan tulevalle 113
26123: Huolellisuus
26124: Julkisuus
26125: lainvalmistelussa ................................ 271
26126: tiedonsaanti Terveydenhuollon oikeus-
26127: verottajan vastuu ennakon maksuun-
26128: turvakeskuksen diaarista . . . . . . . . ... . . . . . . . . 199
26129: panovirheestä .................................... 251
26130: virkatodistuksen julkisuus ................. 270
26131: lääninveroviraston aiheeton konkurssi-
26132: julkisten asiakirjojen saatavuus ......... 237
26133: hakemus ............................................ 254
26134: sivutoimi-ilmoitusten julkisuus .......... 233
26135: virheellisyys työvoimapoliittisessa lau-
26136: oikeudenkäyntiaineiston valokuvaus-
26137: sunnossa . . . . . . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . 242
26138: pyyntö ............................................... 102
26139: muutoksenhakijan kuulematta jättä-
26140: viivästys julkisuusasian käsittelyssä
26141: minen epähuomiossa työttömyystur-
26142: korkeimmassa hallinto-oikeudessa . . . . . . 83
26143: valautakunnassa ................................ 244
26144: mielentilatutkimusasiakirjat oikeu-
26145: työttömyysturvahakemuksen käsitte-
26146: denkäynnissä ..................................... 100
26147: lyssä .................................................. 246
26148: kansanedustajan tiedonsaantioikeus esi-
26149: Huolto ja tapaamisoikeus tutkintapöytäkirjasta ........................ 140
26150: lapsen tapaamisoikeuden toteutu- virantäyttöön liittyneiden asiantun-
26151: minen ................................................ 184 tijalausuntojenjulkisuus .................... 221
26152: lapsen tapaamisoikeuden täytäntöön-
26153: panoasian käsittely . . . .. . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . 178 Kaavoitus
26154: kunnanvaltuutetun esteellisyys kaa-
26155: huostaanotetun lapsen huoltosuunni-
26156: voitusasiassa ........... ........................... 278
26157: telma ja oikeusapu ............................. 186
26158: lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta Kansanedustaja
26159: koskevan päätöksen täytäntöönpanoa kansanedustajan tiedonsaantioikeus
26160: koskevan lain valmistelu .................... 185 esitutkintapöytäkirjasta .................... 140
26161: käräjäoikeuden määräämän huoltajan
26162: oikeus saada lapsi luokseen................. 183 Kansaneläkelaitos
26163: lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta psykoterapeuttien ikäsyrjintä ............ 194
26164: koskeva selvitys ................................. 182 lapsen kuntoutusasia .......................... 184
26165: tiedottamisvelvollisuus eläkkeiden
26166: Huostaanotto uudelleen laskemisessa noudatettavasta
26167: lastensuojelulain säännösten muutos-
26168: menettelystä ...................................... 173
26169: tarve .................................................. 179
26170: työmarkkinatuen suorittaminen......... 24 7
26171: päätös yhteydenpidon rajoittamisesta 180
26172: äitiys- ja vanhempainrahaa koskevan
26173: tieto lapsen sijaisperheestä ja yhteyden-
26174: päätöksen perusteleminen ... ............... 172
26175: pidon rajoittaminen ........................... 180
26176: kuolinpesälle kuuluvan takantuvan
26177: Huumetesti eläkesaamisen maksaminen . . . . . . . . . . . . . . . . 17 5
26178: huumetestin suorittaminen työsiirto- huolellisuus työttömyysturvahake-
26179: lassa ................................................... 109 muksen käsittelyssä ........................... 246
26180:
26181:
26182: 318
26183: ASIAHAKEMISTO
26184:
26185:
26186:
26187:
26188: Sivu Sivu
26189: Kera Oyj Konsulipalvelu
26190: sikaritehtaan perustamisen rahoitta-
26191: oikeusasiamiehen lausunto konsulipal-
26192: minen ................................................ 307
26193: velulakia koskevasta ehdotuksesta . . . . . . . . . . . . 258
26194:
26195: Keskusvaalilautakunta Korkeakoulu
26196: vaalilainsäädännön muotomääräysten tietokonejärjestelmien ja tietoliikenne-
26197: noudattaminen ........... ............ ... ........ 304 verkon käytön valvonta ..................... 224
26198: Korkein hallinto-oikeus
26199: Kieli ks. tuomioistuin
26200: passintarkastusaseman opasteet ja pas- Korkein oikeus
26201: sintarkastajien nimilaput ................... 281 ks. tuomioistuin
26202: oikeus äidinkielen käyttöön oikeuden-
26203: Kotietsintä
26204: käynnissä rikosasiassa ................... 85, 284
26205: edellytykset ........ ............................... 124
26206: syytetyn oikeus käyttää äidinkieltään
26207: kotietsinnän suorittaminen rangaistuk-
26208: esitutkinnassa ja käräjäoikeudessa ..... 282
26209: sen täytäntöönpanoa varten............... 130
26210: työttömyyskassan päätös työttömyys-
26211: turvaa koskevissa asioissa äidinkielellä 280 Kuljetuspalvelut
26212: - vaikeavammaisten kuljetuspalvelut ... 156
26213: ED-asiakirjojen saatavuus kansallis-
26214: kielellä ................ ....... ............... ......... 293 Kunta
26215: vieraskieliset oikeudenkäyntiasiakirjat 93 kunnallisen päätöksenteon avoimuus . 236
26216: oikeusasiamiehen lausunto kansallisten jätemaksua koskeva vapautus-
26217: vähemmistöjen suojelua koskevan pui- hakemus .............. ........................... ... 270
26218: teyleissopimuksen täytäntöönpanosta 280 oikeus saada asiansa käsitellyksi ........ 270
26219: oikeusasiamiehen lausunto luonnok- yhdenvertaisuus jätelain soveltami-
26220: sesta hallituksen esitykseksi Eduskun- sessa ................................................... 277
26221: nalle laiksi saamelaiskäräjistä annetun liikkumisesteisten tasa-arvoisuus ....... 276
26222: lain muuttamisesta ....... ..................... 280 kunnanvaltuutetun esteellisyys kaavoi-
26223: yhdenvertaisuus maanomistajien kuule- tusasiassa ........ ............................... .... 278
26224: misessa............................................... 281 maakuntajohtajan sivutoimen asian-
26225: mukaisuus ........ .................................. 272
26226: Kiinniotto yleisen oikeusavustajan riippumat-
26227: edellytykset ................... ............. ....... 123 tomuus ............................. ................. 234
26228: päihtyneenä kiinniotetun toimitta- terveysvalvonnan tasapuolisuus ......... 233
26229: minen hoitoon .................................... 126 jätehuoltotiedotteen sisältö ................ 272
26230: kiinnioton ja säilössäpidon peruste ..... 132 oikeusasiamiehen toimivalta ja kunnal-
26231: linen yhtiö .............. ........... ................ 236
26232: Kirjesalaisuus tiedottamisen avoimuus kaavoitus-
26233: yksityisen kirjeen avaaminen holhous- asiassa ............................................... 268
26234: lautakunnan puheenjohtajan ja sih- apulaiskaupunginjohtajan esteellisyys
26235: teerin toimesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. .. . 303 kaavoitusasiassa ................................ 268
26236:
26237:
26238: 319
26239: ASIAHAKEMISTO
26240:
26241:
26242:
26243:
26244: Sivu Sivu
26245: oikaisupyynnön peruutus ja kunnan- Laillisuusvalvonta
26246: johtajan esteellisyys ........................... 237 oikeusasiamiehen lausunto valtioyh-
26247: kunnan opetustoimen salassapito- teisön hallintopolitiikkaa koskevasta
26248: säännös .............................................. 221 keskushallintotyöryhmän muistiosta .. 285
26249: opettajien lomautusten aikaiset ope- Lapsi
26250: tusjärjestelyt...................................... 228 lapsen kuntoutusasia .......................... 184
26251: varavaltuutetun kutsuminen kunnan- lapsen tapaaruisoikeuden toteutu-
26252: valtuuston kokoukseen ...................... 234 minen ................................................ 178
26253: lapsen tapaaruisoikeuden täytäntöön-
26254: Kunnallisvaalit panoasian käsittely .. .. .... .... .. .... .. .. .. .. .. 178
26255: ennakkoäänestysmahdollisuus ulko- huostaanotetun lapsen huoltosuunni-
26256: mailla kunnallisvaaleissa .. .... .. .. .. .. .. .... 302 telma ja oikeusapu ............................. 186
26257: lapsen huoltoa ja tapaaruisoikeutta
26258: Kuolintodistus koskevan päätöksen täytäntöönpanoa
26259: kuolintodistuksen antamisen viiväs- koskevan lain valmistelu .................... 185
26260: tyminen .. .... .. .. .. .. .. .... .... .. .. .... .. .. .. .. .. ... 192 käräjäoikeuden määräämän huoltajan
26261: oikeus saada lapsi luokseen................. 183
26262: Kuuleminen lapsen huoltoa ja tapaaruisoikeutta
26263: asianosaisen kuuleminen poikkeuslupa- koskeva selvitys ................................. 182
26264: menettelyssä ...................................... 275 lastensuojelulain säännösten muutos-
26265: holhottavaksi esitetyn ja hänen omais- tarve .................................................. 179
26266: tensa kuuleminen .. .... .... .. .. .... .. .. .. .. .. ... 288 päätös yhteydenpidon rajoittamisesta 180
26267: verovelvollisen kuuleminen .. .... .... .... .. 254 tieto lapsen sijaisperheestä ja yhtey-
26268: säädösvalmistelussa .. .... .... .... .. .. .. .. .. ... 298 denpidon rajoittaminen...................... 180
26269: asianosaisen kuuleminen hakemus- alaikäisten tahdosta riippumaton
26270: asiassa ............................................... 94 hoito .................................................. 191
26271: kansalaisten kuuleminen postikont-
26272: torin lakkauttamisesta ....................... 261
26273: Liikenneministeriö
26274: paikallisradiotoiminnan valvonta-
26275: asianosaisen kuuleminen takavarik-
26276: sanktiot ............................................. 263
26277: koasiassa . . .. . .. . . .. . .. . ... . . . . . .. . . .. . .. . . .. . . .. . .. . 83
26278: kohtuullinen vastineaika verotarkas- Liikennelupa
26279: tuksessa ............................................. 253 liikenneluvan peruuttaminen ........ ..... 264
26280: kuuleminen työttömyysturvalauta-
26281: Luottamuksellinen viesti
26282: kunnassa . .. . .. . . .. . .. . . .. . . . . . .. . . .. . . .. . .. . . .. . .. . . 244
26283: tietokonejärjestelmien ja tietoliiken-
26284: opettajan kuuleminen ennen uutta
26285: neverkon käytön valvonta korkea-
26286: sijoitusta............................................ 221
26287: kouluissa . .. . . .. . . .. . .. . . . . . .. . . .. . . .. .. . . . . . . . . . . . .. 224
26288:
26289: Käräjäoikeus Lääkäri
26290: ks. tuomioistuin - virkalääkärin esteellisyys .. .. .. .. .. .... .. ... 197
26291:
26292:
26293:
26294: 320
26295: ASIAHAKEMISTO
26296:
26297:
26298:
26299:
26300: Sivu Sivu
26301: viivästys vastaanottotoimintojen tar- Nimikirja
26302: kastamisessa .. . . .. . . .. .. . . . . .. . . . . . . . . . .. . . . . . . .. . 203 kurinpitorangaistuksen merkitseminen
26303: nimikirjaan ........................................ 300
26304: Lääkärinlausunto
26305: Oikeudenkäynti
26306: merkitys holhousasiassa ..................... 288
26307: oikeus äidinkielen käyttöön oikeuden-
26308: käynnissä rikosasiassa ................... 85, 284
26309: Lääninhallitus
26310: syyttäjän velvollisuus olla läsnä asian-
26311: viivästys vastaanottotoimintojen
26312: omistajan ajaman virallisen syytteen
26313: tarkastamisessa . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . .. . 203
26314: alaisen jutun oikeuskäsittelyssä .......... 14 7
26315: asianosaisen kuuleminen sovittelu-
26316: asianosaisen kuuleminen hakemus-
26317: kertomuksen johdosta........................ 178
26318: asiassa ............................................... 94
26319: lapsen tapaamisoikeuden täytäntöön-
26320: vieraskieliset oikeudenkäyntiasiakirjat 93
26321: panoasian käsittelyn viivästyminen . .. 178
26322: oikeusasiamiehen lausunto oikeuden-
26323: Lääninoikeus käyntikulutoimikunnan välimietin-
26324: ks. tuomioistuin nöstä .................................................. 78
26325:
26326: Lääninverovirasto Oikeuspaikka
26327: aiheeton konkurssihakemus . . . . .. . . . .. . . . . 254 oikeusasiamiehen lausunto virkasyy-
26328: teasioiden oikeuspaikkojen virkasyy-
26329: Matkakustannukset tefoorumien uudistamistyöryhmän
26330: vangin matkakustannusten korvaa- mietinnöstä . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . .. . 145
26331: minen ................................................ 112
26332: Opetustoimi
26333: Mielenterveyslaki opettajien voimalaitosvierailu ............ 226
26334: eristämisen käyttö psykiatrisessa kunnan opetustoimen salassapito-
26335: sairaanhoidossa . . . . . . .. . . . ... . .. ... . . . . . . .. . . . . . . 206 säännös .............................................. 221
26336: psykiatrisen potilaan itsemääräämis- tietokonejärjestelmien ja tietoliiken-
26337: oikeuden rajoittaminen...................... 195 neverkon käytön valvonta ..... ............ 224
26338: oppilasasuntolan valvonta . . . . . . . . . . . . .. . . . 227
26339: Natura
26340: opettajien lomautusten aikaiset opetus-
26341: N atura-tiedottamisen avoimuus......... 271
26342: järjestelyt .......................................... 228
26343: yhdenvertaisuus maanomistajien
26344: tuntiopettajan palkan takaisinperi-
26345: kuulemisessa ...................................... 281
26346: minen ................................................ 223
26347: Neuvontavelvollisuus
26348: Opiskelija
26349: Terveydenhuollon oikeusturvakes-
26350: oikeus toimeentulotukeen.. .. . . .. . . . . . . . . . . . 154
26351: kuksen neuvontavelvollisuus
26352: ED-maiden käytännöistä ................... 205 Oppilaitos
26353: sosiaaliviranomaisten neuvontavelvol- oppilasasuntolan valvonta ................. 227
26354: lisuus ................................................. 182 opettajan kuuleminen ........................ 221
26355:
26356:
26357:
26358: 321
26359: ASIAHAKEMISTO
26360:
26361:
26362:
26363:
26364: Sivu Sivu
26365: Paikallisradiotoiminta korkeimman oikeuden ennakkopää-
26366: valvonta ............................................ 263 töksen sisältämästä tulkintaohjeesta
26367: poiketessa . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . .. . .. . . . . .. . . . . . . . 83
26368: Palveluperiaate työvoimapoliittisen lausunnon peruste-
26369: Terveydenhuollon oikeusturvakes- leminen . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . 243
26370: kuksen neuvontavelvollisuus
26371: ED-maiden käytännöistä ................... 205 Poliisi
26372: syytetyn oikeus käyttää äidinkieltään
26373: Palvelusrikkomus esitutkinnassa . . . . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . 282
26374: vammantuottamus hiihtohinauksen vastaaminen esitutkinnan loppulau-
26375: yhteydessä ......................................... 218 suntoa koskevaan pyyntöön............... 139
26376: vammantuottamus napa1m- lainkohdan ilmoittaminen . . . . . . . . ... . . . . . . . 140
26377: harjoituksen yhteydessä..................... 219 henkilön tunnistaminen esitutkinnassa 139
26378: esitutkinnan päättäminen.................. 131
26379: Perusteleminen esitutkinnan viivästys 120, 131, 135, 141, 146
26380: tutkintavangin valvomaUoman tapaa- virkapaikan yhteystietojen ilmoitta-
26381: misen peruuttamista koskevan pää- minen sivutoimessa ............................ 295
26382: töksen perusteleminen . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . 111 poliisin velvollisuus vastata asiakirja-
26383: korkeimman oikeuden päätöksen perus- pyyntöön . . . .. . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . . . . .. . .. . . . . .. . . . 140
26384: teleminen valituslupa-asiassa ............. 96 rangaistusvaatimuksen ilmoittaminen
26385: korkeimman oikeuden päätöksen perus- asianomistajalle ................................. 121
26386: teleminenmenetetyn määräajan palaut- poliisimiehen sivutoimi ...................... 135
26387: tamista koskevassa asiassa . . . . . . . . . . . . . . .. . 96 kiinniottamisen edellytykset ........... ... 123
26388: poistumisluvan peruuttamisen perus- kotietsinnän edellytykset ................... 124
26389: teleminen ........................................... 115 takavarikon voimassapitäminen ja sen
26390: ampuma-aseluvan peruuttamis- kirjaaminen ....................................... 125
26391: päätöksen perusteleminen .................. 131 poliisin toimenpiteiden mitoittaminen 127
26392: ennakkoratkaisujen perusteleminen ... 255 puhalluskokeesta kieltäytyminen....... 133
26393: lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta verikokeeseen määrääminen ............... 134
26394: koskevan selvityksen perusteleminen . 182 kotietsinnän suorittaminen rangais-
26395: V aitiokonttorin korvauspäätöksen tuksen täytäntöönpanoa varten......... 130
26396: perusteleminen ................................... 171 viivästys rikosilmoituksen kirjaa-
26397: äitiys- ja vanhempainrahaa koskevan m1sessa .............................................. . 122
26398: päätöksen perusteleminen .............. .... 172 poliisin päivystysrekisterijärjestelmä . 128
26399: asianosaisen kuulematta jättämisestä rikosilmoituksen vastaanottaminen .... 122
26400: hakemusasiassa .. . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . .. . . . . . . 94 esitutkinnan suorittaminen................ 121
26401: mielentila tutkim usasiakirj oj en Suomen poliisin toiminta Virossa ....... 134
26402: salassapidosta päätettäessä käräjä- päihtyneenä kiinniotetun toimitta-
26403: oikeudessa .......................................... 100 minen hoitoon.................................... 126
26404:
26405:
26406:
26407: 322
26408: ASIAHAKEMISTO
26409:
26410:
26411:
26412:
26413: Sivu Sivu
26414: kiinnioton ja säilössäpidon peruste ..... 132 opettajien voimalaitosvierailu ............ 226
26415: poliisin haltuunottamat aseet............. 129 poliisimiehen sivutoimi ...................... 135
26416:
26417: Poronhoito Puolustusvoimat
26418: poronhoidosta aiheutuvat vahingot ... 305 varusmiesten puutteellinen valvonta .. 217
26419: ilmavoimien lentokoneen käyttö loma-
26420: Posti
26421: matkalla ............................................ 216
26422: postipalvelun siirtäminen asiamies-
26423: sotilaspoliisien ylimitoitettu voiman-
26424: postille ............................................... 261
26425: käyttö ................................................ 215
26426: Postipankki Oy vammantuottamus hiihtohinauksen
26427: tasa-arvolain noudattaminen Posti- yhteydessä ......................................... 218
26428: pankki Oy:n hallintoneuvoston uusien vammantuottamus napalmharjoi-
26429: jäsenten valinnassa ............................ 290 tuksen yhteydessä .............................. 219
26430:
26431: Potilas Päätös
26432: eristämisen käyttö psykiatrisessa sosiaalilautakunnan velvollisuus tehdä
26433: sairaanhoidossa .. .. .. .. .... .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 206 päätös yhteydenpidon rajoittamisesta 180
26434: liian varhainen kotiuttaminen sairaa- velvollisuus tehdä päätös toimeentulo-
26435: lasta ................................................... 193 tuesta ................................................. 166
26436: potilasturvallisuus sairaankulje- velvollisuus tehdä päätös oikeuden-
26437: tuksessa . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . .. . . .. . . . . . 204 käyntiaineiston valokuvauspyynnöstä 102
26438: epäasiallinen merkintä potilasasia- velvollisuus antaa päätös asiakirjan
26439: kirjoissa ............................................. 206 salassapitämisestä .............................. 222
26440: psykiatrisen potilaan itsemääräämis- ks. myös perusteleminen
26441: oikeuden rajoittaminen ...................... 195
26442: alaikäisten tahdosta riippumattoman Rahankeräys- ja tavara-arpajais-
26443: lautakunta
26444: hoito .................................................. 191
26445: - jäsenten esteellisyys ........................... 295
26446: Psykiatrinen sairaanhoito
26447: Rajavartiolaitos
26448: eristämisen käyttö psykiatrisessa
26449: passintarkastusaseman opasteet ja
26450: sairaanhoidossa .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 206
26451: passintarkastajien nimilaput .............. 281
26452: potilaan itsemääräämisoikeuden rajoit-
26453: passin pistokoetarkastus ............ ........ 259
26454: taminen ............................................. 195
26455: alaikäisen tahdosta riippumaton hoito 191 Rakennustarkastaja
26456: Puhalluskoe - tarkastuksesta ilmoittaminen ............. 275
26457: - puhalluskokeesta kieltäytyminen ....... 133
26458: Rangaistusvaatimus
26459: Puolueettomuus - ilmoittaminen asianomistajalle .......... 121
26460:
26461: yleisen oikeusavustajan ...................... 234 Rantakaava
26462: terveysvalvonnan tasapuolisuus ......... 233 - käsittelyn viivästyminen.................... 27 4
26463:
26464:
26465: 323
26466: ASIAHAKEMISTO
26467:
26468:
26469:
26470:
26471: Sivu Sivu
26472: Rikosilmoitus kunnan opetustoimen salassapitosään-
26473: viivästys rikosilmoituksen kirjaami- nöksen noudattaminen ....................... 221
26474: sessa ................................................... 122
26475: vastaanottaminen .............................. 122
26476: Sivutoimi
26477: Saamelaiset välimiesoikeudessa toimivien korkeim-
26478: oikeusasiamiehen lausunto luonnok- man oikeuden jäsenten sivutoimi-ilmoi-
26479: sesta hallituksen esitykseksi Eduskun- tukset ................................................ 98
26480: nalle laiksi saamelaiskäräjistä annetun maakuntajohtajan sivutoimen asianmu-
26481: lain muuttamisesta ............................ 280 kaisuus.............. ... . . . . . . . . ... . .. . .. . . . . ... . ... . . 272
26482: tuomarin sivutoimen soveltuvuudesta 79
26483: Sairaala sivutoimi-ilmoitusten julkisuus .......... 233
26484: potilaan liian varhainen kotiutta- poliisin virkapaikan yhteystietojen
26485: minen ................................................ 193 ilmoittaminen sivutoimessa .. .. ............ 295
26486: poliisimiehen sivutoimi pankin hallituk-
26487: Sairaanhoito
26488: sessa ................................................... 135
26489: sairaanhoitokustannusten korvaa-
26490: minen ............................................... . 201
26491: terveydenhoidon korvaaminen ulko- Sosiaalihuolto
26492: asiainhallinnossa .. .. .. .. .. .... .... .... .... .... .. 292 oikeus saada työttömyyskassan päätös
26493: päihtyneenä kiinniotetun toimit- työttömyysturvaa koskevissa asioissa
26494: taminen hoitoon................................. 126 äidinkielellä .. .. .. .. .. .. .. .. .. .... .. .. ...... .. .... . 280
26495: lapsen kuntoutusasia .......................... 184
26496: Sairaankuljetus sosiaaliviranomaisten neuvontavelvol-
26497: potilasturvallisuus ............................. 204 lisuus ......................................... 179, 188
26498: lapsen tapaaruisoikeuden toteutu-
26499: Salassapito
26500: minen ................................................ 184
26501: sosiaalilautakunnan ja sosiaalijohtajan
26502: lapsen tapaaruisoikeuden täytäntöön-
26503: oikeus ilmaista yksityinen tai perheen
26504: panoasian käsittely .. .. .. .... .. .. .... .... .... .. 178
26505: salaisuus ............................................ 168
26506: huostaanotetun lapsen huoltosuunni-
26507: mielentilatutkimusasiakirjojen salas-
26508: telma ja oikeusapu ............................. 186
26509: sapito ................................................. 100
26510: käräjäoikeuden määräämän huoltajan
26511: päätöksen antaminen asiakirjan salas-
26512: oikeus saada lapsi luokseen ................. 183
26513: sapitämisestä ..................................... 222
26514: lapsen huoltoa ja tapaaruisoikeutta
26515: Sananvapaus koskeva selvitys ................................. 182
26516: ympäristöministerin sananvapaus ...... 271 lastensuojelulain säännösten muutos-
26517: puolue- ja lehdistötukien jakaminen ... 306 tarve .................................................. 179
26518: opettajien oikeus osallistua voimalaitos- päätös yhteydenpidon rajoittamisesta 180
26519: vierailuun .. . .. . . .. . . . . . . .. . .. . .. . . .. . . .. . ... . .. . . . . 226 tieto lapsen sijaisperheestä ja yhtey-
26520: paikallisradiotoiminnan valvominen .. 263 denpidon rajoittaminen...................... 180
26521: asunnottoman oikeus telepalveluihin . 265 kehitysvammaisen kohtelu laitoksessa 156
26522:
26523:
26524: 324
26525: ASIAHAKEMISTa
26526:
26527:
26528:
26529:
26530: Sivu Sivu
26531: tiedottamisvelvollisuus eläkkeiden Syyteoikeus
26532: uudelleen laskemisessa noudatettavasta syyteoikeuden vanhentuminen syyte-
26533: menettelystä ....... ............................... 171 harkinnan aikana . . .. . . .. . . .. . ... . ... . .. . .. . . .. . 146
26534: vaikeavammaisten kuljetuspalvelut ... 156
26535: Syyttäjä
26536: velvollisuus tehdä päätös toimeentulo-
26537: velvollisuus olla läsnä asianomistajan
26538: tuesta ................................................. 166
26539: ajaman virallisen syytteen alaisen jutun
26540: toimeentulotuki asumismenoihin ja
26541: oikeuskäsittelyssä . . . . . . .. . . . . ... . . ... .. . . . . .. . . 14 7
26542: hakijan asuinpaikan valinta ............... 161
26543: esteellisyys ......................................... 104
26544: oikeus välttämättömään toimeen-
26545: tuloon ........................................ 162, 167 Säädösvalmistelu
26546: toimeentulotuen takaisinperintä ........ 167 avoimuus ja kuuleminen säädösval-
26547: työmarkkinatuen suorittaminen......... 24 7 mistelussa . . . . . .. . . .. . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 298
26548: sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväk-
26549: symien toimeentulotukea koskevien Takaisinperintä
26550: ohjeiden lainmukaisuus...................... 161 tuntiopettajan palkan takaisinperi-
26551: minen ................................................ 223
26552: työttömyyspäivärahan suuruus toi-
26553: meentulotukilaskelmassa ................... 159 Takavarikko
26554: sosiaalilautakunnan tuomioistuimelle asianosaisen kuuleminen takavarikko-
26555: antama selvitys.................................. 165 asiassa ............................................... 83
26556: oikeus ilmaista yksityinen tai perheen voimassapitäminen ja kirjaaminen..... 125
26557: salaisuus ............................................ 168
26558: opiskelijan oikeus toimeentulotukeen. 154 Tasa-arvo
26559: tasa-arvolain noudattaminen Posti-
26560: Sosiaaliturva pankki Oy:n hallintoneuvoston uusien
26561: ulkomailla tilapäisesti oleskelevien jäsenten valinnassa ............................ 290
26562: sosiaaliturva ...................................... 173 ks. myös yhdenvertaisuus
26563: Suhteellisuusperiaate
26564: Tavara-arpajaiset
26565: poliisin toimittaessa kotietsintää ........ 127
26566: - toimeenpano . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . ... . . . . . . . . . 295
26567: - kiinnioton ja säilössäpidon peruste ..... 132
26568: Telepalvelut
26569: Suomen Posti Oy
26570: oikeusasiamiehen toimivalta telepal-
26571: postipalvelun siirtäminen asiamies-
26572: veluasioissa . . .. . . .. . . .. . . . . . . .. . . . . . . . . . .. . . . . . . . .. 265
26573: postille .......................... ..................... 261
26574: asunnottoman oikeus telepalveluihin . 265
26575: Syrjintä
26576: - passin pistokoetarkastus .................... 259 Terveydenhoito
26577: ks. myös yhdenvertaisuus ks. sairaanhoito
26578:
26579: Syyteharkinta Terveydenhuollon oikeusturvakeskus
26580: viivästys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 145, 146 neuvontavelvollisuus EU -maiden käy-
26581: asianmukaisuus .................................. 141 tännöistä.............. .. . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . . . .. . . . 205
26582:
26583:
26584: 325
26585: ASIAHAKEMISTa
26586:
26587:
26588:
26589:
26590: Sivu Sivu
26591: tiedonsaanti Terveydenhuollon oikeus- Toimivalta
26592: turvakeskuksen diaarista 199 oikeusasiamiehen toimivalta ja kunnal-
26593: linen yhtiö ......................................... 236
26594: Tiedottaminen oikeusasiamiehen toimivalta postitoi-
26595: tiedottaminen kaavoitusasiassa .......... 268
26596: minnan arvioimisessa ......................... 261
26597: Natura-tiedottamisen avoimuus ......... 271 oikeusasiamiehen toimivalta telepal-
26598: tiedottamisen avoimuus kaavoitus- veluasioissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . 265
26599: asiassa . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . . 268 oikeusasiamiehen toimivalta yksityis-
26600: tiedottamisvelvollisuus eläkkeiden oikeudellisessa sopimussuhteessa ........ 301
26601: uudelleen laskemisessa noudatettavasta Suomen poliisin toiminta Virossa ....... 134
26602: menettelystä . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . . . 171
26603: tullihallituksen epäselvä tiedote auto-
26604: Tulli
26605: tulliasemalla tarkastettavien odotus-
26606: verosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . 253
26607: tila ..................................................... 299
26608: tiedottaminen työvoimakoulutuksesta 245
26609: tullihallituksen epäselvä tiedote auto-
26610: Tietoliikenne verosta ............................................... 253
26611: tietokonejärjestelmien ja tietoliikenne-
26612: verkon käytön valvonta korkeakou-
26613: Tuomioistuin
26614: korkeimman oikeuden päätöksen perus-
26615: luissa ................................................. 224
26616: teleminen valituslupa-asiassa ............. 96
26617: Tietoturva korkeimman oikeuden päätöksen perus-
26618: oikeusasiamiehen lausunto Tietotur- teleminenmenetetyn määräajan palaut-
26619: vallisuus ja laki -selvityksestä sekä tieto- tamista koskevassa asiassa . . . . . . .. . . . . .. . . . 96
26620: turvallisuuslain säätämistarpeesta ..... 287 oikeus äidinkielen käyttöön oikeuden-
26621: käynnissä rikosasiassa ........ 85, 282, 284
26622: Todistaja
26623: hovioikeuden jäsenten esteellisyys ...... 79
26624: todistajanodotusaika käräjäoikeudessa 94
26625: tuomarin sivutoimen soveltuvuudesta 79
26626: Toimeentulotuki velkajärjestelylain nojalla annetusta
26627: velvollisuus tehdä päätös toimeentulo- väliaikaisesta täytäntöönpanokiellosta
26628: tuesta ................................................. 166 ilmoittaminen .................................... 151
26629: toimeentulotuki asumismenoihin ja asianosaisen kuuleminen hakemus-
26630: asuinpaikan valinta ........................... 161 asiassa ............................................... 94
26631: oikeus välttämättömään toimeen- viivästys vangitsemispäätöksen toi-
26632: tuloon ......................................... 162, 167 mittamisessa...................................... 121
26633: toimeentulotuen takaisinperintä ........ 167 käräjäoikeuden päätösneuvottelu ....... 104
26634: sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväk- käräjätuomarin kunnalliset luottamus-
26635: symien toimeentulotukea koskevien toimet................................................ 98
26636: ohjeiden lainmukaisuus...................... 161 oikeudenkäyntiaineiston valokuvaus-
26637: työttömyyspäivärahan suuruus toi- pyyntö ............................................... 102
26638: meentulotukilaskelmassa ................... 159 viivästys julkisuusasian käsittelyssä
26639: opiskelijan oikeus toimeentulotukeen. 154 korkeimmassa hallinto-oikeudessa...... 83
26640:
26641:
26642: 326
26643: ASIAHAKEMISTO
26644:
26645:
26646:
26647:
26648: Sivu Sivu
26649: vieraskieliset oikeudenkäyntiasiakirjat 93 huolellisuus työttömyysturvahake-
26650: riippumattomien tuomarien erimie- muksen käsittelyssä ........................... 246
26651: lisyys ................................................ . 103 työttömän työnhakijan postiosoite-
26652: todistajanodotusaika käräjäoikeu- tiedot ................................................. 246
26653: dessa ................................................. . 94 päivärahahakemuksen täyttäminen
26654: mielentilatutkimusasiakirjojen lyijykynällä ....................................... 244
26655: salassapito ........................................ . 100
26656: Työttömyysturva 1autakunta
26657: väliaikaisen turvaamistoimen myöntä-
26658: kuuleminen työttömyysturva-
26659: minen ............................................... . 92
26660: lautakunnassa .................................... 244
26661: verovalituksen käsittelyn viivästy-
26662: minen lääninoikeudessa ..................... . 252 Työvoimatoimikunta
26663: asianosaisen kuuleminen takavarikko- työvoimapoliittisen lausunnon
26664: asiassa .............................................. . 83 perusteleminen ................................... 243
26665: oikeusasiamiehen lausunto oikeuden-
26666: Työvoimatoimisto
26667: käyntikulutoimikunnan välimietin-
26668: virheellisyys työvoimapoliittisessa lau-
26669: nöstä .................................................. 78
26670: sunnossa . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 242
26671: oikeusasiamiehen lausunto hallinto-
26672: tiedottaminen työvoimakoulutuksesta 245
26673: tuomioistuintyöryhmän ehdotuksesta
26674: asiallinen virkakieli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 245
26675: hallinto-oikeuslaiksi ........................... 76
26676: laiminlyönti työvoimapoliittisen
26677: oikeusasiamiehen lausunto tuomioistuin-
26678: lausunnon antamisessa....................... 243
26679: laitoksen kehittämistä koskevasta perus-
26680: työttömän työnhakijan postiosoite-
26681: selvityksestä ...................................... 76
26682: tiedot ................................................. 246
26683: vesioikeuden jäsenten kestitys ............ 105
26684: Ulkomaalainen
26685: Tuomiokapituli - syrjintä oleskelulupaa myönnettäessä 258
26686: kurinpitorangaistuksen merkitseminen
26687: nimikirjaan .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 300 Ulosotto
26688: piispaan kohdistuvan harhaoppiväit- ulosottomiehen menettely pankkita-
26689: teen tutkiminen ................................. 288 kausasiassa ..... ................................... 150
26690: velkajärjestelylain nojalla annetusta
26691: Tutkintavankeus väliaikaisesta täytäntöönpanokiellosta
26692: tutkintavangin eristäminen ja pää- ilmoittaminen .................................... 151
26693: töksen perusteleminen . . . . . . . . . . . . . . . .. . .. . . . . 111 perusteettoman ulosottomaksun kor-
26694: omien vaatteiden käytön kieltäminen 110 vaaminen ........................................... 251
26695:
26696: Työttömyysturva Uskottu mies
26697: oikeus saada työttömyyskassan päätös
26698: - yksityisen kirjeen avaaminen .. ........... 303
26699: äidinkielellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . 280
26700: työmarkkinatuen suorittaminen......... 24 7 Vaalit
26701: työttömyyspäivärahan suuruus toi- ks. kunnallisvaalit, eduskuntavaalit,
26702: meentulotukilaskelmassa ................... 159 äänestäminen
26703:
26704:
26705: 327
26706: ASIAHAKEMISTO
26707:
26708:
26709:
26710:
26711: Sivu Sivu
26712: Valitusosoitus vangin siirto laitoksesta toiseen.......... 112
26713: asiakirjajulkisuutta koskevassa asiassa 201 poisturuisluvan peruuttamisen perus-
26714: Valtiokonttori teleminen .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 115
26715: korvauspäätöksen perusteleminen ...... 171 vangin haltuun annettava vaatetus.... 116
26716: - viivästys eläkeasian käsittelyssä......... 171
26717: Varusmiespalvelus
26718: Valtioneuvosto varusmiesten puutteellinen valvonta.. 217
26719: ympäristöministerin sananvapaus ...... 271 sotilaspoliisien ylimitoitettu voiman-
26720: Natura-tiedottamisen avoimuus ......... 271 käyttö ................................................ 215
26721: puolue- ja lehdistötukien jakaminen ... 306 vammantuottamus hiihtohinauksen
26722: lapsen huoltoa ja tapaaruisoikeutta yhteydessä ......................................... 218
26723: koskevan päätöksen täytäntöönpanoa vammantuottamus napa1m-harjoituk-
26724: koskevan lain valmistelu oikeusminis- sen yhteydessä ................................... 219
26725: teriössä ............................................. . 185
26726: Velkajärjestely
26727: Vammaisuus väliaikaisesta täytäntöönpanokiellosta
26728: yhdenvertaisuuden huomioiminen
26729: ilmoittaminen .................................... 151
26730: vanhojen rakennusten peruskorjaus-
26731: selvittäjän palkkiot velkajärjestelyssä 84
26732: ja muutostöissä.................................. 276
26733: puolison nimi ja henkilötunnus velka-
26734: kehitysvammaisen kohtelu laitoksessa 156
26735: järjestelyasiakirjoissa ......................... 149
26736: vaikeavammaisten kuljetuspalvelut ... 156
26737: Verikoe
26738: Vangitseminen
26739: - verikokeeseen määrääminen ............... 134
26740: viivästys vangitsemispäätöksen toi-
26741: mittamisessa .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .... .. 82 Verotus
26742: ennakkoratkaisujen perusteleminen ... 255
26743: Vankeinhoito
26744: verovelvollisen kuuleminen ................ 254
26745: tutkintavangin eristäminen ja pää-
26746: verovalituksen käsittelyn viiväs-
26747: töksen perusteleminen.. .... .... .. .. .. .. .. .. .. 111
26748: tyminen lääninoikeudessa .................. 252
26749: huumetestin suorittaminen työsiirto-
26750: verottajan vastuu ennakon maksuun-
26751: lassa ................................................... 109
26752: panoviiveestä ..................................... 251
26753: vangin oikeus ulkoiluun ..................... 113
26754: tullihallituksen epäselvä tiedote auto-
26755: ansan laatiminen erityisvalvotussa
26756: verosta............................................... 253
26757: tapaamisessa ja vangin kuljettaminen
26758: omistajanvaihdos ja moottoriajoneuvo-
26759: kahlehdittuna .................................... 113
26760: vero ................................................... 252
26761: huumausainetestistä tiedottaminen.... 113
26762: perusteettoman ulosottomaksun kor-
26763: tutkintavangin omien vaatteiden
26764: vaaminen ........................................... 251
26765: käytön kieltäminen............................ 110
26766: kohtuullinen vastineaika verotarkas-
26767: vangin matkakustannusten korvaa-
26768: tuksessa .................... ......................... 253
26769: mtnen ................................................ 112
26770: eristäminen kehonsisäisen huumeiden- Vesioikeus
26771: kuljetusepäilyn vuoksi ....................... 115 ks. tuomioistuin
26772:
26773: 328
26774: ASIAHAKEMISTa
26775:
26776:
26777:
26778:
26779: Sivu Sivu
26780: Viivästys yleisen oikeusavustajan riippumat-
26781: kuolintodistuksen antamisessa .. . .. . .. ... 192 tomuus .............................................. 234
26782: lääkärin vastaanottotoimintojen tar- tuomarin sivutoimen soveltuvuudesta 79
26783: kastamisessa .. . .. . . . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . .. .. . .. . . . 203 lapsen tapaaruisoikeuden täytäntöön-
26784: rantakaava-asiankäsittelyssä ............. 274 panoasian käsittelyssä........................ 178
26785: asiakirjapyynnön käsittelyssä ............ 233 sosiaaliviranomaisten neuvontavelvol-
26786: syyteharkinnassa ............................... 145 lisuus ................................................. 182
26787: esitutkinnassa ..... 120, 131, 135, 141, 146 käräjätuomarin kunnalliset luottamus-
26788: valtiokonttorin menettely eläkeasian toimet................................................ 98
26789: käsittelyssä ........................................ 171 riippumattomien tuomarien erimieli-
26790: suoritettaessa työmarkkinatukea ....... 24 7 syys ................................................... 103
26791: asiakirjojen antamisessa............ 159, 221 velvollisuus vastata kirjeeseen............ 2G4
26792: vangitsemispäätöksen toimittamisessa 82 virkamiehen käytös............................ 264
26793: julkisuusasian käsittelyssä korkeim- asumisvelvollisuus virka-asunnossa.... 300
26794: massa hallinto-oikeudessa .................. 83
26795: verovalituksen käsittelyssä läänin- Virkasyyte
26796: oikeudessa.......................................... 252 oikeusasiamiehen lausunto virkasyyte-
26797: rikosilmoituksen kirjaamisessa ........... 122 asioiden oikeuspaikkojen virkasyyte-
26798: työvoimapoliittisen lausunnon anta- foorumien uudis tamistyöryhmän
26799: misessa............................................... 243 mietinnöstä .. .. . . .. . . .. . . . . . . . . . . . .. . . .. . . . . . . . . . . . 145
26800:
26801: Virka-asunto
26802: Virkatodistus
26803: papin asumisvelvollisuus virka-asun-
26804: - julkisuus ...................................... ...... 270
26805: nossa ................................................. . 300
26806:
26807: Virkakieli Virkavastuu
26808: asiallinen virkakieli .. . .. . . . . . . . . . . .. . .. . .. . .. . . 245 ilmavoimien lentokoneen käyttö loma-
26809: matkalla ............................................ 216
26810: Virkamies
26811: esteellisyys .. 79, 98,104,197,237,268,272 Virkojen täyttäminen
26812: virkamiehen kielenkäyttö................... 205 väliaikaisilla määräyksillä ja ilman
26813: välimiesoikeudessa toimivien korkeim- julkista hakua ................................ .... 301
26814: man oikeuden jäsenten sivutoimi-ilmoi-
26815: tukset ................................................ 98 Vähemmistöryhmät
26816: velvollisuus vastata toimenpidepyyn- oikeusasiamiehen lausunto kansallis-
26817: töön ................................................... 273 ten vähemmistöjen suojelua koskevan
26818: velvollisuus vastata tiedusteluun ....... 274 puiteyleissopimuksen täytäntöön-
26819: rakennustarkastajan tarkastuksesta panosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 280
26820: ilmoittaminen .................................... 275
26821: maakuntajohtajan sivutoimen asian- Yhdenvertaisuus
26822: mukaisuus..... .. . .. . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . .. . . 272 - psykoterapeuttien ikäsyrjintä ............ 194
26823:
26824:
26825: 329
26826: ASIAHAKEMISTO
26827:
26828:
26829:
26830:
26831: Sivu Sivu
26832: sairaanhoitokustannusten korvaami- tulliasemalla tarkastettavien odotus-
26833: nen, kun potilas lähetettiin terveys- tila..................................................... 299
26834: keskuksen päätöksen mukaisesti yksi-
26835: tyisiin laboratorioihin ........................ 201
26836: Yksityisyyden suoja
26837: jätelain soveltamisessa ....................... 277 puolison nimi ja henkilötunnus velka-
26838: yhdenvertaisuuden huomioiminen järjestelyasiakirjoissa ......................... 149
26839: vanhojen rakennusten peruskorjaus-
26840: ja muutostöissä .................................. 276
26841: yleisradiolähetyksen vastaanotto- Yleinen oikeusavustaja
26842: mahdollisuus .. . .. . . .. . . . . . . .. . . . . . . . . . .. . . .. . . . . . . 265 - riippumattomuus .......................... ..... 234
26843: ilmoitettaessa jätehuoltoyrittäjistä
26844: jätehuoltotiedotteessa ........................ 272 Yleisradio Oy Ab
26845: puolue- ja lehdistötukien jakaminen ... 306 yleisradiolähetyksen vastaanottomah-
26846: terveydenhoidon korvaaminen ulko- dollisuus............... .. . . . . .. . . . .. . . . . . . . .. . . . . . . . . 265
26847: asiainhallinnossa .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . . 292
26848: asunnottoman oikeus telepalveluihin . 265
26849: Yliopisto
26850: samaa sukupuolta olevan parin
26851: virantäyttöön liittyneiden asiantuntija-
26852: syrjintä oleskelulupaa myönnettäessä 258
26853: lausuntojen julkisuus ......................... 221
26854: perusteettoman ulosottomaksun kor-
26855: vaaminen ........................................... 251
26856: opettajien lomautusten aikaiset opetus- Ympäristökeskus
26857: järjestelyt .......................................... 228 rantakaava-asian viivästyminen ........ 274
26858: yhdenvertaisuus maanomistajien asianosaisen kuuleminen poikkeus-
26859: kuulemisessa ................................ ...... 281 lupamenettelyssä ............................... 275
26860:
26861: Yhdistymisvapaus
26862: puolue- ja lehdistötukien jakaminen ... 306 Äänestäminen
26863: ennakkoäänestysmahdollisuus ulko-
26864: Yksityiselämän suoja mailla kunnallisvaaleissa . . . . . . . . .. . . . .. . . . . . 302
26865: psykiatrisen potilaan itsemääräämis- vaalilainsäädännön muotomääräysten
26866: oikeuden rajoittaminen...................... 195 noudattaminen .................................. 304
26867:
26868:
26869:
26870:
26871: 330
26872: K 11/1999 vp
26873:
26874:
26875:
26876:
26877: Va 1ti on ti 1i ntarkastaja i n
26878:
26879: keriOITIUS
26880:
26881:
26882:
26883:
26884: HELSINKI 1 999
26885: ISSN 0355-2535
26886: OY EDITA AB, HELSINK11999
26887: EDUSKUNNALLE
26888:
26889: Vuosiksi 1996-1999 valitut valtiontilintar- kunnalle valtiontilintarkastajain johtosäännön
26890: kastajat antavat täten kunnioittavasti Edus- 6 §:ssä määrätyn kertomuksen.
26891:
26892: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1999
26893:
26894:
26895:
26896:
26897: ;/~L,L/
26898: Lauri Metsämäki
26899:
26900:
26901:
26902: ~~ Oiva Savela
26903:
26904:
26905: ~11:1~ .
26906: Kari Myllyniemi
26907:
26908:
26909: /.~
26910: Mauri Lehmusta
26911: SISÄLLVSLUETTELO
26912:
26913: Sivu Sivu
26914:
26915: Vuoden 1998 valtiontilintarkastajien toiminta 7 Puolustusministeriön hallinnonala ................. 129
26916: Puolustusministeriön alainen tutkimus-,
26917: Yleinen osa .......................................................... 12 kehitys- ja tietotekniikkatoiminta ..... .... 129
26918: Vuoden 1998 tilinpäätöksen vertailu vuo- Ilmavoimien tila ja toiminta .. ..... ... ... .. .. ... .. 136
26919: den 1997 tilinpäätökseen ..................... 12
26920: Vuoden 1998 tilinpäätöksen vertailu ta- Valtiovarainministeriön hallinnonala ... ..... ... .. 142
26921: lousarvioon ....... ........ ................ ............ 13 Valtion kiinteistöhallinto ........................... 142
26922: Määrärahojen ylitykset ...... .... ........... ......... 19 Hallinnonalojen kansainvälisten yhteis-
26923: Valtion kirjanpidon uudistus ja tilinpäätös työmäärärahojen käyttö .... .. ... .... ..... .. .... 147
26924: vuodelta 1998 ............. .. ..... ...... .............. 20 Valtion talousarvion ulkopuoliset rahas-
26925: Valtionvelka ............. ....... .. ..................... .... 22 tot........................................................... 169
26926: Valtion lainananto ja korkotukilainat ....... 28 Naisten ja miesten välisen tasa-arvon edis-
26927: Valtion ja kuntien välinen ohjausmekanis- täminen ... ... ... ... ..... .. .... ... .. .... ... ... .... .... ... 188
26928: mi kansalaisen peruspalvelujen turvaa- Tullitoimi ... . .... .... ... .... ..... .... .. ... .... .. . .... .... .. .. 196
26929: jana........................................................ 35
26930: Valtiontalouden tarkastusviraston tarkas- Opetusministeriön hallinnonala ..... .... .... ..... ... . 220
26931: tuskertomukset.. .. .... . .... .. ... .. .... .. ... .... ..... 43 Yliopisto-opetus . .. .. .... ..... . . ... .... .... .. ..... ... .. . 220
26932: Yleissivistävä opetus ..... .... .. ... .... .... ... .... ... . 230
26933: Valtioneuvosto..................................................... 45 Perusopetuksessa annettava erityisopetus 236
26934: Talousneuvosto ...... ... .. .... .. ... ..................... 45 Liikuntatoimi . ... ... ... .... .. ... .... ... .... .... . ...... .. ... 245
26935: Tiedottaminen ja viestintä valtionhallin-
26936: nossa...................................................... 47
26937: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 254
26938: Metsäntutkimuslaitoksen toiminta . .... . .. .... 254
26939: Ulkoasiainministeriön hallinnonala .. .. .... .... ... 55
26940: Metsästyskorttivarojen käyttö .. ...... .. .... ... ... 262
26941: Ulkoasiainministeriön henkilöstö- ja palk-
26942: Kalastuslain toimivuus............................... 266
26943: kakysymyksiä ...... .. ....... ..... .. .... ..... .. .. ..... 55
26944: Suomen kauppasuhteet Etelä-Amerik-
26945: kaan....................................................... 67 Liikenneministeriön hallinnonala ................... 273
26946: Tielaitoksen toiminta ... .... .... ... .. .. .... . ...... .. .. 273
26947: Oikeusministeriön hallinnonala ...................... 75 Satamaverkon laajuus ja kehittämissuun-
26948: Seuraamusjärjestelmän kehittäminen .. .... . 75 nitelmat............ .. . .. .... .. ... .. .... ... .. .. .. ..... .... 286
26949: Vankeinhoidon kehittäminen .............. ..... 87
26950: Kriminaalihuollon kehittäminen .. ......... .... 99 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-
26951: ala..................................................................... 291
26952: Sisäasiainministeriön hallinnonala ........ .. ...... 106 Kansainvälistyminen ja markkinointi ....... 291
26953: Euroopan komission valvonta-asetuksen Pk-yrityspoliittinen ohjelma .. ......... ........ ... 305
26954: (2064/97) vaikutuksia rakennerahasto- Töhrintärikosten torjunta .......................... 309
26955: jen varojen käyttöön ... .. ..... .... ..... .. .. ... .. . 106
26956: Rakennerahastohankkeiden arviointia si- Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 312
26957: säasiainministeriön hallinnonalalla .... .. 114 Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen
26958: Arpajaislain ja rahankeräyslain uudista- turvaaminen.......................................... 312
26959: mistarpeet .............................................. 121 Valtion koulukodit .. .. ... .. ... ... ... .. ... .... ... .. .. ... 327
26960:
26961:
26962:
26963: 292055K 5
26964: Sivu Sivu
26965: Työministeriön hallinnonala ............................. 333 Valtiontilintarkastajien rahoittama tutkimus-
26966: Työllisyyden kehitys.................................. 333 toiminta ... ...... .. ... .. .. .... .. .. .... ... .. .... .. .... ... .... .... .... 387
26967: Työttömien työntekijöiden ammattitaidon Esteellisyys hallinnossa . ... .... ..... .. .. .. ..... .. .. . 387
26968: ja koulutuksen kehittäminen................ 345 Peruspalvelut ja kansalaisten toimeentulo
26969: murroksessa .......................................... 389
26970: Ympäristöministeriön hallinnonala ................. 352 Julkinen sektori, yrittäjyys ja työllistämi-
26971: Vesiensuojelu ............................................. 352 nen......................................................... 390
26972: Alueellisten ympäristökeskusten toiminta 358 EU:n rakennerahastohankkeet: käytäntö
26973: ja vaikutukset .. ... .. .. ... .. .. .. ....... .. ... .... .... . . 392
26974: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt.................. 367 Laatujohtaminen julkishallinnon strategia-
26975: Yleiskatsaus .. .. .. ... ...... ... .. .... ... .... ..... .... ... .. .. 367 na OECD-maissa .... ... .... ... ...... .. ... .. .. . ... . . 392
26976: Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden Julkisen velan, erityisesti valtion velan
26977: johdon ja henkilöstön optio- ja muut hallinta eräissä EU-maissa . .. ... .. ......... .. . 394
26978: kannustusjärjestelmät ..... ......... .. . ...... ... .. 376
26979:
26980:
26981:
26982:
26983: 6
26984: Vuoden 1998 valtiontilintarkastajien toiminta
26985:
26986: Valtiontilintarkastajat to. Valtiontilintarkastajien ensimmäistä tarkas-
26987: tusjaostoa on avustanut kanslian 1 jaosto, johon
26988: Tämän eduskunnalle vuodelta 1998 annettavan ovat kuuluneet tarkastusneuvos Asko Valkosa-
26989: valtiontilintarkastajain kertomuksen laatimi- lo JHTT, ylitarkastajat Kari Kauppinen, Kaj Lai-
26990: seen ovat osallistuneet valtiontilintarkastajain ne (28.2.1999 asti) ja Seppo Niemi 05.4.1999
26991: puheenjohtaja Lauri Metsämäki, varapuheen- lukien) sekä tarkastaja Marjaana Solanne.
26992: johtaja Oiva Savela, valtiontilintarkastajat Jorma Valtiontilintarkastajien toista tarkastusjaostoa
26993: Rantanen ja Håkan Malm sekä valtiontilintar- on avustanut kanslian II jaosto, johon ovat
26994: kastaja, kansanedustaja Kari Myllyniemi. Edus- kuuluneet tarkastusneuvos Ilkka Tenhiälä
26995: kunnan valitsemat valtiontilintarkastajien vara- ]HTT, ylitarkastajatJarmo Laine ja Senja Koleh-
26996: jäsenet, kansanedustaja Matti Vähänäkki, JHTT mainen sekä tarkastaja Marjatta Mylly.
26997: Iivo Polvi, kunnanjohtaja Raimo Liikkanen, Valtiontilintarkastajien tarkastustoimintaa
26998: kansliapäällikkö Osmo Kurola ja kansanedus- palvelevasta tutkimustoiminnasta on vastannut
26999: taja Toimi Kankaanniemi, eivät ole osallistuneet tarkastusneuvos Mauri Lehmusta. Valtion-
27000: kertomuksen laatimiseen. osuusjärjestelmää koskevaa erillisprojektia on
27001: Tarkastustoimintaansa varten valtiontilin- hoitanut määräaikainen ylitarkastaja Nora
27002: tarkastajat ovat olleet jakaantuneina kahteen Grönholm 1.4.1999 lukien. Tästä projektista
27003: tarkastusjaostoon. Ensimmäiseen jaostoon ovat laadittu kertomusosuus sisältyy tämän kerto-
27004: kuuluneet Metsämäki, Malm ja Myllyniemi sekä muksen yleiseen osaan.
27005: toiseen Savela ja Rantanen. Valtiontilintarkastajien kokousten sihteerinä
27006: Perustuslakiuudistukseen liittyen vuosiksi on toiminut hallintoylitarkastaja Jorma Syväoja
27007: 1996-1999 valitut valtiontilintarkastajat hyväk- eläkkeelle siirtymiseensä asti 28.2.1999 ja
27008: syivät kokouksessaan 9.3.1999 ehdotuksen uu- 1.3.1999 lukien hallintoylitarkastaja Kaj Laine.
27009: deksi johtosäännökseen, joka on toimitettu Hallintoylitarkastaja on vastannut myös suun-
27010: eduskunnan puhemiesneuvostolle. nittelutehtävistä sekä kanslian yleisjaoston toi-
27011: minnoista apunaan tarkastaja Tuija Myllyvuori,
27012: Valtiontilintarkastajain kanslia apulaistarkastaja Jaana Holmberg ja toimisto-
27013: sihteerit Marja Huovila ja Ulla Taari sekä viras-
27014: Valtiontilintarkastajien apuna toimii kanslia, toavustaja Jari Räsänen. Kanslia toimii vuokra-
27015: jossa on 15 pysyvää virkaa. Kanslian esimiehe- tiloissa osoitteessa Annankatu 44 A.
27016: nä on toiminut tarkastusneuvos Mauri Lehmus-
27017:
27018: 7
27019: Yhteistoiminta Valtiontalouden tarkastus- kohdistuvan tarkastuksen yhteydessä esille
27020: viraston kanssa otettavat, kaikkia hallinnonaloja koskevat selvi-
27021: tysaiheet ja hallinnonaloittaiset erityiskysymyk-
27022: Yhteistoiminta Valtiontalouden tarkastusviras-
27023: set. Näitä koskevat selvityspyynnöt käsiteltiin
27024: ton kanssa on jatkunut entiseen tapaan siten,
27025: valtiontilintarkastajien kokouksissa ja lähetet-
27026: että vuoteen 1998 kohdistuvan tarkastustoimin-
27027: tiin ministeriöille ja virastoille joulukuussa 1998.
27028: nan suuntaamisesta on neuvoteltu tarkastusvi-
27029: Valtiontilintarkastajat päättivät vuotta 1998 kos-
27030: raston johdon kanssa. Valtiontalouden tarkas-
27031: kevasta tarkastussuunnitelmastaan lopullisesti
27032: tusviraston siirtyminen eduskunnan yhteyteen
27033: kokouksessaan 15.12.1998. Valtiontilintarkasta-
27034: viimeistään 1.1.2001 on myös johtanut lukuisiin
27035: jat aloittivat piiri- ja paikallishallinnon tarkas-
27036: neuvotteluihin tarkastusjärjestelmän kehittämi-
27037: tukset lokakuussa 1998 ja ministeriöiden tarkas-
27038: sestä ja mahdollisista uusista yhteistyömuodois-
27039: tukset helmikuussa 1999.
27040: ta. Yksi esimerkki tästä on tarkastusviraston
27041: Kotimaiset tarkastusmatkat tehtiin Länsi- ja
27042: edustajien osallistuminen valtiontilintarkasta-
27043: Itä-Suomen sekä Oulun lääneihin. Länsi-Suo-
27044: jain kansliassa vireillä olevaan valtionosuusjär-
27045: men lääniin 21.-22.10.1998 tehdyn tarkastus-
27046: jestelmää koskevaan projektiin.
27047: matkan kohteina olivat Länsi-Suomen läänin-
27048: Tarkastusvirasto on toimittanut valtiontilin-
27049: hallituksen Jyväskylän alueellisen palveluyksi-
27050: tarkastajille kaikki antamansa kertomukset seli-
27051: kön (maaherra Heikki Koski) ohella seuraavat
27052: tyksineen, lausuntoineen ja päätöksineen. Vuo-
27053: virastot ja laitokset: Keski-Suomen työvoima- ja
27054: den 1998 tarkastusta koskevan valtiontilintar-
27055: elinkeinokeskus (johtaja Pasi Mäkinen), Työ-
27056: kastajien toimikauden aikana tarkastusvirasto
27057: voimaopisto (rehtori Anita Keskinen), Vapo Oy
27058: antoi kaikkiaan 126 tarkastuskertomustaan,
27059: (toimitusjohtaja Esko Muhonen), Keski-Suo-
27060: selvitystään, lausuntoaan tai aloitettaan tiedoksi
27061: men tiepiiri (tiejohtaja Erkki Myllylä), Keski-
27062: valtiontilintarkastajille. Tarkastuskertomuksista
27063: Suomen työsuojelupiiri (piiripäällikkö Hannu
27064: on luettelo tämän kertomuksen yleisessä osas-
27065: Mäkinen), Metsähallituksen Länsi-Suomen alue
27066: sa. Valtiontilintarkastajain kanslia on yhteis-
27067: (aluejohtaja Pekka Saarikoski), Keski-Suomen
27068: toiminnassa eduskunnan atk-yksikön ja Val-
27069: liitto (maakuntajohtaja Erkki Järvelä), Keski-
27070: tiontalouden tarkastusviraston kanssa siirtänyt
27071: Suomen hätäkeskus (hätäkeskuksen päällikkö
27072: tarkastusviraston julkisen tekstitietokannan
27073: Jukka Jalasvuori), Jyväskylän yliopisto (rehtori
27074: kansanedustajien käyttöön eduskunnan tieto-
27075: Aino Sallinen), Keski-Suomen ympäristökeskus
27076: järjestelmään.
27077: (ympäristökeskuksen johtaja Risto Palokangas)
27078: ja Keski-Suomen verovirasto (alueverojohtaja
27079: Valtiontilintarkastajien tarkastustoiminta Erkki Myyryläinen).
27080: Itä-Suomen lääniin 4.-5.11.1998 tehdyn tar-
27081: Valtiontilintarkastajat päättivät kokouksessaan kastusmatkan kohteina olivat Itä-Suomen lää-
27082: 26.5.1998 loppuvuotta 1998 koskevasta toimin- ninhallituksen Kuopion alueellisen palveluyk-
27083: nastaan ja siihen liittyvistä tarkastusmatkoistaan sikön (maaherra Pirjo Ala-Kapee) ohella seu-
27084: syyskaudella 1998. Syksyn 1998 aikana valtion- raavat virastot ja laitokset: Pohjois-Savon työ-
27085: tilintarkastajat käsittelivät kahdessa kokoukses- voima- ja elinkeinokeskus (johtaja Jaakko Ke-
27086: saan vuoteen 1998 kohdistuvan tarkastustoi- koni), Kera Oyj (toimitusjohtaja Lauri Palojärvi),
27087: minnan suuntaamista ja painopistealueita. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
27088: Joulukuussa 1998 pitämissään kokouksissa (sairaanhoitopiirin johtaja Matti Pulkkinen),
27089: valtiontilintarkastajat päättivät vuoteen 1998 Metsähallituksen Itä-Suomen alue (aluejohtaja
27090:
27091: 8
27092: Markku Vainio), Savo-Karjalan tiepiiri (suunnit- 17.2.1999 Liikenneturva (hallintoneuvoston
27093: telupäällikkö Petri Keränen), Savon liitto (maa- puheenjohtaja Tom Westergård)
27094: kuntajohtaja Antti Mykkänen), Valtion kiinteis- 19.2.1999 Puolustusministeriö (puolustus-
27095: tölaitoksen Itä-Suomen kiinteistöalue (raken- ministeri Anneli Taina)
27096: nuspäällikkö Pekka Vantila), Kuopion yliopisto 24.2.1999 Opetusministeriö (kansliapäällik-
27097: (rehtori Petteri Paronen), Pohjois-Savon ympä- kö Vilho Hirvi)
27098: ristökeskus (johtaja Markku Henttonen) ja Kar- 3.3.1999 Oikeusministeriö (oikeusministe-
27099: jalan lennosto (lennoston komentaja Heikki ri Jussi Järventaus)
27100: Lyytinen). 5.3.1999 Valtiovarainministeriö (kanslia-
27101: Oulun lääniin 18.-19.11.1998 tehdyn tar- päällikkö Raimo Sailas)
27102: kastusmatkan kohteina olivat Oulun lääninhal- 10.3.1999 Tullihallitus (pääjohtaja Tapani
27103: lituksen (maaherra Eino Siuruainen) ohella seu- Erling)
27104: raavat virastot ja laitokset: Pohjois-Pohjanmaan 12.3.1999 Tielaitos (ylijohtaja Eero Karja-
27105: liitto (maakuntajohtaja Pentti Lampinen), Ou- luoto)
27106: lun yliopisto (rehtori Lauri Lajunen), Pohjoisen 17.3.1999 Sosiaali- ja terveysministeriö
27107: maanpuolustusalueen esikunta (esikuntapääl- (kansliapäällikkö Markku Lehto)
27108: likkö Paavo Tyynelä), Pohjois-Pohjanmaan ym- 24.3.1999 Ympäristöministeriö (kansliapääl-
27109: päristökeskus (johtaja Mauno Rönkkömäki), likkö Sirkka Hautojärvi)
27110: Valtion kiinteistölaitoksen Pohjois-Suomen 26.3.1999 Kauppa- ja teollisuusministeriö
27111: kiinteistöalue (aluejohtaja Risto Rautiola), Kai- (kauppa- ja teollisuusministeri
27112: nuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kunta- Antti Kalliomäki)
27113: yhtymä (hallituksen puheenjohtaja Antti Ervas- 31.3.1999 Suomen Ulkomaankauppaliitto,
27114: ti), Kainuun liitto (maakuntajohtaja Hannes Finpro (toimitusjohtaja Seppo
27115: Kemppainen), Kainuun työvoima- ja elinkeino- Härkönen)
27116: keskus (johtaja Alpo Jokelainen) ja Sotkamon 7.4.1999 Pääesikunta (pääesikunnan pääl-
27117: kunta (kunnanjohtaja Erkki Vähämaa). likkö Matti Kopra)
27118: Ulkoasiainhallinnon tarkastukseen liittyvä 9.4.1999 Valtion kiinteistölaitos (pääjohtaja
27119: tarkastusmatka tehtiin Brasiliaan, Argentiinaan, Pertti Tuominen)
27120: Chileen, Peruun ja Venezuelaan 15.- 14.4.1999 Sisäasiainministeriö (ylijohtaja
27121: 31.1.1999. Tämän lisäksi valtiontilintarkastajat Pekka Kilpi)
27122: ja kanslian henkilökunta osallistuivat 23.- 16.4.1999 Valtioneuvoston kanslia (valtio-
27123: 25.8.1999 järjestettyyn tarkastus- ja seminaari- sihteeri Rauno Saari)
27124: matkaan Viinaan. 21.4.1999 Metsäntutkimuslaitos (ylijohtaja
27125: Valtiontilintarkastajat ovat edellä mainittujen Eljas Pohtila)
27126: lisäksi toimittaneet seuraavat tarkastukset: 23.4.1999 Maa- ja metsätalousministeriö
27127: (kansliapäällikkö Reino Uronen)
27128: 5.2.1999 Opetushalllitus (pääjohtaja Jukka 28.4.1999 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-
27129: Sarjala) ja kehittämiskeskus (pääjohtaja
27130: 10.2.1999 Ulkoasiainministeriö (alivaltiosih- Vappu Taipale)
27131: teerit Kirsti Lintonen ja Eero Salo- 5.5.1999 Liikenneministeriö (kansliapääl-
27132: vaara) likkö Juhani Korpela)
27133: 12.2.1999 Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 7.5.1999 Väestörekisterikeskus (ylijohtaja
27134: (johtaja Tapio Lappi-Seppälä) Ritva Viljanen)
27135:
27136: 9
27137: 19.5.1999 Työministeriö (kansliapäällikkö totyöryhmän mietinnöstä, 6/1999 ja 1.7.1999
27138: Pertti Sorsa) valtiovarainministeriölle lausunnon luonnok-
27139: 21.5.1999 Sonera Oyj (toimitusjohtaja Aulis sesta valtiovarainministeriön päätökseksi JHTT-
27140: Salin) tutkintoon vaadittavasta käytännön kokemuk-
27141: 4.6.1999 VR-Yhtymä Oy (pääjohtaja Henri sesta.
27142: Kuitunen) Lisäksi valtiontilintarkastajain kanslia antoi
27143: 9.11.1998 eduskunnan kanslian ohjelmatyöryh-
27144: Tarkastustoiminnassa esille tulleita kysy- mälle lausunnon valtiontilintarkastajien johto-
27145: myksiä on käsitelty kunkin hallinnonalan yh- säännön uudistarnistarpeesta ja 26.1.1999 edus-
27146: teydessä. Valtiontilintarkastajat ovat seuranneet kunnan perustuslakivaliokunnalle lausunnon
27147: myös aiempina vuosina tekemiensä muistu- hallituksen esityksestä laiksi Suomen Hallitus-
27148: tusten ja huomautusten huomioon ottamista muodon voimaantulojärjestelyistä (HE 75/1998
27149: valtionhallinnossa. Ministeriöiden yhteyshenki- vp).
27150: löiden kanssa on arvioitu tarkastusten sujuvuut-
27151: ta ja ongelmakohtia yhteisessä kokouksessa Tutkimustoiminta
27152: 1.12.1998.
27153: Valtiontilintarkastajat aloittivat kertomus- Vuonna 1998 rahoitetun tutkimustoiminnan tu-
27154: osuuksien käsittelyn huhtikuun lopulla 1999, ja loksia selostetaan tarkemmin kertomuksen vii-
27155: kertomuksen valmistelu päättyi lokakuussa meisessä luvussa. Vuonna 1999 valtiontilintar-
27156: 1999. Tätä kertomusta valmistellessaan valtion- kastajilla on ollut käytettävissään yhteensä
27157: tilintarkastajat ovat pitäneet 27 kokousta. 500 000 mk tutkimustoimintaan. Näillä varoilla
27158: Yksityisten kansalaisten ja järjestöjen kan- valtiontilintarkastajat päättivät käynnistää seu-
27159: nanottoja, selvityspyyntöjä ja aloitteita on val- raavat tutkimushankkeet:
27160: tiontilintarkastajille tullut 8. - Valtionosuusjärjestelmä kansalaisten pe-
27161: Tätä kertomusta valmistellessaan valtiontilin- rusoikeuksien toteuttamisen välineenä. Tutki-
27162: tarkastajat ovat perehtyneet myös Hallituksen mus kuntien valtionosuusjärjestelmän toimi-
27163: kertomukseen valtiovarain hoidosta ja tilasta, vuudesta opetus- sekä sosiaali- ja terveystoi-
27164: jonka aineisto on ollut valtiontilintarkastajien men valtionosuuksien osalta, Tampereen yli-
27165: käytettävissä. Valtiontilintarkastajat eivät ole opisto, professori Veli Karhu
27166: havainneet kertomuksessa erityistä huomautta- -Yliopiston ulkoinen rahoitus ja sen hallin-
27167: mista. ta, Jyväskylän yliopisto, professori Salme Näsi
27168: - Rakennerahastovarojen väärinkäytösten
27169: Lausunnot yleisyys Suomessa ja väärinkäytösten eh-
27170: käiseminen, Tampereen yliopisto, professori
27171: Vuosiksi 1996-1999 valitut valtiontilintarkasta- Arvo Myllymäki
27172: jat antoivat 1.9.1998 valtiovarainministeriölle - Oulun läänin kuntien taloudellisen ase-
27173: lausunnon luonnoksesta valtiovarainministe- man vaikutus erikoissairaanhoidon palvelujen
27174: riön päätökseksi JHTT-tutkintoon vaadittavista käyttöön, Oulun yliopisto, professori Pirjo Koi-
27175: opinnoista, 10.11.1998 eduskunnan perustusla- vukangas
27176: kivaliokunnalle lausunnon hallituksen esityk- - Kuntien laskennallista valtionosuusjärjes-
27177: sestä uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi (HE 1/ telmää koskevien tutkimusten, selvitysten ja
27178: 1998 vp), 19.5.1999 Sisäasiainministeriölie lau- arviointien peruskartoitus, Tampereen yliopis-
27179: sunnon Rakennerahastojen valvonta- ja hallin- to, professori Veli Karhu.
27180:
27181: 10
27182: Koulutus Kansainvälinen toiminta
27183:
27184: Valtiontilintarkastajain kansliassa on aloitettu Ruotsin valtiontalouden tarkastusviraston
27185: henkilökunnan koulutus- ja osaamisstrategian (Riksrevisionsverket) tarkastuspäällikkö Bo
27186: laadinta sellaisen koulutustarjonnan löytämi- Hillman, osastopäällikkö Meta Boethius ja tar-
27187: seksi, joka mahdollisimman hyvin vastaa kans- kastaja Mikael Granholm kävivät 29.4.1999 tu-
27188: lian erityistarpeita. tustumassa valtiontilintarkastajien oikeusminis-
27189: Valtiontilintarkastajat ja heidän kansliansa teriön hallinnonalaa koskeviin tarkastuksiin.
27190: henkilökunta ovat osallistuneet Tampereen Yli- Tutkija Joke De Carte Belgiasta (Public Ma-
27191: opiston Täydennyskoulutuskeskuksen järjestä- nagement Centre of the Catholic University of
27192: mille julkistalouden tarkastajien neuvottelupäi- Leuven) haastatteli 16.12.1998 tarkastusneuvos
27193: ville 2.-3.6.1999. Tämän lisäksi valtiontilintar- Mauri Lehmustoa ja ylitarkastaja Kaj Lainetta
27194: kastajain kanslian henkilökunta on osallistunut Suomen valtiontilintarkastusjärjestelmästä. Leh-
27195: erilaisiin mm. eduskunnan, Hallinnon kehittä- musta on osallistunut edelleen eduskunnan
27196: miskeskuksen, Valtiontalouden tarkastusviras- nimeämänä ECPRD:n makrotaloudellisen työ-
27197: ton sekä Suomen Kuntaliiton järjestämiin kou- ryhmän työskentelyyn. Tähän työhön liittyen
27198: lutustilaisuuksiin ja seminaareihin. järjestettiin 27.3.1998 ECPRD:n makrotalouden
27199: seminaari Suomessa.
27200:
27201:
27202:
27203:
27204: 11
27205: Yleinen osa
27206:
27207:
27208:
27209:
27210: Vuoden 1998 tilinpäätöksen vertailu vuoden musvuonna 194 292,0 Mmk. Lisäystä edellisestä
27211: 1997 tilinpäätökseen vuodesta oli siis 6 914,2 Mmk (4 %). Vuoden 1997
27212: alijäämä oli 2 709,9 Mmk ja kertomusvuoden ylijää-
27213: Valtion tulot olivat v. 1997 184 668,0 Mmk ja kerto- mä 5 383,4 Mmk. Tilinpäätösluvut osastoittain ja
27214: musvuonna 199 675,4 Mmk, joten ne lisääntyivät pääluokittain vuosilta 1997 ja 1998 ilmenevät seu-
27215: edellisestä vuodesta 15 007,4 Mmk:lla (8 %). Val- raavasta taulukosta.
27216: tion menot olivat v. 1997 187 377,9 Mmk ja kerto-
27217:
27218:
27219: Lisäykset
27220: Osasto/Pääluokka 1997 1998 Vähennykset-
27221: mk mk mk %
27222: Tulot
27223: 11 Os. Verot ja veronluontaiset tulot 134 219 374 209,90 147 999 903 451,13 13 780 529 241,23 10
27224: 12 Os. Sekalaiset tulot 33 200 188 991,00 39 250 386 663,01 6 050 197 672,01 18
27225: 13 Os. Korkotulot ja voiton tuloutukset 3 943 468 615,03 5 315166 428,16 1 371 697 813,13 35
27226: 15 Os. Lainat 13 304 958 278.73 7 109 962 289,69 -6 194 995 989,04 -47
27227: Tulot yhteensä 184 667 990 094,66 199 675 418 831,99 15 007 428 737,33 8
27228: Menot
27229: 21 Pl. Tasavallan Presidentti 30 953 158,59 48 864 024,35 17 910 865.76 58
27230: 22 Pl. Eduskunta 270 790 834.43 304 014 597,98 33 223 763,55 12
27231: 23 Pl. Valtioneuvosto 191 939 082,23 196 089 706,08 4 150 623,85 2
27232: 24 Pl. Ulkoa siainministeriö 3 125 843 034,41 3 347182108.78 221 339 074,37 7
27233: 25 Pl. Oikeusministeriö 2 704 962 758,98 2 894 134 155.44 189 171 396.46 7
27234: 26 Pl. Sisä asiainministeriö 6 215 828 048,12 6 518 027 367,34 302 199 319,22 5
27235: 27 Pl. Puolustusministeriö 10112 409171.70 10 472 908 941,09 360 499 769,39 4
27236: 28 Pl. Valtiovarainministeriö 27 547 027 030,61 28 467 77 4 545,98 920 747 515,37 3
27237: 29 Pl. Opetusministeriö 26 188 404 699,29 26 581 334 464,35 392 929 765,06 2
27238: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriö 12 697 171 027,21 12 656 845 801,25 -40 325 225,96 0
27239: 31 Pl. Liikenneministeriö 8 253 481 803,52 7 722 748 890,26 -530 732 913,26 -6
27240: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriö 4 566 797 540,36 5 036 375 231,66 469 577 691,30 10
27241: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriö 45 213 807 566,85 42 997 941 770,47 -2 215 865 796,38 -5
27242: 34 Pl. Työministeriö 13 445 555 993,85 13 557 462 163,69 111 906 169,84 1
27243: 35 Pl. Ympäristöministeriö 3 729 088 205,47 3 752 650 847,21 23 562 641.74 1
27244: 36 Pl. Valtionvelka 23 083 797 747,78 29 737 674 072,51 6 653 876 324,73 29
27245: Menot yhteensä 187 377 857 703.40 194 292 028 688.44 6 914 170 985,04 4
27246: Ylijäämä 5 383 390 143,55
27247: Alijäämä 2 709 867 608,7 4
27248:
27249:
27250:
27251: Tulot 6 545,7 Mmk:lla Cl3 %), arvonlisäveron tuotto
27252: Tulot kasvoivat kertomusvuonna edelliseen vuo- 4 061,3 Mmk:lla (9 %), polttoaineveron tuotto 1 410
27253: teen verrattuna kaikissa muissa osastoissa paitsi Mmk:lla (10 %) ja autoveron tuotto 1 049,4 Mmk:lla
27254: osastossa 15 Lainat. Tulot osastossa 11, Verot ja (25 %). Sekalaiset tulot olivat edelliseen vuoteen
27255: veronluonteiset tulot, kasvoivat 13 780,5 Mmk verrattuna 6 050,2 Mmk (18 %) suuremmat. Eniten
27256: (10 %). Kasvu johtui ennen muuta siitä, että tulo- ja tähän vaikutti luvun Muut sekalaiset tulot momentti
27257: varallisuusveron tuotto kasvoi edellisestä vuodesta Tulot osakemyynneistä, jolle kertyi 11 145,9 Mmk.
27258:
27259:
27260: 12
27261: Tämä oli 9 545,8 Mmk enemmän kuin edellisenä työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot
27262: vuonna. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tu- ja EU:n rakennetuki sekä Maa- ja puutarhatalouden
27263: lot alenivat kertomusvuonna edelliseen vuoteen tulotuki (osa EU) menot olivat kertomusvuonna
27264: verrattuna 2 920,6 Mmk (15 o/o) pääasiassa siksi, että yhteensä 209,4 Mmk edellisvuotista suuremmat.
27265: momentin Valtiovarainministeriön hallinnonalan Liikenneministerön menot olivat 530,7 Mmk
27266: muut tulot tuotto jäi 2 388,6 Mmk (87 o/o) pienem- (6 o/o) pienemmät kuin v. 1997. Tämä johtui pää-
27267: mäksi kuin v. 1997. asiassa Merenkulkulaitoksen menojen pienenemi-
27268: Suhteellisesti eniten tulot kasvoivat osastossa 13, sestä 435,5 Mmk:lla. Tielaitoksen menot pienenivät
27269: Korkotulot ja voiton tuloutukset, sillä ne olivat 47,3 Mmk:lla.
27270: kertomusvuonna 1 371,7 Mmk (35 o/o) edellisvuo- Sosiaali- ja terveysministeriön menot olivat
27271: tisia suuremmat. Tämä johtui pääasiassa osinkotu- 2 215,9 Mmk (5 o/o) edellisvuotista pienemmät.
27272: lojen kasvusta 1141,4 Mmk:lla (60 o/o). Lisäksi korot Työttömyysturvan menot olivat kertomusvuonna
27273: talletuksista tuottivat 232,3 Mmk (14 o/o) edellisvuo- 2 009,5 Mmk pienemmät kuin v. 1997, eläkevakuu-
27274: tista enemmän. tusmenot 343,2 Mmk pienemmät ja kuntien järjes-
27275: Osaston 15, Lainat, tulot vähenivät edelliseen tämän sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet
27276: vuoteen verrattuna 6 195,0 Mmk:lla (47 o/o), sillä ja korvaukset 787,6 Mmk pienemmät kuin edellise-
27277: valtion nettolainanotto oli kertomusvuonna 5 995,3 nä vuonna, mutta valtion osuus sairausvakuutus-
27278: Mmk (49 o/o) pienempi kuin v. 1997. laista johtuvista menoista oli v. 1998 1 082,7 Mmk
27279: suurempi kuin v. 1997.
27280: Menot
27281: Menot kasvoivat suhteellisesti eniten Tasavallan Vuoden 1998 tilinpäätöksen vertailu
27282: Presidentin pääluokassa, jossa ne nousivat 58 o/o:lla talousarvioon
27283: (17,9 Mmk:lla) 48,9 Mmk: aan, sillä perusparannuk-
27284: siin käytettiin kertomusvuonna 18,0 Mmk edellis- Varsinaisen talousarvion lisäksi, jossa tulojen lop-
27285: vuotista enemmän. Markkamääräisesti eniten me- pusumma oli 188 620 717 000 mk ja menojen
27286: not lisääntyivät Valtionvelan pääluokassa, jossa 188 619 174 000 mk, annettiin kertomusvuonna
27287: menot kasvoivat 6 653,9 Mmk:lla (29 o/o) 29 737,7 kaksi lisätalousarviota. Niissä hyväksyttiin
27288: Mmk:aan. Tämä johtui markkamääräisen velan tuloihin lisäystä 8 418 325 000 mk ja menoihin
27289: korkomenojen kasvusta 6 792,4 Mmk:lla (63 o/o). 8 414 024 800 mk. Talousarvioon merkityt tulot
27290: Menot pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna olivat siten kaikkiaan 197 039 042 000 mk ja menot
27291: maa- ja metsätalousministeriön, liikenneministe- 197 033 198 800 mk, joten budjetoidut tulot olivat
27292: riön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon- 5 843 200 Mmk menoja suuremmat. Tilinpäätöksen
27293: aloilla. mukaan tuloja kirjattiin 199 675 418 831,99 Mmk ja
27294: Maa- ja metsätalousministeriön menot olivat v. menoja 194 292 028 688,44 Mmk. Ylijäämä oli siis
27295: 1998 40,3 Mmk pienemmät kuin v. 1997. Luvun 5 383 390 143,55 Mmk.
27296: Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon ta- Seuraavassa on otettu tarkasteltavaksi ne mo-
27297: sapainottaminen (osa EU) menot olivat kertomus- mentit, joiden tilinpäätös eroaa talousarviosta vä-
27298: vuonna 331,7 Mmk (36 %) pienemmät kuin v. 1997. hintään 100 Mmk tai 10 o/o ja 10 Mmk. Lisätalousar-
27299: Toisaalta lukujen Maa- ja metsätalousministeriö, vioiden lisäykset ja vähennykset on otettu huo-
27300: mioon vertailussa.
27301: Tulot v. 1998
27302:
27303: Talousarvion sekä siihen tehtyjen muutosten mukaan Tilinpäätöksen Ylitys
27304: mukaan Alitus-
27305: Osasto Varsinainen Muutokset Yhteensä
27306: talousarvio
27307: mk mk mk mk mk %
27308:
27309: 11 Verot ja veron-
27310: luonteiset tulot 139 464 000 000 7 090 000 000 146 554 000 000 147 999 903 451,13 1 445 903 451,13 1
27311: 12 Sekalaiset tulot 30 071 937 000 10 028 325 000 40 100 262 000 39 250 386 663,01 -849 875 336,99 -2
27312: 13 Korkotulot ja
27313: voiton
27314: tuloutukset 3 071 099 000 1 640 000 000 4 711 099 000 5 315166 428,16 604 067 428,16 13
27315: 15 Lainat 16 013 681 000 -10 340 000 000 5 673 681 000 7 109 962 289,69 1 436 281 289,69 25
27316: Yhteensä 188 620 717 000 8 418 325 000 197 039 042 000 199 675 418 831,99 2 636 376 831,99 1
27317:
27318:
27319:
27320: 13
27321: 11 Os. Verot ja veronluontaiset tulot johtuu metallirahan arvioitua suuremmasta kysyn-
27322: Tuloja arvioitiin kertyvän 146 554,0 Mmk, mutta nästä. Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttamisesta
27323: tilinpäätöksen mukaan kertymä oli 1 445,9 Mmk olivat tilinpäätöksen mukaan 2 726,4 Mmk, mikä
27324: (1 %) suurempi. Tulo- ja varallisuusveron tuotto oli oli 106,4 Mmk (4 %) arvioitua enemmän. Kerto-
27325: arvioitu 55 100,0 Mmk:ksi. Tilinpäätöksen mukaan musvuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa mo-
27326: tulot olivat kuitenkin 1 531,8 Mmk (3 %) suurem- mentille lisättiin 590,0 Mmk. Ylitys aiheutui pää-
27327: mat. Kertomusvuoden toisessa lisätalousarviossa omasijoitusten korosta. Koronmaksu ja sen määrä
27328: momentille lisättiin 2 970,0 Mmk. Korkotulojen ovat sidoksissa pääomasijoitusten takaisinmak-
27329: lähdeverojen tuotto jäi 113,4 Mmk (14 %) pienem- suun, jonka tapahtumahetkeä on vaikea ennakoi-
27330: mäksi kuin ennakoitu 800,0 Mmk. Tilinpäätöksen da. Euroopan unionin traditionaalisten varojen
27331: ja talousarvion välisen eron aiheuttaa lähdeverollis- kantopalkkiot (EU) olivat tilipäätöksen mukaan
27332: ten talletusten kannan supistuminen ja korkotason 92,9 Mmk, mikä oli 12,9 Mmk (16 %) ennakoitua
27333: madaltuminen. enemmän.
27334: Arvonlisäveron tuotto arvioitiin varsinaisessa ta- Momentille Takaisinperittävät arvonlisäveropa-
27335: lousarviossa 46 700,0 Mmk:ksi, mutta toisessa lisä- lautukset kertyi 138,9 Mmk (3 %) vähemmän kuin
27336: talousarviossa tuloarviota lisättiin 3 500,0 Mmk:lla arvioidut 4 545,0 Mmk. Arvonlisäveropalautukset
27337: eli 50 200,0 Mmk:ksi. Tilinpäätöksen mukaan tulot kunnille peritään takaisin palautusvuotta seuraava-
27338: olivat kuitenkin 49 660,1 Mmk eli 539,9 Mmk (1 %) na vuonna. Ero johtuu lähinnä tilitysviiveistä. Val-
27339: ennakoitua pienemmät. tiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot oli-
27340: Talousarviossa arvioitiin makeisveroa kertyvän vat tilinpäätöksen mukaan 364,8 Mmk, mikä oli
27341: 160,0 Mmk. Kertymä oli kuitenkin 25,6 Mmk (16 %) 263,8 Mmk (261 %) arvioitua enemmän. Ylityksistä
27342: suurempi. Polttoaineveron tuotto oli arvioitu 220,0 Mmk aiheutuu swap-hyvitysten ylittymisestä
27343: 15 200,0 Mmk:ksi. Tulot olivat 106,0 Mmk (1 %) ja 37,6 Mmk on liikenneverkkoinvestointeihin
27344: suuremmat eli 15 306,0 Mmk. Syynä oli energiave- osoitettua TEN-korkotukea. Kertomusvuoden
27345: ron korotus kertomusvuoden loppupuolella. Koro- swap-hyvitysten budjettiluvun ja toteutuman väli-
27346: tuksesta osa kohdistui jo kertomusvuodelle. Auto- nen erotus aiheutuu valuuttakurssien ja korkotason
27347: veroa oli arvioitu kertyvän 4 980,0 Mmk. Veroa muutoksista. Budjetoituihin lukuihin on käytetty
27348: kertyi kuitenkin 279,3 Mmk (6 %) enemmän eli budjettivuotta edeltävän kesän valuuttakursseja ja
27349: 5 259,3 Mmk. Tilinpäätöksen mukaan arpajaisve- korkoja. Kyseiset swapit ovat erääntyneet vasta
27350: roa kertyi 49,1 Mmk (13 %) enemmän kuin budje- seuraavana vuonna, jolloin korot ja valuutat ovat
27351: toidut 380,0 Mmk. Momentille Muut verotulot oli muuttuneet. Lisäksi erotus johtuu ei-budjetoiduista
27352: arvioitu kertyvän 10,0 Mmk, mutta tulot olivat 28,2 swap-hyvityksistä, jotka liittyvät ennenaikaisesti
27353: Mmk (282 %) pienemmät. Momentille tuloutetaan takaisionostenavaan 1,5 mrd. USD:n suuruiseen
27354: tai momentilta veloitetaan kaikki sellaiset budjetin lainaan. Valtiolla on eräiden lainasopimusten mu-
27355: kassavirrat, joilla ei ole omaa momenttia. Kyseiset kaan oikeus maksaa ennenaikaisesti takaisin laino-
27356: maksujen oikaisut kohdistuvat ennen vuotta 1998 ja, ja kertomusvuonna valtio käytti mahdollisuuden
27357: voimassa olleisiin veroperusteisiin. Muun muassa maksaa ennenaikaisesti takaisin kyseisen USD-lai-
27358: tuontitulli poistui talousarviosta vuoden 1997 lo- nan, joka olisi erääntynyt v. 1999. Laina oli vaihdet-
27359: pussa. tu neljään eri valuutanvaihtosopimukseen, joista
27360: kolme sopimusta purettiin. Sopimusten puruista
27361: 12 Os. Sekalaiset tulot tuloutui valtiolle ylimääräisiä swap-hyvityksiä.
27362: Osaston tulot olivat 849,9 Mmk (2 %) pienemmät Opintotukitoiminnan tulot arvioitiin 158,0
27363: kuin arvioidut 40 100,3 Mmk. Puolustusministeriön Mmk:ksi, mutta tilinpäätöksen mukaan ne olivat
27364: hallinnonalan muut tulot olivat tilinpäätöksen mu- 29,7 Mmk (19 %) suuremmat. Opintotukien palau-
27365: kaan 52,7 Mmk (109 %) suuremmat kuin arvioidut tukset ylittivät budjetoidun 30,5 Mmk:lla, korkotu-
27366: 48,3 Mmk. Tähän oli syynä se, että torjuntahävittä- lot 3,3 Mmk:lla ja takausvastuiden lyhennykset 1,0
27367: jähankinnan maksujärjestelyistä aiheutuvia satun- Mmk:lla. Takausvastuusaatavien lisäys sen sijaan
27368: naisia tuloja kertyi 32,9 Mmk ja YK suoritti korvauk- jäi 5,1 Mmk budjetoitua pienemmäksi.
27369: sia Suomelle 20,2 Mmk. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston oh-
27370: Valtiovarainministeriön hallinnonalan metallira- jausosastosta saatavat tulot (EU) oli arvioitu 677,3
27371: hatulojen kertymäksi oli arvioitu 16,0 Mmk. Kerty- Mmk:ksi, mutta ne olivat 470,4 Mmk (69 %) pie-
27372: mä oli kuitenkin 12,6 Mmk (79 %) suurempi eli 28,6 nemmät eli 206,9 Mmk. Syynä tähän oli se, että
27373: Mmk. Ylityksestä n. 3 Mmk aiheutui Suomenlinnan budjetointi tapahtuu ohjelmien perusteella. Tulo-
27374: juhlarahan liikkeeseen laskusta. Muilta osin ylitys kertymä perustuu hankkeiden toteuttamisaikatau-
27375:
27376:
27377: 14
27378: luun, johon valtio ei voi vaikuttaa. EU:n kalatalou- kasteltuna valtion palkkaturvamenot ja -tulot vas-
27379: den ohjaamisen rahoitusvälineeltä saatavat tulot taavat toisiaan.
27380: (EU) olivat tilinpäätöksen mukaan 4,9 Mmk, mikä Ympäristöministeriön hallinnonalan muita tulo-
27381: oli 38,1 Mmk (89 o/o) arvioitua vähemmän. Suurin ja kertyi tilinpäätöksen mukaan 8,9 Mmk, mikä oli
27382: osa EU:n rahoitusosuudesta tuloutuu ns. single 16,5 Mmk (65 %) arvioitua vähemmän. Budjetoitua
27383: commitment -periaatteella eli koko ohjelmakauden vähäisempi määrä johtui EU:n ympäristörahaston
27384: osuus kolmena eränä ohjelmien toteutumisen mu- (LIFE) maksujen myöhentymisestä, mikä pääosin
27385: kaan. Budjetointi perustuu vuotuisiin tasaeriin vii- johtui siitä, ettei uusia luonnonsuojeluhankkeita
27386: den vuoden aikana. Natura 2000:n myöhästymisen johdosta hyväksytty
27387: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan rahoitettavaksi kertomusvuonna.
27388: muita tuloja kertyi 145,5 Mmk, mikä oli 35,9 Mmk Muista sekalaisista tuloista sakkorahojen tuotto
27389: (33 o/o) arvioitua enemmän. Ylitys johtui Kemijoki jäi 55,5 Mmk 09 o/o) pienemmäksi kuin budjetoidut
27390: Oyj:n osakkeiden myynnin budjetoimattomasta 300,0 Mmk. Valtiolle tilitettävät veronlisäykset ja
27391: korkotulosta, mikä oli n. 41,3 Mmk. Sosiaali- ja viivekorot tuottivat 331,1 Mmk, mikä oli 118,9 Mmk
27392: terveysministeriön hallinnonalalla valtionapujen (26 %) ennakoitua vähemmän. Kertomusvuoden
27393: palautuksia oli arvioitu kertyvän 193,0 Mmk. Vuo- tuloarvio osoittautui liian korkeaksi. Vuoden 1999
27394: den 1998 toisessa lisätalousarviossa momentille tuloarvio on 300,0 Mmk. Momentille Menorästien ja
27395: Valtionapujen palautukset tuli lisäystä 123,0 Mmk. siirrettyjen määrärahojen peruutukset arvioitiin ker-
27396: Tilinpäätöksen mukaan tulot olivat 51,8 Mmk tyvän 1 030,0 Mmk. Tilinpäätöksen mukaan mo-
27397: (27 o/o) ennakoitua suuremmat. Tilinpäätöksen mu- mentille kertyi tuloja 877,6 Mmk, mikä oli 152,4
27398: kaan tulot kertyvät pääasiassa seuraavien meno- Mmk 05 %) ennakoitua vähemmän. Menorästien ja
27399: momenttien valtionosuuksista: Valtion osuus yrittä- siirrettyjen määrärahojen peruutuksina kertomus-
27400: jien eläkelaista johtuvista menoista (33.19.52), Val- vuoden tilinpäätöksessä merkittiin lähes 60% tulok-
27401: tionosuus työttömyyskassoille (33.17.50) ja Työttö- si joulukuun kirjanpitovientien yhteydessä. Tämä
27402: myysturvalain mukainen perusturva (33.17 .51). osoittaa, että kysymyksessä ei ole varsinainen tulo-
27403: Suurin osa kertyneistä tuloista muodostuu Eläke- arvio. Virastot ja laitokset lähtevät siitä, että siirty-
27404: turvakeskukselle v. 1997 liikaa maksettujen enna- neet määrärahat pystytään käyttämään ennen nii-
27405: koiden (157,7 Mmk) palautuksista. Arvioinnin ylit- den vanhentumista. Kun sitten näin ei käykään, ne
27406: tyminen aiheutui valtionosuuteen vaikuttavien ns. on säännösten mukaan peruttava. Tuloarviolukua
27407: avoimien maksujen osuuden myönteisestä kehi- arvioitaessa kyseessä on jokin aiempien vuosien
27408: tyksestä samalla, kun myös maksutuloarvio tarken- keskiarvo ja tieto siirtyvien määrärahojen määrästä.
27409: tui. Työttömyyskassoille maksettuja enoakkoja pa- Valtiolle Valtion eläkerahaston ulkopuolella tu-
27410: lautui 47,2 Mmk ja Kansaneläkelaitokselle makset- loutettavia korvauksia kertyi 75,3 Mmk. Tämä oli
27411: tuja 25,7 Mmk. 10,3 Mmk (16 o/o) ennakoitua enemmän. Ero talous-
27412: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvion ja toteutuman välillä johtui kertakorvausten
27413: muita tuloja oli arvioitu kertyvän 1,3 Mmk. Tuloja laskutuksesta. Tulot osakemyynnistä oli arvioitu
27414: kertyi kuitenkin 180,9 Mmk, mikä oli 179,6 Mmk 10 400,0 Mmk:ksi. Tilinpäätöksen mukaan ne oli-
27415: (13 817 o/o) arvioitua enemmän. Ero johtui Alko- vat 11 145,9 Mmk eli 745,9 Mmk (7 %) suuremmat.
27416: yhtiön osinkojen (176,6 Mmk) kirjaamisesta vahin- Kertomusvuoden toisessa lisätalousarviossa mo-
27417: gossa väärälle momentille. Oikea momentti olisi metille lisättiin 8 400,0 Mmk. Osakemyyntitulojen
27418: ollut 13.03.01 Osinkotulot. arviointi on hankalaa ja markkinatilanteen otolli-
27419: Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot (EU) suutta on lähes mahdotonta arvioida edellisvuoden
27420: olivat 795,7 Mmk (85 o/o) pienemmät kuin arvioidut syksyllä talousarvioesitystä laadittaessa. Tulot Imat-
27421: 937,4 Mmk. Syynä tuloarvion alittumiseen oli Eu- ran Voima Oy:n ja Neste Oy:n osakemyynneistä
27422: roopan sosiaalirahasto -ohjelmien toteutuksen vii- arvioitiin 500 Mmk:ksi, mutta momentille ei kerty-
27423: västyminen arvioidusta aikataulusta. Palkkaturva- nyt tilinpäätöksen mukaan lainkaan tuloja. Tuloar-
27424: maksujen palautuksia kertyi 103,5 Mmk. Arvio oli vio lisättiin talousarvioon kertomusvuoden ensim-
27425: 12,5 Mmk (11 %) suurempi. Tuloarvion alitus johtui mäisessä lisätalousarviossa. Tulojen arvioitiin ker-
27426: siitä, että palkkaturvaa jouduttiin maksamaan mo- tyvän valtion omistamien tai lunastamien Imatran
27427: mentilta 34.99.50 arvioitua vähemmän. Työttö- Voima Oy:n ja Neste Oy:n vähemmistöosakkaiden
27428: myysvakuutusrahasto korvaa valtiolle vuosittain omistamien osakkeiden myynnistä energia-alan
27429: jälkikäteen palkkaturvana maksettujen ja työnanta- uudelle holdingyhtiölle. Vastaavat menot oli mer-
27430: jilta tai niiden konkurssipesiitä takaisinperittyjen kitty momentille 32.50.89 Imatran Voima Oy:n ja
27431: pääomamäärien erotuksen. Siten jälkikäteen tar- Neste Oy:n vähemmistöosakkaiden omistamien
27432:
27433:
27434: 15
27435: osakkeiden ostaminen valtiolle. Osto- tai lunastus- valtion lainoista liikelaitoksille arvioitiin 28,1
27436: toimiin ei tarvinnut ryhtyä, joten momentin käyttö Mmk:ksi. Momentille kertyi kuitenkin 16,3 Mmk
27437: jäi nollaksi ja samasta syystä tulo kertymättä. (58 %) arvioitua enemmän. Tuloarvion ylitys aiheu-
27438: tui lähinnä Ilmailuhallituksen ylimääräisestä lyhen-
27439: 13 Os. Korkotulot ja voiton tulootokset nyksestä. Momentin Muiden lainojen lyhennykset
27440: Tulot olivat 604,1 Mmk 03 %) suuremmat kuin tulot olivat tilinpäätöksen mukaan 731,9 Mmk,
27441: arvoitu 4 711,1 Mmk. Momentille Korot muista mikä oli 186,3 Mmk (34 %) ennakoitua enemmän.
27442: lainoista kertyi 46,4 Mmk (63 %) enemmän kuin Valtion nettolainanotto oli budjetoitu 5 100,0
27443: arvioidut 74,3 Mmk. Korot muista lainoista kertyvät Mmk:ksi, mutta se oli 1 233,6 Mmk (24 %) ennakoi-
27444: valtion 16 eri viraston ja laitoksen tileille kertyneistä tua suurempi. Kertomusvuoden toisessa lisätalous-
27445: korkotuloista. Lainasaatavat ja niistä kertyvät korot arviossa tuloja osakemyynnistä arvioitiin kertyvän
27446: ovat ao. virastojen ja laitosten taseissa. Niillä on Soneran osakkeiden myynnistä 4 600 Mmk. Lisäta-
27447: tieto lainakannasta, lyhennysaikataulusta ja kerty- lousarvion eduskuntakäsittelyn aikana Soneran
27448: vistä koroista. osakkeiden myyntitulo oli tiedossa, minkä vuoksi
27449: Korot talletuksista tuottivat 647,0 Mmk (50%) momentin tuloarviota korotettiin vielä 2 500
27450: enemmän kuin arvioidut 1 300,0 Mmk. Valtion Mmk:lla. Fortum Oy:n osakkeiden myyntiin suh-
27451: kassavarojen määrä oli vielä kertomusvuoden ke- tautui talouspoliittinen ministerivaliokunta lisäbud-
27452: säkuun loppuun mennessä keskimäärin 18,4 mrd. jetin antamisvaiheessa kielteisesti markkinaolosuh-
27453: mk alemmalla tasolla kuin vastaavana aikana v. teiden vuoksi. Markkinoiden muuttuessa päätös
27454: 1997. Loppuvuodesta mm. lainanoton runsaudesta myynnistä kuitenkin tehtiin, ja lisätalousarvion
27455: johtuva kassavarojen määrä nousi syys-joulukuus- momenttia korotettiin vielä 1 300 Mmk:lla. Osake-
27456: sa 40 mrd. mk:n tasolle, mikä oli pääasiallisin syy myyntituloihin tuli lisäystä yhteensä 8 400 Mmk.
27457: tuloarvion ylittymiselle. Nettolainanotto oli jo ehtinyt nousta huomattavasti
27458: lopullista tarvetta suuremmaksi. Jokin määrä liik-
27459: 15 Os. Lainat keeseen laskettuja valtion lainoja markkinoilta on-
27460: Osaston tulot olivat 1 436,3 Mmk (25 %) suurem- nistuttiin kuitenkin ostamaan takaisin ja näin supis-
27461: mat kuin arvioidut 5 673,7 Mmk. Takaisinmaksut taa ylisuureksi muodostunutta nettolainanottoa.
27462:
27463:
27464: Menot v. 1998
27465: Talousarvion sekä siihen tehtyjen muutosten mukaan Tilinpäätöksen Ylitys
27466: Pääluokka Varsinainen Muutokset Yhteensä mukaan Säästö-
27467: talousarvio
27468: mk mk mk mk mk o/o
27469: 21TP 46 963 000 3 881 000 50 844 000 48 864 024,35 -1 979 975,65 -4
27470: 22 EK 305 415 000 3 840 000 309 255 000 304 014 597,98 -5 240 402,02 -2
27471: 23VN 195 908 000 1 583 000 197 491 000 196 089 706,08 -1 401 293,92 -1
27472: 24 UM 3 304 167 000 141 843 000 3 446 010 000 3 347 182 108.78 -98 827 891,22 -3
27473: 25OM 2 828 154 000 63 150 000 2 891 304 000 2 894 134 155.44 2 830 155,44 0
27474: 26 SM 6 402 418 000 123 520 000 6 525 938 000 6 518 027 367,34 -7 910 632,66 -0
27475: 27 PLM 10111130 000 361 600 000 10 472 730 000 10 472 908 941,09 178 941,09 0
27476: 28VM 27 944 501 000 425 347 800 28 369 848 800 28 467 774 545,98 97 925 745,98 0
27477: 29 OPM 25 967 786 000 688 721 000 26 656 507 000 26 581 334 464,35 -75 172 535,65 -0
27478: 30MMM 12 372 935 000 309 062 000 12 681 997 000 12 656 845 801,25 -25 151198.75 -0
27479: 31 LM 7 348 768 000 375 682 000 7 724 450 000 7 722 748 890,26 -1 701 109,74 -0
27480: 32 KTM 4 565 009 000 1 180 302 000 5 745 311 000 5 036 375 231 ,66 -708 935 768,34 -12
27481: 33 STM 44 918 517 000 -1136 982 000 43 781 535 000 42 997 941 770,4 7 -783 593 229,53 -2
27482: 34 TM 13 323 689 000 520 461 000 13 844 150 000 13 557 462 163,69 -286 687 836,31 -2
27483: 35 YM 3 470 814 000 284 014 000 3 754 828 000 3 752 650 847,21 -2 177 152.79 -0
27484: 36 Valtionvelka 25 513 000 000 5 068 000 000 30 581 000 000 29 737 67 4 072,51 -843 325 927,49 -3
27485: Yhteensä 188 619 174 000 8 414 024 800 197 033 198 800 194 292 028 688,44 -2741170111,56 -1
27486:
27487:
27488:
27489: Seuraavassa käsitellään niitä momentteja, joiden sekä 31 ei kertomusvuonna sisältynyt näitä ehtoja
27490: tilinpäätös eroaa talousarviosta vähintään 100 Mmk täyttäviä menojen ylityksiä tai säästöjä.
27491: tai 10% ja 10 Mmk. Pääluokkiin 21-23 ja 25-27
27492:
27493:
27494: 16
27495: 24 Pl. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 1999 talousarviosta, koska valtion eläkerahastosta
27496: Menot olivat tilinpäätöksen mukaan 3 347,2 Mmk annetun lain (1372/1989) muuttamisen johdosta
27497: ja jäivät 98,8 Mmk (3 %) pienemmiksi kuin arvioi- valtio ei enää v. 1999 maksa korkoa rahaston
27498: dut 3 446,0 Mmk. Eräät jäsenmaksut ja rahoitus- valtion keskuskirjanpidossa olevan yhdystilin va-
27499: osuudet jäivät 61,0 Mmk (19 %) pienemmiksi kuin roille. Verosta vapautuksen johdosta takaisin mak-
27500: ennakoidut 313,2 Mmk. Suurimmat poikkeamat setut verot oli arvioitu 22,0 Mmk:ksi, mutta ne
27501: sisältyivät kohtiin maksuosuus YK:n talousarvioon, olivat 17,5 Mmk (80 %) pienemmät.
27502: maksuosuus YK:n rauhanturvajoukoille sekä mak-
27503: suosuudet ETYJ:n talousarvioihin. Näistä jäi yh- 29 Pl. Opetusministeriön hallinnonala
27504: teensä käyttämättä 52,8 Mmk. Maksuosuuden mää- Menot jäivät 75,1 Mmk pienemmiksi kuin ennakoi-
27505: rää YK:n talousarvioon on vaikea arvioida, koska tu 26 656,5 Mmk. Aikuisopintoraha oli budjetoitu
27506: YK:n yleiskokous ei vielä tässä arviointivaiheessa 120,0 Mmk:ksi, mutta siitä jäi käyttämättä 32,2 Mmk
27507: ole tehnyt päätöstä vuoden 1998 budjettinsa suu- (27 %). Edellisenä vuonna aikuisopintorahaa jäi
27508: ruudesta. Samoin Yhdysvaltain dollarin kurssin käyttämättä 55 Mmk (32 %). Aikuisopintorahan
27509: muutoksilla on vaikutusta maksuosuuden suuruu- käyttäjien määrä on vuosi vuodelta vähentynyt
27510: teen. Kurssin aiheuttamaan muutokseen voidaan lukuvuoden 1992-93 30 893 henkilöstä lukuvuo-
27511: kuitenkin paremmin varautua esim. tekemällä den 1997-98 7 396 henkilöön, ja tarkoitukseen
27512: muutosehdotus hallituksen esitykseen vielä edus- varattua arviomäärärahaa on pienennetty. Käyttäji-
27513: kuntavaiheessa, kuten ulkoasiainministeriö tekikin en määrä on kuitenkin vähentynyt arvioitua enem-
27514: vuoden1999 talousarvioon liittyen. Maksuosuutta män. Vuonna 1997 vähentyminen johtui mm. opin-
27515: YK:n rauhanturvajoukoille on vielä vaikeampi ar- totukilain muutoksesta, jolla aikuisopintorahan
27516: vioida kuin maksuosuutta YK:n talousarvioon, kos- myöntämisehtoja tiukennettiin. Muutosten seu-
27517: ka operaatioita on vaikea etukäteen ennustaa. rauksena opiskelijoita on siirtynyt muiden järjestel-
27518: Maksuosuudeksi ETY]:n talousarvioihin budjetoi- mien, kuten esim. normaalin opintotuen ja vuorot-
27519: tiin 23,4 Mmk, mutta määrärahan käyttö jäi 19,0 telukorvauksen piiriin.
27520: Mmk:aan. Suurin poikkeama (15 Mmk) tämän sel- Korkeakouluopiskelijoiden ateriatukeen oli
27521: vitysosan käyttösuunnitelman kohdassa aiheutui, myönnetty 78,0 Mmk, mutta määrärahasta jäi käyt-
27522: kun varauduttiin Vuoristo-Karabahin rauhanturva- tämättä 14,7 Mmk (19 %). Määrärahaan oli lisätty
27523: operaatioon, joka ei toteutunut. Poikkeamaa vä- 8,0 Mmk vuoteen 1997 verrattuna ammattikorkea-
27524: hensi se, että vastaavasti ETYJ-instituutioihin ja kouluopiskelijoiden määrän kasvun johdosta. Lu-
27525: pitkäaikaisiin valtuuskuntiin oli budjetoitu ainoas- kioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoi-
27526: taan 8,3 Mmk. ETY]:n toiminta entisellä Jugoslavian den koulumatkatuki oli arvioitu 140,0 Mmk:ksi,
27527: alueella aiheutti tälle menokohdalle 18,7 Mmk:n mutta määrärahaa käytettiin 16,0 Mmk (11 %) vä-
27528: menot. hemmän.
27529:
27530: 28 Pl. Valtiovarainministeriön hallinnonala 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon-
27531: Menot olivat 97,9 Mmk suuremmat kuin arvioitu ala
27532: 28 369,8 Mmk. Kehitysyhteistyöstä ja lähialueyh- Menot olivat tilinpäätöksen mukaan 25,2 Mmk
27533: teistyöstä aiheutuvat arvonlisäveromenot jäivät pienemmät kuin arvioitu 12 682,0 Mmk. Maaseutu-
27534: 15,0 Mmk pienemmiksi kuin ennakoitu 50,0 Mmk. elinkeinotoiminnan korkotukeen käytettiin tilin-
27535: Kahdenvälisen kehitysyhteistyön aiheuttamaa ar- päätöksen mukaan 141,3 Mmk, mikä oli 33,7 Mmk
27536: vonlisäveroa maksettiin 30,0 Mmk ja lähialueyh- arvioitua vähemmän.
27537: teistyöstä aiheutuvaa arvonlisäveroa 5,0 Mmk.
27538: Vuoden 1999 talousarviossa momentille on myön- 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-
27539: netty 40,0 Mmk. ala
27540: Suomen maksuosuudet Euroopan unionille oli- Menot jäivät 708,9 Mmk (12 %) pienemmiksi kuin
27541: vat 5 985,9 Mmk, mikä oli 215,9 Mmk (4 %) budje- ennakoitu 5 745,3 Mmk. Kansainvälisten järjestöjen
27542: toitua enemmän. Näistä arvonlisäveropohjaan pe- jäsenmaksut ja rahoitusosuudet oli arvioitu 47,1
27543: rustuvat maksut ylittivät arvion 198,2 Mmk:lla (7 %) Mmk:ksi, mutta määrärahasta säästyi 13,4 Mmk
27544: ja brunokansantuloon perustuvat maksut 17,7 (28 %). Imatran Voima Oy:n ja Neste Oy:n vähem-
27545: Mmk:lla. mistöosakkaiden omistamien osakkeiden ostami-
27546: Korkoa Valtion eläkerahastolle maksettiin 10,5 seksi valtiolle oli ensimmäisessä lisätalousarviossa
27547: Mmk (26 %) vähemmän kuin arvioidut 40,0 Mmk. budjetoitu 500,0 Mmk, mutta arviomääräraha jäi
27548: Momentti ja sen määräraha on poistettu vuoden kokonaan käyttämättä, koska osto- ja lunastustoi-
27549:
27550:
27551: 2 292055K 17
27552: miin ei tarvinnut ryhtyä. Energiatuen (osa EU) 70,0 Työvoimapalvelujen erityismenot olivat tilinpää-
27553: Mmk:n määrärahasta säästyi 20,2 Mmk (29 %). töksen mukaan 52,1 Mmk, ja ne jäivät 16,7 Mmk
27554: Toisessa lisätalousarviossa määrärahaa oli jo vä- (24 %) ennakoitua pienemmiksi.
27555: hennetty 8,0 Mmk:lla. Momentin Yritysten kansain-
27556: välistyminen (osa EU) 184,0 Mmk:n määrärahasta 35 Pl. Ympäristöministeriön hallinnonala
27557: jäi käyttämättä 18,6 Mmk (10 %). Toisessa lisäta- Menot olivat 2,2 Mmk pienemmät kuin ennakoitu
27558: lousarviossa momentille oli myönnetty lisäystä 25,0 3 754,8 Mmk. Koskiensuojelulain mukaiset korva-
27559: Mmk. ukset olivat tilinpäätöksen mukaan 10,3 Mmk. Ar-
27560: vio oli ollut 34,7 Mmk (77 %) suurempi. Siirto
27561: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala Valtion asuntorahastoon ylitti budjetoidut 55,0
27562: Menot oli arvioitu 43 781,5 Mmk:ksi. Tilinpäätök- Mmk 34,8 Mmk:lla (63 %). Ylitys johtui Valtion
27563: sen mukaan ne olivat 783,6 Mmk (2 %) pienemmät. asuntorahaston yhdystilillä oleville varoille makset-
27564: Valtionosuus työttömyyskassoille arvioitiin varsi- tavan koron suorittamisesta. Korko on lain mukaan
27565: naisessa talousarviossa 4 057,0 Mmk:ksi. Toisessa tuloutettu rahastoon vuosittain jälkikäteen helmi-
27566: lisätalousarviossa määrärahasta vähennettiin 557,0 kuun loppuun mennessä. Vuoden 1999 alusta lakia
27567: Mmk, mutta siitä jäi tilinpäätöksen mukaan vielä on muutettu niin, että asuntorahaston valtion kes-
27568: käyttämättä 355,8 Mmk (10 %). kuskirjanpidossa olevan yhdystilin varoille makset-
27569: Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista tavasta korosta luovutaan.
27570: menoista arvioitiin varsinaisessa talousarviossa
27571: 1 730,0 Mmk:ksi, mutta toisessa lisätalousarviossa 36 Pl. Valtionvelka
27572: momentilta vähennettiin 450,0 Mmk. Menot jäivät Tilinpäätöksen mukaan menot olivat 843,3 Mmk
27573: kuitenkin vielä 193,5 Mmk (15 %) arvioitua pie- (3 %) pienemmät kuin budjetoitu 30 581,0 Mmk.
27574: nemmiksi. Markkamääräisen velan korkomenot aliuivat ar-
27575: vioidut 18 520,0 Mmk 958,6 Mmk:lla. Palkkiot ja
27576: 34 Pl. Työministeriön hallinnonala muut menot valtionvelasta olivat tilinpäätöksen
27577: Tilinpäätöksen mukaan menot olivat 13 557,5 mukaan 389,6 Mmk, mikä oli 70,6 Mmk (22 %)
27578: Mmk, mikä oli 286,7 Mmk (2 %) arvioitua vähem- arvioitua enemmän.
27579: män. Palkkaperusteinen työllistämistuki valtion-
27580: hallinnolle ylitti budjetoidut 609,9 Mmk 197,4
27581: Mmk:lla (32 %). Työministeriö päätti 18.2.1999 saa- Edellä on käsitelty niitä momentteja, joiden tilin-
27582: tuaan valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnalta päätös eroaa talousarviosta vähintään 100 Mmk tai
27583: puoltavan lausunnon, että vuoden 1998 ko. mo- 10% ja 10 Mmk. Seuraavissa tapauksissa tulojen
27584: mentin arviomäärärahaa saadaan ylittää 215,0 lisäys tai vajaus ja vastaavasti menojen ylitys tai
27585: Mmk:lla. Ylityksen kattamiseksi vähennettiin mo- säästö on jäänyt 10 Mmk:aa pienemmäksi, mutta
27586: mentin Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille sen on vähintään 50 %.
27587: ja kuntayhtymille arviomäärärahasta 215,0 Mmk.
27588:
27589:
27590:
27591:
27592: 18
27593: Momentti Talousarvion Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
27594: ja siihen teh- mukaan suurempi
27595: tyjen muutos- pienempi-
27596: ten mukaan
27597: 1 000 mk 1 000 mk %
27598: Tulot
27599: 12 25 99 Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot 500,0 1 277,1 777,1 155
27600: 12 26 99 Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tulot 2 000,0 5 701,2 3 701,2 185
27601: 12 27 21 Puolustusministeriön hallinnonalan metsätalouden
27602: tulot 6 500,0 12777,8 6 277,8 97
27603: 12 27 22 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot 0,0 148,0 148,0
27604: 12 29 01 Opetusministeriön tulot 6 600,0 16 566,8 9 966,8 151
27605: 12 29 43 Ylioppilastutkintolautakunnan tulot 50,0 1 668,9 1 618,9 3 238
27606: 12 30 70 Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot 1 648,0 3 302,2 1 654,2 100
27607: 12 30 98 Siemenperunakeskuksen tulot 68,0 -435,6 -503,6 -741
27608: 12 31 52 Telehallintokeskuksen tulot 733,0 1 464,5 731,5 100
27609: 12 31 58 Radanpidon tulot 4 500,0 9 881,9 5 381,9 120
27610: 12 35 27 Suomen ympäristökeskuksen tulot 750,0 48,9 -701,1 -93
27611: 12 35 40 Asuntotoimen tulot 300,0 1 223,2 923,2 308
27612: 12 39 03 Oikaisurahat 100,0 0,0 -100,0 -100
27613: 12 39 09 Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysrahat sekä
27614: sosiaaliturvamaksut 10 000,0 3411,2 -6 588,8 -66
27615:
27616: Menot
27617: 24 99 93 Kurssivaihtelut 100,0 2 452,8 2 352,8 2 353
27618: 27 99 93 Kurssivaihtelut 100,0 13,5 -86,5 -87
27619: 28 81 02 Eräät muut palkat ja virkasuhteen ehtoja koskevat
27620: päätökset 1 000,0 0,0 -1 000,0 -100
27621: 28 81 95 Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita varten
27622: talousarvioon ei ole erikseen merkitty määrärahaa 100,0 0,0 -100,0 -100
27623: 28 81 96 Edeltä arvaamattomat tarpeet 1 000,0 0,0 -1 000,0 -100
27624: 28 82 43 Luottotappiokorvaus Postipankki Oy:lle 4 000,0 258,4 -3 741,6 -94
27625: 28 84 66 Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen
27626: sitoumusten lunastaminen 3 500,0 1 590,5 -1 909,5 -55
27627: 29 93 95 Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot 100,0 0,0 -100,0 -100
27628: 31 58 87 Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset 6 000,0 2 828,6 -3171,4 -53
27629: 32 32 21 Toimintamenot 3 142,0 -3 598,7 -6 740,7 -215
27630: 32 50 60 Siirrot valtiontakuurahastoon ja vientitakuu-
27631: korvaukset 1 000,0 0,0 -1 000,0 -100
27632: 32 56 21 Toimintamenot 366,0 -26,6 -392,6 -107
27633: 32 85 48 Korkotuki julkisesti tuetuille vientiluotoille 10 000.0 4,7 -9 995,3 -100
27634: 33 21 53 Rintamaveteraanien varhaiseläke 100,0 1,8 -98,2 -98
27635: 33 32 38 Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja
27636: terveyspalvelujen eräisiin käyttökustannuksiin 9 000,0 800,0 -8 200,0 -91
27637: 33 32 39 Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja
27638: terveyspalvelujen eräisiin perustamis-
27639: kustannuksiin 6 000,0 453.4 -5 546,6 -92
27640: 33 57 42 Valtion korvaus pienyrittäjien vuosiloma-
27641: järjestelmän kustannuksiin 100,0 0,0 -100,0 -100
27642:
27643:
27644:
27645:
27646: Määrärahojen ylitykset Arviomäärärahojen ylitykset
27647: Seuraavasta taulukosta käy pääluokittain ilmi ar-
27648: Kiinteiden ja siirtomäärärahojen ylitykset viomäärärahojen lukumäärä kertomusvuonna ja
27649: Kertomusvuoden tilinpäätökseen ei sisälly yhtään se, kuinka monta niistä on ylitetty, sekä ylitysten
27650: kiinteän tai siirtomäärärahan ylitystä. Valtiokontto- suuruus tuhansina markkoina ja prosentteina ver-
27651: rin keskuskirjanpidon seurantaraporttien mukaan ratuna talousarviossa sekä lisätalousarvioissa osoi-
27652: kertomusvuoden aikana on tapahtunut muutamia tettuihin vastaavien momenttien määriin.
27653: siirtomäärärahojen ylityksiä, jotka on ennen tilin-
27654: päätöstä korjattu. Ylitykset olivat aiheutuneet joko
27655: virhekirjauksen, toiminnan luonteen tai tulojen
27656: ajoituksen vuoksi.
27657:
27658:
27659: 19
27660: Arviomäärärahat v. 1998
27661: Pääluokka Arviomäärärahoja yhteensä Arviomäärärahoja ylitetty
27662: kpl 1 000 mk kpl 1 000 mk %
27663: 21 Pl. Tasavallan Presidentti 2 26 411,0 - - -
27664: 22 Pl. Eduskunta 5 288 567,0 - - -
27665: 23 Pl. Valtioneuvosto 3 24 406,0 - - -
27666: 24 Pl. Ulkoasiainministeriö 11 732 365,0 1 2 352,8 2 353
27667: 25 Pl. Oikeusministeriö 6 289 000,0 2 3 689,4 12
27668: 26 Pl. Sisäasiainministeriö 4 1 107 040,0 1 1 521,8 21
27669: 27 Pl. Puolustusministeriö 4 115 830,0 2 265,9 0
27670: 28 Pl. Valtiovarainministeriö 21 24 070 578,8 4 281 652.4 3
27671: 29 Pl. Opetusministeriö 29 17 097 577,0 7 44 550,9 1
27672: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriö 19 3 587 705,0 3 31 560,3 2
27673: 31 Pl. Liikenneministeriö 9 427 343,0 3 3 020,8 3
27674: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriö 20 3 306 720,0 1 8 683,1 4
27675: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriö 32 42 353 178,0 3 2 748,8 1
27676: 34 Pl. Työministeriö 14 10 657 309,0 1 197 431.8 32
27677: 35 Pl. Ympäristöministeriö 6 2 680 700,0 2 39 246,6 60
27678: 36 Pl. Valtionvelka 3 30 581 000,0 2 115 250,0 1
27679: Yhteensä 188 137 345 729,8 32 731 974,6 3
27680: V. 1997 195 130 357 254,5 43 1 105 485,5 2
27681: V. 1996 215 143 047 332,5 47 1 082 773,8 3
27682:
27683:
27684:
27685: Arviomäärärahojen säästöt olivat kertomus- 4,4 Mmk:lla. Työministeriön hallinnonalalla 14 ar-
27686: vuonna 3 459,8 Mmk. viomäärärahasta ylitettiin yhtä arviomäärärahaa,
27687: Kertomusvuoden talousarviossa oli 188 arvio- Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallin-
27688: määrärahaa, ja niiden yhteissumma oli 137 345,7 nolle, 32 %:lla eli 197,4 Mmk:lla.
27689: Mmk. Arviomäärärahoista ylitettiin 32 07 %). Yli- Valtiovarainministeriön hallinnonalalla ylitettiin
27690: tysten markkamäärä oli 732,0 Mmk eli 3% näiden 21 arviomäärärahasta neljää yhteensä 281,7
27691: arviomäärärahojen menoarvion mukaisesta yhteis- Mmk:lla. Valtiovarainministeriön suurin markka-
27692: summasta. Vuonna 1997 arviomäärärahoja oli 195 määräinen ylitys 215,9 Mmk (4 %) oli momentilla
27693: ja niistä ylitettiin 43 (22 %). Ylitysten markkamäärä Maksut Euroopan unionille (EU).
27694: oli 1 105,5 Mmk ja ylitysprosentti 2. Vuonna 1996
27695: arviomäärärahoja oli 215 ja niistä ylitettiin 47
27696: (22 %). Ylitysten markkamäärä oli tuolloin 1 082,8 Valtion kirjanpidon uudistus ja tilinpäätös
27697: Mmk ja ylitysprosentti 3. vuodelta 1998
27698: Ylitysten lukumäärä oli kertomusvuonna 26 %
27699: pienempi kuin v. 1997 ja 32 % pienempi kuin v. Valtion virastoissa ja laitoksissa otettiin käyttöön
27700: 1996. Ylitysten markkamäärä oli kertomusvuonna uusi kirjanpito vuoden 1998 alusta. Uudistuksessa
27701: 34% pienempi kuin v. 1997 ja 32% pienempi kuin hallinnollinen kirjanpito ja vakiotilikartan mukaiset
27702: V. 1996. tietoluokitukset korvattiin liikekirjanpidolla ja ta-
27703: Suhteellisesti suurimmat ylitykset tapahtuivat lousarviokirjanpidolla. Kirjanpitouudistusta val-
27704: kertomusvuonna ulkoasiainministeriön, ympäris- misteltiin usean vuoden ajan. Valmistelu sisälsi
27705: töministeriön ja työministeriön pääluokissa. Ulko- valtion varojen ja velkojen inventoinnin, kirjanpito-
27706: asiainministeriön hallinnonalalla ylitettiin yksi ar- mallin sisällön kehittämisen ja säädösvalmistelun,
27707: viomääräraha, ympäristöministeriön hallinnonalal- taloushallinnon järjestelmiin tehdyt muutokset, toi-
27708: la kaksi ja työministeriön hallinnonalalla yksi arvio- meenpanossa tarvittavat määritykset ja ohjeet sekä
27709: määräraha. Markkamääräisesti suurimmat ylitykset virastoille annetun koulutuksen ja neuvonnan.
27710: olivat valtiovarainministeriön ja työministeriön Kirjanpitouudistuksen jälkeen valtion tilinpää-
27711: pääluokissa. tökseen kuuluvat valtion tuotto- ja kululaskelma,
27712: Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla yhtä ar- tase, talousarvion toteutumisen osoittava laskelma
27713: viomäärärahaa, Kurssivaihtelut, ylitettiin sekä liitetiedot. Valtion tilinpäätös julkaistaan tilin-
27714: 2 353 %:lla eli 2,4 Mmk:lla. Ympäristöministeriön päätösasiakirjana, joka sisältää mm. talousarvion
27715: hallinnonalalla ylitettiin momenttia Siirto valtion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tuotto- ja
27716: asuntorahastoon 63 %:lla eli 34,8 Mmk:lla ja mo- kululaskelmat ja taseet sekä valtion liikelaitosten
27717: menttia Ympäristövahinkojen torjunta 45 %:lla eli tuloslaskelmat ja taseet. Tiliviraston tilinpäätös
27718:
27719: 20
27720: koostuu vuorostaan tilinpäätöslaskelmista ja niiden tuksesta tekemä noin 17 mrd. mk:n myyntivoiton
27721: liitteenä annettavista tiedoista sekä toimintakerto- tuloutus.
27722: muksesta.
27723: Valtion tilinpäätös muodostuu n. 100 tiliviraston Valtion tase 31.12.1998
27724: kirjanpitotiedoista ja se sisältää valtioneuvoston Valtiolla oli taseessa kansallis- ja käyttöomaisuutta
27725: vahvistaman valtion aloittavan taseen 1.1.1998, val- yhteensä 250,8 mrd. mk ja vaihto- ja rahoitusomai-
27726: tion tuotto- ja kululaskelman vuodelta 1998, valtion suutta 53,2 mrd. mk. Taseen loppusumma oli 304,0
27727: taseen 31.12.1998 sekä valtion talousarvion toteu- mrd. mk. Vierasta pääomaa valtion taseessa oli
27728: tumista osoittavan laskelman varainhoitovuodelta 444,0 mrd. mk ja arvostuseriä 23,8 mrd. mk, joten
27729: 1998. Valtion tilinpäätöksen liitetietaina on selvitys valtion oma pääoma oli 163,8 mrd. mk negatiivi-
27730: talousarviossa myönnetyistä valtuuksista sekä nii- nen. Olennaisia muutoksia taseessa olivat liikenne-
27731: den käytöstä ja käytöstä aiheutuvista menoista. ministeriön tekemä valtion omistamien Sonera-
27732: Liitetiedot sisältävät lisäksi valtion tilinpäätöksen Yhtymä Oyj:n osakkeiden arvonkorotus, jolla val-
27733: täsmäytyslaskelman. Valtion talousarviotalouden tion omistamien osakkeiden arvoa korotettiin 2,50
27734: tilinpäätös ei sisällä valtion talousarvion ulkopuo- markasta 45,00 markkaan, sekä kauppa- ja teolli-
27735: lella olevien valtion rahastojen tietoja. Valtion tilin- suusministeriön hankkimat Fortum Oyj:n osakkeet.
27736: päätöksessä on tilivirastojen väliset tuotot ja kulut
27737: eliminoitu. Talousarvion toteutumalaskelma vuodelta 1998
27738: Talousarviotalouden tulot olivat vuoden 1998 tilin-
27739: Valtion aloittava tase 1.1.1998 päätöksessä 199,7 mrd. mk, ja ne ylittivät talousar-
27740: Valtioneuvosto hyväksyi 1.1.1998 valtion aloittavan vioiden tulot, 197,0 mrd. mk, 2,7 mrd. mk:lla.
27741: taseen. Ensimmäinen kirjanpitouudistuksen mu- Talousarviotalouden menot olivat vuoden 1998
27742: kainen valtion talousarviotalouden tilinpäätös - tilinpäätöksessä 194,3 mrd. mk ja ne aliuivat talous-
27743: valtion tilinpäätös vuodelta 1998- valmistui huh- arvioiden menot, 197,0 mrd. mk, 2,7 mrd. mk:lla.
27744: tikuussa 1999. Valtiolla oli aloittavassa taseessa Vuoden 1998 toteutuneeksi talousarvion ylijää-
27745: kansallis- ja käyttöomaisuutta yhteensä 215,7 mrd. mäksi muodostuu siten 5,4 mrd. mk ja kumulatiivi-
27746: mk sekä vaihto- ja rahoitusomaisuutta 49,3 mrd. seksi ylijäämäksi 10,6 mrd. mk. Kumulatiivisesta
27747: mk. Valtion aloittavan taseen loppusumma oli ylijäämästä on jo vuoden 1999 talousarviossa käy-
27748: 265,0 mrd. mk. Vierasta pääomaa valtion aloittavas- tetty sen katteeksi 1,7 mrd. mk.
27749: sa taseessa oli 443,4 mrd. mk, joten valtion oma
27750: pääoma oli 178,4 mrd. mk negatiivinen. Valtiontalouden tarkastusviraston tilintarkastus
27751: varainhoitovuodelta 1998
27752: Valtion tuotto- ja kululaskelma vuodelta 1998 Valtiontalouden tarkastusviraston vuositilintarkas-
27753: Toiminnan tuotot olivat 30,8 mrd. mk sisältäen tus on kattanut kaikki 98 tilivirastoa. Uudet tilinpää-
27754: maksullisen toiminnan tuottoja 4,5 mrd. mk, vuok- töslaskelmat ja liitetiedot sekä liikekirjanpidon
27755: ria 0,5 mrd. mk ja muita toiminnan tuottoja 25,8 käyttöönotto on aiheuttanut tarkastusvirastolle ar-
27756: mrd. mk. Muut toiminnan tuotot olivat lähinnä violta n. 7 henkilötyövuoden lisätyön, mikä merkit-
27757: osakkeiden myynnistä saatuja tuottoja. Toiminnan si keskimäärin n. 57 työpäivää tarkastettua virastoa
27758: kulut olivat 49,8 mrd. mk, josta suurimmat erät kohti. Tarkastusvirasto on antanut ensimmäisen
27759: olivat henkilöstökulut 24,7 mrd. mk, palvelujen kerran tilintarkastuskertomuksen myös valtion ti-
27760: ostot 11,6 mrd. mk ja poistot 7,1 mrd. mk. Rahoitus- linpäätöksen tarkastuksesta. Valtiontalouden tar-
27761: tuotot olivat 13,6 mrd. mk ja rahoituskulut 32,8 kastusvirasto antoi laillisuushuomautuksia 23 viras-
27762: mrd. mk. Siirtotalouden tuotot olivat 11,5 mrd. mk tolle. Kahden ministeriön kohdalla tuli esiin olen-
27763: ja siirtotalouden kulut 111,8 mrd. mk. Tuotot ve- naisia, kokonaisuutena hyvää kirjanpitotapaa kos-
27764: roista ja pakollisista maksuista olivat 153,2 mrd. kevia sekä talousarvio- että liikekirjanpidon puut-
27765: mk, josta valtion tulo- ja varallisuusveroja 56,6 mrd. teita ja virheitä. Viraston tilintarkastajien omien
27766: mk, muita välittömiä veroja 2,4 mrd. mk, arvonlisä- arvioiden mukaan tilivirastojen valmius uudessa
27767: veroa 49,2 mrd. mk sekä muita välillisiä veroja 43,3 kirjanpito- ja tilinpäätösmenettelyssä arvioitiin hy-
27768: mrd. mk. Valtion tuotto- ja kululaskelman ylijäämä väksi 41 tilivirastossa. VTV:n arvion mukaan koko-
27769: oli 14,7 mrd. mk. Ylijäämään on merkittävästi naisuutena tilinpäätösuudistuksen ensimmäinen
27770: vaikuttanut kauppa- ja teollisuusministeriön Imat- vuosi näyttää onnistuneen kohtuullisen tyydyttä-
27771: ran Voima Oy:n ja Neste Oyj:n osakkeiden luovu- västi.
27772:
27773:
27774:
27775:
27776: 21
27777: Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtion kirjanpidon puutteita ja korjaamiskeinoja, joihin valtiontilintarkas-
27778: uudistus on ollut laaja ja merkittävä, ja sen todellisia tajat yhtyvät. Nyt käytettävissä olleisiin tietoihin perus-
27779: hyötyjä voidaan arvioida vasta muutaman vuoden ku- tuen valtiontilintarkastajat katsovat valtion kirjanpidon
27780: luttua. Valtiontalouden tarkastusvirasto on havainnut kokonaisuudistuksen kuitenkin onnistuneen tyydyttä-
27781: tilivirastojen vuositilintarkastusten perusteella valtion västi, mutta toteavat samalla, että VTV:n vuositilintar-
27782: ensimmäisessä uusimuotoisessa tilinpäätöksessä mo- kastuksen havaitsemiin ongelmiin on paneuduttava mi-
27783: nia mm. kirjanpito- ja tilinpäätöslaskelmia koskevia nisteriöissä ja tilivirastoissa vakavasti.
27784:
27785:
27786:
27787:
27788: Valtionvelka ilman mainittua sisäistä velkaa eläkerahastolle ja
27789: ydinjätehuoltorahastolle 420 337 Mmk.
27790: Valtionvelan kehitys kertomusvuonna ilmenee Markkamääräinen velka kertomusvuonna oli
27791: seuraavasta asetelmasta, johon on sisällytetty myös 275 404 Mmk ja valuuttamääräinen 157 350 Mmk.
27792: rahastotalouden velka. Valuuttamääräisen velan osuus oli kertomusvuo-
27793: Talousarviotalouden velka oli vuoden alussa den päättyessä 36 o/o, eli kolme prosenttiyksikköä
27794: 401 382 Mmk ja sen lopussa 404 377 Mmk. Nämä pienempi kuin vuotta aiemmin.
27795: luvut sisältävät talousarviotalouden velan Valtion Talousarviotalouden brunolainanotto oli kerto-
27796: eläkerahastolle (vuoden 1998 lopussa 12,3 mrd. musvuonna 194 335 Mmk ja nettolainanotto 6 334
27797: mk) ja Valtion ydinjätehuoltorahastolle (vuoden Mmk. Vuonna 1997 vastaavat luvut olivat 136 920
27798: 1998 lopussa 117 Mmk). Rahastotalouden velan Mmk ja 12 329 Mmk. Talousarviotalouden velan
27799: määrä oli kertomusvuoden alussa 29 219 Mmk ja hoitomenot (ilman kuoletuksia) olivat yhteensä
27800: sen päättyessä 28 377 Mmk. Valtionvelka oli siis 29 738 Mmk, kun vastaavat menot v. 1997 olivat
27801: kertomusvuoden lopussa yhteensä 432 754 Mmk ja 23 084 Mmk.
27802:
27803:
27804:
27805: Valtionvelan kehitys v. 1998
27806: Velka Nostot Kuole- Valuutan Valuutta- Velka Muutos vuoden
27807: vuoden vuoden tukset vaihdot kurssien vuoden aikana
27808: alussa aikana vuoden muutokset lopussa
27809: aikana vuoden
27810: aikana
27811: Mmk Mmk %
27812: Markkamääräinen velka 262 045 178 768 165 409 - - 275 404 13 359 5,1
27813: Pitkäaikainen velka 231 421 66 134 37 708 - - 259 847 28 426 12,3
27814: Yleisöobligaatiolainat 214 876 66134 36 685 - - 244 325 29 449 13,7
27815: Muut joukkovelka kirjalainat 1 339 - 240 - - 1 099 -240 -17,9
27816: Velkakirjalainat 15 206 - 783 - - 14 423 -783 -5,1
27817: Lyhytaikainen velka 30 624 112 634 127 701 - - 15 557 -15 067 -49,2
27818: Valuuttamääräinen velka 168 556 20 857 28 672 -1826 -1565 157 350 -11206 -6,6
27819: Pitkäaikainen velka 168 556 20 857 28 672 -1826 -1565 157 350 -11206 -6,6
27820: Obligaatiolainat 142 717 17 982 26 766 -1707 -1466 130 760 -11957 -8.4
27821: Muut joukkovelka kirjalainat 14 558 1 369 1 887 - -282 13 758 -800 -5,5
27822: Velkakirjalainat 11 281 1 506 19 -119 183 12 832 1 551 13,7
27823: Yhteensä 430 601 199 625 194 081 -1826 -1565 432 754 1 2 153 0,5
27824: 1 Sisältää budjettitalouden velkaa Valtion eläkerahastolle 12,3 mrd. mk ja velkaa Valtion ydinjätehuoltorahastolle 117 Mmk.
27825:
27826:
27827:
27828:
27829: 22
27830: Seuraavat kaaviot kuvaavat valtionvelan kehitystä v. 1991-98 ja velan nettolisäystä edellisestä
27831: vuodesta:
27832:
27833:
27834: Valtionvelka v. 1991-98 vuoden lopussa, Mmk
27835:
27836: 450 000
27837:
27838:
27839: 400 000
27840:
27841:
27842: 350 000
27843:
27844:
27845: 300 000
27846:
27847:
27848: 250 000
27849:
27850:
27851: 200 000
27852:
27853:
27854: 150 000
27855:
27856:
27857: 100 000
27858:
27859:
27860: 50000
27861:
27862:
27863: 0
27864: 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
27865:
27866:
27867:
27868:
27869: 23
27870: Valtionvelan nettolisäys edellisestä vuodesta v. 1991-98, Mmk
27871: 100 000
27872:
27873:
27874: 90 000
27875:
27876:
27877: 80 000
27878:
27879:
27880: 70 000
27881:
27882:
27883: 60 000
27884:
27885:
27886: 50 000
27887:
27888:
27889: 40 000
27890:
27891:
27892: 30 000
27893:
27894:
27895: 20 000
27896:
27897:
27898: 10 000
27899:
27900:
27901: 0
27902: 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
27903:
27904:
27905:
27906:
27907: Kertomusvuoden päättyessä koko velkakannan Koko velkakannan keskimääräinen takaisin-
27908: keskimääräinen niroelliskorko oli 6,8% (v. 1997 maksuaika kertomusvuoden päättyessä oli 5 v 0 kk
27909: 7,2 %) ja efektiiviset kustannukset 6,6% (v. 1997 (v. 1997 4 v 8 kk). Markkamääräisen velan
27910: 7,2 %). Markkamääräisen velan keskimääräinen keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 4 v 10 kk (v.
27911: niroelliskorko oli 7,11% (v. 1997 7,54 %) ja efektii- 1997 4 v 5 kk). Valuuttamääräisen velan keskimää-
27912: viset kustannukset 6,56% (v. 1997 7,15 %) ja va- räinen takaisinmaksuaika oli 5 v 4 kk (v. 1997 5 v
27913: luuttamääräisen vastaavasti 6,25% ja 6,7% (v. 1997 1 kk).
27914: 6,78% ja 7,3 %). Efektiiviset kustannukset on las- Valuuttamääräisestä valtionvelasta, joka koko-
27915: kettu ottamalla huomioon kaikki toteutuneet naisuudessaan on pitkäaikaista, n. 56% eli 88 918
27916: kustannukset (ml. valuuttakurssimuutokset) ja Mmk (v. 1997 54% velasta eli 91 746 Mmk) on
27917: tarkasteluhetken jälkeen erääntyvät korot ja kuole- maksettava viiden seuraavan vuoden aikana.
27918: tukset 31.12.1998 vallinneiden valuuttakurssien Kuoletuksia erääntyy 6-10 vuoden kuluessa
27919: mukaan, joten ne eivät sisällä myöhempien 45 203 Mmk (v. 1997 63 295 Mmk) ja sen jälkeen
27920: valuuttakurssimuutosten vaikutuksia. Lainojen lo- 23 229 Mmk (v. 1997 13 515 Mmk).
27921: pulliset efektiiviset kustannukset selviävät vasta Valuuttamääräisen velan valuuttajakauma oli
27922: lainan tultua kokonaan maksetuksi. vuosien 1991-98 lopussa seuraava:
27923:
27924:
27925:
27926:
27927: 24
27928: Valuuttamääräisen valtionvelan valuuttajakauma v. 1991-98
27929: Valuutta 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
27930: Osuus velasta
27931: %
27932: DEM 20 22 24 28 26 28 24 27
27933: FRF 11 14 13 12 15 15 15 16
27934: GBP 9 5 9 11 11 13 16 12
27935: USD 10 16 13 11 10 12 12 10
27936: JPY 9 8 11 12 11 10 11 11
27937: ECU 24 19 15 13 13 7 7 13
27938: NLG 3 6 5 5 5 5 5 3
27939: CHF 3 4 6 4 5 5 6 5
27940: BEF 3 2 1 1 1 1 1 1
27941: DKK 3 2 1 1 1 1 1 0
27942: LUF 2 1 1 1 1 1 1 1
27943: ATS - 0 1 1 1 1 1 0
27944: SEK - - 0 0 0 0 0 0
27945: ITL 1 1 0 0 0 - - -
27946: KWD 1 0 0 - - - - -
27947: FIM 0 0 0 0 0 0 0 1
27948:
27949:
27950:
27951:
27952: Valuuttakurssien muutosten nettovaikutus ker- Seuraavista kaavioista ilmenevät bruttokansan-
27953: tomusvuoden aikana pienensi valuuttamääräistä tuotteen, valtion brunovelan ja valuuttamääräisen
27954: velkaa 1 565 Mmk:lla ja vuoden aikana tehdyt ja valtionvelan määrät sekä valtionvelan suhde brut-
27955: puretut valuutanvaihtosopimukset ym. 1 826 tokansantuotteeseen v. 1990-2000. Vuosien 1999
27956: Mmk:lla. Valuutanvaihtosopimukset ovat pienentä- ja 2000 luvut perustuvat arvioihin:
27957: neet valtion ulkomaisen velan markkavasta-arvo-
27958: vaihteluja, ja niiden avulla on pyritty saamaan
27959: aikaan tasapainoinen ja mahdollisimman riskitön
27960: velkasalkku.
27961:
27962:
27963:
27964:
27965: 25
27966: Bruttokansantuote, valtion bruttovelka ja valuuttamääräinen valtionvelka v. 1990-2000, Mmk
27967:
27968: 800000 ~------------------------------------------------------~
27969:
27970:
27971:
27972:
27973: 500000~~~~~~~~~~~----------------------------~
27974:
27975:
27976:
27977:
27978: 0+-----+-----+-----+-----+-----+-----~----~----~----~--~
27979:
27980: 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
27981:
27982:
27983:
27984:
27985: 26
27986: Valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen v. 1990-2000, %
27987: 80,0
27988:
27989:
27990: 70,0
27991:
27992:
27993: 60,0
27994:
27995:
27996: 50,0
27997:
27998:
27999: 40,0
28000:
28001:
28002: 30,0
28003:
28004:
28005: 20,0
28006:
28007:
28008: 10,0
28009:
28010:
28011: 0,0
28012: 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
28013:
28014:
28015:
28016:
28017: Valtion velanhoitomenot (ml. rahastot) v. 1990-98
28018: 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
28019: Mmk
28020: Korot 1 4 733 5 991 8 762 18 361 22 771 26 697 30 813 24 810 31 855
28021: Markkamääräinen 2 783 3 498 4 120 7 276 9 396 12 170 16 072 10 769 17 561
28022: Valuuttamääräinen 1 918 2 279 4103 8 867 10 572 11 713 11 942 11 995 11 787
28023: Rahastot 32 214 539 2 218 2 834 2 814 2 799 2 046 2 507
28024: Palkkiot ja muut menot 178 292 1 283 860 992 702 1 019 321 390
28025: Kuoletukset (brutto) 8 063 8 267 15 784 44 313 99 527 150 469 133 252 138 667 194 081
28026: Markkamääräinen 5 373 4 992 11 974 38 337 92 124 140 934 118 893 106 663 160 197
28027: Valuuttamääräinen 2 390 3 066 1 905 4 860 6 902 8 934 13 075 17 929 27 808
28028: Rahastot 300 209 1 905 1116 501 601 1 284 14 075 6 076
28029: Yhteensä 12 974 14 550 25 829 63 533 123 290 177 868 165 084 163 798 226 326
28030: Velan (pl. rahastot ja kuoletuk-
28031: set) hoitokustannusten osuus
28032: valtion tilinpäätöksen mukaisis-
28033: ta kokonaismenoista, % 3,5 3,6 4,9 8.4 10,6 12,4 14,6 12,0 15,0
28034: 1 Korkomenot ovat vuoden 1997 alusta lukien nettobudjetoituja, joten luvut eivät ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin.
28035:
28036:
28037:
28038:
28039: 27
28040: Valtionvelka (ml. rahastot ja lainat Valtion eläke- hoitomenojen osuus valtion budjetoiduista
28041: rahastolta) oli 31.8.1999 432,9 mrd. mk, josta 296,7 kokonaismenoista nousee tällöin 15,2 o/o:iin.
28042: mrd. mk oli kotimaista (markka- ja euromääräistä) Vuoden 2000 talousarvioesityksessä ehdotetaan
28043: ja 136,2 mrd. mk ulkomaista velkaa. Valtionvelasta velanhoitomenoja varten 33,8 mrd. mk:n määrära-
28044: oli 404,5 mrd. mk talousarviotalouden velkaa ja haa, josta 6 mrd. mk esitetään käytettäväksi talous-
28045: 28,4 mrd. mk rahastotalouden velkaa. Valtionvelan arviotalouden velkojen nettokuoletuksiin. Pelkäs-
28046: nettokorkoja oli maksettu 21,7 mrd. mk, josta tään talousarviotalouden valtionvelan korkojen
28047: budjettitalouden velan korkoja oli 19,7 mrd. mk. maksuun on vuoden 2000 talousarvioesityksessä
28048: Vuoden 1999 velanhoitomenot (pl. rahastot ja arvioitu tarvittavan 27,6 mrd. mk, mikä on n. 14 o/o
28049: kuoletukset) on lisätalousarvio mukaan luettuna valtion vuoden 2000 talousarvioesityksen mukai-
28050: arvioitu n. 29,1 mrd. mk:n suuruisiksi. Valtionvelan sista menoista.
28051:
28052:
28053:
28054:
28055: Valtiontilintarkastajat viittaavat Valtion taloudelliselta tulisikin olla menojen rakenteellisessa leikkaamisessa.
28056: tutkimuskeskukselta tilaamaansa, v.1999 julkaistuun Tätä selvitystä selostetaan tarkemmin tässä kertomuk-
28057: selvitykseen julkisen velan hallinnasta eräissä EU- sessa valtiontilintarkastajien rahoittamia tutkimuksia
28058: maissa. Selvityksen mukaan julkisen talouden alijää- koskevassa osuudessa.
28059: mien pysyvä kuriin saaminen näyttäisi olevan vaikeata. Valtiontilintarkastajien mielestä em. selvityksessä
28060: Nopea talouskasvu ja alhaiset korot peittävät helposti esitetyt näkökohdat tulisi ottaa vakavasti huomioon.
28061: alleen sen, ettei rakenteellinen alijäämä ole juurikaan Valtionvelan hoito aiheuttaa edelleen merkittäviä vuo-
28062: pienentynyt. Rakenteellisen alijäämän supistaminen tuisia kustannuksia, jotka vuosia eteenpäin rajoittavat
28063: edellyttää selvityksen mukaan tiukkaa menokuria ja harjoitettavaa finanssipolitiikkaa. Valtionvelka suh-
28064: sitoutumista pitkän aikavälin ohjelmaan, jossa meno- teessa bruttokansantuotteeseen on kääntymässä las-
28065: jen ja tulojen kehitykselle asetetaan tasapainoisen ke- kuun, ja näköpiirissä on jopa valtion velan markkamää-
28066: hityksen vaatimat raamit. Koska mm. kansainvälinen räinen vähentyminen. Velkaongelma on kuitenkin ko-
28067: verokilpailu ennakoi mieluummin verotulojen kasvun konaisuudessaan edelleen merkittävä. Tämä tulisi ot-
28068: hidastumista kuin kiihtymistä, tulojen lisäyksiin on sel- taa huomioon myös silloin, kun ratkaistaan esim. val-
28069: vityksen tekijöiden mielestä uhkarohkeata luottaa. tionyhtiöiden myynnistä saatavien suurten mutta ker-
28070: Rakenteellisen alijäämän supistamisessa pääpainon taluonteisten tulojen käyttö.
28071:
28072:
28073:
28074:
28075: Valtion lainananto ja korkotukilainat Taulukosta ilmenee myös erityyppisten lainojen
28076: suhteellinen lisäys tai vähennys kertomusvuoden
28077: Valtio antaa lainoja sekä talousarvion että sen aikana. Maatilatalouden kehittämisrahaston lai-
28078: ulkopuolella olevien rahastojen kautta. Seuraavalla noihin on sisällytetty myös myytyjen tilojen kaup-
28079: sivulla olevasta taulukosta käyvät ilmi valtion lai- pahintasaatavat Yrityksille suunnatosta lainanan-
28080: naksi antamien varojen määrä kertomusvuoden nosta kanavoidaan suurin osa Kehitysaluerahasto
28081: alussa ja lopussa, vuoden aikana annetut uudet Oy:n kautta, jonka valtiolta saarnat lainat sisältyvät
28082: lainat sekä kertomusvuonna kertyneet kuoletukset taulukossa kohtaan Lainat luottolaitoksille. Kehi-
28083: ja korot. Taulukko ei sisällä Valtion ydinjäte- tysaluerahasto Oy ja Valtiontakuukeskus on
28084: huoltorahaston ja Valtion eläkerahaston lainanan- 1.1.1999 yhdistetty uudeksi Finnvera Oyj -nimisek-
28085: taa eikä Valtion asuntorahaston Fennica-lainoja. si erityisrahoitusyhtiöksi.
28086:
28087:
28088: 28
28089: Valtion lainananto v. 1998
28090: Lainaryhmä Laina pää- Lisäys Vähennys Laina pää- Saadut Laina-
28091: oma vuoden vuoden vuoden oma vuoden korot pääoman
28092: alussa aikana aikana lopussa muutos
28093: Mmk %
28094: Kehitysluotot 647 2 23 626 3 -3
28095: Lainat Teollisen yhteistyön rahasto Oy: IIe 83 - 10 73 2 -13
28096: Eläkemaksulainat valtion liikelaitoksille 7 - 1 6 0 -12
28097: Rakennuslainat peruskouluille 94 - 24 70 5 -26
28098: Lainat yksityisoppikoulujen muuttamiseksi
28099: kunnallisiksi kouluiksi 14 - 2 11 1 -18
28100: Rakennuslainat kirjastoille 17 - 6 11 1 -35
28101: Veikkausvoittovaroista myönnetyt lainat 104 - 23 81 5 -22
28102: Valtion asuntorahaston lainat 55 009 5 775 5 658 55 125 2 131 0
28103: Uusjako- ja vesitilusjärjestelylainat 124 4 2 126 1 2
28104: Työvoima 2 - 0 2 - -4
28105: Siirtokustannuslainat 11 - 1 10 0 -12
28106: Maanparannuslainat 54 1 6 49 2 -9
28107: Maatilatalouden kehittämisrahaston lainat 5 362 357 846 4 872 210 -9
28108: Muut lainat asutustoiminnan edistämiseen 82 0 9 73 3 -10
28109: Metsä npa ra nn uslain at 945 28 177 796 33 -16
28110: Muut lainat maa- ja metsätalouden
28111: edistämiseen 1 - 0 1 - -24
28112: Lainat Valtionrautateiden asuinrakennusten
28113: peruskorjaamiseen 26 - - 26 2 0
28114: Tuotekehityslainat 1100 306 194 1 211 10 10
28115: Lainat rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseen 1 149 21 88 1 082 12 -6
28116: Lainat luotto-osakeyhtiöille 882 - 225 657 29 -26
28117: Kauppahintasaatavat valtion liikelaitoksilta,
28118: valtionyhtiöiltä ja yrityksiltä 197 4 59 141 8 -28
28119: Muut lainat teollisuuden edistämiseen 58 - 4 54 1 -7
28120: Lainat energiatalouden edistämiseen 10 - 7 3 0 -68
28121: Lainat yritysten kansainvälistymiseen 19 - 8 11 1 -43
28122: Yhteensä 69 995 6 496 7 376 65 114 2 458 -1
28123: Yhteensä v. 1997 63 842 6 062 5 340 64 564 2 316 1
28124: Yhteensä v.1996 66 629 4 236 7 023 63 842 2 553 -4
28125: Yhteensä v. 1995 67 658 4 507 5 537 66 629 2 650 -2
28126: Yhteensä v. 1994 66 439 5 646 4 427 67 658 2 641 2
28127: Yhteensä v. 1993 61 671 7 954 3 186 66 439 2 569 8
28128:
28129:
28130:
28131:
28132: Lainavarojen lisäykseen sisältyy kertomusvuon- rästissä korkoja ja lyhennyksiä Valtiokonttorin lau-
28133: na 5 Mmk pääomitettuja korkoja ja lainavarojen sunnon mukaan 162,5 Mmk.
28134: vähennykseen arvopaperistettuja lainasaamisia Suurin osa (kertomusvuoden lopussa n. 85 %)
28135: 2 299 Mmk ja tileistä poistoja 107 Mmk. valtion lainanannosta on Valtion asuntorahaston
28136: Valtiokonttorin hoidossa olevista lainoista oli lainoja. Näiden lainojen lainapääoma kertomus-
28137: 31.12.1998 rästissä korkoja 22,6 Mmk ja lyhennyk- vuoden alussa ja lopussa, sen lisäys ja vähennys
28138: siä 130,6 Mmk. Muiden virastojen hoidossa olevista kertomusvuonna sekä vuoden aikana kertyneet
28139: lainoista oli kertomusvuoden lopussa rästissä kor- korot ilmenevät seuraavasta taulukosta:
28140: koja 2,0 Mmk ja lyhennyksiä 7,2 Mmk. Yhteensä oli
28141:
28142:
28143:
28144:
28145: 29
28146: Valtion asuntorahaston lainananto v. 1998
28147: Lainaryhmä Lainapää- Lisäys Vähennys Laina pää- Saadut Laina pää-
28148: oma vuoden vuoden vuoden oma vuoden korot oman
28149: alussa aikana aikana lopussa muutos
28150: Mmk %
28151: Vuokratalolainat 39149 4 565 3174 40 540 1 466 4
28152: Asunto-osakeyhtiötalo 1ain at 17 - 5 11 1 -33
28153: Henkilökohtaiset asunto-osakelainat 2 752 2 960 1 793 115 -35
28154: Omakotitalolainat 4 510 18 1 069 3 459 180 -23
28155: Peruskorjaus- ja perusparannuslainat 8 417 1191 426 9 182 363 9
28156: Muut asuntolainat 154 - 18 136 6 -11
28157: Lämmitys Ia itoslainat 11 - 7 4 1 -64
28158: Yhteensä 55 009 5 775 5 658 55 125 2 131 0
28159: Yhteensä v. 1997 53 019 5 285 3 296 55 009 1 942 4
28160: Yhteensä v. 1996 54 307 3 738 5 022 53 072 2 071 -2
28161: Yhteensä v. 1995 54 328 3 803 3 825 54 307 2 166 0
28162: Yhteensä v. 1994 51 795 4 631 2 098 54 328 2 084 5
28163: Yhteensä v. 1993 46 417 6 920 1 542 51 795 1 850 12
28164:
28165:
28166:
28167:
28168: Valtion talousarvion sekä asuntorahaston va- lainat) jakaantuivat kuoletusaikojen mukaan eritel-
28169: roista v. 1990--98 nostetut lainat (pl. Fennica- tyinä seuraavasti:
28170:
28171:
28172: Valtion v. 1990-98 antamien lainojen kuoletusajat
28173: Kuoletusaika 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
28174: vuosia Mmk
28175: 0-5 219 250 120 59 10 1 - - -
28176: 6-10 229 251 224 239 239 247 208 286 318
28177: 11-15 12 648 15 - - - - - -
28178: 16-20 1 246 627 676 418 261 222 342 210 48
28179: 21-25 135 1 337 1 218 1 104 613 379 89 37 8
28180: 26-30 2 898 1 745 435 53 2 - 95 - -
28181: yli 30 518 4 335 6 391 5 487 3 802 3 286 3 262 5 119 5 736
28182:
28183:
28184:
28185:
28186: Valtion antolainauskannan jakauma korko- kaan kertomusvuoden lopussa. Taulukosta puuttu-
28187: prosentin mukaan kertomusvuoden lopussa ilme- vat aiempien vuosien kohdalta kehitysluottolainat,
28188: nee seuraavasta taulukosta, jossa on esitetty Valtio- joiden pääoma 31.12.1995 oli 532 Mmk (v. 1994 736
28189: konttorin hoidossa olevat lainat tehtäväalueittain Mmk).
28190: (Mmk:ina) ja niiden jakauma korkoprosentin mu-
28191:
28192:
28193:
28194:
28195: 30
28196: Valtion antolainauskannan korkoprosentin mukainen jakauma
28197:
28198: Tehtävä Korkokanta %
28199: 0,00 0,25- 1,25- 2,25- 3,25- 4,25- 5,25-- 6,25- 7,25- 8,25- 9,25- Yht. Keski-
28200: 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 8,00 9,00 10,00 korko
28201:
28202: Yleinen hallinto - - - - 123 18 6 - - - - 147 3,7
28203: Yleinen järjestys ja
28204: turvallisuus - - - - - - 0 - - - - 0 6,0
28205: Opetus, tiede ja kulttuuri 0 - 1 - - 149 - - 22 - - 173 5,3
28206: Asuminen ja ympäristö 490 2 2 778 7 337 13 347 8 790 19 362 1 997 1 010 4 9 55126 4,3
28207: Työvoima 0 - - - - - - 1 - - - 1 6,8
28208: Maa- ja metsätalous 0 - - - - 0 - - - - - 0 2,1
28209: Liikenne - - - - - 26 - - - - - 26 5,0
28210: Teollisuus ja muut
28211: elinkeinot 39 1 069 396 136 12 351 5 2 0 - - 2 009 1,8
28212: Yhteensä 529 1 071 3175 7 473 13 482 9 334 19 373 2 000 1 032 4 9 57 482 4,2
28213: % 0,9 1,9 5,5 13,0 24,0 16,0 34,0 4,0 2,0 0 0 100,0
28214: Yhteensä v. 1997 1 356 3 227 3192 14 939 12 839 15 947 3 209 1 318 1 575 6 19 57 626 3,7
28215: % 2,4 5,6 5,5 25,9 22,3 27,7 5,6 2,3 2,7 0 0 100.0
28216: Yhteensä v. 1996 2160 3 593 2 314 9 476 12 260 19 254 3 327 524 96 3164 24 56189 3,7
28217: % 3,8 6,4 4,1 16,9 21,8 34,3 5,9 0,9 0,2 5,6 0,0 100,0
28218: Yhteensä v. 1995 1 996 3 391 3 718 11110 9 661 17 382 4 984 1 006 174 774 393 58124 4,0
28219: % 3,4 5,8 6,4 19,1 16,6 29,9 8,6 1,7 0,3 1,3 0,7 100,0
28220: Yhteensä v. 1994 296 7124 1 505 11139 11 944 14 656 3 415 2 020 621 1 063 4 550 58 334 4,1
28221: % 0,5 12,2 2,6 19,1 20,5 25,1 5,9 3,5 1,1 1,8 7,8 100.0
28222: Yhteensä v. 1993 303 8 684 1 301 11 836 5 293 8371 10 076 2 710 943 2 531 4 629 56 676 4,3
28223: % 0,5 15,3 2,3 20,9 9,3 14,8 17,8 4,8 1,7 4,5 8,2 100,0
28224:
28225:
28226:
28227:
28228: Edellä sivulla 29 esitettyyn taolukkoon sisältyvä Maatilatalouden kehittämisrahaston lainananto kehittyi
28229: kertomusvuoden aikana seuraavasti:
28230:
28231:
28232: Maatilatalouden kehittämisrahaston lainananto v. 1998
28233:
28234: Lainat Laina- Lisäys Vähen- Laina- Saadut Laina- Korko-
28235: pääoma vuoden nys pääoma korot pääoman tuotto
28236: vuoden aikana vuoden vuoden muutos
28237: alussa aikana lopussa
28238: Mmk %
28239: Maaseutuelinkeinolainat (MEL 96-) 255 215 8 462 1 81 0,3
28240: Maaseutuelinkeinolainat (MEL 91-95) 1 262 1 140 1123 58 -11 4,6
28241: Rakennepolitiikkalain mukaiset lainat 224 91 19 296 5 32 2,2
28242: Maatilalainat 3 080 - 547 2 533 125 -18 4,1
28243: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan
28244: lainat 81 - 19 62 3 -23 3,7
28245: Kolttalainat 1 1 0 2 0 80 0
28246: Rahoituslain mukaiset lainat:
28247: Tilojen myyntihintoihin liitetyt lainat 0 - - 0 - - -
28248: Maankäyttölainat
28249: Rahalaitosten lainat 26 - 7 19 1 -26 3,8
28250: Tilojen myyntihintoihin liitetyt lainat 1 - 0 1 - -20 -
28251: Velaksi myytyjen tilojen kauppahinnat 431 49 106 374 17 -13 3,9
28252: Provisiot valtion takauksista - - - - 0 - -
28253: Yhteensä 5 361 357 846 4 872 210 -9 3,9
28254: Yhteensä v. 1997 5 968 365 971 5 362 242 -10 4,0
28255: Yhteensä v. 1996 6 617 231 881 5 968 273 -10 4,1
28256: Yhteensä v. 1995 7 127 218 738 6 617 279 -7 3,9
28257: Yhteensä v. 1994 7 434 421 767 7 127 308 -5 4,1
28258: Yhteensä v. 1993 7 658 339 706 7 474 339 -2 4,4
28259:
28260:
28261:
28262:
28263: 31
28264: Maaseutuelinkeinolainat, rakennepoliittisista Rahaston varoista myönnettyjen lainojen hoi-
28265: toimenpiteistä annetun lain mukaiset lainat, maati- dosta suoritettiin kertomusvuodelta hoito-
28266: lalainat, maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoi- palkkioita rahalaitoksille yhteensä 31,4 Mmk (v.
28267: minnan edistämisestä annetun lain mukaiset lainat, 1997 33,4 Mmk, V. 1996 37,3 Mmk , V. 1995 40,5
28268: porotalous-, luontaiselinkeino- ja kohtalainat sekä Mmk, v. 1994 42,5 Mmk ja v. 1993 42,9 Mmk). Tästä
28269: maankäyttölainat ovat rahalaitosten hoidossa ja oli Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:n osuus 21,7
28270: perittävinä. Uudet kolttalainat 0997) ovat maa- ja Mmk (v. 1997 24,4 Mmk, v. 1996 26,5 Mmk ja v.
28271: metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen hoi- 1995 27,8 Mmk), Oy Samlink Ab:n 2,5 Mmk (v.
28272: dossa ja perittävinä. Maanhankintalain mukaan 1997 2,5 Mmk, v. 1996 2,6 Mmk ja v. 1995 2,7 Mmk),
28273: muodostettujen tilojen myyntihintoihin liitetyt lai- Merita Pankki Oyj:n 4,0 Mmk (v. 1997 4,5 Mmk, v.
28274: nat ja asutuslain mukaiset kauppahinnat peritään 1996 5,0 Mmk ja v. 1995 5,7 Mmk) , Leonia Pankki
28275: puolestaan lääninhallituksen toimesta. Maankäyt- Oyj:n (ent. Postipankki Oy) 1,5 Mmk (v. 1997 1,8
28276: tölain mukaan muodostettujen tilojen kauppahin- Mmk, v. 1996 2,1 Mmk ja v.1995 2,5 Mmk), Paikal-
28277: toihin liitetyt lainat sekä maankäyttö-, porotila-, lisosuuspankkiyhdistys ry:n osuus 0,9 Mmk ja Suo-
28278: koltta-, luontaiselinkeino-, maatila-, porotalous-ja men Hypoteekkiyhdistyksen osuus 0,1 Mmk (v.
28279: maaseutuelinkeinolain nojalla syntyneet kauppa- 1997 0,2 Mmk, v. 1996 0,2 Mmk ja v. 1995 0,2 Mmk).
28280: hintasaamiset perii maa- ja metsätalousministeriön Valtio osallistuu eri sektoreiden rahoitukseen
28281: tietopalvelukeskus. myös myöntämällä näiden lainakustannuksiin kor-
28282: Rahalaitoksille suoritettiin kertomusvuodelta kotukea. Valtion korkotukea saavien lainojen lai-
28283: hoitopalkkioina maaseutuelinkeinolain ja rakenne- napääoma oli kertomusvuoden päättyessä 42 283
28284: politiikkalain sekä 1.1.1991 syntyneiden porota- Mmk. Valtion korkotukilainat lainaryhmittäin
28285: lous-, luontaiselinkeino- ja kolttalain mukaisten kertomusvuoden lopussa sekä niiden kehitys
28286: lainojen hoidosta 0,75% sekä maatila-, maankäyt- kertomusvuonna ja niistä valtiolle aiheutuneet
28287: tö-, porotalous-, luontaiselinkeino- ja kolttalaino- kustannukset ilmenevät seuraavasta asetelmasta,
28288: jen ja maaseudun pienimuotoisen elinkeino- josta ilmenee myös korkotukilainojen lainapää-
28289: toiminnan edistämislain mukaisten lainojen hoi- omien kehitys kertomusvuonna:
28290: dosta 0,60% vuodessa siitä määrästä, mikä niillä
28291: kunkin vuosineljänneksen päättyessä oli Juoton-
28292: saajilta erääntymättä olevaa pääomaa.
28293:
28294:
28295:
28296:
28297: 32
28298: Valtion korkotukilainat v. 1998
28299: Lainaryhmä Laina- Lisäys Vähen- Laina- Lainojen Keski- Valtion
28300: pääoma vuoden nys pääoma keskimää määräi- korko-
28301: 1.1. aikana vuoden 31.12. räinen nen kor- tuki-
28302: aikana korko' kotuki' menot
28303: Mmk % Mmk
28304:
28305: Kehitysmaiden taloudellista kehitystä varten myön-
28306: nettävät korkotukiluotot 2 396 111 541' 1 966 5,90 5.70 136
28307: Kunnallisten ja yksityisten ammatillisten oppilaitos-
28308: ten rakentaminen 2 - 2 0 6,50 2,00 0
28309: Kansan-, kansalais- ja työväenopistojen
28310: rakentaminen 1 - 1 0 6,95 2,00 0
28311: Ammatillista n a iku iskoulutuskeskusten
28312: rakentaminen 4 - 4 - 6,00 1,85 0
28313: Opintolainat 1 860 - 656 1 204 5,10 1,85 33
28314: limansuojelun ja jätehuollon investoinnit 374 - 101 273 6,30 2,00 7
28315: ASP 9 592 985 2 563 8 013 5,40 0,95 66
28316: Ylivelkaantuneiden asunnonhankkijoiden lainat 125 - 125 1 - - 0
28317: Oman asunnon hankintaan valtion lainan sijasta
28318: myönnetyt lainat 2 - 1 0 5,50 5,00 0
28319: Asuntolainat 15 789 3109 653 18 245 6,45 3,60 647
28320: Lä mmitysla itosh a nkkeet 142 - 40 102 8,40 3,55 5
28321: Vesihuoltolaitteiden rakentaminen 408 105 91 423 5,05 4,00 18
28322: Yhdyskuntien vesiensuojeluinvestoinnit 175 - 34 141 5,60 3,85 6
28323: Teollisuuden vesiensuojelu investoinnit 40 - 15 25 4,60 2,00 1
28324: Maaseutuelinkeinolain ja maatilalain sekä maa- ja
28325: metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä
28326: annetun lain mukaiset lainat 4 195 795 943 4 048 .. 3,40 3 141
28327: Eräiden maatilatalouden luottojen vakauttaminen 481 4 98 387 .. 3,50 3 15
28328: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan
28329: edistäminen 24 0 7 17 .. 2,30 3 0
28330: Ravi- ja ratsastusurheiluhankkeet 8 - 2 6 .. 2,60 3 0
28331: Puutarhatalouden korkotukilainat 323 9 99 232 .. 4,35 3 12
28332: Kalatalous 8 - 3 5 6,75 0,25 0
28333: Kauppa- ja teollisuussatamien rakentaminen 38 0 21 17 5,25 2,00 1
28334: Lastialusten hankinnat 629 8 96 540 7,30 3,90 25
28335: Kera Oy:n ottamat lainat 735 - 620 115 12,50 7,50 246
28336: Pk-yritysten investoinnit 681 - 237 444 6,60 4,95 31
28337: Energiainvestoinnit 138 - 45 93 5,25 2,50 3
28338: Haja-asutusalueiden vähittäiskauppa 1 - 1 0 9,70 9,60 0
28339: Suomen Vientiluotto Oy:n luotonotto 5 969 1 223 1 536 4 5 655 6,50 -3,05 17
28340: Turvavarastojen perustaminen ja ylläpito 122 23 23 122 5,10 4,65 6
28341: Julkisesti tuettu OECO-ehtoinen vientiluottojen
28342: korontasaus 5 - 1 4 5,30 -1,05 -
28343: Kunnan talouden vakauttamisesta ja kunta-
28344: selvityksestä annetun lain (658/94) mukaiset lainat 217 10 21 206 5,25 4,45 8
28345: Yhteensä 44 481 6 382 8 579 42 283 - - 1 424
28346: Yhteensä v. 1997 44 920 9 987 10 754 44 162 - - 1 458
28347: Yhteensä v. 1996 43 374 7 848 6 357 44 864 - - 1 461
28348: Yhteensä v. 1995 45 460 6 772 8 857 43 374 - - 1 690
28349: Yhteensä v. 1994 48 737 9 001 12 279 45 460 - - 1 802
28350: Yhteensä v. 1993 41 898 14 989 8 149 48 737 - - 2 505
28351: 1 Keskimääräiset korkoprosentit on laskettu painottamalla korkoprosentit ao. lainaryhmän 31.12.1998 takaisin maksamatta
28352: olevalla pääomalla.
28353: 2 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 110 Mmk.
28354:
28355: ' Laskennallinen arvio.
28356: 4 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa vähennystä 226 Mmk.
28357:
28358:
28359:
28360:
28361: 3 292055K 33
28362: Valtion korkotukilainat ja niiden kehitys lainansaajasektoreittain kertomusvuonna ilmenevät seuraavas-
28363: ta aseteln1asta.
28364:
28365: Valtion korkotukilainat v. 1998 saajanmukaan jaoteltuina
28366: Lainansa ajasektori Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pääoman
28367: pääoma vuoden vuoden pääoma korkotuki- muutos
28368: 1.1. aikana aikana 31.12. menot
28369: Mmk %
28370: Yritykset 3 956 51 1 096 2 911 90 -26
28371: Julkiset yritykset 802 4 117 629 12 -22
28372: Yksityiset yritykset 3154 47 919 2 282 78 -28
28373: Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 941 - 681 260 248 -72
28374: Talletuspankit 154 - 51 102 - -33
28375: Muut luottolaitokset 735 - 620 115 246 -84
28376: Vakuutuslaitokset 52 - 10 43 2 -19
28377: Julkisyhteisöt 979 84 212 851 36 -13
28378: Kunnat 967 84 209 842 36 -13
28379: Kuntayhtymät 12 0 3 9 0 -23
28380: Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 13 766 2 211 492 15 485 603 12
28381: Asuntoyhteisöt 13 610 2 180 453 15 338 597 13
28382: Valtionkirkot 3 - 0 2 0 -15
28383: Muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 153 31 39 145 6 -5
28384: Kotitaloudet 18 161 2 702 4 519 16 345 296 -10
28385: Elinkei nonha rjoitta jie n kotitaloudet 4 849 810 1 088 4 571 158 -6
28386: Pa lka nsa aja kotitaloudet 10 092 1 741 2 409 9 425 95 -7
28387: Muut kotitaloudet 3 221 150 1 023 2 347 43 -27
28388: Ulkomaat 6 678 1 334 1 580 6 432 151 -4
28389: Yhteensä 44 481 6 382 8 579 42 283 1 424 -5
28390:
28391:
28392:
28393:
28394: Tarkasteltaessa valtion korkotukilainojen jakau- kautuivat korkotukilainat kertomusvuonna seuraa-
28395: tumista toimialoittain lainansaajasektoreilla "Yri- vanasetelman mukaisesti.
28396: tykset" ja "Elinkeinonharjoittajien kotitaloudet" ja-
28397:
28398:
28399: Valtion korkotukilainat yrityksille ja elinkeinonharjoittajille v. 1998
28400: Lainansaajasektori Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pääoman
28401: pääoma vuoden vuoden pääoma korkotuki- muutos
28402: 1.1. aikana aikana 31.12. menot
28403: Mmk %
28404: Erittelemätön elinkeinotoiminta 28 0 8 20 1 -29
28405: Maa-, riista- ja metsätalous 5 025 809 1148 4 686 169 -7
28406: Kalatalous 1 0 0 1 0 0
28407: Mineraalien kaivu 41 - 14 27 2 -34
28408: Teollisuus 1 342 15 405 952 37 -29
28409: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 496 17 71 442 15 -11
28410: Rakentaminen 12 0 5 7 0 -42
28411: Kauppa ja moottoriajoneuvojen yms. korjaustoiminta 29 4 12 21 1 -28
28412: Majoitus- ja ravitsemistoiminta 5 - 1 4 0 -20
28413: Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 1 768 14 502 1 280 21 -28
28414: Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä
28415: liike-elämän palvelut 25 1 13 13 1 -48
28416: Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 1 0 0 1 1 0
28417: Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 32 1 5 28 1 -13
28418: Yhteensä 8 805 861 2 184 7482 248 -15
28419:
28420:
28421:
28422:
28423: 34
28424: Euran käyttöönoton siirtymävaiheessa ten ja Valtiokonttorin välillä korkotukilaina- ja ta-
28425: 1.1.1999-31.12.2001 uudet aravalainat sekä muut kaustiedot ovat siirtymäkaudella markkoina, ja kor-
28426: Valtiokonttorin hoidettavana olevat yrityksille kotuki ja takausmaksut maksetaan markkoina.
28427: myönnettävät lainat voidaan myöntää asiakkaan Vuoden 2002 alusta lukien Valtiokonttorin hoi-
28428: valinnan mukaan joko euroina tai markkoina. Kor- dossa olevissa antolainatoiminnoissa siirrytään ko-
28429: kotukilainan saajalla on siirtymäkaudella mahdolli- konaisuudessaan euron käyttöön. Markkoina
28430: suus valita joko euro- tai markkamääräinen laina. myönnetyt vanhat aravalainat muunnetaan silloin
28431: Kunta, Valtion asuntorahasto tai ao. ministeriö euroiksi. Korkotukilainojen osalta lainan myöntä-
28432: hyväksyy lainan korkotuen piiriin asiakkaan valit- nyt luottolaitos ilmoittaa asiakkaalleen markkalai-
28433: seman rahayksikön mukaisena. Omistusasuntolai- nojen euroiksi muuntamisen ajankohdan. Muunta-
28434: nojen valtion takaus on lainan rahayksikön mukai- minen tapahtuu kuitenkin viimeistään 1.7.2002.
28435: sesti joko euro-tai markkamääräinen. Luottolaitos-
28436:
28437:
28438:
28439:
28440: Valtiontilintarkastajat edellyttävät, että valtiovarainmi- ta en huomioon mm. yleisen korkotason ja lainamarkki-
28441: nisteriö jatkuvasti seuraa valtion lainanannon ja korko- noiden kehityksen. Euran käyttöönoton kaikissa vai-
28442: tukien vaikutuksia ja, mikäli epäkohtia ilmenee, puuttuu heissa on tärkeätä panostaa hyvään tiedottamiseen eri
28443: niihin välittömästi. Valtion lainanannon ja korkotuen tukien vastaanottajille.
28444: mielekkyyttä tukimuotona tulee arvioida kriittisesti ot-
28445:
28446:
28447:
28448:
28449: Valtion ja kuntien välinen ohjausmekanismi tuakseen, että julkinen valta huolehtii peruspalve-
28450: kansalaisen peruspalvelujen turvaajana luista. Tämä merkitsee työnjakoa valtion ja kuntien
28451: kesken. Varsinaisen toteuttamisvastuun on katsottu
28452: Valtiontilintarkastajat ovat jo pitkään valvontatyös- olevan kunnilla, jotka ovat lähinnä kansalaista ole-
28453: sään seuranneet ja tutkineet sitä, miten kansalais- va hallinnon taso. Valtion on kuitenkin turvattava,
28454: ten yhdenvertaisuus on turvattu maan eri osissa, että kansalaiset ovat perusoikeuksien toteutumisen
28455: kun kysymys on tarjolla olevien peruspalvelujen ja peruspalvelujen osalta riittävän yhdenvertaisessa
28456: saatavuudesta, määrästä ja laadusta. Kenelle vas- asemassa maan eri osissa (KM 1996:16).
28457: tuunkanto kuuluu ja onko vastuunkantaja muuttu- Yhdenvertaisuuden turvaajan rooli on siis edel-
28458: nut 1990-luvulla lainsäädännössä tapahtuneiden leen valtiolla. Mitkä ovat valtiovallan keinot nyky-
28459: muutosten myötä? Kansalaisten yhdenvertaisuu- yhteiskunnassa hoitaa menestyksellä omaa tehtä-
28460: den turvaaminen on katsottu perinteisesti valtion väänsä? Jotta eduskunta pystyisi lainsäädäntötyös-
28461: tehtäväksi. Perusoikeusuudistuksen yhteydessä sään ja hallinto valmistelu- ja päätöksentekotyös-
28462: otettiin käyttöön käsite 'julkinen valta', millä sidot- sään ottamaan huomioon muutostarpeet, on kysy-
28463: tiin valtio, kunnat ja muut itsehallintoyhdyskunnat mys myös pitkälti siitä, tuottaako voimassa oleva
28464: sekä välillisen julkisen hallinnon yksiköt perusoi- ohjausjärjestelmä päätöksenteon pohjaksi riittävää,
28465: keussäännösten toteuttamiseen. Jokaisella kansa- luotettavaa ja käyttökelpoista informaatiota sekä
28466: laisella on mm. oikeus maksuttomaan perusope- valtionosuusjärjestelmän toimivuudesta että laa-
28467: tukseen, välttämättömään toimeentuloon tai huo- jemminkin valtion ja kuntien välisistä suhteista.
28468: lenpitoon sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalvelui- Kun hallituksen esitys (HE 149/1996 vp) kuntien
28469: hin. Kansalaisten perusoikeudet edellyttävät toteu- valtionosuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi hyväk-
28470:
28471:
28472: 35
28473: syttiin, edellytti eduskunta, että hallitus seuraa tar- alasäännöstä, jonka mukaisesti kunnille ei saa an-
28474: koin valtionosuusuudistuksen vaikutuksia ja koh- taa uusia tehtäviä tai velvollisuuksia taikka ottaa
28475: dentumista sekä antaa tarvittaessa pikaisesti edus- pois tehtäviä tai oikeuksia muuten kuin säätämällä
28476: kunnalle näitä koskevat muutosehdotukset Edel- siitä lailla. Lisäselvyyttä määrittelyyn on tuonut
28477: leen eduskunta edellytti, että hallitus antaa edus- Euroopan neuvoston peruskirja paikallisesta itse-
28478: kunnalle kahden vuoden kuluttua valtionosuus- hallinnosta (SopS 65/91), jonka Suomi on hyväksy-
28479: uudistuksen voimaantulosta selvityksen uudistuk- nyt ja jonka periaatteille myös uudistunut kuntalaki
28480: sen toimivuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. rakentuu. Peruskirjassa todetaan paikallisen itse-
28481: Hallitus antoi kyseisen selvityksen eduskunnan hallinnon tarkoittavan paikallisviranomaisten oi-
28482: hallintovaliokunnalle kesällä 1999. keutta ja kelpoisuutta säännellä ja hoitaa lain nojal-
28483: Valtiontilintarkastajat ovat puolestaan parla- la huomattavaa osaa julkisista asioista omalla vas-
28484: mentaarista valvontaa suorittaessaan käynnistäneet tuullaan ja paikallisen väestön etujen mukaisesti.
28485: useita tämän aihepiirin tutkimushankkeita, esim. Edelleen paikallisviranomaiset ovat kansallisen ta-
28486: Pauli Niemelä, Mikko Knuutinen, Sakari Kainu- louspolitiikan rajoissa oikeutettuja riittäviin omiin
28487: lainen ja Pertti Maikki: Peruspalvelut. Mitä ne ovat taloudellisiin voimavaroihin, joiden käytöstä ne
28488: ja miten ne tulisi tuottaa? 1994. voivat vapaasti määrätä toimivaltuuksiensa rajois-
28489: Sakari Kainulainen ja Pauli Niemelä: Lähtökoh- sa. Vuonna 1995 voimaan tulleen kuntalain myötä
28490: tia peruspalvelujen tasapuolisuuden arvioimiseksi, kunnallisen itsehallinnon on todettu vahvistuneen.
28491: 1996. Kuntalain uudistamisen tavoitteena olikin lisätä
28492: Sakari Kainulainen ja Pauli Niemelä: Kaksi tapaa kuntien toimintavapautta ja vähentää valtion oh-
28493: tarkastella peruspalveluita, 1998. jausotetta.
28494: Juha M. Alho ja Mikko A. Salo: Kuntien valtion- Kuntien ja valtion välinen tehtävien jako ja
28495: osuuden epävarma kohtaanto, 1998. toimintojen järjestäminen nojautuvat vahvasti v.
28496: Veli Karhu, Pasi Rentola ja Matti Soronen: Kun- 1995 toteutettuun perusoikeusuudistukseen. Se si-
28497: nat puun ja kuoren välissä, 1999. sältää mm. kansalaisten oikeuden perusopetuk-
28498: Tämän lisäksi valtiontilintarkastajat ovat tarkas- seen, välttämättömään toimeentuloon ja huolenpi-
28499: tussuunnitelmassaan painottaneet valtionosuuk- toon sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
28500: siin kohdistuvaa tarkastusta ja palkanneet v. 1999 Niiden toteuttaminen puolestaan edellyttää, että
28501: projektivastaavan kartoittamaan ja selvittämään julkinen valta (valtio ja kunta) huolehtii peruspal-
28502: valtio-kuntasuhteen ongelma-alueita. Tässä vai- veluista. Myöskään termille peruspalvelu ei ole
28503: heessa valtiontilintarkastajat haluavat nostaa esille löydettävissä yksiselitteistä määritelmää. Asiaa kä-
28504: kysymyksen ohjausjärjestelmän toimivuudesta pe- sittelevissä tutkimuksissa todetaan määritelmien
28505: ruspalvelujen turvaajana. taustalla vaikuttavan aina ihmisen perustarpeet ja
28506: kulttuurin perusarvot. Osa niistä on kirjattu perus-
28507: Valtion ja kunnan suhde tuslakiin, osaa ei. Käytännössä määrittely tapahtuu
28508: Juridinen, toiminnallinen ja taloudellinen poliittisessa prosessissa. Peruspalvelut on katsottu
28509: perusta" voitavan määritellä joko laajemmin tai suppeam-
28510: Valtion ja kunnan välisen suhteen määrittelyssä min riippuen muun muassa taloudellisista voima-
28511: olennaisia asioita ovat suhteen juridinen, toimin- varoista (Kainulainen-Niemelä: Lähtökohtia perus-
28512: nallinen ja taloudellinen perusta. Valtion ja kunnan palveluiden tasapuolisuuden arvioimiseksi, 1996).
28513: suhde perustuu vahvaan lakisääteisyyteen ja pit- Kuten jo edellä on todettu, on käytännön työn-
28514: kään perinteeseen. Kunnallisen itsehallinnon pe- jako valtion ja kuntien kesken toteutettu niin, että
28515: rusta on perustuslaissa. Perustuslain mukaisesti kunnat, jotka ovat lähinnä kansalaisia oleva hallin-
28516: Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee non taso, vastaavat palvelujen toteuttamisesta. Val-
28517: perustua kansalaisten itsehallintoon. Itsehallinnon tion rooliksi jää vastuun kantaminen siitä, että
28518: alalle ja sisällön tarkalle määrittelylle on ollut ku- kansalaiset ovat riittävän yhdenvertaisessa ja tasa-
28519: vaavaa moniselitteisyys. Myös yhteiskuntapolitii- puolisessa asemassa maan eri osissa. Valtio rahoit-
28520: kassa kulloinkin vaikuttanut ajatustapa on ohjan- taa toimintaa ja luo perusedellytykset toiminnalle.
28521: nut painotuksia. Kuntakeskeisen ajattelutavan syr- Valtion ja kuntien välinen riippuvuus on molem-
28522: jäytti ensin valtiokeskeinen ajattelutapa, ja 1990- minpuolista. Peruspalvelujen toteutumisen suh-
28523: luvulla on puolestaan korostettu kansalaisnäkökul- teen valtio on riippuvainen mm. kuntien palvelu-
28524: maa. koneistosta, kuntahenkilöstön asiantuntemuksesta
28525: Valtion ja kuntien välisen tehtävien jaon konkre- ja kuntien hallussa olevasta informaatiosta. Kunnat
28526: tisoijana voidaan pitää kuntalain 2 §:n erityistoimi- puolestaan ovat valtionapujen kautta taloudellisesti
28527:
28528:
28529: 36
28530: riippuvaisia valtiosta. Niin riippuvuuden aste kuin valtionapujärjestelmän piiriin. Valtionavut ovat vii-
28531: kuntien tulorakennekin vaihtelevat kuntakentässä meiseksi kohdistuneet vähemmän keskeisiin hy-
28532: huomattavan paljon. Valtionosuudet olivat sisä- vinvointipalveluihin eli moniin vapaa-ajan ja kult-
28533: asiainministeriön mukaan keskimäärin 15% kun- tuuritoimen palveluihin.
28534: nan tulorahoituksesta v. 1998. Suurimmillaan val- Suomalaista hyvinvointivaltiota ei vallitsevan
28535: tionosuuksien määrä oli yli 46% kunnan tuloista ja käsityksen mukaan olisi pysytty rakentamaan il-
28536: pienimmillään 0 o/o. man kuvatunlaista valtionapujärjestelmää. Järjestel-
28537: män periaatteisiin kuului, että valtionaputehtävien
28538: Valtion ja kuntien välinen ohjausmekanismi muuttuessa myös valtionavut muuttuivat, koska
28539: Valtion, kunnan ja kansalaisen välisiä suhteita pe- valtionapu määräytyi prosentuaalisena osuutena
28540: ruspalvelujen rahoittamisessa, tuottamisessa ja tur- menoista. Kansantaloutemme myönteisestä kehi-
28541: vaamisessa tarkastellaan ohjausmuotojen kautta. tyksestä 1980-luvulla seurasi, että valtionaputehtä-
28542: Eri ajanjaksoina käytettävät ohjausmuodot eli oh- vien menot kasvoivat, ja sen vuoksi valtion maksa-
28543: jauskeinot voivat perustua lainsäädäntöön, tai uu- mien valtionapujen kokonaissumma kasvoi tasai-
28544: sia ohjuskeinoja voidaan ottaa käyttöön yhteiskun- sesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon puolella tämä
28545: tapolitiikassa tai hallintokulttuurissa tapahtuneiden tarkoitti mm. henkilökunnan nopeaa kasvua. Kun
28546: muutosten tuloksena. Ohjausjärjestelmä koostuu v. 1970 sosiaali- ja terveydenhuollossa olin. 95 000
28547: useasta ohjauskeinosta, joiden keskinäiset paino- virkaa, oli virkojen määrä 1990-luvun alussa
28548: tukset vaihtelevat eri ajanjaksoina. 235 000. Näiden rakennetekijöiden johdosta val-
28549: Käytävässä ohjausmuotokeskustelussa puhu- tionapujärjestelmästä kehittyi valtion menoja kas-
28550: taan mm. normiohjauksesta, resurssi- eli määrära- vattava automaatti. Koska valtionapumenojen kas-
28551: haohjauksesta, sisältöohjauksesta, tulosohjaukses- vu johtui lisäksi pääosin kuntien toiminnallisista
28552: ta, sopimusohjauksesta, informaatio-ohjauksesta ja ratkaisuista, oli valtionapujen määrän ennakointi
28553: asiakasohjauksesta. Valtion ja kuntien välisissä vaikeaa.
28554: suhteissa resurssi- tai rahoitusohjauksella on aina Valtio käytti ohjauskeinoinaan normiohjausta ja
28555: ollut merkittävä rooli. Muiden ohjausmuotojen resurssiohjausta. Valtionapujärjestelmälle oli tyy-
28556: osalta suurin muutos on tapahtunut 1990-luvulla pillistä yksityiskohtainen norminanto. Lainsäädän-
28557: painopisteen siirryttyä normiohjauksesta informaa- nön ohella kuntia sitoivat ministeriöiden ja keskus-
28558: tio-ohjauksen suuntaan. virastojen antamat määräykset, ohjekirjeet ja yleis-
28559: kirjeet. Opetustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuol-
28560: Valtion harjoittama ohjaus kustannusperusteises- lon valtionapulait määrittelivät lähinnä valtion ja
28561: sa valtionapujärjestelmässä kuntien suunnittelua ja rahoitusta koskevat menet-
28562: Ennen vuotta 1993 voimassa ollut valtionapujärjes- telytavat. Toimintaa koskevat säännökset olivat
28563: telmä oli tehtäväkohtainen ja kustannusperustei- tehtäväkohtaisissa laeissa, joita oli opetustoimen
28564: nen. Tämä tarkoitti sitä, että valtio antoi kuntien alalla n. 20 ja sosiaali- ja terveystoimessa yli 30. Ne
28565: lakisääteisten tehtävien kustannuksiin tietyn osuu- sisälsivät säännöksiä palvelujen järjestämisestä ja
28566: den, joka vaihteli tehtäväkohtaisesti ja vielä kunkin etuuksien maksamisesta. Niihin sisältyi usein myös
28567: tehtävän sisällä kuntien kantokykyluokkien mu- hallintoa ja työvoiman käyttöä koskevia rajoituksia
28568: kaan. Järjestelmä syntyi siksi, että kuntasektori hoiti tai velvoitteita. Esimerkiksi opetustoimen henkilö-
28569: valtaosan julkisista palveluista ja sillä oli vähem- kunnan määrää ohjattiin ryhmäkoko-ja tuntikehys-
28570: män tuloja, kuin järjestelmän hoito edellytti. Järjes- säännöksin. Tältä osin voidaan puhua myös resurs-
28571: telmällä oli myös voimakas alueellinen tasoitusvai- siohjauksesta. Resurssiohjauksella on läheinen yh-
28572: kutus. Perusajatuksena oli saattaa kunnat ns. sa- tymäkohta normiohjaukseen: normien avulla valtio
28573: malle lähtöviivalle eli luoda kaikille kunnille mah- ohjasi tietyt resurssit tiettyihin toimintoihin ja var-
28574: dollisimman tasavertaiset edellytykset tuottaa hy- misti menettelyllä keskeisille hyvinvointipalveluille
28575: vinvointipalveluja. Valtionavuilla haluttiin edistää samanlaisen muotin.
28576: kansalaisten yhdenvertaisuutta maan eri osissa. Normien ja resurssien lisäksi kunnan palvelu-
28577: Tämän tavoitteen valtio hoiti yksityiskohtaisella tuotantoa ohjattiin suunnitelmilla. Opetustoimen
28578: lainsäädännöllä ja samalla ohjasi keskeiset hyvin- kehittämissuunnitelma ja sosiaali- ja terveyden-
28579: vointipalvelut samaan muottiin. Suomalainen hy- huollon järjestämistä koskeva valtakunnallinen
28580: vinvointivaltio laajeni nopeasti 1960-luvulta aina suunnitelma hyväksyttiin valtioneuvostossa. Kun-
28581: 1980-luvun lopulle asti. Valtionapu kanavoitui en- nat puolestaan laativat edellisiä suunnitelmia kos-
28582: sin erityisesti opetustoimeen ja terveydenhuoltoon. kevat toteuttamissuunnitelmat, jotka hyväksyttiin
28583: Sosiaalitoimi pääsi 1980-luvulla täysipainoisesti lääninhallituksissa.
28584:
28585:
28586: 37
28587: Järjestelmä edellytti laajaa asiakirjatuotantoa, ja taloudellisessa asemassa olevia eroja ja olla yksin-
28588: kaiken kaikkiaan valtionapujen hakemiseen, kertainen ja selkeä sekä perustua mahdollisimman
28589: myöntämiseen, maksatukseen, käyttöön ja käytön pieneen asiakirjatuotantoon ja hallinnolliseen työ-
28590: valvontaan liittyvät tarkastus- ja valvontamenette- hön.
28591: lyt koettiin työläiksi. Esimerkiksi koulukuljetuk- Valtionosuustehtävissä ja niiden rahoituksessa
28592: sesta, erityisryhmien opetuksesta ja sosiaali- ja on kyse kahden julkisen sektorin osapuolen väli-
28593: terveydenhuollon ostopalveluista aiheutuvien sestä työnjaosta ja rahoituksen jakaantumisesta.
28594: kustannusten hyväksymismenettely edellytti huo- Valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon ei
28595: mattavaa hallinnollista työtä sekä kunnissa että vuoden 1993 uudistuksessa ollut tarkoitus puuttua,
28596: valtion hallinnossa. Huomattava osuus valtionapu- mutta hallintokulttuuriin ei katsottu enää kuuluvan
28597: viranomaisten työstä kohdistui sen selvittämiseen, toisen osapuolen eli kunnan yksityiskohtainen val-
28598: onko jokin kustannuserä valtionosuuteen oikeut- vonta. Tarkoituksena oli luoda järjestelmä, jossa
28599: tava vai ei. kuntien toiminta ja liikkumavapaus eivät vaikuttaisi
28600: Puhtaasti ohjausnäkökulmasta tarkasteltuna val- valtionosuuden määräytymiseen. Näin kuntien oh-
28601: tionapujärjestelmä mahdollisti valtion vahvan oh- jausta ja valvontaa voitaisiin keventää ilman, että
28602: jausvallan käytön ja toiminnan ohjaamisen nor- sillä olisi vaikutuksia kuntien valtionosuuksien
28603: mien kautta haluttuun suuntaan sekä varmisti tie- määrään. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen
28604: tyn vähimmäisperuspalvelutason koko maassa. oli osa koko hallinnon uudistamishanketta, jossa
28605: Edelleen yksityiskohtainen valvontatieto tuotti seu- korostettiin mm. hallinnon tuloksellisuutta, tuotta-
28606: rannan ja vertailun kannalta tarkkoja toteumatie- vuuden lisäämistä, hallinnon hajauttamista, kehit-
28607: toja suunnittelu- ja päätöksentekoprosessin poh- tämistä ja ohjausjärjestelmän uudistamista. Näitä
28608: jaksi. Tämä vaati kuitenkin raskaiden tiedonhan- uudistuksia oli edeltänyt jo mittava normien purka-
28609: kintajärjestelmien ylläpitoa. minen 1980-luvun lopulla.
28610:
28611: Laskennalliseen valtionosuusjärjestelmään Vuoden 1997 valtionosuusuudistus
28612: siirtyminen Vuoden 1997 alusta voimaan tullutta valtionosuus-
28613: Valtionosuusjärjestelmää on 1990-luvun aikana järjestelmän uudistusta edelsi valtionneuvoston v.
28614: uudistettu vaiheittain. Merkittävä uudistus toteutet- 1995 asettama valtion ja kuntien välisten suhteiden
28615: tiin siirtymällä v. 1993 käyttökustannusten osalta uudistamisprojekti, jonka vetäjänä toimi Heikki
28616: laskennalliseen valtionosuusjärjestelmään. Järjes- Koski. Selvitystyön yhteydessä teetettiin useita tut-
28617: telmää on sittemmin tarkistettu osittain v. 1996, kimuksia ja selvityksiä, joiden avulla etsittiin perus-
28618: jolloin kantokykyluokituksen ja verotulotäyden- teita valtionosuusjärjestelmään tehtäville muutok-
28619: nysmenettelyn korvasi verotuloihin perustuva val- sille. Valtiontalouden velkaantuneisuus oli vaatinut
28620: tionosuuksien tasausjärjestelmä. Edelleen vuoden mittavia säästötoimenpiteitä, ja valtiovarainminis-
28621: 1997 alusta astui voimaan järjestelmän uudistus, teriöstä saadun selvityksen perusteella mm. kun-
28622: jossa laskennallisia perusteita uusittiin. Samanai- tien valtionosuuksia oli vähennetty v. 1993-96
28623: kaisesti opetustoimessa siirryttiin ns. ylläpitäjämal- 10,5 mrd. mk:lla. Kunnan talouden kannalta kus-
28624: liin, eli valtionosuudet maksetaan suoraan laitok- tannusneutraaleja vähennyksiä oli lisäksi tehty 6,5
28625: sen ylläpitäjälle (kunnalle, kuntayhtymälle tai yksi- mrd. mk.
28626: tyiselle ylläpitäjälle). Uudistuksen tavoitteena oli saada aikaan val-
28627: tionosuusjärjestelmä, joka 1) edistää julkisen talou-
28628: Vuoden 1993 valtionosuusuudistus den toimivuutta ja taloudellista tehokkuutta sekä
28629: Kustannusperusteiseen järjestelmään verrattuna vähentää julkisen hallinnon sisäistä byrokratiaa, 2)
28630: laskennallisessa järjestelmässä on olennaista siirty- turvaa kunnalliset peruspalvelut kohtuullisin kus-
28631: minen tehtäväkohtaisesta ja menoperusteisesta jär- tannuksin ja laadullL-;esti riittävän korkeatasaisina
28632: jestelmästä yleisiin ja laskennallisiin valtionosuuk- maan eri osissa sekä 3) toteuttaa kansalaisten pe-
28633: siin perustuvaan järjestelmään. Tavoitteena oli luo- rusoikeuksia oikeudenmukaisella ja tasapuolisella
28634: da järjestelmä, joka takaisi riittävät palvelut kaikille tavalla (KM 1996:16).
28635: niitä tarvitseville, mutta olisi samalla taloudellinen Hallituksen esityksessä (HE 149/1996 vp) todet-
28636: ja tehokas. Kuntien valtionosuusjärjestelmän tuli tiin lisäksi, että tehtäväkohtaisia määräytymisperus-
28637: hallituksen esityksen (HE 214/1991 vp) mukaan teita oli tarkoitus muuttaa siten, että valtionosuudet
28638: kannustaa kuntia kustannustietoiseen toimintaan, kohdentuisivat kuntien kesken oikeudenmukai-
28639: lisätä kuntien toimintavaltaa, poistaa valtion viran- sesti. Edelleen tarkoituksena oli luoda uusi perusta
28640: omaisten tarpeetonta ohjausta, tasoittaa kuntien valtion ja kuntien väliselle kustannustenjaolle.
28641:
28642:
28643: 38
28644: Tämä toteutettiin sisällyttämällä v. 1993-96 tehdyt Esimerkiksi opetustoimen puolella yksikköhin-
28645: ja vuosia 1997-98 koskevat valtionosuusleikkauk- nat lasketaan joka toinen vuosi toteutuneiden val-
28646: set uuteen lakiin. Vähennysten yhteismäärä oli n. takunnallisten kokonaiskustannusten perusteella,
28647: 14 mrd. mk. Valtionosuusleikkauksia ei ole toteu- ja ne määrätään ennalta seuraavaa vuotta varten.
28648: tettu aina samoin perustein, vaan vähennysten Nämä kokonaiskustannukset sisältävät kunnan it-
28649: perusteet ovat vaihdelleet vuosittain ja hallinnon- sensä järjestämän koulutuksen lisäksi kuntayhty-
28650: aJoittain. Perusteena on käytetty yksikköhintojen mien, yksityisten yhteisöjen ja säätiöiden sekä val-
28651: alentamista, veroäyrimäärää ja asukaslukua. tion ylläpitämien oppilaitosten laskennalliset kus-
28652: Valtionosuusjärjestelmään kuuluu sisäasiainmi- tannukset. Kuntayhtymille maksettava valtion-
28653: nisteriön hallinnoima kuntien yleinen valtionosuus osuus oli v. 1998 3,8 mrd. mk, yksityiset koulutuk-
28654: ja harkinnanvarainen rahoitusavustus, sosiaali- ja sen järjestäjät saivat vaitionosuurena 2,3 mrd. mk ja
28655: terveysministeriön hallinnoima sosiaali- ja tervey- kuntien osuudeksi tuli 4,6 mrd. mk. Kuntien val-
28656: denhuollon käyttökustannusten valtionosuus ja tionosuudesta on vähennetty kunnan rahoitus-
28657: opetusministeriön hallinnoima opetus- ja kulttuuri- osuus.
28658: toimen käyttökustannusten valtionosuus. Valtion- Valtionosuusjärjestelmään kuuluu myös verotu-
28659: osuusjärjestelmä on pääosin asukaskohtainen. lojen tasaus, jonka tavoitteena on, että palveluja
28660: Yleinen valtionosuus muodostuu perusosasta ja pystyisivät järjestämään myös matalan tulotason
28661: olosuhdelisistä (saaristo-, syrjäisyys-, liikenteen kunnat. Tasauksen kautta kaikille kunnille taataan
28662: taajama- ja kielilisä). Sosiaali- ja terveydenhuollon aina vähintään 90 o/o koko maan keskimääräisestä
28663: valtionosuuden laskentaan vaikuttavia tekijöitä laskennallisesta verotulosta asukasta kohden. Ve-
28664: ovat kunnan elinkeinorakenne, työttömyysaste ja rotuloiksi lasketaan kunnallisvero, kunnan yhteisö-
28665: syrjäisyys sekä kuntalaisten ikärakenne ja sairasta- vero-osuus ja kiinteistövero. Jos kunta saa lisää
28666: vuus. Opetus- ja kulttuuritoimessa valtionosuus verotuloja, tasauslisä pienenee, ja vastaavasti tulo-
28667: määräytyy pääasiassa oppilasta tai opetuksen tun- jen vähetessä tasauslisä kasvaa. Tasausrajan ylime-
28668: timäärää kohden. Kirjastotoimessa ja taiteen perus- nevältä osalta valtionosuuksia vähennetään 40 %,
28669: opetuksessa valtionosuus määräytyy asukasluvun mutta enintään kuitenkin 15% kunnan laskennalli-
28670: perusteella. Eri toimintojen eroja tasataan yksikkö- sista verotuloista. Vuonna 1999 tasauslisää sai 347
28671: hintojen porrastuksella, ja kustannuseroja tasaavi- kuntaa. Verotulot olivat keskimäärin 12 227 mk
28672: na tekijöinä otetaan huomioon asukastiheys, kieli- asukasta kohden ja tasausraja oli 11 005 mk asukas-
28673: suhteet, syrjäisyys ja saaristo-olosuhteet. ta kohden. Pienemmillään asukaskohtaiset lasken-
28674: Käyttötalouden valtionosuudet sosiaali- ja ter- nalliset verotulot olivat 6 713 mk ja suurimmillaan
28675: veydenhuollossa sekä opetus- ja kirjastotoimessa 21 764 mk.
28676: perustuvat laskennallisiin kustannuksiin ja kuntien Valtionosuusjärjestelmä yhdessä verotulojen ta-
28677: omarahoitusosuuteen. Tämä kunnan rahoitus- sausjärjestelmän kanssa on aiheuttanut joidenkin
28678: osuus on asukasta kohden laskettuna jokaisessa kuntien valtionosuuden muuttumisen "negatiivi-
28679: kunnassa yhtä suuri. Laskennallisten kustannusten seksi". Tällöin valtio perii kunnilta valtionosuuksia
28680: tulisi vastata koko maan tasolla palvelujen toteu- takaisin, ja perintä tehdään hallinnonalakohtaisesti
28681: tuneita kustannuksia. Palvelutuotannon kustan- erikseen. Vuoden 1999 ennakkotietojen mukaan
28682: nukset poikkeavat toisistaan maan eri osissa. Kun- kahden kunnan kokonaisvaltionosuudet ovat ne-
28683: takohtaisten, yksiselitteisten vertailujen tekeminen gatiivisia. Ongelma tule korostuneesti esille ope-
28684: on vaikeaa, mutta asukasta kohden lasketut toi- tustoimen alalla (n. 50 kuntaa) ylläpitäjämallin ja
28685: mintamenot antavat vertailupohjaa. Sosiaali- ja ter- kunnan omarahoitusosuuden yhteisvaikutuksesta.
28686: veystoimessa asukasta kohden lasketut toiminta- Valtionosuusjärjestelmään liittyy lisäksi erillinen
28687: menot olivat v. 1997 Suomen Kuntaliiton laskel- perustamishankkeiden valtionosuus, jolla rahoite-
28688: mien perusteella keskimäärin 11 000 mk. Suurim- taan toiminnallisen kokonaisuuden muodostavia
28689: mat toimintamenot olivat 14 500 mk ja pienimmät investointeja, esim. tilojen rakentamista, hankintaa,
28690: 7 500 mk. Opetustoimen puolella kuntien perus- peruskorjausta tai laitteiden hankintaa. Perustamis-
28691: koulun toimintamenot olivat opetusministeriöltä hankkeiden valtionosuus on hanke- ja kustannus-
28692: saadun, vuotta 1998 koskevan ennakkotiedon sidonnainen. Valtionosuus on 25-50% kustan-
28693: perusteella alimmillaan 15 500 mk oppilasta koh- nuksista.
28694: den ja korkeimmillaan 53 000 mk. Lukion puolella Valtionosuusjärjestelmässä noudatetaan vuoden
28695: toimintamenot vaihtelivat 14 500 mk:n ja 80 000 2001loppuun asti siirtymäsäännöksiä, joiden avul-
28696: mk:n välillä ja olivat keskimäärin 20 000 mk la pyritään tasaamaan kunnille uudistuksesta ai-
28697: oppilasta kohden. heutuvia muutoksia.
28698:
28699:
28700: 39
28701: Käytettävissä olevat ohjauskeinot ta osan kunnille laskennallisen valtionosuusjärjes-
28702: Rahoitusohjaus telmän kautta ja osan muilla verojärjestelyillä.
28703: Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kult- Kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden val-
28704: tuuritoimen palveluja järjestävät pääosin kunnat, ja tionosuuksien ja verotulojen kehittyminen v.
28705: palvelut rahoitetaan kuntien ja valtion keräämien 1993-99 ilmenee seuraavasta:
28706: verojen avulla. Valtio ohjaa saamistaan verorahois-
28707:
28708:
28709: 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999'
28710: mrd. mk
28711: Valtionosuudet
28712: Yleinen 6,1 5,7 5,5 1,3 1,2 1,1 1,0
28713: Opetus- ja kulttuuritoimi 11,8 10,8 12,4 11,6 8,5 8,5 8,9
28714: Sosiaali- terveydenhuolto 20,6 18,4 18,0 16,1 13,5 12,9 12,7
28715: Muu 1,3 3,5 2,4 2,3 2,2 2,1 2,0
28716: Yhteensä 39,8 38,4 38,4 31,5 25,4 24,6 24,6
28717: Verotulot
28718: Kunnallisvero 44,9 48,3 49,9 53,1 51,8 55,1 56,9
28719: Yhteisövero 0,6 1,4 5,9 7.4 11,0 12,3 12,7
28720: Kiinteistövero 2,3 2,6 2,6 2.7 2,6 2.7 3,0
28721: Yhteensä 47,8 52,3 58,4 63,2 65,4 70,1 72,6
28722: Kaikki yhteensä 86,6 90,7 96,8 94,7 90,8 94,7 97,2
28723: 1
28724: Verotulot ovat arviotietoja.
28725:
28726:
28727:
28728:
28729: Kuntien tärkein verotulolähde on ansiotulojen taa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja käynti-
28730: perusteella maksettava kunnallisvero. Kunnallis- maksuja siten, että maksujen tuotto kasvaa 350
28731: verotuksessa veroprosentti on suhteellinen ja kun- Mmk. Verotulojen tasausjärjestelmän kautta valtiol-
28732: nat päättävät siitä itse. Tämä kuuluu kunnallisen la on lisäksi mahdollisuus vaikuttaa kuntien keski-
28733: itsehallinnon piiriin. Valtiolla on tosin mahdolli- näiseen tulojen jakaantumiseen.
28734: suus ohjata kunnallisverokertymää säätämillään Yhteisöveron tuoton kasvulla on selkeästi kom-
28735: verolaeilla, joissa verotuksessa tehtäviä vähennyk- pensoitu samanaikaisesti toimeenpantuja kuntien
28736: siä on viime vuosina karsittu. Esimerkiksi lapsi- ja valtionosuuksien vähennyksiä. Valtionosuuksien
28737: yksinhuoltajavähennysten poistaminen lisäsi kun- ja verotulojen yhteenlaskettu määrä on noussut
28738: nallisveron tuottoa 2,6 mrd. mk. Toisaalta ansiotu- vuoden 1993 86,6 mrd. mk:sta vuoden 1999 97,2
28739: lovähennystä on valtion toimesta korotettu useaan mrd. mk:aan. Yhteisöveron käyttöä rahoitusinstru-
28740: kertaan, mikä on puolestaan vähentänyt verotuot- menttina pidetään ongelmallisena sen suhdanne-
28741: toa. herkkyyden takia. Verotuottojen määrän enna-
28742: Valtio on myös ohjannut säätämillään laeilla kointi kuntakohtaisesti on myös osoittautunut vai-
28743: yhteisöveron ja kiinteistöveron tuottoa. Yhteisöve- keaksi.
28744: ro jaetaan valtion, kuntien ja seurakuntien kesken Eri tutkimusten ja selvitysten yhteydessä on
28745: verontilityslaissa säädettyjen perusteiden mukaan. valtionosuuksien määrän supistumisen katsottu
28746: Vuoden 1999 alusta otettiin käyttöön uudet kuntien heikentäneen valtion ohjausmahdollisuuksia.
28747: ja seurakuntien yhteisöveron jako-osuudet, joiden Myöskään ns. negatiivisten valtionosuuksien kun-
28748: tarkoituksena on huomioida kunnan elinkeinoelä- nat eivät koe valtiota peruspalvelujen rahoituksen
28749: män kehityksen heijastuminen kunnan saamaan tukijaksi. Kun v. 1992 kuntien sosiaali- ja terveys-
28750: verotuottoon. Kuntien osuus yhteisöjen verotuo- toimen menot olivat 48 mrd. mk ja valtionosuus 22
28751: tosta oli v. 1993-97 44,8 %, mutta sitä pienennet- mrd. mk, oli v. 1998 valtionosuus 13,6 mrd. mk 57,7
28752: tiin vuoden 1998 alusta 40 %:iin. Kiinteistöveron mrd. mk:n menoihin. Myös OECD:n taholta on
28753: tuottoa on nostettu korottamalla kiinteistöveropro- kiinnitetty huomiota valtion ohjauksen niukkuu-
28754: sentin alarajoja. Pääministeri Lipposen II hallituk- teen terveydenhuollossa ja esitetty, että valtiolla
28755: sen ohjelman mukaan on lisäksi tarkoitus nostaa tulisi olla enemmän rahoitusinstrumentteja toimin-
28756: pääomatulojen verokanta 29 %:ksi v. 2000 ja tarkis- nan ohjaukseen. Valtionosuuden kautta tapahtuva
28757:
28758:
28759: 40
28760: kunnan palvelutuotannon rahoitus on kiistämättä periaatteita noudattaen alhaalta kuntalaiselta ylös
28761: merkittävin valtion rahoitusmuoto. Sitä ei kuiten- eduskunnalle varsinkin silloin, kun kansalainen ei
28762: kaan tulisi tarkastella yksinomaisena ja muusta voi tai osaa valvoa etuaan.
28763: kuntien tulorahoituksesta irrallisena rahoituksen Lääninhallitusten tehtävänä on edelleen seuran-
28764: muotona. Rahoitusohjauksen luonne on tosin nan, arvioinnin ja erityislakien mukaisen valvon-
28765: muuttunut olennaisesti laskennallisessa valtion- nan avulla varmistua palvelujen lainmukaisuudes-
28766: osuusympäristössä. Koska raha ei ole enää ns. ta, saatavuudesta, riittävyydestä ja laadusta sekä
28767: korvamerkittyä, ei sillä voida enää suoraan vaikut- alueellisesti tasapainoisesta kehityksestä. Läänin-
28768: taa ja ohjata palvelujen tuottamista. hallitusten harjoittaman ohjauksen merkityksen on
28769: kuitenkin todettu vähentyneen läänien alueellisen
28770: Normiohjauksesta informaatio-ohjaukseen laajentumisen ja lääninhallituksen yleisen valvon-
28771: Keskeisin toimija hyvinvointipalvelujen ohjaukses- taroolin poistumisen mukana. Valtiontalouden tar-
28772: sa on perinteisesti kunnan oma organisaatio. Val- kastusvirasto on tarkastuskertomuksessaan (9/97)
28773: tionhallinnon ohjausvalta on hajaantunut valtio- todennut seuraavaa: "Ottaen huomioon erityisesti
28774: neuvostolle, ministeriöihin, keskushallinnon yksi- uudet perusoikeudet ja niiden toteutuminen myös
28775: köihin ja lääninhallituksiin, joilla on ollut omia, käytännössä valtion viranomaisen kuntien hallin-
28776: lähinnä normiohjaukseen liittyviä tehtäviä. Kaikki toon ja palvelutuotantoon kohdistama laillisuusval-
28777: 1990-luvulla tapahtuneet uudistukset ovat johdon- vonta on välttämätöntä ja valvonnan tehostaminen
28778: mukaisesti siirtäneet painopistettä normi- ja re- tarpeellista.-- Valvontatoimenpiteitä ei voi jät-
28779: surssiohjauksesta informaatio-ohjauksen suun- tää yksinomaan hallintolainkäytöllisen kontrollin
28780: taan. varaan tai riippuvaiseksi kansalaisten asiakasläh-
28781: Informaatio-ohjaus on määritelty seuraavasti: töisestä valvonnasta."
28782: "Verrattuna normi- ja resurssiohjaukseen informaa- Jo vuoden 1993 valtionosuusuudistuksen yhtey-
28783: tio-ohjauksessa korostuu kaksisuuntaisuus. Normi- dessä todettiin, että toteutettu hallinnollinen ja
28784: ohjaus perustuu hallinnon organisaatioiden hier- taloudellinen uudistus ei saisi vaikuttaa toiminnan
28785: arkkisiin suhteisiin, joissa eri tasojen toimivalta- laatuun eikä palvelujen saatavuuteen. Niin sosiaali-
28786: suhteet on tarkasti määritelty. Informaatio-ohjauk- ja terveydenhuollon kuin opetus- ja kulttuuritoi-
28787: sen ajatuksena on rikkoa tätä asetelmaa ja aiemmin menkin puolella edellytettiin toteutettavaksi mitta-
28788: direktiiviset ohjausviestit muovautuvat vuorovai- va arviointi- ja seurantatyö. Keskeisessä asemassa
28789: kutukselliseen suuntaan. Ohjauskanava avataan ovat Opetushallitus ja Sosiaali- ja terveysalan tutki-
28790: kaksisuuntaiseksi. Palvelujen tuottaja- ja kuntata- mus- ja kehittämiskeskus. Niiden tehtäviin kuuluu
28791: solla syntyvä tieto välittyy valtakunnalliselle tasolle oman alansa seuranta ja arviointi, kotimaisen ja
28792: ja ohjaa sen toimintaa, valtakunnallisella ja alueel- kansainvälisen osaamisen ja tiedon tuottaminen,
28793: lisella tasolla syntyvä tieto välittyy paikalliselle tilastojen, tiedostojen ja rekisterien ylläpitäminen
28794: tasolle ja palveluiden tuottajille ja ohjaa niiden sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta. Arvioinnin ja
28795: toimintaa. Informaatio-ohjauksessa kerätään, jalos- seurannan perimmäinen tarkoitus on tuottaa tietoja
28796: tetaan ja välitetään eri toimijatasojen kannalta mer- ohjaukseen eli tukea poliittista päätöksentekoa.
28797: kityksellistä tietoa ja osaamista sekä ylhäältä alas Valtionosuusuudistuksen yhtenä tavoitteena oli
28798: että alhaalta ylös." (Stakes, Aiheet julkaisusarja 11/ tietotarpeiden tyydyttäminen mahdollisimman te-
28799: 99). hokkaasti yleisten tietokantojen ja Tilastokeskuk-
28800: Informaatio-ohjaukseen liittyy läheisesti asia- sen toiminnan kautta. Tämäkään ei ole osoittautu-
28801: kasohjaus, eli asiakkaiden tarpeiden tulisi olla pal- nut ongelmattomaksi. Ongelmia on esiintynyt mm.
28802: velujen järjestämisen lähtökohtana. Tämä oppi no- siinä, että tilastot valmistuvat viiveellä, yksikköhin-
28803: jautuu perusoikeusuudistukseen, missä koroste- tojen laskemisen perusteena käytettäviä kustan-
28804: taan kansalaisnäkökulmaa: asukkaat itse osallistu- nuksia ei saada suoraan kuntien muuttuneesta
28805: vat, vaikuttavat perusoikeuksien toteutumiseen kirjanpitojärjestelmästä ja että opetustoimessa so-
28806: kunnassa ja valvovat niiden toteutumista. Kunta- velletun ylläpitäjämallin vuoksi suoraan kuntien
28807: lailla valtuustot on velvoitettu pitämään huolta siitä, tilinpidosta ei voi saada vertailukelpoista tietoa
28808: että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on kuntien menoista, tuloista tai valtionosuuksien
28809: edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimin- merkityksestä kunnille. Myös sosiaali- ja tervey-
28810: taan. Asiakasohjaus edellyttää toteutuakseen mm. denhuollon puolella tunnustetaan vaikeudet tule-
28811: asiakaspalautejärjestelmien käyttöönottoa ja hyö- vassa kustannustenjaon tarkistuksessa, kun kunta-
28812: dyntämistä. Lisäselvitystä kaipaa se, miten tämä tilaston tietopohjat ovat muuttuneet uudistuneen
28813: tieto kulkeutuu informaatio- ja asiakasohjauksen kirjanpitolain myötä. Sisäasiainministeriön selvi-
28814:
28815:
28816: 41
28817: tyksessä (SM:n kuntaosaston julkaisu 6/1999) tode- Kuntaliiton yhteistyö- ja neuvottelu elin, ja se julkai-
28818: taankin, että todellisesta valtion ja kuntien välisestä see kahdesti vuodessa kunnallistalouden tilannetta
28819: kustannustenjaosta ja sen muutoksista ei ole luotet- koskevan katsauksen, jonka pohjalta vahvistetaan
28820: tavaa, ajantasaista tietoa. kunnallistalouden kehykset tuleviksi vuosiksi.
28821: Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla kansalaisten Neuvottelukuntaa johtaa kunta-asioista vastaava
28822: perusoikeuksien toteutumista kunnallisten perus- ministeri, mutta muutoin se koostuu sisäasiainmi-
28823: palvelujen osalta seuraa perusturvalautakunta. Pe- nisteriön, sosiaali- ja terveysministeriön, opetusmi-
28824: rusturvalautakunta on valtakunnallinen viranomai- nisteriön ja valtiovarainministeriön virkamiehistä.
28825: nen sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä ja Uutena yhteistyöelimenä aloitti kesällä 1999 toi-
28826: arvioi kuntien palvelujärjestelmien asianmukai- mintansa poliittisen tason valtio-kunta-neuvottelu-
28827: suutta. Vireillepano-oikeus on ministeriöllä, ja lau- ryhmä, joka koostuu hallituksen ja Suomen Kunta-
28828: takunnassa on edustettuna kunnan, valtion ja pal- liiton edustajista. Neuvotteluryhmän tehtävänä on
28829: velujen käyttäjän näkemys. Jos lautakunta toteaa, koko hallituskauden ajan neuvotella kuntapolitiik-
28830: että jonkin yksittäisen kunnan palvelujärjestelmäs- kaa koskevista kysymyksistä, kuten kuntien rahoi-
28831: sä on kunnasta johtuvasta syystä vakavia puutteita, tusaseman tasapainottamisesta ja valtionosuusjär-
28832: se voi antaa suosituksen puutteiden korjaamiseksi. jestelmään liittyvistä ongelmista.
28833: Perusturvalautakunnassa käsiteltyjen asioiden
28834: määrän ja sitä kautta lautakunnan merkityksen on Kuntatalouden tila ja valtion lisärahoitus
28835: todettu jääneen vähäiseksi (SM:n kuntaosaston jul- Käytännössä kuntien taloudellinen tilanne ja siinä
28836: kaisu 6/1999). Vuosina 1996-98 perusturvalauta- tapahtuvat muutokset vaikuttavat olennaisesti kan-
28837: kunta on antanut yhden suosituksen, joka koski salaiselle järjestettävien hyvinvointipalvelujen
28838: Espoon päivähoitotilannetta. Myös Valtiontalou- määrään ja laatuun. Kuntien rahoitusasema oli
28839: den tarkastusviraston tarkastuskertomuksessa (9/ vielä v. 1996 hyvä, ja kuntasektori oli ylijäämäinen,
28840: 97) perusturvalautakunnan tehtävä on nähty sinäl- mutta v. 1997 kuntien talous heikkeni. Vastoin
28841: lään tarpeelliseksi, mutta käytännössä sen toimin- ennakkoarviota kuntatalouden tila parani v. 1998.
28842: nan todetaan olleen vaikutuksetonta ja sille asetet- Kuntien taloudellista tilannetta kuvaa vuosikate,
28843: tuihin tavoitteisiin nähden riittämätöntä. Opetus- ja jonka ennustetaan säilyvän kaudella 1999--2003
28844: kulttuuritoimen alalla ei ole käytössä vastaavaa keskimäärin lähes 13 mrd. mk:n tasolla (Kunnallis-
28845: järjestelmää. talouden ja -hallinnon neuvottelukunta). Vuosikate
28846: Etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä on ei kuitenkaan vielä v. 1998 riittänyt kattamaan
28847: viime vuosina jouduttu pohtimaan sitä, onko oh- kuntien investointitarpeita, ja tilinpäätöstietojen
28848: jausjärjestelmiä jo purettu liikaa, kun aiemmasta mukaan 72 kunnan ja 27 kuntayhtymän vuosikate
28849: hyvin keskitetystä ohjauksesta on siirrytty lähes oli negatiivinen. Nämä kunnat ovat joutuneet ra-
28850: toiseen äärimmäisyyteen. Eduskunta hyväksyi v. hoittamaan käyttömenojaan osittain velkarahalla.
28851: 1998 uudistuksen, jonka tarkoituksena on tehostaa Sisäasiainministeriö on käyttänyt kuntien talou-
28852: sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausta. Valtakun- dellisen liikkumavaran mittarina talouslukua viiden
28853: nallinen suunnitelma korvattiin nelivuotiskausiksi viime vuoden ajan. Kun kuntien kirjanpitojärjestel-
28854: hyväksyttävällä tavoite- ja toimintaohjelmalla ja mä muuttui, eikä talousluku saavuttanut yleistä
28855: vuosittain hyväksyttävällä päätöksellä sosiaali- ja hyväksyntää, aloitettiin sisäasiainministeriön toi-
28856: terveydenhuollon voimavaroista. Voimavarapäätös mesta talousluvun kehitystyö. Kehitystyön tämän-
28857: annetaan vuosittain valtion talousarvioesityksen hetkisessä vaiheessa on tuotu esille kaksi uutta
28858: yhteydessä. Tarkoituksena on kytkeä tavoite- ja käsitettä: rahoitusvara ja järjestelyvara (SM:n kunta-
28859: toimintaohjelman seuranta lääninhallitusten suorit- osaston julkaisu 7/1999). Ne kuvaavat kunnan
28860: tamaan peruspalvelujen arviointiin ja raportoida talousprosessissa olevaa "varaa" kehittää ja ylläpi-
28861: ohjelman toteutumisesta eduskunnalle annettavas- tää toimintaa. Järjestelyvara on toiminnan organi-
28862: sa sosiaali- ja terveyskertomuksessa kahden vuo- sointi- ja toteutustavoissa oleva vara tehostaa ja
28863: den välein. kehittää toimintaa. Rahoitusvara puolestaan muo-
28864: Ohjauksen painopiste on selvästi siirtynyt nor- dostuu osaksi todellisista kunnan rahamääristä
28865: mien annosta avoimempaan ja vuorovaikutukselli- (kassassa, talletuksina tai antolainoina) ja osaksi
28866: sempaan suuntaan. Kuntien ja valtion välistä vuo- laskennallisista, kunnan päätettävissä olevista lisä-
28867: rovaikutusta on harjoitettu jo 1970-luvulta lähtien rahoitusmahdollisuuksista (esim. veroprosentin
28868: sisäasiainministeriön yhteydessä toimivassa kun- korotus).
28869: nallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa. Kuntien taloudellista tilannetta kuvaavan luotet-
28870: Neuvottelukunta on valtionhallinnon ja Suomen tavan mittarin kehittäminen on tärkeää. Sitä käyte-
28871:
28872:
28873: 42
28874: tään mm. myönnettäessä kunnille harkinnanvarais- Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukun-
28875: ta rahoitusavustusta. Poikkeuksellisissa tai tilapäi- nan mukaan erot yksittäisten kuntien talouksien
28876: sissä vaikeuksissa olevat kunnat voivat saada val- kehityksessä ovat merkittäviä yhteisöverouudis-
28877: tiolta lisärahoituksena harkinnanvaraista rahoitus- tuksen, verotulojen tasaukseen liittyvän viiveen ja
28878: avustusta. Vuonna 1999 271 kuntaa Suomen 452 valtionosuuksien muutosten takia. Edelleen erot
28879: kunnasta haki kyseistä rahoitusavustusta, jonka kuntatalouksien kehityksessä johtuvat neuvottelu-
28880: kokonaismäärä on vuodelle 1999 230 Mmk. Rahoi- kunnan mielestä yleisemminkin menojen ja tulojen
28881: tuksen määrää on esitetty nostettavaksi 300 kehityseroista, joita osaltaan lisää väestön nopeutu-
28882: Mmkaan vuodelle 2000. Markkamääräisesti kysei- nut muuttoliike. Kuntien eriytymiskehitys on siis
28883: nen rahoitus on pieni osa kaikista valtionosuuksis- ilmeistä eikä voine olla vaikuttamatta kansalaisen
28884: ta (v. 1999 yhteensä 24,6 mrd. mk). saamien peruspalveluiden määrään ja laatuun.
28885:
28886:
28887:
28888:
28889: Valtiontilintarkastajien mielestä peruspalveluiden osuusjärjestelmään tehdyt muutokset ja rahoituksen
28890: tuottamista koskevan rahoitus- ja ohjausjärjestelmän leikkaukset ovat vaikeuttaneet myös valtion viran-
28891: jatkuvat muutokset ovat tuoneet järjestelmään epäva- omaisten ohjaustoimintaa ja järjestelmän vaikutusten
28892: kautta ja vaikeuttaneet järjestelmän vaikutusten seu- arviointia. Koska informaatio-ohjauksessa ei ole käy-
28893: rantaa ja arviointia. Puuttuva, vertailukelpoinen tieto tössä normiohjaukseen sisältyviä tiedonhankintame-
28894: kansalaisten peruspalveluiden toteutumisesta ja erityi- netelmiä, joudutaan rahoitusjärjestelmän vaikutuksia
28895: sesti perusturvalautakunnan roolin vähäisyys eivät ole ja peruspalvelujen tuottamista koskeva tieto hankki-
28896: mahdollistaneet valtion ohjauksen suuntaamista tar- maan seuranta- ja arviointijärjestelmien avulla. Seu-
28897: peen vaatimalla tavalla. Valtiontilintarkastajien mieles- rannan keinoin on ollut vaikeata selvittää, miten muu-
28898: tä perusturvalautakunnan toiminnan edellytyksiä tulisi tosten kohteena olleella järjestelmällä on saavutettu
28899: kiireellisesti selvittää sen toiminnan tehostamiseksi. sille uudistuksia tehtäessä asetetut tavoitteet. Valtion
28900: Järjestelmän epävakaus on aiheuttanut ongelmia ohjausta palvelevaa seuranta- ja arviointityötä on li-
28901: myös peruspalveluja tuottaville kunnille, sillä tehdes- säksi hankaloittanut se, että nämä tehtävät ovat hajau-
28902: sään usein pitkäjänteisiä toiminnan kehittämis- ja to- tuneet neljälle eri ministeriölle. Hajautetusta vastuusta
28903: teutusratkaisuja ei kunnallisilla päättäjillä ole aina tie- on seurannut se, että ministeriötasolta puuttuu koko-
28904: dossa valtion rahoitusosuuden määrää. naisvaltainen ohjausote ja yhtenäinen käsitys valtion-
28905: Valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan valtion- osuusjärjestelmän toimivuudesta.
28906:
28907:
28908:
28909:
28910: Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastus- Yrv:n Dno
28911: kertomukset 400/54/97 Yhtiöittäminen - valtion virastojen,
28912: laitosten tai niiden osien muuttami-
28913: Valtiontalouden tarkastusvirasto on toimittanut val- nen valtionenemmistöisiksi osake-
28914: tiontilintarkastajille kaikkien valtion tilivirastojen yhtiöiksi
28915: tilintarkastuskertomukset tilikaudelta 1998 sekä 402/54/97 Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n
28916: seuraavat selonteot, erillisjulkaisut ja toiminnan- myynti ja osto takaisin OHY ARSE-
28917: tarkastuksen tarkastuskertomukset liitteineen. NAL Oy:n tytäryhtiöksi
28918: 93/54/98 Valtion rakennusten ja huonetilojen
28919: käyttö
28920:
28921:
28922: 43
28923: 137/54/98 Maakunnan kehittämisraha 376/54/99 Valtion energia-avustukset yrityksille
28924: 168/54/98 Tiestön kehittäminen ja yhteisöille
28925: 173/54/98 Arvonlisäveron valvonta 388/54/99 Hornet-hävittäjähankinnan vasta-
28926: 201/54/98 Valtionavustukset Forssan ammatilli- kaupat
28927: sen aikuiskoulutuskeskuksen perus- 507/54/99 Metsäverojärjestelmän uudistaminen
28928: tamishankkeisiin 536/54/99 johtajasopimukset valtionyhtiöissä
28929: 268/54/98 Ulkomaanedustuksen korvausjärjes- 538/54/99 Henkilöstökoulutus valtionhallin-
28930: telmä nossa
28931: 282/54/98 Velkajärjestelylain toimivuus 541/54/99 Maatalouden ympäristötuen hallinto
28932: 320/54/98 Poliisin tuloksellisuusraportti ja valvonta
28933: 375/58/99 Valtionenemmistöisten osakeyhtiöi- 558/54/99 Valtion talousarvion tulot ja niiden
28934: dentoiminta v. 1998 arviointi
28935:
28936:
28937:
28938:
28939: 44
28940: Valtioneuvosto
28941:
28942:
28943:
28944:
28945: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkastuk- vien valtion talouspoliittisten toimenpiteiden val-
28946: sen valtioneuvoston kansliassa 16.4.1999 (valtio- mistelua varten valtioneuvosto voi asettaa talous-
28947: sihteeri Rauno Saari). Toimikaudellaan valtiontilin- neuvoston. Lain kolmannessa pykälässä todetaan,
28948: tarkastajat ovat käsitelleet muistiopyynnöissään että talousneuvoston puheenjohtajana toimivan
28949: valtioneuvoston tiedotustoimintaa ja edustustiloja. valtioneuvoston jäsenen tehtävänä on johtaa ta-
28950: Valtioneuvoston kanslian tarkastuskäynnillä käsi- louspoliittista pitkän ajan suunnittelutyötä valtio-
28951: teltiin valtioneuvoston kanslian toimintaa ja tulos- neuvostossa.
28952: tavoitteita kertomusvuonna, kansliapäällikkökoko- Vuosina 1966--69 talousneuvostolla oli muuta-
28953: uksia, tulevaisuudentutkimusta ja -suunnittelua, man työntekijän sihteeristö. Vuonna 1970 perustet-
28954: talousneuvoston toimintaa, valtioneuvoston ED- tiin Taloudellinen suunnittelukeskus (TASKU), jon-
28955: tiedotusta ja EU-puheenjohtajuuskauden tiedotusta ka vastuulle talousneuvoston sihteeritehtävät siir-
28956: sekä Königstedtin kartanon käyttöä ja peruskorja- rettiin. TASKUn johtaja toimi myös talousneuvos-
28957: usta. ton pääsihteerinä. TASKU toimi valtioneuvoston
28958: Valtioneuvoston kanslian tarkastuksen ja siitä kanslian alaisuudessa vuoden 1978 loppuun saak-
28959: laaditun kertomusosuuden valmistelusta on kansli- ka. Vuoden 1979 alusta TASKU ja myös talousneu-
28960: assa vastannut tarkastaja Marjaana Solanne. Val- voston sihteeristön tehtävät siirrettiin valtiovarain-
28961: tiontilintarkastajat päättivät kokouksessaan ministeriön alaisuuteen.
28962: 19.5.1999, että em. selvityksistä otetaan kertomusta Kun Taloudellinen suunnittelukeskus ja valtio-
28963: varten jatkovalmistelujen kohteeksi valtionhallin- varainministeriön suunnittelusihteeristö muodosti-
28964: non tiedotustoiminta sekä talousneuvoston toimin- vat v. 1990 valtiovarainministeriön alaisuudessa
28965: ta. Kertomusosuus hyväksyttiin valtiontilintarkasta- toimivan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen
28966: jien kokouksessa 12.10.1999. (VATT), talousneuvoston sihteeritehtävät siirrettiin
28967: TASKUlta VATT:lle. Talousneuvoston pääsihteeri-
28968: nä toimi v. 1970-96 TASKUn johtaja tai VATT:n
28969: Talousneuvosto ylijohtaja oman toimensa ohella.
28970: Vuoden 1997 valtion talousarviossa perustettiin
28971: Talousneuvosto on pääministerin johtama hallituk- päätoiminen talousneuvoston pääsihteerin virka
28972: sen, Suomen Pankin ja keskeisten etujärjestöjen valtioneuvoston kansliaan. Valtion taloudellisesta
28973: välinen yhteistyöelin. Talousneuvoston varsinais- tutkimuskeskuksesta siirrettiin talousneuvoston
28974: ten jäsenten lukumäärä supistui valtioneuvoston sihteeritehtävät valtioneuvoston kansliaan sekä
28975: 7.5.1998 tekemän päätöksen mukaan kolmella jä- tehtävän hoitoa varten kahden henkilön resurssit.
28976: senellä. Talousneuvostossa oli kertomusvuoden Kuitenkaan vastaavia lainsäädäntömuutoksia ei
28977: lopussa puheenjohtajan lisäksi 17 jäsentä sekä 3 tehty. Tämä on johtanut siihen, että talousneuvos-
28978: pysyvää asiantuntijaa. ton puheenjohtaja sekä sihteeristö on valtioneu-
28979: Talousneuvoston toiminta perustuu v. 1966 voston kansliassa. Talousneuvostoa koskevien
28980: eduskunnan hyväksymään lakiin (2/1966). Laissa asioiden esittely tapahtuu valtiovarainministeriön
28981: ja siihen liittyvässä asetuksessa (19/1966) määritel- toimesta, ja talousneuvosto kuuluu edelleen valtio-
28982: lään talousneuvoston tehtävät ja kokoonpano sekä varainministeriön hallinnonalalle.
28983: talousneuvoston sihteeristön asema ja tehtävät.
28984: Lain ensimmäisessä pykälässä mainitaan, että ko- Talousneuvoston työ
28985: konaistaloudellista suunnittelutyötä sekä kansanta- Talousneuvosto on keskusteleva yhteistyöfoorumi.
28986: louden suotuisan kehityksen edistämistä tarkoitta- Keskustelu ja informaation vaihto talous- ja yhteis-
28987:
28988:
28989: 45
28990: kuntapoliittisista ongelmista auttaa päätöksente- tiikkaan. Eduskunta piti tärkeänä, että tämä otetaan
28991: koa välillisesti. Julkisuudessa talousneuvoston työ huomioon talousneuvoston tehtäviä ja kokoonpa-
28992: näkyy sille tehtyjen työryhmäraporttien muodo&'>a. noa määriteltäessä.
28993: Talousneuvosto kävi v. 1996 kokouksessaan Talousneuvoston kokousten valmistelusta vas-
28994: toimintansa tavoite- ja kehityskeskustelun. Sen taa valtioneuvoston kansliassa oleva sihteeristö.
28995: päätavoite on pohtia kansakunnan menestymisen Talousneuvoston pyytämien asiantuntijaraporttien
28996: kannalta keskeisiä talouskysymyksiä. Talousneu- laadintaavarten kootaan taloudellisten tutkimuslai-
28997: voston toiminnan kehittämistavoitteena on vahvis- tosten ja eri ministeriöiden edustajista työryhmä
28998: taa ja syventää talouspoliittisia päätöksiä edeltävää sekä nimitetään valtioneuvoston kansliaan määrä-
28999: laaja-alaista, analyyttistä, vaihtoehtoja esittävää aikaisia tutkijoita sihteerityötä varten. Kertomus-
29000: sekä johtopäätösten muodostamista tukevaa kes- vuonna sihteeristön henkilöstöresurssit olivat 3,5
29001: kustelua talouden kasvu-, tasapaino- ja rakenneky- henkilötyövuotta. Lisäksi kauppa- ja teollisuusmi-
29002: symyksistä. Talousneuvostolla oli kertomusvuo- nisteriö kohdensi yksityisiä palveluja koskenee-
29003: den toiminnassaan useita painopistealueita, kuten seen hankkeeseen voimavaroja n. 0,5 työvuotta.
29004: EMU ja Euroopan Keskuspankin rahapolitiikka, Talousneuvoston kokousten valmistelussa ja
29005: talouden menestystekijät, työmarkkinoiden ana- erityisesti laajojen raporttien teossa sihteeristö on
29006: lyysi sekä julkisen talouden ja palveluelinkeinojen pyrkinyt yhteistyöhön eri ministeriöiden, tutkimus-
29007: tarkastelu. laitosten ja etujärjestöjen asiantuntijoiden kanssa.
29008: Talousneuvoston toimintasuunnitelmassa vuo- Kertomusvuoden aikana valmistui työryhmära-
29009: sille 1997-99 sanotaan, että talousneuvostossa eri portti Työmarkkinoiden muutospaineet ja työ-
29010: osapuolet voivat analyyttisesti ja koordinoidusti markkinoiden toimivuuden parantaminen. Kaup-
29011: keskustella sekä vaihtaa informaatiota päätöksen- pa- ja teollisuusministeriön sekä talousneuvoston
29012: teon eteen tulevista kysymyksistä. Pyrkimyksenä yhteistyöryhmä valmisteli raportin yksityisen pal-
29013: on tehostaa kokousten valmistelua käyttämällä velusektorin ongelmista ja niiden ratkaisuvaihto-
29014: parhainta mahdollista asiantuntija- ja tutkimustie- ehdoista. Talousneuvoston nimittämä työryhmä
29015: toa. Myös kansainvälistä ulottuvuutta on tarkoitus laati raportin Julkinen talous 2000-luvulla: Reuna-
29016: korostaa talousneuvoston työssä. ehdot, haasteet ja uudistusten suunta.
29017: Talousneuvoston toiminnan lähtökohtana on
29018: palvella päätöksentekoa. Tämän vuoksi talousneu- Kansainvälinen yhteistyö
29019: voston työn näkökulma on ongelmalähtöinen, laa- Kansainvälinen ulottuvuus on viime vuosina ko-
29020: ja-alainen, hallinnon rajat ylittävä ja tulevaisuuteen rostunut sekä talousneuvoston kokousteemojen
29021: suuntautuva. Talousneuvosto kokoontui kerto- valinnassa että sihteeristön työssä. Yhteistyötä teh-
29022: musvuonna heinäkuuta lukuun ottamatta kuukau- dään kansainvälisissä järjestöissä sekä eri maiden
29023: sittain. Talousneuvoston kokoukset ovat luotta- tutkimuslaitoksissa ja korkeakouluissa työskentele-
29024: muksellisia, eikä niissä käytäviä keskusteluja julkis- vien ekonomistien kanssa. Talousneuvostoja on
29025: teta. tällä hetkellä 11 EU-maassa. Niiden välillä on sään-
29026: Talousneuvoston työhön antoi uuden painotuk- nöllinen yhteistyö. Talousneuvostojen sihteeristöt
29027: sen kertomusvuonna valtioneuvoston eduskunnal- vaihtavat tietoja ja raportteja. Talousneuvoston ko-
29028: le antama tiedonanto Suomen osallistumisesta eu- kouksia valmisteltaessa on tausta-aineistoa hankit-
29029: roalueeseen. Tiedonannossa todettiin, että Suomen tu Euroopan komissiolta sekä kansainvälisiltä jär-
29030: Pankkia koskevaa lainsäädäntöä uudistettaessa on jestöiltä, kuten OECD:ltä, Kansainväliseltä valuutta-
29031: tarkoitus edistää Suomen Pankkia koskevan tiedo- rahastolta ja Maailmanpankilta, sekä kansainväli-
29032: tuksen avoimuutta. Samaan aikaan pyritään muilla siltä tutkimuslaitoksilta ja korkeakouluilta.
29033: tavoin luomaan puitteet sekä Suomen Pankin, hal- Suomen talousneuvosto poikkeaa rakenteeltaan
29034: lituksen että työmarkkina- ja muiden etujärjestöjen muiden maiden talousneuvostoista. Suomessa ta-
29035: vuoropuhelulle. Eduskunta hyväksyi kertomus- lousneuvosto on hallituksen ja etujärjestöjen väli-
29036: vuoden huhtikuussa Suomen Pankkia koskevan nen yhteistyöfoorumi. Muissa maissa toimii työn-
29037: lain perusteluosassa lausuman, että talousneuvosto antaja- ja työntekijätahojen muodostama ns. kaksi-
29038: voi toimia rahapoliittisena keskustelufoorumina kantajärjestelmä, joka tuottaa esityksiä hallituksel-
29039: Suomen sovittautuessa eurooppalaiseen rahapoli- le.
29040:
29041:
29042:
29043:
29044: 46
29045: Talousneuvosto on tärkeä instituutio hallituksen, kes- Talousneuvoston ja sen sihteeristön hallinnollisen
29046: keisten työmarkkinajärjestöjen, muiden etujärjestöjen aseman epäselvyys heijastuu myös käytössä oleviin
29047: sekä Suomen Pankin välillä. Lisäksi se keskustelee resursseihin. Lisäksi kansainvälisen toiminnan laajuus
29048: Euroopan Keskuspankin rahapolitiikan saavutuksista ja merkittävyys sekä talousneuvoston keskeinen mer-
29049: mainittujen yhteistyötahojen kanssa. Vaikka talous- kitys talouspoliittisen keskustelun ja tietojenvaihdon
29050: neuvoston sihteeristö on hoitanut joustavasti talous- foorumina puoltavat talousneuvoston ja sen sihteeris-
29051: neuvoston sille antamia tehtäviä, on talousneuvoston tön aseman selkeyttämistä. Valtiontilintarkastajien
29052: ja sen sihteeristön lainsäädännöllinen asema epäsel- mielestä onkin perusteltua asettaa työryhmä selvittä-
29053: vä. Valtiontilintarkastajien mielestä talousneuvostoa mään talousneuvoston ja sen sihteeristön organisato-
29054: koskeva laki ja asetus ovatvanhentuneet eivätkä sisäl- rista asemaa, tehtäviä ja kokoonpanoa sekä lainsää-
29055: löltään vastaa nykyajan tarpeita. Tämä ilmenee mm. dännön uudistamista. Valtiovarainministeriö yhtyy val-
29056: siinä, että valtiovarainministeriö on vastuussa talous- tiontilintarkastajille antamassaan lausunnossa tähän
29057: neuvostoa koskevan lainsäädännön kehittämisestä ja ja ilmoittaa ryhtyvänsä pikaisesti toimenpiteisiin kysei-
29058: talousneuvoston kokoonpanon esittelystä. Talousneu- sen työryhmän asettamiseksi.
29059: voston puheenjohtajana toimii pääministeri ja myös
29060: pääsihteeri on valtioneuvoston kansliasta.
29061:
29062:
29063:
29064:
29065: Tiedottaminen ja viestintä valtionhallinnossa Ministeriöt ovat tehneet valtionhallinnon tiedo-
29066: tusohjeen pohjalta omat tiedotusohjeensa. Niihin
29067: Valtioneuvoston tiedotustoiminnasta säädetään on sisällytetty ne säännökset, periaatteet ja käytän-
29068: valtioneuvoston ohjesäännössä. Sen 14 §:n mukaan nön ohjeet, joiden mukaan ulkoista ja sisäistä
29069: valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvat tiedottamista tulee hoitaa. Oikeusministeriöllä ei
29070: muun ohella valtioneuvoston yhteinen tiedotustoi- tällaisia tiedotusohjeita ole, vaan ohjeita on työjär-
29071: minta ja ministeriöiden ulkoisen tiedotuksen yh- jestyksen maininnoissa. Sisäasiainministeriön osal-
29072: teensovittaminen sekä valtionhallinnon ulkoisen ta tiedotuksen vastuut ja työnjako on määritelty
29073: tiedotuksen yleinen kehittäminen ja yhteensovitta- työjärjestyksessä, ja asetetut tavoitteet sisältyvät
29074: minen. Valtioneuvoston kanslian tulee huolehtia ministeriön tulossuunnitelmiin. Muun muassa uu-
29075: tasavallan presidentille tapahtuviin esittelyihin ja det tiedonvälityskeinot, uusi julkisuuslainsäädäntö
29076: valtioneuvoston istuntoihin ja ministerivaliokuntiin ja kansainvälistyminen ovat vaikuttaneet niin, että
29077: liittyvästä säännöllisestä tiedottamisesta ja vastata valtionhallinnon tiedotusohje samoin kuin ministe-
29078: valtioneuvoston EU-tiedotuksesta. Tämä tapahtuu riöiden tiedotusohjeet ovat vanhentuneet. Kauppa-
29079: yhteistyössä ministeriöiden kanssa. Lisäksi se yh- ja teollisuusministeriön mukaan ministeriö uudis-
29080: teensovittaa valtionhallinnon ED-tiedottamista. taa syksyn 1999 aikana tiedotusohjeensa ministe-
29081: Valtioneuvoston kanslia vastaa erityistilanteisiin riössä syksyllä 1998 alkaneen organisaatiouudis-
29082: liittyvän tiedottamisen edellyttämistä suunnittelu-, tuksen ja siihen liittyvän strategiatyön osana val-
29083: johto- ja muista tehtävistä. mistuneen selvityksen pohjalta.
29084: Valtionhallinnon tiedotusohje annettiin Valtioneuvoston kanslia on asettanut 10.9.1999
29085: 1.4.1994. Se sisältää valtioneuvoston hyväksymät työryhmän selvittämään valtionhallinnon tiedotus-
29086: tiedotusperiaatteet, ulkoisen tiedotuksen yleisoh- ta 2000-luvulla. Työryhmän toimikausi on
29087: jeet sekä ohjeet tiedotuksesta erityistilanteissa ja 15.9.1999-31.12.2000. Työryhmä valmistelee uu-
29088: poikkeusoloissa. Tämän jälkeen poikkeusolojen den valtioneuvoston periaatepäätöksen valtionhal-
29089: tiedotusta on pohdittu sitä varten asetetussa työryh- linnon ulkoisen tiedotuksen periaatteista ja sen
29090: mässä, joka antoi mietintönsä 30.3.1999. Työryh- nojalla annettavan uuden valtioneuvoston kanslian
29091: män tehtävänä oli mm. selvittää, kuinka hyvin yleisohjeen valtionhallinnon ulkoisesta tiedotuk-
29092: vuodelta 1994 olevan valtionhallinnon tiedotusoh- sesta. Ne sisältävät tiedotuksen tavoitteet, organi-
29093: jeen poikkeusolojen tiedotustoimintaa koskeva osa saation ja koordinointikysymykset Työssä otetaan
29094: vastaa tämän päivän tiedotuksellisia vaatimuksia huomioon viestinnän viimeaikainen kehitys ja jul-
29095: valmius- ja puolustustilalain toimivaltuuksia sovel- kisuuslainsäädännön uudistus. Työryhmän tulee
29096: lettaessa. selvittää tiedotustoimintaan liittyviä ajankohtaisia
29097:
29098:
29099: 47
29100: kysymyksiä, kuten sähköisen tiedonvälityksen Lain mukaan viranomaisten on edistettävä toi-
29101: mahdollisuuksia ja verkottumisen roolia tiedotta- mintansa avoimuutta ja tässä tarkoituksessa laadit-
29102: misessa. Työryhmä selvittää yritystiedottamisen ja tava oppaita, tilastoja ja muita julkaisuja sekä tieto-
29103: julkisen sektorin tiedottamisen suhteita, yhteiskun- aineistoja palveluistaan, ratkaisukäytännöstään
29104: nallista mainontaa, imagotiedottamista ja sponso- sekä yhteiskuntaoloista ja niiden kehityksestä toi-
29105: rointia. Lisäksi työryhmä arvioi valtionhallinnon mialallaan. Viranomaisten on tiedotettava toimin-
29106: tiedotuksen asemaa suhteessa poliittiseen viestin- nastaan ja palveluistaan sekä yksilöiden ja yhteisö-
29107: tään. Edelleen työryhmän tulee analysoida tiedotta- jen oikeuksista ja velvollisuuksista toimialaansa
29108: miskanavia eli suoraa ja tiedotusvälineiden kautta liittyvissä asioissa. Lisäksi viranomaisten tulee huo-
29109: tapahtuvaa tiedottamista. Informaatio-oikeudelliset lehtia siitä, että yleisön tiedonsaannin kannalta
29110: kysymykset ja informaatiovastuu, valtionhallinnon keskeiset asiakirjat tai niitä koskevat luettelot on
29111: tiedotusstrategia ED-jäsenyyden oloissa sekä ruot- tarpeen mukaan saatavissa kirjastoissa tai yleisissä
29112: sinkielisen tiedotuksen asema valtionhallinnossa tietoverkoissa tai muilla yleisön helposti käytetävis-
29113: ovat myös selvitettäviä asioita. sä olevilla keinoilla.
29114: Hallituksen päätöksistä, neuvotteluista ja minis-
29115: terivaliokuntien kokouksista tiedottamisen ohje Valtioneuvoston tiedotustoiminta
29116: uusittiin v. 1997. Ohje on pääministerin allekirjoit- Valtioneuvoston tiedotusyksikkö vastaa pääminis-
29117: tama. Tiedottamisen lähtökohtana on avoimuus ja terin ja hallituksen tiedotuksesta sekä sovittaa yh-
29118: nopeus. Ohjeen mukaan valtioneuvoston tiedotus- teen valtionhallinnon tiedotusta. Tiedotusyksikkö
29119: päällikkö osallistuu hallituksen iltakoulun, neuvot- tiedottaa valtioneuvoston päätöksistä, hallituksen
29120: teluiden ja ministerivaliokuntien kokouksiin ja tie- neuvotteluista, iltakouluista ja ministerivaliokun-
29121: dottaa päätöksistä tarvittaessa pääministerin ohjei- nista. Lisäksi se jäjestää pääministerin ja koko
29122: den mukaan. Valtioneuvoston periaatepäätös sää- hallituksen tiedotustilaisuuksia sekä huolehtii val-
29123: dösvalmistelun julkisuuden turvaamisesta ED-jäse- tioneuvoston EU-tiedotuksesta ja valtionhallinnon'
29124: nyyden aikana annettiin v. 1994, ED-ministerivalio- ED-tiedottamisen edellyttämistä suunnittelu-, joh-
29125: kunnan ohjeet valtionhallinnon tiedotustoiminnas- to- ja muista tehtävistä sekä informoi ministereitä
29126: ta ED-jäsenyyden oloissa v. 1994 sekä EU-puheen- tapahtumista, jotka saattavat kehittyä ns. erityisti-
29127: johtajuuskauden tiedotusohje v. 1998. lanteiksi.
29128: Yleisten asiakirjain julkisuudesta annettu laki Tiedotusyksikkö seuraa myös lehdistöä ja säh-
29129: (83/1951) ja asetus (650/1951) sisältävät eräitä köisiä viestimiä hallituksen jäsenten tarpeita silmäl-
29130: poikkeuksia yleisten asiakirjojen julkisuudesta. lä pitäen, huolehtii valtioneuvoston kanslian ulkoi-
29131: Hallintomenettelylaissa (598/1982) on säädetty hal- sesta tiedotuksesta ja toimittaa viikoittain paperi-
29132: lintoasian viranomaiskäsittelystä. Laki velvoittaa vi- muodossa ja sähköisesti ilmestyvää Valtioneuvos-
29133: ranomaisia neuvomaan asioiden käsittelystä hallin- ton viikko -julkaisua.
29134: nossa ja tarvittaessa ilmoittamaan julkisesti merkit- Tarpeen vaatiessa koko valtioneuvostoa koske-
29135: tävimmistä vireillä olevista asioista. Valtioneuvos- va tiedottaminen tapahtuu yhteistyössä ministeriöi-
29136: ton periaatepäätös sähköisestä asioinnista kerto- den tiedottajien kanssa. Valtioneuvostossa käsitel-
29137: musvuodelta edellyttää kansalaisille, yrityksille ja tävät asiat tulevat julkisiksi, kun niistä on tehty
29138: yhteisöille suunnattujen palveluiden tehostamista. päätös. Valtioneuvoston tiedotusyksikkö hoitaa
29139: Eduskunta hyväksyi lain viranomaisten toimin- näiden päätösten julkistamisen.
29140: nan julkisuudesta (621/1999) 19.2.1999. Laki tulee Tiedotuksen avoimuutta ja palveluhenkisyyttä
29141: voimaan 1.12.1999. Laissa on siirtymäsäännöksiä on kehitetty viime vuosina hyödyntämällä uutta
29142: vuoteen 2003 tiedonhallinnan, tietojärjestelmien tekniikkaa. Puheet, tiedotteet ja päätösreferaatit
29143: sekä käsittelyaikojen lyhentymisen osalta. Uusi lähetetään sähköisesti STT:lle ja internetiin. Valtio-
29144: julkisuuslainsäädäntö lisää tiedotuksen avoimuut- neuvoston internet-sivuilla on ajantasaista tietoa
29145: ta ja määrää. Myös julkisuuslain soveltamisala laa- hallituksesta, valtioneuvoston päätöksistä sekä
29146: jenee olennaisesti. Viranomaisilla on aktiivinen yleistietoa valtioneuvostosta, ja myös Valtioneu-
29147: velvollisuus tuottaa tietoa ja jakaa sitä myös kes- voston viikko -julkaisu on luettavissa valtioneuvos-
29148: keneräisistä asioista sekä asioiden valmistelusta. ton kotisivuilta.
29149: Lain tavoitteena on saada julkisuusperiaate katta- Valtioneuvoston kanslian mukaan ulkoisen tie-
29150: vasti sovellettavaksi, lisätä valmistelun julkisuutta, dottamisen kehittämistarpeista keskeisin on säh-
29151: yhtenäistää salassapitoa ja saada se tarkkarajai- köisen tiedottamisen ja internet-yhteyksien kehittä-
29152: semmaksi sekä edistää tiedonsaantia ja hyvää tie- minen edelleen. Tiedon saatavuuden, ajantasaisuu-
29153: donhallintatapaa. den ja nopeuden vaatimus edellyttää tätä, ja uusi
29154:
29155:
29156: 48
29157: tekniikka onkin välttämätöntä tiedotustoiminnan den, toimikuntien eikä työryhmien ehdotuksiin tai
29158: tavoitteiden saavuttamiseksi. Tiedonjakelun kehit- hallituksen päätösesityksiin. Työryhmä piti tärkeä-
29159: täminen ja ylläpitäminen vaativat jatkuvaa lisäpa- nä, että asiaan kiinnitetään jatkossa huomiota.
29160: nostusta. Sähköisen kuvan ja äänen välittämiseen Työryhmä esitti, että valtioneuvoston tiedotus-
29161: tarvitaan tulevaisuudessa tiivistä teknisen kehityk- yksikön roolia mm. uuden viestintätekniikan käyt-
29162: sen seurantaa ja yhteisyötä atk-henkilöstön kanssa. töönoton edistäjänä, tiedottajien jatkokoulutuksen
29163: Ministeriöiden tiedotuspäälliköt kokoontuvat toteuttajana ja tiedotuksen seurannan kehittäjänä
29164: joka toinen viikko valtioneuvoston tiedotuspäälli- vahvistetaan. Työryhmän mielestä valtioneuvoston
29165: kön johdolla tiedotuspäällikkökokouksiin. Tiedo- tiedotuspäällikön tulee edustaa jatkuvuutta halli-
29166: tuspäällikkökokous on keskusteleva ja koordinoi- tuksen tiedottamisessa.
29167: va elin. Kokousten yhteydessä pidetään luentoja, Valtioneuvoston kanslian mukaan työryhmän
29168: joissa käsitellään valtionhallinnon tiedotuksen esityksiä on pyritty mahdollisuuksien mukaan to-
29169: yleistä kehittämistä, ja viime aikoina on käsitelty teuttamaan. Kauppa- ja teollisuusministeriön lau-
29170: erityisesti EU-asioita. Kokoukset ovat tärkeitä tie- sunnon mukaan tutkimuksen tehneen työryhmän
29171: donvaihdossa ja koulutuksen järjestämisessä. Yk- esitys tiedottajien jatkokoulutuksesta ei ole juuri-
29172: sikkö järjestää tiedotuskoulutusta ministeriöiden kaan toteutunut. Myös valtioneuvoston kanslian
29173: tiedottajille. Sisäasiainministeriö pitää lausunnos- tiedotusyksikön rooli on jäänyt lähinnä koordinoi-
29174: saan erityisen arvokkaana valtioneuvoston tiedo- vaksi.
29175: tusyksikön ministeriöiden koko tiedotushenkilös- Valtionhallinnon tiedotustoiminnan järjestämis-
29176: tölle järjestämiä koulutustilaisuuksia. Kauppa- ja tapa vaihtelee muissa EU-maissa. Keskeisenä erona
29177: teollisuusministeriö pitää lausunnossaan tiedotus- suomalaiseen tiedotuskäytäntöön voidaan pitää
29178: päällikkökokousten tärkeimpänä antina borisan- spokesman-järjestelmää. Se on tavallinen muissa
29179: taalista tietojen vaihtoa. Ministeriöiden tiedotuksil- Pohjoismaissa sekä Keski-Euroopassa. Spokesman
29180: le yhteisten ongelmien käsittelemistä on pidetty on hallituksen ja pääministerin mukana vaihtuva
29181: kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan koulutus- tiedottaja, jolla on selkeä poliittinen rooli. Muitakin
29182: toimintaa tärkeämpänä. olennaisia eroja löytyy itse tiedotusorganisaatiosta.
29183: Valtioneuvoston kanslian mukaan työnjako tie- EU-maiden tiedotuskäytännöt tulevat valtioneu-
29184: dotusyksikön ja ministeriöiden välillä on sujunut voston kanslian mukaan valtionhallinnon tiedotus
29185: yleensä hyvin. Osa ministeriöiden tiedotuspäälli- 2000-luvulla -työryhmän pohdittaviksi.
29186: köistä on sitä mieltä, että tiukka koordinaatio ei ole
29187: tarpeen eikä myöskään byrokratiaa ole tarpeen Ministeriöiden tiedotustoiminta
29188: lisätä. Valtioneuvoston tiedotusyksikön toivottiin Ulkoinen tiedottaminen
29189: kuitenkin antavan normeja ja yleisohjeita, joiden Ministeriöiden tiedottamisen tarkoituksena on ker-
29190: puitteissa ministeriöiden tiedotusyksiköt voivat toi- toa niissä vireillä olevista asioista. Ulkoinen tiedo-
29191: mia. Valtioneuvoston kanslian mielestä normioh- tus tukee ministeriöiden tavoitteiden toteutumista.
29192: jauksessa tulee olla varovainen. Sosiaali- ja ter- Tiedotuksen periaatteita ovat avoimuus, nopeus,
29193: veysministeriön mukaan valtioneuvoston kanslian luotettavuus ja tasapuolisuus. Ministeriöiden tiedo-
29194: tiedotusyksikkö palvelee lähinnä pääministerin tuksessa on organisaatioviestinnän näkökulma. Li-
29195: tiedotustarpeita ja koko valtioneuvoston tiedo- säksi tiedotuksen päämäärä on hallinnon avoimuu-
29196: tuksen koordinointi on ollut melko ohutta ED- den, palveluhenkisyyden ja kaksisuuntaisen tie-
29197: asioita lukuun ottamatta, mutta toisaalta valtioneu- donkulun tukeminen, oikean ja kattavan tiedon
29198: voston kanslian tiedotusyksiköllä ei ole myöskään välittäminen kohderyhmille, julkisen keskustelun
29199: mahdollisuutta syventyä substanssiministeriöiden edistäminen sekä vuoropuhelu sidostyhmien kans-
29200: asiantuntijuuteen perustuvaan tiedottamiseen. Val- sa. Ministeriön hoitamista asioista tehdään tiedot-
29201: tioneuvoston kanslia toteaa lausunnossaan, ettei teita samoin kuin lainsäädännön kehittämisestä ja
29202: sen tiedotusta ole resurssoitu ao. tehtäviä ajatellen. uudesta lainsäädännöstä.
29203: Vuonna 1995 tehtiin tutkimus valtionhallinnon Ministeriöiden tiedotusyksiköt palvelevat kansa-
29204: tiedotuksesta ja sen kehittämistarpeista. Tutkimuk- laisia, tiedotusvälineitä, erilaisia sidosryhmiä sekä
29205: sessa selvisi, että vastaajat olivat suhteellisen tyyty- omaa ja hallinnon henkilökuntaa. Ministeriöiden
29206: väisiä valtionhallinnon tiedotukseen kokonaisuu- tiedotusyksiköt ovat perinteisesti hoitaneet media-
29207: tena. Tutkimuksen tehneen työryhmän mukaan tiedottamista, mistä toimenkuva on laajentunut
29208: uuden lainsäädännön ja päätösten valmistelussa ei mm. esitteisiin ja julkaisuihin. Kansalaistiedottami-
29209: vielä riittävästi otettu huomioon tiedottamista. Tie- nen median kautta vireillä olevista hankkeista,
29210: dotussuunnitelma ei yleensä sisältynyt komiteoi- säädöksistä ja niiden merkityksestä on silti edelleen
29211:
29212:
29213: 4 292055K 49
29214: olennainen osa ulkoista tiedottamista. Tiedottami- miesten viestintäkoulutus yhteistyössä ministeriön
29215: sen sijasta käytetään usein laajempaa käsitettä vies- koulutusyksikön kanssa. Ministeriön tiedotusyk-
29216: tintä, jonka yksi osa ulkoinen tiedottaminen on. sikkö on vuodesta 1991 alkaen tavannut säännölli-
29217: Tiedotuksessa korostuvat tiedon tuottaminen ja sesti kaksi kertaa vuodessa oman hallinnonalansa
29218: jakaminen, viestinnässä taas informaatiovirtojen virastojen, laitosten ja muiden yhteisöjen tiedotta-
29219: kaksisuuntaisuus eli tiedon tuottaminen ja siitä jia.
29220: tiedottaminen sekä toisaalta tiedon kerääminen ja Sisäasiainministeriön tiedotus toimii yhteistyös-
29221: sen analysoiminen. sä hallinnonalan muiden tiedottajien kanssa. Lää-
29222: Oheisesta taulukosta ilmenee ministeriöiden tie- ninhallitusten tiedottajien kanssa on perinteisesti
29223: dotushenkilöstön määrä ja sen kasvu 1990-luvulla. pidetty yhteisiä neuvottelupäiviä. Samoin yhteis-
29224: Vertailun vuoksi mainittakoon, että v.1971 tiedotta- työtä tehdään kunnallisten tiedottajien kanssa, po-
29225: jia oli 15 ja v. 1975 heitä oli 32. liisiosaston tiedotus koordinoi poliisin tiedotustoi-
29226: mintaa, pelastusosasto järjestää tilaisuuksia ja muu-
29227: 1990 1994 1996 1998 ta yhteistyötä pelastustoimen alalla sekä rajavartio-
29228: Valtioneuvoston kanslia 8 7 8 8 laitoksen esikunta huolehtii laitoksen oman vies-
29229: Ulkoasia in ministeriö 23 23 23 23 tinnän kehittämisestä.
29230: Oikeusministeriö 2 3 4 4 Ympäristöministeriössä kansalaisjärjestöt on py-
29231: Sisäasiainministeriö 12 13 14 15 ritty integroimaan työhön siten, että niillä on edus-
29232: Pu alustusministeriö 2 2 2 2
29233: 4 4
29234: tus esim. työryhmissä. Ympäristöministeriössä on
29235: Va ltiova rainmin isteriö 3 3
29236: Opetusministeriö 2 2 2 4 haluttu, että myös sen aluehallinto taitaa tiedotuk-
29237: Maa- ja metsätalous- sen. Tarkoituksena on antaa suosituksia viestinnäs-
29238: ministeriö 1 4 4 5 tä koko ympäristöhallinnolle. Viestintäyksikkö toi-
29239: Liikenneministeriö 3 3 3 3 mii tiiviissä yhteistyössä ympäristöhallinnon mui-
29240: Kauppa- ja teollisuus-
29241: ministeriö 1 3 3 3 den viestinnän asiantuntijoiden kanssa viestinnän
29242: Sosiaali- ja terveys- koordinoimiseksi ja tehostamiseksi. Ympäristöhal-
29243: ministeriö 3 7 8 17 linnon viestinnän asiantuntijat järjestävät säännölli-
29244: Työministeriö 3 3 3 3 sesti yhteisiä neuvottelupäiviä, joilla käsitellään
29245: Ympäristöministeriö 4 7 8 9
29246: ajankohtaisia viestintäkysymyksiä, suunnitellaan
29247: Yhteensä 67 BO 86 100 yhteistyötä ja tehdään viestinnällisiä linjauksia.
29248: Pohjoismaiden ympäristöministeriöiden tiedottajat
29249: Kansalaisten suorat yhteydenotot ministeriöihin ovat lisäksi tavanneet kerran vuodessa. Tällä tavalla
29250: ovat lisääntyneet, ja kansalaiset ovat aktiivisia kyse- voidaan pohjoismaista avoimen tiedotuskulttuurin
29251: lijöitä. Internet on tärkeä ministeriöiden tiedonväli- mallia edistää. Pohjoismaiden lisäksi tiedotuskult-
29252: tyskeino, mutta se ei ole kuitenkaan puolustusmi- tuuri ympäristöhallinnon osalta on ympäristöminis-
29253: nisteriön mukaan vähentänyt puhelinkyselyjä. teriön mukaan avointa Hollannissa ja osittain myös
29254: Koko henkilöstön täytyy olla tiedottamiseen pereh- Saksassa. Ympäristötiedottajien yhteistyö toimii
29255: tynyttä, koska substanssiasioissa tieto on osastoilla. myös EU:n puitteissa ns. Green Spider -verkostossa
29256: Liikenneministeriön lausunnon mukaan on tar- (DG XI:n vastuualue).
29257: peen, että kaikki virkamiehet ymmärtävät tiedotuk- Opetusministeriön asioissa tiedotusta on dele-
29258: sen merkityksen ja toimivat yhteistyössä ammatti- goitu myös lääninhallituksille, kunnille ja oppilai-
29259: tiedottajien kanssa, mutta kaikista virkamiehistä ei toksille. Kansalaiset osoittavat kysymykset kuiten-
29260: ole tarpeen tehdä tiedottajia. kin ministeriölle, mikä lisää ministeriön tiedotuk-
29261: Sosiaali- ja terveysministeriössä ja työministeri- sen työpaineita. Opetusministeriö on lausunnos-
29262: össä on järjestelmällisesti koulutettu virkamiehiä saan tuonut esille, että yhteisöviestintä sisältää
29263: tiedottamisessa ja viestinnän peruskysymyksissä ja ministeriön mielestä myös yhteisökuvasta huoleh-
29264: annettu uusia valmiuksia hoitaa oman vastuualu- timisen, mikä ei kuitenkaan tarkoita mainontaa.
29265: eensa tiedonvälitystä ja sidosryhmäyhteyksiä. So- Ministeriöiden tiedotusyksiköille kuuluu sekä
29266: siaali- ja terveysministeriössä mediatyötä tehdään ulkoinen että sisäinen tiedottaminen. Valtioneu-
29267: myös ennakoivasti. Tiedotustilaisuuksia on joh- voston kansliassa ulkoinen ja sisäinen tiedottami-
29268: donmukaisesti vähennetty, ja niiden rinnalle on nen kuuluu eri toimintayksiköille. Tiedotus on
29269: otettu käyttöön taustatilaisuudet ja avattu mm. yleensä organisoitu ylimmän johdon eli ministerin
29270: asiantuntijaseminaarit sopivin osin medialle. ja kansliapäällikön alaisuuteen. Poikkeuksen tekee
29271: Kauppa- ja teollisuusministeriössä aloitettiin tie- työministeriö, missä tiedotus on toimeenpano-
29272: dotusyksikön perustamisen jälkeen v. 1991 virka- osastolla ylijohtajan alaisuudessa. Sosiaali- ja ter-
29273:
29274:
29275: 50
29276: veysministeriössä ja ympäristöministeriössä jokai- muutoin viraston toiminnan rahoitukseen osallistu-
29277: selle osastolle on nimetty vastuu tiedottaja, joka on malla edistäneet omaan liiketoimintaansa liittyviä
29278: päivittäistiedottamisen lisäksi erikoistunut johon- pyrkimyksiä. Osa ministeriöistä käyttää mm. tiedo-
29279: kin viestinnän osa-alueeseen. tuskampanjoissaan ulkopuolista rahoitusta tai
29280: Ulkoasiainministeriässä ulkoinen tiedotus on muuta tukea. Mainonnasta ja sponsoroinnista ei
29281: organisoitu lehdistö- ja kulttuuriosastolle. Sen teh- valtionhallinnossa ole olemassa ohjeita tai sääntöjä.
29282: täviin kuuluu sekä Suomen ulkoinen tiedottaminen Valtiovarainministeriö onkin asettanut työryh-
29283: että ministeriön tiedottaminen. Suomen ulkoisessa män selvittämään sponsorointikäytännön laajuutta
29284: tiedottamisessa toimintaympäristö on muuttunut, sekä luomaan ohjeet, periaatteet ja menettelytavat
29285: koska Suomen kansainvälinen asema on vahvempi käytännön tarpeiksi. Työryhmän tehtävänä on sel-
29286: kuin aiemmin. Ulkoasiainministeriön lausunnon vittää virastojen ja laitosten toimintaan tällä hetkellä
29287: mukaan Suomi-kuvan kiillotustarve on vähentynyt, kohdistuva sponsorointi ja siinä noudatettavat me-
29288: mutta laaja-alaisemmaksi ja dynaamisemmaksi nettelytavat sekä arvioida sponsoroinnin merkitys
29289: muuttunutta ulkopolitiikkaa palvelevan operatiivi- ja hyväksyttävyys osana virastojen ja laitosten toi-
29290: sen tiedotuksen tarve on kasvanut. minnan rahoitusta sekä tällaisen yksityisrahoituk-
29291: Ministeriöistä maa- ja metsätalousministeriö sen lisäämismahdollisuudet. Työryhmän toimikau-
29292: sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat laatineet si on 23.4.1999-31.3.2000.
29293: tiedotusstrategian, jonka pohjalta laaditaan tarkem-
29294: mat tiedotusohjeet Puolustusministeriön lausun- Sisäinen tiedottaminen
29295: non mukaan ministeriöillä olisi oltava oma viestin- Sisäisen viestinnän kohderyhmänä on oman hal-
29296: tästrategiansa, joka pohjaa ministeriön ja hallin- linnonalan henkilöstö. Sen tavoitteena on lisätä
29297: nonalan toimintastrategiaan ja tavoitteisiin. Sosiaa- henkilöstön tietämystä ministeriön toiminnoista,
29298: li- ja terveysministeriö on linjannut viestinnän stra- tavoitteista ja toimintaperiaatteista. Sisäisen viestin-
29299: tegiakseen informoida johtoaan, henkilöstöään ja nän avulla on mahdollista luoda perusta henkilös-
29300: tärkeimpiä yhteistyökumppaneitaan tulossa olevis- tön tehokkaalle toiminnalle ja yhteistyölle sekä
29301: ta hankkeista ja uudistuksista mahdollisimman hy- edistää työmotivaatiota. Henkilöstöllä on sisäisen
29302: vissä ajoin, tuoda hankkeet aktiivisesti ja enna- viestinnän avulla käytettävissään tehtävien suoritta-
29303: koivasti julkiseen keskusteluun sekä käyttää koko mista ja työtä koskeva ajankohtainen tieto.
29304: hallinnonalaa viestinnän resurssina ja kaikupohja- Sisäisessä viestinnässä voidaan hyödyntää sekä
29305: na. linjaorganisaatiota että henkilöstön sisäistä verkot-
29306: Sähköinen tiedottaminen internetin kautta on tumista. Sisäiset lehdet, tiedotteet, tiedotustilaisuu-
29307: merkittävää ministeriöiden ulkoisessa tiedottami- det, pöytäkirjat ja muistiot palvelevat sisäistä tiedot-
29308: sessa, ja se vaatii omat resurssinsa suunnittelua, tamista. Sisäinenkin viestintä on nopeasti siirtymäs-
29309: ylläpitoa, kehittämistä ja tukipalvelujen järjestämis- sä sähköiseen muotoon. Intranet on yhteisön sisäi-
29310: tä varten. Ulkoasiainministeriön lehdistö- ja kult- nen tietoverkko, jota voidaan käyttää myös tiedot-
29311: tuuriosasto ja eräät edustustot aloittivat internet- tamiseen. Internet ja sähköposti korvaavat vanhoja
29312: tiedotuksen v. 1994. Internet-tiedottamisen suunta- viestintätapoja.
29313: viivoja pohdittiin oikeusministeriön työryhmässä, Sisäisessä tiedottamisessa on tärkeää, että tieto
29314: joka antoi mietintönsä kertomusvuoden lopulla. kulkee joustavasti esimiehiltä henkilöstölle ja päin-
29315: Raportissa selvitettiin, millaisia yleisiä periaatteita vastoin. Yksiköiden päälliköiden asema on erittäin
29316: oikeusministeriön hallinnonalan internet-tiedotta- tärkeä sisäisessä viestinnässä. Sisäisen tiedottami-
29317: misessa tulisi noudattaa. Esimerkkinä internet-sivu- sen ja tiedonkulun onnistuminen tulee ilmi esi-
29318: jen suosiosta mainittakoon työministeriön sivut, mies-alaiskeskusteluissa, työilmapiiritutkimuksissa
29319: joilta asiakas voi saada tietoa avoimista työ- ja ja työtyytyväisyystutkimuksissa.
29320: koulutuspaikoista. Viikossa käyntejä sivuilla on
29321: ollut n. 200 000. Ympäristöhallinnon sivujen välit- EU-tiedottaminen
29322: tämä ympäristötieto on puolestaan kerännyt n. Suomen julkishallinnon käytännöt ja tiedottaminen
29323: 86 000 käyntiä viikossa. ovat usein avoimempia kuin ED-organisaatioiden.
29324: Valtion virastojen ja laitosten varsinaisen budjet- EU-jäsenyyden myötä on Suomessa ryhdytty sään-
29325: tirahoitteisen toiminnan ja maksullisen toiminnan nöllisesti tiedotlamaan ajankohtaisista EU-asioista.
29326: tuloilla rahoitettavan toiminnan rinnalle on muo- Ministeriöt tiedottavat hallinnonalaansa koskevasta
29327: dostunut rahoitusmuoto, jossa rahoitusta tulee mm. EU-asioiden valmistelusta ja päätöksenteosta.
29328: yrityksiltä. Yritykset ovat maksua vastaan saaneet Myös EU-säädösten valmistelua koskeva tiedotus
29329: näkyvyyttä viraston tai laitoksen toiminnassa tai on ministeriöiden vastuulla. Lisäksi ministeriöt
29330:
29331:
29332: 51
29333: huolehtivat siitä, että kansalaisten saatavilla on Sopimukseen on nyt kirjattu asiakirjajulkisuuden
29334: myös kaikki ne ED-asiakirjat, jotka Suomen asiakir- periaate. Periaatteista ja rajoituksista käytävä kes-
29335: jajulkisuuslain mukaan ovat julkisia. Liikennemi- kustelu alkaa Suomen puheenjohtajuuskaudella,
29336: nisteriössä julkaistaan EU-vaihde-nimistä lehteä, sillä niiden vahvistaminen edellyttää neuvoston
29337: jossa on liikenteen ja viestinnän EU-tietoa. Kerto- lisäksi Euroopan parlamentin hyväksymistä.
29338: musvuonna sen numeroita ilmestyi neljä. Kauppa- Ulkoasiainministeriön alaisuudessa olevan Eu-
29339: ja teollisuusministeriö toteaa lausunnossaan, että rooppa-tiedotusyksikön tehtävänä on välittää tie-
29340: ministeriö on huolehtinut hallinnonalansa ED-tie- toa Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa sekä
29341: dottamisesta mm. palkkaamalla tiedotuspäällikön Euroopan yhdentymiskehityksestä. ED-asioista tie-
29342: syksyllä 1998 Suomen EU-puheenjohtajuuskautta dottaminen tapahtuu yhteistyössä valtioneuvoston
29343: silmällä pitäen. kanslian, muiden ministeriöiden ja eduskunnan
29344: Valtioneuvoston tiedotusyksikkö järjestää yh- kanssa.
29345: teistyössä ministeriöiden tiedotusten kanssa vii- Suomi pyrkii EU-puheenjohtajuuskaudellaan
29346: koittain medialle tiedotustilaisuuden ED-ministeri- valtioneuvoston kanslian mukaan avoimeen, no-
29347: valiokunnassa käsitellyistä asioista. Näissä tiedo- peaan ja teknisesti korkeatasoiseen tiedottami-
29348: tustilaisuuksissa sektoriministeriöiden virkamiehet seen, jonka ensisijaisia kohderyhmiä ovat media
29349: käyvät kertomassa EU:ssa valmisteltavina ja päätet- sekä kansalaiset Suomessa ja muissa EU-maissa.
29350: tävinä olevista asioista. Tiedotteet, joita näissä tilai- EU-puheenjohtajuuskaudella kansalaisille suun-
29351: suuksissa jaetaan, ovat peräisin ministeriöiden tie- natun tiedotuksen hoitaa Eurooppa-tiedotus ul-
29352: dotuksista. Tämä tiedottaminen on myös koordi- koasiainministeriön lehdistö- ja kulttuuriosaston
29353: noitua yhteistyötä valtioneuvoston kanslian tiedo- sekä 19 maakunnallisen toimipisteen kautta. Toi-
29354: tuksen ja ministeriöiden tiedotusten välillä. mipisteet sijaitsevat yleensä maakuntakirjastojen
29355: Ministerineuvostojen istuntojen jälkeen tiedotus yhteydessä lukuun ottamatta Helsinkiä. Apuväli-
29356: hoidetaan paikan päällä ED-edustuston tiedottajan neenä koko tiedotuksessa käytetään EU-puheen-
29357: kanssa. Tiedotusyksikkö hoitaa Eurooppa-neuvos- johtajuuskauden internet-palvelua, jota ylläpide-
29358: ton kokouksista tiedottamisen erikseen järjestämäl- tään ulkoasiainministeriössä. Toimittajia palvel-
29359: lä Helsingissä tiedotustilaisuuden ennen kokousta. Iaan erikseen extranetillä, joka on rajatulle käyttä-
29360: Lisäksi kokouspaikalta tiedotetaan säännöllisesti. jäjoukolle tarkoitettu yhteisöjen välinen tietoverk-
29361: Suomessa noudatetaan kansallista julkisuuslainsää- ko. Extranetin avulla yhteisö voi rakentaa yhteis-
29362: däntöä. Neuvosto ja komissio kutsuvat säännölli- työkumppaneittensa ja asiakkaittensa kanssa yh-
29363: sesti valtioiden tiedotuspäälliköt seminaareihin, teisen erillistietoverkon.
29364: joissa käsitellään ajankohtaisia, EU-tiedotukseen Ulkoasiainministeriön lausunnon mukaan kaik-
29365: liittyviä asioita. ki puheenjohtajuudessa aktiiviset ministeriöt sekä
29366: Valtioneuvoston kanslian tiedotuspäällikkö on eräät edustustot tuottavat sisältöä itse suoraan pu-
29367: pääministerin asettaman EU-tiedotustyöryhmän heenjohtajuussivuille. Tämä voi tapahtua mistä ta-
29368: puheenjohtaja. Lisäksi ryhmän jäseniä ovat ulkoasi- hansa paikasta, josta on internet-yhteys. Jokaisen
29369: ainministeriön lehdistö- ja kulttuuriosaston osasto- mukana olevan ministeriön tiedottajilla on ao. oi-
29370: päällikkö ja Suomen pysyvän ED-edustuston tie- keudet sekä koulutus. Tällainen hajautettu päivi-
29371: dottaja. Ryhmässä suunnitellaan laajemmin valtion- tysmalli on herättänyt suurta mielenkiintoa sekä
29372: hallinnon kannalta isoja kokonaisuuksia kuten EU- Brysselin instituutioiden että tulevien puheenjohta-
29373: puheenjohtajuustiedotusta, kansalaistiedottamista jamaiden joukossa.
29374: sekä Emu-tiedotusta.
29375: Amsterdamin sopimuksen tultua voimaan Poikkeusoloista ja erityistilanteista tiedottaminen
29376: 1.5.1999 laajenee Euroopan unionin julkisuuskäy- Erityistilanteella tarkoitetaan hätä- tai vaaratilannet-
29377: täntö entistä avoimemmaksi. Muutos koskee valtio- ta, jossa viranomaisten on tehostettava yhteistoi-
29378: neuvoston kanslian mukaan etupäässä asiakirjojen mintaansa. Erityistilanteissa kansalaisten ja yhteisö-
29379: saatavuutta eikä niinkään käytännön tiedottamista. jen tiedontarve kasvaa. Tällöin on huolehdittava
29380: Amsterdamin sopimuksella EY:n perustamissopi- siitä, etteivät väärät tai puutteelliset tiedot kärjistä
29381: mukseen lisättiin uusi 191 artikla, jonka mukaan tilannetta. Poikkeusaloilla tarkoitetaan valmiuslain
29382: kansalaisilla ja EY -alueen oikeushenkilöillä on oi- mukaisia poikkeusoloja sekä puolustustilalain mu-
29383: keus tutustua Euroopan parlamentin, neuvoston ja kaista puolustustilaa. Valtioneuvosto voi määrittää
29384: komission asiakirjoihin. Artiklan mukaan tätä oi- tilanteen poikkeusoloksi.
29385: keutta määrittävät yleiset periaatteet ja rajoitukset, Erityistilanteiden ja poikkeusolojen tiedottami-
29386: joissa otetaan huomioon julkinen ja yksityinen etu. sessa noudatetaan valtioneuvoston kanslian ohjetta
29387:
29388:
29389: 52
29390: valtionhallinnon tiedotuksesta erityistilanteissa ja edellyttää oikeutta olla läsnä kaikissa keskeisissä
29391: poikkeusoloissa. Toimintaa johtava viranomainen valmistelu- ja päätöksentekoelimissä.
29392: vastaa yleisestä tiedottamisesta erityistilanteissa. Poikkeusolojen edelleen syventyessä tiedotus-
29393: Erityistilanteista ja poikkeusoloista tiedottamisen vastuuta voidaan siirtää erityisviranomaisilta valtio-
29394: hoitavat mahdollisimman pitkään erityisviranomai- neuvoston tiedotusyksikölle. Valtioneuvoston tie-
29395: set. Tilanteen vaatiessa voidaan viranomaisten kes- dotuspäällikön tueksi voidaan asettaa tiedotuksen
29396: ken sopia, että vastuu tietojen välittämisestä ja johtoryhmä. Eri viranomaisia edustavan johtoryh-
29397: tiedotusjärjestelyistä siirtyy valtioneuvoston tiedo- män tehtävänä on tällöin valtion tiedotuksen koor-
29398: tusyksikölle. Pääministeri voi myös määrätä tiedo- dinoiminen.
29399: tusyksikön hoitamaan erityistilanteen tiedotusta Alueellisen tiedotuksen tehtävänä poikkeus-
29400: yhdessä ammattiviranomaisten kanssa. Tarvittaes- oloissa on turvata alueen asukkaille ja elinkeinoille
29401: sa voidaan perustaa erillinen tiedotuspiste, johon niiden omalla alueella tarvittavan, valtakunnallista
29402: tiedotus keskitetään. tiedotusta yksityiskohtaisemman sekä paikalliset
29403: Valtioneuvoston kanslia asetti vuoden 1998 olosuhteet ja erityispiirteet huomioivan tiedon
29404: alussa työryhmän selvittämään poikkeusolojen tie- saanti tilanteen mukaan. Lääninhallitus vastaa osal-
29405: dotustoimintaa. Työtyhmä antoi muistionsa taan kansalaisten turvallisuudesta poikkeusoloissa,
29406: 30.3.1999. Muistion mukaan valtionhallinnon ylei- joten myös vastuu tiedotuksen johtamisesta poik-
29407: nen kehittäminen ja koordinointi kuuluisivat edel- keusoloissa kuuluu alueellisella tasolla lääninhalli-
29408: leenkin valtioneuvoston kanslialle niin normaali- tukselle. Suurläänien perustamisen myötä läänin-
29409: kuin poikkeusoloissakin. Perusperiaatteena on, hallitusten alueellisen tiedotuksen koordinointi
29410: että kukin viranomainen vastaa myös poikkeus- poikkeusoloissa vaatii työryhmän mukaan uusia
29411: oloissa omaa toimintaansa koskevasta tiedotukses- toimintamalleja kansalaisten tiedonsaannin turvaa-
29412: ta ja että sen ylimmällä johdolla on vastuu yksik- miseksi. Paikallisella tasolla tiedotuksen johtami-
29413: könsä tiedotuksen organisoinnista ja sisällöstä. nen poikkeusoloissa kuuluu kunnalle.
29414: Kauppa- ja teollisuusministeriön lausunnon mu- Poikkeusolojen tiedotustyöryhmän mielestä ny-
29415: kaan mainittu muistio toimii hyvin kunkin viran- kyisessä valtionhallinnon tiedotusohjeessa koros-
29416: omaisen oman poikkeusoloista ja erityistilanteista tetaan lievissä poikkeusoloissa liikaa tiedotuksen
29417: laadittavan suunnitelman taustaohjeena. keskittämistä valtioneuvoston tiedotusyksikköön.
29418: Taloudellisissa kriiseissä korostuu valtiovarain- Pikemminkin tulisi puhua tiedotusvastuun tilanne-
29419: ministeriön, liikenneministeriön sekä kauppa- ja kohtaisesta siirtämisestä erityisviranomaiselta val-
29420: teollisuusministeriön rooli. Sisäisestä turvallisuu- tioneuvoston tiedotusyksikölle. Lisäksi työryhmä
29421: desta ja suuronnettomuuksista vastaa sisäasiainmi- korostaa nykyistä enemmän tiedotuksen koordi-
29422: nisteriö. Sisäasiainministeriöllä onkin sisäisestä tur- nointia koko valtionhallinnossa sekä kunkin viran-
29423: vallisuudesta vastuussa olevana ministeriönä kes- omaisen itsenäisyyttä ja vastuuta omaa alaansa
29424: keinen asema lähes kaikissa erityistilanteissa ja koskevasta poikkeusolojen tiedotuksesta ja siihen
29425: poikkeusoloissa. Liikenneministeriö vastaa viesti- varautumisesta.
29426: järjestelmien ja teleliikenteen toimivuudesta poik- Työryhmä ehdottaa, että jo normaalioloissa pe-
29427: keusoloissa. Myös muilla ministeriöillä, kuten so- rustetaan viestintävalmiuden neuvottelukunta. Se
29428: siaali- ja terveysministeriöllä, on keskeinen rooli toimisi tiedotusvälineiden ja viranomaisen yhteis-
29429: valtionhallinnon tiedotuksen onnistumisessa. Työ- työelimenä sekä normaali- että poikkeusoloissa.
29430: ryhmän mukaan tiedotusoikeus, -vastuu ja -velvol- Puolustustilan ajaksi perustettaisiin valtion vies-
29431: lisuus on määriteltävä kunkin viranomaisen omas- tintäkeskus. Se koostuisi tiedotusyksiköstä, tutki-
29432: sa nom1aali- ja poikkeusolojen tiedotusohjeessa ja musyksiköstä ja yhteysyksiköstä. Edelleen ehdote-
29433: toimintayksikön työjärjestyksessä. Toimiva tiedo- taan työryhmää suunnittelemaan lääninhallitusten,
29434: tus poikkeusoloissa edellyttää sitä, että tiedottajat TE-keskusten ja sotilasviranomaisten alueellisen
29435: ovat suoraan oman toimintayksikkönsä ylimmän tiedotuksen vastuunjakoa poikkeusoloissa. Erik-
29436: ohjauksen ja valvonnan alaisuudessa. Tiedotusta seen selvitetään maanpuolustustiedotuksen suun-
29437: haitavilla on myös oltava käytettävissään kaikki nittelukunnan asema ja tehtävät poikkeusoloissa.
29438: omaa yksikköään koskeva tarpeellinen tieto. Tämä
29439:
29440:
29441:
29442:
29443: 53
29444: Tiedottaminen valtionhallinnossa on toimivaa ja monis- män jo asioiden valmisteluvaiheeseen. Tällä voidaan
29445: sa ministeriöissä varsin monipuolista. Tiedottamisen myös välttää tiedottamisessa ja viestinnässä mahdolli-
29446: taso kuitenkin vaihtelee. Tähän vaikuttaa osaltaan se, sesti esiin tulevia virheitä.
29447: että ministeriöiden tiedottamiseen osoitetut voimava- Valtionhallinnon tiedotusohje samoin kuin ministeri-
29448: rat ovat erilaiset. Tulosohjauksen myötä yleistyneet öiden tiedotusohjeet ovat vanhentuneet. Valtiontilin-
29449: yrityskuvan luominen, mainonta ja oma profilointi hä- tarkastajien mielestä ne vaativat uudistamista. Sosiaa-
29450: märsivät osittain tiedotustoiminnan toimenkuvaa. Tie- li- ja terveysministeriö sekä maa- ja metsätalousminis-
29451: dottaminen on ammattimaistunut Tiedotustoiminnas- teriö ovat laatineet tiedotusstrategian. Tiedotusstrate-
29452: sa on tärkeä muistaa, että se lähtee kansalaisten tar- gioiden olemassaoloa hallinnonaloilla puoltavat tiedo-
29453: peista ja on kansalaisia varten. tusvälineiden muuttuminen ja uusi julkisuuslainsää-
29454: Ulkoisen ja sisäisen tiedottamisen roolia johtamisen däntö. Toimivan, omista lähtökohdista lähtevän tiedo-
29455: ja päätöksenteon osana ja osana ministeriön perusteh- tusstrategian pohjalta voidaan tehdä tiedotusta koske-
29456: tävää ei aina osata mieltää. Viestinnän kehittämisessä vat ohjeet ja säännökset. Ministeriöiden yhteistyön
29457: on tärkeää, että johto sitoutuu ja suuntautuu suunnitel- sekä tiedotuksen koordinoinnin pitää valtiontilintarkas-
29458: mallisesti tiedotukseen ja antaa siihen tuen. Nimen- tajien mielestä kuitenkin olla toimivia, vaikka ministeri-
29459: omaan sisäisessä tiedottamisessa konkretisoituu joh- öt vastaavatkin omasta tiedottamisestaan. Yhteistyötä
29460: tamisen ja henkilöstöpolitiikan onnistuminen. Valtionti- ja poikkihallinnollista tiedonvälitystä tulee valtiontilin-
29461: lintarkastajien mielestä tiedottaminen pitää organisoi- tarkastajien mielestä tiivistää samoin kuin yhteyksiä
29462: da suoraan johdon alaisuuteen, sillä se on johdon stra- eduskuntaan.
29463: teginen työväline. Lisääntyvä kansainvälistyminen on tiedotuksen ja
29464: Tiedottaminen ei ole irrallista toimintaa, vaan se viestinnän haaste, johon täytyy pystyä vastaamaan.
29465: lähtee ministeriöiden tavoitteista ja tukee niitä. Virka- Ministeriöiden välinen työnjako ja rooli EU-tiedottami-
29466: miesten tiedottamisvastuu korostuu uuden julkisuus- sen eri vaiheissa kaipaa selkeyttä mistä. Valtiontilintar-
29467: lain myötä, koska tiedottaminen katsotaan virkamiehen kastajien mielestä valtionhallinnon tiedotus 2000-luvul-
29468: velvollisuudeksi. Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeä- la -työryhmän tulee selvittää myös EU-tiedottamisen
29469: nä, että ministeriöt toimivat yhteistyössä hallinnon- koordinointi.
29470: alansa tiedotlajien kanssa sekä järjestävät tiedotta- Lisäksi valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä sitä,
29471: miskoulutusta tiedotusosaamisen ja -myönteisyyden että valtiovarainministeriön asettama työryhmä selvit-
29472: kehittämiseksi. Päämääränä tulee olla, että jokainen tää sponsorointikäytännön hallinnossa. Ministeriöiden
29473: hallinnossa työskentelevä sisäistää tehtävänsä tiedon toimintatapojen pitää olla keskenään samanlaisia ja
29474: välittäjänä. yleisesti hyväksyttyjä uskottavuuden säilyttämiseksi.
29475: Tiedottamisen merkitys on lisääntynyt samalla, kun Tämän vuoksi yhtenäisen käytännön ja ohjeiden luomi-
29476: viestintäympäristö on muuttunut. Tiedottaminen tulee nen on tärkeää samoin kuin sponsoroinnin koordinoin-
29477: valtiontilintarkastajien mielestä kytkeä nykyistä enem- nin järjestäminen.
29478:
29479:
29480:
29481:
29482: 54
29483: Ulkoasiainministeriön hallinnonala
29484:
29485:
29486:
29487:
29488: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkastuk- viroista ja toimista suoritettavien palkkausten ylei-
29489: sen ulkoasiainministeriässä 10.2.1998 (alivaltiosih- sistä perusteista (HE 31/1922 vp). Eduskunta kui-
29490: teerit Eero Salovaara ja Kirsti Lintonen). Suomen tenkin hylkäsi esityksen. Perusteluna oli se, että
29491: edustautumista ulkomailla valtiontilintarkastajat ehdotuksessa oli tarkoitettu turvata virkamiehille
29492: ovat tarkastaneet Brasiliaan, Argentiinaan, Chileen, useissa tapauksissa entistä paljon suurempi palkka-
29493: Peruun ja Venezuelaan 15.-31.1.1999 tekemällään us mutta sivuutettu heidän velvollisuuksiensa mää-
29494: matkalla. Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat rittely.
29495: ovat käsitelleet muistiopyynnöissään ulkoasiainmi- Seuraavilla valtiopäivillä esitys annettiin uudel-
29496: nisteriön palkkausjärjestelmän uudistamista, ase- leen pääkohdiltaan samanlaisena ja se hyväksyttiin
29497: mamaasta palkatun henkilöstön palkkausjärjestel- eduskuntakäsittelyssä tehtyjen pienten muutosten
29498: män kehittämistä, Suomen kauppasuhteita Etelä- jälkeen (299/1923). Ulkomaanedustuksen virka-
29499: Amerikkaan sekä kiinteistöverojen maksua edus- miesten palkkauksesta annettiin erillinen laki (350/
29500: tustoissa. Ulkoasiainministeriöön tehdyn tarkastus- 1926), joka tuli voimaan paria vuotta myöhemmin
29501: käynnin yhteydessä käsiteltiin hallinnonalan kes- kuin em. laki valtion viroista ja toimista suoritetta-
29502: keisiä tapahtumia, valmistautumista Suomen ED- van palkkauksen perusteista. Seuraavan kerran
29503: puheenjohtajuuteen, konsuli- sekä passi- ja viisu- virkamieslainsäädäntöön tehtiin eräitä muutoksia
29504: mitehtäviä ja Suomen asemaa EU:n kehitysyhteis- sodan jälkeen 1940-luvulla, mutta jo v. 1946 asetet-
29505: työn osana. tiin komitea, joka tutki virkamieslainsäädännön
29506: Hallinnonalan tarkastuksen ja siitä laaditun ker- uudistamista. Sen tekemä ehdotus ei kuitenkaan
29507: tomusosuuden valmistelusta on kansliassa vastan- johtanut lainsäädäntötoimiin. Tammikuun alussa
29508: nut tarkastusneuvos Ilkka Tenhiälä. Valtiontilintar- 1988 voimaan tulleen valtion virkamieslain (755/
29509: kastajat päättivät kokouksessaan 7.4.1999, että em. 1986) valmisteli v. 1972 asetettu ja v. 1979 mietin-
29510: selvityksistä otetaan kertomusta varten jatkoval- tönsä jättänyt komitea (KM 1979:60).
29511: mistelun kohteeksi ulkoasiainministeriön palk- Kokonaan uuden virkamieslainsäädännön ai-
29512: kausjärjestelmän uudistaminen ja asemamaasta kaansaamiseen vaikuttivat hallinnossa tapahtuneet
29513: palkatun henkilöstön palkkausjärjestelmän kehittä- suuret muutokset. Julkisen hallinnon rakenteiden
29514: minen sekä Suomen kauppasuhteet Etelä-Amerik- ja ohjausjärjestelmien uudistamista on jatkettu
29515: kaan. Kiinteistöverojen maksua edustustoissa pää- koko kuluvan vuosikymmenen ajan. Samalla on
29516: tettiin seurata. Kertomusosuus hyväksyttiin valtion- julkisen hallinnon tehtäviä arvioitu uudelleen.
29517: tilintarkastajien kokouksessa 25.5.1999. Muutosten tärkeitä syitä ovat 1990-luvun alun voi-
29518: makas lama ja sen aiheuttamat valtiontalouden
29519: Ulkoasiainministeriön henkilöstö- ja rahoitusvaikeudet. Hallinnon ohjausjärjestelmää
29520: palkkakysymyksiä on kevennetty ja siirrytty tulosohjaukseen, joka
29521: perustuu toiminnan tulostavoitteisiin. Uudistusta
29522: Valtion palkkausjärjestelmän historiaa jatkettiin 1.3.1992 voimaan tulleella, hallitusmuo-
29523: Suomen itsenäistymisen jälkeen valtion virkamies- don valtiontaloutta koskevan Vl-luvun kokonais-
29524: ten taloudellisten oikeuksien kehitys jatkui aiem- uudistuksella 0077/1991). Uudistuksella mm.
29525: man, jo 1840-luvulla alkaneen kehityksen pohjalta. mahdollistettiin nettobudjetointi, jota käytetään
29526: Uudistuksilla pyrittiin voimassa olleen virkamies- maksullista palvelutoimintaa harjoittavissa viras-
29527: ten palkkaus- ja eläkejärjestelmän yhdenmukaista- toissa ja laitoksissa. Edelleen tulosohjauksen peri-
29528: miseen ja yksinkertaistamiseen. Jo vuoden 1922 aatteita ilmentää kulutusmenoihin tarkoitettujen
29529: valtiopäivillä hallitus antoi esityksen laiksi valtion määrärahojen toimintamenobudjetointi. Siinä palk-
29530:
29531:
29532: 55
29533: kausmäärärahoja ei enää, eräitä poikkeuksia lu- Palkkaus koostuu eri osista. Mainitussa palk-
29534: kuun ottamatta, merkitä talousarviossa omalle mo- kausluokittelussa mukaan otetaan yleensä perus-
29535: mentilleen, vaan menot suoritetaan yhtenäisestä palkkaus ja ikälisät (varsinainen palkkaus).
29536: toimintamäärärahasta. Ikälisä myönnetään hakemuksesta 3, 5, 8, 11, 15
29537: Tämä on lisännyt virastojen itsenäisyyttä henki- ja 18 palvelusvuoden jälkeen yksi kerrallaan. Toi-
29538: löstöhallinnossa, mutta samalla heikentänyt edus- sesta ikälisästä alkaen lisät voidaan myöntää ilman
29539: kunnan talousarvion välityksellä toreuttamaa oh- eri hakemusta, jos virkamies jatkuvasti palvelee
29540: jausta. Virastot vastaavat eduskunnan myöntämän samassa virastossa. Varsinaisen palkkauksen ohel-
29541: määrärahan rajoissa tulostavoitteidensa saavutta- la virkamies saattaa olla oikeutettu myös eräisiin
29542: misesta. Tavoitteista ne sopivat asianomaisten mi- yleisiin palkanlisiin (kalliinpaikan-, kylmänalueen-
29543: nisteriöiden kanssa. ja saaristolaislisä) sekä muihin palkanlisiin ja lisä-
29544: Vaikka aiempi virkamieslainsäädäntö ei kovin palkkioihin (mm. lomakorvaukset, pätevyyslisät,
29545: vanhaa ollutkaan, tapahtuneet muutokset vaikutti- lisäpalkkiot erityistehtävistä) sekä luontaisetuihin.
29546: vat siihen, että valmisteltiin kokonaan uusi valtion Virkamiehen oikeus palkkaukseen alkaa siitä
29547: virkamieslaki, joka tuli voimaan 1.12.1994 (750/ päivästä, jona hän ryhtyy virkaa hoitamaan. Oikeus
29548: 1994). Kun aiempaa virkamieslakia oli jo useasti palkkaukseen päättyy virkasuhteen päättyessä. Vir-
29549: muutettu, ei uusi laki merkinnyt yhtä laajaa koko- kamiehen palkkaus maksetaan kultakin kalenteri-
29550: naisuudistusta kuin vuoden 1988 alussa toteutetut kuukaudelta sen 15. päivänä, ellei virasto- tai laitos-
29551: muutokset. Niinpä uuteen virkamieslakiin siirret- tason sopimuksella toisin sovita.
29552: tiin lähes sellaisenaan virkamiesjärjestelmää ja vir- Ulkoasiainhallinnon nykyinen palkkausjärjestel-
29553: kamiesten palvelussuhdeturvaa koskevat aiemmat mä on valtiolla yleisesti käytetty virkanimikkeisiin
29554: uudistukset, joista oli säädetty jo aiemman lain ja palkkaluokkiin perustuva järjestelmä. Siinä so-
29555: voimassa ollessa. velletaan valtion virka- ja työehtosopimuksia kuten
29556: muuallakin valtionhallinnossa. Nykyinen palk-
29557: Nykyinen palkkausjärjestelmä kausjärjestelmä on ulkoasiainministeriön mielestä
29558: Vaiti on virkamiehen taloudelliset oikeudet määräy- kankea, joustaa huonosti muuttuvissa tilanteissa
29559: tyvät pääsääntöisesti yleisen lainsäädännön ja vir- eikä kannusta hyvään työsuoritukseen riittävästi.
29560: kaehtosopimusten perusteella. Keskeisin virkamie- Ulkoasiainministeriön organisaatiota uudistet-
29561: hen taloudellinen oikeus on oikeus palkkaan tai tiin elokuussa 1998, jotta organisaatio vastaisi uutta
29562: muuhun vastikkeeseen tehdystä työstä. Virkamie- toimintaympäristöä ja palvelisi ensisijaisesti ED-
29563: hen palkkaus määräytyy valtion virkaehtosopimus- suhteiden hoitoa, mahdollistaisi voimavarojen
29564: ten mukaisesti ja niiden liitteinä olevien palkkaus- kohdentamisen tarkoituksenmukaisesti EU-pu-
29565: taulukoiden perusteella. Yleiset virkaehtosopimus- heenjohtajuuskauteen valmistauduttaessa sekä tar-
29566: määräykset säätelevät mm. palkkausta ja palkan- joaisi toiminnan suunnittelemiseksi ja ohjaamiseksi
29567: maksua, kustannusten korvausta sekä vuosilomaa edustustoille selkeät keskustelukumppanit- alue-
29568: ja lomarahaa. Virkamieslaissa säännellään eroraha linjat - ministeriössä. Ministeriön organisaatio-
29569: ja koulutustuki. Vuosilomasta on säännöksiä mm. muutoksella ei ole ollut vaikutusta palkkausjärjes-
29570: asetuksessa valtion virkamiesten vuosilomasta telmään. Palkkausuudistuksesta on neuvoteltu mi-
29571: (692/1973). Eläkeoikeus määräytyy puolestaan val- nisteriön ja henkilökuntajärjestön välillä vuoden
29572: tion eläkelain perusteella (280/1966). 1995 syksystä alkaen. Ulkoasiainministeriön mu-
29573: Valtion yleisen ja toimintayksikkökohtaisen kaan organisaation ja palkkausjärjestelmän uudis-
29574: palkkapolitiikan tavoitteena on oikeudenmukai- tukset etenevät rinnakkain, mutta ne eivät olisi
29575: nen palkkaus kaikkien valtion palkansaajien ja voineet tukea toisiaan, koska palkkausuudistuk-
29576: palkansaajaryhmien kesken. Palkkapolitiikan tulee sessa käsitellään edelleen keskeisimpiä menetel-
29577: tukea toimintayksiköiden tuloksellista toimintaa ja miä, vaativuusluokituksia ja henkilökohtaisen pal-
29578: johtamista tuottavuutta edistävien, oikeudenmu- kan osia. Niissä aikanaan saavutettava perusratkai-
29579: kaisten ja kannustavien palkkasuhteiden avulla. su on sovellettavissa myös uudessa organisaatiossa
29580: Valtion virkamiehen palkkaus määräytyy ns. ja siitä edelleen mahdollisesti kehiteltävissä mal-
29581: kokonaispalkkajärjestelmän mukaisesti periaat- leissa.
29582: teessa kunkin viran vastuullisuuden ja työmäärän
29583: sekä siihen vaadittavan taidon ja kyvyn mukaan. Palkkausjärjestelmän yleisiä kehittämisnäkymiä
29584: Virat on tällä perusteella jaettuA 1-36, C 25-75 ja Osana valtion yleisiä henkilöstöpolitiikan ja työn-
29585: S 17-36 -palkkausluokkiin. Viran palkkausluokka antajatoiminnan periaatelinjauksia Valtion työ-
29586: määritellään virkaa asetuksella perustettaessa. markkinalaitoksessa on laadittu valtiotyönantajan
29587:
29588:
29589: 56
29590: palkkapoliittinen ohjelma. Ohjelman laatiminen Mitään suurta mullistusta kenenkään kohdalla
29591: nähtiin tärkeäksi, koska palkka on usein näkyvin uuteen järjestelmään siirtyminen ei välittömästi ole
29592: ja merkittävin henkilöstöpolitiikan ilmentymä. merkinnyt, ja sen konkreettiset vaikutukset näky-
29593: Ohjelma hyväksyttiin valtiovarainministeriössä vät, kun järjestelyvaroja ja muita soveltuvia toimin-
29594: 15.6.1992. Ohjelmassa korostetaan, että toimivaksi tamäärärahoja voidaan käyttää järjestelmän käyt-
29595: välineeksi palkkapoliittinen ohjelma muodostuu töönottoon.
29596: vasta sen käytännön toteuttajien toimesta. Ohjel- Uusi palkkausjärjestelmä siirsi huomattavasti
29597: massa korostetaan myös, että palkkapolitiikan ta- palkkauksellista toimivaltaa osastoille. Sisäasiain-
29598: voitteiden toteuttaminen on vaiheittain etenevää ja ministeriön työjärjestyksessä vahvistettujen tulos-
29599: pitkäjänteistä. Toteutus voidaan käynnistää välittö- yksiköiden päälliköiden ja vastaavien palkkaukses-
29600: mästi, eikä se edellytä erikseen osoitettavia talou- ta päättää kansliapäällikkö osastopäällikön esityk-
29601: dellisia voimavaroja. sestä. Kaikkien muiden osaston virkamiesten palk-
29602: Ohjelma arvostelee nykyistä palkkajärjestelmää. kauksesta päättää osastopäällikkö yksikön päälli-
29603: Sen mukaan koko valtionhallinnon kattava palk- kön esityksestä.
29604: kausluokkajärjestelmä on aikanaan luotu tuke- Vuotuiset tuloskeskustelut ovat tulleet entistä
29605: maan keskitettyä virkojen palkkauksen määräyty- merkityksellisemmiksi, ja ne on käytävä jokaisen
29606: mistä. Virkojen palkkausluokkiin sijoittelu on käy- virkamiehen kanssa, koska tarvittavat vaativuusta-
29607: tännössä johtanut kaavamaisesti toisiinsa sidoksis- sotarkistukset sekä henkilökohtaisen suoritustason
29608: sa oleviin palkkahierarkioihin, jotka rajoittavat työ- arviointi on sidottu tuloskeskusteluaikatauluun.
29609: hön, sen vaativuuteen ja henkilöstön työsuorituk- Tuloskeskustelua varten on tehty mallilomakkeet
29610: siin perustuvan palkkauksen joustavaa toteutta- palkkausta koskevine liitelomakkeineen.
29611: mista. Palkkausjärjestelmän käyttöä seuraa ja sitä ke-
29612: Ohjelmassa korostetaan, että palkkauksen ja hittää arviointiryhmä, jossa on kolme työnantajan
29613: palkkaustapojen joustavuuden toteuttamiseksi vir- edustajaa ja kolme ministeriössä toimivien henki-
29614: kojen palkkausluokkajärjestelmä on syytä korvata löstöjärjestöjen edustajaa.
29615: työn vaativuuteen perustuvilla palkkaporrastuksil-
29616: la, joissa palkat määritellään markkamääräisesti. Tullilaitos
29617: Palkkauksen joustavuuden lisäämiseksi on syytä Tullihallitus ja tullilaitoksessa toimivat henkilöstö-
29618: vähentää sidonnaisuuksia ja automaattisia, esim. järjestöt saavuttivat neuvottelutuloksen uuden
29619: palvelusaikaan tai muodolliseen pätevyyteen pe- palkkausjärjestelmän käyttöönotosta tullilaitokses-
29620: rustuvia palkkaperusteita. sa. Siirtyminen tapahtuu asteittain siten, että koko
29621: henkilöstö on uuden palkkausjärjestelmän piirissä
29622: Eräitä jo toteutettuja uudistuksia V. 2002.
29623: Tarkastustensa avulla valtiontilintarkastajat ovat Neuvottelutulos saavutettiin Tullihallituksen
29624: perehtyneet tarkemmin sisäasiainministeriön ja tul- 15.2.1999 tekemän tarjouksen sekä henkilöstöjär-
29625: lilaitoksen uusiin palkkausjärjestelmiin. jestöjen siihen antamien vastausten pohjalta, ja se
29626: sisältää tarkentavan virkaehtosopimuksen, allekir-
29627: Sisäasiainministeriö joituspöytäkirjan ja neuvottelutilaisuudessa laadi-
29628: Sisäasiainministeriön ja ministeriössä toimivien tun muistion. Tullihallitus sitoutui mm. siihen, että
29629: henkilöstöjärjestöjen välillä allekirjoitettiin palkkaustyöryhmä tarkistaa vaativuustasokartan
29630: 19.9.1997 tarkentava virkaehtosopimus uuden perustana olevien toimenkuvausten ajantasaisuu-
29631: palkkausjärjestelmän käyttöönotosta. Uuden palk- den, arvioi tehtävien vaativuuden tarkistettujen toi-
29632: kausjärjestelmän tavoitteena on tukea ministeriön menkuvausten perusteella ja kuvaa muuttuneiden
29633: tuloksellista toimintaa, antaa johtamiselle työväli- toimenkuvausten mukaiset tehtävät vaativuustaso-
29634: neitä, kannustaa henkilöstöä vaativiin tehtäviin ja kartalle. Tämä tehdään kesäkuun 1999 loppuun
29635: hyviin työsuorituksiin, toteuttaa oikeudenmukai- mennessä. Lisäksi palkkaustyöryhmä selvittää,
29636: suutta palkkauksen määräytymisessä sekä varmis- onko mahdollista yhtenäistää niitä perusteita, joilla
29637: taa ministeriön kilpailukyky työmarkkinoilla. vaativuustasokartalle kuulumattomien tehtävien
29638: Virkamiehen palkka muodostuu vaativuustason vaativuus arvioidaan.
29639: mukaisesta tehtäväkohtaisesta osasta, henkilökoh- Sopimusosapuolet selvittävät lisäksi olosuhdete-
29640: taiseen suoritustasoon perustuvasta osasta, koke- kijöiden soveltamisen perusteita ja suunnittelevat,
29641: muslisästä sekä johtamistehtävälisästä. Suurin osa millaista koulutusta sekä esimiehille että muulle
29642: palkasta määräytyy tehtäväkohtaisen osuuden pe- henkilöstölle järjestetään uuden palkkausjärjestel-
29643: rusteella. män omaksumiseksi.
29644:
29645:
29646: 57
29647: Tullilaitos on ensimmäinen valtion perustehtä- 103 työntekijällä. Ennen kaikkea ulkoasiainhallin-
29648: viä hoitava suuri virasto, joka siirtyy vanhoista non alalla palvelevien määräaikaisten erityisasian-
29649: virkapalkkataulukoista uuteen palkkausjärjestel- tuntijoiden määrä on lisääntynyt, eli kysymys on
29650: mään. Uudistusta on valmisteltu pitkään. ulkoasiainministeriön mielestä pikemminkin toi-
29651: Uudessa palkkausjärjestelmässä palkka sisältää mintaympäristön ja -periaatteiden muutoksesta
29652: tehtävän vaativuuden mukaisen osan, kokemus- kuin ulkoasiainhallinnon perustehtäviä haitavien
29653: osan, henkilökohtaisen osan sekä olosuhdelisän. henkilöiden määrän kasvusta. Tarkasteluaikana
29654: Vaativuusosa määräytyy henkilön hoitaman tehtä- erityisasiantuntijoiden määrän lisäys on ollut 45
29655: vän vaativuuden mukaan. Kokemusosa on enin- henkeä. Erityisasiantuntijat hoitavat tyypillisesti
29656: tään 10% vaativuusosasta, ja se maksetaan vaati- edustustoissa (ennen kaikkea EU-edustustossa)
29657: vuusosan päälle. Ensimmäisen palveluvuoden jäl- muiden hallinnonalojen erityisosaamista edellyttä-
29658: keen kokemusosa on 5 % ja kolmannen vuoden viä tehtäviä tuoden mukanaan kokemusta ja osaa-
29659: jälkeen 10% vaativuusosasta. Henkilökohtainen mista omalta hallinnonalaltaan. He palaavat määrä-
29660: osa on enintään 30% vaativuusosasta, ja se makse- aikaisen virkasuhteen päättyessä takaisin omalle
29661: taan vaativuusosan ja kokemusosan päälle. Olo- hallinnonalalleen vieden sitä työkokemusta, mitä
29662: suhdelisä on enintään 4 o/o vaativuusosasta. Olo- he ovat hankkineet kansainvälisissä tehtävissä ul-
29663: suhdelisää maksetaan sellaisista fyysisen tai psyyk- komailla. Erityisasiantuntijoiden rahoituksesta vas-
29664: kisen työympäristön haitoista, joita ei ole otettu taa se ministeriö, jonka toimialaan kuuluvien tehtä-
29665: huomioon palkan muissa määräytymisperusteissa. vien hoidosta on kyse.
29666: Kenenkään palkka ei laske, sillä jos uuden Toiseksi eniten on kasvanut III-uran virkamies-
29667: järjestelmän mukaan määräytyvä palkka on pie- ten (ns. diplomaattiura) määrä. Tarkastelukaudella
29668: nempi kuin henkilön virkapalkkajärjestelmän mu- lisäystä on ollut 36 henkeä. Myös toimistotehtäviä
29669: kaan saama palkka, hän saa erotuksen markka- haitavien määrä on kasvanut 22 työntekijällä. Näi-
29670: määräisenä jousta-osana. hin henkilöstöryhmiin kuuluvien määrän kasvua
29671: selittää ministeriön mukaan edeltävinä vuosina val-
29672: Ulkoasiainministeriön henkilöstömäärän kehitys tiontalouden heikon tilanteen vuoksi voimassa ol-
29673: Ulkoasiainministeriön henkilöstön kokonaismää- lut rekrytointitauko.
29674: rän kehitys kolmen viime vuoden aikana käy ilmi Henkilöstömäärän kasvu on jakaantunut jok-
29675: seuraavasta taulukosta. Siinä on esitetty vuoden seenkin tasaisesti ministeriön ja edustustojen välil-
29676: lopulla vallinneeseen tilanteeseen perustuvat luvut lä. Ministeriössä lisäystä on ollut 56 henkeä ja
29677: (pl. asemamaasta palkattu henkilöstö). edustustoissa 47 henkeä. Ministeriön henkilöstön
29678: kasvattamisen taustalla on ulkoasiainministeriön
29679: 1996 1997 1998 mukaan tarve varautua Suomen EU-puheenjohta-
29680: Henkilöstöä juuden aiheuttamiin lisätehtäviin, jotka kohdistuvat
29681: Ministeriö 1 080 1104 1136
29682: ennen kaikkea ministeriöön, EU-edustustoon ja
29683: Edustustot 634 658 681 YK-edustustoon. Edustustojen henkilöstömäärän
29684: Yhteensä 1 714 1 762 1 817 kasvu johtuu ministeriön mukaan ennen kaikkea
29685: em. asiaintuntijoiden lisääntymisestä EU-edustus-
29686: tossa. Ilman erityisasiantuntijoita edustustojen hen-
29687: Tämän ohella ulkomaanedustuksessa työsken- kilöstön kokonaismäärä olisi vähentynyt, sillä pu-
29688: telee n. 650 asemamaasta palkattua. He ovat joko heenjohtajuuden vuoksi ulkomaanedustuksesta on
29689: Suomen, asemamaan tai kolmannen maan kansa- siirretty henkilöstöä ministeriöön ilman, että minis-
29690: laisia, ja heidän määränsä on pysynyt viime vuosi- teristöstä olisi siirtynyt virkamiehiä edustustoihin.
29691: na suhteellisen vakaana. Kertomusvuoden alussa toteutettu organisaatio-
29692: Ulkoasiainministeriön ja edustustojen suhde uudistus ei vaikuttanut suoranaisesti ministeriön
29693: poikkeaa tavanomaisesta ministeriön ja sen alais- henkilöstömäärään. Uudistuksen keskeisenä ta-
29694: ten viranomaisten suhteesta. Ulkoasiainhallinnon voitteena oli ministeriön mukaan päällekkäisyyk-
29695: yleisurajärjestelmän takia ministeriöllä ja edustus- sien poistaminen keskittämällä yksittäisiä maita tai
29696: toilla on pääosin yhteinen henkilöstö, joka muo- alueita koskevat asiat yhdelle aluelinjalle sen si-
29697: dostaa valtion talousarviossa yhden tilihenkilöstön. jaan, että niitä vanhassa organisaatiossa käsiteltiin
29698: Myös yhteisten tehtävien vuoksi edustustot ja mi- asian luonteen mukaan kolmella eri osastolla.
29699: nisteriö toimivat tiiviissä yhteistyössä. Muutos mahdollisti henkilöstövoimavarojen tehok-
29700: Vuodesta 1996 kertomusvuoteen henkilöstön kaamman käytön ja vapauttamisen perustehtäviin
29701: kokonaismäärä on kasvanut 6 %:lla eli yhteensä sekä niihin uusiin tehtäviin, jotka toimintaympäris-
29702:
29703:
29704: 58
29705: tön muutoksen ja Suomen ED-jäsenyyden seurauk- teriön nopeasti ikääntyvän henkilöstön työkykyi-
29706: sena ovat määräytyneet ulkoasiainministeriön hoi- syyden ja motivaation ylläpitäminen on ulkoasiain-
29707: dettaviksi. ministeriön mielestä niin ikään keskeinen kysymys
29708: Ulkoasiainministeriön mukaan ministeriön hen- rekrytointisuunnittelun ohella pyrittäessä pitämään
29709: kilöstömäärän kasvattamiseen on tuntuvia paineita huolta nykyhenkilöstön jaksamisesta sekä uusien
29710: monestakin syystä. Kyse on ennen kaikkea siitä, voimavarojen riittävyydestä lähivuosina.
29711: että samanaikaisesti, kun ministeriö säästövelvoit- EU-puheenjohtajuuskauden vaikutus henkilös-
29712: teiden vuoksi jäädytti työhönoton muutamaksi tömäärään jää ministeriön mukaan vähäiseksi,
29713: vuodeksi, useat ulkoiset tekijät olisivat edellyttä- vaikka työpaineet keskeisillä paikoilla lisääntyvät-
29714: neet voimavarojen lisäämistä: kin tuntuvasti. Puheenjohtajuuden hoitoon saatu-
29715: 1. Muutokset Suomen toimintaympäristössä ja jen määrärahojen turvin on kaiken kaikkiaan pal-
29716: niiden heijastusvaikutukset Suomen kansallisten kattu 22 määräaikaista työntekijää. Näistä yhdek-
29717: etujen vaalimiseen ja edistämiseen - kylmän so- sän sijoittuu puheenjohtajuusjärjestelyistä koko
29718: dan päättyminen, jäsenyys Euroopan unionissa, valtionhallinnon osalta vastaavaan EU-puheenjoh-
29719: muutokset Euroopan turvallisuusarkkitehtuurissa, tajuussihteeristöön ja neljä EU-edustustoon Brysse-
29720: ennaltaehkäisevän diplomatian ja kriisinhallinnan liin. Rekrytoinnin jäädessä suhteellisen vähäiseksi
29721: roolin korostuminen, lähialueyhteistyön lisäänty- on henkilöstöä puheenjohtajuuden hoitamiseksi
29722: minen, ihmisoikeuspolitiikan aktivoituminen, glo- väliaikaisesti sijoitettu uudelleen, henkilöstön käyt-
29723: balisaatio jne. - aiheuttavat sen, että ulkoasiain- töä tehostettu (mm. organisaatiouudistus ja toimin-
29724: hallinnon ja sen henkilöstön on hallittava yhä nan johtaminen) ja varauduttu puheenjohtajuuden
29725: haasteellisempia ja laajempia tehtäväkokonaisuuk- aiheuttamien lisäpaineiden rahakorvauksiin. Lisäk-
29726: sia. si ulkomaanedustukseen sijoitetaan vuoden 1999
29727: 2. Vaikka ED-jäsenyys on lisännyt myös muiden jälkiosaksi n. 20 ulkoasiainministeriön ja opetusmi-
29728: hallinnonalojen suoraa kansainvälistä yhteyden- nisteriön Kansainvälisen henkilövaihdon keskuk-
29729: pitoa, ulkoasiainministeriön rooli kansallisen edun sen (CIMO) yhdessä rahoittamaa harjoittelijaa.
29730: kokonaisuudesta vastaavana tahona on korostunut
29731: entisestään. Suomen ED-politiikan suunnittele- Palkkamäärärahojen kehitys
29732: misessa, koordinoinnissa ja toteuttamisessa ulko- Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään ulkoasi-
29733: asiainministeriön vastattavaksi on määräytynyt ainministeriön palkkamenojen kehitys v. 1994-
29734: koko valtionhallinnon kattavia, keskeisiä tehtäviä 98. Vertailujakso on valittu siksi, että v. 1995 alka-
29735: (ED-sihteeristö, EU-puheenjohtajuussihteeristö ja neen ED-jäsenyyden vaikutusta palkkamenoihin
29736: EY-tuomioistuinyksikkö), joiden tarvitsetniin lisä- voitaisiin tarkastella. Taulukosta nähdään, että jäse-
29737: voimavaroihin ei ole riittävästi aiemmin varaudut- nyyden ensimmäisenä vuonna ulkoasiainministe-
29738: tu. riön toimintamenot (mom. 24.01.21), olivat jopa 4
29739: 3. Nykyisten voimavarojen riittävyys on muo- Mmk pienemmät kuin edellisenä vuonna. Sen jäl-
29740: dostunut ongelmaksi, kun kansalliset etumme ovat keen menot ovat kasvaneet huomattavasti. Osa
29741: edellyttäneet uusien edustustojen perustamista kasvusta selittynee valmistautumisesta EU-puheen-
29742: mm. moneen uuteen tai uudesti itsenäistyneeseen johtajuuskauteen.
29743: valtioon. Paineet edustustoverkoston kasvattami- Palkkausmomentilla 24.99.02 olevaa määrära-
29744: seen ovat edelleen ajankohtaisia. haa saa käyttää ulkomaille lähetettyjen määräai-
29745: Lisääntyneistä ja entistä vaativammista tehtävistä kaisten työsopimus- ja virkasuhteisten eri ministe-
29746: on toistaiseksi selviydytty ulkoasiainministeriön riöiden toimialoille kuuluvia asioita hoiravien eri-
29747: mukaan voimavarojen käyttöä tehostamalla. Hal- tyisasiantuntijoiden ja heidän käyttöönsä asetettu-
29748: linnonalan tulosohjauksen kehittäminen ja jo mai- jen apulaisten sekä Euroopan komissioon lähetet-
29749: nittu organisaatiouudistus ovat tärkeimmät tähän tyjen asiantuntijoiden palkkausmenojen ja eläke-
29750: suuntaan vaikuttaneista viimeaikaisista toimenpi- maksujen maksamiseen. Nämä menot kasvoivat
29751: teistä. Tässä tarkoituksessa on niin ikään jatkuvasti ensimmäisenä EU-jäsenyysvuonna, mutta tasaan-
29752: kiinnitetty esimiesten huomiota tehtävien entistä tuivat myöhemmin.
29753: tarkoituksenmukaisempaan uudelleenjärjestelyyn Tulevien vuosien osalta ministeriössä käynnissä
29754: ja priorisointiin. Ministeriön käsityksen mukaan oleva palkkausuudistus kasvattaa palkkamäärära-
29755: sen on jatkossa panostettava selvästi nykyistä haa, mutta ulkoasiainministeriön mukaan uudis-
29756: enemmän johtamiskulttuurin luomiseen johtamis- tuksen vaikutusta ei voida toistaiseksi tarkkaan
29757: koulutusta ja esimiestoimintaa kehittämällä. Minis- arvioida.
29758:
29759:
29760:
29761: 59
29762: Palkkausmenot 1994 1995 1996 1997 1998
29763: 1 000 mk
29764: Toimintamenot 124.01.21)
29765: Virkasuhdepalkat 189 095 203 729 218 099 224 879 233 597
29766: Työsuhdepalkat 8 199 8 031 9 752 8 926 10 279
29767: Muut palkat ja palkkiot 3 648 3 829 3 898 3 505 2 909
29768: Asemamaasta palkatut 44 645 41 471 49 576 56 504 61 822
29769: Työnantajan sosiaaliturvamaksut 15 609 15 933 17 228 18 021 17 749
29770: Eläkemaksut 47 977 39 691 42 395 47 683 45 038
29771: Muut työnantajan sosiaaliturva-
29772: maksut 6 533 6 835 7 143 7 566 8 730
29773: Muut henkilöstölle maksetut
29774: korvaukset 158 450 150 462 161 142 171 016 178 588
29775: Sairausvakuutus- yms. lakien
29776: mukaiset palautukset - - - - -1768
29777: Tapaturmamaksut - - - - 444
29778: Yhteensä 474 156 469 981 509 233 538 100 557 388
29779: Palkkaukset 124.99.02)
29780: Virkasuhdepalkat 10 421 16 835 8 333 9 200 10 487
29781: Työsuhdepalkat 80 - - - -
29782: Asemamaasta palkatut 410 751 1 085 1 137 1 066
29783: Muut palkat ja palkkiot 34 4 1 - 498
29784: Työnantajan sosiaaliturvamaksut 709 1 183 627 691 758
29785: Eläkemaksut 2 330 2 941 1 546 1 838 1 995
29786: Muut työnantajan sosiaaliturva-
29787: maksut 117 202 110 102 99
29788: Muut henkilöstölle maksetut
29789: korvaukset 8 221 8 345 8 944 9 541 11 913
29790: Tapaturmamaksut - - - - 20
29791: Yhteensä 22 322 30 261 20 646 22 509 26 836
29792: Palkkausmenot yhteensä 496 478 500 242 529 878 560 609 584 022
29793:
29794:
29795:
29796:
29797: Ulkomaanedustuksen virkamiehille paikallisten tä, eräiden matkakustannusten korvausjärjestelmää
29798: erikoisalasuhteiden perusteella maksettavat sekä lapsi- ja puolisokorotusten määräytymistä
29799: korvaukset eräissä tapauksissa.
29800: Ulkoasiainhallinnon henkilöstön palkkakysymyk- Ulkomaanedustuksen virkamiehelle voidaan
29801: siä arvioitaessa on aiheellista tuoda esiin myös ne paikallisten erikoisolosuhteiden perusteella nykyi-
29802: korvaukset, jotka maksetaan ulkomaanedustuksen sin maksaa:
29803: lähetetyille virkamiehille. Nykyinen ulkomaan- - paikalliskorotusta virkamiehen virka-ase-
29804: edustuksen korvausjärjestelmä luotiin runsaat 25 man, tehtävän vastuullisuuden, perheellisyyden ja
29805: vuotta sitten. asemamaassa vallitsevien olosuhteiden hänen
29806: Nykyisin voimassa oleva lainsäädäntö, laki ulko- palkkaukselleen asettamien erikoisvaatimusten
29807: maanedustuksen virkamiehille paikallisten erikois- johdosta
29808: olosuhteiden perusteella suoritettavista korvauk- - olosuhdehaittakorvausta asemapaikassa val-
29809: sista sekä muista etuuksista (651/1993) ja asetus litsevista virkamiehen ja hänen perheenjäsentensä
29810: ulkomaanedustuksen virkamiehille paikallisten terveyteen, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen vaikut-
29811: erikoisolosuhteiden perusteella maksettavista kor- tavista haitallisista olosuhteista
29812: vauksista (652/1993), tuli voimaan 1.8.1993. Tär- - asuntokorvausta ulkoasiainministeriön hy-
29813: kein muutos aiempaan oli se, että korvauksista väksymästä asunnosta tai muusta asumisesta ai-
29814: päättäminen siirrettiin valtioneuvostolta ulko- heutuvista kustannuksista siltä osin, kuin ne ylittä-
29815: asiainministeriölle. Samalla säännöksiin tehtiin vät ulkoasiainministeriön vahvistaman virkamie-
29816: eräitä tarkistuksia. Ne koskivat lähinnä virkamie- heltä perittävän vuokranvastikkeen
29817: hen lapsen käsitettä, olosuhdehaittojen korvausjär- - koulutuskorvausta virkamiehen lapsen kou-
29818: jestelmää, lasten koulutuskustannusten korvausjär- lutuksesta
29819: jestelmää, varustautumiskorvauksen määräytymis-
29820:
29821:
29822: 60
29823: - edustuskorvausta työtehtävien hoidon kan- - asettautumiskorvausta ulkomaanedustuk-
29824: nalta tarpeellisten tilaisuuksien järjestämisestä ai- seen, ulkomaanedustuksessa asemapaikasta toi-
29825: heutuvista ja muista välittömästi edustustoimintaan seen tai ulkomaanedustuksesta kotimaahan siirty-
29826: liittyvistä menoista miseen liittyvistä muista erityisistä menoista sekä
29827: - varustautumiskorvausta ulkomaanedustuk- -muutto- ja eräiden muiden matkakustannus-
29828: seen ja ulkomaanedustuksessa asemamaasta toi- ten korvausta.
29829: seen siirtymisen edellyttämistä välttämättämistä Seuraavassa on esitetty ulkomaanedustuksen
29830: hankinnoista virkamiehille maksetut korvaukset v. 1994-98:
29831:
29832:
29833: Korvauslaji 1994 1995 Muutos 1996 Muutos 1997 Muutos 1998' Muutos
29834: 1 000 mk % 1 000 mk % 1 000 mk % 1 000 mk %
29835: Paikallis-, puoliso- ja lapsi-
29836: korotukset 84 714 79 530 -6,1 83 618 5,1 88 056 5,3 90 751 3,1
29837: Asuntokorvaukset 39 282 33 358 -15,1 36 229 8,6 41 237 13,8 45 313 9,9
29838: Va rusta utu miskorvaukset 4 445 5 987 34.7 6 777 13,2 5 790 -14,6 6 023 4.4
29839: Asettautumiskorva ukset 4 446 4 558 2,5 4 704 3,2 4 368 -7,1 4 757 8,9
29840: Edustuskorvaukset 11 547 11 754 1,8 13 502 14,9 14 745 9,2 14 314 -2,9
29841: Lasten koulutuskorvaukset 5 822 5 155 -11,5 6132 19,0 6 566 7,1 6 861 4,5
29842: Muuttomatkat 2 780 2 645 -4,9 2 667 0,8 2 568 -3.7 2 690 4,8
29843: Muuttorahdit 7 006 7 114 1,5 7137 0,3 7 605 6,6 8 384 10,3
29844: Vakuutukset 465 515 10.7 548 6.4 398 -27,3 571 43,2
29845: Varastointi 980 1 073 9,5 991 -7,6 1 257 26,8 1 321 5,1
29846: Kotilomamatkat 3 897 2 873 -26,3 3 222 12,1 3 423 6,2 3177 -7.2
29847: Tapaamismatkat - 207 - 105 -49,1 159 51,0 120 -24,8
29848: Hautajaismatkat 139 80 -42,3 74 -7,6 45 -39,1 44 -2,8
29849: Huoltomatkat 508 660 29,9 896 35.7 1 125 25,6 1 156 2,8
29850: Olosuhdehaitta korvaukset' - 2 698 - 2 851 5,6 2 834 -0,6 2 724 -3,9
29851: Yhteensä 166 031 158 207 -4,7 169 453 7,1 180 176 6,3 188 206 4,5
29852: 1 Olosuhdehaittakorvaus on oma menolajinsa vuodesta 1995. Se sisältyi aiemmin paikallis-, puoliso- ja lapsikorotukseen.
29853:
29854: ' Vuoden 1998 luvut ovat ennakkotietoja.
29855:
29856:
29857:
29858: Taulukosta voidaan havaita, että vertailtaessa sessa asemapaikasta toiseen ja ulkomaanedustuk-
29859: vuosia 1994 ja 1995 (ED-jäsenyys 1.1.1995), kor- sesta ministeriöön. Erityisvirkamiehistä sama vel-
29860: vauksia maksettiin vähemmän v. 1995 kuin v. 1994. vollisuus on valtiosihteerillä ja alivaltiosihteerillä.
29861: Selitys on, että Suomen markan ulkoinen arvo Määräaikaiseen avustajan virkasuhteeseen nimi-
29862: vahvistui useimpiin valuunoihin nähden. Tämän tetty on velvollinen suorittamaan pätevöitymiseen
29863: vuoksi valuuttasidonnaisten korvausten markka- kuuluvan harjoittelun ministeriön määräämässä
29864: määrä aleni. Kertomusvuonna ulkomaan edustus- edustustossa.
29865: ton maksupisteitä oli 99, ja keskimäärin korvauksia Muut virkamiehet ovat velvollisia siirtymään ul-
29866: maksettiin vuodessa n. 1,9 Mmk maksupistettä komaanedustuksesta ministeriöön.
29867: kohti. Virkamiehet vaihtavat tehtävää ja virantoimitus-
29868: paikkaa omassa virassaan lukuun ottamatta valtio-
29869: Siirtymisvelvollisuus sihteeriä ja alivaltiosihteeriä, jotka ennen siirtoa on
29870: Kun puhutaan ulkomaanedustuksen virkamiehille nimitettävä ulkoasiainneuvoksen virkaan.
29871: paikallisten erikoisolosuhteiden perusteella mak- Ministeriön yleisuran tehtäviin hakeudutaan
29872: settavista korvauksista, on syytä myös tuoda esiin keskitetyn rekrytointijärjestelmän kautta (kansain-
29873: ulkoasiainhallinnon virkamiehen siirtymisvelvolli- välisten asiain valmennuskurssi tai toimistovirkaili-
29874: suuteen liittyvät kysymykset. joiden rekrytointimenettely). Vaikka systemaattista
29875: Ulkoasiainhallintoasetuksen (166/1995) 14 §:n kyselytutkimusta asiasta ei ole tehty, on ulkoasiain-
29876: mukaan ulkoasiainneuvos, lähetystöneuvos, ul- ministeriön mielestä selvää, että ulkoasiainhallin-
29877: koasiainsihteeri, hallinnollinen ulkoasiainsihteeri non tarjoamat mahdollisuudet työskentelyyn ulko-
29878: ja hallinnollinen avustaja ovat velvolliset siirtymään mailla ovat yksi tärkeimmistä perusteista ministe-
29879: toiseen tehtävään tai virantoimituspaikkaan minis- riön palvelukseen hakeutumiselle. Näin ollen on
29880: teriöstä ulkomaanedustukseen, ulkomaanedustuk- luonnollista, että uusien työntekijöiden lähtöalttius
29881:
29882:
29883: 61
29884: ulkomaanedustukseen on erittäin korkea. Toisin tarvinnut yksipuolisesti määrätä siirtymään. Virka-
29885: sanoen nuorille virkamiehille (avustajat, sihteerit) miehen siirtäminen asetuksen nojalla ei varmasti
29886: tarkoitettujen tehtävien täyttämisessä edustustoissa useimmiten johtaisi toiminnallisesti tarkoituksen-
29887: ei ministeriön mukaan pääsääntöisesti ilmene on- mukaiseen lopputulokseen, mutta ensisijaisesti
29888: gelmia. Tämä tarkoittaa toisaalta myös sitä, ettei poikkeuksellisia tilanteita varten siirtymisvelvolli-
29889: ministeriön yleisuran perusvalinnan kautta tulleissa suus on ulkoasiainhallinnon toimintaympäristössä
29890: virkamiehissä ole juurikaan sellaisia, jotka eivät tarkoituksenmukainen sääntö. Odotuksista, mah-
29891: koko virkauransa aikana kertaakaan siirry ulko- dollisuuksista, tavoitteista ja olosuhteista keskuste-
29892: maanedustukseen. Keväällä 1999 tilanne oli se, että lemalla ja ao. edustusto mukaan kytkemällä voi-
29893: viisi siirtymisvelvollista ei ole toiminut ulkomaan- daan ministeriön mukaan parhaiten toteuttaa on-
29894: edustuksessa lainkaan ja 25 ei ole toiminut kymme- nistunut siirto myös varauksellisesti suunnitelmaan
29895: nen viime vuoden aikana. suhtautuvan henkilöstön kanssa.
29896: Ensimmäinen ulkomaankomennus käsittää tyy- Koska ulkoasiainhallinto voi nykyvoimin täyttää
29897: pillisesti kaksi asemapaikkaa, ja sen kesto on 5-7 tehtävänsä vain siten, että useimmat virkamiehet
29898: vuotta. Normaalitilanteissa edellytetään tämän jäl- ovat valmiita vaihteleviin tehtäviin, on ulkoasiain-
29899: keen vähintään 2-3 vuoden työskentelyä ministe- ministeriön siirtymisvalmiuden ylläpito ja edistämi-
29900: riössä ennen uuden ulkomaankomennuksen aloit- nen merkitykseltään jatkuvasti kasvava haaste.
29901: tamista. Tässä vaiheessa uraa henkilöstön voidaan Hyvään henkilöstöhallintotapaan kuuluu, että vir-
29902: nähdä jakaantuvan kahteen ryhmään lähinnä sen kamiehen tai hänen perheenjäsenensä terveydelli-
29903: mukaan, miten virkamiehen puoliso työllistyy Suo- set näkökohdat ja muut pakottavat olosuhteet ote-
29904: meen palattuaan. taan huomioon, mutta rekrytoituminen yleisuran
29905: Lisääntynyt epävarmuus työmarkkinoilla, van- tehtäviin ymmärretään kaikissa ulkoasiainhallin-
29906: hempien työnhakijoiden tuntuvasti heikentyneet noissa myös henkiseksi valmiudeksi ja sitoutumi-
29907: mahdollisuudet työllistyä ja ulkomaanedustukses- seksi palveluun erilaisissa asemapaikoissa.
29908: ta palaavien virkamiesten puolisoiden olematon Siirtymishalukkuutta voidaan lisätä vaikuttamal-
29909: työttömyysturva ovat tekijöitä, jotka ovat vähen- la niihin tekijöihin, jotka ovat olleet omiaan sitä
29910: täneet toista ulkomaankierrosta harkitsevien virka- vähentämään. Keskeistä on siten ulkoasiainminis-
29911: miesten siirtohalukkuutta. Tämä koskee etenkin teriön mukaan ulkoasiainedustuksen korvausjär-
29912: virkamiehiä, joiden puoliso on Suomeen palat- jestelmän kehittäminen siten, että se paremmin
29913: tuaan saanut työpaikan. Luonnollisesti samaan ottaisi huomioon yhteiskunnallisen kehityksen ai-
29914: suuntaan on vaikuttanut myös ulkomaanedustuk- heuttamat muutokset avioparien ja perheiden altti-
29915: sen taloudellisten etuisuuksien suhteellinen hei- udessa lähteä ulkomaanedustuksen tehtäviin.
29916: kentyminen varsinkin sellaisissa tapauksissa, jois- Olennaisia ja valtiontaloudellisesti vähämerkityk-
29917: sa puolisokin on sijoittunut hyvää koulutusta- sellisiä parannuksia voidaan saada aikaan palautta-
29918: soaan vastaaviin tehtäviin Suomessa. Ministeriön malla entiselleen ulkomaanedustuksesta Suomeen
29919: käsityksen mukaan ongelma ei ole merkityksel- muuttavien puolisoiden työttömyysturva ja kehittä-
29920: tään vähenemässä lähivuosina, sillä ns. kahden mällä virkamiesten puolisoiden erityiskorvausta,
29921: uran perheiden osuus lisääntyy entisestään. Toi- jonka tarkoituksena on kompensoida eläkkeen
29922: saalta taas sellaiset virkamiehet, joiden puolisolla menetystä ulkomaanedustuksen vuosilta. Ulko-
29923: ei ole työpaikkaa Suomessa, hakeutuvat uudel- asiainministeriö pyrkii edistämään näitä jatkuvana
29924: leen ulkomaanedustukseen. keskusteluyhteydellä sosiaali- ja terveysministeriön
29925: Siirtohalukkuutta heikentävänä tekijänä ulko- sekä valtiovarainministeriön kanssa.
29926: asiainministeriön mukaan mainitaan henkilöstön Siirtymishaluttomuus keskittyy ministeriön mu-
29927: piirissä usein myös asumistason yleinen nousu kaan harvemmin tiettyihin maihin tai edustustoi-
29928: Suomessa. Samalla kun ulkomaanedustuksen vir- hin. Avoimeksi tulevien tehtävien täyttäminen on
29929: kamiesten asuntojen kokoon kohdistuu määrära- usein ongelmallista niissä asemapaikoissa, jotka
29930: hasyistä rajoittamispaineita, asumisväljyys Suomes- ovat turvallisuus-, saaste- tai ympäristötekijöiltään
29931: sa on lisääntynyt. Ongelma ilmenee selvimmin kielteisesti leimautuneita tai kieleltään vaikeita.
29932: asemapaikoissa, joissa asuntojen saatavuus ja Eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta nämä eivät
29933: vuokrataso ovat johtaneet asumistason vähintään- kuitenkaan merkittävästi vaikeuta siirtoja, mutta
29934: kin suhteelliseen heikkenemiseen. normaalien työkausien säilyttämiseksi ja viihtyvyy-
29935: Ministeriön mukaan ulkoasiainhallintoasetuk- den parantamiseksi on ministeriön kehitettävä kor-
29936: sen siirtymisvelvollisuuspykälää ei ole tarvinnut vausjärjestelmää sekä lisättävä ns. harvinaisten ja
29937: tiukasti soveltaa viime vuosina, eli ketään ei ole vaikeiden kielten opiskelumahdollisuuksia.
29938:
29939:
29940: 62
29941: Tilastotietoja perheensä Suomeen jättävien vir- kaa. Rakenteissa näkyy hallinnonalan luonteesta
29942: kamiesten määrästä ei ministeriön mukaan ole johtuva yleisuran päällikkötehtävien painotus sekä
29943: käytettävissä. Uran alkuvaiheessa olevien osalta virkojen perustamisen tavoitetasojen ja niiden taso-
29944: tällainen tilanne harvemmin toteutuu. Sen sijaan korotusten vaikutus vuosikymmenien kuluessa.
29945: toiselle tai kolmannelle ulkomaankierrokselle läh- Palkkaluokassa A 24 ja sen alapuolella on noin
29946: tevien kohdalla perheen jättäminen Suomeen puo- puolet yleisuran viroista ja n. 70 o/o kehitysyhteis-
29947: lison työn tai lasten koulun takia on ulkoasiainmi- työuran viroista. Kehitysyhteistyöuralla on kaik-
29948: nisteriön mukaan jonkin verran yleistynyt. Tämä kiaan 50-60 virkaa.
29949: kehitys ei luonnollisestikaan ole toivottavaa, ja Jos vertailee keskenään yleisuran kolmatta ura-
29950: ministeriön pyrkimyksenä on luoda edellytyksiä aluetta kehitysyhteistyöuran alueeseen, niin yleis-
29951: perheiden yhdessä pysymiselle ulkomaankomen- uralla palkkaluokissaA 28-29 on yli 18 o/o viroista,
29952: nuksen aikana. kun kehitysuralla on vain vajaat 4 o/o. Tämä ryhmä
29953: muodostaa myös prosentuaalisesti suurimman ryh-
29954: Ulkoasiainministeriön henkilöstön palkkojen män. Kehitysyhteistyöuralla taas palkkaluokassa A
29955: suhde muun valtionhallinnon palkkoihin 24 olevat muodostavat suurimman ryhmän (28 %).
29956: Valtion työmarkkinalaitos hoitaa virastojen ja lai- Eri ministeriöiden virkojen työtehtävien vertailu
29957: tosten tietohuoltoa palkkavertailujen ja -selvitysten on tyydyttävällä tarkkuudella mahdollista vasta nii-
29958: muodossa. Mahdollisuudet yksityiskohtaisiin ver- den yhteismitallisen vaativuusluokituksen pohjalta.
29959: tailuihin ovat ulkoasiainministeriön mukaan puut- Yhteisten nimikkeiden palkkausluokkiin sijoitte-
29960: teelliset, koska varsinaisen vaativuusluokituksen lussa on vertailua vaikeuttavia eroja, sillä ne ovat
29961: mukaisia tietoja valtiovarainministeriön henkilös- saattaneet syntyä poikkeavista linjauksista nimik-
29962: töosasto on voinut toimittaa tähän mennessä vain keitä valittaessa sekä tehtävänkuvauksia laadittaes-
29963: hyvin vähän. sa ja muutettaessa. Ulkoasiainministeriö on perin-
29964: Ulkoasiainministeriö on vuoden 1998 kuluessa teisesti edustanut kantaa, että ulkoasiainneuvokset
29965: käynyt työmarkkinalaitoksen kanssa säännöllisiä ovat rinnastettavissa hallitusneuvoksiin ja ulkoasi-
29966: keskusteluja palkkavertailusta. Näissä keskuste- ainsihteerit hallitussihteereihin, mutta tämän kes-
29967: luissa on havaittu, että käytettävissä olevasta aineis- kustelun tarkentamiseen tarjoavat vaativuusluokit-
29968: tosta ei vielä voida tehdä yksityiskohtaisia johto- telut vasta yksiselitteisen pohjan samoin kuin mah-
29969: päätöksiä. Mahdollisuudet niihin paranevat aineis- dollisten palkkauksellisten erojen korjaamiseen.
29970: ton kasvaessa. Vaativuusluokittelun saaminen mu- Valtiontilintarkastajat ovat Amerikkaan 18.1-
29971: kaan on välttämätöntä, koska ulkoasiainministe- 2.2.1997 tekemänsä tarkastusmatkan perusteella
29972: riässä on eräitä suhteellisen suuria ryhmiä, joiden laaditussa muistiossa käsitelleet kassanhoitoon liit-
29973: keskiarvopalkkaus jäänee puhtaassa matemaatti- tyviä ongelmia. Muistiossa todetaan, että kassan-
29974: sessa tarkastelussa vertailuministeriöiden alapuo- hoitajan palkkaus on epäsuhdassa työmäärään ja
29975: lelle. Tällä hetkellä on käytössä vain yksi virasto- vastuuseen nähden. Samalla muistiossa kiinnitet-
29976: kohtainen vertailu, jossa ulkoasiainministeriö on tiin huomiota siihen, että palkkaratkaisuin on teh-
29977: mukana. Se on tehty marraskuun 1994 palkkatieto- tävä kassanhoitajan työ niin houkuttelevaksi, että
29978: jen perusteella. Valtion budjettitalouden keskipalk- tehtäviin on tulijoita.
29979: koja virastoittain koskevan selvityksen mukaan
29980: ulkoasiainministeriön keskipalkka oli sijaluvulla 80 Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto
29981: n. 200 viraston joukossa. Tällöin ulkoasiainministe- Viime vuosien aikana valtionhallinnossa on tapah-
29982: riön keskipalkka oli n. 10 o/o valtion budjettitalou- tunut suuria muutoksia, esim. tehtävät ovat lisään-
29983: den virastojen ja laitosten keskimäärää suurempi. tyneet ja toisaalta voimavaroja on samanaikaisesti
29984: Suorien vertailujen tekemiseksi tämäkin selvitys oli supistettu. Julkiseen hyvään hallintoon kohdistuu
29985: varsin rajoitettu. erilaisia tuottavuus-, taloudellisuus- ja palvelutaso-
29986: Ulkoasiainministeriön sisällä yleisuran kolman- vaatimuksia. Ulkoasiainministeriöllä on ollut lisäksi
29987: nen ura-alueen ja kehitysyhteistyöuran virkaraken- omia voimavaratarpeita. Samaan aikaan, kun on
29988: teen vertailu ei ole ulkoasiainministeriön mielestä ollut tarvetta laajentaa edustustoverkkoa vastaa-
29989: ongelmatonta. Kolmannella ura-alueella on 469 maan ED-jäsenyyden vaatimuksia, on ollut myös
29990: virkaa, joista 61 on palkkaluokassa A 20, kyseessä pakko keskittää voimavaroja ministeriöön otta-
29991: on avustajien palkka yleensä noin puolentoista- maan vastaan EU-puheenjohtajuuskauden tehtä-
29992: kahden ensimmäisen palvelusvuoden aikana. viä. Ulkoasiainministeriässä on mm. organisaatio-
29993: Palkkaluokassa A 21 ja sen yläpuolella on 408 uudistuksella pyritty kohdistamaan voimavarat
29994: virkaa ja kehitysyhteistyöuralla vastaavasti 82 vir- vastaamaan lisääntyviä tehtäviä.
29995:
29996:
29997: 63
29998: Palkkausjärjestelmien uudistamisella on siten sekä henkilöstöhallinnosta. Kaikkia arviointeja tar-
29999: laajempi taustansa, joka liittyy koko julkisen sek- kastellaan myöhemmin vielä kokonaisuutena uu-
30000: torin uudistamiseen ja valtionhallinnon moniin oh- delleen, jotta voidaan varmistua niiden yhteismital-
30001: jaus- ja toimintatapojen muutoksiin. Palkkajärjestel- lisuudesta ministeriön tasolla.
30002: män uudistaminen on monivaiheinen, pitkäjänteis- Ulkomaanedustuksen tehtävien arviointi on
30003: tä ja johdonmukaista toimintaa edellyttävä prosessi. käynnistymässä. Työ tehdään hallinnollisella osas-
30004: Hallinnon eri organisaatiot poikkeavat monessa tolla tehtäväkuvauslomakkeiden sisällön perus-
30005: suhteessa toisistaan. Niillä voi olla erilaiset toiminta- teella. Ministeriössä laaditusta arvioinnista pyyde-
30006: ajatukset ja johtamiskulttuurit tai toiminnan luonne tään työn valmistuttua lausunto edustustojen pääl-
30007: ja ympäristö vaihtelevat. Näin on vaikea jopa minis- liköiltä ja luottamushenkilöiltä.
30008: teriöiden kesken luoda yhteistä toimintamallia, joka Syyskaudella 1998 projektiryhmässä keskityttiin
30009: sopisi kaikille ministeriöille yhtä hyvin. On vain henkilökohtaisen suorituksen arvioinnin sisältöön.
30010: löydettävä sellainen palkkaustekninen vaihtoehto, Keskustelu jatkuu, ja osapuolien välillä on ollut
30011: joka sopii omalle organisaatiolle ja jonka avulla esillä mahdollisuus ottaa uusi järjestelmä käyttöön
30012: voidaan toteuttaa sen toimintastrategiaa. asteittain siirtymävaiheen aikana. Ulkoasiainminis-
30013: Ulkoasiainministeriö on työnantajana käynyt teriön mukaan tavoitteena on siirtyä uuteen palk-
30014: keskusteluja henkilöstöä edustavan UHVY ry:n kausjärjestelmään vuoden 2000 alussa, jolloin
30015: kanssa palkkausjärjestelmän uudistamisesta vuo- myös uusista virkaehtosopimuksista neuvotellaan.
30016: den 1995 syksystä lähtien. Tähänastiset keskustelut Ulkoasiainministeriässä on käynnistetty myös
30017: ovat koskeneet järjestelmän menetelmällistä puol- järjestelmällinen esimiesasemassa olevalle henki-
30018: ta, ja näissä keskusteluissa on saavutettu ulko- löstölle annettava tavoite- ja kehityskeskustelukou-
30019: asiainministeriön mukaan jo varsin laajalle yltävä lutus. Sitä jatketaan osana esimiesvalmennusta.
30020: yksimielinen pohja. Vuoden 1999 alussa rahoitus- Lomake tavoite- ja kehityskeskustelujen tueksi on
30021: kysymyksiä ei ole vielä käsitelty työnantajan ja valmis, kuten myös suoritusarviointilomakkeen
30022: henkilöstön välisessä projektiryhmässä, joten las- pohja. Vuoden 1999 alussa valmistuu Henkilökoh-
30023: kelmia kustannusvaikutuksista ei ole tehty. Tarkoi- taisen työsuorituksen arviointi ulkoasiainhallinnos-
30024: tuksena on kevään 1999 kuluessa käsitellä uuteen sa -niminen opas sekä ohjeistus tavoite- ja kehitys-
30025: palkkausjärjestelmään liittyviä taloudellisia kysy- keskustelujen käymiseksi. Tavoite- ja kehityskes-
30026: myksiä, kun järjestelmän menetelmällisestä puoles- kustelut aloitetaan mahdollisimman pian koko or-
30027: ta on saatu aikaan yhteisymmärrys. ganisaatiossa, koska ne ovat osa valmistautumista
30028: Palkkausuudistukseen liittyen ulkoasiainminis- uuteen palkkausjärjestelmään. Näiden menettelyi-
30029: teriö on tehnyt syksystä 1998 alkaen työnantajatoi- den vakiintumisella on ulkoasiainministeriön mu-
30030: mintaan liittyvää yhteistyötä valtiovarainministe- kaan keskeinen merkitys uuden järjestelmän hy-
30031: riön henkilöstöosaston kanssa. Ulkoasiainministe- väksyttävyydelle ja uskottavuudelle.
30032: riön osalta yhteistyö on painottunut palkkausuu- Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys UHVY
30033: distuksen keskusteluiden peruslinjauksiin sekä ry:n lausunto palkkausjärjestelmän kehittämisestä
30034: eräisiin yksittäisiin ministeriön erityisongelmiin. on seuraava:
30035: Edustustojen päällikköjä koskeva palkkausjär- "Henkilöstön määrän kehityksestä yhdistys on
30036: jestelmän uudistus toteutetaan irrallaan ministeriön huolissaan siltä osin, että hallintoon on palkattu
30037: muuta henkilöstöä koskevasta palkkausjärjestel- runsaasti määräaikaista henkilöstöä. Tästä saatava
30038: män uudistuksesta. Päälliköiden palkkausjärjestel- hyöty ei ole kovin suuri, koska järjestelmä sitoo
30039: män uudistus toteutuu samoin periaattein kuin vakinaisen henkilökunnan resursseja määräaikai-
30040: valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva palkkausuu- sen henkilöstön perehdyttämiseen.
30041: distus. Tähän uudistukseen on ulkoasiainministe- Virkamiesten siirtymisvelvollisuuden osalta yh-
30042: riön mukaan saatu valtiovarainministeriön täysi distys toteaa ongelmalliseksi siirtymishalukkuuden
30043: tuki. Työtä ohjaa valtiovarainministeriön ja ulko- vähenemisen. Monet perheelliset eivät ole haluk-
30044: asiainministeriön yhteinen työryhmä, joka aloitti kaita siirtymään ulos, koska perheeltä jää toisen
30045: toimintansa joulukuussa 1998. puolison palkka pois, eikä takaisin palatessa uuden
30046: Palkkausjärjestelmän uudistusprojekti ministe- työpaikan saanti ole varmaa eikä helppoa. Myös
30047: riön ja henkilöstöjärjestön yhteistyössä on siten perheen turvallisuuskysymykset asettavat rajoituk-
30048: ulkoasiainministeriön mukaan edennyt hyvin. Teh- sia siirtymishalukkuudelle. Lisäksi ongelmana on
30049: tävien vaativuusarvioinnit ministeriön osastoilla ja mukana seuraavien puolisoiden putoaminen työt-
30050: yksiköissä on pääosin suoritettu. Valmistumassa tömyysturvan ulkopuolelle puolison ulkomailla
30051: ovat myös arviot uusien aluelinjojen yksiköistä työskentelyn johdosta.
30052:
30053:
30054: 64
30055: Edustustojen henkilöstön sukupuolen osalta senmukaisin ja jopa välttämätön ratkaisu. Muun
30056: voidaan todeta, että ulkomaanedustuksessa jobta- muassa turvallisuussyistä tarvitaan näissä tehtävissä
30057: villa paikoilla olevien naisten määrä on vähäinen ja kuitenkin yleensä ainakin vähimmäismäärä lähetet-
30058: suurlähettiläsnimityksissä jopa entisestään vähen- tyä henkilöstöä esim. arkistonhoidossa, josta on
30059: tynyt. tulossa entistä teknisempi toiminta-alue. Substans-
30060: Yhdistys on mukana ulkoasiainhallinnon palk- sitehtävissä eräitä tukipalveluita voidaan siirtää ase-
30061: kausjärjestelmän kehittämistyössä. UHVY ry on mamaalaisille siten, että lähetetyt virkamiehet voivat
30062: myös tuonut tässä yhteydessä esille palkkauksen keskittyä pääaiheisiin. Viime aikoina on koeluontei-
30063: jälkeenjääneisyyden muuhun valtionhallintoon sesti edustuston kassanhoito eräissä tapauksissa
30064: verrattuna. Osoituksena ulkoasiainhallinnon hen- siirretty asemamaalaiselle henkilölle. Tämänkin
30065: kilökunnan yleisestä huolestuneisuudesta oli yh- tehtävän siirto laajemmin edellyttää ulkoasiainmi-
30066: distyksen keräämä adressi palkkauksen jälkeen- nisteriön mukaan suomea taitavien henkilöiden
30067: jääneisyyden korjaamiseksi. Adressi luovutettiin rekrytointia sekä linjausta teknillistyvän taloushal-
30068: ulkoasiainhallinnon ministereille ja sen oli allekir- linnon tarvitsemien voimavarojen sijoituksen pai-
30069: joittanut 1 300 ulkoasiainhallinnossa palvelevaa nopisteistä edustustoissa ja ministeriössä.
30070: henkilöä. Esitettyjen korjausvaatimusten pohjaksi Ministeriö on antamallaan päätöksellä (131/
30071: UHVY joutui tekemään "ovisuukyselyn" eri minis- 1997) delegoinut asemamaasta palkatun henkilös-
30072: teriöiden palkkauskäytännöstä, koska virallisia tön työsuhdeasioiden hoitamisen edustustoille, jot-
30073: palkkatietoja ei valtiovarainministeriöstä Iuovutet- ka ministeriön antamien määräysten ja ohjeiden
30074: tu. Hallinto ja valtiovarainministeriö eivät valitet- sekä määrärahojensa rajoissa ratkaisevat itsenäises-
30075: tavasti pystyneet yhteisymmärryksessä toteamaan ti työntekijöiden palvelukseen ottamiseen ja työ-
30076: palkkauksen jälkeenjääneisyyttä. UHVY oli aiem- suhteiden päättymiseen liittyvät asiat. Päätös tuli
30077: min myös esittänyt kantanaan, ettei uuteen palk- voimaan 1.3.1997. Tätä ennen on annettu erillisiä
30078: kausjärjestelmään siirrytä ennen kuin palkkauksen delegointipäätöksiä.
30079: jälkeenjääneisyys on korjattu. Yhdistys on myö- Ministeriö on antanut edustustoille asemamaas-
30080: hemmin päätynyt vaatimaan hallinnoita selkeää ta palkattua henkilöstöä koskevat nimenomaiset
30081: aikataulua palkkausjärjestelmän rahoituksesta ja määräykset, jotka asettavat muodolliset ja asialliset
30082: käyttöönotosta. rajat edustustojen harkintavallalle. Määräyksin on
30083: UHVY on todennut, että erityisedustustoissa säännelty työsopimuksen tekeminen, päättäminen
30084: työskentelevien eri ministeriöistä lähetettyjen eri- ja työsuhdeasioiden hallinnointi sekä työsopimuk-
30085: tyisasiantuntijoiden palkat ovat joissakin tapauksis- sessa sovittavat ehdot ja etuudet. Lisäksi ministeriö
30086: sa huomattavasti korkeammat kuin vastaavalla mi- on antanut edustustolle ohjeet em. määräysten
30087: nisteriöstä lähetetyllä virkamiehellä. toteuttamisesta.
30088: Ulkomaanedustuksen osalta yhdistys pitää huo- Aivan kertomusvuoden lopussa valtiovarainmi-
30089: lestuttavana pyrkimystä lisätä paikalta palkattujen nisteriö antoi uudet määräykset asemamaasta pal-
30090: määrää edustustoissa, joihin löytyisi ministeriöstä- katuista henkilöistä (ulkoasiainministeriön normi
30091: kin hakijoita." 38/1998, 7.12.1998). Uusi normi kumosi aiemman,
30092: 18.12.1991 annetun yleiskirjeen. Uusi normi sisäl-
30093: Asemamaasta palkatun henkilöstön palkkaus- tää ohjeet seuraavista kysymyksistä: asemamaasta
30094: järjestelmä palkattu henkilöstö, edustuston toimivalta ja vas-
30095: Ulkoasiainministeriön edustustojen palveluksessa tuu, kansainvälisluonteiset työsuhteet, yleisesti työ-
30096: työskentelee asemamaasta palkattuja työntekijöitä suhteen ehdot, työsopimus ja sovittavat työsuhteen
30097: n. 650. Henkilöstön vaihtuvuus ei ole suurta, mutta ehdot, sosiaaliturvan määräytyminen, verotus, pal-
30098: säännöllistä. Lukumääräisesti asemamaasta palka- kan sivukulut ja hallintomenettely.
30099: tun henkilöstön vahvuus on viime vuosina pysynyt Asemamaasta palkatun henkilöstön työsuhteen
30100: ennallaan. EU-puheenjohtajuuskautta lukuun otta- ehtojen ensisijainen määräytymisperuste on em.
30101: matta ei ulkoasiainministeriön käsityksen mukaan määräyksen mukaan asemamaan julkisella sekto-
30102: ole syytä olettaa henkilöstön määrän kasvavan rilla noudatettava käytäntö. Tätä pidetään lähtö-
30103: ilman rakenteellisia uudistuksia. kohtana kaikkien työsuhteen ehtojen osalta. Ase-
30104: Lähetetyn henkilöstön korvaaminen asema- mamaan lainsäädännön ohella tulevat soveltuvin
30105: maasta palkatuilla on ministeriön mielestä hyvin osin noudatettaviksi myös paikalliset vakiintuneet
30106: tehtävä- ja asemapaikkasidonnainen kysymys. Sih- tavat asioissa, joiden osalta kirjoitettua lakia ei ole.
30107: teeritehtävien ja teknisten palveluiden suorittami- Työsuhteen ehtojen määräytymisen osalta edustus-
30108: nen asemamaalaisten tehtävänä on usein tarkoituk- to rinnastuu siis paikallisiin työnantajiin.
30109:
30110:
30111: 5 292055K 65
30112: Ministeriön antamien määräysten mukaan ase- Asemamaasta palkatun ja lähetetyn henkilöstön
30113: mamaasta palkatun henkilöstön palkkauksen pe- palvelussuhteen ehdot poikkeavat toisistaan jo
30114: rusteet määräytyvät asemamaan julkisen sektorin perusteiltaan. Asemamaasta palkattu työntekijä
30115: noudattaman käytännön mukaisesti. Palkan taso otetaan yleensä palvelukseen niillä ehdoilla ja
30116: määräytyy siis aina ensisijaisesti asemamaan julki- eduilla, joita asemamaan työmarkkinoilla yleisesti
30117: sella sektorilla vastaavissa tehtävissä toimivien noudatetaan. Lähetetyn henkilöstön palvelussuh-
30118: työntekijöiden palkkauksen perusteella. teen ehtoja taas sääntelevät Suomen lainsäädäntö
30119: Pätevän ja kyvykkään henkilöstön saamiseksi ja sekä virka- ja työehtosopimukset.
30120: säilyttämiseksi voidaan palkkauksen määräytymi- Edellä mainitun vuoksi suomalaisten virka- ja
30121: sessä toissijaisesti ottaa huomioon myös asema- työehtosopimusmääräysten mukaisia, lähetetylle
30122: maan yleisten työmarkkinoiden sekä Pohjoismai- henkilöstölle maksettavia etuuksia ei ulkoasiainmi-
30123: den ja EU-maiden edustustojen vastaava palkka- nisteriön mukaan voida myöntää asemamaasta pal-
30124: taso. katuille työntekijöille. Lähetetyn ja asemamaasta
30125: Palkkausta tarkistettaessa pyritään noudatta- palkatun henkilöstön palkanmääritys- ja tarkistus-
30126: maan asemamaan julkisen sektorin palkkaratkai- perusteiden erilaisuuden vuoksi palkat eivät minis-
30127: suja tai seurataan asemamaan yleisillä työmarkki- teriön käsityksen mukaan ole keskenään vertailu-
30128: noilla tapahtunutta palkkauskehitystä. Julkisen kelpoisia.
30129: sektorin palkkauskäytännön noudattaminen kos- Ulkoasiainministeriö pitää asemamaasta palka-
30130: kee palkan ohella soveltuvin osin myös palkan tun henkilöstön nykyistä palkkausjärjestelmää hy-
30131: luonteisia korvauksia, muita korvauksia, lisiä ja vänä ja toimivana. Edustustor joutuvat hankkimaan
30132: luontaisetuja. työvoimansa paikallisilta työmarkkinoilta kuten
30133: Palkkauksen tason määräytymisen lähtökohtien muutkin työnantajat, joten palkkojen ja muiden
30134: vuoksi edustustojen keskimääräinen palkkataso työsuhteesta johtuvien etuuksien tulee vastata ase-
30135: vaihtelee huomattavasti. Länsi-Euroopassa ja kehit- mamaassa yleisesti vallitsevaa tasoa ja noudattaa
30136: tyneissä teollisuusmaissa yleinen palkkataso saat- siellä vallitsevia käytäntöjä.
30137: taa olla suomalaista melkoisesti korkeampi. Vä-
30138: hemmän kehittyneissä maissa palkat taas ovat suo-
30139: malaisiin verrattuna hyvinkin alhaisia.
30140:
30141:
30142:
30143:
30144: Tarkastustensa kautta valtiontilintarkastajat ovat tu- vertailuja muihin ministeriöihin tai vertailla yleensäkin
30145: tustuneet sekä sisäasiainministeriön että tullilaitoksen työn vaativuutta muihin virastoihin. Valtiontilintarkas-
30146: uusiin palkkausjärjestelmiin, joita on edellä kertomus- tajien on siksi hankalaa lausua käsityksiään siitä, onko
30147: osuudessa selvitetty. Uusien järjestelmien tavoitteena ulkoasiainhallinnon palkkaus jossakin epäsuhteessa
30148: on tukea virastojen tuloksellista toimintaa ja kannustaa esim. muihin ministeriöihin verrattuna.
30149: henkilöstöä hyviin työsuorituksiin. Ulkoasiainhallinnon virkamiehet toimivat joko mi-
30150: Ulkoasiainministeriön kohdalla uuden palkkausjär- nisteriössä tai edustustoissa. Lisäksi edustustoissa
30151: jestelmän kehittäminen on muita ministeriöitä vai- työskentelee asemamaasta palkattuja henkilöitä.
30152: keampi tehtävä. Toiminnan tulosten tarkka määrittely Tämä luo erilaisia tarpeita, joiden sovittaminen yhteen
30153: on ulkoasiainhallinnon alueella vaikeaa, vaikka itsekul- voi olla vaikeaa. On mahdollista, että ulkoasiainhallin-
30154: lakin olisi oma käsityksensä esim. siitä, kuinka hyvin non henkilöstö ajan myötä eriytyy niin, että osa työs-
30155: ministeriö on selviytynyt EU-puheenjohtajuuden ai- kentelee jatkuvasti edustustoissa ja osa jatkuvasti mi-
30156: heuttamasta työmäärästä. Ulkoasiainhallinnon palk- nisteriössä. Jos muutos halutaan estää, valtiontilintar-
30157: kausjärjestelmän uudistaminen on tästä syystä eden- kastajien mielestä olisi, jopa ennen uuden palkkausjär-
30158: nyt varsin verkkaisesti. Sitä on kehitelty vuodesta 1995 jestelmän käyttöönottoa, parannettava nimenomaan
30159: lähtien. Vasta kertomusvuoden jälkeen on kerätty hie- siirtymisvelvollisten virkamiesten puolisoiden työttö-
30160: man laajemmin sellaista aineistoa, jolla voidaan tehdä myys- ja eläketurvaa. Tällä tavoin parhaalla tavalla
30161:
30162:
30163: 66
30164: voitaisiin vähentää siirtoihin liittyviä haittoja. Valtionti- sessaan käsitelleet mm. lähetetyn henkilöstön asun-
30165: lintarkastajat korostavat näiden kysymysten nopean toja. Valtiontilintarkastajien mielestä asuntokorvaus-
30166: korjaamisen tärkeyttä. järjestelmää kehittämällä ja siirtymällä nykyistä tarkoi-
30167: Uuden palkkausjärjestelmän kehittämisen kannalta tuksenmukaisemmalle asumistasolle voidaan asunto-
30168: on ehkä vaikeaa pyrkiä etenemään siten, että ensin korvauksiin varatuista määrärahoista siirtää varoja
30169: erilaisin kuopparatkaisuin päästään tietylle tasolle, jol- palkkausjärjestelmän kehittämiseen.
30170: le sitten rakennettaisiin uusi järjestelmä. Uusi järjestel- Asemamaasta palkatun henkilöstön työsopimusten
30171: mä onkin rakennettava nykyisen palkkajärjestelmän ja teko on edustustoissa tuottanut ilmeisiä vaikeuksia.
30172: palkkaluokkien perusta IIe. Muunlainen eteneminen lie- Näin päätöksenteon delegointi edustustoille ei näiltä
30173: nee aivan liian hidas prosessi. Valtiontilintarkastajat osin ole käytännössä kovin hyvin onnistunut. Kerto-
30174: haluavat kuitenkin kiinnittää huomiota yhden henkilö- musvuoden lopulla annettu ministeriön normimääräys
30175: ryhmän palkkaukseen. Edellä kertomusosuudessa on (UM normi 38/1998) on sisällöltään selkeä ja johdonmu-
30176: viitattu valtiontilintarkastajien erään tarkastusmatkan kainen ja auttanee osaltaan edustustoja näiden asioi-
30177: johdosta laadittuun muistioon ja siihen sisältyvään den hoitamisessa. Määräysten mukaan palkkausta
30178: edustustojen kassanhoitoa koskevaan osuuteen. Kas- määrättäessä on ensisijaisesti seurattava asemamaan
30179: sanhoitajan palkkaus on valtiontilintarkastajien mie- julkisen sektorin palkkakehitystä ja vasta toissijaisesti
30180: lestä huono verrattuna työmäärään ja vastuuseen. Tä- muiden Pohjoismaiden edustustojen palkkatasoa. Käy-
30181: män vuoksi olisi tämän ryhmän palkkausta parannetta- tännössä näyttää kuitenkin olevan pikemminkin sääntö
30182: va ennen uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoa. kuin poikkeus, että palkkatason määräytymisperuste
30183: Kun voidaan arvella, ettei lisärahoitusta erilaisiin on muiden Pohjoismaiden edustustojen palkkataso.
30184: palkkajärjestelyihin ole tarjolla, sitä olisi etsittävä jos- Ulkoasiainministeriön tulisikin delegoinnista huolimat-
30185: tain sellaisesta määrärahasta, josta sitä voidaan irrot- ta seurata ja ohjata edustustoja näissä kysymyksissä
30186: taa. Valtiontilintarkastajat ovat edellisessä kertomuk- nykyistä enemmän.
30187:
30188:
30189:
30190:
30191: Suomen kauppasuhteet Etelä-Amerikkaan tesivat mm., että Suomen kauppavaihdon kehittä-
30192: misessä näiden maiden kanssa on tärkeää, että
30193: Valtiontilintarkastajat ovat 1990-luvulla useassa ulkoasiainhallinto yhdessä Suomen Ulkomaan-
30194: kertomuksessaan käsitelleet taloudellisten ja kau- kauppaliiton (4.3.1999lukien Finpro) kanssa kyke-
30195: pallisten suhteiden kehittymistä niissä maissa, joi- nee avustamaan suomalaisia yrityksiä niiden kau-
30196: hin on tehty tarkastusmatkoja. Vuoden 1993 kerto- pankäynnin aloittamisessa, vientiponnisteluissa ja
30197: muksessa (s. 45-54) käsiteltiin taloudellisia ja mahdollisissa koulutusvaihdoissa.
30198: kaupallisia suhteita Venäjän ja muiden IVY-maiden Valtiontilintarkastajain kertomuksessa vuodelta
30199: sekä Baltian maiden kanssa. Kannanotossaan val- 1995 (s. 65-70) käsiteltiin Suomen taloussuhteita
30200: tiontilintarkastajat totesivat mm., että kauppasuh- Intiaan, Malesiaan, Australiaan ja Singaporeen.
30201: teiden kehittymistä häiritsevät edelleen Venäjän Kannanotossaan valtiontilintarkastajat Intian osalta
30202: vakiintumattomat olot. Venäjällä länsimaiset kau- mm. edellyttivät kaupallisen sihteerin toimipisteen
30203: pankäyntitavat ovat vielä muotoutumassa, pankki- vahvistamista New Delhin ulkopuolella esim. Bom-
30204: järjestelmä on alkeellinen ja epävarma ja viran- bayssa, Madrasissa tai Kalkutassa. Malesian osalta
30205: omaismääräykset esim. tullauksessa ja rajanylityk- todettiin mm., että poliittisen vuoropuhelun ohella
30206: sessä saattavat vaihtua aivan arvaamattomasti. hallitus- ja korkean virkamiestason vierailuvaihdol-
30207: Edelleen kannanotossa korostettiin, että Suomen la on olennainen merkitys taloussuhteiden edistä-
30208: kannattaa hyödyntää määrätietoisesti asemaansa misessä. Australian osalta todettiin, että markkinat
30209: Länsi- ja Itä-Euroopan välissä. ovat verrattain helpot, luotettavat ja lupaavat mm.
30210: Valtiontilintarkastajain kertomuksessa vuodelta englannin kielen ja yrityskulttuurin takia. Singapo-
30211: 1994 (s. 96-101) käsiteltiin Suomen taloussuhteita ren osalta mm. todettiin, että Suomen tulee aktiivi-
30212: Kiinaan, Hongkongiin, Korean tasavaltaan ja Viet- sesti hyödyntää Singaporen Kiina-yhteyksiä ja pyr-
30213: namiin. Kannanotossaan valtiontilintarkastajat to- kiä yhteistyöhön Kiina-projekteissa.
30214:
30215:
30216: 67
30217: Valtiontilintarkastajien Etelä-Amerikkaan tam- edellisvuotista vähäisemmäksi. Koko tavaraviennin
30218: mikuussa 1999 tekemän tarkastusmatkan yhtey- arvo oli kertomusvuonna n. 229 mrd. mk. Siitä
30219: dessä kiinnitettiin erityistä huomiota Suomen ja metallituote- ja koneteollisuuden osuus oli 46 o/o ja
30220: näiden maiden kauppasuhteisiin. Seuraavassa käsi- paperiteollisuuden osuus 24 o/o.
30221: tellään Suomen kauppavaihtoa kunkin maan kans- Kertomusvuoden jälkeenkin viennin näkymät
30222: sa erikseen. ovat heikonlaiset. Vienti supistunee v. 1999 kerto-
30223: musvuoteen verrattuna.
30224: Viennin yleinen kehitys Etelä-Amerikan osuus maamme viennistä v.
30225: Viennin yleiset kehitysnäkymät muuttuivat kerto- 1997 oli 1,3 o/o. Sattumalta se oli aivan yhtä suuri
30226: musvuoden aikana. Tavaravienti lisääntyi kerto- osuus viennistämme kuin Hongkongin osuus ko.
30227: musvuoden alkupuoliskolla varsin ripeästi. Nopea vuonna. Esimerkiksi Manner-Kiinaan meni viennis-
30228: kasvu johtui osittain alkuvuodelle osuneista laiva- tämme n. 3 o/o. Toisaalta Suomesta tapahtuvan vien-
30229: toimituksista, mutta myös muu vienti kasvoi. Vien- nin ohella suomalaiset yritykset käyvät kauppaa
30230: titilauskanta kuitenkin laski vuoden 1998 alusta tytäryhtiöittensä kautta kolmansista maista. Myös
30231: lähtien, ja loppuvuonna viennin kasvu pysähtyi. Etelä-Amerikan vientikeskukset korostivat sitä, että
30232: Koko vuonna tavaraviennin määrä lisääntyi n. 9 o/o, näihin maihin tulevasta suomalaisten yritysten
30233: mutta viimeisellä neljänneksellä se jo supistui edel- viennistä osa tulee muualta kuin Suomesta.
30234: liseen neljännekseen verrattuna. Myös vientihinnat Etelä-Amerikassa Mercosurin alueen bruttokan-
30235: lähtivät loppuvuonna laskuun mm. paperin vienti- santuote on n. 1 250 mrd. USD. Mercosuriin, Etelän
30236: hintojen heikkenemisen myötä. Joulukuussa vien- yhteismarkkinoihin, kuuluvat Brasilia, Argentiina,
30237: tihinnat olivat jo melkein 7 o/o edellisvuotisia mata- Paraguay ja Uruguay. Liitännäisjäseniä ovat Chile ja
30238: lammat. Bolivia. (Vertailun vuoksi Kiinan BKT on n. 970 mrd.
30239: Vienti eri alueille vaihteli voimakkaasti. Vienti USD). Mercosur muodostaa siis hyvin laajan talous-
30240: EU:hun ja Itä-Eurooppaan lisääntyi hyvän talous- alueen, jonka sisäinen kauppa on viime vuosina
30241: kasvun tahdittamana voimakkaasti. Vienti Yhdys- kasvanut 25 o/o:n vuosivauhtia. Yhä suuremman
30242: valtoihin lisääntyi myös selvästi. Aasian talouskriisi osuuden kaupasta tällä talousalueella on ottanut
30243: vaikutti odotetusti, ja vienti alueelle supistui, vaik- Yhdysvallat, jonka vaikutus alueella näkyy selvästi.
30244: ka vienti Kiinaan lähes kaksinkertaistui. Myös alku- Suomen vienti Brasiliaan, Argentiinaan, Chileen,
30245: vuonna nopeasti lisääntynyt Venäjän-vienti kääntyi Peruun ja Venezuelaan sekä niiden osuus koko-
30246: ruplan devalvaation myötä syöksykierteeseen ja jäi naisviennistä v. 1994-98 ilmenevät seuraavasta:
30247:
30248: Maa 1994 1995 1996 1997 1998 1
30249: Vienti Osuus Vienti Osuus Vienti Osuus Vienti Osuus Vienti Osuus
30250: kokonais- kokonais- kokonais- kokonais- kokonais-
30251: viennistä viennistä viennistä viennistä viennistä
30252: Mmk % Mmk % Mmk % Mmk % Mmk %
30253: Brasilia 568,8 0,4 830,0 0,5 841,5 0,5 1179,1 0,6 1113,5 -
30254: Argentiina 424,9 0,3 459,9 0,3 412,9 0,2 543,3 0,3 667,3 -
30255: Chile 304,8 0,2 349,1 0,2 472,6 0,3 616,5 0,3 451,8 -
30256: Peru 49,5 0,0 134,7 0,1 158,9 0,1 93,7 0,0 72.7 -
30257: Venezuela 157,1 0,1 191,3 0,1 154.7 0,1 188,5 0,1 232,1 -
30258: 1
30259: Vuoden 1998 luvut kuvaavat tammi-lokakuuta.
30260:
30261: Seuraava asetelma kuvaa Suomen tuontia samoista maista samana aikana:
30262:
30263: Maa 1994 1995 1996 1997 1998 1
30264: Tuonti Osuus Tuonti Osuus Tuonti Osuus Tuonti Osuus Tuonti Osuus
30265: kokonais- kokonais- kokonais- kokonais- kokonais-
30266: tuonnista tuonnista tuonnista tuonnista tuonnista
30267: Mmk % Mmk % Mmk % Mmk % Mmk %
30268: Brasilia 907,3 0,8 528,0 0,4 581,0 0,4 819,1 0,5 818,1 -
30269: Argentiina 117,1 0,1 166.7 0,1 114,2 0,1 143,2 0,1 318,2 -
30270: Chile 196,3 0,2 321.2 0,2 494,9 0,3 644,5 0.4 336,1 -
30271: Peru 36.4 0,0 27,6 0,0 99,0 0,0 90.4 0,1 31,3 -
30272: Venezuela 55,6 0,0 34.4 0,0 52,2 0,0 84,2 0,1 57,3 -
30273: 1
30274: Vuoden 1998 luvut kuvaavat tammi-lokakuuta.
30275:
30276:
30277: 68
30278: Kauppatase on vastaavana aikana ollut seuraa- liki kaksi kertaa suurempi kuin vientimme. Vuo-
30279: vanlainen, ylijäämä +, alijäämä -: desta 1995 kauppatase on ollut meille ylijäämäi-
30280: nen.
30281: Maa 1994 1995 1996 1997 19981 Metsäteollisuuden tuotteet ovat perinteisesti ol-
30282: Kauppatase leet suurin vientituoteryhmämme. Vuonna 1996
30283: Mmk koneet, laitteet ja moottoriajoneuvot nousivat en-
30284: Brasilia -338,5 +302,0 +260,5 +360,0 +295,4 simmäisen kerran suurimmaksi tavararyhmäksi.
30285: Argentiina +307,8 +293,2 +298.7 +400, 1 +349,1 Tuonti Brasiliasta muodostuu pääosin raaka-aineis-
30286: Chile +108,5 +27,9 -22,3 -28,0 +115.7 ta ja niiden jalosteista. Elintarvikkeiden, juomien ja
30287: Peru +13,1 +107,1 +59,9 +3,3 +41.4 tupakan osuus on ollut 50----65 %. Syväjäädytetty
30288: Venezuela +101,5 +156,9 +102,5 +104,3 +174,8
30289: appelsiinimehu ja kahvi ovat suurimmat tuontiar-
30290: 1 Vuoden 1998 luvut kuvaavat tammi-lokakuuta. tikkelit.
30291: Brasilian talous joutui syöksykierteeseen syksyl-
30292: Brasilia lä 1998, ja tammikuussa 1999 Brasilian keskus-
30293: Brasilia tunnusti Suomen 26.12.1919 ja diplomaatti- pankki joutui päästämään maan valuutan, realin,
30294: set suhteet solmittiin 8.4.1929. Aluksi toimittiin keHumaan. Realin arvo putosi nopeasti puoleen,
30295: Buenos Airesista käsin, vuodesta 1937 lähtien Rio mutta on keväällä 1999 taas kasvanut. Myös kes-
30296: deJaneirosta ja Brasiliaan siirryttiin v. 1960. Brasilia kuspankin valuuttavaranto on kevään 1999 kulues-
30297: hoiti suhteita aluksi Tukholmasta, ja edustusto sa kasvanut. Brasilia on Japania ja Kaakkois-Aasian
30298: Helsinkiin perustettiin v. 1945. maita paremmassa asemassa, koska brasilialaiset
30299: Brasilia on Etelä-Amerikan suurin ja pinta-alal- pankit osasivat varautua ajoissa talouskriisiin. Bra-
30300: taan maailman viidenneksi laajin valtio. Brasiliaa silian romahdus ei myöskään levinnyt naapurimai-
30301: voidaan yhä pitää maatalousmaana kaupungistu- hin, kuten aluksi epäiltiin. Erityisesti valtiontilintar-
30302: misesta ja teollisesta kehityksestä huolimatta. Brasi- kastajien tammikuussa 1999 tekemän tarkastusmat-
30303: lia on huomattava elintarvikkeiden viejä. Se on kan aikana edustustot olivat melko yksimielisiä
30304: suurin kahvin tuottaja ja myös suuri puuvillan, siitä, että Brasilian ongelmat heijastuvat erityisen
30305: kaakaon, appelsiinien, banaanien, ruokosokerin ja voimakkaasti Argentiinaan, jonka viennistä kol-
30306: tupakan tuottaja. Valtaviita metsä-alueilta saadaan masosa suuntautuu Brasiliaan. Pelättiin jopa, että
30307: monia puulaatuja. Brasilian ja Argentiinan välille voi syntyä erilaisia
30308: Brasilian mineraalivarat ovat suuret, mutta osak- kaupan esteitä ja niiden kautta näiden maiden
30309: si vielä tutkimattomat. Rautamalmin tuottajana Bra- keskinäiset suhteet huonontua. Kun tilannetta arvi-
30310: silia onkin huomattava. Sen sijaan suurehkot hii- oi keväällä 1999, näin ei näytä käyneen. Brasilian
30311: liesiintymät ovat heikkolaatuisia. Tärkeitä mineraa- tilanne voi tietysti äkkiä huonontuakin, sillä maan
30312: leja ovat myös mangaani, tina, bauksiitti, nikkeli, perusongelmat ovat yhä jäljellä. Julkinen sektori on
30313: uraani, volframi ja lyijy. Brasiliasta löydetty platina- velkaa kotimaisille rahoituslaitoksille yli 1 000 mrd.
30314: esiintymä on arvioitu maapallon suurimmaksi. Maa mk. Keväällä 1999 maan parlamentissa käsitellään
30315: tuottaa lisäksi teollisuustimantteja. lakiehdotusta, joka antaisi hallitukselle mahdolli-
30316: Brasilia on Etelä-Amerikan johtava teollisuus- suuden rajoittaa läänien ja kaupunkien menoja.
30317: maa. Teollisuudesta on kuitenkin kolmasosa ulko- Brasilia on sitoutunut supistamaan v. 2000 julkisen
30318: maalaisten hallussa. Kehittyviä aloja ovat kulku- velkansa 40 %:iin bruttokansantuotteesta. Tavoit-
30319: neuvo-, kone,- sähkö- ja petrakemianteollisuus teen saavuttaminen edellyttäisi em.lakiehdotuksen
30320: sekä laivanrakennus. Maassa on suuria terästehtai- läpimenoa parlamentissa.
30321: ta. Elintarviketeollisuuden tuotteet käytetään lähes
30322: kokonaan maan omaan kulutukseen. Tärkein teol- Argentiina
30323: lisuuden keskittymä on Sao Paulan ja Rio de Argentiina tunnusti Suomen 11.5.1918. Ensimmäi-
30324: Janeiron ympäristössä. Maan sähköstä saadaan nen Suomen lähettiläs saapui Buenos Airesiin jo v.
30325: 90% vesivoimaloista. 1929. Argentiina hoiti Suomen-suhteitaan ensin
30326: Suomen vienti Brasiliaan on kehittynyt suotui- Prahasta ja Kööpenhaminasta sekä Tukholmasta
30327: sasti viiden viime vuoden aikana. Brasilian osuus käsin, ja edustusto perustettiin Helsinkiin v. 1949.
30328: kokonaisviennistämme on kasvanut ja markka- Maatalous on perinteisesti ollut Argentiinan ta-
30329: määräisesti kaksinkertaistunut. Perinteisesti maa louden perusta, mutta sen osuus bruttokansantuot-
30330: on ollut Suomen tärkein kauppakumppani Latina- teesta on vähentynyt. Maa on silti edelleen tärkeä
30331: laisessa Amerikassa. Tuonti Brasiliasta on sen si- elintarvikkeiden viejä. Karjatalous on merkittävä
30332: jaan vähentynyt. Vielä v. 1992 tuonti Brasiliasta oli elinkeino.
30333:
30334:
30335: 69
30336: Argentiina tuottaa myös maakaasua ja öljyä. Chile
30337: Maan suuria vesivoimavaroja on ryhdytty käyttä- Chile tunnusti Suomen 17.6.1919 ja diplomaattiset
30338: mään hyväksi. Teollisuus on keskittynyt Buenos suhteet solmittiin 20.2.1931. Suhteita hoidettiin pit-
30339: Airesin ympäristöön. Tärkeällä sijalla on maata- kään Buenos Airesista käsin, ja vuodesta 1991
30340: loustuotteita jalostava teollisuus. Kone-, kulku- Santiagossa on ollut Suomen edustusto. Chile hoiti
30341: neuvo- ja metalliteollisuus ovat kehittyneet voi- Suomen-suhteitaan aluksi Tukholmasta ja myö-
30342: makkaasti. Maan talouselämän suurimpia ongel- hemmin Oslosta käsin. Helsingissä edustusto on
30343: mia on ollut korkea inflaatio, joka 1990-luvulla on toiminut vuodesta 1990.
30344: onnistuttu saamaan kuriin. (v. 1989 n. 5 000%, v. Puu ja puujalasteet ovat Chilen tärkeitä vienti-
30345: 1994 3,9 %), tosin työttömyyden kasvun kustan- tuotteita. Maan talous perustuu maailman suurim-
30346: nuksella. piin kuparivaroihin, ja Chile onkin kuparin suurin
30347: Suomen viennin arvo on viiden viime vuoden tuottaja. Kaivostyö tuottaa lisäksi rautaa, molyb-
30348: aikana pysytellyt n. 40()-500 Mmk:na, joskin ker- deenia, mangaania, kultaa, hopeaa, lyijyä, sinkkiä
30349: tomusvuonna vienti on hieman kasvanut. Tuonnin ja kivihiiltä. Etelästä saadaan öljyä ja maakaasua.
30350: arvo on samana aikana ollut runsaat 100 Mmk, Tärkeimmät teollisuudenalat ovat elintarvike- ja
30351: kuitenkin kertomusvuonna myös tuonti on kasva- tekstiiliteollisuus, kehittyviä aloja mm. teräs-, kemi-
30352: nut. an- ja sähköteollisuus.
30353: Suomen viennin kasvu liittyy toisaalta Argentii- Suomen vienti Chileen on kaksinkertaistunut
30354: nan talouskehitykseen ja toisaalta siihen, että suo- vuodesta 1994. Prosenttiosuudet kokonaisviennis-
30355: malaiset yritykset ovat entistä kiinnostuneempia tä ovat olleet kuitenkin melko pieniä, 0,2--0,3 %.
30356: Argentiinan markkinoista. Argentiinan talous on Tuonti on myös kasvanut tasaisesti. Sekä tuonnissa
30357: kehittynyt hyvin suotuisasti koko 1990-luvun ajan, että viennissä vuosi 1997 oli huippuvuosi, tosin
30358: erityisesti vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Syitä tuonnin arvo oli 28 Mmk suurempi kuin viennin.
30359: suomalaisyritysten kiinnostuksen kasvuun on ul- Suomen vienti koostuu pääosin metalli- ja kone-
30360: koasiainministeriön mielestä useita. Aasian markki- teollisuudesta (61 %) ja paperista (23 %) sekä ke-
30361: nat ovat taantuneet, joten yritykset ovat etsineet mianteollisuuden tuotteista (8 %). Tuonti Chilestä
30362: uusia markkinoita. Suomen ja Argentiinan presi- taas koostuu pääosin kuparimalmista (85 %). Muita
30363: denttien valtiovierailut liikemiesdelegaatioineen li- tuontitavaroita ovat esim. hedelmät ja vihannekset
30364: säsivät huomattavasti tietoja Argentiinasta. Lisäksi (5 %) sekä viinit (5 %).
30365: vientikeskus on aktiivisesti tiedottanut ja markki- Maiden välinen kauppatase on lähes yksin-
30366: noinut maata suomalaiselle elinkeinoelämälle. omaan riippuvainen kuparin hintakehityksestä
30367: Ulkoasiainministeriön käsityksen mukaan Suo- sekä Outokummun tuontiluvuista. Kauppataseen
30368: men vienti kehittyy ja monipuolistuu jatkossakin. vajeeseen on sen vuoksi ollut mahdotonta vaikut-
30369: Brasilian devalvaation lopullista vaikutusta Argen- taa viime vuosina. Vuonna 1998 Suomen vienti oli
30370: tiinaan ei vielä tiedetä, mutta sen odotetaan heiken- hiukan laskussa, mutta kauppatase oli silti ylijää-
30371: tävän Argentiinan talouskehitystä ainakin jonkin mäinen kuparin hinnan voimakkaan romahtami-
30372: verran. sen vuoksi. Kuparin hinta on laskenut joulukuusta
30373: Keväällä 1999 kuitenkin esiintyi jo varsin suurta 1996 tammikuuhun 1999 peräti 57%.
30374: optimismia siitä, että Argentiina selviää Brasilian Suomen vienti Chileen vastaa ainoastaan 0,5 %:a
30375: kriisistä vain kokonaistuotannon pienellä notkah- Chilen koko tuonnista, joten kasvun varaa on. EU
30376: duksella. Argentiina joutui v. 1995 Meksikon kriisin on yksi Chilen tärkeimmistä kauppakumppaneista,
30377: vuoksi myös melkoisiin paineisiin, mutta selvisi mutta Suomen osuus koko EU:n viennistä Chileen
30378: silloin ilman devalvaatiota. Keväällä 1999 näytti on ainoastaan 3 %. Luku on ulkoasiainministeriön
30379: vallalla olevan yleinen käsitys, että näin käy nytkin. käsityksen mukaan varsin vaatimaton, kun ottaa
30380: Valuuttavaranto on pysynyt varsin korkealla, n. 25 huomioon Chileen vietävien tuotteiden pääasialli-
30381: mrd. USD:na. Argentiinalla on myös valuuttakate- set painopistealat, jotka osuvat hyvinkin yhteen
30382: järjestelmä, jossa jokaista pesoa vastaa dollari maan suomalaisen teollisuuden kanssa.
30383: keskuspankin valuuttavarannossa. Näin Argentii- Chilen telekommunikaatiosektori on monessa
30384: nan halu vaihtaa valuuttansa dollariksi olisi tekni- suhteessa Latinalaisen Amerikan kehittynein. Suo-
30385: sesti helppoa, koska keskuspankin dollarireservit malaisilla teleteknologian yrityksillä onkin hyvät
30386: vastaavat aina liikkeellä olevien pesojen määrää. mahdollisuudet näillä nopeasti kehittyneillä mark-
30387: Argentiina on myös jo pitkään työskennellyt sen kinoilla. Muita mahdollisia aloja voisivat ulko-
30388: puolesta, että koko Latinalaisessa Amerikassa otet- asiainministeriön mukaan olla energia-, ympäristö-
30389: taisiin käyttöön euron tapainen yhteisvaluutta. ja infrastruktuurialat sekä puurakennusteknologia.
30390:
30391:
30392: 70
30393: Peru man puute. Kaivostyö tuottaa teollisuudelle raa-
30394: Peru tunnusti Suomen 23.6.1919, mutta diplomaat- kaöljyä, rautamalmia, bauksiittia ja kivihiiltä. Lisäk-
30395: tiset suhteet solmittiin vasta 25.1.1963. Suomi sulki si tuotetaan mm. kultaa ja timantteja. Teollisuuden-
30396: edustustoosa Limassa v. 1991, ja se avattiin uudel- aloja ovat petrokemianteollisuus sekä rauta-, teräs-
30397: leen helmikuussa 1998. Tuona aikana asioista huo- ja alumiiniteollisuus. Lisäksi valmistetaan mm. lai-
30398: lehti Santiagon edustusto. voja, autoja, tekstiilejä ja elintarvikkeita. Venezuela
30399: Suomen vienti Peruun on ollut hyvin pientä, sen vie raakaöljyä ja öljytuotteita, rautamalmia, kahvia
30400: osuus kokonaisviennistämme on ollut n. 0,1 %. ja kaakaota.
30401: Viennin arvo on vaihdellut, ja se on ollut lasku- Suomen vienti Venezuelaan on ollut arvoltaan
30402: suunnassa vuoden 1996 huippuluvusta, joka sinäl- kuin vienti Peruunkin eli vientimme kokonaisar-
30403: länsä oli vain n. 160 Mmk. Myös tuonti on ollut vosta n. 0,1 %. Tuonnin osuus taas koko tuonnis-
30404: hyvin vähäistä. Kauppatase Perun kanssa on ollut tamme on ollut hiukan alle 0,1 %. Kauppatase on
30405: Suomelle ylijäämäistä. Taloussuhteita on hoidettu ollut Suomelle ylijäämäinen koko tarkastelujakson
30406: virallisten ministeri- ja liikemiesvaltuuskuntien 1994-98.
30407: avulla. Vienti Venezuelaan on viime vuosien ajan kas-
30408: Suomen vienti Peruun on sisältänyt suuria voi- vanut, mutta ulkoasiainministeriö arvelee, että v.
30409: malaitoskoneiden toimituksia, mikä näkyy muu- 1998 alkanut Venezuelan lama taittaa viennin kas-
30410: toksina vientiluvuissa. Vuosina 1999-2000 Outo- vun ja jopa kääntää sen laskuun. Viennin uudel-
30411: kumpu toteuttaa suuren vientikaupan, 500 Mmk:n leenpiristymisen edellytyksiä ovat ministeriön mie-
30412: sulaton Etelä-Peruun. Yksin tämä vientikauppa lestä maan talouden saaminen raiteilleen sekä kas-
30413: johtanee vientilukujen kolmiokertaistumiseen v. vun ja investointien käynnistyminen uudelleen.
30414: 1999-2000. Myös muu vienti vetää varsin hyvin Kestävän pohjan luominen edellyttäisi syvälle käy-
30415: etenkin kaivosalalla, joskin metallien hintojen al- vää talousuudistusta. Painopistealoja, joilla suoma-
30416: haisuus hillitsee kasvua. Paperinvienti, joka oli laisilla viejillä katsotaan olevan parhaat mahdolli-
30417: merkittävää 1970-luvulla, on uudelleen elpymässä. suudet, ovat metsäteollisuuden koneet ja laitteet,
30418: Tehdastoimituksista neuvotellaan. Perussa edustet- kaivosteollisuus, elektroniikka ja instrumentit, ym-
30419: tuina olevien suomalaisten yritysten määrä on kas- päristötekniikka sekä terveydenhuolto.
30420: vanut nopeasti. Vuoden 1999 alussa niitä on n. 30. Suomen tärkeimpiä vientituotteita ovat paperi ja
30421: Tämäkin uskotaan näkyvän lisääntyvänä kauppana pahvi (31 % v. 1997), vilja ja viljavalmisteet (23 %),
30422: lähivuosina. erilaiset koneet ja laitteet (20 %) sekä kemikaalit ja
30423: Perun tärkeimpiä vientituotteita ovat kupari, kemialliset tuotteet kuten lääkkeet (8 %). Tuonnin
30424: kalajauho, kahvi, hopea, öljy ja puuvilla. Tuonti tärkeimmät artikkelit ovat öljy ja hiili (89% v. 1997)
30425: Perusta kasvanee vieläkin nopeammin kuin vienti sekä rauta ja teräs (10 %).
30426: Peruun. Ulkoasiainministeriön käsitys perustuu jo
30427: tehtyihin metallien ostosopimuksiin. Kauppatase Vientikeskusten toiminta
30428: saattaa tällöin kääntyä Perulie ylijäämäiseksi. Suomen Ulkomaankauppaliitto teki v. 1958 aloit-
30429: teen kaupallisten sihteerien saamiseksi ulkomailla
30430: Venezuela sijaitseviin edustustoihimme. Aloitteen pohjalta
30431: Venezuela tunnusti Suomen 18.4.1920 ja diplo- perustettiin v. 1960 ensimmäiset kaupallisten sih-
30432: maattiset suhteet solmittiin 31.3.1954. Aluksi Suomi teerien toimet. Ensimmäiset asemapaikat valittiin
30433: hoiti suhteita Washingtonista ja myöhemmin Li- ilmeisesti melko sattumanvaraisesti. Kaupallisten
30434: masta käsin, ja vasta 1970-luvun lopulla avattiin sihteerien katsottiin toimivan Suomen vienninedis-
30435: edustusto Caracasissa. Samoihin aikoihin Venezue- tämisen tienraivaajina maissa, joissa suomalaiset
30436: la perusti edustuston Helsinkiin, aiemmin suhteita yritykset eivät vielä toimineet. Tämän vuoksi en-
30437: hoidettiin ensin Kööpenhaminasta ja myöhemmin simmäisiksi asemapaikoiksi valittiin Accra, Bang-
30438: Tukholmasta käsin. kok ja Karachi.
30439: Venezuela kuuluu maailman suurimpiin öljyn- Valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarviossa vien-
30440: tuottajiin ja -viejiin. Vuonna 1992 tuotanto oli 121 ninedistämisen hallintoa kehitettiin siten, että kau-
30441: milj. tonnia. Öljyntuotannon rinnalla on pyritty pallisten sihteerien toiminta keskitettiin 1.9.1992
30442: edistämään maataloutta ja teollisuutta. Venezuelan lukien Suomen Ulkomaankauppaliittoon, jolloin
30443: maatalous pyrkii omavaraisuuden turvaamiseen. samalla ulkoasiainministeriön vienninedistämisyk-
30444: Teollisen kehityksen etuina ovat runsas pää- sikkö lakkautettiin. Kaupallisten neuvosten ja kau-
30445: oma, halpa työvoima, edullinen vesivoima ja raaka- pallisten sihteerien tehtävät ja heitä avustava ase-
30446: aineomavaraisuus, vaikeutena koulutetun työvoi- mamaasta palkattu henkilöstö siirrettiin Suomen
30447:
30448:
30449: 71
30450: Ulkomaankauppaliittoon. Tässä yhteydessä teolli- harkita paikallisin voimin toimivia satelliittitoimis-
30451: suussihteerit siirrettiin kauppa- ja teollisuusministe- toja, jotka toimisivat Suomesta lähetetyn kaupalli-
30452: riöstä Teknologian kehittämiskeskukseen (TEKE- sen sihteerin ohjauksessa. Liiton käsityksen mu-
30453: Siin). kaan on myös ilmeistä, että vientikeskuksien uu-
30454: Keväällä 1999 vientikeskuksia on Helsingin toi- delleen avaaminen on ollut oikea-aikaista.
30455: miston lisäksi kaikkiaan 56, ne sijaitsevat 47 maas- Suomen Ulkomaankauppaliitto on parin viime
30456: sa. Liitolla on henkilöstöä 393, joista 143 Helsin- vuoden aikana käynyt läpi laajaa muutosprosessia,
30457: gissä. jonka aikana sen toiminta-ajatus, organisaatio ja
30458: Vientikeskusten toiminta on muuttunut Etelä- hallinto ovat muuttuneet. Muutoksen ilmentymi-
30459: Amerikassa moneen kertaan. Vielä 10 vuotta sitten seksi liitto otti keväällä 1999 käyttöön uuden nimen
30460: kaupallisia sihteereitä oli vain Kolumbiassa ja Ve- ja uuden visuaalisen ilmeen. Uusi nimi on Finpro.
30461: nezuelassa. Uuden toiminta-ajatuksen mukaan Finpron pää-
30462: Vientikeskukset ovat toimineet seuraavasti: määränä on nopeuttaa suomalaisten yritysten kan-
30463: Peru, avattu v. 1973, lakkautettu v. 1986; Argentii- sainvälistymistä ja vähentää siihen liittyviä riskejä.
30464: na, avattu v. 1975, lakkautettu v. 1988 ja avattu Jäljempänä kauppa- ja teollisuusministeriön hallin-
30465: uudelleen v. 1996; Venezuela, avattu v. 1976, lak- nonalan kertomusosuudessa on laajemmin käsitel-
30466: kautettu v. 1991; Brasilia, toimi vuoteen 1981 asti ty kansainvälistymistä ja markkinointia.
30467: Sao Paulassa ja vuodesta 1989 Brasfliassa, lakkau- Seuraava asetelma kuvaa Finpron läsnäoloa Ete-
30468: tettiin myöhemmin ja avattiin uudelleen v. 1996. lä-Amerikassa ja yleensäkin maailman eri osissa.
30469: Tällä hetkellä vientikeskukset toimivat kolmessa Siitä nähdään, miten vientikeskukset ovat sijoittu-
30470: maassa Argentiinassa, Brasiliassa ja Chilessä. Kaik- neet, kun niitä vertaillaan vientimme kohde-aluei-
30471: ki vientikeskukset ovat muutaman hengen suurui- siin. Asetelmasta ilmenee, että Etelä-Amerikan-
30472: sia, ja niiden toimeksiantotulot olivat Argentiinassa viennin osuus on 1,9% kokonaisviennistämme ja
30473: kertomusvuonna n. 300 000 mk, Brasiliassa n. vientikeskusten kuluista tälle alueelle kohdistuu
30474: 560 000 mk ja Chilessä 200 000 mk. Toimeksianto- 3,6 %:n osuus ja henkilöstöstä 2,6 %. Toisaalta ase-
30475: tulot kattoivat runsaat 20 % kokonaismenoista. telma myös kertoo sen, että Aasiaan suuntautuu
30476: Suomen Ulkomaankauppaliiton mukaan alueel- viennistämme vajaat 10%, mutta henkilöstön ko-
30477: linen kattavuus lienee suurin piirtein riittävä tällä konaismäärästä alueelle on sijoitettu neljännes.
30478: alueella. Nykyisiä vientikeskuksia ei lakkauteta
30479: eikä uusia avata. Jatkossa voidaan liiton mielestä
30480:
30481: Viennin kohdealue Osuus Osuus Finpron Osuus Finpron Vientikeskuksia
30482: kokonaisviennistä kiinteistä kuluista henkilöstöstä
30483: 31.12.1998
30484: %
30485: EU 55,9 39,5 35,7 17
30486: IVY+ Itä-Eurooppa 14,6 11,3 17,0 13
30487: Aasia 9,2 21,8 26.4 14
30488: NAFTA 8,3 11,1 10,2 5
30489: Latinalainen Amerikka 1,9 3,6 2,6 3
30490: Muut 10,1 12,8 8,1 7
30491: Yhteensä 100,0 100,0 100,0 59
30492:
30493:
30494:
30495: EU-jäsenyyden vaikutukset telemaan kauppaa koskevista järjestelyistä kolman-
30496: EU-jäsenenä Suomi noudattaa EU:n yhteistä kaup- sien maiden kanssa.
30497: papolitiikkaa, jossa toimivalta on pääosin komis- Konkreettisena esimerkkinä EU-jäsenyyden
30498: siolla. Etuna siinä ulkoasiainministeriön mielestä eduista ulkoasiainministeriö mainitsee kauppa- ja
30499: on, että EU-jäsenyys selventää kuvaa Suomen teollisuusministeriössä ylläpidettävän rekisterin
30500: kauppapoliittisesta järjestelmästä, koska se on kaupan esteistä kolmansissa maissa. Jäsenmaat
30501: sama kuin usein tunnetumpien ja pitemmän koke- saavat po. tiedot komissiolta ja myös ilmoittavat
30502: muksen Latinalaisessa Amerikassa omaavien EU- selville saamistaan kaupan esteistä komissiolle.
30503: maiden järjestelmä. Etu on myös se, että yhdessä Haitta EU-jäsenyydestä voi ulkoasiainministe-
30504: muiden EU-maiden kanssa Suomi pystyy tehok- riön mielestä olle se, että Suomi saattaa joskus
30505: kaammin ja suuremmalla vaikutusvallalla neuvot- joutua omaksumaan vähemmän liberaalin kauppa-
30506:
30507:
30508: 72
30509: poliittisen asenteen, kuin se yksin olisi voinut Komission esityksen mukaan sopimus sisältäisi
30510: omata. Etelä-Amerikan kohdalla tämä ongelma ei tavaroiden ja palveluiden kaupan asteittaisen va-
30511: kuitenkaan ole tullut esille. Ulkoasiainministeriön pautumisen. Lisäksi se sisältäisi määräyksiä poliitti-
30512: mielestä Suomi voi EU-jäsenenäkin ajaa olennaisil- sesta dialogista sekä institutionaalisesta yhteistyös-
30513: ta osin itsenäisesti omia kaupallisia etujaan. Vien- tä. Keväällä 1999 ei ulkoasiainministeriön mukaan
30514: nin ja muiden kauppasuhteiden edistäminen ta- voitu sanoa vielä, missä muodossa neuvotteluval-
30515: pahtuu lähes täysin bilateraalisesti. Kauppapolitii- tuudet lopulta hyväksytään. Maataloustuotteiden
30516: kassa Suomi voi ottaa viranomaisten kanssa esille tuonnin vapauttaminen komission esityksen mu-
30517: yritystasolla ilmenneitä ongelmia ja pyrkiä vaikut- kaisesti on ulkoasiainministeriön mielestä ongelma
30518: tamaan niiden poistamiseksi. Mikäli ongelmat vaa- useille EU-maille, sillä Mercosur-maiden maata-
30519: tivat muodollisia kauppapoliittisia neuvotteluja, loustuotteet ovat samoja kuin ED-maatalouden
30520: komissio hoitaa ne. tuottamat tuotteet. Erityisesti Ranska on ilmoitta-
30521: nut, ettei se hyväksy tariffien alentamisen sisällyttä-
30522: Mercosur-sopimuksen vaikutukset mistä neuvotteluvaltuuksiin tässä vaiheessa, ts. en-
30523: Euroopan komission esitystä assosiaatiosopimuk- nen kuin Agenda 2000 -prosessin ja WTO:n kier-
30524: sen solmimisesta EY:n ja Mercosur-maiden välille roksen tulokset ovat näkyvillä.
30525: käsiteltiin keväällä 1998 EU:n neuvoston työryh- Mikäli sopimus solmitaan alkuperäisessä esityk-
30526: missä. Pyrkimys on se, että EU-maat pääsisivät sessä esitetyssä muodossa, se tuottaisi ulkoasiain-
30527: sopimukseen ja pystyisivät päättämään komissiolle ministeriön mukaan ongelmia myös Suomen maa-
30528: annettavista neuvotteluvaltuuksista ennen EU:n ja taloudelle joidenkin tuotteiden, esim. naudanlihan,
30529: Latinalaisen Amerikan sekä Karibian maiden huip- viljan ja sokerin osalta. Suomi pyrkii muuttamaan
30530: pukokousta kesäkuussa 1999. ]os aikataulu toteu- neuvotteluohjeita tältä osin. Sopimuksen vaikutus-
30531: tuu, varsinaiset neuvottelut alkavat Suomen pu- ta latinalaisen Amerikan maihin on tässä vaiheessa
30532: heenjohtajuuskaudella. ministeriön mielestä mahdoton arvioida.
30533:
30534:
30535:
30536:
30537: Brasilia on ollut perinteisesti Suomen tärkein kauppa- myös yleinen kiinnostus on kohdistunut metsätalouden
30538: kumppani Latinalaisessa Amerikassa. Viennin kasvulle kehittämiseen. Tästä syystä myös tällä alalla Suomella
30539: on hyvätedellytykset Brasilian nykyisestä talouskriisis- olisi mahdollisuuksia, joita tulisi käyttää hyväksi.
30540: tä huolimatta. Valtiontilintarkastajat korostavat jatku- Latinalaiselle Amerikalla sinällänsä tyypilliset on-
30541: vien vientiponnistelujen tärkeyttä Brasiliassa. Maan gelmat, kuten byrokratia, lahjonta ja demokratian
30542: talouden avautuessa myös Suomella on suuria mah- ohuus eivät vaivaa Chileä. Vaikka maan hyvinvointi on
30543: dollisuuksia erityisesti telekommunikaatio-, ympäris- epätasaisesti jakaantunut ja maalle tärkeä vienti on
30544: tönsuojelu- ja terveydenhuoltoaloilla. hyvin harvojen tuoteryhmien varassa ja painottunut
30545: Argentiina on kuluvalla vuosikymmenellä kokenut jo alhaisen jalostusasteen tuotteisiin, ovat kasvunäkymät
30546: ennen Brasiliasta johtuvaa kriisiä toisenkin kriisin. kuitenkin suotuisat. Tasavallan presidentin vierailun
30547: Vuonna 1995 Meksikon talouden romahdus vaikutti Ar- ansiosta myös suomalainen talouselämä on vihdoin
30548: gentiinan talouteen nyt koettua enemmän. Odotukset kiinnostunut Chilestä, ja vasta nyt on odotettavissa
30549: Argentiinan talouden toipumisesta näyttävät kuitenkin aiempaa suurempia vientiponnisteluja. Se, ovatko suo-
30550: olevan korkealla. Vaikka maan talouskasvu olisikin v. malaiset suuryritykset lähteneet liikkeelle liian myö-
30551: 1999 vain nollatasoa, niin kasvua voi odottaa jo seuraa- hään, jää kuitenkin nähtäväksi. Suomen Etelä-Ameri-
30552: vana vuonna. Talous on vakaalla pohjalla ja maan va- kan-edustustojen eri henkilöiden mielipiteet erosivat
30553: luuttavaranto on pysynyt hyvin korkeana. Ei liene pel- siitä, liittyykö Chile Marcosurin täysjäseneksi vai jääkö
30554: koa myöskään inflaation ryöstäytymisestä. Näin Suo- se liitännäisjäseneksi. Jos Chile liittyisi täysjäseneksi,
30555: men viennille on Argentiinassa kaikki mahdollisuudet lisäisi päätös maan houkuttelevuutta Suomen vienti-
30556: olemassa. Erityisen kiinnostava ala Suomelle on tele- kohteena. Brasilian ja mahdollinen Argentiinan talous-
30557: sektori, jota parhaillaan yksityistetään. Metsäsektori kriisikään eivät ilmeisesti vaikuta Chilen kehitykseen,
30558: on saanut juuri uuden lainsäädännön, minkä johdosta koska maan kauppasuhteet suuntautuvat niin voimak-
30559:
30560:
30561: 73
30562: kaasti Yhdysvaltoihin, Aasiaan ja EU-maihin. Valtionti- nen. Valtiontilintarkastajien mielestä kokonaistilannet-
30563: lintarkastajien mielestä Chilen oloissa suomalaisten taja voimavarojen jakoa tulisi kuitenkin vielä miettiä ja
30564: viejien olisi helppo toimia ja sieltä levittäytyä muualle olla valmis uusiin ratkaisuihin. Tällöin päätösten poh-
30565: Etelä-Amerikkaan. Ongelmana on vain saada suoma- jaksitulisi ottaa ne mahdollisuudet, jotka voitaisiin Suo-
30566: laisetyritykset kiinnostumaan maasta. Tässä tehtäväs- men viennille avata Etelä-Amerikassa uusia vientikes-
30567: sä Suomen vientikeskus ja edustusto ovat keskeisessä kuksia perustamalla ja nykyisiä vahvistamalla. Etelä-
30568: asemassa. Amerikassa on kuitenkin suuret kasvunäkymät ja siellä
30569: Perun olot ovat parantuneet huomattavasti siitä, nykyisin vallitsevat poliittiset olot ja kauppakulttuuri
30570: kun valtiontilintarkastajat kymmenen vuotta sitten ovat sellaisia, joissa suomalaisten olisi helppo toimia
30571: edellisen kerran suorittivat tarkastusmatkan maahan. nykyistä enemmän. Myöskään kielet, espanja ja portu-
30572: Erityisesti turvallisuustilanteessa, mutta myös talous- gali, eivät enää tuottane ylipääsemättömiä ongelmia.
30573: elämässä on tapahtunut muutoksia parempaan suun- Kertomusvuoden jälkeen Suomen Ulkomaankaup-
30574: taan. Perussa on voimakkaasti otettu mallia Chilen ko- paliiton nimi ja toiminta-ajatus ovat muuttuneet. Aiem-
30575: kemuksista, ja taloutta pyritään parantamaan samoilla masta menekin edistämiseen painottuneesta toiminta-
30576: keinoilla. Kuitenkin suomalaisten innostus käydä kaup- tavasta nykyinen Finpro on siirtymässä laaja-alaiseen
30577: paa Perun kanssa on vieläkin heikompaa kuin esimer- yrityskehitystoimintaan. Sen tarkoituksena on lisätä
30578: kiksi Chilen kanssa. Ongelmana on lisäksi se, ettei Pe- yritysten mahdollisuuksia menestyä kiristyvässä kan-
30579: russa ole omaa suomalaista kaupallista sihteeriä, vaan sainvälisessä kilpailussa. Yrityksille suunnatuista eri-
30580: maata hoidetaan Chilestä käsin. Suomella olisi kuiten- tyistuista siirrytään yleiseen yritystoiminnan edellytys-
30581: kin mahdollisuuksia Perussa mm. ympäristönsuojelun ten luomiseen. Valtiontilintarkastajien käsityksen mu-
30582: kehittämisessä. Kehitysyhteistyön painopiste tulisi kaan muutos merkitsee sitä, että vientikeskuksille jää
30583: valtiontilintarkastajien mielestä olla ympäristönsuoje- entistäkin vähemmän aikaa ja mahdollisuuksia tukea
30584: luhankkeissa, joita jo on saatu aikaan ja joiden perus- edustuston kaupallisia tehtäviä. Tällöin siirtyvät edus-
30585: teella on hyvä jatkaa. tustoille vähitellen myös yritysten tarvitsemat erilliset
30586: Vielä kymmenen vuotta sitten Venezuelassa oli kau- vienninedistämistehtävät ja muut yksittäiset tehtävät,
30587: pallinen sihteeri, ja tuolloin valtiontilintarkastajien te- joita ei esim. Finpron toimesta voida Suomesta käsin
30588: kemän tarkastuskäynnin yhteydessä voitiin todeta, että hoitaa. Näiden tehtävien hoitaminen edustustoissa
30589: suomalaisyritysten vientihalukkuus ja -ponnistelut oli- edellyttää, että niillä on sellaista henkilökuntaa, joka
30590: vat lisääntyneet. Silloisesta kehityksestä antaa jonkin- osaa hoitaa tällaisia kysymyksiä. Toinen vaihtoehto on
30591: laisen kuvan se, että vuonna 1985 Suomen vienti Vene- hankkia asiantuntevaa lisähenkilöstöä. Tarkastuskoh-
30592: zuelaan oli yhtä suurta kuin vientimme vuonna 1997. teina olleissa edustustoissa tämä ei ollut ongelma, kos-
30593: Tilanne maassa on kuitenkin 1990-luvun alun jälkeen ka niiden virkamiehillä oli kokemusta ja kiinnostusta
30594: huonontunut. Vaikka poliittinen tilanne on säilynyt va- kauppapolitiikkaan ja vienninedistämistä koskeviin asi-
30595: kaana, taloudellinen tilanne on öljyn hinnan ollessa oihin. Pelkästään henkilöstön kulloiseenkin erityis-
30596: alhaalla koko ajan huonontunut. Maassa vallitsee kui- osaamiseen perustuva järjestelmä on kuitenkin hel-
30597: tenkin hyvin suuri muutosta rve, jota ilmentää presiden- posti haavoittuva. Normaalin virkakierron seurauksena
30598: tin vaalin tuloskin. Jos maan taloudessa tapahtuu pa- edustustoihin voi valikoitua sellaisia virkamiehiä, joi-
30599: rannuksia, myös Suomella on mahdollisuuksia viennin den kokemus on suuntautunut kauppapolitiikan ase-
30600: kasvattamiseen. mesta enemmän sinällänsä tärkeiden valtioiden kah-
30601: Suomen vientikeskukset ovat Etelä-Amerikassa ko- denvälisten suhteiden hoitamiseen tai kulttuuri- ja tie-
30602: keneet monia muutoksia. Tällä hetkellä vientikeskus de kysymyksiin. Näin edustuston toiminnan painopiste
30603: toimii Brasiliassa, Argentiinassa ja Chilessä. Suomen voi päällikön vaihtuessa aina muuttua, vaikka ministeri-
30604: vienti Etelä-Amerikkaan on kokonaisviennistämme pa- öllä tietysti on edustuston toimintasuunnitelmien ja toi-
30605: rin prosentin luokkaa, ja vientikeskusten henkilövoima- mintakertomusten kautta mahdollisuus ohjata edus-
30606: varoista tämän maanosan vientikeskukset ottavat va- tustojen työtä.Viennin edistämiseen liittyviä kysymyk-
30607: jaat kolme prosenttia. On oikein, että voimavaroja koh- siä käsitellään laajemmin jäljempänä kauppa- ja teolli-
30608: dennetaantietyille alueille, ja toisaalta Suomen viennil- suusministeriön hallinnonalan kertomusosuudessa
30609: lä ei ole edes mitään mahdollisuutta levittäytyä kaikki- kohdassa Kansainvälistyminen ja markkinointi.
30610: alle. Näin arvioiden nykytilanne on tarkoituksenmukai-
30611:
30612:
30613:
30614:
30615: 74
30616: Oikeusministeriön hallinnonala
30617:
30618:
30619:
30620:
30621: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkastuk- kiprojekti laati ehdotuksen lainsäädännön uudista-
30622: sen oikeusministeriössä (oikeusministeri Jussi Jär- miseksi, mutta asiaa koskevaa esitystä ei ehditty
30623: ventaus) 3.3.1999 ja Oikeuspoliittisessa tutkimus- antaa v. 1995 valitulle eduskunnalle. Syksyllä 1999
30624: laitoksessa (johtaja Tapio Lappi-Seppälä) on tarkoitus asettaa komitea, jonka tehtävänä on
30625: 12.2.1999. Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat valmistella mm. ehdonalaista vapautamista koske-
30626: ovat oikeusministeriön hallinnonalalla perehtyneet vien säännösten uudistus. Toteutuneet vankeus-
30627: rikosten seuraamusjärjestelmään sekä vankeinhoi- rangaistusta koskevien säännösten muutokset ovat
30628: don ja kriminaalihuollon kehittämiseen. Oikeusmi- Suomessa tällä vuosikymmenellä painottuneet toi-
30629: nisteriöön tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä kä- miin, joiden tavoitteena on ollut ennen kaikkea
30630: siteltiin mm. kertomusvuoden toiminnan tavoittei- vähentää päihdeongelmia rangaistuslaitoksissa.
30631: den saavuttamista, tuomioistuinlaitoksen tulosoh- Saman tyyppisiä lainmuutoksia on hyväksytty
30632: jauksen nykytilaa ja kehittämistä, vankeinhoidon ja myös muissa Pohjoismaissa.
30633: kriminaalihuollon periaateohjelmaa sekä ministe- Rikoksista tuomittavia rangaistuksia ovat van-
30634: riön valmistautumista EU-puheenjohtajuuskau- keus, sakko ja rikesakko sekä yhdyskuntapalvelu.
30635: teen. Tietyissä tapauksissa voi tuomioistuin jättää myös
30636: Hallinnonalan tarkastuksen ja siitä laaditun ker- tuomitsematta rangaistusta, vaikka se toteaa henki-
30637: tomusosuuden valmistelusta on kansliassa vastan- lön syyllistyneen rikokseen.
30638: nut hallintoylitarkastaja Kaj Laine. Valtiontilintar- Vankeustuomio voidaan tietyin edellytyksin
30639: kastajat päättivät kokouksessaan 9.4.1999, että jat- tuomita ehdollisena, jolloin sen täytäntöönpano jää
30640: kovalmistelujen kohteeksi otetaan kertomusta var- riippumaan tuomitun käyttäytymisestä erityisenä
30641: ten rikosten seuraamusjärjestelmän kehittäminen koetusaikana. Ehdollisesti tuomittu nuori, eli hen-
30642: sekä vankeinhoito ja kriminaalihuolto. Kertomus- kilö, joka rikoksen tehdessään on ollut 15 mutta ei
30643: osuus hyväksyttiin valtiontilintarkastajien kokouk- 21 vuotta täyttänyt, voidaan määrätä koetusaikana
30644: sessa 28.9.1999. valvontaan. Erityisesti nuorille rikoksentekijöille
30645: ollaan vielä kehittämässä vaihtoehtoisia rangaistus-
30646: Seuraamusjärjestelmän kehittäminen muotoja. Esimerkiksi vuodesta 1997 on osassa
30647: Suomea kokeiltu alle 18-vuotiaina rikoksensa teh-
30648: 1990-luvulla on Suomessa kehitetty poikkeukselli- neille nuorille uutta rikosoikeudellista seuraamus-
30649: sen paljon seuraamusjärjestelmää. Vuosikymme- ta, nuorisorangaistusta.
30650: nen kuluessa on otettu käyttöön kolme kokonaan Vankeustuomio on joko määräaikainen tai elin-
30651: uutta päärangaistusta, eli yhdyskuntapalvelu (ko- kautinen. Määräajaksi tuomittu vankeusrangaistus
30652: keiluna v. 1991 ja vakituisena v. 1997), yhteisösak- voi olla vähintään 14 päivää ja enintään 12 vuotta.
30653: ko (v. 1995) ja nuorisorangaistus (kokeiluna v. Määräaikaisesta vankeusrangaistuksesta pannaan
30654: 1997). Edellisen kerran uusi päärangaistus otettiin rangaistuslaitoksessa täytäntöön yleensä kaksi kol-
30655: käyttöön v. 1983, kun rikesakkolaki tuli voimaan. masosaa, minkä jälkeen tuomittu pääsee ehdon-
30656: Tätä edeltävä merkittävä uusi päärangaistus oli alaiseen vapauteen. Ensikertalainen voi vapautua
30657: ehdollinen vankeusrangaistus, joka tuli käyttöön v. suoritettuaan puolet rangaistuksesta, nuorisovanki
30658: 1918. suoritettuaan yhden kolmasosan. Ehdonalaisesti
30659: Vankeusrangaistuksen pituutta ja ehdonalaista vapautetuista osa on koeaikanaan valvonnassa
30660: vapauttamista koskevaan lainsäädäntöön ei Suo- (käytännössä runsaat 20% ehdonalaisesti vapautu-
30661: messa ole 1990-luvulla tehty merkittäviä muutok- neista). Elinkaudeksi tuomittu voi päästä vapaaksi
30662: sia. Oikeusministeriön yhteydessä toimiva rikosla- vain presidentin armahduksella.
30663:
30664:
30665: 75
30666: Seuraamusjärjestelmää on kehitetty yhdyskunta- teriön lainvalmisteluosaston julkaisu 1/1996) poh-
30667: seuraamusten suuntaan. Tavoitteena on kustan- jalta oikeusministeriö valmisteli hallituksen esityk-
30668: nuksiltaan nykyistä edullisempi seuraamusjärjestel- sen sakkoa, muuntorangaistusta ja rikesakkoa kos-
30669: mä, joka ehkäisee uusintarikollisuutta vähintään kevien säännösten uudistamisesta (HE 74/1998
30670: yhtä hyvin kuin vankeusrangaistus. Järjestelmän vp). Eduskunta hyväksyi lakiehdotukset helmi-
30671: kehittäminen yhdyskuntaseuraamusten suuntaan kuussa 1999 ja lait (550-558/1999) tulevat voimaan
30672: on perusteltua myös siitä syystä, että yhdyskunta- 1.10.1999.
30673: seuraamusten suorittamisesta ei tuomitulle aiheu- Rikoslain kokonaisuudistuksen yhteydessä on
30674: du samanlaisia haittoja kuin vankeusrangaistuksen uudistettu myös rikoslain eri lukujen menettämis-
30675: suorittamisesta. Yhdyskuntaseuraamuksia voi jat- seuraamus- eli konfiskaatiosäännöksiä. Uudistuk-
30676: kossa kehittää uusiksi, vankeudelle vaihtoehtoisik- sista huolimatta sääntely on rikoslaissa vielä
30677: si seuraamuksiksi, jotka hidastavat tietä ehdotto- oikeusministeriön mielestä jonkin verran hajanais-
30678: miin vankeusrangaistuksiin, ja toisaalta aiempaa ta ja epäyhtenäistä, ja konfiskaatiota koskevia sään-
30679: tiiviimpien valvontaohjelmien avulla voidaan ai- nöksiä löytyy myös erityislainsäädännöstä. Säänte-
30680: kaistaa ehdonalaista vapauttamista vankilasta. lyn yhtenäistämiseksi on tarkoitus lisätä rikoslakiin
30681: Uusia seuraamusmuotoja etsittäessä ja nykyisten menettämisseuraamuksia koskeva luku ja uudistaa
30682: seuraamusten sisältöä kehitettäessä kiinnitetään tarpeellisilta osin myös erityislainsäädännön kon-
30683: ministeriön mukaan huomiota myös siihen, miten fiskaatiosäännökset. Tätä koskeva hallituksen esi-
30684: rikoksentekijä ottaa sosiaalisesti vastuuta tekemäs- tys voitaneen ministeriön mukaan antaa eduskun-
30685: tään rikoksesta. Huomiota kiinnitetään myös uhrin nalle v. 1999.
30686: korvausoikeuden vahvistamiseen. Sovittelujärjes-
30687: telmiä tuetaan ja rohkaistaan kytkemättä niitä kui- Seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa
30688: tenkaan osaksi rangaistusjärjestelmää. Seuraavasta asetelmasta ilmenee tuomioiden ja-
30689: Sakkojärjestelmän uudistusta on valmisteltu osa- kautuminen rangaistuslajeihin alioikeuksissa v.
30690: na rikoslain kokonaisuudistusta. Oikeusministe- 1993-98.
30691: riölle v. 1996 luovutetun mietinnön (Oikeusminis-
30692:
30693:
30694:
30695: Vuosi Tuomitsematta Sakko Ehdollinen Yhdyskunta- Ehdoton Yhteensä
30696: jätetty vankeus palvelu vankeus
30697: kpl % kpl o/o kpl % kpl % kpl % kpl %
30698: 1993 1 427 2,1 41161 61,5 14 249 21,3 563 0,8 9 563 14,3 66 963 100
30699: 1994 1 398 2,2 38 856 62,3 12 933 20.7 1 487 2.4 7 699 12,3 62 373 100
30700: 1995 1 425 2,3 38 020 60,7 13 624 21,8 2 803 4,5 6 754 10,8 62 626 100
30701: 1996 1 266 2,1 36 323 60,5 13 039 21.7 3 277 5,5 6101 10,2 60 006 100
30702: 1997 1 336 2,3 35 111 59,6 12 947 22,0 3 534 6,0 5 967 10,1 58 895 100
30703: 1998 967 1,7 33 889 58,0 12 943 22,2 3 957 6,8 6 642 11.4 58 398 100
30704:
30705:
30706:
30707:
30708: Sakko on yleisin rangaistus. Sakkorangaistuksia sillä on kansainvälisestikin ajatellen vankka sija
30709: määrätään vuosittain n. 300 000 ja suurin osa mää- Pohjoismaiden ja muiden Euroopan valtioiden ran-
30710: rätään rangaistusmääräysmenettelyssä liikenneri- gaistusjärjestelmissä.
30711: koksista. Rikesakkojen määrä on vuosittain n. Seuraava asetelma osoittaa ehdollisesti rangais-
30712: 60 000. tujen ja valvontaan asetettujen nuorten määrän v.
30713: Vielä 1970-luvulla väestöön suhteutettu vanki- 1993-98 sekä valvonnan päättymisen syyt.
30714: määrämme oli läntisen Euroopan korkeimpia ja
30715: kaksinkertainen muihin Pohjoismaihin verrattuna.
30716: Vuosi Vuoden Valvonta Koetusaika Ehdollinen
30717: Vankilukumme on siitä puolittunut, ja olemme nyt aikana vai- 1akka utettu päättynyt rangaistus
30718: pohjoismaisella tasolla. vonnassa täytäntöön
30719: Ehdollisen rangaistuksen käytössä ei ole 1990- 1995 3 394 230 724 28
30720: luvulla tapahtunut merkittäviä muutoksia. Ehdolli- 1996 3 252 260 765 15
30721: nen rangaistus on jo pitkään ollut yksi keskeisim- 1997 3 097 204 746 29
30722: mistä vaihtoehdoista ehdottomalle vankeudelle, ja 1998 2 851 217 711 21
30723:
30724:
30725:
30726: 76
30727: Ministeriön mukaan ehdollisesti rangaistujen Kuten asetelmasta ilmenee, määrätään nykyään
30728: nuorten valvonta toimii yleisesti ottaen melko hy- vuosittain vajaat 1 000 henkilöä valvontaan. Kun
30729: vin, ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutki- ehdonalaisesti vapautuneiden lukumäärät ovat las-
30730: muksen mukaan näyttäisi siltä, että merkittävällä keneet 1990-luvulla n. 30%, on valvontaan määrät-
30731: osalla nuoria rikoksentekijöitä rikosura katkeaa tyjen osuus samalla kasvanut 15 %:sta 22 %:iin.
30732: ensimmäiseen ehdolliseen rangaistukseen. Kriminaalihuoltoyhdistys kerää tiedot siitä,
30733: Seuraavassa asetelmassa tarkastellaan vielä eh- kuinka moni valvonnassa olevista, ehdonalaisesti
30734: donalaista vapautta ja siihen liittyvää valvontaa v. vapautetuista vuosittain menettää ehdonalaisen
30735: 1993-97. vapautensa. Tuomioistuintilastosta vuorostaan nä-
30736: kee, kuinka moneen päärikosperusteiseen rangais-
30737: 1993 1994 1995 1996 1997 tukseen on liitetty määräys aikaisemman ehdon-
30738: alaisen vapauden menettämisestä. Seuraava asetel-
30739: Kaikki vankilasta
30740: vapautuneet 5 999 5 544 4 682 4 455 3 856 ma osoittaa ehdonalaisen vapautensa menettänei-
30741: ehdonalaisesti 5 936 5 445 4 616 4 326 3 762 den määrän v. 1993-98.
30742: valvontaan 925 931 839 845 813
30743: valvonnassa,% 16 17 18 20 22
30744: Valvonnassa
30745: vuoden alussa 1 223 1 250 1 290 1153 1148
30746:
30747:
30748: 1993 1994 1995 1996 1997 1998
30749: Päärikostuomion mukaan 2 109 1 805 1 764 1 607 1 517 1 513
30750: Valvonnassa olevista 275 260 331 286 244 281
30751:
30752:
30753:
30754:
30755: Yhdyskuntapalvelua ja nuorisorangaistusta kos- eron hyväksyttävän ja hylättävän käyttäytymisen
30756: keva tilastoaineisto esitetään jäljempänä erikseen. välillä. Tämä ei kuitenkaan saa ministeriön mielestä
30757: estää liittämästä yhteiskunnan moitteeksi miellettä-
30758: Seuraamusjärjestelmän vaikuttavuus ja kehittä- vään rangaistukseen kuntouttavia elementtejä, joil-
30759: mistarpeet la edistetään tekijän tulevaa sosiaalista selviytymis-
30760: Tarkasteltaessa seuraamusjärjestelmän vaikutta- tä. Rikoslainsäädännön yleisestävän vaikutuksen
30761: vuutta joudutaan pohtimaan toisaalta rangaistusten toteutumisen keskeisiä ehtoja ovat niin ikään lain
30762: yleisestävyyttä, eli rangaistusten vaikutusta yhteis- sisällöllinen selkeys, laista tiedottaminen sekä lain
30763: kunnan jäseniin yleensä, ja toisaalta erityisestävyyt- tehokas voimaan saattaminen yhdessä riittävän
30764: tä, eli rangaistuksen vaikutusta tuomittuun henki- korkean kiinnijäämisriskin kanssa.
30765: löön itseensä. Rangaistusten välitön kyky muuttaa tuomitun
30766: Rikoslaki ja sen rangaistusjärjestelmä täyttää käyttäytymistä (erityisestävä vaikutus) on ministe-
30767: ohjaus- ja suojatehtävänsä ennen kaikkea ran- riön mukaan sen sijaan osoittautunut yleisesti odo-
30768: gaistuksen yleisestävän vaikutuksen avulla. Krimi- tettua heikommaksi. Rangaistusten käyttöä ei juuri-
30769: nologia ja rikosoikeustutkimus painottavat oikeus- kaan voi perustella tarkoituksin muuttaa niiden
30770: ministeriön lausunnon mukaan yhä laajemmin kohteeksi joutuva entistä paremmaksi ihmiseksi.
30771: yleisestävyyden välillistä, asenteita luovaa ja vah- Tämä pätee erityisesti laitosrangaistuksiin. Milloin
30772: vistavaa vaikutusta. Sen mukaan rikoslain toimi- laitosrangaistuksia joudutaan (yleisestävistä syistä)
30773: vuus yhteiskuntarauhan ylläpitäjänä perustuu en- käyttämään, on luonnollisesti syytä järjestää täytän-
30774: nen muuta siihen, että ihmiset kokevat normiston töönpanon sisältö sellaiseksi, ettei tuomio vaikeuta
30775: omakseen, kunnioittavat ja arvostavat sen sisältöä rangaistun tulevaa sosiaalista selviytymistä, vaan
30776: ja pitävät sitä sellaisenaan seuraamisen arvoisena. mahdollisuuksien mukaan tukee tuomittua hänen
30777: Järjestelmää kohtaan tunnettu luottamus, legitimi- pyrkimyksissään rikoksettomaan elämään.
30778: teetti ja normiston hyväksyntä on keskeinen rikos- Näistä lähtökohdista suomalainen rangaistusjär-
30779: lain tehokkaan toiminnan ehto. Perusvaatimuksiin jestelmä- ja kriminaalipolitiikkamme laajemmin-
30780: myös kuuluu, että rangaistusuhat heijastavat riittä- kin - kestää ministeriön mielestä varsin hyvin
30781: vän tarkasti eri tekojen vakavuutta ja siinä olevia kansainvälisen vertailun. Tästä syystä rangaistusjär-
30782: eroja. Yleisestävyyden saavuttaminen myös edel- jestelmään ei ole suunnitteilla mitään suuria muu-
30783: lyttää, että rikoslain rangaistukset tekevät selvän toksia.
30784:
30785:
30786: 77
30787: Nykyisen seuraamusjärjestelmän käytännön on- myös nuoriin, on perusteltua seuraamusjärjestel-
30788: gelmakohdista ministeriö nimeää lausunnossaan män kehittämistyössä pyrkiä aiempaa ponnek-
30789: seuraavat neljä: kaammin ratkaisuihin, jotka nykyistä paremmin
30790: 1. 1970-luvulla sosiaalitoimen ja rikosoikeuden ottavat huomioon nuorten rikoksentekijöiden eri-
30791: välillä omaksuttiin työnjako, jonka mukaan yleinen tyispiirteet ja -tarpeet. Muutosta tässä merkitsi nuo-
30792: kunnallinen sosiaalitoimi huolehtii myös erityisryh- risorangaistuskokeilu. Sen antamat kokemukset
30793: mien tarpeista, mukaan lukien vapautuvien van- tarjoavat pohjaa kehittää myös ehdolliselle rangais-
30794: kien jälkihuolto-ja tukitoimet. Voimakkaasti kehit- tukselle sekä siihen liittyvälle vaivonnalle uutta ja
30795: tyvän hyvinvointivaltion ja kasvavan sosiaalisekto- toimivampaa sisältöä. Nytkin käytössä olevassa
30796: rin suojissa olikin ehkä helppo luottaa siihen, että muodossaan ehdollinen rangaistus toimii valta-
30797: kehittyvä sosiaalitoimi huolehtii kaikista yhteiskun- osassa tapauksia juuri sellaisena varoituksena, jol-
30798: nan marginaaliryhmistä. Myöhempi sosiaalijärjes- laiseksi se alun alkaen on tarkoitettukin.
30799: telmien kehitys on osoittanut, ettei näin ole käynyt. Kriminaalihuoltoyhdistykseltä saadun lausun-
30800: Viime vuosina eri ongelmaryhmille suunnattavat non mukaan seuraamusjärjestelmän kehitys on
30801: mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat päinvastoin näkynyt käytännössä yhdyskuntapalvelun ennalta
30802: kaventuneet entisestään. Rikoksentekijöiden eri- arvaamattoman voimakkaana käyttönä, mikä on
30803: tyistarpeita ei enää tulisi ministeriön selvityksen aiheuttanut voimavarojen puutteessa muun kri-
30804: mukaan jättää yleisen sosiaalitoimen varaan. Ri- minaalihuollon kehittämisen pysähtymisen tai hi-
30805: koksentekijöiden sosiaaliseen selviytymiseen sekä dastumisen. Seuraamusjärjestelmän painopisteen
30806: vapautuvien vankien jälkihuoltoon olisi kiinnitettä- siirtäminen yhdyskuntapalvelun suuntaan edellyt-
30807: vä huomiota aiempaa enemmän myös valtiollisten tää lausunnon mukaan käytännössä myös voima-
30808: kontrolli- tai tukijärjestelmien avulla. varojen uudelleen kohdentamista, mitä ei ole aina-
30809: 2. Yhä suurempi osa vankeusrangaistukseen kaan riittävässä määrin tehty.
30810: tuomituista kärsii päihde- ja huumeongelmista. Kriminaalihuoltoyhdistyksestä saadussa lausun-
30811: Nämä ongelmat ovat niin suuria, että ne leimaavat nossa korostetaan, että käytäntö esim. päihdehuol-
30812: paikoin koko täytäntöönpanojärjestelmää ja ovat lon palvelujen järjestämisestä vankeusaikana ei
30813: johtaneet esim. vankiloiden ns. huumeettomien toimi, ellei valtion ja kuntien välinen rahoitusvas-
30814: yksiköiden perustamiseen. Päihdeongelma vaatii tuu ole yksinkertaisen selvästi määritelty. Valtion
30815: huomiota myös vankeusrangaistuksen täytäntöön- tulisikin vastata jokseenkin kaikista vankien ran-
30816: panon sisällön suunnittelussa. Vuonna 1998 anne- gaistusajan kustannuksista, vaikkakin tämä on vas-
30817: tun esityksen (HE 10/1998 vp) mukaisesti vankeus- toin ns. normaaliusajattelua. Lausunnossa tode-
30818: rangaistuksen täytäntöönpanon yhteyteen on luotu taan, että vastaava epäselvä tilanne kuntien ja
30819: mahdollisuus suorittaa osa rangaistuksesta päihde- valtion vastuusta on yhdyskuntaseuraamusten toi-
30820: huoltolaitoksessa. Tätä koskeva laki (364/1999) tuli meenpanossa. Nyt se näkyy suhteellisen vähän
30821: voimaan 1.6.1999. Lisäksi on tarpeen jatkossa sel- varsinaisen hoidon järjestämisessä, mutta kun sopi-
30822: vittää mahdollisuudet liittää nykyiseen rangaistus- mushoito otetaan rangaistusjärjestelmään eikä hoi-
30823: järjestelmään erillinen sopimushoitoseuraamus. don kustannusvastuuta ole selkeästi määritelty val-
30824: 3. Toinen ryhmä, joka tarvitsee hoidollisten tiolle, uhkaa seuraamus jäädä kuolleeksi kirjaimek-
30825: näkökohtien huomioonottamista, on erilaisista si.
30826: psyykkisistä häiriöistä kärsivät. Seuraamusjärjestel- Seuraamusjärjestelmän kehittämisessä rikok-
30827: mä ei ole riittävässä määrin ottanut huomioon sentekijöiden erityistarpeita ei saa enää jättää sosi-
30828: syyntakeettomuuden ja syyntakeisuuden rajamailla aalitoimen varaan. Lausunnon mukaan varsinkin
30829: olevan rangaistujen ryhmän hoidollisia erityistar- vankilasta vapautuvalla on usein suuri henkisen
30830: peita. Mielisairautta lievemmistä psyykkisistä häi- tuen ja konkreettisen avun tarve. Yksinkertaisim-
30831: riöistä kärsivien (myös alentuneesti syyntakeisten) millaan ja samalla usein vaikeimmillaan tilanne
30832: vankeusrangaistukset pannaan täytäntöön ilman kärjistyy asumisessa. Kyse ei ole vain asunnosta
30833: erityistä hoito-ohjelmaa siitä huolimatta, että psy- vaan asumisen tukemisesta, ja joskus yhteiskunnan
30834: kiatrisen hoidon tarve useissa tapauksissa on mitä turvallisuudenkin kannalta tärkeästä valvonnasta.
30835: ilmeisin. Lausunnossa tuodaankin esille ajatus koevapaus-
30836: 4. Meillä myös nuoriin sovelletun työnjakomal- järjestelmän kehittämisestä tukemaan pitkiin van-
30837: lin mukaan rikosoikeus huolehtii rankaisemisesta, keusrangaistuksiin tuomittujen vapautumista.
30838: kun taas sosiaalistavista ja nuorta tukevista toimista Tämä voisi tarkoittaa vapautumista muutamia kuu-
30839: vastaavat sosiaaliviranomaiset Kun rikosoikeudel- kausia tavanomaista aiemmin, jos vapautuva sitou-
30840: lista järjestelmää kuitenkin joudutaan soveltamaan tuu hyvin tiukkoihin ehtoihin.
30841:
30842:
30843: 78
30844: Erityisesti yhdyskuntapalvelusta Vähäisiinkin palveluehtojen rikkomisiin reagoi-
30845: Yhdyskuntapalvelun käyttöön ottamisessa oli pää- daan välittömästi kuulemaila tuomittua ja antamal-
30846: tavoitteena saada aikaan ehdottomalle vankeus- la hänelle tarpeen mukaan asiasta kirjallinen huo-
30847: rangaistukselle vaihtoehtoinen seuraamus. Tämä mautus. Kriminaalihuoltoyhdistys on myös jatku-
30848: tavoite on oikeusministeriön mukaan epäilyksettä vasti noudattanut sitä periaatetta, että tuomitulle ei
30849: saavutettu. Vuonna 1998 aloitettiin yhteensä 3 762 ilman painavaa syytä anneta useampia kuin yksi
30850: yhdyskuntapalvelutuomion täytäntöönpano. Suu- kirjallinen huomautus, vaan palveluehtojen rikko-
30851: rella todennäköisyydellä näistä yli 90% on tuomit- minen viedään syyttäjän harkittavaksi. Aluetoimis-
30852: tu ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta, kuten toissa suoritettujen tarkastusten perusteella on mi-
30853: on ollut tarkoituskin. Yhdyskuntapalvelutuomioi- nisteriön mukaan todettavissa, että toimeenpanon
30854: den määrä ylittää selvästi ne arviot, joita lainsää- valvonnassa on noudatettu aiemman kaltaista tiuk-
30855: däntöä valmisteltaessa tehtiin. Ilman yhdyskunta- kaa linjaa.
30856: palvelua vankiloissa olisi ministeriön arvion mu- Toiseksi yhdyskuntapalveluun tuomittujen
30857: kaan päivittäin 300-350 vankia nykyistä enem- päihdeongelman käsittelyyn on kiinnitetty erityistä
30858: män. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen arvion huomiota. Päihdeongelman vakavuus paljastuu
30859: mukaan vankiluku voisi olla jopa 400-500 vankia usein yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvitystä
30860: nykyistä suurempi. laadittaessa tai toimeenpanon kuluessa, kun palve-
30861: Yhdyskuntapalvelun toimintaperiaatteita ilmen- luaikataulun täsmällisen noudattamisen vaatimus
30862: tävät ministeriön mielestä jossakin määrin seuraa- tuo ongelman esiin. Liikennejuopumuksesta tuo-
30863: muksen toimeenpanosta vastaavalle Kriminaali- mittujen suuri osuus yhdyskuntapalvelua suoritta-
30864: huoltoyhdistykselle asetetut tulostavoitteet Yhtenä vista on tehnyt perustelluksi erityisen ohjelman
30865: tavoitteena on toimeenpanon joutuisuus. Palvelun valmistamisen tälle ryhmälle. Kriminaalihuoltoyh-
30866: tulisi alkaa viimeistään kuukauden kuluessa siitä, distys ja Liikenneturva ovat yhdessä valmistelleet
30867: kun tuomittu on määrätty ilmoittautumaan Kri- alkoholia ja liikennettä käsittelevän viisituntisen
30868: minaalihuoltoyhdistyksen aluetoimistossa palve- liikenneturvallisuusjakson. Sen käyttöä laajenne-
30869: lun aloittamista varten. Tämä tavoite on täyttynyt taan vuoden 1999 kuluessa kaikkiin Kriminaali-
30870: suhteellisen hyvin, sillä tavoiteajassa on pysytty yli huoltoyhdistyksen aluetoimistoihin.
30871: 70 %:ssa tapauksista. Viivästymisen syyt ovat olleet Kolmas toimintaperiaate liittyy uusintarikolli-
30872: usein sellaisia, ettei viivästymistä ole voitu välttää suuteen. Kaikkien yhdyskuntaseuraamusten toi-
30873: (tuomittu on esim. ollut suorittamassa vankeusran- meenpanon tavoitteena on uusintarikollisuuden
30874: gaistusta tai asevelvollisuutta). vähentäminen. Yhdyskuntapalvelun osalta asiaa
30875: Toinen selkeä tulostavoite on, että yhdyskunta- on selvitetty vankeinhoito-osaston tutkimuksessa
30876: palvelun aloittaneista vähintään 85% suorittaisi (Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston julkai-
30877: palvelun loppuun. Vuonna 1998 palveluehtojen suja 2/1999), jossa on seurattu yhdyskuntapalve-
30878: rikkomisen vuoksi tuomioistuin muunsi vankeu- luun v. 1991-92 tuomittujen uusintarikollisuutta
30879: deksi 513 yhdyskuntapalvelurangaistusta, mikä on viiden vuoden aikana. Vertailuryhmänä ovat sa-
30880: 14 o/o aloitetuista palveluista. maan aikaan muualla kuin yhdyskuntapalvelun
30881: Mainittujen tulostavoitteiden lisäksi yhdyskunta- kokeilualueilla enintään kahdeksan kuukauden
30882: palvelun toimeenpanossa on ministeriön mukaan vankeusrangaistukseen tuomitut. Tutkimuksen
30883: noudatettu kolmea toimintaperiaatetta: mukaan yhdyskuntapalvelun jälkeen uusintarikol-
30884: Ensinnäkin toimeenpanon valvonnan tulee olla lisuus on jonkin verran vähäisempää kuin vankeus-
30885: riittävän tiivistä, ja rikkomuksiin ja laiminlyönteihin rangaistuksen jälkeen. Yhdyskuntapalvelu näyttäi-
30886: on reagoitava välittömästi ja johdonmukaisesti. Jo- si tutkimuksen mukaan olevan erityisen sopiva
30887: kaisen palvelukerran toteutuminen kontrolloidaan seuraamus niille tuomituille, joilla ei ole aiempia
30888: vähintään soittamalla palvelupaikan yhdyshenki- vankilakokemuksia tai ehdottomia vankeustuo-
30889: lölle palvelutuntien aikana. Lisäksi palvelupaikalle mioita.
30890: tehdään henkilökohtaisia käyntejä. Kaukana Kri- Tutkimuksen tekijä on lisäksi painottanut, että
30891: minaalihuoltoyhdistyksen toimipaikoista sijaitse- yhdyskuntapalvelu sisältää vähemmän tuomitun
30892: villa palvelupaikoilla, esim. Lapissa, käydään aina elämää vaurioittavia aineksia kuin vankeusrangais-
30893: palvelun alussa ja lopussa sekä vähintään kerran tus, ja se on myös yhteiskunnan kannalta vankeutta
30894: kuukaudessa, tarvittaessa useammin. Kriminaali- taloudellisempi vaihtoehto. Se lisää rikoksenteki-
30895: huoltoyhdistyksellä on myös eräillä paikkakunnilla jöiden kontakteja lähiyhteisön jäseniin ja auttaa
30896: sivutoimiset asiamiehet, jotka pitävät tiivistä yhteyt- näitä asennoitumaan realistisemmin rikollisuuteen.
30897: tä palvelupaikkoihin. Tutkijan mielestä näihin tekijöihin on myös syytä
30898:
30899:
30900: 79
30901: kiinnittää huomiota arvioitaessa yhdyskuntapalve- Pysyvä yhdyskuntapalvelulaki (1055/1996) tuli
30902: lun tarkoituksenmukaisuutta. voimaan vuoden 1997 alussa. Vuonna 1997 ran-
30903: Suoraan laista ilmenevä vaatimus yhdyskunta- gaistuslajin valintakäytäntö käräjäoikeuksissa oli
30904: palvelun toimeenpanolle on se, että kaikille yhdys- yhtenäisempi kuin edellisenä vuonna. Vain neljäs-
30905: kuntapalveluun tuomituille tulee löytää palvelu- sä käräjäoikeudessa yhdyskuntapalveluun tuomit-
30906: paikka. Tämäkin vaatimus on onnistuttu täyttä- tujen prosenttiosuus jäi alle 35:n. Alimmillaan
30907: mään, vaikka se on yksittäistapauksissa vaatinut osuus oli 28 %. Erot ovat tasaantuneet myös ylä-
30908: ponnistelua. päässä. Vuonna 1997 70 o/o:n taso ylittyi enää kah-
30909: Kriminaalihuoltoyhdistykseltä saadun lausun- dessa käräjäoikeudessa ja 65 o/o:n rajakin yhteensä
30910: non mukaan tulevaisuudessa on harkittava, olisiko vain neljässä. Suurin prosenttiosuus oli myös jon-
30911: nyt yksityiset yritykset, kuten sosiaalialan uudet kin verran alentunut, 73 o/o:sta v. 1996 vuoden 1997
30912: palveluyritykset, tiukasti poissulkevaa palvelupaik- 70,8 o/o:iin.
30913: kavaatimusta väljennettävä. Samalla on harkittava, Oikeuskäytäntö on siis ministeriön mukaan
30914: voisiko Kriminaalihuoltoyhdistys, vastoin nykyistä muuttunut yhdenmukaisemmaksi yhdyskuntapal-
30915: periaatetta, itse toimia joissakin tapauksissa palve- velun vakiintuessa normaaliksi osaksi seuraamus-
30916: lupaikkana tai ainakin johtaa palvelussa olevan järjestelmää. Osansa tilanteen parantumisessa on
30917: työtä. ollut myös v. 1997 voimaan tulleella rangaistuslajin
30918: Kokeiluvaiheessa (v. 1991-96) yhdyskuntapal- valintasäännöksellä. Oikeusministeriö seuraa oikeus-
30919: velulaissa asetettiin uudelle seuraamukselle yleiset käytännön yhdenmukaisuutta myös vastaisuudessa.
30920: käyttöedellytykset Seuraamus voitiin tuomita enin- Yhdyskuntapalveluun tuomitsemisen prosentti-
30921: tään kahdeksan kuukauden pituisen ehdottoman osuuksien eroille on ministeriön mielestä myös
30922: vankeusrangaistuksen sijasta. Laissa ei tuomioistui- hyväksyttäviä syitä. Tällaisia ovat esim. erot rikolli-
30923: mille annettu tarkempia ohjeita rangaistuslajin va- suuden rakenteessa ja rikoksentekijöiden henki-
30924: linnasta. Laissa ei kerrottu, millä perusteilla tulisi töissä. Niissä tuomioistuimissa, joissa huumerikos-
30925: tuomita yhdyskuntapalveluun ja millä vankeuteen ten ja huumeongelmaisten rikoksentekijöiden
30926: silloin, kun yleiset edellytykset yhdyskuntapalve- osuus on suuri, yhdyskuntapalvelun käyttö jää
30927: luun tuomitsemiselle täyttyvät. Kysymys jätettiin vähäisemmäksi kuin muualla. Joissakin käräjäoi-
30928: laissa ratkaisematta, jotta oikeuskäytäntö voisi ko- keuksissa puolestaan saattaa olla niin vähän muun-
30929: keilun aikana itse hakea niitä perusteita, joiden tokelpoisia tuomioita, että yhdyskuntapalveluun
30930: mukaan ratkaisu tulisi tehdä. tuomittujen prosenttiosuus voi sattuman vuoksi
30931: Kokeilulain voimassa ollessa tuomioistuinkäy- joko nousta hyvin korkeaksi tai jäädä erittäin mata-
30932: täntö hajautui melkoisesti sen suhteen, kuinka laksi. Esimerkkinä voidaan mainita eräs käräjäoi-
30933: suuri osa muodolliset edellytykset täyttävistä ran- keus, jossa yhdyskuntapalveluun tuomittujen pro-
30934: gaistuksista annettiin yhdyskuntapalveluna. Vuon- senttiosuus v. 1996 oli 100. Tässä tuomioistuimessa
30935: na 1994 yhdyskuntapalvelun osuus kaikista muun- molemmat syytetyt, jotka oli mahdollista tuomita
30936: tokelpoisista tuomioista oli useissa käräjäoikeuk- yhdyskuntapalveluun, myös tuomittiin siihen. Täy-
30937: sissa alle 10 o/o ja alimmillaan n. 5 %. Ylimmillään delliseen yhdenmukaisuuteen prosenttiosuuksissa
30938: vastaava luku oli samana vuonna muutamassa ei oikeusministeriön mielestä koskaan päästä, eikä
30939: käräjäoikeudessa 65 o/o:n luokkaa. Kokeilun vakiin- sitä ole syytä tavoitellakaan.
30940: tuessa erot kaventuivat. Vuonna 1996 alin yhdys-
30941: kuntapalveluiden osuus oli yli 20 %, kun ylimmät Erityisesti nuorisorangaistuskokeilusta
30942: osuudet (neljässä käräjäoikeudessa) ylittivät jonkin Suomessa otettiin käyttöön täysin uusi rikosoikeu-
30943: verran 70 %. Tässä tilanteessa säädettiin pysyvä laki dellinen seuraamus, nuorisorangaistus, 1.2.1997.
30944: yhdyskuntapalvelusta, ja nyt rangaistuksen valintaa Uutta nuorisorangaistusta kokeillaan ehdollisen
30945: ehdottoman vankeuden ja yhdyskuntapalvelun rangaistuksen täydentäjänä seuraamusvalikoimas-
30946: välillä ohjataan suoraan laissa. Voimassa olevan sa, eikä sillä näin ollen ole tarkoitus korvata ehdol-
30947: lain mukaan yhdyskuntapalveluun tuomitseminen lista rangaistusta kokonaan tässäkään ikäryhmässä.
30948: on pääsääntö. Silloin, kun yhdyskuntapalvelun Nuorisorangaistus on tarkoitettu käytettäväksi vain
30949: muodolliset edellytykset täyttyvät, vankeuteen tuo- siihen ryhmään nuoria rikoksentekijöitä, jolle ri-
30950: mitaan vain niissä tapauksissa, joissa yhdyskunta- kosten tekemisestä on tullut elämäntapa. Muilla
30951: palveluun tuomitsemiselle on laissa tarkoitettu kuin rikoskierteeseen joutuneilla nuorilla perintei-
30952: este. Uuden säännöksen tavoitteena oli edelleen nen rikosoikeudellinen seuraamusvalikoima tun-
30953: yhdenmukaistaa rangaistusten valinnan oikeus- tuu ministeriön arvion mukaan edelleen toimivan
30954: käytäntöä. kohtalaisen hyvin.
30955:
30956:
30957: 80
30958: Nuorisorangaistusta kokeillaan kolmen vuoden Nuorisorangaistuskokeilu on ministeriön arvion
30959: ajan (v. 1997-99) seitsemän käräjäoikeuden tuo- mukaan käynnistynyt hitaasti. Nuorisorangaistuk-
30960: miopiirissä. Kokeilualueina ovat Espoo, Helsinki, sen käyttö on edelleen arvioitua vähäisempää ja
30961: Joensuu, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa. Nuo- jakaantuu hyvin epätasaisesti kokeilualueeseen
30962: risorangaistus koostuu kahdesta osasta: nuoriso- kuuluvien tuomiopiirien kesken.
30963: palvelusta ja valvonnasta. Nuorisopalvelu, jota voi- Kokeilu alkoi 1.2.1997, ja 30.6.1999 mennessä
30964: daan tuomita 10---{)0 tuntia, sisältää yhdyskunta- nuorisorangaistuksia on käräjäoikeuksissa tuomit-
30965: palvelun tyyppistä työtä sekä muuta ohjattua toi- tu 111. Vuonna 1999 nuorisorangaistuksia tuomit-
30966: mintaa. Nuorisorangaistukseen kuuluvaan intensii- tiin hieman edellisvuotta vähemmän. Myös alusta-
30967: viseen valvontaan tuomitaan vähintään neljäksi via toimeenpanosuunnitelmia tehtiin jonkin verran
30968: kuukaudeksi ja enintään yhdeksi vuodeksi. Nuori- vähemmän v. 1998 (74) kuin v. 1997 (87). Vuoden
30969: sorangaistukseen voidaan tuomita alle 18-vuotiaa- 1999 ensimmäisellä puoliskolla nuorisorangaistus-
30970: na rikoksensa tehnyt nuori. tuomioita on annettu suhteellisesti enemmän (27)
30971: Nuorisorangaistuksen toimeenpanosta huolehtii kuin kokeilun aiempina vuosina. Myös alustavia
30972: Kriminaalihuoltoyhdistys. Toimeenpanotehtäviin toimeenpanosuunnitelmia on tehty suhteessa ai-
30973: kuuluvat mm. toimeenpanosuunnitelman vahvista- empaa enemmän (59). Loppuun suoritettuja nuori-
30974: minen, valvonnasta huolehtiminen ja nuorisopal- sorangaistuksia oli 30.6.1999 mennessä 34. Samana
30975: velun kontrollointi. Rangaistuksen suorittamisen kahden ja puolen vuoden ajanjaksona tuomioistuin
30976: aikana nuoreen ollaan tiivisti yhteydessä. Etukä- on keskeyttänyt 20 nuorisorangaistuksen suoritta-
30977: teen sovitut tapaamiset ja nuoren tarpeisiin räätä- misen. Toisinaan samalle henkilölle on tuomittu
30978: löidyt ohjelmat muodostavat seuraamukselle jänte- useita nuorisorangaistuksia.
30979: vän sisällön. Rangaistukseen tuomittuja nuoria on Seuraava asetelma osoittaa nuorisorangaistuk-
30980: tavattu 2-3 kertaa viikossa. Työskentelyohjelmat sen käytön 1.2.1997-30.6.1999:
30981: (Nuori ja rikos, Nuori ja päihteet sekä Nuori ja
30982: yhteiskunta) ovat osoittautuneet käyttökelpoisiksi
30983: työvälineiksi.
30984:
30985: 1997 1998 1.1.-30.6.1999 Yhteensä
30986: Alustavia toimeenpanosuunnitelmia 87 74 59 220
30987: Tuomioiden lukumäärä käräjäoikeuksissa 44 40 27 111
30988: Tuomittujen lukumäärä 31 32 25 88
30989: Loppuun suoritettuja tuomioita 1 24 9 34
30990: Tuomioistuimen keskeyttämiä 2 15 3 20
30991:
30992:
30993:
30994: Eduskunta on vuoden 1999 alussa hyväksynyt kysymykseen. Muutoksella pyritään lisäämään
30995: hallituksen esityksen (HE 188/1998 vp) laiksi nuo- nuorisorangaistuksen käyttöä.
30996: risorangaistuksen kokeilemisesta annetun lain Riittävien kokemusten saamiseksi nuorisoran-
30997: muuttamisesta (307 /1999), joka tuli voimaan gaistuskokeilusta hallitus antoi elokuussa 1999
30998: 1. 4.1999. Nuorisorangaistuksen tuomitsemisedelly- eduskunnalle esityksen (HE 35/1999 vp), jossa
30999: tyksiä on muutettu siinä siten, että rangaistusta ehdotetaan kokeilun jatkamista kahdella vuodella.
31000: voidaan käyttää aiempaa varhaisemmassa vaihees- Ehdotuksen mukaan kokeilua jatkeittaisiin nykyi-
31001: sa nuoren rikoskierteen katkaisemiseksi. Nuoriso- sen sisältöisenä ja laajuisena.
31002: rangaistus tuomitaan, jos uusien rikosten eh-
31003: käiseminen ja tekijän sosiaalinen selviytyminen sitä Vertailua muihin Pohjoismaihin ja Saksaan
31004: edellyttävät. Mahdollisuudet katkaista rikoskierre Yhdyskuntapalvelu otettiin Tanskassa ja Norjassa
31005: ovat sitä paremmat, mitä varhaisemmassa vaihees- käyttöön jo viime vuosikymmenen puolella. Ruot-
31006: sa tekoihin voidaan puuttua. Tästä syystä nuoriso- sissa edettiin samaan tahtiin kuin Suomessa. Seu-
31007: rangaistusta voitaisiin esityksen mukaan käyttää raamus otettiin siellä vuosikymmenen alussa ko-
31008: alkaneen rikoskierteen katkaisemiseksi, vaikka te- keilukäyttöön ja vakinaistettiin 1990-luvulla. Yksi-
31009: kijällä ei aiempia ehdollisia rangaistuksia olisikaan. tyiskohtaisia ja ajantasaisia tietoja yhdyskuntapal-
31010: Nuorisorangaistuksen tuomitseminen edellyttää velun levinneisyydestä Euroopan unionin alueella
31011: myös muutoksen jälkeen kuitenkin aina sitä, että ei ole käytettävissä. Tiedossa on kuitenkin, että
31012: rikos on niin vakava, ettei sakkorangaistus tule ainakin yhdeksässä jäsenmaassa voidaan määrätä
31013:
31014:
31015: 6 292055K 81
31016: yhdyskuntapalvelua tai sitä vastaava seuraamus. sen uusimisriskin tapauksissa, tulee suojeluvalvon-
31017: järjestelmien yksityiskohdat voivat huomattavasti- taa käyttää silloin, kun uusimisriski on suurempi ja
31018: kin erota jäsenmaiden välillä. rikoksentekijä on suojeluvalvontaan sisältyvän
31019: Seuraavassa kuvataan lähemmin Ruotsin, Nor- tuen ja avun tarpeessa. Tuomittu on suojeluvalvon-
31020: jan, Tanskan ja Saksan ehdollista rangaistusta tai nassa kolmen vuoden ajan. Suojeluvalvonnan sisäl-
31021: siihen rinnastettavia seuraamuksia koskevia sään- tö vaihtelee, sillä siihen voidaan liittää erilaisia
31022: nöksiä sekä Ruotsissa toteutettua seuraamusjärjes- ehtoja. Valvonnan tehtävänä on tuomittua kontrol-
31023: telmän uudistusta erityisesti nuorten kannalta. loimalla ja tukemalla estää häntä tekemästä uusia
31024: Erityisestävillä näkökohdilla on muissa Pohjois- rikoksia ja edistää hänen sopeutumistaan yhteis-
31025: maissa seuraamusvalinnassa enemmän painoa kuntaan.
31026: kuin Suomessa. Tämä ilmenee oikeusministeriön Tuomitun on koeaikana elettävä nuhteettomas-
31027: mukaan mm. tuomioistuinten harkintavallan laa- ti, pyrittävä kykyjensä mukaan elättämään itsensä
31028: juudessa ja siinä, että yksilölliset tekijät otetaan ja noudatettava hänelle annettuja erityismääräyk-
31029: laajasti huomioon seuraamusharkinnassa. siä. Määräykset voivat liittyä esim. tuomitun työ- tai
31030: asuinpaikkaan, koulutukseen, alkoholismin hoi-
31031: Ruotsi toon tai rikoksella aiheutetun vahingon korvaami-
31032: Ruotsin rikoslainsäädännössä on kaksi Suomen seen. jos rikolliseen tekoon on merkittävästi vai-
31033: ehdollista rangaistusta muistuttavaa rangaistusta, kuttanut alkoholin tai huumausaineen väärinkäyttö
31034: ehdollinen tuomio (villkorlig dom) ja suojeluval- tai muu hoitoa vaativa tila, rangaistu voidaan suo-
31035: vonta (skyddstillsyn). jeluvalvonnan lisäksi suostumuksensa mukaisesti
31036: Ehdollinen tuomio voidaan antaa rikoksesta sil- velvoittaa osallistumaan ns. sopimushoitoon.
31037: loin, kun sakkojen ei katsota riittävän seuraamuk- Suojeluvalvontaan liitettyjen ehtojen rikkomi-
31038: seksi. Ehdollinen tuomio annetaan, jos rikoksente- sesta voi seurata varoitus, valvonta-ajan pidentämi-
31039: kijän uusimisriskin arvioidaan olevan pieni. Ruot- nen tai vakavissa rikkomuksissa suojeluvalvonnan
31040: sin järjestelmässä seuraamuksen määrääminen ri- korvaaminen muilla seuraamuksilla. jos suojelu-
31041: koksesta lykätään kahden vuoden koeajaksi. Tuo- valvontaan tuomittu syyllistyy koeaikana uuteen
31042: mitun on tänä aikana elettävä nuhteettomasti ja rikokseen, tuomioistuin voi tuomita siitä erillisen
31043: kykyjensä mukaan pyrittävä huolehtimaan toi- tai yhteisen uuden seuraamuksen.
31044: meentulostaan. Tuomioistuin voi velvoittaa tuomi- Ruotsin järjestelmässä ei ole mahdollista tuomita
31045: tun korvaamaan rikoksella aiheutetun vahingon tai samasta rikoksesta sekä ehdollista että ehdotonta
31046: osan siitä ehdollisen tuomion koeaikana joko ra- vankeutta. Suojeluvalvontaan voidaan kuitenkin
31047: halla tai työllä. jos tuomittu rikkoo ehdollisessa liittää korkeintaan kolmen kuukauden vankeus tai
31048: tuomiossa määrättyjä velvoitteita, tuomioistuin voi sakko. Myös ehdolliseen tuomioon voidaan liittää
31049: joko antaa tuomitulle varoituksen, määrätä uuden sakko. Ehdollinen tuomio voidaan joissakin ta-
31050: erityisehdon tai muuttaa voimassa olevaa ehtoa. pauksissa antaa yhdistettynä oikeuspsykiatriseen
31051: Ehdollinen tuomio voidaan myös muuttaa muuksi pakkohoitoon.
31052: seuraamukseksi. Ruotsissa rangaistusjärjestelmäkomitea (SOU
31053: jos rikoksentekijä on syyllistynyt uuteen rikok- 1995:91) ehdotti seuraamusjärjestelmään tuntuvia
31054: seen ehdollisen tuomion jälkeen, mutta ennen kuin muutoksia. Tavoitteena oli vankeusrangaistuksen
31055: seuraamus on kokonaan pantu täytäntöön, tuo- käytön vähentäminen ja rangaistusten aiempaa sel-
31056: mioistuin voi määrätä erillisen seuraamuksen uu- keämpi porrastaminen tekojen vakavuuden mukai-
31057: desta rikokc;esta tai kumota edellisen seuraamuk- sesti. Itsenäisiä rangaistuksia olisivat sakko, koeai-
31058: sen ja määrätä uuden. Usein uusi seuraamus on karangaistus (prövotidsstraff), valvontarangaistus
31059: suojeluvalvonta. Tuomioistuin voi määrätä uudek- (övervakningsstraff), yhdyskuntapalvelu, vankeus
31060: sikin seuraamukseksi varoituksen, asettaa uusia ja sopimushoito. Tuomitessaan vankeutta oikeus
31061: ehtoja tai muuttaa entisiä tai pidentää koeaikaa voisi ehdotuksen mukaan määrätä sen täytäntöön
31062: korkeintaan kolmeen vuoteen. pantavaksi joko laitoksessa tai elektronisena val-
31063: Myös suojeluvalvonnan edellytyksenä on, että vontana. Ehdolliselle vankeudelle komitea ei anta-
31064: sakkojen ei katsota olevan riittävä seuraamus ri- nut tukea. Komitean ehdottamat koeaikarangaistus
31065: koksesta. Suojeluvalvontaan tuomitsemisen perus- ja valvontarangaistus vastaisivat ehdollista tuomio-
31066: teena on se, että tuomioistuimella on aihetta olet- ta ja suojeluvalvontaa. Rangaistusten sisältö säilyisi
31067: taa, että suojeluvalvontaan tuomitseminen vähen- pääosin nykyisellään.
31068: tää rikoksentekijän uusimisriskiä. Kun ehdollinen Rangaistusjärjestelmäkomitean ehdotus sai lau-
31069: tuomio on tarkoitettu käytettäväksi lähinnä alhai- suntokierroksella ristiriitaisen vastaanoton. Vuon-
31070:
31071:
31072: 82
31073: na 1998 Ruotsin hallitus päätti, ettei komitean täytäntöönpanoa voidaan ehdollisesti lykätä. Van-
31074: ehdottamaa seuraamusjärjestelmän kokonais- keusrangaistus voidaan määrätä myös osittain eh-
31075: uudistusta toteuteta. Sen sijaan tiettyjä seuraamus- dolliseksi. Ehdolliseen tuomioon voidaan yhdistää
31076: järjestelmän osia ehdotettiin muutettavaksi (Prop. ehdoton sakko. Syyttäjä voi Norjassa päättää myös
31077: 1997/1998:96). Toisin kuin komitea on ehdottanut, ehdollisesta syyttämättä jättämisestä, jonka ehdoksi
31078: hallitus myös totesi, että ehdollista vankeutta tulisi voidaan asettaa mm. valvontaan määrääminen.
31079: selvittää edelleen. Valinta ehdollisen ja ehdottoman rangaistuksen
31080: Vuoden 1999 alusta tuli voimaan em. hallituksen välillä on ollut Norjassa rattijuopumusta lukuun
31081: esityksen mukainen seuraamusjärjestelmän osa- ottamatta tuomioistuinten vapaassa harkinnassa.
31082: uudistus. Ehdonalaista vapautumista koskevia Ehdollinen tuomio valitaan, jos se huolimatta teki-
31083: säännöksiä täsmennettiin. Nuorten seuraamusjär- jän aiemmasta rikollisuudesta on kohtuullinen ja
31084: jestelmää uudistettiin ja vankeusrangaistuksen tarkoituksenmukainen reaktio. Rangaistuslajin va-
31085: vaihtoehtona vakinaistettiin yhdyskuntapalvelu linnassa kiinnitetään huomiota kaikkiin rangaistuk-
31086: ehdolliseen tuomioon tai suojeluvalvontaan liitettä- sen mittaamisperusteisiin. Harkinnassa otetaan läh-
31087: vänä seuraamuksena sekä sähköinen tehovalvonta. tökohdaksi teon laatu ja vakavuus. Norjan kor-
31088: Sähköistä tehovalvontaa (intensivövervakning keimman oikeuden (Höyesterett) ohjaamassa oi-
31089: med elektronisk kontroll) on kokeiltu Ruotsissa keuskäytännössä on valittu ehdoton vankeus tär-
31090: 1.8.1994 lähtien. Aluksi kokeilu oli alueellinen, ja keissä rikoksissa yleisestävistä syistä ja eräissä ri-
31091: tehovalvontaa voitiin käyttää enintään kahden kostyypeissä muutoin vakiintuneesti lähinnä yleis-
31092: kuukauden pituisen vankeusrangaistuksen sijasta. estävistä syistä. Myös tekijän henkilöön liittyviin
31093: Vuoden 1997 alusta kokeilu laajennettiin koko seikkoihin, kuten ikään, kiinnitetään harkinnassa
31094: maahan. Samalla soveltamisedellytyksiä laajennet- huomiota.
31095: tiin koskemaan enintään kolmen kuukauden pitui- Ehdollisen tuomion koeaika on yleensä kaksi
31096: sia vankeusrangaistuksia. vuotta. Rangaistuksen lakimääräisenä ehtona on,
31097: Vuoden 1999 alusta sähköinen tehovalvonta ettei tuomittu syyllisty uusiin rikoksiin. Tuomiois-
31098: vakinaistettiin osaksi Ruotsin seuraamusjärjestel- tuin voi lisäksi asettaa ehdoksi, että rikoksentekijä
31099: mää. Enintään kolmen kuukauden pituiseen van- on valvonnan alainen koko ehdollisen rangaistuk-
31100: keusrangaistukseen tuomittu rikoksentekijä voi- sen koeajan tai osan siitä. Valvonta-aika on yhden
31101: daan tuomitun oman hakemuksen perusteella vuoden pituinen, ellei tuomioistuin toisin päätä.
31102: määrätä suorittamaan rangaistus vankilan sijasta Rangaistukseen voidaan liittää muitakin ehtoja.
31103: omassa kodissa sähköisessä tehovalvonnassa. Säh- Ehdot voivat koskea mm. tuomitun olinpaikkaa,
31104: köisessä tehovalvonnassa tuomittu sitoutuu pysyt- työtä, koulutusta tai kanssakäymistä määrättyjen
31105: telemään kotona ennalta sovitun ohjelman mukai- ihmisten kanssa. Ne voivat liittyä taloudellisten
31106: sesti. Kotoa voidaan poistua vain työssäkäynnin, velvoitteiden täyttämiseen, alkoholin tai huumei-
31107: koulutuksen, hoidon tms. syyn vuoksi ennakkoon den käytön lopettamiseen tai psykiatrisen hoidon
31108: sovitun aikataulun mukaisesti. aloittamiseen.
31109: Kotona pysymistä valvotaan sähköisesti esim. Tuomioistuin voi koeajan kuluessa muuttaa,
31110: nilkkaan asetetun elektronisen laitteen välityksellä kumota tai asettaa uusia rangaistukseen liittyviä
31111: sekä kotikäynnein ja soitoin. erityisehtoja silloinkin, kun ehtoja ei ole rikottu.
31112: Kriminaalihuoltoviranomaiset vastaavat seuraa- Tuomioistuimella on myös mahdollisuus pidentää
31113: musten täytäntöönpanosta. Hakemus sähköiseen koeaikaa yhteensä viiteen vuoteen, jos se pitää sitä
31114: tehovalvontaan pääsemiseksi tehdään paikalliselle aiheellisena. Vakavissa rikkomuksissa tuomioistuin
31115: kriminaalihuoltoviranomaiselle, joka myös päättää, voi päättää, että rangaistus pannaan täytäntöön
31116: suostutaanko hakemukseen. Hakijoista tehdään osittain tai kokonaan. Tuomioistuin voi myös aset-
31117: soveltuvuusselvitys. Tehovalvonnassa oleva voi- taa uudet ehdot ja uuden koeajan.
31118: daan velvoittaa suorittamaan 50 krvuorokausimak- ]os ehdolliseen rangaistukseen tuomittu tekee
31119: sua. koeaikana uuden rikoksen, tuomioistuin voi mää-
31120: rätä teoista yhteisen rangaistuksen tai erillisen ran-
31121: Norja gaistuksen uudesta rikoksesta. Uusi rangaistus voi
31122: Ehdollinen tuomio voi merkitä Norjassa joko ran- olla ehdollinen, ehdoton tai osittain ehdollinen.
31123: gaistuksen täytäntöönpanon tai sen määräämisen Mahdollisuutta tuomita yhteinen ehdollinen ran-
31124: lykkäämistä koeajaksi. Tosin viimeksi mainittua gaistus kummastakin rikoksesta käytetään paljon
31125: käytetään melko vähän. Vain vankeuden ja sakon etenkin nuorten ollessa kyseessä.
31126:
31127:
31128:
31129: 83
31130: Jos tuomioistuin määrää uudesta rikoksesta eril- Saksa
31131: lisen rangaistuksen, se voi samalla muuttaa ehdol- Saksassa enintään kahden vuoden pituinen van-
31132: lisen rangaistuksen erityisehtoja ja pidentää koe- keusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi. Eh-
31133: aikaa. Norjassa on ehdotettu (NOU 1992:23), että dollisen rangaistuksen käyttö on laajaa, sillä kaksi
31134: ehdollinen sakko kumottaisiin. Sen sijaan ehdollis- kolmesta vankeusrangaistuksesta tuomitaan ehdol-
31135: ta syyttämättä jättämistä ehdotetaan laajennettavak- lisena. Jos rikoksentekijä on täysi-ikäinen, vain
31136: si. tuomittu vankeusrangaistus voidaan määrätä eh-
31137: dolliseksi. Sakkoja ja muita seuraamuksia voidaan
31138: Tanska edellisestä huolimatta armahduksella muuttaa ko-
31139: Ehdollinen tuomio voi myös Tanskassa käsittää konaan tai osittain ehdollisiksi.
31140: joko rangaistuksen täytäntöönpanon tai rangais- Tärkeä ehdollisen rangaistuksen määräämisen
31141: tuksen määräämisen lykkäämisen koeajaksi. Koe- edellytys on se, ettei rikoksentekijä tuomarin ar-
31142: aika ei tavallisesti saa ylittää kolmea vuotta. Toisin vion mukaan tulevaisuudessa syyllisty uusiin ri-
31143: kuin Norjassa rangaistuksen määräämisen lykkää- koksiin. Rangaistusta ei voi määrätä osittain ehdol-
31144: minen on Tanskassa ensisijainen ehdollisen tuomi- liseksi. Ehdolliseen vankeusrangaistukseen voi-
31145: on muoto. Tuomioistuimen on määrättävä ehdolli- daan yhdistää ehdoton oheissakko.
31146: nen rangaistus, jos se pitää rangaistuksen täytän- Saksan seuraamusjärjestelmässä tunnetaan
31147: töönpanoa tarpeettomana. Vankeus, aresti ja har- myös vähäisessä käytössä oleva ehdollisen rangais-
31148: vemmin sakko voidaan tuomita ehdollisena. Tuo- tuksen muoto, varoitus yhdessä koeajalle lykättä-
31149: mioon liitettävät ehdot samoin kuin ehdollinen vän sakkorangaistuksen tuomitsemisen kanssa.
31150: syyttämättä jättäminen ovat myös samantapaisia Valvonnan asettaminen ehdoksi on tässä seuraa-
31151: kuin Norjassa. muksessa kielletty.
31152: Tanskassa tuomio voi olla osittain ehdollinen, Perusehtona kaikissa ehdollisissa rangaistuksis-
31153: osittain ehdoton. Tuomioistuin voi myös määrätä sa on se, ettei tuomittu koeaikana syyllisty uuteen
31154: ehdollisen tuomion lisäksi yhdyskuntapalvelua, rikokseen. Tuomari voi lisäksi asettaa määräyksiä,
31155: jos pelkkä ehdollinen rangaistus ei tunnu riittäväl- joilla pyritään hyvittämään rikoksella aikaan saatua
31156: tä. vahinkoa, ja antaa ohjeita, joiden tarkoituksena on
31157: Ehdolliseen tuomion perusehto on pidättymi- auttaa ja tukea rikoksentekijää. Jos rikoksentekijä
31158: nen rikoksista koeaikana. Muista ehdoista käytän- tarjoutuu vapaaehtoisesti hyvittämään rikoksensa
31159: nössä tärkein on valvonta. Ehdot ovat samantapai- työskentelemällä esim. vahingon korvaamiseksi ja
31160: sia kuin Norjassa. Ehtona voi myös olla psykiatri- tuomari uskoo hänen toimittavan tehtävänsä, ei
31161: nen hoito tai vieroitushoito alkoholista tai huu- määräystä tai ohjetta asiasta anneta.
31162: meista, tarvittaessa laitoksessa. Myös rikoksella ai- Lain sallimat määräykset voivat koskea rikoksel-
31163: heutetun vahingon korvaaminen voidaan asettaa la aiheutetun vahingon korvaamista, rahasuorituk-
31164: erityisehdoksi, mutta Tanskassa tuomioistuin ei ole sen maksamista yhteisön hyväksi toimivalle insti-
31165: velvollinen asettamaan tällaista ehtoa, toisin kuin tuutiolle tai muita työtehtäviä yhteisön hyväksi.
31166: Norjassa. Ohjeet voivat koskea esim. asuinpaikkaa, koulu-
31167: Ehtojen rikkomisesta on kuten Norjassa runsaas- tusta tai päihderiippuvuuden hoitoa. Lääketieteel-
31168: ti seuraamusvaihtoehtoja. Ehtoja voidaan lieventää, listä hoitoa tarkoittava ohje saadaan lain mukaan
31169: koventaa, muuttaa tai kumota, vaikkei ehtoja olisi- antaa vain rikoksentekijän suostumuksella. Tuo-
31170: kaan rikottu. Jos ehdolliseen rangaistukseen tuo- mari on yleensä velvollinen nimittämään tuomitul-
31171: mittu tekee koeaikana uuden rikoksen, tuomiois- le valvojan, jos rikoksentekijä on alle 27-vuotias ja
31172: tuin voi määrätä yhteisen ehdottoman tuomion tai tuomittava ehdollinen vankeusrangaistus ylittää
31173: muun seuraamuksen tästä ja aiemmasta rikoksesta. yhdeksän kuukautta. Valvojan tehtävänä on rikok-
31174: Ehdottoman rangaistuksen tuomitseminen yhtei- sentekijän tukemisen lisäksi huolehtia ehtojen täyt-
31175: sesti kummastakin rikoksesta on lain mukaan pää- tämisestä. Valvojan määrääminen yleistyy jatku-
31176: sääntö, josta poikkeamiseen tuomioistuimella on vasti.
31177: kuitenkin varsin vapaat kädet. Ehdolliseen rangaistukseen voi liittyä yhdyskun-
31178: Tuomioistuin voi tuomita ehdotonta vankeutta tapalvelua joko erityisehtona eli tuomioistuimen
31179: vain uudesta rikoksesta tai päätyä yhteiseen ehdol- antamana määräyksenä tai tuomitun vapaaehtoi-
31180: liseen tuomioon. Esimerkiksi koeajan loppupuolel- sesti tekemänä työnä. Yhdyskuntapalvelua ehdolli-
31181: la tehty lievä rikos tai myönteinen kehitys rikoksen- seen rangaistukseen liitettynä käytetään harvoin.
31182: tekijän olosuhteissa voivat vaikuttaa lievemmän Ehdollisena tuomittu rangaistus pannaan täytän-
31183: rangaistuksen valitsemisen puolesta. töön, jos tuomittu syyllistyy koeaikana uuteen ri-
31184:
31185:
31186: 84
31187: kokseen. Samoin käy, jos tuomittu jatkuvasti tai jos seuraamuksia on pidettävä riittävinä suhteessa
31188: vakavasti laiminlyö tuomioistuimen antamia ohjei- rikoksen laatuun ja tekijän aiempaan rikollisuu-
31189: ta tai määräyksiä tai ei sopeudu valvontaan. Tuo- teen. Tuomioistuimella tulee olla käytössään suun-
31190: mioistuin voi vaihtoehtoisesti pidentää koeaikaa nitelma hoitoseuraamuksen ja nuorisopalvelun
31191: enintään puolella, asettaa uusia ehtoja tai määrätä täytäntöönpanosta ennen tuomitsemista.
31192: rikoksentekijälle valvojan. Uusi seuraamus, suljettu nuorisohoito (sluten
31193: ungdomsvård), on tarkoitettu alle 18-vuotiaana
31194: Seuraamusjärjestelmän uudistus Ruotsissa rikoksensa tehneelle ensisijaiseksi rangaistukseksi
31195: nuorten kannalta silloin, kun rikoksesta muutoin tuominaisiin ehdo-
31196: Ruotsissa tuli vuoden 1999 alusta voimaan seuraa- tonta vankeutta. Ehdottoman vankeusrangaistuk-
31197: musjärjestelmän uudistuskokonaisuus, jolla mm. sen tuomitseminen alle 18-vuotiaalle edellyttää
31198: täsmennettiin nuorten hoitoseuraamuksia, otettiin Ruotsissakin erityisiä syitä, ja näin ollen sama vaa-
31199: käyttöön vankeusrangaistuksen vaihtoehtona sul- timus koskee myös suljettuun hoitoon tuomitse-
31200: jettu nuorisohoito ja vakinaistettiin sähköinen te- mista. Suljettuun nuorisohoitoon tuomitaan vähin-
31201: hovalvonta osaksi seuraamusjärjestelmää. tään 14 vuorokaudeksi ja enintään neljäksi vuodek-
31202: Uudistuksella täsmennettiin niitä rikoslain sään- si. Suljettuun hoitoon ei kuitenkaan määrätä, jos
31203: nöksiä, joiden nojalla nuori voidaan rikoksen joh- rikoksentekijän ikä tuomiohetkellä tai muut syyt
31204: dosta tuomita sosiaalilautakunnan toimeenpane- puhuvat seuraamusta vastaan. Tällöin tuomitaan
31205: maan hoitoon (överlämnande tili särskild vård). ehdoton vankeusrangaistus.
31206: Hoitoseuraamuksen oheisrangaistuksena voidaan Suljetun nuorisohoidon täytäntöönpano tapah-
31207: tuomita sakkoja kuten aiemminkin. Uutta sen si- tuu erityisessä nuorisokodissa. Valtionhallinto (sta-
31208: jaan on se, että oheisrangaistuksena voidaan käyt- tens institutionsstyrelse) vastaa täytäntöönpanosta
31209: tää myös nuorisopalvelua (ungdomstjänst). vapaudenriiston osalta, mutta myös sosiaaliviran-
31210: Nuorisopalvelu tarkoittaa yhdyskuntapalvelun omaisilla on samanaikaisesti sosiaalialan lainsää-
31211: tyyppistä palkatonta työntekoa tai osallistumista dännöstä johtuva nuoren hoitovastuu. Tuomitun
31212: muuhun erityisesti suunniteltuun ohjelmaan kuten nimenomaisella suostumuksella täytäntöönpano
31213: koulutukseen. Nuorisopalvelua voidaan hoitoon voidaan aloittaa jo ennen, kuin valitusaika on
31214: määräämisen oheisrangaistuksena tuomita 20-- kulunut umpeen. Suljetusta nuorisohoidosta ei voi
31215: 100 tuntia. Nuorisopalveluun tuomitseminen edel- päästä ehdonalaiseen vapauteen. Tarkoituksena
31216: lyttää tuomitun suostumusta. Nuorisopalvelun täy- on, että tuomioistuin ottaa tämän huomioon ran-
31217: täntöönpanosta ja sisällön suunnittelusta vastaavat gaistuksen mittaamisessa.
31218: sosiaaliviranomaiset Lain mukaan syyttäjä voi Norjassa ja Tanskassa ei ole vastaavia, nuoria
31219: muuttaa tai peruuttaa nuorisopalvelua koskevan koskevia rikosoikeudellisia seuraamuksia. Nuo-
31220: oheisseuraamuksen, jos siihen on syytä. Nuoriso- ruus otetaan kuitenkin huomioon lieventävänä
31221: palvelu on tarkoitettu käytettäväksi oheisseuraa- seikkana rangaistuksia määrättäessä.
31222: muksena 15-17-vuotiaina rikoksensa tehneille Tanskassa oli v. 1990--94 nuorisosopimusko-
31223: nuorille. keilu (forsog med saerlige ungdomskontrakter).
31224: Uudistuksen tavoitteena on taata aiempaa pa- Kyseessä ei kuitenkaan ollut uusi rikosoikeudelli-
31225: remmin rikosoikeudellisten suhteellisuus- ja enna- nen seuraamus, vaan kokeilu toteutettiin voimassa-
31226: koitavuusperiaatteiden huomioon ottaminen nuor- olevia toimenpiteistä luopumissäännöksiä sovel-
31227: ten seuraamuksia tuomittaessa. Hoitoon ja oheis- taen.
31228: seuraamuksiin tuomitseminen on mahdollista vain,
31229:
31230:
31231:
31232:
31233: Seuraamusjärjestelmän yleinen kehitys on 1990-luvulla sena seuraamusjärjestelmämme yleisestä kansainvä-
31234: ollut kiitettävän vilkasta ja myös tuloksekasta. Esimer- lisestä hyväksyttävyydestä.
31235: kiksi yhdyskuntapalvelun kehittyminen nykyisiin mittoi- Seuraamusjärjestelmän kokonaisuus vastaa val-
31236: hinsa on osaltaan selvästi vähentänyt ehdottomien tiontilintarkastajien käsityksen mukaan hyvin niitä vaa-
31237: vankeusrangaistusten määriä. Vankien määrässä timuksia, joita voidaan esittää toisaalta yhteiskunnan
31238: olemme nyt päässeet 1970-luvun huippuvuosista poh- rankaisuvallan kannalta ja toisaalta yksilön henkilö-
31239: joismaiselle tasolle, mitä on pidettävä yhtenä osoituk- kohtaisten olosuhteiden ja tarpeiden kannalta. Nuori-
31240:
31241:
31242: 85
31243: sorangaistuskokeilu on hyvä esimerkki seuraamukses- Ia vuodella vuoden 20011oppuun. Kokeilu jatkuisi nykyi-
31244: ta, jolla nimenomaan halutaan osoittaa yhteiskunnan sen sisältöisenä ja laajuisena, ja sen kustannukset oli-
31245: reaktio rikokseen mutta samalla vaikuttaa positiivisella sivat n. 2,5 Mmk vuodessa. Esitys liittyy vuoden 2000
31246: tavalla rikoksentekijän henkilökohtaiseen tilantee- talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
31247: seen. Valtiontilintarkastajat kannattavat seuraamus- sen yhteydessä. Valtiontilintarkastajien mielestä nuori-
31248: järjestelmän edelleen kehittämistä pohjoismaiseen sorangaistusmallin perusajatus, että puututaan rikos-
31249: suuntaan siten, että rikoksentekijän yksilölliset tekijät kierteessä olevan nuoren tilanteeseen tehostetulla oh-
31250: voitaisiin ottaa laajasti huomioon seuraamusharkin- jauksella ja valvonnalla sen sijaan, että hänelle lange-
31251: nassa. Lisäksi tulisi seuramuslajista riippumatta tuo- tettaisiin ainoastaan ehdollinen vankeusrangaistus, on
31252: mion lainvoimaisuuden ja sen täytäntöönpanon välisen erittäin kannatettava. Jos kokeilua jatketaan tai laajen-
31253: odotusajan jäädä mahdollisimman lyhyeksi. netaan, tulee sen toimeenpanoa varten ehdottomasti
31254: Ehdottoman vankeusrangaistuksen osalta on ajoit- järjestää riittävät resurssit, sillä muuten sekä rangais-
31255: tain esitetty ehdotus vankeusrangaistuksen tuomitse- tuksesta että siihen liittyvästä tuesta tulee näennäistä
31256: misesta kokonaisena, ilman mahdollisuutta ehdonalai- ja vaikutuksetonta.
31257: seen vapautumiseen. Tämä korostaisi tuomioistuinten Rikosten seuraamusjärjestelmästä on kehittymässä
31258: ratkaisuvaltaa ja osoittaisi yksiselitteisesti tuomitun yhteiskunnasta syrjäytyneiden moniongelmaisten
31259: vankeusrangaistuksen keston. Ehdotukseen liittyy mo- portti edes jonkinlaiseen hoitoon ja tukeen. Vankein-
31260: nia ongelmia, mm. sen vaikutus tuomioistuinkäytän- hoidon sisällön kehittämisessä on päihde- ja huumeon-
31261: töön. Valtiontilintarkastajien mielestä ehdotusta tulisi gelmien hoito saamassa perustellusti yhä suuremman
31262: kuitenkin vakavasti selvittää. huomion, samalla kun ympäröivän yhteiskunnan pa-
31263: Yhdyskuntapalvelu on valtiontilintarkastajien saa- nostus mm. päihde- ja huumeongelmista kärsivien hoi-
31264: man käsityksen mukaan tähän asti täyttänytsille asete- toon on ollut usean vuoden ajan vähenemässä. Suoran
31265: tut tavoitteet Se korvaa ehdottoman vankeusrangais- syy-yhteyden esittäminen päihdeongelmien ja rikolli-
31266: tuksen kustannuksiltaan halvemmalla mutta silti uusin- suuden välillä ei ole mahdollista. Oikeusministeriöstä
31267: tarikollisuutta vähintäänkin yhtä tehokkaasti ehkäise- saatujen tietojen mukaan jopa 60% miesvangeista voi-
31268: vällä seuraamuksella. Oikeusministeriön vankeinhoito- daan luokitella alkoholisteiksi (tutkimus vuodelta 1992)
31269: osaston tutkimus osoittaa, että yhdyskuntapalvelun jäl- ja 10-30% huumeidenkäyttäjiksi. Valtiontilintarkasta-
31270: keen uusintarikollisuus on jonkin verran vähäisempää jatymmärtävät eri tahojen esittämää ajatusta siitä, että
31271: kuin vankeusrangaistuksen jälkeen. Keskeistä on, että rikoksentekijöiden erityistarpeita ei enää tulisi jättää
31272: yhdyskuntapalvelu jatkossakin säilyttää vaikuttavuu- yleisen sosiaalitoimen varaan, vaan rikoksentekijöiden
31273: tensa nimenomaan uusintarikollisuuteen. Oikeusmi- sosiaaliseen selviytymiseen sekä vapautuvien vankien
31274: nisteriön tulee huolehtia yhdyskuntapalvelun vaikutta- jälkihuoltoon olisi kiinnitettävä huomiota aiempaa
31275: vuuden seurannasta ja arvioinnista sekä sen toimeen- enemmän myös valtiollisten kontrolli- ja tukijärjestel-
31276: panon valvonnasta, jotta tämä seuraamusmuoto, joka mien avulla. Yhteiskunnan kannalta olisi kuitenkin sel-
31277: sinänsä on rangaistun kannalta erittäin edullinen ver- västi kannattavampaa auttaa moniongelmaisia päihtei-
31278: rattuna ehdottomaan vankeusrangaistukseen, myös den- ja huumeidenkäyttäjiä ajoissa, ennen kuin syrjäy-
31279: säilyttäisi uskottavuutensa ja hyväksyttävyytensä yh- tymiskehitys johtaa vakaviin rikoksiin ja ehdottomiin
31280: teiskunnan kannalta. vankeusrangaistuksiin.
31281: Yhdyskuntapalvelun vakinaistuttua v. 1997 tuli yhä Valtiontilintarkastajat haluavat vielä kiinnittää huo-
31282: tärkeämmäksi, että tuomioistuinkäytäntö yhdenmuka- miota mielenterveydellisistä ongelmista kärsivien hen-
31283: istuisi myös tämän seuraamuksen osalta. Oikeusminis- kilöiden asemaan sekä tuomioistuinkäytännössä että
31284: teriön mukaan tässä on tapahtunut myönteistä kehitys- itse seuraamusjärjestelmässä. Aika-ajoin julkisuudes-
31285: tä. Valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan alioi- sakin esiintyneiden oikeustapausten valossa vaikuttaa
31286: keuksien lainkäytön yhdenmukaisuus ja siten kansa- syyntakeisuuteen liittyvä rajanveto täsmentymättö-
31287: laisten yhdenvertaisuus lain edessä on seuraamusjär- mältä. Lopullinen ratkaisuvalta kuuluu tietysti aina tuo-
31288: jestelmämme hyväksyttävyyden yksi perusta. Oikeus- mioistuimellle. Valtiontilintarkastajien mielestä tulisi
31289: ministeriön tuleekin jatkossa edelleen seurata oikeus- käynnistää laaja keskustelu syyntakeettomuuden ra-
31290: käytännön kehitystä niin yhdyskuntapalvelun kuin mui- joista ja määritelmistä sekä erityisesti ehdottomiin van-
31291: denkin seuraamuslajien osalta. keusrangaistuksiin tuomittujen, ns. täyttä ymmärrystä
31292: Eduskunnalle on annettu syksyllä 1999 hallituksen vailla olevien mahdollisuudesta saada ongelmiinsa
31293: esitys nuorisorangaistuskokeilun jatkamisesta kahdel- asiantuntevaa apua.
31294:
31295:
31296:
31297:
31298: 86
31299: Vankeinhoidon kehittäminen tiin perustuva sijoitusjärjestelmä sekä määritellään
31300: vankiloiden keskinäinen työnjako. Vangin sijoitus-
31301: Vankien määrän väheneminen jatkui kertomus- ta tarkistetaan rangaistusajan kuluessa.
31302: vuonna, ja vuoden lopussa vankeja oli 2 772. Vähe- Periaateohjelman mukaan henkilökunta suun-
31303: nemiseen on vaikuttanut lähinnä yhdyskuntapalve- nittelee rangaistusajan toiminnan yhdessä vangin
31304: lun lisääntyminen ehdottomien vankeusrangaistus- kanssa. Tavoitteena on käyttää koko rangaistusaika
31305: ten vaihtoehtona. Viime vuosina tapahtunut huu- siten, että vangin valmiudet huolehtia itsestään,
31306: mausainerikollisuuden ja huumeiden käytön lisään- elää uusiin rikoksiin syyllistymättä ja työllistyä pa-
31307: tyminen on vaikeuttanut vankiloiden päihdeongel- ranevat. Henkilökunta edistää vangin päihteettö-
31308: mia. Vankeinhoitolaitoksen toiminta onkin painot- myyttä valvonnalla ja muilla kontrollikeinoilla, ko-
31309: tunut entistä enemmän päihteiden torjuntaan ja rostamalla päihteettömyyttä kaikkien toimintojen
31310: päihdeongelmaisten vankien kuntoutukseen. yhteydessä sekä kannustamalla vankia osallistu-
31311: Kertomusvuoden aikana hyväksyttiin vankein- maan erityisiin päihteettömyyttä edistäviin toimin-
31312: hoitolaitoksen ja Kriminaalihuoltoyhdistyksen yh- ta- ja hoito-ohjelmiin. Vapautumisen valmistelu
31313: teinen periaateohjelma sekä toimintalinjat lähiajal- alkaa jo rangaistuksen täytäntöönpanon varhaises-
31314: le. Vuoden 1999 alussa oikeusministeriö hyväksyi sa vaiheessa.
31315: myös vankeinhoitolaitoksen päihdestrategian.
31316: Talous
31317: Vankeinhoitolaitoksen toiminta Kertomusvuoden talousarvioesitykseen liittyen oi-
31318: Tavoitteet keusministeriö asetti vuodeksi 1998 seuraavat toi-
31319: Vankeinhoitolaitoksen tavoitteena on huolehtia minta- ja taloudellisuustavoitteet:
31320: osaltaan yhteiskunnan turvallisuudesta pitämällä - Työtoiminnassa, koulutuksessa ja muissa vas-
31321: yllä laillista ja turvallista seuraamusten täytäntöön- taavissa aktiivitoiminnoissa olevien osuus vankien
31322: panojärjestelmää sekä myötävaikuttaa uusintari- kokonaismäärästä on keskimäärin 70% (v. 1997
31323: kollisuuden vähentämiseen ja rikollisuutta ylläpitä- 70% ja v. 1996 69 %).
31324: vän syrjäytymiskehityksen katkaisemiseen. - Vankeinhoitolaitoksen toimintamenot yhtä
31325: Vankeinhoitolaitoksen lähiajan toimintalinjojen vankia kohti vuodessa ovat keskimäärin 222 000
31326: mukaan rangaistukset pannaan täytäntöön huoleh- mk.
31327: timalla laitosten sisäisestä järjestyksestä, väkivallat- Laitoskannan kehittämisen tavoitteeksi asetettiin
31328: tomasta ja päihteettömästä laitosympäristöstä sekä se, että vankeusvangeista kolmasosa voitaisiin si-
31329: säilytysvarmuudesta. Vangin vapautumisen jälkeis- joittaa avolaitoksiin.
31330: tä selviytymistä edistetään hänen työ- ja toiminta- Ministeriön vankeinhoidolle asettamista kerto-
31331: kykyään parantamalla. Rikosten uusimisriskin pie- musvuoden tulostavoitteista voidaan mainita seu-
31332: nentämiseksi otetaan käyttöön toimintaohjelmia, raavat:
31333: jotka vaikuttavat rikollista käyttäytymistä aiheutta- - vankiloiden hallinnan ja vankilaturvallisuu-
31334: viin ja ylläpitäviin tekijöihin. den varmistaminen ja kehittäminen
31335: Vankeinhoidon tavoitteiden saavuttaminen - toiminnan sisällön kehittäminen niin, että
31336: edellyttää periaateohjelman mukaan mm. laitos- sillä pystytään vaikuttamaan entistä tehokkaammin
31337: kannan kunnon parantamista, jotta rangaistukset rikollisuutta ylläpitäviin tekijöihin ja sitä kautta
31338: voitaisiin suorittaa hyväksyttyjen kansainvälisten uusimisriskiin
31339: suositusten mukaisissa oloissa ja henkilökunnalle -vankien vähenemisestä aiheutuvien sopeut-
31340: voitaisiin taata asianmukaiset työolosuhteet. tamistaimien tarkoituksenmukainen toteuttami-
31341: Laitosyhteisön järjestys ja hallinnan säilyminen nen.
31342: henkilökunnalla varmistetaan omaksumalla työta- Vankeinhoitolaitoksen toimintamenot ja tulot
31343: poja, jotka mahdollistavat vankien paremman tun- sekä menot ja tulot vankia kohden v. 1995-98
31344: temuksen ja järjestyshäiriöiden ennaltaehkäisyn. ilmenevät seuraavasta asetelmasta:
31345: Periaateohjelmassa painotetaan, että laitosten sisäi-
31346: seen järjestykseen kuuluvat normaalisuusperiaat- Vuosi Toiminta- Tulot Menot/ Tulot/
31347: teen mukaiset inhimilliset laitosolosuhteet, henki- menot vanki vanki
31348: lökunnan ja vankien vuorovaikutus, monipuoliset 1 000 mk
31349: toiminnot sekä niitä täydentävät tekniset turvajär- 1995 628 461 81 207 193 25
31350: jestelyt 1996 662 699 83 450 207 26
31351: Vankien oikeaa sijoittamista varten luodaan van- 1997 660 509 79 242 222 27
31352: kien yksilöllisten tarpeiden ja edellytysten arvioin- 1998 688 202 74 263 245 26
31353:
31354:
31355:
31356: 87
31357: Vankien koulutuksen, kuntoutuksen ja muun Seuraava asetelma osoittaa vankeinhoitolaitok-
31358: tähän liittyvän toiminnan kustannukset muodosta- sen kertomusvuotta koskeneen vankilukuarvion
31359: vat vuosittain n. 6 o/o vankeinhoitolaitoksen toimin- sekä vankien toimintaan osallistumista ja avolaitos-
31360: tamenoista. Tähän sisältyvät myös sosiaalityön, täytäntöönpanon osuutta koskeneiden tavoitteiden
31361: hengellisen työn ja vapaa-ajantoiminnan kustan- toteutumisen.
31362: nukset. Seuraavassa esitetään näiden kustannusten
31363: kehitys v. 1995-98.
31364:
31365: Vuosi Kustannukset
31366: Mmk
31367: 1995 39,2
31368: 1996 40,7
31369: 1997 41,6
31370: 1998 43,3
31371:
31372:
31373: Tavoite Toteutuma Poikkeama Vertailu
31374: tai arvio vuoteen 1997
31375: Vankeja keskimäärin 3 000 2 809 -6,4% -5,5%
31376: Toimintaan osallistuneita päivittäin keskimäärin 70% 69,4% -0,6% -0,1%
31377: Keskimäärin avolaitoksessa 33,3% 27,5% -5,8% -4,9%
31378:
31379: Kuten edellä olevat asetelmat osoittavat, van- Korkein käyttöaste oli 7-10 o/o keskimääräistä
31380: keinhoitolaitos ei ole saavuttanut kaikkia sille ase- suurempi. Laitosten käyttöaste vaihtelee myös
31381: tettuja tavoitteita. alueellisesti. Osa majoituspaikoista on kuitenkin
31382: Vankilavirkailijain liitto VVL r.y:n lausunnossa huonokuntoisia ja tulee poistumaan käytöstä van-
31383: todetaan, että valtionhallinnossa 1990-luku on ollut hojen laitosten perusparannuksen yhteydessä. Li-
31384: henkilöstösäästöjen aikaa. Vankeinhoitolaitokses- säksi avolaitoksissa on työpaikkojen puutteen
31385: sa henkilöstösäästöt on toteutettu täysin luonnolli- vuoksi tyhjillään olevia majoitustiloja.
31386: sen poistuman avulla, ja järjestely on ollut henki- Vankeinhoitolaitoksella on hallinnassaan 38 pis-
31387: löstöjärjestöjen hyväksymä. Asian kääntöpuolena teessä eri puolilla Suomea sijaitsevia vankilakiin-
31388: poistuma on liiton mielestä kohdistunut liiaksi teistöjä. Rakennuksia näissä kiinteistöissä on yh-
31389: suorittavaan tasoon ja valvontahenkilöstöön. Uu- teensä yli 1 100, yhteispinta-alaltaan 570 000 m 2 •
31390: sissa laitoksissa, kuten Hämeen lääninvankilassa Vankeinhoitolaitoksen kiinteistövarallisuuden ta-
31391: henkilöstön rakenne on alun alkaen muotoiltu searvo oli 1,6 mrd. mk vuoden 1998 alussa. Varsi-
31392: hallinnollisesti kevyeksi, mutta vanhoissa laitoksis- naisten vankilarakennusten lisäksi vankilakiinteis-
31393: sa hallinnon osuus on jäänyt liiton mielestä nykyi- töihin kuuluu erilaisia tuotanto-, varasto-, toiminta-
31394: siin tarpeisiin nähden liian suureksi. Lausunnossa ja hallintotiloja sekä asuntoja. Laitoskanta on
31395: viitataan nykyaikaisen tietotekniikan tarjoamiin oikeusministeriön lausunnon mukaan suurelta osin
31396: mahdollisuuksiin keskittää tiettyjä hallinnollisia toi- kunnoltaan huonoa ja toiminnallisilta ominaisuuk-
31397: mia. Tätä kehitystä hyödyntämällä voitaisiin korva- siltaan epätarkoituksenmukaista nykyisiin vaati-
31398: ta menetettyjä valvontahenkilökunnan virkoja. muksiin nähden. Nykyinen investointitaso ei ole
31399: läheskään riittävä. Tarkoituksenmukaisten tilojen
31400: Vankiluku ja laitoskanta järjestäminen edellyttää ministeriön mielestä 865
31401: Seuraavasta asetelmasta ilmenevät keskimääräinen Mmk:n korjaus- ja uusintainvestointeja kymmenen
31402: vankiluku ja laitoskannan keskimääräinen käyttö- vuoden ajalle jaksotettuna.
31403: aste sekä rangaistuslaitoksiin tulleet v. 1995-98. Tarkastelujaksolla v. 1995-98 käynnistyi Oulun
31404: lääninvankilan alaisen Ylitornion avovankila-osas-
31405: Vuosi Keski- Vuoden aikana Vankiloiden ton toiminta. Huittisten ja Köyliön varavankilat
31406: määräinen rangaistus- käyttöaste ,%
31407: vankiluku laitoksiin yhdistettiin v. 1998 Satakunnan avovankilaksi.
31408: saapuneet Pirkkalan, Pansion, Kastelholman ja Upinniemen
31409: 1995 3 248 7755 87 työsiirtoloiden sekä Konnunsuon keskusvankilan
31410: 1996 3 197 6 594 86 alaisen Kivisaaren avovankila-osaston toiminta
31411: 1997 2 974 6 201 81 päättyi jakson kuluessa.
31412: 1998 2 809 5 800 83
31413:
31414:
31415:
31416: 88
31417: Rakennusinvestoinnit ovat v. 1995-98 keskitty- Seuraava asetelma osoittaa vankeinhoitolaitok-
31418: neet ensisijaisesti vankien asuinosastojen peruspa- sen merkittävimmät omat rakennusinvestoinnit v.
31419: rannustöihin sekä joidenkin toiminta- tai tuotanto- 1995-98 hankkeiden päättymisvuoden mukaan
31420: tilojen uudisrakennuksiin ja perusparannuksiin. sekä kunkin vuoden omien rakennusinvestointien
31421: kokonaiskustannukset:
31422:
31423: Vuosi Merkittävimmät päättyneet hankkeet Kustannukset
31424: yhteensä, Mmk
31425: 1995 Huittisten varavankilan asunto-osastojen perusparannus
31426: Oulun lääninvankilan perusparannuksen li-vaihe
31427: Sukevan keskusvankilan selliosaston perusparannus
31428: Juuan avovankilaosaston perusparannus 35,1
31429: 1996 Riihimäen keskusvankilan ja Riihimäen kaupungin yhteistyöhankkeena toteutettu liikuntahalli
31430: Sulkavan kurssikeskuksen perusparannus
31431: Hämeenlinnan keskuspesulan perusparannus 34,2
31432: 1997 Helsingin keskusvankilan itäisen päiväselliosaston perusparannus
31433: Turun lääninvankilan avo-osaston perusparannus
31434: Konnunsuon keskusvankilan auto- ja metalliosasto
31435: Köyliön varavankilan selliosaston perusparannus 45.7
31436: 1998 Oulun lääninvankilan lisärakennus
31437: Naarajärven varavankilan selliosasto 35.4
31438:
31439:
31440:
31441: Merkittävimpiä vireillä olevia investointihank- sekä suljettujen, tarkemmin valvottujen vankipaik-
31442: keita laitoskannan kehittämiseksi ovat Helsingin kojen tarpeen kasvuun. Lisäksi toiminnan sisältö
31443: keskusvankilan perusparannus, Vaasan läänin- suuntautuu enemmän päihdeongelmaisille tarkoi-
31444: vankilan perusparannus ja lisärakentaminen sekä tettuihin toimintaohjelmiin.
31445: Sukevan keskusvankilan peruskorjaus, johon kuu- Tutkintavankien määrä on Suomessa ollut pit-
31446: luu myös vankila-alueen kehäsuojauksen rakenta- kään Euroopan alhaisimpia. Ministeriön mielestä
31447: minen. eräät lainsäädännön muutokset johtavat tutkinta-
31448: vankien määrän nousuun ja suljettujen vankipaik-
31449: Laitoskannan kehittäminen kojen lisätarpeeseen.
31450: Laitoskannan kehittämissuunnitelmien lähtökohta- Vankiluvun kokonaiskehityksen lisäksi van-
31451: na on ministeriön mukaan ollut se, että vankiluku keinhoitolaitoksen toimintaan vaikuttavat alueelli-
31452: on n. 3 000 tai jonkin verran suurempi. Vankiluvun set muutokset. Voimakas muuttoliike kasvukes-
31453: ja vankeinhoidon sisällön kehitykseen vaikuttaa kuksiin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle vaikut-
31454: kuitenkin lukuisa määrä vaikeasti ennakoiravia te- taa erityisesti Etelä-Suomen vankiloiden tilantar-
31455: kijöitä, joista ainoastaan osa on tiedossa. peeseen.
31456: Vaihtoehtoiset rangaistusmuodot, esim. yhdys- Ministeriö vakuuttaa lausunnossaan, että toteu-
31457: kuntapalvelu, vaikuttavat vankimäärän kehityk- tuneesta vankiluvun laskusta huolimatta vankein-
31458: seen merkittävästi. Ministeriön arvion mukaan yh- hoitolaitoksella ei ole käytettävissään ylikapasiteet-
31459: dyskuntapalvelua suorinavien osuus vankeusran- tia. Vankien määrän väheneminen ja uusien laitos-
31460: gaistukseen tuomittavista ei kuitenkaan enää juuri yksiköiden käyttöön ottaminen ovat mahdollista-
31461: lisäänny. Ennemminkin niin, että yhdyskuntapal- neet vankiJakoon pienentämisen. Väljempien asu-
31462: velun suorittaneet uusintarikolliset tuomitaan jat- mis- ja työskentelyolosuhteiden ansiosta on näin
31463: kossa ehdottomaan vankeuteen, jolloin vankimää- pystytty parantamaan vankeinhoidon laatua. Van-
31464: rä voi tästä syystä hieman jopa nousta. Vaihtoeh- kiluvun laskun johdosta vankeinhoitolaitoksella ei
31465: toisten rangaistusmuotojen laajuuden ja sisällön ole, Turun keskusvankilaa lukuun ottamatta, tyhjil-
31466: kehitys vaikuttanee ensisijaisesti avolaitospaikko- leen jääneitä vankilaosastoja, vaan pienempi van-
31467: jen tarpeeseen. kiluku on mahdollistanut kaikkein heikkolaatui-
31468: Huumausainerikoksista ja väkivaltarikoksista simpien vankilatilojen poistamisen käytöstä ja yh-
31469: tuomittujen vankien määrä kasvaa jatkuvasti. Yhä teissellien muuttamisen yhden hengen selleiksi.
31470: useampi vanki on päihdeongelmainen. Tämä joh- Konkreettisimmin vankiluvun lasku näkyy vanki-
31471: taa erityisesti pitkäaikaisvankien määrän kasvuun loissa kerrossänkyjen poistamisena käytöstä.
31472:
31473:
31474: 89
31475: Suljetuissa laitoksissa joudutaan yhä pitämään - Kehitetään vankilaturvallisuuden edellyttä-
31476: käytössä yhteensä 1 054 vankipaikkaa, joista van- miä rakenteita. Suljettujen laitosten peruskorjaus-
31477: geilla ei ole ympärivuorokautista mahdollisuutta ten yhteydessä vankilan tilat järjestetään paremmin
31478: päästä wc-tiloihin. Näistä ns. paljuselleistä 880 si- valvottaviksi, jolloin vankilan tekniset valvontajär-
31479: jaitsee Etelä-Suomen alueen vanhoissa suljetuissa jestelmät ajanmukaistetaan ja suuret asunto-osastot
31480: laitoksissa. Euroopan neuvoston kidutuksen ja jaetaan pienemmiksi ja paremmin valvottaviksi.
31481: epäinhimillisen kohtelun vastainen komitea CPT Osastojen jako lisää valvontahenkilökunnan tar-
31482: on jo kaksi kertaa huomauttanut asiasta Suomea ja vetta.
31483: tulee tarkastamaan, mihin korjaustoimiin huomau- -Toteutetaan muiden toiminnallisten muutos-
31484: tuksen johdosta on ryhdytty. ten edellyttämät tilamuutokset Vangeille järjestet-
31485: Vankilavirkailijain liiton antamassa lausunnossa tävien toimintojen, työn, koulutuksen, kuntoutuk-
31486: korostetaan sitä, että vankiluvun lasku on tuonut sen ja vapaa-ajan toimintojen kehittyminen luo
31487: laadullista parannusta vankiloihin mahdollistamai- uusia investointitarpeita. Vanhoista suljetuista lai-
31488: la asuintilojen väljemmän käytön. Samalla on voitu toksista, erityisesti vanhoista lääninvankiloista
31489: poistaa kaikkein huonokuntoisimpia tiloja. Palju- puuttuvat lähes kaikki asianmukaiset tapaamis-,
31490: sellit ja rakennuskannan vanhin osa eivät kuiten- liikunta- ja muut toimintatilat, joita nykyaikaiselta
31491: kaan vastaa nykyaikaisia vankeinhoidollisia tarpei- vankeinhoidolta odotetaan.
31492: ta missään mielessä. Tilojen ongelmana on vaikea -Toteutetaan muut rakennushankkeet ja hen-
31493: valvottavuus ja osastoiminen. Osastoinnin puute kilökunnan asuinrakennusten korjaukset.
31494: edesauttaa liiton mukaan huumeiden liikkumista ja Vankipaikkoihin vaikuttavia investointeja tulee
31495: kauppaa ja aiheuttaa sen, että eristettyinä ovat ns. ministeriön mielestä arvioida alueellisen vankiker-
31496: pelkääjät eivätkä uhkaajat ja huumeiden välittäjät. tymän perusteella ilman muita aluepoliittisia tar-
31497: Lisäksi painotetaan vankilarakentamisen merkitys- koitusperiä.
31498: tä sekä henkilökunnan työturvallisuuteen että työs-
31499: sä viihtymiseen. Kiireellisimmät kohteet
31500: Investointiohjelman ensimmäinen ja kiireisin han-
31501: Laitoskannan kehittämisen pitkän tähtäimen ke on Vantaan lääninvankilan rakentaminen. Van-
31502: suunnitelmat taan lääninvankila on ollut oikeusministeriön
31503: Vankeinhoitolaitoksen toimitilojen ylläpidon ja ke- avaintulostavoitteena v. 1997 ja 1998, ja sen raken-
31504: hittämisen edellyttämä määrärahatarve on ministe- tamiseen on jo myönnetty vuosiksi 1997-98 mää-
31505: riön mukaan merkittävästi käyttöön Osoitettavia rärahaa yhteensä 21 Mmk. Tästä hankkeen suunnit-
31506: määrärahakehyksiä suurempi. Määrärahojen niuk- teluun on kulunut n. 7 Mmk. Vuoden 1999 budje-
31507: kuus aiheuttaa sen, että hankkeet pyritään toteutta- tista hanke kuitenkin karsittiin pois.
31508: maan tärkeysjärjestyksessä seuraavien perusteiden Nykyisen Helsingin lääninvankilan kautta kul-
31509: mukaisesti: kee vuodessa yhteensä n. 4 500 vankia, ja se on
31510: -Toteutetaan lakisääteiset ja muut välttämättö- keskeinen vanginkuljetuksen solmukohta. Vanki-
31511: mät järjestelmät sekä tilat. Tilojen rakennustekni- larangaistusta suorittamaan tulee lääninvankilan
31512: sen laadun tulee vastata lainsäädännössä asetettuja kautta lähes joka neljäs vanki. Vankilassa on 135
31513: rakennusten turvallisuutta, terveellisyyttä ja muuta vahvistettua vankipaikkaa, mutta lääninvankilan
31514: laatua koskevia määräyksiä. Tämä merkitsee mm. erityistarpeen vuoksi vankilassa joudutaan asutta-
31515: paloilmoitin- ja vartijakutsujärjestelmien, puuttu- maan liikaa vankeja lähes jatkuvasti. Kertomusvuo-
31516: vien väestönsuojatilojen sekä hyvää hygieenistä den joulukuussa vankilassa oli kirjoilla 172 vankia.
31517: tasoa edellyttävien tilojen, kuten keittiöiden, ra- Helsingin lääninvankilassa on keskimäärin 80
31518: kentamista säädösten edellyttämälle tasolle. tutkintavankia, joille tarvitaan välttämättä tilat pää-
31519: - Toteutetaan säädösten mukaiset ja ihmisoi- kaupunkiseudulta. Lisäksi poliisin tiloissa joudu-
31520: keussopimusten mukaiset vankien asuin tilat. Tämä taan pitämään keskimäärin 20 tutkimavankia osit-
31521: merkitsee mm. wc-tilojen rakentamista paljusellien tain lääninvankilan tilojen puutteen johdosta. Ny-
31522: yhteyteen tai toimintojen järjestämistä siten, että kyinen lääninvankila on tutkintavankilaksi liian
31523: henkilökunta voi tarvittaessa päästää vangin ulos avoin sekä ulko- että sisäpuolisilta rakenteiltaan,
31524: sellistä yhteiskäymälään ympäri vuorokauden. Pie- jotta tutkintavankilalta vaadittava eristämistehtävä
31525: nimmät sellit tulee saada pois käytöstä. voitaisiin täyttää. Tontin ahtauden takia vankilalle
31526: - Järjestetään Etelä-Suomeen avolaitospaik- ei ole järjestettävissä riittävää kehäsuojausta, joka
31527: koja. Tämä edellyttää joko uusien työsiirtoJakohtei- estäisi ulkopuolisen yhteydenpidon vankeihin.
31528: den järjestämistä tai uusien pysyvien avolaitosten Lääninvankilan nykyinen rakennustekninen
31529: perustamista Etelä-Suomeen. kunto on heikko, ja laitos olisi oikeusministeriön
31530:
31531: 90
31532: mukaan välittömän peruskorjauksen tarpeessa. Vankeinhoitolaitoksen laitoskannan peruskor-
31533: Muun muassa tontin ahtauden ja asutuksen välittö- jaaminen säädösten ja määräysten edellyttämälle
31534: män läheisyyden johdosta ei vankilan nykyiselle tasolle merkitsee nykyisellä kustannustasolla 865
31535: paikalle voi saada toimivaa tutkintavankilaa, eikä Mmk:n investointiohjelman toteuttamista. Inves-
31536: se taloudellisestikaan ole mielekästä. Helsingin tointiohjelman toteuttaminen runsaan 10 vuoden
31537: kaupungin pelastuslaitos on antanut vankeinhoito- aikana edellyttää vuosittaisten investointimäärära-
31538: laitokselle väliaikaisen luvan vuoden 2000 lop- hojen korottamista nykyisellä kustannustasolla n.
31539: puun saakka käyttää paristokäyttöisiä palovaroitti- 100 Mmk:aan. Kertomusvuoden budjetissa oman
31540: mia. Pelkästään lakisääteisen palovaroitinjärjestel- rakennuskannan perusparannuksiin ja uudisraken-
31541: män rakentaminen laitokseen maksaa lähes 1 tamiseen kohdennettiin 48,8 Mmk.
31542: Mmk. Rakennuksen vuotavan vesikatteen uusimi-
31543: nen maksaa n. 800 000 mk. Vankien työ-, koulutus- ja kuntootustoiminta
31544: Tämän hetkisen kustannusarvion mukaan 131 Vanki on rangaistusaikanaan velvollinen tekemään
31545: Mmk maksavaan Vantaan lääninvankilaan on suun- työtä tai osallistumaan koulutukseen tai muuhun
31546: niteltu 158 vankipaikkaa. Hankkeen toteuttamisen toimintaan. Vangit ovat vuodesta 1995 lähtien voi-
31547: edellyttämät määrärahat tulisi ministeriön mielestä neet täyttää osallistumisvelvollisuutensa työnteon
31548: budjetoida vuosiksi 2000 ja 2001. Uusi vankila olisi tai opiskelun ohella myös muussa toiminnassa,
31549: tällöin valmis vuoden 2002 alkupuolella. jonka tavoitteena on edistää vangin mahdollisuuk-
31550: Vantaan lääninvankilan jälkeen toteutettaisiin sia tulla toimeen yhteiskunnassa.
31551: Turun Kakolanmäen laitosten perusparantaminen. Vankien työ- ja toimintakyvyn arviointia varten
31552: Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan Kakolan- on kehitetty arviointijärjestelmä perushenkilöstön
31553: mäen laitoksille, Turun keskusvankilalle, läänin- käyttöön. Tarkoituksena on, että eri henkilöstöryh-
31554: vankilalle ja vankimielisairaalalle, peruskorjattai- mät voisivat muodostaa standardisoitujen arvioi-
31555: siin tilat nykyisen keskusvankilan tiloihin, jolloin den perusteella yhtenäisen kuvan vangista ja hä-
31556: Kakolanmäen vankilatilat saadaan taloudellisem- nen taustoistaan, kuten psyykkisestä ja fyysisestä
31557: paan käyttöön ja osa Kakolanmäestä voitaisiin terveydestään, päihteiden käytöstä, sosiaalisista si-
31558: myydä ja hyödyntää osana investointimenoja. Lai- doksista ja oppimiskyvystään. Tulohaastattelun tie-
31559: tosten yhdistämismahdollisuudet ja sijoittuminen tojen mukaan vanki sijoitetaan toimintoihin. Ar-
31560: peruskorjattaviin tiloihin selvitetään jatkosuunnit- viointijärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto on
31561: telun yhteydessä. Laitosten yhdistämisestä on las- vielä kesken. Arviointien tulisi tuottaa perustietoja
31562: kettu saatavan yhteensä lähes 50 henkilötyövuo- erityisesti valmentavan työn työpisteiden käyttöön.
31563: den säästö, eli vuotuisten toimintamenojen vajaan
31564: 10 Mmk:n säästö. Kakolanmäellä on tällä hetkellä Työtoiminta
31565: 347 vankipaikkaa. Peruskorjauksen jälkeen paik- Aivan viime vuosiin asti työ on ollut tärkein osallis-
31566: koja jäisi n. 300. Hankkeen kustannusarvio on yli tumisen muoto. Vieläkin vankien toimintapäivistä
31567: 170 Mmk. Kakolanmäen peruskorjaus toteutettai- n. 50 % on työpäiviä, vaikka kuntoutus- ja koulu-
31568: siin v. 2002-2005. tuspäivien osuus on selvästi noussut. Kaikista van-
31569: Seuraavaksi toteutettaisiin Riihimäen keskus- kipäivistä n. 70% on toiminta päiviä.
31570: vankilan peruskorjaus, jonka kustannusarvio on yli Työpäivistä yli puolet tehdään taloushuollossa,
31571: 10,5 Mmk. Vankilassa on tällä hetkellä 234 paikkaa. kiinteistönhoidossa ja rakentamisessa. Rakentamis-
31572: Peruskorjaus vähentää paikkaluvun 214:ään. Riihi- päivistä valtaosan tekevät työsiirtoJavangit
31573: mäen keskusvankilan peruskorjaus ajoittuisi vuo- Tuotantoon vankipäiviä kertyi v. 1995-98 kes-
31574: sille 2006-2008. kimäärin n. 20% kaikista vanki päivistä. Tuotan-
31575: Samanaikaisesti mainittujen hankkeiden kanssa toon osallistuvien vankien määrä on laskenut tasai-
31576: toteutettaisiin Helsingin keskusvankilan ja Vaasan sesti 15 viime vuoden aikana, mutta tuotannon
31577: lääninvankilan peruskorjaukset sekä lukuisa määrä osuus kaikista vankipäivistä on pysynyt suurin
31578: pienempiä peruskorjaus- ja uudisrakennushank- piirtein samana. Vuonna 1998 tuotannossa työs-
31579: keita. Tämän jälkeen toteutetaan muut hankkeet kenteli keskimäärin 600 vankia päivittäin.
31580: vahvistettavan ohjelman mukaisesti. Tuotannolliseen työhön osallistuvien vankien
31581: TyösiirtoJoiden sulkemien on vähentänyt Etelä- määrän laskua selittää kokonaisvankiluvun vähe-
31582: Suomen avolaitospaikkoja merkittävästi. Korvaavi- nemisen lisäksi mm. kuntouttavien, päihteetöntä
31583: en paikkojen järjestäminen edellyttää joko uusien elämää edesauttavien toimintaohjelmien laajene-
31584: työsiirtoJakohteiden järjestämistä tai uusien pysyvi- minen, opiskelumahdollisuuksien parantumien
31585: en avovankiloiden perustamista Etelä-Suomeen. sekä vankien huonontunut terveys. Yhä suurempi
31586:
31587:
31588: 91
31589: osa vangeista on työkyvyttömiä tai alentuneesti Vankien koulutus- ja työtausta on selvästi hei-
31590: työkykyisiä. kompi kuin kansalaisilla yleensä. Monilla vangeilla
31591: Työtoiminnan kehittämistä koskevat toimenpi- on merkittäviä oppimisvaikeuksia, oppimiskykyä
31592: teet liittyvät toisaalta vankien työkykyyn ja työtoi- alentavia ongelmia, sairauksia tai vammoja. Suurin
31593: minnan vankeinhoidolliseen tehtävään ja toisaalta osa vangeista ei ole ennen vankilaan tuloaan käyt-
31594: tuotannon kehittämiseen. tänyt hyväkseen yhteiskunnan tarjoamia aikuis-
31595: Tuotannon ISO 9000 -standardin mukaisia laatu- koulutuksen palveluja. Opiskelu vankilassa on
31596: järjestelmiä on dokumentoitu ja otettu käyttöön 12 monelle vangille merkittävä mahdollisuus itsensä
31597: laitoksessa. Tuotannonohjausjärjestelmiä on uudis- kehittämiseen samalla, kun yhteiskunnalla on ai-
31598: tettu muutamissa työpisteissä, esim. Pelson keskus- nutlaatuinen mahdollisuus saada koulutustarjon-
31599: vankilan sahalla, Sukevan keskusvankilan puuteol- nan piiriin niitä syrjäytyneitä, jotka eivät koulutuk-
31600: lisuudessa ja Hämeenlinnan keskusvankilan pesu- seen ole muuten osallistuneet.
31601: lassa. Lehtikuusen hyödyntäminen puusepänteolli- Oikeusministeriön lausunnon mukaan vankien
31602: suuden käsittelemättömänä raaka-aineena on esi- koulutuksen tuloksellisuutta tulee arvioida samoil-
31603: merkki projektiluonteisesta tuotekehittelystä, jo- la malleilla ja samojen periaatteiden mukaisesti
31604: hon vankeinhoitolaitos on osallistunut. Vankiloi- kuin muidenkin oppilaiden koulutuksen tuloksel-
31605: den maatilat ovat siirtyneet kokonaan luomuvilje- lisuutta. Parhaiten tämä tapahtuu osana oppilaitos-
31606: lyyn. Vankilamyymälöiden yhteistyötä ja näkyvyyt- ten normaalia koulutuksen vaikuttavuuden ar-
31607: tä on parannettu. viointia silloin, kun koulutuksen järjestäjänä van-
31608: Lähivuosina on tavoitteena kehittää vankiloiden kilassa on oppilaitos.
31609: ja työhallinnon yhteistyötä sekä lisätä työtoiminnan Oikeusministeriön vankeinhoito-osasto seuraa
31610: yhteyksiä työelämään. Yhteistyöllä edistettäisiin opetushallinnon piirissä tapahtuvaa koulutuksen
31611: vankien siirtymistä työmarkkinoille. Kokemuksia tuloksellisuuden arvioinnin kehittymistä. Lähivuo-
31612: menettelytavoista ja vapautuvien vankien työmark- sina tulisi lausunnon mukaan lisätä vankeinhoito-
31613: kinoille ohjaamisesta saadaan EU :n yhteisöaloite- laitoksen ja opetushallinnon oppilaitosten kesken
31614: ohjelman Employment Integra -projektista, jossa sellaista yhteistyötä, jossa varmistetaan tiedonkul-
31615: on mukana myös viisi vankilaa. ku koulutuksen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuu-
31616: desta.
31617: Koulutustoiminta Opiskelevien vankien päivittäinen keskimääräi-
31618: Vankien koulutus ei toimi irrallaan muusta yhteis- nen osuus kaikista vangeista on v. 1995-98 pysy-
31619: kunnan koulutuksesta, vaan sillä on samat tavoit- nyt samana, n. 13 %:na. Noin kuudesosa heistä, eli
31620: teet kuin muullakin koulutuksella ja samoin toimi- 2 o/o kaikista vangeista, opiskelee vankilan ulko-
31621: taan myös vankien koulutuksen järjestelyissä. Op- puolella.
31622: pilaitokset järjestävät valtaosan opetuksesta, ja Seuraava asetelma osoittaa rangaistuslaitoksissa
31623: koulutuksen rahoittaa lähes kokonaan opetushal- opiskelleet opintojen laadun mukaan v. 1995-98:
31624: linto. Koulutuksen sisällöt vastaavat oppilaitosten
31625: opetussuunnitelmien sisältöjä.
31626:
31627: Opintojen laatu 1995 1996 1997 1998
31628: Alkeisopinnot 133 132 105 96
31629: Peruskouluopinnot 368 353 340 271
31630: Lukio-opinnot 113 118 134 145
31631: Ammatilliset koulut, valmentava opetus 119 185 71 52
31632: Ammatilliset opinnot 970 989 1 016 923
31633: Muut opinnot 130 105 110 95
31634: Yhteensä 1 833 1 882 1 782 1 582
31635:
31636:
31637:
31638: Ammatilliseen koulutukseen pyrkii vankeja jat- lu-ja lukiokursseja opiskelevat suorittavat erilaajui-
31639: kuvasti noin kaksi kertaa enemmän kuin koulutuk- sia osakokonaisuuksia tai koko tutkintoja.
31640: seen otetaan. Ammatilliseen koulutukseen oppi- Seuraavassa asetelmassa esitetään vankilassa
31641: laiksi otetuista n. 75---80 o/o sai oppilaitoksen anta- suoritettujen yleissivistävien tutkintojen ja ammatil-
31642: man todistuksen koulutuksen suorittamisesta. Sekä lisessa koulutuksessa annettujen todistusten määrä
31643: ammatillisessa koulutuksessa olevat että peruskou- V. 1995-98:
31644:
31645:
31646:
31647:
31648: 92
31649: Tutkinto tai todistus 1995 1996 1997 1998
31650: Peruskoulututkinto 23 11 12 10
31651: Lukion oppimäärä 2 8 4 3
31652: Ylioppilastutkinto 3 8 4 2
31653: Ammatillisesta koulutuksesta annetut todistukset 747 835 668 707
31654:
31655:
31656: Oppisopimuskoulutusta annettiin v. 1995-98 Kuntoutustoiminta
31657: vuosittain lähes kymmenessä vankilassa. Työaloja Vangit voivat osallistua työn ja koulutuksen ohella
31658: on ollut vuosittain 9-13, ja koulutukseen osallistui tai sijasta kuntouttaviin tavoitteisiin tähtäävään tai
31659: 25--40 vankia. Tutkintoja suoritettiin vuosittain toimintakykyä ylläpitävään toimintaan. Se on viime
31660: 4-11. vuosina keskittynyt päihteiden käytön vähentämi-
31661: Vuosina 1995-98 peruskoulu- tai lukio-opetus- seen, sosiaalisten taitojen ja elämänhallinnan lisää-
31662: ta järjesti seitsemässä vankilassa (Helsingin, Kon- miseen ja vapauteen valmentamiseen. Ohjelmista
31663: nunsuon, Riihimäen ja Hämeenlinnan keskusvan- osa on toteutettu osa- tai kokopäiväisinä kursseina,
31664: kilat, Keravan nuorisovankila sekä Vaasan ja Oulun ja osa on muodostanut erityisten, päihteettömien
31665: lääninvankilat) aikuislukio tai lukion aikuislinja ja tai kuntoutusosastojen päiväohjelman.
31666: yhdessä vankilassa (Turun keskusvankila) työ- Vuonna 1998 tavoitteellisia toimintaohjelmia tai
31667: väenopisto. Oppilaitos huolehti suurimmasta osas- toimintakykyä ylläpitävää toimintaa järjestettiin 21
31668: ta koulutuksen kustannuksia opetus- ja kulttuuri- vankilassa. Toimintoihin osallistui vuoden aikana
31669: toimen rahoituslain nojalla. Vankilaopetuksessa ennakkotietojen mukaan yhteensä n. 1 800 vankia.
31670: oppilaitos on saattanut kattaa vankilalta perimil- Vankeja osallistui toimintaan päivittäin keskimää-
31671: lään opiskelumaksuilla opetuskustannuksista sen rin 158, mikä on 6 o/o keskimääräisestä vankiluvus-
31672: osan, jota opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain ta. Päihteiden käytön vähentämiseen tähtääviä toi-
31673: mukainen valtionosuus ei ole kattanut. mintaohjelmia tai tiedotusluonteisia kursseja järjes-
31674: Edellä mainittujen lisäksi myös muissa vankilois- ti kertomusvuonna 15 vankilaa. Lisäksi joidenkin
31675: sa on ollut mahdollista opiskella peruskoulun tai muidenkin laitosten toimintaohjelmiin sisältyi
31676: lukion oppiaineita. Tällöin opetus on järjestetty päihteettömyyttä tukevia osia.
31677: vankilan ostamin opetuspalveluin tuntiopettajavoi- Vankiloissa viime vuosina kehitettyjen päihteet-
31678: min tai opetusta on antanut vankilan opinto-ohjaaja. tömyyttä edistävien toimintaohjelmien päämäärä-
31679: Vuosina 1995-98 romaneille järjestettiin 9-11 nä on vangin valmiuksia kehittämällä tukea van-
31680: vankilassa lähinnä luku- ja kirjoitustairaon tähtää- keja rikoksettomaan ja päihteettömään elämänta-
31681: vää opetusta, joka on osaksi rahoitettu opetusvi- paan sekä ehkäistä päihteiden käytöstä aiheutuvia
31682: ranomaisten oppilaitoksille myöntämällä erityis- haittoja. Päihdeohjelmien kehittämistä on edistänyt
31683: avustuksella. v. 1996 käynnistetty sosiaali- ja terveysministeriön
31684: 1990-luvulla opetushallinnon kokonaan tai osit- ja vankeinhoitolaitoksen sekä neljän päihdehuolto-
31685: tain rahoittaman koulutuksen osuus rangaistuslai- järjestön Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella
31686: toksissa järjestetystä ammatillisesta koulutuksesta rahoittama kolmivuotinen vankien päihdehuolto-
31687: on koko ajan lisääntynyt. Niinpä viime vuosina projekti (VP-projekti), jonka tavoitteena on van-
31688: vankien koulutuksen rahoitusmuodot ovat suurim- kien rangaistuksenaikaisen päihdehuollon kehittä-
31689: maksi osaksi vastanneet ammatillisen koulutuksen minen. Projektissa on kehitetty ja kokeiltu vangeil-
31690: rahoitusta yhteiskunnassa yleensä. Lääninhallitus- le soveltuvia päihdekuntoutusohjelmia vankilassa
31691: ten opetus- ja sivistysosastot ovat rahoittaneet kou- ja vankilan ulkopuolisessa kuntoutusyksikössä,
31692: lutuksen kokonaan tai osittain ammatillisena lisä- koulutettu vankeinhoitohenkilökuntaa päihdetyö-
31693: koulutuksena, tai se on rahoitettu opetus- ja kult- hön sekä avattu väyliä vapautuvan vangin jatko-
31694: tuuritoimen rahoituslain nojalla oppilaitoksen jär- kuntoutukseen siviilissä.
31695: jestämänä toisen asteen ammatillisena peruskoulu- Päihteettömyyteen vaikuttaminen tulee lähivuo-
31696: tuksena. Opetushallinnon rahoituspanoksen kasvu sina kehittymään vankeinhoitolaitokselle 27.1.1999
31697: 1990-luvulla (kertomusvuonna 75 o/o) on lisännyt ja vahvistetun päihdestrategian kautta. Vuoden 1999
31698: monipuolistanut vankien koulutusta. tulossopimuksen mukaan jokainen vankila laatii
31699: Kolmessa vankilassa opetusta antavat vankilan oman konkreettisen päihdestrategiansa ja siihen
31700: henkilökuntaan kuuluvat lehtorit. Näissäkin ta- liittyvän toimintaohjelman vuoden 1999 aikana.
31701: pauksissa toimitaan yhteistyössä lähialueen amma- Vankiloiden päihteiden vastaisen työn seurantajär-
31702: tillisten oppilaitosten kanssa. jestelmän suunnittelu käynnistyy syksyllä 1999.
31703:
31704:
31705: 93
31706: Tarkoitus on, että järjestelmä rakennetaan osaksi mintaa ja sen käynnistämistä. Näiden ohjelmien
31707: valmisteilla olevaa sähköistä vankitietojärjestelmää vaikuttavuus uusintarikollisuuteen on mahdollista
31708: ja osaksi omaa erillisjärjestelmää. Seurantajärjestel- selvittää aikaisintaan muutamien vuosien seuranta-
31709: män avulla kyetään vankien päihdetilannetta ja sen ajan jälkeen. Seuranta käynnistetään samanaikai-
31710: kehittymistä koskevien tietojen lisäksi saamaan sesti ohjelmatoiminnan alkaessa.
31711: esille tietoja päihteiden vastaisten eri toimintojen
31712: määrästä, tuloksista ja vaikuttavuudesta. Huumetilanne vankiloissa
31713: Päihteisiin ja huumeisiin liittyvillä toimintaohjel- Päihdetilanteen vaikeutuminen vankiloissa näkyy
31714: milla ja järjestelyillä voidaan ministeriön arvion monin tavoin. Saapuessaan vankilaan vanki on
31715: mukaan lisätä vangin mahdollisuuksia selviytyä usein vieroitushoidon tarpeessa, tai hänet tavataan
31716: yhteiskunnassa sekä merkittävästi ehkäistä myös päihtyneenä osastolla. Ongelmat ilmenevät huu-
31717: mm. ruiskuhuumeiden käyttöön liittyvää tartunta- meveloista aiheutuvina tekijöinä: vangin eristäyty-
31718: tautivaaraa, huumerikollisuutta ja päihteiden vie- misenä ja pelkäämisenä, huumerikokseen pakotta-
31719: roitusoireista ja päihdesairauksista aiheutuvia hait- misena jne. Ongelmilla on heijastuksensa myös
31720: toja yksilölle itselleen, hänen läheisilleen ja koko laitosten ulkopuolelle. Tilanne aiheuttaa turvatto-
31721: yhteiskunnalle. muutta vangeissa, henkilökunnassa ja vankien lä-
31722: Ministeriön mukaan Yhdysvalloissa toteutettu- heisissä sekä vaikeuttaa monin tavoin vankeinhoi-
31723: jen vankien vastaavanlaisten päihdekurssien on don perustehtävää.
31724: todettu merkittävästi vähentäneen kurssin käynei- Kun v. 1988 huumausainerikoksesta päärikokse-
31725: den vankien uusintarikollisuutta ja huumausainei- na tuomittuja oli rangaistusvangeista 2,1 %, vuoden
31726: den käyttöä. Kansainvälinen hoitotutkimus on 1998 keväällä heitä oli lähes 16 %. Vankikartoituksen
31727: osoittanut, että erilaisten psykososiaalisten hoito- mukaan laitoksissa oli 1.5.1998 388 huumerikoksista
31728: jen tai toimintaohjelmien tulos- tai vaikuttavuustut- päärikoksena tuomittua sekä lisäksi 59 tutkintavan-
31729: kimus on kuitenkin erityisen ongelmallista tiedon kia, joiden päärikossyytteenä oli huumerikos.
31730: luotettavuuden kannalta. Kontrolloimattomia vä- Jo v. 1992 toteutetun vankien terveystutkimuk-
31731: liin tulevia tekijöitä on tällaisessa tutkimusasetel- sen mukaan n. 60 o/o miesvangeista diagnostisoitiin
31732: massa erittäin vaikea sulkea pois tai edes aina alkoholisteiksi ja lähes 12 o/o huumeiden käyttäjiksi.
31733: havaita. Tutkimuksen luotettavuuden turvaaminen Kansanterveyslaitoksen v. 1995 tekemässä kyselys-
31734: edellyttää yleensä myös suuria tutkimuskustannuk- sä (Kansanterveys 1996: 10) neljässä vankilassa
31735: sia ja voimavaroja. todettiin, että 31 o/o vastanneista vangeista ilmoitti
31736: Vankiloissa on v. 1997 käynnistetty myös ns. käyttäneensä huumeita vankilassa. Suonensisäises-
31737: Cognitive Skills -kurssit. Niiden avulla vangeille tä käytöstä ilmoitti 11 % vangeista.
31738: opetetaan mm. ongelmanratkaisutaitoja, johdon- Entistä useampi vanki tarvitsee päihdehoitoa ja
31739: mukaisuutta ja kriittistä ajattelua sekä sosiaalisia kuntoutusta, ja on myös halukas osallistumaan
31740: taitoja. Tavoitteena on lisätä henkilön mahdolli- siihen. Vuonna 1997 n. 500 vankia osallistui erilai-
31741: suuksia välttää syyllistymästä uusiin rikoksiin. sille päihdekursseille. Ensimmäiset vieroitus- ja
31742: Muista maissa, erityisesti Kanadasta, saadut tutki- korvaushoidossa olevat opioidiriippuvaiset vangit,
31743: mustulokset ovat selvästi osoittaneet kurssin suorit- joiden lääkehoito ja siihen liittyvä psykososiaalinen
31744: tamisella olevan vaikutusta uusintarikollisuuden kuntoutus on järjestetty sosiaali- ja terveysministe-
31745: vähenemiseen. riön määräyksen 0997:28) mukaisesti, tulivat van-
31746: Cognitive Skills -ohjelma on tarkoitus laajentaa kiloihin kertomusvuoden alkupuolella.
31747: Suomessa lähivuosina useimpiin suljettuihin vanki- Suonensisäisten huumeiden käytön myötä van-
31748: loihin. Cognitive Skills -ohjelman käynnistämisestä kiloissa joudutaan etsimään entistä tehokkaampia
31749: on laadittu selvitys kertomusvuonna ja ohjelman keinoja tartuntatautien ehkäisyyn. Likaisten huu-
31750: seurantaa jatketaan. meruiskujen ja neulojen välityksellä tarttuvista tau-
31751: Vankeinhoitolaitoksella on vasta lyhyt ja suppea deista C-hepatiittitapausten määrä vankien joukos-
31752: kokemus toiminnasta, jolla pyritään suoraan vai- sa on ministeriön mukaan kasvanut huolestuttavas-
31753: kuttamaan uusien rikosten ehkäisyyn, mutta toi- ti viime vuosina.
31754: mintaa ollaan lisäämässä. Vuonna 1999 vankein- HIV-testiin v. 1998 osallistuneista 940 vangista
31755: hoidossa käynnistyy seksuaalirikoksista tuomituille 641 ilmoitti käyttäneensä suonensisäisesti huumei-
31756: tarkoitettu rikosten uusimisriskin vähentämiseen ta ja 330 käyttäneensä huumeita suonensisäisesti
31757: tähtäävä toiminta, josta on saatu hyviä kansainväli- vankilassa. Vuonna 1998 vankiloissa tuli esille viisi
31758: siä kokemuksia. On myös tarkoitus selvittää väki- ja vuoden 1999 alkupuolella kaksi huumeiden
31759: valtarikoksista tuomituille tarkoitettua ohjelmatoi- käyttöön liittynyttä HIV-tartuntatapausta. Kaik-
31760:
31761:
31762: 94
31763: kiaan on vankeinhoitolaitoksessa otetuissa HIV- laaja peruskorjausohjelma tähtää sekä turvallisuu-
31764: näytteissä löytynyt 14 HIV-positiivista. den että asuin- ja toimintamahdollisuuksien paran-
31765: Vankeinhoito-osaston kokoama huumeiden ta- tamiseen.
31766: kavarikkotilasto kertoo osaltaan vankiloissa liikku- Kuljetukset, laitokseen vastaanotto, liikkuminen
31767: vien huumeiden määrästä. Vankiloista pois saatu- laitoksen sisällä, tapaamisjärjestelyt, työhuoneet,
31768: jen huumausaineiden määrään vaikuttaa huumei- henkilökunnan tilat, ruokailu ja kaikki muut laitok-
31769: den käytössä tapahtuneiden muutosten lisäksi sen toiminnot suunnitellaan vankien vaatiman val-
31770: myös tarkastustoiminnan kehittyminen (mm. vonnan ja turvallisuusnäkökohtien mukaan. Suun-
31771: TATU-ryhmät). Vuonna 1997 vankiloista takava- nittelussa otetaan huomioon eri vankiryhmien tar-
31772: rikoitiin n. 1,8 kg huumausaineita (mm. hasista peet sekä henkilökunnan määrä ja toimintatavat eri
31773: 944 g, amfetamiinia 621 g ja heroiinia 162 g) sekä työpisteissä. Näiden pohjalta tehdään rakenteelliset
31774: 4 813 päihdyttävää pilleriä. Vuonna 1998 takava- ja tekniset turvallisuusjärjestelyt. Muurit, aidat, por-
31775: rikkomäärä nousi n. 4 kg:aan. tit, mahdolliset laitoksen vaatimat turva-alueet ja
31776: Lisäksi v. 1998 vankiloista takavarikoitiin 3 786 vankien asuinosastot ovat osa suunnittelua. Raken-
31777: kpl huumaavia lääkeaineita, 750 kpl muita lääkeai- nusmateriaalien ja kalusteiden valintaan vaikutta-
31778: neita ja 1 219 kpl hormonitabletteja tai -ampulleja. vat myös turvallisuusnäkökohdat Suunnitteluvai-
31779: Huumausaineiden käyttöä ja myös vankilaväki- heessa käydään läpi tarvittavat tekniset järjestel-
31780: valtaa ehkäisee henkilökunnan valvontatyö van- mät, kuten kameravalvonta, lukitus, viestintäväli-
31781: kien parissa. Työskentelemällä lähellä vankeja neet ja paloilmoitinjärjestelmä. Osa suunnittelua on
31782: työntekijä havaitsee ilmapiirissä tapahtuneet muu- myös laitoksen suojelusuunnitelma.
31783: tokset ja voi toiminnallaan estää tapahtumien ete- Laitoksen turvallisuuteen liittyviä toimintarutii-
31784: nemisen liian pitkälle. Pelkkä henkilökunnan läs- neja kehitetään jatkuvasti koulutuksen, harjoittelun
31785: näolo hillitsee usein väkivaltaa ja huumeiden käyt- ja kriisitilanteiden analysoinnin avulla. Laitokset
31786: töä. Mahdolliset riskitekijät otetaan huomioon ovat laatineet ohjeet poikkeuksellisia tilanteita var-
31787: myös sijoitettaessa vangit laitoksen sisällä tai eri ten, ja näitä rutiineja on harjoiteltu yhteistyössä
31788: laitosten kesken. mm. poliisin ja palolaitoksen kanssa.
31789: Huumeiden käyttöä ehkäistään myös laitoksen Vankien välisen väkivallan yleisyydestä ei ole
31790: jokapäiväisiin rutiineihin kuuluvilla vankilan tilo- ministeriön mukaan tarkkoja tietoja. Sekä uhrit että
31791: jen tarkastuksilla. Erityisen tarkastus- ja turvalli- tekijät pyrkivät salaamaan väkivaltaisuudet henki-
31792: suuskoulutuksen suorittaneet ryhmät tekevät pe- lökunnalta. Yleensä tietoon tulevat vain ne tapauk-
31793: rusteellisia johonkin vankilan osastoon kohdistuvia set, jotka henkilökunta näkee tai joista seuraa
31794: tarkastuksia tarpeen vaatiessa. Laitoksiin on koulu- hoitoa vaativia vammoja. Vuosina 1993 ja 1995
31795: tettu myös huumausaineyhdysmiesten verkosto, toteutetuissa neljännesvuoden kestäneissä seuran-
31796: joka organisoi huumeitten vastaista työtä. Henkilö- noissa terveydenhoitohenkilöstön tietoon tuli
31797: kuntaa koulutetaan jatkuvasti konfliktitilanteiden kumpanakin vuonna n. 25 tapausta, joissa vanki
31798: hallintaan, mielenterveysongelmien tunnistami- ilmoitti tai joissa vammojen laadusta voitiin päätellä
31799: seen ja ohjaamaan päihteidenkäyttäjiä hoitoon. vammojen syyksi väkivalta.
31800: Yhteistyö poliisin ja vankeinhoitolaitoksen välil- Vankeinhoitolaitoksen henkilöstöstrategian mu-
31801: lä huumeiden käytön estämiseksi on lisääntynyt. kaan työsuojelun tavoitteena on parantaa työnteki-
31802: Yhteistyötä on sekä vankila- että aluetasolla. Yh- jän turvallisuutta, fyysistä ja psyykkistä terveyttä
31803: teistyötä on tehty myös henkilöstölle tarvittavan sekä hyvinvointia. Olennaisesti työolojen turvalli-
31804: koulutuksen järjestämisessä. Poliisin ja tullin huu- suuteen vaikuttaa se, kuinka eräiden vanhojen
31805: mekoiria käytetään vankeinhoitolaitoksen henki- laitosten huonokuntoiset työskentelytilat saadaan
31806: löstön apuna huumeiden etsinnässä. perusparannuksin muutettua asianmukaisiksi.
31807: Eduskunnassa vahvistettu ja 1.6.1999 voimaan Vankeinhoitolaitos vastaa vankilan toimintoihin
31808: tullut rangaistusten täytäntöönpanosta annetun osallistuvien vankien työoloista. Vankien työturval-
31809: lain muutos mahdollistaa nykyistä tehokkaamman lisuus on yleisesti ottaen kehittynyt myönteisesti.
31810: puuttumisen huumeongelmaan. Esimerkiksi yli kahden vuorokauden sairaslomaan
31811: johtaneiden työtapaturmien määrä suhteutettuna
31812: Vankeinhoidon turvallisuus tehtyihin työtunteihin on puolittunut vuodesta
31813: Lähtökohtana laitoskannan suunnittelussa ovat 1993 vuoteen 1997. Huolimatta myönteisestä koko-
31814: vangit ja heidän turvallisuus- ja toimintatarpeensa. naiskehityksestä tapahtui v. 1998 yksi vangin kuo-
31815: Nämä eivät ole ministeriön mielestä ristiriidassa lemaan johtanut työtapaturma. Tapaus on työ-
31816: henkilökunnan turvallisuuden kanssa. Laitosten suojeluviranomaisten ja poliisin tutkinnassa.
31817:
31818:
31819: 95
31820: Vankeinhoitolaitoksen työ kuormittaa henkilös- takin syitä kuin väkivallan pelko. Vuonna 1998
31821: töä pääasiassa psyykkisesti. Vankien lisääntynyt omasta pyynnöstään erillään asuvia vankeja oli
31822: päihteiden käyttö vankeusaikana on lisännyt sekä päivittäin keskimäärin 100.
31823: fyysistä pelkoa että psyykkistä kuormittavuutta. Fyysisen ja henkisen työsuojelun painopistealue
31824: Vaikka vankeinhoitolaitoksen henkilöstölle sattuu tulee oikeusministeriön mukaan olemaan lähiai-
31825: vain harvoissa yksittäistapauksissa merkittäviä fyy- koina em. tutkimustulosten pohdinta ja käyttämi-
31826: sisiä seuraamuksia vankien heihin kohdistaman nen hyödyksi työn organisoinnissa. Henkilöstön
31827: väkivallan seurauksena, aiheuttaa väkivallan uhka valmiuksia kohdata vankeinhoitotyössä esiintyvä
31828: osalle henkilöstöstä stressiä. väkivallan uhka lisätään ja työtehtäviä järjestetään
31829: Vuosikymmenen alussa on vankeinhoitolaitok- niin, että väkivaltatilanteiden todennäköisyys pie-
31830: sessa käynnistetty henkilöstön varhaiskuntoutus- nenee. Tämä edellyttää henkilöstön koulutuksessa
31831: toimintaa. Aluksi se oli hyvin paljon yksilökun- sekä fyysisen väkivallan uhan hallinnan lisäämistä
31832: toutusta, mutta sitä on sittemmin kehitetty ryhmä- Citsepuolustuskoulutusta) että vuorovaikutuskou-
31833: muotoiseksi. Ryhmät on koottu eri ammattiryh- lutusta. Väkivaltatilanteiden syntyprosessista oppi-
31834: mien vankeinhoitotyöntekijöistä. Näin on saatu miseksi on luotava toimivat palautejärjestelmät ja
31835: aikaan yhteishenkeä ja opittu tuntemaan toisten työyhteisön rakenteet, joiden avulla kyetään analy-
31836: ammatteja. Valtiokonttori on rahoittanut ko. toi- soimaan tapahtuneet tilanteet ja käyttämään saatu
31837: minnan. Suuntaus on nyt yhteisökuntoutukseen, tieto ammattitaidon ja työyhteisön kehittämiseen.
31838: jolloin päästään käsittelemään kriisiyhteisöjä. Vankilavirkailijain liiton lausunnosta ilmenee,
31839: Laitoksiin on perustettu kriisitilanteen jälkihoito- että mm. hepatiitti- ja HIV-tartunnan saaneiden
31840: ryhmät Niiden tarkoituksena on ehkäistä kriisiti- vankien määrän kasvu aiheuttaa myös henkilökun-
31841: lanteen jälkeistä stressiä. Toimintaa on jouduttu nalle työsuojelullisia erityisongelmia. Eräissä lai-
31842: käyttämään esim. Riihimäen keskusvankilan toksissa on lähityötä tekevälle henkilökunnalle
31843: panttivankitilanteen jälkeen ja Helsingin keskus- annettu hepatiittirokotus, mitä liitto on pitänyt hy-
31844: vankilan ampumistapahtuman yhteydessä. Näissä vänä. Rokote tulisikin antaa työnantajan kustan-
31845: tilanteissa jälkihoitotoiminta koettiin tärkeäksi, ja nuksella koko lähityötä tekevälle henkilöstölle hei-
31846: se ehkäisi henkilöstön jäämistä pitkille sairaslomil- dän niin halutessaan.
31847: le. Erityistä huolta on kannettu myös siitä, että muu
31848: Keväällä 1999 valmistuneessa Työterveyslaitok- kuin varsinainen terveydenhuoltohenkilökunta ei
31849: sen tutkimuksessa Väkivalta vankeinhoitotyössä tunne vankien terveydentilaa tarpeeksi hyvin,
31850: käsiteltiin fyysisen ja henkisen väkivallan uhkaa esim. vangilla olevaa mahdollista tarttuvaa tautia.
31851: vankeinhoitotyössä. Lähes puolet henkilöstöstä Tällä asialla voi olla merkitystä sekä vangin potilas-
31852: koki vankien välisen väkivallan lisääntyneen parin turvallisuudelle sairaustapauksissa että henkilö-
31853: viime vuoden aikana. Vahvimmin lisääntymisen kunnan terveydelle. Lausunnossa viitataan Ruotsin
31854: kokivat valvontahenkilöstö ja keskusvankiloissa vankeinhoitoon, missä muukin kuin terveydenhoi-
31855: työskentelevät. Tutkimuksen mukaan kaikkein tohenkilökunta saa vangin terveydentilaa koskevat
31856: suurin henkilöstön kokema ja siihen itseensä koh- tiedot tietoonsa.
31857: distuva väkivalta liittyy päihtyneisiin, arvaamatto- Vangin terveydentilaa koskevien tietojen salas-
31858: miin vankeihin ja heidän toimintaansa. Myös tule- sapidossa ja luovuttamisessa noudatetaan samoja
31859: vaisuutta arvioidessaan henkilöstö piti huumeita säännöksiä ja periaatteita kuin potilastietojen luo-
31860: kaikkein suurimpana yksittäisenä syynä vankilavä- vuttamisessa yleensäkin. Potilaan asemasta ja oi-
31861: kivaltaan. keuksista annettu laki salassapitosäännöksineen
31862: Suuntaa antavia lukuja ovat tutkimuksen mu- koskee myös vankeinhoitolaitoksen terveyden-
31863: kaan kurinpitokäsittelyssä ja laitosten johtokunnas- huoltoa. Kun tietojen luovuttamisen muille kuin
31864: sa käsitellyt väkivaltatapaukset Käsitellyt tapauk- terveydenhuoltohenkilöstölle tulee perustua lakiin
31865: set ovat sellaisia, että löytyy syyllinen tai syylliseksi tai siihen on oltava vangin suostumus, vankilan
31866: epäilty. Vuonna 1997 kirjattiin tällaisia vankien muulle henkilöstölle ei anneta tietoja yksittäisten
31867: keskinäisiä väkivaltatapauksia 42 ja virkamiehen vankien HIV- ja hepatiittitartunnoistakaan.
31868: väkivaltaisia vastustamisia 29. Tutkimuksen mu-
31869: kaan v. 1995 oli vankiloissa n. 160 kirjattua tapaus- Rangaistusten täytäntöönpanoa koskevan säänte-
31870: ta, joissa osallisena selvittämisen eri vaiheissa oli lyn kehittäminen
31871: lähes 500 henkilökuntaan kuuluvaa. Väkivalta nä- Rangaistusten täytäntöönpanoa säätelee erityinen
31872: kyy myös niiden vankien määrässä, jotka eristäyty- laki rangaistusten täytäntöönpanosta (RTL), joka
31873: vät muista vangeista. Eristäytymiseen on toki mui- on alunperin laintasoinen asetus vuodelta 1889
31874:
31875:
31876: 96
31877: (39/1889). Vaikka lakia on tällä vuosisadalla uudis- noa ja vankeinhoitoa koskeviin säädöksiin sisältyy
31878: tettu useita kertoja, se on ministeriön lausunnon monia periaatteellisia ja toisiinsa liittyviä asioita,
31879: mukaan hajanainen ja monilta osin asiallisesti van- joita tulisi ministeriön mielestä kokonaisvaltaisesti
31880: hentunut. Useat, pikaisesti valmistellut osittais- selvittää. Rikoslaissa ja rangaistusten täytäntöönpa-
31881: uudistukset ovat aiheuttaneet sen, että säännöksis- noa koskevissa säädöksissä olevien vankeusran-
31882: sä on ristiriitaisuuksia. RTL sisältä rangaistusten gaistusta koskevien säännösten uudistaminen tulisi
31883: täytäntöönpanoon, vankien oikeuksiin ja velvolli- aiemmin tehdystä valmistelusta riippumatta käyn-
31884: suuksiin sekä henkilökunnan toimivaltuuksiin liit- nistää alusta lähtien uudelleen.
31885: tyviä säännöksiä ilman loogista systematiikkaa, ja Tässä yhteydessä myös vankeusrangaistuksen
31886: lain tulkinta käytännön vankeinhoidossa on minis- sisältö, tarkoitus ja menettelytavat tulisi ottaa koko-
31887: teriön mukaan usein vaikeaa. naisvaltaisesti ja periaatteellisella tasolla pohditta-
31888: Uuden hallitusmuodon voimaantulosta aiheutu- viksi ja säädeltäviksi. Tällaisia pohdittavia asiako-
31889: via muun lainsäädännön muutostarpeita pohtineen konaisuuksia ovat ministeriön mukaan esimer-
31890: työryhmän (oikeusministeriön lainvalmisteluosas- kiksi:
31891: ton julkaisuja 1/1999) mukaan vankeinhoidossa ja - vankeusrangaistuksen tavoite ja sisältö
31892: vankeusrangaistusten täytäntöönpanossa on useita -vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon ylei-
31893: omaperäisiä asetuksia. Tällaisia ovat esim. van- set periaatteet
31894: keinhoitoasetus (878/1995), asetus vankeinhoito- - rangaistuksen ja hoidon yhteensovittaminen
31895: laitoksesta (134/1986), asetus vankienhoitolaitok- - pakkolaitoksen, nuorisovankilan ja avolaitos-
31896: sen tunnuskuvasta (468/1949) ja asetus vankeus- täytäntöönpanon asema
31897: rangaistusten täytäntöönpanosta ( 447/1975). Uu- -vangin oikeudet ja velvollisuudet
31898: den perustuslain voimaantulo aiheuttaa, että näi- -vangin kohtelu, kurinpitorangaistukset
31899: den asetusten antovaltuus tulee nostaa lain tasolle -vangin oikeus muutoksenhakuun
31900: ja perustuslain kanssa ristiriitaiset tai muutoin van- -vankien toimintakyvyn arviointi ja sijoittami-
31901: hentuneet tai tarpeenomat asetukset tulee kumota nen
31902: tai muuttaa. - vankeinhoitolaitoksen tehtävät
31903: Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain -henkilökunnan valtuudet ja oikeus pakkokei-
31904: muuttamisen yhteydessä eduskunnan lakivalio- nojen käyttöön
31905: kunta totesi (LaVM 17/1998 vp), että rangaistusten - ehdonalaiseen vapauteen päästäminen ja
31906: täytäntöönpanosta annettu laki on ikänsä ja usei- valvonta.
31907: den osittaisuudistusten johdosta rakenteeltaan epä- Ministeriö pitää välttämättömänä, että vankeus-
31908: systemaattinen ja lakiteknisesti monimutkainen. rangaistusta ja vankeusrangaistuksen täytäntöön-
31909: Rangaistusten täytäntöönpanoa koskevien sään- panoa koskevia vanhentuneita tai muusta syystä
31910: nösten kokonaisvaltainen uudistaminen on välttä- uudistamisen tarpeessa olevia järjestelmiä ja niiden
31911: mätöntä ja luonteva jatko rikoslain kokonaisuudis- vaatimia säädösmuutoksia tutkitaan ja kehitetään
31912: tukselle. yhtenä kokonaisuutena, koska nämä säätelyt liitty-
31913: Myös tutkintavankeutta koskeva säätely (laki vät niin olennaisesti ja monissa kohdin toisiinsa.
31914: tutkintavankeudesta 615/1974) on ministeriön mie- Vankeusrangaistusta ja sen täytäntöönpanon ko-
31915: lestä vanhentunut, eikä siinä ole huomioitu kan- konaisvaltaista uudistamista varten tulisi perustaa
31916: sainvälisten ihmisoikeussopimusten takaamasta laaja-alainen virkamiestyöryhmä tai toimikunta,
31917: tutkintavangin erityisasemasta ja mm. syyttömyys- jossa olisi oikeusministeriön, sosiaali- ja terveysmi-
31918: olettamuksesta aiheutuvaa erityissäätelyn tarvetta. nisteriön, sisäasiainministeriön sekä vankeinhoi-
31919: Vankeutta, vankeusrangaistusten täytäntöönpa- don edustus.
31920:
31921:
31922:
31923:
31924: Kertomusvuonna vankeinhoitolaitos ei ole kaikilta osin destrategian luominen osoittaa kuitenkin omalta osal-
31925: saavuttanut sille asetettuja tavoitteita. Vankeinhoito- taan, että vankeinhoitolaitoksen toiminta on jatkuvasti
31926: laitoksen ja Kriminaalihuoltoyhdistyksen yhteisen peri- kehittymässä vastatakseen muuttuvan toimintaympä-
31927: aateohjelman sekä vankeinhoitolaitoksen oman päih- ristön haasteisiin. Valtiontilintarkastajat haluavattässä
31928:
31929:
31930: 7 292055K 97
31931: yhteydessä kiinnittää huomiota tavoitteeseen, joka hyvää tiedonkulkua ao. viranomaisten kesken sekä eri-
31932: koski avolaitosten osuutta kaikista käytössä olleista toten kunnilta kiinnostusta vapautuneiden vankien eri-
31933: vankipaikoista. Tavoitteeksi oli asetettu, että kolmas- tyistarpeisiin.
31934: osa vankeusrangaistuksista voitaisiin suorittaa avolai- Valtiontilintarkastajat haluavat kiinnittää huomiota
31935: toksissa. Kertomusvuoden toteutuma oli 27,5 %, mikä vankiloiden turvallisuuteen sekä vankien että henkilö-
31936: alittaa myös edellisvuoden tuloksen. Osin tämä on joh- kunnan kannalta. Jokaisella vangilla on oikeus suorit-
31937: tunut avolaitostyöpaikkojen puutteesta. Valtiontilintar- taa vapausrangaistuksensa sellaisissa oloissa, että
31938: kastajien mielestä vankeinhoitolaitoksen tulee edel- hänen henkinen ja fyysinen koskemattomuutensa on
31939: leen pyrkiä saavuttamaan edellä mainittu avolaitos- turvattu. Vaikka vankien keskinäinen väkivalta onkin
31940: paikkoja koskeva. usein hyvin piiloteltua, tulee sitä edelleen selvittää ja
31941: Toiminnan kehittämistä hankaloittaa osittain hyvin- ehkäistä tutkimuksen ja valvonnan keinoin. Keväällä
31942: kin heikkotasoinen ja nykyaikaiseen vankeinhoitoon 1999 valmistuneen Työterveyslaitoksen tutkimuksen
31943: sopimaton laitoskanta, jonka uudistaminen vastaa- Väkivalta vankeinhoitotyössä mukaan lähes puolet
31944: maan edes lakisääteisiä turvallisuus- ym. vaatimuksia henkilöstöstä on kokenut vankien välisen väkivallan
31945: on määrärahojen vähyyden vuoksi hidasta. Osa laitos- lisääntyneen viimeisen parin vuoden aikana. Tässäkin
31946: kannasta ei mahdollista vankeinhoitolaitoksen periaa- asiassa on vankien oikealla sijoittelulla eri osastoille ja
31947: teohjelmassa lueteltujen periaatteiden täysimittaista eri vankiloihin suuri merkitys. On myös tärkeää, että
31948: toteuttamista. Valtiontilintarkastajien mielestä laitos- henkilökunta tuntee mahdollisimman hyvin eri vankei-
31949: kannan kehittämisessä on erityisesti panostettava sel- hin liittyvät riskitekijät Kattavan tieto- ja arviointijärjes-
31950: laisiin hankkeisiin, jotka lisäävät vankilaturvallisuutta. telmän aikaansaaminen on näin ollen tärkeää.
31951: Ottaen toisaalta huomioon voimakkaasti vähentyneen Oikeusministeriön mukaan mainitun väkivaltatutki-
31952: vankiluvun ja toisaalta investointivarojen niukkuuden muksen tuloksia pohditaan jatkossa ja hyödynnetään
31953: myös tulevaisuudessa, on vankeinhoitolaitoksen edel- mm. työn organisoinnissa. Tärkeälle sijalle työsuoje-
31954: leen kriittisesti tarkasteltava laitoskantaansa ja, mikäli lussa nostetaan henkilökunnan valmius kohdata van-
31955: mahdollista, luovuttava ylimääräisestä laitoskapasi- keinhoitotyössä esiintyvä väkivallan uhka ja mahdolli-
31956: teetista. suus järjestää työtehtäviä niin, että väkivaltatilantei-
31957: Vankien kasvava moniongelmaisuus, erityisesti den todennäköisyys pienenee. Keinoina mainitaan
31958: päihde- ja huumeongelmaisten määrän kasvu, on pa- myös vuorovaikutus- ja itsepuolustuskoulutus. Valtion-
31959: kottanut vankeinhoitolaitoksen tehostamaan toisaalta tilintarkastajien mielestä vankiloiden turvallisuuden
31960: valvontaa ja toisaalta kuntoutustoimintaa. Edellisestä kehittäminen on nostettava toiminnan keskeiseksi pai-
31961: ovat osoituksena mm. kasvavat huumetakavarikot ja nopisteeksi ja tutkimuksella saatuun aineistoon tulee
31962: jälkimmäisestä päihteettömät osastot ja useat päihde- perehtyä huolella. On tärkeää, että tässä kehittämis-
31963: ja huumeohjelmat sekä koulutus- ja kuntoutushank- työssä kuullaan myös vankiloiden työntekijäjärjestöjen
31964: keet. Valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan tulisi mielipiteitä.
31965: vankiloissa vankeinhoitolaitoksen resurssien niukkuu- Lisäksi valtiontilintarkastajat haluavat kiinnittää
31966: desta huolimatta edelleen lisätä koulutus- ja kuntou- huomiota rangaistusten täytäntöönpanoa koskevan
31967: tustoimintaa, tavoitteena mahdollinen rikoksen uusimi- sääntelyn kehittämiseen. Ilmeistä on, että nykyinen
31968: sen vähentäminen. Vankien terveydenhuollon ja kun- sääntely on vanhentunutta, osin ristiriitaista tai puut-
31969: toutustoiminnan rahoituksen osalta on valtiontilintar- teellista eikä muodosta hyväksyttävää perustaa nyky-
31970: kastajien saaman käsityksen mukaan epäselvyyttä päivän vankeinhoidolle. Oikeusministeriö pitää välttä-
31971: kustannusten jaossa valtion ja vangin kotikunnan kes- mättömänä, että vankeusrangaistusta ja sen täytän-
31972: ken. Parasta olisi, että tämä kustannusten jako säädel- töönpanoa koskevia vanhentuneita tai muusta syystä
31973: täisiin selkeästi laissa. uudistamisen tarpeessa olevia järjestelmiä ja niiden
31974: Koulutus- ja kuntoutusohjelmiin tulisi aina myös liit- vaatimia säädösmuutoksia tutkittaisiin ja kehitettäisiin
31975: tää tulosten arviointi. Erityisen tärkeää kuntoutustoi- yhtenä kokonaisuutena. Tähän ministeriön näkemyk-
31976: menpiteiden vaikuttavuuden parantamiseksi olisi se, seen on helppo yhtyä. Tätä periaatteellisestikin hyvin
31977: että vanki vapautuessaan saisi vastaavaa tukea ja kun- merkittävää asiakokonaisuutta selvittämään tulisi pi-
31978: toutusta joko omalta kotikunnaltaan tai Kriminaalihuol- kaisesti perustaa laajapohjainen toimikunta.
31979: toyhdistyksen kautta. Tämä edellyttäisi kuitenkin mm.
31980:
31981:
31982:
31983:
31984: 98
31985: Kriminaalihuollon kehittäminen muksiin liittyvällä toiminnalla, eli seuraavassa
31986: muulla kriminaalihuoltotyöllä, tarkoitetaan kokei-
31987: Nykyinen julkisoikeudellinen Kriminaalihuoltoyh- lu- ja kehittämistoimintaa sekä tiedotus-, ohjaus- ja
31988: distys perustettiin v. 1975 samassa yhteydessä, kun neuvontatehtäviä. Käytännössä näitä tehtäviä ovat
31989: annettiin laki kriminaalihuoltotyön valtionavusta ja lähinnä yhdyskuntaseuraamusten kehittämiseen
31990: sitä täydentävä asetus. Vuoden 1997 aikana uudis- liittyvä kokeilutoiminta sekä asiakkaiden ohjaami-
31991: tettiin kriminaalihuollon valtionosuusjärjestelmää seen ja sosiaaliseen tukemiseen liittyvä toiminta.
31992: lailla kriminaalihuollon järjestämisestä ja rahoituk- Tätä ovat muun muassa Tampereen toimintakes-
31993: sesta (1035/1996) sekä sen perusteella annetulla kuksen toiminta sekä Kotkan aluetoimiston puuse-
31994: asetuksella Kriminaalihuoltoyhdistyksestä (1241/ pänverstaan Viriö-tuotteen ja leirikeskus Sapentu-
31995: 1996). Uudistuksella määriteltiin ensimmäistä ker- van toiminta.
31996: taa lain tasaisesti kriminaalihuoltotyö sekä eräät
31997: siihen liittyvät peruskäsitteet. Aiempi menoperus- Ehdollisesti rangaistujen nuorten rikoksenteki-
31998: teinen valtioapujärjestelmä korvattiin laskennalli- jäin valvonta ja henkilötutkiota
31999: sella korvausjärjestelmällä ja tulosbudjetoinnilla. Ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonnan tarkoi-
32000: Kriminaalihuoltoyhdistystä perustettaessa ase- tuksena on estää tuomittua tekemästä uutta rikosta
32001: tettiin pitkän aikavälin tavoitteeksi kriminaalihuol- ja tukea häntä hänen pyrkiessään elämään nuhteet-
32002: totyön yhdistäminen osaksi sosiaalipalvelujärjestel- tomasti. Valvontaan määräämisestä päättää tuo-
32003: mää. Sittemmin erityisesti rikoslainsäädännön ke- mioistuin, ja valvonnan järjestäminen ja johto kuu-
32004: hittymisen ja uusien rangaistusmuotojen käyttöön- luvat oikeusministeriölle. Oikeusministeriön onkin
32005: oton johdosta kriminaalihuoltotyö on painottunut määrättävä ehdollisesti rangaistun nuoren valvo-
32006: seuraamusjärjestelmään liittyviin tehtäviin. jaksi siihen sopivaksi katsomansa henkilö tai huol-
32007: Vuonna 1992 muotoillun toiminta-ajatuksensa toyhdistys taikka annettava valvonnan järjestämi-
32008: mukaan Kriminaalihuoltoyhdistyksen tavoitteena nen ao. sosiaaliviranomaisen tehtäväksi.
32009: on uusintarikollisuutta sekä rikollisuutta aiheutta- Kertomusvuoden aikana valvonnassa oli 2 851
32010: van syrjäytymisen ehkäiseminen ja vähentäminen. nuorta. Kriminaalihuoltoyhdistyksen ja sosiaalivi-
32011: Toiminnassaan yhdistys toteuttaa oikeudenmukai- ranomaisten välisessä työnjaossa kriminaalihuolto-
32012: suutta ja inhimillisyyttä sekä edistää turvallisuutta yhdistys on huolehtinut 18 vuotta täyttäneiden ja
32013: yhteiskunnassa. sosiaaliviranomaiset alle 18-vuotiaiden valvonnas-
32014: Vankeinhoitolaitokselle ja Kriminaalihuoltoyh- ta ja henkilötutkintojen tekemisestä. Kaikki valvon-
32015: distykselle on kertomusvuoden joulukuussa hy- nat järjestetään käytännössä Kriminaalihuoltoyh-
32016: väksytty yhteinen periaateohjelma sekä lähiajan distyksen aluetoimistojen kautta, ja yksityishenki-
32017: toimintalinjat Yhteisenä tavoitteena niillä on huo- lön ollessa valvojana huolehtii aluetoimisto myös
32018: lehtia omalta osaltaan yhteiskunnan turvallisuudes- valvojan ohjauksesta. Yksityishenkilöt hoitivat ker-
32019: ta ylläpitämällä laillista ja turvallista seuraamusten tomusvuonna yli puolet valvonnoista.
32020: täytäntöönpanojärjestelmää sekä myötävaikutta- Kriminaalihuoltoyhdistys ja sosiaaliviranomaiset
32021: malla uusintarikollisuuden vähentämiseen ja rikol- huolehtivat myös 15-20-vuotiaiden rikoksesta
32022: lisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaise- epäiltyjen henkilötutkinnasta. Siinä selvitetään
32023: miseen. nuoren elämänvaiheisiin ja elinoloihin liittyviä
32024: asioita, jotka mahdollisesti ovat vaikuttaneet hänen
32025: Kriminaalihuollon tehtävät joutumiseensa rikoksesta epäillyksi.
32026: Vuoden 1996 lainmuutoksen jälkeen kriminaali- Viime vuosina Kriminaalihuoltoyhdistys on laa-
32027: huolto sisältää kahdenlaista toimintaa, toisaalta tinut n. 2 000---2 500 henkilötutkintaa vuodessa.
32028: yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanotehtäviä ja Kertomusvuonna yhdistyksen aluetoimistojen
32029: toisaalta muuta vapaudessa toimeenpantaviin seu- työntekijät käyttivät työajastaan n. 16 o/o ehdollisesti
32030: raamuksiin liittyvää toimintaa. Jaolla on merkitystä rangaistujen nuorten kanssa tehtävään työhön.
32031: mm. toiminnan rahoituksen kannalta. Henkilötyövuosina tämä on 41.
32032: Yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanotehtäviä
32033: ovat ehdolliseen rangaistukseen tuomittujen nuor- Yhdyskuntapalvelu
32034: ten valvonta, nuorisorangaistuksen ja yhdyskunta- Yhdyskuntapalvelu otettiin käyttöön alueellisena
32035: palvelun toimeenpano, ehdonalaisesti vapautettu- kokeiluna vuoden 1991 alusta lukien, ja koko maan
32036: jen valvonta sekä mainittuihin seuraamuksiin liitty- laajuiseksi kokeilu ulotettiin v. 1994. Kokeilun
32037: vät valmistelevat toimenpiteet ja lausunnot. seurauksena yhdyskuntapalvelu vakinaistettiin
32038: Muulla vapaudessa toimeenpantaviin seuraa- vuoden 1997 alusta.
32039:
32040:
32041: 99
32042: Yhdyskuntapalvelu, joka on enintään kahdek- na erityisesti paikkakunnilla, joilla ei ole Kriminaa-
32043: san kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen lihuoltoyhdistyksen aluetoimistoa. Yksityisvalvojat
32044: sijasta tuomittava rangaistus, käsittää vähintään 20 saavat ohjausta ja neuvontaa yhdistyksen yhteys-
32045: ja enintään 200 tuntia valvonnan alaisena tehtävää henkilöiltä, jotka hoitavat myös valvontatyöhön
32046: säännöllistä palkatonta työtä. Yhdyskuntapalvelu- liittyvät hallintotehtävät.
32047: paikkana voi olla julkisyhteisö tai julkisoikeudelli- Ehdonalaisesti vapautuvien valvontatyöhön
32048: nen yhdistys taikka muu voittoa tavoittelematon käytettiin kertomusvuonna n. 15% Kriminaalihuol-
32049: yhteisö tai säätiö. Yhdyskuntapalveluun voi sisäl- toyhdistyksen henkilöstön työajasta. Henkilötyö-
32050: tyä myös enintään 5 tunnin mittainen päihdehuol- vuosina tämä on 38, ja se on pienentynyt edellis-
32051: lon jakso. vuosista, koska yhdyskuntapalvelun toimeenpa-
32052: Kriminaalihuoltoyhdistys hyväksyy palvelupai- noon on tarvittu lisää resursseja.
32053: kat ja niitä on n. 2 000, joista kerrallaan on käytössä
32054: n. 1 000. Yhdistys tekee selvityksen rikoksesta Nuorisorangaistus
32055: epäillyn henkilön soveltuvuudesta yhdyskuntapal- Kriminaalihuoltoyhdistys huolehtii myös 1.2.1997
32056: veluun, ja kertomusvuonna tehtiin 7 362 soveltu- käynnistetyn nuorisorangaistuskokeilun toimeen-
32057: vuusselvitystä. Kriminaalihuoltoyhdistys vastaa panosta. Toimeenpanotehtäviin kuuluvat mm.
32058: myös yhdyskuntapalvelun toimeenpanosta, johon nuorisopalvelun alustavan toimeenpanosuunnitel-
32059: kuuluu mm. palvelupaikan etsiminen, palvelu- man laatiminen yhdessä sosiaalilautakunnan kans-
32060: suunnitelman vahvistaminen ja sen noudattamisen sa, toimeenpanosuunnitelman vahvistaminen ja
32061: valvonta. Kyseinen palvelusuunnitelma sisältää nuorisopalvelun valvonta.
32062: yhdyskuntapalvelun yksityiskohtaisen aikataulun Nuorisorangaistus on 1.2.1997 ja 30.6.1999 väli-
32063: ja sen muut ehdot. Kunnat sekä erilaiset yhdistyk- senä aikana tuomittu 98 nuorelle (yhteensä 111
32064: set ja säätiöt ovat järjestäneet pääosan palvelupai- tuomiota). Samana aikana Kriminaalihuoltoyhdis-
32065: koista. tys teki 220 alustavaa toimeenpanosuunnitelmaa.
32066: Vuonna 1998 yhdyskuntapalvelun suorittamisen Nuorisorangaistuksen toimeenpano ja kehittä-
32067: aloitti 3 762 henkilöä, ja 2 933 suoritti sen loppuun. minen on vaatinut paljon työntekijäresursseja ku-
32068: Alioikeuden päätöksellä muunnettiin 513 henkilön takin tuomittua kohden. Rangaistukseen tuomit-
32069: yhdyskuntapalvelu vankeudeksi. Kriminaalihuol- tuja nuoria on tavattu 2-3 kertaa viikossa. Lisäksi
32070: toyhdistyksen aluetoimistot käyttivät kertomus- suunnittelu ja kehittäminen ovat vaatineet työvoi-
32071: vuonna yhdyskuntapalvelun toimeenpanotehtä- maa. Kertomusvuonna Kriminaalihuoltoyhdistys
32072: viin n. 65 o/o työajastaan, eli 169 henkilötyövuotta. kohdisti n. 3 o/o kokonaistyöajasta nuorisorangais-
32073: tuskokeiluun. Kokeilualueilla työpanoksen osuus
32074: Ehdonalaisesti vapautuneiden valvonta oli n. 10 o/o työajasta eli henkilötyövuosina 9 vuot-
32075: Ehdonalaiseen vapauteen päästetty on koeaika- ta.
32076: naan valvonnan alainen, jollei oikeusministeriö tai
32077: sen antamien ohjeiden mukaan vankilan johtokun- Muu kriminaalihuoltotyö
32078: ta koeajan lyhyyden tai muun erityisen syyn takia Kriminaalihuoltotyön sisällöllisen kehittämisen
32079: toisin päätä. Valvonnan tarkoituksena on estää painopiste on kertomusvuonna ollut valvontatyön
32080: ehdonalaiseen vapauteen päästettyä tekemästä kehittämisessä, erityisesti ehdonalaisesti vapautu-
32081: uutta rikosta ja tukea valvottavaa tämän pyrkiessä neiden valvontatyössä. Projekteissa on kiinnitetty
32082: elämään nuhteettomasti. Valvojaksi voidaan mää- erityistä huomiota saman asiakaskunnan kanssa
32083: rätä sopivaksi kal<>ottu henkilö tai huoltoyhdistys. työskentelevien viranomaisten työnjakoon ja yh-
32084: Jollei sellaista valvojaa ole määrätty, toimii valvoja- teistyömalleihin. Kehittämistyössä toisena keskei-
32085: na poliisipiirin päällikkö. senä haasteena ovat olleet asiakkaiden valintatavat
32086: Ehdonalaiseen vapauteen päästetyistä henki- ja valikoituminen työskentelyohjelmiin sekä moti-
32087: löistä 24 o/o määrättiin valvontaan kertomusvuonna. vaation ylläpito kokonaisuuden läpikäymiseen.
32088: Kolmen viime vuoden aikana on valvontaan mää- Nuorten rikoksentekijöiden kanssa tehtävää työ-
32089: rätty vuosittain n. 850--900 ehdonalaisesti vapau- tä on kehitetty useilla paikkakunnilla siten, että sen
32090: tunutta. Kertomusvuoden aikana valvonnassa oli avulla voitaisiin katkaista nuorten rikoskierre. Ke-
32091: yhteensä 2 143 henkeä. hitettävissä ohjelmissa on yleensä annettu tietoa
32092: Vuodesta 1992 lähtien on kaikki vapautuneet rikoksen seurauksista, sakkojen ja korvausten
32093: määrätty Kriminaalihuoltoyhdistyksen valvontaan. maksamisesta, päihteistä ja vankien maailmasta.
32094: Vajaat 20 o/o valvontatyöstä hoidetaan yksityishen- Sen lisäksi kurssiohjelmiin on kuulunut myös toi-
32095: kilöiden voimin. Yksityishenkilöt toimivat valvoji- minnallinen osuus.
32096:
32097:
32098: 100
32099: Ehdonalaisesti vapautuneiden valvontaa koske- netyn rahoituksen väheneminen yhdyskuntapalve-
32100: va Vaskooli-projekti on valmistellut valvontaan so- lun vaatimien resurssien vuoksi. Yhdistys on aiem-
32101: veltuvia ohjelmakokonaisuuksia, joista osa on tar- min ylläpitänyt sekä asuntoloita, asuntokoteja että
32102: koitus toteuttaa vankilassa ennen vapautumista. tukiasuntoja asiakkailleen. Enimmillään paikkalu-
32103: Ohjelmalla pyritään ehkäisemään asiakkaiden uu- ku oli yhteensä 350 ja asumispalveluita käyttänei-
32104: sintarikollisuutta ja syrjäytymistä. Keskeistä ehdon- den asiakkaiden määrä 1 281 v. 1985. Tällä hetkellä
32105: alaisesti vapautuneiden valvonnassa on tavoitteel- yhdistyksen omistamat asuntokodit on vuokrattu,
32106: lisen asiakassuhteen luominen jo vankilassa oloai- yleensä yhteistyötahoille. Joissakin tapauksissa nii-
32107: kana vankilaviranomaisten kanssa tehtävän työn hin on voitu edelleen sijoittaa Kriminaalihuoltoyh-
32108: kautta. Työn tavoitteena on parantaa vangin mah- distyksen asiakkaita. Pääsääntöisesti yhdistyksen
32109: dollisuuksia hallittuun vapautumiseen. Projektissa käytössä on enää tukiasuntopaikkoja. Tukiasun-
32110: tuotettiin myös perusaineisto valvontakäsikirjaa noissa asui kertomusvuonna 138 asukasta, joista
32111: varten. suurin osa oli valvonta-asiakkaita.
32112: Kriminaalihuoltoyhdistys on toteuttanut pää- Kotkan aluetoimiston puusepänverstaan, Viriö-
32113: kaupunkiseudulla kolme Cognitive Skills -kurssia, tuotteen tavoitteena on antaa rikostaustaisille hen-
32114: joihin osallistuneet ovat olleet pääasiallisesti eh- kilöille mahdollisuus opetella normaalin työelä-
32115: donalaisesti vapautuneita ja yhdyskuntapalveluun män pelisääntöjä ja arkirytmiä sekä lisätä heidän
32116: tuomittuja. Vankilassa toteutettujen Cognitive Skills ammattitaitoaan ja itsenäistä työskentelykykyään.
32117: -kurssien jatkoksi ollaan kehittämässä jatkokursse- Kriminaalihuoltoyhdistyksessä on laadittu suunni-
32118: ja vapaudessa. Yhdyskuntapalveluun liittyen on telma Viriö-tuotteen kytkemiseksi aiempaa vah-
32119: myös vireillä projekti, jonka tavoitteena on auttaa vemmin yhdeksi vaihtoehdoksi vankilasta vapau-
32120: rattijuopumukseen syyllistyneitä hallitsemaan tuville valvottaville ns. polkuajattelun mukaisesti.
32121: omaa päihteiden käyttöään. Tämä liittyy EU-direk- Kajaanin aluetoimiston alaisessa leirikeskus
32122: tiiviin, jonka mukaan esteenä ajoluvan saamiselle Sapentuvassa eri aluetoimistot järjestävät omille
32123: tai uudistamiselle on esim. päihderiippuvuus. asiakkailleen valvontatyöhön liittyen leirejä. Lähi-
32124: Kriminaalihuoltoyhdistyksen Tampereen toi- seudun vankiloista tehdään leirikeskukseen päivä-
32125: mintakeskuksen toiminta-ajatuksena on uusintari- käyntejä ja pidetään myös pidempiä vangeille tar-
32126: kollisuuden ja syrjäytymiskehityksen katkaisemi- koitettuja perhe- ym. leirejä.
32127: nen. Toiminta-ajatusta toteutetaan kehittämällä Vankilasta vapautuvan tarvitsemien sosiaalipal-
32128: lainrikkojille räätälöityjä koulutus- ja työllistymis- velujen osalta työn ja vastuun jako valtion, mukaan
32129: polkuja, opetussisältöjä ja -menetelmiä sekä tuki- luettuna valtion rahoituksella toimiva Kriminaali-
32130: palveluita siten, että ne mahdollistavat rikollisesta huoltoyhdistys, ja kuntien välillä on sinänsä täysin
32131: urasta luopumisen ja normaaliin yhteiskuntaan selvä. Valtio huolehtii seuraamusjärjestelmään si-
32132: kiinnittymisen. Toimintakeskuksen tavoitteena on sältyvien tehtävien (ehdonalaisesti vapautuneiden
32133: kehittää poikkihallinnolliseen yhteistyöhön perus- valvonta) hoitamisesta. Sosiaalihuoltolain mukaan
32134: tuva koulutuskokonaisuus, joka mahdollistaa yksi- kunnan tulee huolehtia sosiaalipalvelujen järjestä-
32135: löllisen etenemisen erityispalveluiden kautta nor- misestä asukkailleen. Vankilasta vapautuneiden
32136: maalipalveluihin, koulutukseen ja työelämään. sosiaalipalveluja ovat mm. sosiaalityö ja asumispal-
32137: Toimintakeskuksen eri koulutusmuodoissa ja velut Toimeentulotuesta kunnan tulee huolehtia
32138: työpaikoissa työskenteli v. 1998 yhteensä 157 opis- kaikkien kunnassa oleskelevien henkilöiden osal-
32139: kelijaa. Päivittäin toimintakeskuksessa opiskeli ta.
32140: keskimäärin 50 opiskelijaa. Uusia opiskelijoita Vankila huolehtii vankeusaikana siitä, että vanki
32141: aloitti 108. Seuraamusjärjestelmän piirissä olevia oli voi olla yhteydessä kotikuntansa sosiaali- ym. vi-
32142: kaikista opiskelijoista 60%. Kouluttautumatto- ranomaisiin olosuhteidensa järjestämiseksi. Kri-
32143: muus, pitkäaikaistyöttömyys, työkokemuksen täy- minaalihuoltoyhdistys taas huolehtii ennen vapau-
32144: dellinen puuttuminen ja huumeongelmat ovat tyy- tumista ja vapautumisen jälkeen valvontaan mää-
32145: pillisiä yhä useamman vankilassa opiskelevan koh- rättyjen osalta valvontasuunnitelman tekemisestä
32146: dalla. Suunnitellusti asiakassuhteista päättyi puolet. yhteistyössä vapautuvan kanssa. Nykykäytännön
32147: Suurin osa näistä henkilöistä sijoittui ammatilliseen mukaan yhteydenpidosta kotikuntaan huolehtii
32148: koulutukseen tai työhön. Merkittävin keskeyttämi- ensisijaisesti sijoitusvankila.
32149: sen syy oli päihteiden käyttö.
32150: Kriminaalihuoltoyhdistyksen mahdollisuudet Kriminaalihuollon ohjaus ja rahoitus
32151: asumisen tukemiseen ovat viime vuosina vähenty- Kriminaalihuollon järjestämisestä ja rahoituksesta
32152: neet. Syynä tähän on asumisen tukemiseen myön- annetun lain 3 §:n mukaan oikeusministeriö johtaa
32153:
32154:
32155: 101
32156: ja valvoo kriminaalihuoltoa. Mainitun lain 14 §:n Vuoden 1997 alusta voimaan tullut laki kri-
32157: mukaan oikeusministeriö voi antaa tarkempia mää- minaalihuollon järjestämisestä ja rahoituksesta ei
32158: räyksiä yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanosta. ministeriön mielestä käytännössä muuttanut olen-
32159: Valtion talousarvio kriminaalihuollon osalta val- naisesti rahoituksen budjetoimisen ja myöntämisen
32160: mistellaan oikeusministeriön vankeinhoito-osas- periaatteita. Jo v. 1995 alkanut Kriminaalihuoltoyh-
32161: tolla Kriminaalihuoltoyhdistyksen johtokunnan distyksen tulosohjaus ja sen johdosta uudistettu
32162: hyväksymän toimintasuunnitelman ja talousarvion yhdistyksen sisäinen laskentajärjestelmä merkitsi
32163: pohjalta. Järjestelmän ongelmana on ministeriön aiempaa suuremman huomion kiinnittämistä yh-
32164: mukaan se, että kriminaalihuollolle vahvistetaan dyskuntaseuraamusten toimeenpanon yksikkö-
32165: vuosittain oma budjettikehys, mutta käytännössä kustannuksiin. Toiminnan laajentuminen on luon-
32166: yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanaan ja van- nollisesti lisännyt kustannuksia, mutta samanaikai-
32167: keinhoitoon varattavia määrärahoja käsitellään yh- sesti vankeinhoito-osasto pyrkii mm. yhdyskunta-
32168: tenä kokonaisuutena. Vankeinhoito-osasto ja Kri- palvelutunnin kustannusten pienentämiseen tunti-
32169: minaalihuoltoyhdistys ovat vuodesta 1995 lähtien määrien lisääntyessä.
32170: käyneet vuosittain tulosneuvottelut, joissa on sovit- Valtion talousarviossa momentti 25.50.50, Kri-
32171: tu valtion talousarviossa varattujen määrärahojen minaalihuollon korvaukset ja avustukset, on jaettu
32172: käyttämisestä eri toimintoihin ja siihen liittyen yh- toisaalta korvauksiin yhdyskuntaseuraamusten toi-
32173: dyskuntaseuraamusten toimeenpanolle asetetta- meenpanosta ja toisaalta kriminaalihuoltoon
32174: vista laadullisista tulostavoitteista. Samassa yhtey- myönnettäviin avustuksiin. Ennen vuoden 1997
32175: dessä on tarkasteltu edelliselle vuodelle asetettujen uudistusta oli vastaava jako lakisääteinen ja muu
32176: tulostavoitteiden toteutumista. kriminaalihuoltotyö. Momentti on ollut arviomää-
32177: Osa Kriminaalihuoltoyhdistyksen kanssa sovi- räraha, ja tätä on pidetty tarkoituksenmukaisena,
32178: tuista tulostavoitteista on sellaisia, ettei niiden to- koska erityisesti yhdyskuntapalvelun laajuus on
32179: teutumista voida ministeriön mukaan arvioida ollut vaikeasti arvioitavissa. Ministeriön mielestä
32180: määrällisesti. Oikeusministeriö on osoittanut Kri- määrärahan muuttaminen kaksivuotiseksi kiin-
32181: minaalihuoltoyhdistykselle projektimäärärahaa si- teäksi määrärahaksi voisi olla yhdyskuntapalvelu-
32182: dosviranomaisille ja asiakkaille suunnattavan kyse- järjestelmän vakiinnuttua tarkoituksenmukaista.
32183: lytutkimuksen suunnitteluun. Tavoitteena on seu- Määrärahat ovat jakautuneet yhdyskuntaseuraa-
32184: rata säännöllisin väliajoin asetettujen tulostavoittei- musten toimeenpanaan ja muuhun kriminaali-
32185: den toteutumista. Samaan päämäärään tähtää myös huoltoon v. 1995-99 seuraavan asetelman mukai-
32186: parhaillaan suunnitteilla oleva kriminaalihuollon sesti:
32187: asiakastietojärjestelmä, joka liitetään samanaikai-
32188: sesti suunniteltavaan vankitietojärjestelmään. Sen Vuosi Korvaus yhdys- Avustus
32189: eräänä tavoitteena on mahdollistaa asiakastyön kuntaseuraamuksiin kriminaalihuoltoon
32190: suunnitelmallinen rekisteröinti ja asetettujen tavoit- mk
32191: teiden jatkuva seuranta. 1995 47 500 000 6 240 000
32192: Vankeinhoito-osasto suorittaa säännöllisesti Kri- 1996 49 200 000 4 000 000
32193: minaalihuoltoyhdistyksen aluetoimistojen tarkas- 1997 55 500 000 3 300 000
32194: 1998 58 650 000 2 850 000
32195: tuksia. Tarkastuksissa varmistutaan siitä, että 1999 60 300 000 3 200 000
32196: yhdyskuntaseuraamukset toimeenpannaan viivy-
32197: tyksettä ja oikein ja että niihin sisältyvä valvonta on
32198: riittävän tiivistä. Vuoden 1998 aikana tarkastuksia Seuraava asetelma osoittaa yhdyskuntaseuraa-
32199: tehtiin kuudessa yksikössä. musten suoritteet ja kustannukset v. 1995-98:
32200:
32201:
32202:
32203:
32204: 102
32205: 1995 1996 1997 1998
32206: Yhdyskuntapalvelu
32207: Aloitettuja toimeenpanoja 2 350 3 041 3 206 3 762
32208: Suoritettuja tunteja 169 420 243 583 251 862 275 780
32209: Määräraha, mk 25 193 047 32 203 609 34 971 248 38 400 000
32210: mk/tunti 149 132 139 139
32211: Henkilötyövuosia 127 154 166 169
32212: Ehdonalaisesti vapautuneiden valvonta
32213: Vaivattavia keskimäärin 1 230 1158 1 153 1 200
32214: Valvontapäiviä 448 954 422 670 421 028 439 000
32215: Määräraha, mk 12 156 734 9 095 602 8 173 336 8 800 000
32216: mk/valvontapäivä 28 22 19 20
32217: Henkilötyövuosia 62 43 39 38
32218: Ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonta
32219: Vaivattavia keskimäärin 2 056 1 992 1 826 1 700
32220: Valvontapäiviä 750 629 726 898 666 673 624 000
32221: Määräraha, mk 10 703 423 9 880 583 8 678 457 9 300 000
32222: mk/valvonta päivä 15 14 13 15
32223: Henkilötyövuosia 50 43 38 41
32224: Nuorisorangaistus
32225: Tuomioita 43 37
32226: Määräraha, mk 3 012 648 2 100 000
32227: mk/tuomio 70 270 56 756
32228: Henkilötyövuodet 9 9
32229: Määräraha yhteensä, mk 48 053 206 51 179 793 54 835 698 58 600 000
32230: Henkilötyövuodet yhteensä 239 240 252 257
32231:
32232:
32233:
32234:
32235: Yhdyskuntapalveluun käytetty henkilöstön työ- ajan sovittu käytettävissä olevien määrärahojen
32236: panos ja siihen kohdistuvat kokonaiskustannukset suuremmasta kohdistamisesta ehdonalaisesti va-
32237: ovat ministeriön mukaan lisääntyneet niin paljon, pautuneiden valvontaan. Yhdyskuntapalvelutuo-
32238: että yhdyskuntapalvelun toimeenpanoa ei ole voi- mioiden määrä on kuitenkin lisääntynyt ennakoi-
32239: tu hoitaa yksinomaan lisämäärärahoilla. Tästä syys- tua enemmän. Ministeriön mukaan ehdonalaisesti
32240: tä osa yhdyskuntapalvelun edellyttämistä lisäre- vapautuneiden valvonnan tehostaminen ei näyttäi-
32241: sursseista on jouduttu ottamaan muiden yhdyskun- si olevan mahdollista ilman merkittäviä määräraho-
32242: taseuraamusten toimeenpanosta, erityisesti ehdon- jen lisäyksiä ja niiden kohdistamista tähän työmuo-
32243: alaisesti vapautuneiden valvonnasta. Vankeinhoi- toon.
32244: to-osaston ja Kriminaalihuoltoyhdistyksen välillä Kertomusvuonna myönnettiin avustuksia kri-
32245: käytävissä tulosneuvotteluissa on usean vuoden minaalihuoltoon seuraavasti:
32246:
32247:
32248:
32249: Avustuksia mk
32250:
32251: Luotoista aiheutuviin menoihin 207 000
32252: Tampereen toimintakeskukselle 1 500 000
32253: Ehdonalaisesti vapautuneiden valvontaohjelmien kehittämiseen 350 000
32254: Kotkan aluetoimiston työllistämisprojektiin (Viriö-tuote) 285 000
32255: Kajaanin aluetoimiston leirikeskuksen ylläpitoon 140 000
32256: Yhdyskuntaseuraamusten vaikuttavuuden arviointijärjestelmän kehittämiseen 150 000
32257: Asiakkuuden analyysimallit ja laatu -kehittämisprojektiin 71 000
32258: Cognitive Skills -kurssiohjaajien kouluttajakoulutukseen 37 000
32259: Iisalmen Nuorison Tuki ry:lle ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonnan sisällön kehittämiskokeiluun
32260: (ei KHY) 110 000
32261: Yhteensä 2 850 000
32262:
32263:
32264:
32265:
32266: 103
32267: Kriminaalihuollon uudistamisesitys dentamiseen, mahdollisuus tarkastella toimialoja
32268: YhdyskuntaseuraamusteD toimeenpanoa ja kri- operatiivisella tasolla kokonaisuutena sekä mah-
32269: minaalihuollon järjestämistä pohtinut työryhmä dollisuus luoda yhteinen henkilöstökoulutusjärjes-
32270: ehdottaa tuoreessa mietinnössään (Oikeusministe- telmä.
32271: riön vankeinhoito-osaston julkaisuja 3/1999), että Uudistuksessa tulee säilyttää kriminaalihuollon
32272: yhdyskuntaseuraamusten toimeenpano siirrettäi- omaleimaisuus sekä turvata tehtävien vaatimat re-
32273: siin Kriminaalihuoltoyhdistykseltä uudelle viran- surssit. Näin kyetään työryhmän mielestä turvaa-
32274: omaisorganisaatiolle. Työryhmä ehdottaa, että Kri- maan hyvin käynnistynyt kehitys seuraamusjärjes-
32275: minaalihuoltoyhdistyksestä muodostettaisiin erilli- telmän painopisteen siirtämiseksi vankilassa tapah-
32276: nen kriminaalihuollosta vastaava viranomainen tuvasta täytäntöönpanosta yhdyskuntaseuraamus-
32277: oikeusministeriön hallinnonalalle. Viranomainen ten suuntaan. Työryhmän mielestä uudistuksen
32278: huolehtisi paitsi yhdyskuntaseuraamusten toi- tavoitteiden saavuttamisen kannalta vankeinhoi-
32279: meenpanosta myös niihin liittyvistä tukipalveluista don Operatiivisiin johtotehtäviin keskittynyt
32280: sekä erilaisista kokeiluista ja toiminnan kehittämi- oikeusministeriön vankeinhoito-osasto ei olisi so-
32281: sestä. piva viranomainen toimimaan vankeinhoidon ja
32282: Työryhmä arvioi, että yhdyskuntaseuraamusten kriminaalihuollon yhteisenä strategisena johtona.
32283: lukumäärä tulevaisuudessa lisääntyy jonkin verran Viranomaisorganisaation perustamisesta huoli-
32284: ja että yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien henki- matta nykyinen Kriminaalihuoltoyhdistys voisi
32285: löiden ongelmat muuttuvat entistä monitahoisem- muilta kuin viranomaisorganisaatioon siirretyiltä
32286: miksi ja vaikeammiksi. YhdyskuntaseuraamusteD osiltaan jäädä myös yhdistysmuotoisena toimi-
32287: toimeenpanossa joudutaankin työryhmän arvion maan, jolloin sen tehtäviin voisi kuulua erityisosaa-
32288: mukaan aiempaa enemmän puuttumaan yksilön mista edellyttävien palveluiden, esim. asumispal-
32289: oikeusasemaan. Näistä syistä yhdyskuntaseuraa- veluiden järjestäminen ja uusien kokeilujen käyn-
32290: musten toimeenpanotehtävissä lisääntynee merkit- nistäminen.
32291: tävä julkisen vallan käyttö. Työryhmän mielestä kriminaalihuollon asiak-
32292: Koska vankeinhoitolaitos ja Kriminaalihuolto- kaiden ongelmat ovat niin moninaiset, että he
32293: yhdistys huolehtivat rangaistusten täytäntöönpa- tarvitsevat sellaisia erityispalveluita, joita kunnat
32294: nosta, vankeinhoidolle ja yhdyskuntaseuraamus- eivät sosiaalitoimen järjestämien peruspalveluiden
32295: ten toimeenpanolle on työryhmän näkemyksen lisäksi kykene heille riittävästi järjestämään. Työ-
32296: mukaan tarkoituksenmukaista järjestää oikeusmi- ryhmä ehdottaa sen vuoksi, että erikseen selvitet-
32297: nisteriön tasolla nykyistä voimakkaampi yhteinen täisiin, miten järjestetään ja rahoitetaan sellaiset
32298: strateginen johto. Tätä puoltavat myös mahdolli- erityiset tukitoimenpiteet, joita kriminaalihuollon
32299: suus resurssien yhteiskäyttöön ja uudelleen koh- asiakkaat tarvitsevat.
32300:
32301:
32302:
32303:
32304: Yhteiskuntaseuraamusten toimeenpano on kytkenyt rinteinen jälkihuolto laajan selvityksen kohteeksi olisi
32305: Kriminaalihuoltoyhdistyksen yhä tiiviimmin seuraa- samalla mahdollista käynnistää keskustelu valtion ja
32306: musjärjestelmän toimeenpanaan pois perinteisestä kuntien järjestämisvastuusta näissä asioissa.
32307: vapautuneiden vankien jälkihuollosta. Samalla on kui- Valtiontilintarkastajien mielestä on tärkeätä, että jos
32308: tenkin mm. kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto sekä Kriminaalihuoltoyhdistys pääosiltaan siirtyy viran-
32309: asuntotoimi joutunut säästötoimenpiteiden takia vä- omaisorganisaatioksi oikeusministeriön hallinnonalal-
32310: hentämään asumis- ym. tukipalveluja. Valtiontilintar- le, vapautettujen vankien jälkihuollon kehittäminen voi-
32311: kastajien mielestä tulisi laajasti selvittää vapautunei- si edelleen jatkua yhdistysmuotoisena toimintana. Yh-
32312: den vankien asema ja heille kuntien tai Kriminaalihuol- distykselle kuuluisivat luontevasti sekä uutta käytäntöä
32313: toyhdistyksen kautta tarjolla olevan tuen ja erityispal- luovat kokeilu- ja kehittämisprojektit että perinteisten
32314: velujen taso. Nostamalla vapautuneiden vankien pe- asumispalveluiden järjestäminen.
32315:
32316:
32317:
32318: 104
32319: Yhdyskuntapalvelun vakinaistuminen ja laajentumi- toin asetettuja tavoitteita. Nuorisorangaistuksen laa-
32320: nen ilman vastaavaa resurssien lisääntymistä on pa- jentamista tai vakinaistamista ei ole syytä toteuttaa,
32321: kottanut Kriminaalihuoltoyhdistyksen priorisoimaan ellei samalla voida taata riittävää resurssilisäystä ran-
32322: toimintaansa mm. siten, että ehdonalaisesti vapautet- gaistuksen toteuttamisesta vastaavalle Kriminaali-
32323: tujen vaivonnoista on jouduttu tinkimään, mikä on vas- huoltoyhdistykselle.
32324:
32325:
32326:
32327:
32328: 105
32329: Sisäasiainministeriön hallinnonala
32330:
32331:
32332:
32333:
32334: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkastuk- rällisesti valtaosa on komission antamaa hallinnol-
32335: sen sisäasiainministeriössä 14.4.1999 (ylijohtaja lista säätelyä, joka koskee yhteistä maatalous- ja
32336: Pekka Kilpi) ja Väestörekisterikeskuksessa kalastuspolitiikkaa ja tulliliiton täytäntöönpanoa.
32337: 7.5.1999 (ylijohtaja Ritva Viljanen). Toimikaudel- Euroopan unionissa ei ole lakeja sanan muodolli-
32338: laan valtiontilintarkastajat ovat käsitelleet muistio- sessa merkityksessä, vaan yhteisön soveltamisalal-
32339: pyynnöissään sisäasiainministeriön palkkausjärjes- taan yleisen säädöksen nimityksenä on eräiden
32340: telmän uudistamista, arpajaislain (491/1965) ja ra- historiallisten seikkojen vuoksi asetus. Euroopan
32341: hankeräyslain (590/1980) uudistamistarpeita, EY:n parlamentissa on käyty keskusteluja siitä, että sää-
32342: komission antaman valvonta-asetuksen (2064/97) döshierarkiaa selkiinnytettäisiin siten, että luon-
32343: vaikutuksia sekä rakennerahastoista varoja saavien teeltaan lainsäädännölliset säädökset eroteltaisiin
32344: hankkeiden toteutumista. Ministeriön tarkastus- hallinnollisista säädöksistä. Keskustelujen johdosta
32345: käynnillä on käsitelty ministeriön toimintaa kerto- ei ole kuitenkaan ryhdytty mihinkään muutostoi-
32346: musvuonna, kuntatalouden kehitystä, lääninuudis- miin.
32347: tuksen toteutumista sekä kihlakuntauudistuksen Asetus on siten kaikilta osin velvoittava, ja sitä
32348: vaikutuksia. Väestörekisterikeskuksen käynnin yh- sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
32349: teydessä keskusteltiin keskuksen toiminnasta ker- Sen voimaantulo jäsenvaltioissa ei edellytä kansal-
32350: tomusvuonna sekä toiminnan kehittämistarpeista lisen lainsäätäjän voimaansaattamistoimia. Kansal-
32351: ja -suunnitelmista. liset voimaansaattamistoimet tai asetuksen tekstin
32352: Hallinnonalan tarkastuksen ja siitä laaditun ker- julkistaminen kansallisessa säädöskokoelmassa
32353: tomusosuuden valmistelusta on kansliassa vastan- kansallisen säädöksen osana ovat päinvastoin ni-
32354: nut tarkastusneuvos Ilkka Tenhiälä. Valtiontilintar- menomaan kiellettyjä. Toisaalta komission antamat
32355: kastajat päättivät kokouksessaan 18.5.1999, että asetukset edellyttävät usein kansallisella tasolla
32356: em. selvityksistä otetaan kertomusta varten jatko- annettuja täydentäviä sanktio- ja hallinnointisään-
32357: valmistelujen kohteeksi arpajaislain ja rahankerä- nöksiä. Kyse on siis nimenomaan kansallisen sääte-
32358: yslain uudistamistarpeet, EY:n komission valvonta- lyn korvaamisesta yhtenäisellä EU:n normistolla,
32359: asetuksen vaikutukset sekä rakennerahastoista va- eikä siis vain kansallisen sääntelyn yhdenmukaista-
32360: roja saavien hankkeiden toteutuminen. Kertomus- misesta.
32361: osuus hyväksyttiin valtiontilintarkastajien kokouk- Direktiivi eroaa asetuksesta siinä, että direktiivi
32362: sessa 14.9.1999. velvoittaa jokaista jäsenvaltiota, jolle se on osoitet-
32363: tu, mutta jättää kansallisten viranomaisten valitta-
32364: vaksi muodot ja keinot. Direktiivin käyttöalana on
32365: Euroopan komission valvonta-asetuksen jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistami-
32366: (2064/97) vaikutuksia rakennerahastojen nen. Se ei siis korvaa kansallista lainsäädäntöä,
32367: varojen käyttöön vaan asettaa sille sisällöllisiä vaatimuksia.
32368: Euroopan yhteisö harjoittaa alue- ja rakennepo-
32369: litiikkaa, jolla se pyrkii lujittamaan yhteisöjen eri
32370: Euroopan unionin oikeusjärjestyksen suhteesta alueiden taloudellista ja sosiaalista yhteenkuulu-
32371: jäsenvaltion lainsäädäntöön vuutta tavoitteena koko yhteisön sopusointuinen
32372: Euroopan unionin toimintatapa on yhteisten, kaik- kehitys. Keskeisen osan tätä politiikkaa muodosta-
32373: kialla yhteisössä voimassa olevien sääntöjen anta- vat Euroopan yhteisön rakennerahastot Rakenne-
32374: minen perustamissopimuksilla yhteisön toimieli- rahastoihin liittyvässä yhteisön sääntelyssä säädös-
32375: mille delegoidun lainsäädäntövallan nojalla. Mää- keinona käytetään yleensä asetusta.
32376:
32377:
32378: 106
32379: Valvonta-asetus ja sen sisältö Valvonta-asetuksessa säädetään mm., että jäsen-
32380: Euroopan yhteisöjen komissio antoi 15 pa1vana maiden on:
32381: lokakuuta 1997 asetuksen (2064/97) yksityiskoh- - varmistettava tukimuotojen asianmukainen
32382: taisista järjestelyistä neuvoston aiemman asetuksen täytäntöönpano (2 art.)
32383: n:o 4253/88 soveltamisesta jäsenvaltioissa raken- - tuotettava menojen ja maksujen todentami-
32384: nerahastojen yhteisrahoittamien toimien suoritta- seksi tositteisto ja riittävä jäljitysketju (2 art.)
32385: man varainhoidon valvonnan osalta. Jäljempänä - järjestettävä asianmukaisella otantaperiaat-
32386: tästä asetuksesta käytetään nimeä (Euroopan ko- teella hankkeita ja toimenpiteitä koskeva tarkastus
32387: mission) valvonta-asetus, ja se tuli voimaan marras- sekä menoilmoitusten valikoiva todentaminen ris-
32388: kuussa 1997lukuun ottamatta artiklaa 8, jota sovel- kianalyysin perusteella (3 art.)
32389: letaan 1.1.1998 alkaen. Voimaantulo aiheutti ra- - ennen kunkin tukimuodon päättymistä teh-
32390: kennerahastojen varojen valvontavelvoitteen uu- tävä tarkastukset, joihin on sisällytettävä vähintään
32391: delleenarvioinnin rakennerahastojen varoja käytet- 5 o/o kaikista tukeen oikeuttavista kustannuksista
32392: täessä. sekä edustava otos hyväksytyistä hankkeista ja
32393: Komission antama valvonta-asetus puuttuu voi- toimenpiteistä (3 art.). Asetuksessa säännellään
32394: makkaasti jäsenvaltioiden tarkastusmenetelmiin. myös, millaisia asioita paikalla tehtyihin tarkastuk-
32395: Tämän vuoksi onkin ollut ymmärrettävää, että on siin tulee kuulua (4 art.)
32396: käyty keskustelua siitä, onko komissiolla ylipää- - varmistettava kansallisissa tai yhteisön tar-
32397: tään toimivaltaa antaa tällaista asetusta. Sen anta- kastuksissa havaittujen ilmeisten sääntöjenvastai-
32398: mista on yritetty aiemminkin, mutta aie on kaatunut suuksien tutkiminen ja niiden tyydyttävä käsittely
32399: siksi, että eräät suuret ED-maat ovat katsoneet, että (7 art.)
32400: tarkastuksEn liittyvät kysymykset tulee hoitaa kan- - esitettävä komissiolle toiminnallisesti riippu-
32401: sallisella lainsäädännöllä. Edelleenkin voidaan pe- mattoman henkilön tai organisaation tekemä, an-
32402: rustella, ettei komissiolla ole ollut oikeutta antaa netun mallin mukainen lausuma tarkastusten tu-
32403: tällaista asetusta. Keskustelun jatkaminen on tosin loksista ja toimenpiteiden lain- ja säännöstenmu-
32404: hyödytöntä, kun asetus on annettu. Asetuksen kaisuudesta (8 art.). Lausuma tulee ensimmäisen
32405: leimallinen piirre on se, että komission tavoite on kerran antaa 31.12.2001 tilanteen mukaisesti. Mak-
32406: saada jäsenvaltiot entistä enemmän vastaamaan satuksia saadaan suorittaa 30.6.2002 mennessä.
32407: valvonnasta. Tämä seikka huomioon ottaenkin oli- - ilmoitettava kunkin vuoden kesäkuun lop-
32408: si ollut luonnollisempaa, että tällaiset valvontateh- puun mennessä valvonta-asetuksen soveltamisesta
32409: tävät olisi sittenkin hoidettu kansallisella lainsää- (9 art.).
32410: dännöllä komission asetuksen sijasta. Lisäksi asetuksessa säännellään komission ja
32411: Valvonta-asetus täydentää aiemmin annettua jäsenvaltioiden yhteistyön järjestämistä varainhoi-
32412: koordinaatioasetusta (4253/88), jossa määrätään don valvonnan osalta (6, 10 ja 11 artikla). Vaikka
32413: mm. jäsenvaltioiden velvollisuudesta vam1istaa asetuksessa ei ole mainittu sisäistä tarkastusta kos-
32414: yhteisön varojen asianmukainen käyttö ja estää kevasta yhteistyöstä Euroopan yhteisöjen komissi-
32415: säännösten vastainen ja epäasiallinen menettely. on varainhoidon valvojan ja jäsenvaltion ao. viran-
32416: Asetuksessa määrätään myös jäsenvaltion velvolli- omaisten välillä tehtyjä pöytäkirjoja nimeltä, komis-
32417: suudesta ryhtyä toimenpiteisiin havaittaessa sään- sion näkemyksen mukaan 6 ja 10 artiklan sääntele-
32418: nösten vastaista menettelyä. mät asiat ovat kuitenkin sellaisia, joissa on tarkoi-
32419: Valvonta-asetus tarkentaa siten koordinaatio- tettu käytettävän pöytäkirjoja. Niiden tarkoituksena
32420: asetuksen säännöksiä. Valvonta-asetuksella komis- on vahvistaa jäsenvaltioin rakennerahastoista vas-
32421: sio on halunnut varmistaa varainhoidon riittävän taavien viranomaisten ja komission varainhoidon-
32422: tason koko yhteisön alueella ja on sen vuoksi valvojan välistä yhteistyötä.
32423: täsmentänyt tiettyjä valvontaa koskevia vaatimuk-
32424: sia. Komissio on halunnut myös vam1istaa sen, että Rakennerahastojen valvonta- ja hallinnointityö-
32425: se saa riittävän yksityiskohtaista tietoa jäsenvaltioi- ryhmän ehdotukset
32426: den suorittamista valvontatoimenpiteistä. Valvon- Sisäasiainministeriö asetti 16.6.1998 työryhmän val-
32427: ta-asetuksen tarkoituksena on parantaa varainhoi- mistelemaan ja tekemään ehdotukset tarvittaviksi
32428: don valvontaa yhteisön alueella, ja sitä sovelletaan toimenpiteiksi rakennerahastojen yhteisrahoittami-
32429: velvoittavana sellaisenaan kaikissa Euroopan unio- en toimien varainhoidon valvontaa koskevan Eu-
32430: nin jäsenmaissa. Asetuksessa on kaikkiaan 17 artik- roopan yhteisöjen komission antaman asetuksen
32431: laa. (EY) n:o 2064/97 toimeenpanemiseksi.
32432:
32433:
32434:
32435: 107
32436: Työryhmän tavoitteena oli tehdä ehdotukset, Valvonta-asetuksen vaikutukset rahastovastuumi-
32437: jotka mahdollistaisivat rakennerahastoista osara- nisteriöissä
32438: hoitettavien hankkeiden valvonnan saattamisen Edellä mainitussa valvonta-asetuksessa ja siihen
32439: asianmukaiseksi valvontaa koskevan toimivallan, liittyvässä koordinaatioasetuksessa edellytetään,
32440: valvonnan rakenteiden ja menettelytapojen sekä että jäsenvaltio nimeää viranomaisen hoitamaan
32441: viranomaisten välisen yhteistyön osalta. eräitä rakennerahastojen toimintaan liittyviä tehtä-
32442: Työryhmän tehtävänä oli arvioida komission viä, esim. rakennerahastovarojen vastaanottamisen
32443: asetuksen soveltamisesta aiheutuvat mahdolliset Euroopan yhteisöltä, kyseisiä varoja koskevien
32444: lainsäädännön muutostarpeet sekä tehdä esitykset maksatuspyyntöjen tekemisen ja näitä koskevien,
32445: tarvittaviksi muutoksiksi. Lisäksi työryhmän tuli tilityksiin liitettävien maksatustietoja koskevien
32446: valmistella ehdotukset rakennerahastojen varoja vahvistusten antamisen.
32447: käyttävien viranomaisten yhtenäisiksi tarkastusten Valtioneuvosto teki 27.5.1994 periaatepäätök-
32448: toimittamista koskeviksi periaatteiksi sekä esittää sen, jonka mukaan rakennerahastojen ohjelmatyön
32449: ratkaisu sisäasiainministeriön maakuntien liitoille hallinnoinnissa eri hallinnonalojen välistä työnja-
32450: maksaman maakunnan kehittämisrahan ja raken- koa ei muuteta. Periaatepäätös tehtiin vahvistetta-
32451: nerahastovarojen ohjautumisen valtionapuna ta- essa rakennerahastokaudelle 1995-99 EU:n alue-
32452: kaisin valtionhallintoon aiheuttamaan budjettioi- ja rakennepolitiikan toimeenparran kansallisia pe-
32453: keudelliseen ongelmaan. Työryhmän muistio val- riaatteita. Nykyisellä ohjelmakaudella Suomi on
32454: mistui 12.3.1999 (Sisäasiainministeriön julkaisu 6/ nimennyt ne ministeriöt, joiden pääluokkaan val-
32455: 1999). tion talousarviossa kyseiset rakennerahastovarat
32456: Työryhmä piti tärkeänä, että rahastovastuumi- on budjetoitu. Näitä ministeriöitä on kutsuttu rahas-
32457: nisteriöiden tehtävistä ja toimivallasta säädettäisiin tovastuuministeriöiksi. Nämä ministeriöt ovat ny-
32458: lailla. Erityisen tärkeätä olisi, että säädettäessä ra- kyisellä kaudella seuraavat:
32459: hastovastuuministeriön suhteesta rahastovaroja - sisäasiainministeriö: Euroopan aluekehitys-
32460: käyttävään muuhun ministeriöön rahastovastuumi- rahasto (EAKR)
32461: nisteriö saisi riittävän toimivallan antaa rahastova- - työministeriö: Euroopan sosiaalirahasto
32462: rojen käyttöä koskevia ehtoja ja määräyksiä, saada (ESR)
32463: tietoja varojen käytöstä, velvoittaa virheellisen me- - maa- ja metsätalousministeriö: Euroopan
32464: nettelyn korjaamiseen sekä suorittaa rakennerahas- maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosasto
32465: tovarojen käyttöä koskevia tarkastuksia. Työryhmä (EMOTR-0) ja Euroopan kalatalouden ohjauksen
32466: piti myös tarpeellisena säätää lailla oikeudesta rahoitusväline (KOR). Sen sijaan EU:n ohjaus- ja
32467: valtuuttaa toinen viranomainen tai ulkopuolinen tukirahaston tukiosasto (EMOTR-T) ei ole rakenne-
32468: auktorisoitu tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö rahasto. Vuodesta 1964 tukiosasto on toiminut
32469: suorittamaan rakennerahastovarojen käyttöön liit- erillisenä osana EMOTR-O:sta.
32470: tyviä tarkastuksia. Se esitti myös säädettäväksi val- Rahastovastuuministeriö osoittaa "oman" rahas-
32471: tion takautumisoikeudesta tosiasiallisesta vastuus- tonsa varoja muiden ministeriöiden käytettäväksi
32472: sa olevaa tahoa kohtaan siltä varalta, että valtio tietyssä rakennerahasto-ohjelmassa. Nämä ministe-
32473: joutuisi maksamaan takaisin rakennerahastovaroja riöt jakavat näitä veroja edelleen oman hallinnon-
32474: Euroopan yhteisöjen komissiolle. Rahastovastuista alansa toimijoille myönnettäväksi hankkeisiin tai
32475: aiheutuvien velvoitteiden edellyttämän yhdenmu- toimii itse tuen myöntäjänä. Osa rakennerahaston
32476: kaisen tarkastuskäytännön vakiinnuttamiseksi eri varoista käytetään maatalousvastuuministeriön
32477: rahastovaroja käyttävissä viranomaisissa työryhmä omalla hallinnonalalla. Se myös vastaa mm. näiden
32478: esitti suosituksena kaikille rahastoille yhteisiä tar- rakennerahaston varojen maksatuspyyntöjen teke-
32479: kastusperiaatteita, joita voidaan rahastokohtaisesti misestä ja niihin liittyvistä tilityksistä sekä rapor-
32480: hallinnonaloittain täydentää. toinnista Euroopan yhteisölle (Euroopan komis-
32481: Valtiontilintarkastajat antoivat 18.5.1999 työryh- sio).
32482: män muistiosta lausunnon. Lausunnossa kiinnitet- Yhteisön oikeudessa ja siihen perustuvissa yhte-
32483: tiin huomiota mm. rahastovastuuministeriön tar- näisissä ohjelma-asiakirjoissa on jäsenvaltiolle ase-
32484: kastusoikeuden laajuuteen sekä siihen liittyvänä tettu useita rakennerahastovarojen käyttöön liitty-
32485: lausuman antamiseen ja tarkastuskulttuurien eroi- viä vaatimuksia. Kun rahastovastuuministeriö
32486: hin. Tämän kertomusosuuden jäljessä oleva val- osoittaa rakennerahastovarojen käyttöoikeutta
32487: tiontilintarkastajien kannanotto perustuu osin tä- muille ministeriöille tai jakaa varoja omille aluehal-
32488: hän lausuntoon. lintoviranomaisilleen tai esim. sisäasiainministeri-
32489:
32490:
32491:
32492: 108
32493: ön tapauksessa maakuntien liitoille, sen on tätä työpäivää. Kun vuodessa on tarkastustyöhön käy-
32494: koskevassa päätöksessään asetettava varojen käyt- tettävissä 30 viikkoa, voidaan tarkastuksia siten
32495: täjälle ehdot, jotka ovat välttämättömiä jäsenvaltiol- vuodessa tehdä n. 30/henkilö. Tähän tarkastuslaa-
32496: le asetettujen vaatimusten täyttämiseksi. Ohjelmien juuteen ei sisäasiainministeriön mukaan välttämät-
32497: toteuttamiseen osallistuvien viranomaisten tulee tä päästä, kun lisäksi otetaan huomioon jälkiseu-
32498: käyttää varoja asetettujen ehtojen mukaisesti ja rannan (tehdyissä tarkastuksissa havaittujen puut-
32499: antaa tarvittavat tiedot rahastovastuuministeriölle. teiden, ei-toivottujen menettelyjen, epäsäännön-
32500: Jäsenvaltio vastaa koordinaatioasetuksen mu- mukaisuuksien jne. korjaamistaimien tarkastus)
32501: kaisesti yhteisölle lisäksi myös niistä rakennerahas- tarpeet.
32502: tovaroista, jotka komissio maksaa suoraan jäsen- Sisäasiainministeriön mukaan rahastovastuumi-
32503: valtiossa toteutettavaan hankkeeseen tai esim. val- nisteriön sisäisen tarkastuksen rooli ei kuitenkaan
32504: tionhallinnon ulkopuolella olevalle välittäjäorgani- jää pelkästään tarkastusten suorittamiseen, vaan
32505: saatiolle, joka myöntää tuen hankkeeseen. Valvon- siihen liittyy huomattavasti erilaisia hallinnollisia
32506: ta-asetuksen johdosta rahastovastuuministeriöt tehtäviä ja rakennerahastovarojen käyttäjille suun-
32507: ovat ryhtyneet seuraaviin toimiin. nattua koulutusta, neuvontaa ja ohjausta. Valvonta-
32508: asetus velvoittaa myös rahastovastuuministeriön
32509: Sisäasiainministeriö sisäisen tarkastuksen raportoimaan asetuksen toi-
32510: Valvonta-asetuksen velvoitteiden täyttämiseksi si- meenpanosta komissiolle säännöllisesti ja yhteen-
32511: säasiainministeriö teki kertomusvuoden aikana si- sovittamaan komission kanssa vuotuiset tarkastuk-
32512: säistä tarkastusta koskevia uudelleenjärjestelyjä si- set. Lisäksi sisäisen tarkastuksen on huolehdittava
32513: ten, että lääninhallituksista siirtyi sisäasiainministe- siitä, että rakennerahastovaroja käyttävät hallin-
32514: riöön kolme henkilöä. Lisäksi sisäasiainministeriö nonalat toteuttavat omat tarkastusveivoineensa si-
32515: hankkii vähäisen määrän tarkastuspalveluja ulko- ten, että rahastovastuuministeriö voi vastata sille
32516: puoliselta, auktorisoidulta tilintarkastusyhteisöltä. valvonta-asetuksen asettamista velvoitteista komis-
32517: Voimavaralisäysten myötä tarkastustoiminta orga- siolle.
32518: nisoitiin 1.4.1998 lukien kansliapäällikön alaisuu- Sisäasiainministeriön sisäiselle tarkastukselle
32519: teen sisäisen tarkastuksen yksiköksi. kuuluu myös EU:sta riippumaton, ministeriön ja
32520: Sisäasiainministeriön seurantatietojen (FIMOS- osin koko hallinnonalan sisäinen tarkastus.
32521: järjestelmä) perusteella on arvioitavissa, että päät- Edellä todettu huomioon ottaen sekä se, että
32522: tyvällä ohjelmakaudella EAKR-hankkeita toteutu- uuden ohjelmakauden tarkastustoiminnankin vo-
32523: nee n. 13 000 5b- ja 6-ohjelmissa. Kun lukumääräi- lyymiin ja suuntaamiseen ratkaisevasti vaikuttavat
32524: sen tarkastusvelvoitteen lähtökohtana pidetään 5 rakennerahastoja koskevat lainsäädännölliset ja
32525: %:a hankkeista, tulee tarkastuksen piiriin sisällyttää hallinnolliset järjestelyt sekä valvonnassa noudatet-
32526: n. 650 hanketta. tavia periaatteita koskeva valmistelutyö ovat vielä
32527: Näistä maakunnan liittojen hankkeita tullee ole- valmisteilla, ei tässä vaiheessa ole mahdollisuuksia
32528: maan n. 170. Muut hankkeet (n. 480) toteutetaan esittää tarkkoja selvityksiä mahdollisista voimava-
32529: kauppa- ja teollisuusministeriön, opetusministeri- ratarpeista ja niiden kustannusvaikutuksista. Sisä-
32530: ön, työministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, asiainministeriö pitää erityisen tärkeänä kuitenkin
32531: ympäristöministeriön, liikenneministeriön sekä sitä, että kaikki eri tahoilla käytettävissä olevat
32532: maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloilla. kansalliset tarkastusvoimavarat voitaisiin hyödyn-
32533: Valta-osa hankkeista toteutetaan siten seitsemän tää viranomaisten yhteistyötä lisäämällä valvonta-
32534: eri ministeriön hallinnonaloilla. Euroopan alueke- asetuksen velvoitteita täytettäessä.
32535: hitysrahaston varoja myönnetään Suomessa 2-, 5b- Sisäasiainministeriö on lähtenyt siitä, että voima-
32536: ja 6-ohjelmien sekä eräiden yhteisöaloitteiden to- varojen riittävyyttä seurataan tarkasti ja hätiköityjä,
32537: teuttamiseen. henkilöstön määrää koskevia ratkaisuja vältetään.
32538: Toistaiseksi rakennerahastovaroja käyttävien eri Mikäli lisähenkilöstötarpeita ilmenee ja taloudelli-
32539: hallinnonalojen virastojen kesken on omaksuttu set mahdollisuudet antavat myöten, ministeriössä
32540: periaate, jonka mukaan kunkin hallinnonalan sisäi- on pidetty perusteltuna lisätä ostopalveluja niiden
32541: nen tarkastus vastaa hallinnonalansa tai tehtäväalu- joustavuuden vuoksi ennemmin kuin lisätä pysy-
32542: eensa rajoissa tehtävistä tarkastuksista, kuitenkin vää henkilöstöä.
32543: siten, että ns. yhteistarkastuksia pyritään suoritta- Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan uuden
32544: maan vastaisuudessa selvästi nykyistä enemmän. perustuslain 124 § tarjoaa mahdollisuuden mm.
32545: Sisäasiainministeriön arvion mukaan yhden tarkas- tarkastuspalvelujen ulkoistamiseen vastuun säily-
32546: tuksen loppuunsaattaminen vie keskimäärin viisi essä luonnollisesti viranomaisilla. Säännöksessä
32547:
32548:
32549: 109
32550: määritellään ne edellytykset, joiden vallitessa julki- Maa- ja metsätalousministeriön valvontayksikön
32551: sia hallintotehtäviä voidaan antaa viranomaisko- vastuulla on ollut valvoa, että TE-keskusten suorit-
32552: neiston ulkopuolelle. Säännöksen mukaan julki- tamat tarkastukset vastaavat määrältään ja laadul-
32553: nen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin taan ohjeita.
32554: viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla ja vain, jos A.<.;etuksen täytäntöönpanoon ja valvontoihin
32555: se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi liittyvien tehtävien hoito pääasiassa olemassa ole-
32556: hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oike- vin voimavaroin on maa- ja metsätalousministeriön
32557: usturvaa tai muita hyviä hallinnon vaatimuksia. mukaan aiheuttanut ongelmia etenkin TE-keskus-
32558: Merkittäviä julkisen vallan käyttöä koskevia tehtä- ten maaseutuosastoissa.
32559: viä voitaisiin antaa vain viranomaiselle. Valvonta-asetus edellyttää, että EU:n osittain
32560: Toimivallan suhteen erityisen ongelmallisia ovat rahoittamien tukien jälkikäteisvalvonnasta vastaa-
32561: ministeriön mielestä sellaiset komission tukitoimet vat henkilöt, jotka eivät ole vaikuttaneet hakemuk-
32562: (eräät yhteisöaloitteet), joissa rahoitus komissiosta sen käsittelyyn, ratkaisseet hakemusta tai hyväksy-
32563: Suomeen ohjautuu ohi valtion talousarvion suo- neet tuen maksatusta. Nykyisessä mallissa, jossa
32564: raan kansalliselle vastuuviranomaiselle. maaseutuosastojen henkilökunta itse vastaa val-
32565: Komissio voi tietyissä tapauksissa maksaa ra- vonnan suorittamisesta, henkilöstövoimavarojen
32566: kennerahastovarat ohi valtion talousarvion suo- vähäisyyden vuoksi on ministeriön mukaan ollut
32567: raan alue- tai paikallistasolle. Komission ja jäsen- hyvin vaikeaa vastata jäävittömän tarkastuksen
32568: valtion käymissä neuvotteluissa voidaan päätyä vaatimukseen.
32569: siihen, että tuki maksetaan jollekulle muulle kuin Maa- ja metsätalousministeriön sisäisen tarkas-
32570: valtion viranomaiselle. Näin on tehty esim. Barent- tuksen yksikkö on saanut lisäviran asetuksen 8
32571: sin ohjelmassa, jossa ohjelmaa hallinnoivana ja artiklassa sanotun tehtävän hoitoa varten. Yksiköl-
32572: varoista vastaavana viranomaisena toimii Lapin lä on maa- ja metsätalousministeriön mukaan val-
32573: liitto. Samoin on tehty myös Urban-ohjelmassa, miudet hoitaa osaltaan asetuksen tehtävät. Kaik-
32574: joissa viranomaisina toimivat Joensuun ja Helsingin kien asetuksen edellyttämien tehtävien vastuunja-
32575: kaupungit. Tällöin viranomaiset ja niiden tehtävät ko ei ole vielä selkeä, eikä kaikkien tehtävien
32576: on määritelty ao. ohjelma-asiakirjoissa. sisältö ole riittävän selkeä.
32577: TE-keskusten maaseutuosastoille on osoitettu
32578: Maa- ja metsätalousministeriö varat 15lisäviran perustamiseksi (keskimäärin yksi
32579: Ministeriön mukaan rakennerahastovaroja koske- maaseutuosastoa kohden).
32580: van valvonta-asetuksen toimeenpano on lisännyt Komission tarkastuksissa on käynyt ilmi, että
32581: huomattavasti ministeriön tehtäviä. Myös ministe- valvontaan ei ole ollut käytettävissä riittävästi voi-
32582: riön ohjauksessa olevien TE-keskusten maaseutu- mavaroja ja että toteutuneet tuen saajiin kohdistu-
32583: osastojen tehtäviin ja työmäärään vaikutukset ovat neet TE-keskusten tarkastukset eivät ole vastan-
32584: olleet merkittävät. neet ED-säädösten tasoa. Vuonna 1999 on ministe-
32585: Maa- ja metsätalousministeriössä valvonta-ase- riön valvontayksikköön osoitetuin lisävoimavaroin
32586: tuksen toimeenpano on toteutettu jakamalla val- tehty komission edellyttämiä 5b-ohjelmaa koskevia
32587: vontatehtävät hajautetun hallintomallin mukaisesti lisätarkastuksia.
32588: ministeriön tukijärjestelmiä hallinnaivien yksiköi- Maa- ja metsätalousministeriön mielestä eri mi-
32589: den, valvontayk.sikön, .sisäisen tarkastuksen yksi- nisteriöiden valvonta- ja tarkastustoiminnan yh-
32590: kön ja 15 alueellisen TE-keskuksen maaseutuosas- denmukaistaminen tai yhteensovittaminen on vai-
32591: ton tehtäviksi. Tukia hallinnaivia yksiköitä ovat keaa. Eri ministeriöiden tehtävät on organisoitu eri
32592: maa- ja metsätalousministeriön maatalousosastolla tavoin. Myös komission rahastoja hallinnaivilla eri
32593: maaseutu- ja rakenneyksikkö, tukipolitiikkayksik- pääosastoilla on erilaisten säädösten vuoksi toisis-
32594: kö ja puutarhayksikkö sekä kala- ja riistaosastolla taan poikkeavia tarkastu.skäytäntöjä.
32595: elinkeinokalatalouden yksikkö. Ne vastaavat tuki-
32596: järjestelmien toimeenpanosta ja hallintojärjestelmi- Työministeriö
32597: en säädöstenmukai.suudesta mm. kouluttamalla Työministeriössä valvonta-asetuksen vaatimukset
32598: TE-keskusten tarkastajia ja ohjeistamalla TE-kes- ovat merkinneet Euroopan sosiaalirahaston varo-
32599: kusten maaseutuosastojen tekemät tarkastukset. jen käyttöön liittyvien tarkastusten lisäämistä sekä
32600: TE-keskusten maaseutuosastojen vastuulla on tarkastusmenetelmien muuttamista ja siten toisen-
32601: tarkastaa tuen saajien toiminnan säädöstenmukai- laista tarkastusotetta kuin tähän asti. Lisäksi valvon-
32602: suus. ta-asetuksen edellyttämä yhteistyö komission kans-
32603:
32604:
32605:
32606: 110
32607: sa lisää valvontaan liittyvää hallinnollista työtä. hastovastuuministeriö viime kädessä vastaa. Tätä
32608: Valvonta-asetuksen 8 artiklan tarkoittaman lausu- tarvetta ei tee tyhjäksi se, että käytännössä ensisijai-
32609: man antaminen lisää vastaisuudessa voimavaratar- nen vastuu toiminnasta, varojen oikeasta käytöstä
32610: peita riippumatta siitä, mikä taho lausuman Euroo- sekä tarkastuksista on varoja käyttöönsä saaneella
32611: pan sosiaalirahaston osalta antaa. ministeriöllä ja Ahvenanmaan maakunnalla itsel-
32612: Työministeriön sisäisen tarkastuksen henkilös- lään.
32613: tömäärä on v. 1995-99 pysynyt suunnilleen sama- Rahastovastuuministeriö vastaa rahastovarojen
32614: na. Ainoa merkittävä lisäys on ollut toisen määräai- koordinoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta Eu-
32615: kaisen ylitarkastajan viran perustaminen työminis- roopan yhteisöille, vaikka sinänsä vastuu riittävistä
32616: teriön sisäiseen tarkastukseen. Euroopan sosiaali- tarkastuksista tulee olla ensisijaisesti kullakin hal-
32617: rahastoon liittyvien asioiden uutuus, sen totuttua linnonalalla itsellään. Rahastovastuuministeriöllä
32618: suurempi sääntösidonnaisuus ja innovatiivisuuden tulisi työministeriön mielestä olla tarkastusoikeus
32619: vaatimuksen mukanaan tuoma tavanomaista toi- kaikkeen sen vastuulla olevien rakennerahastova-
32620: mintaa suurempi riski ovat yhdessä Euroopan yh- rojen käyttöön hallinnonalarajoista riippumatta,
32621: teisöjen komission vaatimusten kanssa suunnan- koska komissio on delegoinut valvonta-asetuksella
32622: neet sisäisen tarkastuksen painopistettä ESR-asioi- tarkastusvastuun jäsenvaltiolle. Komission suun-
32623: hin. taan rahastovastuuministeriö vastaa viime kädessä
32624: Valvonta-asetus asettaa nyt ensimmäistä kertaa ao. rakennerahastosta.
32625: määrälliset ja laadulliset kriteerit ESR-varojen vai-
32626: vonnalle ja tarkastukselle. Työministeriön mukaan Lopullisesta menoilmoituksesta annettava
32627: sen sisäinen tarkastus pystyy täyttämään sille ase- lausuma
32628: tuksella annetut vaatimukset edellyttäen, että sen Valvonta-asetuksen 8 artiklan 1. kohdan mukaan
32629: henkilöstövoimavarat säilyvät vähintään nykyisellä viimeistään loppusuoritusta koskevan pyynnön ja
32630: tasolla. Tästä kuitenkin ministeriön käsityksen kutakin tukimuotoa koskevan lopullisen menoil-
32631: mukaan seuraa, että kansallisen työvoimapolitiikan moituksen yhteydessä jäsenvaltioiden on esitettävä
32632: toiminnan ja sisäisen tarkkailun toimivuuden tar- komissiolle toimeenpanevasta elimestä toiminnal-
32633: kastusta joudutaan vähentämään. lisesti riippumattoman henkilön tai organisaation
32634: Työministeriön mukaan ministeriön sisäinen tar- tietyn kaavan mukainen lausuma. Lausuma on
32635: kastus pitää yhteyttä muiden sosiaalirahastovaroja yhteenveto edellisinä vuosina suoritettujen tarkas-
32636: käyttöönsä saaneiden viranomaisten sisäisiin tar- tusten tuloksista ja yleispäätelmä loppusuoritusta
32637: kastajiin. Sisäiset tarkastajat ovat myös yhdessä koskevan pyynnön pätevyydestä ja lopulliseen
32638: luonnostelleet rakennerahastovarojen tarkastuksis- menoilmoitukseen kuuluvien toimenpiteiden lailli-
32639: sa käytettäviä tarkastusperiaatteita. suudesta ja säännönmukaisuudesta. Kaikkiaan tul-
32640: Valtion viranomaisten sisäisten tarkastajien yh- laan antamaan neljä lausumaa, jokainen rahasto-
32641: teistyö on käytännön tasolla toiminut ilman erimie- vastuuministeriö antaa oman lausumansa. (Maa- ja
32642: lisyyksiä työministeriön mukaan. Säädöstasolla ra- metsätalousministeriö antaa lausumat kahden ra-
32643: kennerahastojen valvonnan järjestäminen valvon- haston osalta).
32644: ta-asetuksen vaatimusten mukaisesti on kuitenkin Sisäasiainministeriössä on alustavasti lähdetty
32645: puutteellisten hallinnollista valvontaa ja ohjausta siitä, että lausuman antaa ministeriön sisäinen tar-
32646: koskevien säädösten takia ongelmallista. Valvonta- kastus. Tämänkaltainen menettely on käytettävissä
32647: asetus edellyttää jäsenvaltiolta erityisesti paikalla olevien tietojen perusteella suunnitteilla useimmis-
32648: määrämuotoisella tavalla tehtävien tarkastusten sa jäsenmaissa. Yksi vaihtoehto voisi myös olla se,
32649: merkittävää lisäämistä ja kiinteätä yhteistyötä ko- että lausuman antaa jokin riippumaton, ulkopuoli-
32650: mission kanssa tarkastusten suunnittelussa, suorit- nen taho, kuten joissakin jäsenmaissa on harkittu.
32651: tamisessa ja raportoinnissa. Tähän liittyy ministeriön sisäisen tarkastuksen käsi-
32652: Työministeriön näkemyksen mukaan em. sisä- tyksen mukaan kuitenkin huomattavia käytännölli-
32653: asiainministeriön asettaman rakennerahastojen siä ongelmia. Mikäli nimittäin jokin ulkopuolinen
32654: valvonta- ja hallintotyöryhmän ehdotus ei kuiten- taho on lausuman antaja, on lausumaa koskevat
32655: kaan anna rahastovastuuministeriölle riittävänä pi- huomattavat vaatimukset huomioon ottaen pidet-
32656: dettäviä valtuuksia tarkastusoikeuden osalta. Ra- tävä välttämättömänä, että sen antaja on koko
32657: hastovastuuministeriöllä tulee periaatteessa aina ohjelmakauden ajan keskeisesti mukana myös pro-
32658: olla toimintavaltuudet vakuuttua komissiolle an- jektikohtaisissa tarkastuksissa. Tällaista ulkopuolis-
32659: nettavien tietojen oikeellisuudesta myös tarkastuk- ta tahoa ei tällä hetkellä käytännön tarkastustyössä
32660: sen keinoin koko siitä toimintaketjusta, mistä ra- ole. Lisäksi sisäasiainministeriön mielestä on huo-
32661:
32662:
32663: 111
32664: lehdittava, että lausunnon antajan toimivalta perus- käsityksen mukaan korvaa tätä koordinaatioase-
32665: tuu voimassa olevaan lainsäädäntöön ja että sekä tuksen mukaista todistusta eikä päinvastoin.
32666: rikosoikeudellinen että siviilioikeudellinen vastuu
32667: on määritelty. Komission ja suomalaisen tarkastuksen erot ja
32668: Maa- ja metsätalousministeriössä sisäisen tarkas- yhtäläisyydet
32669: tuksen yksikkö antaa lausuman. Sisäisen tarkastuk- Komission tarkastuselinten ja kansallisen, sisäisen
32670: sen yksikköön on perustettu virka ja nimetty hen- tarkastuksen toimesta suoritettavan tarkastustoi-
32671: kilö lausumanantotehtävää varten. Yksiköllä on minnan välillä ei periaatteellisella tasolla ole mer-
32672: maa- ja metsätalousministeriön ilmoituksen mu- kittäviä eroja. Molempien tarkastustahojen tavoit-
32673: kaan tällä hetkellä tarvittava asiantuntemus ja tietä- teenahan on ehkäistä ennalta virheitä ja väärinkäy-
32674: mys ministeriön hallinnoimien varojen käytöstä ja töksiä, korjata puutteita ja ei-toivottuja hallintokäy-
32675: valvonnasta sekä niihin liittyvistä järjestelmistä. Ul- täntöjä sekä osaltaan muutoinkin varmistaa käytet-
32676: kopuolisen tahon perehtyminen lausumanantajan tävissä olevien varojen käyttöä koskevien päätös-
32677: tehtävän vaatimiin asioihin ohjelmakauden loppu- ten mukainen menettely varojen käytön eri vaiheis-
32678: vaiheessa olisi maa- ja metsätalousministeriön mu- sa.
32679: kaan kohtuuton tehtävä. Lausuman antoon kuulu- Painotuseroja tarkastuksen toteuttamisessa mai-
32680: va tehtäväkokonaisuus on kehitteillä. nittujen tahojen välillä kuitenkin sisäasiainministe-
32681: Uuden ohjelmakauden osalta lausumanantajan riön mielestä esiintyy. Niitä on myös komission eri
32682: tehtävän hoitamistapa voidaan ottaa uudelleen pääosastojen välillä. Komission tarkastuselinten
32683: esille. Maa- ja metsätalousministeriön mielestä Val- tarkastustoiminnassa korostuu tietynlainen kaava-
32684: tiontalouden tarkastusvirasto olisi luonnollinen maisuus, joka ilmenee tarkastuksen pääpainon
32685: vaihtoehto lausuman antajaksi. suuntautumisena rahavirtojen seurantaan läpi
32686: Työministeriön mielestä valvonta-asetuksen läh- koko hallintoketjun. Tämä johtunee ennen muuta
32687: tökohtana kuitenkin on, että kunkin rakennerahas- jäsenmaiden toisistaan poikkeavien hallintokäy-
32688: ton ohjauksesta ja valvonnasta vastaa jäsenvaltios- täntöjen vaikutuksesta tarkastustoiminnan yhden-
32689: sa vain yksi nimetty vastuuviranomainen. Tällä mukaisuusvaatimuksen toteuttamisessa.
32690: vastuuviranomaisella tulee olla mahdollisuus var- Yhden keskeisen osan valvonta-asetuksen mu-
32691: mistua varojen hallinnon virheettömyydestä kaikil- kaisessa tarkastuksessa muodostaa Audit Trail
32692: la hallinnon tasoilla. Työministeriön mielestä on -periaatteen toteutumisen arviointi. Se ei ole täysin
32693: epävarmaa, tuleeko komissio hyväksymään mallia, ongelmatonta, kun Euroopan aluekehitysrahaston
32694: missä 8 artiklan mukaisen lausuman antaisi yhden varoja ohjataan alueille kahdeksan eri ministeriön
32695: rahastovastuuministeriön sijasta kaikki rahaston kautta, ja niillä kullakin on omat toimintaperiaat-
32696: varoja käyttävät ministeriöt. Lausuman antaminen teensa. Hallinnon rakenteiden ja viranomaisten
32697: vaatii asetuksen mukaan lausuman antajan teke- toimivaltasuhteiden vuoksi vaivontakin on hajau-
32698: mää tutkimusta ja varmistumista siitä, että havaitut tunut, ja sisäasiainministeriön arvion mukaan tarve
32699: virheellisyydet on selvitetty tyydyttävällä tavalla. toiminnan koordinoimiseksi on siten suuri.
32700: Tämän takia työministeriön mukaan rahastovas- Perustamissopimuksen 274 artiklan mukaan
32701: tuuministeriöllä tulisi olla lain tasolla säädetty oi- komissio toteuttaa Euroopan yhteisöjen talousarvi-
32702: keus antaa rakennerahastoasioissa ohjeita ja mää- ota omalla vastuullaan ja annettujen määrärahojen
32703: räyksiä toisille ministeriöille sekä oikeus tarkastaa rajoissa, 279 artiklan nojalla annettujen asetusten
32704: näiden rakennerahastovarojen käyttöön liittyviä säännöksiä noudattaen ja moitteettoman varain-
32705: asioita. Lausuman antajalla tulee olla myös oikeus hoidon periaatteiden mukaisesti. Jäsenvaltiot ovat
32706: saada käyttöönsä tarkastuskertomukset salassapi- yhteistyössä komission kanssa varmistaakseen, että
32707: tosäännösten sitä estämättä. määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon
32708: Valvonta-asetuksen 8 artiklan mukainen lausu- periaatteiden mukaisesti. Komission tulee vakuut-
32709: ma on uusi jäsenvaltiolle asetettu velvollisuus, jota tua mm. komission valvontakäyntien avulla jäsen-
32710: ei ole rakennerahastotoiminnassa ennen ollut. Ku- maan valvontajärjestelmien sekä valvonnan mää-
32711: kin rahastovastuuministeriö antaa jo nykyisin ko- rän ja laadun sääntöjenmukaisuudesta varmistaak-
32712: missiolle maksupyynnön yhteydessä koordinaatio- seen, että jäsenmaille jaettavaksi annetut EU-varat
32713: asetuksen 21 artiklan 4. kohdan mukaisen todistuk- käytetään EY-säännösten mukaisesti. Ensisijainen
32714: sen. Siinä rahastovastuuministeriö vakuuttaa, että vastuu varainkäytön valvonnasta on kuitenkin ao.
32715: maksupyynnössä ja toiminnasta annetussa kerto- jäsenvaltiolla.
32716: muksessa annetut tiedot ovat oikeat. Valvonta- Maa- ja metsätalousministeriön mukaan komis-
32717: asetuksen mukainen lausuma ei työministeriön sion tarkastukset ovat olleet erittäin hyvin etukä-
32718:
32719:
32720: 112
32721: teen valmisteltuja, ne ovat tarkkoja, asiantuntevia roopan yhteisöjen taloudenhoidon valvontaa kos-
32722: sekä yksityiskohtiin pureutuvia. kevat säännökset asettavat käytännössä Suomen
32723: Maa- ja metsätalousministeriön mukaan tarkas- tilivirastojen sisäisille valvontajärjestelmille ja nii-
32724: tuskulttuurissa ja tarkastuksen periaatteissa ei ylei- den toimivuudelle
32725: sesti ottaen ole eroja. Kun verrataan tilannetta - tilivirastojen siihenastiset toimenpiteet ja nii-
32726: ennen ED-jäsenyyttä vallinneeseen, tarkastustar- den riittävyys asiassa ja
32727: vetta lisääviä tekijöitä ovat mm. sovellettavien EU:n - tarve ja mahdollisuudet poikkihallinnollisen
32728: ja kansallisten säännösten moninaisuus ja yksityis- keskitetyn sisäisen valvonnan yksikön perustami-
32729: kohtaisuus ja myös se, että ministeriö nyt käyttää seen tai muihin vastaaviin koordinointijärjestelyi-
32730: ulkopuolisen tahon, EU:n varoja. Suomalainen tar- hin silmällä pitäen EU:n komission ja Suomen
32731: kastus on muuttunut tarkasti määrämuotoiseksi välistä yhteydenpitoa valvonnassa ja komission
32732: vastaamaan kaikilta EU:n jäsenmailta edellytettyä käynnistämiä neuvotteluja valvontaa koskevan yh-
32733: tarkastuksen tasoa: tarkastus tehdään komission teistyösopimuksen aikaansaamiseksi jäsenmaiden
32734: ohjeiden ja tarkistuslistojen mukaisesti ja on aina kanssa.
32735: perusteellinen. Aiemmassa suomalaisessa käytän- Selvitysmies jätti laajan muistionsa 30.3.1998
32736: nössä on pyritty joustavuuteen. Puutteen rapor- (Valtiovarainministeriön työryhmämuistiaita 11/
32737: toinnin on voinut korvata tarkastuskohteen ja ao. 98).
32738: viranomaisten kanssa sovituilla korjaustoimilla. Valtiontilintarkastajat antoivat muistiosta lau-
32739: Kertomusvuoden jälkeen toukokuussa 1999 suntonsa 26.5.1998.
32740: kävi ilmi, että komissio oli tyytymätön maatilojen Lausunnossaan valtiontilintarkastajat totesivat
32741: saaman ympäristötuen valvontaan. Valvontapuut- olevansa samaa mieltä selvitysmiehen kanssa siitä,
32742: teiden takia komissio ryhtyy mahdollisesti peri- ettei sisäisen tarkastuksen keskittäminen yhteen
32743: mään takaisin jopa 100 Mmk:aa. Komissio pitää yksikköön ole perusteltua eikä tarkoituksenmu-
32744: puutteellisena valvonnan määrää, jonka on oltava 5 kaista. Myöskään poikkihallinnollisen tai yleensä
32745: %. Maa- ja metsätalousministeriö ja komissio ovat keskitetyn sisäisen valvonnan tai tarkastuksen yksi-
32746: erimielisiä siitä, miten tämä 5 %lasketaan. Ministe- kön perustaminen Euroopan yhteisöjen talousarvi-
32747: riön mielestä asetus edellyttää, että tarkastetaan 5% oiden kansallisten toimeenpanotehtävien ym. val-
32748: tiloista. Komission mielestä taas on tarkastettava 5 vontaa varten ei ole tarpeen. Sisäisen valvonnan
32749: %kaikista niistä liki 10 edellytyksestä, joiden perus- luonteesta johtuu, että organisoimaHa valvonta tili-
32750: teella ympäristötukea annetaan. Vuoden 1999 syys- viraston ulkopuolelle se samalla muuttuu ulkoisek-
32751: kuun alussa tuli tieto, että takaisin peritään 16 si valvonnaksi. Ulkoisesta valvonnastahan vastaa-
32752: Mmk. Komissio piti virheitä maa- ja metsätalousmi- vat edelleenkin sekä valtiontilintarkastajat että Val-
32753: nisteriön syynä, eikä tukea peritä sen vuoksi takai- tiontalouden tarkastusvirasto.
32754: sin viljelijöiltä. Ympäristötuki ei ole rakennerahas- Valtiontilintarkastajat totesivat lausunnossaan
32755: toista maksettava tuki, vaan se maksetaan maata- myös, että ulkopuolisten tilintarkastuspalvelujen
32756: louden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston ostoon liittyy sekä periaatteelliselta että oikeudelli-
32757: (EMOTR-T) varoista. selta kannalta siinä määrin ongelmia, että asia tulisi
32758: valtiovarainministeriön toimesta erikseen selvittää.
32759: Niissäkin tapauksissa, joissa tarkastuspalveluja os-
32760: Valvonta-asetuksen vaikutukset tilivirastojen tetaan, vastuun tarkastustehtävän hoidosta tulee
32761: sisäiseen valvontaan säilyä ao. viranomaisella itsellään. Tarkastustoimen
32762: Valtiovarainministeriö asetti 15.3.1996 selvitysmie- jatkuvuuden turvaamiseksi olisi kuitenkin tarkoi-
32763: hen, jonka tehtävänä oli mm. selvittää tuksenmukaista, ettei ulkopuolisten tarkastuspal-
32764: - sektorikohtaisesti, millaisia vaatimuksia Eu- velujen käyttöön tarvitsisi lainkaan turvautua.
32765:
32766:
32767:
32768:
32769: Kertomuksessaan vuodelta 1997, jossa käsiteltiin Eu- kaasti jäsenvaltioiden tarkastusmenetelmiin, myös
32770: roopan unionin rakennerahastoista tulevien varojen sen, että asetus edellyttää lisävoimavaroja tarkastus-
32771: hallinnointia ja budjetointia, valtiontilintarkastajattote- tehtäviin ennen muuta ministeriötasolla. Kolme rahas-
32772: sivat sen lisäksi, että valvonta-asetus puuttuu voimak- tovastuuministeriötä on tähän asti hyvin vastuullisesti
32773:
32774:
32775: 8 292055K 113
32776: suhtautunut asetuksen voimaantulon aiheuttamiin EU:n komissio taas on tulkinnut asiaa niin, että on val-
32777: työn lisäyksiin. Vaikka tehtävät lisääntyvät, nämä kolme vottava viittä prosenttia ympäristötuen ehdoista, joita
32778: ministeriötä, sisäasianministeriö, maa- ja metsätalous- on hyvin lukuisasti. Näkemyserojen yhdenmukaistami-
32779: ministeriö ja työministeriö eivät ole ryhtyneet äkkinäi- sessa ja oikeiden tarkastusmuotojen valinnassa on vie-
32780: siin henkilöstölisäyksiin, vaan ne pyrkivät ensin selvit- lä paljon tehtävää.
32781: tämään, millä muulla tavoin kuin voimavaralisäyksin Rakennerahastojen valvonta- ja hallintotyöryhmä
32782: voidaan lisääntyvistä tehtävistä selviytyä. Tällainen lä- ehdotti, että rahastovastuuministeriö voi suorittaa
32783: hestymistapa on perusteltu ja osoittaa, että näissä mi- muille ministeriöille osoittamiensa rakennerahaston
32784: nisteriöissä pystytään ammattitaitoisesti ja laaja-alai- varojen käyttöä koskevia tarkastuksia vain eräitten
32785: sesti näkemään valvonta-asetuksen vaikutukset. Val- tarkkojen syiden perusteella. Valtiontilintarkastajien
32786: tiontilintarkastajat kuitenkin korostavat, ettei EU-varo- mielestä rahastovastuuministeriön tarkastusoikeuden
32787: jen lisääntyvä tarkastus saa missään tapauksessa vä- tällainen rajoittaminen ei ole millään tavoin perustel-
32788: hentää ministeriön oman hallinnonalan toiminnan tar- tua. Rahastovastuuministeriö on aina vastuussa ko-
32789: kastusta eikä sisäisen tarkkailun toimivuutta. Jos tämä missiolle jäsenvaltiossa sattuneista väärinkäytöksistä
32790: vaara on olemassa, tarkastuksen voimavaroja on lisät- ja virheistä, silloinkin kun ne ovat johtuneet siitä, että
32791: tävä. jokin toinen ministeriö on laiminlyönyt tarkastukset
32792: Valvonta-asetuksen mukanaan tuoma yksi ongelma omalla hallinnonalallaan tai maakuntahallitus Ahve-
32793: on siinä, että valvonnan järjestämisessä asetus lähtee nanmaan maakunnassa. Komissio kääntyy tällaisissa
32794: erilaisesta valvontakulttuurista, kuin mihin Suomessa tapauksissa vain rahastovastuuministeriön puoleen ja
32795: on totuttu. EU:n piirissä tarkastetaan, että muodollisesti vaatii siltä toimia väärinkäytösten johdosta. Tämän
32796: on toimittu oikein, ja erityisen jäljitysketjun avulla tar- vuoksi valtiontilintarkastajien mielestä on perusteltua
32797: kastetaan, että tuki on mennyt lopulliselle tuensaaja IIe. laajentaa rahastovastuuministeriön tarkastusoikeutta
32798: Sen sijaan ei, kuten Suomessa, tarkasteta sitä, miten myös muiden ministeriöiden hallinnonalalle.
32799: hankkeet ovat toteutuneet ja mitä hyötyjä niistä on Suomalaisten rahastovastuuministeriöiden ja Ah-
32800: saatu. Olisi tärkeää, että EU:n ja suomalaisen tarkas- venanmaan maakunnan väliset tarkastuskysymykset
32801: tuksen lähtökohdat saataisiin lähentymään toisiansa. tulee ratkaista yhteistyössä ministeriöiden ja maakun-
32802: Konkreettisena vaarana on se, että suomalaiseen tar- nan kanssa kunnioittaen Ahvenanmaalle säädettyä it-
32803: kastuskulttuuriin tuodaan sellaisia virkavaltaisia ja sehallinto-oikeutta.
32804: muodollisia tarkastusmenetelmiä, joista on jo päästy Lopullisen menoilmoituksen yhteydessä jäsenval-
32805: Suomessa eroon. tion on esitettävä komissiolle toimeenpanevasta eli-
32806: Eroista EU:n ja Suomen tarkastustoimen välillä ker- mestä toiminnallisesti riippumattoman henkilön tai or-
32807: too myös keväällä 1999 käyty keskustelu maatalouden ganisaation antama lausuma. Rakennerahastojen val-
32808: ympäristötuen mahdollisesta takaisinperinnästä, josta vonta- ja hallintotyöryhmä ei ottanut mitään kantaa
32809: Euroopan komissio antoi päätöksensä syksyllä 1999. siihen keskeiseen kysymykseen, kuka lausuman antai-
32810: Vaikka varmasti puutteitakin näissä kysymyksissä si. Valtiontilintarkastajien mielestä lausunnonantami-
32811: esiintyy, kuten Valtiontalouden tarkastusviraston tar- seen liittyvät kysymykset tulee ratkaista viipymättä.
32812: kastukset osoittavat, niin kyse EU:n ja Suomen välillä Hallituksen tulisikin selvittää se, annetaanko lausumat
32813: on olluttarkastuksen laajuuden tulkinnasta. Suomalai- erillisinä vai jonkin toimielimen toimesta keskitetysti.
32814: nen valvonta on kohdistunut viiteen prosenttiin tiloista.
32815:
32816:
32817:
32818:
32819: Rakennerahastohankkeiden arviointia ohjelmien seurantakomiteoissa ja maakunnallisissa
32820: sisäasiainministeriön hallinnonalalla yhteistyöryhmissä. Näiden tehtävät on yksityiskoh-
32821: taisesti määritelty ohjelma-asiakirjoissa.
32822: EU:n rakennerahastojen ohjelmatyö perustuu laa- Seurantakomitea vastaa kunkin ohjelman seu-
32823: jaan yhteistyöhön, jossa osapuolina ovat ministeri- rannasta ja toteuttamisesta. Se seuraa ohjelman
32824: öt, maakuntien liitot, työnantajien ja työntekijöiden toteutumista ja sille asetettujen tavoitteiden edisty-
32825: sekä eräiden muiden järjestöjen edustajat ja EU:n mistä. Seurantakomitea saa jokaiseen kokoukseen-
32826: komission pääosastot Keskeiset päätökset tehdään sa raportin ohjelman toteutumisesta. Tämän ja vä-
32827:
32828:
32829: 114
32830: liarvioinnin perusteella se tekee päätöksiä ohjel- menpiteitä, ja erityinen huomio kiinnitetään palve-
32831: man toimeenpanon suuntaamisesta ja sen nopeut- luyritysten työllistämismahdollisuuksiin. Työvoi-
32832: tamisesta. Komitea kokoontuu muutaman kerran man osaamisen parantamisessa keskeistä on yh-
32833: vuodessa ja kokoukset pidetään yleensä Suomessa. teistyö yritysten, tutkimusyksiköiden ja oppilaitos-
32834: Maakunnalliset yhteistyöryhmät käsittelevät ten välillä.
32835: kaikki ohjelmaan esitetyt tukihakemukset ennen, Ohjelma on jaettu kolmeen toimintalinjaan:
32836: kuin toimivaltainen viranomainen tekee niistä pää- 1. yritystoiminnan lisääminen, kehittäminen ja
32837: töksen. Poikkeuksena tästä ovat liikesalaisuuden kansainvälistäminen
32838: piiriin kuuluvat hakemukset, jotka käsitellään ns. 2. elinkeinotoimintaa tukevan osaamisen ja tek-
32839: yritystukityöryhmässä. Maatalouden rakenteen ke- nologian tason nostaminen
32840: hittämiseksi toteutetut hankkeet käsitellään myös 3. yhdyskuntarakenteen, ympäristön ja kulttuu-
32841: tässä ryhmässä. Näistä annetaan yhteenveto maa- rin kehittäminen.
32842: kunnan yhteistyöryhmälle. Maakunnan yhteistyö- Tavoite Sb -ohjelman kehittämisstrategiana on
32843: ryhmän tehtävänä on myös seurata ohjelman edis- työllisyys- ja toimeentulopohjan laajentaminen ja
32844: tymistä, huolehtia tiedottamisesta ja muilla tavoin työttömyyden alentaminen parantamalla yritysten
32845: tukea ohjelman toteutumista. ja maaseutuyritysten toimintaedellytyksiä ja kilpai-
32846: Ohjelmien toteuttamista ohjaavat organisaatiot, lukykyä, laajentamalla luontopohjaisten voimava-
32847: seurantakomiteat ja yhteistyöryhmät ovat kokoon- rojen käyttöä ja vahvistamalla osaamista. Maaseu-
32848: panaltaan varsin laajoja. Tavanomainen jäsenmää- dun vetovoimaisuutta lisätään vaalimaila ja suojele-
32849: rä on 20--30 henkeä, joissakin maakunnissa yh- mallamaaseutumaisemaa ja -ympäristöä sekä huo-
32850: teistyöryhmä on selvästi suurempikin. Tämän lehtimalla toimivien palvelujen saatavuudesta ja
32851: vuoksi useimmissa maakunnissa on hankkeiden työnteon ja työssäkäynnin edellytyksistä. Johtoaja-
32852: yksityiskohtaista käsittelyä varten asetettu työvalio- tuksena on maaseutualueiden elävöittäminen.
32853: kunta tai laajennettu sihteeristö. Seurantakomitean Ohjelma on jaettu neljään toimintalinjaan:
32854: asiat valmistelee ohjelman toteuttamisesta vastaa- 1. yritystoiminnan edistäminen
32855: vista ministeriöistä koottu sihteeristö. 2. alkutuotannon monipuolistaminen
32856: Yhteistyö ohjelmien toteuttamisessa edellyttää 3. osaamisen tason nostaminen
32857: konkreettista sopimista hankkeiden toteuttamises- 4. maaseutuyhteisöjen kehittäminen.
32858: ta. Ministeriöiden itsenäisyyttä korostetaan myös Tavoite 6 -ohjelman strategiana on alueen yritys-
32859: valtioneuvoston 27.5.1994 antamassa periaatepää- toiminnan kehittäminen ja yritysten kilpailukyvyn
32860: töksessä, joka edellyttää, että ohjelmien toteuttami- parantaminen sekä elämisen laadun turvaaminen
32861: sessa ministeriöiden toimivaltasuhteita ei muuteta. Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tätä strategiaa toteute-
32862: Käytännössä tämä toteutuu niin, että toimivaltainen taan alueen kahdeksassa maakunnassa niiden
32863: viranomainen tekee lopullisen päätöksen kunkin omien erityispiirteiden ja vahvuuksien pohjalta.
32864: hankkeen rahoituksesta maakunnan yhteistyöryh- Ohjelman keskeisenä tavoitteena on työttömyyden
32865: män hyväksymisen jälkeen. vähentäminen. Tärkeällä sijalla kehittämisessä ovat
32866: EY:n komission ohjelmiin osallistuvat pääosas- tietoliikenneyhteydet ja niiden tehokas käyttö. Pal-
32867: tot toimivat Suomen viranomaisten tapaan varsin veluja kehitetään luomalla uuteen teknologiaan
32868: itsenäisesti. Komission edustajat vaikuttavat ohjel- pohjautuvia ratkaisuja sekä tukemalla yksityistä
32869: mien toteuttamiseen lähinnä seurantakomiteoiden palvelutarjontaa. Alueen tärkeimmät klusterit no-
32870: kautta. Ohjelman toteuttaminen sekä seurantako- jaavat metsä- ja metalliteollisuuteen, telekommuni-
32871: miteoiden ja maakuntien yhteistyöryhmien toimin- kaatioon ja elintarvikkeiden tuotantoon. Myös mat-
32872: ta edellyttävät yksimielistä päätöksentekoa. Tämä kailulla on merkittävä asema alueen taloudessa.
32873: vaatimus vaikuttaa päätösten valmisteluun, niiden Ohjelma on jaettu kolmeen toimintalinjaan:
32874: sisältöön ja lisää yhteistyön tarvetta sekä saattaa 1. yritystoiminnan vahvistaminen ja yritysten
32875: tietysti myös hidastaa päätöksentekoa. kilpailukyvyn parantaminen
32876: 2. työvoimavarojen ja osaamisen kehittäminen
32877: Ohjelmien tavoitteet 3. maa-, metsä- ja kalatalouden sekä maaseudun
32878: Tavoite 2 -ohjelman kehittämisstrategiana on lisätä kehittäminen ja ympäristö.
32879: ja uudistaa alueen työpaikkoja, monipuolistaa tuo-
32880: tantorakennetta, parantaa yritystoiminnan kilpailu- EU:n tavoiteohjelmien toteutuminen
32881: kykyä ja työvoiman osaamista sekä lisätä kansain- Ohjelmien toteuttamistilanne vuoden 1998 lopussa
32882: välistä yhteistyötä. Yritystoiminnan kehittämisessä näkyy seuraavassa asetelmassa.
32883: painotetaan laadullista kilpailukykyä edistäviä toi-
32884:
32885:
32886: 115
32887: Ohjelma Kokonais Julkinen rahoitus EU-rahoitu s Kansallinen Yksityinen Sitoumusten Uudet
32888: rahoitus yhteensä' julkinen rahoitus rahoitus määrä työpaikat
32889: Mmk kpl
32890:
32891: Tavoite 2
32892: 1995-99 4 887,6 2 057,0 741,4 1 315,6 2 830,6 3 900 9 000
32893: Tavoite 5b
32894: 1995-99 4 270,2 2 039,8 783.4 1 256.4 2 230,4 8 100 8 000
32895: Tavoite 6
32896: 1995-99 7 706,1 4 615,7 2 028,8 2 586,9 3 090.4 7 400 10 000
32897: Yhteensä 16 863,9 8 712,5 3 553,6 5158,9 8151,4 19 400 27 000
32898: 1
32899: Julkinen rahoitus sisältää EU-rahoituksen ja kansallisen julkisen rahoituksen.
32900:
32901:
32902:
32903:
32904: Pääsääntöisesti EU-rahastot myöntävät avustuk- miesten ammattitaito ja alueen tuntemus ovat sisä-
32905: sia, joiden käyttö määritellään ohjelma-asiakirjassa. asiainministeriön käsityksen mukaan hyvät. Eräillä
32906: Hankkeiden valinta perustuu siten ohjelmissa esi- hallinnonaloilla (STM, OPM) keskushallinto osallis-
32907: tettyihin tarpeisiin, eikä kansallisen hallinnon tai eri tuu merkittävästi hankkeiden valmisteluun ja pää-
32908: hallinnonalojen tavoitteisiin. töksentekoon. Näiden hallinnonalojen mahdolli-
32909: suus osallistua alueelliseen keskusteluun on sisä-
32910: Hankkeiden valmisteluun ja päätöksentekoon asiainministeriön mielestä puutteellista. Tätä puu-
32911: liittyvät ongelmat tetta on pyritty korjaamaan nimeämällä lääninhalli-
32912: Sisäasiainministeriön kokemusten mukaan tavoite- tuksiin ohjelmatyöstä vastaavia virkamiehiä.
32913: ohjelmien toteuttaminen on parantunut ohjelma- Sisäasiainministeriön mukaan hankkeiden syn-
32914: työn edetessä. TE-keskusten, muiden aluehallinto- tymistä on ohjattu tiedotuksella hyvistä hankkeista.
32915: viranomaisten ja maakunnan liittojen yhteistyö Tavoite 6 -ohjelmaan on palkattu 10 hankevalmis-
32916: hankkeiden valinnassa ja suunnittelussa on kehit- telijaa, joiden tehtävänä on koota hankkeita ja
32917: tynyt myönteisesti. Arviointiraportit ovat olleet mi- edistää yhteisten hankkeiden syntymistä. Nämä
32918: nisteriön mielestä käyttökelpoisia ohjelmien toteu- hankevalmistelijat toimivat usean maakunnan
32919: tuksen tehostamiseksi. alueella ja heidän erikaisalainaan ovat mm. tieto-
32920: Hankkeet valmistellaan yhteistyössä toteuttaja- teknologia, mekaaninen puuala, matkailu ja luo-
32921: viranomaisten kanssa. Hakemukset toimitetaan sil- mutuotanto. Hankevalmistelijoiden toiminnasta on
32922: le viranomaiselle, joka tekee lopullisen päätöksen saatu hyviä kokemuksia. Tavoite 2 -ohjelman ra-
32923: hankkeesta. Valmisteluun kuuluu yleensä hake- hoituksella toimivien hankeasiamiesten (7 henkeä)
32924: musten tarkistaminen ja hankkeen jalostaminen tehtävänä on alueellaan ja alueiden välillä laajem-
32925: yhdessä hakijan kanssa. Valmistelu saattaa joskus pien hankekokonaisuuksien muodostaminen,
32926: viedä pitkänkin ajan. hankeneuvonta ym.
32927: Laaja-alaisten, useiden kotimaisten toteuttajien Maakunnallisten yhteishankkeiden toteuttami-
32928: vastuulla olevat hankkeet ovat sisäasiainminL'iteri- nen edellyttää sisäasiainministeriön mielestä yhtä-
32929: ön mielestä joskus vaikeita toteuttaa. Nämä vaike- pitäviä päätöksiä jokaisessa yhteistyömaakunnas-
32930: udet ovat joissakin tapauksissa johtaneet siihen, sa. Tämä hidastaa hankkeiden valmistelua ja pää-
32931: että hanke on jouduttu pilkkomaan erikseen kun- töksentekoa. Tavoite 2 -ohjelmassa alueiden välisiä
32932: kin rahoittajan tarpeiden ja säännösten mukaisiksi. yhteishankkeita on maantieteellisistä syistä vaikea
32933: Tällöin hankkeen kokonaisuus kärsii, ja sitä on löytää, paitsi lähinnä Kaakkois-Suomen TE-kes-
32934: vaikea hallinnoida. Valtion talousarviokäytäntö, kuksen alueella. joitain hyviä hankkeita on toteu-
32935: jossa vain nimetyt momentit ovat käytössä kotimai- tettu lähinnä pilottihankkeina, jotka ovat kuitenkin
32936: sena vastinrahoituksena, on rajannut joitakin hank- vaatineet suurta hallinnollista valmistelutyötä.
32937: keita ohjelmarahoituksen ulkopuolelle. Monesti Hankkeiden markkinointi erityisesti kuntien
32938: hankkeita on myös jouduttu muuttamaan momen- päättäjille on eräissä tapauksissa osoittautunut han-
32939: tin käyttösääntöjen mukaisiksi ja tämä on ministe- kalaksi sisäasiainministeriön käsityksen mukaan.
32940: riön käsityksen mukaan saattanut muuttaa itse Kunnat ovat valmiita rahoittamaan ainoastaan
32941: hankkeen luonnetta. oman kuntansa alueella tapahtuvaa toimintaa. Näin
32942: TE-keskukset ja muut alueviranomaiset valmis- yhtä kuntaa laajempien kehittämishankkeiden ko-
32943: televat suurimman osan hankkeista. Näiden virka- koaminen on työlästä.
32944:
32945:
32946: 116
32947: Päätöksenteko on sisäasiainministeriön mielestä kahteen osaan, kauden 1995-96 ohjelmaan ja
32948: ohjelmakauden kuluessa nopeutunut. Hanke-esi- kauden 1997-99 ohjelmaan. Jäljempänä mainitut
32949: tyksen teon jälkeen seuraa valmisteluvaihe, jossa arviointiraportit sisälsivät kukin useita raportteja.
32950: hakijan kanssa täydennetään ja täsmennetään ha- Kauden 1995-96 ohjelman väliarvioinnin teki
32951: kemusta. Samoin rahoituksen järjestäminen eri läh- tutkimusryhmä, jonka koordinaattorina oli Turun
32952: teistä on voinut hidastaa päätöksentekoa. Hanke- yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskus.
32953: idean valmistelu ja eteenpäinvienti on usein haki- Arvioinnin kustannusarvio oli 0,8 Mmk. Arvioitsijat
32954: jan kannalta monimutkaista. Tätä ongelmaa on totesivat, että hankkeiden esille saamisessa oli ollut
32955: pyritty helpottamaan juuri hankevalmistelijoiden vaikeuksia. Yritykset eivät olleet hakeneet tukia
32956: avulla. Heidän tehtävänään on ollut aktivoida eri odotetusti eikä innovatiivisuutta ollut voitu käyttää
32957: tahoja osallistumaan ohjelman toteuttamiseen. kaikkien hankkeiden valintakriteerinä. Hankkei-
32958: Myös hyvistä esimerkeistä tiedottamisella on pyrit- den ideointi ja käynnistäminen keskittyi kaupunki-
32959: ty saamaan uusia hakijoita ohjelmahankkeisiin. ja osaamiskeskuksiin. Jo ennestään aktiiviset tahot
32960: Maakuntarajojen aiheuttamia vaikeuksia on tu- olivat aktiivisia myös EU-tukien hakemisessa. Oh-
32961: levalla uudella ohjelmakaudella lievitettävä mm. jelman parhaana antina arvioijat pitivät yhteistyön
32962: edistämällä useille maakunnille yhteisten teemojen kehittymistä eri sektoriviranomaisten välillä. Alku-
32963: suunnittelua. Tällaisia teemoja voisivat sisäasiain- vaikeuksien jälkeen eri viranomaiset olivat oppi-
32964: ministeriön mielestä olla esim. uuden teknologian neet ymmärtämään toistensa näkemykset.
32965: käyttöönotto, osaaminen, maaseudun kehittämi- Arviointiraportissa esitettiin yksityiskohtaisia
32966: nen, eräät koulutushankkeet ja matkailu. Uuden suosituksia ohjelman rakenteen, hakumenettelyjen
32967: ohjelmakauden suunnittelu on aloitettu usean ja hankkeiden valinnan parantamiseksi. Lisäksi ar-
32968: maakunnan yhteistyönä. Näin on haluttu luoda vioijat pitivät tärkeänä tehostaa ohjelmasta tiedotta-
32969: mahdollisuudet yhtä maakuntaa laajempien strate- mista ja seurantaa.
32970: gisten valintojen tekemiselle. Osa arviointiraportissa esitetyistä toimenpide-
32971: suosituksista on sisäasiainministeriön mukaan otet-
32972: Hankeohjelmien arviointia tu huomioon toteutettaessa uutta, kauden 1997-
32973: Tavoiteohjelmissa 2, 5b ja 6 oli vuoden 1998 lop- 99 tavoite 2 -ohjelmaa. Tämän ohjelman väliarvi-
32974: puun mennessä rahoitettu jo yli 10 000 hanketta. oinnin tekijäksi valittiin tarjouskilpailun perusteella
32975: Ohjelmakaudet päättyvät vuoden 1999 lopussa. Jyväskylän yliopiston taloustieteellisen osaston tut-
32976: Käytännössä ohjelmien toteuttaminen jatkuu kui- kimuslaitos. Arvioinnin kustannusarvio on 1,2
32977: tenkin vielä v. 2000-2001, jolloin voidaan maksaa Mmk.
32978: vuoden 1999 loppuun mennessä käynnistettyjen Tavoite 5b -ohjelman toimintaympäristön muu-
32979: hankkeiden kustannuksia. Uusia rahoituspäätöksiä toksia, ohjelmasta saatuja kokemuksia, sen toi-
32980: ei sen sijaan voida enää tehdä vuoden 2000 puo- meenpanoa ja toteutumista arvioi tutkijaryhmä,
32981: lella. Tämän vuoksi on ollut tärkeää, että jo tässä jonka koordinaattorina oli Oulun yliopiston Kajaa-
32982: vaiheessa on laadittu arviointiraportteja, joita voi- nin kehittämiskeskus. Arvioinnin kustannusarvio
32983: daan hyödyntää vielä jäljellä olevalla ohjelmakau- oli 2,1 Mmk. Suurin toimintaympäristössä tapahtu-
32984: della. nut muutos oli arvioitsijoiden mukaan ollut se, ettei
32985: Ohjelmien seurannan yhden osan muodostaa EU:n yhteinen maatalouspolitiikka pystynyt otta-
32986: näin arviointimenettely. Siihen kuuluvat kansallis- maan huomioon Suomen maatalouden muista jä-
32987: ten ohjelmaesityksien arviointi, väliarviointi ohjel- senmaista poikkeavia tuotanto-olosuhteita. Tilan-
32988: man kestäessä ja loppuarviointi ohjelmakauden ne oli kuitenkin maa- ja metsätalousministeriön
32989: päätyttyä. mukaan tiedossa jo liittymissopimuksen perusteel-
32990: Valtiontalouden tarkastusvirasto on omalta osal- la. Tämän lisäksi arvioitsijoiden mielestä ohjelman
32991: taan tehnyt myös tarkastuskertomuksen EU-raken- toteuttamiseen olivat olennaisesti vaikuttaneet yri-
32992: nerahasto-ohjelman hallinnoinnista (5/97). Virasto tystukien leikkaukset ja kuntien rahoitusaseman
32993: totesi mm., että nykyisessä rakennerahastovarojen heikkeneminen. Nämä muutokset olivat ristiriidas-
32994: hallinnoinnissa painottuu enemmän eduskunnan sa ohjelman tavoitteiden kanssa ja heikensivät sen
32995: ja rahan jakamisen näkökulma kuin ohjelmien mahdollisuuksia saavuttaa asetetut tavoitteet.
32996: tavoitteet ja tulokset. Tavoite 6 -ohjelman toteutumista ja muutostar-
32997: Esimerkiksi sisäasiainministeriön hallinnonalal- peita sekä ohjelman vaikutuksia alueen kehityk-
32998: la on tehty seuraavia arviointiraportteja. Tavoite 2 seen on tarkasteltu ohjelmasta tehdyssä väliarvioin-
32999: -ohjelman toteutumisesta on sisäasiainministeriö nissa. Arvioitsijaryhmän vastuullisena koordinaat-
33000: teettänyt tutkimuksen. Tämä ohjelma jakaantui torina oli Helsingin yliopiston tietopalvelu ja sen
33001:
33002:
33003: 117
33004: kustannusarvio oli 2,1 Mmk. Väliarviointi antoi kiaan vain 48 %. Kuitenkin tutkijan mukaan voi-
33005: tukensa tavoite 6 -ohjelman strategialle, jolla kehi- daan olettaa, että tämänkin otoksen perusteella
33006: tetään uutta kilpailukykyistä alueen vahvuuksiin saatiin tilanteesta edustava kuva. Kyselyyn saatiin
33007: perustuvaa elinkeinoelämää ja taataan elämisen vastaus vajaasta 200 hankkeesta.
33008: edellytykset tukitoimien avulla. Toisaalta arvioitsi- Vastaamattamuuteen tutkija arvelee olevan
33009: jat totesivat, että ohjelman määrälliset tavoitteet oli useita perusteita. Osa hankkeista oli kyselyn lähet-
33010: ylimitoitettu käytettävissä oleviin voimavaroihin tämisen aikaan jo päättynyt, ja oli vaikea löytää
33011: nähden. Arviointiraportissa käytiin läpi yksityis- hankkeen yksityiskohtia tuntevaa henkilöä. Toi-
33012: kohtaisesti ohjelman kaikki toimenpidekokonai- seksi yritysten kohdalla yksinkertaisesti tuen rutii-
33013: suudet sekä sen hallinto ja seurantajärjestelmä. ninomaisuus lienee vähentänyt kiinnostusta osal-
33014: Arvioijat esittivät yksityiskohtaisia toimenpidesuo- listua tutkimukseen. Sekä saaduissa vastauksissa
33015: situksia ohjelman toimeenpanon parantamiseksi ja että puhelinyhteydenotoissa yritysten edustajat
33016: sen ohjausvaikutuksen lisäämiseksi. kertoivat usein olleensa tietämättömiä tuen raken-
33017: nerahastokytkennästä. Kolmanneksi voidaan ar-
33018: EU-rakennerahastohankkeiden arviointi -tutkimus vella, että epäonnistuneiden hankkeiden edustajat
33019: Valtiontilintarkastajien rahoittamana valmistui ke- eivät mielellään selosta hankkeen vaiheita. Tähän
33020: väällä 1999 tutkimus EU:n rakennerahastohankkei- viittaa se, että valtaosa vastaajista katsoi hankkeen-
33021: den arviointi (Pekka Kettunen, Åbo, 1999). Tämä sa onnistuneen hyvin.
33022: tutkimus oli jatkoa aiemmalle tutkimukselle, EU- Kaikkiaan näillä vajaalla 200 hankkeella oli run-
33023: tukien koordinoinnin ja seurannan kehittäminen. saasti yhteisiä, jos kohta myös erottavia piirteitäkin.
33024: Tiivistelmä tästä sisältyy valtiontilintarkastajain ker- Hankkeet saavat yleensä alkunsa jo kokeneen
33025: tomukseen vuodelta 1997 (s. 298--300).Jatkotutki- hankevetäjän (tutkimus- tai oppilaitokset, kunnat,
33026: muksessa otettiin rahoitetut hankkeet lähtökohdik- järjestöt) aloitteesta tai joissakin tapauksissa aiem-
33027: si ja katsottiin, mitä niiden avulla saatiin aikaan. man hankkeen jatkona. Alustavat ideat vaativat
33028: Tutkimukseen oli valittu perusjoukoksi kolmes- kuitenkin paljon jatkotöitä. Hankkeelle on tehtävä
33029: ta maakunnasta kahden tavoiteohjelman hankkei- suunnitelma, joka on samalla realistinen, toteutus-
33030: ta: tavoite 2 -ohjelmassa Varsinais-Suomi ja Sata- kelpoinen sekä riittävän innovatiivinen. Jälkimmäi-
33031: kunta sekä tavoite 5b -ohjelmassa Varsinais-Suomi, sen ehdon täyttää yleensä kehittämissisältö ja
33032: Satakunta ja Pohjois-Pohjanmaa. eräänlainen suhteellinen innovatiivisuus. Uutuus-
33033: Lähtökohdaksi otoksen valinnalle asetettiin ta- arvo liittyy yleisemmin hankkeen omaan ympäris-
33034: voite 5b -ohjelmassa v. 1995-97 rahoituspäätök- töön kuin tuotekohtaiseen innovatiivisuuteen si-
33035: sen saaneet hankkeet. Hankkeiden osoitetiedot nänsä. Hieman ongelmallista on, kun esim. oppilai-
33036: pyydettiin maakunnallisilta rahoituspäätöksen teh- tos järjestää EU-varoin normaalitoimintaansa kuu-
33037: neiltä viranomaisilta. Yritystukien osalta valittiin luvan kurssin tai Maatalouden tutkimuslaitos pa-
33038: lähtökohdaksi kuitenkin vuosi 1997 lähinnä tieto- nostaa maataloustuotteiden kehittämiseen. EU-tu-
33039: jen saatavuuden perusteella. Tavoite 2 -ohjelman esta on tullut siten jossain määrin ruohonjuuritason
33040: kohdalla päädyttiin rajaamaan perusjoukoksi vuo- toimijoiden, kuten oppilaitosten, kuntien, järjestö-
33041: den 1997 aikana rahoituspäätöksen saaneet hank- jen ja tutkimuslaitosten, budjetin jatke. Maakunnal-
33042: keet. Vuodet 1995-96 jätettiin tarkastelusta pois, listen viranomaistenkin onkin tutkijan mielestä syy-
33043: sillä nykyinen ohjelmakausi käynnistyi vuoden tä kiinnittää huomiota siihen, korostetaanko raken-
33044: 1997 alussa. nerahastotiedotuksessa, jota tutkimuksen mukaan
33045: Otossäännöksi valittiin seuraavat periaatteet: kaivataan enemmän, nykyistä enemmän hankkeil-
33046: - yritysosastojen vuoden 1997 rahoitetuista ta vaadinavaa innovatiivisuutta, ei niinkään raken-
33047: hankkeista valittiin joka toinen nerahastoja uutena tukimuotona.
33048: - muista hankkeista 5b -ohjelman kohdalla Tutkija esittääkin kysymyksen, edustaako esim.
33049: valittiin v. 1995-97 rahoitetuista hankkeista tasa- jokin haaste, jolla järven tilaa parannetaan, nimen-
33050: välein joka kolmas hanke otokseen. Säännöstä omaan sellaista uutuusarvoa tai innovatiivisuutta,
33051: poikettiin ympäristökeskuksen kohdalla perusjou- johon pitäisi suunnata EU-rahoitusta. Ulkopuolisen
33052: kon pienuuden takia. Tavoite 2 -ohjelman vuoden arvioijanon myös ehkä vaikea arvioida, onko tietty
33053: 1997 hankkeista valittiin otokseen kaikki hankkeet. matkailuhanke erityisen innovatiivinen. Pääkysy-
33054: Kaikille otokseen valituille runsaalle 400 hank- myshän on tietysti se, ovatko hankkeet onnistuneet
33055: keelle lähetettiin kyselylomake syyskuussa 1998. parantamaan alueiden kehitystä. Toisaalta tulosten
33056: Vastausprosentti jäi varsin alhaiseksi. Se oli kaik- mittaamiseenkin liittyy ongelmia. Jos hankkeen
33057:
33058:
33059:
33060: 118
33061: tulokseksi esitetään erään pikkukaupungin visuaa- käyneet anm1attilaiset paremmin palkattua työtä
33062: lisen imagon paraneminen, niin sen mittaaminen tai työtä ylipäätään, ovat asioita, joita on vaikea
33063: voi tutkimuksellisin keinoin olla hankalaa. sisällyttää nykyiseen seurantajärjestelmään. Kun
33064: Hankkeita koskevan käsittelyprosessin osalta kuitenkin po. tutkimuksen piirissäkin puolet vas-
33065: tutkimuksessa tuli esille useita jäykältä ja byro- taajista katsoi, että hanke tuottaa muitakin tulok-
33066: kraattiselta vaikuttavia piirteitä. Näistä nousevat sia kuin työpaikkoja, olisi kattavan kuvan saami-
33067: esille erityisesti hakemusten käsittelyn pitkä kesto- seksi seurantajärjestelmää muokattava kokonais-
33068: aika ja varsinkin maakunnan yhteistyöryhmän työ- valtaisemmaksi.
33069: jaoston käsittelyä seuraavan käsittelyn hitaus. Osa tutkimuskyselyn vastaajista toi esille selviä
33070: Onko kyse, kuten eräässä tapauksessa, uuden pettymyksiä hankkeiden vaikutusten suhteen. Osa
33071: asian vaatimasta perusteellisesta käsittelystä, vai kritiikistä kohdentui viranomaisiin, tuen puuttee-
33072: ainoastaan hallintorakenteen jäykkyydestä? Hank- seen ja perinteiseen byrokratiaan. Tätä arvostelua
33073: keiden niukka innovatiivisuus viittaa jälkimmäi- on vaikeaa suhteuttaa hankehallinnon kokonai-
33074: seen. suuteen. Yhtäältä pienenkin vastaajajoukon avo-
33075: Hankkeiden vetäjät olivat tutkimuksen mukaan vastauksissa esille tulevat esimerkit kertovat han-
33076: yleensä melko tyytyväisiä saatuun tukeen, mutta kehallinnon jäykkyydestä. Toisaalta kyse on kui-
33077: varojen jälkikäteisyys ja maksatukseen liittyvä mo- tenkin suhteellisen uudesta toiminnasta, eräänlai-
33078: nimutkaisuus olivat ongelmia. Toisaalta voi hank- sesta projektihallinnosta, jossa esim. varman tiedon
33079: keen toteutettavuuden kannalta olla hyväkin, että esiintyminen on harvinaista. Siinä määrin, kun
33080: hanke ei ole yksinomaan julkisen tuen varassa, hankauskohdat on poistettavissa, hankevastaavien
33081: vaan tuki on lisäpanostus ja toimijat joutuvat myös näkökohdat on syytä ottaa huomioon. Onhan vai-
33082: itse panostamaan hankkeen onnistumiseen. Yri- kuttavuusnäkökulmasta keskeistä juuri se, että
33083: tyksillä on eräällä lailla selkeämpi suhtautuminen hankkeet saavat aikaan vaikutuksia, eivätkä joudu
33084: tukeen, se on niiden mielestä muuta rahoitusta käyttämään turhaa aikaa hankehallintoon liittyvän
33085: täydentävä rahoitusmuoto. Yritykset suhtautuvat rutiinin kanssa. Kaiken kaikkiaan noin kaksi kol-
33086: ED-rahoitukseen yhtenä vaihtoehtona rahoittaa yri- mesta vastaajasta oli tyytyväinen hankkeen onnis-
33087: tyksen investointeja, ja tällöin voidaan myös avoi- tumiseen rahoituksen ja yhteistyön näkökulmasta,
33088: mesti olla tyytymättömiä tuen tasoon. Muissa toimi- mutta itse toimenpiteiden, jotka kuitenkin muodos-
33089: jaryhmissä julkinen tuki mahdollistaa hankkeen tai tavat vaikutuksen ytimen, katsoi vain runsaat puo-
33090: alentaa kynnystä toteuttaa hanke (esim. mahdollis- let vastaajista toteutuneen hyvin. Hanketta toteutet-
33091: taa oppilaitokselle lisää toimintaa). Tyytyväisyys taessa tulevatkin vastaan myös epäsuotuisat olo-
33092: tukeen olikin näissä toimijaryhmissä laajaa. suhteet. Suhteessa omiin odotuksiin katsoi joka
33093: Rakennerahastohankkeiden päätöksentekoa on neljäs oppilaitos ja joka viides kunta ja yritys, että
33094: yleisesti arvioitu jäykäksi ja hitaaksi. Tutkimuksen tuloksia on saavutettu vähemmän kuin odotettiin.
33095: mukaan hakemuksen jättämisen jälkeen kesti kai- Selitys voi liittyä joko ylimitoitettuihin tavoitteisiin
33096: ken kaikkiaan keskimäärin runsaat kaksi kuukautta tai vaihtoehtoisesti kehittämishankkeita koskeviin
33097: maakunnan yhteistyöryhmän työjaoston päätök- riski tekijöihin.
33098: seen. Sen jälkeen rahoituspäätöksen tekemiseen Tutkimuksen mukaan hankehallinnon keventä-
33099: kului keskimäärin n. 4 kuukautta. minen on tarpeen. Mille toimijataholle mahdolli-
33100: Hankkeet saavuttavat tuloksia, jotka tutkimuk- sesti lisääntyvä päätösvalta kohdentuisi, on kysy-
33101: sen mukaan ovat yllättävänkin vaatimattomia. mys, jossa tutkimuksessa mukana olleet hankkeet
33102: Tämä on tosin ymmärrettävää, kun ajatellaan olivat jossain määrin eri mieltä. Tutkimuksen ha-
33103: hankkeiden sisältöä ja joidenkin hankkeiden suh- vaintojen perusteella voi tukea maakunnan liittoja
33104: teellisen lyhyttä ikää. Tuen avulla palkatun han- niiden tukeman monipuolisen hankekirjon perus-
33105: kevetäjän työpaikkaa on ehkä harhaanjohtavaa teella.
33106: kutsua synnytetyksi työpaikaksi. Kun hankevetäjä Osassa ongelma-analyysejä tuotiin esille toimin-
33107: yhteistyössä muiden tahojen kanssa selvittää vuo- taan sinänsä sisältyviä riskejä, jotka huonossa ta-
33108: den tai kaksi esim. matkailumarkkinoita tai tietyn pauksessa toteutuivat. Tyypillisiä tapauksia ovat
33109: marjatuotteen jatkojalostusta tai organisoi amma- huonosti "kaupaksi" käyvät kurssit, vientipyrkimys-
33110: tillisen kurssin, niin konkreettiset tulokset näh- ten kilpistyminen, pilottihankkeen saavuttama lai-
33111: dään vasta paljonkin myöhemmin. Saavatko mat- mea kiinnostus tai vaikkapa yrityksen pettymys
33112: kailurenkaan yritykset lisää matkailijoita, saa- toimenpiteiden vaikutukseen. Tässä suhteessa tut-
33113: daanko marjatuotteelle tuotantokapasiteettia, me- kija suosittelee hankkeiden paneutumista toimien-
33114: nevätkö tuotteet kaupaksi tai saavatko kurssin sa hiomiseen entistä tarkemmin, jotta saatu tuki
33115:
33116:
33117: 119
33118: voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti alue- Hankkeiden tulosten kannalta tutkija korostaa
33119: poliittisten tavoitteiden toteuttamiseen. pitkän aikavälin merkitystä. Viimeistään rakenne-
33120: Tutkimuksessa ei ole juurikaan käsitelty yksit- rahasto-ohjelmien loppuarvioissa olisi voitava ar-
33121: täisten hankkeiden laatua. Osittain arvioinnissa on vioida esim. muutaman vuoden viiveellä, mitä
33122: aina kyse arvoasetelmista. Onko esim. hanke, joka hankkeissa on saatu aikaan. Tällä tavoin voitaisiin
33123: suuren budjetin ja useiden yhteistyöosapuolien saada kerättyä kokemuspohjaista tietoa erilaisten
33124: avulla saavuttaa panostussuhteessa samankaltaisia hanketyyppien ja erilaisten vaikutusten välisestä
33125: tuloksia kuin pienempi hanke, parempi vai huo- yhteydestä.
33126: nompi kohde rakennerahastorahoitukselle? Pienen
33127: hankkeen tehokkuus voi olla suurempi, mutta lnnovatiivisuus
33128: toisaalta suuremman hankkeen seurannaisvaiku- Eri tutkimuksissa keskeiseksi arviointiperusteeksi
33129: tukset, kuten innovaatioiden leviäminen tai uusien muodostuu se, onko hanke innovatiivinen. Tämän
33130: yhteistyömuotojen oppiminen, voivat olla arvok- vuoksi innovatiivisuuden käsitettä on syytä pohtia.
33131: kaita tuloksia varsinaisten tulosten lisäksi. Asiaan Tässä tarkoituksessa apuna käytetään tässä yhtey-
33132: liittyy myös toisenlainenkin näkökohta: pienet dessä Kari Hietalan tutkimusta, Ohjelmatason arvi-
33133: hankemäärärahat kohdentuvat usein yhdistyksille ointia ohjelmakauden puolivälissä (Oy Edita Ab,
33134: ja näin julkinen tuki leviää laajemmalle alueelle. Helsinki, 1997).
33135: Kun esim. Vakka-Suomessa on panostettu erittäin Tutkimuksen mukaan innovatiivisuuskäsitteis-
33136: paljon yhteen suureen, tuotantotekniseen hank- tön kolme tasoa ovat: 1. keksintö, 2. innovaatio ja
33137: keeseen, voisi kaikkiin alueen kuntiin ruohonjuuri- 3. innovatiivisuus. Keksintö on teoreettinen idea
33138: tasolla ulottuva toiminta kuvastaa enemmän alue- uudesta hyödykkeestä, menetelmästä tai järjestel-
33139: politiikan merkitystä alueen vireyttäjänä. mästä. Innovaatio on ensimmäinen toimiva mark-
33140: Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota rakenne- kinakelpoinen tai käyttökelpoinen sovellus keksin-
33141: rahastojen hallinnointiin. Mikäli hankkeessa to- nöstä. Sovelluksen on oltava markkinakelpoinen,
33142: siaan on kyse vaikkapa ammatillisen kurssin järjes- jos asialla tai esineellä, johon innovaatio kohdistuu,
33143: tämisestä, sorvin hankkimisesta tai irtolastilaiturin on markkinat. Julkisella sektorilla innovaation on
33144: rakentamisesta, suomalainen rakennerahastojärjes- oltava muutoin käyttökelpoinen, vaikka markki-
33145: telmä vaikuttaa melko raskaalta. Käytännössä em. noita ei olekaan. Vaihtoehtoisesti innovaatiokäsit-
33146: tukipäätösten tekemiseksi vaaditaan sekä valta- teeseen voidaan sisällyttää myös keksintö. Keksin-
33147: kunnallinen että maakunnallinen ohjelma omine nön kustannusten on joskus arvioitu olevan vain n.
33148: hallinnollisine rakenteineen, pahimmillaan yli vuo- 10 % innovaation kokonaiskustannuksista. Valta-
33149: denkin kestävä tukihakemusten käsittely ja hank- osa innovaatioprosessista (90 %) on siis keksinnön
33150: keen tiivis seuranta. Tutkija yhtyy hankevastaavien muokkaamista markkinakelpoiseksi tai muutoin
33151: näkemykseen siitä, että hankehallintoa on yksin- käyttökelpoiseksi.
33152: kertaistettava.
33153:
33154:
33155:
33156:
33157: Jo aiemmassa kertomuksessaan vuodelta 1997 val- suus. Vaikka tulevaisuudessa v. 2000-2006 ohjelmia
33158: tiontilintarkastajat totesivat, että nykyinen järjestelmä, on vain kolme, niin rahastoja on edelleenkin neljä ja
33159: jossa EU:n jäsenmaa maksaa unionille jäsenmaksua ja rahastovastuuministeriöitä ilmeisesti kolme kuten nyt-
33160: komissio siirtää rakennerahastojen kautta varoja ta- kin. Valtiontilintarkastajat pitävät myönteisenä sitä,
33161: kaisin jäsenmaalle, on byrokraattinen. Valtiontilintar- että rahastovastuuministeriöt ovat tiivistäneet yhteis-
33162: kastajat uudistavat tässä yhteydessä ehdotuksensa, työtään rakennerahastovarojen tarkastuksessa. Myös
33163: jonka mukaan olisi päästävä sellaiseen järjestelmään, muuta yhteistyötä tulee kehittää, jotta entistä parem-
33164: jossa jokainen jäsenmaa voisi jäsenmaksuistaan vä- min voidaan toteuttaa nykyistä pitkäaikaisempia, hal-
33165: hentää sille rakennerahastoista tulevat varat. linnonalarajat ylittäviä hankkeita. Maakunnan liittojen
33166: Rakennerahastohankkeiden arviointia hankaloittaa ja työvoima- ja elinkeinokeskusten välisiä vastuusuh-
33167: osaltaan tavoiteohjelmien hallinnoinnin monimutkai- teita tulee kehittää. Sen luonnollisena seurauksena
33168:
33169:
33170: 120
33171: jommankumman asema vahvistuu nykyisestään. Edellä nessa tapauksessa laitosten ja yhteisöjen talousarvion
33172: kertomusosuudessa on käsitelty valtiontilintarkastaji- jatke ja hankerahoitus muodostaa vain yhden uuden
33173: en rahoittamana julkaistua tutkimusta, EU:n rakenne- tukimuodon. Näin ei ns. lisäysperiaate toteudu, vaan
33174: rahastohankkeiden arviointi (Kettunen, Åbo 1999). rakennerahastojen määrärahat käytännössä korvaa-
33175: Tämä tutkimus antaa viitteitä siitä, että maakunnan vat julkisia menoja. Uudella ohjelmakaudella tähän ky-
33176: liitoille tulisi antaa nykyistä enemmän päätösvaltaa symykseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota.
33177: hankehallinnossa. Toisaalta eduskunnassa käyty kes- Hankkeita arvioitaessa keskeiseksi ongelmaksi näyt-
33178: kustelu, esim. keskustelu 18.2.1999 valtiovarainvalio- tää myös muodostuvan innovatiivisuuden puute. Hank-
33179: kunnan mietinnöstä (VaVM 72/1997 vp) osoittanee, et- keet eivät luo uutta tekniikkaa, uusia tuotantotapoja
33180: tei maakunnan liittojen aseman vahvistamisesta vallit- eivätkä uusia tuotteita. Toisaalta on syytä korostaa,
33181: se ainakaan täydellinen yksimielisyys eduskunnan jä- että uuden tekniikan tai tuotannon aikaansaamiseen
33182: senten keskuudessa. liittyy aina tietty riski ja siksi myös jokin määrä epäon-
33183: EU:n ohjelmien toteutuksessa on alusta alkaen ko- nistumista tulee hyväksyä. Kuitenkin tähän mennessä
33184: rostettu seurannan ja tulosten merkitystä. Ohjelmien julkaistujen seurantaraporttien antama tulos on se,
33185: arvioinnin edelleen kehittämistä on painotettu myös että riittävän hyvistä ja innovatiivisista hankkeista on
33186: esim. hallintovaliokunnan mietinnössä valtioneuvoston ollut jatkuvasti pulaa. Eri hankevaihtoehtojen parem-
33187: selonteosta (VNS 2/1997 vp), alueiden kehittämisestä muutta arvioitaessa ei keskeinen kysymys liene se,
33188: annetun lain tavoitteiden toteutumisesta (HaVM 14/ pitäisikö entistä enemmän suosia pieniä hankkeita
33189: 1997 vp). Valtiontilintarkastajat korostavat pitkän aika- suurten hankkeiden sijasta. Pääpaino hankkeita valit-
33190: välin merkitystä hankkeiden tulosten arvioinnissa. Vas- taessa tulisi kohdistaa siihen, että sellaiset hankkeet
33191: ta muutaman vuoden kuluttua voidaan arvioida, mitä asetetaan etusijalle, joilla on vaikuttavuutta, innovatii-
33192: hankkeilla on saatu aikaan. Sen lisäksi, että ministeriöt visuutta ja pitkäaikaisia työllisyysvaikutuksia. Valtionti-
33193: julkaisevattällä hetkellä arviointiraportteja eri ohjelmi- lintarkastajattoivovat, että tämäntapaista arvokeskus-
33194: en tuloksista, olisi syytä myöhemmin vielä uudestaan telua hankkeiden ympärillä käytäisiin entistä enem-
33195: arvioida näitä samoja hankkeita, jolloin esim. pysyvien män.
33196: työpaikkojen syntymistä voitaisiin paremmin seurata. Kertomusvuoden aikana ja sen jälkeen on valmistu-
33197: Sinällänsä laaja ohjelmaperusteinen, yhteisille ta- nut sisäasiainministeriön toimesta useampi seuranta-
33198: voitteille pohjautuva toimintamalli on verrattain uutta raportti sekä kaksi työryhmän selvitystä: rakennera-
33199: suomalaisessa hallintokulttuurissa. Yksittäinen kunta hastojen valvonta- ja hallinnointityöryhmän ja kauden
33200: ei ehkä ole aina valmis menemään mukaan sellaiseen 2000-2006 EU:n rakennerahastojen alueellisten ohjel-
33201: hankkeeseen, joka toteutetaan monen kunnan alueel- mien hallintomallityöryhmän mietinnöt. Sen lisäksi val-
33202: la. Näin laajojen kehittämishankkeiden aikaansaami- tiontilintarkastajien rahoittaman tutkimustoiminnan tu-
33203: nen voi olla vaikeaa. Valtiontilintarkastajien mielestä loksina on syntynyt kaksi rakennerahastoja koskevaa
33204: maakunnan yhteistyöryhmän aseman vahvistamisen tutkimusta. Valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan
33205: kautta voidaan kuntien keskinäisiä yhteistyöhankkeita näiden eri selvitysten pohjalta on mahdollista kehittää
33206: lisätä. Samoin seutukunta-ajattelun vahvistuminen rakennerahastojen ohjelmia, hankkeita ja hallintoa si-
33207: varmasti edistää kuntien yhteistyön tiivistymistä. ten, että eri hankkeista saadaan uudella ohjelmakau-
33208: Hankkeita arvioitaessa ei täysin voi välttyä siltä kä- della mahdollisimman suuri hyöty.
33209: sitykseltä, että niiden avulla hankittu rahoitus on mo-
33210:
33211:
33212:
33213:
33214: Arpajaislain ;a rahankeräyslain uudistamis- desta annetussa laissa (122/1919) ei tästä toimin-
33215: tarpeet nasta ollut selkeitä säännöksiä. Tämän lain valmis-
33216: telusta voidaan kuitenkin päätellä, että ko. lakia
33217: valmisteltaessa ei arpajaisten ja vedonlyönnin jär-
33218: Arpajaislaki (491/1965) jestämistä pidetty sellaisena hyviin tapoihin so-
33219: Ennen nykyistä vuoden 1966 alussa voimaan tullut- veltuvana ansion hankkimisena, jota olisi tullut
33220: ta arpajaislakia ei arpajaisia koskevia säännöksiä säädellä lakitasolla. Sen sijaan rikoslaissa oli kiellet-
33221: juurikaan ollut. Elinkeinon harjoittamisen oikeu- ty arpajaisten toimeenpano ilman viranomaisten
33222:
33223:
33224: 121
33225: jokaisessa tapauksessa erikseen antamaa lupaa. tomaattien pakkolunastamiseen ja rahapelien tuo-
33226: Asetuksilla, joita oli kaikkiaan viisi, oli annettu tonjakoa koskeviin periaatteisiin. Sisäasiainminis-
33227: määräyksiä arpajaisten järjestämisestä. Ne oli an- teriön ja opetusministeriön välillä on lisäksi eräitä
33228: nettu v. 1926-62. muita näkemyseroja.
33229: Koska sellaista tilannetta, jossa arpajaisten järjes- Rahapelitoimikunnan mietintö (KM 1995:5)
33230: tämistä koskevat säädökset sisältyvät asetuksiin, ei näyttää olevan se keskeinen perusta, jolle uutta
33231: pidetty perusteltuna, ryhdyttiin 1960-luvulla val- lakia on valmisteltu.
33232: mistelemaan lakiehdotusta, ja tarkoituksena oli Arpajaisten toimeenpanon valvontaorganisaati-
33233: koota tärkeimmät oikeussäännökset yhteen lakiin. on perustamisesta on ollut sisäasiainministeriön ja
33234: Hallitus antoi lokakuussa 1964 esityksen arpajai- opetusministeriön välillä erimielisyyttä. Sisäasiain-
33235: sia koskevaksi lainsäädännöksi (HE 142/1964 vp). ministeriön kanta on ollut se, että kaikkien arpajais-
33236: Eduskunnan laki- ja talousvaliokunta muutti kui- ten valvonta keskitettäisiin sisäasiainministeriön
33237: tenkin hallituksen esitystä niin ratkaisevasti, että yhteyteen perustettavalle arpajaisvalvontakeskuk-
33238: hallitus peruutti esityksensä. Eduskunnassa laadit- selle. Jatkovalmistelussa on yhtenä vaihtoehtona
33239: tiin kuitenkin kaksi lakialoitetta (LA 176 ja 177/1964 ollut se, ettei ole tarkoituksenmukaista eriyttää
33240: vp), jotka pohjautuivat laki- ja talousvaliokunnan arpajaisten valvonnan järjestämistä ministeriötasol-
33241: tekemiin muutoksiin. Eduskunta hyväksyi nämä le, vaan järjestää valvonta esim. lääninhallitusten
33242: lakialoitteet ja näin arpajaislaki sai sen muodon, yhteyteen. Lopullisessa valmistelussa on sisäasiain-
33243: jota laki- ja talousvaliokunta oli ehdottanut. Muu- ministeriön mukaan lähdetty siitä, että se vastaisi
33244: tokset koskivat ennen muuta arpajaislain 3 §:ää, kokonaisvalvonnasta ja tilastointitehtävistä. Lää-
33245: joka eduskunnassa sai kokonaan toisen muodon, ninhallitukset ja poliisilaitokset valvoisivat alueel-
33246: kuin hallitus oli esittänyt. Yksi muutos oli mm. se, laan toimeen pantavia arpajaisia.
33247: että kutakin toimintaa, raha-arpajaisia, veikkausta, Rahapelien pelisääntöjen vahvistamismenette-
33248: totalisaattorien toimeenpanoa ja peliautomaattien lyyn on liittynyt joitakin erimielisyyksiä ministeriöi-
33249: pitämistä, varten voitiin samaksi ajaksi antaa vain den kesken. Nykyisin sisäasiainministeriö vahvis-
33250: yksi lupa. taa vain totopelien pelisäännöt. Raha-automaatti-
33251: Arpajaistoiminnan perussaannös sisältyy yhdistyksen hallitus vahvistaa kasinopelien peli-
33252: 1.1.1966 voimaan tulleeseen arpajaislain 1 §:ään. säännöt ja Oy Veikkaus Ab:n hallintoneuvosto Oy
33253: Kyseisen pykälän mukaan arpajaisina on pidettävä Veikkaus Ab:n toimeenpanemien erinäisten pelien
33254: sellaista pelitoimintaa, jossa siihen maksua vastaan pelisäännöt. Sisäasiainministeriön mukaan eri mi-
33255: osallistuville luvataan arpomisella tai muulla sattu- nisteriöiden kesken on nyttemmin saavutettu yksi-
33256: maan perustuvalla toimituksella määrättävä voitto. mielisyys. Sisäasiainministeriö tulisi lakiehdotuk-
33257: Arpajaisina pidetään myös bingotoimintaa, pelika- sen mukaan vahvistamaan kaikkien rahapelien
33258: sinotoimintaa sekä maksua vastaan tapahtuvaa säännöt.
33259: raha- ja tavaravoittoautomaattien käytettävänä pitä- Arpajaislainsäädännön soveltamisalan kannalta
33260: mistä. merkittävän ongelman sisäasiainministeriön käsi-
33261: Arpajaislaki on puitelaki, jossa säädetään vain tyksen mukaan muodostavat myynninedistämistar-
33262: arpajaistoiminnan perusteista. Eri asetuksilla sää- koituksessa toimeenpannut arpajaiset ja arpajaisten
33263: detään arpajaistoimista yksityiskohtaisesti. Asetuk- kaltaiset pelit. Sisäasiainministeriössä muotoiltua
33264: sia on kaikkiaan kymmenkunta. arpajaisten määritelmää koskevaa ehdotusta arvos-
33265: telivat erityisesti sähköisen median ja telealan yri-
33266: Arpajaislain valmistelun keskeiset erimielisyy- tykset, mutta myös oikeusministeriö ja kauppa- ja
33267: det teollisuusministeriö pitivät pykälän muotoilua epä-
33268: Sisäasiainministeriössä on valmisteltu arpajaislain onnistuneena. Pykälä olisi merkinnyt sitä, että yri-
33269: kokonaisuudistusta vuodesta 1996\ähtien. Työhön tysten erityismaksullisilla palvelupuhelinnumeroil-
33270: on liittynyt myös laaja lausuntokierros. Sisäasiain- la toimeenpanemat erinäiset arpajaiset ja arpajais-
33271: ministeriöitä saadun selvityksen mukaan arpajais- ten kaltaiset pelit olisi tosiasiallisesti kielletty. Val-
33272: lain valmistelussa on ollut useita erimielisyyden mistelun myöhemmässä vaiheessa käytiin neuvot-
33273: aiheita. Keskeisimmät näistä liittyvät arpajaisten teluja ao. yrityksiä edustavien tahojen, oikeus- ja
33274: valvontaan, erityisesti valvonnan organisointiin, stsaastammmtstenon sekä Kuluttaja-asiamiehen
33275: rahapelien pelisääntöjen vahvistamiseen, myyn- kesken. Neuvottelujen perusteella viranomaistahot
33276: ninedistämistarkoituksessa toimeenpantujen arpa- löysivät yksimielisyyden. Ehdotetun säännöksen
33277: jaisten sääntelyyn, hevoskilpailukohteisten vedon- mukaan yritykset voisivat edelleen järjestää arpa-
33278: lyöntipelien järjestämiseen, eräiden tavaravoittoau- jaisten kaltaisia pelejä vastikkeettomasti mm. eri-
33279:
33280:
33281: 122
33282: tyismaksullisilla palvelupuhelinnumeroilla. Vastik- maattien pakkolunastuksesta. Eräistä peliautomaa-
33283: keena ei pidettäisi osallistumisilmoituksesta arpa- teista ja pelilaitteista annetun asetuksen (35I/I970)
33284: jaisiin osallistuvallekoituvia posti- tai puhelinmak- 2 §:n poikkeussäännöksen nojalla annetut auto-
33285: suja tai muita vastaavia kuluja, jotka eivät tule maatit pakkolunastettaisiin siis valtiolle. Lain jatko-
33286: arpajaisten toimeenpanijan hyväksi. Sääntely tar- valmistelussa tästä ajatuksesta on luovuttu.
33287: koittaisi sitä, että yritykset voisivat edelleen panna Rahapelitoiminnan tuottojen käyttö on myös
33288: toimeen erilaisia arpajaisia ja niiden kaltaisia pelejä, aiheuttanut erimielisyyttä. Valtiovarainministeriö
33289: kunhan vain vastaavat itse niiden toimeenpanon on edellyttänyt, että tuottoja käytettäisiin entistä
33290: aiheuttamista kustannuksista. Näin ollen, jos arpa- enemmän helpottamaan valtiontalouden tasapai-
33291: jaiset toteutetaan erityismaksullisella palvelupuhe- nottamista tulevina vuosina. Opetusministeriö sekä
33292: linnumerolla, arpajaisiin osallistuva maksaisi itse sosiaali- ja terveysministeriö ovat vastustaneet täl-
33293: paikallispuheluosuuden ja arpajaisten toimeenpa- laista ehdotusta, eikä lakiehdotuksen jatkovalmis-
33294: nija erityismaksuosuuden. telussa ole otettu huomioon valtiovarainministe-
33295: Sisäasiainministeriön mukaan sähköiset tiedo- riön ehdotuksia.
33296: tusvälineet ja telealan yritykset eivät ilmeisesti eh-
33297: dotettua sääntelyä hyväksy. Niiden mielestä erityis- EU:n taholta tulevat muutostarpeet
33298: maksuosuuden maksamisen pitäisi edelleen olla Arpajaisia koskevaa yhteisölainsäädäntöä ei ole,
33299: kuluttajan velvollisuus kuitenkin niin, että lakiin eikä sellaista sisäasiainministeriön mukaan yhtei-
33300: otettaisiin säännös, joka antaisi viranomaisille mah- sön piirissä myöskään valmistella. Sen sijaan Vaa-
33301: dollisuuden määrätä erityismaksuosuudelle enim- san hovioikeudessa käsittelyssä oleva asia voi vai-
33302: mäisarvon. kuttaa sekä Suomen että EU:n alueella tapahtuvaan
33303: Yksi keskeisistä erimielisyyksistä koski hevos- rahapeli toimintaan.
33304: kilpailukohteisten vedonlyöntipelien ja totopelien Vaasan hovioikeus on pyytänyt EY:n tuomiois-
33305: järjestämistä. Sisäasiainministeriö katsoi, että näi- tuimelta ennakkoratkaisua rahapeliasiaa koskevas-
33306: den pelien toimeenpanon nykyinen jako, jonka ta kysymyksestä. Kyse on siitä, onko Suomen
33307: mukaan Oy Veikkaus Ab ja Suomen Hippos ry kansallinen lainsäädäntö ristiriidassa yhteisölain-
33308: toimeenpanevat keskenään samankaltaisia vedon- säädännön kanssa siltä osin, kuin se mahdollistaa
33309: lyöntipelejä osittain samoilla paikoilla ja osittain pieniä rahavoittoja antavien peliautomaattien pitä-
33310: samanaikaisesti, on ongelmallinen. Sisäasiainmi- misen maksua vastaan yleisön käytettäväksi vain
33311: nisteriön käsityksen mukaan näiden pelien toi- Raha-automaattiyhdistykselle (RAY)?
33312: meenpanon jako saa aikaan tilanteen, jossa mark- EY:n tuomioistuin ei vielä keväällä I999 ollut
33313: kinoilla on kaksi legaalisen yksinoikeuden omaa- antanut asiassa päätöstään. Tuomioistuin järjesti
33314: vaa pelien toimeenpanijaa. Sisäasiainministeriön asianosaisten ja jäsenvaltioiden suullisen kuulemi-
33315: kanssa samalle kannalle on asettunut myös maa- ja sen 30.6.I998. Tilaisuudessa olivat edustettuina
33316: metsätalousministeriö sekä oikeusministeriön lain- alkuperäisjutun vastaajat, II jäsenvaltiota ja komis-
33317: valmisteluosasto ja sen Eurooppa-oikeuden yksik- sio. Alkuperäisjutun vastaajat esittivät, että ennak-
33318: kö. Ongelman poistamiseksi sisäasiainministeriö koratkaisun perusteena olevaan kysymykseen on
33319: ehdotti, että kaikkien hevoskilpailukohteisten ve- annettava myönteinen vastaus. Jäsenvaltiot ja ko-
33320: donlyöntipelien ja totopelien toimeenpano keski- missio taas olivat sillä kannalla, että Suomen lainsää-
33321: tettäisiin yhdelle rahapeliyhteisölle. Sisäasiainmi- däntö ei ole ristiriidassa yhteisöoikeuden kanssa.
33322: nisteriön mielestä pelit voitaisiin keskittää periaat- Tuomioistuimen julkisasiamies ehdotti ratkaisu-
33323: teessa kummalle tahansa nykyisistä vedonlyöntiyh- ehdotuksessaan tuomioistuimelle, että se toteaisi
33324: teisöistä. Sisäasiainministeriö katsoi kuitenkin, että päätöksessään, että RAY:n monopoli tulisi korvata
33325: hevoskilpailukohteisten pelien keskittäminen ra- muulla kuin yksinoikeuteen perustuvalla lupajär-
33326: viurheilun ja hevosjalostuksen kansalliselle kes- jestelmällä. Uudesta järjestelmästä voisivat hyötyä
33327: kusjärjestölle Suomen Hippos ry:lle olisi perustel- kaikki yhteisössä toimivat yksityiset toiminnanhar-
33328: lumpaa ottaen huomioon kansallinen perinne ja joittajat, ja se olisi valtion harjoittaman tiukan val-
33329: käytäntö muissa maissa. vonnan ja tarkastusten alaista sekä toimilupien
33330: Jatkovalmistelussa kuitenkin päädyttiin siihen, myöntämisen että toiminnan harjoittamisen kan-
33331: että hevoskilpailukohteiset vedonlyöntipelit ja to- nalta. Ehdotus annettiin 4.3.I999.
33332: topelit tulee vastaisuudessakin järjestää nykyisen Julkisasiamiehet, joita on 9, avustavat tuomiois-
33333: jaon pohjalta. tuinta, johon kuuluu I5 tuomaria. He esittävät
33334: Edelleen arpajaislain valmistelun yhteydessä ratkaisuehdotuksensa yhteisöjen tuomioistuimen
33335: selviteltiin kysymystä eräiden tavaravoittoauto- käsiteltävinä olevista asioista täysin itsenäisesti jul-
33336:
33337:
33338: I23
33339: kisissa istunnoissa. Julkisasiamiehen ratkaisuehdo- Verrattaessa eri rahapeliyhteisöjen liikevaihtoja
33340: tuksen ja tuomion välinen aika on yleensä ollut keskenään on huomattava, että Oy Veikkaus Ab:n
33341: melko lyhyt, n. 3--8 kk. Enimmilläänkin tuomio on ja Suomen Hippos ry:n liikevaihtona ilmoitetaan
33342: tullut alle vuoden sisällä ratkaisuehdotuksesta. pelien myynnistä kertynyt tulo, josta ei ole vähen-
33343: Jutun ratkaisu tulee sisäasiainministeriön mu- netty pelaajille maksettavaa osuutta. Raha-auto-
33344: kaan vaikuttamaan merkittävästi ei ainoastaan Suo- maattiyhdistyksen liikevaihtoa kuvaavana lukuna
33345: men vaan koko EU:n rahapelipolitiikkaan.Jos EY:n taas käytetään pelien myynnistä kertynyttä tuloa,
33346: tuomioistuimen päätös olisi ehdotuksen mukai- josta on vähennetty pelaajille maksettava osuus.
33347: nen, se merkitsisi RAY:n monopolin murtumista, Rahapeliyhteisöjen puhtaan tuoton määrä on
33348: mistä taas seuraisi se, että arpajaislain valmistelu kehittynyt seuraavasti:
33349: olisi aloitettava kokonaan uudelta pohjalta. Vaikka
33350: ratkaisu mahdollistaisi RAY:n monopolin säilyttä- Rahapelin 1996 1997 1998
33351: misen, sillä olisi vaikutuksia uuden arpajaislakieh- järjestäjä
33352: Mmk
33353: dotuksen perusteluosaan.
33354: Oy Veikkaus Ab 1 685,0 1 920,0 2 006,0
33355: Sisäasiainministeriön arvion mukaan Raha-auto- Raha-automaatti-
33356: maattiyhdistyksen tuottokyky laskisi olennaisesti, yhdistys 1 637,0 1 698,0 1 812,0
33357: jos tuomioistuimen päätös olisi julkisasiamiehen Suomen Hippos Oy 22,2 23,4 27,0
33358: ehdotuksen mukainen. Tuottojen vähentymisen Yhteensä 3 344,2 3 641.4 3 845,0
33359: merkittävimmät haittavaikutukset kohdistuisivat
33360: RAY:n tuotoista avustuksia saavien yhteisöjen toi- Oy Veikkaus Ab:n ja Suomen Hippos ry:n luvut
33361: mintaan. Välillisesti vaikutukset kohdistuisivat vuodelta 1998 ovat arvioita ja vastaavat valtion
33362: myös valtioon, jos avustuksia saaneiden yhteisöjen vuoden 1998 talousarvioon merkittyjä määriä. Suo-
33363: harjoittama toiminta jouduttaisiin rahoittamaan val- men Hippos ry:n luvut on vuosittain otettu valtion
33364: tion budjettitaloudesta. Toisaalta valtiolle perittävi- talousarvioon hevostalousmäärärahana. Luvut ei-
33365: en lupa- tai lisenssimaksujen kautta ja yksityisten vät sisällä totopeleistä raviradoille ja Suomen Hip-
33366: yritysten verotuksen kautta valtion vero- ja maksu- pos ry:lle maksettuja osuuksia (v. 1997 yhteensä
33367: tulo lisääntyisi verrattuna nykyiseen. Tämä tulon- 86,1 Mmk). Raha-automaattiyhdistyksen tulostieto
33368: lisäys ei sisäasiainministeriön arvion mukaan kui- perustuu vuoden 1998 tilinpäätöksen ennakkotie-
33369: tenkaan voisi korvata sitä tulojen menetystä, joka toon.
33370: aiheutuisi yhteiskunnalle raha-automaattitoimin- Vuoden 1999 talousarviossa rahapeliyhteisöjen
33371: nan vapauttamisesta kilpailulle. tuotot on arvioitu seuraavasti: Oy Veikkaus Ab
33372: Päätöksessään 21.9.1999 EY:n tuomioistuin tote- 2 194 Mmk, RAY 1 850 Mmk ja Suomen Hippos ry
33373: si, etteivät EU-säännöt estä Suomea antamasta 28 Mmk. Yhteensä rahapeliyhteisöjen tuotot vuo-
33374: automaattipelien tarjoamisen yksinoikeutta delle 1999 arvioidaan 4 072 Mmk:ksi. Tuottokehi-
33375: RAY:lle, kun otetaan huomioon yleisen edun mu- tyksen arvioidaan aiempien vuosien tapaan olevan
33376: kaiset päämäärät, joilla monopolia perustellaan. varsin vakaa, eikä sisäasiainministeriön tiedossa
33377: Näin RAY:n monopoli saa jatkua, eikä Raha-auto- ole sellaisia tekijöitä, joilla olisi kielteisiä vaikutuk-
33378: maattiyhdistykselle annettu yksinoikeus tarjota sia rahapeliyhteisöjen liikevaihtoon tai tuottokehi-
33379: Suomessa rahapelejä ole EU:n perussäännön kans- tykseen.
33380: sa ristiriidassa.
33381: Rahankeräyslaki (590/1980)
33382: Rahapelien liikevaihdon ja tuottojen kehitys Rahankeräyslaki, joka tuli voimaan 1.10.1980, ku-
33383: Vuonna 1998 rahapelien yhteenlaskettu liikevaihto mosi myös jo varsin vanhan säädöksen. Ennen
33384: oli 9 328,6 Mmk ja v. 1997 8 600 Mmk. Rahapeliyh- rahankeräyslakia noudatettiin v. 1939 annettua
33385: teisökohtaisesti liikevaihdot ovat kehittyneet seu- eräänlaisten rahankeräysten kieltämistä koskevaa
33386: raavasti: lakia (65/1939).
33387: Hallituksen esityksen (HE 27/1980 vp) peruste-
33388: Rahapelin 1996 1997 1998 luissa todettiin, että esityksen tarkoituksena oli
33389: järjestäjä
33390: Mmk korvata osittain puutteelliset ja pääasiassa asetuk-
33391: Oy Veikkaus Ab 4 265 4 885 5 985 siin pohjautuvat säännökset lain tasoisella säätelyl-
33392: Raha-automaatti- lä.
33393: yhdistys 2 467 2 630 2 769 Rahankeräyksellä tarkoitetaan toimintaa, jossa
33394: Suomen Hippos ry 515 536 574 yleisöön vetoamalla kerätään vastikkeetta rahaa.
33395: Yhteensä 7 247 8 051 9 328 Vastikkeena ei pidetä merkkiä, tavaraa tai muuta
33396:
33397:
33398: 124
33399: keräyksen tai sen toimeenpanijan tunnusta, jolla on Eräiden henkirikosten uhrien omaisten aseman
33400: vähäinen taloudellinen arvo taikka jonka arvo on parantamiseksi ja onnettomuuksien uhrien ja hei-
33401: vähäinen suhteessa lahjoitukseen. dän omaistensa auttamiseksi ovat kansalaiset ylei-
33402: Rahankeräys saadaan järjestää varojen hankki- söön vetoamalla ryhtyneet hankkimaan varoja.
33403: miseksi sosiaalista, sivistyksellistä tai aatteellista Nämä keräykset ovat usein niin laajoja, ja niillä
33404: tarkoitusta taikka yleistä kansalaistoimintaa varten. kerättävät varat niin huomattavia, ettei kysymys ole
33405: Rahankeräyksen yhteydessä ei saa järjestää arvon- rahankeräyslaissa tarkoitetusta naapuriavusta. Voi-
33406: taa, kilpailua tai muuta sellaista toimintaa, jossa massa olevan rahankeräyslain mukaan tämänkal-
33407: luvataan erityisessä toimituksessa määräytyvä, sat- taisia keräyksiä eivät yksityiset ihmiset voi järjestää,
33408: tumaan perustuva voitto. Rahankeräykseen antaa eikä sellaisen keräyksen toimeenpanoa varten voi-
33409: luvan hakijan kotipaikan lääninhallitus, ja toimin- taisi antaa lupaa millekään yhteisöllekään. Näin
33410: nan yleinen valvonta kuuluu sisäasiainministeriöl- toimeenpantuna rahankeräys on siis kielletty ja
33411: le. rangaistava. Rahankeräyslain mukaan vastoin lain
33412: Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan nykyi- säännöksiä kerätyt varat on tuomittava menetetyik-
33413: nen rahankeräyslaki on toiminut kohtuullisen hy- si. Tämänkaltaiselle kansalaisten auttamishalulle ei
33414: vin. Näin mitään välitöntä tarvetta lain kokonaisuu- sisäasiainministeriön mielestä siten näytä olevan
33415: distukselle ei ministeriön mukaan ole. Sen sijaan laillista kanavaa. Kun mainitunkaltaisten keräysten
33416: laki vaatii eräitä korjauksia. tarkoitus on hyväksyttävä, olisi ministeriön mieles-
33417: tä harkittava, millä edellytyksillä ja millaisiin tarkoi-
33418: Rahankeräyslain muutostarpeet tuksiin voitaisiin antaa poikkeuksena pääsäännöstä
33419: Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan lakia olisi yksityisille kansalaisille tai yrityksille lupa kerätä
33420: korjattava ketjukirjeiden, yksityisten kansalaisten varoja yksittäisten kansalaisten auttamiseksi.
33421: toimeenpanemien rahankeräysten, tuottojen käy- Yksi ongelma nykyisessä laissa on sisäasiainmi-
33422: tön valvonnan ja rahankeräyksien toimeenpanon nisteriön mielestä myös se, ettei rahankeräyslakiin
33423: valvonnan osalta. sisälly säännöstä, jonka nojalla lupaviranomainen
33424: Viime vuosina on tullut esiin lukuisia kiellettyjä tai joku muu viranomainen olisi velvoitettu valvo-
33425: ketjukirjeisiin perustuvia rahankeräyksiä. Suurin maan sitä, että kerätyt varat käytetään keräysluvas-
33426: osa keräyksistä on saanut alkunsa ulkomailta, sa mainittuun tarkoitukseen. Ministeriön mielestä
33427: useimmiten Saksasta. Usein keräyksien väitetään kerättyjen varojen käytön valvontaa voitaisiin te-
33428: olevan EU:n lainsäädännön mukaisia. Tavanomai- hostaa säätämällä luvan saajalle velvollisuus tehdä
33429: nen väite on, että koska tämänkaltaiset keräykset lupaviranomaiselle selvitys siitä, kuinka kerätyt
33430: ovat Saksassa sallittuja, ovat ne sallittuja myös varat on käytetty luvassa mainittuun tarkoitukseen.
33431: Suomessa. Osa Suomessa toimeenpannuista kerä- Myös toimeenpanon käytännön valvonnassa on
33432: yksistä on naamioitu verkostomarkkinoinniksi, sisäasiainministeriön mielestä puutteita. Rahanke-
33433: jonka avulla on tarkoitus myydä tuotteita tai palve- räyslaista puuttuvat säännökset siitä, mitä tehtäviä
33434: luksia. Eräät ketjukirjeet on naamioitu sijoitusra- valvontaan kuuluu tai miten valvonta on suoritetta-
33435: hastotoiminnaksi. Ketjukirjeen avulla tapahtuva va.
33436: rahankeräys toteutetaan niin, että ketjukirjeeseen Arpajaislain kokonaisuudistuksen yhteydessä
33437: osallistuvalle luvataan osa rahoista tai muu talou- ehdotetaan rahankeräys- ja tavara-arpajaisiaura-
33438: dellinen etu. Tällaiseen keräykseen osallistuminen kunta sekä viihdelaitelautakunta lakkautettaviksi.
33439: tai sen edistäminen on rahankeräyslain mukaan Niiden tehtävät tulisi siirtää sisäasiainministeriölle.
33440: kielletty. Sisäasiainministeriön poliisiosaston organisaatiota
33441: Nykyisen lain ketjukirjeitä koskeva kohta on ehdotetaan muutettavaksi siten, että osastolle pe-
33442: ministeriön mielestä jonkin verran tulkinnanvarai- rustetaan yksikkö, jonka tehtävänä olisi arpajaisiin,
33443: nen. Käytännössä on usein vaikea erottaa ketjukir- rahankeräyksiin ja viihdelaitetoimintaan liittyvät
33444: jeen toimeenpanijaa keräykseen osallistuvasta. Py- hallinto-, valvonta- ja säädösvalmistelutehtävät
33445: kälän sisältöä olisikin ministeriön mielestä täsmen- Yksikön henkilöstö jakautuisi pää- ja sivutoimisiin
33446: nettävä. virkamiehiin. Päätoimisia virkamiehiä olisi 6-8 ja
33447: Yksityisten kansalaisten toimeenpanemiin ra- sivutoimisia virallisia valvojia 25-30. Lääninhalli-
33448: hankeräyksiin liittyy se ongelma, että lain mukaan tukset ja kihlakuntien poliisilaitokset valvoisivat
33449: rahankeräyslupa voidaan antaa vain kotimaiselle alueellaan toimeenpantavia arpajaisia ja rahankerä-
33450: rekisteröidylle yhteisölle tai itsenäiselle säätiölle, yksiä. Valvontatoiminnan johtamisesta ja ohjaami-
33451: jolla on yksinomaan sosiaalinen, sivistyksellinen tai sesta vastaisi em. sitä varten perustettava yksikkö.
33452: muu aatteellinen tarkoitus.
33453:
33454:
33455: 125
33456: Rahankeräysrikosten määrän kehitys ja niiden Rahankeräysrikosten voidaan sisäasiainministe-
33457: selvittelyyn liittyvät ongelmat riön mielestä arvioida jonkin verran vähentävän
33458: Vuosina 1992-98 tuli ilmi yhteensä 206 rahankerä- kansalaisten halukkuutta osallistua rahankeräyk-
33459: ysrikosta ja 1 486 rahankeräysrikkomusta. Laajim- siin. Asiasta ei ole kuitenkaan tutkimuksia käytettä-
33460: missa laittomissa keräyksissä valtiolle menetetyksi vissä. Kielteinen julkisuus vaikuttaa eniten valta-
33461: tuomitut keräystuotot olivat yli miljoona markkaa ja kunnallisiin keräyksiin, joissa vedotaan kohdenta-
33462: eräässä keräyksessä jopa yli 8 Mmk. Näihin keräyk- mattomaan yleisöön. Voidaan myös arvioida, että
33463: siin on osallistunut tuhansia, mahdollisesti kymme- kielteisellä julkisuudella on vähiten vaikutusta pie-
33464: niä tuhansia ihmisiä. niin paikallisiin keräyksiin, joissa keräys kohdiste-
33465: Useimmat laittomista keräyksistä olivat ketjukir- taan suppeaan asianharrastajajoukkoon.
33466: jeen tavoin toimeenpantu ja keräyksiä. Eniten laitto-
33467: mia keräyksiä tuli ilmi v. 1996. Tällöin poliisi kirjasi Rahankeräysten tuotto v. 1997
33468: yhteensä 113 rahankeräysrikosta ja 1 303 rahanke- Tämän kertomuksen valmistelun aikana (touko-
33469: räysrikkomusta. kuussa 1999) oli käytössä vuotta 1997 koskevia
33470: Rahankeräysrikosten selvittämisen vaikeimmat rahankeräystietoja, jotka oli koottu eri lääninhalli-
33471: ongelmat liittyvät syylliseksi epäiltyjen suureen tuksilta. Rahankeräysluvan antaa hakijan kotipai-
33472: määrään. Yhdessä laittomassa rahankeräyksessä kan lääninhallitus. Yhden poliisipiirin alueella toi-
33473: saattaa olla osallisena tuhansia tai jopa kymmeniä meenpantavaan rahan keräykseen antaa kuitenkin
33474: tuhansia ihmisiä. Kaikkien osallisten kuulustelu vie luvan poliisipiirin päällikkö. Seuraavassa taulukos-
33475: runsaasti poliisin voimavaroja. Rikosten tutkinta sa on poliisilaitosten luvut yhdistetty ao. lääninhal-
33476: olisi tarkoituksenmukaista keskittää yhdelle poliisi- lituksen lukuihin.
33477: yksikölle. Käytännössä tämä on usein mahdotonta.
33478: Näin on erityisesti silloin, kun laiton rahankeräys Lääni Rahan- Keräysten Keräysten
33479: saa alkunsa useilla paikkakunnilla eri aikaan. keräykset bruttotuotto nettotuotto
33480: Rahankeräysrikosten tutkintaa vaikeuttaa myös kpl mk
33481: jonkin verran se, että kansalaiset eivät vaivaudu Etelä-Suomen 393 365 229 841 297 607 212
33482: ilmoittamaan laittomista keräyksistä joko siitä syys- Länsi-Suomen 229 21 557 786 17 986 841
33483: tä, että kärsitty vahinko on usein vähäinen, ja Itä-Suomen 61 2 065 252 1 905 449
33484: Oulun 46 2 574 273 2 310 281
33485: toisaalta siitä syystä, että ketjukirjeen tavoin toi- Lapin 16 958 583 906 226
33486: meenpantuun keräykseen osallistunut saattaisi il-
33487: Yhteensä 745 392 385 735 320 716 009
33488: moituksen tekemisen kautta joutua syytteen vaa-
33489: raan.
33490: Rahankeräysrikoksen selvittäminen edellyttää Lääninhallituksilta kerättyjen tietojen mukaan
33491: käytännössä lähes aina kotietsinnän tekemistä. Sel- rahankeräysrikoksia ja rikkomuksia ei v. 1997 ollut
33492: keä tutkintaan liittyvä haitta on se, että rahankerä- kovin paljon. Eniten 05) niitä oli Etelä-Suomen
33493: ysrikoksen maksimirangaistus on enintään kuusi lääninhallituksen alueella.
33494: kuukautta vankeutta. Pakkokeinolain (450/1987) 5 Lääninhallitusten mukaan lain soveltamiseen ei
33495: luvun 1 §:n mukaan kotietsinnän toimittamisen liittynyt mitään erityisiä ongelmia. Tulevasta kehi-
33496: edellytyksenä on epäilys rikoksesta, josta säädetty tyksestä lääninhallituksilla oli erilaisia käsityksiä.
33497: ankarin rangaistus on enemmän kuin kuusi kuu- Kehitystä on vaikea ennakoida, vaikka rikosten
33498: kautta vankeutta. Säännökset siis estävät rahanke- määrän oletettiin pysyvän ennallaan. Epäkohtiin
33499: räysrikosepäilyn perusteella toimitettavan kotiet- puuttuminen näkyvästi ja selkeän, tiukat edellytyk-
33500: sinnän. Rahankeräysrikosten yhteydessä on kui- set luvan saamiselle edellyttävän lupapolitiikan
33501: tenkin usein syytä epäillä muitakin rikoksia. Ra- harjoittaminen nähtiin keinoina vaikuttaa ennalta
33502: hankeräysrikoksen yhteydessä täyttyy usein myös ehkäisevästi rikoksiin. Yleisesti nähtiin, että väärin-
33503: petosrikoksen tunnusmerkistö. Kun petoksesta käytökset vaikuttavat alentavasti halukkuuteen
33504: voidaan tuomita enintään kahdeksi vuodeksi van- osallistua keräyksiin.
33505: keuteen, tulee myös kotietsintä tällöin mahdolli-
33506: seksi. Poliisin harrastustoimintaan liittyvä varain-
33507: Rahankeräysrikosten määrä näyttäisi sisäasiain- keräys
33508: ministeriön käsityksen mukaan olevan sidoksissa Sisäasiainministeriön poliisiosasto asetti 24.8.1998
33509: ulkomailta Suomeen saapuneisiin rahankeräysket- työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää mm. polii-
33510: jukirjeisiin. Ulkomaiset esimerkit ovat houkutelleet sin ammatillisen ja harrastusyhdistysten varainke-
33511: monet suomalaiset laatimaan kotimaisia kopioita ruun muodot. Poliisin taloudellisia sidonnaisuuksia
33512: näistä ketjukirjeistä.
33513:
33514: 126
33515: selvittänyt työryhmä sai työnsä päätökseen yhteyksissä käytettäisi poliisimiesasemaa osoittavia
33516: 31.12.1998 (Sisäasiainministeriön poliisiosaston virkanimikkeitä. Järjestysmiestehtäviä tulisi välttää,
33517: julkaisu 7/1998). koska niistä voi aiheutua samoja ristiriitoja kuin
33518: Työryhmä selvitti yhdistysten varainhankintaa ja sivutoimistakin. Yhdistysten varainhankintaa ei
33519: yhdistystoimintaan liittyvää sponsorointia kyselyl- myöskään tule harjoittaa virka-ajalla. Ulkopuolis-
33520: lä, joka lähetettiin tietyille poliisin harrasteyhdis- ten ilmoitushankintayritysten käyttö on joissain
33521: tyksille ja kaikille poliisihallinnon virastoille ja lai- tapauksissa tarkoituksenmukaista. Työryhmä kui-
33522: toksille. Selvitysten mukaan valtaosa yhdistyksistä tenkin korosti, ettei yksityisillä yrityksillä ole oi-
33523: rahoittaa toimintansa pääasiassa jäsenmaksutuloil- keutta käyttää poliisin virka-asemaa kuvaavia ni-
33524: la. Joissain virastoissa toimii paikallisen yhdistyk- mikkeitä tai poliisin tunnuskuvaa myynninedistä-
33525: sen pitämä kanttiini, grilli tai kioski, joka myymällä miskeinona.
33526: tuotteita hankkii varoja yhdistyksen toimintaan. Poliisin yhdistystoiminnassa sponsorointi liittyy
33527: Jonkin verran varoja hankitaan myös taikootyöllä lähinnä ralliautoiluun. Yrityksiltä saamansa talou-
33528: sekä mainos- ja tavaramyynnillä. Yritykset ja muut dellisen tuen vastapainoksi yhdistykset ovat myön-
33529: yksityiset yhteisöt tukevat vain vähän paikallisyh- täneet mainostilaa ralliautoissaan. Poliisin ralliau-
33530: distysten toimintaa. toiluyhdistykset ovat myös osallistuneet yritysten
33531: Kyselyyn vastanneiden harrasteyhdistysten va- myynninedistämiseen ja erilaisiin yritysten järjestä-
33532: rainhankinta perustui pääasiassa jäsenlehtien tila- miin tapahtumiin. Kyselyyn vastanneiden ralliyh-
33533: usmaksuihin ja ilmoitustuloihin. Yhdistykset kerä- distysten ilmoitusmyynnin ovat hoitaneet yksityiset
33534: sivät tuloja myös jäsenmaksuilla, myymällä äänit- ilmoitushankintayritykset
33535: teitä, harjoittamalla julkaisutoimintaa, järjestämällä Sponsoroinnista työryhmä totesi, että sponsori-
33536: arpajaisia ja varainkeräyksiä sekä anomalla avus- sopimuksia tehtäessä tulee sekä sponsoroivan että
33537: tuksia valtion ja kuntien tähän tarkoitukseen vara- sponsoroidun osapuolen kannalta aina olla selvää,
33538: tuista määrärahoista. ettei sponsoroinnin kohteena ole poliisiviranomai-
33539: Työryhmän arvion mukaan poliisien tai poliisin nen vaan yksityisoikeudellinen yhdistys. Sponso-
33540: palveluksessa olevien yhdistymisvapauden osittai- roidun yhdistyksen ei tulekaan käyttää hyväkseen
33541: siinkaan rajoituksiin ei ole aihetta. Poliisin ammatil- poliisia kohtaan tunnettua arvostusta ja luottamusta
33542: listen yhdistysten ja harrasteyhdistysten varainhan- sponsorisopimusten aikaansaamiseksi ja omien
33543: kintamenetelmät vastaavat tavanomaisessa yhdis- yksityisluonteisten tarkoitusperiensä toteuttami-
33544: tystoiminnassa harjoitettu ja ja yleisesti hyväksyttyjä seksi. Tältä osin sponsorisopimusten suhteen tulee
33545: menetelmiä. noudattaa ehdottomuutta, eikä poliisiviranomai-
33546: Työryhmällä ei siis ollut huomautettavaa poliisi- seen liittyviä arvostuksellisia ominaisuuksia tule
33547: yhdistysten varainhankintamenetelmiin, mutta se käyttää varainhankinnassa kauppatavaraksi tulkit-
33548: esitti, ettei yhdistysten varainhankintaan liittyvissä tavissa olevana vastikkeena.
33549:
33550:
33551:
33552:
33553: Kertomuksessaan vuodelta 1997 valtiontilintarkastajat senä on oltava se, että suuri osa rahoista ohjataan
33554: käsittelivätvartioimisliikelain uudistamista, johon liittyy yhteiskunnan käyttöön.
33555: samantyyppisiä ongelmia kuin arpajais- ja rahankerä- Uudessa arpajaislaissa on myös selkeästi ja jyrkästi
33556: yslakiinkin. Kaikki kolme lakia ovat nopean uudistami- kiellettävä raha pelien pelaaminen luotolla. Vastuu tä-
33557: sen tarpeessa, koska viime vuosien muutokset ja ta- män säännöksen noudattamisen valvonnasta kuuluu
33558: pahtumat heijastuvat myös näiden lakien soveltami- rahapelien järjestäjä IIe, jonka on luotava asiamiesver-
33559: seen. kostoansa sellaiset valvontajärjestelmät, jotka tekevät
33560: Rahapeleihin liittyy voittomahdollisuuden kautta luotolla pelaamisen mahdottomaksi.
33561: myönteistä ja viihdyttävää jännitystä, jos kohta myös Arpajaislakia on valmisteltu jo pitkään, ja siihen liit-
33562: sitä, että pelipanosten kasvaessa taloudelliset uhkat tyy monia ongelmia. Kun arpajaislakia käsiteltiin edus-
33563: voivat kohdistua pelaajiin. Siksi rahapelien lakitason kunnassa edellisen kerran v. 1964, hallituksen ja edus-
33564: säätely on tärkeää. Pelien hyväksyttävyyden edellytyk- kunnan tavoitteet menivät niin ristiin, että lopullinen
33565:
33566:
33567: 127
33568: laki hyväksyttiin vasta kahden kansanedustajan teke- kintaa. Vastikkeetloman rahankeräyksen on nykyistä
33569: män lakialoitteen pohjalta hallituksen ensin peruutet- selvemmin erotuttava yritysten liiketoimintana tapah-
33570: tua oman esityksensä. Tämä kertoo, että hallituksella ja tuvasta varojen keräyksestä. Väärinkäytästen estämi-
33571: eduskunnalla voi näissä kysymyksissä olla toisistansa nen on tärkeää siksikin, että väärinkäytökset vaikutta-
33572: poikkeavia, vahvojakin mielipiteitä, jotka voitaneen so- vat ihmisten halukkuuteen osallistua keräyksiin ja näin
33573: vitella vain lain huolellisella valmistelulla. Keskeisintä aiheutetaan ongelmia luvallisille ja tarpeellisille rahan-
33574: ei siksi ehkä ole se, päästäänkö mahdollisimman mo- keräyksille.
33575: nen ministeriön kanssa yksimielisyyteen lain sisällöstä, Lisäksi valtiontilintarkastajat kiinnittävät huomiota
33576: vaan se, että arpajaislaki soveltuu hyvin suomalaiseen sisäasiainministeriön työryhmään, joka selvitteli polii-
33577: elämänmenoon, mitä viime kädessä eduskunta lain kä- sin taloudellisia sidonnaisuuksia. Valtiontilintarkastaji-
33578: sittelyn aikana arvioi. EY:n tuomioistuimessa ratkaista- en mielestä työryhmän työ on ollut puutteellista, eikä
33579: vana oleva asia voi vaikuttaa unionin alueella tapahtu- työryhmä ole työssään riittävästi paneutunut siihen
33580: vaan rahapelitoimintaan. Pahimmassa tapauksessa ongelmaan, että poliisin asemasta aiheutuu tosiasialli-
33581: tuomioistuimen päätös voi aiheuttaa sen, että arpajais- sesti kuitenkin hänen yksityiselämäänsä ja vapaa-ajan
33582: lain valmistelu on aloitettava kokonaan alusta. Valtion- harrastuksiaan koskevia rajoituksia. Voidaan myös
33583: tilintarkastajilla on kuitenkin se käsitys, että sisäasiain- nähdä, että yhteiskunnassa ilmapiiri on muuttumassa
33584: ministeriöllä on valmiudet myös siinä tilanteessa pikai- siihen suuntaan, että virkamiehiltä odotetaan entistä
33585: sesti jatkaa arpajaislain valmistelua uudelta pohjalta. tiukempaa puolueettomuutta. Erilaiseen rahankeruu-
33586: Valtiontilintarkastajien mielestä arpajaisten ja ra- seen ja sponsoroinnin hankintaan tulee poliisitoimessa
33587: hankeräysten toimeenpanon valvonta tulee järjestää suhtautua erittäin varoen. Poliisin rahankeruun hyväk-
33588: nykyistä paremmin. Paras vaihtoehto olisi tällöin se, syttävyyden tunnusmerkkinä ei voi olla pelkästään se,
33589: että valvonnan järjestämisestä säädetään tarkoin lail- että se tapahtuu vapaa-aikana tai hyvän urheiluasian
33590: la. Säännösten tulee olla mahdollisimman selkeitä ja hyväksi. Ratkaisevaa on valtiontilintarkastajien mieles-
33591: johdonmukaisia. Valvonta tulisi myös keskittää yhdelle tä, millainen kuva poliisista tällaisen rahankeräyksen
33592: viranomaiselle, sisäasiainministeriölle. Sen yhteyteen nojalla suurelle yleisölle muodostuu. Erilaisen sponso-
33593: voitaisiin perustaa erityinenvalvonta keskus, joka myös roinnin laajentumiseen valtion toiminnassa on suhtau-
33594: vahvistaisi rahapelien pelisäännöt. duttava muutoinkin varauksin, koska se voi vaarantaa
33595: Myös rahankeräyslain soveltamiseen liittyy useita kansalaisten luottamuksen viranomaisten puolueetto-
33596: ongelmia. Valtiontilintarkastajien mielestä ennen muu- muuteen.
33597: ta on selkeytettävä nykyisen lain 1 §:n vastikkeen tul-
33598:
33599:
33600:
33601:
33602: 128
33603: Puolustusministeriön hallinnonala
33604:
33605:
33606:
33607: Valtiontilintarkastajat tekivät tarkastuskäynnin NE), joka ohjaa ja edistää maanpuolustukseen liit-
33608: puolustusministeriöön (ministeri Anneli Taina) tyvää tieteellistä tutkimusta. Se ylläpitää yhteistoi-
33609: 19.2.1999 ja Puolustusvoimien pääesikuntaan (pää- mintaa puolustusvoimien ja yliopistojen, korkea-
33610: esikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Matti Kop- koulujen sekä tutkimus- ja teollisuuslaitosten välil-
33611: ra) 7.4.1999. lä. Tieteellinen tutkimustoiminta kattaa teknis-
33612: Valtiontilintarkastajat ovat selvittäneet puolus- luonnontieteellisen (ml. lääketieteellisen) tutki-
33613: tusministeriön hallinnonalalla maanpuolustus- muksen.
33614: toiminnan tuloksellisuuden seuranta- ja raportoin- MATINEn organisaatio koostuu neuvottelukun-
33615: timenettelyä, puolustusministeriön alaista tutki- nasta ja sihteeristöstä, jonka tehtävät hoitaa puolus-
33616: mus-, kehitys- ja tietotekniikkatoimintaa sekä ilma- tusministeriön tutkimushallintoyksikkö. Neuvotte-
33617: voimien tilaa ja toimintaa. Ministeriön tarkastus- lukunnan alaisuudessa toimi kertomusvuonna kol-
33618: käynnin yhteydessä valtiontilintarkastajat saivat me paikallis- ja 11 asiantuntijajaostoa. Organisaa-
33619: selvitykset hallinnonalan keskeisistä tapahtumista tiossa oli 240 jäsentä.
33620: ja tulostavoitteista sekä niiden toteutumisesta ker- MATINE teettää maanpuolustusta koskevia tut-
33621: tomusvuonna, hallinnonalan osallistumisesta kan- kimuksia siviilitutkimuslaitoksissa ja korkeakou-
33622: sainväliseen turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen luissa ja rahoittaa tilaamansa tutkimukset puolus-
33623: yhteistoimintaan, ammattiam1eijaan siirtymisen las- tusministeriön toimintamenomäärärahoin. Puolus-
33624: kennallisista kustannusvaikutuksista sekä puolus- tustutkimuksen kansainvälinen yhteistoiminta
33625: tusvoimien organisaatiouudistuksessa käyttämättä käynnistyy v. 1999. Tärkeimmät yhteistyökumppa-
33626: jääneiden tai jäävien alueiden, rakennusten ja nit ovat Ruotsi ja Länsi-Euroopan puolustusväline-
33627: asuntojen luovuttamisesta tai tulevasta käytöstä. ryhmä (WEAG).
33628: Hallinnonalan tarkastuksen ja siitä laaditun ker- Puolustusministeriö asetti kertomusvuonna työ-
33629: tomusosuuden valmistelusta on valtiontilintarkas- ryhmän selvittämään puolustushallinnon tutkimus-
33630: tajain kansliassa vastannut ylitarkastaja Jarmo Lai- toiminnan uudelleenorganisointia. Työryhmän
33631: ne. Valtiontilintarkastajat päättivät kokouksessaan määräaika päättyi 30.4.1999.
33632: 7.4.1999, että kertomuksessa käsitellään puolustus- Tämän tutkimustoiminnan tavoitteena on tuot-
33633: ministeriön alaista tutkimus-, kehitys- ja tietotek- taa ja lisätä asiantuntemusta ja tietoa maanpuolus-
33634: niikkatoimintaa sekä ilmavoimien tilaa ja toimintaa. tuksen tutkimustarpeiden tyydyttämiseksi sekä siir-
33635: Selvityksiä, jotka koskivat puolustusvoimien käyt- tää uusia tutkimustuloksia maanpuolustuksen
33636: tämättä jääneitä tai jääviä alueita, rakennuksia ja käyttöön.
33637: asuntoja, päätettiin käyttää hyväksi valmisteltaessa MATINEn tutkimustoimintaa on v. 1997-99
33638: valtiovarainministeriön hallinnonalan kertomus- painotettu Suomen olosuhteisiin tarkoitettujen
33639: osuuden valtion kiinteistöhallintoa koskevaa osaa. puolustushallinnon laitteiden ja menetelmien ke-
33640: Puolustusministeriön hallinnonalan osuus hyväk- hittämiseen, puolustusvoimien rauhan ja sodan
33641: syttiin valtiontilintarkastajien kokouksessa ajan tehokkuutta lisäävään menetelmä- ja laiteke-
33642: 11.5.1999. hittelyyn, tiedon lisäämiseen joukkotuhoaseiden ja
33643: uusien asejärjestelmien muodostamasta uhkaku-
33644: vasta sekä puolustusmateriaalihankintoja koske-
33645: Puolustusministeriön alainen tutkimus-, van tiedon lisäämiseen.
33646: kehitys- ja tietotekniikkatoiminta Kyseisten tutkimusten tilaamiseen käytettiin v.
33647: 1997-99 määrärahoja yhteensä 17,5 Mmk eli kes-
33648: Puolustusministeriön tutkimustoiminta kimäärin 5,8 Mmk vuosittain. Henkilötyövuosia oli
33649: Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta n. 18 vuodessa. Tutkimushallintoon budjetoitiin
33650: (MATINE) ao. vuosina yhteensä n. 3,5 Mmk. Virkapalkkakulu-
33651: Puolustusministeriön alaisuudessa toimii Maan- jen ulkopuolisia hallinnollisia kuluja tästä oli 0,8
33652: puolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATI- Mmk.
33653:
33654:
33655: 9 292055K 129
33656: MATINEn teettämiä tutkimuksia oli kertomus- siltä ja yksityisiltä tutkijoilta. Osa tutkimushank-
33657: vuoden alussa käynnissä 48. Vuoden aikana käyn- keista on yhteisiä suorittavan tutkimuslaitoksen,
33658: nistyi 29 uutta tutkimusta ja 9 aiempaa sai jatkora- korkeakoulun, puolustusvoimien tai yksityisen
33659: hoituksen. Vuoden aikana saatiin päätökseen 34 säätiön kanssa. Ministeriö hoitaa vain tutkimushal-
33660: tutkimusta. Tieteellisiä tutkimus- ja erillisraportteja linnon. MATINEn ja sen jaostojen asiantuntijoita
33661: valmistui 52, joista 3 väitöskirjaa. Hallinnollisia käytetään hyväksi tutkimusalueiden valinnassa ja
33662: raportteja annettiin 60. tutkimushakemusten arvioinnissa.
33663: Tutkimusten keskihintaa on vuodesta 1997 tie- Tutkimustoiminnan vaikuttavuuden arviointi on
33664: toisesti nostettu n. 100 000 mk:sta n. 150 000 puolustusministeriön mukaan lyhyellä aikavälillä
33665: mk: aan. Tutkimukset ovat usein lähinnä ongelman vaikeaa. Tutkimustulokset siirtyvät tarvitsijoiden,
33666: taustaan ja perusilmiöön kohdistuvia selvityksiä. pääosin puolustusvoimien, käyttöön jatkotoimia
33667: Tulosten konkretisoituessa jatkotutkimus ja -kehit- varten. Arviointi on mahdollista vasta niiden jäl-
33668: tely siirtyy yleensä puolustusvoimien rahoitetta- keen. Puolustusvoimat kokevat toiminnan tarpeel-
33669: vaksi. Suhteessa puolustusvoimien tekniseen tutki- liseksi ja hyödylliseksi. Nykyistä huomattavasti laa-
33670: mus- ja kehittämistoimintaan käytettyihin varoihin jempaa tutkimusvolyymiä rajoittavat määrärahojen
33671: MATINEn tutkimusrahoitus on n. 5%. niukkuus sekä pula pätevistä tutkijoista.
33672: Teknis-luonnontieteellinen tutkimustoiminta on
33673: materiaali- ja menetelmäpainotteista. Lääketieteen Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta
33674: osuus on n. 10% ja henkilöstövoimavaroihin koh- (MTS)
33675: distuvan tutkimuksen osuus n. 7,5%. MTS edeltäjineen on tutkinut suomalaisten maan-
33676: Kohdealueittain tutkimus suuntautui v. 1997- puolustusasenteita 1970-luvulta lähtien. Tutkimus-
33677: 99 seuraavasti: toiminta on kymmenen viime vuoden ajan ollut
33678: 1. Suomen olosuhteisiin tarkoitettujen puolus- systemaattista ja säännöllistä. Kertomusvuonna
33679: tushallinnon laitteiden ja menetelmien kehittämistä MTS teki kaksi suomalaisten turvallisuuspoliittisia
33680: tukeva tutkimus: Ryhmään kuuluvat kylmään, lu- ja maanpuolustusasenteita mittaavaa tutkimusta.
33681: meen ja rannikko-olosuhteisiin liittyvät tutkimuk- Kenttätyössä MTS käyttää yksityisiä tutkimuslaitok-
33682: set. Ryhmään kuului 12 hanketta, yhteissummal- sia. Tutkimustulokset MTS analysoi itse. Kertomus-
33683: taan 1,8 Mmk. Henkilöstövoimavaroihin kohdistui vuonna MTS käytti tutkimustoimintaan 0,1 Mmk.
33684: tästä 19%. MTS:n tutkimukset ovat mahdollistaneet luotet-
33685: 2. Puolustusvoimien rauhan ja sodan ajan tehok- tavat aikasarjat esim. suomalaisten maanpuolustus-
33686: kuutta lisäävä, menetelmä- ja laitekehittelyä tukeva tahdon kehityksestä. MTS toimii puolustusministe-
33687: tutkimus: Tässä suurimmassa ryhmässä käytettiin riön yhteydessä, ja se mielletään pysyväksi parla-
33688: 58 hankkeeseen 11,4 Mmk, mikä oli 70% kaikista mentaariseksi komiteaksi. Sen tutkimustuloksia pi-
33689: varoista. Henkilöstövoimavaroihin kohdistui tästä detään yleisesti luotettavina.
33690: n. 7%. Sekä puolustusministeriön että puolustusvoi-
33691: 3. Joukkotuhoaseiden ja uusien asejärjestelmien mien tulostavoitteiden kannalta toimiva maanpuo-
33692: muodostamaa uhkakuvaa koskeva tutkimus: Mer- lustustahdon seurantajärjestelmä on tärkeä. MTS:n
33693: kittäviä tutkimusalueita ovat mikroaaltoaseen haastattelututkimukset selvittävät myös ajankohtai-
33694: (High Power Microwave, HPM) toteutettavuus ja sia maanpuolustukseen ja turvallisuuspolitiikkaan
33695: siltä suojattujen tilojen ominaisuudet sekä biotais- liittyviä asenteita.
33696: teluaineiden identifiointi. Tutkimuksia oli 6 kustan-
33697: nuksiltaan 1,0 Mmk. Henkilöstövoimavaroihin Puolustusvoimien tutkimus- ja kehittämistoiminta
33698: kohdistuvan tutkimuksen osuus tästä oli 21 %. Valtaosa hallinnonalan tutkimustoiminnasta teh-
33699: 4. Puolustusmateriaalihankintoja tukeva tutki- dään puolustusvoimissa, lähinnä sen tutkimuslai-
33700: mus: Ryhmän tutkimukset tukevat lähinnä ulko- toksissa ja Maanpuolustuskorkeakoulussa. Puolus-
33701: mailta suoritettavia, esim. ohjusteknologiaan liitty- tusvoimien tutkimustoimintaa koordinoi pääesi-
33702: viä materiaalihankintoja. Hankkeita oli 12, kustan- kunnassa operaatiopäällikön johtama tutkimus- ja
33703: nuksiltaan 1,9 Mmk. kehittämistoiminnan johtoryhmä. Merkittävin tutki-
33704: musalue on puolustusvoimien pääinsinöörin johta-
33705: Puolustusministeriön tutkimustoiminta ma sotavarustuksen tekninen tutkimus ja kehittä-
33706: Puolustusministeriöllä ei ole itsellään henkilöstö- minen.
33707: voimavaroja varsinaiseen tutkimustyöhön. Ministe- Ylin sotatieteellinen opetus annetaan ja tutki-
33708: riö ostaa tutkimuspalvelut lähinnä siviilitutkimus- mus tehdään Maanpuolustuskorkeakoulussa. Kor-
33709: laitoksilta ja korkeakouluilta sekä teollisuusyrityk- keakoulun tutkimus on keskitetty ainelaitoksiin.
33710:
33711:
33712: 130
33713: Vuosittainen tutkimuspanos on n. 40 henkilötyö- mistyö luo teknologiset edellytykset henkilövalin-
33714: vuotta. Kertomusvuonna tämä jakautui seuraavasti: tojen ja kyselytutkimusten tehokkaalle toteuttami-
33715: taktiikan tutkimus 17 htv, strategian tutkimus 6 htv, selle sekä opetusteknologisille ja eri toimintaympä-
33716: johtamisen ja hallinnon tutkimus 7 htv, tekniikan ristöjen sotilaille asettamien vaatimusten tutkimuk-
33717: tutkimus 4 htv, sotilaspedagoginen tutkimus 2 htv sille. Keskeisimmät kohdealueet ovat henkilöstö-
33718: sekä sotahistoriallinen tutkimus 4 htv. johtaminen, henkilöstön soveltuvuuden ja kyvyk-
33719: Puolustusvoimien Tutkimuskeskuksessa on teh- kyyden arviointi sekä koulutus. Vakituisen henki-
33720: ty monipuolista luonnontieteellistä tutkimusta, löstön työpanoksesta 1,3 htv kohdemuu kehittämi-
33721: joka sisältää sähköteknillisen tutkimuksen sekä seen, 0,6 htv vuosiraporttien tuottamiseen ja 0,5 htv
33722: alan kaluston ja välineiden kehittämisen. Puolus- soveltavaan perustutkimukseen. Määräaikaisten
33723: tusvoimien Tutkimuskeskuksesta ja Sähköteknilli- psykologien työpanoksesta 1,6 htv kohdistuu hen-
33724: sestä Tutkimuslaitoksesta muodostettiin vuoden kilöstön suoritus- ja kyvykkyysarviointijärjestelmän
33725: 1999 alusta Puolustusvoimien Teknillinen Tutki- kehittämiseen ja 0,3 htv valintamenetelmien luotet-
33726: muslaitos. Muita tutkimuslaitoksia ovat mm. Puo- tavuuden tutkimukseen.
33727: lustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus ja Pääesikunnan asevelvollisuusosastolla toimii
33728: Sotalääketieteen laitos. yksi tutkija. Apulaisosastopäällikkö ja toimialajoh-
33729: Merivoimissa tulosvastuu teknisestä ja luonnon- tajat osallistuvat tutkimussuunnitteluun. Maanpuo-
33730: tieteellisestä tutkimuksesta on keskitetty Merivoi- lustuskorkeakoululla työskenteli v. 1997 kymme-
33731: mien Tutkimuslaitokseen, johon liitettiin kertomus- nen tohtoria ja kaksi lisensiaattia, jotka opetuksen
33732: vuonna myös rannikkotykistön vastaavat toimin- ohella tekivät tutkimustyötä.
33733: not. Laitos vastaa merivoimien tutkimus- ja kehitys- Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskes-
33734: toiminnan suunnittelusta ja seurannasta sekä siihen kuksessa tutkimustoimintaan osallistui kertomus-
33735: liittyvän yhteistoiminnan kehittämisestä. Se keskit- vuonna kolme vakituista psykologia/tutkijaa ja
33736: tää erikoisosaamisensa merisodankäynnin tekno- kaksi määräaikaista psykologia. Lisäksi tutkimus- ja
33737: logia-alueille. kehittämispalveluja ostettiin eräältä tutkimuslaitok-
33738: selta, yliopistolta sekä yksityiseltä tutkijalta ja ohjel-
33739: Henkilöstövoimavarojen tutkimus moijalta.
33740: Pääesikunnan henkilöstöesikunta ohjaa henkilös- Pääesikunnan asevelvollisuusosastolla valmistui
33741: tövoimavaroihin kohdistuvaa tutkimusta puolus- seitsemän tutkimusraporttia v. 1997-98. Osaston
33742: tusvoimissa. Tutkimusta tehdään Maanpuolustus- henkilöstön ohjauksessa oli viisi yliopistoissa ja
33743: korkeakoulussa, Puolustusvoimien Koulutuksen korkeakouluissa valmistunutta opinnäytetyötä.
33744: Kehittämiskeskuksessa sekä pääesikunnan asevel- Osasto tekee yhteistyössä Puolustusvoimien Kou-
33745: vollisuusosastolla. lutuksen Kehittämiskeskuksen kanssa puolustus-
33746: Pääesikunnan asevelvollisuusosaston tutkimus- voimien image-tutkimuksen v. 1998--99.
33747: toiminnan tavoitteena on tukea asevelvollisuus- Maanpuolustuskorkeakoulussa valmistui kerto-
33748: alan, vapaaehtoisen maanpuolustustyön ja sosiaali- musvuonna 153 tutkimusta: 20 tutkimusraporttia,
33749: toimialan tulostavoitteiden saavuttamista sekä löy- 25 työpaperia, 78 diplomityötä ja 30 henkilökun-
33750: tää uusia toimintamalleja, joilla asevelvollisuusjär- nan kirjoittamaa artikkelia. Niihin sisältyi muitakin
33751: jestelmän vakiintunut asema voidaan turvata. Vuo- kuin henkilöstövoimavaroihin liittyviä tutkimuksia.
33752: sittainen tutkimuspanos on vähäinen (0,7 htv). Korkeakoulun julkaisusarjoissa on julkaistu myös
33753: Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimustoimin- muualla tehtyjä tutkimuksia.
33754: nan tavoitteena on upseerikoulutuksen tukeminen Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskes-
33755: sekä puolustusvoimien tutkimustietokantojen laa- kuksessa henkilöstön johtamista palvelevia vuosi-
33756: jentaminen. Tutkimus jakautuu johtamisen ja hal- raportteja valmistui tai oli valmisteilla kertomus-
33757: linnon sekä sotilaspedagogiikan tutkimukseen. vuonna viisi. Valintaa ja koulutusta käsitteleviä
33758: Tutkimuspanostus on vuosittain 40 htv. Kertomus- tutkimusraportteja valmistui neljä, ja kolme tutki-
33759: vuonna tästä 9 htv kohdistui johtamisen ja hallin- musta oli käynnissä. Puolustusvoimien arviointi-
33760: non sekä sotilaspedagogiikan tutkimukseen. menetelmiä tai -mittareita valmistui tai kokeiltiin
33761: Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskes- kuusi ja tutkimusteknologisia kehittämishankkeita
33762: kuksen käyttäytymistieteellisen tutkimustoiminnan oli käynnissä kaksi.
33763: tavoitteena on tuottaa tietoa henkilöstövoimavaro- Pääesikunnan asevelvollisuusosaston tutkimus-
33764: jen johtamista sekä varusmieskoulutuksen, valinta- tulosten avulla on tehostettu mm. kriisiajan joukko-
33765: ja opetusteknologisten menetelmien ja erilaisten jen sosiaalisen palvelujärjestelmän suunnittelun
33766: arviointimenettelyjen kehittämistä varten. Kehittä- käynnistämistä, varusmiespalveluksen keskeyttä-
33767:
33768:
33769: 131
33770: miseen johtaneiden syiden seurantaa sekä joukko- tekniikan tutkimusta. Tutkimus- ja tuotekehitystoi-
33771: osastojen toimintaan vaikuttavien asiakirjojen laati- mintaan käytettiin yksi henkilötyövuosi.
33772: mista. Tutkimustoimintaan osallistui kertomusvuonna
33773: Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskes- Puolustusvoimien Tutkimuskeskuksessa 89 ja Säh-
33774: kuksen määrälliset tulostavoitteet suhteessa pa- köteknillisessä Tutkimuslaitoksessa 30 henkeä.
33775: noksiin on kyetty ylittämään tinkimällä mm. hank- Merivoimissa toimintaan osallistui tutkimuslaitok-
33776: keiden teoreettisesta selvittämisestä ja raportoin- sen koko henkilöstön (50) lisäksi huomattava mää-
33777: nista. rä tukihenkilöitä merivoimien joukko-osastoista ja
33778: ulkopuolisista tutkimuslaitoksista. Suurin osa ilma-
33779: Materiaalivoimavarojen tutkimus voimien tutkimuksista tilattiin yliopistoilta ja tutki-
33780: Materiaalivoimavaroihin liittyvää tutkimusta teh- muslaitoksilta, joista tärkeimmät ovat Oulun yli-
33781: dään Puolustusvoimien Tutkimuskeskuksessa ja opisto, Teknillinen korkeakoulu ja Valtion teknilli-
33782: Sähköteknillisessä Tutkimuslaitoksessa, joista nen tutkimuskeskus.
33783: vuoden 1999 alussa muodostettiin Puolustusvoi- Kertomusvuonna Puolustusvoimien Tutkimus-
33784: mien Teknillinen Tutkimuslaitos, Merivoimien keskus käytti 32,2 Mmk ja Sähköteknillinen Tutki-
33785: Tutkimuslaitoksessa, Puolustusvoimien Materiaa- muslaitos 14,8 Mmk tutkimustoimintaan. Merivoi-
33786: lilaitoksessa, Ilmavoimissa sekä Maanpuolustus- mat käytti tutkimus- ja kehityshankkeisiin n. 11
33787: korkeakoulussa. Tutkimuksen tavoitteena on Mmk. Puolustusvoimien Materiaalilaitos käytti tut-
33788: antaa tekniset perusteet Suomen puolustusratkai- kimus- ja kehittämistoimintaan 0,2 Mmk. Ilmavoi-
33789: sun pitkän aikavälin suunnitteluun ja puolustus- missa käytettiin tutkimukseen ja kehittämiseen n.
33790: voimien materiaalin kehittämiseen. Meri- ja ilma- 17 Mmk hankintamäärärahoja ja n. 12 Mmk hankin-
33791: voimien tutkimustoiminnan erityistavoitteena on tatilausvaltuuksia. Tästä pääosan muodostivat koe-
33792: saavuttaa avainalueillaan käytettävissä olevalla järjestelmien hankinnat.
33793: materiaalilla ja henkilöstöllä paras mahdollinen Ilmavoimat ei käyttänyt tutkimukseen ulkoista
33794: puolustuskyky. rahoitusta. Sekä puolustusvoimat että siviiliteolli-
33795: Puolustusvoimien Tutkimuskeskuksessa ja Säh- suutta palveleva tietoliikennetutkimus saavat kui-
33796: köteknillisessä Tutkimuslaitoksessa kertomus- tenkin osarahoitusta Teknologian kehittämiskes-
33797: vuonna tehdyn tutkimustyön kohteina olivat aseet kukselta (TEKES). MATINE on rahoittanut tutki-
33798: ja ampumatarvikkeet sekä niiltä suojautuminen, muksia, joiden tulokset palvelevat myös ilmavoi-
33799: räjähteet, sotavarustuksissa käytetyt materiaalit, mia.
33800: biologisen ja kemiallisen aseen ilmaisu ja puhdis- Puolustusvoimien Tutkimuskeskus toimitti ker-
33801: tautuminen, säteilyntiedustelu sekä elektroniikan tomusvuonna asiakkailleen 243 tutkimusraporttia,
33802: sotilassovellutukset Uusilta tutkimusalueilta on analyysitodistusta ja asiantuntijalausuntoa. Moni-
33803: kerätty tietoa erityisesti hakeutuvista ampumatar- vuotisia tutkimusprojekteja oli käynnissä 24. Säh-
33804: vikkeista, tiedustelu- ja hakeutumisjärjestelmiltä köteknillisessä Tutkimuslaitoksessa oli käynnissä
33805: suojautumisesta, liikkuvaa sodankäyntiä palvele- 14 tutkimus- ja kehitysprojektia. Toimeksiannot
33806: vista tietoteknisistä ratkaisuista ja elektronisesta tulivat pääosin Puolustusvoimien Materiaalilaitok-
33807: sodankäynnistä. selta.
33808: Merivoimien Tutkimuslaitoksen tutkimustoi- Merivoimien Tutkimuslaitoksessa aloitettiin ker-
33809: minta kohdistui meripuolustusjärjestelmien kehit- tomusvuonna 37 tutkimusta, joista valmistui 26.
33810: tämiseen ja niiden käytön tehostamiseen sekä ma- Muista hankkeista pääosa on monivuotisia. Toi-
33811: teriaalihankintoihin. Operatiivista toimintaa tukeva minnan painopisteet olivat "Laivue 2000:n", "Miina
33812: toimintaympäristön tutkimus oli myös keskeistä. 2000:n" sekä merivalvonnan ja suojautumisen tut-
33813: Ilmavoimien tutkimustoiminta palvelee tulevai- kimushankkeissa.
33814: suuden ilmanpuolustuksen suunnittelua, ilmapuo- Puolustusvoimien Materiaalilaitoksessa oli ker-
33815: lustuksen kehittämistä ja hankintoja sekä järjestel- tomusvuonna meneillään seitsemän tutkimusta.
33816: mien ja kaluston käyttöä. Ilmavoimien tutkimustoiminnan pääpaino koh-
33817: Tutkimukseen käytetyt työpanokset olivat ker- distui ilmapuolustuksen johtamis- ja valvontajär-
33818: tomusvuonna seuraavat: Puolustusvoimien Tutki- jestelmään, tietojärjestelmiin, ilmataistelun mallin-
33819: muskeskus 81 htv, Sähköteknillinen Tutkimuslaitos nukseen, lentokaluston rakenteiden ja väsymisen
33820: 26 htv ja Merivoimien Tutkimuslaitos 45 htv. Ilma- hallintaan sekä ilmailufysiologiaan ja -psykolo-
33821: voimat käytti tutkimukseen seitsemän henkilötyö- giaan.
33822: vuotta. Maanpuolustuskorkeakoulun kertomus- Puolustusvoimien Tutkimuskeskuksen tutki-
33823: vuoden 40 htv:n tutkimuspanoksesta neljä koski mustoiminnassa optroniikan alan merkitys kasvoi.
33824:
33825:
33826: 132
33827: Sähköteknillisen Tutkimuslaitoksen toimintaa lutilanteiden harjoittelu saadaan lähelle todenmu-
33828: suunnattiin laiteorientoituneesta kehitystyöstä tek- kaista ja luodaan lisäedellytyksiä sotilaallisen voi-
33829: nologiavastuun mukaisiin tutkimushankkeisiin. man käytölle.
33830: Laitokset laskuuivat siviiliasiakkailtaan n. 1,0 Mmk. Kansainväliseen kriisinhallintaan tulevat myös
33831: Kansainvälistä yhteistoimintaa toteutettiin kemialli- verkottuneet ja virtuaaliset simulointijärjestelmät.
33832: sen aseen tutkimuksessa ja säteilynvalvonnan alal- Niiden välityksellä operaatioiden suunnittelu, val-
33833: la. mistelu ja koulutus toteutetaan samanaikaisesti eri
33834: Puolustusvoimien tutkimustoiminnan sekä tek- maissa. Vastaavasti rakennetut johtamisjärjestelmät
33835: nisen ja luonnontieteellisen (pl. lääketiede) tutki- muodostuvat kansainvälisen kriisinhallintayhteis-
33836: muksen kokonaisrahoitus oli kertomusvuonna 113 työn keskeisiksi välineiksi.
33837: Mmk. Yhteiskunnan kaikki toimialat kattava verkottu-
33838: Puolustusministeriön mukaan tutkimus- ja ke- minen uudistaa myös turvallisuustarkastelun. Ver-
33839: hittämistoiminnan tavoitteet ja kohdealueet on kottumisen vuoksi julkisten ja yksityisten tahojen
33840: määritelty puolustusvoimien todellisen tutkimus- keskinäisriippuvuus kasvaa. Toimintojen optimoin-
33841: tarpeen perusteella. Merkittävimmän tutkimus- ti edellyttää ohjauspisteiden vähentämistä ja merki-
33842: alueen, sotavarustuksen teknisen tutkimuksen ja tyksen lisäämistä. Huoltovarmuuden logistiset ket-
33843: kehittämisen tulosten hyödynnettävyys on ministe- jut ulottuvat yhä useammin ulkomaille. Yhteiskun-
33844: riön mukaan hyvä. Tutkimustarpeen määrittämi- nan kriisinsietokyky heikkenee olennaisesti.
33845: nen, toteutus ja tulosten hyväksikäyttö ovat linjassa Kuvattu kehitys synnyttää aiempaa useampia
33846: keskenään. mahdollisuuksia uhata yhteiskunnan toimivuutta.
33847: Puolustusvoimien tutkimus- ja kehittämistoi- Uhkat ulottuvat yksilöistä valtiojohtoisesti organi-
33848: minnan organisointia uudistettaneen keväällä 1999 soituun vakoilu-, painostus- ja sabotaasitoimintaan.
33849: valmistuneen työryhmäraportin pohjalta. Erityisiä uhkia ovat lähitulevaisuudessa suuriin
33850: omaisuuksiin kytkeytyvät terroristiorganisaatiot ja
33851: Tietotekniikka ja automaattinen tietojenkäsittely järjestäytynyt rikollisuus.
33852: Tietotekniikan merkitys turvallisuus- ja puolus-
33853: tuspolitiikassa Automaattisen tietojenkäsittelyn voimavarat
33854: Tietotekniikan kehitys on muuntanut sotilaallisen Puolustusvoimien tietotekniikka-alan toimintaan
33855: maanpuolustuksen tutkimus- ja kehittämistoimin- vaikuttaa eniten siirtyminen uuteen alueorganisaa-
33856: nan luonnetta. Sotilaallinen maanpuolustus tukeu- tioon. Se käsittää mm. maanpuolustusalueiden esi-
33857: tuu nykyään paljolti vapaasti markkinoilta saataviin kuntien tietotekniikkaosastot, niiden johtamat tie-
33858: tietoteknisiin tuotteisiin ja ratkaisuihin. totekniikkakeskukset ja meripuolustusalueiden tie-
33859: Vastaisuudessa kuvattu suuntaus jatkuu, mutta totekniikkakeskukset
33860: ei kuitenkaan kata uusinta teknologiaa käyttäviä Maanpuolustusta palvelevaan automaattiseen
33861: järjestelmäkokonaisuuksia, kuten tiedustelun ja tietojenkäsittelyyn käytettiin kertomusvuonna ar-
33862: valvonnan järjestelmiä, korkeaa salattavuutta edel- violta 450 Mmk. Kustannukset jakautuivat ulkoisiin
33863: lyttäviä tietoliikenneyhteyksiä eikä integroitujen kustannuksiin (laitteisto- ja ohjelmistohankinnat,
33864: aselavettien tietoteknisiä järjestelmiä. Sotilaallisten tietojärjestelmien kehitystyö ja tietoliikenneverkon
33865: johtamis- ja simulointijärjestelmien erityispiirteet ylläpitopalvelut) sekä sisäisiin kustannuksiin (hen-
33866: edellyttävät jatkossakin puolustusministeriön mu- kilöstömenot).
33867: kaan erityistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Ulkoiset kustannukset olivat kertomusvuonna
33868: Kaupallisen tietotekniikan yleistyminen lisää n. 250 Mmk ja henkilöstömenot n. 200 Mmk (700
33869: puolustushallinnon kansainvälisen yhteistoimin- htv). Luvut ovat arvioita. Tavanomaisen taloushal-
33870: nan tarvetta ja mahdollisuuksia. Tätä korostaa mo- linnollisen tietojenkäsittelyn erottaminen Operatii-
33871: nikansallisen kriisinhallinnan merkityksen kasvu visiin järjestelmiin liittyvästä maanpuolustukselli-
33872: turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. sesta tietojenkäsittelystä on hankalaa. Molemmat
33873: Tietotekniikan kehitys vaikuttaa sotilaallisten atk-järjestelmät toimivat samoissa tiedonsiirtover-
33874: voimasuhteiden arviointiin. Järjestelmäintegraatio koissa ja laitteistoissa, käyttäjät ovat samoja ja
33875: mahdollistaa sekä sotilaallisten johtamisedellytys- järjestelmillä on runsaasti yhtymäkohtia.
33876: ten että asejärjestelmien kokonaistehon merkittä- Puolustusvoimien atk-kustannukset eivät muut-
33877: vän kasvun. Tämä puolestaan mahdollistaa nykyis- tuneet merkittävästi kertomusvuonna. Ne nousivat
33878: tä nopeamman, yllättävämmän, tarkemman ja tu- alle 4 o/o edellisvuotisista.
33879: hoisamman sotilaallisen voiman käytön. Koulutus- Puolustusvoimien tietoturvallisuuden säilyttämi-
33880: käyttöön otettavien simulaattoreiden avulla taiste- seksi tietoliikenneratkaisut ovat rakenteeltaan
33881:
33882:
33883: 133
33884: poikkeukselliset. Järjestelmät ovat kahdennettuja ja puolustusvoimien lakisääteisiä tai muutoin välttä-
33885: ulkomaailmasta eristettyjä. mättömiä toimintoja tukevat järjestelmät.
33886: Puolustusvoimat on osallistunut myös puolus-
33887: Keskeisten tietojärjestelmien kehittäminen ja tushallinnon kiinteistöjen, rakennusten ja verkko-
33888: suunnittelu jen tietoja sisältävän KIRAVE-järjestelmän kehittä-
33889: Puolustusvoimien tietohallintoa johtaa pääesikun- miseen ja koekäyttöön.
33890: nan operaatiopäällikkö. Käytännössä sitä koordi- Uusien teknologioiden käyttöönoton mahdolli-
33891: noi pääesikunnan suunnitteluosasto mm. kokoa- suuksia tai käytännön ongelmiin liittyviä selvitys-
33892: malla vuosittain tietojenkäsittelyn kehittämis- töitä on tehty useissa puolustusvoimien tulosyksi-
33893: suunnitelman ja määrittelemällä tietojärjestelmä- köissä sekä konsulttitöinä yrityksissä, korkeakou-
33894: arkkitehtuurin. Tietoteknistä kokonaisuutta koor- luissa ja tutkimuslaitoksissa. Rahoittajina ovat puo-
33895: dinoi tietotekniikkaosasto mm. ohjaamalla tieto- lustusvoimien lisäksi mm. MATINE ja TEKES.
33896: tekniikka-alaa ja tietoteknisiä kehittämishankkeita Esimerkkinä TEKESin osittain rahoittamasta tut-
33897: sekä määräämällä tietoteknisen arkkitehtuurin. kimustyöstä on Teknillisen korkeakoulun TAI-tut-
33898: Toimialakohtaisia järjestelmäkokonaisuuksia sovit- kimuslaitoksen tapaustutkimus suunnittelun ja seu-
33899: tavat yhteen eri toimialojen vastaavat esikunnat ja rannan tietojärjestelmässä (SUSETI). Tutkimuksella
33900: osastot. on tavoiteltu SUSETin jatkokehittämistä sekä tieto-
33901: Puolustusvoimien tietotekniikan kehittämisen tekniikan kustannus-hyötysuhteen mittaamista.
33902: painopisteitä olivat kertomusvuonna henkilöstö- Tietotekniikan kehittämisellä pyritään puolus-
33903: alan, operatiivisen alan ja materiaalialan sekä puo- tusministeriön mukaan vaikuttamaan kustannusta-
33904: lustushaarojen keskeiset järjestelmät. loudellisesti puolustusvoimien ydin- ja tukiproses-
33905: Operatiivisen alan tietojärjestelmät koostuvat seihin. Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien
33906: operatiivisen suunnittelun ja ylläpidon sekä tiedus- perusteella määräytyvien ydinprosessien kustan-
33907: telualan järjestelmistä. Kertomusvuonna käynnis- nustehokkuus ilmenee lähinnä suorituskyvyn ko-
33908: tettiin viimeiset v. 1993 aloitetun hankkeen hankin- henemisena. Tukiprosessien kehittämisperusteet
33909: nat. Tavoitteena oli operatiivisen alan järjestelmän liittyvät pääsääntöisesti konkreettisiin säästöihin.
33910: täysi tuotantokäyttö vuoden 2000 alussa. Kaikkiin Tulevaa tietotekniikan kehittämistä ohjaavat
33911: puolustusvoimien atk-järjestelmiin on määritetty puolustusministeriön mukaan kasvavasti kansain-
33912: uusi turvallisuusarkkitehtuuri. välisen yhteentoimivuuden vaatimukset. Yhteen-
33913: Henkilöstöalan tietojärjestelmät koostuvat puo- toimivuudella haetaan ensisijaisesti valmiita ratkai-
33914: lustusvoimien esikunta-, henkilöstö- ja hallintotie- suja, kehittämissynergiaa ja ylläpitokustannusten
33915: tojärjestelmistä, asevelvollisuusrekisteristä sekä va- jakamista useiden kehittäjämaiden kesken. Toissi-
33916: rusmiesten tietojärjestelmästä. Esikuntajärjestel- jaisesti pyritään myös toiminnalliseen ja tekniseen
33917: mässä keskityttiin kertomusvuonna uuden version yhteensopivuuteen kansainvälisissä operaatioissa.
33918: käyttöönoton valmisteluihin. Työkaluohjelmien Puolustusvoimien tulevat järjestelmäarkkiteh-
33919: päivityksiin liittyvä koulutus aloitettiin. Esikuntajär- tuurit määräytyvät osin toiminnallisten vaatimusten
33920: jestelmän uusia sovelluksia kehitettiin Esikunta- ja tekniset arkkitehtuurit avoimuuden periaattei-
33921: koulun johdolla. Järjestelmällä oli yli 11 000 käyttä- den mukaisesti. Tämä tarkoittaa vähittäistä eriyty-
33922: jää. Palvelimia oli 160. mistä teknologian ja markkinavoimien asettamista
33923: Asevelvollisuusrekisterin kehitystyö painottui rajoitteista. Puolustusvoimat joutuvat edelläkävijän
33924: kertomusvuonna uuden version vaihtoon. Graafi- roolista huolimatta toistaiseksi alistumaan ratkaise-
33925: nen käyttöliittymä valmistuu vuoden 1999 lopussa. mattomien ongelmien edessä.
33926: Varusmiesten tietojärjestelmä otettiin käyttöön Jatkossa puolustusvoimat painottavat erityisesti
33927: kertomusvuonna client-server-ympäristössä. operatiivisen alan ja tiedustelualan sekä puolustus-
33928: Vuonna 1999 otetaan käyttöön järjestelmän uusi haarojen operatiivisen tilanteen ylläpidon ja suun-
33929: versio, mikä tehostaa mm. varusmiesten päiväraho- nittelun järjestelmien yhteensovittamista. Tavoit-
33930: jen maksua. teena on toteuttaa sovellutukset integroituina alus-
33931: Materiaalialan, hankintatoimen ja maakuljetus- ta-arkkitehtuuriin, joka pyrkii ottamaan huomioon
33932: alan tietojärjestelmähankkeet käynnistettiin kerto- kansainvälisen yhteensopivuuden tarpeet.
33933: musvuonna. Lähiaikoina aloitetaan puolustusvoimien uuden
33934: Useimpien suurkonesovellusten taloudellinen esikuntajärjestelmän suunnittelu. Se mahdollistaa
33935: käyttöikä päättyy v. 1999 ns. vuosi 2000 -ongelman virtuaalikorkeakoulusovelluksen täysimittaisen
33936: vuoksi. Suurkoneesta luopuminen pakottaa kiireh- käytön puolustusvoimien verkossa. Virtuaalikor-
33937: timään monia hankkeita. Uudistettavana ovat mm. keakouluprojekti aloittaa v. 1999.
33938:
33939:
33940: 134
33941: Puolustusvoimien esikuntajärjestelmän palve- Henkilöstövoimavarojen puute ilmenee tehtä-
33942: linkanta uusitaan lähivuosina. vien keskittämisenä tietyille avainhenkilöille, mikä
33943: Puolustusvoimien henkilörekisteri, työaikajär- aiheuttaa liiallista painetta osalle henkilöstöä. Tule-
33944: jestelmä, palkkajärjestelmä ja henkilöstön urasuun- van toiminnan suunnittelussa lähtökohtana on pi-
33945: nittelujärjestelmä otetaan käyttöön v. 1999. Osin detty käytettävissä olevaa henkilöstöä, minkä seu-
33946: keskitetyn järjestelmän palvelimien määrä on 89. rauksena vain osa esitetyistä toimeksiannoista voi-
33947: Järjestelmään liitetään kulunvalvonta. daan toteuttaa. Muiden toimeksiantojen suorittami-
33948: seksi on käytettävä ostopalveluja.
33949: Tietotekniikkahallinnon ongelmat Puolustusministeriön mukaan keskeistä tietojär-
33950: Puolustusvoimien Tietotekniikkalaitoksen toiminta jestelmien kannalta on kyetä pitämään puolustus-
33951: käynnistyi äskettäin uudessa toimipaikassa Es- voimien atk-henkilöstö palveluksessa sekä tutkia
33952: poossa. Teknistä asiantuntijahenkilöstöä on siirty- mahdollisuudet syntyneen henkilöstövajeen
33953: nyt siviilityönantajien palvelukseen. Tämä on puo- täyttämiseksi. Mikäli henkilöstöä ei saada pysy-
33954: lustusministeriön mukaan vaikeuttanut toimintaa ja mään, ulottuvat vaikutukset puolustusvoimien val-
33955: tulosten saavuttamista tietotekniikka-alalla. Tieto- miuteen. Lisäksi kansainvälisen yhteistoiminnan
33956: tekniikkatehtävistä puuttui kertomusvuoden lo- kasvu vaatii panostamaan entistä enemmän
33957: pussa puolustusministeriön mukaan ammat- tietojärjestelmien tutkimukseen ja järjestelmäinteg-
33958: tihenkilöitä yli 70. raation kehittämiseen.
33959:
33960:
33961:
33962:
33963: Sodankäynnin tekninen ja teknologinen kehitys on Vallitseva asiantila on kuitenkin jossain määrin toi-
33964: edelleen nopeaa. Samoin tietotekniikan ja atk:n merki- nen. Puolustusvoimien teknisen henkilöstön, erityisesti
33965: tys turvallisuus- ja puolustuspolitiikan osana sekä puo- tietoteknisen henkilöstön vaihtuvuus on ilmeisen suuri
33966: lustusvoimien toiminnassa on kasvanut ja kasvaa tule- ja henkilöstövajaus tuntuva. Keskeisenä syynä tähän
33967: vaisuudessakin. Tämä kehityssuunta edellyttää val- lienevät muiden työnantajien tarjoamat paremmattyö-
33968: tiontilintarkastajien mielestä puolustushallinnon tutki- suhde-edut Koska asiantuntevan henkilöstön riittä-
33969: mus- ja kehitystyöhön ja tietotekniikkaan suunnatta- vyys on pitkällä aikavälillä ratkaisevan tärkeää puolus-
33970: vien voimavarojen tuntuvaa lisäämistä nykyisestään. tusvalmiuden ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta,
33971: Puolustusministeriö ja puolustusvoimat ovat val- tulee puolustushallinnon ryhtyä välittömästi toimiin ko.
33972: tiontilintarkastajien saaman käsityksen mukaan pa- avainhenkilöstön pitämiseksi palveluksessa. Samoin
33973: nostaneet viime vuosina enenevästi materiaaliseen olisi syntynyt henkilöstövaje korjattava lisärekrytoin-
33974: tutkimus- ja kehitystoimintaan. Myös henkilöstön ke- nein. Puolustushallinnon ja erityisesti puolustusvoi-
33975: hittämistä tukevaa tutkimusta on edistetty. Lisäpanos- mien on valtiontilintarkastajien mielestä kyettävä kil-
33976: tusta näille alueille tarvitaan kuitenkin edelleen, mikä pailemaan siviilisektorin kanssa kyvykkäästä henkilö-
33977: käytännössä merkitsee puolustushallinnon voimavaro- kunnasta kaikin käytettävissä olevin keinoin. Niitä ovat
33978: jen uudelleenkohdentamista. Toimintamenoja tulisikin mm. palkkaus- ym. työsuhde-edut, mielekkäät työteh-
33979: osoittaa kasvavassa määrin tutkimus- ja kehittämistoi- tävät, henkilöstön vaikutusmahdollisuudet ja riittävät
33980: mintaan ja tietotekniikan hyväksikäyttöön. urakehitysmahdollisuudet Tarvittaessa ongelma on
33981: Tutkimus- ja kehitystehtävätsamoin kuin tietoteknii- ratkaistava puolustushallinnon sisäisin voimavarasiir-
33982: kan ylläpito ja kehittäminen vaativat ennen kaikkea roin.
33983: riittävän suuren ja asiantuntevan henkilöstön. Puolus- Tietotekniikan kasvava merkitys edellyttää myös
33984: tusvoimissa tarve onkin tiedostettu, sillä sen henkilös- riittävän panostuksen suuntaamista sekä puolustus-
33985: töstrategian mukaan sodankäynnin teknistyminen ja voimien vakinaisen henkilöstön että varusmiesten kou-
33986: käyttöön otettavat uudetjärjestelmät edellyttävät koko lutukseen ja harjaannuttamiseen. Hyvätkin tekniset
33987: henkilöstön teknisten valmiuksien kehittämistä ja hen- järjestelmät pettävät, ellei niitä käyttävä henkilöstö ole
33988: kilöstömäärän lisäämistä teknisissä tehtävissä. Val- koulutukseltaan tehtäviensä tasalla. Puolustushallin-
33989: tiontilintarkastajat tukevat osaltaan tämän tavoitteen non tuleekin tarkastella koulutusjärjestelmäänsä sen
33990: saavuttamista. varmistaakseen, että olemassaolevien, hankittavien ja
33991:
33992:
33993: 135
33994: kehitettävien teknologisten ja tietoteknisten järjestel- ikään lisävoimavarojen suuntaamista tekniseen tutki-
33995: mien käyttäjät kykenevät hoitamaan tehtävänsä kaikis- mus- ja kehitystyöhön sekä tietotekniikkatoimintaan.
33996: sa oloissa. Järjestelmien suojaaminen ja varmentaminen ovat en-
33997: Sodankäynnin teknistyminen eri muodoissaan mer- siarvoisen tärkeitä puolustusvalmiuden ylläpitämisen
33998: kitsee myös uhkaa puolustusvalmiudelle. Tietoteknii- kannalta. Tästä syystä tutkimus- ja kehitystyöhön osoi-
33999: kan ja elektroniikan merkityksen lisääntyminen puolus- tettavista voimavaroista tulee osoittaa riittävä osuus
34000: tusjärjestelmässä lisää samalla myös sen haavoittu- nimenomaisesti järjestelmien toimivuuden varmenta-
34001: vuutta ja suojaamistarvetta sekä heikentää huoltovar- miseen.
34002: muutta. Tähän uhkaan vastaaminen edellyttää niin
34003:
34004:
34005:
34006:
34007: limavoimien tila ja toiminta Kertausharjoituskoulutuksen vähyys laskee ilma-
34008: voimien sodan ajan toimintakykyä. Tämä ilmenee
34009: Ilmavoimien tehtävät, tavoitteet ja organisaatio erityisesti ilmavalvonta- ja tukeutumisyksiköiden
34010: Maanpuolustuksen kehittäminen tähtää strategisen kyvyssä suoriutua sodan ajan tehtävistä.
34011: iskun ennaltaehkäisyyn ja torjuntakyvyn paranta- Ilmapuolustustyöryhmän muistio vuodelta 1997
34012: miseen. Strategisen iskun torjunnassa ilmapuolus- ja hallituksen turvallisuuspoliittinen selonteko
34013: tuksella on keskeinen asema. Ilmapuolustuksen (VNS 1/1997 vp) määrittävät ilmavoimien organi-
34014: tavoitteita ovat valtakunnan ilmatilan valvonta ja saation. Ilmavoimia kehitetään kolmen lennoston
34015: koskemattomuuden turvaaminen sekä valtakun- ja kolmen koulun pohjalta. Organisaatiota on uu-
34016: nallisesti tärkeiden kohteiden ja joukkojen suojaa- distettu perustamalla Tukilentolaivue. Samalla il-
34017: minen ilmoitse tulevalta hyökkäykseltä. mavoimien kiinteäsiipiset lentokoneet siirrettiin
34018: Ilmavoimien kertomusvuoden toiminnan paino- Tikkakosken tukikohtaan. Toinen organisaa-
34019: pistealue oli Hornet-kaluston käyttöönotto. Ilma- tiomuutos oli Rovaniemen Varuskunnan Huolto-
34020: voimien tavoitteena on saavuttaa lähivuosina ope- keskuksen ja samalla huoltovastuun siirto Lapin
34021: ratiivinen valmius koko Hornet-kalustolla. Puolus- Ilmatorjuntarykmentille.
34022: tusvoimien määrärahakehykset ja ilmavoimien oh- Ilmavoimien organisaatio ja voimavarat olivat
34023: jaajakato vaikeuttavat puolustusministeriön mu- kertomusvuoden lopussa seuraavan kaavion mu-
34024: kaan olennaisesti em. tavoitteen saavuttamista. kaiset.
34025:
34026:
34027:
34028:
34029: 136
34030: limavoimat
34031: henkilöstö 2 785
34032: määrärahat 4 816 Mmk
34033: Jimavoimien Esikunta
34034: henkilöstö 202
34035: määrärahat 3 799 Mmk
34036:
34037:
34038: Lapin Lennosto Satakunnan Lennosto Karjalan Lennosto
34039: henkilöstö 413 henkilöstö 441 henkilöstö 421
34040: määrärahat 125 Mmk määrärahat 120 Mmk määrärahat 117 Mmk
34041:
34042:
34043: Tukilentolaivue limavoimien
34044: -•
34045: limasotakoulu limavoimien
34046: _1
34047:
34048:
34049:
34050:
34051: Viestikoulu Teknillinen koulu
34052: henkilöstö 84 henkilöstö 198 henkilöstö 217 henkilöstö 132
34053: määrärahat 26Mmk määrärahat 51 Mmk määrärahat 70Mmk määrärahat 39 Mmk
34054:
34055:
34056: Viestivarikko Lentovarikko Viestikoelaitos Konekalusto
34057: henkilöstö 163 henkilöstö 305 henkilöstö 189 HN 37 LJ 3
34058: määrärahat 74Mmk määrärahat 344Mmk määrärahat 51 Mmk DK 23 FF 3
34059: HW52 PA 7
34060: VN 28 PC 6
34061: RG9
34062:
34063: Henkilöstöjärjestelmä ja määrärahat nen suunniteltuja vähennyksiä, jotka v. 1999-
34064: Ilmavoimien henkilöstöjärjestelmä perustui kerto- 2007 ovat 156 vakanssia, ilmavoimien henkilöstö-
34065: musvuonna vielä osittain käytössä olleeseen van- vaje oli 75 henkeä. Henkilöstön vähentämisvelvoi-
34066: haan torjuntahävittäjäkalustoon ja sen edellyttä- te ylittää puolustusministeriön mukaan eläkkeelle
34067: mään ilmapuolustusjärjestelmään. Kaluston uusiu- siirtymisen aiheuttaman luonnollisen poistuman.
34068: tuminen ja teknistyminen sekä samanaikaisesti vä- Tiukka henkilöstökehys voi ministeriön mielestä
34069: henevät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat edel- estää ilmavoimien henkilöstörakenteen kehittämi-
34070: lyttävät puolustusministeriön mukaan organisaati- sen, aiheuttaa ylitöitä ja johtaa ylikuormitukseen.
34071: on ja henkilöstöjärjestelmän voimakasta ja jatkuvaa Ilmavoimien hävittäjäkaluston kriisiajan tehok-
34072: kehittämistä. Henkilöstörakennetta pyritään muut- kaan käytön edellyttämä ohjaajamäärä on 1,3 oh-
34073: tamaan teknistyvien ilmavoimien tarvetta ja uusia jaajaa Hornetia kohti ja 1 ohjaaja Hawkia kohti.
34074: tehtäväalueita (kansainvälinen toiminta) vastaa- Lentävän henkilöstön sodan ajan tavoitevahvuus
34075: vaksi. Puolustusministeriön mukaan ilmavoimien on 370 upseeria. Lisäksi tarvitaan n. 30 maa- ja
34076: on tämän vuoksi oltava kilpailukykyinen työnan- merivoimakoulutettua upseeria.
34077: taja. Ilmavoimien ohjaajavaje voi pahimmillaan ko-
34078: Puolustusvoimien Henkilöstöstrategia 2008 hota lähivuosina 137 lentäjään. Ilmavoimat on pyr-
34079: määrittää ilmavoimien henkilöstön vahvuudeksi kinyt korjaamaan tilannetta suurentarualla kadetti-
34080: 2 720 henkeä, josta sotilaita 1 720 ja siviilejä 1 000. kurssien vahvuuden 25:een sekä lyhentämällä len-
34081: Viestikoelaitoksen henkilöstöä ei ole sisällytetty täjien koulutusaikaa. Vajausta on puolustusminis-
34082: ilmavoimien lukumääriin. Ilmavoimien palveluk- teriön mukaan myös tietotekniikka-alan, viestitek-
34083: sessa oli kertomusvuoden lopussa 2 785 henkeä. niikka-alan ja taloushallinnon osa-alueiden henki-
34084: Ilmavoimissa oli palveluksessa siviilihenkilöstöä löstössä.
34085: suhteellisesti enemmän kuin puolustusvoimissa Ilmavoimien kokonaisrahoitus oli kertomus-
34086: yleensä. vuonna 4 816 Mmk. Toimintamenojen osuus oli
34087: Puolustusvoimien henkilöstön vähentämisvel- 1 102 Mmk ja hankintamenojen osuus 3 708 Mmk.
34088: voitteet koskevat ilmavoimia vastaavasti kuin mui- Suurimmat tilausvaltuudet olivat torjuntahävittäjien
34089: takin puolustushaaroja. Vuosina 1989-98 ilmavoi- uusinta (1 052 Mmk) sekä torjuntahävittäjien ase- ja
34090: mien siviilihenkilöstö väheni 181 vakanssilla. En- huoltojärjestelmän uusiminen (1 068 Mmk).
34091:
34092:
34093: 137
34094: Ilmavoimien toimintaongelmat Kertomusvuonna lentäjien siirtyminen ilmavoi-
34095: Kertomusvuonna ilmavalvonnan keskeinen ongel- mista siviilisektorille nopeutui. Ilmavoimien palve-
34096: ma oli puolustushallinnon mukaan toimintameno- luksesta lähti 34 ohjaajaa muiden työnantajien pal-
34097: varojen vähäisyys. Tämä aiheutti ilmavalvonnan velukseen, ja v. 1999 aikaville siviili-ilmailun kurs-
34098: epätarkoituksenmukaisen jakautumisen eri vuoro- seille on hyväksytty 33 ilmavoimien ohjaajaa ja
34099: kaudenaikoina ja viikonpäivinä. seitsemän kadettia. Siviilisektorille jo hakeutuneet
34100: Kertomusvuoden matalalla valvontatasolla kus- ohjaajat ovat aiheuttaneet merkittävän vajeen kriisi-
34101: tannusten pääosa muodostui valmiussyistä välttä- ajan ohjaajamäärässä.
34102: mättömän henkilöstön kiinteästä palkkauksesta ja Ohjaajan koulutus yksinomaan välittöminä len-
34103: valvontakaluston ylläpidosta. Tämän vuoksi suh- totuntikustannuksina valmiusohjaajaksi maksaa n.
34104: teellisen vähäiset kustannustekijät, kuten haittatyö- 5,8 Mmk. Ilmavoimista vuoden 1999 kevääseen
34105: korvaukset ja kaluston käyttökulut, muodostivat mennessä lähteneet tai lähtöä harkinneet 77 ohjaa-
34106: ainoat kustannukset, joilla kuluja ja samalla ilma- jaa aiheuttavat yli 450 Mmk:n lisäkoulutuskustan-
34107: valvonnan tasoa säädeltiin. Ilmavalvonnan vuosi- nukset. Ilmavoimien koko ohjaajavajeen (140 len-
34108: kustannusten 10 %:n vähentäminen johtaisi keski- täjää) korvaaminen maksaisi n. 812 Mmk. Tällöin-
34109: korkeuksien ilmavalvonnan päättymiseen virka- kin olisi saavutettu vasta valmiusohjaajataso.
34110: ajan ulkopuolella ja 10 o/o:n lisäys hyvään ilmaval- Ohjaajien vaihtuvuuteen vaikuttavat tekijät Puo-
34111: vontaan. lustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskuksen
34112: Ilmavoimien valmiudesta ja aluevalvonnasta on tekemän tutkimuksen (valmistui tammikuussa
34113: puolustusministeriön mukaan ollut pakko tinkiä 1999) mukaan olivat seuraavat:
34114: resurssipulan vuoksi. Valmiuslentopäivystyksellä - Kielteisesti työssäpysyvyyteen vaikuttavat
34115: toteutettiin kertomusvuonna valvonnan ja alueelli- toisarvoiset työtehtävät, epävarmuus omasta tule-
34116: sen koskemattomuuden turvaamisen vähimmäis- vaisuudesta, lentämisen väheneminen, elämänlaa-
34117: vaatimukset. Aluevalvonnan tehokkuutta pyritään dun huononeminen, palkkaus ja terveyden menet-
34118: nostamaan vasta vuodesta 2000 alkaen. Myös valta- tämisen uhka fyysisesti rasittavassa työssä.
34119: kunnan kattava tunnistuslentovalmius pyritään pa- -Myönteisesti vaikuttavia tekijöitä vuorostaan
34120: lauttamaan suunnittelukauden lopulla. ovat kaverihenki ja ilmavoimien hyvä henki, soti-
34121: Ilmavoimien tukikohtajärjestelmä mahdollistaa laslentäminen, hävittäjälentämiseen liittyvä opiske-
34122: puolustusministeriön mielestä rauhan ajan koulu- lu, taktisen lennon opettaminen, vastuuntuntoi-
34123: tuksen sekä ilmatilan valvonnan ja vartioinnin edel- suus työtehtävistä, halu kehittyä sotilaslentäjänä ja
34124: lyttämän lentotoiminnan. Sodan ajan toiminnan kehittää omaa työtään, operatiivisen lentämisen
34125: kannalta tukikohtajärjestelmä ei sen sijaan mahdol- haasteellisuus sekä huipputeknologinen työympä-
34126: lista hävittäjälentokaluston suojaamisen ja torjun- ristö.
34127: nan optimoinnin kannalta välttämätöntä hajautta- Puolustusvoimat on toteuttanut useita toimia
34128: mista. Tukikohtien sisäiset rakenteet eivät myös- menojen karsimiseksi, määrärahojen ohjaamiseksi
34129: kään mahdollista riittävää lentokaluston hajautta- keskeisten toimintojen säilyttämiseen sekä lentä-
34130: mista, jolla estettäisiin sen mahdollinen tuhoami- jien pitämiseksi palveluksessa. 1990-luvun raken-
34131: nen maahan ja toisaalta aikaansaataisiin täysimää- nemuutoksella on pyritty vapauttamaan niukkoja
34132: räinen lentosuoritusmäärä. toimintamenomäärärahoja varusmies- ja reservi-
34133: läiskoulutuksen lisäksi myös lentokoulutukseen.
34134: Joukko-osastojen lakkauttamisen kautta on py-
34135: Ilmavoimien lentohenkilöstön koulutuskustannuk- ritty parantamaan myös ilmavoimien toiminta-
34136: set ja vaihtuvuus edellytyksiä. Kertomusvuoden ja vuoden 1999 ker-
34137: Ilmapuolustustyöryhmä laski ja vertaili v. 1997 tausharjoituskoulutus kattaa vain osan operatiivi-
34138: vaihtoehtoisten lentokoulutusjärjestelmien kustan- sen joukkotuotannon tarpeesta. Kertausharjoituk-
34139: nukset. Suomalainen malli havaittiin halvimmaksi. sia vähentämällä on pyritty varmistamaan paitsi
34140: Ilmavoimien lentokoulutusjärjestelmää on kehitet- uuden varusmieskoulutuksen käynnistyminen
34141: ty viime vuosina niin, että ohjaaja saavuttaa val- myös vähimmäistason lentokoulutus. Ilmavoimien
34142: miusohjaajatason 7 kuukautta aiempaa nopeam- ohjaajakoulutusta on uudistettu varusmiesten ka-
34143: min. Järjestelmä tuottaa valmiusohjaajan n. 5 vuo- dettikurssille rekrytoinnin parantamiseksi. Hävittä-
34144: dessa. Tämän jälkeen ilmavoimat pyrkii pitämään jäkoneen valmiusohjaajakoulutusta on tiivistetty,
34145: ohjaajat mahdollisimman pitkään laivuepalveluk- jolloin yhden ohjaajan koulutus on sekä nopeam-
34146: sessa. Samanaikaisesti heidän koulutustaan jatke- paa että halvempaa. Ilmavoimien ohjaajaupseerien
34147: taan kohti hävittäjäparven johtajan tehtäviä. virkaurakursseja on myöhennetty, joten aktiivinen
34148:
34149:
34150: 138
34151: laivuepalvelusaika on pidentynyt. Ilmavoimille on Ohjaajaupseereiden tehtävien virkaluokkia on
34152: lisäksi kohdennettu lisää upseerinvirkoja ohjaajien tarkistettu nopeuttamaan virkauran kehittymistä.
34153: nopeamman virkaurakehityksen mahdollistami- Lisäksi virkarakenteen kehittämiseksi perustettiin
34154: seksi. kertomusvuoden lokakuussa ilmavoimiin yhdek-
34155: Puolustusministeriön mukaan seuraavat toimet sän uutta upseerin virkaa.
34156: ovat mahdollisia puolustusvoimien sisällä riittävän
34157: henkilöstön ja etenkin lentäjien pitämiseksi palve- limavoimien henkilöstö- ja kalustomenetykset
34158: luksessa: Virkasuunnittelun tehostaminen paran- onnettomuuksissa
34159: taisi virkauralla etenemisen mahdollisuuksia. Puo- Ilmavoimissa on 1990-luvulla tapahtunut seitsemän
34160: lustusvoimien henkilöstöjärjestelmän kehittäminen lento-onnettomuutta. Niissä on kuollut viisi henki-
34161: mahdollistaisi ilmavoimien upseerien pääsyn myös löä, joista yksi matkustaja. Kaikissa tapauksissa
34162: pääesikunnan ylempiin virkoihin. Pääesikunnan ilma-alus tuhoutui täysin. Rahamääräiset menetyk-
34163: tulisi lisäksi osoittaa maavoimien upseereita niihin set ovat olleet yhteensä 105,6 Mmk. Onnettomuuk-
34164: ilmavoimien tehtäviin, joissa ei välttämättä edelly- sien syytekijöistä inhimillisiä on ollut 57% ja tekni-
34165: tetä lentäjän tutkintoa. siä 43%.
34166: Edellä mainittujen toimien lisäksi puolustusmi- Seuraavassa esitetään lyhyesti kunkin onnetto-
34167: nisteriö on esittänyt voimavaroja vaativia toimia muuden syy, vahingot sekä tärkeimmät sen johdos-
34168: ilmavoimien lentäjäpoistuman pysäyttämiseksi. ta suoritetut toimet:
34169: Näitä ovat lentolisä- ja sitoumusjärjestelmän kehit-
34170: täminen, laivuepalvelun pidentäminen, ohjaaja- 5.11.1991 MG-117 Sotkamo
34171: määrän kasvattaminen kouluttamalla heitä kadetti- Onnettomuuden syy: Hydrauliputken ja nokkateli-
34172: kursseilla nykyistä enemmän, määräajaksi lennon- neluukun vivuston yhteenkoskettaminen yhdessä
34173: johtajiksi koulutettavien paikkaaminen sekä tähys- käyttötangon geometrisen lukon kanssa esti nok-
34174: täjien lisäkouluttaminen pienentämään ilmavoi- katelineen ulostulon. Ohjaaja suoritti valmistellun
34175: mien upseerivajetta. heittoistuinhypyn 35 km pohjoiseen Kuopiosta.
34176: Valtiovarainministeriö asetti v. 1997 työryhmän Kone jatkoi lentoaan 90 km pudoten asumattomal-
34177: selvittämään ilmavoimien palkkauslisien muutos- le metsäalueelle.
34178: tarpeita. Työryhmä käsitteli lentolisää, lentotekni- Henkilövahingot: Ohjaaja pelastautui heittois-
34179: siä vaara- ja vastuulisiä sekä lennonvarmistusvas- tuimella ja loukkaantui lievästi.
34180: tuulisää. Työryhmä käsitteli myös ilmavoimien lisä- Muut vahingot: Ilma-alus 11 448 005 mk ja va-
34181: järjestelmiin liittyvät sitoumusjärjestelmät ja niiden hingonkorvaukset 950 mk, yhteensä 11 448 955
34182: kehittämistarpeet. Työryhmä esitti siirtymistä oh- mk.
34183: jaajien koko palvelusuran kattavaan jatkositoumus- Toimet: Nokkatelineluukkujen ja niiden vivusto-
34184: järjestelmään. Lentoteknisten ja lennonvarmistus- jen asentamista ja säätämistä koskevat työohjeet
34185: lisien osalta se esitti sitoumuskausien tarkistamista. tarkistettiin. Valmistellun heittoistuinhypyn suori-
34186: Työryhmän toimeksiantoon ei kuulunut lisäjärjes- tusohjeet tarkistettiin ja muutettiin.
34187: telmien korvaustarkastelu. Työryhmä luovutti yksi-
34188: mielisen mietintönsä 29.1.1998. 11.11.1992 MG-128 Tammisaari
34189: Ohjaajien pitämiseksi ilmavoimien palvelukses- Onnettomuuden syy: Ohjaaja jatkoi matalasuunnis-
34190: sa parannettiin palkkausta työnantajapäätöksin si- tuslentoa sääminimiään huonommassa säässä,
34191: ten, että kaikille ohjaajille on kertomusvuoden mikä kuormitti ohjaajan suorituskapasiteettia. Oh-
34192: kesäkuussa tehdyn päätöksen perusteella maksettu jaaja päätti keskeyttää suunnistuslennon ja palata
34193: kuukausittain 1 000 mk:n henkilökohtaiset lisä- Turkuun mittarilentona. Nousun ja paluukaarron
34194: palkkiot. Kertomusvuoden lokakuussa päätettiin aloituksen jälkeen ohjaaja joko päätti palata näkö-
34195: jatkositoumusmallin käyttöönotosta. Sen mukai- lento-olosuhteisiin matalalle tai hänen tilannetajun-
34196: sesti jatkositoumuksen tehneelle ohjaajalle makse- sa oli puutteellinen. Ohjaaja ohjasi koneen oikeaan
34197: taan yhteensä lisäpalkkiota 120 000 mk kutakin liukukaartoon liian jyrkälle liukukulmalle, jolloin
34198: kolmen vuoden palvelusjaksoa kohti, jonka he kone oikaisuyrityksestä huolimatta törmäsi maa-
34199: sitoutuvat palvelemaan ilmavoimissa 10,5 vuoden han.
34200: sitoumusajan jälkeen. Helmikuussa 1999 tehdyn Henkilövahingot: Ohjaaja menehtyi maahantör-
34201: päätöksen perusteella nuoremmille, pääasiassa ak- mäyksessä.
34202: tiivilentopalveluksessa oleville maksetaan em. Muut vahingot: Ilma-alus 14 991 370 mk, vahin-
34203: 1 000 mk:n lisäksi 2 000 mk kuukaudessa 10,5 gonkorvaukset 45 860 mk, yhteensä 15 037 230
34204: vuoden sitoumusjakson päättymiseen saakka. mk.
34205:
34206:
34207: 139
34208: Toimet: Joukko-osastot velvoitettiin tehosta- 7.4.1998 HW-323 Tuusniemi
34209: maan ilmailufysiologian jatkokoulutusta ohjaajille. Onnettomuuden syy: Onnettomuuden syynä oli
34210: Lentokoulutusjärjestelmän, lentokoulutusohjelmi- ohjaajan inhimillinen virhe. Ohjaajan tilannetietoi-
34211: en sisällön ja lentoyksiköiden muiden tehtävien suus ei ollut riittävä viimeisen pystyliikkeen laella
34212: yhteensopivuutta tarkistettiin. koneen jatkaessa virheellisesti lentorataansa edel-
34213: listen liikkeiden tapaan suoraan alaspäin. Virhe
34214: 23.3.1995 MG-122 Maaninka johti maahantörmäykseen.
34215: Onnettomuuden syy: Moottorin korkeapaineturbii- Henkilövahingot: Ohjaaja menehtyi maahan tör-
34216: nin siiven katkeaminen rikkoi hydraulineste- ja mäyksessä.
34217: polttoainesäiliön ja aiheutti tulipalon. Muut vahingot: Ilma-alus 31 500 000 mk, vahin-
34218: Henkilövahingot: Ohjaaja pelastui heittois- gonkorvaukset 10 OOOmk, yhteensä 31 510 OOOmk.
34219: tuimella ja loukkaantui lievästi. Toimet: Taistelulentokoulutuksen em. lentojen
34220: Muut vahingot: Ilma-alus 6 375 898 mk, vahin- vähimmäislentokorkeutta nostettiin. Ohjaajien len-
34221: gonkorvaukset 7 555 mk, yhteensä 6 383 448 mk. tokoulutuksen seurantajärjestelmän toimivuutta ja
34222: Toimet: Selvitettiin mahdollisuudet korkeapai- lentotoiminnan johtamismenettelyä tarkistettiin
34223: neturbiinin särötarkastusten kehittämiseksi. Ohjaa- joukko-osastoissa.
34224: jan toimiksi ennen heittoistuinhyppyä lisättiin mah-
34225: dollisuuksien mukaan moottorin sammutus ja oh- 1.7.1998 HW-324 Luopioinen
34226: jausautomaatin poiskytkeminen. Onnettomuuden syy: Moottori pysähtyi lennon
34227: aikana väärinpäin asennetun polttoainesuodati-
34228: 14.11.1995 DK-231 Uurainen nelementin katkaistua polttoaineen syötön. Koti-
34229: Onnettomuuden syy: Ohjaajan henkinen ylikuor- maassa tuotettu korvaava suodatinelementti oli
34230: mittuneisuus aiheutti tilannetietoisuuden häiriinty- alkuperäisestä poiketen mahdollista asentaa vää-
34231: misen, minkä vuoksi ohjaaja unohti vaihtaa korke- rinpäin.
34232: usmittariin laskukentän ilmanpaineasetuksen. Lä- Henkilövahingot: Ohjaaja ja mekaanikko louk-
34233: hestyessään yöllä kenttää huonoissa sääolosuhteis- kaantuivat lievästi heittoistuinhypyssä.
34234: sa kone törmäsi pimeään metsään korkeusmittarin Muut vahingot: Ilma-alus 36 300 000 mk, vahin-
34235: näyttäessä väärällä painearvona liian suurta kor- gonkorvaukset 12 600 mk, yhteensä 36 312 600
34236: keutta. mk.
34237: Henkilövahingot: Ohjaaja menehtyi maahan- Toimet: Suodatinelementin asentaminen väärin-
34238: syöksyssä. päin estettiin rakenteellisesti. Muutostöiden tekoon
34239: Muut vahingot: Ilma-alus 4 566 155 mk, vahin- ohjaavat menettelytavat ohjeineen tarkistettiin.
34240: gonkorvaukset 8 227 mk, yhteensä 4 574 382 mk. Lentoturvallisuuden parantamisessa keskeisintä
34241: Toimet: Lentokoulutusohjelmaan tehtiin tarken- on puolustusministeriön mukaan riskien havaitse-
34242: nuksia paineasetuksen vaihtamisesta. Lentopalve- minen ja hallitseminen. Turvallisuuden parantami-
34243: lukseen liittyvää ohjeistoa varakentän käyttöön- sen päävälineenä käytetään lentojen raportointijär-
34244: otosta sekä lentojen valvojan tehtävistä tarkennet- jestelmää ja siitä saatavaa tietoa. Lennon perustieto-
34245: tiin. jen lisäksi erillisinä häiriöilmoituksina raportoidaan
34246: kaikki epätavalliset, lentoturvallisuuteen vaikutta-
34247: 1.3.1996 PA-12 Asikkala neet tapahtumat. Raportit luokitellaan häiriön va-
34248: Onnettomuuden syy: Ohjaaja alitti annetun mini- kavuuden, syyn ja seurauksen perusteella.
34249: milentokorkeuden ja törmäsi kapean lahden yli Vuosittain ilmavoimissa tehdään n. 5 500 häiriö-
34250: kulkevaan puhelinlinjaan. Ohjaaja ei pystynyt ha- ilmoitusta. Niiden välityksellä saadaan yksityiskoh-
34251: vaitsemaan sitä metsätaustan ja vasta-auringon vai- tainen käsitys turvallisuuteen vaikuttavista tekijöis-
34252: kutuksesta. tä lentotoiminnassa. Häiriöistä lähes 60 % liittyy
34253: Henkilövahingot Ohjaaja ja matkustaja meneh- kaluston teknisiin ominaisuuksiin. Neljännes häi-
34254: tyivät koneen törmätessä jäähän. riöistä aiheutuu ilma-aluksen miehistöstä ja viiden-
34255: Muut vahingot: Ilma-alus 320 000 mk, vahin- nes muista syistä, mm. olosuhteista. Ilmavoimat
34256: gonkorvaukset 22 000 mk, yhteensä 342 000 mk. kohdentavat korjaavat toimet kulloinkin riskialt-
34257: Toimet: Matalalento määriteltiin yksiselitteisesti tiimpiin kohteisiin. Turvallisuutta lisäävät mm. hen-
34258: lentämiseksi alle 150 m:n korkeudessa. Lentotehtä- kilöstön koulutus, ammattitaidon ylläpito ja toimin-
34259: vän antavan yksikön on vastedes annettava ohjaa- tamenetelmien parantaminen. Lentokoulutusohjel-
34260: jaa, miehistöä, ilma-alusta sekä tehtävää koskevat mien sekä lentokaluston käyttö- ja huolto-ohjeisto-
34261: käskyt myös kirjallisesti. jen muutospalvelu parantaa myös lentoturvalli-
34262:
34263:
34264: 140
34265: suutta. Kalustoa kehitetään teknisesti ja toiminnal- Kuluvan vuosikymmenen puolivälissä laajen-
34266: lisesti voimavarojen sallimissa puitteissa. nettu lentoturvallisuuden kansainvälinen yhteistyö
34267: Raportoiduista tapauksista vuosittain 30--45 on on puolustusministeriön mukaan antanut mahdol-
34268: niin vakavia, että ne tutkitaan perusteellisesti. Tut- lisuuden käyttää lentoturvallisuuden hyväksi
34269: kiurahavaintojen perusteella on puolustusministe- omaamme nähden paljon suurempaa kokemusta.
34270: riön mukaan mahdollista estää häiriöiden uusiutu- Suomen ilmavoimien osallistuminen Euroopan il-
34271: minen ja kehittyminen lento-onnettomuudeksi. mavoimien lentoturvallisuuskomiteaan on tehosta-
34272: Puolustusministeriön mielestä ilmavoimien len- nut erityisesti lentoturvallisuuteen liittyvien työme-
34273: toturvallisuutta voidaan pitää kansainvälisesti ver- netelmien kehittämistä.
34274: raten hyvänä. Onnettomuudet ovat vähentyneet
34275: erityisesti 1990-luvulla.
34276:
34277:
34278:
34279:
34280: Valtiontilintarkastajien saaman selvityksen mukaan il- lustushallinto kokonaisuudessaan ryhtyy välittömästi
34281: mavoimien käytössä oleva tukikohtaverkosto on sove- tarvittaviin toimiin ilmavoimien tehokkaan toiminnan
34282: lias rauhanajan tehtäviin ja toimintoihin. Se ei kuiten- varmistamiseksi myös kriisi- ja sodanajan oloissa. Näi-
34283: kaan mahdollista kriisi-tai sodanajan edellyttämää Ien- hin toimiin on sisällytettävä erilaisten houkuttimien li-
34284: tokaiustan hajauttamista. Tämän seurauksena kasvaa säksi myös pakoteluonteisia järjestelyjä, joita ovat
34285: vaara, että lentokalusto tai suuri osa siitä tuhoutuu esim. nykyistä tiukemmat sitoutumisjärjestelmät ja
34286: mahdollisessa sotatilanteessa jo tukikohdissaan. koulutuskustannusten nykyistä suurempi takaisinmak-
34287: Toinen ja edellistä vieläkin olennaisempi ongelma suvelvollisuus sitoumusten purkutapauksissa. Valtion-
34288: on ilmavoimien lentäjäkato ja -vajaus. Koulutettujen ja tilintarkastajat tukevat myös mahdollista peruskoulu-
34289: kokeneiden ohjaajien siirtyminen ilmavoimien palve- tusyhteistyötä siviili-ilmailun työnantajien kanssa.
34290: luksesta muiden työnantajien tehtäviin on saatava eh- Vastaavasti myös ilmavoimien sodanajan tukikohta-
34291: dottomasti päättymään. Näiden henkilöiden koulutuk- järjestelmää on kehitettävä. Tämä tehtävä tulee valtion-
34292: seen on käytetty merkittävästi yhteiskunnan voimava- tilintarkastajien mielestä asettaa varsin korkealle puo-
34293: roja, ja ohjaajavajeen poistaminen maksaa lisäkoulu- lustushallinnon sisäisessä voimavarojen jaossa. Asia
34294: tuskuluina ilmavoimien selvityksen mukaan jopa lähes koskee paljolti myös ilmapuolustuksen johto- ja viesti-
34295: miljardi markkaa. Lisäksi valmiin hävittäjälentäjän kou- järjestelmien turvaamista ja vahvistamista yleensä.
34296: lutus on monivuotinen prosessi, mistä syystä uusia limavoimien lento-onnettomuudetovatvähentyneet
34297: päteviä ohjaajia ei kyetä saamaan nopeasti palveluk- 1990-luvulla aiempaan verrattuna. Silti ilmavoimat on
34298: seen edes rahallakaan. menettänyt seitsemän lentokonettaan ja neljä ohjaa-
34299: Puolustusvoimien, ja ilmavoimien niiden osana, tär- jaansa maahansyöksyissä. Rahalliset menetykset ovat
34300: kein tehtävä on ylläpitää ja lisätä puolustusvalmiutta yli 100 Mmk. Suurin osa onnettomuuksien syistä on
34301: nimenomaan poikkeusoloja varten. Puolustusvalmiutta ollut luonteeltaan teknisiä. Ääritapausta edustaa esi-
34302: ei edesauta suurestikaan uuden, nykyaikaisen ja kalliin merkki, jossa lentokoneen polttoainesuodattimen vir-
34303: hävittäjäkaluston hankkiminen, ellei samanaikaisesti heellisen asennuksen seurauksena kone syöksyi maa-
34304: ole varmuutta siitä, että kalusto kyetään tarpeen niin han ja tuhoutui.
34305: vaatiessa suojaamaan maassa ja saattamaan ilmaan Valtiontilintarkastajien mielestä ilmavoimien on
34306: pätevien lentäjien ohjaamana. Tällä hetkellä kumpi- syytä tehostaa edelleen lentoturvallisuuttaan sekä tek-
34307: kaan näistä edellytyksistä ei valtiontilintarkastajien nisiä valmiuksia että koulutusta ja ohjeistusta paranta-
34308: mielestä näytä toteutuneen. Päävastuun tästä kanta- malla. Myös vastuukysymyksiä tulee tarkastella, ja va-
34309: vat puolustus- ja ilmavoimien ylin johto. hinkoja tuottamuksellisesti aiheuttaneet henkilöt tulee
34310: limavoimissa on tosin ryhdytty toimiin lentäjäkadon asettaa korvausvelvollisuuteen. Vaikka lento-onnetto-
34311: välttämiseksi ja lentäjävajeen poistamiseksi. Toistai- muuksia ei voitaisikaan kokonaan välttää, tulee niiden
34312: seksi nämä toimet eivät ole kuitenkaan osoittautuneet ennaltaehkäisyyn kiinnittää entistä enemmän huomio-
34313: riittäviksi. Valtiontilintarkastajat edellyttävät, että puo- ta kaikilla lentotoiminnan osa-alueilla.
34314:
34315:
34316:
34317:
34318: 141
34319: Valtiovarainministeriön hallinnonala
34320:
34321:
34322:
34323:
34324: Valtiontilintarkastajat tekivät tarkastuskäynnin val- Valtion kiinteistöhallinto
34325: tiovarainministeriöön (valtiosihteeri Raimo Sailas)
34326: 5. 3.1999, Tullihallitukseen (pääjohtaja Tapani Er- Kiinteistöhallinnon uudistus
34327: ling) 10.3.1999 ja Valtion kiinteistölaitokseen (pää- Valtion kiinteistöhallinto uudistettiin 1.5.1995. Täl-
34328: johtaja Pertti Tuominen) 9.4.1999. löin vastuu toimitiloista annettiin virastoille ja lai-
34329: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat sel- toksille. Toimitila-asiat hajautettiin näin aiemman
34330: vittäneet valtiovarainministeriön hallinnonalalla keskitetyn hallinnon sijaan. Aiemmin rakennushal-
34331: valtion kiinteistöhallintoa, valtion maksamia eläk- litus oli hoitanut keskitetysti pääosan valtion kiin-
34332: keitä ja korvauksia, tullihallintoa sekä naisten ja teistöhallintoasioista. Kiinteistöjen omistusasiat an-
34333: miesten välistä tasa-arvoa valtionhallinnossa. Val- nettiin 15 kiinteistöyksikön tehtäväksi. Uudistuk-
34334: tiovarainministeriön hallinnonalan yhteydessä on sen jälkeen Valtion kiinteistölaitos hallinnai 45 o/o:a
34335: selvitetty lisäksi kaikkien ministeriöiden hallinnon- valtion rakennuskannasta ja perii vuokralaisiltaan
34336: alojen kansainvälisen yhteistyön määrärahojen pääomakorvauksen sisältävän huoneenvuokran
34337: käyttöä ja talousarvioiden ulkopuolisten rahastojen toisin kuin em. kiinteistöyksiköt. Aiempi valtion
34338: toimintaa. rakennushallinnon palvelutuotanto yhtiöitettiin
34339: Valtiovarainministeriön tarkastuskäynnin yhtey- Engel-yhtymän hoidettavaksi. Rakennushallitus
34340: dessä valtiontilintarkastajat saivat selvityksen kan- lakkautettiin, ja säädökset uusittiin vastaamaan
34341: san- ja valtiontalouden tilasta ja kehityksestä sekä uutta tilannetta. Toimintaa ohjaa nyttemmin asetus
34342: hallinnonalan keskeisistä tapahtumista ja toimista valtion kiinteistövarallisuuden hallinnosta 059/
34343: kertomusvuonna, talousarvioiden nk. teknisluon- 1995).
34344: teisista tarkistuksista, tuloverotuksen rakenneon- Valtion kiinteistöhallinnon uudistukselle asetet-
34345: gelmista ja valtionhallinnon palkkauspolitiikan uu- tiin tehdyissä kehittämisselvityksissä ja uusittujen
34346: situista periaatteista ja tavoitteista. säännösten perusteluissa päätavoitteiksi valtion ra-
34347: Valtiovarainministeriön tarkastuksen ja siitä kennusten ja toimitilojen käytön tehostaminen
34348: laaditun kertomusosuuden valmistelusta on val- sekä valtion rakennuskiinteistövarallisuuden tuo-
34349: tiontilintarkastajain kansliassa vastannut ylitarkas- ton lisääminen, tilakustannusten rajoittaminen ja
34350: taja Jarmo Laine. Tullihallintoa koskevan tarkastuk- kiinteistöjen arvon säilyttäminen.
34351: sen ja sitä koskevan kertomusosuuden valmistelus- Kiinteistöhallinnon uudistuksessa kiinteistöjen
34352: ta on huolehtinut tarkastaja Tuija Myllyvuori ja omistajuusasioiden hoito keskitettiin 15 kiinteistö-
34353: valtionhallinnon tasa-arvoa koskevan tarkastuksen yksikölle (suuruusjärjestyksessä): Valtion kiinteis-
34354: ja sitä koskevan kertomusosuuden valmistelusta on tölaitos, puolustusministeriö, Ratahallintokeskus,
34355: huolehtinut tarkastaja Marjatta Mylly. Tielaitos, Vankeinhoitolaitos, Rajavartiolaitos, Suo-
34356: Valtiontilintarkastajat päättivät kokouksessaan menlinnan hoitokunta, opetusministeriö, ulkoasi-
34357: 7.4.1999 käsitellä kertomuksessaan valtion kiinteis- ainministeriö, Museovirasto, Metsäntutkimuslaitos,
34358: tö hallintoa, tullihallinnon toimintaa sekä miesten ja Merenkulkulaitos, eduskunta, tasavallan presiden-
34359: naisten välistä tasa-arvoa valtionhallinnossa. Koko- tin kanslia ja valtioneuvoston kanslia. Kiinteistöyk-
34360: uksessaan 19.5.1999 valtiontilintarkastajat päättivät siköt käyttivät investointeihin v. 1997 yhteensä n.
34361: käsitellä valtiovarainministeriön kertomusosuuden 1,7 mrd. mk, mistä korjausinvestointien osuus olin.
34362: yhteydessä hallinnonalojen kansainvälisten yhteis- 820 Mmk. Huomattavimmat kertomusvuonna val-
34363: toimintamäärärahojen käyttöä sekä valtion talous- mistuneet tai rakenteilla olleet perusparannuskoh-
34364: arvion ulkopuolisia rahastoja. Valtiovarainministe- teet olivat Helsingin kauppakorkeakoulun päära-
34365: riön kertomusosuus hyväksyttiin muilta osin val- kennuksen peruskorjaus, Turun yliopiston luon-
34366: tiontilintarkastajien kokouksessa 7.9.1999, ja tulli- nontieteentalo l:n peruskorjaus, Länsi-Suomen lää-
34367: hallintoa koskevalta osin 12.10.1999. nin Turun virastotalon peruskorjaus ja Teknillisen
34368:
34369:
34370: 142
34371: korkeakoulun päärakennuksen peruskorjaus. Uu- lisäksi valtion kiinteistöyksiköiden asemaa ja mah-
34372: disrakennuskohteista huomattavimmat olivat Ou- dollisuutta vähentää yksiköiden määrää. Ministe-
34373: lun yliopiston päärakennus, Jyväskylän yliopiston riön työryhmä jätti ehdotuksensa vuoden 1999
34374: Ylistönrinteen III-vaihe, Helsingin yliopiston Kum- alussa. Ehdotukset ratkaistaneen vuosien 2000 ja
34375: pulan III-vaihe sekä Helsingissä Kirkkokatu 4:ssä 2001 talousarvioiden yhteydessä. Asian jatkoval-
34376: sijaitseva virastotalo. mistelua varten on asetettu kaksi työryhmää, joiden
34377: tehtävänä on tehdä ehdotukset puolustusministe-
34378: Valtiovarainministeriön asema kiinteistöhallin- riön ja oikeusministeriön vankeinhoitolaitoksen
34379: nossa kiinteistöjen hallinnon siirrosta toisaalta Valtion
34380: Valtion rakennus- ja kiinteistöhallintoa koskevat kiinteistölaitokselle ja toisaalta Kapiteeli Oy:lle.
34381: asiat valmistelee valtiovarainministeriön budjetti-
34382: osasto. Valtion kiinteistövarallisuuden tarkoituk- Valtion kiinteistölaitos ja sen valvonta
34383: senmukaisen ja tuottavan käytön yleisestä ohjaami- Valtion kiinteistölaitos oli kertomusvuonna valtio-
34384: sesta ja yhteensovittamisesta huolehtivat valtiova- varainministeriön alainen, investointeja lukuun ot-
34385: rainministeriö sekä Valtion kiinteistölaitos. Valtio- tamatta nettobudjetoitu ja tulosohjattu valtion viras-
34386: varainministeriön yhteydessä toimiva valtion kiin- to. Kiinteistölaitoksen johtokunnassa toimi valtio-
34387: teistöasiainneuvottelukunta on käsitellyt valtion varainministeriön edustaja (varapuheenjohtaja).
34388: kiinteistöhallinnon yleisiä toimintatapoja ja periaat- Kiinteistölaitoksen ohjaus ja valvonta toteutettiin
34389: teita, suuria maankäyttöasioita sekä merkittäviä tulosohjausmenettelyn mukaisesti. Toimintaa ohja-
34390: kiinteistövarallisuuden omistusjärjestelyjä ja inves- si ja valvoi valtioneuvoston nimittämä johtokunta.
34391: tointeja. Neuvottelukunta lakkautettiin valtioneu- Laitosta johti ja sen toiminnasta vastasi pääjohtaja
34392: voston päätöksellä 28.2.1999. valtiovarainministeriön ja johtokunnan asettamien
34393: Valtiovarainministeriön vastuulla oli kertomus- tavoitteiden mukaisesti.
34394: vuonna budjettitalouden kiinteistöistä Valtion kiin- Valtion kiinteistölaitoksen organisaatio jakautui
34395: teistölaitoksen kiinteistöomaisuus. Sen arvo oli ker- kertomusvuonna kolmeen toimialaan: aluetoimi-
34396: tomusvuoden alussa n. 21 mrd. mk. Lisäksi valtio- ala, kiinteistötoimiala ja rakentamistoimiala. Alue-
34397: varainministeriön vastuulla olivat omaisuudenhoi- toimiala jakautui seitsemään kiinteistöalueeseen,
34398: toyhtiöt Arsenal Oy ja Sponda Oy, joiden kiinteistö- jotka vastasivat vuokraus- ja isännöintitehtävistä.
34399: omaisuuden arvo kertomusvuoden alussa oli n. 11 Kiinteistötoimiala vastasi keskitetysti kiinteistö-
34400: mrd. mk. omaisuuden strategisesta suunnittelusta sekä huo-
34401: Kertomusvuoden aikana valtiovarainministe- lehti kiinteistöjen hankinnasta ja myynnistä. Raken-
34402: riön johdolla valmisteltiin valtion kiinteistöhallin- tamistaimiala vastasi uudishankkeiden toteuttami-
34403: non uudelleenjärjestelyjä. Niiden tarkoituksena oli sesta ja hoiti rakentamista koskevat yleiset asiat.
34404: valtion omistajaohjauksen aktivoiminen ja yhden- Pääjohtajan alaisuuteen kuului lisäksi viisi erillistä
34405: mukaistaminen, pääoman tuoton parantaminen ja tukiyksikköä: talous-, tietohallinto-, hallinto- ja tie-
34406: pääoman vapauttaminen. dotusyksikkö sekä sisäisen tarkastuksen yksikkö.
34407: Kertomusvuoden aikana päätettiin myös Spon- Kiinteistölaitoksen voimavarat, suoritteet ja ta-
34408: da Oy:n omistusjärjestelyistä. Samalla yhtiö listau- loudellinen tulos v. 1995-98 olivat seuraavat:
34409: tui Helsingin arvopaperipörssiin. Kertomusvuoden
34410: lopulla perustettiin uusi valtionenemmistöinen 1995 1996 1997 1998'
34411: kiinteistöliiketoimintaa harjoittava konserni, Kapi- Liikevaihto, Mmk 1362 1 937 1 883 2 075
34412: teeli Oy. Siihen oli tarkoitus siirtää sellainen valtion Käyttökate, Mmk 940 1 245 1 183 1 367
34413: kiinteistöomaisuus, jota valtionhallinto ja muut val- Tilikauden voitto, Mmk 558 620 576 683
34414: tionyhtiöt eivät tarvitse varsinaisessa toiminnas- Taseen loppusumma,
34415: saan. Kapiteeli Oy:hyn siirretään vaiheittain kiin- Mmk 22 933 21 619 20 958 19 063
34416: Menot yhteensä, Mmk 1 093 1 844 1 851 1 890
34417: teistöjä Valtion kiinteistölaitoksen ja muiden val- Investoinnit, Mmk 537 1 167 1 110 926
34418: tion kiinteistöyksiköiden taseista sekä myös Alko- Poistot, Mmk 380 630 607 660
34419: Yhtiöt Oy:stä, Suomen PT Oy:stä ja Arsenal Oy:stä. Sijoitetun pääoman
34420: Kapiteeli Oy:n kiinteistöomaisuuden arvoksi tulee tuotto, % 3,7 2,8 2,7 3,4
34421: Vuokratlava toimitila,
34422: n. 10 mrd. mk, kun kaikki omaisuusjärjestelyt on milj.m' 4 525 4 283 4 199 4 243
34423: toteutettu. Työpanos, henkilötyö-
34424: Uudelleenjärjestelyssä Valtion kiinteistölaitok- vuotta 229 216 211 205
34425: sesta muodostettiin 1.1.1999 samanniminen liike-
34426: laitos. Valtiovarainministeriön johdolla selvitettiin 'Ennakkotieto.
34427:
34428:
34429:
34430: 143
34431: Valtion kiinteistölaitoksen liikelaitostaminen mannesvuosittain. Vuosiraportointi toteutuu tilin-
34432: Valtion kiinteistölaitoksen mukaan sen liikelaitos- päätöksen ja toimintakertomuksen yhteydessä.
34433: tamisen syyt olivat seuraavat.
34434: Ennen liikelaitostamista kiinteistölaitos oli liiketa- Valtion rakennusten ja huonetilojen käytön
34435: loudellisin periaattein toimiva virasto, jonka toi- tarkastus
34436: minta oli nettobudjetoitua ja perustui maksupe- Valtiontalouden tarkastusvirasto on 30.12.1998 päi-
34437: rustelakiin. Suoritteiden hinnat määrättiin liiketa- vätyssä valtion rakennusten ja huonetilojen käyttöä
34438: loudellisin perustein. Virastomuodon vuoksi lai- koskevassa tarkastuskertomuksessaan todennut
34439: toksen sijoitusmenoja ei voitu nettouttaa. Koska valtion kiinteistöhallinnon uudistuksen tuloksista
34440: investointeja käsiteltiin valtion talousarviossa eril- mm. seuraavaa:
34441: lisinä vailla välitöntä kytkentää laitoksen omai- - Valtion kiinteistöhallintoa on viime aikoina
34442: suuteen ja poistoihin, saattoi investointien rahoi- kehitetty valtiosijoittajan tai sijoittajaomistajan nä-
34443: tus vaihdella yllättävästikin. Pitkäkestoisia vuok- kökulmasta painottamalla erityisesti sijoitetun pää-
34444: rasopimuksia oli vaikea solmia, koska laitos ei oman tuottoa.
34445: samanaikaisesti voinut sitoutua tarpeellisiin inves- - Tilojen käyttäjän näkökulmasta tapahtuva
34446: tointeihin, joilla tilat olisi pidetty kunnossa tai kiinteistöhallinnon kehittäminen on sen sijaan jää-
34447: muutettu asianmukaisiksi. nyt suuressa määrin huomiotta.
34448: Pelkästään investointien rahoitusta koskeva - Tarkkoja tietoja valtion tilojen käytön tehok-
34449: muutos oli riittävä syy liikelaitostamiseen. Koska kuudesta ei ole saatavissa.
34450: laitoksen toimintamahdollisuudet ja myös vastuu - Valtion tilojen käytön tehokkuus on viime
34451: yleisesti lisääntyivät, oli muutos kiinteistölaitoksen vuosina kehittynyt melko epäsuotuisasti.
34452: kannalta myönteinen. - Valtion tilankäytön väljyys ja yksikkökustan-
34453: Valtion kiinteistölaitoksen toiminta-ajatuksena nukset ovat kasvaneet.
34454: on palvella erityisesti valtioasiakkaita. Laitoksen - Valtion budjettitalouden piirissä oleva hen-
34455: toimintakyvyn paraneminen kohdentuukin valtion kilöstömäärä on laskenut nopeammin kuin toimiti-
34456: virastojen hyödyksi varsinkin, kun tuloutusta val- lojen määrä.
34457: tion talousarvioon ei muutettu. Kiinteistölaitoksen - Valtion tilojen käyttöä tehostamalla olisi
34458: vuokralaisilla on nyttemmin paremmat mahdolli- mahdollista saada huomattavia, jopa satojen mil-
34459: suudet sovittaa tila-asiansa osaksi ydintoimintaan- joonien markkojen menosäästöjä vuosittain.
34460: sa. Kiinteistölaitoksen mielestä toimitilojen merki- - Valtion tilojen käytön tehokkuuden ohjausta
34461: tystä ei virastoissa ole kuitenkaan vielä täysin tie- olisi parannettava erityisesti tilojen käyttäjän näkö-
34462: dostettu. kulmasta, mikä edellyttäisi resurssien uudelleen
34463: Liikelaitostamisen seurauksena valtion kiinteis- suuntaamista. Olisi muodostettava riittävän asian-
34464: töomaisuus on jatkossa tehokkaassa käytössä koh- tuntemuksen omaava vastuuorganisaatio varmista-
34465: tuullisin markkinasidonnaisin ehdoin. Omaisuu- maan, että virastot ja laitokset eivät toimisi liian
34466: teen sitoutunut pääoma myös tuottaa tällöin asian- suurissa ja kalliissa toimitiloissa.
34467: mukaisesti. Valtion virastojen toimitilat tukevat ai- Yhteenvetona Valtiontalouden tarkastusvirasto
34468: empaa paremmin niiden ydintoimintoja, koska tila- huomautti, ettei v. 1995 aloitettu valtion kiinteistö-
34469: kustannukset asettunevat optimitasolle suhteessa hallinnon uudistus ole toteutunut asetettujen ta-
34470: toiminnan kokonaisuuteen. Uudistuksen vaikutuk- voitteiden mukaisesti.
34471: set ovat laitoksen palvelutason ja pitkäaikaisen Valtiovarainministeriön mukaan tarkastusviras-
34472: taloudenpidon kannalta myönteiset. Haittoja ei ton esittämiin epäkohtiin on tarkoitus saada korja-
34473: toistaiseksi ole havaittu. us kertomusvuoden aikana suunnitelluilla ja osit-
34474: Valtiovarainministeriö ja Valtion kiinteistölaitos tain vuoden 1999 alusta toteutetuilla valtion kiin-
34475: laativat vuosittain marraskuussa seuraavan vuoden teistöhallinnon uudelleenjärjestelyillä, joita ovat
34476: tulossopimuksen, jossa sovitaan tavoitteet laitok- Valtion kiinteistölaitoksen liikelaitostaminen, Kapi-
34477: sen nettotuloutuksesta valtion talousarvioon, sijoi- teeli Oy:n perustaminen sekä kiinteistöyksiköiden
34478: tetun pääoman tuotosta, uudis- ja perusparan- aseman selvittäminen. Vastuu tilojen käytön tehok-
34479: nusinvestoinneista, kunnossapitomenoista, vaihto- kuudesta on valtiovarainministeriön mielestä kui-
34480: omaisuuden myynnistä, vuokraustoiminnan hin- tenkin viime kädessä kullakin virastolla ja laitoksel-
34481: noista ja vuokrausasteesta, lämmön kulutuksesta, la.
34482: asiakastyytyväisyydestä sekä uudisrakentamisen Varsinaisia väärinkäytöksiä ei ole valtiovarain-
34483: kustannuksista ja laadusta. Tulostavoitesopimuk- ministeriön mukaan havaittu kertomusvuonna val-
34484: sen toteutumisesta raportoidaan ministeriölle koi- tion kiinteistöhallinnossa.
34485:
34486:
34487: 144
34488: Valtion kiinteistöhallintotyöryhmä toimintaan kuulumattomina perustettavalle yhtiöl-
34489: Valtiovarainministeriö asetti 15.5.1998 työtyhmän le.
34490: arvioimaan uudelleen valtion kiinteistöhallinnon Edellä mainitut toimenpiteet käynnistetään välit-
34491: organisointia. Työtyhmän tehtävänä oli talouspo- tömästi ja saatetaan loppuun v. 2002. Uudistusten
34492: liittisen ministerivaliokunnan käsittelemän toimeenpano tulee aloittaa valtion kokonaistalou-
34493: 26.3.1998 päivätyn muistion mukaisesti arvioida dellisten ja hallinnollisten vaikutusten kannalta
34494: valtion kiinteistöhallinnon organisointi uudelleen merkittävimmistä kiinteistöyksiköistä. Vankeinhoi-
34495: ja tehdä tarvittavat toimenpide-ehdotukset. Tavoit- tolaitoksen toimitilakiinteistöt sekä pääosa puolus-
34496: teena oli tehostaa kiinteistöyksiköiden koordinoin- tusministeriön ja opetusministeriön toimitilakiin-
34497: tia ja supistaa niiden määrää. teistöistä siirretään vuoden 2000 tai seuraavan vuo-
34498: Työryhmässä oli edustus valtiovarainministeri- den alusta Valtion kiinteistölaitokselle ja puolustus-
34499: östä, puolustusministeriöstä, liikenneministeriöstä ministeriön metsä- ja vesialueet Metsähallitukselle.
34500: ja Valtion kiinteistölaitoksesta. Työtyhmän tuli saa- Samalla kertaa Metsäntutkimuslaitoksen hallinnas-
34501: da tehtävänsä valmiiksi kertomusvuoden loppuun sa olevat luonnonsuojelualueet ja kansallispuistot
34502: mennessä. siirretään Metsähallitukselle.
34503: Työtyhmä rajasi käsittelynsä ulkopuolelle tasa- Kiinteistöasioita hoitanut henkilöstö jää osittain
34504: vallan presidentin kanslian ja eduskunnan. Työryh- virastoihin huolehtimaan toimitila-asioista. Osa
34505: män ehdotukset eivät koskeneet myöskään valtio- henkilöstöstä siirtyy kiinteistölaitokseen hoitamaan
34506: neuvoston kansliaa, ulkomailla sijaitsevia kiinteis- omistajuusasioita. Puolustushallinnon rakennuslai-
34507: töjä, Museoviraston museaalisia kohteita eikä Suo- toksen tehtävät, asema ja koko selvitetään jatkoval-
34508: menlinnan hoitokuntaa. mistelun osana. Samassa yhteydessä selvitetään
34509: Työryhmä ehdotti valtion kiinteistöhallinnon metsänhoidon järjestäminen.
34510: kehittämiseksi seuraavaa: Valtiovarainministeriö johtaa ehdotettujen uu-
34511: Valtion ylläpitämät toiminnot tulee sijoittaa toi- distusten toimeenpanoa ja vastaa kiinteistöhallin-
34512: minnan kannalta optimaalisiin toimi tiloihin. Tilojen non kehittämisestä. Erillinen projekti asetetaan val-
34513: sijainnin, kunnon ja muiden ominaisuuksien tulee tiovarainministeriön budjettiosastolle vastaamaan
34514: tarjota muuttuville ja kehittyville valtion toiminnoil- ehdotusten toimeenpanosta.
34515: le hyvät toimintaedellytykset. Hallinnointijärjestel- Valtion kiinteistölaitoksen mielestä em. työryh-
34516: mä muutetaan asiakas- ja markkinaohjautuvaksi. män muistiossa esitetyt tavoitteet ja ratkaisumallit
34517: Virastojen ja laitosten vapaus valita toimitilansa ovat oikeita ja vastaavat teollistuneissa maissa sekä
34518: turvataan ja sitä kehitetään. Vasta markkinaehtoi- julkisissa että yksityisissä organisaatioissa omaksut-
34519: nen, pääomakustannukset sisältävä vuokra mah- tuja periaatteita. Nämä periaatteet voidaan pelkis-
34520: dollistaa kiinteistöjen asianmukaisen hoidon ja riit- tää seuraavasti.
34521: tävät investointimahdollisuudet - Eriyttämällä kiinteistöjen omistaminen, joka
34522: Valtion toimintojen edellyttämät toimitilat siirre- on tukitoimintaa, lisätään erityisesti pääoman käy-
34523: tään pääosin liikelaitostettavalle Valtion kiinteistö- tön tehokkuutta, minkä lisäksi toiminnan ammatti-
34524: laitokselle. Metsä- ja vesialueet siirretään pääosin taito paranee. Seurauksena syntyvä vuokrajärjestel-
34525: liikenteen infrastruktuuria ja toimitiloja käsittäviä mä mahdollistaa kiinteistöjen käytön ulkoisen ar-
34526: alueita lukuun ottamatta liikelaitoksena toimivalle vioinnin.
34527: Metsähallitukselle. Kaikista tiloista ja kiinteän - Korostamalla toimitila-asioita ydintoimintoja
34528: omaisuuden käytöstä peritään tilojen käyttäjiltä tukevana resurssina saavutetaan asianmukainen
34529: liiketaloudellisin perustein määräytyvä vuokra. Pe- yhteys tilojen ja toiminnan välille. Tavoite johtaa
34530: rustelluista erityissyistä hinnoittelussa voidaan poi- tilakustannusten optimointiin.
34531: keta liiketaloudellisista perusteista. - Toteuttamalla palvelutuotannossa tilaaja-
34532: Tyhjien, vajaakäyttöisten ja muuten epätarkoi- tuottajamalli saavutetaan tehokkuutta ja mahdollis-
34533: tuksenmukaisten sekä muuta kuin valtion toimin- tetaan toiminnan ulkoinen arviointi. Tilaaja (kiin-
34534: taa palvelevien tilojen pääoma tulee vapauttaa. teistöjen omistaja tai vuokralainen) keskittyy esittä-
34535: Valtion toimintojen kannalta tarpeeton kiinteistö- mään vaihtoehtoja ja vaatimuksia, tuottaja keskit-
34536: varallisuus siirretään valtion budjettitalouden ulko- tyy palvelutarjontaan ja palvelun tehokkuuteen.
34537: puolelle perustettavaan valtion kiinteistöyhtiöön. Kun rakennushallinto ja siihen liitetty keskitetty
34538: Se kehittää, vuokraa tai myy hallussaan olevaa virastojen valvonta ja suuri osa palvelutuotannosta
34539: omaisuutta tavoitteenaan omaisuuteen sitoutuneen purettiin v. 1995, toteutettiin kaikki em. periaatteet.
34540: pääoman palauttaminen valtiolle. Säännönmukai- Muutos koski noin puolta valtion kiinteistöistä.
34541: sesti myös valtion asunnot siirretään valtion perus- Toinen puoli jäi ns. ilmaistalouteen.
34542:
34543:
34544: 10 292055K 145
34545: Omistusta koskevat tavoitteet ovat Valtion kiin- - Puolustusministeriö kannattaa puolustushal-
34546: teistölaitoksen mielestä toteutuneet sittemmin hy- linnon kiinteistötoimen kehittämistä valtion yleis-
34547: vin. Palvelutuotannon tavoitteet ovat myös toteutu- ten periaatteiden mukaisesti, kuitenkin siten, että
34548: neet pääosiltaan hyvin. Sen sijaan tila-asioita kos- puolustushallinnon erityispiirteet otetaan huo-
34549: kevat tavoitteet eivät ole toteutuneet odotetulla mioon.
34550: tavalla. Vaikutukset vaativat kuitenkin aikaa toteu- - Puolustusministeriö esittää työryhmän esitys-
34551: tuakseen. tä tarkistettavaksi puolustushallinnon osalta siten,
34552: Valtion kiinteistötyöryhmän muistiossa esitetyt että sen toiminnan kannalta tarpeelliset toimitilat,
34553: toimet koskevat pääasiassa omistaja-asioita. Ne rakenteet, alueet yms. säilytetään puolustushallin-
34554: tarkoittavat, että v. 1995 alkanutta valtion kiinteis- non hallinnassa ja ettei puolustushallinnon kiinteis-
34555: töhallinnon keskittämistä jatketaan. Ehdotus johtaa tötointa liitetä Valtion kiinteistölaitokseen ja Metsä-
34556: kiinteistölaitoksen mielestä myönteisiin vaikutuk- hallitukseen.
34557: siin. Puolustusministeriön on ilmoittanut tavoitteek-
34558: Puolustusministeriön omaisuustaseessa n. seen puolustushallinnon kiinteistölaitoksen perus-
34559: 10 400 Mmk:n arvoisen kiinteistövarallisuuden tamisen. Hallinnonalan kiinteistö- ja rakennusva-
34560: osuus oli kertomusvuoden lopussa 95,5 %. Koko rallisuus on suunniteltu siirrettäväksi puolustusmi-
34561: puolustushallinnossa vastaava osuus oli 86 %. Puo- nisteriöitä ko. laitokselle, joka ottaisi liikelaitokse-
34562: lustusministeriö oli valtion toiseksi suurin raken- na kokonaisvastuun ao. varallisuudesta. Laitokselle
34563: nuskiinteistöjen omistajayksikkö heti Valtion kiin- siirtyisivät omistajatehtävät ja puolustusministeriö
34564: teistölaitoksen jälkeen. toimisi kiinteistöalan tulosohjaajana sekä poliittise-
34565: Vuoden 1999 alussa puolustusministeriö totesi, na ohjaajana ja koordinaattorina. Puolustusministe-
34566: ettei valtion kiinteistötyöryhmän muistiossa ole riö on esittänyt lausunnossaan valtiontilintarkasta-
34567: esitetty puolustushallinnossa (puolustusministeriö, jille useita näkökohtia perusteluiksi em. tavoitteen
34568: puolustusvoimat ja puolustushallinnon rakennus- toteuttamiseksi.
34569: laitos) hyväksyttyjä näkemyksiä kiinteistötoimen Valtiovarainministeriön ilmoituksen mukaan
34570: kehittämisestä. Koska puolustushallintoa ei sen Valtion kiinteistöhallintotyöryhmän muistio oli yk-
34571: itsensä mielestä ole informoitu eikä kuultu työn simielinen ja siinä oli mukana myös puolustusmi-
34572: kuluessa, katsoi puolustusministeriö välttämättö- nisteriön edustaja. Työryhmän lähetekirjeen mu-
34573: mäksi maanpuolustuksen etujen turvaamiseksi kaan sen puheenjohtaja on neuvotellut mm. puo-
34574: esittää mm. seuraavat näkökohdat: lustusministeriön virkamiesjohdon kanssa puolus-
34575: tusministeriön kiinteistöhallinnon kehittämisestä.
34576:
34577:
34578:
34579:
34580: Valtion kiinteistöhallinnon uudistukselle asetetut ta- teistä- ja tilakustannuksia. Nämä toimet ovat epäile-
34581: voitteet eivät valtiontilintarkastajien mielestä näytä mättä perusteltuja. Ovatko ne tarpeeseen nähden riit-
34582: kaikilta osin toteutuneen halutulla tavalla. Valtion vi- täviä, jää nähtäväksi. Valtiontilintarkastajien mielestä
34583: rastot ja laitokset eivät mitä ilmeisimmin ole kiinnittä- periaate, joka pyrkii tässä tapauksessa kiinteistöhallin-
34584: neet riittävästi huomiota toimitilojensa asianmukaista- toa keskittämällä aiempaa suurempaan ammattimai-
34585: miseen ja toimitilakustannustensa alentamiseen. Näin suuteen ja työnjaon lisäämiseen kiinteistö- ja tila-asioi-
34586: voidaan päätellä havainnosta, jonka mukaan valtion- den hoidossa, on kannatettava. Oikein sovellettuna
34587: hallinnon yksiköiden toimitilaväljyys on viime vuosina hallinnon keskittäminen, tilaaja-tuottajajärjestelmän
34588: kasvanut. Johtopäätös on, että valtion virastot ja laitok- edistäminen ja ammatillisen osaamisen lisääminen
34589: set suhtautuvat edelleen jossain määrin epätarkoituk- edesauttavat kiinteistöhallinnon tehokkuutta ja vähen-
34590: senmukaisesti toimitilojensa järkiperäiseen käyttöön ja tävät toimitilakustannuksia. Samalla valtion virastot ja
34591: siten saavutettavissa oleviin huomattaviin kustannus- laitoksetkykenevät keskittymään aiempaa selkeämmin
34592: säästöihin. varsinaiseen ydintoimintaansa ja sen kehittämiseen.
34593: Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtiovarainmi- Kiinteistöhallinnon tehostaminen tuo hallinnollisia ja
34594: nisteriö on mm. kertomusvuonna tehdyin tai aloitetuin taloudellisia etuja näin kahdelta eri suunnalta. Liiketa-
34595: toimin pyrkinyt tehostamaan edelleen valtion kiinteis- loudellisesti käyvätvuokrat ovat omiaan myös optimoi-
34596: töhallintoa ja siten alentamaan valtionhallinnon kiin- maan toimitilojen käyttöä, mikäli virastot ja laitokset
34597:
34598:
34599: 146
34600: joutuvat kattamaan tilakustannuksensa kiinteinä pysy- kaista siten, että niillä olisi käytössään tarkoituksenmu-
34601: vistä toimintamenoistaan. kaiset ja soveliaat, sijainniltaan hyvät ja turhaa väljyyt-
34602: Valtiontilintarkastajat kannattavat periaatteessa tä välttävät toimitilat.
34603: valtion kiinteistöhallintotyöryhmän tekemiä ehdotuksia Vaikka toimitila-asiat kuuluvatkin paljolti valtion vi-
34604: valtion kiinteistöhallinnon keskittämiseksi ja tehosta- rastojen ja laitosten itsenäisesti ratkaistaviin kysymyk-
34605: miseksi. Jatkotoimia suunniteltaessa ja valmisteltaes- siin, tulisi valtiovarainministeriön edelleen valtion kiin-
34606: sa on kuitenkin syytä ottaa huomioon eri hallinnonalo- teistöhallintoa johtavana ja valvovana viranomaisena
34607: jen (mm. puolustusministeriön) erityistarpeet, jotka pyrkiä tehostamaan valtion julkisten kiinteistöjen ja toi-
34608: poikkeavat tuntuvasti toisistaan ja tavanomaisista pal- mitilojen käyttöä. Käytettävissä olevia keinoja tähän
34609: veluvirastojen ja -laitosten toimitilavaatimuksista. ovat mm. ohjaus-, valistus-, tiedotus-, koulutus- ja seu-
34610: Valtiontilintarkastajattoteavat edelleen, että valtion ra ntatoimet.
34611: kiinteistöhallintoon olisi syytä kehittää järjestelmä, Valtiontilintarkastajat pitävät Valtion kiinteistölai-
34612: joka palkitsisi hallintoyksiköitä silloin, kun ne onnistu- toksen liikelaitosasemaa onnistuneena. Sen sijaan
34613: vat alentamaan toimitilakulujaan ydintoimintojaan ja esim. toiminnan yhtiöittäminen ei näyttäisi tarkoituk-
34614: palvelutavoitteitaan heikentämättä, ja rankaisisi niitä senmukaiselta sen selkeästi julkista hallintoa palvele-
34615: päinvastaisessa tapauksessa. Kokonaisuutena ottaen van luonteen vuoksi.
34616: valtion virastojen ja laitosten toimitilatarve tulisi rat-
34617:
34618:
34619:
34620:
34621: Hallinnonalojen kansainvälisten yhteistyö- sessä on Suomen nettomaksaja-asema ja sen muu-
34622: määrärahojen käyttö tokset. Eri ministeriöt ovat tarkastelleet hallinnon-
34623: alojensa ED-rahoituksen kansallista osarahoitusta
34624: Valtiontilintarkastajat ovat selvittäneet hallinnon- jonkin verran toisistaan poikkeavasti, joten hallin-
34625: alojen kansainvälisten yhteistyömäärärahojen käyt- nonalojen keskinäiset vertailut ko. menojen osalta
34626: töä v. 1993-98 ministeriöiden toimittamien, yksi- eivät ole täysin yksiselitteisiä. Seuraava selvitys
34627: tyiskohdiltaan vaihtelevien selvitysten ja arvioiden antaa kuitenkin verrattain kattavan kokonaiskuvan
34628: pohjalta. Näihin määrärahoihin on luettu kuuluvik- hallinnonalojen kansainvälisten yhteistyömäärära-
34629: si tavanomaisten kansainväliseen yhteistyöhön tar- hojen käytöstä.
34630: koitettujen määrärahojen lisäksi Suomen julkisen Kyseisten määrärahojen käyttö v. 1993-98 on
34631: kehitysyhteistyön määrärahat ja ED:n osaksi tai hallinnonaloittain ollut seuraava (ED:n rahastojen
34632: kokonaan rahoittaman toiminnan määrärahat. rahoitusosuudet sisältyvät maa- ja metsätalousmi-
34633: Tämä tarkastelukulma on jonkin verran ongel- nisteriön, sisäasiainministeriön ja työministeriön
34634: mallinen, koska Suomen ED-jäsenyyteen liittyy hallinnonalojen määrärahoihin riippumatta siitä,
34635: runsaasti erilaisia varojen siirtoja Suomesta ED:n millä hallinnonalalla määräraha on käytetty):
34636: budjettiin ja päinvastoin. Viime kädessä kysymyk-
34637:
34638:
34639:
34640:
34641: 147
34642: Hallinnonala 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1993-98
34643: Mmk
34644:
34645: Ulkoasia inministeriö 1 2 031,5 1 515,0 1 695,6 1 876,4 1 965,3 2 223,1 4 11 306,9
34646: Oikeusministeriö 1,9 2,8 2,5 2.7 3.2 3,0 16,1
34647: Sisäasia inministeriö 2 - - 490,0 692,9 602,7 707,6 4 2 493,2
34648: Puo1ustu smini ste riö 3 107,6 55.7 50,6 163,7 100,5 108,6 586.7
34649: Valtiovarainministeriö 68.4 84,9 543,1 551,5 328,5 81,5 1 657,9
34650: Opetusministeriö 108,1 89,5 55,9 57.7 59,1 59,9 430,2
34651: Maa- ja metsätalousministeriö' 46,9 49,1 5 077.2 6 070.7 6 474,6 6 804,5 24 523,0
34652: Liikenneministeriö 40,0 54,6 56.2 56,4 50,0 46,0 303,2
34653: Kauppa- ja teollisuusministeriö 26,0 24,5 19,0 22,5 19,6 10,9 122,5
34654: Sosiaali- ja terveysministeriö 27.4 33,2 24,8 26,9 27,1 32,5 171,9
34655: Työministeriö 5 6,3 8,9 148,0 757,8 1 440,7 1 266,0 3 630.7
34656: Ympäristöministeriö 68,3 48,3 55.4 85.7 38,7 33,4 329,8
34657: Yhteensä 2 532,4 1 966,5 8 218,5 10 364,9 11110,0 11 377,0' -
34658: Osuus valtion menoista,% 1,3 1,0 4,1 5,3 5,9 5,9 4 -
34659: 1
34660: Suomen julkinen kehitysyhteistyö.
34661: 2 Maakunnan kehittämisraha (osa EU) ja EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehittämisohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin (EU).
34662: 3
34663: Menot aiheutuvat pääosin osallistumisesta kansainväliseen rauhanturvaamistoimintaan.
34664: 4
34665: Menoarvio 1998.
34666: 5 Maa- ja metsätalous- sekä työministeriön lukuihin sisältyy vuodesta 1995 alkaen EU:n rahastojen rahoittamien hankkeiden
34667:
34668: kansallisia määrärahaosuuksia.
34669:
34670:
34671:
34672:
34673: Kansainväliset yhteistyömäärärahat ovat kasva- Hallitus teki syyskuussa 1996 kehitysyhteistyötä
34674: neet vuodesta 1993 lähtien tuntuvasti kertomus- koskevan periaatepäätöksen, jossa tavoitteeksi
34675: vuoteen saavuttaessa. Samoin niiden suhteellinen asetettiin kehitysyhteistyömäärärahojen lisääminen
34676: osuus valtion menoista on v. 1997-98 noin neljä- niin, että 0,4 o/o:n osuus bktl:sta saavutettaisiin v.
34677: kuusinkertaistunut vuosiin 1993-94 verrattuna. 2000. Lisäksi todettiin Suomen tavoittelevan
34678: Keskeisin syy tähän on Suomen liittyminen EU:n 0, 7 o/o:n tason saavuttamista pitkällä aikavälillä.
34679: jäseneksi vuoden 1995 alusta ja jäsenyyden muka- Hallitus katsoi, että Suomen tulisi pitkällä tähtäi-
34680: naan tuomat rahoitusjärjestelyt. Muutokset ovat mellä tavoitella kehitysyhteistyön pohjoismaista
34681: tapahtuneet lähinnä sisäasiain-, maa- ja metsätalo- tasoa ja saavuttaa lyhyellä aikavälillä EU-maiden
34682: us- sekä työministeriön hallinnonaloilla. keskimääräinen taso. EU-maiden keskiarvo oli run-
34683: saat 0,4 o/o bktl:sta.
34684: Ulkoasiainministeriön hallinnonala Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen bktl-
34685: Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla kansainväli- osuus on pysynyt viime vuosina 0,34--0,36 o/o:na.
34686: sen yhteistyön menoiksi on luettu Suomen julkiset Vuoden 1999 määrärahat ovat 2 363 Mmk eli 0,34 o/o
34687: kehitysyhteistyömäärärahat Ulkoasiainministeriön bktl:sta.
34688: mukaan keskeisin kehitysyhteistyömäärärahojen Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla määrära-
34689: kokonaissumman määräämisen peruste on halli- hat jaetaan käyttösuunnitelman mukaisesti eri toi-
34690: tuksen poliittinen tahto. Kehitysyhteistyövarojen mintamuodoille. YK-järjestöjen kehitysyhteistyö-
34691: osuus brunokansantulosta on mittari, jolla teolli- määrärahoja on leikattu keskimääräistä enemmän.
34692: suusmaita vertaillaan kehitysavun antajina. Suomi Hallituksen em. periaatepäätöksen mukaisesti vii-
34693: pyrki 1970- ja 1980-luvulla nostamaan kehitys- me vuosina on nostettu humanitaarisen avun ja
34694: apunsa YK:nasettamaan tavoitteeseen eli 0,7 o/o:iin kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön osuuksia.
34695: bktl:sta. Muut Pohjoismaat saavuttivat tämän jo Ulkoasiainministeriön hallinnonalalle on budje-
34696: 1970-luvulla. Suomi saavutti ja ylittikin tavoitteen v. toitu viime vuosina 70---80 o/o kehitysyhteistyömää-
34697: 1991. rärahoista. Loput 20-30 o/o ovat muilla hallinnon-
34698: Suomen taloudellisen laman myötä julkisten aloilla. Suurimpia menoeriä ovat valtiovarainminis-
34699: menojen leikkaukset kohdistuivat myös kehitysyh- teriön hallinnonalalla kehitysyhteistyön laskennal-
34700: teistyömäärärahoihin. Vuoteen 1994 mennessä ke- linen osuus EU-jäsenmaksusta, työministeriön ja
34701: hitysyhteistyömäärärahat laskivat 0,38 o/o:iin ympäristöministeriön hallinnonaloilla pakolaisten
34702: bktl:sta.
34703:
34704:
34705: 148
34706: vastaanoton menot sekä useissa ministeriöissä YK- toteutettiin lisäksi Suomen ETA- ja EU-jäsenyyspro-
34707: järjestöjen jäsenmaksut. sessiin liittyen EY -normien suomentamistehtäviä ja
34708: Osa tulevaisuuden kehitysyhteistyömäärära- v. 1995-97 maksullisena toimintana EY-lainsää-
34709: hoista on kiinni monivuotisissa sitoumuksissa. dännön käännöstehtäviä.
34710: Eduskunta myöntää vuosittain sitoumusvaltuuksia Oikeusministeriön kansainvälisen toiminnan
34711: monivuotisia hankkeita varten. Näistä aiheutuville (ml. ED-toiminta) menot olivat kertomusvuonna
34712: maksatuksille asetetaan budjetissa vuosittaiset me- yhteensä 3 Mmk. Tästä pohjoismaisen yhteistyön
34713: nokatot. Vuoden 1999 talousarviossa on annettu menoja oli 0,4 Mmk, EU- ja muun kansainvälisen
34714: varsinaiseen kehitysyhteistyöhön vuoden 2000 yhteistyön menoja 1,7 Mmk, KIE-yhteistyön meno-
34715: menokatoksi n. 1 350 Mmk ja vuoden 2001 n. 1 248 ja 0,3 Mmk sekä kansainvälisen järjestöjen jäsen-
34716: Mmk. maksuja 0,6 Mmk.
34717: Ulkoasiainministeriön mukaan kehitysyhteis- Oikeusministeriön kansainvälisen toiminnan
34718: työmäärärahojen suuntaamista eri toimintamuo- menoista ovat kasvaneet EU:hun liittyvät ja muut
34719: doille ei tarvitse merkittävästi muuttaa lähiaikoina. matkustusmenot KIE-yhteistyöhön on viime vuo-
34720: Ministeriön mukaan viime vuosina tuotettujen sina budjetoitu 0,7 Mmk, mutta toteutuneet menot
34721: kehitysyhteistyöhankkeiden evaluaatioiden valos- ovat jääneet selvästi pienemmiksi.
34722: sa ei voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä
34723: Suomen koko satoja hankkeita ja ohjelmia sisältä- Sisäasiainministeriön hallinnonala
34724: vän kehitysyhteistyön tarkoituksenmukaisuudesta Sisäasiainministeriön hallinnonalalla kansainväli-
34725: ja tuloksellisuudesta. Evaluaatioiden merkitys on sen yhteistyön määrärahat koostuvat EU:n raken-
34726: nähtävissä lähinnä projektitasolla menettelytapo- nerahastoista rahoitettaviin kotimaisiin hankkeisiin
34727: jen ja keinojen valintamuutoksissa. ohjattavista varoista. EU:n tavoiteohjelmien 2, 5b ja
34728: 6 toteutumistilanne oli kertomusvuoden lopussa
34729: Oikeusministeriön hallinnonala seuraava. Taulukossa on otettu huomioon tehdyt
34730: Kansainväliseen yhteistyöhön on oikeusministe- sitoumukset ja maksatukset 31.12.1998 mennessä
34731: riön hallinnonalalla käytetty lähes yksinomaan ja o/o-osuus kokonaiskehyksestä. (Ylempi luku il-
34732: oikeusministeriön määrärahoja. Vuosina 1993--95 moittaa sitoumukset ja alempi maksatukset)
34733:
34734:
34735:
34736: Ohjelma Koko- Julkinen EU-ra- Kansallinen Yksityi Rahoitettu-
34737: naisra- rahoitus hoitus julkinen nen ra- jen hankkei-
34738: hoitus yhteensä rahoitus hoitus den määrä'
34739: Mmk
34740:
34741: Tavoite 2
34742: 1995-96 2 008,5 926,8 313,7 613,1 1 081.7 1 500
34743: 1 734.4 839,8 288,0 551,8 894,6
34744: 1997-99 2 919,5 1 169,5 437,0 732,5 1 750,0 2 400
34745: 1 087.2 470,3 181,4 288,9 616,9
34746: Tavoite 5b
34747: 1995-99 4 269,8 2 039,3 785,9 1 253,4 2 230,5 8100
34748: 2 177.2 1 211,5 469.4 742,1 965.7
34749: Tavoite 6
34750: 1995-99 7 666,6 4 631,0 2 033,2 2 597,8 3 035,6 7 400
34751: 5 051,4 3 463.7 1 526,8 1 936,9 1 587.7
34752: Yhteensä 16 864,4 8 766,6 3 569,8 5 196,8 8 097,8 19 400
34753: 10 050,2 5 985,3 2 465,6 3 519.7 4 064,9
34754: 1 Tavoite 6 -ohjelmassa lisäksi 60 000 päätöstä LFA-tuesta.
34755:
34756:
34757:
34758: Tavoite 6 -ohjelman muutokset ja indeksointiva- ohjelman toimintalinjaan 3: Yhdyskuntarakenteen,
34759: rojen jako on suunnattu toimiin, jotka edistävät ympäristön ja kulttuurin kehittäminen. Yritystoi-
34760: välittömästi työllisyyttä sekä tukevat yritysympäris- minnan rahoituksen tarve on vähentynyt. Toimin-
34761: töä, osaamista ja infrastruktuurihankkeita. Tavoite ralinjan 3 indeksointivaroja on osoitettu mm. han-
34762: 2 -ohjelmassa muutokset on osittain suunnattu keasiamiesten palkkaukseen, alueiden yhteishank-
34763:
34764:
34765: 149
34766: keiden rahoitukseen sekä suoraan lähinnä kansal- Hankkeiden yritystukityöryhmien tom1mta ei
34767: lisesti kuntarahoitteisiin hankkeisiin. ole sisäasiainministeriön mukaan tyydyttävää. Maa-
34768: Koska hallinto- ja toteuttajaviranomaiset ovat kunnan yhteistyöryhmän päätöksen sitovuus on
34769: samoja eri ohjelmissa, ei hankkeiden onnistumises- aiheuttanut tulkintaongelmia. Lopullisen päätök-
34770: sa ole suuria eroja. Tavoite 2 -ohjelmassa voidaan sen tekevä viranomainen on joissakin tapauksissa
34771: toteuttaa elinkeinotoimintaa tukevia ja kaupunkira- muuttanut rahoitussuunnitelmaa yhteistyöryhmän
34772: kennetta kehittäviä infrastruktuurihankkeita. Ta- käsittelyn jälkeen, mikä on vaikeuttanut seurantaa.
34773: voite 6 -ohjelmaan sisältyvät sekä sosiaalirahaston Hankkeiden aineisto on joissakin tapauksissa toi-
34774: että maatalousrahaston ns. horisontaaliset toimen- mitettu varsin myöhään tai jaettu vasta kokouksis-
34775: piteet. Lisäksi tavoite 6 -ohjelmassa ns. osamaakun- sa.
34776: nissa LFA-tuen suuri osuus on vaikeuttanut kehittä- Hankkeiden markkinointi erityisesti kuntien
34777: mishankkeiden rahoitusta. Tavoite 5b -ohjelmassa päättäjille on sisäasiainministeriön mukaan eräissä
34778: teknistä apua ei ole voitu jakaa pilottihankkeisiin. tapauksissa osoittautunut hankalaksi. Kunnat ha-
34779: Laaja-alaiset ja usean kotimaisen toteuttajan luavat rahoittaa yleensä vain omalla alueellaan
34780: vastuulla olevat hankkeet ovat sisäasiainministeri- toteutettavia hankkeita. Laajempien kehittämis-
34781: ön mukaan joskus vaikeita toteuttaa. Hanke on hankkeiden kokoaminen on siten työlästä.
34782: joissakin tapauksissa jouduttu pilkkomaan kun- Hankkeiden päätöksenteko on ohjelmakauden
34783: kin rahoittajan tarpeiden ja säännösten mukaisek- kuluessa nopeutunut, vaikkakin hankkeiden val-
34784: si. Hankkeen kokonaisuus kärsii ja tulee vaikeasti mistelu ja eteenpäinvienti on usein hakijan kannal-
34785: hallinnoitavaksi. Ongelma koskee myös rakenne- ta monimutkaista. Ongelmaa on pyritty helpotta-
34786: rahastojen (ESR, EAKR ja EMOTR) hankkeita. maan hankevalmistelijoiden avulla.
34787: Valtion talousarviokäytäntö, jossa vain nimetyt Maakuntarajojen aiheuttamia vaikeuksia olisi si-
34788: momentit ovat käytössä kotimaisena vastinrahoi- säasiainministeriön mielestä lievitettävä mm. edis-
34789: tuksena, on rajannut joitakin hankkeita ohjelma- tämällä maakuntien yhteisten teemojen suunnitte-
34790: rahoituksen ulkopuolelle. Hankkeita on myös lua. Teemoja voisivat olla esim. uuden teknologian
34791: jouduttu muuttamaan momentin käyttösääntöjen käyttöönotto, osaaminen, maaseudun kehittämi-
34792: mukaisiksi, mikä on saattanut muuttaa hankkeen nen, eräät koulutushankkeet ja matkailu.
34793: luonnetta. Alueellisten tavoiteohjelmien tuloksia on selvi-
34794: TE-keskukset ja muut alueviranomaiset valmis- tetty ulkopuolisten tutkimuslaitosten toimesta ns.
34795: televat suurimman osan hankkeista. Eräillä hallin- väliarvioinneissa, joissa on tarkasteltu ohjelmien
34796: nonaloilla keskushallinto osallistuu hankkeiden toimeenpanoa, viranomaisten toimintaa ja hallin-
34797: valmisteluun ja päätöksentekoon. Keskushallinnon toa. Näkemyksiä on esitetty myös ohjelman tavoit-
34798: mahdollisuus osallistua alueelliseen keskusteluun teiden toteutumisesta. Arvioitsijat ovat esittäneet
34799: on kuitenkin puutteellista. Puute on pyritty korjaa- suosituksia ohjelmien toteutuksen tehostamiseksi
34800: maan nimeämällä lääninhallituksista ohjelmatyöstä tai sisällön muuttamiseksi. Ohjelmien vaikuttavuut-
34801: vastaavia virkamiehiä. ta ja merkitystä on arvioitu tilastotietojen lisäksi
34802: Hankkeiden syntymistä on ohjattu tiedotuksella. myös hankekohtaisissa tarkasteluissa. Seurantako-
34803: Tavoite 6 -ohjelman hankevalmistelijat toimivat miteat ovat tehneet päätöksiä suositusten perus-
34804: usean maakunnan alueella. Heidän erikoisaloinaan teella.
34805: ovat mm. tietoteknologia, mekaaninen puuala, Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt selvi-
34806: matkailu ja luomutuotanto. Hankevalmistelijoiden tyksen tavoite 6 -ohjelman toteuttamisesta ja ohjel-
34807: toiminnasta on saatu hyviä kokemuksia. Tavoite 2 mien seurantajärjestelmästä.
34808: -ohjelman rahoituksella toimivien hankeasiamies- Sisäasiainministeriön mukaan tavoiteohjelmien
34809: ten tehtävänä on alueellaan ja alueiden välillä toteuttaminen on parantunut ohjelmatyön edetes-
34810: laajempien hankekokonaisuuksien muodostami- sä. TE-keskusten, muiden aluehallintoviranomais-
34811: nen ja hankeneuvonta. ten ja maakunnan liittojen yhteistyö hankkeiden
34812: Maakunnallisten yhteishankkeiden toteuttami- valinnassa ja suunnittelussa on kehittynyt myöntei-
34813: nen edellyttää yhtäpitäviä päätö.IL-;iä kussakin yh- sesti. Arviointiraportit ovat olleet käyttökelpoisia
34814: teistyömaakunnassa. Tämä hidastaa hankkeiden ohjelmien toteutuksen tehostamiseksi.
34815: valmistelua ja päätöksentekoa. Tavoite 2 -ohjel-
34816: massa alueiden välisiä yhteishankkeita on maantie- Puolustusministeriön hallinnonala
34817: teellisistä syistä vaikea löytää. Joitakin hankkeita Puolustusministeriön hallinnonalan kansainvälisen
34818: on toteutettu suurta hallinnollista valmistelutyötä yhteistoiminnan menot olivat v. 1993-98 seuraa-
34819: vaativina pilottihankkeina. vat:
34820:
34821:
34822: 150
34823: Kansainvälinen toiminta 1993 1 1994 1 1995 1 1996 1 1997 1 1998
34824: Mmk
34825: Kansainvälinen yhteistoiminta 1,0 1 1,1 1 1,61 1,8 1
34826: 2,2
34827: Kansainvälinen rauhanturvatoiminta 1 106,6 54,6 49,0 1,71
34828: 162,0 98,7 106.4
34829: ' Määrärahan käyttö momentilta 27.30.21, YK:n ja ETYJ:n rauhanturvaamistoiminnan menot.
34830:
34831:
34832:
34833:
34834: Puolustusvoimat ovat lisäksi maksaneet kan- on ollut Reserviupseerikoulussa sekä lukuisilla eri-
34835: sainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvia menoja koiskursseilla.
34836: seuraavasti: 1,6 Mmk v. 1995, 2,3 Mmk v. 1996, 4 Virossa tapahtuvaan asiantuntijatoimintaan on
34837: Mmk v. 1997 ja 5,7 Mmk v. 1998. Puolustusvoimien osallistunut runsaat 20 evp-upseeria. Merkittävim-
34838: toimintamenomomentilta rahoitetaan vielä muuta- piä tuloksia ko. projekteissa on ollut Viron reser-
34839: kin kansainvälistä toimintaa, mutta näistä menoista viupseerikoulutuksen käynnistyminen ja kenttäty-
34840: ei ole saatavissa pitävää tietoa koko ajanjaksolta. kistön perustaminen. Virolaisten koulutus Suomes-
34841: Kansainvälisenä yhteistyönä pidetään puolus- sa on maksanut vuosittain 2-3 Mmk. Viro-projekti
34842: tusministeriön ja sen alaisen organisaation vakiin- on rahoitettu ulkoasiainministeriön lähialuetuki-
34843: tunutta tai vakiintumassa olevaa yhteistoimintaa määrärahoista.
34844: ulkomaan viranomaisten tai järjestöjen tai kansain- Puolustusministeriön hallinnonalan kansainväli-
34845: välisten yhteisöjen ja järjestöjen kanssa. Menot ovat seen puolustuspoliittiseen yhteistoimintaan on
34846: laadultaan kulutusmenoja, jotka on rahoitettu toi- myönnetty talousarviossa rahoitus luvun Kansain-
34847: mintamenoista tai erikseen ko. tarkoitukseen välinen rauhanturvaamistoiminta momentilla
34848: myönnetyistä määrärahoista. Ne eivät sisällä inves- 27.30.24. Momentin määrärahan käytöstä puolus-
34849: tointi- tai siirtomenoja. tusministeriön osuus on v. 1993--98 ollut 0,9-1,6
34850: Valtioneuvoston v. 1997 antaman turvallisuus- ja Mmk vuosittain.
34851: puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti kansain- Vuosina 1993--94 määrärahat myönnettiin
34852: välisen puolustuspoliittisen ja sotilaallisen yhteis- ETYK:in seurantaan liittyvistä kokouksista ja hallin-
34853: työn päämääränä on tukea YK:n, ETYJ:n ja EN:n nollisista toimista sekä Wienissä hyväksytyn luotta-
34854: periaatteisiin nojaavaa Suomen turvallisuuspolitiik- musta ja turvallisuutta lisääviä toimia koskevan
34855: kaa, vahvistaa Suomen kansallista puolustuskykyä asiakirjan täytäntöönpanosta aiheutuviin menoi-
34856: ja sen uskottavuutta, edistää puolustusvoimien ky- hin. Määrärahoista maksettiin myös Wienin "Open
34857: kyä osallistua kansainväliseen kriisien hallintaan, Skies" -sopimuksen mukaisten valvontalentojen
34858: parantaa puolustusvoimien kansainvälistä yhteis- kustannukset.
34859: toimintakykyä sekä parantaa edellytyksiä mahdol- Vuoden 1995 talousarviossa momentin myöntä-
34860: lisen sotilaallisen avun vastaanottovalmiudelle. mis- ja käyttöperusteisiin lisättiin kansainvälisen
34861: Yhteistyön painopiste on kriisinhallintavalmiuk- aseistuksen valvonta ja aserajoitustoimet sekä kan-
34862: sien ja yhteistoimintakyvyn luomisessa. Tämän rin- sainvälisten yhteistyöorganisaatioiden työskente-
34863: nalla Suomi osallistuu asevalvontaan ja aseriisun- lyyn osallistuminen. Menoja aiheuttivat osallistumi-
34864: taan liittyvään toimintaan. nen aserajoitusneuvotteluihin, NATOn Pohjois-At-
34865: Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallin- lantin yhteistyöneuvoston (NACC) toimintaan ja
34866: taan ja sen kehittämiseen YK:n, ETYJ:n ja EU:n PfF-toimintaan, johon Suomi liittyi v. 1994.
34867: jäsenenä, WEU:n tarkkailijana sekä NATOn rau- Suomi on ottanut viime vuosina ulko- ja turval-
34868: hankumppanina. Puolustusministeriö osallistuu lisuuspolitiikassa aiempaa aktiivisemman roolin.
34869: kansainvälisen kriisinhallinnan valmisteluun, Siten vuoden 1996 talousarviossa laajennettiin ra-
34870: suunnitteluun ja päätöksentekoon. hoituksen myöntämisperusteita vastaamaan tehtä-
34871: Suomi on tukenut Viron maanpuolustusta sekä vien lisääntymistä. Määrärahalla on rahoitettu mm.
34872: kouluttamalla henkilökuntaa Suomessa että lähet- PfF-toimintaan liittyviin koulutustilaisuuksiin,
34873: tämällä asiantuntijoita Viroon. Maanpuolustuskor- opintomatkoihin, vierailuvaihtoihin ja harjoituksiin
34874: keakoulun perustutkinto-osastolla sekä Maanpuo- osallistuminen sekä WEU:n kokous-, seuranta- ja
34875: lustusopistolla aloitettiin virolaisten sotilaiden kou- asiantuntijamatkoihin liittyvät menot.
34876: lutus v. 1992. Kertomusvuoden loppuun mennessä Suomi sai vuoden 1997 marraskuussa kutsun
34877: on valmistunut 30 virolaista upseeria, ja kouluttaja- osallistua Länsi-Euroopan puolustusmateriaaliryh-
34878: kurssin on suorittanut 71 henkeä. Lisäksi virolaisia män (WEAG) toimintaan. Tästä toiminnasta aiheu-
34879:
34880:
34881: 151
34882: tuvat menot on rahoitettu pääosin ministeriön toi- momentilla 27.30.21. Joukkojen ylläpitomenot on
34883: mintamenoista. rahoitettu ulkoasiainministeriön pääluokan mo-
34884: Viime vuosien kansainvälisen yhteistyön kus- mentilta 24.99.22.
34885: tannusten pääosa on aiheutunut kansainvälisestä Momentin 27.30.21 määräraha oli kertomus-
34886: harjoitustoiminnasta, johon suomalaiset ovat osal- vuonna 106 Mmk. Toiminnan jatkuminen nykyisel-
34887: listuneet ulkomailla. Aluksi harjoituksiin osallistui- lään pitäisi lähivuosien rahoitustarpeen entisellään.
34888: vat pääosin upseerit. Vuodesta 1997 lähtien mu- Rahoitustarve on kuitenkin vaikeasti arvioitavissa,
34889: kaan ovat tulleet myös joukkojen harjoitukset. koska myönnetyt mandaatit ovat aina lyhyitä.
34890: Harjoitusten lisäksi kustannuksia on aiheutunut Puolustusmateriaalialan kansainvälisen yhteis-
34891: seminaareihin ja kokouksiin osallistumisesta. työn tavoitteena on puolustusmateriaalille asetetta-
34892: Kriisinhallinta-ja rauhanturvaamistoiminnan ta- vien käyttäjän ja teknisten vaatimusten yhteenso-
34893: voitteena on hallituksen turvallisuus- ja puolustus- vittaminen sekä yhteiseen tuotekehitykseen ja yh-
34894: poliittisen selonteon mukaan edistää puolustusvoi- teisiin hankintoihin pääsy mahdollisimman monen
34895: mien kykyä osallistua kansainväliseen kriisien hal- valtion puolustusvoimien kanssa. Tällä vähenne-
34896: lintaan. Tässä tarkoituksessa Suomi osallistuu kan- tään materiaalialan kustannuksia tutkimuksessa,
34897: sainväliseen kriisinhallintaan, sen monikansalli- kehittämisessä, hankintatoimessa, laadunvalvon-
34898: seen kehittämiseen, suunnitteluun, valmisteluun ja nassa, huollossa tai ylläpidossa. Osallistuminen
34899: päätöksentekoon sekä luo ja ylläpitää kriisinhallin- teolliseen yhteistyöhön suurten tuotantosarjojen
34900: takykyä omalla koulutustoiminnallaan, kehittämäl- tuottajana tai osatoimittajana vähentää yritysten
34901: lä valmiusyhtymiä, kehittämällä PARP:iin ilmoitet- kehittämis- ja tuotantokustannuksia ja samalla tu-
34902: tujen joukkojen resursseja ja resurssien yhteistoi- kee huoltovarmuutta ja teollisen erityisosaamisen
34903: mintakykyä sekä osallistumalla johdon, erikoishen- säilymistä. Puolustusministeriön ja -hallinnon yh-
34904: kilöstön ja joukkojen harjoituksiin. teistyökumppaneita puolustusmateriaalialalla ovat
34905: Koulutuksen painopiste on ulkomailla järjestet- EU, WEU, NATO/EAPC/PfF ja WEAG. Valtioiden
34906: täviin harjoituksiin osallistumisessa. Siviilihenkilös- välinen monen- tai kahdenkeskinen yhteistyö on
34907: tön osallistumista kriisinhallinta- ja rauhanturvaa- myös mahdollista. Suomen kannalta tärkeimmät
34908: mistoimintaan on tarkoitus lisätä. Ministeriöiden kumppanit ovat muut Pohjoismaat ja WEAG.
34909: välistä yhteistoimintaa jatketaan antamalla koulu- Kiinteistö- ja ympäristötoimialan kansainvälisen
34910: tus-, varustamis- ja rekrytointiapua. Koulutuksen yhteistoiminnan alueita ovat Pohjoismaat, NATO-
34911: sisällön kehittämiseksi osallistutaan seminaareihin, PfF, EU, Suomen lähialuetoiminta ja kahdenväli-
34912: järjestetään koulutus- ja informaatiotilaisuuksia nen yhteistoiminta. Näiden kustannukset olivat v.
34913: sekä välitetään suomalaista taitotietoa kansainväli- 1993-95 vielä vähäiset. Yhteistyö on kuitenkin
34914: sissä tilaisuuksissa. laajentunut sen jälkeen. Kertomusvuoden kustan-
34915: Puolustushallinto osallistuu pohjoismaiseen nukset olivat n. 0,25 Mmk. ED-integraation ja muun
34916: kriisinhallinta- ja rauhanturvaamisyhteistyöhön v. kansainvälisen yhteistoiminnan laajentuminen ja
34917: 1997 toimintansa aloittaneen yhteistyöjärjestelmän, syventyminen korostavat ympäristökysymyksiä ja
34918: NORDCAPS:n (Nordic Co-ordinated Arrangement- samalla puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäris-
34919: for Military Peace Support) osana. Sen tarkoitukse- töalan yhteistyötä.
34920: na on parantaa Pohjoismaiden kykyä toimia yhdes-
34921: sä mahdollisissa kriisinhallinta- ja rauhanturvaope- Valtiovarainministeriön hallinnonala
34922: raatioissa. Tärkeimpiä yhteistyöalueita ovat koulu- Valtionhallinnon henkilöstöä on valmennettu in-
34923: tus- ja materiaaliyhteistyö, vastuusuhteiden jakami- tegraatioasioissa vuodesta 1993. Vuodesta 1994
34924: nen maiden kesken, raportointijärjestelmän yhte- lähtien tarkoitukseen on ollut käytettävissä erilli-
34925: näistäminen sekä operaatioista saatujen kokemus- nen määräraha momentilla 28.80.22. Valmennuk-
34926: ten kokoaminen ja hyödyntäminen. sen keskeisenä tavoitteena on ollut Suomen kan-
34927: Puolustushallinnon kriisinhallinta- ja rauhantur- sallisen edunvalvonnan varmistaminen EU:ssa.
34928: vaamistoiminnan tavoitteena on osallistua euroop- Valmennuksen painopiste tähtäsi alkuvaiheessa
34929: palaisiin operaatioihin, jotka tukevat Suomen tur- perustierojen antamiseen laajoille henkilöstöryh-
34930: vallisuusetuja ja edistävät Suomen puolustusjärjes- mille sekä asiantuntemuksen laajentamiseen. Vuo-
34931: telmän kehittämistä. Tavoitteena on järjestelmä, desta 1996 on valmentauduttu Suomen EU-pu-
34932: joka mahdollistaa jatkuvan osallistumisen operaati- heenjohtajuuskauteen vuoden 1999 jälkipuoliskol-
34933: oihin enintään 2 000 henkilön vahvuudella. la. Vuonna 1997 momentille varattiin varoja paitsi
34934: Puolustushallinnon menot osallistumisesta YK:n valmennukseen myös lisähenkilöstön palkkaami-
34935: ja E1YJ:n rauhanturvaoperaatioihin on myönnetty seen. Kertomusvuoden talousarvioon sisällytettiin
34936:
34937:
34938: 152
34939: lisähenkilöstön paikkaamista varten oma momentti Integraatiovalmennusmäärärahaa on käytetty
34940: (28.80.26). seuraavasti:
34941:
34942:
34943: lnte graatiovalmenn us 1994 1995 1996 1997 1998 Yhteensä
34944: Mmk
34945: Euroh a rjoittelijat 14 3 12,5 4,5 2,5 36,5
34946: Harkinnanvarainen tuki 4 4 5 3 - 16
34947: Yksilötuki/CIMO 2,5 3,5 4 2 3 15
34948: Keskitetysti hankittu valmennus/EIPA 5,5 3 2 1 1 12,5
34949: EU-puheenjohtajuusvalmennus - - 2 15 17,5 34,5
34950: EU-puheenjohtajuus, lisähenkilöstö - - - 2 - 2
34951: Yhteensä 26 13,5 25,5 27,5 24 116,5
34952:
34953:
34954:
34955: Integraatiovalmennusmäärärahoista oli kerto- Momentti 28.80.26 (ED-puheenjohtajuus) sisäl-
34956: musvuoden loppuun mennessä noin kolmannes tyy vuosien 1998 ja 1999 talousarvioihin. Momentin
34957: käytetty valtionhallinnon euroharjoittelijoiden määrärahaa saa käyttää Suomen ED-puheenjohta-
34958: (vuodesta 1997 ED-avustajien) palkkaamiseen. juuskauden aiheuttamiin välttämättömän lisähen-
34959: Harjoittelijoita tai avustajia on ollut yhteensä n. 340. kilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin palvelus-
34960: Vähintään puolet näistä on harjoittelijakautensa suhteisiin ja tehtäviin sekä muihin puheenjohtajuu-
34961: päätyttyä sijoittunut valtionhallintoon, etupäässä desta johtuviin toimintamenoihin.
34962: ministeriöihin. Suomesta ED:n elimiin rekrytoiduis- Kertomusvuoden määräraha oli 30 Mmk. Se
34963: ta nuorista virkamiehistä suurin osa on entisiä jaettiin ministeriöille valtiovarainministeriön pää-
34964: euroharjoitteli joita. töksillä. Jako perustui ministeriöiden esittämiin ED-
34965: Ministeriöille, virastoille ja laitoksille myönnet- puheenjohtajuuden toiminnallisiin tarpeisiin ja nii-
34966: tiin harkinnanvaraista integraatiovalmennustukea den yhteensovittamiseen. Kertomusvuoden määrä-
34967: ETA-jäsenyyden alkuvaiheessa, valmistauduttaessa rahasta n. 6,6 Mmk eli 22 o/o siirtyi vuodelle 1999.
34968: ED-jäsenyyteen ja vielä sen alkaessa. Integraatio- Kertomusvuonna käytetystä n. 23,4 Mmk:sta henki-
34969: asioiden valmistelun muututtua osaksi virastojen löstömenoihin kohdistui 62 o/o. Määrärahan käyttö
34970: tavanomaista asioiden hoitoa myös valmennus ja ministeriöittäin oli seuraava:
34971: sen rahoitus on siirretty virastojen omalle vastuulle.
34972: Harkinnanvaraisesta integraatiovalmennuksen tu- Ministeriö Mmk
34973: kemisesta luovuttiin kertomusvuonna. Ulko asiainministeriö 12,8
34974: Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Oikeusministeriö 1,2
34975: on myöntänyt yksittäisille virkamiehille tukea ulko- Sisäasiainministeriö 3,5
34976: mailla tapahtuvaan opiskeluun tai harjoitteluun Puolustusministeriö 0,2
34977: sekä virkamiesvaihtojen toteuttamiseen Suomen ja Valtiovarainministeriö 2,0
34978: Opetusministeriö 0,7
34979: muiden ED-maiden välillä. CIMOn tukea sai kerto- Maa- ja metsätalousministeriö 5,0
34980: musvuonna n. 200 virkamiestä. CIMOn tuki on liikenneministeriö 0,7
34981: lisännyt liikkuvuutta ja muiden jäsenmaiden hallin- Kauppa- ja teollisuusministeriö 0,8
34982: tojen tuntemusta sekä parantanut kielitaitoa. Sosiaali- ja terveysministeriö 1,5
34983: ED-puheenjohtajuusvalmennukseen oli kerto- Työministeriö 0,3
34984: Ympäristöministeriö 1,2
34985: musvuoden loppuun mennessä käytetty n. 32,5
34986: Mmk. Ministeriöiden käyttöön myönnetyistä va-
34987: roista oli käyttämättä n. 7 Mmk. Valmennukseen on Vuoden 1999 määräraha oli 86 Mmk. Valtiova-
34988: osallistunut n. 1 000 asiantuntijatehtävissä ja 500 rainministeriö tarkasteli yhdessä muiden ministeri-
34989: tukitehtävissä toimivaa virkamiestä. Koulutuspäi- öiden kanssa kertomusvuoden joulukuussa tilan-
34990: viä on kertynyt yli 20 000, mistä kielikoulutuksen teen toiminnallisia vaikutuksia. Ministeriöiden kä-
34991: osuus on puolet. Valmennusta on järjestetty myös sitys oli yleensä, että vuodelle 1999 suunnitellut
34992: neuvottelu- ja puheenjohtajuustaitojen kehittämi- määrärahaosuudet olivat riittämättömiä varmista-
34993: seksi sekä ED:n päätöksentekojärjestelmien ja jä- maan asianmukaisen puheenjohtajuustoiminnan.
34994: senmaiden hallintojen ja kulttuurien tuntemuksen Valtiovarainministeriön mukaan Suomen ensim-
34995: parantamiseksi. mäisen ED-puheenjohtajuuden tasokas hoitaminen
34996:
34997:
34998: 153
34999: on tärkeää. Tämä aiheuttaa välttämättömiä kerta- Kansainvälisen rahoitusyhtiön osakepääoman
35000: luonteisia lisämenoja, joihin on varauduttu mm. korottamiseen budjetoitiin määrärahaa v. 1992-96
35001: kyseisen määrärahan avulla. Vaikka puheenjohta- yhteensä 36,3 Mmk. Suoritukset pääoman korotta-
35002: juus on ministeriöiden toiminnan prioriteettialue, miseen olivat yhteensä 32,4 Mmk.
35003: muuta toimintaa ei voida karsia suhteettomasti, Euroopan investointipankille suoritettavia pää-
35004: eikä puheenjohtajuusmenojen maksamista minis- omamaksuja varten budjetoitiin v. 1995-98 yh-
35005: teriöiden toimintamäärärahoista voida juurikaan teensä 1290,9 Mmk. Suomen pääomasuoritukset
35006: lisätä. Näistä syistä vuoden 1999 määrärahaa koro- sille olivat yhteensä 1239,2 Mmk. Euroopan inves-
35007: tettiin lisätalousarviossa 30 Mmk:lla eli 116 tointipankin pääomaa korotettiin 1.1.1999 alkaen.
35008: Mmk:aan. Tarkoitus on ottaa määräraha vielä vuo- Korotuksen johdosta Suomen osuus merkitystä
35009: den 2000 talousarvioon, joskin pienempänä. pääomasta nousee 871 milj. ecusta 1404,5 milj.
35010: Kansainväliseen yhteistoimintaan budjetoituja ecuun.
35011: määrärahoja on käytetty Suomen jäsenyydestä kan- Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiön (Nef-
35012: sainvälisissä rahoituslaitoksissa aiheutuvien mak- co) tarkoituksena on edistää Pohjoismaiden kan-
35013: suosuuksien rahoittamiseen ja kansainvälisille ra- nalta merkittäviä ympäristöinvestointeja sekä ra-
35014: hoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastami- hoittaa yhteisyrityksiä Euroopan itäisissä osissa.
35015: seen. Jäsenyyden perusteella Suomi on osallistunut Rahoitusyhtiön peruspääoma on 36 milj. SDR. Jä-
35016: Kansainvälisen rahoitusyhtiön, Euroopan Inves- senmaat maksoivat peruspääoman v. 1990-95.
35017: tointipankin, Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyh- Suomen osuus oli n. 50 Mmk. Rahoitusyhtiön
35018: tiön ja Pohjoismaiden Investointipankin pääoma- peruspääomaa on tarkoitus korottaa v. 1996--
35019: maksuihin ja pääoman korotuksiin. Pohjoismaisen 2001. Vuosina 1993--98 Pohjoismaiden Ympäristö-
35020: yhteistyön puitteissa Suomi on osallistunut Baltian rahoitusyhtiön pääomamaksuihin budjetoitiin 46,5
35021: investointiohjelman rahoittamiseen. Pohjoismai- Mmk ja niihin käytettiin yhteensä 45,0 Mmk.
35022: den Investointipankin isäntämaana Suomi on si- Pohjoismaiden Investointipankin peruspaa-
35023: toutunut maksamaan ns. isäntämaakorvausta pan- omaa korotettiin v. 1993--95 1600 milj. SDR:stä
35024: kille korvauksena saamastaan taloudellisesta hyö- 2400 milj. SDR:ään. Suomen osuus jäsenmaiden
35025: dystä sen johdosta, että pankki sijaitsee Helsingis- maksamasta osuudesta oli n. 66 Mmk. Peruspää-
35026: sä. Isäntämaakorvauksen maksamiseen varaudut- oman korottamiseen budjetoitiin 66,2 Mmk ja mää-
35027: tiin ensimmäisen kerran kertomusvuoden lisäta- rärahaa käytettiin yhteensä 64,9 Mmk.
35028: lousarviossa. Pohjoismaiden ministerineuvosto on hyväksy-
35029: Kansainvälisille rahoituslaitoksille jäsenyyden nyt Pohjoismaiden Investointipankin peruspää-
35030: perusteella v. 1982--86 annettuja sitoumuksia oli oman korottamisen. Korotuksen on tarkoitus tulla
35031: kertomusvuoden päättyessä 5,8 Mmk. Talousarvi- voimaan 1.1.1999 alkaen. Suomen osuus jäsenmai-
35032: on ko. määrärahaa on saanut käyttää sitoumusten den maksettavaksi tulevasta osuudesta on n. 27,3
35033: lunastamiseen ja siitä aiheutuvien kustannusten Mmk, ja se maksetaan v. 1999-2001. Vuoden 1999
35034: (ml. valuuttakurssitappiot) maksamiseen. Si- talousarviossa tarkoitukseen on varattu 9,1 Mmk.
35035: toumusten lunastamiseen budjetoitiin v. 1993--98 Pohjoismaat katsovat Suomen hyötyvän Poh-
35036: yhteensä 82,5 Mmk, josta käytettiin 51,9 Mmk. joismaiden Investointipankin sijainnista Helsingis-
35037: Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) jäsen- sä vuosittain n. 18,9 Mmk, mikä vastaa pankin v.
35038: osuuksien kokonaismäärää on päätetty korottaa 1997 henkilökuntansa palkoista pidättämiä veroja.
35039: 146 miljardista erityisnosto-oikeudesta (SDR) n. Tämän korvaamiseksi pankille on varattu määrära-
35040: 212 miljardiin erityisnosto-oikeuteen. Tämä nostaa ha, jonka tarkoituksena on vahvistaa pankin ase-
35041: Suomen jäsenosuutta 861,8 miljoonasta SDR:stä maa erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. Järjes-
35042: 1 263,8 miljoonaan SDR:ään (n. 6 240 Mmk:sta n. telystä sovittiin v. 1997 Pohjoismaiden valtiovarain-
35043: 9 150 Mmk: aan). Jäsenosuuksien korotus astui voi- ministereiden kokouksessa. Kertomusvuonna
35044: maan 29.1.1999. Tarkoitukseen ei valtion talousar- määrärahaa varattiin 9,8 Mmk ja v. 1999 18,9 Mmk.
35045: viossa ole kuitenkaan varattu määrärahaa. Pohjoismaiden ministerineuvosto päätti v. 1992
35046: Maailmanpankkiryhmään kuuluvan Kansainvä- pohjoismaisesta Baltian investointiohjelmasta, jon-
35047: lisen rahoitusyhtiön (IFC) osakepääomaa korotet- ka tarkoituksena on edistää pienten ja keskisuurten
35048: tiin 1 300 milj. USD:sta 2 300 milj. USD:iin v. 1992- yritysten investointeja Baltian maissa. Ohjelma
35049: 96. Suomen osakeosuus nousi korotusta edeltä- koostui viidestä rahastosta. Pohjoismaiden inves-
35050: neestä 8 872 000 USD:sta 15 697 000 USD:iin. tointipankin yhteydessä toimivan rahaston varoista
35051: Suomen n. 37 Mmk:n lisämaksuosuus suoritettiin v. on tuettu Baltian maihin perustettavia investointi-
35052: 1992-96. pankkeja ja Pohjoismaiden projektivientirahaston
35053:
35054:
35055: 154
35056: yhteydessä toimivan rahaston varoista investointi- Pohjoismaiden investointipankin ja Pohjoismai-
35057: hankkeiden tutkimusta. Pohjoismaiden pääoma- den ympäristörahoitusyhtiön pääomankorotukset
35058: osuudet maksettiin v. 1992-94. Ohjelmaa on pää- päättyvät v. 2001. Pohjoismaiden investointipankil-
35059: tetty jatkaa. Tästä aiheutuneet pääomaosuudet le maksettava isäntämaakorvaus on puolestaan jat-
35060: maksettiin v. 1996--98. Vuodesta 1997 lähtien Bal- kuva ja aiheuttaa menoja vuosittain.
35061: tian investointiohjelma on ollut ulkoasiainministe- Maailmanpankin ja Kansainvälisen Investointi-
35062: riön pääluokassa. Vuosina 1992-96 budjetoitiin takuulaitoksen johtokunnat hyväksyivät kertomus-
35063: valtiovarainministeriön pääluokassa Baltian mai- vuonna yhteensä 1 mrd. USD:n suuruiset rahoitus-
35064: den rahoitusyhteistyöhön 25,6 Mmk, josta käytet- järjestelyt takuulaitoksen toimintaedellytysten tur-
35065: tiin yhteensä 23,4 Mmk. vaamiseksi. Rahoitusjärjestely koostuu yhteensä
35066: Jäsenyys kansainvälisissä rahoituslaitoksissa 700 milj. USD:n pääomankorotuksesta, josta mak-
35067: edellyttää valtiovarainministeriön mukaan rahallis- settavan pääoman osuus on 150 milj. USD. Pää-
35068: ta panostusta laitosten toimintaan. Vaikka ministe- omankorotuksen merkitsemisaika alkaa 1.4.1999 ja
35069: riön hallinnonalaan kuuluvat rahoituslaitokset päättyy 1.4.2002. Suomen pääomaosuus nousee
35070: pääsääntöisesti rahoittavatkin toimintansa ottamal- 4,9 milj. USD:lla ja Suomen osuus maksettavasta
35071: la lainaa kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta, on pääomasta on n. 0,9 milj. USD.
35072: omistajavaltioiden huolehdittava, että laitosten
35073: pääomarakenne on riittävän vakaa. Rahoituslaitos- Opetusministeriön hallinnonala
35074: ten toiminnan laajentuessa on tarpeen säännölli- Opetusministeriön hallinnonalan kansainväliseen
35075: sesti arvioida niiden pääoman tarvetta ja tehdä yhteistyöhön käytetyt määrärahat jakautuivat v.
35076: tarvittavat päätökset pääoman korotuksista. 1993--98 seuraavasti:
35077:
35078:
35079:
35080: Käytetyt määrärahat 1993 1994 1995 1996 1997 1998
35081: Mmk
35082: Toimintamenot
35083: Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti 2,5 4,0 3,5 3,6 3,8 3,9
35084: Kansainvälisen henkilövaihdon keskus 31,0 31,9 32,8 37,8 37.4 41,0 1
35085: Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö 44.7 44,6 44,9 44,2 44,2 43,1
35086: Yhteensä 78,2 80,5 81,2 85,6 85.4 88,0
35087: Avustukset
35088: Eräät avustukset 28,8 27,7 27,5 28,5 28,5 28,5
35089: Veikka usvoittova rat/tied e 10.7 11,7 11,7 11,1 9,2 8,5
35090: Vei kka usva ittova rat/1 i ikunta 3,6 3,3 3,0 3,2 3.7 4,4
35091: Vei kka usva ittova rat/n uorisotyö 2,6 2,6 2,8 3,2 3,6 3,5
35092: Yhteensä 45.7 45,3 45,0 46,0 45,0 44,9
35093: Rahoitusosuudet
35094: Tiedejärjestöt 44,8 33,4 42,7 43,8 45,2 47,2
35095: Muut kansainväliset järjestöt 63,3 56,1 13,2 13,9 13,9 12,7
35096: Yhteensä 108,1 89,5 55,9 57,7 59,1 59,9
35097: EU:n rakennerahasto-osuudet - - 93,0 158,0 196,0 200,0
35098: Kaikki yhteensä 232,0 215,3 275,1 347,3 385,5 392,8
35099: 1 Vuoden 1998 käyttö on arvioitu samaksi kuin osoitettu määräraha.
35100:
35101:
35102:
35103: Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin tehtävänä on itäslaavilaiset alueet (Venäjä, Valko-Venäjä ja Uk-
35104: avustaa viranomaisia, laitoksia, tutkijoita ja muita raina) ja Baltia. Myös muut entisen Neuvostoliiton
35105: sidosryhmiä toimialansa kysymyksissä ja tuottaa alueet samoin kuin venäläinen kulttuuriperinne
35106: tietoa päätöksenteon ja tutkimuksen tueksi. Insti- Suomessa kuuluvat instituutin toimialaan. Instituu-
35107: tuutti osallistuu Suomen ja Venäjän välisten kult- tin määrärahoja ei ole viime vuosina lisätty.
35108: tuuri-, opetus-, tutkimus- ja arkistoalan yhteistyöso- Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen
35109: pimusten ja -ohjelmien käytännön toteuttamiseen. (CIMO) toimintaa arvioitiin laajasti v. 1996--97.
35110: Tutkimustoiminnan ensisijaisena kohteena ovat Arviointi koostui itsearvioinnista, asiakaskyselystä
35111:
35112:
35113: 155
35114: ja kansainvälisestä arvioinnista. CIMOn todettiin - yhteistyö Suomen itäisten lähialueiden kans-
35115: onnistuneen hyvin perustehtävässään, opiskelija- sa/sukukansaohjelma.
35116: ja harjoittelijavaihdon järjestämisessä ja kehittämi- Määräraha pysyi lähes entisellään v. 1993-98.
35117: sessä. Keskuksen käyttöön asetetut määrärahat on Myös määrärahan käytön jakautuminen eri tarkoi-
35118: opetusministeriön mukaan käytetty tarkoituksen- tuksiin on pysynyt pääpiirteittäin samanlaisena.
35119: mukaisesti. Kansainvälinen yhteistyö on kuitenkin laajentunut
35120: Kansainvälinen arviointi kiinnitti huomiota CI- osittain opetusministeriöstä riippumattomista syis-
35121: MOn kehittämiseen myös kansainvälisen toimin- tä. Viime vuosina on solmittu kolme uutta kulttuu-
35122: nan asiantuntijavirastona. Arvioitsijat totesivat kui- risopimusta, ja kansainvälisten järjestöjen sekä
35123: tenkin, että keskuksen budjetista suuri osa on EU:n toiminta ministeriön toimialoilla on laajentu-
35124: vaikeasti ennakoitavaa ja ulkomaista, lähinnä ED- nut.
35125: rahoitusta, mikä saattaa vaikeuttaa pitkäjänteistä Momentin määrärahojen määräytymis- ja myön-
35126: kehittämistä. tämisperusteet liittyvät pääosaltaan velvoitteisiin,
35127: Kansainvälisen kulttuuriyhteistyön määrärahaa jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä hallitustenvä-
35128: (mom. 29.08.25) on käytetty seuraaviin tarkoituk- lisiin sopimuksiin ja Euroopan unioniin. Sopimus-
35129: siin: perusteisen toiminnan lisäksi ko. määrärahasta on
35130: - monenkeskinen yhteistyö tuettu hankkeita, jotka koskevat ulkosuomalaisten
35131: - kahdenkeskinen yhteistyö sivistysolojen edistämistä ja eduskunnan toimek-
35132: - Euroopan integraatio siannosta v. 1993laaditun sukukansaohjelman toi-
35133: - Suomen kielen ja kulttuurin opetus ulko- meenpanoa.
35134: mailla (vuodesta 1998 mom. 29.10.01 ja 29.10.23) Kansainvälisen kulttuuriyhteistyön toteutuneet
35135: - ulkosuomalaisten sivistysolojen edistäminen menot v. 1993-98 olivat seuraavat:
35136: - pohjoismainen yhteistyö
35137:
35138:
35139:
35140: Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö 1993 1994 1995 1996 1997 19981
35141: Mmk
35142: Monenkeskinen yhteistyö 5,3 5,2 5,1 4,2 4,9 4,8
35143: Kahdenkeskinen yhteistyö 19,8 19,5 18,5 18,6 18,6 18,5
35144: Euroopan integraatiosta aiheutuvat menot 2,5 2,5 3,5 3,9 3,2 3.4
35145: Suomen kielen ja kulttuurin opetus ulkomailla 2,7 2,8 2.4 2,6 2,8 -
35146: Ulkosuomalaisten sivistysolojen edistäminen 8,3 7,0 6,5 7,2 6,6 8.4
35147: Pohjoismainen yhteistyö 4,6 4,9 5,5 5,5 6,0 5,8
35148: Sukukansaohjelma 1.4 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2
35149: Uudet etniset vähemmistöt - - 1,0 - - -
35150: Kiinteistövero - 0,4 - - - -
35151: Yhteensä 44.7 44,6 44,9 44,2 44,2 43,1
35152: 1
35153: Vuoden 1998 luvut ovat arvioita.
35154:
35155:
35156:
35157:
35158: Kansainvälisistä järjestöistä opetusministeriön nän johtokomiteoiden toimintaan. Suomen kult-
35159: toimialalla keskeisimpiä ovat YK:n kasvatus-, tie- tuuripolitiikka oli järjestön maatutkinnan kohteena
35160: de- ja kulttuurijärjestö UNESCO sekä Euroopan v. 1994 ja nuorisopolitiikka v. 1997. Suomi oli
35161: neuvosto. Euroopan neuvoston liikunta- ja urheilukomitean
35162: Suomi on valittu UNESCOn hallintoneuvoston puheenjohtaja v. 1997-98.
35163: jäseneksi vuosiksi 1997-2001 ja Maailmanperintö- Kahdenkeskiseen yhteistyöhön tarkoitettujen
35164: komiteaan vuosiksi 1997-2003. Suomi on v. määrärahojen käyttö perustuu Suomen solmimien
35165: 1993-98 valittu myös useisiin järjestön laajojen kahdenvälisten kulttuurisopimusten toteuttami-
35166: hallitustenvälisten ohjelmien johtoelimiin. seen. Vuosina 1993-98 solmittiin kulttuurisopi-
35167: Opetusministeriö osallistuu Euroopan neuvos- mukset Korean tasavallan 0993), Luxemburgin
35168: ton ja sen neljän erityiskomitean (koulutus-, kor- 0994), Latvian 0996) ja Liettuan 0998) kanssa
35169: keakoulu- ja tutkimus-, kulttuuri-, kulttuuriperintö- aiempien lukuisten kahdenvälisten sopimusten li-
35170: komitea) sekä urheilun, nuorisotoimen ja viestin- säksi.
35171:
35172:
35173: 156
35174: Opetusministeriöllä on ollut käytettävissään ruskoulussa opiskeli kertomusvuonna 235 oppilas-
35175: kahdenvälistä kulttuurivaihtoa varten n. 19 Mmk:n ta. Suomi-koulut ovat olleet ulkosuomalaisten voi-
35176: määräraha vuosittain. Ministeriö on pyrkinyt to- makkain ja menestyksekkäin sivistyspyrkimys vii-
35177: teuttamaan kulttuurisopimukset taloudellisten ja me vuosikymmeninä.
35178: hallinnollisten voimavarojensa puitteissa. Kulttuu- Pohjoismainen kulttuuriyhteistyö perustuu vii-
35179: risopimusten toteuttamiseen osoitetut määrärahat den Pohjoismaan v. 1971 solmimaan kulttuurisopi-
35180: ovat harkinnanvaraisia. mukseen. Sopimuksen mukaan yhteistyö kattaa
35181: Vuosina 1993-98 perustettiin 7 uutta Suomen koulutus-, tutkimus- ja ns. yleisen kulttuuriyhteis-
35182: kulttuuri-instituuttia ulkomaille. Sekä kulttuuri- että työn eli opetusministeriön koko hallinnonalan.
35183: tiedeinstituuteille on myönnetty kahdenväliseen Määrärahasta myönnetyt avustukset jakautuivat
35184: vaihtoon tarkoitetusta määrärahasta projektiavus- kertomusvuonna lähes tasan koulutus- ja kulttuuri-
35185: tuksia, koska niiden toiminnan on katsottu tuovan hankkeiden kesken. Tukea on osoitettu eri Poh-
35186: merkittävän lisän kulttuurisopimuksen toimeenpa- joismaita ja itsehallintoalueita koskeviin sekä kah-
35187: noon Suomen ja instituutin asemamaan välillä. denvälisiin että monenkeskisiin, suomalaisten toi-
35188: Opetusministeriö tukee myös sellaisia ministe- mijoiden esittämiin hankkeisiin. Määrärahasta ka-
35189: riön kanssa tiiviissä yhteistyössä toimivia yhteisöjä, tetaan lisäksi Pohjoismaiden ministerineuvoston ja
35190: jotka omalla toimialallaan tekevät Suomen kulttuu- sen alaisten opetusministeriön hallinnonalan elin-
35191: ria tunnetuksi ulkomailla. Yhteistyökumppaneita ten kokouksiin osallistuvien virkamiesten ja mui-
35192: ovat esim. monet museot, Suomen kirjallisuuden den suomalaisten osanottajien kulut. Määrärahat
35193: tiedotuskeskus, Esittävän säveltaiteen edistämis- ovat opetusministeriön mukaan osoittautuneet riit-
35194: keskus ESEK ja Näyttelyvaihtokeskus FRAME. tämättömiksi.
35195: Kahdenvälisen kulttuurivaihdon puitteissa ope- Sukukansaohjelma perustuu Suomen ja Venäjän
35196: tusministeriö on yhdessä ulkoasiainministeriön väliseen sopimukseen suhteiden perusteista vuo-
35197: kanssa osallistunut myös kustannuksiin, jotka ovat delta 1992. Samana vuonna allekirjoitetun kulttuu-
35198: aiheutuneet suomalaisista kulttuuritapahtumista risopimuksen mukaan tuetaan Venäjän suomensu-
35199: sopimusmaissa. kuisen väestön sivistyksellisiä yhteyksiä Suomeen.
35200: Euroopan integraation määrärahoilla on mak- Vuonna 1993 laadittua ns. sukukansaohjelmaa var-
35201: settu yleisiä ED-jäsenyydestä ja sen valmistelusta ten on vuodesta 1994 alkaen käytetty vuosittain n.
35202: aiheutuneita kuluja, tuettu eräiden ED-ohjelmien 2,2 Mmk. Päähuomio on kiinnitetty yhteistyöhön
35203: hallinnointia Suomessa sekä myönnetty matka- ym. opetusalalla, humanistiseen tutkijakoulutukseen,
35204: avustuksia hallinnonalan toimijoiden ED-suhtei- tietopalvelujen kehittämiseen ja kulttuurivaihtoon.
35205: siin. Sukukansaohjelma on osoittautunut tarpeelliseksi
35206: ETA-yhteistyötä ja EY/ED-jäsenyyttä valmistelta- ja toimivaksi. Erityisesti stipendiaattiohjelma sekä
35207: essa määrärahoja käytettiin ensisijaisesti selvittä- omakielisen oppimateriaalin ja kaunokirjallisuu-
35208: mis- ja tutustumistyöhön. Vuonna 1993 Suomi osal- den julkaisemisen tukeminen ovat tuottaneet tulos-
35209: listui jo täysimääräisesti EY:n kolmanteen tutki- ta.
35210: muksen puiteohjelmaan sekä kahdenvälisen sopi- Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
35211: muksen perusteella EY:n Erasmus-, Comett- ja määräytyvät hallitustenvälisten järjestöjen vuosit-
35212: Media-ohjelmiin. taisten budjettien sekä kunkin jäsenmaan budjetti-
35213: ETA-sopimuksen myötä v. 1994 koulutus- ja osuuden perusteella. YK-järjestöjen osalta on nou-
35214: kulttuuriyhteistyön mahdollisuudet laajenivat mer- datettu reaalisen nollakasvun linjaa.
35215: kittävästi. Loput ohjelmat avautuivat täysimääräi- Määräraha oli v. 1993 52,8 Mmk. Se väheni v.
35216: sesti Suomen ED-jäsenyyden myötä v. 1995. 1995 13,3 Mmk:aan, kun 42,8 Mmk (pohjoismaisen
35217: Suomalaiset toimijat ovat saaneet hyvin tai jopa sivistyksellisen yhteistyön menot) siirrettiin ulko-
35218: erittäin hyvin läpi hankkeitaan opetusministeriön asiainministeriön pääluokkaan. Kertomusvuonna
35219: hallinnonalan ED-ohjelmissa. Integraatioon sijoite- määräraha oli 14,7 Mmk. Kasvu johtui Suomen
35220: tut varat ovat tuottaneet tuloksia osaamisen lisääjä- liittymisestä eräisiin kansainvälisiin rahastoihin ja
35221: nä ja yhteysverkostojen luomisen ja ylläpidon tuke- ohjelmiin.
35222: na. Talousarvion määrärahasta 29.88.53 (Veikkauk-
35223: Ulkomailla asuvien suomalaislasten kerhomuo- sen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen tukemi-
35224: toista suomen kielen opetusta seurasi kertomus- seen) käytetään osa eräisiin kansainvälisiin tieteel-
35225: vuonna yli 3 200 lasta 126 opetuspisteessä (ns. lisen yhteistyön menoihin, jäsenmaksuihin ja ra-
35226: Suomi-kouluissa). Kansanvalistusseuran eräopis- hoitusosuuksiin. Määrärahan käyttö oli v. 1993 10,7
35227: ton ylläpitämässä ulkosuomalaisten lasten kotipe- Mmk ja kertomusvuonna 8,6 Mmk. Pääosa menois-
35228:
35229:
35230: 157
35231: ta on ollut kansainvälisten järjestöjen ja seurojen rärahaa on pyritty suuntaamaan hankkeisiin, jotka
35232: jäsenmaksuja. Kansainvälisten tieteellisten kokous- edistävät Suomen nuorisopoliittisen ajattelun vai-
35233: ten tukeminen on siirretty pääosin Suomen Akate- kuttavuutta ja edunvalvontaa.
35234: mialle. Opetusministeriön hallinnonalan EU-rahastojen
35235: Opetusministeriöllä on veikkauksen ja raha-ar- osarahoittamiin hankkeisiin on osoitettu v. 1995-
35236: pajaisten voittovaroista vuosittainen määräraha 98 kansallista ja EU-rahoitusta seuraavasti:
35237: käytettäväksi taiteen alan kansainvälistä yhteistoi-
35238: mintaa varten. Määrärahaa on käytetty pääasiassa Vuosi Kansallinen rahoitus EU-rahoitus (EAKR ja ESR)
35239: taiteen alan järjestöjen ja laitosten sekä taiteilijoi- Mmk
35240: den kansainvälisestä toiminnasta aiheutuviin eril- 1995 152 101
35241: lismenoihin. Vuosittaisia päätöksiä on ollut 50-90. 1996 193 135
35242: Yksittäisten taiteilijoiden avustukset on vuoden 1997 202 135
35243: 1999 alusta siirretty Taiteen keskustoimikuntaan. 1998 201 137
35244: Kyseisistä varoista on rahoitettu myös Suomen
35245: kuvataiteen kansainvälisen näyttelytoiminnan Vuosille 1995 ja 1996 osoitetut määrärahat on
35246: edistämiseksi perustetun Näyttelyvaihtokeskuk- pääosin käytetty. Vuosien 1997 ja 1998 määrärahat
35247: sen, Framen toimintaa. käytettäneen nykyisen rakennerahasto-ohjelma-
35248: Valtion talousarviossa on vuosittain osoitettu kauden kuluessa.
35249: määräraha liikunnan kansainväliseen yhteistyö- Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tarkoi-
35250: hön. Sitä on käytetty hallitusten kahdenväliseen tuksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueelli-
35251: yhteistyöhön, konsultatiivisiin yhteistyöjärjestel- sen epätasapainon poistamiseen yhteisössä osallis-
35252: miin sekä harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin. tumalla kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden
35253: Harkinnanvaraiset avustukset perustuvat ope- kehittämiseen ja rakenteelliseen mukauttamiseen
35254: tusministeriön tavoitteeseen edistää suomalaisen sekä taantuvien teollisuusalueiden uudistamiseen.
35255: liikuntakulttuurin kansainvälistä yhteistyötä. Har- Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoitteena on
35256: kintaa ovat ohjanneet liikunnan kansainvälisen edistää työntekijöiden työnsaantia sekä heidän
35257: strategian (KM 1991:45) suositukset. Suomen Lii- ammatillista ja alueellista liikkumistaan yhteisössä
35258: kunta ja Urheilu (SLU) on vuodesta 1993 alkaen sekä helpottaa mukautumista teollisiin ja tuotanto-
35259: osallistunut liikunnan kansainvälisen foorumin järjestelmien muutoksiin erityisesti ammatillisella
35260: vastuutahana tavoitteiden toteuttamiseen. koulutuksella ja uudelleenkoulutuksella.
35261: Suomen osallistuminen ja vaikuttaminen liikun- Opetusministeriön hallinnonalan projektit ovat
35262: ta-alan kansainväliseen yhteistyöhön on painottu- lähes yksinomaan olleet Euroopan sosiaalirahaston
35263: nut Eurooppaan. 1990-luvulla on tehty joitakin tai aluekehitysrahaston osittain rahoittamia projek-
35264: avauksia myös Euroopan ulkopuolisiin maihin. teja. Tavoite 4- ja 3 -ohjelmissa on noudatettu
35265: Suomi on osittain kahdenvälisen yhteistyön kautta Euroopan sosiaalirahaston ja aluekehitysrahaston
35266: tuotujen kontaktien avulla saanut 1990-luvulla ak- tavoitteita sekä asetusten, ohjelma-asiakirjojen ja
35267: tiivisen roolin eurooppalaisissa urheiluelimissä ja opetusministeriön omia valintakriteerejä. Tavoite 4
35268: voinut vaikuttaa eurooppalaisen liikuntapolitiikan -ohjelmassa on noudatettu työministeriön ja ope-
35269: painotuksiin. tusministeriön yhteisymmärryksessä valikoimia va-
35270: Opetusministeriö katsoo, että liikunnan kan- lintakriteerejä. Tavoite 3 (6) -ohjelman toimenpi-
35271: sainväliseen yhteistyöhön osoitetun määrärahan teet ovat kohdistuneet pääasiassa työttömiin. Ope-
35272: käyttö on ollut asetettuihin tavoitteisiin nähden tusministeriö on ollut mukana oppisopimuskoulu-
35273: tuloksellista. tuksessa, työssäoppimisen kokeilutoiminnassa, in-
35274: Nuorisotoimeen osoitetut kansainväliset yhteis- novatiivisessa pajatoiminnassa ja ammatillisten op-
35275: työmäärärahat on myönnetty nuorten kulttuuriryh- pilaitosten pajatoiminnassa. Oppisopimuskoulu-
35276: mien ulkomaisiin esiintymismatkoihin, kansainvä- tukseen nuoria on ohjattu lähinnä työhallinnon
35277: listen nuorisojärjestöjen Suomessa olevien toimis- kautta. Oppisopimustoimistot ovat huolehtineet
35278: tojen kuluihin sekä sekalaisina avustuksina kan- koulutuksen paikallisesta johdosta ja valvonnasta.
35279: sainväliseen toimintaan. Rahoituksellisesti projektista ovat vastanneet sekä
35280: Suomen asema nuorisotoimen kansainvälisessä opetus- että työhallinto.
35281: yhteistyössä on maan kokoon verrattuna opetusmi- Työssäoppimisen kokeilutoiminta aloitettiin
35282: nisteriön mukaan vankka. Tämä koskee sekä hal- kertomusvuoden alussa. Siinä kokeillaan vaihtoeh-
35283: lintoa että nuorisojärjestöjä. Suomi on laajasti tun- toisia malleja työssäoppimisjakson liittämisestä
35284: nustettu nuorisotutkimuksen eturivin maaksi. Mää- koulumuotoiseen ammatilliseen koulutukseen.
35285:
35286:
35287: 158
35288: Projekteja valittaessa opetushallinto on käyttänyt Eräiden yhteistyöhankkeiden määrärahasta
35289: erityisiä valintakriteerejä. Innovatiiviset pajat ovat maksettiin vuoteen 1996 asti lähialueyhteistyöpro-
35290: olleet työhallinnon ja opetushallinnon yhteispro- jektien menoja. Vuoden 1997 talousarviossa mo-
35291: jekteja. Opetushallinto on osallistunut projektien mentilta siirrettiin 10 Mmk ulkoasiainministeriön
35292: kustannuksiin 10 %:1la myöntäen niihin lähinnä pääluokkaan, jonne keskitettiin muidenkin hallin-
35293: kehittämisrahaa. nonalojen lähialueyhteistyövarat. Maa- ja metsäta-
35294: Ulkopuoliset arvioitsijat ovat arvioineet raken- lousministeriön pääluokasta on sen jälkeen mak-
35295: nerahasto-ohjelmien varojen käytön tarkoituksen- settu projektien loppuunsaattamisesta aiheutuvia
35296: mukaisuutta, tuloksia ja vaikutuksia sekä tehok- menoja sekä ulkoasiainministeriön varoilla toteu-
35297: kuutta. Opetusministeriön projektien tulokset ovat tettavien hankkeiden hallinnoinnista syntyviä me-
35298: määrällisiä, ja niiden vaikutukset voidaan nähdä noja.
35299: vasta pitkän ajan kuluttua. Opetusministeriön mu- Määrärahan käyttö oli v. 1993-98 seuraava:
35300: kaan projektien tehokkuuden mittaaminen on tois-
35301: taiseksi liian aikaista ja varsinkin alueohjelmissa
35302: Vuosi Eräät yhteistyöhankkeet
35303: vaikeaa.
35304: Mmk
35305: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 1993 25,2
35306: 1994 26,3
35307: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan kan- 1995 22,6
35308: sainvälistä yhteistoimintaa on v. 1993-98 rahoitet- 1996 19.7
35309: tu pääasiallisesti momenteilta 30.99.25 Kansainväli- 1997 12,5
35310: 1998 3,3
35311: nen yhteistyö, 30.99.44 Eräät yhteistyöhankkeet ja
35312: 30.99.66 Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut.
35313: Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin tar-
35314: Momentilla 30.99.25 olevia, muita kuin em. kan-
35315: vittavat menot budjetoitiin vuoteen 1995 asti kan-
35316: sainvälisen yhteistyön määrärahoja on käytetty
35317: sainvälisen yhteistyön momentille. Vuodesta 1996
35318: useisiin pienehköihin kulutusmenoeriin.
35319: menot on budjetoitu kansainvälisten järjestöjen
35320: Kaikista Suomen ED-jäsenyyteen liittyvistä
35321: jäsenmaksumomentille. Valtaosa määrärahasta, n.
35322: EU:Ita saatavista tuloista ohjautuu vuosittain n.
35323: 10 Mmk on käytetty FAO:n jäsenmaksuun. Tämän
35324: 80% maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalal-
35325: lisäksi määrärahasta on maksettu parikymmentä
35326: le. Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta
35327: muuta jäsenmaksua.
35328: Suomeen tulevat tulot ja niitä vastaavat menot sekä
35329: Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut olivat v.
35330: menoihin liittyvä kansallinen valtion rahoitus on
35331: 1993-98 seuraavat:
35332: merkitty maa- ja metsätalousministeriön hallinnon-
35333: alalla osin valtion talousarvioon, osin Maatalouden
35334: Vuosi Jäsenmaksut
35335: interventiorahastoon ja osin Maatilatalouden kehit-
35336: Mmk
35337: tämisrahastoon. Kalatalouden rahoitusvälineeltä
35338: 1993 14,1 saatavat tulot ja muut EU-tulot ja niitä vastaavat
35339: 1994 13,2 EU:n ja valtion menot on kokonaisuudessaan otet-
35340: 1995 10,4
35341: 1996 11,4 tu huomioon valtion talousarviossa.
35342: 1997 11,9 Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston
35343: 1998 13,1 tukiosastosta saatavat tulot liittyvät pääosin EU:n
35344: yhteisen maatalouspolitiikan ja sen liitännäistoi-
35345: FAO-jäsenyyden tarkoituksenmukaisuutta ei ole menpiteiden toteuttamiseen (ml. hallinto ja valvon-
35346: asetettu Suomessa kyseenalaiseksi. Muut jäsen- ta). Maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjaus-
35347: maksut ministeriö on tarkastanut arvioidakseen osastosta ja kalatalouden rahoitusvälineen varoista,
35348: osallistumisen tarkoituksenmukaisuuden. jotka ovat EU:n rakennerahastoja, saatavat tulot
35349: Kansainvälisille järjestöille maksettavien jäsen- liittyvät EU:n tavoiteohjelmien ja yhteisöaloitteiden
35350: maksuosuuksien lisäksi ko. määrärahasta makse- toteuttamiseen. Muut tulot maksetaan Suomeen
35351: taan pienehköjä vapaaehtoisia rahoitusosuuksia suoraan EU:n budjetista, ja ne liittyvät lähinnä
35352: kansainvälisiin yhteishankkeisiin. Tämä menoerä tilasto- ja tietohallintojärjestelmiin. Maa- ja metsäta-
35353: on ED-jäsenyyden ja metsäsektorin kansainvälisten lousministeriö osallistuu myös eräiden Euroopan
35354: aktiviteettien johdosta jonkin verran lisääntynyt. aluekehitysrahaston ja sosiaalirahaston osaksi ra-
35355: Nämä maksut auttavat ministeriötä edistämään hoittamien hankkeiden toteuttamiseen varaamalla
35356: kansainvälisessä toiminnassa Suomen tärkeinä pi- valtion rahoitusosuuden hallinnonalalleen.
35357: tämiä asioita.
35358:
35359:
35360: 159
35361: Maa- ja metsätalousministeriön kansainvälisten raava (momentin tunnus on vuoden 1998 talousar-
35362: yhteistyömäärärahojen käyttö v. 1993-98 oli seu- viosta):
35363:
35364:
35365: Maa- metsätalousministeriön
35366: kansainväliset yhteistyö- 1993 1994 1995 1996 1997 1998
35367: määrärahat
35368: Valtion Vaiti- EU· Yh- Vaiti- EU-ra- Yh- Vaiti- EU-ra- Yh- Vaiti- EU-ra- Yh-
35369: rahoitus on rahoi- teensä on hoitus teensä on hoitus teensä on hoitus teensä
35370: rahoi- tus rahoi- rahoi- rahoi-
35371: tus tus tus tus
35372: Mmk
35373:
35374: EU:n yhteinen
35375: maatalouspolitiikka
35376: 30.31.43 EU tulotuki - - - 1 257,8 1 257,8 - 1 598,0 1 598,0 - 1 600,2 1 600,2 - 1 629,0 1 629,0
35377: Interventio-
35378: rahasto Maatalouden
35379: interventiotoiminta - - - 404,4 404,4 - 708,8 708.8 - 826,3 826,3 - 785,6 785,6
35380: 30.32.48 Puutarhatalouden
35381: erityistoimen pite et - - - - 0,0 - 0,0 0,0 - 0.4 0.4 - 1,4 1,4
35382: Uitännä istoime npiteet
35383: 30.31.45 Maatalouden
35384: ympäristötuki - - 706,1 705,1 1 411,2 780,8 780,8 1 561,5 817,9 817,9 1 635,8 819.4 819.4 1 638,8
35385: 30.32.47 Maatalousyrittäjien
35386: luopumistuki - - 0,8 0,5 1,3 48.3 23,8 72,1 79,0 50,5 129,5 145,5 72,5 218,0
35387: 30.32.47 Pellonmetsitystuki - - 0,1 0,1 0.2 18,3 18,3 36,6 21,0 21,0 42,0 33,5 33,5 67,0
35388: 30.86.44 Metsänparannus-
35389: tuki (EU-osarahoit-
35390: teinenl - - 11,7 11,7 23.4 15,3 15,3 30,6 14,8 14,8 29,6 14,5 14,5 29,0
35391: Tavoiteohjelmat ja
35392: yhteisöaloitteet
35393: 30.31.46 1 luonnonhaitta-
35394: korvaus - - 1133,9 480,8 1 614,8 1131,0 436,6 1 567.7 1 166,7 436,8 1 603,6 1 195,5 445,1 1 640,5
35395: 30.33.44 2 Maaseudun ja
35396: maatalouden
35397: rakenteen
35398: kehittäminen - - 124.4 143,8 268,2 174.4 213,2 387,7 266,2 217,4 483,6 356,2 306,1 662,3
35399: 30.36.46 Kalatalouden
35400: rakennetuki - - 13,3 28,6 41,9 20,0 34.7 54,7 22,2 33,8 55,9 26,0 42,9 68,9
35401: Muu toiminta
35402: eri mom. Hallinto-,
35403: valvonta-, tilasto-
35404: sekä
35405: tietojärjeste lmät' - - 4,6 5,5 10,1 1.6 10,3 11,8 16,6 19,2 36,0 17,1 20,2 37,3
35406: 30.99.66 Kansainvälisten
35407: järjestöjen jäsen-
35408: maksut 14,1 13,2 10,4 - 10.4 11.4 - 11,4 11,9 - 11,9 13,1 - 13,1
35409: 30.99.44 Eräät yhteistyö-
35410: hankkeet 25,2 26,3 22,6 - 22,6 19.7 - 19,7 12,5 - 12,5 3,3 - 3,3
35411: 30.99.25 Muu kansain-
35412: välinen yhteistyö 7,6 9,6 11,0 - 11,0 10,1 - 10,1 7,3 - 7,3 10,2 - 10.2
35413: Yhteensä 46,9 49,1 2 038,9 3 038,4 5 077,2 2 230,8 3 839,8 6 070,7 2 436,3 4 038,3 6 474,6 2 634,2 4170,3 6 804,5
35414: 1 EU-osuus momentilla 30.01.61.
35415:
35416: ' EU-osuus momentilla 30.01.61 ja MAKERAssa. Määrärahat tarkoittavat myöntämisvaltuutta. Sisältää myös MAKERAsta
35417: rahoitetut EU-osarahoitteiset toimenpiteet.
35418: 3
35419: Sisältää myös yhteisen maatalouspolitiikan hallinto- ja valvonta menot.
35420:
35421:
35422:
35423: Liikenneministeriön hallinnonala työjärjestöjen tehtävien ja jäsenmaksujen kasvusta.
35424: Liikenneministeriön hallinnonalan maksamat kan- Suomen Euroopan unioniin liittymisen myötä ovat
35425: sainvälisen yhteistyön menot (pl. matkamenot) oli- virastojen ja laitosten menot EY:n osaksi rahoitta-
35426: vat v. 1993 n. 37 Mmk ja kertomusvuonna n. 42 miin yhteistyöhankkeisiin lisääntyneet. Sen sijaan
35427: Mmk. Kasvu on aiheutunut kansainvälisen yhteis- hallinnonalan virastojen, erityisesti Tielaitoksen,
35428: työn lisääntymisestä sekä kansainvälisten yhteis- osallistuminen ulkoasiainministeriön rahoittamiin
35429:
35430:
35431: 160
35432: kansainvälisiin kehitysyhteistyöhankkeisiin on vä- on toiminnan takia välttämätöntä. Saadut tulokset
35433: hentynyt. hyödyttävät koko kansantaloutta.
35434: Hallinnonalan virastojen ja laitosten menot kan- Ministeriö ja sen alaiset virastot ja laitokset osal-
35435: sainväliseen yhteistyöhön olivat kertomusvuonna listuvat jatkossa aktiivisesti kansainväliseen yhteis-
35436: seuraavat: työhön. Tästä aiheutuvat järjestöjen jäsenmaksut ja
35437: muut menot lisääntyvät. Ministeriö painottaa suun-
35438: Liikenneministeriön Kansain- Lähialue- Muut Yh- nitelmissaan yhteistyön lisäämistä sekä Euroopan
35439: hallinnonala välisten yhteistyö menot teensä valtioiden kesken että osin maailmanlaajuisesti.
35440: järjes-
35441: töjen Lähialueyhteistyön konkreettisia hankkeita ovat
35442: jäsen- mm. Helsinki-Pietari- Moskova-yhteyden ja Itä-
35443: maksut meren telematiikan kehittäminen. Määrärahatar-
35444: Mmk vetta lisäävät myös muut pohjoiseen ulottuvuuteen
35445: Liikenneministeriö 0,3 5,0 0 5,3 liittyvät, osin vielä tarkemmin määrittelemättömät
35446: Tielaitos 1,1 2,6 2,1 5,8 hankkeet.
35447: Merenkulkulaitos 0,8 0 0,1 0,9 Liikenneministeriön kansainvälisten asioiden
35448: Ratahallintokeskus 1,5 0 0 1,5
35449: Merentutkimuslaitos 0,4 0 0 0,4 yksikkö käytti v. 1993-98 lähialueyhteistyöhön
35450: limatieteen laitos 18,8 0 0 18,8 varoja seuraavasti:
35451: Telehallintokeskus 8.7 0 0,3 9,0
35452: Yhteensä 31,6 7,6 2,5 41,7 Vuosi Lähialueyhteistyö
35453: Mmk
35454: Luvut eivät sisällä toimintamenoista maksettuja
35455: 1993 5,2
35456: ulkomaanmatkamenoja eivätkä EY:n osaksi rahoit- 1994 9,5
35457: tamien tutkimus-, TEN- ja rakennerahastohankkei- 1995 7,1
35458: den menoja. 1996 8,7
35459: Liikenneministeriön mukaan hallinnonalan vi- 1997 3.7
35460: 1998 8,7
35461: rastot ja laitokset ovat liittyneet kansainvälisten
35462: järjestöjen ja yhteisöjen jäseniksi ja osallist~vat
35463: Lisäksi liikenneministeriö on käyttänyt n. 0,3
35464: kansainvälisiin hankkeisiin saadakseen uusmta
35465: Mmk vuodessa Euroopan liikenneministerineuvos-
35466: alansa tietämystä ja asiantuntemusta. Yhteistyön
35467: ton (CEMT) jäsenmaksuihin.
35468: lisääminen on tarpeen mm. Euroopan ilmatieteen
35469: Lähialueyhteistyön päämääränä on kehittää
35470: laitosten kesken, lento- ja meriliikenteessä sekä
35471: Suomen ja sen lähialueiden välisiä liikenne- ja
35472: tele- ja radiohallinnossa. Kansainväliseen yhteis-
35473: teleyhteyksiä ja parantaa näin näiden alueiden
35474: työhön osallistuminen kehittää henkilöstö~ ka_n-
35475: kanssa käytävän kaupan, taloudellisen yhteistyön,
35476: sainvälistymis- ja yhteistyötaitoja ja -valmmksta.
35477: matkailun ja muun yhteistyön edellytyksiä. Lähi-
35478: Yhteistyö lisää myös liikenne- ja viestintäalojen
35479: alueyhteistyön toimintamuotoja ovat asiantuntija-
35480: suomalaisen asiantuntemuksen ja teollisuuden
35481: vaihto, yhteiset kannattavuus- ja tekniset selvityk-
35482: vientiä.
35483: set, seminaarit ja konferenssit sekä koulutustilai-
35484: Lähialueyhteistyö kohdemuu Venäjän lähialuei-
35485: suudet
35486: siin sekä Baltian maihin, erityisesti liikenneverkko-
35487: Lähialueyhteistyön tuloksena Suomen ja Venä-
35488: jen kehittämiseen. Eduskunta on kiinnittänyt huo-
35489: jän sekä Suomen ja Baltian maiden välisen liiken-
35490: miota lähialueyhteistyön tarpeellisuuteen. Kan-
35491: ne- ja televiestintäyhteistyön prioriteeteiksi on
35492: sainvälisen yhteistyön menot maksetaan pääosin
35493: määritelty Via Baltica -yhteys, Helsinki-Pietari-
35494: toimintamenoista. Liikenneministeriön hallinnoi-
35495: Moskova-väylä, Barentsin euroarktinen liikenne-
35496: maa Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan avustus-
35497: alue sekä Itämeren alueen telematiikkahanke (TE-
35498: toimintaa varten on oma määrärahansa, mutta mi-
35499: DIM). Hankkeet on nimetty ensisijaisiksi myös
35500: nisteriö käyttää siihen myös ulkoasiainministeriön
35501: EU:ssa. Myös Maailmanpankin rahoitusta on koh-
35502: määrärahaa.
35503: distettu näiden yhteisesti määriteltyjen hankkeiden
35504: Liikenneministeriön käsityksen mukaan osallis-
35505: kehittämiseen. Samalla on edistetty suomalaisten
35506: tuminen kansainväliseen yhteistyöhön ja sen edel-
35507: konsulttien ja urakoitsijoiden toimintaa lähialueilla.
35508: leen kehittäminen on perusteltua. Useilla kansain-
35509: Tielaitoksen kansainvälinen toiminta omalla
35510: välisen liikenteen, postitoimen ja viestinnän sekä
35511: budjettirahoituksellaan v. 1993-98 oli seuraava:
35512: hallinnonalan tutkimustoiminnan alueilla yhteistyö
35513:
35514:
35515:
35516:
35517: 11 292055K 161
35518: Kansainvälinen toiminta 1993 1994 1995 1996 1997 1998
35519: Mmk
35520: Järjestöt 1,5 1,5 2,2 1,5 1,2 1,1
35521: Tielaitosyhteistyö 0,3 0,3 0,8 0,4 0,3 0,2
35522: Lähialueyhteistyö 1 2,6 6,3 4,0 4,6 3,8 2.4
35523: Teknologian siirto
35524: (lähialue) 1 - 1,6 1,5 1,7 0,3 0,2
35525: Muut+toim inta menot 4,0 3,9 5,5 3,2 2,0 2,0
35526: Määrärahat yhteensä' 8,4 13,6 14,0 11,4 7,6 5,8
35527: 1
35528: Lähialueyhteistyötä ja teknologian siirtoa on lisäksi rahoitettu liikenneministeriön määrärahoin.
35529: 2
35530: Arvio vuosilta 1993 ja 1994.
35531:
35532:
35533: Merenkulkulaitoksen kansainvälisen yhteistyön Vuosi Kansainvälinen järjestötoiminta
35534: määrärahojen käyttö v. 1993-98 oli seuraava: Mmk
35535: 1993 15,9
35536: Vuosi Kansainvälinen yhteistyö 1994 19.4
35537: Mmk 1995 21,2
35538: 1996 22,1
35539: 1993 - 1997 19,5
35540: 1994 0,8 1998 18,8
35541: 1995 0,8
35542: 1996 1,1
35543: 1997 1,0
35544: 1998 0,9 Näistä menoista n. 90 % on muodostunut jäsen-
35545: maksuista WMO-, EDMETSAT- ja ECMWF-järjes-
35546: Ratahallintokeskus perustettiin 1.7.1995. Vuon- töille. Suomi saa jäsenyyden perusteella käytettä-
35547: na 1995 se ei maksanut kansainvälisten järjestöjen väkseen sääpalveluun liittyvää perusmateriaalia,
35548: jäsenmaksuja. Keskus maksoi näitä maksuja v. jonka hankinta ei ilman kansainvälistä yhteistyötä
35549: 1996 n. 1,3 Mmk, v. 1997 1,4 Mmk ja kertomus- olisi mahdollista. Jäsenenä Suomi vaikuttaa järjes-
35550: vuonna 1,5 Mmk. töjen toimielimissä.
35551: Ratahallintokeskuksen jäsenmaksut on makset- Osallistuminen kansainväliseen toimintaan ta-
35552: tu kansainvälisille rautatiejärjestöille UIC ja CER. kaa Suomen sääpalvelulle korkealuokkaisten,
35553: Jäsenyys järjestöissä on tarkoituksenmukaista, sillä huipputeknologiaan perustuvien tuotteiden saata-
35554: Ratahallintokeskus saa niistä radanpidon määrityk- vuuden, mitä ilman nykyaikainen sääpalvelu ei
35555: siä koskevia tietoja ja on mukana kehittämistoimin- olisi mahdollista. Suomalaisia tutkijoita on ollut
35556: nassa, jossa yhteistyön ja työnjaon kautta voidaan aktiivisesti mukana tutkimuksessa ja tuotteiden
35557: säästää kehityskuluja. kehittämisessä sekä koti- että ulkomailla.
35558: Ilmatieteen laitoksen toimintamenomäärärahas- Ilmatieteen laitos suorittaa ED-tutkimusta pää-
35559: ta ja sille tuloutettavasta nettobudjetoidusta tulo- asiallisesti ns. Full Cost -periaatteella, jonka mukai-
35560: kertymästä on käytetty n. 10 % kansainväliseen sesti ED korvaa n. 50 % hankkeiden kokonaiskus-
35561: yhteistyöhön, lähinnä kansainvälisten järjestöjen tannuksista. Varsinaisesti ED-rahoitteinen tutki-
35562: jäsenmaksuihin ja niiden hallintoelinten työskente- mustoiminta alkoi v. 1996, mutta jo aiempinakin
35563: lykustannuksiin. Järjestöistä merkittävimmät ovat vuosina laitos sai ED-pohjaisiin hankkeisiin rahoi-
35564: Maailman ilmatieteen järjestö (WMO), Euroopan tusta Suomen Akatemian, ympäristöministeriön ja
35565: keskipitkien sääennusteiden keskus (ECMWF) ja Tekesin kautta. Laitos on käyttänyt toimintamäärä-
35566: Euroopan sääsatelliittijärjestö (EDMETSAT). Lisäk.<;i rahaa ED-tutkimushankkeisiin v. 1996-98 2,6-
35567: laitoksen toimintamenoilla on rahoitettu alan ED- 4,9 Mmk vuodessa ja saanut ED:lta nettobudjetoi-
35568: tutkimusten kansallista rahoitusosuutta keskimää- tua tulorahoitusta vastaavasti 1,4-3,1 Mmk. Näistä
35569: rin n. 2,5 Mmk:lla vuodessa. Laitoksen kansainväli- menoista n. 75 % on työkustannuksia. Ilmatieteen
35570: seen yhteistyöhön kuuluu kehitysyhteistyöhank- laitoksen mukaan ED-tutkimushankkeissa yhdistyy
35571: keiden toteuttaminen maksullisena toimintana. Sen useiden maiden taitotieto, joten varojen käyttö
35572: rahoitus on tullut lähinnä ulkoasiainministeriön niihin on hyödyllistä.
35573: kehitysyhteistyömäärärahoista. Telehallintokeskuksen kansainvälisen yhteis-
35574: Ilmatieteen laitoksen kansainvälisen järjestötoi- työn määrärahojen käyttö v. 1993-98 oli seuraava:
35575: minnan menot v. 1993-98 olivat seuraavat:
35576:
35577:
35578:
35579: 162
35580: Vuosi Kansainvälinen yhteistyö Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
35581: Mmk Kauppa- ja teollisuusministeriön kansainvälisen
35582: 10,5
35583: teknis-taloudellisen yhteistyön määrärahat olivat v.
35584: 1993
35585: 1994 11,3 1993-98 seuraavat:
35586: 1995 12,6
35587: 1996 11,8 Vuosi Teknis-taloudellinen yhteistyö
35588: 1997 12,8
35589: Mmk
35590: 1998 13,5
35591: 1993 26,0
35592: 1994 24,5
35593: 1995 19,5
35594: Menoista 7,6--8,9 Mmk on vuosittain käytetty
35595: 1996 22,5
35596: kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin. Ne si- 1997 19,6
35597: sältävät Suomen maksuosuudet mm. Kansainväli- 1998 10,9
35598: sen televiestintäliiton ITD:n, Maailman postiliiton
35599: DPD:n ja Euroopan telestandardointi-instituutin Määrärahojen käyttö kohdistui kansainväliseen
35600: ETSin budjeteista. Maksuosuudet säilynevät lähi- teknis-taloudelliseen yhteistyöhön ministeriön ta-
35601: vuosina samansuuruisina. voitteiden mukaisesti. Näitä olivat mm. sopimusten
35602: Jäsenyys kansainvälisissä järjestöissä on osa Te- mukaiset yhteiskokoukset ja seminaarit, asiantunti-
35603: lehallintokeskuksen toimintaa. Kansainvälisen yh- javierailut, tutkimukset, selvitykset, kartoitukset,
35604: teistyön merkitys kasvaa edelleen. Siten kansainvä- yhteistyön kehittämishankkeet ja valmistelutyöt
35605: liseen yhteistyöhön käytettävät menot kasvanevat sekä arviointiselvitykset
35606: lähivuosina. Ministeriön kahdenkeskisen yhteistyön paino-
35607: Merentutkimuslaitoksen budjettivaroja käytet- pistemaita ovat 1980-luvun lopulta saakka olleet
35608: tiin kansainväliseen yhteistoimintaan v. 1995-98 Venäjä, Baltian maat ja Itä-Euroopan maat sekä
35609: seuraavasti: Kauko-idän maat, erityisesti Kiina. Painoalueita
35610: ovat myös keskeiset teollisuusmaat, erityisesti Yh-
35611: dysvallat, Japani ja Saksa.
35612: Vuosi Kansainvälinen yhteistyö Dlkoasiainministeriö järjesti v. 1996 uudelleen
35613: Mmk Venäjän TT-komission työryhmätoiminnan. Kaup-
35614: 0,3
35615: pa- ja teollisuusministeriön vastuulle siirrettiin
35616: 1995
35617: 1996-97 0,3 mannerjalustatyöryhmän ja sen Murmansk-pro-
35618: 1998 0.4 jektin hoito, rakennustyöryhmä projekteineen ja
35619: uusiutuvien energiamuotojen työryhmä. Toimin-
35620: nan kustannukset projekteineen ovat olleet 3---4
35621: Menot ovat kansainvälisen järjestön ICES:n (In- Mmk vuodessa. Venäjän ja Baltian lähialueyhteis-
35622: ternational Counsil for the Exploration of the Sea) työ sekä sen rahoitus siirtyivät v. 1997 ulkoasiain-
35623: jäsenmaksuja. Merentutkimuslaitos osallistuu myös ministeriön yhteiskoordinoinnin piiriin.
35624: ED:n tutkimushankkeisiin, joista ED korvaa noin Monenkeskistä yhteistyötä on toteutettu mm.
35625: puolet lopun ollessa kansallista rahoitusta. Laitok- kansainvälisen Etelämanner-sopimuksen ja arktis-
35626: sen toimintamenoista on käytetty näihin hankkei- ten alueiden yhteistoiminnan puitteissa. Toimin-
35627: siin v. 1995 n. 0,5 Mmk ja v. 1996--98 n. 3,2---4,7 nan koordinointi ja rahoitus (yhteensä 5,3 Mmk)
35628: Mmk vuodessa. siirrettiin kauppa- ja teollisuusministeriön vastuulta
35629: Oman budjettirahoituksensa lisäksi Merentutki- kertomusvuonna.
35630: muslaitoksella on ollut ulkopuolisten rahoittamia Määrärahan käyttö on kohdistunut 1990-luvun
35631: kansainvälisiä projekteja. Esimerkiksi laitoksen puolivälistä lähtien kasvavasti kansainvälisten jär-
35632: Etelämanner-toiminnan rahoitus oli kauppa- ja jestöjen, rahoituslaitosten ja muiden yhteistyöorga-
35633: teollisuusministeriön budjetissa vuoden 1997 lop- nisaatioiden kanssa kahden- ja monenkeskisesti
35634: puun asti. ED-hankkeiden vuoksi laitos sai kerto- valmisteltaviin ja toteutettaviin hankkeisiin. Yhteis-
35635: musvuonna lisärahoitusta 2 Mmk. työ laajeni erityisesti v. 1995-96.
35636: Merentutkimuslaitos pitää tarkoituksenmukaise- Määrärahaa on kohdistettu vuodesta 1997 läh-
35637: na ja välttämättömänä osallistua toimialan euroop- tien myös kansainvälisten kehityspankkien ja ED:n
35638: palaiseen yhteistyöhön. Laitoksen lähivuosien ta- rahoittamien hankkeiden projekti- ja rahoitusneu-
35639: voitteena on osallistua ED-hankkeisiin ainakin yhtä vontaan. Hankeneuvontayksikkö on koottu yhteen
35640: aktiivisesti kuin kertomusvuonna. Tutkimus koh- ulkoasiain- sekä kauppa- ja teollisuusministeriön
35641: dentuu ED:n määrittelemiin kohteisiin. toiminnoista jälkimmäisen yhteyteen.
35642:
35643:
35644: 163
35645: Hallinnonalan määrärahoista maksettavat avus- kansainvälisen yhteistoiminnan edistämiseen, joka
35646: tukset ovat kohdistuneet niin ikään kansainvälisen vahvistaa yritysten tietoa ja osaamista sekä lisää
35647: teknis-taloudellisen yhteistyön hankkeiden suun- innovatiivisuutta ja toimintaedellytyksiä, mutta ei
35648: nitteluun ja toteuttamiseen sekä yritysten ja yhtei- vääristä kilpailua.
35649: söjen kansainvälistä yhteistyötä parantaviin hank- Teollisuuden edistämistä palvelevan tutkimus-
35650: keisiin. Tällaisia ovat olleet esim. Itä-Euroopan ja ja kehitystyön määrärahojen määräytymisperusteet
35651: Venäjän yritysjohtajien koulutushankkeet suoma- ovat mahdollistaneet nopeat, joustavat ja monipuo-
35652: laisissa yrityksissä, pk-yritysten taitotietoa ja kan- liset toiminnot. Teollisuuden edistämiseen tarkoi-
35653: sainvälistä yhteistyötä lisäävät hankkeet, tiedon ja tettujen avustusten myöntämisperusteet soveltuivat
35654: osaamisen siirtoa Suomeen edistänyt asiantuntija- ministeriön mielestä hyvin 1990-luvun alkupuolen
35655: vierailuohjelma, Suomen ympäristöteknologiayri- tarpeisiin. Kansainvälistymisen edettyä ja yhteis-
35656: tysten kansainvälistymisen käynnistänyt yhteistyö- työn painottuessa monenkeskiseen toimintaan
35657: ohjelma sekä kampanja suomalaisen osaamisen avustusten tarve on vähentynyt ja myöntämispe-
35658: tunnenuuden parantamiseksi. rusteet ovat osoittautuneet sopimattomiksi. Avus-
35659: Kauppa- ja teollisuusministeriön kansainvälisen tusmuotoista rahoitusta on vähennetty, ja kerto-
35660: teknis-taloudellisen yhteistoiminnan tarkoituksena musvuodesta lähtien se on lopetettu. Yksittäisten
35661: on luoda edellytykset yritysten, tutkimuslaitosten, yritysten avustamisesta on siirrytty luomaan kan-
35662: korkeakoulujen ja yhteisöjen kansainväliselle yh- sainväliselle yhteistyölle yleiset toimintaedellytyk-
35663: teistyölle ja verkottumiselle. Ministeriön toimilla on set ja ylläpitämään yhteistyötä.
35664: autettu 1990-luvun alkupuolella uusien yhteistyö- Suomi pyrkii kauppa- ja teollisuusministeriön
35665: muotojen ja -kanavien käyttöönottoa sekä paran- mukaan kansainvälisissä suhteissaan monipuoli-
35666: nettu pienten ja keskisuurten yritysten sekä niitä suuteen ja aloitteellisuuteen. Ministeriön on myös
35667: palvelevien organisaatioiden kansainvälistymistai- panostettava uusiin yhteistyöalueisiin ja varattava
35668: toja ja -valmiuksia. määrärahaa yhteistyön toteuttamiseen. Mahdolli-
35669: Kansainvälisen teknis-taloudellisen yhteistyön suudet vaikuttaa menotarpeisiin ovat vähäiset.
35670: avustusmäärärahoin on kauppa- ja teollisuusminis-
35671: teriön mukaan parannettu yritysten ja niitä palvele- Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
35672: vien organisaatioiden ja yhteisöjen kansainvälisty- Sosiaali- ja terveysministeriön kansainvälisen yh-
35673: mistaitoja ja -valmiuksia, lisätty yritysten välistä teistyön määrärahojen käyttö oli v. 1993-98 seu-
35674: yhteistyötä sekä edistetty kansainvälistä teknolo- raava:
35675: gian siirtoa. Määrärahat on kohdistettu sellaisen
35676:
35677:
35678:
35679: Kansainvälinen yhteistyö 1993 1994 1995 1996 1997 1998
35680: Mmk
35681: Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet 22,7 24,9 19.7 20,1 21,1 25,6
35682: Muu käyttö 4,7 8,3 5,0 6,8 6,0 5,6
35683: Yhteensä 27.4 33,2 24.7 26,9 27,1 31,2
35684:
35685:
35686:
35687: Määrärahojen pääasiallinen käyttötarkoitus on tusohjelmalle sosiaalihuollon kehittämiseksi sekä
35688: hallitusten väliseen yhteistyöhön osallistuminen. Kansainväliselle syöväntutkimuskeskukselle. Ny-
35689: Kulut aiheutuvat kansainvälisiin kokouksiin ja kon- kyisellä panostuksen tasolla on sosiaali- ja terveys-
35690: ferensseihin osallistumisesta, vierailuista, Suomes- ministeriön mielestä suhteeellisen vaikea vaikuttaa
35691: sa järjestettävistä kokouksista ja konferensseista, kansainvälisen kanssakäymisen aiheuttamiin me-
35692: Suomen jäsenmaksu- ja maksuosuusvelvoitteista noihin.
35693: kansainvälisille järjestöille sekä Suomen lähialueil- Vuosina 1993-98 kansainvälinen yhteistyö on
35694: la toteutettavien kehitysprojektien rahoitukseen lisääntynyt: ETA-sopimus on solmittu, Suomi on
35695: osallistumisesta. Vuosittain maksetaan jäsenmak- liittynyt Euroopan unioniin, lähialueyhteistyötä on
35696: suja ja maksuosuuksia pääasiassa WHO:lle, Euroo- korostettu ja maailmanlaajuistuminen on edennyt.
35697: pan neuvostolle, YK:lle, Pohjoismaiselle tervey- Määrärahojen käyttöön vuosittain ovat lisäksi vai-
35698: denhuoltokorkeakoululle, Pohjoismaiselle koulu- kuttaneet Suomessa järjestettävät kansainväliset ta-
35699:
35700:
35701: 164
35702: pahtumat, Suomen toiminta luottamustehtävissä ollut voimavaroihinsa nähden tällä alueella kan-
35703: kansainvälisissä järjestöissä sekä kahdenvälisten sainvälisesti näkyvä. Esimerkiksi monet lähialue-
35704: suhteiden vaatima panostus tietyin aikavälein. hankkeet ovat olleet onnistuneita päänavauksia ja
35705: Vuosinaisiin vaihteluihin vaikuttavat vielä WHO:n johtaneet myöhemmin laajenemiseen ulkoasiain-
35706: jäsenmaksumuutokset sekä valuuttakurssimuutok- ministeriön ja ED:n rahoituksella. Näistä mainitta-
35707: set Vuonna 1994 Helsingissä järjestettiin laaja koon mm. Karjalan sosiaali- ja terveyshuollon uu-
35708: WHO:n Euroopan 2. Ympäristö- ja terveysministe- distushanke, Pietarin tartuntatautihanke, Pietarin
35709: rikonferenssi, johon osallistui 60 ministeriä. Kerto- vanhustenhuollon hanke, järjestötoiminnan kehit-
35710: musvuonna valmistauduttiin ED-puheenjohtajuus- tämishanke sekä eri lähialueita koskevat tuberku-
35711: kauteen. loosin ehkäisyhankkeet Hankkeita on pidetty on-
35712: Sosiaali- ja terveysministeriön kansainvälinen nistuneina ja tarpeellisina.
35713: yhteistyö perustuu sen kansainvälisten asioiden Monenkeskisessä yhteistyössä Suomi on edistä-
35714: strategiaan. Ministeriön tehtävänä on väestön ter- nyt mm. WHO:n laaja-alaisen terveyspoliittisen
35715: veellisen elinympäristön, hyvän terveyden ja toi- strategian laatimista ja vaikuttanut ratkaisevasti
35716: mintakyvyn, riittävän toimeentulon ja sosiaalisen ympäristö- ja terveyskysymysten kansainväliseen
35717: turvallisuuden varmistaminen. Suomalaisen sosiaa- esillä oloon. Sosiaalisektorilla mm. sosiaalisen syr-
35718: li- ja terveyspolitiikan tekeminen on nykyään mi- jäytymisen ehkäisyä on painotettu ministeriön kan-
35719: nisteriön mukaan yhä tiiviimmin sidoksissa kan- sainvälisessä toiminnassa.
35720: sainväliseen toimintaympäristöön. ED-jäsenyyteen liittyvien asioiden hoitoon ja
35721: Kotimaiset toiminnot sisältävät nyttemmin usein valmisteluun on kehitetty toimivat valmiudet. Kah-
35722: myös kansainvälisiä piirteitä. Kansainvälinen yh- denvälistä yhteistyötä ED-maiden kanssa on myös
35723: teistyö pohjustaa kansallista päätöksentekoa ja kehitetty.
35724: mahdollistaa suomalaisen kokemuksen ja taitotie- Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan vi-
35725: don viennin. rastojen ja laitosten kansainvälisen yhteistyön mää-
35726: Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä Suomi on rärahojen käyttö v. 1993---98 oli seuraava:
35727:
35728:
35729:
35730: Virasto tai laitos 1993 1994 1995 1996 1997 1998
35731: Mmk
35732:
35733: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja
35734: keh ittä miskeskus 0,8 2,1 6.7 11,2 7,2 12,0
35735: Säteilyturva keskus 3.4 6,0 1,1 1,5 8,8 8,8
35736: Lääkelaitos 0.7 1,0 1,2 1,6 3,2 2,9
35737: Kansanterveyslaitos 4,1 4,0 4,8 4,9 6,2 6,2
35738: Työterveyslaitos 2,1 2,3 2,5 2,5 2,8 2,7
35739:
35740:
35741:
35742:
35743: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämis- nen sosiaalialan täydennyskoulutusohjelma). Vuo-
35744: keskuksen kansainvälinen toiminta tapahtuu pro- sina 1993---98 keskuksen oma kansainvälinen ke-
35745: jekteissa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on kan- hittämistoiminta ja ED:n toiminta ovat laajentuneet
35746: sainvälistä, ja käytännössä lähes kaikkiin projektei- huomattavasti.
35747: hin liittyy kansainvälistä yhteistyötä. Kansainväliseen yhteistyöhön suunnattujen va-
35748: Kansainväliseen yhteistoimintaan käytettyjen rojen käytön tarkoituksenmukaisuudesta, tuloksis-
35749: määrärahojen käyttötarkoitukset ovat kansainvälis- ta ja vaikutuksista suhteessa määräytymis- tai
35750: ten konferenssien ja työkokousten järjestäminen, myöntämisperusteisiin ei ole tehty kattavaa arvi-
35751: kansainväliset kehitysprojektit kehitysmaissa, Itä- ointia. Sosiaali- ja terveysministeriön tilaama Stake-
35752: Euroopan maissa ja Suomen lähialueilla sekä ED- sin ulkoinen arviointi valmistui vuoden 1999 ke-
35753: projektit. ED:n rahoittamat tutkimus- ja kehittämis- väällä. Toiminnan tuloksellisuutta kuvaa se, että
35754: projektit rasittavat valtiontaloutta edellytetyn oma- keskuksen asiantuntijoita kysytään runsaasti ED:n
35755: rahoituksen verran. Lisäksi Stakes on jäsenenä projekteihin ja asiantuntijatehtäviin.
35756: eräissä toimintansa kannalta tärkeissä järjestöissä ja Suurempien hankkeiden kohdalla keskukseen
35757: laitoksissa (Eurocenter/Wien, NOPDS/Pohjoismai- on luotu oma suunnittelu-, päätöksenteko- ja arvi-
35758:
35759:
35760: 165
35761: ointijärjestelmä (SUTKE), jonka avulla pyritään Kansainvälisen yhteistyön määrärahojen käytön
35762: seuraamaan hankkeiden menokehitystä ja tuloksia. suurin menoerä aiheutuu ulkomaanmatkoista, kan-
35763: Ulkoinen arviointi tuottaa tietoa myös kansainväli- sainvälisten järjestöjen kokouksiin osallistumisesta
35764: sen toiminnan panostusta ja priorisointia varten. ja vierailuista. Käännökset, tulkkaukset, kansainvä-
35765: Säteilyturvakeskuksen rahoittamista ydinturval- liset julkaisut ja tiedotus muodostavat toL'>eksi suu-
35766: lisuushankkeista on tehty ulkoasiainministeriön ti- rimman menoerän. ED-jäsenyys on lisännyt meno-
35767: laama riippumaton arvio. Sen mukaan ydinturvalli- ja merkittävästi. Toisaalta EU:n ja Euroopan neu-
35768: suusalan yhteistyö lähialueilla on ollut tehokasta ja voston kokousmatkakuluista järjestöt korvaavat
35769: tyydyttävästi organisoitua. suurimman osan. Työministeriö maksaa työmark-
35770: Lääkelaitoksen kansainvälisen yhteistyön kus- kinaosapuolten kokousmatkat ILO-jäsenyyden vel-
35771: tannusten pääosa on aiheutunut päivärahoista ja voitteiden mukaisesti. Vuonna 1997 kansainvälisen
35772: matkustuspalveluista, osa taas esim. EU:n yhteises- yhteistyön toimintamenoja oli n. 4,5 Mmk ja kerto-
35773: tä lääkevalvonnasta. Lisäksi laitos on v. 1997-98 musvuonna n. 5 Mmk.
35774: saanut ED-rahoitusta projektiin, jossa selvitettiin Kertomusvuonna työministeriö sai EU-puheen-
35775: huumausainevalvonnan tilaa Phare-maissa. johtajuuskauden valmisteluihin 0,25 Mmk:n määrä-
35776: Kansanterveyslaitoksen tutkijat ovat osallistu- rahan yhden henkilön palkkakuluihin. Henkilös-
35777: neet kansainvälisiin konferensseihin ja kokouksiin. tön ED-valmennukseen työministeriö sai n. 0,5
35778: Menot on maksettu pääosin toimintamenomäärära- Mmk. Kuluja on aiheutunut myös ulkomaille lähe-
35779: hoista tai ulkopuolisen tutkimusrahoituksen mak- tetyistä pysyväisluonteisista asiantuntijoista.
35780: suosuuksista. Koska tutkimustoiminta on luonteel- Euroopan sosiaalirahaston käyttötarkoituksiin
35781: taan kansainvälistä, on käytännössä vaikea määri- tulevat varat on sisällytetty tuloina ja menoina
35782: tellä, mikä toiminta johtuu juuri kansainvälisestä valtion talousarvioon työministeriön hallinnonalan
35783: yhteistyöstä. momenteille. Euroopan komissio maksaa ko. varat
35784: Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle, So- ennakkoina ja loppuerinä säännösten edellyttä-
35785: siaali- ja terveyshuollon tuotevalvontakeskukselle mässä järjestyksessä. Määrärahat ovat hallinnon-
35786: ja Työterveyslaitokselle ei ole osoitettu erillisiä aloittain jakamattomia. Sosiaalirahaston rahoitta-
35787: määrärahoja kansainväliseen yhteistoimintaan. miin hankkeisiin kohdentuva kansallinen osara-
35788: Näiden laitosten henkilöstö on osallistunut tutki- hoitus on sen sijaan budjetoitu valtion talousar-
35789: mushankkeisiin ja kokouksiin, joista aiheutuneet vioon eri hallinnonalojen menomomenteille. Työ-
35790: kulut on maksettu toimintamenomäärärahoista. ministeriön hallinnonalalla toteutettaviin toimenpi-
35791: teisiin tarvittava valtion rahoitus on budjetoitu yh-
35792: Työministeriön hallinnonala delle menomomentille. Kunkin tavoiteohjelman ja
35793: Tärkeimmät kansainvälisten järjestöjen jäsenmak- yhteisöaloitteen EU:n ja kansallinen rahoitusosuus
35794: sut ovat kansainvälisen työjärjestö ILO:n ja kansain- budjetoidaan vuotuisina osuuksina. EU:n osuuden
35795: välisen siirtolaisjärjestö IOM:n vuosittaiset jäsen- ja kansallisen rahoitusosuuden jakamisesta hallin-
35796: maksut. Menot olivat 6,3 Mmk v. 1993 ja 10,3 Mmk nonalojen kesken neuvotellaan vuosittain.
35797: v. 1998. Kasvu on johtunut kustannustason nousus- Työministeriön kansainvälisten yhteistyömäärä-
35798: ta ja valuuttakurssimuutoksista. rahojen käyttö v. 1993--98 oli seuraava:
35799:
35800:
35801: Kansainvälinen toiminta 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1
35802: Mmk
35803: EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan - - 52,5 285,3 683,6 554,6
35804: Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden kansallinen
35805: osarahoitus - - 86,6 404,8 687,3 662,6
35806: Valtionapu työttömyyden Iieventämiseen/Euroopan alue-
35807: kehitysrahaston tavoitteiden kansallinen rahoitusosuus - - - 0,5 2,6 3.4
35808: Työllisyysperusteinen valtionapu investointeihin/
35809: Euroopan aluekehitysrahaston tavoitteiden kansallinen
35810: rahoitusosuus - - 0,2 55,5 25.7 22,1
35811: Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi/Euroopan
35812: aluekehitysrahaston tavoitteiden kansallinen
35813: rahoitusosuus - - 0.4 2.4 33.4 14,2
35814: Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja
35815: maksuosuudet 6,3 8,9 8,3 9,3 8,2 9,1
35816: 1
35817: Alustava tieto.
35818:
35819:
35820: 166
35821: Työministeriö on käyttänyt v. 1997-98 lisäksi - luonnonsuojelun edistäminen, biologisen
35822: varoja paluumuuttajien ja pakolaisten vastaanot- monimuotoisuuden suojelu ja luonnonvarojen säi-
35823: toon, toimeentulotukeen ja sosiaali- ja terveyden- lyttäminen
35824: huoltoon sekä paluumuuttoa koskevaan tiedotta- - kestävän kehityksen edistäminen alueella,
35825: miseen. Osa varoista on käytetty korvauksiin kun- ml. alueiden käytön suunnittelu, asuminen ja ra-
35826: nille. Yhteensä näiden varojen käyttö oli 310,3 kentaminen ja
35827: Mmk v. 1997 ja 333,8 Mmk kertomusvuonna. Nämä -Itämeren suojelu, jossa pyritään monenkeski-
35828: kulut eivät kuitenkaan aiheudu varsinaisesta kan- seen yhteistyöhön ja yhteisrahoitukseen.
35829: sainvälisestä yhteistyöstä. Ympäristöministeriön mukaan Suomen kansal-
35830: listen etujen kannalta on tärkeää olla edustettuna
35831: Ympäristöministeriön hallinnonala kaikissa kansainvälisissä ympäristösopimuksissa,
35832: Ympäristöministeriön kansainvälisen yhteistyön joihin olemme liittyneet jäseneksi. Suomi on esiin-
35833: määrärahojen käyttö on jakautunut ED-yhteistyö- tynyt yhtenä maailmanlaajuista ympäristönsuojelua
35834: hön, kansainvälisten sopimusten ja YK-järjestöjen parhaiten edistävänä maana muiden Pohjoismai-
35835: puitteissa tapahtuvaan monenkeskiseen yhteistyö- den joukossa. Suomi on saanut näkökohtansa kuu-
35836: hön sekä kahdenväliseen ja alueelliseen yhteistyö- luviin osapuolikokouksissa ja Suomen kannat on
35837: hön lähialueilla. otettu huomioon ED:ssa. Suomalaisia on myös
35838: ED-yhteistyön määrärahoista huomattava osa valittu kansainvälisten sopimusten ja prosessien
35839: käytettiin v. 1993--98 Suomen edustajien osallistu- asiantuntija- ja puheenjohtotehtäviin.
35840: miseen ED:n ministeri-, virkamies- ja asiantuntija- Ympäristöministeriö osallistui oman hallinnon-
35841: kokouksiin. Lisäksi rahoitettiin eräitä selvityksiä ja alansa osalta v. 1993 Suomen ED-jäsenyysneuvot-
35842: seminaareja. teluihin ja vaikutti Suomen saamaan oikeuteen
35843: Kansainvälisten ympäristösopimusten jäsen- soveltaa neljän vuoden siirtymäkauden aikana yh-
35844: maksut ja maksuosuudet ovat nyttemmin n. 5 Mmk teisöä tiukempia säännöksiä. Vuosina 1996-98
35845: vuodessa. Maksut ovat pakollisia ao. sopimusten ympäristöministeriö on osallistunut Euroopan ko-
35846: jäsenille. Suomi on liittynyt useimpiin kansainväli- missiossa järjestettyihin neuvotteluihin yhteisön
35847: siin ympäristönsuojelua koskeviin sopimuksiin. lainsäädännön kohottamiseksi eräissä ympäristö-
35848: Niiden on katsottu edistävän myös Suomen omaa asioissa Suomen tasolle.
35849: etua maailmanlaajuisten ympäristöuhkien ja näistä Suomen ED-jäsenyyden aikana ympäristöminis-
35850: mahdollisesti seuraavien muutosten torjumiseksi. teriön edustajat ovat osallistuneet EY:n lainsäädän-
35851: YK- ja monenkeskisen yhteistyön menot ovat n. tötyöhön komission ja neuvoston työryhmissä, eri-
35852: 3 Mmk vuodessa. Tästä 2 Mmk käytetään Suomen tyisesti yhteisön ja Suomen ympäristöpolitiikan
35853: ED-puheenjohtajuuskauden kokousten ED-koordi- kannalta keskeisten säädösten valmistelussa. Ker-
35854: nointiin. Noin 1 Mmk käytetään Suomelle tärkei- tomusvuoden toiminta painottui Suomen ED-pu-
35855: den ympäristönsuojelusopimusten ja prosessien heenjohtaju uskauteen valmistautumiseen.
35856: edistämiseen mm. rahoittamalla seminaareja ja Lähialueiden kahdenvälisessä yhteistyössä ym-
35857: konferensseja. Tällaisia sopimuksia ovat mm. il- päristöministeriö on rahoittanut kahdenvälisten
35858: mastosopimus, biodiversiteettisopimus, YK:n kes- ympäristösopimusten perusteella toimivien työryh-
35859: tävän kehityksen toimikunta ja sen alainen kan- mien matka- ja kokouskustannuksia. Konkreettiset
35860: sainvälinen metsäpaneeli, Wienin sopimus ja investointihankkeet rahoittaa pääosin ulkoasiain-
35861: Montrealin pöytäkirja otsonikerroksen suojelemi- ministeriö.
35862: seksi sekä Baselin sopimus ongelmajätteiden kan- Lähialueille kohdistuvassa monenkeskisessä yh-
35863: sainvälisistä siirroista. teistyössä ympäristöministeriö rahoittaa Suomen
35864: Suomi on myös liittynyt valtiojäseneksi Kansain- tavoitteiden kannalta keskeisten organisaatioiden
35865: väliseen luonnonsuojeluliittoon, IUCN:ään, ja ra- toimintaan osallistumista sekä erillisten selvitysten
35866: hoittaa tämän toimintaa n. 0,5 Mmk:lla vuosittain. tekemistä.
35867: IDCN:n toiminnan tukeminen on katsottu arvok- Itämeren suojeluun liittyvien HELCOM-jäsen-
35868: kaaksi sen tekemän maailmanlaajuisen, hallitusten maksujen lisäksi Suomi on velvollinen maksamaan
35869: ulkopuolisen luonnonsuojelutyön vuoksi. ns. päämajakuluja vuosittain yhteensä n. 2,7 Mmk.
35870: Lähialueyhteistyön määrärahojen myöntämi- Ympäristöhallinnon kansainvälisten kokous- ja
35871: seen vaikuttavia seikkoja ovat neuvottelumatkojen kulut ovat n. 8 Mmk vuosittain
35872: - lähialueilta lähtöisin olevien, Suomen ympä- sisältäen mm. ED-toiminnan matkat sekä Suomen
35873: ristön kannalta haitallisesti vaikuttavien päästöjen edustuksen kansainvälisissä sopimusneuvotteluis-
35874: vähentäminen ja ennaltaehkäisy sa ja asiantuntijakokouksissa.
35875:
35876:
35877: 167
35878: Ihmisen toimintojen ympäristölle aiheuttamien ta. Neuvottelujen tulokset vaikuttavat suoraan Suo-
35879: uhkien maailmanlaajuisen luonteen vuoksi niitä men taloudellisten rasitteiden vähenemiseen.
35880: koskeva kansainvälinen sääntely jatkuu ja lisään- Kahdenvälistä yhteistyötä Baltian maiden kans-
35881: tyy. Uusia sopimuksia valmistellaan ja olemassa sa samoin kuin Puolan ja Unkarin kanssa on ympä-
35882: olevia pannaan toimeen ja kehitetään. Lähivuosina ristöministeriön mukaan tärkeää jatkaa. Yhteistyön
35883: ajankohtaisia hankkeita ovat mm. ilmastosopimuk- jatkamisella Venäjän kanssa tuetaan pyrkimystä
35884: sen Kioton pöytäkirjan toteuttaminen ja sen jousta- vahvistaa EU:n Venäjä-yhteistyötä ympäristöasiois-
35885: vista mekanismeista sopiminen, geeniteknologiaa sa.
35886: ja kemikaaleja koskevat sopimukset (PIC ja POP) Lähialueilla toteutettuihin investointihankkeisiin
35887: sekä maailman metsiä koskeva neuvottelu prosessi. ja tekniseen apuun on käytetty varoja v. 1993-98
35888: Nämä edellyttävät Suomelta aktiivista osallistumis- seuraavasti:
35889:
35890:
35891:
35892: Lähialuehankkeet 1993 1 1994 1 1995 1 1996 1 1997 1 1998
35893: Mmk
35894: 1nvestointihan kkeet 59,31 38,71 43,21 74,21 21,71 12,6
35895: Tekninen apu 16,1 14,6 16,5 16,9 19,3 22,1
35896:
35897:
35898:
35899:
35900: Teknisen avun määrärahoilla on toteutettu kou- 477,3 Mmk V. 1990, 669,2 Mmk V. 1991 ja 1 128,8
35901: lutushankkeita, seminaareja ja tapahtumia, kehittä- Mmk V. 1992.
35902: mis-, suunnittelu- ja kokeiluhankkeita, tutkimus- Valtiontilintarkastajien arvion mukaan kansain-
35903: hankkeita ja ympäristön tilan seurantaan liittyviä väliseen yhteistoimintaan käytetyt määrärahat oli-
35904: hankkeita sekä rakentamisen ja asumisen yhteis- vat kasvaneet nopeasti. Valtiontilintarkastajat myös
35905: työhankkeita. Määrärahoista on myönnetty myös totesivat, että suuri määrärahojen kasvunopeus
35906: toiminta-avustuksia ja rahoitettu ympäristökonsul- vaikeuttaa tulevaisuudessa kansainvälisten ja kan-
35907: tointia lähialueilla. Vuodesta 1997 investointihank- sallisten tarkoitusten edellyttämien määrärahatar-
35908: keet on rahoittanut ulkoasiainministeriö. peiden yhteensovittamista. Tämän vuoksi valtiova-
35909: rainministeriön olisi valtiontilintarkastajien mieles-
35910: Valtiontilintarkastajien aiempi kannanotto tä pitänyt arvioida täsmällisesti ainakin keskipitkäl-
35911: Valtiontilintarkastajat tarkastelivat kertomukses- lä ajalla nähtävissä oleva kansainvälisten määrära-
35912: saan vuodelta 1992 valtion kansainväliseen yhteis- hojen kasvutarve ja sen valtiontaloudellinen merki-
35913: toimintaan käyttämiä määrärahoja, jotka (pl. varsi- tys sekä informoida siitä talouspolitiikan päätök-
35914: naiset kehitysapumäärärahat sekä Itä- ja Keski- sentekijöitä.
35915: Euroopan ympäristöyhteistyömäärärahat) olivat
35916:
35917:
35918:
35919:
35920: Hallinnonalojen kansainvälisen yhteistyön määräraho- Kyseisten määrärahojen kasvu vaikuttaa yleisesti
35921: jen käyttö on kasvanut 1990-luvulla. Pääosa kasvusta valtion talousarvion tasapainottamiseen ja valtion vel-
35922: on aiheutunut EU-jäsenyydestä, kun kotimaisia maata- kaantumisen vähentämiseen sekä kaventaa osaltaan
35923: lousalue-ja työllisyyspoliittisia kehittämishankkeita on finanssipoliittista liikkumavaraa, jota EU-jäsenyyden
35924: ryhdytty toteuttamaan EU-rahastojen rahoituksen oloissa olisi toivottavaa ylläpitää. Samoin yhden mer-
35925: edellyttämillä kansallisilla rahoitusosuuksilla. Muiden kittävän menoerän kasvu vaikeuttaa muihin menokoh-
35926: kansainväliseen yhteistyöhön osoitettujen määräraho- teisiin käytettävissä olevien määrärahojen tarpeenmu-
35927: jen, ml. julkinen kehitysyhteistyö, käyttö on kehittynyt kaista mitoittamista. Valtiontilintarkastajien saamista
35928: verrattain maltillisesti. Valtiontilintarkastajat ovat kiin- selvityksistä onkin ilmennyt, että useat ministeriöt kat-
35929: nittäneetasiaan aiemmin huomiota vuodelta 1992 anta- sovat ko. määrärahojen menotarpeen lisääntyvän lähi-
35930: massaan kertomuksessa. vuosina.
35931:
35932:
35933: 168
35934: Kansainvälisen yhteistyön laajeneminen kuluvalla Asianomaisia menomomentteja on verrattain paljon, ja
35935: vuosikymmenellä on luonnollisesti johtanut myös tar- määrärahoja jaetaan ja siirretään hallinnonaloilta toi-
35936: koitukseen osoitettujen määrärahojen kasvuun. Minis- sille useissa tapauksissa. Tämän seurauksena järjes-
35937: teriöiden näkemysten mukaan menotarpeet ovat ylei- telmän läpinäkyvyys ei ole paras mahdollinen. Valtion-
35938: sesti ottaen olleet perusteltuja ja varojen käytön tulok- tilintarkastajien mielestä kansainvälisen yhteistyön
35939: set ja vaikuttavuus vähintäänkin tyydyttäviä. Tosin määrärahojen kokonaisuutta olisi kyettävä selkeyttä-
35940: kaikkien määrärahojen käytön vaikutuksia ei ole kyetty mään ja muuttamaan paremmin seurattavaksi. Perus-
35941: edes arvioimaan saati täsmällisesti mittaamaan. teltua olisi laatia vuosittain yhteenveto kansainvälisiin
35942: Edellä todetusta huolimatta valtiontilintarkastajat tarkoituksiin osoitetuista ja käytetyistä määrärahoista
35943: kehottavat ministeriöitä noudattamaan huolellista har- sekä valtion talousarvioesityksen että valtion tilinpää-
35944: kintaa ja pidättyvyyttä hallinnonalojensa kansainväli- töksen yhteydessä. Myös ministeriöiden tulisi esittää
35945: sen yhteistyön määrärahaesitysten valmistelussa. Val- selkeät yhteenvedet ao. määrärahoista ja niiden käy-
35946: tion koko menotalouden näkökulmasta valtiovarainmi- töstä hallinnonalojensa toimintakertomuksissa. Näi-
35947: nisteriön asema ja asennoituminen ovat keskeisiä ko. den toimien tarkoituksena on parantaa päätöksenteki-
35948: määrärahojen mitoituksessa valtion talousarvioesityk- jöiden valtion menotaloudesta saamaa informaatiota ja
35949: sissä. Valtiontilintarkastajat kehottavatkin valtiova- lisätä hallinnon tilivelvollisuutta.
35950: rainministeriötä tarkastelemaan riittävän kriittisesti Valtiontilintarkastajat korostavat lisäksi, että eri hal-
35951: sanottuja määrärahoja talousarvioesityksiä valmistel- linnonalojen tulisi seurata, mitata ja arvioida nykyistä-
35952: taessa. kin luotettavammin kansainvälisen yhteistyön määrä-
35953: Valtiontilintarkastajien saaman käsityksen mukaan rahojen käytön tuloksia ja vaikuttavuutta määräraha-
35954: eri hallinnonalojen kansainvälisen yhteistyön määrära- esitysten ja -päätösten perusteiksi.
35955: hoissa näyttää olevan jonkin verran päällekkäisyyttä.
35956:
35957:
35958:
35959:
35960: Valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot vastaa rahaston taloudesta. Valtiokonttori huolehtii
35961: rahaston käytännön sijoitustoimista ja raportoi nii-
35962: Valtiontilintarkastajat ovat selvittäneet eri hallin- den tuloksista johtokunnalle. Rahasto ei maksa
35963: nonaloilla olevien valtion talousarvion ulkopuolis- Valtiokonttorilie ko. toimista, eikä sillä ole hallinto-
35964: ten rahastojen taloutta ja toimintaa. kuluja. Rahaston toiminnan hoitaminen lisää hie-
35965: Talousarvion ulkopuolisia rahastoja ei ole ulko- man Valtiokonttorin kuluja.
35966: asiain-, oikeus-, sisäasiain-, puolustus-, opetus- Eläkerahaston varat kertyvät valtion eläkejärjes-
35967: eikä työministeriön hallinnonalalla. telmän piiriin kuuluvien työnantajien ja työntekijöi-
35968: den eläkemaksuista, rahaston varoille saatavista
35969: Valtiovarainministeriön hallinnonala tuotoista, yksityisten eläkevakuutuslaitosten suorit-
35970: Valtion eläkerahasto tamista ns. siirtymämaksuista sekä muista maksuis-
35971: Valtion eläkerahasto on valtion talousarvion ulko- ta, jotka on rahaston tuloiksi erikseen säädetty.
35972: puolinen rahasto, josta on säädetty laissa valtion Työntekijän eläkemaksu on samansuuruinen kuin
35973: eläkerahastosta (1372/1989). Rahaston tarkoitukse- yksityisellä sektorilla. Työnantajilta peritään vuosit-
35974: na on varautua tulevien valtion eläkkeiden maksa- tain eläkemaksuja n. 4, 7 mrd. mk ja työntekijöiltä n.
35975: miseen ja niistä aiheutuvien menojen tasaamiseen. 1,4 mrd. mk.
35976: Eläkerahaston varoja ei ole käytetty eläkkeiden Valtion eläkerahaston tulot koostuivat kerto-
35977: maksamiseen. Kaikki valtion eläkejärjestelmän pii- musvuonna valtion eläkejärjestelmän piiriin kuulu-
35978: riin kuuluvat eläkkeet on toistaiseksi maksettu vien työnantajien ja työntekijöiden maksamista elä-
35979: valtion talousarvioon varatuista määrärahoista. Val- kemaksuista, siirtymämaksuista, korkotuloista ja
35980: tion eläkevastuu oli kertomusvuonna n. 272 mrd. sijoitustoiminnan tuotoista sekä Valtiokonttorin ja
35981: mk, josta eläkerahasto kattoi 16,9 mrd. mk. Työttömyyskassojen keskuskassan Valtion eläkera-
35982: Eläkerahasto ei ole erillinen juridinen henkilö, hastolle tilittämistä palkansaajien työttömyysva-
35983: eikä sillä ole omaa organisaatiota. Se on Valtiokont- kuutusmaksuista. Valtion eläkejärjestelmän piirissä
35984: torin hoitama kirjanpidollinen rahasto. Rahaston oli 1036 työnantajayksikköä, jotka tilittivät kerran
35985: johtokunta päättää rahaston sijoitusperiaatteista ja kuukaudessa eläkemaksut eläkerahastolle.
35986:
35987:
35988: 169
35989: Valtion virastot ja laitokset maksoivat työnanta- hinnä valtion tai suomalaisen julkishallinnon liik-
35990: jan eläkemaksuina 3771,7 Mmk, valtion liikelaitok- keelle laskemia markkamääräisiä, jälkimarkkina-
35991: set 130,7 Mmk, yksityiset valtionapua saavat yhtei- kelpoisia joukkovelkakirjalainoja. Osake- tai kiin-
35992: söt 164 Mmk, pohjoismaiset instituutit 12,6 Mmk ja teistösijoituksia eläkerahastolla ei v. 1998 ollut.
35993: kunnat sekä yksityiset lukio- ja peruskouluopetusta Eläkerahaston varoja oli sijoitettuna markkinoil-
35994: antavat oppilaitokset yhteensä 599,9 Mmk. Työnte- le kertomusvuoden lopussa yhteensä 2 842 Mmk.
35995: kijäin eläkemaksuina valtion virastojen ja laitosten Sijoitussalkun markkina-arvo oli vuoden lopussa n.
35996: työntekijöiltä kertyi 886 Mmk sekä yksityisiltä val- 3 232 Mmk. Vuodelle 1998 kohdistuvia korkotuot-
35997: tionapua saaviita yhteisöiltä, peruskouluilta ja lu- toja sijoituksista kertyi 227 Mmk. Sijoitusten keski-
35998: kioilta, joiden henkilöstölle on säädetty eläkeoike- tuotto oli 5,83 % ja nettotuotto 346 Mmk.
35999: us valtion varoista, kertyi työntekijäin eläkemaksui- Valtiokonttorilie aiheutui kustannuksia eläkera-
36000: na 447,8 Mmk. haston hoitamisesta kertomusvuonna 1,6 Mmk.
36001: Valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvat työn- Rahaston hoitamiseen käytettiin n. 4 henkilötyö-
36002: antajat maksoivat eläkemaksut pääosin määräajas- vuotta.
36003: sa. Myöhästyneistä eläkemaksuista eläkerahastolle Valtiokonttori aloitti vuoden 1997 syksyllä elä-
36004: perittiin viivästyskorkoja 0,3 Mmk. Tilinpäätöshet- kemaksutilitysten tarkastukset. Tarkastuskohteina
36005: kellä saamatta jääneitä eläkemaksuja ja viivästys- ovat olleet etupäässä yksityiset valtionapua saavat
36006: korkoja oli yhteensä 1,8 Mmk. yhteisöt ja laitokset. Tarkastustyö on tehty Valtio-
36007: Valtion virastojen ja laitosten maksamista pal- konttorissa vertaamalla työnantajan palkkakirjan-
36008: koista pidätetyistä palkansaajan työttömyysvakuu- pitoaineistoa valtion palvelussuhderekisterin, ra-
36009: tusmaksuista Valtiokonttori tilitti 46 % Valtion elä- haston maksajarekisterin ja Eläketurvakeskuksen
36010: kerahastoon. Samoin Työttömyyskassojen keskus- työsuhderekisterin tietoihin.
36011: kassa tilitti 46% yksityisten vakuutuslaitoksen peri- Rahastosta on siirretty vuosittain varoja valtion
36012: mistä, kuntien ja yksityisten työnantajien palveluk- talousarvion katteeksi n. 6 mrd. mk. Kertomus-
36013: sessa olevien VEL:n piiriin kuuluvien palkansaajien vuonna siirrettiin n. 6,5 mrd. mk. Vuoden 1999
36014: työttömyysvakuutusmaksuista Valtion eläkerahas- talousarvion mukaan siirrettävä määrä oli 7,75 mrd.
36015: toon. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuja mk.
36016: maksettiin v. 1998 eläkerahastoon yhteensä 184,5 Rahaston toiminnassa on valtiovarainministe-
36017: Mmk. riön mukaan ilmennyt ongelmia, joita ryhdyttiin
36018: Yksityiset eläkevakuutusyhtiöt maksoivat eläke- selvittämään kertomusvuoden lopulla. Valtiokont-
36019: rahastolle siirtymämaksuja yhteensä 574,5 Mmk. torin työryhmä ehdotti, että ongelmat ratkaistaisiin
36020: Siirtymämaksut tulivat Valtion Painatuskeskuksen, perustamalla erillinen julkisoikeudellinen laitos,
36021: Valtion tietokonekeskuksen, Valtion ravitsemis- valtion vakuutuslaitos. Valtiovarainministeriö asetti
36022: keskuksen, Posti-Telen, VR:n, rakennushallinnon, työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin selvittää
36023: VK-Työterveyspalveluiden ja Autorekisterikeskuk- uudenlaisen toimintamallin tarve valtion eläkevas-
36024: sen yhtiöittämisten perusteella. tuissa ja -rahastoinnissa sekä valtion tapaturma- ja
36025: Valtion eläkerahaston yhdystilin varoille ja val- vahinkovastuissa. Työryhmän määräaika päättyi
36026: tiolle lainatulle pääomalle kertyneiden korkojen vuoden 1999 maaliskuun lopussa.
36027: määrään vaikutti eläkerahastoa koskevan lain 6 §:n Valtiovarainministeriön mukaan valtion nykyi-
36028: muutos, joka tuli voimaan 1.1.1998. Tämän mukai- sen eläkejärjestelmän ongelmat ovat seuraavat:
36029: sesti eläkerahaston yhdystilillä oleville varoille 1. Eläkerahaston rahastoinnin karttuminen on
36030: maksettava korko sidottiin valtion kassansijoittami- jäänyt jälkeen tavoitteesta.
36031: sesta saatavaan keskikorkoon, ja valtiolle lainatuil- 2. Eläkerahaston sijoitustoimintaa haittaa riittä-
36032: le varoille maksettava korko sidottiin valtion obli- vän itsenäisyyden puute. Valtion joukkovelkakirja-
36033: gaatiolainojen korkoon. Yhdystilin korkotulot oli- sijoitusten yhteydessä valtio toisaalta laskee liik-
36034: vat kertomusvuonna 19 Mmk ja valtiolle lainatun keelle joukkovelkakirjoja ja toisaalta Valtion eläke-
36035: pääoman korkotulot 428 Mmk. rahasto merkitsee niitä, jolloin liikkeelle laskija ja
36036: Valtion eläkerahaston varojen sijoitustoiminnan merkitsijä ovat samat. Tilanne on sama myös val-
36037: lähtökohtana on sijoitusten turvaavuus ja tuotta- tion osakemyynneissä ja -sijoituksissa.
36038: vuus. Eläkerahaston sijoitusten tulee olla puretta- 3. Valtion eläkemenot kirjataan kahdenkertai-
36039: vissa vuoden 2010 jälkeen. Eläkerahaston nykyiset sesti, koska valtion eläkekustannukset kirjataan
36040: joukkovelkakirjasijoitukset erääntyvät v. 1999-- sekä työnantajan eläkevakuutusmaksuina virasto-
36041: 2010. jen toimintamenoista että Valtiokonttorin maksami-
36042: Kertomusvuonna sijoituskohteina käytettiin lä- na eläkemenoina.
36043:
36044:
36045: 170
36046: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala den ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maa-
36047: Maatilatalouden kehittämisrahasto (MAKEAA) seudun kehittämiseen. Asetusehdotuksen mukaan
36048: Maatilatalouden kehittämisrahasto on maa- ja met- maaseudun kehittämispolitiikan tulee nykyistä
36049: sätalousministeriön hoidettavana oleva valtion ta- kiinteämmin tehostaa ja täydentää EY:n yhteistä
36050: lousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka tehtävänä maatalouspolitiikkaa ja maatalouden markkinajär-
36051: on turvata ja täydentää maatilatalouden ja muiden jestelyjä.
36052: maaseutuelinkeinojen investointien rahoitusta Rahoitustoiminta muuttuu, kun osa EU-osara-
36053: sekä edistää niiden kehittämistä tarkoinavaa toi- hoitteisesta toiminnasta siirtyy EU:n budjetista ra-
36054: mintaa sen mukaan, kuin erikseen säädetään tai hoitettavaksi EU:n maatalouden ohjaus- ja tukira-
36055: eduskunta talousarvion käsittelyn yhteydessä päät- haston tukiosaston (EMOTR-T) kautta samalla, kun
36056: tää. Rahaston varojen käytöllä on erityisesti edistet- osa säilyy ohjausosastossa (EMOTR-0). Tavoite 2 -
36057: tävä Suomen maatalouden sopeutumista ED-jäse- ohjelman ja tavoiteohjelmien ulkopuolella olevien
36058: nyyden luomaan toimintaympäristöön. EMOTR-T:sta rahoitettavien toimenpiteiden hallin-
36059: Maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun toa sekä tilien tarkastamista ja hyväksymistä säädel-
36060: lain (657/1966) 3 §:n mukaan Maatilatalouden ke- täisiin ns. maksajayksikkö-asetuksella (ETY) n:o
36061: hittämisrahaston varoja voidaan käyttää maatilata- 1663/95. Tämä edellyttäisi tarkennuksia rahaston
36062: louden rakenteen parantamiseen, maaseutuelin- hallintomenettelyihin ja asettaisi sen tietojärjestel-
36063: keinojen edistämiseen, maaseudun elinolosuhtei- mille uusia vaatimuksia. EMOTR-T:sta rahoitetta-
36064: den ja toimeentulomahdollisuuksien parantami- vaksi ehdotettavat tuet tulevat lisäksi kuulumaan
36065: seen sekä näiden toimenpiteiden kehittämisen myös ns. jälkitarkastusasetuksen (ETY) n:o 4045/
36066: edistämiseen. 89 piiriin, mikä myös lisännee rahaston hallinnolli-
36067: Rahaston varojen käyttämisestä em. tarkoituk- sia tehtäviä.
36068: siin säädetään erikseen lailla. Valtion talousarvios- MAKERAn tuotot olivat v. 1994-98 seuraavat:
36069: sa varoja voidaan osoittaa myös muihin maatilata-
36070: louden kehittämistarkoituksiin. Vuosi Korkotuotot Muut tuotot Tulot EU:Ita Tuotot
36071: Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja käy- yhteensä
36072: tettäessä on erityisesti edistettävä maaseutuelinkei- Mmk
36073: nolain ja maa- ja metsätalouden rakennetoimenpi- 1994 308,4 - 3,6 311,9
36074: teistä annetun lain (1303/1994) mukaisia tavoittei- 1995 279,7 - 5,3 285,0
36075: ta. 1996 273,3 24,1 5,7 303,1
36076: 1997 241,6 23,7 51,2 316,5
36077: Rahaston varoja voidaan käyttää myös pakko- 1998 209,7 55,8 1 - 265,5
36078: huutokaupalla myytyjen tilojen ja alueiden lunasta-
36079: 1
36080: miseen valtiolle, sen mukaan kuin siitä erikseen Sisältää myyntitulot
36081:
36082: säädetään, sekä tilojen ja alueiden valtiolle hankki-
36083: miseen valtion saamisen turvaamiseksi joko velka- Valtion talousarviosta ei ole siirretty varoja Maa-
36084: järjestelyjen yhteydessä tai muuten. tilatalouden kehittämisrahastoon v. 1994-98.
36085: Rahastosta voidaan myöntää maa- ja metsätalou- MAKERAn ulkona oleva lainapääoma, vaihto-
36086: den rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun omaisuus (= maaomaisuus) ja valtion kassatalou-
36087: lain sekä maaseutuelinkeinolain (1295/1990) nojal- den piirissä olevat varat olivat vuosien 1994-98
36088: la avustuksia ja valtionlainoja. Ensin mainittu ohjaa lopussa seuraavat:
36089: EU-osarahoitteista kehittämistoimintaa ja jälkim-
36090: mäinen kokonaan kansallisesti rahoitettavaa. Li- Vuosi Ulkona oleva Vaihto-omaisuus Valtion kassa-
36091: lainapääoma (= maaomaisuus) talouden
36092: säksi porotalouslain (161/1990), luontaiselinkeino- piirissä olevat
36093: lain (611/1984) ja kolttalain (253/1995) nojalla voi- varat(= yhdystili)
36094: daan myöntää avustuksia ja valtionlainoja. Rahoi- Mmk
36095: tuslainsäädäntöä on uudistettu ja sen on tarkoitus 1994 7 126,7 161,9 844,9
36096: tulla voimaan EY:n komission hyväksynnän jäl- 1995 6 617,0 140,8 1 463,5
36097: keen. Myös porotalous- ja luontaiselinkeinolakien 1996 5967.7 161,6 2 139,6
36098: kokonaisuudistus oli kertomusvuonna vireillä. 1997 5 361.7 143,0 2 704,3
36099: 1998 4 872,0 117,0 2 616,1
36100: Euroopan komission Agenda 2000 -selonteko
36101: muuttaa rahaston toimintaa. Maaseudun kestävän
36102: kehittämisen rahoittamista koskevat linjaukset MAKERAn oma pääoma, vieras pääoma ja ta-
36103: EU:n tulevalle rahastokaudelle (2000-2006) mää- seen loppusumma vuosien 1994-98 lopussa oli-
36104: ritellään asetusehdotuksessa Euroopan maatalou- vat:
36105:
36106:
36107: 171
36108: Vuosi Oma pääoma Vieras pääoma Taseen suunnitelmista, joiden toteuttamiseen haetaan Eu-
36109: loppusumma roopan yhteisön osarahoitusta
36110: Mmk - tehdä maa- ja metsätalousministeriölle ehdo-
36111: 1994 8 142,1 0,9 8 143,1 tus toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja mahdolli-
36112: 1995 8 229,5 0,9 8 230,4 seksi valtion talousarvioksi rahastoa ja sen varoilla
36113: 1996 8 287,8 1,0 8 288,8 tuenavaa toimintaa koskeviita osin
36114: 1997 8 234,8 2,6 8 237,4
36115: 1998 7 646,3 4,3 7 650.7
36116: - antaa tarvittaessa lausuntoja ja tehdä aloittei-
36117: ta rahaston varoilla tuettavaan toimintaan kuuluvis-
36118: MAKERAn menot olivat v. 1994-98 seuraavat: sa ja niihin liittyvissä asioissa
36119: - tehdä maa- ja metsätalousministeriölle ehdo-
36120: tus rahaston varojen vuotuiseksi käyttösuunnitel-
36121: Vuosi Hallintomenot Toimintamenot Yhteensä
36122: maksi
36123: Mmk
36124: - vahvistaa rahaston johtosääntö
36125: 1994 43,2 243,2 286,4 - hyväksyä ja allekirjoittaa rahaston tilinpäätös
36126: 1995 44,1 146,6 190.7
36127: 1996 41,3 138,9 180,2
36128: sekä
36129: 1997 37,9 331,6 369,5 - antaa vuosittain maa- ja metsätalousministe-
36130: 1998 39,8 577,4 654,0 riölle kertomus rahaston toiminnasta edellisenä
36131: 36,8 1 kalenterivuonna.
36132: 1
36133: Tilojen ostot ja varaston muutos. Johtokunta kokoontui kertomusvuonna seitse-
36134: män kertaa. Rahaston hallintoa hoitaa muutoin
36135: Hallintomenoja ovat mm. palkkiot, matkat, ta- maa- ja metsätalousministeriö.
36136: loushallintopalvelut, lainojen hoitopalkkiot ja ve- MAKERAn vuotuisen käyttösuunnitelman vah-
36137: rot. vistaa maa- ja metsätalousministeriö. Käyttösuunni-
36138: MAKERAn toimintamenot jakautuivat v. 1994- telma sisältää arvion rahaston tuloista sekä suunni-
36139: 98 seuraavasti: telman varojen käytöstä. Lisäksi on erikseen osoi-
36140: tettava varat sijoitus- ja kulutusmenoihin. Suunni-
36141: Vuosi Tuet ja Tutkimukset Velka- Tilojen ja telmassa eritellään myös ne sijoitus- ja kulutusme-
36142: avustukset ja kehit- järjestely, muut menot not, joihin on mahdollista saada osarahoitusta Eu-
36143: tämis- lainojen roopan yhteisön rakennerahastoista.
36144: hankkeet vastuut ja
36145: takaukset MAKERAn valtionlainat myönnetään ja makse-
36146: Mmk taan sekä lainojen lyhennys- ja koronmaksut peri-
36147: 1994 191,2
36148: tään rahastolle keskusrahalaitosten välityksellä ja
36149: 46,6 3,9 1,5
36150: 1995 120,5 20,5 4,0 1,5 tilitetään maa- ja metsätalousministeriön tietopal-
36151: 1996 91,6 40,3 6,1 0,9 velukeskuksesta. Luottolaitoksille maksetaan val-
36152: 1997 280,4 40,4 9,7 1,2 tionlainojen hoitamisesta aiheutuviin kuluihin kor-
36153: 1998 514,2 41,9 21,3 - vausta.
36154: Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutu-
36155: Siirrot MAKERAsta olivat v. 1994-98 seuraavat: osastot hoitavat maanostot yhdessä maa- ja metsä-
36156: talousministeriön kanssa. Ministeriön tietopalvelu-
36157: Vuosi Siirto valtiovarastoon Tuotannon tasapainotus keskus maksaa valtiolle ostettujen tilojen kauppa-
36158: ja maitokiintiöiden osto
36159: hinnat rahaston varoista. Maaseutuosastot maksa-
36160: Mmk
36161: vat myös varoista myönnetyt avustukset ja kehittä-
36162: 1994 - 252 mishankkeisiin myönnetyt varat. Rahaston hallin-
36163: 1995 - 75 toa ja tilejä tarkastamaan maa- ja metsätalousminis-
36164: 1996 - - teriö on asettanut kaksi tilintarkastajaa.
36165: 1997 - -
36166: 1998 200 - MAKERAn maksuliike-, kirjanpito- ja perintäteh-
36167: tävät hoitaa maa- ja metsätalousministeriön tieto-
36168: palvelukeskus (TIKE). Sen talousryhmän rahasto-
36169: MAKERAa hoitaa valtioneuvoston nimittämä yksikkö hoitaa maksuliikkeen ja kirjanpidon ja
36170: johtokunta. Sen tehtävänä on vuotuismaksuyksikkö rahaston kauppahintasaata-
36171: - vastata siitä, että rahastolla on riittävä maksu- vien perinnän. TIKElle maksetaan korvausta rahas-
36172: valmius ton varoista em. toiminnan hoitamisesta aiheutu-
36173: - antaa maa- ja metsätalousministeriölle lau- neista kuluista. Hoitokulujen määräksi arvioidaan
36174: sunto rahaston varoja koskevista valtakunnallisista n. 3,0 Mmk vuosittain.
36175:
36176:
36177: 172
36178: TE-keskukset muodostetaan itsenäisiksi tiliviras- lainoja ja tukia. Ministeriö asettaa vuosittain rahas-
36179: toiksi vuoden 2000 alussa. Tämän ei arvioida mer- ton hallintoa ja tilejä tarkastamaan kaksi vuositilin-
36180: kittävästi muuttavan MAKERAn ja TE-keskusten tarkastajaa. Valtiontilintarkastajain kanslialle anne-
36181: maaseutuosastojen välistä toimintaa. Maaseutu- taan vuosittain tiedot Maatilatalouden kehittämisra-
36182: osastot ovat maksaneet suoraan menoja ja kirjan- haston lainanannosta. Valtiokonttorilie annetaan
36183: neet tuloja. neljännesvuosittain tietoja lainoista, jotka Valtio-
36184: Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa MAKE- konttori kerää Tilastokeskuksen luottovirta-tilastoa
36185: RAn johtokunnan jäsenten, asiantuntijoiden, sih- varten. Myös muita rahaston lainoja koskevia tilas-
36186: teerin ja tilintarkastajien palkkiot. Nämä ja muut totietoja annetaan Valtiokonttorille. Tilastokeskuk-
36187: johtokunnan toiminnasta aiheutuvat kustannukset selle annetaan sen pyytämät tiedot maakunnittain
36188: suoritetaan rahaston varoista. Tarkemmat määräyk- kerran vuodessa. MAKERAn tulevaisuutta selvittä-
36189: set rahaston taloudenpidosta ovat rahaston talous- nyt työryhmä katsoi muistiossaan (MMM 1998:1),
36190: säännössä, jonka vahvistaa maa- ja metsätalousmi- että rahasto tulee säilyttää keskeisenä maa- ja puu-
36191: nisteriö. tarhatalouden rahoittajana ja kehittää sen toimin-
36192: MAKERAn toiminta liittyy maa- ja metsätalous- taa. Työryhmä katsoi lisäksi, että MAKERAn rahoi-
36193: ministeriön strategioihin, joihin puolestaan vaikut- tuksella on erityismerkitys, joka voi olla vaikeasti
36194: tavat ED-lainsäädännön lisäksi mm. täydentävä aikaansaatavissa valtion talousarvion korkotukilai-
36195: kotimainen lainsäädäntö, budjettimääräykset, noituksella.
36196: suunniteltujen toimien rahoitusmahdollisuudet Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomen
36197: sekä käyttösuunnitelman vahvistamisen yhteydes- maatalouden kansainvälisen kilpailukyvyn kannal-
36198: sä annettavat määräykset. ta valtion tehtävänä on turvata maataloudelle eri-
36199: MAKERAn toiminnan vaikuttavuustavoitteet on tyisjärjestelyt. Myös EU:ssa Agenda 2000:n Suomen
36200: pääosin asetettu maaseutuelinkeinolaissa ja maa- ja maataloudelle aiheuttamia sopeutumisongelmia
36201: metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä on tarkoitus hoitaa investointitukijärjestelmien ja
36202: annetussa laissa. rakennepoliittisten toimien avulla. Tällöin tarvitaan
36203: Maatalouden rakennemuutokseen suunnaruilla erityisrahoitusjärjestelyjä, joilla rahoituksen jatku-
36204: toimilla on pyritty ja pyritään edelleen nopeutta- vuus voidaan turvata.
36205: maan luontaista kehitystä. Tavoitteena on kohdis- Mainitun työryhmän ehdotusten jatkokäsittelys-
36206: taa EU-osarahoitteinen ja kansallinen julkinen ra- sä korkotuoton tulouttaminen rahastoon jää toteu-
36207: kennetuki ensisijaisesti kannattavan toiminnan tumatta. Valtion vuoden 1999 talousarvioesityk-
36208: edellytykset täyttäville tai sellaiseksi kehittyville seen sisältyy ehdotus rahaston varojen käyttämi-
36209: perheviljelmille sekä monipuolisia maaseutuelin- sestä toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja
36210: keinoja harjoittaville tiloille. Tavoitteena on erityi- seurantaan. Pääomasijoitustoiminnan ja rural ban-
36211: sesti kasvattaa maatilojen yrityskokoa, alentaa kiin- king -toiminnan mahdollinen käynnistäminen har-
36212: teitä kustannuksia ja edistää tilojen välistä yhteistoi- kitaan erikseen Agenda 2000 -toimenpiteiden val-
36213: mintaa. Näin pyritään turvaamaan maatalouden mistelun yhteydessä.
36214: säilyminen kestävällä tavalla. Rahaston toiminnan kehittäminen vahvistaa
36215: Kilpailukykyisen maatalouden ohella MAKERA maa- ja metsätalousministeriön mukaan rahaston
36216: on kiinnittänyt huomiota maaseudun muun yritys- mahdollisuuksia toimia puskurirahoituksena val-
36217: toiminnan monipuolistamiseen. Maatiloilla harjoi- tion talousarvion suuntaan ja tasoittaa EMU-painei-
36218: tettua muuta yritystoimintaa on rahoitettu pääosin ta.
36219: MAKERAn varoin. Yritystoiminnan edellytyksiä on MAKERAn rahoitusmahdollisuudet ovat viime
36220: kehitetty pääosin valtion talousarvion varoin. MA- vuosina olleet maa- ja metsätalousministeriön mu-
36221: KERAn lainapääoma on pienentynyt vuoden 1993 kaan suhteellisen hyvät. Rahaston tulokertymää
36222: alusta vuoden 1997 loppuun n. 2,3 mrd. mk. ovat lisänneet lainojen ylimääräiset lyhennykset ja
36223: Vuoden 1997 lopussa lainapääoma oli 5 361,7 takaisinmaksut, joita muutamana viime vuonna on
36224: Mmk. Tavoitteena on pysäyttää rahaston lainapää- kertynyt yli 300 Mmk. Rahoitustoiminnan jatkuessa
36225: oman väheneminen ja vakiinnuttaa se n. 4,5 mrd. ennätysvauhdilla rahoitusnäkymät heikkenevät
36226: mk:aan. Tämä merkitsee lainamuotoisen tuen li- olennaisesti jo suunnittelukauden aikana. Heikke-
36227: säämistä ja avustusmuotoisen tuen vähentämistä. nemistä nopeuttaa se, että rahaston varoista siirre-
36228: Maa- ja metsätalousministeriön sisäisen tarkas- tään v. 1998-99 yhteensä 300 Mmk valtiovaras-
36229: tuksen yksikkö huolehtii MAKERAn sisäisestä tar- toon.
36230: kastuksesta. Ministeriön valvontayksikkö valvoo Rahaston myöntämien lainojen lyhennyksistä ja
36231: rahaston varoista myönnettyjä EU-osarahoitteisia lainojen koroista arvioidaan v. 2000-2003 kerty-
36232:
36233:
36234: 173
36235: vän tuloja vuosittain n. 600 Mmk. Tulojen EU:lta Maatalouden interventiorahasto perustettiin lail-
36236: arvioidaan olevan vuosittain n. 120--140 Mmk. EU- la 1206/1994 (muutettu lailla 989/1995). Sen mu-
36237: tulojen määrä riippuu lopullisesti Suomen saamista kaan interventiotoiminta - vientituki, interventio-
36238: kokonaisrahoituskehyksistä. Rahaston käytettävis- varastointi, eräät ns. ohjelmaperusteiset tuet ja elin-
36239: sä olevat varat supistuvat kertomusvuoden 3 025 tarviketeollisuuden eräät muut tuet - maksetaan
36240: Mmk:sta 943 Mmk:aan v. 2003. ensin interventiorahastosta. Sen jälkeen EU:sta tu-
36241: Eduskunnan budjettivaltaa em. rahoituskehitys levat korvaukset tuloutetaan rahastoon. Rahasto
36242: ei muuta, koska valtion talousarvion käsittelyn voi ottaa toimintaansa varten lyhytaikaisia luottoja.
36243: yhteydessä voidaan päättää varojen siirrosta Maati- Lain mukaan lainanottovaltuus on 1 500 Mmk.
36244: latalouden kehittämisrahastosta valtiovarastoon. Valtio vastaa rahaston ottamista lainoista. Lainojen
36245: korkoja ja muita EU:n rahoitukseen kuulumattomia
36246: Maatalouden interventiorahasto menoja varten rahastolle osoitetaan vuosittain mää-
36247: Rahaston tehtävänä on toimia puskurina edunsaa- räraha valtion tulo- ja menoarviossa. Asetuksella on
36248: jille maksettavien tukien ja EU:lta saatavan rahoi- säädetty tarkemmin rahaston toiminnasta. Rahas-
36249: tuksen välillä. Euroopan maatalouden ohjaus- ja tosta maksettavista menoista on annettu maa- ja
36250: tukirahaston tukiosasto maksaa tuet 1-2 kuukau- metsätalousministeriön päätös. Rahastolla on työ-
36251: den viiveellä, minkä vuoksi ne on rahoitettava järjestys ja taloussääntö.
36252: ensin kansallisesti. Väliaikaista rahoitustarvetta hoi- Maatalouden interventiorahaston tuotot, kulut ja
36253: tamaan perustettiin Maatalouden interventiorahas- tase olivat v. 1995-98 seuraavat:
36254: to v. 1994. Se aloitti toimintansa vuoden 1995
36255: alussa.
36256:
36257:
36258:
36259: 1995 1996 1997 1998
36260: Mmk
36261: Tuotot
36262: Budjettisiirto 10,2 16.4 5,0 5,0
36263: Myyntikate 7,9 12,0 5.7 9,3
36264: Muut tulot 10,8 8,2 9.4 22.4
36265: Kulut
36266: Korkomenot 10,1 7,3 7,6 9.7
36267: Henkilöstömenot 0,1 0,1 0,1 0,1
36268: Toimistokulut 0,0 0,1 0,1 0,0
36269: Varastointi- yms. kulut 5,6 4,9 6,0 12,9
36270: Arvonlisävero 0,1 2,3 2,1 2,1
36271: Tase 227,5 291.7 247,9 236,0
36272: Tilikauden ylijäämä 5,2 3,5 -1,5 2,6
36273: Varastojen arvo 33.4 21.4 40,4 49,0
36274: Lainasaldo 31.12. 220,0 275,0 240,0 220,0
36275: Rahasaldo 31.12. 90,1 61,2 23.4 51,9
36276:
36277:
36278:
36279:
36280: Rahastolla on johtokunta, jonka maa- ja metsäta- Rahaston johtokunnassa on puheenjohtaja, va-
36281: lousministeriö nimittää kolmeksi vuodeksi kerral- rapuheenjohtaja, kolme muuta jäsentä sekä neljä
36282: laan. Rahasto kutsuu tai määrää itselleen sihteerit. varajäsentä. Rahastolla on kolme sihteeriä. Johto-
36283: Johtokunnan jäsenet hoitavat tehtäviään oman toi- kunnan tehtävänä on lähinnä varainhankinnasta
36284: mensa ohella. Rahaston maksuliikenne ja kirjanpi- päättäminen sekä juoksevat asiat. Varainhankinnan
36285: to suoritetaan maa- ja metsätalousministeriön tieto- operatiivinen vastuu on Valtiokonttorilla, jonka
36286: palvelukeskuksessa (TIKE). Tukipäätökset, joita edustaja on johtokunnan jäsen.
36287: rahasto rahoittaa, tehdään virkatyönä maa- ja met- Rahaston pääsuorite on edunsaajille maksetta-
36288: sätalousministeriön maatalousosaston interventio- van tuen tilapäisrahoitus ennen komission rahoi-
36289: yksikössä (maksuvalmistelu ja tukipäätös) ja TI- tusta. Rahoitusta hankkiakseen rahasto tekee n. 15
36290: KEssä (maksun suoritus ja kirjanpito). lainapäätöstä vuodessa. Korko- ja muita menoja
36291:
36292:
36293: 174
36294: varten valmistellaan vuosittain ehdotus talousar- suunnitellulla tavalla ja rahoitustarve jää pienem-
36295: viosiirroksi. Tilivuoden päätyttyä johtokunta laatii mäksi.
36296: tilinpäätöksen ja rahaston toimintakertomuksen.
36297: Lisäksi vuosittain tarkistetaan toiminta- ja talous- Liikenneministeriön hallinnonala
36298: suunnitelma. Valtion televisio- ja radiorahasto
36299: Rahaston varainhankintakustannuksia on pie- Valtion televisio- ja radiorahaston tarkoituksesta,
36300: nennetty kilpailuttamalla pankkeja lainanoton ja käytöstä ja hallinnoinnista säädetään laissa valtion
36301: rahoitustodistusten liikkeelle laskun yhteydessä. televisio- ja radiorahastosta (745/1998). Laki tuli
36302: Kertomusvuoden syksyllä kilpailutettiin uusia voimaan 1.1.1999. Aiemmin rahaston nimi oli Val-
36303: pankkeja. tion radiorahasto. Valtion televisio- ja radiorahas-
36304: Rahaston lainasaldo on pyritty pitämään mah- ton hallinnoinnista on säädetty myös laissa (518/
36305: dollisimman pienenä kehittämällä ennustejärjestel- 1988) ja asetuksessa (423/1997) telehallinnosta
36306: mä, jolla ennakoidaan tulevat tukimaksumenot sekä Telehallintokeskuksen työjärjestyksessä ja ta-
36307: kahdeksi kuukaudeksi. Tuloutukset rahastolle ovat loussäännössä.
36308: selville kuukautta ennen rahojen tuloutusta EU:sta. Valtion televisio- ja radiorahastoon kerätään te-
36309: Rahasto on luonteeltaan lähinnä tekninen apu- levision käyttämisestä perittävät televisiomaksut,
36310: väline. Rahastolla ei ole varsinaista yhteiskunnallis- takautuvat televisiomaksut, viivästysmaksut, tar-
36311: ta vaikuttavuusvaatimusta. Vientituet ja muut kastusmaksut sekä televisio- ja radiotoiminnan har-
36312: elintarviketeollisuuden yrityksille maksettavat tuet joittajilta perittävät toimilupamaksut
36313: on kuitenkin maksettava säädösten määräämissä Rahaston varoja käytetään Yleisradio Oy:n toi-
36314: aikarajoissa. minnan rahoittamiseen sekä rahastoon kerättävien
36315: Rahaston toiminnan aikana sen toimitiloista maksujen perimisestä ja ao. säännösten noudatta-
36316: maksetut vuokrat ovat jääneet pienemmiksi kuin misen valvonnasta aiheutuvien kustannusten kat-
36317: komissiolta saadut korvaukset. Toinen rahastolle tamiseen. Varoja voidaan käyttää muutoinkin tele-
36318: tuloja tuova kohde on vakuusperinnät asiakkailta. visio- ja radiotoiminnan edistämiseen. Varat muo-
36319: Rahaston tilintarkastajina toimii Valtiontalouden dostuvat kerättävistä maksuista ja edellisiltä tilikau-
36320: tarkastusviraston edustaja sekä kaksi KHT-tarkasta- silta kertyneistä ylijäämistä.
36321: jaa yksityisestä tilintarkastustoimistosta. He tarkas- Valtioneuvosto päättää kalenterivuosittain käyt-
36322: tavat myös johtokunnan toimintaa. Johtokunnan tösuunnitelmassa rahaston varojen jakamisesta.
36323: allekirjoittaman tilinpäätöksen vahvistaa maa- ja Erityisestä syystä varojen käyttösuunnitelmaa voi-
36324: metsätalousministeriö. Varainhankinnan käytän- daan muuttaa kesken kalenterivuoden. Rahaston
36325: nön toteutus on Valtiokonttorin tehtävä. Sen val- varoja suoritetaan Yleisradio Oy:lle valtiovarainmi-
36326: vonta kuuluu Valtiokonttoria tarkastaville tahoille. nisteriön hyväksyminä erinä ja ajankohtina käyttö-
36327: Rahasto on myös valtiontilintarkastajien ja Valtion- suunnitelman ja yhtiön rahoitustarpeen mukaisesti.
36328: talouden tarkastusviraston tarkastuksen alainen. Valtioneuvosto asettaa vuosittain rahaston hal-
36329: EU:n komission tarkastajilla on lisäksi oikeus saada lintoa, taloutta ja tilejä tarkastamaan kaksi tilintar-
36330: nähtäväkseen kaikki rahastoa koskevat asiakirjat. kastajaa. Rahaston kirjanpidon ja tilinpäätöksen
36331: Maatalouden interventiorahaston toiminnan osalta noudatetaan valtion talousarviosta annettua
36332: vaihtoehtona on vastaavien menojen ja tulojen lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä. Rahaston
36333: sisällyttäminen valtion talousarvioon, joka kasvaisi tilinpäätöslaskelmiin kuuluu myös rahaston käyttö-
36334: tällöin tukimenojen verran eli 800-900 Mmk:lla. suunnitelman toteutumalaskelma. Rahaston tilin-
36335: Rahaston tulevan toiminnan laajuus riippuu päätöksen hyväksyy Telehallintokeskuksen johto-
36336: maa- ja metsätalousministeriön mukaan maailman kunta ja sen vahvistaa valtioneuvosto.
36337: ja EU:n maataloustuotemarkkinoiden kehityksestä. Valtion televisio- ja radiorahaston tuotot, menot
36338: Pitkällä tähtäimellä maatalouden vientitukimenot ja suoritteet olivat v. 1994-98 seuraavat:
36339: supistunevat, jos Agenda 2000 -ohjelma toteutuu
36340:
36341:
36342:
36343:
36344: 175
36345: 1994 1995 1996 1997 1998
36346: Tuotot, Mmk 1 541,8 1 644,1 1 683,1 1 694,8 1 740,4
36347: Menot, Mmk 1 522,8 1 622,1 1 625,9 1 802,0 1 766,5
36348: Tv-lupahallinnon kustannukset, Mmk 38,6 39,3 38,4 41,9 47,4
36349: Kustannusten osuus tuotoista,% 2,5 2.4 2,3 2,5 2,7
36350: Henkilöstö 47 47 47 47 47
36351: Tv-luvat, 1 000 kpl 1 882 1 915 1 929 1 947 1 972
36352:
36353:
36354:
36355:
36356: Rahaston menot ovat toiminnallisia, ja niillä olleet tavoitteet asetettiin v. 1995. Valtioneuvoston
36357: katetaan tv-lupahallinnon kustannukset. Suurim- tavoitepäätöksen valmistelussa analysoidaan yh-
36358: man meno-osuuden muodostavat palkkausmenot teiskunnallisen ja teknistaloudellisen kehityksen
36359: (26 %). Muita suuria menoeriä ovat postikulut muutoksia, huoltovarmuuden uhkakuvia sekä
36360: (21 %), mainonta ja markkinointi (11 %), atk-menot puolustusvoimia palvelevan teollisuuden toiminta-
36361: (9 %) sekä osuus Telehallintokeskuksen yhteiskus- edellytyksiä. Tavoitepäätöksen nojalla määritetään
36362: tannuksista (7 %). ylläpidettävien varmuusvarastojen vähimmäistasot.
36363: Yleisradio Oy:n kaikista tuotoista n. 80 % on Lisäksi varastointitavoitteihin vaikuttavat EY:n öljy-
36364: koostunut tv-lupamaksuista. Yleisradio Oy maksaa huoltodirektiivit sekä Kansainväliseen energiaoh-
36365: rahastosta nostamistaan varoista 8 %:n arvonlisäve- jelmaan sisältyvä varastointivelvoite.
36366: ron. Huoltovarmuusrahastoon tuloutetaan öljytuot-
36367: Rahasto on saavuttanut vuosittain asetetut ta- teista, sähköstä sekä lämmöntuotantoon käytettä-
36368: voitteet, joita ovat mm. menojen ja tuottojen suhde, västä kivihiilestä ja maakaasusta kannettava huol-
36369: kampanjoinnilla ja tarkastuksilla hankitut uudet tv- tovarmuusmaksu, jonka tuotto on n. 290 Mmk
36370: luvat sekä kustannusten suhde lähetettyihin tv- vuodessa. Huoltovarmuuskeskus ansaitsee lisäksi
36371: lupalaskuihin. Tv-lupatuloja on kerätty vähintään varmuusvarastointiin liittyvillä kaupoilla tuloja, jot-
36372: budjetoidusti, eikä budjetoituja menoja ole yleensä ka vaihtelevat raaka-aineiden, lähinnä öljyn, maail-
36373: ylitetty. manmarkkinahintojen mukaan. Huoltovarmuusra-
36374: Lainsäädäntöä uudistettaessa pidettiin liikenne- hastoon ei siirretä varoja valtion talousarviosta.
36375: ministeriön mukaan yhteiskunnallisesti tärkeänä, Poikkeuksellisesti v. 1996 valtion talousarviosta
36376: että maassa toimii Yleisradio Oy:n kaltainen julki- korvattiin viljan varmuusvarastoinnin aiheuttamia
36377: sen palvelun viestintäyritys. Koska se ei toimi pääoma- ja hoitokustannuksia, kun Valtion viljava-
36378: kaupalliselta pohjalta, sen rahoitus oli tarpeen jär- raston lakkauttamisen jälkeen Huoltovarmuuskes-
36379: jestää muulla tavalla. Ministeriö katsoo, että rahas- kus otti vastatakseen viljan varmuusvarastoinnista.
36380: tojärjestelmä on perusteltu tapa rahoittaa julkisen Huoltovarmuusrahastosta katetaan Huoltovar-
36381: palvelun televisio- ja radiotoimintaa. muuskeskuksen ja puolustustaloudellisen suunnit-
36382: telukunnan toiminnan, valtion varmuusvarastoin-
36383: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala nin ja muun huoltovarmuuden turvaamisen menot.
36384: Huoltova rmuusra hasto Niistä 80 % aiheutuu valtion varmuusvarastoinnis-
36385: Huoltovarmuusrahasto perustettiin v. 1992 anne- ta. Loppuosa aiheutuu yksityisten pitämistä var-
36386: tulla lailla huoltovarmuuden turvaamisesta (1390/ muusvarastoista maksettavista kompensaatioista,
36387: 1992). Lain tarkoituksena on poikkeusolojen varal- maanpuolustuksen kannalta välttämättömään tuo-
36388: ta turvata väestön toimeentulon, maan talouselä- tantokapasiteettiin tehtävistä investoinneista sekä
36389: män ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät eräiden kriittisten atk- ja viestijärjestelmien varmis-
36390: taloudelliset toiminnot. Huoltovarmuusrahasto on tamisesta. Huoltovarmuuskeskuksen ja puolustus-
36391: Huoltovarmuuskeskuksen hoidossa. Keskuksen taloudellisen suunnittelukunnan toimintamenot
36392: toiminta perustuu em. lakiin huoltovarmuuden tur- ovat vuosittain 4 % huoltovarmuusmaksun tuotos-
36393: vaamisesta sekä asetukseen Huoltovarmuuskes- ta.
36394: kuksesta. Valtioneuvosto asettaa huoltovarmuu- Huoltovarmuusrahaston tuotot, kulut, tulos, va-
36395: den yleiset tavoitteet. Kertomusvuonna voimassa rat ja velat olivat v. 1994-98 seuraavat:
36396:
36397:
36398:
36399:
36400: 176
36401: 1994 1995 1996 1997 1998'
36402: Mmk
36403:
36404: Tuotot
36405: Huoltova rmu usma ksu 248,2 237.7 238,8 287,2 292,0
36406: Liikevaihto 358,1 280,4 188,3 556,8 78,8
36407: Muut liiketoiminnan tuotot 0,2 0,1 0,2 0,2 0,3
36408: Siirrot budjettitaloudesta 0,0 106,6 0,0 0,0 0,0
36409: Korkotuotot 0,7 3,7 0,5 0,0 0,1
36410: Muut tuotot 0,0 1,3 0,1 0,4 0,0
36411: Yhteensä 607.2 629.7 427,9 844,3 371,2
36412: Kulut
36413: Vaihto-omaisuuden ostot 527,3 796,1 179,9 375.7 266,1
36414: Varastojen muutos 288,9 508,1 30,8 95.7 198,0
36415: Varastointikulut 31,8 95,9 75,8 88,8 74,1
36416: Henkilöstökulut 6,1 6,4 6,7 7,1 7,9
36417: Poistot 4,4 25,8 28,3 32,3 33,0
36418: Hallintokulut 1,5 2,1 1,9 2,3 2,2
36419: PTS:n erityiskulut 2,5 2,5 2,9 2,9 3,5
36420: 1nfrastruktuu rikulut 0,0 1.4 2,6 3,2 3,3
36421: Muut huoltovarmuuskulut 8,3 6,3 3,5 4,6 22,9
36422: Korkokulut 0,1 28,5 11,8 3,2 0,0
36423: Muut kulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
36424: Yhteensä 293,0 456,8 282,5 615,8 214,9
36425: Tulos 314,2 172,9 145,4 228,5 156,3
36426: Varat
36427: Käyttöomaisuus 344,3 351,8 360,1 337,1 316.0
36428: Vaihto-omaisuus 3 922,1 4 430,2 4 461,0 4 365.4 4 563,0
36429: Rahoitusomaisuus 874,1 138,8 137,2 194,9 145,0
36430: Velat 812,2 418,3 309,7 19,8 20,0
36431: 1 Arvio.
36432:
36433:
36434:
36435:
36436: Huoltovarmuusrahasto kuuluu kauppa- ja teolli- 400 Mmk teollisuuden materiaaleihin. Loppuosa n.
36437: suusministeriön tulosohjauksen piiriin. Ministeriön 5 mrd. mk:n taseesta oli käyttöomaisuutta (varas-
36438: ja Huoltovarmuuskeskuksen välillä tehdään vuosit- totiloja) ja muuta käyttöpääomaa. Vuosittaiset va-
36439: tain tulossopimus, jonka toteutumista seurataan rastojen hoitokulut ovat runsaat 2 % materiaalien
36440: vuoden mittaan. Rahaston kirjanpito hoidetaan kir- arvosta. Tämä sisältää myös varastotiloista tehtävät
36441: janpitolain mukaisesti. suunnitelmapoistot Korkeimmat kustannukset ai-
36442: Huoltovarmuuskeskuksella on valtioneuvoston heuttavat vilja ja siemenvilja. Varastoinneissa ei ole
36443: nimittämä johtokunta, jossa on edustajat keskeisiltä kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan koettu
36444: hallinnonaloilta sekä puolustustaloudellisen suun- merkittäviä kuranttiustappioita eikä niitä ole odo-
36445: nittelukunnan nimeämät elinkeinoelämän edusta- tettavissa. Rahaston organisaatio on toiminnan laa-
36446: jat. Merkittävät taloudelliset sitoumukset päättää juuteen nähden pieni.
36447: johtokunnan työvaliokunta, joka koostuu keskeis- Valtioneuvosto vahvistaa maan huoltovarmuu-
36448: ten ministeriöiden virkamiehistä. Toimintaa ja talo- den yleiset ja alakohtaiset tavoitteet. Huoltovar-
36449: utta tarkastaa kaksi kauppa- ja teollisuusministe- muuden turvaaminen ei välttämättä vaadi merkittä-
36450: riön asettamaa tilintarkastajaa. Valtioneuvosto vah- vää taloudellista panostusta. Huoltovarmuusrahas-
36451: vistaa Huoltovarmuusrahaston tilinpäätöksen. ton varoista valtaosa on sitoutunut Suomen kan-
36452: Huoltovarmuuskeskuksella on johtokunnan sainvälisten öljynhuollon sopimusvelvoitteiden
36453: vahvistama työjärjestys. Lisäksi johtokunta on vah- täyttämiseen, maakaasuhuollon turvaamiseen, vil-
36454: vistanut, kuultuaan kauppa- ja teollisuusministeriö- jan ja siemenviljan varmuusvarastoihin sekä puo-
36455: tä, erillisen taloussäännön. lustusmateriaaliteollisuuden kriisiaikaisen raaka-
36456: Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastointi ainehuollon turvaamiseen. Teknisten järjestelmien
36457: on liiketaloudellisesti kannattamatonta. Varmuus- turvaaminen on tärkeää.
36458: varastojen arvosta n. 3 700 Mmk oli kertomusvuon- Keskeisillä aloilla valtioneuvoston asettamat
36459: na sitoutunut öljytuotteisiin, n. 400 Mmk viljaan ja huoltovarmuustavoitteet on kauppa- ja teollisuus-
36460:
36461:
36462: 12 292055K 177
36463: ministeriön mukaan saavutettu. Huoltovarmuuden Teollisuuden Voima Oy sekä Valtion teknillinen
36464: tilaa ja ongelmia tarkastellaan säännöllisesti mm. tutkimuskeskus Otaniemessä sijaitsevan tutkimus-
36465: puolustusneuvostossa. reaktorin osalta. Taloudellinen ja toiminnallinen
36466: Eduskunnalle annetaan Huoltovarmuusrahas- vastuu ydinjätehuollosta on jätehuoltovelvollisilla.
36467: ton vuosikertomus. Eduskunta saa lisäksi tietoa ja Rahastoinnin tavoitteena on kohdistaa kustannuk-
36468: voi ottaa kantaa huoltovarmuusasioihin lainsää- set energian hintaan ja varmistaa rahoituksen saata-
36469: däntötoimien yhteydessä. Eduskunnan tiedon- vuus, jos jätehuoltovelvolliset tulevat maksukyvyt-
36470: saantia voitaisiin kauppa- ja teollisuusministeriön tömiksi tai jos ydinjätteistä huolehtiminen jää
36471: mielestä parantaa käsittelemällä Huoltovarmuusra- muusta syystä valtion tehtäväksi.
36472: hasto valtion talousarvioesityksessä. Lisäksi edus- Valtion ydinjätehuoltorahastosta on säädetty
36473: kunnan ao. valiokuntaa voitaisiin informoida. Hal- ydinenergialaissa (990/1987) ja ydinenergia-ase-
36474: lituksen Puolustuspoliittisessa selonteossa edus- tuksessa (161/1998) sekä asetuksessa valtion ydin-
36475: kunnalle v. 1997 oli laaja huoltovarmuutta koskeva jätehuoltorahastosta (162/1988).
36476: selvitys. Taloudellinen varautuminen ydinjätehuoltoon
36477: Huoltovammusrahasto perustettiin ja siirrettiin perustuu kauppa- ja teollisuusministeriön vuosit-
36478: budjettitalouden ulkopuolelle vuoden 1993 alussa. tain tekemiin päätöksiin, joissa vahvistetaan kun-
36479: Asiaa perusteltiin nimenomaan valmiusnäkökoh- kin jätehuoltovelvollisen ydinjätehuollon vastuu-
36480: dilla. Rahaston tuli voida nopeasti tehdä suoria määrä (jätteiden huollon jäljellä olevat kustannuk-
36481: ostoja tai suunnata korkotukea tai muuta rahoitusta set) ja sen perusteella määräytyvä rahastotavoite
36482: valmiuden parantamiseen. Taustalla olivat erityi- (vuosittain huhtikuun alussa rahastossa olevien
36483: sesti Persianlahden kriisin 1990-91 kokemukset. varojen määrä). Rahaston tehtävänä on periä jäte-
36484: Rahastolle on annettu mahdollisuus yhteensä 1,2 huoltovelvollisilta ydinjätehuoltomaksut, jotka
36485: mrd. mk:n lainanottoon valtioneuvoston luvalla. määräytyvät jätehuoltovelvollisen rahastotavoit-
36486: Lainarahaa käytettiin 600 Mmk, kun rahasto osti teen ja sillä rahastossa olevien varojen erotuksena.
36487: purettavalta Valtion viljavarastolta sen varmuusva- Rahaston varojen hoidosta on säädetty ydin-
36488: rastot v. 1995. energialaissa ja valtioneuvoston päätöksessä val-
36489: Rahasto antaa kauppa- ja teollisuusministeriön tion ydinhuoltorahastosta annettavien lainojen
36490: mukaan mahdollisuuden toimia tarpeen mukaan yleisistä ehdoista (VNp 166/1988). Jätehuoltovel-
36491: taloudellisissa kriisitilanteissa, koska sen pääomaa vollisilla tai niiden osakkeenomistajilla on oikeus
36492: voidaan nopeasti vapauttaa kriittisimpään tarpee- lainata takaisin enintään 75 o/o rahaston varoista,
36493: seen. Rahastomuoto on ministeriön mukaan pe- joista on ensin vähennetty hallintokulut. Valtiolla
36494: rusteltu myös, koska toiminnan tarkoitus on säilyt- on oikeus lainata loput varat. Jos lainaamiseen
36495: tää ja kartuttaa omaisuutta. Varastointi edellyttää oikeutetut eivät käytä oikeuttaan täysimääräisesti,
36496: laajaa kaupankäyntiä, jossa onnistuneet myynnit rahaston tulee sijoittaa jäljelle jääneet varat parhaan
36497: ovat yhtä tärkeitä kuin hankinnat. Rahaston liike- tuoton antavalla tavalla turvaavia vakuuksia vas-
36498: vaihto on vuosittain 100-500 Mmk materiaalien taan.
36499: hintatilanteen mukaan. Menestyksekäs kaupan- Rahaston myöntämien lainojen korko määräy-
36500: käynti edellyttää joustavaa ja nopeasti reagoivaa tyy ydinenergialain ja valtioneuvoston päätösten
36501: hallintoa. perusteella. Rahaston johdon keskeinen tehtävä on
36502: Huoltovarmuuden yleistavoitteiden tarkistus on lainojen vakuuksien arviointi. Korko on toistaiseksi
36503: aloitettu v. 1999. Huoltovarmuustavoitteiden mää- ollut Suomen Pankin peruskorko lisättynä kahdella
36504: rittelyn yhteydessä päätetään myös huoltovarmuu- prosenttiyksiköllä. Kertomusvuonna hyväksyttiin
36505: den ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista. Ta- ydinenergialain muutos, jonka mukaan rahaston
36506: voitteena on huoltovarmuuden ylläpito nykyisen myöntämien lainojen korko sidotaan myöhemmin
36507: toiminnan laajuuteen nähden vähäisen palkatun valtioneuvoston päätöksellä määrättävään markki-
36508: henkilöstön avulla. nakorkoon.
36509: Rahaston lainaus valtiolle voi tapahtua ns. siir-
36510: Valtion ydinjätehuoltorahasto toina valtiovarastoon kauppa- ja teollisuusministe-
36511: Rahaston tarkoituksena on varmistaa ydinjätehuol- riön talousarviomomenttien kautta tai normaalina
36512: lon tulevien toimenpiteiden rahoitus. Rahaston va- valtion lainauksena valtion talousarvion kotimai-
36513: rat ovat kertyneet jätehuoltovelvollisilta perittävistä sen lainanoton momenttien kautta. Siirroista valtio-
36514: ydinjätehuoltomaksuista ja pääoman tuotoista. Jä- varastoon valtio maksaa rahastolle korkoa vastaa-
36515: tehuoltovelvollisia ovat ydinvoimayhtiöt Imatran van korvauksen siirtoina kauppa- ja teollisuusmi-
36516: Voima Oy (nyttemmin Fortum Power and Heat) ja nisteriön momenttien kautta.
36517:
36518:
36519: 178
36520: Budjetin kautta rahastosta siirrettiin vuoden teuttaa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus-
36521: 1996 loppuun mennessä valtiovarastoon 1 072 hanketta.
36522: Mmk. Vuonna 1997 siirryttiin hallinnollisesti yksin- Kun jätehuollon vastuumäärät pienenevät, jou-
36523: kertaisempaan menettelyyn, jossa valtio lainaa dutaan valtiovarastoon siirretyistä varoista palaut-
36524: osuutensa rahastolta. Vuonna 1997 valtio lainasi tamaan kauppa- ja teollisuusministeriön budjetti-
36525: rahastolta 117 Mmk. Kertomusvuonna valtio ei kehyksen kautta rahastoon ja edelleen jätehuolto-
36526: käyttänyt lainausoikeuttaan rahaston pääoman li- velvollisille vuosittain vaihtelevasti varoja.
36527: säyksestä. Sen sijaan rahasto sijoitti n. 125 Mmk Valtion ydinjätehuoltorahaston pääoma oli ker-
36528: jälkimarkkinoilta hankittuihin valtion obligaatioi- tomusvuonna 5,5 mrd. mk. Lähivuosina se nousee
36529: hin. n. 6,5 mrd. mk:aan. Tämän jälkeen pääoma ei enää
36530: Valtion ydinjätehuoltorahaston tuotot ja pääoma kasva, ellei uusia ydinvoimalaitosyksiköitä raken-
36531: olivat v. 1994-98 seuraavat: neta.
36532:
36533: Vuosi Ydinjäte- Korvaus Korkotulot Pääoma Valtiontakuurahasto
36534: huolto- valtiolta 1 vuoden
36535: maksut lopussa Valtiontakuurahaston edeltäjät Vientitakuurahasto
36536: Mmk ja Valtiontakausrahasto perustettiin v. 1963. Niitä
36537: hallinnoineet laitokset Vientitakuulaitos ja Piente-
36538: 1994 98,2 60,9 178,9 3 619,8 ollisuuden takauslaitos (myöhemmin Valtionta-
36539: 1995 203,7 68,0 199,9 4 090,5
36540: 1996 141,1 67,1 197,3 4 495,2 kauslaitos) aloittivat toimintansa samana vuonna.
36541: 1997 201,5 69,6 205,2 4 971,2 Nämä laitokset yhdistettiin Valtiontakuukeskuk-
36542: 1998 225,4 71,1 231,1 5 497,0 seksi 1.9.1989. Se jatkoi näiden kahden rahaston
36543: 1 Korvaus valtiolta sisältää budjettisiirrosta maksetun kor- hallinnointia. Rahastot yhdistettiin 1.1.1992 Valti-
36544: vauksen lisäksi lainasta maksetun koron v. 1997 ja 1998. ontakuurahastoksi. Se siirtyi puolestaan Valtionta-
36545: kuukeskuksen hallinnasta kauppa- ja teollisuusmi-
36546: Rahaston menoja ovat hallintokulut sekä palau- nisteriön hallintaan 1.1.1999. Tuolloin valtion eri-
36547: tukset jätehuoltovelvollisille silloin, kun niiden ra- tyisrahoituslaitos Finnvera Oyj aloitti operatiivisen
36548: hasto-osuus ylittää rahastotavoitteen. Palaotuksia toiminnan ja Valtiontakuukeskus lakkautettiin.
36549: on maksettu lähinnä Valtion teknilliselle tutkimus- Valtiontakuukeskuksen tehtävänä oli edistää
36550: keskukselle, jonka osuus rahaston tuotoista on vientiä myöntämällä vientitakuita suomalaisille
36551: ollut suurempi kuin rahastotavoitteen kasvu. Pa- vientiyrityksille sekä parantaa pienten ja keskisuur-
36552: lautukset ovat viime vuosina olleet 0,2--0,8 Mmk ten yritysten toimintaedellytyksiä myöntämällä val-
36553: vuosittain. tiontakauksia sekä erityistakuita ja -takauksia.
36554: Rahastolla on nelijäseninen johtokunta, jonka Valtiontakuurahastosta säädettiin Valtiontakuu-
36555: nimittää kauppa- ja teollisuusministeriö. Rahastolla keskuksesta annetussa laissa (111/1989) ja sen
36556: on sivutoiminen toimitusjohtaja ja sivutoiminen perusteella annetussa asetuksessa (351/1989).
36557: sihteeri ja kirjanpitäjä. Rahastolla on myös kaksi Nämä kumottiin, kun valtion erityisrahoitusyhtiöitä
36558: kauppa- ja teollisuusministeriön nimeämää tilintar- koskeva lainsäädäntö ml. laki (444/1998) ja asetus
36559: kastajaa. (957/1998) Valtiontakuurahastosta tulivat voimaan
36560: Rahaston talousarvion ja tilinpäätöksen vahvis- 1.1.1999.
36561: taa kauppa- ja teollisuusministeriö niiden oltua Valtiontakuurahastosta suoritettiin takuu- ja ta-
36562: valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsiteltä- kauskorvaukset sekä Valtiontakuukeskuksen muut
36563: vinä. Rahaston toiminnasta ei erikseen raportoida menot. Takuukeskuksella oli itsekannattavuusta-
36564: eduskunnalle. voite, joka perustui lähinnä vientitakuutoimintaa
36565: Varautumisjärjestelmä ja Valtion ydinjätehuolto- koskeviin kansainvälisiin säännöksiin. Niiden mu-
36566: rahasto ovat kauppa- ja teollisuusministeriön mu- kaan vientitakuutoiminnan tulee kattaa takuumak-
36567: kaan toistaiseksi toteuttaneet tehokkaasti niille lais- suilla maksetut nettokorvaukset ja toiminnan hal-
36568: sa asetetut tehtävät. Rahaston hallintokulut ovat n. lintomenot
36569: 300 000 mk vuodessa. Valtiontakuukeskuksella oli valtioneuvoston
36570: Rahaston toiminnan siirtäminen valtion budjetti- kolmeksi vuodeksi kerrallaan nimittämä hallinto-
36571: talouden piiriin ei ole kauppa- ja teollisuusministe- neuvosto ja sen nimittämä johtokunta ja toimitus-
36572: riön mielestä tarkoituksenmukaista. Rahaston varo- johtaja. Johtokunnassa olivat edustettuina kauppa-
36573: ja voidaan käyttää vain palautuksiin jätehuoltovel- ja teollisuusministeriö, valtiovarainministeriö ja ul-
36574: vollisille. Jätehuollon vastuumäärä ja rahastotavoite koasiainministeriö sekä elinkeinoelämä. Aiemmin
36575: pienenevät, kun jätehuoltovelvolliset alkavat to- myös Suomen Pankilla oli edustus johtokunnassa.
36576:
36577:
36578: 179
36579: Valtiontakuukeskuksella oli kauppa- ja teolli- pa-ja teollisuusministeriö tulosohjasi Valtiontakuu-
36580: suusministeriön vahvistama talousarvio, mutta ei keskusta.
36581: omaa kassahallintoa. Rahaston tilinpäätöksen vah- Valtiontakuukeskuksen tuotot, hallintokulut,
36582: visti valtioneuvosto. Takuukeskuksen tilintarkasta- korvaukset, takaisinperintä, takautumistuotot, tu-
36583: jat määräsi kauppa- ja teollisuusministeriö. Viime los ja rahastoitu pääoma olivat v. 1994-97 seuraa-
36584: vuosina tilintarkastajia oli kolme. Valtiontakuukes- vat:
36585: kus laati toiminnastaan vuosikertomuksen. Kaup-
36586:
36587:
36588:
36589: 1994 1995 1996 1997
36590: Mmk
36591: Takuu- ja takausmaksutuotot 179,4 179,9 189,8 195,3
36592: HaII into ku 1ut 42,9 42,1 46,5 47,1
36593: Takuu- ja takauskorvaukset 1 312,8 1172,0 2 307,7 262,3
36594: Takaisinperintä ja takautumistuotot 175,1 740,6 1 105,6 433,6
36595: Nettokorvaukset 1137,7 431,4 1 202,1 -171,3
36596: Tulos -1001,2 -293,6 -1 058,8 319,5
36597: Rahaston pääoma 31.12. 51,6 858,0 649,3 780,9
36598:
36599:
36600:
36601:
36602: Kertomusvuoden alustavien tietojen mukaan Finnvera Oyj:n operatiivisen toiminnan käynnis-
36603: Valtiontakuukeskus myönsi vuoden aikana takuita tyttyä vuoden 1999 alussa siirtyi Valtiontakuurahas-
36604: ja takauksia 8 mrd. mk:n arvosta. Kokonaisvast].mt to kauppa- ja teollisuusministeriön hallintaan. Ra-
36605: olivat vuoden lopussa n. 26 mrd. mk. Tästä vienti- hasto on edelleen osa valtion keskuskirjanpitoa, ja
36606: takuiden osuus oli 21 mrd. mk. Vientitakuuvastuut se on valtion viranomaisen alaisuudessa. Rahastol-
36607: vähenivät kertomusvuonna lähinnä Aasian ja Venä- le asetettiin johtokunta ja pääsihteeri.
36608: jän talouskriisien seurauksena. Pienten ja keski- Rahaston tehtävänä tulevaisuudessa on toimia
36609: suurten yritysten kokonaisvastuut olivat kertomus- puskurina siltä varalta, että Finnvera Oyj:n myöntä-
36610: vuoden lopussa n. 3,2 mrd. mk. Maksutuloja kertyi mien vientitakuiden ja muiden valtiontakuurahas-
36611: n. 225 Mmk, joista 179 Mmk takuista. Korvauksia tolaissa tarkoitettujen erityistakuiden erillistulos
36612: maksettiin 174 Mmk, joista 102 Mmk oli Neuvosto- yhtiössä muodostuisi alijäämäiseksi. Mahdollinen
36613: liiton takuista. Takaisinperintää kertyi 339 Mmk, alijäämä katetaan rahastosta. Se voi myös myöntää
36614: mistä 134 Mmk oli Neuvostoliiton vakautussopi- Finnvera Oyj:lle lyhytaikaista rahastolainaa, mikäli
36615: mussaamisten korkoja. Kassaperusteinen tulos oli yhtiön myöntämistä takuista ja takauksista aiheu-
36616: n. 330 Mmk, mutta suoriteperusteinen tulos jäi alle tuu niin merkittäviä korvausmenoja, että yhtiö tar-
36617: 100 Mmk ylijäämäiseksi. vitsee niiden maksamiseen rahoitusta kesken tili-
36618: Vientitakuiden myöntäjänä Valtiontakuukeskus vuoden. Rahaston tehtäväalue on supistunut, kos-
36619: mahdollisti erityisesti Suomesta ns. poliittisen ris- ka pienille ja keskisuurille yrityksille annettavia
36620: kin maihin suuntautuneen viennin. Pienten ja kes- takauksia ei kateta varoista.
36621: kisuurten yritysten rahoittajana Valtiontakuukes- Rahaston keskeisenä tehtävänä on myös vas-
36622: kus toimi erityisesti 1990-luvun alun talouslaman tata Valtiontakuukeskuksen ja sitä edeltäneiden
36623: aikana. Vuonna 1993 käyttöönotetun vakauttamis- laitosten myöntämistä takuista ja takauksista, jot-
36624: takauksen avulla saatiin vaikeuksiin joutuneita yri- ka vuoden 1999 alussa siirrettiin suoraan rahas-
36625: tyksiä pelastettua. ton vastuulle. Tästä ns. vanhasta kannasta saata-
36626: Takuukeskuksen hallinnoima rahastomuoto vat maksutulot sekä aiemmin maksetuista kor-
36627: osoittautui kauppa- ja teollisuusministeriöön mu- vauksista takaisinperintänä saatavat tulot peri-
36628: kaan toimivaksi hallintomalliksi. Koska Valtionta- tään suoraan rahastoon. Rahastosta puolestaan
36629: kuukeskuksen tehtävänä oli riskinotto, salli rahas- maksetaan ns. vanhasta kannasta aiheutuvat
36630: tomuoto toiminnan joustavuuden, joka budjettita- korvaukset, Finnvera Oyj:n hallinnointipalkkio
36631: louden piirissä olisi ollut vaikea saavuttaa. Rahasto- vanhan kannan hoidosta sekä rahaston omat
36632: muoto oli myös hallinnollisesti edullinen. hallintomenot
36633:
36634:
36635: 180
36636: Vientitakuutoiminnassa kuten muissakin Val- Tuloslaskelma mk
36637: tiontakuurahaston vastuulla olevissa takuissa ja Tuotot 220 067,94
36638: takauksissa taloudelliset riskit ja mahdolliset korva- Kulut 4 842,00
36639: usvelvoitteet voivat olla suuria. Rahastomenettelyn Ylijäämä 215 225,94
36640: tarkoituksena on varmistaa, että suuret yksittäiset
36641: takuukorvaukset eivät vaikuta ratkaisevasti Finnve- Tase31.12.1997 mk
36642: ra Oyj:n tulokseen ja vakavaraisuuteen. Valtionta- Vastaavaa 4 112 308,35
36643: kuurahaston välityksellä vientitakuu- ja erityista- Saamiset 163 378,62
36644: kaustoiminnan mahdollinen alijäämä ei vaikuta Arvopaperit 3 811 425,80
36645: yhtiön tulokseen. Valtiontakuukeskuksen ennen Rahat ja pankkisaamiset 137 503, 93
36646: Finnvera Oyj:n perustamista myöntämät takuut ja Vastattavaa 4 112 308,35
36647: Peruspääoma 200 000,00
36648: takaukset ovat suoraan Valtiontakuurahaston vas- Kertynyt ylijäämä 3 697 082,41
36649: tuulla ja yhtiö vain hallinnoi niitä. Tilikauden ylijäämä 215 225,94
36650: Valtiontakuurahaston pääoma oli 31.12.1998
36651: yhteensä 1 186,2 Mmk. Valtion vuoden 1999 ta-
36652: lousarvion mukaan rahaston tulee palauttaa yli- Ympäristöministeriön hallinnonala
36653: määräinen pääoma, 720 Mmk, valtiolle. Valtion asuntorahasto
36654: Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan v. Asunto-olojen kehittämistoimien rahoittamiseksi
36655: 1999 on vielä mahdotonta esittää tarkkaa arviota on ympäristöministeriön alaisuudessa valtion ta-
36656: rahaston ja sen hallinnon toimivuudesta tulevai- lousarvion ulkopuolinen Valtion asuntorahasto.
36657: suudessa. Rahastosta rahoitetaan valtion tuki asuntojen ra-
36658: kentamiseen, perusparantamiseen ja hankintaan
36659: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala arava- ja korkotukilainoin sekä korjausavustuksin.
36660: Valtion sotavakuutuslautakunta Asuntojen rahoitusta ja taloudellisiin vaikeuksiin
36661: Sodan tai sodanvaaran aikana taikka sodasta johtu- joutuneiden vuokratalojen asemaa helpotetaan
36662: neista poikkeuksellisissa oloissa valtio voi v. 1939 asuntorahaston varoista myönnettävin avustuksin.
36663: annetun lain (365/1939) mukaisesti myöntää koti- Rahaston tehtävä on myös valtion tukeman asunto-
36664: maisten vakuutusyhtiöiden antamien vakuutusten tuotannon kustannus- ja laatuohjaus.
36665: jälleenvakuutuksia. Vakuutusliikkeen alan ja ylei- Asunto-olojen kehittämisrahastosta annettu laki
36666: set perusteet määrää valtioneuvosto. Valtion sota- (1144/1989) tuli voimaan vuoden 1990 alussa. Lai-
36667: vakuutusliikettä hoitaa Valtion sotavakuutuslauta- nakannasta kerryvien lyhennysten ja korkotulojen
36668: kunta, joka voi vakuutussopimuslain estämättä lisäksi rahastolla on valtion talousarviossa määritel-
36669: määrätä sen vakuutuksen ehdot, jolla valtio myön- ty lainanottovaltuus. Rahasto on vuodesta 1994
36670: tää jälleenvakuutuksen. Vuonna 1988 annetun ase- lähtien voinut hankkia varoja arvopaperistamaila
36671: tuksen (993/1988) mukaan lautakunta voi toimia aravalainoja eduskunnan valtion talousarvion kä-
36672: sosiaali- ja terveysministeriön määräämin tavoin sittelyn yhteydessä myöntämien valtuuksien rajois-
36673: osastoihin jakautuneena. Ministeriö määrää jäsen- sa.
36674: ten lukumäärän ja nimittää jäsenet. Sosiaali- ja Rahaston nimi muutettiin Valtion asuntorahas-
36675: terveysministeriö määräsi 15.12.1997 valtion sota- toksi 1.12.1993. Samalla perustettiin samanniminen
36676: vakuutuslautakunnan toimikaudeksi 1.1.1998-- virasto hoitamaan lainoitus- ja tukitehtäviä. Asunto-
36677: 31.12.2000. Lautakuntaan kuuluu viisi jäsentä. Lau- hallitus lakkautettiin ja sen tehtävät siirrettiin asun-
36678: takunnalla on kolme tilintarkastajaa. torahastolle sekä ympäristöministeriölle, Valtio-
36679: Valtion sotavakuutuslautakunta ei harjoittanut konttorille, lääninoikeuksille ja Tilastokeskukselle.
36680: vakuutustoimintaa kertomusvuoden aikana. Teh- Rahastosta säädetään tarkemmin valtion asuntora-
36681: dyt jälleenvakuutussopimukset olivat muuttumat- hastosta annetulla asetuksella (401/1993).
36682: tomina voimassa. Vuoden 1997 ylijäämä oli Valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä vah-
36683: 215 225,94 mk, joka varattiin valtion vakuutusliik- vistetaan vuosittain niiden lainojen enimmäismää-
36684: keen tarpeisiin ja liitettiin Valtion sotavakuutuslau- rä, jotka voidaan myöntää tai joille maksetaan
36685: takunnan aiempina vuosina kertyneisiin ylijäämiin korkotukea rahaston varoista. Aravalainoja myön-
36686: omaan pääomaan. netään aravalain (1189/1993) nojalla vuokra- ja
36687: Valtion sotavakuutuslautakunnan tuloslaskelma asumisoikeusasuntojen rakentamiseen, peruspa-
36688: ja tase vuodelta 1997 olivat seuraavat: rantamiseen ja hankkimiseen. Menettelyä säätele-
36689: vät arava-asetus (1587/1993) ja valtioneuvoston
36690: päätös eräistä aravalainojen lainoitusperusteista
36691:
36692:
36693: 181
36694: (1289/1994) niihin myöhemmin tehtyine muutoksi- Rahaston varoista on kertomusvuodesta alkaen
36695: neen. maksettu lisäksi korjausavustukset, avustukset
36696: Korkotukilainoja vuokra-asuntojen rakentami- vuokrataloille sekä avustukset asunnottomille ja
36697: seen, peruskorjaamiseen ja hankkimiseen hyväk- pakolaisille osoitettaviin asuntoihin. Avustuksia
36698: sytään vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun myönnetään valtion talousarviossa vahvistettavan
36699: lain (867 /1980) nojalla. Korkotuen määrä ja ehdot valtuuden rajoissa valtioneuvoston vuosittain vah-
36700: on vahvistettu valtioneuvoston päätöksellä vuokra- vistamin perustein. Korjausavustusten myöntämi-
36701: asuntojen korkotukilainojen yleisistä ehdoista sen yleisistä edellytyksistä, myöntämismenettelystä
36702: (207 /1994). Korkotukea maksetaan lisäksi mm. ja valvonnasta säädetään asuntojen korjausavus-
36703: asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain tuksista annetussa laissa (1031/1998) sekä valtio-
36704: (1205/1993), omistusasuntolainojen korkotuesta neuvoston päätöksessä asuntojen korjausavustus-
36705: annetun lain (1204/1993) ja asunto-osakeyhtiötalo- ten jakoperusteista (158/1999).
36706: lainojen korkotuesta annetun lain (205/1996) nojal- Valtion asuntorahaston rahoitusvaltuudet olivat
36707: la. v. 1994-98 seuraavat:
36708:
36709:
36710:
36711: Rahoitusvaltuudet 1994 1995 1996 1997 1998
36712: Mmk
36713:
36714: Myöntämisvaltuus 3 576 3 630 4185 4 725 4 000
36715: Hyväksymisvaltuus - - 4144 4 875 3 500
36716: Korja usavustusva ltuus - - - - 340
36717:
36718: Samana aikana rahaston tulot ja menot olivat seuraavat:
36719:
36720: 1994 1995 1996 1997 1998
36721: Mmk
36722:
36723: Tulot
36724: Tulot asuntolainoista 4 207 4 425 5 337 5 027 5 464
36725: Rahaston lainanotto ja
36726: a rvopaperistaminen 1 921 1 548 1 507 - 2 052
36727: Muut tulot - - 102 108 115
36728: Yhteensä 6128 5 973 6 946 5 135 7 631
36729: Menot
36730: Luotonanto 4 517 3 786 3 721 5 281 5 527
36731: Korkotuki ja avustukset - - 662 743 1 080
36732: Korot ottolainauksessa ja
36733: muut menot 1 366 1 536 1 521 1 520 1 516
36734: Yhteensä 5 883 5 322 5 904 7 544 8 123
36735:
36736:
36737:
36738:
36739: Valtion asuntorahaston toiminnan tavoitteena - laina- ja takausriskien minimointi
36740: on asunto-olojen parantaminen ja sosiaalisen asun- - asetettujen tavoitteiden saavuttaminen val-
36741: totuotannon edistäminen lainoittamalla kohtuu- tion menotaloutta rasittamatta
36742: hintaisia uusia asuntoja ja perusparantamista, oh- -toiminta suppealla ja tehokkaalla organisaati-
36743: jaamalla hyvää rakentamisen ja suunnittelun laatua olla
36744: sekä parantamalla asuinympäristön viihtyisyyttä. - kuntien toimivallan ja omistajatahojen vas-
36745: Asuntorahaston varojen käytön taloudellisuuteen, tuun korostaminen
36746: tehokkuuteen, tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen -vanhoista asuntoalueista ja niiden toiminnas-
36747: pyritään mm. seuraavien periaatteiden avulla: ta, tilasta ja tulevaisuudesta huolehtiminen.
36748: - todellisten asumistarpeiden tunnistaminen Kertomusvuonna Asuntorahastovirastossa oli
36749: - varojen oikea kohdentaminen ja resurssien palkattuna keskimäärin 68 henkilöä. Henkilötyö-
36750: tehokas käyttö vuosia oli 67, 1. Henkilöstön keski-ikä oli vuoden
36751:
36752:
36753: 182
36754: lopussa 48,7 vuotta. Naisten osuus henkilöstöstä oli Kertomusvuoden arava- ja korkotukituotannon
36755: 61,2 % ja korkeakoulututkinnon oli suorittanut toteutuminen verrattuna talousarvion laskelmiin oli
36756: 61,2%. seuraava:
36757: Asuntorahaston toimintamenomääräraha oli
36758: kertomusvuoden talousarviossa poikkeuksellisesti Talousarvion Vuoden 1998 Toteutumis-
36759: 17,4 Mmk. Määräraha väheni 7 Mmk edelliseltä 1998 arvio toteutuma aste
36760: vuodelta käyttämättä jääneen ja siirtyneen määrära- Asuntoja Asuntoja %
36761: han vuoksi. Vuoden 1999 talousarviossa määräraha Uustuotanto
36762: nostettiin n. 23 Mmk:aan, mikä vastaa normaalia Arava 8 800 7 245
36763: toimintaa. Korkotuki 7 000 5 758
36764: Asuntorahaston kolmessa alueyksikössä käsitel- Yhteensä 15 800 13 003 82
36765: tiin kertomusvuonna yhteensä 562 arava- ja korko- Perusparannus
36766: tukilainahanketta (yhteensä 13 003 asuntoa). Arava 13 000 8 775
36767: Hankkeita oli 985 ja hankekäsittelyn yksikkökus- Korkotuki 7 000 4 074
36768: tannukset olivat n. 19 670 mk. Korkotuen piiriin Yhteensä 20 000 12 849 64
36769: hyväksyttiin lisäksi 80 vapaarahoitteista asunto- Hankinta
36770: osakeyhtiötä (yhteensä 1 050 uustuotantoasuntoa Arava 300 467
36771: ja 2 113 perusparannettavaa asuntoa). Korkotuki 300 151
36772: Edellä mainittujen lisäksi muita suoritteita olivat Yhteensä 600 618 103
36773: mm. Kaikki yhteensä 36 400 26 470 72
36774: -arava- ja korkotukilainan saajan nimeäminen
36775: - luovutuksen saajan nimeäminen Kertomusvuoden talousarvioon sisältyneiden
36776: - käyttö- ja luovutusrajoituksista vapauttami- tuotantomäärien alittuminen aiheutui lainoitusval-
36777: nen tuuksien käyttöönoton osittaisesta siirrosta loppu-
36778: - myönnetyt korjausavustukset vuoteen. Tämä siirsi osan korkotukihankkeiden
36779: - myönnetyt omapääoma-avustukset aloituksista vuodelle 1999. Korkea urakkahintataso
36780: -kuntien myöntämien korjausavustusten mak- ja rahastolta edellytetty tiukka hintavalvonta hidas-
36781: sut kunnille tivat myös hankkeiden aloituksia etenkin pääkau-
36782: - kuntapalveluyksikön neuvontapalvelut punkiseudulla.
36783: - kuntien valvonta- ja tarkastuskäynnit Ympäristöministeriön ja asuntorahaston välillä
36784: - erilaiset kehittämis- ja yhteistyöhankkeet 26.1.1998 allekirjoitetussa tulossopimuksessa ase-
36785: - tilivelvollisuudesta aiheutuvat raportit, kerto- tettiin asuntorahastoviraston keskeiseksi tavoit-
36786: mukset ja selvitykset teeksi huolehtiminen siitä, että valtio tukee hyvä-
36787: - asuntoalan kirjaston lainaus- ja informaatio- laatuisten ja kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa
36788: palvelut ja alueilla, joilla asuntojen tarve on suurin.
36789: - valtion osatakaukseen liittyvä rahalaitosten Tavoite jaettiin viiteen painoalueeseen:
36790: takauspäätösten valvonta. - asuntojen laatu ja kustannukset
36791: Asuntorahastossa oli käytössä työajan seuranta. - asuntomarkkinoiden tasapaino
36792: Tehtävien ja tehtäväryhmien työaikaa ja kustan- - asuinrakennusten korjaustoiminta
36793: nuksia seurattiin. Taloudellisuutta seurattiin koko- - rahaston maksuvalmius ja varainhankinta
36794: naiskustannusten lisäksi laskemalla arava- ja kor- - tuloksellisuuden seuranta.
36795: kotukilainapäätöksille yksikkökustannukset. Tuot- Kullekin painoalueelle määriteltiin keskeiset ta-
36796: tavuuden kehitystä seurattiin karkeasti. Tuotoksen voitteet, joiden toteutumista seurattiin. Asuntora-
36797: ja panosten suhdetta seurattiin myös Tilastokes- haston toiminnan vaikuttavuuden seurantaan so-
36798: kuksen kehittämän kokonaistuottavuusindeksin vittiin tulossopimuksessa käytettäväksi 14 seuran-
36799: avulla. tamittaria.
36800: Valtion tukeman uudistuotannon määrä oli ker- Asuntorahasto saa toimintaansa tarvittavat varat
36801: tomusvuonna n. 13 000 asuntoa. Kertomusvuoden aravalainoista kertyvistä korkotuloista, lainojen ly-
36802: talousarviossa arvioitiin aloitettavan 15 800 uutta hennyksistä, siirroista valtion talousarviosta, ulkoi-
36803: asuntoa. Valtion tukemaa tuotantoa oli tarkoitus sella varainhankinnalla sekä valtion osatakauksista
36804: vähentää edellisestä vuodesta, koska haluttiin luo- kertyvistä maksuista. Aravalainojen alikorkoisuu-
36805: da edellytykset vapaarahoitteisen asuntotuotannon teen tarkoitettua siirtoa valtion talousarviosta ei ole
36806: kasvulle. tehty vuoden 1993 jälkeen. Vuosilta 1996 ja 1997
36807:
36808:
36809:
36810: 183
36811: valtion talousarviosta siirrettiin rahastoon sen yh- kunta osoittaa talousarvioon aravalainojen myöntä-
36812: dystilillä olleille varoille kertynyt korko budjetti- miseen, korkotukilainojen hyväksymiseen ja eräi-
36813: vuotta seuraavana vuonna. Koron maksaminen siin avustuksiin käytettävissä olevan valtuuden
36814: lopetettiin lainmuutoksella, joten kertomusvuodel- sekä ulkopuolisen rahoituksen enimmäismäärän
36815: ta rahaston varoista kertynyttä korkoa ei enää v. eli varainhankintavaltuuden. Lainoitusvaltuuden
36816: 1999 siirretä asuntorahastoon. mitoituksessa käytetyt laskentaperusteet määritte-
36817: Vuodesta 1996 lähtien rahastosta on maksettu levät myös arviot valtion tuella aloittavista ja perus-
36818: rahoituslaitosten myöntämien asuntolainojen kor- parannettavista asunnoista.
36819: kotuet. Kertomusvuoden alusta budjettitalouden Lainojen myöntämis- ja hyväksymisvaltuuksien
36820: piiristä rahaston maksettavaksi siirrettiin myös alueelliset ja muut käyttöperusteet vahvistaa vuo-
36821: asuntojen korjausavustukset ja eräitä muita avus- sittain valtioneuvosto käyttösuunnitelmassa. Val-
36822: tuksia. Tehdyt muutokset rasittavat rahaston talout- tioneuvosto hyväksyy myös avustuksien käytön
36823: ta, koska niihin ei liity vastaavaa tulovirtaa. Rahas- perusteet. Lainoituksen suuntaamisen yleisperiaat-
36824: ton varoista maksetaan niin ikään varainhankin- teista sovitaan ympäristöministeriön ja Valtion
36825: nasta aiheutuvat korkomenot ja muut kustannuk- asuntorahaston välisessä tulossopimuksessa. Ra-
36826: set. Rahasto vastaa lisäksi korkotukilainojen taka- haston lainatietojärjestelmä seuraa lainoitusvaltuu-
36827: uksista mahdollisesti aiheutuvista tappioista. den käyttöä, josta tulossopimuksen mukaan rapor-
36828: Vuodesta 1995 lähtien asuntorahaston ulkoinen toidaan ympäristöministeriölle.
36829: varainhankinta on toteutettu arvopaperistamalla. Rahaston johtokunnalle ja johdolle raportoidaan
36830: Menettelyssä aravalainoja siirretään erityisyhtei- säännöllisesti valtuuden käytöstä. Rahaston maksu-
36831: söön, joka puolestaan laskee liikkeelle joukkovel- valmiudesta vastaa johtokunta, jolle raportoidaan
36832: kakirjalainoja siirrettyjä lainoja vastaavan määrän. rahoitussuunnitelman toteutumisesta eli rahastoon
36833: joukkovelkakirjalainojen vakuutena ovat aravalai- tulevista lainojen lyhennyksistä ja koroista ja muista
36834: nasaatavat vakuuksineen, eikä niillä ole valtion tuloista sekä rahastosta maksetuista ja maksettavis-
36835: takausta. Menettelyn avulla asuntorahaston varain- ta maksuista vähintään kerran kuukaudessa pidet-
36836: hankinta on voitu siirtää valtion lainanoton ulko- tävissä kokouksissa. johtokunta päättää tarvittavas-
36837: puolelle ja näin edistää mm. EMU:n lähentymiskri- ta ulkopuolisesta rahoituksesta ja sen ajoituksesta
36838: teerien saavuttamista. kassatilanteen perusteella. Rahaston vuosittaisen
36839: Kertomusvuonna Valtion asuntorahaston tavoit- tilinpäätöksen toimintakertomuksineen hyväksyy
36840: teina oli johtokunta, joka vahvistaa myös asuntorahaston
36841: - toteuttaa rahoitussuunnittelu ja maksuval- toimintakertomuksen.
36842: miuden ennakointi tehokkaasti ja ajantasaisesti Valtiokonttori hoitaa rahaston maksuliikkeen ja
36843: - kehittää arvopaperistamisohjelmaa kirjanpidon valtion talousarvion ulkopuolisten va-
36844: - toteuttaa kertomusvuoden varainhankinta rojen osalta. Ympäristöministeriö määrää tilikau-
36845: taloudellisesti. deksi kerrallaan kaksi ulkoista tilintarkastajaa.
36846: Suurina erinä arvopaperistamaHa toteutettava Asuntorahastoviraston toimintamenojen tilintar-
36847: varainhankinta edellyttää rahoitussuunnittelun kastuksen suorittaa vuosittain säännönmukaisesti
36848: joustavuutta. Kertomusvuonna rahaston maksuval- Valtiontalouden tarkastusvirasto, joka on myös toi-
36849: mius turvattiin ottamalla kesällä yhteensä 1 000 minnan tarkastuksissa selvittänyt toteutettua hallin-
36850: Mmk lyhytaikaista lainaa. Lainat maksettiin pois nonuudistusta v. 1993 ja kuntien myöntämiä korja-
36851: syyskuussa, kun arvopaperistamaHa oli hankittu usavustuksia v. 1997. Viimeisimmät tarkastukset
36852: yhteensä 2 052 Mmk. Liiketoimeen sisältyi 550 ovat kohdistuneet asumisoikeusasuntojen ja kor-
36853: Mmk:n kiinteäkorkoinen osuus sekä vaihtuvakor- kotukilainoitettujen vuokra-asuntojen asukasvalin-
36854: koisia arvopapereita yhteensä 1 502 Mmk:n edestä. toihin.
36855: Valtion asuntorahastolla on johtokunta, joka Rahaston sisäinen valvonta on kohdistunut lai-
36856: vastaa mm. sen maksuvalmiudesta ja päättää va- noitusprosessin eri vaiheisiin ja yhtenäisten menet-
36857: rainhankinnasta sekä tärkeistä, periaatteellisista telytapojen noudattamiseen sekä viraston julkai-
36858: asioista, kuten lainojen ja avustusten alueellisesta su-, kopiointi-, painatus- ja lomaketoimintaan. Val-
36859: suuntaamisesta ja viraston johtosäännöstä. Valtio- vonta on määrätty sisäisesti hallinto- ja talousyksi-
36860: neuvosto asettaa asuntorahaston johtokunnan kön yhden virkamiehen tehtäväksi.
36861: enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Ennen Valtion asuntorahaston perustamista val-
36862: Vaikka asuntorahasto on valtion talousarvion tion varoista myönnetyt asuntolainat luettiin val-
36863: ulkopuolinen rahasto, päätetään rahaston varojen tion talousarviossa menoiksi, vaikka lainat makset-
36864: käytöstä vuosittain valtion talousarviossa. Edus- tiinkin takaisin. Valtion lopulliseksi kustannukseksi
36865:
36866:
36867: 184
36868: jäi varainhankinnan ja antolainauksen välinen kor- Valtion asuntorahaston rahavirtojen kulkeminen
36869: koero. Yksi rahaston perustamisen perusteista oli- valtion talousarvion ulkopuolella ei ympäristömi-
36870: kin valtion talousarvion loppusumman pienentä- nisteriön mielestä kavenna eduskunnan budjetti-
36871: minen siirtämällä lainapääomien rahavirrat talous- valtaa ja mahdollisuutta vaikuttaa asuntotuotan-
36872: arvion ulkopuolelle. Asuntorahaston perustamisen toon, koska lainoitus- ja varainhankintavaltuuksista
36873: perusajatuksena oli kuitenkin hankkia asuntolai- päätetään valtion talousarviossa.
36874: noitukseen tarvittava rahoitus suurissa erissä mark-
36875: kinaehtoisesti ja edullisesti. Öljysuojarahasto
36876: Rahoitusmarkkinat ovat rahaston perustamisen Öljysuojarahasto on öljyvahinkojen ja niiden tor-
36877: jälkeen muuttuneet siten, että rahoitusta on riittä- juntakustannusten toissijainen korvaa ja. Rahastosta
36878: västi saatavilla ja korkotaso on vakiintunut mata- korvataan kustannukset, jos vahingon aiheuttaja
36879: laksi. Asumisen tukijärjestelmissä olennaisin kysy- on tuntematon tai kustannuksia ei saada perittyä
36880: mys on kuitenkin se, miten varainhankinnan ja tältä. Rahaston varoista korvataan kuntien öljyntor-
36881: asuntolainoitusjärjestelmän avulla voidaan asunto- juntakaluston hankintakustannukset, torjuntaval-
36882: poliittisesti ja valtiontaloudellisesti tehokkaasti lisä- miuden ylläpitokustannukset ja koulutuskustan-
36883: tä kohtuuhintaista ja pysyvää vuokrakäytössä ole- nukset Valtiolle rahastosta voidaan korvata alusöl-
36884: vaa asuntokantaa. Ympäristöministeriön mukaan jyvahinkojen torjuntakaluston hankintakustannuk-
36885: Valtion asuntorahaston hoitamalla aravalainoituk- sia.
36886: sella ja arvopaperistamiseen perustuvalla varain- Rahastosta voidaan korvata öljyn saastuttaman
36887: hankinnalla voidaan jatkossakin toteuttaa nämä maa-alueen puhdistuskustannukset, jos saastumi-
36888: tavoitteet parhaiten. sen aiheuttaja on tuntematon, tätä ei tavoiteta tai
36889: Arvopaperistamiseen perustuva varainhankinta tämä ei kykene vastaamaan kustannuksista eikä
36890: ei lisää valtion talousarviovelkaa, koska vakuutena alueen haltijaa voida kohtuudella velvoittaa puh-
36891: käytetään nykyisen aravavuokratalokannan kiinni- distamaan aluetta.
36892: tysvakuuksia ja kassavirtaa. Asuntorahasto pystyy Öljysuojarahaston toimintaa koskevat säädökset
36893: aravalainoja arvopaperistamaHa tai suoraan valtion ovat laki ja asetus öljysuojarahastosta (741/1985 ja
36894: nimellä lainatessaan hankkimaan rahoitusta yksit- 828/1985), laki aluksista aiheutuvan vesien pilaan-
36895: täistä korkotukilainan saajaa edullisemmin. Uusiin tumisen ehkäisemisestä, ns. alusjätelaki (300/1979)
36896: aravalainoihin ei sisälly nykykoroilla lainkaan tu- sekä laki maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen
36897: kea, vaan toiminta tuottaa päinvastoin valtiolle torjumisesta, ns. maa-alueiden öljyvahinkolaki
36898: tuloa. Sen sijaan koko korkotuki on luonnollisesti (379/1974).
36899: valtion tukea. Korkotukimenot lasketaan julkisyh- Öljysuojarahaston varat kerätään perimällä maa-
36900: teisöjen EMU-alijäämään riippumatta siitä, makse- hantuodusta ja Suomen kautta kuljetettavasta öljys-
36901: taanko ne suoraan valtion talousarviosta vai talous- tä öljysuojamaksua, joka kertomusvuonna oli 2,20
36902: arvion ulkopuolisesta rahastosta. mk jokaiselta täydeltä tonnilta. Kun öljyä kuljete-
36903: Valtion asuntorahasto on ympäristöministeriön taan aluksella, jota ei ole koko lastiosan pituudelta
36904: mielestä osoittautunut toimivaksi aravalainoituk- varustettu kaksoispohjalla, peritään öljysuojamak-
36905: sen turvaajaksi. EMU-oloissa rahasto toimii pusku- su kaksinkertaisena.
36906: rina asuntotuotannon vaihteluissa. Rahasto on ym- Öljysuojamaksun periminen lopetetaan, kun öl-
36907: päristöministeriön mukaan välttämätön rakennus- jysuojarahaston pääoma on noussut 40 Mmk:aan.
36908: alalla, jossa suhdannevaihtelut ovat suuria. Rahas- Maksun periminen aloitetaan uudelleen, kun pää-
36909: ton avulla voidaan ylläpitää asuntopoliittisesti tar- oma on pudonnut 20 Mmk:aan. Ennen vuotta 1997
36910: peellista sosiaalista asuntotuotantoa eri suhdanne- yläraja oli 20 Mmk ja alaraja 10 Mmk. Öljysuoja-
36911: vaiheissa lisäämättä kuitenkaan julkistalouden maksun perimisestä huolehtii tullilaitos, joka tilittää
36912: EMU-alijäämää. varat edelleen ympäristöministeriön välityksellä
36913: Asumistilanne maan kasvukeskuksissa on vai- Öljysuojarahastolle.
36914: keutunut, koska vapaarahoitteinen asuntotuotanto Maaperän saastuminen on kasvava ympäristö-
36915: ei ole kyennyt vastaamaan kasvaneeseen kysyn- ongelma. Ympäristöministeriön asettama saastu-
36916: tään. Näillä alueilla tarvitaan erityisesti kohtuuhin- neiden maiden selvitys -kunnostusprojekti (YM:n
36917: taisia vuokra-asuntoja, joista on pulaa mm. muutto- ympäristönsuojeluosaston muistio 5/1994) kirjasi
36918: liikkeen vuoksi. Valtion asuntorahaston avulla pys- lähes 1 000 puhdistusta vaativaa öljyperäistä saas-
36919: tytään ympäristöministeriön mielestä vastaamaan tumistapausta. Näiden alueiden kunnostamisesta
36920: asuntotilanteen haasteisiin silloinkin, kun valtion yhteiskunnalle koituviksi kustannuksiksi arvioitiin
36921: talousarvion mitoitusta rajoitetaan. n. 200 Mmk.
36922:
36923:
36924: 185
36925: Öljyalan Keskusliitto r.y. on arvioinnut, että kista rahoitusta voisivat kunnostustoimet epäselvi-
36926: kunnostuksen tarpeessa on n. 390 käytöstä paistet- en vastuusuhteiden tai kohtuunomien velvoittei-
36927: tua tai poistettavaa polttonesteiden jakeluasemaa. den vuoksi jäädä tekemättä.
36928: Näiden kiinteistöjen maaperän puhdistamiseksi Öljysuojarahaston varoista korvataan äkillisissä
36929: Öljyalan Keskusliitto, ympäristöministeriö, Suo- öljyvahingoissa myös saastuneen maa-alueen puh-
36930: men Kuntaliitto ja eräät öljy-yhtiöt tekivät v. 1996 distamiskustannuksia. Sen sijaan vanhoja, pitkän
36931: sopimuksen kunnostusohjelmasta. Maaperän kun- ajan kuluessa saastuneita maa-alueita puhdistettiin
36932: nostusohjelman (SOlU) on arvioitu kestävän 10 öljysuojarahaston varoin vain poikkeuksellisesti
36933: vuotta ja maksavan n. 200 Mmk. Tästä noin puolet ennen 15.6.1997 voimaan tullutta lainmuutosta.
36934: rahoitetaan lain säätämin edellytyksin Öljysuojara- Vuoden 1997 alussa voimaan tulleen lainmuutok-
36935: hastosta. Ohjelma käynnistettiin vuoden 1997 alus- sen mukaan osa öljyjätemaksun kertymästä voi-
36936: sa. daan valtion talousarviossa siirtää öljysuojarahas-
36937: Vastuu saastuneen maan puhdistamisesta mää- toon käytettäväksi maa-alueilla tapahtuvien öljyva-
36938: räytyy jätelain mukaan. Viime kädessä puhdista- hinkojen, lähinnä saastuneiden maa-alueiden puh-
36939: misvelvollisuus voi siirtyä kunnalle. Ennen jätelain distamiskustannusten korvauksiin. Ensimmäiset ta-
36940: voimaantuloa 1.1.1994 sattuneiden saastumisten, lousarviosiirrot tehtiin kertomusvuonna. Vuoden
36941: jotka muodostavat valtaosan tiedossa olevista tapa- 1997 ensimmäisestä lisätalousarviosta siirrettiin 3
36942: uksista, vastuukysymykset ovat epäselviä. Ongel- Mmk ja vuoden 1998 talousarviosta 5 Mmk.
36943: man laajuuden ja laadun vuoksi puhdistamistoimia Öljysuojarahaston tuotot, menot ja tase olivat v.
36944: on haluttu edistää valtionrahoituksella. Ilman jul- 1994-98 seuraavat:
36945:
36946:
36947:
36948: 1994 1995 1996 1997 1998
36949: Mmk
36950: Tuotot
36951: Öljysuojamaksut 30,5 33,6 29,0 32,8 32,8
36952: Takaisin perityt korvaukset - - - 0,2 2,3
36953: Menot
36954: Korvaukset 27,6 31,7 32,4 33,0 29,5
36955: Hallinto 0,2 0,2 0,3 0,4 0,4
36956: Tase 31.12. 12,6 12,0 8,7 7,5 20,5
36957: Tilikauden ylijäämä 2,6 1,6 -3.7 0.4 5,0
36958: Siirtovelat 2,6 0,4 0,9 0,0 0,0
36959:
36960:
36961:
36962:
36963: SOILI-ohjelmalle myönnetyt korvaukset ja en- Puheenjohtajan tulee olla öljyvahinkoasioissa puo-
36964: nakkokorvaukset olivat 1,4 Mmk v. 1997 ja 2,1 lueettomaksi katsottava.
36965: Mmk kertomusvuonna. Öljysuojarahaston johtokunta voi nimetä Suo-
36966: Öljysuojarahastolle tehdyt hakemukset ratkai- men ympäristökeskuksen esityksestä keskuksen
36967: see ja muut rahastoa koskevat päätökset tekee edustajan asiantuntijaksi johtokuntaan. Johtokun-
36968: rahaston johtokunta. Enintään 50 000 mk:n suurui- nan tulee kuulla asiantuntijana Ahvenanmaan maa-
36969: set hakemukset voi Öljysuojarahaston johtokun- kunnan edustajaa, kun käsiteltävänä on hakemus,
36970: nan työjaosto ratkaista yksimielisellä päätöksel- joka koskee maakunnan aluetta.
36971: lään. Muista hakemuksista työjaosto tekee johto- Öljysuojarahaston palveluksessa on yksi päätoi-
36972: kunnalle päätösesityksen. Rahastolle tehdyistä ha- minen henkilö, pääsihteeri, joka on ympäristömi-
36973: kemuksista pyydetään lausunto ao. alueelliselta nisteriön määräaikainen virkamies. Vuosina
36974: ympäristökeskukselta tai Suomen ympäristökes- 1997-98 rahastolla oli osan vuotta palvelukses-
36975: kukselta. saan henkilö, joka valmisteli öljysuojarahaston
36976: Valtioneuvosto asettaa Öljysuojarahaston johto- maksamien öljyvahinkojen ja niiden torjunnan kus-
36977: kunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Johtokun- tannusten takaisinperintää vahingoista ensi sijassa
36978: nassa on puheenjohtaja ja enintään seitsemän jä- vastuussa olevilta.
36979: sentä. Jäsenillä on henkilökohtainen varajäsen. Öljysuojarahaston johtokunta on v. 1994-98
36980:
36981:
36982: 186
36983: antanut vuosittain 359--408 päätöstä ja lausuntoa. öljyntorjunnan eri intressitahoja. Rahaston hallin-
36984: Hakemuksia oli 366--424 vuodessa. Öljysuojara- non, toiminnan ja varainkäytön ohjaus toteutuu
36985: hasto maksoi korvauksia vuosittain 28-33 Mmk. rahaston johtokunnan päätösten ja kannanottojen
36986: Öljysuojarahaston maksuliikenteestä ja kirjanpi- kautta. Ympäristöministeriö seuraa rahaston toi-
36987: dosta huolehtii ympäristöministeriö. mintaa.
36988: Ympäristöministeriön mukaan Öljysuojarahas- Valtiontalouden tarkastusvirasto valvoo ja tar-
36989: ton toiminta-aikana materiaalinen öljytorjuntaval- kastaa Öljysuojarahastoa ympäristöministeriön tar-
36990: mius sekä maa- että vesialueilla on kehittynyt kastuksen yhteydessä. Tarkastuksen kohde ja laa-
36991: hyvälle perustasolle. Valtiolla ja kunnilla on vesi- juus määräytyvät ympäristöministeriön tarkastuk-
36992: alueilla tapahtuvien vahinkojen varalta hyvä alus- sen mukaan.
36993: ja venekalusto, joka on pääosin hankittu Öljysuoja- Ympäristöministeriön mukaan on todennäköis-
36994: rahaston myöntämillä varoilla. Maa-alueiden tor- tä, että öljyvahinkojen materiaalinen torjunta ei
36995: juntakaluston tilanne on myös tyydyttävä. Vuosina olisi nykyisellään valtion talousarviovaroin. Ta-
36996: 1994-98 kunnille maksettiin Öljysuojarahastosta lousarviossa on ympäristövahinkojen torjuntamää-
36997: korvauksia keskimäärin 20 Mmk vuodessa. Öljyva- rärahaa viime vuosina pienennetty, vaikka suuri
36998: hingoista johtuvia korvauksia oli tästä vain osa. osa kustannuksista korvataan myöhemmin Öljy-
36999: Viime vuosina suurin yksittäinen rahoituskohde on suojarahastosta. Vähennettyjen määrärahojen
37000: muodostunut kuntien öljyntorjuntaveneistä. vuoksi Suomen kansainvälisiä velvoitteita (esim.
37001: Valtiolle on viime vuosina korvattu Öljysuojara- HELCOM-sopimus) ei ole voitu täysin täyttää. Öljy-
37002: hastosta öljytorjuntavalmiuden hankkimisesta ul- suojarahaston toiminnassa toteutuu välillisesti ai-
37003: kovartiolaiva Merikarhuun ja väyläalus Lettoon ai- heuttaja maksaa -periaate, koska rahaston varat
37004: heutuneita kustannuksia sekä Dornier-valvonta- kerätään öljyntuojilta ja öljyalan toimijoilta. ·
37005: lentokoneiden ympäristövalvontalaitteistojen han- Öljysuojarahasto on ympäristöministeriön mu-
37006: kintakustannuksia. Vuosittain Öljysuojarahasto on kaan tarkoitus säilyttää valtion talousarvion ulko-
37007: osallistunut öljytorjunta-alusten Hallin ja Hylkeen puolisena itsenäisenä rahastona. Rahaston toimin-
37008: kalustohankintoihin. Valtiolle kalustohankintoihin nan tehostamista ja järkeistämistä varten on kuiten-
37009: myönnetyt korvaukset olivat v. 1994-98 4,8-9,5 kin tarkoitus asettaa vuoden 1999 aikana työryhmä.
37010: Mmk vuodessa. Öljysuojarahaston johtokunta on v. 1997 eri yhteis-
37011: Öljysuojarahastolaki tai -asetus eivät sisällä mää- työtahoilta saamiensa lausuntojen perusteella lin-
37012: räyksiä rahaston toiminnan ohjauksesta tai valvon- jannut rahaston toiminnan, erityisesti päätöksen-
37013: nasta. Rahaston varainkäytöstä päättää johtokunta tekojärjestelmän, kehittämistarpeita.
37014: tai sen työjaosto. Toimielinten jäsenet edustavat
37015:
37016:
37017:
37018:
37019: Kertomusvuonna toimi kymmenen talousarvion ulko- neet, tiettyjen, yleisesti hyväksyttyjen ja ao. säädöksis-
37020: puolista valtion rahastoa. Näistä neljä (Valtion eläkera- sä ilmaistujen yhteiskunnallisten ja valtiontaloudellis-
37021: hasto, Maatilatalouden kehittämisrahasto, Valtionta- ten tavoitteiden saavuttamista varten.
37022: kuurahasto ja Valtion asuntorahasto) olivat rahastoitu- Valtiontilintarkastajien saaman käsityksen mukaan
37023: jen pääomien suhteen suuria, kolme (Valtion televisio- kyseisten rahastojen hallinto, valvonta ja tarkastus on
37024: ja radiorahasto, Huoltovarmuusrahasto ja Valtion ydin- järjestetty asianmukaisesti sekä säädöksissä että käy-
37025: jätehuoltorahasto) keskisuuria ja kolme (Maatalouden tännössä. Rahastoilla on sisäinen tarkastus ja ulkoiset
37026: interventiorahasto, Öljysuojarahasto ja Valtion sotava- vuositilintarkastajat, minkä lisäksi ne ovatValtiontalou-
37027: kuutuslautakunta) pieniä. Uusia talousarvion ulkopuo- den tarkastusviraston tarkastuksen ja valtiontilintar-
37028: lisia rahastoja ei kertomusvuonna ollut valtiontilintar- kastajien valvonnan alaisia. Myös ao. ministeriöt seu-
37029: kastajien saamien selvitysten mukaan valmisteilla eikä raavat ja valvovat alaistensa rahastojen toimintaa ja
37030: suunnitteilla. taloutta mm. rahastojen päättävissä elimissä olevien
37031: Valtiontilintarkastajat toteavat, että kaikilla talous- edustajiensa välityksellä.
37032: arvion ulkopuolisilla valtion rahastoilla on selkeästi Periaatteessa ei olisi estettä sille, etteikö kyseisten
37033: määritelty ja täsmällisesti rajattu tehtävä- ja toiminta- rahastojen toiminnalle asetettuja tavoitteita voitaisi
37034: alue. Kukin rahasto on perustettu, ja ne ovat erikoistu- saavuttaa ja niiden toimintaa toteuttaa välittömästi
37035:
37036:
37037: 187
37038: myös valtion talousarvioon otettavien tulo- ja menomo- on ulkopuoliset rahastot eivät siten todellisuudessa
37039: menttien kautta. Käytännössä tämä merkitsisi kuiten- loukkaa eduskunnan budjettivallan käyttöä. Koska
37040: kin talousarvioiden loppusumman kasvua yhteensä kaikkien kyseisten rahastojen tavoitteista ja toiminnas-
37041: jopa useilla kymmenillä miljardeilla markoilla. Tämä ei ta säädetään laintasoisin säännöksin, on eduskunnalla
37042: olisi itsessään perusteltua. Lisäksi valtion talousarvio- lainsäädäntövallan haltijana niin halutessaan aina
37043: menettely saattaa periaatteessa olla- ja käytännössä mahdollisuus viime kädessä säännellä ja kontrolloida
37044: useissa tapauksissa onkin - hidas ja jäykkä ottaen rahastojenvarainhankintaaja varojen käyttöä.
37045: huomioon rahastojen tavoitteet ja toimintatarpeet Ne Valtiontilintarkastajien käsitys on, että nykyinen ta-
37046: edellyttävät valtiontilintarkastajien mielestä usein no- lousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen muodosta-
37047: peaakin reagointia mm. markkinamuutosten perusteel- ma järjestelmä on kokonaisuudessaan asianmukainen
37048: la. Tämä koskee niin rahastojen rahoituksen hankintaa ja toimiva. Valtiontilintarkastajathuomauttavat kuiten-
37049: kuin varojen käyttöäkin, mm. markkinoilla suoritettavia kin, että uusien tämäntyyppisten rahastojen perusta-
37050: liiketoimia. minen ei näytä nykyoloissa tarpeelliselta eikä perustel-
37051: Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtioneuvosto lulta. Mikäli tämänsuuntaisia tarpeita tulevaisuudessa
37052: ja eduskunta voivat useimpien rahastojen kohdalla vai- heräisi, tulisi tutkia perusteellisesti, voitaisiinko mah-
37053: kuttaa rahoituksen hankintaan ja varojen käyttöön vä- dolliset erityisrahoitustarpeet hoitaa valtion talousar-
37054: littömästi tai välillisesti. Tämä osoittaa, että talousarvi- viotaloudenpuitteissa ilman uusia erityisrahastoja.
37055:
37056:
37057:
37058:
37059: Naisten ja miesten välisen tasa-arvon teiskunnan ja valtionhallinnon myönteisen kehi-
37060: edistäminen tyksen varmistamiseksi on molempien sukupuol-
37061: ten voitava yhtäläisesti osallistua päätösten valmis-
37062: Sukupuolten välinen tasa-arvo valtion yleisessä teluun.
37063: henkilöstöpolitiikassa Vuoden 1997 lopulla valmistui valtiovarainmi-
37064: Naisten ja miesten tasa-arvo valtionhallinnossa läh- nisteriön asettaman valtion työnantaja- ja henkilös-
37065: tee virkamieslainsäädännöstä ja yleisistä henkilös- töpolitiikkaa selvittäneen työryhmän muistio, Val-
37066: töpoliittisista periaatteista, jotka ovat sukupuoli- tion henkilöstöpolitiikan kynnyskysymykset (VM:n
37067: neutraaleja. Naisten osuus valtion budjettitalouden työryhmämuistiaita 1997:30). Tasa-arvoa ei nostet-
37068: henkilöstöstä oli kertomusvuonna 46 %. Valtion tu muistiossa erityiseksi kynnyskysymykseksi, kos-
37069: ylimmistä virkamiehistä ja johtajista on naisia 31 %. ka se jo lähtökohtana sisältyy kaikkiin henkilöstö-
37070: Valtiovarainministeriö antoi tammikuussa 1990 poliittisiin järjestelmiin ja käytäntöihin ja niiden
37071: suosituksen sukupuolten tasa-arvon edistämisestä kehittämistavoitteisiin. Kuitenkin muistion mukaan
37072: valtionhallinnossa. Siinä suositeltiin virastoille tasa- on kaikkien resurssien hyödyntämiseksi päätök-
37073: arvotilanteen selvitykseen perustuvan tasa-arvo- senteossa määrätietoisesti parannettava naisten
37074: suunnitelman laatimista virastossa ja sukupuolten mahdollisuuksia siirtyä johtajiksi ja merkittäviin
37075: tasa-arvoista kohtelua erilaisissa henkilöstöhallin- asiantuntijatehtäviin. Tätä voidaan edistää yleisellä
37076: non tilanteissa. johtamisvalmennuksella ja erityisesti yksilöllisillä
37077: Maaliskuun alusta 1995 voimaan tulleen tasa- keinoilla.
37078: arvolain muutoksen mukaan valtion komiteoissa, Valtioneuvosto on antanut periaatepäätöksen
37079: neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimieli- valtion ylimpien virkamiesten valintaperusteiden
37080: missä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin ja valintamenettelyn uudistamisesta (VM 2/22/
37081: vähintään 40 o/o. Naisten osuus mainitunlaisissa 97). Valintaperusteet on yhtenäistetty siten, että
37082: toimielimissä on selvästi lisääntynyt. ammattitaidon merkitys korostuu entisestään. Ta-
37083: Valtiovarainministeriön laatima Valtion henki- sapuolista vertailua vahvistaa valintamenettelyssä
37084: löstöstrategia jaettiin ministeriöille lokakuussa haastattelun keskeinen osa ammattitaidon ja vaa-
37085: 1995. Siinä todettiin, että naisten ja miesten välistä dittavien henkilökohtaisten ominaisuuksien sel-
37086: tasa-arvoa lisätään huolehtimalla tavoitteellisesti vittämisessä. Uudistuksen jälkeen ylimpiin virkoi-
37087: yhtäläisistä mahdollisuuksista palvelukseen valin- hin on ilmoittauduttava kirjallisesti viranomaisten
37088: nassa, valmennuksessa ja uralla etenemisessä. Yh- ilmoittaman määräajan kuluessa, jolloin ehdok-
37089:
37090:
37091: 188
37092: kaiden ansioita voidaan aiempaa paremmin ver- Syyskuun lopussa 1999 valmistui raportti johta-
37093: rata toisiinsa. mispotentiaalin kehittämishankkeesta, jonka yh-
37094: deksi tavoitteeksi on kirjattu edistää naisten mah-
37095: Sukupuolten tasa-arvon suunnitelmallinen dollisuuksia lisätä pätevyyttään johtamis- ja asian-
37096: edistäminen valtionhallinnossa tuntijatehtäviin.
37097: Hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan (5.2.1997- Henkilöstöosastolla on aikomus laatia opas su-
37098: 28.2.1999) sisältyi useita hankkeita, jotka kohdis- kupuolten tasa-arvon edistämisestä valtion viras-
37099: tuivat valtion palveluksessa olevien naisten ja toille. Se korvaisi ajantasaisella aineistolla v. 1990
37100: miesten tasa-arvon kehittämiseen. Tällaisia olivat julkaistun suosituksen Tasa-arvon edistäminen val-
37101: mm. valtiovarainministeriön hankkeina valtion tionhallinnossa.
37102: palkkarakenneselvitys, tasa-arvo EU-puheenjoh-
37103: tajuusvalmennuksessa, toimistohenkilöstön kehit- AKAVA-JS ry:n lausunto
37104: tämisohjelma sekä mentorointi-menetelmän käyt- AKAVA-JS:n antamat tiedot perustuvat lokakuussa
37105: tö mahdollisten johtajien valmennuksessa. Lisäk- 1998 toteutettuun AKAVAn jäsentutkimukseen, jos-
37106: si henkilöstöpoliittisia tasa-arvohankkeita toteu- sa valtionhallinnossa kokopäiväisesti työskentele-
37107: tettiin sekä puolustusministeriössä että työminis- vien akavalaisten vastaajien lukumäärä oli yli 500.
37108: teriössä, ja kaikki ministeriöt laativat tasa-arvo- AKAVAn jäsentutkimuksen tiedot antavat kuvaa
37109: lain edellyttämät henkilöstöpoliittiset tasa-arvon korkeasti koulutettujen naisten asemasta valtion-
37110: edistämissuunnitelmat. (Tasa-arvo valtavirtaan, hallinnossa.
37111: Sukupuolten tasa-arvon tila vuosituhannen kyn- Kokopäivätyössä työskentelevistä akavalaisista
37112: nyksellä, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja miehistä 20 o/o ja naisista 15 o/o työskentelee valtion-
37113: 1999). hallinnossa (valtion virastot, laitokset, oppilaitok-
37114: Tasa-arvo-ohjelman seurantaryhmän loppura- set ja valtion liikelaitokset). Ikäryhmittäin tarkastel-
37115: portin mukaan tasa-arvoa edistetään valtavirtaista- tuna valtion palveluksessa työskentelevien miesten
37116: malla. Tällä tarkoitetaan sitä, että luodaan sellainen osuus on säilynyt melko vakiona. Sen sijaan val-
37117: poliittinen ja hallinnollinen toimintatapa, jossa tionhallinnon osuus työnantajana on nuorten nais-
37118: tasa-arvon edistämisperiaatteet johtavat käytännön ten kohdalla kasvamassa.
37119: toimiin. Valtavirtaistaminen koskee valtion virasto- Merkille pantava ero miesten ja naisten palvelus-
37120: jen kaikkia toimintalohkoja, joista henkilöstöpoli- suhteiden ehdoissa valtiosektorilla syntyy siitä, että
37121: tiikka on yksi. Valtavirtaistaminen viraston henki- miehistä 24 o/o työskentelee määräaikaisissa tai tila-
37122: löstöpolitiikassa vaatii tasa-arvotilanteen arviointia päisissä palvelussuhteissa mutta naisista 39 o/o. On-
37123: ja suunnitelmallisia edistämistoimia, mutta ennen gelma korostuu erityisesti nuorten naisten kohdal-
37124: kaikkea johdon näkyvää tukea. Valtiovarainminis- la.
37125: teriön henkilöstöosasto pyrkii tasa-arvon valtavir- Eroja naisten ja miesten välillä on myös toimi-
37126: taistamiseen mm. arvioimalla kaikkien keskustason asemissa. Muista työnantajasektoreista poikkeava
37127: järjestelmien, sopimusten ja hankkeiden tasa-arvo- piirre valtionhallinnossa on se, että alle 40-vuotiai-
37128: vaikutukset. Jäljempänä lisää valtavirtaistamis- den naisten osuus valtionhallinnon johto- ja esi-
37129: hankkeesta. miestehtävissä on hyvin pieni, 9 o/o. Alle 30-vuoti-
37130: Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan aista akavalaisista miehistä 13 o/o sijoittuu johto- ja
37131: naisten osuus johtajien ja ylempien toimihenkilöi- esimiestehtäviin mutta vastaavan ikäisistä naisista
37132: den joukossa on lisääntymässä lähivuosina. Tähän ei kukaan. Tilanne poikkeaa tässä suhteessa mer-
37133: vaikuttavat mm. rekrytointimenettelyn uudistami- kittävästi kunta- ja yksityissektorista. Kuntasektoril-
37134: seen tähdänneet toimet, virastojen tasa-arvosuun- la johto- ja esimiestehtävissä vastaava luku alle 30-
37135: nitelmiin sisältyvät havainnot ja tavoitteet sekä vuotiaiden miesten kohdalla on 10 o/o ja naisten 7 o/o.
37136: ammatillisesti pätevien naisten määrän lisääntymi- Yksityisellä sektorilla luvut ovat miesten kohdalla
37137: nen. 20 o/o ja naisten 17 o/o.
37138: Valtiovarainministeriön henkilöstöosastolla ei Akavalaisten miesten keskipalkat olivat v. 1998
37139: ole suunnitelmia pelkästään tasa-arvon edistämi- kuntasektorilla 17 210 mk ja yksityisellä sektorilla
37140: seen tähtäävien hankkeiden käynnistämiseksi. 20 850 mk kuukaudessa. Vastaavasti akavalaisten
37141: Koska useimmilla henkilöstöpoliittisilla asioilla on naisten keskipalkat olivat kuntapuolella 13 820 mk
37142: tai voi olla vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon, ja yksityisellä 15 310 mk. Valtionhallinnossa akava-
37143: tämä on pyritty ottamaan huomioon kehittämis- laisten miesten keskipalkka oli 17 650 mk ja naisten
37144: hankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvi- 13 900 mk kuukaudessa. Kun otetaan huomioon
37145: oinnissa. sijoittuminen eri toimiasemiin, saadaan naisten
37146:
37147:
37148: 189
37149: keskipalkaksi valtiolla 15 200 mk kuukaudessa, nen. Tämä koskee erityisesti syrjinnän ja seksuaali-
37150: joten palkkaero pienenee. Varsinaisen palkka- sen häirinnän kokemista. Selvimmin tulokset näky-
37151: diskriminaation täsmentämiseksi tulisikin AKAVAn vät siinä, että erilaisiin toimikuntiin ja työryhmiin
37152: mukaan ottaa huomioon tämän lisäksi naisten ja pyydetään aina nimeämään sekä miehiä että naisia.
37153: miesten koulutus, ammattikokemusvuodet, työteh- Valtionhallinnossa ei naisten ja miesten paikois-
37154: tävien sisältö ja vaativuus jne. Diskriminaatiosta sa pitäisi periaatteessa olla eriarvoisuutta. Kuiten-
37155: johtuvien palkkaerojen täsmentämiseen tähtäävää kin kokonaisvertailussa naisten palkat ovat selvästi
37156: tutkimus- ja tilastoinUtyötä tulisi tehostaa. alempia kuin miesten. Monilla aloilla naiset eivät
37157: Miesten ja naisten välisten palkkaerojen poista- hakeudu johtamis- tai esimiestehtäviin eivätkä ha-
37158: minen edellyttää AKAVAn mukaan useita erilaisia lua haittatyökorvausten piirissä olevia tehtäviä.
37159: keinoja ja strategioita. Keskeinen keino valtionhal- Palkkausjärjestelmien uudistamisen pitäisi joh-
37160: linnossa on meneillään oleva palkkausjärjestelmä- taa tasa-arvoisempaan palkkaukseen. VIY ry:n
37161: uudistus, joka perustuu työn vaativuuden arvioin- mukaan töiden vaativuusarviointijärjestelmiä kehi-
37162: tiin. Työnarviointijärjestelmien kehittämisessä ja tettäessä on pidetty tai ainakin yritetty pitää silmällä
37163: käyttöönotossa tulisi valtion virastoissa ja laitoksis- myös tasa-arvoa. Uudistamisen vaikutusta miesten
37164: sa lisätä koulutusta ja tiedotusta siitä, että valitun ja naisten välisten palkkaerojen korjaamiseen on
37165: työnarviointijärjestelmän tulee tunnistaa sekä nais- järjestön mukaan kuitenkin vielä liian aikaista ar-
37166: ten että miesten työn vaativuuteen liittyvät ominais- vioida. Eräillä aloilla vaativuusarviointijärjestelmä
37167: piirteet. on tosin tuonut hyvin esille naisten tekemän toi-
37168: Palkkaerojen supistamiseen tähtäävässä tasa-ar- mistotyön vaativuuden verrattuna esim. miesten
37169: vopolitiikassa tulisi palkkadiskriminaatioselvitys- tekemään työnjohtotyöhön. Vanhassa työehtosopi-
37170: ten ohessa kiinnittää huomiota naisten palvelus- muksessa työnjohtajilla oli oma palkkahinnoittelu-
37171: suhteiden määräaikaisuuteen ja uralähtökohdil- liite, jossa kaikki palkat olivat parempia kuin toi-
37172: taan miehiä huonompaan toimiasemasijoittumi- mistotyössä.
37173: seen. Tasa-arvosuunnitelmien avulla tulisi valtion- Naiset ovat menestyneet hyvin henkilökohtai-
37174: hallinnon työpaikoilla pohtia työolosuhteiden ke- sen palkanosan perustana olevassa suoritusarvi-
37175: hittämistä siten, että ne tukisivat nuorten naisten oinnissa. Heidän palkkatasoaan on voitu järjestön
37176: urakehitystä. Keskeinen merkitys tässä suhteessa lausunnon mukaan myös jossain määrin korjata.
37177: on mm. valtion virastojen ja laitosten työaikakäy- Luottamusmiehet toteavat, että halua naisten palk-
37178: tännäillä ja -kulttuureilla. AKAVAn jäsentutkimuk- kauksen korjaamiseen ei niinkään puutu, vaan
37179: sen mukaan valtionhallinnossa työskentelevät aka- kysymys on rahasta. VIY ry pitää hyvänä nimikir-
37180: valaiset tekevät erityisen pitkää työviikkoa eli kes- jalain muutosta, joka on tehnyt kaikista palkkateki-
37181: kimäärin 44,4 tuntia viikossa, kun kaikkien toimi- jöistä julkisia.
37182: henkilöasemassa työskentelevien keskimääräinen Valtionhallinnossa on nimityspäätösten lailli-
37183: viikkotyöaika v. 1998 oli 38,7 tuntia. suuden tutkiminen VIY ry:n mukaan varsin vai-
37184: keaa. Esimerkiksi vankeinhoidon piirissä on joita-
37185: Valtion yhteisjärjestö VTY ry:n lausunto kin tapauksia, joissa miespuolista viranhakijaa on
37186: Valtion yhteisjärjestö VIY ry:ltä saatuun lausun- nimitystilanteessa syrjitty. Tähän on erittäin vaikea
37187: toon on seuraavassa lisätty joitakin valtiovarainmi- puuttua, koska nimityspäätöksestä ei voi valittaa.
37188: nisteriön henkilöstöosaston kokoamia tietoja. Nimityspäätöksistä pitäisi järjestön mukaan olla
37189: VIY ry:n käsityksen mukaan valtion henkilöstö- ehdottomasti muutoksenhakumahdollisuus, ja
37190: politiikan vaikutus naisten ja miesten väliseen tasa- esim. tasa-arvosäännösten rikkomisen tulisi olla
37191: arvoon on ollut vähäistä. Järjestöllä ei ole tarkkaa eräänä perusteena, jonka nojalla nimityspäätös
37192: kuvaa siitä, kuinka paljon tasa-arvosuunnitelmia voitaisiin purkaa.
37193: on valtionhallinnossa tehty ja mikä on ollut niiden Naisten enemmistö sijoittuu työyhteisöjen alem-
37194: todellinen vaikutus. Luottamusmiesten mukaan mille tasoille, jonne työyhteisön ongelmien aiheut-
37195: tasa-arvosuunnitelmat ovat niin yleisellä tasolla, tama henkinen pahoinvointi monesti kohdistuu.
37196: että konkreettisiin toimenpiteisiin ryhtyminen ja VIY ry toteaa lausunnossaan, että tutkimusten ja
37197: tulosten seuranta on niiden perusteella vaikeaa. selvitysten mukaan valtiolla on henkilöstöjohtami-
37198: Vastuu toimenpiteistä on myös jäänyt määrittele- nen huonosti hoidettu. Valtion työpaikat eivät ole
37199: mättä. demokraattisia ja yhteistoiminnan taso on varsin
37200: Luottamusmiehet arvioivat, että näkyvin tulos matala muodollisten säännösten noudattamisesta
37201: tasa-arvosuunnitelmista on ollut tasa-arvotilantees- huolimatta. Muun muassa eläkehakemuksissa nä-
37202: ta tehdyt selvitykset ja asian keskusteluun saami- kyy valtion työpaikkojen pahoinvointi ja johtami-
37203:
37204:
37205: 190
37206: sen sekä esimiestyön ongelmat. Valtiolla on useissa kunta oli valtioneuvoston kanslian yhteydessä,
37207: tehtävissä henkilöstöpula, ja ns. harmaa ylityö on pääministeri toimi myös tasa-arvoministerinä.
37208: lisääntynyt. Tasa-arvolain voimassaoloaikana tasa-arvoministe-
37209: Valtiovarainministeriön kokoamista valtion hen- rinä on toiminut toinen sosiaali- ja terveysministeri,
37210: kilöstöä v. 1998 koskevista tiedoista käy ilmi, että puolustusministeri ja lyhyen ajan oikeusministeri.
37211: henkilöstö oli tyytyväinen työn sisältöön, eli työt Tasa-arvoasiain neuvottelukunta perustettiin v.
37212: koettiin useimmiten haastaviksi, sen sijaan johtami- 1972 (455/1972) valtioneuvoston kanslian yhtey-
37213: seen ja työyhteisön toimivuuteen sekä tiedottami- teen. Neuvottelukunnan asema järjestettiin uudel-
37214: seen ja sisäiseen avoimuuteen liittyvissä asioissa oli leen tasa-arvolain tullessa voimaan. Nykyisen ase-
37215: parantamisen varaa. tuksen (638/1986) mukaan neuvottelukunta toimii
37216: Järjestön mukaan on naisten eläkehakemusten sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. Neuvot-
37217: hylkäysprosentti työkyvyttömyyseläkkeissä ja yksi- telukunnan sihteeristö ja toimistohenkilökunta on
37218: löllisissä varhaiseläkkeissä ollut lähes jatkuvasti sopeutettu henkilöstöresurssiksi tasa-arvovaltuute-
37219: suurempi kuin miesten. Syytä tähän on erittäin tun toimistoon.
37220: vaikea selvittää. Eroa on selitetty naisten suurem- Tasa-arvovaltuutettu aloitti virassaan vuoden
37221: malla eläkehakuisuudella. Naisvaltaisten alojen 1987 alussa tasa-arvolain tullessa voimaan. Tasa-
37222: työn raskautta ja kuluttavuutta ei VTY ry:n mukaan arvovaltuutetun toimisto perustettiin sosiaali- ja
37223: riittävästi ymmärretä eläkkeitä myönnettäessä. terveysministeriön yhteyteen 1986. Toimistossa on
37224: Valtiolla on varsin paljon määräaikaisessa palve- tasa-arvovaltuutetun ja toimistopäällikön virkojen
37225: lussuhteessa olevia. Valtiosektorin henkilöstötilin- lisäksi 12 muuta virkaa.
37226: päätöksen mukaan v. 1998 oli henkilöstöstä määrä- Tasa-arvolautakunta on vuodesta 1987 kuulunut
37227: aikaisia 28 o/o. Aitoja määräaikaisia, joilla ei ollut sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan. Val-
37228: taustavirkaa tai -tehtävää ja jotka eivät olleet tuki- tioneuvosto nimittää lautakunnan jäsenet sosiaali-
37229: työllistettyjä tai harjoittelijoita oli 20 o/o henkilöstös- ja terveysministeriön esityksestä.
37230: tä. VTY ry:n lausunnossa kiinnitetään huomiota Työryhmä esitti, että tasa-arvovaltuutetun toi-
37231: siihen, että määräaikainen palvelussuhde on on- miston tulee edelleenkin olla sosiaali- ja terveysmi-
37232: gelmallinen erityisesti niissä tilanteissa, joissa virka- nisteriössä. Työryhmän ensisijainen ehdotus on
37233: mies tai työntekijä tulee raskaaksi. Tyypillistä on, lainvalvonnan ja tasa-arvopolitiikan säilyttäminen
37234: ettei määräaikaa tämän takia enää jatketa. Tosin samassa yksikössä ja henkilöstön lisääminen kol-
37235: korkein hallinto-oikeus on todennut eräässä kunta- mella esittelijällä. Pidemmän ajan tavoitehava rat-
37236: puolen tapauksessa, että on menetelty tasa-arvo- kaisu olisi lainvalvonnan ja tasa-arvopolitiikan eri-
37237: lain vastaisesti, kun määräaikaa ei jatkettu sen yttäminen toisistaan, mikä työryhmän arvion mu-
37238: jälkeen, kun työnantajan tietoon oli tullut henkilön kaan edellyttäisi yhteensä seitsemän henkilötyö-
37239: raskaus. VTY ry korostaa, että säännösten pitäisi vuoden lisäystä.
37240: nykyistä tehokkaammin estää raskaudesta tai hoi- Huhtikuussa 1999 toimintansa aloittaneen halli-
37241: tovapaasta johtuvat tasa-arvolain rikkomiset. tuksen ohjelmassa esitetään tasa-arvosta mm., että
37242: tasa-arvoasioiden hallintoa selkiytetään ja resursse-
37243: Tasa-arvoasioiden organisointi ja vahvistetaan sosiaali- ja terveysministeriössä.
37244: Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on selvit-
37245: tänyt tasa-arvoasioiden hallinnollista sijoittumista Tasa-arvovaltuutetun toiminta
37246: ja organisointia (STM:n työryhmämuistio Tasa-arvovaltuutetun tehtävä on pääasiassa tasa-
37247: 1998:19). Naisten ja miesten välinen tasa-arvo arvolain soveltamisen ennakkovalvontaa. Se toteu-
37248: kuuluu valtioneuvoston ohjesäännön 24 §:n 14 tuu lähinnä antamalla lain soveltamista koskevia
37249: kohdan mukaan sosiaali- ja terveysministeriön ohjeita ja neuvoja ja kirjallisia lausuntoja. Valtuutet-
37250: toimialaan. Saman pykälän 2 momentin mukaan tu tekee myös tarkastuksia työpaikoille. Valvoes-
37251: sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluu saan lain soveltamista tasa-arvovaltuutettu toimii
37252: lisäksi tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvovaltuutetun itsenäisesti. Hänen ei tarvitse ottaa huomioon mi-
37253: toimisto. Sosiaali- ja terveysministeriön työjärjes- nisteriön tai sen hallinto-osaston mielipiteitä, ja hän
37254: tyksen mukaan sen hallinto-osasto käsittelee voi puuttua omassakin ministeriössä vireillä oleviin
37255: asiat, jotka koskevat tasa-arvovaltuutettua ja tasa- lainsäädäntöhankkeisiin, virkavalintoihin tai mui-
37256: arvovaltuutetun toimistoa sekä muita ministeriölle hin päätöksiin, joiden hän katsoo olevan ristiriidas-
37257: kuuluvia tasa-arvoasioita. sa tasa-arvolain kanssa. (Sosiaali- ja terveysministe-
37258: Tasa-arvoministerin rooli on kehittynyt vähitel- riö, työryhmämuistio 1998:19)
37259: len käytännössä. Kun tasa-arvoasiain neuvottelu- Laki naisten ja miesten tasa-arvosta (609/1986)
37260:
37261:
37262: 191
37263: tuli voimaan vuoden 1987 alussa. Lakia on uusittu selvittämällä mahdollisia tasa-arvolain rikkomista-
37264: ja täydennetty v. 1992 ja 1995. pauksia ja antamalla niistä kirjallisia lausuntoja.
37265: Tasa-arvolain tarkoituksena on Lausunnoissa otetaan kantaa siihen, onko tapauk-
37266: -naisten ja miesten välisen tasa-arvon paranta- sessa rikottu tasa-arvolain säännöksiä. Lausunnois-
37267: minen sa tasa-arvovaltuutettu voi myös antaa neuvoja ja
37268: -sukupuoleen perustuvan välittömän tai välil- ohjeita lain tulkinnasta ja asian eteenpäin saattami-
37269: lisen syrjinnän estäminen sesta.
37270: - naisten aseman parantaminen erityisesti työ- Viranomaiset, työnantajat ja työmarkkinaosa-
37271: elämässä puolet pyytävät usein tasa-arvolain tulkintaa ja
37272: - naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe- soveltamista sekä tasa-arvon edistämistä koskevia
37273: elämän yhteensovittamisen helpottaminen lausuntoja myös muissa kuin mahdollisissa tasa-
37274: -syrjinnän estäminen työpaikka- ja koulutusil- arvolain rikkomistapauksissa.
37275: moittelussa Tasa-arvovaltuutetun lausunto on suosituksen
37276: - antaa työelämässä syrjitylle oikeus hakea luonteinen asiantuntijalausunto, eikä siihen voi
37277: hyvitystä hakea muutosta. Tasa-arvovaltuutettu noudattaa
37278: -velvoittaa viranomaisia muuttamaan olosuh- lausuntomenettelyssään hallintomenettelylain mää-
37279: teita, jotka estävät tasa-arvon toteutumisen räyksiä.
37280: - edellyttää, että miehille ja naisille järjestetään Lausuntopyyntöjä on tasa-arvovaltuutetulle tul-
37281: samanlaiset mahdollisuudet koulutukseen ja am- lut vuosittain vähän alle 200, ja lausuntoja on
37282: matilliseen kehitykseen annettu 150-200 kpl. Vuonna 1998 lausuntoja
37283: -edellyttää, että valtion toimielimiin ja kunnal- pyydettiin 176 ja tasa-arvovaltuutettu antoi lausun-
37284: lisiin toimielimiin valitaan tasapuolisesti sekä nais- toja 174. Seuraavasta asetelmasta käyvät ilmi lau-
37285: että miesjäseniä. suntojen asiakohtainen jako sekä lausuntopyyntö-
37286: Tasa-arvovaltuutettu valvoo lain noudattamista jen ja annettujen lausuntojen lukumäärä.
37287:
37288:
37289:
37290:
37291: Tasa-arvolain kohta Lausuntopyynnöt Annetut lausunnot
37292: kpl % kpl %
37293: 7§ Syrjinnän yleiskielto 19 10,8 18 10,3
37294: 8 § 1mom. Syrjintä työhön otettaessa 63 35,8 60 34,5
37295: B § 2 mom. 1. Palkkasyrjintä 17 9.7 12 6,9
37296: B § 2 mom. 2. Syrjintä työssä 10 5.7 6 3.4
37297: 8 § 2 mom. 3. Palvelussuhteen lakkauttaminen 2 1,1 2 1,1
37298: 14 § Syrjivä ilmoittelu 1 0,6 1 0,6
37299: Muut asiat 64 36.4 75 43,1
37300: Yhteensä 176 100,0 174 100,0
37301:
37302:
37303:
37304:
37305: Seuraavasta asetelmasta käy ilmi tasa-arvolain 8 §:n (Syrjintä työelämässä) osalta lausuntoa pyytäneiden
37306: ja lausunnon saaneiden työnantaja v. 1998:
37307:
37308:
37309: Työnantaja Lausuntoa pyytäneet Lausunnonsaaneet
37310: kpl % kpl %
37311: Yksityinen 21 22,8 12 15,0
37312: Kunta tai kuntainliitto 33 35,9 31 38,8
37313: Valtio ja sen virastot 28 30,4 26 32,5
37314: Yliopistot ja korkeakoulut 3 3,3 4 5,0
37315: Kirkollinen viranomainen 4 4,3 4 5,0
37316: Muu 3 3,3 3 3,8
37317: Yhteensä 92 100,0 BO 100,0
37318:
37319:
37320:
37321:
37322: 192
37323: Seuraavasta asetelmasta käyvät ilmi tasa-arvo- Tasa-arvon edistäminen valtavirtaistamalla
37324: valtuutetun antamien lausuntojen määrät sisällön Valtavirtaistaminen on poliittisten ja hallintopro-
37325: mukaan: sessien uudelleen organisoimista, parantamista,
37326: kehittämistä ja arviointia niin, että sukupuolten
37327: Lausunnon sisältö kpl % tasa-arvopyrkimys sisällytetään kaikkeen politiik-
37328: Menettely tasa-arvolain vastainen 31 17,8
37329: kaan ja hallintotoimiin kaikilla tasoilla ja kaikissa
37330: Ei ristiriitaa tasa-arvolain kanssa 55 31,6 vaiheissa (STM:n tiedote 56/99). Sosiaali- ja ter-
37331: Esitys muuttaa menettelyä 2 1,1 veysministeriö on aloittanut valtavirtaistamisen tu-
37332: Ei toimivaltaa 17 9,8 eksi valtavirtaistamismenetelmien kehittämishank-
37333: Ohjeet 53 30,5 keen yhdessä viiden ministeriön kanssa. Hankkeen
37334: Muu; mm. peruuntuneet 16 9,2
37335: kustannukset olivat kertomusvuonna sosiaali- ja
37336: Yhteensä 174 100,0
37337: terveysministeriön osalta 370 000 mk ja vuodelle
37338: 1999 on varattu 212 000 mk. Hanke jatkuu vuoden
37339: 2000 loppuun.
37340: Seuraavasta asetelmasta käyvät ilmi tasa-arvo-
37341: Ulkoasiainministeriön valtavirtaistamiskohde
37342: valtuutetulta v. 1998 lausuntoa pyytäneet:
37343: oli suunnitelmien mukaan ED-puheenjohtajuuteen
37344: valmistava koulutus hallinnonalalla. Hankkeen ta-
37345: Lausuntoa pyytäneet kpl % voitteena oli
37346: Nainen 95 54 - tasa-arvonäkökulman tiedostaminen ulkoasi-
37347: Mies 51 29 ainhallinnon johtamien työryhmien toiminnassa
37348: Lääninoikeus 1 0,6
37349: Ammattijärjestö ym. 6 3,4 - tasa-arvotuntemuksen kasvattaminen näiden
37350: Yritys, yhteisö ym. 2 1,1 työryhmien substanssissa sekä
37351: Tasa-arvovaltuutettu loma aloite) 8 4,5 - tasapuolinen naisten ja miesten edustus ED-
37352: Muu 13 7,4 työryhmien puheenjohtajina ja kansallisina edusta-
37353: Yhteensä 176 100,0 jina.
37354: Työryhmien puheenjohtajille ja kansallisille
37355: Valtion ja sen virastojen ja laitosten lausunto- edustajille sekä muille ED-työhön osallistuville on
37356: pyynnöt v. 1998 koskivat enimmäkseen virantäyt- järjestetty puheenjohtajuusvalmennusta valtiova-
37357: töä. Vain muutamassa virantäyttöasiassa päädyttiin rainministeriön johdolla laaditun työryhmäraportin
37358: siihen, että syntyi syrjintäolettama. mukaisesti. Valmennuksen painopisteenä ovat ol-
37359: Syksyllä 1998 aloitettiin tasa-arvolain evaluointi- leet neuvottelutaito, kieli- ja kommunikaatiotaito,
37360: tutkimus. Tutkimuksesta vastaa professori Kevät substanssiosaaminen, ED:n juridishallinnollisen
37361: Nousiainen Helsingin yliopistosta. Tutkimuksen koneiston toiminta ja menettelytavat sekä muiden
37362: yhteydessä lähetettiin kysely v. 1990-97 tasa- jäsenmaiden toimintatapojen ja kulttuurin tunte-
37363: arvovaltuutettuun yhteyttä ottaneille. Näistä kyse- mus.
37364: lyyn vastasi 400 (66 o/o). Oikeuskäytännön osalta DM:n johtamissa työryhmissä, joita on n. 80, on
37365: tutkimuksessa keskitytään hovioikeuksien ratkai- toteutunut tasapuolinen naisten ja miesten edustus:
37366: sujen analysointiin. Tasa-arvolain perusteella esille puheenjohtajina ja kansallisina asiantuntijoina on
37367: tulevista asioista haastatellaan myös työmarkkina- noin puolet naisia ja puolet miehiä. Valmennus on
37368: järjestöjen juristeja. Tutkimuksen viimeisessä vai- kohdistunut heihin samassa suhteessa. Lisäksi tasa-
37369: heessa keskitytään positiivisiin, tasa-arvoa edistä- arvoperiaatetta on noudatettu siten, että valmen-
37370: viin toimenpiteisiin. Samalla analysoidaan kiintiö- nusta on annettu varsinaisen kohderyhmän lisäksi
37371: periaatteen toteutumista päätöksentekoelimissä. koko henkilöstölle, mukaan lukien tukihenkilöstö,
37372: Tasa-arvosuunnittelun tila valtionhallinnossa on joka työssään joutuu toimimaan ED-puheenjohta-
37373: tasa-arvovaltuutetun mukaan hyvä. Tasa-arvo- juuteen liittyvissä tehtävissä.
37374: suunnittelua pyritään edistämään positiivisin kei- Tasa-arvokysymykset on valmennuksessa käsi-
37375: noin kuten tasa-arvovaltuutetun työpaikkakäyn- telty läpäisyperiaatteella. Kouluttajina on toiminut
37376: neillä ja vuosittaisella kilpailulla, jossa palkitaan sekä naisia että miehiä. Kaikkiaan valmennukseen
37377: parhaat tasa-arvosuunnitelmat Kertomusvuonna on v. 1997-99 osallistunut puheenjohtajuusmää-
37378: yksi palkinnon saajista oli Oulun yliopisto ja v. rärahoilla liki 1 000 henkilöä.
37379: 1999 Poliisi. Poliisin tasa-arvosuunnitelma on hyvä Opetusministeriön kulttuuripolitiikan osaston
37380: esimerkki suunnitelmasta, joka sisältää konkreetti- nuorisoyksikkö aloitti kertomusvuoden lokakuus-
37381: set tavoitteet ja niiden toteutumisen tehokkaan sa tasa-arvon valtavirtaistamishankkeen nuoriso-
37382: seurannan. toimen alalla. Hanke on jaettu kolmeen lohkoon:
37383:
37384:
37385: 13 292055K 193
37386: tasa-arvo valtakunnallisissa nuorisotyötä tekevissä na on ollut nuorten viljelijöiden käynnistystukia
37387: järjestöissä ja nuorison palvelujärjestöissä, tasa- koskevan lainsäädännön kehittäminen nykyistä
37388: arvo alue- ja rakennepolitiikassa sekä tasa-arvo tasa -arvoisemmaksi.
37389: lähiympäristön kehittämisessä. Prosessitavoitteiksi ministeriö on ilmoittanut
37390: Ensin mainitun lohkon toteuttamiseksi lähetet- päättäjien ja hallinnon sitouttamisen tasa-arvonä-
37391: tiin valtakunnallisille nuorisojärjestöille, nuoriso- kökohtien huomioon ottamiseen, tasa-arvokysy-
37392: työtä tekeville ja nuorison palvelujärjestöille vuo- mysten asiantuntemuksen lisäämisen ja tasa-arvon
37393: den 1999 vuosiavustuskierroksen yhteydessä kyse- systemaattisen edistämisen hallinnonalan toimin-
37394: lylomake, jossa tiedusteltiin, mitä toimenpiteitä jär- nassa.
37395: jestössä on tehty tasa-arvon edistämiseksi ja onko Maa- ja metsätalousministeriö on käyttänyt val-
37396: järjestössä voimassaolevaa tasa-arvo-ohjelmaa. Li- tavirtaistamisen viitekehyksenä asteittaista viiden
37397: säksi kysyttiin järjestön hallituksen sukupuolten portaan lähestymistapaa, jossa tasa-arvokysymyk-
37398: välistä määrällistä suhdetta ja halukkuutta osallis- siin ja sukupuolinäkökulmaan liittyvien käsitteiden
37399: tua valtavirtaistamishankkeeseen. ja näkemysten tiedostamista ja ymmärtämistä sekä
37400: Vastauksista kävi ilmi, että suurin osa järjestöistä kielen ilmaisujen käyttöä opitaan vähitellen proses-
37401: on ottanut tasa-arvokysymykset jollakin tavalla sinomaisesti. Hanketta on ohjannut sosiaali- ja
37402: huomioon. Voimassaolevia tasa-arvo-ohjelmia oli terveysministeriön vetämä hankeorganisaation
37403: kuitenkin vain kolmella kyselyyn osallistuneista johtoryhmä ja hankkeen toteutuksesta vastaava
37404: järjestöistä. järjestöjen hallituksissa oli miehiä ja konsultti.
37405: naisia melko tasaveroisesti, naisia kuitenkin enem- Sosiaali- ja terveysministeriön valtavirtaistamis-
37406: män. Naisia oli hallituksissa yhteensä 175 ja miehiä hankkeen tavoitteena on ottaa tasa-arvo huomioon
37407: 163. työsuojeluhallinnon ammattitaitoprojektissa työ-
37408: Järjestöt suhtautuvat pääosin myönteisesti valta- suojeluhallinnon oman henkilöstön kannalta. Li-
37409: virtaistamishankkeeseen. Haastatelluista järjestöis- säksi tasa-arvoa pyritään edistämään työsuojeluhal-
37410: tä 17 oli valmis osallistumaan hankkeeseen, neljä ei linnon toiminnassa siten, että sisällytetään tasa-
37411: ollut valmis osallistumaan, mutta suhtautui kuiten- arvotarkastelu työsuojelutarkastajien osaamista ku-
37412: kin myönteisesti tasa-arvokysymyksiin. Yhdeksän vaaviin moduleihin.
37413: järjestöä ei vastannut tähän kysymykseen, mutta Työsuojeluhallinnon ammattitaitoprojektissa
37414: halusi lisää tietoa valtavirtaistamisesta. toimistohenkilöstölle on laadittu oma, henkilöstön
37415: Järjestöjen antamista omista kommenteista useat perus- ja erikoisosaamista kuvaava koulutusmodu-
37416: koskivat juuri valtavirtaistamiskäsitteen epäselvyyt- lirakenne ja kompetenssikartta. Näitä käytetään
37417: tä. Monien järjestöjen mielestä tasa-arvokysymyk- hyväksi toimistohenkilöstön koulutustarvetta mää-
37418: sissä ei ollut ongelmia tai sitten ongelmia aiheutti riteltäessä sekä koulutusta järjestettäessä. Koulu-
37419: järjestöjen mies- tai naisvaltaisuus, ja vähemmistö- tuksessa korostettiin toimistohenkilöstön ja tarkas-
37420: nä olevan sukupuolen edustajia kaivattiin lisää tajien yhteisen osaamisen ja koulutuksen lisäämis-
37421: toimintaan. järjestötoiminta on perinteisesti kiin- tä. Työryhmä kiinnitti huomiota myös siihen, että
37422: nostanut enemmän naisia, joten erityisesti miesten perinteisen toimistotyön ja tarkastaja/asiantuntija-
37423: tai poikien osallistumista kaivattiin. työn rajat ovat tietotekniikan myötä muuttuneet.
37424: Toisen lohkon toteuttamiseksi tehdään tapaus- Tarkastajien/asiantuntijoiden toimistotyön osaami-
37425: tutkimus maakunta- ja kuntatasolla. Kohdealueina sessa suurimmat puutteet ovat tietotekniikassa, jos-
37426: ovat lähinnä Pohjois-Karjala ja pääkaupunkiseutu. sa tarvitaan henkilökohtaista ohjausta. Työryhmä
37427: Tutkimushanke toteutetaan usean ministeriön, esitti, että osaamiskartoitukset ja työnarviointi-
37428: aluehallinnon ja paikallisten toimijoiden yhteistyö- palkkausjärjestelmän kehittäminen on pidettävä
37429: nä. erillisinä asioina siten, että osaamispuutteensa voi
37430: Kolmantena lohkona tarkastellaan tasa-arvoa ja tuoda esille ilman pelkoa sen vaikutuksesta palk-
37431: nuorten mahdollisuuksia lähiympäristön kehittä- kaukseen.
37432: misessä. Tarkastelu tehdään yhteistyössä mm. ym- Toisena alueena hankkeessa on tasa-arvotarkas-
37433: päristöministeriön lähiöhankkeiden kanssa. telun sisällyttäminen työsuojelutarkastajien osaa-
37434: Maa- ja metsätalousministeriössä on syksyllä mista kuvaaviin moduleihin ja koulutukseen. Tä-
37435: 1997 käynnistetty tasa-arvon valtavirtaistamishan- män osuuden edistäminen on edennyt hitaammin
37436: ke, joka toteutetaan ministeriön maatalousosaston ja vaikeammin osittain siksi, että ammattitaitopro-
37437: rakenneyksikössä. Ensimmäisen vuoden tavoittee- jektin modulien suunnittelu on viivästynyt. Tasa-
37438: na oli tasa-arvon edistäminen säädösvalmistelussa arvoasioita ei ole koettu erityisen ongelmallisiksi.
37439: ja muun toiminnan yhteydessä. Erityisesti tavoittee- Tasa-arvonäkökulman sisällyttämistä on kokeiltu
37440:
37441:
37442: 194
37443: mm. ryhmätyökoulutuksessa. Koulutukseen on Työministeriön tasa-arvotyöryhmä on yhdessä
37444: osallistunut myös toimistohenkilöstö. Modulira- ulkopuolisen konsultin kanssa tehnyt syyskuussa
37445: kenteessa on jo itsessään useita osia, joihin tasa- 1998 ns. tasa-arvotilinpäätöksen ja lisäksi tasa-
37446: arvon edistäminen sisältyy. Näitä myös työsuojelu- arvokeskustelu on ensi kertaa otettu omaksi osaksi
37447: hallinnon strategiaa tukevia osia ovat esim. työyh- vuoden 1998 henkilöstötilinpäätöstä. Työministe-
37448: teisökriisejä, työsyrjintää ja kiusaamista, väkivallan riön antaman lausunnon mukaan tasa-arvonäkö-
37449: uhkaa, työkyvyn ylläpitoa ja ikääntymistä koskevat kulman huomioon ottamista jokapäiväisessä työssä
37450: osat, joista on jo järjestetty koulutusta. ns. valtavirtaistamisperiaatteella kehitetään parhail-
37451: Työministeriön valtavirtaistamishankkeen en- laan.
37452: simmäinen vaihe liittyy työministeriön työprosessi- Ympäristöministeriö on laatinut oppaan vuoro-
37453: en ja toimintamallien uudelleenorganisointiin ja vaikutuksen jäsentämisestä YVA-menettelyssä
37454: kehittämiseen (MULLE-hanke). Uudistuksen yhtey- suunnittelijoille, viranomaisille ja hankkeesta vas-
37455: dessä on tuotettu koko ministeriön henkilöstölle taaville. Tässä hankkeessa valtavirtaistamisella tar-
37456: koulutusta kahdessa ryhmässä. Esimies- ja avain- koitetaan tasa-arvonäkökulman tuomista kaikkeen
37457: asiantuntijakoulutukseen valittiin v. 1998 ministe- ympäristöä koskevaan suunnitteluun, arviointiin ja
37458: riöstä 55 henkilöä. Valituista 51,9 o/o oli naisia. päätöksentekoon. Oppaan tavoitteena on YVA-
37459: Uuden organisaatiorakenteen mukaisten tehtä- menettelyyn liittyvän vuoropuhelun jäsentäminen
37460: vätiimien vetäjät valittiin marraskuussa 1998. Vali- siten, että eri osapuolten kannanotot välittyvät
37461: tuista vetäjistä 47 o/o oli naisia. suunnittelijoille ja päätöksentekijöille. Tässä yhtey-
37462: Tasa-arvoasioiden tarkoituksenmukainen ja toi- dessä kehitetään menetelmiä miesten ja naisten
37463: miva organisointi on huomioitu ministeriön toimin- näkemysten esiin saamiseen. Uuden maankäyttö-
37464: tarakenteen ja uusien toimenkuvien ja vastuualuei- ja rakennuslain mukaiset vuorovaikutus- ja osallis-
37465: den muodostamisessa. Organisaatiouudistuksen tumismenettelyt ovat ajankohtainen sovellusalue
37466: yhteydessä politiikka-osastolle ja ministeriön omal- näiden menetelmien soveltamiselle.
37467: le henkilöstöhallinnolle tulevat omat tasa-arvoasi-
37468: oista vastaavat henkilöt.
37469:
37470:
37471:
37472:
37473: Suomen hallitusmuodon mukaan sukupuolten tasa- tajien mielestä tasa-arvo ei kuitenkaan merkitse sa-
37474: arvo kuuluu perusoikeuksiin. Tasa-arvon toteutuminen manlaisuuden vaatimusta, vaan erilaisuuden hyväksy-
37475: ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys, vaan sitä on edis- mistä ja tasapuolisia mahdollisuuksia molemmille su-
37476: tettävä tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti, kuten kupuolille.
37477: tasa-arvolaki velvoittaa viranomaisia toimimaan. Val- Valtionhallinnossa on meneillään merkittäviä tasa-
37478: tiontilintarkastajien mielestä valtion työnantajana tulee arvoon liittyviä hankkeita. Tasa-arvolain vaikutusten
37479: olla esimerkkinä tasa-arvolain asettamien velvoittei- arviointitutkimus selvittää lain soveltamiskäytäntöä ja
37480: den toteuttamisessa. vaikutuksia mm. työelämään ja yhteiskunnalliseen
37481: Valtiontilintarkastajat toteavat, että suomalaisessa päätöksentekoon. Kuudessa ministeriössä toteutetaan
37482: työelämässä on tasa-arvomyönteisyys selvästi lisään- valtavirtaistamishanke, jossa kehitetään menetelmiä
37483: tynyt. Suotuisasta kehityksestä huolimatta sukupuol- tasa-arvon periaatteen muuttamiseksi käytännön toi-
37484: ten tasa-arvo ei ole kuitenkaan täysin toteutunut. menpiteiksi. Valtiontilintarkastajien mielestä on huo-
37485: Varsinkin naiset kokevat tasa-arvon usein puutteelli- lehdittava siitä, että tutkimusten ja selvitysten tuloksis-
37486: seksi. ta tiedotetaan niin, että ne hyödyttävät mahdollisim-
37487: Nais- ja miesammattien eriytyminen jatkuu huoli- man laajasti tasa-arvopyrkimyksiä.
37488: matta siitä, että usealla taholla on pyrittyvaikuttamaan Lain edellyttämien tasa-arvosuunnitelmien laatimi-
37489: asiaan. Ammattien eriytyminen vaikeuttaa naisten ja nen on saanut ministeriöt ja valtion virastot ja laitokset
37490: miesten palkkaerojen kaventamista. Valtiontilintarkas- uudella tavalla kiinnittämään huomiota tasa-arvotilan-
37491:
37492:
37493:
37494: 195
37495: teeseensa. Valtiontilintarkastajat pitävät niiden ylim- Valtiontilintarkastajien näkemyksen mukaan mies-
37496: män johdon osallistumista ja sitoutumista tasa-arvo- ten ja naisten tasa-arvon edistäminen valtion virastois-
37497: suunnitteluun välttämättömänä, koska tasa-arvon sa ja laitoksissa lisää samalla myös oikeudenmukai-
37498: edistämisen tulee olla vakiintunut osa toiminnan kehit- suutta ja tasapuolisuutta työelämässä. Oikeudenmu-
37499: tämistä. Tasa-arvosuunnitelmat tulee laatia niin, että kaiseksi ja tasapuoliseksi koettu työympäristö lisää
37500: niistä käy selvästi ilmi, mitkä ovat tasa-arvon puutteet työtyytyväisyyttä, motivoi parempiin työsuorituksiin,
37501: ja kuinka niitä aiotaan korjata. Korjaavien toimenpitei- vähentää poissaoloja ja vaikuttaa myönteisesti työky-
37502: den tulee olla konkreettisia, niin että tasa-arvosuunni- kyyn. Henkilöstön työtyytyväisyys, motivoituneisuus ja
37503: telmien toteutumista ja tasa-arvotilanteen kehittymistä työkykyisyys lisäävät puolestaan työnteon tehokkuutta
37504: voidaan seurata. On tärkeää, että kehitys kulkee pysy- ja synnyttävät siten välillisesti kustannussäästöjä, jot-
37505: västi kohti sukupuolten tasa-arvoisuutta valtion työyh- ka ajan mittaan näkyvätvaltiontaloutta tasapainottavi-
37506: teisöissä. na vaikutuksina.
37507:
37508:
37509:
37510:
37511: Tullitoimi valmistelu sekä lisäksi yhdessä ulkoasiainministeri-
37512: ön ja kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa tulleja
37513: Tullitoimen organisoinoista koskeva tullipolitiikka. Myös maa- ja metsätalous-
37514: Tullipolitiikka on osa Euroopan yhteisön kauppa- ministeriön kanssa hoidetaan maatalous- ja kalata-
37515: politiikkaa ja kuuluu yhteisön yksinomaiseen toi- loustulliasioita VNOS:n mukaisesti. Tämän lisäksi
37516: mivaltaan ja ns. I pilarin alueeseen. Tullitoimeen tullitoimeen ja erikseen tullilaitoksen täytäntöön-
37517: sisältyvät lisäksi tullivalvontaa ja tullirikosten tor- panotehtäviin sisältyy muita valtiovarainministeri-
37518: juntaa ja tutkintaa sekä jäsenmaiden välistä tulliyh- ölle sekä useille muille hallinnonaloille kuuluvia
37519: teistyötä koskevat, yksinomaan kansalliseen toimi- asioita, joiden yhteensovittaminen tapahtuu pää-
37520: valtaan ja ns. Ili pilariin kuuluvat asiat. Kansallisella osin valtiovarainministeriössä.
37521: tasolla hoidetaan lisäksi muu kansainvälinen tulli- Tullitoiminnan organisoinnista ja tullilaitoksen
37522: yhteistyö sekä kansallinen tullihallinnon organi- tehtävistä säädetään tullilaitoksesta annetussa lais-
37523: sointi. sa (228/1991) ja asetuksessa (371/1991). Yhteisön
37524: Yhteisön yhteistä tullipolitiikkaa koskeva laaja kauppa- ja maatalouspolitiikan täytäntöönpanijana
37525: lainsäädäntö, jonka tavoitteena on sisämarkkinoi- tullilaitos turvaa sisämarkkinoiden toimivuutta. Se
37526: den toimivuuden turvaaminen ja edistäminen, on vastaa erityisesti maahan tuotavien ja maasta vietä-
37527: pääosin suoraan sovellettavaa oikeutta eli nykyisin vien tavaroiden sekä ulkomaanliikenteen tullival-
37528: Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteispäätök- vonnasta, tulliverotuksesta sekä ulkomaankaupan
37529: sin vahvistettavia taikka komission antamia asetuk- tilastoinnista. Lisäksi tullilaitos kantaa valmiste- ja
37530: sia. Näiltä osin kansallista lainsäädäntöä voi olla autoverot sekä eräitä muita veroja, jotka eivät
37531: vain täydentäviltä osin. Jäsenvaltioiden tullihallin- kotimaan verotuksen osalta sinänsä kuulu tullitoi-
37532: tojen tehtävänä on tullipoliittisten toimien lisäksi meen. Yhteisötasolla ja useimmissa jäsenmaissa
37533: niille annettujen yhteisön kauppa-, maatalous- ja nämä verotustehtävät hoidetaan selkeästi erillään
37534: kalastuspoliittisten tehtävien täytäntöönpano ja tullitoimesta. Mainitun verotuksen, kuten muunkin
37535: valvonta. verotuksen, lainsäädännön valmisteluvastuu on
37536: Kansallisella tasolla tullit, jos asia ei kuulu muul- valtiovarainministeriöllä. Tullilaitokselle on annet-
37537: le ministeriölle, sekä yleensä tullitoimi kuuluvat tu eräitä muitakin ulkomaankauppaan ja liikentee-
37538: valtiovarainministeriön toimialaan (VNOS, 19 §:n 9 seen kuuluvia tehtäviä.
37539: ja 10 kohta), ja ministeriö on vastuussa myös Merkittävimmät yhteisön tullisäädökset ovat tul-
37540: tullilaitoksen tulosohjauksesta. Valtiovarainminis- likoodeksi (ETY) N:o 2913, sen soveltamisasetus
37541: teriölle kuuluu tullitoimintapolitiikka ja siihen liit- (ETY) N:o 2454/93, tullittomuusasetus (ETY) N:o
37542: tyvän sekä kansallisen että yhteisön lainsäädännön 918/83 sekä tariffi- ja tilastonimikkeistöä ja yhteistä
37543:
37544:
37545:
37546: 196
37547: tullitariffia koskeva asetus (ETY) N:o 2658/87. Yh- - suojaa yhteiskuntaa ja kansalaisia tavaran-
37548: teisön tullilainsäädäntöön liittyvistä tulliviranomai- tuontiin ja -vientiin liittyvältä rikollisuudelta ja
37549: sen valtuuksista sekä mainittua lainsäädäntöä täy- muilta väärinkäytöksiltä.
37550: dentävistä säännöksistä samoin kuin edelleen kan- Tullihallitus vastaa tullitoiminnan yhdenmukai-
37551: salliseen toimivaltaan kuuluvista tullitoimen alueis- suuden ja säännösten edellyttämän yhtenäisen
37552: ta säädetään tullilaissa (1466/1994) ja tulliasetuk- käytännön ohjauksesta sekä toimii asiantuntija-,
37553: sessa (1543/1994). suunnittelu- ja kehittämisyksikkönä.
37554: Jäljempänä oleva kuvaus tullitoimen tehtävien Tässä tarkoituksessa Tullihallitus:
37555: hoidosta esitetään lähinnä tullilaitoksen näkökul- - tulosjohtaa laitoksen tulosyksiköitä jakamalla
37556: masta. Valtiovarainministeriön ja yhteisötason niille tarvittavat voimavarat ja asettamalla niille
37557: osuutta tullitoimesta ei tässä yhteydessä kuvata valtiovarainministeriön ja Tullihallituksen väliseen
37558: yksityiskohtaisesti. sopimukseen tullilaitoksen tulostavoitteista ja mää-
37559: rärahakehykseen perustuvia tavoitteita sekä toi-
37560: saalta huolehtimalla niiden toimintaedellytyksistä
37561: Tullilaitoksen toiminnasta - ohjaa tullaus- ja verotuskäytäntöä sekä mui-
37562: Tullilaitos on operatiivisesti itsenäinen toimi ja, jon- den tullitoimenpiteiden yhdenmukaisuutta
37563: ka tehtävät, toimintatavat ja -periaatteet perustuvat ennakkotietomenettelyn, koulutuksen ja tiedotuk-
37564: aiemmin mainitun lainsäädännön lisäksi Euroopan sen avulla
37565: parlamentin ja neuvoston vahvistamaan yhteisön - kehittää valtakunnallisella tasolla tullaus-,
37566: tullitoimintaa koskevaan toimintaohjelmaan (Tulli verotus- ja valvontamenetelmiä laitoksen yhtenäi-
37567: 2000) N:o 210/97, jäljempänä Tulli 2000 -ohjelma, sen toiminnallisen ja sisällöllisen linjauksen sekä
37568: sekä hallinnon kehittämistä koskeviin valtioneu- atk-teknisen konseptin mukaisesti
37569: voston periaatepäätöksiin. Tullilaitoksen lähivuosi- -huolehtii ulkomaankaupan tilastoinnista sekä
37570: en strategisista tavoitteista sekä vuosittaisista tulos- muusta tietotuotannosta ja tietopalvelusta
37571: tavoitteista tehdään valtiovarainministeriön ja Tulli- - antaa lausuntoja, tekee esityksiä ja valmiste-
37572: hallituksen välinen tulostavoitesopimus. lee lainsäädäntöön tehtäviä muutoksia ja tullipoli-
37573: Tullitoiminnan strategisesta ohjauksesta ja to- tiikkaan liittyviä kysymyksiä
37574: teutuksesta vastaa tullilaitoksen ylin johto valtio- - osallistuu EU:n ja muiden kansainvälisten
37575: varainministeriön ja Tullihallituksen johtokunnan asioiden ja kauppapoliittisten sopimusten valmiste-
37576: asettamien tavoitteiden ja suuntaviivojen mukai- luun sekä kokoustyöskentelyyn
37577: sesti. Johtokunnan puheenjohtaja on valtiova- - toimii keskusyksikkönä EU:n tullipoliittisten
37578: rainministeriöstä ja varapuheenjohtaja Tullihalli- asioiden toimeenpanossa.
37579: tuksesta. Muut nykyiset jäsenet edustavat ulko- Tullilaitoksen toimintaan oli kertomusvuonna
37580: asiain-, kauppa- ja teollisuus- sekä liikennemi- käytettävissä 506,5 Mmk, ja sitä käytettiin 505,4
37581: nisteriötä, Teollisuuden ja Työnantajain Keskus- Mmk. Tullilaitoksen henkilöstömäärä oli 2 327 ker-
37582: liittoa, Keskuskauppakamaria ja tullilaitoksen tomusvuonna.
37583: henkilöstöä. Seuraavassa asetelmassa esitetään tullilaitoksen
37584: Kertomusvuoden lopulla aloitettiin tullilaitok- henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet yksiköit-
37585: sen organisaation ja johtamisperiaatteiden uudis- täin kertomusvuonna.
37586: tus. Tullihallituksen uusi organisaatio tuli voi-
37587: maan helmikuussa 1999 ja uusi tullipiirijako syys-
37588: kuun alusta 1999. Johtamisjärjestelmiä uudistettiin Yksikkö Määrä % Htv %
37589: matriisiorganisaatiomallin mukaisesti. Tavoitteena 13,1 292,3
37590: Tullihallitus 305 13,2
37591: on vahvistaa sekä strategista että operatiivista Eteläinen tullipiiri 821 35,3 805,6 36,4
37592: johtamista. Tullilaboratorio 82 3,5 77,4 3,5
37593: Tässä yhteydessä tullilaitoksen toiminta-ajatusta Lounainen tullipiiri 268 11,5 246,3 11,1
37594: ja sen keskeisimpiä tehtäviä on täsmennetty. Tulli- Ahvenanmaan tullipiiri 55 2,4 46,5 2,1
37595: Lapin tullipiiri 161 6,9 158,8 7,2
37596: laitos on toimeenpaneva viranomainen, joka Läntinen tullipiiri 143 6,1 136,5 6,2
37597: -kerää tehokkaasti sen kannettavaksi määrätyt Sisä-Suomen tullipiiri 119 5,1 106,4 4,8
37598: verot, maksut ja tullit noudattaen tasapuolisuutta ja Itäinen tullipiiri 373 16,0 345,4 15,6
37599: oikeudenmukaisuutta Yhteensä 2 327 100,0 2 215,2 100,0
37600: -edistää ulkomaankaupan sujuvuutta ja turvaa
37601: teollisuuden kilpailukykyä sekä
37602:
37603:
37604:
37605: 197
37606: Seuraavassa asetelmassa on henkilötyövuosien teiden toteuttaminen voimavaroja kohdentaen ja
37607: jakauma tehtävittäin kertomusvuonna. riskianalyysiä hyödyntäen. Integroidun tullausjär-
37608: jestelmän toteuttamiseksi kehitetään asiakaskohtai-
37609: Tehtävä Htv % sia ilmoitusmenettelyjä ja tietojärjestelmiä.
37610: ED-jäsenyyden vuoksi tullilaitoksen toiminta-
37611: Tullihallitus 292,3 13,2
37612: Tullilaboratorio 77,4 3,5 alue on laajentunut koskemaan kansallisen, perin-
37613: Tullipiirit teisen tullitoiminnan ohella ja sijasta yhteisön tulli-
37614: Hallinto 165,8 7,5 kauppa- ja maatalouspoliittisten velvoitteiden
37615: Tullikontrolli 480,0 21.7 täytäntöönpanoa. Kulunut jäsenyysaika on Tulli-
37616: Fyysinen tavaratarkastus 152,1 6,9
37617: Tullimenettely, verotus,
37618: hallituksen mukaan käytännössä osoittanut, että
37619: sisäkaupan tilastointi 537,9 24,3 jäsenyyden tuoma säännös- ja menettelytapamuu-
37620: Verotarkastus 83,9 3,8 tos on ollut arvioitua syvempi niin tullilaitoksen
37621: Tullirikos 263,9 11,9 kuin asiakaskunnankin kannalta.
37622: Yhteistehtävät 161,8 7,3
37623: Tullipiirit yhteensä 1 845,5 83,3
37624: Tullilaitos yhteensä 2 215,2 100,0
37625: Tulli 2000 -ohjelma
37626: Yhteisön Tulli 2000 -ohjelman päämääränä on, että
37627: Aluehallinnon yksiköt eli tullipiirit ja Tullilabora- ED-maiden 15 tullihallintoa toimivat yhtä tehok-
37628: torio käyttävät itsenäisesti päätösvaltaa toiminta- kaasti ja yhdenmukaisesti, kuin se olisi yksi tullihal-
37629: alueellaan niiden ratkaistaviksi säädetyissä tullilai- linto. Ohjelman päämäärän saavuttaminen edellyt-
37630: toksen asioissa. Tullihallitus vahvistaa niiden tulos- tää, että seuraavat kolme tärkeää tavoitekokonai-
37631: tavoitteet ja niiden toteuttamiseksi tarvittavat voi- suutta toteutetaan:
37632: mavarat laitoskohtaisen kehyksen ja yleistavoit- - asianmukaisten olosuhteiden varmistaminen
37633: teiden puitteissa. Valtioneuvosto päätti 8.4.1999 yhteisön ulkomaankaupalle (kaupallisten toimijoi-
37634: (540/1999) yhdistää seitsemän tullipiiriä viideksi den yhdenmukainen kohtelu, petosten torjunta)
37635: vuoden 1999 syyskuun alusta lukien. Ahvenan- - kaupallisen liikenteen sujuvuuden turvaami-
37636: maan tullipiiri ja Itäinen tullipiiri säilyvät entisellä- nen
37637: än. Eteläiseen tullipiiriin liitetään Lahden, Hämeen- - yhtäläisen lähestymistavan kehittäminen yh-
37638: linnan ja Forssan tullitoimipaikat Lounaiseen tulli- teisön lainsäädännön soveltamiseksi (yhteiset
37639: piiriin yhdistetään Sisä-Suomen tullipiirin toimipai- säännöt ja yhdenmukainen soveltaminen, riittävät
37640: kat Tampere ja Jyväskylä sekä aiemman Läntisen resurssit).
37641: tullipiirin toimipaikoista Vaasa, Kokkola, Pietarsaa- Näihin tavoitteisiin pyritään mm. riskianalyysi-
37642: ri, Seinäjoki, Kristiinankaupunki ja Kaskinen. Lou- ja verotarkastusohjeistuksella, riskianalyysisemi-
37643: naisen tullipiirin nimi muuttuu Läntiseksi tullipiirik- naareilla ja pilottihankkeilla, suunnitelmilla tulli-
37644: si. Lapin tullipiiriin yhdistetään Oulun, Raahen, lainsäädännön ja -menetelmien yksinkertaistami-
37645: Kajaanin, Kortesalmen ja Vartiuksen tullitoimipai- seksi, passitusjärjestelmien muuttamisella sekä yh-
37646: kat, ja sen nimi muutetaan Pohjoiseksi tullipiiriksi. teistyöllä tulli- ja veroviranomaisten kesken.
37647: Uudistuksen tavoitteena on, että piiriorganisaa- Vuosittain laaditaan Tulli 2000 -ohjelman toi-
37648: tiosta tulee entistä tehokkaampi, taloudellisempi ja mintasuunnitelma, joka sisältää konkreettisia toi-
37649: asiakaslähtöisempi. Hallinnollista päätöksentekoa mia tavoitteiden saavuttamiseksi. Ensimmäinen
37650: tehostetaan hallinnon toimintoja keskittämällä. Sa- varsinainen ohjelman mukainen toimintavuosi oli
37651: malla voidaan parantaa asiakaspalvelua kohdista- 1997. Kertomusvuoden painopistealueiksi komis-
37652: malla hallinnosta vapautuvia resursseja ensisijai- sio ja jäsenmaat määrittelivät yhdessä seuraavat
37653: sesti asiakaspalveluun ja tarvittaessa tullivalvonnal- kuusi kohtaa:
37654: lisiin tehtäviin. - TietokoneistaiDisen kehittäminen, johon
37655: Tullilaitoksen kehittämisen keskeisinä painopis- kuuluvat Tulli 2000 -ohjelman informaatioteknolo-
37656: tealueina v. 1998-2001 ovat Tulli 2000 -ohjelman giaa koskevat toimet. Keskeisin tavoite on yhteisön
37657: toteuttaminen sekä kansallisen veropolitiikan linja- informaatioteknologiaa käsittelevän strategian ai-
37658: usten toteuttaminen ja verotuksen oikeellisuuden kaansaaminen.
37659: varmistaminen. Lisäksi toimintaa suunnataan koh- - Työmenetelmien ja -välineiden parantami-
37660: dehakuisesti ja vaikuttavuuteen nähden oikein mi- nen, johon kuuluvat riskianalyysin ja yritystarkas-
37661: toitetusti. Valvonnan painopisteenä on etelä- ja tusmenetelmien kehittäminen, yhteisön tullilabora-
37662: itärajan ylittävä liikenne. Tullilaitoksen tavoitteena torioverkoston toteuttaminen sekä yhtenäisen tu-
37663: on myös tulli-, vero- ja kauppapoliittisten velvoit- lostenmittausmenetelmän kehittäminen.
37664:
37665:
37666: 198
37667: - Tullitoiminnan ja siihen kuuluvien menettely- että yhteisölainsäädännön yhdenmukainen sovel-
37668: jen edelleen selkeyttäminen, jonka osana jatketaan taminen ja yhtäläisiin tuloksiin pääseminen edellyt-
37669: vuosisuunnitelmien mukaisesti tutustumiskäyntejä tää komission ja jäsenmaiden yhteistoiminnan jat-
37670: jäsenmaihin tullitoiminnan eri alueilla ja hyödyn- kuvaa tehostamista, tullikäytäntöjen yhdenmukais-
37671: netään saatuja tuloksia yhteisölainsäädännön toi- tamista sekä yhteisöulottuvuuden huomioimista
37672: meenpanossa. tullitoiminnassa. Tulli 2000 -ohjelma on tässä tar-
37673: - Yhteisön tullihallintojen koulutuskeskusten koituksessa käyttökelpoinen väline.
37674: verkoston ja yhteisten koulutusohjelmien kehittä- Toiminnassa havaittujen puutteellisuuksien kor-
37675: minen. jaamiseksi Euroopan komissio teki kertomusvuo-
37676: - Passitusmenettelyuudistuksen toimeenpano den syksyllä ehdotuksen Tulli 2000 -ohjelmaa kos-
37677: käytännön tasolla. kevan päätöksen muuttamiseksi. Ehdotuksen kes-
37678: - Yhteistyö kolmansien maiden kanssa, jossa keinen sisältö oli yhteisön tullikoulutusta koskevan
37679: painopiste on jäsenyyttä hakeneiden maiden Matthaeus-ohjelman yhdistäminen Tulli 2000 -oh-
37680: liittymisvalmisteluissa. jelmaan, kaikkien tullitoiminnan tietokoneistamis-
37681: Tulli 2000 -ohjelmalla komissio käynnistää sel- hankkeiden sisällyttäminen ohjelman budjettiin
37682: laisia toimia ja tukee sellaisia jäsenvaltioiden teke- sekä ohjelman avaaminen yhteisön jäsenyyttä ha-
37683: miä aloitteita, joilla pyritään parantamaan ja vahvis- keneille maille. Ohjelman voimassaoloaikaa ehdo-
37684: tamaan yhteisön tullihallintojen ja ulkomaankau- tettiin jatkettavaksi kahdella vuodella vuoden 2002
37685: pan toimijoiden välisiä suhteita. Näitä toimia voivat loppuun. Tavoitteena on, että EU:n neuvosto ja
37686: olla erityisesti: Euroopan parlamentti hyväksyisivät muutosehdo-
37687: - sellaisen tiedotusaineiston kehittäminen, jul- tuksen v. 1999.
37688: kaiseminen ja levittäminen, jonka tarkoituksena on
37689: lisätä ulkomaankaupan toimijoiden tietoja erityi- EU-Venäjä-yhteistyö
37690: sesti yhteisön taloudellisen kilpailukyvyn vahvista- Venäjä on Euroopan unionin tärkeimpiä kauppa-
37691: miseen tarkoitetuista yksinkertaistetuista tulliselvi- kumppaneita. EU:n Venäjä-strategia tulliasioissa
37692: tysmenettelyistä perustuu Wienin huippukokouksessa kertomus-
37693: -taloudellisten tahojen, komission ja jäsenval- vuoden joulukuussa hyväksyttyyn Pohjoiseen
37694: tioiden välinen perusteellinen vuoropuhelu erityi- ulottuvuuteen ja Amsterdamin sopimuksessa tar-
37695: sesti tullitoimintaa koskevista ehdotuksista, joilla koitettuun Venäjää koskevaan yhteiseen strategi-
37696: voi olla merkittävä vaikutus taloudelliseen toimin- aan. Tarkoitus on, että Venäjä-strategia tulliasiois-
37697: taan, sekä tullisäännösten ja -menettelyjen yksin- sa on osa yhteistä EU:n Venäjä-strategiaa, jonka
37698: kertaistamisesta välineinä ovat kumppanuus- ja yhteistyösopimus
37699: - koulutustoimet, joiden tarkoituksena on pa- (PCA) ja siihen kuuluvat yhteistyöelimet, Venäjän
37700: rantaa ulkomaankaupan eri toimijoiden tietoja yh- toimintaohjelma sekä EU:n ohjelmia tukevana toi-
37701: teisön oikeudesta. mintana jäsenmaiden ja Venäjän kahdenvälinen
37702: Kertomusvuonna jäsenmaat tekivät yli sata eh- tulliyhteistyö. Strategian keskeisiä tavoitteita ovat
37703: dotusta Tulli 2000 -ohjelman budjetista rahoitetta- Venäjän tempoilevan tullipolitiikan vaikutusten
37704: vista hankkeista. Suomen ehdottamista hankkeista minimointi, kaupan ja liikenteen sujuvuuden li-
37705: ovat toteutuneet suomalaisille taloudellisille toimi- sääminen, tullirikollisuuden torjunta sekä Venäjän
37706: joille tarkoitetut seminaarit, joissa käsiteltiin kau- talouden kehittäminen ja integrointi kansainväli-
37707: pan helpottamista sekä yksinkertaistettuja tullime- sen kaupan säännöstöihin ja menettelytapoihin.
37708: nettelyjä ja passitusmenettelyä, tiedotusseminaari Venäjän tullihallinnon toimintakyvyn edelleen
37709: EU:n tullihallintojen tiedottajille sekä informaatio- kehittäminen on yksi edellytys tavoitteiden toteu-
37710: teknologiaa käsittelevä seminaari EU:n tullihallin- tumiselle. Tullihallituksen mukaan Suomi pyrkii
37711: tojen tietotekniikasta vastaaville. Osa hankkeista saamaan strategian puheenjohtajakaudellaan
37712: on siirtynyt toteutettavaksi myöhemmin. osaksi EU:n ja Venäjän kumppanuus- ja yhteis-
37713: Ohjelmaa koskevan päätöksen mukaisesti Eu- työohjelmaa.
37714: roopan komissio antoi kertomusvuoden kesäkuus- Kaupankäynnin kielteisten piirteiden poistami-
37715: sa neuvostolle ja parlamentille kertomuksen Tulli sessa keskeisiä ongelmakohtia ovat Venäjän lain-
37716: 2000 -ohjelman toteutumisesta v. 1997. Kertomus säädännön puutteellisuus, tullimenettelyjen kehit-
37717: koostui jäsenmaiden raporteista ja komission itsen- tymättömyys sekä rajanylityspaikoilla syntyneet
37718: sä työstämästä aineistosta. Raportointiajan lyhyy- ongelmat. Nämä ovat aiheuttaneet vaikeuksia ta-
37719: den vuoksi ohjelman vaikutuksia on vaikea tark- loudellisille toimijoille sekä pienentäneet Venäjän
37720: kaan arvioida. Komissio toteaa johtopäätöksenä, valtion tulli- ja verotulojen kertymää taloudellisen
37721:
37722:
37723: 199
37724: rikollisuuden lisääntymisen, kuten kaksoislasku- 4. Rajojen ylittävä ja alueellinen yhteistyö; tavoit-
37725: tuksen, seurauksena. teena on poistaa kaupan ja investointien esteitä
37726: Kaksoislaskutuksella tarkoitetaan sitä, että tuon- nopeuttamalla rajanylitystä ja parantamalla tulli- ja
37727: tiverojen välttämiseksi Venäjän tullille esitetyt raja-asemien infrastruktuuria. Toiminta tapahtuu
37728: tuontikauppalaskut ovat arvoltaan pienemmät kuin EU:n rajayhteistyöohjelman puitteissa sekä Itäme-
37729: Suomen tullille esitetyt vientikauppalaskut. Asiaa ren maiden ja Barentsin alueen yhteistyöelimissä.
37730: on käsitelty useaan otteeseen Suomen ja Venäjän 5. Taloudellisen rikollisuuden vastustaminen;
37731: tullihallintojen tapaamisissa sekä koko unionia asia liittyy rahanpesuun, laittoman huumekaupan
37732: koskevana kysymyksenä EU:n ja Venäjän välisen torjuntaan sekä muuhun laittoman toiminnan, ku-
37733: kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen mukaisissa ten kaksoislaskutuksen, vastustamiseen ja paljasta-
37734: elimissä. miseen. Nämä kysymykset ovat Suomen EU-pu-
37735: Venäjän tullilaki sisältää taloudellisten toimijoi- heenjohtajuuskaudella voimakkaasti esillä.
37736: den kannalta eräitä kohtuuttomuuksia, kuten kul- 6. Koulutus; laaditaan yhteistyössä venäläisen
37737: jettajan vastuun tullivelan maksamisesta, ellei sitä osapuolen kanssa toimintaohjelman toteuttamista
37738: saada perittyä maahantuojalta. TIR-passitusmenet- koskeva koulutusohjelma.
37739: telyä ei ole aina sovellettu asianmukaisesti siihen
37740: liittyneiden väärinkäytösten takia. Lisäksi ajoittai- Suomen ja Venäjän tulliyhteistyö
37741: nen kuljetusten sääntöjenvastainen tarkastaminen Tulliyhteistyö perustuu v. 1994 solmittuun tulliyh-
37742: ja ajoneuvojen takavarikoinnit ovat aiheuttaneet teistyösopimukseen. Käytännön yhteistyötä varten
37743: epävarmuutta koko järjestelmän toimivuudesta. toimii Suomen ja Venäjän tullihallintojen pysyvä
37744: Muita rakenteellisia ongelmia ovat olleet infrastruk- tullityöryhmä, joka kokoontui kertomusvuonna
37745: tuurin puutteellisuudesta ja tullimenettelyjen kehit- kolme kertaa. Yhteistyö oli edelleen hyvin laajaa ja
37746: tymättömyydestä johtuneet ruuhkat rajanylityspai- monipuolista, ja tiedonkulkua pyrittiin jatkuvasti
37747: koilla. Rajan ylitystä hidasravia tekijöitä ovat olleet parantamaan mm. ottamalla Kelloselän ja Sallan
37748: ajoittain rajalla kannetut erilaiset maksut sekä useat rajatullitoimipaikkojen välillä käyttöön suorat yhte-
37749: rajalla toimivat viranomaiset. Määräpaikassa lopul- ydet. Koulutusyhteistyötä jatkettiin myös järjestä-
37750: lista tullausta ovat hidastaneet tullimenettelyjen mällä yhteensä 12 seminaaria ja työtapaamista tul-
37751: sujumattomuus ja itse tarkastusten hitaus. Maahan- litoiminnan eri alueilta. EU:n rahoittama tullivirka-
37752: tuojien, huolitsijoiden ja rahdinkuljettajien toivo- miesten vaihto-ohjelma, Twinning alkoi v. 1997.
37753: muksia tullipalvelujen parantamisesta ei useimmi- Vaihto-ohjelmaa on käsitelty jäljempänä Itäistä tul-
37754: ten oteta huomioon ulkomaankaupan logistiikassa. lipiiriä koskevassa luvussa. Hyvien kokemusten
37755: Tullihallituksessa laadittua ehdotusta EU:n Ve- perusteella virkamiesvaihto on laajennettu kaikille
37756: näjää koskevaksi tulliasioiden toimintaohjelmaksi rajanylityspaikoille.
37757: on käsitelty eri EU-foorumeilla sekä Suomen ja Säteilyvalvonnan kehittämiseen on kiinnitetty
37758: Venäjän tullihallintojen välisissä tapaamisissa. Toi- erityistä huomiota. Tullityöryhmässä valmisteltiin
37759: mintaohjelma koostuu seuraavista toimintakoko- tullihallintojen välinen pöytäkirja valtionrajan yli
37760: naisuuksista, joiden toimeenpano on jo osaksi kuljetettavien ydinmateriaalin ja muiden radioaktii-
37761: käynnistynyt. visten aineiden tullivalvontaa koskevista toimenpi-
37762: 1. Venäjän tullilaki; keskeisin hanke on EU:n teistä. Pöytäkirja allekirjoitettiin maiden tullipää-
37763: teknisen avun tukeman Venäjän tullilain uudista- johtajien tapaamisessa helmikuussa 1999. Tapaa-
37764: minen. Tavoitteena on Venäjän tullisäädösten lä- misessa sovittiin myös, että Luoteis-Venäjän tulli-
37765: hentäminen vastaamaan mahdollisimman paljon hallinnon käyttöön toimitetaan EDI-palvelintieto-
37766: EY-lainsäädäntöä. Uudistamistyö on aloitettu. kone. Laitteen toimittaminen liittyy Venäjän tulli-
37767: 2. Tullimenettelyjen harmonisointi ja yksinker- hallinnon informaatioteknologiaa koskevan kehit-
37768: taistaminen EU:n ja Venäjän välisessä liikenteessä; tämisstrategian ensimmäiseen vaiheeseen. Seuraa-
37769: tavoitteena on liikenteen sujuvuuden parantami- vassa vaiheessa tullaustietojen sähköinen välittämi-
37770: nen ja koko tulliselvitysketjun nopeuttaminen. Tä- nen laajennettaisiin rautatieliikenteeseen, Mosko-
37771: hän liittyy vihreän linjan käyttöönotto valtuutetuille vaan ja sen alueelle. Kolmas vaihe käsittäisi passi-
37772: EU:n ja Venäjän taloudellisille toimijoille. Kahden- tusmenettelyn yksinkertaistamisen ja yhteyden saa-
37773: väliset asiantuntijakeskustelut ovat käynnissä. misen Venäjän passitusjärjestelmään. Tämän kehit-
37774: 3. Venäjän passitusmenettelyn tietokoneistami- tämissuunnitelman toteuttamiseksi haetaan EU:n
37775: nen; asia liittyy kiinteästi tullimenettelyjen yksin- Tacis-rahoitusta. Lisäksi Suomen ja Venäjän tulli-
37776: kertaistamiseen. Hankkeen ensimmäinen vaihe on hallintojen välillä on jatkettu neuvotteluja luottoasi-
37777: käynnistynyt. akkaita koskevan yksinkertaistetun ja nopeutetun
37778:
37779:
37780: 200
37781: tullausmenettelyn, ns. vihreän linjan käyttöönotos- viennin kotitullauksesta sekä niiden liittymisestä
37782: ta. eri tullimenettelyihin mm. sisäiseen jalostukseen,
37783: passitukseen, tullivarastointiin ja väliaikaiseen va-
37784: Ulkomaankaupan kehitys kertomusvuonna rastointiin. Kotitullausluvan saanut yritys tekee lo-
37785: Kertomusvuosi oli Suomen neljäs EU-jäsenyysvuo- pullisen paperinoman tuontitullausilmoituksen 10
37786: si. Tullilaitoksen kantamien verojen ja maksujen päivän kuluttua sähköisenä ns. editullauksena ja
37787: määrä on kasvanut tasaisesti koko ED-jäsenyyden arkistoi tullaosasiakirjat itse. Samoin valmiit EU:n
37788: ajan. Kertomusvuonna tullilaitos kantoi kansallisia ulkopuolelle vietävät tuotteet yritys kotitullaa halu-
37789: veroja ja maksuja 44,6 mrd. mk eli n. 3 mrd. mk amanaan aikana tarvitsematta jonottaa tullitoimi-
37790: (7,7 %) enemmän kuin v. 1997. Lisäksi EU:lle kan- paikassa.
37791: nettiin 880,7 Mmk tulleja ja maatalousmaksuja, Asiakaskonsultoinnin tuloksena tullipiireissä oli
37792: mikä oli 2,6% vähemmän kuin edellisvuonna. kertomusvuoden lopussa käytössä 19 tuonnin ja 64
37793: Tuonnin perusteella kannettiin veroja ja maksuja viennin kotitullauslupaa. Normaalisti yrityksen ko-
37794: 17,3 mrd. mk ( + 9,7 %), valmisteveroja 26,8 mrd. titullausluvan antoon ja käyttöönottoon tarvitaan
37795: mk ( + 6,5 %) ja muita veroja ja maksuja 0,3 mrd. mk 2-4 konsultointikertaa ja aikaa kuluu useita kuu-
37796: ( + 17,7 o/o). Maksullisista palveluista ja muista tu- kausia, jos yrityksen ulkomaankauppaprosessit ja
37797: loista kertyi 43,1 Mmk(- 1,5 %). tavarakirjanpitojärjestelmät ovat puutteelliset. Sel-
37798: Autoveroa kannettiin yli 5 mrd. mk, kun vuonna vitystyö ja konsultointi jatkuu Tullihallituksen mu-
37799: 1997 sitä kannettiin yli 4 mrd. mk. Uusia henkilöau- kaan useiden kymmenien yritysten kanssa edel-
37800: toja tuotiin Suomeen yli 100 000. leen.
37801: Suomen viennin arvo kohosi kertomusvuonna ED-maiden kanssa käytävän kaupan tuonnin
37802: 229,2 mrd. mk:aan eli kasvoi 8% edellisestä vuo- tilastoilmoituksista yritykset antavat jo yli 70 %
37803: desta. Vastaavasti tuonti kasvoi 7 %vuodesta 1997 joko edi-muodossa (sähköisinä sanomina) tai le-
37804: ja oli arvoltaan 172,3 mrd. mk. Ulkomaankaupan vykkeellä. Sisäkau pan vientitilastoilmoituksista
37805: ylijäämä kasvoi kertomusvuonna yli 5 mrd. mk:lla 55,6 % annetaan atk-muodossa. Integroidun tul-
37806: vuodesta 1997 ollen 56,9 mrd. mk. lausjärjestelmän (ITU) menettelyllistä suunnittelua
37807: jatkettiin kertomusvuonna. Tuontitullaukseen on
37808: luotu uusi yhteisösäännösten vaatimukset täyttä-
37809: Tullilaitoksen toiminta vä tullausmalli, joka kattaa vapaaseen liikkeeseen
37810: Tullihallitus luovutuksen ja tulliverotusvaiheen ja integroi ne
37811: Kertomusvuoden aikana Tullihallituksen yksiköt ja toisiinsa ottaen huomioon mm. elektronisen tie-
37812: tullipiirit valmistelivat yhdessä valtakunnallisen ris- donsiirron, reaaliaikaisen vakuusseurannan, riski-
37813: kianalyysimallin, joka liittyy Tulli 2000 -ohjelmaan. analyysin ja tavarantarkastuksen vaatimukset.
37814: Valtakunnallinen malli tarkastelee riskejä kattavasti Mallin yksityiskohtaisempaa suunnittelua jatke-
37815: toimija-, menettely- ja tavaranäkökulmista. Omana taan edelleen. Toimintamallin päälinjat on esitelty
37816: alueenaan on mukana myös Euroopan maatalou- myös tullauksen asiakasyhteistyöryhmässä. Suun-
37817: den ohjaus- ja tukirahaston, EMOTR:n, vaatimat nittelu- ja atk-henkilöstön vajeen takia tuonnin
37818: tarkastukset. Tarkoitus on, että riskianalyysimalli järjestelmän käyttöönottoa on Tullihallituksen
37819: on käytössä valtakunnallisesti 1.1.2000. mukaan jouduttu lykkäämään. Tavoitteena on
37820: Tullilaitoksen yhtenä tulostavoitteena oli luoda saada järjestelmä uudella ohjelmointitekniikalla
37821: mallit asiakaskohtaisista, yksinkertaistetuista tulli- testausvalmiiksi vuoden 2000 aikana. Myös käyt-
37822: menettelyistä ja selvittää, haluavatko erityisesti töönotto silloin on mahdollista, jos suurimmat
37823: suurasiakkaat käyttää räätälöityjä, yksinkertaistet- edi-asiakkaat saavat omat järjestelmänsä testattua.
37824: tuja ja automatisoituja tulli- ja muita ilmoitusmenet- Viivästyminen ei vaikuta nykyisen tulliselvi-
37825: telyjä. Ulkomaankaupan keskittymistilastojen mu- tysjärjestelmän toimivuuteen. Viennin tullausjär-
37826: kaan Suomessa on 30~00 tullilaitoksen avain- jestelmän prosessisuunnittelua ei ole aloitettu
37827: asiakasta, joille näistä menettelyistä on selvää logis- tuontijärjestelmän viivästymisen vuoksi.
37828: tista hyötyä. Nämä yritykset kattavat 70-80 % Ulkomaankaupan tilastoimijärjestelmän uudis-
37829: Suomen ulkomaankaupan arvosta, ja kun tähän tamisprojektin raportti valmistui kertomusvuoden
37830: lisätään huolitsijat, näiden yritysten tulliselvitykset maaliskuussa. Raportissa on kuvattu tilastoinnin
37831: muodostavat reilusti yli 90% kaikista tulliselvityk- nykyiset prosessit ja niiden kehittämistarpeet. Ke-
37832: sistä. hittämistyötä on jatkettu ja tavoitteena on saada
37833: Tullihallituksen tullaustekniikalle luotiin yhteis- uusi ulkomaankaupan tilastosysteemi käyttöön
37834: työssä tullipiirien kanssa mallit sekä tuonnin että vuoden 2000 tammikuun tilastoa laadittaessa.
37835:
37836:
37837: 201
37838: Tullilain perusteella tulliviranomaisen päätök- yritysten. Tullihallituksen mukaan tämä tulos ko-
37839: seen haetaan muutosta valittamalla 1.1.1998lukien rostaa tulliviranomaisen suorien asiakaskontaktien
37840: Uudenmaan lääninoikeudelta. Valituskirjelmä on hyvän hoitamisen merkitystä entisestään. Myös
37841: toimitettava sille tulliviranomaiselle, jonka päätök- huolitsijoiden kokemukset tuonti- ja vientitullauk-
37842: sestä valitetaan. Tulliviranomainen tutkii valitusasi- sesta ovat parantuneet.
37843: an, ja jos asia korjataan, valitus raukeaa. Siltä osin Seuraavissa taulukoissa esitetään tullilaitoksen
37844: kuin valituksessa esitetty pyyntö ei anna aihetta toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus v.
37845: tullinpalautukseen tai tullinperuutukseen taikka 1995-98.
37846: muuhun valituksen kohteena olevan asian oikaise- Tullilaitoksen tietoon tulleet ja selvitetyt tulliri-
37847: miseen tai korjaamiseen, tulliviranomaisen on an- kokset:
37848: nettava valituksesta lausunto ja toimitettava asian
37849: käsittelyssä syntyneet asiakirjat Uudenmaan lää- Vuosi Rikokset
37850: ninoikeudelle. Tietoon tulleet Selvitetyt Selvitys-%
37851: Seuraavassa taulukossa esitetään tullilain 37 §:n
37852: 1995 3 489 2 521 72
37853: perusteella tehtyjen valitusten määrät v. 1995-98: 1996 5 041 4 329 86
37854: 1997 6 775 5 902 87
37855: Vuosi Valituksia 1998 6 438 5 734 89
37856: Invalidien Muita Yhteensä
37857: autoveroista
37858: 1995 93 366 459 Tullilaitoksen tekemät huumetakavarikot:
37859: 1996 132 367 499
37860: 1997 159 367 526 Vuosi kg
37861: 1998 165 334 499
37862: 1995 115,1
37863: 1996 330,9
37864: Tullihallituksesta saadun tiedon mukaan Kor- 1997 344,7
37865: keimpaan hallinto-oikeuteen valituksista on pääty- 1998 159,2
37866: nyt vuodessa keskimäärin 26.
37867: Tulliviranomaiset ovat jakaneet maahantuojille,
37868: viejille ja huolitsijoille tietoa EY:n tullikoodeksin Kasvuun on vaikuttanut osaltaan Khat-huumeen
37869: tarjoamista menettelyvaihtoehdoista ja lisänneet salakuljetus (v. 1998 Khat-huumeen osuus oli 97,8
37870: vuorovaikutusta avainasiakkaiden kanssa mm. kg).
37871: konsultoinnilla ja asiakastyytyväisyyskyselyllä. Tulliviranomaisen takavarikoima alkoholi ja tul-
37872: Tullihallitus teki kertomusvuoden keväällä yli lilaitoksen haltuun otetut savukkeet rikosasioissa:
37873: 500 suurimmalle rekisteröidylle asiakkaalleen ky-
37874: selyn, johon puolet vastasi. Sama asiakastyytyväi- Vuosi Alkoholi josta pirtua Savukkeet
37875: syyskysely tehtiin ensimmäisen kerran v. 1996. litraa kpl
37876: Asiakkaiden kokemukset tuonnin tullausmenette- 1995 183 000 100 000 1410485
37877: lyistä ovat parantuneet merkittävästi vuodesta 1996 85 515 43 895 7 096 558
37878: 1997 736 747 1 694 820 4 537 397
37879: 1996. Tyytyväisyys vientimenettelyihin oli kasva-
37880: 1998 81 042 51 259 14 287 900
37881: nut vain vähän, mikä johtuu uusien, EY-säännösten
37882: 1
37883: mukaisten vientimenettelyohjeiden käyttöönotos- Takavarikoidun alkoholin vastaama veromäärä on n. 300
37884: Mmk v. 1997.
37885: ta. Kaikkein tyytyväisimpiä asiakkaat olivat atk-
37886: tullausmenettelyihin. Neuvontaan he olivat yhtä
37887: tyytyväisiä kuin edellisessä kyselyssä. Vaikka
37888: Tulliviranomaisen pysäyttämät tuoteväärennök-
37889: uusista menettelyistä, kotitullauksesta ja räätälöidyis-
37890: set ja piraatit:
37891: tä tullimenettelyistä on tiedotettu paljon, näyttää siltä,
37892: että yritykset eivät niitä vielä riittävästi tunne.
37893: Vuosi Pysäyttäminen
37894: Asiakkaiden mielikuva tullilaitoksesta on jonkin
37895: verran parantunut edellisestä kyselystä. Yleisarvo- kpl
37896: sanaksi asiakkaat antoivat tullauspalveluista koulu- 1995 5
37897: arvosanoilla mitattuna 8-. 1996 24
37898: 1997 104
37899: Tullauksen itse kokonaan haitavien yritysten
37900: 1998 204
37901: kokemukset tulliviranomaisen toiminnasta ovat
37902: paremmat kuin huolitsijoita yksinomaan käyttävien
37903:
37904:
37905: 202
37906: Tullirikostutkinnan vaikuttavuus: on arvonlisäverollista, samoin tuonti muista jäsen-
37907: valtioista Ahvenanmaan maakuntaan. Käytettyjen
37908: Vuosi Vaikuttavuus tavaroiden kohdalla verollisuuden on todettu aihe-
37909: Mmk uttavan kaksinkertaisen verotuksen. Asiaa on käsi-
37910: 149,9
37911: telty Ahvenanmaan verotyöryhmässä, ja valtiova-
37912: 1995
37913: 1996 100,5 rainministeriössä on valmisteilla lainmuutos, josta
37914: 1997 112,6 veroyksikkö on antanut lausunnon 9.2.1999.
37915: 1998 95,9 Tullittomuusasetuksen 112-116 artiklojen mu-
37916: kaan moottoriajoneuvon tavanomaisen polttoaine-
37917: Jälkitarkastuksen perusteella kannettavaksi säiliön sisältämä polttoaine on tullitonta samoin
37918: määrätyt tullit ja muut verot: kuin arvonlisä- ja valmisteverotuslaeissa olevien
37919: viittaussäännösten mukaan. Veroyksikön mukaan
37920: Vuosi Tullit ja muut verot käsite 'tavanomainen polttoainesäiliö' aiheutti tul-
37921: Mmk kintaongelmia, koska ajoneuvoihin todettiin usein
37922: 1995 96.7 asennetun useampia, kooltaan yhä suurempia säi-
37923: 1996 160,9 liöitä. Yksikkö teki valtiovarainministeriölle esityk-
37924: 1997 214,1 sen rajoittaa tullittomuusasetuksen 113 artiklan
37925: 1998 76,9 nojalla polttoainesäiliöiden sisältämän polttoai-
37926: neen enimmäismäärää matkaa kohden. Esitys to-
37927: Tullihallituksen veroyksikön toiminta teutettiin tullilakiin sisällytetyllä säännöksellä, joka
37928: Valtiovarainministeriön ja Tullihallituksen välisen astui voimaan vuoden 1999 alusta.
37929: tullilaitoksen tulostavoitesopimuksen mukaisesti Autoverolain 51 §:n nojalla invalidille voidaan
37930: kertomusvuonna keskityttiin tulkinnanvaraisen ve- tietyin edellytyksin palauttaa auton hintaan sisälty-
37931: rolainsäädännön aineellisen puolen kehittämistä vä autovero kokonaan tai osittain. Hakemusten
37932: koskevien aloitteiden tekemiseen sekä verotusme- käsittely on delegoitu Hangon tullikamarille. Edel-
37933: nettelyjen saattamiseen nykyaikaisen hallinnon lisen lisäksi Tullihallitus voi lain 50 §:n nojalla
37934: vaatimusten mukaisiksi. erityisistä syistä hakemuksesta alentaa suoritettua
37935: Alkuperäsääntöihin liittyen on Euroopan yhtei- tai suoritettavaa autoveroa. Kertomusvuonna teh-
37936: sössä käyty keskustelua tullietuusjärjestelyjen toi- tiin autoverolain 51 §:n mukaisia hakemuksia 2 318
37937: mivuuden parantamisesta komission tiedonannon ja lain 50 §:n mukaisia 727. Tullihallitus on useassa
37938: pohjalta. Taustalla ovat erityisesti tekstiilituonnissa yhteydessä korostanut, että tällaiset lääketieteelli-
37939: esitetyt väärät alkuperätodistukset. Konkreettisia seen ja osin sosiaalisiinkin kannanottoihin perustu-
37940: parannusehdotuksia on pohdittu yhteisön ja sen vat asiat ovat ulkomaankaupan erityisviranomaise-
37941: sopimuspuolten alkuperäasiantuntijoiden semi- na toimivalle tullilaitokselle varsin vieraita. Sosiaa-
37942: naareissa. Pyrkimyksenä on ollut sovittaa yhteen li- ja terveysministeriö asetti keväällä 1996 työryh-
37943: toisaalta verotusintressin edellyttämät valvontavaa- män (Vammaistyöryhmä 96), jonka tehtävänä oli
37944: timukset ja toisaalta tuojien aseman turvaaminen muun ohella selvittää vammaisten henkilöiden au-
37945: siten, että otetaan huomioon tuojan vilpittömän toveroon liittyvät uudistusehdotukset siten, että
37946: mielen tietynasteinen suoja tullien jälkikannon yh- valitut ratkaisut tukevat vammaisten henkilöiden
37947: teydessä. Komissio on tehnytkin v. 1999 ehdotuk- työ- ja toimintakykyä. Työryhmä esitti keväällä
37948: sen tullikoodeksin muuttamiseksi tämän mukaises- 1997 julkaisemassaanmuistiossa (STM 1997:6), että
37949: ti. autoveron palautusjärjestelmä ja vammaispalvelu-
37950: Veroyksikön toiminta jakaantuu kahteen osaan, lain mukainen tuki auton hankintaan ja muutostöi-
37951: jotka ovat lainsäädännölliset avustustehtävät ja lau- hin korvattaisiin Kansaeläkelaitoksen hallinnoi-
37952: sunnot sekä erilaisten hakemusasioiden käsittely. malla, osittain tuloharkintaisella tuella. Työryhmän
37953: Seuraavassa on käsitelty eräitä veroyksikössä ker- ehdotus ei ole toteutunut.
37954: tomusvuonna valmisteltuja asioita. Tullihallitus antaa kansallisten lakien perusteella
37955: Veroyksikön aloitteesta tehdyn väylämaksulain ennakkoratkaisuja, joista kertomusvuoden alusta
37956: muutoksen valmisteluun Tullihallitus osallistui lii- voimaan tulleen tullilain ja eräiden tullilaitoksen
37957: kenneministeriön kanssa. Maksun tekniseen kan- toimivaltaan kuuluvien verolakien muutosten jäl-
37958: toon liittyvä muutos tuli voimaan vuoden 1999 keen on päättänyt esittelystä ao. yksikön päällikkö.
37959: alusta. Tuonti- ja autoveroryhmän osalta kysymykseen
37960: Tuonti muualta Suomesta Ahvenanmaan maa- tulevat autoverolain ja arvonlisäverolain sovelta-
37961: kuntaan ja Ahvenanmaan maakunnasta Suomeen mista koskevat ennakkoratkaisut Ennakkoratkai-
37962:
37963:
37964: 203
37965: suja annettiin kertomusvuonna yhteensä 90. Niistä tiin ja veron maksuaikaa pidennettiin. Tämä muu-
37966: 76 koski tuonti- ja autoveroa, 13 valmisteveroja ja tos mahdollisti verojen maksamisen seurannan tie-
37967: yksi alkuperää. tokoneistamisen. Muutos tuli voimaan vuoden
37968: Tullikoodeksin, sen soveltamisasetuksen ja tul- 1999 alusta.
37969: littomuusasetuksen verotusta koskevista säännök- Kertomusvuoden aikana Tullihallitus kartoitti
37970: sistä ei ole annettavissa ennakkotietoa. Tullihallitus jäteverolain ongelmia. Tullihallituksen edustajat
37971: antaa kuitenkin tullikoodeksin nojalla hakemuk- osallistuivat lisäksi valtiovarainministeriön asetta-
37972: sesta sitovia tariffi- ja alkuperätietoja. Vuonna 1998 man jäteverotyöryhmän työskentelyyn ja vuoden
37973: annettiin 424 tariffitietoa ja yksi alkuperää koskeva 1999 alusta voimaan tulleiden jäteverolain muutos-
37974: sitova tieto. ten valmisteluun. Koska jäteverolakia sovellettaes-
37975: Tullihallitus osallistui alkoholilaissa olevien, eri- sa kävi ilmi, että veronoman välivarastoinnin vuo-
37976: tyismyyntiä koskevien säännösten muutosehdotus- den määräaika oli liian lyhyt eräiden jätteiden
37977: ta valmistelevan työryhmän työhön. Muutos koski hyödyntämiseen, jäteverolain muutoksella määrä-
37978: pääasiassa ammatillisiin ja tuotannollisiin sekä tie- aika pidennettiin kolmeksi vuodeksi. Lisäksi lakia
37979: teellisiin tarkoituksiin myytävän väkiviinan ja alko- selvennettiin niin, ettei veroa enää kanneta jättees-
37980: holijuoman veronoman käytön määrittelyn täs- tä, joka hyödynnetään kaatopaikan välttämättömis-
37981: mentämistä ja tarkistamista. Uudistettu alkoholilain sä rakenteissa ja rakennuksissa tai joka hyödyntä-
37982: erityismyyntisäännös tuli voimaan 15.1.1999. mistarkoituksessa sijoitetaan maan päälle tai maa-
37983: Kertomusvuoden elokuussa Tullihallitus teki han muualla kuin varsinaisella kaatopaikalla. Näi-
37984: valtiovarainministeriölle esityksen makeis- ja den muutosten tarkoituksena on kaatopaikalle lop-
37985: virvoitusjuomaverolain muuttamisesta siten, että pusijoitettavan jätemäärän sekä ensikäytössä ole-
37986: pienvalmistajien tuottamat virvoitusjuomat va- vien raaka-aineiden käytön vähentäminen kaato-
37987: pautettaisiin perusverosta. Tällä muutoksella halut- paikoilla. Lainmuutoksesta huolimatta ongelmana
37988: tiin vähentää hallinnollista työtä sekä viranomais- saattaa olla kaatopaikalla hyödynnettävän jätteen
37989: että verovelvollispuolella. Muutos koskee n. 50 määrän ja laadun selvittäminen, mikä vaatii tulli- ja
37990: sivutoimista tai osa-aikaista virvoitusjuomien pien- ympäristöviranomaisten tiivistä yhteistyötä. Sama
37991: tuottajaa. Muutoksen aiheuttaman verotulojen me- koskee jätteen välivarastointialueisiin liittyvää val-
37992: netyksen arvioitiin olevan n. 100 000 mk, ja muutos vontaa.
37993: tuli voimaan vuoden 1999 alusta. Myös sähkö- ja energiaverotuksen ongelmakoh-
37994: Lisäksi tullihallinnossa osallistuttiin laajaan val- tia kartoitettiin ja laadittiin tulkinnanvaraisista koh-
37995: misteverotuslain muutosten valmisteluun, jossa dista muistio valtiovarainministeriölle. Lisäksi Tulli-
37996: valmisteverotusjärjestelmää pyrittiin tehostamaan hallitus osallistui vireillä olleen, energiaverotusta
37997: ja kehittämään useilla valmisteverotuslain muutok- koskevan lakiehdotuksen valmisteluun. Sähkö- ja
37998: silla. Niiden erityisenä tarkoituksena on vähentää energiaverotusta koskevassa kartoituksessa todet-
37999: valmisteverotuksessa esiintyneitä väärinkäytös- tiin useita teknisiä ja aineellisia ongelmia, joiden
38000: mahdollisuuksia. Muutoksissa otettiin huomioon selvittämistä jatketaan edelleen sekä tullilaitokses-
38001: myös yhteisössä sovitut toimet veropetosten vä- sa että valtiovarainministeriössä. Osa ongelmista
38002: hentämiseksi, jotka toteutettiin mm. täsmentämällä voitaneen ratkaista lisäohjeistuksella, mutta osa
38003: vero-, kirjanpito- ja tietojenantovelvollisuutta kos- vaatii lainsäädännön muuttamista. Pääasialliset on-
38004: kevia säännöksiä sekä lisäämällä tulliviranomaisten gelmat liittyvät vuoden 1997 alusta voimaan tullee-
38005: toimivaltaa antaa aiempaa laajemmin verovelvolli- seen sähkön- ja eräiden polttoaineiden verotusuu-
38006: sia sitovia lupaehtoja ja valvontamääräyksiä. Vero- distukseen. Kyseinen laki haluttiin nopeasti voi-
38007: velvollisuutta täsmennettiin mm. EU:n ulkopuolel- maan, ja lain ja sen toimeenpanon valmisteluun
38008: ta yhteisön alueelle tuotavien tuotteiden osalta käytettävissä ollut aika oli erittäin lyhyt. Lisäksi uusi
38009: niin, että myös valmisteverosta vastaa se, joka energiaverolainsäädäntö sisälsi ja siihen on myö-
38010: yhteisön tullilainsäädännön mukaan vastaa tuot- hemmin lisätty useita verovapauksia ja tukia, jotka
38011: teista suoritettavasta tullivelasta. Vastaavasti yhtei- monimutkaistavat lainsäädännön soveltamista ja
38012: sön alueelta vietävistä tuotteista, jotka katoavat aiheuttavat runsaasti hallinnollista ja valvontatyötä.
38013: Suomessa, kannettavasta verosta vastaa se, joka Soveltamisongelmia tuottaa mm. eräissä lain
38014: yhteisön tullilainsäädännön mukaan vastaa tuottei- kohdissa sähköverkon määrittely, joka ei vastaa
38015: den viennistä tai siirrosta yhteisön alueelta. Lisäksi lain tarkoitusta. Käytännössä myös sähkön veron
38016: valmisteverotuslain menettelysäännöksiä esitettiin porrastamisessa teollisuuden rajaaminen on osoit-
38017: muutettavaksi niin, että rekisteröimättömien vero- tautunut hankalaksi sekä sähkön käyttäjille, vero-
38018: velvollisten veron ilmoittamis- ja maksuajat eriytet- velvollisille että valmisteveroviranomaisille. Vero-
38019:
38020:
38021: 204
38022: tuksellisesti ja teknisesti suurimmat ongelmat liitty- sista, joiden tarkoituksena on tehostaa yleissopi-
38023: vät sähkön tuottamiseen käytettyjen eri polttoainei- muksen toimivuutta ja luotettavuutta sekä vähen-
38024: den verokohteluun yhdisteryssä sähkön ja lämmön tää sen käyttöön liittyviä väärinkäytöksiä. Muutok-
38025: tuotannossa. Mikäli EU hyväksyy voimassaolevan silla pyritään selkeyttämään ja nopeuttamaan tie-
38026: lainsäädännön mukaisen energiaintensiivisten yri- donkulkua viranomaisten ja takaajajärjestöjen välil-
38027: tysten veronpalautuksen, ongelmana tulee ole- lä sekä varmistamaan järjestelmän piiriin hyväksyt-
38028: maan Tullihallituksen mukaan prosessihöyryjen tävien kuljetusliikkeiden luotettavuus. Tämän hy-
38029: tuottamiseen käytetyn polttoaineen verokohtelu väksymisvaatimuksen johdosta Suomen Kuom1a-
38030: sekä mahdolliset yritysjärjestelyt veroedun saami- autoliitto järjesti kertomusvuoden aikana TIR-me-
38031: seksi ja muut valvontaan liittyvät ongelmat. nettelykursseja, joissa osanottajia olin. 500. Kurssit
38032: Veroyksikkö toteaa, että ongelmien ratkaisuesi- jatkuvat edelleen, kunnes kaikki 590 aktiivista TIR-
38033: tyksiä, lainsäädännön muutosehdotuksia ja tarvitta- passitusmenettelyn käyttäjää on koulutettu.
38034: van soveltamisohjauksen valmistelua ovat hidasta- Liikenne- ja yleisen turvallisuuden turvaamisek-
38035: neet henkilöstön vaihtuvuus ja resurssien niukkuus si tulli suorittaa raskaan liikenteen kaluston
38036: sekä Tullihallituksen vero- ja tarkastusyksikössä kuntotarkastuksia, mm. jarru- ja painomittauksia.
38037: että piiritullikamareissa. Kansainvälisissä vertailuis- Kertomusvuonna teknisten vikojen tarkastuksia
38038: sa kiinnittyy huomio Suomen valmisteverotushen- suoritettiin yhteensä 7 944, ja itärajalta käännytet-
38039: kilöstön vähyyteen, mihin seikkaan myös EY:n tiin 948 ajoneuvoa teknisen vian vuoksi.
38040: komissiokin on kiinnittänyt huomiota. Ajoneuvojen ja konttien video- ja atk-pohjaista
38041: Voimaan tulleista laeista tai lainmuutoksista on tunnistusjärjestelmää kokeiltiin kertomusvuonna
38042: tiedotettu asiakkaille ja aluehallinnolle yleiskirjein, EU:n petostenvastaisen yksikön UCLAF:n rahoituk-
38043: jotka julkaistaan myös Tullihallituksen tiedotuksia sella Vaalimaalla. Muiden ED-maiden kanssa yh-
38044: -lehdessä. Yleiskirjeissä kerrotaan lyhyesti muutos- teen sovitettua ajoneuvojen teknistä seurantajärjes-
38045: ten sisältö ja tarpeen mukaan selvitetään laajemmin telmää varten tarvittava välineistö on hankittu,
38046: muutoksen vaikutusta verotukseen. Veroyksiköstä mutta järjestelmä on toistaiseksi kokeiluasteella.
38047: vastataan erilaisiin kirjallisiin kyselyihin, ja yksikkö Tullilaitoksen ja keskusrikospoliisin välillä on tehty
38048: osallistuu neuvontatyöhön vastaamalla niin neu- sopimus yhteistyöstä tässä teknisessä seurannassa.
38049: vonnan, aluehallinnon kuin asiakkaidenkin puhe- EY:n komission passitusta koskevan toiminta-
38050: lintiedusteluihin. suunnitelman toteuttamisesta on laadittu erillinen
38051: Valmisteverotusryhmä on ohjannut verotuskäy- kansallinen valvontasuunnitelma. Tässä tarkoituk-
38052: täntöä järjestämällä piiritullikamarien valmistevero- sessa järjestettiin tavarapassitusten seuraamiseksi ja
38053: tushenkilöstölle valmisteverotuspäivät, joilla käsi- valvontatoimenpiteiden tehostamiseksi tullipiireis-
38054: teltiin kertomusvuoden alusta voimaan tullutta uut- sä viikon kestänyt passitusseurannan tehoisku.
38055: ta lainsäädäntöä. Lisäksi ryhmä on valmistellut Passintarkastuksessa otettiin käyttöön uudet lei-
38056: viranomais- ja osittain verovelvollisten käyttöön mat kertomusvuoden elokuussa. Tullilaitos on hoi-
38057: tarkoitettua valmisteverokäsikirjaa. tanut muun tullivalvonnan ohella passintarkastusta
38058: pohjoisen ja läntisen maarajan tulliasemilla. Lisäksi
38059: Tullihallituksen valvonta- ja tarkastusyksikön passintarkastuksia tehtiin rahti- ja kalastusaluksilla
38060: toiminta sekä suurelta osin pienlentoliikenteessä. Ihmissala-
38061: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen nro kuljetustapauksia paljastui kertomusvuonna kaksi,
38062: 210/97/EY eli Tulli 2000 -ohjelman tullivalvonnan joista merkittävin oli 21 linja-autoon kätketyn sri
38063: sekä petostentorjunnan tavoitteita on toteutettu lankalaisen maahantuonti. Toisessa tapauksessa
38064: liikennevalvonnassa, tullirikosvalvonnassa, vienti- henkilö yritettiin salakuljettaa maahan henkilöau-
38065: tukea saavien maataloustuotteiden valvonnassa ja toon rakennetussa kätkössä.
38066: tullivalvonnan laatuhankkeessa. Valvontayksikölle tehtiin kertomusvuonna tulli-
38067: Liikennevalvonnassa TIR-passitusjärjestelmälle toimipaikoista 17 säteilyhavaintoilmoitusta, joista
38068: on viime vuosina aiheutunut huomattavia ongel- yhdeksässä tapauksessa tuontierät palautettiin
38069: mia järjestäytyneen rikollisuuden ja salakuljetuk- maasta. Valmiutta säteilymittaukseen on parannet-
38070: sen kasvun myötä. Järjestelmän käyttöön liittyvät tu hankkimalla lisää käsimittareita ja korjauttamalla
38071: hallinnolliset vaikeudet ja suoranaiset väärinkäy- Vainikkalan tulliaseman kiinteän mittauspisteen
38072: tökset ovat lisääntyneet niin, että koko järjestelmän laitteistoa ja atk-ohjelmistoa.
38073: toimivuus on heikentynyt. TIR-yleissopimuksen Valvontayksikkö osallistui kansainvälisenä yh-
38074: hallintokomitea päättikin yksimielisesti v. 1997 teistyönä laadittavan ydinmateriaalin ja muiden
38075: yleissopimuksen ja sen eräiden liitteiden muutok- radioaktiivisten aineiden laittomia kuljetuksia kos-
38076:
38077:
38078: 205
38079: kevan valvonta- ja menettelyohjeiston laadintaan. ri- ja pikakuljetusliittojen, Kuorma-autoliiton ja
38080: Samoin valmisteltiin Maailman tullijärjestö WCO:n huolintaliikkeiden edustajille eli yhteensä n. 1 000
38081: suositusta ydinmateriaalien ja vaarallisten aineiden henkilölle. Yhteistoiminta on johtanut useisiin
38082: (ml. niiden jätteet) rajojen yli tapahtuvan laittoman konkreettisiin tuloksiin. Lisäksi tullilaitos on avus-
38083: liikkumisen vastaisesta toiminnasta. Lisäksi kerto- tanut Viron tullihallintoa MOU-järjestelmän käyt-
38084: musvuonna valmisteltiin säteilyasetuksen muutos- töönotossa Twinning-ohjelman mukaisesti.
38085: ta, joka tuli voimaan vuoden 1999 alusta. Maataloustuotteiden vientitukeen liittyviä fyysi-
38086: Tullirikosvalvonnassa paljastettiin kertomus- siä tarkastuksia tehtiin kertomusvuonna 3 344.
38087: vuonna yhteensä 352 huumausainerikosta, joiden Vientitukivienteihin liittyviä virheitä löytyi pää-
38088: yhteydessä jäi kiinni 335 syylliseksi epäiltyä. Heistä asiassa asiakirjoista, mikä johtui niiden huolimatto-
38089: oli ulkomaalaisia 91, ja he edustivat 23 eri kansalli- masta täyttämisestä, ja punnituksissa todettiin pie-
38090: suutta. Paljastettujen huumausainerikosten luku- niä painoeroavaisuuksia. Tarkastuksissa otettiin
38091: määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 62:lla eli lisäys- käyttöön uusittu EMOTR:n atk-ohjelma ja uusi atk-
38092: tä oli n. 17 o/o. Törkeiden huumausainerikosten työväline, joka nopeuttaa tilastoraporttien laadin-
38093: määrä väheni edellisen vuoden 54 rikoksesta kerto- taa ja tarkastusten reaaliaikaista, tuotealakohtaista
38094: musvuoden 26:een. ja tullipaikkakohtaista seurantaa. Myös vientituen
38095: Eniten laittomia maahantuontiyrityksiä paljastui fyysisiin tarkastuksiin liittyvät keskeiset ohjeet uu-
38096: postiliikenteen yhteydessä ja toiseksi eniten distettiin.
38097: matkustajaliikenteessä. Määrällisesti eniten huu- Maataloustuotteiden vientitukeen liittyvä yhteis-
38098: mausaineita takavarikoitiin maantieliikenteessä ja työ maa- ja metsätalousministeriön ja tullilaitoksen
38099: toiseksi eniten lentoliikenteessä. Takavarikoitujen välillä on ollut Tullihallituksen mukaan aktiivista ja
38100: huumausaineiden määrät vähenivät kertomus- toimivaa. Käytännön tason neuvotteluja on jatku-
38101: vuonna. Määrällisesti eniten takavarikoitiin edel- vasti ja ministeriön edustajat ovat osallistuneet
38102: leen khat-kasvia, n. 101 kg. Hasista takavarikoitiin EMOTR-koulutustilaisuuksiin sekä luennoitsijoina
38103: yhteensä 52 kg, amfetamiinia 1 ,7 kg, heroiinia 0, 7 että kuulijoina. Kertomusvuoden aikana maa- ja
38104: kg ja kokaiinia 1,7 kg. Tullilaitoksen tekemien metsätalousministeriön valvontayksikkö aloitti tul-
38105: huumetakavarikkojen määrät v. 1995-98 on esi- lilaitokseen liittyvät tarkastuksensa. Valvontayksik-
38106: tetty Tullihallitusta koskevassa osuudessa. kö tarkasti vientituen fyysisten tarkastusten moni-
38107: Huumeet on perinteisesti salakuljetettu Suo- vaiheiset toiminnot ja henkilökunnan osaamisen
38108: meen pääasiassa Hollannista ja Tanskasta. Kerto- laatutason Nuijamaan, Lappeenrannan, Helsingin,
38109: musvuonna tilanne muuttui, sillä huomattava osa Turun, Oulun, Vaasan ja Seinäjoen tullitoimipai-
38110: tulliviranomaisen paljastamista hasis-, amfetamiini- koissa. Tarkastuskertomukset antoivat tullilaitok-
38111: ja ecstasy-eristä tuotiin Virosta ja merkittävimmät sen toiminnasta hyvin myönteisen kuvan.
38112: heroiinitakavarikot tehtiin Venäjän liikenteessä.
38113: Takavarikoitujen doping-aineiden määrä yli Jälkitarkastus
38114: kaksinkertaistui kertomusvuonna, jolloin takavari- Jälkikäteen tapahtuvan valvonnan kehittäminen on
38115: koitiin Kansainvälisen Olympiakomitean ja Euroo- yksi Tulli 2000 -ohjelman tavoitteista. Kaksi kol-
38116: pan Neuvoston määrittelemiin doping-lääkeryh- masosaa kaikista verotuksen jälkitarkastuksista oli
38117: miin kuuluvia aineita yhteensä 242 105 tablettia tai kertomusvuonna valmistevero- ja maataloustuki-
38118: ampullia. Salakuljetustoimintaa harjoitettiin edel- tarkastuksia. Tarkastukset kohdistettiin erityisesti
38119: leen sekä ammattimaisesti että salakuljetuksena sähkö- ja jäteverovelvollisiin sekä sähkö- ja poltto-
38120: omaan käyttöön. Suurin osa takavarikoista tehtiin aineveron tukien ja palautusten hakijoihin. Lähes
38121: maantie- ja lentoliikenteessä sekä kotietsintöjen kaikissa jäteverotarkastuksissa todettiin virheelli-
38122: yhteydessä. syyksiä, osassa huomattaviinkin lisäkantoihin joh-
38123: Huumausainevalvonnan tehostamiseksi tullilai- taneita. Tämän vuoksi jäteverotarkastuksia tulee
38124: tos solmi kertomusvuonna liikenteenharjoittajien ja Tullihallituksen mukaan tehdä edelleen.
38125: niitä edustavien yhdistysten kanssa kaksi kansallis- Jälkitarkastukselle on valmisteltu verolaji- ja tar-
38126: ta yhteistoimintasopimusta (ns. Memorandum of kastusaihekohtaisia malleja tarkastuksen luonteen
38127: Understanding, MOU). Uudet sopimuskumppanit määrittämiseksi tavoitteena yhtäläisten tulosten
38128: ovat Autotuojat ry sekä Nurminen Ground Services saavuttaminen. Valmistelussa on voitu hyödyntää
38129: Oy. Kertomusvuoden lopussa sopimuksia oli kol- mm. pohjoismaisessa tarkastusyhteistyössä saatua
38130: metoista. Sopimuskumppaneita koulutetaan suun- tietoa sekä EMOTR-jälkitarkastusaineistoa.
38131: nitelmien mukaisesti, ja kertomusvuonna järjestet- Tarkastusohjeistukset on saatu valmiiksi maatalo-
38132: tiin yli 40 tilaisuutta Finnairin, varustamojen, kurii- ustuki- ja valmisteverotarkastuksen sekä sisäisen
38133:
38134:
38135: 206
38136: jalostus- ja tullausarvotarkastuksen tueksi. Jälkitar- XIX (budjettiasiat) ja Tilintarkastustuomioistuin,
38137: kastuksen tehostamiseksi on lisätty yhteistyötä ve- molemmat erityisesti EU:lle kannettavien omien
38138: rohallinnon kanssa. Keskus- ja aluetason pysyvien varojen näkökulmasta. Tarkastuksissa ei ole ilmen-
38139: yhteistyöryhmien lisäksi toimintaa on harjoitettu nyt mitään systemaattista puutetta tai virheellisyyttä
38140: mm. erillistyöryhmissä esim. väärinkäytösmahdol- jälkitarkastustoiminnassa. EU:n tarkastajat ovatko-
38141: lisuuksien kartoituksessa ja atk-tietotarpeissa sekä rostaneet esim. jälkitarkastajan tueksi annettavan
38142: yhteistarkastuksissa. kirjallisen ohjauksen merkitystä. Tällaisten ohjei-
38143: Oheisessa taulukossa esitetään jälkitarkastuksen den laatiminen onkin useiden jäsenmaiden tapaan
38144: maksuunpanemat lisäkannot ja palautukset v. meneillään myös Suomessa. Joissakin tapauksissa
38145: 1995-98: on jälkikantopäätöksen teko eri syistä viivästynyt
38146: asetuksen antamista määräajoista ja näin on aiheu-
38147: Vuosi Valmisteverot Tuontiverot Palautukset tunut kantamatta olleen tullimäärän osalta korko-
38148: lisäkanto yhteensä tappiota EU:lle.
38149: Mmk Komission DG VI tarkasti maataloustukien jälki-
38150: 3,2
38151: tarkastusta koskevan asetuksen soveltamista Suo-
38152: 1995 24,7 72,0
38153: 1996 48,9 111,9 1,6 messa ensimmäisen kerran kertomusvuoden syys-
38154: 1997 121,5 92,6 17,0 kuussa. Komission raportin mukaan yleisvaikutel-
38155: 1998 36,5 40.4 14,8 mana todetaan, että Suomen järjestelmä on ko.
38156: asetuksen vaatimusten mukainen.
38157: Eräät EU:n asetukset edellyttävät, että tarkastuk- Tarkastushenkilöstön määrä on vuoden 1995
38158: set toteutetaan ja toistetaan määräajoin ja kohdiste- alusta kasvanut n. 30 %:lla (83/110). Vaikka toimin-
38159: taan tiettyyn asiaryhmään. Nämä tarkastukset eivät taa on tehostettu mm. riskianalyysin merkitystä
38160: ole ajankäytöllisesti niin vaativia kuin perinteiset, korostamalla, lisähenkilöstön rekrytointiin on ollut
38161: kokonaisvaltaiset jälkitarkastukset Tarkastusten tarvetta kaikilla tarkastuksen osa-alueilla. Tullitoi-
38162: monimuotoisuuden kasvun myötä jälkitarkastus- minnassa kansainvälinen suuntaus on kaupallisen
38163: toimen seurantamenetelmiä on tarkennettu laitok- liikenteen sujuvuuden helpottaminen, ja tästä syys-
38164: sen tulosseurannan uudistuksen yhteydessä. Re- tä kontrollien painopistettä on osin siirretty tullauk-
38165: surssien käytön ohjaamiseksi ja tulosten tarkastele- sen jälkeen yrityksen luona tapahtuvaksi. Maata-
38166: miseksi yrityksissä tapahtuvat tarkastukset on jaet- loustukien osalta tarkastusten määrä on hyvin tark-
38167: tu vaativuustasoltaan neljään eri luokkaan vuoden kaan asetuksilla säädelty, mikä tuli ottaa huomioon
38168: 1999 alusta lukien. Samanaikaisesti laajennettiin heti ED-jäsenyyden alkaessa. Valmisteverotarkas-
38169: riskiarviointia tarkastuskohteiden valinnasta kos- tosten kohdalla lisäys perustuu uusiin, runsaasti
38170: kemaan myös yksittäisen tarkastuksen sisällä ta- verovelvollisia tuoneisiin energia- ja jäteveroihin.
38171: pahtuvaa rajaamista.
38172: Tarkastusmenetelmiä koskevissa asioissa mer- Tiedustelu
38173: kittävin toimi kertomusvuonna oli se, että atk- EU:n valvontayhteistyön toteuttamiseksi jäsenvalti-
38174: tarkastuksen käyttöönottoa valmisteleva työryhmä oiden tullihallinnot ovat suorittaneet seitsemän tul-
38175: sai työnsä valmiiksi. Atk-tarkastuksessa siirretään livalvontaoperaatiota 29.11.1996 hyväksytyn Eu-
38176: yrityksen kirjanpitoa tarvittavilta osin tarkastajan roopan unionin neuvoston viisivuotisvaltuutuksen
38177: Iaitteistolie erilaisin tarkastusohjelmin tutkittavaksi. (asiak. 10607/96 Enfocustom 42) ja 9.6.1997 yhtei-
38178: Atk-tarkastusmuoto käynnistynee vuoden 1999 ai- siä tullitoimia koskevista suuntaviivoista annetun
38179: kana tapahtuvilla henkilövalinnoilla, laitteistohan- neuvoston päätöslauselman (EYVL C 193,
38180: kinnoilla ja henkilöstön koulutuksella. 24.6.1997, s. 4) perusteella. Yhteenvetoraportti v.
38181: Kahdeksalla EU-jäsenmaalla on Suomen tullilai- 1997 tullivalvontaoperaatioiden tuloksista, saadut
38182: toksen tapaan hoidettavana kaikki kolme jälkitar- tulosraportit sekä yhteenvedot kertomusvuoden
38183: kastussektoria: tulliasiat, valmisteverotus ja yritys- operaatioista osoittavat, että suoritetut toimet vai-
38184: ten maataloustuet. Muilla jäsenmailla tehtäviä on kuttavat suoraan EU:n kansalaisten suojeluun ja
38185: annettu mm. maatalous- ja verohallintojen suoritet- taloudellisiin etuihin. Valvontaoperaatioissa keski-
38186: tavaksi. Jälkitarkastuksen kannalta toimintojen kes- tytään arkojen tuotteiden kuten huumausaineiden,
38187: kittäminen luonnollisesti parantaa tiedonkulkua ja alkoholin, savukkeiden, pedofiilimateriaalin,
38188: helpottaa mm. yritysten toiminnan arviointia koko- uhanalaisten eläinten ja kasvien suojeluun liittyvi-
38189: naisuutena. en ns. CITES-tavaroiden, ampuma-aseiden ja tuote-
38190: Tullitoimintoja arvioivat vuosittaisilla tarkastus- merkkiväärennösten valvontaan. Lisäksi näillä val-
38191: käynneillään Euroopan komission pääosasto DG vontatoimilla on edistetty erityisesti EU:n tullihal-
38192:
38193:
38194: 207
38195: lintojen yhteistyötä keskenään, kolmansien - rikot (4,8 Mmk v. 1997) ja ulosottomiehelle osoitet-
38196: etenkin EU:n jäsenyyttä hakevien- maiden sekä tiin ulosmitattavaksi omaisuutta kaikkiaan runsaan
38197: muiden rikollisuuden torjunnasta ja lainkäytöstä 3 Mmk:n arvosta eli saman verran kuin edellisenä
38198: vastaavien viranomaisten kanssa. vuonna. Tutkintaa odottavien juttujen arvioidut
38199: Kertomusvuonna jäsenvaltiot suorittivat neljä vahingot olivat 127 Mmk (141 Mmk v. 1997).
38200: yhteistä tullivalvontaoperaatiota, joiden kohteina Harmaan talouden projektiryhmän loppurapor-
38201: olivat lentokuljetukset (Quest), merikuljetukset tin (valtiovarainministeriön työryhmäjulkaisuja 1/
38202: (Tridente), kanttikuljetukset (Felix) ja maantiekul- 99) mukaan projektiyksikkö suoritti yhteensä seit-
38203: jetukset (Roadrunner). Viimeksi mainittu toteutet- semän verotarkastusta tulliviranomaisten kanssa
38204: tiin yhdessä Maailman tullijärjestön WCO:n kanssa. yhteistyössä. Kohteet olivat tulleet esille lähinnä
38205: Näiden lisäksi osa jäsenvaltioista osallistui pedofii- tullivalvonnan yhteydessä. Samalla oli havaittu
38206: limateriaalin (Osprey 1-3) valvontaoperaatioon epäselvyyttä myös muussa verotuksessa. Yhdessä
38207: yhdessä G8-maiden kanssa. tapauksessa aloite tuli poliisilta.
38208: Valvontaoperaatioihin osallistuminen edesaut- Raportin mukaan esim. verovelvolliselta oli
38209: taa kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden muun rikostutkinnan yhteydessä tavattu useita tu-
38210: analysoimista, torjuntaa ja tutkintaa. Tullihallituk- hansia litroja pirtua, jolloin poliisin tutkimaan jut-
38211: sen tiedustelu vastaa valvontaoperaatioita koske- tuun liittyivät tulliviranomaiset ja projektiyksikkö.
38212: vien valmistelu- ja seurantakokouksien edustuk- Samassa yhteydessä tarkastettiin viranomaisyhteis-
38213: sesta EU:ssa sekä myös vastaavasta yhteistyöstä työssä myös salakuljetuksesta kiinni jääneen ja
38214: muiden kansainvälisten järjestöjen (Schengen, Bal- häntä avustaneen henkilön liikekumppanit ja hei-
38215: tic Sea Task Force, Europol, WCO, PTN) osalta. dän omistamansa yhtiöt. Näissä verotarkastuksissa
38216: Tullivalvontaoperaatioiden kansallinen keskus löytyi n. 10 Mmk:n arvosta vääränsisältöisiä tosittei-
38217: on ollut joko Tullihallituksen tiedusteluyksikössä ta kiljattuna kiljanpitoon kuluksi. Vääränsisältöisil-
38218: tai erikseen sovitun tullipiirin tiedustelun tiloissa. lä tositteilla oli peitelty pimeiden palkkojen mak-
38219: Kansainvälisiin operaatioihin ovat osallistuneet sua ja vältetty arvonlisäveron ja tuloveron maksua.
38220: kaikki tulli piirit, ja tulokset sekä palaute ovat olleet Tulliviranomaisen aloitteesta suoritetuista vero-
38221: pääosin myönteisiä. Poliisin, tullilaitoksen ja raja- tarkastuksista ehdotetut maksuunpanot olivat yh-
38222: vartiolaitoksen yhteistyö on parantunut, sillä useat teensä n. 3,2 Mmk. Tähän ei sisälly em. kuittikaup-
38223: valvontaoperaatiot ovat lähentäneet yhteistyötä patapaus, josta yksistään maksuunpanot olivat suu-
38224: niin Tullihallituksen, sisäasiainministeriön kuin tul- remmat, koska se on tilastoitu poliisin aloitteesta
38225: lipiiritasollakin. Operaatioiden avulla on luotu py- suoritettuihin verotarkastuksiin.
38226: syvät henkilösuhteet jokapäiväiseen tietojenvaih- Lisäksi tulliviranomaisen aloitteesta on rajalla
38227: toon sekä kansainvälisesti että kansallisesti. Suo- syystä tai toisesta kiinni otettujen henkilöiden vero-
38228: men tullilaitos pitää tärkeänä, että etenkin EU:n velkoja osoitettu ulosottomiehen perittäviksi. Käy-
38229: jäsenyyttä hakevat maat pääsevät osallistumaan tännössä on raportin mukaan todettu, ettei
38230: jäljestettäviin tullivalvontaoperaatioihin joko tark- ulosotossa ole aina ollut verovelan perimiseksi
38231: kailijana tai täysimääräisenä operaatiomaana, kos- toimeksiantoa, vaan huomattavia käteisvaroja hal-
38232: ka tällä toiminnalla luodaan tärkeät kontaktit tule- lussaan pitäneen velallisen verovelat olivat palau-
38233: viin jäsenmaihin ja samalla jäsenyyttä hakevat maat tuneet verohallintoon aiemmin varattomuusilmoi-
38234: tutustuvat nykyisten jäsenvaltioiden tiiviiseen yh- tuksin. Edellä kuvattujen tapausten varalle tulisi
38235: teistyöhön ja tullihallintojen rakenteisiin. saada aikaan toimiva viranomaisyhteistyö tietojen
38236: luovuttamiseksi ja ulosotossa olevien velkojen pe-
38237: Tutkin ta rimiseksi.
38238: Tullilaitos on ollut alusta asti toteuttamassa valtio-
38239: neuvoston talousrikollisuuden ja harmaan talou- Lapin tullipiiri
38240: den torjuntaohjelmaa. Keskeisintä ohjelmassa on Lapin tullipiiri kattaa koko Lapin läänin alueen.
38241: jäljittää mahdollisimman suuri osa rikollisesta hyö- Piirin alueella on kaksi satamaa ja lentokenttiä.
38242: dystä ja saada se pois vääriltä haltijoilta. Tullipiirin luonne on valvonnallinen eikä niinkään
38243: Täten tutkinnassa kiinnitettiin kertomusvuonna verotuspainotteinen. Tullipiirin rikosvalvonnan re-
38244: erityistä huomiota rikoshyödyn jäljittämiseen ja sen sursseja on sopeutettu EU:hun liittymisen yhtey-
38245: konfiskointiin. Tutkittujen talousjuttujen valtiolle dessä lähinnä EU:n sisärajalla, jossa sopeuttaminen
38246: aiheuttamat vahingot olivat 87 Mmk (33,8 Mmk v. on merkinnyt n. 60 %:n henkilöstövähennyksiä.
38247: 1997), ja niistä tulli sai takaisin 23 Mmk (12,1 Mmk Vähennyksiä on tehty koko 1990-luvun ajan, joten
38248: v. 1997). Lisäksi tulli teki 2,5 Mmk:n vakuustakava- ne ovat voineet tapahtua luonnollisen poistuman
38249:
38250:
38251: 208
38252: sekä vapaaehtoisen, EU:n ulkorajalle siirtymisen kanssa rajatulliyhteistyösopimuksen mukaisesti
38253: kautta. molempien maiden kanssa yhteisillä tulliasemilla.
38254: Sisärajan tullivalvontastrategiaa toteutetaan Tul- Rajatulliyhteistyöllä on päästy huomattaviin sääs-
38255: lihallituksen hyväksymin periaattein, ja valvonta töihin mm. henkilöstö- ja kiinteistökuluissa. Yhteis-
38256: perustuu riskianalyysiin, hienovaraiseen tarkkai- työ Venäjän tullihallinnon kanssa on kasvanut ta-
38257: luun sekä pääasiassa ennakolliseen tietoon perus- saisesti 1990-luvulla. Pääasiallinen yhteistyö on
38258: tuviin tarkastuksiin. Tullirikosvalvontaa suoritetaan virka-apua rikosasioissa. Tällä hetkellä yhteistyö-
38259: yhä enemmän liikkuvan valvontaryhmän avulla. hön kuuluvat myös virkamiesvaihdot ja erilaiset
38260: Tullivalvonnan resurssit ovat piirin ilmoituksen vuosittaiset asiantuntijatapaamiset Venäjän tulli-
38261: mukaan sisärajalla valvontatarve huomioon ottaen hallinnon kanssa tehtävän yhteistyön kustannukset
38262: riittävät. Sisärajalle sijoitetut yksiköt hoitavat myös ovat vuosittain n. 10 000--20 000 mk, ja ne on
38263: kohdehakuista tullirikosvalvontaa muulla tullialu- maksettu pääasiassa lähialueyhteistyövaroista.
38264: eella, joka käsittää koko läänin. Käytännössä val-
38265: vontaa tehdään etupäässä sisärajakunnissa ja suu- Itäinen tullipiiri
38266: rimmissa liikennepaikoissa. Itäiseen tullipiiriin kuuluu Kymenlaakso, Etelä-Kar-
38267: EU:n ulkorajan tullivalvonta on lisännyt tarkas- jala ja koko Itä-Suomen lääni. Keskeisimmät toimi-
38268: tusvaatimuksia niin henkilöstön kuin tarkastustilo- paikat ovat Vaalimaan, Nuijamaan ja Vainikkalan
38269: jenkin osalta. Lapin tullipiiri onkin siirtänyt sisära- tulliasemat, Kotkan ja Haminan satamat sekä tulli-
38270: jalta ulkorajalle henkilöstöä. Ulkorajalla tullival- piirin keskus, Lappeenrannan piiritullikamari. Itäi-
38271: vonnan resurssit ovat tullipiirin mielestä tällä het- sen tullipiirin erityisaloja ovat kauttakuljetus Venä-
38272: kellä riittävät. jän-liikenteessä, Suomen idänvienti, tullivarastointi
38273: Lapin tullipiirin kautta saapui maahan kertomus- ja muu tullilogistiikka. Liikenteen valtaväyliä ovat
38274: vuonna runsaat 9,6 miljoonaa matkustajaa. Määrä E-18-tie, 6-tie, Pietarin-Moskovan päärata ja Sai-
38275: on pysynyt vuosittain lähes samana. Kertomusvuo- maan kanava. Idänliikenteen lisäksi tullitoimintaa
38276: den syksyllä itärajan kautta kulkeva Venäjän-lii- piirissä leimaavat Kaakkois- ja Itä-Suomeen keskit-
38277: kenne lähes pysähtyi Venäjän taloudellisen tilan- tyneen paperi- ja puunjalostusteollisuuden vienti
38278: teen vuoksi, mutta loppusyksystä se lähes normali- Kotkan ja Haminan satamien kautta ja tämän teol-
38279: soitui entiselle tasolle. lisuudenalan puuntuonti Venäjältä sekä energiave-
38280: Tullipiiri kantoi tuontiveroja runsaat 433 Mmk rotus.
38281: kertomusvuonna ja merenkulkumaksuja kannettiin Tullipiirissä on 18 tullitoimipaikkaa, joista puo-
38282: Kemissä ja Torniossa yhteensä yli 12 Mmk. Tullipii- let sijaitsee rajalla ja puolet sisämaassa. Henkilö-
38283: rin kautta tuodaan pääasiassa kaloja, kalatuotteita, kuntaa tullipiirissä on 359, joista n. 174 työskente-
38284: terästeollisuuden raaka-aineita, raakapuuta ja lee itärajalla. Kansainvälisiä, ympäri vuorokauden
38285: moottorikelkkoja. Vienti koostuu terästuotteista, auki olevia rajanylityspaikkoja ovat Vaalimaa, Nui-
38286: selluloosasta, puutavarasta, moottorikelkoista, säh- jamaa ja Vainikkala. Pohjois-Karjalassa oleva Niira-
38287: kömuuntajista ja erilaisista kulutustavaroista. Ulko- lan tulliasema ja Imatran tulliasema ovat tärkeitä
38288: maankaupasta suurin osa käydään Norjan ja Venä- kehittyviä ylityspaikkoja, koska niiden kautta kul-
38289: jän kanssa, mutta terästuotteita ja sähkömuuntajia kee rinnan maantie- ja rautatieyhteys.
38290: viedään ympäri maailmaa. Piiri konsultoi Lapin Itäinen tullipiiri ei erottele tullivalvonnan ja
38291: suurimmille yrityksille yksinkertaistettuja tullime- muiden tullitehtävien henkilöstöä, koska piirin
38292: nettelyjä. mielestä tullivalvonnan tarkoitus on tukea laitok-
38293: Lapin tullipiirissä kirjattujen rikosten ja piirissä sen muita tehtäviä. Rajoitettujen resurssien ja lu-
38294: tehtyjen valitusten määrät v. 1995--98 olivat seu- kuisten pienten toimipisteiden työtapojen johdosta
38295: raavat: piirin henkilöstö on myös varsin monitoimista.
38296: Kaupallisen kauttakulkuliikenteen suuren määrän
38297: Vuosi Kirjatut rikokset Tehdyt valitukset vuoksi tullaus- ja verotushenkilöstö on tiiviisti mu-
38298: kpl kana liikenne- ja kulkuneuvovalvonnassa erityises-
38299: 184 1
38300: ti rajanylityspaikoilla.
38301: 1995
38302: 1996 237 2 Tullipiiri järjesti asiakkailleen informaatiotilai-
38303: 1997 340 7 suuksia räätälöityjen, yksinkertaistettujen tulli-
38304: 1998 224 13 menettelyjen ja konekielisen/sähköisen (edi) il-
38305: moittamisen käyttöönoton edistämiseksi. Tilai-
38306: Lapin tullipiiri on tehnyt kansainvälistä yhteis- suuksissa esiteltiin kotitullausta, edin käyttöä tulla-
38307: työtä jo 1960-luvulta saakka Ruotsin ja Norjan uksessa ja sisäkaupan tilastoilmoituksissa sekä in-
38308:
38309:
38310: 14 292055K 209
38311: tegroitua tullausjärjestelmää. Lisäksi kotitullausta ten, erityisesti heroiinin tuonnin lisääntyminen.
38312: konsultointiin 34 yritykselle ja viennin kotitullaus- Venäjältä saapuvasta liikenteestä takavarikoitiin
38313: lupia myönnettiin 17. Itäinen tullipiiri alkoi kerto- heroiinia yhteensä 709 g. Myös savukkeiden sala-
38314: musvuonna yhdessä Tullihallituksen kanssa raken- kuljetusyritysten määrä kasvoi rajusti. Niistä suu-
38315: taa viennin kotitullausmallia piirin isolle asiakas- rimmat käsittivät Venäjältä muualle Eurooppaan
38316: ryhmälle eli metsäteollisuudelle. Mallia voidaan lähetettyjä rekkalasteja, mutta kertomusvuoden
38317: käyttää kotitullauksen markkinoimiseen koko loppupuolella tulliviranomaiset ottivat henkilöau-
38318: maan metsäteollisuudelle. toista ja kevyen liikenteen ajoneuvoista haltuunsa
38319: Lisäksi tullipiiri kohdisti asiakaskonsultointia päivittäin n. 100 kartonkia tupakkaa, joka oli tar-
38320: erityisesti uusiin, ulkomaankauppaa harjoittaviin koitettu lähinnä pääkaupunkiseudun torikaup-
38321: tuonti- ja vientiyrityksiin. Neuvotteluissa selvitettiin paan. Itäisessä tullipiirissä otettiin rikosasioissa hal-
38322: yrityksen tullaus- ja verotusprosessit Myös tuun lähes 12 miljoonaa savuketta eli lähes 87%
38323: energiaverotuksesta käytiin neuvotteluja suurimpi- koko maan määrästä.
38324: en energiaverovelvollisten kanssa. Seuraavassa asetelmassa esitetään Itäisen tulli-
38325: Kertomusvuonna Suomen ja Venäjän välisen punn vaikuttavuusluvut v. 1995-98, JOissa
38326: rajan liikennemäärissä tapahtui rajuja muutoksia vaikuttavuus on saatu laskemalla yhteen takavari-
38327: Venäjän taloustilanteen vuoksi. Vuodesta 1992 jat- koitujen tuotteiden arvot, takavarikoimattomat ar-
38328: kunut voimakas kuorma- ja henkilöautoliikenteen vot sekä maahantuontiverojen arvot:
38329: kasvu rajanylityspaikoilla jatkui ennätysmäisenä
38330: kertomusvuoden alkuun saakka. Tullipiirin mu- Vuosi Vaikuttavuus
38331: kaan Venäjän ruplan devalvaatio romahdutti kerto- Mmk
38332: musvuoden syyskuussa raskaan kaupallisen liiken- 1995 41,1
38333: teen liki puoleen aiemmista määristä, jolloin Vaali- 1996 9,3
38334: maalla saattoi rajan ylittää vuorokaudessa 80~ 1997 17,1
38335: 900 rekkaa. Kertomusvuoden syys-joulukuussa 1998 23,1
38336: raskaan liikenteen määrät olivat samalla tasolla
38337: kuin keskimäärin v. 1995. Liikenteen määrät ovat Suomen tulliviranomaisten Venäjä-yhteistyö on
38338: hitaasti nousseet vuoden 1999 alussa ollen n. 65 % laajentunut ED-jäsenyyden aikana liikenteen ja
38339: edellisen vuoden vastaavista määristä. kaupan nopeasti lisäännyttyä. Yhteistyön pisim-
38340: Kertomusvuonna piirin rajanylityspaikoilla saa- mälle organisoituja muotoja ovat viime vuosina
38341: puneiden ja lähteneiden kuorma-autojen koko- olleet
38342: naismäärä ei kuitenkaan pudonnut enempää kuin - virkamiesten harjoitteluvaihto (Twinning)
38343: 10,6% edelli~;vuodesta. Henkilö- ja pakettiautojen - yhteisen tullitarkastuspisteen kokeilu Sveto-
38344: määrät lisääntyivät 16,5 %. Matkustajien määrä kas- gorskin ja Vaalimaan tulliasemilla
38345: voi 10,4 %. - EU:n projekti Venäjän rajatulliasemien toi-
38346: Tuonnin ja viennin määrä pysyi Venäjän-vien- minnan tehostamiseksi (Border Crossing and Tran-
38347: nin notkahduksesta huolimatta ennallaan. Viennin sit)
38348: tullausnimikkeiden määrä kääntyi kertomusvuo- - tulliattaseoiden vastavuoroinen sijoittami-
38349: den loppuun mennessä 7,3 %:n laskuun edellisestä nen
38350: vuodesta. Syynä tähän oli se, että paperiteollisuu- - Suomen rooli EU:n ja Venäjän yhteistyö- ja
38351: den vienti kolmansiin maihin sekä koko Venäjän- kumppanuussopimuksen (PCA) toteuttamisessa,
38352: vienti väheni. Tuonnin tullausnimikkeiden määrä johon kuuluu aktiivinen osallistuminen PCA-tulli-
38353: kasvoi 3 %. Itäisen tullipiirin kokonaiskanto oliker- alakomitean työhön mm. kaksoislaskutusasiassa ja
38354: tomusvuonna 2,4 mrd. mk eli 16,5% enemmän asiantuntija-apu Venäjän uuden tullikoodeksin val-
38355: kuin v. 1997. Valmisteverojen osuus kokonaiskan- mistelussa
38356: nosta oli 951 Mmk. - TEDIM-hanke, jossa tarkoituksena on, että
38357: Itäisen tullipiirin alueella tuli tietoon tullirikoksia tietyt yritykset toimittavat kuljetustiedot maiden
38358: enemmän kuin v. 1997. Koko maassa tullilaitoksen tulliviranomaisten välillä data-muodossa ja saavat
38359: tietoon tulleista tullirikoksista paljastettiin yli 60 % hyväkseen rajanylitystä nopeuttavia ja yksinkertais-
38360: Itäisessä tullipiirissä. Raskaan kaupallisen liiken- tavia etuja sekä
38361: teen vähentymisen johdosta vapautuneet valvonta- - tiiviit työryhmäkontaktit, ennen kaikkea tul-
38362: resurssit on siirretty ammattimaisen salakuljetuk- lihallintojen välisen tullityöryhmän työ,
38363: sen paljastamiseen. Huolestuttavinta kertomus- rautatierahtiliikenteen rajatarkastusten kehittämis-
38364: vuonna oli tullipiirin mielestä huumausainerikos- työryhmä (Ratke), molempien maiden rajatullitoi-
38365:
38366:
38367: 210
38368: mipaikkojen päälliköiden säännölliset tapaamiset, Edellä mainittuja Eurocustoms-hankkeita lu-
38369: puukauppatyöryhmä sekä lukuisat yhteiset erityis- kuun ottamatta muu tulliyhteistyö Venäjän kanssa
38370: seminaarit. rahoitetaan pääosin momentilta 24.50.66, Lähialue-
38371: Tullipiirin mukaan yhteistyön tiivistäminen ja yhteistyö Venäjän federaation tullihallinnon kans-
38372: laajentaminen on näkynyt päivittäisten kontaktien sa. Kertomusvuonna näitä varoja käytettiin 478002
38373: lisääntymisenä Venäjän luoteisen tullihallinnon, mk, mihin sisältyy myös edellisiltä vuosilta siirty-
38374: erityisesti sen Viipurin yksikön kanssa. Kysymys on neitä kohteita.
38375: operatiivisesta, akuutista yhteydenpidosta raja-ase- Itäinen tullipiiri on laatinut ehdotuksen energia-
38376: mien välillä mm. rajanylityspaikoilla esiintyneiden verotuksen ongelmiin siltä osin, kun on kyse läm-
38377: liikenneongelmien käytännön ratkaisemisessa ja pövoimalaitosten verotuksesta. Veron määrittämi-
38378: tullirikostutkinnan virka-avun suunnittelussa. nen on hankalaa ja vaativaa paitsi yrityksille myös
38379: Kertomusvuonna tullipiiritasolla ja lähialueyh- ja nimenomaan verotarkastajille.
38380: teistyössä eniten panostusta vaatineet projektit oli-
38381: vat Twinning virkamiesvaihto-ohjelma (Tacis Cus- Eteläinen tullipiiri
38382: toms Twinning Programme, Eurocustoms) ja Euro- Eteläisen tullipiirin osuus koko maan tuontitullauk-
38383: customs Border Crossing and Transit -projekti. sista oli kertomusvuonna 64,1 o/o ja vientitullauksis-
38384: Twinning vaihto-ohjelmassa oli toinen toteutus- ta 46,3 o/o. Kertomusvuoden vuosikanto oli 34,2
38385: vuosi, ja virkamiesvaihtojen aiheet olivat yleisluon- mrd. mk. Tullipiirin sisäistä palvelu- ja johtamisor-
38386: teisempia ja teoreettisempia kuin v. 1997. Vaihto- ganisaatiota muutettiin kertomusvuoden aikana si-
38387: paikkoja laajennettiin siten, että Suomesta vaihtoon ten, että tullipiirissä on viisi paikallista yksikköä,
38388: osallistui tullivirkailijoita Vaalimaan ja Vainikkalan joiden tehtävänä on hoitaa mahdollisimman asia-
38389: lisäksi Nuijamaan ja Imatran tulliasemilta. Venäjän kaslähtöisesti jakokonaisvaltaisesti tullipalvelut
38390: Twinning-edustajat työskentelivät Viipurin tullissa alueellaan. Nämä yksiköt ovat Meritulli (Helsingin
38391: sekä em. raja-asemien vastaisilla asemilla. Vaihto- satamat), Maatulli (pääkaupunkiseudun varastot ja
38392: ohjelman tavoitteena oli perehtyä kummankin rekkaliikenne), Lentotulli (Helsinki-Vantaan len-
38393: maan tullilainsäädäntöön ja menettelytapoihin tokenttä ja ulkomaan posti), Hangon tulli ja Itä-
38394: sekä työolosuhteisiin ja -kulttuuriin,tuoda avoimes- Uudenmaan tulli (Porvoo ja Loviisa). Yksiköt teke-
38395: ti esille käytännön ongelma-alueita, tiedostaa val- vät itsenäisesti ratkaisut tullaus- ja valvontakysy-
38396: vontariskejä ja kehittää operatiivista tiedonvaihtoa. myksissä, lukuun ottamatta niitä poikkeusryhmiä,
38397: Vaihto-ohjelman lisäksi venäläisille on annettu jotka ratkaistaan koko piirin osalta piiritullikama-
38398: Suomen kielen koulutusta kerran viikossa kevään ' rissa. Piiritullikamariin on keskitetty myös piirin
38399: 1998 aikana sekä järjestetty Suomen tullilaitoksen johtamis- ja ohjaamistoiminta. Tullauksista yli 95 o/o
38400: edustajille taide- ja kulttuuriesineiden tunnistamis- keskittyy pääkaupunkiseudulle.
38401: ta koskeva seminaari. Saatujen kokemusten perus- Piiritullikamarissa toimivat tullimenettely-yksik-
38402: teella on tehty esitys vaihto-ohjelman laajentami- kö, valvontayksikkö, tarkastusyksikkö ja hallinto-
38403: sesta kattamaan kaikki merkittävät Suomen ja Ve- yksikkö vastaavat ensisijaisesti siitä, että toiminta
38404: näjän väliset rajanylityspaikat, joista Niirala-Värt- piirin alueella on tullilaitoksen yhtenäisen linjan
38405: silä koskee Itäistä tullipiiriä. mukaista ja että resurssit ja toiminta ovat tavoittei-
38406: EU:n Tacis-rahoituksen piiriin kuuluvan Border siin nähden tasapainossa ja oikein kohdistettuja.
38407: Crossing and Transit- projektin, 1-vaihe käynnistet- Tiettyjen, erikoistumista vaativien asioiden käsitte-
38408: tiin kertomusvuonna. Tällöin kartoitettiin kahdek- ly on keskitetty piiritullikamariin. Näitä ovat erityi-
38409: san Venäjän rajatullitoimipaikan toimivuus ja kirjat- sesti valmisteverotus ja lähinnä yrityksissä tapahtu-
38410: tiin ongelma-alueet, joita eliminoimalla voitaisiin va jälkitarkastus sekä tutkintatoiminta. Valtioneu-
38411: tehostaa tullivalvontaa ja samalla nopeuttaa voston hyväksyttyä tullilaitoksen organisaatiomuu-
38412: rajanylitysliikennettä. Projektin toisessa vaiheessa toksen 1.9.1999lukien siirretään Sisä-Suomen tulli-
38413: Venäjän tulliasemat kokeilevat rajoitettua riskiana- piiristä Lahden, Hämeenlinnan ja Forssan tullitoi-
38414: lyysimallia ja tutkivat mahdollisuuksia tullimenette- mipaikat Eteläiseen tullipiiriin.
38415: lyjen yksinkertaistamiseen. Tärkein havainto ja eh- Eteläisen tullipiirin tehtävät ovat säilyneet pää-
38416: dotus on ollut välittömän rajavalvonnan kannalta osin ennallaan. Painotuksina on edelleen kehitetty
38417: tarpeenomien viranomaistoimintojen siirtäminen riskianalyysimenetelmiä ja asiakaskonsultointia
38418: rajalta määrätullitoimipaikkoihin. Näitä ovat Venä- sekä Helsingin ja Tallinnan välistä suoraa tulliyh-
38419: jän eläintarkastus-, kasvintarkastus- sekä liikenne- teistyötä ja tietojen vaihtoa. Eteläinen tullipiiri so-
38420: tarkastus- ja maahanmuuttoviranomaisten toimin- veltaa tasapainotettua tuloskorttia. Henkilöstöä pii-
38421: ta. rissä oli kertomusvuonna 875.
38422:
38423:
38424: 211
38425: Oheisessa asetelmassa esitetään piirin tullitar- yhteistyö viranomaisille. Yhteistyö on keskittynyt
38426: kastuksen lisäkannat ja palautukset sekä tehdyt itärikollisuuteen. Projektissa ovat olleet mukana
38427: valitukset v. 1995--98: vero- ja tullihallinto sekä poliisi, myöhemmin myös
38428: ulosottotoimi ja rajavartiolaitos. Näin on voitu eri
38429: Vuosi Valmisteverot Tuontiverot Tehdyt viranomaisten tietoja käyttää harmaan talouden
38430: valitukset torjuntaan ja lisätä yhteistyötä talousrikosten ehkäi-
38431: Lisäkanto Palautus Lisäkanto Palautus kpl syssä ja tutkinnassa.
38432: Mmk Kertomusvuonna Eteläinen tullipiiri on tehosta-
38433: 1995 13,9 0,9 56,8 0,6 349 nut yhteistyötä Helsingin kihlakunnan ulosottovi-
38434: 1996 23,0 1,0 82,1 0,02 211 raston kanssa mm. siten, että Helsingin piiritullika-
38435: 1997 117.7 16,7 81,0 0,001 230 marin valvontatoimistoon on sijoitettu ulosotto-
38436: 1998 29,6 10,1 27,1 0 267
38437: mies. Tavoitteena on tehostaa rikoshyödyn jäljittä-
38438: mistä ja perintää ulosoton ongelma-asiakkailta.
38439: Tullikontrollin ja tullirikosvalvonnan henkilö- Tällä toiminnalla on lyhyessä ajassa kertomusvuon-
38440: työvuosia oli v. 1997 yhteensä 365 ja kertomus- na saatu perittyä n. 1,5 Mmk velallisilta. Tullipiirin
38441: vuonna 359. Toimintoja hajauttaa Helsingin kolme mielestä on tärkeää parantaa edelleen tullien ja
38442: satamaa ja matkustaja-alusten tulo useaan eri tulli- verojen perintää sekä tullilaitoksen talousrikostut-
38443: toimipisteeseen. Laivaliikenteen matkustajia oli v. kintaa.
38444: 1998 yhteisöliikenteessä 4,4 miljoonaa ja kolman- Kolmantena elementtinä talousrikollisuuden
38445: nen maan liikenteessä 3,1 miljoonaa. Lentomatkus- torjunnassa on ollut poliisin, tullin ja rajavartiolai-
38446: tajia oli 3,2 miljoonaa. Eri liikennemuodoissa oli siis toksen yhteistyö (PTR-yhteistyö), jossa talousrikol-
38447: yhteensä 10,1 miljoonaa saapuvaa matkustajaa. lisuuden torjunta rajalla on muodostettu yhdeksi
38448: Edellisenä vuonna matkustajien määrä oli 9,4 mil- kokonaisuudeksi. Etelä-Suomen läänin Uuden-
38449: joonaa. Ajoneuvojen ja kanttien määrä piirin maan PTR-johtoryhmän alaisuudessa työskentele-
38450: alueella oli v. 1998 yhteensä 264 149 ja edellisenä vän työryhmän toimenkuvaan kuuluu nimen-
38451: vuonna 260 217. omaan alkoholin ja tupakan laittoman maahan-
38452: Tullirikostutkinnan alalla tehtiin kertomusvuon- tuonnin estäminen sekä kaupalliseen liikenteeseen
38453: na rikosilmoituksia 1 153 (1 445 v. 1997). Vähenty- liittyvä talousrikollisuus. Työryhmän toiminnan tu-
38454: minen koskee nimenomaan suppeassa esitutkin- loksena tullilaitos paljasti kertomusvuoden syys-
38455: nassa käsiteltyjä rangaistusvaatimuksia. Pöytäkirja- kuussa ison veropetoksen, jossa väitettyjen verojen
38456: juttujen määrä on ollut n. 350 viime vuosina, ja määrä olin. 0,5 Mmk ja peiteltyä osingonjakoa oli
38457: niiden kasautumista osoittaa avoimina olevien ta- jaettu 0,7 Mmk. Ulosottomies on ollut kiinteästi
38458: pausten kertyminen. Avoinna oli v. 1997 vain 45 ja ryhmän toiminnassa mukana. Työryhmän pääpai-
38459: kertomusvuonna jo 174. Tutkinta oli v. 1997 päätet- nopistealue on edelleenkin alkoholiin ja tupak-
38460: ty 292 asiassa ja kertomusvuonna vain 189 asiassa. kaan liittyvän talousrikollisuuden paljastaminen.
38461: Luvut osoittavat, että tullirikostutkinnassa ei ole Lisäksi käynnistetyt auto- ja moottoripyöräprojektit
38462: pystytty nykyisillä henkilömäärillä tutkimaan juttu- jatkuvat edelleen.
38463: ja käsittelyruuhkan kasvamatta. Helsingin ja Tallinnan tullitoimipaikkojen suora
38464: Tullirikostutkinnan vaikuttavuus on pysynyt n. yhteistyö alkoi v. 1997 ja se on jo vakiintunutta.
38465: 50 Mmk:n molemmin puolin. Kertomusvuonna Toiminta käsittää henkilövaihtoja, yhteisiä operaa-
38466: eteläisen tullipiirin tarkastusten osumatarkkuus on tioita ja tietojen vaihtoa. Toiminnan rahoitukseen
38467: ollut etukäteen profiloiduissa tarkastuksissa koko on tullipiirin ilmoituksen mukaan voitu käyttää
38468: piirin alueella 11,4 o/o ja muissa profiloiduissa tar- ulkoasiainministeriön lähialueyhteistyörahoitusta,
38469: kastuksissa 15,5 o/o. Tulokset ovat kansainvälisesti- kertomusvuonna n. 75 000 mk.
38470: kin melko hyviä liikenteen määrään (runsaat Eteläinen tullipiiri on toteuttanut Tulli 2000
38471: 260 000 lastiyksikköä) ja käytettävissä oleviin tulli- -ohjelman tavoitealueilla mm. seuraavaa:
38472: rikosvalvonnan resursseihin nähden. -osallistunut Tullihallituksen ja eri toimijoiden
38473: Harmaan talouden ja talousrikollisuuden paljas- kanssa perustettujen yhteistyöelimien toimintaan
38474: tamisessa tullipiiri on osallistunut useamman vuo- - edistänyt yksinkertaistettujen tullimenettely-
38475: den ajan Itäprojektiin. Sen yhteistyömuotoina ovat jen käyttöönottoa yhdistettynä sähköiseen tiedon-
38476: olleet mm. yhteiset projektit, tutkinta- ja muiden siirtoon mm. asiakaskonsultoinnin avulla
38477: tietojen vaihto, työkierrot ja erilaisten koulutustilai- -osallistunut aktiivisesti kaupallisen liikenteen
38478: suuksien järjestäminen sekä kotimaan että lähialue- riskianalyysimallin ja asiakashallintatiedoston ke-
38479:
38480:
38481:
38482: 212
38483: hittämiseen sekä toteuttanut toiminnassaan riski- sun perustelemiseen. Perusteena menettelylle on
38484: analyysipohjaista lähestymistapaa sekä kaupalli- oikeusturvan edistäminen ja yhdenmukaisen käy-
38485: sessa että matkustajaliikenteessä tännön varmistaminen. Asiakaspalveluverkkoa
38486: - osallistunut EU:n Matthaeus-ohjelman mu- uudistus ei vähennä, vaan asiakkaat voivat edel-
38487: kaiseen jäsenmaiden väliseen virkamiesvaihtoon leen asioida lähimmässä tullitoimipaikassa, joka
38488: sekä seminaareihin lähettää asiakirjat virkateitse autoverotuksen toi-
38489: -tehnyt suoraa ja vakiintuneet muodot saanut- mittavaan tullitoimipaikkaan.
38490: ta työryhmäpohjaista yhteistyötä Tukholman (Mä- Eteläinen tullipiiri kiinnittää huomiota tullival-
38491: lardalen) ja Tallinnan tullitoimipaikkojen kanssa. vontatilojen ylläpitokustannuksiin. Tullilain 20 §:n
38492: Muuta kansainvälistä yhteistyötä edustaa liiken- nojalla tulliviranomaisella on oikeus saada liiken-
38493: neministeriön aloitteesta suunniteltava Viron ja nepaikan omistajalta tai haltijalta käyttöönsä
38494: Suomen välinen Tedim-projekti yhteistyössä Tulli- korvauksetta tarpeelliset valvontatilat Nykyisin tul-
38495: hallituksen ja eri sidosryhmien kanssa. Niin sanot- lipalvelujen antamista on mm. palvelun kehittämi-
38496: tua viennin vihreää linjaa Suomesta Viroon koske- sen, neutraliteetin sekä kustannustehokkuuden
38497: va passitushanke koskisi ensi vaiheessa Helsingistä vuoksi keskitetty alueellisiin pisteisiin, joissa liiken-
38498: Tallinnassa sijaitseviin, pilotteina toimivien yritys- nepaikan haltijaa on vaikea osoittaa, koska käyttä-
38499: ten varastoihin lähteviä tavaroita. jinä on esim. useita huoliotaliikkeitä tai muita
38500: Piiritullikamarin autoverotusryhmän toimintaa asiakkaita. Nykyisin olisi mahdollista määrätä mak-
38501: on kertomusvuonna kehitetty merkittävästi uusien superustelain perusteella tullipalvelu ja maksullisik-
38502: tilojen, lisähenkilöstön, koulutuksen ja töiden uu- si, ja käytännössä tullivalvontatilojen ylläpitokus-
38503: delleenorganisoinnin myötä. A'iiakkaiden ohjausta tannukset olisikin piirin mielestä hallinnollisesti
38504: ja neuvontaa on tehostettu erityisesti yksityisiä tarkoituksenmukaisinta kattaa maksullisten suorit-
38505: henkilöitä koskevan autoverotuksen osalta. Auto- teiden kautta.
38506: verotusryhmään on luotu oma puhelinpalvelupis- Tullihallitus ei yhdy käsitykseen, että tullival-
38507: te. Joootusajat ovat lyhentyneet sekä puhelimessa vontatilojen maksullisuus korvaa tullilain 20 §:n
38508: että asiakastiskillä, jonne arviolta neljäsosa asiak- mukaisen oikeuden. Tullihallitus toteaa, että tava-
38509: kaista saapuu ennalta varattuna aikana. Kertomus- ra- ja henkilövirtojen ohjautuminen logistisesti ja
38510: vuoden loppupuolella keskitettiin Helsingissä tulli- ympäristötaloudellisesti tarkoituksenmukaisiin
38511: piirin henkilöstön toimesta annettava, autovero- paikkoihin vaarantuu, jos ilmaistiloista luovutaan ja
38512: tukseen liittyvä neuvonta autoverotusryhmään tullilaitos joutuu hakemaan toimitilansa sen mu-
38513: mahdollisimman oikean informaation varmistami- kaan, mihin niukat määrärahat antavat mahdolli-
38514: seksi. suuden. On myös vielä epäselvää, kuinka hyvin
38515: Kansalaisen kannalta yksittäisen auton maahan- tullipalvelujen määrääminen asiakkaille maksulli-
38516: tuonnin verointressi on merkittävä, ja raja verolli- seksi sopii yhteen EU:n tullilainsäädännön kanssa.
38517: suuden ja verottomuuden välillä on jyrkkä eikä Valtiovarainministeriö toteaa alustavasti tullilain
38518: vaihtoehtoja ole. Yksityishenkilön mahdollisuus 20 §:n antamasta oikeudesta, että asian tarkempi
38519: selvittää suoraan lainsäädännöstä maahantuotavan selvittäminen on perusteltua. Valtiovarainministe-
38520: auton verollisuus tai verottomuuden edellytykset ja riö toteaa lisäksi maksullisuuden perusteista, että
38521: mahdollisen veron määrä ilman asiantuntija-apua elinkeinotoiminnan harjoittamiseen liittyy tullauk-
38522: on usein lähes mahdotonta. sen yhteydessä toimia, joiden kustannuksista elin-
38523: Tullihallitus on vuoden 1999 maaliskuussa kat- keinon harjoittaja pääsääntöisesti vastaa. Toisaalta
38524: sonut tarkoituksenmukaiseksi keskittää ajoneuvo- kaikista tullisuoritteista, esim. yleisestä, turvallisuu-
38525: jen rakentamiseen tai rakenteen muuttamiseen teen tai vastaaviin oikeushyviin liittyvästä tullival-
38526: perustuvan verotuksen Helsingin piiritullikama- vonnasta ei voida periä maksua, koska kustannuk-
38527: riin. Lisäksi siltä osin, kun ajoneuvojen verotuk- set eivät ole kohdistettavissa tiettyyn, yksittäiseen
38528: sessa on kyse vastaavan uuden ajoneuvon tai suoritteeseen tai asiakkaaseen.
38529: tekoisiltä ja muilta ominaisuuksiltaan lähinnä vas- Tullipiiri nostaa esille kansallisen lainsäädännön
38530: taavan uuden ajoneuvon määrittämisestä, vero- selkeyttämisen ja tarvittaessa sisällöllisen kehittä-
38531: tuksen toimittavan tullitoimipaikan tulee ennen misen pirtun maahantuonnista tai kauttakuljetuk-
38532: päätöksentekoa muissa kuin vakiintuneessa vero- sesta Suomen kautta tilanteessa, jossa tavaraa ei ole
38533: tuskäytännössä yleisesti hyväksytyissä tapauksissa ilmoitettu oikein tulliviranomaiselle. Kansallisen
38534: hankkia Helsingin autotullausyksikön lausunto. lainsäädännön tulisi olla selkeä ja sisällöltään sellai-
38535: Kyseinen lausunto ei ole sitova, mutta poikettaes- nen, että em. tapauksissa pirtu tuomitaan valtiolle
38536: sa siitä tulee erityisesti kiinnittää huomiota ratkai- menetetyksi. Tällöin laki ehkäisisi myös ennalta
38537:
38538:
38539: 213
38540: vastaavat yritykset ja tekisi rikollisesta toiminnasta puolella. Eteläisessä tullipiirissä tuli ilmi 37 rikosta,
38541: kannattamatonta. kun edellisenä vuonna niitä paljastui 25. Tullin
38542: Huumerikoksia tuli ilmi kertomusvuonna Eteläi- varastoon kertyi kertomusvuoden loppupuoliskol-
38543: sessä tullipiirissä 272 eli lähes 40 o/o enemmän kuin la yli 100 tn piraattitavaroita, pääasiassa vaatteita.
38544: edellisenä vuonna. Tämä johtui kirjeenä lähetetty- Suurin osa näistä rikoksista käsitellään siviili proses-
38545: jen pienten huume-erien merkittävästä lisääntymi- sissa. Kertomusvuoden kesällä tulliviranomaiset
38546: sestä. Helsinki-Vantaan lentoasemalla takavari- pysäyttivät ensimmäisen kerran suomalaisen vaate-
38547: koitiin kahdelta virolaiselta 1,3 kg kokaiinia ja merkin piraatteja. Lisäksi lentokentällä otettiin hal-
38548: paljastettiin yritys salakuljettaa 15 kg hasista. Lisäksi tuun yli 4 000 Taiwanista tuotua matkapuhelimien
38549: löydettiin 12,5 kg hasista, joka yritettiin kuljettaa piraattioheistuotetta.
38550: Tallinnasta Helsinkiin henkilöautossa. Seuraavassa esitetään Eteläisessä tullipiirissä tie-
38551: Immateriaalirikosten eli tavaramerkki- ja tekijän- toon tulleet tullirikokset v. 1995-98:
38552: oikeusrikosten määrä kasvoi kertomusvuonna
38553:
38554:
38555:
38556:
38557: 1995 1996 1997 1998
38558: kpl
38559: Veropetokset 515 688 675 423
38560: Huu mausa inerikokset 85 141 195 272
38561: Alkoholirikokset 231 468 675 482
38562: Lääkerikokset 11 32 19 38
38563: Muut 102 100 134 98
38564: Yhteensä 944 1 429 1 698 1 313
38565: Vaikuttavuus (Mmk) 44,6 57,9 59,1 20,8
38566: Luokitellut talousrikokset - 38 85 64
38567:
38568:
38569:
38570:
38571: Tullilaitoksen asiakastahojen kokemuksia Keskuskauppakamarin lausunto
38572: Suomen Varustamoyhdistys ry:n lausunto Elinkeinoelämän kannalta toimiva ulkomaankaup-
38573: Yhdistys toteaa lausunnossaan pyydettyään jäsen- pa on välttämätöntä. Viennin ja tuonnin on oltava
38574: yhdistyksiltään kommentteja tullilaitoksen toimin- mahdollisimman joustavaa. EU- jäsenyyden myötä
38575: nasta, että siihen ollaan sangen tyytyväisiä ja että Suomi noudattaa yhteistä kauppapolitiikkaa, joten
38576: yhteistoiminta tullin kanssa sujuu hyvin. yhteistyö Euroopan komission ja jäsenmaiden tulli-
38577: hallintojen kanssa on osa jokapäiväistä käytäntöä.
38578: Kaupan Keskusliiton lausunto Suomen on omalta osaltaan toteutettava EU:n Tulli
38579: Kaupan yritykset ovat erittäin riippuvaisia tullihal- 2000 -ohjelmaa. Tähän työhön tullihallinnolle on
38580: linnon toiminnasta. Liiton jäsenkunta harjoittaa osoitettava riittävät voimavarat. Keskuskauppaka-
38581: erittäin laajasti ulkomaankauppaa, varsinkin tuon- marin mukaan on erityisesti korostettava Itämeren
38582: tikauppaa. Vientitoimintaa on lähinnä Venäjälle ja alueen yhteistyötä.
38583: Itämeren alueen maihin. Kaupalle on tärkeää, että Suomella on ainoana EU-maana yhteinen raja
38584: tullilaitos toimii tehokkaasti ja että sen neuvontatoi- Venäjän kanssa. Suomen ja Venäjän raja-asemien
38585: minta on korkeatasoista. yhteistyötä on kehitettävä. Keskuskauppakamarin
38586: Keskusliitto pitää tärkeinä selvitysalueina Venä- mukaan Suomen tullihallinnon on oltava tiiviissä
38587: jän tulliviranomaisten kanssa tehtävää yhteistyötä, yhteistyössä Venäjän tullihallinnon kanssa, jotta
38588: tuoteväärennösten pysäyttämiseksi suoritettuja toi- tavaraliikenne ei tarpeettomasti hidastu ja jotta
38589: mia ja tullin resurssitarpeiden riittävyyttä tähän Suomen ja Venäjän raja tarjoaa kilpailukykyisen
38590: työhön sekä tullin ohjaus- ja neuvontatyön laatua ja väylän tavaraliikenteen kehittämiselle. Yhteistyötä
38591: resursseja. on tehtävä sekä Venäjän tullin keskushallinnon että
38592: aluehallinnon kanssa.
38593:
38594:
38595: 214
38596: Lisäksi Keskuskauppakamari toteaa lausunnos- vaihtelevan merkittävästi maan eri osissa. Keskus-
38597: saan, että kun tullihallinto keskittää piirihallinto- liitto esittää, että Tullihallitus selventäisi ja yhte-
38598: aan, on elinkeinoelämän näkökulmasta tärkeintä näistäisi verotuskäytäntöä nykyistä tarkemmilla
38599: tullin tarjoamat palvelut eikä tullipiirien määrä. soveltamisohjeilla.
38600: Tullin palvelut on saatava ulkomaankauppaa käy- Tullin tietojärjestelmien uudistamishankkeet
38601: ville yrityksille mahdollisimman vaivattomasti. Täs- ovat viivästyneet ja pitkittyneet vuodesta toiseen.
38602: tä syystä tullin tarjoamia palveluja ei saa supistaa. Tulli edellyttää asiakasyrityksiltään hyvissä ajoin
38603: Tullimenettelyjen yksinkertaistaminen, esim. koti- täsmällisiä ratkaisua sähköisten tietojärjestelmien
38604: tullausmenettelyjen entistä laaja-alaisempi käyttö, yhteensopivuuden varmistamiseksi, mutta on itse
38605: vapauttaa jossain määrin tullin resursseja, jolloin ne myöhässä teknisten sovellustensa kanssa. Uusi
38606: voidaan kohdentaa petosten ja väärinkäytösten tullausjärjestelmä valmistunee Keskusliiton mu-
38607: vastaiseen toimintaan. kaan aikaisintaan v. 2001, minkä johdosta tulli on
38608: Keskuskauppakamarin mielestä tullihallinnon ja alkanut testata vuoden 1999 aikana nykyisten jär-
38609: elinkeinoelämän yhteistyö on perinteisesti ollut jestelmiensä yhteensopivuutta vuoden 2000 muu-
38610: hyvin toimivaa. Koulutuksen ja asiakasneuvonnan tosten kanssa. Tullin testauksen myöhäinen ajan-
38611: merkitys korostuu erityisesti. kohta aiheuttaa ylimääräistä epävarmuutta yrityk-
38612: sissä.
38613: Teollisuuden ja Työnantajain keskusliiton Keskusliiton mielestä tullitoiminnan kehittämi-
38614: lausunto sen keskeisiä periaatteita ovat asiakashakuisuus ja
38615: Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto toteaa tul- -läheisyys. Asiakkaat huomioiva toimintatapa on-
38616: lihallinnolla olevan tärkeä tehtävä tullien, verojen kin jatkuvasti lisääntynyt tullin toiminnassa. Monia
38617: ja muiden maksujen keräämisessä, talousrikolli- asioita tulee kuitenkin edelleen parantaa. Esimer-
38618: suuden torjumisessa ja yhteiskunnan suojaamises- kiksi tiedottaminen tullauskäytännöissä tapahtuvis-
38619: sa vaarallisilta aineilta ja tavaroilta, yhteiskuntaa ja ta muutoksista tapahtuu usein hyvin lyhyellä varoi-
38620: ulkomaankauppaa palvelevan tiedon tuottamises- tusajalla, ja muutoksia on lähes mahdotonta toteut-
38621: sa sekä ulkomaankaupan kaikinpuolisen sujuvuu- taa asetettuun määräaikaan mennessä. Osa muu-
38622: den edistämisessä. ED-jäsenyyden toteuduttua tul- toksista perustuu vastaaviin EU:n tullimenettelyjen
38623: lihallinto huolehtii sekä Suomen kansallisten etu- kehittämisvaatimuksiin, mikä osittain selittää tiukat
38624: jen että jäsenyyden velvoitteiden yhteen sovittami- määräajat ja aikataulut.
38625: sesta. Keskusliitto toteaa lentorahtiliikenteen ja Venä-
38626: Teollisuudelle on keskeisen tärkeää tavarakau- jän rajaliikenteen kasvaneen nopeasti. Yritykset
38627: pan mahdollisimman kitkaton sujuminen. Tullime- ovat kokeneet, ettei tullilla ole ollut riittävästi hen-
38628: nettelyjen ja rajan ylitse tapahtuvien kuljetusten kilöresursseja toiminnan hoitamiseen Etelä-Suo-
38629: hoitaminen tehokkaasti ja joustavasti on keskuslii- messa. Tullin henkilökunnan siirtämisen toimipai-
38630: ton mukaan merkittävä teollisuuden kilpailukyky- kasta toiseen tulisikin olla nykyistä joustavampaa.
38631: tekijä sekä EU:n sisämarkkinoilla että kolmansien Myös atk-resursseissa on ilmeisesti vajausta, koska
38632: maiden kanssa käytävässä ulkomaankaupassa. joskus suurikin osa tullauksen tallennustöistä on
38633: Tulli on pyrkinyt hajauttamaan tullausta Helsin- ollut käsittelyssä eri puolilla maata. Kotitullauksen
38634: gistä muualle Suomeen niiden yritysten osalta, käyttöönotto ei ole sujunut kaikilta osin kitkatto-
38635: joilla on useampia alueellisia toimipisteitä. Keskus- masti.
38636: liiton mukaan paikalliset tullipiirit ovat kuitenkin Suomen ja Venäjän raja-asemien yhteistyötä tu-
38637: tulkinneet eräissä tapauksissa määräyksiä eri taval- lee Keskusliiton mielestä jatkuvasti kehittää, jotta
38638: la kuin aiemmat tullauspaikat, mistä on koitunut kaupan ja kuljetusten sujuvuus itärajalla voidaan
38639: ongelmia yrityksille. Yritykset toivovat voivansa turvata. Suomen tulee pyrkiä kehittämään ratkaisu-
38640: hoitaa tullaustoimintansa pitkällä aikavälillä yhden ja esiintyviin tullausongelmiin (mm. kaksoislasku-
38641: ja saman tullipiirin kanssa. Tullausmääräysten so- tukseen) EU:n tasolla siten, että tasapuolinen ja
38642: veltamisen tulee olla mahdollisimman yhtenäistä syrjimätön käytäntö saadaan toimimaan samanai-
38643: tullipiireittäin, eikä alueellisia menettelytapaeroja kaisesti ja yhtenäisellä tavalla kaikilla EU:n ja Venä-
38644: saisi syntyä eri tullipiirien välillä. jän raja-asemilla.
38645: Tullihallinnolla on merkittävä tehtävä myös Keskusliitto pitää tullihallinnon organisaatiouu-
38646: kotimaahan suoritettavien valmisteverojen kan- distusta samoin kuin piirijaon uudistusta ja johta-
38647: nassa ja valvonnassa. Keskusliitto toteaa erityises- misjärjestelmän kehittämistä kannatettavina. Sa-
38648: ti energiaverotuksen osalta piiritullikamarien tul- moin EU:n Tulli 2000 (2002) -ohjelma ja sen toteut-
38649: kintojen lain oikeasta sisällöstä ja tarkoituksesta taminen on tärkeää, jotta yhteisön jäsenmaiden
38650:
38651:
38652: 215
38653: tullihallinnot toimisivat koordinoidusti ja yhtenäi- paikkakunnalla, joista tavaralähetys lähtee. Tämän
38654: sesti. käytännön noudattaminen on useille huolintaliik-
38655: Keskusliitto on liittänyt lausuntoansa Metsäteol- keille vaikeaa, koska kaikilla ei ole omia toimipaik-
38656: lisuus ry:n ulkomaankaupan tilastointiin liittyvän koja eri puolilla Suomea. Eräänä perusperiaatteena
38657: näkemyksen. Metsäteollisuus ry toteaa, että ED- voisikin liiton mukaan olla se, että tulliselvitys
38658: jäsenyyden myötä tullitilastojen tarkkuuden heik- saadaan tehdä siellä, missä se yritystoiminnan kan-
38659: keneminen ja laadinnan viiveet ovat vaikeuttaneet nalta on järkevintä, eli selvityspaikan valinta olisi
38660: metsäteollisuusviennin tietojen saantia. Tullitilasto- tullin asiakkailla.
38661: jen laatu on viime vuosina heikentynyt, koska ne Tullilain 20 §:n mukaan tulliviranomaisella on
38662: keskittyvät arvonlisäveron seurantaan. Puutteeksi oikeus saada liikennepaikan omistajalta tai haltijat-
38663: koetaan myös alkuperämaamerkintöjen vapaaeh- ta käyttöönsä korvauksetta kalusteineen sellaiset
38664: toisuus, mikä vaikeuttaa kauppavirtojen seuraa- tarpeelliset valvontatilat, joita liikenteen määrä ja
38665: mista. Tämän vuoksi alkuperämaamerkintä tulisi muut olosuhteet edellyttävät tullitoimien suoritta-
38666: tehdä pakolliseksi. miseksi. Voimassa oleva tullilainsäädäntö on tältä
38667: Lisäksi Metsäteollisuus ry. toteaa, että EU:n sisä- osin liiton mielestä vanhentunut ja jäänyt jälkeen
38668: markkinoiden kehittämisen osalta joudutaan Eu- yritysmaailman ja itse tullitoiminnan kehityksestä.
38669: roopassa ilmeisesti tyytymään siihen, ettei tarkem- Aiemmin, kun useimmissa terminaaleissa oli tullin
38670: pia EU:n sisäisiä lukuja vastedes tule olemaan. miehitys ja tulli palveli lähinnä terminaalin omista-
38671: Tarkkoja tietoja toimituksista muihin EU-maihin jan tai haltijan tarpeita, oli perusteltua, että termi-
38672: tarvitaan, koska muuta globaalista raportointia ei naalinpitäjä myös maksoi tältä osin tilakustannuk-
38673: ole. set Nykyään tulli ei toimi enää niin monissa pai-
38674: Teollisuus varautuu oman tilastointitoimen ke- koissa, vaan toiminta on keskittynyt joihinkin suu-
38675: hittämiseen, koska sitä tarvitaan markkinoinnin rimpiin terminaaleihin, joita käyttävät lukuisat
38676: apuvälineenä. Eri alojen tilastojen erillinen kehittä- muutkin yritykset kuin terminaalin pitäjä mm. sen
38677: minen heikentää Metsäteollisuus ry:n mielestä tul- kilpailijat. Näin ollen ei ole oikeudenmukaista, että
38678: litilastojen asemaa, mikä omalta osaltaan vaikeut- yksi ainoa yritys, terminaalinpitäjä, kustantaa tullil-
38679: taa teollisuuden ja viranomaisten asioimista kaup- le varattavat tilat, vaan kustannuksiin tulee osallis-
38680: pakysymyksissä. tua kaikkien tulliterminaalinkäyttäjien kunkin
38681: omalla käyttöosu udellaan. Liitto esittääkin, että tulli
38682: Suomen Huolintaliikkeiden liitto ry:n lausunto ryhtyisi poistamaan tämän epäkohdan yhteistyössä
38683: Huolintaliikkeiden liitto toteaa lausunnossaan Tul- huolinta-alan kanssa.
38684: lihallituksen perustarreen viime aikoina useita tul- Tullissa on parhaillaan kehitteillä erilaisia tie-
38685: lin eri toimialoja koskevia asiakasyhteistyöryhmiä, donsiirtohankkeita, joiden aikataulua tulisi nopeut-
38686: joiden toiminta on otettu hyvin myönteisesti vas- taa. Nopeuttaminen edellyttää resurssien lisäämistä
38687: taan asiakaskunnassa. Tällainen toiminta mahdol- näihin tehtäviin, mutta liiton mielestä tämä olisi
38688: listaa asiakastahojen näkemysten esille tuomisen, kannattavaa, koska tällöin saataL<>iin nopeammin
38689: ja samalla sitä kautta saadaan lisäinformaatiota käyttöön ediin perustuvia uusia menettelyjä, jotka
38690: kehitteillä olevista tullihankkeista. Tällaista asia- taas puolestaan yksinkertaistaisivat ja osittain pois-
38691: kassuuntautuvaa toimintaa tulee liiton mukaan jat- taisivat nykyisiä kalliita ja hankalia väliaikaisratkai-
38692: kaa tulevaisuudessa. Yhteistoimintaa voidaan tältä suja mm. viennissä. Liitto uskoo, että tiedonsiirron
38693: pohjalta kehittää edelleen. osuus menettelyjen hoidossa tulee yleensä kasva-
38694: Tullihallinnon uudistus mm. siten, että tietyille maan, joten panostukset tällä alueella ovat välttä-
38695: toiminnoille (tullaus, verotus, hallinto jne.) tulee mättömiä. Ensisijaisena panostuskohteena ovat
38696: vastuuhenkilöt, jotka koordinoivat piiritullikamari- vientimenettelyt, mutta myös eri rekisteri en ja tarif-
38697: en toimintaa omalla sektorillaan, on todella fiointitietojen saanti tai tiedosteihin pääsy tulisi
38698: toivottavaa, kun se tähtää eri piirien mahdollisim- järjestää siten, että tarvitsijat pääsisivät suoraan
38699: man yhdenmukaisiin toimintoihin. tullin tiedosteihin sovituilta osin. Tällaista tietopal-
38700: Nykyisin voimassa olevista tullimenettelyistä velua ei liiton mielestä tulisi järjestää joidenkin
38701: ongelmallisimmaksi on liiton mukaan koettu vien- tieto- tai ohjelmointitalojen palvelujen kautta, vaan
38702: timenettelyt, jotka tosin ovat tullin mukaan ainoas- suoraan tullin ja tietoja tarvitsevien yritysten kes-
38703: taan väliaikaisia siihen saakka, kunnes ne saadaan ken.
38704: edi-toimintaan mukaan. Vientimenettelyohjeet Liiton mielestä tullin valvonta toimii hyvin, ja
38705: määräävät, että pääsääntöisesti vientilähetykset liitto on yhteistyössä tullin kanssa pyrkinyt estä-
38706: tulee tulliselvittää vientipaikalla ts. Suomessa eri mään rikollista toimintaa mm. huumeiden osalta.
38707:
38708:
38709: 216
38710: Tullin valvonta on viime aikoina paljastanut suuria myönnetty huojennuksia lähinnä prosessin ajalta
38711: määriä tuoteväärennöksiä, jotka useimmiten ovat kertynyttä korkoa vastanneelta määrältä. Joukko
38712: olleet matkalla Suomen kautta Venäjälle ja Baltian asiakasyrityksiä on nyttemmin nostanut yhteisen
38713: maihin. Näissä tapauksissa huolintayritykset joutu- korvauskanteen valtiota vastaan Helsingin käräjä-
38714: vat usein vaikeaan tilanteeseen, joka aiheuttaa oikeudessa.
38715: niille tuntuvia kustannuksia, vaikka huolintayrityk- Kahdenkertainen maksuvelvollisuus on ollut
38716: set eivät ole millään tavalla olleet osallisia tai yritysten kannalta kohtuuton menettely. Huolinta-
38717: vaikuttaneet tuoteväärennösten kauppaan. Tuote- liikkeelle myönnettiin yli kolmen vuoden ajan
38718: väärennökset varastoidaan sen huolintaliikkeen maksulykkäystä ilman, että maksuvaikeuksista oli
38719: kustannuksella, jonka hallusta tavarat löydetään. infom10itu tullilain 44 §:ssä tarkoitettuja tavaran-
38720: Varastointi kestää siihen saakka, kun asiasta saa- haltijoita, vaikka tullille annettu vakuus oli ylitetty
38721: daan oikeuden päätös, jonka perusteella väärenne- ja lain 65 §:n edellytykset rekisteriasiakkaan vas-
38722: tyt tuotteet useimmiten hävitetään huolintaliikkeen tuukykyisyydestä eivät enää täyttyneet. Tieto saa-
38723: kustannuksella. Oikeuden päätös saattaa kestää yli tavien olemassa olosta lähetettiin kuitenkin yri-
38724: vuoden, minkä vuoksi huolintayritysten kustan- tyksille vasta, kun valtion saamisoikeus olisi van-
38725: nukset nousevat erittäin suuriksi. Näitä kustannuk- hentunut. Pääosa toimituksista on myös tapahtu-
38726: sia ei yleensä saada perittyä takaisin, koska myyjää nut kauppatapalausekkeella vapaasti tullattuna ja
38727: tai ostajaa ei enää löydetä tai ei saada maksamaan. huolintaliike on ollut ulkomaisen tavarantoimitta-
38728: Tilanne on taloudellisesti kohtuuton yksittäiselle jan valitsema.
38729: huolintayritykselle. Liitto toivoo tämän epäkohdan Suomen Yrittäjät ry katsoo edellä selvitetyillä
38730: poistamiseksi muutosta lainsäädäntöön niin, että perusteilla, että tullin menettely tapauksen yhtey-
38731: mainitun kaltaisissa tapauksissa kustannuksista dessä ei ole ollut pienyritysten kannalta riittävän
38732: vastaisi valtio, jolla on huomattavasti paremmat huolellista, vaan on aiheuttanut näille kohtuutto-
38733: taloudelliset edellytykset. Tästä asiasta Huoliilta- mia vaikeuksia. Ongelma on koskenut nimen-
38734: liikkeiden liitto on antanut lausunnon kauppa- ja omaan pieniä yrityksiä, sillä suuret yritykset eivät
38735: teollisuusministeriölle. yleensä käytä huolintaliikkeitä. Verojen uudelleen-
38736: perinnän seurauksena myös kilpailutilanne eriko-
38737: Suomen Yrittäjät ry:n lausunto koisten yritysten välillä on vääristynyt.
38738: Suomen Yrittäjät pitää perustettuja Tullihallituksen Lisäksi yhdistys kiinnittää huomiota pienten yri-
38739: ja elinkeinoelämän asiakasyhteistyöryhmiä myön- tysten kannalta jäykkään käytäntöön uuden val-
38740: teisenä kehityssuuntana, koska yhteistyöryhmissä mistevaraston käyttöönoton menettelyissä. Tullilai-
38741: tulevat esille eri osapuolten näkemykset asioista ja tos edellyttää valmistevaraston käyttöönoton yh-
38742: ryhmissä saadaan tietoa tullitoimen hankkeista. teydessä yritykseltä laajoja selvityksiä mm. toteutu-
38743: Yhdistys esittää kuitenkin eräitä yksityiskohtaisem- neista ja arvioiduista myynneistä sekä tilinpäätös- ja
38744: pia huomioita kokemuksistaan tullimenettelyistä. kaupparekisteritiedoista, jotka olisi saatavissa
38745: Huolintaliike asetettiin konkurssiin Helsingin myös viranomaisteitse. Hakijan on esitettävä tarkat
38746: käräjäoikeudessa v. 1996. Yhtiö oli ajautunut mak- selvitykset silloinkin, kun on aiemmin käyttänyt
38747: suvaikeuksiin jo v. 1993 jättäen tulleja ja liikevaih- vuokravarastaa vastaavassa toiminnassaan. Pien-
38748: toveroja tilittämättä. Kesällä 1996 tullilaitos ryhtyi yritykset ovat kokeneet tietojen hankinnan byro-
38749: perimään toiseen kertaan huolintaliikkeen asiak- kraattiseksi. Laskelmien ja selvitysten laatiminen
38750: kailta tullimaksuja ja liikevaihtoveroja vuosilta merkitsee pienyritykselle myös kustannusta, koska
38751: 1993--94. Uudelleenperimää perusteltiin tullilain selvitykset yleensä teetetään maksullisena palvelu-
38752: (573/1988) 44 §:n tavaranhaltijan vastuusäännök- na tilitoimistossa.
38753: sillä. Tilanteesta neuvoteltiin aikanaan myös Suo- Koska myös kansainvälinen kaupankäynti kos-
38754: men Yrittäjien, Tekstiilikauppiaiden Liitto ry:n, Tul- kee yhä enemmän pienyrityksiä, yhdistys esittää,
38755: lihallituksen ja valtiovarainministeriön edustajien että käytäntöjä tarkastellaan pienyritysten kannalta
38756: kesken. joustavasti ja tarpeettomia jäykkyyksiä välttäen.
38757: Yleishuojennuksia huolintaliikkeen asiakkaille
38758: ei kuitenkaan myönnetty, päinvastoin kuin yhdis- Suomen Kuorma-autoliitto ry:n lausunto
38759: tyksen saaman tiedon mukaan esim. Norjassa on Kuorma-autoliitto on toimittanut lausunronaan
38760: samanlaisessa tapauksessa menetelty. Huolintaliik- Teollisuus ja Työnantajat ry:lle laatimansa lausu-
38761: keen asiakasyritykset ovat sittemmin tehneet omia man EU:n ja Venäjän välisten tiekuljetusten ongel-
38762: huojennushakemuksia tullilaitokselle. Yhdistyksen mista, joka sisältää liiton kannanottoja myös tulli-
38763: tietoon tulleissa tapauksissa eräille yrityksille on toiminnan näkökulmasta.
38764:
38765:
38766: 217
38767: Kuorma-autoliitto toteaa lausunnossaan, että tusalan järjestöjen Moskovan-edustajan kuukausi-
38768: EU:n ja Venäjän sekä eräiden muiden IVY-maiden raportit kertomusvuodelta. Kuljetusalan järjestöjen
38769: välistä tavaraliikennettä haittaa oleellisesti useat eri edustaja auttaa Venäjällä ongelmiin joutuneita kul-
38770: hallinnolliset sekä lainsäädäntöön pohjautuvat on- jettajia. Suomen Kuom1a-autoliitto toteaa esittä-
38771: gelmat. Huolimatta lukuisista sitoumuksista Venä- neensä yhdessä Ulkomaanliikenteenharjoittajat
38772: jän-liikenne ei ole kehittynyt riittävän myönteisesti. ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n
38773: Säädösten yhdenmukaistamiseksi ja ongelmien vä- kanssa, että Suomen valtio osallistuisi järjestöjen
38774: hentämiseksi EU ja Venäjä ovat solmineet yhteis- edustajan toiminnasta koituvien kustannusten
38775: työn kehittämisen raamit muodostavan PCA-sopi- maksamiseen, jotta hänen palveluidensa saatavuus
38776: muksen, jonka myötä Venäjän olisi pikaisesti ryh- varmistettaisiin myös jatkossa.
38777: dyttävä uudistamaan kuljetuksia ja tullaustoiminto- Kuorma-autoliitto kiinnittää huomiota ammatti-
38778: ja koskevaa lainsäädäntöään EU-maiden käytäntöä maisessa liikenteessä toimivien kuljettajien oikeu-
38779: vastaavaksi. teen tuoda tullittornia tuomisia. Tullilain 12 §:n 1
38780: Tiekuljetusten osalta keskeisimpiä, kansainväli- momentti rajoittaa oikeutta tuoda tullittornia tuot-
38781: sestä käytännöstä poikkeavia erityisratkaisuja ovat teita. Kuukauden aikana ammattikuljettaja saa tuo-
38782: kuljetusliikkeen vastuukysymys, TIR-kuljetusten da tullittomasti enintään sen määrän, jonka tavalli-
38783: luottoasiakasmenettely, kaksoislaskutus, ylipaino- nen matkustaja voi tuoda kerralla. Säännöksen
38784: ja ylimittalupakäytäntö, vaarallisten aineiden kulje- valvomiseksi kuljettajan on tullausasetuksen 4 §:n
38785: tuksissa edellytetty maksullinen erityislupa sekä mukaisesti esitettävä tullauskirja, johon tulliviran-
38786: maahantuontisertifiointi. Lisäksi Venäjä on säätänyt omainen merkitsee tuontierän. Liiton mielestä
38787: lailla erityisen rajanylitysmaksun, jota ei kuiten- säännös asettaa kuljettajat ja muut matkustajat pe-
38788: kaan toistaiseksi ole otettu käyttöön. rusteena eriarvoiseen asemaan sekä rasittaa tullivi-
38789: Lisäksi liitto on lähettänyt kuljetusyrittäjien täyt- ranomaisten muutoinkin niukkoja valvontaresurs-
38790: tämiä virheilmoituksia tilanteista, joissa he ovat seja mitättömällä asialla.
38791: kokeneet tulleensa väärin kohdelluiksi sekä kulje-
38792:
38793:
38794:
38795:
38796: Euroopan unionin jäsenyyden johdosta Suomen tulli- mella on ainoana EU-jäsenmaana yhteinen raja Venä-
38797: hallinnon toiminta-alue on laajentunut koskemaan pe- jän kanssa, minkä vuoksi on pystyttävä turvaamaan
38798: rinteisen tullitoiminnan ohella ja sijasta yhteisön tulli-, rajan tarjoama kilpailukykyinen tavaraliikenteen väylä.
38799: kauppa- ja maatalouspoliittisten velvoitteiden täytän- Myös tullivaivatayhteistyö on tärkeää; sen avulla voi-
38800: töönpanoa. Tullihallinto huolehtii sekä Suomen kansal- daan estää yhä lisääntyvää huumeiden, ym. aineiden
38801: listen etujen että EU-jäsenyyden velvoitteiden yhteen sekä tuoteväärennösten salakuljetusta. Erityistä huo-
38802: sovittamisesta. Säännös- ja menettelytapamuutokset miota tulee kohdistaa myös Virosta hälyttävissä määrin
38803: ovat olleet merkittäviä, ja tullihallinto on valtiontilintar- tulevaan huumeiden salakuljetukseen.
38804: kastajien saaman käsityksen mukaan pystynyt niihin Tullimenettelyjen yksinkertaistamisesta, esim. koti-
38805: myös vastaamaan. tullauksen käytön lisäämisestä, vapautuvat resurssit
38806: Yhteisön Tulli 2000 -ohjelman päämääränä on 15 tulee valtiontilintarkastajien mielestä kohdentaa huu-
38807: jäsenvaltion tullihallinnon toimiminen yhtä tehokkaasti meiden salakuljetuksen sekä petosten ja Väärinkäytäs-
38808: ja yhdenmukaisesti kuin se olisi yksi tullihallinto. Tähän ten vastaiseen toimintaan.
38809: tavoitteeseen pyritään mm. riskianalyysi- ja verotar- Tullilaitoksen asiakkaiden oikeusturvan kannalta on
38810: kastusohjeistuksella, pilottihankkeilla, tullilainsäädän- välttämätöntä, että tullipiirit toimivat käytännön ratkai-
38811: nön ja -menetelmien yksinkertaistamisella sekä tulli- ja suissaan yhdenmukaisesti. Valtiontilintarkastajat ko-
38812: veroviranomaisten yhteistyöllä. Valtiontilintarkastajat rostavat, että Tullihallituksen tulee jatkaa aloittamaan-
38813: korostavat jäsenvaltioiden yhteistoiminnan jatkuvaa sa johtamisjärjestelmien ja -vastuitten selkeyttämistä
38814: tehostamista. toiminnassaan, ettei tullipiireissä synny erilaisia tulkin-
38815: Valtiontilintarkastajien mielestä on tärkeää kehittää toja päätettävistä asioista.
38816: edelleen tullihallinnon Venäjä-yhteistyötä, koska Suo- Autoverolain 51 §:n nojalla invalidille voidaan tietyin
38817:
38818:
38819: 218
38820: edellytyksin palauttaa auton hintaan sisältyvä autove- peelliset valvontatilat Nykyisin tullipalvelut on keski-
38821: ro kokonaan tai osittain. Lisäksi Tullihallitus voi lain 50 tetty alueellisiin toimipisteisiin, joissa käyttäjinä on
38822: §:n nojalla erityisistä syistä hakemuksesta alentaa suo- useita huolintaliikkeitä tai muita asiakkaita, eikä paikan
38823: ritettua tai suoritettavaa autoveroa. Valtiontilintarkas- haltijaa voi helposti osoittaa. Valtiontilintarkastajien
38824: tajat yhtyvät Tullihallituksen käsitykseen, että ulko- mielestä tulisi olla mahdollista kohdistaa tullivalvonta-
38825: maankaupan erityisviranomaisen tehtävät huomioon tilojen ylläpitokustannukset kullekin käyttäjälle oikeu-
38826: ottaen lääketieteellisiin ja osin sosiaalisiin kannanot- denmukaisesti. Tämän vuoksi valtiontilintarkastajat
38827: toihin perustuvat autoverotuksen huojennusta koske- katsovat, että olisi syytä selvittää, voitaisiinko tullaus-
38828: vat hakemukset ovat varsin vieraita tullitoimelle. Val- palvelut määrätä esimerkiksi maksuperustelain perus-
38829: tiontilintarkastajat kannattavat, että autoverotuksen teella maksullisiksi suoritteiksi tai muulla menettelyllä
38830: huojennusten käsittely siirretään sosiaali- ja terveys- kohdistaa kustannukset kaikille tullipalvelujen käyttä-
38831: ministeriön asettaman työryhmän v. 1997 antaman jille.
38832: muistion ehdotuksen mukaisesti Kansaneläkelaitok- Valtiontilintarkastajat kannattavat Eteläisen tullipii-
38833: sen hallinnoimaksi. rin ehdotusta lainsäädännön selkeyttämisestä tapauk-
38834: Energiaverotusta uudistettiin v. 1997 voimaan tul- sissa, joissa esim. pirtua tuodaan maahantai kauttakul-
38835: leella lailla. Lainsäädäntö sisälsi jo tuolloin ja siihen on jetetaan eikä niitä olla ilmoitettu tulliviranomaiselle oi-
38836: myös myöhemmin lisätty useita verovapauksia ja tukia kein. Jotta laki ehkäisisi myös ennalta vastaavatyrityk-
38837: koskevia kohtia, jotka monimutkaistavat lainsäädän- set ja tekisi selvästi rikollisesta toiminnasta kannatta-
38838: nön soveltamista ja aiheuttavat runsaasti hallinnollista matonta tulisi lakia valtiontilintarkastajien mielestä
38839: ja valvontatyötä. Valtiovarainministeriössä meneillä muuttaa siten, että em. tapauksissa tavara tuomittaisiin
38840: olevaa energiaverotuksen selvitystyötä ja lakiehdotuk- valtiolle menetetyksi.
38841: sen valmistelua tulee valtiontilintarkastajien mielestä Valtiontilintarkastajien saaman käsityksen mukaan
38842: nopeuttaa, jotta monimutkaisesta, runsaasti työtä ai- Tullihallituksen olisi panostettava tietojärjestelmiensä
38843: heuttavasta lainsäädännön soveltamisesta päästään edelleen kehittämiseen ja turvattava myös resurssit
38844: yksinkertaisempaan menettelyyn ja jotta lain tulkinnat siihen, jotta suunnitelluissa aikatauluissa pysytään.
38845: maan eri osissa ovat yhtenäiset. Valtiontilintarkastajat kannattavat mahdollisimman ai-
38846: Tulliviranomaisella on oikeus saada liikennepaikan kaisessa vaiheessa asiakkaille annettua tiedotusta tul-
38847: omistajalta tai haltijalta käyttöönsä korvauksetta tar- lausasioiden muutoksista.
38848:
38849:
38850:
38851:
38852: 219
38853: Opetusministeriön hallinnonala
38854:
38855:
38856:
38857:
38858: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkastuk- Uudistuksen myötä otettaisiin käyttöön alempi
38859: sen opetusministeriössä 24.2.1999 (kansliapäällik- korkeakoulututkinto, josta opiskelija voisi jatkaa
38860: kö Vilho Hirvi), Opetushallituksessa 5.2.1999 (pää- maisterin- ja tohtorintutkintoihin. Erityisesti maam-
38861: johtaja Jukka Sarjala), Jyväskylän yliopistossa me yliopistolaitoksen taholta on kritisoitu tutkinto-
38862: 21.10.1998 (rehtori Aino Sallinen), Kuopion yli- jen yhdenmukaistamispyrkimyksiä mm. sillä pe-
38863: opistossa 4.11.1998 (rehtori Petteri Paronen) ja rusteella, että ne saattavat johtaa tieteen ja korkeim-
38864: Oulun yliopistossa 18.11.1998 (rehtori Lauri Laju- man opetuksen madaltumiseen ja sen seurauksena
38865: nen). Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat maamme kilpailukyvyn alenemiseen. Lisäksi alem-
38866: käsitelleet muistiopyynnöissään yliopisto-opetus- man tutkinnon käyttöönotto voi poistaa eron yli-
38867: ta, yleissivistävää opetusta, opintotukea, ammatil- opiston ja ammattikorkeakoulun väliltä ja kyseen-
38868: lista opetusta, erityisopetusta ja liikuntatointa. Mi- alaistaa ammattikorkeakouluopetuksen tarpeelli-
38869: nisteriön tarkastuskäynnillä selvitettiin yliopistojen suuden, kuten Isossa-Britanniassa on tapahtunut.
38870: rahoituskehitykseen vaikuttaneita tekijöitä, koulu- Eduskunnan suuri valiokunta käsitteli koulutus-
38871: tuslainsäädäntöuudistuksen vaikutuksia, ammatti- politiikkaa syyskuussa 1999 pidetyn epävirallisen
38872: opetuksen kehittämistä ja liikuntapolitiikan paino- opetusministerineuvoston valmisteluihin liittyen.
38873: aloja. Keskusteluissa valiokunta korosti, että erityisen
38874: Hallinnonalan tarkastuksen ja siitä laadituo ker- tärkeää on koulutussisältöjen vertailun yhdenmu-
38875: tomusosuuden valmistelusta ovat kansliassa vas- kaistaminen sekä panostaminen koulutuksen laa-
38876: tanneet ylitarkastaja Senja Kolehmainen, tarkastaja dun arviointimenetelmiin. Sen sijaan valiokunnas-
38877: Marjatta Mylly ja toimistosihteeri Marja Huovila. sa suhtauduttiin varauksellisesti koulutusjärjestel-
38878: Valtiontilintarkastajat päättivät kokouksissaan mien yhdenmukaistamiseen. Lisäksi valiokunnassa
38879: 19.5.1999 ja 1.6.1999, että em. selvityksistä otetaan kiinnitettiin huomiota tutkintojen sisällöllisen mo-
38880: kertomuksen jatkovalmistelujen kohteeksi erityis- niarvoisuuden säilyttämiseen.
38881: opetus, liikuntatoimi, yliopisto-opetus ja yleissivis- Suomen ylioppilaskuntien liitto ry (SYL) tukee
38882: tävä opetus. Kertomusosuus hyväksyttiin valtionti- lausunnossaan näkemystä, että suomalaisen kor-
38883: lintarkastajien kokouksessa 22.10.1999. keakoulujärjestelmän kansainvälinen kilpailukyky
38884: ja liikkuvuuden edistäminen on turvattava kansalli-
38885: sen koulutuspolitiikan ehdoin. Ensisijaisesti tulee
38886: Yliopisto-opetus pyrkiä kehittämään mielekäs kansallinen korkea-
38887: koulujärjestelmä ja varmistaa sen laatu. Tutkintosi-
38888: Kertomusvuoden toukokuussa Saksan, Ranskan, sältöjen kuvaaminen toisten maiden korkeakou-
38889: Ison-Britannian ja Italian opetusministerit allekir- luille ja työmarkkinoille ymmärrettävällä kielellä
38890: joittivat ns. Sorbonnen julistuksen, jossa hahmotel- takaa läpinäkyvyyden ja luo siten riittävät edelly-
38891: laan yliopistotutkintojen yhdenmukaistamista eli tykset liikkuvuudelle ja kilpailukyvylle. Lisäksi tuli-
38892: harmonisointia Euroopassa. Keväällä 1999 Euroo- si panostaa kotimaisten yliopistojen kansainvälisty-
38893: pan opetusministerit allekirjoittivat julistuksen, jos- miseen.
38894: sa otetaan kantaa eurooppalaisen koulutusraken- Valtiontilintarkastajat sivusivat yliopistojen tut-
38895: teen luomiseen. Hankkeiden perusajatuksena on kimustoimintaa vuoden 1997 kertomuksensa tiede-
38896: laajentaa yhdentyminen koskemaan myös koulu- politiikkaa käsittelevässä osuudessa. Sen vuoksi
38897: tusta ja korkeinta opetusta taloudellisen ja poliitti- seuraavassa keskitytään yliopisto-opetuksen kehit-
38898: sen yhteistyön lisäksi. Tarkoituksena on luoda tämistä koskeviin kysymyksiin. Valtioneuvosto
38899: eurooppalainen koulutusmalli, joka mm. helpottai- vahvistaa koulutusta ja tutkimusta v. 1999-2004
38900: si koulutusjärjestelmien yhteistyötä ja tekisi tutkin- koskevan kehittämissuunnitelman vuoden 1999
38901: noista yhteismitallisia koko Euroopassa. loppupuolella.
38902:
38903:
38904: 220
38905: Professoriliiton valtiontilintarkastajille antamas- Resursointi ja sisäänolot
38906: sa lausunnossa toivottiin, että tässä kertomuksessa Yliopistojen perusrahoituksen kehitys
38907: olisi korostetummin käsitelty yliopistojen henkilös- Ensimmäisellä, v. 1967-86 voimassa olleella kor-
38908: töhallinnollisia kysymyksiä ja tutkimustoimintaa. keakoululaitoksen kehittämislailla pyrittiin turvaa-
38909: Tilastokeskuksen tutkimusta ja kehittämistoimintaa maan yliopistojen määrärahojen tasainen kasvu
38910: koskevaan selvitykseen vedoten liitto toteaa, että sekä lisäämään koulutuspaikkoja ja niiden alueel-
38911: tutkimustoiminnan voimavarat ovat kehittyneet lista tarjontaa. Toisen, v. 1987-97 voimassa olleen
38912: Suomessa viime vuosina yleisesti ottaen melko kehittämislain tavoitteena oli turvata yliopistomää-
38913: positiivisesti, mutta että voimavarojen jakautumi- rärahojen tasainen, vähintään kustannustason nou-
38914: nen eri sektoreiden kesken ei ole tapahtunut tasa- sua vastaava kasvu. Lain yhteydessä annetun val-
38915: painoisesti. Yritysten suhteellinen osuus tutkimus- tioneuvoston päätöksen mukaisesti v. 198~91
38916: menojen kokonaiskapasiteetista on jatkuvasti kas- lisättiin tutkimuksen kannalta keskeisiä toiminta-
38917: vanut huomattavasti. Tällä on ollut suhteellisesti menoja reaalisesti vähintään 15 o/o vuosittain.
38918: heikentävä vaikutus nimenomaan yliopistojen suo- Yliopistojen toimintamenot, opiskelijamäärät ja
38919: rittamaan perustutkimukseen. Myös Tutkimusedel- opiskelijakohtaiset menot ovat 1980-luvun puoli-
38920: lytystyöryhmä 98 kiinnittää huomiota tähän kysy- välistä lähtien kehittyneet koulutusaloittain seuraa-
38921: mykseen. vasti:
38922:
38923:
38924: Koulutusala Toimintamenot Opiskelijamäärä Menot opiskelijaa kohden
38925: 1 000 mk mk
38926: 1985 1990 1995 1997 1985 1990 1995 1997 1985 1990 1995 1997
38927: Teologinen 8 352 18 248 24 378 29 081 1695 1 763 1 910 2151 7 543 11 981 13 376 13 520
38928: Humanistinen 53 055 218 450 293 005 334 019 16 803 19188 22 736 24141 4 834 13178 13 506 13 836
38929: Taideteollinen 28185 60 819 89 068 106 727 923 1144 1 758 2 063 46 748 61 537 53 096 51 734
38930: Musiikki 33 447 69 811 100 015 112146 1 007 1 295 1 472 1 421 50 848 62 399 71 206 78 920
38931: Teatteri 12 079 30 377 49 945 52 694 160 303 352 382 115 573 116 044 148 700 137 942
38932: Kasvatustieteel-
38933: Iinen 33 869 159 911 222 334 300 378 8 093 9 997 12 476 13166 6 407 18 515 18 676 22 815
38934: liikuntatieteel-
38935: Iinen 2 538 13 327 13 463 17 687 444 602 654 673 8 751 25 625 21 574 26 281
38936: Yhteiskunta-
38937: tieteellinen 23 747 125 698 174 945 217 829 9 306 11 390 13 865 14 548 3 907 12 774 13 223 14 973
38938: Psykologia 4 042 19 227 29 637 39127 1 232 1320 1 651 1 754 5 023 16 860 18 813 22 307
38939: Terveystieteet 229 17 618 24 528 42 349 506 1 521 2 399 2 604 693 13 408 10 715 16 263
38940: Oikeustieteel-
38941: Iinen 13158 37 195 50 839 55 223 3 914 3 707 4 316 4 421 5147 11 614 12 345 12 491
38942: Kauppatieteel-
38943: Iinen 72 023 179 236 243 521 295 286 9 494 10 495 13 266 13 947 11 614 19 768 19 238 21172
38944: luonnontieteel-
38945: Iinen 139140 373 928 492 082 584 964 13130 14 922 18 818 20 179 16 223 29 006 27 405 28 989
38946: Maatalous-
38947: metsätieteellinen 35 247 64 933 102 148 110 673 2 633 2 786 3 305 3162 20 494 26 978 32 391 35 001
38948: Teknistieteellinen 264 698 535 340 660 550 901 576 15 556 21 636 27 025 29 071 26 050 28 640 25 615 31 013
38949: lääketieteellinen 103 702 273 577 336 639 392 282 3 565 6183 6 328 6 484 44 532 51 215 55 752 60 500
38950: Hammaslääke-
38951: tieteellinen 20 741 68128 81 990 84 433 968 891 702 569 32 802 88 505 122 401 148 388
38952: Eläin lääke-
38953: tieteellinen 22 029 39 970 44 870 35 259 295 377 425 414 114 319 122 720 110 644 85167
38954: Farmasia 7 728 22 550 29 689 37 482 996 1160 1 420 1 407 11 878 22 501 21 911 26 640
38955: Kuvataide - - 13 019 15138 - - 229 261 - - 59 580 58 000
38956: Erittelemätön 896 343 890 963 1 422 165 1 516 767 - - - - - - - -
38957: Yhteensä 1 774 352 3 219 306 4 498 830 5 281 120 90 720 110 680 135107 142 818 29 942 33 668 34 897 36 978
38958:
38959: Toimintamenot kunkin vuoden rahassa.
38960: Opiskelijakohtaiset menot vuoden 1997 rahassa.
38961: Indeksi opiskelijakohtaisessa meno-laskelmassa: 2/3 julkisen palkkasektorin palkkamenot+ 1/3 tukkuhinta indeksi.
38962:
38963:
38964: Monialaisissa yliopistoissa toimintamenojen ver- ta. Tulosalueittaisia kustannustietoja on vertailukel-
38965: tailuja koulutusalojen välillä vaikeuttaa erittelemät- poisesti saatavissa vuodesta 1997lähtien. Aiempien
38966: tömien määrärahojen osuus, joka oli v. 1985 noin vuosien osalta koulutusaloittaisia vertailuja on voi-
38967: puolet ja v. 1997 noin kolmannes toimintamenois- tu tehdä menojen osalta.
38968:
38969:
38970: 221
38971: Yliopistojen määrärahat kasvoivat 1980-luvun sen osuutta, organisoimallauudelleen toimintaan-
38972: loppupuolella suhteellisesti enemmän kuin brutto- sa ja sopimalla työnjaosta. Rakenteellisen kehittä-
38973: kansantuote. Kasvu jatkui vuoteen 1991 asti. Vuon- misen kautta vapautuneita voimavaroja on v.
38974: na 1992 määrärahat pysyivät vuoden 1991 tasolla. 1994-98 kohdennettu uusille painoaloille kaik-
38975: Valtiontalouden säästötoimien vuoksi kehittämis- kiaan n. 250 Mmk. Opetusministeriön ja Professo-
38976: lain ns. voimavarapykälä oli väliaikaisti kumottuna riliiton mukaan yliopistot eivät vieläkään ole taipu-
38977: v. 1993-94. Yliopistojen käyttöön osoitettu ja mää- neet opetustoimintaan kohdistuneista leikkauksis-
38978: rärahoja leikattiin näinä vuosina reaalisesti 16 o/o eli ta ja voimavarojen notkahduksesta. Kysymys on
38979: n. 800 Mmk. yliopistojen toiminnan kannalta vakavasta asiasta.
38980: Koulutuspaikkojen kysynnän kasvu sekä valtio- Professoriliiton mukaan yliopistojen pitkäjänteinen
38981: neuvoston asettamat innovaatiojärjestelmän vah- toiminta edellyttää, että opetustoiminnan kannalta
38982: vistamista ja väestön koulutus- ja osaamistason keskeisen perusrahoituksen määrä ja vakaus on
38983: nostamista koskevat tavoitteet lisäsivät yliopistois- selvillä useamman vuoden ajan. Ulkopuolinen ra-
38984: sa perustutkintoa suorinavien opiskelijoiden ja jat- hoitus on aina suhteellisen epävarmaa. Lisäksi
38985: ko-opiskelijoiden määrää v. 1985-98 57 o/o:lla, lähes poikkeuksetta tiettyihin tarkoituksiin sidottua
38986: 90 700 opiskelijasta 142 800 opiskelijaan. Vuonna ulkopuolista rahaa ei voida käyttää korvaamaan
38987: 1985 yliopistoihin otettiin 12 600 ja kertomusvuon- perusrahoituksen niukkuudesta johtuvia puutteita.
38988: na 18 500 uutta opiskelijaa. Tutkimuksen lisärahoi- Valtioneuvosto teki v. 1997 päätöksen, joka
38989: tusohjelma ja tietoteollisuusohjelma, joissa lähtö- koskee valtionyhtiöiden myyntivoittoihin pohjau-
38990: kohtana ovat erityisesti työelämän tarpeet, ovat tuvan tutkimusrahoituksen lisäämistä. Yliopistojen
38991: osaltaan laajentaneet koulutusta. perusedellytysten turvaamisen kannalta päätös on
38992: Opiskelijamäärät kasvoivat kaikilla koulutus- merkittävä. Sen mukaan julkisen sektorin tutkimus-
38993: aloilla. Puolet kokonaislisäyksestä on ollut teknis- menoja nostetaan 1,5 mrd. mk:lla v. 1997-99.
38994: tieteellisellä alalla (lisäys 13 500 opiskelijaa), huma- Myös yksityinen sektori lisää omia tutkimus- ja
38995: nistisella alalla (lisäys 7 300 opiskelijaa) ja luonnon- kehitystoiminnan menojaan vastaavasti. Vuonna
38996: tieteellisellä alalla (lisäys 7 000 opiskelijaa). Reaali- 1997 yliopistoille osoitettiin suoraan lisävaroja 175
38997: menot opiskelijaa kohti ovat nousseet keskimäärin Mmk, kertomusvuonna 210 Mmk ja v. 1999 250
38998: vain 7 %, vaikka lisäykset ovat suuntautuneet laite- Mmk. Tutkimuksen lisärahoitusohjelmaan liittyen
38999: vaitaisille teknillistieteelliselle, luonnontieteellisel- Suomen Akatemia ja Tekes osoittavat v. 1999 400
39000: le ja lääketieteen aloille (23 000 opiskelijaa) ja Mmk yliopistojen tutkimustoimintaan.
39001: kalliille taidealoille (1 800 opiskelijaa). Vuosina Yliopistojen sitomattomat, yleisiin toimintaedel-
39002: 1993-94 tehtyjen leikkausten vuoksi lykättiin tai lytyksiin tarkoitetut määrärahat eivät ole lisäänty-
39003: luovuttiin tutkimuslaitteistojen hankinnoista, supis- neet samassa suhteessa, kuin toiminta on laajentu-
39004: tettiin kirjastohankintoja ja lomautettiin henkilös- nut. Sitomattomien varojen osuutta on supistanut
39005: töä. tilakustannusosuuden kasvu ja palkkojen vakiintu-
39006: Yliopistojen budjettirahoitus on pyritty säilyttä- minen n. 2/3:ksi menoista. Lisäksi yliopistot ovat
39007: mään kohtuullisena vuoden 1994 jälkeen jatkamal- joutuneet vastaamaan lisärahoitusohjelman kautta
39008: la korkeakoulujen kehittämislakia siten, että v. rahoitettavien tutkimushankkeiden yleiskustan-
39009: 1997-2000 yliopistojen toimintamenomomentille nuksista. Kertomusvuonna valmistui selvitys, jossa
39010: osoitettua määrärahaa korotetaan vuosittain vähin- esitetään vaihtoehtoisia ratkaisuja määrärahojen
39011: tään valtion keskushallinnon palkkausmenojen käytön (esim. rahastointimahdollisuus) ja henkilös-
39012: kasvua vastaavalla määrällä. Budjettirahoitus ei ole töpolitiikan (esim. työsuhdeturvakysymykset suh-
39013: 1990-luvun alun tasolla, jos otetaan huomioon teessa rakenteelliseen kehittämiseen) joustavoitta-
39014: valtion kiinteistöhallinnon uudelleenjärjestelyn miseksi.
39015: seurauksena v. 1995-96 tullut yhteensä 725
39016: Mmk:n menojen lisäys ja toiminnan laajeneminen. Yliopistojen ulkopuolisen rahoituksen kehitys
39017: Lisäksi tarkastuskäyntien yhteydessä yliopistot esit- Vuonna 1997 yliopistojen 7,7 mrd. mk:n kokonais-
39018: tivät huolensa siitä, että toimitilojen kustannukset menoista rahoitettiin budjettivaroin 69 o/o ja ulko-
39019: saattavat nousta huomattavasti Valtion kiinteistölai- puolisin varoin 31 %, josta oli kansainvälistä rahoi-
39020: toksen muututtua liikelaitokseksi vuoden 1999 tusta 4 %, Suomen Akatemian rahoitusta 4 o/o ja
39021: alussa. muuta kotimaista rahoitusta 23 %. Muun kotimai-
39022: Yliopistot ovat selviytyneet määrärahaleikkauk- sen rahoituksen lähteistä ei ole tehty tarkkaa jaotte-
39023: sista ja toiminnan laajenemisesta uusille tehtävä- lua. Suomen Akatemian rahoitusosuus on kasvanut
39024: alueille lähinnä lisäämällä ulkopuolisen rahoituk- vuodesta 1991 lähtien 8 prosenttiyksikköä.
39025:
39026:
39027: 222
39028: Opetusministeriö suhtautuu myönteisesti yli- bruttokansantuotteesta oli OECD:ssä keskimäärin
39029: opistojen ulkopuolisen rahoituksen lisäämiseen, 1,5% ja Suomessa 1,3 %. Suomi näyttäisi panosta-
39030: mikäli toiminta tukee yliopistojen perustoimintoja van taloudellisia voimavaroja yliopistokoulutuk-
39031: sekä erityisesti yliopiston profiloitumista ja paino- seen keskimääräistä vähemmän, vaikka siihen
39032: pistealoja. Ulkopuolisen rahoitusosuuden kasvusta osallistuvien osuus ikäluokasta on Suomessa
39033: huolimatta yliopistojen perusedellytysten turvaa- OECD-maiden suurimpia. Suomessa yksityissekto-
39034: minen riippuu budjettirahoituksen määrästä ja sen ri osallistuu yliopistokoulutuksen rahoitukseen
39035: suuntaamisesta. Ulkopuolisella rahoituksella rahoi- monia muita maita pienemmällä rahoitusosuudel-
39036: tettavaan toimintaan tarvitaan yleensä yliopiston la.
39037: perusvoimavaroja. Yliopistojen tutkimusedellytyk- Korkea-asteen ja yliopistokoulutuksen menot
39038: siä selvittänyt työryhmä esittikin kertomusvuoden opiskelijaa kohti kehittyivät v. 1993-95 eräissä
39039: lopulla valmistuneessa selvityksessään, että Suo- OECD-maissa seuraavasti:
39040: men Akatemian hankkeisiin sisällytettäisiin 15 %:n
39041: yleiskustannuslisä kompensoimaan yliopistojen Maa Korkea-asteen koulutus Yliopisto-
39042: perusvoimavaroihin kohdistuvaa painetta. yhteensä koulutus
39043: Selvitysmies Paasion mukaan yliopistojen ulko- 1993 1994 1995 1995
39044: puolisella rahoituksella rahoitettavaa toimintaa USD/oppilas
39045: koskevat strategiat ovat vielä kehittymättömiä. Paa- Ranska 6 033 6 010 6 569 -
39046: sion mielestä tämä toiminta pitäisi omaksua osaksi Iso-Britannia 8 241 7 600 7 225 -
39047: yliopiston perustehtävää. Ulkoisen toimintastrate- Irlanti 7 076 7 600 7 249 -
39048: Suomi 7 295 6 080 7 315 7412
39049: gian merkitystä korostettiin myös Itä-Suomen yli- Itävalta 8 642 8 720 7 943 7 687
39050: opistojen toimintaa koskevan arvion yhteydessä. Tanska 8 045 8 500 8 157 -
39051: Opetusministeriö edellyttääkin yliopistoilta toimin- Uusi-Seelanti 7 337 8 020 8 737 8 380
39052: tastrategioiden laatimista lähivuosina. Japani 7 556 8 880 8 768 9 337
39053: Saksa lent.
39054: lä nsi-Sa ksa 1 7 902 8 380 8 897 9 001
39055: Yliopistomäärärahojen kansainvälinen vertailu Hollanti 8 665 8 540 9 026 9 026
39056: Korkea-asteen ja yliopistokoulutuksen koulutus- Norja 8 343 - 9 647 -
39057: menojen osuus bruttokansantuotteesta vaihteli v. Australia s 036 9 710 10 590 11 572
39058: 1993-95 eräissä OECD-maissa seuraavasti: Kanada 11 132 11 300 11 471 12 217
39059: Ruotsi 12 693 12 820 13 168 -
39060: Sveitsi 15 731 15 850 15 685 18 365
39061: Maa Korkea-asteen koulutus Yliopisto- Yhdysvallat 14 607 15 510 16 262 19 965
39062: yhteensä koulutus OECD
39063: 1993 1994 1995 1995 keskimäärin 9 665 9 820 10 444 12 018
39064: % bkt:sta
39065: Iso-Britannia 0,9 0,9 1.0 - Taulukoissa on tasoitettu valuutan ostovoiman
39066: Itävalta 1,1 1,0 1,0 0,9 erot.
39067: Japani 0,9 1,1 1,0 0,9 Suomen yliopistoissa koulutusmenot opiskelijaa
39068: Ranska 1,1 1,1 1,1 - kohti olivat v. 1995 selvästiOECD:nkeskimääräistä
39069: Saksa 1,1 1,1 1,1 1,0
39070: Irlanti 1,4 1,4 1,3 - tasoa pienemmät. Professoriliiton mukaan yksi syy
39071: Tanska 1,3 1,4 1,3 - yliopistojen koulutusmenojen suhteelliseen alhai-
39072: Hollanti 1,4 1,3 1,3 1,3 suuteen Suomessa on yliopisto-opettajien alhainen
39073: Ruotsi 1,6 1,6 1,3 - palkkataso. Valtiovarainministeriön vuoden 1999
39074: Suomi 1,8 1,5 1.7 1,3
39075: Sveitsi - - 1.7 - syyskuussa julkaiseman selvityksen mukaan kor-
39076: Australia 1,7 1,8 1,8 1,5 keakoulujen johtotehtävissä ja asiantuntijoina toi-
39077: Yhdysvallat 2,4 2,4 2.4 2,0 mivien palkkakilpailukyky on heikointa koko val-
39078: Kanada 2,6 2,5 2,5 1,5 tiosektorilla.
39079: OECD Suomen yliopistoissa oli v. 1987 n. 13 ja v. 1997
39080: keskimäärin 1,6 1,6 1,6 1,5
39081: n. 18,4 opiskelijaa yliopisto-opettajaa kohden.
39082: OECD-maissa luku oli keskimäärin vähän yli 14.
39083: Vuonna 1995 korkea-asteen koulutukseen koh- Opetettavien opiskelijoiden määrä opettajaa koh-
39084: distuneiden menojen osuus bruttokansantuottees- den on kasvanut aikana, jolloin on korostettu
39085: ta oli OECD:ssä keskimäärin 1,6% ja Suomessa yksilöllisen opetuksen merkitystä ja vaadittu suu-
39086: 1,7 %. Pelkästään yliopistokoulutusmenojen osuus rempia läpäisyprosentteja tai ulostulokertoimia.
39087:
39088:
39089:
39090: 223
39091: Laskennallisen mallin kehittäminen dessä on syytä korostaa, että jo nykyisellään yli-
39092: Yliopistojen rahoitusta on kehitetty 1990-luvulla opistokoulutuksen voimavarojen osuus on
39093: laskennalliseen suuntaan. Tulossopimusjärjestel- OECD:nkeskimäärää alhaisempi.
39094: män yhteydessä v. 1994 yliopistoille sovittiin SYL:n mukaan yliopistojen kasvava koulutus-
39095: myönnettäväksi perus-, tuloksellisuus- ja hankera- vastuu ja opiskelijoiden valmistusmisnopeuteen
39096: hoitusta. Tulossopimukset tehdään kolmivuotis- kohdistuvat paineet korostavat perusrahoituksen
39097: kaudeksi siten, että ensimmäisenä vuonna neuvo- turvaamisen tärkeyttä suhteessa hanke- ja tuloksel-
39098: tellaan toiminnan tavoitteista ja ensimmäisen sopi- lisuusrahoitukseen. Liiton mukaan laskennallinen
39099: musvuoden rahoituksesta sekä kahtena seuraava- rahanjako voi johtaa tutkintojen tason laskuun.
39100: na vuonna ko. sopimusvuosien rahoituksesta. Voi- Lisäämällä yliopistojen taloudellista ja strategista
39101: massaolevat sopimukset koskevat vuosia 1998- autonomiaa voitaisiin niitä kannustaa pitkäjäntei-
39102: 2000. Tuloksellisuuden kriteerit päätetään kolmi- seen, omat vahvuutensa tiedostavaan kehitystoi-
39103: vuotiskaudeksi, mutta tulokset arvioidaan vuosit- mintaan. Yliopistoille tulisi antaa yhä enemmän
39104: tain. Myös hankerahoituksesta keskustellaan vuo- välineitä tiedostaa ja luoda yliopistolaitokselle ja
39105: sittain. Päämääränä on sitoa toiminnan tavoitteet ja -koulutukselle yhteisesti asetetut tavoitteet, jolloin
39106: tulokset kiinteämmin rahoitukseen. päämäärätietoinen ja kokonaisvaltainen yliopiston
39107: Yliopistojen perusrahoituksesta jaetaan 65 % kehittäminen olisi mahdollista.
39108: koulutuksen ja 35 %tutkimuksen perusteella. Kou-
39109: lutuksen indikaattorina ovat maisterintutkintota- Yliopistojen aloituspaikat ja uudet opiskelijat
39110: voitteet ja tutkimuksen indikaattorina tohtorintut- Yliopistojen uusien opiskelijoiden määrä sekä val-
39111: kintotavoitteet Määrärahat osoitetaan yliopistolle tioneuvoston vuoteen 1986 saakka vahvistamat
39112: yhtenä kokonaisuutena, ja yliopistot päättävät nii- aloituspaikat ja sen jälkeen suosituksina hyväksy-
39113: den kohdentamisesta oman toimintastrategiansa mät aloituspaikat ovat kehittyneet vuodesta 1981
39114: puitteissa. lähtien seuraavan asetelman mukaisesti. Taulukos-
39115: Tulossopimusjärjestelmää kehitetään edelleen sa on vuodesta 1991 lukien vain joka viides vuosi
39116: siten, että tuloksellisuusrahoituksessa painotetaan vahvistettavan koulutuksen ja yliopistoissa harjoi-
39117: erityisesti laatua mittaavia indikaattoreita. Lisäksi tettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelman lu-
39118: korostetaan toiminnan tuloksellisuutta jakamalla vut. Välivuosien lukuihin valtioneuvosto ei ota
39119: 2/3 rahoituksesta tutkintotavoitteiden ja 1/3 niiden kantaa, ja budjettiesityksessäkin on vain tutkintota-
39120: toteutumien pohjalta. Tavoitteiden ylittämistä ei voitteet
39121: kuitenkaan palkita.
39122: Rahoitusprojekti esitti jako-osuuden muuttamis- Vuosi Uusien opiskeli- VN:n "suositus"
39123: ta sopimuskaudella 2001-2003 siten, että se olisi joiden määrä
39124: 60% ja 40 %. Koulutuksen rahoitusosuutta määri- 1981 12 648 12 050
39125: tettäessä maisterintutkintojen lisäksi vastaisuudes- 1982 12 066 12 085
39126: sa huomioitaisiin myös aikuiskoulutukselle asete- 1983 12 418 12 260
39127: 1984 12 560 12 260
39128: tut tavoitteet ja niiden toteutuminen. Tutkimuksen
39129: 1985 12 794 12 500
39130: osuus määräytyisi tohtorintutkintojen määrän sekä 1986 13 331 12 500
39131: tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan laajuuden 1987 14 528 13100
39132: perusteella. Professoriliiton mukaan perusrahoi- 1988 14 983 13100
39133: tuksen jako-osuuden tarkistamista ehdotetulla ta- 1989 15 571 14 000
39134: 1990 16 013 14 000
39135: valla voidaan pitää perusteltuna erityisesti siksi, 1991 17 150 16 000-17 000
39136: että yliopistojen saama ulkopuolinen rahoitus koh- 1992 17 662 ..
39137: distuu pääasiassa tutkimukseen eikä niinkään ope- 1993 17 331 ..
39138: tukseen. 1994 17 289 ..
39139: Professoriliitto haluaa lisäksi voimakkaasti ko- 1995 18 679 ..
39140: 1996 18 465 19 600
39141: rostaa sitä, että vireillä oleviin yliopistojen tulosso- 1997 18 660 ..
39142: pimusluonnoksiin sisältyvät tavoitteet tutkintojen 1998 18 500 ..
39143: lukumäärän nostamiseksi 2~0 %:lla edellyttävät 1999 - ..
39144: vastaavansuuruista lisäpanostusta voimavaroihin. 2000 - 20 100
39145: Liitto ei voi hyväksyä sitä, että yliopistoille asetettai-
39146: siin lisää velvoitteita ilman sitovaa suunnitelmaa Aloituspaikkojen perusteella määräytyivät yli-
39147: lisäpanostuksesta. Liiton mukaan tässäkin yhtey- opistojen opetusresurssit ja mitoitettiin niiden toi-
39148:
39149:
39150:
39151: 224
39152: mitilat. Aloituspaikkasuosituksia noudatettiin hy- Koulutusala 1990 1995 1998
39153: vin, sillä alitukset johtivat voimavarojen tarkistami-
39154: Teologinen 129 136 164
39155: seen. Niin sanotun ylioppilassuman ja työvoimapu- Humanistinen 1123 1 233 1 436
39156: lan vuoksi uusia opiskelijoita otettiin jonkin verran Taideteollinen 56 138 165
39157: suosituksia enemmän. 1990-luvun alussa luovuttiin Musiikki 101 105 120
39158: aloituspaikkasuosituksista, ja yliopistojen toimin- Teatteri 16 44 46
39159: Kasvatustieteellinen 978 1 310 1 437
39160: nassa korostettiin opintojen tehokkuutta, suoritus- Liiku ntati eteell i ne n 50 68 96
39161: aikoja ja suoritettujen tutkintojen määriä. Yhteiskuntatieteellinen 949 943 1 071
39162: Opiskelijat voitiin hyväksyä opiskelemaan Psykologia 141 149 175
39163: useampaan paikkaan, minkä vuoksi yliopistot ylit- Terveystieteet 139 281 359
39164: tivät aloituspaikkasuositukset varmistaakseen riit- Oikeustieteellinen 418 387 399
39165: Kauppatieteellinen 1191 1 241 1 342
39166: tävän opiskelijamäärän. Tilanteen korjaamiseksi Luonnontieteellinen 823 1 006 1 388
39167: opiskelijaksi hyväksytty on vuodesta 1999 lähtien Maatalous-
39168: voinut ottaa vastaan vain yhden korkeakoulutut- metsätieteellinen 272 259 228
39169: kintoon johtavan opiskelupaikan yliopistoissa ja Teknistieteellinen 1 380 1 891 2 131
39170: Lääketieteellinen 440 390 536
39171: ammattikorkeakouluissa samana lukuvuonna. Hammaslääketieteellinen 116 117 94
39172: Muutoksen toteutumista seurataan yliopistojen ha- Eläinlääketieteellinen 40 45 50
39173: kija- ja opinto-oikeusjärjestelmän ja ammattikor- Farmasia 61 66 80
39174: keakoulujen yhteishakujärjestelmän kautta. Kuvataide - 10 28
39175: Yliopistojen aloituspaikkamäärien nousuun Yhteensä 8 423 9 819 11 345
39176: 1990-luvulla vaikutti kuitenkin eniten vuosia
39177: 1991-96 koskeneen koulutuksen ja korkeakou- Yliopistoissa suoritettiin kertomusvuonna yh-
39178: luissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuun- teensä 11 345 ylempää korkeakoulututkintoa eli
39179: nitelman tavoite, jonka mukaan piti tarjota yliopis- 35% enemmän kuin v. 1990, mikä johtui koulutuk-
39180: to- tai korkeakoulupaikka 60---{)5 %:IIe kustakin sen laajenemisesta ja tutkintorakenteen muutoksis-
39181: ikäluokasta. Lisäksi tutkintotavoitteisen aikuiskou- ta. Eniten suoritettiin teknillistieteellisiä (19% kai-
39182: lutuksen ja maisteriohjelmien laajeneminen sekä kista tutkinnoista), kasvatustieteellisiä (13 %), hu-
39183: työttömyyden vähentämiseksi toimeenpannut eri- manistisia (13 %), kauppatieteellisiä (12 %) ja luon-
39184: tyisohjelmat (Relander, nuorisokanslia päällikkö- nontieteellisiä (12 %) tutkintoja. Myös siirtyminen
39185: työryhmä) laajensivat osaltaan koulutustarjontaa. laskennalliseen perusrahoitusmalliin kannusti yli-
39186: Viime vuosina monimuotoiseksi ja joustavaksi opistoja kehittämään opintoprosesseja tutkinto-
39187: muuttuneen koulutusjärjestelmän aloituspaikkoja määrien lisäämiseksi.
39188: on vaikea ohjata yksityiskohtaisesti. 1990-luvun Koulutusaloja koskevissa tutkintoasetuksissa
39189: alussa omaksutun politiikan mukaisesti opetusmi- määritetään ylemmän korkeakoulututkinnon ta-
39190: nisteriö korostaa koulutuksen laadun kehittämistä voitteet yleisellä tasolla. Yliopistot määrittävät itse
39191: ja koulutuspaikkojen käytön tehostamista aloitus- yksityiskohtaiset tutkintovaatimukset Kansainväli-
39192: paikkaohjauksen sijaan. Tavoitteisiin pyritään ar- sesti verrattuna suomalaisen ylemmän korkeakou-
39193: vioimalla opetusta, asettamalla tutkintotavoitteita, lututkinnon vaatimukset ovat melko laajat. Monien
39194: suosimalla ensi kertaa hakevia, soveltamalla yhden muiden maiden tutkinnoista poiketen Suomessa
39195: opiskelupaikan periaatetta ja rajaamaHa opintotuen tutkintoihin kuuluu kieli- ja viestintäopintoja. Li-
39196: saamista. säksi pro gradu- tai diplomityöt ovat merkittävästi
39197: laajempia kuin eurooppalaisissa tutkinnoissa
39198: Tutkinnot yleensä. Professoriliiton mukaan Suomessa perus-
39199: Suoritetut korkeakoulututkinnot ja niiden tutkintojen samoin kuin tohtorintutkintojen taso ei
39200: suoritusajat ole kansainvälisesti liian vaativa, eikä tutkintojen
39201: Yliopistoissa suoritettujen ylempien korkeakoulu- tasoa ole syytä alentaa.
39202: tutkintojen määrä on kehittynyt v. 1990, 1995 ja Monien koulutusalojen tutkintovaatimukset ylit-
39203: 1998 seuraavasti: tävät käytännössä asetuksissa määrätyt tavoitteet.
39204: Myös yhden opintoviikon vaatima työmäärä vaih-
39205: telee aJoittain huomattavasti. Osittain sen vuoksi
39206: useilla humanistisilla aloilla opinnot kestävät pit-
39207: kään. Opetusministeriö kannustaa yliopistoja tar-
39208: kistamaan eri alojen tutkintovaatimukset ja yhden-
39209: mukaistamaan opintoviikot Tavoitteena on identi-
39210: fioida tutkintoon kuuluvat ydintaidot ja -tiedot sekä
39211:
39212: 15 292055K 225
39213: mitoittaa tutkintovaatimukset niiden mukaisiksi. koulutuksen kehittämiseen ja ylemmän korkea-
39214: Tutkintovaatimusten tarkistamista edellyttää myös koulututkinnon suorittamisaikojen lyhentämiseen.
39215: elinikäisen oppimisperiaatteen toteuttaminen, jol- Yliopistoissa suorittujen ylempien korkeakoulu-
39216: loin yhä useampi tutkinnon suorittanut palaa työ- tutkintojen keskimääräiset suorittamisajat olivat v.
39217: uransa aikana koulutukseen. 1990, 1995 ja 1997 seuraavat (bruttomediaaneja,
39218: Tutkintoasetuksen mukaan yliopisto on velvolli- yksikkönä vuosi):
39219: nen järjestämään opinnot siten, että päätoiminen
39220: opiskelija pystyy suorittamaan ylenm1än korkea- Koulutusala/nimike 1990 1995 1997
39221: koulututkinnon viidessä vuodessa. Eri aloilla tavoi- Diplomi-insinööri 7,0 7,0 7,0
39222: teaika vaihtelee jonkin verran riippuen tutkinnon Arkkitehti 9,5 10,0 10,0
39223: Teologinen 7,0 7,5 7,0
39224: laajuudesta. Niukat perusvoimavarat ja opiskelija- Humanistinen 8,0 7,5 7,5
39225: määrien nopea lisääntyminen ovat johtaneet sii- Taideteollinen 7,0 7,0 7,0
39226: hen, että yliopisto-opetusta ja tenttejä on käytän- Musiikki 8,0 8,0 8,0
39227: nössä vaikea järjestää tehokkaan opiskelun edellyt- Teatteri 5,5 5,0 6,0
39228: tämällä tavalla. Opetuksen tehostamiseksi ja jousta- Kasvatustieteellinen 5,0 5,0 5,0
39229: Liikuntatieteellinen 7,0 6,0 6,0
39230: voittamiseksi yliopistoissa siirryttiin noin vuosi sit- Yhteiskuntatieteellinen 6,5 6,5 6,5
39231: ten vuotuisen kokonaistyöajan määrittelyyn aikai- Psykologia 7,0 6,5 6,5
39232: semman opetusvelvollisuuden perusteella tapahtu- Terveystieteet 4,0 4,5 4,5
39233: neen työajan määrittelyn asemesta. Sen myötä on Oikeustieteellinen 6,0 6,0 6,0
39234: Kauppatieteellinen 5,5 6,0 6,0
39235: mahdollista järjestää mm. intensiivistä periodiope- Luonnontieteellinen 7,0 7,0 6,5
39236: tusta ja toteuttaa lukukautta pidentäviä opetusjär- Maatalous-
39237: jestelyjä. Tavoitteena on, että 75 o/o opiskelijoista metsätieteellinen 7,0 7,0 7,0
39238: suorittaa maisterin tutkinnon viidessä vuodessa. Lääketieteellinen 6,5 6,5 7,0
39239: Opetusministeriön mukaan kansainvälisten ko- Hammaslääketieteellinen 6,0 5,5 5,5
39240: Eläinlääketieteellinen 7,0 7,0 6,5
39241: kemusten perusteella tutkintojen suorittamisaikoja Farmasia 7,0 6,5 6,0
39242: voitaisiin lyhentää vahvistamalla alemman korkea- Kuvataide 6,5 5,5 7,0
39243: koulututkinnon asemaa siten, että opiskelijat eteni- Keskimäärin .. 6,5 6,5
39244: sivät maisterin tutkintoon pääsääntöisesti kolmi-
39245: vuotisen kandidaatintutkinnon kautta. Professori- Tutkintojen keskimääräiset suoritusajat ovat py-
39246: liiton mukaan tämä pyrkimys soveltuu joillekin, syneet koko 1990-luvun ajan suurinpiirtein samoi-
39247: mutta ei kaikille aloille. na. Tutkintojen kesto vaihteli v. 1997 arkkitehtien
39248: Ammattikorkeakouluista ja yliopistosta pyritään 10 vuodesta terveystieteiden 4,5 vuoteen.
39249: muodostamaan korkeakoulujärjestelmä, jossa ko- Yliopistoissa suoritettiin v. 1990, 1995 ja 1998
39250: rostuvat molempien sektorien vahvuusalueet Yli- tohtorintutkintoja seuraavasti:
39251: opistokoulutusta kehitetään siten, että jo alempi
39252: korkeakoulututkinto perustuu tieteelliseen tutki- Koulutusala 1990 1995 1998
39253: mukseen nykyistä vahvemmin. Ammattikorkea- Teologinen 19 8 13
39254: koulujen tutkintojärjestelmää kehitettäessä koros- Humanistinen 32 70 85
39255: tetaan työelämän osaamistarpeita. Koulutusjärjes- Taideteollinen - 1 4
39256: telmän tehokkuus- ja taloudellisuustavoitteet edel- Musiikki 2 2 4
39257: lyttävät, että korkea-asteen opiskelijat voivat jous- Teatteri - - -
39258: Kasvatustietee II i ne n 12 34 51
39259: tavasti siirtyä sektorilta toiselle, mikä puolestaan Liikuntatieteellinen 2 4 6
39260: edellyttää aiempien korkeakouluopintojen hyväk- Yhteiskuntatieteellinen 36 59 67
39261: silukemista. Opetusministeriön tavoitteena on, että Psykologia 15 11 20
39262: hyväksilukeminen käsittäisi noin puolet samalla Terveystieteet 8 9 24
39263: Oikeustieteellinen 5 8 10
39264: alalla suoritetusta toisen sektorin tutkinnosta. Kauppatieteellinen 12 30 47
39265: Professoriliitto vastustaa kaavamaista, muissa Luonnontieteellinen 131 164 209
39266: oppilaitoksissa suoritettujen opintojen hyväksilu- Maatalous-
39267: kemista yliopistotutkinnoissa siksi, että toisin kuin metsätieteellinen 21 25 41
39268: Teknistieteellinen 48 125 151
39269: ammattikorkeakouluissa yliopisto-opintojen alussa Lääketieteellinen 135 183 219
39270: paneudutaan teoreettisiin kysymyksiin ja vasta lop- Ha mmaslä äketieteelli nen 3 14 18
39271: pupuolella ammattiin liittyviin näkökohtiin. Eläinlääketieteellinen 1 5 7
39272: Lähinnä tutkijakouluissa tapahtuvaa koulutusta Farmasia 8 13 12
39273: tehostamalla pyritään alentamaan väittelijäiden Kuvataide - - -
39274: keski-ikää. Tavoitteen toteutuminen liittyy perus- Yhteensä 490 765 988
39275:
39276:
39277: 226
39278: Tohtorintutkintojen määrä on 1990-luvulla kak- jakoulutuksessa otetaan huomioon työelämän tar-
39279: sinkertaistunut. Kertomusvuonna tohtorintutkin- peet ja lisätään yhteistyötä elinkeinoelämän ja yli-
39280: non suoritti 988 jatko-opiskelijaa. Ensimmäiset tut- opistojen välillä. Tavoitteena on laskea keskimää-
39281: kijakouluista valmistuneet tohtorit väittelivät pää- räinen väittelyikä 30 vuoteen, mikä edellyttää myös
39282: osin v. 1998 ja 1999. Suoritettavien tohtorintutkin- maisterintutkinnon suorittamista nykyistä lyhyem-
39283: tojen määrän odotetaan lähivuosina vakiintuvan mässä ajassa. Nuorten tutkijoiden pätevöitymistä
39284: runsaaseen tuhanteen vuosittain. Opetusministe- ammattitutkijoiksi tuetaan mm. kehittämällä tutki-
39285: riön ehdottamassa koulutuksen ja tutkimuksen jatohtorijärjestelmää. Lisäksi kannustetaan tohto-
39286: kehittämissuunnitelmassa esitetään suoritettavien reiden siirtymistä tutkimustehtäviin ja muihin kor-
39287: tohtorintutkintojen määrän nostamista nykyisestä keaa asiantuntemusta vaativiin tehtäviin yliopisto-
39288: n. 1 OOO:sta 1 400:aan vuodessa. Professoriliiton laitoksen ulkopuolelle.
39289: mukaan tällainen lisäys edellyttää myös voimava- Professoriliitto toteaa lausunnossaan, että lisens-
39290: rojen lisäämistä. siaatintutkinto voi tulevaisuudessa olla yliopistois-
39291: Tohtorintutkintojen suoritusajat ovat Suomessa sa sekä ammatillisesti suuntautunut että tohtorin-
39292: olleet melko pitkät, keskimäärin 6--8 vuotta. Vuon- tutkinnon välitutkinto. Asia on ratkaistava eri tie-
39293: na 1995 valmistuneiden tohtoreiden keski-ikä oli 38 teenalojen erilaisten tarpeiden perusteella.
39294: vuotta ja v. 1997 36,6 vuotta. Väittelemiseen käytet- SYL:n mukaan yliopisto-opiskelijoiden opetus-
39295: tävän ajan ja väittelijäiden keski-iän uskotaan laske- ja ohjausjärjestelmien kehittämisen merkitystä ei
39296: van, kun v. 1995 perustetuista nelivuotisista tutkija- vieläkään riittävästi tiedosteta. Opintotuen uudista-
39297: kouluista valmistuvat jatko-opiskelijat väittelevät. misessa lähtökohtana pitää olla yhteismitalliset
39298: Tieteellistä tutkimusta, tutkijankoulutusta ja pe- opintoviikot, joiden perusteella määritetään tutkin-
39299: rusopetusta kehitetään tulevaisuudessa kokonai- tovaatimukset SYL:n mukaan opiskelijoiden toi-
39300: suutena siten, että yliopistokoulutuksen yhteys meentulon järjestäminen on ohjauksen ohella yksi
39301: uusimpaan tieteelliseen tietoon ja moderniin osaa- keskeisimmistä opintojen etenemiseen vaikuttavis-
39302: miseen vahvistuu. Tutkijakoulutuksen ja tutkijan- ta tekijöistä. Opintotuen kehittämistä selvittää työ-
39303: uran kehittämistä jatketaan laajentamalla tutkija- ryhmä.
39304: koulujärjestelmää. Tutkijakoulujen määräaikai-
39305: suus, kilpailuun perustuva valintaprosessi, yhteis- Kustannusseurannan kehittäminen
39306: työ ja valtakunnallisuus vakiinnutetaan, ja koulu- Yliopistojen tulosalueittaiset kustannukset koulu-
39307: tusta suunnataan eri aloille tarpeen mukaan. Tutki- tusaloittain olivat v. 1997 seuraavat:
39308:
39309: Koulutusala Kokona israhoitus Budjettirahoitus
39310: Koulutus Tutkimus ja Yhteis- Yhteensä Koulutus Tutkimus ja Yhteis- Yhteensä
39311: taiteellinen kunnalliset taiteellinen kunnalliset
39312: toiminta palvelut toiminta palvelut
39313: 1 000 mk
39314: Teologinen 22 631 32 698 1 800 57 129 21173 24 796 1 687 47 656
39315: Humanistinen 277 078 244 956 24 407 546 441 261 018 199 334 23 207 483 559
39316: Taideteollinen 105 280 22 655 24 853 152 788 88 800 16 789 11 458 117 047
39317: Musiikki 100 872 13 202 5 756 119 830 95 785 10 606 5 756 112 147
39318: Teatteri 55 756 9 764 4 716 70 236 42 869 8 337 2 085 53 291
39319: Ka sv atustiete e!Iin en 286 760 158 262 18 171 463 193 268 855 119 582 15 598 404 035
39320: Liikuntatietee II i nen 14 000 12 737 3 253 29 990 10 992 10 580 2 596 24 168
39321: Yhteiskuntatietee !Ii nen 188 746 215 847 19 481 424 074 174 756 130 201 17 334 322 291
39322: Psykologia 33 311 40 980 2 714 77 005 28 532 26 783 2 382 57 697
39323: Te rveysti ete et 32 352 34 181 4 872 71 405 28 508 23 187 3 923 55 618
39324: Oikeustieteellinen 38 841 57 801 4 078 100 720 38 163 45 893 3 905 87 961
39325: Kauppatieteellinen 279 931 168 249 27 304 475 484 221 388 110 467 15 417 347 272
39326: Luonnontieteellinen 416 790 780 264 25 223 1 222 277 376 841 506 716 20 273 903 830
39327: Maatalous-metsätietee !Iinen 89 494 152 674 15 215 257 383 82 301 90 132 13 580 186 013
39328: Teknistieteellinen 564 576 981 706 38 052 1 584 334 474 853 457 396 35 966 968 215
39329: Lääketieteellinen 181 339 532 751 67 930 782 020 176 744 313 246 57 623 547 613
39330: HammasJää ketieteellinen 78 050 78 694 18 873 175 617 69 734 43 634 6 844 120 212
39331: Eläin Jä äketieteellinen 38 698 28 048 8 231 74 977 37 782 14 127 8 036 59 945
39332: Farmasia 26 662 37 365 1 058 65 085 25 526 27 485 1 006 54 017
39333: Kuvataide 15 710 431 172 16 313 14 569 431 138 15 138
39334: Erittelemätön 486 678 99 676 233 851 820 205 168 536 43 952 104 996 317 484
39335: Yhteensä 3 333 555 3 682 731 550 010 7 586 506 2 707 725 2 209 858 353 810 5 285 209
39336:
39337:
39338: 227
39339: Yliopistojen voimavarojen lisäystä v. 1986--91 100 337:stä 211 282:een. Kasvu oli muutoin tasaista
39340: koskeneessa valtioneuvoston päätöksessä edelly- paitsi v. 1993 ja 1994, jolloin toimeenpantiin ns.
39341: tettiin, että kaikissa korkeakouluissa otetaan käyt- Relander- ja nuorisokansliapäällikkö-työllisyysoh-
39342: töön toiminnan arviointijärjestelmä, joka tuottaa jelmat, mikä aiheutti kasvupiikin täydennyskoulu-
39343: riittävät ja vertailukelpoiset tiedot tutkimuksen ja tukseen ja avoimeen yliopisto-opetukseen.
39344: opetuksen tuloksista sekä niiden kustannuksista. Täydennyskoulutuksen opiskelijamäärä oli v.
39345: Opetusministeriössä on toiminut muutaman 1990 61 585 ja kertomusvuonna 133 805, ja kurs-
39346: vuoden korkeakoulujen arviointineuvosto. Yli- sien määrä oli 1 811 ja 5 227. Pitkäkestoisen täy-
39347: opistojen arviointia varten otettiin käyttöön v. 1986 dennyskoulutuksen osuus järjestetyistä kursseista
39348: KOTA-tietokanta, jossa on olemassa yliopistojen oli v. 1990 38,5% ja kertomusvuonna 50,3 %. Avoi-
39349: toimintaa kuvaavat tilastotiedot vuodesta 1981läh- men yliopiston opiskelijamäärä oli v. 1990 38 752 ja
39350: tien. Tietokantaa on 1990-luvulla kehitetty parem- kertomusvuonna 77 477. Naisten osuus osallistujis-
39351: min tulosohjaukseen soveltuvaksi. Tavoitteena on ta on pysynyt korkeana, sillä se oli v. 1990 77 o/o ja
39352: yhdenmukaistaa laskentaperiaatteet vertailukel- kertomusvuonna 75 %.
39353: poisuuden varmistamiseksi ja liittää kustannuslas- Täydennyskoulutusta järjestävät suuret ja pienet
39354: kenta osaksi yliopistojen toimintaa ja johtamista. monialaiset yliopistot sekä yksialaiset tiede- ja tai-
39355: KOTA-tietokantaan on kerätty yliopistojen tulos- dekorkeakoulut. Näiden erityyppisten oppilaitos-
39356: alueittaiset kustannustiedot vuodelta 1997. ten täydennyskoulutuksen markkina-alue, toimin-
39357: Yliopistojen kustannustietoisuutta on pyritty li- taperiaatteet, asiakkaat, koulutustarjonta ja talou-
39358: säämään myös budjetin ulkopuolisen rahoituksen dellinen perusta poikkeavat selvästi toisistaan.
39359: osalta. Koulutuksen osuus yliopistojen kokonaisra- Suuret monialaiset yliopistot toimivat valtakunnal-
39360: hoituksesta oli v. 1997 44 %, tutkimuksen ja taiteel- lisesti, niiden koulutusvalikoima on laaja ja moni-
39361: lisen toiminnan osuus 49 o/o ja yhteiskunnallisten puolinen ja niiden palveluja käyttää suuri joukko
39362: palvelujen osuus 7 o/o. Vastaavat osuudet budjettira- yrityksiä, yhteisöjä ja ammattialoja. Pienten moni-
39363: hoituksesta olivat 52%, 42% ja 7%. Tutkimuksen alaisten yliopistojen toiminta-alue on huomattavas-
39364: osuus kokonaiskustannuksista on suurin, yli 60 %, ti suppeampi ja sidokset toiminta-alueen kehittämi-
39365: lääketieteellisellä, luonnontieteellisellä ja teknillis- seen vahvat. Tekniset korkeakoulut ja kauppakor-
39366: tieteellisellä alalla. Tutkimuksen osuus on pienin, keakoulut järjestävät valtakunnallista ja alueellista
39367: alle 40 %, taidealoilla sekä elinlääketieteellisellä, koulutustoimintaa, ja niiden täydennyskoulutuk-
39368: kauppatieteellisellä ja kasvatustieteellisellä alalla. sen palveluja käyttävät lähinnä yritysmaailman ja
39369: liike-elämän edustajat. Taidekorkeakoulujen pal-
39370: Aikuiskoulutus veluja käyttävät taiteilijat ja ammatinharjoittajat.
39371: Laman aiheuttama massatyöttömyys ja sen seu- Heistä suurin osa maksaa itse koulutuksensa. Tai-
39372: rauksena eriytyneet työmarkkinat ovat vaikutta- dekorkeakoulut ovat alansa ainoita yliopistoja ja
39373: neet yliopistojen aikuiskoulutukseen koko 1990- toimivat valtakunnallisesti.
39374: luvun ajan. Suoritusten, todistusten ja tutkintojen Työllisyyspoliittisen ohjelman myötä avoimen
39375: merkityksen kasvu on lisännyt pitkäkestoista täy- yliopisto-opetuksen, joka laajeni koskemaan kaik-
39376: dennyskoulutusta, johtanut tutkintoa muistuttavien kia yliopistoja ja oppiaineita, pääkohteina olivat
39377: ohjelmien (mm. PD- ja MBA) yleistymiseen, vahvis- ilman työtä ja koulutuspaikkaa jääneet nuoret. 25
39378: tanut avoimen yliopiston asemaa sekä lähentänyt vuoden alaikärajan poistuttua avoimeen yliopis-
39379: aikuiskoulutusta ja tutkinto-opetusta (hyväksiluke- toon on pysyvästi tullut nuorten osallistujien suuri
39380: miskäytännöt). ryhmä. Yliopistojen suoraan järjestämän opetuksen
39381: Kasvavien alojen työvoimapula ja alityöllisyys osuus oli v. 1990 24,4% ja kertomusvuonna jo
39382: vaikuttavat yliopistojen aikuiskoulutukseen. 64,1 %. Vuonna 1990 avoimesta yliopisto-opetuk-
39383: Työnantajien tilaama koulutus on vakiintunut sesta järjestettiin kesäyliopistoissa 27,9% ja kansa-
39384: osaksi yliopistojen täydennyskoulutusta. Itse mak- lais- ja työväenopistoissa 36,2 %. Kertomusvuonna
39385: savien aikuisopiskelijoiden, joihin kuuluvat mm. vastaavat osuudet olivat 10,9% ja 12%. Kansan-
39386: akateemiset työttömät, avoimen yliopiston opiske- opistoissa järjestetyn opetuksen osuus on sen si-
39387: lijat sekä taide- ja kulttuurialojen ammattilaiset, jaan pysynyt n. 10 %:na koko 1990-luvun ajan.
39388: osuus opiskelijoista on kasvanut koko 1990-luvun Avoimen yliopisto-opetuksen järjestämistä hel-
39389: ajan. Opetusviranomaiset pyrkivät tukemaan tä- potti v. 1993 selkeytetty maksupäätös. Avoimen
39390: män ryhmän opiskelumahdollisuuksia. yliopiston opintojen perusteella yliopistoissa voi
39391: Yliopistojen aikuiskoulutukseen osallistuvien suorittaa tutkinnon 1 000 opiskelijaa v. 1997-
39392: opiskelijoiden määrä lisääntyi v. 199().-98 2000. Suorittamisoikeus ei koske taidekorkeakou-
39393:
39394:
39395: 228
39396: luja. 1980-luvun puolivälistä lähtien opetusmuotoi- tossa avoin yliopisto toimii omana yksikkönään, ja
39397: na ovat olleet eräopetus ja -opiskelu. Opetuksessa yhdessä yliopistossa toiminta on yhtiöitetty. Yli-
39398: ja tiedottamisessa on 1990-luvulla käytetty hyväksi opistojen aikuiskoulutuksesta pääosa järjestetään
39399: tietoverkkoa. täydennyskoulutuskeskusten sekä tiedekuntien ja
39400: Kaikissa yliopistoissa Kuvataideakatemiaa lu- ainelaitosten yhteistyönä. 1990-luvun lopulla on
39401: kuun ottamatta toimii täydennyskoulutuskeskus. lisääntynyt myös täydennyskoulutuskeskuksista
39402: Niitä on sivutoimipisteineen 40. Kahdessa yliopis- riippumaton koulutustoiminta.
39403:
39404:
39405:
39406:
39407: EU-maiden koulutuspolitiikan ja koulutusrakenteiden ajattelu, monimutkaisten ongelmien ratkaisukyky, in-
39408: yhdenmukaistaminen on noussut voimaakkaasti esiin formaation käsittelytaito sekä kykytoimia asiantuntija-
39409: viime aikoina. Valtiontilintarkastajien mielestä kanna- organisaatioissa. Yliopistojen sisäisessä rahanjaossa
39410: tettavia ovat toimenpiteet, jotka lisäävät opiskelijoiden on turvattava paljon opetusta antavien laitosten rahoi-
39411: ja opettajien liikkuvuutta sekä helpottavat koulutusyh- tus, joka vähäisten tutkimustulosten vuoksi voi muutoin
39412: teistyötä eri maiden välillä. Sen sijaan yliopistotutkinto- jäädä riittämättömäksi.
39413: jen yhdenmukaistamishankkeet eivät saa vaarantaa Yleensä tiettyihin tarkoituksiin osoitetulla, pitkäjän-
39414: maamme tieteen ja opetuksen korkeaa tasoa ja siihen teisen toiminnan kannalta epävarmaksi koetulla ulko-
39415: perustuvaa kansainvälistä kilpailukykyä myös suhtees- puolisella rahoituksella voidaan käynnistää tutkimus-
39416: sa Euroopan ulkopuolisiin maihin. Päätös alemman hankkeita, joiden tieteellinen ja käytännöllinen merki-
39417: korkeakoulututkinnon palauttamisesta osaksi yliopis- tys on huomattava. Valtiontilintarkastajien mielestä
39418: tojen tutkintojärjestelmää on tehtävä koulutusaloittain opetusministeriön on systemaattisesti arvioitava, tu-
39419: ottamalla huomioon soveltuvuustekijät ja vaikutukset keeko ulkopuolisella rahoituksella aikaansaatu toimin-
39420: esimerkiksi opiskelujen suoritusaikoihin. Valtiontilin- ta yliopistojen perustoimintoja ja profiloitumista, sekä
39421: tarkastajien mielestä uudistuksen yhteydessä on säily- luotava rahoituksen käytön seurantaan aukoton val-
39422: tettävä selkeä ero tieteen tekemiseen ja aluekeskusten vontajärjestelmä väärinkäytösten välttämiseksi.
39423: innovaatiotoimintaan perustuvan yliopisto-opetuksen Valtiontilintarkastajien mielestä opintojen etenemi-
39424: sekä alueellista ja paikallista elinkeino- ja muuta työ- seksi tulee kehittää yliopistojen opetus- ja ohjausjär-
39425: elämää palvelevan tutkimus- ja kehitystyöhön perustu- jestelyjä, joita tulosohjaus on osittain jo tehostanut,
39426: van ammatillisen korkeakouluopetuksen välillä. tarkistaa tutkintotavoitteetvastaamaan realistisia suo-
39427: Valtiontilintarkastajien mielestä yliopistojen keskei- ritusaikoja, yhdenmukaistaa eri tutkintojen opintoviik-
39428: nen ongelma on toimintamäärärahojen niukkuus, jota kovaatimuksia ja palkita tuloksellista opiskelua. Koulu-
39429: kasvavat opetus- ja tutkimustavoitteetnykyisestäänkin tusjärjestelmiä tulee kehittää kokonaisuutena siten,
39430: lisäävät. Vaikka tuloksellisuusrahoituksella on tärkeä että peruskoulussa ja toisen asteen koulussa luodaan
39431: merkitys yliopistojen toiminnan laadun varmistamises- valmiudet yliopisto-opintoihin. Opettajien pedagogis-
39432: sa, yliopistojen pitkäjänteinen toiminta edellyttää, että ten taitojen parantamiseksi yliopistojen opettajille tu-
39433: niille turvataan riittävä ja vakaa opetuksen ja tutkimuk- lee luoda mahdollisuudet yliopistopedagogisten opin-
39434: sen perusrahoitus myös suhteessa hanke- ja tuloksel- tojen suorittamiseen, ja opetukselliset ansiot tulee
39435: lisuusrahoitukseen. Rahoitusta mitoitettaessa on otet- huomioida virkojen täytössä myös käytännössä. Siirty-
39436: tava huomioon yliopistojen Valtion kiinteistölaitokselle minen kokonaistyöaikaan lisää mahdollisuuksia ope-
39437: maksamat vuokrat ja seurattava niiden kehittymistä. tuksen ja tenttien järjestämiseen. Toiminnan tehosta-
39438: Valtiontilintarkastajille on myös tarkastuskäyntien miseen on pyrittävä henkilöstöhallinnollisten motivoin-
39439: yhteydessä tuotu esiin, että pelkästään määrällisten tikeinojen avulla. Valtiontilintarkastajat pitävät huoles-
39440: mittareiden käyttö laskennallisen rahanjaon perustana tuttavana pienryhmäopetuksen sekä tunti- ja dosentti-
39441: voi houkuttaa yliopistoja laskemaan tutkintojen tasoa. opetuksen vähenemistä, jonka on aiheuttanut yliopis-
39442: Varojen jakamisessa on vaikeuksista huolimatta pyrit- tojen perusrahoituksen pieneneminen. Kohtuuttomalta
39443: tävä ottamaan huomioon laadullisia tekijöitä, kuten esi- tuntuu myös opintojen viivästyminen sen vuoksi, ettei
39444: merkiksi tieteen edistäminen ja yksilön osaamisen ke- tenttikirjojen hankintaan ole riittävästi kirjastomäärä-
39445: hittäminen, jossa korostuu kriittinen ja analyyttinen rahoja.
39446:
39447:
39448: 229
39449: Valtiontilintarkastajien mielestä suoritettavien tut- tajien mielestä on huolehdittava siitä, etteivät tästä
39450: kintojen opintoviikkojen erilainen mitoitus asettaa aiheutuvat opetusvaikeudet johda tutkintojen tason
39451: opiskelijat eriarvoiseen asemaan siten, että se saattaa madaltumiseen.
39452: vaarantaa heidän oikeusturvansa. Mikäli yliopistot ja Yliopistojen aikuiskoulutusta tulee laajentaa siten,
39453: tiedekunnat eivät onnistu yhdenmukaistamaan eri tut- että se alueellisesti tasapuolisemmin käsittäisi myös
39454: kintojen opintoviikkovaatimuksia, on siihen puututtava tekniikan, talouden ja lääketieteen opetuksen. Aikuis-
39455: muuttamalla asetuksia. Valtiontilintarkastajien mieles- koulutuksen kehittämisessä tulee laajemmin hyödyn-
39456: tä opintoaikojen lyhentämiseksi pitäisi ennakkoluulot- tää sähköisen viestinnän tarjoamia mahdollisuuksia.
39457: tomasti harkita kannustavan opintotuen käyttöön ottoa. Ikäluokkien pieneneminen, teknologian nopea kehitys
39458: Yliopistojen perustehtävä on tutkimus ja siihen pe- ja elinikäisen oppimisen periaate edellyttävät myös yli-
39459: rustuvan opetuksen antaminen, mitä pidetään lähtö- opistojen aikuiskoulutuksen opetussisältöjen ja kurs-
39460: kohtana myös järjestettäessä yliopistoissa aikuiskou- sien kehittämistä. Valtiontilintarkastajien mielestä ai-
39461: lutusta. Määrärahojen niukkuuden vuoksi hyvin erilai- kuiskoulutuksen merkitystä tulee korostaa arvioitaes-
39462: sen pohjakoulutuksen omaavat aikuisopiskelijat saa- sa yliopistojen tuloksellisuutta ja palkita yliopistoja tu-
39463: vat opetusta samassa ryhmässä kuin valintakokeiden loksellisuusrahalla aikuiskoulutuksen laadukkaasta
39464: perusteella valitut perusopiskelijat. Valtiontilintarkas- järjestämisestä.
39465:
39466:
39467:
39468:
39469: Yleissivistävä opetus opetuslain mukaan opetusministeriö myöntää lu-
39470: van esiopetuksen järjestämiseen muille kuin piden-
39471: Opetuksen resurssit netyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille
39472: Koulutuspoliittiset linjaukset tehdään eduskunnas- sekä säädöksistä ja määräyksistä poikkeavan, ope-
39473: sa ja valtioneuvostossa. Ne kirjataan opetustoimen tuksen kehittämiseksi tarpeellisen kokeilun järjes-
39474: lainsäädännön lisäksi erilaisiin kehittämisasiakirjoi- tämiseen.
39475: hin ja valtion talousarvioon. Opetustoimen keskei- Opetusministeriössä hoitaa yleissivistävän kou-
39476: nen asiakirja on koulutuksen ja korkeakouluissa lutuksen tehtäviä n. 10 henkilöä, ja sen kehittämi-
39477: harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelma, seen käytetään vuosittain varoja n. 10 Mmk, mistä
39478: jonka valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi. opetusministeriö käyttää noin kolmanneksen ja
39479: Kehittämissuunnitelma sisältää kunkin koulutus- Opetushallitus kaksi kolmannesta.
39480: alan ja -tason kehittämistoimet, koulutus- ja tutki- Opetushallituksen lakisääteisenä tehtävänä on
39481: muspolitiikan päälinjat sekä voimavarojen suun- koulutuksen kehittämisen, tuloksellisuuden edistä-
39482: tauksen linjat. Valtioneuvosto, opetusministeriö ja misen ja järjestämisen seuranta. Lisäksi sen tulee
39483: Opetushallitus vastaavat näiden linjausten toi- hoitaa erikseen säädettävät tai määrättävät tehtävät
39484: meenpanosta keskushallinnossa. sekä suorittaa opetusministeriön antamat toimeksi-
39485: Valtioneuvosto vastaa lakeja täsmentävien ase- annot. Käytännössä viraston keskeisiä tulosalueita
39486: tusten antamisesta ja tekee niistä johtuvat laajakan- ovat koulutuksen tavoitteiden, sisältöjen, menetel-
39487: toiset päätökset. Uuden perusopetuslain mukaan mien ja arviointijärjestelmien kehittäminen, koulu-
39488: se päättää perus-, esi- ja lisäopetuksen sekä perus- tuksen tuloksellisuuden arviointi sekä hallinnon-
39489: opetukseen valmistavan opetuksen yleisistä valta- alan tukipalveluiden tuottaminen. Perusopetuslain
39490: kunnallisista tavoitteista. Valtioneuvosto päättää nojalla Opetushallitus antaa opetussuunnitelmien
39491: myös perusopetukseen käytettävän ajan jakamises- laadintaa varten opetussuunnitelmien perusteet,
39492: ta eri oppiaineiden ja aiheryhmien opetukseen ja joissa määritellään perusopetuksen eri oppiainei-
39493: oppilaanohjaukseen (tuntijako) sekä myöntää pe- den sekä oppilaanohjauksen ja muun laissa tarkoi-
39494: rusopetuksen järjestämisluvan yksityiselle yhteisöl- tetun opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Se
39495: le tai säätiölle. voi myöntää myös luvan määräyksistä poikkeavan
39496: Opetusministeriö valmistelee mm. lainsäädän- kokeilun järjestämiseen.
39497: töä ja koulutusta koskevat yleispäätökset sekä vas- Opetushallituksessa hoitaa yleissivistävän kou-
39498: taa opetustoimen strategisesta johtamisesta. Perus- lutuksen tehtäviä n. 70 henkilöä.
39499:
39500:
39501: 230
39502: Lääninhallitusten tehtävät yleissivistävän ope- ten peruskorjaustarvetta siten, että esim. Etelä-
39503: tuksen osalta pohjautuvat sekä lainsäädäntöön että Suomen lääninhallitukselle esitetyistä yleissivistä-
39504: opetusministeriön kanssa tehtyyn tulossopimuk- vän koulutuksen rakentamishankkeista on vähem-
39505: seen. Lakisääteisiä tehtäviä yleissivistävässä koulu- män kuin joka kolmas mukana opetusministeriön
39506: tuksessa ovat oikeusturva-asiat, yhteishaku ja kou- hyväksymässä rahoitussuunnitelmassa vuosiksi
39507: lurakentaminen. 1999-2002. Kasvukeskuksissa opetustiloista on
39508: Peruskoulujen ja muiden oppilaitosten toimin- pulaa.
39509: nan lainmukaisuudesta vastaa ensi sijassa ao. kunta
39510: tai muu koulun ylläpitäjä. Kuntalain (365/1995) Koulutoimen palvelujen laatu
39511: 8 §:n 2 momentin mukaan lääninhallitus voi kante- Kunnat ovat saaneet viime vuosina normien purka-
39512: lun johdosta tutkia, onko kunta toiminut voimassa misen myötä lisää päätösvaltaa perusopetuksen ja
39513: olevien lakien mukaisesti. Yksityiset peruskoulua lukiokoulutuksen järjestämisessä ja taloudellisten
39514: korvaavat ja vastaavat koulut ovat puolestaan niitä resurssien kohdentamisessa. Kuntien peruspalve-
39515: koskevien säännösten mukaan ao. lääninhallituk- lujen järjestämiseen liittyvää ratkaisuvaltaa on li-
39516: sen tai Opetushallituksen valvonnan alaisia. Ope- sännyt myös se, että valtionosuusrahat osoitetaan
39517: tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain tiettyyn tarkoitukseen eli ns. korvamerkitään ai-
39518: (705/1992) 45 §:n 1 momentin perusteella noudate- noastaan silloin, kun kysymyksessä on saamelais-
39519: taan myös opetus- ja kulttuuritoimessa kuntien alue tai kaikkein vähävaraisimmat kunnat. Itsehal-
39520: valtionosuuslain (1147/1992) 27 §:ää. Sen mukaan, linnon lisääntyminen, laman vaikutukset kuntien
39521: jos kunta tai muu oppilaitoksen pitäjä on valtion- taloudelliseen asemaan ja henkilöstövoimavaroi-
39522: osuustehtäviä järjestäessään jättänyt noudattamatta hin sekä muutokset väestörakenteessa ovat opetus-
39523: laissa tai lain nojalla säädetyn tai määrätyn velvoit- ministeriön mukaan johtaneet siihen, ettei kaikissa
39524: teen, voi lääninhallitus sakon uhalla määrätä asian- kunnissa koulutoimen palvelujen laatu vastaa niitä
39525: omaisen noudattamaan velvoitetta. Opetus- ja kult- valtakunnallisia tavoitteita, jotka valtioneuvosto on
39526: tuuritoimen rahoituslaki antaa lisäksi mahdollisuu- perusopetuslain nojalla asettanut. Koulutoimen
39527: den määrätä perusteettomasti maksettu valtion- palvelujen laatuun on vaikuttanut myös se, että
39528: osuus palautettavaksi. Valtionosuuden takaisinpe- kunnan kouluhallintovirkoja on lakkautettu ja teh-
39529: rinnästä päättää opetusministeriö. täviä siirretty toisten virkamiesten hoidettaviksi
39530: Vuoden 1999 tulossopimuksen perusteella lää- muiden tehtävien ohella. Koulutoimenjohtajan vir-
39531: ninhallitukset järjestävät alueellaan opetushenki- ka on lakkautettu n. 120 kunnassa. Kuntien välinen
39532: löstölle maksutonta täydennyskoulutusta tähän tar- yhteistyö koulutoimen hoitamisessa on lisääntynyt.
39533: koitukseen myönnetyllä erillisrahoituksella sekä Opetusviranomaisten mukaan kuntalaki ja kun-
39534: suorittavat peruspalveluiden arviointia. Opetusmi- tien valtionosuuslaki eivät anna keskushallinnolle
39535: nisteriön mukaan lamavuosien myötä kunnat ovat ja lääninhallinnolle riittäviä valtuuksia puuttua
39536: entisestäänkin vähentäneet koulutusmäärärahoja, kuntien päätöksiin, mikäli koulunpidon yleiset
39537: mikä on vaikuttanut kielteisesti opetushenkilöstön edellytykset toteutuvat. Koulutoimen tilannetta
39538: lisä- ja täydennyskoulutukseen. Selvityksen mu- seurataan arvioimalla keskeisten oppiaineiden tu-
39539: kaan yleissivistävän koulutuksen opettajat saivat loksia säännöllisesti ja järjestämällä eri opetuskoh-
39540: 1.6.1996-31.12.1998 koulutusta keskimäärin 25 teista ns. teema-arviointeja. Niiden perusteella
39541: päivää, kun se eri oppilaistosmuodot huomioon suunnataan informaatio-ohjausta painottamalla tar-
39542: ottaen oli keskimäärin 35,5 päivää. Korkeatasoisen vittaessa opetussuunnitelman perusteita, koulutus-
39543: koulutusjärjestelmän edellytyksenä kuitenkin on, ta jne.
39544: että sillä on hyvin koulutettu ja ammattitaitoinen Ohjausjärjestelmän muuttuessa ydinopetus on
39545: opettajisto. Lääninhallitusten tehtäviä ovat lisän- säilynyt valtakunnallisesti yhdenmukaisena, vaikka
39546: neet myös kuntien taloudellisesta tilanteesta johtu- tuntijaosta ja opetussuunnitelmista päätetään suu-
39547: vat lomautukset ja lomautusuhat. relta osin paikallisesti. Päätösvallan delegointi on
39548: Sosiaali- ja terveyshallinnon käytäntöön vedo- aktivoinut koulujen kehittämistoimintaa. Toisaalta
39549: ten lääninhallitukset ovat esittäneet, että koulura- koulut ovat joutuneet eriarvoiseen asemaan riippu-
39550: kentamisen joustavoittamiseksi niiden pitäisi voida en kuntien koosta ja taloudellisesta tilanteesta sekä
39551: valtionapuviranomaisena päättää 15-25 Mmk paikallisesta aktiivisuudesta.
39552: maksavien perustamishankkeiden valtionosuus-, Peruskoulun ja lukion opetussuunnitelman pe-
39553: hanke- ja rahoitussuunnitelmista opetusministe- rusteet ovat olleet voimassa vuodesta 1994lähtien.
39554: riön kanssa sovittavien rahoituskehysten puitteissa. Sen jälkeen perusteita on tarkistettu mm. perus-
39555: Toteutetut säästötoimet ovat lisänneet oppilaitos- koulun oppilasarvostelun osalta. Opetushallituk-
39556:
39557:
39558: 231
39559: sessa selvitetään vuoden 1999 aikana, millaisia selviä puutteita perustietojen ja -taitojen hallinnas-
39560: täsmennyksiä vuoden alusta voimaan tulleet kou- sa. Tuottamiskokeen tulokset eivät olleet keski-
39561: lulait edellyttävät peruskoulun ja lukion opetus- määrinkään hyvät, sillä vaativissa soveltamistehtä-
39562: suunnitelmiin. Opetusministeriö pitää nykyistä vissä ratkaisuprosentit jäivät pieniksi. Koulutuksel-
39563: opetussuunnitelmiin perustuvaa ohjausta osaltaan linen tasa-arvo toteutuu erinomaisesti, sillä suku-
39564: riittävänä. Sen sijaan lääninhallitukset pitävät ny- puolten väliset oppimistulokset poikkesivat toisis-
39565: kyistä ohjausjärjestelmää, jossa tavoitteet tulevat taan vain vähän, ja erot pienentyvät koko ajan.
39566: opetusministeriöstä ja resurssit sisäasiainministe- Eroja kieliryhmien ja alueiden välillä ei juuri ollut.
39567: riöstä, toimimattomana. Takaamalla riittävät voi- Sen sijaan poikien ja tyttöjen matematiikan opiske-
39568: mavarat pitäisi kanteluihin ja valituksiin perustuvaa luun liittyvät asenteet poikkesivat toisistaan huo-
39569: ohjausta kehittää koulutuksen, konsultoinnin ja mattavasti, ja erot näyttävät olevan kasvamassa.
39570: muun informaatio-ohjauksen suuntaan. Erityisesti vaatisi kohentamista tyttöjen itseluotta-
39571: Koulutuksen järjestäjän ja valtakunnallisesti jär- mus, sillä itseluottamus selittää jopa 40 o/o oppimis-
39572: jestettyjen arviointien tulokset ovat julkisia, ja ne tuloksista. Koulujen väliset erot eivät keskimäärin
39573: auttavat kouluja tekemään tarvittavat johtopäätök- olleet kovin suuria, mutta keskiarvojen vaihteluväli
39574: set opetuksen kehittämisestä. Kehitteillä oleva op- saattoi olla jopa neljännes maksimipistemäärästä.
39575: pilaitoksille ja opettajille vapaaehtoinen tehtävä- Säädösten ja normien sekä arvioinnin lisäksi
39576: pankki auttaa peruskoulun päättävaiheen numero- opetuksen keskushallinto käyttää informaatio-oh-
39577: arvostelua ja lisää arvostelun vertailukelpoisuutta jausta. Painotuotteita lukuun ottamatta informaa-
39578: eri kouluissa. Lääninhallitusten mukaan koulutuk- tio-ohjaus on maksullista, ja se on toteutettu liike-
39579: sen järjestäjien ja oppilaitosten itsearvioinnin tulok- taloudellisin perustein. Opetusalan koulutuskes-
39580: set pitäisi nykyistä paremmin niveltää valtakunnal- kus (OPEKO) järjestää myös tarvittavaa koulutusta.
39581: liseen ja alueelliseen arviointiin. Lääninhallitusten mukaan arviointia vaikeuttaa
39582: Esimerkiksi kertomusvuonna Opetushallituksen käytännössä mm. opetushallinnon tilastointijärjes-
39583: tekemässä peruskoulun luonnontieteiden oppi- telmään liittyvä viive. Lisäksi Opetushallituksen ja
39584: mistuloksia koskevassa arvioinnissa todettiin, että lääninhallitusten tehtäväjako vaatisi täsmentämistä
39585: opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin näh- esim. siten, että Opetushallitus keskittyisi opetus-
39586: den lähes kahdella kolmasosalla otosryhmän oppi- suunnitelmien ja opetuksen sisältöjen sekä mene-
39587: laista oli suuria puutteita fysiikan ja yli puolella telmien kehittämiseen ja arviointiin, kun taas lää-
39588: kemian perustiedoissa. Tiedon soveltaminen oli ninhallitusten arviointikohteina olisivat mm. koulu-
39589: vaikeaa erityisesti tuottamistehtävissä. Koulun tuksen saavutettavuus, tasa-arvon toteutuminen,
39590: koko ei juurikaan vaikuttanut oppimistuloksiin. oikeusturva ja turvallinen oppimisympäristö.
39591: Sen sijaan oppimistulokset vaihtelivat sukupuolen,
39592: kieliryhmän ja alueen mukaan. Yleissivistävän koulutuksen menojen kehitys
39593: Matematiikan perustietojen osalta tulokset olivat Opetushallituksen selvityksen mukaan peruskou-
39594: keskimäärin hyvät opetussuunnitelman tavoittei- lun ja lukion käyttökustannukset ja oppilasmäärät
39595: siin verrattuna. Viidesosalla oppilaista oli kuitenkin kehittyivät v. 1993-97 seuraavasti:
39596:
39597:
39598: Vuosi Peruskoulu Lukio
39599: Kokonais- Oppilasmäärä Oppilas- Kokonais- Oppilasmäärä Oppilas-
39600: kustannukset kohtaiset kustannukset kohtaiset
39601: kustannukset kustannukset
39602: Mmk kpl mk Mmk kpl mk
39603:
39604: 1993 11 392 568 830 20 028 1 905 107 461 17 726
39605: 1994 11 213 564 818 19 853 1 938 110 546 17 533
39606: 1995 11 771 563 066 20 904 2 050 111 955 18 307
39607: 1996 12 202 562 616 21 688 2 161 112 467 19 212
39608: 1997 12 325 564 330 21 840 2 158 113 360 19 037
39609: Muutos 1996-97,% 1,0 0,3 0,7 -0,1 0,8 -0,9
39610:
39611:
39612:
39613: Peruskoulun ja lukion menot olivat 1990-luvulla Peruskoululaitoksen kokonaismenot olivat v. 1997
39614: alimmillaan v. 1994. Tämän jälkeen menot lisään- yhteensä n. 12,3 mrd. mk. ja lukiolaitoksen n. 2,2
39615: tyivät tasaisesti 4-5 o/o vuosittain vuoteen 1996 asti. mrd. mk. Niiden kokonaismenot kasvoivat vain
39616:
39617:
39618: 232
39619: vähän v. 1997. Peruskoulun palkkausmenot vähe- matillisten oppilaitosten vastaavista keskimääräi-
39620: nivät tuolloin lähes 100 Mmk:lla, ja muut menot sistä kustannuksista. Peruskouluun ja lukioon ver-
39621: vastaavasti lisääntyivät 200 Mmk:lla. rattuna opetuksen kustannukset olivat moninker-
39622: Peruskoulun ja lukion oppilaskohtaiset kustan- taiset musiikkioppilaitoksissa ja liikunnan koulu-
39623: nukset ylittivät reaalisesti vuoden 1993 tason v. tuskeskuksissa.
39624: 1996. Kuitenkin lukion reaaliset kustannukset pai- Seuraavassa asetelmassa esitetään peruskoulun
39625: nuivat v. 1997 uudelleen vuoden 1993 tason ala- eri ylläpitäjät, kulujen ja oppilaiden määrä sekä
39626: puolelle. Peruskoulun ja lukion oppilaskohtaiset oppilaskohtaiset kustannukset v. 1997:
39627: käyttökustannukset olivat v. 1996--97 n. 55% am-
39628:
39629:
39630: Ylläpitäjä Peruskoulu Vammaisopetus ja erityiskoulut
39631: Kouluja Oppilaita mk/oppilas Kouluja Oppilaita mk/oppilas
39632: keskimäärin keskimäärin
39633: Yksityinen 44 10 909 23 457 3 106 96 438
39634: Valtio 2 1 251 28 074 8 524 237 015
39635: Kunta 4 232 564 330 21 840 - 5 278 1 60 404 1
39636: 346 2 121 182 2
39637: Kuntayhtymä - - - 8 78 88 564
39638: Yhteensä 4 278 576 490 21 884 19 - -
39639: 1 EHA1, keskivaikeasti ja vaikeasti kehitysvammaisten harjaantumisopetus.
39640: 2 EHA2, vaikeimmin kehitysvammaisten harjaantumisopetus.
39641:
39642:
39643:
39644:
39645: Koska kouluissa annetaan hyvin erilaista ope- mk, ja suurimmat Utsjoella 50 327 mk. Kustannuk-
39646: tusta, eri ylläpitäjien kustannukset vaihtelevat huo- siltaan halvimpien neljännekseen kuuluvien kun-
39647: mattavasti. Yksityisistä kouluista valtaosa soveltaa tien kustannukset alittivat maan keskiarvon n.
39648: steinerpedagogiikkaa tai koulut noudattavat 10 %:lla ja kalleimpien taas ylittivät keskiarvon n.
39649: muunlaista painotettua opetussuunnitelmaa. Valtio 30 %:lla. Kuitenkin halvimpaan neljännekseen si-
39650: ylläpitää kahta kieliin erikoistunutta koulua. Vam- joittui 45 % ja kalleimpaan vain 9% oppilaista.
39651: maisopetuksen ja erityiskoulujen toiminta poik- Lukioissa kustannukset oppilasta kohti kääntyi-
39652: keaa oppilaiden vammatyypin ja -asteen mukaan, vät v. 1997 laskuun, ja ne olivat keskimäärin 18 900
39653: minkä vuoksi oppilaskohtaisia kustannuksia ei voi- mk eli reaalisesti likimain vuoden 1993 tasolla.
39654: da täysin rinnastaa. Kuntien ylläpitämissä kouluissa ne olivat keski-
39655: Peruskoulun oppilaskohtainen kustannusraken- määrin 19 040 mk, yksityisissä kouluissa 17 250 mk
39656: ne on pysynyt viime vuosina hyvin vakaana. Vuo- ja valtion kouluissa 28 090 mk. Ruokailun ja muun
39657: desta 1996 vuoteen 1997 lisääntyivät erityisesti oppilashuollon menot supistuivat, sisäisen hallin-
39658: oppilashuollon (kuljetus, majoitus, ruokailu ja muu non menot ja kiinteistömenot lisääntyvät sekä muut
39659: oppilashuolto) menot. Sen sijaan opetustoiminnan opetustoimen menot pysyivät vuoden 1996 tasolla.
39660: kustannukset, joiden osuus on 65 % käyttökustan- Kuljetusten siirryttyä opetustuen piiriin syksyllä
39661: nuksista, supistuivat lievästi. Eniten vaihtelivat hal- 1997 niiden menot supistuivat 50 o/o:lla.
39662: linnon ja kiinteistöjen kustannukset. Vuonna 1997 lukion oppilaskohtaiset kustan-
39663: Vuonna 1997 peruskoulun oppilaskohtaiset nukset vaihtelivat maakunnittain Pirkanmaan
39664: kustannukset vaihtelivat maakunnittain Kanta-Hä- 17 746 mk:sta Lapin 22 547 mk:aan. Kustannukset
39665: meen 20 543 mk:sta Lapin 26 158 mk:aan. Kustan- lisääntyivät edellisestä vuodesta Varsinais-Suomen,
39666: nukset pienentyivät edellisestä vuodesta Itä-Uu- Itä-Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson,
39667: denmaan, Kanta-Hämeen, Pohjois-Savon, Keski- Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen ja Keski-Pohjan-
39668: Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Kainuun maan maakunnissa. Lisäys oli suurinta Keski-Suo-
39669: ja Lapin maakunnissa. Muissa maakunnissa menot messa. Satakunnassa kustannukset pysyivät muut-
39670: lisääntyivät. Lisäys oli suurinta Etelä-Karjalassa ja tumattomina. Kustannukset laskivat eniten Pohjan-
39671: Etelä-Savossa. maan ja Lapin maakunnissa.
39672: Peruskoulun oppilaskohtaiset kustannukset oli- Kustannukset oppilasta kohti vaihtelivat kunnit-
39673: vat v. 1997 pienimmät Vahdon kunnassa, 15 588 tain 13 700 mk:sta 73 700 mk:aan. Noin 30 kunnas-
39674:
39675:
39676: 233
39677: sa kustannukset alittivat 17 000 mk:n ja yli 100 sainvälistymisen myötä noin puolella opinto-ohjaa-
39678: kunnassa 20 000 mk:n rajan. Vain 25 kunnassa ne jista on ohjattavanaan myös maahanmuuttajaoppi-
39679: olivat suuremmat kuin 30 000 mk. laita. Oppilaanohjaukseen liittyy työelämään tutus-
39680: Niistä kunnista, joilla on lukio, vain hieman yli tuminen yleensä yhdeksännellä luokalla. Siihen
39681: 50:llä on lukiaita useampia kuin yksi. Sen vuoksi käytetään n. 10 työpäivää kaikissa kunnissa.
39682: oppilaskohtaisten kustannusten vaihtelu on suu- Lukioissa opinto-ohjausta hoidetaan yleensä
39683: rempaa ja kustannukset reagoivat oppilasmäärään opetettavan aineen ohella. Päätoimisia opinto-oh-
39684: ja muihin muutoksiin peruskouluja herkemmin. jaajia on ainoastaan suurimmissa kaupungeissa ja
39685: Vuonna 1997 kuntien kustannukset laskivat jois- paikkakunnilla, joissa on vain yksi suuri lukio.
39686: sain tapauksissa edelliseen vuoteen verrattuna Helsingin kaupungin lukioihin on päätetty perus-
39687: 25 o/o:lla, joissain tapauksissa taas nousivat 40 o/o:lla. taa päätoimiset opinto-ohjaajan virat.
39688: Kustannukset nousivat 30 kunnassa yli 10 o/o:lla, Myös lukioissa opinto-ohjaajien pätevyys vaih-
39689: mutta suurimmassa osassa lisäys oli vain muuta- telee alueittain. Lapin läänissä pätevien osuus on
39690: man prosentin. Kustannukset säilyivät 20 kunnassa suurin, n. 80 o/o, ja Hämeessä pienin, 55 %.Joissakin
39691: vuoden 1996 tasolla, ja 130 kunnassa ne laskivat. lukioissa opinto-ohjausta on saatettu jopa jakaa
39692: Opetusministeriön mukaan koulutuksen tavoit- usean epäpätevän opettajan hoidettavaksi esim.
39693: teiden saavuttaminen edellyttää riittäviä resursseja. opetusvelvollisuuden täytteeksi.
39694: Opetuksen yksikköhinnat eivät ole seuranneet to- Lukion opinto-ohjaajalla on ohjattavanaan kes-
39695: dellista kustannuskehitystä vuoteen 2000 saakka kimäärin 240 opiskelijaa. Eniten ohjattavia on Uu-
39696: voimassa olevien säästölakien takia. Hallituksen denmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan ja vähi-
39697: kehyspäätösten mukaisesti opetusministeriön tar- ten Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen opinto-oh-
39698: koituksena on palauttaa koulutuksen yksikköhin- jaajilla.
39699: nat todellisia kustannuksia vastaavalle tasolle v. Lukioissa käytetään yleensä 1-2 työpäivää työ-
39700: 2001. elämään tutustumiseen.
39701:
39702: Oppilaanohjaus Järjestelmän kehittäminen
39703: Peruskoulussa ja lukiossa antavat koulutetut opin- Suomessa on käytössä kaksijakoinen ohjausjärjes-
39704: to-ohjaajat oppilaanohjausta oppilaitosten opetus- telmä: opetushallinnon oppilaiden opinto-ohjaus,
39705: suunnitelmien perusteella. Jokaisella oppilaalla on joka kattaa koko koulujärjestelmän perusopetuk-
39706: oikeus saada riittävä määrä tarvitsemaansa oppi- sesta lukioihin, ammatillisiin oppilaitoksiin ja am-
39707: laanohjausta, joka painottuu koulutuksen eri vai- mattikorkeakouluihin, sekä työhallinnon ammatin-
39708: heissa kasvatukselliseen, opetukselliseen tai am- valinnanohjaus. Työhallinnon ammatinvalinnan-
39709: mattiuran ja koulutusalan valinnan ohjaukseen. ohjauksen palveluja käyttää hyväkseen n. 8 o/o pe-
39710: Peruskoulussa yleensä päätoimisesti tehtävään- rusopetuksen oppilaista ja n. 11 o/o lukion opiskeli-
39711: sä hoitavat, yläasteella toimivat opinto-ohjaajat joista. Toisiaan täydentävät järjestelmät turvaavat
39712: konsultoivat myös ala-asteen kouluja lähinnä ylä- opiskelijoille ja oppilaille mahdollisuuden saada
39713: asteelle siirtymiseen liittyvissä kysymyksissä. Osal- asiantuntevan ja koulutetun ohjaajan palveluita.
39714: la kouluista on peruskoulun ja lukion yhteinen Oppilaanohjausta koskeva seurantatutkimus
39715: opinto-ohjaajan virka. antaa tietoa opinto-ohjaajan työstä ja sen paino-
39716: Opinto-ohjaajien palkkaus ei riipu oppilasmää- alueista, mutta ei sen vaikuttavuudesta. Tehtyjen
39717: rästä, josta päättää opetuksen järjestäjä virkaehto- selvitysten perusteella ohjausjärjestelmän toimi-
39718: sopimuksen määrinämissä rajoissa. Sen vuoksi vuutta haittaavat epäpätevien ja lähivuosina eläk-
39719: opinto-ohjaajaa kohti tuleva oppilasmäärä voi keelle siirtyvien opinto-ohjaajien suuri määrä.
39720: vaihdella kouluittain ja kunnittain. Asiantuntevan ohjauksen puuttuessa oppilaat jou-
39721: Oppilaanohjauksen saatavuus ei jakaudu tasai- tuvat turvautumaan ammatinvalintaan suuntautu-
39722: sesti alueittain. Esimerkiksi Uudenmaan kunnissa neiden työvoimatoimistojen ohjauspalveluihin.
39723: yhtä opinto-ohjaajaa kohti oli ohjattavia oppilaita Ongelmaksi koetaan myös se, ettei opinto-ohjaajan
39724: keskimäärin 100 oppilasta enemmän kuin Pohjois- tehtävän hoitamista ole määritelty suhteessa oppi-
39725: Karjalan kunnissa. lasmäärään, joka voi vaihdella 70:stä 700:aan oppi-
39726: Peruskoulussa opinto-ohjaajien pätevyys vaihte- laaseen.
39727: lee alueittain siten, että Kymessä ja Ylä-Savossa Epäpätevyyteen ja ikääntymiseen liittyvät ongel-
39728: pätevien osuus opinto-ohjaajista on keskimäärin mat koskevat kaikkia opettajaryhmiä, sillä lähivuo-
39729: 96 o/o ja Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa vain sina yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuk-
39730: 61 o/o. Päätoimisia opinto-ohjaajista on 90 o/o. Kan- sessa on arviolta yli 55-vuotiaita ja muodollisesti
39731:
39732:
39733: 234
39734: epäpäteviä opettajia yhteensä n. 15 000. Opetusmi- vät ohjauksen tarvetta. Perusopetuksessa ja lukios-
39735: nisteriö on lisännyt opinto-ohjaajien koulutuksen sa annettavan ohjauksen kehittämisessä pääpaino
39736: aloituspaikkoja Jyväskylän yliopistossa 20:stä on atk-avusteisten ohjauspalvelujen tuottamisessa.
39737: 30:een syksyllä 1999. Samanaikaisesti Joensuussa Niihin yhdistetään myös työvoimahallinnon oh-
39738: on tavanomaisten 10 opiskelijan lisäksi 20 opiske- jausohjelma. Ammatillisten oppilaitosten opinto-
39739: lijaa aloittanut opo-koulutuksen uutena monimuo- ohjausta uudistetaan opetussuunnitelmauudistuk-
39740: tokoulutuksena. sen yhteydessä, ja tarkoituksena on lisätä opiskeli-
39741: Yksilöllisten opinto-ohjelmien ja valinnaisuu- joiden mahdollisuuksia valita opintoja eri oppilai-
39742: den lisääntyminen sekä oppimisympäristöjen toksista.
39743: avautuminen ja oppilaitosten verkottuminen lisää-
39744:
39745:
39746:
39747:
39748: Esi- ja perusopetus muodostavat perustan oppimaan nan, valvonnan ja lainsäädäntöuudistusten myötä ko-
39749: oppimisen taidoille ja elinikäisen oppimisen edellyttä- rostuneen informaatio-ohjauksen tarvetta siten, että
39750: mille asenteille ja arvostuksille. Sen vuoksi on erittäin otetaan huomioon kuntien koulutusasiantuntemuksen
39751: tärkeää, että korkealaatuista esi- ja perusopetusta jär- väheneminen. Lääninhallitusten sivistystoimen voima-
39752: jestetään koko maan kattavasti. Hoivan lisäksi lapset varat on jaettava alueittain tasaisemmin ohjaustar-
39753: tarvitsevat jo ennen esiopetusikää virikkeellistä kasva- peen mukaan. Lisäksi tilanteen vaatiessa niiden roolia
39754: tusta kehittääkseen oppimisvalmiuksiaan taipumus- alueellisena ohjaus- ja valvontaviranomaisena tulee
39755: tensa ja kiinnostuksensa mukaan. Koulutustavoittei- korostaa ja siinä yhteydessä harkita esimerkiksi val-
39756: den toteuttamiseksi pitäisi tehostaa hallinnonalojen tionosuuksien takaisinperintään liittyvän päätösvallan
39757: välistä yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja päivähoidon siirtämistä lääninhallituksille.
39758: sovittamiseksi yhteen saumattomalla tavalla. Koulutuksen lainsäädännön uudistamisen myötä
39759: Opetusta koskevan lainsäädännön tavoitteena on ovat koulutuksen keskeisiksi ohjausvälineiksi tulleet
39760: ohjata koulua suuntaan, jolla vaikutetaan yhteiskunnan arviointi ja täydennyskoulutuksena konkretisoituva in-
39761: kehitykseen. Lainsäädäntö velvoittaa kuntia järjestä- formaatio-ohjaus. Koulutuksen järjestäjien ja oppilai-
39762: mään koulutuspalvelut valtakunnallisten koulutusta- tosten tuloksellisuuden arviointitehtävä on kuulunut
39763: voitteiden mukaisesti ja koulutustoimintaan osallistu- perinteisesti lääninhallituksille, mutta sitä ei enää ole
39764: vien oikeusturvan varmistavalla tavalla. 1990-luvun säädöksillä vahvistettu. Valtiontilintarkastajien mieles-
39765: alun norminpurku ja vuoden 1999 alussa voimaan tullut tä systemaattisella ohjauksella taataan alueiden tasa-
39766: koululainsäädäntöuudistus lisäsivät kuntien vapautta puolinen kehittyminen ja arviointitiedon saanti.
39767: päättää koulutuspalvelujen järjestämisestä käytän- Taloudellisissa vaikeuksissa olevien kuntien mah-
39768: nössä. Kuntien heikentynyt taloudellinen tilanne ja jär- dollisuudettarjota opettajien ammattitaitoa ylläpitävää
39769: jestelyjen vapautuminen ovat johtaneet opettajien lo- ja kehittävää täydennyskoulutusta ovat vähentyneet.
39770: mautuksiin ja koulutoimen henkilöstösupistuksiin ta- Koulutustarjonta keskittyy eteläiseen Suomeen, mikä
39771: valla, joka kertomusvuoden alkupuolella valmistuneen vaikeuttaa erityisesti pohjoisen opettajien koulutuspal-
39772: selvityksen ja vuoden 1999 syksyllä valmistuneen laa- velujen saatavuutta. Valtiontilintarkastajien mielestä
39773: jan arviointitutkimuksen mukaan saattaa vaarantaa on tärkeää, että lääninhallituksilla on jatkossakin käy-
39774: valtakunnallisten koulutustavoitteiden ja koulutustoi- tettävissään täydennyskoulutusvaroja,joiden avulla ne
39775: mintaan osallistuvien oikeusturvan toteutumisen. voivat toteuttaa tarpeellista informaatio-ohjausta.
39776: Valtiontilintarkastajien mielestä opetusviranomais- Opettajien täydennyskoulutusta tulee suunnata myös
39777: ten on seurattava, täyttääkö kuntien tällä hetkellä hy- uusille, innovatiivisille alueille ja uusien koulutusmuo-
39778: vinkin itsenäisesti suunnittelema, valtion 57-prosentti- tojen kehittymisen edistämiseen.
39779: sesti rahoittama koulutustarjonta koulutukselle asete- Koulutuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää
39780: tuttasa-arvo-ja laatutavoitteet, ja mitä eroja palvelujen riittäviä varoja. Opetuksen yksikköhinnat eivät ole mo-
39781: tarjontaan mahdollisesti liittyy alueellisesti ja erilaisen niin vuosiin vastanneet koulutuksen todellisia kustan-
39782: rakenteen omaavien kuntien välillä. Koko opetushallin- nuksia, vaan kuntien rahoittamaksi jäänyt vaje on las-
39783: nossa sivistysvoimavarojen määrä ja asiantuntemus kutavasta riippuen 13-15 %. Taloudellisentilanteen ja
39784: on saatava vastaamaan kuntien koulutoimen seuran- osittain arvostusten johdosta kuntien suhtautuminen
39785:
39786:
39787: 235
39788: vajeen rahoitukseen vaihtelee. Rahoitusvajeen seu- periaatteen toteutumiseksi tulee myös toisen asteen
39789: rauksena on opettajia lomautettu, mikä on heikentänyt opiskelijoille järjestää tarpeellinen määrä opinto-oh-
39790: lomautuskunnissa oppilaiden subjektiivista oikeutta jausta.
39791: saada opetusta, kouluverkostoa on supistettu myös Koulutusta lisäämällä on varauduttava opinto-oh-
39792: harvaanasutuilla alueilla, koulujen peruskorjaus on jaajien ikääntymisestä aiheutuvan vajeen täyttämi-
39793: osittain laiminlyöty sekä vaikeutettu uusien toimitilojen seen. Heidän ohjaustyönsä tuloksellisuuden paranta-
39794: hankkimista, mikä koetaan ongelmaksi erityisesti pää- miseksi on ohjattavien oppilaiden määrää rajoitettava
39795: kaupunkiseudun kasvukeskuksissa. Valtiontilintarkas- kohtuulliseksi. Opinto-ohjausjärjestelmän toimivuuden
39796: tajien mielestä perusopetuksen ja lukio-opetuksen yk- takaamiseksi tulee arvioida, pitäisikö lääninhallitusten
39797: sikköhinnat on saatava paremmin vastaamaan todelli- asemaa sen kehittämistehtävässä vahvistaa.
39798: sia kustannuksia. Suurten kasvukeskusten lukioiden Koulutuksen seuranta edellyttää käytettävissä ole-
39799: rahoitusongelmiin on haettava kokonaisratkaisua, sillä vaa ajantasaista tilastotietoa. Niin sanotun PELU-re-
39800: vapaan hakeutumisoikeuden vuoksi jotkut lukiot ovat kisterin poistuttua ei esim. tietoja oppilaiden ainevalio-
39801: muodostuneet ylläpitäjilleen rasituksiksi. Lisäksi tulee noista ole kattavasti saatavissa. Tällä hetkellä Suomen
39802: harkita rahoituslain muuttamista niin, että harvaanasu- Kuntaliitto rakentaa omaa tilastointijärjestelmäänsä ja
39803: tut kunnat voisivat saada ylimääräistä valtionosuutta Tilastokeskus kerää samaan aikaan tietoja mm. Ope-
39804: kyläkouluverkostonsa ylläpitämiseen oppilaiden etu- tushallituksen tarpeita varten. Valtiontilintarkastajien
39805: jen niin edellyttäessä. Lääninhallitusten päätösvaltaa mielestä päällekkäisen, oppilaitoksia turhauttavan
39806: koulurakentamisessa tulee vahvistaa yleisen vallan työn välttämiseksi on koulujärjestelmää koskevan tie-
39807: hajauttamiskehityksen mukaisesti. donkeruun koordinointia tehostettava. Päällekkäisten
39808: Uusi koululainsäädäntö on lisännyt opintojen valin- rekisterien luomisen sijaan pitäisi Tilastokeskuksen
39809: naisuutta koulujen välillä ja sisällä. Oppilaanohjausjär- keräämän tiedon julkistamisen kattavuutta ja saata-
39810: jestelmä on suhteellisen toimiva peruskoulun yläas- vuutta parantaa sekä etsiä keinoja, joilla tietojen han-
39811: teella, jossa on päätoimiset opinto-ohjaajat. Valtionti- kinnasta asiakkaille koituvia kustannuksia voidaan
39812: lintarkastajien mielestä lakiuudistuksen muassaan alentaa.
39813: tuoman valinnanvapauden ja elinikäisen oppimisen
39814:
39815:
39816:
39817:
39818: Perusopetuksessa annettava erityisopetus luiden perustasta säädetään Hallitusmuodon
39819: 15 a §:ssä.
39820: Säädökset
39821: Suomen Hallitusmuoto Perusopetuslaki
39822: Erityisopetusta koskevat säännökset perustuvat Opetuksen järjestäjä
39823: Suomen Hallitusmuotoon (969/1995), joka takaa Perusopetuslain (PL 628/1998, muutos 1188/1998
39824: kaikille henkilöille kansalaisoikeudet sekä poliitti- 17 §) mukaan kunta on velvollinen järjestämään
39825: set, taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oi- sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille pe-
39826: keudet tasavertaisesti. Myös lapsia on kohdeltava rusopetusta. Kunta voi järjestää opetuspalvelut itse
39827: tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vai- tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankki-
39828: kuttaa kehitystään vastaavasti itseään koskeviin malla ne muulta perusopetuksen järjestäjältä, joita
39829: asioihin. Jokaisella on oikeus maksuttomaan pe- ovat rekisteröity yhteisö tai säätiö, alueellisen kou-
39830: rusopetukseen, ja julkisen vallan on turvattava lutus- tai sivistystarpeen perusteella kuntayhtymä
39831: jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjen- (erityishuoltopiirien kuntayhtymät) taikka valta-
39832: sä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kunnallisen tarpeen perusteella valtio (valtion eri-
39833: kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varatto- tyiskoulut). Sairaalan sijaintikunta on velvollinen
39834: muuden sitä estämättä. Kansalliskielten, suomen ja järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppi-
39835: ruotsin, lisäksi viittomakieltä käyttävillä sekä vam- laalle opetusta siinä määrin, kuin se hänen tervey-
39836: maisilla on oikeus saada tulkitsemisapua ja kään- tensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on
39837: nösapua. Erityisopetuksessa tarvittavien tukipalve- mahdollista. Jos muu opetuksen järjestäjä kuin
39838:
39839:
39840: 236
39841: kunta ei järjestä erityisopetusta, oppilaan siirtämi- tussa opetusryhmässä saa kuitenkin olla enintään
39842: sestä erityisopetukseen päättää opetuksen järjestä- kuusi oppilasta. Jos näiden oppilaiden opetus an-
39843: jän esityksestä oppilaan asuinkunta. netaan yhdessä muiden kuin tässä tarkoitettujen
39844: oppilaiden kanssa, saa opetusryhmässä olla enin-
39845: Oppivelvollisuus ja oppimäärä tään 20 oppilasta (PA 2 §).
39846: Perusopetuksen oppimäärä on laajuudeltaan yh-
39847: deksänvuotinen. Oppivelvollisuus alkaa sma Opetussuunnitelmajärjestelmä
39848: vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Jos Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edelly-
39849: perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen tysten mukaan. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä
39850: vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole kotien kanssa. Opetukseen osallistuvalla on työ-
39851: mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa päivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukais-
39852: oppivelvollisuus vuotta aiemmin ja kestää 11 vuot- ta opetusta sekä oppilaanohjausta.
39853: ta. Pidennetty oppivelvollisuus voi sisältää enin- Valtioneuvosto päättää opetuksen yleisistä val-
39854: tään kaksivuotisen esiopetuksen. takunnallisista tavoitteista sekä perusopetuksen
39855: käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja
39856: Erityisopetuksen järjestäminen aineryhmien sekä oppilaanohjauksen osalta (tunti-
39857: Oppilaalla, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumis- jako).
39858: vaikeuksia, on oikeus saada erityisopetusta muun Opetushallitus päättää eri oppiaineiden ja aihe-
39859: opetuksen yhteydessä. Oppiruisvaikeudet voivat kokonaisuuksien sekä oppilaanohjauksen tavoit-
39860: olla esim. puhe- tai lukivaikeuksia, liittyä johonkin teista ja keskeisistä sisällöistä ( opetussuunnitelman
39861: oppiaineeseen tai ilmetä esim. tarkkaavaisuuden, perusteet) (PL 14 § ).
39862: keskittymisen, aistitoimintojen tai sosiaalisen vuo- Opetuksen järjestäjä hyväksyy opetuksen anta-
39863: rovaikutuksen häiriöinä. mista varten opetussuunnitelman perusteiden mu-
39864: Jos oppilaalle ei vammaisuuden, sairauden, ke- kaiset opetussuunnitelmat. Opetus voi perustua
39865: hityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön perusopetuksen yleisestä oppimäärästä poiketen
39866: taikka muun siihen verrattavan syyn vuoksi voida erilaajuisiin oppimääriin (oppimäärän mukautta-
39867: antaa opetusta muussa ryhmässä (esim. yleisope- minen). Erityisopetukseen otetuille tai siirretyille
39868: tuksen ryhmässä), tulee oppilas ottaa tai siirtää oppilaille tulee laatia henkilökohtainen opetuksen
39869: erityisopetukseen. järjestämistä koskeva suunnitelma (lyhenne
39870: Erityisopetukseen siirrosta tulee aina tehdä pää- HOJKS).
39871: tös. Perusopetusasetuksen (852/1998) mukaan en- Opetushallitus on vahvistanut Peruskoulun ope-
39872: nen päätöstä, jolla oppilas otetaan tai siirretään tussuunnitelman perusteet vuonna 1994 ja Vai-
39873: erityisopetukseen, tulee neuvotella oppilaan huol- keimmin kehitysvammaisten harjaantumisopetuk-
39874: tajan kanssa sekä, jos mahdollista, hankkia oppi- sen opetussuunnitelman perusteet peruskoulua
39875: laasta ja hänen oppimisedellytyksistään psykologi- varten vuonna 1997. Vaikeimmin kehitysvammais-
39876: nen tai lääketieteellinen tutkimus taikka sosiaali- ten (EHA2) opetuksessa noudatetaan vuoden 1997
39877: nen selvitys (PA 15 §).Kunta voi tarvittaessa hank- opetussuunnitelman perusteita, ja opetus perustuu
39878: kia lausuntoja myös sosiaalitoimen ja terveyden- viiteen toiminta-alueeseen, joita ovat motoriset tai-
39879: huollon eri asiantuntijoilta kuten luki-, puhe- ja dot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päi-
39880: toimintaterapeutti jne. vittäistoimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.
39881: Erityisopetuksen toteuttamisen kannalta on tär- Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden
39882: keää, että oppilas saa tarvitsemansa tukipalvelut mukaan opetuksen järjestämistä yleisopetuksen
39883: Lain mukaan vammaisella ja muulla erityistä tukea luokalla eli integraatiota tulee harkita myös silloin,
39884: tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta kun oppilaalla on suuria oppimisvaikeuksia tai
39885: opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitse- vammaisuutta. Tällöin kuitenkin edellytetään, että
39886: mis- ja avustajapalvelut, opetus- ja muut oppilas- opetukselliset ja muut olosuhteet ovat yleisopetuk-
39887: huoltopalvelut ja erityiset apuvälineet sen luokalla oppilaan oppimisen kannalta suotui-
39888: Erityisopetuksessa opetusryhmä saa olla kool- sat ja tarpeelliset tukitoimenpiteet voidaan toteut-
39889: taan enintään kymmenen oppilasta. Ryhmän enim- taa. Opetus tapahtuu erityisopettajan ja yleisope-
39890: mäiskoko voidaan tietyin ehdoin ylittää. Pidennet- tuksen opettajan yhteistyönä.
39891: tyä oppivelvollisuutta suorinavien vammaisten ja Erityisopetuksessa opetuksen yleiset tavoitteet
39892: sairaiden oppilaiden opetuksessa opetusryhmän ja keskeiset sisällöt ovat samat kuin peruskoulun
39893: koko saa olla enintään kahdeksan oppilasta. Vai- muussa opetuksessa. Ne eivät kuitenkaan sido
39894: keimmin kehitysvammaisista oppilaista muodoste- erityisopetukseen erikseen hyväksyttäviä oppi-
39895:
39896:
39897: 237
39898: määriä, vaan valtakunnallisia tavoitteita ja sisältöjä kuvauksen suoritustasosta, opetuksen pitkän ja
39899: voidaan kunnissa ja kouluissa mukauttaa. Mukaut- lyhyen aikavälin tavoitteet ja sisällöt, tuntijaon,
39900: tamisen laatu ja laajuus määrätään opetussuunni- mikäli se poikkeaa yleisopetuksen vastaavasta,
39901: telmassa oppilaiden yksilöllisiä oppimisedellytyk- opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitse-
39902: siä vastaten. Tarvittaessa oppimäärät voidaan aset- mis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilas-
39903: taa oppilaskohtaisesti ja laatia oppilaalle henkilö- huoltopalvelut sekä erityiset apuvälineet ja kom-
39904: kohtainen opetussuunnitelma (lyhenne HOPS, munikointitavat, tiedot oppilaan opetuksen järjes-
39905: uusi lyhenne HOJKS). tämisestä yleisopetuksen ja/tai erityisopetuksen
39906: Henkilökohtaiset opetussuunnitelmat, HOJKS:t, ryhmässä sekä seurannan järjestämisen ja oppilaan
39907: tulee laatia sellaisiksi, että ne mahdollistavat oppi- arvioinnin.
39908: laiden henkilökohtaisen oppimisprosessin seuran- Opetushallitus antaa ohjeet henkilökohtaisen
39909: nan ja arvioinnin. Jos syntyy ristiriitaa kunnan opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman
39910: käyttöön hyväksymän opetussuunnitelman ja op- (HOJKS) laatimisesta ja sisällöistä norminannon
39911: pilaan henkilökohtaisten oppimistavoitteiden kes- uudistamisen jälkeen vuoden 1999 loppuun men-
39912: ken, on oppilaan henkilökohtaisiin tavoitteisiin nessä.
39913: pyrkiminen asetettava etusijalle. Tavoitteita ja si-
39914: sältöjä tulee tarkistaa oppilaiden edistymisestä ja Erityisopetuksen oppilastilastot ja erityisopetuk-
39915: arvioinnista saadun palautteen perusteella. sen laatu
39916: HOJKS:ien laatimisen tarkoituksena on taata Seuraavassa on esitetty peruskoulun erityisopetuk-
39917: oppilaan ikäkauden ja edellytysten mukainen ope- sen oppilasmäärä lukuvuosina 1987-88, 1994-95
39918: tus ja varmistaa, että hän saa opetussuunnitelman ja v. 1998 (Blom, H. et AL. 1998. Erityisopetuksen
39919: mukaisen opetuksen valmiuksiensa ja kykyjensä tila, Arviointia 2/1998, Opetushallitus, Tilastokes-
39920: mukaisesti. Siksi on tärkeää, että HOJKS sisältää kus, Oppilastilastot 1998).
39921:
39922:
39923: Lukuvuosi Erityisopetuksen Peruskoulun Muutos Muutos
39924: oppilasmäärä oppilasmäärästä 1987-88/1994-95 1994-95/1998
39925: %
39926: 1987-88 96 822 16,9 - -
39927: 1994-95 93 973 16,0 -2,9 -
39928: 1998 103 892 17,6 - 10,7
39929:
39930:
39931:
39932: Taulukon mukaan lukuvuonna 1987-88 kaikis- Oppilasmäärien muutokset erityisopetuksen eri
39933: ta peruskoulun oppilaista 16,9 o/o sai erityisopetus- osa-alueilla on esitetty seuraavassa taulukossa. Op-
39934: ta. Lukuvuonna 1994-95 erityisopetusta saavien pilastilastoissa erityisopetuksen oppilaita ei luoki-
39935: oppilaiden osuus oli pienempi eli 16,0 o/o. Vuonna tella vamman, sairauden, tunne-elämän häiriön,
39936: 1998 erityisopetusta saavien oppilaiden osuus kai- sopeutumattomuuden tai muu vastaavan syyn mu-
39937: kista peruskoulun oppilasta nousi 17,6 o/o:iin. kaan vaan käyttöön hyväksytyn opetussuunnitel-
39938: Syitä erityisopetuksen oppilasmäärien kasvuun man mukaan (OPS). Esimerkiksi maamme n. 600
39939: ovat mm. taloudellisten resurssien väheneminen ja näkövammaisesta oppilaasta pääosa opiskelee pe-
39940: siitä johtuneet säästötoimenpiteet sekä yleisope- ruskoulun yleisen opetussuunnitelman mukaan,
39941: tuksen opetusryhmien koon kasvaminen, jolloin joten taulukossa on vain ne 144 oppilasta, jotka
39942: myös tarve siirtää oppilaita pienryhmiin on lisään- opiskelevat erityisopetukseen hyväksytyn opetus-
39943: tynyt. Samalla peruskoulun opetussuunnitelman suunnitelman mukaan.
39944: perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien Taulukossa on esitetty peruskoulun erityisope-
39945: uudistaminen, HOJKS:n (aiemmin HOPS) laatimi- tusta saavien oppilaiden määrät opetussuunnitel-
39946: sen yleistyminen, lisääntynyt tutkimustieto oppi- man mukaan jaoteltuina lukuvuosina 1987-88,
39947: misvaikeuksien syistä ja diagnosoinnin paranemi- 1994-95 ja 1998 (Blom, H. et. AL. 1998. Erityisope-
39948: nen ovat mahdollistaneet yhä lievempien oppimis- tuksen tila, Arviointia 2/1998, Opetushallitus. Tilas-
39949: vaikeuksien tunnistamisen ja opetuksen antamisen tokeskus, Oppilastilastot 1998).
39950: oppilaan kykyjen ja edellytysten mukaisesti.
39951:
39952:
39953:
39954:
39955: 238
39956: 0 petussuunnitelma 1 1987-88 1994-95 Muutos 1998 Muutos
39957: 1987-88/1994-95 1994-95 /1998
39958: % %
39959: EMU 8 096 10 071 1 975 24.4 9 873 -198 -2,0
39960: EHA1 2 362 3 087 725 30,7 3 229 142 4,6
39961: EHA2 1 000 718 -282 -28,2 866 148 20,6
39962: EKU 864 1 004 140 16,2 794 -210 -20,9
39963: ENÄ 188 170 -18 -9,6 144 -26 -15,3
39964: EVY 1171 1 280 109 9,3 1 994 714 55,8
39965: ESY 11 951 4 426 -7 525 -63,0 4 536 110 2,5
39966: PULUKI 67 663 65 735 -1928 -2,8 59 697 -6 038 -9,2
39967: MUU 4 527 7 100 2 573 56,8 3 034 -4 066 -57,3
39968: Matematiikka - - - - 8 263 - -
39969: Kielet - - - - 5 625 - -
39970: Yleis - - - - 5 837 - -
39971: Yhteensä 97 822 93 591 -4231 - 103 892 10 301 -
39972: 1 EMU mukautettu opetus, lievästi kehitysvammaisten opetus
39973: EHA 1 keskivaikeasti ja vaikeasti kehitysvammaisten harjaantumisopetus
39974: EHA2 vaikeimmin kehitysvammaisten harjaantumisopetus
39975: EKU kuulovammaisten, kuurosokeiden ja dysfaattisten opetus
39976: ENÄ näkövammaisten opetus
39977: EVY vammautuneiden opetus, neurologinen vamma tai kehityshäiriö taikka liikuntavamma
39978: ESY sopeutumattomien opetus, emotionaalinen häiriö tai sosiaalinen sopeutumattomuus
39979: PULUKI puhe-, lukemis- tai kirjoittamishäiriö taikka oppimisvaikeuksia joissakin oppiaineissa
39980: MUU muu häiriö tai sairaus
39981:
39982: Kuten taulukosta näkyy, lukuvuosien 1987- Tilastokeskuksen tilastot, jotka perustuvat val-
39983: 1988 ja 1994-1995 oppilasmäärätietoja ei voi suo- tionosuuden laskentaa varten kerättyihin tietoihin,
39984: raan vertailla vuoden 1998 tietoihin, koska luokitte- osoittavat, että erityiskouluissa opiskelevien oppi-
39985: luperuste on muuttunut. laiden määrä on lisääntynyt 1 132 oppilaalla vuo-
39986: Vuonna 1997 siirrettiin vaikeimmin kehitysvam- desta 1995 vuoteen 1998. Yleisopetuksen koulujen
39987: maisten harjaantumisopetuksen oppilaat (EHA2) ja erityisluokissa opiskelevien oppilaiden määrä on
39988: v. 1999 koulukotikoulujen oppilaat sosiaalitoimes- lisääntynyt 3 567 oppilaalla samana aikana.
39989: ta opetustoimen piiriin, mikä selittää erityisopetuk- Seuraavasta asetelmasta käyvät ilmi peruskou-
39990: seen otettujen ja siirrettyjen oppilaiden lukumäärän lun erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden mää-
39991: kasvun v. 1998 n. 1 000 oppilaalla. rät opetussuunnitelman ja luokkasijoituksen mu-
39992: kaan v. 1998 (Tilastokeskus. Oppilastilastot 1998).
39993:
39994: Opetussuunnitelma Ala-aste Ylä-aste
39995: Perus-
39996: Erityis- Yleis- Ala- Erityis- Yleis- Ylä- koulussa
39997: luokassa opetuksen asteella luokassa opetuksen asteella yhteensä
39998: luokassa yhteensä luokassa yhteensä
39999: EMU 5 181 546 5 727 3 701 445 4 146 9 873
40000: EHA1 2 340 81 2 421 800 8 808 3 229
40001: EHA2 569 26 595 271 0 271 866
40002: EKU 596 35 631 153 10 163 794
40003: ENÄ 32 71 103 22 19 41 144
40004: EVY 1 407 129 1 536 406 52 458 1 994
40005: ESY 1 240 73 1 313 1 636 120 1 756 3 069
40006: MUU 1 052 168 1 220 283 13 296 1 516
40007: Yhteensä 12 417 1 129 13 546 7 272 667 7 939 21 485
40008:
40009:
40010:
40011: Näistä 237 oppilaalle opetus järjestettiin sairaala- Seuraavasta taulukosta käyvät ilmi osa-aikaista
40012: opetuksena, päiväkodeissa opetusta sai 385 oppi- erityisopetusta saaneiden oppilaiden määrät v.
40013: lasta, kotona tai muualla opetusta järjestettiin 77 1998. (Tilastokeskus. Oppilastilastot 1998).
40014: oppilaalle ja lisäopetusta (lO.luokka) annettiin 341
40015: oppilaalle.
40016:
40017:
40018: 239
40019: Opetussuunnitelma Ala-aste Ylä-aste Yhteensä ja aineenopettajien perus- ja täydennyskoulutuk-
40020: PUHE 18 032 134 18 166
40021: seen tarvitaan nykyistä enemmän erityispedagogii-
40022: LUKI 31 133 2 016 33 149 kan opintoja, jotta opettajat kykenevät tunnista-
40023: PULUKI 7 613 769 8 382 maan erityistä tukea tarvitsevat oppilaat. Uutta
40024: Matematiikka 4 298 3 965 8 263 tietoa ja koulutusta tarvitaan siksi, että mm. dysfaat-
40025: Kielet 727 4 898 5 625 tisten, autististen ja MBD-AD/HD-lasten määrä
40026: Yleis 3 012 2 825 5 837
40027: ESY 422 1 045 1 467 näyttää diagnosoinnin tarkentumisen myötä lisään-
40028: Muu 1 046 472 1 518 tyneen. Samalla erityisoppilasta kasvattavien, kun-
40029: Yhteensä 66 283 16124 82 407 touttavien ja opettavien tahojen eli opetus- ja so-
40030: siaalitoimen sekä terveydenhuollon henkilöstön
40031: moniammatillista yhteistyötä tulee lisätä ja toimin-
40032: Osa-aikaista erityisopetusta sai puhe- ja luke- toja monipuolistaa.
40033: misvaikeuksien, matematiikan ja vieraiden kielten
40034: ja muiden oppiaineiden oppimisvaikeuksien sekä Erityispedagoginen tutkimus
40035: sopeutumattomuuden ja muiden syiden (esim. sai- Erityispedagogiikka tieteenalana on ollut Suomes-
40036: raus) vuoksi 82 407 oppilasta. sa edustettuna vasta 1940-luvun lopulta lähtien.
40037: Kaikkiaan peruskoulun erityisopetusta sai v. Silloin se käsitettiin soveltavaksi kasvatustieteen
40038: 1998 103 892 oppilasta. Heistä sai osa-aikaista eri- osaksi. Erityispedagoginen tutkimus on keskittynyt
40039: tyisopetusta 82 407 oppilasta (PL 17 § 1 mom.) ja lähinnä Jyväskylän, Joensuun ja Helsingin yliopis-
40040: 21 485 oppilasta oli otettu tai siirretty erityisopetuk- toihin sekä Åbo Akademiin, joissa on erityispeda-
40041: seen (PL 17 § 2 mom). Tämä merkitsee sitä, että gogiikan professuurit (yhteensä 8). Erityispedago-
40042: noin joka kuudes peruskoululainen saa erityisope- gista tutkimusta tehdään lisäksi muilla tieteenaloilla
40043: tusta vuosittain. Pääosa erityisopetuksesta eli noin yliopistoissa ja tutkimusyksiköissä sekä järjestöissä.
40044: neljä viidesosaa on osa-aikaista erityisopetusta ja Erityispedagogiikan laitosten yhteiseksi tutki-
40045: noin yksi viidesosa luokkamuotoista erityisopetus- musteemaksi on 1990-luvulla noussut erityisope-
40046: ta. tuksen tuloksellisuuden arviointi. Opetushallitus
40047: Kansainvälisten selvitysten ja tutkimusten mu- on tukenut laitosten yhteistä arviointihanketta vuo-
40048: kaan oppivelvollisten määrästä n. 20 o/o tarvitsee desta 1994 alkaen. Hankkeeseen liittyy myös eri-
40049: erityisopetuksen apua jonkin määrän jossain vai- tyisopetusta tarvitsevien lasten ja nuorten integraa-
40050: heessa koulunkäyntiään. OECD:n raportoinnin tion seuranta ja arviointi. Uutena tutkimusalueena
40051: mukaan Suomi ja Australia ovat koonneet erityis- 1980-luvulta lähtien on myös noussut esiin varhais-
40052: opetusta koskevat tilastonsa niin tarkasti myös vuosien erityiskasvatuksen käsitteiden ja käytäntö-
40053: lievien oppimisvaikeuksien osalta, että se mahdol- jen kehittäminen sekä alle kolmivuotiaiden vam-
40054: listaa erityisen tuen kohdentamisen kaikille erilais- maisten ja riskialtisten kasvatuksen tutkimus.
40055: ta tukea tarvitseville oppilaille, oli erityisen tuen Yliopistojen erityispedagoginen tutkimus on li-
40056: tarve sitten lievä ja lyhytaikainen tai suuri ja pitkä- sääntynyt voimakkaasti 1990-luvulla. Tutkimusra-
40057: aikainen. porttien ja opinnäytteiden määrä on kasvanut mer-
40058: Opetushallituksen mukaan erityisopetuksen kittävästi. Määrällisten tarkastelutapojen ja analyy-
40059: määrällisten resurssien voidaan katsoa olevan val- simenettelyjen rinnalle ovat nousseet laadullinen
40060: takunnallisesti kattavat, mutta alueellisia ja paikal- ajattelutapa ja sitä edustavat menetelmät (Erityis-
40061: lisia eroja on ja ne ovat lisääntymässä. Etenkin opetuksen tila. Arviointia 2/1996. Opetushallitus).
40062: pienillä kunnilla on vaikeuksia järjestää tarvittava Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n mukaan
40063: erityisopetus. maamme erityispedagoginen tutkimus on kansain-
40064: Erityisopetuksen laadun parantaminen edellyt- välisesti arvostettua. Kehitysvammaisten oppijoi-
40065: tää Opetushallituksen mukaan tietoa integraatiosta den kannalta erityisesti Jyväskylän yliopisto tekee
40066: sekä integraation toteuttamisen muodoista ja erilai- arvokasta työtä. Liiton mukaan laajan soveltavan
40067: sista malleista sekä integraation merkityksestä yh- tutkimuksen ohessa erityispedagogista toimintatut-
40068: teiskunnan tasa-arvoiseen jäsenyyteen kasvamises- kimusta tehdään kuitenkin liian vähän. Liitto odot-
40069: sa. Tätä varten tarvitaan opetus- ja oppilashuolto- taakin aloitettavaksi tutkimus- ja kehittämisprojek-
40070: henkilöstön täydennyskoulutusta, jonka avulla teja, joissa tutkitaan ja kehitetään kaikille yhteistä
40071: koulun kulttuuria ja organisaatiota sekä opettajan koulua, integratiivista/inklusiivista koulua, ja siinä
40072: työn- ja toimenkuvaa voidaan muuttaa enemmän yhteydessä erityisesti perheen asemaa ja vanhem-
40073: yhteistoiminnalliseen suuntaan. Erityisesti luokan- pien roolia.
40074:
40075:
40076:
40077: 240
40078: Erityisopettajankoulutus tajia ja erityisopettajia oli syyslukukaudella 1997
40079: Erityisopettajien koulutus alkoi v. 1959 Jyväskylän yhteensä 3 904. Heistä yli 55-vuotiaita oli 313.
40080: yliopistossa, ja ensimmäiset eritysopettajat valmis- (Peruskouluasteen ja lukion päätoimiset opettajat
40081: tuivat seuraavan vuoden keväällä. Nykyisin suo- syyslukukaudella 1997. Opetushallitus. Monisteita
40082: menkielisiä erityisopettajia koulutetaan Jyväskylän 32/1998).
40083: lisäksi Helsingin ja Joensuun yliopistoissa ja ruot- Opetushallitus selvittää parhaillaan peruskoulu-
40084: sinkielisiä Åbo Akademin kasvatustieteiden tiede- jen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten päätoi-
40085: kunnassa Vaasassa. Suomessa on valmistunut lähes misia opettajia koskevan tiedonkeruun avulla opet-
40086: 5 000 erityisopettajaa, joista n. 300 on ruotsinkieli- tajien kelpoisuutta ja lukumääriä eri ikäryhmissä.
40087: siä. Kerätyn tiedon pohjalta pyritään vaikuttamaan
40088: Erityisopettajakoulutuksen sisällöt ja saavutetut opettajien perus-, jatko- ja täydennyskoulutukseen
40089: kelpoisuudet ovat vaihdelleet. Koulutus on ollut sekä poistamaan opettajapulaa myös erityisopetta-
40090: yleistävää ja eriyttävää. Yleistymispiirteistä voidaan jankoulutuksen osalta lisäämällä erityisopettajaksi
40091: mainita mukautettu opetus (aiemmin apukoulu- koulutettavien määrää.
40092: opetus) ja sopeutumattomien opetus (aiemmin Eri lausunnonantajien mukaan (Opettajien am-
40093: tarkkailuoppilaiden opetus), opettajien linjojen mattijärjestö, Kehitysvammaisten Tukiliitto r.y) kel-
40094: yhdistäminen erityisluokanopettajan koulutuslin- poisuutta vailla olevia erityisopettajia ja erityisluo-
40095: jaksi sekä lukemis- ja kirjoittamishäiriöistenopetta- kanopettajia ja koulunkäyntiavustajia on runsaasti,
40096: jan ja toisaalta puheopettajan koulutusvaihtoehto- mikä vaikeuttaa selvästi erityisopetuksen ja tuki-
40097: jen sulauttaminen laaja-alaisen (osa-aikaisen) eri- palvelujen antamista. Näiden opettajien osalta tu-
40098: tyisopettajan kelpoisuuden antavaksi tutkinnoksi. lee selvittää, mitä suorituksia heiltä kelpoisuudes-
40099: Eriytymistä on tapahtunut niin, että kehitysvam- taan puuttuu.
40100: maisten opettajan tutkinto jakaantui keskiasteisesti
40101: ja vaikeasti kehitysvammaisten harjaantumisluo- lntegraatio/inkluusio-pyrkimykset
40102: kanopettajan (EHA1-opetus) tutkinnoksi ja vai- Integraatio tarkoittaa pyrkimystä toteuttaa erityis-
40103: keimmin kehitysvammaisten harjaantumisluokan- opetus mahdollisimman paljon yleisten koulutus-
40104: opettajan (EHA2-opetus) tutkinnoksi. palveluiden yhteydessä ja niihin sulautettuina si-
40105: Erityisopettajankoulutuksessa painopiste on ten, että erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetus
40106: maassamme siirtynyt erityisluokanopettajien kou- järjestetään yleisopetuksen opetusryhmissä tuki-
40107: lutuksesta laaja-alaisten (osa-aikaisen erityisope- palveluiden avulla.
40108: tuksen) erityisopettajien kouluttamiseen. Viime vuosina integraatio-termin rinnalle on
40109: Lisäksi maassamme koulutetaan kuulo-, näkö- ja tullut inkluusio-termi, jolla tarkoitetaan sitä, että
40110: liikuntavammaisten sekä sopeutumattomien ja au- jokainen erityistä tukea tarvitseva oppilas, vaikeim-
40111: tististen lasten opettajia (Erityisopetuksen tila. Ar- min vammaiset mukaan lukien, käyvät ikätoverei-
40112: viointia 2/1996. Opetushallitus). den kanssa sitä lähintä koulua, jota kävisivät silloin-
40113: kin, jos heillä ei olisi kasvatuksellisia erityistarpeita.
40114: Erityisopettajien kelpoisuus ja siirtyminen Perusopetuslaki (628/1998) määrää, että erityis-
40115: eläkkeelle opetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan
40116: Erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ovat kou- muun opetuksen (yleisopetuksen) yhteydessä
40117: lutukseltaan enimmäkseen alemman kandidaatti- (17 § 2 mom.)
40118: asteen tutkinnon suorittaneita ( 46,7 %). Ylemmän Tilastojen mukaan erityisopetus järjestetään
40119: kandidaattiasteen suorittaneita erityisopetuksen maassamme pääosin erityiskouluissa ja -luokissa.
40120: opettajia on suhteellisesti eniten (n. 40 %) Oulun ja Segregoidussa erityisopetuksessa olleiden oppilai-
40121: Itä-Suomen läänissä. Muun tutkinnon suorittaneita den osuus koko ikäluokasta on pysynyt suunnil-
40122: on erityisopetuksen opettajista yhteensä 18%. Tut- leen samana kolmekymmentä vuotta, jopa lisäänty-
40123: kijakoulutuksen tai vastaavan tutkinnon on suorit- nyt viime vuosien aikana (Moberg 1995). Todelli-
40124: tanut 15 opettajaa. Joka läänissä heitä on muutama. nen muutos integraation tai inkluusion suuntaan
40125: Peruskouluasteen muodollista kelpoisuutta vail- edellyttää kuitenkin opetuksen järjestämisestä
40126: la olevia erityisluokanopettajia ja erityisopettajia on päättävien ja opetusta toreuttavien tahojen hyväk-
40127: yhteensä 14,8 %. Suomenkielisistä vailla muodol- symistä ja sitoutumista.
40128: lista kelpoisuutta on 14,5% ja ruotsinkielisistä Opetushallituksen Erityisopetuksen tila -rapor-
40129: 20,5%. tin mukaan (Opetushallitus 1996) opetusjärjestelyt
40130: Lähivuosina siirtyy erityisopettajia ja erityisluo- ovat olleet vahvasti eriytettyjä siksi, että koulu ei
40131: kanopettajia paljon eläkkeelle. Erityisluokanopet- ole kyennyt kohtaamaan kaikkien oppilaiden yksi-
40132:
40133:
40134: 16 292055K 241
40135: löllisiä tarpeita. Koulut eivät ole joustaneet työkäy- yleisopetukseen, ei ole konkretisoitu perusopetus-
40136: tännöissään. Oppimisympäristöt eivät ole muuttu- laissa riittävän selkeästi. Lain sanamuoto, että eri-
40137: neet. Kehittyäkseen oppilaiden tarpeita huomioon tyisopetusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan
40138: ottavaksi koulun tulisi Opetushallituksen mukaan muun opetuksen yhteyteen, on kouluintegroinnin
40139: kehittää erilaisia integraatiomalleja ja -muotoja. kannalta neutraali. Myöskään selvää tavoiteohjel-
40140: Parhaillaan käynnissä olevassa Opetushallituk- maa ja ohjausta integraation suuntaan ei ole ole-
40141: sen toteuttamassa erityisopetuksen laadullisen ke- massa.
40142: hittämisen hankkeessa 0997-2001) tavoitteena Eri lausunnonantajien mukaan (Länsi-Suomen
40143: on yhdessä yliopistojen, järjestöjen, hankekuntien lääninhallitus, Oulun lääninhallitus, Lapin läänin-
40144: ja koulujen kanssa luoda perus- ja toiselle asteelle hallitus, Etelä-Suomen lääninhallitus, Opettajien
40145: malleja kaikille yhteisestä koulusta. Hankkeen ta- ammattijärjestö) integraatio on puutteellista seuraa-
40146: voitteena on integraation/inkluusion toteutumisen vista syistä:
40147: tukeminen siten, että opettajankoulutuksen ja eri- - Koulujen edellytykset integroida erityisope-
40148: laisten hanketoimintojen ja mallintamisen avulla tukseen siirrettyjä oppilaita ovat puutteelliset. Sääs-
40149: parannetaan opettajien asiantuntemusta ja kykyä tövuosina on mm. opettajien täydennyskoulutus
40150: tunnistaa oppimisvaikeuksia ja järjestää opetus- ja useissa kunnissa laiminlyöty.
40151: tukipalvelut mahdollisimman suuressa määrin - Kunnallisen itsehallinnon korostumisen ja
40152: yleisten koulutuspalvelujen yhteydessä. valtionosuusjärjestelmän uudistamisen myötä yhä
40153: useampi kunta on pyrkinyt toteuttamaan opetuk-
40154: Integraation toteutuminen sen ja erityisopetuksen omassa kunnassaan. Vaik-
40155: Integraation toteutumisessa on sekä alueellisia että ka tällöin erityisopetuksen järjestäminen luokka-
40156: paikallisia eroja eri puolilla maata. muotoisena olisi oppilaan edun mukaista, sitä ei
40157: Lapin läänissä oli lukuvuonna 1997-98 yhteen- ole järjestetty omassa kunnassa, eikä oppilasta ole
40158: sä 10 erityiskoulua. Niissä opiskeli 275 oppilasta kuljetettu toiseen kuntaan, jossa tällaista opetusta
40159: läänin 650 erityisopetukseen siirretystä oppilaasta. olisi tarjolla.
40160: Lapissa erityisoppilaiden integroiminen yleisope- - Kunnissa on toteutettu vain fyysistä integraa-
40161: tukseen on tavallista haja-asutusalueella, jossa mat- tiota mm. kotiuttamaHa oppilaita naapurikunnan
40162: ka varsinaiseen erityisluokkaan on pitkä. Kaupun- erityskoulusta tai sijoittamalla eritysluokkia yleis-
40163: kikunnissa, joissa on tarjolla erityisluokkia, ei oppi- opetuksen kouluihin ilman riittäviä tukitoimia.
40164: laiden integraatiota ole yleensä toteutettu. Koke- - Pienten kyläkoulujen toimintaa on jatkettu
40165: mukset yleisopetukseen integroimisesta ovat olleet sijoittamalla erityisopetuksen oppilaita niiden
40166: yleensä myönteisiä. Ongelmaksi voi kuitenkin yleisopetuksen ryhmiin, jolloin perusteluna on va-
40167: maaseudulla tulla sopivien ja koulutettujen kou- litettavan usein ollut vain kustannussäästöt, mikä
40168: lunkäyntiavustajien saaminen ja kiertävän erityis- ilmenee opetuksen ja tukitoimien heikkona suun-
40169: opettajan tuntien riittäminen tukemaan luokan- nitteluna ja toteutuksena.
40170: opettajan työtä integraatiotilanteessa. Koulunkäyn- - Integraatiotoimenpiteiden toteuttamista vai-
40171: tiavustajiksi kunnat palkkaavat usein tilapäisiä, keuttaa erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien
40172: kuudeksi kuukaudeksi työllistettäviä henkilöitä. puute.
40173: Erityisesti vaikeimmin vammaisten lasten opetuk- - Erityisopettajien ja yleisopetuksen opettajien
40174: seen erikoistuneista opettajista on puutetta. usko integraatioon on edelleen valitettavan hauras
40175: Etelä-Suomen lääninhallituksen mukaan erityis- ja sitä aktiivisesti edistämään pyrkivien määrä pie-
40176: opetus on nykyisin monimuotoisempaa kuin kos- ni.
40177: kaan aiemmin mm. siksi, että kaikki lapset ovat -Oppilaiden ongelmia katsellaan liian pitkään,
40178: oppivelvollisuuden piirissä ja heidän opetuksensa eikä niihin puututa ajoissa.
40179: järjestetään opetustoimen piirissä. Diagnostiikka - Erityisen ongelmalliseksi koetaan erityisesti
40180: on parantunut, joten uusina ryhminä tunnistetaan käyttäytymishäiriöisten ja sosiaalisesti sopeutumat-
40181: nyt paremmin mm. dysfaattiset ja autistiset oppi- tomien sekä vaikeasti vammaisten oppilaiden
40182: laat. opettaminen yleisopetuksen ryhmissä.
40183: - Oppilaiden yksilöllisiä tarpeita ja erityison-
40184: Nykyisten integraatiototeutusten arviointia gelmia ei oteta tarpeeksi huomioon suuressa oppi-
40185: Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf, FDUV:n lasryhmässä. Opetus ei ole yhteistoiminnallista,
40186: mukaan YK:nyleisohjeiden ja Salamancan julistuk- eikä samanaikaisopetusta ole riittävästi.
40187: sen tavoitetta, jonka mukaan erityispedagogisten - Yksittäisen integroidun oppilaan henkilö-
40188: palvelujen tulisi asteittain niveltyä peruskoulun kohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suun-
40189:
40190:
40191: 242
40192: nitelman (HOJKS) tekeminen on vaikeaa, koska Integraatioluokkien koko oli lähes säännönmu-
40193: yleisopetuksen opettajilla ei ole riittävästi tietoa kaisesti tavallista pienempi, useimmissa tapauksis-
40194: eikä ohjausta sen tekemiseksi. sa oppilaita oli alle 20. Vaihteluväli oli kuitenkin
40195: - Yleisopetukseen integroidun oppilaan ope- suuri, 12-26 oppilasta. Otannassa oli sekä osa-
40196: tus voi muodostua ongelmalliseksi myös muiden aikaista että täysiaikaista integraatiota toteuttavia
40197: oppilaiden kannalta etenkin suuressa opetusryh- kouluja. EHA1-oppilaat opiskelivat yleisopetuksen
40198: mässä, kun opetuksen eriyttäminen ja yksilöllistä- luokalla suurimman osan opetusajasta ja saivat
40199: minen ei ole riittävää. pienryhmäopetusta erityisopettajalta 2-3 tuntia
40200: - Oppilaan tarpeet yläasteella suurissa opetus- viikossa. Yläasteella pienryhmäopetusta järjestet-
40201: ryhmissä jäävät huomiota vaille ja oppimistulokset tiin enemmän, 4-10 tuntia viikossa, ja sen mää-
40202: voivat jäädä heikoiksi, mikä vaikeuttaa jatko-opin- rään oltiin tyytyväisiä. Vaikeimmin kehitysvam-
40203: noista suoriutumista. maisten integraatio oli kummassakin tapauksessa
40204: osa-aikaista, 1-5 tuntia viikossa, jolloin pienryh-
40205: mäopetuksen osuus oli 15-20 tuntia. Puolet kou-
40206: Kehitysvammaisten oppilaiden integroiminen luista piti erityisopetusjärjestelyitä riittämättöminä.
40207: yleisopetukseen Yhdessä tapauksessa pidennetyn oppivelvolli-
40208: Seuraavassa kuvataan yhtä esimerkkiä integraation suuden piiriin kuuluvan EHA2-oppilaan integraa-
40209: toteuttamisesta harjaantumisoppilaiden kohdalla. tioluokan koko ei noudattanut säädettyä 20 oppi-
40210: Opetushallitus on tehnyt valtiontilintarkastajain laan enimmäismäärää (Perusopetusasetus 852/
40211: kanslian pyynnöstä selvityksen koulujen valmiu- 1998, 2 §). Käytännössä oppilas oli koulun laaja-
40212: desta järjestää integroitua opetusta. Tilastokeskuk- alaisen erityisopettajan pienryhmässä 20 tuntia vii-
40213: sen v. 1998 keräämien oppilastilastojen mukaan kossa.
40214: (20.9.1998) peruskouluja, joissa oli integroituna Vain kahdella integraatioluokan opettajalla oli
40215: harjaantumisopetuksen oppilaita oli kaikkiaan 91. erityisopettajan tai erityisluokanopettajan kelpoi-
40216: Näissä harjaantumisopetusta saavia keskiasteisesti suus. Muilla opettajilla (N=lO) oli takanaan opetta-
40217: ja vaikeasti kehitysvammaisia oli 89 (EHA1) sekä jien peruskoulutukseen liittyvät erityispedagogii-
40218: vaikeimmin kehitysvammaisia 26 (EHA2) eli yh- kan opinnot (1,5-2 opintoviikkoa). Kehitysvam-
40219: teensä 115 oppilasta. maisten opetukseen liittyvää perehdytyskoulutusta
40220: Tilastokeskuksen selvityksessä ei eroteltu integ- oli järjestetty vain kolmen koulun muutamalle
40221: raation laatua osa-aikaiseen tai täysiaikaiseen eri- opettajalle. Erityisopettajaresurssista oli selvää puu-
40222: tyisopetukseen. Osa-aikaisesti integroidut oppilaat tetta varsinkin konsultaation suhteen. Useat koulut
40223: ovat olleet erityisluokan oppilaita, jotka käyvät olivat vailla virkaan kelpoista laaja-alaista erityis-
40224: esim. musiikin tunneilla yleisopetuksen ryhmässä. opettajaa (N=7). Kahden koulun erityisopettajalla
40225: Täysiaikaisessa integraatiossa kehitysvammainen oli pätevyys myös harjaantumisopetukseen, jolloin
40226: käy koulua yleisopetuksen luokalla omaa henkilö- konsultaation laatuun ja määrään oltiin tyytyväisiä.
40227: kohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunni- Työnohjauksen ja konsultaation tarve riippui sel-
40228: telmaansa (HOJKS) noudattaen. Sen lisänä järjeste- västi koulun sisäisestä asiantuntijuudesta (vrt. opet-
40229: tään pienryhmäopetusta erityisopettajan johdolla. tajien koulutustiedot) ja yhteistyöverkoston raken-
40230: Näyttää siis siltä, että Tilastokeskuksen tiedoissa on teesta.
40231: todellista suuremmat luvut yleisopetuksen Iuokalle Kaikilla henkilökohtaista avustajaa tarvitsevilla
40232: integroiduista oppilaista. oppilailla oli oma avustaja, mitä pidettiin integraa-
40233: Selvitys tehtiin puhelinkyselynä, johon valittiin tion välttämättömänä edellytyksenä. Joka toisella
40234: alueellisesti painottuen 19 koulua. Lopulliseen ky- avustajalla ei ollut koulutusta tehtävään, mutta osa
40235: selyyn osallistui vain 12 koulua, koska seitsemän oli parhaillaan koulutuksessa. Vaikeimmin kehitys-
40236: koulun oppilastiedot eivät vastanneet Tilastokes- vammaisilla ja yläasteen oppilailla oli koulutetut
40237: kuksen lukuja. Seuraavasta taulukosta käyvät ilmi avustajat. Vain kaksi avustajaa oli vakinaisessa
40238: otoksessa mukana olevien koulujen määrä ja oppi- työsuhteessa. Koulut korostivat, että avustajan työ-
40239: lasmäärät suhteen jatkuvuus olisi turvattava. Oppilaan etu
40240: vaatii koulutettua ja pysyvää avustajaa. Huolestut-
40241: tavaa on myös se, että kriisitilanteissa koulun hen-
40242: EHA1 EHA2 Yhteensä
40243: kilökuntaa on liian vähän.
40244: Ala-aste 8 2 10 Oppilaan tarvitsemat terapiapalvelut oli järjes-
40245: Yläaste 2 - 2 tetty tyydyttävästi varsinkin fysioterapian osalta.
40246: Yhteensä 10 2 12 Lähes kaikki koulut olivat tyytyväisiä terapiapalve-
40247:
40248:
40249: 243
40250: luihin (N=9), mutta muutamat mainitsivat puhe- tai Vanhemmat ovat yleensä olleet tyytyväisiä ja
40251: musiikkiterapian puuttumisesta. Terapiamatkat suhtautuvat integraatioon myönteisesti, koska aloi-
40252: joudutaan hoitamaan tak..'>ikuljetuksin. Hieman yli te lapsen sijoittamisesta yleisopetuksen luokkaan
40253: puolet kouluista piti erityishuoltopiirin kuntayhty- oli useimmiten tehty heidän toivomuksestaan. Kun
40254: män palveluja riittävinä tai niihin ei ollut tarvetta. integraatiota ei joissakin tapauksissa voitu jatkaa,
40255: Palvelut olivat joko konsultaatiota tai kuntoutusjak- se oli vanhemmille pettymys. Joskus huoltajat taas
40256: soja. odottivat, että lapsi pääsisi siirtymään erityisluokal-
40257: Joka toisessa koulussa ei ollut riittävästi pienryh- le, koska yleisopetuksen luokassa ei pystytty riittä-
40258: mätiloja opetuksen eriyttämiseksi. Terapia- ja lepo- västi tukemaan lapsen kehitystä ja opetusta pidet-
40259: tilat olivat puutteelliset lähes kaikissa kouluissa tiin aivan liian vaikeana. Vaikeimmin kehitysvam-
40260: (N=9). Myöskään kehitysvammaisten aamu- ja ilta- mainen oppilas ei juuri hyötynyt tiedollisesta ope-
40261: päivähoitoon ei ollut sopivia tiloja. Yleensä hoito tuksesta.
40262: järjestetään opetustilassa. Sen sijaan kouluraken- Tämän kyselyn perusteella kouluissa tarvitaan
40263: nus, luokkatila ja piha-alueet olivat kaikissa kou- ennen kaikkea henkilöstön kouluttamista ja lisää
40264: luissa tarkoituksenmukaiset ja turvalliset. henkilöstöresursseja, lähinnä konsultoivia harjaan-
40265: Henkilökohtaisten apuvälineiden osalta tilanne tumisopetuksen asiantuntijoita. Erään laajamittaista
40266: oli tyydyttävä tai hyvä. Kaksi kolmasosaa kouluista integraatiota toteuttavan koulun rehtori piti tärkeä-
40267: piti myös opetusvälineitään ja oppimateriaalejaan nä, että erityisopetuksen resurssit kohdennettaisiin
40268: riittävinä. Koulut kaipasivat kuitenkin lisää tietoa kunnissa tarkemmin integraatio-oppilaiden erityis-
40269: erityisistä oppimateriaaleista ja toivoivat alan kirjal- opetuksen järjestelyihin. Kouluissa oli suuri tarve
40270: lisuutta. Suurin osa opettajista piti hankintamäärä- integraation ja inkluusion käsitteisiin sekä harjaan-
40271: rahoja erityisopetuksen osalta riittävinä, mutta han- tumisopetukseen liittyvästä täydennys- ja jatkokou-
40272: kintojen perustelu koettiin vaikeaksi. lutuksesta. Integraation kehittämisen kannalta pi-
40273: Kaikille yleisopetukseen integroiduille kehitys- dettiin tärkeänä, että koulutus koskisi koko henki-
40274: vammaisille oppilaille oli laadittu henkilökohtai- lökuntaa, myös avustajia. Eräs koulu toivoi integ-
40275: nen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma raatioluokan opettajalle moniammatillista tukiryh-
40276: (HOJKS). Haastateltavat näkivät integraation vai- mää, joka koostuisi kuntoutusalan eri asiantunti-
40277: kutukset oppilaan kehityksen kannalta yleisesti joista. Palvelujen koordinointiin tarvittaisiin koulun
40278: ottaen myönteisinä. Myönteisissä puolissa koros- ulkopuolinen henkilö, esim. kuntoutusohjaaja.
40279: tuu erityisesti sosiaalinen integraatio ja puutteita Oppilashuoltoryhmän tukea ei koettu riittäväksi.
40280: on lähinnä tietopuolisten tavoitteiden toteutumi- Sen sijaan koulujen asenteet integraatioon olivat
40281: sessa. myönteisiä.
40282:
40283:
40284:
40285:
40286: Valtiontilintarkastajien mielestä oppilaan oppimisym- Valtiontilintarkastajat eivät pidä toivottavana eri-
40287: päristön tulee olla sellainen, että hänen on mahdollista tyisoppilaan sijoittamista tavalliseen luokkaan, jos
40288: päästä hyvään vuorovaikutukseen opettajan ja oppi- opettajat eivät usko hänen onnistumismahdollisuuk-
40289: lastovereiden kanssa. Harkittaessa erityisopetukseen siinsa eivätkä paneudu aktiivisesti hänen oppimis- ja
40290: siirtämistä ja sitä, annetaanko opetusta integroidusti sopeutumisvaikeuksiinsa. Opettajankaan kannalta ei
40291: vai erityiskoulussa tai -luokassa, tulee valtiontilintar- ole tarkoituksenmukaista, että hänen luokkaansa sijoi-
40292: kastajien näkemyksen mukaan kuulla asiantuntijoiden tetaan oppilaita, joiden opettamiseen hän ei ole saanut
40293: ja huoltajien lisäksi myös oppilaan mielipidettä. Lapsen asianmukaista koulutusta tai ohjausta. Tällainen tilan-
40294: mielipide sijoituksestaan on mahdollisuuksien mukaan ne on opettajan kannalta uuvuttava. Opettajan jaksami-
40295: otettava huomioon jo senkin vuoksi, että Suomen Halli- nen on aina tärkeää kaikkien oppilaiden kannalta.
40296: tusmuodon mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoi- Valtiontilintarkastajat kiinnittävät huomiota erityi-
40297: sesti yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa kehitys- sesti koulunkäyntiavustajien toimintaan, josta perus-
40298: tään vastaavasti itseään koskeviin asioihin. koululaissa ei ole säädöksiä ja joka on delegoitu kun-
40299:
40300:
40301: 244
40302: tien päätettäväksi. Kunnat palkkaavat koulunkäynti- kiinnittää enemmän huomiota koulun kykyyn vastata
40303: avustajiksi usein tilapäisiä, kuudeksi kuukaudeksi työl- oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin sekä koulun kulttuurin
40304: listettäviä henkilöitä. Tätä ei voi pitää hyvänä ratkaisu- ja organisaation sekä opettajan työ- ja toimintatavan
40305: na. Varsinkin integraation onnistuminen edellyttää muuttamiseen.
40306: avustajilta monipuolista osaamista ja heidän työsuh- Valtiontilintarkastajien mielestä yleisopetukseen
40307: teensa jatkuvuutta. tulee lisätä erityispedagogista tietoa ja taitoa. Erityi-
40308: Valtiontilintarkastajien mielestä on ajan oloon kes- sesti luokan- ja aineenopettajien perus- ja täydennys-
40309: tämätöntä, että diagnosoinnin kehittyessä yhä uusia koulutukseen tarvitaan nykyistä enemmän erityispeda-
40310: oppilasryhmiä luokitellaan poikkeaviksi ja siirretään gogiikan opintoja. Tästä hyötyvät kaikki oppilaat, joilla
40311: pois normaalista opetuksesta. Niiden ominaisuuksien on oppimis- ja keskittymisvaikeuksia ja joiden ongel-
40312: ja taipumusten sijasta, joita koulu vaatii oppilailta, tulee mat jäävät muuten havaitsematta.
40313:
40314:
40315:
40316:
40317: Liikuntatoimi tyi lääninhallituksille. Lääninhallitus seuraa ja arvioi
40318: liikuntapaikkapalvelujen saatavuutta kunnissa ja
40319: Kertomusvuonna hyväksyttiin uusi liikuntalaki tekee päätökset toimivaltaansa kuuluvista perusta-
40320: (1054/1998), joka tuli voimaan vuoden 1999 alusta. mishankehakemuksista opetusministeriön sille
40321: Liikuntalaki on puitelaki, joka antaa yhteiskunnan osoittaman määrärahan rajoissa. Lääninhallitukset
40322: tukemalle liikuntatoiminnalle ja -palveluille suun- ovat perustaneet asiantuntijaelimikseen yhteensä
40323: taviivat. Uudessa laissa säädetään entistä täsmälli- kahdeksan alueellista liikuntaneuvostoa, jotka
40324: semmin lain tarkoituksesta ja arvoperustasta. Uute- aloittivat toimintansa kertomusvuoden alussa.
40325: na painotuksena on liikunnan yhteiskunnallinen Paikallistasolla liikuntatoimen tehtävistä huo-
40326: merkitys. Laissa korostetaan väestön terveyden ja lehtivat kunnat. Liikuntalaissa asetetaan kunnille
40327: hyvinvoinnin lisäämistä ja liikunnan merkitystä las- toimintavelvoite liikunnan edistämiseksi. Kunnat
40328: ten ja nuorten kasvulle ja kehitykselle. voivat kuitenkin itsenäisesti päättää liikuntatoi-
40329: Liikuntalain mukaan yleisten edellytysten luo- mensa hallinnoinnista ja toiminnan järjestämisestä.
40330: minen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä, Kuntien liikuntahallinto on 1990-luvulla olennai-
40331: kun taas liikunnan järjestämisestä vastaavat pää- sesti muuttunut. Erillisistä liikuntalautakunnista on
40332: asiassa liikuntajärjestöt. siirrytty hallintokuntia yhdistämällä laaja-alaisiin
40333: kulttuuri- ja sivistyslautakuntiin. Vuonna 1991 eril-
40334: Liikuntatoimen organisaatio listen liikuntalautakuntien osuus kunnissa oli 52 %
40335: Liikuntatoimen valtakunnallinen johto ja liikunnan mutta kertomusvuonna enää vain 5 %.
40336: yleinen edistäminen kuuluu opetusministeriölle. Lautakuntarakenteen muutosten ansiosta on
40337: Ministeriö toteuttaa tehtäväänsä informaatio- ja tu- opetusministeriön mielestä saavutettu kunnissa
40338: losohjauksella sekä rahoittamalla liikuntaa edistä- kustannussäästöjä ja hallinnon joustoa. Samalla
40339: vää toimintaa. Opetusministeriön asiantuntijaeli- lähidemokratian kannalta tärkeä kuntalaisten osal-
40340: menä liikunnan alalla toimii valtion liikuntaneu- listuminen kunnallishallintoon ja päätöksentekoon
40341: vosto. Sen yksi keskeinen tehtävä on valtion talous- on kuitenkin vähentynyt. Opetusministeriön mie-
40342: arvioon otettavia liikuntamäärärahoja koskevien lestä myös sektorikohtaisen asiantuntemuksen ja
40343: lausuntojen antaminen. Liikuntaneuvosto antaa yhteyksien kenttään voidaan arvioida huonontu-
40344: lausunnon myös liikuntapaikkarakentamiseen neen.
40345: myönnettävistä avustuksista. Uudessa liikuntalais- Liikuntajärjestöjen kattojärjestönä toimii Suo-
40346: sa liikuntaneuvoston tehtäväksi määritellään lisäksi men Liikunta ja Urheilu r.y. Se perustettiin v. 1993
40347: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikuttavuuden kaikkien liikuntajärjestöjen yhteiseksi yhteistyö-,
40348: arviointi liikuntatoimen alalla. edunvalvonta-ja palveluorganisaatioksi. SLU:lla on
40349: Liikuntatoimen aluehallinto muuttui lääninhal- 123 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 1,1 miljoo-
40350: lintoa uudistettaessa. Läänien liikuntalautakunnat naa jäsentä.
40351: lakkautettiin, ja vastuu liikunnan edistämisestä siir-
40352:
40353:
40354: 245
40355: Liikuntatoimen rahoitus Liikuntalain mukaiset valtionosuudet ja -avus-
40356: Liikuntaan on osoitettu ja käytetty määrärahoja v. tukset rahoitetaan arpajaislain (491/1965) nojalla
40357: 1990-98 seuraavasti: veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista.
40358: Veikkausvoittovarat ovat v. 1990-98 jakautu-
40359: Vuosi Talousarvio' Käyttö' neet liikunnan, nuorisokasvatustyön, tieteen ja tai-
40360: Mmk teen sekä kirjastojen tukemiseen seuraavasti:
40361: 1990 418,3 429.4
40362: 1991 469,0 468,8
40363: 1992 469,0 477,1
40364: 1993 445,9 479,5
40365: 1994 404,6 435,0
40366: 1995 416,4 435.7
40367: 1996 422,2 427,5
40368: 1997 436,0 467.7
40369: 1998 463,0 496,5
40370: 1
40371: Talousarvio sisältää sekä veikkausvoitto- että budjettiva-
40372: rat
40373: 2
40374: Käyttö sisältää sekä varsinaisesta talousarviosta että lisä-
40375: talosarvioista myönnetyt määrärahat.
40376:
40377:
40378: Vuosi Liikunta Nuoriso Taide Tiede Kirjastot'
40379: Mmk
40380: 1990 428,0 143,3 488.4 127.4 -
40381: 1991 467,8 143,3 526.4 157,5 -
40382: 1992 476,6 146,6 550,0 253,3 -
40383: 1993 479,0 127,4 669,9 247,3 -
40384: 1994 424,6 123,0 693,3 281.7 -
40385: 1995 424,1 117,7 705,0 369.7 68,3
40386: 1996 417,8 111,8 702.4 352,4 156,0
40387: 1997 452,3 112,3 856,5 417.4 155.4
40388: 1998 420,2 103,3 748,7 381,9 351,9
40389: 1
40390: Kirjastojen määrärahat on myönnetty vuodesta 1995 alkaen budjettivarojen sijasta entistä enemmän veikkausvoittovaroista.
40391:
40392:
40393:
40394:
40395: Raha-arpa- ja veikkauspelien ylijäämän käyttä- kestereiden valtionosuuksia sekä taiteilija-apura-
40396: misestä annetun asetuksen (725/1982) 2 §:ssä sää- hoja, kirjailijoiden ja kääntäjien apurahoja ja avus-
40397: detään, että Oy Veikkaus Ab:n arvioidusta ylijää- tuksia.
40398: mästä käytetään vuosittain 36,6 o/o urheilun- ja lii- Kertomusvuoden valtion talousarviota hyväk-
40399: kuntakasvatustyön tukemiseen. Syksyllä 1992 val- syessään eduskunta edellytti, että liikunnan osuutta
40400: tioneuvosto teki säästöpäätöksen, jossa edellytet- veikkausvoittovarojen jaosta lisätään vuoden 1999
40401: tiin, että v. 1992-95 veikkauksen ja raha-arpajais- talousarviossa. Vuonna 1999 osuus oli kuitenkin
40402: ten voittovaroista urheilun ja liikuntakasvatustyön 20,3 o/o, kun se v. 1998 oli 21,5 o/o.
40403: sekä tieteen, taiteen ja nuorisokasvatustyön tuke- Vuonna 1994 eduskunta edellytti hallituksen
40404: miseen säästetään 100 Mmk kunakin vuonna. Näi- selvittävän, onko perusteltua säätää Oy Veikkaus
40405: den säästötoimien vuoksi asetusta on vuodesta Ab:n rahapelitoiminnan ylijäämän jakosuhteista
40406: 1992 lähtien väliaikaisesti muutettu vuodeksi ker- edunsaajatahojen kesken asetuksen sijasta lailla.
40407: rallaan. Siitä on poistettu säännös edunsaajien mää- Opetusministeriön selvityksen mukaan on vält-
40408: räosuuksista. Tämä on johtanut urheilun ja liikunta- tämätöntä, että varojen jakaminen on parlamentaa-
40409: toimen sekä erityisesti nuorisokasvatustyön osuuk- risesti ohjattua ja avointa ja suuntaaminen tavoit-
40410: sien pienenemiseen. Vuodesta 1993 veikkausvoit- teellista. Tämä ei ministeriön mielestä kuitenkaan
40411: tovaroja on käytetty myös mm. kuntien kulttuuri- edellytä, että varojen jakosuhteista tulisi säätää
40412: toiminnasta annetun lain (728/1992) mukaisiin val- lailla. Sisäasiainministeriö asetti 11.10.1996 hank-
40413: tionosuuksiin ja -avustuksiin. Veikkausvoittova- keen valmistelemaan arpajaislainsäädännön koko-
40414: roilla on rahoitettu lakisääteisiä kirjastojen, kuntien naisuudistusta. Hankkeen lähtökohtana on rahape-
40415: kulttuuritoiminnan, museoiden, teattereiden ja or- litoimikunnan mietintö (KM 1995:5) ja siitä saadut
40416:
40417:
40418: 246
40419: lausunnot. Työ tuli saada valmiiksi 28.2.1998 men- viivästynyt. Arpajaislain valmistelua käsitellään tar-
40420: nessä. Suomen Kuntaliitto pitää tärkeänä, että veik- kemmin tämän kertomuksen sisäasiainministeriön
40421: kaus- ym. vedonlyöntipelien tuottojen jako-osuu- hallinnonalan kertomusosuudessa.
40422: det eri tarkoituksiin säädetään arpajaislaissa. Myös Opetusministeriön budjetista myönnetyt val-
40423: Suomen Liikunta ja Urheilu ry korostaa lausunnos- tionosuudet ja -avustukset ovat jakautuneet liikun-
40424: saan sitä, että Veikkauksen tuoton jaosta tulee nan eri sektoreille v. 1990, 1995, 1997 ja 1998
40425: säätää arpajaislaissa, kuten monessa muussa maas- seuraavasti:
40426: sa tehdään. Arpajaislain valmistelu on kuitenkin
40427:
40428:
40429: Liikunnan sektorit 1990' 1995' 19972 1998'
40430: Mmk
40431:
40432: Kuntien liikuntatoimi 102,5 106,3 91,3 88,5
40433: Liikunta paikka rakentaminen 91,6 63,0 81,7 87,1
40434: Liikunnan koulutuskeskukset 77,7 90,2 105,9 119,2
40435: Liikuntajärjestöt 132,0 138,1 136,0 145,4
40436: Liikunnan tutkimus, tiedonvälitys ja koulutus 17,7 24,0 26,2 27,9
40437: Liikunnan terveysohjelma - 3,0 3,0 4,4
40438: Kansainvälinen yhteistyö 2,5 3,0 3,7 4,4
40439: Valtion liikuntaneuvosto 1,0 0,8 0,9 1,1
40440: Läänien liikuntatoimi 1,1 1,4 1,3 1,3
40441: Muut 3,2 5,9 17,7 17,2
40442: Yhteensä 429,4 435,7 467,93 496,5
40443: 1 Talousarvion mukaan.
40444: 2 Tilinpäätöksen mukaan.
40445:
40446:
40447:
40448:
40449: Kunnille liikuntatoimintaan osoitetut valtion- Mmk. Kertomusvuonna käynnistettiin laaja arvioin-
40450: osuudet ovat v. 1990--98 vähentyneet n. 10 ti liikuntapaikkojen tasa-arvoisesta saatavuudesta.
40451: Mmk:Ila. Suomen Kuntaliiton mukaan kuntien ylei- Arvioinnin suorittaa Jyväskylän yliopiston liikun-
40452: set valtionosuuksien leikkaukset ja Veikkauksen nan sosiaalitieteiden laitos vuoden 1999 loppuun
40453: voittovarojen supistuminen ovat selvästi vaikeutta- mennessä.
40454: neet kuntien liikunta- ja nuorisotyön kehittämistä. Suomessa on 11 valtakunnallista ja 3 alueellista
40455: Samalla kun valtionosuuksia ja voittovaroja on liikunnan koulutuskeskusta, joille kertomusvuon-
40456: suhteellisesti vähennetty, ovat liikunta- ja nuoriso- na myönnettiin valtionosuutta ja -avustusta yhteen-
40457: työn tarpeet kunnissa kasvaneet mm. nuorisotyöt- sä 108,8 Mmk. Opiskelijoita niissä oli kertomus-
40458: tömyyden ja terveysliikunnan lisääntymisen joh- vuonna yhteensä 126 850. Valtionosuuteen oikeut-
40459: dosta. Valtionavun osuus kuntien liikuntatoimen tavia opiskelijavuorokausia toteutui kaikkiaan
40460: käyttömenoista (n. 2 mrd. mk) oli kertomusvuonna 377 000 ja opiskelijapäiviä 44 800. Kertomusvuon-
40461: n. 4 %. Vuodesta 1993 lähtien kunnat ovat saaneet na hyväksytty ja vuoden 1999 alusta voimaan tullut
40462: valtionosuutta liikuntatoimeen opetus- ja kulttuuri- koululainsäädännön kokonaisuudistus koskee
40463: toimen rahoituksesta annetun lain mukaisesti asu- myös urheiluopistoja. Tulevaisuudessa urheilu-
40464: kasta kohden määritellyn yksikköhinnan mukai- opistojen toiminta rahoitetaan kouluastekohtaisten
40465: sesti. Yksikköhinta oli kuntien liikuntatoiminnan lakien nojalla.
40466: osalta kertomusvuonna 62 mk asukasta kohti. Kertomusvuonna valtionavustusta sai kaikkiaan
40467: Valtiontilintarkastajille antamassaan selvityksessä 124 valtakunnallista ja alueellista liikuntajärjestöä.
40468: Lapin lääninhallitus esittää kunnille maksettavan Liikuntajärjestöjen ja urheiluseurojen järjestämään
40469: valtionavun määrän lisäämistä. liikuntaan osallistui v. 1998 lähes 400 000 lasta ja
40470: Kertomusvuonna liikuntapaikkarakentamiseen nuorta sekä n. 500 000 aikuista. Lasten ja nuorten
40471: osoitettiin 83,9 Mmk. Suosituimpia avustuskohteita (3-18-vuotiaiden) keskuudessa harrastetuimpia
40472: v. 1998 olivat uimahallit, liikuntasalit ja jäähallit. lajeja olivat jalkapallo, pyöräily, uinti, hiihto, jää-
40473: Peruskorjauksiin avustuksesta osoitettiin 28%. Lää- kiekko ja salibandy. Aikuiset harrastivat eniten
40474: ninhallituksille osoitettiin liikuntapaikkarakenta- kävelylenkkeilyä, pyöräilyä, hiihtoa, uintia, juoksu-
40475: miseen 13 Mmk. Liikuntapaikkarakentamista edis- lenkkeilyä ja kuntosaliharjoittelua. Liikuntajärjestö-
40476: täviin selvityksiin ja tutkimuksiin myönnettiin 2,2 jen toiminta-avustukset ovat 1990-luvulla pysyneet
40477:
40478:
40479: 247
40480: suunnilleen ennallaan. Liikuntajärjestöjen ja urhei- perustuvat kunkin järjestöryhmän ominaispiirtei-
40481: luseurojen toiminta perustuu ensisijaisesti vapaa- siin. Alueellisten liikuntajärjestöjen valtionavustuk-
40482: ehtoistyöhön. Taikootyön arvoksi arvioidaan n. 4 sia arvioidaan suhteessa toisiinsa neljän vuoden
40483: mrd. mk vuodessa. Paikallisten urheiluseurojen välein. Avustusten käyttöä valvotaan tiliselvitysten
40484: toimintaan ovat opetusministeriön mielestä viime ja toimintakertomusten avulla.
40485: vuosina vaikuttaneet kuntien maksamien toiminta- Liikuntajärjestöille myönnettävien yleisten avus-
40486: avustusten väheneminen ja liikuntatilojen käyttö- tusten lisäksi opetusministeriö myöntää valtakun-
40487: maksujen lisääntyminen. Vastuu lasten ja nuorten nallisille ja alueellisille liikuntajärjestöille kehittä-
40488: liikuntaharrastusten kustannuksista on yhä enem- misavustuksia. Niitä myönnettiin kertomusvuonna
40489: män siirtynyt vanhemmille. Opetusministeriö kat- yhteensä 6,6 Mmk.
40490: soo, että tämä on todennäköisesti lisännyt eriarvoi- Opetusministeriön mielestä lasten ja nuorten
40491: suutta liikunnan harrastusmahdollisuuksien suh- liikunnan tulosalue on järjestömuotoisena hoidettu
40492: teen. hyvin. Aikuisten kuntoliikunnan alueella pyritään
40493: Liikuntajärjestöjen valtionavustukset jakautuivat tehostamaan liikuntajärjestöjen toimintaa. Huippu-
40494: kertomusvuonna järjestöryhmittäin seuraavasti: urheilun tulosalueen osalta valtionavun myöntä-
40495: misperusteet joutuvat uudelleenarvioinnin koh-
40496: Järjestöryhmä Avustus teeksi. Pohdittavina ovat kysymykset siitä, onko
40497: mk % tarkoituksenmukaisinta osoittaa valtiontuki yhdis-
40498: Varsinaiset liikuntajärjestöt
40499: tysmuotoiselle liikunnalle ja kuinka huippu-urhei-
40500: Lajiliitot 68 495 099 51,2 luseurojen yhtiöittäminen vaikuttaa valtakunnallis-
40501: Erityisryhmien liikuntajärjestöt 5 385 000 4,0 ten liikuntajärjestöjen avustamiseen.
40502: Koululais- ja opiskelijajärjestöt 2 560 000 1,9
40503: Suomen Työväen Urheiluliitto ry 7 900 000 5,9 Liikuntapaikat
40504: Finlands Svenska ldrott CIF rf 4 215 000 3,2
40505: Suomen Latu ry 2 650 000 2,0 Liikuntapaikkatietojärjestelmän (LIPAS, otettu
40506: Muut liikuntajärjestöt 2 725 901 2,0 käyttöön v. 1994)) mukaan Suomessa on n. 29 000
40507: Liikunnan palvelujärjestöt liikunta paikkaa. Niistä n. 70% omistavat kunnat.
40508: Valtakunnalliset palvelujärjestöt 27 650 000 20,7 Käyttötarkoituksensa mukaan luokiteltuna lii-
40509: Alueelliset palvelujärjestöt 12119 000 9,1
40510: kuntapaikkoja oli v. 1997 ja 1998 seuraavasti:
40511: Yhteensä 133 700 000 100,0
40512: Liikuntapaikka 1997 1998
40513: Valtionavustusta sai v. 1998 kaikkiaan 13 alueel-
40514: Ulkokentät 10 043 10 423
40515: lista liikuntajärjestöä. Sisäliiku ntatilat 5 190 5 905
40516: Lajiliittojen osalta suurimmat valtionavustukset Uimalat 2 645 2 788
40517: saivat kertomusvuonna Suomen Palloliitto ry (7,3 Maastoliikuntapaikat 8 427 7 982
40518: Mmk), Suomen Jääkiekkoliitto ry (5,4 Mmk), Suo- Erityisurheilula itokset 972 1 017
40519: Eläinurheilu alueet 485 736
40520: men Hiihtoliitto ry (4,5 Mmk), Suomen Voimistelu- Huoltorakennukset 55 -
40521: ja Liikuntaseurat SVoLi ry (6,1 Mmk) ja Suomen 27 817
40522: Yhteensä 28 853
40523: Urheiluliitto (5,1 Mmk).
40524: Valtakunnallisten ja alueellisten liikuntajärjestö-
40525: jen valtionavun myöntämisessä siirryttiin tulosohja- Liikuntapaikkarakentamisen avustaminen
40526: ukseen vuoden 1994 alusta. Lajiliitoille luotiin tu- Liikuntapaikkojen perustaruishankkeisiin myönne-
40527: losperusteinen avustusjärjestelmä, jossa tulosalueet tään harkinnanvaraista valtionavustusta. Ensisijai-
40528: ja niiden keskinäiset painotukset määritettiin seu- sesti avustusta myönnetään kunnille, mutta sitä
40529: raavasti: lapsi- ja nuorisoliikunta 50%, aikuisten voidaan myöntää myös muille yhteisöille. Kerto-
40530: liikunta 25 % ja huippu-urheilu 25 %. musvuonna opetusministeriölle tulleista avustus-
40531: Kutakin tulosaluetta varten on arviointikriteerit, hakemuksista 70,2% tuli kunnilta. Opetusministe-
40532: joita opetusministeriö on vuosien mittaan kehittä- riö myönsi liikuntapaikkojen rakentamiseen kerto-
40533: nyt yhdessä Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n kans- musvuonna yhteensä 83,9 Mmk:n määrärahan.
40534: sa. Lajiliittojen lisäksi opetusministeriö on luonut Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön
40535: tulosalueet ja tuloskriteerit myös erityisliikuntajär- (LIKES) tutkija Heikki Kauhanen on tehnyt opetus-
40536: jestöille, koululais- ja opiskelijajärjestöille sekä lii- ministeriön v. 1980--98 tekemien avustuspäätös-
40537: kunnan aluejärjestöille. Näiden valtionapujärjestel- ten perusteella selvityksen Liikuntapaikkarakenta-
40538: mään kuuluu ns. perusosa (70 %) ja tulososa miseen myönnetty valtiontuki liikuntalain aikana.
40539: (30 %). Tulososan painotukset ja arviointikriteerit Selvityksen mukaan v. 1980-98 kuntien liikunta-
40540:
40541:
40542: 248
40543: paikkarakentamiseen on myönnetty valtiontukea lainaa. Vuodesta 1991 lähtien on myönnetty vain
40544: yhteensä n. 1,3 mrd. mk, josta avustusta on ollut n. avustusta.
40545: 978 Mmk (73,8 %) ja lainaa n. 348 Mmk (26,2 %). Alueellisesti liikunta paikkarakentamiseen
40546: Tuettuja kohteita on ollut kaikkiaan 2 660, joihin myönnetty valtiontuki on liikuntalain aikana (v.
40547: vuoteen 1990 saakka myönnettiin avustusta tai 198~98) kohdistunut ja jakaantunut seuraavasti:
40548:
40549:
40550: Lääni Valtiontukea saaneet hankkeet Myönnetty valtiontuki
40551: Hankkeiden Osuus kaikista Tuen määrä Osuus koko
40552: määrä hankkeista valtiontuesta
40553: kpl % Mmk %
40554: Etelä-Suomi 727 27 451 34
40555: Länsi-Suomi 1 072 40 475 36
40556: Itä-Suomi 395 15 187 14
40557: Oulu 250 9 143 11
40558: Lappi 216 8 70 5
40559:
40560:
40561: Suhteessa väkilukuun on liikuntapaikkarakenta- avustuksen piiriin. Keskeisenä periaatteena avus-
40562: miseen käytetty v. 198~98 yhteensä keskimäärin tuksen myöntämisessä on opetusministeriössä pi-
40563: 258 mk asukasta kohti. Lääneittäin asukasta kohti detty mm. sitä, että avustetun liikuntapaikan käyt-
40564: laskettu valtiontuki liikuntapaikkarakentamiseen tövuorojen jaossa noudatetaan tasapuolisuutta ja
40565: on jakaantunut seuraavasti: että käyttö on mahdollista kohtuullisin kustannuk-
40566: sin. Tämän takeena opetusministeriö on pitänyt
40567: Lääni Valtiontuki (avustukset ja lainat) sitä, että kunta useimmissa tapauksissa on ylläpitä-
40568: mk/asukas nyt kohdetta.
40569: Etelä-Suomi 221
40570: Liikuntapaikkarakentamisessa painopiste on
40571: Länsi-Suomi 260 siirtymässä uudisrakentamisesta peruskorjausra-
40572: Itä-Suomi 310 kentamiseen. Valtion ensisijainen avustuskohde on
40573: Oulu 315 1990-luvun puolivälin jälkeen ollut uimahallien
40574: Lappi 346 peruskorjaukset. Valtion työllisyysohjelman
40575: 1995-99 perusteella liikuntapaikkojen peruskor-
40576: Valtiontukea on myönnetty v. 199~98 kaik- jauksiin on saatu lisäresursseja. Suomen Kuntalii-
40577: kiaan 22 eri liikuntapaikkatyypille. Liikuntapaikka- ton mukaan kansalaistoiminnan ja kuntien näkö-
40578: tyypeittäin tukea ovat markkamääräisen osuuden kulmasta on tärkeää säilyttää liikuntapaikkaraken-
40579: perusteella saaneet eniten liikuntahallit (27 ,5 % taminen ja peruskorjaus nykyisen tasaisena.
40580: koko tuesta), urheilu- ja pallokentät (21,5 %), ui- Avustuksen määrä on viime vuosina ollut noin
40581: mahallit (13,4 %), liikuntasalit (6,8 %) ja jäähallit viidesosa hankkeen arvioiduista kokonaiskustan-
40582: (6,3 %). nuksista lukuun ottamatta isoja valtakunnallisia
40583: Opetusministeriön mukaan avustuksen kohtei- kohteita, joiden kohdalla avustus on harkittu ta-
40584: na ovat olleet ensisijaisesti laajoja käyttäjäryhmiä pauskohtaisesti. Avustetuista kohteista vähintään 4
40585: palvelevat liikuntatilat Tällä on ymmärretty nimen- Mmk saaneita hankkeita on kymmenkunta.
40586: omaan aktiiviseen liikkumiseen soveltuvia liikunta- Valtionavustukset liikuntapaikkojen perusta-
40587: paikkoja ja tiloja sekä niihin liittyviä tarpeellisia mishankkeiden rakennuskustannuksiin olivat lää-
40588: huoltotiloja. Sen sijaan katsomotilat eivät ole eräitä neittäin v. 19981 seuraavat:
40589: poikkeustapauksia lukuun ottamatta sisältyneet
40590:
40591: Lääni Opetusministeriön avustukset Opetusministeriön avustukset Yhteensä
40592: yksittäisille hankkeille Jääneille liikuntapaikkojen
40593: perustamishankkeisiin
40594: 1 000 mk % 1 000 mk % 1000 mk %
40595: Etelä-Suomi 26 400 45,3 4 000 30,8 30 400 42.7
40596: Länsi-Suomi 18 750 32,2 4 800 36,9 23 550 33,0
40597: Itä-Suomi 6 617 11,4 1 600 12,3 8 217 11,5
40598: Oulu 4 100 7,0 1 700 13,1 5 800 8,1
40599: Lappi 2 400 4,1 900 6,9 3 300 4,6
40600: Yhteensä 58 267 100,00 13 000 100,00 71 267 100,00
40601: 1
40602: 31.7.1998 mennessä myönnetyt avustukset.
40603:
40604: 249
40605: Suurimpia avustuksia on myönnetty viime vuosina seuraaville yksittäisille kohteille:
40606:
40607: Vuosi Kohde Sijainti Kustannusarvio Avustus
40608: Mmk
40609:
40610: 1992 Turku-Halli Turku 150,0 15,0 1
40611: 1991-1993 Liikunta- ja tutkimushalli Jyväskylä 63,0 12,0
40612: 1991-1994 Helsingin Olympiastadion Helsinki 219,0 80,0
40613: 1996-1997 Hartwall Areena Helsinki 265,0 20,0
40614: 1997-2000 Mäkelänrinteen uimahalli Helsinki 110,0 23,0
40615: 1999-200F Helsingin Jalkapalloareena Helsinki 110,0 14,0
40616: 1
40617: Avustusosuudesta 9 Mmk oli jääkiekonMM-kisarahan tuottoa.
40618: ' Liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma 1999-2000.
40619:
40620:
40621:
40622:
40623: Valtioneuvoston vuoden 1998lopussa antamal- Suomen Latu käynnisti vuoden 1998 alussa
40624: la päätöksellä muutettiin liikuntapaikkojen raken- SULKA-projektin, Suomen ulkoilumahdollisuuk-
40625: tamiskustannuksiin liittyvää kustannusrajaa siten, sien katselmuksen, jonka päätavoite on kartoittaa
40626: että perustamishankkeena pidetään nyt hanketta, kansalaisten käytössä olevat ulkoilupaikat kaikissa
40627: jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähin- Suomen kunnissa. Suomen Ladun mukaan voidaan
40628: tään 100 000 mk (ennen 500 000 mk). Näin avus- saatujen tulosten perusteella sanoa, että Suomessa
40629: tusedellytykset laajenivat koskemaan entistä pa- on todella paljon erilaisia ulkoilupaikkoja, kuten
40630: remmin erilaisten lähi- ja maastoliikuntapaikkojen virkistysalueita, ulkoilureittejä, uimarantoja ja ul-
40631: rakentamista. koilumajoja. Niiden taso on kuitenkin usein heik-
40632: Perustamishankkeisiin myönnettyjen valtion- ko. Ylläpito ja hoito on ollut pitkään vajavaista,
40633: avustusten valvonta rajoittuu hakemusasiakirjojen mikä näkyy paikkojen rapistumisena. Ulkoilupaik-
40634: yhteydessä pyydettyjen piirustusten ja eräiden kojen kehittäminen ei ole pysynyt muun liikunta-
40635: muiden selvitysten tarkistamiseen. Tässä yhteydes- paikkarakentamisen vauhdissa. Hyvät ja valmiit
40636: sä opetusministeriö on kiinnittänyt erityistä huo- suunnitelmat ovat monesti jääneet toteuttamatta.
40637: miota turvallisuus- ja liikkumisesteettömyyskysy-
40638: myksiin. Kunnat liikuntapalvelujen tuottajina
40639: Opetusministeriö on säilyttänyt tiettyjen erityis- Liikuntalain (1054/1998) mukaan kunnan tulee
40640: kohteiden (uimahallit, jäähallit) kohdalla raken- edistää liikuntaa esim. kehittämällä paikallista ja
40641: nusasiakirjojen tarkastusmenettelyn, vaikka tarkas- alueellista yhteistyötä ja terveyttä edistävää liikun-
40642: tustoiminnasta on valtionhallinnossa yleensä luo- taa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla lii-
40643: vuttu. Kuitenkin liikuntapaikkarakentamisen eri- kuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen
40644: koisluonteen vuoksi opetusministeriö on pitänyt huomioon erityisryhmät. Itsehallinnollisina yhtei-
40645: tarkoituksenmukaisena pyytää hakijoilta yksityis- söinä kunnat voivat itse määritellä tavat, joilla
40646: kohtaisemmat asiakirjat kuin opetus- ja kulttuuri- huolehtivat edellytysten luomisesta. Tämän vuoksi
40647: toimen rahoituslaki edellyttää. kuntien ratkaisut eroavat huomattavastikin toisis-
40648: Liikuntapaikan käytön osalta ei ole systemaattis- taan. Kunnallisen liikuntatoimen perustana on yh-
40649: ta jälkiseurantaa. Tasa-arvonäkökulman kannalta teistyö paikallisten urheilu- ja liikuntaseurojen
40650: ongelmallisia voivat opetusministeriön mielestä kanssa. Yhteistyön muodot ja intensiivisyys vaihte-
40651: olla hankkeet, jotka ovat yksityisiä ja joiden käyttö- levat kunnittain paljonkin. Useimmat kunnat myön-
40652: tarkoitus palvelee tietyn suppean käyttäjäryhmän tävät avustuksia paikallisille urheiluseuroille ja
40653: etuja. Tällaisten hankkeiden käyttöpolitiikkaan muille paikallisyhdistyksille, jotka ovat pääasiassa
40654: saattaa sisältyä ristiriitaa myös kilpailulainsäädän- vastuussa liikunnan harrastusmahdollisuuksien tar-
40655: nön kanssa. joamisesta kuntalaisille, varsinkin lapsille ja nuoril-
40656: Opetusministeriön mielestä on tarkoituksenmu- le.
40657: kaista, että osa rakentamismäärärahasta käytetään Myös kunnat itse tarjoavat ohjattua liikuntaa
40658: liikuntapaikkarakentamista koskevien erikoison- väestölle. Vuonna 1998 suoritetun kyselytutkimuk-
40659: gelmien ratkaisuun. Tällä tutkimusmäärärahalla sen mukaan kuntien järjestämään liikuntaan osal-
40660: saavutetut tulokset julkaistaan opetusministeriön listuin. 120 000 henkilöä. Kuntien ohjatut liikunta-
40661: liikuntapaikkajulkaisusarjassa ja ovat siten kaik- palvelut täydentävät muuta paikallista liikuntatar-
40662: kien käytettävissä. jontaa ja kohdistuvat väestöryhmiin, joita muiden
40663:
40664:
40665: 250
40666: tahojen tarjonta ei tavoita, kuten vammatsun ja Kuntien liikuntapaikkapalvelujen tarjonnan
40667: erilaisista sairauksista kärsiviin. Opetusministeriön osalta on viime aikoina kilpailulainsäädännön peri-
40668: mielestä kuntien tarjoama ohjattu liikunnan palve- aatteisiin viitaten käsitelty kysymystä kunnan oi-
40669: lutoiminta ei merkittävästi kilpaile yksityisen yritys- keudesta subventoida liikuntapaikkapalvelujen
40670: toiminnan kanssa. käyttömaksuja. Opetusministeriö katsoo, että lii-
40671: Kunnilla on keskeinen asema liikuntapaikkojen kuntapalvelut ovat kunnallisia peruspalveluja ja
40672: rakentajana ja ylläpitäjänä. Niiden omistamat lii- niiden tarjoaminen kuntalaisille tasapuolisesti on
40673: kuntapaikat ovat paikallisten urheiluseurojen ja kunnan toimialaan kuuluva tehtävä. Kilpailuvirasto
40674: muiden yhdistysten sekä yksittäisten kuntalaisten toteaa päätöksessään, joka koskee Rauman Tennis-
40675: käytössä. Valtionavustusten pienemisen ja talou- keskus Oy:n tutkimuspyyntöä, ettei kunta ole elin-
40676: den kiristymisen vuoksi kunnat ovat joutuneet keinonharjoittaja vuokratessaan liikuntatiloja. Näin
40677: ottamaan käyttöön liikuntapaikkojen käyttömak- kunta voi tarjota liikuntatiloja maksutta tai verova-
40678: sut. Käyttömaksut vaihtelevat varsin paljon liikun- roin subventoidulla taksalla kuntalaisten käyttöön.
40679: tapaikan käyttökustannusten ja kysynnän mukaan. Liikuntalakia koskevassa lausunnossaan Kilpai-
40680: Joidenkin liikuntapaikkojen (esim. jäähallit) käyt- luvirasto pitää tärkeänä julkisen ja yksityisen tahon
40681: tökustannukset voidaan parhaassa tapauksessa työnjaon kehittämistä liikuntapaikkojen tarjoami-
40682: kattaa käyttömaksuilla, joidenkin (esim. uimahallit) sessa. Kilpailuviraston mielestä julkisen tahon tulisi
40683: kohdalla kunnan subventio on välttämätöntä, jos nykyistä tarkemmin määrittää omien liikuntapaik-
40684: halutaan pitää kiinni liikuntapaikkojen tasa-arvoi- kojensa laajuus, jolloin yksityinen taho voisi osallis-
40685: sesta saatavuudesta. Urheiluseurailta perittävien tua liikuntapaikkojen tarjontaan sitä täydentävin
40686: käyttömaksujen suuruus vaihtelee kunnittain sen palveluin.
40687: mukaan, muodostuuko kunnan tuki urheiluseu- Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiede-
40688: roille erillisistä avustuksista vai edullisista käyttö- kunnan sosiaalitieteiden laitoksen tutkijaryhmä on
40689: maksuista. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelli- tutkija Kari Puronahon johdolla tutkinut kunnalli-
40690: sen tiedekunnan tutkijan Kari Puronahon mukaan sen liikuntabudjetoinnin edunsaajia ja häviäjiä suu-
40691: liikuntapaikkojen käyttömaksuja määrättäessä ole- rissa kaupungeissa. Tutkimus käynnistyi kesällä
40692: massa olevaa kysyntää ei yleensä selvitetä. Urheilu- 1997 ja päättyi vuoden 1999 alussa. Tutkimuksen
40693: seuroilta perittävien maksujen ja kunnan erillisten ensimmäisessä vaiheessa mukana olivat Vantaa,
40694: avustusten välillä ei ole yhteyttä, vaan tavoista joko Turku, Tampere, Oulu ja Espoo. Tiedot tutkimusta
40695: periä maksua seurailta tai tukea seuroja avustuksil- varten kerättiin vuodelta 1996, osa Espoota koske-
40696: la päätetään yleensä erikseen ja tietämättöminä vista tiedoista on vuodelta 1998. Kaupunkien asu-
40697: seurojen saamasta kokonaistuesta kunnalta tai ko- kasluku, liikuntapaikkojen määrä ja liikuntamenot
40698: konaismaksuista kunnalle. olivat v. 1996 seuraavat:
40699:
40700:
40701: Turku Tampere Oulu Vantaa Espoo
40702: Asukasluku 170 931 191 254 115 493 173 860 204 962
40703: liikuntapaikkojen määrä' 441 699 277 457 438
40704: Liikuntamenot, Mmk 77,3 96,1 45,0 50,1 82,1
40705: liikunta menot,mk/asukas 2 452 502 390 288 401
40706: 'liikuntapaikkatietojärjestelmä (LIPAS) 24.5.1999.
40707: 2 lisäksi 14,1 Mmk liikuntamenoja kiinteistö- ja rakennus- sekä kouluvirastolla.
40708:
40709:
40710:
40711: Kaupunkien välistä vertailua vaikeuttivat mm. lestaan näyttää kilpaurheilu saavan suuren huo-
40712: organisatoriset erot, erilainen hallintokuntien väli- mion. Samankaltaista kaupunkien liikuntapolitii-
40713: nen työnjako sekä liikuntapaikkojen määrä ja laatu. kassa on ainoastaan resurssien käyttö erityisliikun-
40714: Tutkimuksen mukaan on kuitenkin havaittavissa taan.
40715: painopiste-eroja kaupunkien harjoittamassa liikun- Liikuntapaikkojen käytöstä perittävien maksu-
40716: tapolitiikassa ja resurssien kohdentamisessa. Turku jen perimistavassa ja suuruudessa on myös eroja
40717: ja Vantaa suosivat seuratuen kautta erityisesti lapsi- kaupunkien välillä. Käyttömaksut määritellään
40718: ja nuorisoliikuntaa, Oulu tukee kunto- ja harraste- yleensä liikuntapaikan tyypin ja käyttäjien perus-
40719: liikuntaa ja kohdistaa tuen eri väestöryhmiin lähes teella. Esimerkiksi Vantaalla järjestöjen vakinaiset
40720: väestön ikärakenteen mukaan, Tampereella puo- harjoitusvuorot olivat v. 1996 maksunomia ja Ou-
40721:
40722:
40723: 251
40724: lussa lapset ja nuoret saivat käyttää liikuntapaikko- viointiin. Hän pitää tärkeänä laajan yhteiskuntaso-
40725: ja ilmaiseksi. pimuksen aikaansaamista liikunnan alalta. Tällä
40726: Kaupunkien investoinnit eri liikunnan toimi- hän tarkoittaa sitä, että kaikki liikuntatuotannossa
40727: aloille kohdentuvat siis hyvin eri tavoin. Puronaho mukana olevat tahot sitoutuisivat joko pienentä-
40728: kysyykin tutkimuksessaan: Onko syytä arvioida mään tai ainakin pitämän ennallaan liikuntakustan-
40729: uudelleen tukitapoja sekä maksu- ja taksapolitiik- nuksia. Näin saataisiin mahdollisimman suuri hyö-
40730: kaa sekä päättää tukimuodoista samanaikaisesti ty julkisesta tuesta ja kyettäisiin aiempaa laajem-
40731: pyrkien kokonaistuen ja nettovaikutuksen (välilli- paan ja laadukkaampaan liikuntatuotantoon kan-
40732: nen tuki + välitön tuki - perittävät maksut) ar- salaisten parhaaksi.
40733:
40734:
40735:
40736:
40737: Liikuntalaki korostaa liikunnan yhteiskunnallista merki- vaatimukset ja urheilun moraalikysymykset, ja ne tulisi
40738: tystä. Yhä laajemmin tunnustetaan liikunnan merkitys ottaa huomioon avustuspäätöksiä tehtäessä. Huippu-
40739: väestön niin fyysiselle kuin henkisellekin terveydelle ja urheilun osalta valtionavun myöntämisperusteet ar-
40740: hyvinvoinnilla. Liikunnan avulla edistetään terveyttä ja vioidaankin opetusministeriössä uudellen. Valtiontilin-
40741: työkykyä, tuetaan lasten kasvua ja kehitystä sekä tuo- tarkastajat pitävät tätä myönteisenä.
40742: tetaan sosiaalisia kokemuksia, elämyksiä ja viihdettä. Liikuntapaikkatiheys suhteutettuna asukaslukuun
40743: Tämän yhteiskunnallisen merkityksensä vuoksi liikunta on Suomessa maailman tihein. Väestön liikunta-aktiivi-
40744: ansaitsee yhteiskunnan tuen. suus on maassamme Euroopan kärkitasoa. Aikuis-
40745: Valtio tukee liikuntaa mm. avustamaila liikuntapaik- väestön suosituimpia liikuntamuotoja ovat kävelylenk-
40746: karakentamista, kuntien liikuntatoimaa ja liikuntajär- keily, pyöräily ja hiihto. Valtiontilintarkastajien mielestä
40747: jestöjen toimintaa. Liikuntaan käytettävät valtionosuu- yhteiskunnan varoista rahoitettavan liikuntapaikkara-
40748: det ja -avustukset rahoitetaan lähes yksinomaan Oy kentamisen tulee lähteä kansalaisten tarpeista. Tär-
40749: Veikkaus Ab:n voittovaroista. Veikkaus tuottaa voittoa keänä kriteerinä avustusta myönnettäessä on pidettä-
40750: vuosittain n. 2 mrd. mk. Tästä liikuntaan on viime vuosi- vä liikuntapaikan käyttötarkoitusta. Sen tulee olla so-
40751: na käytetty n. 20 %. Valtiontilintarkastajat pitävät tar- pusoinnussa liikuntalain painotusten ja urheilun etiikan
40752: peellisena, että liikunnan ja nuorisotyön osuutta Veik- kanssa. Yksityisen, voittoa tavoittelevanliiketoiminnan
40753: kauksen voitonjaosta lisätään, kuten eduskunta on ta- tukeminen liikunnan budjettivaroista ei ole valtiontilin-
40754: lousarviota käsitellessään useana vuonna edellyttä- tarkastajien mielestä tarkoituksenmukaista. Liikunta-
40755: nyt. paikkojen tukemisessa on noudatettava tasa-arvoista
40756: Kirjastolain mukaan kirjasto- ja tietopalvelujen jär- avustuspolitiikkaa. Entistä enemmän huomiota tulee
40757: jestäminen on kuntien tehtävä. Kuitenkin kirjastojen kiinnittää maastoliikuntapaikkojen ja ulkoilualueiden
40758: määrärahat on myönnetty vuodesta 1995 alkaen bud- kuntoon.
40759: jettivarojen sijasta entistä enemmän veikkkausvoitto- Kuntien asema liikuntapalvelujen tuottajina on
40760: varoista. Valtiontilintarkastajat pitävät tätä kehitystä muuttunut mm. valtionosuuksien pienentymisen vuok-
40761: kielteisenä ja korostavat sitä, että järjestely Veikkauk- si. Monissa kunnissa on otettu käyttöön liikuntapaikko-
40762: sen voittovarojen käyttämisestä lakisääteisiin menoi- jen käyttömaksut Käyttömaksujen osalta tulisi saada
40763: hin tarkoitettiin poikkeusluonteiseksi, ei pysyväksi. aikaan selkeä yhtenäinen järjestelmä, jolla taattaisiin
40764: Liikuntapaikkarakentamisen avustuspolitiikassa on sekä kansalaisten tasa-arvoisuus että otettaisiin huo-
40765: ajankohtainen erityisesti kysymys siitä, minkä verran ja mioon liikuntalain edellyttämät painotukset ja kilpailu-
40766: millä perusteilla valtion tulisi osallistua pelkästään tai lainsäädännön näkökohdat. Valtiontilintarkastajat yh-
40767: suurimmalta osaltaan huippu-urheilua palvelevien lii- tyvät Kilpailuviraston näkemykseen siitä, että julkisen
40768: kuntapaikkojen rahoitukseen. Liikuntalain mukaan ja yksityisen tahon tulee kehittää työnajakoaan liikun-
40769: huippu-urheilun tukeminen kuuluu valtiolle. Urheilun tapaikkojen tarjoamisessa. Näin vältytään ristiriitati-
40770: kaupallistuminen ja liiketoiminnan arvojen tulo mukaan lanteilta ja pystytään vastaamaan liikuntapalveluiden
40771: ovat hämärtäneet urheilun perinteistä arvoperustaa ja tarpeisiin monipuolisesti.
40772: tuoneet myös avustuspolitiikkaan uusia näkökohtia. Liikunnan käytännön edistäminen ja järjestäminen
40773: Tällaisia ovat esim. kilpailulainsäädännön asettamat ovat ennen kaikkea liikuntajärjestöjen vapaaehtois-
40774:
40775:
40776: 252
40777: työn varassa. Tätä työtä tulee yhteiskunnan päätök- mällä, kaikin tavoin tukea. Samoin on tuettava kuntien
40778: senteossaan, esim. verotuslainsäädännön avulla ja ja liikuntajärjestöjen liikunnan edistämiseksi tekemää
40779: järjestöjen hallintotyötä lisääviä säännöksiä vähentä- yhteistyötä.
40780:
40781:
40782:
40783:
40784: 253
40785: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
40786:
40787:
40788:
40789:
40790: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkastuk- Metsäntutkimuslaitoksen toiminta
40791: sen maa- ja metsätalousministeriössä 23.4.1999
40792: (kansliapäällikkö Reino Uronen) ja Metsäntutki- Metlan toimintaa koskevat arvioinnit
40793: muslaitoksessa (Metla) 21.4.1999 (ylijohtaja Eljas Metlan kansainvälinen arviointi käynnistettiin vuo-
40794: Pohtila). Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat den 1997 syksyllä ja saatiin päätökseen kertomus-
40795: ovat käsitelleet muistiopyynnöissään kertomus- vuoden heinäkuussa. Tämä maa- ja metsätalousmi-
40796: vuoden satovahinkoja ja niiden korvaamista, Met- nisteriön toteuttama arviointi oli osa laajempaa,
40797: lan toiminnan arviointia, metsästyskorttivarojen valtion tiede- ja teknologianeuvoston johdolla teh-
40798: käyttöä, kalastuslain toimivuutta sekä kalastuksen- tävää sektoritutkimuksen rakenteellista kehittämis-
40799: hoito- ja viehekalastusmaksujen kertymiä viime prosessia. Kansainvälisen arviointiryhmän tehtävä-
40800: vuosina sekä EU:n komission antaman valvonta- nä oli tarkastella Metlan toimintaa ja rakennetta
40801: asetuksen vaikutuksia. Ministeriön tarkastuskäyn- sekä kansallisessa että kansainvälisessä yhteydessä
40802: nillä käsiteltiin ministeriön toimintaa kertomus- laitoksen rakenteellista ja toiminnallista kehittämis-
40803: vuonna, Agenda 2000 -hanketta ja Suomen toimen- tä varten. Arvioinnin tavoitteena oli selvittää, onko
40804: piteitä hankkeen eri vaiheissa, EU:n osallistumista Metlan hallinto järjestetty niin, että laitos pystyy
40805: Suomen maatalouden tukemiseen, satovahinkoja vastaamaan yhteiskunnan ja metsätalouden haas-
40806: ja niiden korvaamista kertomusvuonna ja sitä aiem- teisiin, arvioida Metlan nykyisen organisaation te-
40807: pinakin vuosina sekä merilohen kalastusnäkymiä. hokkuus, arvioida Metlan tutkimustoiminnan vai-
40808: Tarkastustilaisuudessa ministeriö saattoi valtionti- kutusta metsätalouteen ja antaa suosituksia Metlan
40809: lintarkastajien tietoon ministeriön sisäisen tarkas- kehittämistyötä varten. Arviointi tuotti runsaasti
40810: tuksen yksikön toimintakertomuksen ja muuta sii- Metlan organisaatiorakennetta ja johtamista koske-
40811: hen liittyvää tarkastusaineistoa kertomusvuodelta. via suosituksia, jotka koskivat mm. laitoksen toi-
40812: Metlan tarkastuskäynnillä käsiteltiin laitoksen toi- minta-ajatusta, ohjelmia ja tieteenaloja, johtoryh-
40813: mintaa kertomusvuonna, henkilöstöhallinnon on- män roolia, johtokunnan kokoonpanoa ja tehtävä-
40814: gelmia ja henkilöstöstrategiaa, Metlan arvioinnin aluetta, tieteellistä neuvottelukuntaa, tutkimusase-
40815: keskeisiä tuloksia ja johtopäätöksiä sekä Metlan mien ja keskusten lukumäärää, tutkimusmetsiä,
40816: maanomistukseen ja vuokraukseen liittyviä muu- asiakasrahoitteista toimintaa, kokonaisstrategian
40817: tostarpeita. kehittämistä, laitoksen työoloja, henkilökunnan
40818: Hallinnonalan tarkastuksen ja siitä laaditun ker- pätevyyttä, tieteellisiä näkökohtia, verkostoitumis-
40819: tomusosuuden valmistelusta on kansliassa vastan- ta ja yhteistyötä muiden laitosten kanssa sekä
40820: nut tarkastusneuvos Asko Valkosalo. Valtiontilin- laitoksen ulkoisia suhteita ja viestintää.
40821: tarkastajat päättivät kokouksessaan 19.5.1999, että Kansainvälinen evaluointiraportti asetti tavoit-
40822: em. selvityksistä otetaan kertomusta varten jatko- teeksi Metlan kehittämisen metsäsektorin ja koko
40823: valmistelujen kohteeksi Metsäntutkimuslaitoksen yhteiskunnan tietotarpeita aiempaa paremmin pal-
40824: (Metla) toiminta, metsästyskorttivarojen käyttö ja velevaksi tutkimusorganisaatioksi. Laitoksen tutki-
40825: kalastuslain toimivuus. Kotimaisen kalastuksen ti- mus- ja muu henkilökunta arvioitiin erittäin päte-
40826: laa ja erityisesti silakanpyyntiä sekä ulkomaisen väksi. Laitoksella on raportin mukaan hyvä maine
40827: kalan ja kalajätteen tuontia päätettiin seurata tule- kansainvälisessä metsäntutkimuksessa ja toimiva
40828: van tarkastusvuoden aikana. Kertomusosuus hy- kansainvälinen yhteistyöverkosto. Laitoksella on
40829: väksyttiin valtiontilintarkastajien kokouksessa valmiudet konsultti- ja neuvontapalveluiden tuotta-
40830: 7.9.1999. miseen, ja sillä on laajat tutkimusaineistot, tieto-
40831: pohjat ja laaja-alainen osaaminen.
40832:
40833:
40834: 254
40835: Metlan heikkouksina tuotiin raportissa esille kanssa mm. perustamalla yhteisiä professuureja.
40836: kokonaisstrategian sekä kohdealueiden ja toimin- Edelleen työryhmä ehdotti, että tutkimusasemien ja
40837: tayksiköiden strategian puuttuminen. Raportissa -keskusten lukumäärästä tehdään kokonaistarkas-
40838: ehdotettiin mm. laitoksen työilmapiirin ja sisäisen telu. Työryhmä katsoi, että ulkopuolisen tutkimus-
40839: tiedonkulun parantamista, tutkimushenkilöstön rahan hakeminen on normaalia tutkimusohjelmien
40840: edustuksen lisäämistä laitoksen johtavissa elimis- ja -hankkeiden toimintaa, ja piti tärkeänä, että
40841: sä, kuten johtoryhmässä, sekä meneillään olleiden valtion organisaatioiden väliseen tietojen siirtoon
40842: oikeustapausten pikaista ratkaisemista. Lisäksi ra- liittyvät hinnoitteluongelmat saadaan ratkaistua.
40843: portissa ehdotettiin koulutus- ja kannustejärjestel- Työryhmä ehdotti, että laboratoriopalveluiden ke-
40844: män kehittämistä sekä professorien määrän ja hittämisessä otetaan huomioon alueelliset yhteis-
40845: kansainvälisen tutkijavaihdon lisäämistä. Laitok- työmahdollisuudet Metlatyöryhmä totesi lisäksi,
40846: sen toimintaa kansallispuistoissa ja luonnonsuoje- että johtoryhmä on laitoksen kehittämisestä kes-
40847: lualueilla tulisi raportin mukaan selkeyttää ja laatia kusteleva ja päätöksentekoa valmisteleva elin, ja
40848: tutkimusmetsille strategia. Tutkimusasemien ja katsoi, että Metlan strategiatyössä valmisteltu Pal-
40849: keskusten osalta raportissa ehdotettiin analyysin velumetla-visio on hyvä lähtökohta laitoksen kehit-
40850: tekemistä. tämiselle. Tarpeellisena työryhmä piti tutkimustie-
40851: Maa- ja metsätalousministeriö asetti puolestaan don ja osaamisen käytäntöön viennin vahvistamis-
40852: kertomusvuoden kesäkuussa työryhmän, jonka tuli ta samoin kuin laitoksen henkilöstön kannustejär-
40853: tehdä ministeriölle ehdotukset Metlan rakenteelli- jestelmän luomista.
40854: sesta kehittämisestä. Metlatyöryhmän tuli työssään Kansainvälisen evaluointiryhmän muihin suosi-
40855: ottaa huomioon em. kansainvälisen evaluoinnin tuksiin liittyen Metlatyöryhmä ei ottanut kantaa
40856: tulokset ja evaluointiraportista annettavat lausun- sellaisiin suosituksiin, jotka ovat sen mielestä sel-
40857: not, valtion tiede- ja teknologianeuvoston tavoit- västi laitoksen sisäisiä asioita, kuten laitoksen hen-
40858: teet sektoritutkimuksen kehittämisessä ja kansalli- kilöstöresurssit, työolot ja henkilöstön pätevyys.
40859: sen metsäohjelman linjaukset. Metlatyöryhmän tuli Metlatyöryhmä katsoi, että näitä koskevat suosituk-
40860: työnsä alkuvaiheessa arvioida Metlassa käynnissä set tulevat arvioitaviksi laitoksessa meneillään ole-
40861: olevan strategiatyön tavoitteiden yhteensopivuutta van sisäisen strategiatyön aikana. Samoin tieteelli-
40862: oman työnsä lähtökohtiin. Metlatyöryhmän muistio seen julkaisutoimintaan ja viestintään liittyvät suo-
40863: valmistui 31.3.1999. situkset kuuluivat Metlatyöryhmän mukaan laitok-
40864: Metlatyöryhmän kannanotot koskivat lähinnä sen sisäisesti kehitettäviin asioihin. Laitoksen tulos-
40865: laitosta koskevien säädösten uusimista sekä orga- ohjauksessa näihin kysymyksiin tuli Metlatyöryh-
40866: nisaatiorakennetta ja johtamista. Metlaa koskeva män mukaan kiinnittää huomiota laitoksen strate-
40867: laki (653/1976) on työryhmän mukaan osittain gian toteuttamisen ja tuloksellisuuden kehittämi-
40868: vanhentunut, ja työryhmä ehdotti siihen muutok- sen näkökulmasta.
40869: sia. Metlan asemaa ministeriön alaisena, pääosin Maa- ja metsätalousministeriöitä saadun selvi-
40870: budjettirahoitteisena tutkimuslaitoksena ei kuiten- tyksen mukaan Metla on kansainvälisen evaluoin-
40871: kaan ole työryhmän mukaan syytä muuttaa. Metlan tiryhmän ehdotuksen mukaisesti laatinut SWOT-
40872: tehtävät tulee sitoa uuteen metsälainsäädäntöön. nelikenttäanalyysin osana toimintastrategiansa tar-
40873: Metlaa koskevan lain toteuttamiseksi annenavaan kistamista. Metlan toiminnallinen kehittäminen pe-
40874: asetukseen Metlatyöryhmä teki laitoksen tehtäviä, rustuu ministeriön mukaan analyysin tuloksiin.
40875: johtokunnan kokoonpanoa ja toimikautta sekä joh- Tieteellisen asiantuntemuksen puutetta johta-
40876: tokunnan tehtäviä koskevia muutosehdotuksia. misjärjestelmässä on tarkoitus paikata kutsumalla
40877: Organisaatiorakenteen ja johtamisen osalta Met- laitoksen professoreja tutkimuksen asiantuntijaryh-
40878: latyöryhmä ehdotti kansainvälisen tieteellisen neu- män jäseniksi. Ryhmän tehtävä on arvioida uudet
40879: vottelukunnan perustamista ja tutkimusjohtajan tutkimushanke-esitykset ja vaikuttaa tutkimuksen
40880: toimenkuvan kehittämistä tutkimushallinnon joh- suuntaamiseen ja tieteelliseen tasoon. Metlan joh-
40881: tamisen suuntaan. Hallinto- ja rahoitusjohtajan vi- tokunnan kokoonpano tarkistetaan vuoden 1999
40882: ran perustamista työryhmä ei pitänyt tarpeellisena. aikana, ja uudessa kokoonpanossa varataan yksi
40883: Työryhmä piti tärkeänä, että laitoksella on hallin- paikka tieteelliselle asiantuntijalle. Metlan johto-
40884: nassaan tarkoituksenmukainen määrä tutkimus- ryhmää on täydennetty kolmella laitoksen profes-
40885: metsiä ja luonnonsuojelualueita, piti nykyisiä tutki- sorilla.
40886: musohjelmia luontevana tapana organisoida on- Työolojen kehittämiseksi työilmapiirikartoituk-
40887: gelmakeskeistä tutkimusta tieteellisestä tasosta tin- set on tehty tai tehdään laitoksen jokaisessa yksi-
40888: kimättä ja suositti yhteistyön lisäämistä yliopistojen kössä, intranetin käyttöä laitoksen sisäisessä tiedot-
40889:
40890:
40891: 255
40892: tamisessa on lisätty ja laitoksen määräaikaista hen- tettu palvelemaan maakunnallisia tietotarpeita, ja
40893: kilöstöä on vakinaistettu. suurin osa niistä on perustettu poliittisin päätöksin.
40894: Henkilöstön pätevyyden kehittämiseksi tiimi- Mikäli kustannussäästöjä aiotaan saada aikaan tut-
40895: koulutus ja -kokeilu on meneillään, esimies- ja kimusasemien määrää vähentämällä, pitää maa- ja
40896: johtamiskoulutus on valmisteilla, palkkausjärjestel- metsätalousministeriön mukaan varmistua siitä,
40897: män uudistaminen on meneillään ja kannustusjär- että toimenpiteelle on myös yhteiskunnalliset edel-
40898: jestelmä on valmisteilla. lytykset.
40899: Vapaan tutkimusrahan puute Metlassa johtuu Laboratoriopalveluista on tehty kokonaisselvi-
40900: maa- ja metsätalousministeriön mukaan siitä, että tys. Ylimääräistä kapasiteettia tarjotaan aktiivisesti
40901: suurin osa toimintamenorahoista kuluu palkkoihin muiden tutkimuslaitosten käyttöön.
40902: ja perusrakenteiden ylläpitoon. Jakamatonta tutki- Laitoksen tavoitteeksi on otettu Palvelumetla,
40903: musrahaa on v. 1999 käytettävissä vain 2,1 Mmk. joka huolehtii entistä paremmin koko toimialan
40904: Sen osuutta voidaan ministeriön mukaan lisätä tietotarpeista ja pitää huolta tutkimustulosten käy-
40905: vain, mikäli muita menoja samanaikaisesti pienen- täntöön viemisestä. Metlan vahvuuksiksi luetaan
40906: netään tai suoraa budjettirahoitusta lisätään. mm. korkeatasoinen tieteellinen tutkimustoiminta,
40907: Metlan kyky reagoida yhteiskunnassa tapahtu- hyvä kansainvälinen maine, hyvin varustetut labo-
40908: viin muutoksiin on ministeriön käsityksen mukaan ratoriot ja tutkimusmetsät sekä kyky antaa asian-
40909: hyvä. Metla toimii asiantuntijaroolissa lähes kaikis- tuntijapalveluita.
40910: sa merkittävissä metsäpoliittista valmistelua vaati-
40911: vissa tehtävissä. Sen asiantuntija-apu on ollut kor- Henkilöstöpolitiikka
40912: vaamatonta myös Suomen käymissä kansainvälisis- Ministeriön näkemyksen mukaan Metlan heikkou-
40913: sä, metsäkysymyksiä koskevissa neuvotteluissa. tena on ollut hallitsematon henkilöstöpolitiikka,
40914: Tiedon kulkua tutkimustiedon tuottajien ja joka on johtunut osaksi suoran budjettirahoituksen
40915: asiakkaiden välillä on tarkoitus parantaa. Metla leikkauksesta 27 Mmk:lla vuodesta 1992 vuoteen
40916: aikoo perustaa oman tulosalueen tätä toimintaa 1994. Kyseisten vuosien talousarvioiden mukaan
40917: varten ja vahvistaa yhteistyötä Metsätalouden ke- toimintamenot olivat v.1992 yhteensä 163,6 Mmk ja
40918: hittämiskeskus Tapion kanssa tutkimustulosten v.1994 yhteensä 151,8 Mmk. Tilinpäätöstietojen
40919: käytäntöön viennin tehostamiseksi. mukaan v.1992 toimintamenoja käytettiin 177,3
40920: Kansainvälinen evaluointiryhmä kiinnitti huo- Mmk ja v. 1994 yhteensä 155,6 Mmk.
40921: miota perusrakenteiden korkeisiin ylläpitokustan- Metlan toimintapuitteita v.1992-98 kuvaavat
40922: nuksiin. Metlalla on kahdeksan tutkimusasemaa ja seuraavat tunnusluvut (lähteenä talousarviot ja
40923: kaksi tutkimuskeskusta. Tutkimusasemat on perus- Metlalta saadut tiedot):
40924:
40925:
40926: Metlan henkilöstö 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
40927: Henkilöstöä yhteensä' 760 717 696 695 661 647 645
40928: Hen kilötyövuosikiintiö 728 724 720 710 700 718 731
40929: Henkilötyövuositoteuma yhteensä 1 032 1 046 1 057 1 053 979 971 989
40930: Metlan rahoitus 745 749 730 730 715 702 695
40931: Työministeriön rahoitus 210 208 228 246 196 201 205
40932: Muu ulkopuolinen rahoitus 77 89 99 77 68 68 89
40933: lrtisanotut' - - - 24 - - -
40934: Eläkkeelle siirtyneet 2 8 9 11 14 6 2
40935: Muuten eronneet 4 5 7 6 5 5 6
40936: Lomautukset - - - alle10 3 - - -
40937: 'Virkamiesten ja työsopimussuhteisten määrä 31.12. ilman määräaikaisia (tiedot Metlan vuosikertomuksista}.
40938: 1 Irtisanomisten toteutusajankohta, irtisanomisaika päättyi kaikilla v. 1996.
40939: 3
40940: Lomautukset koskivat niitä, jotka eivät vapaaehtoisesti vaihtaneet lomarahoja paikalliseen vapaa-aikaan.
40941:
40942:
40943:
40944:
40945: 256
40946: Seuraava asetelma kuvaa Metsäntutkimuslaitoksen saaman kokonaisrahoituksen kehitystä rahoitusläh-
40947: teittäin v. 1992-98:
40948:
40949: 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
40950: 1000 mk
40951: Suora budjettirahoitus 182 614 170 950 156 498 160 245 170 000 172 450 175 650
40952: Ministeriöiden rahoitus 41 839 40 078 47 042 47 877 41 315 53 361 73 051
40953: Maa- ja metsätalousministeriö 7 458 8 459 11 182 9 028 8 816 8 890 9 464
40954: Työministeriö 29 612 28 132 26 935 27 786 21112 30 761 49 419
40955: Valtiovarainministeriö (sis. alv) 258 - 4 469 7 022 7 622 9 526 9 125
40956: Ympäristöministeriö 3 017 2 437 2 812 3 049 2 502 3 015 3 536
40957: Opetusministeriö 1 041 637 1 372 765 727 919 918
40958: Kauppa- ja teollisuusministeriö 453 413 272 227 536 250 589
40959: Muu budjettirahoitus 3 290 2 921 3 319 2 855 3 323 5 261 8 498
40960: Suomen Akatemia 2 331 1 612 1 911 1 895 1 922 2 519 7 516
40961: Yliopistot, tutkimuslaitokset 418 859 494 222 424 1 082 254
40962: Muut 541 450 914 738 977 1 660 728
40963: Budjetin ulkopuolinen rahoitus 1 200 1 589 1 538 1 771 1 790 2 170 3 014
40964: SNS,NSR 811 550 492 495 778 1 267 894
40965: Lahjoitukset 299 208 406 115 263 300 342
40966: Muut 90 831 640 1161 749 603 1 778
40967: Kaikki yhteensä 228 943 215 538 208 397 212 748 216 428 233 242 260 213
40968:
40969:
40970:
40971:
40972: Metsäntutkimuslaitoksen johtokunta teki 23.5. ja sessä katsotaan, että pelkästään luontaisen poistu-
40973: 28.8.1995 päätökset laitoksen toiminnan sopeutta- man kautta tapahtunut henkilötyövuosien vähen-
40974: misesta ja kehittämisestä. Näillä päätöksillä oli mää- nys oli suurempi kuin kiintiön ylitykset v.1994 tai
40975: rä vähentää toimintamenomomentilta palkanavaa 1995. Edelleen päätöksessä todetaan, että voidaan
40976: henkilöstöä vuoteen 1997 mennessä 50 henkilö- perustellusti lähteä siitä, ettei työvuosikiintiön ylitys
40977: työvuodella riippuen muilla keinoilla saavutetta- johtunut ensisijaisesti laitoksen palveluksessa ole-
40978: vien säästöjen ja ulkopuolisen rahoituksen määräs- vasta vakinaisesta henkilöstöstä, vaan määräaikai-
40979: tä. Metla irtisanoi 24 henkilöä, joista 11 tutkijaa. sesta henkilöstöstä ja että laitoksen palveluksessa
40980: Irtisanomiset puolestaan johtivat kanteluihin oi- olevan henkilöstön osaamista olisi tullut pyrkiä
40981: keuskanslerille ja oikeudenkäynteihin. Irtisanomi- hyödyntämään joko entisiä tehtäviä vastaavissa tai
40982: set ja oikeudenkäynnit huononsivat ministeriön muissa tehtävissä. Päätöksessä todetaan lisäksi, että
40983: mukaan laitoksen työilmapiirin useaksi vuodeksi. määräaikaisten käyttäminen, joka on jatkunut myös
40984: Kahden tutkijan työsuhde on myöhemmin palau- sopeutusvaiheen ajan, on ollut jatkuvaa ja niin
40985: tettu. runsasta, että sitä voidaan pitää Metlan toiminnalle
40986: Valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri on käsi- tavanomaisena, ja että on ilmeistä, että Metlalla on
40987: tellyt kansanedustajien Erkki Pulliainen, Ola Rosen- ollut todellisia mahdollisuuksia harkita irtisanottu-
40988: dahl, Eila Rimmi, Kari Rajamäki, Hannu Takkula ja jen listalla olleiden henkilöiden sijoittamista määrä-
40989: Kerttu Törnqvist yhteisesti 19.12.1995 tekemän tut- aikaisiin hankkeisiin. Uudelleensijoitusvelvollisuu-
40990: kintapyynnön sekä laitoksen irtisanotun vanhem- den täyttämisen osalta päätöksessä todetaan, että
40991: man tutkijan 14.3.1996 tekemän kantelun Metsän- Metlan palvelukseen on irtisanomisten aikaan otet-
40992: tutkimuslaitoksen menettelystä. Näistä annettiin tu ja suunniteltu otettavaksi niin paljon määräaikais-
40993: yhteinen päätös 12.9.1997. Apulaisoikeuskansleri ta henkilökuntaa, ettei uudelleensijoitusvelvolli-
40994: kiinnitti vakavaa huomiota Metlan toiminnan so- suuden täyttävien toimenpiteiden suorittaminen
40995: peuttamisessa tapahtuneisiin virheisiin. Päätökses- olettaisi kohdanneen vaikeuksia.
40996: sä todettiin mm., että toimintamenomomentti ei ole Asian oikeudellisen arvioinnin osalta apulaisoi-
40997: ollut Metlan ainoa rahoituslähde ja että ulkopuoli- keuskanslerin päätöksessä todetaan mm., ettei
40998: sen rahoituksen tarkoitus ja käyttö on jäänyt asian Metsäntutkimuslaitoksen menettely määräaikaisen
40999: selvittelyssä vähemmälle huomiolle. Päätöksessä työsopimuksen tarjoamisessa ole ollut asianmu-
41000: oletetaan, että rahoitus on osaltaan antanut liikku- kaista. Metsäntutkimuslaitoksessa ei ollut päätök-
41001: mavaraa henkilöstöpolitiikan hoitamiseen. Päätök- sen mukaan kiinnitetty riittävää huomiota siihen,
41002:
41003:
41004: 17 292055K 257
41005: miten hankkeista vapautuvaa henkilöstöä olisi voi- Tulosyksiköittäin v. 1995 irtisanotut jakautuivat
41006: tu käyttää muissa hankkeissa ja tehtävissä niin, että seuraavasti:
41007: heidän palvelussuhteensa olisi voitu sopeuttami-
41008: sen yhteydessä turvata. Metlan toiminta uudelleen- Tulosyksikkö Irtisanottuja Koko henkilöstö
41009: sijoitusvelvollisuuden täyttämisessä tai irtisanottu-
41010: Vantaa 8 216
41011: jen työntekijöiden takaisin ottamisessa ei päätök- Rovaniemi 6 93
41012: sen mukaan näytä olleen kovin aktiivista. Päätök- Helsinki 3 83
41013: sen lopussa todetaan vielä, että laitoksen suoritta- Muhos 2 48
41014: mat irtisanomiset on ainakin tässä vaiheessa todet- Suonenjoki 1 47
41015: Joensuu 2 33
41016: tu lainvastaisiksi, mikä ei osoita hyvää hallintome- Kolari 1 31
41017: nettelyä. 24
41018: Yhteensä 551
41019: Valtiontilintarkastajien Metlaan suorittaman tar-
41020: kastuksen ajankohtana kuusi irtisanottua tutkijaa
41021: oli työnhakijana. Yksi tutkija on ollut Metlassa Metlalta saadun selvityksen mukaan irtisanotuis-
41022: v.1997-98 työministeriön rahoituksella ulkopuoli- ta naisia oli 10 ja miehiä 14. Irtisanotuista naisista
41023: sena tutkijana ja 6.7.1998-5.1.1999 tutkimusavus- kaksi oli 25-34-vuotiaita, neljä 35-44-vuotiaita ja
41024: tajana. Toinen tutkija on ollut 1.2-31.12.1998 mää- neljä 45-54-vuotiaita. Irtisanotuista miehistä kym-
41025: räaikaisena vanhemman tutkijan viransijaisena ja menen oli 35-44-vuotiaita ja neljä 45-54-vuotiai-
41026: nyttemmin 1.1.1999-31.12.2000 ulkopuolisena ta. Metlan koko henkilöstön ikärakenne painottuu
41027: tutkijana muualta saamansa rahoituksen turvin. 87 o/o:sti 35-54-vuotiaisiin, kun vastaava o/o-osuus
41028: Kolmas tutkija on työskennellyt Sveitsissä sieltä Metlan tietojen mukaan esim. Stakesilla on 77 ja
41029: saamansa rahoituksen turvin. budjettivaltiolla vain 63.
41030: Oikeudenkäyntien perusteella Metla on joutu- Metlan henkilöstörakenne on kansainvälisen
41031: nut maksamaan laittomasti irtisanotuille korvauk- evaluointiryhmän arvion mukaan vääristynyt. Tut-
41032: sia ilmoituksensa mukaan yhteensä 338 975 mk. kijoiden osuus henkilöstöstä on kansainvälisesti
41033: Sen lisäksi yhdelle tutkijalle on jo määrätty kor- verrattuna pieni. Vääristymää lisää se, että huomat-
41034: vaukseksi 104 187 mk, mutta oikeudenkäynnin tava osa tutkijoista on määräaikaisia. Kertomus-
41035: ollessa kesken sitä ei ole suoritettu. Oikeudenkäyn- vuonna määräaikaisista tutkijoista 22 nosti vahvis-
41036: tikuluja Metla on maksanut kaikkiaan 122 165 mk. tuskanteen Metlaa vastaan työsuhteensa vahvista-
41037: Neljä yhdestätoista irtisanotusta tutkijasta osal- miseksi.
41038: listui Metlan 7.12.1995-13.2.1996 Helsingissä ja
41039: Rovaniemellä järjestämään uranvaihto- ja uudel- Metlaa koskevat jatkotoimenpiteet
41040: leensijoituskoulutukseen, joka kesti kummallakin Metsäntutkimuslaitosta koskevat säädösuudistuk-
41041: paikkakunnalla 10 päivää. Kustannukset näistä set on maa- ja metsätalousministeriön mukaan
41042: kursseista olivat Metlalle laitoksen ilmoituksen tarkoitus valmistella budjettilakina siten, että muu-
41043: mukaan yhteensä 193 982 mk, josta saatiin valtio- tokset tulisivat voimaan vuoden 2000 alusta lukien.
41044: varainministeriön henkilöstöosaston kautta mo- Uudessa laissa laitoksen tehtävät sidotaan v. 1997
41045: mentilta 28.80.21 (Henkilöstön sopeuttamisen tu- uusittuun metsälakiin. Asetuksella laitoksen tehtä-
41046: keminen) yhteensä 146 200 mk. Lisäksi Metla il- väksi määritellään mm. tutkimustulosten hyväksi-
41047: moitti tukeneensa kahden tutkijan muuta uuteen käytön edistäminen. Myös ministeriön ja laitoksen
41048: ammattiin valmistautumista. välisessä tulosohjauksessa on korostettu tutkimus-
41049: Yhdentoista tutkijan lisäksi Metla irtisanoi kol- tiedon käytäntöön viennin vahvistamista. Laitok-
41050: metoista muuta henkilöä. Virkamieslautakuntaan seen on tarkoitus perustaa vuoden 2000 alusta
41051: näistä valitti viisi, joista neljän irtisanotun virkamie- tutkimustiedon käytäntöön viennin tulosalue. Met-
41052: hen työsuhde palautettiin. Yhden osalta irtisanomi- sänjalostustoiminta on tarkoitus liittää asetuksella
41053: nen todettiin lailliseksi. Yksi metsätalousteknikko osaksi laitoksen tehtäviä. Muiden kehittämisehdo-
41054: on toiminut osa-aikaisena työntekijänä 4.5.1996-- tusten toimeenpanosta ja seurannasta on tarkoitus
41055: 28.2.1999 ja on 1.3.1999 lähtien ollut Metlassa sopia ministeriön ja laitoksen välisissä tulosohjaus-
41056: kokopäiväinen työntekijä. Seitsemän näistä irtisa- neuvotteluissa. Metlan ja Tapion välistä yhteistyötä
41057: notuista osallistui em. uranvaihto- ja uudelleensi- on ministeriön mukaan tarkoitus tiivistää. Laitok-
41058: joituskurssille. Kolme näistä kolmestatoista alunpe- sen tulosohjauskirjeessä ja Tapion tulosohjaussopi-
41059: rin irtisanotusta on Metlalta saadun selvityksen muksessa vuodelta 1999 on asiasta maininta.
41060: mukaan työnhakijana. Metlalle ei näistä henkilöistä Maa- ja metsätalousministeri on kertomusvuo-
41061: ole aiheutunut muita kuluja. den aikana kiinnittänyt huomiota Metlan henkilös-
41062:
41063:
41064: 258
41065: töpolitiikan asianmukaisen hoidon tärkeyteen. Mi- alueita Paimiosta, Tuusulasta ja Vantaalta. Kapiteeli
41066: nisteriön mukaan Metlan henkilöstöhallinnon on- Oy:lle luovutetaan kiinteistölaitoksen kautta asuin-
41067: gelmia pyritään ratkaisemaan v. 1999 valmistuvan kiinteistöjä Enontekiöllä, Muhoksella ja Punkahar-
41068: henkilöstöstrategian avulla. Erityistä huomiota julla. Metla katsoo, että tutkimustyölle vähemmän
41069: kiinnitetään kannustimiin ja henkilöstön koulutta- tarpeellisten maa- ja vesialueiden sekä asuinraken-
41070: miseen. Vuoden 1999 budjetissa Metlalle osoitettiin nusten luovutustoiminta on vakiintunutta ja etenee
41071: 4 Mmk:n lisämääräraha, joka tulee käyttää määräai- tehdyn suunnitelman mukaisesti.
41072: kaisten tutkijoiden vakinaistamiseen. Maa- ja met- Maa- ja metsätalousministeriön mukaan tutki-
41073: sätalousministeriön mukaan tämä johti tuolloin vi- musmetsät ovat Metlan tutkimustoiminnalle kor-
41074: reillä olleen 22 määräaikaisen tutkijan työsuhteen vaamaton voimavara erityisesti pitkäkestoisissa
41075: laatua koskevan vahvistuskanteen raukeamiseen. kokeissa. Kansainvälinen evaluointiryhmä esitti,
41076: Kanteen tekijöiden kanssa vastaavassa asemassa että tutkimusmetsät säilyisivät Metlan hallinnassa
41077: olevia muita tutkijoita on viitisentoista. Metla on myös tulevaisuudessa ja korosti niitä Metlan erityi-
41078: luvannut tulkita myös heidän työsuhteensa toistai- senä vahvuutena muiden maiden metsäntutkimuk-
41079: seksi voimassa olevaksi. Metlan toimintamenomää- seen verrattuna.
41080: räraha ei kuitenkaan laitoksen mukaan riitä heidän Valtion maaomaisuuden hallinnan rationalisoin-
41081: kaikkien palkkaan ja siksi ulkopuolisen tutkimus- tia ja keskittämistä pohtineen työryhmän (Työryh-
41082: määrärahaa täytyy yrittää saada lisää. Ulkopuolisen mämuistio MMM 6/1997) muistiossa todetaan, että
41083: tutkimusrahan saanti riippuu tutkijoiden aktiivisuu- Metlalla tulee olla hallinnassaan riittävä määrä maa-
41084: desta ja heidän laatimiensa tutkimussuunnitelmien alueita erityisesti pitkäaikaisia kokeita varten. Met-
41085: laadusta, eikä siihen laitoksen mukaan juurikaan sähallituksen hallinnassa olevien maa-alueiden
41086: voida vaikuttaa Metlan omin hallinnollisin toimen- käytöstä metsäntutkimukseen on laadittu puiteso-
41087: pitein. pimus Metsähallituksen ja Metlan välillä kertomus-
41088: vuoden joulukuussa. Tutkimusmetsien tilusraken-
41089: netta ja maantieteellistä edustavuutta pyritään pa-
41090: Metlan maanomistus rantamaan Metsähallituksen kanssa tehtävin maan-
41091: Metlan hallinnassa on 148 540 ha maa- ja vesialuei- vaihdoin.
41092: ta, joista talousmetsiä on 76 071 ha, kansallispuisto- Rakennusarvoltaan hyviä, tutkimukseen huo-
41093: ja, luonnonpuistoja ja muita suojelualueita 67 872 nosti soveltuvia maa-alueita on siirretty Metlalta
41094: ha ja opetusmetsiä 4 597 ha. Tutkimus- ja opetus- Metsähallituksen hallintaan. Ministeriön mukaan
41095: metsille määritetty tasearvo on 285 Mmk. Metsille ei siirtoja on tehty jo runsaan tuhannen hehtaarin
41096: ole asetettu tuottovaatimuksia. Valtiolle on viime osalta. Merkittävimmän yksittäisen kohteen muo-
41097: vuosina tuloutettu 16 Mmk vuosittain, ja tulosta- dostaa Saariselän loma-alue, jonka tonteista arvioi-
41098: voitteeksi on asetettu tuloutuksen nostaminen py- daan saatavan myyntituloa yhteensä 30 Mmk luon-
41099: syvästi 17 Mmk:aan vuodesta 1999 alkaen. Tutki- nonsuojeluohjelmien rahoitukseen.
41100: musmetsiin kohdistuu vuosittain 150 henkilötyö- Metlan hallinnassa olevat suojelualueet ovat jat-
41101: vuoden panos. kuvasti olleet vilkkaan tutkimustoiminnan kohtee-
41102: Metla toteaa selvityksessään, että tutkimusmetsi- na. Ekologisten tutkimusten lisäksi niillä on tehty
41103: en ollessa 2% valtion maaomaisuudesta ei keskit- metsien matkailu- ja virkistyskäyttöä koskevia tut-
41104: tämisestä saatava hallinnollinen hyöty ole merkittä- kimuksia. Maa- ja metsätalousministeriön asettama
41105: vää. Laitos katsoo, että Metlan itsenäisestä metsien Metlan rakenteellista kehittämistä pohtiva työryh-
41106: hallinnasta luopuminen aiheuttaisi korvaamatonta mä pitää tärkeänä, että Metlalla on suojelualueita
41107: vahinkoa metsäntutkimukselle. hallinnassaan myös tulevaisuudessa.
41108: Laitos korostaa, että se tarvitsee metsäomaisuut- Monet Metlan hallinnassa olevat alueet ovat
41109: ta ainoastaan tutkimustarkoituksiin ja tutkimustyön tunnettuja kansallismaisemia, joiden hoidossa lai-
41110: sanelemin ehdoin. Metsä- ja muu maaomaisuus, toksella on pitkät perinteet. Matkailuyritysten toi-
41111: jota ei tarvita, on luovutettu ja luovutetaan Metsä- minnalle Metla luo edellytyksiä palveluvarustusta
41112: hallituksen hallintaan, Valtion kiinteistölaitokselle kehittämällä ja maankäytön suunnittelulla. Metlalla
41113: tai Kapiteeli Oy:lle. Vuosina 1996--99 valtakunnal- ei ole omaa matkailualan yritystoimintaa. Toiminta-
41114: listen suojeluohjelmien toteutusta varten on luovu- puitteiden luovuttamisessa yksityisille matkailuyri-
41115: tettu maarekisteritiloja tai niiden osia kaikkiaan 32. tyksille noudatetaan yhtenäisiä periaatteita Metsä-
41116: Saariselältä on myyty 56 rakennuspaikkaa. Metla hallituksen kanssa. Parhaillaan selvitetään eri toi-
41117: on ilmoittanut kiinteistölaitokselle luovuttavansa mintojen yksityistämistä mm. luontokeskusten tar-
41118: tulevan yhdyskuntarakenteen tarpeen mukaisesti joamien palveluiden osalta.
41119:
41120:
41121: 259
41122: Metla on tukenut Metsähallituksen Villin Pohjo- löstöosasto on tukenut irtisanottujen tutkijoiden
41123: lan toimintaa eräissä kohteissa tiedottamisessa, uranvaihto- ja uudelleensijoituskoulutusta. Osasto
41124: kelkka- ja kalastuslupien yhteismyynnissä ja yhtei- on valmis antamaan neuvoja mahdollisessa hen-
41125: sissä kämppävarauksissa. Metlalla on myös yhteisiä kilöstön uudelleensijoituksessa, jos Metla niitä
41126: tiloja Villin Pohjolan kanssa. Yhteistoimintaa kehi- kysyy.
41127: tetään sekä Villin Pohjolan että koko Metsähallituk- Työministeriö toteaa lausunnossaan, että sään-
41128: sen kanssa jatkuvasti. Retkeilyreitistöjen rakenta- nösten mukaan työllistämistukea ei voida myöntää,
41129: misen ja kunnossapidon osalta on niin ikään ollut jos työnantaja on hakemuksen jättämistä edeltänei-
41130: yhteistyötä. Moottorikeikkalupien myynnissä yh- den yhdeksän kuukauden aikana tuotannollisista
41131: teistyö on ollut erityisen pitkälle vietyä. tai taloudellisista syistä irtisanonut tai 1omauttanut
41132: Metla katsoo selvityksessään, että maanvuok- työntekijöitä työssäkäyntialueella samoista tai sa-
41133: rauksessa ei ole muutostarpeita. Lapin matkailun mankaltaisista tehtävistä tai lyhentänyt heidän työ-
41134: kehittämisessä Metlalla on suurin ja aktiivisin roo- aikaansa. Työministeriön Metlalta saaman tiedon
41135: linsa Saariselän matkailukeskuksen kehittäjänä. mukaan laitos on palkannut työllisyysmäärärahoil-
41136: Myös Pallas-Ounastunturin kansallispuisto, Kilpis- la enimmillään jopa 200 työtöntä vuodessa. Metlan
41137: järven alue ja Pyhätunturin kansallispuisto ovat ministeriölle tekemän ilmoituksen mukaan vuoden
41138: Metlan mukaan merkittäviä Lapin matkailussa. 1999 alussa laitoksessa on vakinaistettu 40 sellaista
41139: Metlan mukaan toimintapuitteet on luovutettu yk- työtehtävää, joita aiemmin on hoitanut työllisyys-
41140: sityisille matkailuyrittäjille vuokraamalla maata ja määrärahoin palkattu henkilö. Työministeriö kat-
41141: luovuttamalla käyttöoikeuksia. Maanvuokraus on soo, että olemassa olevan tiedon perusteella ei
41142: pääosin perustunut rakennus- ja rantakaavoituk- voida puhua työllisyysmäärärahojen säännösten
41143: seen. Metla katsoo luovansa edellytyksiä matkailu- vastaisesta käytöstä, vaikka Metlan henkilöstöä
41144: yrittämiselle yleisen retkeilyn perusrakenteen ke- onkin irtisanottu ja samanaikaisesti palkattu uutta
41145: hittäjänä. määräaikaista henkilöstöä työllisyysmäärärahoin
41146: Metsähallitus puolestaan katsoo, että tutkimus- laitoksen palvelukseen. Työministeriö on pyytänyt
41147: metsien keskittämisestä saatava hallinnollinen ao. TE-keskuksilta selvitystä palkkaperusteisten
41148: hyöty on merkittävä ja se koskee erityisesti työllisyysmäärärahojen käytöstä Metlassa.
41149: luonnonsuojelualueita. Suojelualueiden hoitoon Ympäristöministeriö ei näe lausunnossaan si-
41150: liittyvät tehtävät ja tutkimustehtävät tulee Metsä- nänsä ristiriitaa siinä, että tietyt mm. tutkimustoi-
41151: hallituksen mukaan eriyttää toiminnan tehostami- minnan perusrakenteen ja alueellisen sijoituksen
41152: sen ja kustannussäästöjen takia. Metsähallitus viit- kannalta tärkeät suojelualueet olisivat edelleen
41153: taa lausunnossaan valtiovarainministeriön kiinteis- Metlan hallinnassa. Luonnonsuojelualueiden teho-
41154: töhallintotyöryhmään, joka totesi selkeästi, että kas, taloudellinen ja tarkoituksenmukainen hoito
41155: Metlan hallinnassa olevat kansallis- ja luonnon- edellyttää ympäristöministeriön mielestä kuiten-
41156: puistot tulee siirtää Metsähallitukselle, joka nyt kin, että valtion luonnonsuojelualueet keskitetään
41157: vastaa maa- ja metsätalousministeriön ja ympäris- Metsähallituksen hallintaan ja että kysymys hallin-
41158: töministeriön ohjauksessa kyseisten alueiden ylei- nasta ratkaistaan lähitulevaisuudessa.
41159: sestä hallinnoinnista. Lisäksi lausunnossa tode- Suomen Akatemia toteaa lausunnossaan, että
41160: taan, että Metsähallituksen luonnonsuojelualuei- tutkimuksen tehostaminen sekä sen koti- ja ulko-
41161: den hoitoon erikoistuneet luontopalvelut hoitavat maisen kilpailukyvyn edelleen parantaminen on
41162: luonnonsuojelualueiden lisäksi valtion retkeily- kansallisesti erittäin tärkeä kehittämistehtävä. Eri-
41163: alueita ja erämaa-alueita. tyistä huomiota tulisi kiinnittää Metlan tutkimus-
41164: asemien ja -keskusten elinkelpoisuuteen (tehtävät,
41165: Saadut lausunnot määrä, kustannukset) ja alueellisiin yhteistyömah-
41166: Valtiovarainministeriön lausunnossa todetaan, että dollisuuksiin erityisesti yliopistojen kanssa.
41167: henkilöstöpolitiikan ja johtamisen erityiset kehit- Metsähallitus katsoo lausunnossaan valtion kiin-
41168: tämistoimet Metlassa ovat todella kiireellisiä ja teistöhallintotyöryhmän esityksen (muistio VM 24/
41169: välttämättömiä. Laitoksen henkilöstöstrategian, 98) mukaisesti, että valtion metsä- ja vesialueet
41170: johtamisen ja johtoryhmätyöskentelyn puutteet tulee siirtää pääosin, liikenteen perusrakennetta ja
41171: ovat ilmenneet myös valtiovarainministeriön hen- toimitiloja käsittäviä alueita lukuun ottamatta, liike-
41172: kilöstöosaston syksyllä 1997 asettaman henkilös- laitoksena toimivalle Metsähallitukselle. Koska
41173: töjohtamisen ja johtoryhmätyön kehittämishank- keskittäminen ei ole edennyt toivotulla tavalla,
41174: keen yhteydessä, jossa Metlan Helsingin tutkimus- Metsähallitus katsoo, että keskittämistä tulee edel-
41175: keskus oli mukana. Valtiovarainministeriön henki- leen kiirehtiä. Metsähallitus korostaa sen ja Metlan
41176:
41177:
41178: 260
41179: välisen yhteistyösopimuksen merkitystä. Siinä on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion näkö-
41180: sovittu Metsähallituksen hallinnassa olevien aluei- kulma lausunnossaan on yhteistyön kehittäminen
41181: den tutkimuskäytöstä, mikä turvaa samalla tutki- Metlan kanssa. Hyvin tärkeänä kehittämiskohteena
41182: muskäytössä olevien talousmetsien ja luonnonsuo- Tapiossa nähdään tutkimuksen ja käytännön yh-
41183: jelualueiden pitkäjänteisen ja monipuolisen tutki- teistyö jo tutkimusohjelmien ja tutkimusten suun-
41184: muksen ja opetuksellisen käytön tutkimustoimin- nitteluvaiheesta lähtien. Erikseen tulee selvittää
41185: nan tarpeiden mukaisesti ottaen huomioon myös mahdollisuudet ottaa käyttöön integroitujen tutki-
41186: alueiden muut käyttömuodot Lisäksi Metlalla on mus- ja kehittämisohjelmien toimintatapa. Kun yh-
41187: jonkin verran koetoimintaa muiden maanomistaji- teistyötä lisätään kaikissa tutkimustyön vaiheissa,
41188: en mailla. on entistä todennäköisempää, että tutkimustyön
41189: Metsähallituksen mukaan Metlan edut on turvat- tulokset pystytään paremmin käyttämään hyväksi
41190: tu Metsähallituksen alueilla aivan yhtä hyvin kuin tulevassa metsätalouden toiminnassa. Tapion mu-
41191: laitoksen itse hallinnoimilla alueilla. On kuitenkin kaan yhteistyöehdotusten menestymiselle olisi tär-
41192: toivottavaa, että laitos laajentaa jatkossa toimin- keää, että maa- ja metsätalousministeriö tulosoh-
41193: taansa kattamaan koko luonnonsuojelualueiden jaavana ministeriönä ottaisi tutkittavakseen kansal-
41194: verkon, sillä nykyisin Metlan hallinnassa olevat lisen metsäohjelman yksittäiset, vuorovaikutuksen
41195: suojelualueet ja niille keskittynyt tutkimustoiminta lisäämistä koskevat toimenpide-ehdotukset ja päät-
41196: antaa Metsähallituksen mielestä kokonaisuudesta täisi niiden toteuttamistavasta tulosohjauksen yh-
41197: suppean ja vinoutuneen kuvan. teydessä.
41198:
41199:
41200:
41201:
41202: Valtiontilintarkastajat pitävät Metsäntutkimuslaitok- Valtiontilintarkastajat katsovat omien selvitystensä
41203: sessa ilmenneitä epäkohtia sekä henkilöstöpolitiik- perusteella, että laitoksen johdon toiminta ei osoita
41204: kaan liittyviä toiminnallisia virheitä niin merkittävinä, tässä asiassa irtisanomisten jälkeenkään- rahoitus-
41205: että erityiset kehittämistoimet ovat sekä välttämättö- tilanteen ja henkilöstökehysten olennaisesti parannut-
41206: miä että kiireellisiä. Metlaa koskeneetkansainvälisetja tua - uudelleensijoittamisten ym. toimien osalta hy-
41207: kotimaiset arvioinnit luovat hyvän perustan uudistus- vää ja aktiivista hallintomenettelyä, sillä vielä tarkas-
41208: toimille, joiden pikaisessa toteuttamisessa maa- ja tusajankohtanakin keväällä 1999 kuusi irtisanottua tut-
41209: metsätalousministeriöllä ja Metsäntutkimuslaitoksella kijaa ja kolme muuta irtisanottua oli työttömänä työnha-
41210: on yhteisvastuu. laitosta koskevat laki- ja asetusuudis- kijana. Valtion varoja on jo käytetty tai joudutaan vielä
41211: tukset ovat tarpeellisia. Tutkimusasemien ja -keskus- käyttämään laitoksen johdon virheellisten toimien takia
41212: ten tehtäviin, henkilöstön määrään sekä asemien mää- yhteensä lähes 760 000 mk, josta korvaukset irtisano-
41213: rään ja kustannuksiin tulee kohdistaa uudistustyössä tuille ovat yli 440 000 mk.
41214: erityistä huomiota. Tiedon kulkua tutkimustiedon tuot- Valtiontilintarkastajat toteavat lisäksi, että irtisano-
41215: tajien ja laitoksen asiakkaiden välillä tulee merkittäväs- misten jälkeenkin työministeriön työllisyysmäärära-
41216: ti parantaa. Tähän liittyy myös yhteistyön tehostaminen hoilla on palkattu Metlaan keskimäärin 200 työtöntä
41217: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kanssa. vuodessa. Säännösten mukaan työllistämistukea ei
41218: Valtiontilintarkastajat pitävät erittäin valitettavana voida myöntää, jos työnantaja on hakemuksen jättä-
41219: sitä, että Metsäntutkimuslaitos on v.1995 syyllistynyt mistä edeltäneiden yhdeksän kuukauden aikana tuo-
41220: laittomiin irtisanomisiin. Niitä koskeneet oikeustoimet tannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut tai lo-
41221: on saatu päätökseen. Myös valtioneuvoston apulaisoi- mauttanut työntekijöitä työssäkäyntialueella samoista
41222: keuskansleri on päätöksellään v. 1997 ottanut kantaa tai samankaltaisista tehtävistä tai lyhentänyt heidän
41223: Metsäntutkimuslaitoksen irtisanomismenettelyä kos- työaikaansa.
41224: keneeseen kuuden kansanedustajan tekemään yhtei- Valtiontilintarkastajat kiirehtivät edelleen valtion
41225: seen tutkintapyyntöön ja laitoksesta irtisanotun van- maaomaisuuden keskittämistä Metsähallitukselle ja
41226: hemman tutkijan tekemään kanteluun. Päätöksessä on viittaavat tässä myös kertomukseensa vuodelta 1997
41227: kiinnitettyvakavaa huomiota Metsäntutkimuslaitoksen (s.185-186 ja 189). Metsähallitus on valtiontilintarkas-
41228: toiminnan sopeuttamisessa tapahtuneisiin virheisiin. tajien mielestä Metsäntutkimuslaitosta tarkoituksen-
41229:
41230:
41231: 261
41232: mukaisempi ja asiantuntevampitaho huolehtimaan ret- mahdollisimman pian siirtää Metsähallituksen hallin-
41233: keilyyn ja matkailuun liittyvien toimintapuitteiden ra- taan kustannussäästöjen ja toiminnan tehostamiseksi.
41234: kentamisesta, vuokrauksesta, lupien myynnistä ja Saamiensa selvitysten perusteella valtiontilintar-
41235: muista kehittämistoimista. Metlan päätoimialan kan- kastajat katsovat, että Metlan tutkimukselliset edut
41236: nalta ne ovatjokseenkin etäisiä, eivätkä ne ole omiaan tullaan turvaamaan Metsähallituksen hallinnoidessa
41237: edistämään metsäntutkimuksen tai metsänjalostuksen alueita aivan yhtä hyvin kuin Metlan tähän saakka itse
41238: kehittämistoimia. Metsäntutkimuslaitoksen on syytä hallinnoimilla alueilla. Toivottavaa on, että Metla laa-
41239: keskittyä varsinaiseen tehtäväänsä ja jättää oheistoi- jentaa jo lähitulevaisuudessa toimintaansa kattamaan
41240: minnot Metsähallituksen hoitoon huolimatta siitä, että koko luonnonsuojelualueiden verkon, sillä nykyisellään
41241: niihin saattaa liittyä pitkiä perinteitä ja mahdollisesti pelkästään Metlan hallinnassa oleville suojelualueille
41242: myös välillisiä virkistys- ym. nautintaoikeuksia. Metlan keskittynyttä tutkimustoimintaa voidaan kokonaisuu-
41243: hallinnassa nytolevatkansallis- ja luonnonpuistottulee dessaan pitää liian suppeana.
41244:
41245:
41246:
41247:
41248: Metsästyskorttivarojen käyttö Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta an-
41249: netun valtioneuvoston päätöksen (776/1995) mu-
41250: Riistanhoitomaksut kaisesti riistanhoitomaksu on 1.8.1995lähtien ollut
41251: Maa- ja metsätalousministeriöitä saadussa selvityk- 120 mk.
41252: sessä tarkastellaan riistanhoitomaksuvarojen käyt- Riistanhoitomaksuja vastaavat menot ovat val-
41253: töä kertomusvuonna. Määrärahan käytössä ei muu- tion talousarvion momentilla Metsästyksen ja riis-
41254: tamana edellisenä vuonna (riistanhoitomaksun ol- tanhoidon edistäminen 30.41.40 (aiemmin
41255: lessa ennallaan) ole ollut merkittäviä eroja. 30.36.40). Momentin määräraha käytettiin kerto-
41256: Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta an- musvuonna laissa sanottuihin käyttötarkoituksiin
41257: netun lain (616/1993) 1 §:n mukaisesti jokaisen ryhmiteltynä seuraavasti:
41258: metsästäjän on suoritettava valtiolle riistanhoito-
41259: maksu. Saman lain 3 §:n (sellaisena, kuin se on Käyttökohde mk
41260: muutettuna laissa 1398/1995) mukaan "valtion ta- 1. Metsästäjäin keskusjärjestö 13 078 560
41261: lousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka Riistanhoitopiirit 12 644 000
41262: vastaa vähintään määrää, mikä kolmen edellisen Riista nh oitoyh di stykset 7 240 000
41263: 2. Metsästäjäin keskusjärjestön Laitialan
41264: vuoden metsästäjämäärien perusteella arvioidaan kokeilualue
41265: samana vuonna kertyvän riistanhoitomaksuina". -pelto- ja vesiriistan hoitokokeilut 140 000
41266: Tätä määrärahaa voidaan käyttää: Oulun yliopisto
41267: 1. Metsästäjäin keskusjärjestön, riistanhoitopii- -metsäkanalintujen tarhauskokeilu 100 000
41268: rien ja riistanhoitoyhdistysten käyttö- ja pääoma- Helsingin yliopisto
41269: - Värriön tutkimusaseman metsäkana-
41270: menoihin sekä metsästäjäin ryhmävakuutuksesta selvitykset, tiedekunnan taloustieteen
41271: aiheutuviin menoihin laitoksen peltoriistan hoitoselvitykset 79 900
41272: 2. riistanhoitotoimenpiteisiin, niihin liittyvään Kainuun riistanhoitopiiri
41273: kokeilutoimintaan ja muuhun riistatalouden edistä- - metsäpeuran rotupuhtausprojekti 168 740
41274: 3. Suomen metsästysmuseo 1 406 800
41275: miseen 4. Suomen Metsästäjäliitto
41276: 3. metsästysmuseotoiminnan tukemisesta aiheu- - Vesilintujen hoito-opas, nuorten met-
41277: tuviin menoihin sästäjien ja naismetsästäjien koulutus 160 000
41278: 4. vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuvien val- Suomen Metsästäjä- ja kalastajaliitto
41279: takunnallisten metsästäjäjärjestöjen suorittamaan -Nuorten metsästäjien opas 80 000
41280: limajoen Metsästysseura
41281: valistustyöhön ja metsästysseurojen riistanhoitoa - Peltoriistan hoitoselvitykset 42 000
41282: edistävien hankkeiden tukemiseen ja 5. Peter Jägerskiöld
41283: 5. maanomistajien suorittamien riistan elinym- - Kemiön saaren eteläkärjessä olevan
41284: päristöä merkittävästi parantavien hankkeiden to- merihanhien kokoontumisalueen hoito-
41285: selvitykset 30 000
41286: teuttamiseen.
41287: Yhteensä 35 170 000
41288:
41289:
41290:
41291:
41292: 262
41293: Riistanhoitopiirien ja -yhdistysten toiminnan tään metsästäjien vapaaehtoisesti talkootyönä suo-
41294: rahoitus rittamien laskentojen avulla.
41295: Riistanhoitopiireille ja -yhdistyksille riistanhoito- Riistanhoitotyön toteutukseen on käytettävissä
41296: maksuvaroista myönnetty valtionapu jakautui ker- momentin Metsästyksen ja riistanhoidon edistämi-
41297: tomusvuonna seuraavasti: nen (30.41.40) määrärahat. Käytännössä valtion
41298: varoja riistanhoitotyöhön on käytetty ainoastaan
41299: Riistan- Riistanhoito- Yhteensä tapauksissa, jolloin hankkeella on paikallista hyö-
41300: hoitopiiri yhdistykset tyä selvästi laajempi merkitys hoitokohteena (esim.
41301: mk koko maan merihanhikannan kokoontumispaikan
41302: Etelä-Häme 813 800 273 900 1 087 700 hoitojärjestelyt Kemiön saaren eteläkärjessä), malli-
41303: Etelä-Savo 841 800 423 800 1 265 600 ja esimerkkikohteena (esim. Metsästäjäin keskus-
41304: Kainuu 840 400 383 500 1 223 900 järjestön Laitialan hoitokokeilut) tai laajuutensa
41305: Keski-Suomi 817 600 442 100 1 259 700
41306: 840 700 409 000 1 249 700
41307: johdosta muuten koko metsästäjäkunnan rahoitet-
41308: Kymi
41309: Lappi 888 900 766 300 1 655 200 tavaksi sopivana kohteena (esim. metsäpeuran ro-
41310: Oulu 923 900 938 300 1 862 200 tupuhtausprojekti). Muutoin riistanhoitotöiden on
41311: Pohjanmaa 842 500 579 900 1 422 400 katsottu tulevan metsästäjien itsensä hyödyksi ja
41312: Pohjois-Häme 787 500 292 700 1 080 200 kuuluvan heidän itsensä rahoitettaviksi heidän
41313: Pohjois-Karjala 856 800 472 200 1 329 000
41314: Pohjois-Savo 866 800 672 800 1 539 600 kiinnostuksensa laajuudessa.
41315: Ruotsinkielinen
41316: Pohjanmaa 804 400 218 700 1 023 100 Suomessa uhanalaisten ja kadonneiden riista-
41317: Satakunta 805 600 385 300 1 190 900 eläinten hoito ja etsintä
41318: Uusimaa 890 400 655 900 1 546 300
41319: 822 900 325 600 1148 500
41320: Metsästyslain (615/1993) 5 §:ssä on lueteltu riista-
41321: Varsinais-Suomi
41322: eläimet ja rauhoittamattomat eläimet. Muutoin
41323: Yhteensä 12 644 000 7 240 000 19 884 000
41324: luonnonvaraiset eläimet kuuluvat luonnonsuojelu-
41325: lain (1096/1996) piiriin.
41326: Valtionavun lisäksi riistanhoitoyhdistykset saa- Riistaeläinten kantojen kehitystä ohjataan lähin-
41327: vat tuloja asiakkailtaan eräistä tehtävistä perimis- nä metsästyksen tehokkuutta säätelemällä. Metsäs-
41328: tään maksuista. Näiden maksujen suuruudesta sää- tysasetuksen 24 ja 25 §:ssä on säädetty riistaeläimil-
41329: detään metsästysasetuksen (666/1993) 37 §:ssä, ja le yleiset rauhoitusajat, ja metsästyslain 38 §:ssä on
41330: tarkoituksena on, että ne vastaavat riistanhoitoyh- säädetty mahdollisuus metsästyksen edelleen ra-
41331: distyksille näistä tehtävistä aiheutuvia kuluja. Useil- joittamiseen kannan säilymisen vaarantuessa. Met-
41332: la riistanhoitoyhdistyksillä on lisäksi tuloja vapaa- sästyslain 10 §:ssä ja metsästysasetuksen 1 §:ssä on
41333: ehtoisesta toiminnasta. säädetty eräiden riistaeläinten metsästyksen ohjaa-
41334: Riistanhoitopiirejä on koko maassa 15 ja riistan- misessa käytettävästä pyyntilupamenettelystä.
41335: hoitoyhdistyksiä yhteensä 298. Riistanhoitoyhdis- Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimi-
41336: tysten, kuten koko metsästäjäorganisaation, toi- kunta (KM 1985:43) luokitteli nykyisistä riistaeläi-
41337: minta perustuu metsästäjien omatoimisuuteen. mistä ahman erittäin uhanalaiseksi, hallin ja metsä-
41338: Riistanhoitomaksuvaroista myönnettävän valtion- peuran vaarantuneeksi, euroopanmajavan harvi-
41339: avun tarkoituksena on kattaa lakisääteinen toimin- naiseksi silmälläpidettäväksi, suden, karhun, ilvek-
41340: ta. Käytännössä myös tämän toiminnan laajuus sen ja saukon taantuneeksi silmälläpidettäväksi
41341: joudutaan mitoittamaan käytettävissä olevien varo- nisäkkääksi sekä peltopyyn taantuneeksi silmällä-
41342: jen mukaisesti. pidettäväksi linnuksi.
41343: Metsästysseurat ovat metsästäjien muodostamia Uhanalaisten eläinten ja kasvien seurantatoimi-
41344: aatteellisia yhdistyksiä, joihin sovelletaan yhdistys- kunta (KM 1991 :30) muutti em. riistaeläimistä su-
41345: lain (503/1989) säännöksiä. Niiden toiminnan ra- den vaarantuneeksi sekä metsäpeuran ja karhun
41346: hoitus ja sen riittävyys ovat yhdistysten itsensä harvinaiseksi silmälläpidettäväksi nisäkkääksi.
41347: päätettävissä, eikä maa- ja metsätalousministeriöllä EU:n luontodirektiivin liitteessä IV ns. tiukasti
41348: ole käytettävissä niistä tietoja. suojeltuna lajina on mainittu euroopanmajava, kar-
41349: hu, susi, ilves ja saukko. Jäsenyysneuvotteluissa
41350: Riistanhoitotyön käytännön toteutus Suomi sai poikkeuksen euroopanmajavan sekä
41351: Riistanhoitotöistä huolehtivat pääsääntöisesti met- poronhoitoalueella tapahtuvan suden metsästyk-
41352: sästäjät ja metsästysoikeuden haltijat itse ja omalla sen osalta.
41353: kustannuksellaan. Samoin huomattava osa riista- Uhanalaisiksi luokiteltujen riistaeläinten hoito
41354: eläinten kannanarviointien maastotiedoista kerä- tapahtuu em. momentin 30.41.40 varoilla samoin
41355:
41356:
41357: 263
41358: kuin muidenkin riistaeläinten, eikä tarkoitukseen petojen aiheuttamien vahinkojen arvioijille ja va-
41359: ole olemassa mitään erityisrahoitusta. Tästä poike- kuutuksen tehneille metsästyksen vartijoille mak-
41360: ten kuitenkin momentin Hirvieläinten aiheuttami- settaisiin todellisiin kuluihin perustuvat korvauk-
41361: en vahinkojen korvaaminen, 30.41.41, määrärahaa set. Samoista syistä riistanhoitoyhdistysten johto-
41362: on voitu käyttää metsäpeurojen aiheuttamien va- kuntien jäsenet eivät nosta heille kuuluvia kokous-
41363: hinkojen korvaamisesta ja ehkäisemisestä sekä palkkioita.
41364: metsäpeurakannan seurannasta ja tutkimuksesta Järjestö katsoo lausunnossaan, että suomalainen
41365: aiheutuviin menoihin. Parhaillaan on käynnissä riistantutkimus ja villieläinlääketiede ovat täysin
41366: EU:n Life-varoilla tukema projekti metsäpeurakan- suomalaisten metsästäjien varassa. Ilman metsästä-
41367: nan vakiinnuttamiseksi. Momentin Petoeläinten ai- jien vapaaehtoista näytteiden keräämistä (lintujen
41368: heuttamien vahinkojen korvaaminen, 30.41.42, va- siipi- ja suolistonäytteet, eri nisäkkäiden lisäänty-
41369: roja on samoin voitu vähäisessä määrin käyttää miselinnäytteet, radioaktiivisuusnäytteet, ravinto-
41370: paitsi karhun, suden, ahman ja ilveksen aiheuttami- tutkimuksiin kerätyt mahanäytteet, hirvistä kerätyt
41371: en vahinkojen korvaamisesta ja vahinkojen estämi- hammasnäytteet jne.) ja riistalaskentoja (vesilintu-
41372: sestä myös näiden suojelemisesta aiheutuviin me- jen pari- ja poikuelaskennat, riistakolmiolaskennat,
41373: noihin. linjalaskennat, hirvieläinten maa- ja lentolaskennat,
41374: suurpetoyhdysmiesverkosto jne.) tietämys suoma-
41375: Toiminnan tehostamistarpeet laisista riistaeläimistä ei olisi kansainvälistä huippu-
41376: Metsästyskorttivaroja vastaava määrä kerätään met- luokkaa, kuten tällä hetkellä. Tämäkin työ tehdään
41377: sästäjiltä riistanhoitomaksuina valtiolle. Samoin hir- ilman korvauksia. Metsästäjät ja metsästysseurat
41378: vieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen käyttävät vuosittain riistaeläinten ruokintaan lähes
41379: käytettävät varat kerätään hirvenmetsästäjiltä pyyn- 8 miljoonaa kiloa viljaa, juureksia, heinää ja muita
41380: tilupamaksuina valtiolle. Ministeriöitä saadun selvi- rehuja. Lisäksi metsästysseurat tekevät huomatta-
41381: tyksen mukaan menettely on ainutlaatuinen. Met- van määrän elinympäristöjen parannustöitä. Mo-
41382: sästäjien keskusjärjestö, riistanhoitopiirit ja riistan- lemmista toiminnoista on hyötyä myös ei-metsäs-
41383: hoitoyhdistykset pyrkivät oma-aloitteisesti jatku- tettävälle eläimistölle. Metsästäjät maksavat nämä-
41384: vasti tehostamaan toimintaansa. Kun toiminta on kin kulut.
41385: metsästäjien itsensä rahoittamaa ja suurelta osin Järjestö toteaa lausunnossaan, että metsästäjä-
41386: metsästäjien vapaaehtoista talkootyötä, eivät val- kunta ei ole ollut tyytymätön riistanhoitomaksun
41387: tion taholta mahdollisesti esitettävät vaatimukset suuruuteen, vaan metsästäjät ovat itse esittäneet
41388: toiminnan tehostamiseksi ole maa- ja metsätalous- sen korottamista, jotta riistanhoitopiirit ja riistan-
41389: ministeriön mielestä mielekkäitä. Vaihtoehtoisia hoitoyhdistykset pystyisivät nykyistä paremmin
41390: toimintatapoja ei ole ollut tarvetta etsiä. Maa- ja hoitamaan niille määrätyt viranomaistehtävät sekä
41391: metsätalousministeriö päättää riistanhoitomaksu- tarjoamaan enemmän ja parempia palveluja met-
41392: varoista myönnettävät valtionavut sekä niiden sästäjille. Lisäksi eri tehtävissä toimiville tulisi pys-
41393: käyttämisen ehdot. Metsästäjien keskusjärjestön ja tyä maksamaan korvaukset aiheutuneista kuluista.
41394: riistanhoitopiirien toimintaa ministeriö johtaa ja Järjestön mielestä metsästäjäkunnan taloudellisen
41395: valvoo tulosohjausmenettelyn avulla. taakan keventämisen ei tulisi tarkoittaa riistanhoi-
41396: tomaksun pienentämistä, koska sitä metsästäjät
41397: Saadut lausunnot eivät ole esittäneet. Samoin metsästäjäorganisaa-
41398: Valtiovarainministeriö katsoo lausunnossaan, että tiolle lakisääteisesti määrättyjä tehtäviä tai organi-
41399: metsästäjiltä nykyisin valtiolle perittävät maksut saation rakennetta ei tulisi muuttaa. Kyseinen hal-
41400: ovat hyvin kohtuulliset, eikä näe syytä niiden lintomalli on osoittautunut toimivaksi, halvaksi yh-
41401: alentamiseen. Myöskään valtiontaloudelliset syyt teiskunnalle ja se on sitouttanut metsästäjät omiksi
41402: eivät puolla metsästyksessä valtion omien tukitoi- koettujen asioiden hoitamiseen sekä riistatalouden
41403: mien käyttöä eli uusien tukijärjestelmien luomista. yleiseen kehittämiseen.
41404: Metsästäjäin Keskusjärjestö ry toteaa lausunnos- Järjestön mielestä valtion verovaroja voitaisiin
41405: saan, että riistanhoitomaksuvarojen käyttöä koske- käyttää erityisesti sellaiseen toimintaan, joka hyö-
41406: vista selvityksistä ei käy ilmi riistanhoitopiireissä ja dyttää metsästäjäkunnan ohella myös muita kansa-
41407: riistanhoitoyhdistyksissä tehdyn palkattoman tai- laisia. Eläinlääketieteellistä tutkimusta ja riistantut-
41408: kootyön määrää. Useiden riistanhoitoyhdistysten kimusta varten kerätyistä näytteistä samoin kuin
41409: talous ei kestä sitä, että esim. metsästäjätutkintojen riistalaskennoista tulisi tiedon tarvitsijatahon pystyä
41410: kouluttajille, muille kouluttajille, lakisääteisen am- maksamaan käypä korvaus. Riistan elinympäristön
41411: pumakokeen vastaanottajille, hirvieläinten ja suur- parantamiseen tulisi saada yhteiskunnan varoja.
41412:
41413:
41414: 264
41415: Riihimäellä sijaitseva Suomen Metsästysmuseo saa jät odottavat, että riistanhoitopiirit eli nykyiset hal-
41416: toimintaansa varten 4 0/o riistanhoitomaksuvaroista. lintoviranomaiset toimisivat samanaikaisesti puh-
41417: Järjestön mukaan kyseinen menoerä voisi olla ai- taana metsästäjien etujärjestönä. Tämä ei ministe-
41418: van hyvin katettavissa yleisistä verovaroista. riön mukaan ole kuitenkaan mahdollista. Liiton
41419: Järjestö toteaa lausunnossaan, että metsästäjiltä mielestä olisi paikallaan selvittää, voitaisiinko vi-
41420: kerättävillä hirvieläinten pyyntilupamaksutuloilla ranomaistehtäviä haitavien piirien ja yhdistysten
41421: on korvattu yksityisille maanomistajille aiheutuuei- muodostamaa organisaatiota keventää, jolloin
41422: ta maa- ja metsätalousvahinkoja. Vahinkojen kor- myös hallintokustannukset pienenisivät. Liiton nä-
41423: vausmenettelyn ulkopuolelle jäävät sellaiset maan- kemyksen mukaan perusteellinen selvitystyö pitäi-
41424: omistajat, kuten valtio, seurakunnat, yritykset ja si käynnistää pikaisesti.
41425: yhteisöt. Metsästäjät maksavat hirvieläinvahinkoja Suomen Metsästysmuseo toteaa lausunnossaan,
41426: myös näiden mailla, koska metsästyslupien hin- että käytössä oleva rahoituskäytäntö metsästykses-
41427: noissa, metsästysvuokrissa tai muissa maksullisissa sä on tarkoituksenmukainen ja toimiva. Ilman sitä
41428: palveluissa on huomioitu hirvieläinten aiheuttamia nykyisenlainen ja -Iaajuinen, ammatillinen metsäs-
41429: vahinkoja. tysmuseotoiminta (tutkimus, kokoelmat, näyttelyt,
41430: Metsästäjäin Keskusjärjestön lausunnon mukaan kirjasto, arkisto) ei olisi ollut mahdollista. Tällaise-
41431: metsästäjät eivät ole kokeneet epäkohdaksi sitä, na sille ei löydy vertaista muista maista eikä Suo-
41432: että he maksavat hirvieläinten aiheuttamat vahin- mestakaan vertailukelpoisilta aloilta esim. kalas-
41433: got. He eivät myöskään pidä hirven- tai valkohän- tuksesta. Suomessa käytössä oleva metsästysjärjes-
41434: täpeuran pyyntilupamaksua liian suurena. Epäkoh- telmä on kansainvälisesti katsoen toimivin ja mui-
41435: daksi on koettu se, ettei hirvivahingon arvioinnista den järjestelmien edustajien mielestä esimerkilli-
41436: aiheutuneita kuluja korvata. Ne tulisi järjestön mie- nen. Metsästysmuseon mielestä se on oiva esimerk-
41437: lestä korvata hirvivahinkovaroista, ei riistanhoito- ki kansalaisyhteiskunnan toimivuudesta ja valtion-
41438: maksuvaroista. taloudellisesta edullisuudesta. Sen merkitys koros-
41439: Suomen Metsästäjäliitto ry toteaa lausunnos- tuu erityisesti harvaanasutuilla seuduilla, joilla
41440: saan, että nykyinen hallintomalli, jossa metsästyk- muun kansalaistoiminnan edellytykset ovat heikot.
41441: sen viranomaistehtäviä hoitavat maa- ja metsäta- Metsästys on kulttuurista ja sosiaalista toimintaa,
41442: lousministeriön lisäksi Metsästäjäin Keskusjärjestö, joten hallinnoinuin yhteyttä harrastuskenttään on
41443: 15 riistanhoitopiiriä ja 298 riistanhoitoyhdistystä, pikemminkin tiivistettävä kuin eriytettävä.
41444: on hallinnollisesti sekava. Liiton mielestä metsästä-
41445:
41446:
41447:
41448:
41449: Kertomusvuonna riistanhoitomaksuja kerättiin met- tasapuolisia. Samalla on syytä selvittää ja erityisesti
41450: sästäjiltä valtiolle 35,2 Mmk ja hirvieläinten aiheutta- Suomen EU-jäsenyyden oloissa, miten metsästäjät
41451: mien vahinkojen korvaamiseen 13.4 Mmk eli yhteensä muissa EU-maissa osallistuvat riistanhoitoon ja met-
41452: lähes 50 Mmk. Metsästäjien taloudellinen vastuu on sästyksen kohteena olevien eläinten aiheuttamien va-
41453: täysin kattava ja tiettävästi ainutlaatuinen koko maail- hinkojen korvaamiseen. Metsästysmuseotoiminta
41454: massa. Tämän lisäksi metsästäjien vapaaehtoisuuteen sekä riistakantojen laskentaa ja villieläinlääketiedettä
41455: perustuva taikootyö on merkittävää. Suomalainen riis- palveleva näytteidenotto hyödyttävät metsästäjäkun-
41456: tantutkimus ja villieläinlääketiede ei ilman metsästäji- nan ohella muitakin kansalaisia. Niiden rahoitukseen
41457: en vapaaehtoista ja vastikkeetonta näytteiden kerää- on mahdollista harkita muitakin kuin nykyisiä ratkaisu-
41458: mistä ja riistalaskentoja olisi kansainvälistä huippu- malleja. Uusien rahoitusmallien harkinnassa on kyse
41459: luokkaa, kuten se nykyisellään on. Metsästäjätvastaa- toiminnan tehostamisesta ja rahoitusvastuun nykyistä
41460: vat lisäksi riistaeläinten ruokinnasta. tarkoituksenmukaisemmasta jakautumisesta. Metsäs-
41461: Valtiontilintarkastajien mielestä Suomessa on syytä täjien taloudellisen vastuun alentamisesta ei ole tehty
41462: perusteellisesti selvittää, ovatko perinteiset rahoitus- aloitteita, eikä metsästäjäkunta valtiontilintarkastajien
41463: käytännöt metsästyksessä edelleen tarkoituksenmu- käsityksen mukaan ole pitänyt nykyisiä maksuja liian
41464: kaisia ja metsästäjiä kohtaan oikeudenmukaisia sekä korkeina. Nykyisellä rahoitusmallilla kerätyt määrära-
41465:
41466:
41467: 265
41468: hat eivät kuitenkaan riitä kaikkiin niihin kohteisiin, jois- tai ainakin täydentäviä toimintatapoja tässä asiassa.
41469: sa rahoituksen tehostamista tarvittaisiin. Valtiontilin- Myös metsästysorganisaatioiden keventämismahdol-
41470: tarkastajat katsovat, että maa- ja metsätalousministe- lisuudet eri hallintotasoilla on syytä selvittää.
41471: riölle on nytsyntynytilmeinen tarve etsiä vaihtoehtoisia
41472:
41473:
41474:
41475:
41476: Kalastuslain toimivuus ry sekä Suomen Urheilukalastajien liitto ry -jätti-
41477: vät maa- ja metsätalousministeriölle kirjelmän, jos-
41478: Kertomusvuoden alusta tuli voimaan laki kalastus- sa esitettiin, että vapaa-ajan kalastusjärjestöille oh-
41479: lain muuttamisesta (1045/1996), ja sillä kumottiin jattaisiin kalastuksenhoitomaksukertymästä 75 o/o jo
41480: Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa tähän vuodesta 1999 alkaen. Viime vuosina 76 % tästä
41481: saakka sovellettu vuoden 1951 kalastuslaki. Lain- kertymästä on osoitettu kalastuskuntien kattojärjes-
41482: muutos yhtenäisti manner-Suomen kalastuslain- tölle eli Kalatalouden Keskusliitto ry:lle ja 24 % po.
41483: säädännön, eli vuoden 1982 kalastuslaki on nyt vapaa-ajan kalastusjärjestöille.
41484: voimassa kaikkialla muualla Suomessa paitsi Ah- Uutta rahanjakoesitystä perusteltiin mm. seuraa-
41485: venanmaalla. Ahvenanmaan maakuntaa lukuun vasti:
41486: ottamatta Suomessa on siis kertomusvuoden alus- - Vapaa-ajankalastajia on 2,1 miljoonaa, ja
41487: ta ollut vain yksi kalastuksenhoitomaksu. Kaikki kalatalous on Suomessa ennen kaikkea harrastus,
41488: maksuvelvolliset suorittavat maksunsa maa- ja jolla on myönteinen vaikutus myös kalakauppaan
41489: metsätalousministeriön postisiirtotilille. Pohjoisten ja edelleen ammattikalastukseen.
41490: kuntien vesialueet siirtyivät samalla valtakunnalli- - Uusi kalastuksen lupajärjestelmä on poista-
41491: seen kalastusaluejärjestelmään ja järjestäytyvät nut lupien selvittämis- ja myyntihankaluudet pää-
41492: kuten muukin Suomi. Tämä merkitsi myös uuden piirteissään, ja lupakohteista tiedottaminen on nyt
41493: lupajärjestelmän ulottamista Utsjoelle, Enontekiöl- järkevällä pohjalla.
41494: le ja Inariin. Kalastusaluejakoa valmistelemaan on - Kalastuskuntien rooli on supistunut.
41495: asetettu lautakunta, joka tekee ehdotukset näissä - Valtion oma piirihallinto vastaa pääosin ka-
41496: kunnissa sijaitsevien vesialueiden jakamisesta ka- lastusalueiden toiminnan ohjauksesta.
41497: lastusalueisiin ja alueiden rajoista. Pohjoisten kun- Tyytymättömyys maa- ja metsätalousministeriön
41498: tien kalastusaluelautakunnan on saatava tehtävän- kalastusasioiden hoitoon ja kalastuksenhoitomak-
41499: sä suoritettua vuoden 2000 loppuun mennessä, suvarojen jakoon on johtanut myös siihen, että
41500: minkä jälkeen Lapin TE-keskus vahvistaa alue- virkistyskalastusta harrastavien toiveena on ollut
41501: jaon. Näissä kunni&'ia vakinaisesti asuvilla on heidän harrastustaan koskevan hallinnoinnin, lain-
41502: oikeus saada korvauksetta lupa kalastukseen säädännön valmistelun ja kalavesien hoidon siirtä-
41503: kunnassa sijaitsevalla valtiolle kuuluvalla vesi- minen pois maa- ja metsätalousministeriöstä. Siir-
41504: alueella. Lupa myönnetään niille henkilöille, jotka toa ympäristöministeriöön ovat sittemmin tukeneet
41505: harjoittavat ammattikalastusta, kotitarvekalastusta mm. Akavalainen ja TVK:lainen ammattiyhdistys.
41506: tai luontaiselinkeinoja. Suomen Kalamiesten Keskusliitto ry otti saman
41507: Kaikki virtaavat vedet Ylä-Lapissa ovat lohi- ja tavoitteen liittokokouksessaan v.1986.
41508: siikapitoisia, joten hallinnon rooli myös viehekalas- Kaupallisen kalatalouden neuvottelukunta, jon-
41509: tuksen ohjailussa tulee korostumaan. Lainmuutok- ka muodostavat Kalatalouden Keskusliitto ry, Suo-
41510: seen liittyvä asetus poisti harjuksen rauhoituksen men Ammattikalastajaliitto ry, Suomen Kalakaup-
41511: pohjoisten kuntien alueilta. Ministeriö katsoi, että piasliitto ry, Suomen Lohenkasvattajien Liitto ry ja
41512: alueella on poikkeusmääräyksillä kalastettu harjus- Elintarviketeollisuus ry/kalateollisuusyhdistys, an-
41513: ta tähänkin asti ja että harjuskannat ovat sen hyvin toi kokouksessaan 26.5.1997 valtioneuvostolle
41514: kestäneet. kannanoton, jossa esitettiin huolestuneisuus niistä
41515: Kertomusvuoden helmikuussa kaikki kolme va- pyrkimyksistä, jotka tähtäävät kalatalouteen liitty-
41516: paa-ajan kalastusjärjestöä - Suomen Kalamiesten vien asioiden siirtämiseen maa- ja metsätalousmi-
41517: Keskusliitto ry, Suomen Metsästäjä- ja Kalastusliitto nisteriöstä ympäristöministeriön alaisuuteen.
41518:
41519:
41520: 266
41521: Maa- ja metsätalousministeriöitä saadun selvi- Tilanteen parantamiseksi maa- ja metsätalous-
41522: tyksen mukaan viime vuosina on seurattu monella ministeriö on viime vuosina toteuttanut mainos- ja
41523: tavalla kalastuslain toimivuutta. Silloin on tarkastel- tiedotuskampanjoita. Lisäksi v. 1997 alettiin koota
41524: tu lähinnä kalastuslain mukaisia maksujärjestelmiä kalastuksenhoitomaksuista rekisteriä, jonka avulla
41525: ja niiden toimivuutta sekä vaikutuksia kalastuk- vastaisuudessa voidaan mm. kohdentaa tarvittava
41526: seen, kalakantoihin ja muihin toimintoihin. informaatio niille, joille se on tarkoitettukin. Ongel-
41527: Hyväksyessään kalastuslain em. muutoksen mana voidaan mainita rekisterin kokoamisen ja
41528: eduskunta edellytti mm., että maaseutuelinkeino- ylläpidon kalleus.
41529: piirit (nykyiset työvoima- ja elinkeinokeskukset) ja Viime aikoina maksujärjestelmiin liittyvistä vai-
41530: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalantut- keuksista on ollut kaikkein suurin se, että Suomen
41531: kimus luovat yhdessä seurantajärjestelmän, jolla Pankkiyhdistys on yllättäen päättänyt, ettei esipai-
41532: seurataan koko maassa läänikohtaisen viehekortti- nettuihin maksulomakkeisiin saa liittää asiakkaalle
41533: järjestelmän käytännön toimivuutta ja vaikutusta jäävää kuittiosaa kuten ennen. Lain mukaan mak-
41534: petokalakantoihin. Lisäksi maa- ja metsätalousmi- sukuitti on pidettävä kuitenkin mukana kalastetta-
41535: nisteriön toimesta tuli selvittää viehekalastusuudis- essa todistuksena maksetusta kalastuksenhoito- tai
41536: tuksen muille kalanpyyntimuodoille aiheuttamien läänikohtaisesta viehekalastusmaksusta. Tämä on
41537: kielteisten vaikutusten laajuus ja taloudellinen mer- aiheuttanut paljon ylimääräistä työtä ministeriössä
41538: kitys. ja työvoima- ja elinkeinokeskuksissa.
41539: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen seuran- Viehekalastusmaksuvarojen palauttamiseksi ve-
41540: tatutkimuksista laaditussa raportissa Läänikohtai- sialueen omistajille hankittiin jaon perustaksi Riis-
41541: sen viehekalastuslupajärjestelmän vaikutukset pe- ta- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta laaja kysely-
41542: tokalakantoihin, vuoden 1997 vuosiraportista tai tutkimus kalastuksen aiheuttamien rasitusten sel-
41543: Kuinka Suomi kalastaa -kyselytutkimuksesta ei vittämiseksi. Tutkimus maksoi n. 1 Mmk. Sitä on
41544: noussut esille kalastuslain toimivuuteen tai lääni- käytetty myös kalastuksenhoitomaksuvarojen jaos-
41545: kohtaiseen viehekalastusmaksujärjestelmään liitty- sa hyväksi. Viehekalastusmaksuvarojen jako ja sen
41546: viä mainittavia epäkohtia eikä vaikutuksia. pohjana ollut selvitys on herättänyt jonkin verran
41547: Ehkä suurimmat kalastuksenhoitomaksu- sekä arvostelua sekä johtanut kymmeneen jakopäätöstä
41548: läänikohtaisen viehekalastusmaksujärjestelmän ja yhteen jakomenettelyä koskevaan valitukseen
41549: puutteet ja kehittämistarpeet liittyvät maksujen maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan. Kun on
41550: maksamiseen ja sitä koskevaan tiedotukseen. In- kyse varojen jaosta, niin aina osa varojen saajista on
41551: formaation jakaminen on kallista. Koska kalastuk- tyytymättömiä, siitä riippumatta minkälaiset selvi-
41552: senhoitomaksu- ja viehekalastusjärjestelmä eivät tykset varojen jaon pohjana on, joten ensimmäi-
41553: ole aivan lyhyesti kuvattavia ja ovat joiltakin osin seen varojen jakoon liittyvää jonkinasteista alueit-
41554: vuosittain muuttuneet, kansalaisilla ei ole selvää taista tyytymättömyyttä on tuskin syytä mainita
41555: kuvaa näiden järjestelmien tarkasta sisällöstä. Ka- varsinaisena epäkohtana.
41556: lastuksen neuvontajärjestöille muutokset aiheutta-
41557: vat neuvontamateriaalin nopeaa vanhenemista ja Kalastusmaksutulot ja maksujen kannosta
41558: ylimääräisiä painatus- ym. kustannuksia. valtiolle aiheutuneet kulut
41559: Kalastuksenhoitomaksuja kertyi v. 1996-98 seu-
41560: raavasti:
41561:
41562:
41563: Vuosi Vuosimaksut Viikkomaksut Maksut
41564: yhteensä
41565: kpl mk kpl mk mk
41566: 1996" 512 441 39 926 408 - - 39 926 408
41567: 1997" 380 914 29 536 157 10 697 213 940 29 750 097
41568: 1998 342 815 27 425 350 15 473 309 460 27 734 810
41569: "1 Kolmessa Lapin läänin kunnassa vuosimaksu oli 30 mk.
41570:
41571:
41572:
41573:
41574: 267
41575: Pohjoisten kuntien maksut (edelliseen asetel- Kertomusvuodesta lähtien koko maassa on ollut
41576: maan sisältyvinä) olivat v. 1996-97 seuraavat: käytössä samansuuruiset vuosi- ja viikkomaksut
41577: Kertomusvuonna vuosimaksu oli 80 mk ja viikko-
41578: Vuosi Vuosimaksut maksu 20 mk.
41579: kpl mk Viehekalastusmaksuja kertyi v. 1997 ja 1998
41580: 1996 21 377 641 292
41581: seuraavasti (vuosi 150 mk ja viikko 35 mk):
41582: 1997 18 740 562 258
41583:
41584:
41585:
41586:
41587: Vuosi Vuosimaksut Viikkomaksut Maksut
41588: yhteensä
41589: kpl mk kpl mk mk
41590:
41591: 1997 70 709 10 648 527 25181 882 480 11 531 007
41592: 1998 58 304 8 734 719 24 252 848 650 9 583 369
41593:
41594:
41595:
41596:
41597: Kalastuksenhoitomaksukertymään oli odotetta- Läänikohtaisesti viehemaksuvarojen kertymän
41598: vissakin huomattava pudotus vuodesta 1996 vuo- väheneminen vuodesta 1997 kertomusvuoteen
41599: teen 1997, sillä pilkkimisestä tehtiin vuoden 1997 johtuu ilmeisesti osaksi läänien määrän vähenemi-
41600: alusta lukien jokamiehen oikeus ja samalla 65 sestä ja osaksi järjestelmän uutuudesta.
41601: vuotta täyttäneet vapautettiin kalastuksenhoito- Valtiolle maksujen kannasta aiheutuneet kulut
41602: maksun suorittamisesta. olivat v. 1995-98 seuraavat:
41603:
41604:
41605: Kalastuksenhoitomaksujen osalta Viehemaksujen osalta
41606: mk mk
41607: 1995 1996 1997 1998 1997 1998
41608: PSP/posti 679 929 816 871 536 765 347 846 288 364 357 489
41609: Jakoperusteiden selvittäminen 1 861 - - - 62 220 952 000
41610: Mainonta, ilmoitukset,
41611: lomakkeet yms. 15 000 332 329 779 984 168 767 210 517 69 599
41612: Maksurekistarin kokoaminen ja
41613: yllä pito - 1 216 289 2 365 641 2 860 348 - -
41614: Yhteensä 696 790 2 365 489 3 682 390 3 376 961 561101 1 379 088
41615:
41616:
41617:
41618: Maksujärjestelmien hoitoon liittyy varsinkin mi- tuloksia ei voitu käyttää sellaisinaan niihin sisälty-
41619: nisteriössä runsaasti virkatyötä, jonka osuutta ei voi neen epätarkkuuden vuoksi. Tämä viivästytti niin
41620: edes kohtuullisella tarkkuudella arvioida. Kustan- ikään osaltaan rahajakoa.
41621: nusten jakaminen työvoima- ja elinkeinokeskus- Maa- ja metsätalousministeriö asetti 2.10.1998
41622: kohtaisesti ei ole myöskään mahdollista. päivätyllä kirjeellään vuoden 1997 viehekalastus-
41623: Vuoden 1997 viehekalastusmaksuvarojen pa- maksuvaroista (11 531 007 mk) työvoima- ja elin-
41624: lautus edellytti ministeriön mukaan viehekalastuk- keinokeskusten kalatalousyksiköiden jaettavaksi
41625: sen aiheuttaman rasituksen selvittämistä. Selvitys yhteensä 10 969 908 mk. Varoista vähennettiin en-
41626: voitiin aloittaa vasta, kun ensimmäinen vuosi uu- sin 561100 mk valtiolle maksun kannasta aiheutu-
41627: den järjestelmän mukaisena oli kulunut kokonaan. neita kuluja. Yksikkökohtainen jako suoritettiin
41628: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos aloitti selvi- sen mukaan, miten maksuja kertyi työvoima- ja
41629: tyksen kertomusvuoden tammikuussa, ja sai sen elinkeinokeskuskohtaisesti (31.8.1997 asti lääni-
41630: valmiiksi kesäkuuhun mennessä. Selvitys oli laajin kohtaisesti).
41631: Suomessa tehty kalastusalan tiedustelu. Nopeasta Kertomusvuoden viehekalastusmaksuvarojen
41632: aikataulusta seurasi selvitykseen joitakin virheitä, jakoa ei ole vielä tehty, sillä vuoden 1997 varojen
41633: minkä vuoksi tulokset tarkistettiin kesällä. Lapin jaosta tehtiin useita valituksia, joihin valituslauta-
41634:
41635:
41636: 268
41637: kunta ei ole vielä antanut ratkaisuaan. Päätösten nonalojen välisiin toimialamuutoksiin asian tehok-
41638: saaminen ei ministeriön mukaan ole sinänsä estee- kaan hallinnoinnin saavuttamiseksi, joten ministe-
41639: nä kertomusvuoden varojen jaolle, mutta valitus- riö pitää edelleen harkinnan ja selvittämisen arvoi-
41640: lautakunnan ratkaisu olisi kuitenkin hyvä tietää. sena mahdollisuutena em. tehtävien siirtämistä ym-
41641: Toisaalta Lapin ja osin Pohjois-Karjalan osalta hae- päristöministeriön hallinnonalalle.
41642: taan vielä sopivia jakoperusteita. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos toteaa lau-
41643: sunnossaan, että läänikohtainen viehekalastus-
41644: Maksutulojen jakaminen TE-keskusten toimesta maksu poistaa heittovapakalastusta ja vetouistelua
41645: kalastusalueittain vesialueen omistajille harrastavien matkailukalastajien ongelman luvan-
41646: Kalatalousyksiköiden edellytettiin jakavan varat myyntipaikan löytämisestä ja siten edistää luvallista
41647: edelleen kalastusalueille Riista- ja kalatalouden tut- kalastusta. Tutkimuslaitoksen tekemän Kuinka
41648: kimuslaitoksen tekemän Kuinka Suomi kalastaa Suomi kalastaa -tutkimuksen mukaan vastaajat pi-
41649: -tutkimuksen 1 osaraportin kalastusrasitustietojen tivät kalastuslupien saantia merkitsevästi pienem-
41650: perusteella. TE-keskukset ovatkin jakaneet viehe- pänä ongelmana kuin esim. kalastuslupien kalleut-
41651: maksuvarat edelleen kalastusalueille ministeriön ta. Viehekalastusluvan ja vedenomistajan luvan
41652: ohjeiden mukaisesti. Lapin TE-keskus on kuitenkin vaihtoehtoisuus kaventaa vedenomistajan valvon-
41653: poikkeus, sillä siellä Riista- ja kalatalouden tutki- tamahdollisuuksia ja lisää mahdollisuuksia salaka-
41654: muslaitoksen tutkimukseen sisältyvät prosenttilu- lastukseen. Kalastuslain muutokset ovat aiheutta-
41655: vut eivät lähinnä rajajokien vuoksi soveltuneet neet epätietoisuutta maksuvelvollisuudesta. Tutki-
41656: viehekalastusvarojen palauttamiseen sellaisenaan. muslaitoksen mukaan järjestelmän vakiinnuttami-
41657: Maa- ja metsätalousministeriön mukaan jakope- sen aikana tiedottamisen ja neuvonnan osuutta
41658: rusteita ei ole tarkoitus ainakaan näillä näkymin pitää painottaa. Lupamaksujärjestelmän yksinker-
41659: yleisesti tarkistaa lähivuosina. Pieniä tarkistuksia taistaminen on hyvä pitkän tähtäimen tavoite, joka
41660: jouduttaneen kuitenkin tekemään, varsinkin Lapin saattaa myös parantaa maksukertymää. Kalastus-
41661: TE-keskuksen kohdalla. lain muutokset ovat pienentäneet lupamaksukerty-
41662: Maksujärjestelmän kehittämisessä on tällä het- mää. Kun maksukertymä vielä pieneni alkuaankin
41663: kellä tärkeintä kalastuksenhoitorekisterin saami- odotettua vähäisemmästä summasta, on kalavesien
41664: nen valmiiksi ja kuittikysymyksen hoitaminen si- hoitoa harjoittavien kalastusalueiden ja kalastus-
41665: ten, että kalastuksenhoitomaksu ja viehekalastus- kuntien tyytymättömyys tutkimuslaitoksen mu-
41666: maksu voidaan suorittaa yksinkertaisesti ja siten, kaan ymmärrettävää.
41667: että järjestelmä näiltä osin on selvä. Muuten kalata- Kalatalouden Keskusliitto ry muistuttaa lausun-
41668: lousviranomaisten toivomuksena on, että kalastuk- nossaan, että hyväksyessään viehekorttilain edus-
41669: senhoito- ja viehekalastusmaksujärjestelmää ei kunta ja myöhemmin myös valtioneuvosto edellyt-
41670: muutettaisi joka vuosi, jotta kansalaiset ehtisivät tivät, että kalatalouden määrärahat eivät saa pie-
41671: tottua niihin. nentyä. Keskusliitto edellyttää lausunnossaan, että
41672: ao. tahot ryhtyvät lausumansa mukaisiin toimiin
41673: Saadut lausunnot turvatakseen kalatalouden edistämiseen tarkoitet-
41674: Ympäristöministeriö toteaa lausunnossaan, että tujen varojen tason. Kalastusvarojen aleneminen
41675: aluehallinnon uudistuksissa virkistyskalastukseen on kompensoitava vuoden 2000 budjetissa. Eräänä
41676: liittyvät tehtävät siirtyivät perustettujen TE-keskus- vaihtoehtona keskusliitto on esittänyt, että kalas-
41677: ten yhteyteen niiden maaseutuosastoille maa- ja tuskortin hinnaksi asetetaan 100 mk vuodessa ja 50
41678: metsätalousministeriön alaisuuteen ja ohjaukseen. mk viikossa ja että kalastuskortin olisi velvollinen
41679: Toisaalta virkistyskalastuksen ja kalavesien hoidon lunastamaan jokainen yli 18-vuotias henkilö, joka
41680: on katsottu liittyvän läheisesti ympäristöministe- harjoittaa vähäistä laajempaa kalastusta.
41681: riön toimialaan kuuluviin luonnon virkistyskäyt- Keskusliiton mielestä läänikohtaisen viehekor-
41682: töön ja vesiensuojeluun. Eräissä yhteyksissä on tin käyttöönotto on aiheuttanut epätarkoituksen-
41683: myös katsottu, että tehtävät sopisivat paremmin- mukaista tulonsiirtoa sisämaan kalavesiltä eteläran-
41684: edelleenkin maa- ja metsätalousministeriön oh- nikon vesialueille. Kalastuslupakäytännön osalta
41685: jauksessa - alueellisten ympäristökeskusten yh- tilanne on muuttunut entistä sekavammaksi. Kes-
41686: teyteen. Maa- ja metsätalousministeriö tulosohjaa kusliiton kalatalousohjelmassa esitetään, että lääni-
41687: ympäristöministeriön alaisia alueellisia ympäristö- kohtainen viehekorttijärjestelmä lakkautettaisiin ja
41688: keskuksia vesivarojen käytön ja hoidon osalta. tilalle säädettäisiin laki valtakunnallisesta perusvie-
41689: Ympäristöministeriö on aiemmissa kannanotois- hekalastuskortista. Keskusliitto pitää tärkeänä, että
41690: saan ilmaissut tarvittaessa valmiutensa em. hallin- kalastuskorttivarojen järjestöosuuden jakosuhteet
41691:
41692:
41693: 269
41694: pidetään ennallaan, sillä valtion kalastuskortteja Suomen Kalamiesten Keskusliiton liittokokouk-
41695: lunastettiin viimeksi 370 000 ja järjestäytyneiden sessa kertomusvuoden marraskuulla toivottiin val-
41696: virkistyskalastusjärjestöjen jäsenmäärä on 90 000, tiovallan asettavan toimikunnan valtakunnallisen
41697: ja se on keskusliiton mukaan koko ajan laskussa. virkistyskalastusohjelman aikaansaamiseksi ja ka-
41698: Virkistyskalastajien järjestöosuuden tuleekin kes- lastuslainsäädännön muuttamiseksi nykyistä kalas-
41699: kusliiton mukaan olla neljänneksen suuruinen. tuksen rakennetta vastaavaksi.
41700: Keskusliitto katsoo, että kalastuskunnat istuttavat Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ry toteaa
41701: nykyään kaloja vesistöihin 30 Mmk:lla vuodessa. lausunnossaan, että kalastuslain muuttuminen vuo-
41702: Kalastuskunnissa tehtävä työ on pääasiassa taikoo- den 1997 alusta selittää vain osan kalastuksenhoi-
41703: työtä, jonka arvo varovaisesti arvioituna on 7 Mmk tomaksun maksajamäärän pienenemisestä, sillä yli
41704: vuodessa. 65-vuotiaiden osuus 18 vuotta täyttäneistä kalasta-
41705: Suomen Kalamiesten Keskusliitto ry toteaa lau- jista oli 7,5% v. 1996. Kun siihen lisätään pelkäs-
41706: sunnossaan, että koko maan Ahvenanmaata lu- tään pilkintää ja ongintaa harrastaneet, ennen vuot-
41707: kuun ottamatta kuuluminen yhden ja saman kalas- ta 1997 maksuvelvolliset kalastajat, kohoaa kalas-
41708: tuslain piiriin on selkeyttänyt kalastusmääräyksiä ja tuksenhoitomaksusta vapautettujen määrää enin-
41709: osaltaan myös helpottanut kansalaisille tehtävää tään 10-15 o/o:iin. Liiton mukaan samaan tulok-
41710: valistus- ja neuvontatyötä. Kolmen pohjoisen kun- seen päätyy tarkastelemalla pitemmän ajan muu-
41711: nan alueelle muodostettavat kalastusalueet tulevat toksia kalastuksenhoitomaksujen määrissä. Enim-
41712: aikanaan tehostamaan alueen kalavesien hoitoa. millään kalastuskortteja ostettiin 677 000 v. 1983,
41713: Liitto pitää tärkeänä, että uudet kalastusalueet minkä jälkeen määrä on laskenut, vaihdellen vuo-
41714: muodostetaan Lapin läänin luonnonolojen mukai- sittain kuitenkin melkoisesti. Suurin yksittäinen
41715: sesti eikä kuntarajoja seuraten. Lisäksi koko maan pudotus maksajamäärissä oli 70 000 kpl v. 1994,
41716: kalastusalueiden hallituksissa uudet pohjoiset ka- jolloin kalastuskortin hinta nousi 30 mk:sta 80
41717: lastusalueet mukaan luettuna tulisi olla virkistyska- mk:aan. Liiton mukaan suurin ongelma on jo vuo-
41718: lastajien edustajille kiintiöt. Kalastuksenhoitomak- sia jatkunut kalastuksenhoitomaksun maksaneiden
41719: sujen jakoperusteet tulisi liiton mukaan pikimmin määrän lasku, eikä v. 1997 toteutettu onginnan ja
41720: muuttaa todellisuutta vastaaviksi siten, että rahaa pilkinnän muuttaminen jokamiehen oikeudeksi ja
41721: jaettaisiin nykyistä enemmän niille, jotka pääasias- yli 65-vuotiaiden vapauttaminen maksun suoritta-
41722: sa hoitavat yli 2 miljoonalle vapaa-ajankalastusta misesta.
41723: harrastavallesuunnattua valistus- ja neuvontatyötä. Liitto katsoo, että kalastuksenhoitomaksun ko-
41724: Kalastuksenhoitomaksukertymän jaossa olisi huo- rottaminen tuskin lisää maksun maksavien määrää.
41725: mioitava väestön asumisen alueelliset muutokset, Mikäli maksukertymä kuitenkin halutaan turvata
41726: ja vapaa-ajankalastuksen neuvontatyö tulisi aiem- maksun korotuksilla, merkitsee se liiton mukaan
41727: paa enemmän saada tehdyksi näissä kasvukeskuk- tulevina vuosina huomattavasti korkeampia ka-
41728: sissa. Pilkintäkorttijärjestelmän ajoilta kalavesien lastuksenhoitomaksuja ja yhä harvempia maksun
41729: omistajille kalavesien käytöstä maksettavien kor- maksajia. Lopputulos on liiton mielestä niin kalata-
41730: vausten tarkoituksenmukaisuutta tulisi liiton mu- louden rahoituksen kuin kalastuksenkin kannalta
41731: kaan harkita uudelleen. vahingollinen, sillä kalastuksenhoitomaksuvarat
41732: Liitto katsoo kalastuslupauudistuksen olleen jär- kerätään vapaa-ajankalastajilta ja vapaa-ajankalas-
41733: kevän ja helpottaneen kansalaisten kalastusharras- tus on tärkein sisävesien ja merialueen uusiutuvien
41734: tusta. Lupauudistus ei ole aiheuttanut merkittäviä kalavarojen talteenottaja.
41735: epäkohtia, kuten lakia vastustaneet odottivat. Liitto Liiton mielestä vaihtoehto maksun korottamisel-
41736: on toteuttanut osaltaan vapaa-ajankalastajille suun- le on vapaa-ajankalastajien neuvonnan kehittämi-
41737: nattua valistustoimintaa siten, kuin maa- ja metsäta- nen ja sen myötä kalastusmaksun maksavien mää-
41738: lousministeriö on liitolle asettaruissaan tulostavoit- rän kasvattaminen. Vaikka yli 2 miljoonalla suoma-
41739: teissa edellyttänyt. Vapaa-ajankalastuksen asemaa laisella on jonkinlainen tuntuma kalastukseen, ka-
41740: tulisi liiton mukaan parantaa niin keskus- kuin lastus ei enää kaupungistumisen ja elinkeinoraken-
41741: aluehallinnossakin. Liitto on lausunut periaateohjel- teen muuttumisen vuoksi ole luonnollinen osa
41742: massaan, että vapaa-ajankalastuksen tulisi olla sel- jokapäiväistä elämää. Kalastus ei enää luontaisesti
41743: laisessa ministeriössä, joka parhaiten hoitaa vapaa- siirry vanhemmilta lapsille. Uusien aktiivisten ka-
41744: ajankalastukseen liittyviä asioita. Aluetasolla vapaa- lastajien kasvattaminen edellyttää määrätietoista
41745: ajankalastuksen asemaa parannetaan parhaiten ra- paneutumista ja panostusta vapaa-ajankalastuksen
41746: hoittamana TE-keskusten kalatalousyksiköiden va- kehittämiseen ja ylläpitoon. Liiton mielestä toimin-
41747: paa -ajankalastuksen kehittämissu unnitelmia. tatuki vapaa-ajankalastukseen on hälyttävän pieni,
41748:
41749:
41750: 270
41751: 24 o/o kalastusalan järjestöille maksettavasta ja 6 o/o to kannattaa myös kalastuslain uudistamista ny-
41752: koko kalatalouden edistämisrahasta. Kohdistamal- kyistä kalastuksen rakennetta vastaavaksi. Maa- ja
41753: la enemmän kalatalouden edistämisrahoja vapaa- metsätalousministeriön tulisi asettaa työryhmä val-
41754: ajankalastukseen turvataan liiton mielestä tulevien mistelemaan kalastuslakiuudistusta, missä erillisinä
41755: vuosien kalastusharrastus ja kalastusmaksukerty- tarkasteltaisiin elinkeinokalataloutta (ammattika-
41756: män kasvu. lastus ja kalakauppa) ja vapaa-ajankalataloutta (va-
41757: Liitto esittää lausunnossaan, että kalastuslain paa-ajankalastus ja kalastusmatkailu) sekä kalave-
41758: 91 §:ään tehdään muutos, jolla poistetaan vesialuei- sien hoitoa. Lailla tulisi vahvistaa tyypillisen am-
41759: den omistajille kalastuksenhoitomaksuvaroista mattikalastuksen toimintaedellytyksiä ja tukea va-
41760: maksettavat korvaukset perusteettomina ja että sa- paa-ajankalastukseen perustuvien matkailuyritys-
41761: malla edellytetään maa- ja metsätalousministeriön ten toimintaedellytyksiä sekä tukea vapaa-ajanka-
41762: asettavan kaikille 91 §:n perusteella kalastuksen- lastuksen kehittymistä tapahtuvaksi pääasiassa va-
41763: hoitomaksuvaroja saaville tulostavoitteita varojen pakalastusvälinein.
41764: käytössä. Lisäksi liitto pitää lausunnossaan tarpeel- Suomen Pankkiyhdistys toteaa lausunnossaan,
41765: lisena selvittää vapaa-ajankalastuksen siirtämistä että Suomessa pankit ovat kehittäneet maksami-
41766: ympäristöministeriöön, jotta vapaa-ajankalastus seen menettelyjä, jotka ovat tehneet paperin ja
41767: kalatalouden tärkeimpänä osa-alueena tulisi riittä- erityisesti paperikuitit tarpeettomiksi. Tiliotteelle
41768: västi huomioiduksi myös valtion keskushallinnos- tulostetut maksutiedot hyväksytään kuitiksi. Kirjan-
41769: sa. Liitto kannattaa myös Suomen Kalamiesten pitolautakunta on määritellyt tiliotteella tarvittavat
41770: Keskusliiton tekemää esitystä kalastuslainsäädän- tiedot. Kaikista asiakkaalta pankkiin tulevista mak-
41771: nön muuttamiseksi vastaamaan nykyistä kalastuk- sutapahtumista neljä viidestä on konekielisiä. Pa-
41772: sen rakennetta. perikuittiin perustuva maksamisen todentaminen
41773: Suomen Urheilukalastajien Liitto ry katsoo lau- on menettely, jolla ei ole tulevaisuutta. Pankkiyh-
41774: sunnossaan, että kalastuksenhoitomaksurekisteri distys katsoo, että mikäli yksiosainen tilisiirtoloma-
41775: on saatettava ajan tasalle ja kalastuksenhoitomak- ke ei riitä kalastusmaksun tosittamiseen, maa- ja
41776: sun sujuvuutta on parannettava sekä ratkaistava, metsätalousministeriön olisi syytä harkita maksajal-
41777: miten maksusuoritus todennetaan maksulomak- le tarkoitetun kopion lisäämistä tilisiirtolomakkee-
41778: keiden kuittiosan poistuttua. Liitto toteaa, että ka- seen tai maksajalle lähetettävän laskun suunnittele-
41779: lastuksenhoitomaksuista suurin osa kertyy vapaa- mista siten, että siitä tarvittaessa jää kuitti maksajal-
41780: ajan kalastuksen sektorilta ja näin ollen olisi hyvin le. Suomen Pankkiyhdistys on tarvittaessa valmis
41781: perusteltua muuttaa jakoperuste kolmen vapaa- keskustelemaan maa- ja metsätalousministeriön
41782: ajan kalastusjärjestön kertomusvuoden helmikuus- kanssa kalastusmaksujen maksamiseen liittyvistä
41783: sa tekemän esityksen mukaisesti sekä vaatia vastuu yksityiskohdista.
41784: tiedottamisesta vapaa-ajan kalastusjärjestöiltä. Liit-
41785:
41786:
41787:
41788:
41789: Kalastuksenhoitomaksujen ja viehekalastusmaksujen kuitenkin jatkunut jo vuodesta 19831ähtien, jolloin mak-
41790: kertymä on alentunut huomattavasti. Vuodesta 1996 sajamäärä oli suurimmillaan ja maksajia oli 677 000.
41791: kalastuksenhoitomaksut alenivat 39,3 Mmk:sta kerto- Kertomusvuonna kalastuksenhoitomaksun maksajia
41792: musvuoden 27,4 Mmk:aan eli 30 %. Tämä oli osaltaan oli enää vain puolet siitä.
41793: odotettavissakin, sillä pilkkimisestä tehtiin jokamiehen Valtiontilintarkastajien mielestä kalastuksen mak-
41794: oikeus vuoden 1997 alusta lukien ja samalla 65-vuotta sukertymien kääntäminen nousuun edellyttää maa- ja
41795: täyttäneet vapautettiin kalastuksenhoitomaksun suo- metsätalousministeriöitä maksujärjestelmiin ja varojen
41796: rittamisesta. Vuonna 1997 käyttöönotetun läänikohtai- jakojärjestelmään liittyvien epäkohtien selvittämistä ja
41797: sen viehekalastusmaksun väheneminen 11,5 Mmk:sta korjaamista. Tiedotuksen, valistuksen ja neuvonnan
41798: 9,5 Mmk:aan johtuu ilmeisesti lähinnä läänien määrän tehostaminen kaikkien osapuolten ja järjestöjen toi-
41799: vähenemisestä ja osaksi järjestelmän uutuudesta. Ka- mesta on tällöin välttämätön perusedellytys sille, että
41800: lastusmaksun suorittaneiden määrän aleneminen on kalastuksenhoitomaksun ja viehekalastusmaksun suo-
41801:
41802:
41803: 271
41804: rittaneiden kalastajien määrää ja maksukertymää voi- teriön tulee kyetä saamaan aikaan kalastuksenhoito-
41805: daan lisätä. Maksujen korotukset tässä tilanteessa maksurekisteri kalastusmaksun suorittaneista samaan
41806: saattaisivat valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan tapaan, kuin metsästäjärekisteri on jo vuosia toiminut
41807: vain olla omiaan jatkamaan nykyistä kehitystä eli mak- riistanhoitomaksujen keräämisessä. Edellisenä vuon-
41808: sukertymien alenemista. na kalastusmaksun maksaneille kalastuskortit tulee
41809: Valtiontilintarkastajat toteavat, että hyväksyessään saada joka vuosi kotiin maksua varten metsästyskort-
41810: kalastuslain muutoksen (1045/1996) eduskunta edellytti tien tapaan. Näin siitäkin huolimatta, että ainakin tois-
41811: mm., että maaseutuelinkeinopiirit eli nykyiset TE-kes- taiseksi metsästäjäkuntaa on pidetty ehkä kalastaja-
41812: kukset ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos luovat kuntaa kiinteämpänä ja vakiintuneempana joukkona.
41813: yhdessä seurantajärjestelmän, jolla seurataan koko Suomen Pankkiyhdistys on osaltaan vaikeuttanut
41814: maassa läänikohtaisen viehekorttijärjestelmän käy- maksujen sujuvuutta päättämällä, ettei esipainettuihin
41815: tännön toimivuutta ja vaikutusta petokalakantoihin. Li- maksulomakkeisiin saa liittää asiakkaalle jäävää kuit-
41816: säksi maa- ja metsätalousministeriön tuli selvittää vie- tiosaa kuten ennen. Tämä epäkohta koskee luonnolli-
41817: hekalastuksen muille kalanpyyntimuodoille aiheutta- sesti myös riistanhoitomaksuja. Suomen Pankkiyhdis-
41818: mien kielteisten vaikutusten laajuus ja taloudellinen tyksen päätös on aiheuttanut paljon ylimääräistä työtä
41819: merkitys. Seurantatutkimuksissa ei ole toistaiseksi ministeriössä ja TE-keskuksissa sekä herättänyt run-
41820: noussut esille kalastuslain toimivuuteen tai läänikoh- saasti ärtymystä kalastus- ja metsästysmaksuja mak-
41821: taiseen viehelupajärjestelmään liittyviä mainittavia savien keskuudessa. Pankkiyhdistys katsoo, että pape-
41822: epäkohtia. rikuittiin perustuva maksamisen todentaminen on me-
41823: Valtiontilintarkastajien saamien tietojen mukaan nettely, jolla ei ole tulevaisuutta. Valtiontilintarkastajat
41824: suurimmat epäkohdat ja puutteet liittyvät kalastusmak- pitävät välttämättömänä, että maa- ja metsätalousmi-
41825: sujen maksamiseen ja sitä koskevaan tiedotukseen. nisteriö pyrkii aikaansaamaan tavalla tai toisella jous-
41826: Tiedon jakaminen on ilmeisen kallista, mikä ei kuiten- tavan ratkaisun tässä kuittiasiassa. Suomen Pankkiyh-
41827: kaan saa olla peruste tiedotuslaiminlyönteihin. Kalas- distys on osaltaan ilmoittanut olevansa valmis keskus-
41828: tuksenhoidon vuosi- ja viikkomaksut sekä viehekalas- telemaan ministeriön kanssa kalastusmaksujen mak-
41829: tusjärjestelmä sinänsä eivät ole vielä tulleet riittävän samiseen liittyvistä yksityiskohdista.
41830: tutuiksi ainakaan uusiksi kalastajiksi aikoville. Kansa- Vapaa-ajankalastuksen osuus on nykyisellään vain
41831: laisilla ei ilmeisestikään ole selkeää kuvaa näiden jär- neljännes kalastuksenhoitomaksuvarojen jaosta kala-
41832: jestelmien tarkasta sisällöstä. Tärkeää myös on, ettei talousjärjestöille. Valtiontilintarkastajat pitävät vapaa-
41833: kalastuksenhoito-ja viehelupajärjestelmää tarpeetto- ajan kalastusjärjestöjen esittämiä toivomuksia ja esi-
41834: man usein- jopa vuosittain- muutettaisi, jotta kan- tyksiä valtakunnallisen virkistyskalastusohjelman laa-
41835: salaiset ja etenkin tulevat kalastajat ehtisivät niihin timiseksi ja kalastuslainsäädännön muuttamiseksi ny-
41836: tottua. kyistä kalastuksen rakennetta vastaavaksi harkinnan-
41837: Maa- ja metsätalousministeriö on vuodesta 1997 arvoisina ja edellyttävät maa- ja metsätalousministe-
41838: alkaen ryhtynyt kokoamaan kalastuksenhoitomaksure- riöitä toimenpiteitä näissä asioissa. Lisäksi maa- ja
41839: kisteriä, jolla tulevaisuudessa voitaisiin kohdistaa tie- metsätalousministeriön on syytä selvittää kalavesien
41840: dotusta niille, joille se on tarkoitettukin. Ongelmaksi on hoitoon käytettävien varojen tehokkuus ja tulokselli-
41841: ministeriössä todettu rekisterin kokoamisen ja ylläpi- suus.
41842: don kalleus. Valtiontilintarkastajat katsovat, että minis-
41843:
41844:
41845:
41846:
41847: 272
41848: Liikenneministeriön hallinnonala
41849:
41850:
41851:
41852:
41853: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkastuk- alue- ja paikallishallintoa myöten tiehallintoon ja
41854: sen liikenneministeriössä 5.5.1999 (kansliapäällik- tuotantoon, joilla kummallakin on omat tavoitteet,
41855: kö Juhani Korpela), Tielaitoksessa 12.3.1999 (yli- henkilöstö, käyttöomaisuus jne. Koko laitokselle
41856: johtaja Eero Karjaluoto) ja Liikenneturvassa yhteisiä toimijoita ovat johtokunta, pääjohtaja sekä
41857: 17.2.1999 (hallintoneuvoston puheenjohtaja Tom sisäisen tarkastuksen ja varautumisen yksiköt.
41858: Westergård). Toimikaudellaan valtiontilintarkasta- Tiehallinto vastaa viranomaistehtävistä sekä toi-
41859: jat ovat käsitelleet Tielaitoksen toimintaa ja tienpi- mii tienpidon tilaajaorganisaationa. Tiehallinto
41860: don rahoitusta, tieliikenteen turvallisuutta, Ajoneu- koostuu keskushallinnosta ja yhdeksästä tiepiiristä.
41861: vohallintokeskuksen toimintaa ja Saimaan kana- Tiehallinnon henkilöstön työpanos oli kertomus-
41862: vaan liittyviä asioita. Ministeriön tarkastuskäynnillä vuonna yhteensä 1 136 henkilötyövuotta. Tiehal-
41863: käsiteltiin ministeriön toimintaa kertomusvuonna, linto tilaa urakkamuodossa tienpidon tuotteet ja
41864: maamme satamaverkon laajuutta ja kehittämis- palvelut pääosin tuotannolta, joka toteuttaa tilatut
41865: suunnitelmia, liikenneturvallisuuden kehitystä tienpitopalvelut ja -toimenpiteet joko itse tai ali-
41866: sekä ministeriön valmistautumista EU-puheenjoh- hankintoina ulkopuolisilta. Tämän rinnalla tiehal-
41867: tajuuskauteen. Tielaitoksen tarkastuskäynnillä kä- linto kilpailuttaa rajoitetusti kokeiluina - sovittu-
41868: siteltiin laitoksen toiminnan ja organisaation kehi- aan siitä alan yritysten ja tuotannon henkilöstön
41869: tystä kertomusvuonna, tienpidon rahoituksen ke- kanssa - tienpidon tuotteita ja palveluja markki-
41870: hitystä, kilpailuttamisen lisäämistä Tielaitoksen noilla niin, että tuotanto osallistuu tähän kilpailuun.
41871: hankkeissa ja EU-varojen käyttöä liikennehankkei- Tuotannon nettobudjetoidut palvelut lähinnä kun-
41872: siin. Liikenneturvan tarkastuskäynnillä käsiteltiin nille jatkuvat entisessä laajuudessaan.
41873: Liikenneturvan toimintaa kertomusvuonna sekä Tuotannon organisaatiossa oli v. 1998 pääkont-
41874: Liikenneturvan näkemyksiä tieliikenteen turvalli- tori, neljä tuotantoaluetta, konsulttitoiminta sekä
41875: suuden kehityksestä, liikenneväylien ja tielainsää- lautta- ja vientiyksiköt Tuotannon henkilöstön työ-
41876: dännön nykytilasta sekä liikenteen verotuksen vai- panos oli yhteensä 5 827 henkilötyövuotta. Se on
41877: kutuksesta tieliikenteen turvallisuuteen. tuotannon kilpailukyvyn, työn tuottavuuden nou-
41878: Hallinnonalan tarkastuksen ja siitä laaditun ker- sun ja laskeneen tienpidon rahoituksen vuoksi
41879: tomusosuuden valmistelusta on kansliassa vastan- edelleen Tielaitoksen mielestä liian suuri, kuten se
41880: nut ylitarkastaja Seppo Niemi. Valtiontilintarkasta- on myös tiehallinnossa. Henkilöstön vähentämi-
41881: jat päättivät kokouksessaan 19.5.1999, että em. nen on kuitenkin voinut tapahtua luonnollista pois-
41882: selvityksistä otetaan kertomusta varten jatkoval- tumaa hyödyntäen ilman taloudellisista tai tuotan-
41883: mistelujen kohteeksi Tielaitoksen toiminta ja tien- nollisista syistä tapahtuneita irtisanomisia. Näin on
41884: pidon rahoitus, tieliikenteen turvallisuus, Saimaan henkilöstön kanssa sovittuja menettelyjä noudat-
41885: kanava sekä satamaverkon laajuus ja kehittämis- taen tarkoitus menetellä vastaisuudessakin.
41886: suunnitelmat. Kertomusosuus hyväksyttiin valtion- Tielaitoksen mukaan nykyinen organisaatio on
41887: tilintarkastajien kokouksessa 21.9.1999. luonut sekä tiehallinnolle että tuotannolle tilaisuu-
41888: den kehittää toimintaansa selkeästi niille ominaisis-
41889: Tielaitoksen toiminta ta lähtökohdista. Tiehallinnon ja tuotannon roolit
41890: ovat selkiytyneet, läpinäkyvyys on parantunut ja
41891: Tielaitoksen organisaatiota uudistettiin 1.1.1998 al- kustannukset alentuneet. Tuotannossa on tietous
41892: kaen 6.6.1997 annetulla asetuksella siten, että uusi- kulurakenteista selvästi parantunut ja useilla alueil-
41893: tussa organisaatiossa Tielaitos jakautuu keskus-, la on päästy 10-20 o/o:n kustannusten laskuun.
41894:
41895:
41896:
41897: 18 292055K 273
41898: Tielaitokselle kertomusvuodeksi asetetut tulosta- Tuotannon tulostavoitteet
41899: voitteet
41900: Eduskunnan päätettyä vuoden 1998 talousarviosta Kilpailukyky
41901: liikenneministeriö vahvisti kirjeellään 2.1.1998 tu- - Tuotanto parantaa kilpailukykyään ja val-
41902: lostavoitteet erikseen Tielaitoksen tiehallinnolle ja miuttaan avoimeen kilpailuun.
41903: tuotannolle.
41904: Talous
41905: Tiehallinnon tulostavoitteet - Tuotannon kiinteitä kuluja vähennetään 2 %.
41906:
41907: Liikenneturvallisuus
41908: - Tielaitoksen toimin vähennetään henkilöva- Tulostavoitteiden saavuttaminen
41909: hinkoon johtaneita onnettomuuksia ainakin 45:llä. Tiehallinto
41910: - Tielaitos laatii liikenneturvallisuusohjelman Liikenneturvallisuus kehittyi kertomusvuonna si-
41911: valtioneuvoston periaatepäätöksessä asetettujen ten, että laskennalliset henkilövahinko-onnetto-
41912: turvallisuustavoitteiden saavuttamiseksi. muudet vähenivät 49:llä. Tiepiirien tulossopimus-
41913: - Tielaitos edistää jalankulku- ja pyöräliiken- ten mukainen laskennallinen onnettomuusvähene-
41914: nettä kevyen liikenteen väyliä lisäämällä ja selvittä- mä oli 35,7. Tämä tavoite ei toteutunut kaikissa
41915: mällä yhteistyössä kuntien kanssa tärkeimmät yh- tiepiireissä. Tielaitos saavutti perustienpidossa 43,1
41916: teisen jalankulku- ja pyöräilyverkoston kehittämis- henkilövahinko-onnettomuuden laskennallisen
41917: tarpeet. vähenemävaikutuksen. Tähän päästiin, kun kes-
41918: kushallinto valmisteli n. 15 Mmk:n lisätilauksen
41919: Liikenteen sujuvuus liikenneturvallisuustavoitetta tukeviin lisätoimen-
41920: - Tielaitos parantaa elinkeinoelämän kuljetus- piteisiin. Näillä lisätoimenpiteillä saavutettiin 7,4
41921: ten matka-aikojen ennustettavuutta pääteiden tär- laskennallisen henkilövahinko-onnettomuuden
41922: keimmillä yhteysväleillä. vähenemävaikutus. Kehittämishankkeilla toteutu-
41923: - Tielaitos selvittää matka-aikojen ennustetta- nut henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä-
41924: vuuden mittaamista niin, että sille voidaan asettaa vaikutus oli 6.
41925: numeeriset tavoitteet vuodelle 1999. Liikenneturvallisuusohjelman laatiruistavoite
41926: - Tielaitos käynnistää RDS-TMC-tiedotuspal- eteni siten, että yksiköiden ohjelmat valmistuivat
41927: velun eteläisessä Suomessa ja varautuu palvelun tai olivat viimeisessä luonnosvaiheessa. Ohjelma-
41928: käyttöönottoon koko maassa. luonnosten arviointikokous pidettiin vuoden 1999
41929: tammikuussa.
41930: Tieverkon kunto Jalankulku- ja pyöräilyolosuhteita kehitettiin
41931: - Päätieverkon kunto säilyy ennallaan. yhteistyössä kuntien kanssa selvittämällä tärkeim-
41932: - Huonokuntoisten päällystettyjen teiden mät verkostojen kehittämistarpeet liikenneturvalli-
41933: määrä voi lisääntyä vuoden 1998 aikana enintään suusohjelmien laadinnan yhteydessä. Lisäksi kerto-
41934: 200 km:llä ja on vuoden lopussa enintään 6 277 km. musvuonna tehtiin erillisiä kattavia kevyen liiken-
41935: - Kelirikkoisten sorateiden määrää vähenne- teen verkostojen tarveselvityksiä. Kevyen liiken-
41936: tään. teen väyliä rakennettiin n. 160 km:n matkalle, ja
41937: kevyen liikenteen ali- tai ylikulkuja tehtiin 36.
41938: Liikenteen sujuvuuden kehittämiseksi tiepiirit
41939: Ympäristö tekivät suunnitelmia, joilla vähennetään liikenteen
41940: - Ympäristöä koskevan toimenpideohjelman häiriöitä. Kyseisiä suunnitelmia myös toteutettiin
41941: toteuttamista jatketaan. kertomusvuonna. Elinkeinoelämän kuljetusten
41942: matka-aikoja on selvitetty tärkeimpien kaupunki-
41943: seutujen välisillä päätieyhteyksillä ajopiirturikiek-
41944: Talous kojen avulla. Tulosten mukaan saavutetut matka-
41945: - Tiehallinnon henkilöstökuluja vähennetään nopeudet ovat hyviä, eikä sujuvuusongelmia esiin-
41946: 2%. ny. RDS-TMC-tiedotuspalvelu on otettu käyttöön
41947: Etelä-Suomessa, ja palvelun laajentamista Pohjois-
41948: Organisaation kehittäminen Suomeen on valmisteltu.
41949: - Tiehallinto parantaa tienpidon tuotteiden Huonokuntoisten päällystettyjen teiden kunto-
41950: teettämisen menettelyjä ja kilpailuttamisen edelly- tavoite (enintään 6 277 km) saavutettiin, sillä niiden
41951: tyksiä. arvioitu yhteenlaskettu kilometrimäärä oli 6 100.
41952:
41953:
41954: 274
41955: Myös runkokelirikon vähentämistavoite toteutui, ja saavutti 231 pistettä. Arviointiin osallistuivat tuo-
41956: runkokelirikon tavoitemittari ja sitä tukeva lasken- tannon johdon edustuksen lisäksi tiehallinnon ja
41957: tajärjestelmä on kehitetty ja otettu käyttöön. Inven- liikenneministeriön sekä Suomen laatuyhdistyksen
41958: toiduista kelirikkakohteista korjattiin n. 210 km. edustajatVuodelle 2002 on asetettu tavoitteeksi
41959: Kelirikkakohteita oli v. 1996--1998 keskimäärin 400 pisteen taso, jolloin tuotanto alkaisi Tielaitok-
41960: 1100 km. sen mukaan olla kilpailukykyinen.
41961: Ympäristöä koskevan vuosien 1997-2000 toi- Tuotannon kiinteät kulut vähenivät 5,7 %, joten
41962: menpideohjelman toteutus eteni Tielaitoksen mu- 2 %:n vähennystavoite saavutettiin. Kiinteiden ku-
41963: kaan hyvin. Melulta suojattiin 7 500 asukasta ja lujen väheneminen johtui suurelta osin henkilös-
41964: pohjavesisuojauksia rakennettiin 15 km. Toimenpi- tökustannusten supistumisesta. Tuotannon vaki-
41965: deohjelman valionaisista toimista on käynnistynyt naisen henkilöstön määrä oli vuoden 1998lopussa
41966: noin kaksi kolmasosaa. 4 832. Vähenemä vuoden alusta oli 320 henkeä.
41967: Tiehallinnon henkilöstökulut vähenivät kerto- Tielaitoksen mukaan tulostavoitteisiin ja niiden
41968: musvuonna n. 2,5 %. Koko tiehallinnon vakinaisen asettamiseen on liittynyt mm. seuraavia ongelmia:
41969: henkilöstön lukumäärä oli vuoden lopussa 1 124. - Tulostavoitteiden asettaminen ei aina ole
41970: Vähenemä vuoden alusta oli 53. Määräaikaisten perustunut pitkäjänteiseen suunnitteluun eikä an-
41971: työntekijöiden työpanos oli 37 ja työllistettyjen 9 nettuihin rahoituskehyksiin.
41972: henkilötyövuotta. - Tulostavoitteiden valmistelu huhtikuussa ta-
41973: Teiden hoidossa oltiin kertomusvuonna yhte- lousarvioesitystä laadittaessa perustuu yleensä
41974: näisessä, urakkamuotoisessa teettämiskäytännössä edellisen vuoden toteutumiin, eikä niitä yleensä
41975: ja valvonnassa. Rakentamisessa on tapahtunut muuteta kuluvan vuoden toteutumien eikä budjet-
41976: merkittävä siirtyminen urakkasopimusmuotoon. tikäsittelyn perusteella.
41977: Suunnittelu teetettiin käytännössä kokonaan kon- - Tielaitoksen tulostavoitteet ovat olleet lähin-
41978: sulttisopimusmuotoisena. Valvontakäytäntö on ol- nä vaikuttavuustavoitteita, organisaation kehittä-
41979: lut joiltakin osin oman konsultoinnin suhteen nor- mistä, kiinteiden kulujen tai henkilöstön vähentä-
41980: maalia vähäisempää. mistä koskevia tavoitteita, eikä tavoitteita ole ase-
41981: Tiehallinto kilpailutti kertomusvuonna yhteensä tettu tienkäyttäjien tyytyväisyydelle eikä toiminnan
41982: 14 urakkakohdetta, joista 5 oli hoidon alueurakkaa taloudellisuudelle.
41983: ja 5 suunnittelutoimeksiantoa. Tavoitteena oli - Vaikuttavuustavoitteet muuttuvat liian usein
41984: hankkia kokemuksia kilpailun eduista ja haitoista. ohjelmatavoitteiksi.
41985: Erityisesti kokemuksia haluttiin saada kilpailun - Tielaitoksen toimintaa on pyritty yleensä ar-
41986: syntymisestä ja teettämisen menettelytapojen toi- vioimaan tulostavoitteiden toteutumisen kautta,
41987: mivuudesta uudenlaisilla tuotekokonaisuuksilla ja vaikka tavoitteet kattavat vain osan toiminnasta.
41988: urakkamuodoilla teetettäessä. Kuitenkin tienpidon ohjaus perustuu suurelta osin
41989: Kilpailuttamisesta saadut kokemukset olivat Tie- normien ja laatuvaatimusten mukaiseen tienpi-
41990: laitoksen mukaan pääosin myönteisiä. Kilpailulla toon.
41991: saavutettiin selvästi kokonaisedullisempi hintataso - Tulostavoitteilla ei ole riittävän selkeää yh-
41992: kuin ilman kilpailua. Markkinat toimivat. Kaikissa teyttä rahoitukseen.
41993: kohteissa saatiin riittävästi tarjouksia, ja kilpailu oli Liikenneministeriön mukaan Tielaitokselle ase-
41994: pääosin riittävän kireää. Tuotannon osallistuminen tetut tavoitteet ovat toteutuneet.
41995: tiehallinnon järjestämiin avoimiin urakkakilpailui- Yleisesti ministeriön tavoitteena tulostavoittei-
41996: hin antoi todellista voimaa tuotannon organisaati- den asettamisessa on saada virastoille ja laitoksille
41997: on ja toimintatapojen kehittämiselle. Tiehallinnon sellaiset tavoitteet, että ne kattavat keskeiset tehtä-
41998: ammattitaito osaavana teettäjänä kehittyi mm. asia- vät, ovat mitattavissa ja että niiden saavuttamiseksi
41999: kirjojen, laatuvaatimusten ja hintatietouden hallin- laitoksen on toimittava tehokkaasti. Kaikilta osin
42000: nassa. tämän tyyppisten tavoitteiden löytäminen ei ole
42001: vielä onnistunut, joten ministeriö etsii jatkuvasti
42002: Tuotanto yhteistyössä virastojen ja laitosten kanssa parempia
42003: Tuotannon kilpailukykyä on arvioitu Suomen laa- mittareita. Viimeksi asiasta on valmistunut ministe-
42004: tupalkintokriteerien (SLP) perusteella. Järjestelmän riön selvitys Liikennejärjestelmän yleistavoitteiden
42005: arviointiperusteet tarjoavat mallin organisaation mittarit (LM 53/98). Vuoden 1999 alussa ministeriö
42006: kilpailukyvyn parantamiseksi. Tavoitteeksi oli ase- asetti työryhmän selvittämään, voidaanko valtion
42007: tettu 200 pisteen ylittäminen SLP-arvioinnissa. uutta kirjanpitojärjestelmää hyödyntämällä saada
42008: Tammikuussa 1999 tehdyssä arvioinnissa tuotanto kehitetyksi entistä parempia mittareita erikseen ns.
42009:
42010:
42011: 275
42012: väylälaitoksille (Tielaitos, Merenkulkulaitos ja Rata- sen tuotannon kilpailukyvyn parantaminen että
42013: hallintokeskus) ja erikseen muille virastoille. Selvi- kilpailuneutraliteetin toteutuminen on mahdollista
42014: tys valmistuu vuoden 1999 loppuun mennessä. saavuttaa Tielaitoksen tuotantotoiminnan liikelai-
42015: tostamisella. Liikelaitostamisen myötä Tielaitoksen
42016: tuotannosta muodostettavalle liikelaitokselle ja yk-
42017: Tielaitoksen organisaation kehittäminen sityisille alan yrityksille tulisi tasavertaiset asemat
42018: Liikenneministeriö on kehittänyt aktiivisesti koko kilpailussa.
42019: 1990-luvun ajan hallinnonalan organisointia. Sekä Uudistuksen toteuttamisella voitaisiin parantaa
42020: varsinaisessa liiketoiminnassa, kuten aiemmin Val- ja tehostaa tienpidon tuotantoa palvelutason hei-
42021: tionrautatiet ja Posti- ja Telelaitos, että myöskin kentymättä. Palvelutaso parantuisi, kun uudistuk-
42022: laajemmin viranomaisluonteisissa tehtävissä, kuten sella aikaan saatavat säästöt suunnattaisiin tienpi-
42023: tienpito ja merenkulkuun liittyvät tehtävät, ministe- toon.
42024: riön tavoitteena on ollut uudelleen organisoimaHa Tielaitoksen tuotannon liikelaitostaminen antaa
42025: parantaa tehokkuutta ja siten alentaa palvelutuot- samalla liikelaitokselle mahdollisuudet vastavuo-
42026: teiden hintoja ja tehtävien kustannuksia. Kilpailul- roiseen kilpailuun myös yleisten teiden tienpidon
42027: lisesti liikenneministeriön tavoitteena on saattaa ulkopuolella, kuitenkin liikelaitokselle laissa mää-
42028: myös tiepalvelujen tuotanto avoimen sektorin ritellyn toimialan puitteissa. Ulkopuolisilla markki-
42029: kanssa aitoon kilpailutilanteeseen. Tältä pohjalta noilla kilpailu voisi avautua samaan aikaan, kuin
42030: Tielaitos jaettiin kertomusvuoden alusta tiehallinto- yleisten teiden tienpito avataan avoimeen kilpai-
42031: ja tuotanto-organisaatioksi. Muutos parantaa tiehal- luun.
42032: linnon tehokkuutta ja tuotannon kilpailukykyä. Tuotantolaitoksen perustamisen ja kilpailun
42033: Ongelmana on kuitenkin edelleen tuotannon viras- avaamisen tärkeä edellytys on huolenpito henki-
42034: tomuoto ja asema tilaajan yhteydessä, eli asetettuja löstön asemasta ja turvallisuudesta muutosvaihees-
42035: tavoitteita ei voida nykyorganisaatiolla täysin saa- sa. Kun henkilöstön sopeuttamistarvetta on edel-
42036: vuttaa. Lisäksi myös kilpailuttaminen on koettu leen paljon, tämä seikka korostuu entisestään. On
42037: ongelmalliseksi virastomuotoisen tietuotannon selvä tarve päättää uudistuksesta epävarmuuden
42038: osallistuessa kilpailuun yhdessä yksityisten ura- poistamiseksi, mutta samalla hoitaa tarvittava so-
42039: koitsijoiden tai konsulttien kanssa. Tästä syystä peuttaminen hyvällä henkilöstöpolitiikalla. Sopeut-
42040: tuotanto tulisi liikenneministeriön mielestä liike- tamista on tuettava ja annettava siihen aikaa esim.
42041: laitostaa mahdollisimman pian. Ministeriö on vii- kilpailun avaamisen hallitun siirtymävaiheen avul-
42042: meisessä toiminta- ja taloussuunnitelmassaan aset- la.
42043: tanut tavoitteeksi uudistuksen toteuttamisen vuo-
42044: den 2001 alusta. Kilpailutlaminen
42045: Liikenneministeriön Tielaitoksen tuotannolle Tielaitoksella on tienpidon kilpailuttamisesta pitkät
42046: asettamien tulostavoitteiden mukaisesti tuotanto perinteet. Yksityiset urakoitsijat hoitavat pääosan
42047: parantaa kilpailukykyään ja valmistautuu avoi- rakentamisesta, konsultit hoitavat tie- ja siltasuun-
42048: meen kilpailuun. Tielaitoksen mukaan tuotannon nittelusta noin puolet, ja hoidon osalta yksityiset
42049: jatkokehityksen turvaamiseksi olisi liikelaitostamis- koneurakoitsijat tekevät lähinnä alemman tiever-
42050: ta koskeva päätös tehtävä mahdollisimman pian kon aurauksina arviolta 10 o/o koko hoidon määräs-
42051: niin, että liikelaitos voisi aloittaa toimintansa v. tä. Tältä osin kilpailussa on kuitenkin kyse lähinnä
42052: 2001. Liikelaitostaminen avaisi tuotannolle myös tuotannon alihankinnasta.
42053: yleisten teiden ulkopuolisia markkinoita, jotka so- Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätök-
42054: pivat tuotannon osaamisalueeseen. Uudistus loisi sen perusteluissa 20.5.1997 on pidetty tärkeänä,
42055: uusia kehitysmahdollisuuksia koko maanraken- että tienpitoa edelleen tilataan markkinoilta yhtä
42056: nus- ja suunnittelualalle. laajasti kuin ennenkin. Tiehallinto tilaa osan suo-
42057: Tielaitoksen mielestä nykyistä olennaisesti laa- raan markkinoilta ja suurimman osan omalta tuo-
42058: jempi ja nopeampi Tielaitoksen tuotannon kilpailu- tannolta, joka sitten omien resurssiensa lisäksi tilaa
42059: kyvyn kehittäminen ei ole virastomuodossa mah- tienpitoon tarvittavaa toimintaa nykyiseen tapaan
42060: dollista. Toiminnan läpinäkyvyysvaatimukset ja kil- yksityisiltä yrityksiltä. Päätöksen perusteluissa on
42061: pailuneutraliteetti ovat välttämättömiä kilpailluilla edelleen todettu, että sekä tiehallinnon että tuotan-
42062: maanrakennus- ja suunnittelualan markkinoilla. non markkinoiden kehittämiseksi tiehallinto voi
42063: Niiden toteuttaminen tuotannossa virastomuodos- kuitenkin kokeiluna kilpailuttaa tuotantoa alan
42064: sa yhdessä viranomaistoimintojen kanssa on kui- yrittäjien ja oman tuotannon kesken osapuolten
42065: tenkin lähestulkoon mahdotonta. Sekä Tielaitok- sopimaHa tavalla.
42066:
42067:
42068: 276
42069: Liikenneministeriö asetti kertomusvuodeksi tu- tää niiden toimivuutta ja taloudellisuutta. Huomat-
42070: lostavoitteet erikseen tiehallinnolle ja tuotannolle. tavimmat kokemukset piloteista saadaan yleensä jo
42071: Tiehallinnolle asetettiin tavoite sen teettämisme- tarjouspyyntöjen valmistelussa ja tarjousten vertai-
42072: nettelyjen ja kilpailuttamisedellytysten parantami- lussa sekä hinta- että laatutekijöiden suhteen. Hoi-
42073: seksi ja tuotannolle sen kilpailukyvyn parantami- don alueurakoiden kilpailuttamisella saavutettu
42074: seksi. 10---20 %:n hintatason lasku on pilottien kokonais-
42075: Vuodeksi 1999 liikenneministeriö asetti tiehal- taloudellisuuden kannalta merkittävin tekijä.
42076: linnolle tavoitteen lisätä hallitusti kilpailuttamista Tielaitos pitää pilottikohteista saatuja tietoja ja
42077: pilottiprojektein, joihin Tielaitoksen tuotanto voi kokemuksia niin positiivisina ja riittävinä, että
42078: osallistua ja joissa aiempien pilottien kokemukset uusia kohteita voidaan suunnitelmien mukaisesti
42079: otetaan huomioon. Tuotannolle liikenneministeriö käynnistää myös v. 1999.
42080: asetti tavoitteen parantaa valmiuksiaan avoimeen Tielaitos katsoo, että tienpidon kilpailua on
42081: kilpailuun. lisättävä hallitusti. Tämän näkemyksen on esittänyt
42082: Tiehallinto kilpailutti kertomusvuonna yhteensä myös Tielaitoksen johtokunta, liikenneministeriö,
42083: 14 ns. pilottikohdetta, joista viisi oli tieverkon ja siihen on yhtynyt osa Tielaitoksen henkilöstöjär-
42084: hoidon alueurakoita ja joihin tuotanto osallistui. jestöistä (STTK-J ja Akava).
42085: Kilpailutetuista pilottihankkeista ainoastaan yksi Tielaitoksen mielestä kilpailun avautuessa ja
42086: alueurakka meni yksityiselle urakointiyritykselle yksityisten yritysten mahdollisesti saadessa jalansi-
42087: (YIT). Kilpailuttamisesta saadut kokemukset ovat jaa varsinkin kunnossapidossa olisi Tielaitoksen
42088: Tielaitoksen mukaan olleet myönteisiä. Erityisesti tuotannolla oltava oikeus hankkia töitä laitoksen
42089: hoidon urakkakilpailulla saavutettiin selvästi alem- ulkopuolisilta markkinoilta vastavuoroisuusperi-
42090: pi hintataso kuin ilman kilpailua. Tämä osoittaa aatteella. Nyt kunnille ja esim. yksityisille tiekunnil-
42091: selvästi oman tuotannon kilpailukyvyn parantami- le tuotannon tekemää nettobudjetoitua liiketoimin-
42092: sen tarpeen ja sen, että kilpailuttamisen kautta on taa hankaloittaa ja rajoittaa valtion talousarvion
42093: laatuvaatimuksista tinkimättä mahdollisuus saavut- säännökset sekä talouspoliittisen ministerivalio-
42094: taa hoidon n. 1,2 mrd. mk:n kustannuksista arviolta kunnan päätöksen perustelut.
42095: ainakin 200 Mmk:n säästö. Tienpidon avaaminen kilpailulle on globaalista.
42096: Kaikissa kokeilukohteissa saatiin riittävästi tarjo- Suomessa ja muualla saadut kokemukset osoitta-
42097: uksia ja kilpailu oli aitoa. Urakat ratkaistiin koko- vat, että kilpailuttamisella saavutetaan taloudellisia
42098: naisedullisuuden mukaan siten, että hinnan lisäksi säästöjä. Esimerkiksi Ruotsissa tiestön kunnossapi-
42099: painotettiin myös laadullisia tekijöitä. Tielaitoksen don hintataso on laskenut jopa 20---30 % siitä, kun
42100: tuotanto osoittautui kilpailukyvyltään ja osaamisel- kilpailu avattiin, eikä hoidon laadun suhteen Ruot-
42101: taan korkeatasoiseksi ja vahvaksi erityisesti hoidon sissa ole ollut ongelmia. Suomessa myös kunnat
42102: alueurakoissa, sillä tuotanto voitti viidestä urakasta ovat avaamassa tien- ja kadunpitoa kilpailulle.
42103: neljä. Tarjouksensa tuotanto teki kilpailukykyisillä
42104: hinnoilla ja resursseilla n. 10---20% edullisemmin, Tielaitoksen tuotannon mahdollisuudet kilpailu-
42105: kuin tuotannon resurssipohjaiset hinnat olisivat tilanteessa
42106: olleet. Tuotannon henkilöstöä 1.1.1999 oli 4 791 vakinais-
42107: Tielaitoksen selvityksen mukaan kilpailuttami- ta ja 413 määräaikaista. Henkilöstön keski-ikä on n.
42108: nen kehitti tiehallinnon ammattitaitoa osaavana 48 vuotta. Ikäjakauman lisäksi henkilöstön koulu-
42109: teettäjänä. Varsinkin hoitourakoissa mm. asiakirjo- tusrakenne on vääristynyt varsinkin laajamittaista
42110: jen, laatuvaatimusten ja hintatietouden hallinnasta kilpailutilannetta ajatellen. Suurimmat vääristymät
42111: saatiin arvokkaita kokemuksia viidessä tiepiirissä. ovat toimisto- ja työntekijätehtävissä. Tuotannon
42112: Samoin tuotannon ao. urakointiyksiköt saivat näillä henkilöstön vuosittainen luonnollinen poistuma
42113: alueilla kokemusta tarjousten valmistelusta ja ai- on n. 300 henkeä.
42114: toon kilpailuun osallistumisesta. Liiketoimintasuunnitelmien mukaisella toimin-
42115: Tielaitoksen tuotannon osallistuminen tiehallin- nan uudistamisella ja henkilöstörakenteen (määrä,
42116: non järjestämiin avoimiin urakkakilpailuihin antoi ikä, koulutus) määrätietoisella kehittämisellä tuo-
42117: realismia ja voimaa tuotannon organisaation, tarjo- tanto on kilpailukykyinen v. 2002.
42118: ustoiminnan ja toimintatapojen kilpailukykyiselle Tuotannon henkilöstömääräksi avoimessa kil-
42119: kehittämiselle. pailutilanteessa on nykyisellä tienpidon rahoitusta-
42120: Tielaitoksen mielestä vuoden 1998 pilottihank- solla arvioitu n. 3 300. Henkilöstömäärän korjaami-
42121: keista on saatu positiivisia kokemuksia ja käynnis- nen ilman irtisanomisia edellyttää luonnollisen
42122: sä olevien pilottien osalta on voitu riittävästi selvit- poistuman hyväksikäytön lisäksi henkilöstön so-
42123:
42124:
42125: 277
42126: peuttamisen määrätietoista tukemista ja kilpailun na alkanut heiketä. jos korjaustoimenpiteisiin ei
42127: avaamisen jaksottamista. lähivuosinakaan riitä rahoitusta, alemman tiever-
42128: Henkilöstön ikä- ja koulutusrakennetta korja- kon päällystäminen ja peruskorjaustarve kasaantu-
42129: taan rekrytoinneilla ja koulutuksella. Vääristyneen vat tuleville vuosille. Tulevien vuosien ylläpidon ja
42130: rakenteen korjaamiseksi täytyy kuitenkin jatkaa korvausinvestointien rahoitustarve kasvaa Tielai-
42131: määrätietoista henkilöstön sopeuttamista. toksen arvion mukaan n. 200 Mmk:lla vuodessa.
42132: Perustienpidon laajennus- ja uusinvestoinnit
42133: Tienpidon rahoitus kohdistetaan ensisijaisesti tehokkaimmin liikenne-
42134: Tienpidon rahoitus muodostuu lähes kokonaisuu- turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin. Tällaisia
42135: dessaan valtion talousarviossa Tielaitokselle perus- ovat mm. risteysjärjestelyt, kiertoliittymät ja taaja-
42136: tienpitoon ja tieverkon kehittämiseen osoitetuista majärjestelyt Lisäksi Tielaitos on toteuttanut lisään-
42137: määrärahoista. Valtiontaloudellisista syistä näitä tyvien ympäristövaatimusten mukanaan tuomia
42138: määrärahoja on leikattu toistuvasti vuosittain. Hal- pohjaveden suojauksia ja melusuojauksia.
42139: linnonalan rahoituksen ohella myös tienpidon työl- Nykyinen rahoitus ei enää Tielaitoksen mukaan
42140: lisyysrahoitus on vähentynyt vastaavasti. riitä pääteiden liikenteen kasvun eikä kasvavien
42141: Vuosikymmenen alussa v. 1992-94 Tielaitok- kaupunkiseutujen lisääntyvien sujuvuus- ja kapasi-
42142: sen rahoitustasoa supistettiin n. 5 900 Mmk:sta teettiongelmien parantamiseen. Kevyen liikenteen
42143: 4 550 Mmk:aan. Vähennys kohdistui erityisesti ke- olosuhteita, joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä
42144: hittämismäärärahoihin. Vuosina 1995-98 vähen- tai eri liikennemuotojen yhteensovittamista mm.
42145: nettiin puolestaan pääasiassa perustienpidon mää- terminaaliyhteyksiä rakentamalla voidaan pian to-
42146: rärahoja. teuttaa ainoastaan tinkimällä hoidon tasosta tai
42147: Seuraavasta taulukosta ilmenee perustienpidon tieverkon kunnosta.
42148: rahoitus v. 1995-98: Tieverkon kehittämisinvestoinnit on jouduttu
42149: viime vuosina toteuttamaan vajaarahoituksella. Ra-
42150: Vuosi Määrärahat Edelliseltä Käyttö Seuraavalle hoituksen väheneminen on viivästyttänyt hankkei-
42151: vuodelta vuodelle ta, lisännyt niiden rakentamiskustannuksia sekä
42152: siirtynyt erä siirtyvä erä
42153: pienentänyt niiden yhteiskuntataloudellista kan-
42154: Mmk
42155: nattavuutta.
42156: 1995 3 354,7 232,6 3 435,1 152,2 Nykyisellä rahoituksella Tielaitos varmistaa en-
42157: 1996 3143,8 152,2 3 015,9 280,1 sisijaisesti tieverkon liikennöitävyyden ja sen kun-
42158: 1997 3 084.7 280,1 3 230,7 134,1
42159: 1998 3 067,9 134,1 3158.4 43,5 non säilymisen riittävin korvausinvestoinnein. Pe-
42160: rustienpidon investoinnit suunnataan liikennetur-
42161: vallisuutta parantaviin hankkeisiin. Muita inves-
42162: Tieverkon kehittämisen rahoitus v. 1995-98 tointeja tehdään ainoastaan rahoitustason niin sal-
42163: ilmenee seuraavasta asetelmasta: liessa.
42164: Kehittämishankkeiden osalta päällimmäisenä
42165: Vuosi Määrärahat Edelliseltä Käyttö Seuraavalle tavoitteena on käynnissä olevien hankkeiden ra-
42166: vuodelta vuodelle
42167: siirtynyt erä siirtyvä erä
42168: hoituksen turvaaminen, ei uusien hankkeiden
42169: Mmk käynnistäminen. Vuoden 2000 talousarvioesityk-
42170: sen mukaisella rahoitustasolla joudutaan eräiden
42171: 1995 820,0 281,1 1 060,9 40,2
42172: 40,2
42173: hankkeiden rakentamisaikatauluja arvioimaan uu-
42174: 1996 955,2 879,9 115.4
42175: 1997 942,5 115.4 826,6 231.4 delleen.
42176: 1998 823,5 231.4 977,0 77,8 Liikenneväylien nykytilaa ja kehittämistarvetta
42177: selvitettiin v. 1998liikenneministeri Auran johdolla
42178: toimineessa ministeriryhmässä, jonka raportti val-
42179: Tienpidon toimenpiteitä ja tiehankkeiden ohjel- mistui vuoden 1998 lopulla. Ministeriryhmä arvioi,
42180: mointia on koko 1990-luvun ajan jouduttu voimak- että liikenneväylien rahoituksen jääminen nykyta-
42181: kaasti sopeuttamaan käytettävissä olevan rahoituk- solle vaikeuttaisi teiden kunnon säilymistä erityi-
42182: sen mukaiseksi. Rahoituksen supistuksista huoli- sesti muuttotappioalueilla. Muuttovoittoalueilla,
42183: matta päätieverkon hoidon tasosta ja tiestön kun- joissa väkimäärä kasvaa, puolestaan liikenteen su-
42184: nosta on pyritty ja pystytty pitämään kiinni. Alem- juvuuden ja tieliikenneturvallisuuden hoitaminen
42185: man tieverkon hoidon tasoa sekä päällysteiden ja vaikeutuisi edelleen. Alemmalla tieverkolla huono-
42186: tierakenteiden kuntoa on jouduttu kuitenkin laske- kuntoisten päällystettyjen teiden määrä kasvaisi
42187: maan. Harvaan asuttujen alueiden vähäliikenteisen vuosittain vähintään 200 km:llä. Liikenneturvalli-
42188: päällystetyn tieverkon kunto on tämän seuraukse- suuden parantamiseksi jouduttaisiin nopeusrajoi-
42189:
42190: 278
42191: tuksia kiristämään taajamien lisäksi myös pääteillä. Niin sanottua jälkirahoitusmallia on kehitetty
42192: Lisäksi päätieverkolle suunnitelluista kehittämis- edelleen soveltuvaksi yksittäisen rakennushank-
42193: hankkeista jouduttaisiin nykyrahoituksella lähi- keen toteuttamiseen. Kertomusvuoden lisätalous-
42194: vuosina lähes tyystin luopumaan. arviossa on saatu ensi kertaa tilausvaltuus Por-
42195: Ministeriryhmä arvioi, että tienpidon vuosittaista voo--Koskenkylä-moottoritien (ns. kokonaisra-
42196: rahoitusta tulisi lisätä vuoden 1998 rahoitustasosta hoitusmalli) toteuttamiseksi. Hankkeen toteuttami-
42197: n. 430 Mmk. Rahoituksella voitaisiin pysäyttää tie- sesta järjestettiin v. 1999 kansainvälinen urakkakil-
42198: verkon heikkeneminen ja peruskorjaustarpeen siir- pailu. Järjestelyllä uskotaan saatavan huomattavat
42199: tyminen seuraaville vuosille. Esitetty lisärahoitus kustannussäästöt perinteiseen toteuttamistapaan
42200: mahdollistaisi myös muutaman tärkeän uuden ke- verrattuna. Hanke on suunniteltu avattavaksi lii-
42201: hittämishakkeen aloittamisen. kenteelle jo syksyllä 2001.
42202: Savo-Karjalan tiepiirin mukaan perustienpidon Tielaitoksen käsityksen mukaisesti tieverkon
42203: rahoitus on liian vähäistä. Sillä ei pystytä ylläpitä- kehittämisinvestointien rahoitus tulisi irrottaa ko-
42204: mään tiestöön sidottua omaisuutta. Huonokuntois- konaan ns. kehysbudjetoinnista. Kehysbudjetointi
42205: ten päällystettyjen teiden määrä lisääntyy Savo- johtaa helposti pieniin vuosirahoituksiin ja epäta-
42206: Karjalan alueella vuosittain 50-70 km:llä ja kelirik- loudellisen pitkiin rakennusaikoihin.
42207: koisten sorateiden määrä 50-100 km:llä. Rahoitus
42208: ei myöskään riitä liikenneturvallisuuden paranta- EU-rahoitus
42209: misen, liikenteen sujuvuuden säilyttämisen tai ym- EU-rahoitustuet (TEN-avustukset ja EU:n rakenne-
42210: päristön parantamisen edellyttämiin investointei- rahastotuet) ovat jossain määrin kompensoineet
42211: hin. Yhteiskunnan kannalta olisi järkevää tiepiirin työllisyysrahoituksen vähentymistä. EU:n rahoitus-
42212: mielestä ainakin säilyttää tieverkon kunto, koska tukea on saatu tienpitoon vuosittain n. 50 Mmk.
42213: huonokuntoisista teistä liikenteelle aiheutuvat lisä- Merkittävä osa liikennesektorin TEN-tuesta on kui-
42214: kustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin tenkin ohjautunut suoraan valtion tielainojen kor-
42215: ylläpidossa saavutettu säästö. kotukeen.
42216: EU:n tierahoituksen lisääntyminen lähivuosina
42217: Rahoitusjärjestelmien kehittäminen on mahdollista, jos mm. päätieverkon kehittämis-
42218: Tielaitos on yhteistyössä liikenneministeriön kans- tarpeet tulevat huomioon otetuiksi vuosien 2000-
42219: sa koko 1990-luvun ajan selvitellyt erilaisia uusia 2006 rakennerahasto-ohjelmissa. Myös Suomen
42220: rahoitusmalleja tienpidon rahoituksen turvaami- TEN-rahoituksen kasvattaminen nykyisestä lienee
42221: seksi. Vaikka eräät niistä on otettu käyttöön (väliai- lähivuosina mahdollista. TEN-tukea voitaneen
42222: kainen tarravero ja Euroopan investointipankin suunnata myös nykyistä enemmän suorana rahoi-
42223: tielainat), rahoitus on käytetty valtion yleisten me- tustukena tieinvestointeihin.
42224: nojen kattamiseen. Eräät rahoitusmallit (mm. varsi- Kertomusvuonna oli Euroopan aluekehitysra-
42225: naiset tietullit ja tierahastot) on selvityksissä todettu hasto-ohjelmien (2, 5b ja Interreg) mukaisiin hank-
42226: Suomen olosuhteisiin sopimattomiksi. keisiin käytettävissä sisäasiainministeriöitä saatua
42227: Uutena rahoitusmallina varsinaisen budjettira- ED-rahoitusta yhteensä 50,5 Mmk. Määrärahaa käy-
42228: hoituksen rinnalle on otettu käyttöön yksityisrahoi- tettiin yhteensä 41,5 Mmk, ja v. 1999 käytettäväksi
42229: tus. Järvenpää-Lahti-moottoritien rakentamista siirtyi 9,0 Mmk. Lisäksi Barentsin Interreg-ohjelman
42230: toteutetaan ns. jälkirahoitushankkeena, jossa yksi- hankkeille saatiin EU:n rahoitusosuutta suoraan
42231: tyinen projektiyhtiö suunnittelee, rahoittaa ja yllä- Lapin liitolta 3,9 Mmk.
42232: pitää tietä määräajan ja saa sopimusajalta korvausta ED-hankkeiden kansallista valtion rahoitus-
42233: tienkäytön perusteella (ns. varjotullina) valtiolta n. osuutta oli käytettävissä yhteensä 75,1 Mmk. Sitä
42234: 100 Mmk vuodessa. Kokemukset rahoitusmallin käytettiin 57,6 Mmk, ja vuodeksi 1999 siirtyi 17,4
42235: toimivuudesta ovat toistaiseksi hyvät. Tie avattiin Mmk. Kansalliset rahoitusosuudet maksettiin tavoi-
42236: kokonaisuudessaan liikenteelle noin vuoden etu- teohjelmissa 2 (taantuvat teollisuusalueet) ja 5b
42237: ajassa. Hankkeen toteuttaminen budjetin kehysra- (maaseutumaiset alueet) pääosin perustienpidon
42238: hoituksen puitteissa olisi lykännyt moottoritien val- määrärahoista. Kahta kohdetta (Porin satamatien
42239: mistumisen pitkälle ensi vuosituhannelle. Lahden jatke ja kantatie 63 Kauhava-Vuorenmaa) rahoi-
42240: tien rahoitusmallin ongelmana on pidetty korkeita tettiin tieverkon kehittämisen määrärahoista. Inter-
42241: korkokuluja, jotka joudutaan maksamaan tienpi- reg-hankkeiden kansallinen rahoitus saatiin lähes
42242: don kehyksistä, sekä sitä, että osa tienpidon rahoi- kokonaisuudessaan työllisyysvaroista. Lisäksi kun-
42243: tuksesta joudutaan sitomaan ennakolta koko 15 nat ja yksityiset yhtiöt maksoivat osan hankkeiden
42244: vuoden sopimuskaudelle. kustannuksista.
42245:
42246:
42247: 279
42248: Tavoiteohjelma 2:n hankkeita oli kertomus- Vuosina 1997 ja 1998 kunnossapitoavustusta oli
42249: vuonna käynnissä 13. Niistä 6 hankkeen työt jatku- 30 Mmk. Siitä 9 Mmk käytettiin kompensaationa
42250: vat vielä v. 1999. Tavoiteohjelman 5b hankkeita oli Pohjois-Suomen kuntien vanhojen metsien suoje-
42251: käynnissä myös 13, ja niistä v. 1999 jatkuu 7. lusta, n. 4,5 Mmk:lla avustettiin losseja, ja n. 16,5
42252: Käynnissä olevista 12:sta Interreg-hankkeesta jat- Mmk käytettiin yksityisten teiden parantamiseen.
42253: kuu vielä 6 hanketta. Sekä kompensaatio- että loppuraha on käytetty
42254: Tienpidon ED-kohteet olivat mm. pienehköjä yksityistielain mukaisesti yksityisteiden parantami-
42255: alemman tieverkon perusparannuskohteita (mm. seen. Parantamisessa on keskitytty pääasiassa silto-
42256: sorateiden päällystystöitä), uusia tieyhteyksiä ja jen kunnostamiseen ja uusimiseen. Vähäisessä
42257: pääteiden liittymäjärjestelyjä, ohituskaistajärjestely- määrin on parannettu teiden kuivatusta ja korjattu
42258: jä, kevyen liikenteen väyliä, palvelu- ja levähdys- pahimpia routavaurioita.
42259: alueita, ympäristöhankkeita sekä rajaliikenteen tie- Yksityisteistä annetun lain mukaan myös kunnat
42260: järjestelyjä ja terminaaliyhteyksien yms. suunnitte- avustavat harkintansa mukaan yksityisteitä. Kun
42261: lua. valtion yksityisteille antama avustus supistui tuntu-
42262: Yhtä hanketta lukuun ottamatta (Karhusalmen vasti vuodesta 1996 lähtien, kunnat lisäsivät omia
42263: yksityistiesilta) ED-tuki kohdistui yleiseen tieverk- avustuksiaan. Kuntien tilipäätöstietojen mukaan
42264: koon. avustuksia maksettiin v. 1995-97 seuraavasti:
42265: Hankkeet on sovittu yhteistyössä maakuntien
42266: kanssa (maakunnallisissa yhteistyöryhmissä sekä Vuosi Kuntien avustukset
42267: alueellisissa hallintokomiteoissa). Tienpidon ED- Mmk
42268: hankkeilla on pyritty edistämään mm. seuraavia 1995 85,0
42269: tavoiteohjelmissa asetettuja kehittämistavoitteita: 1996 131,0
42270: haja-asutusalueiden elinvoimaisuuden tukeminen, 1997 128,0
42271: teollisuuden ja elinkeinoelämän toiminta-edelly-
42272: tysten parantaminen, maakunnallisten tieyhteyksi- Avustusrekisterissä olevien yksityisteiden kunto
42273: en parantaminen, rajaliikenteen kehittäminen sekä tarkastettiin syksyn 1997 ja kevään 1998 aikana
42274: matkailun edistäminen. pienehköllä otoksella. Tarkastus tehtiin pääasiassa
42275: niillä teillä, jotka olivat mukana jo v. 1988 ja 1989
42276: Yksityisteiden rahoitus tehdyissä teiden kunnon tarkastuksissa.Tarkastus
42277: Yksityisteille on annettu valtionavustusta vuodesta suoritettiin silmämääräisesti, ja siinä käytettiin apu-
42278: 1963 alkaen. Avustusta on annettu sekä teiden na teiden laadun kunnontarkastusta varten laadit-
42279: kunnossapitoon että tekemiseen. Avustusmäärät tua pisteytyskaavaketta. Lisäksi pyrittiin jokaisen
42280: nousivat tasaisesti vuoteen 1993 saakka. Vuosina tiepiirin alueella haastattelemaan vähintään yhtä
42281: 1994 ja 1995 maksettiin 70 o/o lainmukaisesta kun- kunnan edustajaa. Seuraavassa esitetään arviot tei-
42282: nossapitoavustuksesta, ja tekemisen määräraha oli den nykyisestä kunnosta.
42283: pudotettu 13,5 Mmk:aan. Kuntien hoidossa olevien teiden todettiin ole-
42284: Vuoden 1996 alussa voimaan tullut lainmuutos van kohtalaisen hyväkuntoisia ja tasalaatuisia. Teitä
42285: muutti avustukset harkinnanvaraisiksi ja tekemisen oli hoidettu säännöllisesti ja ammattitaidolla. Paljon
42286: avustus poistettiin laista kokonaan. Vuodelle 1996 rahaa vaativat työt oli kuitenkin jätetty pääasiassa
42287: eduskunta myönsi rahaa 4 Mmk vain lossien ja tekemättä tai tehty vain välttävästi. Näitä olivat
42288: talveksi purettavien siltojen avustamiseen. esim. sorastukset ja kuivatustyöt
42289: Valtionavustus yksityisteille v. 198~98 on ollut Tiekuntien hoidossa olevien teiden kunto vaih-
42290: seuraava: teli suuresti. Sorastukset olivat pääasiassa tekemät-
42291: tä, eikä materiaalin laatu ollut sopivaa. Reunapal-
42292: Vuosi Kunnossapito Tekeminen teita oli paljon ja teihin tulleet painumat oli paikattu
42293: Mmk usein väärällä materiaalilla, kuten esim. hienolla
42294: 36,9 8,0
42295: hiekalla. Näkemäalueiden raivaukset oli monin
42296: 1980
42297: 1985 81.7 17,0 paikoin jätetty tekemättä.
42298: 1990 116,2 33,0 Teiden kunnossapidossa höyläys oli korvattu
42299: 1993 138,5 50,0 pääasiassa lanauksella ja tien sivukaltevuudet oli-
42300: 1995 103,5 13,5 vat liian pienet, jos niitä oli ollenkaan. Säännöllisen
42301: 1996 4,0 - valvonnan puute näkyi selvästi, ja teiden kunto
42302: 1997 30,0 -
42303: 1998 30,0 - riippui tiekuntien puuhamiesten ammattitaidosta ja
42304: päättäväisyydestä. Päättäväisyydestä siksi, että tie-
42305:
42306:
42307: 280
42308: osakkaiden kustannukset nousevat jyrkästi hoito- ruisasti kertomusvuonna. Alle 15-vuotiaita meneh-
42309: toimenpiteiden myötä. tyi 16, kun edellisvuonna luku oli yli kaksinkertai-
42310: Tiet olivat kuitenkin vielä hyvin ajettavia, mutta nen. Kertomusvuoden aikana menehtyi yksi alle 6-
42311: näkyvissä oli, että teille tehtiin vain välttämättömät vuotias. Nuoria ja keski-ikäisiä menehtyi hieman
42312: toimenpiteet liikennöitävyyden säilyttämiseksi. Jat- edellisvuotista enemmän. Yli 50-vuotiaiden liiken-
42313: kuva säästö sekä materiaalin että eri toimenpitei- nekuolemia oli kertomusvuonna 16% edellisvuo-
42314: den kohdalla tullee tarkastuksen mukaan muuta- tista vähemmän. Parannusta tapahtui erityisesti yli
42315: mien vuosien kuluessa rappeuttamaan teiden kun- 75-vuotiaiden ryhmässä.
42316: toa ja heikentämään niiden kantavuutta. Erityisesti Liikennekuolemat vähenivät hieman kaikissa
42317: se seikka, että säästöjä on hoitotoimenpiteiden tienkäyttäjäryhmissä mopoilijoita ja moottoripyö-
42318: suorittamisessa ollut jo vuodesta 1994 lähtien, jol- räilijöitä lukuun ottamatta.
42319: loin valtio leikkasi ensi kerran valtionapua, aiheut- Kun tarkastellaan onnettomuuksia niiden tyypin
42320: taa jo nyt erityistoimenpiteitä esim. teiden kuiva- mukaan ryhmiteltyinä, uhrien määrä väheni kol-
42321: tuksen suhteen. Sekä kuntien että tiekuntien hoi- manneksella niissä onnettomuuksissa, joissa on-
42322: dossa olevien teiden kuivatustoimenpiteet ovat nettomuusajoneuvot ajoivat samaan suuntaan.
42323: jääneet suurimmaksi osaksi suorittamatta säästöjen Myös kohtaamis- ja suistumisonnettomuuksien
42324: alkamisesta lähtien. Tielaitos katsookin, että mikäli kuolanuhrit vähenivät.
42325: valtionapu ei lisäänny, joutuu Tielaitos tulevina Liikennetunnissa kertomusvuonna kuolleista
42326: vuosina ohjaamaan valtionavun siltojen kunnosta- 101 menehtyi onnettomuuksissa, joissa joku osalli-
42327: misen jälkeen yksityisten teiden kuivatustoimenpi- sista oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Vuonna
42328: teisiin. 1997 vastaava luku oli 87. Alkoholionnettomuuksia
42329: Yhteenvetona arvioitiin yksityisteiden kunnon tapahtui kertomusvuonna 1 018, ja niissä loukkaan-
42330: jonkin verran huonontuneen v. 1988-89 suorite- tui 1 265 ihmistä. Muutokset edelliseen vuoteen
42331: tusta laaduntarkastuksesta. Vuoden 1989 laadun- verrattuna olivat vähäisiä.
42332: tarkastuksessa hyväkuntoisten teiden osuus oli n. Taajama-alueilla tapahtui 3 935 henkilövahin-
42333: 73 %, tyydyttävien osuus n. 25 %ja huonokuntois- koon johtanutta onnettomuutta. Onnettomuuksia
42334: ten osuus n. 2 %. Vuosina 1997 ja 1998 tehdyssä oli 136 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Taaja-
42335: tarkastuksessa hyväkuntoisten teiden osuus oli n. mien onnettomuuksissa menehtyi 106 ja loukkaan-
42336: 29 %, tyydyttävien osuus n 62 % ja huonokuntois- tui 4 843 ihmistä. Vuonna 1997 vastaavat luvut
42337: ten teiden osuus n. 9 %. olivat 127 ja 4 887.
42338: Vakuutusyhtiöille ilmoitettiin 103 865 liikenne-
42339: Tieliikenteen turvallisuus vahinkoa kertomusvuonna, eli 7,0 % enemmän
42340: Liikenneministeriön neuvoa-antava elin, liikenne- kuin v. 1997. Liikennevahingot lisääntyivät eniten
42341: turvallisuusasiain neuvottelukunta, laati v. 1996 helmi-, maalis- ja marraskuussa.
42342: valtakunnallisen liikenneturvasuunnitelman, jonka Kertomusvuonna jatkui siis lähes koko vuosi-
42343: toimenpideohjelma kohdistuu vuosiin 1997- kymmenen kestänyt liikenneturvallisuuden suotui-
42344: 2000. Suunnitelman perustana oleva tavoite liiken- sa kehitys. Jo saavutetut tulokset osoittavat, että
42345: nekuolemien määrän puolittamisesta vuosikym- aiempaa turvallisempi liikenne Suomessa on mah-
42346: menen loppuun mennessä pohjautuu valtioneu- dollista ja tavoite liikennekuolemien merkittävästä
42347: voston periaatepäätökseen tieliikenteen turvalli- vähentämisestä on realistinen. Tulokset antavat
42348: suuden parantamisesta vuodelta 1993. Voimassa samalla arvokasta tietoa turvallisuustyön tehosta
42349: olevan suunnitelman pohjalta tehtiin myös valtio- olosuhteissa, joissa liikennemäärät kasvavat.
42350: neuvoston periaatepäätös syksyllä 1997. Päätök- Pääteiden (yleiset tiet) liikenne lisääntyi kerto-
42351: sessä on asetettu uusi tavoite vuodelle 2005. Pää- musvuoden aikana kaikkiaan 3,2% edelliseen vuo-
42352: tökseen sisältyvät kaikki suunnitelmassa esitetyt teen verrattuna. Henkilö- ja pakettiautoliikenne
42353: keskeiset asiat, jotka toteuttamalla vuosikymme- lisääntyi niin ikään 3,2% ja raskas liikenne 3,3 %.
42354: nen loppuun asetettu tavoite voidaan saavuttaa. Liikenteen kasvu on pysynyt pääteillä melko va-
42355: Kertomusvuonna tieliikenteessä kuoli Tilasto- kaana jo jonkin aikaa.
42356: keskuksen tietojen mukaan 400 ihmistä, kun v. Liikenneonnettomuustietojen perusteella kes-
42357: 1997 tieliikenteessä kuoli 438 henkeä. Loukkaantu- keisiä ongelma-alueita ovat liikenneministeriön
42358: neita oli ennakkotietojen mukaan 9 097, eli 140 mukaan:
42359: edellisvuotista enemmän. - taajamissa kevyen liikenteen henkilövahin-
42360: Lasten liikenneturvallisuus kehittyi erittäin suo- got
42361:
42362:
42363:
42364: 281
42365: - päätieställä ja osin alemmallakin tieverkolla kaan kasvun myötä venäläisten osuus on viime
42366: kohtaamis- ja suistumisonnettomuudet vuosina lisääntynyt. Eräiden tutkimusten mukaan
42367: - rattijuopumus, nimenomaan tärkeät rattijuo- venäläisen ajoneuvon riski joutua onnettomuuteen
42368: pumukset, joihin liittyy usein alkoholin ongelma- Kaakkois-Suomen teillä on noin viisinkertainen
42369: käyttö verrattuna suomalaiseen.
42370: - nuoret kuljettajat, jolloin onnettomuusku- Ulkomaalaisten aiheuttamat onnettomuudet
42371: vaan kuuluvat usein ylinopeus ja alkoholi johtivat kertomusvuonna kuuden henkilön kuole-
42372: - iäkkäät henkilöt, sillä iäkkäillä kuljettajilla on maan. Kolmeen liikennekuolemaan oli osallisena
42373: usein sairauksia ja lääkehoitoja. Kevyen liikenteen venäläinen ajoneuvo.
42374: onnettomuuksissa taas ikäihmisten kehon hauraus Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta on
42375: on riskitekijä, ja onnettomuuksista seuraa muita tehnyt kertomusvuonna ehdotuksen nopeahkoista
42376: ikäryhmiä helpommin kuolema. toimista itäliikenteen turvallisuuden parantamisek-
42377: Liikenneministeriön mielestä poliisivalvonnan si. Keskeisiä toimia ovat venäläisille kuljettajille
42378: jatkuva väheneminen on huolestuttavaa, samoin suunnattava tiedotus ja liikennevalvonnan tehosta-
42379: kuin liikennekasvatuksen vähyys kouluissa. Minis- minen erityisesti itäliikenteessä yleisesti käytetyillä
42380: teriötä huolestuttaa myös alkoholin, huumeiden liikenneväylillä. Liikenneministeriö järjesti kerto-
42381: sekä niiden ja lääkkeiden sekakäytön lisääntymi- musvuonna mm. tiedotuskampanjan, jossa venäläi-
42382: nen, joka todennäköisesti tulee vaikuttamaan myös sille kuljettajille jaettiin tietoa Suomen liikenne-
42383: liikenneturvallisuuteen. Myös iäkkään väestön säännöistä, olosuhteista ja liikennerikkomusten
42384: osuuden kasvaminen ensi vuosituhannella tuonee seuraamuksista. Kampanjaa on jatkettu myös v.
42385: uudentyyppisiä ongelmia liikenteeseen. Kansan- 1999. Liikenneministeriö on yhteistyössä muiden
42386: terveysnäkökulmasta on tärkeää säilyttää ikäänty- viranomaisten ja organisaatioiden ja osittain myös
42387: vän väestön liikkuvuus ja liikkumismahdollisuu- Venäjän viranomaisten kanssa käynnistänyt selvi-
42388: det, mikä asettaa koko liikennesuunnittelulle uusia tyksiä kuljettajakäyttäytymisestä itäliikenteessä sa-
42389: haasteita. moin kuin mahdollisuuksista tehostaa tietojen
42390: Ongelmana on myös kuntien huono taloudelli- saantia itäliikenteeseen liittyvistä erityisongelmista.
42391: nen tilanne ja haluttomuus parantaa liikenneympä- Tielaitos vaikuttaa liikenneturvallisuuden paran-
42392: ristön turvallisuutta. Kevyen liikenteen kannalta tamiseen toisaalta huolehtimalla yleisistä teistä ja
42393: keskeiset liikenneympäristön parantamistoimet pi- toisaalta erilaisen yhteistyön kautta. Liikennejärjes-
42394: täisi toteuttaa juuri kuntienkaavatie-ja katuverkoil- telmäsuunnittelu ja kuntien liikenneturvallisuus-
42395: la. suunnittelu, kaavoitukseen liittyvä liikennesuun-
42396: Kevyen liikenteen turvallisuutta taajamissa pa- nittelun yhteistyö sekä yhteinen tutkimus- ja kehit-
42397: rantaisivat autojen alhaisemmat ajonopeudet On tämistoiminta vaikuttavat turvallisuuden paranemi-
42398: osoitettu, että ajonopeudella 50 km/h jalankulkijan seen myös yleisen tieverkon ulkopuolella.
42399: kuoleman vaara on 8-kertainen verrattuna 30 km/ Kertomusvuosi oli Tielaitoksen liikenneturvalli-
42400: h vauhtiin. Tilanne lienee hyvin samantapainen suusvuosi, jonka tavoitteena oli mm. edistää tiedot-
42401: myös muilla suojanomilla tienkäyttäjäryhmillä ku- tamalla, kouluttamalla ja keskustelemalla oman
42402: ten pyöräilijöillä. Kunnissa on tällä vuosikymme- henkilöstön osaamista ja sitoutumista liikennetur-
42403: nellä alennettu paljon nopeusrajoituksia. Aluerajoi- vallisuuden parantamiseen, tiivistää yhteistyötä
42404: tukset 40 km/h ja jopa 30 km/h ovat yleistyneet muiden liikenneturvallisuustyötä tekevien (esim.
42405: varsinkin kaupungeissa. Tämä yksin ei kuitenkaan poliisi, Liikenneturva) tahojen kanssa sekä edistää
42406: riitä turvallisuuden takaamiseksi, vaan nopeusra- eri osapuolten välistä vuorovaikutusta. Erilaisia
42407: joitusten noudattamista pitäisi myös valvoa. Polii- alueellisia tapahtumia oli yhteensä yli sata. Lisäksi
42408: sin liikennevalvontaresurssien jatkuvasti vähenty- järjestettiin sidosryhmien ja Tielaitoksen yhteinen
42409: essä on ratkaisua etsitty automaattivalvonnasta. valtakunnallinen liikenneturvallisuusseminaari.
42410: Automaattivalvonnan tehokkuuden parantamisek- Vuoden aikana käynnistettiin myös laaja Tietur-
42411: si on käynnistetty selvitys mahdollisuuksista ulot- va-koulutusohjelma tietyömailla työskenteleville ja
42412: taa vastuu liikennesääntörikkomuksista myös ajo- tarjottiin merkittävälle osalle henkilöstöä mahdolli-
42413: neuvon omistajaan tai haltijaan. suus osallistua Liikenneturvan järjestämille enna-
42414: Ulkomaisten ajoneuvojen aiheuttamia liikenne- koivan ajon kursseille. Muusta toiminnasta mainit-
42415: vahinkoja on Liikennevakuutuskeskuksen tietojen takoon Tielaitoksen liikenneturvallisuustyön 30-
42416: mukaan sattunut Suomessa viime vuosina n. 800 vuotishistoriikin toimittaminen ja kahden opetusvi-
42417: vuodessa. Venäläisten ajoneuvojen osuus näistä oli deon tuottaminen, joista toinen suunnattiin auto-
42418: kertomusvuonna n. 35 o/o. Itäliikenteen voimak- kouluille ja toinen ala-asteen oppilaille.
42419:
42420:
42421: 282
42422: Investointien vaikutukset tieliikenteen turvalli- nettomuuksien vähenemää ei voi ainakaan periaat-
42423: suuteen teessa verrata suoraan keskenään, koska varsinkin
42424: Tieliikenteen uusien investointien perusteluna on suurissa hankkeissa voi rakentamisaika kestää yli
42425: useimmiten lisäkapasiteetin tarve. Omalta osaltaan vuoden.
42426: uusinvestoinnit myös parantavat turvallisuutta ylei- Kertomusvuonna liikenteelle avatuista hank-
42427: sillä teillä. Jos asiaa tarkastellaan kapeasti vain keista ja hoidon toimintalinjamuutoksista arvioitu
42428: turvallisuuden näkökulmasta, suurten uusinves- henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä ( 49)
42429: tointien kustannustehokkuus ei ole kovin hyvä, kertyy seuraavan taulukon mukaisesti:
42430: vaikka ainoastaan liikennetaloudellisesti kannatta-
42431: vat hankkeet toteutetaan. Kertomusvuonna uusin- Toimenpideryhmä Osuus onnettomuuksien
42432: vestointien ostot olivat lähes 900 Mmk. vähenemästä
42433: Laajennusinvestointeihin sisältyvät turvallisuu- %
42434: den kannalta kustannustehokkaimmat investointi- Perustienpidon rahoituksella
42435: toimet: tieympäristön pehmentäminen, taajamien toteutetut
42436: Kevyen liikenteen järjestelyt 8
42437: turvallisuustoimet, tasoliittymien parantaminen, Tien parantaminen 7
42438: suuntauksen parantaminen turvallisuuden ongel- Tieympäristön parantaminen 20
42439: makohteissa ja kevyen liikenteen järjestelyt. Laa- Liittymien parantaminen 8
42440: jennusinvestointeihin käytettiin kertomusvuonna Nopeusrajoitusten muutokset 17
42441: n. 940 Mmk. Laajennusinvestoinneista noin puolet Muu liikenteen ohjaus 6
42442: Taajamateiden parantaminen ja
42443: kuului liikenneturvallisuuden kannalta tehokkaim- taajamien pienet turvallisuus-
42444: piin toimiin. toimet 5
42445: Talvihoidon taso pääteillä on tärkeä liikennetur- Muut toimet 17
42446: vallisuuden kannalta, sillä talviajan liikenne on Kehittämisen rahoituksella
42447: toteutetut 12
42448: vaarallisempaa kuin kesäliikenne, ja erityisen vaa-
42449: Yhteensä 100
42450: rallista se on vilkasliikenteisillä teillä. Onnetto-
42451: muuksia tapahtuu etenkin kelin muuttuessa.
42452: Liikenneympäristön hoitoon sekä rakenteiden ja
42453: laitteiden hoitoon sisältyy turvallisuuden kannalta Konkreettisia toimia turvallisuuden parantami-
42454: tärkeitä toimia, kuten näkemäalueiden kunnossa- seksi
42455: pito, tievalaistuksen energiakustannukset, tiemer- Kertomusvuonna toteutettiin kevyen liikenteen
42456: kinnät sekä kaiteiden ja reunapaalujen korjaukset. väyliä n. 160 km ja rakennettiin kevytliikenteen ali-
42457: Liikenneympäristön, rakenteiden hoidon ja laittei- tai ylikulkukäytäviä 36. Tien suuntausta parannet-
42458: den hoidon ostot olivat yhteensä n. 370 Mmk. tiin maaseudulla yli 150 km:n matkalla, ja tietä
42459: Korvausinvestointien perusteluna on tien raken- levennettiin n. 200 km:n matkalla. Ohituskaistoja
42460: teellisen kunnon säilyttäminen ja kuljetusten toimi- toteutettiin vajaan 40 km:n matkalla ja yksityistiejär-
42461: vuus. Korvausinvestointien yhteydessä voidaan jestelyjä n. 60 km:n matkalla.
42462: kuitenkin parantaa turvallisuutta toimin, jotka eivät Tieympäristöä parannettiin mm. korjaamalla
42463: yksinään olisi kannattavia toteutettaviksi, esim. jäykkiä pylväitä törmäystä myötääviksi ja rakenta-
42464: ongelmakohdan suuntauksen parantaminen. Näi- malla uutta tievalaistusta myötäävin pylväin n. 700
42465: hin toimiin voidaan yhdistää myös toimia tieympä- km:n matkalle. Lisäksi rakennettiin tiekaiteita yli
42466: ristön pehmentämiseksi. Rakenteellisen kunnon 100 km:n matkalle. Näkemiä parannettiin raivauk-
42467: ostot olivat n. 340 Mmk. sin n. 200 km:n matkalla.
42468: Tieliikenteen turvallisuutta voidaan tieinvestoin- Liittymiä parannettiin lähinnä pienehköin toi-
42469: tien ja tieverkon hoitotoimien tehostamisen lisäksi min tasoliittyminä, kuten 4-haaraisen tasoliittymän
42470: parantaa liikenteen ohjaus- ja säätelytoimia tehos- jakaminen kahdeksi 3-haaraiseksi liittymäksi,
42471: tamalla eli nopeusrajoituksin ja liikennemerkkijär- kääntyvien kaistojen tai väistötilan rakentaminen,
42472: jestelyin sekä ajan myötä myös liikenteen telematii- kiertoliittymän tai liikenteen valo-ohjauksen raken-
42473: kan toimin. taminen sekä nopeutta alentavan saarekkeen ra-
42474: Tiepiirit esittävät tulosraportoinoin yhteydessä kentaminen. Lisäksi rakennettiin joitakin eritasoliit-
42475: laskelman toteutettujen toimenpiteiden vaikutuk- tymiä.
42476: sista turvallisuuteen. Laskelmassa esitetään, kuinka Nopeusrajoitusta alennettiin n. 800 km:n mat-
42477: monta henkilövahinko-onnettomuutta vuosittain kalla. Eniten onnettomuussäästöjä on arvioitu ker-
42478: vältetään kunkin toimenpiteen käyttöaikana. Ra- tyvän taajamakeskustojen nopeuden alentamisesta
42479: portointi koskee kunakin vuonna liikenteelle avat- 50 km:stä tunnissa 40 km:iin tunnissa ja rajoituksen
42480: tuja hankkeita. Kyseisen vuoden rahoitusta ja on- 80 km tunnissa laskemisesta 60 kn1:iin tunnissa.
42481:
42482: 283
42483: Näihin kohteisiin liittyy yleensä tienvarren asukkai- - Päätiestön kunto on pysynyt tyydyttävänä.
42484: den turvallisuuden parantaminen. -Kevyen liikenteen väyliä on lisätty.
42485: Erilaisia muita liikenteen ohjauksen parantamis- -Vaikka poliisin valvontaresurssit ovat vähen-
42486: toimia on tehty n. 500 km:n matkalla. Näitä toimia tyneet, on valvonta kuitenkin pystytty järjestämään
42487: ovat mm. tiemerkintöjen laadun parantaminen, tarkoituksenmukaisesti.
42488: optista ohjausta parantavien reunapaalujen asenta- - Autokanta on uusiutunut, ja etenkin vuosi-
42489: minen ja jyrkkien kaarteiden merkitseminen sekä kymmenen puolivälin jälkeen valmistuneiden au-
42490: stop-merkkien asettaminen liittymiin. tojen rakenne kestää paremmin onnettomuuksissa.
42491: Muihin toimiin sisältyy yksittäisten rautatien ta- - Palo- ja pelastusalan sekä hälytyskeskusjär-
42492: soristeysten parantamista, eräillä teillä toteutettu jestelmän kehitys on edistänyt liikennekuolemien
42493: talvihoidon laatutason nosto ja lukuisa määrä pie- vähenemistä ja tehostanut onnettomuuksien uhri-
42494: niä toimia erilaisten paikallisten ongelmien ratko- en ensihoitoa.
42495: miseksi. Liikenneturvan mukaan kielteinen seikka on
42496: Kehittämistoimiin on kuulunut mm. moottorilii- kuitenkin se, että kansalaiset suhtautuvat liikenne-
42497: kennetien ja 4-kaistaisen tien rakentamista, radan sääntöihin ja toisiin tienkäyttäjiin entistä piittaamat-
42498: parantamiseen liittyviä tiejärjestelyjä ja moottorilii- tomammin.
42499: kennetien kehittäminen moottoritieksi. 1990-luvun puolivälistä lähtien etenkin taajamis-
42500: sa punaisia päin ajaminen ja käveleminen sekä
42501: Liikennenturvan näkemyksiä ylinopeudet ovat lisääntyneet. Tehokkain keino
42502: Tielaitoksen lisäksi liikenneturvallisuustyötä tekee vähentää liikennekuolemia ja loukkaantumisia on
42503: myös liikenneministeriön valvonnassa toimiva Lii- ylinopeuksien karsiminen. Se puolestaan edellyt-
42504: kenneturva. Tämä julkisoikeudellinen liikennetur- tää automaattivalvonnan lisäämistä taajamissa. Lii-
42505: vallisuustyön keskusjärjestö toteuttaa tehtäväänsä kenneturva on tehnyt tätä koskevan aloitteen lii-
42506: asetuksen mukaan: kenneministeriölle.
42507: - harjoittamalla liikenneturvallisuutta koske- Liikennevirrassa tavattujen rattijuoppojen määrä
42508: vaa tiedotus-, valistus- ja koulutustoimintaa on kasvussa. Tämä voi viitata siihen, että pelot
42509: - harjoittamalla omaa toimintaansa palvelevaa vapautuneen alkoholipolitiikan haittavaikutuksista
42510: tutkimusta alkaisivat toteutua liikenteessä. Myös huumeista on
42511: - opastamalla ja yhteensovittamalla jäsenjär- tulossa liikenteen ongelma.
42512: jestöjensä liikenneturvallisuustyötä sekä Liikenneturvan mielestä muita tärkeitä yksittäi-
42513: - tekemällä aloitteita ja toimimalla muutenkin siä toimenpiteitä liikenneturvallisuuden parantami-
42514: liikenneturvallisuuden hyväksi. seksi ovat taajamien turvallisuuteen panostaminen
42515: Liikenneturva edistää liikenneturvallisuutta vai- sekä liikenteen kasvun tarkoituksenmukainen hil-
42516: kuttamalla ihmisten liikkumista koskeviin arvoihin, litseminen. Keinovalikoiman tehokas käyttö edel-
42517: asenteisiin ja käyttäytymiseen. Se pyrkii vaikutta- lyttää jatkuvaa asenneilmaston muokkaamista niil-
42518: maan suoraan tienkäyttäjiin ja heidän lähipiiriinsä le suotuisaksi ja kansalaisten turvallisuustietoisuu-
42519: sekä välillisesti viranomaisiin, järjestöihin, yrityk- den kasvattamista.
42520: siin ym. organisaatioihin, jotta ne toiminnassaan Liikenneturvan mukaan tulee huolehtia siitä,
42521: ottavat huomioon liikenneturvallisuusnäkökohdat että jatkossakin liikenneturvallisuustyötä ohjaa par-
42522: ja erityisesti ihmisen käyttäytymisen merkityksen. lamentaarisesti hyväksytty ohjelma, jossa on tiukat
42523: Liikenneturvan mukaan turvallisuuden jatkuva määrälliset ja määräaikaan sidotut tavoitteet turval-
42524: paraneminen liikenteessä 1990-luvulla on ollut lisuuden parantamisesta. Sen lisäksi on perusteltua
42525: monen myönteisen tekijän summa. Kehityksen sel- aiempaa tiukemmin myös puuttua liikenteen mää-
42526: kärankana on ollut toisaalta haastava tavoite puolit- rään sekä ympäristönsuojelun että liikenneturvalli-
42527: taa liikennekuolemien määrä ja toisaalta sitä toteut- suuden näkökulmasta.
42528: tava valtakunnallinen liikenneturvallisuusohjelma, Turvallisuustyössä tarvitaan rinnan sekä tek-
42529: johon viranomaiset ja alan järjestöt ovat sitoutu- niikan että ihmisiin vaikuttamisen keinoja. Edel-
42530: neet. Turvallisuusajattelun edistymistä ja pitkäjän- lisillä parannetaan liikennejärjestelmää, ja jäl-
42531: teisen asennemuokkauksen vaikutusta osoittaa kimmäisillä valmennetaan tienkäyttäjiä selviyty-
42532: mm. se, että noin kolmanneksessa taajamien teistä mään järjestelmässä. Suuri osa liikenteen vahin-
42533: on otettu käyttöön entistä alhaisemmat nopeusra- goista johtuu ihmisen tekemistä virheistä. Lii-
42534: joitukset kenneturvan mielestä liikennejärjestelmää tulee
42535: Turvallisuuden kannalta myönteisinä seikkoina pitkällä tähtäyksellä kehittää niin, etteivät inhi-
42536: Liikenneturva pitää lisäksi seuraavia: milliset virheet johda kuolemaan tai vakavaan
42537:
42538:
42539: 284
42540: loukkaantumiseen. Näin edetään kohti kestävää Keski-Suomen tiepiirin näkemyksiä
42541: turvallisuutta. Keski-Suomen tiepiiri pitää keskeisenä ongelmana
42542: Liikenneturvan mielestä tiepolitiikassa tulisi tur- sitä, että liikenneturvallisuusvaikutusten aikaansaa-
42543: vallisuuden kannalta kiinnittää yksittäisten työkoh- minen vaikeutuu ja kallistuu jatkuvasti, ja rahoitus-
42544: teiden ohella huomiota myös tiepolitiikan periaat- ta riittää entistä vähemmän tiestön kunnon ylläpi-
42545: teisiin. Tiestön kehittämisessä laatutekijöinä paino- toon ja tienkäyttäjien kovasti odottamaan soratei-
42546: tetaan nykyisin tiestön teknisiä ominaisuuksia, nä- den päällystämiseen. Odotettavissa olevaan rahoi-
42547: kökulmia ja arvoja. Keskeiseksi tavoitteeksi on tukseen nähden liikenneturvallisuustavoitteet ovat
42548: asetettu liikenteen sujuvuus, jonka pääsisällöksi on kohtuuttoman kireät. Toisaalta odotukset maakun-
42549: omaksuttu ajonopeuksien nostaminen. Se voi joh- nassa kehittää koulureittejä ja työmatkareittejä tur-
42550: taa ristiriitaan liikenneturvallisuuden parantamisen vallisiksi jalankululle ja pyöräilylle ovat kasvaneet
42551: kanssa. Siksi Liikenneturvan mielestä tiestön laatu- viime vuosina. Tämän vuoksi piirissä on etsitty
42552: kriteereitä ja sujuvuuskäsitystä tulisi laajentaa niin, entistä halvempia ratkaisuja kevyen liikenteen väy-
42553: että tiestön kehittäminen niveltyisi nykyistä parem- lien tekemiseksi. Myös asukkaiden omaa taikoopa-
42554: min liikenne- ja yhteiskuntapolitiikan kokonaisuu- nosta on jouduttu pyytämään mukaan näihin hank-
42555: teen. Kansalaisnäkökulma, eri liikennemuotojen keisiin. Piirillä ei kuitenkaan liene mahdollisuuksia
42556: palvelutarpeet ja kestävän turvallisuuskehityksen liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttamiseen
42557: turvaaminen tulisi ottaa paremmin huomioon tie- jatkossa.
42558: politiikassa.
42559:
42560:
42561:
42562:
42563: Tienpidon määrärahoja on vähennettyvaltiontaloudel- toteuttamiselle, ja sen avulla on mahdollista päästä
42564: lisista syistä 1990-luvulla lähes 30%. Tämä on merkin- eroon myös nykyisestä kilpailuneutraliteetin kannalta
42565: nyt sitä, että Tielaitos on joutunut sopeuttamaan toi- ongelmallisesta tilanteesta, jossa tuotanto toimii tien-
42566: mintojaan käytettävissä olevien määrärahojen mukai- pitopalvelujen tilaajana toimivan tiehallinnon yhtey-
42567: siksi. Määrärahojen laskusta huolimatta Tielaitos on dessä. Nopealla aikataululla toteutettavaa liikelaitos-
42568: kertomusvuonna saavuttanut pääosin liikenneministe- tamista valtiontilintarkastajat eivät kuitenkaan pidä
42569: riön sille asettamat tulostavoitteet tarkoituksenmukaisena, sillä tehtyjen laatuarviointien
42570: Sekä liikenneministeriö että Tielaitos ovat olleet perusteella tuotannon saattaminen kilpailukykyiseksi
42571: huolissaan siitä, miten Tielaitos tulee nykyisellä määrä- avoimilla markkinoilla vaatii vielä runsaasti ponnistelu-
42572: rahatasolla vastaisuudessa selviytymään tehtävis- ja. Jotta tuotanto saataisiin riittävän kilpailukykyiseksi,
42573: tään, kun tiedetään, että liikennemäärien ja tienpitopal- joudutaan sen palveluksessa olevan henkilöstön mää-
42574: velujen kasvu jatkuu. Muun muassa tästä syystä liiken- rää vielä tuntuvasti supistamaan, ja myös henkilöstöra-
42575: neministeriö on lähtenyt aktiivisesti kehittämään Tie- kennetta on uudistettava, jotta se täyttäisi uuden tuo-
42576: laitoksen toimintaa. Tielaitoksen organisaatiouudis- tantoteknologian sille asettamat vaatimukset. Valtion-
42577: tuksella, jossa laitos jaettiin tiehallintoon ja tuotantoon, tilintarkastajien mielestä kilpailukyvyn edellyttämä
42578: on jo nytsaavutettu myönteisiä tuloksia, sillä toiminnan henkilöstön supistaminen tulisi toteuttaa hyvän henki-
42579: tehokkuus on parantunut ja sen myötä toimintojen kus- löstöpolitiikan periaatteita noudattaen, luonnollista
42580: tannukset ovat laskeneet ja tienpitopalvelujen hinnat poistumaa hyväksi käyttäen ja ilman tuotannollisista
42581: alentuneet. Saatujen myönteisten kokemusten perus- syistä tapahtuvia irtisanomisia. Myöskään henkilöstön
42582: teella sekä liikenneministeriö että Tielaitos ovat esittä- määrään ja rakenteeseen kohdistuvia sopeuttamistoi-
42583: neet, että organisaatiouudistusta jatkettaisiin niin, että mia ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa kiireisellä
42584: tuotanto voitaisiin liikelaitostaa v. 2001. Liikelaitostami- aikataululla.
42585: nen loisi edellytykset tuotannon kilpailuneutraliteetin Liikenneministeriö asetti kertomusvuonna tiehallin-
42586: toteutumiselle ja parantaisi kilpailukykyä. Liikelaitosta- non tavoitteeksi parantaa tienpidon tuotteiden teettä-
42587: misella saataisiin tuotannolle ja alan yksityisille yrityk- misen menettelyjä ja kilpailuttamisen edellytyksiä.
42588: sille tasavertaiset kilpailuasemat Tuotannolle asetetun tavoitteen mukaan sen tuli pa-
42589: Valtiontilintarkastajien mielestä Tielaitoksen tuo- rantaa kilpailukykyään ja valmiuttaan avoimeen kilpai-
42590: tannon liikelaitostamisella voidaan luoda nykyistä pa- luun. Tiehallinto kilpailutti kertomusvuonna yhteensä
42591: remmat edellytykset tehokkaiden tienpitopalveluiden 14 ns. pilottikohdetta, joista viisi oli tieverkon hoidon
42592:
42593:
42594: 285
42595: alueurakoita ja joihin myös tuotanto osallistui. Hank- mista niin tieinvestointien kuin tieverkon hoidonkin
42596: keista saadut kokemukset olivat myönteisiä, ja esim. suunnittelussa ja toteutuksessa.
42597: pilottihankkeiden hintataso laski 10-20 %. Tuotannon Uusia haasteita tieliikenteen turvallisuustyöhön on
42598: osallistuminen hankkeisiin antoi sille arvokasta koke- tuonut viime vuosina tapahtunut tuotannon keskittymi-
42599: musta urakkakilpailuista, tarjoustoiminnasta ja toimin- nen ja muuttoliike haja-asutusalueilta pääkaupunki-
42600: tatapojen kehittämisestä. Valtiontilintarkastajat pitävät seudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Kasvukeskusten
42601: kilpailuttamisen jatkamista tärkeänä jo sen avulla saa- liikenteen lisääntymisestä aiheutuvien turvallisuuson-
42602: vutettujen kustannussäästöjen takia. Valtiontilintar- gelmien vähentäminen edellyttää valtiontilintarkastaji-
42603: kastajien käsityksen mukaan kilpailuttamisen kautta en käsityksen mukaan Tielaitokselta entistä tehok-
42604: saadaan myös arvokasta kokemusta tuotannon liike- kaampaa yhteistyötä kuntien liikennesuunnittelu- ja
42605: laitostamisen valmisteluun. kaavoitusviranomaisten kanssa. Taajamien ja muiden-
42606: Nykyinen tieverkon kehittämisinvestointien kehys- kin alueiden liikenneturvallisuuden tehokkaaksi paran-
42607: budjetointiin perustuva rahoitus on koettu Tielaitok- nuskeinoksi on osoittautunut ylinopeuksien karsimi-
42608: sessa ongelmalliseksi, koska budjetointitapa johtaa nen. Koska ylinopeuksien poliisivalvonta on vähenty-
42609: pieniin vuosirahoituksiin ja pitkiin, epätaloudellisiin ra- nyt, tulisi muita nopeuden valvonnan muotoja, esim.
42610: kennusaikoihin. Tielaitos onkin liikenneministeriön automaattista nopeusvalvontaa kehittää.
42611: kanssa selvittänyt uusien rahoitustapojen käyttöönot- Huolestuttavia piirteitä liikenneturvallisuuden kehi-
42612: tomahdollisuuksia. Uusina rahoitusmalleina on kokeil- tyksessä ovat olleet kevyen liikenteen henkilövahinko-
42613: tu yksityisrahoitusta ja ns. kokonaisrahoitusmallia. Val- onnettomuudet taajamissa, päätiestön kohtaamis- ja
42614: tiontilintarkastajien mielestä uusien rahoitustapojen suistumisonnettomuudet, rattijuoppoudesta johtuneet
42615: kehittämistä ja budjetointia tulisi edelleen selvittää, onnettomuudet, poliisivalvonnan jatkuva vähenemi-
42616: sillä nykyisen käytännön mukaan tiestön kehittämistä nen, liikennekasvatuksen heikko asema kouluissa ja
42617: koskevat ratkaisut tehdään eduskunnassa pääasiassa liikenneilmapiirin kiristyminen 1990-luvun puolivälistä
42618: hankekohtaisina rahoituspäätöksinä, jotka eivät tarjoa lähtien. Myös nuoret ja iäkkäät kuljettajat on koettu
42619: eduskunnalle riittäviä edellytyksiä kytkeä tiestön kehit- liikenneturvallisuuden riskitekijöiksi.
42620: tämistä nykyistä selkeämmin liikennepolitiikan ja yh- Välinpitämätön suhtautuminen liikennesääntöihin
42621: teiskunnan rakennepolitiikan kokonaisuuteen. ja toisiin tienkäyttäjiin on lisääntynyt, mikä on ilmennyt
42622: Valtiontilintarkastajat pitävät myönteisenä, että Tie- erityisesti taajamissa punaisia valoja päin ajamisen ja
42623: laitos saavutti kertomusvuonna sille asetetun tavoit- kävelemisen yleistymisenä sekä ylinopeuksina. Val-
42624: teen vähentää tienpidon toimenpitein liikenneonnetto- tiontilintarkastajat pitävät tärkeänä, että liikennetur-
42625: muuksissa kuolleiden määrää. Liikenneturvallisuus- vallisuutta edistetään teknisten toimenpiteiden lisäksi
42626: työssä näyttää ongelmaksi kuitenkin muodostuvan se, myös asennekasvatuksen keinoin. Tuloksellinen asen-
42627: että liikenneturvallisuuden parantaminen on käynyt nekasvatus edellyttää valtiontilintarkastajien mielestä
42628: yhä vaikeammaksi ja kalliimmaksi. Valtiontilintarkasta- tiehallintoviranomaisten, Liikenneturvan, koululaitok-
42629: jien käsityksen mukaan liikenneturvallisuuden paran- sen ja kunnallisten yhteistyötahojen tehokasta yhteis-
42630: taminen nykyisellä määrärahatasolla edellyttää liiken- työtä.
42631: neturvallisuustekijöiden lisääntyvää huomioonotta-
42632:
42633:
42634:
42635:
42636: Satamaverkon laajuus ja kehittämissuunni- neista päättävät satamat ja satamakunnat itsenäises-
42637: telmat ti.
42638: Satamahankkeiden osana parannetaan tavalli-
42639: Maamme satamat ovat kunnallisia liikelaitoksia tai sesti myös maa- ja vesiliikenneyhteyksiä eli sata-
42640: yhtiöitä. Ne voivat olla myös yksityisiä yleisiä sata- maan johtavia teitä, rautateitä ja vesiväyliä. Nämä
42641: mia tai omaan käyttöön tarkoitettuja yksityissata- muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Sata-
42642: mia. Valtio ei ole sataman pitäjä eikä tee päätöksiä man toimivuuden määrää sen logistisen järjestel-
42643: satamainvestoinneista. Valtio voi vaikuttaa satama- män heikoin lenkki liikennemuodosta riippumatta.
42644: verkon laajuuteen ja kehittämissuunnitelmiin vain Kehittämistarpeet ovat satamakohtaisia, ja ne riip-
42645: yleisten toimintaedellytysten luojana. Investoin- puvat liikenteen määrän ja rakenteen muutoksista.
42646:
42647:
42648: 286
42649: Valtio on perinteisesti huolehtinut satamien kehit- 37,5 milj. tonnia. Lisäystä edellisestä vuodesta oli
42650: tämiseen liittyvistä liikenneväyläinvestoinneista. 1,4 milj. tonnia. Viennistä 34,9 milj. tonnia oli
42651: Tällöin on ollut kyse liikenteen valtakunnallisen Suomen omia ulkomaankaupan kuljetuksia ja 2,6
42652: perusinfrastruktuurin kehittämisestä, jonka on kat- milj. tonnia transito-kuljetuksia. Oma vientimme
42653: sottu kuuluvan valtiolle. kasvoi 1,7 milj. tonnia. Tuonnin määrä oli 39,1 milj.
42654: Ulkomaiden merikuljetuksia hoidettiin kerto- tonnia. Edellisestä vuodesta se kasvoi 51 000 ton-
42655: musvuonna kaikkiaan 56 sataman kautta. Kuljetuk- nilla. Transito-kuljetusten osuus tuontikuljetuksista
42656: set ovat kuitenkin keskittyneet, sillä kymmenessä oli 1,5 milj. tonnia.
42657: suurimmassa satamassa käsiteltiin 76 % kaikista Transito-liikennettä kulki maamme satamien
42658: Suomen satamissa lastatuista tai puretuista tavarois- kautta eniten v. 1994, jolloin sen määrä oli n. 5,6
42659: ta. Yli 100 000 tonnia tavaraa vuodessa kulki 37 milj. tonnia. Sen jälkeen määrä väheni jonkin ver-
42660: sataman kautta. Niistä 31 sijaitsee rannikolla ja ran ja kasvoi taas v. 1997 4,9 milj. tonniin. Kerto-
42661: Saimaan vesistöalueella. Kunnallisia mainituista musvuoden syyskuusta lähtien transito-liikenteen
42662: satamista on 25 ja yksityisiä 12. Rannikon satamista määrä on laskenut huomattavasti, ja vuoden koko-
42663: ulkomaan matkustajaliikennettä palvelee kuusi sa- naismäärä oli 4,1 milj. tonnia. Liikenneministeriön
42664: tamaa. Maassamme toimii myös lukuisa määrä mukaan transito-liikenteen kehityksen näkymät
42665: pieniä yksityisiä lastauspaikkoja. Satamista 23 on ovat olennaisesti heikentyneet.
42666: sellaisia talvisatamia, joille pyritään järjestämään Kantti- ja suuryksikköliikenteen kuljetukset ovat
42667: jäänmurtaja-avustus kaikissa olosuhteissa kaikkina lisääntyneet nopeasti 1980- ja 1990-luvulla. Niiden
42668: talvina. Talviliikennettä avustaa yhdeksän jäänmur- tuontimäärät ovat kolminkertaistuneet ja vienti-
42669: tajaa, joista yksi on vuokrattu Saksasta. Kyseinen määrät yli nelinkertaistuneet 1980-luvun alusta.
42670: alus korvataan valmistumassa olevalla monitoimi- Suuryksikköliikenteen (kantit, perävaunut, kuor-
42671: jäänmurtajalla. Saimaalla toimii yksi sisävesien ma-autot ja junavaunut) ennustetaan kasvavan 7,5
42672: jäänmurtaja ja yksi jäätä murtava monitoimialus. milj. tonnia vuoteen 2005 mennessä.
42673: Piensatamista merkittävimpiä ovat kalasatamat, joi- Suomen ja ulkomaiden välisen matkustajaliiken-
42674: ta on n. 100. teen kasvu on ollut lähes jatkuvaa 1980-luvun
42675: Suomen etelärannikolla sijaitsevat satamat, alusta lähtien. Kasvu jatkui myös kertomusvuonna,
42676: Helsinki, Sköldvik, Kotka, Hamina ja Naantali, jolloin kuljetettiin 16,0 milj. matkustajaa. Lisäystä
42677: ovat viime vuosina vahvistaneet asemaansa Suo- vuoteen 1997 verrattuna oli lähes 800 000 mat-
42678: men vilkkaimpina tavarasatamina. Merkittäviä kustajaa. Kasvu aiheutui lisääntyneestä Ruotsin-
42679: tuontisatamia ovat lisäksi Raahen Rautaruukki ja ja Tallinnan-liikenteestä. Ruotsin-liikenne kasvoi
42680: Pori. Rauma puolestaan kuuluu tärkeimpien vien- 400 000 ja Tallinnan 450 000 matkustajalla.
42681: tisatamien joukkoon. Transitosta noin puolet kul- Ruotsin-liikenteen suhteellinen osuus matkusta-
42682: kee Kotkan sataman kautta. Ulkomaan matkusta- jaliikenteestä on viime vuosina vähentynyt. Sillä on
42683: jaliikenteessä vilkkaimmat satamat, Helsinki ja toki edelleen hallitseva asema matkustajaliiken-
42684: Turku, ovat 1990-luvulla kasvattaneet edelleen teessä. Kertomusvuonna Ruotsin-liikenteen osuus
42685: osuuttaan. matkustajaliikenteestä oli 61 %.
42686: Suuryksikköliikenteessä Helsingillä on edelleen Tallinnan-liikenne on viime vuosina kasvanut
42687: ylivertainen asema, mikä johtuu sen sekä selvästi voimakkaasti. Kertomusvuonna kuljetettiin 5,8
42688: suurimmasta kanttiliikenteestä että kuorma-auto- milj. matkustajaa (v. 1997 5,3 milj., v. 1996 4,8 milj.
42689: ja perävaunuliikenteestä. Hangon ja Turun liiken- ja v. 1995 4,0 milj. matkustajaa). Saksan-liikentees-
42690: teessä kuljetetaan myös huomattava määrä juna- sä siirryttiin talvikaudella matkustajia kuljettavien
42691: vaunuja, kun taas Kotkan ja Haminan suuryksikkö- lastilauttojen aikaan, ja reitillä kulki kertomusvuon-
42692: liikenne on valtaosaltaan konttiliikennettä. Hami- na 155 000 matkustajaa.
42693: nassa, Kotkassa, Turussa, Raumalla ja Porissa kont- Liikenneministeriön mukaan satamien määrä ja
42694: titerminaalien kapasiteettilisäykset johtavat suur- sijainti ovat pääosin tarkoituksenmukaiset. Kapasi-
42695: lastiyksikköliikenteen osuuden kasvuun. teettia on nykyiselle liikenteelle jokseenkin riittä-
42696: Tavaraliikenteen merikuljetukset kasvoivat uu- västi, mutta liikenteen kasvu vaatii useissa satamis-
42697: teen ennätykseen kertomusvuonna. Satamien sa läpäisykyvyn lisäämistä. Satamiin onkin inves-
42698: kautta tuotiin ja vietiin ulkomaanliikenteessä 76,6 toitu melko runsaasti muutaman viime vuoden
42699: milj. tonnia. Kasvua edellisestä vuodesta oli 1, 4 aikana. Kuljetustekniikka on muuttumassa, joten
42700: milj. tonnia. Kuljetusmääristä oli transito-kuljetuk- myös myös Suomen liikenteessä kuljetukset hoide-
42701: sia 4,1 milj. tonnia ja Suomen ulkomaankaupan taan yhä useammin suuryksiköissä. Sekä ajoneuvo-
42702: kuljetuksia 72,5 milj. tonnia. Viennissä kuljetettiin ja perävaunuliikenne että kanttiliikenne vaativat
42703:
42704:
42705: 287
42706: uudenlaista käsittelylaitteistoa ja kenttäkapasiteet- pailukykyyn, joka nykyisin on verrattain alhainen,
42707: tia. sillä kansainvälisten vertailujen mukaan Keski-Eu-
42708: Ministeriö toteaa, että Turun uusi junalauttasata- roopan yritysten logistiset kustannukset ovat 4~
42709: ma lienee aiheuttanut sen, että nykyinen Lounais- % yritysten liikevaihdosta ja Suomessa samalla
42710: Suomen ja erityiseti Hangon ja Turun satamien toimialalla toimivien yritysten vastaavat kustannuk-
42711: yhteinen liikennevirta on suurempi kuin ennen set ovat vieläkin n. 10 %. Ministeriön mukaan
42712: junien siirtymistä Turkuun. Hangonkaan liikenne Helsingin kaupunki saa satamahankkeesta ja siihen
42713: ei ole kehittynyt huonosti. Liikenneministeriö on liittyvistä investoinneista poikkeuksellisen suuren
42714: parhaillaan teettämässä aiheesta tutkimusta, jolla hyödyn, jonka vastineeksi sen odotetaan myös
42715: toivotaan olevan käyttöä jatkossa hankepäätöksiä osallistuvan kustannuksiin merkittävällä osuudella.
42716: tehtäessä.
42717: Kotkassa ja Haminassa investoidaan sekä Suo- Saimaan kanava
42718: men vientikuljetuksia palveleviin kanttisatamiin Saimaan kanavan vuokrasopimus Suomen Tasaval-
42719: että Venäjän-kuljetuksiin. Tällä hetkellä Venäjän- lan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton kes-
42720: liikenteessä on taantuma, mutta palvelualalla jou- ken tuli voimaan 27.8.1963. Vuokra-ajaksi sovittiin
42721: dutaan kapasiteettia rakentamaan huippukysyn- 50 vuotta. Mikäli vuokra-aikaa ei jatketa, sopimus
42722: nän mukaan. Venäjän omien satamien kehittämi- päättyy 27.8.2013.
42723: seen kuluu aikaa, ja samaan aikaan Venäjän talous Merenkulkulaitoksen mukaan Saimaan kanavan
42724: elpyy ja ulkomaankauppa kasvaa, jolloin lastinkä- liikenteen ja kokonaisuutena sisävesiliikenteen
42725: sittelykapasiteetista on jälleen Itämeren alueella kannalta katsottuna neuvottelut kanavan vuokra-
42726: pulaa. ajan mahdollisesta jatkamisesta tulisi käynnistää
42727: mahdollisimman pian, viimeistään vuosituhannen
42728: Vuosaaren satamahanke vaihtumisen jälkeen. Viimeaikainen tilanne viran-
42729: Seuraavan vuosikymmenen merkittävin satama- omaismaksujen korotuksineen, venäläisten perimi-
42730: hanke on satamanosan rakentaminen Helsingin ne maksuineen sekä hataralla pohjalla käyty kes-
42731: Vuosaareen korvaamaan nykyiset yksikkötavaran kustelu mahdollisesta Saimaan kanavan laajenta-
42732: kuljetusta palvelevat satamanosat. Helsingin kau- misesta tai kokonaan uusista kanavayhteyksistä on
42733: pungin edustajat ovat todenneet, ettei kasvava luonut epävarmuutta, ja ratkaisujen odottelu on
42734: liikenne mahdu enää muutaman vuoden kuluttua siirtänyt investointeja myöhemmäksi. Esimerkiksi
42735: Sompasaareen ja Länsisatamaan. Vuosaaren sata- aluskaluston uusiminen sekä satama- ja terminaali-
42736: mahankkeen on katsottu palvelevan Helsingin ja investoinnit ovat kärsineet tästä tilanteesta.
42737: pääkaupungin talousalueen lisäksi koko maan kul- Liikenneministeriö asetti vuoden 1998 lopussa
42738: jetustarpeita. Tavoitteen mukaan satamatoiminta työryhmän laatimaan vuoden 2000 alkuun men-
42739: käynnistyy Vuosaaressa v. 2005. nessä selvityksen sisävesiliikenteen kanavahank-
42740: Satamahankkeen suunnitelmien mukaan kyse keista. Työryhmän tulee arvioida Saimaan kanavan
42741: on varsin suuresta investoinnista. Hankkeen kus- mahdollisen laajentamisen ja Saimaan kanavalii-
42742: tannusarvio on yhteensä n. 2 mrd. mk. Valtion kenteen kannalta oleellisten muiden kanavahank-
42743: tehtäviin perinteisesti kuuluvien väyläinvestointien keiden kustannuksia, toteutusedellytyksiä ja vaiku-
42744: osuudeksi on arvioitu n. 1 mrd. mk, mistä meriväy- tuksia. Vertailuperustana on Saimaan kanavan ny-
42745: län kustannusarvio on 85-90 Mmk, tieyhteyksien kymuotoisen ylläpidon jatkaminen. Tämä selvitys
42746: 290 Mmk ja ratayhteyksien 560-630 Mmk. Hank- tulee muodostamaan perustan kansallisten ratkai-
42747: keen eteneminen on kohdannut myös vastusta, sujen tekemiselle sekä neuvotteluille Saimaan ka-
42748: sillä tie- ja rautatieyhteydet on suunniteltu kulke- navan vuokra-ajan mahdollisesta jatkamisesta.
42749: maan Porvarinlahden Natura-alueella. Saimaan kanavan liikennemäärä on pudonnut
42750: Valtion osallistuminen Vuosaaren investointei- vuosikymmenen vaihteen 1,83 milj. tonnista keski-
42751: hin on lähivuosien liikennepolitiikan avainkysy- määrin 1,5 milj. tonniin vuodessa. Vuoden 1996
42752: myksiä. Itse sataman investointeihin ei valtio lii- jälkeen liikennemäärä on ollut kuitenkin hienoises-
42753: kenneministeriön mukaan osallistu, mutta maa- ja sa nousussa. Kanavaliikenteen taantuma aiheutui
42754: meriliikenneyhteyksien rakentamiseen valtion tu- ensinnäkin siitä, että Neuvostoliiton hajoaminen
42755: lee ministeriön näkemyksen mukaan osallistua, romahdutti raakapuun tuonnin. Uiton ja öljykulje-
42756: sillä ministeriössä tehdyt kannattavuuslaskelmat tusten loppumisella oli myös pieni vaikutus liiken-
42757: ovat osoittaneet, että satamahanke on taloudelli- nemääriin. Kuivalastien osuus on puolestaan jon-
42758: sesti kannattava. Hankkeella katsotaan olevan li- kin verran kasvanut 1990-luvulla. Kasvu ei kuiten-
42759: säksi myönteinen vaikutus yritysten logistiseen kil- kaan vastaa Saimaan alueen metsäteollisuustuottei-
42760:
42761:
42762: 288
42763: denviennin kasvua, joten vesitiekuljetus on menet- koissa. Kappaletavaraliikenteessä kapasiteettia tar-
42764: tänyt suhteellista osuuttaan muille kuljetusmuo- vitaan lisää lähivuosina. Tulokset osoittavat tutki-
42765: doille. joiden mielestä, että kapasiteettia on osittain vää-
42766: Saimaan kanava on nykyisellään varsin merkit- rässä paikassa ja että niukkuus kohdistuu suuryksi-
42767: tävä turistiväylä. Matkustajamäärä oli kertomus- kössä kuljetettavan tavaran liikenteeseen. Suuryk-
42768: vuonna 91 000 henkeä. Matkustajaliikenteen odo- siköillä tarkoitetaan kontteja, vaihtokuormatiloja ja
42769: tetaan vielä kasvavan, ellei veronoman alkoholi- perävaunu ja.
42770: tuonnin 20 tunnin sääntöön tai Viipurin risteilyjen Tutkimuksessa on todettu, että merenkulku
42771: viisumivapauteen tule muutoksia. sekä lastinkäsittelyn ja maakuljetusten tavat ovat
42772: Merenkulkulaitoksen mukaan Saimaan kanavan muuttuneet Suomessakin kuluneen vuosikymme-
42773: nykytoiminnan suurin ongelma on tietynlainen nen aikana, kun suuryksikköliikennettä on tullut
42774: epävarmuus kuljetusmuodon kilpailukyvyn säily- muihinkin satamiin kuin Helsinkiin. Uudet alustyy-
42775: misestä ja tulevaisuuden ratkaisuista. Epävarmuut- pit ja tavarankäsittelytavat asettavat satamille aiem-
42776: ta ovat aiheuttaneet mm. Venäjän tilanne yleensä paa kovemmat vaatimukset. Lastiautomatiikka tar-
42777: sekä venäläisten perimät ylimääräiset maksut, luot- vitsee uudentyyppisiä varastoja, ja satama-alueiden
42778: sausmaksujen jokavuotiset korotuspaineet sekä tilavaatimukset kasvavat suuryksikköliikenteen li-
42779: koko kuljetusmuodon tulevaisuuden ratkaisujen sääntyessä. Kuljetustapojen uudistuminen edellyt-
42780: selkiintymättömyys. Vaikea toiminnallinen ongel- tää satamilta joustavuutta ja mukautumiskykyä.
42781: ma on ollut tuloväylän mataluus Viipurin ja kana- Satamatoiminnasta tulee yhä pääomavaltaisempaa
42782: van alimman sulun välillä. Tämän ongelman pitäisi sen teknistyessä ja automatisoituessa. Vakavasti
42783: kuitenkin korjautua v. 2000, jolloin venäläisten otettava satama ei voi toimia ilman monipuolista
42784: urakoiman ruoppaushakkeen pitäisi valmistua. informaatiojärjestelmää ja reaaliaikaisia tietoyhte-
42785: Kanavan käytön ja kunnossapidon raskas kustan- yksiä kuljetusketjun eri osapuoliin.
42786: nusrakenne on myös koettu Merenkulkulaitokses- Tutkijoiden mukaan tehty kapasiteettianalyysi ei
42787: sa ongelmaksi. selitä Suomen satamien suurta määrää, vaan selitys-
42788: tä on haettava maamme merellisestä asemasta sekä
42789: Satamien toimintakapasiteetti raaka-aine- ja polttoainehuollon ja teollisuuden
42790: Hyväksyessään vuoden 1997 talousarvion edus- toiminnan turvaamisesta. Suuri osa satamistamme
42791: kunta samalla hyväksyi lausuman, jossa se edellytti, on aikanaan rakennettu yhden teollisuuslaitoksen
42792: että hallitus laatii kertomusvuoden aikana satamien tarpeisiin. Nykyjärjestelmässä varsinaisia yleissata-
42793: toimintakapasiteettia, tavaravirtojen jakaantumista mia, jotka palvelevat koko valtakunnan vientiä ja
42794: ja satamien kehitystarpeita koskevan kokonaissel- tuontia, on vain muutama.
42795: vityksen. Liikenneministeriö tilasi selvityksen kon- Tutkijoiden mielestä tutkimus osoittaa, että uusi
42796: sulttiryhmältä lokakuussa 1997 ja julkisti sen satama tai lisäkapasiteetti on tarpeen Helsingin
42797: 17.6.1998. alueella. Syynä on erityisesti liikenteen kasvu.
42798: Tutkimuksessa valittiin tarkan selvityksen koh- Suuryksikköliikennettä ja erityisesti kontteja varten
42799: teeksi 20 satamaa, jotka kattavat 93 o/o ulkomaanlii- tarvitaan lisäkapasiteettia. Aiempien tutkimusten
42800: kenteen tavaramäärästä. Muut satamat jätettiin perusteella Vuosaari sijaitsee kuljetusten ja yhteyk-
42801: yleisselvityksen varaan. Tutkimuksen mukaan Suo- sien kannalta erittäin hyvässä paikassa. Hanke on
42802: men satamien kapasiteetti on aiemmin arvioitua tutkijoiden mielestä koko Suomen taloudelle tär-
42803: pienempi. Irto- ja massatavaraliikenteen tarpeisiin keä.
42804: kapasiteettia on riittävästi ja melko oikeissa pai-
42805:
42806:
42807:
42808:
42809: Maamme satamaverkon kehittymistä ja sen kapasitee- dyissä vertailuissa suomalaisten yritysten kuljetuskus-
42810: tin muodostumista nykyiseen muotoonsa ovat ohjan- tannukset ovat osoittautuneet korkeiksi. Suuria kus-
42811: neet elinkeino- ja tuotantoelämän tarpeet. Valtion toi- tannuksia selittävät osittain pitkät kuljetusetäisyydet,
42812: minnot satamajärjestelmän kehittämisessä ovat koh- mutta myös kuljetusjärjestelmien tehottomuus on näh-
42813: distuneet ensi sijassa satamiin liittyviin infrastruktuuri- ty osasyyksi korkeisiin kuljetuskustannuksiin, jotka
42814: investointeihin, joista tärkeimpiä ovat olleet satamien ovat puolestaan heikentäneet suomalaisten yritysten
42815: maa- ja meriliikenneväylien rakentamistehtävät. Teh- kansainvälistä kilpailukykyä. Valtiontilintarkastajien
42816:
42817:
42818: 19 292055K 289
42819: mielestä on tärkeää, että niin valtio kuin yksityiset ja tiontilintarkastajien mielestä tarkoituksenmukaista ot-
42820: kunnalliset satamayhteisötkin panostavat riittävästi taa transito-liikenteen kehittämis- ja investointisuunni-
42821: satamien tehokkuuden edistämiseen, sillä satamien telmat uudelleen arvioitaviksi.
42822: merkitys maamme logististen järjestelmien kehittämi- Vuosaaren satamahanke on liikenneministeriössä
42823: sessä on keskeinen. tehtyjen laskelmien mukaan taloudellisesti kannattava.
42824: Laadittujen selvitysten mukaan satamakapasiteet- Hankesuunnitelman mukaan kokonaiskustannusarvio
42825: timme on riittävä, vaikka se onkin aiemmin arvioitua on 2 mrd. mk, josta valtion tehtäviin perinteisesti kuulu-
42826: pienempi. Satamapalvelujen kysyntä ja tarjonta eivät vien väyläinvestointien osuus on puolet. Mikäli hanke
42827: kuitenkaan kaikilta osin ole tasapainossa. Suuryksik- etenee tehtyjen suunnitelmien mukaisesti, tulisi val-
42828: köliikenteen kiihtyvä kasvu on lisännyt kyseisen kulje- tiontilintarkastajien mielestä hankkeen rahoitusperus-
42829: tusmuodon tarvitsemien satamapalvelujen kysyntää ta muodostaa siten, että hankkeesta pitkällä tähtäyk-
42830: Helsingin lisäksi myös muissa satamissa. Kun toisaalta sellä runsaasti hyötyvä Helsingin kaupunki osallistuisi
42831: perinteisten satamapalvelujen kysyntä on laskenut, on satamahankkeen väyläinvestointien rahoitukseen
42832: palveluiden kysynnän ja tarjonnan tasapaino häiriinty- merkittävällä panoksella.
42833: nyt, mikä puolestaan on vaikuttanut kielteisesti sata- Saimaan kanavan toiminnassa on viime aikoina
42834: mapalvelujen toteuttamisen sujuvuuteen ja tehokkuu- esiintynyt vaikeuksia, jotka ovat johtuneet pääosin Ve-
42835: teen. Valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan val- näjän talouden tilasta ja venäläisten perimistä ylimää-
42836: tion tulisi satamaverkon infrastruktuuria rakentaes- räisistä maksuista. Nykyisen toiminnan suuri ongelma
42837: saan ja yleistä liikennepolitiikkaa harjoittaessaan luo- on epävarmuus kuljetusmuodon kilpailukyvyn säilymi-
42838: da edellytyksiä kuljetustarpeita tasapainoisesti palve- sestä ja tulevaisuuden ratkaisuista. Kanavan 50 vuo-
42839: levan, tehokkaan satamaverkon kehittymiselle. deksi tehty vuokrasopimus päättyy v. 2013. Merenkul-
42840: Transito-liikenteen kehitysnäkymät heikentyivät ai- kulaitos on esittänyt, että neuvottelut kanavan vuokra-
42841: van olennaisesti kertomusvuoden syyskuussa alka- ajan mahdollisesta jatkamisesta aloitettaisiin viimeis-
42842: neen liikennemäärien laskun takia. Mainitusta ajan- tään vuosituhannen vaihteen jälkeen. Valtiontilintar-
42843: kohdasta lähtien liikennemäärät ovat olleet edelleen kastajat pitävät mainittujen neuvottelujen aloittamista
42844: huomattavasti aiempaa pienempiä. Liikenneministeri- tärkeänä, sillä pitkään jatkuva kanavan tulevaisuuteen
42845: ön mukaan liikennemäärien supistuminen on johtunut liittyvä epävarmuus vaikuttaa todennäköisesti kieltei-
42846: Venäjän talouden ongelmista ja Baltian maiden transi- sesti kanavatoiminnan pitkäjänteiseen kehittämistyö-
42847: to-liikenteen kehittyneestä kilpailukyvystä. Mikäli lii- hön.
42848: kennemäärien olennainen lasku vielä jatkuu, olisi vai-
42849:
42850:
42851:
42852:
42853: 290
42854: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
42855:
42856:
42857:
42858:
42859: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkastuk- Valtion tuki kansainvälistymiseen
42860: sen kauppa- ja teollisuusministeriössä 26.3.1999 Tukimuodot ja tuen määrä
42861: (kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki), 1990-luvulla on tapahtunut kahdenlaisia muutok-
42862: Kera Oyj:ssä 4.11.1998 (toimitusjohtaja Lauri Palo- sia: muutoksia yritysten kansainvälistymiseen liitty-
42863: järvi) ja Suomen Ulkomaankauppaliitto ry:ssä (Fin- vien tukien hallinnossa ja muutoksia, jotka liittyvät
42864: pro) 31.3.1999 (toimitusjohtaja Seppo Härkönen). itse kansainvälistymisprosessiin ja niihin muutok-
42865: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat käsitel- siin, joita yritysten toimintaympäristössä tänä aika-
42866: leet muistiopyynnöissään ministeriön oman toi- na on tapahtunut. Yritysten kansainvälistymisen
42867: minnan arviointia, pk-yrityspoliittisen ohjelman to- tukimuotojen määrä oli tarkastelujakson alussa yk-
42868: teutumista, matkailupolitiikkaa ja sen tavoitteita, sitoista. Kertomusvuonna oli käytettävissä enää
42869: kansainvälistymistä ja markkinointia, luvattomia neljä tukimuotoa.
42870: maalauksia ja töhrimistä sekä Euroopan komission
42871: antaman valvonta-asetuksen vaikutuksia. Ministe- Tukimuodot v. 1990 ja 1998
42872: riön tarkastuskäynnillä käsiteltiin ministeriön toi-
42873: mintaa kertomusvuonna, valtionyhtiöiden omistus- Vientituotteiden markkinoinnin
42874: edistäminen 1990 1998
42875: pohjan laajentamista, valtion tukipolitiikkaa ja yri- Monivuotiset vientimarkkinointi-
42876: tystukien karsimista sekä valtion matkailupolitiik- avustukset 1990
42877: kaa. Kera Oyj:n tarkastuskäynnillä käsiteltiin Keran Yritysten yksittäiset näyttely-
42878: toimintaa kertomusvuonna pk-politiikkaa, aluepo- osallistumiset 1990
42879: Valtionapu uuden vienti-
42880: litiikkaa ja työllisyyspolitiikkaa toteuttavana valtion
42881: henkilöstön palkkaamiseen 1990
42882: erityisrahoituslaitoksena. Ulkomaankauppaliiton Toimialoittain toteutettavat
42883: tarkastuskäynnillä käsiteltiin liiton ja sen vientikes- vienninedistä mista pa htumat 1990 1998
42884: kusten toimintaa kertomusvuonna, liiton kansain- Maittain toteutettavat tiedotus-
42885: välistä evaluointia, edustustojen ja vientikeskusten kampanjat 1990 1998
42886: Teollisen ja teknologisen
42887: yhteistyötä sekä vienninedistämisen kokonaisvas- Suomi-kuvan vahvistaminen 1990
42888: tuuta. Hankevientiin liittyvä tarjous-
42889: Hallinnonalan tarkastuksen ja siitä laadituo ker- toiminta 1990 1998
42890: tomusosuuden valmistelusta on kansliassa vastan- Eli nta rvi kevie nti keskus 1990
42891: Matkailun ulkomaan
42892: nut tarkastusneuvos Asko Valkosalo. Valtiontilin-
42893: markkinointi 1990
42894: tarkastajat päättivät kokouksessaan 7.4.1999, että Lainat vientituotteiden
42895: em. selvityksistä otetaan kertomusta varten jatko- markkinoinnin edistämiseen 1990
42896: valmistelujen kohteeksi kansainvälistyminen ja
42897: markkinointi, pk-yrityspoliittinen ohjelma sekä tö-
42898: hertelijöiden ilkivallan torjunta. Ministeriön oman Lainojen (lainat vientituotteiden markkinointiin
42899: toiminnan, TE-keskusten ja matkailuhallinnon ke- ja lainat hankeviennin tarjoustoimintaan) tarve ja
42900: hittämistä päätettiin seurata. Kertomusosuus hy- käyttöaste on muuttunut. Hankeviennin tarjoustoi-
42901: väksyttiin valtiontilintarkastajien kokouksessa mintaan myönnettiin lainoja vielä v. 1989, tämän
42902: 1.6.1999. jälkeen tuki on myönnetty avustusmuotoisena.
42903: Hankeviennin tarjoustoimintaan käytettävissä ollut
42904: Kansainvälistyminen ja markkinointi erillinen tukimuoto lakkautettiin v. 1999. Lainat
42905: vientituotteiden markkinoinnin edistämiseen siir-
42906: Seuraavassa tarkastellaan valtion tukitoimia yritys- rettiin Keran hoidettaviksi vuoden 1994 alusta.
42907: ten kansainvälistymiseen ja ulkomaankauppaa Osa v. 1990 myönnetyistä tuista oli määräaikai-
42908: edistäville järjestöille v. 1990-98. sia tukimuotoja (teollisen ja teknologisen Suomi-
42909:
42910:
42911: 291
42912: kuvan tehostaminen ja elintarvikevientikeskus), kasvuun. Venäjän olojen epävakaus on kuitenkin
42913: osa tuista on sittemmin yhdistetty osaksi ns. vienti- toistamiseen tällä vuosikymmenellä, kertomus-
42914: avustuksia: monivuotiset vientimarkkinointiavus- vuonna, ajanut suomalaiset Venäjän-vientiä harjoit-
42915: tukset, yritysten yksittäiset näyttelyosallistumiset, tavat yritykset uusiin vaikeuksiin. Tämän notkah-
42916: valtionapu uuden henkilöstön palkkaamiseen ja duksen arvioidaan kuitenkin olevan lievemmän ja
42917: matkailun ulkomaan markkinointi. Tällöin tuki- lyhytkestoisemman.
42918: muotoa ei sellaisenaan ole lakkautettu, vaan se on Kauppa- ja teollisuusministeriöitä saadun selvi-
42919: siirretty osaksi toista tukimuotoa. tyksen mukaan talouden elpyminen selittyy hyvin
42920: Seuraavassa esitetään tuen myöntövaltuudet menestyneen sähkö- ja elektroniikkateollisuuden
42921: avustuksiin ja lainoihin v. 1990---98: tuotteiden kysynnän voimakkaalla kasvulla. Mar-
42922: kan devalvaatio ja muut rahapoliittiset toimet, ml.
42923: Vuosi Tuen myöntövaltuudet markan kellutus, ja kansainvälisen kaupan vapau-
42924: Avustuksiin Lainoihin tuminen sekä Suomen liittyminen Euroopan unio-
42925: Mmk nin jäseneksi ovat edistäneet talouden elpymistä ja
42926: 1990 198 30 auttaneet suomalaista teollisuutta uuteen kasvuun,
42927: 1991 234 30 jonka uusimpia haasteita on globalisaation muka-
42928: 1992 274 22 naan tuomien mahdollisuuksien täysimääräinen
42929: 1993 340 25 hyödyntäminen. Suomalaiset kasvuyritykset eivät
42930: 1994 253 - menesty toimimalla yksin kotimaisilla markkinoil-
42931: 1995 252 -
42932: 1996 210 - la, vaan uusien yhteistyömuotojen etsiminen ja
42933: 1997 270 - verkottumisen tarve ovat tulleet korostetusti esiin
42934: 1998 180 - laman jälkeisinä vuosina. Suomalaiset korkean tek-
42935: nologian alan tuotteet suunnitellaan suoraan kan-
42936: sainvälisille markkinoille. Valtion tehostetut tuki-
42937: Vuosikymmenen alun tukimuotojen runsaus toimet on suunnattu jo joidenkin vuosien ajan
42938: heijastui käsiteltyjen tukihakemusten määrään. tuotekehitykseen ja teknologian tutkimukseen, jo-
42939: Tuolloin kymmenhenkinen vienninedistämistoi- hon kertomusvuonna oli käytettävissä 2,1 mrd. mk.
42940: misto käsitteli vuosittain n. 2 900 hakemusta. Hal- Tuotteiden kaupallistaminen, markkinointi ja lan-
42941: linnollisen työn määrää kyettiin tukimuotoja yhdis- seeraaminen kansainvälisille markkinoille on jää-
42942: tämällä vähentämään ja säilyttämään järjellisissä nyt liian vähälle huomiolle tässä yhteydessä.
42943: rajoissa tilanteessa, jossa lisätyövoiman paikkaami-
42944: nen kireinä talousarviovuosina ei ollut mahdollista. Tukien myöntämisen perusteet
42945: Samaan aikaan aloitettiin kokeilu tukien siirtämi- Kun tarkastellaan tuki en myöntämisen perusteita ja
42946: sestä ministeriön alaisen piiriorganisaation myön- tasapuolisten toimintamahdollisuuksien turvaamis-
42947: nettäviksi. Kokeilu aloitettiin Uudellamaalla, missä ta, voidaan tarkastelujakso jakaa vuosiin ennen
42948: sijaitsi valtaosa kansainvälistymistuen saajista. EU:n jäsenyyttä ja sen jälkeen. Yritysten kansainvä-
42949: Alussa delegoinnin piiriin kuuluivat markkamääril- listymistuissa kiinnitetään huomiota hakijayrityk-
42950: tään pienemmät avustukset. Delegointia laajennet- sen edellytyksiin harjoittaa jatkuvaa, menestyksel-
42951: tiin, markkamääräiset rajat poistettiin ja yrityskoh- listä vientitoimintaa. Tuen myöntämisessä pyritään
42952: taiset tuet siirrettiin kokonaan ministeriön alaisen kartoittamaan ne riskipitoiset etabloitumiseen liit-
42953: piiriorganisaation käsiteltäviksi vuoden 1996 alus- tyvät osa-alueet, joihin ei ole saatavissa tukea
42954: ta. Työvoima- ja elinkeinokeskusten yritysosastot vapailta rahoitusmarkkinoilta. Kauppa- ja teolli-
42955: käsittelevät tätä nykyä yrityskohtaisia kansainvälis- suusministeriö toteaa, että sen on rohjettava jakaa
42956: tymistukia kaikissa 15 TE-keskuksessa. etabloitumiseen ja kansainvälistymiseen liittyviä
42957: Yritysten toimintaympäristössä on kuluvan vuo- riskejä yritysten kanssa. 1990-luvun alussa tuen
42958: sikymmenen aikana tapahtunut suuria muutoksia. myöntämisen tärkeimpiä kriteereitä olivat yrityk-
42959: Syvimmän laman vuosina monet yritykset ajautui- sen valmiudet kansainvälistymiseen, tuotteen elin-
42960: vat taloudellisiin vaikeuksiin, osa konkurssiin. kelpoisuus kansainvälisillä markkinoilla sekä pe-
42961: Kansainvälisen kaupan taantuma, Neuvostoliiton rusteltu vientisuunnitelma. Tukea voitiin myöntää
42962: hajoaminen, näiden jatkeena kotimainen pankki- kaikille teollista tuotantoa harjoittaville yrityksille
42963: kriisi, yritystoiminnan kasvun laantuminen ja kas- niiden koosta riippumatta. Jotkin käytettävissä ol-
42964: vava työttömyys asettivat yritykset uusien haastei- leista tuista myönnettiin yksinomaan suurille yri-
42965: den eteen. Venäjän-vienti elpyi alkuvaiheen vai- tyksille, kuten lainat vientituotteiden markkinoin-
42966: keuksien jälkeen melko nopeasti kääntyen hyvään tiin sekä monivuotiset vientimarkkinointiavustuk-
42967:
42968:
42969: 292
42970: set. Yritysten mahdollisuudet toimintansa rahoitta- (toisin kuin muuta kansainvälistymistukea). Elin-
42971: miseen paranivat selvästi rahamarkkinoiden va- tarvikealalle myönnettyjen tukien määrä on ollut
42972: pautumisen myötä. ED-jäsenyyden aikana kolmin-nelinkertainen ver-
42973: Euroopan unianiin liityttäessä kaikki suomalai- rattuna toimialalle ennen jäsenyyttä myönnettyihin
42974: set tukiohjelmat notifioitiin eli hyväksytettiin tukiin.
42975: EU:ssa tai Eftan valvontaviranomaisella, osa tuista Myönnettyjen tukien kanavoimisessa eri mark-
42976: notifioitiin olemassa olevina tukiohjelmina. Yritys- kina-alueille otetaan huomioon ensisijaisesti yritys-
42977: ten kansainvälistymiseen käytettävissä ollut yritys- ten omat tarpeet ja vientisuunnitelmat Suomalais-
42978: kohtainen tuki notifioitiin Eftan valvontaviranomai- ten yritysten tulee olla esillä siellä, missä kilpailijat-
42979: sella v. 1994. Tukiohjelman hyväksymisen edelly- kin ovat. Kauppa- ja teollisuusministeriö ei ole
42980: tyksenä jouduttiin tukimuotoon tekemään eräitä katsonut voivansa ohjata ja suunnata yritysten vien-
42981: muutoksia: Tukea voitiin EU:n alueella myöntää titoimia tietyille markkina-alueille. Yritykset kanta-
42982: vain pienille ja keskisuurille yrityksille, ja sen kesto vat riskin omista toimistaan ja ovat vastuussa valit-
42983: rajattiin kahteen vuoteen. Eräitä tuen käyttökohtei- semistaan markkina-alueista. Ministeriö seuraa eri
42984: ta poistettiin kokonaan ja osan sisältöä muutettiin toimialojen kehitystä valtakunnallisesti, ja seuran-
42985: kilpailua vääristävinä. nan kohteena ovat myös eri maiden taloudelliset
42986: Käyttökohteista poistettiin kilpailua vääristävinä indikaattorit. Maailmantalouden muutokset näky-
42987: kokonaan mm. ostajavierailut ja vienninedistämis- vät reaaliaikaisen tiedonvälityksen vuoksi nopeasti
42988: matkojen tuet. Koska molemmat liittyivät liian lä- uutisissa, vähäisetkin markkinahäiriöt heijastuvat
42989: heisesti suoraan vientikaupan tekemiseen, niitä ei maailman rahamarkkinoille ja vaikuttavat sitä kaut-
42990: pidetty ulkomaan markkinointiin hyväksyttävinä ta yritysten vientisuunnitelmiin ja markkina-aluei-
42991: toimina. Tarpeenomina poistettiin mm. tavara- den valintaan joskus lyhyelläkin varoitusajalla.
42992: merkkien hyväksynnät, mallisuojaukseen liittyvät Vaikean markkina-alueen määrittäminen lähtee
42993: maksut sekä erilaiset koestusmaksut, jotka EU:n yrityksestä itsestään. Nykyisin Venäjän markkinoita
42994: alueella yhden jäsenmaan koestuslaitoksen hyväk- voidaan jälleen pitää vaikeina, vaikka alue maan-
42995: synnän jälkeen on hyväksyttävä myös muissa jä- tieteellisesti on lähellä. Jollakin toimialalla maantie-
42996: senmaissa. Tukea voitiin myöntää enintään kah- teellisesti kaukainen alue voi olla yrityksen koti-
42997: deksi vuodeksi. Tämä johti useampivuotisten vien- markkina-alue, esim. korkean teknologian ja tieto-
42998: tiavustusten tukemisen lakkauttamiseen. tekniikan aloilla kotimarkkina-alue on Yhdysval-
42999: EU:hun liittymisen jälkeen on osaa kansainvälis- loissa ja Japanissa. Samoissa maissa voivat toiset
43000: tymistuista käytetty kansallisena osuutena EU:n yritykset kohdata suuria kaupan esteitä, vaikka
43001: aluekehitysrahaston hankkeissa. 1980-luvulla ja niitä purkamaan onkin olemassa erilaisia mekanis-
43002: 1990-luvun alkuvuosina 75 o/o tuista kanavoitui kol- meja. Yritysten vientitoimissaan kohtaamia vaike-
43003: men Etelä-Suomen läänin- Uudenmaan, Hämeen uksia ei enää voida tyypitellä yhtä helposti kuin
43004: sekä Turun ja Porin läänin - alueella toimiville ennen. Ministeriö pyrkii kohtaamaan jokaisen ha-
43005: yrityksille. Valtaosa kansainvälistyneistä yrityksistä kijayrityksen ongelmat yrityskohtaisesti, mikä aset-
43006: sijaitsee näillä alueilla. EU:n aluekehitysrahaston taa ministeriön henkilöstön osaamiselle suuria vaa-
43007: tukien liittäminen kansainvälistymiseen on ohjan- timuksia.
43008: nut suhteessa suuremman osan tuesta muualle Yritysten toimintamahdollisuuksia valvoo Suo-
43009: kuin Etelä-Suomeen. Niin sanotuilla nolla-alueilla messa Kilpailuvirasto. Kansainvälistymistuella ei
43010: sijaitsevilla yrityksillä ei ole ollut samanlaisia mah- voida vaikuttaa yritysten toimintamahdollisuuksiin
43011: dollisuuksia tuen saantiin kuin EU:n tukialueilla sellaisenaan, sillä tuki on käytettävissä vain tuottei-
43012: sijaitsevilla yrityksillä. Tätä epäsuhtaa on pyritty den ulkomaiseen markkinointiin liittyviin kuluihin,
43013: korjaamaan kahtena vuonna lisätalousarvion kaut- eikä yritysten toimintamenoja voida sisällyttää tuen
43014: ta, jolloin ns. nolla-alueille saatiin v. 1996 ja 1997 piiriin. Tukea ei myöskään myönnetä itse tuotteen
43015: lisää valtuutta 20 Mmk. valmistukseen, vaan vain sen markkinointiin liitty-
43016: ED-jäsenyyteen liittyen on elintarviketeollisuu- viin kuluihin.
43017: den yrityksille osoitettu jäsenyyteen sopeutumisen
43018: siirtymäkauteen 1995-99 erillinen valtuus myös lukien maaryhmittäinen seuranta
43019: kansainväliseen markkinointiin. Eurooppalaisten Kansainvälistymistukien kehitystä on vuodesta
43020: elintarvikejättien uhka koettiin suureksi jäsenyy- 1984 seurattu kauppa- ja teollisuusministeriön
43021: den alkuvuosina. Määrärahan suuruus oli 250 oman tietojärjestelmän avulla. Järjestelmästä on
43022: Mmk, eli n. 50 Mmk vuodessa. Tukea voitiin siirty- saatavana myönnettyjen tukien seurantaa koskeva
43023: mäkauden ajan myöntää myös suurille yrityksille tilastoaineisto, johon sisältyy myönnettyjen tukien
43024:
43025:
43026: 293
43027: alueittainen seuranta. Alueiden määrittelyssä on uutena painopisteenä talousarvioon lisättiin palve-
43028: pohjana markkina-alueiden jako Länsi-Euroop- lualoja ja -yrityksiä koskeva maininta.
43029: paan (erikseen EU-maat ja Efta-maat), itäiseen Kes- Toimialakohtaista tukien jakautumaa seurataan
43030: ki-Eurooppaan, Lähi-itään ja Afrikkaan, Kauko- kauppa- ja teollisuusministeriön omalla tietojärjes-
43031: itään ja Oseaniaan, Pohjois-Amerikkaan (Yhdys- telmällä. Käytössä on Tilastokeskuksen virallinen
43032: vallat ja Kanada) sekä Väli- ja Etelä-Amerikkaan. toimialaluokitus, joka on uusittu ED-jäsenyyden
43033: Käytössä on myös maakohtainen tilasto, vaikka jälkeen. Kansainvälistymistuen toimialakohtainen
43034: yhä harvemmin tukea myönnetään siten, että toi- tilasto poikkeaa jonkin verran valtakunnallisista
43035: menpiteet toteutetaan vain yhdessä maassa. Tuet viennin toimialakohtaisista tilastoista. Kansainvä-
43036: myönnetään laajoihin kokonaisuuksiin, jolloin listymistukea ei myönnetä suurille yrityksille eikä
43037: tuen piiriin voidaan hyväksyä useita eri toimia myöskään alkutuotantoon. Pääasiallisesti tukea
43038: monilla eri markkina-alueilla. myönnetään vain teollisesti valmistettujen tuottei-
43039: Suomalaisten yritysten kansainvälistymisen en- den markkinointiin.
43040: simmäinen askel on usein vientitoiminnan aloitta- Kansainvälistymistukea saaneista yrityksistä
43041: minen naapurimaihin, aiemmin Ruotsiin, nykyään enin osa toimii metalliteollisuuden toimialoilla, ja
43042: Viroon ja Venäjälle. Vientitoimintansa vakiinnutta- metallialan kone- ja laitealojen yritykset nojaavat
43043: neet, keskisuuret yritykset harjoittavat vientiä myös yhteen keskeisimmistä viennin tukijaloista: met-
43044: EU:n alueen ulkopuolelle, Amerikkaan ja Aasiaan. säklusteriin. Metsäalan osaamisen korkea taso Suo-
43045: Länsi-Euroopan alue on merkittävä suomalaisten messa on luonut maahamme vahvan metsäkone-
43046: yritysten aloittaessa vientiään. Vienti Länsi-Euroop- alan laitevalmistajien joukon. Metalliteollisuuden
43047: paan oli kohteena 50 %:lla kansainvälistymistukea toimialojen osuus kansainvälistymistuen saajista oli
43048: saaneista yrityksistä v. 1990. Länsi-Euroopan osuus 47% v. 1990, v. 1994 osuus oli alentunut 33 %:iin ja
43049: oli vuoteen 1994 mennessä laskenut 45 %:iin, mut- kertomusvuonna osuus oli yrityskohtaisista tuista
43050: ta kertomusvuonna Länsi-Euroopan osuus oli 37%.
43051: noussut takaisin 50 o/o:iin. Muilla markkina-alueilla Eniten ovat osuuttaan lisänneet palvelualan yri-
43052: on suuria vaihteluita. Esimerkiksi Neuvostoliiton- tykset, erityisesti teknisten palvelujen tarjoajat, joi-
43053: vienti romahti 1990-luvun alussa miltei nollaan, ja hin kuuluvat erilaisten tietoteknisten palvelujen
43054: kasvoi tämän jälkeen huippuvuoteen 1996, jolloin tarjoajat, suunnittelu- ja insinööritoiminnan palve-
43055: tuen saajista 24 %toteutti kansainvälistymisprojek- lut, konsulttipalvelut ja ohjelmistotalojen palvelut
43056: teja Venäjän ja itäisen Keski-Euroopan alueella. sekä muita liike-elämää palvelevia toimintoja tarjo-
43057: Kertomusvuonna tämä osuus oli taas laskenut avat yritykset. Näiden osuus v. 1990 oli 12 %,
43058: 20 %:iin. Laman jälkeisinä vuosina suomalaiset yri- vuoteen 1994 osuus oli kasvanut 24 %:iin ja kerto-
43059: tykset ovat olleet varovaisia etenemisessään. Tämä musvuonna se oli 23 %. Palvelualojen tukeminen
43060: on näkynyt erityisesti etabloitumisessa kaukaisem- on yksi ministeriön painopistealueista.
43061: mille alueille Yhdysvaltoihin ja Aasiaan, joskin
43062: näillekin alueille kiinnostus on virinnyt uudelleen Tukien työllisyysvaikutukset Suomessa ja
43063: kertomusvuonna. ulkomailla
43064: Kauppa- ja teollisuusministeriön yritysten kansain-
43065: Toimialakohtaiset painopisteet välistymistukien seurantajärjestelmällä ei vuoteen
43066: Kauppa- ja teollisuusministeriöitä saadun selvityk- 1995 asti seurattu tukien työllisyysvaikutuksia.
43067: sen mukaan kansainvälistymistuen myöntämisessä Yleinen arvio on se, että toiminnan laajentuessa ja
43068: ei ole käytössä muita toimialakohtaisia painopistei- kasvaessa kansainvälistymisen kautta on yrityksen
43069: tä kuin valtion talousarviossa ulkomaankaupan kasvulla sinänsä ollut myönteinen vaikutus yrityk-
43070: edistämiselle asetetut. Toimialakohtaisina paino- sen henkilöstön määrän kasvuun. EU:n aluekehi-
43071: pisteinä on joitakin vuosia ollut ympäristöteknolo- tysvarojen käyttöön liittyy työllisyysvaikutusten
43072: gian, hyvinvoinnin, rakentamisen sekä elintarvike- seuranta. Kansainvälistymistukien delegoinnin
43073: teollisuuden klusterit (talousarvioesitys 1995). Yri- myötä myös EU:n aluekehitysvarojen myöntöpää-
43074: tysten kansainvälistäminen ja jatkuvan menestyk- tökset on tehty ministeriön alaisessa piiriorganisaa-
43075: sellisen vientitoiminnan harjoittaminen on pitkä- tiossa, nykyisissä TE-keskuksissa. Kansainvälisty-
43076: jänteistä, ja tulokset näkyvät usein vasta vuosien mistukiin liittyvää tilastollista seurantaa ei kaikilta
43077: päästä. Ministeriössä ei ole pidetty perusteltuna osin ole saatu toimimaan TE-keskuksissa jo käytös-
43078: toimialakohtaisten painopisteiden vaihtamista vuo- sä olevan tietojärjestelmän osana, minkä vuoksi
43079: sittain. Talousarvion toimialakohtaiset painopisteet tätä asiaa koskevia tilastotietoja ei ole käytettävissä.
43080: kertomusvuodelle olivat samat kuin v. 1995, mutta Ministeriön arvio yritysten hakemuksissaan ilmoit-
43081:
43082:
43083: 294
43084: tamista luvuista on, että yritykset vastaavat melko Kansainvälistymistuista on Marketing Radar Oy
43085: väljin perustein tätä koskeviin kysymyksiin. Yritys- tehnyt asiakastyytyväisyysmittaukset Kauppa- ja
43086: ten hakemuksissaan antamia tietoja ei ole voitu teollisuusministeriön mukaan asiakastyytyväisyys
43087: pitää luotettavina. näissä selvityksissä on tukea saaneiden yritysten
43088: Kansainvälistymistukea on v. 1996--98 käytetty joukossa luonnollisesti suuri, minkä vuoksi mit-
43089: kansallisena osuutena myös EU:n sosiaalirahaston tausten antamiin tuloksiin ei kaikilta osin voi luot-
43090: tavoiteohjelma 4:n mukaisiin, vaikeilla työttömyys- taa. Kansainvälistymistukea pidettiin merkittävänä
43091: alueilla toteutettuihin hankkeisiin, joissa tavoittee- yrityksen kansainvälistymiskehityksen kannalta.
43092: na on olemassa olevien työpaikkojen säilyttäminen Tärkeitä kommentteja tässä kohdassa olivat näke-
43093: tai uusien työpaikkojen luominen. Nämä hankkeet mykset, joissa tuen määrää tai kokoa pidettiin
43094: on toteuttanut Suomen Ulkomaankauppaliitto sel- sellaisena, että siitä oli todellista hyötyä hankkeen
43095: laisissa vientirengasprojekteissa, joihin on sisälty- toteutuksen kannalta. Selvityksen nojalla kansain-
43096: nyt korostetusti kansainvälistymiseen liittyvä kou- välistymistuen suurin merkitys oli sen vientiä kiih-
43097: lutuksellinen näkökulma. Suomen Ulkomaan- dyttävässä vaikutuksessa. Suunnitellut kansainvä-
43098: kauppaliiton kautta on näinä kolmena vuotena listymistoimet kyettiin toteuttamaan nopeammassa
43099: käytetty kansallisena osuutena tukea 6 Mmk kuna- aikataulussa tuen turvin. Mittauksen yhtenä tavoit-
43100: kin vuonna, minkä lisäksi hankkeisiin on vuosittain teena oli selvittää yritysten ja tuen käyttäjien näke-
43101: saatu 4 Mmk EU:n sosiaalirahaston tukea. Yhteensä myksiä tukiohjelmasta ennen ED-jäsenyyttä. Samaa
43102: tukea on näinä vuosina käytetty vientirengashank- asiaa on selvitelty myös Teollisuuden ja työnanta-
43103: keisiin 30 Mmk. jain keskusliiton, IT:n yrityskyselyssä vuodelta
43104: Vientirengaskonseptilla toteutettuihin hankkei- 1994.
43105: siin osallistui v. 1996--97 yhteensä 242 yritystä. Eri tukijärjestelmien sisältö, osin myös niiden
43106: Yritykset ovat näinä vuosina oman ilmoituksensa hallinto, on nykyisin aiempaa pirstaleisempaa. Tu-
43107: mukaan kyenneet hankkeisiin osallistumisen kautta kia voidaan myöntää eri ministeriöissä, niiden alai-
43108: turvaamaan 382 olemassa olevaa työpaikkaa ja sissa organisaatioissa ja virastoissa, ja tukea myön-
43109: luomaan 141 kokonaan uutta työpaikkaa. Kerto- tävät myös maakuntien liitot ja Kera. EU:n tukia
43110: musvuotta koskevia tietoja ei vielä ole käytettävissä. myönnetään useista rahastoista (aluekehitysrahas-
43111: to, sosiaalirahasto, maatalouden ohjausrahasto,
43112: Tuen merkitys Suomen viennille kalatalouden ohjausrahasto) eri tavoiteohjelmiin
43113: Sekä 1980-luvulla että 1990-luvulla on tehty lukuisa (2, 3, 4, Sa ja 6), joilla kaikilla on omat ohjeet ja
43114: määrä tutkimuksia mm. kansainvälistymisen mer- säännöt. Tukijärjestelmät voivat tästä syystä olla
43115: kityksestä yrityksen elinkaaressa, kansainvälistymi- osin päällekkäisiä. Kokonaisuuden hahmottami-
43116: sen merkityksestä tuotekehitykseen, kansainvälis- nen ja yhden yksittäisen tuen vaikutusten selvittä-
43117: tymisen vaikutuksista eri toimialoilla ja pk-yrityksil- minen on vaikeata. Edellä mainitut tuet jaetaan
43118: le kohdistetuista kansainvälistymistoimista. lisäksi TE-keskusten myönnettäviksi.
43119: Liiketaloustieteellinen tutkimuslaitos teki v. Kansainvälistymistuella pyritään ministeriön
43120: 1993 selvityksen Vienninedistämistoiminnan tulok- teollisuusstrategian mukaisesti laajentamaan vien-
43121: sellisuus ja johtaminen (LIT 1993 sarja B 99). nin pohjaa sekä monipuolistamaan viennin raken-
43122: Selvityksen toimenpidesuositusten mukaan tuli netta. Tavoitteena on lisäksi laajentaa vientiosaa-
43123: käytettävissä olevien tukimuotojen määrää supis- mista uusille toimialoille. Voidaan todeta, että kan-
43124: taa. Muutos tukiin on sittemmin tehty. Tutkimuk- sainvälistymisellä on elintärkeä merkitys suomalai-
43125: sessa otettiin kantaa myös siihen, tulisiko ministe- sille, menestystä hakeville kasvuyrityksille. Globa-
43126: riön ohjauksen olla syvemmälle menevää. Tällai- lisaation merkitys korostuu entisestään ensi vuosi-
43127: seen johtopäätökseen ei selvityksen nojalla kuiten- tuhannella. Kansainvälistymistuki on tässä prosessis-
43128: kaan päädytty. Suosituksena todettiin kuitenkin, sa kansainvälistymistä aikaistava ja nopeuttava tekijä.
43129: että ministeriön tuen tulisi olla pitempikestoista.
43130: Tukien käyttöajan laajennukseen ei enää ED-jäse- lukien vaikuttavuuden seuranta
43131: nyyden aikana ollut mahdollisuuksia. Toimenpide- Kauppa- ja teollisuusministeriöitä saadun selvityk-
43132: suosituksena esitettiin myös kansainvälistymistoi- sen mukaan yrityskohtaisissa hankkeissa liitetään
43133: mien kytkemistä aiempaa tiiviimmin muihin minis- tilitykseen tuen käyttöajan päättymisen jälkeen sel-
43134: teriön asettamiin teollisuuspoliittisiin tavoitteisiin. vitys tuen käytöstä, matkaraportit tehdyistä markki-
43135: Tähän suuntaan on toimia kehitetty sen myötä, kun naselvityksistä sekä näytteet tuella aikaansaaduista
43136: tulosjohtaminen on edennyt ministeriön talous- esitteistä ja esittelyaineistosta. Tämän seurannan
43137: arviovalmistelussa. kautta voidaan todentaa, mihin tuki on käytetty.
43138:
43139:
43140: 295
43141: Tuen vaikutuksia vientiin ei voida nähdä tilityksen Ulkomaankauppaa edistävät järjestöt
43142: jättämisen yhteydessä, koska tilitys jätetään kuu- Ulkomaankauppaa edistävien järjestöjen määrä on
43143: kausi tuen vuodenmittaisen käyttöajan jälkeen. 1990-luvulla kasvanut. Yrityksille suunnattujen pal-
43144: Onnistunut markkinointi näkyy vientilukujen nou- velujen sisältö on kehittynyt ja palvelut ovat moni-
43145: suna vasta 3-5 vuoden kuluttua suoritettujen toi- puolistuneet. Toimintaan on käytetty valtion tukea
43146: mien jälkeen. seuraavasti:
43147: Suomen Ulkomaankauppaliitolle tai muille yh-
43148: teisöille annetaan myös puolivuotisiin vientimark- Vuosi Tuki
43149: kinointiohjelmiin liittyviin tukiin velvoite tilityksen 1 000 mk
43150: yhteydessä tehdä ministeriölle selvitys tuella ai- 1990 34 530
43151: kaansaaduista tuloksista. Ministeriölle toimitetaan 1991 38 700
43152: myös Ulkomaankauppaliiton tapahtumiin osallis- 1992 92 250
43153: tuvien yritysten tuen kerrymistä koskeva selvitys 1993 181 000
43154: kolme kertaa vuodessa. 1994 180 300
43155: 1995 175 600
43156: Tuen vaikuttavuutta on selvitetty ministeriön 1996 173 100
43157: toimesta v. 1993 ja 1994 (em. LTT:n tutkimus ja 1997 168 000
43158: Marketing Radarin asiakastyytyväisyysmittaus). Mi- 1998 167 950
43159: nisteriössä on v. 1998-99 toiminut työryhmä, jon-
43160: ka tehtävänä on laatia ohjeet yhtenäisen seuranta- Kansainvälisen kaupan koulutuskeskus, Fintra
43161: järjestelmän luomiseksi kaikkiin TE-keskusten eri Kansainvälisen kaupan koulutuskeskuksen, Fint-
43162: osastoilla käsiteltävien tukien (15 erilaista yritys- ran (vuoteen 1995 Vientikoulutussäätiö) toimintaa
43163: kohtaista tukimuotoa) jälkiseurantaan. Eri ministe- on tällä vuosikymmenellä tuettu seuraavasti:
43164: riöillä ei ole olemassa yhtenäistä käytäntöä tilityk-
43165: sen jälkeisestä seurannasta, ja useimmissa tapauk- Vuosi Tuki
43166: sissa jälkikäteistä seurantaa ei ole lainkaan. Yksin- 1 000 mk
43167: kertaisia kuvaavia mittareita, jotka suoraan kertoisi-
43168: vat kansainvälistymistuen vaikutuksista, ei ole ole- 1990 8 300
43169: 1991 9 000
43170: massa. Vaikeus on todettu useissa selvityksissä, 1992 8 750
43171: joissa kansainvälistymistä ja sen vaikutuksia on 1993 8 800
43172: tarkasteltu. Kunkin toimialan kehitystä seurataan 1994 8 400
43173: myös ministeriön elinkeino-osaston (aiemmin yri- 1995 8 400
43174: 1996 7 500
43175: tyskehitysosasto) tuottamien toimialaraporttien 1997 7 500
43176: avulla. Vuosittaisia toimialaraportteja ilmestyy n. 1998 7 500
43177: 40. Selvitysten jatkuvuus takaa hyvän seurantamah- LTA 500
43178: dollisuuden kunkin toimialan kehitykseen. Vien-
43179: nin kehitys on osa raportin sisältöä. Kansainvälisen kaupan koulutuskeskus Fintran
43180: Kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksen toiminnan tarkoitus on tarjota suomalaisille pienille
43181: mukaan kansainvälistyminen on suomalaisten kas- ja keskisuurille yrityksille monipuolisia viennin ja
43182: vuyritysten elinehto. Yritysten auttaminen nopeaan ulkomaankaupan koulutuspalveluja. Kauppa- ja
43183: ja hallittuun kasvuun tuo valtion kansainvälistymi- teollisuusministeriön tuki Fintran toimintaan koh-
43184: seen käyttämiin panostuksiin hyvän tuotoksen. distuu pääosin sen kaksivuotiseen (nykyisin kolmi-
43185: Tämänhetkiset määrätietoiset tukitoimet erityisesti vuotiseen) vientimarkkinoijakoulutukseen. Tuen
43186: tuotekehitykseen tulisi ulottaa koskemaan myös osuus Fintran toiminnan kokonaismenoista oli ker-
43187: tuotekehityksen jälkeistä kaupallistamisvaihetta. tomusvuonna 31 o/o.
43188: Tuotekehityspanostukset uhkaavat mitätöityä, jol-
43189: lei kaupallistamiseen kiinnitetä riittävää huomiota. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari
43190: TT:n pk-yritysbarometrissä syksyllä 1998 piti 38% Suomalais-ruotsalainen kauppakamari toimii Tuk-
43191: kyselyyn vastanneista yrityksistä markkinointia it- holmassa. Kauppakamarin toiminta alkoi 62 vuotta
43192: selleen vaikeimpana asiana ja kaipasi kansainvälis- sitten. Vuoden 1997 aikana kauppakamarin hoidet-
43193: tymiseen ja markkinointiin lisää tukea. Vastaavan tavaksi on siirtynyt myös kaupallisen sihteerin teh-
43194: suuntaisia tuloksia saatiin Kansainvälisen kaupan tävät, sillä Suomen Ulkomaankauppaliitto siirsi
43195: koulutuskeskuksen, Fintran selvityksestä marras- kaupallisen sihteerin toimiston Göteborgista Köö-
43196: kuulta 1997. Siinä selvitettiin suomalaisten pk- penhaminaan. Kauppakamarin toimintaa on tällä
43197: yritysten viennin kynnyksiä. vuosikymmenellä tuettu seuraavasti:
43198:
43199:
43200: 296
43201: Vuosi Tuki Tietotekniikan kehittämiskeskus, Tieke
43202: 1 000 mk Vuoteen 1998 ministeriö tuki Suomen Tiedonsiirto-
43203: 1990 2 000
43204: yhdistyksen, STY:n toimintaa. Yhdistys irtautui
43205: 1991 2 300 Suomen Ulkomaankauppaliiton alaisuudesta v.
43206: 1992 2 200 1991. Suomen Tiedonsiirtoyhdistys ja kaksi muuta
43207: LTA 300 samalla alalla toimivaa yksityistä järjestöä Tietotek-
43208: 1993 2 450
43209: niikan kehittämiskeskus, Tieke ja Telmo päättivät
43210: 1994 2 400
43211: 1995 2 400 keskinäisestä yhdistymisestä keväällä 1998. Uuden
43212: 1996 2 400 yhdistyksen nimeksi otettiin Tietotekniikan kehit-
43213: 1997 2 450 tämiskeskus, Tieke. Yhdistyksen toimintaa on tällä
43214: 1998 2 450 vuosikymmenellä tuettu seuraavasti:
43215:
43216: Ulkoasiainministeriön mukaan Suomen Tukhol- Vuosi Tuki
43217: man-suurlähetystön ja kauppakamarin yhteistyö 1 000 mk
43218: on hyvä. Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin
43219: toiminnan tavoitteena on avustaa suomalaisia pie- 1992 1 000
43220: 1993 1 000
43221: niä ja keskisuuria yrityksiä etabloitumaan Ruotsin 1994 1 000
43222: markkinoille. Tuella kauppakamari on järjestänyt 1995 1 000
43223: yrityksille yhteistapahtumia ja kampanjoita. Tuen 1996 1 000
43224: osuus kauppakamarin toiminnan kokonaismenois- 1997 1 050
43225: 1998 1 000
43226: ta oli kertomusvuonna 41 %.
43227: Suomen Tiedonsiirtoyhdistyksen toiminnan pai-
43228: nopiste oli ulkomaankauppaan liittyvien automaat-
43229: Suomalais-venäläinen kauppakamari tisten tiedonsiirtojärjestelmien luominen ja niiden
43230: Vuoteen 1991 ministeriö tuki Suomalais-neuvosto- standardointi. Yhdistyksen työn merkitys on koros-
43231: liittolaisen kauppakamarin toimintaa. Neuvostolii-
43232: tunut ED-jäsenyyden myötä. Tieke on mukana
43233: ton hajoamisen jälkeen kauppakamarin nimi muu- valtion edustajana useiden EU:n tämän alan työryh-
43234: tettiin v. 1992 Suomalais-venäläiseksi kauppaka- mien toiminnassa. Tuen osuus yhdistyksen toimin-
43235: mariksi. Kauppakamarin toimintaa on tällä vuosi-
43236: nan kokonaismenoista oli kertomusvuonna 46 %.
43237: kymmenellä tuettu seuraavasti:
43238: Osuuskunta Viexpo
43239: Vuosi Tuki Osuuskunta Viexpo on Pohjanmaalla toimiva ulko-
43240: 1 000 mk maankauppaa edistävä yhdistys, jolla on toimipis-
43241: 1990 1 600 teet Pietarsaaressa, Kokkolassa ja Vaasassa. Aiem-
43242: 1991 1 600 min toiminnassa oli yksikkö myös Seinäjoella,
43243: 1992 1 600
43244: LTA 2 500
43245: mutta se siirtyi v. 1993 Suomen Ulkomaankauppa-
43246: LTA 1 500 liiton alaiseksi vientiasiamiestoimistoksi. Osuus-
43247: 1993 1 600 kunta Viexpon toimintaa on tällä vuosikymmenellä
43248: 1994 1 200 tuettu seuraavasti:
43249: 1995 1 200
43250: 1996 1 200
43251: 1 450 Vuosi Tuki
43252: 1997
43253: LTA 285 1 000 mk
43254: 1998 1 450 1990 1 230
43255: LTA 275 1991 1 400
43256: 1992 1 300
43257: Suomalais-venäläinen kauppakamari toimii 1993 1 300
43258: Suomessa ja Venäjällä. Kauppakamarilla on toimi- 1994 1 300
43259: tilat Moskovassa, Pietarissa ja Helsingissä. Kauppa- 1995 1 300
43260: 1996 1 300
43261: ja teollisuusministeriö tukee kauppakamarin yri- 1997 1 350
43262: tyksille tarjoamien Venäjän-kaupan palveluiden 1998 1 350
43263: tuottamista sekä erityisesti Venäjän ulkomaan-
43264: kauppaan liittyvän tiedotuksen toteuttamista. Tuen Osuuskunta Viexpon to1mmnan ydin on suo-
43265: osuus kauppakamarin toiminnan kokonaismenois- menruotsalaisella Pohjanmaalla, missä yhdistys tar-
43266: ta oli kertomusvuonna 23%. joaa kansainvälistymispalveluja pienille ja keski-
43267:
43268:
43269: 297
43270: suurille yrityksille. Viexpo järjestää alueellaan yri- ressien osallistujat jättivät v. 1996 Suomeen matkai-
43271: tysten yhteistapahtumia ja vientikampanjoita, ja lutuloina kerrannaisvaikutuksineen 530 Mmk.
43272: sen päätoiminta-alueena ovat Pohjoismaat. Viexpo Kongressiin osallistuja käytti oleskeluunsa vuoro-
43273: täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Tuen osuus Viexpon kaudessa keskimäärin 1 400 mk. Ministeriön tuen
43274: toiminnan kokonaismenoista oli kertomusvuonna osuus kongressitoimiston toiminnan kokonaisme-
43275: 31%. noista oli kertomusvuonna 29 %.
43276:
43277: Ulkomaisten investointien edistämissäätiö Suomen Ulkomaankauppaliitto ry
43278: Suomen Ulkomaankauppaliiton alaisuuteen perus- Suomen Ulkomaankauppaliitto (4.3.1999 alkaen
43279: tettiin kauppa- ja teollisuusministeriön ja Suomen Finpro) on Suomen vanhin vienninedistämisorga-
43280: Ulkomaankauppaliiton sopimuksella määräaikai- nisaatio. Se perustettiin v. 1919. Vuonna 1992 sen
43281: nen ulkomaisten investointien edistämisyksikkö. yhteyteen liitettiin ulkoasianministeriön alaisuu-
43282: Yksikkö irtautui liitosta v. 1996 ja säätiöitettiin desta kaupalliset sihteerit. Ulkomaankauppaliiton
43283: vuoden 1997 alusta. Sen toimintaa on tuettu tällä yhteydessä toimi v. 1993-94 maakunnallisten
43284: vuosikymmenellä seuraavasti: vientiasiamiesten verkosto. Vientiasiamiehet siirtyi-
43285: vät v. 1997 TE-keskusten palvelukseen. Ulkomaan-
43286: Vuosi Tuki kauppaliittoon perustettiin v. 1994 Euroneuvonta-
43287: 1 000 mk keskus, mutta sen toiminta liitossa lopetettiin sääs-
43288: 1995 6 000
43289: tösyistä kertomusvuoden lopussa. Suomen Ulko-
43290: 1996 6 000 maankauppaliitto on uudistanut paitsi nimensä
43291: LTA 3 000 myös toiminta-ajatuksensa: "Finpro on tehokas
43292: 1997 10 000 asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka tavoit-
43293: 1998 10 000 teena on nopeuttaa yritysten kansainvälistymistä ja
43294: vähentää siihen liittyviä riskejä. Finpro toteuttaa
43295: Säätiön toiminta-ajatuksena on ulkomaisten in- kansallista tehtäväänsä toimimalla asiakasläheisesti
43296: vestointien houkutteleminen Suomeen. Tähän ta- ja yhteistyössä muiden kansainvälistämisen palve-
43297: voitteeseen on pyritty tehostetuilla maakohtaisilla luorganisaatioiden kanssa."
43298: tiedotuskampanjoilla, joita on säätiön toiminta-ai- Suomen Ulkomaankauppaliiton toimintaa on
43299: kana järjestetty Saksassa, Englannissa, Ranskassa, tällä vuosikymmenellä tuettu seuraavasti:
43300: Yhdysvalloissa ja Japanissa. Tehostetut tiedotus-
43301: kampanjat on suunnattu ulkomaisille sijoittajille ja
43302: Vuosi Yleistoiminta Kaupalliset Maakunnalliset
43303: päätöksentekijöille. Tuen osuus säätiön toiminta- sihteerit vienti-
43304: menoista on 100 %. asiamiehet
43305: 1 000 mk
43306: Helsinki-Finland Congress Bureau, HFCB 1990 20 800 - -
43307: Matkailun ulkomaan markkinointiin varatuista 1991 24 400 - -
43308: avustuksista osoitettiin 1990-luvun alussa valtion- 1992 23 700 39 400 -
43309: apua Helsinki-Finland Congress Bureaun toimin- LTA - 10 000 -
43310: 1993 19 600 135 000 8 300
43311: nan menoihin. Kongressitoimiston tuki siirrettiin v. 1994 27 000 131 000 8 700
43312: 1996 ulkomaankauppaa edistävien järjestöjen mo- 1995 22 000 138 000 -
43313: mentille. Kongressitoimiston toimintaa on tällä 1996 21 000 131 000 -
43314: vuosikymmenellä tuettu seuraavasti: 1997 21 000 126 815 -
43315: 1998 142225 1 - -
43316: 1
43317: Vuosi Tuki Koko toiminta yhteensä.
43318: 1 000 mk
43319: 1996 1 200 Suomen Ulkomaankauppaliiton t01mmnan ta-
43320: 1997 1 200 voitteena on tarjota suomalaisille yrityksille moni-
43321: 1998 1 200
43322: puolisia asiantuntija- ja kansainvälistymispalveluja
43323: niin viennin kuin tuonninkin alalta. Ulkomaan-
43324: Kongressitoimiston toiminnan tarkoituksena on kauppaliitolla oli kertomusvuonna 56 vientikes-
43325: lisätä kongressimatkailua Suomeen. Sen toiminnan kusta 47 maassa. Ministeriön tuki liiton yleistoimin-
43326: rahoittajia ovat ministeriön lisäksi Suomen suurim- taan oli kertomusvuoteen 50 %. Ulkoasiainhallin-
43327: mat kaupungit, joissa on riittävät tilat suurten nosta siirtyneitten kaupallisten sihteerien toimin-
43328: kongressien järjestämiseen. Kansainvälisten kong- nasta rahoitettiin 96% v. 1992-93, 95% v. 1994 ja
43329:
43330:
43331: 298
43332: 90 o/o vuodesta 1995. Vuonna 1997 valmistellun juustohöylän käyttämistä järjestöjen tukeen. Pie-
43333: Ulkomaankauppaliiton toimintaa säätelevän valtio- netkin leikkaukset olisivat niissä johtaneet henki-
43334: neuvoston päätöksen mukaan alettiin Ulkomaan- löstön irtisanomisiin. Ministeriö on momentin sisäl-
43335: kauppaliiton tukiin soveltaa yhtä tukiprosenttia, lä tehnyt sisäisiä siirtoja järjestöjen tarpeellisten
43336: joka kertomusvuoden alusta on ollut 75 %. Tuen kehitysprojektien turvaamiseksi. Varat projekteihin
43337: osuus oli 74% kertomusvuonna. on vähennetty Suomen Ulkomaankauppaliiton val-
43338: tionavun osuudesta.
43339: Järjestöjen toiminnan arviointia Kauppa- ja teollisuusministeriö katsoo selvityk-
43340: Kauppa- ja teollisuusministeriöitä saadun selvityk- sessään, että järjestöjen toiminnan tukeminen on
43341: sen mukaan ulkomaankauppaa edistävien järjestö- perusteltua myös jatkossa. Pienet ja keskisuuret
43342: jen toiminnan tukeminen on yritysten tukipalvelu- yritykset tarvitsevat kansainvälistymisen alkuvai-
43343: na perusteltua. Kansainvälistymiseen liittyy useita heessa tukea, jota järjestöjen kautta on yrityksille
43344: osaamisalueita, eikä yhdeltä osaajalta ole kaikkia kyetty tarjoamaan. Tulevaisuus asettaa järjestöjen
43345: palveluita saatavissa. Palveluita ei myöskään ole toiminnalle uusia vaatimuksia, ja globalisaatio tuo
43346: tarjolla vapailla markkinoilla. Toimintojen tehok- mukanaan haasteita, joihin vastaaminen vaatii
43347: kuuden lisäämiseksi kukin järjestö keskittyy oman myös järjestöiltä ajan hermolla pysymistä ja visio-
43348: osaamisensa ja palvelujensa ydinalueiden kehittä- nääristä otetta uuden vuosituhannen strategioihin.
43349: miseen, vaikka alue joissain tapauksissa onkin Ministeriön pyrkimyksenä on pitää järjestöjen toi-
43350: pieni ja kapeasti rajattu. Tällaisesta sektorista on mintaedellytykset sellaisella tasolla, että suomalai-
43351: esimerkkinä Tietotekniikan kehittämiskeskus, Tie- silla pk-yrityksillä olisi samanlaiset lähtökohdat
43352: ke. Palvelu on pk-yrityksille tarpeen, sillä alan kansainvälistymiseen kuin muiden EU:n jäsenmai-
43353: osaajien määrä on Suomessa rajallinen. den yrityksillä.
43354: Kauppa- ja teollisuusministeriö osallistuu järjes- Suomalais-ruotsalaisen ja Suomalais-venäläisen
43355: töjen hallitus- tai johtoryhmätyöskentelyyn. Minis- kauppakamarin osalta ulkoasiainministeriön kaup-
43356: teriön markkinaosaston virkamies on neljän järjes- papoliittinen osasto toteaa kauppakamarien peri-
43357: tön johtoelimissä, Fintran, Suomalais-ruotsalaisen aatteessa olevan halpa ja yritysveroinen ratkaisu
43358: kauppakamarin, Tietotekniikan kehittämiskeskus viennin edistämiseen. Mainittujen kauppakamari-
43359: Tieken ja Helsinki-Finland Congress Bureaun. Mi- en tehokkuudesta ja kustannusvastaavuudesta ei
43360: nisteriön nimeämä ulkopuolinen taho edustaa mi- kauppapoliittisella osastolla ole tarkempaa tietoa,
43361: nisteriötä Suomalais-venäläisessä kauppakamaris- ja asian analyysi vaatisi erillisen tutkimuksen. Suo-
43362: sa. Ministeriön muilta osastoilta on edustaja Suo- malais-venäläisen kauppakamarin toimintaa on vii-
43363: men Ulkomaankauppaliitossa ja Ulkomaisten in- me vuosina haitannut venäläisen osapuolen puut-
43364: vestointien edistämissäätiössä. Osuuskunta Viex- tuva panostus ja strateginen näkemys. Koska myös
43365: pon hallinnossa on Suomen Ulkomaankauppalii- Finpro lisää panostustaan Venäjän markkinoilla, on
43366: ton edustus. Eri järjestöissä toimivat markkinaosas- syytä pohtia, onko valtion tuen prioriteetti kauppa-
43367: ton virkamiehet eivät osallistu näitä järjestöjä kos- kamarin vai Finpron toiminnassa.
43368: kevaan päätöksentekoon.
43369: Järjestöjen saaman tuen osuus niiden menoista Suomen Ulkomaankauppaliiton toiminnan
43370: vaihtelee 23 %:sta 100 %:iin. Ministeriö tekee erilli- arviointia
43371: sen tulossopimuksen niiden järjestöjen kanssa, joi- Suomen Ulkomaankauppaliitto ry:n toimintaa eva-
43372: den valtion tuki ylittää 50 % menoista (Suomen luoitiin v. 1996. Arviointi valmistui joulukuussa
43373: Ulkomaankauppaliitto ja Ulkomaisten investointi- 1996, joten arvioinnin esittämiin uudistuksiin pääs-
43374: en edistämissäätiö). Muiden järjestöjen toiminnan tiin paneutumaan vasta keväällä 1997. Arvioinnin
43375: sisältöön, laatuun ja toiminnan tavoitteellisuuteen tekijät päätyivät antamaan 83 toimenpidesuositusta
43376: vaikutetaan aktiivisen hallitus- tai johtoryhmätyös- Ulkomaankauppaliiton toiminnan keskeisiltä osa-
43377: kentelyn kautta. alueilta. Osa suosituksista oli julistuksenomaisia
43378: Kauppa- ja teollisuusministeriö pitää järjestöjä toiveita. Arvioitsijoiden havaitsemat keskeiset toi-
43379: tehokkaina ja valtion talouden kannalta edullisina minnalliset puutteet olivat Ulkomaankauppaliiton
43380: instrumentteina. Valtion panostus järjestöjen toi- raskaassa organisaatiorakenteessa, epäselvässä
43381: mintaan on ministeriön mukaan tuloksiin nähden hallinto- ja päätöksentekotavassa, vientikeskusten
43382: pieni. Valtion talouden säästötoimet ovat pitäneet ohjauksessa sekä ministeriön ja liiton välisissä yh-
43383: pienten järjestöjen tuen muuttumattomana, minkä teyksissä.
43384: vuoksi toiminnan kehittyminen on ollut vaakalau- Ulkomaankauppaliiton organisaation suurimpa-
43385: dalla. Ministeriö ei ole pitänyt perusteltuna ns. na ongelmana pidettiin sen johtokuntatyöskente-
43386:
43387:
43388: 299
43389: lyä. Johtokunta oli suuri 16-jäseninen elin, jonka uudistuksen toteuttamisen. Organisaatiouudistuk-
43390: jäsenet oli valittu yrityselämästä sekä valtionhallin- selle laadittiin alustava aikataulu, jonka mukaan
43391: nosta. Johtokuntaa pidettiin liian suurena, jotta se uudistustyö tuli saada valmiiksi vuoteen 2001 men-
43392: kykenisi tutustumaan Ulkomaankauppaliiton toi- nessä. Ulkomaankauppaliiton johtoon kuuluvat
43393: mintaan perinpohjaisesti saati sitoutumaan johto- toimitusjohtajan lisäksi kuuden klusterin johtajat
43394: kuntatyöskentelyyn. Arvioinnin aikaan Ulkomaan- sekä tukitoiminnoista (talous, tiedotus, kehitys ja
43395: kauppaliitto oli jaettu kolmen yksikköön: Interna- tutkimus) vastaavat neljä johtajaa. Johtoon kuuluu
43396: tional-yksikkö vastasi vientikeskusten ohjauksesta, uudessa organisaatiomallissa yksitoista henkeä.
43397: Promotion-yksikkö vastasi vientikampanjoiden to- Ulkomaankauppaliiton johtokunta uudistettiin
43398: teuttamisesta ja Information-yksikkö vastasi tiedo- v. 1997. Johtokunnasta tehtiin hallitus, johon ni-
43399: tus- ja viestintäaineiston ylläpidosta. Yhteistyö näi- mettiin kahdeksan jäsentä. Jäsenistä kolme on
43400: den kolmen eriytyneesti toimineen yksikön välillä kauppa- ja teollisuusministeriötä, ulkoasiainminis-
43401: todettiin huonoksi. Tehokkaan sisäisen työskente- teriötä ja Tekesiä edustavia. Aiemmin toimineet
43402: lyn kannalta toimitusjohtajan asemaa pidettiin liian neljä eri valiokuntaa lakkautettiin.
43403: heikkona. Vientikeskusten toimintaa kritisoitiin ar- Finpro toteaa lausunnossaan, että arviointi tuotti
43404: vioinnissa. Toiminnalle haluttiin antaa enemmän suuren joukon sinänsä perusteltuja, mutta osin
43405: bisnesmäistä ilmettä, mutta toisaalta pk-yritykset keskenään ristiriitaisia muutostarpeita ja ongel-
43406: valittivat palveluiden saatavuudesta. Lisäksi kriti- manasetteluja. Uudistus jouduttiin käynnistämään
43407: soitiin vientikeskusten sijaintia: yhtäällä keskuksia lähtökohtana se kiistaton arviointitulos, että muu-
43408: oli liikaa, toisaalla liian vähän. Kauppa- ja teolli- tostarve on ilmeinen ja vaatii suhteellisen syvälle-
43409: suusministeriön ja Suomen Ulkomaankauppaliiton käyviä ja pitkäkestoisia uudistustoimia.
43410: välejä pidettiin pulmallisina. Toisaalta Ulkomaan- Kauppa- ja teollisuusministeriö katsoo lausun-
43411: kauppaliitto halusi saada enemmän itsenäistä pää- nossaan, että arvioinnin jälkeinen strategiatyö ja
43412: tösvaltaa valtionapukysymyksissä, toisaalta valtion toimintojen uudelleen organisointi Ulkomaan-
43413: tuen edellytettiin säilyvän korkeana ( 152 Mmk v. kauppaliitossa on tältä osin edelleen kesken. Minis-
43414: 1996). Ulkomaankauppaliiton toimintaa ohjaavaa teriö on hyväksynyt arvioinnin keskeiset johtopää-
43415: valtioneuvostori päätöstä (VNp 1288/1994) vaadit- tökset ja on määrätietoisesti ohjaamassa Ulko-
43416: tiin uudistettavaksi. Päätös oli ollut voimassa kolme maankauppaliiton toimintaa arvioinnin johtopää-
43417: vuotta. Suomen Ulkomaankauppaliiton toiminnas- tösten ja suositusten mukaiseen suuntaan. Ministe-
43418: ta löydettiin heikkouksia, mutta niiden korjaami- riö katsoo, että Ulkomaankauppaliiton uuden or-
43419: seen annettiin arvioinnissa myös hyvät eväät. Arvi- ganisaation ja toimintamallin tulee olla sellainen,
43420: oinnissa ei asetettu Ulkomaankauppaliiton olemas- että se ottaa huomioon ne tarpeet ja tavoitteet, jotka
43421: saoloa kyseenalaiseksi. ministeriö Ulkomaankauppaliiton toiminnalle aset-
43422: Kansainvälisen arvioinnin toimenpidesuositus- taa. Ministeriö tarkastelee Ulkomaankauppaliiton
43423: ten mukaan Ulkomaankauppaliiton tulisi vetäytyä kanssa solmitun vuosisopimuksen sisältöä ja
43424: EU:n alueelta ja siirtää alueellinen painopiste kau- myönnetyn tuen määrää ja suuntausta säännöllisin
43425: kaisille ja vaikeille markkina-alueille. Alueellisten väliajoin. Tuen käyttö on siten jatkuvan perusteel-
43426: painopisteiden asettamisessa Ulkomaankauppaliit- lisen tarkastelun kohteena. Tällä hetkellä on minis-
43427: to käy neuvotteluja ulkoasiainhallinnon kanssa. teriön näkemyksen mukaan ensiarvoisen tärkeää
43428: Elinkeinoelämän näkemys vientikeskusten sijain- saada aikaan jatkuvuutta toimiin.
43429: tiin saadaan liiton jäsenyrityksiltä. Kauppa- ja teol- Kertomusvuoden lopussa Ulkomaankauppalii-
43430: lisuusministeriötä informoidaan uusien toimipistei- ton henkilöstömäärä oli 401. Suomessa työskenteli
43431: den avaamisesta tai vanhojen sulkemisesta. Pien- 166 ja ulkomailla 235 henkeä, joista lähetettyjä 60.
43432: ten ja keskisuurten yritysten ja suurten yritysten Lisäksi harjoittelijatehtävissä toimi Suomessa 15 ja
43433: tarpeet eroavat toisistaan. Ministeriö ei tästä syystä ulkomailla 41 henkeä. Kertomusvuonna toimi 56
43434: ole pitänyt perusteltuna EU:n alueelta vetäytymistä. vientikeskusta 47 maassa. Toimipisteistä 16 sijaitsi
43435: Pk-yritysten ensisijaiset asiantuntijapalveluiden tar- Euroopassa, 8 Etelä-, Väli- ja Pohjois-Amerikassa
43436: peet keskittyvät EU:n alueelle, kun taas suurten sekä 12 itäisen Keski-Euroopan alueella, yksi Afri-
43437: yritysten tarvitsemat palvelut keskittyvät kaukai- kassa ja 19 Kaukoidässä ja Aasiassa. Kertomus-
43438: semmille markkinoille. Ministeriön näkemyksen vuonna vientikeskuksissa työskenteli 41 kaupallis-
43439: mukaan Ulkomaankauppaliiton tulee palvella mo- ta sihteeriä, muuta henkilöstöä oli 175, ja Fintran
43440: lempia ryhmiä. vientimarkkinoijakoulutukseen sisältyvään ulko-
43441: Ulkomaankauppaliiton johto uudistettiin v. maanharjoitteluun osallistui 19 työntekijää.
43442: 1997, ja uusi johto sai tehtäväkseen organisaatio- Ulkomaankauppaliiton valtionavun käyttöä
43443:
43444:
43445: 300
43446: koskeva valtioneuvoston päätös uudistettiin ar- palvelujen osalta, on keskeisessä asemassa Euroo-
43447: vioinnin jälkeen. Uusi päätös (VNp 45/1998) astui passa. Lähialueet ja Euroopan unionin jäsenmaat
43448: voimaan kertomusvuoden alussa. Keskeisimpiä ovat monen pk-yrityksen ensimmäisiä kosketuksia
43449: uudistuksia päätöksessä oli valtion tuen osuuksien kansainvälistymiseen, minkä vuoksi ministeriö
43450: yhtenäistäminen. Kaikkiin Ulkomaankauppaliiton puoltaa edelleen edustautumista myös Länsi-Eu-
43451: toimintoihin osoitettiin tukea 75 % aiempien roopan maissa. Euroopassa ja toisaalta kaukomailla
43452: 50 %:n ja 90 %:n sijaan. Organisaatiouudistus on sijaitsevat vientikeskukset ovat toimintatavoiltaan
43453: vielä kesken, ja ministeriö valvoo sen toteutusta erilaisia, samoin eroavat yritysten niiltä tarvitsemat
43454: yhteistyössä Ulkomaankauppaliiton kanssa. Lähi- palvelut kohdemaasta riippuen.
43455: ajan tavoitteena on saattaa voimaan Ulkomaan- Valtion vuoden 1999 talousarviossa on kauppa-
43456: kauppaliiton uusi toimintastrategia, jossa määritel- ja teollisuusministeriön pääluokan rakennetta
43457: lään toiminnan painopistealueet ensi vuosituhan- muutettu ja uudistettu. Talousarvion luku Ulko-
43458: nelle. maankaupan edistäminen on muutettu Kansainvä-
43459: Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on tiiviit yh- listyminen ja markkinointi -nimiseksi. Uudistuksel-
43460: teistyösuhteet Ulkomaankauppaliittoon. Vuosittain la on haluttu ilmentää aiempaa laajemmin kansain-
43461: käytävien tulostavoitekeskustelujen lisäksi seura- välistymisen merkitystä. Kansainvälistyminen halu-
43462: taan kulloinkin kuluvan vuoden tulostavoitteiden taan nähdä laajemmassa yhteydessä, johon sisälty-
43463: toteutumista säännöllisissä, kolmen kuukauden vät niin yritysten kansainvälistyminen kuin ulko-
43464: välein pidettävissä neuvotteluissa. Suomen Ulko- maankauppaa edistävien järjestöjen palvelut. Jär-
43465: maankauppaliiton toiminnan päälinjat vahvistaa jestöjen palvelut (esim. koulutuspalvelut, sähköi-
43466: sen hallitus. Esityksen Ulkomaankauppaliiton halli- nen tiedonsiirto jne.) ovat laajasti katsottuna sellai-
43467: tukselle kunkin vuoden operatiivisista markkinoin- sia, että niistä on palvelujen käyttäjille hyötyä niin
43468: tiviestinnän toimista ja kampanjatoimista tekevät tuonnissa kuin viennissä. Kansainvälistymisen ja
43469: liiton jäseninä olevat yritykset, jotka vientiyhteis- globalisoitumisen merkitys näkyy erityisen hyvin
43470: työryhmissä valmistelevat yritysten aloitteiden sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, jossa kom-
43471: pohjalta esityksen seuraavan vuoden viennin run- ponenttien tuonti ja alihankintapalveluiden käyttö
43472: ko-ohjelman sisällöksi. Käytännön vientikampan- ovat tärkeä ja olennainen osa suomalaisen vienti-
43473: jatoiminnan toteutuksesta ja valtionavun käytöstä tuotteen menestymisessä.
43474: on ministeriö antanut Ulkomaankauppaliitolle eril- Yritysten kansainvälistymisen keskeinen tavoite
43475: liset valtionavun käyttöä koskevat ohjeet v. 1993. on avustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä niiden
43476: Tukiohjelma on notifioitu ED-jäsenyyden jälkeen ulkomaan markkinointiin ja vienninedistämiseen
43477: olemassa olevana tukena. Ministeriö asettaa vuosit- liittyvissä toimissa. Ulkomaankauppaliitto on aiem-
43478: tain sovittavassa vuosisopimuksessa Ulkomaan- min ollut ainoita toimijoita tällä kentällä. Näin ei ole
43479: kauppaliiton toiminnalle ministeriön omien paino- enää. Niillä toiminnan katvealueilla, joita Ulko-
43480: pisteiden ja tavoitteiden mukaiset tulostavoitteet maankauppaliiton palvelut pk-yrityksille eivät
43481: Tavoitteet ovat yleisiä, sillä ministeriössä ei ole kata, toimii nykyisin aktiivisesti muita eri toimialo-
43482: pidetty perusteltuna liian yksityiskohtaisen sisällöl- jen järjestöjä. Kauppa- ja teollisuusministeriö voi
43483: lisen ohjauksen antamista. tukea vain sellaisia yritysten kannalta tärkeitä kan-
43484: Kauppa- ja teollisuusministeriö on sopinut yh- sainvälistymis- ja vienninedistämistoimia, jotka läh-
43485: dessä Ulkomaankauppaliiton kanssa vientikeskus- tevät yritysten omista tarpeista ja menestymiseen
43486: ten toiminnan tehostamisesta ja toimintaan varattu- johtavista tavoitteista. Yritysten kansainvälistymi-
43487: jen resurssien supistamisesta neljän vuoden aikana. sen edistäminen ja tuotteiden kaupallistaminen
43488: Sopimuksen mukaan tullaan vientikeskusten val- sekä yritysten markkinataitojen vahvistaminen ovat
43489: tion tuen määrää supistamaan kunakin vuonna 5 ministeriön näkemyksen mukaan edelleen menes-
43490: Mmk siten, että vientikeskusten toimintatuen osuus tyksen avain, jonka taloudellista riskiä ministeriö
43491: laskee 100 Mmk:aan, jolloin liiton toimintamenojen voi yritysten kanssa olla jakamassa.
43492: osuus olisi yhteensä 120 Mmk. Kauppa- ja teollisuusministeriö kantaa päävas-
43493: Ulkomaankauppaliiton määrärahoissa tapahtu- tuun kansainvälistymisen ja markkinoinnin eri osa-
43494: neet muutokset heijastuvat välittömästi vientikes- alueista. Monet tämän otsikon alle sijoittuvat toimet
43495: kusten lukumäärään. Ministeriön pitkän aikavälin (erityisesti Matkailun edistämiskeskus ja Ulko-
43496: suunnitelma Ulkomaankauppaliiton tukitason las- maankauppaliitto) ovat arvioinnin kohteena sään-
43497: kusta tulee johtamaan nykyistä suppeampaan vien- nöllisesti. Ministeriön näkemyksen mukaan yhteis-
43498: tiverkostoon. Vientikeskuksen sijainti, erityisesti työn eri toimijoiden välillä tulee olla sillä tavoin
43499: pk-yrityksille tarjottavien neuvonta- ja asiantuntija- avointa, että siinä tuleviin ongelmiin kyetään pu-
43500:
43501:
43502: 301
43503: reutumaan nopeasti ja viiveettä. Tässä tarkoitukses- keskenään ristiriidassa vaan tukevat toisiaan. Suh-
43504: sa ulkoasiainministeriön, Finnveran ja Tekesin Ul- teutettuna kansantuotteeseen tai viennin arvoon
43505: komaankauppaliiton kanssa solmimat yhteistyöso- kansainvälistymiseen käytettävät valtion tuet ovat
43506: pimukset ovat tärkeässä asemassa. 1990-luvun loppupuolella laskeneet varsin nopeas-
43507: Ulkoasiainministeriö toteaa lausunnossaan, että ti. Erityisen merkittävää on viennin edistämiseen
43508: tarkastuskertomuksen laatiminen valtion tuista käytettävien tukien romahdus suhteessa valtion
43509: vienninedistämiselle ja kansainvälistymiselle on tutkimus- ja kehitystyöhön käyttämään panostuk-
43510: ajankohtainen asia. Suomalaisten yritysten toimin- seen (2,5 mrd. mk kertomusvuonna). Ministeriö
43511: taympäristö on ollut voimakkaassa muutostilassa näkee, että uusien innovaatioiden tuotteistaminen
43512: ED-jäsenyyden ja maailmantalouden globalisoitu- ja vieminen kansainvälisille markkinoille on yhä
43513: misen vuoksi. Samalla tukien hallinnoinnissa on keskeisempi osa yritysten liiketoimintastrategiaa.
43514: tapahtunut merkittäviä muutoksia. Erityisesti Ulko- Tämän vuoksi lisääntyvän tutkimus- ja kehitystyön
43515: maankauppaliiton (nykyisen Finpron) uudelleen panostuksen tulisi heijastua vastaavasti myös julki-
43516: organisoiminen ja toimintakonseptien uudistami- sena tukena yritysten kansainvälistymisprosessiin.
43517: nen ovat merkittävästi vaikuttaneet käytännön työ- Tämä on erityisen tärkeää, koska suomalaiset pk-
43518: hön ja yhteistyöhön ulkoasiainhallinnon kanssa. yritykset joutuvat Suomen pienten markkinoiden
43519: Viennin kansainvälistymisen tukien keskeinen vuoksi operoimaan kansainvälisillä markkinoilla
43520: tavoite on parantaa ja nopeuttaa pk-yritysten pää- elinkaarensa aikaisemmassa vaiheessa kuin useim-
43521: syä kansainvälisille markkinoille. Valtion tukitoi- mat ulkomaiset kilpailijansa.
43522: met voidaan jakaa kahteen luokkaan: yleiseen Toinen kehityskulku on viime vuosina tapah-
43523: vienninedistämiseen ja yritysten kansainvälistymi- tunut siirtyminen kohti yrityskohtaista kansainvä-
43524: sen tukemiseen. listymisen tukemista. Esimerkiksi Finpro on mää-
43525: Yleinen vienninedistäminen viittaa toimintaan, ritellyt toimintansa painopisteeksi yritysten kan-
43526: jolla tuodaan esiin ja luodaan myönteistä kuvaa sainvälistymisprosessin nopeuttamisen ja siihen
43527: vientitarjonnastamme. Tähän toimintaan liittyy pe- liittyvien riskien hallinnan. Samalla uudet tahot
43528: rusinformaation jakaminen Suomen taloudesta ja ovat kiinnostuneet yritysten kansainvälistymiseen
43529: Suomesta huipputeknologian maana ja tietoyh- liittyvistä kysymyksistä. Tekesin toiminnassa -
43530: teiskuntana. Siihen kuuluu korkean tason vaikut- erityisesti myönnettäessä projektirahoitusta yrityk-
43531: taminen, ovien avaaminen ja kontaktien luominen sille - kaupalliset näkökohdat ovat yhä voimak-
43532: suomalaisille viejille ja liike-elämän edustajille. kaammin esillä, samoin Finnveran rahoitustoimin-
43533: Kyseessä on merkittäväitä osalta vienninedistämi- nassa kansainvälistymisen tukemisella on kasvava
43534: seen liittyvä julkinen palvelutehtävä, josta mah- rooli.
43535: dollisimman laajan yritysjoukon tulisi päästä osal- Ulkoasiainministeriön arvion mukaan on tarvet-
43536: liseksi. Tämä vienninedistämisen perustyö on tär- ta selkeyttää eri organisaatioiden ja toimijoiden
43537: keää erityisesti kaukaisemmissa ja ei-markkinata- roolia ja tehtäviä vienninedistämiseen ja yritysten
43538: lousmaissa (esim. Kiina, Intia ja useat arabimaat), kansainvälistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Ta-
43539: joissa merkittävä osa taloudellisesta päätöksente- voitteena tulisi olla kokonaisvaltainen lähestymis-
43540: osta on vielä valtion käsissä. Sekä Suomen edus- tapa, missä yrityksen teknologiaa, rahoitusta ja
43541: tustoilla että Finprolla on tärkeä rooli tässä toimin- markkinointia arvioitaisiin yhdessä. Jo lyhyellä ai-
43542: nassa. kavälillä on tarvetta organisaatioiden yhteistyön
43543: Toinen merkittävä toimintamuoto on yksittäis- parantamiseen. Finprolla on vienninedistämisessä
43544: ten suomalaisten yritysten kansainvälistymisen tu- ja yritysten kansainvälistymisen tukemisessa kes-
43545: keminen. Tämä tarkoittaa sitä, että yksittäiselle keinen rooli. Ulkoasiainhallinnolla ja lähetystöillä
43546: yritykselle laaditaan kokonaisvaltainen suunnitel- on kuitenkin kokonaisvastuu Suomen ja asema-
43547: ma, jossa arvioidaan yrityksen tuotannollinen, ra- maan taloussuhteiden kehityksestä. Menestykse-
43548: hoitus- ja markkinatilanne ja siltä pohjalta määritel- käs Suomen etujen ajaminen maailmalla edellyttää
43549: lään yritykselle paras strategia toimia kansainväli- läheistä yhteistyötä Finpron ja ulkoasiainhallinnon
43550: sillä markkinoilla. Tässä toiminnassa Finprolla on kesken kaikissa asemapaikoissa.
43551: keskeinen rooli. Ulkoasiainministeriön merkittävin kumppani
43552: Ulkoasiainministeriön arvion mukaan molem- vienninedistämisessä on Finpro. Vuonna 1992 kau-
43553: mat toimintamuodot ovat tärkeitä. Globalisoituvas- palliset sihteerit siirrettiin ulkoasiainministeriön
43554: sa maailmassa tarvitaan sekä perinteistä viennin- alaisuudesta Finpron alaisuuteen. Yhteistyön var-
43555: edistämistä että yksittäisten yritysten kansainvälis- mistamiseksi ja kehittämiseksi allekirjoitettiin ke-
43556: tymisen edistämistä. Toimintamuodot eivät ole sällä 1998 yhteistyöpöytäkirja. Yhteistyö on painot-
43557:
43558:
43559: 302
43560: tunut perinteiseen vienninedistämiseen. Ulkoasi- ta ja tavoitteellista, ja ulkoasiainhallinnon tulisi
43561: ainhallinnossa on viime aikoina voimakkaasti ko- täydentää Finpron toimintaa. Yhteistyön tulisi ta-
43562: rostettu vienninedistämisen merkitystä edustusto- pahtua yhteistyöasiakirjan hengessä. Finpron toi-
43563: jen työssä. Ministeriön johto on useissa yhteyksissä minta koetaan ulkoasiainministeriössä osin lyhyt-
43564: painottanut, että Suomen kaupallis-taloudellisten jän teiseksi. Nykyisessä tilanteessa ulkoasiainhallin-
43565: etujen ajaminen on edustustojen keskeinen tehtä- non edustustoverkoston potentiaali jää osittain
43566: vä. Samalla on korostettu edustustojen yhteistyötä hyödyntämättä, koska kentällä yhteistyö vientikes-
43567: keskeisten suomalaisten toimijoiden, erityisesti kusten kanssa ei kaikilta osin toimi tyydyttävästi.
43568: Finpron, Invest in Finland Bureaun ja Matkailun Syntymässä olevaa tilannetta, jossa edustustot paik-
43569: edistämiskeskuksen kanssa. Mainitut kaksi kehitys- kaavat Finpron supistuvaa kansainvälistä verkos-
43570: kulkua - valtion tukien väheneminen ja yksittäis- toa palkkaamalla omaa vienninedistämistä haita-
43571: ten yritysten kansainvälistymisen tukemisen vah- vaa henkilökuntaa, ei voi pitää tarkoituksenmukai-
43572: vistuminen - ovat vaikuttaneet voimakkaasti ul- sena. Vaarana on, että vähitellen syntyy kaksi
43573: koasiainministeriön ja Finpron yhteistyöhön. Pyrki- rinnakkaista vienninedistämisorganisaatiota, mikä
43574: essään kehittämään palvelukykyään Finpro on ei voi olla Suomen valtion tai suomalaisten yritys-
43575: muuttanut organisaationsa maantieteellisestä klus- ten etujen mukaista.
43576: teripohjaiseksi, jossa alueelliset vientikeskukset ja Ulkoasiainministeriön näkemyksen mukaan ei
43577: kaupalliset sihteerit toimivat toimialoittain määräy- ole kuitenkaan syytä siirtää kaupallisia sihteereitä
43578: tyvien klustereidensa alaisuudessa. ulkoasiainhallinnon alaisuuteen eikä ryhtyä rajui-
43579: Finpron organisaatiouudistus on ulkoasiainmi- hin organisatorisiin uudistuksiin tässä vaiheessa.
43580: nisteriön mielestä heikentänyt ulkoasiainministeri- Finpron voimakkaan uudistumisen jälkeen on syy-
43581: ön ja Finpron välisen yhteistyön toteutumista ja tä antaa aikaa uusien toimintamallien vakiintua
43582: toiminnan synergiaa, koska ulkoasiainministeriö käytännön tasolla ja saada niistä lisää kokemusta.
43583: tomm maantieteellisellä periaatteella. Linkki Ulkoasiainministeriö katsoo kuitenkin, että Fin-
43584: alueen edustustojen ja Finpron alueella olevien, pron toimintaa kokonaisuudessaan ja Suomen
43585: mutta klustereittain toimivien yksiköiden välillä ei viennin ja kansainvälistymisen edistäruiskenttää
43586: ole aina toiminut. Finpron epätyydyttävä panos on tulisi arvioida uudestaan runsaan vuoden kuluttua.
43587: aika ajoin näkynyt myös kaupallisluonteisten mi- Samalla tulee tarkastella vertailukelpoisten maiden
43588: nisterivierailujen aikana. organisaatiomalleja ja toimintatapoja. Esimerkiksi
43589: Ulkoasiainministeriön mukaan Finpron määrä- Isossa-Britanniassa on äskettäin toteutettu uudis-
43590: rahojen lasku on johtanut vientikeskusten ja kau- tus, jossa päädyttiin hyvin keskitettyyn toiminta-
43591: pallisten sihteereiden tulosvastuun korostamiseen malliin.
43592: sekä Finpron kenttäorganisaation leikkauksiin. Suomen viennin edistämisen kohdentumisesta
43593: Tulosvastuullisuuden korostaminen on siirtänyt alueittain ulkoasiainministeriö toteaa, että viennin
43594: Finpron lähetetyn henkilökunnan toimintaa pois edistämistä tarvitaan sekä EU-alueella että sen ul-
43595: julkisen palvelufunktion omaavasta perinteisestä kopuolella. EU muodostaa sisämarkkinat, mutta
43596: vienninedistämisestä, jossa mahdollisuudet yritys- mm. kulttuurisista ja kielellisistä syistä markkinat
43597: ten laskuttamiseen ovat rajatut. Näin osa perintei- eivät ole suomalaisille pk-yrityksille kotimarkkinat.
43598: sestä vienninedistämisestä on siirtynyt enenevästi Koska yli puolet Suomen viennistä suuntautuu
43599: edustustoissa ulkoasiainhallinnon palkkaaman EU:hun ja EU:n ollessa suomalaisten pk-yritysten
43600: henkilöstön harteille. Sama vaikutus on ollut viime- luonteva toimintakenttä, on vienninedistämisessä
43601: aikaisella Finpron kansainvälisen edustuksen leik- kiinnitettävä huomio myös EU-maihin. Tämä voi-
43602: kauksilla: Kaupallisten sihteerien toimistojen sul- daan tehdä kevyellä organisaatiolla ja käyttäen
43603: keutuessa edustustot joutuvat ottamaan yhä suu- hyväksi myös paikalta palkattua henkilökuntaa.
43604: remman vastuun vienninedistämisestä. Tilanne on EU:n ulkopuolisten maiden lisääntyvä painoarvo
43605: johtanut jo siihen, että eräät kaupallisesti suhteelli- maailmantaloudessa ja Suomen viennissä on sa-
43606: sen tärkeät edustustot- mm. Tel Avivin ja Ateenan malla lisännyt viennin edistämisen tarvetta näissä
43607: suurlähetystöt-ovat kaupallisen sihteerin poisve- maissa.
43608: tämisen seurauksena omilla määrärahoillaan pal- Ulkoasiainministeriö esittää johtopäätöksinään
43609: kanneet henkilöitä hoitamaan vienninedistämistä ja toimenpidesuosituksinaan seuraavia:
43610: ja kaupallisia kysymyksiä. Tämä on ulkoasiainmi- -Kauppa- ja teollisuusministeriön on turvatta-
43611: nisteriön mielestä valitettavaa. va Finprolle riittävät resurssit suhteessa Suomen
43612: Ulkoasiainministeriö katsoo, että ulkoasiainhal- vientipotentiaaliin sekä tutkimus- ja kehitystyön
43613: linnon ja Finpron yhteistyön tulisi olla systemaattis- rahoitukseen.
43614:
43615:
43616: 303
43617: - Finpron ja koko viennin ja kansainvälistymi- sen tavoitteena on nimenomaan Suomessa toimivi-
43618: sen edistämisen kentän (ml. Invest in Finland en yritysten tuotteiden ja palvelusten viennin edis-
43619: Bureau ja Matkailun edistämiskeskus) toimintaa ja täminen. Finpron uudistettu toiminta-ajatus ei estä
43620: organisaatiota tulee tarkastella reilun vuoden ku- toimenpiteiden tuloksellisuuden ja työllisyysvaiku-
43621: luttua, kun kokemuksia Finpron uudesta toiminta- tusten seurantaa, jos toiminta-ajatuksessa kansain-
43622: mallista on kertynyt. välistyminen ja viennin edistäminen kytketään sel-
43623: - Edelliseen liittyen ja niiden taustaksi tulisi keästi toisiinsa. Valtion tukitoimien kytkeminen
43624: arvioida vienninedistämisen tukien taso ja hallin- siihen, mikä yrityksen sijaintipaikka mahdollisesti
43625: nointi keskeisissä vertaismaissa. on tulevaisuudessa, ei nykyisin sen sijaan ole rea-
43626: - Finpron on pystyttävä kantamaan oma vas- listinen toimintamalli. Yritysten siirtyminen toimi-
43627: tuunsa myös yleisestä vienninedistämisestä ja julki- maan toiseen maahan voi toteutua hyvinkin no-
43628: sesta palvelufunktiosta. peasti ja ennalta arvaamatta.Julkisen vallan keskei-
43629: - Edelliseen liittyen Finpron ja ulkoasiainhal- nen tehtävä on luoda yrityksille sellainen toiminta-
43630: linnon yhteistyötä kentällä on tehostettava. ympäristö, että yritykset pysyvät Suomessa. Kes-
43631: - Vienninedistämistä tulee jatkaa sekä ED- kuskauppakamarin mukaan keskeinen kysymys
43632: maissa että EU:n ulkopuolella. Finpron toiminnassa on sen tuoma lisäarvo. Välttä-
43633: Keskuskauppakamari korostaa lausunnossaan, mätöntä on lisätä käytännön yhteistyötä eri toimi-
43634: että on pidettävä huoli myös perinteisestä viennin- joiden, erityisesti edustustojen ja kaikkien viennin-
43635: edistämisestä. On hyvin tärkeää, että tukitoimet edistämisorganisaatioiden välillä. Selkeä kansalli-
43636: kohdistetaan koskemaan myös tuotekehityksen jäl- nen vienninedistämisen strategia edellyttää nykyis-
43637: keistä kaupallistamisvaihetta. Pitkäjänteinen toi- tä vahvempaa yhteistyötä ja erityisesti sitä, että
43638: minta kansainvälisillä markkinoilla edellyttää suo- vienninedistämisessä päästään aiemmasta lyhytjän-
43639: malaisilta yrityksiltä kykyä sopeutua uusiin toimin- teisestä toiminnasta pitkäjänteisempään työhön,
43640: taolosuhteisiin. Toiminta-ajatuksessa tulisi kuiten- jonka koordinoinoissa julkisessa hallinnossa jolla-
43641: kin selvästi näkyä myös se, että kansainvälistymi- kin taholla on selkeä vastuu.
43642:
43643:
43644:
43645:
43646: Valtiontilintarkastajat toteavat, että Suomen viennin hojen tulee keskinäisin neuvotteluin saada aikaan sel-
43647: edistämisen ongelmat eivät ole siinä, etteikö innovaati- keät toimivaltasuhteet
43648: oita ja tuotteita synny, vaan siinä, että tuotteet tulee Valtiontilintarkastajat pitävät Finpron uudistustyötä
43649: myös saada markkinoille ja myydyksi. Tuotekehityspa- merkittävänä ja edellyttävät sen jatkamista. Erityistä
43650: nostukset uhkaavat mitätöityä, ellei kaupallistamiseen huomiota tulee kiinnittää siihen, että tuetaan sellaista
43651: kiinnitetä riittävästi huomiota. Oikeiden vientikanavien toimintaa, josta hyötyvät sekä suomalaiset yritykset
43652: ja asiakkaiden löytäminen on tällöin keskeisintä. Val- että Suomen kansantalous. Tuen työllisyys-, vientitulo-
43653: tiontilintarkastajat ovat toistuvasti kiinnittäneet huo- ym. vaikutuksia tulee siis voida seurata. Kansainvälis-
43654: miota Ulkomaankauppaliiton toimintaan ja vienninedis- tymistukiin liittyvä tilastollinen seurantajärjestelmä on
43655: tämiseen, viimeksi kertomuksissaan vuosilta 1995, saatava aikaan mahdollisimman pian. Yritysten omien
43656: 1994, 1993 ja 1991. Merkillepantavaa on ollut, että vien- ilmoitusten luotettavuutta tulee parantaa. Tukien vai-
43657: tikeskusverkko on ollutjatkuvassa muutostilassa. Suo- kuttavuuden seuranta kuuluu po. määrärahojen osalta
43658: men vienninedistämisen kohdemaidenkin kannalta oli- kauppa- ja teollisuusministeriölle.
43659: si varmasti toivottavaa, että nykyistä pitkäjänteisempi Valtiontilintarkastajat pitävät ulkoasiainministeriön
43660: ratkaisumalli vientikeskusverkolle vähitellen löytyisi. edellä esittämiä näkökohtia vienninedistämisestä mer-
43661: Siinä tehtävässä Finpro tarvitsee varmasti myös elin- kittävinä. Syntymässä olevaa tilannetta, jossa edustus-
43662: keinoelämän, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä ul- tot paikkaavat Finpron supistuvaa kansainvälistä ver-
43663: koasiainministeriön henkistä ja aineellista tukea. Val- kostoa palkkaamalla omaa vienninedistämistä haita-
43664: tiontilintarkastajat tukevat näitä pyrkimyksiä, kuten vaa henkilökuntaa, ei voi pitää tarkoituksenmukaisena.
43665: myös sitä, että jonkin tahon tulee kantaa selkeä koko- Vaarana on, että vähitellen syntyy kaksi rinnakkaista
43666: naisvastuu Suomen vienninedistämisestä. Yhteistyöta- vienninedistämisorganisaatiota. Se ei voi olla Suomen
43667:
43668:
43669: 304
43670: valtion eikä suomalaisten yritysten etujen mukaista. sekä organisaation arviointi tulee tehdä viimeistään
43671: Valtiontilintarkastajat katsovat, että vienninedistämi- siinä vaiheessa, kun Finpron uudistushanke on saatu
43672: sen ja yritysten kansainvälistymisen edistämisen koko päätökseen eli vuoteen 2001 mennessä. Samalla tulee
43673: kentän, toiminnan, valtion tuen tason ja kattavuuden selvittää tukien taso ja hallinnointi muissa EU-maissa.
43674:
43675:
43676:
43677:
43678: Pk-yrityspoliittinen ohjelma Pk-yritysten toimintaympäristöä on kehitetty
43679: myös vahvistamalla niiden asemaa rahoitusmarkki-
43680: Ohjelman tavoitteiden toteutuminen noilla. Siten pääomasijoitusalan toimijoiden tehtä-
43681: Pk-yrityspoliittinen ohjelma 1996 rakentuu kolmes- viä ja työnjakoa on selkeytetty. Samoin pk-yritysten
43682: ta toiminta-alueesta, joilla edistetään pienten ja takausjärjestelmän toimivuutta on tehostettu ja saa-
43683: keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä yritys- tavuutta parannettu.
43684: ten toimintaympäristöä parantamalla, työelämää Työelämän parantaminen kytkeytyy henkilöstö-
43685: kehittämällä sekä tehostamalla kasvua ja kilpailu- voimavarojen osalta läheisesti TE-keskusten toi-
43686: kykyä parantavia toimenpiteitä. mintoihin ja opetushallintoon. Näiltä osin TE-kes-
43687: Kauppa- ja teollisuusministeriöitä saadun selvi- kusten toiminnan kehittäminen ja yhteistyömah-
43688: tyksen mukaan ohjelman mukainen toimenpide- dollisuuksien edistäminen muiden aluetason yksi-
43689: valmistelu on edennyt hyvin. Merkittävä määrä pk- köiden kanssa on meneillään.
43690: yritysten edistämistoimenpiteitä on toteutettu, ja Pk-yritysten kasvu- ja kilpailukykyä vahvista-
43691: useat hallinnon pitkäaikaiset kehittämishankkeet vien hankkeiden edistäminen kuuluu pääosin
43692: ovat käynnistyneet ohjelman mukaisesti. Painopis- kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan yk-
43693: te on ollut yritysten yleisten toimintaedellytysten siköille ja TE-keskuksille. Samoin EU:n rakennera-
43694: kehittämisessä. Pyrkimykset nimenomaan hallin- hastojen toiminnan kautta edistetään em. hankkei-
43695: nollisten menettelyjen keventämiseen ovat olleet ta. Eräät taloudellisilta vaikutuksiltaan mittavat
43696: keskeisessä asemassa. Ohjelmassa esitettyjen toi- hankkeet eivät ole edenneet. Tämä on johtunut
43697: menpiteiden mukaisesti pk-yritykset tullaan mm. valtiontalouden asettamista rajoitteista. Tällaisia
43698: huomioimaan entistä enemmän säädettäessä uusia valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysminis-
43699: säädöksiä. teriön hallinnonalaan kuuluvia hankkeita ovat ol-
43700: Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen leet mm. verojärjestelmän kehittämiseen ja työvoi-
43701: säädösehdotusten yritysvaikutusten arviointia kos- makustannusten alentamiseen liittyvät hallinnon
43702: kevista ohjeista. Näillä on tarkoitus parantaa oleel- toimet.
43703: lisesti säädösehdotusten yritysvaikutusarviointia.
43704: Pienyrityksille on mm. annettu mahdollisuus eräi- Alueelliset työllisyysvaikutukset
43705: den valtiolle menevien maksusuoritusten yksinker- Kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksen mu-
43706: taistamiseen. Verohallinnon ja Patentti- ja rekisteri- kaan ohjelman suosituksilla on suunnattu käytössä
43707: hallituksen yhteinen yritystunnus otetaan käyttöön olevia resursseja aiempaa voimakkaammin pk-yri-
43708: ensi vuonna. Samoin erilliset Patentti- ja rekisteri- tysten toimintojen vahvistamiseen. Ohjelmakau-
43709: hallitukselle ja verohallinnolle laadittavat yritysten den aikana on toteutettu hallituksen säästöohjel-
43710: perustamisilmoitukset yhdistetään yhteiseksi aloit- man mukaiset tukien leikkaukset. Nämä ovat koh-
43711: tamisilmoitukseksi. Suunnitelman mukaan yrityk- distuneet mm. yritystukilain mukaisiin tukiin. Mer-
43712: set voivat toimittaa tilinpäätöstietonsa Patentti- ja kittävien supistusten vuoksi suurten yritysten tuki-
43713: rekisterihallitukselle, Verohallitukselle ja Tilasto- tasoa on laskettu. Pk-yritysten osalta toimenpiteet
43714: keskukselle yhteisellä koneellisella ilmoituksella v. eivät ole niinkään muuttaneet tukien kokonais-
43715: 2000. Pienille yrityksille on myös luotu mahdolli- määriä, vaan niitä on suunnattu entistä tarkoituk-
43716: suus kertomusvuodesta lukien tukeutua nykyistä senmukaisemmin.
43717: enemmän rahalaitosten tiliotteisiin juoksevassa kir- Pääosin TE-keskusten hallinnaimien ja yritys-
43718: janpidossa. tuesta annetun lain (1136/1993) mukaisten julkis-
43719:
43720:
43721: 20 292055K 305
43722: ten rahoitustoimenpiteiden käyttöä on suunnattu uutta työpaikkaa. Tekesin TULI-nimeä kantavat
43723: koskemaan pk-yritysten hankkeiden rahoitusta. rahoitus- ja asiantuntijapalvelut auttavat aloittavia
43724: Alueellista jakautumaa ei ole saatavilla tällä hetkel- teknologiayrityksiä luomaan teknologiasta uutta
43725: lä koko ohjelmakaudelta, mutta kuitenkin kerto- liiketoimintaa. MINT (Managing the Integration on
43726: musvuodelta. Sen mukaan myönnetyllä yritystuella New Technologies) ja Finn-Imt (Innovation Mana-
43727: synnytetyistä uusista työpaikoista Itä-Suomen alu- gement Techniques) palveluja teknologiastrate-
43728: eelle kohdistui lähes 1 500, Etelä-Suomeen hieman gian kehittämiseksi käytti 95 pk-yritystä. Kertomus-
43729: yli 1 600, Länsi-Suomeen n. 1 800 uutta työpaikkaa vuonna tehdyssä arvioinnissa todetaan jo yhden
43730: ja Keski- ja Pohjois-Suomeen yhteensä lähes 1 700 konsultointihankkeen vaikutusten ylittävän mo-
43731: työpaikkaa. Uusia yrityksiä myönnetyllä yritystuel- lempiin ohjelmiin sijoitetut varat.
43732: la syntyi Länsi-Suomeen lähes 130 ja Etelä-Suo- Kera Oyj:n lainavolyymi on kasvanut ohjelma-
43733: meen hieman yli 100. Keski- ja Pohjois-Suomeen kauden aikana Keran käyttöön ottamien nais- ja
43734: uusia yrityksiä myönnetyllä yritystuella syntyi n. pienyrittäjälainojen myötä. Lainavolyymin kasvuun
43735: 130. Alueellisesti tarkasteltuna uusia yrityksiä syn- vaikutti myös v. 1997 voimaan tullut toimialalaajen-
43736: tyi keskimäärin enemmän Länsi- ja Etelä-Suomen nus kotitalouksille palveluja tuottaviin palveluyri-
43737: alueille. Myönnetyllä yritystuella on vaikutettu tyksiin. Naisyrittäjälainoja myönnettiin v. 1996--98
43738: myös alueen yritysrakenteen uudistumiseen siten, n. 9 600, yhteensä 77 4 Mmk. Lisäksi Kera Oyj on
43739: että investointituen kohteena olevista hankkeista n. rahoittanut kehittämislainoilla yritysten kehittämis-
43740: 8 %:ssa oli tuen ensisijaisena myöntämisperusteena hankkeita ja ympäristölainoilla yritysten ympäristö-
43741: paikkakunnan toimialarakenteen parantaminen. investointeja. Perustamislainoja on käytetty apuna
43742: yritysten perustamisessa.
43743: Tuotantorakenteen monipuolistaminen
43744: Vuosina 1996--98 pääasiassa TE-keskukset myön- Toimintaympäristön kehittäminen
43745: sivät yritystuesta annetun lain (1136/1993) mukai- Yritysten toimintaympäristöä on kehitetty pääasias-
43746: sia tukia yhteensä yli 7 700. Tuen kokonaismäärä sa hallinnollisten menettelyjen keventämisen avul-
43747: näihin investointi- ja kehittämishankkeisiin sekä la. Yritystukilain mukaista tukea yritysten toiminta-
43748: yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkei- ympäristön parantamiseen on voitu myöntää lop-
43749: siin oli 1,5 mrd. mk. TE-keskusten yritysosastojen puvuodesta 1996 lukien. Tukea voidaan myöntää
43750: EU:n aluekehitysrahaston rahoitus on kohdistunut julkisille yhteisöille kuten oppilaitoksille, tutkimus-
43751: erityisesti elinkeinorakenteen monipuolistamiseen laitoksille ja kunnille hankkeisiin, joilla kehitetään
43752: ja pk-yritystoiminnan kehittämiseen. Aluekehitys- yritysten tarvitsemia palveluja. Tuettavat hankkeet
43753: rahaston ohella on pk-yritystoiminnan kehittämi- voivat liittyä esim. yritysten tarvitsemiin neuvon-
43754: seen myönnetty Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) ta-, tutkimus-, laatu-, markkinointi-, tuotekehitys-
43755: osarahoitusta koulutus- ja kehittämishankkeisiin. ja yrityshautomopalvelujen kehittämiseen. Pk-yri-
43756: Keskeisimpiä painopistealueita ovat olleet yritys- tysten toimintaympäristöä on kehitetty myös vah-
43757: ten perustamisen edistäminen, pk-yritysten johto- vistamalla niiden asemaa rahoitusmarkkinoilla. Si-
43758: ja avainhenkilöiden liikkeenjohtotaitojen kehittä- ten pääomasijoitusalan toimijoiden tehtäviä ja
43759: minen, markkinointi- ja kansainvälistymistaitojen työnjakoa on selkeytetty. Samoin pk-yritysten ta-
43760: sekä yritysyhteistyön kehittäminen ja tuottavuuden kausjärjestelmää on monipuolistettu ja saatavuutta
43761: parantaminen. Erityisesti suunniteltiin ja kehitettiin parannettu.
43762: pk-yrityksille tarkoitettuja asiantuntijapalveluja.
43763: Tekesin rahoitus hankkeisiin, jotka tähtäävät pk- Työelämän laadun parantaminen
43764: yritysten yritysrakenteen uudistamiseen eli tuotan- Pk-yrityspoliittisen ohjelman mukaan pk-yritysten
43765: torakenteen monipuolistamiseen, on kasvanut sopeutumista taloudellisiin muutoksiin tehostetaan
43766: edellisiin vuosiin verrattuna. Pk-yrityksille suun- mm. työelämää kehittämällä sekä henkilöstön
43767: tautui yhteensä 52% Tekesin tuotekehitysrahoituk- osaamista lisäämällä. Ammattitaitoisen työvoiman
43768: sesta, tästä 45 % eli 594 Mmk suoraan ja 7 o/o eli 91 saanti turvataan mm. tehostamalla yrittäjäkoulutus-
43769: Mmk suurten yritysten hankkeiden kautta. Suurten ta sekä kehittämällä yritysten henkilöstöä. TE-kes-
43770: yritysten verkottuminen pienempien kanssa on kuksiin on perustettu TE-keskusten ja lääninhalli-
43771: jatkuvasti lisääntynyt. Pk-yritykset ovat mukana tusten yhteiset koulutuksen ennakointi- ja hankin-
43772: useammassa kuin joka toisessa suurten yritysten tatoimikunnat Toimikunnan keskeisenä tavoittee-
43773: hankkeessa. Selvityksen mukaan 227 pk-yrityksen, na on vaikuttaa julkisen hallinnon hankkiman ja
43774: jotka toteuttivat Tekesin rahoittaman tuotekehitys- tukeman aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen
43775: projektin v. 1994-98, odotetaan luovan yli 2 500 yhteensovittamiseen siten, että koulutus muodos-
43776:
43777:
43778: 306
43779: taa alueen, sen yritysten ja työvoiman tarpeita organisaation kanssa on käynnistetty tähän tähtää-
43780: vastaavan, tarkoituksenmukaisesti toteutuneen ko- viä käytännön toimia. Tekes on tukenut sekä yri-
43781: konaisuuden. tyksistä että tutkimusympäristöstä syntyviä uusia
43782: Asiantuntijapalvelujen tarjoamista pk-yrityksille yrityksiä ja uutta liiketoimintaa. Samoin on kehitet-
43783: työllisyysvaroin ja kauppa- ja teollisuusministeriön ty edelleen aikaville ja pk-yrityksille suunnattuja
43784: kehittämisvaroin on toteutettu ns. KEKO-hankkeis- erityispalveluja kuten teknologiasta uutta liiketoi-
43785: sa. KEKO-koulutus on pk-yritysten kehittämiskou- mintaa, klinikkatoimintaa sekä erilaisia liiketoimin-
43786: lutusta, jossa erityiskoulutetut työttömät asiantunti- tasuunnitelmia ja strategiaprosesseja kehittäviä pal-
43787: jat toteuttavat liikkeenjohdon konsultin ohjaukses- veluja, joissa teknologian hyödyntämisellä on kes-
43788: sa pk-yritysten kehittämishankkeita. Niillä ediste- keinen sija.
43789: tään mm. yritysten kansainvälistymistä ja verkottu- Sitra on panostanut tutkimustulosten hyödyntä-
43790: mista, tuotekehitystoimintaa sekä markkinointia. miseen teknologiaa kaupallistamalla ja sijoittamalla
43791: Koulutusta on suunnattu kaupallisen ja teknisen osaamispohjaisiin yrityssalkkuihin.
43792: koulutuksen saaneiden lisäksi aiempaa enemmän Pk-yrityspoliittisen ohjelman mukaisesti raken-
43793: myös muille työnhakijoille. Palvelualan yritysten nerahastojen rahoitusta suunnataan erityisesti pk-
43794: osuutta KEKO-hankkeissa lisätään edelleen. yritystoimintaan teollisen kasvupohjan hyväksi.
43795: Pk-yrityspoliittisen ohjelman mukaan pk-yritys- Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnoiman eli
43796: ten työllistämismahdollisuuksia parannetaan hyö- pääosin yritystoimintaan suuntautuvan EU:n alue-
43797: dyntämällä yrityksen sisäisiä voimavaroja ja kehit- kehitysrahoituksen osuus koko ED-rahoituksesta
43798: tämällä työelämän joustavuutta. On katsottu, että on ollut lähes puolet.
43799: työvoimakoulutus voidaan kytkeä osaksi laajempia Pk-yritysten kilpailukyvyn kehittämiseksi on
43800: yritysten kehittämishankkeita. TE-keskukset mah- pyritty parantamaan niiden mahdollisuuksia ver-
43801: dollistavat tällaisen toiminnan laajentamisen ja te- kottumiseen ja yhteistyöhön. Innovatiivista ja tie-
43802: hostamisen. Työvoimakoulutus voidaan tarpeen tointensiivistä yritystoimintaa on pyritty siten kehit-
43803: mukaan kytkeä myös kansalliseen työelämän ke- tämään pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn edistä-
43804: hittämisohjelmaan, jolla tuetaan toimintatavan miseksi. Myös useat tutkimus- ja oppilaitosten pk-
43805: muutoksia työpaikalla. Tarkoituksena on edistää palvelutoimintaa kehittävät hankkeet saivat tukea.
43806: tuottavuutta ja työelämän laatua. Lisäksi toimintaympäristötuella on edistetty yritys-
43807: ten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä, innovaatio-
43808: Kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen toimintaa sekä yritysten verkostoitumista ja tekno-
43809: Ohjelman tavoitteena on suunnata julkista erityis- logian siirron edistämistä. Myös TE-keskusten hal-
43810: rahoitusta erityisesti hyvät kasvuedellytykset omaa- linnoimalla toimintaympäristö- ja pienyritystuella
43811: ville, käynnistys- ja kasvuvaiheessa oleville teolli- on tuettu ns. yrityshautomotoiminnan aloittamista
43812: sille pk-yrityksille. Tarkoituksena on turvata niiden ja yrityshautomossa olevia yrityksiä.
43813: ja teollisuuden kanssa verkottuneiden palvelualo- Ohjelmassa on nähty tärkeiksi myös toimet,
43814: jen kehittämis- ja investointihankkeiden rahoitus jotka siirtävät Suomea kohti tietoyhteiskuntaa.
43815: sekä lisätä kasvumahdollisuuksia. Suomen johdolla on toteutettu pilottihanke, jon-
43816: Vuoden 1999 alusta toimintansa aloittaneen ka nimi on Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntä-
43817: Finnvera Oyj:n (Kera jaValtiontakuukeskus) avulla misestä ja siihen myötävaikuttavista organisaatio-
43818: kehitetään julkista rahoitusjärjestelmää. Finnvera muutoksista. Tämä on yksi EU:n neljästä pilotti-
43819: Oyj:n tuotevalikoimaan sisältyy mm. rahoitusta al- hankkeesta. Tutkimuksen tavoitteena on löytää ne
43820: kaville yrityksille sekä jo toimintansa vakiinnutta- poliittiset toimenpiteet, joilla Suomen yritysten val-
43821: neille yrityksille. Rahoitus voi olla esim. lainaa tai miudet tieto- ja viestintätekniikoiden käyttäjinä
43822: takausta yrityksen kehittämiseen ja investointeihin. saadaan maailman huipputasolle. Teknologian
43823: Tekesin hankerahoituksessa on kasvanut pk- hyödyntäminen ja yritysten organisaatioiden kehit-
43824: yritysten ja suurten yritysten välinen yhteistyö sekä täminen näyttäisi kulkevan käsi kädessä. Suomen
43825: toisaalta pk-yritysten ja tutkimuspalvelujen välinen hankkeen jatkokäsittely ajoittuu Suomen EU-pu-
43826: yhteistyö. Lisäksi aikaville ja pk-yrityksille tarkoi- heenjohtajuuskaudelle.
43827: tettu pääomaehtoinen tuotekehityslaina on otettu Sähköiseen kaupankäyntiin liittyvien kansallis-
43828: täysimittaisesti käyttöön. Tekesin pk-rahoitukseen ten, ED-tason ja kansainvälisten kysymysten käsit-
43829: on pyritty entistä useammin kytkemään mukaan telyä jatketaan edelleen kauppa- ja teollisuusminis-
43830: muita pk-yritysten palveluja, kuten Suomen Ulko- teriössä. Ministeriössä on mm. käynnistynyt tieto-
43831: maankauppaliiton (Finpro), Patentti- ja rekisteri- yhteiskunta-asioiden horisontaalinen kehittämis-
43832: hallituksen ja pääomasijoittajien palveluja. Kunkin hanke tammikuussa 1999.
43833:
43834:
43835: 307
43836: Ohjelman toimenpide-esitysten mukaisesti on TE-keskusten yrityspalvelupisteisiin on nimetty
43837: kehitetty myös sähköistä viranomaisasiointia. Inter- vastuuhenkilöt, jotka informoivat mm. aloittavien
43838: netissä on tiedosto yritystoiminnan edistämistoi- yritysten ja pienyritysten työnantajavelvoitteista.
43839: menpiteistä. Tiedoston palvelumahdollisuuksien TE-keskusten toimintaa kehitetään edelleen.
43840: kehittäminen on käynnissä siten, että tulevaisuu- Valtiontilintarkastajien rahoittamana tutkimus-
43841: dessa käyttäjät voivat täyttää ja lähettää eri organi- projektina on kertomusvuonna valmistunut Helsin-
43842: saatioiden hakulomakkeet sähköisesti. gin yliopiston kansantaloustieteen laitoksen pro-
43843: fessori Vesa Kanniaisen toimittamana tutkimus Yri-
43844: Rahoituksen saatavuus tykset kansantalouden perustana - Onko Suo-
43845: Kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksen mu- messa riittävästi yritystoimintaa? Tutkija kysyy,
43846: kaan yritysten rahoituksen saatavuus on Suomessa onko riittävän hyvin ymmärretty, että koko kansan-
43847: merkittävästi parantunut viime vuosina ja sen läh- talouden varsinainen perusta on yritystoiminnassa,
43848: teet monipuolistuneet. Myös rahoituksen kustan- vaikka yrittäjien osuus koko työvoimasta jää mo-
43849: nukset ovat tutkimusten mukaan kohtuullisia. Julki- nessa maassa alle 10 %:n. Yrittäjän taloudellinen
43850: sen vallan toimenpiteitä on kuitenkin katsottu tarvit- riski on suurempi kuin toisen palveluksessa tai
43851: tavan edelleen rahoitustarjontaa täydentämään sekä julkisella sektorilla toimivan. Tutkimuksen yksi
43852: julkisen erityisrahoituksen että suorien rahoitustu- pääviesti on, että Suomi tarvitsee erityisesti työllis-
43853: kien muodossa. Pk-yrityspoliittisessa ohjelmassa tävää yrittäjyyttä. Tutkijan mukaan Suomen yritys-
43854: esitettyjen toimenpiteiden mukaisesti pk-yrityksille sektorin rakenne on kansainvälisen vertailun va-
43855: on kehitetty uusia tuki-, laina-, takaus- ja takuumuo- lossa vinoutunut. Suomessa pienten yritysten työl-
43856: toja. Lisäksi useisiin rahoitusmuotoihin on tehty listämiskyky on pieni Länsi-Euroopan pienyrityk-
43857: toimialalaajennuksia. Rahoituksen saatavuutta on siin verrattuna. Tutkija toteaa myös, että Suomi on
43858: myös tehostettu jakeluverkostoa monipuolistamal- maa, jossa valtiollinen yritystoiminta oli pitkään
43859: la, kuten Finnvera Oyj:n ja TE-keskusten avulla. Kun arvostettua, mutta yksityinen ei sitä ollut.
43860: Finnvera Oyj muodostettiin yhdistämällä Keran ja Keskuskauppakamari toteaa lausunnossaan,
43861: Valtiontakuukeskuksen toiminnot, tehostettiin enti- että pk-yritysten kannalta keskeisessä asemassa
43862: sen Keran maantieteellisesti kattavan ja tunnetun ovat yleiseen toimintaympäristöön liittyvät tekijät,
43863: jakeluverkoston käyttöä. Vuoden 1999 alusta yrityk- kuten veropolitiikka ja välilliset työvoimakustan-
43864: set ovat voineet saada julkisia takaus- ja lainamuo- nukset. Vaikka pk-politiikan tavoitteena tulee olla
43865: toisia riskirahoituspalveluja yhdestä yhtiöstä. pyrkimys valtion tukitoimista riippumattoman yrit-
43866: TE-keskusten yrityspalvelupisteet kattavat kaik- täjyyden edistämiseen, on samalla pyrittävä paran-
43867: kien osastojen pk-yritystoiminnan palvelut ja toi- tamaan myös edelleen käytössä olevia yritystukijär-
43868: menpiteet kuten teknologiapalvelut, työvoimapal- jestelmiä. Varsinkin tukipolitiikan vaikuttavuuden
43869: velut ja kansainvälistymiseen liittyvät palvelut. arvioinnissa on evaluoinnin kehittämisellä keskei-
43870: Kaikista yrityspalvelupisteistä saa kootusti hakulo- nen merkitys. Yritystukipolitiikka on nähtävä kei-
43871: makkeet, yhteystiedot yms. Entiset Tekesin koti- nona täydentää markkinatalouden toimintaa. Tuki-
43872: maan yksiköt ovat toimineet runsaan vuoden TE- politiikan on tuettava elinkeino- ja tuotantoraken-
43873: keskusten teknologiayksikköinä. Ne ovat jatkossa teen muutosta. Yritysrahoituksessa julkisen tuen
43874: merkittävä osa Tekesiä tarjoten Tekesin rahoitus- ja tarjoamiseen on suhtauduttava pidättyvästi, ja sitä
43875: asiantuntijapalveluja asiakkaille koko maassa. TE- on käytettävä vain silloin, kun normaalit rahoitus-
43876: keskusten teknologiayksiköissä valmisteltiin nel- markkinat eivät toimi tyydyttävästi. Aluepolitiikas-
43877: jännes Tekesin kertomusvuonna tekemistä rahoi- sa on muistettava, että koko maan tasapainoisen
43878: tuspäätöksistä. kehittämisen perustana ovat terveellä pohjalla toi-
43879: Kertomusvuoden kesällä perustettiin uudet tek- mivat kilpailukykyiset yritykset. Yritystukien osalta
43880: nologiayksiköt Hämeen TE-keskukseen Lahteen ja on myös muistettava se, että tukipolitiikan on
43881: Pohjanmaan TE-keskukseen Vaasaan, joten nyt oltava kilpailupoliittisesti neutraalia. Yritystukien
43882: Tekesin palvelut ovat saatavissa kaikkien TE-kes- vähentämisessä tulisi aktiivisesti kiinnittää huomio-
43883: kusten toimialueilla. Lisäksi keskuksissa on aloitet- ta siihen, miten EU-tason päätöksenteossa saatai-
43884: tu yhteistyö Patentti- ja rekisterihallituksen ja kek- siin aikaan myönteisiä tuloksia. Suomi voisi Kes-
43885: sintöasiamiehen kanssa. Pienyrittäjille ja aikaville kuskauppakamarin mielestä olla tässä suhteessa
43886: yrityksille kohdistettavaa tiedotustoimintaa työnan- aktiivinen, jotta kaikkia EU-maita sitovalla tavalla
43887: tajavelvoitteista ja niiden hoidosta on tehostettu. voitaisiin kansallisten yritystukien tasoa leikata.
43888:
43889:
43890:
43891:
43892: 308
43893: Vuonna 1996 valmistunut pientä ja keskisuurta yritys- Valtiontilintarkastajien mielestä valtion tulee tukea
43894: toimintaa koskeva pk-yrityspoliittinen ohjelma koostuu yritystoimintaa rahoituksen tarjoajana vain silloin, kun
43895: kolmesta toiminta-alueesta, joilla edistetään näiden rahoitusmarkkinat toimivat kansantalouden koko-
43896: yritysten toimintaedellytyksiä yritysten toimintaympä- naisedun kannalta heikosti. Mikäli valtiontukea suun-
43897: ristöä parantamalla, työelämää kehittämällä sekä te- nataan yritystuen muodossa vaikkapa alueellisten ero-
43898: hostamalla kasvua ja kilpailukykyä parantavia toimen- jen tasaamiseen, tulee se tehdä täysin avoimesti ja
43899: piteitä. Eräät taloudellisilta vaikutuksiltaan mittavat taloudelliseen kannattavuuteen perustuen. Kansallis-
43900: ohjelman hankkeet eivät ole edenneet. Näitä ovat mm. ten aluetukien ja EU:n rakennerahastojen yritystukien
43901: verojärjestelmän kehittämiseen ja osin myöstyövoima- kohdistamisessa panostetaankin erityisesti aineetto-
43902: kustannusten alentamiseen liittyvät valtionhallinnon rniin investointeihin ja uuden perusrakenteen kehittä-
43903: toimet. Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä, että miseen. Valtiontilintarkastajien mielestä Suomi tarvit-
43904: myös näiltä osin voidaan po. ohjelman toteutuksessa see erityisesti työllistävää yritystoimintaa. Suomessa
43905: edetä. pienten yritysten työllistämiskyky on vähäinen muiden
43906: Valtiontilintarkastajat katsovat, että uudistuvan yri- Länsi-Euroopan maiden pienyrityksiin verrattuna.
43907: tyspolitiikan tavoitteena tulee olla valtion tukitoimista Valtiontilintarkastajattoteavat, että pk-yrityspoliitti-
43908: riippumattoman yrittäjyyden edistäminen. Jotta nykyis- sen ohjelman toteuttamisessa ja uudistamisessa sekä
43909: tä parempaan työllisyyskehitykseen voidaan päästä, yritystukien suuntaamisessa tulee ottaa käyttöön jat-
43910: on elinkeino- ja tuotantorakenteen muututtava vastaa- kuva seuranta ja evaluointi. Tämä on ehdoton edellytys
43911: maan taloudellisessa toimintaympäristössämme ta- jatkotoimille ja tukien käytölle. Jo nyt on käynyt ilmi,
43912: pahtuneita muutoksia. Välttämättömän muutoksen hi- että mm. tukien työllistävyyden seuranta ja evaluointi
43913: dastaminen tai patoaminen on omiaan hidastamaan on merkittävästi lisääntynyt Suomen EU-jäsenyyden
43914: myönteistä talous- ja työllisyyskehitystä. Siten raken- ansiosta. Aiemmin niihin ei nähty juurikaan perusteltua
43915: nepolitiikalla on merkittävä asema varsinkin pk-yritys- tarvetta. Mahdollisiin väärinkäytöksiin liittyviä ongel-
43916: poliittisen ohjelman toteuttamisessa. Markkinoiden mia ei ole enää syytä vähätellä, onhan niistä olemassa
43917: toimintaongelmien vähentämisen tulee valtiontilintar- kotimaisiakin esimerkkejä mm. yritysten investointi- ja
43918: kastajien mielestä olla valtiontukipolitiikan keskeinen kehittämishankkeiden tukijärjestelmän toimivuuden
43919: kohde. Markkinoiden toimintaongelmat liittyvät erityi- tarkastuksessa.
43920: sesti kilpailun puutteisiin, perusrakenne-, kulutus- Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä, että EU-
43921: sekä tutkimus- ja kehittämisinvestointien riittämättö- maiden kesken päästään mahdollisimman pian yhteis-
43922: myyteen, ympäristökysymyksiin, pääomamarkkinoiden ymmärrykseen kansallisen yritystuentasosta ja nykyis-
43923: toimivuuteen sekä tuotannon ns. mittakaava- ja oppi- ten tukien leikkaustarpeesta. Suomen on mahdollista
43924: misetujen puutteelliseen hyödyntämiseen. olla asiassa erityisen aktiivinen EU-puheenjohtajana
43925: toimiessaan.
43926:
43927:
43928:
43929:
43930: Töhrintärikosten torjunta sentekijöiksi. Ohjelmassa tuli kiinnittää erityistä
43931: huomiota paikalliseen rikoksentorjuntaan. Neuvot-
43932: Oikeusministeriö antoi 24.1.1997 rikoksentorjun- telukunnan Turvallisuustaikoot-niminen ehdotus
43933: nan neuvottelukunnan tehtäväksi laatia ehdotuk- kansalliseksi rikoksentorjuntaohjelmaksi luovutet-
43934: sen hallituksen rikoksentorjuntaohjelmaksi. Ohjel- tiin oikeusministeriölle 14.9.1998. Valtioneuvosto
43935: man tavoitteeksi asetettiin valtion eri hallinnonalo- teki periaatepäätöksen 4.3.1999 kansalliseksi ri-
43936: jen, kuntien, elinkeinotoiminnan, kansalaisjärjestö- koksentorjuntaohjelmaksi ja totesi samalla, että
43937: jen ja väestön yhteinen toimintapolitiikka rikosten periaatepäätöksen mukaisia toimintalinjoja esitel-
43938: ehkäisemiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Neu- lään neuvottelukunnan muistiossa.
43939: vottelukunnan tuli miettiä kaikkia niitä keinoja, Töhrintärikoksista neuvottelukunnan muistios-
43940: joilla voidaan ehkäistä rikoksia ja niiden aiheutta- sa todetaan, että rakennettujen ympäristöjen fyysi-
43941: mia vahinkoja, torjua rikollisuudesta johtuvaa tur- nen ja sosiaalinen rappeutuminen olisi estettävä ja
43942: vattomuutta ja estää yksilöiden kehittymistä rikok- rappeutunet alueet korjattava, sillä rikollisuus kes-
43943:
43944:
43945: 309
43946: kittyy alueille, joista ei huolehdita. Rappion ja täisivät spray-maalit itsepalvelusta valvottuun
43947: epäjärjestyksen merkit antavat vaikutelman ympä- myyntiin.
43948: ristöstä, josta ei välitetä ja jota ei valvota. Ne Rakennusten ja rakenneimien suojaaminen en-
43949: synnyttävät vakavampaakin rikollisuutta. Siksi tö- nalta maalausten ja töhryjen varalta helpottaa huo-
43950: herrykset olisi poistettava ja rikotut ikkunat korjat- mattavasti puhdistustyötä. Koska maalausten ja
43951: tava välittömästi. Menettely on osoittautunut käy- töhryjen nopean hävittämisen arvioidaan vähentä-
43952: tännössä toimivaksi. Kunnostamalla ympäristöjä vän kiinnostusta niiden tekemiseen, olisi työryh-
43953: on niiden rikollisuuttakin voitu vähentää. Neuvot- män käsityksen mukaan syytä lisätä suojausainei-
43954: telukunnan mukaan nykyistä enemmän olisi kiin- den käyttöä niistä koituvista kustannuksista huoli-
43955: nitettävä huomiota kiinteistöjen omistajien ja julkis- matta, koska kokonaiskustannukset näin menetel-
43956: ten tilojen haltijoiden velvollisuuteen huolehtia len muodostuvat joka tapauksessa huomattavasti
43957: kunnossapidosta. Heitä olisi tuettava mm. edullisin halvemmiksi.
43958: lainoin, joita myönnettäisiin kunnossapitoa edistä- Kiinnijoutumisriskiä olisi työryhmän mielestä
43959: viin korjauksiin. Asia koskee yhtä lailla niin asuin- kuitenkin eri tavoin pyrittävä lisäämään nykyisestä.
43960: alueita kuin liikekeskuksia ja julkisen liikenteen Työryhmän mielestä olisi toivottavaa, että poliisilai-
43961: ympäristöjäkin. tokset voisivat lisätä tehoiskuja, joilla pyritään estä-
43962: Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti puolestaan mään töhryjen leviäminen ja saattamaan tekijät
43963: 26.5.1997 työryhmän selvittämään spray-maaleilla edesvastuuseen. Samoin on tarpeen kannustaa
43964: aiheutettujen väärinkäytösten vähentämistä. Spray- kansalaisia ilmoittamaan havainnoistaan.
43965: maaleilla aiheutettu ilkivalta tuottaa huomattavaa Tiedotusvälineitä tulisi työryhmän mielestä akti-
43966: taloudellista vahinkoa sekä yhteiskunnalle että yk- voida kirjoittamaan entistä enemmän siitä, millaisia
43967: sityisille henkilöille. Työryhmä luovutti muistionsa kustannuksia töhryjen poistamisesta aiheutuu. Sa-
43968: 14.10.1997 kauppa- ja teollisuusministeriölle. Mi- moin olisi työryhmän mielestä hyväksi, että kiinni-
43969: nisteriö pyysi muistiosta lausunnot useilta eri ta- jääneiden tuomioista ja korvausvelvollisuuksien
43970: hoilta. seurauksista kerrottaisiin myös julkisuudessa. Eri-
43971: Sotkuiset maalaukset ja tunnuskuviot ovat li- tyisesti on syytä korostaa, millaisia tuntuvia vaike-
43972: sääntyessään alkaneet ärsyttää näiden töhryjen lä- uksia henkilölle koituu, jos hän on menettää luot-
43973: heisyydessä asuvia, taloyhtiöitä ja päättäjiäkin. tokei poisuutensa.
43974: Töhryjen vähentämiseksi on viime aikoina tehty Työryhmän muistion julkaisemisen jälkeen ai-
43975: useita eduskuntakyselyjä. Samoin on perustettu hetta on käsitelty laajasti eri tiedotusvälineissä.
43976: erilaisia alueellisia työryhmiä. Kunnallisilta lauta- Kunnat, yritykset ja eri viranomaiset ovat myös
43977: kunnilta on pyydetty asiassa lausuntoja. toteuttaneet erilaisia hankkeita töhryongelman vä-
43978: Kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä esitti hentämiseksi.
43979: mm., että spray-maaleja ja muita vastaavia tuotteita Kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa selvityk-
43980: myyvät elinkeinonharjoittajat lisäisivät edelleen sessään seuraavansa edelleen tällä sektorilla käytä-
43981: omia toimenpiteitään erityisesti spray-maalien lait- vää keskustelua. Ministeriö on käynyt myös neu-
43982: toman saatavuuden vähentämiseksi. Koska osa votteluja uudesta hankkeesta, joka keskittyisi pää-
43983: kaupan alan järjestöistä on antanut jäsenilleen suo- kaupunkiseudulle ja johon osallistuisi mm. eri vi-
43984: situksen, jonka on todettu vähentävän spray-maali- ranomaistahoja. Ministeriö pyrkii myös jatkossa
43985: en varastamista, pitäisi tämä suositus antaa kaikille vaikuttamaan siihen, että eri ministeriöt tekisivät
43986: spray-maaleja myyville yrityksille. Työryhmän mie- enemmän yhteistyötä töhertämisestä aiheutuvien
43987: lestä oli suositeltavaa, että myös huoltoasemat siir- ongelmien ja kustannusten vähentämiseksi.
43988:
43989:
43990:
43991:
43992: Töhrintä on vahingonteko-niminen rikos, josta on sää- vastainen teko. Törkeästä töhrinnästä voi saada jopa
43993: detty rikoslain 35 luvussa. Vahingonteon sääntely on neljä vuotta vankeutta.
43994: rikoslaissa kattava, joten rikosoikeudellinen sääntely Valtiontilintarkastajien saamien tietojen mukaan
43995: on kunnossa. Rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisten töhrintä ei ole - ehkä vastoin yleistä käsitystä -
43996: seuraamusten lisäksi töhrintä on ympäristönsuojelun nuoriso-ongelma, eikä se liity nuorten syrjäytymiseen.
43997:
43998:
43999: 310
44000: Päätöhrijät ovattäysi-ikäisiä (18-35-vuotiaita) miehiä. Valtiontilintarkastajat pitävät kauppa- ja teollisuus-
44001: He tekevät 4/5 töhrintärikoksista, joten vain viidennes ministeriön työryhmän ehdotuksia toteuttamiskelpoisi-
44002: tekijöistä on kouluikäisiä. Opetusministeriön nuoriso- na sekä edellyttävät valtionhallinnoita pikaisia toimia
44003: barometrin mukaan vain joka sadas (1%) nuori hyväk- töhryjen torjunnan tehostamiseksi. Samalla valtionti-
44004: syy töhrinnän. Nuorison ehdoton kielteinen kanta töh- lintarkastajat toivovat, että valtionhallinnon lisäksi
44005: rintään saattaa perustua siihen, että töhrinnässä on myös muut ao. tahot ryhtyvättässä asiassa tarvittaviin
44006: kyse ympäristönsuojelun vastaisesta toiminnasta, ym- toimiin. Töhrintä on rikos yhteiskuntaa ja kansalaisia
44007: päristörikoksesta. sekä ympäristöä kohtaan. Töhrijät tulee saattaa edes-
44008: Kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman em. työ- vastuuseen teoistaan. Tämän vuoksi oikeutta ns. syyt-
44009: ryhmän ehdotukset töhryjen vähentämiseksi ovat var- tämättä jättämiseen tulisi soveltaa hyvin harkiten. Ri-
44010: sin kattavia. Työryhmän ehdotuksiin sisältyivät mm. kos- ja vahingonkorvausoikeudellisten seuraamusten
44011: seuraavat käyttäytymistä ohjaavattiedotuskampanjat, lisäksi tulee korostaa sitä, että töhrintä on ympäristöri-
44012: asukkaiden, asuinalueiden, kansalaisjärjestöjen ja vi- kos, joka osoittaa tekijän piittaamattomuutta ympäris-
44013: ranomaisten välisen yhteistyön lisääminen, töherrys- töarvoista. Töhrintäaineet sisältävät ponnekaasuja ja
44014: välineiden saatavuuden vähentäminen, rakennusten ja voimakkaita kemikaaleja, jotka eivät kuulu luontoon.
44015: rakenneimien suojaaminen ennakolta, asuinalueiden Töhrijät lisäävät myös turvattomuuden tunnetta kansa-
44016: viihtyvyyden lisääminen, liikekeskusten siistiminen ja laisten keskuudessa, sillä töhrintä koetaan väkivaltai-
44017: siistinä pitäminen, töhrijäiden kiinnijoutumisriskin li- suuden merkiksi.
44018: sääminen ja poliisivalvonnan tehostaminen, kiinnijää-
44019: misen seuraamusten ja erityisesti vahingonkorvausten
44020: suuruuden saattaminen yleiseen tietoisuuteen.
44021:
44022:
44023:
44024:
44025: 311
44026: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
44027:
44028:
44029:
44030:
44031: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkastuk- Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen
44032: sen sosiaali- ja terveysministeriössä 17.3.1999 turvaaminen
44033: (kansliapäällikkö Markku Lehto) sekä Sosiaali- ja
44034: terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesis- Vuonna 1997 kuntien talous heikkeni. Kuntien ja
44035: sa 28.4.1999 (pääjohtaja Vappu Taipale). Toimi- kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate pieneni
44036: kaudellaan valtiontilintarkastajat ovat käsitelleet vuoden 1996 11 mrd. mk:sta 7,5 mrd. mk:aan.
44037: muistiopyynnöissään valtion koulukotien toimin- Ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhty-
44038: taa, sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen tur- mien yhteenlaskettu vuosikate oli myös kertomus-
44039: vaamista, yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja ja vuonna 7,5 mrd. mk. Vuosikate ei riittänyt katta-
44040: niiden valvontaa sekä maatalousyrittäjien lomitus- maan nettoinvestointeja. Lainakanta oli kertomus-
44041: palveluja. Ministeriön tarkastuskäynnillä käsiteltiin vuoden lopussa 25,5 mrd. mk (3,8% BKTL:sta) ja
44042: hallinnonalan keskeistä toimintaa ja tulostavoitteita kassavarat 16,0 mrd. mk (2,4% BKTL:sta). Kunta-
44043: kertomusvuonna, sosiaali- ja terveyspalvelujen jär- kohtaiset erot vuosikatteella mitattuna pysyivät
44044: jestämistä, eläkejärjestelmien epäkohtia ja ministe- suurina. Ennakkotietojen mukaan n. 70 kunnan
44045: riön valmistautumista EU-puheenjohtajuuskau- tilinpäätöksissä vuosikate jäi negatiiviseksi. Nämä
44046: teen. Stakesin tarkastuskäynnillä käsiteltiin tutki- kunnat joutuivat rahoittamaan käyttömenojaan
44047: muskeskuksen toiminnan tavoitteita ja tuloksia osittain velkarahalla.
44048: kertomusvuonna, tutkimus- ja kehittämistoimin- Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukun-
44049: nan suuntaamista ja yksittäisten tutkimus- ja kehit- ta arvioi 19.2.1999, että kunnallistalous kokonai-
44050: tämishankkeiden valintamenettelyä, sosiaali- ja ter- suutena näyttäisi ilman sopeuttamistoimia pysyvän
44051: veyspalvelujen määrää, laatua, rakenteita ja vaikut- v. 1998-2003lievästi alijäämäisenä. Vuosikate säi-
44052: tavuutta koskevaa tutkimus- ja kehittämistyötä, al- lyy kuitenkin tyydyttävänä koko tarkastelukauden.
44053: koholipoliittisen yksikön toimintaa ja yhteistyötä Jos investointiaste pysyy nykyisellä tasolla, kuntien
44054: Alkoholitutkimussäätiön ja Kansaterveyslaitoksen ja kuntayhtymien velka kasvaa ja paineet veropro-
44055: alkoholitutkimusyksikön kanssa sekä valtion kou- senttien korotuksiin säilyvät. Kuntakohtaiset erot
44056: lukotien toiminnan ohjausta ja valvontaa. rahoitustilanteen kehityksessä pysyvät edelleen
44057: Hallinnonalan tarkastuksen ja siitä laaditun ker- merkittävinä mm. väestön muuttoliikkeen ja yhtei-
44058: tomusosuuden valmistelusta on kansliassa vastan- sövero-osuuksien muutosten takia sekä yleisem-
44059: nut ylitarkastaja Kari Kauppinen. Valtiontilintarkas- minkin menojen ja tulojen kehityserojen vuoksi.
44060: tajat päättivät kokouksessaan 7.4.1999, että em. Sosiaali- ja terveyspalvelujen menokehitystä ar-
44061: selvityksistä otetaan kertomusta varten jatkoval- vioidaan säännöllisesti osana sosiaali- ja terveysmi-
44062: mistelujen kohteeksi valtion koulukotien toiminta, nisteriön tekemiä sosiaalimenoennusteita. Sosiaali-
44063: sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen turvaami- ja terveyspalvelujen kustannusten kehittyminen
44064: nen ja yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut Maata- riippuu oleellisesti palkkakustannusten kehityk-
44065: lousyrittäjien lomituspalvelujen järjestämistä ja nii- sestä, sillä sosiaali- ja terveydenhuolto on työvoi-
44066: den hallinnon kehittämistä päätettiin seurata. Ker- mavaltainen ala. Väestön ikärakenteen vanhenemi-
44067: tomusosuus hyväksyttiin valtiontilintarkastajien sen vaikutuksista menoihin on esitetty erilaisia
44068: kokouksessa 8.6.1999. arvioita. Ikärakenteen vanheneminen ja aikainen
44069:
44070:
44071: 312
44072: siirtyminen eläkkeelle vaikuttavat ennen kaikkea jät. Kuitenkin palvelurakenteesta ja toiminnan tuot-
44073: tulonsiirtoihin ja verotukseen. tavuuden vaihtelusta johtuva vaihtelu jätettiin tar-
44074: Uusia tehtäviä sosiaali- ja terveyspalvelujen osal- kastelun ulkopuolelle. Siten tutkimuksen perus-
44075: ta ei ole kunnille tulossa. Sosiaali- ja terveysminis- teella voitiin arvioida tärkeimmät tekijät, jotka eivät
44076: teriön mukaan ratkaisevinta kustannuskehityksen ole tarjonnasta riippuvaisia ja jotka ovat olleet
44077: hallinnassa on erikoissairaanhoidon menoihin vai- vaikuttamassa kustannusrakenteen vaihteluun. Sta-
44078: kuttaminen. Se edellyttää mm. perusterveyden- kesin mukaan tämän kaltaisilla tutkimuksilla ei
44079: huollon ja erikoissairaanhoidon keskinäisen työn- voida paikallistaa kaikkia kustannusten vaihtelua
44080: jaon sujuvuutta, sairaanhoitopiirien ja niiden jäsen- selittäviä tekijöitä, mutta kylläkin tärkeimmät. Lo-
44081: kuntien välisten sopimusmallien luomista, vaikut- pullinen valtionosuuskriteeristö ei kuitenkaan pe-
44082: tavien hoitokäytäntöjen kehittämistä sekä peruster- rustunut suoraan tutkimustuloksiin, vaan mukaan
44083: veydenhuollon hyvää toimivuutta. otettiin muitakin tekijöitä.
44084: Sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen talou- Kunnille suoritetaan vuosittain sosiaali- ja ter-
44085: dellisesti heikoimmissa kunnissa edellyttää sekä veydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus
44086: informaatio- että resurssiohjauksen vahvistamista. laskennallisten perusteiden mukaisesti siten, kuin
44087: Informaatio-ohjausta toteutetaan mm. lääninhalli- sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja val-
44088: tusten vuosittain tekemän peruspalvelujen arvioin- tionosuudesta annetussa laissa (733/1992, STVOL)
44089: nin yhteydessä sekä erillishankkeissa. Palvelujen säädetään. Valtionosuus lasketaan siten, että ensin
44090: saatavuuden turvaaminen tasapuolisesti eri kunnis- määrätään kunnan laskennalliset kustannukset,
44091: sa edellyttää myös perusturvalautakunnan aseman joista vähennetään erikseen säädetty laskennalli-
44092: vahvistamista. OECD esitti Suomen kansanta- nen omarahoitusosuus. Laskennalliset kustannuk-
44093: louden maa-arviossa, että valtionosuuksia ei tule set määritellään erikseen sosiaalihuollon ja tervey-
44094: enää vähentää ja että valtion ohjausvälineitä tulisi denhuollon määräytymistekijöiden sekä kunnan
44095: vahvistaa. Sosiaali- ja terveysministeriön roolia kai- syrjäisyyden perusteella. Määräytymistekijöitä ovat
44096: kessa kuntataloutta ja siten perusoikeuksien toteut- asukasluku, ikärakenne, palvelu- ja jalostusaloilla
44097: tamismahdollisuuksia koskevassa päätöksenteossa toimivien osuus työllisestä työvoimasta, työttömyys
44098: pitäisi vahvistaa. Taloudellisissa vaikeuksissa ole- ja sairastavuus sekä syrjäisyys.
44099: vat kunnat ovat hakeneet uusia malleja sosiaali- ja Sosiaalihuollon ikäryhmittäiset laskennalliset
44100: terveyspalvelujen järjestämiseen. Ylikunnallista kustannukset saadaan kertomalla laskennalliset
44101: yhteistyötä on voitu lisätä ja ostopalvelutoimintaa kustannukset asianomaiseen ikäryhmään kuulu-
44102: laajentaa. Näiden ratkaisujen vaikutuksia tulee mi- vien määrällä. Lisäksi 0-6-vuotiaiden laskennalli-
44103: nisteriön mukaan seurata tiiviisti. set kustannukset kerrotaan työssäkäyntikertoimel-
44104: la. Työssäkäyntikerroin lasketaan STVOL 15 §:n
44105: Valtionosuusjärjestelmä perusteella jakamalla palvelu- ja jalostusaloilla toi-
44106: Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden mää- mivien kunnan asukkaiden ja kunnan työllisen
44107: räytymisperusteet uudistettiin perusteellisesti vuo- työvoiman osamäärä koko maan vastaavalla osa-
44108: desta 1993 lukien. Tällöin luovuttiin kustannuspe- määrällä. Tämän jälkeen ikäryhmittäiset markka-
44109: rusteisesta valtionosuudesta ja tilalle otettiin las- määrät lasketaan yhteen. Sosiaalihuollon lasken-
44110: kennallinen malli. Laskennallinen malli tuottaa nallisista kustannuksista 93 % kohdennettiin voi-
44111: kunnalle sen omista toimenpiteistä riippumatto- maantuloajankohtana ikärakenteen mukaan.
44112: man sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden. Työttömyyden vaikutus lasketaan kertomalla
44113: Kuntaa kannustetaan taloudellisuuteen, koska sitä asukasta kohti määritelty laskennallinen kustannus
44114: ei entisen mallin mukaisesti kannusteta lisäämään kunnan asukasluvulla ja työttömyyskertoimella.
44115: menojaan. Järjestelmää on viimeksi uudistettu vuo- Koska myös työttömien määrä vaikuttaa kustan-
44116: den 1997 alusta, jolloin mm. valtionosuuden las- nuksiin, kerrotaan lisäksi työtöntä kohti määritelty
44117: kentatapaa ja eräitä määräytymistekijöitä tarkistet- laskennallinen kustannus erikseen kunnan työttö-
44118: tiin. mien määrällä. Sosiaalihuollon laskennallisista kus-
44119: Keskeinen väline sosiaali- ja terveydenhuollon tannuksista 7 % kohdennettiin voimaantuloajan-
44120: valtionosuusjärjestelmässä on kriteeristö, jolla las- kohtana työttömyystekijän mukaan.
44121: kennallinen valtionosuus määräytyy. Kriteeristön Terveydenhuollon ikäryhmittäiset laskennalliset
44122: laatimiseksi toteutettiin laajamittaiset tutkimukset, kustannukset saadaan vastaavan tyyppisellä kerro-
44123: joilla selvitettiin erikseen sekä sosiaalihuollon että laskulla kuin sosiaalihuollossa. Terveydenhuollon
44124: terveydenhuollon palvelujen tarpeen aiheuttamien kustannuksista 76% kohdennettiin voimantuloa-
44125: kustannusten kunnittaista vaihtelua selittävät teki- jankohtana ikärakenteen mukaan.
44126:
44127:
44128: 313
44129: Sairastavuuden perusteella määräytyvät kus- tionosuuksiin. Tutkimussarjaa jatketaan v. 1999
44130: tannukset lasketaan kertomalla erikseen asukasta valmistuvassa seurantatutkimuksessa, jossa ei kui-
44131: kohti määritelty markkamäärä kunnan asukaslu- tenkaan arvioida kriteereiden tarkoituksenmukai-
44132: vulla ja sairastavuuskertoimella. Sairastavuusker- suutta. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi nykyis-
44133: roin lasketaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ten sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden
44134: alle 55-vuotiaiden ikä- ja sukupuolivakioidun luku- määräytymisperusteiden oikeellisuutta ja perustei-
44135: määrän perusteella. Terveydenhuollon kustannuk- den rakenteen muuttamistarvetta Stakesin vuoden
44136: sista 24 o/o kohdennettiin voimaantuloajankohtana 2000 keväällä valmistuvan tutkimuksen tulosten
44137: sairastavuuden mukaan. perusteella.
44138: Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon laskennal- Jatkossa tulisi myös selvittää perustamishank-
44139: liset kustannukset kerrotaan erillisellä syrjäisyys- keiden valtionosuutta koskevien säännösten mah-
44140: kertoimella kaikkiaan 39 kunnan osalta. Syrjäisyys- dolliset muutostarpeet sekä mahdollisuudet kehit-
44141: kerroin on joko 1,05 tai 1,15 siitä riippuen, kuinka tää harkinnanvaraisten avustusten myöntämistä si-
44142: suuren osuuden kunnan v. 1994 maksamat syrjä- ten, että kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujärjestel-
44143: seutulisät muodostivat kunnan sosiaali- ja tervey- mä tulisi otetuksi huomioon. Harkinnanvaraisten
44144: denhuollon käyttökustannuksista ja mitkä olivat avustusten järjestelmä tulisi kuitenkin säilyttää hal-
44145: kunnallisen virkaehtosopimuksen mukaiset kun- linnollisesti yksinkertaisena, eikä järjestelmän vo-
44146: nan syrjäseutupisteet Saaristokuntien syrjäisyys- lyymiä tulisi olennaisesti lisätä. Tarkoituksenmu-
44147: kerroin on kuitenkin 1,10, jos kunnan asukkaista kaisinta olisi kehittää nykyistä järjestelmää siten,
44148: vähintään puolet asui toimintavuotta edeltävän että esim. sosiaali- ja terveysministeriö voisi antaa
44149: vuoden alussa ilman kiinteää tieyhteyttä manteree- lausuntonsa avustuspäätösten valmistelun yhtey-
44150: seen. dessä.
44151: Kunnan omarahoitusosuus lasketaan kertomalla Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan tässä vai-
44152: asukasta kohti määritelty omarahoitusosuus kun- heessa voidaan arvioida, että eräitä määräytymis-
44153: nan asukasluvulla. perusteisiin liittyviä yksityiskohtia joudutaan joka
44154: tapauksessa lähivuosina tarkistamaan. Esimerkiksi
44155: Mä äräytymisperusteiden tarkoituksenmuka i- laskennassa käytettävät syrjäseutulisät perustuvat
44156: suus vuoden 1994 tietoihin. Voimassa olevissa virkaeh-
44157: Vuonna 1997 tehdyssä valtionosuusuudistuksessa tosopimuksissa ei enää määritellä syrjäseutulisiä tai
44158: laskentatapaa muutettiin siten, että valtionosuus pisteitä vastaavalla tavalla, vaan syrjäseutulisien
44159: lasketaan kuntien laskennallisten kustannusten ja maksaminen on harkinnanvaraista. Näin syrjäisyys-
44160: omarahoitusosuuden erotuksena. Vuosina 1993- kertoimen käyttö jää vuosi vuodelta yhä enemmän
44161: 96 valtionosuuksien asukaskohtaiset, ikäryhmittäi- ajasta jälkeen.
44162: set markkamäärät olivat kuntakohtaisessa lasken- Sosiaali- ja terveysministeriön selvitysten mu-
44163: nassa suoraan valtionosuuksina. Tämä laskentata- kaan nykyinen syrjäisyyskerroin ei myöskään ku-
44164: van muutos vaikutti sosiaali- ja terveydenhuollon vaa onnistuneesti näiden kuntien sosiaali- ja ter-
44165: valtionosuuksien kuntakohtaisiin määriin olennai- veydenhuollon kustannusten suhdetta koko maan
44166: sesti enemmän kuin yksittäisten määräytymisteki- keskiarvoon. Eräissä syrjäisyyskertoimen saaneissa
44167: jöiden tarkistukset. On arvioitu, että laskentatavan kunnissa sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskoh-
44168: muutos oli epäedullinen sellaisille kunnille, joissa taiset käyttömenot aliuivat koko maan keskiarvon,
44169: yksikkökustannukset ovat alhaiset. Sosiaali- ja ter- mikä viittaa siihen, että syrjäisyyskerroin ylikom-
44170: veysministeriön laskelmien perusteella laskentata- pensoi kuntien menoja. Toisaalta yksittäisten kun-
44171: van muutos oli epäedullinen erityisesti niissä kun- tien osalta myös alikompensaatio on mahdollinen.
44172: nissa, joissa alle 7-vuotiaiden lasten osuus väestös- Saaristokuntakerroin on sosiaali- ja terveysministe-
44173: tä on keskimääräistä suurempi. Vastaavasti muu- riön laskelmien mukaan toiminut toistaiseksi mel-
44174: toksesta hyötyneet kunnat ovat yleensä pieniä ko hyvin. Yhden vuoden tietojen perusteella näi-
44175: kuntia, ja niissä lasten osuus on keskimääräistä den kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon lasken-
44176: alempi. nalliset kustannukset vastaavat hyvin kuntien to-
44177: Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien dellista sosiaali- ja terveydenhuollon menotasoa.
44178: määräytymisperusteita seurataan sarjalla tutkimuk- Suomen Kuntaliitto on valtiontilintarkastajille
44179: sia, joista yksi osa valmistui kertomusvuoden ke- antamassaan lausunnossa pitänyt sosiaali- ja ter-
44180: väällä. Ensimmäisessä osatutkimuksessa ei havaittu veydenhuollon valtionosuusjärjestelmää selkeänä.
44181: muutostarvetta väestön ikärakenteen eikä myös- Sen laskentamalli on yksinkertainen ja perusteet
44182: kään sairastavuuden perusteella määräytyviin val- kuvaavat hyvin kunnan palvelujen tarvetta. Kunta-
44183:
44184:
44185: 314
44186: liitto on myös korostanut, että ikärakenteen kustan- tiaiden työkyvyttömyysaste otettiin käyttöön. Sta-
44187: nuspainoilla on erittäin suuri vaikutus kuntien saa- kesin tekemien tutkimusten perusteella tämä ku-
44188: miin valtionosuuksiin. Stakesin tekemien laskel- vaa paremmin erikoissairaanhoidon tarvetta kuin
44189: mien perusteista voidaan luonnollisesti käydä kes- aiemmin käytössä ollut mittari. Kuntaliiton mukaan
44190: kusteluja, muttei ole kuitenkaan olemassa objektii- tästä muutoksesta on käyty keskustelua. Tunnus-
44191: visia tutkimustuloksia, jotka osoittaisivat perusteet omaista uudelle mittarille on sen suuri kuntakohtai-
44192: vääriksi. Koska malli korostaa kuntien roolia so- nen vaihtelu. Vuoden 1999 laskelmassa oli alin
44193: siaali- ja terveyspalvelujen järjestäjänä ja rahoittaja- kerroin 0,480693623117258 (Rusko) ja korkein
44194: na, on tämä Kuntaliiton mukaan edistänyt taloudel- 2,671502285053502 (Rautavaara). Kuntien välinen
44195: lista ajattelua ja kustannustietoisuutta kunnissa. laskennallinen kustannusten ero on 2 968 mk asu-
44196: Kuntaliiton tekemä suurten kaupunkien tervey- kasta kohti. Ruskon erikoissairaanhoidon todelliset
44197: denhuoltokustannuksia koskeva selvitys vuodelta kustannukset olivat v. 19961 919 mk asukasta kohti
44198: 1997 viittaa siihen, että valtionosuusjärjestelmän ja Rautavaaran 3 661 mk. Sairastavuudesta riippuva
44199: kustannuspainojen arvot ovat suuruusluokaltaan laskennallinen kustannus (6,8 mrd. mk v. 1997)
44200: vanhusväestön osalta samalla tasolla. Luvut eivät sisältää lisäksi merkittävän osuuden ( 42 %) kuntien
44201: kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia. Kuntaliiton erikoissairaanhoidon kustannuksista (16,2 mrd.
44202: selvityksestä puuttuvat seuraavan taulukon ikäryh- mk).
44203: miin kohdistuvista kustannuksista esim. toimeentu- Valtionosuuden perusteena olevat laskennalli-
44204: lotukimenot. Vertailu antaa seuraavat ikäryhmittäi- set kustannukset olivat v. 1997 yhteensä 53,99 mrd.
44205: set yksikkökustannukset: mk. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttö-
44206: kustannukset olivat v. 1997 kuntien tilinpäätösten
44207: Ikäryhmä Kuntaliiton selvitys Valtionosuus perusteella 57,89 mrd. mk. Kustannusten nousu
44208: mk vuoteen 1996 verrattuna oli 2,45 mrd. mk eli 4,4 %.
44209: 65-74-vuotiaat 11 642 10 159
44210: 75-84-vuotiaat 26 126 29 448 Käyttötalousmenojen ja valtionosuuksien
44211: Yli 85-vuotiaat 65 324 66 773 kehitys
44212: Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelun käyttötalouden
44213: Sairastavuuden mittaamistapaa muutettiin vuo- menot ja valtionosuudet (pl. Ahvenanmaa) ovat v.
44214: den 1997 uudistuksen yhteydessä. Alle 55-vuo- 1994-98 kehittyneet seuraavasti:
44215:
44216: Vuosi Käyttöta 1ouden Sosiaali- ja Siirtymä- ja Maksettu Huomautus
44217: menot terveydenhuollon verotulon- yhteensä
44218: valtionosuus tasaukset
44219: Mmk
44220: 1994 50 201,2 18 409,4 - 18 409.4
44221: 1995 52 583,4 17 942,0 - 17 942,0
44222: 1996 55 272,0 16 092,0 -177,8 15 914,2 Lisäksi maksettu
44223: takautuvasti 31,1 Mmk
44224: vuodelle 1995
44225: 1997 57712,2 13 823,3 -294,3 13 529,0 Lisäksi maksettu
44226: takautuvasti 27,6 Mmk
44227: vuodelle 1995
44228: 1998 - 13 165,6 -308,5 12 857,1
44229:
44230:
44231:
44232: Taulukossa esitetyt käyttötalouden menot v. - Vuonna 1996 luovuttiin kuntien kantokyky-
44233: 1994-97 eivät ole täysin vertailukelpoisia keske- luokituksesta (koko maan tasolla kustannusneut-
44234: nään, koska vuoden 1994 käyttötalouden menoi- raali uudistus).
44235: hin sisältyy liikevaihtovero ajalta 1.1.- 31.5.1994. - Vuonna 1997 toteutettiin valtionosuusuudis-
44236: Tilastoluokitukset on v. 1997 uudistettu kokonaan tus, jossa siirryttiin kuntien laskennallisten kustan-
44237: vastaamaan kuntien kirjanpidon uudistusta. nusten ja kunnan omarahoitusosuuden välisenä
44238: Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökus- erotuksena maksettavaan valtionosuuteen.
44239: tannusten valtionosuuksien keskinäistä vertailu- -Valtionosuuksia on v. 1994-98 leikattu (ml.
44240: kelpoisuutta vaikeuttavat seuraavat muutokset: kustannustasotarkistusten tekemättä jättäminen v.
44241: 1994-96) tai muutoin vähennetty.
44242:
44243:
44244: 315
44245: Mainittuja leikkauksia ja vähennyksiä kuvaa voin. Järjestelmän eräänä tavoitteena on kannustaa
44246: seuraava asetelma: kuntia taloudellisesti tehokkaisiin toimintatapoi-
44247: hin. Valtionosuusuudistuksen jälkeisessä seuran-
44248: Vuosi Leikkaus Muu vähennys Yhteensä nassa on järjestelmää yleisesti pidetty myös tässä
44249: Mmk suhteessa onnistuneena.
44250: 1994 859 1 960 2 819
44251: Poikkeusta edellä mainittuun merkitsee lasten-
44252: 1995 1 383 . 1 383 suojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä,
44253: 1996 2 723 . 2 723 joka tuli voimaan 1.3.1999. Muutos perustuu edus-
44254: 1997 1 425 958 2 383 kunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan 25.11.1998
44255: 1998 741 236 977 tekemään lakialoitteeseen. Tasausjärjestelmän ra-
44256: Yhteensä 7 131 3154 10 285 hoituksesta vastaavat valtio ja kunnat yhdessä.
44257: Valtion korvaus vähennetään sosiaali- ja tervey-
44258: Muu vähennys -sarakkeen markkamäärien taus- denhuollon käyttökustannusten valtionosuudesta,
44259: talla olevat uudistukset ja muut toimenpiteet ovat joten valtion ja kuntien välinen rahoitusvastuu ei
44260: kuntien rahoitustasapainon kannalta laskennalli- kokonaisuutena muutu. Uudistus on otettu huo-
44261: sesti kustannusneutraaleja. mioon laskettaessa kuntien sosiaali- ja terveyden-
44262: huollon valtionosuudet vuodelle 1999. Sosiaali- ja
44263: Menojen ja valtionosuuden keskinäinen suhde terveysministeriö on pitänyt lastensuojelun suurten
44264: Vuosina 1994-95 sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten tasausjärjestelmää perusteltuna las-
44265: valtionosuus oli 36 o/o kuntien ja kuntayhtymien tensuojelun asianmukaisten toimenpiteiden tur-
44266: sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen oi- vaamiseksi kaikissa kunnissa. Ottaen huomioon
44267: keuttavista brunokustannuksista (kuntien talous ja laskennallisen valtionosuusjärjestelmän perusperi-
44268: toiminta -tilaston käyttötalouden menot sisältävät aatteet vastaavan tyyppisiä järjestelyjä ei ministe-
44269: myös valtionosuuteen oikeuttamauomia menoja ja riön mukaan kuitenkaan voida pitää laajemmin
44270: toisaalta kuntayhtymien menot nettona). Vuonna perusteltuina.
44271: 1996 toteutetun, kantokykyluokituksen poistamis- Kuntaliiton mukaan valtionosuuksien merkitys
44272: ta koskeneen uudistuksen yhteydessä kuntien ylei- kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menojen ra-
44273: sen valtionosuuden ja sosiaali- ja terveydenhuollon hoittajana on merkittävällä tavalla vähentynyt. Val-
44274: käyttökustannusten valtionosuuden kytkentä pois- tionosuuksien leikkaukset vuosina 1993--99 ovat
44275: tettiin, minkä seurauksena vuoden 1996 talousar- olleet yhteensä 14,59 mrd. mk, joista 8,21 mrd. mk
44276: viossa toteutettujen sosiaali- ja terveydenhuoltoa on kohdistunut sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Val-
44277: koskeneiden uudistusten valtionosuutta laskettiin takunnallisella tasolla voidaan sanoa, että kuntien
44278: 41,4 o/o:lla. verotulojen kasvu on kompensoinut kuntien val-
44279: Kuten edellä on mainittu, v. 1997 toteutettu tionosuuksien leikkaukset. Yhteisöveron tuoton
44280: valtionosuusuudistus muutti täysin valtionosuuk- nousu on ollut merkittävin kuntien rahoitustilan-
44281: sien laskennan. Valtionosuus määräytyy kuntien netta korjaava tekijä. Vuonna 1993 kuntien keski-
44282: laskennallisten kustannusten ja kunnan omarahoi- määräiset verotulot ja käyttötalouden valtionosuu-
44283: tusosuuden välisenä erotuksena, kun se aikaisem- det olivat asukasta kohti laskettuna 17 294 mk.
44284: min määriteltiin suoraan valtionosuutena arvioi- Vastaava luku v. 1997 oli 17 919 mk. Ilman yhteisö-
44285: duista kustannuksista. Uudistuksen yhteydessä val- veron tuottoa vastaavat luvut ovat 17 173 mk ja
44286: tionosuuksiin jo tehdyt tai sovitut leikkaukset otet- 15 806 mk. Käyttötalouden valtionosuudet asukas-
44287: tiin huomioon valtionosuusprosenttia säädettäes- ta kohti olivat 7 870 mk v. 1993 ja 5 218 mk v. 1997.
44288: sä. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannus- Ongelma on kuitenkin siinä, ettei yhteisöveron
44289: ten vuoden 1997 valtionosuus oli 25,53 o/o, ja sen kasvu ja valtionosuuden vähennys ole välttämättä
44290: pysyvä taso on kertomusvuodesta lukien ollut kohdistunut samoihin kuntiin.
44291: 24,2 o/o koko maan laskennallisista kustannuksista.
44292: Vuonna 1993 voimaan tulleen laskennallisen
44293: valtionosuusjärjestelmän perusajatus on, että val- Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten
44294: tionosuuksina myönnettävien varojen käyttöä ei kehitys
44295: ohjata sitovasti. Tätä periaatetta ei muutettu vuo- Vuonna 1997 kuntien sosiaali- ja terveystoimen
44296: den 1997 uudistuksen yhteydessä. Sosiaali- ja ter- käyttötalouden menot olivat lähes 58 mrd. mk.
44297: veysministeriö on Kuntaliiton tapaan pitänyt järjes- Suurimman menoerän muodosti erikoissairaanhoi-
44298: telmää yksinkertaisena, koska se antaa kunnille to (28 o/o). Terveydenhuollon viime vuosien kasvu
44299: mahdollisuuden palvelujen järjestämiseen eri ta- on pääasiallisesti kohdistunut erikoissairaanhoi-
44300:
44301:
44302: 316
44303: toon. Vuodesta 19% vuoteen 1997 erikoisairaan- vähoitoon tuli voimaan v. 1996. Koska alle koulu-
44304: hoidon menot kasvoivat lähes 1,2 mrd. mk:lla ikäisten määrä on vähenemässä, ei lasten päivähoi-
44305: perusterveyshuollon menojen kasvaessa n. 400 don menoissa ole odotettavissa merkittävää kas-
44306: Mmk:lla. Erikoissairaanhoitomenojen kasvu johtuu vua. Viime vuosien merkittävä toiminnallinen
44307: osittain liikekirjan pidon käyttöön ottamisesta. muutos on ollut vanhustenhuollon palveluissa.
44308: Tämä johti sairaanhoitopiirien laskutusperusteiden Vanhusten laitospalveluita on korvattu asumispal-
44309: muuttamiseen. Kuntien vuoden 1997 maksuosuu- veluilla. Toimeentulotukimenojen kasvu taittui ker-
44310: det sisältävät myös poistot sekä peruspääoman tomusvuoden aikana. Lasten ja nuorten kodin ul-
44311: koron. Investointien maksuosuudet ovat vastaavas- kopuolelle sijoittamisesta johtuvat menot ovat kas-
44312: ti suuremmaksi osaksi poistuneet. Perusterveyden- vussa. Lastensuojelun suurten kustannusten tasaus-
44313: huollon menot ovat 21 % kuntien sosiaali- ja ter- järjestelmällä pyritään turvaamaan lastensuojelu-
44314: veystoimen menoista. Kolmanneksi suurin ryhmä palvelujen saatavuus yhdenvertaisesti kaikissa
44315: on lasten päivähoidon menot (18 %). Lasten päivä- kunnissa.
44316: hoidon menot ovat kasvaneet osin lasten kotihoi- Seuraavassa taulukossa on esitetty sosiaali- ja
44317: don tuen vähenemisen myötä varsin hallitusti, terveydenhuollon käyttötalouden menot tehtävit-
44318: vaikka alle kouluikäisten subjektiivinen oikeus päi- täin v. 1996 ja 1997:
44319:
44320: 1996 1997 Muutos Jakauma
44321: Mmk %
44322: Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 1 333 300 1 292 672 -3 2
44323: Lasten päivähoito 9 904 355 10 367 942 5 18
44324: Lasten ja nuorten laitoshuolto 731 818 781 939 7 1
44325: Muut lasten ja perheiden palvelut 951 287 1 742 166 83 3
44326: Vanhusten laitospalvelut 3 770 813 3 613 875 -4 6
44327: Vammaishuollon laitospalvelu 820 477 833 676 2 1
44328: Suojatyö ja kehitysvammatoiminta 701 090 677 583 -3 1
44329: Kotipalvelu 2 298 635 2 334 476 2 4
44330: Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 2 933 610 3 205 400 9 6
44331: Pä ihdehuolto 445 499 447 638 0 1
44332: Perusterveydenh uolto 10218765 10 556 807 3 18
44333: Perusterveydenhuollon hammashuolto 1 239 189 1 297 892 5 2
44334: Ympäristöterveydenhuolto 341 604 347 001 2 1
44335: Erikoissa ira anhoito 14 972 588 16168441 8 28
44336: Muu sosiaali- ja terveystoimi 4 608 952 4 044 713 -12 7
44337: Yhteensä 55 271 982 57 712 221 4 100
44338:
44339: Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökus- ongelmana on erityisesti se, että kaikissa kunnissa
44340: tannukset kasvoivat 15,5% v. 1993-97. Nettokus- näitä palveluja ei ole järjestetty riittävästi ja tarvitta-
44341: tannusten kasvu oli 13,2 %. Kun verotulojen ja va erityisosaaminen puuttuu. Pienimpien kuntien
44342: valtionosuuksien tuotto asukasta kohti kasvoi ai- väestöpohja ei ole riittävä erityispalvelujen
44343: noastaan 3,6 %, on tämä kehitys selvästi heikentä- tuottamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on
44344: nyt kuntien mahdollisuuksia järjestää palveluja. käynnistänyt Verkostoituvat erityispalvelut -pro-
44345: Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan toiminta- jektin, jonka tarkoituksena on parantaa sosiaali-
44346: kate on yleisesti ottaen heikentynyt, ja erityisesti huollon erityisryhmien palveluja muun ohella ke-
44347: kuntien väliset erot kasvavat. hittämällä yhteistyömuotoja ja lisäämällä tarvittavaa
44348: Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettomenot asiantuntemusta. Projektissa ovat kuntien ja kun-
44349: asukasta kohti vaihtelevat huomattavasti, vaikka tayhtymien lisäksi mukana sosiaalihuollon järjes-
44350: kustannuserot ovat 1990-luvun aikana hieman ta- töt.
44351: soittuneet. Esimerkiksi v. 1996 kalleimmat kunta- Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kunta-
44352: kohtaiset kustannukset (yli 12 000 mk/asukas) oli- kohtaiset erot palvelurakenteessa ja kustannuksis-
44353: vat n. 2,1-kertaiset alimpiin kustannuksiin verrattu- sa ovat tietyssä määrin väistämättömiä. Selvitysten
44354: na. perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että pelkäs-
44355: Sosiaalihuollon palvelujen määrässä ja raken- tään menojen suuruuden perusteella ei voida ar-
44356: teessa on myös suuria kuntakohtaisia eroja. Tietty- vioida kunnan palvelujärjestelmän tasoa. Hyvin
44357: jen erityispalvelujen (esim. lastensuojelu, päihde- toimivat palvelut voidaan saavuttaa kohtuullisin
44358: huolto, vammais- ja mielenterveyspalvelut) osalta kustannuksin. Vastaavasti kallis järjestelmä ei aina
44359:
44360:
44361: 317
44362: merkitse laadukkaita palveluja. Kunnan yleinen Kuntaliiton mielestä arvioida uudelleen ja sovittaa
44363: taloudellinen asema ei myöskään ole suorassa voimavaroihin. Kuntien on ikäihmisten ohella huo-
44364: yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon menojen lehdittava myös muiden väestöryhmien palveluis-
44365: tasoon. Kunnallisia toimintamalleja voidaan usein ta. Erityistä painetta on aiheuttanut alle kouluikäis-
44366: tehostaa niin, ettei palvelujen tasoa vaaranneta. ten subjektiivinen oikeus päivähoitopaikkaan.
44367: Myös suurimpien kaupunkien välillä on selviä
44368: kustannuseroja palvelujen järjestämisessä. Kunta- Sosiaali- ja terveydenhuollon maksujärjestelmä
44369: liiton tekemässä hintavertailussa kertomusvuonna Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuollon maksujär-
44370: selvitettiin erityisesti suurimpien kaupunkien eri- jestelmä on luotu asteittain. Sen juuret ulottuvat
44371: koissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä 1970-luvulle. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksu-
44372: vanhustenhuollon palvelujen kustannuksia. Vertai- ja koskevat säännökset ovat nyt sosiaali- ja tervey-
44373: lussa, joka perustui ikävakioituihin lukuihin, ter- denhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa
44374: veydenhuollon kustannukset olivat alimmillaan (734/1992, jäljempänä asiakasmaksulaki) ja asetuk-
44375: runsaat 5 800 mk asukasta kohti Tampereella, ja sessa (912/1992, jäljempänä asiakasmaksuasetus).
44376: ylimmillään 7 300 mk Oulussa. Kustannukset olivat Säännökset tulivat voimaan vuoden 1993 alussa, ja
44377: korkeat myös Helsingissä (7100 mk). Helsingin ne liittyivät samanaikaisesti voimaan tulleeseen
44378: kustannusten kalleutta voidaan osaltaan selittää valtionosuusuudistukseen.
44379: erikoissairaanhoidon palvelujen päällekkäisyy- Kun asiakasmaksuja koskevia säännöksiä uu-
44380: dellä ja heikolla koordinaatiolla. Muita kustannus- distettiin, lähtökohtana oli aiemmin hajallaan ol-
44381: eroja selittäviä yleisiä tekijöitä ovat esim. laitosval- leiden säännösten kokoaminen yhteen. Samalla
44382: taisuus ja hoitojaksojen pituus, mutta myös erot tavoitteeksi asetettiin kunnallisen päätösvallan li-
44383: palvelujen tarjonnassa. Vanhustenhoidon osalta sääminen. Perusteena kunnallisen päätösvallan li-
44384: arvioitiin kokonaismenot pienimmiksi niissä kun- säämiselle oli mm. se, että valtionosuuslainsää-
44385: nissa, joissa avo- ja kotihoitopalvelut oli järjestetty dännössä siirryttiin menoperusteisesta, toimintaan
44386: hyvin. sidotusta valtionosuudesta laskennalliseen, "kor-
44387: Kokonaisuutena voidaan arvioida, että kustan- varmerkkaamattomaan" valtionosuuteen, jonka
44388: nuserot johtuvat pääosin sellaisista rakenteellisista perusteella haluttiin lisätä kuntien oikeutta päättää
44389: tekijöistä, joihin kunnilla on mahdollisuus vaikut- maksuista. Samalla tämä merkitsi sitä, että kuntien
44390: taa. Tällaisia tekijöitä ovat mm. palvelurakenne, velvoitteesta periä asiakasmaksuja luovuttiin, kos-
44391: toimintatavat ja hoitokäytännöt sekä avopalvelujen ka maksutulot eivät enää vaikuta valtionosuuden
44392: ja laitospaikkojen määrä. Varsinaiset tarvetekijät, määrään.
44393: kuten ikärakenne ja sairastavuus, selittävät vain Asiakasmaksulaissa on säädetty yleiset perusteet
44394: pienehkön osan (n. 20-25 %) kustannuseroista. sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävil-
44395: Väestön ikääntyminen on kuntien ja koko suo- le inaksuille. Lisäksi laissa säädetään niistä mak-
44396: malaisen yhteiskunnan suuri haaste lähitulevaisuu- suista, jotka ovat palvelun käyttäjälle maksuttomia,
44397: dessa. Vuonna 2000 yli 65-vuotiaita arvioidaan ja v. 1996 tehdyn muutoksen jälkeen myös lasten
44398: olevan 773 000. Se on 14,9% väestöstä. Vuoden päivähoidon maksuista.
44399: 2020 lopussa vastaavanikäisiä on väestöennusteen Asiakasmaksuasetuksella on säädetty asiakas-
44400: mukaan jo 1 200 000 (22,5 %). Yli 75-vuotiaiden maksujen enimmäismäärä ja muut yksityiskohdat.
44401: määrän arvioidaan kasvavan 150 000 hengellä vuo- Asetuksen mukaiset maksut ovat joko tasasuuruisia
44402: desta 2000 vuoteen 2020. Kunnat kohtaavat väes- tai tulosidonnaisia. Kunnat voivat poiketa maksu-
44403: tön ikääntymisestä johtuvat kysymykset jonkin ver- jen enimmäismäärästä perimällä säädettyä pienem-
44404: ran eri tahdissa. Jo nyt sadassa kunnassa useampi piä maksuja tai antamalla palvelun maksutta.
44405: kuin joka viides kuntalainen on täyttänyt 65 vuotta. Sosiaali- ja terveysministeriön v.1992 asettama
44406: Väestön vanhetessa hoivapalvelujen tarve ja kysyn- maksupolitiikkatoimikunta esitti mietinnössään
44407: tä kasvavat. Sekä kotona että laitoksissa hoidetaan (KM 1993:17), että sosiaali- ja terveydenhuollon
44408: yhä huonokuntoisempia vanhuksia. maksupolitiikkaa kehitettäisiin edelleen 10-15
44409: Vanhusten huollossa samoin kuin muussakin vuoden aikavälillä seuraavien periaatteiden pohjal-
44410: kunnan toiminnassa on kysymys voimavaroista. ta:
44411: Kuntien menot kasvavat selvästi tuloja nopeam- - Palvelut rahoitetaan jatkossakin pääosin ve-
44412: min. Kuntien väliset erot alkavat näkyä valtion- rovaroin. Osa kustannuksista katetaan maksu tuloil-
44413: osuuden tasaavan vaikutuksen heikentyessä. On la. Palvelujen yleisen saatavuuden turvaamiseksi
44414: tultu tilanteeseen, jossa kuntien lakisääteiset tehtä- asiakasmaksut eivät saa muodostua esteeksi laki-
44415: vät - vanhustenhuolto mukaan lukien - tulisi sääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käytölle.
44416:
44417:
44418: 318
44419: - Palvelujen tulee olla kaikkien kansalaisten palvelun saajan toimintaedellytysten tasa-arvoista-
44420: saatavilla käyttäjän yhteiskunnallisesta tai taloudel- misesta tai joita käyttäessään asiakas ei koe välttä-
44421: lisesta asemasta riippumatta. mättä palvelun olevan hänelle hyödyllinen.
44422: - Palvelujen käyttäjien tulee olla maksujen Sosiaalipalveluista maksuttornia ovat sosiaali-
44423: osalta tasa-arvoisessa asemassa asuinkunnasta riip- työ, kasvatus- ja perheneuvonta, kehitysvammais-
44424: pumatta. Yhdenvertaisuusperiaate ei kuitenkaan ten erityishuolto lukuun ottamatta ylläpitomaksu ja,
44425: estä kuntakohtaisia eroja maksujen suuruuksissa. vammaiselle lapselle annettava päivähoito siltä
44426: Kuntakohtaisten erojen tulee kuitenkin perustua ajalta, jolloin lapsi saa peruskouluopetusta, lasten-
44427: kuntien palveluvarustuksesta ja muista paikallisista suojelulain mukainen lasten ja nuorten huolto,
44428: oloista johtuviin tekijöihin. eräät vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja suo-
44429: - Maksupolitiikalla ohjataan väestöä käyttä- jatyö, polikliininen päihdehuolto, viranomaistehtä-
44430: mään yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisia vät, jotka liittyvät perheasioiden sovitteluun, isyy-
44431: palveluja. Maksupolitiikalla edistetään ehkäisevää den selvittämiseen sekä lapsen huoltoon ja tapaa-
44432: sosiaali- ja terveydenhuoltoa, hoidon oikeaa por- ruisoikeuteen sekä sosiaalihuoltoa koskevissa
44433: rastusta sekä kotona selviytymistä tukevien palve- asioissa annetut asiakirjat.
44434: lujen käyttöä. Terveyspalveluista maksuttornia ovat eräät kan-
44435: - Maksupolitiikan lähtökohtana on, että kun- santerveyslain 14 ja 14 a §:n mukaiset palvelut ku-
44436: nallisista sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista ten terveysneuvonta, hammashoito alle 19-vuotiail-
44437: voidaan periä kunnan päättämä maksu. Maksuno- le ja avosairaanhoidon lääkärissäkäynti alle 15-
44438: mat palvelut säädettäisiin jatkossakin lailla. vuotiaille. Maksunomia ovat myös psykiatrineo
44439: Asiakasmaksulain ja -asetuksen säätämisen jäl- avohoito, hengityshalvauspotilaiden hoito ja ylläpi-
44440: keen niihin on tehty runsaasti muutoksia, joiden to, eräät tartuntatautilain mukaiset ja lääkin-
44441: perusteena on ollut kuntien ja kuntayhtymien mak- nälliseen kuntoutukseen liittyvät palvelut, apuväli-
44442: sutulojen lisääminen. Lain säätämisen aikana ja sen neet ja lääkärin määräämä sairaankuljetus sairaan-
44443: jälkeen vallinnut vaikea valtion- ja kunnal- sijalta kotihoitoon. Lisäksi alle 18-vuotiaalle on
44444: listaloudellinen tilanne on ministeriön mukaan mer- maksutonta terveydenhuollossa 7 vuorokautta ylit-
44445: kinnyt maksujen huomattavia korotuksia ja uusien tävä laitoshoito sekä eräät muut hoidot.
44446: maksujen käyttöönottoa. Esimerkiksi aiemmin Maksullisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa on
44447: maksunomasta terveyskeskuksen lääkärin vastaan- palvelut jaettu kahteen pääryhmään, avohoidon
44448: otolla käynnistä voidaan nyt periä maksu. Erityisen palveluihin ja laitoshoidon palveluihin, joiden vä-
44449: paljon on korotettu hammashoidon maksuja. lillä, mutta myös sisällä, on merkittäviä eroja mak-
44450: Merkittävin maksuperusteita koskeva muutos superusteissa. Laitoshoidolle, kuten sairaalahoidol-
44451: tehtiin v. 1996 lasten päivähoidon maksuihin. Sil- le tai vanhainkotihoidolle, on tyypillistä, että suori-
44452: loin siirryttiin maksuluokkiin perustuvasta maksu- tettavaan maksuun sisältyvät kaikki tarpeelliset
44453: järjestelmästä malliin, jossa maksu on laissa säädet- hoitopalvelut ja sen lisäksi myös täysi ylläpito.
44454: ty prosenttiosuus tuloista. Samalla korkeinta mah- Avohoidossa palvelu ja siitä suoritettava maksu
44455: dollista maksua alennettiin. Lasten päivähoidon käsittää vain sen palvelun, josta on erikseen sovittu
44456: maksujärjestelmä muuttui myös 1.8.1998, jolloin ja maksettu.
44457: otettiin käyttöön uusi lastenhoidon tukijärjestelmä. Lisäksi palvelumaksu voi olla kaikille käyttäjille
44458: tasasuuruinen tai määräytyä palvelun käyttäjän
44459: Maksujen määräytymisperusteet maksukyvyn mukaan. Tasasuuruisia ns. tasamak-
44460: Sosiaali- ja terveydenhuollon lähtökohtana on jul- suja käytetään silloin, kun palveluja käytetään
44461: kisten palvelujen rahoittaminen ensisijaisesti vero- yleensä satunnaisesti tai harvoin. Tällaisista voi
44462: tuksen kautta kerättävillä varoilla. Lisäksi osa kus- mainita esim. maksun terveyskeskuksen lääkärin
44463: tannuksista rahoitetaan maksutuloilla. Suomessa, vastaanotolla tai sairaalan poliklinikalla.
44464: kuten useimmissa Euroopan maissa, on yleisesti Tulosidonnaisia maksuja käytetään silloin, kun
44465: hyväksytty periaate, että palvelun käyttäjän ei tule palveluja tarvitaan säännöllisesti ja pitkään, usein
44466: yksin kantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kustan- jopa monia vuosia. Tällöin tasamaksut saattaisivat
44467: nuksista aiheutuvaa rasitusta. Todellisia kustan- johtaa tilanteeseen, että pienituloiset eivät pystyisi
44468: nuksia pienemmillä maksuilla tai maksuttomilla maksujen vuoksi käyttämään palveluja tai joutuisi-
44469: palveluilla on haluttu taata mahdollisuus kaikille vat turvautumaan toimeentulotukeen palvelun saa-
44470: käyttää palveluja tulotasosta riippumatta. Maksut- miseksi. Esimerkkeinä tulosidonnaisista palvelu-
44471: tomiksi on säädetty palvelut, joiden käyttö on maksuista mainittakoon lasten päivähoito ja pitkä-
44472: yhteiskunnan edun mukaista ja joissa on kysymys aikainen laitoshoito.
44473:
44474:
44475: 319
44476: Maksupolitiikka Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon muuta ase-
44477: Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan nykyinen tustasoista sääntelyä on purettu viime vuosina laa-
44478: maksupolitiikkaa säätelevä lainsäädäntö tukee ra- jasti, ei vastaavaa kehitystä ole tapahtunut maksu-
44479: joitetusti kunnallisen maksupolitiikan luomista, politiikassa, vaan sääntelyä on Kuntaliiton mukaan
44480: minkä seurauksena maksut vaihtelevat jonkin ver- päinvastoin lisätty. Laskennallisessa valtionosuus-
44481: ran kuntien välillä. Maksupolitiikan ääripäinä voi- järjestelmässä maksut ovat yksinomaan kuntien
44482: daan ajatella täysin keskitetysti säädeltyjä maksuja tulonlähde, eikä niillä ole vaikutusta valtion talou-
44483: tai kuntien täysin itsenäisesti päättämiä maksuja. teen.
44484: Nykyinen maksupolitiikka sijoittuu näiden ääripäi- Kuntaliiton mielestä maksujen sääntely tulisi
44485: den väliin. Lähtökohtana on ollut, että säännöksin rajoittaa yleisten periaatteiden tasolle, jolloin kun-
44486: määritellään maksujen enimmäismäärät. Enim- nille jäisi harkinta paikallisiin oloihin soveltuville
44487: mäismaksujen rajoissa kunnat voivat itse päättää ratkaisuille. Asetustasoiset säännökset tulisi korva-
44488: maksuista. Enimmäismaksujen on katsottu riittä- ta tarpeellisilta osin suosituksin.
44489: västi turvaavan väestön yhdenvertaisen aseman. Kuntaliitto on edelleen todennut, että nykyinen-
44490: Toisaalta on esitetty näkemyksiä, joiden mukaan kin maksujärjestelmä on hajanainen ja vaikeasel-
44491: väljästi säädelty tai rajoittamaton kunnallinen mak- koinen. Se toimii jäykästi nopeasti muuttuvassa
44492: supolitiikka voi eriarvoistaa kansalaisia. Kysymys palvelukulttuurissa. Kustannusneutraliteetin tavoi-
44493: on kuitenkin laaja. Maksujen lisäksi on arvioitava tetta maksumuutosten yhteydessä ei voida liioin
44494: myös palvelujen sisältö ja laatu ja niiden suhde turvata enää yksittäisten kuntien kohdalla kuten
44495: maksuihin. aiemmin, jolloin palvelujärjestelmät olivat melko
44496: Kuntien vapautta maksupolitiikassa on perustel- yhtenäiset koko maassa. Keskitettyjen muutosten
44497: tu mm. sillä, että palvelujen erilaisuus ja erilaatui- kuntakohtaiset vaikutukset voivat olla hyvinkin
44498: suus heikentävät keskitettyjen maksujärjestelmien erilaisia palvelurakenteiden ja toiminnallisten pai-
44499: toimivuutta. On myös korostettu, että palvelukoko- notustenerojen takia. Voimassa olevat maksusään-
44500: naisuudet vaihtelevat yhä enemmän kunnittain. nökset perustuvat 1970--80-luvuilla annettuihin
44501: Palvelumuoto, joka on yhdessä kunnassa merkittä- lakeihin ja asetuksiin. Tämän jälkeen palveluissa
44502: vä myös kunnallistalouden kannalta, saattaa olla on tapahtunut monia muutoksia, eikä palvelura-
44503: toisessa kunnassa merkitykseltään melko margi- kenteilla ole vastaavaa yhtenäisyyttä kuten aiem-
44504: naalinen. On katsottu, että tiukasti säännöksiin min, jolloin keskushallinto ohjasi kuntia hallinnol-
44505: sidotut maksut pystyvät heikosti seuraamaan hoito- lisesti yhdenmukaisin ratkaisuin.
44506: ja palvelukäytännäissä tapahtuvia muutoksia, ja Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menoista
44507: tiukka säätely saattaa rajoittaa palvelutoiminnan maksuilla katetaan n. 9 o/o. Osuus on laskenut viime
44508: kehittämistä. Toisaalta kansalaisten yhdenvertai- vuosina, mikä johtuu kustannustason nousun vaa-
44509: suus ja se, että toimeentuloturva määritellään valta- timien tarkistusten suorittamatta jättämisestä ja pal-
44510: kunnallisesti, puoltaa jonkinlaista valtakunnallista velurakenteen muuttumisesta avohoitopainottei-
44511: maksujen säätelyä. Yhtenäiset maksujärjestelmät seksi. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon maksutu-
44512: voivat olla helpommin yhteensovitettavissa mui- lojen osuus palvelujen rahoituksessa on Kuntalii-
44513: den sosiaalipoliittisten järjestelmien (palvelujärjes- ton mukaan pudonnut lyhyessä ajassa 10 o/o:sta
44514: telmät, toimeentuloturvajärjestelmät) ja verotuksen 6,7 o/o:iin, mikä on johtunut hoitoaikojen lyhenemi-
44515: kanssa. sestä sekä polikliinisen päiväkirurgian yleistymi-
44516: Valtiontilintarkastajien Kuntaliitolta saamien sel- sestä. Vaikka maksuilla ei ratkaista perusteeltaan
44517: vitysten mukaan Suomessa, toisin kuin muissa verorahoitteisen järjestelmän rahoitusta, voidaan
44518: Pohjoismaissa, kunnallisten sosiaali- ja terveyspal- maksuilla kuitenkin vaikuttaa kunnallisverorahoi-
44519: velujen maksut ovat edelleenkin varsin keskitetysti tuksen ja maksujen tasapainoon, kuntalaisten va-
44520: säädetyt. Kunnallinen päätösvalta maksuissa on lintoihin ja sitä kautta kunnalle aiheutuviin kustan-
44521: vähäistä ja koskee maksujen enimmäista.<>osta poik- nuksiin. Kuntaliiton mielestä sosiaali- ja terveyden-
44522: keamista alaspäin. Esimerkiksi päivähoitomaksut huollon maksupolitiikka tulisi kokonaan arvioida
44523: on Suomessa säädetty lakitasolla täsmälleen sa- uudelleen osana kuntien voimavarojen ja velvoit-
44524: manlaisiksi kaikkialla maassa. Ruotsissa ja Tanskas- teiden tasapainoa. Samalla tulisi ottaa huomioon
44525: sa kunnat päättävät kunnallisen päivähoitopalve- rahoitusrakenteessa ja yhteiskunnassa tapahtuneet
44526: lun maksut, ja maksut vaihtelevat kuntien välillä. muutokset, jotka edellyttävät keskitetyn maksujär-
44527: Myös Suomessa ennen Valtava-uudistusta kunnal- jestelmän osittaista purkamista ja päätösvallan siir-
44528: listen sosiaalipalvelujen maksuissa oli laaja kunnal- tämistä kansalaista lähempänä olevalle hallinnon ja
44529: linen harkinta. vastuun tasolle eli kuntiin. Kuntien liikkuma-alan
44530:
44531:
44532: 320
44533: lisäämisen yhteydessä voitaisiin terveydenhuollon myös keskikokoisia kaupunkeja. Ongelmia näyttää
44534: tasamaksuissa ottaa käyttöön enimmäismääriä olevan etenkin terveydenhuollon menojen hallin-
44535: suurkäyttäjien vuotuisen maksurasituksen kohtuul- nassa, sillä useimmissa tapauksissa menot ylittävät
44536: listamiseksi. selvästi maan keskitason. Osittain tämä johtuu
44537: Sosiaali- ja terveysministeriö on puolestaan val- kyseisten kuntien ikärakenteesta ja suuresta palve-
44538: tiontilintarkastajille antamassaan selvityksessä kat- lutarpeesta, osittain taustalla ovat organisatoriset
44539: sonut, ettei asiakasmaksujen nostaminen ole rat- ratkaisut, kuten esim. aluesairaalan sijaitseminen
44540: kaisu kuntien talousongelmiin. Terveydenhuollon kunnassa. Jotkut taloudellisissa vaikeuksissa ole-
44541: asiakasmaksut ovat jo nyt kansainvälisesti katsoen vista kunnista ovat asukasluvultaan hyvin pieniä, ja
44542: korkeita. Ministeriön mielestä maksupolitiikkaa tu- niissä terveydenhuollon yksittäisen vuoden poik-
44543: lee uudistaa siten, että asiakasmaksut eivät suosi keukselliset menot voivat vaikuttaa merkittävästi
44544: laitospalveluita avopalveluiden kustannuksella ja kunnan koko budjettiin. Sosiaalihuollon menot
44545: että maksut eivät johda tuloloukkuihin. Asiakas- taloudellisesti heikoimmissa kunnissa ovat yleensä
44546: maksujärjestelmän läpinäkyvyyttä tulee parantaa. maan keskitasoa tai alle tämän. Erityisryhmien
44547: Koska maksurasitus voi palveluja paljon käyttävällä sosiaalipalveluissa saattaa näissä kunnissa olla
44548: henkilöllä nousta hyvinkin korkeaksi, on tarpeen puutteita samoin kuin työterveyshuollossa.
44549: luoda maksukattojärjestelmä. Kansalaisten yhden- Terveydenhuollon kehittämisprojektiin 1997-
44550: vertaisuuden turvaamiseksi on maksujärjestelmiä 2001 liittyvässä, kertomusvuonna julkaistussa laa-
44551: säädeltävä valtakunnallisesti. Sosiaali- ja terveysmi- jassa selvitysmiesraportissa todettiin eräitä raken-
44552: nisteriössä on valmisteilla toimikunnan asettami- teellisia terveyspalveluihin liittyviä ongelmia. Hoi-
44553: nen, joka käsittelisi avo- ja laitoshoidon väliseen tokulttuuria pidettiin edelleen tarpeettoman laitos-
44554: rajaukseen liittyviä ongelmia painotteisena, vaikka laitospaikkojen määrää on-
44555: Stakesin mukaan asiakasmaksujen problema- kin viime vuosina pyritty vähentämään. Esimerkik-
44556: tiikkaa ei ole systemaattisesti tutkittu. Siten ei mm. si vanhuksia ja kehitysvammaisia hoidetaan liikaa
44557: tiedetä, miten maksut ohjaavat eri palvelujen käyt- laitoksissa. Raportissa arvioitiin, että laitosvaltai-
44558: töä ja järjestelmän toimintaa (esim. avo- ja laitos- suudessa ja kotiin annettavien palvelujen määrässä
44559: hoidon välillä), millaisia eroja maksuissa ja maksu- ja kohdentamisessa on suuria alueellisia ja kunnit-
44560: tulokerrymissä on kuntien välillä jne. Myöskään taisia eroja. Raportissa todettiin edelleen, että
44561: maksupolitiikan tavoitteita ei ole täsmällisesti mää- perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, yk-
44562: ritelty. Maksujärjestelmää olisi Stakesinkin mielestä sityissektorin ja työterveyshuollon toiminnoissa on
44563: kehitettävä niin, että sen avulla voidaan ohjata runsaasti päällekkäisyyttä. Raportissa kiinnitettiin
44564: palvelujen kysyntää ja toimintaa järkevänä pidet- huomiota myös siihen, että sosiaali- ja terveyden-
44565: tyyn suuntaan. Maksutulojen maksimointi voi joh- huollossa ei pystytä riittävästi erittelemään eri toi-
44566: taa sellaiseen palvelutarjontaan, joka ei ole tarkoi- minnoista johtuvia kustannuksia. Terveydenhuol-
44567: tuksenmukainen väestön tarpeiden kannalta. lon kehittämisprojektin jatkotyössä on tarkoitukse-
44568: Stakes korostaa, että sosiaali- ja terveydenhuol- na toteuttaa mm. alueellisia ja paikallisia toimenpi-
44569: lon rahoitusta ei voida ratkaista asiakasmaksuilla. teitä palvelurakenteen korjaamiseksi ja kustannus-
44570: Niiden tulisi ensisijaisesti ohjata toimintaa. Erityi- ten hallitsemiseksi.
44571: sesti tulisi asiakasmaksujen taso pitää niin alhaise-
44572: na, ettei niillä ole negatiivista vaikutusta tasa-ar- Perusterveydenhoito
44573: voon tai palvelujen saatavuuteen. Asiakasmaksu- 1990-luvun alkuvuosien lamasta huolimatta ovat
44574: politiikan liikkumavara ei ole Suomessa suuri. Mitä lääkärissäkäynnit henkilöä kohti vuodessa lisäänty-
44575: enemmän maksuja korotetaan, sitä useammalle neet vuoden 1987 n. 3,2 käynnistä 3,9 käyntiin v.
44576: joudutaan antamaan niistä vapautta tai alennusta. 1996. Vuonna 1987 oli terveyskeskusten osuus
44577: Tämä lisää maksujen keräämisen suoria kustan- lääkärissäkäynneistä 47,4% ja poliklinikoiden
44578: nuksia. 17,9 o/o, kun vastaavat osuudet v. 1996 olivat 49,4%
44579: ja 21,4 %.
44580: Toiminnan tehostaminen Alueellisesti lääkärissäkäyntien määrissä on
44581: Sosiaali- ja terveysministeriö on seurannut kuntien huomattavia eroja. Enimmillään kuntalainen kävi
44582: taloudellisen tilanteen kehittymistä. Ministeriön ar- terveyskeskuslääkärin vastaanotolla 3,8 kertaa
44583: vion mukaan taloudelliset vaikeudet ovat pitkitty- vuodessa (v. 1995) ja vähimmillään 1,1 kertaa
44584: neet noin joka kymmenennessä kunnassa. Nämä vuodessa. Perusterveydenhuollon avosairaanhoito
44585: kunnat sijaitsevat eri puolella maata, ja joukossa on oli runsainta maaseutumaisissa kunnissa ja vähäi-
44586: asukasluvultaan hyvin pienien kuntien lisäksi sintä Helsingissä. Yksityislääkärien käyttö jakaantui
44587:
44588:
44589: 21 292055K 321
44590: päinvastoin, eli käyttö oli runsainta pääkaupunki- hostamisen myötä on ollut mahdollista hoitaa en-
44591: seudulla. tistä enemmän potilaita. Terveyskeskuslääkäreiden
44592: Hoidon saatavuudesta on tuore raportti Vaasan lähettämien potilaiden määrä on kasvanut 1990-
44593: ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien osalta. luvulla vuosittain 5-10%. Tämä on jatkunut myös
44594: Yhteenvetona raportista voidaan todeta, että kii- valtionosuusuudistuksen jälkeen päinvastaisista
44595: reellistä hoitoa vaativat potilaat pääsevät samana odotuksista huolimatta. Kertomusvuoden ennak-
44596: päivänä lääkärin hoitoon, kun ei-kiireellisten osalta kotietojen perusteella terveyskeskuslääkäreiden
44597: vaihteluväli oli yhdestä vuorokaudesta viiteen viik- lähettämien potilaiden määrän kasvu oli tasaantu-
44598: koon. Syynä tähän ovat toisaalta kuntien tiukat massa, mutta yksityislääkäreiden lähettämien poti-
44599: budjetit ja toisaalta eräissä kunnissa oleva lääkäri- laiden määrä on vähentynyt, etenkin Helsingin
44600: vajaus, kun esim. sijaisia ei saada. yliopistolliseen keskussairaalaan lähetettyjen.
44601: Myös palvelujen järjestämistapa heijastuu palve- Sairaanhoidon toimintojen ja teknologian kehit-
44602: lujen saatavuuteen. Ne kunnat, joissa lääkärin työ tymisen myötä erikoissairaanhoidon painopiste on
44603: oli järjestetty väestövastuu-virkasopimuksen mu- siirtynyt yhä enemmän avohoitoon. Sairaanhoito-
44604: kaan, pystyivät tarjoamaan yhteydenottoa lääkäriin piirien avohoitokäyntejä oli v. 1992 n. 4,3 miljoo-
44605: tai vastaanottokäynnin kolmen vuorokauden sisäl- naa ja v. 1997 n. 6,3 miljoonaa käyntiä eli lisäystä yli
44606: lä. Tämä onkin väestövastuu-VES:in ehtojen mu- 46 %. Vertailun vuoksi mainittakoon, että sairaus-
44607: kaista, eli lääkärin palveluja tarjotaan kolmen vuo- vakuutuksen korvaamia yksityislääkärissä käyntejä
44608: rokauden sisällä yhteydenotosta. oli v.1990 3,9 miljoonaa, v. 1992 3,5 miljoonaa ja 3,3
44609: Kertomusvuoden keväällä maamme väestöstä n. miljoonaa v. 1997.
44610: 55% sai terveyskeskuslääkäripalvelut ns. omalää- Päiväkirurgian osuus v. 1997 oli 33% elektiivi-
44611: käriperiaatteen mukaan. Terveydenhuolto 2000- sistä ja 26% kaikista leikkauksista. Päiväkirurgian
44612: luvulle -hankkeessa onkin asetettu tavoitteeksi, mahdollisuuksia ei ole vielä täysimääräisesti hyö-
44613: että kaikissa terveyskeskuksissa otetaan käyttöön dynnetty. Päiväkirurgiatyöryhmän arvion mukaan
44614: väestövastuinen toimintatapa ja että terveyskes- päiväkirurgisten leikkausten osuus voidaan nostaa
44615: kuksissa varmistetaan ei-kiireelliseen hoitoon pää- 50 o/o:iin kaikista leikkauksista vuoteen 2003 men-
44616: sy kolmessa päivässä. Toimenpiteiden vastuutahoi- nessä. Mikäli tämä toteutuu, voidaan työryhmän
44617: na toimivat kunnat, terveyskeskukset ja Suomen arvion mukaan nykyisistä operatiivisista 6 650 sai-
44618: Kuntaliitto. raansijasta sulkea ainakin 5 % ja samanaikaisesti
44619: Yleisesti ottaen voidaan todeta, että peruster- lyhentää leikkausjonon keskimääräistä odotusai-
44620: veydenhuollon palvelujen saatavuus ei ole 1990- kaa alle kolmeksi kuukaudeksi v. 2003.
44621: luvulla kokonaisuutena heikentynyt, mutta kunta- Psykiatrisen erikoissairaanhoidon sairaansijat
44622: kohtainen vaihtelu esim. lääkäripalvelujen saata- ovat vähentyneet 15 vuodessa kolmannekseen ja
44623: vuudessa on suuri. 1990-luvulla puolittuneet. Tällä hetkellä psykiat-
44624: Terveydenhuollon kehittämisprojektin selvitys- rian sairaansijoja on n. 6 300. Vuodeosastolla vuo-
44625: miesraportin mukaan on vielä mahdollista saavut- sittain hoidettavien potilaiden määrä on pysynyt n.
44626: taa huomattavia säästöjä palvelurakennetta uudis- 30 OOO:na. Sen sijaan hoitopäivien määrä ja keski-
44627: tamalla. Terveyspalvelujen laadun ja vaikuttavuu- määräinen hoitoaika ovat laskeneet 1990-luvulla
44628: den parantamisella voidaan myös parantaa selvästi.
44629: kustannusvaikuttavuutta, eli tehostaa olemassa Mielenterveystoimistojen avohoidon käynnit
44630: olevien voimavarojen käyttöä. Näin nykyresurs- ovat 1990-luvulla kaksinkertaistuneet. Kun psykiat-
44631: seilla saadaan enemmän terveyttä ja hyvinvointia. rian avohoitokäyntejä v.1990 olin. 700 000, käynte-
44632: Väestön ikärakenteen kehitys, lääketieteen kehitys jä v. 1997 oli erikoissairaanhoidossa 1,3 miljoonaa
44633: sekä väestön odotukset ovat toisaalta omiaan lisää- ja perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntejä
44634: mään paineita terveydenhuoltoa kohtaan. lähes 300 000. Terveyskeskusten tuottamat mielen-
44635: terveyden avohoitopalvelut ovat lisääntymässä.
44636: Sairaanhoitopiirien toiminta Vuonna 1997 lähinnä Etelä- ja Länsi-Suomessa
44637: Erikoissairaanhoidossa on 1990-luvulla tapahtunut mielenterveyden avohoitokäynnit tuotettiin edel-
44638: voimakas rakenteiden ja toimintojen muutos. Sai- leen pääsääntöisesti erikoissairaanhoidossa. Myös
44639: raansijat ovat vähentyneet yli 5 OOO:lla. Tästä psy- psykiatrian vuodeosastohoitoa on siirtynyt terveys-
44640: kiatrisen erikoissairaanhoidon osuus on yli 3 000 keskuksiin (n. 15% psykiatrian vuodeosasto-
44641: sairaansijaa. Hoitopäivät ovat vähentyneet vuoden hoidosta v. 1997). Huolimatta siitä, että mielenter-
44642: 1990 n. 9 miljoonasta 6,3 miljoonaan hoitopäivään veystoimistojen avopalveluja on lisätty, ne eivät
44643: v. 1997. Samanaikaisesti erikoissairaanhoidon te- aina ole olleet riittävät vastaamaan vuodeosasto-
44644:
44645:
44646: 322
44647: hoidon vähentymistä ja hoidon tarvetta. Varsinkin mällä tämän seikan ratkaisemiseksi. Sairaalalääkä-
44648: lasten ja nuorten psykiatriset palvelut ovat riittä- rien palkkarakenne ja julkisessa virassa olevien
44649: mättömiä ja joootusajat pitkiä. lääkärien runsas työskentely yksityissektorilla (ns.
44650: Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta on käyn- kaksoisrooli) tuli esille myös OECD:n Suomea kos-
44651: nistetty kaksi valtakunnallista monivuotista mielen- kevassa maaraportissa. Kaksoisrooli tarkoittaa toi-
44652: terveyden kehittämiseen liittyvää ohjelmaa: Miele- mimista samanaikaisesti sekä julkisen terveyden-
44653: käs elämä! ja Pääsky -ohjelmat. Mielekäs elämä! - huollon viroissa että yksityislääkärinä. Neljällä vii-
44654: avopalvelujen kehittämisohjelma toteutetaan yh- destä yksityissektorilla toimivasta lääkäristä on jul-
44655: dessä kuntien kanssa v. 1998--2002. kisen sektorin virka. Päätoimisesti yksityissektorilla
44656: toimivia lääkäreitä on 5% koko ammattikunnasta.
44657: Lääkärivajauksen poistaminen Yhteenvetona voidaan todeta, että lääkäreistä
44658: Lääkärityövoiman laskentatyöryhmä IV:n (Sosiaali- on pulaa sekä sairaaloissa että terveyskeskuksissa.
44659: ja terveysministeriön työryhmämuistiaita 1997:13) Vain yliopistosairaaloihin saadaan erikoislääkäreitä
44660: mukaan sairaanhoitopiireissä oli tammikuussa riittävästi. Lääkäripulan syinä on katsottu olevan
44661: 1997 n. 500 erikoislääkärin vajaus. Eniten vajausta lisääntyvä tarve, lääkärikunnan ikä- ja sukupuolira-
44662: oli psykiatriassa (156), radiologiassa ( 48), kirurgias- kenne, mahdollisuus käyttää hyväksi siirtymistä
44663: sa (34), anestesiologiassa (32) ja sisätaudeissa (30). ennenaikaiselle eläkkeelle, riittämätön koulutus,
44664: Lisäksi sairaanhoitopiirit ilmoittivat vuoteen 2000 sairaalalääkärien palkkarakenne ja sairausvakuu-
44665: mennessä tarvitsevansa runsaat 400 erikoislääkäriä, tuksen korvausjärjestelmä.
44666: jotka pääasiassa olivat samoilta erikoisaloilta, joissa
44667: oli suurin vaje. Sairaanhoitopiirien ilmoituksen Ostopalvelut
44668: mukaan vuoteen 2000 mennessä tarvittaisiin lisää Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan alle prosent-
44669: lähes 1000 erikoislääkäriä ja 100 erikoistuvaa lääkä- ti kuntien terveydenhuollon koknaismenoista
44670: riä. Terveyskeskuksissa oli samaan aikaan 200 lää- muodostui v. 1997 yksityisiltä ostetuista palveluista
44671: kärin vaje, ja vuoteen 2000 mennessä arvioitiin (sosiaalipalveluissa vastaava prosenttiosuus on
44672: tarvittavan lisäksi n. 150 uutta lääkäriä. suurempi). Nämä muodostuivat pääasiallisesti sai-
44673: Työryhmä ehdotti lääkärikoulutuksen aloitus- raankuljetuksesta ja erilaisista tutkimuspalveluista
44674: paikkojen lisäämistä. Kertomusvuonna lää- sekä kotisairaanhoitopalvelujen ostamisesta. Poik-
44675: kärikoulutuksen aloituspaikkoja lisättiin 360:stä keuksena tästä on Karjaan kaupungin ja Folkhälsa-
44676: 430:een ja lisätään 480:een v. 1999. nin sopimus kertomusvuonna kaupungin koko
44677: Lääketieteellisten tiedekuntien yhteydessä toi- perusterveydenhuollon ja osan sosiaalihuollon pal-
44678: mivat uuden erikoislääkäriasetuksen mukaiset velujen ostamisesta. Myös Oulun diakonissalaitos
44679: neuvottelukunnat, joiden tehtävänä on erikoisaloit- on tehnyt sopimuksia perusterveydenhuollon pal-
44680: tain selvittää alueen erikoislääkäritarve ja laatia veluiden tuottamisesta alueen kunnille.
44681: ohjelma sen tyydyttämiseksi. Valtakunnallinen Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä harvaan
44682: koordinaatio lääkäritarpeen selvittämiseksi tehtäi- asutussa maassa, jossa julkinen sektori muodostaa
44683: siin sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuol- terveydenhuollon rungon ja jossa yksityinen sekto-
44684: lon ammattihenkilöiden ja lääkäri- ja hammaslää- ri toimii lähinnä keskussairaalapaikkakunnilla, on
44685: kärijaoston sekä alueellisten neuvottelukuntien vaikea saada aikaiseksi aitoa kilpailua yksityisen ja
44686: yhteistyönä. julkisen sektorin palvelujen tuottajien kesken. Laa-
44687: Työryhmän ehdotuksen mukaan lääketieteellis- jassa mitassa tämä on nykyoloissa mahdollista ai-
44688: ten tiedekuntien tulisi nykyistä joustavarumin hy- noastaan yliopistokaupungeissa, missä yksityistä
44689: väksyä yliopistosairaalan ulkopuolista koulutusta palvelutarjontaa on runsaammin ja monipuolisem-
44690: erikoislääkärikoulutuksessa. Vuoden 1997 alusta min olemassa.
44691: EVO-lainsäädännön muutos on mahdollistanut eri- Viime vuosina perusterveydenhuollon kuntayh-
44692: koislääkärikoulutuksen korvaamisen myös muille tymiä on purettu ja uusia ratkaisuja on myös etsitty
44693: kuin yliopistosairaaloille. Työryhmän työskentelyn erikoissairaanhoidon osalta.Jatkossa on mahdollis-
44694: aikana kiinnitettiin huomiota myös siihen, että ta, että kunnat enenevässä määrin pyytävät tarjouk-
44695: eräät erikoislääkärit kuten silmälääkärit ja psykiatrit sia yksityisiltä palveluntuottajilta. Erääksi ongel-
44696: valitsevat yksityissektorin, vaikka julkisessa tervey- maksi voi tässä tilanteessa nousta palveluntuotta-
44697: denhuollossa olisi työtä tarjolla. Työryhmän työs- jien hintojen vertailtavuus. Toinen ongelma liittyy
44698: kentelyn aikana mm. asiantuntijakuulemisissa poh- sopimusten pituuteen, sillä lyhytkestoisiin (esim.
44699: dittiin, mikä osuus on sairaalalääkärien palkkara- alle vuoden) sopimuksiin ei ole mielekästä lähteä
44700: kenteella ja sairausvakuutuksen korvausjärjestel- mm. henkilöpoliittisista syistä. Myös lääkäreiden
44701:
44702:
44703: 323
44704: kaksoisrooli noussee tässä tilanteessa voimak- sekä terveydenhuoltomme vahvuuksista että kehit-
44705: kaammin esille. tämistarpeista.
44706: Sosiaalialan yksityisiä toimintayksiköitä oli v. Kansalaisten tuki terveydenhuoltojärjestelmälle
44707: 1997 yhteensä 1 848. Verrattuna edelliseen vuoteen on hyvä. Kehittämistarpeita ovat mm. kestävän
44708: on toimintayksikköjä tullut lisää 213. Tilastokes- julkisen rahoituksen turvaaminen, hoitokäytäntö-
44709: kuksen työvoimatilaston mukaan 15% sosiaalialan jen kehittäminen, perusterveydenhuollon toimi-
44710: työllisistä työskenteli yksityisellä sektorilla v. 1997. vuuden vahvistaminen ja saumaton sopimuksiin
44711: Yksityisen sosiaalipalvelutoiminnan laajuutta ja perustuva yhteistyö sairaanhoitopiirien kanssa,
44712: merkitystä voidaan kuvata myös ostopalvelujen päällekkäisyyksien purkaminen (toiminta, raken-
44713: kehityksellä. Keskimäärin kunnat ostavat vain pie- teet, rahoitus), lääkäri- ja erikoislääkärikoulutuk-
44714: nen määrän sosiaalipalveluistaan yksityisiltä palve- sen lisääminen ja koko terveydenhuoltohenkilös-
44715: luntuottajilta, mutta osuus vaihtelee eri palveluissa. tön osaamisen ja jaksamisen turvaaminen.
44716: Sosiaalitoimen käyttömenoista laskettuna yksityi- OECD:n Suomea koskevassa kertomusvuoden
44717: siltä ostettujen palvelujen osuus oli keskimäärin maa-arviossa todetaan myös, että suomalaisen ter-
44718: 6,9 o/o. Eniten ostettiin erityispalveluja, kuten ensi- veydenhuollon vahvuutena ovat moderni infra-
44719: ja turvakotipalveluja sekä vammaisten ja mielenter- struktuuri, osaava henkilöstö ja erinomaiset terve-
44720: veysongelmaisten asumispalvelu ja. Lisäksi lasten ja ystulokset. Lisäksi todetaan, että terveydenhuollon
44721: nuorten laitoshuollon palveluja ostettiin paljon kustannukset ovat keskimäärin kohtuulliset, toi-
44722: perheryhmäkodeilta ja muilta kuin perinteisen minta on tehostunut ja järjestelmä on turvannut
44723: tyyppisiltä lastensuojelulaitoksilta. palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden ja kor-
44724: Kuntaliiton mukaan kunnissa joudutaan lähi- kean tason.
44725: vuosina etsimään uusia keinoja asukkaiden hyvin- Sosiaalihuollon järjestämistapojen maakohtai-
44726: voinnin turvaamiseksi. Kunnan oman palvelutuo- nen vertailu on vaikeaa, koska eri maiden traditiot
44727: tannon rinnalle on etsittävä nykyistä aktiivisemmin poikkeavat suuresti toisistaan. Osoituksena järjes-
44728: · muita vaihtoehtoja, kuten ostopalvelut ja palvelu- telmän toimivuudesta voidaan mainita, että päivä-
44729: seteli. Vanhusten palveluasumisen järjestämisessä hoidon piirissä on suuri osa alle kouluikäisistä
44730: ostopalveluja käytetään jo nyt runsaasti. Palvelu- lapsista ja ikäihmiset odottavat erityisesti saavansa
44731: asuntojen asukkaista yli kolmannes asuu kuntien tarvitsemansa huolenpitopalvelut kunnalta. Suo-
44732: yksityisiltä ostopalvelusopimuksilla hankkimissa malaiselle sosiaalihuoliolle on tunnusomaista hen-
44733: palveluasunnoissa. Palvelusetelistä omaishoitajien kilöstön hyvä koulutustaso, joka luo edellytyksiä
44734: vapaan järjestämisessä on saatu hyviä kokemuksia. työmuotojen kehittämiselle ja muuntautumiselle.
44735: Kunnan myöntämällä palvelusetelillä on voitu Erityisesti taloudellisen taantuman aikana henki-
44736: hankkia hoidettavalle palveluja järjestöitä tai muul- löstö on joutunut arvioimaan ja muuttamaan työta-
44737: ta yksityiseltä palvelun tuottajalta. Jotta palveluse- pojaan, kun niukkenevilla resursseilla on jouduttu
44738: telin käyttö yleistyisi, tulisi sen asema Kuntaliiton suoriutumaan vähintäänkin entisellään pysyneistä
44739: mukaan lainsäädännössä pikaisesti selkeyttää. työtehtävistä.
44740: Vaikka lakisääteisten sosiaali- ja terveydenhuol- Kymmenen viime vuoden aikana on toteutettu
44741: lon palvelujen järjestämisvastuu on kunnilla, kaikki useita kehittämishankkeita, joiden yksi lähtökohta
44742: hyvinvointityö ei ehdottomasti vaadi toteuttajak- on ollutyhteistyön ja moniammatillisten työmuoto-
44743: seen viranomaisia. Esimerkiksi monella paikka- jen lisääminen. Näistä voidaan mainita mm. Toimi-
44744: kunnalla toimii vapaaehtoisten talkoorenkaita, jois- va vanhustenhuolto -projekti, Kotipalvelun sisällön
44745: sa kukin voi tarpeen mukaan olla palvelun saajana kehittämisprojekti, Kotipalvelun maksukokeilu,
44746: tai antajana. Jatkossa jouduttaneen pohtimaan kan- Omalääkärikokeilu, Väestövastuisen perustervey-
44747: salaisten vastuun lisäämistä omasta ja läheistensä denhuollon kokeilut, Alueellinen väestövastuu
44748: hyvinvoinnista. -projekti, Toimiva terveyskeskus -projekti, Palvelu-
44749: rakennemuutoshanke ja Lähipalveluprojekti.
44750: Kehittämishankkeiden tavoitteet Suurin osa edellä mainituista projekteista on
44751: Suomen terveydenhuoltoa on arvioitu sekä ulko- tähdännyt toiminnan muuttamiseen. Projektien
44752: maisissa että kotimaisissa raporteissa (OECD:n lähtökohtana ei ole ollut ainoastaan kustannus-
44753: maaraportti, EY:n komission jäsenmaiden tervey- säästöjen aikaansaaminen, vaan pikemminkin ra-
44754: denhuoltoa arvioiva Eurobarometri, sosiaali- ja ter- tionaalisten ja asiakkaan tarpeita vastaavien työta-
44755: veysministeriön selvitysmiesraportit ja Terveyden- pojen kehittäminen. Lähipalveluprojektissa erityi-
44756: huolto 2000-luvulle -toimeenpano-ohjelma). Ra- senä pyrkimyksenä oli moniammatillisten, asiakas-
44757: porttien arviot ovat suurelta osin yhdenmukaiset lähtöisten työtapojen kehittäminen sekä eri hallin-
44758:
44759:
44760: 324
44761: tokunta- ja organisaatiorajat (yksityiset yritykset ja Konkreettisena tehostamistavoitteena ja -keino-
44762: järjestöt) ylittävien toimintamuotojen ja palvelujen na pyritään siihen, että terveyskeskuksissa varmis-
44763: kehittäminen. Tällä lähestymistavalla pyrittiin tetaan ei-kiireellisten hoitoon pääsy kolmessa päi-
44764: toisaalta kokonaistaloudellisuuteen ja toisaalta jul- vässä ja sairaaloissa ei-kiireellisten hoidon tarpeen
44765: kisten palvelujen määrällisen kehittämisen hillitse- arviointi kahdessa viikossa lähetteen saapumisesta.
44766: miseen siitä huolimatta, että esim. väestön ikäänty- Perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa
44767: minen luo selviä paineita palvelutarjonnan lisäämi- sovitaan työnjaosta ja sopimusmenettelystä, ja sai-
44768: seen. Kokonaistaloudellista tarkastelua tarvitaan, raanhoitopiireissä puretaan tarpeenomat päällek-
44769: koska tulosyksikkökohtainen tulosvastuuajattelu ja käisyydet. Tämän lisäksi pyritään parantamaan
44770: tulosjohtaminen osittain ovat johtaneet tilanteisiin, hoitoketjujen toimivuutta sekä niiden saumakoh-
44771: jossa toisen tulosyksikön säästö on luonut kustan- tiin, kotiottamiseen ja kuntoutukseen liittyviä käy-
44772: nuspaineen toiselle tulossektorille (esim. katuhie- täntöjä. Kotona asumista ja potilaiden omatoimi-
44773: koituksesta säästäminen lisää lonkkamurtumia). suutta pyritään edistämään kehittämällä tätä tuke-
44774: Erilliset tutkimustulokset ovat puolestaan antaneet via palvelumuotoja sekä laatimalla valtakunnalliset
44775: näyttöä siitä, että yhteistyöllä voidaan luoda kus- hoitosuositukset ja niihin perustuen alueelliset hoi-
44776: tannussäästöjä. to-ohjelmat.
44777: Verkostoituvat erityispalvelut -hankkeen tarkoi- Edellä kuvatuilla toimenpiteillä voidaan toimin-
44778: tuksena on myös löytää kuntien ja järjestöjen väli- taa tehostaa. Tavoitteena on saada enemmän (ter-
44779: siä yhteistyömuotoja, joilla turvataan erityispalvelu- veys/hyvinvointi) hyötyä kehittämällä nykyisiä ra-
44780: jen saatavuus myös pienissä kunnissa. Terveyden- kenteita ja toimintatapoja. Keskimääräisenelinajan
44781: huolto 2000-luvulle -toimeenpano-ohjelmaa toteu- odotteen pidentyminen ja sen myötä väestön
44782: tetaan yhdessä kuntien ja muiden sidosryhmien ikääntyminen merkitsee yhdessä lääketieteellisen
44783: kanssa. Viisi alueellista yhteistyöryhmää laativat kehityksen kanssa kasvavia sosiaali- ja terveyden-
44784: alueellisista tarpeista lähtevän toimenpide- huollon kustannuspaineita. Palvelujärjestelmän
44785: ohjelman kehittämisehdotusten toteuttamiseksi. kehittämistoimien ansiosta voidaan vähentää kus-
44786: Projektia koordinoi sosiaali- ja terveysministeriön tannuspaineita ja tuottaa enemmän hyvinvointia
44787: asettama ohjausryhmä. Toimenpideohjelmat val- väestölle. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan
44788: mistuivat keväällä 1999. Yhteistyöryhmät seuraavat jatkossa on kuitenkin yhä enemmän kehitettävä
44789: toimeenpanon toteutumista alueellaan ja luovutta- työmuotoja, jotka ottavat huomioon ikääntyvän
44790: vat loppuraportit sosiaali- ja terveysministeriölle väestön tarpeet siten, ettei taitamattomalla tai lyhyt-
44791: vuoden 2001loppuun mennessä. Terveydenhuolto näköisellä yhdyskuntasuunnittelulla, esim. liiken-
44792: 2000-luvulle -hanke pyrkii pääosin kuntasektorin nesuunnittelulla, kauppapaikkasuunnittelulla ja
44793: toimijoiden kautta tehostamaan mm. julkisen ter- asuntopolitiikalla, luoda tarpeettomasti palvelutar-
44794: veydenhuollon rakenteita ja toimintatapoja, mutta peita, jotka täytyy tyydyttää julkisin palveluin.
44795: myös osaltaan purkamaan julkisen terveydenhuol-
44796: lon, työterveyshuollon ja yksityisen sektorin
44797: päällekkäisyyksiä.
44798:
44799:
44800:
44801:
44802: Kuntien valtionosuuslainsäädännöllä pyritään takaa- nan palvelujen tarvetta, vaikka järjestelmä ei ota tar-
44803: maan kunnille tasavertaiset mahdollisuudettarjota pe- peeksi huomioon kuntien erilaisuutta ja erilaisia olo-
44804: ruspalveluja kuntalaisille. Valtiontilintarkastajat totea- suhdetekijöitä. Siten laskennalliset kuntakohtaiset erot
44805: vat, että kunnan asukasluku ja ikärakenne määräävät saattavat olla suuria todellisiin kustannuseroihin ver-
44806: keskeisesti sen saaman sosiaali- ja terveydenhuollon rattuna. Valtiontilintarkastajat edellyttävät, että so-
44807: valtionosuuden tiettyjen laskentamallien avulla. Las- siaali- ja terveysministeriö seuraa valtionosuuden
44808: kennallista valtionosuusjärjestelmää on pidetty onnis- määräytymisperusteiden oikeudenmukaisuutta ja ryh-
44809: tunteena huolimatta sen monimutkaisista teknisistä tyytoimiin havaittujen epäkohtien korjaamiseksi. Myös
44810: laskentaperusteista. Valtionosuusjärjestelmän laskel- järjestelmän läpinäkyvyyteen ja yksinkertaistamiseen
44811: mien perusteet kuvaavat keskimäärin melko hyvin kun- tulee kiinnittää riittävää huomiota.
44812:
44813:
44814: 325
44815: Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtionosuuk- kasmaksujen porrastaminen sen mukaan, miten tar-
44816: sien merkitys kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon peellisesta palvelusta on kyse, tai kohdentamalla vä-
44817: menojen rahoittajana on merkittävällä tavalla vähenty- hemmän voimavaroja sellaisiin palvelu muotoihin, joita
44818: nyt, mikä on johtanut myös siihen, että valtion mahdol- pidetään vähemmän tärkeinä. Eräs vaihtoehto on mää-
44819: lisuudetohjata kuntien toimintaa ja tasoittaa alueellisia ritellä peruspalvelut, jotka taataan kaikille asukkaille
44820: ja muita eroja vähenevät entisestään. Lisäksi kunnilla kaikissa olosuhteissa. Tämä edellyttänee nykyisen pe-
44821: on täysi vapaus käyttää valtionosuutensa haluamal- rusturvalautakunnan toiminnan kehittämistä ja
44822: laan tavalla, kunhan huolehtivat peruspalvelujen jär- voimistamista.
44823: jestämisestä. Valtiontilintarkastajien mielestä sosiaali- ja tervey-
44824: Valtiontilintarkastajat pitävät sosiaali- ja terveysmi- denhuollon riittämättömien voimavarojen suuntaami-
44825: nisteriön esitystä sisäasianministeriön myöntämien sessa jouduttaneen vakavasti myös pohtimaan eri
44826: harkinnanvaraisten avustusten jakomenettelyn kehit- väestöryhmien keskinäisiä painotuksia ja tarpeita. Esi-
44827: tämisestä tarkoituksenmukaisena. Harkinnanvaraisia merkiksi voimavarojen lisääminen vanhusten avo- ja
44828: avustuksia myönnettäessä tulisi ottaa huomioon ny- kotihoitoon vähentäisi siirtymistä kalliiseen laitoshoi-
44829: kyistä enemmän kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujär- toon. Voimavaroja tulisi kohdentaa myös muille erityis-
44830: jestelmän toimivuus ja taloudellisuus. ryhmille, kuten esimerkiksi nuorten ehkäisevään päih-
44831: Valtiontilintarkastajat toteavat, että vaikka sosiaali- detyöhön, päihdekuntoutukseen ja mielenterveyden
44832: ja terveyspalveluissa on puutteita ja epäkohtia ja jonot avopalveluihin, koska laitospaikkoja on vähennetty
44833: ovat joillakin aloilla pitkät, peruspalvelut toimivat kun- 1990-luvulla voimakkaasti.
44834: nissa vähintäänkin tyydyttävästi ja ovatyleisesti ottaen Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menoista
44835: asukkaiden saavutettavissa. Kuntien väliset erot pal- asiakasmaksuilla katetaan hieman alle 10 %. Suomes-
44836: velujen saatavuudessa ja kustannuksissa ovat kuiten- sa asiakasmaksujen osuus on suhteellisen korkea mui-
44837: kin huolestuttavan suuret. Valtiontilintarkastajat pitä- hin teollistuneisiin länsimaihin verrattuna, joten mitään
44838: vät erityisen tärkeänä kuntien rahoitusaseman turvaa- yleistä maksujen korotusta tuskin on mahdollista to-
44839: mista, jotta palvelujärjestelmässä voitaisiin nykyistä teuttaa. Sosiaali- ja terveyspolitiikassa yleisesti hyväk-
44840: paremmin taata kansalaisten tasa-arvo ja palvelujen sytyn periaatteen mukaan palvelujen saatavuuden tur-
44841: saatavuus maan eri osissa. Esimerkiksi Itä-Suomen vaamiseksi asiakasmaksut eivät saa muodostua es-
44842: läänin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuskehitys teeksi lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käy-
44843: osoittaa, että muuta maata alhaisempi bruttokansan- tölle, ja palvelujen tulee olla kaikkien kansalaisten saa-
44844: tuoteosuus, työikäisen ja koulutetun väestön muuttolii- tavilla käyttäjän yhteiskunnallisesta tai taloudellisesta
44845: ke, vinoutunut ikärakenne, korkea huoltosuhde ja kor- asemasta riippumatta.
44846: kea pitkäaikaistyöttömyys ovat kasvattaneet ja tulevat Valtiontilintarkastajien saamien selvitysten mukaan
44847: kasvattamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja toi- nykyinen maksujärjestelmä on vaikeaselkoinen ja epä-
44848: meentulotuen tarvetta. Tämän vuoksi on ennakkoluu- yhtenäinen, eikä se toimi joustavasti nopeasti kehitty-
44849: lottomasti pyrittävä edelleen päällekkäisten toiminto- vässä palvelujärjestelmässä. Tämän vuoksi maksujär-
44850: jen karsimiseen ja toimintojen tehostamiseen sosiaali- jestelmässä havaitut epäkohdat ja ongelmat tulisi sel-
44851: ja terveysministeriön käynnistämien lukuisten laajojen vittää systemaattisesti ja määritellä maksupolitiikan
44852: kehittämishankkeiden avulla, jotta voimavarat riittäisi- tavoitteet nykyistä selkeämmin. Kunnissa joudutaan
44853: vät keskeisten puutteiden korjaamiseen. Myös syrjä- lähivuosina etsimään uusia mahdollisuuksia pääasias-
44854: seutujen terveyskeskuksissa ja tietyillä erikoislääkäri- sa verorahoitteisten palvelujen saatavuuden ja toimi-
44855: aloilla esiintyvään lääkärivajaukseen tulee kiinnittää vuuden varmistamiseksi ja asukkaiden hyvinvoinnin
44856: riittävää huomiota. turvaamiseksi. Koska kunnat järjestävät palvelut pai-
44857: Valtiontilintarkastajat toteavat, että väestön vanhe- kallisten tarpeiden perusteella, on maksujärjestelmää
44858: neminen kasvattaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tar- kehitettävä niin, että kunnat voivat aiempaa enemmän
44859: vetta. Stakesin mukaan tätä kasvua ei luultavasti pysty- ottaa huomioon paikalliset olot asiakasmaksuja mää-
44860: tä tyydyttämään pelkästään teknisellä kehityksellä, rätessään. Tämä edellyttänee nykyisen keskitetyn
44861: hoitokäytäntöjen muutoksella tai tuottavuuden kohen- maksujärjestelmän osittaista purkamista ja kunnallisen
44862: tamisella, vaan vaihtoehtoina ovat voimavarojen kas- harkintavallan lisäämistä. Maksujärjestelmää tulee ke-
44863: vattaminen tai palveluvalikoiman arviointi ja priorisoin- hittää niin, että maksujen avulla voidaan ohjata palve-
44864: ti. Valtiontilintarkastajat viittaavat viime aikoina julki- lujen kysyntää ja toimintaa järkevänä pidettyyn suun-
44865: suudessakin käytyyn keskusteluun palvelujen priori- taan. Jatkossa tulee pohtia myös tulosidonnaisten
44866: soinnista ja toteavat siinä esitettyihin näkökohtiin no- maksujen lisäämistä siten, että niistä aiheutuva hallin-
44867: jautuen, että priorisointia voidaan toteuttaa monella nollinen rasitus ja muut haitat jäävät mahdollisimman
44868: tavalla. Esimerkkeinä priorisoinnista on mainittu asia- vähäisiksi. Esimerkiksi nykyiset tulosidonnaiset lasten
44869:
44870:
44871: 326
44872: päivähoidon maksut ovat työläitä määritellä ja aiheut- toon, koska kotihoidossa potilaan kaikki tulot saattavat
44873: tavat kunnille ylimääräistä työtä ja viivästyksiä maksu- mennä palvelumaksuihin, mutta laitoshoidossa poti-
44874: jen perimisessä. Kotona annettavien palveluiden mak- laalle jää tietty suoja osuus.
44875: sut ovat taas omiaan edistämään pyrkimistä laitoshoi-
44876:
44877:
44878:
44879:
44880: Valtion koulukodit -Voimavaroja tulee suunnata erityisesti koulu-
44881: kotityön sisältöä, laatua, asiakaslähtöisyyttä ja tu-
44882: Valtion osallisuus ongelmallisten nuorten hoidossa loksellisuutta koskevaan tutkimus- ja kehittämis-
44883: on virallistettu jo v. 1852, jolloin vaivaishoitoase- työhön.
44884: tuksella säädettiin, että valtion kasvatusapu oli
44885: suunnattava erityisesti "pahantapaisuuteen taipu- Koulukotien toiminta ja kehittäminen
44886: vaisiin lapsiin". Aluksi kysymys nähtiinkin rikosoi- Koulukotien määrä ja säädöstausta
44887: keudellisena, ja vuoden 1889 rikoslain mukaan Nyt toiminnassa olevat valtion koulukodit ovat
44888: valtion oli vastattava alaikäisten lainrikkojien kas- Harvialan koulukoti Janakkalassa (12 paikkaa),
44889: vattamisesta koituvista menoista. Kun alle 15-vuo- Koivikon koulukoti Mikkelin maalaiskunnassa (24
44890: tias lapsi voitiin oikeudessa jättää rikoksesta rankai- paikkaa), Lagmansgården Pedersöressä (15 paik-
44891: sematta ja määrätä hänet pantavaksi yleiseen kas- kaa), Limingan koulutuskeskus Limingassa (24
44892: vatuslaitokseen, jäi valtion vastuulle kyseisten kas- paikkaa), Sairiian koulukoti Mikkelin maalaiskun-
44893: vatuslaitosten perustaminen. nassa (24 paikkaa), Sippolan koulukoti Anjalan-
44894: Vuonna 1918 laitosten valvonta ja johto siirret- koskella (26 paikkaa) ja Vuorelan koulukoti Vihdis-
44895: tiin vankeinhoidolta kouluhallituksen lastensuoje- sä (22 paikkaa). Kaikkiaan valtion koulukodeissa
44896: lun alaisuuteen ja sieltä v. 1924 sosiaaliministeriön on 147 paikkaa. Lisäksi on kaksi yksityistä koulu-
44897: lastensuojelutoimistolle, jolta tehtävät siirrettiin kotia: Lausteen perhekuntoutuskeskus ja erityis-
44898: uudelleen perustetulle sosiaalihallitukselle. Nykyi- koulu Turussa (52 paikkaa) sekä Pohjolakoti Mu-
44899: sin Stakes ohjaa ja valvoo koulukoteja. hoksella (79 paikkaa). Lisäksi Helsingin kaupunki
44900: Tällä hetkellä valtion koulukoteja on seitsemän. ylläpitää laitoksia, joiden toiminta vastaa luonteel-
44901: Vanajan koulukoti perustettiin v. 1984. Vuonna taan koulukotien toimintaa.
44902: 1988 Kotiniemen koulukoti siirrettiin oikeusminis- Aiemmin koulukodit oli jaettu tyttöjen ja poikien
44903: teriön hallinnonalalle ja perustettiin Vilppulan va- laitoksiin. Nykyisin kaikissa koulukodeissa on mo-
44904: ravankila. Vuonna 1994 lakkautettiin Pernasaaren, lempia. Ruotsinkielisille tarkoitettuja koulukoti-
44905: Vanajan ja Yläneen koulukodit Pernasaari ja paikkoja on vain Lagmansgårdenissa, joka on
44906: Vanaja siirtyivät oikeusministeriön hallinnonalalle suuntautumassa myös maahanmuuttajalasten vas-
44907: vankeinhoitolaitoksen käyttöön, ja Yläneen koulu- taanottoon.
44908: kodin tiloissa toimii Mannerheimin Lastensuojelu- Peruskoulun ala- ja yläaste on Limingan koulu-
44909: liiton Kuntoutuskeskus Huvitus. tuskeskuksessa, Lagmansgårdenissa ja Sippolan
44910: Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut koulu- koulukodissa. Sippolan koulu palvelee myös Anja-
44911: kodeille seuraavat tulostavoitteet vuoden 1999 lankosken kaupungin ja lähikuntien pelkkää eri-
44912: tulo- ja menoarviossa: tyisopetuksen koulupaikkaa tarvitsevia oppilaita.
44913: - Koulukotien tavoitteena on valtakunnallisella Vain yläaste on Koivikossa, Sairiiassa ja Vuorelassa.
44914: tasolla järjestää asianmukaista hoitoa vaikeimmas- Harvialassa on sekä peruskoulun yläaste että Hä-
44915: sa asemassa oleville nuorille ja heidän perheilleen. meenlinnan Ammattioppilaitokseen kuuluva auto-
44916: - Koulukodit kehittävät joustavia ja monipuoli- alan ammattikoulu. Limingan koulutuskeskuksen
44917: sia hoito-, koulutus-, asumis- sekä avohoitopalve- tarvitsema ammatillinen erityisopetus järjestetään
44918: luja. Merikosken ammattioppilaitoksen alaisuudessa
44919: -Lasten ja nuorten psykiatristen toimipisteiden erityisammattikouluna.
44920: kanssa yhteistyössä kehitetään psykososiaalista Peruskouluopetus toteutuu nykyisellään erittäin
44921: hoitoa. hyvin. Valtaosa oppilaista käy koulua säännöllisesti
44922:
44923:
44924: 327
44925: ja saa aikanaan peruskoulun päästätodistuksen nen ja lastensuojelutarpeen kasvu ovat vaikutta-
44926: koulukodin koulusta. Myös ammatillinen koulutus neet siihen, että viime vuosina kaikkien koulukoti-
44927: on tarkoituksenmukaista, eikä erityisiä epäkohtia en käyttöaste on noussut niin, että ajoittain on
44928: ole ilmennyt. nuoria otettu sisään myös yli paikoille. Koulukotien
44929: Koululakien uudistuksen myötä koulukotien arvioiden mukaan oppilaiden ongelmat ovat myös
44930: peruskoulut siirtyivät opetusministeriön hallinnon- monimuotoistuneet ja vaikeutuneet. Monet olisivat
44931: alalle 1.1.1999. Koulukotien opetustoimintaan so- tarvinneet apua jo huomattavasti aiemmin.
44932: velletaan opetusta koskevia yleisiä säädöksiä, ja Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kouluko-
44933: suurin osa opetustoiminnan rahoituksesta tulee tien määrälliseen kehitykseen ei ole suunnitteilla
44934: opetusministeriön myöntämänä valtionosuutena. muutoksia. Mikkelin maalaiskunnassa sijaitsevien
44935: Stakes ja Opetushallitus ohjaavat yhdessä laitosten kahden koulukodin yhteistyötä on tiivistetty ja
44936: toimintaa. yhdistämisestä päätetty vuoden 2000 alusta lukien.
44937: Koulukodit ovat lastensuojelulain (683/1983) Mikäli tarvitaan uusia hoitopaikkoja, pyritään ne
44938: mukaisia lastensuojelulaitoksia. Lisäksi valtion järjestämään nykyisiin koulukoteihin liitettävien
44939: koulukotien toimintaa säätelee asetus valtion kou- perhekotien avulla.
44940: lukodeista (769/1978). Valtion koulukodeissa an- Ruotsinkielisen koulukotitoiminnan tarpeesta ja
44941: netaan kasvatusta, hoitoa ja peruskouluopetusta tai kehittämisestä sosiaali- ja terveysministeriö asetti
44942: ammatillista koulutusta sellaisille lastensuojelulain työryhmän v. 1996. Työryhmä päätyi (Ruotsin-
44943: perusteella sosiaalilautakunnan huostaan otetuille kielisen koulukotitoiminnan kehittämistyöryhmän
44944: lapsille, joita ei voida tarkoituksenmukaisesti kas- muistio, STM 1996:22) suosittelemaan ko. toimin-
44945: vattaa ja hoitaa perhehoidossa, lastenkodissa tai nan jatkamista Lagmansgårdenissa edellyttäen, että
44946: muussa lastensuojelulaitoksessa ja jotka eivät sai- toiminnan sisältöä kehitetään ja että laitoksen toi-
44947: rautensa tai vammaisuutensa vuoksi tarvitse minnassa kiinnitetään erityistä huomiota taloudel-
44948: muualla annettavaa hoitoa. Koulukodeissa voidaan lisuuteen ja panos-tuotossuhteeseen. Laitoksen
44949: järjestää myös lastensuojelulain mukaista avohuol- kehittämisessä onkin edetty työryhmän esittämien
44950: toa ja jälkihuoltoa sekä mielenterveyslaissa (1116/ näkökohtien mukaisesti.
44951: 1990) tarkoitettuja mielenterveyspalveluja lukuun Koulukotien uusista kehittämistarpeista keskei-
44952: ottamatta tahdosta riippumatonta hoitoa (asetus nen on maahanmuuttajalasten vastaanotto. Viime
44953: valtion koulukodeista, 2 §). vuosina koulukodeissa on ollut yksittäisiä maahan-
44954: Koulukotisijoituksen ajan nuoret asuvat koulu- muuttajalapsia, mutta heidän määränsä on jatku-
44955: kodin osastolla tai koulukodin yhteydessä olevissa vasti noussut. Lagmansgården on suuntautunut
44956: perhekodeissa sekä käyvät laitoksen koulua tai kouluttamaan henkilöstöääntähän tehtävään.
44957: opiskelevat alueen yleisissä kouluissa. Kouluko- Koulukotinuorten erityistarpeet edellyttävät jat-
44958: tien työskentelytapa on perhekeskeinen. Koulu- kuvaa kouluttautumista ja uusien työmenetelmien
44959: kodeissa järjestetään perhetapaamisia ja perhetera- kehittämistä. Viime vuosina ajankohtaisia ongelmia
44960: piaa myös lapsen perheelle. Laitoshuollon tavoit- ovat olleet mm. seksuaalisesti hyväksikäytettyjen ja
44961: teena on, että lapsi voisi palata mahdollisuuksien väkivaltaisesti käyttäytyneiden nuorten aut-
44962: mukaan kotiinsa tai siirtyä myöhemmin asumaan taminen, ja näistä teemoista on järjestetty koulutus-
44963: itsenäisesti. Koulukotisijoitukset kestävät muuta- ta ja työnohjausta. Lähivuosina tullaan keskitty-
44964: mista kuukausista vuosiin. mään erityisesti oppimisvaikeuksien diagnostiik-
44965: Koulukodit toimivat sekä alueellisesti että valta- kaan ja hoitoon yhteistyössä Niilo Mäki Instituutin
44966: kunnallisesti. Alueellista yhteistyötä tehdään mui- kanssa.
44967: den toimintayksiköiden, mm. nuorisopsykiatristen Vuodesta 1994 lähtien Stakes on tehnyt vuosit-
44968: toimipisteiden kanssa. Toisaalta valtakunnallisesti tain kunkin koulukodin kanssa tulossopimuksen,
44969: koulukodit ovat voineet jossain määrin erikoistua jonka muodosta ja sisällöstä sekä kehittämisprojek-
44970: ja siten vastata räätälöidysti nuorten tarpeisiin. tien painoalueista Stakes antaa ohjeet. Tulossopi-
44971: Lastensuojelu palvelujen järjestämisvelvollisuus muksen runko säilyy kuitenkin pääosiltaan samana
44972: on kunnilla. Kunta voi joko järjestää palvelut itse tai vuodesta toiseen. Tulossopimuksesta järjestetään
44973: mm. hankkia palveluja toiselta kunnalta, kuntainlii- koulukotikohtainen neuvottelu, johon ovat osallis-
44974: tolta tai muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuneet Stakesin edustaja ja koulukodista johtaja ja
44975: tuottajalta. 1990-luvun alkupuolella kunnat vähen- johtokunnan puheenjohtaja. Vuoden 1999 alusta,
44976: sivät nuorten koulukotisijoituksia siinä määrin, että kun koulukotien perusopetusta antavat koulut siir-
44977: kolme koulukotia jouduttiin lakkauttamaan, kuten tyivät opetustoimen alaisuuteen, oli kuluvan vuo-
44978: edellä on todettu. Kolmen laitoksen lakkauttami- den tulossopimusneuvotteluissa mukana myös
44979:
44980:
44981: 328
44982: Opetushallituksen kolme edustajaa sekä koulun si ratkaista koulukotien henkilöstön eläke-etujen
44983: johtaja niistä koulukodeista, joissa sellainen virka turvaaminen riittävällä tavalla yksityisessä säätiös-
44984: on. sä. Säätiöittämisen valmistelun yhteydessä lakkau-
44985: Lääninhallitukset ovat velvollisia valvomaan alu- tettiin em. kolme koulukotia. Muutoinkin toimintaa
44986: eensa lastensuojelulaitosten toimintaa. Kaikkien keskitettiin enemmän perustehtävään, lastensuoje-
44987: koulukotien johtokunnassa on myös lääninhalli- lutyöhön, ja mm. maatilatalouden harjoittamisesta
44988: tuksen edustaja. luovuttiin.
44989: Ruotsissa kokeiltiin 1980-luvulla koulukotien
44990: Hallinnon kehittämispyrkimyksiä siirtämistä maakäräjien ylläpitämäksi toiminnaksi.
44991: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 1.4.1992 selvi- Tästä jouduttiin kuitenkin luopumaan toiminnassa
44992: tyshenkilön selvittämään valtion koulukotien hal- syntyneiden suurten vaikeuksien vuoksi. Kun
44993: linnollisia vaihtoehtoja. Tuolloin mm. selvitettiin koulukotien erikoistumista purettiin, ei vaikeimpia
44994: kunnallistamisen vaihtoehtoa, mutta selvityshenki- nuoria enää otettu sisään tai heidän tarpeisiinsa ei
44995: lö katsoi, ettei kunnallistaminen tai kuntayhtymien osattu vastata. Psykiatrista apua tarvitsevat koulu-
44996: ylläpitämä vaihtoehto ole mahdollinen kuntien sel- kotinuoret jäivät aiempaa huonompaan asemaan.
44997: vän ja voimakkaan vastustuksen takia. Selvityshen- Kun nuorten sisäänotosta päätti laitoksen johtaja,
44998: kilö päätyi esittämään koulukotien säätiöittämistä. jäi nuoria laitoksen ulkopuolelle sen perusteella,
44999: Samfundet Folkhälsan ja sosiaali- ja terveysmi- etteivät he soveltuneet laitoksen hoito-ohjelmaan.
45000: nisteriö neuvottelivat v. 1992-93 Lagmansgårde- Tämän vuoksi koordinointi vaikeutui ja ajantasai-
45001: nin ylläpidon siirrosta Folkhälsanille. Raha-auto- nen tieto koko maan paikkakysynnästä ja tarjon-
45002: maattiyhdistyksen myöntämän avustuksen turvin nasta puuttui. Ruotsi palasikin uudelleen valtiol-
45003: Folkhälsan selvitti ruotsinkielisen koulukotitoimin- liseen keskusjobtoiseen järjestelmään, jossa
45004: nan määrällistä ja sisällöllistä tarvetta ja toteuttamis- koulukodit kuuluvat laitoshallituksen alaisuuteen.
45005: tapaa. Järjestö ei kuitenkaan pitänyt mahdollisena Laitoshallitus vastaa hoitopaikan löytymisestä
45006: ottaa toimintaa vastuulleen erityisesti taloudellisen nuorelle.
45007: riskin vuoksi. Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä tähänas-
45008: Vuosina 1993-94 valmisteltiin valtion kouluko- tisen tiedon ja kokemuksen mukaan kaikkein vai-
45009: titoiminnan ylläpidon siirtoa tätä tarkoitusta varten keimmin oirehtivien nuorten hoidon järjestäminen
45010: perustettavalle säätiölle. Valtion talousarvioesityk- edellyttää valtakunnallista koordinointia. Parhaiten
45011: sessä vuodelle 1994 todetaan, että koulukotitoi- valtion intressi tulee turvatuksi silloin, kun laitokset
45012: mintaa ylläpitämään perustetaan vuoden 1994 ai- ovat osa valtion organisaatiota. Myös alueellinen
45013: kana säätiö, jonka hallintaan valtion koulukodit tasa-arvo lasten ja nuorten koulukotipalvelujen tar-
45014: siirtyvät 1.1.1995lukien. Lisäksi selvitetään vuoden jonnassa voidaan parhaiten taata valtiollisessa jär-
45015: 1994 aikana mahdollisuudet siirtää valtion koulu- jestelmässä.
45016: kodit muille ylläpitäjätahoille. Talousarvioesityk- Stakesin mukaan yksi mahdollisuus olisi kehit-
45017: sessä esitettiin myös määräraha koulukotitehtäviä tää koulukodeista lastensuojelun ja nuorten psyyk-
45018: hoitamaan perustettavan valtakunnallisen säätiön kisen hoidon osaamis- ja koulutuskeskuksia, koska
45019: perustamiseen ja toiminnan rahoittamiseen. Valtio- Suomesta puuttuu sosiaalihuollon ja sosiaali- ja
45020: varainvaliokunta otti talousarvioesityksestä anta- terveydenhuollon yhteistyön erityisosaamista. Tä-
45021: massaan mietinnöissä voimakkaasti kantaa koulu- män suuntaista toimintaa on jo ollutkin, kun yhteis-
45022: koteja koskevaan asiaan ja esitti huolestumisensa työssä Helsingin ja Oulun yliopistojen kanssa kaksi
45023: kaikkein vaikeimmin oireilevien nuorten ja lasten koulukotia on hyväksytty nuorisopsykiatrian eri-
45024: asemasta tilanteessa, jossa valtion koulukoteja ol- koistumispaikoiksi. Lisäksi Opetushallitus suunnit-
45025: tiin yksityistämässä, lakkauttamassa tai siirtämässä telee koulukotien peruskoulujen osaamisen hyö-
45026: uudenlaiseen toimintaan. Valtiokunta katsoi, että dyntämistä erityisopettajien koulutuksessa.
45027: kunnilta puuttuvat valmiudet ja resurssit vastata
45028: laitoshuollon tilalle kaavaillusta avohuollosta. Va- Nuorten ongelmiin liittyvät kehittämistoimet
45029: liokunta edellytti, että valtakunnallisesti turvataan Koulukotinuoret oireilevat monin tavoin. Vuonna
45030: se lastensuojelun toiminta, josta koulukodit ovat 1995 tehdyn selvityksen mukaan yli puolet (52 %)
45031: vastanneet yli sadan vuoden ajan, mikä valiokun- koulukotinuorista on tarvinnut psykiatrisia palve-
45032: nan saaman selvityksen mukaan edellytti vähintään luja ennen koulukotiin sijoittamista. Koska koulu-
45033: kolmen koulukodin säilymistä valtiolla. kodeilla ei ole palveluksessaan psykiatreja, jää
45034: Näin koulukotien säätiöittämisestä luovuttiin. hoidon järjestäminen ulkopuolisten palvelujen va-
45035: Ministeriön mukaan tuolloin nähtiin myös vaikeak- raan. Koulukotien yhteistyötä lasten- ja nuori-
45036:
45037:
45038: 329
45039: sopsykiatrian kanssa onkin viime vuosina lisätty nuorten jälkihuoltoon mm. palkkaamalla tukihen-
45040: tuntuvasti. kilöitä ja vuokraamalla tukiasuntoja. Jälkihuollon
45041: Koivikon ja Sairiian koulukotien ja Mikkelin järjestämisessä on kuitenkin suuria kuntakohtaisia
45042: keskussairaalan aiemman yhteisprojektin (NU- eroja. Koulukodeilla olisi valmiuksia tarvittaessa
45043: PRO) jatkona aloitettiin v. 1996 nk. POLOKU- kehittää ja järjestää yksilökohtaisia jälkihuoltorat-
45044: projekti. Kyseiset tahot selvittävät yhteisesti koulu- kaisuja, mutta vain harvat kunnat ovat käyttäneet
45045: kotinuorten psyykkistä tilaa ja arvioivat heidän näitä mahdollisuuksia.
45046: tarvettaan psykiatriseen hoitoon. Sippolan koulu-
45047: kodilla on ollut yhteisprojekti KYPSO 1995-97 Koulukotityön sisältöä, laatua ja tuloksellisuutta
45048: Kymenlaakson alueen lasten ja nuorten psykoso- koskeva tutkimus- ja kehittämistyö
45049: siaalisten palvelujen kanssa. Vuorelan koulukodis- Koulukotitoiminta ei ole liiketaloudellista toimin-
45050: sa on v. 1997 alkanut yhteistyö Helsingin yliopiston taa, jonka tulisi tuottaa yhteiskunnalle välitöntä
45051: kanssa, jolloin nuorisopsykiatriaan erikoistuva lää- rahallista hyötyä, joten sille ei ole syytä asettaa
45052: käri suorittaa osan erikoistumiskoulutuksestaan lyhyen aikavälin taloudellisia tulostavoitteita. Kou-
45053: koulukodissa. Vastaava yhteistyö Limingan koulu- lukotitoiminnan ja yleensäkin lastensuojelun talou-
45054: tuskeskuksen ja Oulun yliopiston välillä aloitettiin dellinen hyöty on arvioitavissa vasta pitkällä aika-
45055: kertomusvuonna 1998. Yhteistyössä Kuopion yli- välillä esim. rikosten, seuraavan sukupolven las-
45056: opiston kanssa on suunnitteilla kaikkien kouluko- tensuojelutarpeen ja mielenterveyshaittojen vähe-
45057: tinuorten psykososiaalisen tilanteen tutkimus. nemisenä. Asiakasmäärän kasvattaminen ei myös-
45058: Koulukodit eivät hoida vaikeasti huumeriippu- kään voi olla tavoitteena. Taloudellisia tulostavoit-
45059: vaisia nuoria eivätkä osallistu katkaisuhoitoon, teita seurataan lähinnä koulukotipaikkojen hinta-
45060: mutta kaikissa koulukodeissa on niitä, jotka ovat kehityksen osalta.
45061: kokeilleet ja käyttäneet huumeita. Huumeita, alko- Koulukotityön sisältöä, laatua ja tuloksellisuutta
45062: holia ja lääkkeitä väärinkäyttävien nuorten hoidon koskeneessa projektissa 1995-97 on kehitelty
45063: kehittämiseksi (nk. HULÄSE-projekti) kaikista kou- koulukotitoiminnan arviointikriteerejä ja mittaus-
45064: lukodeista on osallistunut hoitohenkilökuntaa A- menetelmiä. Työn sisällön määrittelemiseksi on
45065: klinikkasäätiöltä tilattuun koulutukseen, jossa on kerätty materiaalia mm. henkilökunnan teema-
45066: perehdytty mm. huumeiden ja lääkkeiden seka- haastatteluilla ja työpäiväkirjojen avulla, kuntien
45067: käyttöön sekä huumeiden käytön tunnistamiseen sosiaalityöntekijöille tehdyllä kyselyllä, kouluko-
45068: ja hoitomenetelmiin. tiin sijoitettujen lasten ja heidän vanhempiensa
45069: Kaksi koulukotia (Lagmansgården ja Limingan teemahaastatteluilla ja koulukotien arkis-
45070: koulutuskeskus) on perustanut erillisen yksikön toaineistolla. Projektissa on analysoitu mm. koulu-
45071: oireilevia nuoria varten. Muut hoitavat huume- ja kotityön lainsäädäntöperustaa, perustehtäviä ja
45072: lääkeaineiden väärinkäyttöongelmia yhtenä osana palvelu profiilia.
45073: kokonaishoitoa. Alustavan projektiraportin mukaan koulukoti-
45074: toiminnan laatu liittyy työn sisältöihin, työntekijän
45075: Lastensuojelulain mukaisen avohoidon ja jälki- ja lapsen sekä hänen vanhempiensa väliseen vuo-
45076: huollon toteutuminen rovaikutukseen, työntekijöiden ammattitaitoon,
45077: Lastensuojelulain mukainen avohoito on kuntien käytettävissä oleviin resursseihin ja työn tuloksiin.
45078: vastuulla. Koulukodit eivät sitä toteuta kuin satun- Koulukotityön tuloksellisuuden kriteereiksi kat-
45079: naisesti esim. sellaisissa tilanteissa, joissa joku las- sotaan lapsen menestyminen sijoituksen jälkeen
45080: tensuojelun avohoidossa oleva nuori käy kouluko- sosiaalisesti ja subjektiivisesti, asetettujen tulosten
45081: din koulua. Tämän lisäksi eräät koulukodit tarjoa- saavuttaminen ja taloudellinen tulos (hoitopäivä-
45082: vat kunnille erityistyöntekijöiden palveluja pyrkien kertymä ja sijoittajan rahalle annettu vastine). Pro-
45083: ehkäisemään yksittäisten nuorten ongelmien kehit- jektiosuus on päättynyt, mutta siitä on edelleen
45084: tymistä niin, ettei laitossijoitusta tarvitsisi toteuttaa. tekeillä väitöskirja. Tuloksista on tarkoitus käydä
45085: Koulukotien toteuttama perhekeskeinen työ on laajaa keskustelua ja järjestää koulutusta.
45086: omalta osaltaan tukemassa kuntien avohuollon
45087: työskentelyä. Toiminnan rahoitus ja maksullisen palvelutoimin-
45088: Myös koulukotisijoituksen jälkeinen jälkihuolto nan kehitys
45089: on kuntien vastuulla. Sijoituksen päättymisen ajan- Vuonna 1984 tehdyn valtionosuusuudistuksen jäl-
45090: kohdasta sovitaan kunnan, nuoren ja hänen per- keen tavoitteena on ollut, että valtion koulukotien
45091: heensä sekä koulukodin kesken. Eräissä tapauksis- toiminnasta aiheutuvat menot kerätään valtiolle eri
45092: sa koulukodit osallistuvat koulukotiin sijoitettujen hoitopalveluiden maksuina, joiden suuruudesta
45093:
45094:
45095: 330
45096: koulukodit itse päättävät. Vuoteen 1994 asti valtion toiminnasta aiheutuneet kustannukset katetaan
45097: koulukodit saivat toimintamenonsa valtion budjet- pääasiassa kunnilta suoraan perittävillä hoitopäivä-
45098: tirahoituksena. Tuolloinkin perittiin toiminnasta maksuilla. Valtion budjetissa kuitenkin myönne-
45099: aiheutuvat kustannukset kunnilta hoitovuorokau- tään määräraha koulukotien käyttötalousmenoi-
45100: simaksuina, vaikka kunnilta perittyjä varoja ei käy- hin. Oppilasmäärien ennakoimattoman vaihtelun
45101: tettykään suoraan toiminnan rahoittamiseen. Näin johdosta budjettirahoitteinen osuus onkin ollut tila-
45102: taattiin laitoksille toiminnan rahoitus riippumatta päisesti tarpeen. Oppilaiden määrän vähentyessä
45103: siitä, kuinka paljon laitokseen oli sijoitettu lapsia. henkilökuntaa ei voida vastaavasti vähentää, koska
45104: Vuoden 1995 alusta lähtien koulukotien itsenäistä perustehtävät on joka tapauksessa hoidettava. Seu-
45105: palveluntuottajan asemaa on vahvistettu siten, että raavissa taulukoissa esitetään koulukotien suorit-
45106: ne on siirretty toimimaan nettobudjetoidusti, eli teita sekä menoja ja tuloja kuvaavat tunnusluvut:
45107:
45108: Suorite 1994 1995 1996 1997 1998
45109: (arvioi
45110: Hoitovuorokausi (vrkl 29 397 36 598 42 450 41 846 41 000
45111: Asumis- ja hoitopalvelut (vrkl 7 345 7 348 5 376 6 471 3 300
45112: Kriisihoito (vrkl 61 641 835 2 487 1 000
45113: Jälkihoito (pvl 102 37 543 392 400
45114:
45115: Menojen ja tulojen erittely 1994 1995 1996 1997 1998 (arvioi
45116: 1 000 mk
45117: Bruttomenot 39 461 43 345 54 502 54 930 56 000
45118: Bruttotulot 31 976 40 214 44 384 49 239 49 000
45119: Maksullisen toiminnan tulot kunnilta 29 953 37 706 43 387 46 893 47 000
45120: Nettomenot -7 485 -3131 -10118 -5691 -7000
45121:
45122:
45123: Kuten jälkimmäisestä taulukosta ilmenee, toi- Koulukotien kiinteistöt siirtyivät Valtion kiinteis-
45124: mintaan on käytetty jatkuvasti budjetissa myönnet- tölaitoksen hallintaan v. 1996, jolloin koulukodeilta
45125: tyä määrärahaa. Keskeisiä syitä tähän ovat sijoitus- alettiin periä käypää vuokraa, mikä tuli kouluko-
45126: ten ennakoimaton määrällinen vaihtelu ja se, että deille uutena kustannuseränä. Eräät koulukodit
45127: Valtion kiinteistölaitoksen perimät vuokrat ovat pitävät Valtion kiinteistölaitoksen perimiä vuokria
45128: vaikeuttaneet koulukotien taloudenhoitoa. Samalla kohtuunomina ja periaatteellisesti kyseenalaisina.
45129: myös palvelujen hinnoittelu on jäänyt jälkeen. Varsinkin nyt liikelaitokseksi muutettuna kiinteis-
45130: Tähän asti koulukodit eivät ole katsoneet voivansa tölaitos tekee voittoa muutoinkin niukasti mitoite-
45131: korottaa hintoja, koska muutoin kuntien taloudelli- tun kuntien lastensuojelun kustannuksella.
45132: nen tilanne estäisi vieläkin suuremmassa määrin Suuri osa rakennuksista on vanhoja, ja kiinteis-
45133: oppilaiden sijoittamisen koulukoteihin. tölaitos on saanut ne vastikkeetta haltuunsa. Ra-
45134: Hinnoitteluun on kuitenkin tullut muutos v. kennukset edellyttävät huolto- ja korjaustöitä, mut-
45135: 1999, kun koulukotien peruskoolut ovat siirtyneet ta käsitykset töiden tarpeellisuudesta poikkeavat
45136: opetustoimen alaisuuteen ja tulevat saamaan osan toisistaan, ja toteutuessaankin työn alkaminen ja
45137: peruskoulutoiminnan rahoitusta sieltä. Tällöin päätökseen saattaminen kestää kauan. Lisäksi kiin-
45138: kunnilta perittäviä maksuja on voitu osittain tarkis- teistölaitos korottaa helposti korjausten jälkeen
45139: taa siten, että kuntien maksuosuus palveluista on vuokraa vielä entisestäänkin. Vuokratason kalleut-
45140: laskenut, mutta koulukotien käyttöön jäävä osuus ta kuvaa se, että kiinteistölaitoksen ostaman erään
45141: kasvanut. Toinen muutos oli 1.3.1999 voimaan perhekodin vuokra nousi huomattavasti siitä, mitä
45142: tullut kuntien lastensuojelun suurten kustannusten saman talon vuokra oli ollut suoraan yksityiseltä
45143: tasausjärjestelmä, joka helpottaa taloudellisesti vuokrattuna. Ministeriön mukaan korkea vuokrata-
45144: heikommassakin asemassa olevien kuntien tarkoi- so heikentää valtion koulukotien kilpailuasetelmaa
45145: tuksenmukaista lastensuojelupalvelujen käyttöä. suhteessa yksityisiin koulukoteihin, jotka toimivat
45146: Valtion maksuperustelakiin ei toistaiseksi ole esi- omissa kiinteistöissään ja joiden rakentamiseen ne
45147: tettävissä korjaustarpeita. ovat saaneet avustusta Raha-automaattiyhdistyk-
45148: seltä.
45149:
45150:
45151:
45152:
45153: 331
45154: Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtion ylläpitä- mallia tarkastelemaan jatkossa tästä lähtökohdasta ja
45155: mien koulukotien toiminnan uudelleen organisointia on etsimään tarkoituksenmukaisempaa ratkaisua niiden
45156: pohdittu useasti. Koulukoteja on yritetty kunnailistaa ja hallinnon kehittämiseksi.
45157: säätiöittää. Toimivia ratkaisuja ei ole kuitenkaan löy- Koska koulukodeilla ei ole palveluksessaan riittä-
45158: detty. Valtiontilintarkastajat viittaavat eduskunnan västi alan asiantuntemusta, on yhteistyötä ulkopuolis-
45159: vuoden 1994 talousarvion käsittelyn yhteydessä esittä- ten asiantuntijatahojen ja myös koulukotien kesken
45160: mään huolestumiseen kaikkein vaikeimmin oireilevien kehitettävä ja tiivistettävä. Mikkelin maalaiskunnassa
45161: nuorten ja lasten asemasta tilanteessa, jossa kouluko- sijaitsevien kahden koulukodin hallinnollinen yhdistä-
45162: teja oltiin yksityistämässä ja Iakkautta massa. Eduskun- minen vuoden 2000 alusta lukien on taloudellisesti ja
45163: ta katsoi tuolloin, että kunnilta puuttuivat valmiudet ja toiminnallisesti perusteltua.
45164: resurssit vastata laitoshuollon tilalle kaavaillusta avo- Vuoden 1995 alusta lähtien koulukodit ovat toimi-
45165: huollosta ja edellytti lastensuojelun turvaamiseksi vä- neet nettobudjetoidusti, eli toiminnasta aiheutuneet
45166: hintään kolmen koulukodin säilymistä valtiolla. Valtion- kustannukset on katettu pääasiassa kunnilta suoraan
45167: tilintarkastajien käsityksen mukaan tilanne on tältä perittävillä hoitopäivämaksuilla. Valtion koulukotien
45168: osin kunnissa entisestään huonontunut. toimintaa ja taloudenhoitoa ovat haitanneet oppilas-
45169: Valtakunnallinen koordinointi on edelleen tarpeen määrien ennakoimaton vaihtelu ja viime vuosina voi-
45170: kasvatuksen ja koulutuksen erityisluonteen vuoksi ja makkaasti nousseet vuokrakustannukset, joihin palve-
45171: siksi, että oppilaiden ongelmat ovat niin monimuotoisia lujen alihinnoittelun vuoksi on jouduttu käyttämään val-
45172: ja vaikeita, ettei heitä voida tarkoituksenmukaisesti tion talousarviossa myönnettyä, käyttötalousmenoihin
45173: kasvattaa ja hoitaa perhehoidossa, lastenkodissa tai osoitettua määrärahaa hintatukena. Valtiontilintarkas-
45174: muussa lastensuojelulaitoksessa. Myös alueellinen tajat katsovat, ettei nettobudjetointi ole tässä tilantees-
45175: tasa-arvo lasten ja nuorten koulukotipalvelujen tarjon- sa ollut riittävän toimiva ratkaisu. Pitkällä aikavälillä
45176: nassa voitaneen taata paremmin valtiollisessa järjes- koulukotien toiminnassa tulee pyrkiä kusta nnusvas-
45177: telmässä. Koulukotien lastensuojelupalvelujen käyttöä taavuuteen, eli kunnilta perittävillä hoitopäivämaksuil-
45178: helpottaa 1.3.1999 voimaan tullut lastensuojelun suur- la tulee kattaa toiminnasta aiheutuneet menot.
45179: ten kustannusten tasausjärjestelmä, jolla ohjataan Saadun selvityksen mukaan eräiden koulukotien
45180: kuntien voimavaroja siten, että lastensuojeluasiakkaat korkeat vuokramenot Valtion kiinteistölaitokselle ovat
45181: saavat tarkoituksenmukaiset palvelut niiden kustan- myös heikentäneet näiden kilpailuasemaa suhteessa
45182: nuksista riippumatta. yksityisiin koulu koteihin, jotka toimivat omissa kiinteis-
45183: Tällä hetkellä valtion koulukodit ovat hallinnollisesti töissään ja joiden rakentamiseen ne ovat saaneet
45184: Stakesin johdon ja valvonnan alaisia. Stakesin toimin- avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä. Valtiontilin-
45185: nallista organisaatiota ei ole rakennettu periaatteelle, tarkastajien mielestä jatkuessaan tällainen tilanne ei
45186: että sen olisi hallinnoitava valtion mielisairaaloita ja ole järkevä eikä valtion edun mukainen. Raha-auto-
45187: valtion koulukoteja, vaikkakin lastensuojelun ja mielen- maattiyhdistyksen avustuksia jaettaessa tulisikin pyr-
45188: terveystyön sisällölliseen kehittämiseen Stakesista kiä selvittämään alueittain palvelujen yksityinen ja jul-
45189: löytyy hyvää asiantuntemusta. Koska Stakesin pää- kinen tarjonta sekä välttämään tämänkaltainen kilpai-
45190: asiallinen tehtävä on tutkimus- ja kehittämistoiminta, lutilanne palvelujen tarjonnassa.
45191: jouduttaneen mielisairaaloiden ja koulukotien hallinto-
45192:
45193:
45194:
45195:
45196: 332
45197: Työministeriön hallinnonala
45198:
45199:
45200:
45201:
45202: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkastuk- työpaikkoja keskimäärin lähes 20 000 kuukausit-
45203: sen työministeriössä 19.5.1999 (kansliapäällikkö tain. Vuoden lopulla työpaikkoja ilmoitettiin yhä
45204: Pertti Sorsa). Toimikaudellaan valtiontilintarkasta- edellistä vuotta enemmän. Työvoiman kysyntä
45205: jat ovat käsitelleet muistiopyynnöissään työllisyy- kohdistui erityisesti ammattitaitoisiin työntekijöi-
45206: den kehitystä, työttömien työnhakijoiden ammatti- hin, joista mm. tietotekniikka-aloilla ilmeni jo pu-
45207: taidon kehittämis- ja koulutustarpeita sekä pako- laa. Työttömistä puolestaan yhä suurempi osa oli
45208: lais- ja siirtolaisasioita. Ministeriön tarkastuskäyn- ammattitaidottomia tai muutoin vaikeasti työllisty-
45209: nillä käsiteltiin hallinnonalan keskeistä toimintaa ja viä.
45210: tulostavoitteita kertomusvuonna, työvoiman ky- Kertomusvuonna työllisyyden kasvun painopis-
45211: syntään ja tarjontaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä te oli palveluelinkeinoissa, joissa työpaikat lisään-
45212: 2000-luvulle siirryttäessä, siviilipalvelukeskuksen tyivät edelliseen vuoteen verrattuna 40 OOO:lla.
45213: toimintaa ja kehittämistarpeita, sisäisen tarkastuk- Teollisuus työllisti runsaat 10 000 henkilöä edellis-
45214: sen nykytilaa ja ministeriön valmistautumista EU- vuotista enemmän. Teollisuustuotannon kasvun
45215: puheenjohtajuuskauteen. heikentyminen vuoden loppupuolella ei näkynyt
45216: Hallinnonalan tarkastuksen ja siitä laaditun ker- vielä työllisyysluvuissa, joskin julkisuuteen annetut
45217: tomusosuuden valmistelusta on kansliassa vastan- ilmoitukset tulevista irtisanomisista lisääntyivät jon-
45218: nut ylitarkastaja Kari Kauppinen. Valtiontilintarkas- kin verran. Rakennusalalla työpaikat lisääntyivät
45219: tajat päättivät kokouksessaan 14.5.1999, että em. lähes 10 OOO:lla. Maa- ja metsätaloudessa työllisten
45220: selvityksistä otetaan kertomusta varten jatkoval- määrä puolestaan väheni n. 10 OOO:lla, mikä vastaa
45221: mistelujen kohteeksi työllisyyden kehitys ja työttö- pitkän aikavälin kehitystä. Alueittain tarkasteltuna
45222: mien työnhakijoiden koulutuksen ja ammattitaidon työllisyyden lisäys painottui Etelä- ja Länsi-Suomen
45223: kehittäminen. Pakolais- ja siirtolaisasioita päätettiin kasvukeskuksiin. Työpaikkojen kasvu oli nopeinta
45224: seurata. Kertomusosuus hyväksyttiin valtiontilin- Uudellamaalla (4,5 %), jonne vuoden aikana suun-
45225: tarkastajien kokouksessa 28.9.1999. tautui myös voimakasta muuttoliikettä.
45226: Valtakunnallisesti asetetusta tavoitteesta ja kehi-
45227: Työllisyyden kehitys tyksestä poiketen työllisten määrä ja työllisyysaste
45228: laski Lapissa kertomusvuonna vuoden 1996 tasolle.
45229: Työvoiman kysyntä Työllisyysaste oli Lapissa kertomusvuonna 53,6 %.
45230: Kertomusvuonna työlliseen työvoimaan kuului Työvoimatiedustelun mukaan työllisten määrä las-
45231: keskimäärin 2 222 000 henkilöä. Työllisten määrä ki erityisesti maa- ja metsätaloudessa ja julkisissa
45232: lisääntyi edellisestä vuodesta yli 50 OOO:lla. Lisäys palveluissa. Julkisissa palveluissa työllisten määrä
45233: on suurempi kuin yhtenäkään aiempana vuonna väheni voimakkaimmin sosiaalipalveluissa ja li-
45234: 1990-luvulla, joten työllisyyskehityksen osalta ker- sääntyi ainoastaan koulutuksessa. Työllisten määrä
45235: tomusvuosi oli työministeriön mukaan paras. Ajan- lisääntyi rakentamisessa ja palveluissa. Majoitus- ja
45236: jaksona 1995-98, joka vastaa likimain edellistä ravitsemistoiminnassa työpaikkojen lisäys oli edel-
45237: hallituskautta, työllisten määrä on lisääntynyt yh- leen tavoitteisiin nähden vähäistä. Julkisen sektorin
45238: teensä 170 OOO:lla vuoden 1994 keskiarvoon verrat- osuus Lapin työpaikoista on edelleen suuri. Valtion
45239: tuna. Valtaosin uudet työpaikat ovat syntyneet toimintojen liikelaitostaminen on vähentänyt työ-
45240: yksityiselle sektorille. paikkoja Lapissa. Muun muassa Tielaitos ja Metsä-
45241: Kertomusvuonna työllisyysaste oli keskimäärin hallitus ovat keskittämässä toimintojaan entistä
45242: 64,1 %. Vuosina 1995-98 työllisyysaste on kohon- enemmän Ouluun ja Etelä-Suomeen.
45243: nut noin neljä prosenttiyksikköä. Työvoimatoimis- Valtionosuuksien leikkausten vaikutukset Lapin
45244: toihin ilmoitettiin kertomusvuonna uusia avoimia kuntien talouteen ovat huomattavia. Kuntien vai-
45245:
45246:
45247: 333
45248: kea taloudellinen tilanne näkyy niiden työvoiman kokemuksia tilapäisistä ja lyhytkestoisista työsuh-
45249: käytössä. Työvoimaa on lomautettu, virkoja ja vi- teista parin, kolmen vuoden aikavälillä.
45250: ransijaisuuksia on jätetty täyttämättä ja palkkape- Kertomusvuonna uusista, alle vuoden kestäneis-
45251: rusteista työllistämistä on vähennetty. Tilanne hei- tä työsuhteista 56% oli määräaikaisia. Osuus oli
45252: jastuu kuntien mahdollisuuksiin investoida alueen noin viisi prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta
45253: kehittämiseen, ja näillä investoinneilla Lapissa on aiemmin, mikä osoittaa pysyvien työpaikkojen
45254: ratkaiseva merkitys tuotannollisen toiminnan aloit- suhteellista lisääntymistä. Kaikista palkansaajista
45255: tamiselle. kertomusvuonna määräaikaisia oli 17,5 % eli lähes
45256: Työministeriön mukaan nykyinen alueellinen 335 000 henkeä. Palkansaajista osa-aikaisia työnte-
45257: kehitys on keskittyvää. Uudet työpaikat syntyvät kijöitä oli n. 210 000 eli 11 %, ja heistä yli kolman-
45258: kasvualueille, kun taas Itä- ja Pohjois-Suomi sekä nes työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa.
45259: osaksi muu Suomi ovat kärsineet rakennemuutok- Eri elinkeinoalat poikkeavat toisistaan uusien
45260: sesta, joka on vähentänyt työpaikkoja. Kasvua ja työsuhteiden solmimistapojen suhteen. Julkiselle
45261: uudenlaista toimintaa on kuitenkin syntynyt myös sektorille on palkattu yksityistä sektoria vähemmän
45262: näille alueille, ja kehitystä on tuettu mm. Itä-Suomi- vakinaista henkilöstöä osittain siksi, että on käytet-
45263: ja Pohjois-Suomi-ohjelmilla. Siten kehitys ei ole ty runsaasti työllisyysvaroin palkattuja. Yksityinen
45264: täysin mustavalkoista. palvelusektori on työllistänyt muita enemmän vaki-
45265: Toisaalta keskittyvän kehityksen kääntöpuolena naista henkilöstöä, joskin ero teollisuuteen verrat-
45266: on kasvanut vaikea kaupunkityöttömyys. Se on tuna on pienehkö. Molemmilla näillä aloilla on
45267: osittain seurausta maan sisäisestä muuttoliikkeestä samalla uusien osa-aikaisten työntekijöiden osuus
45268: silloin, kun muuttoliike ei johdu työvoiman kysyn- kasvanut. Yksityisellä palvelusektorilla osa-aikai-
45269: nästä, vaan rakennemuutoksen vuoksi muutetaan, suus näyttää myös täydentävän tilapäisyyttä eten-
45270: vaikkei työtä olisi tarjolla. Osin kaupunkityöttö- kin majoitus- ja ravitsemusalalla, kaupan alalla ja
45271: myys on seurausta ikääntymisestä ja pitkäaikais- siivousalalla. Lisäksi yrityskoolla on vaikutusta työ-
45272: työttömyydestä laman perintönä. Tällöin vaikea suhteen laatuun. Pienyritykset suosivat määräaikai-
45273: rakenteellinen kaupunkityöttömyys ja toisaalta työ- sia työsuhteita.
45274: voimakapeikot ovat samanaikaisia ilmiöitä. Eräillä viime vuosien työlainsäädännön muutok-
45275: Kasvukeskusten työvoiman kysynnän ripeästä silla on pyritty helpottamaan määräaikaisten työ-
45276: kasvusta huolimatta rekrytointiongelmia ei aktiivi- suhteiden solmimista. Tavoitteena on ollut mm.
45277: sen työvoimapolitiikan ansiosta ole ollut tavallista työllisyystilanteen parantaminen. Lainmuutoksilla
45278: enempää. Vaikeimpia työvoimapulan aloja ovat on pyritty samalla lähentämään tällaisissa työsuh-
45279: olleet tietotekniikka ja eräillä alueilla, mm. pääkau- teisissa olevien asemaa vakinaisessa työsuhteessa
45280: punkiseudulla, rakennustoiminta, jonka ylikuume- olevien asemaan parantamalla työsuhde- ja sosiaa-
45281: nemista jo pelättiin. liturvaa.
45282: Viime vuosina työvoiman kysyntä on kohdistu- Työministeriö on teettänyt näiden lainmuutos-
45283: nut erityisesti nuoriin, hyvin koulutettuihin työnte- ten vaikuttavuudesta seurantatutkimusta. Yritysten
45284: kijöihin, joiden saatavuus on puolestaan niukentu- edustajien mukaan muutokset antavat mahdolli-
45285: nut. Kysynnän suuntautuminen nuoriin johtuu suuden yhä enemmän ottaa huomioon kausivaih-
45286: Suomen nykyisen talouskasvun tietotekniikkapai- telut työvoiman tarpeessa, helpottaa vakinaisen
45287: notteisuudesta. Nuorilla on tietotekniikan hyväksi- henkilökunnan työpaineita, toteuttaa työaikajous-
45288: käyttöön ajanmukainen koulutus ja käytännön val- toja, rekrytoida sijaisia sekä järjestää työtä projekti-
45289: miudet, joten taidoiltaan he vastaavat parhaiten luonteiseksi. Samalla kilpailukyvyn, työllisyyden ja
45290: työmarkkinoiden uusia haasteita. Panostus koulu- palveluiden on koettu parantuneen. Palvelualan
45291: tukseen vuosikymmenen alun lamavuosina on yritysjohto suhtautuu ko. lainmuutoksiin myön-
45292: osaltaan nostanut nuorten työmarkkina-asemaa. teisesti erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityk-
45293: Viime vuosien työllisyyskehityksestä on havaitta- sissä.
45294: vissa, että kilpailussa avoimista työpaikoista hei- Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun mukaan
45295: koimmin ovat selviytyneet ikääntyvät työnhakijat suhtautuminen määräaikaisiin työsuhteisiin vaihte-
45296: lee iän mukaan. Alle 30-vuotiaat suhtautuvat niihin
45297: Työsuhteiden laatu vanhempia myönteisemmin, joskin naiset ovat kai-
45298: Työministeriön työolobarometrien mukaan koko kissa ikäryhmissä miehiä kriittisempiä. Henkilöi-
45299: tälle vuosikymmenelle on ollut tunnusomaista se, den työympäristö, toimiala ja elämäntilanne vaikut-
45300: että solmituista uusista työsuhteista vakinaisten tavat niin ikään mielipiteisiin työsuhteiden määrä-
45301: osuus on ollut pieni. Monilla palkansaajilla on aikaisuudesta.
45302:
45303:
45304: 334
45305: Opetusministeriön nuorisobarometristä voi pää- suhde on koko vuosikymmenen jälkipuoliskon
45306: tellä, että nuoret ovat joustavia työoloja ja työnteon ajan parantunut, ja kertomusvuonna se oli n. 1,3.
45307: ehtoja koskevissa asenteissaan. Opiskelijat solmi- Tämä tarkoittaa sitä, että kertomusvuonna huolet-
45308: vat lyhyitä työsuhteita omasta tahdostaan, eikä tavaa väestöä oli 30 o/o enemmän kuin työllisiä.
45309: heidän asemansa välttämättä ole heikko etenkään, Työhön osallistumisen lasku ajoittuu vuosikymme-
45310: jos työ tukee opintoja tai liittyy pakolliseen harjoit- nen alkuvuosiin. Pääministeri Lipposen ensimmäi-
45311: teluun. Toisaalta on merkkejä siitä, että olosuhtei- sen hallituskauden aikana työhönosallistumisen
45312: den pakosta ennen opintojen päättämistä palkka- laskusuuntaus saatiin pysähtymään ja kääntymään
45313: työssä olevia nuoria kohdellaan aikuista, vakinaista lievään nousuun. Toisaalta työhön osallistumista
45314: henkilöstöä huonommin. alensi piilotyöttömien määrän kasvu.
45315: Hyvin nuorten työntekijöiden suojelusta annet-
45316: tua lakia tarkistettiin kertomusvuonna, koska se ei Työttömyyden kehitys
45317: täyttänyt vastaavan EU-direktiivin ja Euroopan Tilastokeskuksen otospohjaisen työvoimatieduste-
45318: neuvoston sosiaalisen peruskirjan asettamia vaati- lun mukaan työttömiä oli kertomusvuonna keski-
45319: muksia oppivelvollisille sallituista työajoista. Työ- määrin 285 000 ja työttömyysaste 11,4 o/o. Edellisen
45320: suojelupiirien käsiteltävinä on ollut yhä enemmän vuoden tasosta työttömien määrä laski 29 OOO:lla ja
45321: valituksia alaikäisten työnteosta ilman vanhempien työttömyysaste 1,3 prosenttiyksiköllä. Vuoden al-
45322: lupaa, ja myös heidän palkkasaataviaan on joudut- kupuoliskolla työttömyysaste oli 12,6 o/o ja jälkipuo-
45323: tu perimään työnantajilta oikeusteitse. liskolla 10,2 o/o. Työttömyyden tasoon vuoden alku-
45324: ja jälkipuoliskolla vaikutti hyvin merkittävällä taval-
45325: Työvoiman tarjonta la nuorisotyöttömyyden laaja kausivaihtelu, joka
45326: Työvoimaan (15--64-vuotiaat) kuului kertomus- on korkeimmillaan huhti-toukokuussa ennen kou-
45327: vuonna keskimäärin 2 507 000 henkilöä. Määrä oli lujen päättymistä.
45328: yli 20 000 suurempi kuin vuotta aiemmin, jolloin Työvoimatoimistoihin ilmoittautuneita työttö-
45329: työvoiman tarjonta väheni. Vähennys johtui tilasto- miä työnhakijoita oli työministeriön työnvälitys-
45330: jen taannehtivasta sopeutuksesta EU:n määritel- tilaston mukaan kertomusvuonna keskimäärin
45331: miin, minkä seurauksena yli 50 000 henkeä siirret- 372 400 eli 36 500 (8,9 o/o) vähemmän kuin vuotta
45332: tiin työttömistä työvoiman ulkopuolelle valtaosin aiemmin. Hallituksen talouspolitiikan päätavoite,
45333: piilotyöttömien ryhmään. Kertomusvuonna työikäi- työttömyyden puolittuminen vaalikauden loppuun
45334: sen väestön määrä lisääntyi n. 15 OOO:lla. Ajanjakso- mennessä ei ennättänyt toteutua. Sekä Tilastokes-
45335: na 1995-98 työvoiman tarjonta puolestaan lisään- kuksen että työministeriön lukujen mukaan kerto-
45336: tyi lähes 45 000 hengellä vuoden 1994 keskiarvoon musvuonna puolittumiskehityksestä jäätiin selväs-
45337: verrattuna. Määrä on työministeriön mukaan suh- ti. Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun mukaan
45338: teellisen pieni, kun ottaa huomioon samanaikaisen työttömiä oli 50 000 enemmän kuin, jos ko. vuoden
45339: työikäisen väestön lisäyksen (53 000) ja työllisyysti- tavoite olisi toteutunut. Työministeriön työnvälitys-
45340: lanteen kohenemisen nopean talouskasvun seu- tilaston mukaan taas heitä oli 100 000 enemmän.
45341: rauksena. Kohtalaisen hidas työvoiman tarjonnan Työvoimatiedustelun uudistaminen EU-kritee-
45342: kasvu on osaltaan parantanut työttömyyden puolit- rien mukaiseksi muutti oleellisesti työttömyyden
45343: tamistavoitteen toteutumismahdollisuuksia. määrittelyä. Aktiivisen työnhaun käsitettä tiuken-
45344: Kertomusvuonna työvoimaan kuului 15--64- nettiin siten, että vain työnvälityksestä työtä hake-
45345: vuotiaasta väestöstä 72,4 o/o. Työvoimaosuus koho- vilta edellytetään vähintään kerran kuukaudessa
45346: si edellisestä vuodesta kolme prosentin kymme- tapahtuvaa yhteydenottoa työvoimatoimistoon.
45347: nystä. Pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna osuus on Osa työvoimatoimistojen työttömistä työnhakijois-
45348: ollut aleneva. Vuosikymmenen vaihteessa 15--64- ta ei tätä kriteeriä työhallinnon ilmoittautumiskäy-
45349: vuotiaiden osuus oli 76,7 o/o, joten ajanjaksona tännöillä täytä, jolloin he kirjautuvat työvoimatutki-
45350: 1990---98 työikäisten työhön osallistuminen on muksessa työvoiman ulkopuolelle, vaikka täyttä-
45351: alentunut lähes 4,5 prosenttiyksikköä. Huoltosuh- vätkin samanaikaisesti työttömyysturvan saannille
45352: de on vastaavasti heikentynyt. Vuosikymmenen asetetut aktiivisen työnhaun ehdot. Otospohjaisen
45353: alussa työssä olevaa ja muuta kuin työssä olevaa työvoimatiedustelun tiukennetut aktiivisen työn-
45354: väestöä oli lähes yhtä paljon, eli huoltosuhde vuo- haun kriteerit ovat vastaavasti lisänneet piilotyöttö-
45355: sikeskiarvolla laskettuna oli 1. Huonoimmillaan myyttä. Kertomusvuonna piilotyöttömiä oli keski-
45356: huoltosuhde oli 1990-luvulla v. 1994, jolloin muuta määrin 134 000. Suurin osa heistä lienee työnväli-
45357: väestöä oli n. 50 o/o enemmän kuin työssä olevia eli tyksen työnhakijarekisterissä työttömiä työnhaki-
45358: huoltosuhde oli lähes 1,5. Tämän jälkeen huolto- joita ja saa työttömyysturvaa.
45359:
45360:
45361: 335
45362: Työttömyyden alueellinen kehitys 28 800 eli 8 % vähemmän kuin vuotta aiemmin.
45363: Talouden voimakkaan kasvun vauhdittamana työt- Työvoiman kysyntä on keskittynyt entistä enem-
45364: tömyys on Suomessa laskenut yhtäjaksoisesti lop- män Etelä-Suomeen.
45365: puvuodesta 1994 lähtien. Vientisektorille painottu- Työministeriön tilastojen mukaan työttömyys on
45366: nut tuotannon ennätyksellisen nopea kasvu on vähentynyt hallituskauden aikana nopeimmin Uu-
45367: kuitenkin verrattain hitaasti vaikuttanut työttö- denmaan (42 %) ja Etelä-Pohjanmaan (37 %) työ-
45368: myyden alenemiskehitykseen. Työvoiman kysyntä voima- ja elinkeinokeskusten alueella. Sitä vastoin
45369: on kuitenkin viime aikoina vilkastunut kotimaisen Itä- ja Pohjois-Suomessa työttömyys on laskenut
45370: kysynnän virkistyessä, ja sen odotetaan lähiaikoina keskimääräistä vähemmän. Hitainta työttömyyden
45371: voimistavan työttömyyden alenemista. aleneminen oli Pohjois-Karjalassa (14 %), Kainuus-
45372: Työttömyyden laskuvauhti on parina viime vuo- sa (16 %), Lapissa (16 %), Pohjois-Pohjanmaalla
45373: tena ollut lähes yhtä nopeaa. Vuonna 1997 työttö- (20 %) ja Kymessä (20 %). Alueellisia eroja ovat
45374: myys aleni 8,7% ja kertomusvuonna 8,9%. Näiden kasvattaneet avoimien työmarkkinoiden kysynnän
45375: kahden vuoden aikana työttömyys on alentunut lisäksi myös työvoimapoliittisten toimenpiteiden
45376: selvästi kaikkien työvoima- ja elinkeinokeskusten volyymin alentaminen kertomusvuoden alusta,
45377: alueilla. Vielä v. 1996, jolloin koko maan tasolla mikä näyttää hidastaneen työttömyyden laskua eri-
45378: työttömyys aleni 3,9 %, joidenkin TE-keskusten tyisesti vaikeimmilla työttömyysalueilla.
45379: alueilla työttömien määrä joko nousi tai pysyi lähes Työttömyys jakaantuu edelleen hyvin epätasai-
45380: ennallaan. Silloin vaikeimmalla työttömyysalueella sesti ympäri maan. Korkea työttömyysaste on eri-
45381: Kainuussa työttömyys kasvoi peräti 3,4 %. Vuonna tyisesti Pohjois- ja Itä-Suomen ongelma. Työttö-
45382: 1997 Kainuunkin työttömyys laski lähes maan kes- myystilanne on kuitenkin viime vuosina jonkin
45383: kivauhtia (6,6 %) ja kertomusvuonna se jopa ylittyi verran tasoittunut, mutta edelleen samat alueet
45384: (9,2 %). Erityisen suotuisasti työttömyys on kehitty- kärsivät korkeasta työttömyysasteesta.
45385: nyt Etelä-Pohjanmaan ja Uudenmaan keskusten Vaikeimmat työttömyysalueet kertomusvuonna
45386: alueilla, joissa työttömyys aleni sekä v. 1997 että olivat edelleen Lapin ja Kainuun työvoima- ja
45387: kertomusvuonna keskimäärin runsaalla 10 %:lla. elinkeinokeskukset, joissa työttömyysasteet olivat
45388: Koko maan työttömien määrän vähenemisestä 19,9 ja 18,2 %. Kaikkien muiden TE-keskusten
45389: Uudenmaan TE-keskuksen alueen osuus oli lähes alueella keskimääräinen työttömyysaste olin. 15%
45390: 35%. tai sen alle. Maan keskitason alapuolelle työttö-
45391: Vuonna 1999 työttömyyden aleneminen näyttää myysaste oli laskenut Uudenmaan (7,6 %), Pohjan-
45392: ensimmäisen puolivuotiskauden perusteella jatku- maan (8,8 %) ja Varsinais-Suomen (9,9 %) TE-kes-
45393: van, joskin vähän hitaammin kuin kahtena edellise- kusten alueella.
45394: nä vuonna. Työvoimatoimistoissa oli kesäkuun Työttömyysasteet ja niiden muutokset TE-kes-
45395: lopussa 352 900 työtöntä työnhakijaa, mikä on kuksittain v. 1996--98 ovat kehittyneet seuraavasti:
45396:
45397:
45398:
45399: TE-keskus Työttömyysaste,% Muutos, %-yksikköä Muutos,%
45400: 1996 1997 1998 96/97 97/98 96/97 97/98
45401: Uusimaa 11,3 9,6 7,6 -1,7 -2,0 -15,0 -21,1
45402: Varsinais-Suomi 12,0 10,9 9,9 -1,1 -1,0 -9,2 -8,9
45403: Satakunta 15,8 13,5 12,8 -2,3 -0,7 -14,6 -5,4
45404: Häme 16,5 13,5 12,3 -3,0 -1,2 -18,2 -8,9
45405: Pirkanmaa 16,5 13,0 11,6 -3,5 -1,4 -21,2 -1Q,4
45406: Kymi 15,1 12,5 13,3 -2,6 0,8 -17,2 6,7
45407: Etelä-Savo 16,1 13,9 13,4 -2,2 -0,5 -13,7 -3,3
45408: Pohjois-Savo 17,6 15,7 14,8 -1,9 -0,9 -10,8 -5,9
45409: Pohjois-Karjala 17,7 17,5 15,2 -0,2 -2,3 -1,1 -13,0
45410: Keski-Suomi 19,0 16,2 15,3 -2,8 -0,9 -14,7 -5,8
45411: Etelä-Pohjanmaa 15,0 14,7 11,6 -0,3 -3,1 -2,0 -20,9
45412: Pohjanmaa 12,5 8,5 8,8 -4,0 0,3 -32,0 3,4
45413: Pohjois-Pohjanmaa 15,9 15,6 15,1 -0,3 -0,5 -1,9 -3,3
45414: Kainuu 22,6 23,6 18,2 1,0 -5,4 4,4 -22,9
45415: Lappi 21,1 20,4 19,9 -0,7 -0,5 -3,3 -2,1
45416: Ahvenanmaa 5,2 3,1 1,4 -2,1 -1,1 -40,4 -53,8
45417: Yhteensä 14,6 12,7 11,4 -1,9 -1,3 -13,0 -9,9
45418:
45419:
45420:
45421: 336
45422: Kunnittain tarkasteltuna työttömyysaste on ollut tunut työmarkkinatuen saantiehtoihin v. 1996-97
45423: edelleen korkea Itä- ja Pohjois-Suomen kunnissa. tehdyistä, alle 25-vuotiaita koskevista rajoituksista,
45424: Esimerkiksi Ranualla, Lieksassa, Kaavilla ja Suo- jotka lisäsivät nuorten aktiivisuutta hakeutua kou-
45425: nenjoella työttömyystilanne ei ole v. 1996-98 lutukseen ja samalla vähensivät ilmoittautumista
45426: lainkaan parantunut. työvoimatoimistoihin. Lakia muutettiin niin, että
45427: Korkein työttömyysaste on Sallan kunnassa, jos- vailla ammatillista koulutusta olevat nuoret säilyttä-
45428: sa työttömiä on 31,3 %. Lähes 30 %:n työttömyys on vät oikeutensa työmarkkinatukeen vain, jos hakeu-
45429: Ranuan, Suomussalmen, Enontekiön ja Sodanky- tuvat koulutukseen tai osallistuvat työvoimapoliitti-
45430: län kunnissa. Lisäksi sellaisia kuntia, joissa työttö- seen toimenpiteeseen. Lainmuutoksen jälkeen am-
45431: myysaste on yli 25 %, on 13. Nämä kunnat ovat matillisesta koulutuksesta on tullut käytännössä
45432: myös lähinnä Pohjois- ja Itä-Suomessa. uusi oppivelvollisuus.
45433: Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun mukaan
45434: Työttömyydenrakenne nuorisotyöttömyys ei ole alentunut samassa mää-
45435: 1990-luvun jälkipuoliskon nousukauden aikana rin. Kertomusvuonna työvoimatutkimuksen mu-
45436: miesten työttömyys on laskenut selvästi nopeam- kaan alle 25-vuotiaita työttömiä oli keskimäärin
45437: min kuin naisten. Vuosina 1995-98 työttömien 70 000 eli lähes neljännes kaikista työttömistä.
45438: miesten määrä laski työvoimatiedustelun mukaan Nuorten työttömyysaste oli 23,5 %. Työttömien
45439: vajaalla 95 OOO:lla ja naisten määrä yli 30 OOO:lla. määrä väheni edellisestä vuodesta vain 2 OOO:lla.
45440: Kertomusvuonna naisia ja miehiä oli työttömänä Ajanjaksona 1995-98 nuorten työttömien mää-
45441: lähes yhtä paljon. Työvoimatiedustelun mukaan rä on työvoimatiedustelun perusteella vähentynyt
45442: naisia oli työttömänä keskimäärin 142 000 ja miehiä n. 23 %. Työvoimatiedustelun perusteella näyttäisi
45443: 143 000. Pienemmän työvoiman määrän vuoksi siitä, että vaikka nuoret ovat aktiivisesti ottaneet
45444: naisten työttömyysaste (12,0 %) oli kuitenkin suu- vastaan tarjotut koulutusmahdollisuudet, he ovat
45445: rempi kuin miesten (10,9 %). Naisten työttömyy- samalla hakeneet koulutuksen aikanakin töitä,
45446: teen on keskeisesti vaikuttanut julkisen sektorin ja etenkin parin viime vuoden aikana, jolloin työvoi-
45447: pankkialan heikko työpaikkakehitys. Naisten työ- man kysyntä on vilkastunut ja entistä enemmän
45448: markkina-asemaa on lisäksi heikentänyt lyhytkes- kohdistunut nuoriin. Työllisyystilanteen paranemi-
45449: toisten työsuhteiden yleistyminen, mikä on lisän- nen on aktivoinut nuoria entistä enemmän työnha-
45450: nyt naisten kausityöttömyyttä etenkin kuntasekto- kuun, mikä tilastokäytäntöjen muutosten ohella
45451: rilla. osaltaan vaikuttanee siihen, että nuorisotyöttömyy-
45452: den aleneminen on työvoimatiedustelun mukaan
45453: Nuorten työttömyys ollut suoruisaan talouskehitykseen nähden parin
45454: Työvoimatiedustelun sopeutus EU:n määritelmiin viime vuoden ajan erittäin vähäistä.
45455: muutti myös nuorisotyöttömyyden tilastointia. Uu- Nuorisoasiain neuvottelukunta ja Tampereen
45456: den tilastokäytännön mukaan työnhaku ja haluk- yliopiston työelämän tutkimuskeskus seuraavat
45457: kuus esim. iltatyöhön riittää määrittelemään koulu- neljännesvuosittain nuorten työllisyystilanteen
45458: laiset ja opiskelijat koulunkäynnin tai opiskelun muutoksia. Tammikuussa 1999 julkaistun raportin
45459: aikanakin työttömiksi. Muuttunut tilastokäytäntö mukaan nuorten työttömyyden aleneminen on hi-
45460: näkyy alle 25-vuotiaiden osalta työvoimatieduste- dastunut vuoden 1997 jälkeen. Raportissa arvioi-
45461: lussa jyrkkänä nuorisotyöttömyyden nousuna eri- daan, että vaikka työllisyystilanne on parantunut,
45462: tyisesti keväällä, jolloin kesätöitä hakevia koululai- n. 15 000 nuorta on vaarassa jäädä pysyvästi työ-
45463: sia ja opiskelijoita tilastoituu työvoimatiedustelussa markkinoiden ulkopuolelle. Tämä työttömien
45464: työttömiksi. Kesäkuukausina nuorisotyöttömyys nuorten kova ydin uhkaa muodostaa pysyvän ra-
45465: työvoimatiedustelun mukaan laskee yleensä hyvin kenteellisen ongelman, joka ei ratkea vain työtilai-
45466: nopeasti sekä työllistymisen että työvoiman ulko- suuksia luomalla tai perinteisen työvoimapolitiikan
45467: puolelle siirtymisen vuoksi. keinoin. Riski syrjäytyä työelämästä koskee erityi-
45468: Työnvälitystilaston mukaan alle 25-vuotiaita sesti niitä nuoria, joilla ei ole ammatillista koulutus-
45469: työttömiä työnhakijoita oli kertomusvuonna keski- ta. Koulutuksen yhteys asemaan työmarkkinoilla
45470: määrin 46 900. Määrä väheni edellisvuodesta yli on erityisen vahva nuorten keskuudessa, koska
45471: 7 OOO:lla 03,1 %). Nuorten osuus kaikista työttö- työkokemusta ei ole ja samanikäisten keskimääräi-
45472: mistä työnhakijoista oli 12,6 %. Nuorisotyöttömyys nen koulutustaso on suhteellisen hyvä.
45473: on työnvälitystilaston mukaan ajanjaksona 1995- Työttömien nuorten sijoittaminen ammatilliseen
45474: 98 lähes puolittunut vuoden 1994 vuosikeskiar- koulutukseen on ollut keskeisimpiä työvoima- ja
45475: voon verrattuna. Suotuisa kehitys on osaltaan joh- koulutuspoliittisia tavoitteita viime vuosina. Koulu-
45476:
45477:
45478: 22 292055K 337
45479: tusjärjestelmää on yritetty muuttaa etsimällä vaihto- vuotiaiden osuus pitkäaikaistyöttömistä oli 55%.
45480: ehtoisia koulutuspolkuja teoria- ja luokkaopetuk- Työttömyyden rakenteellisen luonteen vahvistumi-
45481: seen kyllästyneille nuorille. Tuorein uudistus on nen on näkynyt myös työvoiman saatavuusongel-
45482: pajaluokkakokeilu, jossa ammatillisen oppilaitok- mien ajoinaisena ilmenemisenä jo korkean työttö-
45483: sen yhteyteen on perustettu työpajoja. Työpajalla myyden aikana. Työvoiman kysynnän vahvistuttua
45484: asiat opitaan yksilöllisesti ja käytännön työtä teke- työpaikkojen täyttyminen on tällöin hidastunut.
45485: mällä. Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria pyritään Työpaikat täyttyvät työmarkkinoille tulevalla uu-
45486: auttamaan myös moniammatillisella verkostoyh- della työvoimalla ja lyhyen aikaa työttömänä olleil-
45487: teistyöllä, jossa nuoren elämäntilannetta tarkastel- la, kun taas pitkäaikaistyöttömien työllistyminen
45488: laan kokonaisuutena. on jäämässä lähes pysyvästi erityistoimenpiteiden
45489: varaan. Valtaosalla työttömistä on heikko ammatil-
45490: Pitkäaikaistyöttömyys ja sen hoito linen peruskoulutus, joten heidän ammattitaitonsa
45491: Pitkäaikaista työttömyyttä on vuoden 1995 keski- ei vastaa työmarkkinoiden vaatimuksia.
45492: määräiseltä huipputasolta (140 200 pitkäaikaistyö- Suomen työllisyysohjelma 1996-99 edellyttää
45493: töntä) saatu pääministeri Lipposen ensimmäisen toimenpiteitä pitkäaikaistyöttömyyden vähentämi-
45494: hallituksen aikana vähennettyä n. 20% ensisijai- seksi. Työllisyysohjelman mukaisesti on suurim-
45495: sesti työvoimapolitiikan aktiivisin toimenpitein. piin työvoimatoimistoihin perustettu pitkäaikais-
45496: Työvoimapoliittisia toimenpiteitä on suunnattu työttömien palveluun erikoistuneita asiantuntija-
45497: myös pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisyyn, ryhmiä. Asiakaspalautteen perusteella voidaan ar-
45498: jolloin uusia pitkäaikaistyöttömiä on tullut entistä vioida, että toiminta on vaikuttanut myönteisesti
45499: vähemmän. Kertomusvuoden lopulla pitkäaikais- työvoimatoimistojen palvelukuvaan. Palvelujen
45500: työttömyys oli n. 60% vähäisempää kuin 1990- tueksi on kertomusvuonna jatkettu erillistilastojen
45501: luvun puolivälissä. Kertomusvuoden alusta toteu- ja profiilitaulujen tuottamista paikallistason pitkäai-
45502: tetut työvoimapoliittisen uudistuksen mukaiset kaistyöttömyyden rakenteesta, toimenpiteistä ja
45503: työttömien aktivointitoimet näyttäisivät työminis- niiden vaikuttavuudesta. Työvoimatoimistojen
45504: teriön mukaan osaltaan vähentäneen pitkäaikais- työnhakija-asiakkaan palveluprosessia on uudistet-
45505: työttömyyttä. Kertomusvuonna pitkäaikaistyöttö- tu siten, että määritellään työnhakijan oikeudet ja
45506: miä (yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita) velvollisuudet mm. osallistuminen työnhakusuun-
45507: oli keskimäärin 112 600 eli vajaa kolmannes nitelman laatimiseen. Tämä on työministeriön mu-
45508: kaikista työttömistä työnhakijoista. Pitkäaikaistyöt- kaan jäntevöittänyt pitkäaikaistyöttömien palvelu-
45509: tömien määrä väheni edellisestä vuodesta lähes käytäntöjä. Pitkäaikaistyöttömän oikeus uudistet-
45510: 12 OOO:lla (9,5 %). Toistuvasti työttömänä eli vii- tuun työnhakusuunnitelmaan lisää myös työvoima-
45511: meisen 16 kuukauden aikana yhteensä yli vuoden toimistojen palvelujen kohdentamista työttömään,
45512: työttömänä olleita oli keskimäärin 172 500 työn- joka on saanut työttömyyspäivärahaa tai työmark-
45513: hakijaa. Määrä oli 15 200 pienempi (8,1 %) kuin kinatukea vähintään 500 päivää.
45514: vuotta aiemmin. Neljässä työvoimatoimistossa on toteutettu yli
45515: Yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita oli kolme vuotta työttömänä olleiden aktivointikokei-
45516: kertomusvuoden joulukuun lopussa n. 105 000 lu, jonka loppuraportti valmistui kertomusvuonna.
45517: henkilöä. Pitkäaikaistyöttömiä olin. 19 000 ( 15 %) Kohderyhmän työttömyys väheni kokeilun aikana
45518: vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttö- lähes 10 %:lla, kun samana aikana muualla maassa
45519: mien osuus kaikista työttömistä oli kertomusvuon- yli kolme vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä ollei-
45520: na n. 30 %. Yli kaksi vuotta työttömänä olleita oli den määrä laski vain 2,2 o/o:lla. Aktivointikokeilun
45521: kertomusvuoden joulukuussa n. 55 400 eli lähes tuloksena voidaan pitää työttömien työnhakijoiden
45522: 15 o/o kaikista työttömistä. Vastaava luku vuotta työnhakutaitojen ja työmarkkinakelpoisuuden pa-
45523: aiemmin olin. 14%. rantumista. Kokeiluun osallistuneista n. 15 o/o oli
45524: Työministeriön mukaan työttömyyden raken- kokeilun jälkeen työssä, koulutuksessa 4 o/o ja työ-
45525: teelliset piirteet ovat työllisyystilanteen paranemi- voiman ulkopuolelle siirtyi 5 %.
45526: sen myötä korostuneet. Toistuvais- ja pitkäaikais- Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palvelutar-
45527: työttömien joukko on entistä valikoidumpaa. On veselvitykset laajenivat koko maahan kertomus-
45528: todennäköistä, että suuri osa heistä ei enää työllisty vuoden alusta. Tätä tarkoitusta varten oli valtion
45529: avoimille työmarkkinoille ilman työvoimapoliittisia talousarviossa osoitettu lisämääräraha työvoima-
45530: erityistoimia. Yli puolet kertomusvuoden lopun palvelujen erityismenoihin ja Kelan harkinnanva-
45531: pitkäaikaistyöttömistä oli ollut yhtäjaksoisesti työt- raiseen kuntoutukseen. Palvelutarveselvitys osoitti
45532: tömänä jo yli kaksi vuotta. Ikääntyvien, yli 50- etenkin iän, koulutuksen, sukupuolen ja tervey-
45533:
45534:
45535: 338
45536: dentilan vaikuttavan olennaisesti ikääntyneiden teki komitean ehdotuksien pohjalta 6.2.1997 peri-
45537: pitkäaikaistyöttömien työnhakuaktiivisuuteen ja aatepäätöksen ikääntyvien työntekijöiden työlli-
45538: työmarkkinasuuntautumiseen. Noin kolmannes syyden parantamisen edellyttämistä toimista. Peri-
45539: haastatelluista asiakkaista oli ensi sijassa suuntau- aatepäätöksessä päätettiin Kansallisen Ikäohjel-
45540: tunut työhön tai koulutukseen, kolmannes oli eri man toteuttamisesta. Ohjelmalla pyritään ikäänty-
45541: syistä vajaakuntoisia ja kolmannes oli suuntautunut vien työntekijöiden työllisyysasteen ja keskimääräi-
45542: työttömyyseläkkeelle. Ikääntyneillä pitkäaikais- sen eläkkeellejäämisiän kohottamiseen ja työky-
45543: työttömillä oli yksilöllisiä palvelutarpeita, jotka työ- vyttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn.
45544: voimatoimistoissa otettiin huomioon ohjattaessa Kansallisen Ikäohjelman kokonaisuudesta on
45545: asiakkaita jatkotoimenpiteisiin. Nämä palvelutar- päävastuu sosiaali- ja terveysministeriöllä, jonka
45546: peet liittyivät työnsaantiin avoimilla työmarkkinoil- lisäksi työministeriö ja opetusministeriö vastaavat
45547: la, tukityöhön, koulutukseen, sairauden hoitoon, keskeisesti ohjelman toimeenpanosta. Hankkeessa
45548: terveydentilan ja työkyvyn selvittelyyn sekä kun- ovat mukana myös kauppa- ja teollisuusministeriö,
45549: toutukseen. Kertomusvuonna yli 50-vuotiaat olivat valtiovarainministeriö, keskeiset työmarkkinajär-
45550: työvoimakoulutuksen ja tukityöllistämisen yksi jestöt, Suomen Kuntaliitto, Kansaneläkelaitos, Työ-
45551: kohderyhmä. Seurantatietojen mukaan ikääntynei- terveyslaitos sekä Työeläkelaitosten liitto. Näiden
45552: den pitkäaikaistyöttömien uudelleen työllistämi- tahojen edustajista koostuva ikäohjelman johtoryh-
45553: nen on erittäin valikoivaa niissäkin ryhmissä, jotka mä ohjaa ja koordinoi ohjelman toteuttamista ja
45554: ovat varsin aktiivisia työnhaussa. Seurantatutkimus seurantaa sekä valmistelee ohjelmaan liittyviä kehi-
45555: jatkuu v. 1999. tystoimia.
45556: Sosiaalitoimen ja työhallinnon yhteistyön jat- Ohjelmaan sisältyy strategisten linjausten val-
45557: kamiseksi on perustettu työryhmä selvittämään mistelua, kansainvälisen kehityksen seurantaa,
45558: sosiaalitoimen ja työvoimatoimistojen yhteiskäy- lainmuutoksia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa,
45559: täntöjä sekä yhteisten asiakkaiden työllistämisen viestintää ja koulutusta. Ohjelman toteuttamisessa
45560: aktivoinoin kehittämistarpeita osana muuta paikal- työministeriön toimialalle kuuluvat lukuisat ikään-
45561: lista yhteistyötä. Kertomusvuonna on valmistunut tyvien työnhakijoiden työmarkkina-aseman paran-
45562: selvitykset yli viisi vuotta työttömänä olleiden toi- tamiseen tähtäävät toimet. Osa käytännön toimista
45563: meentulosta sekä pitkäaikaistyöttömyydestä eri- on jo toteutettu, osa on vielä toteuttamisvaiheessa.
45564: tyyppisissä kunnissa. Kuten edellä on todettu, pilottiprojektina v.
45565: 1996--97 toteutettu ikääntyneiden pitkäaikais-
45566: Kansallinen Ikäohjelma työttömien palvelutarveselvitys laajennettiin koko
45567: Suomen väestö ikääntyy ja työvoiman rakenne maahan kertomusvuoden alusta ja koskemaan
45568: muuttuu merkittävästi lähivuosien aikana. Työikäi- myös muita pitkään työttömänä olleita. Ikääntyvien
45569: sen väestön keski-ikä kohoaa nopeasti. 24-49- osuutta aikuiskoulutuksessa olevista sekä työllistä-
45570: vuotiaiden osuus työvoimasta vähenee jo tämän mistuilla työllistetyistä lisättiin merkittävästi kerto-
45571: vuosikymmenen jälkipuoliskon aikana 150 OOO:lla, musvuoden toimintaa koskevissa työhallinnon si-
45572: ja samanaikaisesti 50--64-vuotiaiden osuus kasvaa säisissä neuvotteluissa. Osa-aikalisäjärjestelmän ja
45573: 170 OOO:lla. Yli 60-vuotiaiden osallistuminen työ- vuorotteluvapaajärjestelmän käyttöä pyrittiin laa-
45574: elämään on Suomessa vähäisempää kuin ED-mais- jentamaan. Työvoimatoimistoja ja TE-keskuksia on
45575: sa keskimäärin. Ikääntyvien työllisyysaste on alhai- ohjeistettu ottamaan toiminnassaan huomioon
45576: nen ja pitkäaikaistyöttömyys yleisempää kuin nuo- ikääntyvien omatoimisen työllistymisen mahdolli-
45577: rempien keskuudessa. Myös paineet varhaiseläk- suudet. Työllistämispalvelun sijaan suunniteltu yh-
45578: keelle siirtymiseen ovat suuret. Työvoiman raken- distelmätukimuoto otettiin käyttöön kertomusvuo-
45579: nemuutos lisää ikääntyvien syrjäytymisriskiä ja voi den alusta. Paikallisia ideoita ja yhteistyötä on
45580: aiheuttaa myös huomattavia yritys- ja kansantalou- käytetty uusien, pysyvien työllistämismahdolli-
45581: dellisia kustannuksia. suuksien luomiseksi.
45582: Valtioneuvosto asetti 21.12.1995 komitean Ikääntyvien koulutusvajeen vähentämiseksi on
45583: (IKOMI) selvittämään ikääntyvien työpanoksen kokeiltu työelämänläheisiä ja yksilöllisiä koulutus-
45584: täysipainoista hyödyntämistä työelämässä. Komi- menetelmiä. Koulutuskokeiluna on aloitettu Etelä-
45585: tea katsoi 27.11.1996luovuttamassaan mietinnössä Pohjanmaan alueella hanke, jonka tarkoituksena
45586: (KM 1996:14), että ikääntyviä koskevassa politii- on antaa tietotekniikan perustaidot pääasiassa yli
45587: kassa tulisi korostaa työllistämistä edistäviä ratkai- 45-vuotiaille henkilöille. Pohjois-Pohjanmaalla to-
45588: suja, ja ehdotti erityisen Kansallisen Ikäohjelman teutetaan pääasiassa ikääntyville työttömille tarkoi-
45589: toteuttamista vuosina 1997-2001. Valtioneuvosto tettu yrittäjyyshanke osuuskuntakoulutuksena.
45590:
45591:
45592: 339
45593: Kertomusvuoden aikana toteutetun, ikääntyviä Ikäohjelman edellyttämät tiedotushankkeet,
45594: koskevan työhönottosyrjinnän kartoitustutkimuk- työhallinnon tiedotushankkeet sekä työhallinnon
45595: sen raportti valmistui tammikuussa 1999. Myös kouluttaja- ja virkailijakoulutus aloitettiin kerto-
45596: tutkimus ikääntyvien selviytymisestä työmarkki- musvuoden keväällä. Koulutuksen tavoitteena on
45597: noilla ja eläkkeelle siirtymisestä v. 1987-96 val- lisätä ikäkysymyksiin liittyvää asiantuntemusta ja
45598: mistui tammikuussa 1999. Esitys ikäohjelman seu- luoda koko hallinnolle yhteisiä toimintalinjoja
45599: rantajärjestelmäksi sekä ensimmäinen seurantara- ikääntyvien palvelussa. Työn jakamismahdolli-
45600: portti valmistui keväällä 1999. suuksia koskevaa viestintää on jatkettu. Kertomus-
45601: Seurantaraportin mukaan ns. työttömyyseläke- vuoden syksyllä julkaistiin Joustoa työelämään
45602: putki aiheuttaa selvästi ikääntyneiden siirtymistä -esite. Valmisteilla on erityinen työaikaopas työ-
45603: työttömiksi. Virta työstä työttömyyteen alkaa kas- aikaratkaisujen merkityksestä ja keinoista työn
45604: vaa tietyssä iässä, ja raportista käy ilmi, että tuo kuormittavuuden sääntelyssä sekä hyvinvoinnin ja
45605: ikäraja on seurannut työttömyyseläkeputken alku- tuottavuuden edistämisessä. Työnantajille suunnat-
45606: päätä. Vuonna 1997 työttömyyseläkeputken alku- tu työministeriön laaja viestintäkampanja toteutet-
45607: pää siirtyi 53 ikävuodesta 55 ikävuoteen, ja työttö- tiin kertomusvuoden toukokuussa. Tavoitteena oli
45608: myyden alkamistilaston porras siirtyi välittömästi mm. välittää uusinta tutkittua tietoa ikääntyvien
45609: samana vuonna tuohon uuden ikärajan mukaiseen vahvuuksista sekä työkykyyn ja työoloihin vaikut-
45610: ikävuoteen. Eläkeputki muodostuu 500 päivän päi- tavista tekijöistä. Samalla pyrittiin tuomaan esille
45611: värahakaudesta, lisäpäivistä sekä työttömyyseläk- ikääntymisen haittoja vähentävän toiminnan kan-
45612: keestä. Eläkeputkessa on n. 35 000-40 000 suh- nattavuus sekä yksilölle että yritykselle ja koko
45613: teellisen korkealla ansioturvana olevaa työtöntä. kansantaloudelle. Tavoitteena on nostaa ikääntyvi-
45614: Eläkeputken aiheuttamien ongelmien mittaluokka en vahvuudet esille ja vaikuttaa asenteisiin siten,
45615: on huomattavan suuri. Kertomusvuonna lisäpäiviä että mahdollisimman monen työikäisen osaaminen
45616: sai yli 46 000 henkilöä, ja työttömyyseläkkeen saa- ja kokemus tulisivat hyödynnetyiksi työelämässä.
45617: jien määrä kasvoi n. 10 %:lla edelliseen vuoteen
45618: verrattuna. Aktiiviset työvoimapoliittiset toimenpiteet
45619: Seurantaraportin laatinut työryhmä katsoi, ettei Työministeriön mukaan aktiivisilla työvoimapoliit-
45620: eläkeputkiongelmaa voida ratkaista vain katkaise- tisilla toimenpiteillä on pyritty aiempaa enemmän
45621: malla eläkeputki, vaan on löydettävä toimivia tehostamaan työmarkkinoiden toimintaa. Niitä on
45622: vaihtoehtoja. Yli 54-vuotiaiden työttömien toden- lisätty samalla, kun passiivisen työttömyysturvan
45623: näköisyys sijoittua takaisin työelämään on niin osuutta on vähennetty. Työllisyystilanteen parane-
45624: pieni, että työryhmä luonnehti sitä marginaalisek- misen myötä työttömyyden rakenteelliset piirteet
45625: si. Heidän työttömyytensä on paitsi suurinta myös ovat korostuneet, ja sen vuoksi toimenpiteiden
45626: pitkäkestoisinta. He myös osallistuvat työvoima- määrä on säilytetty suurena myös laman jälkeen.
45627: poliittisiin toimenpiteisiin, kuten työvoimakoulu- Aktiivisten toimenpiteiden piirissä olleiden hen-
45628: tukseen, muita ikäryhmiä huomattavasti vähem- kilöiden määrä on pysynyt lähes vakiona. Vuonna
45629: män. Työryhmällä on kuitenkin myönteinen nä- 1996 heitä oli keskimäärin n. 118 500, v. 1997 n.
45630: kemys viime aikojen kehityksestä. Yli 50-vuotiai- 123 300 ja kertomusvuonna 113 300. Määrällisesti
45631: den työllisyys on parantanut. Tosiasiallinen eläk- eniten toimenpiteiden piirissä olleita on näinä vuo-
45632: keelle siirtymisikä on vuosikymmenen alusta sina ollut Uudenmaan TE-keskuksessa, vaikka suh-
45633: myöhentynyt puolella vuodella, ja vuodesta 1994, teellisesti heidän osuutensa työvoimasta on ollut
45634: jolloin eläkkeelle siirryttiin kaikkein varhimmin, pienin Ahvenanmaan ohella. Uudenmaan osuus
45635: peräti vuodella. Pääministeri Lipposen toinen on v. 19%-98 vielä laskenut, ja se oli 2,8 o/o
45636: hallitus on ohjelmassaan asettanut tavoitteeksi työvoimasta kertomusvuonna. Koko Etelä-Suo-
45637: nostaa eläkkeelle siirtymisikää pitkällä aikavälillä messa toimenpiteiden piirissä oli kertomusvuonna
45638: vielä kolmella vuodella. Toimitusjohtaja Kari Pu- keskimäärin 3 o/o työvoimasta, mutta Lapissa ja Kai-
45639: ron johtama työmarkkinaosapuolten ja työeläke- nuussa 9 o/o. Vaikeimman työttömyyden kunnissa
45640: yhtiöiden epävirallinen työryhmä on pohtinut toimenpiteiden piirissä olevien osuus nousi jopa yli
45641: keinoja mm. tämän tavoitteen saavuttamiseksi. 15 o/o:iin työvoimasta.
45642: Puron työryhmän ehdotusten mukaan eläkeput- Kun työvoimapoliittiset toimenpiteet kohdistu-
45643: kea ei joistain päinvastaisista vaatimuksista huo- vat nykyisin koko maassa keskimäärin 4,5 o/o:iin ja
45644: limatta katkaistaisikaan, vaan sen käyttö tehtäisiin vuoden aikana yhteensä 10 o/o:iin työvoimasta, niil-
45645: työnantajalle kalliimmaksi ja työntekijälle etuuksil- lä on työministeriön mukaan tuntuvia vaikutuksia
45646: taan nykyistä epäedullisemmaksi. työmarkkinoiden toimintaan. Kertomusvuonna
45647:
45648:
45649: 340
45650: työttöminä työnhakijoina ja työvoimapoliittisten teista tukea maksetaan eram poikkeuksin vain
45651: toimenpiteiden piirissä (ml. työttömyyseläkeläiset) toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin. Julkisel-
45652: oli Lapissa miltei 35 % työvoimasta sekä Pohjois- la sektorilla vastaavaa ehtoa ei ole, mikä luonnolli-
45653: Karjalassa n. 30 %, kun vastaava osuus Uudella- sesti vaikuttaa vertailuun.
45654: maalla painui jo alle 15 %:n. Työmarkkinatuen työharjoitteluun osallistuneis-
45655: Työministeriön selvitysten mukaan alueellisesti ta avoimille työmarkkinoille sijoittui arviolta 10 %.
45656: tarkastellen parhaiten työvoimapoliittisen toimen- Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistu-
45657: piteen jälkeen työllistyttiin avoimille työmarkki- neiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille sel-
45658: noille Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Etelä- vitetään myöhemmin tässä kertomusosuudessa.
45659: Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla, missä työvoiman Työministeriön mukaan toimenpiteiden paino-
45660: kysyntäkin on ollut voimakkainta. Heikoimmin tusta on kuitenkin muutettu perinteisestä tuki-
45661: sijoituttiin Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa. työllistämisestä entistä enemmän työttömien taitoja
45662: Näillä alueilla työttömyysaste on korkea ja työvoi- ja kykyä parantavien toimenpiteiden suuntaan.
45663: man kysyntä vähäistä. Kokonaisuutena työllistymi- Työvoimakoulutuksen aloittaneiden määrä on
45664: nen avoimille työmarkkinoille parani edellisestä vuodesta 1997lähtien ollut suurempi kuin tukityön
45665: vuodesta kaksi prosenttiyksikköä. Palkkaperusteis- aloittaneiden määrä. Pääasiassa nuoriin kohdistu-
45666: ten toimenpiteiden jälkeen avoimille työmarkki- vaa, työmarkkinatuella tapahtuvaa aktiivista työ-
45667: noille sijoittui 27,5 % kaikista toimenpiteen päättä- harjoittelua on vuodesta 1997 lähtien lisätty. Kerto-
45668: neistä. Erot eri palkkaperusteisten tukimuotojen musvuoden aikana työmarkkinatuella työharjoitte-
45669: välillä ovat merkittäviä. Parhaiten työllistyivät yrit- lun aloitti kaikkiaan 38 100 henkilöä. Kertomus-
45670: täjärahalla aloittaneet (n. 60 %), yksityisen sektorin vuoden aikana työvoimapoliittisen toimenpiteen
45671: oppisopimuskoulutukseen sijoitetut (n. 50%) sekä aloittaneita oli yhteensä 261 900 henkilöä. Seuraa-
45672: yksityiselle sektorille työllistetyt (n. 40 %). Palkka- vassa asetelmassa on esitetty v. 1996-98 työvoi-
45673: perusteisten toimenpiteiden osalta heikoimmin mapoliittisen toimenpiteen aloittaneet ml. ESR-
45674: avoimille markkinoille työllistyivät julkiselle sekto- hankkeet:
45675: rille sijoitetut. Yksityisellä sektorilla palkkaperus-
45676:
45677: Vuosi Tukityö Työvoimakoulutus Työmarkkinatuen Vuorotteluvapaa Yhteensä
45678: työharjoittelu
45679:
45680: 1990 76 600 36100 - - 112 700
45681: 1991 106 500 51 900 - - 158 400
45682: 1992 130 600 73 000 - - 203 600
45683: 1993 141 300 70 000 - - 211 300
45684: 1994 169 800 81 700 14 500 - 266 000
45685: 1995 141 300 93100 21100 - 255 500
45686: 1996 129 000 118 500 34100 4 200 285 500
45687: 1997 121 500 134 300 36 100 6 000 297 900
45688: 1998 105 700 111100 38 100 7 000 261 900
45689:
45690:
45691:
45692: Työllisyyslain mukaan palkkaperusteista tuki- Kehitysarvioita
45693: työllistämistä käytetään vasta viimesijaisena keino- Pääministeri Lipposen toisen hallituksen päätavoi-
45694: na ja sitä kohdennetaan ensisijaisesti työllisty- te on työllisyyden parantaminen, mikä edellyttää
45695: vyydeltään heikkoon asemaan joutuneisiin, syrjäy- vakaan talouskasvun turvaamista. Hallituksen ta-
45696: tymisvaarassa oleviin työttömiin. Kertomusvuonna voite on, että uusien työpaikkojen määrä lisääntyy
45697: noin kolmannes kaikista työllistämistoimenpiteistä ripeästi ja työssä olevien osuus työikäisestä väes-
45698: suunnattiin yhdenjaksoisesti pitkäaikaistyöttömänä töstä lähestyy Suomessa EU:n työllisyyssuuntavii-
45699: olleisiin ja n. 20% ennalta ehkäisevästi ns. rinnas- voissa tavoitteeksi asetettua 70 %:a.
45700: teisiin pitkäaikaistyöttömiin, joiden työttömyysjak- Hallitusohjelman mukaan nopea taloudellinen
45701: sot olivat venyneet pitkiksi ja joiden sijoittumis- kasvu on välttämätöntä uusien työpaikkojen synty-
45702: mahdollisuudet avoimille työmarkkinoille arvioi- miseksi. Suomen on oltava kansainvälisesti kilpailu-
45703: tiin heikoiksi. Kun toimenpiteet ovat kohdistuneet kykyinen toimintaympäristö pääomien sijoittami-
45704: vaikeasti työllistyviin, toimenpiteisiin liittyvät työ- selle ja yritysten toiminnalle. Työssäkäyvien osuu-
45705: markkinavuodot ja syrjäytymisvaikutukset ovat den kasvu on paras keino taata hyvinvointipalvelu-
45706: työministeriön mukaan jääneet vähäisiksi. jen ja sosiaaliturvan rahoitus. Korkean työllisyysas-
45707:
45708:
45709: 341
45710: teen tavoitteen mukaisesti hallitus pitää yllä hyviä Hitaan kasvun vaihtoehdossa tarkastellaan mah-
45711: julkisia palveluja ja toteuttaa toimenpiteitä, jotka dollisuutta, että kansainvälisen talouden ongelmi-
45712: vähentävät varhaista eläkkeelle siirtymistä ja mahdol- en vuoksi Suomen talouskasvu putoaa keskimäärin
45713: listavat työhön osallistumisen eri elämäntilanteissa. 1,5 %:iin. Jos kasvun hidastuminen heijastuu puo-
45714: Työministeriön Työvoima 2017 -raportissa on liksi työn tuottavuuden kasvuvauhtiin ja puoliksi
45715: lähdetty olettamuksesta, että perusuran mukaisessa työllisyyteen ja myös työvoiman tarjonta kysynnän
45716: kehityksessä talouskasvu jatkuu keskimäärin vähetessä hieman alenisi, työttömyys kääntyisi al-
45717: 2,5 %:n vuosivauhdilla alkavan vuosikymmenen kavalla vuosikymmenellä nousuun ja työttömien
45718: alkupuoliskolla ja sen jälkeen keskimäärin 2 o/o:n määrä säilyisi yli 300 OOO:na aina 2010-luvulle.
45719: suuruisena. 1990-luvun jälkipuoliskon kiihkeään Tavoiteurassa on esitetty arvioita siitä, millä
45720: kasvuun sekä historialliseen keskiarvoon verrattu- edellytyksillä työttömyys painuu lähelle käytännön
45721: na kasvuvauhti olisi huomattavasti alempi. Perus- täystyöllisyyttä alkavalla vuosikymmenellä. Se tar-
45722: ura merkitsee vuosiksi 1999-2003 keskimäärin koittaisi alle kuuden prosenttiyksikön työttömyyttä
45723: 2,7 %:n kasvua. Euroopan Keskuspankin (EKP) vuosikymmenen puoliväliin mennessä ja viiden
45724: koronalennus 2,5 o/o:iin raportin julkistamisen jäl- prosentin alittavaa työttömyyttä vuosikymmenen
45725: keen hieman parantaa kasvunäkymiä samoin kuin lopulla. Perusurassa tavoitteista jäätäisiin noin nel-
45726: työllisyysnäkymiä raportin perusuran mukaisesta jän prosenttiyksikön päähän, mikä tarkoittaisi n.
45727: vuosikymmenen taitteessa. 100 000 henkilöä. Viennin kasvuun perustuvalla
45728: Perusuran mukainen kehitys johtaa työllisyyden nopean kasvun uralla tavoitteeseen päästäisiin
45729: paranemiseen 120 000 henkilöllä kertomusvuoden vuosikymmenen lopulla. Hitaan kasvun uralla ta-
45730: tasosta vuoteen 2005 mennessä. Työvoiman mää- voite karkaisi yhä kauemmaksi. Työvoima 2017
45731: rän kasvaessa samanaikaisesti vielä 80 OOO:lla työt- -raportissa tavoitteellinen vaihtoehto työttömyy-
45732: tömien määrä alenee 40 OOO:lla ja työttömyysaste den osalta rakennetaan perusuran kasvun varaan.
45733: runsaaseen 9 o/o:iin. Työvoiman tarjonnan kasvuar- Jos kasvu tästä nopeutuu, tavoitteeseen pääsemi-
45734: vio on aiempaan kehitykseen verrattuna rohkea, nen helpottuu.
45735: mutta sitä voidaan työministeriön mukaan perus- Tavoiteurassa työllisyysaste nousee nelivuotis-
45736: tella työvoimaosuuksien alhaisena säilyneellä ta- kaudella vähintään 68 %:iin ja työttömyysaste olisi
45737: solla laman jälkeen sekä maahanmuutolla. Tätä alkavan vuosikymmenen puolivälissä 6--7 o/o ja
45738: koskevaa arviota on nostettu myös Tilastokeskuk- vuosikymmenen lopulla alle 5 %. Tavoitetta voi-
45739: sen uusimmassa väestöennusteessa. daan työministeriön mukaan moittia siitä, että se
45740: Suurten ikäluokkien alkaessa siirtyä ensin var- voisi olla vieläkin kunnianhimoisempi. Maailman-
45741: haiseläkkeelle ja vuodesta 2010 vanhuuseläkkeelle talouden epävarmuuden vuoksi on kuitenkin tur-
45742: työvoiman määrä kääntyy laskuun. Se heijastuu vallisempaa lähteä varovaisesta kasvuarviosta ja
45743: myös työllisyyden kääntymisenä laskuun 2010- mitoittaa toimet sen pohjalta. Valtion velka on yhä
45744: luvulla. Työllisyyden kasvun pysähtymisestä huoli- korkea ja talouspolitiikan liikkumavara tässä suh-
45745: matta työvoiman tarjonnan aleneminen johtaa sii- teessa kapea. Lisäksi työttömien työnhakijoiden
45746: hen, että työttömyysaste laskee 8,5 o/o:iin v. 2010 ja määrä on 85 000 henkilöä korkeampi kuin työvoi-
45747: 6,5 %:iin v. 2017 perusuran mukaisessa lähtökoh- matutkimuksessa kertomusvuonna arvioitiin. Vuo-
45748: dassa. den 2003 tavoitteet voidaan nähdä välitavoitteina
45749: Raportin mukaan nopean kasvun vaihtoehdossa edettäessä kohti käytännön täystyöllisyyttä. Onnis-
45750: kasvu jatkuu 3,5 %:n suuruisena alkavan vuosi- tuminen välitavoitteissa mahdollistaisi käytännön
45751: kymmenen alkupuoliskolla, 3 o/o:n suuruisena tä- täystyöllisyyden alkavan vuosikymmenen aikana.
45752: män jälkeen ja 2010-luvulta alkaen 2,5 %:n suurui- Työttömyyttä olisi kuitenkin edelleen, mutta ei
45753: sena. Samalla työn tuottavuuden kasvu on no- pitkäaikaistyöttömyyttä, jolloin työttömyys työmi-
45754: peampaa, niin että puolet kasvun nopeutumisesta nisteriön mielestä ei olisi ongelma.
45755: näkyy työllisyydessä. Tällöin työttömien määrä las- Työministeriön mukaan työllistävän talouskehi-
45756: kee alle 190 OOO:n v. 2005 ja lähelle 100 OOO:aa eli tyksen edellytysten turvaaminen on keskeinen ky-
45757: työttömyysaste olisi runsaan 4 o/o:n tasoa vuoteen symys. Euroopan Keskuspankin peruskoron alen-
45758: 2010 mennessä, kun otetaan huomioon myös työ- nus nostaa hieman kasvunäkymiä. Vuosina 1999-
45759: voiman määrän kasvaminen hieman nopeammin 2003 voidaan käyttää keskimäärin 2,8 %:n kasvuar-
45760: kuin perusurassa. Raportissa on katsottu, että no- viota. Työllisyyttä tämä lisää vuoteen 2003 mennes-
45761: pean kasvun ura johtaa voimakkaaseen maahan- sä n. 10 000-15 000 henkilöllä. Tämän verran
45762: muuton tarpeeseen, koska kotimaiset työvoimare- lähemmäksi aiemmasta perusurasta päästään. Työ-
45763: surssit eivät tällöin riitä. valtaista toimintaa tulisi tukea veronkevennyksin,
45764:
45765:
45766: 342
45767: joiden pitäisi kohdistua ensisijaisesti pieniin ja kes- Vaikka työttömyysaste on vielä viiden vuoden
45768: kisuuriin työtuloihin. Se alentaisi työn hintaa ja kuluttua korkea, se alkaa vuoden 2005 paikkeilla
45769: lisäisi samalla ostovoimaa. Lisäksi harmaata talout- laskea väestötekijöiden vuoksi. Suhdanne-ennus-
45770: ta voitaisiin saada näin verotuksen piiriin. Työnan- teessaan myös ETLA on katsonut, että ensi vuosi-
45771: tajamaksujen porrastukset ja alempi arvonlisävero- kymmenen lopulla Suomi voi jo kärsiä työvoima-
45772: tus olisivat tehokkaimpia keinoja työvaltaisessa pulasta, joka jarruttaa taloudellista kasvua. Tämän
45773: yritystoiminnassa. Niin sanotut negatiiviset verot ja vuoksi nykyisen työvoiman työkyvyn ylläpitämi-
45774: työvoimatuet vaikeasti työllistyvien työllistämiseksi seen ja työssä jaksamiseen tulisi kiinnittää erityistä
45775: vaikuttavat samaan tapaan. Näillä keinoilla voitai- huomiota. Keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää
45776: siin suosia työntekoa ilman, että samalla synnyte- myöhentämällä ja rakenteellista työttömyyttä alen-
45777: tään laajamittaista matalapalkkaongelmaa. tamalla seuraavan vuosikymmenen lopun työvoi-
45778: Työllisyysasteen nostamiseen liittyviä erityistoi- mapulaa ja samalla työssä olevan väestön kustan-
45779: mia tarvittaisiin esim. yrittäjyyden lisäämiseksi, ra- nusrasitetta voidaan pienentää.
45780: kennusmuutosalojen työpaikkahävikin vähentämi- Palkansaajien tutkimuslaitoksen taholta on ke-
45781: seksi ja työmarkkinaliikkuvuuden edistämiseksi. väällä 1999 todettu, että hallitusohjelman tavoite
45782: Myös liian nopean rakennemuutoksen hillitsemi- työllisyysasteen korottamiseksi lähelle 70 %:a kulu-
45783: nen on perusteltua tilapäisenä toimena, jos uusia van vaalikauden aikana on kunnianhimoinen. Sen
45784: työpaikkoja ei ole ehtinyt syntyä entisten tilalle. täysi toteuttaminen edellyttää, että työllisyys kas-
45785: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) on vuo- vaa nelivuotiskaudella suunnilleen samaa vauhtia
45786: den 1999 toukokuussa julkaisemassaan suhdanne- kuin viime vaalikaudella, eli n. 200 000 henkilöllä.
45787: ennusteessaan (Suhdanne 2/1999) arvioinut, että Työttömyysaste olisi vaalikauden lopulla vastaa-
45788: Suomen työttömyysaste alenee 3,5 %:n suuruisella vasti 6 %, ehkä sen allekin. Vaikka työvaltaisten
45789: kokonaistuotannon kasvulla 8 %:iin v. 2003. Täl- palvelualojen kasvu onkin vauhdittumassa, edel-
45790: lainenkin työttömyysaste on yhä korkea ja aiheut- lyttänee 70 %:n työllisyysaste v. 2003, että koko-
45791: taa kustannuksia koko kansantaloudelle. Toisaalta naistuotannon kasvu jatkuu koko vaalikauden ajan
45792: työttömyysasteen aleneminen synnyttää ETLAn suunnilleen 4 %:n vuosivauhdilla.
45793: mukaan jo alueellisia ja ammatillisia pullonkauloja Palkansaajien tutkimuslaitoksen mielestä halli-
45794: työvoiman saatavuuteen. Työttömyyden alentami- tuksen työllisyystavoite on kuitenkin perusteltu. Se
45795: sessa ja työmarkkinoiden toiminnan tehostamises- on realistisempi kuin edellisen hallitusohjelman
45796: sa keskeiselle sijalle nousevat seuraavalla viisivuo- tavoite työttömyyden puolittamiseksi. Huomion
45797: tiskaudella erilaiset rakenteelliset toimet. Näitä ovat kääntäminen työttömyydestä työllisyysasteeseen
45798: kaikki toimenpiteet, jotka kohentavat työllistymi- merkitsee samalla tavoitteen asettamista tavalla,
45799: sen edellytyksiä ja parantavat työvoiman kysynnän joka on mielekkäämpi sekä työttömyyden aiheutta-
45800: ja tarjonnan vastaavuutta, eli kysymys on raken- man taloudellisen ja sosiaalisen taakan että talous-
45801: teellisen työttömyyden alentamisesta. politiikan kontrolloitavuuden kannalta. Vaikka ny-
45802: Verokiila, ts. työnantajan maksaman palkan ja kyinen tavoite on realistisempi, ovat työllisyyspoli-
45803: työntekijän saaman palkan erotus, pienenee tulo- tiikan ehdot tutkimuslaitoksen mukaan nyt monel-
45804: verojen alentamisen myötä. Alennus ei ole suuri, ta osin vaikeimpia kuin viime vaalikaudella. Monet
45805: mutta se on ETLAn mukaan oikeansuuntainen epäilevät, voiko kasvu jatkua lähes kymmenen
45806: parantaessaan työllistymisen edellytyksiä sekä työn vuoden ajan 4 %:n lukemissa. Edelleen korkea
45807: kysynnän että tarjonnan puolelta. Tuloveron alen- työttömyys kyllä tarjoaa näin nopealle kasvulle
45808: nuksen ohella työvoiman kysyntään voidaan vai- potentiaalin vielä tämänkin vaalikauden ajaksi.
45809: kuttaa työllistämisen sivukuluja alentamalla. Työ- Mutta mitä korkeammaksi työllisyys kohoaa, sitä
45810: hön hakeutumisen edistämiseksi tuloloukkuja on suuremmiksi muodostuvat rakenteelliset esteet sen
45811: purettava siten, että työn vastaanottaminen tulee edelleen nostamiseksi. Työmarkkinoiden toimi-
45812: nykyistä kannattavammaksi sosiaaliturvalla elämi- vuutta parantavien rakenteellisten uudistusten
45813: seen verrattuna. Tässä suhteessa edistystä on jo merkitys korostuu. Ne ovat edellytys työllisyysti-
45814: tapahtunut, mutta jatkotoimiakin tarvitaan. lannetta parantavan nopean kasvun jatkumiseksi.
45815:
45816:
45817:
45818:
45819: 343
45820: Pääministeri Lipposen ensimmäinen hallitus asetti ta- män ulkopuolelle siirtyneille palata takaisin työmarkki-
45821: voitteekseen työttömyyden puolittamisen toimikauden noille. Työttömyyden alentamiseksi ja työmarkkinoiden
45822: loppuun mennessä. Tavoite oli vaativa, sillä 1990-luvun toiminnan tehostamiseksi näitä kehittämistoimia tulee-
45823: alkuvuosina työttömyys nousi lukemiin, joita ei Suo- kin jatkaa ja pyrkiä siihen, että työn vastaanottaminen
45824: messa aiemmin ole koettu. Vaikeuksista huolimatta ta- tulee nykyistä kannattavammaksi sosiaaliturvalla elä-
45825: voitteen toteutumisessa edistyttiin kohtalaisesti, vaik- miseen verrattuna. Tämä edellyttää toimia työnteon
45826: ka sekä Tilastokeskuksen että työministeriön lukujen kannustimien vahvistamiseksi mitoittamalla ja yhteen
45827: mukaan työttömyyden puolittumistavoitteesta jäätiin sovittamalla verot, tulonsiirrot ja palvelumaksuttyönte-
45828: melko kauas. koa suosiviksi.
45829: Talouden voimakkaan kasvun vauhdittamana työt- Työttömyyden ra kentee !Iiset piirteet ovattyöllisyys-
45830: tömyys on laskenutyhtäjaksoisesti vuoden 19941opus- tilanteen paranemisen myötä edelleen korostuneet. Yli
45831: ta lähtien. Vientisektorille painottunuttuotannon ennä- puolet kertomusvuoden lopun pitkäaikaistyöttömistä
45832: tyksellisen nopea kasvu on kuitenkin verrattain hitaasti oli ollut yhtäjaksoisesti työttömänä jo yli kaksi vuotta.
45833: vaikuttanut työttömyyden alenemiskehitykseen. Työt- Jopa yli viisi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita
45834: tömien määrä ei ole vähentynyt samassa suhteessa, oli n. 10 000. Kaksi kolmasosaa pitkäaikaistyöttömistä
45835: kuin työllisyys on parantunut. Osittain tämä on johtunut oli yli 45-vuotiaita. Valtiontilintarkastajat pitävät tär-
45836: myös piilotyöttömien siirtymisestä työmarkkinoille ai- keänä, että Kansallisen lkäohjelman, jonka päävastuu
45837: empaa enemmän. on sosiaali- ja terveysministeriöllä, toteuttamiseen ja
45838: Työvoiman kysynnän kasvu on keskittynyt Uudelle- toimeenpanaan osoitetaan riittävästi voimavaroja. Ikä-
45839: maalle ja muihin Länsi- ja Etelä-Suomen kasvukeskuk- ohjelman toteuttamisessa työministeriölle kuuluu usei-
45840: siin, minkä vuoksi työttömyys jakaantuu edelleen hyvin ta työvoimapolitiikan ja työelämän kehittämiseen liitty-
45841: epätasaisesti ympäri maan. Korkea työttömyys on eri- viä toimia. Alue- ja paikallistasolla ikäohjelman toimen-
45842: tyisesti Pohjois- ja Itä-Suomen ongelma. Työmarkki- piteet liittyvät korostetusti työvoimapolitiikan uudistuk-
45843: noilla ei ole nähtävissä sellaisia huomattavia muutok- seen, jossa asiakaspalvelua ja työvoimatoimistojen
45844: sia, jotka osoittaisivat olennaista työllisyystilanteen palvelua on kehitetty. Valtiontilintarkastajat pitävät
45845: paranemista monissa Lapin ja Itä-Suomen kunnissa. palvelu-uudistusta myönteisenä ja kannattavatsen jat-
45846: liman erityistoimia näissä kunnissa työttömien osuus kamista edelleen aktivoivampaan suuntaan. Pitkäai-
45847: työvoimasta saattaa pysyä vielä pitkään korkeana. Val- kaistyöttömien vanheneva ikärakenne ja myös alentu-
45848: tiontilintarkastajat painottavatkin tässä yhteydessä nut työkyky tekevät pitkäaikaistyöttömyyden hoidosta
45849: Itä-Suomi- ja Pohjois-Suomi-ohjelmien tärkeyttä näi- jatkuvasti yhä vaativampaa. Ryhmä tarvitseekin yksi-
45850: den alueiden kasvun ja työllisyyden edistämisessä löllisistä palvelua ja räätälöityjä kuntoutuksen, kou-
45851: sekä muuttotappion torjunnassa. lutuksen ja tukityön yhdistelmiä, jotta ns. eläkeputkeen
45852: Suomessa on perinteisesti ollut korkea työllisyysas- ja varhaiseläkkeelle siirtyvien määrää voidaan vähen-
45853: te, koska naiset ovat käyneet ansiotyössä. 1980-luvun tää.
45854: lopulla työllisyysaste oli yli 70 %. Lama romahdutti työs- Ennusteiden mukaan ensi vuosikymmenellä maam-
45855: säkäyvien osuuden alle 60 %:n. Nykyisen hallituksen me voi jo kärsiä yleisestä ja erityisesti korkean tekno-
45856: tavoitteena on nostaa työllisyysaste lähelle 70 %:a. logian alojen työvoimapulasta, joka jarruttaa taloudel-
45857: Siirtymistä työllisyysasteen mittaamiseen voidaankin lista kehitystä. Tämän vuoksi nykyisen työvoiman työ-
45858: pitää perusteltuna, koska työllisten määrä on tärkeä. kyvyn ylläpitämiseen ja työssä jaksamiseen tulee kiin-
45859: Vain työssäkäynnillä voidaan rahoittaa sosiaaliturva ja nittää erityistä huomiota. Keskimääräistä eläkkeelle
45860: muuthyvinvointivaltion palvelut. Työllisyysasteen nos- siirtymisikää myöhentämällä ja rakenteellista työttö-
45861: taminen edellyttää vakaan talouskasvun turvaamista ja myyttä alentamalla työvoimapulaa ja samalla työssä
45862: uusien työpaikkojen syntymistä yrittäjyyttä lisäämällä olevan väestön kustannusrasitetta voidaan pienen-
45863: ja rakenteellista työttömyyttä alentamalla. tää.
45864: Valtiontilintarkastajat pitävät myönteisenä, että Valtiontilintarkastajien mielestä on todennäköistä,
45865: maan hallitus ja työhallinto ovat viime vuosina olleet että eläkeputkessa olevia ikääntyviä työttömiä ei voida
45866: aktiivisia työelämän kehittämisessä. Lainsäädännön edes kuntoutuksen tai lisäkoulutuksenkaan avulla suu-
45867: uudistamisella on lisättytyömarkkinoiden joustavuutta, ressa määrin työllistää, joten heidän riittävästä sosiaa-
45868: parannettu työntekijöiden asemaa, selvennetty työttö- lisesta ja taloudellisesta turvastaan on huolehdittava
45869: mien oikeuksia ja velvollisuuksia sekä toteutettu työn jatkossakin. Samalla on kuitenkin pyrittävä pienentä-
45870: jakamisen ohjelmia. Työmarkkinat ovat tulleet jousta- mään eläkeputkesta kansataloudelle aiheutuvia kus-
45871: vammiksi lisääntyneen osa-aikatyön ja tilapäisten työ- tannuksia. Valtiontilintarkastajien mielestä oikean-
45872: paikkojen myötä. Nämä tarjoavat joustavan kanavan suuntaisen ratkaisuesityksen työttömyyseläkeputken
45873: uusille työelämään astuville sekä lamavuosina työelä- kokonaiskustannusten pienentämiseksi on tehnyt toi-
45874:
45875:
45876: 344
45877: mitusjohtaja Puron johdolla työskennellyt työryhmä. töä vastaisuudessa tekemällä sen käytön työnantajilla
45878: Esitys ei heikentäisi työttömyyseläkeputkessa jo ole- kalliimmaksi ja työntekijälle etuuksiltaan nykyistä pie-
45879: vien asemaa, vaan pyrkisi vähentämään putken käyt- nemmäksi.
45880:
45881:
45882:
45883:
45884: Työttömien työntekijöiden ammattitaidon ja Työvoimakoulutuksen kehittäminen
45885: koulutuksen kehittäminen Koulutuksen tarjonta, sisältö ja tavoitteet
45886: Kertomusvuonna hankittiin valtion talousarvion
45887: Saadun selvityksen mukaan työttömistä työnhaki- momentille 34.06.29 osoitetuilla varoilla työvoima-
45888: joista 45,3% on suorittanut perusasteen koulutuk- koulusta n. 6,9 miljoonaa opiskelijatyöpäivää. Li-
45889: sen. Keskiasteen suorittaneita on 45,6 %. Korkea- säksi työvoimakoulutusta hankittiin osana Euroo-
45890: koulututkinnon suorittaneita on 7,5% työnhaki- pan sosiaalirahaston ohjelmia (ESR) n. 1,2 miljoo-
45891: joista. Työttömien työnhakijoiden koulutustaso on naa opiskelijatyöpäivää. Koulutukseen jätettiin
45892: viime vuosina hieman noussut, sillä vuoden 1995 227 000 hakemusta. Niistä hieman alle puolet eli n.
45893: lopussa työttömistä n. 49 o/o:lla oli vain perusasteen 112 000 johti koulutuksen aloittamiseen. Työvoi-
45894: koulutus. mapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopalveluihin
45895: Työnhakijoiden iän mukaan tarkasteltuna ovat käytettiin kertomusvuonna 925 Mmk. Työvoima-
45896: nuoremmat ikäryhmät paremmin koulutettuja kuin poliittisen aikuiskoulutuksen opintososiaalisiin
45897: vanhemmat. Esimerkiksi 50--54-vuotiaista lähes etuihin käytettiin 947 Mmk. Koulutusta rahoitettiin
45898: 54% ja 55-59-vuotiaista 59% on pelkän vanhan myös ESR:n tavoitteiden toteuttamiseen varatuilla
45899: kansa- tai kansalaiskoulun varassa. Vastaavasti määrärahoilla. Työvoimapoliittisen aikuiskoulu-
45900: 30---34-vuotiailla osuus oli 3,3% ja 35-39-vuoti- tuksen keskimääräinen hankintahinta kertomus-
45901: ailla 14,4 %. Ikäryhmittäiset erot koulutustaustassa vuonna oli 133 mk opiskelijapäivältä.
45902: korostuvat, kun tarkastellaan tilannetta työttömyy- Kertomusvuoden aikana koulutusta järjestettiin
45903: den keston mukaan. Pitkäaikaistyöttömien ryhmäs- lähes kaikkien työvoimatoimistojen alueella, joten
45904: sä lähes 50% on pelkän kansakoulun varassa. koulutuksen saatavuus oli alueellisesti hyvä. Haet-
45905: Tämä selittyy pitkälti sillä, että ikääntyvien osuus tavana olin. 9 000 kurssia. Ammatillisen koulutuk-
45906: pitkäaikaistyöttömistä on korkea. sen aloitti 72 900 henkeä ja muun kuin ammatilli-
45907: Työntekijöiden ammattitaidon ja osaamisen ta- sen koulutuksen (ohjaava koulutus, kielikoulutus,
45908: soa on vaikea selvittää työhallinnon tilastojen avul- maahanmuuttajakoulutus) aloitti 38 900. Maahan-
45909: la, koska työkokemusta kuvaava tieto ei ole pakol- muunajakoulutuksen aloittaneita oli n. 1 900.
45910: linen (ei tietoa ryhmän osuus on 33 %). Seuraavas- Seuraavassa taulukossa on esitetty koulutuksen
45911: sa taulukossa on esitetty kertomusvuoden marras- aloittaneet koulutusaloittain:
45912: kuun poikkileikkaustiedon mukaan työvoimaneu-
45913: vojien arviot työnhakijoiden työkokemuksesta:
45914: Koulutusala Aloittaneita %
45915:
45916: Määrä Tekninen, luonnontieteelli-
45917: Työkokemuksen laatu %
45918: nen ym. työ 5 840 5,2
45919: Ei työkokemusta 48 235 14,2 Terveydenhuolto, sosiaali-
45920: Vähän työkokemusta 38 628 11.4 alan työ 4 041 3,6
45921: Täysi työkokemus 141 151 41,5 Hallinto- ja toimistotyö 25 566 22,9
45922: Ei tietoa 112 135 33,0 Kaupallinen työ 3 845 3,4
45923: Maa- ja metsätaloustyö 1 790 1,6
45924: Työministeriön mukaan palveluprosessin uudis- Kuljetus- ja liikennetyö 877 0,8
45925: Rakennustyö, kaivos- ja
45926: tus siihen sisältyvine osaamisen arviointeineen tul- louhintatyö 4 746 4,2
45927: lee parantamaan tietämystä työnhakijoiden todelli- Teollinen työ 20 849 18.7
45928: sesta osaamisesta ja työkokemuksesta. Palvelutyö 5 372 4,3
45929: Muu koulutus 38 856 34,8
45930: Yhteensä 112 782 100,0
45931:
45932:
45933:
45934: 345
45935: Koulutuksen järjestäjinä oli yhteensä n. 1 100 koulutuksen laadun ennakkoarvioinnin parantami-
45936: oppilaitosta, korkeakoulua ja muuta järjestäjää. seksi. Lisäksi on aloitettu kouluttajien toiminnan
45937: Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten osuus kou- laadun arviointiin kohdistuvat laatukäynnit ja otet-
45938: lutuksen järjestäjinä oli 53 o/o. tu käyttöön opiskelijoilta koulutuksen aikana ke-
45939: Työvoimapoliittiseen uudistukseen liittyen ase- rättävä välipalaute, jonka avulla voidaan puuttua
45940: tettiin kertomusvuonna TE-keskusten työvoima- koulutuksen kestäessä sen toteutuksessa ilmene-
45941: osastoille tulostavoitteet, jotka koskivat sekä työ- viin epäkohtiin. Koulutuksen yksilöllisyyden, te-
45942: voimakoulutuksena että ns. ryhmäpalveluna järjes- hokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi on
45943: tettävän työnhakukoulutuksen aloittavien työttö- käynnistetty hankkeita, joilla pyritään löytämään
45944: mien määrää. Työvoimakoulutusta koskeva tavoite toimivia menettelytapoja opiskelijoiden lähtötason
45945: oli n. 68 600. Työvoimakoulutuksella järjestetty huomioon ottamiseksi koulutushankinnoissa ja
45946: työnhakijakoulutus järjestettiin pääasiassa osana koulutuksen toteutuksessa. Kertomusvuonna
45947: muuta työvoimakoulutusta. Jo aiemminkin työvoi- käynnistettiin yhteistyössä opetushallinnon kanssa
45948: makoulutukseen on sisällytetty työnhakuvalmiuk- koulutuksen internet-pohjaisen seurantajärjestel-
45949: sia parantavia jaksoja. Koulutukseen sisällytetään män suunnitteleminen. Järjestelmä on tarkoitus
45950: atk-opetusta läpäisyperiaatteella silloin, kun se on saada käyttöön vuoden 1999 aikana. Työvoima-
45951: mahdollista. toimistojen käyttöön laadittiin kertomusvuonna
45952: Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta anne- koulutuksen yhdyshenkilön tehtävistä toimenku-
45953: tussa laissa on määritelty koulutuksen yleiset han- va. Tämän tavoitteena on tiivistää kouluttajien ja
45954: kintaperusteet. Näiden mukaisesti työvoimaviran- työvoimatoimistojen yhteistyötä ja siten tehostaa ja
45955: omaisten tulee pyrkiä sellaisiin työvoiman amma- parantaa koulutuksen laatua ja toteutusta ja edistää
45956: tillisia valmiuksia parantaviin koulutushankintoi- koulutuksesta valmistuvien sijoittumista työelä-
45957: hin, jotka edistävät työttömien pysyväisluonteista mään.
45958: työllistymistä tai jotka vähentävät työttömäksi jou-
45959: tumisen uhkaa. Lisäksi tulee hankkia koulutusta, Työvoimakoulutuksen vaikuttavuus
45960: joka edistää työvoimapoliittisesti tarkoituksenmu- Työvoimakoulutuksen jälkeiseen työllisyyteen vai-
45961: kaista liikkuvuutta sekä työvoiman saatavuutta työ- kuttavat ennen kaikkea yleinen työllisyystilanne
45962: voimapula-aloilla. sekä oppilaiden lähtötilanne (aiempi koulutus, työ-
45963: Työministeriön mukaan työvoimakoulutuksen kokemus, ikä jne.). Työvoiman kysynnän voima-
45964: hankinnat tehdään tarjouspyyntömenettelyä käyt- kas lasku 1990-luvulla on näkynyt aiempia vuosia
45965: täen. Hankintapäätöksen perusteena on kokonais- heikompana työllisyytenä koulutuksen jälkeen.
45966: taloudellisuus, jolloin keskeisenä arviointiperus- Samanaikaisesti työvoimakoulutuksessa on lisätty
45967: teena on hinta-laatusuhde. Opiskelijatyöpäivän vaikeasti työllistyvien ryhmien (esim. pitkäaikais-
45968: hinta ei tällöin ole päätöskriteeri, vaan päivähinta työttömät, vajaakuntoiset, ikääntyneet) osuutta,
45969: muodostuu kokonaistaloudellisesti edullisesti teh- mikä myös heikentää työllistymistä. Työvoiman
45970: tyjen hankintojen pohjalta. Opiskelijatyöpäivän kysyntä on elpymässä, mutta vaikeasti työllistyvien
45971: hintaa ei ole asetettu työvoimakoulutuksessa tulos- osuuden kasvun vuoksi tämä ei näy yhtä voimak-
45972: tavoitteeksi, vaan keskeisenä tulostavoitteena on kaasti koulutuksen jälkeisessä työllisyydessä.
45973: koulutuksen vaikuttavuus. Opiskelijatyöpäivän Työministeriön mukaan vaikeasti työllistyvät
45974: keskihinnat vaihtelevat koulutusaloittain ja yksit- ryhmät työllistyvät keskimäärin n. 10 prosenttiyk-
45975: täisten koulutushankintojen kohdalla huomatta- sikköä heikommin kuin muut koulutukseen osal-
45976: vastikin. listuvat. Heidän suhteellinen asemansa kuitenkin
45977: Työvoimakoulutuksen keskeinen lähtökohta kohentuu koulutuksen avulla, ja heidän työllisyy-
45978: on, että koulutuksella vastataan työmarkkinoiden tensä on havaittu pidemmällä aikavälillä olevan
45979: nopeasti muuttuviin ammattitaitotarpeisiin. Tällöin parempi kuin vastaavien, koulutukseen osallistu-
45980: tutkintotavoitteista koulutusta hankitaan aina sil- mattomien ryhmien.
45981: loin, kun se on työvoimapoliittisesti perusteltua ja Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vaikut-
45982: muutoin mahdollista. Työvoimakoulutuksessa am- tavuustavoitteena oli kertomusvuonna, että kol-
45983: mattitutkintojärjestelmän käyttö toimii merkittävä- men kuukauden kuluttua koulutuksen päättymi-
45984: nä koulutuksen laadun varmistamisjärjestelmänä. sestä työttömänä olisi enintään 45 o/o koulutuksen
45985: Työvoimakoulutuksen laadun kehittämiseen on suorittaneista. Tätä tavoitetta ei aivan saavutettu,
45986: kiinnitetty viime vuosina erityistä huomiota. Laa- sillä toteumatietojen mukaan kolmen kuukauden
45987: dun arviointiin on kehitetty uusia menettelytapoja kuluttua koulutuksen päättymisestä työttömänä oli
45988: ja välineitä. Tarjouspyyntömenettelyä on uudistettu n. 48 o/o koulutuksen suorittaneista.
45989:
45990:
45991: 346
45992: Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osal- hankkeisiin erityisesti pk-sektorille sekä työvoima-
45993: listuneista avoimille työmarkkinoille arvioitiin ker- kapeikkojen ennalta ehkäisemiseen. Työvoima-
45994: tomusvuonna sijoittuneen 24,5% kaikista koulu- koulutuksen sisältöalueisiin kiinnitetään huomiota,
45995: tuksen päättäneistä. Tällöin tarkastelun ulkopuo- jotta ne vastaisivat työelämän tarpeita. Tämä edel-
45996: lelle on jätetty ne, joiden koulutus ei tähtää tavoite- lyttää yhteistyön lisäämistä elinkeinoelämän, etu-
45997: ammattiin (työelämään valmentava koulutus, atk- järjestöjen ja kouluttajien kesken. Koska työttö-
45998: ja kielikoulutus sekä pakolaistenmaahanmuutto-ja myys on rakenteellinen ongelma, ammatillista ja
45999: valmentava koulutus). On huomattava, että koulu- alueellista liikkuvuutta pyritään edistämään. Työn-
46000: tuksessa olevista jonkin verran on ollut koulutuk- haku- ja koulutussuunnitelmissa näkyvät entistä
46001: sen alkaessa työssä olevia, jotka palaavat koulutuk- selvemmin toimenpiteet, joilla asiakkaan työllisty-
46002: sen jälkeen entiseen työhönsä. Ei-tavoiteammattiin mistä edistetään. Suunnitelmiin kirjataan asiakkaan
46003: tähtäävän koulutuksen jälkeen avoimille markki- ja työvoimatoimiston osuus toimenpiteistä. Koulu-
46004: noille sijoittui n. 11 % koulutuksen päättäneistä. tussuunnitelman tulee sisältää toimenpiteet am-
46005: Tähän ryhmään kuuluvan koulutuksen päättäneitä mattitaidon kehittämiseksi tai uudelleenkoulutuk-
46006: oli kertomusvuonna 32 000. Ammattiin tähtäävän sen käynnistämiseksi. Työnhaku- ja koulutussuun-
46007: koulutuksen päättäneitä oli 56 000. nitelmat tehdään ja täydennetään alku- ja määräai-
46008: Työvoimakoulutuksen jälkeiset sijoittumisvai- kaishaastatteluin työvoimatoimistoissa. ESR-pro-
46009: keudet ilmenevät jossain määrin eri alueilla kuin jektit, ohjaava koulutus sekä työnhakuvalmennus
46010: esim. tukityön jälkeiset vaikeudet. Näyttäisi siltä, ovat myös toimenpiteitä, joissa suunnitelmia voi-
46011: että työllisyystilanne ei yksin selitä sijoittumisvai- daan korjata ja täydentää.
46012: keuksia. Kolme kuukautta työvoimapoliittisen ai-
46013: kuiskoulutuksen päättämisen jälkeen työttömänä Yleisen koulutusjärjestelmän ja työministeriön
46014: oli Kymissä 54% ja uudelleen työvoimapoliittisessa koulutustoimien työnjako
46015: toimenpiteessä 22 %. Vastaavat luvut parhaiten Valtioneuvoston ohjesäännön 20 §:n mukaan ope-
46016: menestyneellä Pohjanmaalla olivat 41% ja 21 %. tusministeriölle kuuluvat mm. koulutus-, tiede-,
46017: Työministeriön mukaan työvoimapoliittisten kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta-alan yleiset edelly-
46018: toimenpiteiden jälkeiset sijoittumiset heijastelevat tykset, ammatillinen koulutus, mikäli asia ei kuulu
46019: laajasti ottaen työmarkkinoiden toimintaa. Toisaal- muun ministeriön toimialaan, sekä aikuiskoulutus.
46020: ta sijoittumiset avoimille markkinoille ennen kuin Työministeriön toimialaan taas kuuluvat 25 §:n
46021: kolme kuukautta on kulunut toimenpiteen päätty- mukaan mm. työvoimapoliittinen aikuiskoulutus
46022: misestä eivät kerro vielä pysyvästä työllistymisestä, sekä työllisyys ja työttömyys.
46023: ja onkin viitteitä siitä, että toimenpiteiden jälkeinen Kullakin alueella valtion varoin toteutettavan
46024: sijoittuminen on usein lyhytaikaista. aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen hankintaa
46025: Tällaisen lyhyen aikavälin seurannan lisäksi ja rahoitusta hoitavat pääasiassa TE-keskukset ja
46026: koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa tarvitaan lääninhallitukset. Suurin osa TE-keskusten koulu-
46027: pitemmän aikavälin kattavia tutkimuksia ja selvi- tuksen hankinnasta tapahtuu työvoimaosastolla,
46028: tyksiä. Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen joka hoitaa työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen
46029: (Mikkonen) mukaan työvoimakoulutukseen osal- alueellaan. Yritysosasto ja maaseutuosasto hankki-
46030: listuneiden työmarkkina-asema on parempi kuin vat omiin toimialoihinsa liittyvää koulutusta sekä
46031: vertailuryhmällä. Samansuuntaisia tuloksia on saa- rahoittavat projekteja, joihin sisältyy myös koulu-
46032: tu Tilastokeskuksen ja työministeriön työnhakija- tus. Lääninhallitusten tehtävänä on hoitaa opetus-
46033: rekisterin tietoihin perustuvassa tutkimuksessa ministeriön rahoittama omaehtoinen, alueen ai-
46034: (Aho, Nätti, Suikkanen) sekä Tilastokeskuksessa kuisväestön osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaava
46035: vastikään tehdyssä selvityksessä (Myrskylä). Vii- ammatillisen lisäkoulutuksen hankintatoiminta lää-
46036: meksi mainitun mukaan työvoimakoulutuksessa nin alueella.
46037: 31.12.1994 olleista oli v. 1995 työssä avoimilla TE-keskusten perustamisen tavoitteena oli yh-
46038: markkinoilla kaksinkertainen osuus verrattuna sel- denmukaistaa niissä edustettuina olevien hallin-
46039: laisiin työttömiin, jotka eivät olleet olleet työvoima- nonalojen päätöksentekoa, kehittää toimintaa laa-
46040: koulutuksessa. Työssä olevien osuus oli lähes sama ja-alaisesti ja sovittaa yhteen erityisesti yrityksille
46041: kuin vuoden 1994 aikana alemman keskiasteen suunnattuja palveluja. Lääninhallitusten hankki-
46042: koulutuksen suorittaneilla. man aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen suun-
46043: Työvoimakoulutuksen vaikuttavuuden paranta- nittelussa ja hankinnassa yhteensovittamista tarvit-
46044: miseksi työvoimakoulutusta suunnataan entistä sevat erityisesti yritysten tarpeista lähtevä koulutus
46045: enemmän yrityskohtaisiin hankkeisiin ja yhteis- ja yrittäjäkoulutus.
46046:
46047:
46048: 347
46049: Kertomusvuoden lopulla muutettiin työvoima- Rakennusalan työvoimakapeikkojen ehkäisyssä
46050: ja elinkeinokeskuksista annettua asetusta. Asetuk- korostettiin kolmikantayhteistyötä ennakoinnin ja
46051: sen uuden 15 a §:n mukaan TE-keskusten yhtey- koulutussuunnittelun osalta. Toimialaryhmissä
46052: teen perustetaan ennakointi- ja hankintatoimikun- analysoidaan ennakointitiedot ja tehdään linjauk-
46053: nat, joiden tehtävänä on koordinoida alueellisen set tuleville koulutushankinnoille. Alan työnhaki-
46054: koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointia sekä joiden osaamiskartoituksiin panostetaan voimak-
46055: tehdä esityksiä TE-keskusten hankkiman työvoi- kaasti. Samanaikaisesti kartoitetaan työvoimakou-
46056: mapoliittisen ja muun aikuiskoulutuksen sekä lää- lutukseen soveltuvat työnhakijat Koulutus pyri-
46057: ninhallitusten hankkiman aikuisten ammatillisen tään toteuttamaan yhteistyössä yritysten kanssa
46058: lisäkoulutuksen kehittämiseksi. Tavoitteena on, moduloituna tutkintotavoitteisena koulutuksena.
46059: että aikuiskoulutus muodostaisi alueen sekä sen Työvoimaosastot lisäävät ja monipuolistavat yh-
46060: yritysten ja työvoiman tarpeita vastaavan, tarkoi- teyden pitoaan kapeikkoalan työnantajiin koulu-
46061: tuksenmukaisesti toteutetun kokonaisuuden. Eri- tussuunnittelun tehostamiseksi. Työvoimaosastot
46062: tyisesti on tarpeen kiinnittää huomiota hankintatoi- esittävät myös ammattialakohtaisia projekteja ja
46063: minnan periaatteiden yhteen sovittamiseen sekä yhteistyöryhmiä välineiksi, joilla koulutuksen työ-
46064: koulutuksen taloudellisuuteen ja tuloksellisuuteen. elämävastaavuutta lisätään. Työvoimatoimistoissa
46065: Perostettuihin toimikuntiin on nimetty jäsenet TE- lisätään yritysyhteyksiä myös koulutussuunnittelua
46066: keskusten osastoilta, lääninhallituksista ja keskei- silmällä pitäen. Työvoimapulasta kärsivillä toimi-
46067: sistä työmarkkinatahoista. aloilla toteutetaan myös teemaseminaareja, joihin
46068: osallistuu mm. työntekijä- ja työnantajajärjestöjen
46069: Kehittämissuunnitelmat edustajia, alan yrityksiä sekä oppilaitosten ja työ-
46070: Työministeriön mukaan työvoimakoulutuksen hallinnon edustajia. Työvoimaosastot ovat päättä-
46071: kannalta keskeisin tavoite on ammattitaitoisen työ- neet tehostaa omaa tiedonhankintaansa työnanta-
46072: voiman saatavuuden turvaaminen ja työvoimaka- jakyselyllä. Tiedot kerätään ja analysoidaan työvoi-
46073: peikkojen ehkäisy. Vaikka työttömyys taloudelli- matoimistoissa koulutussuunnittelua varten.
46074: sen kasvun jatkuessa pieneneekin, on pitkäaikais- Lähityövoimatoimistojen koulutushankintoja on
46075: työttömyys yhä vaikeampi ongelma. Tästä syystä sovitettu yhteen koulutuksen vaikuttavuuden pa-
46076: myös syrjäytymisen ehkäisyyn on kohdennettava rantamiseksi ja pieniin koulutustarpeisiin vastaami-
46077: työvoimakoulutuksen resursseja. seksi. Yhä enemmän pyritään seutukuntaiseen
46078: Vuoden 1999 tulosneuvotteluissa sovitun mu- koulutussuunnitteluun. Myös työvoimatoimistojen
46079: kaisesti TE-keskusten työvoimaosastot laativat välistä yhteistyötä tiivistetään työvoimapulasta kär-
46080: alueelliset toimenpideohjelmat työvoimakapeikko- sivien yritysten palvelussa. Työvoimatoiroistoille
46081: jen ehkäisemiseksi. Työvoimaosastot totesivat esi- korostetaan työvoimakoulutuksen opiskelijahan-
46082: tyksissään, että työvoimapulasta kärsiviä aloja ovat kinnan ja -valinnan merkitystä erityisesti rekrytoin-
46083: erityisesti elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, tikoulutuksessa. Opiskelijavalintojen tasapuolisuu-
46084: rakennusala sekä teollisuutta ja muuta yritystoimin- teen kiinnitetään myös erityistä huomiota.
46085: taa tukeva palvelutoiminta. Keskeisimpänä vas- Työministeriön mukaan rekrytointiongelmia
46086: tauksena elektroniikka- ja tietotekniikka-alojen voidaan ehkäistä ennalta myös kehittämällä uusia,
46087: työvoimaongelmiin esitettiin muuntokoulutusta, työelämän vaatimuksiin paremmin vastaavia kou-
46088: jolla muun koulutuksen saaneista koulutetaan tälle lutusmalleja. Työelämänläheisillä koulutusmalleilla
46089: alalle osaajia. Myös alalla jo työssä olevien lisäkou- tarkoitetaan sitä, että työnantajat osallistuvat inten-
46090: lutusta pidettiin tarpeellisena. Mahdolliseksi ongel- siivisesti niin koulutuksen suunnitteluun, opiskeli-
46091: maksi arvioitiin se, onko kouluttajilla mahdolli- javalintoihin kuin ennen kaikkea koulutuksen to-
46092: suuksia ja kapasiteettia muuntokoulutuksen toteut- teuttamiseenkin työpaikalla.
46093: tamiseen.
46094: Kone- ja metalliteollisuuden osalta osastot koros- Koulutusvakuutusjärjestelmä
46095: tivat uudenlaisia toimintamalleja. Alan yritysverkos- Pitkäaikaistyöttömien omaehtoinen opiskelu
46096: tot, työvoimapoolit ja työpaikkakoulutus nähtiin Pitkäaikaistyöttömille avattiin mahdollisuus osallis-
46097: keskeisimmiksi keinoiksi. Koulutuksen suunnitte- tua omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen
46098: lua ja tarpeiden analysointia varten perustetaan työttömyysturvan tai työmarkkinatuen tasoisella
46099: yhteistyöryhmiä metallialan järjestöjen ja yritysten tuella syksyllä 1997. Uudistus oli ensimmäinen
46100: edustajien kanssa. Työvoimatoimistot tekevät alan vaihe ns. koulutusvakuutusjärjestelmästä, jonka
46101: hakijoiden osaamiskartoituksia, ja naisia pyritään tarkoitus on antaa pitkään työelämässä olleille
46102: järjestelmällisemmin ohjaamaan metallialalle. mahdollisuus saada nykyistä parempaa toimeen-
46103:
46104:
46105: 348
46106: tuloturvaa aikuisopiskeluun. Pitkäaikaistyöttömien Kansaeläkelaitoksen maksaman tuen suuruus oli
46107: erillisohjelma koski koulutusta, joka alkoi keskimäärin 125 mk päivässä. Tukea maksettiin
46108: 1.8.1997-31.7.1998 välisenä aikana. Tukea voi- elokuun 1997 ja kertomusvuoden heinäkuun väli-
46109: daan maksaa enintään kaksi vuotta, kuitenkin senä aikana yhteensä n. 47 Mmk, josta työttömyys-
46110: enintään 31.12.1999 saakka. kassat maksoivat 43 Mmk ja kansaneläkelaitos 3,6
46111: Tuen saamisen edellytyksenä oli, että hakija on Mmk. Ohjelmaan varatuista määrärahoista on kui-
46112: koulutuksen aloittaessaan työttömänä työnhakija- tenkin tukipäätöksillä sidottu yli kolmasosa eli
46113: na työvoimatoimistossa. Lisäksi edellytettiin, että 107,5 Mmk. Työministeriön mukaan tämä osoittaa,
46114: henkilö oli 24 viime kuukauden aikana ollut yh- että valittu koulutus on kohtuullisen pitkäkestoista,
46115: teensä 12 kuukautta työttömänä työnhakijana työ- mikä oli yksi uudistuksen tavoitteista. Vaikka pitkä-
46116: voimatoimistossa. Edellytyksenä oli myös, että aikaistyöttömien omaehtoisen opiskelun aloitta-
46117: henkilö oli työskennellyt työmarkkinoilla yhteensä neiden määrä jäikin arvioitua pienemmäksi, on
46118: 12 vuotta viimeksi kuluneiden 18 vuoden aikana uudistuksella saavutettu tavoitteiden mukaisia po-
46119: ennen koulutuksen aloittamista. sitiivisia tuloksia.
46120: Tukeen oikeuttavan koulutuksen tuli olla oma-
46121: ehtoista ja ammatillisia valmiuksia edistävää. Kou- Työttömien omaehtoinen opiskelu
46122: lutuksen tuli olla päätoimista, julkisen valvonnan Työttömien omaehtoisen koulutuksen osallistu-
46123: alaisissa oppilaitoksissa järjestettävää ja vähintään mismahdollisuuksia laajennettiin 1.8.1998, kun laki
46124: 20 opintoviikon laajuista. Koulutuksen tuli olla työttömien omaehtoisesta opiskelusta tuli voi-
46125: pääosin tutkintotavoitteista eli ammatilliseen pe- maan. Uuden koulutuspäivärahan saaminen edel-
46126: rustutkintoon, perusasteen tutkintoon tai ammatti- lyttää, että henkilö on ennen koulutuksen aloitta-
46127: korkeakoulututkintoon johtavaa. Korkeakoulutut- mista saanut työttömyyspäivärahaa tai työmarkki-
46128: kinnon loppuun suorittaminen oli mahdollista, natukea vähintään 86 päivältä viimeisen vuoden
46129: mikäli kyseinen tutkinto oli jäänyt kesken ennen aikana. Työhistoriaa tulee olla kertynyt vähintään
46130: työttömyyttä. Myös lääninhallitusten hankkima 10 vuotta 15 viime vuoden aikana. Koulutuspäivä-
46131: ammatillinen lisäkoulutus sekä ammattikorkea- rahan ja työttömyyspäivärahan yhteenlaskettu
46132: kouluissa ja yliopistoissa järjestetyt erikoistumis- enimmäiskesto voi olla enintään 586 päivää.
46133: opinnot kuuluivat tuen piiriin. Yleissivistävät opin- Työttömien omaehtoisen opiskelun eli koulu-
46134: not olivat mahdollisia silloin, kun niiden puuttumi- tusvakuutuksen II-vaiheeseen kuuluvan koulutuk-
46135: nen oli esteenä henkilön työllistymiselle tai amma- sen aloitti 1.8.1998--31.12.1998 välisenä aikana
46136: tilliseen koulutukseen hakeutumiselle. kaikkiaan 1 056 henkilöä. Heistä 289 eli 27% oli
46137: Työministeriön mukaan pitkäaikaistyöttömien Uudeltamaalta. Aloittaneista noin puolet (526) oli
46138: omaehtoisen opiskelun tuella opiskelun aloittanei- 40-49-vuotiaita. Alle 40-vuotiaita oli vajaa 40 %
46139: ta oli 1.8.1997-31.7.1998 välisenä aikana kaik- (418) ja yli 50-vuotiaita olin. 11% (112). Aloitta-
46140: kiaan 1 054. Aloittaneista suurin osa, 68% (713) oli neista oli naisia enemmistö eli 69% (729). Suhteel-
46141: 40-49-vuotiaita. Yli 50-vuotiaita oli 22% (231). lisesti eniten naisia oli ikäryhmässä 35-39 vuotta,
46142: Alle 40-vuotiaita oli ainoastaan 10 o/o (110), ja he siinä heidän osuutensa oli peräti 78 %.
46143: kaikki kuuluivat ikäryhmään 35--39 vuotta. Näin Koulutustaustaltaan (koulutusasteen mukaan)
46144: vähäinen määrä selittyy sillä, että henkilöiitä vaadit- suurimman ryhmän muodostivat alemman ja ylem-
46145: tiin 12 vuoden työhistoria, joka oli hankittu 23 män keskiasteen koulutuksen suorittaneet. Heitä
46146: ikävuoden jälkeen. Naisia koulutuksen aloittaneis- oli koulutuksen aloittaneista n. 62% (658). Alem-
46147: ta oli selvä enemmistö eli 62 % (659). man tai ylemmän perusasteen suorittaneita oli n.
46148: Yksi uudistuksen keskeinen tavoite oli tarjota 22 % (235). Alemman korkea-asteen suorittaneita
46149: ammatillinen peruskoulutus niille pitkäaikaistyöt- olin. 12% (123) ja ylemmän korkea-asteen suorit-
46150: tömille, joilta se kokonaan puuttui. Pelkän kansa- taneita 4% (44).
46151: koulun varassa opiskelemaan lähteneitä oli yli Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kerto-
46152: viidennes eli 226 henkilöä. Perus- ja keskikoulun musvuonna koulutuspäivärahaa maksettiin yh-
46153: suorittaneita oli 72 eli 7 %. Toisin sanoen ilman teensä 18,9 Mmk. Saajia oli yhteensä 1 213. Tuen
46154: ammatillisia valmiuksia olevia oli 28% koulutuk- suuruus oli keskimäärin 229,20 mk päivässä eli
46155: sen aloittaneista. Tätä voitaneen työministeriön 4 813 mk kuukaudessa.
46156: mukaan pitää kohtuullisen hyvänä tuloksena. Koulutusvakuutuksen II-vaiheen seurannasta
46157: Lähes 88 % koulutuksen aloittaneista ja koulu- on käynnistetty tutkimus opetusministeriön, so-
46158: tustuen saajista oli työttömyyskassan jäseniä. Heillä siaali- ja terveysministeriön sekä työministeriön
46159: tuen suuruus oli keskimäärin 261 mk päivässä. yhteisrahoituksella. Opetusministeriö on asettanut
46160:
46161:
46162: 349
46163: koulutusvakuutuksen toimeenparran seurantaa opiskelun tukemista voidaan pitää tarkoituksen-
46164: varten laajan työryhmän, jossa ovat edustettuna mukaisena. Työttömien koulutustaso on yleensä
46165: em. ministeriöt sekä työmarkkinajärjestöt. heikko, ja lisäkoulutus parantaa työttömien asemaa
46166: Yhteenvetona voidaan todeta, että pitkäaikais- työmarkkinoilla. Kysyntä omaehtoista koulutusta
46167: työttömien samoin kuin työttömien omaehtoisen kohtaan on kuitenkin ollut hyvin vähäistä ja kiin-
46168: opiskelun tukemista koskevan valmistelun lähtö- nostus näyttää edelleen vähenevän. Koulutuksen
46169: kohtana on ollut, että työttömät voivat saada työt- rahoitusvaihtoehtoa ei tunneta tarpeeksi, koska
46170: tömyysturvansa tasoista koulutustukea tai koulu- sen markkinointi on TE-keskusten mukaan ollut
46171: tuspäivärahaa hakeutuessaan vähintään 20 opinto- vähäistä. Koulutuksen toimeenpanossa on eräiden
46172: viikon laajuiseen, yhtäjaksoiseen, työmarkkinakel- työvoimatoimistojen mukaan havaittu seuraavia
46173: poisuutta edistävään koulutukseen julkisen val- ongelmia:
46174: vonnan alaisissa oppilaitoksissa em. laeissa määri- - Työtön joutuu koulutukseen ilman opiske-
46175: tellyin perustein. luun valmentavia jaksoja.
46176: Lähtökohtana on myös ollut, että työttömät ha- - Koulutus ei takaa kenellekään työpaikkaa, ja
46177: keutuvat em. opintoihin samoin kuin muutkin työtön joutuu kilpailemaan avoimista työpaikoista
46178: pyrkijät. Heille ei ole varattu erityisiä kiintiöitä nuorempien hakijoiden kanssa.
46179: opiskelupaikoista, eikä heihin myöskään sovelleta - Työttömyys voi jatkua myös koulutuksen
46180: muista poikkeavia valintaperusteita. Koulutustar- jälkeen.
46181: jonnan mitoituksen osalta on molempien lakiesi- - Koulutus on usein pitkäaikaista eikä sen
46182: tysten perusteluissa korostettu myös, että työttö- työvoimapoliittista tarkoituksenmukaisuutta arvioi-
46183: mien hakeutuminen omaehtoiseen koulutukseen da luotettavasti.
46184: ei saisi tapahtua muiden aikuisopiskelijaryhmien - Koulutuksen ehdot ovat olleet tiukat.
46185: koulutukseen pääsyn kustannuksella. Vaikka koulutustukeen oikeutetuista pitkäai-
46186: Hallituksen esityksessä pitkäaikaistyöttömien kaistyöttömistä vain 10 %:n arvioitiin hakeutuvan
46187: omaehtoisen opiskelun tukemisesta arvioitiin, että omaehtoiseen koulutukseen, tämäkin arvio oli
46188: koulutukseen hakeutuisi lain soveltamisaikana opetusministeriön mukaan selvästi liian optimisti-
46189: 1.8.1997-31.7.1998 yhteensä 8 000 pitkäaikaistyö- nen, vaikka opetusministeriö samoin kuin muut
46190: töntä. Koulutusohjelman toimeenpanoa ennakoi- ministeriöt olivat pyrkineet tiedotuksella ja infor-
46191: denoli vuoden 1997 talousarviossa varattu sosiaali- maatio-ohjauksena tukemaan uudistuksen toi-
46192: ja terveysministeriön pääluokkaan 300 Mmk pitkä- meenpanoa omalla hallinnonalallaan. Pääsyitä ar-
46193: aikaistyöttömien koulutustuesta aiheutuviin kus- vioitua pienempään koulutukseen hakeutumiseen
46194: tannuksiin. Opetusministeriön pääluokassa oli osa- ovat opetusministeriönkin mukaan pitkäaikaistyöt-
46195: na syksyn 1996 työllisyysohjelman päätöksiä mitoi- tömän työhistorian ja työttömyyden keston tiukka
46196: tettu yhteensä 10 200 vuosiopiskelijapaikan val- määrittely, kohderyhmän ikärakenne (keski-ikä
46197: tionosuus (337 Mmk) vastaamaan koulutustuen 46-47 vuotta), koulutuspohja sekä motivaatio-
46198: toimeenparran aiheuttamaan työttömien omaehtoi- ongelmat epätodennäköisen työllistymisen takia.
46199: sen koulutuksen lisäkysyntään vuosina 1997-99. Kuten edellä esitetystä voidaan havaita, myös
46200: Talousarviossa em. vuosiopiskelijapaikoista pää- koulutusvakuutuksen II-vaihe on käynnistynyt var-
46201: osa suunnattiin aikuisten ammatilliseen peruskou- sin hitaasti, minkä vuoksi kertomusvuodelle järjes-
46202: lutukseen ( 4 200), aikuisten ammatilliseen lisäkou- telmään varattu 300 Mmk:n koulutustukiraha jäi
46203: lutukseen (4 300) ja yliopistojen täydennyskoulu- pääosin käyttämättä. Määräraha onkin vuoden
46204: tukseen (1 000). Koulutustarjonta ei ollut varsinais- 1999 talousarviossa muutettu kertomusvuoden
46205: ta lisäystä opetusministeriön pääluokan resurssei- osalta 2-vuotiseksi siirtomäärärahaksi, jolloin se on
46206: hin vaan ennemminkin aikuiskoulutukseen suun- ollut käytettävissä myös v. 1999 alkaneiden koulu-
46207: nattujen leikkausten kompensointia koulutustuen tusjaksojen tukemiseen. Vuoden 1999 talousarvion
46208: toimeenpanoedellytysten turvaamiseksi. mukaan koulutuspäivärahaa arvioidaan maksetta-
46209: TE-keskuksilta saatujen selvitysten mukaan pit- van tällöin n. 17 000 saajalle, josta uusina koulutuk-
46210: käaikaistyöttömien ja työttömien omaehtoisen sen aloittaisi 11 000.
46211:
46212:
46213:
46214:
46215: 350
46216: Valtiontilintarkastajat painottavat, että työttömien myös näiden alueiden elinkeinojen monipuolistaminen.
46217: työnhakijoiden kehittämis- ja koulutustarpeetvaihtele- Valtiontilintarkastajat katsovat, että työvoima- ja elin-
46218: vat merkittävästi työttömyyden keston, iän, koulutusta- keinokeskusten perustamisen jälkeen aluetasolla on-
46219: son ja ammattitaidon suhteen, minkä vuoksi koulutus- kin entistä vahvempi työmarkkinoiden tarpeita arvioiva
46220: tason nostaminen eri ryhmissä edellyttää tarkkaa kou- asiantuntijaorganisaatio, jonka asiantuntemuksen tuli-
46221: lutuksen kohdentamista. Avoimet työpaikat ja työssä si näkyä nykyistä enemmän alueen työvoima- ja elin-
46222: tapahtuvat muutokset sanelevat koulutustarpeen. Kou- keinopolitiikassa.
46223: lutustarvetta on silloin, kun yksilön tiedot. taidot tai Valtiontilintarkastajien mielestä työvoimakoulutuk-
46224: asenteet eivät riitä vastaamaan työssä vaadittavia val- sen epäkohtana voi pitää sitä, että työllistyminen avoi-
46225: miuksia. mille työmarkkinoille koulutuksen jälkeen on ollut vaa-
46226: Valtiontilintarkastajat pitävät myönteisenä, että työ- timatonta. Koulutuksen jälkeinen sijoittuminen on
46227: hallinto on viime vuosina kehittänyt työvoimapoliittista usein ollut myös lyhytaikaista. Koulutuksen vaikutta-
46228: aikuiskoulutusta panostamalla aktiivisesti koulutuksen vuuden parantaminen edellyttäisikin jatkossa huomion
46229: laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä kehittä- suuntaamista pysyvään työllistymiseen erityisesti hei-
46230: nyt työvoimakoulutuksen hankintatoimintaa. Käytän- kosti työllistyvien ryhmien osalta. Valtiontilintarkasta-
46231: nönläheisenä koulutusmuotona työvoimakoulutus on jat pitävättärkeänä, että avoimille työmarkkinoille työl-
46232: vastannuttarkoitustaan. Koulutus auttaa yrityksiä saa- listyvyyden ensisijaisuus tulisi näkyviin myös työhallin-
46233: maan koulutettuja työntekijöitä ja toisaalta työntekijöi- non tulostavoitteissa.
46234: tä pääsemään töihin. Valtiontilintarkastajat painottavat, että työvoima-
46235: Työvoimakoulutuksella ehkäistään myös syrjäyty- koulutuksen jatkuva arviointi on tärkeää, jotta koulutus
46236: mistä, mikä valtiontilintarkastajien mielestä on tärkeää nykytilanteessa vastaisityömarkkinoilla käynnissä ole-
46237: ja tarkoituksenmukaista. On kuitenkin syytä linjata tar- vaa kehitystä. Koulutuksessa on määrän sijasta kiinni-
46238: koin, miten työvoimakoulutuksen voimavarat kohden- tettävä nykyistä enemmän huomiota sen laatuun ja
46239: netaan työmarkkinoiden toimivuutta edistävään ja toi- taloudellisuuteen. Taloudellisuuden ylläpitämisessä
46240: saalta syrjäytymisen ehkäisemistä palvelevaan koulu- on tärkeää riittävän kilpailun säilyminen koulutuksen
46241: tukseen. Nykyisessä tilanteessa työvoimakoulutuksen järjestäjien välillä. Koulutuksen laatuun samoin kuin
46242: tärkein tehtävä on varmistaa se, että ammattitaitoisen hinnoitteluun ja tutkintoihin liittyviä tekijöitä tulisi pys-
46243: työvoiman saatavuusongelmat eivät estä taloudellista tyä ottamaan huomioon nykyistä enemmän jo tarjous-
46244: kasvua. Työllisyyden paranemiseen vaikutetaan myös pyyntö- ja hankintavaiheessa.
46245: koulutuksella, jonka tavoitteena on tukea yrittäjyyttä ja Valtiontilintarkastajat pitävät tarpeellisena ja tar-
46246: synnyttää uusia yrityksiä ja työpaikkoja. koituksenmukaisena työttömien omaehtoisen opiske-
46247: Eräiden alojen työvoiman saatavuusongelmat eivät lun tukemista. Työttömien koulutustaso on yleensä
46248: ole hoidettavissa yksintyöhallinnon keinoin. Työvoima- heikko ja lisäkoulutuksen avulla voidaan parantaa hei-
46249: pulaa esiintyy etenkin aloilla, jotka edellyttävät kor- dän asemaansa työmarkkinoilla. Omaehtoisen koulu-
46250: keahkoa pohjakoulutusta. Tällöin ei työvoimakapeik- tuksen kysyntä on jäänyt kuitenkin huomattavasti ar-
46251: koihin voida vastata työvoimakoulutuksen tarjoamalla vioitua vähäisemmäksi, mikä on pääasiassa johtunut
46252: lyhyellä täydennyskoulutuksella. Työnjakoa tulisikin koulutusvakuutuksen ensimmäisen vaiheen hyvin tiu-
46253: selkeyttää ja kehittää yhteistyötä eri hallinnonalojen ja koista pääsykriteereistä. Myöskään ao. koulutuksen
46254: koulutusta rahoittavien tahojen kesken. Varsinkin TE- rahoitusvaihtoehtoa ei ilmeisesti tunneta tarpeeksi,
46255: keskusten ja lääninhallitusten tulee sovittaa yhteen koska siitä tiedottamista on haitannutvastuun jakautu-
46256: alueellaan järjestettävän aikuiskoulutuksen tarjontaa minen monelle eri taholle. Tiedonkulku viranomaisten
46257: päällekkäisen koulutuksen välttämiseksi. Kaikkien kou- välillä on ollut epäselvää ja heijastunut asiakkaille in-
46258: lutuksen järjestäjien tulisi myös sitoutua kehittämään formaation sekavuutena. Valtiontilintarkastajat edel-
46259: työelämän vaatimukset täyttävää koulutusta yhteis- lyttävät, että havaittuihin ongelmiin kiinnitetään vaka-
46260: työssä paikallisen elinkeinoelämän, etujärjestöjen ja vaa huomiota ja että työhallinto ja opetusviranomaiset
46261: kouluttajien kanssa. Työvoimakoulutuksen suunnitte- pyrkivät aktiivisesti edistämään ja kannustamaan työt-
46262: lussa tulisi ottaa huomioon nykyistä paremmin myös tömien hakeutumista omaehtoiseen opiskeluun.
46263: aluekehitysohjelmiin valitut painopistealueet ja siten
46264:
46265:
46266:
46267:
46268: 351
46269: Ympäristöministeriön hallinnonala
46270:
46271:
46272:
46273:
46274: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkastuk- Vesiensuojelun tavoiteohjelmaa varten arvioitiin
46275: sen ympäristöministeriössä 24.3.1999 (kansliapääl- ihmisen toiminnan vesiin aiheuttamaa kuormitusta.
46276: likkö Sirkka Hautojärvi), Keski-Suomen ympäristö- Sen mukaan 1990-luvun alkupuolella peltoviljelyn
46277: keskuksessa 22.10.1998 (johtaja Risto Palokangas), ja karjatalouden kuormitusosuus oli valtakunnalli-
46278: Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa 5.11.1998 sesti hallitseva. Muilla kuormituslähteillä voi olla
46279: (johtaja Markku Henttonen) ja Pohjois-Pohjan- edelleen paikallisesti hallitseva merkitys. Vesien
46280: maan ympäristökeskuksessa 19.11.1998 (johtaja tilan parantamisessa painotetaan hajakuormituk-
46281: Mauno Rönkkömäki). Toimikaudellaan valtionti- sen vähentämistä erilaisten ohjauskeinojen avulla.
46282: lintarkastajat ovat käsitelleet muistiopyynnöissään Valtioneuvosto antoi 19.3.1998 periaatepäätök-
46283: ilmansuojelua, vesiensuojelua sekä alueellisten sen vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005. Ta-
46284: ympäristökeskusten toimintaan vaikuttavia tekijöi- voiteohjelman toteuttamiseksi ympäristöministeriö
46285: tä. Ministeriön tarkastuskäynnillä käsiteltiin näiden laati ja hyväksyi toimenpideohjelman yhteistyössä
46286: aiheiden lisäksi ministeriön toimintaa kertomus- eri toimialojen kanssa kevään 1999 aikana.
46287: vuonna, ympäristövahinkotapauksia ja ympäristö- Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan toi-
46288: töiden rahoittamista. menpideohjelmaan liittyen valmistetaan erikseen
46289: Hallinnonalan tarkastuksen ja siitä laaditun ker- EU:n osarahoittamat maatalouden ja metsätalou-
46290: tomusosuuden valmistelusta on kansliassa vastan- den ympäristöohjelmat. Ne esittelee maa- ja metsä-
46291: nut ylitarkastaja Senja Kolehmainen. Valtiontilintar- talousministeriö. Myös ympäristöministeriö osallis-
46292: kastajat päättivät kokouksessaan 9.4.1999, että em. tuu valmisteluun.
46293: selvityksistä otetaan kertomusta varten jatkoval- Suomen ympäristökeskus laatii ja toteuttaa seu-
46294: mistelujen kohteeksi vesiensuojelu sekä alueellis- rantaohjelman yhteistyössä alueellisten ympäristö-
46295: ten ympäristökeskusten toiminnasta TE-keskusten keskusten kanssa. Siinä selvitetään vesiensuojelun
46296: ja ympäristökeskusten toiminnan koordinointi, la- tavoitteiden toteutuminen v. 2000 ja 2005 kokonai-
46297: boratorio- sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan suudessaan. Ensimmäisen kokonaiskatsauksen
46298: uudistaminen, ympäristötöiden rahoittaminen, oletetaan valmistuvan vuoden 2001 loppuun men-
46299: EU:n aiheuttamien lisätehtävien hoito ja ympäristö- nessä.
46300: vahinkotapaukset. Kertomusosuus hyväksyttiin Vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaan ve-
46301: valtiontilintarkastajien kokouksessa 7.9.1999. siensuojelutoimilla parannetaan hyvään ja tyydyt-
46302: tävään luokkaan kuuluvien järvien tilaa siten, että
46303: Vesiensuojelu erinomaiseen luokkaan kuuluvien vesistöjen pinta-
46304: ala kasvaa n. 600 neliökilometrillä. Välttävässä
46305: Vesiensuojelun tavoitteet tilassa olevien järvien arvioidaan vähenevän n. 30
46306: Järvien ja jokien veden laatua v. 1990-93 koske- neliökilometrillä ja huonokuntoisten järvien pinta-
46307: van katsauksen mukaan pahimmin likaantuneiden, alan pysyvän ennallaan. Pyrkimyksenä on ehkäistä
46308: yleensä teollisuuslaitosten ja taajamien läheisyy- jokien veden laadun heikentyminen ja parantaa
46309: dessä sijaitsevien vesialueiden määrä on saatu välttävään luokkaan kuuluvien jokien tilaa siten,
46310: edelleen vähenemään vaikuttamalla vesi- ja ympä- että hyvävetisten jokien pituus kasvaa n. 20 km.
46311: ristölupiin. Lupiin vaikuttaminen on alueellisten Vesiensuojelun tavoitteena on tehostaa ravintei-
46312: ympäristökeskusten lakisääteinen tehtävä. Vesien den poistoa jätevesistä. Kertomusvuonna annetuis-
46313: yleistila ei ole kuitenkaan parantunut. Kesällä 1999 sa jätevesien johtamista koskevissa lupaehdoissa
46314: valmistuneen, vuosia 1994-97 koskevan katsauk- edellytetään tämän tavoitteen toteuttamista vaiheit-
46315: sen mukaan kehitys on jatkunut samansuuntaise- tain. Espoon ja Helsingin jätevedenpuhdistamoi-
46316: na. den tehostunut typenpoisto vähensi merkittävästi
46317:
46318:
46319: 352
46320: asutuksen typpikuormitusta vesiin. Jätevesien joh- siksi aiheutuu n. 90 Mmk:n vuotuiset lisäkustan-
46321: tamislupien tarkistuksissa on esitetty samoja ehtoja nukset viljelijöille. Niihin on mahdollista saada
46322: myös muille Suomenlahden rannikon puhdista- maatalouden investointitukea.
46323: moille. - Lypsylaitteiden ja maitosäiliöiden pesuvesien
46324: Vähentämällä fosforikuormitusta voidaan eh- tehostetusta käsittelystä aiheutuu n. 90 Mmk:n
46325: käistä rehevöitymisen haittoja erityisesti Suomen- lisäkustannukset vuodessa.
46326: lahden rannikkoalueelia ja Saaristomerellä. Kertomusvuoden elokuussa valmistui maatalou-
46327: Kuntien päätöksillä on tehostettu jätevesien kä- den ympäristötuen toimenpiteiden toteutumista ja
46328: sittelyä uudisrakennushankkeissa. Sen sijaan lä- vesistövaikutuksia koskeva raportti. Sen mukaan
46329: hinnä olemassa olevan asutuksen jätevesien käsit- tuen käyttöönotto on muuttanut viljelyä selvästi
46330: telyn osalta lainsäädäntö on vielä puutteellista. ympäristöystävällisemmäksi. Esimerkiksi lannoitus
46331: Uusi ympäristönsuojelulainsäädäntö ilmeisesti li- on vähentynyt. Vesistökuormituksen arvioidut
46332: sää kuntien juridisia keinoja tehostaa myös olemas- muutokset ovat kuitenkin vielä varsin vähäisiä, sillä
46333: sa olevan haja-asutuksen jätevesien käsittelyä. Suo- toimenpiteet vaikuttavat vasta ajan myötä.
46334: men Kuntaliiton mukaan valtiovallan tulisi osaltaan EY:n nitraattidirektiivi pantiin toimeen Suomes-
46335: huolehtia siitä, että tämän toiminnan ohjaukseen ja sa vasta kertomusvuoden keväällä annetulla valtio-
46336: oppaiden laadintaan varataan riittävästi varoja. Val- neuvoston päätöksellä (219/1998). Se rajoittaa
46337: tion ja kuntien säästötoimet ovat vaikuttaneet erit- maataloudesta peräisin olevien nitraattien pääsyä
46338: täin negatiivisesti vesien suojelu- ja hoitotöiden vesiin. Päätöstä sovelletaan koko maassa, mutta
46339: rahoittamiseen. sen aiheuttamat taloudelliset vaikutukset kohdistu-
46340: vat lähinnä tiloihin, jotka eivät ole liittyneet maata-
46341: Tavoiteohjelman rahoitusmuodot ja kustannukset louden ympäristöohjelmaan. Direktiivin vaikutuk-
46342: Teollisuus sia ei ole vielä arvioitu.
46343: Pääosin vesi- ja ympäristölupien valmistelun yhtey-
46344: dessä käsiteltävistä vesiensuojeluhankkeista arvioi-
46345: daan aiheutuvan seuraavat kustannukset vuoteen Metsätalous
46346: 2005 mennessä: Metsätalouden vesiensuojelua on edistetty metsä-
46347: - Teollisuuden vesiensuojeluinvestoinnit ovat ohjelmien ja metsänhoitosuositusten kautta. Op-
46348: n. 1-1,7 mrd. mk sekä käyttö- ja kunnossapitokus- pailla ja neuvonnalla on vaikutettu kesäasukkaiden
46349: tannukset n. 750---850 Mmk vuodessa. Osuus on ja veneilijöiden vesiensuojelumyönteisyyteen.
46350: yhtä suuri kuin 1990-luvulla elin. 1,2% tuotannon Suomen ympäristökeskus on arvioinut, miten
46351: jalostusarvosta. metsätalouden typpi- ja fosforikuormitus ovat vai-
46352: -Taajamien jätevedenpuhdistamot investoivat kuttaneet päävesistöalueilla ja merialueilla v.
46353: saman verran kuin v. 1991-95 eli n. 320 Mmk 1978--96. Lisäksi on tehty ennusteet kuormituksen
46354: vuodessa. Puhdistamoiden käyttömenot lisäänty- kehittymisestä vuoteen 2005 asti käyttämällä pohja-
46355: vät n. ISO Mmk:lla vuodessa. Investoinnit haja- na vuosien 1994-96 toteutumatietoja ja valmisteil-
46356: asutuksen jäteveden käsittelyn tehostamiseksi ovat la olevan kansallisen metsäohjelman alueellisia
46357: n. 110 Mmk ja käyttökustannukset n. 160 Mmk tavoitenäkymiä. Tulosten perusteella on voitu tar-
46358: vuodessa. kastella vesiensuojelun tavoiteohjelman, metsäta-
46359: Kalankasvatuksesta aiheutuvat vesiensuojeluin- louden ympäristöohjelman ja uuden metsäohjel-
46360: vestoinnit ovat vuodessa arviolta 13,5 Mmk, turkis- man yhteen sopivuutta. Kuudella Kainuun pikku-
46361: tarhauksesta 50 Mmk, turvetuotannosta 30 Mmk ja järvellä tutkittiin metsätalouden ympäristöohjel-
46362: kasvihuoneviljelystä 47 Mmk. man keskeisen vesiensuojelukeinon, suojavyöhyk-
46363: keen tehoa järvien rehevöitymiseen.
46364: Maatalous Vesiensuojelutavoitteet edellyttävät metsätalou-
46365: Maataloudesta aiheutuvaa kuormitusta vähenne- dessa tehokkaita, metsäohjelman mukaisia kun-
46366: tään viljelijöille vapaaehtoisen ympäristötukijärjes- nostusojituksia. Niiden lisäkustannukset ovat n.
46367: telmän, investointituen, neuvonnan ja koulutuksen 12 Mmk vuodessa. Vesistöjen varsille jätettävät
46368: avulla. Arvion mukaan niiden kustannusvaikutuk- 5-10-metriset suojavyöhykkeet vähentävät met-
46369: set ovat seuraavat: sänomistajien vuosittaista kantorahatuloa n. 85
46370: - Ympäristötukivarat säilyvät vuosien 1995- Mmk vuodessa. Maa- ja metsätalousministeriön
46371: 97 tasolla ja ovat n. 1,7 mrd. mk. valmistamassa kansallisessa metsäohjelmassa on
46372: - Lantaloiden ja puristenestevarastojen kun- viittaus vesiensuojelun tavoiteohjelman noudatta-
46373: nostamisesta vesiensuojelun kannalta asianmukai- miseen.
46374:
46375:
46376: 23 292055K 353
46377: Uudet rahoituslähteet, joita ovat ympäristöklus- Pohjavesien suojelua uhkaavat tekijät ja niiden
46378: teri- ja tutkimusohjelma sekä Tekesin Vesihuolto torjunta
46379: 2001 -teknologiaohjelma, ovat parantaneet mer- Monet yhteiskunnalliset toiminnot aiheuttavat ris-
46380: kittävästi vesiensuojelun tutkimusta ja tuotekehi- kejä pohjavesille. Teollisuustuotannosta sekä tuot-
46381: tystä. Kertomusvuonna käynnistettiin useita vuo- teiden varastoinnista ja käsittelystä saattaa joutua
46382: sia kestäviä tutkimuksia, joissa selvitetään mm. haitallisia aineita pohjavesiin. Muita riskejä ovat
46383: haja-asutuksen vesihuollon kehittämistä, yhdys- vaarallisten aineiden kuljetukset, liukkauden tor-
46384: kuntajätevesien tehostettua biologista ravinteiden junta suolauksella maanteillä ja lentokentillä, kiin-
46385: poistoa ja pienten teollisuuslaitosten jäteveden teistöjen maanalaiset öljysäiliöt, maa- ja metsätalo-
46386: puhdistusta. us sekä niiden oheistoiminnat, teollinen eläinkas-
46387: vatus ja kasvitarhaus, lietteiden levitys, jätevesien
46388: Maamme pohjavesitilanne pääsy maahan tai väärin toteutettu maahan imeytys
46389: Suomen pohjavesivarat ovat melko runsaat. Maas- sekä kaatopaikat, huoltoasemat, autokorjaamot,
46390: samme on yli 7 000 kartoitettua ja luokiteltua hautausmaat ja ampumaradat Lisäksi maa-ainesten
46391: pohjavesialuetta, joiden yhteinen arvioitu antoi- otto sekä virheelliset ojitukset ja maaleikkaukset
46392: suus on 5,8 milj. m 3 vuorokaudessa. Näiden aluei- ovat monin paikoin vaikuttaneet haitallisesti pohja-
46393: den ulkopuolellakin on pohjavettä yleensä riittä- veden laatuun ja määrään.
46394: västi haja-asutuksen kiinteistöjen tarpeisiin. Lisäksi Suomessa on nykyisin tasokas pohjavesien suo-
46395: viime vuosina on tutkittu kalliopohjavesien hyö- jelua koskeva lainsäädäntö. Ongelmia esiintyy suo-
46396: dyntämistä vedenhankinnassa. Pohjavettä käyte- jelun käytännön toteutuksessa. Suomen Kuntalii-
46397: tään n. 0,71 milj. m 3 vuorokaudessa. ton mukaan mm. kemikaalionnettomuuksien tai
46398: Pohjavesivarat eivät ole jakautuneet tasaisesti. vuodoista aiheutuvien vahinkojen tehokas torjunta
46399: Monilla alueilla pohjavettä on yli paikallisen tar- edellyttäisi nopeita viranomaispäätöksiä ja riittäviä
46400: peen, kun taas esim. rannikkoalueilla, Itä-Uudella- käyttövaroja, joita puuttuu erityisesti pieniltä ja
46401: maalla ja entisen Kuopion läänin alueella on pai- keskisuurilta kunnilta. Kuntaliitto ehdottaa erillisen
46402: koitellen pulaa käyttökelpoisesta pohjavedestä. rahaston tai vastaavan perustamista suojelutoimien
46403: Kun lisäksi suurimmat pohjavesiesiintymät eivät hoitamiseksi.
46404: välttämättä sijaitse suurimpien käyttökohteiden lä- Ympäristöministeriön mukaan pohjavesiä on
46405: heisyydessä, on pohjaveden hyödyntämiseksi aiemmin suojeltu perustamalla vesioikeudellisia
46406: usein ollut tarpeen toteuttaa melko laajojakin suoja-alueita toimivien vedenottamojen ympärille
46407: alueellisia vedenhankintaratkaisuja. ja valvomalla vesilakia. Viime vuosina on tärkeim-
46408: Suomen pohjavesien laatu on hyvä kansainväli- mäksi suojelukeinoksi tullut ns. suojelusuunnitel-
46409: sestikin arvosteltuna. Usein pohjavesi soveltuu ve- mamenettely. Siinä tutkitaan pohjavesialueen hyd-
46410: denhankintaan sellaisenaan, tai sen käsittelyksi rogeologiaa, tarkastetaan alueella olevat riskikoh-
46411: riittää alkalointi, jolla vähennetään vesijohtojen teet sekä laaditaan toimenpidesuositukset riski teki-
46412: korroosiota. Veden laatu kuitenkin vaihtelee alueit- jöille. Tavoitteena on poistaa riskit ja ohjata uudet
46413: tain. Erityisesti Pohjanlahden rannikkoalueilla on riskitoiminnat pohjavesialueiden ulkopuolelle.
46414: paljon savenalaisia esiintymiä, joissa pohjaveden Tarvittaessa riskit eliminoidaan rakenteellisilla suo-
46415: rauta- ja mangaanipitoisuus on liian korkea. Toi- jatoimilla ja rajoittamalla toimintaa. Suojelusuunni-
46416: saalta raudan ja mangaanin poisto pohjavedestä on telmaa käytetään ohjeena mm. maankäytön suun-
46417: helppoa. Kaakkois-Suomen rapakivialueilla pohja- nittelussa sekä vesilain ja muiden pohjavesien suo-
46418: vesi on usein liian fluoridipitoista. Lisäksi porakai- jeluun vaikuttavien lakien valvonnassa ja sovelta-
46419: vojen vedessä on paikoitellen todettu korkeahkoja misessa.
46420: radon- ja arseenipitoisuuksia. Pohjavesien suojelun valtakunnallisia kustan-
46421: Monin paikoin ihmiset ovat toiminnallaan vai- nuksia ei tällä hetkellä ole mahdollista arvioida.
46422: kuttaneet pohjaveden laatuun ja määrään. Valta- Pohjavesialueiden riskikartoitusten yhteydessä sel-
46423: kunnallisesta tilanteesta ei ole tarkkaa tietoa, sillä vitetään, mitä kukin pohjavesialueella sijaitseva
46424: pohjaveden laadun tarkkailua on suoritettu lähinnä laitos tai toiminnanharjoittaja mahdollisesti joutuu
46425: vain toimivilla pohjavedenottamoilla. Lisäksi suori- tekemään. Sen sijaan käytännössä ei ole mahdollis-
46426: tetut analyysisarjat ovat monasti liian suppeita. ta arvioida, millaisia uusia riskitoimintoja tulee
46427: Useita melko laajojakin pohjaveden pilaantumista- pohjavesialueille ja millaisia suojaustoimia nämä
46428: pauksia on todettu. Tarkkailun tehostuessa usko- veivoitetaan tekemään.
46429: taan tulevan ilmi pilaantumistapauksia, jotka yleen- Kunnan, valtion tai yksityisen vesihuoltoyhty-
46430: sä ovat aiheutuneet aiemmista päästöistä. män rahoittama suojelusuunnitelma maksaa muu-
46431:
46432:
46433: 354
46434: tamasta tuhannesta markasta useihin satoihin tu- ti. HELCOMin suositukset ovat omalta osaltaan
46435: hansiin markkoihin. Toiminnanharjoittaja maksaa vaikuttaneet kansallisiin vesiensuojeluohjelmiin ja
46436: varsinaiset suojaustoimet, joiden kustannukset voi- vesioikeuksien ratkaisuihin. Varsinkin massa- ja
46437: vat nousta huomattaviksi. Esimerkiksi tieluiskien paperiteollisuuden kohdalla yhteys on selvä. Ra-
46438: suojaus tiesuolan pohjaveteen pääsyn estämiseksi portointitulokset osoittavat, että Suomi on toteutta-
46439: maksaa noin miljoona markkaa kilometriltä. Toi- nut hyvin teollisuuden ja kunnallisten jätevesien
46440: saalta yhden ainoan pilaantumistapauksen kustan- päästöjen rajoittamista koskevat suositukset. Lisäk-
46441: nukset voivat nousta useisiin miljooniin markkoi- si merenkulun ja öljyntorjunnan suositukset on
46442: hin. toteutettu pääpiirteissään.
46443: Kertomusvuoden maaliskuussa pidetyssä HEL-
46444: Kansainväliset sopimukset COMin ministerikokouksessa hyväksyttiin mm.
46445: Valtiontilintarkastajat käsittelivät kertomuksessaan muutos maatalouden ympäristönsuojelua koske-
46446: vuodelta 1996 kattavasti Itämeren ekologisen tilan vaan suojelusopimukseen ja määräys alusjätteiden
46447: kehitystä, ympäristöpäästöjä ja saastumislähteitä, pakollisesta jättämisestä satamiin sekä hyväksyttiin
46448: Itämeren suojelun kansainvälisiä sopimuksia, Suo- lukuisia laivojen öljyisiä ja muita jätteitä koskevia
46449: men ympäristöviranomaisten Itämeri-toimintaa suosituksia. Lisäksi kokouksessa sovittiin, että vuo-
46450: sekä Itämeren suojelutoimia lähivuosina. Sen den 1988 ministerijulkilausuman kuormituksen
46451: vuoksi seuraavassa osassa selostetaan lyhyesti me- 50 %:n vähennystavoite tulee toteuttaa vuoteen
46452: rien tilaan vaikuttavaa kansainvälistä sopimuskäy- 2005 mennessä. Toteutuessaan muutokset paranta-
46453: täntöä. vat Itämeren ympäristön tilaa.
46454:
46455: Sopimukset Itämeren suojelemiseksi Sopimusten vaikutukset
46456: Itämeren suojelun perustana ovat Itämeren merel- Itämeren ympäristön ongelmat tiedetään, ja suoje-
46457: lisen ympäristön suojelusopimukset eli Helsingin lutoimien koordinointia pyritään jatkuvasti tehosta-
46458: sopimukset vuosilta 1974 ja 1992 sekä erityinen maan. Suojeluyhteistyön tulokset näkyvät yleensä
46459: suojeluohjelma, joka on myös osa Itämeren suoje- vasta pitkän ajan kuluttua. Ympäristölle vaarallis-
46460: lukomission eli HELCOMin työtä. Vuonna 1974 ten kemikaalien, mm. DDT:n ja PCB:n, tuotannon
46461: tehty Helsingin sopimus on edelleen voimassa, ja käytön kieltäminen 1980-luvun alussa on vaikut-
46462: koska kaikki sopimuspuolet eivät ole vielä ratifioi- tanut siten, että uhanalaiset merikotka- ja hyljekan-
46463: neet uutta, v. 1992 tehtyä sopimusta.Tällä hetkellä nat ovat alkaneet jälleen elpyä. Suojelutoimien
46464: Puolan ratifiointi puuttuu. Venäjä on nootillaan seurauksena Itämeren suojeluohjelmaan listattuja
46465: 14.12.1998 ilmoittanut hyväksyneensä sopimuk- erittäin haitallisia kuormittajia, nk. hot spoteja, on
46466: sen, mutta hyväksyruiskirjaa ei ole vielä talletettu voitu poistaa listalta. Suomen seitsemästä erittäin
46467: Suomen ulkoasiainministeriöön, joka toimii sopi- haitallisesta teollisuuskuorminajasta on voitu pois-
46468: muksen mukaisena tallettajana. taa kuusi kohdetta. Outokummun Harjavallan teh-
46469: Mainittujen sopimusten lisäksi Itämeren alueen taiden lisäksi haitallisia kuormittajia ovat edelleen
46470: kestävän kehityksen ohjelma eli Baltic 21 vaikuttaa Saaristomeren kalankasvatus, Lounais-Suomen
46471: laaja-alaisesti kaiken ympäristön, myös Itämeren, maatalous ja Helsingin seudun kunnallinen jäteve-
46472: suojeluun. Sen laatimiseen osallistui useita Itäme- denpuhdistus, joka väestön keskittymisen vuoksi
46473: rellä toimivia kansainvälisiä järjestöjä, mm. HEL- käsittelee viidenneksen Suomen yhdyskuntien jä-
46474: COM, ja se hyväksyttiin kertomusvuoden kesällä. tevesistä.
46475:
46476: Sopimusten toteutuminen Rahoitus
46477: Helsingin sopimuksen velvoitteiden tehostamisek- Itämeren suojeluun on viime vuosina saatu paljon
46478: si jäsenvaltioiden ympäristöministerit sopivat v. varoja kansainvälisistä lähteistä. Esimerkiksi Bal-
46479: 1988 haitallisten aineiden päästöjen vähentämises- tian maiden vesihuoltohankkeiden ja jätevesien
46480: tä puoleen vuodesta 1987 vuoteen 1995. Kertomus- puhdistamohankkeiden vaikutukset ovat paranta-
46481: vuonna annetussa ministerijulkilausuman loppura- neet muutamien rannikkoalueiden, mm. Tallinnan
46482: portissa todettiin mm., että typpikuormituksen vä- edustan, veden laatua. Rahoitusta koordinoidaan
46483: hennystavoitteita ei ollut kaikilta osin saavutettu. avunantaja- ja avunsaajamaiden sekä rahoituslai-
46484: HELCOM on v. 1980 alkaneen toimintansa aika- tosten kesken.
46485: na hyväksynyt useita suosituksia eri päästälähteistä Suomessa maataloutta lukuun ottamatta kuor-
46486: tulevan kuormituksen vähentämiseksi. Suositusten minajat maksavat valtaosan Itämeren vesiensuoje-
46487: toteutumista seurataan raportoimaila säännöllises- lutoimien kustannuksista. Julkisen rahoitustarpeen
46488:
46489:
46490: 355
46491: arvioiminen on vaikeaa. Julkista rahoitusta on teol- men Kuntaliiton mielestä tulisi selvittää mahdolli-
46492: lisuuden ja yhdyskuntien Itämereen laskevien ve- suudet osoittaa varoja vanhojen hylkyjen puhdista-
46493: sistöjen suojelutoimiin maksettava suora tuki. Tuen miseen muualta kuin Öljysuojarahastosta, jonka
46494: määrä on vähäinen, koska nykyisin sovelletaan ns. varoja pitäisi suunnata öljyn saastuttamien maa-
46495: aiheuttaja maksaa -periaatetta. Julkista tukea on alueiden kunnostamiseen.
46496: myös EU:n maatalouden ympäristötuki. Itämeren suojelemiseksi on toteutettu yhteis-
46497: Muu julkinen rahoitus koostuu eri ministeriöi- hankkeita Baltian maiden ja Venäjän kanssa sekä
46498: den budjeteissa suojelun edellyttämään viran- kahdenvälisesti että yhteisrahoituksena, johon ovat
46499: omaistyöhön ja tutkimukseen osoitetuista määrära- osallistuneet kansainväliset rahoituslaitokset ja
46500: hoista sekä Suomen maksuosuudesta HELCOMille. muut rahoittajamaat Ympäristöministeriö myönsi
46501: Maksuosuus oli kertomusvuonna 1 040 000 mk kertomusvuonna avustuksia Itämeren suojelu-
46502: (vuosimaksu) ja 1 650 000 mk (erityismaksuosuus, hankkeisiin yhteensä 40,6 Mmk.
46503: joka kattaa sihteeristön toimiston kulut). HELCO-
46504: Min budjettikausi on 1.7.-30.6. Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelua
46505: Ympäristövahinkojen torjumiseksi kehitettiin ja koskeva yleissopimus eli OSPAR-sopimus
46506: tehostettiin edelleen merellä tapahtuvien öljypääs- Suomi allekirjoitti v. 1992 kertomusvuoden maalis-
46507: töjen valvontaa. Valvontalentokoneiden varustusta kuussa voimaan tulleen sopimuksen, joka koskee
46508: parannettiin. Ympäristövahinkojen torjuntavalmiu- Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelua.
46509: den kehittämiseen käytettiin yhteensä n. 6,8 Mmk. Sopimuksella säädellään maalta ja ilman kautta
46510: Ympäristövahinkojen torjunnasta aiheutuneet sopimusalueelle tulevia päästöjä. Merenkulun ym-
46511: kustannukset olivat kertomusvuonna yhteensä n. päristönsuojelua ja ympäristövahinkojen torjuntaa
46512: 14,5 Mmk. Arviomäärärahaa ylitettiin 4 450 000 mk, lukuun ottamatta sopimuksen suojeluperiaatteet
46513: mikä johtui pääosin Park Victoryn öljyä vuotavan ovat hyvin pitkälle samat kuin Helsingin sopimuk-
46514: hylyn saneerauksesta, Emäsalon epäiltyjen myrk- sen. Sopimuksen vaikutusalueeseen kuuluvat Suo-
46515: kytynnyreiden etsinnäistä ja Viroon viedyn ongel- men pohjoisimmista osista Jäämereen laskevat ve-
46516: majäte-erän palauttamisesta. Kaikkiaan operatiivi- sistöt sekä Vienanmeren kautta Jäämereen laskevat
46517: seen toimintaan kului yhteensä n. 6,8 Mmk. Suo- Kuusamon vesistöt.
46518:
46519:
46520:
46521:
46522: Vesistöjen suojelemis- ja kunnostamistoimia arviol- asenteisiin. Uusi tekniikka ja tieto tarjoavat hyvät mah-
46523: taessa ja mitoitettaessa tulee korostaa, että vesistöt dollisuudet suojelutoimien toteuttamiseen. Vaikka ns.
46524: pilaantuvat ihmisten toimien vuoksi, sillä ne ovat ehti- pistekuormittajien osuus päästöistä saattaa olla valta-
46525: neet sopeutua luonnonhuuhtouman aiheuttamaan ra- kunnallisesti pieni, useilla vesistöalueilla pistekuormit-
46526: vinnekuormitukseen jääkauden jälkeisellä ajalla. Ihmi- tajat ovat pahin vesien pilaaja. Sen vuoksi on tärkeää,
46527: sen toiminnan intensiivisyyden lisääntymistä kuvaa se, että vesiensuojeluohjelmaa toteutettaessa laaditaan
46528: että kun sisävesien pääasiallisen rehevöittäjän, fosfo- vesistöittäin alueellisettavoitteet ravinteista ja haitalli-
46529: rikuorman, arvioidaan kaksin- tai kolminkertaistuneen sista aineista aiheutuvan kuormituksen vähentämisek-
46530: 2500 vuodessa, suurin osa kasvusta on tapahtunut toi- si.
46531: sen maailmansodan jälkeen. Teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesikuormituksen
46532: Edellisen, vuoteen 1995 päättyneen vesiensuojelun investointikustannuksia arvioitaessa on korostettava,
46533: tavoiteohjelman arvioidaan toteutuneen melko hyvin että investointien lykkääminen johtaa yleensä ympäris-
46534: luvanvaraisen teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesi- töhaittoihin, joiden korjaaminen onnistuessaankin vie
46535: kuormituksen osalta. Sitä vastoin edistys maatalou- hyvin pitkän ajan ja aiheuttaa yhteiskunnalle säästöihin
46536: dessa ja haja-asutusalueilla jäi vähäiseksi. Valtiontilin- nähden moninkertaiset verovaroilla rahoitettavat kus-
46537: tarkastajien mielestä vesiensuojelutoimia on edelleen tannukset. Ympäristöhaittojen huomioon ottaminen yri-
46538: pyrittävä tehostamaan paitsi voimassa olevan vesien- tystoiminnan investoinneissa parantaa ympäristöystä-
46539: suojeluohjelman mukaisilla tiukoilla rajoituksilla myös vällisen tuotantotoiminnan asemaa saastuttavaan tuo-
46540: erilaisten ohjauskeinojen avulla sekä vaikuttamalla tantotoimintaan nähden. Valtiontilintarkastajien mie-
46541:
46542:
46543: 356
46544: lestä yritystoiminnan kehittämiseen tarkoitettuja varo- tamaan. Vaikeuksista huolimatta ympäristöhallinnon
46545: ja tulee suunnata toiminnassa olevien yritysten suoje- on yhdessä maa- ja metsätaloushallinnon kanssa pyrit-
46546: luinvestointien tehostamiseen. Suomen on kansainvä- tävä kehittämään objektiivisia kriteereitä esim. sille,
46547: lisissä yhteyksissä pyrittävä vaikuttamaan ympäristö- miten valvotaan lannoitustasoa ja määritetään maa-
46548: haittojen huomiotta jättämisestä aiheutuvan kilpailu- seutumaiseman luonnon monimuotoisuus.
46549: edun poistamiseksi. Haja-asutuksen jätevesien käsit- Huolimatta kustannusten kalleudesta maamme ve-
46550: telyn tehostamiseksi on kiirehdittävä ympäristönsuoje- sihuollon järjestäminen pohjaveden varaan on perus-
46551: lulainsäädännön uudistamista sekä tarkistettava vesi- teltua paitsi laadullisten seikkojen myös niiden riskien
46552: ja viemärilaitoslakia. Lisäksi on kehitettävä toimivia vuoksi, joita liittyy lähialueilla sijaitseviin osittain heik-
46553: teknisiä ratkaisuja, kohdistettava vastuu selkeästi kiin- kokuntoisiin atomivoimaloihin. Ympäristöonnetto-
46554: teistöille ja edistettävä laitteistojen rakentamisen ja muuksiin liittyvä tiedottaminen on yleensä ollut saas-
46555: ylläpidon taitavan palveluyritystoiminnan syntymistä. teiden leviämiseen verrattuna hidasta, ja pintaveden
46556: Maatalouden ravinnekuormaa on pyritty vähentä- saastumisen takia talousvesi voi aiheuttaa väestölle
46557: mään jo pitkään. Merkittävä muutos käynnistyi v. 1995, sairastumisriskin. Pohjavesien suojelemiseksi on nii-
46558: jolloin valtaosa tiloistamme anoi EU:n ympäristötukea. den laadun ja määrän tarkkailu sekä riskikartoitukset
46559: Tuen tarkoituksena on vähentää lannoitusta, edistää saatava riittävän kattaviksi. Suojelun käytännön toteu-
46560: viljelemättömien kaistojen muodostamista ojien ja ve- tuksessa esiintyviä ongelmia on pyrittävä poistamaan
46561: sistöjen varsille sekä pitää osa pelloista talvella kasvi- tehostamalla ympäristövaikutusten arviointia lupien
46562: peitteisenä tai vain kevyesti muokattuna. Valtiontilin- käsittelyn yhteydessä ja korostamalla suojelusuunnit-
46563: tarkastajien mielestä on aiheellista selvittää, ovatko telumenettelyn merkitystä maankäytön suunnittelussa
46564: vesistöjen tilaan hitaasti vaikuttavat suojelutoimet riit- sekä vesilain ja muiden pohjavesien suojeluun vaikut-
46565: täviä matalien ja herkkien järviemme tilan kohentami- tavien lakien valvonnassa ja soveltamisessa. Valtionti-
46566: seen, sekä tarvittaessa vaikuttaa EU:ssa keinovalikoi- lintarkastajien mielestä tässä yhteydessä tulee selvit-
46567: man laajentamiseksi. tää, pitäisikö vesilakia täydentää vesioikeuden luvan-
46568: Suomen ympäristökeskuksen seurantatutkimus varaisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia
46569: osoittaa, että viljelijöillä ei ole riittävästi tietoa siitä, koskevalla määräyksellä. Lisäksi vesiasetuksen mu-
46570: miten esim. fosforin ja lannoitteiden yhteiskäyttö vai- kaista hankesuunnitelmaa tulee kehittää siten, että sen
46571: kuttaa peltojen ravintotaseisiin ja sitä kautta vesistöi- yhteydessä esitetään hankkeen realistisetvaihtoehdot
46572: hin. Valtiontilintarkastajien mielestä on lisättävä tutki- ja niiden ympäristövaikutukset, tarvittaessa järjeste-
46573: musyhteistyötä mm. sen selvittämiseksi, mitä vaikutuk- tään asianosaisten kuuleminen sekä esitetään kuule-
46574: sia ympäristötuen ehtona olevilla toimilla on ympäris- misen tulokset.
46575: tön tilaan, sekä informoitava siitä viljelijöitä. Ohjauksen Jätevesien tarkistettujen johtamislupaehtojen, joita
46576: ja neuvonnan tehostamiseksi on alueellisten ympäris- on tarkoitus soveltaa kaikissa Suomenlahden rannikon
46577: tökeskusten ja maaseutukeskusten välinen yhteistyö jätevedenpuhdistamoissa, uskotaan vähentävän ran-
46578: saatava toimivaksi. tavesien ravinnekuormaa huomattavasti. Samalla on
46579: Valtiontilintarkastajat korostavat, että ympäristöoh- kuitenkin tehostettava yhteistyötä Viron ja Pietarin
46580: jelman noudattamiseen sidotun perustuen ja ympäris- seudun päästöjen vähentämiseksi. Kansainvälisiin so-
46581: töministeriön hallinnoiman erityistuen valvonta on pimuksiin perustuvan yhteistyön ja suoran rahoitus-
46582: saatava Euroopan komission edellyttämälle tasolle. Li- tuen lisäksi Suomen on aktiivisesti pyrittävä hankki-
46583: säämällä valvontakäyntejä on täydennettävä satelliitin maan kansainvälistä apua näiden maiden laajojen vie-
46584: kautta tapahtuvaa kaukokartoitusta, joka ei täytä val- märöinti- ja puhdistuslaitoshankkeiden rahoittami-
46585: vonnan laadullisia ehtoja. Monimutkaisia valvonta- seen.
46586: säännöksiä on pyrittävä selkeyttämään ja yksinkertais-
46587:
46588:
46589:
46590:
46591: 357
46592: Alueellisten ympäristökeskusten toiminta ja että vuodot olivat johtuneet eräistä melko vähäi-
46593: sistä 1980-luvun alun rakennusaikaisista puutteista
46594: Merkittävät ympäristövahinkotapaukset ja virheistä sekä osittain laitoksen käytön aikaisista
46595: Tarkastuskäynnillään ympäristönministeriössä val- vahingoista. Ympäristöministeriön mielestä vir-
46596: tiontilintarkastajat saivat selvityksen Paakkilan enti- heet, puutteet ja vahingot ovat sen laatuisia, ettei
46597: sellä kaivosalueella, Ekokem Oy:n toiminnassa ja niistä voida moittia mitään viranomaista, koska ne
46598: Helsingin Myllypurossa todetuista ympäristövahin- kaikki kuuluvat yhtiön vastuualueeseen. Poliisi
46599: kotapauksista. tutki yhtiön osalta asian, mutta valtionsyyttäjä pää-
46600: Ympäristöministeriön mukaan saastuneita maa- tyi siihen, ettei syytteen nostamiseen ole aihetta.
46601: alueita alettiin kunnostaa 1980-luvun puolivälissä. Kaikki rakennustekniset virheet ja puutteet on
46602: Aiemmin korjattiin lähinnä ympäristöonnetto- ennaltaehkäisevästi korjattu, epäpuhtauksien le-
46603: muuksista aiheutuneita vahinkoja. Viidentoista vii- viäminen estetty ja puhdistustoimet suurimmaksi
46604: me vuoden aikana on kunnostettu yhteensä 500 osaksi tehty. Liuottimia oli päässyt vain muutama
46605: saastunutta aluetta. Niistä suurin osa vuoden 1995 kilo laitosalueen ulkopuolelle. Yhtiö on 15-vuoti-
46606: jälkeen. sen toimintansa aikana käsitellyt vaarattomaksi
46607: Ympäristöministeriön mukaan vanhoissa ta- yhteensä 1 100 milj. kg vaarallisia ongelmajätteitä,
46608: pauksissa alueellinen ympäristökeskus velvoittaa jotka muutoin olisivat voineet joutua hallitsematto-
46609: päätöksellään saastuttajan, kiinteistön haltijan tai masti ympäristöön.
46610: kunnan selvittämään ja puhdistamaan saastuneen Vahingosta aiheutui yhtiölle tutkimus-, korjaus-
46611: alueen. Suomen Kuntaliiton mukaan vanhoja saas- ja kunnostuskustannuksia 14 Mmk tarkastusajan-
46612: tuneita alueita koskeva lainsäädäntö on kuntien kohtaan mennessä. Kokonaiskustannusten arvioi-
46613: vastuuta koskevalta osalta epäselvä ja tulkinnanva- daan nousevan n. 20 Mmk:aan.
46614: rainen. Uudemmissa tapauksissa selvittämis- ja
46615: puhdistamisvelvollisuus on ensisijaisesti saastumi- Helsingin Myllypuron vahinkotapaus
46616: sen aiheuttajalla, jonka tulee jättää jätehuoltosuun- Helsingin Myllypuron asuinalueella ja sen ympäris-
46617: nitelma tai -ilmoitus alueellisen ympäristökeskuk- tössä ovat voimassa v. 1962 ja 1975 vahvistetut
46618: sen ratkaistavaksi. Jos aiheuttaja ei ryhdy toimiin, asemakaavat. Vuoden 1975 asemakaavalla urheilu-
46619: alueen haltijan velvollisuus on toteuttaa selvitys- ja puistoksi osoitetun kaatopaikka-alueen pohjois-
46620: puhdistustoimet, mikäli saastuttava toiminta on reunaan kaavoitettiin laajahko uusi asuinalue. Jo v.
46621: tapahtunut haltijan tieten. Jos 1.1.1994 voimaan 1974 vahvistetulla kaavamuutoksella yleisten pal-
46622: tulleen jätelain aikana saastuneen alueen haltijaa ei velujen korttelialue muutettiin asuinkerrostalojen
46623: voida kohtuudella velvoittaa puhdistamaan saastu- korttelialueeksi.
46624: nutta aluetta, puhdistamisvelvoite siirtyy kunnalle. Myllypuron kaatopaikka lopetettiin 1970-luvun
46625: alussa. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti maa-
46626: Ekokem Oy:n vahinkotapaus liskuussa 1972 Myllypuron ja Puotinharjun välisen
46627: Riihimäen Ekokemin alueelle vahvistettiin alueen suunnittelusta asutusta ja liikuntapalveluja
46628: 27.4.1990 asemakaava, jossa ympäristöministeriön varten. Sisäasiainministeriö hyväksyi kaavatoimis-
46629: mukaan lainmukaisilla ja perustelluilla kaavamer- ton hyväksymän kaavan. Kaavaselostuksen mu-
46630: kinnäillä osoitettiin korttelialue ongelmajätteiden kaan alueen itäosia oli käytetty soranottoon ja
46631: käsittelylaitokselle, rakennusala käsittelyprosessia sittemmin talousjätteen kaatopaikkana. Rakenta-
46632: ja erityiskaatopaikkaa palveleville rakennuksille ja misohjelmatoimikunta hyväksyi huhtikuussa 1974
46633: rakenteille sekä käsiteltyjen ongelmajätteiden eri- kaupungin puolelta alueen toteuttamista ohjan-
46634: tyiskaatopaikka-alue. Ympäristöministeriön käsi- neen ja valvoneen itäkeskusprojektiryhmän laati-
46635: tyksen mukaan laitoksen ja kaatopaikan pohjara- man toteuttamisohjelman. Terveyslautakunnan
46636: kenteiden vuotamisesta aiheutunutta ympäristöva- valvontajaosto kiinnitti lausunnossaan huomiota
46637: hinkoa ei olisi voitu kaavoituksella tai rakentami- alueen liikenteellisiin ongelmiin.
46638: sen valvonnalla ehkäistä. Alue kaavoitettiin asuinalueeksi ja rakennettiin
46639: Viranomaisten määräämän tarkkailun tuloksena v. 1976. Kaavaselostuksessa mainittuun yhdyskun-
46640: havaittiin keväällä 1996 yhdessä pohjavesien tark- tajätteen kaatopaikkaan ei tuolloin ajateltu liittyvän
46641: kailuputkessa orgaanisen yhdisteen kohonnut pi- mitään haittaa, eikä asiaan kiinnitetty hanketta
46642: toisuus. Yhtiön johdon ilmoituksen perusteella koskevissa lausunnoissa huomiota. Rakennuksia
46643: syyn selvittämiseen osallistuivat myös viranomai- tukevat paalut juntattiin kaatopaikan jätepenke-
46644: set. Laajat ja monipuoliset tutkimukset osoittivat, reen läpi. Vasta äskettäin selvisi, että alueelle oli
46645: että pohjaveteen oli päässyt vuotamaan liuottimia sijoitettu Helsingin kaasulaitoksella kaasun puhdis-
46646:
46647:
46648: 358
46649: tuksesta syntynyttä jätettä, joka sisälsi syanideja ja kaivos-, jäte- ja ranta-alueeseen ja päätettiin tutki-
46650: polyaromaattisia hiilivetyjä. musten aloittamisesta. Lokakuussa 1996 ympäristö-
46651: Vahingon ilmettyä Helsingin kaupunki aloitti ministeriö osoitti 310 000 mk:n määrärahan Poh-
46652: alueen selvittämisen ja kunnostussuunnitelman jois-Savon ympäristökeskukselle, jonka piti selvit-
46653: laatimisen. Suunnittelun ollessa kesken lupaa ei ole tää asbestin saastuttaman maaperän kunnostustar-
46654: vielä haettu Uudenmaan ympäristökeskuksesta. ve, arvioida riskit ja laatia kunnostussuunnitelma
46655: Karkean arvion mukaan pelkästään syanidipitoisen yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa.
46656: jätteen käsittelystä ongelmajätelaitoksella aiheutuu Alustavan suunnitelman mukaan kunnostami-
46657: n. 200 Mmk:n kustannus. On myös esitetty alueella nen maksaa n. 6 Mmk. Valtion tulo- ja menoar-
46658: olevien asuinrakennusten purkamista ja tasoitta- vioon on tähän tarkoitukseen varattu 1,8 Mmk:n
46659: mista entisen kaatopaikan terveydelle ja ympäris- määräraha. Osapuolten välillä pyritään sopimuk-
46660: tölle aiheuttaman haitan ja vaaran ehkäisemiseksi. seen, jossa kustannukset jakautuisivat Tuusniemen
46661: Myllypuron alueen maaomistaja, rakentaja ja kunnan, Partek Oy:n ja valtion kesken. Pohjois-
46662: asuinkiinteistöjen omistaja yhtä lukuun ottamatta Savon ympäristökeskus ehdotti, että valtio maksaisi
46663: on Helsingin kaupunki, joka maanomistajan omi- 70% kustannuksista. Tarkastusajankohtana kunta
46664: naisuudessa vastaa vanhan kaatopaikan kunnosta- ei vielä ollut hakenut lupaa kunnostamiseen.
46665: miskustannuksista. Ympäristöministeriön mukaan Ympäristöministeriön käsityksen mukaan tässä-
46666: alueen rakentamisessa toimittiin aikanaan parhaan kään tapauksessa ranta-alueen kaavoituksessa
46667: tiedon mukaan, hyvässä uskossa sekä muodollises- sekä kaavoitetun ja kaivosalueen käytössä ei aika-
46668: ti oikein. naan osattu ottaa huomioon asbestin aiheuttamaa
46669: vaaraa ja haittaa. Alue ei kunnostamanomana so-
46670: Paakkilan entisen kaivosalueen vahinkotapaus vellu nykyiseen käyttöön.
46671: Tuusniemen kunnassa sijaitsevan Paakkilan asbes- Laki ympäristövaikutusten arvioinnista annettiin
46672: tikaivosalueen toiminta käynnistyi laajamittaisesti 1.9.1994. Samaan aikaan kirjattiin rakennuslain
46673: vuosisadan alussa ja päättyi v. 1975. Kaivosalueelle 3 §:ään säännös, jonka mukaan kaavaa laadittaessa
46674: ei ole laadittu minkäänlaista kaavaa. Pohjois-Savon on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman
46675: ympäristökeskuksen mukaan läheiselle Paakkilan- toteuttamisen ympäristö- ja eräät muut vaikutukset.
46676: niemen alueelle laadittiin 1980-luvulla loma-asu- Nykyisen lainsäädännön perusteella kaavoituksen
46677: tusta käsittävä rantakaava maanomistajien toimes- yhteydessä todennäköisesti selvitettäisiin asbesti-
46678: ta. Sen yhteydessä ei osattu varautua kaivosalueelta kaivoshankkeen ja Ekokem Oy:n ympäristövaiku-
46679: kulkeutuneen rantahiekan terveysvaikutuksiin. Li- tukset. Kaavoituskäytäntöä on muutettu siten, että
46680: säksi alueen maaperä on luontaisestikin asbestipi- merkittäviä ympäristövaikutuksia omaavia hank-
46681: toista. keita ei enää voi toteuttaa esim. poikkeusluvalla.
46682: Entisellä kaivosalueella ja sen ympäristössä Kaupunkirakenteen tiivistyessä rakentamispai-
46683: Paakkilanniemessä on pysyvää ja vapaa-ajan asu- ne kohdistuu myös alueille, joilla saattaa olla saas-
46684: tusta, työpaikkoja, maa- ja metsätaloutta sekä vir- tuneesta maaperästä aiheutuvia käyttörajoituksia.
46685: kistystoimintaa. Paakkilanniemen rannoille vahvis- Nykyinen lainsäädäntö edellyttää, että kaavoja vah-
46686: tettiin rantakaava, jolla on 22 rakennuspaikkaa. vistettaessa on tehtävä maaperätutkimuksia, joiden
46687: Niistä suurin osa on jo rakennettu. Rantakaava- perusteella voidaan varmistua alueen soveltumi-
46688: alueen ulkopuolella on kolme rivitaloa ja yksi sesta aiottuun käyttöön, ja ennen rakentamista
46689: omakotitalo. Alueella on Tuusniemen kunnan mer- maa-alue on puhdistettava kokonaan. Näin mene-
46690: kittävin yritys, Paakkilan konepaja. Vedellä täytetty tellen vältytään Myllypuron ja Tuusniemen kaltai-
46691: avolouhos on suosittu sukeltajien harjoittelupaik- silta tapauksilta. Ympäristöministeriön mukaan
46692: ka. Jätealueita on käytetty myös nuorten harjoitte- kaavoitusviranomaisten toiminnassa ei ole ollut
46693: luratana. voimassa olleiden säännösten vastaisia puutteita tai
46694: Asbestihaitat havaittiin 1990-luvun alussa Oy laiminlyöntejä.
46695: Partek Ab:n ruopatessa rantaa tontinomistajan vaa-
46696: timuksesta. Varsinaisesti asia tuli esille v. 1996 Organisaation kehittäminen
46697: konkurssihuutokaupan yhteydessä, minkä jälkeen Aluehallinnon, erityisesti elinkeinohallinnon kehit-
46698: alueella järjestettiin helmikuussa 1996 katselmus, tämistä selvitettiin 1990-luvun alkupuolella toimi-
46699: johon osallistuivat Tuusniemen kunnan terveysval- kunnissa, työryhmissä ja hankkeissa. Valtioneuvos-
46700: vonta-, ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontavi- to asetti tammikuussa 1992 maakuntien ja valtion
46701: ranomaiset sekä Pohjois-Savon ympäristökeskus ja alueellisen hallinnon kehittämishankkeen. Alue-
46702: Kuopion lääninhallitus. Katselmuksessa tutustuttiin hallintohankeen selvitysmies Jukka Hirvelä teki
46703:
46704:
46705: 359
46706: kokoavan ehdotuksen aluehallinnon tavoitetilaksi. koistuvia ryhmiä, jotka suuntautuvat yhdessä SY-
46707: Ehdotuksen mukaan aluehallinnon organisaatio KEn ja alueellisten tutkimusyksikköjen kanssa val-
46708: koostuisi mm. 5-6 läänistä ja lääninhallituksesta, takunnallisten ohjelmien toteutukseen.
46709: 5-6 ympäristökeskuksesta, 9-10 elinkeinotoi- Pirkanmaan ympäristökeskus erikoistuu ympä-
46710: minnan alueellisesta kehittämiskeskuksesta, 5-6 ristötekniikkaan, Lounais-Suomen ympäristökes-
46711: tiepiiristä, 9-10 työvoimapiiristä ja 5-6 erilaistu- kuksen tehtävänä on tutkia ja seurata Saaristomerta
46712: vasta työvoimapiiristä, läänijakoon perustuvasta ja rannikkovesiä yhdessä Turun yliopiston kanssa,
46713: puolustusvoimien aluehallinto-organisaatiosta, ra- Länsi-Suomen ympäristökeskus tutkii jokivesistöjä
46714: javartiolaitoksen organisaatiosta, 5-6 keskusri- ja Pohjois-Savon ympäristökeskus haitallisia aineita
46715: kospoliisin alueyksiköstä ja alueellisista tuomiois- ja bioteknologiaa (Bioteknia-yhteistyö). Pohjois-
46716: tuimista. Pohjanmaan ympäristökeskus tutkii pohjoista ym-
46717: Valtioneuvosto asetti 14.9.1995 Aluehallinto päristöä yhdessä pohjoisten ympäristökeskusten
46718: 2000 -hankkeen valmistelemaan valtion aluehallin- kanssa. Oulun yliopiston yhteyteen perustetaan
46719: non uudistamista. Sitä ennen kauppa- ja teollisuus- tätä tarkoitusta varten tutkimus- ja kehittämisrypäs.
46720: ministeriöstä 28.11.1994 annetussa asetuksessa, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus tutkii ja seuraa
46721: joka koskee elinkeinotoiminnan kehittämistä, otet- metsäympäristöä, Etelä-Savon ympäristökeskus
46722: tiin kantaa elinkeinotoimintaa haitavien organisaa- erikoistuu järvi- ja rantaluonnon tutkimukseen ja
46723: tioiden kehittämiseen. Ympäristöasioiden aluehal- seurantaan ja Keski-Suomen ympäristökeskus hai-
46724: linto koottiin 1.3.1995lukien kolmeentoista ympä- tallisten aineiden tutkimukseen.
46725: ristöministeriön alaiseen ympäristökeskukseen. Sirpaloitunut tutkimus- ja kehittämistoiminta
46726: Keskuksiin siirrettiin ne ympäristöasiat, joita aiem- kootaan tarpeeksi suuriksi tutkimus- ja kehittämis-
46727: min hoidettiin vesi- ja ympäristöpiireissä sekä lää- ryhmiksi, joiden suunnitelmallista toimintaa koor-
46728: ninhallituksissa. Ympäristökeskusten aluejako dinoi SYKE yhteistyössä ulkopuolisten kanssa. Toi-
46729: pohjautuu pääosin maakuntajakoon. minnan laatua, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta
46730: Alueellisten ympäristökeskusten toimialuejakoa sekä ryhmien kykyä kilpailla ulkopuolisesta rahoi-
46731: muutettiin kertomusvuoden maaliskuun alusta lu- tuksesta on tarkoitus parantaa. Tavoitteena on, että
46732: kien vastaamaan maakunnan liittojen toimialueja- kehittämisryhmät hankkivat puolet tarvitsemistaan
46733: koa, mikä osaltaan helpottaa yhteistyötä EU:n ra- rahoituksesta ulkopuolisista lähteistä.
46734: kennerahasto-ohjelmissa. Länsi-Suomen ympäris-
46735: tökeskuksen alueella toimii kolme maakunnan liit- Laboratoriotoiminta
46736: toa. Uudenmaan, Lounais-Suomen, Hämeen ja Alueellisten ympäristökeskusten laboratoriotoi-
46737: Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen alueella mintaa kehittämällä pyritään mm. turvaamaan la-
46738: toimii kussakin kaksi maakunnan liittoa ja muissa boratoriotoiminnan saatavuus ja laatu maan eri
46739: ympäristökeskuksissa yksi. osissa, lisäämään laboratorioiden kustannustietoi-
46740: Alueelliset ympäristökeskukset osallistuvat yh- suutta, tehostamaan toimintaa yhteistyön ja erikois-
46741: teistyössä 1.9.1997 perustettujen TE-keskusten, liit- tumisen avulla, yhtenäistämään ympäristöalan la-
46742: tojen ja muiden aluekehittämisessä mukana ole- boratorioiden laatuvaatimuksia ja -arviointia ja
46743: vien tahojen kanssa moniin ympäristönhoito-, huolehtimaan nykyisen laboratoriohenkilöstön
46744: -suojelu- ja työllisyyshankkeisiin sekä kehitysohjel- työllisyydestä. Tavoitteen saavuttamiseksi Uuden-
46745: mien valmisteluun. Yhteistoiminnan intensiivisyys maan ympäristökeskuksen laboratorio liitettiin
46746: maaseutukeskusten kanssa vaihtelee alueittain. vuoden 1999 keväällä Suomen ympäristökeskuk-
46747: Valtiotilintarkastajien TE-keskuksiin suorittamien sen (SYKE) laboratorioon, joka jakautuu kolmeen
46748: tarkastuskäyntien yhteydessä on käyty epävirallista toiminnalliseen osaan, referenssi-, tutkimus- ja pal-
46749: keskustelua hyödyistä, joita voitaisiin saavuttaa velulaboratorioon.
46750: liittämällä metsä- ja ympäristöhallinnon alueorga- Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen labora-
46751: nisaatiot TE-keskuksiin. Ympäristöhallinto pitää torio on muodostanut osakeyhtiön nimeltä Kymen
46752: nykyistä organisaatiomallia tarkoituksenmukaise- Ympäristölaboratorio Oy yhdessä kahden muun
46753: na. alueella toimivan laboratorion kanssa, ja Etelä-
46754: Savon ympäristökeskus on allekirjoittanut aiesopi-
46755: Tutkimus- ja kehittämistoiminta muksen laboratorioyhtiön perustamisesta yhdessä
46756: Tutkimus- ja kehittämistoiminta keskitetään Suo- kolmen muun alueella toimivan yksikön kanssa.
46757: men ympäristökeskukseen (SYKE) ja sen kanssa Keski-Suomen ympäristökeskuksen ja Jyväsky-
46758: toimiviin alueellisiin tutkimus- ja kehittämisryh- län yliopiston laboratoriot on tarkoitus liittää yh-
46759: miin. Muutamat aluekeskukset muodostavat eri- deksi organisaatioksi vuoteen 2003 mennessä. Kai-
46760:
46761:
46762: 360
46763: nuun ympäristökeskuksen laboratoriolla on Kajaa- toimet ovat järkeistäneet laboratoriotyötä ja luo-
46764: nin kaupungin laboratorion kanssa allianssipohjai- neet pohjaa toiminnan muutoksille. Siirtyminen
46765: nen yhteistyö. Myös Lounais-Suomen ympäristö- tilaaja-tuottaja-pohjaiseen toimintaan ja markkina-
46766: keskuksen, Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hintaiseen palveluun tehostaa yksiköiden toimin-
46767: ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen laboratoriot taa. Taloudellisten hyötyjen arviointi on vaikeaa
46768: suunnittelevat allianssiyhteistyötä kunnallisen la- työn ollessa vielä kesken.
46769: boratorion kanssa. Laboratorioiden mahdollisuudet selvitä avoi-
46770: Pirkanmaan, Pohjois-Savon ja Länsi-Suomen messa kilpailussa vaativat lisäpanostusta esim. tie-
46771: ympäristökeskusten laboratorioyksiköt erikoistu- donhallintajärjestelmien kehittämiseen.
46772: vat tutkimuslaboratorioiksi, ja niiden laboratorio-
46773: analytiikka siirretään ympäristöhallinnon muihin EU-asioihin liittyvät tehtävät
46774: laboratorioyksiköihin. Ympäristöhallinnon, maa- ja metsätaloushallinnon
46775: Muutokset pyritään toteuttamaan ilman irtisano- ja työhallinnon Euroopan aluekehitysrahaston
46776: misia siten, että vapautuvat henkilöresurssit siirre- (EAKR) hankkeisiin sidotut varat olivat 28.2.1999
46777: tään hallinnonalalla muihin tehtäviin. Kehittämis- ohjelmakokonaisuuksittain seuraavat:
46778:
46779:
46780:
46781: EU Valtio Kunta Muu Yksityinen
46782: 1 000 mk
46783: Uudenmaan ympäristökeskus
46784: Ohjelma 2 2 230 150 3 595 0 0
46785: Ohjelma 5b 2 337 2 007 5 765 421 1108
46786: Ohjelma 21 745 1135 1 398 300 0
46787: lnterreg II A 504 330 60 299 992
46788: Yhteensä 5 816 3 622 10 818 1 020 2 100
46789: Lounais-Suomen ympäristökeskus
46790: Ohjelma 2 355 380 305 0 155
46791: Ohjelma 5b 7 160 5 494 6 272 982 2 673
46792: Ohjelma 21 4 508 2 332 5 435 323 12 025
46793: Yhteensä 12 023 8 206 12 012 1 305 14 853
46794: Hämeen ympäristökeskus
46795: Ohjelma 2 2 306 1 523 3 750 0 233
46796: Ohjelma 5b 7 721 6 481 8 615 0 12 221
46797: Ohjelma 6 189 240 0 0 0
46798: Ohjelma 21 3 987 2 409 7 636 20 779
46799: Yhteensä 14 203 10 653 20 001 20 13 233
46800: Pirkanmaan ympäristökeskus
46801: Ohjelma 5b 7 112 6118 9 076 0 4 350
46802: Yhteensä 7 112 6118 9 076 0 4 350
46803: Kaakkois-Suomen ympäristökeskus
46804: Ohjelma 2 3 660 1 720 7 825 110 0
46805: Ohjelma 5b 5 542 3105 9 828 135 75
46806: Ohjelma 21 9 069 3 094 14 458 501 2 857
46807: lnterreg II A 1 575 1 575 0 0 1 350
46808: Yhteensä 19 846 9 494 32 111 746 4 282
46809: Etelä-Savon ympäristökeskus
46810: Ohjelma 5b 1 500 1 890 450 0 0
46811: Ohjelma 6 5 794 4 654 7 593 60 1 481
46812: Ohjelma 21 99 93 139 0 0
46813: Yhteensä 7 393 6 637 8 182 60 1 481
46814: Pohjois-Savon ympäristökeskus
46815: Ohjelma 5b 13 761 10 242 14 292 132 876
46816: Ohjelma 6 1 740 930 1 981 0 905
46817: Yhteensä 15 501 11 172 16 273 132 1 781
46818:
46819:
46820:
46821: 361
46822: EU Valtio Kunta Muu Yksityinen
46823: 1 000 mk
46824:
46825: Pohjois-Karjalan ympäristökeskus
46826: Ohjelma 6 10 857 6 321 2 701 0 0
46827: lnterreg II A 1 377 811 213 240 115
46828: Yhteensä 12 234 7 132 2 914 240 115
46829: Länsi-Suomen ympäristökeskus
46830: Ohjelma 5b 15 067 18 520 7 058 0 12 346
46831: Ohjelma 6 4 135 3128 10 707 0 411
46832: Ohjelma 21 56 37 87 0 0
46833: Yhteensä 19 258 21 685 17 852 0 12 757
46834: Keski-Suomen ympäristökeskus
46835: Ohjelma 2 2 200 2 700 0 0 9100
46836: Ohjelma 5b 2 830 2 650 3 455 2 720 1 962
46837: Ohjelma 6 940 930 370 0 0
46838: Ohjelma 21 3 257 1 343 5 300 0 2 181
46839: Yhteensä 9 227 7 623 9125 2 720 13 243
46840: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
46841: Ohjelma 5b 11 434 7 974 5 655 1 600 5 021
46842: Ohjelma 6 6 877 6 041 3 618 0 210
46843: lnterreg II A 825 825 0 0 0
46844: Yhteensä 19 136 14 840 9 273 1 600 5 231
46845: Kainuun ympäristökeskus
46846: Ohjelma 6 6 298 4 156 2 344 1 685 1189
46847: lnterreg II A 867 827 40 0 40
46848: Yhteensä 7 165 4 983 2 384 1 685 1 229
46849: Lapin ympäristökeskus
46850: Ohjelma 6 17 448 14 064 7481 1 590 3 607
46851: Yhteensä 17 448 14 064 7 481 1 590 3 607
46852: Ympäristöministeriö
46853: Ohjelma 2 64 68 0 0 0
46854: Ohjelma 21 52 26 0 0 0
46855: Ohjelma 5b 130 123 0 0 0
46856: Ohjelma 6 681 590 0 0 0
46857: Yhteensä 926 807 0 0 0
46858: Ympäristöhallinnon sitoumustilanne
46859: yhteensä 167 288 127 034 157 502 11117 78 260
46860:
46861:
46862:
46863:
46864: Alueellisten ympäristökeskusten ja maakunnan yhdelle talousarvion momentille. Keski-Suomen
46865: liittojen mukaan ED-hankkeiden seurannassa on ympäristökeskuksen mukaan erityisen aikaa vievä
46866: ollut ongelmia. EAKR-hankkeiden uusi, keskitetty ja työläs on ollut LIFE-hankkeiden seuranta ja
46867: seurantajärjestelmä FIMOS (Finnish Monitoring raportointi suoraan Brysseliin.
46868: +System), johon kaikki vastuuviranomaiset ovat Ympäristöministeriön arvion mukaan kertomus-
46869: liittyneet, otettiin ympäristöhallinnossa käyttöön vuoden lopulla alueellisissa ympäristökeskuksissa
46870: kertomusvuoden marraskuussa. Järjestelmä on käytettiin rakennerahasto-ohjelmien laadintaan,
46871: reaaliaikainen ja kattaa hankkeiden elinkaaren toteuttamiseen, lausuntojen antamiseen ja yhteis-
46872: hakemuksen jättämisestä hankkeen valmistumi- työhön eri viranomaisten kanssa yhteensä n. 20
46873: seen saakka. Järjestelmä on hyvin toimiva, mutta henkilötyövuotta. Ympäristökeskuksissa on jou-
46874: aiheuttaa edelleen työtä ministeriöissä ja alueelli- duttu kouluttautumaan ja suuntaamaan voimavaro-
46875: sissa ympäristökeskuksissa. Seurantaa on helpot- ja näihin uusiin tehtäviin. ED-jäsenyydestä aiheutu-
46876: tanut myös EAKR:n ohjelmien kansallisen osa- vat tehtävät on pääsääntöisesti hoidettu olemassa
46877: rahoituksen kokoaminen vuodesta 1997 lukien olevilla voimavaroilla.
46878:
46879:
46880: 362
46881: Alueelliset ympäristökeskukset käyttivät arvion Ympäristötöiden rahoittaminen
46882: mukaan yhteensä lähes 30 henkilötyövuotta Natura Ra ken ta mismää rä rahojen käyttöperusteet
46883: 2000 -verkoston valmisteluun. Naturan valmistelun Ympäristöhallinnon rakentamistoimintaa rahoite-
46884: vuoksi viivästyi luonnonsuojelulain täytäntöönpa- taan ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousmi-
46885: no ja lain tarjoaman uuden keinovalikoiman hyö- nisteriön ja työministeriön pääluokista. Nykyisin
46886: dyntäminen. Vuonna 1997 viivästyi osittain myös ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousminis-
46887: luonnonsuojeluohjelmien toteuttaminen v. 1996 teriön hallinnonalojen osuus työvolyymista on lä-
46888: hyväksytyn rahoitusohjelman perusteella sekä eräi- hes yhtä suuri. Rakentamistaimimaan käytetään
46889: den luonnonsuojeluun liittyvien ennallistamis- ja vuosittain vähän yli 200 Mmk. Kertomusvuonna
46890: kunnostushankkeiden käynnistyminen. Kertomus- summa oli 230 Mmk. Valtioneuvoston v. 1995
46891: vuonna luonnonsuojeluohjelmia kyettiin toteutta- tekemä, Suomen työllisyysohjelman edellyttämiä
46892: maan jälleen lähes tavoitteen mukaisesti siten, että toimenpiteitä koskeva periaatepäätös lisäsi raken-
46893: suojeluohjelmiin kuuluvien yksityismaiden alasta tamistoiminnan volyymia. Vuonna 1999 määrära-
46894: saatiin suojelun piiriin jo n. 11-12%. hat laskivat.
46895: Seuraavassa kuviossa esitetään ympäristöhallin-
46896: non työmäärärahoilla palkatun henkilöstön kuu-
46897: kausinainen keskimäärä v. 1988--98.
46898:
46899:
46900:
46901:
46902: 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900
46903: Työmäärärahoilla työllistettyjä keskimäärin kuukaudessa
46904:
46905:
46906:
46907:
46908: 363
46909: Kertomusvuonna oli työmäärärahoilla työllistettyjä kuukausittain keskimäärin 660. Ympäristökeskuk-
46910: sittain työvoima jakautui seuraavasti:
46911:
46912:
46913:
46914:
46915: 0 20 40 60 80 100 120
46916: Työmäärärahoilla v. 1998 työllistettyjä keskimäärin kuukaudessa
46917:
46918:
46919:
46920:
46921: Varsinaisten ympäristöhallinnon työmääräraho- Valtion kirjanpitouudistuksen yhteydessä nousi
46922: jen lisäksi eräillä alueilla merkittävä osa ympäris- esiin ulkopuoliselle hyödynsaajille luovutettavien
46923: tönhoitotöistä rahoitetaan työllisyysvaroilla. Työlli- hankkeiden käsittely kirjanpidon taseessa. Ongel-
46924: syysrahoituksen osuus on viime vuosina ollut 25 o/o ma ratkaistiin ympäristöministeriön ja maa- ja met-
46925: ympäristöhallinnon rakentamistoiminnan rahoi- sätalousministeriön osalta siten, että työmoment-
46926: tuksesta. Muissa työvirastoissa työllisyysrahoituk- tien (77) päätösosaan lisättiin lause: "Valmistunut
46927: sen osuus on ollut yleensä vain 5-10 o/o. Kerto- työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnan tai muun
46928: musvuonna työllisyysmäärärahoilla rahoitettiin yh- yhteistyökumppanin omistukseen." Sitä vastoin
46929: teensä 9 176 henkilötyökuukautta. työministeriön momentin sanontaa tiukennettiin.
46930: Suurimmat työllistäjät olivat Lapin, Pohjois-Poh- Sen mukaan määrärahaa saa käyttää vain "valtion
46931: janmaan, Keski-Suomen, Kainuun, Kaakkois-Suo- investointikohteisiin" ja lisäksi siirtymäkautena ul-
46932: men ja Pohjois-Karjalan alueelliset ympäristökes- kopuolisille luovutettaviin keskeneräisiin ja v.
46933: kukset Suomen Kuntaliiton mukaan esim. Lapin ja 1998-2000 aloitettaviin uusiin hankkeisiin. Kerto-
46934: Keski-Suomen alueilla ympäristötöillä on suuri musvuoden alussa työllisyysasetusta muutettiin si-
46935: merkitys myös alueen kuntien kannalta. Joillekin ten, että työllisyystyöohjelmalla saadaan rahoittaa
46936: ympäristökeskuksille työllisyysvarojen merkitys oli vain valtion omia investointeja.
46937: vähäinen tai työllisyystöitä ei ollut lainkaan. Työministeriön tarkoitus on siirtyä ulkopuolis-
46938: Nämä ns. YTY-työt edellyttävät muihin työmai- ten hankkeiden osalta avustusten käyttöön. Avus-
46939: hin tukeutuvaa työnjohtoa ja työmaahuoltoa. tusten käyttöönottoa ei ympäristöhallinnossa näh-
46940:
46941:
46942: 364
46943: dä yhtä tehokkaaksi ympansto- ja vesiasioiden säystä työllisyysrahoituksen supistumista vastaavaa
46944: edistämiskeinoksi kuin rakennustöitä. Muutos ai- määrää, joudutaan ympäristöministeriön mukaan
46945: heuttaisi lähivuosina suuria vaikeuksia ympäristö- henkilöstöä irtisanomaan nykyistä enemmän. Sa-
46946: hallinnon rakentamisorganisaatiolle ja johtaisi irti- malla edellytykset palkkaperusteiseen työllistämi-
46947: sanomisiin. seen ympäristöhallinnossa heikkenevät ratkaise-
46948: Myös eduskunta käsitellessään vuoden 1999 vasti.
46949: talousarviota esitti huolestumisensa rahoitusmah- Erityisen huolestuttavaa on määrärahojen vä-
46950: dollisuuksien jatkumisesta hyväksi koetulla tavalla. hentymisen vaikutus tarpeellisiksi koettuihin töi-
46951: Valtiovarainvaliokunnan vuoden 1999 talousarvio- hin. Samalla kun määrärahat vähenevät, kasvaa
46952: ta koskevaan mietintöön sisältyy perusteellinen tarve hoitaa vesiensuojelutehtävät ja kunnostaa
46953: tarkastelu ongelmasta ja sen ratkaisutarpeesta. Va- vesistöt ja saastuneet maa-alueet. Ympäristön suo-
46954: liokunta on esittänyt lausumaehdotuksen nro 24: jelulle ja hoidolle aiheutuvat menetykset olisivat
46955: "Eduskunta edellyttää, että työllisyysasetusta muu- erittäin suuria erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa.
46956: tetaan siten, ettei se rajoita työllisyysmäärärahojen Määrärahoja tarvitaan siirtoviemärien rakenta-
46957: käyttöä pelkästään valtion omiin investointeihin ja miseen, sinilevähaittojen torjuntaan, vesistöjen si-
46958: että valtion investoinniksi voidaan katsoa myös säisen kuormituksen eliminointiin sekä eräiden
46959: yhteistyöhanke, joka luovutetaan yhteistyöosapuo- maatalouden ympäristönsuojelua ja luonnonsuoje-
46960: len hoitoon." lua edistävien LIFE-hankkeiden kansalliseen rahoi-
46961: Eduskunta on talousarviosta antamassaan kirjel- tusosuuteen. Lisävaroja tarvitaan myös tärkeiden
46962: mässä hyväksynyt ehdotuksen sellaisenaan lausu- pohjavesialueiden kunnostamiseen soranoton jäl-
46963: mana nro 24. jiltä, vesistöjen ja luonnon virkistyskäyttöä palvele-
46964: Alueellisten ympäristökeskusten ympäristö-, ve- viin töihin, lintuvesien kunnostamiseen sekä mui-
46965: sihuolto- ja vesistötöitä pidetään maakunnissa erit- hin luonnonsuojelu- ja ympäristönhoitotöihin.
46966: täin tärkeinä. Ne edistävät yhteishankkeita ja työl- Suurin osa näistä hankkeista pitäisi toteuttaa vesis-
46967: listävät. Ympäristöministeriö valmistelee puitela- töjen kunnostukseen ja muihin ympäristötöihin
46968: kia, joka turvaisi rakennushankkeille vaaditun sää- osoitetulla määrärahalla, johon vuoden 1999 ta-
46969: döspohjan. Työllisyysrahoituksen jatkuminen olisi lousarviossa myönnettiin 11,9 Mmk. Määräraha on
46970: voitava turvata. Työministeriö ei ole ottanut viralli- tarpeisiin nähden riittämätön. Hankkeiden työlli-
46971: sesti kantaa eduskunnan lausumaan, mutta ympä- syysmerkitys on erityisen suuri Pohjois-, Keski- ja
46972: ristöministeriön tietojen mukana työllisyysasetusta Itä-Suomessa.
46973: ei tarkastusajankohtana oltu muuttamassa. Työllisyysohjelmassa mainittuja painoaloja ovat
46974: saastuneiden maa-alueiden ja vanhojen kaatopaik-
46975: Rakentamismäärärahojen suuruus kojen kunnostaminen, joihin oli v. 1999 käytettä-
46976: Ympäristöhallinnon työmaiden rahoitusnäkymät vissä 16 Mmk. Kunnostustoimilla on huomattavaa
46977: ovat lähivuosina huolestuttavat. Rakentamismäärä- merkitystä myös ilmastonmuutosten ehkäisemisen
46978: rahojen supistuttua v. 1999 15 Mmk:lla edelliseen kannalta. Ympäristöministeriön mukaan hankkei-
46979: vuoteen verrattuna on vähennetty määräaikaista den toteuttamisvalmius on parantunut kaiken ai-
46980: henkilöstöä ja Iomautettu ja irtisanottu pysyvää kaa, mutta määrärahat eivät riitä lähivuosina.
46981: henkilöstöä. Mikäli työmäärärahoihin ei saada Ii-
46982:
46983:
46984:
46985:
46986: Eri puolilla maailmaa on jo useiden vuosikymmenien kit jo vuosikymmenien ajan. Valtiontilintarkastajien
46987: aikana tapahtunut Tuusniemen Paakkilan ja Helsingin mielestä käytettävissä olevan tiedon perusteella olisi
46988: Myllypuron kaltaisia ympäristöonnettomuuksia, joihin voitu estää mainitun kaltaiset ympäristöonnettomuu-
46989: johtaneita syitä ja seurauksia on laajasti selvitetty. Ym- det, mikäli julkisen vallan harjoittamassa elinkeino-,
46990: päristönsuojeluhallintoa tukevaa tieteidenvälistä tutki- talous- ja yhteiskuntapoliittisessa ohjauksessa olisi
46991: musta on Suomessakin rahoitettu 1970-luvun alusta ympäristöongelmia painotettu riittävästi.
46992: lähtien. Asbestikaivoksessa työskennelleiden sairas- Valtion viranomaisten on maankäyttö-ja rakennus-
46993: tumistapausten perusteella ainakin terveysviranomai- lain suomin keinoin tehokkaammin valvottava, että
46994: set ja alueen väestö ovat tienneet asbestin terveysris- kuntakaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa koros-
46995:
46996:
46997: 365
46998: tetaan kansalaisten terveys- ja oikeusturvanäkökohtia. 1990-luvulla ympäristöhallinnon alueorganisaatiota
46999: Mahdollisimman toimivan ja aikaellisen päätöksenteon on muutettu useaan otteeseen. Keskustelua käydään
47000: toteuttamiseksi on tehostettava maksutonta tiedonkul- edelleen mm. siitä, olisiko tarkoituksenmukaista siirtää
47001: kua eri viranomaisten ja tutkimuslaitosten välillä ja sel- ympäristöterveyskysymykset ja ilman laadun seuranta
47002: vitettävä riskien ehkäisymahdollisuuksia. Ympäristö- ympäristöhallinnon tehtäväksi ja maatalouden ojitus-
47003: ministeriön on puututtava valtion ja kuntien valvontavi- toimitukset TE-keskusten tehtäväksi. Ojitustoimitusten
47004: ranomaisten laiminlyönteihin virkavirheinä, jotka johta- siirtämisestä näyttää vallitsevan laaja yksimielisyys eri
47005: vat asianmukaisiin syytetoimiin, kuten Lievestuoreella viranomaisten kesken. Vaikka uusien, eri hallinnonalo-
47006: sattuneiden päästöjen valvonnan yhteydessä tapahtui. ja koskevien organisaatioratkaisujen esittäminen on
47007: Virkavirhenäkökulmaa on korostettava myös kunnalli- tässä vaiheessa ennenaikaista, valtiontilintarkastajien
47008: sessa kaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa. Val- mielestä alueellisten ympäristökeskusten liittäminen
47009: vonnan tehostamiseksi on korostettava virkamiesten elinkeinotoiminnan edistämistä palvelevien TE-kes-
47010: esteellisyys- ja jääviysnäkökohtia heidän osallistues- kusten yhteyteen joustavoittaisi toimintaa sekä yhden-
47011: saan luottamushenkilöinä kuntien kaavoitusta ja ra- mukaistaisi ja parantaisi alueellista yhteistyötä. Orga-
47012: kentamista koskevaan päätöksentekoon. nisaatioiden yhdistämisen edellytyksenä kuitenkin on,
47013: Valtiontilintarkastajien mielestä tulisi selvittää, voi- että ympäristöhallinto voi jatkossakin hoitaa sille lupa-
47014: taisiinko pohjavesien suojelukäytäntöä tehostaa muut- ja valvontaviranomaisena kuuluvan elinkeinoelämän
47015: tamalla nykyinen Öljysuojarahasto esim. öljynsuojelu- ohjaustehtävän riippumattamaila tavalla.
47016: rahastoksi, kemikaalivahinkorahastoksi ja yleiseksi EU-asioihin liittyvät tehtävät, erityisesti Natura 2000
47017: ympäristövahinkorahastoksi, joiden varojen hankin- -verkoston vaikea valmistelu prosessi, ovat rasittaneet
47018: nassa ja käytössä otettaisiin huomioon niiden toimin- niukkoja henkilöstöresursseja ja haitanneet muiden
47019: nan ominaispiirteet. tehtävien hoitoa. Valtiontilintarkastajien mielestä EU:n
47020: Valtiontilintarkastajien mielestä ympäristöpolitiikka rakennerahastojen alueellisten ohjelmien toteuttamis-
47021: ja maassamme harjoitettava ympäristötutkimus on si- ta, hallintoa, varainkäyttöä ja valvontaa koskevien eh-
47022: dottava kiinteäksi osaksi elinkeinoelämän, hallinnon ja dotusten työstämisen jälkeen on kokonaisuudessaan
47023: poliittisen päätöksenteon ohjausjärjestelmää. Ympä- arvioitava, paljonko resursseja EU-tehtävien hoitami-
47024: ristöhallinnon ja eri hallinnonalojen tutkimustoiminnan nen pitkällä aikavälillä vaatii hallinnonalojen eri tasoilla
47025: koordinointia on tehostettava, jotta ympäristöä koske- ja miten resurssien lisätarve voidaan hoitaa siten, ettei
47026: vassa päätöksenteossa tasapainottuvat paremmin hallinnonaloille kuuluvien muiden tehtävien hoito siitä
47027: luonnon-, talous-, yhteiskunta-, oikeus- ja sosiaalitie- kärsi.
47028: teelliset näkökohdat. Ympäristöä ja luonnonsuojelua Ympäristöhallinto on rakennustoimintaan käytetyil-
47029: koskevan tutkimuksen ohella tulee selvittää myös ra- lä työllisyysvaroilla työllistänyt alueilla, joilla työttö-
47030: kennuslain muutoksen vaikutuksia kaavoitukseen ja myystilanne on vaikea, sekä toteuttanut monia yhteis-
47031: rakentamiseen sekä asuntotoimen muutostarpeita ja kunnallisesti tärkeitä hankkeita. Varoilla on kunnostet-
47032: siihen vaikuttavia tekijöitä. tu saastuneita maa-alueita, joihin liittyy pohjavesien
47033: Ympäristöhallinnossa vireillä olevilla tutkimus- ja saastumisriski ja muita ympäristöriskejä, ja edistetty
47034: kehittämistoiminnan sekä laboratoriotoiminnan uudis- ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöitä sekä toteutettu
47035: tuksilla tavoitellaan parempaa toiminnan laatua, tehok- monia pieniä, lähinnä viihtyisään ympäristöön liittyviä
47036: kuutta ja vaikuttavuutta. Valtiontilintarkastajien mie- hankkeita. Valtiontilintarkastajien mielestä rakennus-
47037: lestä erikoistumishyötyjen ja ulkopuolisen rahoituksen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi on eri hallinnon-
47038: tavoittelun ohella on korostettava, että toimintojen ke- aloilla varojen käyttöön liittyvää ristiriitaista ohjausta
47039: hittäminen ei saa heikentää ympäristöhallinnolle kuu- selkeytettävä valtiovarainvaliokunnan esittämällä ta-
47040: luvan, kansalaisten terveyttä ja oikeusturvaa koskevan valla. Ympäristöhallinnon rakennustoiminnan arvioin-
47041: viranomaistehtävän hoitamista. Eri hallinnonalojen nissa ja rakentamishankkeiden ohjauksessa on yleen-
47042: vastuulle hajaantuneen, vesi- ja jätehuollosta sekä lii- säkin painotettava toiminnan yhteiskunnallista merki-
47043: kenneväylistä koostuvan yhdyskuntatekniikan ja alan tystä lyhytjänteisen, budjettitalouteen liittyvän ohjauk-
47044: tutkimus- ja kehittämistoiminnan järjestämisen koordi- sen sijaan.
47045: nointia on tehostettava ja sen kehittämistoiminnan ra-
47046: hoitus saatava ajan tasalle.
47047:
47048:
47049:
47050:
47051: 366
47052: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt
47053:
47054:
47055:
47056:
47057: Valtiontilintarkastajat ovat tehneet tarkastuskäyn- Puolustusministeriön hallinnonalalla toimi edel-
47058: nin Sonera Oyj:hin (pääjohtaja Aulis Salin) leen VPU Pukutehdas Oy (vaatetusteollisuus). Yh-
47059: 21.5.1999 ja VR-Yhtymä Oy:hyn (pääjohtaja Henri tiön toiminta kääntyi kertomusvuonna kannatta-
47060: Kuitunen) 4.6.1999. vaksi edellisen vuoden tappiollisuuden jälkeen.
47061: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat sel- Valtiovarainministeriön hallinnonalan valtion-
47062: vittäneet valtionyhtiöiden taloudellista tilaa ja kehi- yhtiöitä kertomusvuonna olivat Edita Oy (julkaisu-
47063: tystä, huomattavia organisaatiomuutoksia sekä val- ja painotoimin ta), Medivire Työterveyspalvelut Oy,
47064: tion ja valtionyhtiöiden välisiä rahoitussuhteita ker- Leonia Oyj (pankki- ja rahoitustoiminta), Rahapaja
47065: tomusvuonna, valtionyhtiöiden johdon ja henkilös- Oy (metalliteollisuus) ja Tietokarhu Oy (automaat-
47066: tön optio- ja muita tulossidonnaisia kannustusjär- tinen tietojenkäsittely). Arsenal Oyj on Valtion va-
47067: jestelmiä sekä eräiden liikenneministeriön hallin- kuusrahastosta annetun lain mukainen omaisuu-
47068: nonalan valtionyhtiöiden (Sonera Oyj, VR-Yhtymä denhoitoyhtiö ja Sponda Oyj kiinteistösijoitusyhtiö.
47069: Oy) erityiskysymyksiä. Solidium Oy toimii omaisuudenhoitoyhtiöluontei-
47070: Kokouksissaan 18.5. ja 15.6.1999 valtiontilintar- sesti. Yrityspankki SKOP Oyj oli vapaaehtoisessa
47071: kastajat päättivät käsitellä kertomuksessaan val- selvitystilassa vuoden 1999 alusta toiminnan lopet-
47072: tionyhtiöiden taloudellista tilaa ja kehitystä, niiden tamiseksi. Kaikki yhtiöt toimivat kannattavasti lu-
47073: organisaatiomuutoksia sekä valtion ja valtionyh- kuun ottamatta Arsenal-konsernia, jonka tase su-
47074: tiöiden rahoitussuhteita kertomusvuonna. Niin pistui toiminnan normaalin alasajon myötä n. 5,2
47075: ikään he päättivät käsitellä valtionyhtiöiden johdon mrd. mk:lla. Tappiota lisäsivät arvostusperusteiden
47076: ja henkilöstön optio- ja muita tulossidonnaisia kan- muutokset. Rahapaja Oy:n kannattavuus oli erityi-
47077: nustusjärjestelmiä. sen korkea. Uuden Leonia-konsernin liikevoitto
47078: Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden tarkas- kasvoi 203 Mmk:lla 1 151 Mmk:aan.
47079: tuksen ja siitä laaditun kertomusosuuden valmiste- Valtiovarainministeriön hallinnonalan alaisuu-
47080: lusta valtiontilintarkastajain kansliassa on vastan- teen siirrettiin 4.1.1999 alkaen Alko-Yhtiöt Oy:n
47081: nut ylitarkastaja Jarmo Laine. Valtionyhtiöitä kos- jakamisen yhteydessä siitä eriytetty omaisuuden-
47082: keva kertomusosuus hyväksyttiin valtiontilintar- hoitoyhtiö Arctia Invest Oy, joka liitettiin tytäryh-
47083: kastajien kokouksessa 5.10.1999. tiöineen vuoden 1999 aikana muodostettuun val-
47084: tion kiinteistöyhtiö Kapiteeli Oy:öön.
47085: Opetusministeriön hallinnonalan valtionyhtiöitä
47086: Yleiskatsaus olivat CSC-Tieteellinen laskenta Oy (laskenta- ja
47087: informaatiopalvelut), FTP International Oy (kan-
47088: Valtionyhtiöiden taloudellinen kehitys ja tila sainväliset koulutuspalvelut) ja Veikkaus Oy. CSC-
47089: Valtionenemmistöisiä osakeyhtiöitä ovat lain (968/ Tieteellinen laskenta Oy ei pyri voiton tuottami-
47090: 1947) mukaan yhtiöt, joista valtio suoraan tai yh- seen. FTP International Oy toimii hallinnollisesti
47091: dessä muiden ao. yhtiöiden kanssa omistaa niin opetushallituksen alaisena. Sen tulos parani kerto-
47092: monta osaketta, että sillä on enemmän kuin puolet musvuonna ollen 0,5 Mmk. Veikkaus Oy saavutti
47093: kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä. Kerto- kertomusvuonna liikevaihto- ja voittoennätyksen-
47094: musvuonna Suomessa toimi n. 30 merkittävänä sä. Nettovoitto oli 2 070,1 Mmk, mikä luovutettiin
47095: pidettävää valtionyhtiötä. kokonaisuudessaan opetusministeriölle.
47096: Ulkoasiainministeriön hallinnonalan alaisen Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan
47097: Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n (FINNFUND) alaisena toimii valtionyhtiö Avena Oy. Konsernin
47098: toiminta oli vilkasta ja voitollista kertomusvuonna. kaupalliset liiketoiminnot on keskitetty Avena Nor-
47099:
47100:
47101: 367
47102: dic Grain Oy:öön. Avena Siilot Oy tarjoaa viljan tustoimintaa harjoittavat valtionyhtiöt olivat Finn-
47103: varastointi- ja käsittelypalveluja Suomessa. Konser- vera Oyj ja Suomen Teollisuussijoitus Oy. Lisäksi
47104: nin liiketoimintaa hallitsi kertomusvuonna viljan hallinnonalan alaisuuteen perustettiin uusi valtion-
47105: markkinahintojen suuri lasku, mikä heijastui myös yhtiö Inspecta Oy (tekninen tarkastus).
47106: tuloskehitykseen. Hallinnonalan tuotannollisten valtionyhtiöiden
47107: Liikenneministeriön hallinnonalan valtionenem- tulokset heikkenivät keskimäärin kertomusvuonna
47108: mistöiset osakeyhtiöt olivat Finnair Oy, Sonera Oy, edelliseen vuoteen verrattuna. Niiden yhteenlas-
47109: Suomen Autokatsastus Oy, Suomen Lentoasema- kettu tulos rahoituserien jälkeen oli 3 181 Mmk
47110: palvelut Oy, Suomen Posti Yhtymä Oy, VR-Yhtymä kertomusvuonna ja 4 083 Mmk v. 1997. Patria
47111: Oy sekä Yleisradio Oy. Sekä Finnair-konsernin että Industries -konsernin ja Kemijoki-konsernin tulok-
47112: Sonera-konsernin tulokset kasvoivat ja kannatta- set paranivat edellisvuodesta. Kertomusvuonna
47113: vuus parani. Lyhyessä ajassa virastosta liikelaitos- perustetun Finnvera Oyj:n ensimmäinen varsinai-
47114: muodon kautta osakeyhtiökonserniksi muuttunut nen tilikausi päättyy vuoden 1999lopussa. Suomen
47115: Sonera Oy on pörssiarvoltaan toinen Suomessa ja Teollisuussijoitus Oy:n voitto kasvoi selvästi kerto-
47116: Pohjoismaissa 4-5 suurimman joukossa. Valtion musvuonna.
47117: omistuksen markkina-arvo keväällä 1999 oli Sone- Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan
47118: rassa n. 60 mrd. mk. Suomen Posti Yhtymä Oy on alaisuudessa toimi Alko-Yhtiöt-konserni, jonka or-
47119: yksi selvästi kannattavista postiyhtiöistä maailmas- ganisatorista ja hallinnollista asemaa muutettiin
47120: sa, mutta kannattavuushaasteet kasvavat tulevai- kertomusvuonna. Muutokset tulivat voimaan vuo-
47121: suudessa. VR-Yhtymä Oy:n toiminta on ollut va- den 1999 alussa. Yhtiön tulos ja kannattavuus
47122: kaata ja kannattavaa. Suomen Autokatsastus Oy:n kasvoivat kertomusvuonna. Sosiaali- ja terveysmi-
47123: markkinaosuus oli kertomusvuonna yli 70 %. Yleis- nisteriön mukaan sen alaisuuteen jääneen Alko
47124: radio Oy:n tulos laski yli 100 Mmk edellisvuoteen Oy:n kehitysnäkymät ovat hyvät, joskin niihin vai-
47125: verrattuna ja oli kertomusvuonna 58 Mmk tappiol- kuttavat ennen kaikkea Suomessa lähivuosina teh-
47126: linen. tävät alkoholipoliittiset ratkaisut.
47127: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla Varsinaista tuotannollista tai rahoitustoimintaa
47128: kauppaa ja teollisuutta harjoittavat valtionenem- harjoittaneiden valtionenemmistöisten osakeyh-
47129: mistöiset osakeyhtiöt olivat kertomusvuonna For- tiöiden tulokset, kannattavuus, omavaraisuus ja
47130: tum Oy, Kauppatalo Hansel Oy, Kemijoki Oy, valtion omistusosuus olivat seuraavat:
47131: Kemira Oy, Patria Industries Oy ja Vapo Oy. Rahoi-
47132:
47133:
47134:
47135:
47136: 368
47137: Yhtiö (konserni) Tulos' Tuotto' Omavaraisuus' Valtion omistus
47138: Mmk % % %
47139: Alko-Yhtiöt-konserni 503 22 55 100
47140: Arsenal-konserni -1378 -10 26 100
47141: Avena-konserni' 13 5 69 100
47142: CSC-Tieteellinen laskenta Oy 0 4 28 100
47143: Edita-konserni 64 12 66 100
47144: Finna ir-konserni 4 1 010 15 46 60
47145: Finntech Finnish Technology Oy 1 7 42 60
47146: Fortum-konserni 2 243 8 38 76
47147: FTP lnternational Oy 1 10 49 100
47148: lnspecta Oy 1 .. 58 100
47149: Kauppatalo Hansel Oy' 3 3 76 100
47150: Kemijoki-konserni 56 5 48 67
47151: Kemira-konserni 579 8 39 53
47152: Kera-konserni 212 3 18 100
47153: Leonia-konserni 1151 12 5 6 100
47154: Medivire Työterveyspalvelut Oy 7 22 30 100
47155: Patria lndustries -konserni 81 9 60 100
47156: Rahapaja Oy 44 55 76 100
47157: Solidium-konserni 134 20 52 100
47158: Sponda-konserni 211 8 68 54
47159: Sonera-konserni 3 270 19 52 78
47160: Suomen Autokatsastus Oy 43 16 76 100
47161: Suomen Lentoasemapalvelut Oy 1 80 38 100
47162: Suomen Posti -konserni 565 12 66 100
47163: Suomen Teollisuussijoitus Oy 17 5 99 100
47164: Teollisen yhteistyön rahasto Oy 19 2 60 100
47165: Tietokarhu Oy 8 .. 40 20 6
47166: Vapa-konserni 219 14 67 100
47167: Veikkaus Oy 2 038 79 88 100
47168: VPU Pukutehdas -konserni 1 3 73 100
47169: VR-Yhtymä-konserni 894 9 79 100
47170: Yleisradio Oy -58 -2 57 100
47171: Yrityspankki SKOP Oy 374 12 45 98
47172: 1 Tulos rahoituserien jälkeen.
47173: 2 Sijoitetun pääoman tuotto (ROI).
47174: 3 Oman pääoman osuus taseen loppusummasta.
47175: 4 Tilikausi 1.4.1997-31.3.1998.
47176: 5 Oman pääoman tuotto (ROE).
47177:
47178: • Osuus äänistä 80 %.
47179: 7 Tilikausi 1.7.1997-30.6.1998.
47180:
47181: • Tilikausi 1.4.1997-30.3.1998.
47182:
47183:
47184: Valtionyhtiöiden merkittävät omistus- ja Edita Oy osti kertomusvuoden aikana 80 %:n
47185: organisaatiomuutokset osuuden Acta Print Oy:stä, Lauttasaaren Paino
47186: Ulkoasiainministeriön hallinnonalan Teollisen yh- Oy:n (90 %) ja Tilgmann Oy:n, To the Point Oy:n
47187: teistyön rahasto Oy:n (FINNFUND) omistajaksi tu- sekä Postimediat Oy:n. Edita Oy on myynyt suu-
47188: lee valtion suoran omistuksen lisäksi valtioneuvos- rimman osan lehdistään ja myy kirjekuorivalmis-
47189: ton tammikuussa 1999 tekemän päätöksen nojalla tuksensa. Yhtiön toiminta on ryhmitelty graafiseen
47190: Finnvera Oyj 20 %:n osuudella. FINNFUND jatkaa tuotantoon, kustannustoimintaan ja uusmediaan.
47191: edelleen itsenäisenä kehitysrahoitusyhtiönä. Verohallinnon systeemityöpalveluihin keskitty-
47192: Puolustusministeriön hallinnonalan VPU Puku- vä Tietokarhu Oy aloitti toimintansa kertomusvuo-
47193: tehdas Oy:n konserni laajeni, kun virolainen tytär- den alusta. Yhtiö tuottaa verohallinnolle tietotek-
47194: yhtiö As ]ogeva Röivas osti kertomusvuonna niin niikkapalveluja. Liikkeellelähtö ja liiketoiminta su-
47195: ikään virolaisen Deodora OU:n juivat suunnitellusti.
47196: Valtiovarainministeriön hallinnonalan alainen Suomen valtio perusti joulukuussa 1997 PV Yh-
47197: Engel-Yhtymä Oy yksityistettiin kertomusvuoden tymä Oyj -nimisen omistusyhteisön, jolle se luo-
47198: lopulla siten, että valtion omistusosuudeksi jäi epä- vutti omistamansa Postipankki Oyj:n ja Suomen
47199: suorasti Anukaar Ky:n kautta 43,3 %. Vientiluotto Oy:n osakkeet ja merkitsi PV Yhtymä
47200:
47201:
47202: 24 292055K 369
47203: Oy:n koko osakekannan. Emoyhtiön nimi muutet- Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla
47204: tiin kertomusvuoden keväällä Leonia Oyj:ksi, Pos- Avena-konsernin emoyhtiö Avena Oy perusti yh-
47205: tipankin nimi Leonia Pankki Oyj:ksi ja Suomen dessä (omistusosuus 50%) Hankkija-Maatalous
47206: vientiluotan nimi lopulta Leonia Corporate Bank Oy:n kanssa yhteisyrityksen Agribalt Oy:n, joka
47207: Oyj:ksi. Leonia Pankki lopetti treasury-toiminnan toimii emoyhtiönä myöhemmin Baltian maihin
47208: sivukonttoreissa ja keskitti sen Helsinkiin. Suomen perustettaville, maatalouskauppaa käyville maa-
47209: Tilirahoitus Oy fuusioitiin kertomusvuoden ke- kohtaisille yhtiöille. Yhtiön toiminta käynnistyi v.
47210: väällä Suomen Tililuotto Oy:öön, ja uudeksi ni- 1999. Lisäksi v. 1998 aloitettiin valmistelut valtion
47211: meksi tuli Leonia Kortti Oy. Kertomusvuonna osakeomistuksen mahdolliseksi vähentämiseksi
47212: perustettiin Pohjoismaiden suurin välirahoitusra- konsernissa.
47213: hasto (pääomat yli 1 mrd. mk) MB Mezzanine Liikenneministeriön hallinnonalan alainen Fin-
47214: Fund II Ky. nair Oy teki kertomusvuonna päätöksen lentoka-
47215: Solidium Oy hankki Sponda Oyj:ltä kertomus- lustonsa uusimisesta. Sitova perustilaus käsittää 12
47216: vuonna kaksi tytäryhtiötä Belgiasta. uutta Airbus 320 -perheen konetta, joista kaksi
47217: Suomen valtio ja vähemmistöomistaja Merita toimitettiin vuoden 1999 alussa ja loput kymmenen
47218: Kiinteistöt päättivät kertomusvuoden keväällä ar- toimitetaan vuoteen 2002 mennessä. Tilauksen
47219: vopaperistaa Sponda Oy:n ja myydä kolmasosan arvo on n. 2,2 mrd. mk.
47220: sen osakkeista. Osakaspohjaa laajennettiin touko- Sonera-konsernin emoyhtiö Sonera-yhtymä Oyj
47221: kuussa 1998. Yhtiön toiminta on painottunut Hel- syntyi aiemman valtion posti- ja telekonsernin Suo-
47222: singin keskustan ja pääkaupunkiseudun kiinteistö- men PT Oy:n jakautuessa 1.7.1998. Sonera-yhtymä
47223: liiketoimintaan. Oyj:lle siirtyivät Sonera Oy tytär- ja osakkuusyhtiöi-
47224: Yrityspankki SKOP Oyj:n yhtiökokous neen sekä asiakasrahoitusyhtiö PT Credit Oy sekä
47225: 30.12.1998 päätti asettaa yhtiön vapaaehtoiseen 27,3 %:n osuus Tieto Corporation Oyj:stä. Konser-
47226: selvitystilaan vuoden 1999 alusta alkaen. Yhtiö nin suurin yhtiö, aiemmin Telenä tunnettu Telecom
47227: puretaan selvitystilamenettelyllä. Finland Oy muutti nimensä Sonera Oy:ksi
47228: Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti 15.4.1998. Kertomusvuoden alussa Sonera Oy siirsi
47229: 29.4.1998 osakeyhtiömuotoisen valtion kiinteistö- suurasiakkailleen suunnatun telepalveluliikenteen
47230: konsernin perustamisesta, johon oli tarkoitus siir- tytäryhtiölleen Sonera Solutions Oy:lle (aiemmin
47231: tää mm. Arsenal Oy:n kiinteistöliiketoiminta. Ker- Yritysverkot Oy).
47232: tomusvuonna aloitettiin toimet omaisuudenhoito- Kertomusvuonna Sonera-konserni teki useita
47233: yhtiöluonteisen toiminnan lopettamiseksi. Konser- merkittäviä sijoituksia ulkomaisiin televiestintäyh-
47234: nin emoyhtiö ja tytäryhtiö Omaisuudenhoitoyhtiö tiöihin. Sijoitukset olivat yhteensä 5 337 Mmk. So-
47235: Arsenal-SSP Oy laativat jakautumissuunnitelmat, nera kasvatti osuuttaan turkkilaisessa matkapuhe-
47236: joiden mukaisesti yhtiöiden kiinteistöliiketoiminta linoperaattori Turkcell Iletisun Hizmetleri A.S:ssä
47237: siirtyi Arsenal-Kiinteistö Oy:lle ja SSP-Kiinteistö 34 %:sta 41 %:iin. Sonera lisäsi myös omistusosuut-
47238: Oy:lle, jotka siirtyivät 13.8.1998 valtionenemmistöi- taan unkarilaisessa Pannon GSM Rt:ssä 18,1 %:sta
47239: seen Kapiteeli-konserniin. Asiakas- ja muu liiketoi- 23 %:iin. Kertomusvuoden syyskuussa yhtiö hank-
47240: minta siirtyivät Arsenal-Perintä Oyj:lle ja Arsenal- ki 19,4 o/o:n osuuden yhdysvaltalaisesta GSM-ope-
47241: SSP Perintä Oy:lle. PT-Kiinteistöholding Oy:n toi- raattorista Aerial Operating Co. Inc:stä. Samoin
47242: minta alkoi 17.11.1998. hankittiin yhdessä Telia AB:n kanssa 55 %:n (Sone-
47243: Opetusministeriön hallinnonalalla CSC-Tieteel- ran osuus 27,5 %) omistuksen UAB Omnitelistä,
47244: linen laskenta Oy hankki kertomusvuonna 5 %:n joka on Liettuan johtava GSM-operaattori. Sonera
47245: omistusosuuden Otaverkko Oy:stä. lisäsi myös kiinteän verkon operaattoreiden omis-
47246: Veikkaus Oy:n pelitarjontaan kuului kertomus- tusta Baltian maissa hankkimalla yhdessä Telia
47247: vuonna 17 erilaista peliä tai arpaa. Uuden arpajais- AB:n kanssa Liettuan valtiolta 60 %:n (Soneran
47248: lainsäädännön valmistelu on jatkunut vuodesta osuus 30 %) omistus AB Lietuvos Telekomasista.
47249: 1993. Vuonna 1996 asetettu arpajaislainsäädännön Lisäksi Sonera nosti omistusosuuttaan Latvian kiin-
47250: uudistamishanke päätti työnsä kertomusvuoden teän verkon operaattorissa Lattelekom SIA:ssa
47251: helmikuussa. Hallitus antanee eduskunnalle esi- 13,2 %:sta 44,1 %:iin.
47252: tyksen uudeksi arpajaislaiksi Rahapelitoimikunnan Kertomusvuoden alkupuolella Sonera perusti
47253: (KM 1995:5) esityksen pohjalta. Opetusministeriö yhdessä Hampurin sähkölaitoksen kanssa puoliksi
47254: pyysi kertomusvuonna Veikkaus Oy:ltä selvityksen HanseNet Telefongesellschaft mbH & Co. KG
47255: sen sponsoritoiminnasta vuosilta 1997-98 sekä -nimisen yhtiön, joka tarjoaa kiinteän verkon puhe-
47256: sponsorointia koskevista suunnitelmista. ja datapalveluja Hampurissa ja sen lähialueilla.
47257:
47258:
47259: 370
47260: Alankomaihin Sonera perusti osakkuusyhtiö Ax- konserni perusti Searail Oy:n ja Ruotsin rautateiden
47261: xon Telecom N.V:n, josta Soneran osuus on 40%. tytäryhtiön AB Swedcarrierin kanssa ED-lainsää-
47262: Sonera myi yhtiölle Belgian, Alankomaiden ja Sak- dännön mukaisen yhtiön, Searail ETEY:n, joka
47263: san kiinteän verkon puheluliiketoimintansa. Axxon markkinoi rautateiden tavarakuljetuksia Suomesta
47264: toimii kiinteän verkon puhelupalvelujen jälleen- Ruotsin kautta Keski-Eurooppaan.
47265: myyjänä pk-yrityksille eri puolille Eurooppaa. So- Yleisradio Oy:n jakelutekniikan yhtiöittämistä
47266: nera myi 28,5 o/o:n osuutensa hongkongilaisesta koskeva päätös tehtiin kertomusvuoden syyskuus-
47267: matkaviestintäyrityksestä P Plus Communications sa. Yleisradion tytäryhtiölle Digita Oy:lle siirrettiin
47268: Ltd:stä paikalliselle Star Telecom International Hoi- jakelutekniikkatulosyksikön liiketoiminta vuoden
47269: ding Ltd:lle, missä yhteydessä Sonerasta tuli yhtiön 1999 alusta 1 137 Mmk:n kauppahinnalla. Digita
47270: osakas n. 4,5 o/o:n osuudella. Sonera myi myös Oy:n liiketoiminta käynnistyi 1.1.1999. Kertomus-
47271: 40 o/o:n osuutensa kaukohakupalveluja tarjoavasta vuonna lopetettiin Yleisradion oman filmilaborato-
47272: virolaisesta Estonian Paging Ltd -yhtiöstä. rion toiminta, ja yhtiö siirtyi Finnlab Oy:n osak-
47273: Suomen valtio toteutti kertomusvuonna Sonera- kaaksi 14,9 o/o:n osuudella. Yleisradion tekniselle
47274: konsernin omistuspohjan laajennuksen myymällä johdolle raportoivat tulosyksiköt organisoitiin kol-
47275: osan omistamistaan yhtymän osakkeista. Valtion meksi tulosvastuulliseksi palveluyksiköksi.
47276: osakeomistus laski osakemyynnin ja henkilöstöan- Liikenneministeriön hallinnonalalla aiemmin lii-
47277: oin jälkeen 77,8 o/o:iin. Soneralla oli kertomusvuo- kelaitoksena toiminut Raskone aloitti toiminnan
47278: den lopussa lähes 75 000 osakasta. Omistuspohjan osakeyhtiönä vuoden 1999 alusta. Liikenneministe-
47279: laajennuksen yhteydessä Soneran osake listattiin riön mukaan Raskone Oy:n liiketoiminta on kan-
47280: Helsingin Arvopaperipörssiin. nattavaa, ja yhtiö on kyennyt toimialajärjestelyihin
47281: Suomen Autokatsastus Oy varautui kertomus- sekä liiketoiminta-arvon kehittämiseen markkinoil-
47282: vuonna sekä ajoneuvojen rekisteröinneissä että la.
47283: kuljettajantutkinnoissa alkuvuodesta 1999 toteutet- Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle
47284: tuihin merkittäviin uudistuksiin, joissa kumpikin siirtyi 4.1.1999 aiemmasta sosiaali- ja terveysmi-
47285: ao. toimista siirrettiin Ajoneuvohallintokeskuksen nisteriön hallinnonalan alaisesta Alko-Yhtiöt-kon-
47286: vastuulle. Tutkintojen uudistuksen yhteydessä sernista Altia Group Oy.
47287: Suomen Autokatsastus Oy päätti yhtiöittää tutkin- Valtion erityisrahoitus Oyj perustettiin 1.7.1998.
47288: toliiketoimintansa yhtiön kokonaan omistaman ty- Yhtiö otti kertomusvuoden lokakuussa uudeksi
47289: täryhtiön, Ajovarma Oy:n hoidettavaksi. toiminimeksi Finnvera Oyj. Kera Oy:n toiminnot
47290: Suomen Posti -konserni muuttui suoraan valtion yhdistettiin Finnveraan syksyllä 1998. Valtio luo-
47291: omistamaksi Suomen PT -konsernin jakauduttua vutti omistamansa Kera Oyj:n osakkeet apporttina
47292: 1.7.1998. Uuden Posti -konsernin emoyhtiö on Valtion erityisrahoitus Oyj:lle, joten Kerasta tuli
47293: Suomen Posti Yhtymä Oy, jonka omistuksessa ovat tytäryhtiö. Valtiontakuukeskus lakkautettiin ja
47294: Suomen Posti Oy ja Suomen PT -konsernista siirty- myös sen toiminnot siirrettiin Finnveraan. Myös
47295: nyt PT-Autopalvelut Oy. Suomen Posti Oy:llä oli Fide Oy toimii nyttemmin Finnveran tytäryhtiönä.
47296: kertomusvuoden lopussa 21liiketoimintaa harjoit- IVO-Neste Yhtymä Oy perustettiin 26.1.1998.
47297: tavaa tytär- ja osakkuusyhtiötä. Suomen Posti Oy ja Eduskunta hyväksyi IVO Oy:n ja Neste Oy:n liike-
47298: Tieto Corporation Oyj muodostivat yhteisyrityksen, toimintojen yhdistämisen kertomusvuoden huhti-
47299: Nordic Printmail Oy:n. Suomen Posti Oy omistaa kuussa. Suomen valtio vaihtoi samassa yhteydessä
47300: yhtiöstä 51%. Yhtiön toiminta alkoi 1.5.1998. erän omistamiaan Neste Oy:n osakkeita IVO-Neste
47301: VR-Yhtymä Oy perusti kertomusvuoden kesä- Yhtymän osakkeisiin, ja 30.4.1998 yhtiö julkisti
47302: kuussa Railtelia Oy -nimisen yhtiön telepalvelujen- vaihto- ja lunastustarjouksen Nesteen vähemmistö-
47303: sa kehittämiseksi. Yhtiöön siirtyi Oy VR-Rata Ab:n osakkaille.
47304: teleosaston henkilökunta ja VR-Yhtymä Oy:n tele- Suomen valtion omistamat Neste Oy:n osakkeet
47305: verkko-omaisuus. Railtelian osakepääomasta VR- siirtyivät IVO-Neste Yhtymälle kertomusvuoden
47306: Yhtymä Oy omistaa 60 o/o ja Telia Finland Oy 40 %. kesäkuun alussa. Samanaikaisesti oli vaihto- ja
47307: VR-konserniin kuuluvan Avecra Oy:n toinen omis- lunastustarjouksen perusteella yli 95 o/o Nesteen
47308: taja Arctia Oy myi omistamansa 40 %:n osuuden vähemmistöosakkaiden osakkeista IVO-Neste Yh-
47309: VR-konsernille, josta tuli Avecra Oy:n ainoa omis- tymän omistuksessa. EU:n komissio hyväksyi
47310: taja. Kertomusvuoden lopulla VR-konserni solmi 2.6.1998 IVO Oy:n ja Neste Oy:n liiketoimintojen
47311: aiesopimuksen sveitsiläisen RailGourmet Hoiding yhdistämisen Nesteen tytäryhtiön Gasum Oy:n
47312: Ltd:n kanssa tämän tulosta vähemmistöosakkaaksi omistusjärjestelyjä koskevin ehdoin. Kertomusvuo-
47313: Avecra Oy:öön. Kertomusvuoden elokuussa VR- den kesäkuussa yhtiön nimi muutettiin Fortum
47314:
47315:
47316: 371
47317: Oyj:ksi ja Suomen valtion ja vähemmistöosakkai- 1999 alusta Neste Oyj:n nimi muutettiin Fortum Oil
47318: den omistamat IVO Oy:n osakkeet siirrettiin Fortu- and Gas Oy:ksi, Imatran Voima Oy:n nimi Fortum
47319: mille. IVOsta ja Nesteestä oli näin tullut Fortumin Power and Heat Oy:ksi ja IVO Tuotantopalvelut
47320: tytäryhtiöitä. Loput Nesteen osakkeet lunastettiin Oy:n nimi Fortum Service Oy:ksi. IVO Power Engi-
47321: kertomusvuoden elokuussa. Nesteen osake vedet- neering Oy:n nimi muutettiin vuoden 1999 alusta
47322: tiin pois Helsingin Arvopaperipörssistä syyskuun Fortum Engineering Oy:ksi.
47323: alussa. Nesteen vähemmistöomistajille tehty vaih- Kemijoki Oy myi kertomusvuonna omistamansa
47324: totarjous saatettiin päätökseen Fortumin tarjous- osan kantaverkosta Suomen Kantaverkko Oyj:lle.
47325: myyntinä toteutetun listautumisannin yhteydessä Yhtiön vesivoimaosakkaat perustivat tuulivoiman
47326: marras-joulukuussa. Samassa yhteydessä järjestet- tuotantoyhtiön, Tunturituuli Oy:n, jonka osakkaina
47327: tiin henkilöstöanti. Suomen valtion omistusosuus ovat myös Muonion Sähköosuuskunta ja Enonte-
47328: Fortumista aleni 75,5 o/o:iin. kiön kunta. Kemijoki Oy myi Olostunturille raken-
47329: Fortumin liiketoimintarakenne uudistettiin ja netut tuulivoimalat ja Tunturi-Lapin Tuulivoima
47330: sen ydinliiketoiminnat keskittyvät energiaan. Uu- Oy:n osakkeet tuotantoyhtiö Tunturituuli Oy:lle.
47331: den liiketoimintarakenteen mukainen suunnittelu Kemijoki Oy perusti myös uuden tytäryhtiön, Ke-
47332: käynnistettiin kertomusvuoden syksyllä ja toiminta mijoki Arctic Technology Oy:n, jonka toimialana
47333: rakenteella käynnistyi 1.1.1999. on tuulivoimateknologiaan liittyvä palvelu- ja kehi-
47334: Fortum hankki kertomusvuonna omistukseensa tystoiminta.
47335: loput ruotsalaisen Gullspång Kraft AB:n osakkeis- Kemira Chemicals osti kertomusvuonna kaksi
47336: ta. Syyskuussa 1998 hyväksyttiin Fortumin ja Tuk- vetyperoksiditehdasta, toisen Koreasta Hanwha
47337: holman kaupungin puoliksi omistaman Birka Ener- Chemicalsilta ja toisen Kanadasta DuPontilta. Yh-
47338: gin muodostaminen, jossa liitettiin yhteen Fortu- tiön Kemwater-toimiala osti Itävallasta Krems Che-
47339: min omistaman Gullspång Kraft AB:n ja Tukhol- mien alumiinisulfaattiliiketoiminnan. Saksastahan-
47340: man kaupungin omistaman Stockholm Energi AB:n kittiin vuoden lopussa Solvay S.A:n ferrikloridituo-
47341: liiketoiminnat Syyskuun lopulla Fortum hankki tanto. Tsekinmaalta ostettiin alumiinisulfaattia val-
47342: 49 o/o:n osuuden eteläruotsalaisesta Karlskoga mistava yritys, Prochemie s.r.o.
47343: Energi och Miljö AB:stä. Joulukuussa 1998 Lidingön Kemira Kemwater perusti Euroopan ulkopuolel-
47344: kaupunki päätti myydä omistamansa Lidingö Ener- le kaksi uutta yhteisyritystä, Turkkiin Kemwater
47345: gi AB:n kaikki osakkeet Fortumin osakkuusyhtiö Diper A.S:n (51 o/o:n osuus) ja Meksikoon Kemwa-
47346: Birka Energi AB:lle. ter de Mexico S.A:n (51 o/o:n osuus). Yhtiöt valmis-
47347: Kertomusvuoden alkupuolella Fortum hankki tavat vesikemikaaleja juoma- ja jäteveden puhdis-
47348: loput 70 o/o Tuusulanjärven Energia Oy:n osakkeis- tukseen. Kehityspanostus ei ole vielä näkynyt vas-
47349: ta. Lokakuussa Koillis-Pohjan Sähkö Oy:stä tuli taavina tuottoina. Kemwaterin nopea laajeneminen
47350: Fortumin tytäryhtiö 54 o/o:n omistuksella. Virossa jatkunee tulevina vuosina.
47351: toteutetun tarjouskilpailun perusteella Fortum Kemira Pigmentsin myynti- ja markkinointiorga-
47352: hankki 95 o/o AS Läänemaa Elektrivörkistä kerto- nisaatiot eriytettiin kertomusvuonna markkinointi-
47353: musvuoden lopulla. toiminnan vahvistamiseksi. Chileen perustettiin
47354: Brittiläinen voimalaitosyhtiö Regional Power uusi myyntiyhtiö. Vuonna 1997 käynnistetty Porin
47355: Generators Ltd siirtyi kertomusvuonna kokonaan tehtaan tuotantokapeikkojen poistoprojekti nosti
47356: Fortumin omistukseen. Yhtiö omistaa Briggin kaa- tuotantokapasiteettia.
47357: suvoimalaitoksen Koillis-Englannissa. Skotlantiin Kertomusvuonna Kemira Agron tuotantolaitok-
47358: perustettiin voimalaitosyhtiö Grengemouth CHP silla tehtiin merkittäviä investointeja. Uudenkau-
47359: Ltd, joka rakentaa British Petroleumin jalostamolle pungin vanha lannoitelinja rakennettiin miltei ko-
47360: sähköä ja lämpöä toimittavan uuden CHP-kaasu- konaan uudelleen. Liettuassa käynnistyi kertomus-
47361: voimalaitoksen. Fortumin osuus yhtiössä on 75 o/o. vuoden syksyllä PK-yhteisyritys Kemira-Lifosa.
47362: Thaimaassa Fortum kasvatti omistustaan Laem Kaukoidän NPK-projektit jatkuivat suunnitelmien
47363: Chabang Power Ltd:ssä 25 o/o:sta 75 o/o:iin. mukaisesti. Tehtaat käynnistyvät Malesiassa v. 1999
47364: Kertomusvuoden elokuussa Fortum myi 50 o/o:n ja Kiinassa vuoden 2000 aikana. Vuonna 1999
47365: osuutensa polyolefiineja tuonavasta Borealis kehitetään edelleen Euroopan markkinoilla tunnet-
47366: AS:sta. Fortum myi myös 6,7 o/o:n omistuksensa tuja LORIS- ja Kemistar-järjestelmiä. Yhteisselvitys-
47367: malesialaisesta voimalaitosyhtiöstä, Powertek Ber- projekti Arab Potash Companyn kanssa kaliumnit-
47368: hardista. raattitehtaan rakentamiseksi Jordaniaan jatkuu. Ta-
47369: Helmikuussa 1999 Fortumin Kemia-liiketoimin- voitteena on laitoksen käynnistäminen vuoden
47370: ta yhtiöitettiin Neste Chemicals Oy:ksi. Maaliskuun 2000 aikana.
47371:
47372:
47373: 372
47374: Kemira-konsernin tytäryhtiöt Tikkurila Paints Patria Vammas Oy:lle siirtyi 11.1.1999 Nokia
47375: Oy ja Tikkurila Coatings Oy perustivat kertomus- Telecommunications Oy:n kehittämien puolustus-
47376: vuonna puolalaisen osapuolen kanssa Puolaan elektroniikkajärjestelmien ja -laitteiden tuoteoikeu-
47377: Szczeciniin yhteisyrityksen Tikkurila Baltcolor Sp. det
47378: zo.o:n. Tikkurila Paints valmisteli maalituotannon Vapo Oy rakensi kertomusvuonna Kuivanie-
47379: aloittamista v. 1999 Moskovassa. Tikkurila CPS meen 3 x 750 kW:n voimalaitoksen tuulipuiston,
47380: perusti edustuston Kiinaan ja tytäryhtiön Tikkurila joka organisoitiin Vapon Tuulivoima Oy:ksi. Vapo
47381: CPS (SEA) Pte Ltd Singaporeen. Tikkurila CPS ja hankki omistukseensa myös Lieksan Lämpö Oy:n.
47382: sveitsiläinen Swisslog perustivat kertomusvuonna Yhteistyössä Sucros Oy:n ja ABB Servicen kanssa
47383: yhteisen sävytyskoneita valmistavan yhtiön Corob perustettiin kertomusvuoden lopussa yhteisyritys
47384: S.p.A:n, jonka sävytyskonetehtaan laajennus- ja Voimavasu Oy huolehtimaan Säkylän, Porkkalan ja
47385: automatisointityöt käynnistyivät Modenassa Italias- Salon voimalaitosten käytöstä.
47386: sa. Corob aloitti sävytyskoneiden valmistuksen Venäjän Karjalassa toimineen turvetuotantoyri-
47387: myös Mumbaissa Intiassa. tys Karel-Vapo Oy:n liiketoiminta keskeytettiin
47388: Winter-Bouts B.V:n tehdaslaajennus Sittardissa energiaturpeen käyttöpaikkojen rakentamisen vii-
47389: Alankomaissa valmistui. Tehdas on suurin Tikkuri- västyttyä. Indonesiassa lopetettiin yhteisyritys P.T.
47390: la CPS:n sävytyspastoja tuottavista yksiköistä. Yhtiö Garudatama Sumber Makmurin liiketoiminta.
47391: myi osuutensa sideaineita valmistavasta McWhor- Vuoden 1997 lopulla perustettu Vapo Oy:n ty-
47392: ter Technologies AB:stä. täryhtiö Mustankorkea Oy aloitti liiketoimintansa
47393: Patria Industries -konsernin tytäryhtiö Patria kertomusvuoden alussa. Yhtiö perustettiin hoita-
47394: Lapua Oy myi kertomusvuonna Vihtavuoren teh- maan Jyväskylän talousalueen jätteiden käsittelyä.
47395: taiden louhintaräjähdeliiketoiminnan Oy Forcit Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan
47396: Ab:lle. Patria Industries Oyj, Celsius AB Ruotsista alaisuuteen perustettiin Suomen Tekninen Tarkas-
47397: sekä Raufoss ASA Norjasta perustivat pohjoismai- tus Oy (rekisteröity 28.11.1997) jatkamaan valtion
47398: sen ampumatarvikekonsernin, jonka emoyhtiö on liikelaitoksena toimineen Teknillisen tarkastuskes-
47399: norjalainen Nammo AS, josta Raufoss ASA omistaa kuksen toimintaa. Liikelaitos lakkasi vuoden 1997
47400: 45 o/o, Celsius AB 27,5 o/o ja Patria Industries Oyj lopussa ja sen liiketoiminta, omaisuus ja henkilöstö
47401: 27,5 o/o. Suomesta Nammo-konserniin kuuluu siirrettiin Suomen Tekninen Tarkastus Oy:öön ker-
47402: Nammo AS:n täysin omistama tytäryhtiö Nammo tomusvuoden alusta. Teknillisen tarkastuskeskuk-
47403: Lapua Oy, johon siirrettiin Patria-konsernin toi- sen omaisuus luovutettiin apporttina uudelle osa-
47404: minnoista Lapuan patruunatehtaan toiminta ja sen keyhtiölle. Yhtiön nimeksi muutettiin Inspecta Oy.
47405: saksalainen tytäryhtiö, Vammas Defencetec Oy:ltä Yhtiön osakepääoma on 6 Mmk ja osakekannan
47406: keskikaliiperiammusten tuoteoikeudet ja muita omistaa Suomen valtio. Kertomusvuoden alussa
47407: osia sekä Leppävirran tehdas ja osa Vihtavuoren tulivat myös voimaan uudet paineastioita ja va-
47408: tehtaasta. kausta koskevat lait ja asetukset, joiden perusteella
47409: Patria Industries Oyj ja Celsius AB sopivat kerto- Inspectan päätoimialat vapautuivat kilpailulle.
47410: musvuonna ruuti- ja räjähdeyhtiö Nexplo In- Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle
47411: dustries AB:n perustamisesta. Celsius AB omistaa kuului kertomusvuonna Alko-Yhtiöt Oy tytäryh-
47412: yhtiöstä 60 o/o ja Patria Industries Oyj 40 o/o. Yhtiön tiöineen eli Alko-Yhtiöt-konserni. Sitä koskevia
47413: toiminta alkoi lokakuussa 1998. Järjestely koski organisaatiomuutoksia jatkettiin valtio-omistajan
47414: Patria Lapua Oy:n Vihtavuoren tehtaiden ruuti- ja tekemien linjausten mukaisesti. Hallituksen talous-
47415: räjähdetuotantoa, joka siirtyi Nexplo Industries poliittisen ministerivaliokunnan 7.1.1998 hyväksy-
47416: AB:n täysin omistamaan Nexplo Vihtavuori män suunnitelman mukaisesti Alko-Yhtiöt Oy jaet-
47417: Oy:öön. tiin kolmeen osaan: Alkon Kauppa Oy:öön, Altia
47418: Kertomusvuonna perustettiin Patria Engineering Group Oy:öön ja Arctia Invest Oy:öön. Jako tuli
47419: -liiketoimintaryhmä, johon kuuluvat Patria Vam- voimaan 4.1.1999.
47420: mas Oy tytäryhtiöineen sekä Patria Vehicles Oy. Alkon Kauppa Oy tytäryhtiönsä Alko Oy:n kans-
47421: Patria Lapua Oy:n Ketjut-liiketoiminta siirrettiin sa jatkaa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon-
47422: osaksi Patria Engineering -liiketoimintaryhmää. alalla alkoholilain mukaisena alkoholiyhtiönä. Altia
47423: Patria Finavitec Oy sopi kertomusvuoden lopul- Group Oy, johon emoyhtiön lisäksi kuuluvat alko-
47424: la ruotsalaisen HSL Nash Svenska AB:n koko osa- holijuomien valmistusta ja tukkumyyntiä harjoitta-
47425: kekannan ostamisesta. Yhtiö omistaa täysin Oster- vat tytäryhtiöt Primalco Oy ja Havistra Oy, siirrettiin
47426: mans Aero AB -nimisen helikopterien huoltoon kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle.
47427: erikoistuneen yhtiön. Omaisuudenhallintayhtiö Arctia Invest Oy yhdessä
47428:
47429:
47430: 373
47431: tytäryhtiönsä Arctia Oy:n kanssa siirrettiin v. 1999 Group Oy:tä lukuun ottamatta on tarkoitus fuusioi-
47432: valtiovarainministeriön hallinnonalalle perustet- da tytäryhtiöihinsä.
47433: tuun valtion kiinteistöyhtiö Kapiteeli Oy:öön. jaos- Kertomusvuonna varsinaista tuotanto- tai rahoi-
47434: sa syntyneet emoyhtiöt ovat lähinnä teknisiä, jaon tustoimintaa harjoittaneiden valtionyhtiöiden liike-
47435: toteuttamiseksi syntyneitä yhtiöitä, jotka Altia vaihto ja henkilöstö muutoksineen olivat seuraavat:
47436:
47437: Yhtiö (konserni) Liikevaihto Muutos Henkilöstö Muutos
47438: 1998 1997 1998 1997
47439: Mmk Mmk % Henkeä Henkeä %
47440: Alko-Yhtiöt-konserni 3 175 3 663 -448 -13 3 001 4133 -1132 -27
47441: Arsenal-konserni 1 222 1 1 937 1 -715 -37 483 547 -64 -12
47442: Avena-konserni 4 903 1116 -213 -19 130 123 7 6
47443: CSC-Tieteellinen laskenta Oy 48 40 8 20 72 64 8 13
47444: Edita-konserni 456 406 50 12 851 792 59 7
47445: Finnair-konserni' 8 058 7 403 655 9 10 706 10 533 173 2
47446: Finntech Finnish Technology Oy 31 29 2 7 34 36 -2 -6
47447: Fortum-konserni 50 501 60 044 5 -9543 -16 19 003 17 772 5 1 231 7
47448: FTP lnternational Oy 22 18 4 22 43 43 0 0
47449: lnspecta Oy 41 .. - - 151 .. - -
47450: Kauppatalo Hansel Oy' 694 748 -54 -7 118 145 -27 -19
47451: Kemijoki-konserni 300 314 -14 -4 421 439 -18 -4
47452: Kemira-konserni 14 345 14 386 -41 0 10 785 10 392 393 4
47453: Kera-konserni 517 517 0 0 278 285 -7 -2
47454: Leonia-konserni 10 184 10172 12 0 5 027 5 412 -385 -7
47455: Medivire Työterveyspalvelut Oy 178 158 20 13 425 400 25 6
47456: Patria lndustries -konserni 1 057 995 62 6 2 209 2 322 -113 -5
47457: Rahapaja Oy 150 98 52 53 63 57 6 11
47458: Sonera-konserni 9 648 8 041 1 607 20 8 609 7 967 642 8
47459: Sponda-konserni 343 3 2 105 3 .. .. 29 23 6 26
47460: Suomen Autokatsastus Oy 303 288 15 5 989 991 -2 0
47461: Suomen Lentoasemapalvelut Oy 12 9 3 33 72 63 9 14
47462: Suomen Posti -konserni 5 956 5 667 289 5 26 448 26 115 333 1
47463: Suomen Teollisuussijoitus Oy 37 12 25 208 6 5 1 20
47464: Tietokarhu Oy 81 - - - 174 - - -
47465: Teollisen yhteistyön rahasto Oy 63 1 80 1 -17 -21 28 29 -1 -3
47466: Vapa-konserni 1 879 1 861 18 10 1152 1119 33 3
47467: Veikkaus Oy 5 985 5 489 496 9 335 342 -7 -2
47468: VPU Pukutehdas -konserni 56 53 3 6 263 240 23 10
47469: VR-Yhtymä -konserni 6 753 6 181 572 9 16 487 16 690 -203 -1
47470: Yleisradio Oy 1 990 1 994 -4 0 4 638 4 658 -20 0
47471: Yrityspankki SKOP Oy 203 1 297 1 -94 -32 70 75 -5 -7
47472: 1 Korko- ja muut rahoitustuotot
47473: 2 Tilikaudet 1.4.1996-31.3.1997 ja 1.4.1997-31.3.1998.
47474: 3 Vuosien 1997 ja 1998 liikevaihtoluvut eivät ole vertailukelpoisia.
47475: 4 Tilikaudet 1.5.1996-30.6.1997 ja 1.7.1997-30.6.1998.
47476: 5 Pro forma.
47477:
47478:
47479:
47480:
47481: Valtion ja valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden 017 Mmk) ja Finnair-konserni (111 Mmk). Valtion-
47482: väliset rahoitussuhteet yhtiöiden valtiolle maksamat osingot olivat keski-
47483: Valtionyhtiöt maksoivat kertomusvuonna valtiolle määrin 9,9 o/o valtion niihin sijoittamien osakepää-
47484: osinkoja edellisen tillikauden tuloksistaan yhteen- omien nimellisarvosta (24 738 Mmk). Veikkaus
47485: sä 2 457 Mmk. Tämä oli runsaat miljardi markkaa Oy:n voitto vuodelta 1998 (2 070 Mmk) luovutettiin
47486: enemmän kuin v. 1997. Lähes kaikki tuotantotoi- kokonaisuudessaan valtiolle.
47487: mintaa harjoittaneet yhtiöt maksoivat osinkoja val- Valtio sijoitti kertomusvuonna yhtiöihinsä ni-
47488: tion sijoittamalle osakepääomalle lukuun ottamatta mellisesti uutta pääomaa runsaat 34 mrd. mk. Tämä
47489: Patria Industries -konsernia. Suurimmat osingot kertyi lähes kokonaisuudessaan apporteista val-
47490: maksoivat Suomen PT -konserni (1 108 Mmk), tionyhtiöiden uudelleenjärjestelyissä ja toimintojen
47491: Imatran Voima -konserni (279 Mmk), Neste-kon- yhtiöittämisessä. Toisaalta sulautuneiden yhtiöiden
47492: serni (246 Mmk), Alko-Yhtiöt-konserni (180 Mmk), osakepääomat poistuivat, joten sijoitetun pääoman
47493: VR-Yhtymä-konserni (150 Mmk), Kemira-konserni todellinen nettolisäys jäi huomattavasti vähäisem-
47494:
47495: 374
47496: mäksi. Valtion nimellismääräinen osakesijoitus yh- musvuoden lopussa valtion lainakanta yhtiöilleen
47497: tiöihinsä kasvoi kertomusvuonna yhteensä 8 685 oli yhteensä 779 Mmk, mikä oli 294 Mmk edellis-
47498: Mmk:lla. vuotista vähemmän.
47499: Valtionyhtiöt maksoivat kertomusvuonna val- Valtion ja valtionenemmistöisten osakeyhtiöi-
47500: tiolle korkoja 35 Mmk ja kuoletuksia 284 Mmk. den keskinäiset rahoitussuhteet olivat kertomus-
47501: Keskikorko oli 4,5 %. Uutta lainapääomaa valtio vuonna seuraavat:
47502: antoi yhtiöilleen yhteensä runsaat 5 Mmk. Kerta-
47503:
47504: Yhtiö !konserni) Valtion saarnat Valtion suorittamat Valtion rahoitus
47505: Osingot Korot Kuoletukset Uudet Uudet Osake- laina-
47506: osake- lainat pääoma pääoma
47507: pääomat
47508: 1 000 mk
47509: Alko-Yhtiöt-konserni 179 568 - - - - 309 600 -
47510: Arsenal-konserni - - - - - 2 921150 -
47511: Avena-konserni 2 000 - - - - 100 000 -
47512: CSC-Tieteellinen laskenta Oy - - - - - 1 000 -
47513: Edita-konserni 10 200 - - - - 30 000 -
47514: Engel-konserni 26 000 472 1111 - - 12 000 7 778
47515: Finnair-konserni 111 399 - - - - 247 553 -
47516: Finntech Finnish Technology Oy - 12 995 - 428 600 998
47517: Finnvera-konserni - - - 1 275 009 1
47518: - 1 027 000 -
47519: Fortum-konserni - 182 2 213 28 719 454 2 3 012 11 844 579 3 012
47520: Imatran Voima -konserni 278 958 268 5 938 - - - 896
47521: lnspecta Oy - - - 17 715 3 - 6 000 -
47522: Kera-konserni - 10 006 141 640 335 - - 321 280
47523: Kapiteeli-konserni - - - 1 440 930 4 - 510 000 -
47524: Kauppatalo Hansel Oy 2 750 - - - - 72 025 -
47525: Kemijoki-konserni 1 882 - - - - 163 649 -
47526: Kemira-konserni 116 882 67 2 479 - - 687 539 4139
47527: leonia-konserni - 19 220 83 280 - - 1 284 270 335 760
47528: Medivire Työterveyspalvelut Oy - 568 1 333 - - 4 600 9 334
47529: Neste-konserni 245 820 - - - - - -
47530: Patria lndustries -konserni - 113 5 250 - 445 157 600 7 395
47531: Postipankki-konserni 44 100 - - - - - -
47532: Rahapaja Oy 5 000 - - - - 16 000 -
47533: Raskone Oy - - - 60 000 5 - 6 000 -
47534: Saimaan Kanavalaivat Oy - - - - - 13 765 -
47535: Solidium-konserni - - - - - 50 000 -
47536: Sonera-konserni - - - 1 800 000 6 - 1 405 000 -
47537: Sponda Oy 51 000 - - - - 195 210 -
47538: Suomen Autokatsastus -konserni 4 000 2 067 28 214 - - 73 000 10 179
47539: Suomen Posti Yhtymä -konserni - - - 600 000 7 - 600 000 -
47540: Suomen PT -konserni 1108 000 - - - - - -
47541: Suomen Teollisuussijoitus Oy - - - 205 000 - 121 000 -
47542: Suomen Vientiluotto Oy 70 836 - - - - - -
47543: Teollisen yhteistyön rahasto Oy - 1 608 10 409 - - 296 800 72 591
47544: Tietokarhu Oy - - - 400 - 200 -
47545: Vapa-konserni 57 000 8 549 - 1 490 300 000 1 862
47546: VPU Pukutehdas -konserni - 220 556 - - 35 000 3 611
47547: VR-Yhtymä -konserni 150 000 - - - - 2 200 000 -
47548: Veikkaus Oy - - - - - 996 -
47549: Yleisradio-konserni - - - - - 46 831 -
47550: Yhteensä 2 457 395 35 031 284 293 34 064 287 5 375 24 738 967 778 835
47551: 1 Rahana 5 000 000 mk ja apporttina 1 270 009 000 mk.
47552: 2 Rahana 10 000 000 mk ja apporttina 28 709 454 000 mk.
47553: 3
47554: Apportti.
47555: 4 Rahana 10 000 000 mk ja apporttina 1 430 930 000 mk.
47556: 5 Rahana 50 000 mk ja apporttina 5 950 000 mk.
47557: 6
47558: Apportti.
47559: 7 Apportti.
47560:
47561:
47562:
47563:
47564: 375
47565: Valtionyhtiösektori oli kertomusvuonna edelleen vilk- että valtion omistajaedun kannalta mahdollisimman
47566: kaassa muutos- ja kehitysvaiheessa. Valtionenemmis- suuri osinkovirta, ottaen kuitenkin samalla huomioon
47567: töisten osakeyhtiöiden omistus- ja organisaatiojärjes- yhtiöiden kehittämisvaatimukset, on tarpeen ja jopa
47568: telyjä muuttuvien markkinaolojen vaatimuksia vastaa- välttämätöntäkin. Asianomaisten ministeriöiden tulee
47569: vasti voidaan pitää sinänsä perusteltuina. Valtiontilin- siis valtion omistajaedun valvojina pyrkiä tähän tavoit-
47570: tarkastajat kehottavat ao. ministeriöitä seuraamaan teeseen muiden kuin voittoon tarkoituksellisesti pyrki-
47571: jatkossakin tarkasti valtionyhtiöiden toiminta- ja kilpai- mättömien yhtiöiden kohdalla.
47572: luedellytyksiin vaikuttavia markkinamuutoksia ja rea- Valtiontilintarkastajat toteavat lisäksi, että valtion-
47573: goimaan niihin asianmukaisesti ja nopeasti yhtiöiden enemmistöisiin osakeyhtiöihin lukeutuu useita sellaisia
47574: tuloksentekokyvyn, kannattavuuden sekä valtion omis- yrityksiä, joiden kohdalla voidaan perustellusti asettaa
47575: tajaedun turvaamiseksi. kyseenalaiseksi se, onko valtion syytä osallistua niiden
47576: Kaikki valtionyhtiöt Yleisradio Oy:tä ja Arsenal Oy:tä myötä yhtenä yrittäjänä ja sijoittajana markkinakil-
47577: lukuun ottamatta toimivat kertomusvuonna voitollises- pailuun. Näissä yhtiöissä, joita saattaisivat olla esim.
47578: ti. Jälkimmäisen tappiollisuus johtui sen luonteesta Avena Oy, Medivire Työterveyspalvelut Oy, Suomen
47579: omaisuudenhoitoyhtiönä. Yhtiökohtainen kannatta- Autokatsastuskeskus Oy, Vapa Oy ja eräät rahoitus-
47580: vuus vaihteli tuntuvasti, mikä oli seurausta mm. toimi- alan yhtiöt, valtiolla on lähinnä vain sijoittajaintressi
47581: alakohtaisista kannattavuusedellytyksistä ja eräiden muiden, yleisten yhteiskuntapoliittisten intressien
47582: valtionyhtiöiden erityisluonteesta. Yhtiöt maksoivat puuttuessa. Olisikin selvitettävä, mitkä nykyisistä valti-
47583: kertomusvuonna osinkoja valtiolle vuoden 1997 tulok- onyhtiöistä ovat sanotunkaltaisia yrityksiä ja miten nii-
47584: sista lähes 2,5 mrd. mk, joskin valtaosa eli kolme neljäs- den osalta olisi tarkoituksenmukaista menetellä edellä
47585: osaa tästä koostui seitsemän suurimman Osingonmak- todettu huomioon ottaen.
47586: sajan osingoista. Valtiontilintarkastajat painottavat,
47587:
47588:
47589:
47590:
47591: Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden Puolustusministeriön hallinnonala
47592: johdon ja henkilöstön optio- ja muut VPU Pukutehdas Oy
47593: kannustusjärjestelmät Yhtiössä ei ole käytössä johdon optio- eikä muita
47594: kannustin järjestelmiä.
47595: Valtiontilintarkastajat ovat pyytäneet ministeriötä,
47596: joiden hallinnonalojen alaisuudessa toimii valtion- Valtiovarainministeriön hallinnonala
47597: yhtiöitä, antamaan yksityiskohtaiset selvitykset Arsenal Oy
47598: seuraavista aihepiireistä: Yhtiön toimitusjohtajalla on johtajasopimukseen
47599: - Valtionyhtiöissä toteutetut tai suunnitellut liittyvä bonusjärjestely. Valtiovarainministeriön
47600: johdon ja henkilöstön optiojärjestelmät ehtoineen, mukaan sen vaikutus yhtiön tulokseen on vähäi-
47601: toteutusjärjestelyineen ja perusteluineen. nen. Yhtiön hallitus määrittää mahdollisesti mak-
47602: - Vuoden 1998 loppuun mennessä lunastetut settavan bonuksen vuosittain jälkikäteen. Muissa
47603: osakeoptiot ml. arviot niiden arvosta. Arsenal-konsernin yhtiöissä ei ole käytössä johdon
47604: - Yhtiökohtainen selvitys toimivan johdon tai henkilöstön optio- tai muita kannustusjärjestel-
47605: muista mahdollisista tulossidonnaisista kannustus- miä.
47606: järjestelmistä ehtoineen.
47607: - Ministeriön perusteltu arvio optio- ja muiden Edita Oy
47608: kannustusjärjestelmien vaikutuksista yhtiöiden Yhtiössä ei ole käytössä optiojärjestelmää. Käytös-
47609: kannattavuuteen ja tuloskehitykseen yleisesti ja sä on ollut yhtiön tulokseen sidottu johdon bonus-
47610: yhtiökohtaisesti. järjestelmä. Kertomusvuonna käytössä oli koko
47611: Asianomaisten ministeriöiden valtiontilintarkas- henkilöstöä koskeva tulospalkkausjärjestelmä. Bo-
47612: tajille toimittamista selvityksistä ilmenee seuraavaa. nusjärjestelmät on muutettu v. 1999 tavoitteena,
47613:
47614:
47615: 376
47616: että ne tähänastista paremmin kannustaisivat joh- Yhtiön arvion mukaan tulospalkkiojärjestelmän
47617: toa saavuttamaan yhtiön hallituksen asettamat ta- avulla on tiedostettu yhteistyön tulosvaikutus. Ter-
47618: voitteet. Hallitus on määritellyt toimitusjohtajan veydenhoidossa tuloksen tekeminen on ollut vie-
47619: bonuksen rajat ja määräytymisperusteet. Puolet ras ajatus, mutta asiaan on alettu tottua. Työterveys-
47620: bonuksen maksimimäärästä määräytyy yhtiön asemien henkilökunta on kokenut konkreettisesti
47621: markkamääräisen tuloksen perusteella ja puolet yhteistyön merkityksen. Tämä vaikuttaa suoraan
47622: laadullisten kriteerien perusteella. Muun johdon asiakastyytyväisyyteen, mikä heijastuu tulokseen.
47623: osalta hallitus on päättänyt bonusten rajoista, ja Palkkion ei välttämättä tarvitse olla suuri, vaan
47624: toimitusjohtaja päättää kriteereistä hänen eri toi- tärkeintä on tavoitteen saavuttaminen.
47625: minnoille asettamiensa tavoitteiden pohjalta. Toi-
47626: mialajohtajat päättävät puolestaan henkilöstön Leonia Oyj
47627: kannustinjärjestelmästä. Yhtiössä ei ole käytössä optiojärjestelmiä.
47628: Koko henkilökuntaa koskevassa tulospalkkio- Yhtiössä on kokeiltu suorituspalkkiojärjestel-
47629: järjestelmässä jaettavan palkkion kokonaismäärä mää kolmen viime vuoden aikana lähinnä pääliike-
47630: riippuu konsernin tuloksesta. Kertomusvuoden tu- toiminta-alueilla. Suorituspalkkioiden määrittely
47631: los jäi kuitenkin tavoitetason alle, eikä palkkiota on perustunut liiketoiminta-alueittain erilaisiin läh-
47632: syntynyt jaettavaksi. tökohtiin. Keskeistä on ollut budjetti- ja kannatta-
47633: Yhtiön ilmoituksen mukaan johdon kannustus- vuustavoitteiden saavuttaminen. Henkilökohtais-
47634: järjestelmät on katsottu tarpeellisiksi palkitsemista- ten suorituspalkkioiden enimmäismäärä on ollut 3
47635: voiksi ja keinoiksi ohjata toimintaa kannattavuu- kk:n palkka. Varallisuudenhoidossa ja treasury-
47636: den ylläpitoon ja parantamiseen, vaikka niiden toiminnassa on noudatettu markkinakäytäntöä,
47637: suoraa vaikutusta tulokseen onkin vaikea osoittaa enintään 12 kk:n palkkaa. Ryhmäkohtaiset palkkiot
47638: ja mitata. ovat vastanneet enimmillään yhden kuukauden
47639: palkkaa.
47640: Medivire Työterveyspalvelut Oy Johdon kannustepalkkiojärjestelmän pumn
47641: Yhtiö ei ole pörssiyhtiö, eikä sillä ole käytössä kuului kertomusvuonna Leonia Oyj:n johtajisto,
47642: optiojärjestelmää. Leonia Pankki Oyj:n johtokunta ja Leonia Corpora-
47643: Yhtiön johdolla tai hallituksen jäsenillä ei ole te Bank Oyj:n hallitus, yhteensä 13 henkeä. Suori-
47644: myöskään erillistä kannustinjärjestelmää. Yhtiössä tuspalkkioista päättää Leonia Oyj:n hallitus, ja palk-
47645: on käytössä yleinen tulospalkkiojärjestelmä, joka kioiden määrän arviointi perustui mm. taloudelli-
47646: perustuu työyksikön saavuttamiin tulos- ja toimin- seen tulokseen, Postipankin ja Suomen Vientiluo-
47647: tatavoitteisiin. Järjestelmä ei ole henkilökohtainen. tan toimintojen yhteensaattamiseen, liiketoimin-
47648: Mikäli työyhteisö ( = työ terveysasema) yltää määrät- nan määrien kasvattamiseen sekä tehtyihin kustan-
47649: tyihin tavoitteisiin, palkitaan koko aseman henki- nusleikkauksiin. Suorituspalkkioiden määrä voi
47650: löstö samalla summalla tehtävistä riippumatta. Jär- enimmillään vastata 6 kk:n palkkaa. Asiaa ei ollut
47651: jestelmän tavoitteena on kannustaa koko työyhtei- päätetty Leonia Oyj:n hallituksessa vuoden 1999
47652: sö toimimaan yhteisten tavoitteiden mukaisesti. kevääseen mennessä.
47653: Järjestelmässä arvioidaan yksikön tulos, koko yri- Leonia-konsemin suorituspalkkiojärjestelmän
47654: tyksen tulos sekä yksikön toiminnallinen kehitys- periaatteet ovat 1.1.1999 alkaen seuraavat:
47655: kohde. Tavoitteeseen pääseminen on porrastettu 1. Suorituspalkkiojärjestelmä toimii vuosinaise-
47656: erisuuruisiin tavoitteisiin. Ensimmäinen palkkiota- na palkitsemisjärjestelmänä lähinnä henkilö-, työ-
47657: so edellyttää esim. budjetoidun tuloksen ylitystä yksikkö- ja liiketoiminta-alue-tasolla. Henkilöstöra-
47658: tietyllä prosentilla, ja korkein taso edellyttää ylitystä hasto toimii pitkäaikaisena ja konsernitasaisena
47659: suuremmalla prosentilla. Kunkin työterveysase- järjestelmänä.
47660: man oman tulostavoitteen painoarvo on 70 o/o ja 2. Konsernin hallitus päättää vuosittain etukä-
47661: kahden muun osa-alueen 15 o/o kummankin. Palk- teen suorituspalkkiojärjestelmän perusteet ja vuo-
47662: kion saaminen edellyttää, että kaikki kolme osa- den päätyttyä maksettavien suorituspalkkioiden
47663: aluetta ylittävät tietyn vaatimustason. Ellei koko kokonaismäärän.
47664: yritys saavuta asetettuja tavoitteita, ei yksittäiselle 3. Suorituspalkkiojärjestelmä koskee koko Leo-
47665: työyhteisöHekään makseta tulospalkkiota. Makset- nia-konsemin henkilöstöä.
47666: tavien palkkioiden suuruus voi vaihdella 2 200 4. Suorituspalkkiojärjestelmä toimii normaalin
47667: mk:sta 10 000 mk:aan. Kertomusvuodelta tulos- palkkausjärjestelmän lisänä. Sen tarkoituksena on
47668: palkkiota maksettiin neljälle yksikölle neljästäkym- palkita yksilökohtaisesti tai työryhmän jäsenenä
47669: menestä. niitä henkilöitä, jotka ovat saavuttaneet tai ylittä-
47670:
47671:
47672: 377
47673: neet asetetut tavoitteet tai muuten suorituspalkkio- Tietokarhu Oy
47674: vuoden aikana ovat ylittäneet normaalin suoritusta- Yhtiössä ei ole käytössä omaa optiojärjestelmää.
47675: son. Sen sijaan yhtiön toinen omistaja, Tieto Corporati-
47676: Leonia-konsernin henkilöstörahastoon kuuluvat on Oyj (joka omistaa osakkeista 80 %, jotka tuotta-
47677: 1.1.1999 alkaen kaikki konsernin yhtiöt Tietoleonia vat 20 o/o äänistä), on tarjonnut Tietokarhu Oy:n
47678: Oy:tä lukuun ottamatta. Henkilöstörahaston voitto- henkilöstön merkittäväksi omaa optiolainaansa
47679: palkkio määräytyy konsernin nettotuloksen mu- (optiolaina 15.6.1998-15.6.2001). Vuoden 1998
47680: kaan siten, että tuloksen ylittäessä vahvistetun rajan lopussa Tietokarhu Oy:n henkilöstön optio-etujen
47681: rahastolle maksetaan voittopalkkio. Kertomusvuo- yhteissumma oli 2 071 000 mk.
47682: delta raja määriteltiin 9 %:n tuotoksi omalle pää- Tietokarhu Oy:n henkilöstön tulospalkkiojärjes-
47683: omalle. Rajan ylittävästä nettotuloksen osasta las- telmä sisältää henkilökohtaisen tai ryhmäkohtaisen
47684: ketaan 7 o/o:n voittopalkkio. Palkkion määrä vuo- vuosipalkkion, joka perustuu yksiselitteisesti mitat-
47685: delta 1998 oli 17,9 Mmk. taviin tekijöihin ja niiden toteutumiseen. Pakollisia
47686: Henkilöstörahaston voittopalkkioperusteet vah- vuosipalkkiotekijöitä ovat liikevoitto ja asiakastyy-
47687: vistetaan vuosittain etukäteen. Vuodelle 1999 ra- tyväisyys, joiden lisäksi voidaan tapauskohtaisesti
47688: jaksi on määritelty 10 o/o:n oman pääoman tuotto. valita vielä 1-2 tekijää. Vuosipalkkioista laaditaan
47689: Yhtiön mukaan suorituspalkkiojärjestelmässä aina vuosipalkkiosopimukset, joissa kullekin palk-
47690: maksettavaa palkkiota syntyy vain, mikäli sovitut kiotekijälle määritellään minimi- ja maksimitavoit-
47691: toiminnalliset ja tulostavoitteet saavutetaan. Tästä teet eli vaihteluväli, jonka sisällä palkkio määräytyy
47692: syystä järjestelmän uskotaan motivoivan ja kannus- lineaarisesti. Vuosipalkkion saaminen edellyttää,
47693: tavan henkilöstöä parempaan suoriutumiseen. että henkilön työsuhde on jatkunut yhtiössä sopi-
47694: Valtiovarainministeriön mukaan aiemman hen- muksen allekirjoitushetkestä koko vuoden ja että
47695: kilöstörahastomallin korvaavassa suorituspalkkio- henkilö ei ole irtisanoutunut tai häntä ei ole irtisa-
47696: järjestelmässä suoritettavat korvaukset voivat olla nottu palveluksesta maksuhetkellä. Lisäksi palk-
47697: n. 4 300:lle hengelle enimmillään 40 Mmk. Uuden kiojärjestelmä sisältää kannustuspalkkion, jonka
47698: järjestelmän selkeiden tulos- ja suoritetavoitteiden piiriin kuuluu yhtiön henkilöstö toimitusjohtajaa ja
47699: perusteella pyritään ministeriön mielestä paranta- pääyksiköiden johtajia lukuun ottamatta. Kannus-
47700: maan henkilöstön motivaatiota ja liiketoimintojen tuspalkkio voi perustua etukäteen laadittuun sopi-
47701: kustannustehokkuutta. mukseen tai poikkeukselliseen suoritukseen ilman
47702: sopimustakin.
47703: Rahapaja Oy Tietokarhu Oy:n vuoden 1999 budjetissa palk-
47704: Yhtiössä ei ole käytössä eikä suunnitteilla johdon kiojärjestelmien kustannuksiksi henkilöstösivuku-
47705: optiojärjestelyjä. luineen arvioitiin 3,3 Mmk. Yhtiö tai valtiovarainmi-
47706: Yhtiön toimihenkilöihin sovelletaan yhteistä nisteriö eivät ole arvioineet palkkiojärjestelmien
47707: bonuspalkkiojärjestelmää, joka perustuu yhtiön vaikutusta yhtiön kannattavuuteen ja tuloskehityk-
47708: toreutuvaan käyttökatteeseen. Palkkio vastaa seen.
47709: enimmillään 1,5 kk:n palkkaa. Tuntipalkkaisille,
47710: tuotannossa työskenteleville on laadittu erillinen Yrityspankki SKOP Oyj
47711: tuotannon määrään sidottu palkkiojärjestelmä. Yhtiössä ei ole optio- tai muita tulossidonnaisia
47712: Rahapaja Oy:n mukaan palkkiojärjestelmät li- kannustusjärjestelmiä.
47713: säävät henkilöstön motivaatiota ja sitoutumista yh-
47714: tiöön. Tämä edistää yhtiön tavoitteiden saavutta- Opetusministeriön hallinnonala
47715: mista ja ylittämistä. Toteutuvat vaikutukset siirtyvät CSC-Tieteellinen laskenta Oy
47716: myös tuleville vuosille. Yhtiössä ei ole toteutettu tai suunnitteilla johdon
47717: Valtiovarainministeriön mukaan Rahapaja Oy:n optiojärjestelmää.
47718: kannustinjärjestelmää on tarkoitus kehittää valtion- Kannustusjärjestelmänä yhtiössä on käytössä
47719: yhtiöissä noudatettuja periaatteita seuraten. tulospalkkion jakaminen. Yhtiön hallitus hyväksyy
47720: vuosittain tulospalkkion perusteet ja päättää yhtiön
47721: Solidium Oy toimitusjohtajalle, tieteelliselle johtajalle ja henki-
47722: Yhtiössä ei ole käytössä optio- eikä muita tulossi- löstölle maksettavan tulospalkkion määrän. CSC-
47723: donnaisia kannustusjärjestelmiä. yhtiön voittoa tavoittelemattoman luonteen vuoksi
47724: tulospalkkio perustuu toiminnalliseen tulokseen.
47725: Sponda Oy Tulospalkkiojärjestelmä on opetusministeriön
47726: Yhtiössä ei ole käytössä optio- eikä muita tulossi- mukaan tärkeä osa yhtiön johtamisjärjestelmää ja
47727: donnaisia kannustusjärjestelmiä. kokemukset siitä ovat erittäin positiivisia. Sen vai-
47728:
47729: 378
47730: kutus toiminnalliseen eli laadulliseen tulokseen on Konsernin tytäryhtiöissä ovat voimassa tytäryh-
47731: merkittävä. tiöhallitusten vahvistamat tulospalkkiomallit Ave-
47732: na Nordic Grainin sovellus on pelkästään tulok-
47733: FTP lnternational Oy seen kiinnitetty palkkiomalli. Budjetoidun tuloksen
47734: Yhtiössä ei ole toteutettu eikä suunniteltu optiojär- saavuttaminen tuottaa koko henkilöstölle yhden
47735: jestelmää. kuukauden palkkaa vastaavan tulospalkkion. Mi-
47736: Opetusministeriön mukaan yhtiön henkilöstö käli tulos on kaksinkertainen budjetoituun verrat-
47737: saa kannustinlisänä osan yhtiön tuloksesta. Tämä tuna, voidaan henkilöstölle maksaa enintään kol-
47738: koskee myös yhtiön toimitusjohtajaa. Kannustinli- men kuukauden palkkaa vastaava tulospalkkio.
47739: siä on maksettu joko suhteessa palkkaan tai kaikille Avena Siilot Oy:n koko henkilöstöä koskeva
47740: samansuuruisena. tulospalkkiojärjestelmä koostuu useista mittareista,
47741: Ministeriö ei ole arvioinut kannustinjärjestelmän joilla on eri painoarvot (mm. aluekohtaiset käyttö-
47742: vaikutusta yhtiön tulokseen tai kannattavuuteen. katteet, käsittelykulujen osuus kiinteistä kuluista,
47743: koko yrityksen käyttökate, hallituksen erillishar-
47744: Veikkaus Oy kinta). Tulospalkkiota maksetaan vain, jos budje-
47745: Yhtiössä ei ole eikä ole suunnitteilla johdon optio- toitu käyttökate ylittyy ja tulos on voitollinen.
47746: järjestelmiä. Järjestelmän tuottama vähimmäispalkkio vastaa
47747: Opetusministeriö teki vuoden 1997 lopulla pää- kahden viikon ja enimmäispalkkio puolentoista
47748: töksen yhtiön johdon palkkauksen perusteista. kuukauden palkkaa.
47749: Päätös on luottamuksellinen, ei-julkinen ja liikesa- Ministeriö ei ole arvioinnut kannustusjärjestelmän
47750: laisuuden piiriin kuuluva. Sen mukaan yhtiön joh- vaikutusta yhtiön tulokseen tai kannattavuuteen.
47751: tajien erillisestä bonuspalkkiojärjestelmästä luovut-
47752: tiin. Yhtiön toimitusjohtajalle, toimitusjohtajan va- Liikenneministeriön hallinnonala
47753: ramiehenä toimivalle kaupalliselle johtajalle, tekni- Finnair Oyj
47754: selle johtajalle sekä kehitysjohtajalle maksetaan Yhtiö ei ole toteuttanut eikä tehnyt päätöksiä joh-
47755: tulospalkkiota muuta henkilökuntaa koskevien don optiojärjestelmistä.
47756: periaatteiden mukaan. Samalla siirryttiin johtajien Finnair Oy:n johdon kannustusjärjestelmä on
47757: kokonaispalkkausjärjestelmään, joka sisältää auto- yhtiön hallituksen päättämä, tasoltaan tavanomai-
47758: edun. nen ja se on perustunut liikenneministeriön mu-
47759: Opetusministeriön käsityksen mukaan yhtiön kaan yhtiön taloudelliseen tulokseen ja tulostavoit-
47760: johtajien palkkausjärjestelmä on sujunut hyvin ja teiden saavuttamiseen.
47761: vastaa ministeriön käsityksiä tulospalkkauksen so-
47762: veltamisesta yhtiössä. Sonera Oyj
47763: Ministeriö ei ole arvioinnut kannustusjärjestel- Yhtiö on vuoden 1999 keväällä ottanut käyttöön
47764: män vaikutusta yhtiön tulokseen ja kannattavuu- henkilöstölle suunnatun optiolainan, joka on tar-
47765: teen. koitettu osaksi kannustusjärjestelmää. Tähän liitty-
47766: vät optio-oikeudet oikeuttavat merkitsemään osak-
47767: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala keita enintään 15 000 000 kpl. Liikkeelle laskettu-
47768: Avena Yhtiöt Oy jen optioiden perusteella merkittävien osakkeiden
47769: Yhtiössä ei ole käytössä johdon optiojärjestelmää. osuus on 2,04 o/o yhtiön osakkeista ja niiden tuotta-
47770: Yhtiön hallitukset ovat vahvistaneet koko henki- mista äänistä. Optio-oikeus tuottaa oikeuden mer-
47771: löstöä koskevat tulospalkkiomallit Konsernin kitä yhtiön osakkeita 1.6.2001 (optiotodistus A) tai
47772: emoyhtiössä, Avena Oy:ssä sovelletaan tilikaudella 1.6.2003 (optiotodistus B) alkaen ja viimeistään
47773: 1998/1999 mallia, jonka perusteella konsernin bud- 30.6.2005. Osakkeen merkintähinta optiotodistuk-
47774: jetoidun tuloksen saavuttaminen tuottaa emoyh- sella A on Sonera-Yhtymä Oyj:n osakkeen vaihdol-
47775: tiön henkilöstölle yhden kuukauden palkkaa vas- la painotettu keskikurssi Helsingin pörssissä maa-
47776: taavan tulospalkkion. Lisäksi palkkion suuruus voi liskuussa 1999 lisättynä 8 o/o:lla. Osakkeen merkin-
47777: vaihdella sijoitetun pääoman tuoton perusteella. tähinta optiotodistuksella B on Sonera Oyj:n osak-
47778: Vaikka budjetoidusta tuloksesta jäätäisiin, mutta keen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin
47779: saavutettaisiin 13 o/o:n tuotto sijoitetulle pääomalle, pörssissä lokakuussa 1999 lisättynä 8 o/o:lla. Osake-
47780: voidaan maksaa kahden viikon palkkaa vastaava merkinnän alkamiselle on asetettu eräitä yhtiön
47781: tulospalkkio. Mikäli konsernitulos ylittää 13 o/o:n tulokseen sidottuja ehtoja. Yhtiön johto voi käyttää
47782: tuoton sijoitetulle pääomalle, voidaan maksaa optio-oikeuksiaan ainoastaan, mikäli yhtiön halli-
47783: enintään puolentoista kuukauden palkkaa vastaa- tus toteaa, että yhtiön osakkeen tuotto on ollut
47784: va tulospalkkio. suurempi tai yhtä suuri kuin vertailuindeksillä.
47785:
47786: 379
47787: Optio-oikeudet on sidottu myös merkitsijän työ- tai Liikenneministeriö ei ole selvityksessään ar-
47788: toimisuhteen jatkumiseen yhtiössä. vioinnut tulospalkkiojärjestelmän vaikutusta yh-
47789: Sonera-Yhtymä Oyj:n johdon kannustusjärjes- tiön tulokseen tai kannattavuuteen.
47790: telmä koostuu kokonaisuudessaan osakepohjais-
47791: ten järjestelmien lisäksi kokonaispalkasta siihen VR Yhtymä Oy
47792: erikseen sovittavine lisineen sekä johdon bonusjär- Yhtiössä ei ole käytössä optio- tai muita tulossidon-
47793: jestelmästä. Sen pohjana on henkilökohtainen bo- naisia johdon kannustusjärjestelmiä.
47794: nusmido, jonka tavoitteet tulevat vuosittain halli-
47795: tuksen yritykselle vahvistamista tavoitteista. Kerto- Yleisradio Oy
47796: musvuonna bonusjärjestelmä voi enimmillään tuot- Yhtiö käyttää työnantajan aktiivisen palkkapolitii-
47797: taa puolentoista kuukauden palkkaa vastaavan tu- kan välineenä tulospalkkion maksamista henkilöil-
47798: lospalkkion. le tai ryhmälle, esim. projektille, palkkiona poik-
47799: keuksellisen hyvästä työtuloksesta.
47800: Suomen Autokatsastus Oy Yhtiön hallitus uudisti 8.2.1998 tulospalkkion
47801: Yhtiössä ei ole käytössä optio- tai muita erityisiä maksamiseen liittyvät periaatteet seuraavasti:
47802: kannustusjärjestelmiä. Johdon tulospalkkiojärjes- - Työn tuloksen tulee selvästi ylittää normaali
47803: telmä on rakennettu samoille, tulostavoitteiden kuukausipalkalla korvattava työtulos.
47804: arviointiin liittyville periaatteille kuin koko henki- -Perustelut palkkion maksamiseksi on esitet-
47805: löstön yleinen tulospalkkiojärjestelmä. tävä yksilöidysti ja kirjallisina.
47806: Toimitusjohtajan ja muiden yhtiön johdon jäsen- - Kertaluonteisena maksettavan palkkion mää-
47807: ten suoritus on arvioitu ottamalla huomioon koko rä mitoitetaan siten, että sen palkitseva merkitys
47808: yhtiön taloudellinen tulos sekä muiden tulostavoit- toteutuu mahdollisimman hyvin.
47809: teiden (mm. asiakastyytyväisyys) saavuttaminen. - Palkkion maksamisesta päättää hallitusvas-
47810: Näiden perusteella kullekin johtoon kuuluvalle on tuinen johtaja tai hänen määräämänsä.
47811: maksettu tulosvuoden jälkeen yksi koko tulosvuot- Riittävän yhtenäisyyden saavuttamiseksi on suo-
47812: ta koskeva palkkio, joka on enimmillään vastannut sitettu, että toimiaJoittain tarkasteltuna tulospalkit-
47813: yhden kuukauden palkkaa. semiseen käytetään 0,4 o/o palkkasummasta.
47814: Yleisradion johdolla ei ole erillisiä optio- tai
47815: Suomen Lentoasemapalvelut Oy muita kannustusjärjestelmiä. Liikenneministeriö ei
47816: Liikenneministeriön valtiontilintarkastajille toimit- ole arvioinnut kannustejärjestelmän vaikutusta yh-
47817: tamasta selvityksestä ei ilmene, onko yhtiössä käy- tiön tulokseen tai kannattavuuteen.
47818: tössä tulossidonnaisia johdon tai henkilöstön kan- Liikenneministeriö on arvioinut kannustusjär-
47819: nustusjärjestelmiä. jestelmien merkitystä seuraavasti: Hallinnonalan
47820: yhtiöistä Sonera Oyj:ssä käyttöön otetulla johdon ja
47821: Suomen Posti -Yhtymä Oy koko henkilöstön optiojärjestelmällä pyritään sii-
47822: Yhtiön johdon ainoa tulossidonnainen kannustus- hen, että yhtiö voi parhaalla tavalla kilpailla työ-
47823: järjestelmä on toistaiseksi ollut tavanomainen mi- markkinoilla niin johto- kuin asiantuntijavoima-
47824: domatriisipohjainen tulospalkkiojärjestelmä, jonka varoista ja säilyttää nykyisen henkilöstön yhtiön
47825: perusteella johdolla on ollut mahdollisuus enim- palveluksessa. Tämä on tärkeää liiketoiminnan ke-
47826: millään puolentoista kuukauden palkan suurui- hittämisen ja osakkeen arvon kasvattamisen kan-
47827: seen tulospalkkioon tilikauden pituiselta palkkio- nalta. Järjestelmää käsiteltiin hallituksen talouspo-
47828: kaudelta. Tulostekijöinä ovat ainakin yhtiön ja liittisessa ministerivaliokunnassa kahdesti keväällä
47829: oman vastuualueen liiketaloudellinen tulos, asia- 1999. Yhtiön hallitus sai 23.4.1999 pidetyssä yhtiö-
47830: kastyytyväisyys, henkilöstötyytyväisyys sekä usein kokouksessa valtuudet optiojärjestelmän omaksu-
47831: myös jokin toiminnan laatuun ja omaan vastuu- miseen yhtiössä.
47832: alueeseen liittyvä kehityshanke. Tulostekijät ja nii- Liikenneministeriö jatkaa optiolaina- ja muiden
47833: den painotukset ovat vaihdelleet palkkiokausittain kannustinjärjestelmien kehittämistä yhteistyössä
47834: toiminnan kulloistenkin tavoitteiden mukaan, ja ne muiden ministeriöiden kanssa. Koska optiojärjes-
47835: on sovittu hallituksen ja pääjohtajan sekä hallituk- telmiä vasta omaksutaan hallinnonalan yhtiöihin,
47836: sen ja ao. johtajan välisissä tuloskeskusteluissa. niiden vaikutuksesta ei ole saatu vielä kokemuksia.
47837: Enimmäispalkkiot ovat olleet harvinaisia. Palk- Järjestelmillä pyritään yhtiöiden liiketoiminnan, tu-
47838: kiokriteerit on tarkoitettu asetettavaksi niin, että jo loksen ja osakkeen arvon myönteiseen kehityk-
47839: keskitason palkkio edellyttää selkeää budjettitason seen. Osa arvon kehityksestä maksettaisiin henki-
47840: ylitystä ao. tulostekijän kohdalla. löstölle ja johdolle optiojärjestelmän kautta.
47841:
47842:
47843: 380
47844: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala optiotodistuksen A merkintäaika olisi alkanut
47845: Fortum Oyj 1.12.1998 ja optiotodistuksen B merkintäaika
47846: Fortum-konserniin kuuluvassa aiemmassa Imatran 1.12.2000. Lainaehtojen mukaan optiolaina oikeutti
47847: Voima Oy:ssä oli 30.4.1999 asti voimassa yhtiön velkakirjanhaltijat merkitsemään yhteensä enin-
47848: johtoa koskeva tulospalkkiojärjestelmä. Tulospalk- tään 1 200 000 kappaletta Neste Oyj:n uusia osak-
47849: kioista sidottiin 60 o/o konsernin tuloksesta riippu- keita 1.12.1998 ja 31.1.2002 välisenä aikana.
47850: viin numeerisiin tulostekijöihin ja 40 o/o muihin Fortum Oyj teki 30.4.1998 Nesteen osakkeen-
47851: yhteisiin tulostekijöihin. omistajille vaihto- ja lunastustarjouksen Neste
47852: Puolet tuloksesta riippuvasta palkkiosta makset- Oyj:n osakkeista. Vaihto- ja lunastustarjouksen yh-
47853: tiin käteisenä, toinen puoli rahastoitiin. Rahastoi- teydessä Fortum tarjoutui hankkimaan tai vaihta-
47854: dun osuuden arvo oli sidottu konsernin kumuloi- maan myös Nesteen optiolainan 1 200 000 optio-
47855: tuun käyttökatteeseen 5 vuoden aikana verrattuna todistusta. Vaihtotarjouksessa Nesteen optiotodis-
47856: edelliseen 5 vuoden kauteen. Palkkio oli nostetta- tuksen vaihtoarvo Fortumin osakkeeseen oli 91,50
47857: vissa aikaisintaan 5 vuoden kuluttua tai eläkkeelle mk, mikäli merkintä tehtiin viimeistään 15.5.1998,
47858: siirryttäessä. Rahastoidulle summalle maksettiin ja 89,50 mk, mikäli merkintä tehtiin sitä myö-
47859: osinkoa vastaava korko. hemmin. Vaihtotarjouksen hyväksyneille makset-
47860: Tulospalkkion täysi arvo antoi vuosipalkasta tiin lisäksi 4 o/o:n vuotuinen korko 15.5.1998lukien
47861: 15 o/o:n suuruisen palkkion. Toimitusjohtajan vas- osakemerkintöjen peruuttamista koskevan määrä-
47862: taava luku oli 20 o/o. ajan päättymiseen saakka. Lunastustarjouksen
47863: Tulospalkkioon vaikuttavia tekijöitä olivat kon- hyväksyneille Fortum maksoi 81,60 mk optiotodis-
47864: sernin sijoitetun pääoman tuotto, omavaraisuusas- tukselta. Neste Markkinointi Oy:n optiotodistukset
47865: te ja tulos osaketta kohden, strategiseen johtami- mitätöitiin, ja optiotodistusten määrä pieneni näin
47866: seen liittyvät seikat, konsernin imago sekä turvalli- 947 OOO:een.
47867: suus- ja ympäristöasiat. Lunastustarjouksen mukaisesti Fortum Oyj lu-
47868: Osan palkkiotekijöiden arvioinnista teki hallin- nasti 817 450 optio-oikeutta, joista maksettiin yh-
47869: toneuvoston työvaliokunta. Mikäli käytettävissä oli teensä 66 703 920 mk. Vaihtotarjouksen puitteissa
47870: konsultti- tm. selvityksiä, niitä hyödynnettiin. Joh- yhteensä 156 550 kappaletta optio-oikeuksia vaih-
47871: tokunnan jäsenten sihteereille käytettiin samaa las- dettiin Fortumin osakkeisiin. Näistä 144 050 optio-
47872: kumenettelyä. Heidän tulospalkkionsa maksettiin oikeutta vaihdettiin ennen 15.5.1998 lopullisella
47873: kokonaan, eikä siitä rahastoitu osaa. vaihtoarvolla 93,54 mk optiotodistusta kohti ja
47874: Kertomusvuonna toimitusjohtaja sai palkkiona 12 500 optio-oikeutta 15.5.1998 jälkeen vaihtoar-
47875: 7,8 o/o ja muut johtajiston jäsenet 5,9 o/o vuosipalkas- volla 91,49 mk optiotodistusta kohti. Lopullisissa
47876: ta. Rahastoidulle osuudelle maksettiin osinkopro- vaihtoarvoissa otettiin huomioon vaihtotarjouksen
47877: sentin suuruinen korko, joka oli kertomusvuonna hyväksyneille maksettu 4 o/o:n vuotuinen hyvitys.
47878: poikkeuksellisen korkea 86,3 o/o. Tulospalkkioiden Fortum Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous päätti
47879: pääoma-arvo korjattiin viiden vuoden käyttökattei- 17.11.1998 antaa hallitukselle päivitetyn valtuutuk-
47880: den keskiarvon muutoksella. Kertomusvuonna tu- sen optio-oikeuksien antamiseen.
47881: lospalkkioita maksettiin 361 054 mk. Rahastoituna Yhtiön hallituksella oli oikeus määräajassa antaa
47882: (korot + pääoma) oli 2,8 Mmk. Järjestelmään kuului optio-oikeuksia yhtiön tai sen tytäryhteisöjen joh-
47883: viime vaiheessa neljä henkeä, ja se lopetettiin toon kuuluville henkilöille. Valtuus sisälsi oikeu-
47884: huhtikuussa 1999. den päättää optio-oikeuksiin oikeutetuista henki-
47885: Nyttemmin Fortum-konserniin kuuluvan aiem- löistä osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta
47886: man Neste Oyj:n varsinainen yhtiökokous hyväksyi poiketen sekä oikeuden päättää optiojärjestelyn
47887: 19.4.1996 yhtiön hallituksen esityksen johdon op- ehdoissa mainitusta, kansainvälisistä yrityksistä
47888: tiolainasta. Optiolaina merkittiin 2.5.1996 ja sen muodostuvasta vertailuryhmästä.
47889: pääomamääräksi muodostui 1,2 Mmk, josta Neste Optioiden saliimien osakkeiden merkinnän eh-
47890: Markkinointi Oy merkitsi 226 000 mk. Suurin yksi- tona on, että Fortumin osakekohtainen tuloskehi-
47891: tyisen henkilön merkitsemä optiolaina oli 50 000 tys ja osakkeen kurssikehitys määritettyinä ajan-
47892: mk. Lainalle maksettiin 3 o/o:n vuotuinen korko, ja kohtina on yhtä hyvä tai parempi kuin vertailuryh-
47893: se maksettiin takaisin yhtenä eränä 3.5.1999. Lai- män yritysten keskimäärin. Optio-oikeuksiin oi-
47894: nan pääoma koostui 1 200 kappaleesta 1 000 mk:n keutetuilla henkilöillä ei ole oikeutta osallistua
47895: nimellisarvoisia velkakirjoja, joihin kuhunkin liittyi hallitukselle 8.9.1998 myönnetyn valtuutuksen pe-
47896: 1 000 optiotodistusta (500 kpl optiotodistusta A, rusteella mahdollisesti toteutettavaan henkilöstön
47897: 500 kpl optiotodistusta B). Lainaehtojen mukaisesti optiolainaan. Optio-oikeuksista annetaan enintään
47898:
47899:
47900: 381
47901: 15 000 kpl enintään 150 nimetylle henkilölle asetet- Kertomusvuodelta yhtiön johdolle ei maksettu
47902: tua optiotodistusta. Optio-oikeuksia annetaan tulospalkkiota.
47903: myös yhtiön palveluksessa oleville hallituksen jä- Yhtiökokous päätti 26.4.1995 ottaa optiolainan
47904: senille, mutta tällaiset hallitukset jäsenet eivät osal- Kemira-konsernin johtoon kuuluvilta henkilöiltä.
47905: listu optio-oikeuksia koskevaan päätöksentekoon Merkityn optiolainan määrä oli 600 000 mk. Kemira
47906: yhtiön hallituksessa. Oyj:n palveluksessa oleva hallituksen jäsen oli
47907: Optio-oikeudet olivat merkittävissä 1.3. ja oikeutettu merkitsemään optiolainaa enintään
47908: 15.3.1999 välisenä aikana. Osakkeiden merkintäai- 80 000 mk:n arvosta. Laina-aika on viisi vuotta
47909: ka on kolme vuotta alkaen 1.10.2002. Kukin optio- alkaen 2.5.1995, korko 6 o/o ja emissiokurssi 100 o/o.
47910: oikeus oikeuttaa sen haltijan merkitsemään 1 000 Optiolaina antaa johdolle oikeuden merkitä osak-
47911: kappaletta 20 mk:n nimellisarvoista Fortum Oyj:n keita enintään 1 200 000 kpll.12.1998 ja 31.1.2002
47912: osaketta 1.10.2002 ja 1.10.2005 välisenä aikana välisenä aikana hintaan 40 mk/osake. Nämä mer-
47913: ehdoissa määritetyllä merkintähinnalla. kinnät voivat nostaa yhtiön osakepääomaa enin-
47914: Yhtiön osakepääoma voi merkintöjen seurauk- tään 12 Mmk:lla.
47915: sena nousta enintään 15 000 000 osakkeella eli Optiolainan ehtojen mukaisesti lainaa merkin-
47916: enintään 300 Mmk:lla, mikä vastaa 2,2 o/o:a yhtiön neet henkilöt voivat merkitä puolet optioilla mer-
47917: osakepääomasta ja äänivallasta yhtiökokouksen kittävistä osakkeista tai myydä puolet omistamis-
47918: valtuutuspäätöksen tekohetkellä. Enimmillään op- taan optioista 1.12.1998 jälkeen. Loput optioista
47919: tio-oikeudet antavat kahden henkilön merkitä vapautuvat luovutusrajoituksesta 1.12.2000. Ku-
47920: kummankin 350 000 kpl Fortum Oyj:n osakkeita. kaan ei ollut 31.1.1999 mennessä myynyt optioi-
47921: taan eikä konvertoinut niitä osakkeiksi.
47922: Kauppatalo Hansel Oy Yhtiökokous päätti 22.4.1998 antaa optio-oi-
47923: Yhtiön toimitusjohtajan työsopimuksessa on sovit- keuksia yhtiön johdon merkittäväksi. Optio-oi-
47924: tu neljän kuukauden palkkaa vastaavasta enim- keuksien yhteismäärä on 2 850 000 kpl ja ne oi-
47925: mäissuoritepalkkiosta vuodessa perustuen budje- keuttavat merkitsemään yhteensä 2 850 000 kpl
47926: toidun tuloksen ylitykseen ja sovittuihin toiminnal- Kemira Oyj:n osakkeita. Kemira Oyj:n hallituksen
47927: lisiin asioihin. Hallitus hyväksyy kauden alussa puheenjohtajalle optioita annettiin 170 000 kpl ja
47928: suoriteperusteet ja päättää kauden lopussa, mitä muille Kemira Oyj:n palveluksessa oleville hallituk-
47929: toteutuneen tuloksen perusteella maksetaan. Halli- sen jäsenille kullekin 120 000 kpl. Optio-ohjelman
47930: tus hyväksyy myös muut yhtiössä toteutettavat piiriin kuuluu yhteensä n. 70 henkeä.
47931: suoritepalkkaperusteet vuosittain. Osakkeiden merkintäaika alkaa 1.5.2001 ja päät-
47932: Toimitusjohtajan välittömillä alaisilla on mah- tyy 31.5.2004. Ehtona merkinnän alkamiselle on
47933: dollisuus saada enintään kahden kuukauden palk- lisäksi, että Kemira Oyj:n konsernitulos rahoituseri-
47934: kaa vastaava palkkio sovittuihin suoritteisiin perus- en jälkeen ennen veroja ja satunnaiseriä on tilivuo-
47935: tuen, eli aina budjetoidun tavoitetason ylityksestä. silta 1998--2000 osaketta kohden vähintään 21 mk
47936: eli 3,53 euroa. Samoin lisäksi ehtona on, että
47937: Kemira Oyj Kemira Oyj:n osakkeen kurssi on kehittynyt mää-
47938: Yhtiön hallituksen jäsenten tulospalkkaus perustui rättyä vertailuryhmää paremmin.
47939: kertomusvuonna yrityksen arvonmuutokseen, jota Osakkeen merkintähinta on yhtiön osakkeen
47940: mitataan Pretax EVA -tekijällä. Sen laskennassa vuoden 2000 kaupankäynnillä painotettu keski-
47941: käytetään pääoman tuottovaatimustekijänä vieraan kurssi Helsingin Pörssissä alennettuna kaksinker-
47942: ja oman pääoman keskimääräistä tuottovaatimusta taisesti sillä prosenttiluvulla, jolla Kemira Oyj:n
47943: ennen veroja (9 o/o v. 1999). osakkeen kurssikehityksestä laskettu indeksi ylit-
47944: Tulospalkkio voidaan v. 1999 maksaa vain mit- tää vertailuryhmän osakkeiden kurssikehityksestä
47945: tarin arvon ollessa positiivinen. Palkkioasteikko vastaavalla tavalla lasketun aritmeettisen keskiar-
47946: lähtee nollasta päätyen enimmillään 125 milj. eu- voindeksin. Osakkeen merkintähintaa alennetaan
47947: roon. lisäksi 1.6.1998--31.5.2001 jaettavien osinkojen
47948: Hallituksen jäsenten tulospalkkaus perustuu määrällä siltä osin, kuin ne yhteensä ylittävät 6 mk
47949: kokonaan konsernimittariin. Enimmillään tulos- osakkeelta. 1.6.2001 jälkeiset osingot vähennetään
47950: palkkaus voi olla 20 o/o vuosi palkasta, mikä edellyt- kokonaan. Merkintähinta on kuitenkin vähintään
47951: tää vuosisuunnitelman mukaisen liikevoiton ylittä- 61,90 mk vähennettynä 1.6.1998 jälkeen jaettavien
47952: mistä 135 milj. eurolla. Tulospalkkaus koskee vain osinkojen määrällä.
47953: päätoimisesti yhtiön palveluksessa olevia hallituk- Optiolainaa hallituksen jäsenet ovat merkinneet
47954: sen jäseniä. 260 000 mk:lla, mikä vastaa 520 000 optiota. Optio-
47955:
47956:
47957: 382
47958: oikeuksia Kemira Oyj:n hallituksen jäsenet ovat käytäntö muuttuvat v. 1999 budjetoituun verrattu-
47959: merkinneet 530 000 kpl. Nämä optiot ja optio- na, otetaan muutokset huomioon harkinnanvarai-
47960: oikeudet oikeuttavat merkitsemään yhteensä sesti tulospalkkiota määritettäessä.
47961: 1 050 000 osaketta.
47962: Vapo Oy
47963: Kemijoki Oy Konsernin ylimmän johdon kannustejärjestelmässä
47964: Yhtiön hallintoneuvoston päätöksen mukaisesti talousjohtajan ja hallintojohtajan tulostekijät ovat
47965: toimitusjohtajan tulospalkkio vastaa enintään 1,5 tehtävien menestykselliseen toteuttamiseen perus-
47966: kk:n palkkaa. Hallintoneuvosto vahvistaa tulos- tuvia arviotekijöitä. Muun ylimmän johdon kohdal-
47967: palkkion vuosittain, ja sen mitoituksessa käytetään la ne perustuvat operatiivisen, vuotuisen budjetin
47968: perusteina yhtiön vahvistettujen tulostavoitteiden yleensä ylittävän tuloksen saavuttamiseen sekä
47969: toteutumista ja henkilöstön lisätulospalkkiojärjes- emoyhtiössä että kunkin vastuunalueen toiminnas-
47970: telmän tulosta. sa. Tulospalkkion maksamisen edellytykseksi on
47971: Yksikönjohtajien tulospalkkauksen vahvistaa lisäksi asetettu vastuualueen eräiden operatiivisten
47972: vuosittain yhtiön johtokunta, joka määrittelee myös toimintatulosten saavuttaminen.
47973: sen suuruuden (kertomusvuodelta 30 OOQ--35 000 Vapo-konsernin ylimmän johdon kannustejär-
47974: mk). Arvioinnissa käytetään perusteina yksiköille jestelmä perustuu kauppa- ja teollisuusministeriön
47975: vahvistettujen tulostavoitteiden toteutumista ja kirjeessä 11.2.1994 esitettyihin ylimmän johdon
47976: henkilöstölle vahvistetun lisätulospalkkiojärjestel- kannustejärjestelmän soveltamisohjeisiin ("raha-
47977: män tulosta. palkkion maksimi on 30% vuosi palkasta") siten,
47978: Yhtiön johdolle asetetut tulostavoitteet eivät että tulospalkkion enimmäismäärä on alle 20 %
47979: perustu vain liiketaloudelliseen tulokseen, koska (vaihteluväli 6,3-19,3 %) vuosipalkasta. Palkkio-
47980: se riippuu osakassähkön hinnan eliminoinnin jäl- mahdollisuus vaihtelee siten, että palkkion toteu-
47981: keen paljolti luonnonoloista. Tulostavoitteet perus- tuessa alin palkkiomäärä on 20 000 mk ja ylin
47982: tuvat avaintulosalueisiin ja niiden kehitykseen. Nii- 160 000 mk. Kertomusvuonna kannustepalkkioita
47983: tä ovat mm. voimalaitosten kokonaiskäytettävyys, kertyi ylimpään johtoon kuuluville Q--160 000 mk.
47984: laatu- ja ympäristöhallintojärjestelmien käyttöönot- Palkkioiden keskiarvo oli 69 500 mk henkeä koh-
47985: to, toiminta- ja henkilöstörakenteen kehittäminen den.
47986: sekä koko henkilökunnan tulospalkkiot, joihin Kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksissä ei
47987: puolestaan vaikuttavat tehohävikit, kustannusten ole käsitelty sen hallinnonalan alaisista valtionyh-
47988: vähentyminen, työturvallisuus, toiminnalliset ta- tiöistä Finnvera Oyj:n, Suomen Teollisuussijoitus
47989: voitteet kuten laatutoiminnan kehittäminen ja Oy:n ja Inspecta Oy:n henkilöstöjen mahdollisia
47990: omaksuminen sekä henkilöstön tuottavuuden ja kannustusjärjestelmiä.
47991: aloitteellisuuden lisääntyminen, muutosvalmius ja Kauppa- ja teollisuusministeriö on arvioinut
47992: kehittyminen. optio- ja muiden kannustejärjestelmien vaikutusta
47993: yhtiöiden tuloskehitykseen seuraavasti:
47994: Patria lndustries Oyj Yritysten osakkeiden pörssikurssien on havaittu
47995: Yhtiön johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtajat vaihtelevan pitkällä aikavälillä niiden tuloskehityk-
47996: sekä talousjohtaja (yhteensä 4 henkilöä) ovat tulos- sen ja osingonmaksukyvyn mukaisesti. Lyhyellä
47997: palkkiojärjestelmän punssa. Toimitusjohtajien aikavälillä pörssikurssit voivat heilahdella voimak-
47998: palkkion enimmäismäärä v. 1999 vastaa 3 kk:n kaasti niistä riippumatta. Yrityksen johdon osake-
47999: palkkaa ja talousjohtajan palkkion enimmäismäärä omistuksen ja -optioiden on katsottu motivoivan
48000: 2 kk:n palkkaa. Konsernin toimitusjohtajalle ja tuloksen lisäämiseen. Johto toimii omistajien edun
48001: talousjohtajalle ei makseta palkkiota, jos konsernin mukaisesti, mikäli sitä palkitaan voiton tuottami-
48002: vuoden 1999 tulos rahoituserien jälkeen on enin- sesta.
48003: tään 50 Mmk. Palkkio on enimmäismäärän suurui- Voiton tuottamistavoite lyhyellä aikavälillä voi
48004: nen, jos tulos on yli 90 Mmk. Palkkio kasvaa ko. tosin johtaa liian suurien riskien ottamiseen. Se voi
48005: välillä suorassa suhteessa tulokseen. myös johtaa tinkimiseen yrityksen pitkän aikavälin
48006: Liiketoimintaryhmän toimitusjohtajien tulos- kehitystavoitteista, investoinneista ja muista kehit-
48007: palkkioiden enimmäismäärä perustuu konsernin tämistoimista. Johdon optioilla, etenkin niiden ol-
48008: tulokseen yhden kuukauden palkkaa vastaavaan lessa suhteettoman suuria yhtiön menestykseen
48009: palkkioon asti ja oman liiketoimintaryhmän tulok- verrattuna, saattaa olla kielteisiä vaikutuksia yrityk-
48010: seen kahden kuukauden palkkausta vastaavan sen henkilökuntaan ja heidän motivaatioansa sekä
48011: palkkioon asti. Jos konsernirakenne tai laskenta- yrityksen sidosryhmiin ja koko yhteiskuntaan. Toi-
48012:
48013:
48014: 383
48015: saalta kasvava ja kannattavuutta parantava yritys Kemira Oy:n tulos on kehittynyt johdon optio-
48016: tulospalkkio- tai optiojärjestelmineen houkuttelee lainoista huolimatta korkeintaan tyydyttävästi. Yh-
48017: hyviä työntekijöitä. Yhtiön menestyskierre voi siten tiön kurssikehityksen vuoksi optiolainalla ja -todis-
48018: jatkua pitkään ja hyödyttää osakkeenomistajia. jos tuksilla merkittävissä olevia osakkeita ei ole toistai-
48019: johdolle annetaan osakkeiden merkintäoikeuksia seksi kannattanut merkitä.
48020: ilman keskimääräistä suuremman tuloksen tuotta- Muut tulossidonnaiset palkkiojärjestelmät ovat
48021: mista, ovat häviäjiä yhtiön muut osakkeenomistajat osa vakiintunutta, usein koko henkilöstöä koske-
48022: kuin valtio. Kun osakkeenomistajien etuoikeudesta vaa palkkausta. Niiden vaikutusta yhtiöiden tulok-
48023: poiketen yhtiön osakkeita jaetaan alle markkina- siin on yleensä vaikea erottaa, puhumattakaan
48024: arvon yhtiön johdolle, se maksaa realisoimastaan johdon tulospalkkauksen erillisistä vaikutuksista.
48025: voitosta ansiotulon mukaista veroa. Valtio on väli- Erityisesti johdon pitäisi tosin toimia yhtiön menes-
48026: tön nettohyödynsaaja sen osakkuusyhtiöiden joh- tykseksi mahdollisuuksiensa mukaan jo tavan-
48027: don optiojärjestelyssä. Sen sijaan niissä valtion- omaisen palkan vastineeksi. Tulospalkkaus on toi-
48028: yhtiöissä, joissa valtion omistusosuus on suuri ja sinaan joustava osa kokonaispalkkauksesta, ja sitä
48029: joissa optiojärjestelyt kattavat koko henkilöstön, maksetaan ns. hyvinä vuosina. Toisaalta se muo-
48030: saattaa valtio joutua osallistumaan optiojärjestelyi- dostaa merkittävän osan yrityksen johtamisjärjes-
48031: den kustantamiseen. Valtionyhtiöt toimivat usein telmästä, joka vaikuttaa sinänsä yhtiön tulokseen.
48032: pääomavaltaisilla, hitaan kasvun toimialoilla, joissa
48033: yritysjohdon toimet vaikuttavat tulokseen yleensä Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
48034: vähemmän kuin esim. raaka-aineiden tai tuottei- Alko Oy
48035: den maailmanmarkkinahintojen kehitys. Tällaisille Yhtiössä ei ole toteutettu eikä suunnitteilla optio-
48036: yhtiöille sopivat vain pitkäaikaiset optiojärjestelmät järjestelyjä, mutta käytössä on koko henkilökuntaa
48037: tavoiteltaessa yrityksen arvon enimmäismääräistä koskeva tulospalkkiojärjestelmä. johdon tulos-
48038: kasvattamista. palkkion suuruus riippuu yhtiön budjetoidun tu-
48039: Perinteiset johdon optiojärjestelyt eivät usein- loksen ylittämisestä sekä yhtiössä käytössä oleviin
48040: kaan ole saaneet aikaan pitkäaikaista osakeomis- ns. tuloskortteihin ja toimintasuunnitelmiin sisälty-
48041: tusta, eivätkä ne ole tyydyttävästi sitoneet palkitse- vien kehitysprojektien toteutumisasteesta. Palkkio
48042: mista johdon aikaansaamiin tuloksiin. Tämän vält- vastaa enimmillään 2 kk:n palkkaa. Palkkion mää-
48043: tämiseksi esim. kansainvälisissä yrityksissä johto räytymisessä tuloskriteerin painoarvo on 0,4 ja
48044: on velvoitettu hankkimaan vastaavan määrän yh- toiminnallisten kriteerien 0,6. Päätökset johdon
48045: tiön osakkeita ja pitämään ne hallussaan ainakin tulospalkkioista tekee yhtiön hallitus.
48046: vastaavan määräajan, kuin mitä palkitsemisjärjes- Muun henkilöstön tulospalkkion määräytymi-
48047: telmät tuottavat. seen vaikuttaa henkilön työskentelypaikka (kes-
48048: Omistajaohjauksen näkökulmasta johdon osa- kushallinto tai myymälä).
48049: keomistukseen tähtäävien kannustusjärjestelmien Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan yhtiön
48050: kehitys on ollut nopeaa. Valtionyhtiöissä on tavoi- tulospalkkiojärjestelmä on osoittautunut onnistu-
48051: teltu järjestelmiä, jotka palkitsevat johtoa sen ai- neeksi. Se parantaa tehokkuutta, asiakaspalvelua ja
48052: kaansaamista hyvistä tuloksista ja osakkeen arvon kannattavuutta. Ongelmallista on, että tulospalkkio
48053: keskimääräistä paremmasta kehityksestä mutta jot- ei saisi kannustaa myynnin lisäämiseen, koska
48054: ka toisaalta leikkaavat kohtuuttomia palkkioita. tällöin toiminaisiin yhtiön perusajatusta vastaan.
48055: Valtionyhtiöiden optiojärjestelmien vaikutuksis- Vuoden 1968 alkoholilain ( 459/1968) 18 §:ssä asias-
48056: ta yksittäisten yhtiöiden tuloksiin ei vähäisen koke- ta oli nimenomainen maininta: "Palkkauksia alko-
48057: muksen perusteella voida tehdä varmoja johtopää- holiyhtiössä älköön määrättäkö riippuviksi yhtiön
48058: töksiä. Neste Oy:n 2.5.1996 merkitty optiolaina tuloista tai voitosta taikka myynnin määrästä." Ny-
48059: johti optiotodistuksien ennenaikaiseen lunastami- kyisessä alkoholilaissa tällaista säädöstä ei ole.
48060: seen (tai Fortum Oyj:n vaihtotarjouksen hyväksy- Lähtökohtana Alko Oy:n tulospalkkauksessa tai
48061: miseen). Neste Oy:n osakkeen kurssi kehittyi tosin kannustinjärjestelmissä tulee kuitenkin olla, että ne
48062: poikkeuksellisen hyvin optiolainan merkinnän ja lisäävät toiminnan tehokkuutta mutta eivät myyn-
48063: sen lunastamisajankohdan välillä. Tämä ei kuiten- tiä.
48064: kaan aiheutunut yhtiön tuloskehityksestä.
48065:
48066:
48067:
48068:
48069: 384
48070: Valtionenemmistöisissä osakeyhtiöissä käytössä ole- suorituskykyyn tai tuloksiin. Valtiontilintarkastajien kä-
48071: vat johdon ja henkilöstön kannustusjärjestelmät vaih- sityksen mukaan näitä vaikutuksia on erittäin vaikea
48072: televat huomattavasti ministeriö- ja yhtiökohtaisesti. arvioida, saati mitata. Käsitykset kannustusjärjestel-
48073: Eräissä yhtiöissä ei käytetä kannustusjärjestelmiä, mien tulos- ja kannattavuusvaikutuksista näyttävät si-
48074: joissakin sovelletaan vain yhtiön johdon, joissakin toi- ten olevan arvionvaraisia. Selkeää näyttöä tulosperus-
48075: sissa taas koko henkilöstön kannustusjärjestelmiä. teisten lisäpalkkioiden yhtiöiden johtoa ja henkilöstöä
48076: Useimmissa valtionenemmistöisissä pörssiyhtiöissä, kannustavista ja omistajaedun kannalta myönteisistä
48077: joskaan ei kaikissa, on käytössä yhtiön johdon osake- vaikutuksista ei ole esitetty. Valtiontilintarkastajat huo-
48078: optiojärjestelmiä. Lisäksi yhdessä yhtiössä sovelletaan mauttavatkin, että esim. yhtiön vuosibudjetin ylittävistä
48079: koko henkilöstön osakeoptiojärjestelmää. Järjestelmät tuloksista maksettavat lisäpalkkiot voivat yhtä hyvin
48080: poikkeavat vielä yksityiskohdiltaan tuntuvasti toisis- kannustaa laatimaan helposti ylitettävissä olevia bud-
48081: taan. jetteja kuin todellisiin lisäponnisteluihin yhtiön tulok-
48082: Kannustusjärjestelmien käytössä ei näytä olevan sen kasvattamiseksi.
48083: järjestelmällisyyttä, eivätkä ne näytä riippuvan valtion- Valtionyhtiöiden tulospalkkiot ja niihin verrattavat
48084: yhtiöiden hallinnon- tai toimialasta tai koosta. Osake- kannustusjärjestelmät tuottavat yleensä verrattain
48085: optiojärjestelmät ovat käytännössä mahdollisia vain kohtuulliset lisäpalkkiot Yleisen käsityksen mukaan
48086: pörssiyhtiöissä, mutta niissäkin menettelytvaihtelevat. yrityksen johdon ja henkilöstön velvollisuutena on kui-
48087: Eri ministeriöt suhtautuvat näin ollen valtio-omista- tenkin pyrkiä mahdollisimman hyvään tulokseen jo ta-
48088: jan edustajina toisistaan poiketen alaistensa yhtiöiden vanomaisen palkan ja muiden työsuhde-etujen vasta-
48089: johdon ja henkilöstön kannustusjärjestelmiin. Esimer- painoksi. Edelleen yhtiön poikkeuksellisen hyvään tu-
48090: kiksi puolustusministeriön hallinnonalan yhtiössä ei lokseen voivat vaikuttaa ja usein myös vaikuttavatkin
48091: käytetä kannustusjärjestelmiä. Toisaalta eräiden hal- yrityksen ulkopuolisettekijät, jolloin palkkiotvoivat rea-
48092: linnonalojen yhtiöissä käytännöt vaihtelevat. Esimer- lisoitua johdon ja henkilöstön kyvykkyydestä ja lisäpon-
48093: kiksi liikenne- sekä kauppa- ja teollisuusministeriön nisteluista riippumatta. Käytössä olevat tulospalkkio-
48094: alaisissa yhtiöissä sovelletaan useimpia vaihtoehtoisia järjestelmät erottelevat huonosti ulkopuolisten tekijöi-
48095: menettelytapoja. den vaikutuksen johdon ja henkilöstön saavutuksista.
48096: Valtionyhtiöiden kannustusjärjestelmä on kokonai- Toisaalta yhtiön henkilöstön palkitseminen poik-
48097: suudessaan sekava, eikä se näytä johdonmukaiselta. keuksellisen hyvistä suorituksista saattaa olla perus-
48098: Järjestelmä vaikuttaa sattumanvaraiselta, sitä ei ilmei- teltua. Ongelmaksi muodostuu tällöin suoritusten mit-
48099: sesti ole suunniteltu, eikä siitä ole yleisiä ohjeita tai taaminen ja niiden vaikutusten erottaminen yhtiön ul-
48100: suosituksia. Ministeriöiden suhtautuminen kannustus- kopuolisista tekijöistä. Valtiontilintarkastajat katsovat-
48101: järjestelmien käyttöön vaihtelee. Valtion omistajaetua kin, että valtionyhtiöiden johdon ja henkilöstön kannus-
48102: valvotaan näin muodoin eri tavoin eri ministeriöiden tusjärjestelmät, mikäli valtio-omistaja haluaa niitä so-
48103: kesken ja hallinnonalojen sisällä. veltaa, laaditaan palkitsemaan vain johdon ja henkilös-
48104: Kannustusjärjestelmien oletetaan yleisesti l.isäävän tön tavanomaisen suoritustason selvästi ylittävistä,
48105: yhtiöiden johdon ja myös henkilöstön työmotivaatiota, poikkeuksellisista saavutuksista. Tällaisia järjestelmiä
48106: sitoutumista yritykseen ja työskentelytehokkuutta. saattaa kuitenkin olla vaikeaa toteuttaa käytännössä.
48107: Näin yrityksiä arvellaan johdettavan ja hoidettavan Valtionyhtiöiden johdon ja henkilöstön osakeoptio-
48108: omistajan kannalta paremmin kuin ilman kannustusjär- järjestelmät poikkeavat tavanomaisista tulossidonnai-
48109: jestelmiä. Valtio-omistajan edun uskotaan toteutuvan sista kannustusjärjestelmistä. Niiden mahdollistama!
48110: näin yhtiöiden parempana kannattavuutena ja varalli- palkkiotvoivatolla huomattavan suuria ja pääosin muut
48111: suuden nopeampana kasvuna. kuin yhtiön vanhat omistajat maksavat ne. Optiojärjes-
48112: Valtiontilintarkastajat huomauttavat, että jos kan- telmät perustuvat muita kannustusjärjestelmiä enem-
48113: nustusjärjestelmät ovat omistajan kannalta edullisia, män yhtiöiden ulkopuolisiin seikkoihin, erityisesti pörs-
48114: niin ne tulisi ottaa käyttöön kaikissa valtionyhtiöissä. sikurssien yleiseen vaihteluun. Näin on varsinkin sil-
48115: Elleivät ne sen sijaan uskomuksen vastaisesti edistä- loin, kun optioiden tuotto riippuu yksinomaan yhtiön
48116: kään omistajan etua, niin periaatteessa hyvinkin avo- osakkeen pörssikurssista. Tällaisia järjestelyjä on
48117: kätiset kannustusjärjestelmät ovat tarpeettomia. Jäl- aiemmin käytetty myös valtionenemmistöisissä osake-
48118: kimmäisessä tapauksessa kannustusjärjestelmät mer- yhtiöissä.
48119: kitsevät lähinnä kustannuslisää niitä soveltavissa yh- Koska optiojärjestelyihin ei yleensä liitytappionvaa-
48120: tiöissä. raa eivät ne välttämättä pakota ponnistelemaan hyvän
48121: Ministeriöt eivät ole kyenneet osoittamaan kannus- tuloksen saavuttamiseksi. Vaikka optiohyödyn voivat
48122: tusjärjestelmien todellisia, perusteltuja ja todennetta- välittömästi maksaa pääosin muut kuin yhtiön vanhat
48123: vissa olevia vaikutuksia yhtiöidenjohdon ja henkilöstön osakkaat, voi käytännössä vanhojen osakkaiden osuus
48124:
48125:
48126: 25 292055K 385
48127: yhtiön pääomasta ja markkina-arvosta laskea optio- tiöissä olla ainakin seuraavat ominaisuudet Sen olisi
48128: emissiossa. Tällöin myös yhtiön vanhatosakkaatvoivat sidottava johto ja henkilöstö verrattain pitkäksi ajaksi
48129: tosiasiassa osallistua ainakin osittain optioedun mak- yhtiöön, optioedun realisoitumisen ei tulisi riippua
48130: samiseen. Vanhan pääomistajan, valtion nettotilanteen pörssikurssien satunnaisesta eikä edes suhdanne-
48131: muutos riippuu tällöin useasta eri tekijästä. Toisaalta luonteisesta vaihtelusta, yhtiön osakekurssin tulisi
48132: valtio hyötyy muiden veronsaajien tavoin optioedun nousta selvästi tärkeimpien kilpailijoiden kursseja voi-
48133: realisoinnista. Tämä vaikutus on kuitenkin kertaluon- makkaammin ja realisoituvan optioedun tulisi olla koh-
48134: teinen, kun taas arvonmenetysvaikutus voi olla pitkäai- tuullinen suhteessa saajansa tavanomaiseen palk-
48135: kainen ja vaikutuksiltaan kertaantuva. kaukseen.
48136: Valtionyhtiöiden uusimmat osakeoptiojärjestelmät Yhtiöiden poikkeuksellisen suuret, jopa kohtuutto-
48137: on laadittu aiempia tiukemmiksi. Optioedun realisoimi- mat optioetuudet ovat herättäneet keskustelua niiden
48138: seksi yhtiön johdon ja henkilöstön on kyettävä omilla yhteiskunnallisesta oikeutuksesta, oikeudenmukai-
48139: toimillaan vaikuttamaan siten, että yhtiön osakekurssin suudesta ja tasa-arvoisuudesta. Valtiontilintarkasta-
48140: nousu ylittää vertailuryhmän vastaavan nousun. Täl- jien mielestä näihin kysymyksiin liittyy sellaista yhteis-
48141: löin osakekurssien yleinen kohoaminen ei välttämättä kunnallista jännitettä, joka saattaa heikentää laajem-
48142: riitä optioedun realisointiin. Periaatteessa on kuitenkin minkin työelämän suhteita ja synnyttää yleistä tyyty-
48143: mahdollista, että vertailuryhmän heikko kehitys laukai- mättömyyttä. Näin ollen tämän seurauksena järjestel-
48144: see optioedun ilman johdon tai henkilöstön poikkeuk- mien alkuperäisettavoitteet voivatjäädä toteutumatta,
48145: sellisen tehokkaita ponnisteluja yhtiön tuloksen, kan- ja pahimmassa tapauksessa lopputulema saattaa olla
48146: nattavuuden ja osakekurssin kohottamiseksi. päinvastainen tavoiteltuun verrattuna. Tämän vuoksi
48147: Valtiontilintarkastajien mielestä asianmukaisella, yhtiöiden johdon avokätisten optiojärjestelyjen käyt-
48148: toimivalla ja tarkoitustaan vastaavalla osakeoptioihin töön tulisi erityisesti valtionenemmistöisissä osakeyh-
48149: perustuvalla kannustusjärjestelmällä tulisi valtionyh- tiöissä suhtautua harkiten, varoen ja yhdenmukaisesti.
48150:
48151:
48152:
48153:
48154: 386
48155: Valtiontilintarkastajien rahoittama tutkimustoiminta
48156:
48157:
48158:
48159:
48160: Valtiontilintarkastajat käynnistivät v. 1998 viisi tut- Sidosten ja esteellisyyden kansallista sääntelyä
48161: kimushanketta. Näihin hankkeisiin oli käytettävissä on muutettu usealla eri tavalla viime aikoina. Mer-
48162: 500 000 mk:n suuruinen tutkimusmääräraha. Tutki- kittävin muutos on ollut yleensä esteellisyyden ja
48163: mustuloksia on käytetty hyväksi parlamentaarisen sidosten nousu yhteiskunnallisen keskustelun ja
48164: valvonnan kehittämisessä ja valtiontilintarkastajain niin hallinto-, lainsäädäntö-, kuin lainkäyttövallan-
48165: kertomuksen valmistelussa. Valtiontilintarkastajat kin käytön yhdeksi arvostelun kohteeksi. Suhtautu-
48166: eivät ole ottaneet kantaa yksittäisiin tutkimustulok- minen sidoksiin ja erityisesti esteellisyysperustei-
48167: siin tai tutkijoiden tekemiin johtopäätöksiin. Seu- den tulkintaan on kiristynyt.
48168: raavassa esitetään yhteenveto kertomusvuonna Esillä oleva tutkimus sivuaa sekä eduskunnan
48169: aloitettujen tutkimusten tuloksista bibliografisine taloudellisen vallan käyttöä että eduskunnan val-
48170: tietoineen. Aluksi kuitenkin raportoidaan Lapin tiosääntöisen valvontavallan toteuttamista. Tällä
48171: yliopistossa tehdystä tutkimusten sarjasta, jota val- hetkellä ei ole esimerkiksi valtiontilintarkastajien
48172: tiontilintarkastajat ovat osittain rahoittaneet aiem- esteellisyyttä koskevaa säännöstä, vaikka parla-
48173: mista tutkimusmäärärahoista. mentaariselle tarkastukselle asetetaankin riippu-
48174: mattomuuden vaatimus niin kuin muullekin julki-
48175: Esteellisyys hallinnossa selle tarkastukselle. Muutenkin kansanedustajien
48176: julkisen toiminnan moraalille asetetaan aiempaa
48177: Professori Pertti Eilavaara, Lapin yliopisto tiukemmat vaatimukset. Kansanedustajan toimin-
48178: nan oikeudellinen sääntely on ollut niukkaa, minkä
48179: Eilavaara, Pertti - Hytönen, Tomi 0998). vuoksi kansanedustajan toiminnan eri puolissa
48180: Kansanedustajan ja ministerin sidokset ja ovat korostuneet moraaliset argumentoinnit. Kan-
48181: esteellisyys. Edita. Helsinki. sanedustajien sidosten sääntelylle on yleisesti ot-
48182: taen olennaista tietynasteinen väljyys ja harkinnan-
48183: Tutkimus on ensimmäinen osa tutkimuksista, joissa varaisuus.
48184: on selvitetty julkisessa hallinnossa toimivien pää- Tutkimusaihe on kansainvälinen ja ajankohtai-
48185: töksentekijäin sidoksia ja esteellisyyttä. Tässä osa- nen. Esimerkiksi Englannissa on valmistunut tutki-
48186: tutkimuksessa kohteena ovat olleet kansanedusta- musprosessin aikana laajat selvitykset parlamentin
48187: jien ja ministerien sidokset ja esteellisyys. jäsenten sidoksista ja sääntelyn tarpeesta. Ruotsissa
48188: Suomessa kansanedustajien ja ministerien jul- on saatettu voimaan lainsäädäntöuudistus. Euroo-
48189: kisen toiminnan sääntely aloitti muualla jo laajasti pan parlamentti on uudistanut säädöksiään 1997
48190: sovelletun sidosten sääntelyn. Ministerien sidosten tutkimusteemaan liittyvissä kysymyksissä. Pisim-
48191: ilmoittamisvelvollisuudesta säädettiin hallitusmuo- mälle sääntely on kehittynyt Yhdysvalloissa, jossa
48192: toon otetulla säännöksellä. Kansanedustajien si- se on varsin yksityiskohtaista ja käytännössä joko
48193: dosten ilmoittamisvelvollisuus perustuu puoles- poliittisesti tai oikeudellisesti velvoittavaa. Siihen
48194: taan eduskunnan omaan sisäiseen suositukseen. luetaan myös vaalirahoitukseen liittyvät kysymyk-
48195: Sittemmin kehitys on johtanut sidoksia koskevien set.
48196: säännösten ottamiseen valtion virkamieslakiin. Sekä kansanedustajien että ministerien vastuu
48197: Myös kuntalaissa sidosten ilmoittamisvelvollisuutta on sidoksia koskevien säännösten rikkomisessa
48198: säännellään eräissä tilanteissa. Tuomareiden es- ensi sijassa poliittinen. Myös muita seuraamuksia
48199: teellisyyssäännösten uudistamisen yhteydessä otet- voidaan asettaa. Tutkimusta varten on laadittu laa-
48200: taneen lakiin myös tuomareiden sidosten ilmoitta- jahko kansainvälinen kansanedustajien sidosten
48201: misvelvollisuutta koskeva säännös. sääntelyä koskeva vertailu.
48202:
48203:
48204: 387
48205: Sidoksia ja esteellisyyttä koskeva keskustelu on sesta. Tähän on virallisesti olemassa niukalti vas-
48206: osa oikeusvaltiolliseen demokratiaan kuuluvaa tauksia. Sama pätee yleensäkin siihen, miksi val-
48207: avoimuutta ja vallankäytön läpinäkyvyyttä. Sen tion on omistettava tuotanto- ja liikeomaisuutta.
48208: vuoksi kansallinen keskustelu on osa laajempaa Sama perimmäisen tarkoituksen etsiminen pätee
48209: eurooppalaista ja kansainvälistä keskustelua. Tut- nyt myös siihen, miten valtion omaisuutta on hal-
48210: kimuksen tuloksina esitetään eräiden säännösten linnoitava.
48211: tarkentamista tai säädöstason nostamista. Tutkimus Valtionyhtiöt ovat olleet perinteisesti poliittisen
48212: osoittaa, että moraalilla on merkitystä erityisesti kiinnostuksen kohde. Nyt tämä on menettänyt
48213: silloin, kun oikeudellinen sääntely on niukkaa tai merkitystään; valtionyhtiöissä ei ole juuri politiikal-
48214: suorastaan olematonta. Poliittisen toiminnan mo- le sijaa. Tämä on johtanut myös hallintoneuvosto-
48215: raali ei voi poiketa kansalaisten moraalista. Pikem- jen lakkauttamiseen useissa valtionyhtiöissä ja yh-
48216: minkin sen pitää olla velvoittava esimerkki vaadit- tiöissä, joissa valtio on jo menettänyt osake-enem-
48217: tavasta yhteiskunnallisesta tai ammatillisesta mo- mistönsä. Tästä seuraa, että erityisesti kansanedus-
48218: raalista. tajien ote on kirpoamassa valtionyhtiöistä. Tällä on
48219: luonnollisesti merkitystä niin kauan kuin osake-
48220: Eilavaara, Pertti- Sarja, Mikko Cl999).Val- enemmistö on valtiolla.
48221: tion omistajavalta. Tutkimus valtion omista- Valtionyhtiöiden omistajavallan käytön parla-
48222: javallasta ja esteellisyydestä omistajavallan mentaarinen perusta on ollut selvä. Eduskunta on
48223: käytössä. Edita. Helsinki. päättänyt valtionyhtiöiden osakepääoman koro-
48224: tuksista, niiden yksityistäruisestä ja on parlamen-
48225: Tässä osatutkimuksessa tutkimuskohteena on ollut taarisen tarkastuksen yhteydessä voinut käsitellä
48226: valtio omistajavalta, omistajavallan käyttö ja siihen valtionyhtiöihin liittyviä kysymyksiä. Suorin yhteys
48227: liittyvät esteellisyyskysymykset. Omistajavallan eduskunnalla on ollut valtionyhtiöihin sitä kautta,
48228: käytössä esille tulevat esteellisyyskysymykset ovat että kansanedustajat ovat miehittäneet valtionyh-
48229: ennen kaikkea ministeriöiden ongelma. Suomessa tiöiden hallintoneuvostot.
48230: valtion omistusten ohjaus on hajallaan eri ministe- Viimeaikainen kehitys on nostanut esiin myös
48231: riöissä, minkä vuoksi kokonaiskäsityksen saami- valtionyhtiöiden hallinnoinnin ja omistajavallan
48232: nen on ollut hankalaa. ohjauksen yksinkertaistamisen. Kun nyt valtionyh-
48233: Valtion omistajavallan käytöstä on erillinen tiöiden hallinnointiin ovat osallistuneet eduskunta,
48234: lainsäädäntö. Tämän sovellettavuus ulottui kuiten- valtioneuvosto ja ministeriöt, usein vielä samassa
48235: kin vain valtioenemmistöihin osakeyhtiöihin. Laa- asiassa kaikki kolme tahoa, on esitetty päätösvallan
48236: jimmillaan valtion omistuksiin kuuluvat valtionyh- keskittämistä aiempaa selvemmin osin ministeriöi-
48237: tiöiden lisäksi, valtion maa- ja vesiomaisuus ja hin, jopa sen keskittämistä pääosin yhteen ministe-
48238: kiinteistöt. Tässä tutkimuksessa on selvitetty omis- riöön ja siihen perustettavaan nimenomaiseen
48239: tajavaltaa valtionyhtiöiden hallinnoinnissa. Ongel- osastoon.
48240: mat ovat kuitenkin samankaltaisia esimerkiksi Valtionyhtiöiden omistajaohjauksen pääasialli-
48241: valtion liikelaitosten johtamisessa. Tähän puoleen sin ongelma on ollut konkreettisessa omistajaval-
48242: on kiinnitetty huomiota esittämällä vertailevia lan käytössä toisaalta ministeriössä ja toisaalta val-
48243: näkökohtia. tionyhtiön hallituksessa/johtokunnassa tai hallinto-
48244: Valtion omistusten ohjaus on saanut parina vii- neuvostossa. Oikeus- ja hallintokäytännössä on
48245: me vuonna huomattavan paljon huomiota. Osasyy muodostunut hallintomenettelylain esteellisyyspe-
48246: tähän on ollut valtionyhtiöiden yksityistäminen. rusteiden tulkintalinja, jonka mukaan valvonnan
48247: Suurin osa valtionyhtiöistä toimii nykyisin kilpail- on oltava riippumatonta eikä valvoja saa olla mi-
48248: luilla markkinoilla. Vain poikkeuksellisesti valtion- tenkään osallinen valvottavan kohteen hallintoon
48249: yhtiön tehtävä on yhteiskunnallinen tai siihen liit- johtavassa tai vaikuttavassa asemassa. Tätä tulkin-
48250: tyy erityisintressi. Poikkeuksena ovat valtionyhtiöt, talinjaa on tuoreesti vahvistettu valtion virkamies-
48251: joissa valtion omistajuoden funktio on nimen- lain sivutoimisäännöksiä täsmentämällä siten, että
48252: omaan sillä oleva erityistehtävä esimerkiksi erityis- nimittävä viranomainen on velvollinen ottamaan
48253: rahoituksessa. Eduskunta on myöntänyt suostu- huomioon, ettei virkamies tule esteelliseksi viras-
48254: muksellaan useiden valtionyhtiöiden yksityistämi- saan tälle annetun erityistehtävän vuoksi. Samanai-
48255: seen luvan. kaisesti on tiukennettu yhteisöjääviä koskevaa hal-
48256: Valtionyhtiöiden yksityistäminen on nostanut lintomenettelylain esteellisyysperustetta sisällyttä-
48257: esiin kysymyksen valtion liikeomaisuuden ja liike- mällä säännökseen selkeästi myös liikelaitokset ja
48258: toiminnan omistajuoden perimmäisestä tarkoituk- hallintoneuvoston jäsenyys.
48259:
48260:
48261: 388
48262: Viime aikoina yhteiskunnassa on kiinnitetty run- Tutkimuksessa on arvioitu, miten valtionosuus-
48263: saasti huomiota sidoksiin ja esteellisyyteen. Yhteis- järjestelmään tehtyjen muutosten ja valtionapuleik-
48264: kunnassa eri vallankäytön muotoja, lainkäyttö mu- kauksien vaikutukset kohdentuivat kuntakooltaan,
48265: kaan lukien, leimaa luotettavuus ja uskottavuuson- tulorakenteeltaan, kuntatyypiltään ja sijainniltaan
48266: gelma. Se on paikoin varsin syvä legitimiteettion- erilaisiin kuntiin. Tällaista valtionosuusjärjestelmän
48267: gelma. Se tulee esiin laajemminkin Euroopassa ja jälkikäteisarviota ei ole aiemmin tehty.
48268: EU:ssa. Suomessa valtion omistajavallan käytön Asukaskohtaiset valtionosuudet niroellishinnoin
48269: ongelma ei ole ollut korruptoituneisuus vaan poliit- vähenivät tarkasteluajanjaksolla keskimäärin 22 %,
48270: tisen vallan moraliteettiongelma, joka ilmenee hi- pienten alle 5 000 asukkaan kuntien menetyksen
48271: taana sopeutumisena poliittiselle vallankäytölle ollessa 13% ja suurten yli 100 000 asukkaan mene-
48272: asetettuun moraalivaatimukseen. Poliittinen val- tyksen kohotessa 35 o/o:iin. Kokonaisverorahoituk-
48273: lankäyttäjä on ollut perinteisesti suomalaisessa val- sen osalta, jossa valtionosuusmuutosten lisäksi on
48274: tiojärjestelmässä vain niukkojen toimintaa ohjaa- huomioitu myös kuntien omien verotulojen kasvu,
48275: vien säännösten alainen. Kansalaisten ja median kehitys oli heikointa (1,6 %) 50 00~100 000 asuk-
48276: tapa suhtautua poliittiseen, usein korporatiiviseen kaan kunnissa, mikä itse asiassa merkitsee koko-
48277: vallankäyttöön on muuttumassa. Valtionyhtiöiden naisverorahoituksen reaalista laskua. Keskimäärin
48278: ohjaus ja muu etujen hankkiminen ei muodosta kokonaisverorahoituksen nimellinen kasvu oli
48279: tässä suhteessa poikkeusta. 5,8 o/o ja suurinta sen kasvu oli alle 2 000 asukkaan
48280: Tutkimuksessa esitetään arvioita valtion omis- kunnissa (8,1 %) ja yli 100 000 asukkaan kunnissa
48281: tajaohjauksesta ja esteellisyystilanteista sekä sovel- (9 %).
48282: lettavasta esteellisyyssäännöksestä eri tilanteissa. Suomen kunnat ryhmiteltiin tutkimuksessa nel-
48283: Tutkimus on edellyttänyt ennakkoarvioinneista jään ryhmään sen mukaan, oliko kunta kokenut
48284: poiketen valtion omistajavallan käsitteen sisällön muuttovoittoa vai -tappiota ja oliko sen aluebkt:n
48285: selvittämistä. Esteellisyyssäännöksiä ei voida tul- kasvu ollut kuntien keskimääräistä kasvua alhai-
48286: kita mekaanisen kaavamaisesti, olkoonkin, että sempaa vai suurempaa. Tulokset osoittivat, että
48287: viimeaikaisen tulkintakäytännön mukaan tulkin- valtionosuusleikkaukset olivat suurempia (n. 20 %)
48288: nallisissa tilanteissa hallinnon luottamuksen ja luo- muuttovoittokunnissa kuin muuttotappiokunnissa
48289: tettavuuden vuoksi virantoimitusvelvollisuus väis- (n. 15 %). Toisaalta leikkaukset eivät riippuneet
48290: tyy esteellisyysperusteen toteamisessa. Esteelli- BKT:n kasvun suuruudesta. Valtionosuusjärjestel-
48291: syyssäännöksen tulkinnalle on asetettava yleisesti män muutokset eivät pystyneet huomioimaan
48292: ottaen selkeyden vaatimus. BKT:n kehityseroja toisin kuin mitä muuttoliikkeen
48293: kohdalla tapahtui.
48294: Tutkimuksessa on myös tarkasteltu 12 kunnan
48295: Peruspalvelut ja kansalaisten toimeentulo tapauskohtaisella aineistolla valtionosuusmuutok-
48296: murroksessa sia ja niiden vaikutuksia palvelutuotannon järjestä-
48297: misen edellytyksiin. Tarkasteltaviksi kunniksi valit-
48298: Professori Veli Karhu tiin taloudelliselta asemaltaan ja ominaisuuksiltaan
48299: mahdollisimman erilaisia kuntia. Tutkimuksen tu-
48300: Kunnat puun ja kuoren välissä. Tutkimus lokset jäivät suuntaa-antaviksi.
48301: kuntien valtionosuusjärjestelmän muutos- Rakenteellisten tekijöiden osalta mukana ollei-
48302: ten kohdentumisesta ja niihin sopeutumi- den kuntien kehitys v. 1993-96 oli eriytyvää ja
48303: sesta 1993-1996. Kunnallistieteiden laitos. tulorakenteen osalta epäyhtenäistä. Kuntien meno-
48304: Julkaisusarja 2/1999. Tampereen yliopisto. rakenteen kehitys ja tehdyt sopeuttamistoimenpi-
48305: Tampere. teet vaihtelivat myös suuresti kuntien kesken. To-
48306: sin kuntien välistä vertailua vaikeuttivat erityisesti
48307: Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuntien val- kuntien organisaatiomuutokset ja erilaiset kirjanpi-
48308: tionosuusjärjestelmän muutosten ja valtionapuleik- tokäytännöt. Kuntien talous- ja toimintatilastoihin
48309: kausten vaikutuksia kuntien talouteen ja palvelu- perustuva tarkastelu ei mahdollistanut palvelujen
48310: jen järjestämiseen v. 1993-96. Valtionapuja leikat- tuotantokustannuserojen huomioimista.
48311: tiin tuona aikana hieman yli 9 mrd. mk. Kun Koska tässä tutkimuksessa on keskitytty vuosien
48312: leikkausten yhteydessä kuntien tehtävät eivät 1993-96 aikana tapahtuneisiin valtionosuusjärjes-
48313: oleellisesti vähentyneet, ovat varsin monet kunnat telmän muutoksiin on jatkossa syytä tutkia, kuinka
48314: joutuneet toimimaan taloudellisesti kireissä olo- hyvin vuoden 1997 valtionosuusjärjestelmä tunnis-
48315: suhteissa - puun ja kuoren välissä. taa kuntien veropohjaerojen muutokset ja kuinka
48316:
48317:
48318: 389
48319: hyvin se mahdollistaa tasavertaisten palvelujen jär- riskin ottamisen muoto on yrittäjyys. Kaikki muut
48320: jestämisen edellytykset ja kansalaisten TSS-oikeuk- ovat sille johdannaisia. Tästä näkökulmasta on
48321: sien toteutumisen maamme eri kunnissa. Tutki- aiheellista tutkia, millä lailla hyvinvointiyhteiskunta
48322: mushanketta jatketaan vuoden 1999 aikana val- vaikuttaa yrittäjyyskynnykseen.
48323: tiontilintarkastajien rahoituksella. Tutkimustyö tu- Tutkimus ei voine antaa vastausta kysymykseen,
48324: kee valtiontilintarkastajien kanslian Valtio-kunta- mikä on optimaalinen julkisen sektorin koko, ko-
48325: kansalainen -projektia, jota on selostettu kerto- konaisveroaste ja tulonsiirtojen taso. Siitä päättämi-
48326: muksen yleisessä osassa. nen on kansalaisten ja päättäjien asia. Tutkimus voi
48327: kuitenkin eritellä sitä, mitä hyötyjä ja kustannuksia
48328: Julkinen sektori, yrittäjyys ja työllistäminen laajaan julkiseen sektoriin voi liittyä.
48329: Tutkimushankkeessa kerättiin ensiksi OECD-
48330: Professori Vesa Kanniainen, Helsingin yliopisto maiden paneeliaineisto 1978, 1983, 1988, 1993,
48331: minkä jälkeen kehitettiin teoreettinen malli proble-
48332: Ilmakunnas, Pekka- Kanniainen, Vesa- matiikan jäsentämiseksi. Tämän pohjalta kehitettiin
48333: Lammi, Uki 0999). Entrepreneurship. Eco- ekonometrinen malli hypoteesien testaamiseksi
48334: nomic Risk and Risk-Insurance in the Wel- moderneilla menetelmillä. Tutkimuksen päätulok-
48335: fare State. Discussion Papers. Kansanta- set ovat lyhyesti ilmaistuna seuraavat.
48336: loustieteen laitoksen keskustelualoitteita
48337: No. 453:1999. Helsingin yliopisto. Helsinki. Yrittäjäriski alentaa yrittäjyysastetta
48338: Yrittäjän riski on yrityksen teorian avainkäsite.
48339: Kanniainen, Vesa - Linden, Mika (1999). Riski ilmenee yleisenä suhdanneilmiönä, taantu-
48340: Mursiko lama työllistymisen edellytykset mien ja nousukausi en vuorotteluna, kustannuskrii-
48341: Suomessa? Esitelmiä ja kirjoituksia. Helsin- seinä, markkinaosuuksien menetyksinä tai valloi-
48342: gin yliopiston kansantaloustieteen laitos, tuksina, yritystenvelkaantumisenaja luottotappioi-
48343: 17/1999. Helsinki. na, funktionaalisen tulonjaon vaihteluina ja kon-
48344: kurssiherkkyytenä. Riskien vaikutuksia ei aikai-
48345: Ensimmäisessä osaprojektissa selvitettiin, mitkä te- semmin ole tutkittu yrittäjyysasteen näkökulmasta.
48346: kijät kansantaloudessa määräävät yrittäjyysasteen Tutkimuksessamme määrittelimme yleistaloudelli-
48347: mitattuna yrittäjien ja itsensä työllistäjien suhteelli- sen riskin reaalisen BKT:n trendipoikkeaman avul-
48348: sesta osuudesta työikäisestä väestöstä. Yrittäjyysas- la sallimalla lisäksi riskin aikariippuvuus.
48349: teessa on merkittäviä OECD-maiden välisiä eroja. Kansantalouden yleinen suhdanneherkkyys
48350: Tällä on huomattava merkitys mm. työllisyyden ja nostaa kiistatta yrittäjyyskynnystä (alentaa yrittä-
48351: hyvinvoinnin luomisen kannalta ja siitä syystä yrit- jyysastetta). Siten kaikki ne talouspoliittiset toimen-
48352: täjyysaste on kiintoisa tutkimusalue myös talous- piteet, joilla kansantalouden makrokehitystä voi-
48353: politiikan näkökulmasta. Projektissa kehitetty eka- daan vakauttaa, vaikuttavat yrittäjyyskynnystä
48354: nometrinen malli tähtäsi näiden erojen selittämi- alentavasti. Voimistuvat häiriöt puolestaan johtavat
48355: seen. yrittäjyyskynnyksen nousuun ja sitä kautta kieltei-
48356: Tulonjaon tasoittaminen mahdollistaa tuloista siin dynaamisiin vaikutuksiin.
48357: riippumatta lahjakkuuksien ja erityisosaamisen
48358: hyödyntämisen yhteiskunnassa. Samalla vahva jul- Hyvinvointiyhteiskunta vähentää yrittäjyyttä
48359: kinen sektori luo yhteiskunnallisen infrastruktuu- Pitkälle viety riskien kollektiivinen hajauttaminen
48360: rin (julkishyödykkeiden tuotanto) ja vahvistaa ns. todennäköisesti alentaa yrittäjyysastetta. Uranva-
48361: sosiaalista pääomaa ja järjestäytyneisyyttä, mikä linta yrittäjyyden ja toisen palveluksessa työllisty-
48362: lisää yhteiskunnan toimivuutta. Silti on ilmeistä, vyyden välillä riippuu mm. siitä, kumpi ratkaisu
48363: että julkinen sektori ei voi laajentua liikaa. Jossain koetaan turvallisemmaksi ts. riskittömämmäksi.
48364: vaiheessa mm. ylikorkean verotuksen haittavaiku- Konkurssiin menevän yrittäjän menetykset voivat
48365: tukset alkavat voittaa julkiseen sektoriin liittyvät olla mittavat. Hänen säästetty tai peritty varallisuu-
48366: hyödyt. tensa voi olla lainojen vakuutena ja hän voi pahim-
48367: Kansantalouden suorituskyvyn ja hyvinvoinnin massa tapauksessa menettää kaiken. Näitä mene-
48368: ylläpitämisen kannalta on tärkeätä, että maassa tyksiä ei pitkälle viety sosiaaliturvakaan voi kattaa.
48369: syntyy riittävästi jaettavaa, ts. arvonlisää. Ennen Työntekijän asema sen sijaan työttömäksi joudut-
48370: kuin arvonlisä on tuotettu, sitä ei voida jakaa. taessakin on hyvinvointiyhteiskunnassa turvatum-
48371: Arvonlisän syntyminen edellyttää vuorostaan ta- pi. Työttömyyskorvauksen avulla elintasosta on
48372: loudellisen riskin ottamista. Tärkein taloudellisen mahdollista pitää kiinni suhteellisen pitkänkin yli-
48373:
48374:
48375: 390
48376: menokauden aikana. Oleellista ei ole sosiaalisen aggregatiivista ja mittaa yrittäjyysastetta markki-
48377: riskivakuutuksen absoluuttinen vaan suhteellinen noille tulon asemesta.
48378: taso näiden valintojen välillä. Epäsuoraa näyttöä rahoitustekijöiden vaikutuk-
48379: Malliin sisällytettiin tällä perusteella selittäväksi sesta sen sijaan löytyi. Kansalaisten tulonjaon tasai-
48380: muuttujaksi työttömyyskorvauksen korvaussuhde suutta kuvaavan muuttujan (ns. gini-kerroin) käyt-
48381: palkkatasoon nähden. Sosiaaliturvan vaikutusta tö tarjosi riippumattoman testin rahoitustekijöiden
48382: testattiin myös suoraan sisällyttämällä malliin so- arvioimiseksi. Tämä muuttuja sai ennusteen mukai-
48383: siaalisten tulonsiirtojen BKT-osuus eri maissa. Tu- sen etumerkin ja oli likipitäen merkitsevä. Varovai-
48384: lokset olivat vahvat; työntekijöille luotu sosiaalitur- sena johtopäätöksenä voidaan todeta, että tutki-
48385: va vaikuttaa OECD-maiden aineiston perusteella muksessa ei löydetty vahvaa suoraa tukea rahoitus-
48386: yrittäjyysastetta alentavasti. tekijäin roolille. Epäsuora, tulonjaon tasaisuuteen
48387: perustuva testi kuitenkin puolsi näkemystä, jonka
48388: Laaja julkinen sektori vähentää yrittäjyysastetta mukaan rahoitustekijöillä olisi merkitystä yrittäjyys-
48389: Tutkimuksen teoriaosassa identifioitiin useita me- asteen määräytymisen kannalta
48390: kanismeja sille, mitä kautta julkinen sektori vaikut-
48391: taa yrittäjyysasteeseen.Julkisen sektorin aikaansaa- Yrittäjyysaste ja työmarkkinoiden järjestäytyminen
48392: ma infrastruktuuri vahvistaa yritystoiminnan edel- Työmarkkinajärjestöjen roolia mitattiin työvoiman
48393: lytyksiä ja parantaa yksityisen sektorin tuottavuut- järjestäytymisasteella. Sen sisällyttäminen selittä-
48394: ta. Tämä nimettiin hyödylliseksi crowding-in vai- väksi muuttujaksi osoitti, että työmarkkinajärjestö-
48395: kutukseksi. Julkinen sektori kuitenkin kilpailee jen vahva rooli työmarkkinoilla potentiaalisesti vä-
48396: yksityisen sektorin kanssa eräillä markkinoilla. hentää kansantalouden yrittäjyysastetta. Selitys täl-
48397: Tämä aiheuttaa vastavoiman, crowding-out vaiku- le tulokselle löytynee työmarkkinajärjestöjen roo-
48398: tuksen (= syrjäytysvaikutus). Tätä vahvistaa julki- lista palkkakustannusten määrääjänä.
48399: sen sektorin kilpailu samasta työvoimasta työmark-
48400: kinoilla, millä on merkitystä palkkatason kannalta. Elintaso ja yrittäjyys
48401: Laaja julkinen sektori, korkea veroaste ja tulon- Tutkimuksessa osoittautui, että yrittäjyysaste on
48402: siirtojärjestelmät alentavat kansantalouden yrittä- poikkeuksellisen korkea esim. Välimeren maissa
48403: jyysastetta. Syrjäytysvaikutus dominoi crowding-in johtuen niiden talouden rakenteista ja itsensä työl-
48404: vaikutusta. Julkinen sektori, verotustekijät ja tulon- listäjien suhteellisen merkittävästä osuudesta työ-
48405: siirtojärjestelmä alentavat haitallisen riskivaikutuk- voimassa. Sekä ns. dummy-muuttuja että henkeä
48406: sen voimakkuutta yrittäjyyteen. Kuitenkin julkista kohden laskettu BKT-muuttuja tukivat mallissa joh-
48407: sektoria kuvaavien muuttujien kokonaisvaikutus topäätöstä, jonka mukaan kansantalouden kehitty-
48408: jää yrittäjyysastetta alentavaksi. neisyysasteen nousu heijastuu itsensä työllistäjien
48409: Nämä tulokset eivät tietenkään kerro, mikä on lukumäärän vähenemisenä.
48410: oikea, "optimaalinen" julkisen sektorin koko. Se on Projektin toinen osaraportti käsitteli työllistymis-
48411: äänestäjien ja heitä edustavien päättäjien arvioita- tä Suomessa yksityisellä ja julkisella sektorilla. Sen
48412: va. Tulokset kuitenkin valaiset sitä, mitkä ovat tutkimustehtävänä oli kysyä, miten lama on vaikut-
48413: vaihtoehdot. Ne viittaavat siihen, että julkisen sek- tanut suomalaisiin työmarkkinoihin ja niiden ky-
48414: torin laajuus tuo mukanaan sekä hyötyjä että hait- kyyn työllistää. Painopisteenä oli makrotason ana-
48415: toja. Kysymys on lopulta siitä, mikä hinta laajasta lyysi, kokonaistuotannon ja työllisyyden välinen
48416: julkisesta sektorista ollaan valmiit maksamaan. yhteys. Tämä on tunnettu ns. Okunin lakina, joka
48417: on empiristinen kuvaus työttömyyden ja tuotannon
48418: Rahoitustekijöiden merkitys potentiaalisen ja toteutuneen tason erotuksen välil-
48419: Yrittäjyyttä käsittelevät aiemmat tutkimukset ovat lä. Johtuen työttömyysasteen mittaamisen ongel-
48420: painottaneet rahoitustekijöiden merkitystä markki- mallisuudesta, Okunin kertoimen asemesta osoit-
48421: noille tuloa rajoittavana. Tässä tutkimuksessa ei tautui hyödyllisemmäksi pyrkiä estimoimaan ns.
48422: kuitenkaan varsinaisilla rahoitusmarkkinamuuttu- työllisyyskertoimet
48423: jilla löytynyt tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia. On oletettavaa, että yritykset ovat tulleet laman
48424: Esimerkiksi kotimaista tuottoekspansiota kuvaavan johdosta enemmän riskiä kaihtaviksi ja että niiden
48425: muuttujan kerroin sai ennustetun etumerkin mutta työllistämiskyky tästä syystä olisi heikentynyt. Tä-
48426: ei osoittautunut testissä tilastollisesti merkitseväksi män mukaan Okunin kerroin olisi yksityisellä sek-
48427: selittäjäksi. Myöskään markkinakorko ei osoittau- torilla pienentynyt. Tämän vastapainona ovat kui-
48428: tunut merkitseväksi. Olem1;pe valmiit jättämään silti tenkin monet työmarkkinoilla toteutuneet joustot
48429: kysymyksen avoimeksi syystä, että aineistomme on ml. pätkätyösopimukset
48430:
48431:
48432: 391
48433: Julkisen sektorin työllisyyden kasvu pysähtyi voiman käyttöä, riski työllisyyskatosta on todelli-
48434: laman aikana ja kääntyi laskuun. Tästä syystä näh- nen. Se ei ole poissuljetettu siitä huolimatta, että
48435: tiin aiheelliseksi erottaa kokonaistuotannon ja työl- työllbyystilanne on edelleen huono. Työttömyy-
48436: lisyyden suhteen muutokset yksityisellä ja julkisella den säilyminen korkeana ei siten heijasta keynesi-
48437: sektorilla. Tätä erottelua ei aikaisempi tutkimus ole läistä riittämättömän kysynnän tilannetta vaan työ-
48438: tehnyt. Tämän erottelun jälkeen on mahdollista voiman laadullista eriytymistä ja koulutetun työ-
48439: analysoida sitä, onko julkinen sektori Suomessa voiman ylikysyntää.
48440: ollut taloudellisia vaihteluita voimistava vai niitä
48441: tasaava. Käytetty ekanametrinen tekniikka myös Julkisen sektorin suhdannerooli
48442: mahdollisti sen arvioimisen, onko julkinen työllis- Yksityisen sektorin tuotannon muutokset ennus-
48443: täminen aiheuttanut ns. syrjäytysvaikutusta yksityi- tavat julkisen sektorin tuotannon muutoksia. Yk-
48444: sessä sektorissa vai ei. sityinen sektori tavallaan dominoi kansantalouden
48445: kehitystä. Kun yksityisen sektorin tuotannon ja
48446: Työllisyyskertoimet yksityisellä ja julkisella sekto- työllisyyden valatiliteetti on ollut suurempaa kuin
48447: rilla julkisella sektorilla sekä ennen lamaa että laman
48448: Tulosten valossa on mahdollista identifioida lain- jälkeen, on julkinen sektori ollut kehitystä stabi-
48449: alaisuus, joka kertoo yksityisen ja julkisen sektorin loiva. Sen suhdannerooli jää myötäileväksi, koska
48450: varsin erilaisesta roolista työllistäjinä. Ennen vuotta julkinen sektori on ollut selvimmin stabiloiva vain
48451: 1990 työllisyyskerroin yksityisellä sektorilla oli lä- siinä mielessä, että se on reagoinut viiveisesti
48452: hellä nollaa, mutta laman jälkeen esiintyy selkeä lamaan. Lyhyellä aikavälillä julkisen sektorin kas-
48453: positiivinen riippuvuus. Laman myötä Suomi on vu ei heikennä eikä vahvista yksityistä työllisyyttä,
48454: siirtynyt toimintamalliin, jossa yksityisen sektorin mikä on vastoin perinteistä keynesiläistä ajattelua.
48455: 10 %:n tuotannon kasvu johtaa 3,5 %:n työllisyyden Pitkällä aikavälillä sen sijaan korkeampi julkisen
48456: lisäykseen. Esim. 3 o/o:n tuotannon kasvu johtaa sektorin menotalous syrjäyttää yksityistä työlli-
48457: vain 0,9 %:n työllisyyden lisäykseen. Julkisella sek- syyttä
48458: torilla tilanne on päinvastainen. Julkisen tuotannon
48459: työllisyysvaikutukset olivat ennen lamaa vahvasti
48460: positiiviset, mutta laman jälkeen työllisyyden kasvu
48461: on pysähtynyt. EU:n rakennerahastohankkeet käytäntö ia
48462: Nämä tulokset viestivät siitä, että laman jälkeen vaikutukset
48463: työllisyyden paranemisen kannalta yksityisen tuo-
48464: tannon kasvu on avainasemassa. Toiseksi tulokset vrf, dosentti Pekka Kettunen, Åbo Akademi
48465: kertovat, että puheet työn loppumisesta ovat olleet
48466: ennenaikaisia. Yksityinen sektori työllistää, kun Pekka Kettunen (1999). EU:n rakennera-
48467: sen kehitykselle luodaan edellytykset. Kolmannek- hastohankkeiden arviointi. Meddelanden
48468: si yksityisen työllisyyskertoimen nousu laman jäl- från ekonomisk-statsvetenskapliga fakulte-
48469: keen on merkillepantava. Tämä tulos johtaa kysy- ten vid Åbo Akademi. Institutionen för
48470: mään, missä määrin kertoimen nousu johtuu la- offentlig förvaltning. Ser. A: 501. Åbo.
48471: maan liittyneessä saneerauksesta, jolloin "löysät"
48472: otettiin pois tehostamalla tuotantoa, ja missä mää- Tutkimuksen tuloksia on käytetty laajasti hyväksi
48473: rin se taas johtuu toteutetuista työmarkkinoiden tämän kertomuksen sisäasiainministeriötä koske-
48474: joustoista tai molemmista. vassa kertomusosuudessa, eikä tutkimustuloksia
48475: Hallituskaudella 1995-99 työttömyys ei ole ole katsottu tarpeelliseksi toistaa tässä yhteydessä.
48476: vastoin hallitusohjelman tavoitteita puolittunut.
48477: Tämän tutkimuksen tulosten valossa on kysyttävis-
48478: sä, onko aihetta pessimismiin: onko Suomessa Laatuiohtaminen iulkishallinnon strategiana
48479: jälleen toteutumassa työllisyyskatto kuten 1980- OECD-maissa
48480: luvun lopulla? Työn kysynnän laadullinen eriytymi-
48481: nen ja pitkäaikaistyöttömyyden syntyminen saatta- Professori Ismo Lumijärvi, Tampereen yliopisto
48482: vat johtaa siihen, että yksityisen sektorin kasvualat
48483: eivät välttämättä saa koulutettua väkeä samalla, Lumijärvi, Ismo ja Jylhäsaari, Jussi 0999).
48484: kun julkisen sektorin työllistämiskapasiteetti on Laatujohtaminen ja julkinen sektori. Laa-
48485: loppuun käytetty. jos tuotannon kasvua haetaan dun ja tuloksen tasapaino johtamishaastee-
48486: tuottavuuden kasvun kautta ilman lisääntyvää työ- na. Gaudeamus. Helsinki.
48487:
48488:
48489: 392
48490: Julkisessa hallinnossa 1990-luku on merkinnyt voi- tä kilpailua synnyttäviin tekijöihin, kuten tulosar-
48491: makkaan uusiutumisen aikaa. Yksi merkittävä uu- viointeihin, laatupalkintaan sekä esikuvavertailu-
48492: distus on ollut tulosohjausjärjestelmä, joka on tuo- menettelyihin. Suhteessa kansainväliseen tilantee-
48493: nut erityisesti valtionhallintoon paljon uusia toi- seen Suomella on erinomaiset edellytykset tuottaa
48494: mintatapoja, kuten sopimis- ja raamibudjetointime- laadullisia innovaatioita ja pysyä kehityksen eturin-
48495: nettelyt tulostavoitteineen ja -mittaristoineen. Sa- tamassa, koska Suomen peruskoulutus on tasok-
48496: malla keskushallinnon harjoittama perinteisen kaampi ja kattavampi kuin useissa kilpailijamaissa.
48497: muotoinen resurssiohjaus on väljentynyt. Julkisen Kykyä luovuuteen ja ryhmissä toimimiseen ei kui-
48498: sektorin alueelliset toimintayksiköt, kunnat mu- tenkaan ilmeisesti painoteta riittävästi. Työyhtei-
48499: kaan lukien, voivat aiempaa itsenäisemmin päättää söissä kehittämistyö on tehtävä omin voimin ja
48500: toiminta- ja johtamistavoistaan. ryhmätyökeskeisesti.
48501: Laatujohtaminen on ollut julkisen sektorin kehit- Laatujohtamismalli viestii samalla organisaatio-
48502: tämiskeskusteluissa mukana parin vuosikymme- humanismin uudesta läpimurrosta sekä länsimais-
48503: nen ajan, mutta laajaa läpimurtoa ei ole tapahtunut. ten kulutustottumusten kehityksen uudesta vai-
48504: Kansainvälisesti laatujohtaminen on 1990-luvulla heesta. Useimmissa OECD-maissa on 1990-luvun
48505: herättänyt kenties enemmän keskustelua kuin mi- aikana ollut havaittavissa tulosohjauksen ja -johta-
48506: kään muu johtamismalli. Vaikka laatujohtaminen misen vähittäistä siirtymää kohti julkisten palvelu-
48507: on käsitteenä useimmille tuttu, mallin soveltamista jen laadun parantamiseen tähtäävää toimintaa.
48508: julkiselle sektorille on kirjallisuudessa tarkasteltu Laatujohtamisen ensimmäinen aalto 1980-luvul-
48509: varsin vähän. Viime vuosina laatujohtamisen la kohtasi vaikeuksia Suomessa, kuten monessa
48510: ideaan on kytketty erilaisia laatuajattelun uustren- muussakin länsimaassa, siksi, ettei laatujohtamisen
48511: dejä: laadunhallinta, laadun vam1istaminen, laatu- taustalla olevaa monitahoista kokonaisuutta ym-
48512: palkinnot, palvelusitoumukset ja ISO 9000 -laatu- märretty ja tekniikoita sovellettiin irrallisina. Jotta
48513: järjestelmät. Laatustrategioista puhutaan yhä enem- laatujohtamisesta saadaan vastaisuudessa enem-
48514: män kehittämisen painopisteinä uudella vuositu- män irti, se edellyttää kokonaisvaltaista laatujohta-
48515: hannella. mista tukevien monitahoisten rakenteiden luomis-
48516: Tämän tutkimuksen tarkoituksena on piirtää ta. Pitää myös luoda kokonaisvaltainen visio me-
48517: laatujohtaminen esiin alkuperäisessä muodossaan nestyvästä julkisorganisaatiosta.
48518: sekä pohtia mallin soveltuvuutta julkisten palvelu- Tulosohjauksen puitteisiin yhdistettynä tasapai-
48519: jen ohjaukseen ja erityisesti suomalaiseen organi- notettu (balansoitu) laatujohtaminen voi tuoda
48520: saatiokulttuuriin. Työhön on kerätty esimerkkiai- huomattavan ja pitkäaikaisen lisäarvon. Sen voi-
48521: neistoa laatujohtamisen soveltamisesta Suomen li- daan nähdä kompensoivan tulosjohtamisen heik-
48522: säksi eräistä muista OECD-maista. kouksia esimerkiksi korostamalla luovan, jatkuvan
48523: Laatujohtamisen olemuksesta, ongelmista ja prosessin merkitystä. Se on todennäköisesti myös
48524: eduista on käyty runsaasti keskustelua. Monet ovat asenneilmastoltaan tulosjohtamista suositumpi
48525: kysyneet, onko laatujohtaminenkin luettavissa sel- malli, koska siinä tuottavuutta, laatua, vaikutta-
48526: laisiin johtamisfilosofioihin, jotka kukoistavat ly- vuutta ja henkilökuntaa kehitetään tasapainoisesti.
48527: hyen aikaa ja katoavat sitten.Johtamismenetelmien Julkisen toiminnan on tähdättävä eettisesti kestä-
48528: ja filosofioiden kentällä nousee ja laskee jatkuvasti viin tavoitteisiin. Julkisten organisaatioiden toimin-
48529: erilaisia menetelmiä, joita aina väitetään ainutlaa- nallinen arvoperusta löytyy niiden yhteiskunnalli-
48530: tuisiksi. Onko laatujohtaminenkin nähtävä tällai- sesta palvelutehtävästä.
48531: seksi muoti-ilmiöksi? Kaikki merkit viittaavat sii- Julkisen organisaation tavoitteena tulee olla
48532: hen, että laatu on tullut pysyvästi strategiseksi mieluummin erinomainen kuin standardin ylittävä
48533: kilpailu tekijäksi. tai sitoumuksen täyttävä laatu. On pyrittävä parhai-
48534: Julkisen ja yksityisen sektorin samankaltaistumi- siin käytäntöihin. Siten palvelusitoumukset voivat
48535: nen, Euroopan markkinoiden yhdentyminen sekä olla vain välietappeja tiellä laadukkaisiin organi-
48536: maailmantalouden globalisoituminen luovat pai- saatioihin. Laatujohtamisen perusta ei voi pitkällä
48537: neita laadun kehittämiselle ja laatukilvassa menes- aikajänteellä nojautua myöskään sertifiointiin tai
48538: tymiselle. Julkisen sektorin tehtävänä on maksi- laatupalkintojen luomaan ulkoiseen tunnustuk-
48539: moida hyvälaatuisten palvelujen tuottaminen, esi- seen. Huippulaadun toteamisella ei ole niinkään
48540: merkiksi korkeatasoisen koulutuksen tai hyvien enää yhteyttä virheisiin, valitusjärjestelmistä puhu-
48541: liikenneyhteyksien avulla. Koska julkiselta puolelta mattakaan. Laatu-uudistuksessa on nähtävä koko
48542: puuttuvat välittömät markkinamekanismit, on tar- henkilöstön osallistumisen ja johdon kehittämis-
48543: peen yhdistää laatujohtamisfilosofiaa muihin sisäis- roolin uudistamisen välttämättömyys.
48544:
48545:
48546: 393
48547: Kansainväliset esimerkkitapaukset viittaavat sii- talouden tasapainottamiskriteerit on useimmissa
48548: hen, että laatujohtaminen soveltuu mutkattomim- EU-maissa saavutettu. Vielä on kuitenkin kokemat-
48549: min sellaisiin julkisorganisaatioihin, jotka ovat toi- ta, kuinka vahvalla pohjalla tämä vakauttaminen
48550: minnallisesti samankaltaisia massatuotteita valmis- on. Onko kyse lähinnä ripeän talouskasvun ja
48551: tavien yksityisten tuotanto-organisaatioiden kanssa alenevien reaalikorkojen vaikutuksesta vai onko
48552: ja joiden työprosesseihin liittyy suhteellisen selvä- myös rakenteelliset alijäämät saatu kuriin? Tämä
48553: rajaisia tehtäviä. Eri puolilla maailmaa asevoimien tulee olemaan rahaliiton annistuneelle toiminnalle
48554: materiaalituotanto on ollut julkisen sektorin ensim- ehkä suurin näkyvissä oleva haaste.
48555: mäisiä laatujohtamisen hyödyntäjiä. Esimerkiksi Liki kaikille Euroopan maille tyypillisten julki-
48556: tilastollisista laatukontrollimenetelmistä saadaan sen talouden ongelmien taustalla on sekä yleisiä,
48557: materiaalituotannossa selvää hyötyä. Laatujohta- eri maille yhteisiä tekijöitä että maakohtaisia erityis-
48558: misaloja ovat olleet myös sairaalat, verovirastot syitä. Yhteisiä tekijöitä ovat mm. talouksien raken-
48559: sekä työvoimatoimistot teelliset piirteet, joiden seurauksena tilapäis-
48560: Haastavinta on soveltaa laatujohtamista ainut- luontoisista häiriöistä, kuten öljyn hinnan korotuk-
48561: kertaisia päätöksiä tai ongelmia ratkaiseviin viran- sista aiheutuu pysyviä tasapaino-ongelmia. Tämä
48562: omaisiin (esim. sosiaalityö). Tällöin laatujohtamis- on näkynyt useissa maissa työttömyyden portaittai-
48563: mallin elementtien siirtämisessä ja soveltamisessa sena kohoamisena; jokaisessa huippusuhdantees-
48564: vaaditaan erityistä harkintaa. Nollavirheperiaate is- sa työttömyys on jäänyt edellistä vastaavaa kor-
48565: tuu varsin huonosti ainutkertaisiin palveluihin. keammalle. Samaan ryhmään kuuluu myös se Bau-
48566: Näissä palveluissa ajatus normaalivaihtelun mah- molin taudin nimellä tunnettu ilmiö, että julkisten
48567: dollistamisesta tuntuu realistisemmalta. palvelusten hinnat pyrkivät kohoamaan yleistä hin-
48568: Suomessa hallituksen keväällä 1998 antaman tatasoa nopeammin, koska julkisella sektorilla tuot-
48569: periaatepäätöksen mukaan julkisen hallinnon tule- tavuuden kasvu on hidasta. Tämä lisää julkisen
48570: vaisuuden kehitysiinjoissa painotetaan monella ta- sektorin osuutta taloudessa.
48571: voin laadun kehittämisen kysymyksiä. Tässä Suomi Maakohtaiset tekijät puolestaan liittyvät esimer-
48572: seuraa kansainvälisen kehityksen linjaa. Periaate- kiksi eri maiden harjoittamaan talouspolitiikkaan,
48573: päätöksessä ja julkisen sektorin laatustrategiassa jolla ei ole onnistuttu vakauttamaan julkista taloutta
48574: esitetyt tavoitteet antavat hyvät mahdollisuudet laa- nousukaudenkaan aikana. Osittain voi kyse olla
48575: tujohtamisen laajenevaan käyttöönottoon. poliittisesti heikoista hallituksista, osittain kunnian-
48576: himoisista kotimaisen kysynnän ylläpitoon ja tu-
48577: lonjaon tasaamiseen liittyvistä tavoitteista. Koordi-
48578: Julkisen velan, erityisesti valtion velan naation puute eri maiden välillä on lisäksi voinut
48579: hallinta eräissä EU-maissa heikentää talouspolitiikan tehoa. Myös Saksojen
48580: yhdistämisen ja Neuvostoliiton hajoamisen kaltai-
48581: Tutkimusjohtaja Matti Viren set shokit ovat vaikuttaneet eri maihin eri tavoin.
48582: Esimerkiksi Suomessa näihin ja eräisiin muihin
48583: Mäki, Tuomo - Romppainen, Antti - ilmiöihin kytkeytynyt pankkikriisi lisäsi julkisen
48584: Viren, Matti 0999). Julkisen velan hallinta talouden ongelmia suuresti.
48585: eräissä EU-maissa. VATT-keskustelualoit- Useissa maissa karkeasti puolet julkisen talouden
48586: teita 193. Valtion taloudellinen tutkimus- ongelmista voidaan katsoa suhdanneluontoisiksi ja
48587: keskus. Helsinki. noin puolet rakenteellisiksi, kun tarkastellaan tilan-
48588: netta 1970-luvun alusta lähtien. Tämä tulos saadaan
48589: Julkisen talouden alijäämäisyys ja korkealle nous- kun julkisen talouden vajeita selitetään tuotannon
48590: sut velkaantuneisuus on ollut lähes kaikkien tai työttömyyden muutoksilla. Selvimmin tuotan-
48591: OECD-maiden yhteinen ongelma viimeisten parin- non muutokset heijastuvat julkiseen talouteen juuri
48592: kymmenen vuoden aikana. Välillä on näyttänyt työttömyyden muutosten kautta. Tämä on luonnol-
48593: siltä, että ainakin eräät maat ovat onnistuneet kään- lista, koska työttömyyden kasvu yleensä heikentää
48594: tämään velkaantumisen pysyvään laskuun. Ilo on julkisen talouden tulopohjaa, mutta kasvattaa julki-
48595: kuitenkin useimmiten ollut ennenaikainen. Vii- sia menoja. Kysynnän rakenteen muutoksilla ei
48596: meistään taantuman tullen alijäämät ovat paisuneet näyttäisi olevan selvää yhteyttä julkisen talouden
48597: ja velkaantuminen kääntynyt uuteen kasvuun. tasapainoon. Varovaisesti voidaan kuitenkin todeta,
48598: Uutta toivoa julkisen talouden vakauttamisen että kotimaisen kysynnän muutoksilla voi ainakin
48599: onnistumiseen antaa se, että talous- ja rahaliiton - eräissä maissa olla suurempi vaikutus julkiseen
48600: EMUn- kolmannen vaiheen edellyttämät julkisen talouteen kuin viennin muutoksilla.
48601:
48602:
48603: 394
48604: Rakenteellisten tekijöiden merkitys näkyy siinä, lähinnä verotulojen kasvun takia. Menojen kasvu
48605: että julkisissa vajeissa on ollut kasvava trendi. Tämä lisäsi rakenteellista alijäämää vielä 1990-luvun alus-
48606: sama ilmiö liittyy työttömyyden portainaiseen sa. Kansainvälisten kokemusten mukaan tämä ei
48607: kohoamiseen 1970-luvun alun jälkeen. Tässä yh- ole kovin suotuisa lähtökohta pysyvälle konsoli-
48608: teydessä ei ole voitu selvittää yksityiskohtaisemmin doinnille. Viime vuosina velkaantuminen on tosin
48609: niitä rakenteellisia tekijöitä, jotka taustalla vallitse- taas alentunut ripeästi nopean kasvun seuraukse-
48610: vat. Muissa, mm. OECD:n tekemissä tutkimuksissa na.
48611: on kuitenkin todettu, että ne liittyvät verotuksen Ruotsissa ja Tanskassa saatiin julkinen velkaan-
48612: korkeuteen ja verorakenteeseen, työmarkkinoiden tuminen 1980-luvun loppupuolella kääntymään
48613: toimintaan ja pääoma- ja hyödykemarkkinoiden laskuun noin 70--80 prosentin tasolta. Vuosikym-
48614: jäykkyyksiin. menen alun taantumassa velkaantuminen kääntyi
48615: Vaikka julkisen talouden alijäämät ja kasvava kuitenkin taas jyrkkään nousuun, joka tosin jäi
48616: velka ovat yhteisiä ongelmia, on niiden ratkaisemi- molemmissa maissa lyhytaikaiseksi. Käynnissä ole-
48617: sessa kuitenkin havaittavissa eri maissa eri linjauk- van vakauttamisen onnistumista tukee, että raken-
48618: sia ja erilaista menestystä. Tässä tutkimuksessa teellinen perusalijäämä on supistunut selvästi.
48619: tarkasteltujen ED-maiden kokemusten ja muiden Tanskan kannalta riskinä voidaan pitää, ettei siellä
48620: tutkimusten mukaan julkisen velkaantumisen py- ole puututtu rakenteellisiin menoihin samassa mi-
48621: syvä alentaminen näyttää vaikealta. Suotuisa suh- tassa kuin Ruotsissa, vaan osa alijäämän supistumi-
48622: dannekehitys ja alhaiset korot ovat monissa ta- sesta johtuu verotuksen kiristämisestä.
48623: pauksissa olleet tärkein tekijä, kun julkinen talous Alankomaissa julkinen velka saatiin vakautettua
48624: on saatu ylijäämäiseksi ja julkisen velan kansantuo- 1980-luvun lopulla noin 80 prosentin tasolle, eikä
48625: teosuuden kasvu pysäytetyksi. se 1990-luvun alun taantumassakaan kääntynyt
48626: Nopeasta tuotannon kasvusta ja alhaisesta reaa- nousuun. Sen jälkeen velkaantuminen on alentu-
48627: likorosta johtuva vakauttaminen ei kuitenkaan ole nut tasaisesti. Alankomaissa onkin vakauttamisessa
48628: yleensä osoittautunut pysyväksi. Perusylijäämiä ei noudatettu pitkäjänteistä myös julkisia menoja hil-
48629: suotuisan kasvun aikana ole saatu niin suuriksi, litsevää politiikkaa, vaikka osa rakenteellisen pe-
48630: että ne kestäisivät uutta suhdannetaantumaa. rusalijäämän supistumisesta on verojen korotusten
48631: Myöskään sellaiset julkisen talouden vakautta- ansiota. Velan vakiintumisen suhteen Portugalin
48632: miset, jotka perustuvat pääasiassa veroasteen ko- tilanne muistuttaa Alankomaita. Velka on vakiintu-
48633: rottamiseen eivät ole osoittautuneet pysyviksi. nut noin 70 prosentin tasolle. Syynä on kuitenkin
48634: Taantumassa verotulojen kasvu on supistunut liiak- nopea talouskasvu, joka on peittänyt alleen jatku-
48635: si tai verotusta on ollut pakko lievittää kysynnän vat alijäämät ja julkisten menojen kasvun. Toden-
48636: ylläpitämiseksi. Pysyvämpi vakauttaminen näyttäi- näköistä onkin, että taantumassa Portugalin julki-
48637: si edellyttävän rakenteellisia (suhdanteista riippu- nen velkaantuminen kääntyy nopeasti nousuun.
48638: mattomia) menosäästöjä. Näin ollen tulonsiirtojen Suomi poikkeaa muista vertailumaista siinä, että
48639: ohella myös julkisia kulutusmenoja olisi leikattava. julkinen velka on tuore ongelma. Vielä 1990-luvun
48640: Koska kulutusmenojen tärkein erä ovat palkkame- alussa julkinen velka oli vain 15 prosenttia kansan-
48641: not on tämäntapaisten säästöjen aikaansaanti vai- tuotteesta. Sen jälkeen velan osuus kohosi kuiten-
48642: keaa. kin muutamassa vuodessa 60 prosentin tasolle.
48643: Myös kuuden vertailumaan kokemukset tukevat Myös toiseen suuntaan tapahtunut käänne on kui-
48644: näitä johtopäätöksiä. Kaikki maat ovat jossakin tenkin ollut poikkeuksellinen. Velkaantuminen on
48645: vaiheessa saaneet julkisen velkaantumisen pysäy- saatu alenemaan kasvattamalla rakenteellista
48646: tettyä. Tämä on kuitenkin tapahtunut eri maissa perusylijäämää menoja leikkaamalla. Menoleikka-
48647: hyvinkin eri tasolle kohonneen velkaantumisen ukset ovat kaiken lisäksi olleet niin suuria, että ne
48648: tilanteessa. Myös vakauttamisen voimakkuus ja ovat mahdollistaneet myös laman aikana korkealle
48649: pysyvyys vaihtelevat. nousseen veroasteen rakenteellisen alenemisen.
48650: Irlannissa velkaantuminen kohosi 1980-luvun Sekä meno- että veroaste tosin kohosivat lamavuo-
48651: lopulla jo 120 prosenttiin kansantuotteesta. Sen sina niin korkealle, että niiden alentamiseen on
48652: jälkeen velkaantuminen on alentunut liki yhtäjak- ollut suuri paine.
48653: soisesti. Aleneminen on suurelta osin nopean ta- Julkisen velan kohottua useissa maissa lähelle
48654: louskasvun ja alhaisen koron aikaansaamaa. Vel- kansantuotteen tasoa tai sen ylikin on velan korois-
48655: kaantumisen aleneminen pysähtyi 1990-luvun alun ta tullut merkittävä ongelma. Ne rajoittavat muiden
48656: taantumassa joksikin aikaa. Ongelmaksi voi osoit- menojen lisäyksiä. Korkotason muutokset heijastu-
48657: tautua, että rakenteellinen alijäämä on supistunut vat myös voimakkaasti julkiseen talouteen, kun
48658:
48659:
48660: 395
48661: reaalikorkotason prosenttiyksikön nousun elimi- ta. Nopea talouskasvu ja alhaiset korot peittävät
48662: noiminen edellyttäisi saman suuruista taloudellisen helposti alleen sen, ettei rakenteellinen alijäämä
48663: kasvun nopeutumista. Käytännössä koron nousun ole juurikaan pienentynyt. Rakenteellisen alijää-
48664: vaikutus on suunnaltaan juuri päinvastainen, vaik- män supistaminen edellyttää tiukkaa menokuria ja
48665: ka mittaluokka olisikin sama. EMU hillinnee tehok- sitoutumista pitkän aikavälin ohjelmaan, jossa
48666: kaasti koron heilahteluja ja pitänee korkotason menojen ja tulojen kehitykselle asetetaan tasapai-
48667: suhteellisen matalana. Pieni riski voi liittyä siihen, noisen kehityksen vaatimat raamit. Koska mm.
48668: miten toimitaan, jos kasvu- ja vakaussopimuksen kansainvälinen verokilpailu ennakoi mieluummin
48669: sanktiot uhkaavat jossakin suuressa jäsenmaassa verotulojen kasvun hidastumista kuin kiihtymistä,
48670: astua voimaan. Toistaiseksi näyttää siltä, että korot tulojen lisäyksiin on uhkarohkeata luottaa. Raken-
48671: voivat velkaantuneissakin maissa säilyä alhaisina. teellisen alijäämän supistamisessa pääpainon tulisi-
48672: Sekä tässä tarkasteltujen maiden kokemukset kin olla menojen rakenteellisessa leikkaamisessa.
48673: että muut selvitykset osoittavat julkisen talouden Tämä on usein poliittisesti vaikeaa.
48674: alijäämien pysyvän kuriin saamisen olevan vaikea-
48675:
48676:
48677:
48678:
48679: 396
48680: